(1)

Venäjän Ukrainaa vastaan käymä hyökkäyssota ja sen vaikutukset Euroopan ja koko maailman turvallisuuteen muodostavat Euroopan unionille eksistentiaalisen haasteen.

(2)

Vastauksena kyseiseen haasteeseen Eurooppa-neuvoston 6 päivänä maaliskuuta 2025 antamissa päätelmissä palautettiin mieleen 11 päivänä maaliskuuta 2022 annettu Versailles’n julistus ja 21 päivänä maaliskuuta 2022 hyväksytty turvallisuus- ja puolustusalan strateginen kompassi sekä korostettiin, että Euroopasta on tultava suvereenimpi, sen on otettava suurempi vastuu puolustuksestaan ja valmistauduttava paremmin toimimaan välittömien ja tulevien haasteiden ja uhkien edessä ja vastaamaan niihin itsenäisesti. Kyseisessä Eurooppa-neuvoston kokouksessa kaikki jäsenvaltiot sitoutuivat vahvistamaan yleistä puolustusvalmiuttaan, vähentämään strategisia riippuvuuksiaan, ratkaisemaan kriittiset suorituskykypuutteensa ja lujittamaan Euroopan puolustuksen teknologista ja teollista perustaa (EDTIB) vastaavasti kaikkialla unionissa, jotta unioni pystyy paremmin toimittamaan tarvittavan määrän puolustustarvikkeita nopeutetussa tahdissa.

(3)

Komissio sekä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja esittivät 18 päivänä toukokuuta 2022 yhteisen tiedonannon puolustusalan investointivajeiden analyysistä ja siihen perustuvista jatkotoimista ja toivat esiin unionin puolustusalan rahoitus-, tuotanto- ja voimavaravajeet.

(4)

Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat 20 päivänä heinäkuuta 2023 asetuksen (EU) 2023/1525 (1), jolla tuetaan ampumatarviketuotantoa (ASAP) ja jonka tarkoituksena on tukea kiireellisesti Euroopan puolustusteollisuuden valmistuskapasiteetin kasvattamista, turvata toimitusketjut, helpottaa tehokkaita hankintamenettelyjä, korjata tuotantokapasiteetin puutteita ja edistää investointeja.

(5)

Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat 18 päivänä lokakuuta 2023 asetuksen (EU) 2023/2418 (2), jolla perustettiin väline Euroopan puolustusteollisuuden vahvistamiseksi yhteistoiminnallisten hankintojen avulla (EDIRPA) ja jonka tavoitteena on lisätä jäsenvaltioiden keskinäistä yhteistyötä puolustustuotteiden hankintavaiheessa, jotta voidaan yhteisvoimin täyttää jäsenvaltioiden varastojen kiireellisimmät ja kriittisimmät puutteet ja varsinkin ne, jotka ovat seurausta reagoinnista Venäjän Ukrainaa vastaan käymään hyökkäyssotaan.

(6)

Tarkasteltuaan Versailles’n julistuksen ja turvallisuus- ja puolustusalan strategisen kompassin täytäntöönpanemiseksi tehtyä työtä Eurooppa-neuvosto painotti 14 ja 15 päivänä joulukuuta 2023 antamissaan päätelmissä, että on tehtävä vielä enemmän, jotta voidaan saavuttaa unionin tavoitteet parantaa puolustusvalmiutta. Vahvan puolustusteollisuuden katsottiin olevan edellytys sille, että puolustusvalmius saataisiin nostettua tarvittavalle tasolle ja unionia kyettäisiin puolustamaan, minkä vuoksi Euroopan puolustusteollisuuden häiriönsietokykyä, innovatiivisuutta ja kilpailukykyä on parannettava.

(7)

Komissio hyväksyi 5 päivänä maaliskuuta 2024 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan puolustusteollisuusohjelman ja puolustustarvikkeiden oikea-aikaisen saatavuuden ja toimituksen varmistamista koskevan toimenpidekehyksen (EDIP) perustamisesta, jotta voidaan hyödyntää asetusten (EU) 2023/2418 ja (EU) 2023/1525 yhteydessä saatuja kokemuksia ja laajentaa niiden toiminta-ajatusta pidemmällä aikavälillä ja jäsennellymmällä tavalla.

(8)

Vuoden 2025 alusta lähtien unionin turvallisuustilanne on kuitenkin heikentynyt jyrkästi, mikä liittyy paitsi Venäjän jatkuvaan uhkaan ja sen voimakkaampaan siirtymiseen sotatalouteen sekä Ukrainan sodan kehittymiseen, myös uuden geopoliittisen tilanteen aiheuttamaan epävarmuuteen, jonka vuoksi unionin on tehostettava merkittävästi toimiaan varmistaakseen itsenäisen puolustuksensa. Tilanteen viimeaikainen heikentyminen on kasvattanut unioniin kohdistuvaa uhkaa ja edellyttää, että jäsenvaltiot osoittavat kiireellisesti suuria määriä julkisia menoja Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan vahvistamiseen. Tämä taas lisää tarvetta nopeuttaa yhteisvastuun hengessä unionin tuen tarjoamista niille jäsenvaltioille, joille tarvittavat valtavat julkiset investoinnit uhkaavat aiheuttaa niiden taloudelliseen tilanteeseen mahdollisesti vaikuttavia vakavia vaikeuksia. Kun otetaan huomioon unionin maa-, ilma- ja merirajoihin kohdistuvat uhkat ja tästä johtuva tarve tehdä mittavia julkisia investointeja, tällainen yhteisvastuu on ratkaisevan tärkeää erityisesti niille jäsenvaltioille, jotka ovat eniten alttiita sotilaallisille uhkille. Tässä suhteessa Venäjän ja Valko-Venäjän aiheuttamat uhkat ovat erityisen kiireellisiä ja merkittäviä. Koska tuotteiden kehittämiseen ja vastaavan teollisen tuotantokapasiteetin kasvattamiseen koko unionissa tarvitaan aikaa, on erittäin tärkeää, että unioni alkaa tukea kyseisiä jäsenvaltioita mahdollisimman pian, jotta ne voivat tehdä tilauksia hyvin nopeasti, ja että parannetaan ennustettavuutta puolustusteollisuuden kannalta ja kannustetaan sitä investoimaan hyvin lyhyellä aikavälillä tuotantokapasiteetin vahvistamiseen.

(9)

Jäsenvaltiot joutuvat nyt lisäämään investointeja puolustusteollisuuden valmistuskapasiteettiin huomattavasti ja nopeaan tahtiin, mikä todennäköisesti vaikuttaa merkittävästi niiden julkiseen talouteen samaan aikaan, kun monissa jäsenvaltiossa budjetteihin kohdistuu edelleen paineita.

(10)

Tämä poikkeuksellinen tilanne, jota jäsenvaltiot eivät ole aiheuttaneet ja johon ne eivät voi vaikuttaa, oikeuttaa sen, että unioni toteuttaa kiireellisiä toimenpiteitä, joilla perustetaan tilapäinen väline, jonka tavoitteena on tarjota taloudellista apua niille jäsenvaltioille, jotka haluavat investoida puolustusteollisuuden tuotantoon, eli Euroopan turvallisuutta edistävä väline, jäljempänä ’SAFE-väline’.

(11)

SAFE-välineen olisi mahdollistettava Euroopan puolustusteollisuuteen tehtävät kiireelliset ja merkittävät julkiset investoinnit, joilla pyritään nopeasti lisäämään sen tuotantokapasiteettia, parantamaan puolustustarvikkeiden oikea-aikaista saatavuutta sekä nopeuttamaan sen mukauttamista rakenteellisiin muutoksiin. Koska tämä asetus on poikkeuksellinen ja väliaikainen vastaus kiireelliseen ja eksistentiaaliseen haasteeseen, sen nojalla annettavaa taloudellista apua olisi voitava käyttää ainoastaan toimiin, joilla puututaan heikkenevästä turvallisuustilanteesta johtuviin kielteisiin taloudellisiin seurauksiin tai välittömiin hankintatarpeisiin niissä jäsenvaltioissa, jotka osallistuvat Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan puolustusteollisen valmiuden lisäämiseen. SAFE-välineen olisi oltava osa unionin ja kansallisen tason yleistä pyrkimystä lisätä resursseja puolustusalan teollisiin investointeihin, jotta nykyisistä turvallisuusuhkista johtuvaan kriisitilanteeseen voitaisiin vastata. Näiden toimien tukemiseksi olisi toteutettava myös muita unionin ja kansallisen tason toimenpiteitä, mukaan lukien vakaus- ja kasvusopimukseen sisältyvien nykyisten joustomahdollisuuksien aktivointi.

(12)

Jäsenvaltioiden olisi pantava SAFE-välineestä myönnettävä taloudellinen apu täytäntöön tavalla, joka on yhdenmukainen jäsenvaltioiden yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) puitteissa yhteisesti sopimien puolustusvoimavarojen prioriteettien, neuvoston päätöksellä (YUTP) 2017/2315 (3) vahvistetun pysyvän rakenteellisen yhteistyön puitteissa tehtävän jäsenvaltioiden yhteistyön, Euroopan puolustusviraston aloitteiden ja hankkeiden sekä unionin Ukrainalle antaman siviili- ja sotilaallisen avun kanssa. Jäsenvaltioiden olisi tätä asetusta täytäntöön pannessaan otettava asianmukaisesti huomioon Pohjois-Atlantin liiton (Nato) ja muiden kumppaneiden toteuttama asiaan liittyvä toiminta, erityisesti Naton voimavaratavoitteet, jos tällainen toiminta palvelee unionin turvallisuus- ja puolustusetuja.

(13)

Jäsenvaltioiden olisi voitava käyttää SAFE-välineestä myönnettävää taloudellista apua niin, että saadaan synergiaetuja muiden nykyisten ja tulevien unionin ohjelmien kanssa, ja erityisesti yhteisrahoittamaan erityistoimia. Samaan aikaan unionin ohjelmiin, joilla tuetaan yhteistyötä puolustushankintojen alalla tai joilla pyritään yleisemmin tukemaan Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan kilpailukykyä, voi erityisesti sisältyä unionin lisätukea. Tällaista lisätukea voitaisiin soveltaa SAFE-välineestä myönnettävää taloudellista apua saaviin yhteistoiminnallisiin hankintoihin tai tällaisiin hankintoihin osallistuviin talouden toimijoihin, jotta voidaan edistää vastaavaa teollisuuden kasvua ja vahvistaa entisestään SAFE-välineen vaikutuksia Euroopan puolustuksen teolliseen ja teknologiseen perustaan.

(14)

Jäsenvaltioiden hallinnollisen rasitteen keventämiseksi komission olisi voitava ottaa asiaankuuluvien ohjelmien ja erityisesti yhteistyötä yhteistoiminnallisten hankintojen alalla tukevien ohjelmien yhteydessä huomioon tämän asetuksen puitteissa toimitetut tiedot, erityisesti taloudellisen avun täytäntöönpanoa koskevaa raportointia varten. Tämä auttaisi taloudellisen tuen hakemisen edellytyksien yksinkertaistamista.

(15)

Jäsenvaltioiden puutteellinen yhteistyö on johtanut tehottomuuteen ja samanlaisten puolustusjärjestelmien moninkertaistumiseen unionissa, mikä on heikentänyt unionin alueen suojelua koskevaa tavoitetta, johon on pyritty vastaavilla kansallisilla investoinneilla, ja johtanut myös Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan merkittävien osien hajanaisuuteen ja riittämättömään toimintaan. Jotta tilanne voitaisiin korjata, tämän asetuksen nojalla myönnettyä taloudellista apua saavien jäsenvaltioiden olisi käytettävä kyseinen taloudellinen apu yhteistoiminnallisten hankintojen tekemiseen. Puolustusalan yhteistoiminnallisilla hankinnoilla rahoitettavien tukikelpoisten toiminnan, menojen ja toimenpiteiden olisi liityttävä Eurooppa-neuvoston määrittelemiin ensisijaisten toiminta-alojen ensimmäiseen luetteloon ottaen huomioon Ukrainan sodasta saadut kokemukset Euroopan puolustusviraston puitteissa jo tehdyn työn mukaisesti ja täysin johdonmukaisesti Naton kanssa: ampumatarvikkeet ja ohjukset; tykistöjärjestelmät, mukaan lukien kaukovaikuttamiskyky; maataistelukyvyt ja niiden tukijärjestelmät, mukaan lukien sotilastarvikkeet ja jalkaväen aseet; kriittisen infrastruktuurin suojelu; kybertoiminta; sotilaallinen liikkuvuus, mukaan lukien vastapuolen liikkuvuuden estäminen; ilma- ja ohjuspuolustusjärjestelmät; meripuolustus ja merenalaisen taistelun valmiudet; droonit ja droonien torjuntajärjestelmät; strategiset edellytykset, kuten muun muassa strateginen ilmakuljetus, ilmatankkaus, C4ISTAR-järjestelmät sekä avaruusresurssit ja -palvelut; tekoäly ja elektroninen sodankäynti. Kyseisillä yhteistoiminnallisilla hankinnoilla olisi pyrittävä nopeuttamaan mukautumista puolustustarvikkeiden tuotantokapasiteetin rakenteellisiin muutoksiin, varmistamaan yhteentoimivuus ja vaihdettavuus koko unionissa, kannustamaan yhteistyöhön hankintavaiheessa sekä tukemaan tuotantokapasiteetin lisäämistä ja asiaan liittyvien infrastruktuurin, laitteiden ja logistiikkapalvelujen kehittämistä ja hankintaa.

(16)

Jotta unionin teollista perustaa voidaan vahvistaa kiireellisesti, tehokkaasti ja itsenäisesti ottaen huomioon geopoliittisen tilanteen viimeaikainen kehitys sekä unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuteen kohdistuva poikkeuksellinen uhka ja lisätä siten SAFE-välineestä myönnettävän taloudellisen avun tehokkuutta ja lisäarvoa, tässä asetuksessa olisi vahvistettava kelpoisuusedellytykset taloudellisen avun käytölle jäsenvaltioissa. SAFE-välineen mukaisiin yhteistoiminnallisiin hankintoihin osallistuvien toimeksisaajien ja alihankkijoiden olisi sen vuoksi oltava sijoittautuneita unioniin, Euroopan talousalueeseen kuuluviin Euroopan vapaakauppaliiton jäsenvaltioihin, jäljempänä ’ETA:n EFTA-valtiot’, tai Ukrainaan, niiden johtorakenteiden olisi oltava unionissa, ETA:n EFTA-valtiossa tai Ukrainassa ja niiden olisi käytettävä yhteistoiminnallisia hankintoja varten jonkin jäsenvaltion, ETA:n EFTA-valtion tai Ukrainan alueella sijaitsevaa infrastruktuuria, välineitä, omaisuutta tai resursseja. Sen varmistamiseksi, että yhteistoiminnalliseen hankintaan osallistuvat toimeksisaajat ja alihankkijat eivät vaaranna unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetuja, ne eivät saisi olla kolmansien maiden tai kolmansien maiden yhteisöjen määräysvallassa. Tässä yhteydessä määräysvallan olisi ymmärrettävä tarkoittavan kykyä käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa oikeussubjektissa joko suoraan tai yhden tai useamman muun oikeussubjektin välityksellä. SAFE-välineestä tuettuihin hankintoihin osallistuvat jäsenvaltiot ovat vastuussa sen varmistamisesta, että kelpoisuusedellytykset täyttyvät.

(17)

Tietyissä olosuhteissa olisi oltava mahdollista poiketa periaatteesta, jonka mukaan yhteistoiminnalliseen hankintaan osallistuvat toimeksisaajat ja alihankkijat käyttävät jäsenvaltion, ETA:n EFTA-valtion tai Ukrainan alueella sijaitsevaa infrastruktuuria, välineitä, omaisuutta tai resursseja eivätkä ole kolmansien maiden tai kolmansien maiden yhteisöjen määräysvallassa. Kyseisissä olosuhteissa unioniin, ETA:n EFTA-valtioon tai Ukrainaan sijoittautuneen oikeussubjektin, joka käyttää jäsenvaltion, ETA:n EFTA-valtion tai Ukrainan alueen ulkopuolella sijaitsevaa infrastruktuuria, välineitä, omaisuutta tai resursseja ja/tai on kolmannen maan tai kolmannen maan yhteisön määräysvallassa, olisi voitava osallistua, jos unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetuihin, sellaisina kuin ne on vahvistettu YUTP:n puitteissa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston nojalla, liittyvät tiukat edellytykset täyttyvät.

(18)

Unioniin, ETA:n EFTA-valtioihin tai Ukrainaan sijoittautuneiden oikeussubjektien, jotka ovat sellaisen kolmannen maan, joka ei ole Ukraina tai ETA:n EFTA-valtio, jäljempänä ’muu kolmas maa’, tai muun kolmannen maan yhteisön määräysvallassa, silloin kun se sallitaan, olisi voitava osallistua yhteistoiminnalliseen hankintaan, jos niihin on sovellettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/452 (4) tarkoitettua seurantaa ja tarvittaessa riskejä vähentäviä asianmukaisia toimenpiteitä tai jos komission saataville asetetaan jäsenvaltion, ETA:n EFTA-valtion tai Ukrainan, sen mukaan mihin ne ovat sijoittautuneet, kansallisten menettelyjen mukaisesti hyväksytyt takeet, sellaisina kuin niistä säädetään tässä asetuksessa. Hallinnollisen taakan keventämiseksi komission olisi ehdotettava takeille yksinkertaista vakiomuotoista mallia. Tällaisia takeita olisi myönnettävä ainoastaan, jos unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetuihin, sellaisina kuin ne on vahvistettu YUTP:n puitteissa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston nojalla, liittyvät tiukat edellytykset täyttyvät.

(19)

Jotta voidaan varmistaa puolustustarvikkeiden oikea-aikainen saatavuus ja toimittaminen Euroopan puolustuksen teollisesta ja teknologisesta perustasta sekä nopeuttaa sen mukauttamista rakenteellisiin muutoksiin ja siten lisätä myönnetyn taloudellisen avun tehokkuutta, on tärkeää vahvistaa vähimmäisvaatimukset, jotka liittyvät unionissa tuotettuun arvoon. Sen vuoksi yhteistoiminnallisiin hankintasopimuksiin olisi sisällyttävä vaatimus, jonka mukaan unionin, ETA:n EFTA-valtioiden ja Ukrainan ulkopuolelta peräisin olevien komponenttien kustannukset ovat enintään 35 prosenttia lopputuotteen komponenttien arvioiduista kustannuksista. Komissio voisi laatia kyseisen prosenttiosuuden laskemista koskevia ohjeita.

(20)

Tukikelpoisuusedellytyksissä olisi otettava huomioon nykyiset toimitusketjut ja teollinen yhteistyö EU:n ulkopuolisten kumppanien kanssa, ja niitä noudattamalla olisi voitava täyttää suorituskykyvaatimukset. Näin ollen tukea olisi voitava myöntää yhteistoiminnalliseen hankintaan, johon osallistuu sellaisia alihankkijoita, joiden osuus sopimuksen arvosta on 15–35 prosenttia ja jotka eivät ole sijoittautuneet unioniin, ETA:n EFTA-valtioon tai Ukrainaan tai joiden johtorakenteet eivät sijaitse niissä.

(21)

Tiettyihin puolustustarvikkeisiin, joiden perustana olevat teknologiat eivät ole laajasti saatavilla unionissa ja joita voi olla vaikea korvata laajamittaisesti, olisi sovellettava lisävaatimuksia, jotta voidaan varmistaa jäsenvaltioiden asevoimien toimintavapaus kyseisten tarvikkeiden osalta ilman kolmansien maiden asettamia rajoituksia. Tällaisten puolustustarvikkeiden osalta toimeksisaajilla tai toimeksisaajien yhteenliittymällä olisi sen vuoksi oltava mahdollisuus päättää hankkimiensa puolustustarvikkeiden ominaisuuksien määrittelystä, mukauttamisesta tai kehittämisestä ilman kolmansien maiden tai kolmansien maiden yhteisöjen asettamia rajoituksia, mukaan lukien laillinen oikeus korvata tai poistaa sellaisia komponentteja, joihin sovelletaan kolmansien maiden tai kolmansien maiden yhteisöjen asettamia rajoituksia.

(22)

SAFE-välineen tukikelpoisuusedellytysten tavoitteena on lisätä viipymättä unionin puolustusteollisuuden valmistuskapasiteettia ja mahdollistaa samalla tarvittava joustavuus ottaen huomioon asiaankuuluvien tarvikkeiden ja teknologioiden toimitusketjujen kansainvälistyminen. ETA:n EFTA-valtioiden ja Ukrainan lisäksi SAFE-välineen olisi tarjottava myös liittyville maille, ehdokasmaille ja mahdollisille ehdokasmaille sekä kolmansille maille, joiden kanssa unioni on sopinut turvallisuus- ja puolustuskumppanuudesta (ei-sitova väline), mahdollisuus osallistua yhteistoiminnallisiin hankintasopimuksiin sen puitteissa.

(23)

Unionin ja yhden tai useamman tällaisen samanmielisen kolmannen maan, joka ei ole Ukraina tai ETA:n EFTA-valtio, tekemien taloudellista, rahoitus- tai teknistä yhteistyötä koskevia toimenpiteitä, myös avustusta, koskevien kahden- tai monenvälisten sopimusten olisi sallittava kyseisiin maihin sijoittautuneiden toimeksisaajien ja alihankkijoiden osallistuminen SAFE-välineestä tuettuihin yhteistoiminnallisiin hankintasopimuksiin kyseisissä sopimuksissa määriteltyjen ehtojen ja edellytysten mukaisesti. Tällaisissa sopimuksissa ei olisi asetettava kyseenalaiseksi sellaisten tarvikkeiden tukikelpoisuutta, jotka täyttävät vaatimuksen siitä, että unionin, ETA:n EFTA-valtioiden ja Ukrainan ulkopuolelta peräisin olevien komponenttien kustannukset ovat enintään 35 prosenttia lopputuotteen komponenttien arvioiduista kustannuksista.

(24)

Turvallisuuden ja puolustuksen suhteen vahvempi ja toimintakykyisempi unioni vaikuttaa myönteisesti maailmanlaajuiseen ja transatlanttiseen turvallisuuteen ja täydentää Natoa, joka on edelleen yhteisen puolustuksen perusta niille valtioille, jotka ovat sen jäseniä. Unioni on sitoutunut vahvistamaan ja syventämään edelleen turvallisuus- ja puolustusalan transatlanttista yhteistyötä ja sitoutumista tarkoituksena lisätä yhteentoimivuutta, jatkaa teollista yhteistyötä ja varmistaa vastavuoroinen pääsy uusimpiin teknologioihin luotettavien kumppaneiden kesken, ja myös lujittamaan Euroopan puolustuksen teknologista ja teollista perustaa. Tällä asetuksella olisi edistettävä näitä tavoitteita.

(25)

Jäsenvaltioiden, jotka haluavat saada taloudellista apua SAFE-välineestä, olisi esitettävä komissiolle pyyntö ja liitettävä siihen Euroopan puolustusteollisuuden investointisuunnitelma, jäljempänä ’suunnitelma’. Suunnitelmien valmistelun helpottamiseksi komission ja jäsenvaltioiden olisi vaihdettava tietoja lainamäärien alustavista kohdentamisista. Komission olisi arvioitava kaikki jäsenvaltioiden esittämät pyynnöt. Tarkistaessaan, ovatko suunnitelmat tässä asetuksessa säädettyjen kriteerien mukaisia, komission olisi tarvittaessa hyödynnettävä Euroopan puolustusviraston tai EU:n sotilasesikunnan asiantuntemusta. Suunnitelmien valmistelun aikana jäsenvaltioiden olisi voitava olla yhteydessä komissioon suunnitelmaluonnostensa mukauttamiseksi ennen niiden toimittamista. Jos komissio katsoo, että suunnitelmat eivät täytä tässä asetuksessa säädettyjä edellytyksiä, jäsenvaltioiden olisi voitava muuttaa suunnitelmiaan niiden täytäntöönpanon aikana. Komission olisi kohdennettava lainamäärät asianomaisille jäsenvaltioille soveltamalla yhdenvertaisen kohtelun, yhteisvastuun, suhteellisuuden ja avoimuuden periaatteita, erityisesti jos pyydettyjen lainamäärien summa ylittää SAFE-välineestä saatavilla olevan taloudellisen avun enimmäismäärän. Lainat olisi jaettava niitä hakeneiden jäsenvaltioiden kesken yhdenvertaisen kohtelun, yhteisvastuun, suhteellisuuden ja avoimuuden periaatteiden mukaisesti. Suunnitelmissa olisi kuvattava toimenpiteitä, joilla vahvistetaan Euroopan puolustusteollisuuden häiriönsietokykyä erityisesti helpottamalla pk-yritysten, midcap-yritysten ja uusien puolustusalan toimijoiden pääsyä puolustusalan markkinoille.

(26)

Kun otetaan huomioon merkittävät taloudelliset vaikutukset, joita aiheutuu jäsenvaltioiden tukemisesta tämän asetuksen nojalla ja tarve varmistaa johdonmukaisuus unionin ulkoisen toiminnan eri alojen ja talouspolitiikan välillä sekä neuvoston erityinen tehtävä kyseisillä aloilla, neuvostolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa tässä asetuksessa yksilöidyissä tapauksissa.

(27)

Suunnitelman täytäntöönpanon helpottamiseksi komission ja kunkin asianomaisen jäsenvaltion olisi sovittava toiminnallisesta järjestelystä, joka sisältää yksityiskohtaiset tiedot taloudellisen avun maksamisesta, mukaan lukien alustava maksuaikataulu, ja allekirjoitettava lainasopimus, joka sisältää SAFE-välineestä myönnettävän lainatuen yksityiskohtaiset ehdot. Olisi otettava käyttöön 15 prosentin ennakkomaksu, jotta SAFE-välineestä tuettujen toiminnan, menojen ja toimenpiteiden täytäntöönpano voidaan aloittaa nopeasti.

(28)

On aiheellista järjestää taloudellinen apu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 (5), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 224 artiklassa säädetyn hajautetun rahoitusstrategian ja vahvistetun yhden rahoitusmenetelmän mukaisesti, jonka odotetaan lisäävän unionin joukkolainojen likviditeettiä ja unionin toteuttamien liikkeeseenlaskujen houkuttelevuutta ja kustannustehokkuutta. Lainojen takaisinmaksuajan olisi oltava riittävän pitkä, enintään 45 vuotta. Pääoman takaisinmaksut voisivat alkaa vasta tietyn, lähtökohtaisesti 10 vuoden lyhennysvapaan jälkeen. Lainasalkun hoitoon liittyvistä vakavaraisuussyistä niiden kolmen jäsenvaltion lainojen osuuden, joiden lainaosuudet ovat myönnetyistä lainoista suurimmat, olisi oltava enintään 60 prosenttia SAFE-välineestä myönnettävän taloudellisen avun enimmäismäärästä.

(29)

Jotta käytettävissä oleva taloudellinen apu voitaisiin käyttää parhaalla mahdollisella tavalla, komission on aiheellista julkaista uusi kiinnostuksenilmaisupyyntö tapauksissa, joissa rahamääriä on edelleen käytettävissä tämän asetuksen nojalla annetun neuvoston täytäntöönpanopäätöksen hyväksymisen jälkeen. Tällaisessa tapauksessa taloudellista apua koskevan pyynnön tekemiselle vahvistettuja menettelyjä olisi sovellettava tarvittavin mukautuksin, erityisesti asiaan liittyvien määräaikojen suhteen ja siltä osin, että olisi esitettävä suunnitelman muutos.

(30)

Yhteistoiminnallisissa hankinnoissa olisi oltava vähintään kaksi osallistujamaata, jotka ovat jäsenvaltioita, ETA:n EFTA-valtioita tai Ukraina ja joista vähintään yhden olisi oltava lainatukea SAFE-välineestä saava EU:n jäsenvaltio. Lisäksi liittyvien maiden, muiden ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden sekä muiden kolmansien maiden, joiden kanssa unioni on sopinut turvallisuus- ja puolustuskumppanuudesta (ei-sitova väline), olisi voitava osallistua SAFE-välineestä myönnettävää taloudellista apua saavan jäsenvaltion kanssa toteutettaviin yhteistoiminnallisiin hankintoihin. Yhteistoiminnalliseen hankintaan voi sisältyä jo tehtyjä hankintasopimuksia, jotka täyttävät samat edellytykset. Tukea olisi voitava saada myös yhden jäsenvaltion tekemiin hankintoihin, kun sopimus on allekirjoitettu viimeistään 30 päivänä toukokuuta 2026 edellyttäen, että kyseinen jäsenvaltio toteuttaa kaikki tarvittavat toimet, joista sovitaan toiminnallisissa järjestelyissä, kyseisestä hankintasopimuksesta saatavan hyödyn laajentamiseksi pyrkimällä aktiivisesti yhteistyöhön muiden jäsenvaltioiden, ETA:n EFTA-valtioiden ja Ukrainan sekä liittyvien maiden, ehdokasmaiden, mahdollisten ehdokasmaiden tai muiden sellaisten kolmansien maiden kanssa, joiden kanssa unioni on sopinut turvallisuus- ja puolustuskumppanuudesta. ETA:n EFTA-valtioiden ja Ukrainan sisällyttäminen niiden maiden joukkoon, jotka voidaan laskea yhteistoiminnallisia hankintoja varten vaadittuun vähimmäismäärään, on perusteltua, koska kyseiset maat tekevät unionin kanssa tiivistä yhteistyötä puolustusalan teollisessa tuotannossa ja koska Ukraina on Venäjän käymän hyökkäyssodan suorana kohteena. Jäsenvaltioita kannustetaan myös jatkamaan Ukrainan tukemista SAFE-välineestä myönnettävällä taloudellisella avulla hankituilla tarvikkeilla. Edellä mainittujen kolmansien maiden osallistumisen Euroopan, Ukrainan tai ETA:n EFTA-valtioiden puolustuksen teolliselle ja teknologiselle perustalle myönnettyihin yhteistoiminnallisiin hankintasopimuksiin olisi autettava lisäävän kysynnän yhdistämistä, joka on tarpeen teollisen kapasiteetin kasvattamiseksi. Se tukisi myös unionin lähimpien kumppaneiden tällä alalla käyttämien järjestelmien ja tuotteiden yhteentoimivuutta ja samalla mahdollisesti antaisi osallistuville jäsenvaltioille mahdollisuuden parempiin hintoihin.

(31)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/81/EY (6) vahvistetaan oikeudellinen kehys hankintasopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamiselle puolustus- ja turvallisuusalalla ja otetaan siten huomioon jäsenvaltioiden turvallisuusvaatimusten ja Euroopan unionin toiminnasta tehdystä sopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttäminen. Kyseisessä direktiivissä vahvistetaan erityissäännöksiä, joita sovelletaan kriisistä johtuvissa kiireellisissä tilanteissa, kuten lyhennettyjä määräaikoja tarjousten vastaanottamiselle ja mahdollisuutta käyttää neuvottelumenettelyä julkaisematta ennalta hankintailmoitusta. Jotta voidaan vahvistaa SAFE-välineen tehoa vastata yhteisvastuun hengessä geopoliittisen tilanteen muuttumisesta johtuvaan hätätilanteeseen, on tarpeen käynnistää mittavia investointeja Euroopan puolustuksen teolliseen ja teknologiseen perustaan mahdollisimman pian.

(32)

Tätä varten olisi helpotettava hankintasopimusten tekemistä hankinnoissa, joissa on mukana vähintään yksi SAFE-välineestä myönnettävää taloudellista apua saava jäsenvaltio. Direktiivissä 2009/81/EY säädetyt määräajat, mukaan lukien kyseisen direktiivin 33 artiklan 7 kohdassa vahvistetut lyhennetyt määräajat, eivät ole riittävän joustavia nykyisen kriisitilanteen kiireellisyyden huomioon ottamiseksi. Sen vuoksi jäsenvaltioiden, jotka tekevät hankintoja SAFE-välineestä myönnettävän tuen avulla, olisi katsottava olevan kriisistä johtuvassa hätätilanteessa, minkä vuoksi on perusteltua noudattaa neuvottelumenettelyä julkaisematta hankintailmoitusta direktiivin 2009/81/EY mukaisesti. Kun otetaan huomioon nykyisestä kriisitilanteesta johtuva kiireellisyys, joka edellyttää välittömiä ja mittavia investointeja Euroopan puolustuksen teolliseen ja teknologiseen perustaan, ja jotta voidaan varmistaa SAFE-välineestä tuettuihin hankintoihin osallistuvien jäsenvaltioiden turvallisuusedut, on lisäksi tarpeen mahdollistaa olemassa olevan puitejärjestelyn tai sopimuksen avaaminen sellaisten jäsenvaltioiden hankintaviranomaisille, jotka eivät alun perin olleet kyseisen puitejärjestelyn tai sopimuksen osapuolia, vaikka sopimuksessa ei olisi määrätty tällaisesta mahdollisuudesta, edellyttäen, että puitejärjestelyn tai sopimuksen tehneeltä yritykseltä saadaan suostumus etukäteen.

(33)

SAFE-välineellä pyritään tukemaan yleistä turvallisuutta koskevaa ensisijaista etua yhdessä jäsenvaltioiden taloudellisten toimien kanssa, jotta voidaan varmistaa puolustustarvikkeiden oikea-aikainen saatavuus ja toimittaminen laajentamalla Euroopan puolustuksen teollista ja teknologista perustaa, jotta jäsenvaltiot voivat valmistautua kaikenlaisiin hyökkäyksiin. Välineen tukikelpoisuusedellytysten avulla pyritään tukemaan Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan kilpailukykyä ja teollista valmiutta, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan parantaa jäsenvaltioiden valmiuksia puolustaa unionin ja sen jäsenvaltioiden aluetta tehokkaasti ja itsenäisesti. Liitännäistavoitteena on myös lisätä puolustustarvikkeiden yhteentoimivuutta yhteistoiminnallisten hankintojen avulla. Näiden toimien rinnalla on yhteisvastuun hengessä aiheellista varmistaa puolustustarvikkeiden saatavuuteen liittyvien vakavien vaikeuksien ratkaisemiseksi tarvittavien toimien rahoituksen kestävyys toteuttamalla toimenpiteitä, joiden avulla näihin menoihin kohdistuvia veroja ei tarvitse rahoittaa etukäteen. SAFE-välineestä tuetuilla hankinnoilla hankitut puolustustarvikkeet olisi sen vuoksi vapautettava arvonlisäverosta ottamalla käyttöön neuvoston direktiivin 2006/112/EY (7) nojalla sovellettava vapautus arvonlisäverosta. Tämän vapautuksen olisi oltava kohdennettu, ja sitä olisi sovellettava ainoastaan SAFE-välineestä tuettuihin hankintoihin liittyviä hankintasopimuksia varten suoritettuihin luovutuksiin.

(34)

Unioni on edelleen täysin sitoutunut kansainväliseen yhteisvastuuseen. Kaikki tämän asetuksen nojalla toteutetut tarpeellisiksi katsotut toimenpiteet, mukaan lukien ne, jotka ovat tarpeen kriittisten puutteiden ehkäisemiseksi tai lieventämiseksi, olisi pantava täytäntöön kohdennetusti, avoimesti, oikeasuhteisesti, tilapäisesti ja WTO-velvoitteiden mukaisesti.

(35)

Tämä asetus olisi pantava täytäntöön Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksyttyjen asiaankuuluvien sääntöjen, erityisesti varainhoitoasetuksen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2092 (8) mukaisesti.

(36)

Tämä asetus ei rajoita sellaisen sovellettavan kansainvälisen oikeuden soveltamista, jolla kielletään tiettyjen puolustustarvikkeiden ja -teknologioiden käyttö, kehittäminen tai tuotanto.

(37)

Komission ja jäsenvaltioiden olisi voitava toteuttaa tiedotustoimia varmistaakseen unionin rahoituksen näkyvyyden ja tarvittaessa varmistaa, että SAFE-välineestä myönnetystä tuesta tiedotetaan asianmukaisesti ja se tuodaan esille rahoitusta koskevan maininnan avulla.

(38)

Tällä asetuksella ei rajoiteta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 2 kohdassa määrättyä kunkin jäsenvaltion yksinomaista vastuuta kansallisesta turvallisuudestaan eikä kunkin jäsenvaltion oikeutta turvata keskeiset turvallisuusetunsa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 346 artiklan mukaisesti.

(39)

Tätä asetusta olisi sovellettava sen vaikuttamatta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen.

(40)

Tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti, jotta sen täytäntöönpano voitaisiin aloittaa mahdollisimman pian sen tavoitteiden saavuttamiseksi,

a)

luokka yksi: ampumatarvikkeet ja ohjukset; tykistöjärjestelmät, mukaan lukien kaukovaikuttamiskyky; maataistelukyvyt ja niiden tukijärjestelmät, mukaan lukien sotilastarvikkeet ja jalkaväen aseet; pienet droonit (Nato-luokka 1) ja niihin liittyvät droonien torjuntajärjestelmät; kriittisen infrastruktuurin suojelu; kybertoiminta; ja sotilaallinen liikkuvuus, mukaan lukien vastapuolen liikkuvuuden estäminen;

b)

luokka kaksi: ilma- ja ohjuspuolustusjärjestelmät; meripuolustus ja merenalaisen taistelun valmiudet; muut kuin pienet droonit (Nato-luokat 2 ja 3) ja niihin liittyvät droonien torjuntajärjestelmät; strategiset edellytykset, kuten muun muassa strateginen ilmakuljetus, ilmatankkaus, C4ISTAR-järjestelmät sekä avaruusresurssit ja -palvelut; avaruusresurssien suojaaminen; tekoäly ja sähköinen sodankäynti.

1)

’puolustustarvikkeilla’ direktiivin 2009/81/EY soveltamisalaan sen 2 artiklan mukaisesti kuuluvia tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita;

2)

’muilla puolustustarkoituksiin käytettävillä tuotteilla’ muita kuin direktiivin 2009/81/EY soveltamisalaan sen 2 artiklan mukaisesti kuuluvia tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita, joita tarvitaan puolustuksessa tai jotka on tarkoitettu puolustustarkoituksiin;

3)

’yhteistoiminnallisella hankinnalla’ vähintään yhden SAFE-välineestä taloudellista apua saavan jäsenvaltion ja yhden muun jäsenvaltion tai yhden Euroopan vapaakauppaliiton jäsenen, joka kuuluu Euroopan talousalueeseen, jäljempänä ’ETA:n EFTA-valtiot’, taikka Ukrainan toteuttamaa puolustustarvikkeiden tai muiden puolustustarkoituksiin käytettävien tuotteiden hankintamenettelyä ja siitä johtuvia sopimuksia. Yhteistoiminnalliseen hankintaan voi lisäksi osallistua liittyviä maita, ehdokasmaita ja mahdollisia ehdokasmaita sekä muita kolmansia maita, joiden kanssa unioni on sopinut turvallisuus- ja puolustuskumppanuudesta (ei-sitova väline). Yhteistoiminnalliseen hankintaan voi sisältyä jo tehtyjä hankintasopimuksia, jotka täyttävät samat edellytykset.