(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, pani 16 päivänä helmikuuta 2024 vireille Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1037, jäljempänä ’perusasetus’, 10 artiklan perusteella tukien vastaisen tutkimuksen, joka koski Marokosta, jäljempänä ’asianomainen maa’, peräisin olevien tiettyjen alumiinipyörien tuontia. Se julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä menettelyn vireillepanoa koskevan ilmoituksen (2) , jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

(2)

Komissio pani tutkimuksen vireille saatuaan 3 päivänä tammikuuta 2024 valituksen, jonka oli tehnyt Association of European Wheel Manufacturers, jäljempänä ’valituksen tekijä’ tai ’EUWA’. Valitus tehtiin tiettyjä alumiinipyöriä valmistavan unionin tuotannonalan puolesta perusasetuksen 10 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Valitus sisälsi riittävästi näyttöä tuesta ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta tutkimuksen vireillepanoa varten.

(3)

Ennen tukien vastaisen tutkimuksen vireillepanoa komissio ilmoitti Marokon viranomaisille (3) , että se on vastaanottanut asianmukaisesti dokumentoidun valituksen, ja kutsui Marokon viranomaiset neuvottelemaan asiasta perusasetuksen 10 artiklan 7 kohdan mukaisesti. Komissio julkaisi 16 päivänä helmikuuta 2024 näytön riittävyyttä koskevan muistion (4). Marokon viranomaisten kanssa neuvoteltiin 12 päivänä helmikuuta 2024. Molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun ei kuitenkaan päästy.

(4)

Komissio pani 17 päivänä marraskuuta 2021 vireille Marokosta peräisin olevaa samaa tuotetta koskevan erillisen polkumyyntitutkimuksen, jäljempänä ’erillinen polkumyyntitutkimus’. (5) Komissio totesi, että tarkasteltavana olevaa tuotetta tuotiin polkumyynnillä unionin markkinoille, ja otti 11 päivänä tammikuuta 2023 käyttöön 9,0–17,5 prosentin suuruiset lopulliset polkumyyntitullit. (6)

(5)

Komissio kehotti vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Lisäksi komissio ilmoitti tutkimuksen vireillepanosta erikseen valituksen tekijälle, Marokon viranomaisille, Kiinan kansantasavallan viranomaisille, (7) jäljempänä ’Kiinan viranomaiset’, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille, tiedossa oleville tuojille ja käyttäjille sekä kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen.

(6)

Kiinan viranomaisia pyydettiin ilmoittautumaan ja toimimaan yhteistyössä tutkimuksessa. Kiinan viranomaiset eivät kuitenkaan pyytäneet, että niitä pidettäisiin asianomaisena osapuolena, eivätkä halunneet toimia yhteistyössä.

(7)

Valituksen tekijät pyysivät, että niiden nimet pidetään salassa, koska ne pelkäsivät asiakkaiden vastatoimia. Komissio katsoi, että oli olemassa vakava vastatoimien vaara, ja hyväksyi sen, että valituksen tekijöiden nimiä ei pitäisi paljastaa. Jotta nimien salassapidolla olisi vaikutusta, myös muiden unionin tuottajien nimet pidettiin salassa, jotta valituksen tekijöiden nimiä ei voitaisi tunnistaa päättelemällä.

(8)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia tutkimuksen vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(9)

Komissio sai vireillepanoa koskevia huomautuksia Marokon viranomaisilta, Euroopan autonvalmistajien yhdistykseltä (ACEA) ja valituksen tekijältä.

(10)

Kolme osapuolta pyysi saada tulla komission yksiköiden kuulemiksi, ja niitä kuultiin. Nämä osapuolet ovat Marokon viranomaiset, ACEA ja Renault-ryhmä.

(11)

Marokon viranomaiset väittivät 8 päivänä huhtikuuta ja 16 päivänä toukokuuta 2024 päivätyissä huomautuksissa (8) sekä 17 päivänä toukokuuta 2024 pidetyssä istunnossa, että tämä menettely rikkoo Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välisestä assosioinnista tehdyn Euro-Välimeri-sopimuksen (9), jäljempänä ’assosiaatiosopimus’, ja Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välisen sopimuksen riitojenratkaisumenettelyn käyttöönotosta (10), jäljempänä ’riitojenratkaisusopimus’, tiettyjä määräyksiä. Marokon viranomaisten mukaan kaikki tullit, tasoitustullit mukaan luettuina, olisivat kiellettyjä assosiaatiosopimuksen 8 ja 9 artiklan nojalla. Marokon viranomaiset väittivät, että poikkeukset näistä määräyksistä sisältyvät ainoastaan assosiaatiosopimuksen 24–27 artiklaan, joissa sallitaan polkumyynti- tai suojatoimenpiteet, jos asiaankuuluvat edellytykset täyttyvät. Komissio ei sitä vastoin voi perustella tasoitustullien käyttöönottoa assosiaatiosopimuksen 36 artiklan perusteella. Tämä olisi vastoin riitojenratkaisusopimuksen 2 artiklan 1 kohtaa, koska tällaiset toimenpiteet eivät kuulu kyseisen määräyksen eivätkä välimiespaneelin tehtävien piiriin, kun taas ainoastaan assosiaatiosopimuksen 24 artiklan nojalla sallitut polkumyynnin vastaiset toimenpiteet mainitaan määräyksessä erikseen.

(12)

Komissio oli asiasta eri mieltä. Vaikka assosiaatiosopimuksen 8 artiklassa kielletään määräämästä uusia tulleja tai vaikutukseltaan vastaavia maksuja kahdenvälisessä kaupassa ja 9 artiklassa annetaan oikeus tuoda Marokosta peräisin olevia tuotteita EU:hun ilman tällaisia tulleja ja maksuja, näistä kielloista on poikkeuksia. Tällaisia poikkeuksia sisältyy assosiaatiosopimuksen 24–27 artiklan lisäksi sen 36 artiklaan.

(13)

Assosiaatiosopimuksen 36 artiklan 3 kohdassa todetaan, että assosiaatiosopimuksen 36 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen tukien, jotka vääristävät tai uhkaavat vääristää kilpailua, yhteensopivuutta assosiaatiosopimuksen kanssa arvioidaan tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen VI artiklan tulkintaa ja soveltamista koskevien määräysten perusteella, jos assosiaationeuvosto ei ole 36 artiklan 3 kohdan mukaisesti antanut erityisiä täytäntöönpanosääntöjä. Komissio totesi, että tällaisia täytäntöönpanosääntöjä ei ole tähän mennessä annettu. Koska GATT-sopimuksen VI artiklan täytäntöönpanoa koskeviin määräyksiin kuuluvat muun muassa tukia ja tasoitustulleja koskeva WTO:n sopimus sekä perusasetus (jolla tällaiset määräykset saatetaan osaksi EU:n lainsäädäntöä), komissio katsoi, että ne ovat täysin assosiaatiosopimuksen mukaisesti asianmukaiset määräykset ja säännökset Marokkoa vastaan vireillä olevaan menettelyyn.

(14)

Komissio huomautti lisäksi, että Marokon viranomaisten väitteessä ei täsmennetty, mitä aineellisia sääntöjä tukiin sovellettaisiin vireillä olevassa menettelyssä. Marokon viranomaiset väittivät vain, että tuontitullit tai vaikutukseltaan vastaavat maksut olisivat assosiaatiosopimuksen 8 tai 9 artiklan vastaisia, ja katsoivat tämän perusteella, että tasoitustullit eivät olisi määräysten mukaisia. Väite on loogisesti perusteeton, koska se merkitsisi sitä, että assosiaatiosopimuksen 36 artiklan 1 kohdan c alakohdan soveltamisalaan kuuluvat tuet eivät ainoastaan jäisi perusasetuksen ja asiaa koskevien WTO:n sääntöjen soveltamisalan ulkopuolelle, vaan ne myös olisivat oikeudellisesti sallittuja, vaikka ne vääristäisivät tai uhkaisivat vääristää kilpailua mutta täyttäisivät kyseisen määräyksen muut aineelliset vaatimukset. Toisin sanoen jos assosiaationeuvosto ei antaisi täytäntöönpanosääntöjä 36 artiklan 3 kohdan mukaisesti, kaikki tällaiset vääristävät tuet olisivat automaattisesti laillisia, vaikka ne olisivat ristiriidassa perusasetuksen ja GATT-sopimuksen VI artiklan täytäntöönpanoa koskevien WTO:n sääntöjen kanssa. Tämä olisi poikkeava seuraus, jolle ei ole tukea assosiaatiosopimuksen määräyksissä eikä valmisteluhistoriassa.

(15)

Riitojenratkaisusopimuksen 2 artiklan 1 kohtaan perustuva Marokon viranomaisten väite ei muuta näitä päätelmiä. Kyseisen sopimuksen tavoitteena ja kohteena on ainoastaan assosiaatiosopimuksen II osastosta johtuvien riitojen välttäminen ja ratkaiseminen. Assosiaatiosopimuksen 8 ja 9 artikla sisältyvät sen II osastoon – toisin kuin 36 artikla. Assosiaatiosopimuksen muita määräyksiä, myös 36 artiklaa, koskevat riidat kuuluvat assosiaatiosopimuksen 86 artiklan soveltamisalaan. Komissio totesi ensinnäkin, että nämä määräykset koskevat menettelysääntöjä, joilla säännellään assosiaatiosopimuksen aineellisten määräysten tulkintaa ja soveltamista koskevien riitojen mahdollista ratkaisemista. Se, sovelletaanko vireillä olevaa tasoitustullimenettelyä koskevaan lopulliseen päätökseen liittyviin mahdollisiin riitoihin riitojenratkaisusopimusta vai assosiaatiosopimuksen 86 artiklaa, ei vaikuta menettelyn perustana oleviin sovellettaviin aineellisiin sääntöihin. Kuten johdanto-osan 12–14 kappaleessa selitetään, komissio katsoi, että sovellettavat säännöt muodostuvat perusasetuksen säännöksistä ja GATT-sopimuksen VI artiklan täytäntöönpanoa koskevista WTO:n säännöistä. Komissio huomautti, että tämän asetuksen säännökset eivät rajoita Marokon viranomaisten oikeutta valita sopivin oikeudenkäyttöalue tai vaihtoehtoinen riitojenratkaisukanava myös assosiaatiosopimuksen ja/tai riitojenratkaisusopimuksen nojalla tämän asetuksen päätelmiä koskevien mahdollisten riitojen ratkaisemiseksi.

(16)

Marokon viranomaiset väittivät myös, että pyyntö ei yleisesti ottaen sisällä riittävää näyttöä tukien vastaisen tutkimuksen vireille panemiseksi, kuten WTO:n oikeuskäytännössä edellytetään. Marokon viranomaiset väittivät erityisesti, että valituksessa ei ole konkreettisia todisteita siitä, että Marokossa toimivat kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa olisivat hyötyneet väitetyistä tukiohjelmista. Viranomaiset väittivät, että vientiä harjoittaville tuottajille myönnetyt väitetyt tuet ovat parhaimmillaankin spekulatiivisia eivätkä täytä WTO:n tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen, jäljempänä ’tukia ja tasoitustulleja koskeva sopimus’, 11 artiklan 2 ja 3 kohdassa vahvistettuja perusteita.

(17)

Tarkemmin ilmaistuna Marokon viranomaiset väittivät, ettei ollut riittävästi näyttöä siitä, että tiedossa olevat kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa olisivat saaneet avustuksia Marokon viranomaisilta, ja että valituksessa ei osoitettu riittävällä tavalla, että kyseiset avustukset olisi myönnetty julkisten elinten kautta. Sama väite esitettiin verovapautusten ja marokkolaisten pankkien myöntämien etuuskohteluun perustuvien lainojen osalta. Marokon viranomaiset väittivät tältä osin, että valitus ei sisältänyt mitään pankkien tekemiä tarjouksia tai suorittamia maksuja todisteena vientiä harjoittaville tuottajille myönnetyistä etuuskohteluun perustuvista lainoista. Maan tarjoamiseen liittyvien tukien osalta Marokon viranomaiset totesivat, että valituksessa toimitetut asiakirjat koskevat Marokon tilintarkastustuomioistuimen antamia vanhentuneita tietoja vuodelta 2016. Tiedoissa mainitaan joitakin rahoituseriä, jotka oli myönnetty tutkimuksen tarkastelujakson ulkopuolella, eivätkä ne liity vientiä harjoittaviin tuottajiin. Tuen erityisyyden osalta Marokon viranomaiset väittivät, ettei valituksessa esitetty näyttöä siitä, että molemmat vientiä harjoittavat tuottajat olisivat osa Marokon viranomaisten tukemaa autoteollisuutta.

(18)

Lisäksi Marokon viranomaiset väittivät, että tasoitustoimenpiteiden soveltaminen Kiinan Marokolle väitetysti myöntämään taloudelliseen tukeen on WTO:n sääntöjen vastaista ja että komissio ei ollut saanut riittävästi näyttöä ennen tutkimuksen vireillepanoa päätelläkseen, että Kiinan väitetysti myöntämä rahoitustuki johtuisi Marokon viranomaisista.

(19)

Komissio oli eri mieltä näistä väitteistä. Perusasetuksen 10 artiklan 2 kohdan mukaan valitukseen on sisällyttävä sellaista tietoa, joka on kohtuudella valituksen tekijän käytettävissä. Tutkimuksen vireille panemiseksi tarvittavaa näyttöä koskevat eri oikeudelliset vaatimukset (näytön on oltava ”riittävää”) kuin näyttöä, joka tarvitaan tuen, vahingon tai syy-yhteyden olemassaolon lopullista määrittämistä varten. Sen vuoksi näyttö, joka on määrältään tai laadultaan riittämätöntä tuen, vahingon tai syy-yhteyden lopullisen määrittämisen perusteeksi, voi kuitenkin riittää tutkimuksen vireillepanon perusteeksi.

(20)

Komissio viittaa myös näytön riittävyyttä koskevaan muistioon, jossa analysoitiin yksityiskohtaisesti valituksessa mainittua tukijärjestelmää ja todettiin, että on riittävästi näyttöä, joka viittaa siihen, että väitetty tuki oli olemassa vireillepanovaiheessa. Kuten myös valituksen tekijä korosti vireillepanoa koskevissa huomautuksissaan, molempien vientiä harjoittavien tuottajien kanssa allekirjoitetut kahdenväliset investointisopimukset tukevat yleisesti ottaen päätelmää, jonka mukaan Marokon viranomaiset myönsivät vientiä harjoittaville tuottajille useita tukia. Näiden sopimusten tarkka sisältö ei kuitenkaan ollut kohtuudella valituksen tekijän käytettävissä, koska se on Marokon viranomaisten ja vientiä harjoittavien tuottajien välistä luottamuksellista sisältöä. Tämän vuoksi sitä on tutkittava tarkemmin vireillepanon jälkeen. Myöskään yksittäiset pankkien tarjoukset ja pankkien kanssa suoritettavat maksutapahtumat eivät yleensä ole julkisia, joten nekään eivät olleet kohtuudella valituksen tekijän käytettävissä.

(21)

Komissio totesi, että maan tarjoaminen riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan tapahtui vientiä harjoittavien tuottajien perustamisen yhteydessä eli vuonna 2018. Vuodelta 2016 peräisin olevaa raporttia ei näin ollen tulisi pitää vanhentuneena. Valituksessa ei kuitenkaan silti tukeuduttu pelkästään tuohon raporttiin vaan myös teollisuuden vauhdittamissuunnitelmaan, joka oli selvästi voimassa maan ostamisajankohtana, sekä siihen, että vientiä harjoittavat tuottajat sijaitsevat erityistalousalueilla, joihin sovelletaan erityisiä sääntöjä.

(22)

Sen suhteen, kuuluvatko vientiä harjoittavat tuottajat autoteollisuuteen, jo valituksessa esitetystä näytöstä kävi ilmi, että Marokon viranomaiset ovat jakaneet autoteollisuuden kahdeksaan ekosysteemiin, jotka kattavat valmiin auton lisäksi sen erilliset osat. Yksi ekosysteemeistä kattaa autojen voimalaitteen ja voimansiirron, ja tähän ekosysteemiin kuuluvat myös pyörät.

(23)

Siitä, että väitetty Kiinan myöntämä rahoitustuki johtui Marokon viranomaisista, komissio toteaa, että näytön riittävyyttä koskevassa muistiossa selitettiin selvästi tämän tukijärjestelmän oikeusperusta, jonka unionin yleinen tuomioistuin on vahvistanut. Muistiossa esitettiin myös merkitykselliset tekijät, joiden perusteella tuen voidaan katsoa johtuvan Marokon viranomaisista, kuten se, että kummankin osapuolen valtionpäämiehet ja ministerit totesivat Kiinan investointien ja pääoman olevan osa uusi silkkitie -aloitetta ja suhtautuivat niihin myönteisesti. Molempien maiden viranomaiset kävivät keskusteluja korkeimmalla tasolla, antoivat yhteisiä lausuntoja ja tekivät virallisesti kumppanuussopimuksia uusi silkkitie -aloitteen ja sen tukijärjestelmien toteuttamiseksi Marokossa. CITIC Dicastal -investointihanke mainittiin tässä yhteydessä nimenomaisesti useita kertoja. Komissio katsoi näin ollen, että valituksessa esitettiin riittävä näyttö Marokon viranomaisten ja Kiinan viranomaisten yhteistyön yhteydessä myönnetyistä tuista. Tämän vuoksi Marokon viranomaisten väitteet hylättiin.

(24)

Lisäksi valituksen tekijä ei Marokon viranomaisten mukaan osoittanut, että Marokosta peräisin olevien alumiinipyörien tuonnin ja EU:n alumiinipyörien tuotannonalalle aiheutuneen väitetyn vahingon välillä olisi todellinen syy-yhteys. Marokon viranomaisten mukaan valituksen tekijä ei ollut tutkinut objektiivisesti tuonnin vaikutusta EU:n alumiinipyörien tuotannonalaan. Lisäksi Marokon viranomaiset väittivät, että kolmansista maista tulevaa tuontia ei ollut arvioitu riittävästi ja että myyntimäärän kehityksen analyysi osoittaa unionin tuottajien menettäneen markkinaosuuksiaan yksinomaan Turkista tulevalle tuonnille. Marokon viranomaiset väittivät myös, ettei valituksen tekijä ollut ottanut huomioon muita tekijöitä, kuten alumiinipyörien kysynnän laskua ja alumiinin kustannusten nousua tarkastelujaksolla.

(25)

Komissio oli eri mieltä tästä väitteestä ja katsoi, että valituksen tekijä itse asiassa osoitti, että Marokosta peräisin olevien alumiinipyörien tuonnin ja EU:n alumiinipyörien tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä on selvä syy-yhteys. Valituksen tekijän analyysiin sisältyy kolmansista maista tulevan tuonnin vaikutusten tarkastelu, jossa otettiin huomioon Marokosta peräisin olevien alumiinipyörien EU:n markkinoille suuntautuvan viennin merkittävä kasvu, joka on johtanut huomattavaan hinnankorotusten estymiseen ja markkinoiden vääristymiseen. Kuten jäljempänä 5.2 jaksossa osoitetaan, Turkista tai muista kolmansista maista tuleva tuonti ei vaikuttanut unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon. Lisäksi valituksen tekijä teki analyysin, jossa tarkasteltiin perusteellisesti muita mahdollisia vaikuttavia tekijöitä, kuten alumiinipyörien kysynnän laskua ja alumiinin kustannusten nousua. Pelkästään nämä tekijät eivät kuitenkaan voi täysin selittää EU:n tuotannonalalle aiheutunutta vahinkoa, jota Marokosta tulevan tuonnin kasvu on merkittävästi pahentanut.

(26)

Marokon viranomaiset esittivät myös huomautuksia käytännössä kaikista valituksessa esitetyistä vahinkoindikaattoreista ja väittivät, että valituksen tekijän vahinkoa koskevat päätelmät eivät pohjautuneet selkeään näyttöön perustuvaan puolueettomaan tutkintaan eivätkä olleet tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen 15 artiklan vaatimusten mukaisia. Lisäksi Marokon viranomaiset väittivät, ettei valituksen tekijä esittänyt riittävää näyttöä syy-yhteydestä Marokosta tulevan alumiinipyörien tuonnin ja väitetyn unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä.

(27)

Tältä osin komissio huomautti, että Marokon viranomaisten väite menee perusasetuksen 10 artiklan 3 kohdan vaatimuksia pidemmälle, koska komission tehtävänä on vireillepanovaiheessa tutkia valituksen tekijän toimittaman näytön oikeellisuus ja riittävyys sen määrittämiseksi, oliko vireillepanoa varten riittävästi näyttöä. Koska komissio teki juuri näin, Marokon viranomaisten väite hylättiin.

(28)

Edellä esitetyn perusteella komissio hylkäsi Marokon viranomaisten väitteet.

(29)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Marokon viranomaiset huomauttivat, että assosiaatiosopimuksessa ei ole assosiaatiosopimuksen 24 artiklaa vastaavaa tukia koskevaa määräystä. Assosiaatiosopimuksen 36 artikla ei myöskään muodosta yleistä poikkeusta kaikkia sopimuksen rikkomisia varten ja se kuuluu IV osastoon ”Maksut, pääomat, kilpailu ja muut taloudelliset määräykset”. Näin ollen 36 artiklaa ei sovelleta muihin määräyksiin eikä etenkään tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskevan II osaston määräyksiin.

(30)

Marokon viranomaiset väittivät, että riitojenratkaisusopimuksen nojalla assosiaatiosopimuksen 36 artiklaa koskevat riidat kuuluvat assosiaatiosopimuksen 86 artiklan soveltamisalaan, toisin kuin assosiaatiosopimuksen 8 ja 9 artiklan rikkomiset, jotka kuuluvat riitojenratkaisusopimuksen soveltamisalaan. Marokon viranomaiset huomauttivat, ettei komissio käsitellyt väitettä, jonka mukaan 36 artiklaan ei voida vedota assosiaatiosopimuksen 8 ja 9 artiklan mukaisia velvoitteita koskevana asiaväitteenä. Tämän tueksi Marokon viranomaiset viittasivat EU:n ja Ukrainan väliseen puutavaran vientikieltoon liittyvään kahdenväliseen kiistaan EU:n ja Ukrainan assosiaatiosopimuksen asiaankuuluvista määräyksistä. (11)

(31)

Marokon viranomaisten mukaan ei myöskään ollut osoitettu, että komissio olisi oikeutettu toteuttamaan toimenpiteitä assosiaatiosopimuksen 36 artiklan 6 kohdan nojalla. Lopullisissa päätelmissä ei etenkään esitetä päätelmiä assosiaatiosopimuksen 36 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun tilanteen olemassaolosta eli siitä, että Marokon viranomaiset olisivat myöntäneet julkista tukea, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa. Marokon viranomaisten mukaan komissio ei tässä yhteydessä osoittanut, että GATT-sopimusta sovelletaan kyseisiin väitettyihin tukiohjelmiin. Missään GATT-sopimuksen määräyksissä ei määrätä mahdollisuudesta soveltaa tasoitustoimenpiteitä valtioiden rajat ylittäviin tukiin.

(32)

Marokon viranomaiset väittivät myös, että vaikka oletettaisiin, että 36 artiklan 1 kohdan c alakohdan kanssa yhteensopimattomia käytäntöjä oli harjoitettu, 36 artiklan 6 kohdan mukaan toimenpiteet voidaan toteuttaa, jos niihin sovelletaan GATT-sopimusta, ja että kyseistä kohtaa olisi tulkittava yhdenmukaisesti tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskevan II osaston määräysten kanssa. Koska tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskevassa II osastossa ei määrätä mahdollisuudesta ottaa kahdenvälisessä kaupassa käyttöön tullitariffeja tuetun tuonnin vuoksi, viittausta assosiaatiosopimuksen 36 artiklan 3 kohtaan ja GATT-sopimuksen mukaisiin toimenpiteisiin on tulkittava siten, että sillä tarkoitetaan ainoastaan WTO:n tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen III osassa tarkoitettujen oikeussuojakeinojen (neuvottelujen ja riitojenratkaisun) käyttöä eikä kyseisen sopimuksen V osaa (eli yksipuolisia tasoitustulleja).

(33)

Komissio oli asiasta eri mieltä. Toisin kuin Marokon viranomaiset väittivät, komissio perusti päätelmänsä johdanto-osan 12–15 kappaleessa esitettyihin erityisiin oikeudellisiin syihin. Marokon viranomaisten esittämät perustelut perustuvat valikoituihin lainauksiin komission päätelmissään esittämistä perusteluista, jotka on erotettu laajemmasta oikeudellisesta asiayhteydestään ja oikeudellisista perusteista.

(34)

Väitteestä, jonka mukaan assosiaatiosopimuksen 36 artiklaa ei voida käyttää asiaväitteenä myös EU:n ja Ukrainan välistä puutavaran vientikieltoa koskevan kahdenvälisen riidan perusteella, komissio totesi, että Marokon viranomaiset olivat samaa mieltä johdanto-osan 15 kappaleessa esitetystä komission tulkinnasta, jonka mukaan 36 artiklasta johtuvat riidat kuuluvat assosiaatiosopimuksen 86 artiklan soveltamisalaan toisin kuin 8 ja 9 artiklaa koskevat riidat, jotka kuuluvat riitojenratkaisusopimuksen soveltamisalaan. Komissio totesi lisäksi, että assosiaatiosopimuksen 36 artiklan 6 kohdan toisessa alakohdassa todetaan nimenomaisesti, että 36 artiklan 1 kohdan c alakohdan vastaisiin käytäntöihin, joihin tämän menettelyn kohteena olevat tuet kiistatta sisältyvät, voidaan soveltaa GATT-sopimuksen ja sen muiden asiaankuuluvien asiakirjojen mukaisesti hyväksyttyjä asianmukaisia toimenpiteitä. Kuten johdanto-osan 13 kappaleessa selvennetään, tämän menettelyn kohteena oleviin tukiin sovellettavat määräykset ovat GATT-sopimuksen VI artikla ja WTO:n tukia ja tasoitustulleja koskeva sopimus sellaisina kuin ne on saatettu osaksi EU:n lainsäädäntöä EU:n perusasetuksella. Se, että Marokon viranomaiset vetoavat EU:n ja Ukrainan kahdenväliseen riitaan, on oikeudellisesti merkityksetöntä paitsi näiden näkökohtien vuoksi myös siitä syystä, että kyseinen riita koskee erillistä EU:n ja Ukrainan välistä kahdenvälistä sopimusta, joka on paljon uudempi eikä sisällä 36 artiklan kaltaista määräystä, koska siinä on erillinen kaupan suojakeinoja koskeva 2 luku. EU:n ja Ukrainan väliseen sopimukseen sisältyy erityisiä kahdenvälisiä riitojenratkaisumenettelyjä koskevia sääntöjä, joita sovelletaan ainoastaan näiden osapuolten välillä. Vaikka sopimusten sisältämät tosiasialliset aineelliset ja menettelylliset säännöt olisivat täysin samat (mikä ei pidä paikkaansa), EU:n ja Ukrainan assosiaatiosopimuksen nojalla asetetun välimiespaneelin päätös olisi kuitenkin sitova vain näiden osapuolten välillä kulloisessakin asiayhteydessä. Kaikkien näiden syiden vuoksi komissio hylkäsi Marokon viranomaisten väitteen.

(35)

Mitä tulee Marokon viranomaisten väitteeseen, jonka mukaan komissio ei osoittanut assosiaatiosopimuksen 36 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun tilanteen olevan olemassa, komissio toisti johdanto-osan 13–15 kappaleessa esittämänsä päätelmät. Tämän menettelyn kohteena oleva tilanne kuuluu täysin 36 artiklan 1 kohdan c alakohdan soveltamisalaan, koska se koskee julkista tukea, joka on myönnetty erilaisina tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavina tukina, jotka vääristävät kilpailua ja aiheuttavat vahinkoa EU:n tuotannonalalle ja joihin sovelletaan selkeästi asiaa koskevia GATT-sopimuksen VI artiklan ja WTO:n tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen määräyksiä sekä EU:n perusasetuksen säännöksiä assosiaatiosopimuksen 36 artiklan 3 kohdan ja 36 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Lisäksi Marokon viranomaisten väite, jonka mukaan ”valtioiden rajat ylittävät tuet” eivät kuulu assosiaatiosopimuksen soveltamisalaan, koska niitä ei käsitellä GATT-sopimuksessa, on oikeudellisesti virheellinen, kuten käy ilmi 3.5 jaksossa esitetystä päätelmästä, jonka mukaan perusasetus mahdollistaa sen, että taloudellisen tuen katsotaan olevan jonkin muun WTO:n jäsenen myöntämää. Näin ollen tämä väite hylättiin.

(36)

Marokon viranomaisten väitteestä, jonka mukaan assosiaatiosopimuksen 36 artiklan 6 kohdan ja 36 artiklan 3 kohdan määräyksiä olisi luettava yhdessä tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskevan II osaston määräysten kanssa, komissio totesi, että nämä määräykset ovat erillisiä ja niitä sovelletaan erilaisiin tilanteisiin. Assosiaatiosopimuksen II osastossa käsitellään tavaroiden vapaata liikkuvuutta, ja teollisuustuotteiden liikkuvuutta koskevassa 8 ja 9 artiklassa kielletään uusien tullien tai vaikutukseltaan vastaavien maksujen käyttöönotto, kuten myös johdanto-osan 12 kappaleessa selitetään. Nämä määräykset vastaavat GATT-sopimuksen I–III artiklan tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskevia määräyksiä, joihin sisältyy vastaavia kieltoja, joihin sovelletaan tiettyjä periaatteita ja poikkeuksia. Assosiaatiosopimuksen 36 artikla kuuluu sitä vastoin IV osastoon ”Maksut, pääomat, kilpailu ja muut taloudelliset määräykset”, ja siinä käsitellään muun muassa julkisen tuen, myös tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavien tukien, aiheuttamaa kilpailun vääristymistä. Artiklassa käsitellyt tilanteet koskevat epäreilua kauppaa ja vääristynyttä taloudellista käyttäytymistä, jotka johtuvat jonkin osapuolen viranomaisten myöntämistä tuista. Sen vuoksi niihin sovelletaan GATT-sopimuksen VI artiklaa, WTO:n tukia ja tasoitustulleja koskevaa sopimusta ja EU:n perusasetuksia. Näitä erityisiä sääntöjä sovelletaan näihin nimenomaisiin tilanteisiin, jotka ovat erilaisia ja muodostavat poikkeuksen tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta. Väitteestä, jonka mukaan assosiaatiosopimuksen 36 artiklan 3 ja 6 kohdassa sallittaisiin ainoastaan WTO:n tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen V osan käyttö, voidaan todeta, että kyseisissä määräyksissä ei nimenomaisesti tai epäsuorasti rajoiteta GATT-sopimuksen asiaa koskevien sääntöjen ja GATT-sopimuksen määräysten täytäntöönpanoa koskevien sääntöjen, ei myöskään WTO:n tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen, soveltamisalaa. Myös tämä väite perustuu virheelliseen tulkintaan ja oletukseen assosiaatiosopimuksen II ja IV osaston määräysten välisestä vuorovaikutuksesta, kuten edellä on selitetty. Tämän perusteella Marokon viranomaisten väitteet hylättiin.

(37)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen toimittamissaan huomautuksissa Marokon viranomaiset huomauttivat, että komissio hylkäsi ilmoitusasiakirjassa virheellisesti suurimman osan Marokon viranomaisten väitteistä, joiden mukaan tutkimus oli pantu vireille laittomasti muun muassa siksi, että vahingollisesta tuetusta tuonnista ei ollut riittävästi näyttöä. Marokon viranomaisten mukaan komissio oli puolustanut kantaansa toistamalla vireillepanoasiakirjoissa esitetyt väitteet, jotka koskivat erityisesti tuettua tuontia koskevan näytön riittävyyttä asian vireille panemiseksi, tai yksinkertaisesti hylkäämällä oikeudelliset väitteet sillä perusteella, että komission ei tarvinnut suorittaa Marokon viranomaisten pyytämiä arviointeja vireillepanovaiheessa. Marokon viranomaiset huomauttavat, että komissio ei käsitellyt lainkaan useita keskeisiä väitteitä, kuten väitettä, jonka mukaan komissio oli vireillepanovaiheessa hyväksynyt valituksen tekijän riittämättömät ja paikkansapitämättömät tiedot tuontitavaroista perittävien tuontitullien ja arvonlisäveron muodossa myönnetyn tuen olemassaolosta. Tämä osoittaa Marokon viranomaisten mukaan, että komissio aloitti tutkimuksen ilman tarkkoja tietoja niiden ohjelmien laajuudesta, joita se aikoi tutkia.

(38)

Komissio on eri mieltä Marokon viranomaisten arvioinnista. Kuten edellä johdanto-osan 20–23 kappaleessa selostetaan, komissio esitti yleisten lausuntojen lisäksi myös konkreettisia esimerkkejä ja väitteitä, joilla se vastasi Marokon viranomaisten väitteisiin. Tuontitavaroista perittävien tuontitullien ja arvonlisäveron muodossa myönnettävien tukien erityiskysymyksestä komissio totesi, että Marokon viranomaisten alkuperäiset huomautukset koskivat ainoastaan sitä, että tuki ei väitetysti ollut erityistä. Tältä osin komissio viittaa valitukseen ja näytön riittävyyttä koskevaan muistioon, joissa tuodaan selkeästi esiin, että järjestelmää pidettiin erityisenä (muun muassa) laissa nro 19-94 ja 26 päivänä tammikuuta 1995 annetussa kuninkaan asetuksessa (dahir) nro 1-95-1 säädettyjen, yrityksen sijoittautumista erityistalousalueelle koskevien erityisten edellytysten perusteella. Järjestelmän erityisyys vahvistui edelleen tutkimuksen aikana, kuten jäljempänä 3.7 jaksossa todetaan.

(39)

Marokon viranomaiset katsoivat myös, että valituksen tiedot olivat vanhentuneita, koska ne olivat yli kuusi kuukautta vanhoja.

(40)

Komissio huomautti, että valitusten tutkimusajanjakso poikkeaa usein itse menettelyssä käytetystä tutkimusajanjaksosta, kun otetaan huomioon aika, joka kuluu valituksen tekemisestä tutkimuksen vireillepanoon. Perusasetuksessa ei aseteta mitään lakisääteisiä velvoitteita sille, miltä ajalta valituksessa esitettyjen tietojen on oltava, mutta siinä säädetään, että valitukseen on sisällyttävä tietoa, joka on kohtuudella valituksen tekijän käytettävissä. Komissio katsoi, että valituksessa esitetyt tiedot olivat riittävän tuoreita tutkimuksen vireille panemiseksi.

(41)

Lisäksi Marokon viranomaiset totesivat, ettei komissio kuullut niitä tutkimuksen aikana paljastuneista uusista tukiohjelmista ja että tämä oli vastoin WTO:n tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen 13 artiklan 2 kohtaa. Marokon viranomaisille ei näin ollen ilmoitettu eikä annettu mahdollisuutta keskustella komission aikomuksesta soveltaa tasoitustoimenpiteitä tiettyjen yhteisöjen Dika Morocco Africa SA:lle, jäljempänä ’DMA’, väitetysti myöntämään etuuskohteluun perustuvaan rahoitukseen.

(42)

Kiinan viranomaisten esiin tuomat väitetyt uudet tukijärjestelmät koskevat tukia, joita DMA sai Marokon ja Kiinan viranomaisten kahdenvälisen yhteistyön puitteissa. Sitä, että tällaisia tukia voitiin myöntää etuuskohteluun perustuvana rahoituksena, korostettiin jo ennen vireillepanoa valituksen D.3 jaksossa sekä näytön riittävyyttä koskevan muistion 4.2 jaksossa. Näin ollen tutkimuksen aikana ei ilmennyt uusia järjestelmiä, jotka olisivat edellyttäneet Marokon viranomaisten kuulemista uudelleen. Marokon ja Kiinan viranomaisten kahdenvälisen yhteistyön puitteissa saatuja tukia käsiteltiin joka tapauksessa kyselylomakkeissa, puutteita koskevassa menettelyssä ja Marokon viranomaisten luona tehdyllä tarkastuskäynnillä. Näin ollen Marokon viranomaisilla oli runsaasti mahdollisuuksia ottaa nämä seikat esille myös tutkimuksen aikana. Sen vuoksi nämä väitteet hylättiin.

(43)

DMA väitti lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että komissio aiheutti Dicastal-konsernille kohtuuttoman rasitteen laajentamalla tutkimuksen kohteena olevien tukiohjelmien piiriä ja lisäämällä niiden etuyhteydessä olevien yritysten määrää, joita pyydettiin toimittamaan tietoja, sekä asettamalla kyselylomakevastauksille lyhyet määräajat. DMA:n mukaan komissio rikkoi WTO:n tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen 12 artiklan 1 kohtaa, 12 artiklan 1 kohdan 1 alakohtaa ja 12 artiklan 8 kohtaa.

(44)

Komissio hylkäsi tämän väitteen. Yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien kyselylomakkeessa määriteltiin selkeästi ne vientiä harjoittavaan tuottajaan etuyhteydessä olevat yritykset, joiden piti vastata kyselylomakkeen tiettyihin kohtiin. Vaatimus koski muun muassa etuyhteydessä olevia yrityksiä, jotka osallistuivat käyttöomaisuuden, tuotantopanosten, pääoman, lainojen, takausten tai muunlaisen rahoituksen tarjoamiseen vientiä harjoittavalle tuottajalle sekä maan ostamiseen tai vuokraamiseen. Vastaus oli määrä toimittaa 30 päivän kuluessa siitä, kun komissio ilmoitti osapuolille luopuneensa vientiä harjoittavien tuottajien otannasta perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan, jolla pannaan täytäntöön WTO:n tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen 12 artiklan 1 kohdan 1 alakohta, mukaisesti. Lisäksi Dicastal-konsernille annettua määräaikaa pidennettiin runsaasti asianmukaisesti perustellun pyynnön perusteella. Konserni toimitti kuitenkin vain osittaiset kyselyvastaukset joidenkin edellä mainittuun toimintaan osallistuneiden etuyhteydessä olevien yritysten osalta. Komissiolle toimitettiin pyydetyt tiedot vasta useiden puutteita koskevien pyyntöjen jälkeen. Komissio ei luonnollisestikaan myöntänyt 30 päivän lisäaikaa puutteita koskeviin pyyntöihin annettaville vastauksille, koska Dicastal-konsernin yrityksille oli jo annettu riittävästi aikaa vastata kyselylomakkeeseen alkuperäisellä vastauksella. Näin ollen komissio ei laajentanut niiden yritysten piiriä, joita pyydettiin vastaamaan kyselylomakkeeseen, eikä antanut konserniyrityksille lyhyitä määräaikoja niiden vastauksia varten.

(45)

Kuten johdanto-osan 42 kappaleessa selostetaan, komissio tutki valituksessa ja näytön riittävyyttä koskevassa muistiossa mainittuja tukijärjestelmiä. Sen vuoksi komissio katsoi, ettei se aiheuttanut Dicastal-konsernille lisärasitetta.

(46)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 27 artiklan mukaisesti.

(47)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli valinnut alustavasti unionin tuottajien otoksen. Se valitsi otoksen samankaltaisen tuotteen tuotanto- ja myyntimäärän perusteella unionissa tutkimusajanjaksolla. Myös maantieteellinen jakauma otettiin huomioon. Otokseen valittiin kolme unionin tuottajaa. Otokseen valittujen unionin tuottajien osuus arvioidusta unionin kokonaistuotantomäärästä oli 27 prosenttia. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta.

(48)

Valituksen tekijältä saatiin alustavaa otosta koskevia huomautuksia. Analysoituaan saadut huomautukset komissio totesi, että yksi alustavaan otokseen valituista yrityksistä ei ollut samankaltaisen tuotteen tuottaja. Tästä syystä komissio päätti muuttaa otosta.

(49)

Komissio valitsi lopullisen otoksen perusasetuksen 27 artiklan mukaisesti. Valintaperusteena käytettiin yritysten edustavuutta samankaltaisen tuotteen tuotantomäärän osalta unionissa 1 päivän tammikuuta 2023 ja 31 päivän joulukuuta 2023 välisenä aikana. Unionin tuottajien lopullisen otoksen osuus samankaltaisen tuotteen tiedossa olevien unionin tuottajien kokonaistuotantomäärästä oli yli 22 prosenttia ja samankaltaisen tuotteen arvioidusta EU:n kokonaismyynnin arvosta 24 prosenttia, ja myös sen maantieteellinen jakauma oli hyvä. Lopullinen otos on unionin tuotannonalaa edustava.

(50)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot.

(51)

Yksikään tiedossa olleista etuyhteydettömistä tuojista ei toimittanut pyydettyjä tietoja eikä suostunut osallistumaan otokseen.

(52)

Päättääkseen otannan tarpeellisuudesta ja valitakseen tarvittaessa otoksen komissio pyysi kaikkia Marokossa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa pyydetyt tiedot. Lisäksi komissio pyysi Marokon kuningaskunnan Euroopan unionissa olevaa edustustoa ilmoittamaan muista mahdollisista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyden niihin.

(53)

Kaksi asianomaisessa maassa toimivaa vientiä harjoittavaa tuottajaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Vastausten vähäisen määrän vuoksi komissio päätti, ettei otanta ollut tarpeen.

(54)

Yksikään Marokossa toimivista vientiä harjoittavista tuottajista ei pyytänyt perusasetuksen 27 artiklan 3 kohdan mukaista yksilöllistä tarkastelua.

(55)

Komissio lähetti kyselylomakkeet otokseen valituille kolmelle unionin tuottajalle, valituksen tekijälle, kolmelle tiedossa olevalle käyttäjälle ja kahdelle vientiä harjoittavalle tuottajalle. Samat kyselylomakkeet asetettiin saataville verkossa (12) vireillepanopäivänä.

(56)

Komissio lähetti kyselylomakkeen Marokon viranomaisille.

(57)

Marokon viranomaisille lähetetty kyselylomake sisälsi erityisiä kyselylomakkeita i) valtion varoista, joilla tuetaan tutkimuksen kohteena olevia vientiä harjoittavia tuottajia, erityisesti Hassan II -rahastosta ja teollisuuden kehittämis- ja investointirahastosta, ii) rahoituslaitoksista, jotka myönsivät lainoja tai vientiluottoja tutkimuksen kohteena oleville vientiä harjoittaville tuottajille, ja iii) teollisuuden vauhdittamisalueista, joilla tutkimuksen kohteena olevat vientiä harjoittavat tuottajat sijaitsevat.

(58)

Marokon viranomaisia pyydettiin keräämään näiden yhteisöjen vastaukset ja lähettämään ne komissiolle.

(59)

Komissio sai vastauksia vientiä harjoittavilta tuottajilta, otokseen valituilta kolmelta unionin tuottajalta, kolmelta käyttäjältä ja Marokon viranomaisilta.

(60)

Vientiä harjoittavien tuottajien ja Marokon viranomaisten toimittamat kyselyvastaukset eivät sisältäneet kaikkia kyselylomakkeessa pyydettyjä tietoja. Komissio pyysi puuttuvia tietoja vientiä harjoittaville tuottajille ja Marokon viranomaisille osoitetuilla puutteita koskevilla kirjeillä.

(61)

Komissio hankki ja ristiintarkisti kaikki tuen, siitä johtuvan vahingon ja unionin edun määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perusasetuksen 28 artiklan soveltamista. Perusasetuksen 26 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

Vientiä harjoittavat tuottajat ja niihin etuyhteydessä olevat yritykset Marokossa ja Kiinan kansantasavallassa, jäljempänä ’Kiina’:

Käyttäjät

(62)

Tukia ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta 2023 ja 31 päivän joulukuuta 2023 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2020 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen jakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(63)

Komissio ilmoitti 18 päivänä lokakuuta 2024 perusasetuksen 12 artiklan mukaisesti asianomaisille osapuolille, että se aikoi olla ottamatta käyttöön väliaikaisia toimenpiteitä ja jatkaa tutkimusta.

(64)

Komissio jatkoi lopullisia päätelmiään varten tarpeellisina pitämiensä tietojen hankkimista ja tarkistamista.

(65)

EUWA ilmoitti komissiolle vastauksena komission päätökseen olla ottamatta käyttöön väliaikaisia toimenpiteitä, että se piti kyseistä päätöstä valitettavana. (13) EUWA pyysi huomautuksissaan komissiota ottamaan tasoitustullit käyttöön taannehtivasti perusasetuksen 16 artiklan perusteella, luonnollisesti sillä edellytyksellä, että komission tutkimuksessa todetaan tasoitustullien olevan perusteltuja.

(66)

Komissio pani pyynnön merkille mutta hylkäsi sen, koska taannehtivalle käyttöönotolle perusasetuksen 16 artiklassa asetetut edellytykset eivät täyttyneet etenkään siksi, että kirjaamista ei tässä tapauksessa tapahtunut eikä väliaikaisia tulleja ollut otettu käyttöön.

(67)

Komissio ilmoitti kaikille osapuolille 23 päivänä tammikuuta 2025 niistä olennaisista tosiseikoista ja päätelmistä, joiden perusteella se aikoi ottaa käyttöön lopullisen tasoitustullin tarkasteltavana oleva tuotteen tuonnissa, jäljempänä ’lopullisten päätelmien ilmoittaminen’. Kaikille osapuolille asetettiin määräaika huomautusten esittämiselle tästä ilmoituksesta. Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia tutkimuksen vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(68)

Marokon viranomaiset pyysivät 29 päivänä tammikuuta 2025 kuulemismenettelystä vastaavaa neuvonantajaa käsittelemään tiettyjä väitetysti luottamuksellisia tietoja, jotka ovat peräisin Marokon viranomaisilta mutta joita ei ole toimitettu virallisesti asiakirja-aineistoon. Tämä koski erityisesti Marokon kuningaskunnan hallituksen ja Kiinan kansantasavallan hallituksen välistä täytäntöönpanosuunnitelmaa uusi silkkitie -aloitteen yhteiseksi kehittämiseksi, jäljempänä ’uusi silkkitie -aloitteen täytäntöönpanosuunnitelma’. Vaikka asiakirja asetettiin kaupan suojatoimista vastaavien yksiköiden saataville, joskin epävirallisesti, niiden paikan päällä tekemän tarkastuskäynnin aikana, Marokon viranomaiset väittivät, että asiakirjaan oli tarkoitus tutustua ainoastaan paikan päällä eikä sitä olisi saanut ottaa mukaan ja toimittaa Brysseliin, koska tämä rikkoo kyseisten tietojen luottamuksellisuutta.

(69)

Tämän perusteella kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja suositteli seuraavaa toimintatapaa: ”Kaupan suojatoimista vastaavien yksiköiden olisi poistettava kaikki viittaukset kyseisiin tietoihin kaikkien asianomaisten osapuolten saatavilla olevasta yleisestä ilmoitusasiakirjasta vetämällä tämänhetkinen yleinen ilmoitusasiakirja takaisin ja korvaamalla se uudella versiolla, jossa kunnioitetaan asianmukaisesti Marokon hallituksen oikeutta luottamuksellisuuteen, sekä pyytämällä kaikkia menettelyn asianomaisia osapuolia poistamaan yleisen ilmoitusasiakirjan aiempi versio. Kaupan suojatoimista vastaavien yksiköiden olisi myös tuhottava tarkastusraportin liitteessä 12 a olevat otteet uusi silkkitie -aloitetta koskevasta täytäntöönpanosuunnitelmasta ja jätettävä liite huomiotta tutkimuksen asiakirja-aineiston osana.”

(70)

Uusi silkkitie -aloitteen täytäntöönpanosuunnitelman väitetyn luottamuksellisuuden osalta komissio muistutti, että perusasetuksen 29 artiklan mukaan luottamuksellisina toimitettuja tietoja on käsiteltävä luottamuksellisina, jos tähän on pätevä syy. Komissio huomautti kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan katsoneen, että tällainen pätevä syy oli osoitettu ja että sen vuoksi yleinen ilmoitusasiakirja olisi poistettava kaikista tiedoista, joita olisi käsiteltävä luottamuksellisesti. Komissio tarkisti yleistä ilmoitusasiakirjaa tämän mukaisesti.

(71)

Mitä tulee suositukseen hävittää tarkastusraportin liitteeseen 12 a sisältyvät uusi silkkitie -aloitteen täytäntöönpanosuunnitelman otteet ja jättää liite huomiotta tutkimuksen asiakirja-aineiston osana, komissio totesi olevan kiistatonta, että kyseinen asiakirja asetettiin komission yksiköiden saataville Marokon viranomaisten toimitiloihin tehdyn tarkastuskäynnin aikana. On myös kiistatonta, että Marokon viranomaiset viittasivat 28 artiklan mukaisesta kirjeestä toimittamissaan huomautuksissa nimenomaisesti siihen, että komission yksiköt olivat saaneet mahdollisuuden tutustua tähän asiakirjaan tarkistaakseen sen sisällön ja merkityksen tarkasteltavana olevan tutkimuksen kannalta, kuten myös jäljempänä johdanto-osan 94 kappaleessa selostetaan. Vaikka tarkastusraportin liitteessä 12 a suojattaisiin täysin paikan päällä saatujen tietojen luottamuksellisuus ja vaikka paljastamalla tiedot ainoastaan Marokon viranomaisille olisi myös saavutettu täydellinen luottamuksellisuuden suoja, komissio kuitenkin tuhosi liitteen ja jätti sen huomiotta asiakirja-aineiston osana.

(72)

Näin ollen komissio totesi, että Marokon viranomaisten yritykset poistaa luottamukselliset otteet asiakirjasta, joka asetettiin komission yksiköiden saataville luottamuksellisesti, katsottiin perusasetuksen 28 artiklassa tarkoitetuksi kieltäytymiseksi antamasta tietoja tai toimittamasta niitä tai yritykseksi vaikeuttaa tutkimusta.

(73)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen yhteistyössä toimineet Marokossa toimivat vientiä harjoittavat tuottajat, Marokon viranomaiset, Euroopan autonvalmistajien yhdistys, jäljempänä ’ACEA’, ja valituksen tekijä toimittivat huomautuksia. Myös Marokon viranomaiset ja DMA pyysivät kuulemisia komission kanssa.

(74)

Marokon viranomaiset väittivät tältä osin, ettei komissio antanut asianomaisille osapuolille todellista mahdollisuutta esittää huomautuksia lopullisista päätelmistä, ja viittasi erityisesti huomautusten toimittamiselle asetetun määräajan pidentämistä koskevan Marokon viranomaisten pyynnön hylkäämiseen ja vain yhden päivän lisäajan myöntämiseen, mikä on väitetysti WTO:n tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen 12 artiklan 1 kohdan vastaista, ja että komissio on estänyt Marokon viranomaisia toimittamasta kirjallisesti komissiolle kaikki todisteet, joita Marokon viranomaiset pitivät merkityksellisinä ilmoitusasiakirjassa käsiteltyjen eri seikkojen kannalta.

(75)

Komissio oli asiasta eri mieltä. Komissio muistutti, että osapuolten huomautusten esittämiselle asetettu määräaika vahvistettiin perusasetuksen 30 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Komissio huomautti lisäksi, että vireillepanoilmoituksen 9 kohdan mukaan määräaikoja voidaan pidentää ainoastaan poikkeuksellisissa olosuhteissa ja hyvästä syystä. Näissä tapauksissa määräaikoja voidaan pidentää enintään kolmella päivällä. Marokon viranomaiset eivät osoittaneet, että tilanteeseen liittyi tällaisia poikkeuksellisia olosuhteita. Komissio katsoi myös, että pyyntö esitettiin hyvin myöhäisessä menettelyn vaiheessa ja että jos pyydetty pidennys olisi myönnetty kokonaisuudessaan, se olisi tästä syystä vaarantanut menettelyn oikea-aikaisen päätökseen saattamisen. Komissio kuitenkin suostui pidentämään huomautusten esittämiselle asetettua määräaikaa. Näin ollen tämä väite hylättiin.

(76)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen DMA väitti, että komissio rikkoi WTO:n tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen 12 artiklan 4 kohtaa, kun se luovutti Dicastal-konsernia koskevia luottamuksellisia tietoja. Tältä osin yritys muistutti 24 päivänä tammikuuta 2025 toimittamistaan huomautuksista, joissa se pyysi useiden yleiseen ilmoitusasiakirjaan sisältyvien tietojen luottamuksellista käsittelyä.

(77)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen DMA huomautti komissiolle, että tietyt luottamukselliset tiedot oli sisällytetty yleiseen ilmoitusasiakirjaan. Komissio tutki tämän väitteen nopeasti ja muutti yleistä ilmoitusasiakirjaa luottamuksellisten tietojen suojaamiseksi perusasetuksen 29 artiklan mukaisesti. Tämän jälkeen komissio ilmoitti pikaisesti asianomaisille osapuolille, että uusi yleinen ilmoitusasiakirja oli lähetetty, ja pyysi näitä osapuolia tuhoamaan asiakirjan aiemman version.

(78)

Lisäksi DMA väitti, että komissio rikkoi WTO:n tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen 22 artiklan 5 kohtaa käyttäessään seuraavia tietoja, joille ei ollut perusteita tutkimuksen asiakirja-aineistossa: a) vertailutiedot lainoista, b) OECD:n Marokolle antama maakohtainen riskiluokitus, c) Wisdomin omistajan osoite, d) alaviitteissä olevat verkkolinkit asiakirjoihin, joihin DMA:lla ja siihen etuyhteydessä olevilla yrityksillä ei ollut pääsyä.

(79)

Komissio oli asiasta eri mieltä. Lainoja koskevat vertailutiedot ja OECD:n maakohtainen riskiluokitus ilmoitettiin asianomaiselle osapuolelle yrityskohtaisten päätelmien yhteydessä. Wisdomin omistajan osoite on julkisesti saatavilla oleva tieto, joka on saatavilla Hongkongin yritysrekisteristä (14) pientä maksua vastaan. Alaviitteissä mainitut asiakirjat asetettiin saataville tutkimuksen avoimessa asiakirja-aineistossa lopullisten päätelmien ilmoittamispäivänä. Muut asiakirjat, joita komissio käytti asianomaisten osapuolten huomautusten käsittelemiseksi, sekä Marokon viranomaisten valitus johdanto-osan 68 kappaleessa selostetusta luottamuksellisten tietojen julkistamisesta, asetettiin saataville avoimessa asiakirja-aineistossa sen jälkeen, kun huomautukset lopullisista päätelmistä oli saatu. Pääsy tiettyihin lähteisiin (verkkolinkkeihin) oli todella rajoitettu maantieteellisesti Kiinasta peräisin oleviin IP-osoitteisiin. Näissä tapauksissa Kiinassa sijaitsevat Dicastal-konsernin yritykset pystyivät kuitenkin käyttämään näitä tietolähteitä. Kyseiset tiedot sisältyivät joka tapauksessa 23 päivänä tammikuuta 2025 luovutettuun asiakirjakokonaisuuteen.

(80)

DMA väitti lisäksi, että komissio rikkoi 22 artiklan 5 kohtaa myös jättämällä käsittelemättä Dicastal-konsernin a) vastauksen ensimmäiseen 28 artiklan mukaiseen kirjeeseen (ks. johdanto-osan 110 kappale) ja b) Changsha Dicastalin rahoituslähdettä koskevat huomautukset.

(81)

Komissio oli asiasta eri mieltä. Komissio käsitteli Dicastal-konsernin vastausta ensimmäiseen 28 artiklan mukaiseen kirjeeseen jäljempänä johdanto-osan 280–305 kappaleessa, ja tämä oli sisältynyt jo yleiseen ilmoitusasiakirjaan. Changsha Dicastalin rahoituslähteitä koskevissa huomautuksissa Dicastal-konserni pyrki osoittamaan, että Changsha Dicastal ei ollut saanut Kiinan viranomaisilta mitään avustuksia eikä kiinalaisilta pankeilta tai rahoituslaitoksilta eikä CITIC Dicastalilta mitään lainoja, joita olisi voitu käyttää sen Marokkoon tekemän investoinnin rahoittamiseen. Komissio ei kiistänyt näitä väitteitä. Sen sijaan komissio käsitteli kysymystä siitä, rahoittiko CITIC Dicastal Changsha Dicastalia hankkiakseen varoja Marokkoon tehtävään investointiin, johdanto-osan 221, 257, 259 ja 371 kappaleessa.

(82)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen ACEA, DMA ja Marokon viranomaiset väittivät, että niiden puolustautumisoikeuksia ei ollut varmistettu, koska otokseen valittujen unionin tuottajien ei-luottamuksellisten kyselylomakevastausten tietyistä rajallisista osa-alueista ei toimitettu mielekästä tiivistelmää. Ne väittivät myös, että komission tarkastusraporttien ei-luottamuksellisissa versioissa ei myöskään varmistettu niiden puolustautumisoikeuksia.

(83)

Komissio totesi, että nämä osapuolet eivät olleet missään menettelyn varhaisessa vaiheessa esittäneet huomautuksia otokseen valittujen unionin tuottajien ei-luottamuksellisten kyselylomakevastausten laadusta. Ne eivät myöskään tarkentaneet, mitä puolustautumisoikeuksia otokseen valittujen unionin tuottajien vastausten ja tarkastusraporttien ei-luottamuksellisissa versioissa ei varmistettu ja miten tämä tapahtui. Lisäksi ne eivät pyytäneet, että luottamuksellisina toimitetut tiedot jätettäisiin huomiotta väitettyjen puuttuvien ei-luottamuksellisten tiivistelmien vuoksi. Tämän vuoksi nämä väitteet hylättiin.

(84)

Tarkasteltavana ovat HS-nimikkeisiin 8701 –8705 kuuluviin moottoriajoneuvoihin tarkoitetut Marokosta peräisin olevat alumiinista valmistetut pyörät, myös lisälaitteilla tai renkailla varustetut, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 8708 70 10 ja ex 8708 70 50 (Taric-koodit 8708 70 10 15, 8708 70 10 50, 8708 70 50 15 ja 8708 70 50 50), jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’.

(85)

Alumiinipyöriä myydään unionissa perinteisesti kahden jakelukanavan kautta: alkuperäisten laitevalmistajien markkinoille, jäljempänä ’OEM-markkinat’, jotka muodostuvat pääasiassa autonvalmistajista, ja jälkimarkkinoille, joihin kuuluvat esimerkiksi jakelijat, vähittäismyyjät ja korjaamot. Marokosta peräisin olevaa tarkasteltavana olevaa tuotetta myytiin tarkastelujaksolla yksinomaan OEM-markkinoille. OEM-markkinoilla autonvalmistajat järjestävät alumiinipyöriä koskevia tarjouskilpailuja ja osallistuvat usein tuotemerkkeihinsä liittyvien uusien pyörien kehitystyöhön. Sekä unionin tuottajat että marokkolaiset viejät voivat kilpailla samoissa tarjouskilpailuissa.

(86)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset:

(87)

Komissio päätti tässä vaiheessa, että kyseiset tuotteet ovat näin ollen perusasetuksen 2 artiklan c alakohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(88)

Valitukseen, vireillepanoilmoitukseen ja komission kyselylomakkeisiin saatuihin vastauksiin sisältyvien tietojen perusteella tutkittiin seuraavia väitettyjä Marokon viranomaisten myöntämiä tukia:

(89)

Komissio tutki, koituiko kyseisistä tuista vientiä harjoittaville tuottajille etua joko rahallisesti tai luontoisetuna perusasetuksen 4 artiklan määritelmän mukaisesti.

(90)

Komissio pyysi kyselylomakkeessa, puutteista ilmoittavassa kirjeessä ja tarkastuskäynnin aikana Marokon viranomaisia toimittamaan tiettyjä tietoja Kiinan ja Marokon kahdenvälisestä yhteistyöstä. Nämä tietopyynnöt sisälsivät kysymyksiä muun muassa oikeudellisista ja institutionaalisista puitteista sekä Kiinan ja Marokon hallitustenvälisistä sopimuksista.

(91)

Kyselylomakkeessa ja puutteita koskevassa kirjeessä Marokon viranomaisia pyydettiin erityisesti toimittamaan luettelo Marokon viranomaisten ja Kiinan viranomaisten kahdenvälistä yhteistyötä koskevista asiakirjoista ja sopimuksista. Marokon viranomaiset eivät kuitenkaan toimittaneet näitä asiakirjoja. Sen sijaan ne asettivat vain yhden näistä sopimuksista, joka oli tehty vuonna 2022, saataville tutustuttavaksi paikan päällä. Lisäksi komissiolta puuttui asiakirjoja, jotka liittyvät toimitettujen sopimusten täytäntöönpanoon sekä Kiinan viranomaisten ja Marokon viranomaisten tältä osin käyttöön ottamiin kuulemismekanismeihin. Nämä mekanismit koskivat muun muassa uusi silkkitie -aloitteen täytäntöönpanosuunnitelman mukaisia yhteishankkeita, joihin sisältyi CITIC Dicastalin toiminta Marokossa.

(92)

Komissiolla ei myöskään ollut mahdollisuutta keskustella ulkoasiainministeriön – joka oli kyseisten sopimusten neuvottelemisesta, allekirjoittamisesta ja seurannasta vastaava hallituksen yksikkö – edustajien kanssa pyydettyjen asiakirjojen sisällöstä eikä kontekstista Marokon viranomaisten luokse tehdyn tarkastuskäynnin aikana.

(93)

Kyselylomakkeessa ja Marokon viranomaisille osoitetussa puutteita koskevassa kirjeessä esitetystä pyynnöstä huolimatta Marokon viranomaiset eivät myöskään toimittaneet autoteollisuuden toimijoiden tukemisesta ja auttamisesta vuonna 2015 tehtyä puitesopimusta. Tämä sopimus allekirjoitettiin Marokon viranomaisten ja Marokon pankkisektorin edustajien välillä. Yksi pankkisektorin edustajista oli AttijariWafa Bank, joka myönsi lainan yhdelle vientiä harjoittavalle tuottajalle.

(94)

Vastauksessaan 28 artiklan mukaiseen kirjeeseen Marokon viranomaiset toimittivat AttijariWafa Bankin kanssa vuonna 2015 tehdyn puitesopimuksen. Marokon viranomaiset korostivat, että ne olivat toimittaneet tarkastuskäynnin yhteydessä myös Kiinan valtion vientitakuulaitoksen ja Marokon ulkomaankauppapankin välisen yhteistyösopimuksen sekä tulostetun kappaleen 5 päivänä tammikuuta 2022 hyväksytystä Marokon kuningaskunnan hallituksen ja Kiinan kansantasavallan hallituksen välisestä täytäntöönpanosuunnitelmasta uusi silkkitie -aloitteen yhteiseksi kehittämiseksi, jäljempänä ’uusi silkkitie -aloitteen täytäntöönpanosuunnitelma’, ja selvensivät, että koska tämä suunnitelma allekirjoitettiin useita vuosia CITIC Dicastalin tekemän investoinnin päättymisen jälkeen, sillä ei ollut merkitystä tutkimuksen kannalta. Marokon viranomaiset väittivät myös, että yhdessäkään näistä asiakirjoista ei viitattu Marokon viranomaisten ja Kiinan viranomaisten väliseen alumiinipyörien tuotantoa tai DMA:ta koskevaan yhteistyöhön, joten ne eivät olleet tarpeellisia tietoja komission tutkimusta varten.

(95)

Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan suosituksen osalta komissio toteaa, että Marokon viranomaiset kieltäytyivät toimittamasta uusi silkkitie -aloitteen täytäntöönpanosuunnitelmaa, joten se ei sisälly asiakirja-aineistoon, kuten johdanto-osan 70 kappaleessa todetaan.

(96)

Kuten edellä johdanto-osan 72 kappaleessa selostetaan, Marokon viranomaiset yrittivät poistaa uusi silkkitie -aloitteen täytäntöönpanosuunnitelman otteet luottamuksellisesta asiakirja-aineistosta komission lopullisten päätelmien julkistamisen jälkeen. Tällainen käyttäytyminen vahvistaa, että jos Marokon viranomaisten hallussa oleva riidanalainen asiakirja olisi toimitettu asianmukaisesti, kuten pyydettiin, se tukisi komission tekemiä päätelmiä.

(97)

Komissio totesikin julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella, että uusi silkkitie -aloitteen täytäntöönpanosuunnitelmassa viitataan vuonna 2017 tehtyyn Kiinan kansantasavallan hallituksen ja Marokon kuningaskunnan hallituksen väliseen yhteisymmärryspöytäkirjaan silkkitien talousvyöhykkeen ja 21. vuosisadan merisilkkitien yhteisestä edistämisestä, jäljempänä ’uusi silkkitie -aloitetta koskeva yhteisymmärryspöytäkirja’ (15), sekä Marokon ja Kiinan välisen strategisen kumppanuuden perustamista koskevaan yhteiseen julkilausumaan, jossa mainitaan myös Marokon kuninkaan Mohammed VI:n ja Kiinan presidentin Xi Jinpingin välinen valtiovierailu toukokuussa 2016 (16). Marokon viranomaiset eivät toimittaneet näitäkään asiakirjoja. Sen vuoksi komissio katsoi käytettävissä olevien tietojen perusteella, että toisin kuin Marokon viranomaiset väittävät, uusi silkkitie -aloitteen täytäntöönpanosuunnitelman teksti sisältää komission tässä tutkimuksessa tekemän arvioinnin kannalta merkityksellisiä tietoja. Koska Marokon viranomaiset eivät toimittaneet uusi silkkitie -aloitetta koskevaa yhteisymmärryspöytäkirjaa ja useita muita kahdenvälistä yhteistyötä koskevia asiakirjoja, komissio käytti perusasetuksen 28 artiklan perusteella käytettävissä olevia tietoja päätelmiensä tekemiseen.

(98)

Uusi silkkitie -aloitteen täytäntöönpanosuunnitelman sisällön osalta Marokon viranomaiset väittivät osoittaneensa tämän suunnitelman todistavan, että kyseinen asiakirja ei kata DMA:n Marokossa toteuttamaa hanketta ja että asiakirja oli joka tapauksessa merkityksetön, koska se allekirjoitettiin sen jälkeen, kun DMA:n Marokossa toteuttama hanke oli saatettu päätökseen, kuten johdanto-osan 94 kappaleessa selitetään. Perusasetuksen 28 artiklan säännösten ja johdanto-osan 96 kappaleessa esitettyjen päätelmien perusteella komissio päätyi päinvastaiseen päätelmään. Komissio katsoi erityisesti niiden olosuhteiden perusteella, joissa uusi silkkitie -aloitteen täytäntöönpanosuunnitelma toimitettiin ja sitten vedettiin takaisin, että kyseinen asiakirja kattoi DMA:n Marokossa toteuttaman hankkeen ja että se oli merkityksellinen tämän hankkeen arvioinnin kannalta, vaikka se oli allekirjoitettu vasta hankkeen jälkeen, koska Marokon viranomaiset eivät olisi yrittäneet poistaa asiakirjaa asiakirja-aineistosta sen jälkeen, kun asiakirjaa oli arvioitu lopullisissa päätelmissä, ellei se olisi sisältänyt tietoja, jotka vahvistaisivat nämä seikat. Myös johdanto-osan 97 kappaleessa esitetty lisänäyttö ja päätelmät vahvistavat tämän.

(99)

Marokon viranomaiset katsoivat myös, että komission olisi pitänyt tutkimuksensa aluksi lähettää kyselylomake Kiinan viranomaisille ja tarkastaa se myöhemmin paikan päällä Kiinassa eikä ainoastaan lähettää kyselylomake Marokon viranomaisille. Koska komissio ei ollut lähettänyt kyselylomaketta Kiinan viranomaisille eikä pyytänyt näitä toimittamaan mitään tämän tutkimuksen kannalta hyödyllisiä tietoja, Marokon viranomaiset eivät katsoneet voivansa paljastaa yksipuolisesti Kiinan viranomaisten kanssa allekirjoittamiaan luottamuksellisia sopimuksia.

(100)

Komissio on eri mieltä Marokon viranomaisten väitteistä. Kuten edellä johdanto-osan 6 kappaleessa korostettiin, komissio kehotti tutkimuksen alussa Kiinan viranomaisia ilmoittautumaan ja toimimaan yhteistyössä tutkimuksessa. Kiinan viranomaiset eivät kuitenkaan ilmoittautuneet eivätkä pyytäneet, että niitä pidettäisiin asianomaisena osapuolena, vaan ne päättivät olla toimimatta yhteistyössä tutkimuksessa. Tästä syystä väite hylättiin.

(101)

Lisäksi Marokon viranomaisten mukaan toissijaisten lähteiden perusteella ei voida osoittaa, että Marokon viranomaiset sallivat eri syistä DMA:n saada väitetystä Kiinan viranomaisten ja Marokon viranomaisten välisestä kahdenvälisestä yhteistyöstä johtuvaa kolmannen maan myöntämää rahoitustukea. Tämä huomautus liittyy komission tutkimuksen päätelmien arviointiin eikä niinkään tarvittavien tietojen toimittamiseen perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti, joten sitä käsitellään jäljempänä 3.4 ja 3.5 jaksossa esitetyissä komission yksityiskohtaisissa perusteluissa.

(102)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa Marokon viranomaiset väittivät toimittaneensa komissiolle riittävästi ”tarvittavia” tietoja siitä, että Marokon ja Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä Marokossa tapahtuvan alumiinipyörien tuotannon osalta. Marokon viranomaiset väittivät, että yksikään komission pyytämistä asiakirjoista ei sisältänyt tietoja, joilla olisi ollut merkitystä tämän tutkimuksen kannalta. Marokon viranomaiset painottivat, että ne eivät olleet koskaan maininneet uusi silkkitie -aloitetta CITIC Dicastalin Marokkoon tekemien investointien ehtona tai syynä. Ei myöskään ollut mitään Marokon viranomaisten laatimaa asiakirjaa, joka olisi osoittanut, että Marokon viranomaiset pyrkivät saamaan Kiinan uusi silkkitie -aloitteen puitteissa myöntämiä tukia CITIC Dicastalin Marokkoon tekemälle investoinnille. Koska Marokon viranomaiset eivät ottaneet uusi silkkitie -aloitetta huomioon CITIC Dicastalin Marokkoon tekemän investoinnin yhteydessä, ne eivät olleet velvollisia luovuttamaan komissiolle mitään ehdottoman luottamuksellisia tietoja, jotka liittyivät muuhun Marokon ja Kiinan viranomaisten väliseen yhteistyöhön. Koska tällaiset tiedot eivät kuulu tämän tutkimuksen piiriin, Marokon viranomaiset katsovat, että pyydetyt tiedot eivät olleet tutkimuksen kannalta ”tarpeellisia”, minkä vuoksi näiden tietojen toimittamatta jättäminen ei johtanut siihen, ettei näyttöä ollut saatavilla.

(103)

Lisäksi Marokon viranomaiset väittivät, ettei komissio voinut soveltaa perusasetuksen 28 artiklaa, koska se ei lähettänyt kyselylomaketta Kiinan viranomaisille. Marokon viranomaisten mukaan pelkkä vireillepanopäivänä esitetty yhteistyöpyyntö ei vastaa tarvittavia tietoja koskevaa pyyntöä. Marokon viranomaiset katsovat, että jos asianomaiselle osapuolelle ei ole ilmoitettu, mitkä tiedot sen on toimitettava, sen ei voida väittää kieltäytyneen antamasta tai muutoin toimittamasta tarvittavia tietoja tai vaikeuttaneen merkittävästi tutkimusta. Komissio ei ilmoittanut ohjeissaan selkeästi, millaisia tietoja se pyysi Kiinan viranomaisilta, joten komissio ei voi tehdä päätelmiä käytettävissä olevien tietojen perusteella. (17) Marokon viranomaiset huomauttivat, että kaikissa aiemmissa tutkimuksissa, jotka koskivat rajat ylittävää taloudellista tukea ja kohdistuivat ainoastaan Egyptin ja Indonesian viranomaisiin, komissio oli esittänyt Kiinan viranomaisille tietopyynnön.

(104)

Komissio oli eri mieltä Marokon viranomaisten arvioinnista. Ensinnäkin, kuten johdanto-osan 177–220 kappaleessa osoitetaan, kahdenväliset sopimukset, joita Marokon viranomaiset kieltäytyivät toimittamasta, olivat tarpeen, jotta voitiin tutkia asianmukaisesti, tekivätkö Marokon ja Kiinan viranomaiset yhteistyötä, koska sopimuksilla luotiin kehys, jossa CITIC Dicastalin investointihanke toteutettiin. Toiseksi komissio katsoi, että Kiinan viranomaisille ilmoitettiin riittävästi tutkimuksen vireillepanosta ja komission yhteistyöpyynnöstä. Komissio toimitti vireillepanopäivänä Kiinan viranomaisille vireillepanoilmoituksen ja pyysi niitä tekemään yhteistyötä Marokon viranomaisten kanssa. Komissio kiinnitti Kiinan viranomaisten huomion vireillepanoilmoituksen 5.3 kohtaan, jossa komissio pyysi Kiinan viranomaisia osallistumaan tutkimukseen. Näin ollen Kiinan viranomaisille ilmoitettiin asianmukaisesti menettelystä ja myös siitä, että sen yhteistyö olisi tutkimuksen kannalta tarpeen. Kiinan viranomaiset eivät kuitenkaan vastanneet näihin viesteihin eivätkä rekisteröityneet asianomaisiksi osapuoliksi tutkimuksessa. Komissio selitti Marokon viranomaisille myös tarkastuskäynnin aikana, mitä toimenpiteitä se toteutti kehottaakseen Kiinan viranomaisia toimimaan yhteistyössä. Myös Marokon viranomaiset vahvistivat, että Kiinan viranomaiset kieltäytyivät yhteistyöstä menettelyssä, koska ne eivät antaneet Marokon viranomaisille suostumustaan toimittaa komissiolle tämän pyytämiä kahdenvälisiä sopimuksia, kuten vuonna 2022 hyväksyttyä uusi silkkitie -hankkeen täytäntöönpanosuunnitelmaa. Toisin kuin Marokon viranomaiset väittivät, Kiinan viranomaisten yhteistyön tarpeellisuudesta ja niiden kieltäytymisestä tekemästä yhteistyötä komission kanssa ei näin ollen ollut epäselvyyttä.

(105)

Tutkimuksessa havaittiin DMA:n ja siihen etuyhteydessä olevien yritysten toteuttaneen epätavallisia liiketoimia Hongkongissa marraskuussa 2019 perustetun yrityksen Wisdom Integration Investment Technology Co., Limited, jäljempänä ’Wisdom’, kanssa, jonka DMA väitti olevan etuyhteydetön suhteessa Dicastal-konserniin.

(106)

Etenkään DMA:n vuonna 2023 ja osittain myös vuonna 2022 tekemiä alumiiniharkkojen ostoja ei ollut maksettu tutkimusajanjakson loppuun mennessä. Nämä harkot myös myytiin DMA:lle huomattavasti markkinahintaa alhaisempaan hintaan. Lisäksi Wisdom myönsi Dicastal Asialle lainan, jota käytettiin tämän DMA:han tekemän pääomasijoituksen kasvattamiseen.

(107)

Komissio totesi, että vaikka Wisdom oli virallisesti sijoittautunut Hongkongiin, sen omistaja oli Kiinan kansalainen, jonka osoite oli Qinhuangdaossa eli kaupungissa, jossa oli myös CITIC Dicastalin sääntömääräinen kotipaikka. Lisäksi DMA:n toimitiloissa tehdyn tarkastuskäynnin yhteydessä kerätyt asiakirjat osoittivat, että Wisdomilla oli Hongkongissa sama rekisteröity osoite kuin molemmilla konserniin kuuluvilla Hongkongissa sijaitsevilla yrityksillä, Dicastal Asialla ja Dicastal HK:lla.

(108)

DMA:n toimitiloissa tehdyn tarkastuskäynnin yhteydessä CITIC Dicastalin edustajat selittivät, että CITIC Dicastal suositteli DMA:lle Wisdomia alumiiniharkkojen toimittajaksi, koska se oli tehnyt jo pitkään yhteistyötä Wisdomin omistajan kanssa, jonka väitettiin olevan alumiinialan asiantuntija.

(109)

Edellä esitettyjen asiakirja-aineistossa saatavilla olevien tietojen sekä DMA:n toimitiloissa tehdyn tarkastuskäynnin yhteydessä toimitettujen tietojen perusteella komissio pyysi 10 päivänä syyskuuta 2024 päivätyssä puutteita koskevassa kirjeessä Wisdomia vastaamaan tukien vastaisen kyselylomakkeen asiaankuuluviin osiin. Lisäksi komissio esitti kysymyksiä Wisdomin omistajan kanssa solmitun oikeudellisen ja liikesuhteen luonteesta sekä osoitteesta, josta käsin Wisdom tosiasiallisesti harjoitti liiketoimintaansa. Komissio pyysi myös lisätietoja alumiiniharkkojen ostoihin liittyvän maksamattoman velan perimättä jättämisestä. Komissio esitti kysymyksiä näistä Wisdomia koskevista seikoista myös CITIC Dicastalin toimitiloissa tehdyn tarkastuskäynnin aikana.

(110)

Wisdom kuitenkin kieltäytyi tekemästä yhteistyötä, ja Dicastal-konserni kieltäytyi antamasta mitään muita tietoja johdanto-osan 108 kappaleessa mainittujen tietojen lisäksi. Sen vuoksi komissio ilmoitti Dicastal-konsernille aikomuksestaan soveltaa perusasetuksen 28 artiklaa johdanto-osan 105–107 kappaleessa kuvattujen seikkojen osalta, jäljempänä ’ensimmäinen 28 artiklan mukainen kirje’.

(111)

Vastauksessaan ensimmäiseen 28 artiklan mukaiseen kirjeeseen Dicastal-konserni väitti, että i) se ei ole etuyhteydessä Wisdomiin ja ii) Wisdomia koskevat tiedot eivät ole tarpeellisia. Komissio hylkäsi nämä väitteet ja vahvisti aikovansa soveltaa perusasetuksen 28 artiklaa näihin kysymyksiin. Koska nämä väitteet ja niihin liittyvät perustelut koskevat ensimmäisessä 28 artiklan mukaisessa kirjeessä käsiteltyjen kysymysten asiasisältöä ja niistä tehtyjä päätelmiä sekä käytettävissä olevien tietojen soveltamista, niitä käsitellään yksityiskohtaisesti 3.5.2.1.2 jaksossa.

(112)

Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että DMA osti tuotantolaitteensa Changsha Dicastalilta, joka ei ole kyseisten laitteiden valmistaja. Changsha Dicastalin tiloissa tehdyn tarkastuskäynnin yhteydessä yritys kieltäytyi toimittamasta luetteloa laitteiden alkuperäisistä valmistajista. Tämän vuoksi komissio ei pystynyt tutkimaan tarkemmin DMA:lle toimitettujen laitteiden todellista lähdettä ja arvoa.

(113)

DMA ei myöskään ilmoittanut huomattavan monien liiketoimiensa osalta tavaran koodeja, joilla laitteet tuotiin, tai se ilmoitti virheelliset koodit. Yritys ei myöskään kirjannut sovellettavaa tuontitullia minkään ilmoitetun liiketoimen osalta. Vaikka komissio otti tämän seikan esiin DMA:n tiloissa tehdyn tarkastuskäynnin yhteydessä, yritys ei täydentänyt puuttuvia tietoja tarkastuskäynnin lopussa palauttamansa tukien vastaisen kyselylomakkeen asianomaisten taulukkojen tarkistettuun versioon. Tästä syystä komissio ei pystynyt tarkastamaan yritykseen sovellettavia tuontitulleja eikä sen vuoksi myöskään vapautuksena tuotantohyödykkeiden tuontitulleista myönnetyn tuen laajuutta.

(114)

Komissio ilmoitti Dicastal-konsernille aikovansa soveltaa perusasetuksen 28 artiklaa myös johdanto-osan 112–113 kappaleessa kuvattujen seikkojen osalta, jäljempänä ’toinen 28 artiklan mukainen kirje’.

(115)

Vastauksessaan toiseen 28 artiklan mukaiseen kirjeeseen Dicastal-konserni ilmaisi olevansa eri mieltä komission arviosta.

(116)

Se väitti ensinnäkin, että näyttämällä DMA:lle myytyjen koneiden alkuperäisten valmistajien luettelon komissiolle paikalla tehdyn tarkastuksen aikana Changsha Dicastal mahdollisti kyseisten laitteiden todellisen lähteen ja arvon tutkimisen.

(117)

Toiseksi Dicastal-konserni väitti täyttäneensä tukien vastaisen kyselylomakkeen koneiden tuontia koskevan taulukon parhaan kykynsä mukaan, koska se ei ollut säilyttänyt tietoja, joiden perusteella se olisi voinut antaa taulukossa pyydetyt tiedot tulleista ja koodeista. Konserni väitti myös, että Marokon viranomaiset olivat toimittaneet komissiolle pyydetyt tiedot Marokon viranomaisille osoitettuun kyselylomakkeeseen antamassaan vastauksessa. Dicastal-konserni toisti nämä väitteet myös lopullisia päätelmiä koskevissa huomautuksissaan.

(118)

Komissio oli asiasta eri mieltä. Se, että komissio näki lyhyesti koneiden toimittajien luettelon paikalla tehdyn tarkastuksen aikana, ei muuttanut sitä tosiasiaa, että komissio ei kyennyt tutkimaan yrityksiä lähemmin. Lisäksi komissio katsoi, että DMA:lla oli käytettävissään kaikki tarvittavat tiedot tuotuihin koneisiin sovellettavien tavaran koodien ja tullien määrittämiseksi. Yrityksellä oli kyllä hallussaan tullin tuonti-ilmoitukset kaikista tuoduista koneista. Tiettyjen liiketoimien osalta sovellettavat tavaran koodit jopa sisältyvät yrityksen kirjanpitoon taseeseen kirjatun omaisuuserän kuvauksessa. Tullit ovat julkisesti saatavilla Marokon tullilainsäädännössä, joten yritys olisi voinut hankkia ne helposti antaakseen täydellisen vastauksen tukien vastaisen kyselylomakkeen kyseiseen osaan.

(119)

Näin ollen komissio vahvisti aikomuksensa soveltaa perusasetuksen 28 artiklaa toisessa 28 artiklan mukaisessa kirjeessä esitettyihin kysymyksiin.

(120)

Marokon viranomaiset ovat valinneet autoteollisuuden, johon sisältyvät autonosien ja alumiinipyörien kaltaisten lisävarusteiden toimitukset, keskeiseksi kotimaiseksi alaksi, jota kehitetään maan taloudellisen tilanteen parantamiseksi. Marokon viranomaiset ovat vuosien mittaan toteuttaneet useita etuuskohteluun perustuvia toimia tätä tarkoitusta varten. Toimet ovat sisältäneet useita kannustimia muun muassa ulkomaisten investointien, rahoituksen ja taitotiedon houkuttelemiseksi Marokkoon. Talouskasvua ei ole voitu saada aikaan pelkästään sisäisesti ottamalla käyttöön kansallisia resursseja. Hallituksen suunnitelmissa ja etuuskohteluun perustuvissa toimissa on korostettu tarvetta houkutella maahan ulkomaisia suoria investointeja ja hyödyntää Marokon vapaata ja/tai etuuskohteluun perustuvaa pääsyä keskeisille markkinoille, kuten Euroopan unioniin ja Yhdysvaltoihin.

(121)

Vuonna 2014 autoteollisuus oli kotimaisessa teollisuustuotannossa kolmannella sijalla (fosfaatti- ja kemianteollisuuden jälkeen) ja viennissä toisella sijalla (kemianteollisuuden jälkeen), mutta vuonna 2021 se oli Marokon viranomaisten toimien ansiosta viennin ja maahan tulevien ulkomaisten suorien sijoitusten suhteen ensimmäisellä sijalla. Kaksi kolmasosaa Marokkoon vuonna 2021 tehdyistä suorista ulkomaisista sijoituksista koski autoteollisuutta. (18) Myös autoteollisuudessa toteutettujen kaupanedistämistoimien määrä havainnollistaa ulkomaisten investointien merkitystä tälle alalle, jonka Marokon investointi- ja vienninedistämisvirasto (AMDIE) on katsonut olevan yksi Marokon talouden strategisimmista aloista ja jonka osuus kaikista kyseisenä vuonna toteutetuista toimista oli 18 prosenttia. (19)

(122)

Vuonna 2008 kuningas Mohammed VI kehotti hallitusta hyväksymään strategian teollisuus- ja palvelusektorien sekä uusien teknologioiden kehittämiseksi. Strategiassa oli tarkoitus hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti globalisaation tarjoamia mahdollisuuksia investointivirtojen osalta. Lisäksi kuningas Mohammed VI korosti tarvetta ottaa pankkisektori mukaan kansalliseen ja sosiaaliseen kehitykseen vakiintuneen mekanismin avulla.

(123)

Näiden ajatusten pohjalta laadittiin teollisuuden kehitystä koskeva kansallinen sopimus 2009–2015, jäljempänä ’teollisuuden kehityssopimus’, joka on toisaalta Marokon viranomaisten ja toisaalta Marokon elinkeinoelämän yhteisjärjestön ja Marokon pankkien toimialajärjestön välinen yhteiskunnallinen sopimus. Teollisuuden kehityssopimuksessa Marokon viranomaiset yksilöivät kuusi strategista palvelu- ja teollisuussektoria, joilla Marokolla on selkeä, hyödynnettävissä oleva kilpailuetu. Yksi niistä oli autoteollisuus.

(124)

Autoteollisuuden osalta teollisuuden kehityssopimuksen tavoitteena oli perustaa autonvalmistajien autonosien toimittajien verkosto sekä houkutella Marokkoon toinen ulkomainen autonvalmistaja (Renault’n lisäksi) ja pieninä sarjoina koottavien ja siksi työvoimavaltaisten erikoisajoneuvojen valmistajia.

(125)

Osien toimittajille tehty tarjous muodostui kolmesta toimenpiteestä:

(126)

Teollisuuden kehityssopimuksen mukaan tarkoituksena oli perustaa kaksi nimenomaan autoteollisuudelle tarkoitettua integroitua teollisuusaluetta, joilla olisi vapaa-alueen asema: toinen Tangeriin ja toinen Kenitraan. Vapaa-alueilla sijaitseville yrityksille myönnetyistä kannustimista säädettiin lailla nro 19-94 ja 26 päivänä tammikuuta 1995 annetulla kuninkaan asetuksella (dahir) nro 1-95-1. Tällaisia kannustimia olivat muun muassa vapautus yhtiöverosta ja elinkeinoverosta ja/tai niiden alentaminen sekä vapautus tuontitulleista.

(127)

Vapaa-alueisiin liittyvien kannustimien lisäksi integroidut teollisuusalueet tarjoavat muun muassa kunnallistekniikalla varustettuja tontteja vuokrattavaksi tai myytäväksi, käyttövalmiita rakennuksia vuokrattavaksi tai myytäväksi, paikan päällä tarjottavia palveluja (esimerkiksi infrastruktuurin ylläpito, turvallisuus, ateriapalvelut, terveyspalvelut, pankkipalvelut, matkatoimistot), keskitetyn palvelupisteen, jossa tarjotaan erilaisia valtion palveluja investoijille, sekä optimaaliset logistiikkayhteydet.

(128)

Strategian täytäntöönpano alkoi Renault’n merkittävällä investointisitoumuksella. Renault aloitti vuonna 2008 tehtaan rakentamisen Tangerin vapaa-alueelle, ja tehdas on ollut toiminnassa vuodesta 2012 lähtien. (20) Teollisuuden kehityssopimuksen mukaisesti useat osien toimittajat, kuten Yazaki, Leoni, Antolin, Delphi ja Valeo, aloittivat toiminnan Marokossa. (21)

(129)

Vaikka Tangerin vapaa-alue perustettiin jo vuonna 1997 (22), teollisuuden kehityssopimuksen nojalla perustettiin vuonna 2013 myös Tangier Automotive City (23). Näiden kahden Tangerissa sijaitsevan alueen pinta-alat ovat 400 hehtaaria (Tangerin vapaa-alue) ja 517 hehtaaria (Tangier Automotive City). Kenitrassa sijaitseva Atlantic Free Zone -vapaa-alue perustettiin vuonna 2011, ja sen pinta-ala on 488 hehtaaria. (24)

(130)

Teollisuuden kehityssopimuksen täytäntöönpano vuosina 2008–2011 johti 110 000 työpaikan luomiseen ja teollisuusviennin kasvuun 22 prosentilla. Marokko tuli maailman johtavien teollisuusyritysten tietoisuuteen houkuttelevana ja kilpailukykyisenä kohteena, koska sen infrastruktuuria kehitettiin teollisuuden kehityssopimuksen mukaisesti, sen sijainti Euroopan, Afrikan, Lähi-idän ja Amerikan risteyksessä on suotuisa ja maasta on helppo saada etuuskohteluun perustuva pääsy useille markkinoille. Teollisuuden kehityssopimuksen mukaisesti suorat ulkomaiset sijoitukset lisääntyivät vuodesta 2009 lähtien vuosittain keskimäärin 23 prosenttia. (25)

(131)

Teollisuuden kehityssopimus korvattiin vuonna 2014 teollisuuden vauhdittamissuunnitelmalla 2014–2020, joka vastasi tavoitteiltaan täysin teollisuuden kehityssopimusta ja jonka tarkoituksena oli tehdä teollisuudesta merkittävä talouskasvun lähde.

(132)

Teollisuuden vauhdittamissuunnitelman tavoitteena oli lisätä nuorten työllisyyttä, teollisuuden osuutta BKT:stä ja vientiä, edistää suoria ulkomaisia sijoituksia sekä parantaa tuottavuutta teollisuuden toimijoille annettavalla kohdennetulla tuella. Puolet teollisuuden vauhdittamissuunnitelmassa kaavailluista 500 000 uudesta työpaikasta oli tarkoitus luoda suorilla ulkomaisilla sijoituksilla. (26) Tämä osoittaa jälleen kerran, että Marokon viranomaiset ovat riippuvaisia ulkomaisista resursseista teollisuusstrategiansa tavoitteiden saavuttamiseksi.

(133)

Marokko houkutteli teollisuuden vauhdittamissuunnitelman mukaisesti maahan toisen ulkomaisen autonvalmistajan. Stellantis (silloinen PSA-konserni) allekirjoitti kesäkuussa 2015 CDG-konsernin kanssa yhteisymmärryspöytäkirjan tehtaan rakentamisesta Kenitran tullittoman viennin vapaa-alueelle. (27) Stellantis investoi 6 miljardia Marokon dirhamia (557 miljoonaa euroa), ja vuonna 2019 se otti käyttöön tehtaan, jonka vuotuinen tuotantokapasiteetti on 200 000 ajoneuvoa ja 200 000 moottoria. (28)

(134)

Teollisuuden kehityssopimuksen puitteissa saavutettujen tulosten perusteella Marokon viranomaiset totesivat, että teollisuuden hajanaisuutta on vähennettävä luomalla teollisia ekosysteemejä. Autoteollisuus pysyi Marokon viranomaisten huomion kohteena yhtenä tärkeimmistä teollisuudenaloista.

(135)

Teollisuuden vauhdittamissuunnitelman nojalla Marokon viranomaiset perustivat autoteollisuuteen kahdeksan ekosysteemiä (29), joita ovat muun muassa ajoneuvojen johdotus, autojen sisätilat/istuimet, autojen akut, metallin meistaus, hankinnat alkuperäisiltä laitevalmistajilta ja voimansiirto. Marokon viranomaiset allekirjoittivat yksittäisten ekosysteemien kanssa suoritussopimuksia, joissa esitetään yksityiskohtaisesti tulostavoitteet ja kutakin teollisuuden alasektoria koskevat Marokon viranomaisten sitoumukset, sekä suoritussopimuksen, joka koskee autoteollisuuden hyväksi toteutettavia horisontaalisia toimenpiteitä.

(136)

Voimansiirron ekosysteemin suoritussopimus allekirjoitettiin talous- ja valtiovarainministeriön, teollisuus-, kauppa-, investointi- ja digitaalitalousministeriön, jäljempänä ’teollisuus- ja kauppaministeriö’, ja Marokon autoteollisuuden ja autokaupan järjestön (Association Marocaine pour l’Industrie et le Commerce de l’Automobile), jäljempänä ’AMICA’, välillä helmikuussa 2016. Kuten Marokon viranomaisten ja CITIC Dicastalin välillä allekirjoitetussa investointisopimuksessa sekä vuonna 2018 tehdyssä suoritussopimuksen muutoksessa vahvistetaan, alumiinipyörien valmistus on osa voimansiirron ekosysteemiä.

(137)

AMICA sitoutui suoritussopimuksessa luomaan 10 000 uutta työpaikkaa, kasvattamaan myyntiä 6,5 miljardilla Marokon dirhamilla ja tekemään lisäinvestointeja samalla määrällä sekä parantamaan ekosysteemin integroitumista Marokon talouteen lisäämällä kotimaisuusastetta. Marokon viranomaiset lupasivat puolestaan tarjota voimansiirron ekosysteemin toimijoille maata houkuttelevaan hintaan, ottaa yhteyttä ulkomaisiin sijoittajiin ja mobilisoida niitä muun muassa yhteisyritysten perustamiseksi paikallisten yritysten kanssa, hyödyntää investointipankkeja ulkomaisten sijoittajien tukemiseksi sekä tarjota investointitukia. Investointitukea, jonka enimmäismäärä on tavallisesti 20 prosenttia investoinnin arvosta, korotettiin ensimmäisessä tarjouksessa 30 prosenttiin kolmen ensimmäisen yrityksen osalta neljällä toimialalla (valurautavalimo, alumiinin painevalu, alumiinin kokillivalu ja alumiinin jalostus).

(138)

Voidakseen tarjota teollisuuden vauhdittamissuunnitelmalle yhden rahoituslähteen Marokon viranomaiset perustivat vuonna 2015 teollisuuden kehittämis- ja investointirahaston, joka oli valtion talousarvion erityistili. (30) Teollisuuden vauhdittamissuunnitelman täytäntöönpanoon tarkoitettujen kokonaismäärärahojen määräksi vahvistettiin kolme miljardia Marokon dirhamia vuodessa kaudella 2014–2020. Suoritussopimuksen mukaan voimansiirron ekosysteemille osoitettiin aluksi 450 miljoonaa Marokon dirhamia. Suoritussopimusta kuitenkin muutettiin lokakuussa 2018. Alumiinipyörien valmistuksessa Marokossa tapahtuneen kehityksen vuoksi voimansiirron ekosysteemille osoitetut määrärahat lähes nelinkertaistettiin 1,71 miljardiin Marokon dirhamiin.

(139)

Lisäksi Marokon viranomaiset ja AMICA allekirjoittivat heinäkuussa 2015 kumppanuussopimuksen useiden pankkien, kuten AttijariWafa Bank Groupin, kanssa (31), jotta koko autoteollisuuden toimijoiden olisi helppo saada lisärahoitusta. Kumppanuussopimuksessa pankki valtuutetaan muun muassa tarjoamaan autoteollisuudelle valuuttamääräisiä luottojärjestelyjä, joiden avulla autoteollisuus voi rahoittaa toimintatarpeensa tavallista alhaisemmalla korolla.

(140)

Lisäksi Marokon viranomaiset ja Hands Corporation allekirjoittivat 19 päivänä helmikuuta 2018 investointisopimuksen, jossa Marokon viranomaiset sitoutuivat tarjoamaan Hands 8:lle kannustimia, tukia ja avustustoimenpiteitä tutkimuksen kohteena olevan tuotteen valmistusta varten rakennettavan teollisuuslaitoksen perustamisen eri vaiheissa. Teollisuuslaitoksen perustamisvaiheisiin sisältyy erityyppisiä investointeja ja menoja, kuten maan hankinta, teollisuusrakennusten rakentaminen, uusien laitteiden ja ohjelmistojen hankinta rakennusten toimintaa varten, tähän liittyvä asentamisen ja testauksen tekninen apu sekä ammatillinen koulutus.

(141)

Marokon viranomaiset selvensivät tarkastuskäynnin yhteydessä, että alkuperäinen investointien peruskirja oli voimassa vuosina 1995–2022 ja että sitä sovellettiin samanaikaisesti vuosien 2014–2020 teollisuuden vauhdittamissuunnitelman nojalla myönnettyjen kannustimien kanssa. Jotta näistä ohjelmista myönnettyjä kannustimia voitiin jatkaa tehokkaammin, perustettiin uusi investointiministeriö, jonka erityisenä tavoitteena oli laatia uusi investointien peruskirja ja yhdistää kaikki aiemmat kannustinohjelmat. Tällä välin Marokon viranomaiset jatkoivat vanhan investointien peruskirjan ja teollisuuden vauhdittamissuunnitelman 2014–2020 määräysten soveltamista. Uudesta investointien peruskirjasta, jolla koottiin yhteen kaikki aiemmat tukiohjelmat, äänestettiin joulukuussa 2022, ja se on ollut voimassa vuodesta 2023 lähtien. Yritykset, joilla on ennen uutta investointien peruskirjaa tehtyjä investointisopimuksia, voivat edelleen hyötyä aiempien sääntöjen nojalla myönnetyistä kannustimista.

(142)

Marokon viranomaisten ja Kiinan viranomaisten vuosien mittaan allekirjoittamia asiaa koskevia kahdenvälisiä sopimuksia ja muita asiakirjoja sekä yhteisesti annettuja lausuntoja ovat muun muassa seuraavat:

(143)

Edellisessä jaksossa kuvattujen tukien ja muiden etuuskohteluun perustuvien toimien lisäksi Marokon viranomaiset pyrkivät myös houkuttelemaan maahan investointeja, etuuskohteluun perustuvaa rahoitusta ja taitotietoa kolmansista maista, joilla on tarvittavat varat ja taitotieto. Kiina oli tässä suhteessa luonnollinen kumppani, koska sillä on kattava uusi silkkitie -etuuskohteluohjelma (One Belt One Road) joka tunnetaan myös uusi silkkitie -aloitteena. Kiinassa oli myös vakiintunut alumiinipyörien tuottaja CITIC Dicastal, joka kuuluu CITIC-konserniin. (32)

(144)

Marokko on pyrkinyt kehittymään Välimeren tuotantokeskukseksi ja houkutellut investoijia maantieteellisen sijaintinsa, kehittyneen infrastruktuurinsa sekä sen seikan avulla, että Marokosta on useiden vapaakauppasopimusten nojalla vapaa pääsy keskeisille markkinoille, erityisesti unionin markkinoille Euro–Välimeri-assosiaatiosopimukseen perusteella (ks. johdanto-osan 11–15 kappale). (33)

(145)

Kiinan ja Marokon välinen yhteistyö alkoi jo vuonna 1995, kun maat allekirjoittivat 27 päivänä maaliskuuta 1995 sopimuksen investointien edistämisestä ja vastavuoroisesta suojaamisesta Kiinan kansantasavallan hallituksen ja Marokon kuningaskunnan hallituksen välillä. Kiina kannusti vahvoja, hyvämaineisia kiinalaisia yrityksiä sijoittautumaan Marokkoon. Marokko tarjosi kiinalaisille yrityksille monenlaisia tukia ja helpotuksia, jotta ne harjoittaisivat liiketoimintaa Marokon markkinoilla.

(146)

Pekingissä järjestettiin marraskuussa 2014 Kiinan ja Marokon talousfoorumi, jossa allekirjoitettiin useita talouden aloja koskevia sopimuksia ja yhteisymmärryspöytäkirjoja.

(147)

Kiina oli julkaissut tammikuussa 2016 useita Kiinan jalostustuotteiden kaupan innovatiivisen kehityksen edistämistä koskevia valtioneuvoston lausuntoja sisältävän asiakirjan (34), jolla yrityksiä ohjataan tekemään tuotantokapasiteettia koskevaa kansainvälistä yhteistyötä ja edistämään myönteistä vuorovaikutusta kansainvälisen yhteistyön ja kotimaisen teollisuuden muutoksen ja parantamisen välillä. Asiakirjan kohdassa 17 ennakoitiin teollisuusyhteistyön syventämistä silkkitien varrella olevien maiden kanssa, ja kohdassa 18 kehotettiin lisäämään Kiinan ja Afrikan välistä teollistumista koskevaa yhteistyötä ja keskittymään jalostustuotteiden kaupan tuotantokapasiteettia koskevaan yhteistyöhön.

(148)

Marokon kuningas Mohammed VI teki toukokuussa 2016 valtiovierailun Kiinaan. Valtioiden päämiehet allekirjoittivat yhdessä yhteisen julkilausuman Marokon ja Kiinan strategisen kumppanuuden perustamisesta. Tämän jälkeen näiden viranomaisten välisiä yhteistyövälineitä lisättiin edelleen Kiinan viranomaisten ja Marokon viranomaisten välisen yhteistyön aloittamisesta vuonna 2016 annetulla julistuksella. Yhteistyön keskeiset osat sisältyvät julistuksen osaan 2 ”Talous, kauppa ja investoinnit”, ja ne voidaan tiivistää seuraavasti: i) on tarpeen vahvistaa näiden kahden maan välistä talous- ja kauppakumppanuutta, hyödyntää kokonaisvaltaisesti Kiinan ja Marokon välisen kauppaa, taloudellista ja teknistä yhteistyötä käsittelevän sekakomitean roolia sekä laajentaa yleisesti maiden välistä kauppaa, ii) kehitetään kumppanuuksia teollisuuden alalla, iii) pannaan aktiivisesti täytäntöön vuoden 1995 sopimuksen sekä marraskuussa 2014 allekirjoitettujen yhteisymmärryspöytäkirjojen ja sopimusten sisältö, iv) kannustetaan molempien maiden finanssivalvontaviranomaisia perustamaan valvontaa koskeva yhteistyömekanismi, v) vahvistetaan henkilöresurssien kehittämistä koskevaa yhteistyötä maiden välillä sekä vi) vastikkeeksi siitä, että Kiina jatkaa valmiuksiensa rajoissa Marokon taloudellisen kehityksen tukemista, Marokon viranomaiset lupasivat luoda suotuisat toimintaedellytykset kiinalaisille yrityksille, jotka harjoittavat liiketoimintaa Marokossa.

(149)

Yhteistyö helpottui entisestään, kun Kiinan keskuspankki avasi konttorin Marokkoon vuonna 2016. Kiinan viranomaisten uusi silkkitie -tietokannan virallisella verkkosivustolla ilmoitettiin marraskuussa 2017, että Kiinan hallituksen ulkoministeri Wang Yi oli käynyt keskusteluja Marokon hallituksen ulkoasioiden ja kansainvälisen yhteistyön ministerin kanssa Pekingissä. Neuvottelujen jälkeen Kiinan ja Marokon ulkoministerit olivat allekirjoittaneet yhdessä Kiinan kansantasavallan hallituksen ja Marokon kuningaskunnan hallituksen välisen yhteisymmärryspöytäkirjan silkkitien talousvyöhykkeen ja 21. vuosisadan merisilkkitien yhteisestä edistämisestä, jäljempänä ’uusi silkkitie -aloitetta koskeva yhteisymmärryspöytäkirja’. Tästä ilmoitettiin myös Kiinan viranomaisten uusi silkkitie -aloitetta koskevalla verkkosivustolla. Kuten edellä 3.2.1 jaksossa mainittiin, tämän sopimuksen yksityiskohtainen sisältö ei ollut komission saatavilla, koska Marokon viranomaiset eivät toimittaneet sitä tutkimuksen aikana.

(150)

Lisäksi Kiinan uusi silkkitie -aloitetta koskevalla verkkosivustolla julkaistun artikkelin mukaan vuonna 2017 perustettiin rahasto houkuttelemaan kiinalaisia yrityksiä Marokkoon. Artikkelissa kerrotaan seuraavaa: ”Toivomme, että Marokkoon tulee enemmän kiinalaista tuotantoa ja että talous- ja kauppayhteistyö, investoinnit ja tehtaiden rakentaminen lisääntyvät. Marokossa on muun muassa alhaiset työvoimakustannukset, suuri markkina-alue ja edullinen verotus’, marokkolainen talous- ja kauppa-alan virkamies totesi haastattelussa. Tällä hetkellä Marokolla on vapaakauppasopimus muun muassa Euroopan unionin, Yhdysvaltojen ja Turkin kanssa, ja vapaakauppasopimukset ja etuuskohtelujärjestelyt kattavat 56 maata. Maa palvelee yli miljardin asukkaan markkinoita. Houkutellakseen kiinalaista pääomaa Marokko on perustanut kahden miljardin Yhdysvaltain dollarin suuruisen valtion rahaston erityisesti kiinalaisten yritysten investointeja varten ja luvannut lisäksi tarjota kiinalaisille yrityksille ’ponnahduslaudan’ Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Lisäksi se on käynnistänyt viisivuotisen teollisuuden vauhdittamissuunnitelman.”

(151)

Molempien maiden edustavat toimialajärjestöt allekirjoittivat yhteisymmärryspöytäkirjan silkkitien yritysneuvoston (Conseil d’affaires de la route de la soie) perustamisesta maaliskuussa 2018. Kiinan toimialajärjestön puheenjohtaja Zengwei totesi: ”[...] Mielestäni Marokkoa ei tulisi pitää 35 miljoonan kuluttajan markkina-alueena vaan pikemminkin useiden – yhteensä yli miljardin kuluttajan – markkinoiden solmukohtana [...].” Zengwei vahvisti Kiinan aikovan päättäväisesti auttaa Marokkoa varmistamaan taloudellisen kehityksensä erityisesti lisäämällä investointeja taloudellisen toiminnan eri aloihin. Kyseisen yhteisymmärryspöytäkirjan mukaisesti Kiina ja Marokko perustivat tarvittavat mekanismit, joilla järjestetään säännöllisiä kokouksia osapuolten välisen yhteistyön tarkastelemiseksi ja arvioimiseksi. (35) Puheenjohtaja Zengwein lausunnossa todetaan selvästi, että Kiinan viranomaiset aikovat laajentaa uusi silkkitie -aloitetta Marokkoon saadakseen pääsyn koko unionin markkinoille ja luodakseen täytäntöönpanomekanismin, jolla seurataan ja arvioidaan uusi silkkitie -aloitteessa tehtävää kahdenvälistä yhteistyötä.

(152)

Kiinan virallinen vientitakuulaitos Sinosure ja Marokon ulkomaankauppapankki allekirjoittivat vuonna 2019 etuuskohteluun perustuvaa rahoitusta koskevan sopimuksen. Sopimuksen mukaan Sinosure tekee aktiivisesti yleistä yhteistyötä Marokon ulkomaankauppapankin kanssa tarjotakseen rahoitusta ja vakuutustukea kiinalaisrahoitteisille yrityksille, jotta nämä voivat päästä Marokon markkinoille, ja tukeakseen Kiinan ja Marokon talouden ja kaupan kehitystä. (36)

(153)

Kiinan viranomaiset ja Marokon viranomaiset vahvistivat yhteistyötään entisestään 5 päivänä tammikuuta 2022 allekirjoittamalla Marokon kuningaskunnan hallituksen ja Kiinan kansantasavallan hallituksen välisen täytäntöönpanosuunnitelman uusi silkkitie -aloitteen yhteiseksi kehittämiseksi, jäljempänä ’uusi silkkitie -aloitteen täytäntöönpanosuunnitelma’ (37), joka perustuu vuonna 2017 tehtyyn uusi silkkitie -aloitetta koskevaan yhteisymmärryspöytäkirjaan ja jolla pyritään jatkamaan sen täytäntöönpanoa. Tässä asiakirjassa otetaan nimenomaisesti huomioon uusi silkkitie -aloitetta koskeva yhteisymmärryspöytäkirja ja vuoden 2016 yhteinen julkilausuma.

(154)

Uusi silkkitie -aloitetta koskevassa yhteisymmärryspöytäkirjassa saavutetun yhteisymmärryksen perusteella molemmat osapuolet yksilöivät uusi silkkitie -aloitteen täytäntöönpanosuunnitelmassa teollisuuden aloja ja toimintoja, joiden osalta mailla on yhteisiä intressejä ja joilla saadaan aikaan synergioita Marokon teollisuusstrategian ja Kiinan uusi silkkitie -aloitteen välillä. Tässä yhteydessä luetellaan teollisen yhteistyön painopisteet. (38) Itse asiassa Kiinan uusi silkkitie -portaalissa jopa korostetaan, että ”Kiinan hallitus sitoutuu tämän sopimuksen nojalla kannustamaan suuria kiinalaisyrityksiä perustamaan toimipaikkoja ja investoimaan Marokon alueelle” muun muassa autoteollisuuden alalla. On mielenkiintoista, että portaalissa tätä havainnollistetaan kuvalla CITIC Dicastalin hankkeesta. (39)

(155)

Lisäksi julkisista tiedoista käy ilmi, että sopimuksen nojalla mahdollisia sijoittajia tuetaan uusi silkkitie -aloitteessa saatavilla olevasta rahoituskehyksestä. Marokon ulkoministeri totesi, että ”tällä sopimuksella pyritään edistämään uusi silkkitie -aloitteesta myönnettävän kiinalaisen rahoituksen saantia, laajamittaisten hankkeiden perustamista Marokkoon, kaupan helpottamista ja yhteisyrityksiä eri aloilla, kuten teollisuudessa [...]”. (40)

(156)

Dicastal-konsernin investointihanketta kuvaavissa asiaa koskevissa oikeudellisissa asiakirjoissa vahvistetaan, että tämä etuuskohteluun perustuva oikeudellinen ja toimintapoliittinen ympäristö, joka perustuu Marokon harjoittamaan sisäpolitiikkaan sekä kahdenväliseen yhteistyöhön Kiinan kanssa, muodosti sen kehyksen, jonka puitteissa Dicastal-konserni investoi Marokkoon (ks. muun muassa 3.4.3 jakso).

(157)

Dicastal-konsernin Marokossa toteuttama investointihanke kuuluu suoraan uusi silkkitie -aloitetta koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan ja uusi silkkitie -aloitteen täytäntöönpanosuunnitelman kohteena oleviin kahdenvälisiin teollisiin yhteistyöhankkeisiin. CITIC Dicastal ja Marokon viranomaiset allekirjoittivat joulukuussa 2017 – samanaikaisesti yhteisymmärryspöytäkirjan kanssa – Kiinan ja Marokon välillä neuvotellun ja allekirjoitetun uusi silkkitie -aloitetta koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan ja heinäkuussa 2018 investointisopimuksen, jolla perustettiin autoalan teollisuushanke alumiinipyörien tuotantoa varten.

(158)

Hankkeeseen sisältyi 350 miljoonan euron investointi, jolla perustettiin kaksi tuotantolaitosta. Laitosten vuotuinen tuotantokapasiteetti on 6 miljoonaa kappaletta, joista 90 prosenttia on tarkoitettu vientiin. Hanke toteutettiin kahdessa vaiheessa: ensimmäinen laitos otettiin käyttöön kesäkuussa 2019 ja toinen laitos vuoden 2019 lopulla.

(159)

Tämä autoteollisuuden hanke kuului selvästi kummankin maan teollisen yhteistyön painopisteisiin eli yhtäältä Marokon viranomaisten teollisuuden vauhdittamissuunnitelman ja toisaalta Kiinan viranomaisten uusi silkkitie -aloitteen ja Made in China 2025 -strategian piiriin, ja siitä sovittiin uusi silkkitie -aloitetta koskevassa yhteisymmärryspöytäkirjassa. Käytettävissä olevien tietojen mukaan se kuului myös uusi silkkitie -aloitteen täytäntöönpanosuunnitelman piiriin. Investointisopimuksessa vahvistetaan, että Marokon viranomaiset ovat käynnistäneet aktiiviset toimet kyseisen teollisuudenalan kehittämiseksi teollisuuden vauhdittamissuunnitelman avulla ja sijoittajien houkuttelemiseksi autoteollisuuteen.

(160)

Myös Marokon viranomaisten virkamiesten julkiset lausunnot vahvistavat tämän tavoitteen. Esimerkiksi Dicastal-konsernin toisen, Kenitrassa sijaitsevan tehtaan avajaisissa 25 päivänä marraskuuta 2019 Marokon kauppa- ja teollisuusministeri Moulay Hafid Elalamy totesi, että tehdas on ”esimerkki Marokon ja Kiinan menestyksekkäästä yhteistyöstä teollisuuden alalla ja osa Kiinan hallituksen uusi silkkitie -aloitteen täytäntöönpanoa”, ja korosti, että kiinalainen sijoittaja on yksi ”Kiinan suurimmista valtion omistamista teollisuuskonserneista”.

(161)

Myös muut asiakirja-aineistossa olevat seikat tukevat sitä, että CITIC Dicastal toteutti tällä hankkeella Kiinan viranomaisten politiikkaa, muun muassa uusi silkkitie -aloitetta ja Made in China 2025 -strategiaa. CITIC Dicastal kuuluu valtion omistamaan kansallisen toimiluvan saaneeseen investointilaitokseen CITIC Group Corporationiin (liitteessä 3 oleva 1.1 jakso – investointisopimuksen liiketoimintasuunnitelma). CITIC Group Corporation, joka on Kiinan valtion omistama yritys, ja siihen etuyhteydessä olevat yritykset ovat todistetusti tukeneet uusi silkkitie -aloitetta rahoituksen ja investointien avulla. (41) Vaikka investointisopimusta ei allekirjoitettu suoraan Kiinan viranomaisten ja Marokon viranomaisten välillä vaan CITIC Dicastal -yrityksen ja Marokon viranomaisten välillä, sopimuksen tekstistä käy selvästi ilmi, että CITIC Dicastal toimi tässä tapauksessa Kiinan viranomaisten edustajana. Tämä osoittaa selvästi, että CITIC Dicastal on toimija, jonka Kiinan viranomaiset ovat valinneet toteuttamaan uusi silkkitie -politiikkaansa Marokossa investointisopimuksen allekirjoittamisen avulla.

(162)

Käytettävissä olleiden tietojen perusteella komissio katsoi, että CITIC Dicastal toimi julkisena yrityksenä Kiinan viranomaisten puolesta. Kuten 3.5.2.1.3 jaksossa selitetään, CITIC Dicastal on Kiinan viranomaisten ja Kiinan kommunistisen puolueen määräysvallassa. Sen avulla pannaan täytäntöön poliittisia tavoitteita muun muassa uusi silkkitie -aloitteen mukaisen ulkomaille laajentumisen yhteydessä. Kuten erityisesti johdanto-osan 328 ja 329 kappaleessa selostetaan, CITIC Dicastalin yhtiöjärjestys ja Kiinan kommunistisen puolueen virkailijoiden läsnäolo korostavat sitä, että Kiinan kommunistinen puolue ei ole ainoastaan edustettuna yrityksen asianomaisissa päätöksentekoelimissä vaan myös osallistuu aktiivisesti yrityksen liiketoimintaa koskeviin päätöksiin muun muassa sen varmistamiseksi, että liiketoiminta olisi Kiinan eri kansallisten talouspolitiikkojen, kuten uusi silkkitie -aloitteen ja Marokossa toteutettavan hankkeen, mukaista. Investointisopimukseen liitetyssä liiketoimintasuunnitelmassa vahvistetaan, että Made in China 2025 -suunnitelma ohjaa CITIC Dicastalin toimintaa. Hankkeen taustaa koskevassa osassa viitataan Marokon teollisuuden vauhdittamissuunnitelmaan ja uusi silkkitie -aloitteeseen yhdessä sekä marraskuussa 2016 tehtyyn vierailuun ja 3.4.2 jaksossa käsiteltyyn yhteisymmärryspöytäkirjaan. Siinä vahvistetaan, että DMA luotiin Kiinan uusi silkkitie -aloitteen mukaisesti ja että se on ”CITIC Dicastalin 13. viisivuotissuunnitelman” mukainen, millä oletettavasti tarkoitetaan sitä, että yritys panee täytäntöön Kiinan viranomaisten 13. viisivuotissuunnitelmaa keskushallinnon sekä maakuntien ja kuntien tasolla. CITIC Dicastalin kolmas alumiinivaluja tuottava tehdas avattiin helmikuussa 2022 Marokon teollisuus- ja kauppaministerin ja Kiinan Marokon-suurlähettilään läsnä ollessa. Tämä totesi, että ”hanke on Kiinan suurin investointi Marokossa ja merkittävä virstanpylväs uusi silkkitie -yhteistyössä”. (42)

(163)

DMA:lle, joka on CITIC Dicastaliin liittyvää hanketta toteuttamaan perustettu toiminnallinen yritys, annettiin investointisopimuksessa vastineeksi oikeus saada Marokon IDIF-rahastosta myöntämää investointitukea sekä kannustimia, jotka perustuvat yrityksen sijoittautumiseen teollisuuden vauhdittamisalueelle, kuten jaksosta ”Investointisopimuksen tarkoitus” käy ilmi.

(164)

Nämä seikat vahvistetaan myös Marokon viranomaisten ja CITIC Dicastalin 11 päivänä joulukuuta 2017 allekirjoittamassa yhteisymmärryspöytäkirjassa. Sen johdanto-osassa viitataan Marokon toteuttamaan etuuskohteluun perustuvaan toimintaympäristöön investointihankkeen perustana. Lisäksi siinä luetellaan Marokon viranomaisten myöntämät erityiset investointikannustimet.

(165)

Komissio katsoi lasikuitukankaita (43), jatkuvakuituisia lasikuitutuotteita (44) ja ruostumattomasta teräksestä valmistettuja kylmävalssattuja levyvalmisteita (45) koskevissa tutkimuksissa, että perusasetus kattaa myös tilanteet, joissa rahoitustukea ei anna suoraan alkuperä- tai viejämaan julkinen viranomainen, vaan kolmannen maan julkinen viranomainen. Alkuperä- tai viejämaan julkisen viranomaisen toteuttamien toimien sekä kolmannen maan julkisen viranomaisen toiminnan ja toimien (kuten tietyille yrityksille annettavan rahoitustuen, joka viime kädessä kohdennetaan alkuperä- tai viejämaan tuotantotoimintaan) välillä on voitava osoittaa olevan yhteys. Jos julkinen viranomainen esimerkiksi pyytää tai kehottaa kolmannen maan julkista viranomaista myöntämään taloudellista tukea ensin mainitun viranomaisen puolesta tämän alueella tuotetuille tuotteille, taloudellisen tuen olisi katsottava olevan alkuperä- tai viejämaan julkisen viranomaisen myöntämää perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(166)

Yhdistetyissä asioissa C-269/23 P ja C-272/23 P antamassaan tuomiossa (46) unionin tuomioistuin vahvisti, että ”taloudellisen tuen” käsite kattaa tilanteet, joissa osoitetaan, että alun perin kokonaan tai osittain muun kolmannen maan kuin tietyn tuotteen alkuperä- tai viejämaan viranomaisilta peräisin olevan taloudellisen tuen voidaan katsoa olevan alkuperä- tai viejämaan viranomaisten myöntämää, kun otetaan huomioon näiden viranomaisten oma toiminta.

(167)

Tällaisissa tilanteissa on osoitettava alkuperä- tai viejämaan viranomaisten toiminnan perusteella, että niiden voidaan katsoa myöntäneen kyseisen taloudellisen tuen. Unionin tuomioistuin vahvisti, että tällainen tuki voi olla muodoltaan tietyn kolmannen maan viranomaisten johonkin muuhun kolmanteen maahan sijoittautuneeseen yritykseen tai yrityksiin tekemä ulkomainen sijoitus, kunhan näiden viranomaisten toiminnan perusteella voidaan katsoa, että ne ovat myöntäneet kyseisen tuen tälle yritykselle tai näille yrityksille myöntämällä sen niille muodollisesti tai antamalla niille käytännössä mahdollisuuden hyötyä siitä. (47) Näin voi olla erityisesti silloin, kun on tarpeen, että WTO:n jäsen antaa lainsäädäntöä, tekee päätöksen, myöntää luvan tai toteuttaa muita toimenpiteitä, jotta kyseinen yritys tai yritykset voivat saada sen alueella tältä toiselta jäsenvaltiolta taloudellista tukea, riippumatta siitä, onko tämä tarve lakiin perustuva vai johtuuko se siitä, että kyseinen toinen jäsen on käytännössä asettanut tämän taloudellisen tuen saamisen edellytykseksi tällaisen lainsäädännön, päätöksen, luvan tai muun toimenpiteen.

(168)

Kun kolmannen maan viranomaisten taloudellisen tuen on osoitettu olevan peräisin alkuperä- tai viejämaan viranomaiselta, kyseisestä viranomaisesta tulee perusasetuksen 4 artiklan 1 kohtaa sovellettaessa ”myöntävä viranomainen”, koska se on vastuussa kyseisestä toiminnasta.

(169)

Tämän vuoksi komissio tutkii tässä tutkimuksessa, olisiko Kiinan viranomaisten CITIC Dicastalin Marokossa harjoittamalle toiminnalle myöntämän taloudellisen tuen katsottava käytettävissä olevan erityisen näytön perusteella olevan peräisin Marokon viranomaisilta perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(170)

Kaikki asiakirjat, mukaan lukien 3.3 jaksossa selostettua Marokon viranomaisten teollisuusstrategiaa koskeva näyttö sekä 3.4.2 jaksossa mainitut Marokon viranomaisten ja Kiinan viranomaisten kahdenvälistä yhteistyötä koskevat sopimukset, osoittavat, että Marokon viranomaiset ovat aktiivisesti pyrkineet saamaan aikaan suotuisan sisäpolitiikan, lainsäädännön ja etuuskohteluun perustuvan rahoitusympäristön tiettyjen erityisalojen, kuten autoteollisuuden, kehittämiseksi. Alumiinipyörien tuotanto, joka on osa Marokon viranomaisten teollisuuden vauhdittamissuunnitelmaan sisältyvää voimansiirron alasektoria, kuuluu selvästi autoteollisuuden piiriin, joten se hyötyy tästä etuuskohteluun perustuvasta toimintaympäristöstä.

(171)

Marokon viranomaiset ovat luoneet osana näitä politiikkatoimia tiiviin yhteistyökehyksen Kiinan viranomaisten kanssa, jotta Marokkoon sijoittautuneet yritykset voivat hyötyä Kiinan uusi silkkitie -aloitteesta saatavilla olevasta etuuskohteluun perustuvasta rahoituksesta, ja etenkin rahoittaakseen konkreettista kiinalais-marokkolaista hanketta, jolla perustetaan CITIC Dicastalin toiminnot Marokkoon ja kehitetään niitä CITIC Dicastaliin etuyhteydessä olevan yrityksen, DMA:n, kautta.

(172)

Uusi silkkitie -aloite on Kiinan viranomaisten strateginen ohjelma. Se on suuri infrastruktuuri- ja investointiohjelma, jolla on kansainvälinen ulottuvuus. Uusi silkkitie -aloitteen täytäntöönpanosuunnitelman perusteella ei ole epäilystäkään siitä, että aloite liittyy läheisesti Kiinan kansainvälistymiseen ja maailmanlaajuisen teollisen johtoaseman hankkimiseen.

(173)

Kiinan viranomaisten painopisteenä on tukea Kiinan teollisuuden laajentumista ulkomaille kansainvälisesti kilpailukykyisten huippuyritysten luomiseen ja maailmanmarkkinoille pääsyyn tähtäävän politiikan mukaisesti. Tämä vahvistetaan keskushallinnon viisivuotissuunnitelmissa (jotka sisältävät nimenomaisen uusi silkkitie -aloitetta koskevan osion): ”Kannustamme saattamaan enemmän kiinalaisia laitteita, teknologiaa, standardeja ja palveluja maailmanmarkkinoille tekemällä tuotantokapasiteettia ja laitteiden valmistusta koskevaa kansainvälistä yhteistyötä ulkomaisilla investoinneilla, hankesopimuksilla, teknologiayhteistyöllä, laitteiden viennillä ja muilla keinoilla. Yhteistyössä keskitytään muun muassa teräksen, muiden kuin rautametallien, rakennusmateriaalien, rautateiden, sähköntuotannon, kemiantekniikan, tekstiiliteollisuuden, autoteollisuuden, viestinnän, rakennuskoneiden, ilmailu- ja avaruusteollisuuden, laivanrakennuksen ja valtameritekniikan aloihin”.

(174)

Dicastal-konsernin maine yrityksenä ja taitotieto Kiinassa sekä sen tarve laajentua ulkomaille muun muassa unionin tälle tuotteelle määräämien polkumyyntitullien välttämiseksi ja kasvaa orgaanisesti (48) vastasivat selvästi Marokon viranomaisten toimintapoliittisia tavoitteita autoteollisuuden alalla. Nämä tavoitteet sekä tavoite, jonka mukaan että CITIC Dicastal toteuttaa Made in China -strategian mukaista politiikkaa viemällä yleissuunnitelma, rakennussuunnitelma, keskeiset laitteet, valmistusprosessi ja hallinnointitapa Kiinasta Marokkoon, on vahvistettu muissa lehtiartikkeleissa. (49) Kuten edellä mainittiin, myös autoteollisuus on uusi silkkitie -aloitteen mukaisesti yksi Kiinan maailmanlaajuistumisstrategian painopistealoista. Tämän seurauksena uusi silkkitie -aloitteen täytäntöönpanosuunnitelmassa, joka perustuu uusi silkkitie -aloitetta koskevaan yhteisymmärryspöytäkirjaan, mainitaan autoteollisuus yhtenä uusi silkkitie -aloitteen kahdenvälisten teollisuusyhteistyöhankkeiden painopistelana.

(175)

Näin ollen Marokon viranomaiset toteuttivat Marokon korkeimman edustajan vuonna 2016 tekemän vierailun jälkeen (ks. johdanto-osan 148 kappale) ja uusi silkkitie -aloitetta koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittamisen jälkeen sisäpoliittisia tavoitteitaan kahdenvälisten sopimusten muodostaman kehyksen avulla. Tämä saavutettiin CITIC Dicastalin ja Marokon viranomaisten allekirjoittamalla investointisopimuksella, jolla CITIC Dicastalille annettiin oikeus saada Marokon viranomaisilta kotimaista tukea Marokossa toteutettavaan hankkeeseensa vastineeksi Kiinan viranomaisten uusi silkkitie -aloitteen mukaisesti myöntämästä etuuskohteluun perustuvasta tuesta.

(176)

Marokon viranomaiset pyysivät kiinalaisilta pankeilta aiesopimuksia, joissa vahvistettiin, että Kiinan myöntämä rahoitus on Marokkoon investointisopimuksen 7 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukaisesti tehtävien investointien ennakkoedellytys. Tämä oli osa investointisopimuksen 7 artiklan 6 kohdan b alakohdan mukaisia CITIC Dicastalin takauksia ja sitoumuksia. Jos CITIC Dicastal ei noudattaisi näitä sitoumuksia, sopimus irtisanottaisiin sopimusvelvoitteiden täyttämättä jättämisen vuoksi investointisopimuksen 22 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Tämän ennakkoedellytyksen merkityksen vuoksi Marokon viranomaiset tarkistivat erityisesti, että kyseinen edellytys täyttyi, kuten arviointiraportista käy ilmi. Tältä osin Marokon viranomaiset pyysivät lisätietoja alun perin arviointia varten toimitetuista aiesopimuksista voidakseen vahvistaa, että tarvittava Kiinan viranomaisten myöntämä rahoitus investointihankkeelle oli sidottu. Se, että hanke lopulta toteutettiin, vahvistaa, että CITIC Dicastal täytti velvoitteensa tarjota Kiinan varoista myönnettyä rahoitusta investointisopimuksen ja sen liitteiden mukaisesti. Marokon viranomaisten toimien ja Kiinan viranomaisten Marokkoon tehdyille investoinneille myöntämän taloudellisen tuen välillä on siis osoitettavissa oleva yhteys: ilman Kiinan viranomaisten myöntämää taloudellista tukea Marokon viranomaiset eivät olisi antaneet lupaa Marokkoon tehdylle investoinnille. Nämä Marokon viranomaisten toimet osoittavat yksiselitteisesti, että Marokon viranomaiset sallivat investointihankkeen toteuttamisen ja antoivat tarvittavan luvan CITIC Dicastalin investointihankkeelle vain sillä edellytyksellä, että Kiinan viranomaisten rahoituslaitokset myönsivät tarvittavan rahoitustuen. Ilman Marokon viranomaisten myöntämää lupaa CITIC Dicastalin Kiinan viranomaisten rahoitustuella toteuttama investointihanke ei olisi ollut mahdollinen.

(177)

Koska Marokon viranomaiset eivät toimittaneet vuonna 2017 tehtyä yhteisymmärryspöytäkirjaa, uusi silkkitie -aloitteen täytäntöönpanosuunnitelmaa ja useita muita kahdenvälistä yhteistyötä koskevia asiakirjoja, komissio käytti perusasetuksen 28 artiklan perusteella arviointinsa tueksi useita julkisesti saatavilla olevia merkityksellisiä seikkoja (ks. johdanto-osan 97 kappale). Komissio totesikin, että uusi silkkitie -aloitteen täytäntöönpanosuunnitelmassa viitataan vuoden 2017 uusi silkkitie -aloitetta koskevaan yhteisymmärryspöytäkirjaan sekä Marokon ja Kiinan välisen strategisen kumppanuuden perustamista koskevaan yhteiseen julkilausumaan vuodelta 2016.

(178)

Ensinnäkin käytettävissä olevat tiedot uusi silkkitie -aloitteen täytäntöönpanosuunnitelmasta vahvistavat, että uusi silkkitie -aloitetta koskeva yhteisymmärryspöytäkirja ja maiden kahdenväliset suhteet luotiin muun muassa Marokon talouden elpymissuunnitelman ja teollisuusstrategian sekä Kiinan uusi silkkitie -aloitteen muodostamassa kontekstissa, kuten johdanto-osan 154 kohdassa korostetaan. Tämä osoittaa, että Marokon viranomaisten tavoitteena oli houkutella Marokkoon kiinalaisia investointeja vastineeksi tuesta.

(179)

Toiseksi käytettävissä olevat tiedot osoittavat, että uusi silkkitie -aloitteen täytäntöönpanosuunnitelmassa viitataan erityisesti autoteollisuuteen. (50)

(180)

Kolmanneksi uusi silkkitie -aloitteen täytäntöönpanosuunnitelman tavoitteena taloudellisen tuen osalta on tarjota mahdollisuus hyödyntää uusi silkkitie -aloitteen mukaista Kiinan rahoituskehystä, kuten johdanto-osan 155 kappaleessa jo todettiin. Tämä kehys sisältää ”uusi silkkitie -aloitteen kehittämisen rahoittamista koskevat ohjaavat periaatteet” (51). Julkisesti saatavilla olevien tietojen mukaan maiden, jotka hyväksyvät nämä ohjaavat periaatteet, olisi ”yhdessä lähetettävä myönteinen viesti uusi silkkitie -aloitteen kehittämisen tukemisesta ja rahoittamisesta”. Ne ”tukevat rahoitusvarojen kanavointia palvelemaan osallistuvien maiden ja alueiden reaalitaloutta ja asettavat etusijalle esimerkiksi [...] teollista kapasiteettia koskevan yhteistyön [...]”, ja niitä kannustetaan ”koordinoimaan tukipolitiikkojaan ja rahoitusjärjestelyjään”. Ne ”arvostavat julkisten varojen ohjaavaa roolia suurhankkeiden suunnittelussa ja rakentamisessa” ja ”kannustavat osallistuvien maiden poliittisia rahoituslaitoksia ja vientitakuulaitoksia tarjoamaan edelleen poliittista rahoitustukea uusi silkkitie -aloitteen kehittämiseen”. Lisäksi ne kaavailevat, että ”liikepankit, osakerahastot sekä vakuutusyhtiöt, leasing-yritykset ja takausyhtiöt tarjoavat varoja ja muita rahoituspalveluja uusi silkkitie -aloitteen kehittämiseen”. Tämä osoittaa, että Marokon viranomaiset hyväksyivät Kiinan viranomaisten kyseiselle kiinalais-marokkolaiselle hankkeelle uusi silkkitie -aloitteen puitteissa myöntämän etuuskohteluun perustuvan taloudellisen tuen.

(181)

Vaikka komissio pyysi Marokon viranomaisilta lisätietoja käytössä olevista erityisistä valvontamekanismeista, Marokon viranomaiset eivät toimittaneet mitään tätä koskevia tietoja (ks. johdanto-osan 91 ja 92 kappale).

(182)

Komissio katsoi, että asiakirja-aineistossa käytettävissä olevat tiedot vahvistavat perusasetuksen 28 artiklan perusteella sen, että erityisesti vuoden 2017 uusi silkkitie -aloitetta koskevalla yhteisymmärryspöytäkirjalla, uusi silkkitie -aloitteen täytäntöönpanosuunnitelmalla ja molempien maiden johtajien sen yhteydessä allekirjoittamalla yhteisellä julkilausumalla hyväksytty Marokon ja Kiinan kahdenvälinen yhteistyö käynnistettiin Marokon etuuskohteluun perustuvan teollisuus- ja kehityspolitiikan ja Kiinan erityisesti uusi silkkitie -aloitteen ja Made in China -strategian nojalla toteutetun etuuskohtelupolitiikan täytäntöönpanemiseksi. Autoteollisuus, alumiinipyörien valmistus mukaan luettuna, oli tällaisen etuuskohtelun erityinen edunsaaja. Käytettävissä olevat tiedot vahvistavat lisäksi, että Marokon viranomaisten tarkoituksena oli houkutella kiinalaisia valmistajia suuriin autoalan teollisuushankkeisiin ja että sekä Marokon että Kiinan myöntämää etuuskohteluun perustuvaa rahoitusta oli tarkoitus käyttää yhteishankkeiden onnistuneeseen toteuttamiseen. Lasikuitukankaita ja ruostumattomasta teräksestä valmistettuja kylmävalssattuja levyvalmisteita koskevissa tutkimuksissa kerätyn näytön mukaisesti komissio päätteli, että Marokon ja Kiinan viranomaiset olivat myös perustaneet hallintomekanismin, jolla helpotetaan kahdenvälisen yhteistyön piiriin kuuluvien hankkeiden täytäntöönpanoa maksamalla tukia ja helpottamalla kauppaa, CITIC Dicastalin tekemä investointi mukaan lukien. Sen vuoksi Marokon viranomaiset ja Kiinan viranomaiset tekivät tiivistä yhteistyötä laatiessaan oikeudellisia ja taloudellisia erityispiirteitä, joiden avulla Kiinan viranomaiset pystyivät hoitamaan suoraan kaikki Kiinan uusi silkkitie -aloitteeseen liittyneet järjestelyt CITIC Dicastalin toimintoja varten vapaa-alueilla, jotka oli perustettu investointihankkeiden houkuttelemiseksi Marokkoon.

(183)

Tämän jälkeen Marokon viranomaiset panivat kahdenvälisen yhteistyökehyksen täytäntöön allekirjoittamalla investointisopimuksen Kiinan viranomaisten puolesta toimivan CITIC Dicastalin ja Marokon viranomaisten välillä. Kuten edellä johdanto-osan 161 kappaleessa mainittiin, CITIC Dicastal teki tämän sopimuksen Marokon viranomaisten kanssa Kiinan hallituksen puolesta. Vastineeksi siitä, että CITIC Dicastal tarjosi pääomaa uusi silkkitie -aloitteen puitteissa, Marokon viranomaiset antoivat CITIC Dicastaliin etuyhteydessä olevalle yksikölle DMA:lle oikeuden saada Marokon IDIF-rahastosta myöntämää investointitukea ja lisäkannustimia. Komissio totesi tässä yhteydessä myös, että CITIC Dicastalin liiketoimintasuunnitelmassa, joka oli investointisopimuksen liitteenä ja jonka Marokon viranomaiset näin ollen olivat hyväksyneet, viitataan selvästi kahdenväliseen yhteistyökehykseen ja Marokon ja Kiinan tukitoimien toisiaan täydentävään luonteeseen. Hankkeen taustaa koskevassa luvussa todetaan, että hanke sopii Marokon viranomaisten teollisuuden vauhdittamissuunnitelman mukaiseen kansalliseen politiikkaan, jolla houkutellaan ulkomaisia investointeja autoteollisuuteen, ja että se toteutetaan myös Kiinan uusi silkkitie -aloitteen kansallisen strategian ja Made in China 2025 -strategian mukaisesti. Luvussa mainitaan myös erityisesti vuoden 2016 yhteinen julkilausuma ja vuonna 2017 tehty uusi silkkitie -aloitetta koskeva yhteisymmärryspöytäkirja.

(184)

Tämän jälkeen komissio keskittyi johdanto-osan 176 kappaleessa esitettyjen seikkojen lisäksi CITIC Dicastalin investointihankkeen erityisiin rahoitusjärjestelyihin. Investointisopimuksen 7 artiklan 4 kohdassa määrätään uuden marokkolaisen tytäryhtiön yksityiskohtaisesta pääomitussuunnitelmasta, johon sisältyvät maksuehdot, aikataulu osakepääoman korottamiseksi tietyssä ajassa ja mahdollisuus rahoittaa loput investointitarpeista muilla rahoitustavoilla, kuten pankkilainoilla. Investointisopimuksen 7 artiklan 6 kohdassa selvennetään, että CITIC Dicastalia sitoo artikla, joka koskee toiminnallisen yrityksen pääomittamista ja sen osakepääoman korottamisen ja alentamisen edellytyksiä. Samojen määräysten mukaan osakepääomaa voidaan alentaa vain, jos Marokon viranomaiset eivät vastusta sitä, koska niillä on valtuudet valvoa investointisopimuksessa asetettujen ehtojen noudattamista (erityisesti sopimuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdan nojalla). CITIC Dicastal sitoutui myös toimittamaan Marokon viranomaisille osakepääoman korottamisen ja maksamisen perusteena olevat asiakirjat. Investointisopimuksen 25 artiklan mukaan hankkeen toteuttamista valvoo Marokon viranomaisten perustama ohjauskomitea. Kun hanke otettiin teolliseen käyttöön, CITIC Dicastalin oli toimitettava ohjauskomitealle ulkopuolisen tarkastajan varmentama kertomus, jossa esitettiin yhteenveto taloudellisista seikoista, jotka osoittivat, että vastaava kapasiteettia lisäävä investointi oli saatettu päätökseen. Sopimuksessa määrätään myös muista raportointivelvoitteista.

(185)

Lisäksi sopimukseen liitetyssä investointisuunnitelmassa selvennetään, että CITIC Dicastal rahoittaa hankkeen pankkilainojen ja omarahoituksen yhdistelmällä. Marokon viranomaiset olivat analysoineet ja arvioineet myös näitä taloudellisia näkökohtia, mistä ovat osoituksena Marokon viranomaisten investointihankkeen hyväksymistä varten toimittamat hankkeen arviointi- ja hyväksymisraportit. Marokon viranomaiset osallistuivat näin ollen täysipainoisesti pääomasijoituksen kaikkiin vaiheisiin ja hyväksyivät CITIC Dicastalin esittämät investoinnin taloudelliset näkökohdat.

(186)

Tässä yhteydessä Marokon viranomaiset siis houkuttelivat Kiinan viranomaiset ja CITIC Dicastalin investoimaan Marokkoon muun muassa tarjoamalla kotimaisia tukia. Vastineeksi Marokon viranomaiset odottivat Kiinan viranomaisten tarjoavan teknistä taitotietoa ja etuuskohteluun perustuvaa rahoitusta uusi silkkitie -aloitteen mukaisen rahoituksen piiriin kuuluvien pääomasijoitusten muodossa ja aloittivat tiiviin kahdenvälisen yhteistyön Kiinan viranomaisten kanssa. Tällä tavoin Marokon viranomaiset onnistuivat varmistamaan kyseisen alumiinipyörien tuotantoa koskevan autoteollisuuden hankkeen investoimalla CITIC Dicastaliin etuyhteydessä olevaan yksikköön DMA:han ja hyötyivät Kiinan viranomaisten myöntämästä etuuskohteluun perustuvasta rahoituksesta ja kyseisen yrityksen tuomasta taitotiedosta. Marokon viranomaiset onnistuivat houkuttelemaan tämän investoinnin myös siksi, että CITIC Dicastal oli asettanut tavoitteeksi vuoksi välttää EU:n alumiinipyörien viennissä käyttöön ottamat polkumyyntitoimenpiteet (52) ja että CITIC Dicastal tarvitsi orgaanista kasvua ulkomaanmarkkinoilla (ks. myös johdanto-osan 174 kappale).

(187)

Kaikki edellä esitetyt seikat osoittavat yhteyden kahden asian välillä: sen, että Marokon viranomaisten on tarpeen houkutella investointeja ja pääomaa Kiinasta voidakseen toteuttaa autoteollisuuden kehittämiseen tähtäävää sisäpolitiikkaansa, sekä sen, että Kiinan viranomaiset myöntävät taloudellista tukea etuuskohteluun perustuvan rahoituksen muodossa vastineeksi siitä, että niillä on mahdollisuus hyödyntää Marokon perustamilla erityistalousalueilla tarjottavia etuja ja viime kädessä viedä tuotteita unionin markkinoille välttäen Kiinasta peräisin oleviin alumiinipyöriin tammikuusta 2023 lähtien sovelletut polkumyyntitullit ja samalla saavuttaa kasvua ulkomaanmarkkinoilla.

(188)

Komissio päätteli kaikkien näiden seikkojen sekä perusasetuksen 28 artiklan perusteella Marokon viranomaisten mahdollistaneen toimillaan sen, että CITIC Dicastal sai Kiinan viranomaisten myöntämää etuuskohteluun perustuvaa rahoitusta uusi silkkitie -aloitteen yhteydessä. Kuten unionin tuomioistuin totesi, ”tällainen tuki voi olla muodoltaan tietyn kolmannen maan viranomaisten johonkin muuhun kolmanteen maahan sijoittautuneeseen yritykseen tai yrityksiin tekemä ulkomainen sijoitus, kunhan näiden viranomaisten toiminnan perusteella voidaan katsoa, että ne ovat myöntäneet kyseisen tuen tälle yritykselle tai näille yrityksille myöntämällä sen niille muodollisesti tai antamalla niille käytännössä mahdollisuuden hyötyä siitä”. (53) Koska Marokon ja Kiinan viranomaisilla oli vakiintunut yhteistyökehys, koska CITIC Dicastalille myönnettiin investointihankkeen toteuttamiseksi Marokossa tarvittavat luvat ja erityisesti pääsy Marokon viranomaisten tätä tarkoitusta varten perustamille erityistalousalueelle, koska käytössä oli Kiinan viranomaisten myöntämän taloudellisen tuen varmistavat mekanismit ja koska Marokon viranomaisilla oli valtuudet seurata investointisopimuksen noudattamista CITIC Dicastalin osakepääoman vaihtelun osalta, on katsottava, että CITIC Dicastalin toiminnoille Marokossa myönnetty taloudellinen tuki johtui Marokon viranomaisista.

(189)

Kuten erityisesti johdanto-osan 176 kappaleessa selostetaan, Marokon viranomaiset arvioivat huolellisesti, että CITIC Dicastalin sitoumuksia ja velvoitteita, myös rahoitusta koskevaa näkökohtaa, noudatettiin. Hankkeen lopullisesta hyväksymisestä vastanneen Marokon viranomaisten arviointisekakomitean heinäkuussa 2018 antamassa hyväksynnässä tunnustetaan tämä, koska johdanto-osan 176 kappaleessa mainittu arviointiraportti esiteltiin sekakomitealle ja se oli olennainen osa hyväksymispäätöstä. Pöytäkirjan päätelmissä vahvistetaan erityisesti, että hankkeessa hyödynnettäisiin Dicastal-konsernin teollista taitotietoa ja että sillä olisi ”todistetusti edistävä vaikutus autoalalla hyväksyttyyn kansalliseen strategiaan ja tarkemmin sanottuna voimansiirron ekosysteemiin”. Näin ollen päätelmä vahvisti, että CITIC Dicastalin hankkeelle voitiin myöntää valtiontukea, myös Kiinan viranomaisten rahoituslähteistä saatavaa tukea, koska Marokon viranomaiset myönsivät tämän nimenomaisesti. Marokon viranomaiset ovat lisäksi varanneet oikeuden seurata jatkuvasti, että hanketta toteutetaan asianmukaisesti sille asetettujen kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Investointisopimuksen 25 artiklassa määrätään erityisesti Marokon viranomaisten edustajista koostuvan ohjauskomitean perustamisesta seuraamaan kyseistä teollisuushanketta ja investointisopimuksen ehtojen täytäntöönpanoa. Nämä Marokon viranomaisten konkreettiset toimet ja/tai oikeudet ryhtyä konkreettisiin toimiin sen varmistamiseksi, että investointihanke pannaan asianmukaisesti täytäntöön ja että kehittämisen ja hankkeen rahoittamiseen myönnetään Kiinan varoista etuuskohteluun perustuvaa rahoitusta, tukevat selvästi sitä, että CITIC Dicastalin ja/tai DMA:n tätä hanketta varten saama taloudellinen tuki johtuu Marokon viranomaisista.

(190)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Marokon viranomaiset väittivät, että WTO:n tukia ja tasoitustulleja koskevassa sopimuksessa ei määrätä mahdollisuudesta soveltaa tasoitustoimenpiteitä valtioiden rajat ylittäviin tukiin, koska kyseisellä sopimuksella pannaan täytäntöön GATT-sopimuksen VI artiklan 3 kohta, jossa viitataan ”alkuperä- tai viejämaassa” myönnettyihin tukiin. Lisäksi Marokon viranomaiset huomauttivat, että myös vuonna 1959 julkaistussa polkumyynti- ja tasoitustulleja käsittelevän asiantuntijaryhmän raportissa mainitaan ”VI artiklan säännös, jolla sallitaan tasoitustullien käyttöönotto tukien vaikutusten tasapainottamiseksi riippumatta siitä, onko tuet myönnetty tuottaja- vai viejämaassa”. (54)

(191)

Marokon viranomaiset väittivät myös, että WTO:n tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen 1 artiklan 1 kohdan a alakohdan 1 alakohdan mukaan kyseessä on tuki, mikäli jäsenen alueella oleva hallitus tai mikä tahansa julkinen viranomainen myötävaikuttaa taloudellisesti. Termien ”hallitus” ja ”julkinen viranomainen” lisäksi 1 artiklan 1 kohdan a alakohdan 1 alakohdan iv alakohdassa määrätään, että tukia voivat myöntää myös viranomaisten valtuuttamat tai määräämät yksityiset tahot. Marokon viranomaiset katsoivat, että 1 artiklan 1 kohdan a alakohdan 1 alakohdan luettelo on tyhjentävä, koska vain näitä kolmea tyyppiä edustavat yhteisöt voivat myötävaikuttaa taloudellisesti siten, että kyseessä on tuki.

(192)

Tämän teorian tueksi Marokon viranomaiset väittivät, että WTO:n tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen 2 artiklan 1 ja 2 kohdassa todetaan myös, että tukea voidaan pitää ”erityisenä”, jos se myönnetään ”tuen myöntävän viranomaisen toimivaltaan kuuluville yrityksille”. Kansainvälisen oikeuden mukaan toimivallan katsotaan pääsääntöisesti olevan alueeseen sidottu, mikä tarkoittaa, että valtio ei periaatteessa voi harjoittaa sitä alueensa ulkopuolella muutoin kuin nimenomaisen päinvastaisen sallivan säännön nojalla. Näin ollen WTO:n tukia ja tasoitustulleja koskeva sopimus ei kata tukia, jotka jäsen on myöntänyt alueensa ulkopuolella sellaisille yrityksille, jotka eivät kuulu sen toimivaltaan, ja joka tapauksessa tällöin ei ole kyse erityisestä tuesta.

(193)

Komissio totesi, että unionin tuomioistuin hylkäsi Marokon viranomaisten esittämän tulkinnan yhdistetyissä asioissa C-269/23 P ja C-272/23 P antamassaan tuomiossa. Sen vuoksi komissio hylkäsi nämä väitteet.

(194)

Komissio huomautti lisäksi, että Marokon viranomaiset viittasivat johdonmukaisesti ”valtioiden rajat ylittäviin tukiin”. Komissio muistutti, ettei ole olemassa sellaista valtioiden rajat ylittävien tukien käsitettä, johon Marokon viranomaiset toistuvasti viittaavat. Tässä asiassa kyseessä olevissa tuissa ulkomainen hallitus eli Kiinan viranomaiset ovat myöntäneet taloudellista tukea toiseen maahan, jossa tarkasteltavana olevan tuotteen tuotanto ja vienti tapahtuu, eli Marokkoon sijoittautuneille yhteisöille. Kiinan viranomaisten myöntämän taloudellisen tuen katsotaan johtuvan Marokon viranomaisista, koska ne ovat viejämaan viranomaiset. Tällaisesta tuesta tulee käsiteltävänä olevassa tapauksessa Marokon viranomaisten myöntämää taloudellista tukea. Kun tällaisen taloudellisen tuen on katsottu johtuvan Marokon viranomaisista, sitä arvioidaan johdanto-osan 167 kappaleen mukaisesti muiden merkityksellisten seikkojen perusteella sen määrittämiseksi, myönnetäänkö kyseisessä viejämaassa tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavaa tukea, josta koituu etua sen alueella tuotantoa harjoittavalle yritykselle. Tämä ”valtioiden rajat ylittävien tukien” harhaanjohtava ilmaus, jota Marokon viranomaiset saivartelevasti käyttivät, antaa virheellisen kuvan komission suorittamasta Marokon ja Kiinan viranomaisten välisen yhteistyön yhteydessä myönnettyä taloudellista tukea koskevasta oikeudellisesta määrittelystä ja arvioinnista. Kyseiset termi ja käsite ovat virheelliset eikä niitä ole olemassa, eivätkä ne kuvasta sitä, mihin komissio on tutkimuksessa soveltanut tasoitustoimenpiteitä. Sen vuoksi kaikki Marokon viranomaisten väitteet, jotka perustuvat merkityksellisen oikeudellisen käsitteen harhaanjohtavaan kuvaukseen, ovat oikeudellisesti virheellisiä, ja ne voidaan hylätä pelkästään tällä perusteella. Joka tapauksessa nämä väitteet hylätään johdanto-osan 193 kappaleessa esitetyn päätelmän perusteella.

(195)

Marokon viranomaiset väittivät lisäksi, että komissio oli käyttänyt syrjivää ennakko-oletusta, jonka mukaan uusi silkkitie -aloitteeseen osallistuvat maat eivät voi olla tietämättömiä kyseiseen aloitteeseen liittyvistä erityispiirteistä, kuten sen etuuskohteluun perustuvasta rahoitustuesta ja muunlaisista tuista. Marokon viranomaisten näkemyksen mukaan komissio uskoo, että jokainen uusi silkkitie -aloitteeseen osallistuva maa on tietoinen siitä, että Kiinan kanssa tehtävään yhteistyöhön sisältyy Kiinan toimielinten markkinaehtojen vastaisin ehdoin myöntämä rahoitus. Sen vuoksi komissio katsoo järjestelmällisesti, että Kiinan ulkomailla toteuttamat hankkeet kuuluvat komission siirtymäteorian piiriin, vaikka kyseessä olevaan hankkeeseen ei liittyisi erityistä yhteistyötä, kuten DMA:n tapauksessa. Tämä antaa komissiolle oleellisin osin valtuudet torjua Kiinan viejämaassa myöntämää rahoitusta, mikäli voidaan osoittaa, että viejämaa osallistuu uusi silkkitie -aloitteeseen.

(196)

DMA väitti, että komissio sovelsi epäedullisia päätelmiä tehdessään johtopäätöksiä siitä, tekivätkö Marokon ja Kiinan viranomaiset yhteistyötä DMA:n suhteen.

(197)

Marokon viranomaiset korostivat myös, että ne eivät houkutelleet kiinalaisia investointeja Marokkoon vastineeksi tuesta. Marokon viranomaisten mukaan tilanne on tässä mielessä hyvin erilainen kuin aikaisemmissa komission tutkimuksissa, joissa käsiteltiin valtioiden rajat ylittäviä tukia.

(198)

Egyptistä peräisin olevia jatkuvakuituisia lasikuitutuotteita koskevassa asiassa komissio yksilöi tietyn Egyptin ja Kiinan välisen erityisen yhteistyösopimuksen (Suezin talous- ja kauppayhteistyöaluetta koskeva sopimus), jossa määrätään nimenomaisesti Kiinan etuuskohteluun perustuvasta rahoituksesta Egyptissä toteutettavalle investointihankkeelle. Indonesiasta peräisin olevia ruostumattomasta teräksestä valmistettuja kylmävalssattuja levyvalmisteita koskevassa asiassa komissio totesi, että Indonesia hyväksyi Kiinan ja ASEANin investointiyhteistyörahaston (CAF-rahasto) kanssa tehdyn investointi- ja rahoitussopimuksen, jonka tarkoituksena oli kehittää asiassa käsiteltyä investointihanketta Indonesiassa. Nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa ei ollut järjestelyä, jolla varoja olisi siirretty suoraan kiinalaisilta pankeilta tai muilta rahoituslaitoksilta, eikä myöskään viitteitä siitä, että Marokon viranomaiset olisivat osallistuneet varojen siirtoon DMA:lle tai suostuneet siihen. Marokon viranomaiset eivät ole koskaan maininneet uusi silkkitie -aloitetta CITIC Dicastalin Marokkoon tekemän investoinnin ehtona tai perusteena. Marokon viranomaiset eivät myöskään ole ilmaisseet haluavansa, että Kiina myöntäisi uusi silkkitie -aloitteen puitteissa tukia, joilla tuetaan CITIC Dicastalin Marokkoon tekemää investointia.

(199)

Komissio oli eri mieltä väitteistä, joiden mukaan tukien vastaisten toimenpiteiden soveltaminen uusi silkkitie -aloitteen mukaisesti myönnettyyn rahoitukseen olisi syrjivää siitä syystä, että asiaa koskeva näyttövaatimus ei täyty. Unionin tuomioistuin on vahvistanut yhdistetyissä asioissa C-269/23 P ja C-272/23 P antamassaan tuomiossa vaatimukset ja näyttökynnyksen, joiden täyttyessä ulkomaisten viranomaisten myöntämän taloudellisen tuen voidaan katsoa johtuvan alkuperä- tai viejämaan viranomaisista (ks. johdanto-osan 166–167 kappale). Tässä asiassa tuomioistuin katsoi, että ulkomaisen valtion (tässä tapauksessa Kiinan) antaman taloudellisen tuen voidaan katsoa olevan peräisin alkuperä- tai viejämaan (tässä tapauksessa Marokon) viranomaisilta, jos osoitetaan, että viimeksi mainittujen voidaan katsoa myöntäneen kyseisen tuen. (55) Unionin tuomioistuin vahvisti myös, että tuki voi olla muodoltaan tietyn kolmannen maan viranomaisten johonkin muuhun kolmanteen maahan sijoittautuneisiin yrityksiin tekemä ulkomainen investointi. Tämä vastaa tässä menettelyssä tutkittavaa tilannetta, jossa Kiinan viranomaiset ovat kanavoineet uusi silkkitie -aloitteen mukaisesti varoja suoraan tai välillisesti CITIC Dicastalin DMA:n välityksellä Marokossa tekemään ulkomaiseen investointiin. Näyttövaatimuksen osalta unionin tuomioistuin katsoi, että kolmannen maan – eli Kiinan – viranomaisten toiminnan perusteella voidaan katsoa, että ne myönsivät Marokon viranomaisten kanssa sovitun yhteistyön mukaisesti taloudellista tukea investoinnin toisen maan toimivaltaan kuuluvalla alueella toteuttavalle yritykselle eli CITIC Dicastalille ja DMA:lle. (56) Tämä vaatimus täyttyy selvästi kaikkien 3.4 ja 3.5 jaksossa esitettyjen väitteiden ja todisteiden perusteella. Toisin kuin DMA väitti, komissio ei soveltanut ”epäedullisia päätelmiä”, vaan tukeutui kaikkiin asiakirja-aineistossa oleviin todisteisiin ja täytti jäljelle jääneet aukot perusasetuksen 28 artiklan nojalla myös päättelemällä, koska Marokon viranomaiset eivät yleensä toimineet yhteistyössä näiden seikkojen osalta.

(200)

Marokon viranomaisten viittaus Egyptistä peräisin olevia jatkuvakuituisia lasikuitutuotteita ja Indonesiasta peräisin olevia ruostumattomasta teräksestä valmistettuja kylmävalssattuja levyvalmisteita koskeviin asioihin ei ole ratkaiseva, koska tosiseikat ovat erilaiset ja myös Kiinan viranomaisten ja näiden kummankin vientimaan välisen yhteistyön ehdot poikkeavat toisistaan. Komission näissä asioissa tekemät päätelmät perustuvat kummankin tapauksen erityisiin tosiseikkoihin ja olosuhteisiin. Kuten komissio on osoittanut, tässä asiassa tosiseikat ja todisteet osoittavat selvästi, että Marokon ja Kiinan viranomaisten väliset ehdot ja kahdenvälinen kehys sekä näiden molempien maiden kansalliset etuuskohtelupolitiikat tukevat sitä, että Kiinan viranomaisten Marokossa toteutettavalle CITIC Dicastalin hankkeelle myöntämän rahoitustuen voidaan katsoa johtuvan Marokon viranomaisista, mikä vastaa täysin unionin tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa C-269/23 P ja C-272/23 P annetussa tuomiossa vahvistamaa vaatimusta.

(201)

Marokon viranomaiset ja DMA väittivät lisäksi, ettei komissio kyennyt osoittamaan, että DMA:n hanke oli Marokon ja Kiinan viranomaisten kahdenvälisen yhteistyön tulos. Marokon viranomaiset huomauttivat, että DMA:n perustamisen ja pääomituksen ajankohtana Marokko ja Kiina eivät tehneet kahdenvälistä yhteistyötä autoteollisuudessa eivätkä uusi silkkitie -aloitteessa eivätkä Kiinan viranomaiset myöntäneet DMA:lle mitään etuuskohteluun perustuvaa rahoitusta ja että johdanto-osan 142 kappaleessa tarkoitetut kahdenväliset sopimukset ovat yleisluonteisia eikä niissä erityisesti määrätä DMA:n perustamisesta. DMA väitti, että marraskuussa 2017 – eli sen jälkeen, kun DNA:n perustamista koskeva muistio, jonka yritys toimitti lopullisia päätelmiä koskevien huomautustensa liitteenä, oli allekirjoitettu syyskuussa 2017 – allekirjoitetussa uusi silkkitie -aloitetta koskevassa yhteisymmärryspöytäkirjassa ei viitattu itse yritykseen tai yleensä alumiinipyöriä koskeviin hankkeisiin.

(202)

CITIC Dicastalin ja Hands 8:n kanssa tehtyjen vastaavien investointisopimuksien vertailun perusteella Marokon viranomaiset väittivät lisäksi, että sopimukset olivat olennaisilta osin samanlaiset ja että vaikka Hands 8 oli hyötynyt Marokon viranomaisten myöntämästä investointiavustuksesta, CITIC Dicastal ei saanut tätä investointisopimuksen mukaista avustusta. DMA lisäsi tältä osin, että sijoitussopimukseen sisältyvä lausuma ”Kiinan kansantasavalta haluaa CITIC Dicastal -konsernin välityksellä antaa uutta pontta maailmanlaajuiselle läsnäololleen toteuttamalla teollisuushankkeen Marokon kuningaskunnassa” tulkittiin väärin. Yritys väitti, että CITIC Dicastalin päätökset investoida Marokkoon perustuivat kaupallisiin näkökohtiin ja strategisiin liiketoimintatavoitteisiin.

(203)

Lisäksi Marokon viranomaiset ja DMA väittivät tutkimuksen osoittaneen, etteivät mitkään kiinalaiset pankit, muut rahoituslaitokset tai Kiinan valtionhallinnon elimet tukeneet DMA:n sijoittautumista Marokkoon. Tämä päätelmä korostaa, että DMA on CITIC Dicastalin tekemä puhtaasti yksityinen investointi, johon ei liity minkään julkisen sektorin tahojen osallistumista tai tukea.

(204)

Investointisopimuksessa ei viitattu mihinkään Kiinan viranomaisten rahoitussitoumuksiin. DMA väitti tältä osin, että johdanto-osan 175 kappaleessa tarkoitetut aiesopimukset eivät sisältäneet mitään Kiinan viranomaisten tai kiinalaisten pankkien tai rahoituslaitosten rahoitussitoumuksia. Se toimitti tätä koskevan valaehtoisen vakuutuksen DMA:n pääjohtajalta, jonka väitettiin tuntevan näiden asiakirjojen sisällön.

(205)

Myöskään johdanto-osan 183 kappaleessa tarkoitetuissa investointisopimuksessa määrätyissä erityisissä rahoitusjärjestelyissä ei havaittu Kiinan viranomaisten myöntämää tukea. Tältä osin DMA toisti, että DMA siirtyi CITIC Dicastalin omistukseen vasta vuoden 2023 lopussa.

(206)

Investointisopimukseen liitetyssä investointisuunnitelmassa selitettiin, että CITIC Dicastalin investointi rahoitetaan pankkilainojen ja omarahoituksen yhdistelmällä, mutta tällä väitettiin tarkoitettavan marokkolaisia eikä kiinalaisia pankkeja.

(207)

Marokon viranomaiset ja DMA väittivät myös, että muun muassa DMA:n perustamisen yhteydessä annetut virkamiesten lausunnot ovat seremoniallisia ja niiden tarkoituksena on edistää kahdenvälisiä suhteita eivätkä ne ole konkreettisia todisteita viranomaisten suorasta yhteistyöstä tehtaan perustamisessa.

(208)

Lisäksi Marokon viranomaiset huomauttivat, että komissio sovelsi käytettävissä olevia tietoja tavalla, joka on ristiriidassa WTO:n tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen 12 artiklan 7 kohdan kanssa. Marokon viranomaisten mukaan komissio valitsi mielivaltaisesti Marokon viranomaisten kannalta kielteisiä tosiseikkoja ja perusti päätelmänsä pelkkiin muihin kuin tosiseikkoihin perustuviin oletuksiin ja arvailuun.

(209)

Lisäksi DMA:n mukaan se, että Marokon viranomaiset eivät olleet myöntäneet IDIF-rahastosta investointiavustusta DMA:lle, oli ristiriidassa kaikkien Marokon ja Kiinan viranomaisten välistä yhteistyötä koskevien väitteiden kanssa. DMA väitti myös, että koska CITIC Dicastalista tuli DMA:n omistaja vasta vuoden 2023 lopussa, se ei olisi voinut toteuttaa uusi silkkitie -politiikkaa Marokossa.

(210)

Marokon viranomaiset ja DMA väittivät, ettei ollut mitään näyttöä siitä, että Marokon viranomaiset olisivat kohdentaneet uusi silkkitie -aloitteen rahoitusta nimenomaan tälle hankkeelle, ja että investointisopimusta oli tulkittu väärin ja se oli lähes identtinen toisen vientiä harjoittavan tuottajan (Hands 8) kanssa tehdyn sopimuksen kanssa. Komissio oli eri mieltä näistä väitteistä. Tältäkin osin 3.4 ja 3.5 jaksossa esitetty näyttö osoittaa, että CITIC Dicastal oli saanut Kiinan viranomaisilta oikeuden saada taloudellista tukea uusi silkkitie -aloitteesta ja muista Kiinan politiikoista yrityksen Marokkoon tekemälle ulkomaiselle investoinnille näiden maiden viranomaisten kahdenvälisen yhteistyön yhteydessä, ja tämä täyttää kaikilta unionin tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa C-269/23 P ja C-272/23 P antamassa tuomiossa asettaman vaatimuksen. Marokon viranomaisten väite voidaan näin ollen hylätä jo tämän perusteella.

(211)

Lisäksi on huomattava, että Marokon viranomaiset kieltäytyivät toimittamasta juuri mitään asiakirjoja, joista kahdenvälisen yhteistyön yksityiskohdat käyvät ilmi, ja tämän vakavasti puutteellisen yhteistyön perusteella komissio päätteli, että tämä yhteistyö selvästi vaikeutti tutkimuksia tämän seikan osalta. Kaikki 3.4 ja 3.5 jaksossa esitetyt todisteet ja päätelmät osoittavat kuitenkin myös, että väite on perusteeton, koska Marokon viranomaiset olivat täysin tietoisia uusi silkkitie -aloitteesta myönnettävästä etuuskohteluun perustuvasta rahoituksesta merkittävänä välineenä rahoittaa Marokon viranomaisten etuuskohtelupolitiikkaa myös autoalalla, jolla CITIC Dicastalin hanke oli suurin Marokkoon tehty kiinalainen investointi. Komissio totesi joka tapauksessa, että Kiinan ja Marokon viranomaisten yhteistyön tutkimiseen käytetyssä asiakirjanäytössä uusi silkkitie -aloite sisältyy sekä uusi silkkitie -aloitetta koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan että uusi silkkitie -aloitteen täytäntöönpanosuunnitelman otsikoihin, mikä osoittaa, että se oli näiden asiakirjojen päätavoite ja että uusi silkkitie -aloitteesta myönnettävä rahoitus oli Marokon viranomaisille erittäin tärkeää alakohtaisten politiikkojen ja kehityspolitiikan toteuttamiseksi. Uusi silkkitie -aloitetta koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan teksti, jonka DMA toimitti lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämiensä huomautusten yhteydessä, on jälkikäteen vahvistanut kaikki nämä päätelmät (ks. myös johdanto-osan 212 ja 215 kappale). Kaksi Marokon ministeriä, kauppaministeri ja ulkoasiainministeri, vahvistivat, että Kiinan myöntämä rahoitus oli olennainen osa sopimusta, kuten johdanto-osan 155 ja 160 kappaleessa selostetaan, jälkimmäisessä kappaleessa erityisesti DMA:n hankkeen osalta. Asia vahvistetaan myös Kiinan uusi silkkitie -portaalissa, kuten johdanto-osan 154 kappaleessa todetaan.

(212)

Lisäksi komissio piti varsin paljastavana sitä, että DMA itse – eivätkä Marokon viranomaiset – toimitti lopulta uusi silkkitie -aloitetta koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan tutkimuksen asiakirja-aineistoon uutena näyttönä lopullisia päätelmiä koskevien huomautustensa yhteydessä. Uusi silkkitie -aloitetta koskeva yhteisymmärryspöytäkirja on hallitusten välinen sopimus, jossa esitetään yksityiskohtaisesti Marokon ja Kiinan viranomaisten välinen yhteistyö muun muassa uusi silkkitie -aloitteen täytäntöönpanemiseksi Marokossa. Marokon viranomaiset kieltäytyivät nimenomaisesti toimittamasta yhteisymmärryspöytäkirjaa komissiolle sillä perusteella, että se sisälsi luottamuksellisia viranomaistietoja ja että voidakseen toimittaa sen Marokon viranomaiset tarvitsivat Kiinan viranomaisten suostumuksen, jota ei väitetysti ollut saatu. Se, että uusi silkkitie -aloitetta koskeva yhteisymmärryspöytäkirja oli DMA:n hallussa ja tämä lopulta toimitti sen, osoittaa jälleen kerran, että DMA:n on täytynyt saada yhteisymmärryspöytäkirja siksi, että sen hanke toteutettiin Marokon ja Kiinan viranomaisten tiiviissä yhteistyössä uusi silkkitie -aloitteen puitteissa, kuten myös investointisopimuksen liiketoimintasuunnitelmassa oleva ristiviittaus osoittaa (ks. myös johdanto-osan 215 kappale). Toinen päätelmä siitä, että uusi silkkitie -aloitetta koskeva yhteisymmärryspöytäkirja oli DMA:n hallussa, on se, että CITIC Dicastal todellakin toimi julkisena elimenä pantaessa täytäntöön uusi silkkitie -aloitetta Marokossa toteutetun hankkeen osalta, koska myös se allekirjoitti yhteisymmärryspöytäkirjan Kiinan viranomaisten puolesta. Jos CITIC Dicastal, joka oli DMA:han etuyhteydessä oleva yritys, ei olisi ollut julkinen elin eikä toiminut Kiinan viranomaisten suorassa alaisuudessa, sillä ei olisi ollut hallussaan uusi silkkitie -aloitetta koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan kaltaista luottamuksellista hallitusten välistä sopimusta eikä se olisi voinut tutustua siihen. Kaikki nämä seikat vahvistavat, että toisin kuin Marokon viranomaiset ja DMA väittävät, DMA:n Marokossa toteuttama hanke kuului täysin Kiinan ja Marokon viranomaisten välisen yhteistyön sekä uusi silkkitie -aloitteen ja Marokon viranomaisten politiikan piiriin ja että CITIC Dicastal toimi julkisena elimenä hankkeen toteuttamisessa siihen etuyhteydessä olevan yrityksen DMA:n välityksellä.

(213)

Mitä tulee DMA:n ja Hands 8:n investointisopimusten vertailuun, Marokon viranomaiset ja DMA jättävät mainitsematta kaksi ratkaisevaa eroa väittäessään, että sopimusten sanamuoto on olennaisilta osin sama tai tulkittu väärin. Ensinnäkin CITIC Dicastal allekirjoitti investointisopimuksen Kiinan viranomaisten edustajana ja Kiinan viranomaiset olivat selvästi sopimuksen takana (ks. johdanto-osan 161 kappale). CITIC Dicastalin kanssa tehdyssä sopimuksessa käytetty sanamuoto eli ”Kiinan kansantasavalta CITIC Dicastal -konsernin välityksellä [...]” ei esiinny missään kohdassa Hands 8:n kanssa tehdyssä sopimuksessa, sillä Hands 8 allekirjoitti sopimuksen itsenäisesti eikä maansa viranomaisten puolesta.

(214)

Toiseksi, vaikka CITIC Dicastalin investointisopimuksen varsinaisessa tekstissä ei viitata uusi silkki -aloitteeseen, sen liitteenä olevassa ja siten kiinteän osan sopimusta muodostavassa liiketoimintasuunnitelmassa on erityinen osio uusi silkkitie -aloitteen ja Made in China 2025 -politiikan täytäntöönpanosta. Tällaista osiota ei ole Hands 8:n investointisopimuksessa ja sen liitteissä. Kyseisessä liitteessä viitataan erityisesti marraskuussa 2017 tehtyyn uusi silkkitie -aloitetta koskevaan yhteisymmärryspöytäkirjaan sekä Marokon kuninkaan vuonna 2016 tekemään valtiovierailuun ja sen jälkeen annettuun julistukseen Kiinan viranomaisten ja Marokon viranomaisten välisen yhteistyön aloittamisesta. Komissio huomautti myös, että DMA:n väitteiden vastaisesti Marokon viranomaisten ja CITIC Dicastalin välisestä yhteisymmärryspöytäkirjasta on olemassa kaksi versiota, joista ensimmäinen allekirjoitettiin syyskuussa 2017 ja toinen (lopullinen) versio marraskuussa 2017 eli täsmälleen samaan aikaan kuin uusi silkkitie -aloitetta koskeva yhteisymmärryspöytäkirja. Näin ollen uusi silkkitie -aloitetta koskeva yhteisymmärryspöytäkirja ja DMA:han tehtyä investointia koskevan asiakirjanäyttö osuvat ajallisesti yhteen.

(215)

Kolmanneksi se, että uusi silkkitie -aloitetta koskeva yhteisymmärryspöytäkirja on todellakin taloudellisen tuen katalysaattori eikä vain yleinen julkilausuma kahdenvälisestä yhteistyöstä, voidaan nyt vahvistaa myös asiakirjan todellisen sisällön perusteella. DMA toimitti lopulta uusi silkkitie -aloitetta koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan asiakirja-aineistoon lopullisia päätelmiä koskevissa huomautuksissaan. Uusi silkkitie -aloitetta koskevassa yhteisymmärryspöytäkirjassa korostetaan, että yksi yhteisymmärryspöytäkirjan tavoitteista on tukea hankkeita, jotka liittyvät Kiinan tuotantokapasiteetin lisäämiseksi uusi silkkitie -aloitteen yhteydessä tehtäviin investointeihin, ja että yhteistyötä tekevien maiden rahoituslaitoksia kannustetaan antamaan taloudellista tukea tällaisille hankkeille. Luottamuksellisuussyistä lainaukset tämän johdanto-osan kappaleen perustana käytetystä tekstistä toimitetaan DMA:lle ja Marokon viranomaisille erillisessä ilmoituksessa.

(216)

Neljänneksi, yksityiskohtaisemmat päätelmät ja todisteet siitä, että kiinalaiset pankit toimivat julkisina eliminä ja Kiinan viranomaiset myönsivät rahoitusta uusi silkkitie -aloitteen yhteydessä erityisesti DMA:n hankkeelle, on kuvattu kattavasti 3.4 ja 3.5 jaksossa, ja niitä tarkennetaan myös tässä jaksossa. Edellä johdanto-osan 176 kappaleessa mainittujen aiesopimusten osalta komissio toteaa, että yritys ei toimittanut yhtäkään alkuperäisistä aiesopimuksista ja että Marokon viranomaisten toimittamissa tiedoissa viitattiin nimenomaisesti kiinalaisten pankkien (eikä marokkolaisten pankkien) rahoitukseen, kun taas DMA:n toimittamassa valaehtoisessa vakuutuksessa viitataan tiettyihin DMA:n pääomankorotukseen osallistuneisiin yrityksiin, joten sillä ei ole merkitystä. Komissio korostaa myös, että ainoa marokkolaisen pankin myöntämä laina myönnettiin vasta vuonna 2023 eli viisi vuotta DMA:n perustamisen jälkeen.

(217)

Viidenneksi, virkamiesten lausunnot, jotka myös esitetään edellä mainituissa jaksoissa ja tässä jaksossa, eivät ole pelkästään seremoniallisia, vaan niitä pidetään merkityksellisinä todisteina Marokon viranomaisten virkamiesten kannasta. Sen vuoksi ne ovat yhdessä komission tarkasteleman muun näytön kanssa merkityksellisiä näitä kysymyksiä koskevien päätelmien kannalta, varsinkin perusasetuksen 28 artiklan perusteella, koska Marokon viranomaiset kieltäytyivät täysin tekemästä yhteistyötä tutkimuksen tämän näkökohdan osalta.

(218)

Väitteestä, jonka mukaan Marokon viranomaiset itse asiassa maksoivat investointisopimuksessa määrätyn investointiavustuksen ainoastaan Hands 8:lle eivätkä CITIC Dicastalille, voidaan todeta, että ainoa syy tähän on se, että CITIC Dicastal ei täyttänyt tiettyjä tällaisen avustuksen saamiseen liittyviä ehtoja. Tämä seikka osoittaa lähinnä, että CITIC Dicastal ei tosiasiallisesti tarvinnut Marokon viranomaisten investointiavustusta, oletettavasti siksi, että Kiinassa uusi silkkitie -aloitteesta saatu huomattava etuuskohteluun perustuva rahoitus riitti jo kattamaan investointitarpeet. Nämä seikat osoittavat myös, että uusi silkkitie -aloitteesta saatavilla olevan etuuskohteluun perustuvan rahoituksen vuoksi Kiinan viranomaiset toimivat täydentävänä kumppanina Marokon viranomaisten kotimaisen teollisuuspolitiikan toteuttamiseksi, toisin kuin Etelä-Korea, joka ei tarjonnut vastaavaa etuuskohteluun perustuvaa rahoitusta. Tämän vuoksi nämä väitteet hylättiin.

(219)

Marokon viranomaiset kiistivät myös komission päätelmät siitä, että Marokon ja Kiinan viranomaiset valvoivat yhdessä DMA:n perustamista ja kehittämistä esimerkiksi Marokon viranomaisten hankkeen toteutusta valvomaan asettaneen ohjauskomitean avulla, ja siitä, että CITIC Dicastal toimi Kiinan viranomaisten edustajana ja että yrityksen olisi katsottava toimineen julkisena elimenä.

(220)

Koska Marokon viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, komissio tukeutui perusasetuksen 28 artiklan perusteella asiakirja-aineistossa olevaan asiaa koskevaan näyttöön. Investointisopimuksessa mainittu ohjauskomitea on yksi tällaisista yhteisistä elimistä, jotka on perustettu valvomaan investointihankkeen asianmukaista toteuttamista, mikä osoittaa, että kahdenvälistä yhteistyötä seurattiin ja toteutettiin ennakoivasti viranomaisten valvonnassa. Lisäksi uusi silkkitie -aloitetta koskevassa yhteisymmärryspöytäkirjassa viitataan kahdenvälisiin yhteistyömekanismeihin, joilla seurataan ja koordinoidaan yhteisymmärryspöytäkirjan piiriin kuuluvien yhteisten ohjelmien täytäntöönpanoa. Tämä yhdessä muiden käytettävissä olevien tietojen kanssa oli merkityksellinen tekijä komission tekemien päätelmien kannalta, koska Marokon viranomaiset eivät toimineet laajemmin yhteistyössä. Näin ollen tämä väite hylättiin.

(221)

Komissio totesi, että CITIC Dicastalin Marokossa toteuttama hanke sai Kiinan viranomaisten tukea. Näytön perusteella CITIC Dicastal sai vuosina 2017–2023 avustuksia Kiinan viranomaisilta sekä etuuskohteluun perustuvia lainoja julkisina eliminä toimivilta kiinalaisilta rahoituslaitoksilta (ja niihin etuyhteydessä olevilta pankeilta). Nämä varat osoitettiin (ainakin osittain) CITIC Dicastalin Marokossa toteuttamaan hankkeeseen. Sen sijaan, että CITIC Dicastal olisi siirtänyt varat suoraan DMA:lle, joka oli CITIC Dicastalin Marokossa toteuttaman hankkeen sovittu toteuttaja, komissio löysi luotettavaa näyttöä siitä, että CITIC Dicastal, joka toimi julkisena elimenä, kanavoi Kiinan viranomaisten saamat varat useiden etuyhteydessä olevien yksikköjen kautta. CITIC Dicastal myönsi lainoja Dicastal HK:lle, joka sitten myönsi yhteensä 100 miljoonan euron suuruiset lainat DMA:lle. CITIC Dicastal kasvatti myös liiketoimintakumppaninsa ja siten CITIC Dicastaliin etuyhteydessä olevan Changsha Dicastalin kassavirtaa vuosina 2018–2020 (57). Changsha Dicastal tuki DMA:n toimintaa suoraan laitetoimituksilla tai välillisesti toisen CITIC Dicastalin lähiyksikön (Dicastal Asia) ja DMA:n omistajan kautta, joka myönsi DMA:lle useita lainoja ja pääomanlisäyksiä. Lisäksi CITIC Dicastal myönsi Wisdomin avulla DMA:lle lisälainoja ja edullisia tuotantopanoksia. Tammikuussa 2024, kun Marokossa toteutettava hanke oli käynnistetty onnistuneesti, Dicastal Asia siirtyi CITIC Dicastalin omistukseen ja CITIC Dicastalista tuli näin DMA:n ainoa osakkeenomistaja. Komissio päätteli tästä syystä, että DMA sai taloudellista tukea CITIC Dicastalilta siihen etuyhteydessä olevien yksiköiden kautta.

(222)

Kuten 3.5.1 jaksossa selostetaan, investointihanketta koskevista asiakirjoista kävi selvästi ilmi, että CITIC Dicastal sai Marokossa toteutetun hankkeen toteuttamiseksi tarvittavan rahoituksen uusi silkkitie -aloitteen ja muiden Kiinan viranomaisten toteuttamien etuuskohtelupolitiikkojen perusteella. Asiakirja-aineistossa oleva näyttö osoitti erityisesti, että CITIC Dicastal sai vuosina 2017–2023 Kiinan viranomaisten eri yksiköiltä useita avustuksia, myös investointeihin ja ulkomaankauppaan. (58) Lisäksi CITIC Dicastal sai vuosina 2017–2023 suoraan tai välillisesti huomattavia määriä etuuskohteluun perustuvina lainoina erittäin alhaisin koroin ulkopuolisilta kiinalaisilta pankeilta ja muilta rahoituslaitoksilta sekä etuyhteydessä olevilta CITIC Bank- ja CITIC Finance -yrityksiltä. (59)

(223)

CITIC Dicastal sai suoraan tai välillisesti etuuskohteluun perustuvia lainoja seuraavilta etuyhteydettömiltä pankeilta:

(224)

Lisäksi CITIC Dicastal sai lainoja seuraavilta CITIC-konserniin kuuluvilta etuyhteydessä olevilta pankeilta/rahoituslaitoksilta:

(225)

Nämä pankit ja rahoituslaitokset myönsivät runsaasti varoja, joilla katettiin moninkertaisesti Marokkoon tehdyn investoinnin arvo investointisopimuksessa annetun sitoumuksen mukaisesti. Näiden useiden valuuttojen määräisten lainojen likimääräinen kokonaismäärä oli useita miljardeja euroja vuosina 2017–2023. Noin kolmannes lainoista oli euromääräisiä. Euroa käytettiin investointisopimuksessa Marokossa toteutettavan investointihankkeen viitevaluuttana. Kuten 3.4.3 ja 3.5.1 jaksossa osoitetaan, sijoittamalla Marokkoon CITIC Dicastal toteutti uusi silkkitie -aloitetta. Sen vuoksi käsiteltävänä olevan tapauksen olosuhteissa voidaan kohtuudella päätellä, että CITIC Dicastal kanavoi siihen etuyhteydessä olevien yksiköiden kautta ainakin osan Kiinan viranomaisilta ja kiinalaisilta pankeilta saamistaan huomattavista ulkoisista varoista DMA:lle investointihankkeeseen liittyvien laitosten rakentamisen ja muiden menojen sekä Marokon toimintojen käyttöpääoman rahoittamiseksi.

(226)

Näiden CITIC Dicastalin saamien etuuskohteluun perustuvien lainojen osalta komissio arvioi, myönsivätkö edellä mainitut kiinalaiset pankit ja rahoituslaitokset taloudellista tukea CITIC Dicastalille, joka toimi perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja 2 artiklan b alakohdassa tarkoitettuna julkisena elimenä, kun asiaa tulkitaan tähän liittyvän WTO:n oikeuskäytännön valossa.

(227)

Asiaa koskevan WTO:n oikeuskäytännön (60) mukaan julkinen elin on yksikkö, jolla ”on, joka harjoittaa tai jolle on annettu viranomaisten toimivaltaa”. Julkista elintä koskeva selvitys on suoritettava tapauskohtaisesti ottaen asianmukaisesti huomioon ”asianomaisen yksikön keskeiset ominaisuudet ja tehtävät”, kyseisen yksikön ”suhteet viranomaisiin” ja ”tutkittavan yksikön toimintamaassa vallitsevat oikeudelliset ja taloudelliset olosuhteet”. Kunkin tapauksen erityispiirteistä riippuen merkityksellistä näyttöä voi olla esimerkiksi: i) näyttö siitä, että ”yksikkö tosiasiassa hoitaa viranomaistehtäviä”, erityisesti silloin, kun tällainen näyttö ”on osoitus jatkuvasta ja järjestelmällisestä käytännöstä”; ii) näyttö ”tutkitun yksikön toimialaan liittyvien virallisten politiikkojen laajuudesta ja sisällöstä”; ja iii) näyttö siitä, että viranomaisilla on ”merkittävä määräysvalta yksikössä ja sen toiminnassa”. Tutkivan viranomaisen on julkista elintä koskevaa selvitystä suorittaessaan ”arvioitava ja otettava asianmukaisesti huomioon kaikki yksikön olennaiset ominaispiirteet” ja tutkittava kaiken tyyppinen näyttö, jolla voi olla merkitystä kyseisen arvioinnin kannalta; näin tehdessään sen olisi vältettävä ”keskittymästä yksinomaan tai perusteettomasti yhteen ainoaan ominaisuuteen ottamatta asianmukaisesti huomioon muita mahdollisesti merkityksellisiä ominaisuuksia”.

(228)

Jotta yksikkö voitaisiin yksittäisessä tapauksessa asianmukaisesti määritellä julkiseksi elimeksi, voi olla merkityksellistä ottaa huomioon, ”ovatko [yksikön] tehtävät tai käyttäytyminen sellaisia, jotka tavallisesti luokitellaan asianomaisen jäsenen oikeusjärjestyksessä viranomaistehtäviksi”, sekä WTO:n jäsenissä toimivien yksikköjen luokittelu ja tehtävät yleisellä tasolla. Näin ollen se, ovatko tehtävät tai käyttäytyminen sellaisia, jotka tavallisesti luokitellaan asianomaisen jäsenen oikeusjärjestyksessä viranomaistehtäviksi, voi olla merkityksellinen seikka määritettäessä, onko tietty yksikkö julkinen elin vai ei.

(229)

On monia eri tapoja, millä viranomaiset voivat antaa yksikölle toimivaltaa. Näin ollen erityyppinen näyttö saattaa olla merkityksellistä sen osoittamiseksi, että toimivaltaa on annettu tietylle yksikölle. Näyttö, jonka mukaan yksikkö suorittaa viranomaistehtäviä, voi toimia näyttönä siitä, että sillä on tai sille on annettu viranomaisten toimivaltaa, etenkin jos näytön mukaan kyseessä on jatkuva ja järjestelmällinen käytäntö.

(230)

Näyttö siitä, että viranomaiset harjoittavat merkittävää määräysvaltaa yksikössä ja sen toiminnassa voi tietyissä olosuhteissa toimia näyttönä siitä, että kyseisellä yksiköllä on ja se harjoittaa viranomaisten toimivaltaa ja suorittaa viranomaistehtäviä. Vaikka se ei olekaan ratkaiseva kriteeri, valtion omistusta yksikössä voidaan käyttää näyttönä yhdessä muiden seikkojen kanssa. Kuten myös WTO:n oikeuskäytännössä myönnetään (61), pelkästään muodolliset yhteydet yksikön ja viranomaisten välillä ”eivät todennäköisesti riitä” sen toteamiseksi, että yksiköllä on viranomaisten toimivaltaa. Näin esimerkiksi pelkästään se, että valtio omistaa enemmistön yksikön osakkeista ei itsessään osoita, että valtio harjoittaisi merkityksellistä määräysvaltaa kyseisen yksikön toimintaan nähden eikä etenkään sitä, että valtio olisi myöntänyt sille viranomaisten toimivaltaa. Jos tämä näyttö kuitenkin joissakin tapauksissa osoittaa, että valtion määräysvallasta on monia virallisia aihetodisteita, ja on myös näyttöä siitä, että harjoitettu määräysvalta on merkityksellistä, tällaisen näytön perusteella voidaan mahdollisesti päätellä, että kyseinen yksikkö harjoittaa viranomaisten toimivaltaa.

(231)

Julkista elintä koskevan selvityksen keskeinen painopiste ei ole se, onko menettely, jonka väitetään antavan taloudellista tukea, loogisesti yhteydessä yksilöityyn ”viranomaistehtävään”. Tältä osin WTO:n tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen 1 artiklan 1 kohdan a alakohdan 1 alakohdan mukainen julkisen elimen oikeudellinen määritelmä ei edellytä tietynasteisen tai luonteeltaan erityisen yhteyden vahvistamista tietyn viranomaistehtävän ja kyseessä olevan taloudellisen tuen välillä. Asian kannalta merkityksellinen selvitys koskee pikemminkin kyseistä toimintaa harjoittavaa yksikköä, sen keskeisiä ominaispiirteitä ja sen suhdetta viranomaisiin. Tämä yksikön painottaminen taloudelliseen tukeen väitetysti oikeuttavan toiminnan sijasta on yhdenmukaista sen kanssa, että ”viranomaisten” (kapeassa merkityksessä) ja ”julkisen elimen””olennaisissa piirteissä on jonkin verran yhteisiä tai päällekkäisiä tekijöitä” – toisin sanoen molemmat ovat luonteeltaan ”valtiollisia”.

(232)

Yksikön toiminnan tai käytännön luonne voi ehdottomasti olla merkityksellistä näyttöä julkista elintä koskevassa selvityksessä. Yksikön toiminta – erityisesti kun kyseessä on ”jatkuva ja järjestelmällinen käytäntö” – onkin yksi näytön tyypeistä, joka voi kunkin tutkimuksen olosuhteista riippuen antaa selkoa yksikön keskeisistä ominaispiirteistä ja sen suhteesta viranomaisiin (kapeassa merkityksessä). Tällaisen näytön arvioinnin tarkoituksena on kuitenkin vastata keskeiseen kysymykseen siitä, onko yksiköllä itsellään ne keskeiset ominaispiirteet ja tehtävät, joiden perusteella se voitaisiin luokitella julkiseksi elimeksi. Kun esimerkiksi DS379-raportissa arvioitiin, ovatko Kiinan valtion omistamat liikepankit julkisia elimiä, arvioinnissa käytettiin tietoja, jotka osoittivat, että i) ”Kiinan valtion omistamien liikepankkien päätoimipaikkojen pääjohtajat ovat viranomaisten nimittämiä, ja [Kiinan kommunistisella puolueella] on edelleen huomattava vaikutusvalta heidän valinnassaan” ja ii) Kiinan valtion omistamilta liikepankeilta ”puuttuu edelleen riittävä riskinhallinta- ja analytiikkaosaaminen”. Näyttö ei sinänsä rajoittunut Kiinan valtion omistamien liikepankkien lainanantotoimintaan, vaan siinä viitattiin pikemminkin niiden organisatorisiin ominaisuuksiin, päätöksentekovaltuuksien ketjuihin ja yleiseen suhteeseen Kiinan viranomaisiin. Näin ollen valituselin huomautti asiassa DS379, että vaikka Yhdysvaltain kauppaministeriö otti huomioon valtio-omisteisten liikepankkien toimintaa koskevan näytön [lainojen myöntäminen], se teki niin tutkiessaan näiden yksiköiden keskeisiä ominaisuuksia ja niiden suhdetta Kiinan viranomaisiin. Nämä valtion omistamat liikepankit suorittivat viranomaistehtäviä Kiinan valtion puolesta.

(233)

Lisäksi valituselin on pitänyt merkittävänä, että kyseiset viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksen aikana. Valituselin vahvistikin asiassa DS379 Yhdysvaltain kauppaministeriön päätelmän, jonka mukaan Kiinan valtion omistamat liikepankit olivat pinnoitettua hiokkeetonta paperia koskevassa tutkimuksessa ”julkisia elimiä” seuraavien seikkojen perusteella: i) Kiinan pankkisektorin lähes täydellinen valtio-omisteisuus; ii) liikepankkilain 34 §, joka edellyttää pankkeja ”harjoittamaan luotonantotoimintaansa kansallisen talouden ja sosiaalisen kehityksen tarpeiden ja valtion teollisuuspolitiikan mukaisesti”; iii) asiakirjanäyttö siitä, että Kiinan valtion omistamille liikepankeilla ei edelleenkään ole riittävää riskinhallinta- ja analytiikkaosaamista; ja iv) se, että ”tämän tutkimuksen aikana [Yhdysvaltain kauppaministeriö] ei saanut tarvittavaa näyttöä, jonka avulla se olisi voinut kattavasti dokumentoida prosessin, jonka mukaisesti paperiteollisuuden lainoja haettiin, myönnettiin ja arvioitiin” (62).

(234)

Lopuksi, jotta kyseisiä valtion omistamia yrityksiä voitaisiin pitää julkisina eliminä, niiden ei välttämättä tarvitsisi olla Kiinan viranomaisten määräysvallassa aina myydessään tuotantopanoksia jatkojalostajille.

(235)

Komissio arvioi edellä esitettyjen asiaa koskevien sääntöjen ja oikeuskäytännön perusteella, toimivatko rahoitusta CITIC Dicastalille suoraan tai välillisesti myöntäneet kiinalaiset pankit ja rahoituslaitokset ”julkisena elimenä”. Komissio hankki tietoja valtion omistuksesta pankeissa sekä virallisia aihetodisteita valtion määräysvallasta niissä. Sen jälkeen se keskittyi näiden pankkien keskeisiin ominaisuuksiin ja tehtäviin sekä niiden suhteeseen Kiinan viranomaisiin muun muassa analysoimalla näyttöä valtion välillisestä määräysvallasta, Kiinan viranomaisten puuttumisesta markkinoihin tiettyjen poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi, siitä, käyttivätkö Kiinan viranomaiset merkityksellistä määräysvaltaa pankkien lainanantopolitiikkaan ja riskinarviointiin, sekä siitä, suorittivatko nämä yritykset viranomaistehtäviä Kiinan viranomaisten puolesta.

(236)

Kuten edellä todettiin, Kiinan viranomaiset kieltäytyivät yhteistyöstä tutkimuksessa. Sen vuoksi komissio arvioi käytettävissä olevien tietojen perusteella, toimivatko asianomaiset kiinalaiset rahoituslaitokset julkisina eliminä. Komissio perusti päätelmänsä aiempiin tutkimuksiin ja muihin asian kannalta merkityksellisiin seikkoihin.

(237)

Kuten lasikuitukankaita koskevan tukien vastaisen tutkimuksen 3.4.1.2–3.4.1.5 jaksossa sekä jatkuvakuituisia lasikuitutuotteita koskevan tutkimuksen 3.3.1.2–3.3.1.4 jaksossa mainitaan, komissio luetteli erityisesti valtion omistamat pankit ja muut rahoituslaitokset, joiden oli todettu olevan julkisia elimiä. Luettelo sisältää suurimman osan johdanto-osan 223 ja 224 kappaleessa luetelluista pankeista ja rahoituslaitoksista, jotka myönsivät suoraa tai välillistä rahoitusta Dicastal-konsernille, koska ne ovat Kiinan valtion omistamia pankkeja ja/tai on olemassa virallisia aihetodisteita siitä, että ne ovat Kiinan viranomaisten määräysvallassa. Lisäksi komissio totesi samoissa lasikuitukankaita ja jatkuvakuituisia lasikuitutuotteita koskevien tukien vastaisten tutkimusten jaksoissa, että Kiinan viranomaiset ovat luoneet kaikille Kiinassa toimiville pankeille ja rahoituslaitoksille sääntelykehyksen, jota Kiinan viranomaisten nimittämien ja Kiinan viranomaisille vastuussa olevien johtajien ja valvojien on noudatettava. Näin ollen Kiinan viranomaiset hyödyntävät sääntelykehystä ja harjoittavat merkityksellistä määräysvaltaa kaikissa valtion omistamissa pankeissa ja muissa Kiinassa toimivissa pankeissa ja rahoituslaitoksissa.

(238)

Lasikuitukankaita ja jatkuvakuituisia lasikuitutuotteita koskevissa tukien vastaisissa tutkimuksissa esitetyn yleisen lainsäädäntökehyksen lisäksi näiden rahoituslaitosten CITIC Dicastalille myöntämään etuuskohteluun perustuvaan rahoitukseen sovellettiin koko 3.4 jaksossa esitettyä kahdenväliseen yhteistyöhön liittyvää oikeudellista kehystä sekä 3.5.2.1.3 jaksossa kuvattua Kiinan alumiinipyörien alalla soveltaman etuuskohtelupolitiikan erityistä oikeudellista, poliittista ja taloudellista kehystä.

(239)

Kaikkien edellä esitettyjen tosiseikkojen ja todisteiden perusteella komissio totesi, että kaikki kyseiset Kiinan poliittiset ja valtion omistamat pankit sekä kaikki muut CITIC Dicastalille rahoitusta myöntäneet kiinalaiset pankit ja rahoituslaitokset panivat edellä esitettyä oikeudellista kehystä suorittaessaan täytäntöön alumiinipyörien sektoriin liittyviä viranomaistehtäviä. Sen vuoksi ne ovat perusasetuksen 2 artiklan b alakohdassa, luettuna yhdessä perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan kanssa, tarkoitettuja ”julkisia elimiä”.

(240)

Tätä ulkoista rahoitusta käsitellään lähemmin 3.4.3, 3.5.1 ja 3.5.2.1.3 jaksossa. Koska CITIC Dicastal ja yleisemmin CITIC-konserni toteuttivat investointihanketta Marokossa uusi silkkitie -aloitteen puitteissa ja ottaen huomioon tämän hankkeen merkittävät investointitarpeet sekä CITIC Dicastalin 3.5.2.1.2 jaksossa selostetun erityistilanteen, voidaan kohtuudella päätellä, että ainakin osa tästä ulkoisesta rahoituksesta käytettiin Marokossa toteutetun hankkeen rahoittamiseen. CITIC Dicastal täytti investointisopimuksen mukaiset rahoitusvaatimukset useassa vaiheessa. Tarkemmin sanottuna rahoitusta ei myönnetty DMA:lle suoraan vaan välillisesti useiden CITIC Dicastalin määräysvallassa olevien väliyhtiöiden kautta, kuten jäljempänä 3.5.2.1.2 jaksossa selostetaan.

(241)

Pannessaan täytäntöön Marokon viranomaisten kanssa tehtyä investointisopimusta CITIC Dicastal päätti kanavoida etuuskohteluun perustuvan rahoituksen Marokkoon sijoittuvan hankkeen toteuttamista varten perustetulle toiminnalliselle yritykselle DMA:lle seuraavien neljän etuyhteydessä olevan yksikön kautta:

(242)

Investointisopimuksen täytäntöönpanoajankohtana vallinneen erityistilanteen vuoksi, jota kuvaillaan lähemmin seuraavissa johdanto-osan kappaleissa, CITIC Dicastal ei myöntänyt Marokossa toteutettavaan hankkeeseen tarvittavia varoja suoraan DMA:lle. Sen sijaan se valitsi tähän tarkoitukseen monimutkaisemman järjestelyn, jossa varat myönnettiin etuyhteydessä olevien yksiköiden kautta. CITIC Dicastal varmisti kuitenkin, että varojen kulkua näiden yksiköiden kautta valvottiin tarkasti, kuten jäljempänä selostetaan.

(243)

Sen jälkeen, kun investointisopimus oli allekirjoitettu heinäkuussa 2018, CITIC Dicastal uudisti osakasrakennettaan merkittävästi (vuonna 2019). Se oli alun perin CITIC Group Corporationin kokonaan (välillisesti) omistama tytäryhtiö, mutta vuonna 2019 lähes 60 prosenttia sen osakkeista siirrettiin muille osakkaille. Osakkeiden siirto saatiin päätökseen vasta vuoden 2020 lopussa, kuten CITIC Dicastalin tuoreimmassa pääomaa koskevassa arviointiraportissa vahvistetaan. Yritys säilyi CITIC Group Corporationin osittain omistamana tytäryhtiönä, ja sen taloudellinen tulos sisällytetään edelleen CITIC Group Corporationin konsolidoituun tilinpäätökseen.

(244)

Omistussuhteissa tapahtuneiden muutosten vuoksi CITIC Dicastal ei toteuttanut investointihanketta Marokossa suoraan. Sen sijaan se teki yhteistyötä useiden liikekumppaniensa kanssa hankkeen käynnistämiseksi investointisopimuksessa vahvistetun aikataulun mukaisesti.

(245)

DMA:n, joka on Marokossa toimiva vientiä harjoittava tuottaja, perusti alun perin Kerry Invest Pty Ltd, jonka maksama osuus alkupääomasta oli 99 prosenttia. Kerry Investin ainoa osakkeenomistaja on CITIC Dicastal Australia Pty Ltd:n (joka purettiin vuonna 2018) entinen johtaja/sihteeri.

(246)

Samaan aikaan CITIC Dicastal otti yhteyttä liikekumppaniinsa Changsha Dicastaliin, kuten 3.5.2.1.2 jakson b osassa selitetään tarkemmin, ja ehdotti Marokossa toteutettavaan investointihankkeeseen liittyvää yhteistyötä. Tuloksena oli Changsha Dicastalin kanssa tehty liiketoimintaa koskeva sopimus, kuten CITIC Dicastalin edustaja vahvisti DMA:n toimitiloihin tehdyn tarkastuskäynnin yhteydessä. Tämän perusteella DMA:sta tuli Changsha Dicastalin välillisesti hongkongilaisen tytäryhtiönsä Dicastal Asian kautta omistama tytäryhtiö. Dicastal Asia perustettiin marraskuussa 2018 Marokossa toteutettavan investointihankkeen toteuttamista varten.

(247)

Vuoden 2023 lopussa, kun CITIC Dicastalin alkuperäinen investointihanke Marokossa saatettiin virallisesti päätökseen, Dicastal Asia siirtyi CITIC Dicastalin omistukseen (hongkongilaisen tytäryhtiön Dicastal HK:n kautta), joten CITIC Dicastalista tuli tosiasiallisesti DMA:n ainoa osakkeenomistaja. (63) Tämän perusteella CITIC Dicastal ”hankki” myös toimitetuista tuotantohyödykkeistä kertyneet DMA:n maksamattomat velat Changsha Dicastalille, kuten 3.5.2.1.2 jakson b osassa selitetään. Omistajanvaihdos rekisteröitiin 30 päivänä tammikuuta 2024.

(248)

Asiakirja-aineistossa olevasta näytöstä käy ilmi, että CITIC Dicastal oli etuyhteydessä DMA:han ja sitä pidettiin Marokkoon tehdyn investoinnin sijoittajana ja hankkeen omistajana jo ennen kuin siitä lopulta tuli virallisesti DMA:n omistaja, kuten jäljempänä olevissa johdanto-osan kappaleissa selitetään.

(249)

Ensinnäkin DMA perustettiin CITIC Dicastalin Kiinan viranomaisten puolesta allekirjoittaman investointisopimuksen seurauksena, kuten 3.4.3 jaksossa selitettiin. Investointisopimuksessa CITIC Dicastal määritellään sijoittajaksi ja investointihankkeen johtavaksi kumppaniksi. Kuten 3.4.3 ja 3.5.1 jaksossa myös selitetään, sijoitussopimuksen 7 artiklassa asetetussa pääomaa koskevassa vaatimuksessa täsmennetään, että sijoittaja (CITIC Dicastal) sitoutuu tarjoamaan toiminnallisen yhtiön koko pääoman ja sen kaikki äänioikeudet, että osakepääoma ja äänioikeudet ovat suoraan CITIC Dicastalin hallussa ja että osakkeiden säilytysaika on 15 vuotta. Säilytysaikaan liittyy erityismenettely, joka edellyttää Marokon viranomaisten suostumusta mahdolliseen ennenaikaiseen luopumiseen osakkeista.

(250)

Toiseksi ulkopuoliset osapuolet pitivät CITIC Dicastalia ja/tai se esittäytyi aina hankkeen todellisena omistajana. Tämä kävi ilmi muun muassa DMA:n Attijari International Bankille vuonna 2021 jättämän lainahakemuksen arvioinnista sekä CITIC Limitedin tilinpäätöksen analysoinnista, jossa viitattiin Marokossa sijaitsevan uuden tuotantolaitoksen ensimmäisen vaiheen avaamiseen heinäkuussa 2019. (64)

(251)

Kolmanneksi Changsha Dicastalilla, joka oli DMA:n tosiasiallinen osakkeenomistaja vuosina 2018–2023, oli yhteisymmärrys CITIC Dicastalin kanssa Marokkoon tehtävästä investoinnista, kuten johdanto-osan 246 kappaleessa selitetään. Lisäksi Changsha Dicastal allekirjoitti CITIC Dicastalin kanssa yksinomaisen valmistussopimuksen, kuten johdanto-osan 256 ja 259 kappaleessa selitetään tarkemmin, minkä vuoksi se on täysin riippuvainen CITIC Dicastalista ainoana asiakkaanaan.

(252)

Myös DMA allekirjoitti CITIC Dicastalin kanssa yksinomaisen valmistussopimuksen, jossa se sitoutui varaamaan koko tuotantokapasiteettinsa CITIC Dicastalin tuotteille. Lisäksi se sai oikeuden käyttää ja näyttää CITIC Dicastalin logoa tuotteissaan ja toimitiloissaan. Tämän perusteella CITIC Dicastalista tuli DMA:n ainoa suora asiakas. Samalla CITIC Dicastal vastasi DMA:n valmistamien alumiinipyörien ainoana omistajana tarjouskilpailumenettelystä, jolla pyörät myytiin autonvalmistajille.

(253)

Näiden seikkojen perusteella komissio totesi, että DMA oli ollut etuyhteydessä CITIC Dicastaliin perustamisestaan lähtien ainakin 24 päivänä marraskuuta 2015 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447, jäljempänä ’unionin tullikoodeksin täytäntöönpanosäädös’ (65), 127 artiklan 1 kohdan b alakohdan tai 127 artiklan 2 kohdan nojalla. Edellä selostetun, marraskuussa 2023 tapahtuneen virallisen yritysoston jälkeen DMA:sta tuli myös CITIC Dicastaliin virallisesti etuyhteydessä oleva yksikkö unionin tullikoodeksin täytäntöönpanoasetuksen 127 artiklan 1 kohdan e alakohdan nojalla.

(254)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen DMA väitti, että se ei ollut etuyhteydessä CITIC Dicastaliin ja että komissio sovelsi epäedullista päätelmää katsoessaan, että CITIC Dicastal antoi taloudellista tukea DMA:lle.

(255)

Komissio totesi, että tämä DMA:n väite oli pelkkä toteamus, jonka tueksi ei esitetty mitään näyttöä. Kuten tässä jaksossa osoitetaan, komission päätelmät eivät perustuneet epäedullisiin päätelmiin vaan useisiin asiakirja-aineistossa käytettävissä oleviin objektiivisiin tosiseikkoihin ja todisteisiin perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti. Sen vuoksi komissio hylkäsi tämän väitteen.

(256)

Changsha Dicastalilla ei ole osakkuussuhdetta CITIC Dicastaliin. Se on kuitenkin allekirjoittanut CITIC Dicastalin kanssa yksinomaisen valmistussopimuksen, jonka perusteella Changsha Dicastal käyttää koko tuotantokapasiteettinsa alumiinipyörien valmistamiseen Dicastal-tuotemerkillä. CITIC Dicastal puolestaan sitoutuu ostamaan Changsha Dicastalin tuotannon myytäväksi loppuasiakkailleen.

(257)

Kuten johdanto-osan 246 kappaleessa mainitaan, Changsha Dicastalilla oli lisäksi Marokkoon tehtävää investointia koskeva liiketoimintasopimus CITIC Dicastalin kanssa. Vastineeksi yhteistyöstä Marokon viranomaisten kanssa tehdyn investointisopimuksen oikea-aikaisessa täytäntöönpanossa CITIC Dicastal sitoutui ”lisäämään tukeaan Changsha Dicastalille Kiinan kotimaanmarkkinoilla”. Tämä johti Changsha Dicastalin kassavirran kasvuun. Yrityksen myyntikate kasvoi merkittävästi vuosina 2018–2020 verrattuna sen ennen vuotta 2017 ja vuoden 2020 jälkeen saavuttamiin katteisiin. Näin ollen Changsha Dicastal sai lisävaroja Marokossa toteutettavien investointitoimien rahoittamiseen. Changsha Dicastal kirjasi vuonna 2018 CITIC Dicastaliin kohdistuvan saamisen, joka vastaa suunnilleen Dicastal Asian kautta DMA:lle vuonna 2019 siirrettyä pääomasijoitusta. (66)

(258)

Tästä syystä komissio totesi, että vaikka yritykset eivät olleet keskenään etuyhteydessä osakkeenomistuksen kautta, ne olivat etuyhteydessä ainakin unionin tullikoodeksin täytäntöönpanoasetuksen 127 artiklan 1 kohdan b alakohdan tai 127 artiklan 2 kohdan nojalla, koska ne olivat oikeudelliselta asemaltaan liikekumppaneita.

(259)

Koska CITIC Dicastal oli valmistussopimuksen nojalla Changsha Dicastalin ainoa asiakas, se oli Changsha Dicastalin ainoa tulonlähde. Tämän sekä edellä kuvatun investointihanketta koskevan liiketoimintasopimuksen vuoksi CITIC Dicastal pystyi hallitsemaan Changsha Dicastalin kassavirtaa ja vaikuttamaan sen suuntaan ja käyttöön.

(260)

Changsha Dicastal toimitti DMA:lle suurimman osan alumiinipyörien valmistuksessa käytetyistä laitteista. Vaikka nämä ostot tapahtuivat vuosina 2018–2022 ja suurin osa laitteista toimitettiin vuonna 2020, tutkimusajanjakson alussa yli 90 prosenttia laitteiden hankinta-arvosta oli maksamatta. Näin ollen Changsha Dicastal myönsi DMA:lle etuuskohteluun perustuvaa, korotonta rahoitusta, koska laitetoimituslaskujen maksamista lykättiin.

(261)

Lisäksi Changsha Dicastal siirsi hongkongilaisen tytäryhtiönsä Dicastal Asian kautta DMA:lle lisävaroja, kuten jäljempänä selostetaan tarkemmin.

(262)

Dicastal Asia on Changsha Dicastalin suoraan ja kokonaan omistama tytäryhtiö, joka perustettiin yksinomaan Marokkoon tehdyn investoinnin toteuttamiseksi. Vaikka se on rekisteröity Hongkongissa, sillä ei ole siellä henkilöstöä eikä sen tietoja säilytetä Hongkongissa. Sen sijaan sen henkilöstö ja tiedot sijaitsevat CITIC Dicastalin päätoimipaikassa Qinhuangdaossa (Kiinassa), kuten vuonna 2024 eli sen jälkeen, kun CITIC Dicastal oli ottanut DMA:n haltuunsa (Dicastal HK:n ja Dicastal Asian kautta), tehdyllä tarkastuskäynnillä todettiin. Dicastal Asia ei harjoittanut muuta liiketoimintaa sen lisäksi, että sitä käytettiin välineenä Marokossa toteutettavassa investointihankkeessa, jonka tosiasiallinen sijoittaja oli CITIC Dicastal. Tästä syystä CITIC Dicastalin Marokossa tavoittelemien liiketoiminnallisten tavoitteiden todettiin määräävän Dicastal Asian toimintaa.

(263)

Näin ollen komissio totesi, että Dicastal Asia oli etuyhteydessä CITIC Dicastaliin, koska se oli oikeudelliselta asemaltaan CITIC Dicastalin liikekumppani unionin tullikoodeksin täytäntöönpanoasetuksen 127 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti ja koska CITIC Dicastal oli määrännyt sen myöntämään DMA:lle etuuskohteluun perustuvaa rahoitusta.

(264)

Dicastal Asia myönsi DMA:lle eri muodoissa etuuskohteluun perustuvaa rahoitusta, joka lopulta muunnettiin omaksi pääomaksi.

(265)

DMA rahoitettiin perustamisestaan lähtien kuudelta riskipääomayhtiöltä otetuilla lainoilla. DMA kirjasi nämä velat kirjanpitoonsa suoritettavina maksuina. Dicastal Asia otti vuonna 2021 nämä velat vastattavakseen. Dicastal Asia käytti useita Wisdomilta otettuja lainoja alkuperäisten sijoittajien saamisten maksamiseen.

(266)

Riskipääomayhtiöiltä saatujen varojen lisäksi DMA:ta rahoitettiin sen perustamisesta lähtien yhteensä kuudella Dicastal Asian myöntämällä lainalla. Dicastal Aasia rahoitti nämä lainat Changsha Dicastalin pääomasijoituksen korotuksella ja Changsha Dicastalin myöntämällä lainalla.

(267)

Kun Dicastal Asiasta tuli vuonna 2021 DMA:n edellisissä johdanto-osan kappaleissa kuvatuista liiketoimista johtuvan velan ainoa omistaja, se muunsi velan DMA:han tekemänsä pääomasijoituksen korotukseksi.

(268)

Lisäksi Dicastal Asia myönsi vuonna 2021 DMA:lle rahoituslainan. Laina oli koroton, ja DMA maksoi lainapääoman takaisin vasta vuoden 2023 lopussa. Kuten edellä on selitetty, lainan vakuutena olivat Dicastal Asian Wisdomilta saamat lainat.

(269)

Dicastal HK on CITIC Dicastalin kokonaan omistama tytäryhtiö, joka on rekisteröity Hongkongiin. Paikalla tehdyssä tarkastuksessa vahvistettiin, että Dicastal Asian tavoin yrityksellä ei ollut henkilöstöä tai tietoja Hongkongissa, vaan ne sijaitsivat Qinhuangdaossa CITIC Dicastalin toimitiloissa. Dicastal HK perustettiin ennen kuin CITIC Dicastal päätti tehdä investoinnin Marokkoon. CITIC Dicastal oli aiemmin käyttänyt sitä eurooppalaisiin tytäryhtiöihinsä tehtäviin investointeihin. Marokossa toteutetun hankkeen käynnistämisen jälkeen se tarjosi etuuskohteluun perustuvaa rahoitusta DMA:lle, joka on eurooppalaisten autonvalmistajien tärkein alumiinipyörien toimittaja.

(270)

Sen vuoksi komissio katsoi, että Dicastal HK oli etuyhteydessä CITIC Dicastaliin unionin tullikoodeksin täytäntöönpanoasetuksen 127 artiklan 1 kohdan e alakohdan nojalla, että se oli CITIC Dicastalin määräysvallassa ja että CITIC Dicastal määräsi sen myöntämään DMA:lle etuuskohteluun perustuvaa rahoitusta.

(271)

Dicastal HK myönsi vuonna 2020 DMA:lle euromääräisen rahoituslainan. Lainapääoma maksettiin kokonaisuudessaan takaisin useissa erissä tutkimusajanjakson aikana. Dicastal HK sai puolestaan CITIC Dicastalilta useita lainoja, jotka kattoivat DMA:lle lainatut varat.

(272)

DMA hankki suurimman osan alumiiniharkoista, jotka ovat pääasiallinen alumiinipyörien valmistuksessa käytetty raaka-aine, Wisdomilta. Kuten 3.2.2 jaksossa selostetaan, tutkimuksessa ilmeni Wisdomin ja Dicastal-konsernin välisiä epätavallisia liiketoimia. Sen vuoksi komissio tutki Wisdomin ja konsernin välistä mahdollista suhdetta. Kuten jäljempänä esitetään, komissio totesi, että Wisdom oli käytettävissä olevien tietojen perusteella etuyhteydessä Dicastal-konserniin.

(273)

Wisdomin DMA:lle toimitetuista alumiiniharkoista veloittama hinta oli huomattavasti alempi kuin etuyhteydettömältä toimittajalta ostettujen harkkojen hinta. Sovitusta 90 päivän maksuajasta huolimatta DMA ei myöskään maksanut alumiiniharkkojen toimituksista koko vuoden 2023 aikana. Näin ollen Wisdom rahoitti DMA:ta alumiiniharkkojen etuuskohteluhinnoilla ja lykkäämällä maksujen perimistä kyseisistä toimituksista.

(274)

Lisäksi Wisdom myönsi Dicastal Asialle yhteensä kymmenien miljoonien eurojen suuruiset lainat, joita käytettiin lopulta DMA:n pääoman kasvattamiseen ja sille myönnettyyn rahoituslainaan, kuten edellä jakson c osassa on selostettu.

(275)

Näiden liiketoimien, asiakirja-aineistossa olevien asiakirjojen ja Dicastal-konsernissa suoritettujen tarkastuskäyntien yhteydessä kerätyn näytön perusteella komissiolla oli syytä uskoa, että Wisdom on Dicastal-ryhmään etuyhteydessä oleva yksikkö, kuten myös 3.2.2 jaksossa selitetään. Komissio otti arvioinnissaan huomioon seuraavat seikat:

(276)

Wisdom perustettiin Hongkongissa marraskuussa 2019, ja sen yhtiöpääoma oli 100 Hongkongin dollaria (noin 12,50 euroa). Yrityksen perusti sen ainoa osakkeenomistaja, joka on Kiinan kansalainen.

(277)

Kuten 3.2.2 jaksossa todetaan, komissio havaitsi, että kyseinen Kiinan kansalainen, joka oli Wisdomin ainoa osakkeenomistaja, oli kirjoilla Qinhuangdaossa eli kaupungissa, jossa oli myös CITIC Dicastalin sääntömääräinen kotipaikka. Lisäksi kävi ilmi, että Wisdomilla oli Hongkongissa sama rekisteröity virallinen osoite kuin kahdella Dicastal-konserniin kuuluvalla Hongkongissa sijaitsevalla yrityksellä eli Dicastal Asialla ja Dicastal HK:lla.

(278)

Vaikka komissio yritti useaan otteeseen saada sekä itse Wisdomilta että Dicastal-konsernilta lisätietoja Wisdomin toiminnasta sekä oikeudellisista ja taloudellisista suhteista DMA:han ja Dicastal-konserniin, Wisdom kieltäytyi yhteistyöstä tutkimuksessa eikä Dicastal-konserni toimittanut kaikkia komission pyytämiä tietoja.

(279)

Missään CITIC Dicastalin esittämissä perusteluissa ei selitetty, miten ja miksi väitetysti etuyhteydetön yritys, jonka oma pääoma oli vain 12,50 euroa, rahoittaisi väitetysti siihen etuyhteydetöntä konsernia lykkäämällä alumiiniharkkolaskujen maksamista ja jättämällä perimättä korkoja lainoista, joiden arvo on yhteensä miljoonia euroja, ja miten CITIC Dicastalin kaltainen suuri yritys voisi luottaa tällaisen toimittajan hoitavan näin merkittävät harkkotoimitukset. Sen osalta, miksi CITIC Dicastal suositteli Wisdomia DMA:lle harkkojen toimittajaksi, CITIC Dicastal totesi vain, että se oli tehnyt jo pitkään yhteistyötä Wisdomin omistajan kanssa, koska tämä oli alumiinialan asiantuntija.

(280)

CITIC Dicastal väitti 3.2.2 jaksossa käsitellyn perusasetuksen 28 artiklan soveltamista koskevan menettelyn yhteydessä, että se ei ollut etuyhteydessä Wisdomiin ja että komission pyytämät Wisdomia koskevat tiedot eivät olleet tarpeellisia.

(281)

Suhteen osalta CITIC Dicastal väitti, että komission esittämät seikat eivät muodostaneet suhdetta Dicastal-konsernin ja Wisdomin välillä sovellettavan unionin lainsäädännön eli unionin tullikoodeksin täytäntöönpanoasetuksen 127 artiklan perusteella. CITIC Dicastalin mukaan konserniyhtiöiden tarkastetut tilinpäätösraportit ja kirjanpito vahvistavat, ettei Wisdomia ollut merkitty konsernin kirjanpitoon etuyhteydessä olevana yrityksenä.

(282)

Komissio hylkäsi nämä väitteet. Ensinnäkin, kuten CITIC Dicastal aivan oikein huomautti, oikeusperusta, jonka perusteella suhde todetaan tätä menettelyä sovellettaessa, on unionin tullikoodeksin täytäntöönpanoasetuksen 127 artikla. Se, että tiettyä yritystä ei mainita etuyhteydessä olevana yksikkönä Dicastal-konsernin tarkastetuissa tilinpäätösraporteissa ja taloustiedoissa, on merkityksetöntä, koska tällaisen raportoinnin ja konsolidoinnin oikeusperustan muodostavat Hongkongin tai Kiinan oikeusjärjestelmissä sovellettavat kirjanpito- ja tilintarkastussäännöt eikä unionin tullikoodeksin täytäntöönpanoasetuksen 127 artikla. Lisäksi sillä, pannaanko nämä tilintarkastus- ja kirjanpitosäännöt tosiasiallisesti täytäntöön Hongkongissa tai Kiinassa, jos yritys jättää ilmoittamatta jonkin yksikön olevan siihen etuyhteydessä, ja miten tämä tapahtuu, voi olla käytännössä merkitystä tämän väitteen osalta.

(283)

Komissio huomautti lisäksi, että se oli todennut Dicastal-konsernin kahden haaran (toisen haaran yhteys perustuu osakkuussuhteeseen CITIC Dicastaliin ja toisen haaran yhteys osakkuussuhteeseen Changsha Dicastaliin) välillä olevan suhteen, joka perustuu CITIC Dicastalin ja Changsha Dicastalin väliseen valmistussopimukseen. Changsha Dicastalin liiketoimia toisaalta tytäryhtiöidensä ja toisaalta CITIC Dicastaliin yhteydessä olevien yritysten kanssa ei raportoitu yritysten tarkastetuissa tilinpäätösraporteissa tai kirjanpitoasiakirjoissa lähipiiriliiketoimina.

(284)

Lisäksi komissiolla oli käytettävissään ainoastaan tietoja Wisdomin ja Dicastal-konsernin Changsha Dicastal -haaran välisistä liiketoimista. Sen vuoksi ei voitu sulkea pois mahdollisuutta, että Wisdom olisi etuyhteydessä Dicastal-konsernin CITIC Dicastal -haaraan sellaisen suhteen kautta, joka perustuu yhteiseen osakkeenomistajaan, yhteiseen johtoon tai perhesiteisiin Wisdomin ja Dicastal-konsernin CITIC Dicastal -haaran johtajien ja/tai omistajien välillä. Edellä esitetyn perusteella komissio hylkäsi nämä väitteet.

(285)

Niiden tosiseikkojen osalta, joiden perusteella komissio oletti, että kyseessä on suhde, Dicastal-konserni toimitti lisätietoja kumotakseen väitteet, jotka koskivat Wisdomin raaka-aineiden ilmaista toimittamista ja lainoja Dicastal-konsernille. Se osoitti erityisesti, että DMA maksoi osittain alumiinin ostot Wisdomilta tutkimusajanjakson jälkeen, vuonna 2024, ja että myös Dicastal Asialle myönnetty laina maksettiin takaisin tutkimusajanjakson jälkeen (vuonna 2024). Lisäksi se väitti, että on yleinen käytäntö, että useat Hongkongissa rekisteröidyt yritykset jakavat yhteisen osoitteen, minkä vuoksi tämä ei tue teoriaa Dicastal-konsernin ja Wisdomin välisestä suhteesta.

(286)

Komissio katsoi, että edellä kuvatut liiketoimet ja yhteinen rekisteröity osoite muiden yritysten kanssa riittävät seikoiksi, jotka viittaavat Wisdomin ja Dicastal-konsernin välisen suhteen olemassaoloon. Nämä seikat oikeuttivat täysin komission Dicastal-konsernille ja Wisdomille osoittaman lisätietopyynnön sen selvittämiseksi, vahvistaisivatko lisätiedot kyseiset seikat, sillä ilman Wisdomin yhteistyötä niitä ei voitu tutkia. Tämän perusteella nämä väitteet hylättiin. Väitteiden sisältöä käsitellään jäljempänä tässä jaksossa.

(287)

Dicastal-konserni väitti myös pyrkineensä toimittamaan tukien vastaisen kyselylomakkeen Wisdomille parhaansa mukaan. Wisdom ei kuitenkaan vastannut toimiin. Lisäksi Dicastal-konsernin ja Wisdomin välistä viestintää ei voitu paljastaa liikesalaisuuteen ja yksityisyyden suojaan liittyvistä syistä.

(288)

Komissio katsoi, että sillä on asiakirja-aineistossa riittävästi näyttöä siitä, että yritykset ovat etuyhteydessä toisiinsa. Liikesalaisuuteen ja yksityisyyden suojaan liittyvät huolenaiheet eivät ole pätevä syy kieltäytyä toimittamasta komissiolle tutkimuksen kannalta merkityksellisiä asiakirjoja tai tietoja, sillä ne on täysin suojattu perusasetuksen 29 artiklan mukaisella luottamuksellisten tietojen suojalla. Sen vuoksi tämä väite hylättiin.

(289)

Komission pyytämien tietojen tarpeellisuudesta Dicastal-konserni väitti, että kun otetaan huomioon Wisdomin rekisteröintimaa ja DMA:lle toimitetun raaka-aineen alkuperämaa, komission pyytämät Wisdomia koskevat tiedot eivät ole tarpeellisia, sillä tutkimus rajoittuu Marokon ja Kiinan viranomaisten väliseen väitettyyn yhteistyöhön. Sen vuoksi Marokon alueen ulkopuolelle jäävä mahdollinen taloudellinen tuki tai Marokon viranomaisten ja Kiinan viranomaisten välinen yhteistyö eivät kuuluisi tämän tutkimuksen piiriin.

(290)

Komissio oli asiasta eri mieltä. On yleinen käytäntö, että kiinalaiset yritykset perustavat tytäryhtiöitä Hongkongiin, jolla on suotuisa liiketoimintaympäristö ulkomaille suuntautuvan kaupan tai sijoittamisen kannalta, kuten suotuisammat yhtiöverokannat, pääomamarkkinoille pääsy ja vapaasti vaihdettava valuutta. Monissa tapauksissa Hongkongiin rekisteröidyt yritykset itse asiassa harjoittavat toimintaansa Kiinassa sijaitsevien emoyhtiöidensä toimitiloista käsin. Tämä käytäntö voitiin havaita myös Dicastal-konsernissa, jossa sekä CITIC Dicastal että Changsha Dicastal perustivat sijoitusyhtiöitä Hongkongiin. Kuten paikan päällä tehdyissä tarkastuksissa vahvistettiin, kyseisten tytäryhtiöiden kirjanpito ja henkilöstö sijaitsivat CITIC Dicastalin päätoimipaikassa Qinhuangdaossa. Lisäksi CITIC Group Corporation (CITIC Dicastalin lopullinen omistaja) perusti itse yrityksen, CITIC Limitedin, Hongkongiin ja sijoitti suurimman osan varoistaan Hongkongissa rekisteröityyn yritykseen. (67) Lisäksi vaikka toimitettu raaka-aine ei ollut peräisin Kiinasta tai Marokosta, juuri Wisdom rahoitti DMA:ta viivästyttämällä merkittävästi maksujen keräämistä alumiiniharkkojen toimituksista ja alentamalla huomattavasti hintoja markkinoihin verrattuna. Wisdom oli sijoittautunut Kiinaan ja pani täytäntöön Kiinan etuuskohtelupolitiikkaa alumiinipyörien tuottajien hyväksi, kuten jäljempänä selitetään tarkemmin. Sen vuoksi komissio katsoi, että harkkojen alkuperällä ei ole merkitystä tässä suhteessa. Tämän perusteella komissio hylkäsi nämä väitteet.

(291)

Vaikka Marokon viranomaiset kiistivät jatkuvasti Marokon viranomaisten ja Kiinan viranomaisten välisen yhteistyön DMA:n osalta, ne tukivat Dicastal-konsernin näkemyksiä tarpeesta saada pyydetyt tiedot omissa huomautuksissaan. Tältä osin Marokon viranomaiset viittasivat tukisopimuksen 12 artiklan 7 kohtaan ja perusasetuksen 28 artiklan 1 kohtaan ja väittivät, että käytettävissä olevia tietoja voidaan soveltaa ainoastaan tietoihin, jotka tutkiva viranomainen on todennut tarpeellisiksi. Lisäksi Marokon viranomaiset väittivät, että paneelin raportin asiassa US – Supercalendered paper (68) ja Euroopan unionin tuomioistuimen asiassa European Bicycle Manufacturers Association (EBMA) v. Giant (China) Co. Ltd antaman tuomion (69) mukaisesti komission on osoitettava, että tietyt tiedot olivat tarpeen, ennen kuin käytettävissä olevia tietoja voidaan käyttää. Lisäksi Marokon viranomaiset muistuttivat, että analogisesti tukien vastaisissa tutkimuksissa sovellettavan WTO:n polkumyyntisopimuksen liitteessä II olevan 7 kohdan mukaisesti komission olisi oltava erityisen huolellinen valitessaan käytettävissä olevien tietojen lähteitä. Tässä yhteydessä Marokon viranomaiset huomauttivat, että tutkivan viranomaisen olisi mahdollisuuksien mukaan käytettävä tietoina muista riippumattomista lähteistä saatuja tietoja tai muilta asianomaisilta osapuolilta saatuja tietoja. Marokon viranomaiset korostivat myös, että Dicastal-konserni toimitti useita kyselylomakevastauksia, hyväksyi tarkastuskäyntejä ja toimi yhteistyössä myös tarkastuskäyntien jälkeisessä vaiheessa. Marokon viranomaiset varoittivat komissiota käyttämästä käytettävissä olevia haitallisia tietoja väitetyn yhteistyöstä kieltäytymisen yhteydessä ja muistuttivat, että komission havaitsemista uusista tukijärjestelmistä on kuultava Marokon viranomaisia ennen tutkimuksen laajentamista niihin.

(292)

Komissio otti nämä Marokon viranomaisten perustelut kokonaisuudessaan huomioon. Komissio hylkäsi nämä väitteet johdanto-osan 286–290 kappaleessa esitettyjen perustelujen pohjalta, sillä Wisdomilta ja Dicastal-konsernilta pyydetyt tiedot olivat tarpeen tutkimusta varten Marokon viranomaisten mainitseman lainsäädännön ja WTO:n oikeuskäytännön mukaisesti. Kuten jäljempänä täsmennetään, komissio ei hyödyntänyt päätelmissään käytettävissä olevia haitallisia tietoja vaan käytti asiakirja-aineistossa olevia tietoja erittäin varovaisesti. Sen vuoksi nämä Marokon viranomaisten väitteet hylättiin.

(293)

Kaikkien edellä esitettyjen seikkojen ja näytön perusteella komissio vahvisti aikovansa soveltaa perusasetuksen 28 artiklaa määrittääkseen, oliko Wisdom etuyhteydessä Dicastal-konserniin ja siten CITIC-konserniin unionin tullikoodeksin täytäntöönpanosäädöksen 127 artiklan mukaisesti. Tätä varten komissio tukeutui arvioinnissaan useisiin käytettävissä oleviin tietoihin ja joutui tarvittaessa tekemään johtopäätöksiä tiedoissaan olevien puutteiden korjaamiseksi.

(294)

Komissio totesi ensinnäkin, että Wisdom ja kaksi Marokossa toteutettavaan hankkeeseen osallistuvaa Dicastal-konsernin Hongkongissa sijaitsevaa yritystä eli Dicastal Asia ja Dicastal HK oli rekisteröity samaan Hongkongissa sijaitsevaan osoitteeseen.

(295)

CITIC Dicastal väitti 3.2.2 jaksossa ja edellisissä johdanto-osan kappaleissa esitettyjen väitteiden ja vastaväitteiden lisäksi, että Wisdomin, Dicastal Asian ja Dicastal HK:n sama rekisteröity osoite Hongkongissa johtui siitä, että kaikki kolme yritystä käyttivät samaa rekisteröintiasiamiestä. Näiden kolmen yrityksen rekisteröity osoite oli rekisteröintiasiamiehen osoite Hongkongissa.

(296)

Väite ei kuitenkaan osoittanut, että yritykset eivät olisi olleet etuyhteydessä toisiinsa. Saman rekisteröintiasiamiehen ja saman rekisteröintiosoitteen käyttämistä voidaan jopa pitää osoituksena perusasetuksen 28 artiklassa tarkoitetusta suhteesta, sillä etuyhteydessä olevilla osapuolilla on tapana käyttää samaa asiamiestä ja osoitetta hallinnollisten menettelyjen tehokkuuden maksimoimiseksi ja kustannusten minimoimiseksi.

(297)

Tutkimuksessa kävi lisäksi ilmi, että Dicastal Asialla ja Dicastal HK:lla ei ollut henkilöstöä Hongkongissa. Niiden henkilöstö ja kirjanpito sijaitsivat itse asiassa CITIC Dicastalin tiloissa Qinhuangdaossa, Hebein maakunnassa Kiinassa. Näin ollen komissiolla oli syytä päätellä, että Wisdom ei myöskään harjoittanut liiketoimintaansa Hongkongista käsin. Ottaen huomioon, että myös Wisdomin omistajan ja johtajan osoite oli Qinhuangdaossa, komissio katsoi, että Wisdomin liiketoimintapaikka sijaitsi niin ikään Qinhuangdaossa. Wisdom tai CITIC Dicastal eivät tehneet yhteistyötä tämän seikan osalta.

(298)

Toinen ratkaiseva seikka, joka osoittaa suhteen, kuten myös edellä on selitetty, on se, että Wisdomin merkityksettömästä pääomituksesta huolimatta CITIC Dicastal tukeutui siihen saadakseen merkittäviä määriä alumiiniharkkoja, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä sen Marokossa harjoittaman toiminnan jatkuvuuden kannalta. Komissio katsoi, että olisi erittäin epätodennäköistä, että etuyhteydettömät osapuolet olisivat tehneet näin tärkeän sopimuksen ilman lisätakuita. Wisdomin ja DMA:n välinen alumiiniharkkojen toimitussopimus ei sisältänyt takeita tai seuraamuksia esimerkiksi sellaisten tapausten varalle, joissa sovittuja huomattavia määriä ei toimitettaisi. Näin ollen myös tämä seikka osoittaa selvästi näiden yksiköiden välisen suhteen.

(299)

Kuten edellä ja 3.2.2 jaksossa mainittiin ja jäljempänä selostetaan tarkemmin, Wisdom ei myöskään ollut saanut DMA:lta maksuja alumiiniharkkojen merkittävistä toimituksista tutkimusajanjakson loppuun mennessä ja peri harkoista huomattavasti markkinahintaa alhaisemman hinnan. Lisäksi se oli myöntänyt Dicastal Asialle merkittävää rahoitusta, jota ei ollut maksettu takaisin tutkimusajanjakson loppuun mennessä.

(300)

Komissio katsoi, että nämä seikat viittasivat vahvasti Wisdomin ja CITIC Dicastalin väliseen suhteeseen vähintäänkin unionin tullikoodeksin täytäntöönpanosäädöksen 127 artiklan mukaisina oikeudellisesti tunnustettuina liikekumppaneina tai liiketoimissaan sidoksissa olevina henkilöinä. Jos Wisdomin ja CITIC Dicastalin välinen suhde olisi ollut markkinaehtoinen, CITIC Dicastal olisi vaatinut sopimusta, johon olisivat sisältyneet yksityiskohtaiset takeet tuotantopanoksen toimittamisesta, kun taas Wisdom olisi aktiivisesti tavoitellut maksuja harkkotoimituksista, viivästyssakkoja ja lisäkorvauksia sopimusrikkomuksesta. Wisdomin ja DMA:n välisessä alumiinin toimitussopimuksessa on selkeä maksuehto. Sopimuksessa on myös riitojenratkaisulauseke. Lisäksi sopimuksessa määrätään sopimuksen irtisanomisesta. Wisdom ei ryhtynyt mihinkään näistä DMA:n kanssa tehdyssä toimitussopimuksessa sallituista toimista, sillä toimituksista suoritettuja maksuja ei ollut maksettu näin pitkällä ajanjaksolla. Jos osapuolet eivät olisi olleet etuyhteydessä toisiinsa, erityisesti kun otetaan huomioon kyseessä olevat valtavat toimitetut määrät ja vastaavat maksumäärät, Wisdom olisi käyttänyt asianmukaisia oikeussuojakeinoja pannakseen sopimuksen täytäntöön ja yrittänyt periä takaisin maksunsa, mahdollisesti irtisanoa sopimuksen ja vaatia vahingonkorvausta DMA:lta.

(301)

CITIC Dicastal väitti, että DMA maksoi alumiinin ostot Wisdomilta osittain vuonna 2024, tutkimusajanjakson jälkeen, ja että myös Dicastal Asialle myönnetty laina maksettiin takaisin vuonna 2024. Komissio katsoi kuitenkin, että nämä olosuhteet eivät muuttaneet sitä tosiseikkaa, että Wisdom ja Dicastal-konserni eivät toimineet samoin kuin riippumattomat yksiköt, jotka toimivat markkinaehtoisesti tavanomaisissa markkinaolosuhteissa. Pelkkä takaisinmaksu tutkimusajanjakson jälkeen ilman muita vaadittuja ja maksettuja seuraamuksia ja korvauksia vuosien sopimusrikkomusten jälkeen ei muuta edellisessä johdanto-osan kappaleessa kuvattua tosiasiallista tilannetta, joka selvästi tukee osapuolten välistä suhdetta.

(302)

Lisäksi, kuten jäljempänä esitetään tarkemmin, Wisdomin DMA:lta veloittamien alumiiniharkkojen hinta oli huomattavasti alhaisempi kuin etuyhteydettömien toimittajien alumiiniharkkojen suorista toimituksista veloittama hinta. Koska yhteistyötä ei tehty, komissio päätteli, että Wisdomin käytökselle ei ole muita syitä kuin se, että se on etuyhteydessä CITIC Dicastaliin. Etuyhteydetön toimittaja olisi pyrkinyt maksimoimaan alumiiniharkkojen myynnistä saatavan hinnan ja vastaavat voitot. Koska tämän raaka-aineen hinta on sidoksissa Lontoon metallipörssin kansainväliseen hintaan ja sillä käydään kauppaa maailmanlaajuisesti hyödykkeenä, asiakirja-aineistossa ei ole muuta uskottavaa selitystä tällaisille hintaeroille kuin yksiköiden välinen suhde.

(303)

Suhteen toteamista tukee myös se, että Wisdomin ja DMA:n välinen alumiiniharkkojen toimitussopimus on täsmälleen samanlainen kuin CITIC Dicastalin ja DMA:n välinen toimitussopimus. Molemmissa sopimuksissa on täsmälleen samat artiklat, lähes samanlaiset ehdot (hinnoittelumekanismia lukuun ottamatta) ja jopa sama muotoilu. Komissio vertasi näitä sopimuksia DMA:n tosiasiallisesti etuyhteydettömän toimittajan alumiiniharkkoja koskevaan sopimukseen, joka oli täysin erilainen sekä ehtojen että muotoilun osalta. Näin ollen myös tämä seikka vahvisti Wisdomin ja CITIC Dicastalin välisen suhteen.

(304)

Kaikkien näiden asiakirja-aineistossa käytettävissä olevien tietojen perusteella komissio päätteli, että Wisdom on CITIC Dicastaliin etuyhteydessä oleva yksikkö unionin tullikoodeksin täytäntöönpanosäädöksen 127 artiklan mukaisesti. Wisdom on etuyhteydessä vähintään unionin tullikoodeksin täytäntöönpanosäädöksen 127 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisena oikeudellisesti tunnustettuna liikekumppanina ja/tai unionin tullikoodeksin täytäntöönpanosäädöksen 127 artiklan 2 kohdan mukaisena liiketoimissaan sidoksissa olevana henkilönä. Komissio päätteli edellä mainittujen tosiseikkojen perusteella myös, että kyseessä on unionin tullikoodeksin täytäntöönpanosäädöksen 127 artiklan 1 kohdan d, e, f tai g alakohdan mukainen oikeussuhde.

(305)

Edellä esitettyjen seikkojen perusteella komissio päätteli, että koska Wisdom on CITIC Dicastaliin etuyhteydessä oleva yksikkö, joka oli hyvin tiiviisti mukana Marokossa toteutettavan hankkeen onnistuneessa loppuunsaattamisessa, se toimi välittäjänä, joka antoi välillisesti taloudellista tukea samalla tavoin kuin kolme muuta etuyhteydessä olevaa yksikköä, joita CITIC Dicastal käytti kanavoidakseen etuuskohteluun perustuvaa rahoitusta DMA:lle.

(306)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen DMA väitti, että komissio teki epäedullisia päätelmiä CITIC Dicastalin ja Wisdomin välisestä suhteesta. Lisäksi se toisti väitteensä, jotka koskivat johdanto-osan 281, 285, 287 ja 289 kappaleessa kuvattua CITIC Dicastalin ja Wisdomin välistä suhdetta. Yritys väitti myös, että komission päätelmät epätavallisen liiketoimen olemassaolosta, CITIC Dicastalin ja Wisdomin välisestä suhteesta ja käytettävissä olevien tietojen käytöstä tältä osin olivat perusteettomia ja epäoikeutettuja.

(307)

DMA:n mukaan Wisdomin perustaminen marraskuussa 2019 ja maaliskuussa 2020 tehty myyntisopimus, jonka vuoksi Wisdomista tuli DMA:n suurin alumiiniharkkojen toimittaja, olivat tavanomaisten liiketoimintakäytäntöjen mukaisia.

(308)

Alumiiniharkkojen toimittamista koskevien maksamattomien laskujen osalta DMA väitti osoittaneensa, että tämä johtui harkkojen hintaa koskevasta kiistasta. Väitteen mukaan kiista ratkaistiin vuoden 2023 lopussa. Kun uusi sopimus allekirjoitettiin ratkaistun kiistan perusteella, DMA maksoi pääosin kaikki velkansa vuonna 2024. DMA väitti harkkojen markkinahinnan alittavasta hinnoittelusta, että sen toimittaja kokeili hyödyiltään epävarmaa hinnoittelukaavaa. Todettuaan, että kaava ei toiminut, Wisdom pyysi edellä mainittua myyntisopimuksen uudelleenneuvottelua. DMA väitti, että komissio jätti huomiotta tässä johdanto-osan kappaleessa kuvatut tosiseikat.

(309)

DMA toisti, että yhteinen rekisteröity osoite kahden muun Dicastal-konserniin kuuluvan yrityksen kanssa ei välttämättä ole osoitus suhteesta, sillä monilla yrityksillä on sama rekisteröity osoite. DMA väitti myös, että se, että Wisdomin omistajalla on osoite samassa kaupungissa kuin CITIC Dicastalin kotipaikka, ei merkitse suoraa yhteyttä näiden kahden yrityksen välillä. Lisäksi osapuoli väitti, että se ei ollut tietoinen omistajan osoitteesta, eikä komission väitteen tueksi ei esitetty mitään tutkimuksen asiakirja-aineistossa olevia tietoja. DMA ei kiistänyt sitä, että tosiasiallinen osoite, josta Wisdom harjoittaa liiketoimintaansa, oli eri kuin rekisteröity osoite.

(310)

DMA väitti, että CITIC Dicastalin tekemä Wisdomin suosittelu DMA:n alumiiniharkkojen toimittajaksi Wisdomin omistajan alumiinialan asiantuntemuksen ja sen kanssa tehdyn pitkäaikaisen yhteistyön perusteella oli yleistä liike-elämässä. DMA:n mukaan tällainen toiminta ei heikentänyt yritysten riippumattomuutta.

(311)

Dicastal-konsernin kieltäytymistä antamasta lisätietoja Wisdomista ja sen suhteesta yritykseen ja/tai sen omistajaan ei pidä ymmärtää siten, että se olisi myöntänyt syyllistyneensä väärinkäytöksiin. DMA:n mukaan kieltäytyminen yhteistyöstä konsernin ja Wisdomin välisten liiketoimien osalta johtuu yritysten oikeudesta suojella arkaluonteisia liiketoimintatietoja ja taloudellisia yksityiskohtia.

(312)

Komissio hylkäsi johdanto-osan 306–311 kappaleessa esitetyt väitteet. Ensinnäkin komissio oli eri mieltä väitteestä, jonka mukaan se olisi käyttänyt epäedullista päätelmää. Koska Wisdom ja Dicastal-konserni eivät toimineet yhteistyössä suhteissaan Wisdomiin, komissio ainoastaan analysoi käytettävissä olevat tiedot ja teki päätelmät niiden perusteella. Vaikka yksittäisiä päätelmiä ei voida erikseen tarkasteltuina käyttää näyttönä CITIC Dicastalin ja Wisdomin välisestä suhteesta, ne yhdessä johtivat johdanto-osan 304 kappaleessa kuvattuihin päätelmiin. Lisäksi komissio oli jo käsitellyt useimpia yksittäisiä väitteitä johdanto-osan 275–303 kappaleessa.

(313)

Tarkemmin sanottuna johdanto-osan 308 kappaleessa esitetyt perustelemattomat selitykset alumiiniharkkoja koskevista maksamattomista laskuista eivät ole perusteltuja asiakirja-aineistossa olevaa näyttöä vastaan. Lisäsopimus, joka oli väitetysti allekirjoitettu hinnoittelukiistan ratkaisemiseksi, koski ainoastaan loka-joulukuussa 2023 tehtyjä tilauksia, jotka vastasivat marras- ja joulukuussa 2023 laadittuja laskuja. Näin ollen se ei selittänyt, miksi myöskään jo syyskuussa 2022 toimitettuja laskuja ei ollut maksettu. Lisäksi väitteitä, joiden mukaan sopimuksen tekeminen useimmista tarvittavista harkoista vain muutamaa kuukautta aiemmin perustetun yrityksen kanssa on tavanomainen liiketoimintakäytäntö ja että sopimuksessa noudatettiin CITIC Dicastalin suosituksia, jotka perustuivat pitkäaikaiseen yhteistyöhön Wisdomin omistajan kanssa, ei voitu tukea millään aineistoon sisältyvällä merkittävällä todistusaineistolla, koska Wisdom ei tehnyt lainkaan yhteistyötä ja Dicastal-konserni kieltäytyi antamasta tietoja Wisdomin omistajan kanssa tekemiensä kauppojen luonteesta ja kestosta. Joka tapauksessa, jos voidaan olettaa, että johdanto-osan 310 kappaleessa esitetty väite oli asiallisesti oikea, se vain vahvistaa entisestään Wisdomin ja Dicastal-ryhmän läheistä suhdetta koskevia havaintoja. Kuten johdanto-osan 79 kappaleessa selitetään, Wisdomin omistajan osoite oli julkinen ja saatavilla Hongkongin yritysrekisterin kautta.

(314)

Edellä esitetyt näyttö ja seikat osoittavat, että CITIC Dicastal sai vuodesta 2017 lähtien tukea Kiinan viranomaisilta. Tuki maksettiin Kiinan viranomaisilta ja julkisina eliminä toimivilta kiinalaisilta pankeilta ja rahoituslaitoksilta saatujen avustusten ja etuuskohteluun perustuvien lainojen muodossa. Tämä ulkoinen rahoitus myönnettiin Kiinan viranomaisten etuuskohteluun perustuvien toimien, kuten uusi silkkitie -aloitteen, yhteydessä. CITIC Dicastal allekirjoitti vuonna 2018 Kiinan viranomaisten puolesta investointisopimuksen Marokon viranomaisten kanssa alumiinipyörien valmistuslaitoksen rakentamista koskevan hankkeen toteuttamisesta Kiinan viranomaisten ja Marokon viranomaisten tiiviin yhteistyön puitteissa. DMA oli Marokossa hankkeen toteuttamista varten perustettu liiketoimintaa harjoittava yhteisö. Hankkeen toteuttamisajankohtana vallinneen erityisen tilanteensa vuoksi CITIC Dicastal myönsi DMA:lle investointisopimuksen edellyttämän rahoituksen Marokossa toteutettavan hankkeen toteuttamiseksi Changsha Dicastalin, Dicastal Asian, Dicastal HK:n ja Wisdomin välityksellä sekä valvoi, että nämä yhteisöt todella kanavoivat varat DMA:lle. CITIC Dicastal oli investointisopimuksen allekirjoittamisesta lähtien hankkeen johtaja ja rahoituksen takaaja, vaikka siitä ei välittömästi tullutkaan DMA:n virallista omistajaa osakkeiden ostamisen kautta. Se päätti rahoittaa hanketta edellä mainittujen välittäjäyhteisöjen kautta käyttämällä ainakin osittain kiinalaisilta pankeilta ja rahoituslaitoksilta suoraan tai välillisesti saamaansa rahoitusta. Näin ollen CITIC Dicastal toimi taloudellisen tuen myöntäjänä, sillä se valvoi koko hankkeen toteutuksen ajan, että välittäjäyhteisöille myönnetyt varat siirrettäisiin lopulta DMA:lle hankkeen onnistunutta loppuunsaattamista varten. Viimeisenä askeleena näiden rahoitusjärjestelyjen jälkeen CITIC Dicastal saattoi DMA:n virallisen osakehankinnan päätökseen vuoden 2024 alussa ja täytti siten investointisopimuksen mukaiset sitoumuksensa hankkeen toteuttajana toimivien Marokon viranomaisten kanssa.

(315)

Etuuskohteluun perustuvaa rahoitusta siirtäviä liiketoimia käsitellään tarkemmin jäljempänä 3.5.2.2 jaksossa, mutta tutkimuksessa oli määritettävä, toimiko CITIC Dicastal perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja 2 artiklan b alakohdassa tarkoitettuna julkisena elimenä tarjotessaan välillisesti (etuyhteydessä olevien yksikköjensä kautta) taloudellista tukea DMA:lle.

(316)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen DMA väitti, että Dicastal-konserni toimitti tutkimuksen aikana runsaasti näyttöä siitä, että Kiinan viranomaisten Dicastal-konserniin kuuluville kiinalaisille yksiköille tarjoama rahoitus ei ollut eikä edes voinut olla tarkoitettu uudelle silkkitielle, Marokolle tai DMA:lle.

(317)

Tältä osin yritys viittasi a) Changsha Dicastalin huomautukseen, jossa se selitti käyttäneensä omia varojaan investoinnin toteuttamiseen Marokossa, b) DMA:n toimitiloissa tehdyn tarkastuskäynnin aikana saatuun näyttöön, jossa selitetään CITIC Dicastalin ja Changsha Dicastalin väliset Marokossa toteutettavaan hankkeeseen liittyvät järjestelyt, ja c) Changsha Dicastalin paikan päällä tarkastettuihin lainasopimuksiin, jotka osoittivat, että lainanottajalla ei ollut oikeutta käyttää varoja ulkomaiseen investointiin.

(318)

DMA:n mukaan komissio väitti virheellisesti, että CITIC Dicastal kanavoi varoja Kiinan viranomaisilta useiden DMA:han etuyhteydessä olevien yksiköiden kautta. Yritys väitti lisäksi, että päätelmällä, jonka mukaan CITIC Dicastal rahoitti Changsha Dicastalia kasvaneilla myyntituloilla, ei ole perusteita tutkimuksen asiakirja-aineistossa. DMA kuvaili myös spekulaatioksi komission havaintoja, jotka koskivat edullisen rahoituksen tarjoamista halpojen lainojen ja Wisdomin toimittamien tuotantopanosten kautta.

(319)

Komissio hylkäsi johdanto-osan 316–318 kappaleessa esitetyt väitteet. Kuten johdanto-osan 81 kappaleessa selitetään, komissio otti huomioon Changsha Dicastalin toimittamat tiedot Marokkoon tehtyihin investointeihin käytetyistä rahoituslähteistä. Samoin se otti huomioon asianomaisessa tarkastetussa asiakirjassa ja Changsha Dicastalin lainasopimuksissa esitetyt tiedot. Tältä osin komissio ei missään vaiheessa väittänyt, että Changsha Dicastal olisi käyttänyt Marokkoon tehtyyn investointiin saamiaan lainoja suoraan. Kuten johdanto-osan 221, 257, 259 ja 371 kappaleessa selitetään, CITIC Dicastal rahoitti investoinnin välillisesti lisäämällä myyntituloja. Toisin kuin DMA väitti, tällaiset päätelmät tehtiin Changsha Dicastalin tarkastetuista raporteista saatujen tietojen sekä Changsha Dicastalin ja CITIC Dicastalin osto- ja myyntireskontraluetteloiden perusteella, kuten johdanto-osan 221 kappaleessa selitetään ja myös viitataan komission käyttämiin asiakirjoihin.

(320)

Kuten 3.5.2.1.1 jaksossa selitetään, CITIC Dicastal sai etuuskohteluun perustuvaa ulkoista rahoitusta Kiinan viranomaisilta ja/tai muilta kiinalaisilta rahoituslaitoksilta. Tämän jälkeen se kanavoi taloudellisen tuen DMA:lle siihen etuyhteydessä olevien oikeushenkilöiden Changsha Dicastalin, Dicastal Asian, Dicastal HK:n ja Wisdomin kautta sekä valvoi, että rahoitusvirta käytettäisiin Marokkoon tehtävään investointihankkeeseen. Näin ollen CITIC Dicastal toimi Kiinan viranomaisten kanssa toteutetun investointihankkeen toteuttajana myös DMA:lle myönnetyn taloudellisen tuen myöntäjänä. Sen vuoksi tutkimuksessa arvioitiin, toimiko CITIC Dicastal perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja 2 artiklan b alakohdassa tarkoitettuna julkisena elimenä myöntäessään DMA:lle rahoitusta sen Marokossa harjoittamaan toimintaan etuyhteydessä olevien oikeushenkilöiden kautta. Tämän arvioinnin kannalta merkitykselliset säännöt ja oikeuskäytäntö esitetään tiivistetysti 3.5.2.1.1 jakson b alakohdassa.

(321)

Komissio tarkasteli aluksi valtion omistusta ja muita virallisia aihetodisteita valtion määräysvallasta CITIC Dicastalissa sekä yhtiön oikeussuhdetta DMA:han.

(322)

CITIC Dicastal kuuluu CITIC-konserniin. CITIC-konsernin alkupään määräysvaltakerros kuuluu Kiinan valtion omistamalle yritykselle CITIC Group Corporationille, joka on perustettu valtioneuvoston suostumuksella ja jota valtiovarainministeriö rahoittaa valtioneuvoston puolesta. (70) Yritys on useiden etuyhteydessä olevien yksikköjen (71), jäljempänä ’CITIC-konserni’, varsinaista määräysvaltaa käyttävä taho. Sen tärkein omaisuuserä on 58,13 prosentin osuus CITIC Limitedistä. CITIC-konserni perustettiin vuonna 1979, ja se on ollut Kiinan talousuudistuksen edelläkävijä. Se investoi aloille, joilla on pitkän aikavälin potentiaalia, ja aloille, jotka ovat kansallisten painopisteiden mukaisia. (72)

(323)

CITIC Limited omistaa 42 prosenttia CITIC Dicastalista CITIC Industrial Investment Group Corp., Ltd:n, jäljempänä ’CIIG’, kautta.

(324)

Lisäksi CITIC Dicastalin osakkeista 26 prosenttia on Hongkongissa rekisteröidyn Aluminum Alliances Limited -yhtiön omistuksessa. Hongkongin yritysrekisterissä olevien tietojen mukaan sen johtajat ovat Liu Erh Fei ja Asia Capital Investment Limited. Liu Erh Fei on Asia Investment Fundin hallinnointilaitoksena toimivan Asia Investment Capitalin perustaja ja toimitusjohtaja. Asia Investment Fund on yksityinen dollarimääräinen pääomasijoitusrahasto, jonka Kiinan valtiovarainministeriö on perustanut Hongkongiin valtioneuvoston ja muiden pätevien kotimaisten ja ulkomaisten institutionaalisten sijoittajien suostumuksella. Rahasto noudattaa periaatteita, joiden mukaan se toimii ”markkinalähtöisesti, kansainvälistyneesti ja ammattimaisesti, Kiinaan perustuen ja Aasiaan ja maailmalle katsoen”. (73)

(325)

CITIC Group Corporationin visiona on rakentaa erinomainen ryhmittymä, jolla on pysyvä maine, ja samalla ”sovittaa tehtävänsä yhteen kansallisten tavoitteiden kanssa ja edistää kansallista elpymistä”. (74)

(326)

CITIC Group Corporation ja muut konserniin kuuluvat yritykset noudattavat aktiivisesti alumiinipyörien tuotantoon suoraan liittyviä kansallisia politiikkoja ja tavoitteita. Konsernin toimihenkilöt ovat suhtautuneet erittäin myönteisesti uusiin ajatuksiin ja tavoitteisiin, jotka pääsihteeri Xi Jinping esitti 19. keskuskomitean puolesta kommunistisen puolueen 20. puoluekokoukselle laatimassaan raportissa. He ovat yhtä mieltä siitä, että konsernin olisi ”annettava voimansa modernin sosialistisen maan rakentamiseen kaikin tavoin ja edistettävä Kiinan kansakunnan suurta elpymistä kiinalaistyylisellä nykyaikaistamisella”, sillä se ”on aina ollut solidaarinen puoluetta kohtaan ja jatkaa maan suuren tehtävän toteuttamista”. Eräs Myanmarin sivuliike korosti, että ”uuden silkkitien yhteisestä rakentamisesta on tullut suosittu kansainvälinen julkinen tuote- ja yhteistyöfoorumi”. Erään konserniin kuuluvan yrityksen puolueosaston edustaja totesi, että ”Kiinan kommunistisen puolueen 20. puoluekokouksen uudet vaatimukset ja järjestelyt on sisällytettävä yrityksen kehittämisstrategiaan ja vakuutusalan asemaa taloudellisena ’iskunvaimentajana’ ja yhteiskunnallisena ’vakauttajana’ on hyödynnettävä täysimittaisesti, minkä lisäksi on osoitettava uutta vastuuta ja uusia toimia yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi”. (75)

(327)

Tutkimuksessa todettiin, että Kiinan kommunistinen puolue käyttää määräysvaltaa ja vaikuttaa yritysten päätöksiin useiden CITIC-konserniin kuuluvien yritysten, myös CITIC Dicastalin, hallituksen nykyisten tai entisten jäsenten kautta. CITIC Dicastalin puheenjohtaja ZHU Zhihua toimi myös yrityksen puoluesihteerinä. (76) Entinen varapääjohtaja GAO Xiuying edusti Kiinan kommunistisen puolueen pysyvää komiteaa CITIC Dicastalin hallituksessa. (77) Toinen CITIC Dicastalin johtaja ZHANG Jian, joka edusti sen osakkeenomistajaa CIIG:tä, oli myös CIIG:n puoluekomitean sihteeri. (78) CITIC Bankin puoluekomitean sihteeri FANG He Ying toimi pankin puheenjohtajana ja toimitusjohtajana sekä CITIC-konsernin varapääjohtajana. (79)

(328)

Kiinan kommunistisen puolueen vaikutus CITIC-konsernin yrityksiin käy ilmi myös niiden yhtiöjärjestyksistä ja näkyy niiden liiketoiminnassa.

(329)

CITIC Dicastalin yhtiöjärjestys laadittiin sen varmistamiseksi, että yritys noudattaa muun muassa Kiinan kommunistisen puolueen määräyksiä. Yhtiöjärjestyksessä edellytetään Kiinan kommunistisen puolueen organisaation perustamista yritykseen, jotta voidaan vahvistaa kommunistisen puolueen yleistä johtajuutta, ohjata yrityksen suuntaa ja hallita sen kokonaistilannetta. Lisäksi yhtiöjärjestyksessä määrätään, että yritykseen on perustettava puoluekomitea, jonka jäsenet saavat pääsyn yrityksen hallitukseen, hallintoneuvostoon ja johtoon. Yksi puoluekomitean tehtävistä on tutkia yrityksen keskeisiä liikkeenjohdollisia asioita ja keskustella niistä. Tutkimusta ja keskustelua käytetään hallituksen ja johdon valmistelevana työnä, jotta ne voivat tehdä päätöksiä tärkeistä kysymyksistä. Yhtiöjärjestyksessä edellytetään, että hallitus kuuntelee puoluekomitean lausuntoja tärkeimmistä liiketoimintaa koskevista päätöksistä ja kysymyksistä. Hallituksen jäsenten on käytettävä yrityksen heille antamia oikeuksia harkiten ja huolellisesti varmistaakseen, että yrityksen liiketoiminta on kansallisten lakien, asetusten ja erilaisten kansallisten talouspolitiikkojen mukaista.

(330)

Xi Jinpingin raportti otettiin huomioon myös CITIC Dicastalissa: ”Liu Xinghua, ’majakkatehtaan’ ja alumiinipyörälinja 6:n puolueosaston propagandakomitean jäsen, sanoi, että [CITIC Dicastalin] pitäisi ottaa Xi Jinpingin ajatus uutta aikakautta varten kiinalaisin ominaispiirtein toteutettavasta sosialismista ’ajattelun majakaksi’, tutkia ja syventää järjestelmällisesti [sen] ymmärrystä ja johdattaa ’majakkatehdasta’ rakentamaan korkealaatuista kehitystä. Toveri Dai Wenhu, alumiinipyörälinja 2:n osastotoimiston puoluetoimiston sihteeri, sanoi ’tuotantovoimaa ja laatuvoimaa’ koskevassa keskustelutilaisuudessa, että valmistus on kansantalouden elinehto. [Yrityksen] on pidettävä kiinni motosta ’laatu on Dicastalin elämä’ ja autettava rakentamaan tuotantovoimaa ja laatuvoimaa vahvistamalla laitevalmistuksen keskeistä ydinteknologiatutkimusta ja edistämällä kokonaisvaltaisesti älykästä valmistusta.” (80)

(331)

Yksi CITIC Dicastalin etuyhteydessä olevista rahoittajista oli CITIC Bank. Se on lopulta myös CITIC Group Corporationin määräysvallassa CITIC Corporation Limitedin, CITIC Limitedin ja CITIC Financial Holdingsin kautta, sillä ne ovat pankin suoraa määräysvaltaa käyttävät osakkeenomistajat, joilla oli vuonna 2023 siitä 64 prosentin omistusosuus. (81)

(332)

CITIC Bankin yhtiöjärjestyksen (82) mukaan sen on perustettava Kiinan kommunistisen puolueen organisaatio, toteutettava kommunistisen puolueen toimintaa, noudatettava ja vahvistettava kommunistisen puolueen yleistä johtajuutta ja otettava täysimittaisesti huomioon puoluekomitean johtava asema suunnan määrittelyssä, kokonaistilanteen hallinnassa ja täytäntöönpanon varmistamisessa. Pankin hallituksen jäsenten on käytettävä pankin myöntämiä oikeuksia varovaisesti, tunnollisesti ja huolellisesti varmistaakseen, että pankin toiminnassa noudatetaan kansallisten lakien, hallinnollisten määräysten ja erilaisten kansallisten talouspolitiikkojen vaatimuksia – myös alumiinipyörien tuotantoa koskevia vaatimuksia.

(333)

Edellä esitetty näyttö osoittaa vakuuttavasti, että on olemassa virallisia aihetodisteita Kiinan viranomaisten määräysvallasta CITIC Dicastalissa, mukaan lukien läheiset viralliset aihetodisteet määräysvallasta muissa CITIC-konsernin yksiköissä, jotka osallistuvat Marokossa toteutettavaan investointihankkeeseen. Kiinan viranomaiset käyttävät siis määräysvaltaa omistajuuden sekä päätöksentekorakenteen ja -prosessin kautta. Myös Kiinan kommunistinen puolue saattaa osallistua näiden eri yritysten toimintaan sen varmistamiseksi, että alumiinipyörien tuotantoon suoraan liittyvät valtion politiikat pannaan asianmukaisesti täytäntöön. Tämän perusteella voidaan päätellä, että CITIC Dicastal panee täytäntöön Kiinan viranomaisten harjoittamaa politiikkaa.

(334)

Valtion omistuksen ja muiden Kiinan viranomaisten määräysvaltaa koskevien virallisten aihetodisteiden lisäksi komissio analysoi, onko CITIC Dicastalilla julkista valtaa, käyttääkö se sitä tai onko se valtuutettu käyttämään sitä. Tältä osin tutkimuksessa keskityttiin CITIC Dicastalin ja Kiinan viranomaisten välisiin suhteisiin, Kiinassa vallitsevaan oikeudelliseen ja taloudelliseen ympäristöön sekä siihen, hoitaako kyseinen yksikkö tosiasiassa viranomaistehtäviä, kun otetaan huomioon kaikki tosiseikat ja olosuhteet – erityisesti Kiinan viranomaisten alumiinipyöräsektoria koskevien politiikkojen laajuus ja sisältö.

(335)

CITIC Dicastalin toimintaympäristönä olevasta Kiinan oikeudellisesta, poliittisesta ja taloudellisesta ympäristöstä komissio on kerännyt näyttöä, joka osoittaa, että Kiinan viranomaisten vaikutusvalta maan talouden tärkeimmissä oikeudellisissa ja taloudellisissa kysymyksissä on laaja-alainen. (83) Erityisesti alumiinipyöräsektorin osalta komissio totesi, että valtio puuttuu siihen merkittävästi useilla etuuskohteluun perustuvilla politiikkatoimilla, jotka sisältyvät kaikilla hallinnon tasoilla hyväksyttyihin suunnitelmiin, suuntaviivoihin, ohjeisiin ja muihin poliittisiin asiakirjoihin, ja että Kiinan viranomaisilla on huomattava omistus ja määräysvalta tällä sektorilla toimivissa yrityksissä. (84)

(336)

Lisäksi kolme seikkaa tukee sitä, että CITIC Dicastal hoitaisi viranomaistehtäviä.

(337)

Ensimmäinen niistä sisältyy Marokon viranomaisten kanssa 26 päivänä heinäkuuta 2018 allekirjoitettuun investointisopimukseen. Kuten johdanto-osan 159–161 ja 183 kappaleessa jo todetaan, tässä sopimuksessa viitataan Marokon ja Kiinan kahdenväliseen yhteistyöhön. Vielä kuvaavampaa on se, että sopimuksen johdannon D kohdassa viitataan CITIC Dicastal Groupiin johtavana alumiinipyörien valmistajana ja todetaan, että Kiina toimi CITIC Dicastal Groupin kautta. Tämä korostaa sitä, että Kiinan viranomaiset ovat nimenomaisesti valinneet CITIC Dicastalin, jolla on erityistä alumiinipyörien valmistamista koskevaa taitotietoa, ja sen konsernin kokonaisuudessaan toteuttamaan ja panemaan täytäntöön uusi silkkitie -aloitteen yleisiä toimintapoliittisia tavoitteita Marokkoon tehtävällä investoinnilla näiden kahden maan kahdenvälisen yhteistyön erityisessä yhteydessä.

(338)

Toinen seikka on se, että Kiinan viranomaiset ovat virallisesti osoittaneet CITIC-konsernin, johon CITIC Dicastal ja DMA kuuluvat, panemaan täytäntöön uusi silkkitie -aloitetta ja ulkomaille suuntautumista koskevia politiikkoja, ja että ne allekirjoittivat 26 päivänä heinäkuuta 2018 Marokon viranomaisten kanssa investointisopimuksen, joka koskee Marokossa toteutettavaa hanketta ja jonka katsotaan olevan uusi silkkitie -aloitteen mukainen. Jo vuonna 2017 CITIC-konserni korosti (85), että se oli pannut täytäntöön ulkomaille suuntautumista koskevaa strategiaa ja että se oli tehnyt laajamittaisia investointeja uuden silkkitien varrella. CITIC-konserni ilmoitti jatkavansa aktiivista osallistumista uuden silkkitien rakentamiseen ja edistävänsä entistä enemmän Kiinan ja reitin varrella sijaitsevien maiden ja alueiden yhteistä kehitystä. Uusi silkkitie -aloitteen toteuttamiseksi kuvatuista ”seitsemästä yhteistyöpiiristä” CITIC-konserni mainitsi synergiapiirin, johon kuuluu useita kansallisia ministeriöitä ja komiteoita sekä valtion ja paikallisten hallintojen omistamia yrityksiä. Tässä yhteydessä CITIC Bank tuki uusi silkkitie -aloitetta jo vuonna 2017 investoimalla ja rahoittamalla samanaikaisesti sekä antoi huomattavia määriä rahoitustuen muodossa ja erityisen uuden silkkitien rahaston kautta.

(339)

Lisäksi yritys viittaa heinäkuussa 2019 julkaistussa CITIC Dicastalin artikkelissa (86) (ks. myös johdanto-osan 174 kappale) valtion politiikkoihin, joilla edistetään aktiivisesti teollisuusstrategian mukauttamista ja päivittämistä, ja toteaa, että CITIC Dicastal edistää edelleen ulkomaille suuntautumista koskevaa strategiaa ja rakentaa tuotantokeskuksia ulkomaille. Samasta lähteestä käyvät myös ilmi CITIC Group Corporationin ylimmän johdon (eli puheenjohtajan ja pääjohtajan) tiiviit yhteydet ja osallistuminen CITIC Dicastalin kehittämiseen ja toimintaan. Marokossa toteutettavan hankkeen osalta CITIC Group Corporationin johtajat kannustivat CITIC Dicastalia jäljittelemään kotimaista liiketoimintamalliaan Marokossa, mukaan lukien ”valvotut markkinaresurssit sosiaaliseen pääomaan tehtävien investointien edistämiseksi”. Marokko olisi ensimmäinen ulkomaa, jossa tätä mallia sovellettaisiin, sillä se on sitoutunut tukemaan uusi silkkitie -aloitteen kansallista hanketta.

(340)

Kolmas seikka, joka osoittaa, että CITIC Dicastalilla on valtion toimivaltaa, perustuu siihen, että useissa Kiinan suunnitelmissa ja poliittisissa asiakirjoissa CITIC Dicastal mainitaan nimenomaisesti yhtenä niistä yrityksistä, jotka on valittu toteuttamaan uutta silkkitietä ja edistämään kansainvälisen kapasiteetin laajentamista. Niiden joukossa Qinhuangdaon vuoden 2020 täytäntöönpanosuunnitelman jaksossa 6, joka koskee laitteiden valmistusta uusi silkkitie -aloitteen yhteydessä, mainitaan nimenomaisesti CITIC Dicastalin investointihankkeen edistäminen Marokossa. (87)

(341)

Etuuskohteluun perustuvan rahoituksen osalta kaikkien 3.5.1 jaksossa esitettyjen seikkojen lisäksi Hebein maakunnan vuonna 2018 antaman uusi silkkitie -aloitteen täytäntöönpanoa ja kansainvälisen kapasiteettiyhteistyön edistämistä koskevan tiedonannon 6 jaksossa, joka koskee laitteiden valmistuksen edistämistä, mainitaan erityisesti CITIC Dicastal ja Marokko investointien edistämisen edunsaajana. (88)

(342)

Lisäksi CITIC-ryhmän ja Sinosuren välillä allekirjoitettiin tammikuussa 2020 strateginen yhteistyösopimus (89), johon osallistuivat CITIC Bankin puoluekomitean sihteeri ja puheenjohtaja sekä Sinosuren puoluekomitean jäsen ja varapääjohtaja. CITIC Bank oli ensimmäinen osakepankki, joka allekirjoitti tällaisen sopimuksen Sinosuren kanssa niiden pitkäaikaisen suhteen vuoksi. Rahoituksen suuruus oli yli 20 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Sopimus osoitti näiden yritysten sitoutumisen panna yhdessä täytäntöön kansallinen strategia ja tukea yrityksiä kansainvälistymisessä. Sinosuren Hebein sivuliike otti tämän yhteistyön huomioon, ja se mainitsi erityisesti uuden silkkitien tukemisen CITIC Dicastalin hankkeessa. (90) Myös Kiinan vienti- ja tuontipankin Hebein sivuliike ilmoitti erityisesti tukevansa ja rahoittavansa CITIC Dicastalia. (91)

(343)

Joka tapauksessa komissio käytti analysoidessaan, ovatko CITIC Bank ja CITIC Finance julkisia elimiä, 3.5.2.1.1 jaksossa esitettäviä päätelmiä, jotka koskevat muita kiinalaisia pankkeja ja rahoituslaitoksia, jotka myöntävät suoraan tai välillisesti rahoitusta CITIC Dicastalille, sillä niitä voidaan soveltaa yhtä lailla CITIC Bankiin ja CITIC Financeen. Tämän perusteella komissio päätteli, että CITIC Bank ja CITIC Finance toimivat perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja 2 artiklan b alakohdassa tarkoitettuina julkisina eliminä tarjotessaan rahoitusta CITIC Dicastalille.

(344)

Yhteenvetona voidaan todeta, että tässä jaksossa kuvatun näytön perusteella komissio päätteli, että CITIC Dicastal toimi perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa, luettuna yhdessä 2 artiklan b alakohdan kanssa, tarkoitettuna julkisena elimenä myöntäessään taloudellista tukea DMA:lle etuyhteydessä olevien yksiköiden kautta. Asiaa koskeva näyttö osoitti, että on olemassa virallisia aihetodisteita valtion omistajuudesta ja määräysvallasta CITIC Dicastalissa siten, että Kiinan hallinto ja/tai Kiinan kommunistinen puolue suoraan tai välillisesti omistivat osakepääomaa ja/tai olivat mukana hallituksessa, joka teki tarvittavat liiketoimintaa koskevat päätökset, ja että CITIC Dicastal pani täytäntöön Kiinan viranomaisten politiikkaa, kuten uusi silkkitie -aloitetta, Marokossa toteutettavassa hankkeessa. Edellä mainittu näyttö osoitti lisäksi, että Kiinan oikeudellisessa, poliittisessa ja taloudellisessa toimintaympäristössä, jossa CITIC Dicastal toimii – sekä yleisesti että erityisesti alumiinipyöräsektorilla –, valtionhallinto on merkittävässä määrin läsnä ja toteuttaa etuuskohtelupolitiikkaa ja suunnitelmataloutta, jotka häiritsevät merkittävästi tavanomaisia markkinavoimia. Lisäksi asiaa koskeva näyttö osoitti selvästi, että CITIC Dicastalilla on valtionhallinnon valtuuksia, koska se hoitaa viranomaistehtäviä, sillä CITIC Dicastal ja muut samaan konserniin kuuluvat yksiköt ovat perinteisesti panneet täytäntöön Kiinan hallinnon hyväksymää etuuskohtelupolitiikkaa. CITIC Dicastalin ja sen Marokossa toteuttaman investointihankkeen osalta on selvää, että hankkeella pannaan täytäntöön Kiinan uusi silkkitie -aloitetta, ulkomaille suuntautumista koskevia politiikkoja ja Made in China 2025 -politiikkaa sekä muita Kiinan etuuskohtelupolitiikkoja, joilla tuetaan alumiinipyöräsektoria – myös Marokon viranomaisten ja Kiinan viranomaisten välisen yhteistyön puitteissa.

(345)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Marokon viranomaiset totesivat, että niillä ei ollut oikeutta esittää huomautuksia kolmansien maiden yrityksistä ja niiden hallinnosta, mutta ne esittivät kuitenkin huomautuksia komission päätelmistä. Marokon viranomaiset ainoastaan väittivät kokemuksensa perusteella, että CITIC Dicastalin marokkolaisen tehtaan perustaminen toteutettiin yksityisenä investointina, joka ei ollut yhteydessä Kiinan viranomaisiin, ja korostivat jälleen, että Kiinan viranomaisten puolesta toimivan CITIC Dicastalin ja Marokon viranomaisten välisen investointisopimuksen allekirjoittamisen kautta toteutetusta kahdenvälisestä yhteistyökehyksestä ei ollut näyttöä.

(346)

Komissio totesi, että tämä väite on pelkkä toteamus sen jälkeen, kun Marokon viranomaiset olivat myöntäneet, että ne eivät olleet kyennyt esittämään huomautuksia ulkomaisesta yrityksestä. Sen vuoksi komission ei tarvinnut käsitellä sitä myöskään tätä seikkaa koskevien edellä esitettyjen aineellisten vastaväitteiden vuoksi.

(347)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen DMA väitti, että komission päätelmissä ei esitetty riittävää näyttöä siitä, että CITIC Dicastal olisi julkinen elin.

(348)

Samoin kuin johdanto-osan 345 ja 346 kappaleessa, komissio totesi, että sen ei tarvinnut käsitellä DMA:n esittämiä huomautuksia CITIC Dicastalin julkisena elimenä pitämistä koskevia päätelmistä, sillä se oli pelkkä toteamus ilman aineellisia perusteluja.

(349)

Ottaen huomioon edellä esitetyt päätelmät, joiden mukaan CITIC Dicastal sai taloudellista tukea Kiinan viranomaisilta suoraan ja julkisina eliminä toimivien kiinalaisten rahoituslaitosten kautta ja että CITIC Dicastal toimi julkisena elimenä kanavoidessaan Kiinan viranomaisten taloudellista tukea DMA:n Marokossa toteuttamalle hankkeelle, komissio tarkasteli seuraavia hankkeen rahoitukseen liittyviä ja DMA:lle tarjottuja liiketoimia:

(350)

Kuten johdanto-osan 264–266 kappaleessa kuvataan, DMA:n rekisteröity pääoma kasvoi merkittävästi marraskuussa 2021. Lisäys rahoitettiin seuraavasti:

(351)

Dicastal Asia käytti ainoan osakkeenomistajansa Changsha Dicastalin tarjoamia varoja oman pääoman lisäyksen ja lainan muodossa sekä etuyhteydessä olevan yrityksen Wisdomin tarjoamia varoja lainan muodossa, kuten johdanto-osan 261, 265, 266 ja 274 kappaleessa todetaan. Tämän Changsha Dicastalin, Wisdomin ja Dicastal Asian kautta kanavoidun rahoituksen lopullinen kiinalainen lähde oli CITIC Dicastal. Marokkolaisen tytäryrityksen perustamisen aikaan ja sen jälkeisenä aikana CITIC Dicastal sai itse varoja siihen etuyhteydessä olevilta konserniin kuuluvilta finanssialan yhteisöiltä sekä useilta muilta kiinalaisilta valtion omistamilta pankeilta ja rahoituslaitoksilta, kuten johdanto-osan 222–226 kappaleessa esitetään.

(352)

Edellä 3.5.2.1 jaksossa esitettyjen päätelmien perusteella komissio päätteli, että CITIC Dicastal toimi perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa ja 2 artiklan b alakohdassa tarkoitettuna julkisena elimenä myöntäessään edellä mainittua taloudellista tukea DMA:lle etuyhteydessä olevien yksiköiden kautta.

(353)

Näin ollen tässä ohjelmassa on kyse Kiinan viranomaisten Marokon viranomaisille 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetun varojen suoran siirron muodossa antamasta taloudellisesta tuesta Kiinan viranomaisten ja Marokon viranomaisten välisen yhteistyön puitteissa.

(354)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen DMA väitti, että Kiinan viranomaiset tai julkinen elin eivät antaneet taloudellista tukea pääoman lisäykseen. Yritys väitti, että se ainoastaan siirsi varoja tililtä toiselle.

(355)

Lisäksi yritys väitti, että komission tosiseikat olivat virheellisiä, koska se ei pääomittanut ainoastaan Dicastal Asialta saatuja varoja, vaan myös kuudelta etuyhteydettömältä offshore-yritykseltä saatuja varoja, eikä asiakirja-aineistossa ollut näyttöä siitä, että nämä kuusi yritystä olisivat osallistuneet uusi silkkitie -aloitteeseen. DMA myös väitti, että komissio ei pystynyt osoittamaan, että kyseiset Dicastal Asialta saadut lainat olisivat peräisin Kiinan viranomaisilta tai CITIC Dicastalilta.

(356)

Komissio oli eri mieltä johdanto-osan 354 ja 355 kappaleessa esitetyistä väitteistä. Näiden liiketoimien kirjanpitokäsittely (uudelleenluokittelu lainoista/veloista omaan pääomaan) ei muuttanut sitä, että DMA tosiasiallisesti vapautettiin velvollisuudestaan maksaa erääntyneet velat ja maksaa laina takaisin. Sen sijaan nämä velat muutettiin yrityksen omaksi pääomaksi.

(357)

Lisäksi sillä, osallistuivatko kuusi offshore-yritystä uusi silkkitie -aloitteeseen vai eivät, ei ole merkitystä käsiteltävänä olevassa tapauksessa. Ne eivät antaneet anteeksi DMA:n velkaa, vaan sen teki DMA:n ainoa suora osakkeenomistaja Dicastal Asia. Kuten johdanto-osan 350 ja 351 kappaleessa selitetään, Dicastal Asia maksoi ensin DMA:n velan offshore-yrityksille käyttäen Changsha Dicastalin ja Wisdomin kautta kanavoituja CITIC Dicastalin varoja. Sen sijaan, että se olisi vaatinut varat DMA:lta, se käytti niitä kasvattaakseen pääomasijoitustaan marokkolaiseen yritykseen sen jälkeen, kun se oli tullut näiden velkojen omistajaksi.

(358)

DMA:n velat, jotka johtuivat Dicastal Asialta saaduista lainoista ja veloista kuudelle velkojalle, muunnettiin omaksi pääomaksi, mutta niitä ei koskaan maksettu takaisin suoraan eikä välillisesti osinkoina. Näin ollen komissio katsoi, että pääomitetut velat olivat CITIC-konsernin DMA:lle myöntämää velan anteeksiantoa.

(359)

Ohjelmasta saatava etuus oli yhtä suuri kuin anteeksiannettu velka. Koska anteeksiannettu velka kuitenkin tapahtui pääomasijoituksen muodossa, etuus oli jaettava pidemmälle ajanjaksolle. Tämän vuoksi komissio jakoi tutkimusajanjaksolle osuuden kokonaisetuudesta, joka vastasi yrityksen tärkeimpien omaisuuserien eli laitteiden kokonaisarvosta tutkimusajanjaksolla tehtyjen poistojen osuutta.

(360)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen DMA valitti, että oli epäselvää, missä muodossa taloudellinen tuki ja/tai etuus saatiin, sillä komissio viittasi suoraan varojen siirtoon johdanto osan 353 kappaleessa, velan anteeksiantamiseen johdanto-osan 358 kappaleessa ja velasta luopumiseen johdanto-osan 359 kappaleessa.

(361)

Etuuden laskemisen osalta yritys väitti, että velasta ei luovuttu, koska se pääomitettiin, minkä vuoksi etuuden jakaminen tutkimusajanjaksolle laitteiden poistojen perusteella on virheellistä.

(362)

Komissio totesi, että riippumatta siitä, oliko liiketoimia luonnehdittu velan anteeksiantamiseksi vai velasta luopumiseksi, kyse oli suorasta varojen siirrosta, kuten paneeli vahvisti asiassa Korea – Commercial Vessels (92). Kuten johdanto-osan 356 kappaleessa selitetään, DMA:n velasta luovuttiin ehdottomasti, koska sen pääomituksella yritys vapautettiin velvollisuudesta maksaa velka takaisin. Näin ollen komissio hylkäsi johdanto-osan 360 ja 361 kappaleessa esitetyt väitteet.

(363)

Nämä tuet ovat erityisiä, sillä ne kuuluvat Kiinan viranomaisten ja Marokon viranomaisten kahdenväliseen investointisopimuskehykseen, kuten 3.4 jaksossa esitetään. Järjestelmä on perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla erityinen, sillä se on rajoitettu erityiseen autoteollisuuteen kuuluvan yritystoiminnan osaan 3.3 jaksossa eriteltyjen Marokon etuuskohtelupolitiikkojen mukaisesti. Lisäksi se on alueellisesti erityinen, sillä se sijaitsee teollisuuden vauhdittamisalueella, joita käsitellään myös muun muassa 3.3 jaksossa.

(364)

Erityisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen DMA väitti, että ei ollut näyttöä siitä, että taloudellinen tuki koskisi erityisesti DMA:ta tai teollisuutta tai että se olisi tehty Marokon viranomaisten ja Kiinan viranomaisten välisen yhteistyön puitteissa.

(365)

Komissio totesi, että väite oli perusteeton. Kuten johdanto-osan 363 kappaleessa todetaan, komissio teki päätelmiä, jotka perustuivat alakohtaisen ja alueellisen erityisyyden osoittavaan erityiseen näyttöön. Sen vuoksi komissio hylkäsi nämä väitteet.

(366)

Yhteistyössä toimineelle vientiä harjoittavalle tuottajalle tämän tukijärjestelmän osalta vahvistettu tukiprosentti tutkimusajanjaksolla oli seuraava:

Pääoman lisäys Marokon viranomaisten ja Kiinan viranomaisten välisen yhteistyön puitteissa

(367)

DMA sai vuosina 2020 ja 2021 kaksi rahoituslainaa etuyhteydessä olevilta yrityksiltä, kuten johdanto-osan 268 ja 271 kappaleessa esitetään.

(368)

Vuonna 2020 Dicastal HK myönsi DMA:lle lainan, joka oli maksettu kokonaisuudessaan takaisin tutkimusajanjakson lopussa. Itse Dicastal HK:ta rahoitettiin sen ainoan osakkeenomistajan CITIC Dicastalin lainoilla (ks. johdanto-osan 271 kappale). Näiden lainojen arvo ylitti selvästi Dicastal HK:n DMA:lle myöntämän lainan arvon.

(369)

Vuonna 2021 Dicastal Asia myönsi DMA:lle lainan, joka oli maksettu kokonaisuudessaan takaisin tutkimusajanjakson lopussa. Kuten johdanto-osan 268 ja 274 kappaleessa selitetään, Dicastal Asia sai lainan rahoittamiseksi Wisdomilta useita lainoja, joiden arvo kattoi DMA:lle lainatun määrän.

(370)

Lisäksi, kuten johdanto-osan 260 kappaleessa kuvataan, DMA sai yhden tosiasiallisen lainan, sillä Changsha Dicastal toimitti DMA:lle tuotantolaitteita, joiden arvo oli yli 90 prosenttia ostettujen laitteiden kokonaisarvosta. Toimitukset toteutettiin vuosina 2018–2022. DMA ei kuitenkaan maksanut näitä laitteita takaisin ajoissa. Tutkimusajanjakson alussa DMA:lla oli edelleen näistä liiketoimista jäljellä oleva velka, joka vastasi 70:tä prosenttia niiden kokonaisarvosta. DMA maksoi osan toimitetuista laitteista tutkimusajanjakson aikana, mikä vähensi jäljellä olevan arvon 50 prosenttiin Changsha Dicastalilta hankittujen omaisuuserien kokonaisarvosta tutkimusajanjakson loppuun mennessä.

(371)

Kuten johdanto-osan 257 kappaleessa kuvataan, Changsha Dicastal pystyi rahoittamaan osuutensa Marokossa toteutettavaan investointihankkeeseen CITIC Dicastalin kanssa toteuttamiensa liiketoimien kassavirran lisääntymisen kautta.

(372)

Näin ollen kaikki nämä rahoitusvirrat voitiin jäljittää lopulliseen kiinalaiseen omistajaan, CITIC Dicastaliin, joka puolestaan sai varoja etuyhteydessä olevilta konserniinsa kuuluvilta finanssialan yhteisöiltä sekä useilta muilta valtion omistamilta kiinalaisilta pankeilta ja rahoituslaitoksilta, kuten johdanto-osan 222–226 kappaleessa todetaan.

(373)

Edellä 3.5.2.1 jaksossa esitettyjen havaintojen perusteella komissio päätteli, että CITIC Dicastal toimi julkisena elimenä myöntäessään taloudellista tukea DMA:lle etuyhteydessä olevien yksiköidensä kautta. Myös CITIC-konsernin rahoituslaitosten sekä valtion omistamien pankkien ja rahoituslaitosten todettiin toimineen julkisina eliminä myöntäessään lainoja CITIC Dicastalille.

(374)

Taloudellinen tuki toteutettiin 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetun suoran varojen siirron muodossa myöntämällä DMA:lle etuuskohteluun perustuvaa rahoitusta lainoina sekä tosiasiallista lainaa.

(375)

Tämän CITIC Dicastalin julkisena elimenä ja siihen etuyhteydessä olevien yksiköiden välityksellä antaman taloudellisen tuen voidaan katsoa johtuvan Marokon viranomaisista niiden ja Kiinan viranomaisten kahdenvälisen yhteistyön yhteydessä 3.4 jakson päätelmien mukaisesti.

(376)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen DMA väitti, että tosiasiallisten lainojen käsitettä ei ollut perusasetuksessa eikä tukisopimuksessa. Joka tapauksessa yritys esitti, että Changsha Dicastal osoitti toimitiloissa tehdyn tarkastuskäynnin aikana, että DMA:lla ei ollut velkaa Changsha Dicastalille. Sen sijaan Changsha Dicastal toimi asiamiehenä, ja jäljellä oleva määrä oli laitteiden todellisten toimittajien myöntämä luotto. Tässä yhteydessä yritys toisti olevansa eri mieltä perusasetuksen 28 artiklan soveltamisesta, koska kieltäytyminen toimittamasta fyysistä luetteloa todisteena laitteiden alkuperäisistä toimittajista paikan päällä tehdyn tarkastuskäynnin aikana ei estänyt komissiota tarkastamasta tässä tutkimuksessa tarvittavia tietoja (ks. myös johdanto-osan 112, 116 ja 118 kappale).

(377)

DMA väitti lisäksi, että ei ole näyttöä siitä, että Kiinan viranomaiset tai CITIC Dicastal olisivat myöntäneet lainoja Dicastal Asialle ja Dicastal HK:lle. DMA:n mukaan CITIC Dicastalin kirjanpito ja tilinpäätös osoittavat selvästi, että se ei ole myöntänyt lainoja Changsha Dicastalille, Dicastal Asialle tai Dicastal HK:lle eikä myöskään ole suorittanut mitään maksuja Dicastal Aasialle.

(378)

Tosiasiallisten lainojen käsitteen osalta komissio totesi, että se käytti kyseistä käsitettä ainoastaan erottaakseen asianomaiset liiketoimet rahoituslainoista, joissa lainanantaja siirtää lainasopimuksen perusteella todellisia varoja lainanottajan pankkitilille. Käsiteltävänä olevassa tapauksessa tosiasiallinen laina edustaa vastaavaa tilannetta, jossa laitteiden toimittaja on kuitenkin antanut DMA:lle varoja, jotka eivät muutoin olisi olleet yrityksen käytettävissä, koska se ei ole perinyt maksuja tai on perinyt niitä myöhässä.

(379)

Sen osalta, että Changsha Dicastal ei ollut myöntänyt luottoa, komissio muistutti, että koska Changsha Dicastal kieltäytyi toimittamasta luetteloa DMA:lle toimitettujen koneiden väitetyistä tavarantoimittajista, komissio ei pystynyt tutkimaan, mitkä yksiköt vastasivat maksamattomasta velasta ja missä olosuhteissa ja millä ehdoilla väitetty luotto myönnettiin. Toisin kuin Changsha Dicastalin toimitiloissa tehdyssä tarkastuksessa antamissa tiedoissa, DMA:n toimittamissa laitteiden ostosopimuksissa Changsha Dicastal mainitaan selvästi myyjänä ja määritellään sen velvollisuudet suunnitella, valmistaa, toimittaa, asentaa ja myydä laitteet DMA:lle sekä antaa koulutusta paikan päällä. Changsha Dicastal tarjoaa myyjänä myös kaikki sopimuksiin perustuvat takuut.

(380)

Mitä tulee Kiinan viranomaisten tai CITIC Dicastalin tarjoamaan rahoitukseen Changsha Dicastalille, Dicastal Asialle tai Dicastal HK:lle, komissio viittasi johdanto-osan 257, 268, 271 ja 274 kappaleessa mainittuihin liiketoimiin, jotka osoittivat, miten CITIC Dicastal kanavoi varoja DMA:lle johdanto-osan 367–370 kappaleessa kuvattuihin liiketoimiin etuyhteydessä olevien yksiköidensä kautta. Komissio totesi erityisesti, että CITIC Dicastal myönsi lainoja Dicastal HK:lle vastoin DMA:n lopullisista päätelmistä esittämiä huomautuksia. Dicastal HK toimitti nämä tiedot itse, ja ne tarkastettiin paikan päällä.

(381)

Näin ollen komissio hylkäsi johdanto-osan 376 ja 377 kappaleessa esitetyt väitteet.

(382)

Näistä käytännöistä aiheutuu etuus, joka vastaa DMA:n lainalle maksaman koron ja vastaavasta kaupallisesta lainasta maksetun määrän välistä erotusta.

(383)

Vertailukorkotason määrittämiseksi komissio otti huomioon lainan alkamispäivän ja keston, valuutan sekä yrityksen luottokelpoisuuden.

(384)

Nämä kaksi rahoituslainaa olivat euromääräisiä. Vaikka Changsha Dicastalin toimittamia laitteita koskevat laskut oli laadittu juanmääräisinä, maksut suoritettiin euroina. Tämän vuoksi komissio katsoi, että tosiasiallinen laina oli euromääräinen.

(385)

Arvioidessaan yrityksen luottokelpoisuutta ja pitkän aikavälin vakavaraisuusriskiä komissio käytti käyttöpääomasuhdetta ja velan suhdetta omaan pääomaan.

(386)

Käyttöpääomasuhde mittaa yrityksen kykyä maksaa lyhytaikaisia sitoumuksia. Se edustaa lyhytaikaisten varojen ja lyhytaikaisten velkojen välistä suhdetta. Vuosina 2019, 2020 ja 2023 DMA:n käyttöpääomasuhde oli alle 1, mikä tarkoittaa, että kyseisinä vuosina yritys ei olisi pystynyt täyttämään lyhytaikaisia velvoitteitaan realisoimalla lyhytaikaisia varojaan. Tilanne oli suotuisampi vuosina 2021 ja 2022, jolloin käyttöpääomasuhde oli suurempi kuin 1. Kun varastot jätettiin pois lyhyen aikavälin maksuvalmiuden laskennasta (happotesti), koska niitä ei voida muuttaa käteisvaroiksi välittömästi, suhdeluku pysyi myös vuonna 2021 alle 1:n ja vuonna 2022 ylitti 1:n vain niukasti.

(387)

Velan suhde omaan pääomaan mittaa yrityksen kykyä täyttää pitkäaikaiset velkasitoumuksensa. Tämä indikaattori antoi synkän kuvan. Velan suhde omaan pääomaan oli yli 2 000 vuosina 2019 ja 2020 eli ennen kuin suuri osa yrityksen velasta pääomitettiin (ks. johdanto-osan 264–266 ja 350 kappale). Pääoman lisäyksen jälkeen pitkäaikaiset rahoitussitoumukset ylittivät edelleen oman pääoman. Velan suhde omaan pääomaan pysyi yli 5:ssä vuosina 2021 ja 2022 ja yli 3:ssa vuonna 2023.

(388)

Ottaen huomioon johdanto-osan 385–387 kappaleessa kuvatut maksuvalmius- ja vakavaraisuusongelmat komissio katsoi, että yrityksen taloudellinen tilanne ei ollut vakaa ja että sillä oli korkea riskiprofiili mahdollisten lainanantajien ja sijoittajien kannalta.

(389)

Tämän perusteella komissio käytti ICE BofA Euro High Yield Index -indeksiä. Se seuraa sellaisen euromääräisen, alle investointiluokan luokitellun yritysvelan kehitystä, joka on laskettu julkisesti liikkeeseen euromääräisillä kotimaisilla markkinoilla tai eurobond-joukkovelkakirjalainojen markkinoilla. Koska lainat ja tosiasiallisen lainan Marokossa sijaitsevaa ulkomaista hanketta varten myönsivät kiinalaiset yksiköt, komissio katsoi, että myös maariski olisi otettava huomioon. Sen vuoksi komissio mukautti korkoa ICE BofA Euro High Yield -indeksin perusteella OECD:n arvioiman maariskin huomioon ottamiseksi.

(390)

Molempien rahoituslainojen alkamispäivä otettiin huomioon vertailukorkotasoa määritettäessä, koska molemmilla lainoilla oli kiinteä korko. Lainojen kesto otettiin huomioon laskettaessa preemiota maariskin arvioinnin perusteella.

(391)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen DMA väitti, että komissio ei selittänyt asianmukaisesti etuuden laskentaa eikä selittänyt selkeästi tosiasiallisesta lainasta koituvan etuuden laskentaperustetta.

(392)

DMA väitti lisäksi, että komissio ei ottanut huomioon kyseisten laitteiden hankintaa koskevissa sopimuksissa sovittuja maksuehtoja. Komissio ei erityisesti ottanut huomioon sitä, että maksut oli sovittu suoritettaviksi useissa erissä ja että suuri osa hankinta-arvosta oli maksettava vasta 270 päivän kuluessa laitteiden asennuksen ja käyttöönoton päättymisestä. Näin ollen komission olisi varmistettava, että etuuden laskennassa otetaan huomioon ainoastaan laitteet, joiden eräpäivä oli jo mennyt.

(393)

Vertailuarvon osalta yritys väitti, että komission käyttämä vertailuarvo ei liittynyt lainoihin eikä näin ollen täyttänyt tukisopimuksen 14 artiklan b alakohdassa asetettuja vaatimuksia. Lisäksi yritys väitti, että se ei päässyt käsiksi lähdetietoihin eikä näin ollen voinut vahvistaa niiden paikkansapitävyyttä. DMA totesi, että komission olisi käytettävä Marokon osalta IMF:n rahamarkkinakorkoja, jotka väitetysti kuvastavat tarkasti Marokon kaupallisten laitosten korkoja.

(394)

Lisäksi yritys väitti, että komission päätelmät DMA:n velan suhteesta omaan pääomaan ja Marokon maariskistä olivat perusteettomia. Yritys väitti, että velan ja oman pääoman välistä suhdetta koskevia laskelmia ei ilmoitettu ja että ne olivat käsittämättömiä. DMA:n mukaan OECD:n maariskiluokituksella ei ole merkitystä lainojen kannalta, sillä se liittyy julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevan järjestelyn osallistujien maariskiluokituksiin.

(395)

Yritys esitti lopuksi, että laitteisiin liittyvistä maksamattomista veloista johtuvaa etuutta ei pitäisi kirjata kuluksi ainoastaan tutkimusajanjaksolla, vaan se pitäisi jakaa laitteiden keskimääräiselle käyttöiälle.

(396)

Komissio hylkäsi johdanto-osan 391–395 kappaleessa esitetyt väitteet.

(397)

Ensinnäkin tosiasiallisesta lainasta koituvan etuuden laskeminen selitettiin yleisesti johdanto-osan 382–384 kappaleessa, ja DMA:lle ilmoitettiin yksityiskohtainen laskelma yrityskohtaisten päätelmien liitteessä 2-3.3.2.

(398)

Toiseksi maksuehtojen vaikutuksella ei ollut merkitystä käsiteltävänä olevassa tapauksessa. Lukuun ottamatta yhtä tuontitapahtumaa, jonka osuus oli alle 0,9 prosenttia jäljellä olevasta määrästä tutkimusajanjakson alussa, kaikki koneet toimitettiin sellaisina ajanjaksoina, että viimeisen erän eräpäivä oli ennen tutkimusajanjakson alkua.

(399)

Kolmanneksi komissio oli eri mieltä DMA:n arviosta, joka koski valitun vertailuarvon yhdenmukaisuutta tukisopimuksen 14 artiklan b alakohdan vaatimusten kanssa. Vertailuarvo edusti suuririskisen yritysvelan tuottoa eli sitä, kuinka paljon velkoja, joka lainaa rahaa tällaisen riskiprofiilin yritykselle ansaitsee euromääräisenä, mikä kuvastaa DMA:n velan valuuttaa ja DMA:n sijoitusriskiprofiilia. Komissio vahvisti, että yhteys yrityskohtaisissa päätelmissä esitettyjen vertailuarvotietojen lähteeseen toimi asianmukaisesti. Se johti Federal Bank of St. Louis -pankin kotisivulle (93), josta yritys saattoi hakea tietyn vertailuarvon käyttämällä yrityskohtaisten päätelmien liitteessä 2 (taulukko ”Benchmark-EUR loans”) annettua koodia. Komissio tutki myös Marokolle tarkoitettuja IMF:n rahamarkkinakorkoja, joita DMA ehdotti sopivammaksi vertailuarvoksi. Komissio totesi, että rahamarkkinakorko vastaa pankkien välistä antolainauskorkoa (94), joten se ei sovellu vertailukorkotasoksi.

(400)

Neljänneksi komissio totesi, että luottokelpoisuusindikaattoreita koskevat laskelmat ilmoitettiin DMA:lle yrityskohtaisten päätelmien liitteessä 2-3.2. Laskentataulukko sisältää kunkin indikaattorin laskentakaavat, taulukon laskennassa käytetyistä tiedoista ja näiden tietojen lähteet (tarkastetut raportit ja veroilmoitukset). Kunkin indikaattorin tulokset esitettiin myös sellaisessa muodossa, että yrityksen oli mahdollista seurata laskennan jokaista vaihetta. Maakohtaisen riskipreemion osalta komissio katsoi, että vientiluottojen tavoin lainat myönnettiin ulkomailla sijaitsevaan hankkeeseen.

(401)

Komissio selvensi, että laitteiden ostovelkojen jäljellä olevasta määrästä saatava etuus ei ollut tasoitustoimenpiteiden alainen laitteiden koko hankinta-arvon osalta. Sen sijaan ainoastaan korko, joka olisi pitänyt maksaa tutkimusajanjakson aikana tällaisesta maksujen viivästyneen perimisen muodossa myönnetystä lainasta, katsottiin tästä ohjelmasta koituvaksi etuudeksi. Etuus koski näin ollen tutkimusajanjaksoa eikä sitä tarvinnut jakaa pidemmälle ajanjaksolle.

(402)

Nämä tuet ovat erityisiä, sillä ne kuuluvat Kiinan viranomaisten ja Marokon viranomaisten kahdenväliseen investointisopimuskehykseen, kuten 3.4 jaksossa esitetään. Nämä järjestelmät ovat perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla erityisiä, sillä lainat ja tosiasiallinen laina on rajoitettu erityiseen autoteollisuuteen kuuluvan yritystoiminnan osaan 3.3 jaksossa eriteltyjen Marokon etuuskohtelupolitiikkojen mukaisesti. Lisäksi ne ovat alueellisesti erityisiä, sillä ne sijaitsevat teollisuuden vauhdittamisalueilla, joita käsitellään myös muun muassa 3.3 jaksossa.

(403)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen DMA väitti, että komission analyysi erityisyydestä ei ollut riittävä.

(404)

Komissio totesi, että väite oli pelkkä toteamus, jonka tueksi ei esitetty mitään näyttöä. Komissio vahvisti päätelmänsä johdanto-osan 402 kappaleessa esitettyjen alakohtaista ja alueellista erityisyyttä osoittavien seikkojen perusteella.

(405)

Yhteistyössä toimineelle vientiä harjoittavalle tuottajalle tämän tukijärjestelmän osalta vahvistettu tukiprosentti tutkimusajanjaksolla oli seuraava:

Tuotantohyödykkeisiin ja lainoihin liittyvä tosiasiallinen laina Marokon viranomaisten ja Kiinan viranomaisten välisen yhteistyön puitteissa

(406)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Marokon viranomaiset tukivat DMA:n väitteitä ja totesivat, että DMA ja sen tytäryritykset osoittivat, että jokaista Kiinan viranomaisten Kiinassa toimiville tytäryrityksille myöntämää taloudellista tukea ei ole tarkoitettu uusi silkkitie -aloitteelle, Marokolle tai DMA:lle, mikä käy ilmi myös Changsha Dicastalin huomautuksesta, jonka mukaan se investoi omia varojaan DMA:n pääomaan. Tämän jälkeen se päätteli, että komissio oli ilmeisen virheellisesti päätellyt, että CITIC Dicastal kanavoi julkisena elimenä Kiinan viranomaisten varoja useiden etuyhteydessä olevien yksiköiden kautta. Marokon viranomaiset väittivät, että asiakirja-aineistossa ei ollut näyttöä siitä, että myynnin lisääntyminen Changsha Dicastalille tuki DMA:ta ja että CITIC Dicastal käytti Wisdomia lisälainojen ja halpojen tuotantopanosten tarjoamiseen DMA:lle.

(407)

Komissio totesi, että nämä Marokon viranomaisten väitteet olivat pelkkiä väittämiä, joiden tueksi ei esitetty mitään näyttöä. Sen vuoksi komission ei tarvinnut käsitellä niitä. Joka tapauksessa komissio käsitteli asiasisällön osalta kaikkia DMA:n esittämiä väitteitä näistä kysymyksistä ja hylkäsi ne.

(408)

DMA hankki alumiiniharkkoja, jotka ovat alumiinipyörien tuotannossa käytetty pääraaka-aine, muutamilta etuyhteydessä olevilta ja etuyhteydettömiltä toimittajilta. Kuten johdanto-osan 105, 106, 272 ja 273 kappaleessa selitetään, Wisdom, jonka todettiin olevan etuyhteydessä Dicastal-konserniin oleva yritys (ks. 3.5.2.1 jakso), oli DMA:n tärkein toimittaja, jonka osuus kaikista tutkimusajanjakson aikana ostetuista alumiiniharkoista oli noin 75 prosenttia. DMA allekirjoitti Wisdomin kanssa sopimuksen näin suurista alumiiniharkkomääristä maaliskuussa 2020 eli vain neljä kuukautta Wisdomin perustamisen jälkeen.

(409)

Etuuskohteluun perustuvat edellytykset, joiden mukaisesti Wisdom toimitti DMA:lle alumiiniharkkoja, olivat kaksinkertaiset.

(410)

Ensinnäkin huolimatta Wisdomin ja DMA:n välisessä sopimuksessa selvästi määritellystä 90 päivän maksuajasta DMA ei ollut maksanut Wisdomille tutkimusajanjakson loppuun mennessä yhdestäkään joulukuun 2022 ja tutkimusajanjakson lopun välisenä aikana ostetusta harkosta. Lisäksi Wisdom ei koskaan ryhtynyt mihinkään toimiin sopimuksen riitojenratkaisumääräysten nojalla saadakseen kyseiset maksut, eikä se myöskään irtisanonut sopimusta.

(411)

Toiseksi Wisdomin DMA:lta veloittama hinta oli keinotekoisesti ja merkittävästi alhaisempi kuin hinta, jonka muut ulkomaiset etuyhteydettömät alumiiniharkkojen toimittajat, jotka olivat raaka-aineen tuottajia ja toimittivat DMA:lle merkittäviä määriä, veloittivat suoraan. Komissio katsoi, että suhde Wisdomiin vaikutti selvästi hintaeroon ja että merkittäviä eroja muiden etuyhteydettömien toimittajien hintoihin ei voitu selittää muilla seikoilla, kuten sopimuksen kestolla tai kyseessä olevilla määrillä.

(412)

Ottaen huomioon johdanto-osan 305 kappaleessa esitetyt päätelmät komissio päätteli, että CITIC Dicastal käytti Wisdomia välineenä Kiinan viranomaisten Marokossa toteutettavalle hankkeelle antaman etuuskohteluun perustuvan tuen kanavoimiseen.

(413)

CITIC Dicastal puolestaan sai varoja siihen etuyhteydessä olevilta konserniin kuuluvilta finanssialan yksiköiltä sekä useilta muilta valtion omistamilta kiinalaisilta pankeilta ja rahoituslaitoksilta (ks. johdanto-osan 153–158 kappale).

(414)

Edellä 3.5.2.1 jaksossa esitettyjen havaintojen perusteella komissio päätteli, että CITIC Dicastal toimi julkisena elimenä myöntäessään taloudellista tukea DMA:lle etuyhteydessä olevien yksiköidensä kautta. Myös CITIC-konsernin rahoituslaitosten sekä valtion omistamien pankkien ja rahoituslaitosten todettiin toimineen julkisina eliminä myöntäessään lainoja CITIC Dicastalille.

(415)

Taloudellinen tuki toteutettiin 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetun suoran varojen siirron muodossa myöntämällä DMA:lle Wisdomin kautta etuuskohteluun perustuvaa rahoitusta tosiasiallisena lainana. Taloudellisen tuen määrä vastasi eräpäivän jälkeen alumiiniharkkoja koskevista maksamattomista laskuista peräisin olevaa maksamatta olevaa velkaa. Lisäksi Wisdom toimitti DMA:lle alumiiniharkkoja veloittaen toimitetuista alumiiniharkoista huomattavasti alhaisemman hinnan.

(416)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen DMA väitti, että se ei saanut taloudellista tukea suoran varojen siirron muodossa, vaan ainoastaan alumiiniharkkoja.

(417)

Lisäksi se väitti, että CITIC Dicastalin ja Wisdomin välillä ei ollut suhdetta. Sen vuoksi taloudellisesta tuesta ja erityisyydestä ei ollut näyttöä.

(418)

DMA väitti myös, että Wisdom ei antanut sille etuuskohteluun perustuvia ehtoja toimitettujen harkkojen osalta. DMA väitetysti käytti maksamattomia laskuja estääkseen Wisdomia nostamasta sopimuksessa sovittua hintaa. Tältä osin DMA huomautti, että uudelleenneuvotellun sopimuksen mukaisesti hinta nousi marras- ja joulukuussa 2023. Tänä aikana se oli korkeampi kuin ALBAn toimittamista alumiiniharkoista maksettu hinta. Lisäksi DMA väitti maksaneensa lähes kaikki maksamattomat laskut vuoden 2024 aikana.

(419)

DMA myös väitti, että ei ollut näyttöä siitä, että CITIC Dicastal olisi kanavoinut Kiinan viranomaisten tarjoaman etuuskohteluun perustuvan tuen DMA:lle. Yritys väitti erityisesti, että komissio tarkasti kaikki CITIC Dicastalin velat ja saamiset vuosina 2017–2023 ja olisi näin ollen voinut vahvistaa, että Wisdomille ei siirretty varoja. DMA:n mukaan ei myöskään ole näyttöä siitä, että Wisdom olisi saanut etuuskohteluun perustuvaa rahoitusta Kiinan viranomaisilta.

(420)

Tässä tukijärjestelmässä tasoitustoimenpiteiden alaisen etuuskohteluun perustuvan rahoituksen muodon osalta DMA väitti, että tosiasiallisen lainan käsitettä ei ollut perusasetuksessa eikä tukisopimuksessa, minkä vuoksi komission olisi pitänyt päätellä, että kyse ei ole taloudellisesta tuesta.

(421)

Komissio hylkäsi johdanto-osan 416–420 kappaleessa esitetyt väitteet.

(422)

Ensinnäkin, kuten johdanto-osan 409–411 kappaleessa selitetään, varojen suoran siirron muodossa myönnetty taloudellinen tuki koostui siitä, että Wisdom tarjosi etuushintoja alumiiniharkoille, ja Wisdomin viivästyneestä maksujen perinnästä, joka ylitti sopimuksessa sovitun maksuajan.

(423)

Toiseksi CITIC Dicastalin ja Wisdomin välistä suhdetta koskevia havaintoja ja päätelmiä sekä Dicastal-konsernin tätä asiaa koskevia huomautuksia käsiteltiin johdanto-osan 275–313 kappaleessa.

(424)

Kolmanneksi komissio käsitteli Wisdomin veloittamia alhaisempia hintoja koskevaa selitystä johdanto-osan 313 kappaleessa.

(425)

Neljänneksi komissio käsitteli jo johdanto-osan 274–313 kappaleessa syitä, joiden vuoksi Wisdomia ei mainita CITIC Dicastalin tarkastetuissa raporteissa ja kirjanpidossa, erityisesti johdanto-osan 283 ja 284 kappaleessa. Lisäksi komissio oli eri mieltä väitteestä, jonka mukaan se olisi tarkastanut kaikki CITIC Dicastalin velat ja saamiset vuosilta 2017–2023. Tältä osin komissio pyysi ja sai CITIC Dicastalin osto- ja myyntireskontraluettelot, jotka liittyivät Changsha Dicastalin kanssa toteutettuihin liiketoimiin.

(426)

Lopuksi komissio käsitteli tosiasiallisen lainan käsitettä johdanto-osan 378 kappaleessa.

(427)

Johdanto-osan 408–411 kappaleessa kuvatuista käytännöistä aiheutuu etuus, joka on yhtä suuri kuin

(428)

Tosiasiallisen lainan osalta komissio otti etuuden laskennassa käytettävän vertailukorkotason määrittämiseksi huomioon lainan keston, valuutan ja yrityksen luottokelpoisuuden.

(429)

Komissio sisällytti etuuden laskentaan vuonna 2022 toteutetut ostotapahtumat, joiden maksut olivat suorittamatta tutkimusajanjakson aikana. Näiden liiketoimien osalta lainan kestoksi määritettiin yksi kokonainen vuosi. Vuonna 2023 laskutettujen ostojen osalta otettiin huomioon ainoastaan ne, joiden eräpäivä oli vuonna 2023. Liiketoimien laina-aika laskettiin eräpäivän ja vuoden lopun välisenä erotuksena. Huolimatta siitä, että ainoastaan osa näistä lainoista maksettiin takaisin tutkimusajanjakson jälkeen, komissio käsitteli myös niitä määriä, joiden takaisinmaksusta tutkimusajanjakson jälkeen ei ole esitetty näyttöä, tosiasiallisena lainana eikä koko määrän suorana siirtona velkojen anteeksiantamisen muodossa.

(430)

Wisdom veloitti alumiiniharkkojen toimittamisen hinnan Yhdysvaltain dollareina. Sen vuoksi komissio katsoi, että tosiasiallinen laina oli Yhdysvaltain dollarin määräinen.

(431)

Kuten johdanto-osan 385–388 kappaleessa selitetään, DMA:lla oli korkea riskiprofiili mahdollisten lainanantajien ja sijoittajien kannalta. Näin ollen komissio käytti vertailukohtana B-luokituksen saaneiden yritysten (sellaisena kuin se on saatavilla Bloombergin tietokannassa) liikkeeseen laskemille joukkovelkakirjalainoille odotettavissa olevaa korkoa. Johdanto-osan 389 kappaleessa selitetyistä syistä vertailukorkotasoa mukautettiin edelleen OECD:n arvioiman maariskin huomioon ottamiseksi.

(432)

Koska tosiasiallinen laina oli jaettu kahdelle vuodelle, komissio katsoi, että lainan kesto oli kaksi vuotta, kun se määritti vertailukorkotason ja laski maakohtaisen riskipreemion.

(433)

Ostohintojen eron osalta komissio vertasi etuuden laskemisessa DMA:n Wisdomin toimittamista alumiiniharkoista tutkimusajanjakson aikana maksamaa keskimääräistä ostohintaa DMA:n toisen, suurimman etuyhteydettömän toimittajan tutkimusajanjakson aikana toimittamista alumiiniharkoista maksamaan keskimääräiseen ostohintaan.

(434)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen DMA totesi, että tosiasiallisen lainan viitekorko oli WTO:n tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen 14 b artiklan vastainen, ja viittasi esittämiinsä väitteisiin, jotka koskivat ”tuotantohyödykkeisiin ja lainoihin liittyvää tosiasiallista lainaa”, kuten johdanto-osan kappaleessa 393 kuvataan.

(435)

Alumiiniharkkojen etuuskohteluun perustuvaan hintaan sovellettavan edun laskentamenetelmän osalta yritys väitti, että komission olisi jätettävä pois marras- ja joulukuussa 2023 vastaanotetut toimitukset, koska Wisdomin veloittamien hintojen on osoitettu olleen korkeammat kuin ALBA:n veloittamat hinnat.

(436)

Alumiiniharkkojen viitehinnan osalta DMA väitti, että komissio rikkoi tukia ja tasoitustulleja koskevan WTO:n sopimuksen 14 artiklan d alakohtaa, jossa edellytetään, että ”vastikkeen riittävyys on määritettävä kyseisen tavaran tai palvelun markkinoilla vallitseviin olosuhteisiin maassa, jossa ostaminen tapahtuu”, kun se käytti ALBA:n toimittamien alumiiniharkkojen tuontihintaa. Yrityksen mukaan komissio ei pystynyt osoittamaan, että tuodun alumiinin hinnat vastaisivat Marokossa vallitsevia olosuhteita.

(437)

Lopuksi yritys väitti, että tälle ohjelmalle määritettyä etuutta ei pitäisi kokonaisuudessaan jakaa yrityksen kokonaisliikevaihdolle. Koska Wisdomilta ostetut alumiiniharkot edustivat vain osaa kaikista tutkimusajanjakson aikana hankituista harkoista, komission olisi pitänyt jakaa vain vastaava osuus lasketusta etuudesta.

(438)

Komissio hylkäsi johdanto-osan 434–437 kappaleessa esitetyt väitteet.

(439)

Ensinnäkin komissio käsitteli vertailukorkotasoa koskevia yrityksen väitteitä johdanto-osan 399 kappaleessa. Myös Yhdysvaltain dollarin määräisten lainojen viitekoron osalta komissio ilmoitti lähdetiedot yritykselle yrityskohtaisten päätelmien liitteessä 2 (taulukko ”Benchmark-USD-loans”). B-luokituksen saaneiden yritysten liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen odotettu korko on sopiva korvike sille korolle, jonka korkean riskiprofiilin yritys joutuisi maksamaan, jos se haluaisi lainata Yhdysvaltain dollarin määräisiä varoja.

(440)

Toiseksi komissio määritti tuen tietyn tutkimusajanjakson osalta. Kyseisenä ajanjaksona se tutki Wisdomin ja ALBAn veloittamia painotettuja keskimääräisiä hintoja. Komissio piti perusteettomana yrityksen pyyntöä tehdä vertailu lyhyemmän ajanjakson perusteella.

(441)

Kolmanneksi komissio katsoi, että ALBAn toimittamien alumiiniharkkojen tuontihinta oli asianmukainen korvike harkkojen marokkolaisille kotimarkkinahinnoille, koska tuodut harkot joutuivat kilpailemaan hinnalla kotimaasta hankitun raaka-aineen kanssa.

(442)

Komissio katsoi, että se sovelsi varovaista lähestymistapaa, kun se jakoi etuuden yrityksen kokonaisliikevaihdolle. On kiistatonta, että DMA sai koko tämän ohjelman osalta määritetyn etuuden arvon eikä ainoastaan sitä osuutta, joka vastaa Wisdomin toimittamien alumiiniharkkojen osuutta tutkimusajanjakson aikana ostettujen harkkojen kokonaismäärästä. Päinvastoin voitaisiin väittää, että koska harkkoja käytettiin valmistamaan ainoastaan osa tutkimusajanjakson aikana tuotettujen alumiinipyörien kokonaismäärästä, kokonaisarvo olisi pitänyt jakaa vain vastaavalle osuudelle kokonaisliikevaihdosta.

(443)

Nämä tuet ovat erityisiä, sillä ne kuuluvat Kiinan viranomaisten ja Marokon viranomaisten kahdenväliseen investointisopimuskehykseen, kuten 3.4 jaksossa esitetään. Nämä järjestelmät ovat perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla erityisiä, sillä tosiasiallinen laina ja varojen suora siirto alumiiniharkkojen etuushinnoittelun avulla on rajoitettu yhteen erityiseen autoteollisuuteen kuuluvan yritystoiminnan osaan 3.3 jaksossa eriteltyjen Marokon etuuskohtelupolitiikkojen mukaisesti. Lisäksi ne ovat alueellisesti erityisiä, sillä ne sijaitsevat teollisuuden vauhdittamisalueilla, joita käsitellään myös muun muassa 3.3 jaksossa. Erityisesti Wisdom myönsi DMA:lle Dicastal Asia -yhteisön kautta lainoja käyttääkseen niitä sijoituksina DMA:han.

(444)

Yhteistyössä toimineelle vientiä harjoittavalle tuottajalle tämän tukijärjestelmän osalta vahvistettu tukiprosentti tutkimusajanjaksolla oli seuraava:

Alumiiniharkkojen tarjoamiseen liittyvien varojen suora siirto Marokon viranomaisten ja Kiinan viranomaisten välisen yhteistyön puitteissa

(445)

Valituksen tekijä väitti, että marokkolaiset vientiä harjoittavat tuottajat hyötyivät IDIF-rahaston myöntämistä avustuksista kyseessä olevien yritysten ja Marokon viranomaisten allekirjoittamien investointisopimusten puitteissa.

(446)

IDIF on julkinen investointirahasto, joka myöntää avustuksia edunsaajilleen ja jonka Marokon hallitus perusti alun perin investointiperuskirjan laatimisesta annetulla puitelailla nro 18-95 (95), ja sille annettiin nimeksi vuoden 1995 rahoituslailla ja sen myöhemmillä muutoksilla (96) Fonds de promotion des investissements. Vuonna 2015 rahaston uudeksi nimeksi annettiin Fonds de Développement Industriel et des Investissements sen teollisen painopisteen korostamiseksi. IDIF-rahaston tavoitteena on vahvistaa maan teollista toimintaa sekä nykyaikaistaa maata ja kehittää sen kykyä korvata tuontituotteita.

(447)

IDIF-rahastoa hallinnoivat suoraan Marokon viranomaiset eli hallituksen päämies, valtiovarainministeri ja teollisuusministeri, kuten vuoden 2015 finanssilain täytäntöönpanosta annetun asetuksen nro 2-14-715 1 §:ssä säädetään. (97)

(448)

IDIF-rahasto on valtion väline, joka tarjoaa investointitukea sijoittajille myönnettävien avustusten muodossa. IDIF-rahaston toimialaan kuuluvia toimintatyyppejä kuvataan seuraavasti: ”teollisuuden kehittämisen rahoittaminen”, ”valtion osallistuminen sijoittajille investointisopimusjärjestelmän perusteella myönnettyjen etuuksien kustannuksiin” ja ”investointien edistämiseksi ja tukemiseksi tarvittavat menot”.

(449)

Jotta hanke voisi saada rahoitusta IDIF-rahastosta, Marokon viranomaisten on luokiteltava hanke ”strategiseksi hankkeeksi” tai ”rakenneuudistushankkeeksi” teollisuuden vauhdittamissuunnitelman (2014–2020) mukaisesti. Autoteollisuus on yksi teollisuuden vauhdittamissuunnitelmalla tuetuista strategisista teollisuudenaloista, kuten edellä 3.3 jaksossa korostetaan. Etuuden edellytyksenä on myös, että Marokon viranomaisten ja sijoittajan välillä allekirjoitetaan investointiperuskirjaa koskevan lain mukainen investointisopimus. Lisäksi investointihankkeiden tukikelpoisuuskriteerien on täytettävä vähintään yksi seuraavista investointiperuskirjassa vahvistetuista viidestä kriteeristä: i) hankkeen arvo on vähintään 200 miljoonaa Marokon dirhamia (18,5 miljoonaa euroa) kolmen vuoden aikana, ii) hanke toteutetaan jossakin (30 päivänä kesäkuuta 1998 annetussa) asetuksessa nro 2-98-520 mainitussa provinssissa tai prefektuurissa (98), iii) hanke mahdollistaa vähintään 250 pysyvän työpaikan luomisen kolmen vuoden aikana, iv) hanke varmistaa teknologian siirron ja v) hanke edistää ympäristönsuojelua.

(450)

IDIF-rahasto tarjoaa taloudellista tukea avustuksina, joita myönnetään valituille sijoittajille ja joiden vuotuinen talousarvio on 3 miljardia Marokon dirhamia (280 miljoonaa euroa). Rahastosta on saatavilla seuraavia etuuksia:

(451)

Molemmat tutkitut alumiinipyörien vientiä harjoittavat tuottajat allekirjoittivat kahdenvälisen investointisopimuksen Marokon valtion kanssa. Marokon viranomaiset ovat myös luokitelleet molemmat hankkeet teollisuuden vauhdittamissuunnitelman mukaisesti maan ”strategisiksi” hankkeiksi, ja ne ovat luoneet DMA:lle noin 1 200 työpaikkaa ja Hands 8:lle 1 300 työpaikkaa. (99)

(452)

Molempien yritysten investointisopimukset kattoivat ainoastaan järjestelmän investointiavustuksia koskevan osan. Vientiä harjoittavat tuottajat eivät hakeneet viennin kasvattamisesta ja tuonnin korvaamisesta myönnettäviä palkkioita. Lisäksi todettiin, että vaikka molemmat yritykset olivat avustuskelpoisia, DMA ei täyttänyt tiettyjä sopimuksessa määrättyjä muodollisia vaatimuksia, minkä vuoksi se ei ollut hakenut investointitukea vielä tutkimusajanjaksolla. Ainoastaan Hands 8 oli jo saanut osan investointituesta Hands Corporationin (emoyhtiö) ja Marokon viranomaisten välillä allekirjoitetussa investointisopimuksessa vahvistettujen ehtojen mukaisesti.

(453)

Tämä avustusohjelma on perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua taloudellista tukea, joka annetaan varojen suorana siirtona Marokon viranomaisilta. Marokon viranomaiset maksoivat Hands 8:lle investointihankkeen ensimmäiseen vaiheeseen liittyvän taloudellisen tuen, joka vastasi 30:tä prosenttia kokonaisinvestoinneista, kuten muutetussa investointisopimuksessa määrätään. Kyseinen maksu kattoi vuodet 2020–2023.

(454)

Taloudellisesta tuesta koitui avustuksen määrää vastaava etuus.

(455)

Koska investointisopimukseen pohjautuvat asiaa koskevat etuudet liittyvät omaisuuseriin, tutkimusajanjakson etuus laskettiin jakamalla avustuksen määrä niiden omaisuuserien poistoaikojen mukaan, joita varten investoinnit oli tehty: 30 vuotta maa-alueiden ja rakennusten osalta ja 7–10 vuotta koneiden osalta.

(456)

Järjestelmä on perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla erityinen, sillä se rajoittuu valikoituihin sijoittajiin, jotka osallistuvat lopullisen edunsaajan autoteollisuuteen kuuluvan yritystoiminnan osaan 3.3 jaksossa eriteltyjen Marokon etuuskohtelupolitiikkojen mukaisesti. Se on myös alueellisesti erityinen, koska se sijaitsee teollisuuden vauhdittamisalueella, joita käsitellään myös muun muassa 3.3 jaksossa.

(457)

Yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille tämän tuen osalta vahvistettu tukiprosentti tutkimusajanjaksolla oli seuraava:

IDIF-rahastosta myönnetyt avustukset

(458)

Hassan II -rahasto taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistämiseksi, jäljempänä ’HIIF-rahasto’, perustettiin vuonna 1999, ja sitä rahoitettiin valtion omistamien yritysten yksityistämisellä. Vuonna 2002 HIIF-rahasto muutettiin lailla nro 36-01 julkiseksi elimeksi (établissement public) ja erilliseksi oikeushenkilöksi. Rahastolla ei ole osakepääomaa, vaan se rahoitetaan kokonaisuudessaan Marokon valtion talousarviosta.

(459)

Lain nro 36-01 1 §:ssä säädetään, että Marokon valtiolla on valtuudet valvoa rahaston toimintaa ja sen yleistä hallinnointia. Lisäksi Marokon pääministeri toimii puheenjohtajana ja hänellä on suurin äänivalta rahaston ylimmässä hallintoelimessä eli hallintoneuvostossa, joka valvoo rahaston kaikkea toimintaa. Hallintoneuvostoon kuuluu myös valtion viranomaisia ja Marokon kansallisen keskuspankin, Bank Al-Maghribin, johtaja. Hallintoneuvostolla on 6 §:n mukaan lopullinen valvonta- ja seurantavalta muun muassa tukikelpoisten hankkeiden valintaperusteiden sekä varsinaisten rahoituspäätösten ja varojen maksamisen osalta.

(460)

HIIF-rahaston tarkoituksena on antaa taloudellista tukea (pääomasijoituksina, ennakkomaksuina, takaisinmaksettavina lainoina tai rahoitusosuuksina, joita ei makseta takaisin) talouden ja rahoituksen kehittämisohjelmiin, työllisyyden edistämiseen mikrolainojen avulla ja kaikkiin investointien ja työllisyyden edistämistä tukeviin hankkeisiin.

(461)

HIIF-rahasto tarjoaa tukea kolmelle alalle (autoteollisuus-, ilmailu- ja elektroniikka-ala) osana teollisuuden kehityssopimusta, jonka seuraaja teollisuuden vauhdittamissuunnitelma on. Autoteollisuuden osalta rahasto on osallistunut käynnistysavustusten myöntämiseen, ammatillisen koulutuksen rahoittamiseen ja integroitujen teollisuusalueiden eli teollisuuden vauhdittamisalueiden, joihin yhteistyössä toimineet viejät ovat sijoittautuneet, perustamiseen. Todettiin, että HIIF-rahastolla on pääomasijoitusosuus kahdella teollisuuden vauhdittamisalueella ja että se on myöntänyt avustuksia infrastruktuurin kehittämiseen kyseisillä vapaa-alueilla.

(462)

Komissio päätteli, että HIIF-rahasto on WTO:n oikeuskäytännössä (100) tarkoitettu julkinen elin, koska HIIF-rahasto panee täytäntöön Marokon viranomaisten taloudellista ja sosiaalista kehitystä koskevia politiikkoja, koska sen rahoituksesta vastaavat lopulta Marokon viranomaiset ja koska sen päätöksentekoa valvovat lopulta Marokon viranomaiset.

(463)

Se, että Marokon viranomaiset valvoivat HIIF-rahaston kautta teollisuuden vauhdittamisalueiden maa-alueista veloittamaa hintaa ja että HIIF-rahasto myönsi avustuksia infrastruktuurin kehittämiseen, johti siihen, että yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat maksoivat maa-alueista etuushinnan. Näitä liiketoimia analysoitiin 3.8 jaksossa käsitellyn maan tarjoamista riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan koskevan tukijärjestelmän yhteydessä.

(464)

Valituksen tekijä väitti, että pankkisektori tarjoaa integroitua, kilpailukykyistä rahoitusta valtion ja pankkisektorin välillä tehdyn kumppanuussopimuksen mukaisesti ja että pankkisektori on sitoutunut tukemaan teollisuusyrityksiä (muun muassa kilpailukykyiset korot, rakenneuudistustuki ja kansainvälistymistuki). Valtion ja pankkisektorin välisen kumppanuussopimuksen sisältö ei ole julkinen, mutta maan johtava pankki – AttijariWafa Bank – mainitsee sen olemassaolon verkkosivuillaan. (101)”Plan Automotive” -nimisessä pankkitarjouksessa viitataan ”rahoitusratkaisuihin ja niihin liittyviin mekanismeihin yhdessä Caisse Centrale de Garantien, Maroc PME:n ja teollisuus- ja kauppaministeriön kanssa”. Valituksen tekijän mukaan tämän Plan Automotive -pankkitarjouksen olemassaolo osoittaa, että rahoitusvaroja ja -palveluja, kuten lainoja tai takauksia, annetaan saajan käyttöön tietyin ehdoin, joihin valtio vaikuttaa kumppanuussopimuksen nimettynä osapuolena.

(465)

Yhden yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan etuuskohteluun perustuvan rahoituksen oikeusperusta on teollisuus- ja kauppaministeriön, Marokon autoteollisuuden ja autokaupan järjestön, jäljempänä ’AMICA’, ja AttijariWafa Bank Groupin, jäljempänä ’AWB-konserni’, 14 päivänä heinäkuuta 2015 tekemä kumppanuussopimus, jäljempänä ’kumppanuussopimus’. Sopimus allekirjoitettiin vuosien 2014–2020 teollisuuden vauhdittamissuunnitelman ja vastaavien autoteollisuuden suoritussopimusten yhteydessä.

(466)

Vuosien 2014–2020 teollisuuden vauhdittamissuunnitelman nojalla 14 päivänä heinäkuuta 2015 allekirjoitetussa autoteollisuuden suoritussopimuksessa viitataan talous- ja valtiovarainministeriön, teollisuus- ja kauppaministeriön, AWB-konsernin, Banque Centrale Populaire -pankin ja Banque Marocaine du Commerce Exterieur -pankin väliseen sopimukseen, jonka tarkoituksena on tukea ja avustaa autoteollisuuden toimijoita. Sopimusten sisältö ei ole julkista, eivätkä Marokon viranomaiset asettaneet asiakirjoja komission saataville vastauksissaan eivätkä tarkastusprosessissa.

(467)

Pyydettyjen tietojen puuttuessa komissio katsoi, ettei se saanut tutkimuksen tämän osa-alueen kannalta olennaisia ja tarpeellisia tietoja. Sen vuoksi komissio ilmoitti Marokon viranomaisille perusasetuksen 28 artiklan 1 kohdan mahdollisesta soveltamisesta ja käytettävissä olevien tietojen käytöstä näiden seikkojen osalta.

(468)

Marokon viranomaiset toimittivat vastauksessaan ainoastaan AWB-konsernin kanssa 14 päivänä heinäkuuta 2015 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen. Siinä viitataan nimenomaisesti Marokon viranomaisten teollisuuden vauhdittamissuunnitelmaan ja vastaaviin autoteollisuuden ekosysteemin kehittämishankkeisiin. Siinä korostetaan AWB-konsernin sitoutumista tukemaan autoteollisuudessa toimivia yrityksiä asianmukaisilla rahoitustarjouksilla ja tukialoitteilla sekä viitataan sopimuksen poliittisiin tavoitteisiin eli ”osapuolten yhteiseen tavoitteeseen toimia yhdessä maan teollisen perustan vahvistamiseksi ja kilpailukykyisten autoteollisuuden ekosysteemien synnyttämiseksi”. Sopimuksen tarkoituksena on ”tukea autoteollisuuden ekosysteemeissä toimivia yrityksiä antamalla niille kattavaa tuki- ja rahoitustarjontaa, joka on suunniteltu edistämään yritysten kehitystä ja parantamaan niiden kilpailukykyä”.

(469)

Kumppanuussopimuksen 4 artiklan mukaan AWB-konserni sitoutuu tarjoamaan autoteollisuudessa toimiville yrityksille parasta mahdollista tukea erityisillä rahoitustarjouksilla autoteollisuudessa toimivien yritysten kaikkiin tarpeisiin ja tukemalla järjestelmällisesti ekosysteemien kehittämistä. Edulliset ehdot luetellaan yksityiskohtaisesti kunkin rahoitusvälineen osalta. Näihin edullisiin ehtoihin kuuluvat lyhyet luottohakemusten käsittelyajat, alennukset hakemusmaksuista tai niistä luopuminen, hankekohtaiset takaukset, sopimuksessa erityisesti autoteollisuudelle määritellyt edulliset vähimmäiskorot, mukaan lukien edulliset korot ulkomaanvaluutan määräisille lainoille, sekä edulliset vuokrat leasingjärjestelyjen yhteydessä.

(470)

Marokon viranomaiset väittivät, että edellä mainittu kumppanuussopimus allekirjoitettiin vuosien 2014–2020 teollisuuden vauhdittamissuunnitelman yhteydessä, jonka voimassaolo oli AWB-konsernin tytäryhtiön ja DMA:n välillä vuonna 2023 tehdyn lainasopimuksen allekirjoitushetkellä jo päättynyt.

(471)

Kuten johdanto-osan 141 kappaleessa korostetaan, vuosien 2014–2020 teollisuuden vauhdittamissuunnitelmassa käyttöön otetut kannustimet on kuitenkin siirretty uuden investointiperuskirjan piiriin, ja Marokon viranomaiset tukevat edelleen autoteollisuutta erityisrahoitusjärjestelyillä (esimerkiksi AWB-konsernin kanssa allekirjoitetun kaltaisia kumppanuussopimuksia tehdään edelleen muiden pankkien kanssa (102)). Kumppanuussopimuksessa ei myöskään mainita voimassaolon päättymispäivää. AWB-konsernin verkkosivustolla mainitaan edelleen myös ”Plan Automotive” -pankkitarjouksen rahoituksen saatavuus. (103)

(472)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että AWB-konsernin kanssa tehtyyn kumppanuussopimukseen sisältyi toimialaa koskevia etuuskohteluun perustuvia lainaehtoja. Koska muista Marokon viranomaisten ja muiden pankkien välisistä sopimuksista ei ollut tietoja, komissio päätteli, että myös ne sisälsivät toimialan etuuskohteluun perustuvia lainaehtoja.

(473)

DMA sai lainan Attijari International Bank -pankilta, jäljempänä ’AIB’. AIB on erityinen marokkolainen offshore-yhtiö, joka on osa AWB-konsernia. Näin ollen se käyttää ulkomaanvaluuttaa ja myöntää lainoja ainoastaan yrityksille, joilla on ”offshore-hankkeita”, eli yrityksille, jotka ovat ulkomaisessa omistuksessa ja sijaitsevat Marokon erityistalousalueilla tai teollisuuden vauhdittamisalueilla, joiden katsotaan olevan Marokon kotimaisten rahoitusmarkkinoiden ulkopuolella. Marokon rahoitusmarkkinoilla toimiviin kotimaisiin toimijoihin sovelletaan ulkomaanvaluutan määräisiä lainoja koskevia rajoituksia.

(474)

Tämän vahvistaa pankin verkkosivusto, jonka mukaan tavoitteena on ”tukea ulkomaisia investointeja edistävää liikettä, joka johti vapaan vientivyöhykkeen perustamiseen Tangeriin. AttijariWafa-pankkikonserni laajentaa toimintansa kautta pankkituotteiden ja -palvelujen valikoimaa monikansallisiin yrityksiin, jotka toimivat Marokon eri vapaakauppa-alueilla, sekä kansainvälisiin toimijoihin. AIB:llä on vankka maine johtavana pankkina Tangerin offshore-rahoitusalueella.

(475)

Vuonna 2017 AttijariWafa-pankkikonserni käynnisti Offshore Planin, Offshore Attijari International Bankin (AIB) palveluihin perustuvan uuden tarjouksen. Se sisältää kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden asiantuntijoilta saatavan tuen sekä pankin päivittäiset palvelut, joihin tarjotaan edullisia tiliehtoja.

(476)

Tällä tarjouksella AttijariWafa-pankkikonserni osallistuu ennakoivasti ulkomaisten sijoittajien tukemiseen hankkeiden toteuttamisessa ja toiminnan kehittämisessä. […] AIB on suurin offshore-pankki sekä talletusten (51 %) että sitoumusten (35 %) markkinaosuuden perusteella.” Offshore Plan on yhä olemassa, sillä sen rahoitustarjous on edelleen saatavilla pankin verkkosivustolla (104).

(477)

AIB on AWB:n kokonaan omistama tytäryhtiö. AWB:n enemmistöosakas (46,5 %) on Al Mada. Al Mada on Marokon kuningasperheen omistama sijoitusrahasto, jonka tehtävänä on edistää nykyaikaisen talouden syntymistä sekä parantaa niiden alueiden ja asukkaiden elinoloja, joihin rahaston toiminta liittyy.

(478)

Ottaen huomioon DMA:lle lainan myöntäneen pankin omistussuhteet, sen ainoan asiakaskunnan, joka koostuu sellaisista teollisuuden vauhdittamisalueella sijaitsevista yrityksistä, joita Marokon viranomaiset tukevat teollisuuden vauhdittamissuunnitelman kautta, sekä Marokon viranomaisten ja AWB-konsernin välisen sopimuksen, joka koskee autoteollisuuden etuuskohteluun perustuvaa tukea, komissio päätteli, että Marokon viranomaiset olivat valtuuttaneet ja määränneet kyseisen pankin myöntämään lainan valtion politiikkojen mukaisesti.

(479)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Marokon viranomaiset ja DMA totesivat, että komission päätelmät, joiden mukaan rahoituslaitokset on valtuutettu tai määrätty tarjoamaan rahoitusta alumiinipyörien tuottajille, ovat ristiriidassa perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdan ja tukisopimuksen 1 artiklan 1 kohdan a alakohdan 1 alakohdan iv alakohdan kanssa. Marokon viranomaisten ja DMA:n mukaan komissio ei ollut täyttänyt valtuuttamista ja määräämistä koskevia oikeudellisia vaatimuksia eli osoittanut, että Marokon viranomaiset ovat antaneet vastuun yksityisille rahoituslaitoksille tai käyttäneet määräysvaltaansa yksityisiin rahoituslaitoksiin nähden taloudellisen tuen myöntämiseksi DMA:lle.

(480)

Erityisesti Marokon viranomaiset ja DMA väittivät, että i) Marokon yksityinen pankkisektori ei ollut hallinnon määräysvallassa ja että Marokon rahoitusmarkkinat olivat täysin kilpailtuja ja että yksityiset pankit myönsivät lainoja kaikille yrityksille vapailla ja kilpailuun perustuvilla markkinoilla kehitettyjen korkojen perusteella, ii) AIB oli yksityinen pankki eikä vuoden 2015 kumppanuussopimus vaikuttanut sen liiketoimintaan, iii) kumppanuussopimus koski joka tapauksessa vain ulkomaanvaluutan määräisiä lainoja 12 miljoonan Marokon dirhamin arvoon asti, kun taas DMA:n saama laina oli arvoltaan paljon suurempi, iv) AIB:n asiakaskunta ei rajoittunut teollisuuden vauhdittamisalueella sijaitseviin yrityksiin, v) AIB ei tehnyt lainasopimusta DMA:n kanssa Marokon viranomaisten ja AWB-konsernin välisen, autoteollisuuden etuuskohteluun perustuvaa tukea koskevan sopimuksen nojalla, vi) lainasopimusta ei tehty automaattisesti, vaan se perustui yksinomaan kaupallisiin näkökohtiin, joita tukivat lainahakemus ja AIB:n toteuttama lainahakemuksen tarkastelu, ja vii) AIB:llä oli harkintavaltaa asiakkaidensa valitsemisessa ja tarjottujen rahoitusehtojen määrittämisessä. Hyvä esimerkki tästä autonomiasta on AIB:n päätös evätä Hands 8:n laina-ajan pidentäminen.

(481)

Komissio hylkäsi tämän väitteen. Ensinnäkin kumppanuussopimuksessa lainalle asetettu 12 miljoonan Marokon dirhamin enimmäismäärä koskee lyhytaikaisia lainoja (tai pikemminkin luottojärjestelyjä käyttöpääoman rahoittamiseksi), minkä vuoksi se mainitaan sopimuksen 4.1.2 artiklassa. DMA:lle myönnetty laitteisiin liittyvä laina kuuluu pikemminkin sopimuksen 4.1.1 artiklan (investointirahoitus) soveltamisalaan, jossa ei ole tällaista ylärajaa ja jossa ei nimenomaisesti viitata mihinkään valuuttaan. Lisäksi kumppanuussopimuksen 4.1.2.6 artiklassa määrätään mahdollisuudesta myöntää autoteollisuudelle erityisiä (eli räätälöityjä) luottoja, kuten erityistarjouksia edelläkävijäyrityksille tai yrityksille, joilla on erityistä taitotietoa tai asiantuntemusta. Tässä artiklassa esitetyt esimerkit liittyvät sekä Marokon dirhameina että ulkomaanvaluutassa tapahtuvaan rahoitukseen, eikä artikla sisällä enimmäismääriä.

(482)

Toiseksi DMA:n saama laina myönnettiin kumppanuussopimuksessa määrätyllä edullisella korolla huolimatta yrityksen heikosta luottokelpoisuudesta, kuten edellä johdanto-osan 385–388 kappaleessa ja AIB:n DMA:lle antamassa alhaisessa sisäisessä luottoluokituksessa vahvistetaan, Marokon viranomaisten tarkastuksen (105) yhteydessä toteamalla tavalla. Lisäksi DMA:n lainahakemuksessa (106) mainittiin tarve rahoittaa hankkeen laitteita, jotka oli jo asennettu mutta joita ei ollut vielä maksettu, koska ”yrityksen nykyiset varat eivät mahdollista rahoittamista”.

(483)

Kolmanneksi pankin asiakaskunnasta ja muille yrityksille myönnetyistä lainoista komissio totesi, että pankin lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen toimittamien lisätietojen mukaan 78 prosenttia myönnetyistä varoista koski autoteollisuudessa toimivia ulkomaisia yrityksiä, jotka sijaitsevat joko teollisuuden vauhdittamisalueilla tai erityistalousalueilla (niiden osalta, jotka on perustettu ennen teollisuuden vauhdittamisalueita koskevan lainsäädännön voimaantuloa), ja lisäksi 6 prosenttia liittyi teollisuuden vauhdittamisalueen kehittämiseen (eli 84 % sen varoista annettiin autoteollisuudelle ja teollisuuden vauhdittamissuunnitelman alueella sijaitseville yrityksille). Tämä osoittaa, että pankin rahoitus suuntautuu voimakkaasti ulkomaisille toimijoille, joilla on investointeja kumppanuussopimuksen soveltamisalaan kuuluvalle autoalalle ja jotka liittyvät teollisuuden vauhdittamissuunnitelmaan sekä teollisuuden vauhdittamisalueen kehittämiseen.

(484)

Lisäksi väitettä, jonka mukaan AIB olisi kieltäytynyt myöntämästä laina-ajan pidentämistä Hands 8:lle, ei voitu todentaa, koska tämä tieto paljastui vasta päätelmien ilmoittamisen jälkeen ja sen tueksi ei esitetty mitään asiakirjoja tai viitteitä, eikä siitä ollut keskusteltu tarkastuskäynnin aikana, toisin kuin Marokon viranomaiset totesivat päätelmien ilmoittamisen jälkeisissä huomautuksissa. Vaikka väite pitäisikin paikkansa, AIB:n tekemä Hands 8:n laina-ajan pidentämisen hylkääminen ei kuitenkaan sinänsä osoita, että AIB olisi toiminut vapaasti markkinatoimijana ilman Marokon viranomaisten määräyksiä. On kuitenkin niin, että AIB myönsi lainan etuuskohteluun perustuvalla korolla yritykselle, jolle se antoi alhaisen sisäisen luokituksen (ks. johdanto-osan 482 kappale), ja AIB:n päätöksenteossa suosittiin ulkomaisia yrityksiä, jotka kuuluvat teollisuuden vauhdittamissuunnitelman soveltamisalaan, ja teollisuuden vauhdittamisalueilla sijaitsevia yrityksiä, kuten johdanto-osan 483 kappaleessa selitetään.

(485)

Yhteenvetona voidaan todeta, että kaikki edellä mainitut seikat vahvistavat, että AIB toimii valtuutettuna/määrättynä rahoituslaitoksena ja tarjoaa siten rahoitusta kannustettavalle autoteollisuudelle ottamatta asianmukaisesti huomioon kaupallisia näkökohtia.

(486)

DMA:n AIB:ltä (ja välillisesti AWB:ltä) saama laina oli taloudellista tukea varojen suoran siirron muodossa, sillä Marokon viranomaiset ovat valtuuttaneet ja määränneet kyseisen rahoituslaitoksen tarjoamaan etuuskohteluun perustuvaa rahoitusta erityisesti autoteollisuuden rahoittamiseksi. Marokon viranomaiset ovat sitoutuneet rahoittamaan autoteollisuuden kehittämistä useissa toimintapoliittisissa asiakirjoissa, kuten teollisuuden kehityssopimuksessa ja teollisuuden vauhdittamissuunnitelmassa. Kuten johdanto-osan 136 ja 137 kappaleessa selitetään, teollisuuden vauhdittamissuunnitelman mukaisesti allekirjoitetussa suoritussopimuksessa, joka koskee voimansiirron ekosysteemiä, johon alumiinipyörien tuotanto kuuluu, Marokon viranomaiset sitoutuivat mobilisoimaan investointipankkeja ulkomaisten sijoittajien tukemiseksi. Sen jälkeen ne loivat erityistehtävän, joka koostuu autoteollisuuden taloudellisen tuen antamisesta. Suoritussopimuksessa viitataan suoraan Marokon viranomaisten ja AWB-konsernin välillä allekirjoitettuun kumppanuussopimukseen. Toisaalta myös Marokon viranomaisten ja CITIC Dicastalin välillä allekirjoitetussa investointisopimuksessa kuvataan tärkeimmät Marokon viranomaisten hyväksymät politiikat autoteollisuuden kehittämiseksi, kuten teollisuuden vauhdittamissuunnitelma ja voimansiirron ekosysteemiä koskeva suoritussopimus. Näin ollen komissio katsoi, että AIB toimi Marokon viranomaisten ohjeiden mukaisesti täyttääkseen sitoumuksensa tarjota rahoitusta autoteollisuudelle ja suorittaakseen Marokon viranomaisten tätä tarkoitusta varten antaman erityistehtävän.

(487)

Komissio analysoi myös, onko lainojen myöntäminen etuuskohteluun perustuvin ehdoin tehtävä, joka ei todellisuudessa eroa valtion tehtävistä. Tämä peruste edellyttää positiivista havaintoa siitä, että valtuutettujen yksityisten elinten harjoittama tavaroiden tarjoaminen ei todellisuudessa eroa mahdollisesta tilanteesta, jossa viranomaiset olisivat tarjonneet nämä tavarat itse. Komissio katsoi, että näin on tapahtunut. Sen sijaan, että Marokon viranomaiset olisivat myöntäneet etuuskohteluun perustuvia lainoja suoraan, ne ohjasivat yksityisiä yhteisöjä tekemään niin puolestaan, jotta voitaisiin saavuttaa Marokon viranomaisten poliittiset tavoitteet eli autoteollisuuden kehityksen edistäminen. Lisäksi siltä osin kuin lainojen myöntämiseen liittyy joitakin tulomenoja (kuten yksityisten yhteisöjen uhraamat markkinatuotot), tällainen toiminta olisi ymmärrettävä tavallisiksi tehtäviksi, jotka yleensä kuuluvat valtiolle. (107)

(488)

Kyseisestä lainasta aiheutuu etuus, joka vastaa saajan lainalle maksaman koron ja vastaavasta kaupallisesta lainasta maksetun määrän välistä erotusta.

(489)

Vertailukorkotason määrittämiseksi komissio tarkasteli lainan kestoa, valuuttaa ja yrityksen luottokelpoisuutta mitattuna sen lyhyen aikavälin maksuvalmiudella ja velan suhteella omaan pääomaan. Kuten johdanto-osan 385–388 kappaleessa selitetään, komissio katsoi, että DMA:lla oli korkea riskiprofiili mahdollisten lainanantajien ja sijoittajien kannalta. Tämän perusteella komissio käytti ICE BofA Euro High Yield Index -indeksiä, joka seuraa sellaisen euromääräisen, alle investointiluokan luokitellun yritysvelan kehitystä, joka on laskettu julkisesti liikkeeseen euromääräisillä kotimaisilla markkinoilla tai eurobond-joukkovelkakirjalainojen markkinoilla.

(490)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa Marokon viranomaiset ja DMA väittivät, että komissio päätteli virheellisesti, että DMA oli edustanut AIB:lle korkeaa riskiprofiilia. Laina aiheutti AIB:lle erittäin pienen riskin, sillä laitoksen rakentaminen oli saatettu päätökseen jo lainan myöntämisajankohtaan mennessä. Lisäksi DMA:lla on vakaa asiakaskunta, mistä on esimerkkinä CITIC Dicastalin kanssa tehty pitkäaikainen sopimus.

(491)

Marokon viranomaiset väittivät myös, että komissio käytti epäasianmukaista vertailuarvoa etuuden laskemiseen. Ne katsoivat, että komission tekemä koron määrittäminen oli tukisopimuksen 14 artiklan b alakohdan vastaista. Marokon viranomaisten mukaan ICE BofA:n Euro High Yield Index -indeksi, joka on peräisin Federal Reserve Bank of St. Louis -pankilta ja jota komissio käyttää, ei liity lainoihin eikä sillä ole mitään tekemistä Marokossa myönnettyjen kaupallisten lainojen kanssa.

(492)

Marokon viranomaiset väittivät, että komission olisi pitänyt käyttää vertailukohtana mieluummin IMF:n tietoja Marokon koroista, erityisesti koska tutkivat viranomaiset käyttävät IMF:n tietoja säännöllisesti muihin maihin (erityisesti Yhdysvaltoihin) liittyvissä kaupan suojakeinoja koskevissa menettelyissä. Toisin kuin ICE BofA Euro High Yield Index -indeksi, IMF:n vertailuarvo tarjoaa maakohtaiset korot. Marokon viranomaiset ehdottivat myös mahdolliseksi vaihtoehdoksi korkoja, joita AIB tosiasiallisesti peri marokkolaisille offshore-yrityksille myönnetyistä euromääräisistä lainoista.

(493)

Ensimmäinen komission vertailuarvon valintaa koskeva väite on luonteeltaan samanlainen kuin DMA:n väite, joka koskee rajatylittävistä lainoista saatavan etuuden laskemista, jota on kuvattu edellä johdanto-osan 393 ja 394 kappaleessa ja joka on myöhemmin käsitelty ja hylätty johdanto-osan 399 kappaleessa, jossa komissio korosti, että vertailuarvona käytettiin euromääräisen suuririskisen yritysvelan tuottoa, eli sitä, kuinka paljon ansaitsee velkoja, joka lainaa euromääräistä lainaa yritykselle, jolla on tällainen riskiprofiili, mikä kuvastaa DMA:n velkatyyppiä, DMA:n velan valuuttaa ja DMA:n sijoitusriskiprofiilia. Komissio tutki myös Marokolle tarkoitettuja IMF:n rahamarkkinakorkoja, joita Marokon viranomaiset ehdottivat sopivammaksi vertailuarvoksi. Komissio totesi, että ehdotettu IMF:n rahamarkkinakorko vastaa pankkien välistä antolainauskorkoa (108) eikä pankin yritykselle maksamaa korkoa. Näin ollen se ei kuvasta lainan luottoriskiä tässä tapauksessa, joten se ei sovellu vertailuarvoksi.

(494)

Lisäksi komissio totesi, että Excel-taulukko, jossa on AIB:n euromääräisistä lainoista perimät korot, vaikuttaa koskevan pääasiassa autoteollisuuden yrityksiä ja/tai erityistalousalueilla sijaitsevia yrityksiä. Jotta taulukko olisi edustava vertailukohta, siihen olisi sisällytettävä tietoja yrityksistä, joihin Marokon viranomaisten etuuskohtelupolitiikka ei vaikuta. Tällaisia yrityksiä mahdollisesti koskevat muutamat rivit lisättiin kuitenkin vasta lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen, eikä niitä voitu tarkastaa. Toimitetut tiedot eivät riitä osoittamaan varmuudella, että nämä lainat eivät kuulu Marokon viranomaisten etuuskohtelupolitiikan soveltamisalaan, eikä niiden perusteella voida myöskään määrittää myönnettyjen lainojen edunsaajien luottokelpoisuutta.

(495)

Koron taso ei nimittäin liity ainoastaan siihen valuuttaan, jossa se lasketaan liikkeeseen, vaan myös yrityksen yksittäiseen luottoriskiin. Tältä osin komissio oli jo edellä johdanto-osan 385–388 kappaleessa todennut, että yrityksen taloudellinen tilanne ei ollut vakaa, ja käytetty vertailuarvo kuvastaa tätä tilannetta, sillä se edustaa suuririskisen yritysvelan tuottoa eli sitä, kuinka paljon ansaitsee velkoja, joka lainaa rahaa yritykselle, jolla on tällainen riskiprofiili, ja se on euromääräinen, mikä vastaa DMA:n velan valuuttaa ja DMA:n sijoitusriskiprofiilia. Näin ollen komissio käytti sopivaa vertailuarvoa, joka oli mukautettu DMA:lle myönnetyn lainan erityispiirteisiin.

(496)

Tämä järjestelmä on perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla erityinen, sillä se on rajoitettu erityiseen yritystoimintaan, johon kannustetaan, sillä se on osa autoteollisuutta 3.3 jaksossa eriteltyjen Marokon etuuskohtelupolitiikkojen mukaisesti. Lisäksi se on alueellisesti erityinen, sillä se sijaitsee teollisuuden vauhdittamisalueella, joita käsitellään myös muun muassa 3.3 jaksossa.

(497)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Marokon viranomaiset ja DMA kiistivät komission päätelmät järjestelmän erityisyydestä. Marokon viranomaisten mukaan sekä DMA:n lainahakemus että AIB:n tekemän tarkastuksen tulokset osoittivat, että kyseistä lainaa ei ollut myönnetty minkään Marokon viranomaisten politiikkojen perusteella tai sen vuoksi, että DMA sijaitsi teollisuuden vauhdittamisalueella. Marokon viranomaiset väittivät myös, että kannustettavat yritykset eivät kokonaisuutena tarkasteltuna muodosta riittävän erillistä talouden segmenttiä muodostaakseen perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa ja tukisopimuksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja tiettyjä yrityksiä. DMA korosti myös, että AIB:n lainat eivät rajoittuneet autoteollisuuteen eivätkä teollisuuden vauhdittamisalueella sijaitseviin yrityksiin.

(498)

Komissio hylkäsi tämän väitteen. Kuten johdanto-osan 481 kappaleessa selitetään, edellä mainittu laina liittyy Marokon viranomaisten politiikkaan ja kumppanuussopimukseen, joten se on autoteollisuuden tukimekanismi. Se liittyy myös teollisuuden vauhdittamisalueen kehittämiseen. Marokon viranomaisten ja DMA:n päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämät väitteet, joiden mukaan kyseistä lainaa ei myönnetty minkään Marokon viranomaisten politiikan perusteella tai DMA:n teollisuuden vauhdittamisalueella sijaitsemisen vuoksi, olivat väitteitä, joiden tueksi ei esitetty mitään näyttöä.

(499)

Yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille tämän tuen osalta vahvistettu tukiprosentti tutkimusajanjaksolla oli seuraava:

Marokon viranomaisten tarjoama etuuskohteluun perustuva rahoitus

(500)

Valituksen tekijä väitti, että teollisuuden vauhdittamisalueilla sijaitsevat yritykset saavat tukia, jotka myönnetään vapautuksina useista veroista, tulleista ja hallinnollisista toimenpiteistä. Jotta yritykset voisivat hyötyä näistä veroista, tulleista ja hallinnollisista toimenpiteistä annettavista vapautuksista, niillä on oltava lupa sijoittautua teollisuuden vauhdittamisalueelle.

(501)

Marokon vapaakauppa-alueet perustettiin lailla nro 19-94 ja 26 päivänä tammikuuta 1995 annetulla kuninkaan asetuksella (dahir) nro 1-95-1. Lain nro 19-94 21 §:n mukaisesti vapaakauppa-alueille saapuvat tavarat on vapautettu tuontitulleista.

(502)

Marokon yleisen verolain vuoden 2023 painoksen 6 §:n ja varainhoitovuoden 2023 valtiovarainlain nro 50-22 verosäännöksiä koskevan kiertokirjeen nro 733 I luvun mukaan teollisuuden vauhdittamisalueilla toimivat yritykset on vapautettu tuloverosta yhteensä viitenä ensimmäisenä peräkkäisenä vuotena.

(503)

Lain nro 47-06, sellaisena kuin se on myöhemmin muutettuna lailla nro 07-20, 6 §:n mukaan teollisuuden vauhdittamisalueille sijoittautuneet yritykset on vapautettu elinkeinoverosta.

(504)

Teollisuuden vauhdittamisalueet (aiemmalta nimeltään viennin vapaa-alueet) on perustettu Marokon lainsäädännössä lailla nro 19-94 ja 26 päivänä tammikuuta 1995 annetulla kuninkaan asetuksella (dahir) nro 1-95-1. Teollisuuden vauhdittamisalueet ovat erityisiä alueita, jotka on omistettu teolliselle vientitoiminnalle ja siihen liittyvälle palvelutoiminnalle. Ne on vapautettu yleisistä ulkomaankauppasäännöksistä ja valuuttasäännöstelystä. Kukin teollisuuden vauhdittamisalue on perustettu ja rajattu asetuksella, jossa vahvistetaan sille mahdollisesti sijoittautuvien yritysten luonne ja toiminta.

(505)

Jotta yritykset voivat sijoittautua teollisuuden vauhdittamisalueelle lain nro 19-94 nojalla, niiden on jätettävä hakemus ja saatava lupa paikalliselta vientiteollisuuden vapaa-alueen komitealta, jonka puheenjohtajana toimii alueen kuvernööri, sekä saatava vähintään 70 prosenttia liikevaihdostaan viennistä.

(506)

Molemmat yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat olivat sijoittautuneet teollisuuden vauhdittamisalueelle. Komissio havaitsi, että ne hyötyivät seuraavista asioista:

(507)

Tuotantohyödykkeiden osalta DMA ei myöskään ilmoittanut huomattavan monien liiketoimien osalta tavaran koodeja, joilla laitteet tuotiin, tai se ilmoitti virheelliset koodit. Yritys ei myöskään kirjannut sovellettavaa tuontitullia minkään ilmoitetun liiketoimen osalta.

(508)

Pyydettyjen tietojen puuttuessa komissio katsoi, ettei se saanut tutkimuksen tämän osa-alueen kannalta olennaisia ja tarpeellisia tietoja. Sen vuoksi komissio sovelsi perusasetuksen 28 artiklan 1 kohtaa ja käytti näiden seikkojen osalta käytettävissä olevia tietoja.

(509)

Tällaiset käytännöt muodostavat taloudellisen tuen, joka syntyy sellaisten valtion tulojen (tuontitullit, yhtiövero ja elinkeinovero) menetyksestä, jotka olisi kerätty, jos valtio ei olisi myöntänyt vapautusta.

(510)

Näiden vapautusten perusteella saajalle aiheutuu etuus, joka vastaa tuontitullien ja verosäästöjen määrää (tavallisesti maksettavaa mutta kantamatta jäänyttä määrää).

(511)

Tuontitulleista vapauttamisesta yrityksille koituva taloudellinen etuus vastaa tuontitullisäästöjen määrää. Jos viranomaiset eivät olisi myöntäneet vapautusta, arvoon perustuvat tuontitullit olisivat olleet 2,5–40 prosenttia.

(512)

Koska DMA kieltäytyi osittain yhteistyöstä, kuten johdanto-osan 113 ja 117 kappaleessa kuvataan, komissio käytti käytettävissä olevien tietojen perusteella tuotantohyödykkeitä koskevien virheellisesti ilmoitettujen tai ilmoittamatta jätettyjen tavaran koodien osalta MacMap-tietokannassa (109) esitettyjä tuontitulleja. Jos tavaran koodeja ei voitu määrittää, käytettiin kaikkein edustavimpia tuotuihin tuotantohyödykkeisiin sovellettavia tulleja.

(513)

Tuotantohyödykkeiden osalta komissio jakoi tutkimusajanjaksolle osan kokonaisetuudesta, joka vastasi poistojen osuutta yrityksen tuontiomaisuuden arvosta. Materiaalien ja varaosien osalta komissio katsoi, että etuus muodostui tutkimusajanjaksolla kantamatta jääneiden tuontitullien kokonaismäärästä.

(514)

Yrityksille yhtiöverovapautuksesta koituva taloudellinen etuus on yhtä suuri kuin perimättä jäänyt vero, joka olisi 32 prosenttia niiden yritysten osalta, jotka sijaitsevat teollisuuden vauhdittamisalueen ulkopuolella eivätkä saa samaa vapautusta.

(515)

Yrityksille elinkeinoverovapautuksesta koituvat taloudelliset etuudet koostuvat siitä, että yritykset välttyvät 0,25 prosentin suuruisilta taloudellisilta menoeriltä kokonaisliikevaihdosta tarkastelujakson aikana ja 0,003 prosentin suuruisilta menoeriltä tarkastelujaksoa edeltäneen tilikauden kokonaisvarojen arvosta.

(516)

Tuontitulleista ja veroista vapauttamiseen liittyvät etuudet ovat perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla erityisiä, sillä ne on laissa nimenomaisesti varattu erityistalousalueille sijoittautuneille yrityksille, joiden on ensin tehtävä hakemus, minkä jälkeen valtion on valittava ne ja annettava niille lupa.

(517)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Marokon viranomaiset, DMA ja Hands 8 esittivät useita huomautuksia valtion menettämien tai perimättä jääneiden tulojen muodossa myönnetyistä eri tuista.

(518)

Marokon viranomaiset ja DMA huomauttivat, että komission oli arvioitava kunkin väitetyn ohjelman tai välineen erityisyys, jonka osalta se haluaa ottaa käyttöön tasoitustoimenpiteitä, sen sijaan, että se tyytyisi yhteen virkkeeseen erityisyydestä neljän eri väitetyn ohjelman osalta, kuten edellä johdanto-osan 516 kappaleessa tehtiin.

(519)

Tarkemmin sanottuna tuloveron alennuksen osalta Marokon viranomaiset ja DMA väittivät, että sitä sovellettiin hyvin laajaan ja monipuoliseen joukkoon toimialoja ja sektoreita, joten väitettyä ohjelmaa ei ollut rajoitettu riittävän erilliseen Marokon talouden segmenttiin, jotta sitä voitaisiin pitää tukisopimuksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla erityisenä. Erityisesti väitettiin, että kaikki yritykset riippumatta siitä, toimivatko ne teollisuuden vauhdittamisalueella vai eivät, hyötyvät viiden vuoden vapautuksesta luvan saaneen teollisen toiminnan osalta. Alueen ulkopuolisten yritysten osalta 19. kesäkuuta 2018 annetussa asetuksessa nro 2-17-743 säädetään hyvin laajasta alaluettelosta, joka kattaa lähes kaikki Marokon teollisuudenalat. Näin ollen järjestelmässä asetettujen ehtojen luonne (objektiivinen, neutraali ja horisontaalinen soveltaminen) tekee siitä muun kuin erityisen.

(520)

Elinkeinoverosta vapauttamisen osalta Marokon viranomaiset, DMA ja Hands 8 totesivat, että kaikki uusi ammattitoiminta on vapautettu kokonaan viiden vuoden ajan elinkeinoverosta, ja tämä koskee myös teollisuuden vauhdittamisalueiden ulkopuolisia yrityksiä.

(521)

Raaka-aineiden tullien keskeyttämisestä johtuvan väitetyn etuuden osalta Marokon viranomaiset, DMA ja Hands 8 totesivat, että kaikki teollisuuden vauhdittamisalueiden ulkopuolella sijaitsevat yritykset voivat myös saada tullinpalautusta Marokon yleisen verolain 101–103 §:n (vähennykset ja palautukset) ja Marokon tullikoodeksin 159 §:n (tullinpalautus) nojalla, jos ne ovat maksaneet tuontitulleja raaka-aineista ja vieneet sen jälkeen valmiita tavaroita, jotka sisältävät kyseisiä tuotantopanoksia.

(522)

Marokon viranomaisten mukaan sama pätee väitetysti tuotantohyödykkeiden tullivapautukseen: Tätä vapautusta sovelletaan yleisesti kaikilla aloilla riippumatta siitä, sijaitseeko yritys teollisuuden vauhdittamisalueella. Vapautus myönnetään välillisiä veroja koskevan lain 164-1-p §:n nojalla, jota sovelletaan vähintään 50 miljoonan Marokon dirhamin arvoisiin investointiohjelmahankkeisiin tarkoitettuihin laitteisiin.

(523)

Komissio hylkäsi nämä väitteet. Edellä kuvatut edullisesta vero- ja tullikohtelusta johtuvat etuudet liittyvät yrityksen sijaintiin teollisuuden vauhdittamisalueella.

(524)

Teollisuuden vauhdittamisalueen ulkopuolella sijaitsevien yritysten tulovero- ja elinkeinoverovapautukset rajoittuvat yritysten viiteen ensimmäiseen toimintavuoteen. Sekä DMA että Hands 8 toimivat tutkimusajanjaksolla yli viiden vuoden ajan. Etuuden ja erityisyyden kannalta olisi verrattava tutkimusajanjakson aikana samassa tilanteessa olleita yrityksiä eli yli viisi vuotta toimineita, teollisuuden vauhdittamisalueella sijaitsevia yrityksiä ja yli viisi vuotta toimineita, teollisuuden vauhdittamisalueen ulkopuolella sijaitsevia yrityksiä. Jos tällainen vertailu tehdään, voidaan helposti havaita, että DMA ja Hands 8 pystyivät hyötymään näistä tulovero- ja elinkeinoverovapautuksista tutkimusajanjaksolla ainoastaan siksi, että ne sijaitsivat teollisuuden vauhdittamisalueilla. Lisäksi jopa yrityksen viiden ensimmäisen toimintavuoden aikana vapautukset on rajoitettu suljettuun luetteloon teollisuudenaloista, jotka on lueteltu yksi kerrallaan 19. kesäkuuta 2018 annetussa asetuksessa nro 2-17-743 ja joiden osalta Marokon viranomaiset eivät ole esittäneet objektiivisia valintaperusteita.

(525)

Tullinpalautusjärjestelmän ja raaka-aineiden tuontitulleista vapauttamisen osalta voidaan todeta, että teollisuuden vauhdittamisalueiden ulkopuolisten yritysten on mahdollisesti palautettava nämä tullit. Jotta järjestelmää voitaisiin pitää asianmukaisena tullinpalautusjärjestelmänä, sen yhteydessä olisi tarkastettava tuotujen raaka-aineiden kulutus vientitavaroiden tuotannossa. Sitä vastoin teollisuuden vauhdittamisalueilla sijaitsevat yritykset vapautetaan ennen tuotantoa ja vientiä näiden tuontitullien maksamisesta, ja vapautus on automaattinen. Lisäksi tullikoodeksissa rajoitetaan teollisuuden vauhdittamisalueiden ulkopuolella sovellettava tullinpalautusjärjestelmä ainoastaan tiettyihin tuontituotteisiin, jotka yleensä liittyvät tiettyyn käyttötarkoitukseen. (110) Alumiinipyörien tuottajien tuomat raaka-aineet eivät kuulu tähän luetteloon. Näin ollen jos ne sijaitsisivat teollisuuden vauhdittamisalueiden ulkopuolella, niihin ei voitaisi soveltaa tullinpalautusta lainkaan.

(526)

Teollisuuden vauhdittamisalueiden ulkopuolisten tuotantohyödykkeiden vapauttaminen tuontitulleista rajoittuu myös tiettyihin aloihin eli yrityksiin, joilla on allekirjoitettu investointisopimus, ja ainoastaan kolmen vuoden ajan yrityksen perustamisesta siten, että sitä voidaan jatkaa vielä kahdella vuodella. (111) Kuten edellä johdanto-osan 524 kappaleessa jo selitetään, sekä DMA että Hands 8 olivat olleet toiminnassa tutkimusajanjakson aikana yli viisi vuotta. Näin ollen tutkimusajanjaksona vallinneessa tilanteessa molemmat yritykset saivat vapautuksen tuontitulleista ainoastaan siksi, että ne sijaitsivat teollisuuden vauhdittamisalueilla. Lisäksi jopa yrityksen viiden ensimmäisen toimintavuoden aikana tullikoodeksin 164 §:n 1 momentissa rajoitetaan tuotantohyödykkeiden tuontitulleista vapauttaminen koskemaan yrityksiä, jotka ovat allekirjoittaneet investointisopimuksen Marokon viranomaisten kanssa. Kuten Marokon teollisuuspolitiikan yleisiä taustatietoja koskevassa 3.3 jaksossa, DMA:n investointihankkeen selitystä koskevassa 3.4.3 jaksossa ja IDIF-rahaston toimintaa koskevassa 3.6.1 jaksossa korostetaan, investointisopimukset liittyvät olennaisesti Marokon viranomaisten etuuskohtelupolitiikkaan edistettävillä teollisuudenaloilla, kuten teollisuuden vauhdittamissuunnitelman soveltamisalaan kuuluvilla aloilla. Investointisopimuksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Marokon viranomaisten kanssa on esimerkiksi edellytys avustusten saamiselle IDIF-rahastosta tai edullisen maan saamiselle teollisuuden vauhdittamisalueella. Näin ollen tuotantohyödykkeitä koskevat vapautukset tuontitulleista rajoittuvat aloihin, joita Marokon viranomaiset ovat edistäneet teollisuuden vauhdittamissuunnitelman puitteissa, jopa ensimmäisten viiden toimintavuoden aikana.

(527)

Yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille tämän tuen osalta vahvistettu tukiprosentti tutkimusajanjaksolla oli seuraava:

Teollisuuden vauhdittamisalueella sovellettava vapautus veroista ja tuontitulleista

(528)

Valituksen tekijä totesi, että teollisuuden vauhdittamissuunnitelmassa Marokon valtio velvoitettiin tarjoamaan 1 000 hehtaaria uutta, käyttövalmista teollisuusmaata kysynnän mukaan ja ”houkuttelevilla hinnoilla”. Lisäksi integroidut alakohtaiset teollisuusalueet hyötyvät usein vapaa-alueen asemasta, ja niissä tarjotaan maa-alueen lisäksi rakennukset, logistiikka ja palvelut sekä paikan päällä annettavaa koulutusta. (112) Marokon valtio julkaisee vuosittain kiinnostuksenilmaisupyynnön, jonka perusteella valitaan ne teollisuusalueiden perustamis- tai kunnostushankkeet, jotka voivat saada Marokon viranomaisten myöntämää rahoitustukea.

(529)

Valituksen tekijä mainitsi tutkimusajanjaksoa edeltävät vuodet ja viittasi siihen, että vuonna 2018 Marokon tilintarkastustuomioistuin (Cour des Comptes) oli huomauttanut, että kustannusten minimoimiseksi maa-alueen valitseminen uuden teollisuusmaan perustamiseksi määräytyy maan oikeudellisen aseman mukaan (valtion maa ja yhteismaa). Tämän seurauksena suurin osa uudesta teollisuusmaasta on valtion maa-alueita tai yhteismaa-alueita. (113) Uusien teollisuuspuistojen töiden ja kehittämisen kokonaiskustannukset rahoitetaan valtion varoista. Vuonna 2016 integroitujen teollisuuspuistojen osuus oli 11,87 miljardia Marokon dirhamia (1,1 miljardia euroa) ja teollisuuspuistojen osalta 3,86 miljardia Marokon dirhamia (360 miljoonaa euroa). Paikan päällä tehtävien töiden lisäksi julkisyhteisöt ovat rahoittaneet muualla kuin paikan päällä tehtäviä töitä (vesi- ja sähköhuolto, viemäröinti ja kulkuyhteydet) 1,12 miljardilla Marokon dirhamilla (100 miljoonalla eurolla).

(530)

Maan tarjoamista koskevat edulliset ehdot perustuvat seuraaviin asiakirjoihin:

(531)

Molemmat yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat sijaitsevat teollisuuden vauhdittamisalueilla. DMA sijaitsee Atlantic Free Zone -alueella Kenitrassa, jäljempänä ’AFZ’, Hands 8 puolestaan Tangier Automotive City / Tangier Free Zone -alueella, jäljempänä ’TAC/TFZ’. Teollisuuden vauhdittamisalueet ovat rahastoyhtiöiden omistamia ja hallinnoimia:

(532)

Molemmat yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat ovat ostaneet maata asianomaista teollisuuden vauhdittamisaluetta hallinnoivilta yrityksiltä. Marokon viranomaisten on annettava yritykselle lupa sijoittautua teollisuuden vauhdittamisalueelle investointisopimuksensa kautta.

(533)

MEDZ on lähes kokonaan CDG Développementin, jäljempänä ’CDGD’, omistuksessa (seitsemän yksityishenkilöä omistaa kukin yhden osakkeen, kun taas CDGD omistaa 21,5 tuhatta osaketta ja Caisse de Dépôt et de Gestion, jäljempänä ’CDG’, yhden osakkeen). CDGD on valtion omistaman CDG:n kokonaan omistama tytäryhtiö. CDG on julkinen elin, joka on perustettu ja jota säännellään lailla (10.2.1959 annettu kuninkaan asetus nro 1-59-074). Sen tehtävänä on ottaa käyttöön varoja, joilla tuetaan Marokon talouskehitystä edistävää julkista politiikkaa.

(534)

TMG on valtion omistama yritys. Sen suurin osakkeenomistaja on HIIF-rahasto, jonka omistusosuus on 87,5 prosenttia. Loppu kuuluu vähemmistöosakkaille, jotka ovat Marokon viranomaiset (12,38 %) ja CDG Group (0,12 %). Kuten johdanto-osan 462 kappaleessa todetaan, HIIF-rahasto on julkinen elin.

(535)

Rahastoyhtiöiden hankkima rakentamaton maa oli enimmäkseen valtion omistuksessa, sillä se oli maatalousministeriön hallinnoimaa kollektiivista heimomaata. Näiden maa-alueiden hinnan määritti valtion komissio. Rahastoyhtiöt toteuttivat valtion hyväksymän liiketoimintasuunnitelman mukaisesti infrastruktuurityöt, jotka olivat tarpeen, jotta maa-alue soveltuisi teollisuussijoittajille. Lisäksi HIIF-rahasto myönsi rahastoyhtiöille avustuksia osaan näistä infrastruktuuritöistä. Rahastoyhtiöt ovat Marokon viranomaisten kanssa allekirjoitetun sopimuksen mukaisesti velvollisia veloittamaan viranomaisten sopimuksessa vahvistaman hinnan rakennetuista maa-alueista sen jälkeen, kun infrastruktuurityöt on saatettu päätökseen. Marokon viranomaiset olivat aiemmin vahvistaneet kyseiset johdanto-osan 344 kappaleessa mainitut etuushinnat HIIF-rahaston, Marokon viranomaisten ja teollisuuden vauhdittamisalueiden rahoitusyhtiöiden välisten a alakohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosopimusten liitteissä. Osana näitä sopimuksia teollisuuden vauhdittamisalueiden rahoitusyritykset sitoutuivat noudattamaan tätä hinnastoa. Tarkastuskäynnin aikana Marokon viranomaiset myönsivät, että kyseinen hinta on tavanomaista markkinahintaa alhaisempi, sillä siihen sisältyy voittomarginaali, joka alittaa yksityisen toimijan vaatiman tavanomaisen voiton. Lisäksi Marokon viranomaiset vahvistivat, että ne olivat myöntäneet rahastoyhtiöille HIIF-rahastosta rahoitettuja avustuksia infrastruktuurin kehittämiseen, mikä alentaa kyseisen maan myyntihintaa entisestään. Rahastoyhtiön ja Marokon viranomaisten välillä allekirjoitetussa sopimuksessa rahastoyhtiö velvoitetaan alentamaan Marokon viranomaisten vahvistamaa myyntihintaa, jos sille aiheutuu infrastruktuuritöistä ennakoitua vähemmän kustannuksia. Rahoitusyhtiöt ohjattiin näin ollen asettamaan teollisuuden vauhdittamisalueille sijoittautuneille yrityksille myytävien maa-alueiden hinnat tavanomaista markkinahintaa alhaisemmiksi.

(536)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Marokon viranomaiset väittivät, että komission päätelmät siitä, että taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen Hassan II -rahasto, jäljempänä ’HIIF’, on julkinen elin, ovat ristiriidassa perusasetuksen 2 artiklan b alakohdan ja tukisopimuksen 1 artiklan 1 kohdan a alakohdan 1 alakohdan kanssa. Havainnot, joiden mukaan Marokon viranomaiset käyttivät merkittävää määräysvaltaa HIIF-rahastossa, olivat virheellisiä, sillä komissio piti pelkkää yksikön johdon nimittämistä osoituksena merkityksellisestä määräysvallasta. Marokon viranomaiset huomauttivat, että HIIF-rahaston on toimittava riippumattomasti hallituksensa päätösten mukaisesti. Hallitus koostuu kolmesta maan hallituksesta riippumattomasta jäsenestä. Lain nro 36-01 10 §:n mukaan hallituksella on operatiivinen määräysvalta HIIF-rahaston päätöksiin eikä hallintoneuvostolla.

(537)

Komissio hylkäsi tämän väitteen. Kuten johdanto-osan 458-463 kappaleessa selitetään, HIIF-rahasto rahoitetaan kokonaisuudessaan Marokon valtion talousarviosta, ja Marokon valtiolla on valvontavaltuudet rahaston toimintaan ja sen yleiseen hallinnointiin, ja sillä on lopulta määräys- ja valvontavaltuudet muun muassa tukikelpoisten hankkeiden valintaperusteisiin sekä varsinaisiin rahoituspäätöksiin ja varojen maksamiseen. Lisäksi HIIF-rahaston kyselylomakkeeseen antaman vastauksen mukaan rahaston hallitusta johtaa pääministeri ja sen jäseninä on useita korkeita valtion virkamiehiä, kun taas rahaston johtokuntaa (joka koostuu kolmesta jäsenestä) ei ole vielä nimitetty sen puheenjohtajaa lukuun ottamatta. HIIF-rahaston johtokunnan puheenjohtaja olisi pitänyt nimittää perustuslain 49 §:n mukaisesti, kuten laissa nro 08-21 (114) edellytetään. Viimeksi mainitun lain lisäyksessä 1 (”Luettelo strategisista julkisista laitoksista ja yrityksistä”) mainitaan selvästi HIIF-rahasto. Perustuslain 49 §:ssä (115) viitataan nimityksiin ”hallituksen päämiehen ehdotuksesta ja asianomaisen ministerin aloitteesta [...] sekä strategisten julkisten laitosten ja yritysten johtajiksi. Orgaanisessa laissa vahvistetaan luettelo näistä strategisista laitoksista ja yrityksistä.”

(538)

Tällaiset käytännöt ovat taloudellista tukea, joka myönnetään Marokon viranomaisten ohjaamien yhteisöjen omistaman maan tarjoamisena riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan. Valtion epäsuorasti omistamat MEDZ ja TMG ovat täytäntöönpanosopimusten mukaisesti velvollisia tarjoamaan halpaa maata ja näin ollen täyttämään julkisen tehtävän, joka liittyy Marokon viranomaisten tavoitteisiin kehittää autoteollisuutta.

(539)

Tämän järjestelmän mukainen etuus lasketaan sen erotuksena, mitä edunsaajat ovat tosiasiallisesti maksaneet ja mitä niiden olisi pitänyt maksaa, jos ne olisivat ostaneet tavarat tai palvelut markkinaehtoisesti.

(540)

Koska kaikki samankaltaisilla alueilla vahvistetut hinnat ovat etuuskohteluun perustuvia eikä rakennettujen maa-alueiden markkinahinnoista Marokossa ollut tietoja tutkimusajanjakson aikana, komissio käytti maa-alueen markkinahinnan vertailukohtana DMA:n kiinnityssopimusta, jossa pankki oli arvioinut itsenäisesti DMA:n vakuudeksi antaman maa-alueen todellisen markkina-arvon. Koska kiinnityssopimus oli tehty vuonna 2023 mutta yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat olivat ostaneet maan jo vuosina 2018 ja 2019, komissio mukautti vertailuarvoa Marokon teollisuuskiinteistöindeksin hinnan vaihtelun mukaisesti. Koska maan odotetaan olevan käytössä pidemmän aikavälin, komissio jakoi tutkimusajanjaksolle 1/30 kokonaisetuudesta.

(541)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Marokon viranomaiset ja DMA väittivät, että komissio ei voinut käyttää DMA:n vuoden 2023 kiinnityssopimusta, mukaan lukien maan arvon arviointi, vertailukohtana vuosina 2018 ja 2019 ostettujen maa-alueiden markkinahinnalle. Marokon viranomaisten ja DMA:n mukaan vaikka komissio oikaisi vertailuarvoa Marokon teollisuuskiinteistöindeksin hinnan vaihtelun perusteella, tämä maan hinnan vertailuarvo ei ole edustava Marokon eri osien maan hinnan osalta, sillä hinnat eivät ole vertailukelpoisia.

(542)

Komissio hylkäsi väitteen. Etuuden laskemisessa käytettiin itse asiassa vertailukohtana DMA:n maa-alueen todellista markkina-arvoa, joka oli oikaistu inflaatiolla tutkimusajanjaksolle.

(543)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeisissä huomautuksissaan Hands 8 väitti myös, että maan markkina-arvon määrittämisessä käytetty vertailukohta ei ollut asianmukainen. Yritys huomautti, että se sijaitsi Tangerissa, kun taas komission käyttämä vertailuarvo liittyi Kenitrassa sijaitsevaan maa-alueeseen. Hands 8 väitti, että maan hinnassa oli merkittäviä eroja sen sijainnin mukaan. Tältä osin osapuoli toimitti riippumattoman arviointiraportin, jossa arvioitiin Hands 8:n omistaman maa-alueen markkina-arvo Tangerin kiinteistörekisterin (Conservation Foncière de Tanger) kirjaaman TAC-alueen lähellä ja ulkopuolella sijaitsevan maan hintojen perusteella.

(544)

Komissio hylkäsi väitteen. Ensinnäkin arviointiraportin päiväys on tammikuussa 2024, ja yritys toimitti sen vasta lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen. Sen vuoksi ei voitu sulkea pois mahdollisuutta, että yritys teetti raportin yksinomaan tätä tutkimusta varten toimittaakseen komissiolle maa-alueen väitetyn markkina-arvon. Mikä tärkeintä, arviointiraportissa esitettyihin tietoihin ei liitetty maa-alueen arvon määrittämisessä käytettyjä tausta-asiakirjoja. Komissio ei esimerkiksi voinut raportin perusteella vahvistaa tonttien sijaintia, maa-alueen vertailukelpoisuutta Hands 8:n omistaman maa-alueen kanssa eikä huomioon otettujen tonttien kokonaishinnan ja koon tarkkuutta.

(545)

Etuudet, jotka liittyvät maan tarjoamiseen riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan, ovat erityisiä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla, koska tukikelpoisia ovat ainoastaan Marokon viranomaisten valitsemat ja erityistalousalueille eli nimetyille maantieteellisille alueille sijoittautuneet yritykset (ks. johdanto-osan 535 kappale).

(546)

Kuten johdanto-osan 124–127 kappaleessa mainitaan, teollisuuden kehityssopimuksessa, joka myöhemmin korvattiin teollisuuden vauhdittamissuunnitelmalla, autoteollisuus määriteltiin yhdeksi keskeisistä teollisuudenaloista, joiden kehitystä on tuettava muun muassa perustamalla integroituja teollisuusalueita. Marokon viranomaiset osoittivat kaksi tällaista aluetta, joista toinen sijaitsee Kenitrassa ja toinen Tangerissa, autoteollisuudelle ja antoivat niille teollisuuden vauhdittamisalueen aseman.

(547)

Marokon viranomaisten ja kahden yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan sijoittajien välillä allekirjoitetut investointisopimukset vahvistavat, että Marokon viranomaiset nimenomaisesti tarjosivat yrityksille mahdollisuuden sijoittautua asianomaisille teollisuuden vauhdittamisalueille. Sopimuksissa viitataan myös siihen, että kyseiset alueet, joille investoinnit sijoittuvat, hyötyvät Marokon erityisjärjestelmistä johtuvista eduista, jotka koskevat näitä alueita, mukaan lukien lain nro 19-94 mukaiset edut, kuten johdanto-osan 124–127 kappaleessa tarkemmin kuvataan. Marokon viranomaiset myös sitoutuivat avustamaan yrityksiä maan hankkimisessa alueilla.

(548)

Yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille tämän tuen osalta vahvistettu tukiprosentti tutkimusajanjaksolla oli seuraava:

Maan tarjoaminen riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan

(549)

Tuesta ei löytynyt näyttöä seuraavista järjestelmistä:

(550)

Komissio laski yhteistyössä toimineille yrityksille tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavan tuen määrän perusasetuksen säännösten mukaisesti tutkimalla kutakin tukimuotoa tai tukijärjestelmää ja laskemalla nämä luvut yhteen, jotta saatiin kunkin vientiä harjoittavan tuottajan kokonaistuen määrä tutkimusajanjaksolla. Kokonaistuen laskemiseksi komissio laski ensin tuen prosenttiosuuden: tuen määrä prosentteina yrityksen liikevaihdosta tutkimusajanjaksolla. Tätä prosenttiosuutta käytettiin sitten laskettaessa tuen määrää suhteutettuna tarkasteltavana olevan tuotteen vientiin unioniin tutkimusajanjaksolla. Tuen määrä ilmaistiin myöhemmin prosenttiosuutena saman viennin CIF-arvosta (kuljetus, vakuutus ja rahti maksettuina).

(551)

Koska otantaa ei tehty eikä muita yhteistyössä toimineita vientiä harjoittavia tuottajia ollut, painotettua keskimääräistä tukiprosenttia ei laskettu.

(552)

Koska yhteistyössä toimimisen aste oli korkea, komissio katsoi aiheelliseksi vahvistaa jäännöstukiprosentin sen yhteistyössä toimineen yrityksen tasolle, jonka tukiprosentti oli korkein.

(553)

Koska DMA:n tilanne oli melko epätavallinen (komissio ei löytänyt näyttöä samanlaisesta tuesta, jota Marokon viranomaiset olivat myöntäneet yhteistyössä Kiinan viranomaisten tai muiden kolmansien maiden viranomaisten kanssa Hands 8:lle), komissio katsoi asianmukaiseksi vähentää Marokon viranomaisten ja Kiinan viranomaisten väliseen yhteistyöhön liittyvät tukimäärät. Tulos oli hieman alhaisempi kuin Hands 8:n osalta todettu tuen määrä (5,05 %), joten Hands 8:n osalta vahvistettua osuutta sovelletaan jäännösprosenttina.

(554)

Tämän perusteella tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavan tuen määrät – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

(555)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen DMA väitti, että tukisopimuksen 19 artiklan 3 kohdan mukaisesti lopullista tukiprosenttia olisi oikaistava sellaisen tuen osuuden osalta, jota jo käsiteltiin samanaikaisesti käyttöön otetuilla polkumyynnin vastaisilla toimenpiteillä. Se viittasi tilanteisiin, joissa tasoitustulli edustaa tuen koko määrää ja joissa polkumyyntitullit, jotka lasketaan ainakin jossain määrin saman tuen perusteella, otetaan samanaikaisesti käyttöön. Tämä on todennäköistä silloin, kun polkumyyntimarginaalit lasketaan muun kuin markkinatalousmenetelmän perusteella DMA:n soveltaman WTO:n oikeuskäytännön (116) mukaisesti. DMA huomautti erityisesti, että erillisessä polkumyynnin vastaisessa menettelyssä DMA:n polkumyyntimarginaali perustui korkeimpaan polkumyyntimarginaaliin, joka määritettiin yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan Hands 8:n edustavassa määrin myymien tuotetyyppien osalta. Lisäksi DMA väitti, että tämän tukien vastaisen tutkimuksen päätelmien perusteella Hands 8 ei hyötynyt tuotantohyödykkeiden tai raaka-aineiden tarjoamisesta riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan. Tässä yhteydessä DMA pyysi vähintään polkumyyntimarginaalin oikaisemista tuotantohyödykkeisiin liittyvän tosiasiallisen lainan määrän ja DMA:n tuotantopanosten etuushinnan osalta tukisopimuksen 19 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(556)

Komissio oli asiasta eri mieltä. Komissio totesi aluksi, että tukisopimuksen 19 artiklan 3 kohdan vastaava säännös on perusasetuksen 15 artiklan 2 kohta. DMA:n väite perustuu väärinkäsitykseen menetelmästä, jota noudatettiin polkumyynnin vastaisessa menettelyssä DMA:n täydellisen yhteistyöstä kieltäytymisen seurauksena. Sen väite perustuu erityisesti virheelliseen olettamukseen, jonka mukaan komissio olisi käyttänyt Hands 8:n normaaliarvoa DMA:n vientihintoihin verrattuna. Tämä ei pidä paikkaansa. Koska DMA kieltäytyi täysin yhteistyöstä polkumyynnin vastaisessa menettelyssä, kyseiseen yritykseen alettiin soveltaa jäännöstullia, jota sovelletaan kaikkiin yhteistyöstä kieltäytyneisiin yrityksiin Marokossa. Tämä koko maata koskeva tulli määritettiin polkumyyntitutkimuksessa ainoan yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan eli Hands 8:n edustavassa määrin myymien tuotelajien polkumyyntimarginaalien alaryhmän perusteella. Polkumyyntimarginaalit perustuivat Hands 8:lle laskettuun normaaliarvoon ja vientihintaan, joihin (mahdollinen) tuki vaikutti yhtä lailla. Sen vuoksi tällainen menetelmä ei voi johtaa mahdolliseen perusasetuksen 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun kaksinkertaiseen laskentaan. Hands 8:n normaaliarvon laskemisessa käytettiin markkinatalouksien standardimenetelmää eikä markkinatalouden ulkopuolista menetelmää, joka oli kyseessä WTO:n oikeuskäytännössä, johon DMA vetosi. Standardimenetelmää käytettäessä kaksinkertainen laskenta voisi tapahtua ainoastaan silloin, kun kyseessä on vientituki, joka alentaa suoraan vientihintaa. Tässä tapauksessa tilanne ei ole tällainen, koska Hands 8:n osalta ei ole ollut kysymys 15 artiklan 2 kohdan tai 24 artiklan 1 kohdan mukaisesta kaksinkertaisesta laskennasta. Tältä osin DMA:n väitteen noudattaminen johtaisi myös paradoksaaliseen tilanteeseen, että vaikka Hands 8:n osalta ei olisi tapahtunut kaksinkertaista laskentaa tai vähennystä, DMA sitä vastoin hyötyisi tällaisesta vähennyksestä väitetyn ja perusteettoman kaksinkertaisen laskennan perusteella. Sillä seikalla, että Hands 8 ei hyötynyt riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan tarjotuista tuotantopanoksista tai tosiasiallisesta lainasta, ei ole oikeudellista merkitystä, eikä se muuta tätä päätelmää. Komissio totesi joka tapauksessa, että tällä tavoin laskettu polkumyyntimarginaali valittiin käytettävissä olevien tietojen soveltamisen yhteydessä vertailukohdaksi yhteistyöstä kieltäytyneiden tuottajien, myös DMA:n, jäännöspolkumyyntimarginaalin määrittämiseksi sen marginaalin korvaamiseksi, joka olisi laskettu, jos DMA olisi toiminut yhteistyössä. Näin ollen komissio hylkäsi tämän väitteen. .

(557)

Lopullisista päätelmistä ilmoittamisen jälkeen DMA viittasi lisäksi tukisopimuksen 19 artiklan 1 kohtaan, 19 artiklan 4 kohtaan ja 21 artiklan 1 kohtaan sekä vuoden 1994 GATT-sopimuksen VI artiklan 3 kohtaan ja huomautti, että tasoitustullien jatkuvan tarpeen toteamiseksi tutkivan viranomaisen on tehtävä tukia koskeva päätelmä eli selvitettävä, onko tuki edelleen olemassa.

(558)

Tältä osin yritys viittasi siihen, että DMA muutti omistajuuttaan tutkimusajanjakson lopussa. Kuten johdanto-osan 247 ja 262 kappaleessa selitetään, Dicastal Asia myi osuutensa DMA:ssa CITIC Dicastalille. DMA väitti, että komission olisi pitänyt ottaa huomioon WTO:n paneelin päätelmät asiassa US – Lead and Bismuth II. Paneelin raportin 6.81 kohdan mukaan käypään markkina-arvoon perustuva omistusoikeuden muutos eli aikaisemmalle yritykselle annettu kertaluonteinen taloudellinen tuki mitätöi taloudellisen tuen ja epäsuorasti seuraajayritykselle annetun etuuden.

(559)

Tässä yhteydessä DMA väitti, että se toimitti riittävästi näyttöä siitä, että omistusoikeuden muutos tapahtui käypään markkina-arvoon tutkimusajanjakson aikana. DMA:n mukaan komissio ei kuitenkaan analysoinut taloudellisen tuen ja etuuden jatkumista sen jälkeen, kun CITIC Dicastal osti DMA:n.

(560)

Komissio oli asiasta eri mieltä. Nämä väitteet perustuvat virheelliseen olettamaan, jonka mukaan CITIC Dicastal, Changsha Dicastal, Dicastal Asia, Dicastal HK ja DMA olivat etuyhteydettömiä yksiköitä ja että perustana olevat liiketoimet pohjautuivat käypään markkina-arvoon. Kuten johdanto-osan 248–252, 256, 258, 262, 263, 269, 270 ja 293–313 kappaleessa selvästi osoitetaan, komissio päätteli, että CITIC Dicastal oli etuyhteydessä DMA:han ja kaikki nämä yksiköt olivat etuyhteydessä Marokossa toteutettavan hankkeen alusta lähtien ja koko sen ajan. DMA ei ole toimittanut näyttöä siitä, että yksiköt eivät olleet etuyhteydessä toisiinsa, eikä siitä, että kyseiset liiketoimet toteutettiin markkinaehtoisesti ja että ne vastasivat käypää markkina-arvoa. Tämän vuoksi nämä väitteet hylättiin.

(561)

Samankaltaista tuotetta valmisti unionissa tutkimusajanjaksolla noin 27 tuottajaa. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’.

(562)

Unionin kokonaistuotannoksi tutkimusajanjaksolla vahvistettiin noin 46,8 miljoonaa kappaletta. Komissio määritti luvun kaikkien käytettävissä olevien unionin tuotannonalaa koskevien tietojen, kuten valituksen tekijän makrotaloudelliseen kyselylomakkeeseen antaman vastauksen, perusteella. Kuten johdanto-osan 49 kappaleessa todetaan, otokseen valittujen unionin tuottajien osuus samankaltaisen tuotteen arvioidusta unionin kokonaistuotantomäärästä oli 22 prosenttia.

(563)

Komissio määritti unionin kulutuksen unionin tuotannonalan unionin markkinoilla tapahtuneen kokonaismyynnin sekä kolmansista maista unioniin tulevan tuonnin perusteella. Unionin tuotannonalan myynnin määrä unionin markkinoilla saatiin valituksesta, ja sitä oikaistiin otokseen valittujen unionin tuottajien tutkimusajanjakson osalta vastauksissa antamien tietojen perusteella. Tuonnin osalta komissio käytti Eurostatin Comext-tietokantaa. Koska Eurostatin Comext-tietokannasta käy kuitenkin ilmi ainoastaan tuonnin paino eikä tuotujen alumiinipyörien lukumäärä, paino oli tarpeen muuntaa kappaleiksi. Valituksen tekijä käytti valituksessa samaa muuntosuhdetta, jota käytettiin samaa tuotetta koskevassa erillisessä polkumyyntitutkimuksessa, eli 11,3 kilogrammaa kappaletta kohti. Yksikään asianomainen osapuoli ei esittänyt huomautuksia tältä osin. Sen vuoksi tämä suhde vahvistettiin ja sitä käytettiin määritettäessä unionin kulutusta kappaletta kohti.

(564)

Unionin markkinat jakautuvat kahteen jakelukanavaan: OEM-markkinoihin ja jälkimarkkinoihin. Suurin osa myynnistä koskee kuitenkin OEM-markkinoita, joiden markkinaosuus on 90 prosenttia. Koska marokkolaiset tuottajat myivät yksinomaan OEM-markkinoilla ja jälkimarkkinat muodostavat vain pienen osan unionin kokonaismarkkinoista, päätettiin olla jakamatta kulutusta näiden kahden jakelukanavan kesken.

(565)

Unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 1

Unionin kulutus

(566)

Unionin kulutus kasvoi 15 prosenttia vuoden 2020 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Vuosi 2020 oli kuitenkin alhainen lähtökohta covid-19-pandemian vuoksi. Vuonna 2020 autoteollisuuden tuotanto oli vähentynyt merkittävästi, millä oli suora vaikutus alumiinipyörien toimittajiin, koska pyörien myynti väheni tuotannon keskeytyksen ja laitosten sulkemisen vuoksi. Markkinat kohenivat hieman vuonna 2021, mutta tutkimusajanjaksolla kulutus oli edelleen selvästi pandemiaa edeltäneen tason alapuolella. Vuonna 2019 kulutus oli ollut noin 74 miljoonaa kappaletta eli 14 prosenttia tutkimusajanjakson kulutusta suurempi.

(567)

Komissio määritti tuonnin määrän Eurostatin (Comext-tietokannan) tietojen perusteella. Tuonnin markkinaosuus määritettiin sen osuuden perusteella, joka kyseisellä tuonnilla oli unionin kokonaiskulutuksesta.

(568)

Tuonti asianomaisesta maasta unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Tuonnin määrä (tuhatta kappaletta) ja markkinaosuus

(569)

Vuonna 2020 Marokosta tulevan tuonnin osuus oli noin 878 000 kappaletta ja markkinaosuus 2 prosenttia. Tuonti kasvoi merkittävästi koko tarkastelujakson ajan. Sen määrä oli tutkimusajanjakson lopussa 5,9 miljoonaa kappaletta ja markkinaosuus 9 prosenttia. Tämä kasvu tapahtui, vaikka polkumyyntitullit tulivat voimaan heinäkuussa 2022 väliaikaista tullia koskevan asetuksen (117) voimaantulon jälkeen. Tuonti koski yksinomaan OEM-markkinoita.

(570)

Komissio määritti tuonnin hinnat Eurostatin Comext-tietokannan perusteella. Tuonnin hinnan alittavuus määritettiin yhteistyössä toimineilta vientiä harjoittavilta tuottajilta ja yhteistyössä toimineilta unionin tuottajilta saatujen tietojen perusteella.

(571)

Asianomaisesta maasta unioniin tulevan tuonnin painotettu keskimääräinen hinta kehittyi seuraavasti:

Taulukko 3

Tuontihinnat (euroa/kappale)

(572)

Marokosta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta nousi tarkastelujaksolla 30 prosenttia. Se on kuitenkin noin 16 prosenttia alhaisempi kuin unionin tuotannonalan keskimääräinen hinta ja noin 9 prosenttia alhaisempi kuin samankaltaisen tuotteen lähin tuontihinta kolmannesta maasta tutkimusajanjakson aikana (ks. taulukot 7 ja 11 jäljempänä).

(573)

Komissio määritti hinnan alittavuuden tutkimusajanjakson aikana vertaamalla seuraavia:

(574)

Hintoja, jotka oikaistiin tarvittaessa ja joista oli vähennetty alennukset ja hyvitykset, verrattiin tuotelajeittain samassa kaupan portaassa tapahtuneiden liiketoimien osalta. Oikaisuja ei pidetty tarpeellisina OEM-markkinoiden eikä jälkimarkkinoiden myynnin osalta, sillä jälkimarkkinakanavalla, jonka osuus myynnistä on noin 10 prosenttia, on vain vähäinen vaikutus unionin markkinoiden kokonaisarviointiin. Sen vuoksi komissio päätti olla erottamatta kulutusta näiden kahden myyntikanavan välillä tässä tutkimuksessa. Vertailun tulos ilmaistiin prosentteina otokseen valittujen unionin tuottajien teoreettisesta liikevaihdosta tutkimusajanjaksolla. Tulos osoitti asianomaisesta maasta unionin markkinoille tulevan tuonnin hinnan alittavuuden marginaalin olevan 17,1–46,5 prosenttia.

(575)

Lisäksi Marokosta tulevan tuonnin hinnat laskivat tutkimusajanjaksolla vuoteen 2022 verrattuna samalla, kun tuonnin määrä ja markkinaosuus unionin markkinoilla kasvoivat. Tämä aiheutti merkittävän hinnankorotusten estymisen unionin tuotannonalalle tutkimusajanjaksolla, koska unionin tuotannonalan oli laskettava hintojaan tuotantokustannuksia pienemmiksi ja katettava tappiot, jotta se kykeni säilyttämään jonkinlaisen markkinaosuuden, vaikka tuotantokustannukset pysyivät korkealla tasolla vuoteen 2022 verrattuna.

(576)

Tutkittaessa tuetun tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujakson aikana.

(577)

Unionin tuotannonalalle mahdollisesti aiheutuneen vahingon määrittämiseen käytettiin otantaa, kuten johdanto-osan 49 kappaleessa mainitaan.

(578)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit niiden tietojen perusteella, jotka saatiin valituksen tekijältä sen makrotaloudelliseen kyselylomakkeeseen antamassaan vastauksessa ja joita oikaistiin otokseen valittujen unionin tuottajien tutkimusajanjaksolta antamissa vastauksissa annettujen tietojen perusteella. Näin ollen makrotaloudelliset tiedot liittyvät kaikkiin unionin tuottajiin. Mikrotaloudelliset indikaattorit komissio arvioi otokseen valituilta unionin tuottajilta saatuihin kyselylomakevastauksiin sisältyneiden tietojen perusteella. Tiedot koskivat otokseen valittuja unionin tuottajia. Kummankin tietokokonaisuuden todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(579)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, tukimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman tuetun tuonnin vaikutuksista.

Mikrotaloudellisia indikaattoreita ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

(580)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 4

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(581)

Unionin tuotannonalan tuotantomäärä väheni 3 prosenttia vuodesta 2020 vuoteen 2022. Tuotantomäärä oli jo vuonna 2020 alhaisella tasolla covid-19-pandemian vaikutusten vuoksi. Tuotanto kasvoi tutkimusajanjaksolla, mikä johtui pääasiassa siitä, että tuotannonala elpyi covid-19-pandemian aikaisten tuotantoseisokkien ja maailmanlaajuisten toimitusketjun häiriöiden jälkeen. Tutkimusajanjaksolla saavutettu tuotantomäärä oli kuitenkin edelleen lähes 18 prosenttia pienempi kuin ennen pandemiaa (57 097 000 kappaletta vuonna 2019). Lisäksi tuotanto kasvoi tarkastelujaksolla paljon hitaammin kuin kulutus (4 % verrattuna 15 %:iin, ks. taulukko 1).

(582)

Unionin tuotannonalan tuotantokapasiteetti laski 5 prosenttia tarkastelujaksolla, mutta kapasiteetin käyttöaste vaihteli 74 ja 81 prosentin välillä (tutkimusajanjaksolla se oli 81 %).

(583)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 5

Myyntimäärä ja markkinaosuus

(584)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä väheni 3 prosenttia vuodesta 2020 vuoteen 2022, mikä osoittaa laskua kyseisellä ajanjaksolla. Tutkimusajanjakson aikana tuotannonala kuitenkin elpyi, kun tuottajat alkoivat toipua covid-19-kriisistä ja toimitusketjun häiriöistä, jotka vaikuttivat valmistajiin maailmanlaajuisesti. Elpymisestä huolimatta myyntimäärä pysyi merkittävästi alle pandemiaa edeltäneen tason (55 502 000 kappaletta vuonna 2019) ja kasvoi tarkastelujaksolla paljon vähemmän (6 %) kuin kulutus (15 %).

(585)

Vaikka unionin tuotannonalan myyntimäärä kasvoi tutkimusajanjaksolla, markkinaosuus pieneni tarkastelujaksolla kaiken kaikkiaan 6 prosenttiyksikköä.

(586)

Kuten 4.4.2.1 jaksossa selitetään, unionin tuotannonalan tuotantokapasiteetti väheni 5 prosenttia ja tuotantomäärä kasvoi 4 prosenttia tarkastelujakson aikana.

(587)

Vaikka unionin tuotannonalan myyntihinta on hieman noussut, tilannetta varjostavat esimerkiksi raaka-aineiden, työvoiman ja energian korkeammat tuotantokustannukset, kuten 4.3.2 jaksosta käy ilmi.

(588)

Tuetun tuonnin määrän kasvu ja tuotantokustannusten nousu yhdessä heikensivät elpymismahdollisuuksia joistakin tutkimusajanjakson aikana havaituista myönteisistä muutoksista huolimatta. Sen vuoksi unionin tuotannonalan kasvunäkymät ovat kaiken kaikkiaan vaarantuneet ja markkinaosuus on pienentynyt.

(589)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Työllisyys ja tuottavuus