EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2024/3024,

annettu 27 päivänä marraskuuta 2024,

asetuksen (EU) N:o 691/2011 muuttamisesta tiettyjen ympäristötilinpidon moduulien käyttöön ottamiseksi

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 338 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (1),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä (EU) 2022/591 (2) perustettiin kahdeksas ympäristöalan toimintaohjelma, ja siinä vahvistettiin, että tarvitaan seurantaa, muun muassa ympäristömuutosta koskevan luotettavan tiedon kautta, jotta voidaan kehittää tehokasta politiikkaa ja panna se täytäntöön unionin ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi sekä lisätä kansalaisten toimintamahdollisuuksia yleisesti. Välineitä, kuten ympäristötilinpitoa, olisi kehitettävä yleisen tietoisuuden lisäämiseksi sosioekonomisten toimien vaikutuksista ympäristöön sekä ympäristön panoksesta talouden ja hyvinvoinnin hyväksi.

(2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 691/2011 (3) säädetään, että komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen kyseisen asetuksen täytäntöönpanosta ja ottaa tarvittaessa huomioon kyseisessä asetuksessa tarkoitettujen pilottitutkimusten havainnot ehdottaakseen uusien ympäristötilinpidon moduulien käyttöönottoa, kuten ympäristöön liittyviä siirtoja (tukia) koskevaa tilinpitoa, metsätilinpitoa ja ekosysteemipalvelujen tilinpitoa.

(3)	Uusien ympäristötilinpidon moduulien olisi edistettävä suoraan unionin ympäristöpolitiikan painopisteitä, sellaisina kuin ne on vahvistettu muun muassa kahdeksannessa ympäristöalan toimintaohjelmassa.

(4)

Yhdistyneiden kansakuntien tilastotoimikunta hyväksyi helmikuussa 2012 pitämässään 43. istunnossa ympäristötilinpitojärjestelmän, jäljempänä ’SEEA’, peruskehikon kansainväliseksi tilastostandardiksi sekä maaliskuussa 2021 pitämässään 52. istunnossa SEEA:n ekosysteemitilinpidon, jäljempänä ’SEEA EA’, luvut 1–7, joissa kuvataan tilinpidon kehikko ja fyysiset tilit. Tällä asetuksella käyttöön otettavat uudet moduulit ovat SEEA:n peruskehikon ja SEEA EA:n mukaisia. Lisäksi SEEA:ssa on otettu käyttöön veden ympäristötilinpitojärjestelmä (SEEA-Water), joka täydentää SEEA:n peruskehikkoa.

(5)

Voidakseen hoitaa perussopimusten ja kansainvälisen oikeuden mukaiset ja erityisesti ympäristöön, kestävyyteen ja ilmastonmuutokseen liittyvät tehtävänsä unioni tarvitsee merkityksellisiä, kattavia ja luotettavia tietoja. Näyttöön perustuva päätöksenteko edellyttää, että tilastot täyttävät korkealaatuiset kriteerit, jotka on asetettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 223/2009 (4). Lisäksi on tarpeen, että komissio (Eurostat) esittää kerätyt tiedot helpommin saavutettavalla ja käyttäjäystävällisemmällä tavalla samalla, kun se tekee kyseisiä tietoja aktiivisesti tunnetuiksi.

(6)

Ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiseksi unionissa vuoteen 2050 mennessä on olennaisen tärkeää sovittaa kaikki unionin säädökset ja prosessit yhteen unionin pitkän aikavälin ympäristö- ja ilmastotavoitteiden kanssa, sellaisina kuin ne on vahvistettu Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1119 (5) ja 55-valmiuspaketissa. Useat unionin säädökset edellyttävät jo kehityksen tiivistä seurantaa ja sitä kautta täydentäviä ja täsmällisempiä tietoja. Sen vuoksi on tärkeää kerätä jäsenvaltioilta merkityksellisiä ja yksityiskohtaisia tietoja niiden ympäristöinvestoinneista, jotta varmistetaan, että unionissa edistytään Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa. Kaikista kyseisistä syistä Euroopan ympäristötilinpitojärjestelmästä on tarkoitus kehittää kattava väline, josta saadaan merkittäviä lisätietoja unionin ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon ja ympäristöalan päätöksenteon seurantaan.

(7)

Kahdeksannessa ympäristöalan toimintaohjelmassa kehotetaan luomaan viipymättä sitova unionin kehys, jonka puitteissa seurataan jäsenvaltioiden edistymistä fossiilisten polttoaineiden tukien asteittaisessa lakkauttamisessa ja raportoidaan siitä sovittujen menetelmien mukaisesti, ja asettamaan tällaisten tukien asteittaiselle lakkauttamiselle unionin, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla määräaika, joka tukee ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin lämpötilatavoitetta rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 celsiusasteeseen. Tältä osin komission olisi kiinnitettävä erityistä huomiota kyseiseen aiheeseen pilotti- ja toteutettavuustutkimuksia koskevassa ohjelmassaan ja arvioitava energiatukia, myös fossiilisten polttoaineiden tukia, koskevan saatavilla olevan tiedon laatua. Komission olisi tapauksen mukaan toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle lainsäädäntöehdotus energiatukia, myös fossiilisten polttoaineiden tukia, koskevan moduulin käyttöönotosta Euroopan ympäristötilinpidossa.

(8)

Vesi on elintärkeä luonnonvara, joten on tärkeää varmistaa kyseisen luonnonvaran kestävä hallinnointi ja ymmärtää sen ja taloudellisen toiminnan välinen suhde. Komission olisi sen vuoksi arvioitava vettä koskevan saatavilla olevan tiedon laatua ja tapauksen mukaan esitettävä Euroopan parlamentille ja neuvostolle lainsäädäntöehdotus vettä koskevan moduulin käyttöönotosta Euroopan ympäristötilinpidossa.

(9)

Sopeutuminen on keskeinen osatekijä vastattaessa pitkällä aikavälillä maailmanlaajuisesti ilmastonmuutokseen. On tarpeen puuttua ilmastoon liittyviin kasvaviin terveysriskeihin, kuten yleistyviin ja paheneviin lämpöaaltoihin, maastopaloihin ja tulviin, elintarvike- ja vesiturvallisuuteen ja -turvaan liittyviin uhkiin sekä uusien tartuntatautien ilmaantumiseen ja leviämiseen. Ilmastonmuutoksen haittavaikutukset voivat mahdollisesti ylittää jäsenvaltioiden sopeutumiskyvyn. Sen vuoksi jäsenvaltioiden ja unionin olisi parannettava sopeutumiskykyään, vahvistettava ilmastokestävyyttä ja vähennettävä haavoittuvuutta ilmastonmuutokselle Pariisin sopimuksen 7 artiklan mukaisesti sekä maksimoitava sivuhyödyt muun toimintapolitiikan ja muiden säädösten avulla. Asetuksessa (EU) 2021/1119 edellytetään, että jäsenvaltiot hyväksyvät kattavia kansallisia sopeutumisstrategioita ja -suunnitelmia, jotka perustuvat luotettaviin ilmastonmuutosta ja haavoittuvuutta koskeviin analyyseihin, edistymisen arviointeihin ja indikaattoreihin ja jotka laaditaan parhaan käytettävissä olevan ja uusimman tieteellisen näytön perusteella. Koska on tarpeen seurata edistymistä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, komission olisi arvioitava ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien saatavilla olevien tietojen laatua. Komission olisi saatujen tulosten pohjalta tapauksen mukaan esitettävä Euroopan parlamentille ja neuvostolle lainsäädäntöehdotus ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan moduulin käyttöönotosta Euroopan ympäristötilinpidossa.

(10)

Luontokato on yksi keskeisimmistä talouksiin kohdistuvista haavoittuvuuksista, kuten myös ilmastonmuutos, joka voimistaa sitä. Luonnon monimuotoisuus on ratkaisevan tärkeää elintarviketurvan, ihmisten hyvinvoinnin ja yhteiskuntien ja talouksien yleisen häiriönsietokyvyn kannalta. Jäsenvaltioiden ja unionin olisi sen vuoksi tehostettava toimiaan biodiversiteettikriisin ratkaisemiseksi Yhdistyneiden kansakuntien biodiversiteettisopimuksen sopimuspuolten 15. konferenssissa hyväksytyn Kunmingin-Montrealin maailmanlaajuisen biodiversiteettikehyksen mukaisten kansainvälisten sitoumustensa mukaisesti.

(11)

Ekosysteemitilinpito on yksi keino esittää tietoja ekosysteemivarojen laajuudesta ja tilasta sekä niiden yhteiskunnalle ja taloudelle tarjoamista palveluista, ja sen avulla pyritään määrittämään luonnolle arvo, jolloin luonnolle aiheutuvat kustannukset voidaan ottaa paremmin huomioon. Rahamääräisten arvojen määrittämisen tavoitteena olisi oltava lisätä näkyvyyttä toimimatta jättämisen kustannuksista ja tukea unionia sen ympäristötavoitteiden saavuttamisessa. Jotta voidaan asianmukaisesti valmistautua ekosysteemipalveluiden rahamääräisten arvojen raportointivaatimusten käyttöönottoon, sitä ennen olisi tehtävä pilotti- ja toteutettavuustutkimuksia ottaen huomioon asiaa koskevat kansainväliset standardit. Kyseisillä tutkimuksilla olisi pyrittävä tutkimaan muun muassa raportoitavia rahamääräisiä arvoja, kyseisten arvojen ja ekosysteemipalvelujen olemassa olevassa tarjonnassa ja käytössä tapahtuneiden muutosten välisiä suhteita, erilaisten arviointimenetelmien tulosten mahdollista käyttöä toimintapolitiikassa, olosuhteita, joissa arviot ovat aggregoitavissa toistensa tai muiden kansallisten tilinpidon aggregaattien kanssa, ja raportointitaulukoiden sopivinta muotoa. Jotta tavoitellut vaikutukset voitaisiin saavuttaa täysimääräisesti, komission olisi arvioitava menetelmiin liittyviä mahdollisuuksia ja ekosysteemipalvelujen rahamääräisten arvojen toteutettavuutta SEEA EA huomioon ottaen. Komission olisi saatujen tulosten perusteella voitava esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle lainsäädäntöehdotus asetuksen (EU) N:o 691/2011 muuttamisesta rahamääräisen ekosysteemitilinpidon sisällyttämiseksi siihen.

(12)

Euroopan tilastoista 6 päivänä marraskuuta 2020 antamissaan päätelmissä neuvosto kannusti Euroopan tilastojärjestelmää vastaamaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta johtuviin uusiin tietotarpeisiin, myös niihin, jotka liittyvät Euroopan ympäristötilinpito-ohjelman tarkistamiseen ja laajentamiseen.

(13)

Vuonna 2019 Euroopan tilintarkastustuomioistuin julkaisi erityiskertomuksen nro 16/2019: ”Euroopan ympäristötilinpito: hyödyllisyyttä päätöksentekijöiden kannalta voidaan parantaa”. Kyseisessä kertomuksessa todetaan, että metsistä ja ekosysteemeistä tarvitaan kattavampia tietoja ja että metsätilinpito on pantava täysimääräisesti täytäntöön.

(14)

Komission (Eurostatin) ja kansallisten tilastolaitosten ja muiden kansallisten viranomaisten, joiden vastuulla on laatia ympäristötilinpito, olisi pyrittävä jatkuvasti laajentamaan niiden tilastotietojen kattavuutta ja parantamaan niiden tilastotietojen laatua, joilla tuetaan sen seurantaa ja arviointia, miten unioni edistyy 55-valmiuspaketin nojalla ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, asetuksen (EU) 2021/1119, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/241 (6) perustetun elpymis- ja palautumistukivälineen ja muiden asiaankuuluvien säädösten mukaisesti hyväksyttyjen säädösten täytäntöönpanossa sekä unionin kansainvälisten sitoumusten noudattamisessa, ottaen samalla huomioon Yhdistyneiden kansakuntien ja muiden elinten laatimat kansainväliset tilastointistandardit.

(15)

Euroopan ympäristötilinpito on vuodesta 2011 lähtien tuottanut korkealaatuisia tietoja ja tilastoja, joilla tuetaan näyttöön perustuvaa päätöksentekoa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja muiden unionin toimintapolitiikkojen alalla. On erityisen tärkeää julkaista ja esittää kyseiset tiedot ja tilastot ymmärrettävällä ja saavutettavalla tavalla kaikille käyttäjille. Komission (Eurostatin) olisi kehitettävä tilastotietoportaali, jossa esitetään tiivistetysti ympäristötilinpidon keskeiset indikaattorit käyttäjäystävällisellä tavalla, ja ylläpidettävä sitä. Kyseisen tietoportaalin olisi oltava saatavilla julkisesti ja maksutta. Tilastotietoportaalilla olisi pyrittävä parantamaan Euroopan ympäristötilinpitoa koskevien tietojen jakelua ja viestintää. Lisäksi sen ei pitäisi puuttua hallinnointimekanismeihin, joilla raportoidaan edistymisestä ja seurataan edistymistä kohti tiettyjen unionin aloitteiden, kuten kahdeksannen ympäristöalan toimintaohjelman, tavoitteita.

(16)

Joustavuuden varmistamiseksi ja vastaajien, kansallisten tilastolaitosten ja muiden kansallisten viranomaisten hallinnollisen taakan vähentämiseksi jäsenvaltioiden olisi voitava käyttää muita asiaankuuluvia lähteitä, menetelmiä ja innovatiivisia lähestymistapoja, kuten maanhavainnointia (Copernicus-palvelut). Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava ja esitettävä komissiolle yksityiskohtaiset tiedot kyseisten lähestymistapojen laadusta.

(17)

Jäsenvaltioiden olisi voitava saada rahoitustukea Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/690 (7) perustetusta sisämarkkinaohjelmasta ympäristötilastojen nykyaikaistamista ja niiden laadun ja ajantasaisuuden parantamista sekä pilotti- ja toteutettavuustutkimusten toteuttamista varten. Tulevien monivuotisten rahoituskehysten yhteydessä rahoitustukea olisi annettava asetuksessa (EY) N:o 223/2009 tarkoitetun sovellettavan Euroopan tilasto-ohjelman sääntöjen mukaisesti.

(18)	Koska unioni koostuu 27 jäsenvaltiosta, on asianmukaista viitata ”EU-27:ään”.

(19)	Asetuksessa (EU) N:o 691/2011 olevaa luetteloa mahdollisista tulevista Euroopan ympäristötilinpitomoduuleista on päivitettävä, jotta se vastaisi unionin nykyisiä poliittisia painopisteitä.

(20)	Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä 1995, jäljempänä ’EKT-95’, korvattiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 549/2013 (8) perustetulla Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmällä 2010, jäljempänä ’EKT 2010’.

(21)	EKT 2010 sisältää yhteisten standardien, määritelmien, luokitusten ja tilinpitosääntöjen viitekehyksen, joka on tarkoitettu jäsenvaltioiden tilien laatimiseen, jotta ne vastaavat unionin tilastovaatimuksia.

(22)

Komission olisi tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa julkaistava menetelmäkäsikirja, joka sisältää lisäohjeita ympäristötilinpidon kokoamiseksi tällä asetuksella käyttöön otettujen eri moduulien osalta. Käsikirjaan olisi sisällytettävä ohjeet metsätilinpidon ominaispiirteiden, kuten elävien puiden varannosta saatavan puuston vuotuisen nettokasvun, laskemiseksi tai ekosysteemien tuotantopalvelujen, kuten kasvihuonekaasupitoisuuksien vähentämisestä maailmanlaajuiseen ilmaston säätelyyn heijastuvien vaikutusten, laskemiseksi. Käsikirja olisi julkaistava tämän asetuksen voimaantulon jälkeen.

(23)

Ilmastonmuutoksen hillintä, mukaan lukien siihen liittyvät investoinnit, on välttämätöntä, jotta unionissa saavutetaan ilmastoneutraaliustavoite vuoteen 2050 mennessä. Komission (Eurostatin) olisi alettava säännöllisesti toimittaa tietoja ja tilastoja, jotka on koottu ympäristötilinpidon moduuleista saatavista asiaankuuluvista tiedoista ja tarvittaessa muista tietolähteistä. Kyseiset tiedot olisi eriteltävä jäsenvaltioittain, ja niiden olisi katettava kaikki ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta merkitykselliset talouden sektorit.

(24)

Jotta voidaan tarvittaessa ottaa huomioon ympäristöön liittyvä, taloudellinen ja tekninen kehitys, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti asetuksen (EU) N:o 691/2011 täydentämiseksi menetelmäohjeilla ja kyseisen asetuksen liitteiden I–IX muuttamiseksi ominaispiirteitä, joista tiedot kootaan ja toimitetaan, koskevan luettelon ja erityisesti liitteessä V olevan 3 jakson osalta sellaisten ominaispiirteiden sisällyttämiseksi, jotka koskevat muita investointeja ilmastonmuutoksen hillintään. Komission olisi varmistettava, ettei sen delegoiduista säädöksistä aiheudu merkittävää lisärasitetta jäsenvaltioille tai vastaajille. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (9) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(25)

Komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla jäsenvaltioille myönnetään tietylle ajanjaksolle poikkeuksia siltä osin kuin niiden kansalliset tilastojärjestelmät edellyttävät merkittäviä mukautuksia. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (10) mukaisesti.

(26)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli ottaa käyttöön uusia ympäristötilinpidon moduuleja Euroopan tilastoja koskevassa oikeudellisessa ympäristötilinpidon kehyksessä, vaan se voidaan johdonmukaisuuden ja vertailukelpoisuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

(27)	Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevää komiteaa on kuultu.

(28)	Asetus (EU) N:o 691/2011 olisi sen vuoksi muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EU) N:o 691/2011 seuraavasti:

korvataan 1 artikla seuraavasti:

”1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella vahvistetaan yhteiset puitteet Euroopan ympäristötilinpidon tietojen keruuta, laadintaa, toimittamista ja arviointia varten ympäristötilien perustamiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 549/2013 (*1) perustetun Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän 2010, jäljempänä ’EKT 2010’, satelliittitileiksi tarjoamalla menetelmät, yhteiset standardit, määritelmät, luokitukset ja tilinpidon säännöt, joita on tarkoitus käyttää ympäristötilinpidon laadintaan.

Tämä asetus myös osaltaan tarjoaa luotettavaa tietoa ympäristönmuutoksen tärkeimmistä suuntauksista, paineista ja sitä ohjaavista tekijöistä, ja sillä siten tuetaan sen seurantaa ja arviointia, miten unioni edistyy unionin oikeudessa vahvistettujen ympäristötavoitteidensa sekä kansainvälisten ympäristösitoumustensa täyttämisessä.

(*1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 549/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa (EUVL L 174, 26.6.2013, s. 1).”;"

lisätään 2 artiklaan alakohdat seuraavasti:

”7)	’metsätilinpidolla’ metsävarojen, joihin sisältyy puustoinen maa ja puutavara puustoisella maalla, varantotilejä sekä metsätalous- ja puunkorjuu -toimialan taloustilejä;

8)	’ympäristötuilla ja vastaavilla tulonsiirroilla’ EKT 2010:ssä tarkoitettuja tulon- ja pääomansiirtoja, joiden tarkoituksena on tukea ympäristönsuojelutoimintaa sekä suojella luonnonvaroja ja niihin liittyviä tuotteita;

9)	’ekosysteemitilinpidolla’ tilijärjestelmää, jonka tarkoituksena on antaa johdonmukaista tietoa ekosysteemien laajuudesta ja tilasta sekä niistä peräisin olevien ekosysteemipalveluiden virroista sosioekonomiseen järjestelmään.”

;

muutetaan 3 artikla seuraavasti:

lisätään 1 kohtaan alakohdat seuraavasti:

”g)	metsätilinpidon moduuli, joka sisältyy liitteeseen VII;

h)	ympäristötukia ja vastaavia tulonsiirtoja koskevan tilinpidon moduuli, joka sisältyy liitteeseen VIII;

i)	ekosysteemitilinpidon moduuli, joka sisältyy liitteeseen IX.”

;

korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Kun se on tarpeen ympäristön, talouden tai tekniikan kehityksen huomioon ottamiseksi, komissiolle siirretään valta hyväksyä 9 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla

a)	täydennetään tätä asetusta antamalla menetelmäohjeita;

b)	muutetaan liitteitä I–VI edellä 2 kohdan c, d ja e alakohdassa tarkoitettujen tietojen osalta;

muutetaan liitteitä VII, VIII ja IX edellä 2 kohdan c, d ja e alakohdassa tarkoitettujen tietojen osalta edellyttäen, että

i)	2 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa ominaispiirteiden luettelossa muutetaan enintään neljää ominaispiirrettä kunkin liitteen kohdalla joka kolmas vuosi; ja

ii)	2 kohdan d alakohdassa tarkoitettuja tietoja muutetaan vain lisättyjen ominaispiirteiden ensimmäisen viitevuoden, jaksollisuuden ja toimittamisen määräaikojen vahvistamiseksi.

Käyttäessään tämän kohdan mukaista säädösvaltaansa komissio varmistaa, että sen delegoiduista säädöksistä ei aiheudu merkittäviä lisärasitteita jäsenvaltioille eikä vastaajille. Komission perustelee delegoidut säädöksensä asianmukaisesti.”

;

muutetaan 4 artikla seuraavasti:

a)	korvataan artiklan nimi seuraavasti: ”Pilotti- ja toteutettavuustutkimukset” ;

korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Komissio laatii pilotti- ja toteutettavuustutkimusohjelman, jota jäsenvaltiot toteuttavat vapaaehtoiselta pohjalta raportoinnin kehittämiseksi ja tietojen laadun parantamiseksi, pitkien aikasarjojen luomiseksi ja menetelmien kehittämiseksi. Ohjelmaan sisältyy pilottitutkimuksia, joilla testataan uusia ympäristötilinpitomoduuleja. Komissio kiinnittää ohjelmaa laatiessaan erityistä huomiota niihin moduuleihin, jotka tuottavat tietoa energiatuista, myös fossiilisten polttoaineiden tuista, ja varmistaa, ettei jäsenvaltioille ja vastaajille aiheudu hallinnollisia eikä taloudellisia lisärasitteita.”

;

lisätään kohta seuraavasti:

”3. Pilotti- ja toteutettavuustutkimusohjelman lisäksi komissio (Eurostat) toteuttaa 27 päivään kesäkuuta 2026 mennessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa arvioinnin menetelmiin liittyvistä mahdollisuuksista ja rahamääräisen arvottamisen toteutettavuudesta, mahdollisista raportointiarvoista, jos kyseiset arvot puuttuvat, ja mahdollisista vaihtoehtoisista mittaustavoista ekosysteemipalvelujen tilinpitoa varten ottaen huomioon ympäristötilinpitojärjestelmään sisältyvän ekosysteemitilinpidon, jäljempänä ’SEEA EA’, kansainväliset standardit. Komissio voi kyseisen arvioinnin ja kyseisten tutkimusten tulosten perusteella toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle lainsäädäntöehdotuksen tämän asetuksen muuttamisesta rahamääräisen ekosysteemitilinpidon sisällyttämiseksi siihen.”

;

muutetaan 5 artiklan 2 kohta seuraavasti:

lisätään alakohta seuraavasti:

”d)	muut asiaankuuluvat lähteet, menetelmät tai innovatiiviset lähestymistavat, kunhan ne mahdollistavat vertailukelpoisen ja sovellettavien erityisten laatuvaatimusten mukaisen ympäristötilinpidon tuottamisen.”

;

lisätään alakohta seuraavasti:

”Niiden jäsenvaltioiden, jotka päättävät käyttää d alakohdassa tarkoitettuja lähteitä, menetelmiä tai innovatiivisia lähestymistapoja, on ilmoitettava tästä komissiolle (Eurostatille) mahdollisimman pian ennen sen vuoden loppua, joka edeltää menetelmän käyttöönottoa, ja toimitettava yksityiskohtaiset tiedot saatujen tietojen laadusta.”

;

korvataan 8 artikla seuraavasti:

”8 artikla

Poikkeukset

1. Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä poikkeusten myöntämiseksi jäsenvaltioille, jos niiden kansallisiin tilastojärjestelmiin on tehtävä merkittäviä mukautuksia. Poikkeuksia voidaan myöntää liitteistä niissä viitatun siirtymäkauden ajaksi. Poikkeuksia voidaan myöntää myös täytäntöönpanotoimenpiteistä ja delegoiduista säädöksistä, jotka on annettu tämän asetuksen nojalla. Nämä poikkeukset voidaan myöntää enintään kahdeksi vuodeksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Tämän kohdan ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta muutoksiin, jotka johtuvat asetuksen (EU) N:o 549/2013 mukaiseen kansantalouden tilinpidon ja aluetilinpidon kehikkoon tehtävistä muutoksista tai kyseisessä asetuksessa oleviin luokituksiin ja nimikkeistöön tehtävistä muutoksista.

2. Saadakseen 1 kohdassa tarkoitetun poikkeuksen, joka koskee liitteitä VII, VIII ja IX, asianomaisen jäsenvaltion on esitettävä komissiolle asianmukaisesti perusteltu pyyntö viimeistään 27 päivänä joulukuuta 2026. Saadakseen 1 kohdan nojalla poikkeuksen, joka koskee täytäntöönpanotoimenpiteitä tai delegoituja säädöksiä, jotka on annettu tämän asetuksen nojalla ja jotka tulevat voimaan 26 päivänä joulukuuta 2024 jälkeen, asianomaisen jäsenvaltion on esitettävä komissiolle asianmukaisesti perusteltu pyyntö kolmen kuukauden kuluttua asianomaisen toimenpiteen tai säädöksen voimaantulosta.”

;

lisätään artikla seuraavasti:

”8 a artikla

Rahoitus

1. Unioni antaa tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/690 (*2) perustetusta sisämarkkinaohjelmasta rahoitustukea kansallisille tilastolaitoksille ja muille asetuksen (EY) N:o 223/2009 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille kansallisille viranomaisille seuraaviin tarkoituksiin:

a)	tämän asetuksen mukaisia tilastoja koskevien menetelmien kehittäminen, mukaan lukien jäsenvaltioiden osallistuminen 4 artiklassa tarkoitettuihin edustaviin pilotti- ja toteutettavuustutkimuksiin;

b)	tilinpidon tilastollisen laadun parantaminen erityisesti, jotta voidaan kehittää tai parantaa prosesseja, kuten digitaalisia ratkaisuja, joilla pyritään tuottamaan laadukkaampia tilastoja;

c)	tilinpidon ajantasaisuuden parantaminen ja hallinnollisen ja raportointitaakan vähentäminen.

2. Tämän artiklan mukaisen unionin rahoitusosuuden määrä vahvistetaan sisämarkkinaohjelman sääntöjen mukaisesti osana vuotuista talousarviomenettelyä edellyttäen, että rahoitusta on saatavilla. Budjettivallan käyttäjä vahvistaa kunakin vuonna käytettävissä olevat määrärahat.

3. Tämän asetuksen soveltamiseksi kansallisten tilastolaitosten ja muiden asetuksen (EY) N:o 223/2009 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen kansallisten viranomaisten saataville voidaan asettaa rahoitustukea myös muista sovellettavista unionin rahoitusohjelmista tällaisten ohjelmien sääntöjen mukaisesti.

(*2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/690, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, sisämarkkinoita, yritysten, mukaan luettuna pienten ja keskisuurten yritysten, kilpailukykyä, kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehualaa ja Euroopan tilastoja koskevan ohjelman (sisämarkkinaohjelma) perustamisesta ja asetusten (EU) N:o 99/2013, (EU) N:o 1287/2013, (EU) N:o 254/2014 ja (EU) N:o 652/2014 kumoamisesta (EUVL L 153, 3.5.2021, s. 1).”;"

korvataan 9 artikla seuraavasti:

”9 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2. Siirretään komissiolle 11 päivästä elokuuta 2011 viiden vuoden ajaksi 3 artiklan 3 ja 4 kohdassa ja 10 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 3 artiklan 3 ja 4 kohdassa ja 10 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6. Edellä olevan 3 artiklan 3 tai 4 kohdan tai 10 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.”

;

lisätään artikla seuraavasti:

”9 a artikla

Ympäristötilinpitoa koskeva tilastotietoportaali (mittaristo)

1. Komissio (Eurostat) perustaa ympäristötilinpitoa koskevan tilastotietoportaalin (mittaristo), jossa esitetään tiivistetysti ympäristötilinpidon keskeiset indikaattorit käyttäjäystävällisellä ja interaktiivisella tavalla.

Tietoportaalissa esitetään jäsenvaltioiden toimittamat tiedot kustakin tässä asetuksessa säädetystä moduulista sekä 10 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitetuista ilmastonmuutoksen hillintään liittyvistä investoinneista.

2. Tietoportaalin on oltava toiminnassa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024, ja komissio (Eurostat) päivittää sitä vuosittain. Tietoportaali asetetaan julkisesti saataville Eurostatin verkkosivustolla.”

;

10)

muutetaan 10 artikla seuraavasti:

korvataan toisen kohdan ensimmäinen luetelmakohta seuraavasti:

”—	ottaa käyttöön uusia ympäristötilinpitomoduuleja, esimerkiksi vesitilinpito (määrällinen ja laadullinen), luonnonvarojen hallinnointimenoja koskeva tilinpito, ympäristön kannalta mahdollisesti haitallisia tukia tai tukitoimia koskeva tilinpito sekä jätetilinpito;”

;

lisätään kohdat seuraavasti:

”Komissio (Eurostat) julkaisee viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024 ja sen jälkeen joka toinen vuosi digitaalisen julkaisun, joka sisältää ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen liittyviä investointeja koskevia tietoja ja tilastoja, jotka on koottu ympäristötilinpidon moduuleista saatavilla olevista asiaankuuluvista tiedoista ja tarvittaessa muista tietolähteistä.

Komissio hyväksyy delegoituja säädöksiä 9 artiklan mukaisesti liitteessä V olevan 3 jakson muuttamiseksi tarvittaessa sisällyttämällä siihen ominaispiirteitä, jotka koskevat ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä muita investointeja. Tämän artiklan kolmannessa kohdassa tarkoitettuun digitaaliseen julkaisuun sisältyvissä tiedoissa esitetään kyseisten tietojen erittelyt jäsenvaltioittain muun muassa investoinneista, ja ne kattavat kaikki talouden sektorit ja toiminnot.

Komissio arvioi 27 päivään joulukuuta 2026 mennessä energiatukia, myös fossiilisten polttoaineiden tukia, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja vettä koskevien saatavilla olevien tietojen laatua ja tarvittaessa esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle lainsäädäntöehdotuksen uusien energiatukia, myös fossiilisten polttoaineiden tukia, ilmastonmuutokseen sopeutumista, myös sen kustannuksia, sekä vettä koskevien ympäristötilinpidon moduulien ottamisesta käyttöön.”

;

11)	poistetaan liitteessä IV olevan 3 jakson ensimmäisen kohdan kahdeksas luetelmakohta;

12)	korvataan kaikkialla tekstissä ja liitteissä viittaus ”EU-28” viittauksella ”EU-27” ja viittaus ”EKT-95” viittauksella ”EKT 2010”:

13)	lisätään liitteet VII, VIII ja IX tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tiedot vastaanotetuista tai maksetuista ympäristönsuojeluun liittyvistä siirroista, jotka on aiemmin toimitettu liitteen IV mukaisesti, toimitetaan 1 päivästä tammikuuta 2025 lähtien liitteen VIII mukaisesti.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sen 1 artiklan 11 alakohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2025.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 27 päivänä marraskuuta 2024.

Euroopan parlamentin puolesta

Puheenjohtaja

R. METSOLA

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

BÓKA J.

(1) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 10. huhtikuuta 2024 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 5. marraskuuta 2024.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2022/591, annettu 6 päivänä huhtikuuta 2022, vuoteen 2030 ulottuvasta yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta (EUVL L 114, 12.4.2022, s. 22).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 691/2011, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2011, Euroopan ympäristötilinpidosta (EUVL L 192, 22.7.2011, s. 1).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan tilastoista sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1101/2008, yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitean perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom kumoamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17).

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/690, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, sisämarkkinoita, yritysten, mukaan luettuna pienten ja keskisuurten yritysten, kilpailukykyä, kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehualaa ja Euroopan tilastoja koskevan ohjelman (sisämarkkinaohjelma) perustamisesta ja asetusten (EU) N:o 99/2013, (EU) N:o 1287/2013, (EU) N:o 254/2014 ja (EU) N:o 652/2014 kumoamisesta (EUVL L 153, 3.5.2021, s. 1).

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 549/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa (EUVL L 174, 26.6.2013, s. 1).

(9) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

LIITE

”LIITE VII

METSÄTILINPIDON MODUULI

1 jakso

TAVOITTEET

Metsätilinpidossa kirjataan ja esitetään tiedot metsävaroista sekä metsätalous- ja puunkorjuu -toimialan taloudellisesta toiminnasta ilmaistuna tavalla, joka on täysin yhdenmukainen EKT 2010:n mukaan ilmoitettavien tietojen kanssa. Metsätilinpidosta saadaan täydentävää tietoa ja siinä käytetään käsitteitä, jotka on mukautettu metsien sekä metsätalous- ja puunkorjuu -toimialan erityisluonteeseen.

Tässä liitteessä määritellään tiedot, jotka jäsenvaltioiden on kerättävä, laadittava, toimitettava ja arvioitava metsätilinpitoa varten.

2 jakso

KATTAVUUS

Metsätilinpitoon kirjataan metsävarojen (puustoinen maa ja puusto) varannot ja virrat sekä metsätalous- ja puunkorjuu -toimialan taloudellisen toiminnan tiedot, mukaan lukien raakapuun tuotanto sekä muiden luonnonvaraisina kasvavien metsätuotteiden kuin puun talteenotto ja kerääminen.

3 jakso

OMINAISPIIRTEIDEN LUETTELO

Jäsenvaltioiden on laadittava metsätilinpito tässä jaksossa kuvattujen ominaispiirteiden mukaisesti.

Puustoisen maan ja puuston varantotilit. Puustoinen maa määritellään seuraavien kolmen kohdan summana.

Puuntuotantoonkäytettävissä oleva metsä: metsät, joissa ympäristöön liittyvillä, sosiaalisilla tai taloudellisilla rajoitteilla ei ole merkittävää vaikutusta nykyiseen tai mahdolliseen puuntuotantoon. Kyseiset rajoitteet voivat olla lakisääteisiä, hallinnoijan tai omistajan päätöksiä tai muista syistä johtuvia.

Metsät, jotka eivät ole käytettävissä puuntuotantoon: kaikki metsät, joita ei voida a alakohdan mukaisesti käyttää puuntuotantoon. Kyseisissä metsissä ympäristöön liittyvät, sosiaaliset, taloudelliset tai lakisääteiset rajoitteet estävät merkittävän puuntuotannon. Niihin kuuluvat i) metsät, joista puun hankinta on kiellettyä tai tiukasti rajoitettua joko lainsäädännön tai muiden poliittisten päätösten nojalla esimerkiksi ympäristön tai luonnon monimuotoisuuden suojelun takia (suojelumetsät, kansallispuistot, luonnonsuojelualueet ja muut suojellut alueet, kuten ympäristön, tieteen, historian, kulttuurin tai hengellisten arvojen kannalta erityisen tärkeät alueet); ii) metsät, joiden tuottavuus tai puun laatu on liian alhainen tai joiden korjuu- ja kuljetuskustannukset ovat liian korkeat kannattavalle puunkorjuulle, lukuun ottamatta satunnaisia hakkuita omaan loppukäyttöön.

c)	Muu puustoinen maa.

’Metsällä’ tarkoitetaan yli 0,5 hehtaarin laajuista maa-alaa, jolla puuston pituus on yli viisi metriä ja latvuspeittävyys yli 10 prosenttia tai jolla puut pystyvät saavuttamaan nämä kynnysarvot luonnollisessa elinympäristössä. Siihen eivät sisälly maa-alueet, jotka ovat pääasiallisesti maatalouskäytössä, eivätkä kaupunkiympäristöissä, kuten kaupunkipuistoissa, katujen varsilla tai puutarhoissa, kasvavat puut.

’Muulla puustoisella maalla’ tarkoitetaan yli 0,5 hehtaarin laajuista metsäksi luokittelematonta maa-alaa, jolla puuston pituus on yli viisi metriä ja latvuspeittävyys 5–10 prosenttia tai jolla puut pystyvät saavuttamaan nämä kynnysarvot luonnollisessa elinympäristössä tai jolla pensaikkojen, tiheikköjen ja puiden yhteinen latvuspeittävyys on yli 10 prosenttia. Siihen eivät sisälly maa-alueet, jotka ovat pääasiallisesti maatalouskäytössä, eivätkä kaupunkiympäristöissä, kuten kaupunkipuistoissa, katujen varsilla tai puutarhoissa, kasvavat puut.

’Puuston vuotuisella nettokasvulla’ tarkoitetaan elävien puiden tilavuuden keskimääräistä vuotuista kasvua, josta vähennetään keskimääräinen vuotuinen kuolleisuus.

’Hakkuupoistumilla’ tarkoitetaan metsästä, muulta puustoiselta maalta tai muilta hakkuupaikoilta elävinä tai kuolleina hakattujen tai pois vietyjen puiden kokonaistilavuutta. Siihen sisältyy myös myymätön raakapuu, joka on varastoitu metsäteiden varsille. Sen lisäksi siihen sisältyvät talteenotetut luonnonpoistumat, aiemmin hakatut vuoden aikana korjatut puut ja muun kuin runkopuun (kuten kantojen ja oksien) korjuut sekä luonnollisten syiden (luonnonpoistumat), kuten tulen, tuulen, hyönteisten tai tautien, tappamien tai vaurioittamien puiden korjuut. Siihen ei sisälly ei-puumainen biomassa eikä puuaines, joka jää metsään ja jota ei ole korjattu vuoden aikana, esimerkiksi kannot, oksat, latvukset ja hakkuutähteet (korjuujäte).

’Lopullisilla menetyksillä’ tarkoitetaan hakkuutähteitä ja tuulenkaatoja, joita ei voida poistaa metsästä, sekä metsäpaloissa menetettyä puutavaraa.

Metsätalous- ja puunkorjuu -toimialan taloustilinpito. Metsätalous- ja puunkorjuu -toimialalla tarkoitetaan kaikkia paikallisia toimialayksiköitä, jotka harjoittavat NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolle A02 luokiteltavia toimintoja.

EKT 2010:n määritelmiin perustuvat seuraavat ominaispiirteet on ilmoitettava:

—

tuotos;

—	josta tuotos omaan loppukäyttöön;

—	välituotekäyttö;

—	bruttoarvonlisäys;

—	kiinteän pääoman kuluminen;

—	muut tuotantoverot;

—	muut tuotantotukipalkkiot;

—	palkansaajakorvaukset;

—	kiinteän pääoman bruttomuodostus sekä valmistamattomien muiden kuin rahoitusvarojen hankinnat miinus vähennykset;

—	varastojen muutokset;

—	pääomansiirrot.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tiedot metsätalous- ja puunkorjuu -toimialan työllisyydestä tuhansina vuosityöyksikköinä, sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 138/2004 (*1).

4 jakso

ENSIMMÄINEN VIITEVUOSI, JAKSOLLISUUS JA TOIMITTAMISEN MÄÄRÄAJAT

Tilastot on laadittava ja toimitettava vuosittain.

Tilastot on toimitettava 21 kuukauden kuluessa viitevuoden päättymisestä.

Vastatakseen käyttäjien tarpeeseen saada täydellisiä ja oikea-aikaisia tietoja komissio (Eurostat) tuottaa tämän moduulin pääasiallisista kokonaissuureista EU:ta koskevia arvioita heti, kun riittävät maakohtaiset tiedot ovat käytettävissä. Komissio (Eurostat) tuottaa ja julkaisee mahdollisuuksien mukaan arvioita tiedoista, joita jäsenvaltiot eivät ole toimittaneet 2 kohdassa yksilöidyssä määräajassa.

Ensimmäinen viitevuosi on 2023.

Tietoja ensimmäisen kerran toimittaessaan jäsenvaltioiden on sisällytettävä tietoihin vuosittaiset tiedot vuodesta 2022 lähtien ensimmäiseen viitevuoteen asti.

Toimittaessaan myöhemmin tietoja komissiolle jäsenvaltioiden on annettava vuosien n-2, n-1 ja n vuotuiset tiedot (n on viitevuosi). Aina kun tietoja tarkennetaan, jäsenvaltioiden on toimitettava uudelleen tiedot vuodesta 2022 alkaen. Jäsenvaltiot voivat antaa mahdolliset käytettävissä olevat tiedot vuotta 2022 edeltäviltä vuosilta.

5 jakso

RAPORTOINTITAULUKOT

Edellä 3 jaksossa vahvistetuista ominaispiirteistä on ilmoitettava seuraavat tiedot:

Puustoisen maan pinta-ala eriteltynä seuraavasti:

—	puuntuotantoon käytettävissä oleva metsä;

—	metsä, joka ei ole käytettävissä puuntuotantoon;

—	muu puustoinen maa.

Jokainen kyseisistä luokista eritellään edelleen seuraavasti:

—	alkupinta-ala viitevuoden alussa;

—	metsittäminen ja muut lisäykset;

—	metsäkato ja muut vähennykset;

—	tilastollinen uudelleenluokitus;

—	loppupinta-ala viitevuoden lopussa.

Tiedot on ilmoitettava tuhansina hehtaareina.

Puuston määrä eriteltynä seuraavasti:

—	puuntuotantoon käytettävissä oleva metsä;

—	metsä, joka ei ole käytettävissä puuntuotantoon;

—	muu puustoinen maa.

Puuntuotantoon käytettävissä oleva metsä eritellään edelleen seuraavasti:

—	alkuvarasto viitevuoden alussa;

—	nettokasvu;

—	hakkuupoistumat;

—	lopulliset menetykset;

—	tilastollinen uudelleenluokitus;

—	tasapainoerä;

—	loppuvarasto viitevuoden lopussa.

Metsä, joka ei ole käytettävissä puuntuotantoon, eritellään edelleen seuraavasti:

—	alkuvarasto viitevuoden alussa;

—	hakkuupoistumat;

—	muut muutokset (alku- ja loppuvaraston välillä);

—	loppuvarasto viitevuoden lopussa.

Tiedot on ilmoitettava tilavuutena kuorineen tuhansina kuutiometreinä.

Puuston arvo eriteltynä seuraavasti:

—	puuntuotantoon käytettävissä oleva metsä;

—	metsä, joka ei ole käytettävissä puuntuotantoon;

—	muu puustoinen maa.

Puuntuotantoonkäytettävissä oleva metsä eritellään edelleen seuraavasti:

—	alkuvarasto viitevuoden alussa;

—	nettokasvu;

—	hakkuupoistumat;

—	lopulliset menetykset;

—	uudelleenarvotus;

—	tilastollinen uudelleenluokitus;

—	tasapainoerä;

—	loppuvarasto viitevuoden lopussa.

Metsä, joka ei ole käytettävissä puuntuotantoon, eritellään edelleen seuraavasti:

—	alkuvarasto viitevuoden alussa;

—	hakkuupoistumat;

—	muut muutokset (alku- ja loppuvaraston välillä);

—	loppuvarasto viitevuoden lopussa.

Tiedot on ilmoitettava miljoonina kansallisessa valuutassa.

Taloustilien osalta 3 jaksossa tarkoitettu tuotos on ilmoitettava seuraavan jaottelun mukaisesti siten, että tuotteet määritellään toimialoittaisen tuoteluokituksen version 2.1 mukaisesti:

—	elävät metsäpuut (tunnus 02.10.11) ja metsäpuiden siemenet (tunnus 02.10.12);

—	metsäpuut (tunnus 02.10.30) määriteltynä viljelymetsien puutavaran nettolisäyksenä;

—

raakapuu (tunnus 02.20.1), myös viljelymetsien ulkopuolelta hankitun puutavaran myynti, koostuen seuraavista eristä, jotka ilmoitetaan kahdella erillisellä rivillä:

i)	polttopuu (tunnukset 02.20.14 ja 02.20.15);

ii)	sahatukit ja kuitupuu havupuusta (tunnus 02.20.11), sahatukit ja kuitupuu muusta kuin havupuusta, ei kuitenkaan trooppisesta puulajista (tunnus 02.20.12), ja tukit trooppisesta puulajista (tunnus 02.20.13).

—	muut luonnonvaraisina kasvavat tuotteet kuin puu (tunnus 02.30);

—	metsätalouteen ja puunkorjuuseen tyypillisesti liittyvät palvelut, jotka määritellään metsätaimitarhojen palveluiksi (tunnus 02.10.2), metsätaloutta avustaviksi palveluiksi (tunnus 02.4) sekä kaikiksi muiksi paikallisen metsäteollisuuden toimialayksikön tarjoamiksi palveluiksi;

—

paikallisen toimialayksikön metsätalouteen liittyvät sivutoiminnot, kuten sienet ja multasienet (tryffelit) (01.13.8), muut marjat, Vaccinium-suvun hedelmät, muualle luokittelemattomat (01.25.19), luonnonkumi (01.29.10), muu raakapuu, myös halkaistut pylväät ja puuseipäät (16.10.39), puuhiili (20.14.72), luonnonsuojelualueiden palvelut, myös eläinten ja kasvien suojelualueiden palvelut (91.04.12) sekä kaikki muut paikallisen toimialayksikön tuottamat tuotteet.

Edellä 3 jaksossa tarkoitettu metsätalous- ja puunkorjuu -toimialan välituotekäyttö on ilmoitettava seuraavan jaottelun mukaisesti siten, että tuotteet määritellään toimialoittaisen tuoteluokituksen version 2.1 mukaisesti:

—	puutavaran tuotantoon käytettävien elävien metsäpuiden (tunnus 02.10.11), metsäpuiden siementen (tunnus 02.10.12) ja metsäpuiden (tunnus 02.10.3) summa;

—

energian ja voiteluaineiden summa, mukaan lukien sähkö (tunnus 35.11.10), moottoribensiini (tunnus 19.20.21), nesteytetty tai kaasumaisessa tilassa oleva maakaasu (tunnus 06.20.10), voitelussa käytettävät maaöljyt ja muualle luokittelemattomat raskaat valmisteet (tunnus 19.20.29) sekä muut vastaavat tuotteet;

—	metsätalouteen ja puunkorjuuseen tyypillisesti liittyvien palvelujen summa, mukaan lukien metsätaimitarhojen palvelut (tunnus 02.10.2), metsätaloutta avustavat palvelut (tunnus 02.4) sekä kaikki muut paikallisen metsäteollisuuden toimialayksikön tarjoamat palvelut;

—	muut tavarat ja palvelut, jotka eivät sisälly mihinkään välituotekäytön muuttujaan.

Edellä 3 jaksossa tarkoitetut metsätalous- ja puunkorjuu -toimialan varastojen muutokset on ilmoitettava seuraavan jaottelun mukaisesti:

—	muutokset keskenkasvuisissa kasvatettavissa biologisissa varoissa;

—	muut varastojen muutokset.

Kaikki ominaispiirteet on ilmoitettava miljoonina kansallisessa valuutassa.

5.	Muuta puustoista maata koskevat tiedot raportoidaan vapaaehtoisesti.

6 jakso

SIIRTYMÄKAUSIEN ENIMMÄISKESTO

Tämän liitteen säännösten täytäntöönpanossa siirtymäkauden enimmäiskesto on kaksi vuotta ensimmäisen toimittamista koskevan määräajan jälkeen.

LIITE VIII

YMPÄRISTÖTUKIA JA VASTAAVIA TULONSIIRTOJA KOSKEVAN TILINPIDON MODUULI

1 jakso

TAVOITTEET

Ympäristötukia ja vastaavia tulonsiirtoja koskevassa tilinpidossa kerätään ja esitetään tiedot tulon- ja pääomansiirroista, joiden tarkoituksena on tukea ympäristön ja luonnonvarojen suojelutoimia, mukaan lukien ympäristötuotteiden tuotanto ja käyttö, ilmaistuna tavalla, joka on yhdenmukainen EKT 2010:n käsitteiden ja määritelmien kanssa.

Tässä liitteessä määritellään tiedot, jotka jäsenvaltioiden on kerättävä, laadittava, toimitettava ja arvioitava ympäristötukia ja vastaavia tulonsiirtoja koskevaa tilinpitoa varten. Kyseisiä tietoja käytetään myös kansallisten ympäristönsuojelumenojen kokoamiseen liitteen IV mukaisesti.

2 jakso

KATTAVUUS

Ympäristötukia ja vastaavia tulonsiirtoja koskevaan tilinpitoon kirjataan julkisyhteisön institutionaalisille sektoreille (sekä kotimaan taloudessa että ulkomailla) sekä ulkomaisten yksiköiden myöntämiä (ulkomailta) vastikkeettomia maksuja, joiden tarkoituksena on ympäristön suojelu tai luonnonvarojen käytön ja hyödyntämisen vähentäminen.

3 jakso

OMINAISPIIRTEIDEN LUETTELO

Jäsenvaltioiden on laadittava ympäristötukia ja vastaavia tulonsiirtoja koskeva tilinpito seuraavien ominaispiirteiden mukaisesti:

—	tukipalkkiot (EKT 2010 -koodi D.3);

—	muut tulonsiirrot (EKT 2010 -koodit D.6 ja D.7);

—	pääomansiirrot (EKT 2010 -koodi D.9).

Kaikki tiedot on ilmoitettava miljoonina kansallisessa valuutassa.

4 jakso

ENSIMMÄINEN VIITEVUOSI, JAKSOLLISUUS JA TOIMITTAMISEN MÄÄRÄAJAT

Tilastot on laadittava ja toimitettava vuosittain.

Tilastot on toimitettava 24 kuukauden kuluessa viitevuoden päättymisestä.

Ensimmäinen viitevuosi on 2023.

Tietoja ensimmäisen kerran toimittaessaan jäsenvaltioiden on sisällytettävä vuosittaiset tiedot vuodesta 2022 lähtien ensimmäiseen viitevuoteen asti.

5 jakso

RAPORTOINTITAULUKOT

Edellä 3 jaksossa tarkoitettuja ominaispiirteitä vastaavat tiedot on ilmoitettava seuraavasti:

—	maksava institutionaalinen sektori seuraavasti:

—	julkisyhteisöt;

—

ulkomaat;

—	vastaanottava institutionaalinen sektori seuraavasti:

—	julkisyhteisöt;

—	yritykset;

—	kotitaloudet;

—	kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt;

—

ulkomaat.

Jokaisesta 1 kohdassa tarkoitetusta raportointiluokasta on ilmoitettava tiedot ympäristönsuojelutoimintojen luokituksen (CEPA) ja luonnonvarojen hallintatoimintojen luokituksen (CReMA) luokittain seuraavasti ryhmiteltyinä:

—

CEPA 1;

—

CEPA 2;

—

CEPA 3;

—

CEPA 4;

—

CEPA 5;

—	CEPA 6 (sisältäen entinen CReMA 12);

—	CEPA 7:n, CEPA 8:n ja CEPA 9:n summa;

—

CReMA 10;

—

CReMA 11;

—

CReMA 13;

—	CReMA 13A;

—	CReMA 13B;

—	CReMA 13C;

—

CReMA 14;

—	CReMA 15:n ja CReMA 16:n summa.

Yritysten julkisyhteisöiltä saamat siirrot ryhmiteltyinä kaikkien CEPA-luokkien (CEPA 1–9) ja kaikkien CReMA-luokkien (CReMA 10–16) summan mukaan ryhmitellään edelleen NACE Rev. 2 -toimialaluokituksen mukaan seuraavasti:

—	NACE A – maatalous, metsätalous ja kalatalous;

—	NACE B – kaivostoiminta ja louhinta;

—	NACE C – teollisuus;

—	NACE D – sähkö-, kaasu-, lämpö- ja ilmastointihuolto;

—	NACE E – vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito;

—	NACE F – rakentaminen;

—	NACE G – tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus;

—	NACE H – kuljetus ja varastointi;

—	NACE I–U – muut NACE-pääluokat.

Kohdassa 2 ja 3 tarkoitetut CEPA-luokat esitetään liitteessä IV, ja CReMA-luokat esitetään liitteessä V.

6 jakso

SIIRTYMÄKAUSIEN ENIMMÄISKESTO

Tämän liitteen säännösten täytäntöönpanossa siirtymäkauden enimmäiskesto on kaksi vuotta ensimmäisen toimittamista koskevan määräajan jälkeen.

LIITE IX

EKOSYSTEEMITILINPIDON MODUULI

1 jakso

TAVOITTEET

Ekosysteemitilinpidon avulla esitetään tietoja ekosysteemivarojen laajuudesta ja tilasta sekä niiden yhteiskunnalle ja taloudelle tarjoamista palveluista. Tiedot ovat SEEA EA:n mukaisia ja yhteensopivia EKT 2010:n puitteissa raportoitujen tietojen kanssa.

Ekosysteemitilinpidossa käytetään mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia tietoja, muun muassa maanhavainnoinnista, ympäristöraportoinnista ja muista tietolähteistä saatavia tietoja.

2 jakso

KATTAVUUS

Ekosysteemitilinpidolla kirjataan ekosysteemien laajuus, niiden tila ja ekosysteemipalvelujen virrat.

Ekosysteemien laajuus tarkoittaa tietyn alueen ekosysteemien kokoa. Ekosysteemien laajuutta koskeva tilinpito kattaa kansallisen alueen maa- (makea vesi mukaan lukien) ja meriekosysteemit.

Ekosysteemien tila tarkoittaa ekosysteemien laatua mitattuna ekosysteemityypin elottomien, elollisten ja maisemallisten ominaispiirteiden mukaan.

Ekosysteemipalvelut ovat ekosysteemien tuottamia hyötyjä taloudelliselle ja muulle ihmisen toiminnalle. Niihin kuuluvat i) tuotanto-, ii) säätely- ja ylläpito- sekä iii) kulttuuripalvelut. Ekosysteemipalvelujen tilinpidossa kirjataan ekosysteemien kansallisella alueella tarjoamien ekosysteemipalvelujen tosiasiallinen tarjonta ja käyttö.

Aiheittain jaotellut tilit ovat tilejä, joilla järjestetään tietoja tiettyjen toimintapoliittisten teemojen mukaan, kuten luonnon monimuotoisuus, ilmastonmuutos, valtameret tai kaupunkialueet.

3 jakso

OMINAISPIIRTEIDEN LUETTELO

Jäsenvaltioiden on laadittava ekosysteemitilinpito seuraavien ominaispiirteiden mukaisesti.

1.	Ekosysteemien laajuutta koskeva tilinpito, johon on kirjattu jokaisen ekosysteemityypin kattama ala ja sen muutos kansallisella alueella. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava ekosysteemien laajuutta koskeva tilinpito tuhansina hehtaareina.

2.	Ekosysteemien laajuutta koskevan tilinpidon osana esitetään muutosmatriisi, johon kirjataan ekosysteemityyppien muuntuminen hehtaareina kahden ajankohdan välillä.

Ekosysteemien tilaa koskevassa tilinpidossa kirjataan ekosysteemin ominaispiirteet seuraavasti:

asutusalueet ja muut rakennetut alueet:

—	kaupunkien ja niiden lähi- ja esikaupunkien viheralueet on ilmoitettava prosentteina kaupunkien ja niiden lähi- ja esikaupunkien kokonaispinta-alasta sisällyttäen kaikki kyseisen alueen ekosysteemityypit;

—	alle 2,5 mikrometrin läpimittaisten hiukkasten pitoisuus kaupungeissa on ilmoitettava mikrogrammoina kuutiometriä kohti raportointikauden kansallisena keskiarvona;

viljelymaa:

—	maaperän orgaanisen hiilen varanto pintakerroksessa on ilmoitettava tonneina hehtaaria kohti raportointikauden kansallisena keskiarvona;

laidunmaa:

—	maaperän orgaanisen hiilen varanto pintakerroksessa on ilmoitettava tonneina hehtaaria kohti raportointikauden kansallisena keskiarvona;

viljelymaa ja laidunmaa yhdessä:

—	viljelysmaiden lintuindeksi on ilmoitettava raportointikauden kansallisena aggregaatti-indeksinä;

metsä ja puustoinen maa:

—	kuollut puuaines on ilmoitettava kuutiometreinä hehtaaria kohti raportointikauden kansallisena keskiarvona;

—	puuston latvuspeitto on ilmoitettava prosentteina raportointikauden kansallisena keskiarvona;

—

yleisten metsälintujen indeksi; metsälintujen indeksi kuvaa yleisten metsälintujen runsauden kehitystä eri puolilla Eurooppaa ajan mittaan; kyseessä on yhdistetty indeksi, joka on luotu Euroopan metsäluontotyypeille ominaisten lintulajien havainnointitietojen perusteella; indeksi perustuu kunkin jäsenvaltion lajiluetteloon;

rannikot, dyynit ja kosteikot:

—	rannikkoalueilta, joihin kuuluvat ekosysteemityypit rannikot, dyynit ja kosteikot, on ilmoitettava rakennetun, läpäisemättömän pinta-alan osuus prosentteina raportointikauden kansallisena keskiarvona.

Suuret kaupungit, muut kaupungit ja esikaupungit ovat paikallisia hallinnollisia yksiköitä luokiteltuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2017/2391 (*2) vahvistetun kaupungistumisasteen typologian mukaan.

Ekosysteemipalvelujen tilinpidossa kirjataan ekosysteemipalvelujen tarjonta ja käyttö tarjonta- ja käyttötaulukoihin. Tarjontataulukkoon on kirjattava ekosysteemien sosioekonomisille järjestelmille tarjoamat ekosysteemipalvelut. Käyttötaulukkoon on kirjattava ekosysteemipalvelujen käyttö 5 jaksossa määriteltyjen käyttötyyppien mukaisesti.

Tarjonta- ja käyttötaulukoissa on käytettävä seuraavia fyysisiä yksiköitä.

Tuotantopalvelut

—

Sadon tuotanto määritellään ekosysteemin panokseksi kasvien kasvuun ja arvioidaan eri tarkoituksiin korjattujen viljelykasvien sadon määrän perusteella. Tähän sisältyvät elintarvike-, kuitu-, rehu- ja energiakasvit sekä laidunmaasta saatu biomassa liitteessä III olevan taulukon A kohtien 1.1 ja 1.2 mukaisesti.

—

Pölytys määritellään ekosysteemin panokseksi luonnonvaraisten pölyttäjien kautta ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettujen viljelykasvien tuotantoon. Panos on ilmoitettava tonneina pölyttäjistä riippuvaisten viljelykasvien satoa, joka voidaan yhdistää luonnonvaraisiin pölyttäjiin, ja eriteltävä viljelykasvityypeittäin tärkeimpien pölyttäjistä riippuvaisten viljelykasvien eli hedelmäpuiden, marjojen, tomaattien, öljysiementen ja muiden mukaan.

—	Puun tuotanto määritellään ekosysteemin panokseksi puiden ja muun puumaisen biomassan kasvuun ja on ilmoitettava liitteessä VII määriteltynä nettolisäyksenä kuorineen tuhansina kuutiometreinä.

Säätely- ja ylläpitopalvelut

—	Ilman suodatus määritellään ekosysteemin panokseksi ilman epäpuhtauksien suodattamiseen, kun ekosysteemin komponentit (erityisesti puut) sitovat, kuluttavat ja varastoivat epäpuhtauksia. Tämä lieventää epäpuhtauksien haitallisia vaikutuksia. Panos on ilmoitettava tonneina adsorboituja hiukkasia.

—

Maailmanlaajuinen ilmaston säätely määritellään ekosysteemien panokseksi kasvihuonekaasupitoisuuksien vähentämiseen ilmakehässä poistamalla hiiltä ilmakehästä (hiilen nettomääräinen sitominen) ja sitomalla (varastoimalla) hiiltä ekosysteemeihin. Panos on ilmoitettava sidottuina nettohiilidioksiditonneina sekä tonneina maaekosysteemeihin varastoitunutta orgaanista hiiltä, mukaan lukien maanpäällinen ja maanalainen varasto.

—

Paikallisilmaston säätely määritellään ekosysteemin panokseksi kaupunkialueiden paikallisen ilmanlaadun säätelyyn kasvillisuudella, mikä samalla parantaa ihmisten elinoloja ja tukee taloudellista toimintaa. Panos on ilmaistava ja ilmoitettava kaupunkien kasvillisuuden vaikutuksena lämpötilan laskuun celsiusasteina päivinä, joiden lämpötila ylittää 25 celsiusastetta.

Kulttuuripalvelut

—

Luontomatkailupalvelut määritellään ekosysteemien panokseksi, jonka avulla, erityisesti ekosysteemien biofyysisistä ominaispiirteistä ja ominaisuuksista johtuen, ihmiset voivat hyödyntää ympäristöä ja nauttia siitä suorassa, paikallisessa, fyysisessä ja kokemuksellisessa vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Kyseinen panos on ilmoitettava sellaisten yöpymisten lukumäärinä hotelleissa, hostelleissa, leirintäalueilla jne., jotka voidaan kohdentaa vierailuiksi ekosysteemeissä.

Ekosysteemitilinpidossa on käytettävä seuraavaa ekosysteemityyppejä koskevaa taulukkoa:

Luokka	Ekosysteemityyppi
1	Asutusalueet ja muut rakennetut alueet
2	Viljelymaa
3	Laidunmaa (laitumet, puoliluontaiset niityt ja luonnonniityt)
4	Metsä ja puustoinen maa
5	Nummet ja pensaikot
6	Harvan kasvipeitteen ekosysteemit
7	Sisämaan kosteikot
8	Joet ja kanavat
9	Järvet ja altaat
10	Murtovesilahdet ja jokisuiden vaihettumisalueet
11	Rannikot, dyynit ja kosteikot
12	Meriekosysteemit (rannikkovedet, mannerjalusta ja valtameri)

4 jakso

ENSIMMÄINEN VIITEVUOSI, JAKSOLLISUUS JA TOIMITTAMISEN MÄÄRÄAJAT

Tilastot on laadittava ja toimitettava

—	ekosysteemien laajuutta ja tilaa koskevan tilinpidon osalta joka kolmas vuosi; tiedoissa on viitattava viitevuoden edustavaan keskiarvoon ja muutosmatriisiin kahden viitevuoden välisenä kolmena vuonna tapahtuneesta muutoksesta;

—	ekosysteemipalvelujen tilinpidon osalta vuosittain, edellyttäen että komissio (Eurostat) asettaa käyttöön mallinnustyökalut ekosysteemipalvelujen laskentaa varten; jos tällaisia työkaluja ei ole käytettävissä, ekosysteemipalvelujen tilinpidon osalta joka kolmas vuosi.

Tilastot on toimitettava 24 kuukauden kuluessa viitevuoden päättymisestä.

Vastatakseen käyttäjien tarpeeseen saada täydellisiä ja oikea-aikaisia tietoja komissio (Eurostat) tuottaa EU:ta koskevia arvioita heti, kun riittävät maakohtaiset tiedot ovat käytettävissä. Komissio (Eurostat) tuottaa ja julkaisee mahdollisuuksien mukaan arvioita tiedoista, joita jäsenvaltiot eivät ole toimittaneet 2 kohdassa yksilöidyssä määräajassa.

Ensimmäinen viitevuosi on 2024. Muutosmatriisin ensimmäinen viitevuosi on 2027.

Tietoja ensimmäisen kerran toimittaessaan jäsenvaltioiden on sisällytettävä tietoihin vuoden 2024 tiedot laajuutta ja tilaa koskevasta tilinpidosta ja ekosysteemipalvelutilinpidon tarjonta- ja käyttötaulukot fyysisinä yksikköinä. Muutosmatriisin osalta tiedoista on käytävä ilmi muutokset vuosien 2024 ja 2027 välillä.

Toimittaessaan myöhemmin tietoja komissiolle jäsenvaltioiden on annettava vuosien n-3 ja n tiedot ekosysteemipalveluja, laajuutta ja tilaa koskevasta tilinpidosta (n on viitevuosi). Aina kun tietoja tarkistetaan, jäsenvaltioiden on toimitettava uudelleen tiedot vuodesta 2024 alkaen. Jäsenvaltiot voivat antaa mahdolliset käytettävissä olevat tiedot vuotta 2024 edeltäviltä vuosilta.

5 jakso

RAPORTOINTITAULUKOT

Ekosysteemin laajuutta koskeva tilinpito: kun tietoja toimitetaan ensimmäistä kertaa, 3 jaksossa tarkoitettujen ekosysteemityyppien osalta kaikki tiedot on ilmoitettava ensimmäiseltä viitevuodelta. Kun tietoja toimitetaan myöhemmin, tiedot on ilmoitettava seuraavasti:

—	laajuus edellisenä viitevuonna;

—	lisäykset;

—	vähennykset;

—	laajuus nykyisenä viitevuonna.

Muutosmatriisissa on ilmoitettava kaikissa 3 jaksossa tarkoitetuissa ekosysteemityypeissä tapahtuvat muutokset edellisen ja nykyisen viitevuoden välillä.

Ekosysteemipalvelujen tilinpito: 3 jaksossa tarkoitettujen ekosysteemipalvelujen tiedot on ilmoitettava tarjonta- ja käyttötaulukkoina seuraavasti:

a)	tarjontataulukko, jossa esitetään 3 jaksossa tarkoitettujen palvelujen vuotuinen tarjonta kaikkien 3 jaksossa tarkoitettujen ekosysteemityyppien osalta, lukuun ottamatta luokkia 10 ja 12;

käyttötaulukko, jossa esitetään ekosysteemipalvelujen käyttö seuraavan erittelyn mukaisesti:

—	teollisuuden välituotekäyttö;

—	julkishallinnon loppukulutus;

—	kotitalouksien loppukulutus;

—	pääoman bruttomuodostus;

—

vienti.

Jäsenvaltion ei tarvitse ilmoittaa tietoja, jos sen maapinta-ala on kokonaisuudessaan enintään 0,3 prosenttia unionin yhteenlasketusta maapinta-alasta.

6 jakso

SIIRTYMÄKAUSIEN ENIMMÄISKESTO

Tämän liitteen säännösten täytäntöönpanossa siirtymäkauden enimmäiskesto on kaksi vuotta ensimmäisen toimittamista koskevan määräajan jälkeen.

(*1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 138/2004, annettu 5 päivänä joulukuuta 2003, maatalouden taloustileistä yhteisössä (EUVL L 33, 5.2.2004, s. 1).

(*2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2391, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, asetuksen (EY) N:o 1059/2003 muuttamisesta alueellisten typologioiden (Tercet) osalta (EUVL L 350, 29.12.2017, s. 1).’.’