EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2024/3129,

annettu 13 päivänä elokuuta 2024,

vakuushallinnasta eurojärjestelmän luotto-operaatioissa (EKP/2024/22)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 3.1, 9.2, 12.1, 14.3, 17 ja 18.2 artiklan, 20 artiklan ensimmäisen kohdan ja 22 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön 18.1 artiklassa edellytetään, että keskuspankkiluotto perustuu riittäviin vakuuksiin eurojärjestelmän luottotoimissa.

(2)	Eurojärjestelmän luotto-operaatioissa vakuudeksi kelpaavat omaisuuserät määritellään Euroopan keskuspankin suuntaviivoissa (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) (1) ja Euroopan keskuspankin suuntaviivoissa EKP/2014/31 (2).

(3)

Eurojärjestelmä on perustanut kanavia, joilla helpotetaan omaisuuserien toimittamista vakuudeksi kotimaassa ja rajat ylittäen muun muassa arvopapereiden selvitysjärjestelmiä ja kolmikanta-agentteja käyttäen sekä eurojärjestelmän keskuspankkien välisiä järjestelyjä hyödyntäen, jotta varmistettaisiin, että kaikki eurojärjestelmän luotto-operaatioissa hyväksyttävät jälkimarkkinakelpoiset ja ei-jälkimarkkinakelpoiset omaisuuserät ovat kaikkien vastapuolten käytettävissä.

(4)

Samaan aikaan jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro, kansallisilla keskuspankeilla on käytössään erilaisia menettelyjä vakuudeksi toimittamista ja vakuushallintaa varten, ja kukin kansallinen keskuspankki noudattaa omia käytäntöjään ja hallinnoi omia järjestelmiään. Tämän seurauksena vastapuolten on toiminnassaan otettava huomioon menettelyjen erilaisuus, kun ne toimittavat vakuuksia eurojärjestelmälle.

(5)

Jotta voitaisiin lisätä vakuuksien toimittamiseen ja hallintaan liittyvien eurojärjestelmän menettelyjen operatiivista tehokkuutta ja avoimuutta, kansallisten keskuspankkien olisi hallinnoitava vastapuolten toimittamia vakuuksia yhdenmukaisella tavalla, eli noudatettava standardoituja ja toiminnallisesti yhdenmukaisia prosesseja vakuuden tai vastapuolen sijaintipaikasta riippumatta.

(6)

Tätä varten eurojärjestelmä on sopinut vakuuksien hallinnointia koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä ja järjestelyistä sekä kehittänyt eurojärjestelmän vakuushallintajärjestelmän (Eurosystem Collateral Management System, ECMS) yhteiseksi alustaksi, jonka avulla kansalliset keskuspankit voivat hallinnoida vastapuoltensa vakuudeksi toimittamia vakuuskelpoisia omaisuuseriä ja käteisvaroja.

(7)

Koska lainasaamisten ja lisälainasaamisten vakuudeksi toimittamista koskevat oikeudelliset vaatimukset kuitenkin vaihtelevat eri lainkäyttöalueilla, kansallisilla keskuspankeilla tulisi olla mahdollisuus hallinnoida tällaisia omaisuuseriä ECMS:n ulkopuolella, kun omaisuuserät toimitetaan vakuudeksi kotimaassa. Lisäksi asuntolainavakuudelliset vähittäismarkkinavelkainstrumentit (RMBD) olisi luonteensa vuoksi toimitettava vakuuskäyttöön ECMS:n ulkopuolella.

(8)

Eurojärjestelmän luotto-operaatioiden vakuudeksi toimitettujen vakuuksien lisäksi kansalliset keskuspankit voivat harkintansa mukaan hyväksyä ja hallinnoida vastapuolten toimittamia vakuuksia näiden suuntaviivojen liitteessä V lueteltuihin muihin tarkoituksiin, ja niiden olisi voitava turvautua tällöin ECMS:n palveluihin.

(9)

Jotta eurojärjestelmän menettelyt yhtenäistettäisiin vakuuksien hallintaa koskevien sovittujen markkinastandardien kanssa ja siten osaltaan tehostettaisiin vakuuksien hallintaa rahoitusmarkkinoilla, näiden suuntaviivojen säännöksissä pyritään noudattamaan Euroopan yhteisessä vakuushallinnan sääntökirjassa (Single Collateral Management Rulebook for Europe, SCoRE) vahvistettuja asiaankuuluvia sääntöjä.

(10)	Tällä hetkellä vastapuolet voivat toimittaa vakuuksia eurojärjestelmän luotto-operaatioiden vakuudeksi kotimaisen kanavan välityksellä, linkkien välityksellä, kirjeenvaihtajakeskuspankkimallia (CCBM) käyttäen ja eurojärjestelmän hyväksynnän saatuaan suoran kanavan välityksellä.

(11)

Kirjeenvaihtajakeskuspankkimallia olisi laajennettava helpottamaan jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien ja ei-jälkimarkkinakelpoisten velkainstrumenttien, joiden vakuutena on vakuuskelpoisia lainasaamisia (DECC-velkainstrumentit), käyttöä a) TARGET2-Securities-alustan (T2S) automaattisen vakuustoiminnon transaktioissa ja b) näiden suuntaviivojen liitteessä V lueteltuja muita tarkoituksia varten.

(12)

Kullakin kansallisella keskuspankilla olisi oltava mahdollisuus avata tilejä hyväksytyissä arvopaperikaupan selvitysjärjestelmissä ja/tai käyttää kolmikanta-agenttien palveluja muilla kuin kansallisen keskuspankin kotimaan lainkäyttöalueilla tarvitsematta eurojärjestelmän hyväksyntää, myös tapauksissa, joissa kansallisen keskuspankin omalla lainkäyttöalueella ei ole hyväksyttyä arvopaperikaupan selvitysjärjestelmää tai kolmikanta-agenttia.

(13)

Eurojärjestelmä on vahvistanut kelpoisuusvaatimukset, jotka arvopaperikaupan selvitysjärjestelmien, arvopaperikaupan selvitysjärjestelmien välisten linkkien ja kolmikanta-agenttien on täytettävä, jos niitä käytetään vakuuskelpoisten jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien ja DECC-velkainstrumenttien vakuudeksi toimittamiseen. Näitä perusteita olisi varmuuden, selkeyden ja avoimuuden vuoksi muutettava ja ne olisi koottava yhteen tekstiin.

(14)

Jotta kansalliset keskuspankit voisivat hyötyä T2S:n yhdenmukaistetuista toimitusmenettelyistä ja sen automaattisesta vakuustoiminnosta, niiden tulisi vastaanottaa jälkimarkkinakelpoisia omaisuuseriä ja DECC-velkainstrumentteja ainoastaan T2S:ää käyttävissä arvopaperikaupan selvitysjärjestelmissä oleville tileille. Tilejä, joilla vastapuolella on jälkimarkkinakelpoisia omaisuuseriä ja DECC-velkainstrumentteja ennen vakuudeksi toimittamista, olisi edelleen voitava pitää muissa kuin T2S:ää käyttävissä arvopaperikaupan selvitysjärjestelmissä.

(15)

DECC-velkainstrumentteja lukuun ottamatta ei-jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien toimituksia ei voida toteuttaa arvopaperikaupan selvitysjärjestelmässä. Siltä osin kuin kansalliset keskuspankit käyttävät ECMS:ää lainasaamisten ja lisälainasaamisten vakuudeksi toimittamiseen, kansallisten keskuspankkien tulisi kirjata tiedot näistä omaisuuseristä asianomaiselle sisäiselle tilille, joka on tapauksesta riippuen avattu joko vastapuolen sijoittautumisjäsenvaltion kansallisessa keskuspankissa tai kirjeenvaihtajana toimivassa kansallisessa keskuspankissa.

(16)

Eurojärjestelmän olisi perittävä vastapuolilta arvopaperikeskusten ja kolmikanta-agenttien veloittamat ulkoiset kustannukset jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien ja DECC-velkainstrumenttien vakuudeksi toimittamisesta. Kansallisilla keskuspankeilla tulisi olla oikeus veloittaa lainasaamisten, lisälainasaamisten ja asuntolainavakuudellisten velkainstrumenttien vakuudeksi toimittamisesta ja hallinnoimisesta aiheutuvat sisäiset kustannukset vastapuolilta.

(17)

Vakuushallinnan toteuttamista helpottaisi asiaa koskevien säännösten sisällyttäminen erilliseen säädökseen. Tämä mahdollistaisi vakuushallinnan parametreista säätämisen tiiviissä ja muista säädöksistä riippumattomassa muodossa sekä asianomaisen sääntelyn yksinkertaisen ja ripeän muuttamisen, kun EKP:n neuvosto on hyväksynyt asiaa koskevat linjaukset.

(18)

Tästä syystä näissä suuntaviivoissa vahvistetaan yhdenmukaistetut säännöt ja järjestelyt, joiden mukaisesti kansalliset keskuspankit hallinnoivat vastapuolten kotimaassa ja rajat ylittäen toimittamia vakuuksia eurojärjestelmän luotto-operaatioita varten ja näiden suuntaviivojen liitteessä V lueteltuja muita tarkoituksia varten, ja korvataan suuntaviivoissa (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) olevat vakuuksien hallintaa koskevat säännökset Euroopan keskuspankin suuntaviivojen (EU) 2024/3130 (EKP/2024/23) (3) mukaisesti,

ON HYVÄKSYNYT NÄMÄ SUUNTAVIIVAT:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1. Näissä suuntaviivoissa vahvistetaan yhdenmukaistetut säännöt ja järjestelyt, joita sovelletaan Euroopan keskuspankin suuntaviivojen (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) (4) ja/tai Euroopan keskuspankin suuntaviivojen EKP/2014/31 (5) nojalla hyväksyttävien, eurojärjestelmän luotto-operaatioiden vakuudeksi tarkoitettujen vakuuksien toimittamiseen ja hallinnointiin kotimaassa tai rajat ylittäen. Jos näiden suuntaviivojen ja suuntaviivojen (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) välillä on ristiriita, näillä suuntaviivoilla on etusija niiden soveltamisalaan kuuluvissa kysymyksissä.

2. Kansalliset keskuspankit käyttävät eurojärjestelmän vakuushallintajärjestelmää (ECMS) yhtenä yhteisenä eurojärjestelmän alustana 1 kohdassa tarkoitettujen vakuuksien toimittamista ja hallinnointia varten.

3. Sen estämättä mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään,

a)	kansalliset keskuspankit voivat päättää, että lainasaamisten ja lisälainasaamisten (ACC-lainasaamiset) vakuudeksi toimittamiseen kotimaassa ei käytetä ECMS:ää, jolloin 6 artiklan 1, 2 ja 3 kohtaa ei sovelleta,

b)	kansalliset keskuspankit eivät käytä ECMS:ää asuntolainavakuudellisten vähittäismarkkinavelkainstrumenttien (RMBD) vakuudeksi toimittamiseen.

4. Jos omaisuuserät toimitetaan vakuudeksi ECMS:ää käyttämättä, kansalliset keskuspankit kirjaavat tiedot näiden omaisuuserien vakuusarvosta ECMS:ään.

5. Kansalliset keskuspankit voivat myös käyttää ECMS:ää hallinnoidessaan vakuuksia näiden suuntaviivojen liitteessä V lueteltuihin muihin tarkoituksiin.

2 artikla

Määritelmät

Näissä suuntaviivoissa tarkoitetaan

1)	”lisälainasaamisella” tai ”ACC-lainasaamisella” (additional credit claim, ACC) suuntaviivojen EKP/2014/31 4 artiklan mukaisesti vakuuskelpoista lainasaamista, lukuun ottamatta asuntolainavakuudellisia vähittäismarkkinavelkainstrumentteja (RMBD);

”omaisuuserätilillä” (asset account) a) tapauksissa, joissa vakuudeksi toimitetaan jälkimarkkinakelpoisia omaisuuseriä ja DECC-velkainstrumentteja i) tiliä, jonka kansallinen keskuspankki on avannut omassa kirjanpidossaan ja ii) tiliä, joka on avattu arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän tai kirjeenvaihtajakeskuspankkina toimivan toisen kansallisen keskuspankin kirjanpidossa, ja b) tapauksissa, joissa vakuudeksi toimitetaan ei-jälkimarkkinakelpoisia omaisuuseriä (pois lukien DECC-velkainstrumentit) i) tiliä, jonka kansallinen keskuspankki on avannut omassa kirjanpidossaan ja ii) tiliä, joka on avattu kirjeenvaihtajakeskuspankkina toimivan toisen kansallisen keskuspankin kirjanpidossa. Tällaisia muussa laitoksessa kuin kotimaan keskuspankissa avattuja tilejä kutsutaan ”ulkoisiksi omaisuuserätileiksi”, ja kotimaan keskuspankin kirjanpidossa avattuja tilejä kutsutaan ”sisäisiksi omaisuuserätileiksi”.

3)	”avustavalla keskuspankilla” (assisting central bank) kansallista keskuspankkia, joka avustaa ja neuvoo kotimaan kansallista keskuspankkia, kun lainasaamisia toimitetaan vakuudeksi rajat ylittäen;

4)	”automaattisella vakuustoiminnolla” (auto-collateralisation) Euroopan keskuspankin suuntaviivojen (EU) 2022/912 (EKP/2022/8) (6) 2 artiklan 7 kohdassa tarkoitettua automaattista vakuustoimintoa;

5)	”pankkipäivällä” (business day) suuntaviivojen (EU) 2022/912 (EKP/2022/8) 2 artiklan 13 kohdassa määriteltyä pankkipäivää;

6)	”käteistilillä” (cash account) a) pääasiallista käteistiliä (MCA-tili) ja b) muuta kuin euromääräistä käteistiliä;

7)	”arvopaperikeskuksella” (central securities depository, CSD) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 909/2014 (7) 2 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa määriteltyä arvopaperikeskusta;

”vakuudella” (collateral) kaikkia jälkimarkkinakelpoisia ja ei-jälkimarkkinakelpoisia omaisuuseriä ja käteisvaroja, jotka suuntaviivojen (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) ja/tai suuntaviivojen EKP/2014/31 nojalla kelpaavat vakuudeksi eurojärjestelmän luotto-operaatioissa tai jotka voidaan toimittaa vakuudeksi näiden suuntaviivojen liitteessä V lueteltuja tarkoituksia varten;

9)	”vakuushallinnan tiedoilla” (collateral management data) vakuuskelpoisia omaisuuseriä koskevia tietoja, hinnoittelutietoja ja läheisiä sidoksia koskevia tietoja;

10)	’vakuuden realisoinnilla (collateral realisation) prosessia, jossa kansallinen keskuspankki panee täytäntöön vakuudeksi toimitettuihin omaisuuseriin liittyvät oikeutensa erääntyneen jäljellä olevan luoton kattamiseksi;

11)	”vakuuden uudelleenkohdentamisella” (collateral reallocation) prosessia, jossa omaisuuserät kohdennetaan uudelleen vakuudeksi toimittamisen aikaan nimetyltä tililtä toiselle tilille;

12)

”vakuusarvolla” (collateral value) määrää, joka voidaan myöntää luottona vastapuolen antamaa vakuutta vastaan sen jälkeen, kun aliarvostuksista ja muista tekijöistä, jotka voivat liittyä omaisuuserään ja/tai vastapuoleen, johtuvat vähennykset on otettu huomioon, kuten eurojärjestelmä kulloinkin määrittää;

13)	”vakuussammiolla” (collateral pool) vastapuolen vakuudeksi toimittamista ja sammiossa pidettävistä omaisuuseristä ja käteisvaroista johdettujen vakuusarvojen summaa;

14)	”vakuuspositiolla” (collateral position) vakuudeksi toimitettujen omaisuuserien ja käteisvarojen kirjattua vakuusarvoa;

15)

”vastapuolella” (counterparty) a) laitosta, joka täyttää suuntaviivojen (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) kolmannessa osassa täsmennetyt kelpoisuusvaatimukset, joiden täyttyessä laitos voi osallistua eurojärjestelmän rahapoliittisiin operaatioihin, ja osallistujaa, joka täyttää suuntaviivojen (EU) 2022/912 (EKP/2022/8) liitteessä I olevan II osan 10 artiklassa täsmennetyt kelpoisuusvaatimukset, kun kyse on mahdollisuudesta saada päivänsisäistä luottoa, tai b) yhteisöä, joka antaa vakuuden, jota kansalliset keskuspankit hallinnoivat näiden suuntaviivojen liitteessä V lueteltuja muita tarkoituksia varten;

16)	”kirjeenvaihtajakeskuspankilla” (correspondent central bank, CCB) kansallista keskuspankkia, joka toimii kotimaan keskuspankin puolesta kirjeenvaihtajakeskuspankkimallin mukaisessa järjestelyssä;

17)

”kirjeenvaihtajakeskuspankkimallilla” (correspondent central banking model, CCBM) eurojärjestelmän perustamaa järjestelyä, jonka tarkoituksena on antaa vastapuolille mahdollisuus toimittaa vakuuskelpoisia omaisuuseriä vakuudeksi rajat ylittäen ja jossa kansalliset keskuspankit toimivat toistensa säilyttäjinä ja edustajina ja jonka nojalla a) kotimaan kansallinen keskuspankki tarjoaa vastapuolelle luottoa tai likviditeettiä sellaisten vakuuskelpoisten omaisuuserien perusteella, joita vastapuoli pitää tai joita pidetään vastapuolen lukuun kirjeenvaihtajakeskuspankin osoittamalla tilillä, b) kirjeenvaihtajakeskuspankki toimii kyseisten vakuuskelpoisten omaisuuserien osalta kotimaan keskuspankin puolesta sekä antaa tukea ja neuvoja ja c) avustava keskuspankki antaa tukea ja neuvoja tietyissä lainasaamisiin liittyvissä tilanteissa;

18)	”lainasaamisella” (credit claim) suuntaviivojen (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) 2 artiklan 13 kohdan mukaan hyväksyttävää lainasaamista;

19)	”luottolimiitillä” (credit line) vakuusarvoa, joka on käytettävissä päivänsisäisen luoton vakuudeksi TARGETissa;

20)	”luottopositiolla” (credit position) kotimaan keskuspankin vastapuolelle myöntämän luoton määrää, mukaan lukien vakuussammiossa olevan erityiseen tarkoitukseen varatun vakuuden määrä;

21)

”vakuudeksi toimittamisella rajat ylittäen” (cross-border mobilisation) seuraavien omaisuuserien vakuudeksi toimittamista: a) jälkimarkkinakelpoiset omaisuuserät, i) joita pidetään muussa kuin kotimaan keskuspankin jäsenvaltiossa, ii) jotka on laskettu liikkeeseen muussa kuin kotimaan keskuspankin jäsenvaltiossa ja joita pidetään kotimaan keskuspankin jäsenvaltiossa; b) DECC-velkainstrumentit, jotka on laskettu liikkeeseen ja joita pidetään muussa kuin kotimaan keskuspankin jäsenvaltiossa; c) lainasaamiset, joihin sovelletaan muun lainkäyttöalueen lainsäädäntöä kuin sen, johon kotimaan keskuspankki on sijoittautunut; ja d) lisälainasaamiset, joihin sovelletaan muun lainkäyttöalueen lainsäädäntöä kuin sen, johon vakuuden vastaanottava keskuspankki on sijoittautunut;

22)

”suoralla vakuudeksi toimittamisella” (direct access mobilisation) jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien ja DECC-velkainstrumenttien vakuudeksi toimittamista, kun kansallinen keskuspankki vastaanottaa tällaiset omaisuuserät sellaisessa arvopaperikeskuksessa pitämälleen arvopaperitilille, joka sijaitsee muulla lainkäyttöalueella kuin sillä, johon kansallinen keskuspankki on sijoittautunut;

23)

”suoralla linkillä” (direct link) arvopaperikeskusten hallinnoimien arvopaperikaupan selvitysjärjestelmien välistä järjestelyä, jossa yhdestä arvopaperikeskuksesta tulee toisen arvopaperikeskuksen hallinnoiman arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän suora osapuoli, kun se avaa arvopaperitilin arvopapereiden siirtämiseksi arvo-osuuksina;

24)

”kotimaisella vakuudeksi toimittamisella” (domestic mobilisation) a) jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien ja DECC-velkainstrumenttien osalta sellaisen omaisuuserän vakuudeksi toimittamista, joka on laskettu liikkeeseen ja jota pidetään arvopaperikeskuksessa, joka on sijoittautunut samalle lainkäyttöalueelle kuin kotimaan keskuspankki, b) lainasaamisten ja lisälainasaamisten osalta sellaisen lainasaamisen tai lisälainasaamisen vakuudeksi toimittamista, johon sovelletaan sen lainkäyttöalueen lainsäädäntöä, jolle kotimaan keskuspankki on sijoittautunut ja c) RMBD-velkainstrumenttien osalta instrumentteja, jotka on laskenut liikkeeseen kotimaan keskuspankin jäsenvaltioon sijoittautunut vastapuoli;

25)	”vakuuskelpoisilla omaisuuserillä” (eligible assets) jälkimarkkinakelpoisia ja ei-jälkimarkkinakelpoisia omaisuuseriä, jotka hyväksytään vakuudeksi suuntaviivojen (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) ja suuntaviivojen EKP/2014/31 nojalla;

26)

”hyväksytyllä linkillä” (eligible link) suoraa tai ketjutettua linkkiä, jonka eurojärjestelmä on katsonut täyttävän liitteessä I vahvistetut kelpoisuusvaatimukset ja joka on otettu EKP:n verkkosivuilla julkaistavaan eurojärjestelmän hyväksyttyjen linkkien luetteloon. Hyväksytty ketjutettu linkki koostuu hyväksytyistä suorista linkeistä;

27)

”hyväksytyllä arvopaperikaupan selvitysjärjestelmällä” (eligible SSS) arvopaperikeskuksen hallinnoimaa arvopaperikaupan selvitysjärjestelmää, jonka eurojärjestelmä on katsonut täyttävän liitteessä I vahvistetut kelpoisuusvaatimukset ja joka on otettu EKP:n verkkosivuilla julkaistavalle eurojärjestelmän hyväksyttyjen arvopaperikaupan selvitysjärjestelmien listalle;

28)

”hyväksytyllä kolmikanta-agentilla” (eligible TPA) kolmikanta-agenttia, jota hallinnoi arvopaperikeskus, jonka eurojärjestelmä on katsonut täyttävän liitteessä II vahvistetut kelpoisuusvaatimukset ja joka on otettu EKP:n verkkosivuilla julkaistavaan eurojärjestelmän hyväksyttyjen kolmikanta-agenttien luetteloon;

29)	”euroalueella” (euro area) kuulumista tai sijoittautumista sellaiseen jäsenvaltioon, jonka rahayksikkö on euro;

30)	”eurojärjestelmällä” (Eurosystem) EKP:tä ja kansallisia keskuspankkeja;

31)	”eurojärjestelmän luotto-operaatioilla” (Eurosystem credit operations) suuntaviivojen (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) 2 artiklan 31 alakohdassa määriteltyjä eurojärjestelmän luotto-operaatioita;

32)	”kotimaan keskuspankilla” (home central bank) sen jäsenvaltion, johon vastapuoli on sijoittautunut, kansallista keskuspankkia, joka myöntää luottoa kyseiselle vastapuolelle eurojärjestelmän luotto-operaatioissa;

33)	”välittävällä arvopaperikaupan selvitysjärjestelmällä” (intermediary SSS) arvopaperikaupan selvitysjärjestelmää, joka toimii välittäjänä liikkeeseen laskevan arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän ja sijoittavan arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän välillä;

34)	”päivänsisäisellä luotolla” (intraday credit) suuntaviivojen (EU) 2022/912 (EKP/2022/8) 2 artiklan 35 alakohdassa määriteltyä päivänsisäistä luottoa;

35)

”sijoittavalla arvopaperikaupan selvitysjärjestelmällä” (investor SSS) arvopaperikaupan selvitysjärjestelmää, jolla on hyväksytty linkki liikkeeseen laskevaan arvopaperikaupan selvitysjärjestelmään arvopapereiden siirron mahdollistamiseksi liikkeeseen laskevan arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän osallistujilta sijoittavan arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän osallistujille;

36)	”liikkeeseen laskevalla arvopaperikaupan selvitysjärjestelmällä” (issuer SSS) arvopaperikaupan selvitysjärjestelmää, jota ylläpitää arvopaperikeskus, jossa arvopaperit on laskettu liikkeeseen;

37)	”vakuudeksi toimittamisella linkkiä käyttäen” (links mobilisation channel) jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien vakuudeksi toimittamista hyväksyttyä linkkiä käyttäen;

38)	”pääasiallisella käteistilillä” tai ”MCA-tilillä” (main cash account, MCA) suuntaviivoissa (EU) 2022/912 (EKP/2022/8) tarkoitettua ja niiden säännösten mukaisesti pidettävää pääasiallista käteistiliä;

39)

”jälkimarkkinakelpoisilla omaisuuserillä” (marketable assets) a) suuntaviivojen (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) 2 artiklan 59 alakohdassa määriteltyjä jälkimarkkinakelpoisia omaisuuseriä ja b) jälkimarkkinakelpoisia omaisuuseriä, jotka ovat suuntaviivojen EKP/2014/31 3, 5 ja/tai 7 artiklan nojalla vakuuskelpoisia;

40)

”vakuudeksi toimittamisen tavoilla” (mobilisation channels) menettelyjä ja järjestelyjä, jotka on otettu käyttöön, jotta vastapuolet voivat toimittaa vakuudeksi vakuuskelpoisia omaisuuseriä, ja ne käsittävät kotimaisen vakuudeksi toimittamisen, vakuudeksi toimittamisen linkkiä käyttäen, kirjeenvaihtajakeskuspankkimallin ja suoran vakuudeksi toimittamisen;

41)	”kansallisella keskuspankilla” (national central bank, NCB) jäsenvaltion, jonka rahayksikkö on euro, kansallista keskuspankkia;

42)	”ei-jälkimarkkinakelpoisilla omaisuuserillä” (non-marketable assets) a) suuntaviivojen (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) 2 artiklan 70 alakohdassa määriteltyjä ei-jälkimarkkinakelpoisia omaisuuseriä, b) suuntaviivojen EKP/2014/31 4 artiklassa tarkoitettuja lisälainasaamisia;

43)

”ei-jälkimarkkinakelpoisilla velkainstrumenteilla, joiden vakuutena on vakuuskelpoisia lainasaamisia” tai ”DECC-velkainstrumenteilla” (non-marketable debt instrument backed by eligible credit claims, DECC) suuntaviivojen (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) 2 artiklan 70 a kohdassa määriteltyjä ei-jälkimarkkinakelpoisia velkainstrumentteja, joiden vakuutena on vakuuskelpoisia lainasaamisia;

44)

”sammioinnilla” (pooling) kansallisten keskuspankkien käyttämää toiminnallista menettelyä vastapuolten toimittamien vakuuksien ylläpitämiseksi, missä yhteydessä vastapuoli antaa kansallisen keskuspankin käyttöön vakuuden kyseisen kansallisen keskuspankin antaman luoton vakuudeksi ja jossa yksittäiset vakuuskelpoiset omaisuuserät eivät liity mihinkään tiettyyn eurojärjestelmän luotto-operaatioon, lukuun ottamatta tiettyyn luotto-operaatioon liitännäisiä RMBD-velkainstrumentteja;

45)	”ensisijaisella MCA-tilillä” (primary MCA) vastapuolen tai kolmannen osapuolen omistamaa pääasiallista käteistiliä, jonka vastapuoli on nimennyt vakuuksien hallintaan liittyvien maksujen suorittamista varten;

46)

”ketjutetulla linkillä” (relayed link) linkkiä, joka on luotu sellaisten kahden eri arvopaperikeskuksen hallinnoimien arvopaperikaupan selvitysjärjestelmien välille, jotka toteuttavat arvopaperitapahtumia tai -siirtoja käyttäen välittäjänä kolmannen arvopaperikeskuksen hallinnoimaa arvopaperikaupan selvitysjärjestelmää tai – jos kyseessä on TARGET2-Securities-palveluun osallistuvien arvopaperikeskusten hallinnoimat arvopaperikaupan selvitysjärjestelmät – useita arvoperikeskusten hallinnoimia arvopaperikaupan selvitysjärjestelmiä;

47)	”asuntolainavakuudellisella vähittäismarkkinavelkainstrumentilla” (RMBD) omaisuuserää, joka on vakuuskelpoinen suuntaviivojen (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) 107 artiklan ja suuntaviivojen EKP/2014/31 4 artiklan mukaisesti;

48)	”pidättämiseen perustuvalla kirjauksella” (retain booking mode) sellaisten jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien ja/tai DECC-velkainstrumenttien pidättämistä, jotka on toimitettu vakuudeksi vastapuolen arvopaperitilille;

49)	”arvopaperikaupan selvitysjärjestelmällä” (securities settlement system, SSS) asetuksen (EU) N:o 909/2014 2 artiklan 1 kohdan 10 alakohdassa määriteltyä arvopapereiden selvitysjärjestelmää;

50)	”TARGETilla” uuden sukupolven Euroopan laajuista automatisoitua reaaliaikaista bruttomaksujärjestelmää, josta säädetään suuntaviivoissa (EU) 2022/912 (EKP/2022/8);

51)	”siirtoon perustuvalla kirjauksella” (transfer booking mode) jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien tai DECC-velkainstrumenttien toimittamista vakuudeksi vastapuolen arvopaperitililtä kansallisen keskuspankin arvopaperitilille;

52)	”T2S-palveluilla” (T2S services) Euroopan keskuspankin suuntaviivojen EKP/2012/13 (8) 2 artiklan 20 kohdassa määriteltyjä T2S-palveluja.

3 artikla

Tilien ja sammion rakenne

1. Vakuuksien toimittamisen ja vakuushallinnan helpottamiseksi kansalliset keskuspankit

a)	pitävät omaisuuserätilejä ja käteistilejä;

b)	edellyttävät, että vastapuolet pitävät asiaankuuluvia omaisuuserätilejä ja käteistilejä.

2. Kansalliset keskuspankit sallivat sen, että niiden vastapuolet valtuuttavat kolmannen osapuolen hoitamaan nimettyjä omaisuuserätilejään ja/tai käteistilejään, ja näissä tapauksissa sovelletaan seuraavaa:

a)	jos vastapuoli valtuuttaa kolmannen osapuolen hoitamaan nimettyä omaisuuserätiliään, vastapuolen omaisuuserätilin hoitajana on oltava kolmas osapuoli, joka lähettää kansalliselle keskuspankille toimeksiantoja ja vastaanottaa siltä ilmoituksia vastapuolen puolesta;

jos vastapuoli valtuuttaa kolmannen osapuolen hoitamaan nimettyä käteistiliään, vastapuolen nimeämän ensisijaisen MCA-tilin yhteishallinnoijana on oltava toinen TARGET-osallistuja (suuntaviivojen (EU) 2022/912 (EKP/2022/8) liitteessä I olevan II osan 2 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti), tai kyseisen tili on kuuluttava toiselle TARGET-osallistujalle.

3. Kansalliset keskuspankit voivat avata ulkoisia omaisuuserätilejä vastaanottaakseen vastapuolilta vakuustarkoituksessa jälkimarkkinakelpoisia omaisuuseriä ja DECC-velkainstrumentteja. Tällaisia tilejä voidaan avata ainoastaan hyväksytyissä arvopaperikaupan selvitysjärjestelmissä.

4. Kansalliset keskuspankit avaavat sisäisiä omaisuuserätilejä kullekin vastapuolelle vastaanottaakseen niiltä vakuuksia ja/tai kirjatakseen tietoja vastapuolen toimittamista vakuuksista. Erilliset sisäiset omaisuuserätilit avataan

a)	jälkimarkkinakelpoisia omaisuuseriä ja DECC-velkainstrumentteja varten;

b)	muita ei-jälkimarkkinakelpoisia omaisuuseriä kuin DECC-velkainstrumentteja varten.

5. Kansalliset keskuspankit käyttävät sammiointia vastapuoltensa antamien vakuuksien hallinnoinnissa.

6. Kukin sisäinen omaisuuserätili ja vakuussammio yksilöidään eurojärjestelmän määrittelemällä yksilöllisellä ja yhdenmukaistetulla nimeämiskäytännöllä, joka esitetään EKP:n verkkosivuilla julkaistussa asiakirjassa ”Collateral management in Eurosystem credit operations – information for Eurosystem counterparties” (vakuushallinta eurojärjestelmän luotto-operaatioissa – tietoa eurojärjestelmän vastapuolille).

7. Jollei 8 kohdassa säädetystä sammioiden eriyttämistä koskevasta vaatimuksesta muuta johdu, osa annettujen vakuuksien vakuusarvosta voidaan varata vastapuolen vakuussammiossa eurojärjestelmän luotto-operaatioiden vakuudeksi tai näiden suuntaviivojen liitteessä V lueteltuihin muihin tarkoituksiin.

8. Eurojärjestelmän luotto-operaatioiden vakuudeksi annetut vakuudet on säilytettävä sammiossa, joka on erillinen niihin sammioihin nähden, joita käytetään vakuuksien hallintaan 7 kohdassa tarkoitettuja muita tarkoituksia varten. Kansallisilla keskuspankeilla voi olla vastapuolta kohti niin monta vakuussammiota kuin näitä tarkoituksia varten on tarpeen.

9. Kansalliset keskuspankit voivat avata useita vastapuolikohtaisia sisäisiä omaisuuserätilejä. Kukin sisäinen omaisuuserätili linkitetään vain yhteen vakuussammioon. Yksi vakuussammio voidaan yhdistää useisiin sisäisiin omaisuuserätileihin.

10. Kun kyse on päivänsisäisen luoton tarjoamisesta vastapuolelle, ainoastaan eurojärjestelmän luotto-operaatioiden vakuutena oleva vakuussammio liitetään vastapuolen nimeämään TARGETin ensisijaiseen MCA-tiliin.

11. Vakuushallintaoperaatioiden toteuttamisen tukemiseksi kansalliset keskuspankit veloittavat vastapuolen ensisijaista MCA-tiliä TARGETissa edistääkseen avoimien velvoitteiden maksamista eurojärjestelmälle muun muassa seuraavien toimintojen osalta:

a)	erääntyvien luottotoimien takaisinmaksu,

b)	yhtiötapahtumien käsittely,

c)	käteisvarojen vakuudeksi toimittaminen ja

d)	maksujen periminen.

4 artikla

Vakuudeksi toimittaminen

1. Vastapuolen vakuudeksi toimittamat jälkimarkkinakelpoiset omaisuuserät ja DECC-velkainstrumentit on siirrettävä hyväksytyssä arvopaperikaupan selvitysjärjestelmässä olevalle tilille.

2. Jos arvopaperikeskus, jossa omaisuuserä on laskettu liikkeeseen, ei ole sama kuin arvopaperikeskus, jossa omaisuuserää säilytetään, vakuudeksi toimittaminen voidaan toteuttaa vain, jos näiden kahden arvopaperikeskuksen ylläpitämien arvopaperikaupan selvitysjärjestelmien välillä on hyväksytty linkki.

3. Jos toinen kansallinen keskuspankki (kotimaan keskuspankkina) esittää pyynnön, kansallinen keskuspankki (kirjeenvaihtajakeskuspankkina) pitää erillistä arvopaperitiliä tai yhteisarvopaperitiliä hyväksytyssä arvopaperikaupan selvitysjärjestelmässä, joka on sijoittautunut samalle lainkäyttöalueelle kuin kirjeenvaihtajakeskuspankki, ja pitää vakuutta kotimaan keskuspankin puolesta.

4. Kansallinen keskuspankki voi vakuuksien vastaanottamiseksi vastapuoliltaan avata tilin suoraan hyväksytyssä arvopaperikaupan selvitysjärjestelmässä, joka on sijoittautunut muulle lainkäyttöalueelle kuin sille, johon kansallinen keskuspankki on sijoittautunut.

5. Kun kyse on lainasaamisten ja lisälainasaamisten vakuudeksi toimittamisesta, kansalliset keskuspankit edellyttävät vastapuolilta, että ne toimittavat nämä omaisuuserät vakuudeksi kotimaan keskuspankin nimeämälle omaisuuserätilille. Kansallinen keskuspankki voi päättää hallinnoida lainasaamisten ja lisälainasaamisten kotimaista vakuudeksi toimittamista ECMS:n ulkopuolella, ja näissä tapauksissa kyseinen kansallinen keskuspankki päättää, edellytetäänkö omaisuuserätiliä vakuudeksi toimittamista varten.

6. Jos vakuudeksi toimitetaan käteisrahaa, se toimitetaan kansallisen keskuspankin tai vastapuolen määräyksestä veloittamalla vastapuolen nimeämää ensisijaista MCA-tiliä ja hyvittämällä kotimaan keskuspankin tiliä.

7. Vain lainasaamisia voidaan toimittaa eurojärjestelmän luotto-operaatioiden vakuudeksi kirjeenvaihtajakeskuspankkimallin välityksellä. Lisälainasaamisia, RMBD-velkainstrumentteja ja määräaikaistalletuksia ei voi toimittaa vakuudeksi kirjeenvaihtajakeskuspankkimallin kautta.

8. Omaisuuserätileille (joko siirtoon perustuvalla kirjauksella tai pidättämiseen perustuvalla kirjauksella) tehtävien kirjausten oikeusvaikutukset määräytyvät kansallisen keskuspankin vastapuolen kanssa tekemien sopimusten tai määräysten mukaisesti. Kun omaisuuseriä toimitetaan vakuuskäyttöön, tilejä on käytettävä niiden kansallisen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat kyseisiin varoihin liittyvien vakuusoikeuksien perustamista tai vakuuksien vapauttamista.

5 artikla

Jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien ja DECC-velkainstrumenttien vakuudeksi toimittaminen ja vakuuskäytöstä poistaminen

1. Jos vastapuoli haluaa toimittaa vakuudeksi jälkimarkkinakelpoisia omaisuuseriä tai DECC-velkainstrumentteja tai poistaa ne vakuuskäytöstä, kansalliset keskuspankit tekevät ennen asianomaisen pyynnön hyväksymistä pätevyystarkistukset – siten kuin eurojärjestelmä on ne määritellyt ja vahvistanut EKP:n verkkosivuilla julkaistussa asiakirjassa ”Collateral management in Eurosystem credit operations – Information for Eurosystem counterparties” – vakuudeksi toimittamista tai vakuuskäytöstä poistamista koskevan vastapuolen toimeksiannon osalta.

2. Jälkimarkkinakelpoiset omaisuuserien ja DECC-velkainstrumenttien vakuudeksi toimittaminen tapahtuu vastikkeettomasti (FOP), lukuun ottamatta 8 artiklassa tarkoitettuja automaattisen vakuustoiminnon transaktioita, joissa noudatetaan toimitus maksua vastaan (DVP) -periaatetta.

3. Ennen kuin kansalliset keskuspankit hyväksyvät vakuuden käytöstä poistamista koskevan toimeksiannon, niiden on alennettava asianomaisen vakuussammion ja tarvittaessa luottolimiitin arvoa määrällä, joka vastaa niiden jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien tai DECC-velkainstrumenttien vakuusarvoa, joiden käytöstä poistamista pyydetään. Jos tämä vakuussammion arvon aleneminen johtaisi siihen, että vakuussammion kokonaisarvo olisi pienempi kuin luottoposition kokonaismäärä, kansalliset keskuspankit keskeyttävät vakuuskäytöstä poistamista koskevan pyynnön käsittelyn, eivätkä ne saa oikaista vakuussammiota ja soveltuvin osin luottolimiittiä. Kansalliset keskuspankit hylkäävät käytöstä poistamista koskevat toimeksiannot, joiden käsittely on keskeytyneenä päivän lopussa.

4. Omaisuuseräpositioihin ja vakuussammioon tehtävät lopulliset oikaisut tulevat voimaan, kun T2S:ltä on saatu vahvistus toimituksesta.

5. Jos kotimaan keskuspankki esittää pyynnön, kansallinen keskuspankki toimii kirjeenvaihtajakeskuspankkina kyseisen kotimaan keskuspankin puolesta toimitettaessa jälkimarkkinakelpoisia omaisuuseriä ja DECC-velkainstrumentteja vakuudeksi kirjeenvaihtajakeskuspankkimallin välityksellä. Jos jälkimarkkinakelpoiset omaisuuserät ja DECC-velkainstrumentit toimitetaan vakuudeksi ja poistetaan vakuuskäytöstä kirjeenvaihtajakeskuspankkimallin välityksellä, kotimaan keskuspankki on vastuussa vastapuolen esittämän, vakuudeksi toimittamista tai vakuuskäytöstä poistamista koskevan pyynnön pätevyyden tarkistamisesta, ja kirjeenvaihtajakeskuspankki vastaa toimeksiannon kirjaamiseen liittyvistä kysymyksistä, jotka edellyttävät vuorovaikutusta arvopaperikeskuksen kanssa. Kirjeenvaihtajakeskuspankki varmistaa, että kotimaan keskuspankki saa haltuunsa kaikki kirjeenvaihtajakeskuspankin ja T2S:n välillä vaihdetut tiedot.

6. Sen estämättä, mitä 1–5 kohdassa säädetään, kotimaan keskuspankki voi jäädyttää jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien ja DECC-velkainstrumenttien vakuudeksi toimittamisen ja vakuuskäytöstä poistamisen olennaisista syistä, mukaan lukien esimerkiksi maksukyvyttömyyden vuoksi tai varovaisuussyistä.

7. Lisäksi kotimaan keskuspankki tai kirjeenvaihtajakeskuspankkimallia käytettäessä kirjeenvaihtajakeskuspankki voi hylätä jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien ja DECC-velkainstrumenttien vakuudeksi toimittamista koskevan pyynnön, jos vastapuoli ei ole toimittanut vaadittuja verotusasiakirjoja tai mahdollisia muita kotimaisen keskuspankin tai kirjeenvaihtajakeskuspankin edellyttämiä asiakirjoja.

6 artikla

Muiden ei-jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien kuin DECC-velkainstrumenttien vakuudeksi toimittaminen ja vakuuskäytöstä poistaminen

1. Jos vastapuoli pyytää lainasaamisten tai yksittäisten lisälainasaamisten rekisteröintiä, vakuudeksi toimittamista tai vakuuskäytöstä poistamista, kansalliset keskuspankit tekevät ennen asianomaisen pyynnön hyväksymistä pätevyystarkistukset – siten kuin eurojärjestelmä on ne määritellyt ja vahvistanut EKP:n verkkosivuilla julkaistussa asiakirjassa ”Collateral management in Eurosystem credit operations – Information for Eurosystem counterparties” – rekisteröintiä, vakuudeksi toimittamista tai vakuuskäytöstä poistamista koskevan vastapuolen toimeksiannon osalta.

2. Ennen kuin lainasaaminen tai yksittäinen lisälainasaaminen toimitetaan vakuudeksi, asianomaisen vastapuolen on rekisteröitävä lainasaaminen tai yksittäinen lisälainasaaminen kotimaan keskuspankissa tai, jos se otetaan käyttöön kirjeenvaihtajakeskuspankkimallin kautta, kirjeenvaihtajakeskuspankissa. Kummassakin tapauksessa kotimaan keskuspankki vaatii vastapuolta toimittamaan rekisteröintiprosessin yhteydessä vähintään joukon eurojärjestelmän määrittelemiä perustietoja, jotka esitetään EKP:n verkkosivuilla julkaistussa asiakirjassa ”Collateral management in Eurosystem credit operations – information for Eurosystem counterparties”.

3. Kansalliset keskuspankit edellyttävät, että vastapuolet lähettävät 2 kohdan mukaisesti vakuudeksi toimitettujen lainasaamisten tai yksittäisten lisälainasaamisten perustietoja koskevat päivitykset seuraavan pankkipäivän aikana aina, kun kyseiset perustiedot muuttuvat, tämän rajoittamatta suuntaviivojen (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) 101 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdan mukaista vastapuolten velvollisuutta.

4. Jos lainasaamiseen ei sovelleta sen lainkäyttöalueen lakia, johon kotimaan keskuspankki on sijoittautunut, kotimaan keskuspankki voi käyttää kirjeenvaihtajakeskuspankkimallia lainasaamisen vakuudeksi toimittamiseen. Lainasaamisten vakuudeksi toimittamisen helpottamiseksi sen lainkäyttöalueen lain mukaan, johon kirjeenvaihtajakeskuspankki on sijoittautunut, 5 kohdan mukaisesti kirjeenvaihtajakeskuspankkina toimiva kansallinen keskuspankki laatii liitteessä III vahvistetussa muodossa ehdot, joista tehdään sopimus kotimaan keskuspankin vastapuolen kanssa.

5. Jos kotimaan keskuspankki esittää pyynnön, kansallinen keskuspankki toimii kirjeenvaihtajakeskuspankkina kyseisen kotimaisen keskuspankin puolesta lainasaamisten vakuudeksi toimittamista varten, kun kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	lainasaaminen täyttää suuntaviivojen (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) 2 artiklan 13 kohdassa esitetyn lainasaamisen määritelmän ja kaikki kyseisissä suuntaviivoissa vahvistetut asiaankuuluvat kelpoisuuskriteerit;

b)	lainasaaminen voidaan laillisesti toimittaa vakuudeksi vastapuolen ja kotimaan keskuspankin (jota edustaa tarvittaessa kirjeenvaihtajakeskuspankki) välillä käyttäen vakuusjärjestelyjä, joihin sovelletaan sen lainkäyttöalueen lakia, johon kirjeenvaihtajakeskuspankki on sijoittautunut;

c)	lainasaaminen toimitetaan eurojärjestelmän luotto-operaatioiden vakuudeksi.

6. Kirjeenvaihtajakeskuspankki toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet ja toimet sen lainkäyttöalueen lainsäädännön mukaan, johon se on sijoittautunut, varmistaakseen, että kirjeenvaihtajakeskuspankkimalliin perustuvat operaatiot ovat päteviä, sitovia ja täytäntöönpanokelpoisia. Kirjeenvaihtajakeskuspankin tehtävänä on

a)	tarkistaa vastapuolen toimittamat lainasaamisia koskevat tiedot kelpoisuusvaatimusten perusteella ja tarvittaessa allekirjoitusten pätevyys vertaamalla niitä vastaanotettujen allekirjoitusten luetteloon;

b)	pyynnöstä auttaa kotimaan keskuspankkia määrittämään, onko vastapuolen ja omaisuuserän asianomaisen velallisen välillä suuntaviivojen (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) 138 artiklassa kuvattu läheinen sidos, sekä toteuttaa tarvittavat täytäntöönpanotoimenpiteet.

Kotimaan keskuspankki avustaa kirjeenvaihtajakeskuspankkia (muun muassa silloin, kun velallinen ja/tai velkoja ja/tai takaaja sijaitsee samalla lainkäyttöalueella kuin kotimaan keskuspankki) toimittamalla viipymättä kirjeenvaihtajakeskuspankille kaikki asiakirjat ja toteuttamalla kaikki kirjeenvaihtajakeskuspankin pyytämät toimet tai muodollisuudet, jotka ovat tarpeen, jotta kirjeenvaihtajakeskuspankki voi täyttää velvoitteensa.

7. Kirjeenvaihtajakeskuspankki on vastuussa kotimaan keskuspankille 6 kohdan a ja b alakohdan mukaisten velvoitteidensa osalta ainoastaan toimiessaan huolimattomasti. Kirjeenvaihtajakeskuspankin vastuuta arvioidaan sen lainkäyttöalueen lainsäädännön perusteella, johon se on sijoittautunut, ja se rajoittuu lainasaamisen määrään, ilman että mahdollisia välillisiä vahinkoja otetaan huomioon.

8. Kirjeenvaihtajakeskuspankki on vastuussa kotimaan keskuspankille muiden velvoitteiden rikkomisesta ainoastaan, jos on kyse törkeästä huolimattomuudesta tai tahallisesta laiminlyönnistä, ja kirjeenvaihtajakeskuspankin vastuuta arvioidaan sen lainkäyttöalueen kansallisen lainsäädännön perusteella, johon se on sijoittautunut.

9. Jos kotimaan keskuspankki esittää pyynnön, kansallinen keskuspankki toimii avustavana keskuspankkina lainasaamisten vakuudeksi toimittamista varten. Avustavana keskuspankkina toimiva kansallinen keskuspankki neuvoo kotimaan keskuspankkia lainasaamisen vakuudeksi toimittamisessa, jotta varmistettaisiin sillä lainkäyttöalueella, johon avustava keskuspankki on sijoittautunut, sovellettavien oikeudellisten vaatimusten noudattaminen. Avustava keskuspankki täsmentää erityisesti liitteessä IV esitettyjen ehtojen ja edellytysten muodossa,

a)	edellytetäänkö rekisteröintiä ja ilmoittamista, ja jos edellytetään, säännöt ja muodon, joita tällaisen rekisteröinnin ja ilmoittamisen yhteydessä on noudatettava;

b)	mitä muita vaatimuksia on täytettävä lainasaamisiin liittyvän pätevän ja täytäntöönpanokelpoisen vakuusoikeuden perustamiseksi;

c)	onko lainasaamista koskevaan sopimukseen sisällytettävä lisälausekkeita, joiden avulla kotimaan keskuspankilla on mahdollisuus perustaa lainasaamista koskevia uusia vakuusoikeuksia ensimmäisen vakuudeksi toimittamisen jälkeen.

Avustava keskuspankki avustaa tarvittaessa a–c alakohdassa mainittujen vaatimusten täyttämiseksi tarvittavien tehtävien suorittamisessa.

Jos velallinen ja/tai takaaja on sijoittautunut lainkäyttöalueelle, johon avustava keskuspankki on sijoittautunut, avustava keskuspankki antaa kotimaan keskuspankin pyynnöstä asiaankuuluvat tiedot kyseisestä velallisesta ja/tai takaajasta, mukaan lukien läheisen sidoksen tarkistukset ja oman luottokelpoisuuden arviointijärjestelmän (ICAS) luokitus.

10. Vakuudeksi toimittaminen ja vakuuskäytöstä poistaminen toteutetaan a) RMBD-velkainstrumenttien ja b) lisälainasaamisista koostuvien sammioiden osalta kotimaan keskuspankin määrittelemien menettelyjen mukaisesti.

11. Määräaikaistalletukset toimitetaan automaattisesti vakuudeksi osana määräaikaistalletuksen selvitystä ja toimitusta. Toimitus tehdään veloittamalla vastapuolen ensisijaista MCA-tiliä ja hyvittämällä kotimaan keskuspankin tiliä.

7 artikla

Kolmikantavakuushallintapalvelut

1. Kansalliset keskuspankit sallivat vastapuolille, että ne toimittavat seuraavia omaisuuseriä vakuudeksi kotimaan keskuspankille hyväksytyn kolmikanta-agentin kolmikantavakuushallintapalveluja käyttäen:

a)	jälkimarkkinakelpoiset omaisuuserät ja DECC-velkainstrumentit, jotka on laskettu liikkeeseen arvopaperikeskuksessa, joka ylläpitää hyväksyttyä arvopaperikaupan selvitysjärjestelmää, jossa omaisuuserätiliä pidetään;

b)	jälkimarkkinakelpoiset omaisuuserät, jotka on laskettu liikkeeseen arvopaperikeskuksessa, jonka arvopaperikaupan selvitysjärjestelmällä on hyväksytty linkki siihen arvopaperikaupan selvitysjärjestelmään, jossa omaisuuserätiliä pidetään.

2. Kun jälkimarkkinakelpoisia omaisuuseriä ja DECC-velkainstrumentteja toimitetaan vakuudeksi 1 kohdan mukaisesti kolmikanta-agentin palveluja käyttäen, voidaan tilanteen mukaan käyttää kotimaista tai suoraa vakuudeksi toimittamista, linkkiä tai kirjeenvaihtajakeskuspankkimallia.

3. Jos vakuudeksi toimittaminen tapahtuu kirjeenvaihtajakeskuspankkimallia käyttäen, kirjeenvaihtajakeskuspankki tekee kotimaan keskuspankin pyynnöstä sopimusjärjestelyjä kolmikanta-agentin kanssa liitteessä II esitettyjen kriteerien mukaisesti. Kotimaan keskuspankin ja kirjeenvaihtajakeskuspankin välillä sovelletaan seuraavaa vastuunjakoa:

a)	Kotimaan keskuspankin tehtävänä on tarkistaa, että vastapuolella on riittävät vakuudet ennen kuin se antaa kolmikanta-agentille luvan toteuttaa lisätoimia, jotka liittyvät kolmikantatransaktion vähennysten tai sulkemisten käsittelyyn ja yhtiötapahtumien tuoton maksamiseen.

Kirjeenvaihtajakeskuspankki vastaa kaikista kolmikantatransaktion hallinnointiin liittyvistä kysymyksistä, jotka edellyttävät vuorovaikutusta kolmikanta-agentin kanssa. Kirjeenvaihtajakeskuspankki varmistaa, että kotimaan keskuspankki vastaanottaa kaikki kirjeenvaihtajakeskuspankin ja kolmikanta-agentin välillä vaihdetut viestit.

8 artikla

Automaattinen vakuustoiminto

1. Automaattinen vakuustoiminto on käytettävissä kotimaisen, linkkeihin tai kirjeenvaihtajakeskuspankkimalliin perustuvan tai suoran vakuudeksi toimittamisen tavoissa.

2. Kansallinen keskuspankki toimii kotimaan keskuspankin pyynnöstä kirjeenvaihtajakeskuspankkina kyseisen kotimaan keskuspankin puolesta T2S:n automaattisen vakuustoiminnon transaktioissa.

3. Kirjeenvaihtajakeskuspankkimallin automaattisen vakuustoiminnon transaktioita tuetaan käyttämällä kirjeenvaihtajakeskuspankin päätöksen mukaisesti joko siirtoon perustuvaa kirjausta tai pidättämiseen perustuvaa kirjausta.

4. Automaattisen vakuustoiminnon transaktioiden toteuttamisen tukemiseksi kukin kotimaan keskuspankki laatii päivittäin luettelon jälkimarkkinakelpoisista omaisuuseristä ja DECC-velkainstrumenteista, joita voidaan käyttää automaattisen vakuustoiminnon yhteydessä. Luetteloon voivat sisältyä hyväksyttyä arvopaperikaupan selvitysjärjestelmää ylläpitävässä arvopaperikeskuksessa liikkeeseen lasketut omaisuuserät, jos kotimaan keskuspankilla on siellä tili, sekä sellaisessa arvopaperikeskuksessa liikkeeseen lasketut omaisuuserät, jonka arvopaperikaupan selvitysjärjestelmällä on hyväksytty linkki hyväksyttyyn arvopaperikaupan selvitysjärjestelmään.

9 artikla

Luottoposition hallinta

1. Kansalliset keskuspankit päivittävät vastapuolen luottoposition osana siihen liittyvän eurojärjestelmän luotto-operaation selvitystä ja toimitusta.

2. Kansalliset keskuspankit suorittavat eurojärjestelmän luotto-operaatiot nettoperusteisesti lukuun ottamatta häiriötilanteita, joissa ne voivat suorittaa tällaiset luotto-operaatiot bruttoperusteisesti.

3. TARGETissa päivänsisäiseen luottoon oikeutettujen vastapuolten vakuussammion, joka on tarkoitettu eurojärjestelmän luotto-operaatioiden vakuudeksi, vakuusarvo on käytettävissä luottolimiittinä 4 kohdan mukaisesti kokonaisuudessaan, RMBD-velkainstrumenteille kohdennettua vakuusarvoa lukuun ottamatta, siltä osin kuin sammiota ei tarvita eurojärjestelmän rahapoliittisten operaatioiden vakuudeksi tai ole varattu muuhun tarkoitukseen.

4. Kotimaan keskuspankki määrittää luottolimiitin arvon käytettävissä olevan vakuuden määrän muutosten mukaisesti (vaihtuva luottolimiitti), paitsi jos vastapuoli ja/tai kotimaan keskuspankki on asettanut luottolimiitille enimmäisarvon rajoittaakseen TARGETissa saatavissa olevan päivänsisäisen luoton määrää (enimmäisluottolimiitti).

5. Jos kotimaan keskuspankki ja vastapuoli kumpikin asettavat 4 kohdan mukaisesti luottolimiitille toisistaan poikkeavat enimmäisarvot, enimmäisarvo on näistä kahdesta pienempi.

6. Jos vastapuolen asettaman luottolimiitin enimmäisarvo estää eurojärjestelmän luotto-operaation suorittamisen, kotimaan keskuspankki voi poistaa kyseisen enimmäisarvon.

10 artikla

Yhtiötapahtumat

1. Kotimaan keskuspankki ilmoittaa vastapuolilleen etukäteen arvopaperikeskuksen ilmoittamista yhtiötapahtumista, jotka liittyvät vastapuolen vakuudeksi toimittamiin jälkimarkkinakelpoisiin omaisuuseriin tai DECC-velkainstrumentteihin.

2. Jos osallistuminen yhtiötapahtumaan on vapaaehtoista tai edellyttää vaihtoehtojen valintaa, kotimaan keskuspankki toimii vastapuolen toimittaman yhtiötapahtumaan liittyvän toimeksiannon mukaisesti kansallisen keskuspankin ilmoituksessa annettuun vastausmääräaikaan mennessä. Jos vastapuoli ei toimita yhtiötapahtumaan liittyvää toimeksiantoa, sovelletaan tapauksen mukaan arvopaperikeskuksen ilmoittamaa oletusvaihtoehtoa.

3. Kun kyse on yhtiötapahtumasta, johon liittyy kassavirta liikkeeseenlaskijalta vastapuolelle (eli positiivinen kassavirta), kotimaan keskuspankki siirtää yhtiötapahtuman tuotot ne saatuaan jollekin seuraavista tileistä, jollei 4 ja 5 kohdasta johdu muuta:

a)	kun on kyse euromääräisistä käteistuotoista, vastapuolen määrittämälle ensisijaiselle MCA-tilille;

b)	kun on kyse muista kuin euromääräisistä käteistuotoista, vastapuolen määrittämälle muulle kuin euromääräiselle käteistilille.

4. Kotimaan keskuspankki ei saa siirtää 3 kohdassa tarkoitettuja yhtiötapahtuman tuottoja vastapuolelle seuraavissa tapauksissa:

a)	vastapuolella ei ole riittäviä vakuuksia vakuussammiossaan (ts. vakuuksien muutospyyntö);

b)	vastapuolen eurojärjestelmälle toimittama vakuus jäädytetään maksulaiminlyöntien vuoksi tai varovaisuussyistä.

5. Euromääräiset käteistuotot toimitetaan automaattisesti vakuudeksi enintään sen määrän osalta, joka vastaa vakuuksien muutospyynnön määrää klo 16.55 Keski-Euroopan aikaa päivänä, jona kotimaan keskuspankki vastaanottaa yhtiötapahtuman tuotot, jos 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettu vakuuksien muutospyyntö on edelleen voimassa kyseisenä ajankohtana. Kotimaan keskuspankki siirtää vastapuolelle yhtiötapahtumien tuotot siltä osin kuin ne ylittävät vakuuksien muutospyynnön kattamiseen (mahdollisesti) tarvittavan määrän.

6. Jos kirjeenvaihtajakeskuspankkimallin kautta vakuudeksi toimitettuihin jälkimarkkinakelpoisiin omaisuuseriin tai DECC-velkainstrumentteihin liittyvä kassavirta on positiivinen, kirjeenvaihtajakeskuspankki hyvittää yhtiötapahtuman tuotot tapauksen mukaan kotimaan keskuspankin nimeämälle eurokäteistilille tai muulle kuin eurokäteistilille, jotta kotimaan keskuspankki kykenee maksamaan euromääräiset tuotot edelleen ensisijaiselle MCA-tilille tai muut kuin euromääräiset tuotot vastapuolen nimeämälle muulle kuin euromääräiselle tilille.

7. Kun on kyse yhtiötapahtumista, joihin liittyy kassavirta vastapuolelta liikkeeseenlaskijalle (eli negatiivinen kassavirta), kotimaan keskuspankki perii erääntyneen saatavan takaisin jollakin seuraavista tavoista:

a)	kun on kyse euromääräisistä käteistuotoista, veloittamalla vastapuolen nimeämää ensisijaista MCA-tiliä;

b)	kun on kyse muista kuin euromääräisistä käteistuotoista, veloittamalla vastapuolen nimeämää muuta kuin euromääräistä käteistiliä tai, jos veloituslupaa ei ole, kehottamalla vastapuolta hyvittämään summan kotimaan keskuspankin ilmoittamalle käteistilille.

8. Jos kirjeenvaihtajakeskuspankkimallin kautta vakuudeksi toimitettuihin jälkimarkkinakelpoisiin omaisuuseriin tai DECC-velkainstrumentteihin liittyvä kassavirta on negatiivinen, kotimaan keskuspankki hyvittää yhtiötapahtuman tuotot tapauksen mukaan kirjeenvaihtajakeskuspankin nimeämälle euromääräiselle käteistilille tai muulle kuin euromääräiselle käteistilille.

9. Jos arvopaperikeskus antaa maksun suorittamisen jälkeen peruutusilmoituksen yhtiötapahtumaan liittyvien käteis- ja arvopaperiliikkeiden peruuttamiseksi, kotimaan keskuspankin on toteutettava seuraavat toimet:

a)	jos kassavirta on positiivinen, kotimaan keskuspankki veloittaa maksettavan käteissumman samalta tililtä, jolle alkuperäinen maksu suoritettiin;

b)	jos kassavirta on negatiivinen, kotimaan keskuspankki hyvittää maksettavan käteissumman samalle tilille, jolta alkuperäinen maksu suoritettiin.

10. Jos 9 kohdassa tarkoitettu peruutusilmoitus koskee kirjeenvaihtajakeskuspankkimallin kautta vakuudeksi toimitettuja omaisuuseriä, sovelletaan seuraavaa:

a)	jos kassavirta on positiivinen, kotimaan keskuspankki hyvittää erääntyneen määrän kirjeenvaihtajakeskuspankin nimeämälle käteistilille;

b)	jos kassavirta on negatiivinen, kirjeenvaihtajakeskuspankki hyvittää erääntyneen määrän kotimaan keskuspankin nimeämälle käteistilille,

11. Kun on kyse kirjeenvaihtajakeskuspankkimallin kautta vakuudeksi toimitettuihin jälkimarkkinakelpoisiin omaisuuseriin tai DECC-velkainstrumentteihin liittyvistä yhtiötapahtuman tuotoista, kirjeenvaihtajakeskuspankki vähentää tai pidättää veron, joka on vähennettävä tai pidätettävä kaikista tuotoista, joista kirjeenvaihtajakeskuspankki on vastuussa tai tilivelvollinen veroviranomaisia kohtaan, paitsi jos vastapuoli on toimittanut verohuojennusta varten tarvittavat asiakirjat tai verohuojennusta sovelletaan lain nojalla.

11 artikla

Päivittäinen vakuushallinta

1. Kansalliset keskuspankit arvostavat annetut vakuudet päivittäin Euroopan keskuspankin suuntaviivoissa (EU) 2015/510 (EKP/2014/60), suuntaviivoissa EKP/2014/31 ja suuntaviivoissa (EU) 2016/65 (EKP/2015/35) vahvistettujen arvostus- ja riskienhallintasääntöjen mukaisesti (9).

2. Kansalliset keskuspankit päivittävät luotto- ja vakuuspositiot päivittäin kertyneen koron huomioon ottamiseksi.

3. Kansalliset keskuspankit esittävät päivän lopun vakuuksien muutospyynnön klo 19.00 ja 19.30 välisenä aikana (Keski-Euroopan aikaa) kunakin pankkipäivänä, jos tietyssä vakuussammiossa ei ole enää riittävästi vakuuksia sen jälkeen, kun annetut vakuudet on arvostettu uudelleen ja luotto- ja vakuuspositiot päivitetty 1 ja 2 kohdan mukaisesti.

4. Kansalliset keskuspankit voivat esittää milloin tahansa vakuuksien muutospyyntöjä, jos päivän aikana havaitaan vakuuksien riittämättömyys.

5. Jos vakuuksien muutospyyntöä ei ole ratkaistu tiettynä pankkipäivänä viimeistään klo 16.55 Keski-Euroopan aikaa, kotimaan keskuspankki ottaa 10 artiklan 5 kohdan mukaisesti mahdollisen yhtiötapahtuman käteistuotot käyttöön vakuudeksi. Jos yhtiötapahtuman käteistuotot eivät riitä kattamaan vakuuksien muutospyyntöä kokonaan tai jos yhtiötapahtumasta ei saada käteistuottoja, kotimaan keskuspankki ottaa automaattisesti käyttöön käteisvaroja vakuudeksi veloittamalla vastapuolen nimeämää ensisijaista MCA-tiliä vakuuksien muutospyyntöä vastaavalla määrällä. Kun vakuussammion päivittäinen uudelleenarvostus ja vakuudeksi käyttöön otetusta käteisrahasta kertynyt korko on laskettu, kotimaan keskuspankki poistaa automaattisesti vakuuskäytöstä käteisvarat, jotka ylittävät vakuuksien muutospyynnön kattamiseen tarvittavan määrän.

6. Kansalliset keskuspankit täsmäyttävät päivittäin kullakin omaisuuserätilillä olevat omistukset.

12 artikla

Maksut

1. Jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien ja DECC-velkainstrumenttien osalta kukin kansallinen keskuspankki perii arvopaperikeskusten ja kolmikanta-agenttien veloittamat maksut takaisin vastapuoliltaan. Kotimaan keskuspankki siirtää vastapuoliltaan perimänsä maksut kirjeenvaihtajakeskuspankille kirjeenvaihtajakeskuspankkimallin kautta toimitettujen vakuuksien osalta.

2. Kotimaan keskuspankki tai kirjeenvaihtajakeskuspankkimallin kautta toimitettujen vakuuksien osalta kirjeenvaihtajakeskuspankki päättää, veloitetaanko maksu vakuudeksi annetuista lainasaamisista, lisälainasaamisista ja RMBD-velkainstrumenteista. Jos maksuja peritään, kotimaan keskuspankki määrittää transaktiomaksun ja palvelumaksun tason, tai kirjeenvaihtajakeskuspankki kirjeenvaihtajakeskuspankkimallin kautta toimitetuista vakuuksista perittävien maksujen tason.

3. Kotimaan keskuspankki veloittaa perittävät maksut vastapuolen ensisijaiselta MCA-tililtä TARGETissa kuukausittain.

13 artikla

Vakuuden uudelleenkohdentaminen ja realisointi

1. Vakuus voidaan kohdentaa uudelleen käyttöönottohetkellä nimetyltä omaisuuserätililtä toiselle omaisuuserätilille seuraavissa tilanteissa:

a)	jos kyse on sulautumisesta tai yritysostosta, jossa on mukana kaksi tai useampia kotimaan keskuspankin vastapuolia, kotimaan keskuspankki voi kohdentaa vakuuden uudelleen sulautuneen tai ostetun yhteisön ylläpitämiltä omaisuuserätileiltä ja vakuussammioista;

b)	jos vastapuoli on maksukyvytön, kotimaan keskuspankki voi kohdentaa vakuuden uudelleen vastapuolen tililtä kansallisen keskuspankin tilille, jota käytetään vakuuden realisointiin;

c)	jos vastapuolella on useita vakuussammioita eri tarkoituksiin, kyseinen vastapuoli voi kohdentaa vakuuden uudelleen vastapuolen yhdeltä omaisuuserätililtä vastapuolen jollekin toiselle omaisuuserätilille tietyssä vakuussammiossa olevien vakuuksien määrän lisäämiseksi.

2. Jos kotimaan keskuspankki saa tiedon vastapuolen maksukyvyttömyydestä tai maksujen keskeyttämisestä, se varaa itselleen oikeuden jäädyttää välittömästi kyseisen vastapuolen kaikki vakuushallintatoimet.

3. Kun kyse on kirjeenvaihtajakeskuspankkimallin kautta toimitetuista vakuuksista ja kotimaan keskuspankki ilmoittaa kirjeenvaihtajakeskuspankille vastapuolen maksukyvyttömyydestä, kotimaan keskuspankin toimeksiannon mukaisesti kirjeenvaihtajakeskuspankki

a)	toteuttaa tapauksen mukaan kaikki tarvittavat toimenpiteet ja toimet sen lainkäyttöalueen lakien mukaisesti, jolle kirjeenvaihtajakeskuspankki on sijoittautunut, realisoidakseen vakuuden kotimaan keskuspankin puolesta;

b)	toteuttaa tapauksen mukaan kaikki tarvittavat toimenpiteet ja toimet sen lainkäyttöalueen lakien mukaisesti, jolle kirjeenvaihtajakeskuspankki on sijoittautunut, auttaakseen kotimaan keskuspankkia realisoimaan vakuuden.

14 artikla

Varajärjestelyt

Kansallisella keskuspankilla on oltava käytössä vastapuoltensa kanssa järjestelyt, joiden avulla hyväksytään vakuudeksi toimittamista ja vakuuskäytöstä poistamista koskevat toimeksiannot suojatun sähköpostin tai muun varaviestintäkanavan kautta, jos vastapuoli ei poikkeuksellisissa olosuhteissa pysty kommunikoimaan kotimaansa keskuspankin kanssa ECMS-järjestelmän kautta käyttäjä-sovellus-tilassa (U2A) tai sovellus-sovellus-tilassa (A2A). Tällaisissa olosuhteissa kansalliset keskuspankit voivat toimia vastapuoltensa puolesta saatuaan niiltä toimeksiannon suojatun sähköpostin tai jonkin muun varaviestintäkanavan kautta.

15 artikla

Toimituskuria koskevat toimenpiteet

Kansalliset keskuspankit vaihtavat tietoja seuraamuksista, joita peritään kansalliselta keskuspankilta tai jotka on maksettava kansalliselle keskuspankille kirjeenvaihtajakeskuspankkimallin kautta käyttöön otettuja vakuuksia koskevien toimituspuutteiden vuoksi, siten kuin täsmennetään asetuksen (EU) N:o 909/2014 II osaston III luvun säännöksissä.

16 artikla

Voimaantulo ja täytäntöönpano

1. Nämä suuntaviivat tulevat voimaan päivänä, jona ne annetaan tiedoksi niiden jäsenvaltioiden kansallisille keskuspankeille, joiden rahayksikkö on euro.

2. Niiden jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit, joiden rahayksikkö on euro, toteuttavat tarvittavat toimenpiteet noudattaakseen näitä suuntaviivoja ja soveltaakseen niitä 18 päivästä marraskuuta 2024. Ne antavat näihin toimenpiteisiin liittyvät asiakirjat ja toteutustavat EKP:lle tiedoksi viimeistään 11 päivänä lokakuuta 2024.

17 artikla

Osoitus

Nämä suuntaviivat on osoitettu kaikille eurojärjestelmän keskuspankeille.

Tehty Frankfurt am Mainissa 13 päivänä elokuuta 2024.

EKP:n neuvoston puolesta

EKP:n puheenjohtaja

Christine LAGARDE

(1) Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2015/510, annettu 19 päivänä joulukuuta 2014, eurojärjestelmän rahapolitiikan kehyksen täytäntöönpanosta (yleisasiakirjasuuntaviivat) (EKP/2014/60) (EUVL L 91, 2.4.2015, s. 3).

(2) Euroopan keskuspankin suuntaviivat EKP/2014/31, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2014, eurojärjestelmän rahoitusoperaatioihin sekä vakuuskelpoisuuteen liittyvistä väliaikaisista lisätoimenpiteistä ja suuntaviivojen EKP/2007/9 muuttamisesta (EUVL L 240, 13.8.2014, s. 28).

(3) Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2024/3130, annettu 13 päivänä elokuuta 2024, eurojärjestelmän rahapolitiikan kehyksen täytäntöönpanosta annettujen suuntaviivojen (EU) 2015/510 muuttamisesta (EKP/2014/60) (EKP/2024/23) (EUVL L, 2024/3130, 20.12.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/guideline/2024/3130/oj).

(4) Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2015/510, annettu 19 päivänä joulukuuta 2014, eurojärjestelmän rahapolitiikan kehyksen täytäntöönpanosta (yleisasiakirjasuuntaviivat) (EKP/2014/60) (EUVL L 91, 2.4.2015, s. 3).

(5) Euroopan keskuspankin suuntaviivat EKP/2014/31, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2014, eurojärjestelmän rahoitusoperaatioihin sekä vakuuskelpoisuuteen liittyvistä väliaikaisista lisätoimenpiteistä ja suuntaviivojen EKP/2007/9 muuttamisesta (EUVL L 240, 13.8.2014, s. 28).

(6) Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2022/912, annettu 24 päivänä helmikuuta 2022, uuden sukupolven Euroopan laajuisesta automatisoidusta reaaliaikaisesta bruttomaksujärjestelmästä (TARGET) ja suuntaviivojen EKP/2012/27 kumoamisesta (EKP/2022/8) (EUVL L 163, 17.6.2022, s. 84).

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 909/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, arvopaperitoimituksen parantamisesta Euroopan unionissa sekä arvopaperikeskuksista ja direktiivien 98/26/EY ja 2014/65/EU sekä asetuksen (EU) N:o 236/2012 muuttamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 1).

(8) Euroopan keskuspankin suuntaviivat EKP/2012/13, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2012, TARGET2-Securities-hankkeesta (EUVL L 215, 11.8.2012, s. 19).

(9) Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2016/65, annettu 18 päivänä marraskuuta 2015, eurojärjestelmän rahapolitiikan kehyksen täytäntöönpanossa sovellettavasta markkina-arvon aliarvostuksesta (EKP/2015/35) (EUVL L 14, 21.1.2016, s. 30).

LIITE I

EUROJÄRJESTELMÄN LUOTTO-OPERAATIOISSA KÄYTETTÄVIÄ ARVOPAPERIKAUPAN SELVITYSJÄRJESTELMIÄ JA ARVOPAPERIKAUPAN SELVITYSJÄRJESTELMIEN VÄLISIÄ LINKKEJÄ KOSKEVAT KELPOISUUSEHDOT

I. ARVOPAPERIKAUPAN SELVITYSJÄRJESTELMIÄ JA ARVOPAPERIKAUPAN SELVITYSJÄRJESTELMIEN VÄLISIÄ LINKKEJÄ KOSKEVAT KELPOISUUSEHDOT

Eurojärjestelmä määrittää jäsenvaltioon, jonka rahayksikkö on euro, sijoittautuneen arvopaperikeskuksen ylläpitämän arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän (jäljempänä ’arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän ylläpitäjä’) hyväksyttävyyden kaikkien seuraavien kriteerien perusteella:

a)	euroalueen arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän ylläpitäjä noudattaa asetuksessa (EU) N:o 909/2014 vahvistettuja vaatimuksia;

sen jäsenvaltion kansallinen keskuspankki, jossa arvopaperikaupan selvitysjärjestelmä toimii, on laatinut asianmukaiset, II jaksossa vahvistetut eurojärjestelmän vaatimukset sisältävät sopimusjärjestelyt tai muut oikeudellisesti sitovat järjestelyt suhteessa euroalueen arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän ylläpitäjään, ja ylläpitää niitä.

c)	euroalueen arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän ylläpitäjä käyttää T2S-palveluja arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän toiminnassa.

Eurojärjestelmä määrittää suoran tai ketjutetun, ainoastaan euroalueen arvopaperikaupan selvitysjärjestelmään liittyvän linkin kelpoisuuden seuraavien kriteereiden perusteella:

a)	suora linkki tai ketjutetun linkin tapauksessa kaikki sen taustalla olevat suorat linkit ovat asetuksessa (EU) N:o 909/2014 vahvistettujen vaatimusten mukaisia;

b)	eurojärjestelmä on katsonut sijoittavan arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän hyväksyttäväksi, koska se täyttää 1 kohdassa asetetut kelpoisuusvaatimukset;

c)	kaikki linkin toimintaan osallistuvat välittävät arvopaperikaupan selvitysjärjestelmät ja liikkeeseen laskevat arvopaperikaupan selvitysjärjestelmät ovat joko hyväksyttyjä tai niiden on katsottu täyttävän 1 kohdan a ja b alakohdassa säädetyt kelpoisuusvaatimukset;

eurojärjestelmä on katsonut hyväksyttäväksi jokaisen suoran ja ketjutetun linkin, jonka kautta vakuuskelpoisia omaisuuseriä voidaan pitää liikkeeseen laskevan arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän ja sijoittavan arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän välillä rinnakkain sellaisen suoran tai ketjutetun linkin kanssa, jonka hyväksyttävyyttä vielä määritetään.

Ennen sellaisen suoran tai ketjutetun linkin hyväksyttävyyden määrittämistä, jossa on mukana yksi tai useampi arvopaperikaupan selvitysjärjestelmä, jota ylläpitää sellaiseen Euroopan talousalueen (ETA) valtioon, jonka rahayksikkö ei ole euro, sijoittautunut arvopaperikeskus (jäljempänä ’euroalueen ulkopuolinen ETA-maan arvopaperikaupan selvitysjärjestelmä’, jota ylläpitää ”euroalueen ulkopuolisen ETA-maan arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän ylläpitäjä”), eurojärjestelmä suorittaa liiketoiminta-analyysin, jossa otetaan huomioon mm. a) kyseisissä arvopaperikaupan selvitysjärjestelmissä liikkeeseen laskettujen vakuuskelpoisten omaisuuserien arvo ja b) kyseisissä arvopaperikaupan selvitysjärjestelmissä säilytettyjen vakuuskelpoisten omaisuuserien arvo.

Jos liiketoiminta-analyysin tulos on myönteinen, eurojärjestelmä määrittää sellaisen linkin kelpoisuuden, jossa on mukana euroalueen ulkopuolisen ETA-maan arvopaperikaupan selvitysjärjestelmiä, seuraavien kriteereiden perusteella:

a)	Suora linkki tai ketjutetun linkin tapauksessa kaikki sen taustalla olevat suorat linkit ovat asetuksessa (EU) N:o 909/2014 vahvistettujen vaatimusten mukaisia.

Suorien linkkien osalta sen jäsenvaltion kansallinen keskuspankki, jossa sijoittava arvopaperikaupan selvitysjärjestelmä toimii, on laatinut ja ylläpitää asianmukaisia sopimusjärjestelyjä tai muita oikeudellisesti sitovia järjestelyjä sijoittavan arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän euroalueella olevan ylläpitäjän kanssa. Näissä sopimusjärjestelyissä tai muissa oikeudellisesti sitovissa järjestelyissä on täsmennettävä arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän euroalueella olevalle ylläpitäjälle velvoite panna täytäntöön II jaksossa vahvistetut säännökset niissä oikeudellisissa järjestelyissä, jotka sillä on liikkeeseen laskevan arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän euroalueen ulkopuolisen ETA-maan ylläpitäjän kanssa.

Ketjutettujen linkkien osalta kaikkien sellaisten taustalla olevien suorien linkkien, joissa euroalueen ulkopuolisen ETA-maan arvopaperikaupan selvitysjärjestelmä toimii liikkeeseen laskevana arvopaperikaupan selvitysjärjestelmänä, on täytettävä b alakohdan ensimmäisessä alakohdassa oleva kriteeri. Sellaisessa ketjutetussa linkissä, jossa sekä välittävä arvopaperikaupan selvitysjärjestelmä että liikkeeseen laskeva arvopaperikaupan selvitysjärjestelmä ovat euroalueen ulkopuolisen ETA-maan arvopaperikaupan selvitysjärjestelmiä, sen jäsenvaltion kansallinen keskuspankki, jossa sijoittava arvopaperikaupan selvitysjärjestelmä toimii, on laadittava ja ylläpidettävä asianmukaisia sopimusjärjestelyjä tai muita oikeudellisesti sitovia järjestelyjä sijoittavan arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän euroalueella olevan ylläpitäjän kanssa. Näissä sopimusjärjestelyissä tai muissa oikeudellisesti sitovissa järjestelyissä on vahvistettava se, että arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän euroalueella olevan ylläpitäjän on oikeudellisissa järjestelyissään välittävän arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän euroalueen ulkopuolisen ETA-maan ylläpitäjän kanssa pantava täytäntöön II jaksossa olevat säännökset, mutta myös se, että välittävän arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän euroalueen ulkopuolisen ETA-maan ylläpitäjän on pantava täytäntöön II jaksossa olevat säännökset sopimusjärjestelyissään tai muissa oikeudellisesti sitovissa järjestelyissään liikkeeseen laskevan arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän euroalueen ulkopuolisen ETA-maan ylläpitäjän kanssa.

c)	Eurojärjestelmä on katsonut linkissä mukana olevan sijoittavan arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän hyväksyttäväksi.

d)	Kaikki linkin toimintaan osallistuvat välittävät arvopaperikaupan selvitysjärjestelmät ja liikkeeseen laskevat arvopaperikaupan selvitysjärjestelmät ovat joko hyväksyttyjä tai niiden on katsottu täyttävän 1 kohdan a alakohdassa säädetyn kelpoisuusvaatimuksen.

Eurojärjestelmä on katsonut hyväksyttäväksi jokaisen suoran ja ketjutetun linkin, jonka kautta vakuuskelpoisia omaisuuseriä voidaan pitää liikkeeseen laskevan arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän ja sijoittavan arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän välillä rinnakkain sellaisen suoran tai ketjutetun linkin kanssa, jonka hyväksyttävyyttä vielä määritetään.

Kansallinen keskuspankki siinä euroalueen ulkopuolisessa ETA-maassa, jossa liikkeeseen laskeva arvopaperikaupan selvitysjärjestelmä toimii, on sitoutunut raportoimaan tietoja vakuuskelpoisista omaisuuseristä, joilla käydään kauppaa hyväksytyillä kotimaisilla markkinoilla eurojärjestelmän määrittelemällä tavalla.

II. EUROJÄRJESTELMÄN VAATIMUKSET

Oikeudellisen luotettavuuden varmistamiseksi arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän ylläpitäjän on oikeudellisesti sitoviin asiakirjoihin, kuten asianmukaisesti täytäntöön pantuun sopimukseen tai asianomaisen arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän ylläpitäjän pakottaviin ehtoihin, viittaamalla tai muulla tavoin osoitettava sen jäsenvaltion kansalliselle keskuspankille, jossa kyseessä oleva arvopaperikaupan selvitysjärjestelmä toimii, että

kyseisen arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän ylläpitäjän hallinnoimassa arvopaperikaupan selvitysjärjestelmässä pidettyihin arvopapereihin, mukaan lukien arvopaperit, joita pidetään arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän ylläpitäjän hallinnoimien linkkien kautta (linkitettyjen arvopaperikaupan selvitysjärjestelmien ylläpitäjien ylläpitämillä tileillä pidetyt arvopaperit), kohdistuviin oikeuksiin sovelletaan ETA-valtion lakia;

arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän osallistujien oikeus kyseisessä arvopaperikaupan selvitysjärjestelmässä pidettyihin arvopapereihin on selkeä ja yksiselitteinen ja sisältää takeet siitä, etteivät arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän osallistujat altistu kyseisen arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän ylläpitäjän maksukyvyttömyydelle;

jos arvopaperikaupan selvitysjärjestelmä toimii liikkeeseen laskevana selvitysjärjestelmänä, linkitetyn sijoittavan selvitysjärjestelmän oikeus liikkeeseen laskevassa arvopaperikaupan selvitysjärjestelmässä pidettyihin arvopapereihin on selkeä ja yksiselitteinen ja sisältää takeet siitä, ettei sijoittava arvopaperikaupan selvitysjärjestelmä eivätkä sen osallistujat altistu liikkeeseen laskevan arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän ylläpitäjän maksukyvyttömyydelle;

jos arvopaperikaupan selvitysjärjestelmä toimii sijoittavana arvopaperikaupan selvitysjärjestelmänä, kyseisen arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän oikeus linkitetyssä liikkeeseen laskevassa arvopaperikaupan selvitysjärjestelmässä pidettyihin arvopapereihin on selkeä ja yksiselitteinen ja sisältää takeet siitä, ettei sijoittava arvopaperikaupan selvitysjärjestelmä eivätkä sen osallistujat altistu liikkeeseen laskevan selvitysjärjestelmän ylläpitäjän maksukyvyttömyydelle;

e)	kansallisen keskuspankin oikeutta arvopaperikaupan selvitysjärjestelmässä pidettyihin arvopapereihin ei rajoita sovellettavasta oikeudesta tai sopimusjärjestelystä johtuva panttioikeus tai muu vastaava mekanismi;

arvopaperikaupan selvitysjärjestelmässä olevien arvopapereiden mahdollisen vajauksen kohdistamista koskeva menettely, erityisesti siinä tapauksessa, että maksukyvyttömänä on i) arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän ylläpitäjä, ii) kolmas osapuoli, joka osallistuu arvopapereiden säilyttämiseen, tai iii) mikä tahansa linkitetty liikkeeseen laskeva arvopaperikaupan selvitysjärjestelmä, on selkeä ja yksiselitteinen;

arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän oikeudelliseen säännöstöön perustuvat menettelyt, joita soveltaen arvopapereita koskevat vaateet toteutetaan, ovat selkeät ja yksiselitteiset; jos arvopaperikaupan selvitysjärjestelmä toimii sijoittavana arvopaperikaupan selvitysjärjestelmänä, sama koskee myös kaikkia muodollisuuksia, jotka on täytettävä suhteessa linkitettyyn liikkeeseen laskevaan arvopaperikaupan selvitysjärjestelmään.

Jos arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän ylläpitäjän hallinnoima arvopaperikaupan selvitysjärjestelmä toimii sijoittavana arvopaperikaupan selvitysjärjestelmänä, sen on varmistettava, että linkkien kautta tapahtuvat arvopaperien siirrot ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 98/26/EY (1) tarkoitetulla tavalla lopullisia eli niitä ei voi peruuttaa, purkaa tai muulla tavoin kumota.

Jos arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän ylläpitäjän hallinnoima arvopaperikaupan selvitysjärjestelmä toimii liikkeeseen laskevana arvopaperikaupan selvitysjärjestelmänä, sen on varmistettava, ettei se käytä kolmannen osapuolen asemassa olevaa yhteisöä, kuten pankkia tai muuta osapuolta, joka ei ole liikkeeseenlaskijan tai liikkeeseen laskevan arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän välisenä välittäjänä toimiva arvopaperikaupan selvitysjärjestelmä; vaihtoehtoisesti arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän ylläpitäjän on varmistettava, että arvopaperikaupan selvitysjärjestelmällä on suora tai ketjutettu linkki arvopaperikaupan selvitysjärjestelmään, jolla on tämä (uniikki ja suora) suhde.

Jotta voidaan hyödyntää keskuspankkien maksutapahtumien selvitykseen ja toimitukseen käytettäviä arvopaperikaupan selvitysjärjestelmien välisiä linkkejä (2), käytössä on oltava järjestelyt, joilla mahdollistetaan päivänsisäinen vastikkeeton toimitus (FOP). Jos käytetään päivänsisäistä toimitus maksua vastaan -toimitusta (DVP), käteismaksu on suoritettava keskuspankkirahassa. Toimitus voidaan toteuttaa reaaliaikaisena bruttoperusteisesti tai eräajojen sarjana, jossa on päivänsisäinen lopullisuus. Tämän edellytyksen katsotaan täyttyvän sellaisten suorien ja ketjutettujen linkkien osalta, joissa kaikki linkkiin osallistuvat arvopaperikaupan selvitysjärjestelmät tukeutuvat T2S-palveluihin.

Aukioloaikoja ja -päiviä koskevat seuraavat säännöt:

a)	arvopaperikaupan selvitysjärjestelmien ja sen linkkien on tarjottava toimituspalveluja kaikkina pankkipäivinä;

b)	arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän on toimittava klo 7.00–18.00 Keski-Euroopan aikaa (CET) (3);

suoriin linkkeihin tai ketjutettuihin linkkeihin osallistuvien arvopaperikaupan selvitysjärjestelmien on annettava osallistujilleen mahdollisuus toimittaa ainakin 15.30 Keski-Euroopan aikaa (CET) asti toimeksiantoja, jotka toteutetaan saman päivän aikana toimitus maksua vastaan -periaatteella liikkeeseenlaskijan ja/tai tarvittaessa välittävän arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän välityksellä sijoittavalle arvopaperikaupan selvitysjärjestelmälle.

suoriin linkkeihin tai ketjutettuihin linkkeihin osallistuvien arvopaperikaupan selvitysjärjestelmien on annettava osallistujilleen mahdollisuus toimittaa ainakin 17.45 Keski-Euroopan aikaa (CET) asti toimeksiantoja, jotka toteutetaan saman päivän aikana vastikkeetta (FOP) liikkeeseenlaskijan tai tarvittaessa välittävän arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän välityksellä sijoittavalle arvopaperikaupan selvitysjärjestelmälle.

Arvopaperikaupan selvitysjärjestelmillä on oltava käytössään järjestelyjä, joilla varmistetaan mahdollisuus pidentää b–d kohdassa täsmennettyjä aukioloaikoja hätätilanteissa.

TARGET2-Securities-järjestelmän toimitusominaisuuksien vuoksi a–e alakohdassa esitettyjen vaatimusten katsotaan täyttyvän T2S-palveluihin tukeutuvien arvopaperikaupan selvitysjärjestelmien sekä suorien ja välitettyjen linkkien osalta, kun kaikki linkkiin osallistuvat arvopaperikaupan selvitysjärjestelmät tukeutuvat T2S-palveluihin.

III. HAKEMUSMENETTELY

Euroalueen arvopaperikaupan selvitysjärjestelmien ylläpitäjien, joiden tarkoituksena on tarjota palvelujaan käytettäviksi eurojärjestelmän luotto-operaatioissa, on toimitettava hyväksymishakemus sen jäsenvaltion kansalliselle keskuspankille, johon arvopaperikaupan selvitysjärjestelmä on sijoittautunut.

Linkkien osalta, mukaan lukien linkit, joissa on mukana euroalueen ulkopuolisen ETA-maan arvopaperikaupan selvitysjärjestelmä, sijoittavan arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän ylläpitäjän on toimitettava hyväksymishakemus sen jäsenvaltion kansalliselle keskuspankille, jossa sijoittava arvopaperikaupan selvitysjärjestelmä toimii.

Eurojärjestelmä voi hylätä hakemuksen tai – jos arvopaperikaupan selvitysjärjestelmä tai linkki on jo hyväksytty – peruuttaa hyväksynnän tilapäisesti tai pysyvästi, jos

a)	yksi tai useampi I jaksossa säädetyistä kelpoisuusehdoista ei täyty;

arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän tai linkin käyttö saattaisi vaarantaa eurojärjestelmän luotto-operaatioiden tehokkuuden tai turvallisuuden ja altistaa eurojärjestelmän taloudellisten tappioiden riskille, tai muutoin varovaisuussyistä katsotaan, että sen käyttö aiheuttaa riskejä eurojärjestelmälle.

Eurojärjestelmän päätös arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän tai linkin hyväksyttävyydestä annetaan tiedoksi sille arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän ylläpitäjälle, joka toimitti hyväksymishakemuksen. Eurojärjestelmä perustelee mahdolliset kielteiset päätökset.

Arvopaperikaupan selvitysjärjestelmää tai linkkiä saa käyttää eurojärjestelmän luotto-operaatioissa, kun se on julkaistu hyväksyttyjen arvopaperikaupan selvitysjärjestelmien ja hyväksyttyjen linkkien luettelossa EKP:n verkkosivuilla.

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/26/EY, annettu 19 päivänä toukokuuta 1998, selvityksen lopullisuudesta maksujärjestelmissä ja arvopaperien selvitysjärjestelmissä (EYVL L 166, 11.6.1998, s. 45).

(2) Eurojärjestelmän vakuuksien käyttöönotossa käyttämä selvitysmekanismi määritellään 5 artiklan 2 kohdassa.

(3) Keski-Euroopan ajassa (CET) otetaan huomioon siirtyminen Keski-Euroopan kesäaikaan.

LIITE II

EUROJÄRJESTELMÄN LUOTTO-OPERAATIOISSA KÄYTETTÄVIÄ KOLMIKANTA-AGENTTEJA KOSKEVAT KELPOISUUSVAATIMUKSET’

I. KELPOISUUSVAATIMUKSET, JOTKA KOSKEVAT KOLMIKANTA-AGENTTIEN EUROJÄRJESTELMÄLLE SUORITTAMIA KOLMIKANTAVAKUUSHALLINTAPALVELUJA

Eurojärjestelmä määrittää seuraavien kriteerien perusteella, hyväksytäänkö kolmikanta-agentti tarjoamaan kolmikantavakuushallintapalveluja eurojärjestelmälle:

a)	euroalueen kolmikanta-agenttia ylläpitää arvopaperikeskus, joka on sijoittautunut jäsenvaltioon, jonka rahayksikkö on euro, ja se täyttää asetuksessa (EU) N:o 909/2014 vahvistetut vaatimukset;

b)	kolmikanta-agentti toimittaa kolmikantavakuushallintapalvelunsa eurojärjestelmälle Euroopan yhteisessä vakuushallinnan sääntökirjassa (Single Collateral Management Rulebook for Europe) vahvistetun yhteisen kolmikantamallin mukaisesti;

kansallinen keskuspankki, joka sallii kolmikantavakuushallintapalvelujen käytön joko kotimaisen tai suoran vakuudeksi toimittamisen tavoissa, on ottanut käyttöön ja ylläpitää asianmukaisia sopimusjärjestelyjä tai muita oikeudellisesti sitovia järjestelyjä euroalueen kolmikanta-agentin ylläpitäjän kanssa, mukaan lukien II jaksossa vahvistetut eurojärjestelmän vaatimukset.

II. EUROJÄRJESTELMÄN VAATIMUKSET

Oikeudellisen luotettavuuden varmistamiseksi kolmikanta-agentin ylläpitäjän on osoitettava kansalliselle keskuspankille, joka mahdollistaa kolmikantavakuushallintapalvelujen käytön joko kotimaisen tai suoran vakuudeksi toimittamisen tavoissa, että oikeus arvopaperikaupan selvitysjärjestelmässä oleviin arvopapereihin, jotka on pantattu tai siirretty kansalliselle keskuspankille kolmikantavakuushallintapalvelun yhteydessä, ei altista kansallista keskuspankkia vakuuden saajana vastapuolen maksukyvyttömyydelle tai konkurssille.

Kansallisen keskuspankin on varmistettava, että kolmikanta-agentin kanssa voimassa olevissa sopimusjärjestelyissä täsmennetään, että

a)	kolmikanta-agentin sopimusperusteista velkaa kansalliselle keskuspankille ei ole rajoitettu määrällisesti eikä siihen etenkään sisälly vähimmäiskynnystä tai ylärajaa;

b)	kolmikanta-agentti on vastuussa kansallista keskuspankkia kohtaan kaikista välittömistä tappioista, jotka johtuvat sen velvoitteiden laiminlyönnistä tai tahallisesta rikkomisesta kolmikantavakuushallintapalvelujen tarjoamisen yhteydessä;

kolmikanta-agentti on vastuussa kansallista keskuspankkia kohtaan sellaisten kolmansien osapuolten huolimattomuudesta tai tahallisesta laiminlyönnistä, joille se on delegoinut, edelleen delegoinut tai ulkoistanut osan tehtävistään eurojärjestelmän kelpoisuusvaatimukset täyttävänä kolmikanta-agenttina;

d)	ylivoimaisen esteen sattuessa kolmikanta-agentin on ryhdyttävä oikea-aikaisiin ja riittäviin toimiin kansalliselle keskuspankille mahdollisesti aiheutuvien kielteisten seurausten minimoimiseksi.

Ennen varojen kohdentamista kolmikantatransaktioon kolmikanta-agentin on suoritettava seuraavat tehtävät:

a)	kolmikanta-agentin on tarkistettava, että ISIN-koodi on hyväksyttävä kotimaan keskuspankin (tai kirjeenvaihtajakeskuspankin, kun on kyse kirjeenvaihtajakeskuspankkimallin transaktioista) toimittaman viimeisimmän vakuuskelpoisista omaisuuseristä laaditun luettelon perusteella;

b)	kolmikanta-agentin on tarkistettava, ettei ISIN-koodia ole suljettu pois käytöstä kyseisessä transaktiossa;

kolmikanta-agentin on tarkistettava, ettei arvopaperin liikkeeseenlaskijan ja vastapuolen välillä ole kiellettyä läheistä sidosta kotimaan keskuspankin (tai kirjeenvaihtajakeskuspankin, kun on kyse kirjeenvaihtajakeskuspankkimallin transaktioista) toimittamien viimeisimpien läheistä sidosta koskevien tietojen perusteella;

d)	kolmikanta-agentin on arvostettava omaisuuserä eurojärjestelmän toimittamien viimeisimpien hintatietojen mukaisesti;

e)	kolmikanta-agentin on sovellettava omaan käyttöön perustuvaa aliarvostusta, jos omaisuuserä on tarkoitettu omaan käyttöön.

Kolmikanta-agenttien on 3 kohdassa tarkoitettujen tehtävien suorittamisen tukena käytettävä sille päivittäin toimitettuja vakuudenhallintatietoja. Toimitettuihin tietoihin sisältyvät seuraavat tiedot:

Vakuuskelpoisia omaisuuseriä koskevat tiedot – kotimaan keskuspankki (tai kirjeenvaihtajakeskuspankki, kun on kyse kirjeenvaihtajakeskuspankkimallin transaktioista) toimittaa kolmikanta-agenteille päivittäin tiedot vakuuskelpoisten omaisuuserien luettelon muutoksista, eli luettelo laaditaan deltamuodossa. Vakuuskelpoisten omaisuuserien deltamuodossa olevaan luetteloon sisältyvät ainoastaan omaisuuserät,

i)	jotka on laskettu liikkeeseen arvopaperikaupan selvitysjärjestelmää ylläpitävässä arvopaperikeskuksessa, jossa vakuutta säilytetään, tai

ii)	jotka on laskettu liikkeeseen arvopaperikeskuksessa, jonka arvopaperikaupan selvitysjärjestelmällä on hyväksytty linkki siihen arvopaperikaupan selvitysjärjestelmään, jossa vakuutta säilytetään.

Vakuuskelpoisista omaisuuseristä voidaan toimittaa erillinen deltamuodossa oleva luettelo kunkin kotimaan keskuspankin osalta. Toimitettavat tiedot sisältävät seuraavat tiedot:

—	ISIN-koodi

—	kansallinen keskuspankki: BIC-koodi sen kansallisen keskuspankin yksilöimiseksi, jossa ISIN-koodi on hyväksytty tai ei ole hyväksyttävissä.

Hintatiedot – EKP toimittaa eurojärjestelmän puolesta kolmikanta-agenteille päivittäin hintaluettelon, joka sisältää kunkin kolmikanta-agentin kannalta merkityksellisen vakuuskelpoisen omaisuuserän osalta hintaluettelon, joka on laadittu täydessä muodossa. Nämä tiedot toimitetaan eriteltyinä, ja ne sisältävät seuraavat osatekijät:

i)	puhdas hinta

ii)	kertynyt korko

iii)	sammiotekijä (pool factor)

iv)	aliarvostus eli kolmikanta-agentin arvopaperiin soveltama tavanomainen aliarvostus

v)	läheiseen sidokseen liittyvä aliarvostus eli kolmikanta-agentin arvopaperiin soveltama ylimääräinen aliarvostus, jos arvopaperi on käytettävissä vastapuolen omaan käyttöön

vi)	valuuttakurssi (merkityksellinen, jos omaisuuserä on muun kuin eurovaluutan määräinen)

Läheisiä sidoksia koskevat tiedot – tiedot läheisiä sidoksia koskevien tietojen muutoksista, eli deltamuodossa oleva luettelo, jonka EKP toimittaa eurojärjestelmän puolesta kolmikanta-agenteille ainoastaan vastapuolista, joilla on aktiivinen kolmikantatransaktio, jokaisena päivänä, jona kyseisissä tiedoissa tapahtuu muutoksia. Toimitettavat tiedot sisältävät seuraavat tiedot:

i)	ISIN-koodi

ii)	vastapuoli – BIC-koodi sen vastapuolen yksilöimiseksi, jolla on läheinen sidos ISIN-koodiin.

Edellä 4 kohdassa tarkoitetut tiedot toimitetaan kolmikanta-agentille kunkin pankkipäivän lopussa, ja niitä sovelletaan seuraavan pankkipäivän alusta. Kaikki tiedot toimitetaan ISO 20022 -standardin mukaisen liiketoimintatiedoston avulla. Poikkeuksellisissa olosuhteissa kolmikanta-agenttia voidaan pyytää käsittelemään ja soveltamaan päivitettyjä tietoja päivänsisäisesti. Lisäksi kolmikanta-agentin on noudatettava seuraavia sääntöjä tietojen osalta:

a)	Jos vakuuksien hallintaa koskevia tietoja ei voida jakaa tiettynä päivänä, kolmikanta-agentin on oletusarvoisesti käytettävä aiemmin ilmoitettuja hintoja.

b)	Kolmikanta-agentin on käsiteltävä tietoja luottamuksellisina ja käytettävä niitä yksinomaan eurojärjestelmän luotto-operaatioiden vakuuksiin liittyviin tarkoituksiin.

c)	Eriteltyjä hinnoittelutietoja ei saa jakaa vakuuden antajille (eli vastapuolille). Kolmikanta-agentti voi ilmoittaa vakuuden antajalle ainoastaan ISIN-koodiin liittyvän vakuuden arvon.

Vakuuden korvaaminen on suoritettava käyttäen menettelyjä, joissa alun perin vakuudeksi asetettujen arvopapereiden vapauttaminen kytketään uuden vakuuden luovutukseen toimitus toimitusta vastaan -periaatteella (DvD) tai toimitus maksua vastaan -periaatteella (DvP). Vaihtoehtoisesti vakuuden korvaaminen voidaan toteuttaa tallettamalla uusi vakuus ennen alun perin asetetun vakuuden vapauttamista.

Kolmikanta-agentilla on oltava käytössään toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että Euroopan yhteisessä vakuushallinnan sääntökirjassa määritettyjä käyttöaikoja ja sulkemisaikoja pidennetään hätätilanteessa.

Vakuuksien realisointitarpeen helpottamiseksi kolmikanta-agentin on täytettävä seuraavat vaatimukset:

Kolmikanta-agentilla on oltava käytössään menettelyt ja prosessit, joilla varmistetaan, että vakuus on saatavilla oikea-aikaisesti realisointia varten hyväksyttävän vastapuolen maksukyvyttömyystilanteessa. Jos vastapuoli, jolla on aktiivinen kolmikantatransaktio, on maksukyvytön, kolmikanta-agentin on kotimaan keskuspankin (ja kirjeenvaihtajakeskuspankkimallin tapauksessa kirjeenvaihtajakeskuspankin) pyynnöstä keskeytettävä ilman aiheetonta viivytystä kaikki kolmikantatransaktioon liittyvä toiminta. Kolmikanta-agentin on niin ikään kansallisen keskuspankin pyynnöstä ilman aiheetonta viivytystä siirrettävä kohdennettu vakuus omaisuuserätililtä (eli vakuuden vastaanottavalta tililtä) toiselle kansallisen keskuspankin nimeämälle T2S-arvopaperitilille vakuuden realisointia varten.

b)	Kolmikanta-agentin on varmistettava, että vakuuden käyttämiselle ei ole teknisiä tai toiminnallisia rajoituksia, jos kansallinen keskuspankki haluaa realisoida vakuuden.

c)	Kolmikanta-agentin on varmistettava, että toiminnallinen kehys lieventää riittävästi täytäntöönpanovirheiden mahdollisuutta.

III. HAKEMUSMENETTELY

Euroalueen kolmikanta-agentin operaattorit, joiden tarkoituksena on, että niiden palveluja käytetään eurojärjestelmän luotto-operaatioissa, on haettava hyväksyntää sen jäsenvaltion kansalliselta keskuspankilta, johon kolmikanta-agentin operaattori on sijoittautunut.

Eurojärjestelmä voi hylätä hakemuksen tai – jos kolmikanta-agentti on jo hyväksytty – rajoittaa hyväksyntää taikka peruuttaa sen tilapäisesti tai pysyvästi, jos

a)	yksi tai useampi I jaksossa säädetyistä kelpoisuusehdoista ei täyty;

b)	kolmikanta-agentin käyttö saattaisi vaarantaa eurojärjestelmän luotto-operaatioiden tehokkuuden tai turvallisuuden ja altistaisi eurojärjestelmän taloudellisten tappioiden riskille tai sen katsotaan muutoin varovaisuussyistä aiheuttavan riskejä.

Eurojärjestelmän päätös kolmikanta-agentin hyväksyttävyydestä annetaan tiedoksi sille kolmikanta-agentin operaattorille, joka toimitti hyväksymishakemuksen. Eurojärjestelmä perustelee mahdolliset kielteiset päätökset.

Kolmikanta-agenttia saa käyttää eurojärjestelmän luotto-operaatioissa, kun se on julkaistu hyväksyttyjen kolmikanta-agenttien luettelossa EKP:n verkkosivuilla.

LIITE III

NIIDEN EHTOJEN YHTEISET PIIRTEET, JOITA SOVELLETAAN KIRJEENVAIHTAJAKESKUSPANKKEIHIN LAINASAAMISTEN KÄSITTELYSSÄ

1 artikla

Soveltamisala

1. Vastapuolet voivat käyttää lainasaamisia eurojärjestelmän luotto-operaatioiden vakuutena rajojen yli (toisin sanoen vastapuolet voivat saada varoja kotimaan keskuspankiltaan – sen jäsenvaltion kansalliselta keskuspankilta, jonka rahayksikkö on euro ja jossa ne sijaitsevat – käyttämällä lainasaamisia, joihin sovelletaan muuta kuin sen lainkäyttöalueen lainsäädäntöä, johon kotimaan keskuspankki on sijoittautunut). Sen maan kansallinen keskuspankki, jonka lakia lainasaamiseen sovelletaan, toimii kirjeenvaihtajakeskuspankkina.

2. Näitä ehtoja sovelletaan, kun [lisää kirjeenvaihtajakeskuspankin nimi] toimii kirjeenvaihtajakeskuspankkina [lisää tarvittaessa: sellaisten lainasaamisten osalta, joita [lisää kotimaan keskuspankin vastapuolen nimi] toimittaa vakuudeksi].

3. Vastapuolen, joka haluaa toimittaa vakuudeksi lainasaamisen, johon sovelletaan [lisää maan nimi] lakia, on noudatettava seuraavia säännöksiä, jotka täydentävät vastapuolen ja kotimaan keskuspankin välillä sovellettavia ehtoja.

4. Kirjeenvaihtajakeskuspankki toteuttaa näiden ehtojen mukaiset toimet kotimaan keskuspankin puolesta, ja kotimaan keskuspankkia pidetään vastuullisena kirjeenvaihtajakeskuspankin toimista ja laiminlyönneistä. Velvollisuus noudattaa näissä ehdoissa asetettuja vaatimuksia on vastapuolen vastuulla.

2 artikla

Vakuusjärjestely

Arvopaperiin kohdistuvan vakuusoikeuden perustamiseksi käytettävä vakuusjärjestely on [panttaus/luovutus/kiinnitys].

3 artikla

Lainasaamissopimus

1. Lainasaamissopimukseen [tarvitaan/ei tarvita] lisäehtoja.

2. [Lisää tarvittaessa: Lainasaamissopimukseen on lisättävä seuraavat lisäehdot: [lisätään lisäehtojen teksti]].

4 artikla

Tiedot, jotka on toimitettava ennen kuin lainasaamiset toimitetaan ensi kertaa vakuudeksi

1. Ennen kuin lainasaamiset toimitetaan ensi kertaa vakuudeksi, vastapuolen on ilmoitettava kotimaan keskuspankille aikomuksestaan toimittaa omaisuuserät vakuudeksi, jos [lisää kirjeenvaihtajakeskuspankin nimi] toimii kirjeenvaihtajakeskuspankkina.

2. Vastapuoli toimittaa kotimaan keskuspankille seuraavat tiedot, jotka toimitetaan eteenpäin [sähköpostitse/postitse] [lisää kirjeenvaihtajakeskuspankin nimi] seuraavaan osoitteeseen: [lisää sähköpostiosoite tai postiosoite].

[a)	5 artiklassa täsmennetyt tiedot luottokelpoisuuden arvioinnin lähteestä[.][;]]

[b)	[lisää tarvittaessa: luettelo vastapuolen vahvistetuista allekirjoituksista]].

5 artikla

Luottokelpoisuuden arvioinnin lähteen rekisteröinti

1. Vastapuolen on rekisteröitävä luottokelpoisuuden arvioinnin lähde kotimaan keskuspankille ennen kuin lainasaamisia käytetään ensi kertaa vakuutena.

2. Jos vastapuoli suorittaa 1 kohdassa tarkoitetun rekisteröinnin, sen on toimitettava kotimaan keskuspankille [lisätään viittaus vähimmäistietovaatimuksiin inessiivimuodossa] säädetyt vähimmäistiedot.

3. Jos vastapuoli haluaa muuttaa rekisteröityä luottokelpoisuuden arvioinnin lähdettä, vastapuolen on noudatettava 1 ja 2 kohtaa ja annettava yksityiskohtaiset tiedot vaihtoehtoisesta luottokelpoisuuden arvioinnin lähteestä.

6 artikla

Lainasaamisten rekisteröinti

1. Lainasaamiset on rekisteröitävä [lisää kirjeenvaihtajakeskuspankin nimi] ennen niiden toimittamista vakuudeksi. Vastapuolen on toimitettava rekisteröintitoimeksianto kotimaan keskuspankille, jotta se voidaan toimittaa edelleen kirjeenvaihtajakeskuspankille.

2. Jos vastapuoli toimittaa 1 kohdassa tarkoitetun rekisteröintitoimeksiannon, sen on annettava [lisätään viittaus vähimmäistietovaatimuksiin inessiivimuodossa] säädetyt vähimmäistiedot.

3. [Lisää kirjeenvaihtajakeskuspankin nimi] antaa eurojärjestelmän vakioidun lainasaamisen tunnisteen jokaiselle onnistuneesti rekisteröidylle lainasaamiselle.

4. Kotimaan keskuspankki ilmoittaa vastapuolelle eurojärjestelmän lainasaamisen tunnisteen.

5. Vastapuolen on ilmoitettava eurojärjestelmän lainasaamisen tunniste kaikissa tulevissa lainasaamista koskevissa toimeksiannoissa.

6. Lainasaamisen julkista rekisteröintiä [edellytetään tämän lisäksi / ei edellytetä].

[Lisää tarvittaessa: [Kirjeenvaihtajakeskuspankin/Vastapuolen] on rekisteröitävä lainasaaminen [rekisterin nimi illatiivissa], jota ylläpitää [lisää rekisteriä ylläpitävän viranomaisen nimi]].

[Lisätään seuraava kohta, jos vastapuoli rekisteröi lainasaamisen: Vastapuolen on toimitettava [lisää kirjeenvaihtajakeskuspankin nimi] vahvistus rekisteröinnistä.]

7 artikla

Asiakirjojen toimittaminen

[Asiakirjat pitää/Asiakirjoja ei tarvitse] toimittaa osana rekisteröintiprosessia.

[Lisää tarvittaessa: Vastapuolen on toimitettava [lisää kirjeenvaihtajakeskuspankin nimi] jäljennös [sähköpostitse/postitse] lainasaamissopimuksesta seuraavaan osoitteeseen: [lisää sähköpostiosoite tai postiosoite].].

8 artikla

Rekisteröinnin vahvistus

Lainasaaminen katsotaan rekisteröidyksi, jos 5 ja 6 artiklassa ja tarvittaessa 7 artiklassa säädetyt vaatimukset täyttyvät. Kotimaan keskuspankki toimittaa vastapuolelle vahvistuksen rekisteröinnistä.

9 artikla

Ilmoitus velalliselle ja takaajalle ennen lainasaamisen antamista vakuudeksi

1. Ilmoitus velallisesta ennen lainasaamisen vakuudeksi toimittamista [vaaditaan/ei vaadita].

a)	[Lisää tarvittaessa: [lisää maan nimi] lain mukaan ilmoituksen tekemisestä ennen lainasaamisen vakuudeksi toimittamista on vastuussa [kirjeenvaihtajakeskuspankki/vastapuoli].

b)	[Lisätään seuraava, kun vastapuoli tekee ilmoituksen: Jos ilmoituksen tekee vastapuoli, sen on lähetettävä vahvistus ilmoituksesta [lisää kirjeenvaihtajakeskuspankin nimi] [sähköpostitse/postitse] seuraavaan osoitteeseen: [lisää sähköpostiosoite tai postiosoite].]

2. Ilmoitus takaajasta ennen lainasaamisen vakuudeksi toimittamista [vaaditaan/ei vaadita].]

a)	[Lisää tarvittaessa: [lisää maan nimi] lain mukaan ilmoituksen tekemisestä ennen lainasaamisen vakuudeksi toimittamista on vastuussa [kirjeenvaihtajakeskuspankki/vastapuoli].]

b)	[Lisätään seuraava, kun vastapuoli tekee ilmoituksen: Jos ilmoituksen tekee vastapuoli, sen on lähetettävä vahvistus ilmoituksesta [lisää kirjeenvaihtajakeskuspankin nimi] [sähköpostitse/postitse] seuraavaan osoitteeseen: [lisää sähköpostiosoite tai postiosoite].]

10 artikla

Lainasaamisten toimittaminen vakuudeksi

Jos lainasaaminen on rekisteröity ja 9 artiklassa säädettyjä ilmoitusvaatimuksia on noudatettu, lainasaaminen voidaan toimittaa vakuudeksi. Jotta lainasaamista voidaan toimittaa vakuudeksi, vastapuolen on lähetettävä toimeksianto kotimaan keskuspankille, joka välittää toimeksiannon [lisää kirjeenvaihtajakeskuspankin nimi] edelleen käsiteltäväksi.

11 artikla

Velallisesta ja takaajasta ilmoittaminen lainasaamisen vakuudeksi toimittamisen jälkeen

1. Ilmoitus velallisesta lainasaamisen vakuudeksi toimittamisen jälkeen [vaaditaan/ei vaadita].

a)	[Lisää tarvittaessa: [lisää maan nimi] lain mukaan ilmoituksen tekemisestä lainasaamisen vakuudeksi toimittamisen jälkeen on vastuussa [kirjeenvaihtajakeskuspankki/vastapuoli].]

b)	[Lisää seuraava teksti, kun ilmoituksen tekee vastapuoli: Jos ilmoituksen tekee vastapuoli, sen on lähetettävä vahvistus ilmoituksesta [lisää kirjeenvaihtajakeskuspankin nimi] [sähköpostitse/postitse] seuraavaan osoitteeseen: [lisää sähköpostiosoite tai postiosoite].

2. Ilmoitus takaajasta lainasaamisen vakuudeksi toimittamisen jälkeen [vaaditaan/ei vaadita].

a)	[Lisää tarvittaessa: [lisää maan nimi] lain mukaan ilmoituksen tekemisestä lainasaamisen vakuudeksi toimittamisen jälkeen on vastuussa [kirjeenvaihtajakeskuspankki/vastapuoli].]

b)	[Lisää seuraava teksti, kun ilmoituksen tekee vastapuoli: Jos ilmoituksen tekee vastapuoli, sen on lähetettävä vahvistus ilmoituksesta [lisää kirjeenvaihtajakeskuspankin nimi] [sähköpostitse/postitse] seuraavaan osoitteeseen: [lisää sähköpostiosoite tai postiosoite].

12 artikla

Vakuudeksi toimitettuihin lainasaamisiin vaikuttavat muutokset

1. Vastapuolen on ilmoitettava kotimaan keskuspankille kaikista vakuudeksi toimitettuja lainasaamisia koskevien perustietojen muutoksista seuraavan pankkipäivän aikana.

2. Kotimaan keskuspankki jakaa 1 kohdassa tarkoitetut tiedot [lisää kirjeenvaihtajakeskuspankin nimi] kanssa.

13 artikla

Lainasaamisten vakuuskäytöstä poistaminen

Vastapuolen on toimitettava toimeksiannot lainasaamisen vakuuskäytöstä poistamista varten kotimaansa keskuspankille, joka lähettää toimeksiannot edelleen [lisää kirjeenvaihtajakeskuspankin nimi] jatkokäsittelyä varten

14 artikla

Maksut

[Lisää keskuspankin nimi] [veloittaa/ei veloita] maksuja lainasaamisten vakuudeksi toimittamisesta ja hallinnoinnista. [Lisää, jos maksuja veloitetaan: Yksityiskohtaiset tiedot veloitetuista maksuista esitetään EKP:n verkkosivuilla julkaistussa asiakirjassa ”Vakuushallinta eurojärjestelmän luotto-operaatioissa – tietoa eurojärjestelmän vastapuolille” (Collateral management in Eurosystem credit operations – information for Eurosystem counterparties). Kotimaan keskuspankki veloittaa maksut kuukausittain vastapuolen ensisijaiselta MCA-tililtä TARGETissa.

LIITE IV

LAINASAAMISISSA AVUSTAVANA KESKUSPANKKINA TOIMIMISEEN SOVELLETTAVIEN EHTOJEN YHTEISET PIIRTEET

1 artikla

Soveltamisala

1. Jos lainasaamiseen sovelletaan kotimaan keskuspankin lainkäyttöalueen lainsäädäntöä ja yksi tai useampi lainasaamisen velallisista, takaajista tai velkojista sijaitsee toisessa euroalueen jäsenvaltiossa, kotimaan keskuspankki voi pyytää avustavalta keskuspankilta tukea ja neuvoja, jotka koskevat lainasaamisen vakuudeksi toimittamista. Avustava keskuspankki on sen jäsenvaltion kansallinen keskuspankki, jossa lainasaamisen velallinen ja/tai takaaja ja/tai velkoja sijaitsee.

2. Näitä ehtoja sovelletaan, kun [lisää avustavan keskuspankin nimi] toimii avustavana keskuspankkina.

3. Vastapuolen, joka haluaa käyttää vakuutena lainasaamista, jonka suhteen [lisää avustavan keskuspankin nimi] toimii avustavana keskuspankkina, on noudatettava seuraavia säännöksiä, jotka täydentävät vastapuolen ja kotimaan keskuspankin välillä sovellettavia ehtoja.

2 artikla

Vakuusjärjestely

Arvopaperiin kohdistuvan vakuusoikeuden perustamiseksi käytettävä vakuusjärjestely on [panttaus/luovutus/kiinnitys].

3 artikla

Lainasaamissopimus

Lainasaamissopimukseen [tarvitaan/ei tarvita] lisäehtoja, joilla helpotetaan uuden vakuusoikeuden perustamista sen jälkeen, kun lainasaaminen on toimitettu vakuudeksi.

[Lisää tarvittaessa: Lainasaamissopimukseen on lisättävä seuraavat lisäehdot: [lisätään lisäehtojen teksti].]

4 artikla

Lainasaamisten rekisteröinti

Lainasaamisen julkista rekisteröintiä [edellytetään tämän lisäksi / ei edellytetä].

[Lisää tarvittaessa: Jos [lisää avustavan keskuspankin nimi] toimii avustavana keskuspankkina, rekisteröintiä [edellytetään / ei edellytetä] sillä lainkäyttöalueella, johon kotimaan keskuspankki on sijoittautunut, sovellettavista lainvalintasäännöistä johtuvien vaatimusten mukaisesti. Rekisteröinti on suoritettava rekisteröintiä edellyttävän lainkäyttöalueen sääntöjen mukaisesti.]

[Lisää tarvittaessa: Rekisteröinti on tehtävä [lisää rekisterin nimi illatiivimuodossa], jota ylläpitää [lisää rekisteriä ylläpitävän viranomaisen nimi], rekisteröintiin sovellettavien sääntöjen mukaisesti, ja rekisteröinnin suorittaa [kotimaan keskuspankki / vastapuoli].

[Lisää seuraava teksti, kun julkisen rekisteröinnin tekee vastapuoli: Kun vastapuoli tekee julkisen rekisteröinnin, vahvistus rekisteriin kirjaamisesta lähetetään kotimaan keskuspankille [sähköpostitse/postitse].

5 artikla

Velallisesta ja takaajasta ilmoittaminen ennen lainasaamisen vakuudeksi toimittamista

1. Ilmoitus velallisesta ennen lainasaamisen vakuudeksi toimittamista [vaaditaan/ei vaadita].

a)	[Lisää tarvittaessa: [lisää maan nimi] lain mukaan ilmoituksen tekemisestä ennen lainasaamisen vakuudeksi toimittamista on vastuussa [kotimaan keskuspankki/vastapuoli].

b)	[Lisää seuraava teksti, kun ilmoituksen tekee vastapuoli: Jos ilmoituksen tekee vastapuoli, sen on lähetettävä vahvistus ilmoituksesta [sähköpostitse/postitse] kotimaan kansalliselle keskuspankille.

2. Ilmoitus takaajasta ennen lainasaamisen vakuudeksi toimittamista [vaaditaan/ei vaadita].

a)	[Lisää tarvittaessa: [lisää maan nimi] lain mukaan ilmoituksen tekemisestä ennen lainasaamisen vakuudeksi toimittamista on vastuussa [kotimaan keskuspankki / vastapuoli].

b)	[Lisää seuraava teksti, kun ilmoituksen tekee vastapuoli: Jos ilmoituksen tekee vastapuoli, sen on lähetettävä vahvistus ilmoituksesta [sähköpostitse/postitse] kotimaan kansalliselle keskuspankille.]

6 artikla

Velallisesta ja takaajasta ilmoittaminen lainasaamisen vakuudeksi toimittamisen jälkeen

1. Ilmoitus velallisesta lainasaamisen vakuudeksi toimittamisen jälkeen [vaaditaan/ei vaadita].

a)	[Lisää tarvittaessa: [lisää maan nimi] lain mukaan ilmoituksen tekemisestä lainasaamisen vakuudeksi toimittamisen jälkeen on vastuussa [kotimaan keskuspankki / vastapuoli].

b)	[Lisää seuraava teksti, kun ilmoituksen tekee vastapuoli: Jos ilmoituksen tekee vastapuoli, sen on lähetettävä vahvistus ilmoituksesta [sähköpostitse/postitse] kotimaan kansalliselle keskuspankille.]

2. Ilmoitus takaajasta lainasaamisen vakuudeksi toimittamisen jälkeen [vaaditaan/ei vaadita].

a)	[Lisää tarvittaessa: [lisää maan nimi] lain mukaan ilmoituksen tekemisestä lainasaamisen vakuudeksi toimittamisen jälkeen on vastuussa [kotimaan keskuspankki / vastapuoli].

b)	[Lisää seuraava teksti, kun ilmoituksen tekee vastapuoli: Jos ilmoituksen tekee vastapuoli, sen on lähetettävä vahvistus ilmoituksesta [sähköpostitse/postitse] kotimaan kansalliselle keskuspankille.

LIITE V

VAKUUKSIEN TOIMITTAMISEN MUUT KÄYTTÖTARKOITUKSET

	Käyttötarkoitus	Määritelmä
1	Hätärahoitus maksuvalmiuden turvaamiseksi	Hätärahoitukseen (Emergency Liquidity Assistance, ELA) liittyvien operaatioiden vakuudeksi varattu vakuus.
2	Pieniä maksuja välittävän maksujärjestelmän takaus	Pieniä maksuja välittävien maksujärjestelmien osallistujien varaama vakuus, jota pidetään vakuutena maksujen käsittelyn turvaamiseksi pieniä maksuja välittävässä maksujärjestelmässä.
3	Keskusvastapuolen vakuusrahasto	Vakuus, jonka keskusvastapuoli varaa osallistujansa puolesta vakuusvaatimukseen liittyvien velvoitteiden täyttämiseksi. Euroopan markkinarakenneasetuksesta johtuvien vaatimusten noudattamiseksi kussakin vakuusvaatimuksessa erotellaan kiinteään tuloon ja käteiseen/johdannaisiin liittyvät vakuusvaatimukset. Edelleen erotellaan määritysosapuolen omilla tileillä tehdyt kaupat ja määritysosapuolen asiakkaan puolesta tehdyt kaupat.
4	Keskusvastapuolen maksukyvyttömyysrahasto	Vakuus, jonka keskusvastapuoli varaa osallistujansa puolesta maksukyvyttömyysrahastoon liittyvien velvoitteiden täyttämiseksi. Euroopan markkinarakenneasetuksesta johtuvien vaatimusten noudattamiseksi kussakin maksukyvyttömyysrahastovaatimuksessa erotellaan kiinteään tuloon ja käteiseen/johdannaisiin liittyvät vakuusvaatimukset määritysosapuolen omilla tileillä tehtyjen kauppojen osalta.
5	Eurojärjestelmän varannonhoitopalvelut	Vakuus, joka varataan eurojärjestelmän varannonhoitopalvelujen tarjoamiseksi euroalueen ulkopuolella sijaitseville keskuspankeille, rahaviranomaisille tai valtion laitoksille sekä kansainvälisille järjestöille.
6	Setelit	Vakuus, joka varataan vakuutena kattamaan seteleiden nostojen ja palautusten välinen mahdollinen ero.
7	Valuuttakaupat	Vakuus, joka varataan valuuttakurssivaihteluiden vaikutuksen pienentämiseksi valuuttakaupoissa ja kultakaupoissa.
8	Sekkitakaus	Vakuus, joka varataan vakuutena pankkien liikkeeseen laskemien pankkisekkien selvitystä ja liikkeeseenlaskua varten.
9	Kansallinen talletussuoja	Vakuus, joka varataan kansallisesta talletussuojasta johtuvien velvoitteiden täyttämiseksi.
10	SEPA-suoraveloitukset	Vakuus, joka varataan vastapuolten SEPA-suoraveloitusten täyttämiseen liittyväksi vakuudeksi.
11	Pikamaksut	Vakuus, joka varataan takaukseksi paikallisten pikamaksujärjestelyjen hätärahoitukseen liittyvien tarpeiden täyttämiseksi.
12	Eurojärjestelmän repojärjestely ulkomaisille keskuspankeille	Vakuus, joka varataan euroalueen ulkopuolisille keskuspankeille myönnettävän euromääräisen likviditeetin vakuudeksi keskuspankeille tarkoitetun eurojärjestelmän repojärjestelyn yhteydessä.
13	Vakuudelliset käteisvarojen hoitopalvelut	Vakuus, joka varataan keskuspankkien (rahoitusasiamiehenä) julkisen sektorin kotimaisille institutionaalisille asiakkaille tarjoamia vakuudellisia käteisvarojen hoitopalveluja varten.