(1)

Komission 11 päivänä joulukuuta 2019 antama tiedonanto ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma” on EU:n strategia, jolla varmistetaan ilmastoneutraali ja puhdas kiertotalous vuoteen 2050 mennessä, optimoidaan luonnonvarojen käyttö, uudelleenkäyttö ja hallinta ja minimoidaan ympäristön pilaantuminen ja jossa myös tunnustetaan syvälle ulottuvan muutosvoimaisen politiikan tarve sekä tarve suojella kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia ympäristöön liittyviltä riskeiltä ja vaikutuksilta. Sen tavoitteena on myös varmistaa, että tällainen siirtymä on oikeudenmukainen ja osallistava niin, että ketään ei jätetä jälkeen. Lisäksi unioni on sitoutunut Parisiin sopimukseen (4), kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaan ja sen kestävän kehityksen tavoitteisiin sekä mukanaoloonsa Maailman terveysjärjestössä. Lokakuussa 2020 hyväksytyssä kestävyyttä edistävässä unionin kemikaalistrategiassa ja toukokuussa 2021 hyväksytyssä saasteettomuuteen pyrkivässä toimintasuunnitelmassa käsitellään erityisesti Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan sisältyviä ympäristön pilaantumiseen liittyviä näkökohtia. Samaan aikaan Euroopan uudessa teollisuusstrategiassa korostetaan muutosvoimaisten teknologioiden mahdollista roolia. Muita Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU (5) tarkistamisen kannalta erityisen keskeisiä politiikkoja ovat eurooppalainen ilmastolaki (6), 55-valmiuspaketti, metaanistrategia ja Glasgow’n metaanisitoumus, ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva strategia, biodiversiteettistrategia, Pellolta pöytään -strategia, maaperästrategia ja kestäviä tuotteita koskeva aloite. Lisäksi osana Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan seurauksena toteutettavia EU:n toimia REPowerEU-aloitteessa ehdotetaan yhteisiä eurooppalaisia toimia, joilla tuetaan energiatoimitusten monipuolistamista, nopeutetaan siirtymistä uusiutuvaan energiaan ja parannetaan energiatehokkuutta.

(2)

Komissio ilmoitti Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa, että unionin toimenpiteitä, joilla puututaan suurten teollisuuslaitosten aiheuttamaan ympäristön pilaantumiseen, tarkistetaan muun muassa tarkastelemalla uudelleen lainsäädännön alakohtaista soveltamisalaa ja sitä, miten se saadaan kaikilta osin yhdenmukaiseksi ilmasto-, energia- ja kiertotalouspolitiikkojen kanssa. Lisäksi saasteettomuutta koskevassa toimintasuunnitelmassa, kiertotalouden toimintasuunnitelmassa ja Pellolta pöytään -strategiassa kehotetaan parantamaan resurssitehokkuutta ja resurssien uudelleenkäyttöä ja samalla vähentämään epäpuhtauspäästöjä niiden lähteellä, mukaan lukien lähteet, jotka eivät tällä hetkellä kuulu direktiivin 2010/75/EU soveltamisalaan. Tietyntyyppisistä maatalouden ja teollisuuden toiminnoista aiheutuvaan pilaantumiseen puuttuminen edistäen samalla kestäviä maatalouskäytäntöjä, joilla on monia oheishyötyjä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ympäristö- ja ilmastotavoitteiden kannalta, edellyttää tällaisten toimintojen sisällyttämistä kyseisen direktiivin soveltamisalaan.

(3)

Unionin kaivannaisteollisuus on avainasemassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja unionin teollisuusstrategian, myös kyseisen strategian tarkistetun version, tavoitteiden saavuttamisessa. Metallit ovat strategisesti tärkeitä digitaalisen ja vihreän siirtymän ja energiaa, materiaaleja ja kiertotaloutta koskevan muutoksen kannalta sekä unionin talouden häiriönsietokyvyn ja riippumattomuuden vahvistamiseksi. Jotta kyseiset tavoitteet voitaisiin saavuttaa, on tarpeen kehittää edelleen kestäviä kotimaisia valmiuksia ja toimituksia ottaen erityisesti huomioon kasvava maailmanlaajuinen kysyntä, toimitusketjujen haavoittuvuus ja geopoliittiset jännitteet. Tämä edellyttää tehokkaita, räätälöityjä ja yhdenmukaistettuja toimenpiteitä, joilla varmistetaan parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden käyttöönotto ja käyttö, jolloin sovelletaan prosesseja, jotka ovat kaikkein tehokkaimpia ja joilla on mahdollisimman vähän vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäristöön. Direktiivin 2010/75/EU hallintojärjestelyt, joilla teollisuuden asiantuntijat otetaan tiiviisti mukaan yhteisymmärrykseen perustuvien ja räätälöityjen ympäristövaatimusten kehittämiseen, tukevat kyseessä olevien toimintojen kestävää kasvua unionissa. Yhteisesti sovittujen standardien kehittäminen ja saatavuus varmistavat yhtäläiset toimintaedellytykset unionissa ja samalla takaavat ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun korkean tason. Sen vuoksi on aiheellista sisällyttää kyseiset toiminnot direktiivin 2010/75/EU soveltamisalaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1252 (7) soveltamista. Teollisuuspäästödirektiivi tukee unionin teollisuutta hankkeiden kehittämisessä ja helpottaa kaivostoiminnan kestävää ja yhteisymmärrykseen perustuvaa kasvua unionissa vuoteen 2030 ulottuvien kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen vertailuarvojen mukaisesti. Teollisuuspäästödirektiivi auttaa saavuttamaan kriittisiä raaka-aineita koskevassa säädöksessä säädettyjä yksinkertaistettuja lupamenettelyjä koskevat tavoitteet tukemalla jäsenvaltioita toimintalupia koskevien ehtojen asettamisessa ja lupien nopeassa myöntämisessä.

(4)

Tässä muutossäädöksessä olisi selvennettävä, että hajusaaste olisi otettava huomioon parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa määriteltäessä ja lupia myönnettäessä tai tarkistettaessa.

(5)

Lupien myöntämisen ja tarkistamisen yhteydessä olisi otettava nimenomaisesti huomioon se mahdollisuus, että teollisuuden päästöjen vaikutus vesimuodostumien tilaan voi pahentua veden virtauksen dynamiikan vaihtelun vuoksi.

(6)

Karjankasvatus aiheuttaa merkittäviä epäpuhtauspäästöjä ilmaan ja veteen. Jotta voidaan vähentää kyseisiä päästöjä, mukaan lukien ammoniakki-, metaani-, nitraatti- ja kasvihuonekaasupäästöt, ja siten parantaa ilman, veden ja maaperän laatua, on alennettava kynnysarvoa, jonka ylittyessä sika- ja siipikarjaa kasvattavat laitokset kuuluvat direktiivin 2010/75/EU soveltamisalaan. Komission olisi siksi arvioitava, tarvitaanko unionin toimia, joilla puututtaisiin kattavasti karjan, etenkin nautakarjan, kasvatuksesta aiheutuviin päästöihin, ottaen huomioon käytettävissä olevat välineet ja alan erityispiirteet, ja annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus asiasta. Samanaikaisesti komission olisi myös arvioitava näytön perusteella sitä, tarvitaanko unionin toimia, jotta voidaan saavuttaa sisämarkkinoille saatettuja tuotteita koskeva maailmanlaajuisen ympäristönsuojelun tavoite ehkäisemällä ja rajoittamalla karjankasvatuksesta aiheutuvia päästöjä unionin kansainvälisiä velvoitteita noudattaen, ja annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus asiasta.

(7)

Asiaankuuluvissa BAT-vaatimuksissa otetaan huomioon kyseisten laitosten luonne, koko, eläintiheys ja monimutkaisuus, mukaan lukien karjankasvatustapojen erityispiirteet, sekä niiden mahdollisten ympäristövaikutusten laajuus. Parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden suhteellisuusvaatimuksilla pyritään kannustamaan viljelijöitä toteuttamaan tarvittava siirtymä kohti ympäristöystävällisempiä maatalouskäytäntöjä.

(8)

Sikojen kasvattaminen luonnonmukaisten tuotantojärjestelmien laitoksissa tai laitoksissa, joissa eläintiheys on alhainen, olisi jätettävä direktiivin 2010/75/EU soveltamisalan ulkopuolelle, koska ne vaikuttavat suotuisasti maisemansuojeluun, metsäpalojen ennaltaehkäisyyn sekä luonnon monimuotoisuuden ja elinympäristöjen suojeluun. Poikkeuksen olisi koskettava sikoja laitumella kasvattavia laitoksia, joissa eläintiheys on alhainen ja joissa eläimiä pidetään ulkona huomattavan ajan vuodesta, varsinkin päiväsaikaan, ja joissa sää- ja turvallisuusolosuhteet takaavat eläinten hyvinvoinnin tai joissa eläimiä pidetään ulkona kausiluonteisesti. Eläintiheyden laskennassa käytettävää pinta-alaa olisi käytettävä laitoksen eläinten laiduntamiseen tai laitoksen eläinten ruokinnassa käytettävän rehun viljelyyn.

(9)

Unionilla on velvollisuus olla edelleen johtavassa asemassa maailmanlaajuisissa ilmastotoimissa muun muassa täyttämällä tavoite ilmastoneutraalista unionista viimeistään vuoteen 2050 mennessä Pariisin sopimuksen mukaisesti. Puuttuminen karjan metaanipäästöihin maailmanlaajuisesti auttaisi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä, jota tarvitaan kiireellisesti, jos maapallon keskilämpötilan nousu halutaan pitää selvästi alle kahdessa celsiusasteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja jotta voidaan jatkaa toimia lämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen suhteessa esiteolliseen aikaan.

(10)

Pellolta pöytään -strategiassa on vahvistettu sitoumus edistää maailmanlaajuista siirtymistä kestäviin elintarvikejärjestelmiin kansainvälisissä standardointielimissä ja johtaa kansainvälisiä kestävyysstandardeja koskevaa työtä. Unioni pyrkii jatkossakin edistämään kansainvälisiä standardeja asiaankuuluvissa kansainvälisissä elimissä ja kannustamaan korkeiden turvallisuus- ja kestävyysstandardien mukaisten maatalouselintarvikkeiden tuotantoon. Lisäksi kuten komission kertomuksessa ”EU:n terveys- ja ympäristönormien soveltaminen tuotaviin maataloustuotteisiin ja maatalouselintarvikkeisiin” todetaan, kunnianhimoiset terveys- ja ympäristönormit ja -tavoitteet sekä muut kestävyysvaatimukset ja -tavoitteet edistävät maailmanlaajuisia ongelmia koskevien perusteltujen tavoitteiden saavuttamista, myös yhteinen terveys -lähestymistavan mukaisesti. Unioni jatkaa monenvälisellä tasolla toimintaansa, jonka tarkoituksena on saada aikaan maailmanlaajuinen yhteisymmärrys toimien ja kansainvälisesti sovittujen standardien tarpeesta.

(11)

Unionin olisi myös otettava johtoasema kansainvälisessä yhteistyössä, jotta voitaisiin luoda avoin ja oikeudenmukainen monenvälinen järjestelmä, jossa kestävä kauppa toimii vihreän siirtymän keskeisenä mahdollistajana. On välttämätöntä pyrkiä yhteistyöprosessissa kumppaneiden kanssa edistämään kansainvälistä ympäristöhallintoa ja kansainvälisten ympäristönormien noudattamista sen mukaisesti kuin on esitetty unionin kauppapolitiikan ja kestävän kehityksen politiikan uudelleentarkastelussa ja komission tiedonannossa ”Kauppakumppanuuksien voima: yhdessä vihreän ja oikeudenmukaisen talouskasvun puolesta”.

(12)

Jotta voidaan ehkäistä maatilojen keinotekoista pilkkomista, joka saattaisi vähentää maatilan eläinyksikköinä mitattua kapasiteettia niin, että se alittaa tämän direktiivin soveltamista varten liitteessä Ia vahvistetun kynnysarvon, jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että jos vähintään kaksi laitosta sijaitsee lähellä toisiaan ja niiden toiminnanharjoittaja on sama tai jos tällaiset laitokset ovat keskenään taloudellisessa tai oikeudellisessa suhteessa olevien toiminnanharjoittajien määräysvallassa, toimivaltainen viranomainen voi katsoa kyseiset laitokset yhdeksi yksiköksi laskettaessa eläinyksikköinä mitattua kapasiteettikynnystä. Yhdistettyä kasvinviljelyä ja kotieläintaloutta koskevaa kynnysarvoa ei pitäisi käyttää kutakin eläinyksikköä koskevan kynnysarvon kiertämiseen.

(13)

Sähköajoneuvojen akkuja tuottavien suurlaitosten määrä todennäköisesti kasvaa merkittävästi unionissa vuoteen 2030 saakka ja sen jälkeen, mikä lisää unionin osuutta maailman akkutuotannosta. Useita akkujen arvoketjun toimintoja säännellään jo direktiivillä 2010/75/EU, ja akut tuotteina kuuluvat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/1542 (8) soveltamisalaan. On kuitenkin tarpeen sisällyttää direktiivin 2010/75/EU soveltamisalaan myös akkuja valmistavat suurlaitokset, jotta voidaan varmistaa, että myös ne kuuluvat direktiivissä 2010/75/EU säädettyjen vaatimusten soveltamisalaan. Sellaisten akkuja valmistavien suurlaitosten, jotka ovat muita kuin pelkästään akkujen kokoonpanosta vastaavia laitoksia, sisällyttäminen direktiivin 2010/75/EU soveltamisalaan parantaa kokonaisvaltaisesti akkujen kestävyyttä ja minimoi niiden ympäristövaikutukset akkujen koko elinkaaren ajan. Tämä edistää akkutuotannon alan kestävämpää kasvua.

(14)

Jotta ympäristötiedon julkista saatavuutta voitaisiin edelleen parantaa, on tarpeen selventää, että direktiivin 2010/75/EU nojalla laitoksille myönnetyt luvat on asetettava yleisön saataville internetissä maksutta ja rajoittamatta pääsyä ainoastaan rekisteröidyille käyttäjille varmistaen kuitenkin liikesalaisuuksien turvaaminen.

(15)

Jäsenvaltioiden olisi kehitettävä sähköisiä lupajärjestelmiä, joilla vähennetään toiminnanharjoittajien ja toimivaltaisten viranomaisten hallinnollisia rasitteita, parannetaan tiedon julkista saatavuutta ja helpotetaan yleisön osallistumista lupamenettelyihin. Komission olisi tuettava jäsenvaltioita sähköisten lupajärjestelmien kehittämisessä järjestämällä jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa ja antamalla ohjeita parhaista käytännöistä.

(16)

Pilaantumisen vaikutukset, mukaan lukien vaaratilanteista tai onnettomuuksista aiheutuvat vaikutukset, voivat ulottua jäsenvaltion alueen ulkopuolelle. Tällaisissa tapauksissa vaaratilanteista tai onnettomuuksista ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvien seurausten rajoittaminen ja mahdollisten uusien vaaratilanteiden tai onnettomuuksien ehkäiseminen edellyttää nopeaa tietojenvaihtoa ja tiivistä koordinointia niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä, joihin tapaus vaikuttaa tai voisi vaikuttaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/18/EU (9) soveltamista. Sen vuoksi tapauksissa, joissa vaaratilanteella tai onnettomuudella on merkittäviä vaikutuksia ympäristöön tai ihmisten terveyteen toisessa jäsenvaltiossa, olisi tuettava tietojenvaihtoa ja valtioiden rajat ylittävää ja monialaista yhteistyötä asianomaisten jäsenvaltioiden välillä, jotta voidaan rajoittaa ympäristölle ja ihmisten terveydelle aiheutuvia seurauksia ja estää uudet mahdolliset vaaratilanteet tai onnettomuudet.

(17)

Jäsenvaltioiden olisi myös toteutettava vaatimusten noudattamisen varmistamistoimenpiteitä, joilla edistetään, seurataan ja valvotaan direktiivin 2010/75/EU nojalla luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille asetettujen velvoitteiden noudattamista. Jäsenvaltioiden olisi osana vaatimusten noudattamisen varmistamistoimenpiteitä varmistettava, että tämän direktiivin täytäntöönpanosta ja sen valvonnasta vastaavilla kansallisilla viranomaisilla on riittävästi pätevää henkilöstöä sekä riittävät taloudelliset, tekniset ja teknologiset resurssit tämän direktiivin täytäntöönpanoon liittyvien tehtäviensä tehokasta hoitamista varten.

(18)

Toimivaltaisten viranomaisten olisi osana vaatimusten noudattamisen varmistamistoimenpiteitä myös voitava keskeyttää laitoksen toiminta, jos lupaehtojen jatkuva rikkominen tai tarkastusraportin havaintojen noudattamatta jättäminen aiheuttavat vaaraa ihmisten terveydelle tai uhkaavat aiheuttaa tai merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, jotta kyseinen vaara saadaan poistettua.

(19)

Jos kyseessä on pilaantuminen, joka vaikuttaa juomavesivaroihin, mukaan lukien valtioiden rajat ylittävät juomavesivarat, tai joka vaikuttaa jätevesi-infrastruktuuriin, toimivaltaisen viranomaisen olisi ilmoitettava asianomaisille juoma- ja jätevesihuollon toimijoille toimenpiteistä, jotka on toteutettu kyseisen pilaantumisen ihmisten terveydelle tai ympäristölle aiheuttaman vahingon ehkäisemiseksi tai korjaamiseksi.

(20)

Direktiivin 2010/75/EU arvioinnissa todettiin, että kyseisen direktiivin ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (10) välisiä yhteyksiä on vahvistettava, jotta voidaan paremmin puuttua riskeihin, jotka liittyvät kemikaalien käyttöön direktiivin 2010/75/EU soveltamisalaan kuuluvissa laitoksissa. Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) kemikaaleja koskevan työn ja direktiivin 2010/75/EU mukaisten parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevien vertailuasiakirjojen, jäljempänä ”BAT-vertailuasiakirjat”, laatimisen välisten synergioiden kehittämiseksi ECHAlle olisi annettava virallinen rooli BAT-vertailuasiakirjojen valmistelussa.

(21)

Komission olisi edistettävä sitä, että tietojenvaihtofoorumiin osallistuu sidosryhmiä ja kansalaisyhteiskunnan edustajia, mukaan lukien ihmisten terveyden tai ympäristön suojelun edistämiseen osallistuvat valtiosta riippumattomat järjestöt. Komission olisi varmistettava, että Euroopan ympäristökeskus osallistuu tietojenvaihtoon, jos keskuksen asiantuntemuksesta olisi hyötyä tietojenvaihdon kannalta. Koska tietojenvaihtofoorumin ja teknisen työryhmän soveltamisalaa laajennetaan ja niiden työmäärä lisääntyy, komission olisi osoitettava riittävät resurssit ja hyväksyttävä tarvittavat muutokset, myös muuttamalla komission täytäntöönpanopäätöstä 2012/119/EU (11), foorumin ja teknisen työryhmän sujuvan toiminnan varmistamiseksi.

(22)

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvien päästötasojen ja ympäristötehokkuuden tasojen määrittämistä tukevan tietojenvaihdon helpottamiseksi ja liikesalaisuuksien suojaamiseksi olisi täsmennettävä menettelyt, joita sovelletaan sellaisten tietojen käsittelyyn, jotka katsotaan liikesalaisuuksiksi tai kaupallisesti arkaluonteisiksi tiedoiksi, mukaan lukien tiettyjen sidosryhmäluokkien anonymisointia koskevat ehdot, ja tiedoiksi, jotka on kerätty teollisuudelta komission järjestämän tietojenvaihdon yhteydessä BAT-vertailuasiakirjojen laatimista, uudelleentarkastelua tai ajan tasalle saattamista varten. Olisi varmistettava, että tietojenvaihtoon osallistuvat henkilöt eivät jaa liikesalaisuuksiksi tai kaupallisesti arkaluonteisiksi tiedoiksi katsottuja tietoja sellaisten yritysten tai toimialajärjestöjen edustajien kanssa, joilla on kyseistä teollista toimintaa tai siihen liittyviä markkinoita koskevia taloudellisia intressejä. Tällainen tietojenvaihto ei rajoita unionin kilpailulainsäädännön tai erityisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen101 artiklan soveltamista.

(23)

Tällä direktiivillä ei luoda liikesalaisuuksien julkistamista koskevia velvoitteita niiden lisäksi, joista on jo säädetty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/4/EY (12) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2016/943 (13).

(24)

Ihmisten terveyden ja koko ympäristön suojelun varmistaminen edellyttää synergioita ja koordinointia muun asiaa koskevan unionin ympäristölainsäädännön kanssa direktiivin 2010/75/EU täytäntöönpanon kaikissa vaiheissa. Sen vuoksi kaikkia asiaankuuluvia toimivaltaisia viranomaisia, joiden vastuulla on varmistaa asiaa koskevan unionin ympäristölainsäädännön noudattaminen, olisi kuultava ennen kyseisen direktiivin mukaisten lupien myöntämistä.

(25)

Jotta laitosten ympäristötehokkuutta ja turvallisuutta voitaisiin jatkuvasti parantaa muun muassa ehkäisemällä jätteen syntymistä, optimoimalla luonnonvarojen käyttö ja veden uudelleenkäyttö sekä ehkäisemällä tai vähentämällä vaarallisten aineiden käyttöön liittyviä riskejä, laitosten toiminnanharjoittajien olisi määritettävä ja pantava täytäntöön ympäristöjärjestelmä tämän direktiivin ja asiankuuluvien BAT-päätelmien mukaisesti ja asetettava asiaankuuluvat osat yleisön saataville. Ennen ympäristöjärjestelmänsä asiaankuuluvien osien yleisön saataville asettamista toiminnanharjoittajalla olisi oltava mahdollisuus muokata sellaisia tietoja, jotka ovat liikesalaisuuksia, tai jättää ne julkistamatta. Tällaista mahdollisuutta olisi sovellettava rajoitetusti ottaen huomioon julkistamisesta kussakin tapauksessa seuraava yleinen etu. Ympäristöjärjestelmän olisi katettava myös vaarallisten aineiden käyttöön liittyvien riskien hallinta ja selvitys vaarallisten aineiden mahdollisesta korvaamisesta turvallisemmilla vaihtoehdoilla.

(26)

Sen varmistamiseksi, että ympäristöjärjestelmä on direktiivin 2010/75/EU vaatimusten mukainen, toiminnanharjoittajan olisi tarkasteltava ympäristöjärjestelmää uudelleen ja ulkoisen auditoijan, jonka kanssa toiminnanharjoittaja on tehnyt sopimuksen, olisi tarkastettava se. Auditoijan olisi oltava joko ISO 17021 -standardissa edellytetty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 765/2008 (14) mukaisesti akkreditoitu vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos tai luonnollinen tai oikeushenkilö, joka on saanut ympäristötodentajan toimiluvan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1221/2009 (15) 2 artiklan 20 kohdan mukaisesti.

(27)

Jotta voidaan tukea hiilestä irtautumista, resurssitehokkuutta ja kiertotaloutta, BAT-päätelmiin olisi sisällytettävä parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät sitovat ympäristötehokkuuden tasot ja uusiin tekniikoihin liittyvät ohjeelliset ympäristötehokkuuden arvot sellaisille yksittäisille prosesseille, joilla on samanlaiset ominaisuudet, kuten energiankantajat, raaka-aineet, tuotantoyksiköt ja lopputuotteet, ja jotka ovat hyvin homogeenisia koko unionissa tapauksissa, joissa parhaan käytettävissä olevan tekniikan määrittämistä tukevassa tietojenvaihdossa saatavilla olevat tiedot ovat riittävän vakuuttavat. BAT-päätelmiin olisi sisällytettävä myös muita tapauksia koskevia viitteellisiä vertailuarvoja, jotka toiminnanharjoittajien on määrä sisällyttää ympäristöjärjestelmiinsä tapauksissa, joissa ympäristötehokkuus riippuu suuressa määrin prosessien erityisolosuhteista. Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyviin ympäristötehokkuuden tasoihin ja vertailuarvoihin voisivat kuulua kulutustasot, resurssitehokkuuden tasot ja uudelleenkäytön tasot, jotka kattavat materiaalit sekä vesi- ja energiavarat, sekä jätteen määrän tasot ja muut tasot, jotka on saatu tietyissä vertailuolosuhteissa. Ympäristötehokkuuden tasot ja vertailuarvot olisi vahvistettava ottaen huomioon resurssit, joita tarvitaan laitosten muuttamiseen niiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, sekä tiettyjen tuotteiden resurssitarpeiden kysyntälähtöiset vaihtelut, kuten vedenkulutuksen vaihtelut. Toimivaltaisen viranomaisen olisi vahvistettava luvassa BAT-päätelmissä vahvistettua ympäristötehokkuutta koskevat sitovat vaihteluvälit sekä vettä koskevat sitovat ympäristötehokkuuden raja-arvot ja jätettä ja muita resursseja kuin vettä koskevat viitteelliset ympäristötehokkuuden tasot, jotka eivät ole ympäristön kannalta vähemmän tiukkoja kuin sitovat vaihteluvälit, edellyttäen, että pakollisen vaihteluvälin alarajan saavuttaminen varmistetaan. Toiminnanharjoittajan olisi sisällytettävä vertailuarvot ympäristöjärjestelmään.

(28)

On täsmennettävä edellytykset, joiden täyttyessä toimivaltainen viranomainen voi direktiivin 2010/75/EU mukaisessa luvassa veteen joutuviin pilaavien aineiden päästöihin sovellettavia raja-arvoja asettaessaan ottaa huomioon jätevedenpuhdistamon jatkokäsittelyprosessit. Päästöihin sovellettavat raja-arvot olisi vahvistettavatavalla, jolla varmistetaan, että tällaiset päästöt eivät lisää pilaavien aineiden kuormitusta vastaanottavissa vesissä tai haittaa valmiuksia tai mahdollisuuksia ottaa talteen jäteveden käsittelyvirrasta peräisin olevia resursseja verrattuna tilanteeseen, jossa laitos käyttää parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja täyttää suorille päästöille asetetut parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot, jäljempänä ”BAT-päästötasot”.

(29)

Ihmisten terveyden ja koko ympäristön suojelun korkean tason varmistaminen edellyttää muun muassa, että luvissa vahvistetaan sellaiset päästöjen raja-arvot, joilla varmistetaan BAT-päätelmissä vahvistettujen BAT-päästötasojen noudattaminen. BAT-päästötasot ilmaistaan yleensä vaihteluväleinä eikä yksittäisinä arvoina, jotta voidaan ottaa huomioon tietyntyyppisten laitosten keskinäiset erot, jotka johtavat ympäristötehokkuuden vaihteluihin parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa sovellettaessa. Esimerkiksi tietyllä parhaalla käytettävissä olevalla tekniikalla ei välttämättä saavuteta samaa tehokkuutta kaikissa laitoksissa, jotkin parhaat käytettävissä olevat tekniikat eivät ehkä sovellu käytettäviksi tietyissä laitoksissa ja joskus joidenkin pilaavien aineiden tai ympäristön osien osalta paras tulos voitaisiin saavuttaa useiden eri parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden yhdistelmällä. Ihmisten terveyden ja koko ympäristön suojelun korkean tason saavuttaminen vaarantuu, koska käytäntönä on ollut asettaa päästöjen raja-arvot BAT-päästötason vaihteluvälin lievempään päätyyn ottamatta huomioon, kykenisikö tietty laitos saavuttamaan alhaisemmat päästötasot soveltamalla parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Tällainen käytäntö estää edelläkävijöitä ottamasta käyttöön tehokkaampia tekniikoita ja vaikeuttaa tasapuolisten toimintaedellytysten saavuttamista ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun mahdollistavalla korkealla tasolla. Päästöjen vähentämiseksi toimivaltaisen viranomaisen olisi vahvistettava päästöjen raja-arvot tiukimmalle asianomaisen laitoksen osalta saavutettavissa olevalle tasolle ottaen huomioon BAT-päästötasojen koko vaihteluväli sekä kokonaisympäristövaikutukset. Päästöjen raja-arvojen olisi perustuttava toiminnanharjoittajan tekemään arviointiin, jossa analysoidaan mahdollisuutta saavuttaa BAT-päästötasojen vaihteluvälin tiukimmat vaatimukset ja pyritään saavuttamaan asianomaisissa laitoksissa paras mahdollinen ympäristötehokkuus, paitsi jos toiminnanharjoittaja osoittaa, että BAT-päätelmissä kuvatun parhaan käytettävissä olevan tekniikan soveltaminen mahdollistaa vähemmän tiukkojen raja-arvojen noudattamisen. Jotta voidaan tukea päästöjen raja-arvojen asettamista luvissa ja yleisesti sitovien sääntöjen hyväksymistä, BAT-päätelmissä olisi oltava tietoja olosuhteista, joiden vallitessa voidaan saavuttaa alhaisemmat päästötasot ominaisuuksiltaan samanlaisille laitosluokille vahvistettujen BAT-päästötasojen vaihteluvälin sisällä. Kun päästöjen raja-arvot asetetaan BAT-päästötasojen vaihteluvälin sisälle, poikkeusmenettelyä ei olisi sovellettava.

(30)

BAT-päätelmissä olisi yksilöitävä uudet tekniikat ja parhaat käytettävissä olevat tekniikat, joita teollisuuden toiminnanharjoittajat voivat ottaa käyttöön laitosten muuttamiseksi siten, että ne ovat kestävää, puhdasta, kiertotalouteen perustuvaa ja ilmastoneutraalia taloutta koskevan unionin tavoitteen mukaisia. Toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava antaa teollisuuden toiminnanharjoittajille riittävästi aikaa toteuttaa parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden tai uusien tekniikoiden avulla syvä teollinen muutos, joka edellyttää huomattavia investointeja ja johon sisältyy suunnittelun tai tekniikan merkittävä muutos tai olemassa olevan laitoksen korvaaminen ja, BAT-päätelmissä kuvatulla ja muutossuunnitelmassa vahvistetulla tavalla.

(31)

Viime vuosina unioni ja sen jäsenvaltiot ovat joutuneet kokemaan poikkeuksellisia kriisitilanteita, kuten covid-19-pandemian ja Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan. Kyseiset kriisit ovat äkillisesti ja suoraan vaikuttaneet energian ja yhteiskunnan kannalta kriittisten resurssien, materiaalien ja laitteiden toimituksiin, mikä on johtanut vakavaan pulaan ja häiriöihin, joihin on vastattava nopeasti. Jos kriisit edellyttävät tällaista reagoimista, voisi olla tarpeen asettaa BAT-päätelmissä esitettyjä tasoja vähemmän tiukkoja päästöjen raja-arvoja ja ympäristötehokkuuden raja-arvoja, jotta voidaan säilyttää energiantuotanto tai kriittisen tärkeiden laitteiden tuotanto taikka mahdollistaa kriittisten laitosten toiminnan jatkuvuus. On luotava tasapaino seuraavien välille: tarve asettaa vähemmän tiukkoja päästöjen raja-arvoja tai ympäristötehokkuuden raja-arvoja ja tarve suojella ympäristöä ja ihmisten terveyttä sekä varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset ja sisämarkkinoiden eheys. Näin ollen vähemmän tiukkoja rajoja voidaan asettaa vasta viimeisenä keinona, kun vähemmän saastuttavat vaihtoehtoiset toimenpiteet on käytetty loppuun. Toimivaltaisen viranomaisen olisi varmistettava, että laitoksen päästöt eivät aiheuta minkäänlaista merkittävää pilaantumista. Ympäristöön ja kansanterveyteen kohdistuvien vaikutusten valvomiseksi päästöjä olisi tarkkailtava. Tasapuolisten toimintaedellytysten ja sisämarkkinoiden varmistamiseksi komission olisi voitava antaa tiukkoja ohjeita poikkeuksellisten kriisitilanteiden ja niissä huomioon otettavien olosuhteiden varalta. Komission olisi todennettava, että tällaiset jäsenvaltioiden myöntämät poikkeukset ovat perusteltuja, ja esittää vastalauseita, jos se toteaa, että poikkeus ei ole perusteltu, jolloin jäsenvaltion olisi viipymättä tarkistettava poikkeusta.

(32)

Jäsenvaltioiden olisi voitava päättää vapauttaa lupaehdoissa asetetuista energiatehokkuuteen liittyvistä vaatimuksista tietyt Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (16) liitteessä I luetellut polttolaitokset tai muut hiilidioksidipäästöjä aiheuttavat yksiköt.

(33)

Jotta voidaan estää tai minimoida direktiivin 2010/75/EU soveltamisalaan kuuluvien laitosten aiheuttamat epäpuhtauspäästöt ja varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset kaikkialla unionissa, on täsmennettävä yleiset periaatteet edellytyksistä, joiden täyttyessä voidaan myöntää poikkeuksia päästöjen raja-arvoista, mukaan lukien vaatimus niiden säännöllisestä uudelleenarvioinnista, jotta voidaan varmistaa tällaisten poikkeusten yhdenmukaisempi soveltaminen koko unionissa. Poikkeuksia päästöjen raja-arvoista ei pitäisi myöntää, jos ne voisivat vaarantaa ympäristönlaatunormien noudattamisen.

(34)

Direktiivin 2010/75/EU arvioinnissa todettiin, että kyseisen direktiivin II luvun soveltamisalaan kuuluvien laitosten osalta vaatimusten noudattamisen arviointia koskevissa lähestymistavoissa oli jonkin verran eroja. Jotta voidaan saavuttaa koko ympäristön suojelun korkea taso, varmistaa unionin lainsäädännön yhdenmukainen täytäntöönpano ja tasapuoliset toimintaedellytykset kaikkialla unionissa ja minimoida yrityksille ja viranomaisille aiheutuvat hallinnolliset rasitteet, komission olisi vahvistettava yhteiset säännöt päästöjen raja-arvojen noudattamisen arvioimiseksi ja mitattujen päästöjen validoimiseksi sekä ilmaan että veteen joutuvien päästöjen osalta parhaan käytettävissä olevan tekniikan perusteella. Kyseisten sääntöjen olisi oltava etusijalla niihin III ja IV luvussa vahvistettuihin sääntöihin nähden, jotka koskevat direktiivin 2010/75/EU liitteisiin V ja VI sisältyvien päästöjen raja-arvojen noudattamisen arviointia.

(35)

Ympäristönlaatunormeilla olisi ymmärrettävä tarkoitettavan unionin lainsäädännössä, kuten ilmaa ja vettä koskevissa unionin säädöksissä, asetettuja vaatimuksia, jotka tietyn ympäristön tai sen tietyn osan on tiettynä ajankohtana täytettävä. Sen vuoksi on aiheellista selventää, että myöntäessään lupaa laitokselle toimivaltaisten viranomaisten olisi paitsi vahvistettava edellytykset sen varmistamiseksi, että laitoksen toiminnassa noudatetaan BAT-päätelmiä, myös sisällytettävä lupaan erityisiä lisäehtoja, jotka ovat tiukempia kuin asiaankuuluvissa BAT-päätelmissä vahvistetut ehdot, jotta voidaan tarvittaessa vähentää laitoksen erityistä osuutta asianomaisella alueella esiintyvään pilaantumiseen ja ottaa huomioon asianomaisten pilaavien aineiden pitoisuus vastaanottavassa ympäristössä, jotta voidaan varmistaa, että laitos noudattaa ympäristönlaatunormeja. Tällaisiin ehtoihin voisi kuulua tiukempien päästöjen raja-arvojen tai epäpuhtauspäästöjen aiheuttamaa päästökuormaa koskevien rajojen asettaminen tai laitoksen toiminnan tai kapasiteetin rajoittaminen.

(36)

Toimivaltaisen viranomaisen on tarkistettava lupaehtoja ja tarvittaessa saatettava ne ajan tasalle asiaa koskevan lainsäädännön noudattamisen varmistamiseksi. Lupaehtoja olisi tarkistettava tai päivitettävä myös silloin, kun laitoksen on noudatettava jotakin ympäristönlaatunormia, mukaan lukien uudet ja tarkistetut ympäristönlaatunormit, tai jos vastaanottavan ympäristön tila edellyttää luvan tarkistamista, jotta voidaan noudattaa unionin lainsäädännössä vahvistettuja suunnitelmia ja ohjelmia, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY (17) mukaisia vesienhoitosuunnitelmia.

(37)

Tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa tehdyn Århusin yleissopimuksen osapuolet hyväksyivät seitsemännessä kokouksessaan yleissopimuksen valvontakomitean asiassa ACCC/C/2014/121 tekemät päätelmät, joiden mukaan Euroopan unioni ei noudata yleissopimuksen 6 artiklan 10 kohtaa, koska se on ottanut käyttöön oikeudellisen kehyksen, jossa ei säädetä yleisön osallistumisesta direktiivin 2010/75/EU 21 artiklan 3 ja 4 kohdan sekä 5 kohdan b ja c alakohdan mukaiseen tarkistamiseen ja ajan tasalle saattamiseen. Unioni ja sen jäsenvaltiot ovat hyväksyneet kyseiset havainnot, ja Århusin yleissopimuksen täysimääräisen noudattamisen varmistamiseksi on tarpeen täsmentää, että yleisöllä, jota asia koskee, olisi annettava varhaisessa vaiheessa ja tehokkaasti mahdollisuus osallistua toimivaltaisen viranomaisen asettamien lupaehtojen myöntämiseen tai päivittämiseen myös silloin, kun lupaehtoja tarkastellaan uudelleen laitoksen pääasiallista toimintaa koskevien BAT-päätelmistä tehtyjen päätösten julkaisemisen jälkeen, kun parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehitys mahdollistaa päästöjen merkittävän vähentämisen, kun toiminnan turvallisuus vaatii toisenlaisten tekniikkojen käyttöä tai kun se on tarpeen uusien tai tarkistettujen ympäristönlaatunormien noudattamiseksi.

(38)

Kuten unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä (18) on selvennetty, jäsenvaltiot eivät voi rajoittaa viranomaisen päätöksen uudelleen tutkimiseen liittyvää lakisääteistä oikeutta ainoastaan sellaiseen yleisöön, jota asia koskee ja joka on ollut väliintulijana tällaista päätöstä koskevassa päätöksentekomenettelyssä. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä (19) on lisäksi selvennetty, että muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus ympäristöasioissa ja tehokkaat oikeussuojakeinot edellyttävät muun muassa sitä, että siihen yleisöön kuuluvilla, jota asia koskee, olisi oltava oikeus pyytää tuomioistuinta tai toimivaltaista riippumatonta ja puolueetonta elintä määräämään tietyn pilaantumisen ehkäisemiseksi välitoimia, joihin voi tarvittaessa kuulua riitautetun luvan soveltamisen tilapäinen keskeyttäminen. Siksi olisi täsmennettävä, että asiavaltuuden edellytyksenä ei pitäisi olla se, että kyseessä oleva yleisön jäsen on osallistunut tämän direktiivin mukaisiin, erityisesti lupien myöntämisiin ja laitosten sulkemisiin liittyviin päätöksentekomenettelyihin. Lisäksi mahdollinen tutkintamenettely olisi toteutettava oikeudenmukaisesti, tasapuolisesti ja oikea-aikaisesti eikä se saisi olla niin kallis, että se olisi esteenä menettelyyn osallistumiselle, ja siinä olisi myös säädettävä asianmukaisista ja tehokkaista oikeussuojakeinoista, mukaan lukien tarvittaessa kieltomääräykset. Karjatiloilla toiminnan keskeyttäminen ei saisi vaikuttaa karjan hyvinvoinnin kannalta välttämättömän toiminnan jatkumiseen.

(39)

Ennen lupien myöntämistä olisi ryhdyttävä rajat ylittävään yhteistyöhön, jos laitoksen toiminta saattaisi vaikuttaa useampaan kuin yhteen jäsenvaltioon, ja tähän olisi sisällyttävä myös tiedotus- ja kuulemismenettely, joka kohdistetaan yleisölle, jota asia koskee, ja sellaisten muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, joihin toiminnalla saattaisi olla vaikutusta.

(40)

Direktiivin 2010/75/EU arvioinnissa todettiin, että vaikka sen on tarkoitus edistää Euroopan teollisuuden muutosta, se ei ole riittävän dynaaminen eikä tue riittävästi innovatiivisten prosessien ja teknologioiden käyttöönottoa, mukaan lukien vihreän ja digitaalisen siirtymän kannalta sekä eurooppalaisen ilmastolain tavoitteiden saavuttamisen kannalta olennaiset prosessit ja teknologiat. Sen vuoksi on aiheellista, määräämättä kuitenkaan tietyn tekniikan tai teknologian käyttämisestä, helpottaa uusien, ympäristötehokkuuden kannalta tehokkaampien tekniikoiden testausta ja käyttöönottoa, helpottaa yhteistyötä julkisesti rahoitettuihin tutkimushankkeisiin osallistuvien tutkijoiden ja teollisuuden toimijoiden kanssa asiaa koskevissa eurooppalaisissa ja kansallisissa rahoitusvälineissä säädetyin edellytyksin sekä perustaa erityinen keskus, joka tukee innovointia keräämällä ja analysoimalla tietoa uusista tekniikoista, jotka ovat merkityksellisiä mainitun direktiivin soveltamisalaan kuuluvien toimintojen, mukaan lukien siipikarjan ja sikojen kasvatus, kannalta, ja kuvaamalla niiden kehittymistä teknologisen valmiuden taso -asteikkoa käyttäen tutkimuksesta käyttöönottoon sekä arvioimalla näiden tekniikoiden ympäristötehokkuuden tasoa ottaen samalla huomioon mahdolliset tietojen saatavuuteen ja luotettavuuteen liittyvät rajoitukset. Tämä mahdollistaa myös tietojen vaihdon BAT-vertailuasiakirjojen laatimisesta, uudelleentarkastelusta ja ajan tasalle saattamisesta. Keskus analysoi tietoa sellaisista uusista tekniikoista, joiden on osoitettu saavuttaneen vähintään teknologisen valmiuden tason 6 tai 7 teollisuuden kannalta merkityksellisessä ympäristössä (keskeisten mahdollistavien teknologioiden tapauksessa) tai käyttöympäristössä (kun kyseessä on järjestelmäprototyypin demonstrointi).

(41)

Puhdasta, kiertotalouteen perustuvaa ja ilmastoneutraalia taloutta koskevien unionin tavoitteiden saavuttaminen vuoteen 2050 mennessä edellyttää unionin talouden syvällistä muutosta. Kahdeksannen ympäristöä koskevan toimintaohjelman mukaisesti direktiivin 2010/75/EU soveltamisalaan kuuluvien laitosten toiminnanharjoittajat olisi sen vuoksi velvoitettava sisällyttämään muutossuunnitelmat ympäristöjärjestelmiinsä. Tällaisilla muutossuunnitelmilla täydennetään myös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU (20) mukaisia yritysten kestävyysraportointivaatimuksia tarjoamalla keino panna kyseiset vaatimukset täytäntöön laitostasolla. Ensisijaisena tavoitteena olisi oltava toteuttaa liitteessä I lueteltujen energiaintensiivisten toimintojen siirtymä. Sen vuoksi energiaintensiivisten laitosten toiminnanharjoittajien olisi laadittava muutossuunnitelmat 30 päivään kesäkuuta 2030 mennessä. Muita liitteessä I lueteltuja toimintoja harjoittavien laitosten toiminnanharjoittajat olisi velvoitettava laatimaan muutossuunnitelmat osana lupien tarkistamista ja ajan tasalle saattamista sen jälkeen, kun päätökset BAT-päätelmistä on julkaistu 1 päivän tammikuuta 2030 jälkeen. Toiminnanharjoittajien olisi voitava laatia yksi ainoa muutossuunnitelma, joka kattaa kaikki niiden määräysvallassa jossakin jäsenvaltiossa olevat laitokset, ja jos muutossuunnitelmien osia on jo kehitetty muissa asiakirjoissa ja ne ovat direktiivin 2010/75/EU vaatimusten mukaisia, toiminnanharjoittajien olisi voitava sisällyttää muutossuunnitelmaan viittaus asiaankuuluviin asiakirjoihin. Näiden muutossuunnitelmien olisi tarkoitus olla ainoastaan toiminnanharjoittajien laatimia suuntaa antavia asiakirjoja, mutta vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen tai ympäristötodentajan, jonka kanssa toiminnanharjoittaja on tehnyt sopimuksen osana ympäristöjärjestelmäänsä, olisi kuitenkin tarkistettava, että ne sisältävät komission antaman delegoidun säädöksen nojalla vaadittavat vähimmäistiedot, ja toiminnanharjoittajien olisi myös julkistettava muutossuunnitelmat.

(42)

Digitaaliset välineet, kuten digitalisoidut hallintajärjestelmät, voisivat auttaa arvioimaan pilaantumiseen liittyviä riskejä määrällisesti ja laadullisesti ja hallitsemaan niitä sekä auttamaan toimijoita laitostensa muuttamisessa.

(43)

On selvennettävä perusteita, joiden mukaan arvioidaan, onko jätteen kaasuttamisesta tai pyrolyysistä syntyvät kaasut tai nesteet puhdistettu niin, että niitä ei enää katsota jätteeksi ennen niiden polttamista.

(44)

Kun otetaan huomioon direktiivin 2010/75/EU soveltamisalaan sisällytettävien kasvatuslaitosten suuri määrä ja tällaisten laitosten prosessien ja päästömallien suhteellinen yksinkertaisuus, on aiheellista vahvistaa erityiset kyseiselle alalle mukautetut hallinnolliset menettelyt lupien myöntämistä ja asiaan liittyvien toimintojen harjoittamista varten, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yleisölle tiedottamista ja yleisön osallistumista, valvontaa ja vaatimusten noudattamista koskevien vaatimusten soveltamista. Tämän on tarkoitus mahdollistaa yleisesti sitovien sääntöjen hyväksyminen kansallisella tasolla ja tilojen rekisteröinti sen sijaan, että tiloille myönnettäisiin yksittäisiä lupia. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että yleisesti sitovilla säännöillä ja rekisteröintimenettelyillä varmistetaan korkea ympäristönsuojelun taso, joka vastaa sellaista ympäristönsuojelun tasoa, joka voidaan saavuttaa yksittäisiä lupaehtoja noudattamalla.

(45)

Markkinoille tulevien innovatiivisten tekniikoiden odotetaan vähentävän edelleen epäpuhtauspäästöjä ja kasvihuonekaasupäästöjä, jotka ovat peräisin 2003/87/EY ja direktiivin 2010/75/EU soveltamisalaan kuuluvista laitoksista. Vaikka tämä mahdollistaa lisäsynergioiden luomisen kyseisten direktiivien välille, sillä voisi olla vaikutusta niiden toimintaan, myös hiilimarkkinoilla. Direktiiviin 2003/87/EY sisältyy tältä osin säännös, jonka tarkoituksena on arvioida kyseisen direktiivin ja direktiivin 2010/75/EU välisten synergioiden vaikuttavuutta ja jossa kehotetaan sovittamaan yhteen ympäristön ja ilmaston kannalta tärkeitä lupia, jotta voidaan varmistaa unionin ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien toimenpiteiden tehokas ja nopeampi toteuttaminen. Jotta voidaan ottaa huomioon innovoinnin dynamiikka tässä suhteessa ja direktiivin 2003/87/EY 8 artiklassa tarkoitettu uudelleentarkastelu, komission olisi toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään vuonna 2028 ja sen jälkeen joka viides vuosi kertomus, jossa tarkastellaan direktiivin 2010/75/EU täytäntöönpanoa.

(46)

Komission olisi direktiivin 2010/75/EU mukaisesti toteutetun raportoinnin yksinkertaistamisen pohjalta edelleen yhdenmukaistettava tapaa, jolla jäsenvaltiot asettavat tietoja sen saataville kyseisen direktiivin mukaisesti, muiden asiaa koskevien unionin lainsäädännössä ja erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2024/1244 (21) asetettujen vaatimusten kanssa. Raportoitujen tietojen avulla olisi pystyttävä merkityksellisesti tarkastelemaan uudelleen täytäntöönpanoa ja saavutettuja tuloksia päästöjen ja muiden pilaantumisen muotojen, päästöjen raja-arvojen, parhaan käytettävissä olevan tekniikan soveltamisen, poikkeusten myöntämisen ja laitosten toiminnan tilan osalta. Tätä varten komission olisi saatettava viimeistään 5 päivänä elokuuta 2026 ajan tasalle täytäntöönpanopäätös, jossa vahvistetaan jäsenvaltioiden tietojen raportoinnin tyyppi, muoto ja tiheys.

(47)

Sen varmistamiseksi, että direktiivi 2010/75/EU täyttää edelleen tavoitteensa, jotka koskevat epäpuhtauspäästöjen ehkäisemistä tai vähentämistä ja ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun korkean tason saavuttamista, olisi vahvistettava toimintasäännöt sikojen ja siipikarjan kasvatukseen liittyviä toimintoja varten ottaen huomioon kunkin toimialan erityispiirteet. Komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa yhdenmukaisten edellytysten vahvistamiseksi. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (22) mukaisesti. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla.

(48)

Komission olisi tarkasteltava uudelleen tarvetta rajoittaa päästöjä, jotka ovat peräisin maalla ja merellä tapahtuvasta etsinnästä ja mineraaliöljyn ja -kaasun tuotannosta ottaen unionin nykyinen lainsäädäntökehys, mukaan lukien Euroopan parlamentin asetus (EU) 2024/1787 (23) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/30/EU (24), tarvetta hillitä päästöjä, jotka aiheutuvat laitosalueella tapahtuvasta käsittelystä ja muussa teollisuudessa kuin rakennusalalla käytettyjen muiden kuin energiantuotantoon käytettävien teollisuusmineraalien louhinnasta, sekä tarvetta hillitä unionissa hiljattain tehdystä laitosalueella tapahtuvasta malmien käsittelystä ja louhinnasta aiheutuvia päästöjä; ja tarvetta tarkistaa veden elektrolyysin avulla tuotettua vettä koskevaa liitteessä I olevaa toiminnan raja-arvoa.

(49)

Jotta voidaan varmistaa direktiivin 2010/75/EU yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa vahvistaa seuraavat: i) standardisoitu menetelmä, jolla arvioidaan BAT-päätelmien täytäntöönpanoon liittyvien kustannusten ja mahdollisten ympäristöhyötyjen välistä suhteettomuutta 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti ottaen tarvittaessa huomioon ”Value of Statistical Life” (VSL) -menetelmä tai ”Value of Life Year” (VOLY) -menetelmä, ii) standardisoitu menetelmä 15 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun arvioinnin suorittamiseksi, iii) mittausmenetelmä luvassa vahvistettujen päästöraja-arvojen noudattamisen arvioimiseksi ilmaan ja veteen joutuvien päästöjen osalta, iv) yksityiskohtaiset järjestelyt, jotka ovat tarpeen teollisuuden muutosta ja päästöjä käsittelevän innovaatiokeskuksen perustamista ja toimintaa varten, ja v) muutossuunnitelmien muoto sekä vi) se, mitkä ympäristöjärjestelmän tiedot ovat oleellisia julkaisemisen kannalta, mihin olisi kuuluttava ainakin ympäristötehokkuuden indikaattorit ja tavoitteet sekä edistyminen ympäristötavoitteiden saavuttamisessa. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(50)

Direktiivissä 2010/75/EU säädettyjen velvoitteiden tehokkaan täytäntöönpanon ja noudattamisen valvonnan varmistamiseksi on tarpeen täsmentää tehokkaiden, oikeasuhteisten ja varoittavien seuraamusten vähimmäissisältö. Seuraamusjärjestelmien erot, se, että määrättyjä seuraamuksia pidetään monissa tapauksissa liian alhaisina, jotta niillä olisi todellinen pelotevaikutus laittoman toiminnan suhteen, ja yhdenmukaisen täytäntöönpanon puute jäsenvaltioissa heikentävät teollisuuden päästöihin liittyviä tasapuolisia toimintaedellytyksiä kaikkialla unionissa.

(51)

Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava säännöt tämän direktiivin nojalla annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja varmistettava niiden täytäntöönpano. Jäsenvaltioiden olisi voitava vahvistaa säännöt, jotka koskevat hallinnollisia ja rikosoikeudellisia seuraamuksia. Rikosoikeudellisten ja hallinnollisten seuraamusten määrääminen ei saisi kuitenkaan johtaa siihen, että loukataan kieltoa syyttää ja rangaista rikosoikeudenkäynnissä kahdesti samasta rikoksesta (ne bis in idem -periaate), sellaisena kuin unionin tuomioistuin on sitä tulkinnut. Kun on kyse kaikkein vakavimmista oikeushenkilön tekemistä rikkomuksista, kuten sellaisista, jotka ovat erittäin vakavia luonteensa, laajuutensa ja toistumisensa vuoksi, tai kun näistä rikkomuksista aiheutuu merkittävä riski ihmisten terveydelle tai ympäristölle, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden kansalliseen seuraamusjärjestelmään sisältyy sakkoja, joiden enimmäismäärän olisi oltava vähintään kolme prosenttia toiminnanharjoittajan vuosittaisesta liikevaihdosta unionissa sakon määräämisvuotta edeltäneen tilikauden aikana. Jäsenvaltiot voivat kyseisten rikkomusten osalta myös tai vaihtoehtoisesti ottaa käyttöön rikosoikeudellisia seuraamuksia, jos ne ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/99/EY (25) mukaisia jäsenvaltioiden velvoitteita.

(52)

Jos direktiivin 2010/75/EU nojalla käyttöön otettujen kansallisten toimenpiteiden rikkomisesta on aiheutunut haittaa ihmisten terveydelle, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että yksilöt, joita asia koskee, voivat vaatia ja saada korvausta kärsimästään haitasta asianomaisilta luonnollisilta henkilöiltä tai oikeushenkilöiltä. Tällaisilla korvauksia koskevilla säännöillä edesautetaan ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista sekä ihmisten terveyden suojelua koskevien tavoitteiden saavuttamista Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 191 artiklan mukaisesti. Niillä myös vahvistetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 2, 3 ja 35 artiklassa vahvistetut oikeudet elämään, henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja terveydenhuoltoon sekä perusoikeuskirjan 47 artiklassa vahvistettu oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin. Lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/35/EY (26) ei anneta yksityisille osapuolille oikeutta saada korvausta ympäristövahingosta tai tällaisen vahingon välittömästä uhasta.

(53)

Näin ollen on aiheellista, että direktiivissä 2010/75/EU käsitellään myös yksityishenkilöiden oikeutta saada korvausta kärsimästään haitasta ja varmistaa, että yksilöt voivat puolustaa oikeuksiaan saada korvausta direktiivin 2010/75/EU rikkomisesta aiheutuneesta terveyshaitasta, ja siten varmistaa kyseisen direktiivin tehokkaampi täytäntöönpano. Korvausvaatimuksiin liittyvät menettelyt olisi suunniteltava ja niitä olisi sovellettava siten, että ne eivät tee haitan korvaamista koskevan oikeuden käyttämistä mahdottomaksi tai suhteettoman vaikeaksi.

(54)

Direktiivin 2010/75/EU vaikutus jäsenvaltioiden menettelylliseen itsemääräämisoikeuteen olisi rajoitettava siihen, mikä on tarpeen niiden tavoitteiden saavuttamiseksi, jotka koskevat ihmisten terveyden suojelua varmistamalla ympäristön turvallisuus, eikä se saisi vaikuttaa muihin kansallisiin menettelysääntöihin, joissa vahvistetaan oikeus hakea korvausta kyseisen direktiivin rikkomisesta. Tällaiset kansalliset säännöt eivät kuitenkaan saisi haitata direktiivissä 2010/75/EU edellytetyn korvauksenhakumekanismin tehokasta toimintaa.

(55)

Direktiivi 2010/75/EU on pantu täytäntöön eri tavoin eri jäsenvaltioissa keraamisia tuotteita polttamalla valmistavien laitosten soveltamisalaan kuulumisen osalta, koska kyseisen toiminnan määritelmässä käytetty sanamuoto antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden päättää, soveltavatko ne molempia vai vain toista kahdesta kriteeristä, jotka koskevat tuotantokapasiteettia ja uunikapasiteettia. Jotta voidaan varmistaa direktiivin yhdenmukaisempi täytäntöönpano ja varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset kaikkialla unionissa, tällaiset laitokset olisi sisällytettävä direktiivin soveltamisalaan aina, kun jompikumpi näistä kahdesta kriteeristä täyttyy.

(56)

Vahvistaessaan päästöjen raja-arvoja pilaaville aineille toimivaltaisen viranomaisen olisi otettava huomioon kaikki aineet, myös uutta huolta aiheuttavat aineet, joita voi vapautua kyseisestä laitoksesta ja joilla voi olla merkittävä vaikutus ympäristöön tai ihmisten terveyteen. Tällöin olisi otettava huomioon vapautuvien aineiden vaaralliset ominaisuudet, määrä ja luonne sekä se, miten todennäköisesti ne pilaavat ympäristön osia. BAT-päätelmät toimivat tarvittaessa vertailukohtana valittaessa aineita, joille on asetettava päästöjen raja-arvot, mutta toimivaltainen viranomainen voi halutessaan valita myös useampia aineita. Tällä hetkellä yksittäiset pilaavat aineet luetellaan direktiivin 2010/75/EU liitteessä II, joka ei kuitenkaan ole tyhjentävä; tämä ei ole direktiivin kokonaisvaltaisen lähestymistavan mukaista eikä siinä huomioida toimivaltaisten viranomaisten tarvetta ottaa huomioon kaikki merkitykselliset pilaavat aineet, myös uutta huolta aiheuttavat aineet. Tämä ei-tyhjentävä pilaavien aineiden luettelo olisi sen vuoksi poistettava. Sen sijaan direktiiviin olisi sisällytettävä viittaus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 166/2006 (27) liitteessä II olevaan epäpuhtauksien luetteloon.

(57)

Vaikka kaatopaikat kuuluvat direktiivin 2010/75/EU soveltamisalaan, kaatopaikkojen osalta ei ole olemassa BAT-päätelmiä, koska tämä toiminta kuuluu neuvoston direktiivin 1999/31/EY (28) soveltamisalaan, jonka mukaan siihen sisältyvien vaatimusten katsotaan olevan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Kun otetaan huomioon direktiivin 1999/31/EY antamisen jälkeen tapahtunut tekninen kehitys ja innovaatiot, käytettävissä on nykyisin tehokkaampia tekniikoita ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi. Direktiivin 2010/75/EU mukaisten BAT-päätelmien hyväksyminen mahdollistaisi puuttumisen kaatopaikkojen toimintaan liittyviin tärkeimpiin ympäristöongelmiin, mukaan lukien huomattavat metaanipäästöt. Direktiivin 1999/31/EY olisi sen vuoksi mahdollistettava kaatopaikkoja koskevien BAT-päätelmien hyväksyminen direktiivin 2010/75/EU mukaisesti.

(58)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita, joita ovat ympäristönsuojelun korkean tason varmistaminen ja ympäristön laadun parantaminen, vaan ne voidaan teollisen toiminnan aiheuttaman ympäristön pilaantumisen rajat ylittävän luonteen vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

(59)

Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti on tarpeen ja aiheellista ympäristönsuojelun korkean tason varmistamista ja ympäristön laadun parantamista koskevan perustavoitteen saavuttamiseksi vahvistaa säännöt, jotka koskevat teollisesta toiminnasta ja karjankasvatuksesta aiheutuvan ympäristön pilaantumisen yhtenäistettyä ehkäisemistä ja vähentämistä. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen aiottujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

(60)

Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman (29) mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen toimenpiteistä, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhden tai useamman asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Tämän direktiivin osalta lainsäätäjä pitää tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna.

(61)

Pieniin erillisiin verkkoihin kuuluviin polttolaitoksiin voi niiden maantieteellisen sijainnin vuoksi ja siksi, että niitä ei ole liitetty jäsenvaltioiden manneralueen kantaverkkoon tai toisen jäsenvaltion verkkoon, kohdistua erityisiä haasteita, jotka edellyttävät pidempää aikaa päästöjen raja-arvojen noudattamiseen. Asianomaisten jäsenvaltioiden olisi laadittava vaatimustenmukaisuussuunnitelma, joka kattaa pieneen erilliseen verkkoon kuuluvat polttolaitokset ja jossa esitetään toimenpiteet sen varmistamiseksi, että päästöjen raja-arvoja noudatetaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2029. Suunnitelmassa olisi kuvattava toimenpiteet tämän direktiivin noudattamisen varmistamiseksi ja toimenpiteet, joilla minimoidaan epäpuhtauspäästöjen suuruus ja kesto suunnitelman kattamalla ajanjaksolla, ja sen olisi sisällettävä tiedot kysynnänhallintatoimenpiteistä ja mahdollisuuksista vaihtaa puhtaampiin polttoaineisiin tai vaihtoehtoihin, kuten uusiutuvien energialähteiden käyttöönotosta ja yhteenliitännöistä manneralueen kantaverkkojen kanssa tai toisen jäsenvaltion verkon kanssa. Asianomaisten jäsenvaltioiden olisi toimitettava vaatimustenmukaisuussuunnitelmansa komissiolle. Jäsenvaltioiden olisi päivitettävä suunnitelma, jos komissio esittää vastalauseita. Asianomaisten jäsenvaltioiden olisi raportoitava vuosittain edistymisestään vaatimusten noudattamisessa.

(62)

Jotta jäsenvaltioilla, toimivaltaisilla viranomaisilla ja laitoksilla olisi aikaa noudattaa uusia säännöksiä ja jotta komissiolla olisi myös aikaa hyväksyä uusia BAT-päätelmiä, joissa otetaan huomioon uudet säännökset, olisi säädettävä siirtymäsäännöksistä. Oikeusvarmuuden varmistamiseksi on tarpeen vahvistaa tietty ajankohta, jolloin viimeistään säännöksiä olisi ehdottomasti noudatettava. Sevillan prosessin ja uudelleentarkasteltavien BAT-vertailuasiakirjojen lukumäärän vuoksi tämä ajankohta olisi vahvistettava 12 vuoden päähän nykyisten toimintojen osalta ja 10 vuoden päähän uusien toimintojen osalta. Tämä ei estä BAT-päätelmien hyväksymistä aikaisemmin, mikä on odotettavissa useimpien tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien toimintojen osalta. Olemassa olevien laitosten olisi oltava direktiivin 2010/75/EU säännösten, siinä muodossa, joka on voimassa 3 päivänä elokuuta 2024 mukainen, kunnes uudet BAT-päätelmät on vahvistettu tai lupa on päivitetty.

(63)

Direktiivit 2010/75/EU ja 1999/31/EC olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti,

1)

korvataan otsikko seuraavasti:

”Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/75/EU, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, teollisuuden ja karjankasvatuksen päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen)”

2)

korvataan 1 artiklan toinen kohta seuraavasti:

”Siinä säädetään myös ilmaan, veteen ja maaperään kulkeutuvien päästöjen ehkäisemisestä, tai jos se ei ole mahdollista, päästöjen jatkuvasta vähentämisestä, jätteiden syntymisen ehkäisemisestä, resurssitehokkuuden parantamisesta sekä kiertotalouden ja hiilestä irtautumisen edistämisestä ihmisten terveyden ja koko ympäristön suojelun korkean tason saavuttamiseksi.”

3)

korvataan 2 artiklan 1 kohta seuraavasti:

4)

muutetaan 3 artikla seuraavasti:

5)

korvataan 4 artiklan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Ensimmäisestä alakohdasta poiketen jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön laitosten rekisteröintiä koskevan menettelyn sellaisten laitosten osalta, joka kuuluvat ainoastaan V tai VI a luvun soveltamisalaan.”

6)

lisätään 5 artiklaan kohta seuraavasti:

7)

korvataan 7 ja 8 artikla seuraavasti:

(*3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/35/EY, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, ympäristövastuusta ympäristövahinkojen ehkäisemisen ja korjaamisen osalta (EUVL L 143, 30.4.2004, s. 56).”;"

8)

korvataan 9 artiklan 2 kohta seuraavasti:

9)

muutetaan 11 artiklan f alakohta seuraavasti:

10)

lisätään 11 artiklaan alakohdat seuraavasti:

;

11)

korvataan 12 artiklan 1 kohdan b, c ja f alakohta seuraavasti:

;

12)

muutetaan 13 artikla seuraavasti:

13)

muutetaan 14 artikla seuraavasti:

14)

lisätään artikla seuraavasti:

(*4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/1785, annettu 24 päivänä huhtikuuta 2024, teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU ja kaatopaikoista annetun neuvoston direktiivin 1999/31/EY muuttamisesta (EUVL L, 2024/1785, 15.7.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2024/1785/oj).”;"

15)

korvataan 15 artikla seuraavasti:

16)

lisätään artikla seuraavasti:

17)

korvataan 16 artiklan 2 kohta seuraavasti:

18)

lisätään 16 artiklaan kohta seuraavasti:

19)

lisätään 16 artiklaan kohta seuraavasti:

20)

korvataan 18 artikla seuraavasti:

21)

korvataan 20 artiklan 1 kohta seuraavasti:

22)

korvataan 21 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohta seuraavasti:

;

23)

korvataan 21 artiklan 5 kohdan c alakohta seuraavasti:

;

24)

lisätään 21 artiklan 5 kohtaan alakohta seuraavasti:

;

25)

korvataan 23 artiklan 4 kohdan viides alakohta seuraavasti:

”Komissio antaa ohjeet ympäristöriskien arviointia koskevia perusteita varten ja saattaa ne tarvittaessa säännöllisesti ajan tasalle.”

26)

muutetaan 24 artikla seuraavasti:

27)

lisätään 25 artiklan 1 kohtaan alakohdat seuraavasti:

”Uudelleen tutkittavaksi ottamista koskevan asiavaltuuden edellytyksenä ei saa olla se, että siihen yleisöön kuuluva, jota asia koskee, on osallistunut tämän direktiivin mukaisiin päätöksentekomenettelyihin.

Tutkintamenettely on toteutettava oikeudenmukaisesti, tasapuolisesti ja oikea-aikaisesti eikä se saa olla niin kallis, että se olisi esteenä menettelyyn osallistumiselle, ja siinä on myös säädettävä asianmukaisista ja tehokkaista oikeussuojakeinoista, mukaan lukien tarvittaessa kieltomääräykset.”

28)

korvataan 26 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

29)

lisätään 26 artiklan jälkeen otsikko seuraavasti:

”II A LUKU

INNOVOINNIN MAHDOLLISTAMINEN JA EDISTÄMINEN”

30)

korvataan 27 artikla seuraavasti:

31)

lisätään artiklat seuraavasti:

32)

korvataan 30 artiklan 5 kohta seuraavasti:

33)

korvataan 30 artiklan 6 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:

”Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle välittömästi kaikista ensimmäisen alakohdan nojalla myönnetyistä poikkeuksista sekä poikkeamisen perusteluista ja asetetuista ehdoista.”

34)

lisätään artikla seuraavasti:

35)

korvataan 42 artiklan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Tätä lukua ei sovelleta kaasutus- tai pyrolyysilaitoksiin, jos jätteen tällaisesta lämpökäsittelystä syntyvät kaasut tai nesteet käsitellään ennen niiden polttamista niin, että

36)

korvataan 48 artiklan 1 kohta seuraavasti:

37)

korvataan 63 artiklan 2 kohta seuraavasti:

38)

korvataan 70 artiklan 3 kohta seuraavasti:

39)

lisätään 70 artiklan jälkeen otsikko seuraavasti:

”VI A LUKU

SIIPIKARJAN JA SIKOJEN KASVATUSTA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET”

40)

lisätään otsikon ”VI a LUKU” jälkeen artiklat seuraavasti:

41)

korvataan 72 artiklan 2 kohta seuraavasti:

42)

korvataan 73 artiklan 1 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta seuraavasti:

”Komissio toimittaa 30 päivään kesäkuuta 2028 mennessä ja sen jälkeen joka viides vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan tämän direktiivin täytäntöönpanoa. Tähän kertomukseen sisällytetään tietoja toiminnoista, joista on hyväksytty tai ei ole hyväksytty BAT-päätelmiä tämän direktiivin 13 artiklan 5 kohdan nojalla, ja siinä tarkastellaan innovaatiodynamiikkaa, mukaan lukien uudet tekniikat, tarvetta toteuttaa uusia pilaantumisen ehkäisemistä koskevia toimenpiteitä ja direktiivin 2003/87/EY 8 artiklassa tarkoitettua arviointia.

Kyseisessä kertomuksessa arvioidaan, onko unionin tasolla tarpeen toteuttaa toimia, joilla vahvistetaan tai saatetaan ajan tasalle unionin laajuiset päästöjen raja-arvojen vähimmäisvaatimukset sekä tarkkailua ja vaatimusten noudattamista koskevat säännöt sellaisia toimintoja varten, jotka kuuluvat edellisen viisivuotiskauden aikana hyväksyttyjen BAT-päätelmien piiriin, seuraavin perustein:

43)

muutetaan 73 artikla seuraavasti:

44)

korvataan 74 artikla seuraavasti:

45)

korvataan 75 artikla seuraavasti:

46)

korvataan 76 artikla seuraavasti:

47)

kumotaan 77 ja 78 artikla;

48)

korvataan 79 artikla seuraavasti:

(*5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/99/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 328, 6.12.2008, s. 28).”;"

49)

lisätään artikla seuraavasti:

50)

muutetaan liite I tämän direktiivin liitteen I mukaisesti;

51)

lisätään liite I a tämän direktiivin liitteen II mukaisesti;

52)

korvataan liite II tämän direktiivin liitteessä III olevalla tekstillä;

53)

muutetaan liite III tämän direktiivin liitteen IV mukaisesti;

54)

muutetaan liite IV tämän direktiivin liitteen V mukaisesti;

55)

muutetaan liite V tämän direktiivin liitteen VI mukaisesti;

56)

muutetaan liite VI tämän direktiivin liitteen VII mukaisesti.