(1)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan mukaisesti unionin tavoitteena on muun muassa edistää kansojensa hyvinvointia ja pyrkiä Euroopan kestävään kehitykseen, jonka perustana ovat muun muassa tasapainoinen talouskasvu sekä täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä tavoitteleva erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous.

(2)

Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ”perusoikeuskirja”, 31 artiklassa säädetään oikeudesta oikeudenmukaisiin ja kohtuullisiin, terveellisiin, turvallisiin ja ihmisarvoisiin työoloihin ja työehtoihin. Perusoikeuskirjan 27 artiklalla turvataan työntekijöiden oikeus saada tietoja ja tulla kuulluksi yrityksessä. Perusoikeuskirjan 8 artiklan mukaan jokaisella on oikeus henkilötietojensa suojaan. Perusoikeuskirjan 12 artiklan mukaan jokaisella on oikeus kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen kaikilla tasoilla. Perusoikeuskirjan 16 artiklassa tunnustetaan elinkeinovapaus. Perusoikeuskirjan 21 artiklassa kielletään syrjintä.

(3)

Göteborgissa 17 päivänä marraskuuta 2017 julistetun Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin, jäljempänä ”pilari”, periaatteessa 5 todetaan, että työntekijöillä on työsuhteen tyypistä ja kestosta riippumatta oikeus oikeudenmukaiseen ja yhdenvertaiseen kohteluun työehtojen, sosiaalisen suojelun saatavuuden ja koulutuksen osalta; että työnantajille on varmistettava riittävä joustavuus lainsäädännön ja työehtosopimusten mukaisesti, jotta ne voivat mukautua nopeasti taloustilanteen muutoksiin; että on edistettävä laadukkaat työolot varmistavia innovatiivisia työsuhteen muotoja, kannustettava yrittäjyyttä ja itsenäistä ammatinharjoittamista; että ammatillista liikkuvuutta on helpotettava; ja että epävarmoihin työoloihin johtavat työsuhteet on estettävä esimerkiksi kieltämällä epätyypillisten sopimusten väärinkäyttö. Pilarin periaatteen 7 mukaan työntekijöillä on työsuhteensa alussa oikeus saada kirjallisesti tiedot työsuhteesta johtuvista oikeuksistaan ja velvoitteistaan. Lisäksi työntekijöillä on ennen irtisanomista oikeus saada tietää irtisanomisen syyt, heihin on sovellettava kohtuullista irtisanomisaikaa ja heillä on oikeus tehokkaaseen ja puolueettomaan riitojenratkaisuun ja, jos kyseessä on perusteeton irtisanominen, oikeus hakea muutosta, mukaan lukien oikeus saada riittävä korvaus. Pilarin periaatteen 10 mukaan työntekijöillä on oikeus korkeatasoiseen työterveyteen ja -turvallisuuteen sekä oikeus saada henkilötietonsa suojatuiksi työsuhteen yhteydessä. Toukokuun 7 päivänä 2021 järjestetyssä Porton sosiaalialan huippukokouksessa suhtauduttiin myönteisesti pilaria koskevaan toimintasuunnitelmaan.

(4)

Digitalisaatio muuttaa työelämää ja lisää tuottavuutta ja joustavuutta, mutta se tuo mukanaan myös riskejä, jotka kohdistuvat työllisyyteen ja työoloihin. Työtä välittävien digitaalisten alustojen syntyminen ja kasvu on ollut mahdollista algoritmeihin perustuvien teknologioiden, kuten automatisoitujen seurantajärjestelmien tai automatisoitujen päätöksentekojärjestelmien, ansiosta. Työelämän uudet digitaalisen vuorovaikutuksen muodot ja uudet teknologiat voivat hyvin säänneltyinä ja toteutettuina luoda mahdollisuuksia ihmisarvoisiin ja laadukkaisiin työpaikkoihin ihmisille, joilla ei perinteisesti ole ollut tällaista pääsyä. Sääntelemättöminä ne voivat kuitenkin johtaa teknologian mahdollistamaan valvontaan, lisätä valtasuhteiden epätasapainoa ja päätöksenteon läpinäkymättömyyttä sekä aiheuttaa riskejä, jotka liittyvät säällisiin työehtoihin ja -oloihin, työterveyteen ja -turvallisuuteen, tasa-arvoiseen kohteluun ja yksityisyyden suojaan.

(5)

Alustatyötä tekevät yksityishenkilöt, jotka toimivat omille asiakkailleen palvelua tarjoavien työtä välittävien digitaalisten alustojen digitaalisen infrastruktuurin kautta. Alustatyötä tehdään monilla eri aloilla, ja sille on ominaista työtä välittävien digitaalisten alustojen, toiminta-alojen ja toiminnan tyyppien sekä alustatyötä tekevien henkilöiden profiilien laaja kirjo. Algoritmien avulla työtä välittävät digitaaliset alustat organisoivat liiketoimintamallistaan riippuen enemmän tai vähemmän työn tekemisen, siitä maksettavan korvauksen ja asiakkaidensa ja työn tekevien henkilöiden välisen suhteen. Alustatyötä voidaan tehdä pelkästään verkossa sähköisten työkalujen avulla (”verkossa tapahtuva alustatyö”) tai hybridimuodossa, jossa viestintä tapahtuu verkossa, mutta itse toiminta fyysisessä maailmassa (”itse paikalla tehtävä alustatyö”). Monet nykyisistä työtä välittävistä digitaalisista alustoista ovat kansainvälisiä liike-elämän toimijoita, joiden toiminta ulottuu ja liiketoimintamallit ovat käytössä useissa jäsenvaltioissa tai rajatylittävästi.

(6)

Alustatyö voi tarjota mahdollisuuksia päästä helpommin työmarkkinoille, saada lisätuloja sivutoimesta tai päästä järjestämään omat työaikansa joustavasti. Toisaalta useimmilla alustatyötä tekevillä henkilöillä on toinen työ tai toinen tulonlähde ja he ovat yleensä matalapalkkaisia. Alustatyö kehittyy nopeasti, minkä seurauksena syntyy uusia liiketoimintamalleja ja työllisyyden muotoja, jotka toisinaan jäävät nykyisten suojajärjestelmien ulkopuolelle. Sen vuoksi on tärkeää, että kyseiseen prosessiin liitetään riittävät suojatoimet alustatyötä tekeviä henkilöitä varten sopimussuhteen luonteesta riippumatta. Erityisesti alustatyö voi johtaa työaikojen ennakoimattomuuteen sekä hämärtää työsuhteen ja itsenäisen ammatinharjoittamisen välisiä rajoja sekä työnantajan ja työntekijän vastuunjakoa. Ammattiaseman virheellisestä luokittelusta on seurauksia henkilöille itselleen, sillä se todennäköisesti rajoittaa heidän mahdollisuuttaan päästä osalliseksi nykyisistä työntekijöiden oikeuksista ja sosiaalisista oikeuksista. Se heikentää myös toimintaedellytysten tasapuolisuutta niiden yritysten osalta, jotka luokittelevat työntekijänsä oikein, ja vaikuttaa jäsenvaltioiden työmarkkinasuhdejärjestelmiin, veropohjaan ja sosiaaliturvajärjestelmien kattavuuteen ja kestävyyteen. Vaikka haasteet eivät koske pelkästään alustatyötä, ne ovat alustataloudessa erityisen akuutteja ja uhkaavia.

(7)

Oikeudenkäynnit useissa jäsenvaltioissa ovat osoittaneet, että ammattiaseman virheellinen luokittelu on jatkuva ongelma tietyntyyppisessä alustatyössä, etenkin aloilla, joilla työtä välittävät digitaaliset alustat harjoittavat tietynasteista valvontaa ja johtamista. Vaikka työtä välittävät digitaaliset alustat luokittelevat niiden kautta työskentelevät henkilöt yleensä itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi tai ”itsenäisiksi toimeksisaajiksi”, monissa tuomioistuimissa on todettu, että alustat tosiasiallisesti johtavat ja valvovat näitä henkilöitä, jotka on usein integroitu alustojen perusliiketoimintaan. Tuomioistuimet ovatkin luokitelleet itsenäisinä ammatinharjoittajina pidetyt henkilöt uudelleen alustojen palveluksessa oleviksi työntekijöiksi.

(8)

Algoritmeja hyödyntävillä automatisoiduilla seuranta- ja päätöksentekojärjestelmillä korvataan entistä enemmän toimintoja, joita yrityksissä tavallisesti hoitavat esihenkilöt, kuten työtehtävien jakamista, yksittäisten toimeksiantojen hinnoittelua, työvuorojen suunnittelua, ohjeiden antamista, tehdyn työn arviointia, kannustimien tarjoamista tai epäsuotuisan kohtelun käyttämistä. Erityisesti työtä välittäville digitaalisille alustoille tällaisten algoritmijärjestelmien käyttö on vakiomuotoinen tapa organisoida ja hallinnoida alustatyötä infrastruktuurinsa kautta. Tällaisen algoritmijohtamisen kohteena olevilla alustatyötä tekevillä henkilöillä ei useinkaan ole käytettävissään tietoa siitä, miten algoritmit toimivat, mitä henkilötietoja käytetään tai miten heidän käyttäytymisensä vaikuttaa automatisoitujen järjestelmien tekemiin päätöksiin. Lisäksi tietoihin ei ole pääsyä myöskään työntekijöiden edustajilla, muilla alustatyötä tekevien henkilöiden edustajilla, työsuojeluviranomaisilla tai muilla toimivaltaisilla viranomaisilla. Alustatyötä tekevät henkilöt eivät myöskään useinkaan tunne automatisoiduilla järjestelmillä tai niiden tukemana tehtyjen päätösten syitä, eikä heillä ole mahdollisuutta saada selitystä näille päätöksille, keskustella näistä päätöksistä yhteyshenkilön kanssa, joka on luonnollinen henkilö„ riitauttaa kyseisiä päätöksiä tai hakea niihin oikaisua tai tarvittaessa muutosta.

(9)

Jos alusta toimii useassa jäsenvaltiossa tai yli rajojen, on usein epäselvää, kuka alustatyötä tekee ja missä, erityisesti kun on kyse verkossa tehtävästä alustatyöstä. Lisäksi kansallisten toimivaltaisten viranomaisten ei myöskään ole helppo saada tietoja työtä välittävistä digitaalisista alustoista, esimerkiksi alustatyötä tekevien henkilöiden lukumäärästä tai heidän ammattiasemastaan tai työehdoistaan ja -oloistaan. Tämä vaikeuttaa sovellettavien sääntöjen täytäntöönpanoa.

(10)

Työoloja ja työntekijöiden oikeuksia koskevista vähimmäisvaatimuksista kaikkialla unionissa on annettu useita säädöksiä. Näitä ovat etenkin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivit 2003/88/EY (4), 2008/104/EY (5) ja (EU) 2019/1152 (6) sekä muut erityissäännökset, jotka koskevat esimerkiksi työterveyttä ja -turvallisuutta, raskaana olevia työntekijöitä, työ- ja yksityiselämän tasapainottamista, määräaikaista ja osa-aikatyötä sekä työntekijöiden lähettämistä. Lisäksi Euroopan unionin tuomioistuin, jäljempänä ”unionin tuomioistuin”, on katsonut, että varallaoloaikaa, jonka aikana rajoitetaan huomattavasti työntekijän mahdollisuuksia harjoittaa muita toimintoja, on pidettävä työaikana (7). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/14/EY (8) luodaan yleiset puitteet, joilla asetetaan vähimmäisvaatimukset työntekijöiden oikeudelle saada tietoja ja tulla kuulluksi unionissa sijaitsevissa yrityksissä tai toimipaikoissa.

(11)

Marraskuun 8 päivänä 2019 annetussa neuvoston suosituksessa (9) jäsenvaltioille suositetaan, että ne toteuttaisivat toimenpiteitä varmistaakseen kaikille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille sosiaalisen suojelun järjestelmien virallisen ja tosiasiallisen kattavuuden, riittävyyden ja avoimuuden.

(12)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2016/679 (10) varmistetaan luonnollisten henkilöiden suojelu henkilötietojen käsittelyssä ja säädetään erityisesti tietyistä oikeuksista ja velvollisuuksista sekä suojatoimista, jotka koskevat henkilötietojen lainmukaista, asianmukaista ja läpinäkyvää käsittelyä myös automaattisesti tehtävissä yksittäispäätöksissä.

(13)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/1150 (11) edistetään oikeudenmukaisuutta ja avoimuutta yrityskäyttäjien kannalta, jotka käyttävät verkkoalustojen tarjoajien verkossa toimivia välityspalveluja.

(14)

Vaikka nykyisissä unionin säädöksissä säädetään tietyistä yleisistä suojatoimista, alustatyössä esiintyvät haasteet edellyttävät vielä uusia erityistoimenpiteitä. Jotta alustatyön kehitykselle saataisiin asianmukaiset ja kestävät puitteet, unionin on tarpeen vahvistaa vähimmäisoikeudet alustatyöntekijöille ja säännöt alustatyötä tekevien henkilöiden henkilötietojen suojan parantamiseksi, jotta voidaan vastata alustatyöstä johtuviin haasteisiin. Olisi otettava käyttöön toimenpiteitä, joilla helpotetaan unionissa alustatyötä tekevien henkilöiden oikean ammattiaseman määrittämistä, ja alustatyön läpinäkyvyyttä olisi parannettava, myös rajatylittävissä tilanteissa. Tämän lisäksi alustatyötä tekeville henkilöille olisi taattava oikeuksia, joilla pyritään edistämään läpinäkyvyyttä, oikeudenmukaisuutta, ihmisen suorittamaa valvontaa, turvallisuutta ja vastuuvelvollisuutta. Kyseisillä oikeuksilla olisi pyrittävä myös suojelemaan työntekijöitä ja parantamaan työehtoja ja työoloja algoritmijohtamisessa, mukaan lukien kollektiiviset neuvottelut. Tässä tavoitteena olisi oltava oikeusvarmuuden parantaminen, työtä välittävien digitaalisten alustojen ja palveluja verkon ulkopuolella tarjoavien toimijoiden tasapuolisten toimintaedellytysten saavuttaminen sekä työtä välittävien digitaalisten alustojen kestävän kasvun tukeminen unionissa.

(15)

Komissio on toteuttanut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 154 artiklan mukaisesti työmarkkinaosapuolten kaksivaiheisen kuulemisen työolojen parantamisesta alustatyössä. Tämä ei johtanut työmarkkinaosapuolten sopimukseen neuvottelujen aloittamisesta näistä asioista. On kuitenkin tärkeää toteuttaa asiaa koskevia toimia unionin tasolla mukauttamalla nykyistä oikeudellista kehystä alustatyön kasvuun, mukaan lukien automatisoitujen seuranta- ja päätöksentekojärjestelmien käyttöä koskien. Komissio on lisäksi käynyt laajoja keskusteluja asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa. Sidosryhmiä olivat muun muassa työtä välittävät digitaaliset alustat, alustatyötä tekevien henkilöiden järjestöt, tiedeyhteisön asiantuntijat, jäsenvaltiot ja kansainväliset järjestöt sekä kansalaisyhteiskunnan edustajat.

(16)

Tämän direktiivin tavoitteena on parantaa alustatyöntekijöiden työehtoja ja -oloja ja suojella alustatyötä tekevien henkilöiden henkilötietoja alustatyössä. Molempiin tavoitteisiin pyritään yhtäaikaisesti, ja molemmat tavoitteet liittyvät erottamattomasti toisiinsa ja vahvistavat toisiaan eikä kumpikaan niistä ole toissijainen toiseen nähden. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 153 artiklan 1 kohdan b alakohdan osalta tällä direktiivillä asetetaan sääntöjä, joiden tavoitteena on tukea alustatyötä tekevien henkilöiden oikean ammattiaseman määrittämistä ja parantaa alustatyön työehtoja ja työoloja ja läpinäkyvyyttä, myös rajatylittävissä tilanteissa, sekä suojella työntekijöitä algoritmijohtamisen yhteydessä. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 artiklan osalta tällä direktiivillä vahvistetaan säännöt alustatyötä tekevien henkilöiden suojelun parantamiseksi heidän henkilötietojensa käsittelyssä lisäämällä läpinäkyvyyttä, oikeudenmukaisuutta, ihmisen suorittamaa valvontaa, turvallisuutta ja vastuuvelvollisuutta asiaankuuluvissa alustatyön algoritmijohtamisen menettelyissä.

(17)

Tätä direktiiviä olisi sovellettava unionissa alustatyötä tekeviin henkilöihin, joilla on tai joilla tosiseikkojen arvioinnin perusteella katsotaan olevan jäsenvaltioiden voimassa olevassa lainsäädännössä, työehtosopimuksissa tai käytännössä määritelty työsopimus tai työsuhde, unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö huomioon ottaen. Henkilötietojen käsittelyyn liittyviä algoritmijohtamista koskevia säännöksiä olisi sovellettava myös alustatyötä tekeviin henkilöihin, joilla ei ole työsopimusta tai työsuhdetta.

(18)

Tällä direktiivillä olisi vahvistettava pakottavat säännöt, joita sovelletaan kaikkiin työtä välittäviin digitaalisiin alustoihin riippumatta niiden sijoittautumispaikasta tai muutoin sovellettavasta lainsäädännöstä, kunhan kyseisen työtä välittävän digitaalisen alustan kautta järjestetty alustatyö tehdään unionissa.

(19)

Työtä välittävät digitaaliset alustat eroavat muista verkkoalustoista siinä, että ne käyttävät automatisoituja seurantajärjestelmiä tai automatisoituja päätöksentekojärjestelmiä organisoidakseen työtä, jota yksityishenkilöt tekevät alustan tarjoaman palvelun vastaanottajan kertaluonteisesta tai toistuvasta pyynnöstä. Automatisoidut seuranta- ja päätöksentekojärjestelmät käsittelevät alustatyötä tekevien henkilöiden henkilötietoja ja tekevät tai tukevat muun muassa työehtoihin ja työoloihin vaikuttavia päätöksiä. Kyseiset ominaisuudet tekevät työtä välittävistä digitaalisista alustoista erityisiä ammatinharjoittajien palveluntarjonnan järjestämisessä verrattuna perinteisempiin palveluntarjonnan järjestämisen muotoihin, kuten kyytipalvelujen tai kuljetuspalvelujen perinteisiin muotoihin. Lisäksi työtä välittävien digitaalisten alustojen organisaatiorakenteen monimutkaistuminen liittyy tiiviisti niiden nopeaan kehitykseen, ja työn organisoinnin alalle luodaan usein ”vaihtelevan geometrian” järjestelmiä. Joissain tapauksissa työtä välittävät digitaaliset alustat voisivat esimerkiksi tarjota palvelua, jonka vastaanottaja on työtä välittävä digitaalinen alusta itse tai erillinen samaan yritysryhmään kuuluva yritys, tai organisoida työn siten, että se hämärtää perinteisiä toimintamalleja, jotka ovat tyypillisesti tunnistettavia palveluntarjonnan järjestelmissä. Tilanne voi olla tämä myös mikrotyö- tai joukkotyöalustoilla, jotka ovat eräs verkossa toimivien digitaalisten työtä välittävien alustojen tyyppi, ja jotka antavat yritysten ja muiden asiakkaiden käyttöön laajan ja joustavan työvoiman suorittamaan sellaisia pieniä tehtäviä, jotka voidaan tehdä etänä tietokone- ja internetyhteyden välityksellä, kuten taggaaminen. Tehtävät ositetaan ja jaetaan suurelle joukolle henkilöitä (”joukko”), jotka voivat suorittaa ne eriaikaisesti.

(20)

Yksityishenkilöiden tekemän työn organisoinnilla olisi oltava vähintään merkittävä rooli palvelun kysynnän ja sellaisen työn tarjonnan yhteensovittamisessa, jota tarjoavalla yksityishenkilöllä on sopimussuhde, sen nimittämisestä tai luonteesta riippumatta, työtä välittävän digitaalisen alustan tai välittäjän kanssa ja joka on käytettävissä tietyn tehtävän suorittamiseen. Tällaisen työn organisointiin voi kuulua muita toimintoja, kuten maksujen käsittely. Työtä välittäviksi digitaalisiksi alustoiksi ei olisi katsottava verkkoalustoja, jotka eivät organisoi yksityishenkilöiden tekemää työtä, vaan pelkästään tarjoavat keinot, joilla palveluntarjoajat voivat tavoittaa loppukäyttäjät ilman, että alusta osallistuu toimintaan muulla tavoin, esimerkiksi mainostavat tarjolla olevia palveluita tai palvelupyyntöjä tai kokoavat yhteen ja näyttävät tietoja tietyllä alueella saatavilla olevista palveluntarjoajista. Työtä välittävien digitaalisten alustojen määritelmään ei olisi sisällytettävä sellaisten palveluiden tarjoajia, joissa ensisijaisena tarkoituksena on omaisuuden hyödyntäminen tai jakaminen, kuten lyhytaikainen majoituksen vuokraus, tai joiden avulla yksityishenkilöt, jotka eivät ole ammattilaisia, voivat harjoittaa tavaroiden jälleenmyyntiä, eikä niitä, jotka organisoivat vapaaehtoisten toimintaa. Määritelmä olisi rajattava sellaisen palvelun tarjoajiin, joissa yksityishenkilön tekemän työn, kuten siivoustyön tai henkilöiden tai tavaroiden kuljetuksen, organisointi on palvelun välttämätön ja olennainen osa, ei pelkästään vähäinen ja puhtaasti täydentävä osa.

(21)

Työntekijöiden edustusta koskevat järjestelyt ja prosessit vaihtelevat jäsenvaltioittain, mikä kuvastaa eroja niiden historiassa, instituutioissa sekä taloudellisessa ja poliittisessa tilanteessa. Hyvin toimiva työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu edellyttää muun muassa vahvoja ja riippumattomia ammattiyhdistyksiä ja työnantajajärjestöjä, joilla on pääsy työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun osallistumiseksi tarvittaviin asiaankuuluviin tietoihin, sekä yhdistymisvapautta ja kollektiivisia neuvotteluja koskevien perusoikeuksien kunnioittamista.

(22)

Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työntekijöiden edustajia koskevan yleissopimuksen nro 135 (1971), jonka on tällä hetkellä ratifioinut 24 jäsenvaltiota, mukaisesti työntekijöiden edustajia voivat olla henkilöt, jotka on tunnustettu sellaisiksi kansallisessa lainsäädännössä tai maan käytännön mukaan, olivatpa nämä ammattiyhdistysedustajia, so. ammattiyhdistysten tai ammattiyhdistysten jäsenten asettamia tai valitsemia edustajia; tai valittuja luottamusmiehiä, so. yrityksen työntekijöiden kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten määräysten mukaisesti vapaasti valitsemia edustajia, joiden tehtäväpiiri ei käsitä sellaisia toimintoja, joiden myönnetään kuuluvan ammattiyhdistysten yksinomaisiin etuoikeuksiin asianomaisessa maassa. Kyseisessä yleissopimuksessa todetaan, että jos samassa yrityksessä on sekä ammattiyhdistysedustajia että valittuja luottamusmiehiä, tällaista edustusta ei saisi käyttää asianomaisten ammattiyhdistysten tai niiden edustajien aseman heikentämiseen ja että yhteistyötä valittujen luottamusmiesten ja ammattiyhdistysten tai niiden edustajien välillä olisi edistettävä.

(23)

Jäsenvaltiot ovat ratifioineet järjestäytymisoikeuden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden periaatteiden soveltamista koskevan ILO:n yleissopimuksen nro 98 (1949), jonka mukaan toimenpiteet, joilla edistetään työnantajien tai työnantajajärjestöjen vaikutusvallan alaisten työntekijäjärjestöjen perustamista tai tuetaan työntekijäjärjestöjä rahallisesti tai muulla tavoin tarkoituksena saattaa nämä järjestöt työnantajien tai työnantajajärjestöjen valvonnan alaisiksi, katsotaan sekaantumiseksi, jolta ILO:n jäsenvaltioiden on suojeltava työntekijäjärjestöjä. On tärkeää, että tällaiset toimenpiteet otetaan huomioon, jotta voidaan varmistaa tiedottamista ja kuulemista koskevia käytännön järjestelyjä määritettäessä tai toteutettaessa tämän direktiivin nojalla työnantajan ja työntekijöiden edustajien toimiminen yhteistyön hengessä toistensa oikeuksia ja velvollisuuksia kunnioittaen ja ottaen samalla huomioon sekä yrityksen tai toimipaikan että työntekijöiden edut.

(24)

Joissain tapauksissa alustatyötä tekevillä henkilöillä ei ole suoraa sopimussuhdetta työtä välittävän digitaalisen alustan kanssa, vaan heillä on sopimussuhde välittäjän kanssa, jonka kautta he tekevät alustatyötä. Tämä tapa organisoida alustatyötä johtaa usein monenlaisiin erilaisiin ja monimutkaisiin monenvälisiin suhteisiin, alihankintaketjut mukaan luettuina, sekä epäselvään vastuunjakoon työtä välittävän digitaalisen alustan ja välittäjien kesken. Välittäjien kautta alustatyötä tekevät henkilöt ovat alttiina samoille ammattiaseman virheelliseen luokitteluun ja automatisoitujen seurantajärjestelmien tai automatisoitujen päätöksentekojärjestelmien käyttöön liittyville riskeille kuin henkilöt, jotka tekevät alustatyötä suoraan työtä välittävälle digitaaliselle alustalle. Jäsenvaltioiden olisi näin ollen vahvistettava asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että alustatyötä tekevillä henkilöillä, jotka tekevät työtä välittäjän kautta, on tämän direktiivin nojalla samantasoinen suoja kuin alustatyötä tekevillä henkilöillä, joilla on suora sopimussuhde työtä välittävän digitaalisen alustan kanssa. Jäsenvaltioiden olisi perustettava asianmukaiset mekanismit, tarvittaessa myös yhteisvastuujärjestelmien avulla.

(25)

Näennäisesti itsenäisen ammatinharjoittamisen torjumiseksi alustatyössä ja alustatyötä tekevien henkilöiden oikean ammattiaseman määrittämisen helpottamiseksi jäsenvaltioilla olisi oltava käytössään asianmukaiset menettelyt, joilla ehkäistään alustatyötä tekevien henkilöiden ammattiaseman virheellinen luokittelu ja puututaan tähän ongelmaan. Näiden menettelyiden tavoitteena olisi oltava sen varmistaminen, että kyseessä on työsuhde sellaisena kuin se on määritelty kansallisessa lainsäädännössä, työehtosopimuksissa tai käytännössä, unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö huomioon ottaen, ja näin ollen sen varmistaminen, että alustatyöntekijät nauttivat täysimääräisesti samoista työhön liittyvistä oikeuksista kuin muut työntekijät unionin lainsäädännön, kansallisen lainsäädännön ja työehtosopimusten mukaisesti. Kun työsuhteen olemassaolo todetaan tosiseikkojen perusteella, työnantajan velvoitteista vastuussa oleva osapuoli tai vastuussa olevat osapuolet olisi selkeästi yksilöitävä ja sen tai niiden olisi noudatettava vastaavia unionin oikeuteen, kansalliseen lainsäädäntöön ja asianomaisella toimialalla sovellettaviin työehtosopimuksiin perustuvia työnantajan velvoitteita.

(26)

Jos osapuoli on todettu työnantajaksi ja se täyttää direktiivissä 2008/104/EY työvoiman vuokrausyritykselle säädetyt edellytykset, kyseisen direktiivin mukaisia velvoitteita sovelletaan.

(27)

Tosiseikkojen ensisijaisuuden periaatteella tarkoitetaan, että työsuhteen olemassaolon toteaminen olisi tehtävä ensisijaisesti työn tosiasialliseen suorittamiseen, myös siitä maksettavaan korvaukseen, liittyvien tosiseikkojen perusteella, eikä sen perusteella, miten osapuolet suhdetta kuvaavat, ILO:n työsuhteita koskevan suosituksen nro 198 (2006) mukaisesti. Periaatteella on erityisen suuri merkitys alustatyössä, jossa toinen osapuoli määrittää usein yksipuolisesti sopimuksen ehdot.

(28)

Itsenäisen ammatinharjoittajan aseman väärinkäyttö joko jäsenvaltion tasolla tai rajatylittävissä tilanteissa on yksi väärin ilmoitetun työn muoto, joka liittyy usein pimeään työhön. Näennäisellä itsenäisellä ammatinharjoittamisella tarkoitetaan sitä, että henkilö ilmoitetaan itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi, vaikka hän täyttää työsuhteelle ominaiset edellytykset. Vilpillisellä itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi ilmoittamisella pyritään usein välttämään tiettyjä lakisääteisiä velvoitteita tai verovelvollisuuksia tai luomaan kilpailuetua lakia noudattaviin yrityksiin nähden. Unionin tuomioistuin on katsonut useissa tuomioissaan (12), ettei se, että kansallisen oikeuden mukaan kyseessä on ”itsenäinen ammatinharjoittaja”, estä sitä, että henkilön on katsottava olevan unionin oikeudessa tarkoitettu ”työntekijä”, jos kyseisen henkilön itsenäisyys on vain näennäistä ja siten peittää työsuhteen olemassaolon.

(29)

Sen varmistaminen, että alustatyötä tekevien henkilöiden oikea ammattiasema määritetään, ei saisi estää alustatyötä tekevien aidosti itsenäisten ammatinharjoittajien olosuhteiden kohentamista. Komission 30 päivänä syyskuuta 2022 antama tiedonanto, joka sisältää suuntaviivat unionin kilpailulainsäädännön soveltamiseksi yksinyrittäjien työoloja koskeviin työehtosopimuksiin ja jossa todetaan, että komission mukaan yksinyrittäjien ja työtä välittävien digitaalisten alustojen väliset työoloja koskevat työehtosopimukset eivät kuulu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan soveltamisalaan, voi toimia tässä tarkoituksessa hyödyllisenä ohjeena. On kuitenkin olennaisen tärkeää, että kyseiset työehtosopimukset eivät vaaranna tämän direktiivin tavoitteita, erityisesti alustatyötä tekevien henkilöiden ammattiaseman oikein luokittelun osalta.

(30)

Johtamista ja valvontaa voidaan toteuttaa konkreettisissa tapauksissa eri muodoissa, kun otetaan huomioon, että alustatalousmalli kehittyy jatkuvasti. Työtä välittävät digitaaliset alustat voivat esimerkiksi harjoittaa johtamista ja valvontaa paitsi suoraan myös määräämällä rankaisutoimia tai muunlaista epäsuotuisaa kohtelua tai painostusta käyttäen. Alustatyötä tekevillä henkilöillä on usein vaikeuksia saada alustatyön puitteissa asianmukaisesti käyttöönsä välineet ja tiedot, joita he tarvitsevat voidakseen vedota toimivaltaisessa viranomaisessa sopimussuhteensa todelliseen luonteeseen ja siitä johtuviin oikeuksiin. Lisäksi alustatyötä tekevien henkilöiden johtamiselle automatisoitujen seurantajärjestelmien tai automatisoitujen päätöksentekojärjestelmien välityksellä on leimallista läpinäkymätön tiedonkulku työtä välittävien digitaalisten alustojen taholta. Kyseiset alustatyön ominaisuudet ylläpitävät virheellisen, näennäisesti itsenäiseksi ammatinharjoittamiseksi luokittelun ilmiötä, joka estää alustatyötä tekevien henkilöiden oikean ammattiaseman määrittämisen ja alustatyöntekijöiden mahdollisuudet säällisiin elin- ja työoloihin sekä työehtoihin. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi säädettävä toimenpiteitä, joilla tehokkaasti helpotetaan alustatyötä tekevien henkilöiden menettelyjä, kun määritetään heidän oikea ammattiasemansa. Tässä yhteydessä olettama siitä, että alustatyötä tekevät henkilöt ovat työsuhteessa, on tehokas väline, joka edistää merkittävästi alustatyöntekijöiden elin- ja työolojen sekä työehtojen parantamista. Sen vuoksi sopimussuhde olisi oikeudellisesti oletettava jäsenvaltiossa voimassa olevassa lainsäädännössä, työehtosopimuksissa tai käytännössä määritellyksi työsuhteeksi, unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö huomioon ottaen, kun on havaittu johtamiseen ja valvontaan viittaavia tosiseikkoja.

(31)

Jotta oikeudellinen olettama olisi tehokas, se edellyttää, että kansallisessa lainsäädännössä olettamasta hyötyminen tehdään alustatyötä tekevälle henkilölle tosiasiassa helpoksi. Oikeudellisen olettaman mukaisten vaatimusten ei olisi aiheutettava rasitetta, vaan niiden olisi lievennettävä alustatyötä tekevien henkilöiden vaikeuksia työsuhteen olemassaoloa osoittavan näytön esittämisessä tilanteessa, jossa valtasuhteissa on epätasapainoa työtä välittävään digitaaliseen alustaan nähden. Oikeudellisella olettamalla on tarkoitus tehokkaasti puuttua alustatyötä tekevien henkilöiden ja työtä välittävän digitaalisen alustan väliseen valtasuhteiden epätasapainoon ja korjata se. Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava oikeudellista olettamaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt, edellyttäen että kyseisillä yksityiskohtaisilla säännöillä varmistetaan sellaisen tehokkaan kumottavissa olevan työsuhdetta koskevan oikeudellisen olettaman vahvistaminen, joka helpottaa menettelyjä alustatyötä tekevien henkilöiden eduksi, eivätkä ne lisää alustatyötä tekevien henkilöiden tai heidän edustajiensa vaatimustaakkaa menettelyissä, joissa määritetään tällaisten henkilöiden oikea ammattiasema. Oikeudellisen olettaman soveltamisen ei olisi automaattisesti johdettava alustatyötä tekevien henkilöiden uudelleenluokitteluun. Jos työtä välittävä digitaalinen alusta pyrkii kumoamaan oikeudellisen olettaman, työtä välittävän digitaalisen alustan olisi näytettävä toteen, että kyseessä oleva sopimussuhde ei ole työsuhde sellaisena kuin se on määritelty jäsenvaltioissa voimassa olevassa lainsäädännössä, työehtosopimuksissa tai käytännössä, unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö huomioon ottaen.

(32)

Tämän direktiivin tavoitteena on alustatyöntekijöiden työehtojen ja työolojen parantaminen helpottamalla heidän oikean ammattiasemansa määrittämistä ja siten varmistamalla, että heillä on unionin oikeuteen, kansalliseen lainsäädäntöön ja työehtosopimuksiin perustuvat asiaankuuluvat oikeudet, ja näin ollen oikeudellista olettamaa olisi sovellettava kaikissa kyseeseen tulevissa hallinnollisissa ja oikeudellisissa menettelyissä, joissa on kyse alustatyötä tekevän henkilön ammattiasemasta. Vaikka tässä direktiivissä ei velvoiteta jäsenvaltioita soveltamaan oikeudellista olettamaa rikosoikeudellisiin taikka veroihin tai sosiaaliturvaan liittyviin menettelyihin, on ratkaisevan tärkeää, että oikeudellista olettamaa sovelletaan tehokkaasti kaikissa jäsenvaltioissa tämän direktiivin mukaisesti. Tämän direktiivin säännökset eivät saisi estää jäsenvaltioita soveltamasta oikeudellista olettamaa kansallisen lainsäädäntönsä nojalla rikosoikeudellisissa taikka veroihin tai sosiaaliturvaan liittyvissä menettelyissä tai muissa hallinnollisissa tai oikeudellisissa menettelyissä tai tunnustamasta sellaisten menettelyjen tuloksia, joissa oikeudellista olettamaa on sovellettu oikeuksien myöntämiseksi uudelleenluokitelluille työntekijöille muilla oikeudenaloilla.

(33)

Oikeusvarmuuden vuoksi oikeudellisella olettamalla ei saisi olla takautuvia oikeusvaikutuksia, minkä vuoksi oikeudellista olettamaa olisi sovellettava vasta 2 päivästä joulukuuta 2026 lähtien myös silloin, kun sopimussuhde on alkanut ennen kyseistä päivää ja se on kyseisenä päivänä edelleen voimassa. Kanteita, jotka liittyvät työsuhteen mahdolliseen olemassaoloon kyseistä päivää edeltävänä aikana ja siitä johtuviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin kyseiseen päivään asti, olisi siksi arvioitava pelkästään ennen kyseistä päivää sovellettavan unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön, myös direktiivin (EU) 2019/1152, nojalla.

(34)

Alustatyötä tekevän henkilön ja työtä välittävän digitaalisen alustan välinen suhde ei välttämättä täytä työsuhteen edellytyksiä sen määritelmän mukaisesti, joka on vahvistettu kyseisessä jäsenvaltiossa voimassa olevassa lainsäädännössä, työehtosopimuksissa tai käytännössä, unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö huomioon ottaen. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että oikeudellinen olettama on mahdollista kumota osoittamalla kyseisen määritelmän perusteella, että kyseessä ei ole työsuhde. Työtä välittävillä digitaalisilla alustoilla on kattava yleiskuva kaikista suhteen oikeudellista luonnetta määrittävistä tosiseikoista, etenkin algoritmeista, joilla ne hallinnoivat toimintaansa. Sen vuoksi todistustaakan olisi oltava työtä välittävillä digitaalisilla alustoilla, jos ne väittävät, että kyseinen sopimussuhde ei ole työsuhde. Vaikka oikeudellinen olettama saadaan kumottua oikeudellisessa tai hallinnollisessa menettelyssä, se ei saisi estää oikeudellisen olettaman soveltamista myöhemmissä oikeudellisissa menettelyissä tai muutoksenhauissa, kansallisen prosessioikeuden mukaisesti.

35)

Oikeudellisen olettaman tehokas täytäntöönpano tukitoimenpiteiden puitteiden avulla on olennaisen tärkeää oikeusvarmuuden ja läpinäkyvyyden takaamiseksi kaikkien osapuolten kannalta. Tällaisiin toimenpiteisiin olisi kuuluttava ymmärrettävän tiedon jakaminen yleisölle, konkreettisten käytännön suositusten muodossa olevien ohjeiden laatiminen työtä välittäville digitaalisille alustoille, alustatyötä tekeville henkilöille, työmarkkinaosapuolille ja kansallisille toimivaltaisille viranomaisille sekä säätäminen tehokkaasta valvonnasta ja tarkastuksista kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti, myös asettamalla tarvittaessa tavoitteita tällaiselle valvonnalle ja tarkastuksille.

(36)

Tällaisilla toimenpiteillä olisi tuettava kyseisessä jäsenvaltiossa voimassa olevassa lainsäädännössä, työehtosopimuksissa tai käytännössä, unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö huomioon ottaen, määritellyn työsuhteen olemassaolon toteamista, mukaan lukien tarvittaessa alustatyötä tekevän henkilön aidosti itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi luokittelun vahvistaminen. Jotta kyseiset viranomaiset voisivat suorittaa tämän direktiivin säännösten täytäntöönpanoa koskevat tehtävänsä, niillä on oltava riittävästi henkilöstöä, ottaen erityisesti huomioon jäsenvaltioiden toimivalta kansallisten viranomaisten henkilöstöä koskevissa päätöksissä. Tämä edellyttää, että kansallisille toimivaltaisille viranomaisille annetaan riittävät henkilöstöresurssit, joilla on vaadittu osaaminen ja pääsy asianmukaiseen koulutukseen sekä teknisen asiantuntemuksen käytettävyys algoritmijohtamisen alalla. ILO:n työturvallisuutta ja -terveyttä koskevassa yleissopimuksessa nro 81 (1947) annetaan ohjeita siitä, miten määritellä riittävä työsuojelutarkastajien määrä heidän tehtäviensä tehokasta hoitamista varten. Kun kansallinen toimivaltainen viranomainen tekee päätöksen, joka johtaa alustatyötä tekevän henkilön ammattiaseman muuttumiseen, kansallisten toimivaltaisten viranomaisen olisi otettava se huomioon päättäessään valvonnasta ja tarkastuksista, joita ne aikovat suorittaa.

(37)

Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi tehtävä yhteistyötä, mukaan lukien kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti tietoja vaihtamalla, alustatyötä tekevien henkilöiden oikean ammattiaseman määrittämisen varmistamiseksi.

(38)

Asetuksessa (EU) 2016/679 vahvistetaan yleiset puitteet luonnollisten henkilöiden suojelulle henkilötietojen käsittelyssä, mutta silti on tarpeen vahvistaa erityiset säännöt, joilla puututaan automatisoiduissa seurantajärjestelmissä tai automatisoiduissa päätöksentekojärjestelmissä tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn alustatyön yhteydessä liittyviin huoliin. Asetuksen (EU) 2016/679 88 artiklassa säädetään jo, että jäsenvaltiot voivat lakisääteisesti tai työehtosopimuksilla antaa yksityiskohtaisempia sääntöjä työntekijöiden henkilötietojen käsittelystä työsuhteen yhteydessä oikeuksien ja vapauksien suojan varmistamiseksi. Tässä direktiivissä säädetään alustatyön yhteydessä automatisoitujen järjestelmien avulla tehtävän henkilötietojen käsittelyn yksityiskohtaisemmista suojatoimista, ja tarjotaan siten alustatyötä tekevien henkilöiden henkilötiedoille korkeampi suojan taso. Tässä direktiivissä vahvistetaan erityisesti automatisoidun päätöksenteon käyttöä ja läpinäkyvyyttä koskevat yksityiskohtaisemmat säännöt kuin asetuksessa (EU) 2016/679. Tässä direktiivissä vahvistetaan myös asetusta (EU) 2016/679 täydentävät alustatyötä koskevat toimenpiteet, joilla turvataan alustatyötä tekevien henkilöiden henkilötietojen suoja, erityisesti kun päätöksiä tehdään henkilötietojen automaattisen käsittelyn avulla tai sen tukemana. Tässä direktiivissä käytettyjä henkilötietojen suojaamiseen liittyviä ilmaisuja olisi tulkittava asetuksessa (EU) 2016/679 vahvistettujen määritelmien perusteella.

(39)

Asetuksen (EU) 2016/679 5, 6 ja 9 artiklassa edellytetään, että henkilötietoja käsitellään lainmukaisesti, kohtuullisesti ja läpinäkyvästi. Tämä tarkoittaa tiettyjä rajoituksia tapaan, jolla työtä välittävät digitaaliset alustat voivat käsitellä henkilötietoja automatisoitujen seurantajärjestelmien tai automatisoitujen päätöksentekojärjestelmien avulla. Erityisesti alustatyön tapauksessa ei kuitenkaan voida olettaa, että alustatyötä tekevien henkilöiden suostumus heidän henkilötietojensa käsittelyyn on annettu vapaaehtoisesti. Kun otetaan huomioon alustatyötä tekevien henkilöiden ja työtä välittävien digitaalisten alustojen välinen valtasuhteiden epätasapaino, alustatyötä tekevillä henkilöillä ei useinkaan ole todellista mahdollisuutta valita tai mahdollisuutta kieltäytyä antamasta suostumusta taikka vetää se takaisin aiheuttamatta haittaa sopimussuhteelleen. Sen vuoksi työtä välittävien digitaalisten alustojen ei olisi käsiteltävä alustatyötä tekevien henkilöiden henkilötietoja sillä perusteella, että alustatyötä tekevä henkilö on antanut suostumuksen henkilötietojensa käsittelyyn.

(40)

Työtä välittävien digitaalisten alustojen ei olisi käsiteltävä alustatyötä tekeviin henkilöihin vaikuttavien päätösten tekemiseen tai tukemiseen käytettyjen automatisoitujen seurantajärjestelmien tai minkään automatisoidun järjestelmän avulla mitään henkilötietoja, jotka koskevat alustatyötä tekevien henkilöiden emotionaalista tai psykologista tilaa ja yksityisiä keskusteluja, kerättävä mitään henkilötietoja silloin, kun alustatyötä tekevät henkilöt eivät tarjoa alustatyötä tai tee sitä, käsiteltävä mitään henkilötietoja perusoikeuksien käytön ennakoimista varten, mukaan lukien yhdistymisvapaus, kollektiivinen neuvotteluoikeus ja työtaisteluoikeus sekä oikeus saada tietoja ja tulla kuulluksi perusoikeuskirjan mukaisesti, eikä niiden olisi käsiteltävä henkilötietoja henkilön rodun tai etnisen alkuperän, maahanmuuttajastatuksen, poliittisten mielipiteiden, uskonnon tai muun vakaumuksen, vammaisuuden, terveydentilan, mukaan lukien pitkäaikaissairaus ja hiv-status, emotionaalisen tai psykologisen tilan, ammattiyhdistyksen jäsenyyden, henkilön seksuaalisen käyttäytymisen tai suuntautumisen päättelemistä varten.

(41)

Työtä välittävien digitaalisten alustojen ei olisi käsiteltävä alustatyötä tekevien henkilöiden biometrisiä tietoja tunnistamistarkoitusta varten, etenkään henkilön henkilöllisyyden selvittämiseksi vertaamalla kyseisen yksilön biometrisiä tietoja viitetietokantaan tallennettuihin useiden yksilöiden biometrisiin tietoihin (yksi moneen -tunnistaminen). Tämä ei vaikuta työtä välittävien digitaalisten alustojen mahdollisuuteen suorittaa biometristä todentamista eli henkilön henkilöllisyyden todentamista vertaamalla hänen biometrisiä tietojaan tietoihin, jotka kyseinen henkilö on antanut aiemmin (yksi yhteen -todennus tai tunnistautuminen), jos tällainen henkilötietojen käsittely on laillista asetuksen (EU) 2016/679 sekä muun asiaankuuluvan unionin oikeuden tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

42)

Biometriikkaan perustuvat tiedot ovat henkilötietoja, jotka ovat peräisin erityisestä teknisestä käsittelystä, joka liittyy luonnollisen henkilön fyysisiin, fysiologisiin tai käyttäytymiseen liittyviin erityispiirteisiin, signaaleihin tai ominaisuuksiin, kuten kasvonilmeisiin, liikkeisiin, sydämen lyöntitiheyteen, ääneen, näppäinpainalluksiin tai kävelyyn ja jotka saattavat mahdollistaa tai vahvistaa luonnollisen henkilön tunnistamisen.

(43)

Työtä välittävien digitaalisten alustojen käyttämien automatisoitujen seurantajärjestelmien tai automatisoitujen päätöksentekojärjestelmien suorittama henkilötietojen käsittely todennäköisesti aiheuttaa suuren riskin alustatyötä tekevien henkilöiden oikeuksille ja vapauksille. Sen vuoksi työtä välittävien digitaalisten alustojen olisi aina tehtävä tietosuojaa koskeva vaikutustenarviointi asetuksen (EU) 2016/679 35 artiklassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti. Ottaen huomioon vaikutukset, joita automatisoitujen päätöksentekojärjestelmien tekemillä päätöksillä on alustatyötä tekeviin henkilöihin, erityisesti alustatyöntekijöihin, tässä direktiivissä vahvistetaan yksityiskohtaisemmat säännöt alustatyötä tekevien henkilöiden ja heidän edustajiensa kuulemiselle tietosuojaa koskevan vaikutustenarvioinnin yhteydessä.

(44)

Sen lisäksi, mitä asetuksessa (EU) 2016/679 säädetään, työtä välittäviin digitaalisiin alustoihin olisi sovellettava läpinäkyvyyttä koskevia ja tiedonantovelvoitteita, jotka koskevat automatisoituja seurantajärjestelmiä ja automatisoituja järjestelmiä, joita käytetään sellaisten päätösten tekemiseen tai joiden tukemana tehdään sellaisia päätöksiä, jotka vaikuttavat alustatyötä tekeviin henkilöihin, muun muassa alustatyöntekijöiden työoloihin ja työehtoihin, kuten heidän mahdollisuuteensa saada työtehtäviä, heidän ansioihinsa, terveyteensä ja turvallisuuteensa, työaikoihinsa, pääsyynsä koulutuksiin, ylenemiseensä tai vastaavaan etenemiseen, sopimusasemaansa, mukaan lukien heidän käyttäjätilinsä rajoittaminen tai tilapäinen tai pysyvä sulkeminen. Olisi myös täsmennettävä alustatyötä tekeville henkilöille tällaisista automatisoiduista järjestelmistä annettava tiedon tyyppi ja muoto sekä milloin tiedot olisi annettava. Yksittäisten alustatyöntekijöiden olisi saatava nämä tiedot tiiviissä, yksinkertaisessa ja ymmärrettävässä muodossa, sikäli kuin järjestelmät ja niiden ominaisuudet vaikuttavat suoraan heihin ja tapauksen mukaan heidän työoloihinsa ja työehtoihinsa, jotta he tosiasiallisesti saavat tietoa. Heillä olisi myös oltava oikeus pyytää kattavaa ja yksityiskohtaista tietoa asiaankuuluvista järjestelmistä. Kattavat ja yksityiskohtaiset tiedot tällaisista automatisoiduista järjestelmistä olisi annettava myös alustatyötä tekevien henkilöiden edustajille sekä pyynnöstä kansallisille toimivaltaisille viranomaisille, jotta nämä voivat hoitaa tehtävänsä.

(45)

Henkilötietojen, jotka rekisteröity on toimittanut rekisterinpitäjälle asetuksen (EU) 2016/679 20 artiklan mukaisesti, siirtämistä järjestelmästä toiseen koskevan oikeuden lisäksi alustatyötä tekevillä henkilöillä olisi oltava oikeus saada esteettä sekä jäsennellyssä, yleisesti käytetyssä ja koneluettavassa muodossa kaikki henkilötiedot, mukaan lukien luokitukset ja arvioinnit, jotka on tuotettu heidän työsuorituksensa yhteydessä työtä välittävän digitaalisen alustan automatisoituja seuranta- ja päätöksentekojärjestelmiä käyttäen, jotta ne voidaan toimittaa tai antaa toimitettavaksi kolmannelle osapuolelle, myös toiselle työtä välittävälle digitaaliselle alustalle. Työtä välittävien digitaalisten alustojen olisi tarjottava alustatyötä tekeville henkilöille välineet, joilla helpotetaan maksutonta ja tehokasta tietojen siirrettävyyttä, jotta he voivat käyttää oikeuksiaan tämän direktiivin ja asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti.

(46)

Joissain tapauksissa työtä välittävät digitaaliset alustat eivät päätä virallisesti suhdettaan alustatyötä tekevään henkilöön, vaan rajoittavat alustatyötä tekevän henkilön käyttäjätiliä. Käyttäjätilin rajoittaminen on katsottava tällaiseksi rajoitukseksi, joka vaikuttaa kyseisen henkilön mahdollisuuteen tehdä alustatyötä käyttäjätilin kautta, mukaan lukien käyttäjätilille tai työtehtäviin pääsyn rajoittaminen.

(47)

Työtä välittävät digitaaliset alustat hyödyntävät laajasti automatisoituja seurantajärjestelmiä tai automatisoituja päätöksentekojärjestelmiä alustatyötä tekevien henkilöiden hallinnoinnissa. Sähköisillä välineillä tehty seuranta voi olla yksityisyyttä loukkaavaa, ja näillä järjestelmillä tai niiden tukemana tehdyillä päätöksillä, jotka liittyvät esimerkiksi työtehtävien tarjontaan tai jakamiseen, ansioihin, turvallisuuteen ja terveyteen, työaikaan, koulutuksen saatavuuteen, ylenemiseen tai asemaan organisaatiossa tai sopimusasemaan, on välitön vaikutus alustatyötä tekeviin henkilöihin, jotka eivät välttämättä saa otettua suoraan yhteyttä esihenkilöön tai valvojaan, jotka ovat luonnollisia henkilöitä. Työtä välittävien digitaalisten alustojen olisi sen vuoksi varmistettava ihmisen suorittama valvonta ja arvioitava säännöllisesti, joka tapauksessa joka toinen vuosi, automatisoiduilla seurantajärjestelmillä tai automatisoiduilla päätöksentekojärjestelmillä tai niiden tukemana tehtyjen yksittäisten päätösten vaikutuksia alustatyötä tekeviin henkilöihin, tarvittaessa myös heidän työoloihinsa ja työehtoihinsa ja yhdenvertaiseen kohteluun työssä. Työntekijöiden edustajien olisi osallistuttava arviointiprosessiin. Työtä välittävien digitaalisten alustojen olisi huolehdittava, että tällaiseen valvontaan ja arviointiin on käytettävissä riittävästi henkilöstöresursseja. Henkilöillä, joiden tehtäväksi työtä välittävä digitaalinen alusta on antanut valvonnan, olisi oltava tarvittava pätevyys, koulutus ja valtuudet kyseisen tehtävän hoitamiseen ja erityisesti oikeus kumota automatisoituja päätöksiä. Heitä olisi suojeltava tehtävien suorittamiseen perustuvalta irtisanomiselta, kurinpitomenettelyltä tai muulta epäsuotuisalta kohtelulta. Lisäksi on tärkeää, että työtä välittävät digitaaliset alustat korjaavat järjestelmällisiä puutteita automatisoitujen seurantajärjestelmien ja automatisoitujen päätöksentekojärjestelmien käytössä. Sen vuoksi kun valvontatoimien tuloksena työssä havaitaan suuri työsyrjinnän riski tai alustatyötä tekevien henkilöiden oikeuksien loukkaaminen, työtä välittävien digitaalisten alustojen olisi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä niihin puuttumiseksi, mukaan lukien mahdollisuus lopettaa tällaisen järjestelmän käyttö.

(48)

Asetuksessa (EU) 2016/679 edellytetään, että rekisterinpitäjän on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet rekisteröidyn oikeuksien ja vapauksien sekä oikeutettujen etujen suojaamiseksi tilanteissa, joissa rekisteröityä koskeva päätös perustuu pelkästään automaattiseen käsittelyyn. Kyseisen säännöksen mukaan rekisteröidyllä on vähintään oikeus vaatia, että tiedot käsittelee rekisterinpitäjän puolesta luonnollinen henkilö, sekä oikeus esittää kantansa ja riitauttaa päätös. Niiden vaatimusten lisäksi, mitä asetuksessa (EU) 2016/679 säädetään, algoritmijohtamisen yhteydessä ja ottaen huomioon sopimussuhteen rajoittamista, keskeyttämistä tai päättämistä tai käyttäjätilin rajoittamista tai tilapäistä tai pysyvää sulkemista koskevista päätöksistä tai mistä tahansa muista päätöksistä, joista aiheutuu vastaavaa haittaa, alustatyötä tekeviin henkilöihin kohdistuvat vakavat vaikutukset, tällaiset päätökset olisi aina tehtävä ihmisen toimesta.

(49)

Asetuksessa (EU) 2016/679 säädettyjen vaatimusten lisäksi, kun kyse on algoritmijohtamisesta alustatyön yhteydessä, alustatyötä tekevillä henkilöillä olisi oltava oikeus saada työtä välittävältä digitaaliselta alustalta ilman aiheetonta viivytystä selvitys automatisoitujen päätöksentekojärjestelmien tuella tehdyistä tai niiden tekemistä tai tekemättä jättämistä päätöksistä. Tätä varten työtä välittävän digitaalisen alustan olisi tarjottava alustatyötä tekeville henkilöille mahdollisuus keskustella työtä välittävän digitaalisen alustan yhteyshenkilön kanssa, joka on luonnollinen henkilö, ja saada selkoa päätökseen johtaneista tosiseikoista, olosuhteista ja syistä. Lisäksi, koska tietyillä päätöksillä on erityisen merkittäviä kielteisiä vaikutuksia alustatyötä tekeviin henkilöihin, etenkin heidän ansaitsemismahdollisuuksiinsa. Sellaisten päätösten osalta, joilla rajoitetaan alustatyötä tekevän henkilön käyttäjätiliä tai suljetaan se tilapäisesti tai pysyvästi, joilla kieltäydytään maksamasta kyseisen henkilön tekemästä työstä tai jotka vaikuttavat sopimussuhteen olennaisiin osiin, työtä välittävän digitaalisen alustan olisi toimitettava alustatyötä tekevälle henkilölle tällaista päätöstä koskevat kirjalliset perustelut mahdollisimman pian ja viimeistään päivänä, jolloin tällainen päätös tulee voimaan. Jos annettu selvitys tai annetut perustelut eivät ole tyydyttäviä tai jos alustatyötä tekevät henkilöt katsovat oikeuksiaan loukatun päätöksellä, heillä olisi myös oltava oikeus pyytää työtä välittävää digitaalista alustaa tarkistamaan päätöstään ja saada perusteltu vastaus ilman aiheetonta viivytystä ja joka tapauksessa viimeistään kahden viikon kuluttua pyynnön vastaanottamisesta. Silloin kun tällaisilla päätöksillä loukataan kyseisten henkilöiden oikeuksia, kuten työntekijöiden oikeuksia, oikeutta syrjimättömyyteen tai heidän henkilötietojensa suojaan, työtä välittävän digitaalisen alustan olisi oikaistava tällaiset päätökset ilman aiheetonta viivytystä tai, jos oikaiseminen ei ole mahdollista, olisi tarjottava riittävä korvaus aiheutuneesta vahingosta sekä toteutettava tarvittavat toimet vastaavien päätösten välttämiseksi tulevaisuudessa, mukaan lukien tarvittaessa asiaankuuluvan automatisoidun päätöksentekojärjestelmän muokkaaminen tai sen käytön lopettaminen. Siltä osin, kuin kyse on ihmisen suorittamasta päätösten arvioinnista, asetuksen (EU) 2019/1150 erityissäännösten olisi oltava ensisijaisia yrityskäyttäjien osalta.

(50)

Neuvoston direktiivissä 89/391/ETY (13) säädetään toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä, myös työnantajien velvoitteesta arvioida työterveyteen ja -turvallisuuteen kohdistuvia riskejä, ja vahvistetaan ehkäiseviä toimenpiteitä koskevia yleisiä periaatteita, jotka työnantajien on toteutettava. Automatisoiduilla seuranta- ja päätöksentekojärjestelmillä on mahdollisesti merkittävä vaikutus alustatyöntekijöiden turvallisuuteen sekä fyysiseen terveyteen ja mielenterveyteen. Algoritmipohjainen ohjaus, arviointi ja kurinpito tehostavat työntekoa lisäämällä seurantaa, kiristämällä työntekijöiltä vaadittavaa tahtia, minimoimalla työnkulun aukkoja ja laajentamalla työntekoa perinteisen työpaikan ja tavanomaisten työaikojen ulkopuolelle. Läpinäkymättömien algoritmien käytöstä, työtahdin kiihtymisestä ja epävarmuudesta johtuvat vähäiset mahdollisuudet oppia työssä ja rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa työtehtäviin, johtuen automatisoitujen seurantajärjestelmien ja automatisoitujen päätöksentekojärjestelmien käytöstä, todennäköisesti lisäävät työntekijöiden stressiä ja ahdistusta. Työtä välittävien digitaalisten alustojen olisi sen vuoksi arvioitava näitä vaaroja ja sitä, ovatko järjestelmien suojatoimet riittäviä näiden vaarojen torjumiseksi, sekä toteutettava asianmukaisia ennaltaehkäiseviä ja suojelutoimenpiteitä. Niiden olisi vältettävä sitä, että tällaisten järjestelmien käyttö aiheuttaa työntekijöille kohtuutonta painetta tai vaarantaa heidän terveytensä. Näiden säännösten tehokuuden lisäämiseksi työtä välittävien digitaalisten alustojen olisi asetettava vaarojen arviointinsa ja vaarojen vähentämistä koskeva arvio alustatyöntekijöiden, heidän edustajiensa ja toimivaltaisten viranomaisten saataville.

(51)

Alustatyötä tekevät henkilöt ovat erityisesti itse paikalla tehtävässä alustatyössä vaarassa joutua väkivallan ja häirinnän kohteiksi, eikä heillä ole fyysistä työpaikkaa, jonne he voivat osoittaa valituksia. Häirintä ja seksuaalinen häirintä ovat omiaan vaikuttamaan negatiivisesti alustatyöntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi säädettävä ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä, mukaan lukien tehokkaiden ilmoituskanavien perustaminen. Jäsenvaltioita kannustetaan myös tukemaan tehokkaita toimenpiteitä, joilla torjutaan väkivaltaa ja häirintää alustatyössä, ja erityisesti ottamaan käyttöön asianmukaisia ilmoituskanavia alustatyötä tekeville henkilöille, joilla ei ole työsuhdetta.

(52)

Työntekijöiden edustajille tiedottaminen ja heidän kuulemisensa, joita säännellään unionin tasolla asetuksen 2002/14/EY mukaisesti, ovat keskeisiä tehokkaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun edistämiseksi. Koska automatisoitujen seurantajärjestelmien tai automatisoitujen päätöksentekojärjestelmien käyttöönotolla työtä välittävissä digitaalisissa alustoissa tai merkittävillä muutoksilla niiden käyttötavoissa on välittömiä vaikutuksia alustatyöntekijöiden työn organisointiin ja yksilökohtaisiin työoloihin, on tarpeen varmistaa lisätoimenpiteillä, että työtä välittävät digitaaliset alustat tiedottavat alustatyöntekijöiden edustajille ja tehokkaasti kuulevat heitä asianmukaisella tasolla ennen kuin tällaisia päätöksiä tehdään. Koska algoritmijohtamisjärjestelmät ovat teknisesti monimutkaisia, tietoja olisi annettava hyvissä ajoin, jotta alustatyöntekijöiden edustajat voivat valmistautua kuulemiseen tarvittaessa alustatyöntekijöiden tai heidän edustajiensa yhteisesti valitseman asiantuntijan avustuksella. Tämä direktiivi ei vaikuta direktiivin 2002/14/EY mukaisiin tiedottamis- ja kuulemistoimenpiteisiin.

(53)

Jos työntekijöiden edustajia ei ole, olisi oltava mahdollista, että työtä välittävä digitaalinen alusta tiedottaa suoraan työntekijöille seuranta- ja päätöksentekojärjestelmien käyttöönotoista tai merkittävistä muutoksista niiden käytössä.

(54)

Moni alustatyötä tekevistä henkilöistä on itsenäisiä ammatinharjoittajia. Työtä välittävien digitaalisten alustojen käyttämät automatisoidut seurantajärjestelmät tai automatisoidut päätöksentekojärjestelmät vaikuttavat itsenäisten ammatinharjoittajien henkilötietojen suojaan ja ansiomahdollisuuksiin samalla tavoin kuin alustatyöntekijöilläkin. Sen vuoksi alustatyötä tekeviin henkilöihin, joilla ei ole työsuhdetta, olisi myös sovellettava tässä direktiivissä säädettyjä oikeuksia, jotka koskevat luonnollisten henkilöiden suojelua henkilötietojen käsittelyssä algoritmijohtamisen yhteydessä eli automatisoitujen seurantajärjestelmien tai automatisoitujen päätöksentekojärjestelmien läpinäkyvyyttä, henkilötietojen käsittelyn tai keräämisen rajoittamista sekä sitä, että merkittävien päätösten seurannan ja arvioinnin on oltava ihmisen suorittamaa. Alustatyötä tekeviin henkilöihin, joilla ei ole työsuhdetta, ei olisi sovellettava työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyviä oikeuksia tai alustatyöntekijöiden tai heidän edustajiensa oikeutta saada tietoa ja tulla kuulluksi, sillä nämä oikeudet koskevat unionin oikeuden nojalla nimenomaan työntekijöitä. Asetuksessa (EU) 2019/1150 säädetään oikeudenmukaisuutta ja avoimuutta koskevista suojakeinoista alustatyötä tekeville itsenäisille ammatinharjoittajille edellyttäen, että heitä pidetään kyseisessä asetuksessa tarkoitettuina yrityskäyttäjinä. Siltä osin kuin kyse on ihmisen suorittamasta merkittävien päätösten arvioinnista, asetuksen (EU) 2019/1150 erityissäännösten olisi oltava ensisijaisia yrityskäyttäjien osalta.

(55)

Työtä välittävien digitaalisten alustojen velvoitteita, jotka koskevat muun muassa automatisoituja seuranta- ja päätöksentekojärjestelmiä koskevaa tiedottamista ja kuulemista, sovelletaan riippumatta siitä, ovatko tällaiset järjestelmät työtä välittävän digitaalisen alustan itsensä vai sellaisen ulkoisen palveluntarjoajan hallinnoimia, joka suorittaa henkilötietojen käsittelyä työtä välittävän digitaalisen alustan puolesta.

(56)

Jotta kansalliset toimivaltaiset viranomaiset voivat varmistaa, että työtä välittävät digitaaliset alustat noudattavat työlainsäädäntöä ja aiheesta annettuja määräyksiä, etenkin jos ne ovat sijoittautuneet toiseen jäsenvaltioon kuin siihen jäsenvaltioon, jossa alustatyöntekijä tekee työtä, taikka kolmanteen maahan, työtä välittävien digitaalisten alustojen olisi ilmoitettava alustatyöntekijöiden tekemä työ toimivaltaisille viranomaisille siinä jäsenvaltiossa, jossa työ tehdään. Järjestelmällinen ja läpinäkyvä järjestelmä tietojen toimittamiseksi, myös rajatylittävällä tasolla, on yhtä lailla keskeisessä asemassa työtä välittävien digitaalisten alustojen välisen epäreilun kilpailun torjumiseksi. Velvoitteen ilmoittaa alustatyöntekijöiden tekemästä työstä tämän direktiivin mukaisesti ei olisi korvattava muilla unionin säädöksillä säädettyjä ilmoittamista tai tiedoksiantoa koskevia velvoitteita.

(57)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/1149 (14) perustetun työviranomaisen tavoitteena on varmistaa työvoiman unionin laajuinen oikeudenmukainen liikkuvuus ja erityisesti helpottaa yhteistyötä ja tiedonvaihtoa jäsenvaltioiden välillä asiaa koskevan unionin lainsäädännön johdonmukaisen, tehokkaan ja tuloksellisen soveltamisen ja täytäntöönpanon valvonnan varmistamiseksi, koordinoida ja tukea samanaikaisia tai yhteisiä tarkastuksia, tehdä analyysejä ja riskinarviointeja työvoiman rajatylittävään liikkuvuuteen liittyvistä seikoista ja tukea jäsenvaltioita pimeän työn torjunnassa. Sen vuoksi sillä on tärkeä rooli sellaisiin haasteisiin vastaamisessa, jotka liittyvät monien työtä välittävien digitaalisten alustojen rajatylittävään toimintaan sekä pimeään työhön alustatyössä.

(58)

Tieto työtä välittävien digitaalisten alustojen kautta alustatyötä tekevien henkilöiden tekemästä alustatyöstä, kyseisten henkilöiden määrästä, heidän sopimus- tai ammattiasemastaan ja näihin sopimussuhteisiin sovellettavista yleisistä ehdoista on olennaisen tärkeää sen tukemiseksi, että asiaa käsittelevät viranomaiset pystyvät määrittämään alustatyötä tekevien henkilöiden oikean ammattiaseman ja varmistamaan oikeudellisten velvoitteiden noudattamisen, ja että alustatyötä tekevien henkilöiden edustajat kykenevät hoitamaan edustuksellisia tehtäviään. Kyseisillä viranomaisilla ja edustajilla olisi oltava myös oikeus pyytää työtä välittäviltä digitaalisilta alustoilta lisäselvityksiä ja tarkempia yksityiskohtia toimitetuista tiedoista.

(59)

Pimeän työn käytöstä jakelupalvelualustoilla on näyttöä useissa jäsenvaltioissa. Käytännössä tämä toteutetaan henkilöllisyyttä vuokraamalla siten, että alustatyötä tekevät henkilöt, joilla on oikeus tehdä työtä rekisteröityvät työtä välittävälle digitaaliselle alustalle, ja vuokraavat käyttäjätilinsä paperittomille muuttajille tai alaikäisille. Tämä merkitsee suojan puuttumista kyseisiltä henkilöiltä, mukaan lukien maassa laittomasti oleskelevat kolmansien maiden kansalaiset, joiden tilanne johtaa usein oikeussuojan rajalliseen saatavuuteen kostotoimien pelossa tai karkottamisen vaaran vuoksi. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/52/EY (15) säädetään maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavia seuraamuksia ja toimenpiteitä koskevista vähimmäisvaatimuksista Tässä direktiivissä säädetyt läpinäkyvyyttä koskevat velvoitteet ja välittäjiä koskevat säännöt edistävät voimakkaasti alustatyössä tehtävää pimeää työtä koskevan ongelman ratkaisemista yhdessä direktiivin 2009/52/EY kanssa. Lisäksi on olennaisen tärkeää, että työtä välittävät digitaaliset alustat varmistavat alustatyötä tekevien henkilöiden henkilöllisyyden luotettavan todentamisen.

(60)

Unionin sosiaalialan säännöstön täytäntöönpanon valvontaa varten on laadittu laaja säännösten järjestelmä, ja sen osia olisi sovellettava tässä direktiivissä sen varmistamiseksi, että alustatyötä tekevillä henkilöillä on oikeus oikea-aikaiseen, tehokkaaseen ja puolueettomaan riitojenratkaisuun ja muutoksenhakuun, myös riittävään korvaukseen aiheutuneesta haitasta. Erityisesti tehokasta oikeussuojaa koskeva perusluonteinen oikeus huomioon ottaen alustatyötä tekevien henkilöiden olisi saatava tällainen suoja myös sellaisen työsuhteen tai muun sopimussuhteen päättymisen jälkeen, jolla väitetään loukattavan tämän direktiivin mukaisia oikeuksia.

(61)

Alustatyötä tekevien henkilöiden edustajien olisi voitava edustaa, kansallisen lainsäädännön tai käytäntöjen mukaisesti, yhtä tai useampaa alustatyötä tekevää henkilöä missä tahansa oikeudellisessa tai hallinnollisessa menettelyssä tästä direktiivistä johtuvien oikeuksien tai velvoitteiden täytäntöönpanemiseksi. Kanteita nostamalla useiden alustatyötä tekevien henkilöiden puolesta tai heidän tukemisellaan voidaan tehdä mahdolliseksi menettely, johon ei olisi muuten ryhdytty menettelyllisten tai taloudellisten esteiden tai vastatoimien pelon vuoksi.

(62)

Alustatyölle on ominaista, ettei ole olemassa yhteistä työpaikkaa, jossa alustatyötä tekevät henkilöt voivat tutustua toisiinsa sekä keskustella keskenään ja edustajiensa kanssa, myös puolustaakseen etujaan työtä välittävään digitaaliseen alustaan nähden. Sen vuoksi on tarpeen perustaa digitaalisia viestintäkanavia, jotka myötäilevät työn organisointia työtä välittävissä digitaalisissa alustoissa ja joiden välityksellä alustatyötä tekevät henkilöt voivat keskustella keskenään yksityisesti ja suojatusti ja joiden kautta heidän edustajansa voivat ottaa heihin yhteyttä. Työtä välittävien digitaalisten alustojen olisi perustettava tällaiset viestintäkanavat oman digitaalisen infrastruktuurinsa sisään tai käyttäen muita yhtä tehokkaita keinoja, mutta noudatettava tässä henkilötietojen suojaa, eikä niiden pitäisi päästä näkemään tai seuraamaan näitä keskusteluja.

(63)

Hallinnollisissa tai oikeudellisissa menettelyissä, jotka koskevat tässä direktiivissä säädettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia, tieto työn organisointiin liittyvistä tekijöistä, joiden perusteella oikea ammattiasema voidaan määrittää, ja etenkin tieto siitä, johtaako tai valvooko työtä välittävä digitaalinen alusta työn tekemisen tiettyjä osatekijöitä, sekä tieto muista automatisoitujen seurantajärjestelmien ja automatisoitujen päätöksentekojärjestelmien käyttöön liittyvistä tekijöistä saattaa olla työtä välittävän digitaalisen alustan hallussa, eikä alustatyötä tekevien henkilöiden tai toimivaltaisten viranomaisten helposti saatavilla. Kansallisten tuomioistuinten tai toimivaltaisten viranomaisten olisi sen vuoksi voitava määrätä työtä välittävä digitaalinen alusta luovuttamaan kaikki sen hallussa olevat merkitykselliset todisteet, mukaan lukien luottamukselliset tiedot, kunhan tällaisten tietojen suojaamiseksi toteutetaan tehokkaita toimenpiteitä.

(64)

Koska tässä direktiivissä säädetään asetusta (EU) 2016/679 yksityiskohtaisemmista ja täydentävistä alustatyötä koskevista säännöistä, joiden tarkoituksena on varmistaa alustatyötä tekevien henkilöiden henkilötietojen suojaaminen, asetuksen (EU) 2016/679 51 artiklassa tarkoitetuilla valvontaviranomaisilla olisi oltava toimivalta valvoa näiden suojakeinojen soveltamista. Asetuksen (EU) 2016/679 ja erityisesti VI, VII ja VIII lukujen menettelykehystä olisi sovellettava tämän direktiivin yksityiskohtaisempien ja täydentävien sääntöjen täytäntöönpanoon etenkin valvonnan, yhteistyö- ja yhdenmukaisuusmekanismien, oikeussuojakeinojen, vastuun ja seuraamusten osalta, mukaan lukien toimivalta määrätä hallinnollisia seuraamusmaksuja enintään kyseisen asetuksen 83 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuun määrään asti.

(65)

Alustatyössä käytettyihin automatisoituihin seurantajärjestelmiin tai automatisoituihin päätöksentekojärjestelmiin liittyy alustatyötä tekevien henkilöiden henkilötietojen käsittelyä, ja ne vaikuttavat alustatyöntekijöiden työehtoihin ja -oloihin ja oikeuksiin, minkä vuoksi niihin liittyy tietosuojalainsäädäntöä sekä muita lainsäädännön aloja, kuten työlainsäädäntöä, koskevia kysymyksiä. Tietosuojavalvontaviranomaisten ja muiden toimivaltaisten viranomaisten olisi sen vuoksi tehtävä yhteistyötä, myös yli rajojen, tämän direktiivin täytäntöönpanossa esimerkiksi vaihtamalla keskenään asiaa koskevia tietoja, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta tietosuojavalvontaviranomaisten riippumattomuuteen.

(66)

Jotta voitaisiin varmistaa tämän direktiivin mukaisen suojantehokkuus, on tärkeää suojata alustatyötä tekevät henkilöt, jotka käyttävät tämän direktiivin mukaisia oikeuksiaan, irtisanomiselta tai sopimuksen päättämiseltä ja muilta vastaavilta toimenpiteiltä, mukaan lukien käyttäjätilin sulkeminen.

(67)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin kaksitahoista tavoitetta eli parantaa työehtoja ja -oloja alustatyössä ja suojata henkilötietoja, vaan se voidaan yhteisten vähimmäisvaatimusten vahvistamistarpeen vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

(68)

Tässä direktiivissä säädetään vähimmäisvaatimuksista, joten sillä ei puututa jäsenvaltioiden oikeuteen ottaa käyttöön ja pitää voimassa alustatyötä tekevien henkilöiden kannalta suotuisampia säännöksiä. Voimassa olevan säädöskehyksen nojalla kertyneitä oikeuksia olisi sovellettava edelleen, myös työsuhteen olemassaolon selvittämiseen tähtäävien mekanismien osalta, ellei tällä direktiivillä oteta käyttöön suotuisampia säännöksiä. Tämän direktiivin täytäntöönpanoa ei voida käyttää heikentämään nykyisiä oikeuksia, jotka vahvistetaan voimassa olevassa tätä alaa koskevassa unionin oikeudessa tai kansallisessa lainsäädännössä, eikä sitä voida pitää pätevänä perusteena heikentää työntekijöiden suojan yleistä tasoa tämän direktiivin soveltamisalalla eikä nykyisiä työntekijöiden edustajille annettuja oikeuksia.

(69)

Työmarkkinaosapuolten itsenäisyyttä on kunnioitettava. Jäsenvaltioiden olisi voitava sallia, että työmarkkinaosapuolet pitävät tietyin edellytyksin voimassa, neuvottelevat, tekevät ja panevat täytäntöön tietyistä tämän direktiivin säännöksistä poikkeavia työehtosopimuksia, varmistaen kuitenkin alustatyöntekijöiden yleisen suojelun.

(70)

Jäsenvaltioiden olisi tätä direktiiviä täytäntöön pantaessa vältettävä säätämästä tarpeettomia hallinnollisia, rahoituksellisia ja oikeudellisia rajoituksia, jotka vaikeuttaisivat pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä ’pk-yritysten, perustamista ja kehittämistä. Sen vuoksi jäsenvaltioita pyydetään arvioimaan täytäntöönpanotoimiensa vaikutusta pk-yrityksiin sen varmistamiseksi, etteivät niihin kohdistuvat vaikutukset ole kohtuuttomia, ja kiinnittämään erityistä huomiota mikroyrityksiin ja hallinnolliseen rasitteeseen.

(71)

Jäsenvaltioiden olisi voitava antaa tämän direktiivin täytäntöönpano työmarkkinaosapuolten tehtäväksi näiden yhteisestä pyynnöstä ja sillä edellytyksellä, että jäsenvaltiot toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ne voivat jatkuvasti turvata tällä direktiivillä tavoiteltujen tulosten saavuttamisen. Niiden olisi myös toteutettava kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti asianmukaisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan työmarkkinaosapuolten tehokas osallistuminen sekä edistetään ja tehostetaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi.

(72)

Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman (16) mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen toimenpiteistä, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhden tai useamman asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Tämän direktiivin osalta lainsäätäjä pitää tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna.

(73)

Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (17) 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja hän julkaisi virallisia kommentteja 2 päivänä helmikuuta 2022,