(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, otti täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2019/159 (3), jäljempänä ’lopullisia suojatoimenpiteitä koskeva asetus’, käyttöön tiettyjen terästuotteiden tuontiin sovellettavan lopullisen suojatoimenpiteen, jäljempänä ’toimenpide’. Toimenpide koostuu tiettyihin terästuotteisiin, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’, sovellettavista tariffikiintiöistä, jotka kattavat 26 terästuoteluokkaa. Tariffikiintiöt on vahvistettu perinteiset kauppavirrat turvaavalle tasolle tuoteluokittain. Kun tariffikiintiö on käytetty loppuun, kiintiön ylittävästä tuonnista kannetaan 25 prosentin tulli. Suojatoimenpide otettiin aluksi käyttöön kolmeksi vuodeksi, 30 päivään kesäkuuta 2021 saakka.

(2)

Komissio päätteli komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2021/1029 (4), jäljempänä ’ensimmäinen voimassaolon jatkamista koskeva asetus’, että toimenpide oli edelleen tarpeen vakavan haitan ehkäisemiseksi tai korjaamiseksi ja että unionin tuotannonala oli mukautumassa. Se päätteli myös, että toimenpiteen jatkaminen oli unionin edun mukaista. Näin ollen se päätti jatkaa suojatoimenpiteen voimassaoloa 30 päivään kesäkuuta 2024.

(3)

Myös komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2024/1782 (5), jäljempänä ’toinen voimassaolon jatkamista koskeva asetus’, komissio päätteli, että toimenpiteen voimassaolon jatkaminen oli edelleen tarpeen vakavan haitan ehkäisemiseksi tai korjaamiseksi ja että sen voimassaolon jatkaminen oli unionin tuotannonalan edun mukaista. Komissio päätteli myös, että unionin tuotannonala oli mukautumassa. Näin ollen se päätti jatkaa suojatoimenpiteen voimassaoloa 30 päivään kesäkuuta 2026.

(4)

Lopullisia suojatoimenpiteitä koskevan asetuksen johdanto-osan 161 kappaleessa komissio sitoutui arvioimaan tilannetta säännöllisesti sekä harkitsemaan tarkastelun tekemistä vähintään kunkin toimenpiteiden soveltamisvuoden lopussa. Tämän mukaisesti komissio toteutti vuosina 2019 (6), 2020 (7) ja 2022 (8) yhteensä kolme toiminnan tarkastelua koskevaa tutkimusta. Lisäksi kesäkuussa 2023 (9) se arvioi tarkastelua koskevassa tutkimuksessa, olisiko toimenpiteen ennenaikainen päättäminen perusteltua (10).

(5)

Komissio vastaanotti 29 päivänä marraskuuta 2024 perustellun, 13 jäsenvaltion esittämän pyynnön panna vireille toiminnan tarkastelu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/478 (11), jäljempänä ’EU:n suojatoimenpiteitä koskeva perusasetus’, 20 artiklan ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/755 (12) 16 artiklan mukaisesti. Pyyntö sisälsi näyttöä olosuhteiden muuttumisesta toimenpiteen viimeisimmän tarkastelun jälkeen. Se sisälsi erityisesti tietoja unionissa ilmenevästä teräksen kysynnän supistumisesta, joka on johtanut kasvaviin eroihin kysynnän ja tullittomien kiintiömäärien nykytason välillä, kun samalla kiintiöitä on myös jatkuvasti vapautettu. Lisäksi keskeisille alueille suuntautuvan kiinalaisen teräksen viennin lisääntyminen on ohjannut vientiä muilta markkinoilta EU:hun.

(6)

Pyynnön mukaan edellä kuvatun viimeaikaisen markkinakehityksen vuoksi tariffikiintiöiden myöntämistä ja hallinnointia on tarpeen arvioida uudelleen. Ottaen huomioon EU:n suojatoimenpiteitä koskevan perusasetuksen 20 artiklan ja lopullisia suojatoimenpiteitä koskevan asetuksen 8 artiklan komissio katsoi, että toimitetut tiedot, joihin luetaan myös lähteet ja asiaa tukeva näyttö, muodostavat riittävän perustan tutkimuksen vireillepanolle.

(7)

Tämän mukaisesti komissio pani vireille toiminnan tarkastelua koskevan tutkimuksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä17 päivänä joulukuuta 2024 julkaistulla vireillepanoilmoituksella (13), jäljempänä ’ilmoitus’, jossa se kehotti asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa ja toimittamaan näyttöä erityisesti seuraavista tarkastelun perusteista:

(8)

Ilmoituksessa asianomaisia osapuolia kehotettiin toimittamaan näyttöä ja tietoja sen määrittämiseksi, olisiko suojatoimenpiteen toimintaa perusteltua mukauttaa, jotta se pysyisi markkinoiden kehityksen ja kaikkien sidosryhmien etujen mukaisena.

(9)

Komissio hankki unionin tuottajilta ja käyttäjiltä tiettyjä tietoja kyselylomakkeilla, jotka asetettiin asianomaisten osapuolten saataville julkista asiakirja-aineistoa sisältävällä TRON-alustalla (14) sekä Euroopan komission kauppapolitiikan ja taloudellisen turvallisuuden pääosaston verkkosivustolla (15).

(10)

Aiempien tarkastelua koskevien tutkimusten tapaan komissio laati kaksivaiheisen kirjallisen menettelyn. Osapuolilla oli ensin mahdollisuus lähettää huomautuksensa ja tapauksen mukaan vastaus kyselylomakkeeseen viimeistään 10 päivänä tammikuuta 2025. Komissio asetti nämä tiedot saataville julkisessa asiakirja-aineistossa, ja asianomaisilla osapuolilla oli 14 päivää aikaa esittää huomautuksia (vastaväitevaihe). Tämän jälkeen komissio asetti vastaväitteet saataville TRON-alustalla.

(11)

Komissio sai 12 vastausta kyselylomakkeisiin, 40 huomautusta ja 22 vastaväitettä.

(12)

Useat asianomaiset osapuolet huomauttivat, ettei jäsenvaltioiden esittämää, toiminnan tarkastelua koskevaa pyyntöä eikä sen perustana olevaa näyttöä ollut asetettu välittömästi asianomaisten osapuolten saataville. Tämän väitetään rajoittaneen kohtuuttomasti asianomaisten osapuolten mahdollisuutta kumota näyttö sekä vaikuttaneen merkittävästi asianomaisten osapuolten mahdollisuuteen esittää merkityksellisiä huomautuksia.

(13)

Jotkin asianomaiset osapuolet väittivät, ettei toiminnan tarkastelulle olisi oikeusperustaa, joidenkin mukaan taas toiminnan tarkastelun tekeminen muuttuneiden olosuhteiden perusteella olisi ristiriidassa WTO:n lainsäädännön kanssa. Eräs asianomainen osapuoli mainitsi, että toimenpiteen tarkasteluväli on liian lyhyt, jos tariffikiintiöitä arvioidaan uudelleen kuuden kuukauden kuluttua edellisestä tarkastelusta.

(14)

Vireillepanoilmoituksessa osapuolia pyydettiin nimenomaisesti esittämään näkökantansa ja toimittamaan näyttöä viidestä tarkastelun perusteesta (ks. johdanto-osan 7 kappale edellä) – ei niinkään esittämään huomautuksia jäsenvaltioiden alkuperäisestä pyynnöstä. Komissio sai 3 päivänä tammikuuta 2025 (16) kirjallisen tietopyynnön, minkä jälkeen se asetti asiaankuuluvat asiakirjat 7 päivänä tammikuuta 2025 saataville TRON-alustalle, jolla niitä voitiin tarkastella, asetuksen (EU) 2015/478 (17) 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Lisäksi osapuolilla oli mahdollisuus vastata unionin tuotannonalan esittämään näyttöön vastaväitteissään, joiden toimittamiseen oli annettu 14 päivää aikaa. Jotkin asianomaiset osapuolet pyysivät lisäaikaa, ja kahdessa tapauksessa sitä annettiin 10 päivää. Näin ollen asianomaisilla osapuolilla on ollut riittävä mahdollisuus esittää huomautuksensa.

(15)

Kuten vireillepanoilmoituksessa todetaan, tarkastelun oikeusperusta on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/478 20 artikla, asetuksen (EU) 2015/755 16 artikla ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/159 8 artikla. Näistä viimeksi mainitussa säädetään nimenomaisesti, että komissio voi tarkastella toimenpiteitä uudelleen, jos olosuhteet muuttuvat. WTO:n suojalausekesopimuksessa ei kielletä tekemästä pakollisen väliarvioinnin lisäksi tällaisia (vapaaehtoisia) uudelleentarkasteluja.

(16)

Vastauksena väitteeseen, jonka mukaan tariffikiintiöiden tarkasteluväli on liian lyhyt, jos kiintiöitä arvioidaan uudelleen kuuden kuukauden kuluttua edellisestä tarkastelusta, todetaan, että edellä mainitussa 8 artiklassa ei aseteta aikarajoituksia uuden tarkastelun vireillepanolle. Koska toiminnan tarkastelun tarkoituksena on varmistaa, että suojatoimenpiteen toiminta pysyy markkinoiden kehityksen ja kaikkien sidosryhmien etujen mukaisena, ei ole olemassa aikarajaa sille, milloin tällainen tarkastelu on perusteltu.

(17)

Näin ollen käsillä olevan toiminnan tarkastelun ajoitus on täysin linjassa EU:n oikeudellisen kehyksen ja WTO:n lainsäädännön mukaisten kansainvälisten velvoitteiden kanssa.

(18)

Määrittäessään mahdollisten mukautusten tarvetta ja laajuutta komissio arvioi myös seuraavien kahden keskeisen tekijän kehitystä edellisen tarkastelua koskevan tutkimuksen jälkeen: ylikapasiteetti ja kauppaa koskevat toimenpiteet kolmansissa maissa.

(19)

Ylikapasiteettitilanne paheni edelleen vuoden 2024 jälkipuoliskolla ja vuoden 2025 alussa. Arvioiden mukaan koko maailman asennettu kokonaiskapasiteetti saavutti vuoden 2024 loppuun mennessä 2 482 miljoonaa tonnia, mikä tarkoittaa yli 50 miljoonan tonnin lisäystä vuoteen 2023 verrattuna. (18) Kapasiteetin kasvu keskittyi Intiaan, ASEANiin kuuluviin maihin ja Lähi-itään. Samaan aikaan, kun kapasiteetti kasvoi merkittävästi, teräksen maailmanlaajuinen kysyntä heikkeni. Vuonna 2024 teräksen maailmanlaajuinen kysyntä heikkeni yhden prosentin (–18 miljoonaa tonnia) vuoteen 2023 verrattuna (19) ja kysynnän ja asennetun kapasiteetin välinen ero kasvoi entisestään.

(20)

Tulevaisuudessa kapasiteetin odotetaan kasvavan edelleen merkittävästi, sillä tällä hetkellä on joko käynnissä tai suunnitteilla hankkeita, joiden myötä kapasiteetti kasvaa noin 145 miljoonalla tonnilla (20), vaikka kysynnän odotetaankin kasvavan vuonna 2025 vain maltillisesti, vuoden 2023 tasolle, eli edelleen hitaammin kuin jatkuvasti kasvavan kapasiteetin. Ylikapasiteetin odotetaan siis pysyvän hyvin suurena. Arvioiden mukaan asennetun kapasiteetin ja tuotannon välinen ero voi vuonna 2026 saavuttaa 630 miljoonaa tonnia (21).

(21)

Huoli pahenevasta ylikapasiteettitilanteesta ja sen kielteisestä vaikutuksesta teräksenvalmistajiin tulee selvästi esille 8 päivänä lokakuuta 2024 annetusta Global Forum on Steel Excess Capacity -foorumiin kuuluvien maiden ministerien lausunnosta (22). Lausunnossa muistutetaan ylikapasiteetin vakavista kielteisistä vaikutuksista alan työpaikkoihin, tuotantoon, hintoihin, markkinaosuuksiin, tuloihin ja kannattavuuteen sekä todetaan, että on tärkeää ryhtyä konkreettisiin toimiin ylikapasiteetin torjumiseksi.

(22)

Komissio vahvisti, että samaan aikaan, kun ylikapasiteetti on lisääntynyt, Kiinan teräksen vienti on kasvanut edelleen saavuttaen 110 miljoonaa tonnia, mikä on lähellä ennätystasoa. (23) Markkinanäkymät viittaavat siihen, että Kiinan kotimainen kysyntä hiipuu edelleen vuonna 2025 (24), joten odotettavissa on, että viennin määrä, joka alkoi kasvaa vuonna 2023 ja saavutti uuden huipputasonsa vuonna 2024, jatkaa kasvuaan.

(23)

Näin ollen on kohtuullista olettaa, että Kiinan vienti aiheuttaa jatkossakin sekä määrien että hintojen osalta erittäin voimakasta painetta kolmansien maiden markkinoilla (25) ja vaikuttaa siten suoraan kielteisellä tavalla kyseisillä markkinoilla toimiviin kilpailijoihin esimerkiksi syrjäyttämällä ne tai pakottamalla ne kilpailemaan alhaisempia hintoja vastaan. Lisäksi tiettyjen kolmansien maiden teräksenvalmistajien kotimarkkinoilla kysynnän ja kapasiteetin kasvun välinen kuilu on entisestään laajenemassa, mikä pakottaa ne etsimään vaihtoehtoisia markkinoita ylikapasiteetilleen. Näin ollen myös muista maista peräisin olevan tuonnin odotetaan aiheuttavan painetta unionin markkinoille. Tämä kasvattaa entisestään tuonnin markkinaosuutta unionin markkinoilla, joilla tuonnin osuus kasvoi yleisesti ottaen jo vuonna 2024.

(24)

Tässä yhteydessä komissio myös vahvisti, että joiltakin sellaisilta tuonnin alkuperäalueilta, joilla teräksen tuotantokapasiteetti kasvaa jatkuvasti (erityisesti ASEAN, Intia, Kiina, Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka), tulee edelleen runsaasti tuontia unionin markkinoille ja joissakin tapauksissa tuonti on kasvanut entisestään. Tiedot osoittavat, että näiden alueiden kapasiteetin kehityksen ja niiltä tulevan tuonnin unionin markkinoilla aiheuttaman paineen välillä on korrelaatiosuhde (26).

(25)

Edellä esitetyn perusteella komissio vahvisti, että maailmanlaajuisen ylikapasiteetin tilanne ja näkymät ovat edelleen erittäin huolestuttavat. Komissio uskoo, että ilman mukautuksia kapasiteetin kasvu, kysynnän kehitys ja jatkuva paine kolmansien maiden markkinoilla johtavat tuonnin aiheuttaman paineen lisääntymiseen entisestään unionissa.

(26)

Komissio arvioi myös kolmansien maiden teräksen tuonnissa käyttöön ottamien kauppaa koskevien toimenpiteiden viimeaikaista kehitystä. Komissio vahvisti, että vuoden 2024 lopussa oli käytössä enemmän kaupan suojatoimenpiteitä kuin edellisenä vuonna.

(27)

Komissio huomautti myös, että – samoin kuin kaupan suojatoimenpiteitä – nyt on voimassa enemmän tariffitoimenpiteitä kuin edellisen tarkastelua koskevan tutkimuksen aikaan. Esimerkiksi Turkissa (27), Kolumbiassa (28) ja Kanadassa (29) on korotettu tulleja. Tämän lisäksi Etelä-Afrikassa on voimassa tiettyjä terästuotteita koskevia suojatoimenpiteitä (30) ja Intia on pannut vireille suojatoimia koskevan tutkimuksen tiettyjen teräslevytuotteiden osalta (31).

(28)

Lisäksi Yhdysvallat ilmoitti 10 päivänä helmikuuta 2025, että se lakkauttaa 232 §:ään pohjautuviin toimenpiteisiin kuuluvat aiemmat maa- ja tuotekohtaiset poikkeukset ja tietyt tariffikiintiöt tai kiintiöjärjestelmät. (32) Tämän 232 §:ään pohjautuviin toimenpiteisiin tehtävän muutoksen seurauksena kaikkiin tuonnin alkuperämaihin sovellettaisiin periaatteessa 25 prosentin tullia. Kun otetaan huomioon Yhdysvaltojen markkinoiden koko ja tullin taso, komissio katsoo, että tällainen kehitys (33) yhdessä muiden maiden toteuttamien uusien tariffitoimenpiteiden kanssa aiheuttaisi lisää jännitettä teräsmarkkinoilla ja kasvattaisi siten riskiä uusien kauppavirtojen uudelleensuuntaamisesta unioniin.

(29)

Voidakseen arvioida unionin terästeollisuuden taloudellista tilannetta komissio lähetti tiedossa oleville unionin teräksentuottajille kyselylomakkeen, jolla se keräsi tietoja vahinkoindikaattoreista tarkastelujaksolta tarkasteltavana olevan tuotteen osalta. Kyselylomakkeet julkaistiin myös Euroopan komission kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla (34). Lisäksi kaikki kyselylomakkeita koskevat ohjeet sisällytettiin vireillepanoilmoitukseen.

(30)

Komissio sai vastauksia kyselylomakkeeseen kolmen tiedossa olleen unionin tuotannonalan järjestön jäseniltä sekä muilta unionin tuottajilta, jotka eivät kuulu mihinkään järjestöön.

(31)

Komissio koosti unionin tuottajilta suoraan saadut tiedot erikseen ja tarkisti niiden paikkansapitävyyden vertaamalla niitä unionin tuotannonalan järjestöjen toimittamiin tietoihin tätä varten järjestetyissä etätarkastuksissa. Tämän jälkeen komissio yhdisti järjestöjen jäsenten vastaukset järjestöihin kuulumattomilta tuottajilta saatuihin vastauksiin yhdeksi tietokokonaisuudeksi, joka muodosti perustan unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arvioinnille.

(32)

Vahinkoindikaattorien kehitys vuosien 2021 ja 2024 välillä esitetään jäljempänä taulukoissa 1–3.

(33)

Unionin tuottajien tuotantomäärä supistui tarkastelujaksolla tasaisesti: 11 prosenttia vuonna 2022, 13 prosenttia vuonna 2023 ja 18 prosenttia vuonna 2024 vuoteen 2021 verrattuna. Myös kapasiteetin käyttöaste noudatti laskevaa suuntausta. Vuonna 2023 käyttöaste laski hyvin alhaiseksi, 67 prosenttiin, ja pysyi tällä tasolla myös vuonna 2024, vaikka kapasiteetti väheni kyseisenä vuonna viisi prosenttia.

(34)

Kulutus unionin markkinoilla alkoi vähentyä vuonna 2022 (–8 % verrattuna vuoteen 2021), jatkoi laskevaa suuntaustaan (–14 %) vuonna 2023 ja pysyi edellisvuoden tasolla (–14 %) vuonna 2024. Unionin tuottajien kotimarkkinamyynnin määrän kehitys noudatti tarkastelujaksolla hyvin samankaltaista suuntausta (–8 % vuonna 2022, –13 % vuonna 2023 ja –14 % vuonna 2024 verrattuna vuoteen 2021). Unionin tuotannonalan markkinaosuus supistui tarkastelujaksolla 0,7 prosenttia.

(35)

Yksikkömyyntihinnat nousivat vuoteen 2021 verrattuna 34 prosenttia vuonna 2022, 12 prosenttia vuonna 2023 ja yhden prosentin vuonna 2024.

(36)

Hintojen nousun ja covid-19-pandemian jälkeisen elpymisen ansiosta unionin tuotannonala teki vuonna 2021 voittoa (9,1 %), ja vuonna 2022 voitot hieman kasvoivat (9,9 %). Vuonna 2023 kannattavuus kuitenkin heikkeni jyrkästi ja voitto jäi vain 0,5 prosenttiin. Laskeva suuntaus jatkui vuonna 2024, jolloin unionin tuotannonalan toiminta kääntyi tappiolliseksi (–0,4 %).

(37)

Vuonna 2023 havaittu negatiivinen suuntaus jatkui vuonna 2024, jolloin vahinkoindikaattorit heikkenivät edelleen tai pysyivät vuoden 2023 alhaisemmalla tasolla.

(38)

Alkuperäisen tutkimuksen lähestymistavan mukaisesti (36) komissio arvioi myös vahinkoindikaattoreiden kehitystä tuoteryhmittäin (37). Teräksen suojatoimenpiteen piiriin kuuluvia tuoteryhmiä ovat levytuotteet, pitkät tuotteet ja putket.

(39)

Taulukoista 4–6 käy ilmi vahinkoindikaattoreiden kehitys tuoteryhmittäin:

Taulukko 4

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

Taulukko 5

Unionin kulutus, kotimarkkinamyynti ja markkinaosuus

Taulukko 6

Yksikkömyyntihinta ja kannattavuus

(40)

Edellä esitettyjen indikaattorien perusteella tuoteryhmäkohtainen analyysi vahvistaa tarkasteltavana olevaa tuotetta koskevat havainnot: unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkeni merkittävästi tarkastelujaksolla, ja sen tilanne on tällä hetkellä heikko. Vaikka putkien tuoteryhmän osalta kannattavuus ja markkinaosuuden kehitys paranivatkin, muut keskeiset indikaattorit, kuten kapasiteetin käyttöaste, tuotannon taso ja kotimarkkinamyynti, heikkenivät tarkastelujaksolla.

(41)

Komissio arvioi tuonnin kehitystä sekä yleisesti että kulutukseen suhteutettuna määrittääkseen, missä määrin tuonti on voinut aiheuttaa painetta unionin markkinoille tarkastelujaksolla.

(42)

Vuonna 2024 tuonti unioniin väheni 11 prosenttia vuodesta 2021, jolloin se oli toiseksi korkeimmalla tasolla vuoden 2013 jälkeen. (38) Absoluuttinen kasvu oli kuitenkin 7 prosenttia vuosina 2023–2024.

Taulukko 7

Tuonnin kehitys (tuhatta tonnia)

(43)

Tuoteryhmien tasolla tehty analyysi, mukaan lukien markkinaosuudeltaan kasvaneen tuontipaineen suhteellinen kasvu, vahvisti tämän yleisen suuntauksen, kuten jäljempänä olevassa taulukossa 8 esitetään.

Taulukko 8

Tuonnin markkinaosuus tuoteryhmittäin

(44)

Komissio sai asianomaisilta osapuolilta (joihin kuului unionin teräksen tuottajia, unionin teräksen käyttäjiä ja tuojia sekä niitä edustavia järjestöjä, vientiä harjoittavia tuottajia ja kolmansien maiden viranomaisia) 12 vastausta kyselylomakkeisiin, 40 huomautusta ja 22 vastaväitettä. Tässä jaksossa esitetään yleiskatsaus asianomaisten osapuolten huomautuksista, jotka on jaoteltu kahdeksaan alajaksoon. Huomautukset on ryhmitelty niiden luonteen ja sisällön mukaan.

(45)

Unionin tuotannonala väitti, että nykyiset tariffikiintiöt eivät enää vastaa teräksen kysyntää EU:ssa. Se totesi, että kiintiöitä on vapautettu yli 15 prosenttiyksikköä vuoteen 2019 verrattuna. Tämä yhdessä teräksen kysynnän viimeaikaisen hiipumisen kanssa on johtanut kasvaviin eroihin nykyisten tullittomien kiintiömäärien ja tosiasiallisen kysynnän välillä. Tästä syystä unionin tuotannonala on pyytänyt komissiota mukauttamaan tariffikiintiöitä pienentämällä niitä keskimäärin 25–50 prosenttia, jotta ne vastaisivat paremmin tämänhetkistä kysyntää.

(46)

Eräät viejämaat ja käyttäjät väittivät, että vaikka saattaa näyttää siltä, että kokonaiskysyntä on vähentynyt, tietyillä aloilla tiettyjen terästuotteiden kysyntä on kasvussa. Kyseisten osapuolten mukaan tariffikiintiöiden tiukentaminen näiden tuoteluokkien osalta vaikuttaisi kielteisesti EU:n jatkojalostusteollisuuden kilpailukykyyn. Säilyttämällä kiintiöt joustavampina varmistettaisiin, että näiden teollisuudenalojen on helpompi saada tarvitsemansa raaka-aineet, joita EU:n tuottajat eivät välttämättä pysty toimittamaan riittävästi. Kyseiset osapuolet väittivät, että määrittämällä tariffikiintiöt samalla tavalla kaikkien tuoteryhmien osalta jätetään huomioimatta se, että kysyntä eri sektoreilla EU:ssa vaihtelee.

(47)

Useat vientiä harjoittavat tuottajat viittasivat myös hiljattain julkaistuun WorldSteelin raporttiin (39), jossa maailmanlaajuisen teräksen kysynnän ennustetaan kasvavan vuonna 2025. Kyseiset osapuolet väittivät, että tämä on ristiriidassa tuotannonalan ennusteiden kanssa, mikä asettaa tuotannonalan esittämän näytön luotettavuuden kyseenalaiseksi.

(48)

Unionin tuotannonala väitti, että sen taloudellinen tilanne on heikentynyt merkittävästi erityisesti viimeisimpien vuosineljännesten aikana. Tuotannonalan mukaan tämä näkyy tuotannossa, myynnissä ja kannattavuudessa. Sen sijaan tuonnin markkinaosuus on säilynyt suurena tai kasvanut jatkuvasti, samalla kun tuontihinnat alittavat EU:n tuottajien hinnat.

(49)

Eräät viejämaat ja käyttäjät väittivät, että ulkoiset tekijät, kuten korkeat energiakustannukset ja geopoliittiset kysymykset, ovat vaikuttaneet merkittävästi teräsmarkkinoihin ja että EU:n terästeollisuuden vaikeudet voivat johtua pitkälti näistä tekijöistä – eivät tuonnin aiheuttamasta paineesta.

(50)

Unionin tuotannonala pyysi lopettamaan vuosineljänneksen aikana käyttämättä jääneiden kiintiöiden siirron seuraavalle vuosineljännekselle tai vaihtoehtoisesti rajoittamaan niiden siirtoa. Useat viejämaat ja käyttäjät puolestaan pyysivät säilyttämään siirtomekanismin väittäen, että se on keskeinen osa tariffikiintiöiden rakennetta ja mahdollistaa ennustettavuuden, minkä vuoksi se ei kuulu tarkastelun soveltamisalaan.

(51)

Eräät viejämaat ja käyttäjät pyysivät poistamaan maakohtaisten kiintiöiden järjestelmän tiettyjen (tai jopa kaikkien) tuoteluokkien osalta ja hallinnoimaan tiettyjä kiintiöitä kullakin neljänneksellä maailmanlaajuisesti, jotta kiintiöiden käyttö olisi mahdollisimman suurta.

(52)

Unionin tuotannonala ja yksi vientiä harjoittava tuottaja pyysivät komissiota laskemaan kaikki kiintiöt uudelleen uuden viiteajanjakson perusteella. Lisäksi useat käyttäjät ja vientiä harjoittavat tuottajat pyysivät komissiota korottamaan tiettyjen tuoteluokkien kiintiöitä EU:n jatkojalostusteollisuuden kasvavan kysynnän huomioon ottamiseksi.

(53)

Unionin tuotannonala myös väitti, että polkumyyntitoimenpiteiden kohteena olevia kiinalaisia terästuotteita tulee edelleen EU:n markkinoille erittäin alhaisin hinnoin, mikä tekee käyttöön otetuista tulleista tehottomia. Tämän vuoksi tuotannonala pyysi komissiota palauttamaan maakohtaiset kiintiöt Kiinan osalta niille tuoteluokille, joissa määrät on aiemmin jaettu uudelleen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden vuoksi.

(54)

Lisäksi jotkin asianomaiset osapuolet (unionin tuotannonala ja eräät vientiä harjoittavat tuottajat) pyysivät komissiota toteuttamaan toimia, joilla ehkäistäisiin tullien vaikutuksen heikkeneminen, kun jäännöskiintiöt käytetään loppuun heti vuosineljänneksen ensimmäisenä päivänä. Tämän voisi toteuttaa joko siirtymällä kiintiöiden kuukausittaiseen hallinnointiin tai ottamalla käyttöön järjestelmän, jossa kiintiöt myönnetään hakujärjestyksessä. Eräät viejämaat ja vientiä harjoittavat tuottajat vastustivat sellaisen järjestelmän käyttöönottoa, jossa kiintiöt myönnettäisiin hakujärjestyksessä, sillä perusteella, että tällainen järjestelmä olisi epäkäytännöllinen toteuttaa.

(55)

Jotkin asianomaiset osapuolet (pääasiassa vientiä harjoittavat tuottajat ja unionin tuotannonala) väittivät, että tietyt viejät ovat lisänneet edellisen tarkastelun jälkeen (erityisesti vuonna 2024) merkittävästi tiettyihin tuoteluokkiin kuuluvien tuotteiden vientiä jäännöskiintiön puitteissa, mikä on johtanut muiden viejien syrjäyttämiseen. Ongelman ratkaisemiseksi jotkin kyseisistä osapuolista pyysivät ottamaan käyttöön uusia maakohtaisia kiintiöitä tai lisäämään ylärajojen käyttöä jäännöskiintiöiden osalta.

(56)

Lisäksi useat asianomaiset osapuolet olivat sitä mieltä, että nykyistä Ei pääsyä -järjestelmää olisi laajennettava, jotta estettäisiin jäännöskiintiön puitteissa syrjäyttämisvaikutukset valittujen tuoteluokkien osalta. Eräs asianomainen osapuoli ehdotti, että komissio ennemminkin laajentaisi rajoitetun pääsyn järjestelmää.

(57)

Unionin tuotannonala pyysi komissiota harkitsemaan, ettei tämä myöntäisi kehitysmaille uusia poikkeuksia niiden tuoreimpien tuontitietojen perusteella. Useat asianomaiset osapuolet vastustivat tätä ja pyysivät toimenpiteen soveltamisalan ulkopuolelle jätettyjen WTO:n jäseninä olevien kehitysmaiden luettelon päivittämistä.

(58)

Unionin tuotannonala väitti, ettei kiintiöiden vapauttaminen ole enää tarkoituksenmukaista, koska kysyntä on vähenemässä ja ero kysynnän ja tullittomien kiintiömäärien nykytason välillä kasvaa. Toisaalta jotkin asianomaiset osapuolet pyysivät komissiota nostamaan vapauttamisen tasoa yli nykyisen yhden prosentin tai ainakin säilyttämään nykyisen tason joko kaikkien tai joidenkin tiettyjen tuoteluokkien ja/tai tiettyjen alkuperämaiden osalta.

(59)

Unionin tuotannonala pyysi komissiota harkitsemaan kiintiön ylittävään tuontiin sovellettavan 25 prosentin tullin korottamista. Muutoksen väitetään olevan aiheellinen sen vuoksi, että maailmanlaajuisen ylikapasiteetin kasvu ja kaupan suojatoimenpiteiden lisääntyminen kolmansissa maissa ovat johtaneet alhaisiin tuontihintoihin. Väitteen mukaan kiintiön ylittävään tuontiin sovellettava 25 prosentin tulli ei enää riitä estämään kiintiön ylittävää tuontia.

(60)

Lisäksi jotkin viejämaat pyysivät, että ne jätettäisiin toimenpiteen soveltamisalan ulkopuolelle niiden unionin kanssa tekemien assosiaatiosopimusten perusteella.

(61)

Useat asianomaiset osapuolet pyysivät jakamaan tiettyjen tuoteluokkien tariffikiintiöt kahteen alaryhmään, jotta kuhunkin tuoteluokkaan luokiteltujen tuotteiden erityispiirteet voitaisiin ottaa paremmin huomioon. Tätä pyysi yksi unionin käyttäjä tuoteluokan 1 osalta, yksi vientiä harjoittava tuottaja tuoteluokan 16 osalta ja useampi unionin tuottaja tuoteluokkien 21 ja 26 osalta.

(62)

Yksi asianomainen osapuoli (vientiä harjoittava tuottaja Egyptistä) väitti, että toisessa voimassaolon jatkamista koskevassa tarkastelussa käyttöön otettu 15 prosentin yläraja luokassa 1 on rajoittanut sen perinteisiä kauppavirtoja. Kyseinen asianomainen osapuoli väitti, että sen aiempi vientimäärä EU:hun ylittää merkittävästi tämän ylärajan.

(63)

Komissio tarkasteli maailmanlaajuisen ylikapasiteetin nykytilannetta ja näkymiä sekä unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta ja viimeisintä kehitystä, joka koskee kolmansien maiden hyväksymiä teräksen tuontiin liittyviä kaupan toimenpiteitä, kuten 3 jaksossa kuvataan. Tämän perusteella komissio totesi, että tariffikiintiöiden hallinnointia on mukautettava toimenpiteen tehokkuuden varmistamiseksi ja ottaen huomioon unionin etu.

(64)

Asianomaisilta osapuolilta saatujen huomautusten perusteella komissio päätti arvioida tilannetta luokkakohtaisesti suojatoimenpiteeseen sisältyvien 26 luokan osalta. Tämän lähestymistavan tavoitteena oli varmistaa toimenpiteen tehokkuus luokissa, joihin kohdistuu merkittävää tuontipainetta, mutta ei kuitenkaan rajoittaa tarpeettomasti näitä tuotteita käyttävien unionin tuotannonalojen hankintamahdollisuuksia luokissa, joihin ei kohdistu tuontipainetta.

(65)

Komissio analysoi arvioinnissaan erityisesti kiintiöiden käyttöä edellisenä suojatoimenpiteen soveltamisvuonna, unionin kulutuksen kehitystä ja tuonnin markkinaosuutta kussakin luokassa. Lisäksi huomioon otettiin unionin tuotannonalan käytettävissä oleva kapasiteetti ja käytettävissä olevat hankintalähteet sekä asianomaisten osapuolten kiintiöiden käytöstä esittämät erityiset huolenaiheet. Komissio kiinnitti erityistä huomiota näiden tekijöiden kehitykseen vuonna 2024.

(66)

Tältä pohjalta vaikutti siltä, että vaikka toimenpide on tietyissä luokissa edelleen tehokas, monissa muissa luokissa tuontimäärät ovat kasvaneet suhteettomasti kulutuksen kehitykseen nähden, mikä on aiheuttanut merkittävää tuontipainetta sekä määrien että hintojen osalta.

(67)

Tuontipaine ei kuitenkaan ole tasaisen voimakasta niissä luokissa, joissa sitä esiintyy. Lisäksi tuonnin jakautuminen käytettävissä olevien lähteiden kesken vaihtelee eri luokissa. Joissakin luokissa tuonnin lisääntyminen johtui yhdestä tai muutamasta lähteestä, jotka käyttivät suurimman osan jäännöskiintiön käytettävissä olevista määristä, mikä syrjäytti perinteiset toimittajat ja aiheutti samalla merkittävää hintapainetta. Näin ollen kävi ilmi, ettei mikään ratkaisu yksinään ratkaisisi kaikkia eri luokissa havaittuja ongelmia.

(68)

Tämän perusteella komissio määritti luokat, joissa toimenpide menetti tehoaan, ja lajitteli ne tilanteen vakavuuden mukaan neljään ryhmään:

(69)

Seuraavassa esitetään yksityiskohtainen kuvaus kustakin ryhmästä. Näiden analyysien perustana olevat tiedot esitetään liitteessä III.

(70)

Tämä ryhmä kattaa luokat 1A, 4A, 7, 21 ja 24. Näissä luokissa havaittiin erittäin merkittävä tuontipaine. Kaikissa näissä luokissa kiintiön käyttöaste oli keskimäärin 84 prosenttia, kun taas luokassa 4A se oli yli 100 prosenttia. Vuosina 2021–2024 kulutus näissä luokissa väheni merkittävästi. Kulutus väheni 27 prosenttia luokassa 4A ja keskimäärin 17 prosenttia luokissa 1A ja 24 sekä seitsemän prosenttia luokissa 7 ja 21. Komissio havaitsi suuntauksen olevan viimeisimmällä kaudella sama. Vuosina 2023–2024 kulutus väheni jokaisessa luokassa, kuusi prosenttia luokassa 7 ja keskimäärin kolme prosenttia luokissa 1A, 4A ja 24. Luokassa 21 kulutus väheni yhden prosentin. Samaan aikaan tuontiosuudet kasvoivat merkittävästi kaikissa luokissa, yhdeksän prosenttia luokassa 4A ja jopa kolme prosenttia luokissa 1A, 7, 21 ja 24.

(71)

Unionin kapasiteetin käyttö on vähentynyt vuodesta 2021 kaikissa luokissa, myös viimeisimmällä kaudella. Koska kapasiteetin käyttöaste oli keskimäärin vain 68 prosenttia, komissio katsoi näissä luokissa olevan merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia.

(72)

Tämä ryhmä kattaa luokat 2, 5, 6, 14, 16, 17, 18, 20, 22 ja 25B. Näissä luokissa havaittu tuontipaine oli merkittävää muttei yhtä vakavaa kuin luokassa 1. Kaikissa näissä luokissa kiintiön käyttöaste oli keskimäärin 90,2 prosenttia, kun taas luokissa 14, 18 ja 25B se oli yli 100 prosenttia. Vuosina 2021–2024 kulutus väheni merkittävästi kaikissa luokissa yhtä lukuun ottamatta. Kulutus väheni 22 prosenttia luokissa 2 ja 16 ja keskimäärin 17 prosenttia luokissa 6, 14 ja 18 sekä kahdeksan prosenttia luokissa 5, 17, 20 ja 22. Samaan aikaan tuontiosuudet kasvoivat kaikissa luokissa. Viimeisimmällä kaudella kulutus alkoi elpyä kaikissa luokissa paitsi luokassa 14. Tuontipaine pysyi kuitenkin merkittävänä, kun otetaan huomioon kiintiöiden korkea käyttöaste ja tuonnin markkinaosuuden kasvu vuodesta 2021.

(73)

Unionin kapasiteetin käyttö on vähentynyt vuodesta 2021 kaikissa luokissa. Tämä kehitys jatkui viimeisimmällä kaudella lukuun ottamatta luokkia 5, 6, ja 16, joissa kapasiteetin käyttö kasvoi hieman mutta jäi silti selvästi alle vuoden 2022 tasojen. Koska kapasiteetin keskimääräinen käyttöaste on vain 54 prosenttia ja enimmilläänkin vain 70 prosenttia (luokka 5), komissio katsoi näissä luokissa olevan merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia.

(74)

Tämä ryhmä kattaa luokat 3B, 13, 15 ja 26. Näissä luokissa kiintiön käyttöaste oli keskimäärin 65 prosenttia. Vuosina 2021–2024 kulutus väheni kaikissa luokissa, kun taas tuonti kasvoi huomattavasti. Vuosina 2023–2024 useimmissa luokissa, joissa kulutus väheni, myös tuonnin osuus pieneni (luokat 3B, 15 ja 26). Ottaen huomioon kiintiöiden käytön kussakin luokassa tuontipaine oli tässä luokassa kohtuullisempaa.

(75)

Unionin kapasiteetin käyttö on vähentynyt vuodesta 2021 kaikissa luokissa. Tämä kehitys jatkui viimeisimmällä kaudella lukuun ottamatta luokkia 13 ja 15, joissa kapasiteetin käyttö kasvoi hieman mutta jäi silti alle vuoden 2022 tasojen. Koska kapasiteetin keskimääräinen käyttöaste on vain 60 prosenttia ja enimmilläänkin vain 67 prosenttia (luokka 26), komissio katsoi näissä luokissa olevan merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia.

(76)

Tämä ryhmä kattaa luokat 1B, 3A, 4B, 8, 9, 10, 12, 19, 25A, 27 ja 28. Tässä ryhmässä havaittiin tuontipainetta hyvin vähän jos lainkaan, koska kiintiöiden käyttö oli vähäistä kaikissa paitsi yhdessä luokassa. Sen vuoksi komissio katsoi, ettei se sovella mitään mukautuksia näihin luokkiin, jotta näitä tuotteita käyttävien EU:n tuotannonalojen hankintamahdollisuuksia ei rajoitettaisi tarpeettomasti. Luokassa 4B asianomaiset osapuolet esittivät vakuuttavaa näyttöä siitä, että vallitsevan tilanteen säilyttäminen oli unionin edun mukaista.

(77)

Unionin kapasiteetin käyttö on vähentynyt vuodesta 2021 kaikissa luokissa. Tämä kehitys jatkui viimeisimmällä kaudella. Sen sijaan luokissa 4B, 8, 9 ja 19 käyttöaste kasvaa, vaikka se jääkin yhä alle vuoden 2022 tasojen. Koska kapasiteetin keskimääräinen käyttöaste on 56 prosenttia ja kiintiön keskimääräinen käyttöastekin on alhainen (alle 50 %), komissio katsoi, ettei tuontipainetta havaittu ja että oli unionin edun mukaista olla mukauttamatta toimenpidettä näissä luokissa.

(78)

Määritettyään luokat, joissa toimenpiteen tehokkuus heikkeni, komissio katsoi tarpeelliseksi ottaa niissä käyttöön mukautuksia ja parannuksia tariffikiintiöiden hallinnointiin. Näin luokat vastaisivat paremmin markkinoiden kehitystä ja toimenpiteen toimintaa voitaisiin parantaa. Vaikka jotkin näistä mukautuksista ovat luonteeltaan horisontaalisia, useimmat ovat tuoteluokkakohtaisia.

(79)

Yksi asianomainen osapuoli esitti huomautuksia luokkaan 1 kuuluvan pitkälle erikoistuneen tuotteen syrjäyttämisestä, joka johtui 15 prosentin ylärajan käyttöön ottamisesta toisessa toiminnan tarkastelussa.

(80)

Komissio katsoo, että nämä tuotteet ovat pitkälle erikoistuneita ja niiden arvo on huomattavasti korkeampi kuin muiden luokan 1 tuotteiden.

(81)

Komissio vahvisti arvioinnissaan, että 15 prosentin ylärajan käyttöönotto johti tahattomasti siihen, että alakiintiö 09.8452 käytettiin luokan 1 jäännöskiintiössä loppuun ensimmäisenä päivänä kaikissa kolmessa tapauksessa heinäkuussa 2024 tapahtuneen käyttöönoton jälkeen. (40) (41) (42) Tämä johti siihen, että CN-koodiin 7212 60 00 kuuluviin luokan 1 erikoistuotteisiin ei voitu soveltaa lainkaan tullitonta kiintiötä.

(82)

Tehokkain tapa ratkaista tämä tilanne on jakaa luokka kahteen osaan: tariffikiintiön alaluokkaan (luokkaan 1B) kuuluu edellä mainitun pitkälle erikoistuneen tuotteen CN-koodi, kun taas muut koodit kuuluvat luokkaan 1A. Tällainen jako ei vaikuta aiheuttavan suhteetonta rasitetta tulliviranomaisille. Luokkaan 1B kuuluvan tuotteen perinteiset kauppavirrat, joita käytetään asianmukaisten tariffikiintiöiden laskemiseen, esitetään taulukossa 9.

Taulukko 9

Luokkaan 1B kuuluva tuonti tonneina

(83)

Ehdotetulla jaolla varmistettaisiin, että erikoistuotetta on unionissa saatavana tarvittavia määriä, sekä suojeltaisiin perinteisten kauppavirtojen määriä ja alkuperää.

(84)

WTO:n (43) ja EU:n (44) sääntöjen mukaan yhden vuoden kuluttua suojatoimenpiteen käyttöönotosta sitä soveltavan WTO:n jäsenen on vapautettava suojatoimenpide vaiheittain ja säännöllisin väliajoin soveltamisajan kuluessa. Vapauttamisen tavoitteena on lisätä asteittain tuontikilpailua markkinoilla, samalla kun kotimainen tuotannonala sopeutuu tuonnin lisääntymiseen.

(85)

WTO:n säännöissä ei aseteta erityisiä vaatimuksia vapauttamisen muodosta tai käytännön tahdista vaan ainoastaan todetaan, että vapauttamisen olisi tapahduttava vaiheittain ja säännöllisin väliajoin soveltamisajan kuluessa.

(86)

Terästä koskevaa EU:n suojatoimenpidettä on vapautettu vuosittain vuodesta 2019 alkaen, ja vapauttamisasteen asianmukaisuutta on arvioitu ja arvioita on muutettu useaan otteeseen (45). Nykyinen yhden prosentin vuotuinen vapauttamisaste on ollut voimassa heinäkuusta 2024 lähtien.

(87)

Vapauttamisen nykyisen tason asianmukaisuuden määrittämiseksi komissio teki sekä taaksepäin että eteenpäin suuntautuvat analyysit.

(88)

Komission taaksepäin suuntautuvassa arvioinnissa tiedot osoittavat, että vapauttamisaste on ohittanut kulutuksen kehityksen. Tariffikiintiöitä on vapautettu lähes 25 prosenttia (esimerkiksi helmikuusta 2019 alkaen sovellettu 5 %:n lisä), mutta EU:n kulutus on vähentynyt 14 prosenttia samalla ajanjaksolla. Vuonna 2024 maailmanlaajuinen teräksen kysyntä väheni yhden prosentin (–18 miljoonaa tonnia) vuodesta 2023, mikä oli vastoin vuoden 2024 odotettua 1,7 prosentin kasvua. Vastakkaiset kehityssuuntaukset ovat kasvattaneet merkittävästi tariffikiintiöiden tason ja markkinoiden kysynnän välistä kuilua.

(89)

Kuten edellä 3 jaksossa kerrotaan, eteenpäin suuntautuvista arvioinneista todettakoon, että viimeisimmissä markkinanäkymissä maailman teräksen kulutuksen odotetaan elpyvän vain vähän vuonna 2025 (palaavan vuoden 2023 tasolle) ja unionin markkinoiden odotetaan noudattavan tätä kehitystä.

(90)

Kun huomioon otetaan teräksen kulutuksen viimeaikainen kielteinen kehityssuuntaus ja näkymät maailmanlaajuisilla ja unionin teräsmarkkinoilla, komissio katsoi, että ei ole unionin edun mukaista, että jo nykyisellään suurta kuilua tariffikiintiöiden kasvavan määrän ja teräksen vähenevän kulutuksen välillä kasvatetaan entisestään. Sen vuoksi komissio katsoi, että nykyisen yhden prosentin asteen voimassa pitäminen tai korottaminen heikentäisi vakavasti toimenpiteen tehokkuutta.

(91)

Näistä syistä komissio katsoo, että vapauttamisasteen vahvistaminen 0,1 prosenttiin on asianmukaista toimenpiteen tehokkuuden varmistamiseksi.

(92)

Näin ollen tariffikiintiöitä korotetaan vuosittain 0,1 prosentilla 1 päivästä heinäkuuta 2025 alkaen kaikissa tuoteluokissa. Erityiset määrät heinäkuun 1 päivän 2025 ja kesäkuun 30 päivän 2026 väliselle ajanjaksolle (kutakin vuosineljännestä kohti) esitetään tämän asetuksen liitteessä II.

(93)

Yhdessä muiden tässä asetuksessa esitettyjen mukautusten kanssa tämä vapauttamisaste auttaa parantamaan toimenpiteen tehokkuutta aikana, jolloin unionin markkinat kärsivät huomattavista tuontiin liittyvistä jännitteistä, jotka johtuvat ylikapasiteetin kielteisistä vaikutuksista ja kaikkialla maailmassa ylikapasiteetin seurauksena toteutetuista toimista, ja jolloin myös kysyntä on heikentynyt. Nykyisissä tariffikiintiöissä unionin käyttäjien käytettävissä on edelleen riittävästi tullittomia määriä.

(94)

Vireillepanoilmoituksen 2 jaksossa komissio ilmoitti selvittävänsä, ylittikö tuonti tietystä WTO:n jäsenenä olevasta kehitysmaasta kolmen prosentin kynnysarvon asianomaisella kaudella (2024), ja saattavansa tarvittaessa ajan tasalle luettelon WTO:n jäseninä olevista kehitysmaista, jotka olisi sisällytettävä toimenpiteen soveltamisalaan tai jätettävä sen ulkopuolelle.

(95)

WTO:n suojalausekesopimuksen 9 artiklan ja suojatoimenpiteitä koskevan perusasetuksen 18 artiklan mukaan suojatoimenpidettä ei sovelleta WTO:n jäsenenä olevasta kehitysmaasta peräisin olevaan tuotteeseen, jos kyseisen maan osuus tuonnista on alle kolme prosenttia tietyn tuoteryhmän kokonaistuonnista. Jos kaikkien kolmen prosentin kynnysarvon alittavien WTO:n jäsenenä olevien kehitysmaiden osuus tietyn luokan kokonaistuonnista on yli yhdeksän prosenttia, suojatoimenpidettä sovelletaan kaikkiin WTO:n jäseninä oleviin kehitysmaihin. Komissio on tarkistanut ja päivittänyt kehitysmaiden luetteloa säännöllisesti.

(96)

Luetteloa päivitettiin viimeksi kesäkuussa 2024 tarkastelussa, jossa arvioitiin suojatoimenpiteen mahdollista jatkamista. (46) Kuten aiemmissakin tarkasteluissa, komissio on saattanut ajan tasalle luettelon kehitysmaista, joihin toimenpidettä sovelletaan tai jotka on jätetty soveltamisalan ulkopuolelle, ottaen huomioon niiden tuonnin osuutta koskevat laskelmat, jotka perustuvat tuoreimpiin käytettävissä oleviin konsolidoituihin tuontitietoihin eli vuoden 2024 tuontitilastoihin. Aiemmissa tarkasteluissa käytettyyn menetelmään ei katsottu aiheelliseksi tehdä muutoksia.

(97)

Ajan tasalle saattamisesta johtuvat muutokset, joita sovelletaan 1 päivästä huhtikuuta 2025 alkaen, ovat seuraavat (päivitetty taulukko tämän asetuksen liitteessä I):

(98)

Koska käyttämättä jääneitä kiintiöitä siirretään suojatoimenpiteen soveltamisvuonna (47) neljännekseltä seuraavalle, soveltamisvuoden viimeinen neljännes (huhtikuu–kesäkuu) on yleensä se, jolla käyttämättä jääneet määrät ovat suurimmat. Jotta kiintiöiden käyttö suojatoimenpiteen soveltamisvuoden lopussa olisi mahdollisimman suurta, komissio katsoi olevan unionin edun mukaista ottaa lopullista suojatoimenpidettä koskevassa asetuksessa käyttöön mekanismin, jonka avulla suuremmat viejät, jotka ovat käyttäneet loppuun maakohtaisen kiintiönsä, saisivat pääsyn myös edeltävän neljänneksen jäännöskiintiöihin. Menettelyn tavoitteena on välttää se, että jäljellä olevat kiintiöt jäisivät mahdollisesti käyttämättä.

(99)

Ensimmäisessä toiminnan tarkastelussa vuonna 2019 komissio havaitsi, että järjestelmä saattaa johtaa pienten toimittajien kohtuuttomaan syrjäyttämiseen jäännöskiintiöissä. Vuoden 2019 jälkeen sama kehityssuuntaus oli havaittavissa muissakin luokissa. Tämän takia komissio laati toisessa toiminnan tarkastelussa järjestelmän, jonka mukaan maakohtaisten kiintiöiden haltijoille suojatoimenpiteen soveltamisvuoden viimeisellä neljänneksellä myönnettävä pääsy jäännöskiintiöön perustuu siihen, miten jäännöskiintiöstä hyötyvät maat ovat tosiasiallisesti käyttäneet jäännöstariffikiintiötä edeltävillä vuosineljänneksillä. Mukautuksella pyrittiin suojelemaan jäännöskiintiöistä luonnostaan hyötyvien pienempien toimittajien virtoja viimeisellä neljänneksellä. (48)

(100)

Jotta voidaan minimoida perinteisten alkuperien siirtyminen jäännöskiintiöihin ja myöntää jatkossakin lisää käyttömahdollisuuksia niissä luokissa, joissa se on tarpeen kiintiön käytön maksimoimiseksi, komissio loi järjestelmän, jossa kukin tuoteluokka kuuluu johonkin seuraavista kolmesta ryhmästä kolmen eri käyttöskenaarion mukaisesti. Tämä järjestelmä täyttää suojatoimenpiteen pääperiaatteista ja tavoitteista yhden eli sen, että perinteisten kauppavirtojen alkuperä säilyy.

(101)

Nykyiset kolme järjestelyä ovat seuraavat:

(102)

Järjestelmällä annettiin maakohtaisten kiintiöiden haltijoille mahdollisuus ylittää perinteiset kauppavirrat lähes kaikissa tuoteluokissa hyödyntämällä jäännöskiintiötä sen kauden viimeisellä neljänneksellä, jona nykyiset toimittajat eivät kyenneet käyttämään kiintiöitään kokonaan. Komissio muistuttaa, että tämä mekanismi otettiin alun perin käyttöön unionin edun vuoksi: näin vältettäisiin se, että jäännöskiintiöiden määrät jäisivät mahdollisesti käyttämättä, mikä puolestaan voisi rajoittaa hankintamahdollisuuksia ja tarjontaa näitä tuotteita käyttäville EU:n tuotannonaloille.

(103)

Nykyisessä tilanteessa, jossa unionin teräsmarkkinat yleisesti hidastuvat, komissio kuitenkin katsoo, ettei maakohtaisten kiintiöiden haltijoille ole enää asianmukaista antaa mahdollisuutta käyttää jäännöskiintiötä neljännellä neljänneksellä niissä luokissa, joissa on havaittu tuontipainetta ja kulutuksen vähenevän (ryhmät 1, 2 ja 3). Näissä tapauksissa tuonti on vaikuttanut kielteisesti unionin tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen, kuten 3.3 jaksossa kuvataan.

(104)

Lisäksi komissio totesi unionin tuotannonalan kyselylomakevastausten perusteella, että unionin tuotannonalalla oli kaikissa näissä luokissa riittävästi kapasiteettia, jotta se voi vastata käyttäjien mahdolliseen kysyntään.

(105)

Tällä perusteella pääsyjärjestelyjä pitäisi mukauttaa tuoteluokittain seuraavasti (ks. erityiset määrät tämän asetuksen liitteestä II):

Tätä järjestelmää ei sovelleta seuraaviin luokkiin:

Erityisjärjestely: 4B

(106)

Nämä mukautukset eivät vaaranna suojatoimenpiteen keskeisiä periaatteita eli sen varmistamista, että perinteisten kauppavirtojen alkuperä säilyy.

(107)

Tästä päivityksestä johtuvia muutoksia sovelletaan huhtikuun 1 päivästä 2025 alkaen.

(108)

Kun Venäjä käynnisti provosoimattoman hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan, Euroopan unioni kielsi tiettyjen terästuotteiden tuonnin Valko-Venäjältä ja Venäjältä. (49) Näiden toimenpiteiden seurauksena Valko-Venäjältä ja Venäjältä ei enää saanut tuoda unioniin tuotteita, joihin sovelletaan suojatoimenpidettä. Näin ollen komissio katsoi, että on unionin edun mukaista mukauttaa suojatoimenpiteen toimintaa jakamalla Venäjältä ja Valko-Venäjältä peräisin olevan tuonnin määrät (pakotteiden kohteena olevat määrät) uudelleen kussakin tuoteluokassa, jossa kyseisillä mailla oli maakohtaiset kiintiöt, muiden suojatoimenpiteen kohteena olevien vientimaiden kesken niiden osuuksien perusteella, jotka niillä oli kokonaistuonnista vuonna 2021.

(109)

Komissio muistuttaa, että tämä päätös tehtiin unionin edun ja tuolloisten markkinanäkymien mukaisesti sen varmistamiseksi, että tuontikiellot eivät aiheuttaisi pulaa tarjonnasta unionin markkinoilla asianomaisissa luokissa ja että unionin teräksen käyttäjät voisivat edelleen hankkia kyseisiä määriä tullittomasti muista lähteistä. Tämä päätös on parantanut kaikkien kauppakumppaneiden mahdollisuuksia hyödyntää tullittomia määriä perinteisten kauppavirtojen lisäksi.

(110)

Kuten edellä 3 jaksossa selitetään, kun otetaan huomioon unionin teräsmarkkinoiden nykyinen yleinen hidastuminen ja näkymät, komissio katsoo, ettei ole enää unionin edun mukaista, että näitä määriä olisi saatavilla luokissa, joissa unionin tuotannonalaan kohdistuu suurin tuontipaine ja joissa kulutus on huomattavasti vähentynyt.

(111)

Sen vuoksi komissio katsoo, että toimenpiteen tehokkuuden säilyttämiseksi aiempi uudelleenjako on aiheellista perua kokonaan tai osittain kyseisissä ryhmiin 1 ja 2 kuuluvissa luokissa.

(112)

Näin ollen komissio katsoo aiheelliseksi perua tämän uudelleenjaon luokassa 24. Kyseisessä luokassa kulutus väheni vuonna 2024 (–7 %), kun taas tuonnin markkinaosuus kasvoi (+4 %). Perumalla uudelleenjako tariffikiintiöt saadaan vastaamaan nykyistä ja ennustettua kysyntää, ilman että vaarana on pula tarjonnasta, koska näitä tuotteita käyttävien tuotannonalojen käytettävissä on edelleen riittävästi tullittomia määriä.

(113)

Myös luokissa 1A, 7, 16 ja 21 komissio katsoo aiheelliseksi perua uudelleenjaon niin, että se koskee 65:tä prosenttia määristä. Näissä luokissa kulutus väheni vuonna 2024, kun taas tuonnin markkinaosuus kasvoi. Pakotteiden kohteena olevien täysien määrien uudelleenjaon peruminen voisi kuitenkin johtaa pulaan tarjonnasta näitä tuotteita käyttävillä tuotannonaloilla. Sen vuoksi komissio katsoi aiheelliseksi säilyttää 35 prosenttia näissä luokissa pakotteiden kohteena olevista määristä jaettuna uudelleen eri alkuperämaiden kesken.

(114)

Tarkat määrät esitetään tämän asetuksen liitteessä II. Tästä päivityksestä johtuvia muutoksia sovelletaan huhtikuun 1 päivästä 2025 alkaen.

(115)

Lopullisen suojatoimenpiteen suunnittelussa ja sen jälkeisissä tarkasteluissa komissio pyrki säilyttämään perinteiset kauppavirrat määrien ja alkuperän osalta. Perinteisten määrien säilyttämistä koskeva tavoite saavutettiin laskemalla tariffikiintiöt aiempien kauppavirtojen perusteella, kun taas perinteisten alkuperien säilyttämistä koskeva tavoite saavutettiin määrittämällä maakohtaiset kiintiöt.

(116)

Järjestelmä on kuitenkin johtanut siihen, että pienemmät perinteiset toimittajamaat, joille ei ole myönnetty maakohtaista kiintiötä tietyissä tuoteluokissa, saattavat altistua syrjäytysvaikutukselle jäännöstariffeissa. Sen vuoksi komissio katsoi toisessa voimassaolon jatkamista koskevassa tarkastelussa aiheelliseksi ottaa käyttöön 15 prosentin ylärajan yhtä maata kohti luokissa 1 ja 16.

(117)

Kun otetaan huomioon asianomaisten osapuolten väitteet, joiden mukaan tietyt viejät lisäsivät merkittävästi vientiään jäännöskiintiön tietyissä luokissa, mikä johti muiden syrjäyttämiseen, komissio on arvioinut tilanteen kussakin 26 luokassa. Analyysin mukaan viimeaikainen markkinakehitys on johtanut siihen, että tiettyjen luokkien osalta perinteisten toimittajien unioniin suuntautuva vienti on vähentynyt jäännöskiintiöissä mutta muiden toimittajien vienti on lisääntynyt samoissa jäännöskiintiöissä merkittävästi. Tämä kauppavirtojen muutos on häirinnyt jäännöstariffien alkuperätasapainoa ja vaikuttanut siten kielteisesti toimenpiteen toimintaan joissakin luokissa.

(118)

Komissio on havainnut syrjäyttämisriskin myös muissa luokissa. Kuten 3 jaksossa todettiin, riskiin vaikuttavat useat tekijät, ennen kaikkea kolmansien maiden käyttöön ottamien teräksen tuontia koskevien kaupan toimenpiteiden viimeaikainen kehitys sekä lisäksi maailmanlaajuinen ylikapasiteetti, Kiinan teräsviennin kasvu ja maailmanlaajuisen asennetun kapasiteetin kasvu. Tämä kehitys lisäisi jännitteitä teräsmarkkinoilla ja kasvattaisi näin sitä välitöntä riskiä, että perinteiset kauppavirrat syrjäytettäisiin, kun kauppa suuntautuisi yhä enemmän unioniin.

(119)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että on aiheellista asettaa rajoitus enimmäismäärälle, jonka yksi maa voi viedä jäännöskiintiön puitteissa niissä luokissa, joissa syrjäyttämistä tapahtuu tai joissa on havaittu syrjäyttämisriski.

(120)

Komissio pyrki kalibroimaan enimmäismäärien tason varmistaakseen tasapainon syrjäyttämisen (syrjäyttämisriskin) estämisen ja näitä tuotteita käyttävien EU:n tuotannonalojen riittävien hankintamahdollisuuksien säilyttämisen välillä.

(121)

Edellä esitetyn arvioinnin perusteella ja kaikkien asianomaisten etujen huolellisen tarkastelun jälkeen kyseisiin maihin ja luokkiin olisi sovellettava seuraavia enimmäismääriä:

(122)

Nämä tasot on määritetty, jotta jäännöskiintiön nykyiset toimittajat voivat jatkaa aiempien (ja vapautettujen) kauppavirtojen mukaista vientiä ja syrjäyttämisvaarassa olleiden maiden perinteiset kauppavirrat pidetään vakaina.

(123)

Komissio katsoo, että nämä mukautukset ovat unionin yleisen edun mukaisia, koska kalibroidut ylärajat parantavat suojatoimenpiteen toimintaa ja tehokkuutta minimoimalla tarpeettoman syrjäyttämisen riskin. Samalla niillä varmistetaan, että EU:n käyttäjillä on riittävän monipuolisia hankintalähteitä, minkä ansiosta ne voivat edelleen käyttää erilaisia kilpailukykyisiä hankintavaihtoehtoja.

(124)

Tästä päivityksestä johtuvia muutoksia sovelletaan huhtikuun 1 päivästä 2025 alkaen.

(125)

Komissio katsoi olevan unionin edun mukaista, että unionin käyttäjät voivat hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti tariffikiintiöiden mukaisia tullittomia määriä, ja salli näin ollen lopullisia suojatoimenpiteitä koskevassa asetuksessa käyttämättömien neljännesvuosittaisten tariffikiintiöiden siirtämisen automaattisesti seuraavalle kaudelle.

(126)

Komissio on kuitenkin havainnut tässä tutkimuksessa, että tällainen määrien siirtäminen on lisännyt osaltaan tuontipainetta tietyillä vuosineljänneksillä ja tietyissä luokissa.

(127)

Ottaen huomioon unionin teräsmarkkinoiden nykyisen yleisen hidastumisen ja näkymät komissio katsoi, että käyttämättömien kiintiöiden siirtämisen salliminen ei ole enää unionin edun mukaista varsinkaan niissä luokissa, joissa unionin tuotannonalaan kohdistuu suurin tuontipaine ja joissa kulutus on vähentynyt vuonna 2024.

(128)

Tämän perusteella komissio katsoo, että mahdollisuus siirtää käyttämättömiä määriä kiintiön vuosineljännekseltä seuraavalle olisi kumottava luokissa, joissa havaitaan merkittävää tuontipainetta (ryhmät 1 ja 2), eli luokissa 1A, 2, 4A, 5, 6, 7, 14, 16, 17, 18, 20, 21, 22, 24 ja 25B.

(129)

Komissio katsoo, että siirtomekanismi on edelleen asianmukainen niissä luokissa, joissa havaitaan vain vähäistä tuontipainetta (ryhmät 3 ja 4), eli luokissa 3A, 3B, 4B, 8, 9, 10, 12, 13, 15, 19, 25A, 26, 27 ja 28.

(130)

Tästä päivityksestä johtuvia muutoksia sovelletaan heinäkuun 1 päivästä 2025 alkaen.

(131)

Niin maakohtaiset tariffikiintiöt kuin jäännöskiintiötkin myönnettiin alkuperäisen tutkimuksen viitekauden vientimäärien perusteella. (50) Vaikka unionin tuotannonala on ehdottanut viitekauden muuttamista, viitekautta ei voida muuttaa, koska kaikkien tariffikiintiöiden laskeminen uudelleen niin, että huomioon otetaan toimenpiteen soveltamisalaan kuuluvat uudemmat virrat, olisi vastoin tavoitetta säilyttää perinteiset kauppavirrat.

(132)

Komissio toteaa, että kiintiön ulkopuolisen tullin korottaminen olisi vastoin suojatoimenpiteitä koskevan perusasetuksen 19 artiklan 4 kohdan ja WTO:n suojalausekesopimuksen 7 artiklan 4 kohdan mukaista velvoitetta vapauttaa toimenpide asteittain.

(133)

Sen pyynnön osalta, joka koskee tullin määräsuhteista jakamista sinä päivänä, jona kiintiö käytetään loppuun, komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 (51) 51 artiklan 4 kohdassa vahvistetaan, että tullit jaetaan määräsuhteessa.

(134)

Unionin tuotannonala väitti, että tällaisen järjestelmän käyttöönotto on kuitenkin mahdollista. Edellä esitetystä huolimatta komissio katsoo, että ensin tullutta palvellaan ensin -periaatteeseen perustuvan järjestelyn käyttöönotto olisi epäkäytännöllinen toteuttaa. Se vaatisi tuontikirjausten täsmällisen ajankohdan selvittämistä, mihin puolestaan vaikuttaisivat ulkoiset tekijät, kuten 27 kansallisen tulliviranomaisen tehokkuus ja nopeus tuonnin kirjaamisessa. Näin ollen komissio katsoo, että tällainen lähestymistapa ei olisi unionin edun mukainen, koska se voisi aiheuttaa merkittävää oikeudellista epävarmuutta EU:n tuojille.

(135)

Komissio katsoo kuitenkin, että taustalla olevaan ongelmaan eli tiettyjen tariffikiintiöiden loppumiseen erittäin nopeasti – usein yhden päivän kuluessa – puututaan muilla mukautuksilla, erityisesti ottamalla käyttöön enimmäismäärät, jotka yksi maa voi viedä jäännöskiintiön puitteissa luokissa, joissa tällaista nopeaa loppuun käyttämistä tapahtuu.

(136)

Eräät asianomaiset osapuolet väittivät, että tietyissä luokissa kiintiön hallinnointi olisi muutettava maailmanlaajuiseksi, jotta jaettu määrä voidaan käyttää kokonaisuudessaan ja samalla voidaan varmistaa tasapuolinen jako kaikkien vientiä harjoittavien kumppanien kesken.

(137)

Komissio toteaa, että lopullisia suojatoimenpiteitä koskevassa asetuksessa (52) päätettiin, että maakohtainen tariffikiintiöjärjestelmä on sopivin järjestelmä perinteisten kauppavirtojen turvaamiseen, minkä vuoksi se valittiin automaattisesti. Komissio on ottanut käyttöön maailmanlaajuisen hallinnoinnin vain poikkeuksellisissa olosuhteissa ja asianmukaisesti perusteltujen vaatimusten pohjalta. (53)

(138)

Komissio katsoo, etteivät asianomaiset osapuolet ole toimittaneet riittäviä perusteluja sille, miksi valittu järjestelmä ei soveltuisi mainittuihin luokkiin, eivätkä osoittaneet, miten tällainen mukautus palvelisi unionin yleistä etua.

(139)

Unionin tuotannonala väitti, että Kiinasta peräisin olevia terästuotteita tulee edelleen EU:n markkinoille erittäin alhaisin hinnoin, vaikka niihin sovelletaan polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä. Komissio toteaa, että maakohtaisten kiintiöiden palauttaminen Kiinalle luokissa, joissa nämä määrät on aiemmin jaettu uudelleen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden vuoksi, ei ratkaise unionin tuotannonalan esiin tuomia huolenaiheita, koska Kiinasta tulevan tuonnin tulo markkinoille jatkuisi, joskin maakohtaisessa kiintiössä.

(140)

Yksi asianomainen osapuoli (vientiä harjoittava tuottaja Egyptistä) väitti, että toisessa voimassaolon jatkamista koskevassa tarkastelussa käyttöön otettu 15 prosentin yläraja luokassa 1 on rajoittanut sen perinteisiä kauppavirtoja. Komissio toteaa, ettei asianomainen osapuoli ole toimittanut tietoja väitteensä tueksi. Tästä huolimatta komissio katsoo väitteen virheelliseksi oman analyysinsa perusteella. Egyptin historiallinen vientimäärä EU:hun ei ylitä 15 prosentin ylärajaa eikä edes 13 prosentin ylärajaa.

(141)

Koska tietyt viejämaat, joilla on kahdenvälinen sopimus unionin kanssa, ovat pyytäneet saada jäädä toimenpiteen soveltamisalan ulkopuolelle, komissio haluaa muistuttaa, että kyseisissä kahdenvälisissä sopimuksissa ei edellytetä, että asianomaisista maista tuleva tuonti jätettäisiin suojatoimenpiteen ulkopuolelle. Komissio on varmistanut, että kyseisten kahdenvälisten sopimusten edellytykset WTO:n suojalausekesopimuksen mukaisesti toteutettujen suojatoimenpiteiden soveltamiselle tuontiin täyttyvät.

(142)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2015/478 3 artiklan 3 kohdalla ja asetuksen (EU) 2015/755 22 artiklan 3 kohdalla perustetun suojatoimenpidekomitean lausunnon mukaiset,