(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, pani 24. huhtikuuta 2024 omasta aloitteestaan vireille IPI-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan mukaisen tutkimuksen, joka koski Kiinan kansantasavallan, jäljempänä ’Kiina’, toimenpiteitä ja käytäntöjä, joiden seurauksena unionin talouden toimijoiden, tavaroiden ja palvelujen pääsy lääkinnällisten laitteiden julkisten hankintojen markkinoille Kiinassa häiriintyi vakavasti ja toistuvasti. Tätä varten komissio julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä tutkimuksen vireillepanoa koskevan ilmoituksen (2), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

(2)

Komissio totesi vireillepanoilmoituksessa seuraavat kolme toimenpiteiden ja käytäntöjen luokkaa: i) ne, joilla suositaan kotimaisten lääkinnällisten laitteiden hankintaa, ii) ne, joilla rajoitetaan tuontitavaroiden, myös lääkinnällisten laitteiden, hankintaa, ja iii) ne, joilla asetetaan ehtoja Kiinan lääkinnällisten laitteiden keskitetylle hankinnalle, mikä johtaa poikkeuksellisen alhaisiin tarjouksiin, jotka eivät ole voittoa tavoittelevien yritysten mahdollisuuksien rajoissa.

(3)

Komissio pyysi IPI-asetuksen 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti Kiinan viranomaisia esittämään näkökantansa, toimittamaan merkityksellisiä tietoja ja käymään neuvotteluja vireillepanoilmoitukseen sisältyvien toimenpiteiden ja käytäntöjen poistamiseksi tai korjaamiseksi. Komissio lähetti Kiinan viranomaisille myös tietopyynnön yksityiskohtaisen kyselylomakkeen muodossa. Kiinan viranomaiset eivät vastanneet kyselylomakkeeseen mutta osallistuivat komission kanssa IPI-asetuksen 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin neuvotteluihin, jotka käytiin 24.–26. heinäkuuta 2024 Pekingissä.

(4)

Tutkimuksen ja Kiinan kanssa käytyjen neuvottelujen päätyttyä komissio asetti 14. tammikuuta 2025 julkisesti saataville IPI-asetuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisen kertomuksen, jossa esitetään tutkimuksen tärkeimmät tulokset ja toimenpide-ehdotukset (3), jäljempänä ’tutkimusta koskeva kertomus’.

(5)

Tutkimusta koskevassa kertomuksessa komissio päätteli, että tutkimuksessa todetut toimenpiteet ja käytännöt (4), jäljempänä ’todetut toimenpiteet ja käytännöt’, ovat olemassa, niitä sovelletaan koko Kiinan alueella ja ne vaikuttavat kaikkiin lääkinnällisten laitteiden luokkiin tavalla, joka aiheuttaa vakavan ja toistuvan häiriön unionin talouden toimijoiden ja unionissa valmistettujen lääkinnällisten laitteiden pääsyyn Kiinan lääkinnällisten laitteiden julkisten hankintojen markkinoille. Sen vuoksi ne ovat IPI-asetuksen 2 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettuja kolmannen maan toimenpiteitä tai käytäntöjä. Komissio totesi myös, että Kiinan viranomaiset eivät ehdottaneet mitään toimia, joilla tämä vakava ja toistuva häiriö markkinoille pääsyssä korjattaisiin.

(6)

Tämän perusteella komissio ehdotti IPI-asetuksen 6 artiklassa säädettyjen edellytysten arvioimista yhden tai useamman IPI-asetuksen 2 artiklan 1 kohdan j alakohdassa määritellyn IPI-toimenpiteen hyväksymiseksi.

(7)

Komissio esitti tutkimusta koskevan kertomuksen IPI-asetuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille 29. tammikuuta 2025 ja neuvostolle 30. tammikuuta 2025.

(8)

Komissio julkaisi 19. helmikuuta 2025 julkista kuulemista koskevan ilmoituksen (5), jossa se pyysi näkemyksiä tahoilta, joihin IPI-asetuksen 6 artiklan mukainen mahdollinen IPI-toimenpide, jolla rajoitetaan Kiinasta peräisin olevien talouden toimijoiden ja lääkinnällisten laitteiden pääsyä lääkinnällisten laitteiden julkisten hankintojen markkinoille unionissa, saattaa mahdollisesti vaikuttaa, jäljempänä ’julkinen kuuleminen’. Komissio sai vastauksia useilta tahoilta. Jotkin vastaukset liittyivät tiettyjen lääkinnällisten laitteiden mahdollisiin toimitusongelmiin ja hankintaviranomaisille ja -yksiköille aiheutuviin talousarviovaikutuksiin. Toiset taas koskivat toimenpiteiden mahdollista vaikutusta lääkinnällisiä laitteita Kiinassa valmistaviin talouden toimijoihin, tavaroiden ja talouden toimijoiden alkuperän määrittämistä sekä tarjousten arvon määrittämistä. Jotkin toimijat pyysivät selvennystä tapaan, jolla IPI-asetuksen 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut 50 prosentin kynnysarvot vahvistettaisiin, ja tarvittavaan näyttöön, joka asianomaisten talouden toimijoiden olisi toimitettava. Komissio otti arvioinnissaan asianmukaisesti huomioon saamansa vastaukset.

(9)

Komissio on tiedottanut IPI-asetuksen 5 artiklan 2 kohdassa vaaditun mukaisesti jäsenvaltioille säännöllisesti tutkimuksen ja neuvottelujen etenemisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/1843 (6) 7 artiklalla perustetussa kaupan esteitä käsittelevässä komiteassa.

(10)

Tutkimusta koskevan kertomuksen julkaisemisen jälkeen myös kaupan esteitä käsittelevälle komitealle on tiedotettu IPI-asetuksen 6 artiklassa säädettyjen edellytysten arvioimisesta yhden tai useamman IPI-asetuksen 2 artiklan 1 kohdan j alakohdassa määritellyn IPI-toimenpiteen mahdollista hyväksymistä varten.

(11)

Arvioidessaan IPI-asetuksen 6 artiklan 3 kohdan b alakohdassa säädettyä edellytystä, joka on ”asianomaisten tavaroiden […] vaihtoehtoisten hankintalähteiden saatavuus, jotta vältetään tai minimoidaan hankintaviranomaisille ja hankintayksiköille aiheutuva merkittävä kielteinen vaikutus”, komissio kuuli jäsenvaltioita kaupan esteitä käsittelevässä komiteassa varmistaakseen, että jäsenvaltiot eivät ole riippuvaisia Kiinasta peräisin olevista lääkinnällisistä laitteista.

(12)

IPI-asetuksen 6 artiklan 1 kohdassa säädetään, että jos komissio toteaa 2 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitetun kolmannen maan toimenpiteen tai käytännön olemassaolon, se hyväksyy täytäntöönpanosäädöksellä IPI-toimenpiteen, jos se katsoo tämän olevan unionin edun mukaista. IPI-asetuksen 6 artiklan 2 kohdassa täsmennetään, että IPI-toimenpidettä ei hyväksytä, jos komissio katsoo, että tällaisen toimenpiteen hyväksyminen ei ole unionin edun mukaista.

(13)

IPI-asetuksen 6 artiklan 3 kohdan mukaan IPI-toimenpide määritetään saatavilla olevat tiedot huomioon ottaen kahden kriteerin perusteella: i) sen oikeasuhteisuus kolmannen maan toimenpiteeseen tai käytäntöön nähden ja b) asianomaisten tavaroiden ja palvelujen vaihtoehtoisten hankintalähteiden saatavuus, jotta vältetään tai minimoidaan hankintaviranomaisille ja hankintayksiköille aiheutuva merkittävä kielteinen vaikutus. IPI-asetuksen 6 artiklan 8 kohdan mukaisesti komissio täsmentää IPI-toimenpiteen soveltamisalan, mukaan lukien alat tai tavaroiden luokat, tietyt talouden toimijoiden luokat sekä tietyt hankintaviranomaisten tai hankintayksiköiden luokat, tietyt kynnysarvot, joihin IPI-toimenpidettä sovelletaan, sekä tarvittaessa pistemäärän oikaisun prosenttiarvot.

(14)

IPI-asetuksen 6 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissio voi päättää IPI-toimenpiteen soveltamisalan puitteissa rajoittaa kolmannesta maasta peräisin olevien talouden toimijoiden, tavaroiden tai palvelujen pääsyä unionin julkisia hankintoja koskeviin menettelyihin vaatimalla hankintaviranomaisia tai hankintayksiköitä joko määräämään pistemäärän oikaisun kyseisestä kolmannesta maasta peräisin olevien talouden toimijoiden jättämiin tarjouksiin tai sulkemaan pois tällaisten talouden toimijoiden jättämät tarjoukset. Määrittäessään IPI-toimenpidettä näiden kahden vaihtoehdon perusteella komissio valitsee IPI-asetuksen 6 artiklan 9 kohdan nojalla sellaisen toimenpiteen, joka on oikeasuhteinen ja jolla voidaan tehokkaimmin korjata häiriö unionin talouden toimijoiden, tavaroiden tai palvelujen pääsyssä kolmansien maiden julkisten hankintojen tai käyttöoikeussopimusten markkinoille.

(15)

Edellä esitetyn perusteella on ensinnäkin tarpeen määrittää IPI-toimenpide, jonka soveltamisala on oikeasuhteinen todettuihin toimenpiteisiin ja käytäntöihin nähden, ja valita IPI-asetuksen 6 artiklan 6 kohdassa säädetyistä kahdesta käytettävissä olevasta vaihtoehdosta toimenpiteen asianmukainen muoto, joka olisi oikeasuhteinen ja korjaisi tehokkaimmin todettujen toimenpiteiden ja käytäntöjen aiheuttaman häiriön markkinoillepääsyssä, toiseksi arvioida vaihtoehtoisten hankintalähteiden olemassaoloa, jos tällainen IPI-toimenpide otetaan käyttöön, ja kolmanneksi arvioida, olisiko kyseisen IPI-toimenpiteen käyttöönotto unionin edun mukaista.

(16)

Komissio esitti tutkimusta koskevassa kertomuksessa kaksi keskeistä havaintoa todetuista toimenpiteistä ja käytännöistä.

(17)

Ensinnäkin komissio totesi, että Kiinan viranomaiset ovat tällaisten toimenpiteiden ja käytäntöjen avulla ottaneet käyttöön kattavan, yleisesti sovellettavan etuuskohtelujärjestelmän kotimaisten lääkinnällisten laitteiden hankinnassa, mikä heikentää merkittävästi unionin toimijoiden ja unionissa valmistettujen lääkinnällisten laitteiden pääsyä Kiinan julkisten hankintojen markkinoille (7). Järjestelmän keskeisenä piirteenä on oikeudellisesti sitova velvoite, jonka mukaan hankintayksiköiden on hankittava kotimaisia lääkinnällisiä laitteita aina, kun ne kilpailevat maahantuotujen laitteiden kanssa ja ovat kohtuullinen vaihtoehto. Tämän yleisen velvoitteen syrjivää luonnetta vahvistavat maahantuotujen lääkinnällisten laitteiden hankintaan sovellettavat työläät hyväksymismenettelyt (8), jotka rajoittavat merkittävästi hankintayksiköiden mahdollisuuksia hankkia maahantuotuja lääkinnällisiä laitteita. Lisäksi etusijalle asetetaan sellaiset maahantuodut lääkinnälliset laitteet, jotka liittyvät teknologian siirtoon kotimaisille yrityksille (9). Järjestelmää vahvistetaan edelleen alakohtaisilla toimenpiteillä (10), jotka ovat Kiinan viranomaisten julkisille sairaaloille antamien ohjeiden muodossa ja joissa edellytetään tiettyjen kotimaisten hankintatavoitteiden saavuttamista useiden lääkinnällisten laitteiden luokkien osalta niin, että suljetaan maahantuodut lääkinnälliset laitteet kokonaan hankintojen ulkopuolelle 137 luokassa. Lisäksi Made in China 2025 -strategiassa (11) yksilöidään huippuluokan lääkinnälliset laitteet, mikä on johtanut siihen, että maakuntien sairaaloita on ohjeistettu saavuttamaan kotimaisten huippuluokan lääkinnällisten laitteiden hankinnoissa erittäin korkeat tavoiteosuudet (70 prosenttia vuoteen 2025 mennessä ja 95 prosenttia vuoteen 2030 mennessä), mikä tosiasiallisesti vähentäisi lähes nollaan tuontituotteiden pääsyn merkittävään osaan Kiinan julkisten hankintojen markkinoita.

(18)

Komissio on osoittanut, että tätä kotimaisten lääkinnällisten laitteiden hankintaa koskevaa yleisesti sovellettavaa etuuskohtelujärjestelmää sovelletaan koko Kiinan alueella ja että se vaikuttaa kaikkiin lääkinnällisten laitteiden luokkiin.

(19)

Analysoimalla riittävän edustavaa otosta Kiinan julkisista hankintamenettelyistä (12) komissio on todennut, että 87 prosenttiin lääkinnällisiä laitteita koskevista julkisista tarjouskilpailuista sisältyy nimenomaisia ja/tai implisiittisiä kieltoja hankkia maahantuotuja lääkinnällisiä laitteita tai syrjiviä vaatimuksia, jotka vaikuttavat tällaisiin hankintoihin (13). Näiden tarjousten tarkastelu osoitti, että kieltoja ja syrjintää sovelletaan hankintasopimuksen arvosta riippumatta. Vaikka maahantuotujen lääkinnällisten laitteiden hankinta voidaan sallia tarjouskilpailumenettelyssä, se ei välttämättä tarkoita, että maahantuotuja lääkinnällisiä laitteita ei syrjitä esimerkiksi teknologian siirtoa koskevien vaatimusten perusteella (14), kuten tutkimusta koskevaan kertomukseen liitetyssä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa todetaan. Lisäksi myös tapauksissa, joissa maahantuotujen lääkinnällisten laitteiden hankinta on sallittua, johdanto-osan 17 kappaleessa tarkoitetut kotimaisia hankintoja koskevat alakohtaiset tavoitteet luovat merkittävän edun Kiinasta peräisin oleville toimittajille ja lääkinnällisille laitteille. Sen vuoksi komissio on vahvistanut, että kotimaisten lääkinnällisten laitteiden hankintaan Kiinassa yleisesti sovellettava etuuskohtelujärjestelmä, joka koostuu yleisesti sovellettavista laeista ja täytäntöönpanotoimenpiteistä, vaikuttaa lääkinnällisten laitteiden julkisten hankintojen markkinoihin Kiinassa hankintasopimuksen arvosta riippumatta. Näin ollen komissio totesi tutkimusta koskevassa kertomuksessa, että nämä toimenpiteet ja käytännöt johtavat vakavaan ja toistuvaan häiriöön unionin talouden toimijoiden ja unionissa valmistettujen lääkinnällisten laitteiden pääsyssä lääkinnällisten laitteiden julkisten hankintojen markkinoille Kiinassa.

(20)

Toiseksi komissio totesi, että myös Kiinan viranomaisten toteuttama määrään perustuva lääkinnällisten laitteiden hankinta haittaa merkittävästi ja toistuvasti unionin toimijoiden ja unionissa valmistettujen lääkinnällisten laitteiden pääsyä Kiinan julkisten hankintojen markkinoille (15). Määrään perustuvat hankinnat johtavat siihen, että toimittajat tekevät erittäin alhaisia tarjouksia täyttääkseen valintaperusteet ja voittaakseen sopimuksia, mikä johtaa merkittäviin hinnanalennuksiin, jotka pitkällä aikavälillä ovat kestämättömiä voittoa tavoitteleville yrityksille, jotka eivät voi luottaa valtiontukeen. Tämän määrään perustuvan hankintajärjestelmän rajoittavaa vaikutusta voidaan edelleen vahvistaa valtion antamalla tuella tuottajille, joilla on valmistus- ja t&k-toimintaa Kiinassa, erityisesti silloin, kun tämä tuki liittyy määrään perustuvien tarjouskilpailujen voittamiseen. Tutkimusta koskevassa kertomuksessa vahvistettiin, että määrään perustuvien hankintojen erityinen rakenne Kiinassa asettaa maahantuodut lääkinnälliset laitteet ja ulkomaiset talouden toimijat huomattavan epäedulliseen asemaan ja johtaa lääkinnällisiä laitteita maahantuovien ulkomaisten toimijoiden sekä näissä määrään perustuvissa tarjouskilpailuissa kilpailevien maahantuotujen lääkinnällisten laitteiden tosiasialliseen syrjintään ja rajoittamiseen tai jopa poissulkemiseen (16), ja todettiin, että lääkinnällisten laitteiden määrään perustuvien hankintojen käytännön rakenne Kiinassa haittaa merkittävästi ja toistuvasti unionin toimijoiden ja unionissa valmistettujen lääkinnällisten laitteiden pääsyä Kiinan julkisten hankintojen markkinoille IPI-asetuksen 2 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitetulla tavalla (17).

(21)

Kotimaisten lääkinnällisten laitteiden hankintaan Kiinassa yleisesti sovellettava etuuskohtelujärjestelmä vaikuttaa kaikkiin unionista peräisin oleviin lääkinnällisiin laitteisiin kynnysarvosta ja siitä riippumatta, tarjoavatko niitä unionin tarjoajat, kotimaiset tarjoajat vai muut ulkomaiset tarjoajat. Lisäksi järjestelmässä asetetaan raskaita hyväksyntämenettelyjä tuotujen lääkinnällisten laitteiden hankinnalle ja alakohtaisia tavoitteita Kiinasta peräisin olevien lääkinnällisten laitteiden hankinnalle. Kuten johdanto-osan 17–19 kappaleessa todetaan, komissio totesi tutkimusta koskevassa kertomuksessa, että järjestelmän täytäntöönpano aiheuttaa vakavan ja toistuvan häiriön unionin talouden toimijoiden ja unionissa valmistettujen lääkinnällisten laitteiden pääsyssä lääkinnällisten laitteiden julkisten hankintojen markkinoille Kiinassa. Komissio on todennut, että 87 prosenttia lääkinnällisiä laitteita koskevista julkisista tarjouskilpailuista sisältää nimenomaisia ja/tai implisiittisiä kieltoja hankkia maahantuotuja lääkinnällisiä laitteita tai syrjiviä vaatimuksia, jotka vaikuttavat tällaiseen hankintaan (18), mikä johtaa siihen, että lääkinnällisten laitteiden julkisten hankintojen markkinat Kiinassa ovat suurelta osin sulkeutuneet.

(22)

IPI-asetuksen 6 artiklan 4 kohdan mukaan IPI-toimenpidettä voidaan soveltaa ainoastaan sellaisiin julkisiin hankintamenettelyihin, joiden ennakoitu arvo on tavaroiden osalta yhtä suuri tai suurempi kuin 5 000 000 euroa ilman arvonlisäveroa. Sen vuoksi kaikkien Kiinasta peräisin olevien talouden toimijoiden sulkeminen kaikkien sellaisten unionin hankintamenettelyjen ulkopuolelle, joiden arvo kaikkien lääkinnällisten laitteiden luokkien osalta on yhtä suuri tai suurempi kuin 5 000 000 euroa ilman arvonlisäveroa, olisi kattavin mahdollinen IPI-toimenpide, jonka komissio voi hyväksyä IPI-asetuksen nojalla (19). Komissio tutki, olisiko tällainen IPI-toimenpide oikeasuhteinen todettuihin toimenpiteisiin ja käytäntöihin nähden.

(23)

TED-tietokantaan (Tenders Electronic Daily) (20), sisältyvien tietojen mukaan lääkinnällisten laitteiden hankintamenettelyt, joiden arvioitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähintään 5 000 000 euroa, muodostavat noin 59 prosenttia koko lääkinnällisten laitteiden unionin hankintamarkkinoista. Lisäksi IPI-asetuksen 6 artiklan 8 kohdan ja 8 artiklan 1 kohdan nojalla mikä tahansa IPI-toimenpide voi vaikuttaa Kiinasta peräisin olevien lääkinnällisten laitteiden toimituksiin enintään 50 prosenttia sopimuksen kokonaisarvosta tarjoajan alkuperästä riippumatta. Toisin kuin Kiinan toteuttama järjestelmä, IPI-toimenpide ei edellyttäisi rajoittavia lisäominaisuuksia, kuten raskaita hyväksyntämenettelyjä Kiinasta peräisin olevien lääkinnällisten laitteiden hankinnalle tai alakohtaisten tavoitteiden asettamista unionista peräisin olevien lääkinnällisten laitteiden hankinnalle.

(24)

Kattavimman mahdollisen IPI-toimenpiteen soveltamisala ja mahdollinen markkinoilta poissulkeva vaikutus lääkinnällisten laitteiden alalla olisivat joka tapauksessa suppeammat kuin Kiinan käyttöön ottaman kotimaisten lääkinnällisten laitteiden hankintaan yleisesti sovellettavan etuuskohtelujärjestelmän soveltamisala ja vahvistettu poissulkeva vaikutus, kun otetaan huomioon kaikki johdanto-osan 17–23 kappaleessa esitetyt tekijät.

(25)

Tällä alalla IPI-asetuksen nojalla mahdollisesti käyttöön otettavan mahdollisimman kattavan IPI-toimenpiteen vaikutusten ja todettujen toimenpiteiden ja käytäntöjen vaikutusten välinen ero kasvaa entisestään määrään perustuviin hankintoihin Kiinassa liittyvien toimenpiteiden ja käytäntöjen rajoittavan vaikutuksen vuoksi. Sen vuoksi on aiheellista sisällyttää mahdollisimman kattavan IPI-toimenpiteen soveltamisalaan myös sellaisten tavaroiden hankinta unionissa, jotka ovat määrään perustuvan hankinnan kohteena, kun ne hankitaan Kiinassa.

(26)

Edellä esitetyn perusteella IPI-toimenpidettä, jonka soveltamisalaan kuuluvat kaikki unionin hankintamenettelyt i) jotka koskevat kaikkia lääkinnällisten laitteiden luokkia; ii) jotka ovat kaikkien unionin hankintaviranomaisten ja -yksiköiden järjestämiä; iii) joiden arvo on vähintään 5 000 000 euroa ilman arvonlisäveroa (21); ja iv) jotka vaikuttavat kaikkiin Kiinasta peräisin oleviin talouden toimijoihin, voidaan pitää oikeasuhteisina Kiinan viranomaisten käyttöön ottamiin ja toteuttamiin todettuihin toimenpiteisiin ja käytäntöihin nähden.

(27)

IPI-toimenpiteen soveltamiseksi talouden toimijoiden ja tavaroiden alkuperä olisi määritettävä IPI-asetuksen 3 artiklan mukaisesti, siten kuin komissio on selventänyt asiakirjassa ”Ohjeet IPI-asetuksen soveltamisen helpottamiseksi hankintaviranomaisille ja hankintayksiköille sekä talouden toimijoille”, jäljempänä ’ohjeet’ (22). Ohjeissa selvennetään myös tarjouskilpailun voittajien velvollisuuksia.

(28)

Kuten johdanto-osan 14 kappaleessa todetaan, IPI-toimenpiteen kaksi mahdollista muotoa ovat joko Kiinasta peräisin olevien talouden toimijoiden tekemien tarjousten pistemäärän oikaisu tai tällaisten talouden toimijoiden tekemien tarjousten poissulkeminen.

(29)

Kuten johdanto-osan 20 kappaleessa todetaan, komissio totesi tutkimusta koskevassa kertomuksessa, että tutkimuksen aikana todettuja toimenpiteitä ja käytäntöjä, jotka Kiinassa on otettu käyttöön lääkinnällisten laitteiden hankinnoissa, esiintyy ja sovelletaan koko Kiinan alueella. Ne vaikuttavat kaikkiin lääkinnällisten laitteiden luokkiin tavalla, joka aiheuttaa vakavan ja toistuvan häiriön unionin talouden toimijoiden ja unionissa valmistettujen lääkinnällisten laitteiden pääsyssä lääkinnällisten laitteiden julkisten hankintojen markkinoille Kiinassa (23). Komissio vahvisti myös, että todetut toimenpiteet ja käytännöt johtavat enimmäkseen ulkomailta, myös unionista, peräisin olevien lääkinnällisten laitteiden alan talouden toimijoiden ja tavaroiden poissulkemiseen (24), minkä vuoksi Kiinan lääkinnällisten laitteiden julkisten hankintojen markkinat ovat erittäin suljetut.

(30)

Kun otetaan huomioon todettujen toimenpiteiden ja käytäntöjen syrjivien ja markkinoilta poissulkevien ominaisuuksien laajuus sekä unionin talouden toimijoiden ja tavaroiden merkittävä poissulkeminen, johon nämä toimenpiteet ja käytännöt johtavat, Kiinasta peräisin olevien talouden toimijoiden tekemien tarjousten pistemäärän oikaisulla (25) olisi vain rajallinen vaikutus, eikä se missään tapauksessa korjaisi todettua häiriötä markkinoillepääsyssä. IPI-asetuksen 6 artiklan 7 ja 8 kohdan mukaan tällainen IPI-toimenpide voi vaikuttaa tarjousten arviointiin ja paremmuusjärjestykseen asettamiseen vain tietyssä määrin (enintään 50 prosenttia) tarjouskilpailumenettelyissä, jotka perustuvat parhaaseen hinta-laatusuhteeseen, ja mahdollisesti jopa 100 prosenttia tarjouksissa, jotka perustuvat ainoastaan hintoihin. Sen vuoksi pistemäärän oikaisun muodossa toteutettavaan IPI-toimenpiteeseen sisältyisi vaihtelua siltä osin, missä määrin Kiinasta peräisin olevat talouden toimijat ja lääkinnälliset laitteet voitaisiin sulkea unionin julkisten hankintojen markkinoiden ulkopuolelle, koska se ei antaisi hankintaviranomaisille ja -yksiköille mahdollisuutta sulkea järjestelmällisesti Kiinasta peräisin olevia toimijoita menettelyn ulkopuolelle. Näin ollen se ei korjaisi unionin talouden toimijoiden ja lääkinnällisten laitteiden markkinoillepääsyyn liittyvää häiriötä, joka syntyy siitä, että unionin lääkinnälliset laitteet ja unionin talouden toimijat on todetusti suljettu Kiinan markkinoiden ulkopuolelle.

(31)

Näin ollen pistemäärän oikaisun muodossa toteutettava IPI-toimenpide ei olisi sellainen toimenpidemuoto, jolla voitaisiin tehokkaimmin korjata todettu häiriö markkinoillepääsyssä, kuten IPI-asetuksen 6 artiklan 9 kohdassa edellytetään.

(32)

Komissio katsoo, että tässä tapauksessa olisi asianmukaisempaa toteuttaa IPI-toimenpide, jossa Kiinasta peräisin olevien talouden toimijoiden tarjoukset suljetaan pois menettelystä (26). Se olisi oikeasuhteinen ja korjaisi tehokkaimmin todetun markkinoillepääsyn häiriön, koska sillä saavutettaisiin mahdollisimman laajasti todettujen toimenpiteiden ja käytäntöjen markkinoilta poissulkevat vaikutukset.

(33)

Edellä esitetyn perusteella IPI-toimenpidettä, jolla suljetaan menettelyn ulkopuolelle Kiinasta peräisin olevien talouden toimijoiden toimittamat tarjoukset IPI-asetuksen 6 artiklan 6 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla ja jonka soveltamisalaan kuuluvat kaikki unionin hankintamenettelyt i) jotka koskevat kaikkia lääkinnällisten laitteiden luokkia; ii) jotka ovat kaikkien unionin hankintaviranomaisten ja -yksiköiden järjestämiä; iii) joiden arvo on vähintään 5 000 000 euroa ilman arvonlisäveroa; ja iv) jotka vaikuttavat kaikkiin Kiinasta peräisin oleviin talouden toimijoihin, voidaan pitää oikeasuhteisena Kiinan viranomaisten käyttöön ottamiin ja toteuttamiin todettuihin toimenpiteisiin ja käytäntöihin nähden, ja sillä voitaisiin tehokkaimmin korjata todettu häiriö markkinoillepääsyssä.

(34)

IPI-toimenpiteellä, jolla suljetaan pois Kiinasta peräisin olevien talouden toimijoiden tekemät tarjoukset, ei olisi vaikutusta saatavilla oleviin hankintalähteisiin hankintamenettelyissä, joiden arvioitu arvo ilman arvonlisäveroa on alle 5 000 000 euroa, koska IPI-asetuksen 6 artiklan 4 kohdan mukaan nämä hankintamenettelyt jäisivät mahdollisen IPI-toimenpiteen soveltamisalan ulkopuolelle. Noin 96 prosenttia kaikista TED-tietokantaan vuosina 2017–2022 rekisteröidyistä lääkinnällisiä laitteita koskevista unionin hankintamenettelyistä (27) sisältää tämän kynnysarvon alittavia arvoja ja edustaa noin 41:tä prosenttia kaikkien rekisteröityjen hankintamenettelyjen yhteenlasketusta arvosta. Tämä tarkoittaa sitä, että unionin hankintaviranomaisille ja -yksiköille ei aiheutuisi kielteisiä vaikutuksia useimmissa hankintamenettelyissä, jotka ne järjestäisivät mahdollisen IPI-toimenpiteen käyttöönoton jälkeen lääkinnällisten laitteiden alalla, ja että kyseinen IPI-toimenpide ei vaikuttaisi lähes puoleen niiden lääkinnällisiin laitteisiin liittyvistä kustannuksista.

(35)

Kun tarkastellaan hankintamenettelyjä, joiden arvo on vähintään 5 000 000 euroa ilman arvonlisäveroa, IPI-toimenpide, jolla suljetaan pois kaikkien Kiinasta peräisin olevien talouden toimijoiden tekemät tarjoukset, saattaa teoriassa vähentää saatavilla olevien lääkinnällisten laitteiden valikoimaa ja vaikuttaa niiden hintoihin. Tällaisia mahdollisia kielteisiä vaikutuksia lieventäisivät kuitenkin useat tekijät.

(36)

Ensinnäkin Kiinan ulkopuolelta peräisin olevat tarjoajat voisivat edelleen tehdä tarjouksia, jotka sisältäisivät Kiinasta peräisin olevia lääkinnällisiä laitteita, edellyttäen että Kiinasta peräisin olevien toimitettavien lääkinnällisten laitteiden osuus on enintään 50 prosenttia sopimuksen kokonaisarvosta (28). Näin ollen Kiinasta peräisin olevia lääkinnällisiä laitteita tarjottaisiin edelleen unionin hankintamenettelyissä.

(37)

Toiseksi tapauksissa, joissa ainoastaan Kiinasta peräisin olevat tarjoajat voisivat täyttää tarjouskilpailun vaatimukset tai olisivat ainoita, jotka pystyvät tarjoamaan erityisiä lääkinnällisiä laitteita, jotka ovat tarpeen yleiseen etuun liittyvistä pakottavista syistä, IPI-asetuksen 9 artiklan 1 kohdassa säädetyt poikkeukset antaisivat edelleen unionin hankintaviranomaisille ja -yksiköille mahdollisuuden olla soveltamatta IPI-toimenpidettä, millä estettäisiin hankintalähteiden saatavuuden väheneminen näissä tilanteissa.

(38)

Kolmanneksi tiedot, jotka komissio sai jäsenvaltioilta pyydettyään yksilöimään mahdollisen riippuvuuden Kiinasta peräisin olevista lääkinnällistä laitteista niiden hankintamenettelyissä ja joihin viitataan johdanto-osan 11 kappaleessa, eivät anna viitteitä siitä, että tällaisia riippuvuuksia olisi missään lääkinnällisten laitteiden luokassa.

(39)

Neljänneksi komissio totesi, että vaihtoehtoisia hankintalähteitä on riittävästi. Unionilla on lääkinnällisten laitteiden alalla merkittävä kauppataseen ylijäämä suhteessa muuhun maailmaan, arviolta yli 19 miljardia euroa vuonna 2023 (29), mikä viittaa siihen, että vientiä voitaisiin suunnata unionin markkinoille, jos kiinalaisten lääkinnällisten laitteiden tarjonta vähenee. Lisäksi niiden lääkinnällisten laitteiden määrä, joihin IPI-toimenpide vaikuttaa, voitaisiin korvata joko lisäämällä lääkinnällisten laitteiden tuotantoa unionissa tai lisäämällä tuontia muista kolmansista maista, kuten Yhdistyneestä kuningaskunnasta, Sveitsistä, Yhdysvalloista ja Japanista (30).

(40)

Unioni toi vuonna 2023 lääkinnällisiä laitteita Kiinasta noin 6,2 miljardin euron arvosta. Samana vuonna se vei lääkinnällisiä laitteita muualle maailmaan yli 69 miljardin euron arvosta. Sen vuoksi unionin lääkinnällisten laitteiden valmistajien käytettävissä on jo kokonaistuotantokapasiteetti, joka on yli kymmenkertainen Kiinasta unioniin tuotavien lääkinnällisten laitteiden määrään verrattuna. Lisäksi unioni toi yli 49 miljardin euron arvosta lääkinnällisiä laitteita muista kauppakumppanimaista kuin Kiinasta, mikä osoittaa, että unionilla on jo käytettävissään monipuolisia hankintalähteitä.

(41)

Kaikki Kiinasta peräisin olevien lääkinnällisten laitteiden tuonti unioniin ei myöskään kuuluisi IPI-toimenpiteen soveltamisalaan. Unionin tuotannonalalta julkisesti saatavilla olevat tiedot osoittavat, että julkisten hankintojen osuus lääkinnällisten laitteiden unionin kokonaismarkkinoista on vain 50–70 prosenttia. Jos oletetaan, että Kiinasta peräisin olevien lääkinnällisten laitteiden julkiset hankinnat muodostaisivat vastaavan osuuden (eli 3–4,5 miljardia euroa) ja että 41 prosenttiin lääkinnällisiä laitteita koskevista unionin julkisista hankintamenettelyistä ei sovellettaisi IPI-toimenpidettä (31), Kiinasta peräisin olevien sellaisten lääkinnällisten laitteiden arvo, jotka olisi mahdollisesti hankittava vaihtoehtoisista hankintalähteistä, olisi paljon pienempi kuin Kiinasta unioniin tuotujen lääkinnällisten laitteiden kokonaisarvo.

(42)

Lisäksi komission yksityiskohtainen analyysi lääkinnällisten laitteiden kaikkien tuoteluokkien (kaikkien lääkinnällisten laitteiden kuusinumeroinen HS-koodi) toimitusten saatavuudesta edellä kuvattuja parametreja käyttäen viittaa siihen, että unionin lääkinnällisten laitteiden valmistajilla on tarvittavat valmiudet varmistaa vaihtoehtoiset hankintalähteet. Unionin valmistajien olisi suunnattava uudelleen vain 3–4 prosenttia nykyisestä viennistään, jotta voitaisiin korvata kaikki Kiinasta tuodut lääkinnälliset laitteet, jotka mahdollisesti jätetään unionin hankintamenettelyjen ulkopuolelle. Tämän analyysin perusteella komissio totesi, että unionin hankintaviranomaisilla ja -yksiköillä olisi laaja valikoima vaihtoehtoisia hankintalähteitä (jotka sisältävät sekä unionin että unioniin tuodut lääkinnälliset laitteet) kaikkien lääkinnällisten laitteiden luokkien osalta, jotta voidaan korvata Kiinasta peräisin olevat lääkinnälliset laitteet, joihin IPI-toimenpide vaikuttaisi. Päätelmänä voidaan todeta, että johdanto-osan 33 kappaleessa määritetyn IPI-toimenpiteen hyväksyminen ei aiheuttaisi lääkinnällisten laitteiden pulaa tai vähentäisi merkittävästi lääkinnällisten laitteiden tarjontaa unionin hankintaviranomaisten ja -yksiköiden kannalta, koska unionilla olisi edelleen käytettävissään vaihtoehtoisia hankintalähteitä, jotka olisivat riittäviä vastaamaan julkisten hankintojen kysyntään.

(43)

IPI-asetuksen 6 artiklan 2 kohdassa edellytetään, että sen määrittämiseksi, onko IPI-toimenpiteen hyväksyminen unionin edun mukaista, on arvioitava kokonaisuutena kaikkia eri etuja, mukaan lukien unionin talouden toimijoiden edut.

(44)

Lisäksi IPI-asetuksen johdanto-osan 20 kappaleessa selvennetään, että komission olisi punnittava tällaisen toimenpiteen hyväksymisen seurauksia suhteessa siihen, miten se vaikuttaa unionin laajempiin etuihin ja kiinnitettävä erityistä huomiota yleiseen tavoitteeseen, joka koskee vastavuoroisuuden saavuttamista avaamalla kolmansien maiden markkinoita ja parantamalla unionin talouden toimijoiden markkinoillepääsyn mahdollisuuksia. Olisi myös otettava huomioon tavoite, joka koskee hankintaviranomaisille ja hankintayksiköille sekä talouden toimijoille aiheutuvan tarpeettoman hallinnollisen rasitteen rajoittamista.

(45)

Tämän perusteella on aiheellista arvioida tässä tapauksessa ensinnäkin unionin tuottajien taloudellisia etuja, toiseksi IPI-toimenpiteen mahdollisia vaikutuksia unionin hankintaviranomaisiin ja -yksiköihin ja kolmanneksi IPI-toimenpiteen kokonaisvaikutuksia unionin talouteen. Tämän jälkeen komission olisi punnittava IPI-toimenpiteen vaikutuksia unionin laajempiin etuihin ottaen huomioon yleinen tavoite saavuttaa vastavuoroisuus avaamalla Kiinan lääkinnällisten laitteiden julkisten hankintojen markkinat ja parantamalla unionin talouden toimijoiden mahdollisuuksia päästä kyseisille markkinoille.

(46)

Kuten johdanto-osan 39 kappaleessa todetaan, unionilla on lääkinnällisten laitteiden alalla merkittävä kauppataseen ylijäämä suhteessa muuhun maailmaan, mikä osoittaa, että unionin valmistajilla on alalla vahva maailmanlaajuinen kilpailuasema ja merkittävä tuotantopohja. Kiinan lääkinnällisten laitteiden hankintamarkkinoiden arvo on arviolta 128 miljardia euroa (32). Syrjivien esteiden poistaminen näiltä markkinoilta tarjoaisi merkittäviä kasvumahdollisuuksia unionin talouden toimijoille. IPI-toimenpiteen käyttöönotto toimisi painostuskeinona, jotta voitaisiin vakuuttaa Kiinan viranomaisten poistamaan syrjivät esteet, ja näin luotaisiin tasapuolisemmat toimintaedellytykset laajoilla kansainvälisillä markkinoilla, mikä hyödyttäisi unionin talouden toimijoita.

(47)

Komissio ei myöskään ole havainnut IPI-toimenpiteen merkittäviä kielteisiä vaikutuksia unionin talouden toimijoihin.

(48)

On syytä muistaa, että TED-tietokannassa saatavilla olevien tietojen analyysi osoittaa, että lääkinnällisten laitteiden sellaisten unionin hankintamenettelyjen kokonaisarvo, joiden arvioitu arvo ilman arvonlisäveroa on yhtä suuri tai suurempi kuin 5 000 000 euroa ja jotka näin ollen kuuluvat IPI-toimenpiteen soveltamisalaan, vastaisi noin 59:ää prosenttia kaikkien tässä tietokannassa ilmoitettujen lääkinnällisten laitteiden hankintamenettelyjen yhteenlasketusta arvosta vuosina 2017–2022. Koska julkisten hankintojen osuus lääkinnällisten laitteiden kokonaiskulutuksesta unionissa on 50–70 prosenttia eikä ole syytä katsoa, että julkisten ja yksityisten hankintojen osuus olisi erilainen Kiinasta peräisin olevien lääkinnällisten laitteiden osalta, voidaan varovaisen skenaarion perusteella arvioida, että kun suljetaan Kiinasta peräisin olevat talouden toimijat IPI-toimenpiteen kattamien hankintamenettelyjen ulkopuolelle ja velvoitetaan tarjouskilpailun voittajat olemaan tarjoamatta sopimuksen voimassaoloaikana Kiinasta peräisin olevien lääkinnällisten laitteiden osuutta, jonka arvo on suurempi kuin 50 prosenttia sopimuksen kokonaisarvosta, tämä voisi vähentää Kiinasta peräisin olevien lääkinnällisten laitteiden tuontia vuosittain 15–20 prosenttia (33). Tämä tarkoittaisi vuosittain 1–1,2 miljardia euroa Kiinasta peräisin olevien lääkinnällisten laitteiden 6,2 miljardin euron kokonaistuonnista (34).

(49)

Jos hankintaviranomaiset ja -yksiköt eivät jossakin tietyssä tapauksessa voisi IPI-toimenpiteen vuoksi hankkia Kiinasta peräisin olevia lääkinnällisiä laitteita, ne voisivat hankkia joko unionissa valmistettuja tai muista kolmansista maista peräisin olevia lääkinnällisiä laitteita, kun otetaan huomioon unionin valmistajien vahva maailmanlaajuinen kilpailuasema ja muista suurista viejämaista peräisin olevien lääkinnällisten laitteiden läsnäolo unionin markkinoilla. Unionin lääkinnällisten laitteiden markkinoiden kokoa ja kolmansista maista tuotujen lääkinnällisten laitteiden arvoa koskevien toimialan arvioiden perusteella unionin lääkinnällisten laitteiden nykyisen markkinaosuuden arvioidaan olevan noin 60 prosenttia lääkinnällisten laitteiden kokonaiskulutuksesta unionissa. Jos oletetaan, että niiden Kiinasta peräisin olevien lääkinnällisten laitteiden markkinaosuus, joihin IPI-toimenpide mahdollisesti vaikuttaa (1–1,2 miljardia euroa), jaettaisiin unionin lääkinnällisten laitteiden ja muista kolmansista maista tuotujen lääkinnällisten laitteiden kesken suhteessa nykyisiin markkinaosuuksiin, unionin lääkinnällisten laitteiden tuottajat voisivat mahdollisesti kattaa noin 60 prosenttia hankintamäärästä, joka olisi tullut Kiinasta ilman IPI-toimenpidettä.

(50)

Voidaan odottaa, että nämä uudet mahdollisuudet unionin hankintamarkkinoilla, joihin sovelletaan IPI-toimenpidettä, olisivat kaikkien lääkinnällisten laitteiden tuottajien saatavilla unionissa. Unionin toimialajärjestöjen julkisesti saatavilla olevien tietojen mukaan unionissa toimii alalla yli 30 000 yritystä, joista noin 90 prosenttia on pieniä ja keskisuuria yrityksiä (35).

(51)

Komissio on myös arvioinut IPI-toimenpiteen vaikutusta tiettyihin lääkinnällisten laitteiden unionin tuojiin, jotka hankkivat tällaisia tuotteita Kiinasta, mukaan lukien unionin talouden toimijat, jotka valmistavat lääkinnällisiä laitteita Kiinassa ja tuovat niitä unioniin, koska niiden Kiinasta peräisin olevien lääkinnällisten laitteiden myynti saattaa vähentyä IPI-toimenpiteen käyttöönoton jälkeen. Tältä osin komissio on ottanut huomioon niiden tahojen huomautukset, jotka toimittivat tietoja mahdollisesta IPI-toimenpiteestä järjestetyn julkisen kuulemisen jälkeen, ja todennut, että IPI-toimenpiteen mahdollinen kielteinen vaikutus tällaisiin toimijoihin olisi edelleen vähäinen. Ensinnäkin noin 96 prosenttia kaikista lääkinnällisten laitteiden hankintamenettelyistä unionissa jäisi IPI-toimenpiteen soveltamisalan ulkopuolelle, mikä vastaa noin 41:tä prosenttia unionin lääkinnällisten laitteiden hankintojen kokonaisarvosta. Toiseksi nämä tuojat voisivat edelleen myydä 50 prosenttia Kiinasta tuoduista lääkinnällisistä laitteista, joihin IPI-toimenpide vaikuttaa, IPI-asetuksen 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti. Kun otetaan huomioon, että lääkinnällisten laitteiden julkisten hankintojen osuus unionin lääkinnällisten laitteiden kokonaismarkkinoista on 50–70 prosenttia, voidaan arvioida, että asianomaiset unionin tuojat pystyisivät säilyttämään yli 80 prosenttia nykyisestä tuontimäärästään Kiinasta (36). Tällaiset mahdolliset kielteiset taloudelliset vaikutukset sellaisten lääkinnällisten laitteiden tuojiin, joihin IPI-toimenpide vaikuttaa, kumoutuisivat laajemmilla unionin eduilla, erityisesti yleisellä tavoitteella tehdä Kiinan kanssa yhteistyötä lääkinnällisten laitteiden julkisten hankintojen markkinoiden avaamiseksi vastavuoroisesti ja tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi kaikille unionin toimijoille lääkinnällisten laitteiden alalla.

(52)

Komissio on arvioinut perusteellisesti kaikkien lääkinnällisten laitteiden luokkien toimitusten saatavuutta siinä tapauksessa, että otetaan käyttöön kattava IPI-toimenpide, joka kattaa kaikki lääkinnällisten laitteiden luokat ja alaluokat. Kuten edellä 2.2 jaksossa selostetaan, IPI-toimenpiteen ei odoteta vähentävän lääkinnällisten laitteiden saatavuutta unionin hankintaviranomaisille ja -yksiköille, minkä vahvistivat myös kaupan esteitä käsittelevässä komiteassa saadut tulokset, kun jäsenvaltioita kuultiin mahdollisista riippuvuuksista Kiinasta peräisin olevista lääkinnällisistä laitteista. Kuten johdanto-osan 37 kappaleessa selitetään, unionin hankintaviranomaiset ja -yksiköt voisivat joka tapauksessa olla soveltamatta IPI-toimenpidettä IPI-asetuksen 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti tapauksissa, joissa ainoastaan Kiinasta peräisin olevat tarjoajat voisivat täyttää tarjouskilpailun vaatimukset tai olisivat ainoita, jotka pystyvät tarjoamaan erityisiä lääkinnällisiä laitteita, jotka ovat tarpeen yleiseen etuun liittyvistä pakottavista syistä.

(53)

Koska noin 96 prosenttia kaikista unionin hankintamenettelyistä jäisi IPI-toimenpiteen soveltamisalan ulkopuolelle, hankintayksiköiden hallinnollisen rasitteen voidaan myös odottaa olevan vähäinen.

(54)

Komissio arvioi Kiinasta peräisin olevien lääkinnällisten laitteiden hankintaa koskevien rajoitusten mahdollista kielteistä vaikutusta julkisiin talousarvioihin. Tällä hetkellä saatavilla olevien tietojen perusteella ja ottaen huomioon, että jäsenvaltiot eivät ole ilmoittaneet odotetuista merkittävistä talousarviovaikutuksista, komissio katsoo, että hankintaviranomaisiin ja -yksiköihin kohdistuvat talousarviovaikutukset jäisivät vähäisiksi. Lisäksi unionin lääkinnällisten laitteiden markkinat ovat erittäin kilpailukykyiset ja vaihtoehtoisia toimittajia (sekä kotimaisia että ulkomaisia) on monia. Kun otetaan huomioon tämä kova kilpailu, komissio arvioi, että vaikka Kiinasta peräisin olevat talouden toimijat suljettaisiin pois rajallisesta määrästä tarjouskilpailuja, unionin markkinoilla olisi riittävästi kohtuuhintaisia lääkinnällisiä laitteita.

(55)

Tämän seurauksena IPI-toimenpiteen kokonaisvaikutuksen unionin hankintaviranomaisiin ja -yksiköihin voidaan odottaa pysyvän vähäisenä.

(56)

Kiinan käyttöön ottamat ja toteuttamat todetut toimenpiteet ja käytännöt ovat aiheuttaneet merkittävää haittaa unionin lääkinnällisten laitteiden valmistajille, jotka työllistävät unionissa noin 700 000 henkilöä (37). IPI-toimenpiteen luoma painostuskeino, jonka tarkoituksena on poistaa syrjivät esteet lääkinnällisten laitteiden julkisten hankintojen markkinoilla Kiinassa ja korjata vakava ja toistuva häiriö unionin talouden toimijoiden markkinoille pääsyssä, voisi olla hyödyllinen unionin valmistajille ja siten uusien työpaikkojen luomiselle alalle. Vaikka näitä esteitä ei poistettaisikaan, komissio on arvioinut, että Kiinasta tulevan tuonnin odotettu korvaaminen unionissa valmistetuilla lääkinnällisillä laitteilla säilyttäisi alan nykyiset työpaikat ja voisi mahdollisesti luoda yli 3 000 uutta työpaikkaa unioniin (38). Sen vuoksi nykyisellä IPI-toimenpiteellä odotetaan olevan myönteinen kokonaisvaikutus unionin koko teolliseen tuotantoon.

(57)

Rajoittamalla Kiinasta peräisin olevien talouden toimijoiden pääsyä unionin hankintamarkkinoille IPI-toimenpide voisi kannustaa Kiinaa poistamaan unionin talouden toimijoihin ja lääkinnällisiin laitteisiin kohdistuvat rajoittavat ja syrjivät toimenpiteet ja käytännöt ja siten avaamaan hankintamarkkinansa vastavuoroisesti. Kun otetaan huomioon Kiinasta unioniin tulevan tuonnin mahdollinen väheneminen IPI-toimenpiteen käyttöönoton jälkeen ja lääkinnällisten laitteiden alan strateginen merkitys Kiinalle sen pyrkiessä johtavaksi viejäksi tällä alalla, IPI-toimenpiteen käyttöönotto voisi toimia tarvittavana painostuskeinona, jotta voitaisiin parantaa unionin talouden toimijoiden ja tavaroiden markkinoillepääsymahdollisuuksia tällä alalla. IPI-toimenpiteen odotettu toimiminen painostuskeinona vastaisi myös unionin laajempia etuja edistää avoimia ja oikeudenmukaisia julkisten hankintojen markkinoita ja tukea samalla unionin teollisuuden kilpailukykyä.

(58)

Komissio katsoo, että IPI-toimenpiteen vähäinen kielteinen vaikutus ei kumoa näitä laajempia etuja, erityisesti kun otetaan huomioon sen odotettu myönteinen vaikutus unionin lääkinnällisten laitteiden tuotannonalaan, mikä voi osittain kompensoida vakavaa ja toistuvaa häiriötä unionin toimijoiden Kiinan lääkinnällisten laitteiden markkinoille pääsyssä.

(59)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että tämän IPI-toimenpiteen käyttöönotto on unionin edun mukaista.

(60)

Edellä esitetyn perusteella komission olisi IPI-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti otettava käyttöön johdanto-osan 33 kappaleessa mainittu IPI-toimenpide.

(61)

IPI-toimenpidettä olisi sovellettava menettelyissä, jotka koskevat kaikkia yhteisen hankintasanaston (CPV) koodeihin 33100000-1-33199000–1 kuuluvia lääkinnällisten laitteiden luokkia, sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2195/2002 (39).

(62)

Jotta unionin hankintaviranomaisten ja -yksiköiden sekä talouden toimijoiden olisi helpompi panna IPI-toimenpide täytäntöön, on aiheellista sallia kohtuullinen 10 päivän määräaika sen päivän, jona IPI-toimenpide julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja sen voimaantulopäivän välillä.

(63)

IPI-asetuksen 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissiota on avustanut IPI-toimenpiteen hyväksymisessä kaupan esteitä käsittelevä komitea, joka on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (40) 3 artiklassa tarkoitettu komitea.

(64)

Tässä asetuksessa säädetty IPI- toimenpide on kaupan esteitä käsittelevän komitean lausunnon mukainen,