![]() |
Euroopan unionin |
FI L-sarja |
2025/100 |
21.1.2025 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2025/100,
annettu 20 päivänä tammikuuta 2025,
lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien mappimekanismien tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 11 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
1. MENETTELY
1.1 Aiemmat tutkimukset ja voimassa olevat toimenpiteet
(1) |
Neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 1136/2006 (2) käyttöön polkumyyntitullit Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien mappimekanismien tuonnissa, jäljempänä ’alkuperäiset toimenpiteet’. Alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönottoon johtaneeseen tutkimukseen viitataan jäljempänä ilmaisulla ’alkuperäinen tutkimus’. |
(2) |
Neuvosto otti asetuksella (EU) N:o 796/2012 (3) uudelleen käyttöön lopulliset polkumyyntitoimenpiteet Kiinasta peräisin olevien mappimekanismien tuonnissa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen. |
(3) |
Euroopan komissio otti asetuksella (EU) 2018/1684 (4) uudelleen käyttöön lopulliset polkumyyntitoimenpiteet Kiinasta peräisin olevien mappimekanismien tuonnissa toimenpiteiden päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen, jäljempänä ’aiempi toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu’. |
(4) |
Tällä hetkellä voimassa olevat polkumyyntitullit ovat 27,1 prosenttia otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan tuonnissa ja 47,4 prosenttia kaikkien muiden Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien yritysten tuonnissa. |
1.2 Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelupyyntö
(5) |
Toimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen (5) julkaisemisen jälkeen Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, vastaanotti perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelupyynnön. |
(6) |
Tarkastelupyynnön esitti 8 päivänä elokuuta 2023 mappimekanismien valmistajien järjestö (Lever Arch Mechanism Manufacturers Association), jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, mappimekanismeja valmistavan unionin tuotannonalan puolesta perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Tarkastelupyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon toistumiseen. |
1.3 Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepano
(7) |
Kun komissio oli perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustettua komiteaa kuultuaan todennut, että oli olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun panemiseksi vireille, se pani 8 päivänä marraskuuta 2023 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan perusteella vireille Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’asianomainen maa’, peräisin olevien mappimekanismien unioniin tuontia koskevan tarkastelun. Se julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä (6) menettelyn vireillepanoa koskevan ilmoituksen, jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’. |
1.4 Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso
(8) |
Polkumyynnin jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus kattoi 1 päivän lokakuuta 2022 ja 30 päivän syyskuuta 2023 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin kaudella, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2020 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’. |
1.5 Asianomaiset osapuolet
(9) |
Komissio pyysi vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Komissio ilmoitti pyynnön esittäjälle, tiedossa oleville tuottajille Kiinassa, Kiinan viranomaisille sekä tiedossa oleville tuojille ja käyttäjille toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta ja kehotti niitä osallistumaan. |
(10) |
Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa. |
1.6 Otanta
(11) |
Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin perusasetuksen 17 artiklan mukaista otantaa. |
1.7 Unionin tuottajia koskeva otanta
(12) |
Vireillepanoilmoituksessa kaavailtiin unionin tuottajien otantaa, mutta komissio sai tietoja ainoastaan kahdelta unionin tuottajalta otettuaan yhteyttä kaikkiin tiedossa oleviin samankaltaisen tuotteen tuottajiin unionissa. Sen vuoksi komissio pyysi molempia unionin tuottajia täyttämään unionin tuottajille tarkoitetun kyselylomakkeen. |
1.8 Tuojia koskeva otanta
(13) |
Vireillepanoilmoituksessa kaavailtiin etuyhteydettömien tuojien otantaa, mutta yksikään etuyhteydetön tuoja ei toimittanut otantatietoja vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa. Yksi etuyhteydetön tuoja/kauppias ilmoittautui asianomaisena osapuolena määräajassa. Komissio päätti, että otanta ei ollut tarpeen, ja kehotti ainoaa etuyhteydetöntä tuojaa/kauppiasta, joka ilmoittautui, täyttämään tuojille tarkoitetun kyselylomakkeen. |
1.9 Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia koskeva otanta
(14) |
Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi kaikkia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa pyydetyt tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan kansantasavallan edustustoa Euroopan unionissa ilmoittamaan muista mahdollisista vientiä harjoittavista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin. Yhteydenottoon ei saatu vastauksia. |
1.10 Vastaukset kyselylomakkeeseen
(15) |
Unionin tuottajille sekä tuojille, käyttäjille ja Kiinassa toimiville tuottajille tarkoitetut kyselylomakkeet asetettiin saataville verkossa (7) vireillepanopäivänä. |
(16) |
Komissio lähetti Kiinan kansantasavallan viranomaisille, jäljempänä ’Kiinan viranomaiset’, kyselylomakkeen, joka koski perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa. |
(17) |
Komissio kehotti kahta unionin tuottajaa ja vireillepanon jälkeen ilmoittautuneita yhtä etuyhteydetöntä tuojaa täyttämään kyselylomakkeet. |
(18) |
Unionin kaksi tuottajaa vastasivat kyselyyn. Etuyhteydetön tuoja/kauppias ei vastannut kyselyyn. |
(19) |
Kyselylomakkeisiin ei saatu vastauksia Kiinan viranomaisilta eikä yhdeltäkään Kiinassa toimivalta tuottajalta. |
1.11 Tietojen tarkistaminen
(20) |
Komissio hankki ja tarkisti kaikki tiedot, jotka se katsoi tarpeellisiksi sen määrittämiseksi, onko polkumyynnin ja vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Tarkastuskäynnit tehtiin perusasetuksen 16 artiklan mukaisesti seuraavien yritysten toimitiloihin:
|
1.12 Myöhempi menettely
(21) |
Komissio ilmoitti 7 päivänä marraskuuta 2024 niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi pitää polkumyyntitullit voimassa. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, johon mennessä niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksensa tästä ilmoituksesta. Huomautuksia ei esitetty. Yksikään osapuoli ei pyytänyt kuulemista. |
2. TARKASTELUN KOHTEENA OLEVA TUOTE, TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE
2.1 Tarkastelun kohteena oleva tuote
(22) |
Tarkastelun kohteena oleva tuote on sama kuin alkuperäisessä tutkimuksessa ja aiemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa eli mappimekanismit, joita yleensä käytetään arkkien ja muiden asiakirjojen arkistointiin kansioihin tai mappeihin. Nämä mappimekanismit koostuvat aluslaatan päällä olevista tukevista kaarevista metalliosista (joita on yleensä kaksi) ja vähintään yhdestä aukaisuvivusta, joka mahdollistaa arkkien ja muiden asiakirjojen lisäämisen ja järjestämisen kansioon, jäljempänä ’tarkastelun kohteena oleva tuote’, ja ne luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin ex 8305 10 00 (Taric-koodi 8305 10 00 50). |
2.2 Tarkasteltavana oleva tuote
(23) |
Tässä tutkimuksessa tarkasteltavana oleva tuote on Kiinasta peräisin oleva tarkastelun kohteena oleva tuote, joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin ex 8305 10 00 (Taric-koodi 8305 10 00 50). |
2.3 Samankaltainen tuote
(24) |
Tutkimuksessa kävi ilmi, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset ja kemialliset perusominaisuudet ja samat peruskäyttötarkoitukset:
|
(25) |
Komissio päätti tässä vaiheessa, että kyseiset tuotteet ovat näin ollen perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita. |
3. POLKUMYYNTI
3.1 Alustavat huomautukset
(26) |
Komissio tutki perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, esiintyikö tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana polkumyyntiä ja olisiko todennäköistä, että polkumyynti jatkuisi tai toistuisi, mikäli sovellettavien toimenpiteiden voimassaolo päättyisi. |
(27) |
Kuten johdanto-osan 19 kappaleessa todetaan, yksikään Kiinassa toimiva viejä/tuottaja ei toiminut yhteistyössä tutkimuksessa. Sen vuoksi komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi komissio saattaa soveltaa Kiinaa koskevien päätelmien osalta perusasetuksen 18 artiklaa. Komissiolle ei toimitettu asiasta huomautuksia tai kuulemisesta vastaavan neuvonantajan osallistumista koskevia pyyntöjä. |
(28) |
Näin ollen polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskevat päätelmät tehtiin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevien tietojen perusteella. Näitä tietoja olivat erityisesti tarkastelupyynnössä esitetyt tiedot, yhteistyössä toimineilta osapuolilta (eli pyynnön esittäjältä) tarkastelua koskevan tutkimuksen aikana saadut tiedot sekä muista julkisesti saatavilla olevista lähteistä, erityisesti Global Trade Atlas -tietokannasta (8), jäljempänä ’GTA’, saadut tiedot. |
3.2 Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukainen menettely normaaliarvon määrittämiseksi Kiinasta peräisin olevien mappimekanismien tuonnille
(29) |
Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan ”normaaliarvo perustuu tavallisesti viejämaan riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin”. |
(30) |
Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa todetaan kuitenkin myös, että ”jos […] päätetään, että ei ole asianmukaista käyttää viejämaan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia kyseisessä maassa esiintyvien b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien vuoksi, normaaliarvo muodostetaan yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella” ja että ”muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”. |
(31) |
Kuten jäljempänä selitetään, komissio päätteli tässä tutkimuksessa, että kun otetaan huomioon saatavilla oleva näyttö ja Kiinan viranomaisten ja vientiä harjoittavien tuottajien kieltäytyminen yhteistyöstä, perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen on asianmukaista. |
3.3 Merkittävien vääristymien esiintyminen
(32) |
Kiinan terässektoria (9) koskevissa viimeaikaisissa tutkimuksissaan (10) komissio totesi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan mukaisia merkittäviä vääristymiä. |
(33) |
Näissä tutkimuksissa komissio totesi, että Kiinassa valtio puuttuu merkittävästi toimintaan, mikä vääristää markkinaperiaatteiden mukaista resurssien tehokasta jakamista (11). Komissio päätteli, että terässektorilla, josta saadaan pääraaka-aine mappimekanismien tuottamiseen, on sekä huomattava Kiinan viranomaisten omistusosuus perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla (12) että Kiinan viranomaisten läsnäoloa yrityksissä, mikä mahdollistaa valtion puuttumisen hintoihin ja kustannuksiin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla (13). Komissio totesi vielä, että valtion läsnäolo rahoitusmarkkinoilla ja sen puuttuminen niiden toimintaan samoin kuin raaka-aineiden ja tuotantopanosten tarjoamiseen lisäävät vääristävää vaikutusta markkinoihin. Yleisesti ottaen Kiinan suunnittelujärjestelmän tuloksena resursseja keskitetään sektoreille, jotka Kiinan viranomaiset ovat nimenneet strategisiksi tai muutoin poliittisesti merkittäviksi sen sijaan, että niitä jaettaisiin markkinavoimien perusteella (14). Lisäksi komissio päätteli, että Kiinan konkurssi- ja varallisuuslainsäädäntö ei toimi asianmukaisesti perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan neljännessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla, ja tästä aiheutuu vääristymiä, jotka liittyvät etenkin maksukyvyttömien yritysten pitämiseen hengissä sekä maankäyttöoikeuksien myöntämiseen Kiinassa (15). Komissio myös totesi, että terässektorilla esiintyy palkkakustannusten vääristymistä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan viidennessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla (16). Myös rahoitusmarkkinoilla on vääristymiä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla (17), erityisesti yritystoimijoiden pääomansaannin osalta Kiinassa. |
(34) |
Kuten aiemmissa Kiinan terässektoria koskevissa tutkimuksissa, komissio tarkasteli tässäkin tutkimuksessa sitä, oliko Kiinan kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttäminen asianmukaista perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Komission tarkastelu perustui asiakirja-aineistossa olevaan näyttöön, pyyntöön sisältyvä näyttö mukaan lukien, sekä julkisesti saatavilla oleviin lähteisiin pohjautuvan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Significant Distortions in the Economy of the People’s Republic of China for the Purposes of Trade Defence Investigations” (18), jäljempänä ’maaraportti’, sekä sen päivitetyn version (19), jäljempänä ’päivitetty maaraportti’, sisältämään näyttöön. Tässä yhteydessä tarkasteltiin merkittävää valtion puuttumista Kiinan talouteen yleisesti mutta myös erityistä markkinatilannetta kyseisellä sektorilla, tarkastelun kohteena oleva tuote mukaan lukien. Komissio täydensi vielä tätä näyttöä ja teki omaa tutkimusta eri kriteereistä, jotka ovat merkityksellisiä vahvistettaessa merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa, kuten on todettu myös sen aiemmissa tutkimuksissa. |
(35) |
Pyynnössä väitettiin, että viranomaisten merkittävä puuttuminen toimintaan vaikuttaa laajasti Kiinan koko talouteen, joten kiinalaisen terästeollisuuden kotimarkkinahintoja ja -kustannuksia ei voida käyttää tässä tutkimuksessa. Väitteen tueksi pyynnössä viitattiin maaraporttiin, Kiinan lainsäädäntöön, muihin raportteihin sekä muuhun, todentamattomaan näyttöön tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla esiintyneistä vääristymistä. |
(36) |
Pyynnössä viitattiin erityisesti siihen, että Kiinan viranomaiset puuttuvat toimintaan monitahoisesti hallinnon, talouden ja sääntelyn avulla, kun otetaan huomioon Kiinan perustuslaissa vahvistettu sosialistisen markkinatalouden oppi, Kiinan kommunistisen puolueen läsnäolo kaikkialla ja valtion vaikuttaminen talouteen strategisten suunnitelmien avulla. |
(37) |
Pyynnössä esitettiin esimerkkejä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kaikissa kuudessa luetelmakohdassa mainituista vääristymistä. Pyynnön esittäjä väitti erityisesti seuraavaa:
|
(38) |
Pyynnössä korostettiin myös vääristymien systemaattisuutta. Näin ollen sen lisäksi, että ei voida käyttää mappimekanismien kotimarkkinoiden myyntihintoja, myös kaikki tuotantopanosten, kuten raaka-aineiden (mukaan lukien nikkelillä päällystetty kylmävalssattu teräsnauha, jonka osuus mappimekanismien kokonaiskustannuksista on noin 50 prosenttia, ja nikkelillä päällystetty teräslanka, jonka osuus on noin 30 prosenttia), energian, maankäyttöoikeuksien, rahoituksen ja työvoiman kustannukset ovat vääristyneitä, koska valtion merkittävä puuttuminen toimintaan vaikuttaa niiden hinnanmuodostukseen. |
(39) |
Tarkastelupyynnön päätelmänä oli, etteivät hinnat ja kustannukset, kuten raaka-aine-, energia- ja työvoimakustannukset, määräydy vapaiden markkinavoimien perusteella, koska niihin vaikuttaa valtion merkittävä puuttuminen toimintaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Tämän perusteella pyynnössä todettiin, että tässä tapauksessa ei ole asianmukaista käyttää kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia normaaliarvon määrittämiseen. |
(40) |
Kiinan viranomaiset eivät esittäneet huomautuksia tai toimittaneet näyttöä, joka olisi tukenut asiakirja-aineistossa, myös (päivitetyssä) maaraportissa, olevaa näyttöä tai pyynnön esittäjän toimittamaa lisänäyttöä merkittävien vääristymien esiintymisestä ja/tai perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen asianmukaisuudesta tässä tapauksessa tai kumonnut tämän näytön. |
(41) |
Koska tarkastelun kohteena olevan tuotteen kiinalaiset viejät eivät tehneet yhteistyötä, yksityisten ja valtion omistamien tuottajien tarkkaa suhdetta ei voitu määrittää. Terässektorilla, joka tuottaa yhden tärkeimmistä raaka-aineista mappimekanismien tuotantoa varten, useat teräksentuottajat ovat kuitenkin suoraan valtion määräysvallassa. Esimerkkeinä voidaan mainita Baowu Steel Group (SASACin (21) keskushallinnon alaisuudessa toimiva valtion omistama yritys) ja sen tytäryhtiöt Chongqing Iron & Steel Company Ltd (22). ja Maanshan Iron & Steel Company Limited (23), Baotou Steel Group (Sisä-Mongolian hallituksen alaisuudessa toimiva valtion omistama yritys (24)), Angang Steel Group (SASACin keskushallinnon alaisuudessa toimiva valtion omistama yritys (25)) sekä Shougang Group (Beijing State-Owned Asset Management Ltd:n hallinnassa 100-prosenttisesti oleva valtion omistama yritys (26)). |
(42) |
Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että toimistotarvikkeiden, kuten mappimekanismien, tuottajia edustava kansallinen toimialajärjestö China Stationery & Sporting Goods Association (27), jäljempänä ’CSSGA’, noudattaa Kiinan kommunistisen puolueen yleistä linjaa, harjoittaa puoluetoimintaa ja tarjoaa tarvittavat edellytykset puolueyksikköjen toiminnalle (28). Lisäksi ”järjestön rekisteröinti- ja hallintoviranomainen on siviiliasiainministeriö ja puolueen vahvistamiseen liittyvistä toimista vastaava viranomainen on valtioneuvoston alainen valtion omaisuuserien valvonta- ja hallintokomission puoluekomitea. Järjestön edustajan kelpoisuusedellytysten mukaan on huolehdittava siitä, että järjestö noudattaa Kiinan kommunistisen puolueen yleistä linjaa, tukee sosialismia kiinalaisine ominaispiirteineen, toteuttaa määrätietoisesti puolueen linjaa, periaatteita ja politiikkaa ja on poliittisesti laadukas (29). |
(43) |
Lisäksi maakuntatasolla Ningbon Stationery Industry Association -järjestö (30) selitti verkkosivustollaan, että se on Ningbon toimistotarviketeollisuuden toimialajärjestö ja toimii yritysten ja valtion välisenä siltana ja linkkinä. Maaliskuussa 2020 Ningbon kommunistipuolueen paikalliskomitea ja Ningbon kunnallishallinto myönsivät järjestölle kunnianosoituksena ”Kaupungin yhteiskunnallisten organisaatioiden huippuryhmän” tittelin. Verkkosivustolla todetaan lisäksi, että ”järjestö on aina toiminut valtion avustajana, teollisuuden edistäjänä ja yritysten auttajana ja sen periaatteena on aina ollut noudattaa sitä, mitä valtio tarvitsee, mitä yritys toivoo ja mitä järjestö voi tehdä”. |
(44) |
Tutkimuksessa todettiin myös, että yksi vientiä harjoittavista tuottajista, Anhui Qitian Stationery Mfg Co. Ltd sijaitsee Anhui Chaohun talouskehitysvyöhykkeellä (31). On näyttöä siitä, että kommunistinen puolue puuttuu kyseisen talouskehitysvyöhykkeen toimintaan (32). Tutkimuksessa todettiin, että ”vyöhyke johtaa kaupungin talouskasvuun ensi vuonna ja se kuuluu kehitysvyöhykkeiden kärkikastiin maakunnassa 14. viisivuotissuunnitelmakaudella”. Vyöhykkeellä tarjotaan myös etuuskohteluun perustuvia rahoituspalveluja, joista Anhui Qitian sai etua, kuten selitetiin 24 päivänä syyskuuta 2022 järjestetyssä kokouksessa, johon osallistuivat muun muassa puoluetyökomitean jäsen ja vyöhykkeen hallintokomitean varajohtaja, Bank of Communications -pankin sivukonttorin tiede- ja teknologiarahoitusta käsittelevä erityisryhmä sekä edustajia Bank of Communications -pankin Chaohun sivukonttorista, talous- ja kauppavirastosta, rahoitusvirastosta, markkinavirastosta, invstointien edistämistä koskevasta virastosta, verovirastosta ja Dongxin-ryhmästä ja 10 yrityksen johtajat. Kokouksessa Bank of Communications -pankin Chaohun sivukonttorin edustaja esitteli yksityiskohtaisesti rahoitustuotteita ja niihin liittyvää tukipolitiikkaa (esim. teollisuuspuistolaina (33), teknologian alan erityislaina ja teollista perustaa vahvistavaa laina) vastauksena yritysten yksilöllisiin rahoitustarpeisiin ja kävi yritysten kanssa perusteellista keskustelua rahoitustekijöiden takuiden lisäämisestä, hyväksymismenettelyn yksinkertaistamisesta ja takauskynnyksen alentamisesta, jotta voidaan laajentaa yritysten rahoituskanavia. |
(45) |
Sekä julkisessa että yksityisessä omistuksessa oleviin yrityksiin kohdistetaan terässektorilla poliittista valvontaa ja ohjausta. Viimeisimmät terässektoria koskevat Kiinan poliittiset asiakirjat vahvistavat, että Kiinan viranomaiset pitävät sektoria edelleen tärkeänä ja aikovat puuttua sen toimintaan, jotta se vastaisi valtion politiikkaa. Esimerkkeinä tästä ovat teollisuus- ja tietotekniikkaministeriön laatima, terästeollisuuden korkealaatuisen kehityksen edistämistä ohjaava lausuntoluonnos, jossa esitetään teollisen perustan konsolidoimisen jatkamista ja teollisen ketjun merkittävää nykyaikaistamista (34), sekä raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskeva 14. viisivuotissuunnitelma, jonka mukaan sektori ”sitoutuu yhdistämään markkinajohtajuuden ja hallituksen edun” ja ”luo ekologisesti johdettujen ja kilpailukykyisten johtavien yritysten joukon” (35), teräsromuteollisuuden kehittämistä koskeva 14. viisivuotissuunnitelma, jonka yhtenä keskeisistä tavoitteista on ”kasvattaa jatkuvasti teräsromun käyttöosuutta pyrkien siihen, että 14. viisivuotissuunnitelman voimassaoloajan loppuun mennessä teräsromun käyttöosuus koko maan teräksenvalmistuksessa yltää 30 prosenttiin” (36), sekä terästeollisuuden vakaata kasvua koskeva vuoden 2023 työsuunnitelma (37), jossa asetetaan seuraavat tavoitteet:. ”Vuonna 2023 […] investoinnit käyttöomaisuuteen koko terästeollisuudessa kasvavat vakaasti ja taloudelliset hyödyt lisääntyvät merkittävästi, alan T&K-investointien on saavutettava 1,5 prosenttia; alan lisäarvon kasvun on oltava noin 3,5 prosenttia; vuonna 2024 optimoidaan edelleen terästeollisuuden kehityksen edellytyksiä ja teollisuuden rakennetta, jatketaan siirtymää kohti korkeatasoisia, älykkäitä ja vihreitä tuotteita ja terästeollisuuden lisäarvon kasvuvauhti yltää yli 4 prosenttiin”, mikä edellyttää yhteistyötä, jotta ”Kiinan terästuotteita, laitteita, teknologiaa, palveluja jne. voidaan ohjata koordinoidusti maailmanlaajuisille markkinoille ja jotta voidaan edistää maailmanlaajuisen terästeollisuuden vihreää ja vähähiilistä yhteistyötä, parantaa maailmanlaajuisten teollisuus- ja toimitusketjujen häiriönsietokykyä ja varmuutta sekä toteuttaa toimituskapasiteetin parantamistoimia, joilla varmistetaan teollisuuden vakaa ja tehokas toiminta”. Lisäksi työsuunnitelmassa mainitaan terässektorin yritystoiminnan keskittäminen valtion määräämänä: ”Kannustetaan alan johtavia yrityksiä toteuttamaan fuusioita ja yritysostoja, rakentamaan maailmanluokan supersuuria rauta- ja teräsalan konserneja ja edistämään raudan ja teräksen kansallisen tuotantokapasiteetin optimaalista rakennetta. Tuetaan erikoistuneita yrityksiä, jotka ovat johtavia erityisesti teräsmarkkinasegmenteillä, resurssien yhdentämisessä ja terästeollisuuden ekosysteemin luomisessa. Kannustetaan rauta- ja teräsalan yrityksiä toteuttamaan alueiden välisiä sulautumia ja uudelleenjärjestelyjä […]. Harkitaan poliittisen tuen lisäämistä kapasiteetin korvaamiseen rauta- ja teräsalan yrityksille, jotka ovat toteuttaneet merkittäviä sulautumia ja uudelleenjärjestelyjä.” |
(46) |
Myös maakuntien tasolla on nähtävissä vastaavia esimerkkejä Kiinan viranomaisten aikomuksesta valvoa ja ohjata sektorin kehitystä. Esimerkiksi Hebeissä suunnitelmana on ”panna vakaasti täytäntöön organisaatioiden ryhmätason kehittämistä koskeva tavoite, nopeuttaa valtion omistamien yritysten sekaomistusta koskevaa uudistusta, keskittyä edistämään yksityisten rauta- ja terässektorin yritysten aluerajat ylittäviä sulautumia ja uudelleenjärjestelyjä sekä pyrkiä luomaan yhdestä kahteen maailmanluokan suurryhmää ja niiden tueksi kolmesta viiteen kotimaisesti merkittävää suurryhmää”. Lisäksi tavoitteena on ”lisätä entisestään teräsromun kierrätys- ja kiertokäyttöreittejä sekä vahvistaa teräsromun lajittelua ja luokittelua”. Lisäksi Hebein teräsalaa koskevassa suunnitelmassa esitetään seuraavaa: ”Toteutetaan rakenteelliset sopeutukset ja korostetaan tuotteiden monipuolistamista. Edistetään määrätietoisesti rauta- ja terästeollisuuden rakenteellista sopeutusta ja alan rakenteen optimointia, edistetään yritysten konsolidointia, uudelleenjärjestelyjä, muutoksia ja parannuksia sekä edistetään kattavasti rauta- ja terästeollisuuden kehitystä suuryritysten suuntaan, teknisten laitteiden nykyaikaistamista sekä tuotantoprosessien ja jatkojalostustuotteiden monipuolistamista.” |
(47) |
Vastaavasti täytäntöönpanosuunnitelmassa, joka koskee Henanin terästeollisuuden muuttamista ja parantamista 14. viisivuotissuunnitelman aikana, kaavaillaan ”erityisten teräksentuotantopaikkojen rakentamista” eli ”kuuden suuren teräksentuotantopaikan rakentamista esim. Anyangiin, Jiyuaniin, Pingdingshaniin, Xinyangiin, Shangqiuhun ja Zhouhouhun ja alan toiminnan laajentumista, tehostamista ja erikoistumista. Näistä paikoista Anyangin raakaraudan tuotantokapasiteetti rajoitetaan 14 miljoonaan tonniin ja raakateräksen tuotantokapasiteetti 15 miljoonaan tonniin vuoteen 2025 mennessä.” |
(48) |
Myös muiden maakuntien, kuten Jiangsun, Shandongin, Shanxin, Liaoning Dalianin ja Zhejiangin, suunnitteluasiakirjoissa asetetaan teollisuuspoliittisia tavoitteita. |
(49) |
Mitä tulee siihen, että Kiinan viranomaiset kykenevät puuttumaan hintoihin ja kustannuksiin, koska valtio on läsnä yrityksissä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla, tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajien ja Kiinan kommunistisen puoleen välisiä henkilökohtaisia yhteyksiä ei voitu vahvistaa järjestelmällisesti, koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä. Koska tarkastelun kohteena oleva tuote edustaa terässektorin alasektoria, terässektoria koskevissa hiljattaisissa tutkimuksessa vahvistetut tiedot (ks. johdanto-osan 33 kappale) ovat merkityksellisiä myös tarkastelun kohteena olevan tuotteen kannalta. |
(50) |
Tarkastelun kohteena olevan tuotteen sektorilla on myös voimassa syrjivää julkista politiikkaa, jolla suositaan kotimaisia tuottajia tai vaikutetaan muutoin markkinoihin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla. Tutkimuksessa yksilöitiin myös muita asiakirjoja, jotka osoittivat, että tuotannonala hyötyy valtion ohjeistuksesta ja puuttumisesta terässektorin toimintaan, sillä tarkastelun kohteena oleva tuote edustaa yhtä sen alasektoreista. |
(51) |
Kiinan viranomaiset pitävät terästeollisuutta edelleen keskeisenä tuotannonalana (38). Tämä vahvistetaan lukuisissa terästä koskevissa suunnitelmissa, ohjeissa ja muissa asiakirjoissa, joita on hyväksytty kansallisella, alueellisella ja kunnallisella tasolla. Kiinan 14. viisivuotissuunnitelmassa Kiinan viranomaiset määrittivät terästeollisuuden muutos- ja päivitystyön sekä optimoinnin ja rakenteellisen sopeutuksen kohteeksi (39). Lisäksi raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa, jota sovelletaan myös terästeollisuuteen, ala mainitaan ”reaalitalouden peruskalliona” ja ”keskeisenä alana, joka muovaa Kiinan kansainvälistä kilpailuetua”. Siinä määritellään useita tavoitteita ja työmenetelmiä, joilla edistetään terästeollisuuden kehitystä vuosina 2021–2025 ja joita ovat esimerkiksi teknologian kehittäminen, alan rakenteen kehittäminen (erityisesti uusien yrityskeskittymien avulla) ja digitalisaatio (40). Lisäksi edellä mainittu terästeollisuuden vakaata kasvua koskeva työsuunnitelma (ks. johdanto-osan 45 kappale) osoittaa, miten Kiinan viranomaisten keskittyminen terässektoriin auttaa valtiota Kiinan koko talouden ohjaamisessa: ”Autetaan terässektorin yrityksiä seuraamaan tarkasti uuden infrastruktuurin, uuden kaupungistumiskehityksen, maaseudun elvyttämisen ja nousevien teollisuudenalojen tarpeita, luodaan yhteyksiä terästeollisuuden ja eri alueiden merkittävimpien 14. viisivuotissuunnitelmaan liittyvien rakennushankkeiden kanssa ja pyritään kaikin keinoin turvamaan teräksen toimitusvarmuus. Perustetaan ja vahvistetaan tuotantoketjujen alku- ja loppupään yhteistyömekanismeja terässektorin ja keskeisten terästä käyttävien alojen välillä, joita ovat esimerkiksi laivanrakennus-, kuljetus-, rakennus- ja energia-ala, auto-, kodinkone- ja maatalouskoneteollisuus sekä raskaan kaluston sektori, toteutetaan toimia, joilla tuotanto kytketään paremmin kysyntään, sekä laajennetaan aktiivisesti aloja, joilla käytetään terästä.” (41) |
(52) |
Tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen vaikuttavat myös edellä johdanto-osan 33 ja 37 kappaleessa mainitut perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan viidennessä luetelmakohdassa tarkoitetut palkkakustannusten vääristymät. Nämä vääristymät vaikuttavat alaan sekä suoraan (tarkastelun kohteena olevaa tuotetta tai sen tärkeimpiä tuotantopanoksia valmistettaessa) että välillisesti (kun sektori saa tuotantopanoksia yrityksiltä, joihin sovelletaan samaa Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää) (42). |
(53) |
Tässä tutkimuksessa ei myöskään esitetty näyttöä siitä, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannonalaan ei vaikuttaisi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennessa luetelmakohdassa tarkoitettu valtion puuttuminen rahoitusjärjestelmän toimintaan. Edellä mainittu terästeollisuuden vakaata kasvua koskeva työsuunnitelma (ks. johdanto-osan 45 kappale) havainnollistaa myös tällaista valtion puuttumista toimintaan, sillä siinä ”kannustetaan rahoituslaitoksia tarjoamaan aktiivisesti rahoituspalveluja terässektorin yrityksille, jotka toteuttavat sulautumia ja uudelleenjärjestelyjä, rakennesopeutuksia, muutoksia ja parannuksia, riskienhallinnan ja liiketoiminnan kestävyyden periaatteiden mukaisesti”. Sen vuoksi valtion merkittävä puuttuminen rahoitusjärjestelmään vaikuttaa voimakkaasti markkinaolosuhteisiin kaikilla tasoilla. |
(54) |
Komissio muistuttaa vielä, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantoon tarvitaan useita tuotantopanoksia. Kun tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajat ostavat tai hankkivat näitä tuotantopanoksia, niiden maksamat hinnat (jotka kirjataan niiden kustannuksina) ovat selvästi alttiina samoille jo aikaisemmin mainituille systeemisille vääristymille. Esimerkkinä voidaan mainita, että tuotantopanosten toimittajat työllistävät työvoimaa, johon kohdistuu vääristymiä. Ne saattavat myös lainata rahaa, johon kohdistuu rahoitussektorista tai pääoman jakamisesta johtuvia vääristymiä. Lisäksi niihin sovelletaan suunnittelujärjestelmää, jota toteutetaan valtionhallinnon kaikilla tasoilla ja kaikilla talouden aloilla. |
(55) |
Näin ollen sen lisäksi, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen kotimarkkinoiden myyntihintoja ei voida käyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla, vaikutukset kohdistuvat myös kaikkiin tuotantopanosten (muun muassa raaka-aineiden, energian, maan, rahoituksen ja työvoiman) kustannuksiin, koska valtion merkittävä puuttuminen toimintaan vaikuttaa niiden hinnanmuodostukseen (ks. (päivitetyn) maaraportin I ja II osa). Pääoman myöntämiseen, maankäyttöoikeuksiin, työvoimaan, energiaan ja raaka-aineisiin liittyvää valtion puuttumista toimintaan esiintyy kaikkialla Kiinassa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että merkittäviä vääristymiä kohdistuu myös tuotantopanokseen, joka on tuotettu Kiinassa yhdistämällä erilaisia tuotannontekijöitä. Sama koskee tuotantopanoksen tuotantopanosta ja niin edelleen. |
(56) |
Kaiken kaikkiaan käytettävissä oleva näyttö osoitti, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen hinnat tai kustannukset, mukaan lukien raaka-aineiden, energian ja työvoiman kustannukset, eivät määräydy vapaiden markkinavoimien mukaan, koska niihin vaikuttaa valtion merkittävä puuttuminen toimintaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, kuten siinä luetellun yhden tai useamman tekijän tosiasiallinen tai mahdollinen vaikutus osoittaa. Tämän perusteella ja koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, komissio päätteli, että tässä tapauksessa ei ole asianmukaista käyttää kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia normaaliarvon määrittämiseen. Sen vuoksi komissio päätti muodostaa normaaliarvon yksinomaan vääristymättömiin hintoihin tai vertailuarvoihin perustuvien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella eli tässä tapauksessa asianmukaisen edustavan maan vastaavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti, kuten seuraavassa jaksossa selostetaan. |
3.3.1 Edustava maa
3.3.1.1 Yleiset huomautukset
(57) |
Edustavan maan valinta perustui seuraaviin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisiin kriteereihin:
|
(58) |
Komissio julkaisi asiakirja-aineistoon liitetyn muistion normaaliarvon määrittämisessä käytettävistä lähteistä, jäljempänä ’muistio’, jossa kuvataan asiaan liittyvien kriteerien taustalla olevat tosiseikat ja todisteet. Komissio ilmoitti muistiossa asianomaisille osapuolille aikomuksestaan käyttää Turkkia asianmukaisena edustavana maana tässä tapauksessa. |
3.3.1.2 Kiinan taloudellista kehitystä vastaava taso
(59) |
Muistiossa komissio yksilöi Turkin maaksi, jonka taloudellinen kehitys vastaa Maailmanpankin mukaan Kiinan tasoa, eli Maailmanpankki on luokitellut molemmat maat ”ylemmän keskitulotason” maiksi bruttokansantulon perusteella. |
3.3.1.3 Kyseisessä maassa tuotetaan tarkastelun kohteena olevaa tuotetta
(60) |
Komissio selitti muistiossa, että Kiinan ja Euroopan unionin lisäksi tarkastelun kohteena olevaa tuotetta tuotetaan ilmeisesti ainoastaan Intiassa ja Iranissa. Intia ja Iran eivät kumpikaan ole maita, joiden taloudellisen kehityksen taso vastaa Kiinan tasoa johdanto-osan 57 kappaleessa mainittujen kriteerien mukaisesti. |
(61) |
Koska tarkastelun kohteena olevaa tuotetta ei tuoteta missään maassa, jolla on vastaava talouden kehitystaso, huomioon otettiin sellaisen tuotteen tuotanto, joka kuuluu tarkastelun kohteena olevan tuotteen kanssa samaan yleiseen luokkaan ja/tai samalle sektorille. Sen vuoksi komissio ilmoitti käyttävänsä mappimekanismien kanssa samaan NACE-koodiin (eli NACE 2599 – Muu metallituotteiden valmistus) kuuluvien tuotteiden tuotantoa asianmukaisen edustavan maan määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti. Turkissa on tähän NACE 2599 -koodiin kuuluvia metallintyöstötehtaita sekä suuria autonvalmistusyrityksiä ja jatkojalostustuotteita valmistavia yrityksiä, joiden tuotantomäärät ovat merkittäviä sekä alueellisilla että maailmanmarkkinoilla. |
3.3.1.4 Asiaa koskevien helposti saatavilla olevien tietojen saatavuus edustavassa maassa
(62) |
Komissio totesi muistiossa, että Turkin osalta on helposti saatavilla taloudellisia tietoja tarkastelun kohteena olevan tuotteen kanssa samaan yleiseen luokkaan ja/tai alaan kuuluvien tuotteiden tuottajista sekä tietoja asiaan liittyvien raaka-aineiden tuonnista, energiasta ja työvoimasta. |
(63) |
Komissio selvitti Bureau van Dijkin Orbis-tietokannasta (45) turkkilaisten tuottajayritysten taloudellisten tietojen saatavuuden. Yhdestä turkkilaisesta tuottajasta, Iskenderun Demir Ve Celik A.S:stä, löydettiin helposti saatavilla olevia tietoja. Yrityksen tuorein tilinpäätös kattoi tilikauden 2022. Lisäksi Turkista oli saatavilla tuotannontekijöitä sekä sähkö- ja työvoimakustannuksia koskevia tietoja. |
(64) |
Komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille muistiossa, että se aikoi käyttää Turkkia asianmukaisena edustavana maana ja yrityksen Iskenderun Demir Ve Celik A.S. tietoja perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen lähteenä normaaliarvon laskemista varten. |
(65) |
Asianomaisia osapuolia kehotettiin esittämään huomautuksia Turkin soveltuvuudesta edustavaksi maaksi ja Iskenderun Demir Ve Celik A.S.:n soveltuvuudesta edustavassa maassa toimivaksi tuottajaksi. |
(66) |
Muistion julkaisemisen jälkeen pyynnön esittäjä lähetti huomautuksia ja totesi, että Iskenderun Demir Ve Celik A.S. on 98 ryhmittymästä koostuva monitahoinen yritysryhmä, jonka päätoimiala on litteiden ja pitkien rauta- ja terästuotteiden tuotanto ja myynti sekä tuotantoprosessin aikana muodostuneiden sivutuotteiden myynti. Pyynnön esittäjä väitti myös, että ehdotettu yritys valmisti tiettyjä raaka-aineita, joita käytettiin tarkastelun kohteena olevan tuotteen valmistuksessa, ja että se toimi näin ollen mappimekanismien tuotantoketjun alkupäässä. Tämän vuoksi pyynnön esittäjä ehdotti, että käytetään metallinjalostusalan yritysten taloudellisia tietoja ja metallinleikkuun, leimauksen, metallilangan taivutuksen ja nikkelinpinnoituksen kaltaisia prosesseja. Pyynnön esittäjä ehdotti yrityksiä Inka Yapi Baglanti Elemanlari Sanayi Ve Ticaret Anonim Sirketi ja Samet Kalip Ve Madeni ESYA Sanayi Ve Ticaret Anonim Sirketi, joiden tiedot ovat saatavilla vuodelta 2022. |
(67) |
Molempien yritysten pääliiketoiminta tapahtuu mappimekanismien kanssa samalla sektorilla (NACE 2599), ja ne valmistavat tuotteita, joissa käytetään samanlaisia raaka-aineita kuin mappimekanismeissa. Lisäksi näillä yrityksillä on julkisesti saatavilla olevia tietoja vuodelta 2022. |
(68) |
Komissi hyväksyi yritysten Inka Yapi Baglanti Elemanlari Sanayi Ve Ticaret Anonim Sirketi ja Samet Kalip Ve Madeni ESYA Sanayi Ve Ticaret Anonim Sirketi tietojen käyttämisen vääristymättömien myynti-, yleis- ja hallintokustannusten ja voiton määrittämiseksi. |
3.3.1.5 Sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun taso
(69) |
Kun kaikkien edellä mainittujen tekijöiden perusteella oli vahvistettu, että Turkki on asianmukainen edustava maa, eikä yksikään asianomainen osapuoli kiistänyt Turkin käyttöä tai ehdottanut muuta edustavaa maata, sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun tasosta ei ollut tarpeen tehdä arviointia perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan viimeisen virkkeen mukaisesti. |
3.3.1.6 Päätelmät
(70) |
Edellä esitetyn analyysin perusteella Turkki täyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyt kriteerit, minkä perusteella sitä voidaan pitää asianmukaisena edustavana maana. |
3.3.2 Vääristymättömät kustannukset ja vertailuarvot
(71) |
Komissio luetteli muistiossa tuotannontekijät, kuten raaka-aineet, energia ja työvoima, joita käytetään tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa, käyttäen pyynnön esittäjän toimittamia tietoja, joista käy ilmi unionissa käytetty valmistusprosessi. Komissio totesi myös, että voidakseen muodostaa normaaliarvon perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti se käyttää Global Trade Atlas -tietokantaa (46), jäljempänä ’GTA’, määrittääkseen useimpien tuotannontekijöiden, etenkin raaka-aineiden, vääristymättömät kustannukset. Lisäksi komissio ilmoitti käyttävänsä Turkin tilastolaitoksen tietoja (47) määrittääkseen työvoiman ja energian vääristymättömät kustannukset. |
(72) |
Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia ja ehdottamaan julkisesti saatavilla olevia tietoja kyseisessä muistiossa mainittujen tuotannontekijöiden vääristymättömistä arvoista. Komissio ei saanut huomautuksia tuotannontekijöiden luettelosta muistion julkaisemisen jälkeen. |
3.3.2.1 Tuotannontekijät
(73) |
Ottaen huomioon kaikki pyyntöön sisältyvät tiedot sekä komission myöhemmin analysoimat tiedot seuraavat tuotannontekijät ja niiden lähteet yksilöitiin normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti: Taulukko 1 Mappimekanismien tuotannontekijät
|
3.3.2.2 Raaka-aineet
(74) |
Voidakseen määrittää raaka-aineiden vääristymättömät hinnat edustavan maan tuottajan tehtaalle toimitettuna komissio käytti perustana edustavaan maahan tulevan tuonnin painotettua keskimääräistä hintaa (GTA-tietokannan mukaan), joka sisälsi tuontitullit ja johon lisättiin kuljetuskustannukset. Edustavan maan tuontihinta määritettiin kaikista kolmansista maista tulevan tuonnin painotettujen keskimääräisten yksikköhintojen perusteella. Huomioon ei otettu tuontia Kiinasta eikä maista, jotka eivät ole WTO:n jäseniä ja jotka luetellaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/755 (52) liitteessä 1. |
(75) |
Komissio päätti jättää Kiinasta edustavaan maahan tulevan tuonnin huomiotta, koska se päätteli 56 kappaleessa, että tässä tapauksessa ei ole asianmukaista käyttää Kiinan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Koska ei ole näyttöä siitä, että kyseiset vääristymät eivät vaikuttaisi myös vientiin tarkoitettuihin tuotteisiin, komissio katsoi niiden vaikuttavan vientihintoihinkin. Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä oli edustava senkin jälkeen, kun Kiinasta edustavaan maahan tuleva tuonti oli jätetty huomiotta. |
3.3.2.3 Työvoima
(76) |
Turkin tilastolaitos julkaisee tarkkoja tietoja palkoista talouden eri sektoreilla Turkissa (53). Komissio määritti NACE-koodin osalta vertailuarvon tarkastelua koskevalle tutkimusajanjaksolle käyttäen vuoden 2020 tuntikohtaisia keskimääräisiä työvoimakustannuksia, jotka sisältävät valmistusteollisuuden työvoimakustannukset (54). Keskimääräiset tuntikohtaiset työvoimakustannukset kokoaikaista työntekijää (55) kohti ovat 39,69 CNY/tunti. |
3.3.2.4 Sähkö
(77) |
Komissio totesi muistiossa, että se käyttäisi sähkön hinnan vääristymättömänä arvona useiden sellaisten maiden muodostamaa koria, joiden taloudellinen kehitys vastaa Kiinan tasoa (Brasilia, Malesia ja Thaimaa). Tämän jälkeen komissio kuitenkin vahvisti, että sähkön hinnan kehitys Turkissa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli linjassa maan inflaatioasteen kanssa, minkä vuoksi maiden muodostaman korin sähkön hintojen käyttö (ks. muistio ja johdanto-osan 71 kappale) ei ollut tarpeen vaan voitiin käyttää sähkön hintaa Turkissa. Yritysten (teollisten käyttäjien) sähkön hinnat Turkissa julkaisee Turkin energiamarkkinoiden sääntelyviranomainen (56). Komissio käytti sähkön hintatietoina teollisen sähkön hintoja, jotka julkaistiin 15 päivänä heinäkuuta 2024. Näiden tilastojen mukaan teollisten käyttäjien keskimääräinen tariffi vuonna 2023 oli 1,313 CNY/kWh. |
3.3.2.5 Tuotannolliset yleiskulut, hallinto-, myynti- ja yleiskustannukset, voitto ja poistot
(78) |
Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan ”[m]uodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”. Lisäksi on vahvistettava tuotannolliset yleiskulut kattamaan kustannukset, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin tuotannontekijöihin. |
(79) |
Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio käytti perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja voidakseen vahvistaa vääristymättömän arvon tuotannollisille yleiskuluille, hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksille sekä voitolle. |
(80) |
Komissio laski myynti-, yleis- ja hallintokustannukset (16,0 prosenttia) ja voiton (15,7 prosenttia) prosentteina myytyjen tavaroiden kustannuksista. Tässä se käytti tietoja, jotka saatiin kahdelta samalla sektorilla (NACE 2599) toimivalta tuottajalta, jotka valmistavat tuotteita, joissa käytetään samankaltaisia raaka-aineita kuin mappimekanismeissa Turkissa (ks. johdanto-osan 68 kappale – Inka Yapi Baglanti Elemanlari Sanayi Ve Ticaret Anonim Sirketi ja Samet Kalip Ve Madeni ESYA Sanayi Ve Ticaret Anonim Sirketi). |
(81) |
Komissio käytti pyynnön esittäjän tarkastelupyynnössä toimittamia tietoja tuotannollisten yleiskulujen laskemiseen. Nämä kustannukset määritettiin prosenttiosuutena jakamalla tuotannolliset yleiskulut suorilla ja välillisillä kustannuksilla. Kyseistä prosenttiosuutta (8,9 prosenttia) sovellettiin tämän jälkeen tuotantokustannusten vääristymättömään arvoon, jotta voitiin laskea vääristymätön arvo tuotannollisille yleiskuluille. |
3.3.3 Normaaliarvon laskeminen
(82) |
Edellä esitetyn perusteella komissio muodosti normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti. |
(83) |
Ensin komissio määritti vääristymättömät valmistuskustannukset. Koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio käytti pyynnön esittäjän tarkastelupyynnössä esittämiä tietoja kunkin tekijän (raaka-aineet ja työvoima) käytöstä mappimekanismien tuotannossa. Komissio kertoi kulutussuhteet edustavan maan, Turkin, vääristymättömillä yksikkökustannuksilla (ks. 3.3.2 jakso). |
(84) |
Määritettyään vääristymättömät valmistuskustannukset komissio lisäsi niihin tuotannolliset yleiskulut, myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voiton (ks. 3.3.2.5 jakso).
|
(85) |
Tällä perusteella komissio muodosti normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti. |
3.3.4 Polkumyynnin jatkuminen
(86) |
Tarkastelujaksolla ja erityisesti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla mappimekanismien tuonti Kiinasta oli vähäistä. Eurostatin mukaan Kiinasta ei tarkastelujaksolla tuotu juuri lainkaan mappimekanismeja. Näin ollen Kiinan markkinaosuus oli käytännössä 0 prosenttia koko tarkastelujakson ajan. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjaksolla eli tammi-joulukuussa 2004 Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus oli 51 prosenttia. |
(87) |
Tämän vähäisen määrän perusteella ei voitu analysoida polkumyynnin jatkumista. Sen vuoksi komissio tarkastelee seuraavassa jaksossa polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä. |
3.3.5 Polkumyynnin toistumisen todennäköisyys
(88) |
Komissio tutki perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Tässä yhteydessä tarkasteltiin seuraavia tekijöitä: Kiinasta kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hinnat, Kiinan tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti, unionin markkinoiden houkuttelevuus ja kolmansien maiden markkinoiden mahdollinen vastaanottokyky, kun otetaan huomioon näissä maissa käytössä olevat polkumyyntitoimenpiteet. |
3.3.5.1 Kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintojen ja normaaliarvon vertailu
(89) |
Komissio analysoi Kiinasta kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintatasoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. |
(90) |
Komissio analysoi ensin Kiinasta kolmansiin maihin suuntautuvaa vientiä koskevat tiedot kahdeksannumeroisten tavarakoodien tasolla GTA-tietokannassa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Näiden vientihintojen ei kuitenkaan katsottu antavan oikeaa kuvaa mappimekanismien hinnoista, koska kyseisellä tasolla luokituksiin sisältyi tarkasteltavana olevan tuotteen lisäksi laaja joukko tuotteita, joiden tuontimäärä ylitti huomattavasti mappimekanismien tuontimäärän. Näin ollen GTA:n tiedot eivät tarjonneet ratkaisevaa näyttöä Kiinan vientihinnoista muilla markkinoilla. |
(91) |
Koska Kiinassa toimivat vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, Kiinan vientihintojen arviointi perustui puolestaan komission käytettävissä oleviin tietoihin eli tarkastelupyynnössä toimitettuihin tietoihin eli yhteentoista hintatarjoukseen, jotka kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat olivat antaneet maailmanmarkkinoilla. |
(92) |
Keskimääräiset maailmanlaajuiset vientihinnat (ks. johdanto-osan 102 kappale) olivat arviolta 140 euroa/1 000 kappaletta FOB-hintoina. |
(93) |
Näin ollen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla maailmanmarkkinoille suuntautuvan viennin keskimääräinen hinta oli 58 prosenttia alempi kuin normaaliarvo, joka oli määritetty 3.2 ja 3.3 jaksossa kuvatun mukaisesti. Tästä syystä pidettiin todennäköisenä, että jos voimassa olevat toimenpiteet kumottaisiin, kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat alkaisivat myydä unioniin kyseistä normaaliarvoa alemmilla hinnoilla. |
3.3.5.2 Tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa
(94) |
Kiinan tuotantokapasiteettia ja käyttämätöntä kapasiteettia koskevat havainnot perustuivat toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelupyynnössä toimitettuihin tietoihin, koska kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä. Pyynnön esittäjä toimitti näyttöä siitä, että mappimekanismien tuotantokapasiteetin Kiinassa arvioitiin olevan noin 760 miljoonaa kappaletta vuodessa (57), mikä on suunnilleen sama kuin aiemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa arvioitu tuotantokapasiteetti (600–850 miljoonaa kappaletta (58)). Tuotantokapasiteetin arvioitiin olevan suurempi kuin tosiasiallinen tuotanto, jonka arvioitiin olevan noin 421 miljoonaa kappaletta. Käyttämätön kapasiteetti on siis 342 miljoonaa kappaletta. |
(95) |
Kiinan tuotantokapasiteetti oli siis noin viisi kertaa suurempi kuin unionin kulutus tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (100–150 miljoonaa kappaletta) ja yli nelinkertainen unionin tuotantoon verrattuna samalla kaudella (150–200 miljoonaa kappaletta). Vastaavasti käyttämätön kapasiteetti oli noin kaksi kertaa niin suuri kuin unionin kulutus tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. |
(96) |
Lisäksi mappimekanismien tuotantokapasiteettia Kiinassa voidaan tuotantomenetelmästä (pääosin työvoimavaltainen) johtuen helposti lisätä muun muassa palkkaamalla lisää työvoimaa, ilman suuria kone- ja laiteinvestointeja, kuten aiemmassa toimenpiteiden päättymistä koskevassa tarkastelussa (59) jo todettiin. |
(97) |
Muiden tietojen puutteessa komissio katsoi, että Kiinan kotimarkkinoiden kysyntä tai maailmanmarkkinoiden kysyntä ei pysty ottamaan vastaan Kiinan merkittävää käyttämätöntä kapasiteettia. |
(98) |
Tämä vahvistaa aiemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa (60) esitetyt komission päätelmät, joiden mukaan kiinalaisilla tuottajilla on riittävästi käyttämätöntä kapasiteettia, jota voitaisiin käyttää unionin markkinoille suuntautuviin toimituksiin, jos toimenpiteiden annetaan raueta. |
3.3.5.3 Unionin markkinoiden houkuttelevuus ja vientihinnat kolmansiin maihin
(99) |
Voidakseen määrittää tuonnin mahdollisen kehityksen siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumotaan, komissio tarkasteli unionin markkinoiden houkuttelevuutta hintojen osalta. Unionin markkinat ovat kokonsa ja hintojensa puolesta houkuttelevat. |
(100) |
Mitä tulee markkinoiden kokoon, mappimekanismien kysyntä unionin markkinoilla on vähenevästä kulutuksesta huolimatta edelleen merkittävää, ja sen osuus maailmanmarkkinoista on noin 45 prosenttia. Unionin markkinat ovat mappimekanismien suurimmat markkinat maailmassa. |
(101) |
Muita markkinoita, joilla mappimekanismeja käytetään, on vain muutamia. Lisäksi tärkeät markkinat, kuten Yhdysvallat ja Kanada, ovat edelleen suljettuja, koska kuluttajat käyttävät muita arkistointimuotoja. Lisäksi muut markkinat ovat paljon pienempiä kuin unionin markkinat, ja siksi ne eivät pystyisi ottamaan vastaan Kiinan suurta ylikapasiteettia. Mappimekanismien käyttö myös Kiinassa on edellä olevien tietojen perusteella hyvin vähäistä, eikä sen odoteta kasvavan mitenkään merkittävästi. Tämä osoittaa, että on todennäköistä, että Kiina ottaisi käyttämättömän kapasiteetin käyttöön ja suuntaisi vientiä suurissa määrin uudelleen unioniin, jos toimenpiteiden annetaan raueta. |
(102) |
Mitä tulee hintoihin, unionin tuotannonalan keskimääräinen myyntihinta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli 200–250 euroa 1 000:ta kappaletta kohti. Tämä on huomattavasti korkeampi kuin maailmanmarkkinoilla myytyjen kiinalaisten mappimekanismien hinta (ts. 140 euroa/1 000 kpl, ks. johdanto-osan 92 kappale), joka on arvioitu käyttäen tarkastelupyynnössä esitettyjä kiinalaisten viejien tekemiä tosiasiallisia hintatarjouksia maailmanmarkkinoilla. |
(103) |
Nämä vientihinnat olivat huomattavasti alhaisemmat kuin unionin tuotannonalan hinnat, minkä vuoksi unionin markkinat ovat hintojen osalta edelleen houkuttelevat kiinalaisille tuottajille. |
3.3.5.4 Päätelmät
(104) |
Edellä esitetyn perusteella, erityisesti ottaen huomioon Kiinassa oleva merkittävä käyttämätön kapasiteetti ja unionin markkinoiden houkuttelevuus, komissio päättelee, että toimenpiteiden kumoaminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin toistumiseen ja että unionin markkinoille tulisi merkittäviä määriä polkumyynnillä tapahtuvaa vientiä. Näin ollen katsotaan, että polkumyynnin toistuminen on todennäköistä, jos nykyisten polkumyyntitoimenpiteiden annetaan raueta. |
4. VAHINKO
4.1 Unionin tuotannonalan ja unionin tuotannon määritelmä
(105) |
Samankaltaista tuotetta valmisti tarkastelujaksolla neljä tuottajaa unionissa. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ”unionin tuotannonalan”. |
(106) |
Unionin kokonaistuotannoksi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vahvistettiin [150–200] miljoonaa kappaletta. Komissio määritti unionin kokonaistuotannon tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kaikkien unionin tuotannonalaa koskevien käytettävissä olevien tietojen, kuten tarkastelupyynnön ja kahden unionin tuottajan tarkistettujen vastausten, perusteella. Kyselylomakkeeseen vastanneiden kahden unionin tuottajan (Sloveniassa ja Tšekissä) osuus samankaltaisen tuotteen kokonaistuotannosta unionissa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli yli 90 prosenttia. Kahdesta muusta unionin tuottajasta Italiassa oleva tuottaja lopetti pysyvästi samankaltaisen tuotteen tuotannon maaliskuussa 2023. |
(107) |
Kun otetaan huomioon, että neljästä unionin tuottajasta kaksi on etuyhteydessä toisiinsa ja molemmat vastasivat kyselylomakkeeseen, vahinkoanalyysissä käytetyt tiedot esitetään tässä asetuksessa vaihteluväleinä ja indeksoituina, jotta kahden yhteistyössä toimineen unionin tuottajan liiketoiminnan kannalta arkaluonteisten tietojen luottamuksellisuus säilyy perusasetuksen 19 artiklan mukaisesti. Siksi tiedot on esitetty vaihteluväleinä ja tarvittaessa on käytetty indeksejä tarkastelujakson aikaisten suuntausten osoittamiseksi. |
4.2 Unionin kulutus
(108) |
Komissio määritti unionin kulutuksen unionin tuottajien kokonaismyyntimäärän ja unioniin tulevan kokonaistuonnin perusteella käyttämällä Eurostatin tietoja Taric-kooditasolla. Koska Eurostat kirjaa tuontimäärän kilogrammoina, se muunnettiin kappaleiksi käyttämällä kyselylomakkeeseen vastanneiden kahden unionin tuottajan keskimääräistä muuntolukua. |
(109) |
Unionin kulutus kehittyi seuraavasti: Taulukko 2 Unionin kulutus
|
(110) |
Unionin kulutus supistui tarkastelujaksolla 22 prosenttia pääasiassa toimistonhoidon jatkuvan digitalisoitumisen ja sähköisen arkistoinnin vuoksi, mistä syystä paperikopioiden arkistointi väheni ja sen myötä tarkastelun kohteena olevan tuotteen kulutus supistui. |
4.3 Tuonti asianomaisesta maasta
4.3.1 Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus
(111) |
Komissio määritti tuontimäärän Taric-koodien tasolla olevien Eurostatin tietojen perusteella, kuten johdanto-osan 108 kappaleessa selitetään. Näiden tietojen perusteella Kiinasta unioniin tuleva tuonti ja tämän tuonnin markkinaosuus kehittyivät seuraavasti: Taulukko 3 Tuontimäärä ja markkinaosuus
|
(112) |
Kiinasta tulevien mappimekanismien tuontimäärä pieneni tarkastelujaksolla huomattavasti ja oli tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun mennessä vain muutama tuhat kappaletta. |
(113) |
Näin ollen Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus oli merkityksetön. |
4.3.2 Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin hinta
(114) |
Komissio määritti tuonnin hinnat Eurostatin tietojen perusteella. |
(115) |
Asianomaisesta maasta unioniin tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat kehittyivät seuraavasti: Taulukko 4 Tuontihinnat
|
(116) |
Vaikka tuontihinnat nousivat 41 prosenttia vuonna 2021 ja laskivat sitten 21 prosenttia tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun mennessä, tämä suuntaus ei ole kovin informatiivinen, koska tuontimäärä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli hyvin pieni. |
4.4 Tuonti muista kolmansista maista kuin Kiinasta
(117) |
Mappimekanismien tuonti muista kolmansista maista kuin Kiinasta tuli pääasiassa Intiasta. |
(118) |
Muista kolmansista maista unioniin tulevan mappimekanismien tuonnin kokonaismäärä sekä markkinaosuus ja hinta kehittyivät seuraavasti: Taulukko 5 Tuonti kolmansista maista
|
(119) |
Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä väheni 33 prosenttia tarkastelujaksolla. Tämän seurauksena niiden markkinaosuus supistui samalla ajanjaksolla vuoden 2020 ja tarkastelua koskevan ajanjakson välillä 6,2 prosentista 5,3 prosenttiin. |
(120) |
Muista kolmansista maista tuodun tuotteen keskimääräinen hinta laski tarkastelujaksolla vuonna 2021 mutta kohosi sitten vuonna 2022 ja kohosi edelleen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Hinnat kohosivat kaikkiaan 13 prosenttia tarkastelujakson aikana. |
4.5 Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne
4.5.1 Yleiset huomautukset
(121) |
Unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arvioinnissa otettiin huomioon kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla. |
(122) |
Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi makrotaloudellisia indikaattoreita tarkastelupyyntöön sisältyvien tietojen (jos saatavilla) ja kahden unionin tuottajan todennettujen kyselyvastausten perusteella. Tiedot koskevat siis kaikkia unionin tuottajia. Mikrotaloudelliset indikaattorit komissio arvioi kahden unionin tuottajan kyselyvastauksissa olevien tietojen perusteella. Molempien tietojoukkojen todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta. |
(123) |
Makrotaloudelliset indikaattorit ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman polkumyynnin vaikutuksista. |
(124) |
Mikrotaloudelliset indikaattorit ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti. |
4.5.2 Makrotaloudelliset indikaattorit
4.5.2.1 Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste
(125) |
Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 6 Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste
|
(126) |
Unionin kokonaistuotantomäärä kasvoi vuonna 2021 mutta väheni sen jälkeen jatkuvasti. Kaiken kaikkiaan määrä väheni 23 prosenttia tarkastelujaksolla unionin markkinoiden kulutuksen laskusuuntauksen mukaisesti. |
(127) |
Unionin tuotantokapasiteetti pysyi vakaana vuosina 2020–2022. Se kuitenkin väheni 12 prosenttia, koska yksi unionin tuottaja lopetti toimintansa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. |
(128) |
Kapasiteetin käyttöaste seuraili tuotannon suuntausta. Näin ollen se pieneni 12 prosenttia tarkastelujakson aikana. |
4.5.2.2 Myyntimäärä ja markkinaosuus
(129) |
Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 7 Myyntimäärä ja markkinaosuus
|
(130) |
Unionin tuottajien myyntimäärä unionin markkinoilla väheni 21 prosenttia tarkastelujakson aikana. Unionin tuotannonalan markkinaosuus kasvoi sitä vastoin 1 prosentin, mikä johtui pääasiassa unionin pienenevästä kulutuksesta ja muista kolmansista maista, kuten Intiasta, tulevan tuonnin vähenemisestä. |
4.5.2.3 Kasvu
(131) |
Unionin tuotannonalan tuotanto väheni tarkastelujaksolla 23 prosenttia, unionin kulutus väheni 23 prosenttia ja unionin tuotannonalan myyntimäärä unionin markkinoilla väheni 21 prosenttia. |
4.5.2.4 Työllisyys ja tuottavuus
(132) |
Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 8 Työllisyys ja tuottavuus
|
(133) |
Työllisyys väheni tarkastelujakson aikana 8 prosenttia. Tuottavuus kehittyi tuotannon ja työllisyyden muutosten mukaisesti eli se kasvoi ensin 8 prosenttia vuodesta 2020 vuoteen 2021 ja väheni sitten vuonna 2022 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kokonaisuudessaan se väheni tarkastelujaksolla 3 prosenttia. |
4.5.2.5 Polkumyyntimarginaalin suuruus ja toipuminen aiemmasta polkumyynnistä
(134) |
Kuten johdanto-osan 87 kappaleessa selitetään, polkumyynnin esiintymistä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ei voitu määrittää varmasti. Siksi myöskään polkumyyntimarginaalia ei voitu määrittää. Sen vuoksi tutkimuksessa keskityttiin polkumyynnin toistumisen todennäköisyyteen siinä tapauksessa, että polkumyyntitoimenpiteet kumottaisiin. |
(135) |
Unioni pystyi toipumaan aiemmasta polkumyynnistä alkuperäisen tutkimuksen jälkeen käyttöön otettujen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden ansiosta, kuten tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson tiedot osoittavat, ja kannattavuus pysyi tavoitevoiton yläpuolella, kuten jäljempänä selitetään. |
4.5.3 Mikrotaloudelliset indikaattorit
4.5.3.1 Hinnat ja hintoihin vaikuttavat tekijät
(136) |
Kyselylomakkeeseen vastanneiden kahden unionin tuottajan keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 9 Myyntihinnat ja tuotantokustannukset unionissa
|
(137) |
Unionin tuotannonalan keskimääräinen yksikkömyyntihinta etuyhteydettömille asiakkaille unionissa nousi 37 prosenttia tarkastelujakson aikana. |
(138) |
Samalla ajanjaksolla keskimääräiset yksikkökohtaiset tuotantokustannukset nousivat voimakkaammin kuin keskimääräinen yksikkömyyntihinta eli 47 prosenttia, mikä johtui pääasiassa raaka-ainekustannusten ja energian hintojen noususta. Tämä johti kannattavuuden heikkenemiseen, kuten jäljempänä esitetään. |
4.5.3.2 Työvoimakustannukset
(139) |
Kyselylomakkeeseen vastanneiden kahden unionin tuottajan keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 10 Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti
|
(140) |
Keskimääräiset työvoimakustannukset kohosivat 29 prosenttia tarkastelujakson aikana. |
4.5.3.3 Varastot
(141) |
Kyselylomakkeeseen vastanneiden kahden unionin tuottajan varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 11 Varastot
|
(142) |
Varastot kasvoivat tarkastelujaksolla 50 prosenttia. Unionin tuotannonala selitti tämän varastojen kasvun tarkastelujakson lopulla johtuneen kausimyynnin vaikutuksesta, koska tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso päättyi syyskuussa ja mappimekanismien myyntihuippu ajoittuu perinteisesti joulukuuhun mutta niitä tuotetaan tasaisesti ympäri vuoden. |
4.5.3.4 Kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti
(143) |
Kyselylomakkeeseen vastanneiden kahden unionin tuottajan kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 12 Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto
|
(144) |
Komissio määritti kyselylomakkeeseen vastanneiden kahden unionin tuottajan kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Unionin tuotannonalan kannattavuus laski jatkuvasti tarkastelujaksolla. Kaiken kaikkiaan se heikkeni tarkastelujaksolla 43 prosenttia mutta pysyi kuitenkin samaa tuotetta koskevissa aiemmissa tutkimuksissa asetetun 5 prosentin tavoitevoiton yläpuolella. |
(145) |
Nettokassavirta osoittaa unionin tuottajien kykyä rahoittaa toimintaansa itse. Nettokassavirta pieneni kaiken kaikkiaan 7 prosenttia vuosina 2020–2022 ja kasvoi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla mutta oli edelleen 39 prosenttia pienempi kuin tarkastelujakson alussa. |
(146) |
Unionin tuotannonalan investoinnit pääasiassa samankaltaisen tuotteen tuotannon ylläpitoon kasvoivat 8 prosenttia vuonna 2021 ja vähenivät sen jälkeen 35 prosenttia vuonna 2022. Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun mennessä ne kuitenkin kasvoivat tiettyjen tuotantolaitteiden korvaamisen vuoksi, mikä johti 70 prosentin kokonaiskasvuun tarkastelujaksolla. |
(147) |
Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Se laski 35 prosenttia vuosien 2020 ja 2022 välillä ja vakiintui sitten tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun mennessä. |
4.6 Vahinkoa koskevat päätelmät
(148) |
Tutkimuksessa kävi ilmi, että unionin tuotannonala pystyi voimassa olevien polkumyyntitullien ansiosta elpymään edelleen aiemmin kärsimästään vahingosta. Vaikka tuotannon ja myynnin kaltaiset vahinkoindikaattorit heikkenivät kulutuksen laskusuuntauksen mukaisesti, tuotannonalan markkinaosuus kasvoi kaksi prosenttiyksikköä, mikä johtui muista kolmansista maista, erityisesti Intiasta, tulevan tuonnin vähenemisestä. Kannattavuus ylitti tavoitevoiton koko jakson ajan, vaikkakin se pieneni, kun keskimääräiset tuotantokustannukset nousivat nopeammin kuin keskimääräinen myyntihinta. Positiivinen kannattavuus ja positiivinen kassavirta mahdollistivat kuitenkin unionin tuotannonalan investointien jatkamisen. |
(149) |
Mappimekanismien tuonnilla Kiinasta ei ollut juurikaan vaikutusta unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla. Voimassa olevien toimenpiteiden vuoksi Kiinan markkinaosuus oli vähäpätöinen koko jakson ajan. |
(150) |
Näin ollen komissio päätteli, että vaikka jotkin vahinkoindikaattorit heikkenivät, unionin tuotannonalalle ei aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. |
5. VAHINGON TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS
(151) |
Komissio päätteli johdanto-osan 150 kappaleessa, että unionin tuotannonalalle ei aiheutunut merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Tämän vuoksi komissio arvioi perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, olisiko Kiinasta polkumyynnillä tulevasta tuonnista aiheutuneen vahingon toistuminen todennäköistä, jos sen vastaisten toimenpiteiden annettaisiin raueta. |
(152) |
Tässä yhteydessä komissio tarkasteli Kiinan tuotantokapasiteettia ja käyttämätöntä kapasiteettia, unionin markkinoiden houkuttelevuutta, Kiinasta tulevan tuonnin todennäköisiä hintatasoja ilman polkumyyntitoimenpiteitä sekä tämän tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan. |
5.1 Tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa
(153) |
Kiinalaisilla tuottajilla on siis merkittävä tuotantokapasiteetti Kiinassa (ks. 3.3.5.2 jakso), ja sen tuloksena niiden käyttämätön kapasiteetti oli yli kaksinkertainen unionin kokonaiskulutukseen nähden tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. |
(154) |
Tutkimuksessa ei myöskään havaittu mitään merkkejä siitä, että mappimekanismien kysyntä Kiinan kotimarkkinoilla tai millään muiden kolmansien maiden markkinoilla kasvaisi lähitulevaisuudessa. Ottaen huomioon mappimekanismien kulutuksen pienenemisen unionissa tarkastelujaksolla komissio päätteli, että kysyntä Kiinan kotimarkkinoilla tai muiden kolmansien maiden markkinoilla ei pysty ottamaan vastaan Kiinan käytettävissä olevaa kapasiteettia. |
5.2 Unionin markkinoiden houkuttelevuus
(155) |
Kuten 3.3.5.3 jaksossa mainitaan, unionin markkinat ovat mappimekanismien suurimmat yksittäiset markkinat ja lisäksi hinnat ovat houkuttelevia kiinalaisten tuottajien kannalta. Muita suuria, Kiinan ylikapasiteetin vastaanottamaan kykeneviä vientimarkkinoita ei ole, koska mappimekanismeja käytetään vain harvoilla markkinoilla. Näistä syistä kiinalaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla on voimakas kannustin suunnata vientiään unioniin, jossa ne saisivat korkeammat hinnat ja voisivat edelleen alittaa merkittävästi unionin tuotannonalan myyntihinnat. Lisäksi niillä olisi kannustin käyttää ainakin osa käyttämättömästä kapasiteetistaan vietäväksi alhaisilla hinnoilla unionin markkinoille. |
(156) |
Sen vuoksi päätellään, että jos toimenpiteiden annetaan raueta, kiinalaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla on potentiaalia ja kannustin lisätä merkittävästi unioniin suuntautuvan mappimekanismien viennin määrää polkumyyntihinnoilla, jotka alittavat merkittävästi unionin tuotannonalan hinnat. |
5.3 Kiinasta tulevan tuonnin mahdollinen hintataso
(157) |
Kuten johdanto-osan 14 kappaleessa mainitaan, kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, ja tuonti Kiinasta oli merkityksettömän vähäistä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Sen vuoksi asianmukaisin perusta Kiinasta tulevan tuonnin mahdollisille hintatasoille oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla todettu keskimääräinen vientihinta maailmanmarkkinoille (ks. johdanto-osan 92 ja 93 kappale). Näiden vientihintojen, joita oikaistiin kuljetuskustannusten, maahantuontikustannusten ja perinteisten tuontitullien huomioon ottamiseksi, perusteella tuonti Kiinasta unioniin ilman polkumyyntitullia alittaisi unionin myyntihinnan 27 prosentilla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämä osoittaa, että ilman toimenpiteitä Kiinasta lisääntyneinä määrinä tuleva tuonti aiheuttaisi merkittävää hintapainetta unionin tuotannonalalle. |
(158) |
Tämän perusteella päätellään, että tuonti Kiinasta aiheuttaa erittäin todennäköisesti suurta hintapainetta unionin tuotannonalalle, jos polkumyyntitoimenpiteet kumotaan. |
5.4 Vaikutus unionin tuotannonalaan
(159) |
Alhaisin hinnoin tulevan tuonnin lisääntyminen aiheuttaisi merkittävää painetta hintaherkillä unionin markkinoilla. Jos unionin tuotannonala säilyttäisi nykyisen hintatasonsa, se todennäköisesti menettäisi myyntimääräänsä ja markkinaosuuttaan Kiinasta tulevalle halvemmalle tuonnille. On erittäin todennäköistä, että Kiinan markkinaosuus unionissa kasvaisi nopeasti, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta, mikä vaikuttaa suoraan unionin tuotannonalaan. Myyntimäärän pieneneminen johtaisi alempaan käyttöasteeseen ja kohottaisi keskimääräisiä tuotantokustannuksia. Tämä heikentäisi unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta ja kannattavuutta, joka oli koko tarkastelujakson ajan ollut tavoitevoittoa suurempi mutta oli laskenut vuoden 2020 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä yli 40 prosenttia. Tämän skenaarion mukaan kustannusten mahdollinen nousu johtaisi siihen, että kannattavuus putoaisi lyhyellä aikavälillä alle tavoitevoiton, mikä tekisi tyhjiksi unionin tuotannonalan aikaisemmat elpymistoimet. Tähän asti unionin tuotannonala on pystynyt pitämään investointinsa kilpailukyvyn säilyttämisen edellyttämällä tasolla. |
(160) |
Jos unionin tuotannonala kuitenkin päättäisi alentaa hintatasoaan pyrkiessään säilyttämään myyntimääränsä ja markkinaosuutensa, sen taloudellinen tilanne heikkenisi lähes välittömästi. Jos unionin tuotannonalan olisi alennettava myyntihintojaan unionin markkinoilla 27 prosenttia pysyäkseen kiinalaisten tuontituotteiden hintojen tasolla, sen toiminta kääntyisi heti tappiolliseksi. |
(161) |
Tässä skenaariossa toimenpiteiden voimassaolon päättymisellä olisi todennäköisesti välitön kielteinen vaikutus unionin tuotannonalaan, ja sen tilanne muuttuisi tappiolliseksi. Keskipitkällä aikavälillä tämä ei olisi kestävää ja johtaisi tuotantolaitosten sulkemiseen ja lopulta unionin tuotannonalan häviämiseen. Jo tarkastelujaksolla unionin tuottajien määrä laski neljästä kolmeen haastavien markkinaolosuhteiden vuoksi. |
(162) |
Sen vuoksi voidaan päätellä, että voimassa olevien toimenpiteiden päättyminen johtaisi erittäin todennäköisesti Kiinasta peräisin olevien mappimekanismien tuonnin aiheuttaman vahingon toistumiseen ja että unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne todennäköisesti heikkenisi, mikä aiheuttaisi merkittävää vahinkoa. |
(163) |
Mappimekanismeja tuodaan Kiinasta unionin markkinoille tällä hetkellä huomattavasti vähemmän kuin ennen toimenpiteiden käyttöönottoa, mikä osoittaa, että voimassa olevilla tulleilla on onnistuttu palauttamaan vääristymätön kilpailutilanne tarkastelun kohteena olevan tuotteen kiinalaisten viejien ja unionin tuotannonalan välille. |
5.5 Päätelmät
(164) |
Komissio päättelee, että toimenpiteiden kumoaminen johtaisi hyvin suurella todennäköisyydellä Kiinasta polkumyynnillä tulevan ja unionin tuotannonalan hinnat alittavan mappimekanismien tuonnin merkittävään lisääntymiseen ja unionin tuotannonalalle aiheutuvan merkittävän vahingon toistumiseen Kiinasta polkumyynnillä tulevan mappimekanismien tuonnin vuoksi. Tämän seurauksena unionin tuotannonalan elinkelpoisuus olisi vakavasti uhattuna. |
6. UNIONIN ETU
(165) |
Komissio tarkasteli perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, olisiko voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden jatkaminen kokonaisuutena tarkasteltuna unionin edun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli muun muassa unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut. |
(166) |
Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa perusasetuksen 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti. |
(167) |
On syytä muistaa, että toimenpiteiden käyttöönottoa ei aiemmassa toimenpiteiden päättymistä koskevassa tarkastelussa pidetty unionin edun vastaisena. Lisäksi tässä tutkimuksessa, joka on toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu eli siinä tarkastellaan tilannetta, jossa polkumyynnin vastaiset toimenpiteet ovat jo olleet voimassa, voidaan arvioida, onko nykyisillä toimenpiteillä mahdollisesti ollut kohtuuttoman kielteinen vaikutus asianomaisiin osapuoliin. |
(168) |
Tämän perusteella tutkittiin, onko olemassa pakottavia syitä, joiden nojalla olisi pääteltävä, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassa pitäminen ei juuri tässä tapauksessa ole unionin edun mukaista siitäkin huolimatta, että päätelmien mukaan polkumyynti ja vahinko todennäköisesti toistuvat. |
6.1 Unionin tuotannonalan etu
(169) |
Tutkimuksessa tuli esiin, että jos toimenpiteiden voimassaolo päättyy, sillä olisi todennäköisesti merkittävä kielteinen vaikutus unionin tuotannonalaan. Se johtaisi nopeasti unionin tuotannonalan kannattavuuden heikkenemiseen ja jopa sen tilanteen muuttumiseen tappiolliseksi, minkä lisäksi se vaikuttaisi kielteisesti myös muihin vahinkotekijöihin kuten tuotantomäärään, käyttöasteeseen, investointeihin ja työllisyyteen. Pidemmällä aikavälillä tällainen tilanne kävisi kestämättömäksi ja pakottaisi unionin tuottajat lopettamaan toimintansa unionin markkinoilla. |
(170) |
Unionin tuotannonala on osoittanut olevansa elinkelpoinen tuotannonala, jonka taloudelliset ja rahoitukselliset tulokset ovat positiivisia. Kun polkumyyntituontia Kiinasta ei käytännössä tullut, unionin tuotannonala onnistui pysymään kannattavana ja sen voittomarginaali oli yli tavoitevoiton. |
(171) |
Tämän vuoksi polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden pitäminen voimassa on unionin tuotannonalan edun mukaista. |
6.2 Etuyhteydettömien tuojien/käyttäjien etu
(172) |
Mappimekanismien tuojat ovat yleensä myös mappimekanismien käyttäjiä, koska ne tuovat niitä vipuvarsikansioiden tuotantoa varten. Kuten johdanto-osan 18 kappaleessa todetaan, yksikään etuyhteydetön tuoja/kauppias tai käyttäjä ei vastannut kyselylomakkeeseen, ja useat niistä ovat esittäneet myönteisiä tai kielteisiä mielipiteitä polkumyynnin vastaisista toimenpiteistä ilman perusteltuja tietoja. |
(173) |
Aiemmissa tutkimuksissa vahvistettiin, että mappimekanismien kustannukset edustavat hyvin pientä prosenttiosuutta vipuvarsikansioiden jälleenmyyntihinnasta, joten tullien (mahdollista) vaikutusta ei pidetä merkittävänä. Koska vastakkaista näyttöä ei ole, voidaan näin ollen vahvistaa, että tällä hetkellä voimassa olevilla toimenpiteillä ei ole merkittävää kielteistä vaikutusta tuojien taloudelliseen tilanteeseen ja että toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen ei vaikuttaisi tuojiin/kauppiaisiin kohtuuttomasti. |
(174) |
Lisäksi tutkimus osoitti, että ilman polkumyyntituonnin vastaisia toimenpiteitä unionin tuotannonala todennäköisesti menettäisi suurimman osan markkina-asemastaan ja voisi vähitellen hävitä kokonaan. Tämä johtaisi tietenkin siihen, että vipuvarsikansioiden tuottajat olisivat riippuvaisia tuonnista ja kilpailu unionin markkinoilla vähenisi merkittävästi. |
(175) |
Tällä perusteella voidaan päätellä, että mappimekanismeja koskevat toimenpiteet eivät ole unionin kokonaisedun vastaisia. |
6.3 Unionin etua koskevat päätelmät
(176) |
Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, ettei ollut olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella ei olisi unionin edun mukaista pitää voimassa toimenpiteitä Kiinasta peräisin olevien mappimekanismien tuonnissa. |
7. POLKUMYYNTITOIMENPITEET
(177) |
Polkumyynnin toistumista, vahingon toistumista ja unionin etua koskevien komission päätelmien perusteella polkumyynnin vastaiset toimenpiteet Kiinasta peräisin olevien mappimekanismien tuonnissa olisi pidettävä voimassa. |
(178) |
Tullien väliset erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa yksilöllisten polkumyyntitullien soveltaminen. Niiden yritysten, joihin sovelletaan yksilöllistä polkumyyntitullia, on esitettävä jäsenvaltioiden tulliviranomaisille pätevä kauppalasku. Laskun on täytettävä tämän asetuksen 1 artiklassa esitetyt vaatimukset. Tuontiin, jonka mukana ei ole tällaista laskua, olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa polkumyyntitullia. |
(179) |
Tämän laskun esittäminen on välttämätöntä, jotta jäsenvaltioiden viranomaiset voivat soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja tuontiin, mutta se ei ole ainoa tekijä, jonka tulliviranomaiset ottavat huomioon. Vaikka jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitettäisiin lasku, joka täyttää kaikki tämän asetuksen 1 artiklassa esitetyt vaatimukset, tulliviranomaisten on tehtävä tavanomaiset tarkastukset ja ne voivat – kuten kaikissa muissakin tapauksissa – vaatia lisäasiakirjoja (esimerkiksi lähetysasiakirjat) varmentaakseen vakuutukseen sisältyvien tietojen paikkansapitävyyden ja varmistaakseen, että alemman tullin soveltaminen on perusteltua tullilainsäädännön mukaisesti. |
(180) |
Jos sellaisen yrityksen, johon sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä tullia, vientimäärä kasvaa huomattavasti kyseisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen [prosenttimäärä voidaan lisätä tapauksen mukaan, joskaan se ei ole suositeltavaa], viennin kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällaisessa tilanteessa, jos asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, voidaan käynnistää toimenpiteiden kiertämisen vastainen tutkimus. Tutkimuksessa voidaan tarkastella muun muassa tarvetta poistaa yksilölliset tullit ja ottaa käyttöön maan laajuinen tulli. |
(181) |
Tässä asetuksessa määriteltyjä yksilöllisiä polkumyyntitulleja sovelletaan yksinomaan asianomaisesta maasta peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia. Siihen ei saisi soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja. |
(182) |
Yritys voi pyytää näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamista, jos se muuttaa myöhemmin nimeään. Pyyntö on osoitettava komissiolle (61). Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutosta koskeva asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. |
(183) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 (62) 109 artikla huomioon ottaen silloin, kun jokin määrä on maksettava takaisin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion tuloksena, maksettava korko on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa kunkin kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä julkaistu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korko. |
(184) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
1. Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien, tällä hetkellä CN-koodiin ex 8305 10 00 (Taric-koodi 8305 10 00 50) kuuluvien mappimekanismien tuonnissa.
2. Vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettavat lopulliset polkumyyntitullit ovat seuraavien yritysten tuottaman 1 kohdassa kuvatun tuotteen osalta seuraavat:
Yritys |
Polkumyyntitulli |
Taric-lisäkoodi |
DongGuan Humen Nanzha World Wide Stationery Mfg. Co., Ltd |
27,1 % |
A729 |
Kaikki muut yritykset |
47,4 % |
A999 |
3. Edellä 2 kohdassa mainituille yrityksille määritetyn yksilöllisen polkumyyntitullin soveltaminen edellyttää, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku, jossa on oltava kauppalaskun laatineen tahon nimellä ja tehtävänimikkeellä yksilöidyn työntekijän päiväämä ja allekirjoittama vakuutus seuraavassa muodossa: ”Allekirjoittanut vahvistaa, että tässä laskussa tarkoitetun, Euroopan unioniin vietäväksi myydyn (tarkastelun kohteena oleva tuote) (määrä) on valmistanut (yrityksen nimi ja osoite), (Taric-lisäkoodi), (asianomainen maa). Allekirjoittanut vakuuttaa, että tässä laskussa ilmoitetut tiedot ovat täydelliset ja paikkansapitävät.” Jos tällaista kauppalaskua ei esitetä, sovelletaan samaa tullia kuin kaikkiin muihin yrityksiin.
4. Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 20 päivänä tammikuuta 2025.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Ursula VON DER LEYEN
(1) EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2016/1036/oj.
(2) Neuvoston asetus (EY) N:o 1136/2006, annettu 24 päivänä heinäkuuta 2006, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien mappimekanismien tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta (EUVL L 205, 27.7.2006, s. 1, http://data.europa.eu/eli/reg/2006/1136/oj).
(3) Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 796/2012, annettu 30 päivänä elokuuta 2012, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien mappimekanismien tuonnissa asetuksen (EY) N:o 1225/2009 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun perusteella (EUVL L 238, 4.9.2012, s. 5, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2012/796/oj).
(4) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/1684, annettu 8 päivänä marraskuuta 2018, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien mappimekanismien tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun seurauksena (EUVL L 279, 9.11.2018, s. 17, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2018/1684/oj).
(5) EUVL C 49, 9.2.2023, s. 8.
(6) EUVL C, C/2023/614, 8.11.2023.
(7) https://tron.trade.ec.europa.eu/investigations/case-view?caseId=2688.
(8) https://www.spglobal.com/marketintelligence/en/mi/products/maritime-global-trade-atlas.html.
(9) Mappimekanismien tuotannon tärkein raaka-aine on nikkelillä päällystetty kylmävalssattu teräsnauha, jonka osuus kaikista raaka-ainekustannuksista on yli 50 prosenttia, ja nikkelillä päällystetty teräslanka, jonka osuus kaikista raaka-ainekustannuksista on yli 30 prosenttia.
(10) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2068, annettu 26 päivänä lokakuuta 2022, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta ja Venäjän federaatiosta peräisin olevien tiettyjen kylmävalssattujen teräslevytuotteiden tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen (EUVL L 277, 27.10.2022, s. 149, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2022/2068/oj); komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/191, annettu 16 päivänä helmikuuta 2022, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen rauta- ja teräskiinnittimien tuonnissa (EUVL L 36, 17.2.2022, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2022/191/oj); komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/95, annettu 24 päivänä tammikuuta 2022, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien raudasta tai teräksestä valmistettujen putkien liitososien tuonnissa sellaisena kuin se on laajennettuna koskemaan tiettyjen Taiwanista, Indonesiasta, Sri Lankasta ja Filippiineiltä lähetettyjen raudasta tai teräksestä valmistettujen putkien liitososien tuontia riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu jokin näistä maista, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen (EUVL L 16, 25.1.2022, s. 36, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2022/95/oj); komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/2239, annettu 15 päivänä joulukuuta 2021, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien voimalaitoskoon teräksisten tuulivoimalatornien tuonnissa (EUVL L 450, 16.12.2021, s. 59, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2021/2239/oj) sekä komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/635, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2021, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Valko-Venäjältä, Kiinan kansantasavallasta ja Venäjältä peräisin olevien raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmistettujen hitsattujen putkien tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun perusteella (EUVL L 132, 19.4.2021, s. 145, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2021/635/oj).
(11) Ks. täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2068 johdanto-osan 80 kappale; täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/191 johdanto-osan 208 kappale; täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/95 johdanto-osan 59 kappale; täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/2239 johdanto-osan 67–74 kappale ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/635 johdanto-osan 149 ja 150 kappale.
(12) Ks. täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2068 johdanto-osan 64 kappale; täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/191 johdanto-osan 192 kappale; täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/95 johdanto-osan 46 kappale; täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/2239 johdanto-osan 67–74 kappale ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/635 johdanto-osan 115–118 kappale.
(13) Ks. täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2068 johdanto-osan 66 kappale; täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/191 johdanto-osan 193 ja 194 kappale; täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/95 johdanto-osan 47 kappale; täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/2239 johdanto-osan 67–74 kappale ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/635 johdanto-osan 119–122 kappale. Kiinan lainsäädännön mukaan viranomaisilla on oikeus nimittää ja erottaa keskeistä johtohenkilöstöä valtion omistamissa yrityksissä, minkä voidaan katsoa heijastavan omistajuuteen liittyviä oikeuksia. Kiinan kommunistisen puolueen solut sekä valtion omistamissa että yksityisissä yrityksissä ovat toinen tärkeä kanava, jonka kautta valtio voi puuttua liiketoimintaa koskeviin päätöksiin. Kiinan yhtiölain mukaan jokaiseen yritykseen on perustettava kommunistisen puolueen yksikkö (jossa on kommunistisen puolueen peruskirjan mukaisesti vähintään kolme kommunistisen puolueen jäsentä) ja yrityksen on tarjottava tarvittavat puitteet puolueyksikön toiminnalle. Aiemmin tätä vaatimusta ei ilmeisesti ole aina noudatettu tai pantu tiukasti täytäntöön. Viimeistään vuodesta 2016 lähtien kommunistinen puolue on kuitenkin pitänyt tiukemmin kiinni poliittisesta ja periaatteellisesta oikeudestaan valvoa valtion omistamien yritysten liiketoimintaan liittyviä päätöksiä. Kiinan kommunistisen puolueen on myös raportoitu kohdistaneen painetta yksityisiin yrityksiin, jotta ne asettaisivat patriotismin etusijalle ja noudattaisivat puoluekuria. Vuonna 2017 raportoitiin, että puoluesoluja oli 70 prosentissa noin 1,86 miljoonasta yksityisomistuksessa olevasta yrityksestä ja Kiinan kommunistisen puolueen yksiköt yrityksissä lisäsivät painetta voidakseen sanoa viimeisen sanan liiketoimintapäätöksistä. Näitä sääntöjä sovelletaan yleisesti Kiinan taloudessa kaikilla sektoreilla, ja niitä noudattavat myös tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajat ja niiden tuotantopanosten toimittajat.
(14) Ks. täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2068 johdanto-osan 68 kappale; täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/191 johdanto-osan 195–201 kappale; täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/95 johdanto-osan 48–52 kappale; täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/2239 johdanto-osan 67–74 kappale ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/635 johdanto-osan 123–129 kappale.
(15) Ks. täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2068 johdanto-osan 74 kappale; täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/191 johdanto-osan 202 kappale; täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/95 johdanto-osan 53 kappale; täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/2239 johdanto-osan 67–74 kappale ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/635 johdanto-osan 130 ja 133 kappale.
(16) Ks. täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2068 johdanto-osan 75 kappale; täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/191 johdanto-osan 203 kappale; täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/95 johdanto-osan 54 kappale; täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/2239 johdanto-osan 67–74 kappale ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/635 johdanto-osan 134 ja 135 kappale.
(17) Ks. täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2068 johdanto-osan 76 kappale; täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/191 johdanto-osan 204 kappale; täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/95 johdanto-osan 55 kappale; täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/2239 johdanto-osan 67–74 kappale ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/635 johdanto-osan 136–145 kappale.
(18) Komission yksiköiden valmisteluasiakirja SWD(2017) 483 final/2, 20.12.2017, saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/transparency/documents-register/detail?ref=SWD(2017)483&lang=fi.
(19) Komission yksiköiden valmisteluasiakirja ”Significant Distortions in the Economy of the People’s Republic of China for the purposes of Trade Defence Investigations”, 10.4.2024, SWD(2024) 91 final, saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/transparency/documents-register/detail?ref=SWD(2024)91&lang=fi.
(20) OECD, ”State-owned Firms behind China’s Corporate Debt”, Economics Department Working Papers no. 1536, helmikuu 2019; saatavilla osoitteessa
(21) Ks. http://wap.sasac.gov.cn/n2588045/n27271785/n27271792/c14159097/content.html (sivustolla käyty 3.7.2024).
(22) Ks. www.cqgt.cn (sivustolla käyty 3.7.2024).
(23) Ks. https://www.magang.com.cn/ (sivustolla käyty 3.7.2024).
(24) Ks. https://www.qixin.com/company/ab02483a-5ed7-49fe-b6e6-8ea39dc4dc80 (sivustolla käyty 3.7.2024).
(25) Ks. http://www.ansteel.cn/about/company_profile/ (sivustolla käyty 3.7.2024).
(26) Ks. https://www.qcc.com/firm/d620835aaae14e62fdc965fd41a51d8d.html (sivustolla käyty 3.7.2024).
(27) Ks. http://www.csg.org.cn/ (sivustolla käyty 3.7.2024).
(28) China Stationery & Sporting Goods Association -järjestön peruskirjan 3 §. Ks.: http://www.csa.org.cn/about-450.html (sivustolla käyty 3.7.2024).
(29) China Stationery & Sporting Goods Association -järjestön peruskirjan 36 §. Ks.: http://www.csa.org.cn/about-450.html (sivustolla käyty 3.7.2024).
(30) Ks. https://www.scimall.org.cn/Org/detail?id=16027 (sivustolla käyty 3.7.2024).
(31) Ks. http://cn.qitian.cn/singlepage/about.html (sivustolla käyty 3.7.2024).
(32) Ks. https://www.sohu.com/a/478998813_362042 (sivustolla käyty 3.7.2024).
(33) Ks. https://chjkq.investchn.com/index.php/news/detail/id/307333.html (sivustolla käyty 22.11.2024).
(34) Ks. https://www.gov.cn/zhengce/zhengceku/2022-02/08/content_5672513.htm (sivustolla käyty 3.7.2024).
(35) Ks. raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskevan 14. viisivuotissuunnitelman IV jakson 3 alajakso.
(36) Ks. teräsromuteollisuuden kehittämistä koskevan 14. viisivuotissuunnitelman II jakson 1 alajakso.
(37) Ks. https://www.miit.gov.cn/zwgk/zcwj/wjfb/tz/art/2023/art_2a4233d696984ab59610e7498e333920.html (sivustolla käyty 3.7.2024).
(38) Maaraportti, III osa, luku 14, s. 346 ja sitä seuraavat sivut.
(39) Ks. Kiinan talouden ja yhteiskunnan kehityksen kansallinen 14. viisivuotissuunnitelma ja pitkän aikavälin tavoitteet vuodelle 2035, III osa, VIII artikla; saatavana osoitteessa https://cset.georgetown.edu/publication/china-14th-five-year-plan/ (sivustolla käyty 3.7.2024).
(40) Ks. erityisesti raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskevan 14. viisivuotissuunnitelman I ja II jakso.
(41) Ks. https://www.miit.gov.cn/zwgk/zcwj/wjfb/tz/art/2023/art_2a4233d696984ab59610e7498e333920.html (sivustolla käyty 3.7.2024).
(42) Ks. täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/635 johdanto-osan 134 ja 135 kappale sekä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/508 johdanto-osan 143 ja 144 kappale.
(43) World Bank Open Data – Upper Middle Income, https://data.worldbank.org/income-level/upper-middle-income.
(44) Jos tarkastelun kohteena olevaa tuotetta ei tuoteta missään maassa, jolla on vastaava kehitystaso, voidaan ottaa huomioon sellaisen tuotteen tuotanto, joka kuuluu tarkastelun kohteena olevan tuotteen kanssa samaan yleiseen luokkaan ja/tai samalle sektorille.
(45) https://login.bvdinfo.com/R0/Orbis.
(46) https://connect.ihsmarkit.com/.
(47) Vuoden 2020 työvoimatiedot indeksoituina tarkastelua koskevalle tutkimusajanjaksolle.
CPI indexed 2020 / IP period https://data.tuik.gov.tr/Bulten/Index?p=Labour-Input-Indices-Quarter-III:-July-September,-2023-49453.
(48) http://www.gtis.com/gta/secure/default.cfm.
(50) Työvoimaa koskevat tiedot vuodelta 2020, https://data.tuik.gov.tr/Bulten/DownloadIstatistikselTablo?p=tg4QGRdNcBVDQo/mmOOyD/8g3GlHdKhwM0SMnhh4V/APyz9UrZvk0kK90vktK5jo.
CPI indexed 2020 / IP period https://data.tuik.gov.tr/Bulten/Index?p=Labour-Input-Indices-Quarter-III:-July-September.
(51) EMRA | Energy Market Regulatory Authority (epdk.gov.tr).
(52) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/755, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, tiettyjen kolmansien maiden tuontiin sovellettavasta yhteisestä menettelystä (EUVL L 123, 19.5.2015, s. 33, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2015/755/oj). Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaan näiden maiden kotimarkkinahintoja ei voida käyttää normaaliarvon määrittämiseen.
(53) TÜİK - Veri Portalı (tuik.gov.tr) ja TÜİK - Veri Portalı (tuik.gov.tr) ja Labour data 2020 https://data.tuik.gov.tr/Bulten/DownloadIstatistikselTablo?p=tg4QGRdNcBVDQo/mmOOyD/8g3GlHdKhwM0SMnhh4V/APyz9UrZvk0kK90vktK5jo.
CPI indexed 2020 / IP period https://data.tuik.gov.tr/Bulten/Index?p=Labour-Input-Indices-Quarter-III:-July-September.
(54) Metallituotteiden (pl. koneet ja laitteet) valmistuksen keskiarvo.
(55) Kokoaikavastaavana (FTE).
(56) EMRA | Energy Market Regulatory Authority (epdk.gov.tr).
(57) Lähde: tarkastelupyyntö, G.2.1 jakso ja liite E.2.
(58) Asetuksen (EU) 2018/1684 johdanto-osan 50 kappale.
(59) Asetuksen (EU) 2018/1684 johdanto-osan 51 kappale.
(60) Asetuksen (EU) 2018/1684 3.4.1 ja 3.6.1.1 jakso.
(61) European Commission, Directorate-General for Trade, Directorate G, Rue de la Loi 170, 1040 Bruxelles/Brussel, Belgique/België.
(62) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2024/2509, annettu 23 päivänä syyskuuta 2024, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä (uudelleenlaadittu) (EUVL L, 2024/2509, 26.9.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/2509/oj).
ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2025/100/oj
ISSN 1977-0812 (electronic edition)