EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2024/2340,

annettu 11 päivänä huhtikuuta 2024,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2022

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2022,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0099/2024),

toteaa, että Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust), jäljempänä ’virasto’, tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2022 oli 50 183 522 euroa, mikä merkitsee 5,84 prosentin vähennystä vuoteen 2021 verrattuna; toteaa, että viraston talousarvio rahoitetaan lähes yksinomaan unionin talousarviosta;

B.	ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2022 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja asianmukaiset (sääntöjenmukaiset);

Talousarvio- ja varainhallinto

panee tyytyväisenä merkille, että talousarvion seurannan ansiosta vuonna 2022 talousarvion maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 99,93 prosenttia; panee merkille, että kyseisenä vuonna maksumäärärahojen käyttöaste oli 89,22 prosenttia, mikä merkitsee 4,64 prosentin lisäystä vuoteen 2021 verrattuna;

panee merkille, että vuonna 2022 ilmeni erilaisia uusia rahoitustarpeita, kuten uuden asianhallintajärjestelmän infrastruktuuri (CMS), uuteen kansainväliseen rikosaineistotietokantaan (CICED) liittyviä tehtäviä koskeva vahvistaminen ja nopeasta inflaatiosta johtuvat palkkojen korotukset; panee merkille, että nämä rahoitustarpeet katettiin kahdella lisätalousarviolla (yhteensä 5,7 miljoonaa euroa) ja useilla määrärahasiirroilla;

panee merkille, että virasto otti vuonna 2022 käyttöön komission uuden varainhoito- ja kirjanpitojärjestelmän (SUMMA) ja että käyttöönottoon liittyi teknisiä ongelmia, jotka vaikuttivat viraston talousarvion toteuttamiseen ja raportointiin; panee erityisesti merkille viraston näkemyksen, jonka mukaan kyseiset ongelmat vaikuttivat myös siten, että suurta määrää maksuja (52,9 prosenttia) ei suoritettu ajoissa ja että niiden osa-alueiden seuranta vaikeutui, joilla kustannusvaihtelut ovat suuria, kuten koordinointikokoukset; panee tässä yhteydessä merkille tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta havainnon, jonka mukaan virasto ei joidenkin varainhoitoasetuksen säännösten vastaisesti päivittänyt riskinhallinta- ja valvontastrategiaansa siten, että siinä olisi otettu huomioon SUMMA-järjestelmän käyttöönottoon liittyvät riskit, ei myöskään päivittänyt rahoitusketjujaan tai ennakko- ja jälkitarkastusstrategiaansa eikä erityisemmin tarkasta oikeuksia, jotka käyttäjälle on myönnetty kyseisessä järjestelmässä, mistä aiheutuu riski, että SUMMA-järjestelmän käyttäjäprofiileja ei myönnetä ja päivitetä asianmukaisesti;

panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta huomautuksen, jonka mukaan vuonna 2022 viraston 1 222 maksussa (52,9 prosentissa kaikkiaan 2 308 maksusta) ei noudatettu varainhoitoasetuksessa säädettyjä maksumääräaikoja; muistuttaa ja korostaa, että maksut myöhästyivät pidempään kuin 30 päivää 720 tapauksessa (31,5 prosentissa kaikista maksuista); panee merkille, että viraston mukaan tämä puute on seurausta SUMMA-järjestelmän käyttöönotosta ja että tilintarkastustuomioistuimen näkemyksen mukaan se altistaa viraston rahoituksellisille ja maineeseen liittyville riskeille ja on vastoin taloudellisuuden periaatetta; panee merkille viraston vastauksen, jonka mukaan SUMMA-järjestelmä oli pilottivaiheessa ja maksutapahtumien käsittelyssä oli viivästyksiä ja teknisiä vaikeuksia, jotka vaikuttivat henkilöstön koulutukseen ja aiheuttivat joitakin haasteita budjettihallintoon; panee lopuksi merkille, että viivästyneiden maksusuoritusten lisääntymisestä huolimatta virasto ei maksanut lainkaan viivästyskorkoja; kehottaa virastoa käsittelemään tämän huomautuksen täysimääräisesti, puuttumaan tapahtumien käsittelyyn liittyviin teknisiin ongelmiin ja raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle saavutetusta edistyksestä;

Toiminnan tuloksellisuus

panee merkille, että virasto käyttää keskeisiä tulosindikaattoreita arvioidakseen toiminnastaan saatavaa lisäarvoa ja parantaakseen talousarviohallintoaan; korostaa, että viraston uudessa vuosien 2022–2024 monivuotisessa strategiassa asetetaan viisi tavoitetta, jotka kattavat useita strategisia toiminta-alueita; panee merkille, että virasto määritteli vuoden 2022 vuotuisessa työsuunnitelmassaan 67 keskeistä tulosindikaattoria ja monivuotisessa strategiassaan 14 keskeistä monivuotista tulosindikaattoria; panee merkille, että lukuun ottamatta niitä keskeisiä tulosindikaattoreita, joiden ei katsottu olevan mitattavissa tai merkityksellisiä, virasto saavutti tavoitteet 59:stä keskeisestä tulosindikaattorista 47:ssä (88 prosenttia), mikä on enemmän kuin vuonna 2021 (73 prosenttia); panee merkille, että virasto edistyi vuonna 2022 tasaisesti keskeisten monivuotisten tulosindikaattoreiden tavoitteiden saavuttamisessa ja että se oli saavuttamassa kymmenen tulosindikaattorin tavoitteet (72 prosenttia) ja että kolmeen tulosindikaattoriin (21 prosenttiin) oli tarpeen kiinnittää enemmän huomiota, ja toteaa, että monivuotisen strategian keskeisten tulosindikaattoreiden lopullisista tuloksista ilmoitetaan vuoden 2024 lopussa;

panee merkille, että jäsenvaltioiden virastolle käsiteltäväksi siirtämien tapausten määrä jatkoi kasvua ja että vuonna 2022 käsiteltiin yhteensä 11 544 tapausta (joista 5 227 oli uusia), mikä on 14 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021; antaa tältä osin tunnustusta viraston panostukselle oikeudellisen neuvonnan, analyysien ja operatiivisen avun antamisessa ja toteaa, että tämän ansiosta saatiin aikaan 941 operatiivista tuotosta 528 tapauksessa, joista osa oli monimutkaisia tapauksia, joiden johdosta pidätettiin ihmissalakuljettajia (myös maahanmuuttajien salakuljettajia) ja hajotettiin rikollisverkostoja tai ryhdyttiin toimiin niitä vastaan esimerkiksi rahanpesun, seksuaalisen hyväksikäytön, verkossa tehtävien sijoituspetosten tai huumausainekaupan aloilla; panee lisäksi tyytyväisenä merkille, että vuonna 2022 virasto antoi tukea 265 yhteiselle tutkintaryhmälle (joista 78 oli vasta perustettuja), järjesti 528 koordinointikokousta ja 22 koordinointikeskusta, edisti eurooppalaisten pidätysmääräysten täytäntöönpanoa 1 262 tapauksessa (joista 504 oli uusia tapauksia) ja mahdollisti eurooppalaisen tutkintamääräyksen käytön 5 415 tapauksessa (joista noin puolet oli uusia tapauksia); panee merkille, että virasto tekee yhteistyötä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) kanssa tehostaakseen unionin taloudellisia etuja vahingoittavien rikosten torjuntaa;

panee tyytyväisenä merkille viraston toimet, jotka se on toteuttanut Venäjän vuonna 2022 Ukrainaa vastaan aloittaman laittoman ja provosoimattoman hyökkäyssodan johdosta; panee merkille, että kolme viikkoa sodan alkamisen jälkeen virasto tuki Ukrainassa väitetysti tehtyjä keskeisiä kansainvälisiä rikoksia tutkivan yhteisen tutkintaryhmän perustamista tarkoituksenaan helpottaa rikosten tutkintaa ja rikollisten syytteeseenpanoa asianomaisissa valtioissa; panee merkille, että virasto antoi kansallisille osastoille oikeudellista ja operatiivista tukea, joka liittyi yhteisiä tutkintaryhmiä koskevan sopimuksen laajentamiseen koskemaan uusia osapuolia (Viro, Latvia, Romania ja Slovakia), sekä laati oikeudellisia analyyseja ja antoi lausuntoja, jotka liittyivät kansainvälisen rikostuomioistuimen osallistumiseen yhteiseen tutkintaryhmään; panee lisäksi merkille, että virasto antaa operatiivista tukea komission perustamalle EU:n jäädyttämis- ja takavarikointityöryhmälle koordinoimalla unionin pakotteiden täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa rikosoikeudellisin keinoin; toteaa, että näitä toimia toteutetaan esimerkiksi siten, että luetteloa henkilöistä ja yrityksistä, joille unioni on määrännyt pakotteita, verrataan säännöllisesti viraston tietoihin sen tällä hetkellä käsittelemistä tapauksista ja kansallisella tasolla kerätään asiaankuuluvia tietoja aiemmista ja meneillään olevista tutkimuksista, jotka liittyvät pakoteluettelossa lueteltuihin tahoihin, jotta helpotetaan rikosoikeudellisia menettelyjä;

suhtautuu myönteisesti siihen, että virasto tehosti vuonna 2022 operatiivista ja strategista yhteistyötään eri sidosryhmien, kuten Euroopan oikeus- ja sisäasioiden virastojen, unionin toimielinten, OLAFin, Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) sekä oikeusalan toimijoiden verkostojen, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen, kanssa; panee erityisesti merkille viraston yhteistyön vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Euroopan unionin viraston (eu-LISA) kanssa yhteisessä raportissa, jossa käsitellään rajatylittävää yhteistyötä rikosoikeudellisissa asioissa tukevaa tekoälyä, Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston (CEPOL) kanssa 16 kurssin yhteydessä, jotka käsittelivät oikeudellista yhteistyötä, ja Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) kanssa Sirius-hankkeen ja Europolin osumailmoitusjärjestelmän yhteydessä sekä 20 jäsenvaltion kansallisten viranomaisten ja Europolin, OLAFin ja EPPOn kanssa Sentinel-operaatiossa, jossa torjutaan EU:n covid-19-elpymisvaroihin liittyviä petoksia; korostaa viraston panosta komission oikeusasioiden digitalisointia koskevissa aloitteissa (muun muassa SIS II-, CMS- ja ECRIS-TCN-järjestelmät); panee merkille, että virasto on tukeutunut jatkuvasti kasvavaan kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten muodostamaan yhteyspisteiden verkostoon; toteaa, että vuonna 2022 viraston yhteyspisteiden verkosto laajeni ja että siihen kuuluvat nyt myös Australia, Bahrain ja Marokko; panee tyytyväisenä merkille, että viraston rikosasioita koskeva yhteistyö laajeni kansainvälisellä tasolla, erityisesti eteläisten kumppanimaiden kanssa toteutettavan EuroMed Justice -ohjelman ja EU:n rahoittaman, rajatylittävään rikosoikeudelliseen yhteistyöhön Länsi-Balkanilla keskittyvän hankkeen kautta;

arvostaa sitä, että virasto avustaa oikeusviranomaisten rajatylittävää yhteistyötä ja että se tekee tiivistä yhteistyötä rikosoikeusketjun kaikkien toimijoiden kanssa, ja toteaa, että tämä auttoi pidättämään yli 4 000 epäiltyä, takavarikoimaan tai jäädyttämään rikoksella saatuja varoja lähes kolmen miljardin euron arvosta ja takavarikoimaan huumausaineita miltei 12 miljardin euron arvosta;

Tehokkuus ja hyödyt

10.

korostaa, että SUMMA-järjestelmän käyttöönoton lisäksi virasto tehosti edelleen toimintoperusteisen johtamisen prosesseja ja välineitään parantamalla suunnittelutyökalunsa tehokkuutta, tietojen laatua/eheyttä ja työkalun käytettävyyttä, ottamalla käyttöön uuden toimintojen tallennusvälineen ja jatkamalla asteittaista siirtymistä tuotosta arvioivista keskeisistä indikaattoreista tulosta arvioiviin indikaattoreihin; panee tyytyväisenä merkille, että virasto on käynnistänyt Europolin kanssa neuvottelut sen selvittämiseksi, olisiko niiden mahdollista tulevaisuudessa jakaa terveydenhoitopalveluja; panee tyytyväisenä merkille, että virasto on päättänyt säilyttää tietyt covid-19-pandemian aikana saavutetut tehokkuusedut; panee merkille viraston vastauksista parlamentin kirjallisiin kysymyksiin, että virasto järjesti verkossa 47 prosenttia vuoden 2022 koordinointikokouksista ja kaikki henkilöstön koulutukset ja valintamenettelyt, mikä vähensi merkittävästi niihin liittyviä taloudellisia ja henkilöstökustannuksia, ja että tämän lisäksi 29 prosenttia kaikista koordinointikokouksista järjestettiin hybridimuotoisina;

11.

panee merkille, että vuonna 2022 toteutettiin tehokkuuden parantamiseksi kaksi organisaation laajuista hanketta, viraston itsepalveluportaali ja Pexip, joka on uusi koordinointikokousten ja -keskusten videoneuvottelujärjestelmä, joka mahdollistaa jopa 10 samanaikaista tulkkausta; panee lisäksi merkille, että analyysi, joka koskee siirtymistä nykyisestä ekstranetistä uuteen ja kirjastojärjestelmän korvaavan järjestelmän toimittajien valintaa, on saatu päätökseen, kun taas sertifioidun sähköisen allekirjoituksen välinettä koskeva työ on edelleen käynnissä ja saataneen päätökseen vuonna 2024; panee tyytyväisenä merkille, että virasto on ottanut käyttöön neljä uutta SYSPER-moduulia (arviointi, tehtävänimikkeet/tehtävänkuvaukset, NDP, raportointi) jo aiempina vuosina käyttöön otettujen viiden moduulin lisäksi; panee merkille, että virasto on sitoutunut ottamaan SYSPER-järjestelmän kokonaisuudessaan käyttöön vuoteen 2024 mennessä;

12.

panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että virasto ei vielä kuulu niihin virastoihin, jotka ovat laatineet toimintasuunnitelmia toimiensa energiatehokkuuden ja ilmastoneutraaliuden parantamiseksi, jotka sisällyttävät vuotuisiin toimintakertomuksiinsa jonkinlaista ympäristöraportointia tai joille on myönnetty ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmän (EMAS) mukainen rekisteröinti; muistuttaa, että virasto aloitti EMAS-järjestelmän / ISO 14001 -standardin noudattamista koskevan kehyksen täytäntöönpanon vuonna 2021; panee tässä yhteydessä merkille, että ulkopuolinen konsulttiyritys luovutti virastolle vuonna 2022 loppukertomuksen, joka sisälsi kaikki olennaiset tiedot Alankomaiden ympäristösäännöksistä; panee lisäksi merkille, että virasto oli mukana vuonna 2022 ympäristöasioiden hallintajärjestelmiin sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja kompensointiin liittyvää konsultointia koskeneessa julkisessa hankintamenettelyssä;

Henkilöstöpolitiikka

13.

panee merkille, että 31. joulukuuta 2022 viraston henkilöstötaulukosta oli täytettynä 100 prosenttia (samoin kuin vuonna 2021) ja että unionin vuoden 2022 talousarviossa hyväksytyistä 221 väliaikaisesta toimesta kaikki olivat täytettyinä; toteaa lisäksi, että 221 väliaikaisesta toimihenkilöstä 209 oli toimessaan ja sopimuksen tarjoamista koskevia kirjeitä lähetettiin 12; panee merkille, että vuonna 2022 virastossa työskenteli lisäksi 18 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 22 kansallista asiantuntijaa; toteaa lisäksi, että virastossa toteutettiin uudelleenluokittelu, jonka seurauksena 53 henkilöstön jäsentä uudelleenluokiteltiin;

14.

panee merkille, että viraston sukupuolijakauma oli vuonna 2022 seuraava: sen ylemmässä ja keskijohdossa oli 6 miestä (60 prosenttia) ja 4 naista (40 prosenttia), hallintoneuvostossa 16 miestä (64 prosenttia) ja 9 naista (36 prosenttia) ja koko henkilöstössä 85 miestä (33 prosenttia) ja 175 naista (67 prosenttia); kehottaa virastoa varmistamaan sukupuolten tasapuolisemman edustuksen kaikilla henkilöstötasoilla ja jatkamaan naispuolisten hakijoiden kannustamista hakemaan johtotehtäviin ja miespuolisten hakijoiden kannustamista hakemaan muihin henkilöstön tehtäviin ulkoisissa valintamenettelyissä; ottaa huomioon, että virasto ei vastaa hallintoneuvostonsa, jäljempänä ’kollegio’, kokoonpanosta, koska kukin jäsenvaltio nimittää kollegioon suoraan oman kansallisen jäsenensä; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon, että on tärkeää huolehtia sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta nimitettäessä jäseniä kollegioon;

15.

panee merkille, että virasto pyysi vuosina 2017–2022 unionin virkamiesoikeuteen erikoistuneelta ulkoiselta asianajotoimistolta neuvontaa useiden väitettyä työpaikkakiusaamista koskeneiden avunantopyyntöjen yhteydessä; panee merkille, että vuonna 2021 vastaanotetun avunantopyynnön seurauksena käynnistettiin kaksi erillistä hallinnollista tutkimusta, joiden osalta virasto pyysi tukea kahdelta ulkopuoliselta tutkijalta; panee merkille, että kummankin tapauksen tutkimukset päätettiin ilman lisätoimia, mutta toinen niistä vietiin tämän jälkeen tuomioistuimen käsiteltäväksi; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tämän käsittelyn tuloksista;

16.

korostaa, että virasto hyväksyi vuonna 2022 henkilöstösääntöjen soveltamissäännöt, jotka koskevat muun muassa hallinnollisten tutkimusten toteuttamista ja kurinpitomenettelyjä, kolmannessa maassa työskentelevän henkilöstön kotimaanlomaa ja henkilöstön jäsenelle tietyin ehdoin myönnettävän koulutuslisän maksamista; suhtautuu myönteisesti viraston vammaisten henkilöiden osallistamiseksi toteuttamiin toimenpiteisiin sekä viraston sitoumukseen panna henkilöstöstrategian toteuttamisen yhteydessä täytäntöön oikeus- ja sisäasioiden verkoston monimuotoisuutta ja osallisuutta käsittelevän työryhmän hyväksymä monimuotoisuutta ja osallisuutta koskeva peruskirja;

17.

panee merkille, että viraston henkilöstö teki pääasiassa etätyötä maaliskuuhun 2022 saakka; panee merkille, että huhtikuussa 2022 koko henkilöstö palasi työskentelemään viraston tiloihin; panee merkille, että tässä yhteydessä virasto otti käyttöön toimisto- ja etätyötä koskevia siirtymätoimenpiteitä ja järjesti työpajoja, joiden tarkoituksena oli auttaa henkilöstöä sopeutumaan henkisesti toimistotyöhön palaamiseen kahden vuoden etätyön jälkeen; panee myös merkille, että viraston vuoden 2023 henkilöstökyselyn tulokset osoittavat, että viraston vuonna 2022 toteuttamat hyvinvointia tukevat toimenpiteet lievensivät tehokkaasti pitkittyneen etätyön vaikutuksia henkilöstöön; panee erityisesti merkille, että 96 prosenttia vastaajista suhtautui myönteisesti siihen, että tiimin jäsenet pystyivät koordinoimaan keskinäistä toimintaansa, vaikka he työskentelivät eri paikoissa;

18.

panee tyytyväisenä merkille, että 31. joulukuuta 2022 virastolla oli henkilöstöä 26 jäsenvaltiosta; panee merkille, että virastolla oli eniten henkilöstöä Alankomaista, Italiasta, Espanjasta ja Romaniasta; muistuttaa maantieteellisen tasapainon tärkeydestä ja kannustaa virastoa jatkamaan tarvittavia toimenpiteitä tasapainoisen ja oikeudenmukaisen maantieteellisen edustuksen varmistamiseksi;

Hankinnat

19.

muistuttaa tilintarkastustuomioistuimen vuotta 2020 koskevan kertomuksen huomautuksesta, jonka mukaan yhden talouden toimijan kanssa tehty puitesopimus ajoneuvojen vuokrauksesta ei ollut vaadittujen palvelujen luonteeseen nähden asianmukainen, mistä syystä menettelyn tuloksena tehty sopimus ja siihen liittyvät maksut olivat sääntöjenvastaisia; panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että virasto maksoi vuonna 2022 tämän sopimuksen nojalla sääntöjenvastaisesti 59 281 euroa ja että huomautus on edelleen käsiteltävänä; kehottaa virastoa selvittämään tilintarkastustuomioistuimen ajoneuvojen leasing-vuokrausta koskevan näkemyksen mukaisesti mahdollisuutta päättää puitesopimus ja käynnistää uusi menettely, jossa kilpailu avataan uudelleen;

20.

panee merkille viraston kertomuksesta varainhoitovuotta 2021 koskevien vastuuvapauspäätösten seurannasta, jäljempänä ’seurantakertomus’, että virasto jatkaa julkisten hankintojen hallinnointityökalun testausta ja aikoo hyödyntää sitä kaikissa vuodesta 2024 alkaen käynnistettävissä uusissa hankintamenettelyissä;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

21.

panee merkille viraston eturistiriitojen hallintaa koskevan pysyväisohjeen, jota sovelletaan kaikkiin hakijoihin, joille tarjotaan toimea virastossa, uusiin työntekijöihin, tehtäviä vaihtaviin henkilöstön jäseniin sekä kaikkiin viraston palveluksesta lähteviin henkilöstön jäseniin; korostaa, että virasto on ottanut käyttöön kollegion ja johtokunnan jäsenten ammattieettisen säännöstön, johon ei kuitenkaan sisälly pyöröovi-ilmiötä koskevaa menettelytapaa; panee merkille, että vuonna 2022 ilmoitettiin ja käsiteltiin eturistiriitatapauksia ja erityisesti sellaisia tapauksia, joissa kollegion jäsen oli osallistunut henkilöstöön liittyviin menettelyihin; panee tyytyväisenä merkille, että asianomaiset henkilöt jääväsivät itsensä eivätkä osallistuneet kollegion neuvotteluihin tai päätöksentekoon;

22.

panee merkille, että vaikka virasto ei järjestä tapaamisia edunvalvojien kanssa, tiedot viraston johtokunnan tapaamisista virastossa vierailevien ulkopuolisten tahojen kanssa julkaistiin vuonna 2022 viraston Twitter-tilillä ja vuodesta 2023 lähtien viraston julkisella verkkosivustolla; pitää erittäin valitettavana, että huolimatta parlamentin useissa vastuuvapauspäätöslauselmissa toistamista kehotuksista, virasto ei edelleenkään julkaise verkkosivustollaan koko ylemmän johtonsa eikä sisäisten ja ulkopuolisten asiantuntijoidensa ansioluetteloita; kehottaa virastoa julkaisemaan ansioluettelot tai ilmoittamaan syyt siihen, miksi virasto ei ole tähän mennessä tehnyt niin;

Sisäinen valvonta

23.

muistuttaa, että vuonna 2021 oli käynnissä OLAFin tutkinta, joka aloitettiin rekrytointimenettelyihin liittyviä väitettyjä sääntöjenvastaisuuksia koskeneen nimettömän valituksen perusteella; toteaa OLAFin ilmoittaneen vuonna 2022, ettei tutkinnassa tullut esille sääntöjenvastaisuuksia; panee tältä osin lisäksi merkille, että koska tutkimus oli vuoden 2022 lopussa vielä osittain kesken ja siihen liittyy luottamuksellisia seikkoja, OLAF päätti olla toistaiseksi antamatta siitä lisätietoja; suhtautuu myönteisesti viraston seurantakertomuksessa ilmaisemaan sitoumukseen tiedottaa vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle mahdollisimman pian asian edistymisestä;

24.

panee merkille, että vuoden 2022 lopussa oli neljä komission sisäisen tarkastuksen (IAS) vuosina 2019 ja 2021 antamaa suositusta, joiden käsittely oli merkittävästi viivästynyt; panee tältä osin merkille, että mitä tulee komission sisäisen tarkastuksen vuonna 2021 antamaan suositukseen oma-aloitteisista toimista operatiivisten tehtävien hoitamisessa, viraston sisäinen asiaa käsittelevä työryhmä sopi strategisesta asiakirjasta ja toimintasuunnitelmasta, jossa on sekä lyhyen että keskipitkän aikavälin toimia, joista osa on pantu täytäntöön jo vuonna 2023; toteaa, että tästä syystä virasto on sisäisen tarkastuksen lopullisen arvioinnin mukaisesti merkinnyt tämän suosituksen toteutetuksi; panee seurantakertomuksesta lisäksi merkille, että mitä tulee komission sisäisen tarkastuksen vuonna 2021 antamaan suositukseen suorittaa virastossa iCAT-kysely pehmeiden valvontamenetelmien arvioinnin vahvistamiseksi, vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä aloitettavaksi suunniteltu kysely viivästyi, koska täytäntöön pantiin suuria organisaatioiden välisiä hankkeita (kuten SUMMA-järjestelmä), työtaakka lisääntyi Ukrainan sotaan liittyvien uusien painopisteiden vuoksi ja edellisen hallintojohtajan eroamista seurasi siirtymäaika ennen uuden johtajan nimittämistä; toteaa tältä osin, että iCAT-kyselyn keskeiset kysymykset sisällytettiin viraston vuoden 2023 toisella neljänneksellä käynnistämään sitoutumista koskevaan selvitykseen; panee lopuksi merkille, että viraston katsotaan panneen myös tämän suosituksen täytäntöön edellyttäen, että komission sisäinen tarkastus vahvistaa tämän lopullisessa arvioinnissaan; kehottaa virastoa nopeuttamaan komission sisäisen tarkastuksen antamien jäljellä olevien avointen suositusten ja erityisesti merkittävästi viivästyneiden avointen suositusten täytäntöönpanoa;

25.

panee huolestuneena merkille, että sääntöjenvastaisten tapahtumien määrä ja rahallinen arvo kasvoivat vuonna 2022 merkittävästi (43 tapahtumaa, joiden rahallinen arvo oli 294 000 euroa) vuoteen 2021 verrattuna (33 tapahtumaa, joiden rahallinen arvo oli 18 000 euroa), ja toteaa, että tällaiset tapahtumat liittyivät pääasiassa esimerkiksi laskuihin, joissa laskutettava määrä oli oikeudellista sitoumusta suurempi, oikeudellisen sitoumuksen antamisen jälkeen tehtyyn talousarviositoumukseen tai ostotilauksen tai erityisen sopimuksen puuttumiseen; panee merkille viraston selityksen, jonka mukaan tämä lisäys johtuu talousarvio- ja varainhallinnossa vuonna 2022 esiintyneistä SUMMA-järjestelmän käyttöönoton aiheuttamista vaikeuksista; kehottaa virastoa käsittelemään näitä havaintoja ja selvittämään, millaisella mallilla tällaiset tilanteet voidaan välttää tulevaisuudessa;

26.

panee merkille, että vuonna 2022 viraston sisäisen valvonnan kehyksen osatekijät ja periaatteet olivat käytössä ja toimivat suunnitellusti, että järjestelmä oli yleisesti ottaen tehokas, että joitakin parannuksia tarvitaan esimerkiksi SUMMA-järjestelmän täytäntöönpanossa ja että viraston on tarpeen hyväksyä palautumissuunnitelma; panee tyytyväisenä merkille, että virasto hyväksyi arkaluonteisia tehtäviä koskevat käytännöt ja arviointiluonnoksen sisäisen tarkastuksen yksikön perustamisen kustannustehokkuudesta ja hyödystä, sekä sen, ettei vuoden 2022 tilintarkastukseen sisältynyt kriittisiä tarkastussuosituksia tai huomautuksia; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle sisäisen tarkastuksen yksikköä koskevan arvioinnin tuloksista; panee lopuksi tyytyväisenä merkille viraston jatkotoimet, jotka se on tehnyt otettuaan vuonna 2021 käyttöön petostentorjuntastrategiansa; panee tämän osalta merkille, että virasto hyväksyi vuonna 2022 uusia varallisuuden- ja omaisuudenhallintaa koskevia sisäisiä menettelyjä;

Muita huomioita

27.

panee tyytyväisenä merkille, että virasto on investoinut viestintäänsä lisätäkseen näkyvyyttään, parantaakseen tietoisuutta työstään ja tavoittaakseen suuren yleisön; panee merkille, että tämän seurauksena vuonna 2022 viraston sosiaalisen median mittarit osoittivat 40 prosentin kasvua, viraston verkkosivustolla kävijöiden määrä kasvoi lähes 100 prosenttia ja lehdistötiedotteiden ja uutisten määrä 16 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna, ja että näistä jälkimmäinen indikaattori osoitti mainintojen määrän lähes viisinkertaistuneen vuoteen 2021 verrattuna;

28.

panee tyytyväisenä merkille, että virasto jatkoi vuonna 2022 toimiaan tietosuojavaatimusten noudattamisen vahvistamiseksi; suhtautuu myönteisesti siihen, että viraston tietosuojavastaavan ryhmä kasvoi kahdella henkilöstön jäsenellä, jotta se pystyy hoitamaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (2) mukaisia uusia tehtäviä, ja että viraston tehtäviä laajennettiin koskemaan keskeiset kansainväliset rikokset, minkä johdosta tietosuojaan liittyviä vaatimuksia on entistä enemmän; panee merkille, että tietosuojavastaava ja Euroopan tietosuojavaltuutettu jatkoivat vuonna 2022 säännöllisiä kahden kuukauden välein järjestettäviä kokouksia sekä tapauskohtaisia kokouksia ja kuulemisia erilaisista tietosuojakysymyksistä, kuten tietoturvaloukkauksista ja valituksista;

29.

panee tyytyväisenä merkille, että virasto toteutti vuonna 2022 useita toimenpiteitä, joilla parannettiin kyberturvallisuutta ja viraston hallussa olevien digitaalisten tallenteiden suojaa, kuten viraston keskitetysti hallittujen ja suojattujen matkapuhelinten käyttöönotto, sisäisten CyberCafe-tiedotustilaisuuksien käynnistäminen ja hajautettujen palvelunestohyökkäysten suojan käyttöönotto;

30.

viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja valvonnasta 11. huhtikuuta 2024 antamaansa päätöslauselmaan (3).

(1) EUVL C 38, 31.1.2023, s. 194.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

(3) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2024)0280.