EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2025/222,

annettu 27 päivänä tammikuuta 2025,

pankkisektorin ulkopuolisten maksupalveluntarjoajien pääsystä eurojärjestelmän keskuspankkien ylläpitämiin maksujärjestelmiin ja keskuspankkitileille (EKP/2025/2)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan neljännen luetelmakohdan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 22 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 3.1 artiklan neljännen luetelmakohdan sekä 12.1 ja 22 artiklan, luettuina yhdessä sen 17 artiklan kanssa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Eurojärjestelmä ylläpitää maksujärjestelmiä Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännössä (jäljempänä EKPJ:n perussääntö) – erityisesti 3.1 artiklan neljännessä luetelmakohdassa sekä 12.1 ja 22 artiklassa, luettuina yhdessä 17 artiklan kanssa – vahvistettujen tehtäviensä ja valtuuksiensa perusteella sekä unionin yleisten oikeusperiaatteiden mukaisesti. Näin menetellessään se ottaa asianmukaisesti huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/26/EY (1) 2 artiklan b alakohdan, sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/886 (2) 4 artiklalla, jossa sisällytetään maksulaitokset ja sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitokset (joita kutsutaan yhdessä pankkisektorin ulkopuolisiksi maksupalveluntarjoajiksi) luetteloon laitoksista, jotka voidaan tietyin edellytyksin hyväksyä osallistujiksi mainitun direktiivin mukaisesti nimettyihin maksujärjestelmiin. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/2366 (3) 35 a artiklassa, sellaisena kuin se on lisättynä asetuksen (EU) 2024/886 3 artiklalla, asetetaan – muihin laitoksiin verrattuna – lisäedellytyksiä, jotka tällaisten pankkisektorin ulkopuolisten maksupalveluntarjoajien on täytettävä ennen kuin ne pyytävät direktiivin 98/26/EY mukaisesti nimettyihin järjestelmiin osallistumista. Direktiivin (EU) 2015/2366 10 artiklan 1 kohdassa, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksen (EU) 2024/886 3 artiklalla, annetaan lopuksi pankkisektorin ulkopuolisille maksupalveluntarjoajille mahdollisuus tallettaa asiakkaidensa varat niiden suojaamista varten luottolaitoksessa olevalle erilliselle tilille tai keskuspankkiin kyseisen keskuspankin harkinnan mukaan.

(2)

Sillä, että pankkisektorin ulkopuolisille maksupalveluntarjoajille voidaan myöntää pääsy eurojärjestelmän keskuspankkien ylläpitämiin maksujärjestelmiin, pyritään lisäämään vähittäismaksusektorin tehokkuutta ja moitteetonta toimintaa muun muassa helpottamalla pikamaksujen tarjoamista koko euroalueella.

(3)

Oikeusvarmuuden vuoksi ja sijoittautumispaikkaan perustuvan syrjinnän välttämiseksi pankkisektorin ulkopuolisten maksupalveluntarjoajien välillä eurojärjestelmän keskuspankkien olisi noudatettava yhdenmukaista lähestymistapaa, kun on kyse pankkisektorin ulkopuolisten maksupalveluntarjoajien pääsystä kaikkiin eurojärjestelmän keskuspankkien ylläpitämiin maksujärjestelmiin ja keskuspankkitileihin. Eurojärjestelmän keskuspankkien olisi näin ollen sovellettava syrjimättömiä, puolueettomia ja riskinoton määrään suhteutettuja kriteerejä salliessaan pankkisektorin ulkopuolisten maksupalveluntarjoajien suoran pääsyn tällaisiin eurojärjestelmän keskuspankkien ylläpitämiin maksujärjestelmiin. Näin varmistettaisiin, että pankkisektorin ulkopuolisten maksupalveluntarjoajien suora pääsy edistää markkinoiden eheyttä ja tukee kilpailua ja innovointia maksupalvelujen ekosysteemissä aiheuttamatta riskejä maksujärjestelmien häiriönsietokyvylle, eheydelle ja turvallisuudelle ja siten ilman, että siitä tulee järjestelmäriskin lähde.

(4)

Direktiivin 2015/2366 35 a artiklan 1 kohdassa säädetään erityisistä edellytyksistä, joita sovelletaan pankkisektorin ulkopuolisiin maksupalveluntarjoajiin, jotka haluavat osallistua direktiivin 98/26/EY mukaisesti nimettyihin maksujärjestelmiin. Jäsenvaltioiden on määriteltävä menettely, jolla arvioidaan, noudattavatko pankkisektorin ulkopuoliset maksupalveluntarjoajat tällaisia edellytyksiä. Näiden menettelyjen soveltamista rajoittamatta on tärkeää vahvistaa eurojärjestelmän tasolla yhteiset vähimmäisvaatimukset, jotka pankkisektorin ulkopuolisten maksupalveluntarjoajien, jotka haluavat saada pääsyn keskuspankkien ylläpitämiin maksujärjestelmin, olisi täytettävä. Nämä vähimmäisvaatimukset olisi otettava vastaavasti huomioon eurojärjestelmän keskuspankkien ja pankkisektorin ulkopuolisten maksupalveluntarjoajien välisten sopimusten ehdoissa, ja niiden tulisi sisältää määräykset tiettyjen turvallisuusvaatimusten noudattamisesta ja siitä, että pankkisektorin ulkopuolinen maksupalveluntarjoaja tai asianomainen kansallinen viranomainen toimittaa asianomaiselle eurojärjestelmän keskuspankille muun muassa selvitykset, joissa vahvistetaan, että se on alun perin noudattanut ja edelleen noudattaa direktiivin 2015/2366 35 a artiklan 1 kohdan täytäntöönpanemiseksi annetussa kansallisessa lainsäädännössä säädettyjä edellytyksiä, ja hankkii eurojärjestelmän keskuspankkien pyynnöstä asiaa koskevat lisätodisteet.

(5)

Direktiiveissä 98/26/EY ja (EU) 2015/2366 ei anneta pankkisektorin ulkopuolisille maksupalveluntarjoajille automaattista pääsyä eurojärjestelmän maksujärjestelmiin, joita ylläpidetään EKPJ:n perussäännön 3.1 artiklan neljännen luetelmakohdan sekä 17, 18 ja 22 artiklan nojalla, kuten uuden sukupolven Euroopan laajuiseen automatisoituun reaaliaikaiseen bruttomaksujärjestelmään (TARGET). TARGET koostuu rakenteellisesti useista maksujärjestelmistä, ja se tarjoaa tilejä keskuspankkirahassa tapahtuvaa euromääräistä selvitystä varten, minkä vuoksi sillä on keskeinen rooli tiettyjen eurojärjestelmän perustehtävien suorittamisessa, kuten maksujärjestelmien moitteettoman toiminnan edistämisessä. TARGETiin osallistumista koskevat pääsyehdot ja säännöt vahvistetaan Euroopan keskuspankin suuntaviivoissa (EU) 2022/912 (EKP/2022/8) (4).

(6)

Eurojärjestelmän tavoitteena on tarjota kaikille hyväksyttäville osallistujille suora pääsy TARGETiin. Tämän seurauksena pankkisektorin ulkopuolisten maksupalveluntarjoajien, jotka hyväksytään TARGETin osallistujiksi, ei pitäisi enää olla rekisteröityinä tavoitettavan BIC-koodin haltijoiksi tai tavoitettaviksi osapuoliksi eurojärjestelmän keskuspankkien omilla tiliellä, lukuun ottamatta keskuspankin ylläpitämän maksujärjestelmän teknistä tiliä TARGET-pikamaksujärjestelmässä (TIPS).

(7)

Jotta voidaan minimoida mahdolliset maksujen käsittelyyn liittyvät häiriöt tai kielteiset vaikutukset, jotka kohdistuisivat loppukäyttäjiin sen jälkeen, kun tietyt pankkisektorin ulkopuoliset maksupalveluntarjoajat eivät enää ole rekisteröityneinä tavoitettavan BIC-koodin haltijoiksi tai tavoitettaviksi osapuoliksi eurojärjestelmän keskuspankkien omilla tileillä, tarvitaan siirtymäkausi, jotta sellaiset pankkisektorin ulkopuoliset maksupalveluntarjoajat, jotka ovat hyväksyttäviä osapuolia ja haluavat tulla TARGETin suoriksi osallistujiksi, voivat siirtyä järjestelmään. Tätä siirtymäaikaa sovellettaisiin sellaisiin pankkisektorin ulkopuolisiin maksupalveluntarjoajiin, jotka on rekisteröity tavoitettavan BIC-koodin haltijoiksi tai tavoitettaviksi osapuoliksi eurojärjestelmän keskuspankkien omilla tileillä. Siirtymäkauden pituuden olisi oltava riittävä, jotta helpotetaan kaiken tarvittavan hallinnollisen ja teknisen täytäntöönpanon loppuunsaattamista, mukaan lukien pankkisektorin ulkopuolisten maksupalveluntarjoajien suorittama testaus yhdessä asianomaisten eurojärjestelmän keskuspankkien kanssa, ja mahdollistetaan useiden yhteisöjen siirtyminen uuteen liitäntämalliin rasittamatta kohtuuttomasti mitään yksittäistä eurojärjestelmän keskuspankkia. Siirtymäkautta, joka päättyy 31 päivänä joulukuuta 2025, pidetään kohtuullisena ja asianmukaisena tällaista täytäntöönpanoa varten ja tiettyjen pankkisektorin ulkopuolisten maksupalveluntarjoajien nykyisen maksujenkäsittelyliitännän asteittaiseksi poistamiseksi.

(8)

Pankkisektorin ulkopuoliset maksupalveluntarjoajat saavat pitää hallussaan tilejä eurojärjestelmän keskuspankin ylläpitämässä maksujärjestelmässä, TARGET mukaan luettuna, mutta ainoastaan varojen sijoittamiseen selvitysvelvoitteiden täyttämiseksi. Sen vuoksi tällaisten tilien saldo tai omistukset eivät saisi ylittää sitä, mikä on tarpeen näiden velvoitteiden täyttämiseksi. Tämän määrän ylittävien varojen sijoittaminen eurojärjestelmän keskuspankin ylläpitämässä maksujärjestelmässä pidettäville tileille olisi ristiriidassa sen tarkoituksen kanssa. Hintavakauden ja rahoitusjärjestelmän vakauden näkökulmasta on tärkeää, että tällaisia tilejä käytetään maksutarkoituksiin eikä niitä käytetä väärin suojaamistarkoituksiin. Näin ollen olisi sovellettava enimmäissaldoa, ja tämä vaatimus sekä sen laskentaa koskevat säännökset olisi otettava vastaavasti huomioon eurojärjestelmän keskuspankkien ja pankkisektorin ulkopuolisten maksupalveluntarjoajien välisten sopimusten ehdoissa.

(9)

TARGET-tilien osalta enimmäissaldoja laskettaessa pitäisi yleisesti ottaa asianmukaisella tavalla huomioon selvitykseen liittyvät velvoitteet, jotka perustuvat siihen, että pankkisektorin ulkopuolinen maksupalveluntarjoaja osallistuu suoraan TARGETissa maksuja selvittäviin liitännäisjärjestelmiin, ja enimmäissaldoa pitäisi yleensä soveltaa myös varoihin, joita pankkisektorin ulkopuolisella maksupalveluntarjoajalla on tällaisten liitännäisjärjestelmien teknisillä tileillä TARGETissa. Kuitenkin pankkisektorin ulkopuolisen maksupalveluntarjoajan saldoja, joita pidetään tiettyjä liitännäisjärjestelmän menettelyjä varten TARGET-tileillä, koskevien tietojen heikko saatavuus heikentäisi tehokasta päivittäistä valvontaa, jota eurojärjestelmän keskuspankkien pitäisi harjoittaa, jotta ne voisivat havaita väärinkäytökset, jotka liittyvät pankkisektorin ulkopuolisten maksupalveluntarjoajien tileillä oleviin ylimääräisiin varoihin. Eurojärjestelmän keskuspankit eivät erityisesti näe saldoja, joita pankkisektorin ulkopuolisilla maksupalveluntarjoajilla on a) TARGET-tileillä, joita käytetään suuntaviivojen (EU) 2022/912 (EKP/2022/8) liitteessä I olevan VI osan 6 artiklassa tarkoitettua reaaliaikaisen bruttomääräisen liitännäisjärjestelmän selvitysprosessia D (jäljempänä RTGS-AS-selvitysprosessi D) varten; ja b) TARGET-tileillä, joita käytetään kyseisten suuntaviivojen liitteessä I olevassa VII osassa tarkoitettua TARGET-pikamaksujen (TIPS) liitännäisjärjestelmän (TIPS-AS) selvitysprosessia varten. Tästä syystä tätä tarkoitusta varten mitään varoja, joita pankkisektorin ulkopuolisella maksupalveluntarjoajalla on TARGET-tileillä RTGS-AS-selvitysprosessia D tai TIPS-AS-selvitysprosesseja varten ei pitäisi sisällyttää enimmäissaldoa koskevaan laskelmaan, eikä tällaista rajoitusta pitäisi soveltaa näihin varoihin. Sen sijaan pitäisi tarvittaessa ottaa käyttöön kuukausittaiseen oma-aloitteiseen raportointiin perustuva järjestelmä pankkisektorin ulkopuolisia maksupalveluntarjoajia varten, jotta annetaan asianomaisille eurojärjestelmän keskuspankeille mahdollisuus seurata, käytetäänkö varoja, joita pankkisektorin ulkopuolisilla maksupalveluntarjoajilla on näitä tarkoituksia varten, tosiasiallisesti selvitysvelvoitteiden täyttämiseen. Tällaisen oma-aloitteiseen raportointiin perustavan järjestelmän pitäisi sisältää kuukausittaiset ilmoitukset pankkisektorin ulkopuolisella maksupalveluntarjoajalla tällaisilla tileillä olevien yön yli -talletusten suurimmista määristä ja päivittäisistä keskiarvoista sekä vastaavassa liitännäisjärjestelmässä prosessoitujen pankkisektorin ulkopuolisen maksupalveluntarjoajan selvitysvelvoitteen mukaisista suurimmista määristä ja päivittäisistä keskiarvoista.

(10)	Eurojärjestelmän olisi tarkistettava enimmäissaldojen laskentamenetelmää tietyin väliajoin toimintamallin vakiintumisen jälkeen näiden saldojen jatkuvan noususuuntauksen hillitsemiseksi.

(11)

Jotta edistettäisiin enimmäissaldojen rajoituksia koskevien vaatimusten noudattamista, asianomaisen eurojärjestelmän keskuspankin olisi määrättävä seuraamus sellaiselle pankkisektorin ulkopuoliselle maksupalveluntarjoajalle, jolla on tällaisilla tileillä kyseisiä enimmäissaldoja suurempia määriä. Toistuvien tai järjestelmällisten rikkomisten estämiseksi kaikkien sellaisten rikkomistapausten, joihin liittyy asiaankuuluvia enimmäissaldoja huomattavasti suurempia määriä tai joissa laiminlyödään pankkisektorin ulkopuolisten maksupalveluntarjoajien tileillä olevien ylijäämien pienentäminen heti niiden vastaanottamisen jälkeen, olisi kuuluttava tapahtumiin, joiden katsotaan merkitsevän sovellettavien vaatimusten olennaista noudattamatta jättämistä. Tällaisissa tapauksissa asianomaisen eurojärjestelmän keskuspankin olisi voitava irtisanoa pankkisektorin ulkopuolisen maksupalveluntarjoajan osallistuminen asianomaisen keskuspankin ylläpitämään maksujärjestelmään ja määrätä lisäseuraamus tämän vuoksi suljetun tilin osalta.

(12)

Vaikka direktiivissä (EU) 2015/2366 edellytetään, että pankkisektorin ulkopuoliset maksupalveluntarjoajat suojaavat asiakkaidensa varoja avaamalla suojaavia tilejä tai muilla keinoin, keskuspankkien keskeisenä tehtävänä ei ole korvata luottolaitoksia suojaavien palvelujen tarjoamisessa. Se, että keskuspankit tarjoavat suojaavia tilejä, voi vaikuttaa rahapolitiikan välittymismekanismin ja koko rahoitusjärjestelmän yleiseen turvallisuuteen ja vakauteen, ja erityisesti keskuspankkeja koskevien eurojärjestelmän tavoitteiden saavuttamiseen saattaisi kohdistua merkittäviä riskejä. Tällaisia riskejä ovat muun muassa talletusten ulosvirtaukset luottolaitoksista esimerkiksi tilanteessa, jossa talletuksia pidettäisiin keskuspankissa, mikä johtaisi siihen, että rahoituksen välitys siirtyisi asteittain liikepankkisektorin ulkopuolelle, mikä vaikuttaisi kielteisesti likviditeetin saatavuuteen ja haittaisi siten rahapolitiikan tehokasta välittymistä. Vastaavasti synteettinen digitaalinen keskuspankkiraha, esimerkiksi pankkisektorin ulkopuolisen maksupalveluntarjoajan liikkeeseen laskema sähköinen raha, jonka täytenä vakuutena on keskuspankkiraha, voisi hämärtää keskuspankkirahan, luotto- ja likviditeettiriskittömien selvitysvarojen ja liikepankkirahan välistä eroa. Asiakkaiden varojen tallettaminen keskuspankkeihin aiheuttaisi sen riskin, että suuri yleisö yhdistää mielessään sähköisen rahan ja muut rahamuodot, myös keskuspankkirahan, mikä vääristäisi riskiarvioita.

(13)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2023/1114 (5), jota sovelletaan 30 päivästä joulukuuta 2024, velvoitetaan kryptovarapalvelun tarjoajat suojaamaan asiakkaidensa varat luottolaitoksessa tai, jos tällainen tili on käytettävissä, keskuspankissa. Jälkimmäisessä tapauksessa eurojärjestelmän keskuspankit voivat harkintansa mukaan päättää tarjota tilejä suojaamistarkoituksessa. Eurojärjestelmän keskuspankeissa ei pitäisi tarjota suojaamisvaihtoehtoa kryptovarapalvelun tarjoajille samoista syistä kuin sitä ei pitäisi tarjota pankkisektorin ulkopuolisille maksupalveluntarjoajille, ja maksupalvelumarkkinoille osallistuvien eri laitosten välillä pitäisi säilyttää tasapuoliset toimintaedellytykset.

(14)

Suojaavien tilien tarjoamisella TARGET-järjestelmän ulkopuolella eli kansallisissa maksujärjestelmissä tai suoraan eurojärjestelmän keskuspankin kirjanpidossa on merkitystä rahapolitiikan toteuttamiseen ja maksujärjestelmien moitteettoman toiminnan varmistamiseen liittyvien perustehtävien kannalta, joten se kuuluu EKPJ:n perussäännön 17 ja 22 artiklan soveltamisalaan. Sen vuoksi yksittäiset eurojärjestelmän keskuspankit eivät tästäkään syystä saisi tarjota tai avata suojaavia tilejä pankkisektorin ulkopuolisille maksupalveluntarjoajille ja kryptovarapalvelun tarjoajille. Selvyyden vuoksi todetaan, että vaikka RTGS-AS-selvitysmenettelyä D tai TIPS-AS-teknisiä tilejä varten käytettävät liitännäisjärjestelmän tekniset tilit ovat takuurahastotilejä, ne eivät ole direktiivin (EU) 2015/2366 10 artiklan 1 kohdan a alakohdassa eivätkä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/1114 70 artiklassa tarkoitettuja suojaavia tilejä.

(15)

Pankkisektorin ulkopuolisille maksupalveluntarjoajille, joilla on pääsy keskuspankin ylläpitämiin maksujärjestelmiin, olisi annettava lupa avata useita selvitystilejä maksujärjestelmäoperaattorin tarjonnasta riippuen. Koska tällaiset useat tilit eivät mahdollista asiakkaiden varojen erottelua, tällaisia tilejä ei suojattaisi maksukyvyttömyydeltä.

(16)

Suuntaviivoja (EU) 2022/912 (EKP/2022/8) on muutettava, joten tämän päätöksen niiden säännösten soveltamista, jotka koskevat pankkisektorin ulkopuolisten maksupalveluntarjoajien esittämiä TARGET-järjestelmään pääsyä koskevia pyyntöjä, olisi lykättävä 16 päivään kesäkuuta 2025, joka on päivämäärä, josta suuntaviivojen (EU) 2022/912 (EKP/2022/8) muutoksia on teknisistä syistä sovellettava.

(17)

Oikeusvarmuuden vuoksi ja helpottamaan sitä, että eurojärjestelmän keskuspankkien maksujärjestelmien ylläpitäjinä asettamat ehdot tai tilejä omistavien keskuspankkien ehdot mukautetaan äskettäin tehtyihin unionin lainsäädännön asiaankuuluviin muutoksiin, tämän päätöksen soveltamispäivä olisi yhdenmukaistettava sen päivämäärän kanssa, johon mennessä jäsenvaltioiden on saatettava direktiiviin 98/26/EY ja direktiiviin (EU) 2015/2366 asetuksella (EU) 2024/886 tehdyt muutokset osaksi kansallista lainsäädäntöään, eli 9 päivään huhtikuuta 2025 mennessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Määritelmät

Tässä päätöksessä tarkoitetaan

1)	”eurojärjestelmän keskuspankilla” Euroopan keskuspankkia tai sellaisen jäsenvaltion kansallista keskuspankkia, jonka rahayksikkö on euro;

2)	”keskuspankin ylläpitämällä maksujärjestelmällä” eurojärjestelmän keskuspankin ylläpitämää maksujärjestelmää, mukaan luettuna TARGET-osajärjestelmä;

”pankkisektorin ulkopuolisella maksupalveluntarjoajalla” mitä tahansa seuraavista:

a)	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/2366 (6) 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua maksulaitosta, lukuun ottamatta niitä, joihin sovelletaan kyseisen direktiivin 2 artiklan 5 kohdassa taikka 32 tai 33 artiklassa tarkoitettua poikkeusta;

b)	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/110/EY (7) 2 artiklan 1 kohdassa määriteltyä sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitosta, lukuun ottamatta oikeushenkilöä, johon sovelletaan mainitun direktiivin 9 artiklan mukaista poikkeusta;

”suojaavalla tilillä” joko luottolaitoksessa tai eurojärjestelmän keskuspankin harkinnan mukaan kyseisessä keskuspankissa olevaa erillistä tiliä, jonka avaa joko

a)	pankkisektorin ulkopuolinen maksupalveluntarjoaja varmistaakseen asiakkaidensa varojen erottelun kyseisen pankkisektorin ulkopuolisen maksupalveluntarjoajan omista varoista direktiivin (EU) 2015/2366 10 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti; tai

b)	kryptovarapalvelun tarjoaja varmistaakseen asiakkaidensa omistusoikeuksien suojaamisen ja estääkseen asiakkaidensa varojen käytön omaan lukuunsa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/1114 (8) 70 artiklan mukaisesti;

5)	”kryptovarapalvelun tarjoajalla” asetuksen (EU) 2023/1114 3 artiklan 1 kohdan 15 alakohdassa määriteltyä kryptovarapalvelun tarjoajaa;

6)	”käteissiirtotoimeksiannolla” suuntaviivojen (EU) 2022/912 (EKP/2022/8) liitteessä III olevassa 16 kohdassa tarkoitettua käteissiirtotoimeksiantoa;

7)	”pankkipäivän päättymisellä” asianomaisen keskuspankin ylläpitämän maksujärjestelmän sääntöjen mukaista katkaisuaikaa, johon mennessä käteissiirtotoimeksiannot on kirjattava kyseiselle pankkipäivälle.

2 artikla

Pääsy keskuspankkien ylläpitämiin maksujärjestelmiin

1. Eurojärjestelmän keskuspankin on pyynnöstä annettava pääsy keskuspankin ylläpitämiin maksujärjestelmiin pankkisektorin ulkopuoliselle maksupalveluntarjoajalle, joka täyttää kaikki seuraavat vaatimukset:

pankkisektorin ulkopuolinen maksupalveluntarjoaja (tai tällaisia tehtäviä hoitava kolmas osapuoli, jonka toimista ja laiminlyönneistä pankkisektorin ulkopuolinen maksupalveluntarjoaja on yksin vastuussa) asentaa keskuspankkien ylläpitämään maksujärjestelmään liittymiseksi tarvittavan tietoteknisen infrastruktuurin sekä hallinnoi, operoi ja valvoo sitä sekä varmistaa sen turvallisuuden, ja kykenee toimittamaan käteissiirtotoimeksiantoja keskuspankin ylläpitämälle maksujärjestelmälle;

b)	pankkisektorin ulkopuolinen maksupalveluntarjoaja antaa kaikki taustatiedot, joita asianomainen keskuspankki kohtuudella pitää tarpeellisina, jotta se voi päättää keskuspankin ylläpitämään maksujärjestelmään pääsyä koskevasta hakemuksesta;

c)	pankkisektorin ulkopuolinen maksupalveluntarjoaja toteuttaa riittävät turvallisuustarkistukset suojatakseen järjestelmänsä luvattomalta käytöltä ja järjestelmään pääsyltä, myös kyberuhkien sietokyvyn ja tietoturvan osalta;

pankkisektorin ulkopuolinen maksupalveluntarjoaja toimittaa asianomaiselle keskuspankille joko asiaankuuluvan kansallisen toimivaltaisen viranomaisen antaman lausunnon tai asianmukaisesti allekirjoitetun ja pankkisektorin ulkopuolisen maksupalveluntarjoajan toimivaltaisen hallintoelimen hyväksymän lausunnon, jossa molemmissa tapauksissa vahvistetaan, että pankkisektorin ulkopuolinen maksupalveluntarjoaja noudattaa i) nimettyihin maksujärjestelmiin osallistumista koskevan pyynnön esittämiseen sovellettavia edellytyksiä, sellaisina kuin ne on vahvistettu asiaa koskevissa kansallisissa säännöksissä, joilla pannaan täytäntöön direktiivin 2015/2366 35 a artiklan 1 kohta, ja ii) direktiivin 2015/2366 35 a artiklan 2 kohdan täytäntöönpanemiseksi annetuissa asiaa koskevissa kansallisissa säännöksissä säädettyjä menettelyjä.

Selvyyden vuoksi todetaan, että tämän kohdan säännökset eivät vapauta pankkisektorin ulkopuolista maksupalveluntarjoajaa velvoitteesta noudattaa kaikkia niihin suuntaviivojen (EU) 2022/912 (EKP/2022/8) nojalla sovellettavia vaatimuksia, mukaan lukien erityiset hakemusmenettelyt.

2. Edellä olevan 1 kohdan säännöksiä sovelletaan 16 päivästä kesäkuuta 2025 kaikkiin TARGETiin pääsyä koskeviin pyyntöihin, jotka pankkisektorin ulkopuolinen maksupalveluntarjoaja esittää eurojärjestelmän keskuspankille.

3. Pankkisektorin ulkopuolisen maksupalveluntarjoajan, jolle on annettu pääsy keskuspankin ylläpitämään maksujärjestelmään, on toimitettava asianomaiselle keskuspankille kerran jokaisen tällaisen käyttövuoden aikana selvitys, jonka sen toimivaltainen hallintoelin on hyväksynyt ja jossa vahvistetaan, että pankkisektorin ulkopuolinen maksupalveluntarjoaja noudattaa jatkuvasti 1 kohdan c ja d alakohdassa säädettyjä vaatimuksia. Asianomaisella keskuspankilla on oikeus tarkistaa tällaisessa selvityksessä annetut tiedot ja pyytää asiakirjat, joita se kohtuudella pitää tarpeellisina.

4. Niiden jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit, joiden rahayksikkö on euro, voivat asettaa keskuspankin ylläpitämän muun maksujärjestelmän kuin TARGETin erityisen riskiprofiilin vuoksi lisävaatimuksia, joita sovelletaan pankkisektorin ulkopuolisen maksupalveluntarjoajan pääsyyn keskuspankin ylläpitämään maksujärjestelmään.

3 artikla

Keskuspankin ylläpitämissä maksujärjestelmissä olevat tilit ja suojaavien tilien tarjoamatta jättäminen

1. Eurojärjestelmän keskuspankit eivät saa tarjota tai avata suojaavia tilejä pankkisektorin ulkopuolisille maksupalveluntarjoajille tai kryptovarapalvelun tarjoajille.

2. Eurojärjestelmän keskuspankit eivät saa avata muita tilejä kuin keskuspankin ylläpitämissä maksujärjestelmissä olevia tilejä pankkisektorin ulkopuolisille maksupalveluntarjoajille, jotka ovat hyväksyttäviä osallistujia tällaisissa keskuspankin ylläpitämissä maksujärjestelmissä.

3. TARGET-tilejä, joita tarjotaan suuntaviivojen (EU) 2022/912 (EKP/2022/8) liitteessä I olevan VI osan 6 artiklassa tarkoitettua reaaliaikaisen bruttomääräisen liitännäisjärjestelmän selvitysprosessia D (jäljempänä RTGS-AS-selvitysprosessi D) varten, ja TARGET-tilejä, joita käytetään kyseisten suuntaviivojen liitteessä I olevassa VII osassa tarkoitettua TARGET-pikamaksujen (TIPS) liitännäisjärjestelmän (TIPS-AS) selvitysprosessia (jäljempänä TIPS-AS-selvitysprosessi) varten, ei pidetä 1 kohdassa tarkoitettuina suojaavina tileinä.

4. Eurojärjestelmän keskuspankit lopettavat viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025 niiden pankkisektorin ulkopuolisten maksupalveluntarjoajien, jotka on rekisteröity tavoitettavan BIC-koodin haltijoiksi tai tavoitettaviksi osapuoliksi, pääsyn eurojärjestelmän keskuspankkien omaan tiliin TARGETissa.

5. Jollei 2 artiklan 4 kohdasta muuta johdu, eurojärjestelmän keskuspankit tarjoavat pankkisektorin ulkopuolisille maksupalveluntarjoajille suoran tai muun pääsyn keskuspankin ylläpitämiin maksujärjestelmiin, TARGETia lukuun ottamatta, samoin perustein kuin muille hyväksyttäville osallistujille.

6. Kaikille pankkisektorin ulkopuolisten maksupalveluntarjoajien hallussa kussakin eurojärjestelmän keskuspankin ylläpitämässä maksujärjestelmässä oleville tileille maksettavien korkojen on oltava Euroopan keskuspankin päätöksen (EU) 2024/1209 (EKP/2024/11) (9) mukaisia.

4 artikla

Enimmäissaldot

1. Varat, joita pankkisektorin ulkopuolinen maksupalveluntarjoaja pitää pankkipäivän päättyessä kaikilla tileillä missä tahansa yksittäisen keskuspankin ylläpitämässä maksujärjestelmässä, mukaan lukien 2 kohdassa yksilöidyt TARGET-tilit, eivät saa ylittää kyseiseen maksujärjestelmään sovellettavaa enimmäissaldoa.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut varat sisältävät varat, joita pankkisektorin ulkopuolinen maksupalveluntarjoaja pitää pankkipäivän päättyessä millä tahansa seuraavista TARGET-tileistä:

a)	suuntaviivojen (EU) 2022/912 (EKP/2022/8) liitteessä I olevassa II osassa tarkoitettu pääasiallinen rahatili (MCA-tili);

b)	suuntaviivojen (EU) 2022/912 (EKP/2022/8) liitteessä I olevassa III osassa tarkoitettu RTGS:ään varattu rahatili (RTGS-DCA -tili);

c)	suuntaviivojen (EU) 2022/912 (EKP/2002/8) liitteessä I olevassa V osassa tarkoitetut TARGET-pikamaksuille (TIPS) varatut rahatilit (TIPS-DCA -tilit).

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut varat eivät sisällä varoja, joita pankkisektorin ulkopuolisilla maksupalveluntarjoajilla on TARGET-tileillä RTGS-AS-selvitysprosessia D tai TIPS-AS-selvitysprosessia varten.

4. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu enimmäissaldo lasketaan seuraavasti:

Jos pankkisektorin ulkopuolinen maksupalveluntarjoaja on ollut toiminnassa 12 kuukauden ajan ennen kuin se pyytää pääsyä keskuspankin ylläpitämään maksujärjestelmään, enimmäissaldo on kaksi kertaa niin suuri kuin pankkisektorin ulkopuolisen maksupalveluntarjoajan lähtevien käteissiirtotoimeksiantojen suurin arvo, jossa otetaan tarvittaessa huomioon liitännäisjärjestelmän siirtotoimeksiannot mutta ei likviditeetin siirtoja minä tahansa pankkipäivänä edeltävien 12 kalenterikuukauden aikana. Pankkisektorin ulkopuolisen maksupalveluntarjoajan on sisällytettävä tällaista enimmäissaldoa koskeva yksityiskohtainen laskelma pyyntöönsä, jonka se esittää asianomaiselle eurojärjestelmän keskuspankille osallistumisesta keskuspankin ylläpitämään maksujärjestelmään.

Jos pankkisektorin ulkopuolinen maksupalveluntarjoaja ei ole ollut toiminnassa 12 kuukauden aikana ennen kuin se pyysi pääsyä keskuspankin ylläpitämään maksujärjestelmään, enimmäissaldo on kaksi kertaa pankkisektorin ulkopuolisen maksupalveluntarjoajan odotettavissa oleva lähtevien käteissiirtotoimeksiantojen yhteissumman suurin arvo, jossa otetaan tarvittaessa huomioon liitännäisjärjestelmän siirtotoimeksiannot mutta ei likviditeetin siirtoja. Pankkisektorin ulkopuolisen maksupalveluntarjoajan on sisällytettävä keskuspankin ylläpitämään maksujärjestelmään osallistumista koskevaan pyyntöönsä ehdotettua enimmäissaldoa koskeva yksityiskohtainen laskelma.

Asianomaisen eurojärjestelmän keskuspankin on 12 kuukauden kuluessa siitä, kun ensimmäinen aktiivinen tili on avattu keskuspankin ylläpitämässä maksujärjestelmässä, laskettava uudelleen kunkin pankkisektorin ulkopuolisen maksupalveluntarjoajan enimmäissaldo kullekin kuukaudelle ensimmäisen vuosineljänneksen aikana ja sen jälkeen kunkin vuosineljänneksen aikana. Tällaista uudelleen laskettua enimmäissaldoa sovelletaan seuraavasta pankkipäivästä sen jälkeen, kun asianomainen eurojärjestelmän keskuspankki on ilmoittanut kullekin pankkisektorin ulkopuoliselle maksupalveluntarjoajalle uudelleenlaskennasta, ja seuraavaan uudelleenlaskentaan saakka.

Asianomainen eurojärjestelmän keskuspankki laskee ensimmäisen aktiivisen tilin avaamista keskuspankin ylläpitämässä maksujärjestelmässä seuraavan ensimmäisen 12 kuukauden jakson jälkeen enimmäissaldon uudelleen kerran vuodessa. Uudelleenlaskenta perustuu pankkisektorin ulkopuolisen maksupalveluntarjoajan asianomaisen keskuspankin ylläpitämässä maksujärjestelmässä edellisten 12 kuukauden aikana suorittamien lähtevien siirtotoimeksiantojen, joissa otetaan tarvittaessa huomioon liitännäisjärjestelmän siirtotoimeksiannot mutta ei likviditeetin siirtoja, todellisen yhteissumman suurimpaan arvoon ja asianomaiselle eurojärjestelmän keskuspankille a ja b alakohdan mukaisesti toimitettuihin tietoihin.

Poikkeuksellisissa olosuhteissa asianomainen eurojärjestelmän keskuspankki voi harkintansa mukaan laskea enimmäissaldon uudelleen tapauskohtaisesti, jos pankkisektorin ulkopuolisen maksupalveluntarjoajan selvitysarvoissa tapahtuu merkittävä muutos, joka on välittömästi tapahtuva tai jo tapahtunut ja joka saattaa johtaa asiaankuuluvan enimmäissaldon noudattamatta jättämiseen. Tällainen uudelleenlaskenta on suoritettava b alakohdan mukaisesti.

5. Jos pankkisektorin ulkopuolisen maksupalveluntarjoajan tileillä olevien varojen kokonaismäärä ylittää sovellettavan enimmäissaldon, pankkisektorin ulkopuolisen maksupalveluntarjoajan on ryhdyttävä välittömiin toimiin kyseisten hallussa olevien varojen kokonaismäärän pienentämiseksi niin, että se alittaa enimmäissaldon. Jos tällainen pienennys ei ole mahdollinen juuri ennen pankkipäivän päättymistä saapuvan maksun vuoksi, pienennys on suoritettava ilman aiheetonta viivytystä seuraavan pankkipäivän alkamisen jälkeen.

6. Jos pankkisektorin ulkopuolinen maksupalveluntarjoaja on suora osallistuja maksujärjestelmässä, joka on TARGETin liitännäisjärjestelmä, ja käyttää RTGS-AS-selvitysprosessia D tai TIPS-AS-selvitysprosessia, kyseisen pankkisektorin ulkopuolisen maksupalveluntarjoajan on ilmoitettava asianomaiselle eurojärjestelmän keskuspankille kuukausittain sekä suurimmat määrät että päivittäiset keskiarvot yön yli -talletuksista asianomaisilla TARGETin liitännäisjärjestelmän teknisillä tileillä. Pankkisektorin ulkopuolisen maksupalveluntarjoajan on ilmoitettava kuukausittain myös vastaavassa liitännäisjärjestelmässä käsitellyt selvitysvelvoitteen mukaiset suurimmat määrät ja päivittäiset keskiarvot.

7. EKP tarkastelee 2 kohdassa lueteltuja tililajeja uudelleen viimeistään vuoden kuluttua tämän päätöksen soveltamispäivästä ja sen jälkeen vähintään joka kolmas vuosi. EKP tarkastelee 4 kohdassa kuvattua enimmäissaldon laskentamenetelmää uudelleen viimeistään vuoden kuluttua tämän päätöksen soveltamispäivästä ja sen jälkeen vähintään joka kolmas vuosi.

5 artikla

Enimmäissaldoa koskevan rajoituksen tai keskuspankin ylläpitämiin maksujärjestelmiin pääsyä koskevien vaatimusten noudattamatta jättäminen

1. Jos pankkisektorin ulkopuolinen maksupalveluntarjoaja ei täytä 4 artiklan vaatimuksia, asianomainen eurojärjestelmän keskuspankki määrää seuraamuksen, joka on 0,03 prosenttia siitä määrästä, jolla pankkisektorin ulkopuolisen maksupalveluntarjoajan kaikilla tileillä pankkipäivän päättyessä oleva kokonaismäärä ylittää enimmäissaldon kussakin asianomaisen eurojärjestelmän keskuspankin ylläpitämässä maksujärjestelmässä, ja lisäksi 1 000 euron päiväkohtaisen seuraamuksen kultakin päivältä, jona vaatimuksia ei noudateta.

2. Jos pankkisektorin ulkopuolinen maksupalveluntarjoaja ei ole korjannut 4 artiklan vaatimusten olennaista noudattamatta jättämistä, asianomainen eurojärjestelmän keskuspankki voi päättää pankkisektorin ulkopuolisen maksupalveluntarjoajan osallistumisen keskuspankin ylläpitämään maksujärjestelmään kuukauden irtisanomisajalla, ja se määrää lisäksi 1 000 euron kertaluonteisen seuraamuksen kultakin suljetulta tilitä.

Tätä kohtaa sovellettaessa muun muassa kaikkia seuraavia pidetään olennaisena noudattamatta jättämisenä: a) asiaankuuluvan enimmäissaldoa koskevan rajoituksen järjestelmällinen tai toistuva rikkominen, mukaan lukien muun muassa rikkominen, johon liittyy asiaankuuluvan enimmäissaldon merkittävä ylitys; ja b) laiminlyönti pienentää asianomaisilla tileillä oleva määrä niin, että se alittaa enimmäissaldon sitä pankkipäivää, jona varat vastaanotetaan, seuraavan pankkipäivän loppuun mennessä.

3. Jos pankkisektorin ulkopuolinen maksupalveluntarjoaja ei enää täytä 2 artiklan 1 kohdassa säädettyjä vaatimuksia, asianomainen eurojärjestelmän keskuspankki voi päättää kyseisen pankkisektorin ulkopuolisen maksupalveluntarjoajan osallistumisen keskuspankin ylläpitämään maksujärjestelmään ilman irtisanomisaikaa.

4. Jos pankkisektorin ulkopuolinen maksupalveluntarjoaja ei täytä 2 artiklan 3 kohdassa säädettyjä vaatimuksia, asianomainen eurojärjestelmän keskuspankki voi päättää kyseisen pankkisektorin ulkopuolisen maksupalveluntarjoajan osallistumisen keskuspankin ylläpitämään maksujärjestelmään kuukauden irtisanomisajalla.

5. EKP tarkastelee tämän artiklan säännöksiä uudelleen viimeistään vuoden kuluttua tämän päätöksen soveltamispäivästä ja sen jälkeen vähintään joka kolmas vuosi.

6 artikla

Keskuspankin ylläpitämien maksujärjestelmien ehtojen muuttaminen

Eurojärjestelmän keskuspankit muuttavat kaikkien keskuspankkien ylläpitämien maksujärjestelmien, joita ne itse ylläpitävät, ehtoja siten, että niihin sisällytetään soveltuvin osin 2–5 artiklassa säädetyt vaatimukset.

7 artikla

Voimaantulo

1. Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2. Sitä sovelletaan 9 päivästä huhtikuuta 2025.

Tehty Frankfurt am Mainissa 27 päivänä tammikuuta 2025.

EKP:n puheenjohtaja

Christine LAGARDE

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/26/EY, annettu 19 päivänä toukokuuta 1998, selvityksen lopullisuudesta maksujärjestelmissä ja arvopaperien selvitysjärjestelmissä (EYVL L 166, 11.6.1998, s. 45).

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/886, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2024, asetusten (EU) N:o 260/2012 ja (EU) 2021/1230 sekä direktiivien 98/26/EY ja (EU) 2015/2366 muuttamisesta euromääräisten pikasiirtojen osalta (EUVL L, 2024/886, 19.3.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/886/oj).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/2366, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, maksupalveluista sisämarkkinoilla, direktiivien 2002/65/EY, 2009/110/EY ja 2013/36/EU ja asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta sekä direktiivin 2007/64/EY kumoamisesta (EUVL L 337, 23.12.2015, s. 35).

(4) Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2022/912, annettu 24 päivänä helmikuuta 2022, uuden sukupolven Euroopan laajuisesta automatisoidusta reaaliaikaisesta bruttomaksujärjestelmästä (TARGET) ja suuntaviivojen EKP/2012/27 (EKP/2022/8) kumoamisesta (EUVL L 163, 17.6.2022, s. 84).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/1114, annettu 31 päivänä toukokuuta 2023, kryptovarojen markkinoista sekä asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 ja direktiivien 2013/36/EU ja (EU) 2019/1937 muuttamisesta (EUVL L 150, 9.6.2023, s. 40).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/2366, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, maksupalveluista sisämarkkinoilla, direktiivien 2002/65/EY, 2009/110/EY ja 2013/36/EU ja asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta sekä direktiivin 2007/64/EY kumoamisesta (EUVL L 337, 23.12.2015, s. 35).

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/110/EY, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitosten liiketoiminnan aloittamisesta, harjoittamisesta ja toiminnan vakauden valvonnasta, direktiivien 2005/60/EY ja 2006/48/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2000/46/EY kumoamisesta (EUVL L 267, 10.10.2009, s. 7).

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/1114, annettu 31 päivänä toukokuuta 2023, kryptovarojen markkinoista sekä asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 ja direktiivien 2013/36/EU ja (EU) 2019/1937 muuttamisesta (EUVL L 150, 9.6.2023, s. 40).

(9) Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2024/1209, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2024, kansallisissa keskuspankeissa ja Euroopan keskuspankissa oleville rahapolitiikkaan liittymättömille talletuksille maksettavasta korosta (EKP/2024/11) (EUVL L, 2024/1209, 3.5.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2024/1209/oj).