(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, pani 23 päivänä elokuuta 2024 vireille Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’asianomainen maa’ tai ’Kiina’, peräisin olevien teräksisten telaketjukenkien tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen tutkimuksen perusasetuksen 5 artiklan nojalla. Se julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä menettelyn vireillepanoa koskevan ilmoituksen (2), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

(2)

Komissio pani tutkimuksen vireille sen jälkeen, kun Duferco Travi e Profilati S.p.A, jäljempänä ’valituksen tekijä’, oli tehnyt valituksen 12 päivänä heinäkuuta 2024. Valituksen teki teräksisiä telaketjukenkiä valmistava unionin tuotannonala perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Valitus sisälsi riittävästi näyttöä polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta tutkimuksen vireille panemiseksi.

(3)

Komissio asetti tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kirjaamisvelvoitteen alaiseksi 24 päivänä lokakuuta 2024 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2024/2721 (3), jäljempänä ’kirjaamista koskeva asetus’.

(4)

Vireillepanoilmoituksessa komissio pyysi asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Lisäksi komissio ilmoitti erikseen tutkimuksen vireillepanosta valituksen tekijälle, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille, Kiinan kansantasavallan viranomaisille, tiedossa oleville tuojille, tavarantoimittajille ja käyttäjille sekä kauppiaille, joita tutkimuksen vireillepanon tiedettiin koskevan, ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen.

(5)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia tutkimuksen vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(6)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

(7)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli valinnut alustavasti unionin tuottajien otoksen. Vain yksi unionin tuottaja ilmoittautui edustavuutta koskevan tarkastelun aikana, ja komissio päätteli, että otanta ei ollut tarpeen. Otokseen valitun unionin tuottajan osuus samankaltaisen tuotteen arvioidusta kokonaistuotannosta unionissa oli yli [52–58] prosenttia ja arvioidusta kokonaismyyntimäärästä unionissa noin [6–11] prosenttia. Asianomaisilta osapuolilta ei saatu huomautuksia.

(8)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot.

(9)

Yksikään etuyhteydetön tuoja ei toimittanut pyydettyjä tietoja, minkä vuoksi komissio päätti, ettei otanta ollut tarpeen. Asianomaisilta osapuolilta ei saatu huomautuksia.

(10)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi kaikkia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan viranomaisia nimeämään muita mahdollisia vientiä harjoittavia tuottajia, jotka voisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(11)

Viisitoista asianomaisen maan vientiä harjoittavaa tuottajaa toimitti pyydetyt tiedot. Komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti kolmesta vientiä harjoittavasta tuottajasta koostuvan otoksen. Näiden vientiä harjoittavien tuottajien osuus pyydetyt tiedot toimittaneiden 15:n kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan viennistä oli 62 prosenttia.

(12)

Komissio lähetti Kiinan viranomaisille kyselylomakkeen, joka koski perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa.

(13)

Lisäksi valituksen tekijä toimitti valituksessa riittävää näyttöä tarkasteltavana olevan tuotteen raaka-aineisiin liittyvistä vääristymistä Kiinassa. Kuten vireillepanoilmoituksessa ilmoitettiin, tutkimus kattoi kyseiset raaka-aineisiin liittyvät vääristymät sen määrittämiseksi, tulisiko perusasetuksen 7 artiklan 2 a ja 2 b kohdan säännöksiä soveltaa Kiinaan. Tästä syystä komissio lähetti Kiinan viranomaisille täydentävän kyselylomakkeen.

(14)

Kiinan viranomaisilta ei saatu vastausta. Näin ollen komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille 11 päivänä lokakuuta 2024, että se käyttäisi perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja määrittäessään, esiintyykö Kiinassa merkittäviä vääristymiä. Käytettävissä olevien tietojen käytöstä ei esitetty huomautuksia.

(15)

Komissio lähetti kyselylomakkeet unionin tuottajalle, vientiä harjoittaville tuottajille sekä tiedossa oleville tuojille ja käyttäjille. Samat kyselylomakkeet asetettiin saataville verkossa (4) vireillepanopäivänä.

(16)

Komissio ilmoitti 25 päivänä syyskuuta 2024 kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille otantaa koskevasta päätöksestään ja myönsi otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille 30 päivää aikaa vastata kyselylomakkeeseen. Otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat eivät tutkimuksen tässä vaiheessa ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät toimittaisi vastausta kyselylomakkeeseen.

(17)

Kaksi kolmesta otokseen valitusta yrityksestä vahvisti 12 päivänä lokakuuta 2024, että ne eivät toimittaisi vastausta kyselylomakkeeseen vastaamiseen liittyvän suuren työmäärän vuoksi.

(18)

Kyselylomakevastauksen toimittamisen määräaika umpeutui 25 päivänä lokakuuta 2024. Komissio pyysi 6 päivänä marraskuuta 2024 kolmatta otokseen valittua yritystä vahvistamaan, aikoiko se toimittaa vastauksen kyselylomakkeeseen. Kolmas otokseen valittu vientiä harjoittava tuottaja vastasi, että sekään ei toimittaisi vastausta kyselylomakkeeseen, eikä perustellut tätä.

(19)

Näin ollen 7 päivänä marraskuuta 2024 eli lähes kaksi ja puoli kuukautta tutkimuksen vireillepanosta kävi selväksi, että otokseen valitut kolme kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa eivät toimittaisi vastausta kyselylomakkeeseen. Vaikka perusasetuksen 17 artiklan 4 kohdassa sallitaan uuden otoksen valinta otoksen epäonnistuessa, näin myöhäisessä vaiheessa tutkimusta komission ei ollut enää mahdollista vaihtaa koko otosta. Muiden vientiä harjoittavien tuottajien otanta olisi viivästyttänyt tutkimusta merkittävästi.

(20)

Komissio julkaisi 14 päivänä marraskuuta 2024 asiakirja-aineistoon liitettävän muistion (5), jossa todettiin, että koska vientiä harjoittavien tuottajien otos oli epäonnistunut, komissio aikoi soveltaa perusasetuksen 18 artiklaa yhdessä 17 artiklan 4 kohdan kanssa ja tehdä kiinalaisia vientiä harjoittavia tuottajia koskevat päätelmänsä parhaiden käytettävissä olevien tietojen perusteella. Kumpikaan otoksen ulkopuolisista vientiä harjoittavista tuottajista ei ilmoittanut komissiolle, että ne haluaisivat sisältyä otokseen.

(21)

Koska vasta tutkimuksen myöhäisessä vaiheessa kävi selväksi, että kumpikaan otokseen valituista vientiä harjoittavista tuottajista ei toiminut yhteistyössä, ja koska vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyöstä kieltäytymisen aste oli edelleen merkittävä, komissio päätti jatkaa tutkimusta valitsematta uutta otosta.

(22)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, sen aiheuttaman vahingon ja unionin edun alustavaa määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavan yrityksen toimitiloihin:

(23)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän heinäkuuta 2023 ja 30 päivän kesäkuuta 2024 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2021 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(24)

Yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja, Komatsu Machinery Manufacturing (Shandong), jäljempänä ’Komatsu’, pyysi perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan mukaista yksilöllistä tarkastelua. Kyselyvastauksen mukaan Komatsu valmisti ja vei telastoja tutkimusajanjaksolla. Telastojen tuottamiseksi se kuitenkin osti teräksisiä telaketjukenkiä etuyhteydettömältä toimittajalta Kiinasta ja asensi ne telaketjuihin. Koska Komatsu ei valmistanut teräksisiä telaketjukenkiä, komissio katsoi, että se oli tarkasteltavana olevan tuotteen viejä mutta ei sen vientiä harjoittava tuottaja. Näin ollen komissio katsoi alustavasti, että yksilöllistä tarkastelua koskevaa pyyntöä ei voitu hyväksyä.

(25)

Tämän tutkimuksen kohteena ovat tietyntyyppiset teräskengät, joihin voi olla kiinnitettynä kumityyny ja jotka voivat olla telaketjuun kiinnitettynä, joiden pituus on enintään 3 000 mm ja joita käytetään koneissa, jotka kuuluvat tällä hetkellä nimikkeisiin 8426 , 8429 ja 8430 , tai hihnakuljettimissa, jotka kuuluvat tällä hetkellä nimikkeeseen 8428 , jäljempänä ’tutkimuksen kohteena oleva tuote’.

(26)

Teräksisiä telaketjukenkiä käytetään pääasiassa rakennusalalla ja kaivostoiminnassa käytettävien telaketjuilla varustettujen laitteiden, kuten kaivinkoneiden, puskutraktoreiden, nostureiden ja kuljetinhihnojen, komponentteina. Tuotetta voidaan myydä joko erikseen tai osana suurempia koottuja komponentteja, kuten ”telastoja” (eli tela-alustan osia, jotka muodostetaan liittämällä teräksiset telaketjukengät pulttiliitoksilla telaketjuihin), ”kokonaisia telastoja” (eli telastoja, joissa on lisäkomponentteja, kuten ketjupyöriä, rullia ja välipyöriä) ja jopa kokonaisia tela-alustoja (maansiirtokoneiden tukirakenteet, jotka koostuvat kahdesta kokonaisesta telastosta, niiden rungoista ja muista mekaanisista komponenteista).

(27)

Teräksisten telaketjukenkien tuotannon tärkeimpiä tuotantopanoksia ovat ”teräsprofiileiksi” kutsutut erikoistuneet terästuotteet. Teräsprofiileita voivat tuottaa joko samat tuottajat, jotka tuottavat teräksisiä telaketjukenkiä, tai muut tuotantoketjun alkupäässä toimivat tuottajat. Teräksiset telaketjukengät valmistetaan leikkaamalla teräsprofiilit määräpituuteen ja mahdollisesti suorittamalla lisätoimenpiteitä, kuten lämpökäsittelyä, reikien porausta ja maalausta.

(28)

Teräksisten telaketjukenkien kokoaminen suuremmiksi komponenteiksi, kuten telastoiksi, kokonaisiksi telastoiksi ja tela-alustoiksi, voi tapahtua joko telaketjukenkien tuottajien itsensä tai muiden tuotantoketjun loppupäässä toimivien tuottajien (niin kutsuttujen kokoonpanijoiden) toimesta.

(29)

Tarkasteltavana oleva tuote on Kiinasta peräisin oleva tutkimuksen kohteena oleva tuote, joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 8431 49 20 , ex 8431 39 00 ja ex 8431 49 80 (Taric-koodit 8431 49 20 10, 8431 39 00 20 ja 8431 49 80 10), jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’.

(30)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja samat peruskäyttötarkoitukset:

(31)

Komissio päätti tässä vaiheessa, että kyseiset tuotteet ovat näin ollen perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(32)

Valituksen tekijä väitti, että osana telastoa tai kokonaista telastoa myytyjen teräksisten telaketjukenkien olisi kuuluttava tuotteen määritelmään.

(33)

Komissio vahvisti, että erillisenä komponenttina myytyjen teräksisten telaketjukenkien lisäksi myös osana telastoa tai kokonaista telastoa myydyt teräksiset telaketjukengät kuuluvat tuotteen määritelmän piiriin. Kokonaista telastoa suurempien komponenttien, kuten tela-alustojen tai kokonaisten telaketjuilla varustettujen koneiden, osana myytävät teräksiset telaketjukengät eivät kuitenkaan kuulu tuotteen määritelmän piiriin, koska teräksisten telaketjukenkien osuus näiden suurempien komponenttien kokonaisarvosta on suhteellisen pieni.

(34)

Yksi teräsvalukappaleista valmistettujen pohjalevyjen tuoja pyysi, että tämä erityinen teräksisten telaketjukenkien tyyppi jätetään tuotteen määritelmän ulkopuolelle, koska sen fyysisissä ja teknisissä ominaisuuksissa ja käyttötarkoituksissa on huomattavia eroja verrattuna unionin tuotannonalan tuottamiin tuotteisiin. Tuoja väitti, että nämä teräsvalukappaleista valmistetut pohjalevyt valmistetaan mittatilaustyönä ja että niitä voidaan käyttää ainoastaan kyseisen tuojan tuottamissa tela-alustaisissa nostureissa ja kaivoksissa käytettävissä kaivinkoneissa.

(35)

Tuoja ilmoittautui vasta useita kuukausia vireillepanoilmoituksessa asetettujen määräaikojen jälkeen. Näin ollen toimitettujen tietojen yksityiskohtaisempi arviointi ei ollut mahdollista alustavassa vaiheessa perusasetuksen 7 artiklan 1 kohdassa vahvistetun määräajan aiheuttamien aikarajoitusten vuoksi. Komissio huomauttaa, että tuotteita tuodaan tällä hetkellä CN-koodilla 8431 49 20 , joka kuuluu tuotteen määritelmään, ja ne kuuluvat myös vireillepanoilmoituksessa esitetyn tuotekuvauksen piiriin. Näin ollen toimitetut tiedot eivät vaikuttaneet tuotteen määritelmän piiriin kuuluvia tuotteita koskeviin alustaviin päätelmiin. Komissio kuitenkin tutkii asiaa tarkemmin ja antaa lopullisen arvion tutkimuksen lopullisessa vaiheessa.

(36)

Koska tutkimuksen vireillepanovaiheessa saatavilla oli riittävästi näyttöä, joka viittasi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymiseen Kiinassa, komissio katsoi aiheelliseksi panna vireille kyseisen maan vientiä harjoittavien tuottajia koskevan tutkimuksen ottaen huomioon perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan.

(37)

Tarvittavien tietojen keräämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mahdollista soveltamista varten komissio pyysi vireillepanoilmoituksessa kaikkia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan tietoja teräksisten telaketjukenkien tuotantoon käytetyistä tuotantopanoksista. Kahdeksan vientiä harjoittavaa tuottajaa toimitti pyydetyt tiedot.

(38)

Saadakseen tiedot, joita se pitää tarpeellisina tutkimuksensa kannalta väitettyjen merkittävien vääristymien osalta, komissio lähetti kyselylomakkeen Kiinan viranomaisille. Lisäksi komissio pyysi vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa, toimittamaan tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen osalta 37 päivän kuluessa vireillepanoilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamista koskevia huomautuksia ei saatu määräajassa. Kuten johdanto-osan 13 kappaleessa todetaan, Kiinan viranomaisilta ei saatu vastausta kyselylomakkeeseen.

(39)

Vireillepanoilmoituksen 3 kohdassa komissio täsmensi myös, että käytettävissä olevan näytön perusteella se oli valinnut alustavasti Turkin asianmukaiseksi edustavaksi maaksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti voidakseen määrittää vääristymättömiin hintoihin tai vertailuarvoihin perustuvan normaaliarvon. Komissio totesi lisäksi tarkastelevansa muita mahdollisesti soveltuvia edustavia maita perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

(40)

Komissio ilmoitti kaikille asianomaisille osapuolille 14 päivänä marraskuuta 2024 päivätyllä asiakirja-aineistoon liitettävällä muistiolla (6) niistä lähteistä, joita se aikoi käyttää normaaliarvon määrittämiseen. Komissio totesi muistiossa, että koska yksikään otokseen valituista vientiä harjoittavista tuottajista ei vastannut kyselylomakkeeseen eikä näin ollen toiminut yhteistyössä tutkimuksessa, teräksisten telaketjukenkien tuotannossa käytettyjen raaka-aineiden, työvoiman ja energian kaltaisten tuotannontekijöiden luettelo laadittiin valituksen tekijän toimittamien tietojen sekä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa säädettyjen kriteerien mukaisesti asianmukaisiksi katsottujen muiden käytettävissä olleiden tietolähteiden, muun muassa Maailmanpankin tietokannan, Orbis Bureau van Dijkin tietokannan, jäljempänä ’Orbis’, Global Trade Atlas -tietokannan, jäljempänä ’GTA’, ja Kansainvälisen työjärjestön, jäljempänä ’ILO’, tilastojen perusteella. Lisäksi komissio yksilöi vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen valintaa ohjaavien kriteerien perusteella mahdollisiksi edustaviksi maiksi Turkin ja Indonesian. Se myös ilmoitti asianomaisille osapuolille aikovansa vahvistaa hallinto-, myynti- ja yleiskustannukset sekä voitot edustavassa maassa toimivan teräksisten telaketjukenkien tuottajan julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella. Komissio ei saanut huomautuksia muistiosta.

(41)

Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan ”normaaliarvo perustuu tavallisesti viejämaan riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin”.

(42)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa kuitenkin todetaan, että ”[j]os […] päätetään, että ei ole asianmukaista käyttää viejämaan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia kyseisessä maassa esiintyvien b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien vuoksi, normaaliarvo muodostetaan yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella” ja ”[m]uodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”.

(43)

Kuten jäljempänä selitetään, komissio päätteli tässä tutkimuksessa, että kun otetaan huomioon saatavilla oleva näyttö ja Kiinan viranomaisten ja vientiä harjoittavien tuottajien kieltäytyminen yhteistyöstä, perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen on asianmukaista.

(44)

Komissio on todennut hiljattaisissa Kiinan terässektoria koskevissa tutkimuksissa (7), että alalla esiintyy perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettuja merkittäviä vääristymiä.

(45)

Näissä tutkimuksissa komissio totesi, että Kiinassa valtio puuttuu merkittävästi toimintaan, mikä vääristää markkinaperiaatteiden mukaista resurssien tehokasta jakamista (8). Komissio päätteli erityisesti, että terässektorilla, josta saadaan pääraaka-aine tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuottamiseen, Kiinan viranomaisilla on edelleen huomattava omistusosuus perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla (9), minkä lisäksi Kiinan viranomaiset kykenevät puuttumaan hintoihin ja kustannuksiin, koska valtio on läsnä yrityksissä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla (10). Komissio totesi vielä, että valtion läsnäolo rahoitusmarkkinoilla ja sen puuttuminen niiden toimintaan samoin kuin raaka-aineiden ja tuotantopanosten tarjoamiseen lisäävät vääristävää vaikutusta markkinoihin. Kiinan suunnitelmajärjestelmän tuloksena resursseja keskitetään sektoreille, jotka Kiinan viranomaiset ovat nimenneet strategisiksi tai muutoin poliittisesti merkittäviksi, eikä niitä jaeta markkinavoimien perusteella (11). Lisäksi komissio päätteli, että Kiinan konkurssi- ja varallisuuslainsäädäntö ei toimi asianmukaisesti perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan neljännessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla, ja tästä aiheutuu vääristymiä, jotka liittyvät erityisesti maksukyvyttömien yritysten pitämiseen hengissä sekä maankäyttöoikeuksien myöntämiseen Kiinassa (12). Samalla tavalla komissio totesi terässektorin palkkakustannuksissa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan viidennen luetelmakohdan mukaisia vääristymiä (13) sekä rahoitusmarkkinoilla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennen luetelmakohdan mukaisia vääristymiä, jotka liittyvät etenkin yritystoimijoiden pääoman saantiin Kiinassa (14).

(46)

Kuten aiemmissa Kiinan terässektoria koskevissa tutkimuksissa, komissio tarkasteli myös tässä tutkimuksessa sitä, oliko Kiinan kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttäminen asianmukaista perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Komission tarkastelu perustui asiakirja-aineistossa olevaan näyttöön, mukaan lukien valitukseen sisältyvä näyttö, sekä julkisesti saatavilla oleviin lähteisiin pohjautuvan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Significant Distortions in the Economy of the People’s Republic of China for the Purposes of Trade Defence Investigations” (15), jäljempänä ’maaraportti’, sisältämään näyttöön. Analyysissa tarkasteltiin merkittävää valtion puuttumista Kiinan talouteen yleisesti mutta myös erityistä markkinatilannetta kyseisellä sektorilla, tutkimuksen kohteena oleva tuote mukaan luettuna. Komissio täydensi tätä näyttöä ja teki omia tutkimuksiaan eri kriteereistä, jotka ovat merkityksellisiä vahvistettaessa merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa, kuten myös sen aiemmissa tutkimuksissa todettiin.

(47)

Valituksessa, jossa viitataan maaraporttiin, väitettiin, että Kiinan terästeollisuuden markkinaolosuhteet, erityisesti kustannukset ja hinnat, eivät perustu tarjonnan ja kysynnän markkinavoimiin vaan että valtion puuttuminen talouteen vääristää niitä.

(48)

Tältä osin valituksessa esitettiin esimerkkejä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudessa luetelmakohdassa mainituista vääristymistä. Maaraportin asianomaisiin osiin viittaamisen lisäksi valituksessa huomautettiin erityisesti seuraavaa:

(49)

Päätelmänä voidaan todeta, että valituksen tekijän mukaan näiden valtion merkittävästä puuttumisesta johtuvien vääristymien vuoksi kustannukset ja hinnat Kiinassa eivät ole luotettavia normaaliarvon määrittämiseksi. Näin ollen normaaliarvo olisi määritettävä käyttämällä vääristymättömiä tuotantokustannuksia asianmukaisessa edustavassa maassa.

(50)

Komission tutkimuksessa vahvistettiin, että tutkimuksen kohteena olevan tuotteen alalla, joka on terässektorin tuotantoketjun loppupäässä, Kiinan viranomaisten omistusosuus oli edelleen merkittävä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla. Sekä julkisessa että yksityisessä omistuksessa oleviin alan yrityksiin kohdistetaan poliittista valvontaa ja ohjausta. Tuottajia ovat yksityiset yritykset, kuten Shandong Juning Machinery Co. Ltd. (18) ja Liaoan Machinery Co. Ltd. (19), sekä valtion osittain omistamat yritykset, kuten XCMG Undercarriage Co., Ltd. Se on XCMG Construction Machinery Group Co. Ltd:n, jäljempänä ’XCMG’, kokonaan omistama tytäryhtiö, ja valtion omistusosuus XCMG:stä on 28,24 prosenttia (20).

(51)

Vaikka komissio ei yksilöinyt tarkempia tietoja valtion omistusosuudesta telaketjukenkien sektorilla, tämä sektori on teräsalan alasektori, ja valtion omistusosuutta terässektorilla koskevat päätelmät ovat näin ollen merkityksellisiä myös telaketjukenkien osalta. Terässektorilla toimivia valtion omistamia yrityksiä ovat muun muassa seuraavat: Ansteel Group (21) ja Baowu Steel Group (22), jotka molemmat ovat valtioneuvoston valtion omaisuuserien valvonta- ja hallintokomission, jäljempänä ’SASAC’, määräysvallassa olevia valtion omistamia yrityksiä; Baotou Steel Group (Sisä-Mongolian hallituksen omistuksessa oleva valtion omistama yritys) (23); sekä Shougang Group (24) (Beijing State-Owned Asset Management Ltd:n omistuksessa kokonaan oleva valtion omistama yritys) (25).

(52)

Viimeisimmät terässektoria koskevat Kiinan poliittiset asiakirjat vahvistavat lisäksi, että Kiinan viranomaiset pitävät sektoria edelleen tärkeänä ja aikovat puuttua sen toimintaan, jotta se vastaisi valtion politiikkaa. Esimerkkinä tästä on teollisuus- ja tietotekniikkaministeriön (MIIT) laatima terästeollisuuden laadukkaan kehityksen edistämistä ohjaava lausunto, jäljempänä ’ohjaava lausunto’, jossa edellytetään teollisen perustan konsolidoinnin jatkamista ja teollisen ketjun merkittävää nykyaikaistamista (26). Tähän sisältyvät tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuottamiseen käytettävän erikoisteräksen toimitukset.

(53)

Ohjaavassa lausunnossa edellytetään erityisesti, että ”[e]distetään yritysten sulautumia ja uudelleenjärjestelyjä. Kannustetaan alan johtavia yrityksiä toteuttamaan sulautumia ja uudelleenjärjestelyjä ja luodaan teräsalalle maailmanluokan suurkonserneja. Kehitetään alan johtavien yritysten avulla 1–2 erikoistunutta johtavaa yritystä ruostumattoman teräksen, erikoisteräksen, [...] aloille.” Lisäksi siinä edellytetään nimenomaisesti, että ”teräsyhtiöitä tuetaan kohdentamaan toimensa jatkojalostusteollisuuden parantamiseen ja strategisten uusien tuotannonalojen kehittämiseen sekä keskittymään pienten erien ja useiden keskeisten teräslajien, kuten korkealaatuisten erikoisterästen, huippuluokan laitteisiin käytettävien erikoisseosterästen ja perusosiin käytettävän teräksen, kehittämiseen” (27).

(54)

Toinen esimerkki Kiinan viranomaisten aikomuksesta puuttua terässektorin toimintaan on raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa, jäljempänä ’14. viisivuotissuunnitelma’, jonka mukaan sektori ”sitoutuu yhdistämään markkinajohtajuuden ja hallituksen edun” ja ”luo ekologisesti johdettujen kilpailukykyisten johtavien yritysten joukon” (28).

(55)

Lisäksi terästeollisuuden vakaata kasvua koskevassa teollisuus- ja tietotekniikkaministeriön vuoden 2023 työsuunnitelmassa (29) asetetaan seuraavat tavoitteet: ”Vuonna 2023 […] investoinnit käyttöomaisuuteen koko toimialalla kasvavat vakaasti ja taloudelliset hyödyt lisääntyvät merkittävästi, alan tutkimus- ja kehitysinvestoinnit yltävät 1,5 prosenttiin, alan lisäarvon kasvuvauhti yltää noin 3,5 prosenttiin; vuonna 2024 teollisuuden kehitysympäristöä ja rakennetta optimoidaan edelleen, siirtymistä huipputason älykkäisiin ja vihreisiin tuotteisiin jatketaan ja teollisuuden lisäarvon kasvu ylittää 4 prosenttia”. Työsuunnitelmassa mainitaan myös terässektorin yritystoiminnan keskittäminen valtion määräämänä: ”Kannustetaan alan johtavia yrityksiä toteuttamaan sulautumia ja yrityskauppoja, luodaan rauta- ja teräsalalle maailmanluokan suurkonserneja ja edistetään kansallisen raudan- ja teräksentuotantokapasiteetin optimaalista suunnittelua. Tuetaan erikoistuneita yrityksiä, joilla on johtava asema teräsmarkkinoiden erikoissegmenteillä, resurssien edelleen yhdistämiseksi ja terästeollisuuden ekosysteemin luomiseksi. Kannustetaan rauta- ja terässektorin yrityksiä toteuttamaan aluerajat ylittäviä [...] sulautumia ja uudelleenjärjestelyjä [...]. Harkitaan kapasiteetin korvaamiseen tähtäävän poliittisen tuen lisäämistä sellaisille rauta- ja terässektorin yrityksille, jotka ovat saattaneet päätökseen merkittäviä sulautumia ja uudelleenjärjestelyjä.”

(56)

Kiinan viranomaiset aikovat lisäksi puuttua rakennuskonesektoriin, kuten teollisuus- ja tietotekniikkaministeriön koneteollisuuden kestävää kasvua koskevasta työsuunnitelmasta vuosiksi 2023–2024 antamassa tiedonannossa todetaan. Tiedonannossa edellytetään, että ”edistetään teollisuusklustereiden kehittämistä, ylläpidetään ja luodaan useita tyypillisiä pienten ja keskisuurten yritysten teollisuusklustereita koneiden ja laitteiden valmistuksen alalla [ja] edistetään kymmenen noin 100 miljardin juan renminbin arvoisen edistyneen valmistusklusterin innovatiivista kehittämistä muun muassa rautatieliikenteen, rakennuskoneiden ja älykkäiden laitteiden aloilla sekä rakennetaan kansainvälisesti kilpailukykyisiä teollisuusklustereita” (30).

(57)

Myös maakuntien tasolla on nähtävissä vastaavia esimerkkejä Kiinan viranomaisten aikomuksesta valvoa ja ohjata terässektorin kehitystä. Esimerkiksi Hebein maakuntahallitus julkaisi vuonna 2020 kolmivuotisen toimintasuunnitelman terästeollisuusketjun klusterien kehittämisestä. Tämän suunnitelman mukaan on tarkoitus ”panna vakaasti täytäntöön organisaatioiden konsernitason kehittämistä koskeva tavoite, nopeuttaa valtion omistamien yritysten sekaomistusta koskevaa uudistusta, keskittyä edistämään yksityisten rauta- ja terässektorin yritysten aluerajat ylittäviä sulautumia ja uudelleenjärjestelyjä sekä pyrkiä luomaan yhdestä kahteen maailmanluokan suurkonsernia ja niiden tueksi kolmesta viiteen kotimaassa merkittävää suurkonsernia” (31). Lisäksi Hebein teräsalaa koskevassa suunnitelmassa esitetään seuraavaa: ”Otetaan huomioon rakenteelliset sopeutukset ja keskitytään tuotteiden monipuolistamiseen. Edistetään määrätietoisesti rauta- ja terästeollisuuden rakenteellista sopeutusta ja alan rakenteen optimointia, edistetään yritysten konsolidointia, uudelleenjärjestelyjä, muutoksia ja parannuksia sekä edistetään kattavasti rauta- ja terästeollisuuden kehitystä suuryritysten suuntaan, teknisten laitteiden nykyaikaistamista sekä tuotantoprosessien ja jatkojalostustuotteiden monipuolistamista” (32).

(58)

Tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantopanosten osalta Hebein maakunnan suunnitelmassa edellytetään seuraavaa: ”Nopeutetaan keskeisten uusien huipputason teräsmateriaalien kehittämistä ja soveltamista, lisätään laadukkaiden erikoisteräslajien osuutta, vahvistetaan laajamittaisesti tuotettavien ja laaja-alaisten edullisten tuotteiden laadun vakautta ja luodaan ’pyramidimainen’ tuoterakenne. Tavallisen niukkaseosteisen teräksen ja seosteräksen osuus nostetaan vuoden 2020 loppuun mennessä 20 prosenttiin ja vuoden 2022 loppuun mennessä noin 25 prosenttiin, mikä tukee jatkojalostusteollisuuden parantamista ja takaa sen” (33).

(59)

Myös 14. viisivuotissuunnitelman aikana toteutettavassa Henanin terästeollisuuden muuttamista ja parantamista koskevassa täytäntöönpanosuunnitelmassa edellytetään seuraavaa: ”Keskitytään kansallisiin strategisiin tarpeisiin, ohjataan yrityksiä edistämään tuoterakenteen optimointia ja parantamista, kehitetään laadukasta erikoisterästä, suorituskykyistä laivanrakennusterästä, huippuluokan laitteisiin käytettävää erikoisseosterästä ja perusosiin käytettävää terästä sekä muita keskeisiä ’erikoistuneita, hienorakeisia ja laadukkaita’ teräslajeja sekä parannetaan terästuotteiden lisäarvoa ja kilpailukykyä” (34).

(60)

Myös muiden maakuntien, kuten Jiangsun (35), Shandongin (36), Shanxin (37) ja Zhejiangin (38), suunnitteluasiakirjoissa asetetaan teollisuuspoliittisia tavoitteita.

(61)

Toinen tähän liittyvä esimerkki Kiinan viranomaisten suunnitelmien avulla toteuttamasta tehokkaasta ohjauksesta on Ansteel Group Co., Ltd:n puoluekomitean ilmoitus, jossa sitoudutaan perehtymään syvällisesti Kiinan kommunistisen puolueen 20. kansankongressin henkeen, tekemään sitä tunnetuksi ja toteuttamaan sitä (39). Ilmoituksen mukaan Ansteel Group aikoo panna ohjaavat suunnitelmat tunnollisesti täytäntöön ja esitellä ne paremmin puolueen jäsenille, johtohenkilöille ja työntekijöille koko konsernissa.

(62)

Koska Kiinan viranomaiset kykenevät myös puuttumaan hintoihin ja kustannuksiin siksi, että valtio on läsnä yrityksissä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla, tutkimuksessa vahvistettiin, että myös telaketjukenkien sektorilla on yleistä, että johtavassa asemassa toimivat henkilöt ovat samalla kommunistisen puolueen jäseniä tai toimivat puolueen tehtävissä.

(63)

Esimerkiksi XCMG:n hallituksen puheenjohtaja toimii samanaikaisesti puoluekomitean sihteerinä. Lisäksi XCMG:n pääjohtaja on XCMG:n puoluekomitean apulaissihteeri, ja hän on toiminut aiemmin myös Xuzhoun kunnanhallituksen toimistossa puolueen johtoryhmän jäsenenä sekä Xuzhoun kunnan kommunistisen puolueen puoluekomitean varapääsihteerinä (40).

(64)

XCMG on useaan otteeseen korostanut, että se on ehdottoman uskollinen Kiinan kommunistiselle puolueelle ja halukas hyväksymään puolueen johtoaseman. XCMG:n omien lausuntojen mukaan ”puolueen vahvistamiseen tähtäävä ekologinen järjestelmä ’punainen XCMG’ vaalii XCMG-konsernin kunniakasta historiallista perinnettä ’punaisena geeninä’ sekä vahvistaa ruohonjuuritason puolueyksikköjen rakentamista ’punaisena soluna’ ja edesauttaa laadukasta puoleen vahvistamistyötä ’punaisena moottorina’”. Lisäksi ”XCMG on perustamisestaan lähtien 80 vuoden ajan jatkuvasti nivonut puolueen linjan yhtiön toiminnan kaikkiin tasoihin, minkä ansiosta puolue on mullistuksissakin kaikkein luotettavin keskeinen voima, joka varmistaa yrityksen liiketoiminnan kehittymisen oikeaan suuntaan.”

(65)

Komission tutkimus vahvisti, että XCMG aikoo pysyä puolueelle uskollisena myös jatkossa, koska yrityksen ”ohjenuorana on Xi Jinpingin aate uuden ajan sosialismista kiinalaisin erityispiirtein, se toteuttaa täysimääräisesti Kiinan kommunistisen puoleen 20. kansalliskongressin henkeä ja pääsihteeri Xi Jinpingin kahta tärkeää puheenvuoroa, huolehtii määrätietoisesti valtio-omisteisten yritysten tärkeästä tehtävästä kantavina voimina sosialistisessa taloudessa, jossa on kiinalaisia erityispiirteitä, [...] johtaa yrityksen laadukasta kehitystä puolueen vahvassa ohjauksessa ja pyrkii antamaan uusia ja entistä suurempia panoksia Kiinan kansakunnan suurta uudistumista koskevan kiinalaisen unelman toteutumiseen” (41). Tästä lausunnosta saa myös sen käsityksen, että XCMG pitää itseään valtion omistamana yrityksenä sen muodollisesta omistusosuuden jakautumisesta huolimatta.

(66)

Koska tutkimuksen kohteena oleva tuote edustaa terässektorin alasektoria, saatavilla olevat teräksen tuottajia koskevat tiedot ovat merkityksellisiä myös tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kannalta.

(67)

Esimerkiksi terästuotteita tuottavassa Baoshan Iron and Steel Ltd:ssä, jonka määräysvaltaa käyttävä osakkeenomistaja on Baowu Steel Group, hallituksen puheenjohtaja toimii myös yrityksen puoluekomitean sihteerinä ja toimitusjohtaja varasihteerinä (42). Myös Wuhan Iron and Steel Groupissa, joka sekin on Baowu Steel Groupin määräysvallassa, hallituksen puheenjohtaja toimii puoluekomitean sihteerinä (43). Lisäksi ”Wuhan Iron and Steel Group järjesti vuonna 2022 puoluekomitean teoriantutkimusryhmän kymmenennen keskitetyn opiskelu- ja keskustelutilaisuuden, jonka tarkoituksena oli tutustua talouden työkokouksen henkeen ja välittää sitä edelleen sekä edistää kommunistisen puolueen 20. kansankongressin päätösten ja järjestelyiden täytäntöönpanoa ja talouden työkokouksen henkeä Wuhan Iron and Steel Groupissa. China Baowun Wuhanin pääkonttorin edustaja, puoluekomitean sihteeri ja Wuhan Iron and Steel Groupin hallituksen puheenjohtaja, toimi kokouksen puheenjohtajana ja esitteli vaatimukset kommunistisen puolueen keskuskomitean, Hubein maakunnan puoluekomitean ja China Baowun puoluekomitean vaatimusten täytäntöönpanemisesta ja talouden työkokouksen hengen edistämisestä” (44).

(68)

Lisäksi Baotou Steel Groupiin kuuluvan Baotou Steel Unionin hallituksen puheenjohtaja toimii myös yrityksen puoluekomitean sihteerinä. Vastaavasti Baotou Steel Unionin toimitusjohtaja sekä yrityksen ammattiyhdistyksen puheenjohtaja ovat molemmat puoluekomitean varasihteereitä (45). Shougang Groupin hallituksen puheenjohtaja toimii puoluekomitean sihteerinä, ja yrityksen toimitusjohtaja on yrityksen puoluekomitean varasihteeri (46).

(69)

Valtion hallinta ja poliittinen valvonta näkyvät myös tuotannonalan toimialajärjestöjen tasolla (47), erityisesti järjestössä China Construction Machinery Association, jäljempänä ’CCMA’ (48), jolla on myös rakennuskoneiden osien sivuhaara (49).

(70)

CCMA:n perussäännön 3 artiklassa todetaan, että järjestö ”noudattaa Kiinan kommunistisen puolueen yleisen johdon määräyksiä ja perustaa kommunistisen puolueen perustamisasiakirjan määräysten mukaisesti Kiinan kommunistisen puolueen yksikön, järjestää puoluetoimintaa sekä tarjoaa tarvittavat puitteet puolueyksikön toiminnalle. Järjestön rekisteriasioista ja johtamisesta vastaava viranomainen on yhteiskunnallisista ja hallinnollisista asioista vastaava ministeriö sekä puolueen vahvistamisesta vastaava viranomainen on SASACin puoluekomitea”. Lisäksi ”järjestön liiketoimintaa ohjaavat ja järjestöä valvovat sekä hallinnoivat rekisteri- ja hallintoasioista vastaavat virastot, puolueen vahvistamistyöhön liittyviä toimia johtavat virastot sekä eri teollisuudenaloista vastaavat osastot” (50). CCMA:n perussäännön 36 artiklan mukaan järjestön vastuuhenkilöiden on ”huolehdittava siitä, että järjestö noudattaa Kiinan kommunistisen puolueen yleistä linjaa, tukee sosialismia kiinalaisine ominaispiirteineen, toteuttaa määrätietoisesti puolueen linjaa, periaatteita ja politiikkaa ja on poliittisesti laadukas” (51).

(71)

XCMG on CCMA:n jäsen, ja sen edustaja toimii CCMA:n varapuheenjohtajana (52).

(72)

Kiinan terässektorilla esiintyy myös perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettua syrjivää politiikkaa, jolla suositaan kotimaisia tuottajia tai vaikutetaan muutoin markkinoihin, ja se on yleisesti sovellettavissa tutkimuksen kohteena olevaan tuotteeseen, koska teräksisten telaketjukenkien sektori on yksi terässektorin alasektoreista.

(73)

Kiinan viranomaiset pitävät johdonmukaisesti terästeollisuutta keskeisenä tuotannonalana (53). Tämä vahvistetaan lukuisissa alaa koskevissa suunnitelmissa, ohjeissa ja muissa asiakirjoissa, joita on hyväksytty kansallisella, alueellisella ja kunnallisella tasolla. Kiinan 14. viisivuotissuunnitelmassa Kiinan viranomaiset määrittivät terästeollisuuden muutos- ja päivitystyön sekä optimoinnin ja rakenteellisen sopeutuksen kohteeksi (54). Lisäksi raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa, jota sovelletaan myös terästeollisuuteen, ala mainitaan ”reaalitalouden peruskalliona” ja ”keskeisenä alana, joka muovaa Kiinan kansainvälistä kilpailuetua”. Siinä määritellään useita tavoitteita ja työmenetelmiä, joilla edistetään kehitystä vuosina 2021–2025 ja joita ovat esimerkiksi teknologian kehittäminen, alan rakenteen kehittäminen (erityisesti uusien yrityskeskittymien avulla) ja digitalisaatio (55).

(74)

Lisäksi edellä mainittu terästeollisuuden vakaata kasvua koskeva teollisuus- ja tietotekniikkaministeriön työsuunnitelma (ks. johdanto-osan 49 kappale) osoittaa, miten Kiinan viranomaisten keskittyminen sektoriin auttaa valtiota Kiinan koko talouden ohjaamisessa: ”[a]utetaan terässektorin yrityksiä seuraamaan tarkasti uuden infrastruktuurin, uuden kaupungistumiskehityksen, maaseudun elvyttämisen ja nousevien teollisuudenalojen tarpeita, luodaan yhteyksiä terästeollisuuden ja eri alueiden merkittävimpien 14. viisivuotissuunnitelmaan liittyvien rakennushankkeiden kanssa ja pyritään kaikin keinoin turvaamaan teräksen toimitusvarmuus. Perustetaan ja vahvistetaan tuotantoketjujen alku- ja loppupään yhteistyömekanismeja terässektorin ja keskeisten terästä käyttävien alojen välillä, joita ovat esimerkiksi laivanrakennus-, kuljetus-, rakennus- ja energia-ala, auto-, kodinkone- ja maatalouskoneteollisuus sekä raskaan kaluston sektori, toteutetaan toimia, joilla tuotanto kytketään paremmin kysyntään, sekä laajennetaan aktiivisesti aloja, joilla käytetään terästä” (56).

(75)

Paikallisella tasolla, kuten Shandongin maakunnassa, jossa Shandong Juning Machinery Co. Ltd sijaitsee, rauta- ja terästeollisuutta koskevassa Shandongin 14. viisivuotissuunnitelmassa (57) edellytetään seuraavaa: ”Rakennuskoneisiin tarkoitettu teräs: Tuetaan maakuntaamme kehittymään merkittävästä rakennuskoneita valmistavasta maakunnasta vahvaksi rakennuskoneita valmistavaksi maakunnaksi, keskitytään vihreän ja ympäristöystävällisen, erittäin puhtaan, erinomaisen iskusitkeyden alhaisissa lämpötiloissa omaavan, vakaan karkenevuuden omaavan ja helposti leikattavan rakennuskoneteräksen kehittämiseen, nopeutetaan rakennuskoneisiin käytettävän sitkeän teräksen tutkimusta ja kehittämistä [...], vastataan suurtehoisten ja omapainoltaan alhaisten nykyaikaisten rakennuskoneiden kehittämistarpeisiin ja toteutetaan tuotantoketjun loppupään asiakasteollisuusketjun iteratiivinen uudistus sekä varmistetaan rakennuskoneteollisuuden ekosysteemin kattava ja terve kehitys.”

(76)

Lisäksi Liaoningin maakunnassa, jossa Liaoan Machinery Co. Ltd sijaitsee, on käytössä toimenpiteitä, joilla varmistetaan tiettyjen ”pieniksi jättiläisiksi” luokiteltavien yritysten etuuskohtelu (58). Tällaisen etuuskohtelun tarkoituksena on ”kannustaa näitä yrityksiä vastaamaan teknologisiin haasteisiin, kehittämään uusia tuotteita ja lisäämään teollisuusketjun tukivalmiuksia” (59). Liaoningin maakunta luokitteli Liaoan Machinery Co. Ltd:n ”pieneksi jättiläiseksi” vuonna 2021 (60).

(77)

Kaiken kaikkiaan Kiinan viranomaiset toteuttavat toimia, joilla toimijat saadaan noudattamaan kannustettavien toimialojen tukemista koskevia julkisen politiikan tavoitteita. Tällaisiin toimialoihin kuuluu myös tutkimuksen kohteena olevan tuotteen valmistuksessa käytettävien pääraaka-aineiden tuotanto. Tällaisilla toimenpiteillä estetään markkinavoimia toimimasta vapaasti.

(78)

Tässä tutkimuksessa ei ole tullut esiin näyttöä, joka osoittaisi, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan neljännen luetelmakohdan mukainen konkurssi- ja varallisuuslainsäädännön syrjivä soveltaminen tai riittämätön täytäntöönpano terässektorilla ei vaikuttaisi tutkimuksen kohteena olevan tuotteen valmistajiin.

(79)

Tutkimuksen kohteena olevaan tuotteeseen vaikuttavat myös edellä johdanto-osan 45 kappaleessa mainitut perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan viidennessä luetelmakohdassa tarkoitetut palkkakustannusten vääristymät. Nämä vääristymät vaikuttavat alaan sekä suoraan (tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta tai sen tärkeimpiä tuotantopanoksia valmistettaessa) että välillisesti (kun ala saa tuotantopanoksia yrityksiltä, joihin sovelletaan samaa Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää) (61).

(80)

Tässä tutkimuksessa ei myöskään esitetty näyttöä siitä, että tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotannonalaan ei vaikuttaisi edellä 45 kappaleessa mainittu perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennessa luetelmakohdassa tarkoitettu valtion puuttuminen rahoitusjärjestelmän toimintaan. Edellä mainittu terästeollisuuden vakaata kasvua koskeva työsuunnitelma (ks. johdanto-osan 55 kappale) havainnollistaa myös tällaista valtion puuttumista toimintaan, sillä siinä ”kannustetaan rahoituslaitoksia tarjoamaan aktiivisesti rahoituspalveluja terässektorin yrityksille, jotka toteuttavat sulautumia ja uudelleenjärjestelyjä, rakennesopeutuksia, muutoksia ja parannuksia, riskienhallinnan ja liiketoiminnan kestävyyden periaatteiden mukaisesti”. Sen vuoksi valtion merkittävä puuttuminen rahoitusjärjestelmään vaikuttaa voimakkaasti markkinaolosuhteisiin kaikilla tasoilla.

(81)

Komissio muistuttaa vielä, että tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoon tarvitaan useita tuotantopanoksia. Kun tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuottajat ostavat tai hankkivat näitä tuotantopanoksia, niiden maksamat hinnat (jotka kirjataan niiden kustannuksina) ovat selvästi alttiina samoille, jo aikaisemmin mainituille systeemisille vääristymille. Esimerkkinä voidaan mainita, että tuotantopanosten toimittajat työllistävät työvoimaa, johon kohdistuu vääristymiä. Ne saattavat myös lainata rahaa, johon kohdistuu rahoitussektorista tai pääoman jakamisesta johtuvia vääristymiä. Lisäksi niihin sovelletaan suunnittelujärjestelmää, jota toteutetaan hallinnon kaikilla tasoilla ja kaikilla talouden sektoreilla.

(82)

Tämä tarkoittaa paitsi sitä, että tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kotimarkkinoiden myyntihintoja ei voida käyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla, myös sitä, että vaikutukset kohdistuvat kaikkiin tuotantopanosten (muun muassa raaka-aineiden, energian, maan, rahoituksen ja työvoiman) kustannuksiin, koska valtion merkittävä puuttuminen toimintaan vaikuttaa niiden hinnanmuodostukseen (ks. maaraportin I ja II osio). Pääoman myöntämiseen, maankäyttöoikeuksiin, työvoimaan, energiaan ja raaka-aineisiin liittyvää valtion puuttumista toimintaan esiintyy kaikkialla Kiinassa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että merkittäviä vääristymiä kohdistuu myös tuotantopanokseen, joka on tuotettu Kiinassa yhdistämällä erilaisia tuotannontekijöitä. Sama koskee tuotantopanoksen tuotantopanosta ja niin edelleen.

(83)

Kaiken kaikkiaan käytettävissä oleva näyttö osoitti, että tutkimuksen kohteena olevan tuotteen hinnat tai kustannukset, mukaan lukien raaka-aineiden, energian ja työvoiman kustannukset, eivät määräydy vapaiden markkinavoimien mukaan, koska niihin vaikuttaa valtion merkittävä puuttuminen toimintaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, kuten siinä luetellun yhden tai useamman tekijän tosiasiallinen tai mahdollinen vaikutus osoittaa. Tämän perusteella komissio päätteli, että tässä tapauksessa normaaliarvon määrittämisessä ei ole asianmukaista käyttää kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia.

(84)

Kiinan viranomaiset eivät esittäneet huomautuksia tai toimittaneet näyttöä, joka olisi tukenut asiakirja-aineistossa, myös maaraportissa, olevaa näyttöä tai valituksen esittäjän toimittamaa lisänäyttöä merkittävien vääristymien esiintymisestä ja/tai perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen asianmukaisuudesta tässä tapauksessa tai kumonnut tämän näytön.

(85)

Komissio ei saanut asianomaisilta osapuolilta merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa koskevia huomautuksia.

(86)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätti muodostaa normaaliarvon yksinomaan vääristymättömiin hintoihin tai vertailuarvoihin perustuvien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella eli tässä tapauksessa asianmukaisen edustavan maan vastaavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti, kuten seuraavassa jaksossa selostetaan.

(87)

Edustavan maan valinta perustui seuraaviin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisiin kriteereihin:

(88)

Kuten johdanto-osan 40 kappaleessa selitetään, komissio julkaisi 14 päivänä marraskuuta 2024 asiakirja-aineistoon liitettävän muistion normaaliarvon määrittämisessä käytettävistä tietolähteistä ja tuotannontekijöistä (63). Muistiossa kuvataan asiaankuuluvien kriteerien perustana olevat tosiseikat ja näyttö ja ilmoitetaan asianomaisille osapuolille aikomuksesta pitää Turkkia tai Indonesiaa asianmukaisena edustavana maana käsiteltävänä olevassa tapauksessa, jos perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintyminen vahvistuisi.

(89)

Muistiossa komissio yksilöi Turkin ja Indonesian maiksi, joiden taloudellinen kehitys vastaa Maailmanpankin mukaan Kiinan tasoa, eli Maailmanpankki on luokitellut ne Kiinan tavoin ”ylemmän keskitulotason” maaksi bruttokansantulon perusteella. Valituksen mukaan kummassakin maassa tiedettiin olevan tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoa.

(90)

Yksilöityjen maiden talouden kehitystasosta ei esitetty huomautuksia.

(91)

Turkin osalta komissio totesi muistiossa, että valituksen tekijä yksilöi kaksi teräksisten telaketjukenkien tuottajaa, jotka olivat Ozkan Demir Celik Sanayi Anonim Sirketi ja Bs Track Makina Yedek Parca Imalat Sanayi Ve Ticaret Anonim Sirketi. Ozkan Demir Celik Sanayi Anonim Sirketin tilinpäätös, jonka mukaan kannattavuus oli kohtuullinen tutkimusajanjaksoa lähimmällä edeltävällä ajanjaksolla (vuonna 2022), oli saatavilla Orbis-tietokannassa. BS Track Makina Yedek Parca Imalat Sanayi Ve Ticaret Anonim Sirketin tilinpäätös ei ollut saatavilla, koska yritys perustettiin vasta vuonna 2023. Valituksessa yksilöitiin lisäksi tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kanssa samaan yleiseen luokkaan ja/tai sektoriin kuuluvien muiden tuotteiden tuottaja Kocaer Çelik Sanayi ve Ticaret AS. Tutkimusajanjakson kanssa osittain päällekkäisen ajanjakson (vuoden 2023) tilinpäätös oli saatavilla Orbis-tietokannassa, ja se osoitti kannattavuuden olleen kohtuullinen kyseisellä ajanjaksolla.

(92)

Indonesian osalta komissio ei pystynyt yksilöimään yhtään teräksisten telaketjukenkien tuottajaa.

(93)

Komissio tarkasteli myös tärkeimpien tuotannontekijöiden tuontia mahdollisiin edustaviin maihin. Tuontitietojen analyysi osoitti, että tärkeintä tuotannontekijää (eli HS-koodilla 722870 tuotuja erikoisteräsprofiileja) tuotiin Indonesiaan lähes yksinomaan Kiinasta tutkimusajanjaksolla (96,8 % HS-koodin tasolla). Tämän vuoksi komissio katsoi, ettei Indonesiaa ei voitu pitää asianmukaisena edustavana maana.

(94)

Sama analyysi osoitti myös, että Kiinasta tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/755 (64) liitteessä I luetelluista maista tuleva tuonti ei vaikuttanut merkittävästi tärkeimpien tuotannontekijöiden tuontiin Turkkiin.

(95)

Komissio analysoi muistiossa myös tärkeimpien tuotannontekijöiden vienti- ja/tai tuontirajoituksia Global Trade Alert -tietokannan (65) ja Market Access Map -palvelun (66) perusteella.

(96)

Turkin osalta ei havaittu tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta tai raaka-aineita koskevia vienti- ja/tai tuontirajoituksia.

(97)

Indonesian osalta komissio havaitsi Indonesian ottaneen vuonna 2022 käyttöön suojatoimenpiteitä Kiinasta peräisin olevien erikoisteräsprofiilien (HS-koodi 722870) tuonnissa vuoden 2024 loppuun saakka.

(98)

Kummankaan edellä mainitun mahdollisen edustavan maan asianmukaisuudesta ei esitetty huomautuksia.

(99)

Edellä esitettyjen seikkojen perusteella komissio päätteli alustavasti, että Turkki oli asianmukainen edustava maa ja että Kocaer Çelik Sanayi ve Ticaret AS:n tietoja käytetään vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen lähteenä normaaliarvon laskemista varten perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti.

(100)

Kun kaikkien edellä mainittujen tekijöiden perusteella oli vahvistettu, että Turkki on ainoa käytettävissä oleva asianmukainen edustava maa, sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun tasosta ei ollut tarpeen tehdä arviointia perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan viimeisen virkkeen mukaisesti.

(101)

Edellä esitetyn analyysin perusteella Turkki täyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyt kriteerit, minkä perusteella sitä voidaan pitää asianmukaisena edustavana maana.

(102)

Komissio luetteli muistiossa tuotannontekijät (kuten raaka-aineet, energia ja työvoima), joita valituksen tekijä käyttää tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotannossa (ks. johdanto-osan 40 kappale), ja kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia ja ehdottamaan julkisesti saatavilla olevia tietoja kunkin muistiossa mainitun tuotannontekijän vääristymättömistä arvoista. Huomautuksia ei esitetty.

(103)

Ottaen huomioon valituksen tekijän toimittamat tiedot (ks. johdanto-osan 40 kappale), seuraavat tuotannontekijät ja niiden lähteet yksilöitiin normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti:

Taulukko 1

Tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotannontekijät

(104)

Komissio sisällytti laskelmiin tuotannollisten yleiskulujen arvon kattamaan kustannukset, jotka eivät sisältyneet edellä tarkoitettuihin tuotannontekijöihin. Tämän määrän määrittämiseksi komissio ilmaisi valituksen tekijälle tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotannosta aiheutuneet tuotannolliset yleiskulut prosentteina käytettyjen raaka-aineiden tosiasiallisista kustannuksista, minkä jälkeen komissio sovelsi samaa prosenttiosuutta samojen raaka-aineiden vääristymättömiin kustannuksiin saadakseen vääristymättömät tuotannolliset yleiskulut. Komissio katsoi, että koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, vientiä harjoittavan tuottajan raaka-aineiden ja ilmoitettujen yleiskulujen suhdetta voitaisiin perusasetuksen 18 artiklan perusteella kohtuudella käyttää arviona raaka-aineiden vääristymättömistä tuotannollisista yleiskuluista.

(105)

Voidakseen määrittää raaka-aineiden vääristymättömät hinnat edustavan maan tuottajan tehtaalle toimitettuna komissio käytti perustana edustavaan maahan tulevan tuonnin painotettua keskimääräistä hintaa (GTA-tietokannan mukaan), johon lisätiin tuontitullit. Edustavan maan tuontihinta määritettiin kaikista kolmansista maista tulevan tuonnin yksikköhintojen painotettuna keskiarvona. Huomioon ei otettu tuontia Kiinasta eikä maista, jotka eivät ole WTO:n jäseniä ja jotka luetellaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/755 (67) liitteessä 1. Komissio päätti jättää Kiinasta edustavaan maahan tulevan tuonnin huomiotta, koska se päätteli johdanto-osan 86 kappaleessa, että ei ole asianmukaista käyttää Kiinan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Koska ei ole näyttöä siitä, että kyseiset vääristymät eivät vaikuttaisi myös vientiin tarkoitettuihin tuotteisiin, komissio katsoi niiden vaikuttavan myös vientihintoihin.

(106)

Voidakseen määrittää raaka-aineiden vääristymättömät hinnat perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti komissio lisäsi tuontitullin GTA-tietokannassa saatavilla olevien edustavan maan tuontitilastojen mukaiseen CIF-arvoon.

(107)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, teräksisten telaketjukenkien maalien kustannusten arvioinnissa käytettiin vaihtoehtoista menetelmää. Valituksen tekijän toimittamien tietojen perusteella maalien kustannusten todettiin olevan noin 1,97 prosenttia tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoon tutkimusajanjaksolla tarvittujen erikoisteräsprofiilien kustannuksista. Koska muita tietoja ei ollut saatavilla, komissio katsoi, että tätä prosenttiosuutta voitiin kohtuudella käyttää tässä tutkimuksessa arviona maalien vääristymättömistä kustannuksista.

(108)

Turkin tilastolaitos julkaisee tarkkoja tietoja palkoista talouden eri sektoreilla Turkissa. (68) Komissio käytti viimeisimpiä saatavilla olevia tilastoja, jotka kattoivat vuoden 2022 keskimääräiset työvoimakustannukset NACE Rev. 2:n luokituksen mukaisella toimialalla C.24 (Metallien jalostus). Vuoden 2022 keskimääräistä kuukausittaista arvoa oikaistiin asianmukaisesti inflaation huomioon ottamiseksi käyttämällä Turkin tilastolaitoksen (69) julkaisemaa työvoimakustannusindeksiä siten, että arvo vastasi tutkimusajanjaksoa, jolloin arvoksi saatiin 96,76 CNY/tunti. Oikaisussa käytettiin vientiä harjoittavien tuottajien kyselylomakkeeseen liitettyä vaihtokurssia tutkimusajanjaksolla.

(109)

Komissio käytti Turkin energiamarkkinoiden sääntelyviranomaisen (EMRA) (70) säännöllisissä lehdistötiedotteissaan julkaisemia sähkön hintatilastoja. Komissio käytti vuoden 2023 teollisuussähkön hintoja (Kuruş/kWh) (71) koskevia tutkimusajanjakson osittain kattavia tietoja, eli hintaa 0,77 CNY/kWh, sekä vientiä harjoittavien tuottajien kyselylomakkeeseen liitettyä tutkimusajanjakson vaihtokurssia.

(110)

Komissio käytti Turkin tilastolaitoksen säännöllisissä lehdistötiedotteissaan julkaisemaa Turkin teollisten käyttäjien maksamaa kaasun hintaa. Komissio käytti tietoja kaasun hinnoista (Kuruş/m3) vastaavassa kulutusluokassa. Hintoja oikaistiin tutkimusajanjakson aikana vallinneen inflaation huomioon ottamiseksi käyttämällä Turkin tilastolaitoksen (72) julkaisemaa tuottajahintaindeksiä eli arvoa 4,06 CNY/m3, joka saatiin soveltamalla vientiä harjoittavien tuottajien kyselylomakkeeseen liitettyä tutkimusajanjakson vaihtokurssia. Hintaa oikaistiin 18 prosentin arvonlisäveron huomioon ottamiseksi, sillä ilmoitettu hinta sisälsi arvonlisäveron.

(111)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan ”[m]uodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”. Lisäksi on vahvistettava tuotannolliset yleiskulut kattamaan kustannukset, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin tuotannontekijöihin.

(112)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio käytti perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja voidakseen määrittää vääristymättömän arvon tuotannollisille yleiskuluille. Komissio vahvisti valituksen esittäjän tietojen perusteella tuotannollisten yleiskulujen osuuden kaikista valmistus- ja työvoimakustannuksista. Tätä prosenttiosuutta sovellettiin tämän jälkeen valmistuskustannusten vääristymättömään arvoon, jotta voitiin laskea vääristymätön arvo tuotannollisille yleiskuluille.

(113)

Vääristymättömien ja kohtuullisten myynti-, yleis- ja hallintokustannusten, voiton ja poistojen määrittämisessä komissio käytti Kocaer Çelik Sanayi ve Ticaret AS -yrityksen rahoitustietoja vuodelta 2023 Orbis-tietokannasta.

(114)

Edellä esitetyn perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen laskennallisen normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(115)

Ensin komissio määritti vääristymättömät valmistuskustannukset. Koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio käytti valituksen tekijän toimittamia tietoja kunkin tekijän (raaka-aineet ja työvoima) käytöstä tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotannossa tutkimusajanjaksolla. Komissio kertoi nämä tekijät edustavan maan vääristymättömillä yksikkökustannuksilla (ks. 3.2.4 jakso).

(116)

Määritettyään vääristymättömät valmistuskustannukset komissio sovelsi tuotannollisia yleiskuluja, hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia, voittoa sekä poistoja (ks. johdanto-osan 112–107 kappale). Ne määritettiin Kocaer Çelik Sanayi ve Ticaret AS:n tilinpäätöksen perusteella, kuten johdanto-osan 113 kappaleessa selitetään.

(117)

Tämän jälkeen komissio lisäsi tuotannolliset yleiskulut ja poistot (ks. johdanto-osan 112 kappale) vääristymättömiin valmistuskustannuksiin, ja näin saatiin vääristymättömät tuotantokustannukset.

(118)

Edellisen kappaleen mukaisesti määritettyihin tuotantokustannuksiin komissio sovelsi Kocaer Çelik Sanayi ve Ticaret AS:n myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia sekä voittoa. Myynti-, yleis- ja hallintokustannukset ilmaistuna prosentteina myytyjen hyödykkeiden kustannuksista ja sovellettuna vääristymättömiin tuotantokustannuksiin olivat 5,21 prosenttia. Voitto ilmaistuna prosentteina myytyjen hyödykkeiden kustannuksista ja sovellettuna vääristymättömiin tuotantokustannuksiin oli 11,4 prosenttia.

(119)

Tämän perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(120)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, vientihinta määritettiin niiden FOB-hintojen perusteella, jotka esitettiin valitukseen sisältyvissä tarjouksissa ja laskuissa. Nämä tarjoukset ja laskut koskivat kymmenen teräksisten telaketjukenkien tyypin toimituksia, jotka viisi kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa suorittivat unionin käyttäjille tutkimusajanjakson aikana.

(121)

Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdassa edellytetään, että komissio vertailee tasapuolisesti normaaliarvoa ja vientihintaa samassa kaupan portaassa ja ottaa huomioon hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat eroavuudet. Tarkasteltavana olevassa tapauksessa komissio vertaili normaaliarvoa ja näin määritettyä vientihintaa noudettuna-tasoa vastaavalla kaupan portaalla. Kuten jäljempänä tarkemmin selitetään, normaaliarvoa ja vientihintaa oikaistiin tarvittaessa, jotta i) ne voitiin saattaa noudettuna-tasolle ja ii) voitiin ottaa huomioon hintoihin ja siten niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat väitetyt ja osoitetut eroavuudet.

(122)

Kuten johdanto-osan 114–119 kappaleessa selitetään, normaaliarvo muodostettiin noudettuna-tasoa vastaavalla kaupan portaalla käyttämällä tuotantokustannuksia sekä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia ja voittoa, joita pidettiin kohtuullisina kyseisellä kaupan portaalla. Näin ollen normaaliarvon saattamiseksi noudettuna-tasolle ei ollut tarpeen tehdä oikaisuja.

(123)

Komissio totesi, ettei normaaliarvoon ollut syytä tehdä oikaisuja, ja koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, yksikään otokseen valituista vientiä harjoittavista tuottajista ei vaatinut oikaisuja.

(124)

Jotta vientihinta voitiin saattaa noudettuna-tasoa vastaavalle kaupan portaalle, kotimaan kuljetuskustannuksiin tehtiin oikaisuja, jotka perustuivat julkisiin lähteisiin (73) ja muihin käytettävissä oleviin tietoihin, koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä.

(125)

Komissio määritti kaikkien kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaalin käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

(126)

CIF-hinta muodostettiin FOB-vientihinnasta, jota oikaistiin lisäämällä merirahti maailmanlaajuisen merirahtikonttien FBX11-hinnoitteluindeksin (74) perusteella.

(127)

Väliaikainen polkumyyntimarginaali – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – on seuraava:

(128)

Samankaltaista tuotetta valmisti tutkimusajanjakson aikana kolme tuottajaa unionissa. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’. Unionin tuotannonalaan eivät kuulu kokoonpanijat. Kokoonpanijat ovat tuottajia, jotka eivät itse tuota teräksisiä telaketjukenkiä, vaan ostavat niitä kolmannelta osapuolelta ja kiinnittävät ne suurempiin komponentteihin, kuten telastoihin.

(129)

Unionin kokonaistuotannoksi tutkimusajanjaksolla vahvistettiin noin 59 700 tonnia. Komissio määritti luvun valituksen tekijän makrokyselylomakkeeseen toimittaman vastauksen perusteella. Kuten 7 kappaleessa todetaan, otanta ei ollut tarpeen, ja yhteistyössä toimineen unionin tuottajan osuus samankaltaisen tuotteen arvioidusta unionin kokonaistuotannosta oli yli [52–58] prosenttia.

(130)

Koska erityisesti tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta koskevia tuontitilastoja ei ollut ja koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä (ks. johdanto-osan 16 kappale), komissio määritti unionin kulutuksen valituksessa esitetyn menetelmän perusteella. Tämän menetelmän mukaan unionin kulutus koostuu uusiin telaketjuilla varustettuihin koneisiin käytettävästä kulutuksesta ja jälkimarkkinoilla tapahtuvasta kulutuksesta. Teräksisten telaketjukenkien uusiin telaketjuilla varustettuihin koneisiin käytettävän kulutuksen osalta komissio käytti arviota unionissa myytyjen telaketjuilla varustettujen koneiden määrää, arviota telaketjukenkien keskimääräisestä määrästä sekä kunkin telaketjuilla varustetun koneen telaketjukenkien keskimääräistä yksikköpainoa. Teräksisten telaketjukenkien jälkimarkkinoilla tapahtuvan kulutuksen osalta komissio käytti arviota asennettujen teräksisten telaketjukenkien määrästä, joka perustui telaketjuilla varustettujen koneiden määrään unionissa, sekä sitä, kuinka monen vuoden jälkeen teräksiset telaketjukengät on keskimäärin vaihdettava (75).

(131)

Komissio piti tätä menetelmää asianmukaisena, koska muita tilastotietoja ei ollut saatavilla.

(132)

Unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Unionin kulutus (tonnia)

(133)

Unionin kokonaiskulutus pysyi suhteellisen vakaana vuoden 2021 ja tutkimusajanjakson lopun välillä – se kasvoi vain hieman eli 3 prosenttia. Tämän kehityksen voidaan katsoa johtuvan siitä, että tilanne unionin rakennusalalla, jolla telaketjukoneita käytetään, pysyi suhteellisen vakaana.

(134)

Komissio määritti tuonnin määrän ja markkinaosuudet unionin kulutuksen perusteella, joka on laskettu johdanto-osan 130 kappaleessa kuvatulla tavalla. Kaikista kolmansista maista tulevan tuonnin kokonaismäärä määritettiin vähentämällä unionin tuottajien myynti unioniin unionin kokonaiskulutuksesta. Näin saatu tuonnin kokonaismäärä jaettiin tämän jälkeen Kiinalle ja muille kolmansille maille Eurostatin ilmoittaman CN-koodilla 8431 49 20 tapahtuneen kunkin maan tuonnin osuuden perusteella, koska valituksen tekijän mukaan tämän CN-koodin kuvaus (76) vastaa parhaiten unionin markkinoilla tuotua ja myytyä tuotetta.

(135)

Tuonti asianomaisesta maasta unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 3

Tuontimäärä (tonnia) ja markkinaosuus

(136)

Vuosina 2021–2022 tuonti Kiinasta kasvoi 9 prosenttia 62 273 tonnista 68 126 tonniin. Vuonna 2023 tuonti kasvoi edelleen 74 981 tonniin, minkä jälkeen se kasvoi maltillisesti tutkimusajanjakson loppuun asti, jolloin tuonti oli 76 681 tonnia. Tämä 23 prosentin kokonaiskasvu tarkastelujaksolla ylitti selvästi unionin kulutuksen kehityksen, sillä unionin kulutus kasvoi vain 3 prosenttia (ks. johdanto-osan 133 kappale).

(137)

Tämän seurauksena Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi tarkastelujaksolla 49,0 prosentista 59 prosenttiin.

(138)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio määritti asianomaisesta maasta tulevan tuonnin hinnat tutkimusajanjakson aikana valituksen tekijän toimittamien tarjousten ja laskujen perusteella, jotka koskivat kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien unionin käyttäjille toimittamia teräksisiä telaketjukenkiä. Näiden hintojen painotettua keskiarvoa oikaistiin maailmanlaajuisessa merirahtikonttien FBX11-hinnoitteluindeksissä (77) ilmoitettujen kuljetuskustannusten huomioon ottamiseksi, jotta saatiin keskimääräinen CIF-hinta unionin rajalla.

(139)

Edellä mainittua tuontihintaa käytettiin tämän jälkeen vuosien 2021–2023 tuontihinnan määrittämiseen olettaen, että tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuontihinnan kehitys koko tarkastelujaksolla seurasi Eurostatin ilmoittaman Kiinasta CN-koodilla 8431 49 20 tapahtuneen tuonnin keskimääräisen hinnan kehitystä. Jos esimerkiksi kaiken Kiinasta tulevan CN-koodiin 8431 49 20 kirjatun tuonnin keskimääräinen hinta oli 5 prosenttia korkeampi vuonna 2023 kuin tutkimusajanjaksolla, tarkasteltavana olevan tuotteen tuontihinta vuonna 2023 laskettiin kertomalla tarkasteltavana olevan tuotteen tutkimusajanjaksolle määritetty hinta 1,05:llä.

(140)

Asianomaisesta maasta unioniin tulevan tuonnin painotettu keskimääräinen hinta kehittyi taulukon 4 mukaisesti. Koska polkumyyntiä, hinnan alittavuutta ja vahinkomarginaalia koskevat laskelmat perustuvat ainoastaan keskimääräisiin tuontihintoihin ja keskimääräisiin unionin myyntihintoihin, myyntihintojen luottamuksellisuuden varmistamiseksi tuontihinnat esitetään vaihteluväleinä.

Taulukko 4

Tuontihinnat (euroa/tonni)

(141)

Vuosina 2021–2022 Kiinasta tulevan tuonnin hinnat nousivat [757–1 280] eurosta tonnilta [925–1 564] euroon tonnilta. Vuonna 2023 keskimääräinen tuontihinta laski [760–1 286] euroon tonnilta ja edelleen [725–1 226] euroon tonnilta. Tuontihinnat alittivat unionin tuotannonalan hinnat tarkastelujaksolla jatkuvasti (ks. taulukko 8).

(142)

Komissio määritti hinnan alittavuuden tutkimusajanjakson aikana vertaamalla seuraavia:

(143)

Vertailun tulos ilmaistiin prosentteina yhteistyössä toimineen unionin tuottajan teoreettisesta liikevaihdosta tutkimusajanjaksolla. Tulos osoitti asianomaisesta maasta unionin markkinoille tulevan tuonnin painotetun keskimääräisen hinnan alittavuuden marginaalin olevan 28,8 prosenttia.

(144)

Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujakson aikana.

(145)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit valituksen tekijän toimittamiin kyselyvastauksiin sisältyvien, kaikkia unionin tuottajia koskevien tietojen perusteella. Komissio arvioi mikrotaloudelliset indikaattorit valituksen tekijän kyselyvastaukseen sisältyvien tietojen perusteella. Molempien tietojoukkojen todettiin olevan unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen kannalta edustavia.

(146)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman polkumyynnin vaikutuksista.

(147)

Mikrotaloudelliset indikaattorit ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

(148)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 5

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(149)

Unionin tuotannonalan tuotantomäärä laski koko tarkastelujakson ajan noin 101 000 tonnista vuonna 2021 noin 59 700 tonniin tutkimusajanjaksolla, mikä merkitsee 41 prosentin laskua.

(150)

Tarkastelujaksolla unionin tuotannonalan tuotantokapasiteetti pysyi vakaana 133 000 tonnissa.

(151)

Kapasiteetin käyttöaste laski tarkastelujaksolla 76 prosentista vuonna 2021 45 prosenttiin tutkimusajanjaksolla. Tämä kehitys vastaa tuotantomäärän laskua ja johti 41 prosentin suhteelliseen vähenemiseen.

(152)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Myyntimäärä ja markkinaosuus

(153)

Unionin kokonaismyynti laski koko tarkastelujakson ajan. Vuonna 2021 kokonaismyynti oli noin 38 900 tonnia ja tutkimusajanjaksolla 23 148 tonnia, eli lasku oli 41 prosenttia.

(154)

Samaan aikaan unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni 31 prosentista vuonna 2021 vain 18 prosenttiin tarkastelujaksolla, ja eniten markkinaosuus pieneni vuosina 2022–2023.

(155)

Kun otetaan huomioon unionin myyntimäärän markkinaosuuden pieneneminen, unionin tuotannonala ei pystynyt hyötymään kulutuksen vakaudesta ja hienoisesta kasvusta unionin markkinoilla tarkastelujaksolla.

(156)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Työllisyys ja tuottavuus

(157)

Unionin tuotannonalan työllisyys heikkeni vuoden 2021 ja tutkimusajanjakson välillä 22 prosenttia (kokoaikavastaavana). Tämä kehitys noudatteli suurelta osin taulukossa 5 esitettyä tuotantomäärien suuntausta.

(158)

Tuottavuus tonneina heijasti tuotannon ja työllisyyden kehitystä ja laski työllisyyden kehityssuuntauksen mukaisesti.

(159)

Polkumyyntimarginaali oli merkittävästi vähimmäistasoa korkeampi. Tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin vaikutus unionin tuotannonalaan oli merkittävä, kun otetaan huomioon asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä ja hinnat.

(160)

Tämä on ensimmäinen tarkasteltavana olevaa tuotetta koskeva polkumyyntitutkimus. Näin ollen ei ollut käytettävissä tietoja, joiden pohjalta mahdollisen aiemman polkumyynnin vaikutuksia olisi voitu arvioida.

(161)

Yhteistyössä toimineen unionin tuottajan painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla taulukon 7 mukaisesti. Luottamuksellisuussyistä luvut ilmoitetaan vaihteluväleinä:

Taulukko 8

Myyntihinnat unionissa

(162)

Myyntihinnat unionin markkinoilla nousivat vuosina 2021–2022 kaikkiaan 34 prosenttia. Vuoden 2022 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana hinnat laskivat 8 prosenttia. Myyntihintojen nousu vuosina 2021–2022 on yhteydessä kustannusten nousuun, kuten jäljempänä selostetaan tarkemmin. Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin alhaisten hintojen vuoksi hintataso kuitenkin laski vuoden 2022 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana.

(163)

Keskimääräiset yksikkökohtaiset tuotantokustannukset kasvoivat vuosina 2021–2022 kaikkiaan 31 prosenttia. Vuoden 2022 ja tutkimusajanjakson välillä keskimääräiset yksikkökustannukset pysyivät vakaina.

(164)

Unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla taulukon 9 mukaisesti. Luottamuksellisuussyistä luvut ilmoitetaan vaihteluväleinä:

Taulukko 9

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

(165)

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti (kokoaikavastaavana) nousivat hieman, 6 prosenttia, vuosina 2021–2022. Vuosina 2022–2023 työvoimakustannukset laskivat 8 prosenttia, kun taas vuoden 2023 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana ne kasvoivat hieman eli 4 prosenttia. Näin ollen keskimääräiset työvoimakustannukset pysyivät tarkastelujaksolla suhteellisen vakaina.

(166)

Yhteistyössä toimineen unionin tuottajan varastot kehittyivät tarkastelujaksolla taulukon 10 mukaisesti. Luottamuksellisuussyistä luvut ilmoitetaan vaihteluväleinä:

Taulukko 10

Varastot

(167)

Yhteistyössä toimineen unionin tuottajan varastot kasvoivat vuosina 2021–2022 hieman eli 7 prosenttia. Kaiken kaikkiaan varastot pienenivät tarkastelujaksolla 26 prosenttia. Koska suurin osa tuotannosta perustuu tilauksiin ja asiakkaiden eritelmiin, varastot eivät ole merkityksellinen vahinkoindikaattori.

(168)

Yhteistyössä toimineen unionin tuottajan kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla taulukon 11 mukaisesti. Luottamuksellisuussyistä luvut ilmoitetaan vaihteluväleinä:

Taulukko 11

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

(169)

Komissio määritti yhteistyössä toimineen unionin tuottajan kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta.

(170)

Kannattavuus kasvoi alle 2 prosenttiyksikköä vuosina 2021–2022 myyntihintojen noustua, minkä ansiosta unionin tuotannonala pystyi kattamaan kasvaneet tuotantokustannuksensa. Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttaman hintapaineen vuoksi unionin tuotannonalan oli kuitenkin vuodesta 2023 alkaen pakko laskea hintojaan alle tuotantokustannusten. Tämä vaikutti kannattavuuteen, joka laski jyrkästi (4–9 prosenttiyksikköä) vuoden 2022 ja tutkimusajanjakson välillä.

(171)

Nettokassavirralla tarkoitetaan unionin tuottajien kykyä rahoittaa itse toimintaansa. Nettokassavirta kasvoi vuosina 2021–2022 kannattavuuden kehityksen mukaisesti. Vuonna 2023 nettokassavirta kasvoi poikkeuksellisen paljon saamisten vähenemisen vuoksi, mutta tutkimusajanjaksolla nettokassavirta pieneni huomattavasti.

(172)

Investointien määrä väheni 8 prosenttia vuosina 2021–2022. Vaikka investointien määrä kasvoi 49 prosenttia vuosina 2022–2023 ja väheni sitten 38 prosenttia vuoden 2023 ja tutkimusajanjakson välillä, se pysyi yleisesti alhaisella tasolla tarkastelujakson alusta lähtien, ja investointeja tehtiin pääasiassa tehokkuuden parantamiseksi ja olemassa olevien laitosten ylläpitämiseksi. Unionin tuotannonalan oli lykättävä suunniteltuja investointeja, mikä oli todennäköisesti seurausta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin aiheuttamasta paineesta.

(173)

Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Investointien tuotto kasvoi vuosina 2021–2022, mutta laski sitten merkittävästi vuoden 2023 ja tutkimusajanjakson välillä. Tämä negatiivinen kehitys osoittaa, että vaikka investointeja edelleen tehtiin tehokkuuden ja kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja parantamiseksi, investointien tuotto laski merkittävästi tarkastelujaksolla, koska unionin tuotannonala ei pystynyt parantamaan kannattavuusastettaan.

(174)

Yhteistyössä toimineen unionin tuottajan pääoman saanti kasvoi vuosina 2021–2022 kaikkiaan 147 prosenttia, mutta pieneni merkittävästi vuoden 2023 ja tutkimusajanjakson lopun välisenä aikana. Kokonaisuutena pääoman saanti pieneni yhteensä 198 prosenttia.

(175)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat pystyivät kasvattamaan tuontimääriään, vaikka kulutus pysyi vakaana. Tästä on osoituksena se, että niiden markkinaosuus kasvoi 36 prosentista vuonna 2021 tutkimusajanjakson 46,3 prosenttiin.

(176)

Useat vahinkoindikaattorit, kuten tuotanto, kapasiteetin käyttöaste, varastot, myyntimäärät ja markkinaosuus sekä työllisyys ja kannattavuus, kehittyivät negatiivisesti. Unionin tuotannonalan tuotantokustannukset kasvoivat, eikä se kyennyt kattamaan näitä kohonneita kustannuksia nostamalla unionin myyntihintaa (joka oli laskenut vuodesta 2022 lähtien). Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi samalla kun tuontihinnat laskivat ja alittivat jatkuvasti unionin myyntihinnat. Tämä kehitys näkyi unionin tuotannonalan kannattavuuden heikkenemisenä ja investointien yleisesti ottaen vähäisenä määränä.

(177)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli tässä vaiheessa, että unionin tuotannonalalle aiheutui perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(178)

Perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissio tutki, oliko asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti, olisivatko muut tiedossa olleet tekijät voineet samaan aikaan aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio varmisti, ettei mitään muiden tekijöiden kuin asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamaa mahdollista vahinkoa pidetä polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista johtuvana. Tällaisia tekijöitä ovat kolmansista maista tuleva tuonti ja unionin tuotannonalan vientitoiminta.

(179)

Unionin tuotannonalan tilanne heikkeni samaan aikaan kuin Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrä kasvoi. Kiinasta polkumyynnillä unionin markkinoille tuodut määrät olivat hyvin suuria, tuontihinnat alittivat merkittävästi unionin tuotannonalan hinnat, ja tuonnin hinnankorotukset estävä vaikutus unionin myyntiin oli joka tapauksessa merkittävä. Kuten taulukosta 3 käy ilmi, Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä kasvoi noin 62 273 tonnista vuonna 2021 noin 76 681 tonniin tutkimusajanjaksolla. Taulukosta 6 käy ilmi, että unionin tuotannonalan myynti pieneni noin 38 907 tonnista vuonna 2021 noin 23 148 tonniin tutkimusajanjaksolla. Kun otetaan huomioon, että unionin kulutus pysyi vakaana samana ajanjaksona, unionin myyntimäärän lasku näkyi unionin tuotannonalan markkinaosuuden merkittävänä pienenemisenä 31 prosentista vuonna 2021 tutkimusajanjakson 18 prosenttiin. Samaan aikaan Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi 49 prosentista 59 prosenttiin. Sen vuoksi komissio päätteli, että Kiinasta tulevan tuonnin kasvu unionin markkinoilla tapahtui unionin tuotannonalan myynnin kustannuksella.

(180)

Kiinasta tulevan tuonnin hinta laski tarkastelujaksolla 4 prosenttia. Tuontihinnat olivat koko tarkastelujakson ajan alhaisemmat kuin unionin tuotannonalan hinnat unionin markkinoilla, ja ne alittivat merkittävästi unionin tuotannonalan hinnat. Tämä hintapaine esti unionin tuotannonalaa nostamasta hintojaan kustannusten nousua vastaavasti. Tämä johti kannattavuuden laskuun, ja kannattavuus muuttui negatiiviseksi tutkimusajanjaksolla.

(181)

Edellä esitetyn perusteella komissio vahvisti alustavasti, että unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon ja Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin välillä oli syy-yhteys perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Vahinko kohdistui sekä määriin että hintoihin.

(182)

Tuonti kolmansista maista määritettiin johdanto-osan 134 kappaleessa kuvatun menetelmän mukaisesti.

(183)

Kolmansista maista tulevan tuonnin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Tuonti kolmansista maista

(184)

Kuten taulukosta 12 käy ilmi, muista kolmansista maista kuin Kiinasta tulevan teräksisten telaketjukenkien tuonnin määrä pysyi suhteellisen alhaisella tasolla koko tarkastelujakson ajan. Yhdenkään kolmannen maan markkinaosuus ei ollut yli 8 prosenttia, ja kaikkien kolmansien maiden yhteenlaskettu markkinaosuus pysyi jatkuvasti alle 25 prosentin tasolla, mikä on alle puolet Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuudesta minä tahansa ajankohtana tarkastelujaksolla. Lisäksi viidestä Kiinan jälkeen suurimmasta tuojamaasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta oli sekä yksittäin että kokonaisuutena tarkasteltuna unionin myyntihintoja ja kustannuksia korkeampi tai huomattavasti korkeampi koko tarkastelujaksolla.

(185)

Näin ollen komissio päätteli alustavasti, että tuonti muista kolmansista maista ei vaikuttanut unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

(186)

Unionin tuotannonala on merkittävässä määrin vientiin suuntautunut. Yhteistyössä toimineen unionin tuottajan mukaan unionin tuotannonalaan kohdistuu yhä enemmän kilpailua kiinalaisten tuottajien taholta myös unionin tuotannonalan vientimarkkinoilla.

(187)

Unionin tuotannonalan viennin määrä ja keskimääräinen hinta kehittyivät tarkastelujaksolla taulukon 13 mukaisesti. Luottamuksellisuussyistä luvut ilmoitetaan vaihteluväleinä:

Taulukko 13

Unionin tuotannonalan vientitoiminta

(188)

Kuten taulukosta 13 käy ilmi, viennin määrä väheni tarkastelujaksolla lähes 40 prosenttia, mikä vastaa unionin myynnin vähenemistä unionin markkinoilla. Lisäksi unionin tuotannonalan keskimääräinen vientihinta kehittyi samalla tavalla kuin unionin tuotannonalan myyntihinta unionissa, eli se kasvoi tarkastelujaksolla noin 20 prosenttia, mikä ei riittänyt kattamaan kustannusten nousua kyseisenä ajanjaksona.

(189)

Komissio katsoi kuitenkin, että koska mittakaavaedut teräksisten telaketjukenkien sektorilla ovat hyvin pienet, vientimyynnin väheneminen ei johtanut kiinteiden kustannusten merkittävään kasvuun, ja tästä syystä vaikutus unionin tuotannonalan kannattavuuteen oli hyvin vähäinen. Tämän perusteella komissio päätteli alustavasti, että unionin tuotannonalan vientitoiminta ei poistanut syy-yhteyttä unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon ja Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin väliltä.

(190)

Kuten johdanto-osan 180 kappaleessa selostetaan, Kiinasta alhaisin hinnoin tapahtuneen tuonnin nopea kasvu pakotti unionin tuotannonalan asettamaan myyntihintansa unionissa alle tuotantokustannusten, jotta se pystyi kilpailemaan kiinalaisten hintojen kanssa ja säilyttämään paikkansa markkinoilla.

(191)

Edellä esitetyn perusteella vahvistettiin, että unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon ja Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin välillä on syy-yhteys, jota edellä mainitut tekijät eivät poistaneet.

(192)

Valituksen tekijä väitti, että tässä tapauksessa esiintyy perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettuja raaka-aineisiin liittyviä vääristymiä. Voidakseen arvioida toimenpiteiden asianmukaisen tason komissio määritti sen vuoksi ensin tullin tason, joka oli tarpeen unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi ilman perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan mukaisia vääristymiä. Tämän jälkeen se tutki, olisiko polkumyyntimarginaali korkeampi kuin vahinkomarginaali (ks. jäljempänä oleva johdanto-osan 200–202 kappale).

(193)

Vahinko poistuisi, jos unionin tuotannonala voisi saavuttaa tavoitevoiton myymällä tavoitehinnalla perusasetuksen 7 artiklan 2 c ja 2 d kohdan mukaisesti.

(194)

Tavoitevoiton määrittämiseksi komissio otti perusasetuksen 7 artiklan 2 c kohdan mukaisesti huomioon seuraavat tekijät: kannattavuustaso ennen tutkimuksen kohteena olevasta maasta peräisin olevan tuonnin kasvua, kannattavuustaso, joka tarvitaan kustannusten ja investointien, tutkimuksen ja kehittämisen (T&K) ja innovoinnin kokonaisvaltaiseen kattamiseen, sekä kannattavuustaso, jollaista voidaan odottaa normaaleissa kilpailuolosuhteissa. Kyseinen marginaali ei saa olla alle kuusi prosenttia.

(195)

Ensimmäiseksi komissio määritti perusvoiton, joka kattaisi kaikki kustannukset normaaleissa kilpailuolosuhteissa, ennen tutkimuksen kohteena olevasta maasta peräisin olevan tuonnin kasvua eli vuosina 2017–2020 saavutetun kannattavuuden perusteella. Voittomarginaaliksi vahvistettiin 8,5 prosenttia.

(196)

Tällä perusteella vahinkoa aiheuttamaton hinta on [1 500–2 000] euroa/tonni, joka saadaan, kun edellä mainittu 8,5 prosentin voittomarginaali yhdistetään yhteistyössä toimineen unionin tuottajan tutkimusajanjakson aikaisiin tuotantokustannuksiin.

(197)

Viimeisenä komissio arvioi perusasetuksen 7 artiklan 2 d kohdan mukaisesti kustannukset, joita unionin tuotannonalalle koituu monenvälisistä ympäristösopimuksista ja niihin liitetyistä pöytäkirjoista, joissa unioni on osapuolena, sekä liitteessä I a luetelluista ILO:n yleissopimuksista, 11 artiklan 2 kohdan mukaisena toimenpiteen soveltamisaikana. Unionin tuotannonala ei raportoinut tällaisista tulevista kustannuksista.

(198)

Tämän perusteella komissio laski unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamattoman hinnan, joka on [1 500–2 000] euroa/tonni, soveltamalla edellä mainittua tavoitevoittomarginaalia (ks. johdanto-osan 37 kappale) yhteistyössä toimineen unionin tuottajan tuotantokustannuksiin tutkimusajanjakson aikana.

(199)

Sen jälkeen komissio määritti vahinkomarginaalin tason vertaamalla hinnan alittavuuden laskemisessa määritettyä (ks. johdanto-osan 138–143 kappale) asianomaisesta maasta tulevan tuonnin painotettua keskimääräistä tuontihintaa yhteistyössä toimineen unionin tuottajan unionin markkinoilla tutkimusajanjaksolla myymän samankaltaisen tuotteen painotettuun keskimääräiseen vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan. Vertailun tuloksena saatu hinnanero ilmaistiin prosentteina painotetusta keskimääräisestä CIF-tuontiarvosta.

(200)

Kuten vireillepanoilmoituksessa selitetään, valituksen tekijä toimitti komissiolle riittävästi näyttöä siitä, että asianomaisessa maassa esiintyy tutkimuksen kohteena olevan tuotteen osalta raaka-aineisiin liittyviä vääristymiä. Tämän vuoksi tutkimuksessa tarkasteltiin perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan mukaisesti näitä väitettyjä vääristymiä sen arvioimiseksi, riittääkö polkumyyntimarginaalia alhaisempi tulli tarvittaessa poistamaan aiheutuneen vahingon.

(201)

Koska vahingon poistamiseksi tarvittavat marginaalit ovat kuitenkin korkeammat kuin polkumyyntimarginaalit, komission mielestä ei tässä vaiheessa ollut tarpeen käsitellä tätä näkökohtaa.

(202)

Edellä esitetyn arvioinnin perusteella komissio katsoi, että on aiheellista määrittää väliaikaisten tullien määrä perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(203)

Edellä esitetyn arvioinnin perusteella väliaikaiset polkumyyntitullit olisi asetettava perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(204)

Päätettyään soveltaa perusasetuksen 7 artiklan 2 b kohtaa komissio tutki, voitaisiinko päätellä selvästi, että toimenpiteiden käyttöönotto ei tässä tapauksessa ole unionin edun mukaista – siitä huolimatta, että vahingollisen polkumyynnin esiintyminen todettiin perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli muun muassa unionin tuotannonalan, tuojien, kauppiaiden ja käyttäjien edut.

(205)

Toimenpiteiden käyttöönotto nostaisi Kiinasta unioniin tulevan tuonnin tuontihintaa, mikä nostaisi myyntihintaa unionin markkinoilla ja antaisi näin unionin tuotannonalalle mahdollisuuden nostaa hintojaan tuotantokustannustensa nousun mukaisesti. Tämä johtaa kestävämpiin voittotasoihin, joiden ansiosta unionin tuotannonala voi lisätä investointejaan uuteen teknologiaan parantaakseen kilpailukykyään ja säilyttääkseen markkinaläsnäolonsa.

(206)

Toimenpiteistä luopumisella on sitä vastoin todennäköisesti merkittävä kielteinen vaikutus unionin tuotannonalaan, koska hinnankorotukset estyisivät edelleen. Hintojen lasku vielä alemmalle tasolle merkitsisi sitä, että unionin tuotannonalalle aiheutuisi tappioita lyhyellä aikavälillä. Nykyisetkin hintatasot ovat unionin tuotannonalan kannalta kestämättömiä. Unionin tuotannonalan kannattavuutensa parantamiseksi toteuttama hinnankorotus johtaisi siihen, että unionin tuotannonala menettäisi vielä enemmän markkinaosuuttaan, ja viime kädessä tuotantomäärien vähenemiseen. Kannattavuuden heikkenemisen ja tappioiden vuoksi unionin tuotannonala ei myöskään pystyisi lisäämään investointeja, jotka ovat välttämättömiä, jotta se voi säilyttää kilpailukykynsä unionin markkinoilla. Näin ollen unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkenee entisestään kannattavuuden ja investointien osalta, mikä vaarantaa sen tulevaisuuden.

(207)

Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, voidaan odottaa, että Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonti kasvaa edelleen, jopa merkittävästi, valituksessa esiin tuodun mahdollisen ylikapasiteetin vuoksi. Tässä tilanteessa unionin tuotannonala ei kykenisi toipumaan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vahingollisista vaikutuksista.

(208)

Sen vuoksi komissio päätteli alustavasti, että toimenpiteiden käyttöönotto olisi unionin tuotannonalan edun mukaista.

(209)

Vireillepanovaiheessa otettiin yhteyttä 22 tuojaan, kauppiaaseen ja käyttäjään, joita pyydettiin tekemään tutkimuksessa yhteistyötä. Vain yksi tuoja, USCO S.p.A., jäljempänä ’USCO’, ilmoittautui ja toimitti kyselylomakkeeseen vain osittaisen vastauksen. Näin ollen yksikään tuoja ei toiminut täysin yhteistyössä tutkimuksessa.

(210)

Edellä mainittu tuoja väitti, että toimenpiteiden vaikutuksesta teräksisten telaketjukenkien hintataso unionissa todennäköisesti nousee ja että teräksisiä telaketjukenkiä hankitaan yhä enemmän unionin tuottajilta kiinalaisten tuottajien sijasta. Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, teräksisiä telaketjukenkiä hankitaan kyseisen tuojan mukaan yhä enemmän kiinalaisilta tuottajilta ja tuojat hyötyvät korkeammista katteista. Kyseinen tuoja ei toimittanut näitä väitteitä tukevaa näyttöä, minkä vuoksi se hylättiin.

(211)

Tuojat hankkivat teräksisiä telaketjukenkiä jälkimarkkinoilla tapahtuvaa myyntiä tai myöhempää kokoamista varten. Koska tuojat eivät toimineet yhteistyössä, komissio ei pystynyt määrittämään polkumyyntitullien täsmällistä vaikutusta niiden liiketoimintaan.

(212)

Vaikka polkumyyntitoimenpiteet todennäköisesti vaikuttavat tuontihintoihin, komissio katsoi, että tuojat ja kauppiaat pystyvät todennäköisesti ainakin osittain kattamaan kohonneet kustannukset tai siirtämään osan kustannusten noususta asiakkailleen. Lisäksi teräksisiä telaketjukenkiä voidaan hankkia myös muista kolmansista maista. Sen vuoksi komissio päätteli alustavasti, että toimenpiteiden käyttöönotto ei vaikuta tuojiin ja kauppiaisiin suhteettomasti.

(213)

Käyttäjät hankkivat tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta kiinnittääkseen sen telaketjuihin, joita käytetään erilaisissa telaketjuilla varustetuissa koneissa. Teräksiset telaketjukengät on vaihdettava säännöllisesti, joten tuotetta hankitaan myös jälkimarkkinoille.

(214)

USCO väitti, että käyttäjät voivat odottaa hinnankorotusta, jos toimenpiteet otetaan käyttöön, ja että tämä haittaa maailmanmarkkinoilla toimivien unionin tela-alustojen valmistajien vientitoimintaa. Tuoja väitti, että ilman toimenpiteitä teräksisiä telaketjukenkiä hankitaan yhä enemmän Kiinasta ja käyttäjät hyötyvät alhaisemmista hinnoista. Kuten edellä johdanto-osan 201 kappaleessa mainitaan, tuoja ei kuitenkaan toimittanut mitään näyttöä näiden väitteiden tueksi, eikä yksikään käyttäjä toiminut yhteistyössä tässä tutkimuksessa. Tämän vuoksi nämä väitteet hylättiin.

(215)

Kaivinkoneissa, puskutraktoreissa ja nostureissa käytettävien teräksisten telaketjukenkien lukumäärän ja keskimääräisen painon perusteella (78) teräksiset telaketjukengät eivät muodosta merkittävää osaa näistä jatkojalostustuotteista. Jatkojalostustuotteiden kysynnän odotetun kasvun perusteella (79) teräksisten telaketjukenkien käyttäjät pystyvät todennäköisesti siirtämään merkittävän osan kustannusten noususta asiakkailleen. Tämän perusteella voidaan kohtuudella päätellä, että teräksisten telaketjukenkien hinnan nousu ei vaikuta merkittävästi käyttäjien kannattavuuteen. Kuten edellä johdanto-osan 206 kappaleessa kuvataan, toimenpiteiden toteuttamatta jättäminen johtaa lisäksi unionin tuotannonalan tilanteen välittömään heikkenemiseen ja ajaa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä unionin tuottajat todennäköisesti pois markkinoilta. Tämä jättää käyttäjille vähemmän teräksisten telaketjukenkien hankintalähteitä ja lisää riippuvuutta Kiinasta.

(216)

Sen vuoksi komissio päätteli alustavasti, että toimenpiteet eivät vaikuttaisi käyttäjiin kohtuuttomasti.

(217)

USCO totesi, että toimenpiteiden vaikutusta tuotteen saatavuuteen ei ole helppo määrittää. Se väitti kuitenkin, että unionin tuotannonalan olisi mahdollista investoida kapasiteetin lisäämiseen (ja näin ollen se pystyisi lisäämään tarjontaa) tuottajien taloudellisen tilanteen ja markkinanäkymien mukaan.

(218)

Tutkimuksessa kävi lisäksi ilmi, että unionin tuottajien nykyinen kapasiteetti riittää kattamaan unionin kulutuksen, sillä tällä hetkellä käyttämätöntä kapasiteettia on 55 prosenttia, kuten johdanto-osan 148 kappaleessa selostetaan. Toimenpiteiden ansiosta unionin tuottajat voisivat tehdä lisäinvestointeja tehokkuuden lisäämiseksi, ja tämän avulla voitaisiin kattaa mahdollinen kysynnän kasvu. Lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, että muiden kolmansien maiden kuin Kiinan osuus unionin markkinaosuudesta oli noin 23 prosenttia (ks. johdanto-osan 183 kappale), joten ne ovat muita lähteitä, joista tuotetta voidaan hankkia muilla kuin polkumyyntihinnoilla.

(219)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että toimenpiteiden käyttöönotto ei vaaranna teräksisten telaketjukenkien tarjontaa ja saatavuutta unionin markkinoilla.

(220)

Polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto vapauttaisi unionin tuotannonalan Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin aiheuttamasta hintapaineesta unionin markkinoilla ja antaisi unionin tuotannonalalle mahdollisuuden nostaa hintoja kustannusten nousun mukaisesti. Tällainen hintojen nousu vaikuttaisi myönteisesti unionin tuotannonalan kannattavuuteen ja investointien määrään ja antaisi sille mahdollisuuden puolustaa markkina-asemaansa ja investoida uuteen teknologiaan tehokkuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Toimenpiteistä luopuminen sitä vastoin aiheuttaisi sen, että unionin tuotannonalan kannattavuus ja myyntimäärät heikkenevät nopeasti entisestään, ja johtaisi todennäköisesti lopulta tuotantolaitosten sulkemiseen unionissa.

(221)

Tutkimuksessa ei käynyt ilmi, että toimenpiteillä olisi suhteettomia kielteisiä vaikutuksia tuojiin, kauppiaisiin ja myyjiin unionissa.

(222)

Edellä esitetyn perusteella komissio tuli siihen johtopäätökseen, ettei tässä vaiheessa tutkimusta ole pakottavia syitä todeta, ettei ole unionin edun mukaista ottaa käyttöön toimenpiteitä Kiinasta peräisin olevan STS:n tuonnissa.

(223)

Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä, toimenpiteiden tasoa ja unionin etua koskevien komission päätelmien perusteella olisi otettava käyttöön väliaikaiset toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuva tuonti ei aiheuttaisi enempää vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(224)

Kiinasta peräisin olevien teräksisten telaketjukenkien tuonnissa olisi otettava käyttöön väliaikaiset polkumyyntitoimenpiteet perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdassa säädetyn alhaisemman tullin säännön mukaisesti. Komissio vertasi vahinkomarginaaleja ja polkumyyntimarginaaleja (ks. johdanto-osan 199–203 kappale). Tullien määrä asetettiin polkumyynti- ja vahinkomarginaaleista alemman suuruisiksi.

(225)

Edellä esitetyn perusteella väliaikainen polkumyyntitulli – ilmaistuina CIF-hintana unionin rajalla tullaamattomana – on seuraava:

(226)

Tässä asetuksessa vahvistettu yksilöllinen polkumyyntitulli määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen se kuvastaa kyseisen tutkimuksen aikaista tilannetta. Tätä tullia sovelletaan yksinomaan asianomaisesta maasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin.

(227)

Kuten edellä johdanto-osan 32 ja 33 kappaleessa selitetään, koottujen tuotteiden, kuten ”telastojen” ja ”kokonaisten telastojen”, osina myydyt teräksiset telaketjukengät kuuluvat tuotteen määritelmään. Kun tällaisia teräksisiä telaketjukenkiä sisältäviä koottuja tuotteita tuodaan unioniin asianomaisesta maasta, käyttöön otettavien tullien olisi näin ollen perustuttava ainoastaan teräksisten telaketjukenkien arvoon. Sen vuoksi komissio katsoi tarpeelliseksi määrittää sen keskimääräisen prosenttiosuuden, joka vastaa tuotuun koottuun tuotteeseen sisältyvien teräksisten telaketjukenkien arvoa. Komissio vahvisti alustavasti, että valituksen tekijän toimittamien tietojen perusteella (80) teräksisten telaketjukenkien arvo on keskimäärin 55 prosenttia ”telaston” arvosta ja 50 prosenttia ”kokonaisen telaston” arvosta.

(228)

Kuten johdanto-osan 3 kappaleessa mainitaan, komissio asetti tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kirjaamisvelvoitteen alaiseksi. Kirjaaminen toteutettiin, jotta olisi mahdollista kantaa tullit taannehtivasti perusasetuksen 10 artiklan 4 kohdan nojalla.

(229)

Alustavassa vaiheessa tehtyjen päätelmien perusteella tuonnin kirjaaminen olisi lopetettava.

(230)

Menettelyn tässä vaiheessa ei voida tehdä päätöstä mahdollisesta polkumyyntitoimenpiteiden taannehtivasta soveltamisesta.

(231)

Komissio ilmoitti perusasetuksen 19 a artiklan mukaisesti asianomaisille osapuolille väliaikaisten tullien suunnitellusta käyttöönotosta. Nämä tiedot asetettiin myös yleisön saataville kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla. Asianomaisille osapuolille annettiin kolme työpäivää aikaa esittää huomautuksia erityisesti niille ilmoitettujen laskelmien tarkkuudesta.

(232)

Laskelmien tarkkuudesta ei esitetty huomautuksia perusasetuksen 19 a artiklan mukaisesti. Ennakkoilmoituksen jälkeen saatuja huomautuksia, jotka koskevat muita seikkoja kuin laskelmien tarkkuutta, käsitellään tutkimuksen päättävässä säädöksessä.

(233)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi komissio kehottaa asianomaisia osapuolia esittämään kirjallisia huomautuksia ja/tai pyytämään kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa vahvistetussa määräajassa.

(234)

Väliaikaisten tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat alustavia, ja niitä voidaan muuttaa tutkimuksen lopullisessa vaiheessa,