”5.   Edellä olevaa 1 artiklaa ei sovelleta jäsenvaltioiden Libyan turvallisuusjoukoille antamaan tekniseen apuun tai koulutukseen, joka on tarkoitettu yksinomaan edistämään Libyan sotilaallisten ja turvallisuusinstituutioiden uudelleenyhdistymisprosessia, eikä siihen, että Libyaan tuodaan väliaikaisesti aseita ja muita puolustustarvikkeita, jotka on tarkoitettu yksinomaan muiden kuin libyalaisten tällaisen teknisen avun tai koulutuksen antajien käyttöön, tällaisen avun toimittamiseen tai avun antajia suojaavaan käyttöön, josta on ilmoitettu etukäteen komitealle.

6.   Edellä olevaa 1 artiklaa ei sovelleta sotilasilma-aluksiin eikä merivoimien aluksiin, jotka jäsenvaltio on tuonut väliaikaisesti Libyan alueelle yksinomaan sellaisten tuotteiden toimittamiseksi tai sellaisten toimien helpottamiseksi, jotka on muutoin vapautettu asevientikiellon soveltamisesta tai jotka eivät kuulu sen soveltamisalaan, mukaan lukien humanitaarinen apu, eikä puolustustarkoituksiin käytettäviin aseisiin ja niihin liittyviin tarvikkeisiin, jotka pysyvät koko ajan merivoimien aluksessa tai ilma-aluksessa sen ollessa väliaikaisesti Libyassa taikka tällaisesta aluksesta tai ilma-aluksesta väliaikaisesti poistuneen muun kuin libyalaisen henkilöstön hallussa.”

”1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet estääkseen seuraavien henkilöiden tulon alueelleen tai kauttakulun alueensa kautta: turvallisuusneuvoston tai pakotekomitean turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1970 (2011) 22 kohdan, päätöslauselman 1973 (2011) 23 kohdan, päätöslauselman 2174 (2014) 4 kohdan, päätöslauselman 2213 (2015) 11 kohdan, päätöslauselman 2362 (2017) 11 kohdan, päätöslauselman 2441 (2018) 11 kohdan ja päätöslauselman 2769 (2025) 18 kohdan mukaisesti nimeämät henkilöt, joihin kohdistuu mainittujen päätöslauselmien perusteella matkustuskieltoja ja jotka luetellaan liitteessä I.”