(1)

Sähkömarkkinoilla on havaittu erittäin korkeita hintoja ja epävakautta syyskuusta 2021 lähtien. Tämä johtuu pääasiassa sähkön tuotantoon käytettävän kaasun korkeasta hinnasta, kuten Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto, jäljempänä ACER, totesi huhtikuussa 2022 laatimassaan lopullisessa arviossa EU:n sähkön tukkumarkkinoiden rakenteesta.

(2)

Venäjän Ukrainaan, joka on energiayhteisösopimuksen (4) sopimuspuoli, kohdistaman hyökkäyssodan kiihtyminen ja sotaan liittyvät kansainväliset pakotteet ovat helmikuusta 2022 alkaen johtaneet kaasukriisiin, häirinneet maailmanlaajuisia energiamarkkinoita, pahentaneet korkeiden kaasunhintojen ongelmaa ja aiheuttaneet merkittäviä kerrannaisvaikutuksia sähkön hintoihin. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on aiheuttanut epävarmuutta myös muiden voimalaitoksissa käytettävien hyödykkeiden, kuten kivihiilen ja raakaöljyn, tarjonnasta. Kyseinen epävarmuus on entisestään lisännyt sähkön hintojen epävakautta. Useiden ydinreaktoreiden vähäisempi käyttöaste ja alhainen vesivoiman tuotanto ovat puolestaan lisänneet sähkön hintojen nousua.

(3)

Vastauksena kyseiseen tilanteeseen komissio esitti 13 päivänä lokakuuta 2021 antamassaan tiedonannossa ”Miten vastata energian hintojen nousuun: toiminta- ja tukivälineistö” valikoiman toimenpiteitä, joita unioni ja sen jäsenvaltiot voivat käyttää puuttuakseen korkeiden energianhintojen kotitalouksille ja yrityksille aiheuttamiin välittömiin vaikutuksiin, mukaan lukien tulotuki, verohelpotukset, energian säästö ja varastointitoimenpiteet, ja parantaakseen kykyä sietää tulevia hintasokkeja. Komissio hahmotteli 8 päivänä maaliskuuta 2022 antamassaan tiedonannossa ”REPowerEU: Kohtuuhintaisempaa, varmempaa ja kestävämpää energiaa koskevat yhteiset eurooppalaiset toimet” lisätoimenpiteitä, joilla tätä välineistöä voidaan vahvistaa ja joilla nouseviin energianhintoihin voidaan vastata. Komissio otti 23 päivänä maaliskuuta 2022 käyttöön myös tilapäiset valtiontukipuitteet, jotka sallivat tietyt tuet korkeiden energianhintojen vaikutusten lieventämiseksi.

(4)

Komissio esitti 18 päivänä toukokuuta 2022 antamassaan tiedonannossa REPowerEU-suunnitelmansa, jossa otetaan käyttöön energiansäästöön, energiatoimitusten monipuolistamiseen, suurempaan energiatehokkuustavoitteeseen ja uusiutuvan energian käyttöönoton nopeuttamiseen keskittyviä lisätoimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään unionin riippuvuutta venäläisistä fossiilisista polttoaineista. Siihen sisältyi myös ehdotus uusiutuvan energian osuutta kokonaisloppukulutuksesta koskevan unionin vuoden 2030 tavoitteen nostamisesta 45 prosenttiin. Myös komission 18 päivänä toukokuuta 2022 antamassa tiedonannossa ”Energiamarkkinoihin kohdistuvat lyhyen aikavälin interventiot ja sähkömarkkinoiden markkinarakenteen parannukset pitkällä aikavälillä –toimintalinja” esitetään lyhyen aikavälin lisätoimenpiteitä korkeisiin energiahintoihin puuttumiseksi. Tämän lisäksi siinä määriteltiin aloja, joilla sähkömarkkinoiden rakennetta voitaisiin parantaa, ja ilmoitettiin aikeesta arvioida näitä aloja lainsäädäntökehyksen muuttamiseksi.

(5)

Vastatakseen kiireellisesti energian hintakriisiin ja turvallisuuteen liittyviin huolenaiheisiin ja puuttuakseen kansalaisten kohtaamiin hinnankorotuksiin unioni hyväksyi useita säädöksiä, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/1032 (5), jolla luotiin vahva kaasun varastointijärjestelmä, neuvoston asetuksen (EU) 2022/1369 (6), jossa säädettiin tehokkaista kaasun ja sähkön kysynnän vähentämistoimenpiteistä, neuvoston asetuksen (EU) 2022/1854 (7), jolla luotiin hintarajoitusjärjestelmiä ansiottomien voittojen välttämiseksi niin kaasu- kuin sähkömarkkinoilla, ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/2577 (8), jolla vahvistettiin toimenpiteitä uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyjen nopeuttamiseksi.

(6)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksiin (EU) 2018/1999 (9), (EU) 2019/942 (10) ja (EU) 2019/943 (11) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveihin (EU) 2018/2001 (12), (EU) 2018/2002 (13) ja (EU) 2019/944 (14), joita yhdessä yleisesti kutsutaan vuosina 2018–2019 hyväksytyksi ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille”-säädöspaketiksi, jäljempänä ”puhtaan energian säädöspaketti”, perustuvien hyvin integroituneiden energiamarkkinoiden ansiosta unioni voi hyötyä energian sisämarkkinoiden taloudellisista eduista kaikissa markkinaolosuhteissa ja siten taata toimitusvarmuuden ja jatkaa hiilestä irtautumista unionin ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Rajat ylittävä yhteenliitettävyys takaa myös sähköjärjestelmien turvallisemman, luotettavamman ja tehokkaamman toiminnan ja paremman kyvyn sietää lyhyen aikavälin hintasokkeja.

(7)

Energian sisämarkkinoiden vahvistaminen ja ilmasto- ja energiasiirtymän tavoitteiden saavuttaminen edellyttävät merkittävää parannusta unionin sähköverkkoon, jotta sillä pystytään vastaamaan uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin merkittäviin lisäyksiin, tuotettujen määrien säästä riippuvaiseen vaihtelevuuteen ja muuttuviin sähkönsiirron suuntauksiin eri puolilla unionia ja jotta voidaan vastata esimerkiksi sähköajoneuvoista ja lämpöpumpuista aiheutuvaan uuteen kysyntään. Investoinnit verkkoihin sekä rajojen sisällä että rajojen yli ovat sähkön sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan, myös toimitusvarmuuden, kannalta välttämättömiä. Tällaiset investoinnit ovat tarpeellisia, jotta uusiutuvan energian tuotanto ja sen kysyntä voidaan integroida tilanteessa, jossa ne sijaitsevat aiempaa kauempana toisistaan, ja näin saavuttaa unionin ilmasto- ja energiatavoitteet. Näin ollen kaikilla unionin verkkoon tehtävillä uudistuksilla olisi lisättävä eurooppalaisen sähköverkon yhtenäisyyttä ja varmistettava, että kaikki jäsenvaltiot saavuttavat sähköverkkojen yhteenliitäntäasteen asetuksen (EU) 2018/1999 4 artiklan d alakohdan 1 alakohdan mukaisesti sähköverkkojen yhteenliitäntäasteen tavoitteen (vähintään 15 % vuonna 2030) mukaisesti ja että kyseistä yhteenliittämiskapasiteettia käytetään mahdollisimman paljon rajatylittävään kauppaan. Lisäksi on varmistettava unionin sähköverkon ja yhteysinfrastruktuurin, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/869 (15) nojalla perustettujen unionin yhteistä etua koskevien hankkeiden, rakentaminen ja parantaminen. Kaikille unionin kansalaisille ja yrityksille olisi tarjottava riittävä yhteenliitettävyys, sillä se voi mahdollistaa merkittäviä mahdollisuuksia osallistua unionin energiakäänteeseen ja digitalisaatioon. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tarkoitettuihin syrjäisimpiin alueisiin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota; mainitussa artiklassa tunnustetaan niiden erityiset rajoitukset ja määrätään niitä koskevien erityistoimenpiteiden hyväksymisestä.

(8)

Sähkömarkkinoiden nykyinen rakenne on muun muassa edesauttanut sellaisten uusien ja innovatiivisten tuotteiden, palvelujen ja toimenpiteiden syntymistä sähkön vähittäismarkkinoilla, jotka tukevat energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöönottoa ja lisäävät valinnanmahdollisuuksia, jotta kuluttajien olisi helpompi pienentää energialaskujaan myös pienimuotoisten tuotantolaitosten ja kulutusjoustoa tarjoavien uusien palvelujen avulla. Energiajärjestelmän digitalisoinnin tarjoamien mahdollisuuksien, kuten kuluttajien aktiivisen osallistumisen, hyödyntäminen ja laajentaminen on keskeistä unionin tulevilla sähkömarkkinoilla ja -järjestelmissä. Samalla olisi kunnioitettava kuluttajien valintoja ja annettava heille mahdollisuus hyödyntää erilaisia sopimustarjouksia sekä suojeltava kotitalousasiakkaita korkeilta hinnoilta energiakriisin aikana. Energiajärjestelmän integroinnilla tarkoitetaan sitä, että energiajärjestelmä suunnitellaan ja sitä käytetään yhtenä kokonaisuutena, joka kattaa useita energiankantajia, infrastruktuureja ja kulutussektoreita, muodostamalla näiden välille vahvemmat yhteydet niin, että ne ovat synergiassa keskenään ja niitä tuetaan digitalisaatiolla, jolloin tavoitteena on tuottaa kohtuuhintaisia, käyttövarmoja ja resurssitehokkaita energiapalveluja.

(9)

Vallitsevan energiakriisin aikana sähkömarkkinoiden nykyisessä rakenteessa on paljastunut useita puutteita ja odottamattomia seurauksia, jotka liittyvät fossiilisten polttoaineiden korkeiden ja epävakaiden hintojen vaikutukseen lyhyen aikavälin sähkömarkkinoihin, mikä altistaa kotitalousasiakkaat ja yritykset merkittäville hintapiikeille, jotka vaikuttavat niiden sähkölaskuihin.

(10)

Uusiutuvan energian ja puhtaiden joustavien teknologioiden nopeampi käyttöönotto on kestävin ja kustannustehokkain tapa vähentää rakenteellisesti fossiilisten polttoaineiden kysyntää sähköntuotannossa ja mahdollistaa suora sähkönkulutus energian kysynnän sähköistämisen ja energiajärjestelmän integroinnin avulla. Alhaisten toimintakustannustensa ansiosta uusiutuvat lähteet voivat vaikuttaa myönteisesti sähkön hintoihin kaikkialla unionissa ja vähentää fossiilisten polttoaineiden kulutusta.

(11)

Sähkömarkkinoiden rakenteeseen tehtävillä muutoksilla olisi varmistettava, että uusiutuvan energian lisääntyvästä käyttöönotosta ja energiasiirtymästä kokonaisuudessaan saatavat hyödyt välittyvät kuluttajille, myös kaikkein heikoimmassa asemassa oleville, ja viime kädessä suojaavat heitä energiakriiseiltä ja estävät entistä useampia kotitalousasiakkaita joutumasta energiaköyhyyteen. Muutoksilla olisi vähennettävä fossiilisten polttoaineiden, erityisesti kaasun, korkeiden hintojen vaikutusta sähkön hintoihin, jotta kotitaloudet ja yritykset voisivat hyödyntää kestävistä uusiutuvista ja vähähiilisistä lähteistä tuotettua kohtuuhintaista ja varmaa energiaa pidemmällä aikavälillä sekä energiatehokkaiden ratkaisujen roolia energian kokonaiskustannusten vähentämisessä, mikä saattaa vähentää tarvetta sähköverkkojen ja tuotantokapasiteetin laajentamiseen.

(12)

Sähkömarkkinoiden rakenneuudistuksella pyritään saamaan aikaan kohtuuhintaiset ja kilpailukykyiset sähkön hinnat kaikille kuluttajille. Näin ollen kyseisen uudistuksen olisi hyödytettävä kotitalousasiakkaiden lisäksi myös unionin teollisuusyritysten kilpailukykyä helpottamalla investointeja puhtaaseen teknologiaan, jota ne tarvitsevat saavuttaakseen nollanettosiirtymän. Unionin energiasiirtymää on tuettava vahvalla puhtaan teknologian tuotantopohjalla. Uudistuksella tuetaan teollisuuden kohtuuhintaista sähköistämistä ja unionin asemaa maailmanlaajuisena johtajana puhtaiden energiateknologioiden tutkimuksessa ja innovoinnissa.

(13)

Hyvin toimivat ja tehokkaat lyhyen aikavälin markkinat ovat keskeinen väline uusiutuvan energian ja joustolähteiden integroimiseksi sähkömarkkinoille ja energiajärjestelmän integroinnin mahdollistamiseksi kustannustehokkaalla tavalla.

(14)

Päivänsisäiset markkinat ovat erityisen tärkeät erilaisten uusiutuvien energialähteiden integroimiseksi sähköjärjestelmään mahdollisimman vähäisin kustannuksin, koska ne antavat markkinaosapuolille mahdollisuuden käydä kauppaa sähkövajeesta tai -ylijäämästä lähempänä toimitusajankohtaa. Koska vaihtelevan uusiutuvan energian tuottajat pystyvät arvioimaan tuotantoaan tarkasti vasta lähellä toimitusajankohtaa, on ratkaisevan tärkeää, että niillä on mahdollisimman paljon mahdollisuuksia käydä kauppaa likvideillä markkinoilla mahdollisimman lähellä sähkön toimitusajankohtaa. Alueiden välisten päivänsisäisten markkinoiden sulkeutumisajankohtaa olisi näin ollen aikaistettava ja asetettava se lähemmäs reaaliaikaa, jotta voidaan maksimoida markkinaosapuolten mahdollisuudet käydä kauppaa sähkövajeilla ja -ylijäämällä ja edistää vaihtelevien uusiutuvien energialähteiden parempaa integrointia sähköjärjestelmään. Jos kyseinen muutos aiheuttaa toimitusvarmuutta koskevia riskejä ja jotta mahdollistetaan kustannustehokas siirtyminen aikaisempaan alueiden välisen kapasiteetin sulkeutumisaikaan, siirtoverkonhaltijoilla olisi oltava mahdollisuus pyytää vaikutustenarvioinnin perusteella ja asianomaisen sääntelyviranomaisen suostumuksella poikkeusta saadakseen pidennyksen täytäntöönpanoaikatauluun. Tähän pyyntöön olisi sisällytettävä toimintasuunnitelma, jossa esitetään konkreettisia toimia uuden alueiden välisen päivänsisäisen sulkeutumisajankohdan täytäntöönpanemiseksi.

(15)

Sen vuoksi on tärkeää, että päivänsisäiset markkinat mukautuvat erilaisten uusiutuvan energian teknologioiden, kuten aurinko- ja tuulienergian sekä kulutusjouston ja energian varastoinnin osuuden huomioon ottamiseen. Päivänsisäisten markkinoiden likviditeettiä olisi parannettava siten, että markkinaoperaattorit jakavat tilauskirjat tarjousalueella, myös silloin, kun alueiden väliseksi kapasiteetiksi on määritetty nolla, tai päivänsisäisten markkinoiden sulkeutumisajankohdan jälkeen. Jotta voidaan varmistaa, että tilauskirjat jaetaan nimettyjen sähkömarkkinaoperaattorien kesken vuorokausimarkkinoiden ja päivänsisäisten yhteenkytkettyjen markkinoiden aikaväleillä, nimettyjen sähkömarkkinaoperaattorien olisi toimitettava kaikki vuorokausimarkkinoiden ja päivänsisäisten markkinoiden tuotteiden ja ominaisuuksiltaan samanlaisten tuotteiden tilaukset yhteenkytketyille vuorokausimarkkinoille ja päivänsisäisille markkinoille eikä niiden olisi organisoitava vuorokausimarkkinoiden tai päivänsisäisten markkinoiden tuotteiden tai ominaisuuksiltaan samanlaisten tuotteiden kauppaa yhteenkytkettyjen vuorokausimarkkinoiden ja päivänsisäisten markkinoiden ulkopuolella. Jotta voidaan puuttua luontaiseen syrjinnän riskiin, jota esiintyy vuorokausimarkkinoiden ja päivänsisäisten markkinoiden tuotteiden kaupassa yhteenkytketyillä vuorokausimarkkinoilla ja päivänsisäisillä markkinoilla sekä niiden ulkopuolella, ja tästä johtuvaan likviditeetin poistumiseen unionin yhteenkytketyiltä sähkömarkkinoilta, kyseistä velvoitetta olisi sovellettava nimettyihin sähkömarkkinaoperaattoreihin, yrityksiin, jotka käyttävät suoraan tai välillisesti määräysvaltaa nimettyyn sähkömarkkinaoperaattoriin nähden, ja yrityksiin, jotka ovat suoraan tai välillisesti nimetyn sähkömarkkinaoperaattorin määräysvallassa. Markkinoiden avoimuuden parantamiseksi markkinaosapuolten olisi tarvittaessa toimitettava tiedot tuotantoyksiköittäin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tarjousten esittämistä kunkin jäsenvaltion asiaa koskevien puitteiden mukaisesti.

(16)

Lisäksi lyhyen aikavälin sähkömarkkinoilla olisi varmistettava myös pienten joustopalvelujen tarjoajien osallistumismahdollisuudet pienentämällä tarjousten vähimmäiskokoa.

(17)

Jotta voidaan varmistaa vaihtelevista uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tehokas integrointi ja vähentää fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan sähköntuotannon tarvetta alueellisissa tai unionin laajuisissa sähkön hintakriisitilanteissa, jäsenvaltioiden olisi voitava pyytää siirtoverkonhaltijoita ehdottamaan sellaisen huipuntasaustuotteen hankintaa, joka mahdollistaa lisäkulutusjouston käytön sähköjärjestelmän kulutuksen vähentämiseksi. Asianomaisen sääntelyviranomaisen olisi arvioitava huipuntasaustuotetta koskevaa ehdotusta sähkönkysynnän vähentämisen ja sähkön tukkuhintaan huipputunteina kohdistuvan vaikutuksen vähentämisen kannalta. Koska huipuntasaustuotteella pyritään vähentämään ja siirtämään sähkönkulutusta ja jotta vältettäisiin kasvihuonekaasupäästöjen lisäämistä, huipuntasaustuotteen aktivointi ei saisi tarkoittaa fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan tuotannon käynnistämistä mittauspisteen takana. Koska huipuntasaustuotetta on tarkoitus soveltaa ainoastaan rajallisissa alueellisissa tai unionin laajuisissa sähkön hintakriisitilanteissa, sen hankinta voi tapahtua viimeistään yhtä viikkoa ennen lisäkysyntäjoustovalmiuksien vapauttamista. Verkonhaltijoiden olisi voitava aktivoida huipuntasaustuote ennen vuorokausimarkkinoiden aikaväliä tai sen aikana. Vaihtoehtoisesti olisi oltava mahdollista, että huipuntasaustuote aktivoidaan automaattisesti ennalta määritetyn sähkönhinnan perusteella. Siirtoverkonhaltijan olisi käytettävä sähkönkulutuksen vähenemisen todentamiseen perustasoa, joka vastaa odotettua sähkönkulutusta ilman huipuntasaustuotteen aktivointia, ja sen olisi markkinaosapuolia kuultuaan kehitettävä perustason määritysmenetelmä. Asianomaisen sääntelyviranomaisen olisi hyväksyttävä kyseinen menetelmä. ACERin olisi arvioitava huipuntasaustuotteiden käytön vaikutuksia unionin sähkömarkkinoihin ottaen huomioon huipuntasaustuotteiden tarve olla vääristämättä kohtuuttomasti sähkömarkkinoiden toimintaa tai ohjata kysyntäjoustoa uudelleen huipuntasaustuotteisiin, ja sen olisi voitava antaa sääntelyviranomaisille suosituksia, jotka otetaan huomioon niiden kansallisen tason arvioinnissa. ACERin olisi lisäksi arvioitava huipuntasaustuotteiden kehittämisen vaikutuksia unionin sähkömarkkinoihin tavanomaisissa markkinaolosuhteissa. Kyseisen arvioinnin perusteella komission olisi voitava tarvittaessa esittää lainsäädäntöehdotus asetuksen (EU) 2019/943 muuttamiseksi siten, että huipuntasaustuotteet otetaan käyttöön sähkön hintakriisitilanteiden ulkopuolella.

(18)

Jotta kuluttajat voisivat osallistua aktiivisesti sähkömarkkinoille ja jotta voitaisiin tarjota joustavuutta, heille toimitetaan vaiheittain älymittareita. Monissa jäsenvaltioissa älykkäiden mittausjärjestelmien käyttöönotto on kuitenkin edelleen hidasta, joten on ehdottoman tärkeää, että jäsenvaltiot parantavat älykkäiden mittausjärjestelmien asennuksen olosuhteita saavuttaakseen täyden kattavuuden mahdollisimman pian. Siirtoverkonhaltijoiden, jakeluverkonhaltijoiden ja asiaankuuluvien markkinaosapuolten, mukaan lukien riippumattomat aggregaattorit, olisi kuitenkin voitava loppuasiakkaan suostumuksella käyttää erillisistä mittauslaitteista peräisin olevia tietoja direktiivin (EU) 2019/944 23 ja 24 artiklan ja muun asiaa koskevan unionin lainsäädännön mukaisesti, mukaan lukien tietosuojaa ja yksityisyyttä koskeva lainsäädäntö, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679 (16). Lisäksi ainoastaan tapauksissa, joissa älykkäitä mittausjärjestelmiä ei ole vielä asennettu, sekä tapauksissa, joissa älykkäät mittausjärjestelmät eivät tarjoa riittävästi eriteltyjä tietoja, siirtoverkonhaltijoiden ja jakeluverkonhaltijoiden olisi loppuasiakkaan suostumuksella käytettävä erillisistä mittauslaitteista saatuja tietoja joustopalvelujen, kuten kulutusjouston ja energian varastoinnin, tarkkailtavuutta ja selvittämistä varten. Erillisistä mittauslaitteista saatavien tietojen käytön mahdollistamisen tarkkailtavuutta ja selvitystä varten olisi edistettävä loppuasiakkaiden aktiivista osallistumista markkinoille ja heidän kulutusjoustonsa kehittämistä. Näistä erillisistä mittauslaitteista saatavien tietojen käyttöön olisi sovellettava tietoja koskevia laatuvaatimuksia.

(19)

Tässä asetuksessa vahvistetaan oikeusperusta henkilötietojen käsittelylle asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kaikkia asetuksessa (EU) 2016/679 säädettyjä henkilötietojen suojaa koskevia periaatteita ja velvoitteita noudatetaan, myös tietojen minimoinnin osalta. Jos tämän asetuksen tavoite voidaan saavuttaa ilman henkilötietojen käsittelyä, rekisterinpitäjien olisi käytettävä anonymisoituja ja yhdistettyjä tietoja.

(20)

Kuluttajat ja toimittajat tarvitsevat toimivia ja tehokkaita termiinimarkkinoita suojautuakseen pitkän aikavälin hintavaihteluilta ja vähentääkseen riippuvuuttaan lyhyen aikavälin hinnoista. Jotta energia-alan asiakkaat kaikkialla unionissa voisivat hyötyä täysimääräisesti yhdennettyjen sähkömarkkinoiden ja kilpailun tarjoamista eduista kautta unionin, komission olisi arvioitava sellaisten mahdollisten toimenpiteiden vaikutusta, joilla parannetaan unionin sähkön termiinimarkkinoiden toimintaa, kuten jakamistiheyttä, pitkän aikavälin siirto-oikeuksien erääntymisaikaa ja luonnetta, keinoja vahvistaa jälkimarkkinoita ja alueellisten virtuaalisten keskusten mahdollista käyttöönottoa.

(21)

Arvioinnin sen osan, joka koskee alueellisten virtuaalisten keskusten mahdollista käyttöönottoa, olisi katettava muun muassa voimalaitosten rajatylittävään yhteisomistukseen liittyviä olemassa olevia hallitustenvälisiä sopimuksia koskevat johtopäätökset. Jos alueellisia virtuaalisia keskuksia otetaan käyttöön, ne heijastaisivat useiden tarjousalueiden yhdistettyä hintaa ja tarjoaisivat viitehinnan, jota markkinaoperaattoreiden olisi käytettävä tarjotakseen pitkän aikavälin suojausinstrumentteja. Tässä mielessä alueellisia virtuaalisia keskuksia ei olisi pidettävä yhteisöinä, jotka järjestävät tai toteuttavat liiketoimia. Muodostamalla viitehintaindeksin virtuaaliset aluekeskukset mahdollistaisivat likviditeetin yhdistämisen ja tarjoaisivat markkinaosapuolille lisää suojausmahdollisuuksia. Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa määritellä tarvittaessa tarkemmin erityisiä toimenpiteitä ja välineitä, jotka koskevat unionin sähkön termiinimarkkinoiden rakennetta, myös virtuaalisten aluekeskusten käyttöönoton osalta. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (17) mukaisesti.

(22)

Jotta parannettaisiin markkinaosapuolten mahdollisuuksia suojautua, komission asetuksen (EU) 2016/1719 (18) mukaisesti perustetun keskitetyn kauppapaikan roolia olisi laajennettava. Keskitetyn kauppapaikan olisi toimittava tahona, joka tarjoaa pitkän aikavälin finanssisiirto-oikeuksien jakamista, ja sen olisi mahdollistettava ja helpotettava niillä käytävää kauppaa siirtoverkonhaltijoiden puolesta eri tarjousalueiden ja tapauksen mukaan virtuaalisten aluekeskusten välillä.

(23)

Verkkotariffeilla olisi kannustettava siirto- ja jakeluverkonhaltijoita joustopalvelujen käyttöön kehittämällä innovatiivisia ratkaisuja, joilla optimoidaan nykyinen verkko ja hankitaan joustopalveluja, erityisesti kulutusjoustoa tai energian varastointia. Tätä varten verkkotariffit olisi suunniteltava siten, että niissä otetaan huomioon verkonhaltijoiden toiminta- ja pääomamenot tai molempien tehokas yhdistelmä, jotta ne voivat käyttää sähköjärjestelmää kustannustehokkaasti. Kustannusvastaavuuden vaatimus ei saisi rajoittaa mahdollisuutta kustannusten tehokkaaseen uudelleenjakoon sovellettaessa paikka- tai aikasidonnaisen verkon maksuja. Tämä edistäisi entisestään uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian integrointia sähköjärjestelmään mahdollisimman vähäisin kustannuksin ja antaisi loppuasiakkaille mahdollisuuden arvottaa joustoratkaisujaan. Sääntelyviranomaisilla on jatkossa keskeinen rooli sen varmistamisessa, että tarvittavaa verkon kehittämistä, laajentamista ja vahvistamista varten tarjotaan riittävät investoinnit. Sääntelyviranomaisten olisi edistettävä uusiutuvan energian yleistä hyväksyntää ja ennakoivien investointien käyttöä kannustamalla nopeuttamaan verkon kehittämistä, jotta uusiutuvan energian tuotanto voidaan aloittaa nopeammin, tapauksen mukaan myös määrittelemällä erityisiä alueita, joilla uusiutuva energia otetaan nopeammin käyttöön, sekä älykästä sähköistettyä kysyntää.

(24)

Merellä tuotettavan uusiutuvan energian lähteillä, kuten merituulivoimalla, valtamerienergialla ja kelluvilla aurinkosähkölaitoksilla, on keskeinen rooli pitkälti uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähköjärjestelmän rakentamisessa ja ilmastoneutraaliuden varmistamisessa vuoteen 2050 mennessä. Niiden laajemmalle ja tehokkaalle käyttöönotolle on kuitenkin merkittäviä esteitä, jotka haittaavat näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavaa massiivista mittakaavan kasvattamista. Vastaavia esteitä voi syntyä tulevaisuudessa muille offshore-teknologioille. Offshore-hankkeiden kehittäjien investointiriskien vähentämiseksi sähkönhankintasopimusten tai kaksisuuntaisten hinnanerosopimusten kaltaisia välineitä voitaisiin käyttää helpottamaan offshore-hankkeiden kehittämistä. Useampaan kuin yhteen offshore-tarjousalueen markkinaan liitetyissä offshore-hybridihankkeissa on ainutlaatuisessa topografisessa tilanteessa markkinoille pääsyä koskeva lisäriski. Tällaisten hankkeiden riskien vähentämiseksi siirtoverkonhaltijoiden olisi suoritettava korvaus, jos ne joko eivät ole vahvistetuissa kapasiteetin laskentatuloksissa asettaneet liittymissopimusten mukaista kapasiteettia saataville rajayhdysjohdossa, tai eivät ole asettaneet kapasiteettia saataville kriittisissä verkkoelementeissä asetuksen (EU) 2019/943 16 artiklan 8 kohdassa säädettyjen kapasiteetin laskennan sääntöjen mukaisesti, taikka eivät ole tehneet kumpaakaan. Siirtoverkonhaltijoiden ei olisi maksettava korvausta, jos ne ovat asettaneet vahvistetuissa kapasiteetin laskentatuloksissa saataville rajayhdysjohdon kapasiteetin, joka vastaa vähintään liittymissopimuksen vaatimuksia, ja kriittisten verkkoelementtien kapasiteetin asetuksen (EU) 2019/943 16 artiklan 8 kohdassa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti. Uusiutuvan sähkön offshore-tuotantolaitoksen haltijan kanssa tehdyssä liittymissopimuksessa siirtoverkonhaltijoiden olisi pyrittävä antamaan sovittu kokonaiskapasiteetti kiinteänä eikä joustavana ja direktiivissä (EU) 2019/944 perustetun liittymissopimuksia koskevan kehyksen mukaisesti. Jäsenvaltioille olisi tiedotettava riittävän ajoissa liittymissopimuksesta. Korvausta tulisi voida maksaa, jos käytettävissä olevaa siirtokapasiteettia rajoitetaan siinä määrin, että koko sähköntuotantomäärää, jonka uusiutuvan sähkön offshore-tuotantolaitos olisi muutoin pystynyt viemään, ei voida toimittaa ympäröiville markkinoille, tai jos siitä huolimatta, että vienti olisi mahdollista, hinnat ovat offshore-tarjousalueella laskeneet kapasiteetin rajoittamistarpeen takia siihen nähden, että tällaista kapasiteetin rajoittamista ei olisi, taikka jos kumpikin ehto toteutuu. Korvaus olisi maksettava pullonkaulatuloista. Sitä olisi sovellettava silloin, kun yksi tai useampi siirtoverkonhaltija ei ole asettanut saataville riittävästi kapasiteettia sähköntuotantokapasiteetin viemiseksi rajayhdysjohdolleen liittymissopimuksessa sovittuun kapasiteettiin asti, ja kyseisten siirtoverkonhaltijoiden olisi suoritettava se. Alueellisen oikeudenmukaisuuden vuoksi ja jos riittämätön kapasiteetti johtuu siitä, että muut siirtoverkonhaltijat eivät ole asettaneet kapasiteettia saataville kriittisissä verkkoelementeissään asetuksen (EU) 2019/943 16 artiklan 8 kohdassa vahvistettujen kapasiteetin laskentasääntöjen mukaisesti, korvauskustannukset olisi jaettava suhteellisesti kyseisten siirtoverkonhaltijoiden kesken aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Lisäksi kaikki korvaukset, jotka eivät kuulu tämän oikeasuhteisen jaon piiriin, voidaan jakaa offshore-hybridihankkeeseen osallistuvien jäsenvaltioiden asianomaisten osapuolten kesken osana niiden kustannustenjakojärjestelyjä. Kyseinen korvaus ei saisi johtaa liiallisiin korvauksiin, ja sen tarkoituksena on tasapainottaa uusiutuvan sähkön offshore-tuotantolaitosten operaattorien tulonvähennyksiä, jotka johtuvat yhteenliitetyille markkinoille pääsyn rajoittamisesta. Korvauksen olisi liityttävä ainoastaan markkinoiden käytettävissä olevaan tuotantokapasiteettiin, joka voi olla säästä riippuvaista ja jossa ei oteta huomioon offshore-hankkeen käyttökeskeytyksiä ja huoltotoimia. Jos siirtoverkkoon pääsyä ei ole, korvausta ei saisi tulkita ajojärjestyksessä etusijalle asettamisen edellytykseksi, ja se olisi yhdenmukaistettava asetuksen (EU) 2019/943 16 artiklan 4 kohdan mukaisesti syrjimättömyyden ja rajat ylittävän kapasiteetin maksimoinnin periaatteiden kanssa. Lisäksi kyseisen säännöksen kattamasta samasta riskistä ei olisi maksettava kaksinkertaista korvausta esimerkiksi, jos riski on jo katettu hinnanerosopimuksella tai muun asiaankuuluvan tukijärjestelmän nojalla. Yksityiskohtaisia tietoja kyseisestä korvausmekanismista ja kehitettävästä täytäntöönpanomenetelmästä, mukaan lukien edellytykset, joiden täyttyessä toimenpiteen voimassaolo voi päättyä, kuten riittävä kysyntä offshore-tarjousalueella, esimerkiksi suuri elektrolyysialue, tai suora pääsy riittävälle määrälle markkinoita, jolloin riski poistuu, on tarkoitus määritellä tarkemmin täytäntöönpanosäädöksessä sekä tarvittaessa myös komission asetukseen (EU) 2015/1222 (19) tehtävillä muutoksilla.

(25)

Vuorokausitukkumarkkinoilla verkkoon ajetaan ensin voimalaitokset, joilla on alhaisimmat marginaalikustannukset, mutta kaikkien markkinaosapuolten saama hinta määräytyy kysynnän kattamiseksi tarvittavan viimeisen voimalaitoksen mukaan eli sen voimalaitoksen mukaan, jonka marginaalikustannukset ovat korkeimmat, kun markkinat on selvitetty. Energiakriisi on tässä yhteydessä osoittanut, että kaasun ja kivihiilen hintojen jyrkkä nousu voi johtaa poikkeukselliseen ja pysyvään nousuun hinnoissa, joilla kaasu- ja hiilikäyttöiset voimalaitokset tekevät tarjouksia vuorokausitukkumarkkinoilla. Tämä puolestaan on johtanut poikkeuksellisen korkeisiin hintoihin vuorokausimarkkinoilla kaikkialla unionissa, sillä kaasu- ja hiilikäyttöiset voimalaitokset ovat usein sähkön kysynnän tyydyttämiseksi tarvittavia laitoksia, joilla on suurimmat marginaalikustannukset.

(26)

Kun otetaan huomioon vuorokausimarkkinoiden hinnan merkitys hintojen viitearvona muilla sähkön tukkumarkkinoilla sekä se, että kaikki markkinaosapuolet saavat selvityshinnan, teknologiat, joiden marginaalikustannukset ovat huomattavasti muita alhaisemmat, ovat tuottaneet jatkuvasti korkeita tuloja.

(27)

Jotta voidaan saavuttaa hiilestä irtautumista koskevat unionin tavoitteet ja REPowerEU-suunnitelmassa asetetut energiaomavaraisuuden lisäämistä koskevat tavoitteet, unionin on nopeutettava uusiutuvan energian käyttöönottoa merkittävästi. Kun otetaan huomioon kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat investointitarpeet, markkinoiden olisi varmistettava, että vahvistetaan pitkän aikavälin hintasignaali.

(28)

Tässä yhteydessä jäsenvaltioiden olisi pyrittävä luomaan oikeat markkinaolosuhteet pitkäaikaisille markkinapohjaisille välineille, kuten sähkönhankintasopimuksille. Sähkönhankintasopimukset ovat sähkön tuottajien ja ostajien kahdenvälisiä ostosopimuksia, jotka tehdään vapaaehtoisesti ja jotka perustuvat markkinahintoihin ilman hinnoittelua koskevia sääntelytoimia. Ne tarjoavat asiakkaalle pitkän aikavälin hintavakauden ja tuottajalle riittävän varmuuden investointipäätöksen tekemiseksi. Tästä huolimatta vain muutamalla jäsenvaltiolla on aktiiviset sähkönhankintasopimusten markkinat, ja ostajat rajoittuvat yleensä suuriin yrityksiin. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että sähkönhankintasopimuksille on olemassa erilaisia esteitä, erityisesti vaikeus kattaa ostajan maksulaiminlyönnin riski näissä pitkäkestoisissa sopimuksissa. Jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon tarve luoda dynaamiset sähkönhankintasopimusten markkinat, kun ne laativat politiikkoja yhdennetyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissaan asetettujen hiilestä irtautumista koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitellessaan toimenpiteitä, jotka vaikuttavat suoraan sähkönhankintasopimuksiin, jäsenvaltioiden olisi kunnioitettava mahdollisia oikeutettuja odotuksia ja otettava huomioon kyseisten toimenpiteiden vaikutukset olemassa oleviin ja tuleviin sähkönhankintasopimuksiin.

(29)

Direktiivin (EU) 2018/2001 mukaisesti jäsenvaltioiden on arvioitava pitkäaikaisten uusiutuvan sähkön ostosopimusten sääntelyllisiä ja hallinnollisia esteitä, poistettava perusteettomat esteet ja suhteettomat tai syrjivät menettelyt tai maksut ja helpotettava tällaisten sopimusten käyttöönottoa. Lisäksi jäsenvaltioiden on kuvattava uusiutuvan sähkön ostosopimusten käyttöönottoa helpottavat politiikat ja toimenpiteet yhdennetyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissaan. Rajoittamatta velvollisuutta raportoida sähkönhankintasopimusten markkinoihin vaikuttavasta sääntely-ympäristöstä, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että asiakkaiden, joilla on esteitä sähkönhankintasopimusten markkinoille pääsyssä mutta jotka eivät ole taloudellisissa vaikeuksissa, saatavilla on välineitä, joilla voidaan vähentää taloudellisia riskejä tilanteessa, jossa ostaja laiminlyö sähkönhankintasopimuksiin liittyviä pitkän aikavälin maksuvelvoitteitaan. Jäsenvaltioiden olisi voitava päättää markkinahintaisen takuujärjestelmän perustamisesta, jos yksityisiä takauksia ei ole saatavilla tai niitä ei ole saatavilla riittävästi. Jos jäsenvaltio perustaa tällaisen takausjärjestelmän, sen olisi annettava säännöksiä, joilla vältetään sähkömarkkinoiden likviditeetin väheneminen, esimerkiksi käyttämällä taloudellisia sähkönhankintasopimuksia. Jäsenvaltiot voisivat päättää, että ne helpottavat sellaisilta asiakkailta tulevan sähkönhankintasopimusten kysynnän aggregointia, joilla on yksittäisinä asiakkaina esteitä sähkönhankintasopimusten markkinoille pääsyssä mutta joiden olisi voitava yhdessä tehdä tuottajia houkutteleva tarjous sähkönhankintasopimukseksi. Jäsenvaltiot eivät saisi tukea sähkönhankintasopimuksia, jotka koskevat fossiilisista polttoaineista tuotetun sähkön hankintaa. Jäsenvaltioiden olisi voitava rajoittaa tukensa ainoastaan takuujärjestelmiin, jotka tukevat uuden uusiutuvan energian tuotantoa hiilestä irtautumista koskevan politiikkansa mukaisesti erityisesti silloin, kun uusiutuvan sähkön ostosopimusten markkinat eivät ole riittävän kehittyneet. Vaikka oletusarvoisena lähestymistapana olisi oltava kuluttajien välinen syrjimättömyys, jäsenvaltiot voisivat päättää kohdistaa kyseiset välineet tiettyihin kuluttajaryhmiin puolueettomia ja syrjimättömiä perusteita soveltaen. Tässä yhteydessä jäsenvaltioiden olisi varmistettava asianmukainen koordinointi myös unionin tasolla tarjottavien järjestelyjen, esimerkiksi Euroopan investointipankin tarjoamien järjestelyjen, kanssa.

(30)

Jäsenvaltioilla on käytössään useita välineitä, joilla ne voivat tukea sähkönhankintasopimusten markkinoiden kehittämistä suunnitellessaan ja myöntäessään julkista tukea. Sähkönhankintasopimusten markkinoiden syntymistä ja kasvua edistäisi se, että julkista tukea koskevaan tarjouskilpailuun osallistuville uusiutuvan energian hankkeiden kehittäjille annettaisiin mahdollisuus varata osa tuotannosta myytäväksi sähkönhankintasopimuksen välityksellä. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi pyrittävä soveltamaan tällaisten tarjousten arvioinnissa kriteerejä, joilla kannustetaan sellaisten toimijoiden pääsyä sähkönhankintasopimusten markkinoille, joilla on markkinoille pääsyn esteitä, kuten pienet ja keskisuuret yritykset, ja asetettava etusijalle tarjoajat, jotka esittävät allekirjoitetun sähkönhankintasopimuksen tai yhden tai useamman sellaisen mahdollisen ostajan, joilla on vaikeuksia päästä sähkönhankintasopimusten markkinoille, sitoumuksen allekirjoittaa sähkönhankintasopimus osasta hankkeen tuotantoa.

(31)

Sähkönhankintasopimusten markkinoiden avoimuuden ja kehittämisen edistämiseksi unionin ja jäsenvaltioiden tasolla ACERin olisi julkaistava vuotuinen arviointi kyseisistä markkinoista, arvioitava tarvetta kehittää ja laatia vapaaehtoisia malleja sähkönhankintasopimuksia varten ja kehitettävä niitä edelleen, jos se todetaan arvioinnissa tarpeelliseksi.

(32)

Jäsenvaltioiden olisi kiinnitettävä erityistä huomiota rajatylittäviin sähkönhankintasopimuksiin ja poistettava erityisesti niihin liittyviä perusteettomia esteitä, jotta niiden jäsenvaltioiden kuluttajat, joissa kapasiteetti on rajallinen, voisivat hyödyntää syrjimättömästi muilla alueilla tuotettua sähköä.

(33)

Jos komissio katsoo asiaankuuluvan arvioinnin perusteella, että jäsenvaltiot tarvitsevat tukea esteiden poistamiseen pitkäaikaisten sähkönhankintasopimusten markkinoilta, sen olisi voitava laatia asiasta erityisiä ohjeita. Tällaisten ohjeiden olisi ensisijaisesti koskettava pitkäaikaisten sähkönhankintasopimusten markkinoiden, mukaan lukien rajatylittävät sähkönhankintasopimukset, laajentumisen esteiden poistamista. Tällaisia esteitä voi esiintyä monissa muodoissa sääntelystä johtuvista esteistä, erityisesti suhteettomista tai syrjivistä menettelyistä tai maksuista, alkuperätakuiden rooliin tai sähkönhankintasopimusten kohteluun mahdollisten ostajien saatavuuden osalta tai rahoitusratkaisujen saantiin.

(34)

Asetuksessa (EU) 2018/1999 säädetään unionin uusiutuvan energian rahoitusmekanismin käytöstä välineenä, jolla helpotetaan uusiutuvaa energiaa koskevan unionin sitovan tavoitteen saavuttamista vuonna 2030. Direktiivin (EU) 2018/2001, sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2023/2413 (20), nojalla jäsenvaltioiden on yhdessä pyrittävä nostamaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus unionin energian kokonaisloppukulutuksesta 45 prosenttiin vuonna 2030 unionin sitovan 42,5 prosentin tavoitteen lisäksi. Tästä syystä komission olisi arvioitava, voitaisiinko kansallisia toimenpiteitä täydentävillä unionin tason toimenpiteillä edistää pyrkimystä saavuttaa uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian 2,5 prosentin lisäosuus energian kokonaisloppukulutuksesta unionissa. Tässä yhteydessä komission olisi analysoitava mahdollisuutta käyttää unionin uusiutuvan energian rahoitusmekanismia unionin tason uusiutuvan energian huutokauppojen järjestämiseen asiaa koskevan sääntelykehyksen mukaisesti.

(35)

Jos jäsenvaltiot päättävät tukea julkisesti rahoitettuja investointeja suorilla hintatukijärjestelmillä uusissa vähähiilisiin, fossiilittomiin polttoaineisiin perustuvissa voimalaitoksissa unionin hiilestä irtautumista koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi, kyseiset järjestelmät olisi järjestettävä kaksisuuntaisina hinnanerosopimuksina tai vaikutuksiltaan samanlaisina vastaavina järjestelminä, joihin sisältyy tulotakuun lisäksi yläraja kyseisen tuotanto-omaisuuden markkinatuloille. Tämän asetuksen mukaista velvoitetta olisi sovellettava ainoastaan uusiin voimalaitoksiin tehtävien investointien tukemiseen, mutta jäsenvaltioiden olisi voitava päättää tukijärjestelmien myöntämisestä kaksisuuntaisten hinnanerosopimusten tai vaikutuksiltaan samanlaisten vastaavien järjestelmien muodossa myös sellaisille uusille investoinneille, joilla pyritään päivittämään olemassa olevia voimalaitoksia merkittävällä tavalla taikka lisäämään merkittävästi tällaisten laitosten kapasiteettia tai pidentämään niiden käyttöikää.

(36)

Oikeusvarmuuden ja ennakoitavuuden varmistamiseksi velvoitetta järjestää suorat tukijärjestelmät kaksisuuntaisina hinnanerosopimuksina tai vaikutuksiltaan samanlaisina vastaavina järjestelminä olisi sovellettava ainoastaan uusiin voimalaitoksiin tehtävien investointien suorien hintatukijärjestelmien mukaisiin sopimuksiin, joita tehdään 17 päivänä heinäkuuta 2027 tai sen jälkeen. Kahteen tai useampaan tarjousalueeseen liittyvien offshore-hybridiomaisuuserien osalta kyseisen siirtymäkauden olisi oltava viisi vuotta tällaisten hankkeiden monimutkaisuuden vuoksi.

(37)

Markkinaosapuolten osallistumisen kaksisuuntaisten hinnanerosopimusten muodossa toteutettaviin suoriin hintatukijärjestelmiin tai vaikutuksiltaan samanlaisiin vastaaviin järjestelmiin olisi oltava vapaaehtoista.

(38)

Velvoite käyttää kaksisuuntaisia hinnanerosopimuksia tai vaikutuksiltaan samanlaisia vastaavia järjestelmiä ei rajoita direktiivin (EU) 2018/2001 6 artiklan 1 kohdan soveltamista.

(39)

Vaikka Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2024/1711 (21) muutetaan direktiivin (EU) 2018/2001 4 artiklan 3 kohdan toista alakohtaa, kyseisen direktiivin 4 artiklan muita säännöksiä, joissa vahvistetaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian tukijärjestelmien suunnitteluperiaatteet, sovelletaan edelleen.

(40)

Kaksisuuntaisilla hinnanerosopimuksilla tai vaikutuksiltaan samanlaisilla vastaavilla järjestelmillä varmistettaisiin, että tuottajien sellaisista uusista sähköntuotantoinvestoinneista saamat tulot, joille on annettu julkista tukea, ovat vähemmän riippuvaisia fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan tuotannon epävakaista hinnoista, jotka yleensä määrittävät hinnan vuorokausimarkkinoilla.

(41)

Kaksisuuntaisten hinnanerosopimusten tai vaikutuksiltaan samanlaisten vastaavien järjestelmien muodossa toteutettaviin suoriin hintatukijärjestelmiin olisi sovellettava tässä asetuksessa säädettyjä suunnitteluperiaatteita. Arvioidessaan kyseisiä kaksisuuntaisia hinnanerosopimuksia tai vaikutuksiltaan samanlaisia vastaavia järjestelmiä valtiontukisääntöjen perusteella komission olisi tarkistettava, noudattavatko kyseiset sopimukset tai järjestelmät sellaista unionin lainsäädäntöä, joka liittyy olennaisesti valtiontukisääntöihin, kuten tässä asetuksessa säädettyjen kaksisuuntaisten hinnanerosopimusten tai vaikutuksiltaan samanlaisten vastaavien järjestelmien suunnitteluperiaatteet. Kyseisten kaksisuuntaisten hinnanerosopimusten tai vaikutuksiltaan samanlaisten vastaavien järjestelmien suunnittelussa olisi säilytettävä voimalaitoksen kannustimet pysyä toiminnassa ja osallistua tehokkaasti sähkömarkkinoille, erityisesti markkinaolosuhteisiin mukautumiseksi. Komission olisi arvioinnissaan varmistettava, että kaksisuuntaisten hinnanerosopimusten tai vaikutuksiltaan samanlaisten vastaavien järjestelmien suunnittelu ei johda kilpailun eikä kaupan tarpeettomaan vääristymiseen sisämarkkinoilla. Komission olisi erityisesti varmistettava, että tulojen jakaminen yrityksille ei vääristä tasapuolisia toimintaedellytyksiä sisämarkkinoilla erityisesti silloin, kun tarjouskilpailumenettelyä ei voi soveltaa. Kaksisuuntaisten hinnanerosopimusten tai vaikutuksiltaan samanlaisten vastaavien järjestelmien kesto voi vaihdella, ja niihin voisi sisältyä muun muassa pääoman lisäykseen perustuvia hinnanerosopimuksia, joilla on yksi tai useampi toteutushinta, pohjahinta, taikka valmiuksiin tai vertailuarvoihin perustuvia hinnanerosopimuksia. Velvoitetta käyttää kaksisuuntaisia hinnanerosopimuksia tai vaikutuksiltaan samanlaisia vastaavia järjestelmiä ei sovelleta tukijärjestelmiin, jotka eivät liity suoraan sähköntuotantoon, kuten energian varastointiin, ja joissa ei käytetä suoraa hintatukea, kuten investointitukeen etukäteisavustusten, verotoimenpiteiden tai vihreiden sertifikaattien muodossa. Sen kannustamiseksi, että vastapuolet täyttävät sopimusvelvoitteensa, kaksisuuntaisiin hinnanerosopimuksiin tai vaikutuksiltaan samanlaisiin vastaaviin järjestelmiin olisi sisällytettävä sopimussakkoa koskevia seuraamuslausekkeita, joita sovelletaan, jos sopimus irtisanotaan aiheettomasti, yksipuolisesti ja ennenaikaisesti.

(42)

Siltä osin kuin rajoitus, jonka mukaan suorat hintatukijärjestelmät on vahvistettava kaksisuuntaisten hinnanerosopimusten tai vaikutuksiltaan samanlaisten vastaavien järjestelmien muodossa, rajoittaa niiden suorien hintatukijärjestelmien tyyppejä, joita jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön uusiutuvien energialähteiden osalta, rajoituksen olisi koskettava ainoastaan vähähiilisiä, fossiilittomin polttoaineisiin perustuvia teknologioita, joiden toimintakustannukset ovat alhaiset ja vakaat, sekä teknologioita, jotka eivät tyypillisesti tarjoa joustavuutta sähköjärjestelmälle, eikä se saisi koskea teknologioita, jotka ovat vasta tulossa markkinoille. Tämä on tarpeen sen varmistamiseksi, että marginaalikustannuksiltaan korkeiden tuotantoteknologioiden taloudellista elinkelpoisuutta ei vaaranneta ja säilytetään kannustimet teknologioille, jotka voivat tarjota sähköjärjestelmälle joustavuutta, tehdä tarjouksia sähkömarkkinoilla vaihtoehtokustannustensa perusteella. Lisäksi rajoitusta, joka koskee suorien hintatukijärjestelmien vahvistamista kaksisuuntaisten hinnanerosopimusten tai vaikutuksiltaan samanlaisten vastaavien järjestelmien muodossa, ei saisi soveltaa kehittyviin teknologioihin, joiden käyttöönottoon voidaan kannustaa paremmin muuntyyppisillä suorilla hintatukijärjestelmillä. Rajoitus ei saisi vaikuttaa direktiivin (EU) 2018/2001 mukaisen pieniä uusiutuvan energian laitoksia ja demonstraatiohankkeita koskevan mahdollisen vapautuksen soveltamiseen, ja siinä olisi otettava huomioon uusiutuvan energian yhteisöjen erityispiirteet mainitun direktiivin mukaisesti. Kun otetaan huomioon tarve taata tuottajille sääntelyvarmuus, jäsenvaltioiden velvoitetta soveltaa sähköntuotantoon suoria hintatukijärjestelmiä kaksisuuntaisten hinnanerosopimusten tai vaikutuksiltaan samanlaisten vastaavien järjestelmien muodossa olisi sovellettava ainoastaan sellaisiin uusiin voimalaitoksiin tehtäviin investointeihin, joissa käytetään tässä johdanto-osan kappaleessa täsmennettyjä lähteitä.

(43)

Koska markkinatuloille asetetaan yläraja, kaksisuuntaisten hinnanerosopimusten tai vaikutuksiltaan samanlaisten vastaavien järjestelmien muodossa olevien suorien hintatukijärjestelmien olisi tarjottava jäsenvaltioille lisätulolähde aikoina, joina energian hinnat ovat korkeat. Jotta voidaan edelleen lieventää korkeiden sähkönhintojen vaikutusta kuluttajien energialaskuihin, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kaikki tulot, jotka on kerätty tuottajilta, joihin sovelletaan kaksisuuntaisten hinnanerosopimusten tai vaikutuksiltaan samanlaisten vastaavien järjestelmien muodossa olevia suoria hintatukijärjestelmiä, tai näiden tulojen rahallista arvoa vastaava määrä välitetään loppuasiakkaille, kuten kotitalousasiakkaille, pienille ja keskisuurille yrityksille sekä energiaintensiivisille yrityksille. Jakaessaan tuloja kotitalousasiakkaille jäsenvaltioiden olisi erityisesti voitava suosia heikossa asemassa olevia ja energiaköyhyydestä kärsiviä asiakkaita. Kun otetaan huomioon laajemmat hyödyt, jotka koituvat sähkön asiakkaille uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen ja vähähiilisen energian käyttöönottoon tehtävistä investoinneista, jäsenvaltioiden olisi myös voitava käyttää kaksisuuntaisesta hinnanerosopimuksesta tai vaikutuksiltaan samanlaisista vastaavista järjestelmistä saatavat tulot tai näiden tulojen rahallista arvoa vastaava määrä sellaisten investointien rahoittamiseen, joilla vähennetään loppuasiakkaiden sähkökustannuksia, myös erityisten taloudellisten toimintojen, kuten jakeluverkon kehittämiseen, uusiutuviin energialähteisiin ja sähköajoneuvojen latausinfrastruktuuriin tehtävien investointien, osalta. Jäsenvaltioiden olisi myös voitava käyttää tällaisia tuloja tai näitä tuloja vastaavaa rahallista arvoa suorien hintatukijärjestelmien kustannusten rahoittamiseen. Tulojen uudelleenjako olisi toteutettava varmistaen, että asiakkaat altistuvat edelleen jossakin määrin hintasignaalille, jotta he vähentävät kulutustaan, kun hinnat ovat korkeat, tai siirtävät sen aikoihin, joina hinnat ovat alhaisemmat, eli tyypillisesti aikoihin, joina uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan sähköntuotannon osuus on suurempi. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti voitava ottaa huomioon kulutushuippujen ulkopuolinen kulutus, jotta joustokannustimet säilytetään. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tulojen uudelleenjako sähkön loppukuluttajille ei vaikuta eri toimittajien tasapuolisiin toimintaedellytyksiin eikä niiden väliseen kilpailuun. Kyseisten periaatteiden soveltaminen ei saisi olla pakollista, kun kyseessä ovat sellaisista suorien hintatukijärjestelmien mukaisista sopimuksista saadut tulot, jotka on tehty ennen kaksisuuntaisten hinnanerosopimusten tai vaikutuksiltaan samanlaisten vastaavien järjestelmien käyttämistä koskevan velvoitteen soveltamispäivää. Jäsenvaltiot voivat jakaa kaksisuuntaisista hinnanerosopimuksista tai vaikutuksiltaan samanlaisista vastaavista järjestelmistä saadut tulot ilman, että kyseinen jakaminen olisi direktiivin (EU) 2019/944 5 artiklan mukaista vähittäishintojen sääntelyä.

(44)

Lisäksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että suorat hintatukijärjestelmät tai vaikutuksiltaan samanlaiset vastaavat järjestelmät eivät niiden muodosta riippumatta heikennä sähkömarkkinoiden tehokasta, kilpailullista ja likvidiä toimintaa vaan säilyttävät tuottajien kannustimet reagoida markkinasignaaleihin, mukaan lukien tuotannon keskeyttäminen, kun sähkön hinnat ovat niiden toimintakustannuksia alhaisemmat, ja loppukäyttäjien kannustimet vähentää kulutustaan, kun sähkön hinnat ovat korkeat. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tukijärjestelmät eivät muodosta estettä sähkönhankintasopimusten kaltaisten kaupallisten sopimusten kehittämiselle.

(45)

Näin ollen kaksisuuntaiset hinnanerosopimukset tai vaikutuksiltaan samanlaiset vastaavat järjestelmät ja sähkönhankintasopimukset täydentävät toisiaan edistettäessä energiasiirtymää ja tuotaessa uusiutuvan energian ja vähähiilisen energian hyötyjä kuluttajille. Jollei tässä asetuksessa säädetyistä vaatimuksista muuta johdu, jäsenvaltioiden olisi voitava vapaasti päättää, mitä välineitä ne käyttävät hiilestä irtautumista koskevien tavoitteidensa saavuttamiseksi. Sähkönhankintasopimusten avulla yksityiset investoijat edistävät osaltaan uusiutuvan energian ja vähähiilisen energian käyttöönottoa samalla, kun sähkön hinnat pysyvät alhaisina ja vakaina pitkällä aikavälillä. Kaksisuuntaisilla hinnanerosopimuksilla tai vaikutuksiltaan samanlaisilla vastaavilla järjestelmillä sama tavoite saavutetaan julkisyhteisöjen toimesta kuluttajien puolesta. Molemmat välineet ovat tarpeen, jotta hiilestä irtautumista koskevat unionin tavoitteet voidaan saavuttaa uusiutuvan energian ja vähähiilisen energian käyttöönoton avulla ja samalla voidaan tuoda edullisen sähköntuotannon hyödyt kuluttajille.

(46)

Uusiutuvien energialähteiden nopeutettu käyttöönotto edellyttää joustoratkaisujen kasvavaa saatavuutta, jotta varmistetaan näiden energialähteiden liittäminen verkkoon ja mahdollistetaan sähköjärjestelmän ja -verkon mukautuminen sähköntuotannon ja -kulutuksen vaihteluun eri aikaväleillä. Fossiilittoman joustavuuden edistämiseksi sääntelyviranomaisten tai jäsenvaltion nimeämän muun viranomaisen tai elimen olisi säännöllisesti arvioitava sähköjärjestelmän joustotarvetta kansallisella tasolla siirtoverkonhaltijoiden ja jakeluverkonhaltijoiden panoksen ja yhteisen eurooppalaisen menetelmän, josta järjestetään julkinen kuuleminen ja joka edellyttää ACERin hyväksyntää, pohjalta. Sähköjärjestelmän joustotarpeiden arvioinnissa olisi otettava huomioon kaikki nykyiset ja suunnitellut investoinnit joustolähteiden osalta, mukaan lukien olemassa olevat omaisuuserät, joita ei ole vielä liitetty verkkoon, kuten investoinnit joustavaan sähköntuotantoon, yhdysjohtoihin, kulutus joustoon, energian varastointiin tai uusiutuvien polttoaineiden tuotantoon, koska energiajärjestelmä on tarpeellista irrottaa hiilestä. ACERin olisi säännöllisesti arvioitava kansallisia kertomuksia ja laadittava unionin tasolla kertomus, jossa annetaan suosituksia kysymyksistä, joilla on rajat ylittävää merkitystä. Jäsenvaltioiden olisi joustotarpeiden kansallisen kertomuksen perusteella määritettävä fossiilitonta joustavuutta koskeva ohjeellinen kansallinen tavoite, mukaan lukien kulutusjoustoa ja energian varastointia koskevat toimet tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Tavoite olisi otettava huomioon myös niiden asetuksen (EU) 2018/1999 mukaisissa yhdennetyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissa. Kyseisten suunnitelmien perusteella komission olisi voitava laatia joustavuutta koskeva unionin strategia, jossa keskitytään erityisesti kulutusjoustoon ja energian varastointiin ja joka noudattaa unionin vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteita ja vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitetta. Komission olisi voitava antaa lainsäädäntöehdotus kyseisen unionin strategian laatimisen yhteydessä.

(47)

Fossiilitonta joustavuutta koskevan ohjeellisen kansallisen tavoitteen, mukaan lukien kulutusjouston ja energian varastoinnin kunkin asianomaiset panokset, saavuttamiseksi ja jos joustotarpeita ei täytetä poistamalla markkinaesteet ja nykyisillä investoinneilla, jäsenvaltioiden olisi voitava soveltaa fossiilittoman joustavuuden tukijärjestelmiä, jotka koostuvat maksuista fossiilitonta joustavuutta varten saatavilla olevasta kapasiteetista. Lisäksi jäsenvaltioiden, jotka jo soveltavat kapasiteettimekanismia, olisi harkittava fossiilittoman joustavuuden, kuten kysyntäjouston ja energian varastoinnin, osallistumisen edistämistä suunnittelemalla uudelleen kriteerejä tai ominaisuuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) 2019/943 22 artiklan soveltamista. Jäsenvaltioiden, jotka jo soveltavat kapasiteettimekanismia, olisi myös voitava soveltaa fossiilittoman joustavuuden tukijärjestelmiä, jos kyseiset järjestelmät ovat tarpeen fossiilitonta joustavuutta koskevan ohjeellisen kansallisen tavoitteen saavuttamiseksi, erityisesti samalla, kun ne mukauttavat kapasiteettimekanismejaan edistääkseen edelleen fossiilittoman joustavuuden, kuten kulutusjouston ja energian varastoinnin, osallistumista. Kyseisten järjestelmien olisi katettava uudet investoinnit fossiilittomaan joustavuuteen, mukaan lukien investoinnit olemassa oleviin omaisuuseriin, myös investoinnit, joilla pyritään edelleen kehittämään kulutusjouston joustavuutta.

(48)

Ympäristönsuojelutavoitteiden tukemiseksi asetuksen (EU) 2019/943 22 artiklan 4 kohdassa säädettyä hiilidioksidipäästörajaa olisi pidettävä ylärajana. Sen vuoksi jäsenvaltiot voisivat asettaa teknisiä suorituskykystandardeja ja hiilidioksidipäästörajoja, jotka rajoittavat kapasiteettimekanismeihin osallistumisen joustaviin, fossiilittomiin teknologioihin. Niiden olisi noudatettava tässä täysin komission 18 päivänä helmikuuta 2022 antamia, ilmastotoimiin, ympäristönsuojeluun ja energia-alalle myönnettävää valtiontukea koskevia suuntaviivoja, joilla kannustetaan jäsenvaltioita ottamaan käyttöön ympäristöä säästäviä kriteerejä kapasiteettimekanismeissa.

(49)

Koska koordinoimattomilla kapasiteettimekanismeilla voi olla merkittävä vaikutus sähkön sisämarkkinoihin, puhtaan energian säädöspaketissa otettiin käyttöön kattava kehys, jotta voidaan paremmin arvioida kapasiteettimekanismien tarvetta ja parantaa niiden suunnittelua. Kapasiteettimekanismeilla voi olla asiaankuuluvan sääntelykehyksen ohella merkittävä rooli resurssien riittävyyden varmistamisessa erityisesti siirryttäessä kohti hiiletöntä järjestelmää ja niissä energiajärjestelmissä, jotka eivät ole riittävällä tavalla yhteenliitettyjä, ottaen kuitenkin huomioon, että on välttämätöntä rajoittaa kilpailun ja sisämarkkinoiden vääristymiä. Vaikka kapasiteettimekanismeja ei enää olisi katsottava viimeisenä keinona toteutettaviksi toimenpiteiksi, niiden tarpeellisuutta ja rakennetta olisi tästä syystä säännöllisesti arvioitava muuttuvan sääntelykehyksen ja markkinaolosuhteiden näkökulmasta. Kapasiteettimekanismien hyväksymismenettely on kuitenkin osoittautunut monimutkaiseksi. Jotta voitaisiin tarkastella potentiaalisia mahdollisuuksia virtaviivaistaa ja yksinkertaistaa kapasiteettimekanismin soveltamisen menettelyjä ja varmistaa, että jäsenvaltiot voivat puuttua riittävyyshuoliin oikea-aikaisesti samalla, kun ne toteuttavat tarvittavaa valvontaa estääkseen sisämarkkinoille aiheutuvan haitan, komission olisi 17 päivään tammikuuta 2025 mennessä laadittava yksityiskohtainen tällaisia mahdollisuuksia arvioiva kertomus. Tässä yhteydessä komission olisi pyydettävä ACERia tarvittaessa muuttamaan eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnin menetelmää sovellettavan prosessin mukaisesti. Jäsenvaltioita kuultuaan komission olisi tarvittaessa toimitettava viimeistään 17 päivänä huhtikuuta 2025 ehdotuksia kapasiteettimekanismien arviointiprosessin yksinkertaistamiseksi.

(50)

Uusien tuotanto- ja kulutuslaitosten, erityisesti uusiutuvaa energiaa tuottavien laitosten, liittäminen verkkoon viivästyy usein verkkoliitäntämenettelyissä. Yksi syy tällaisiin viivästyksiin on käytettävissä olevan verkkokapasiteetin puute investoijan valitsemassa paikassa, mikä edellyttää verkon laajentamista tai vahvistamista laitosten liittämiseksi järjestelmään turvallisesti. Uusi vaatimus, jonka mukaan sähköverkonhaltijoiden on sekä siirto- että jakelutasoilla julkaistava ja päivitettävä tiedot niiden toiminta-alueilla uusia liitäntöjä varten käytettävissä olevasta kapasiteetista, helpottaisi investoijien mahdollisuuksia saada tietoa järjestelmässä käytettävissä olevasta verkkokapasiteetista ja siten vauhdittaisi päätöksentekoa, mikä puolestaan nopeuttaisi uusiutuvan energian vaadittua käyttöönottoa. Siirtoverkonhaltijoiden olisi päivitettävä kyseiset tiedot säännöllisesti vähintään kerran kuukaudessa. Siirtoverkonhaltijoiden olisi myös julkaistava käytettävissä olevan verkkokapasiteetin määrittämisessä käytetyt kriteerit, kuten olemassa oleva kysyntä ja tuotantokapasiteetti, oletukset, jotka on tehty uusien verkon käyttäjien mahdollisen integroinnin arvioimiseksi, asiaankuuluvat tiedot mahdollisesta energian rajoittamisesta, ja odotettavissa oleva asiaankuuluva verkon kehittäminen.

(51)

Lisäksi siirtoverkonhaltijoiden olisi verkkoon liittämistä koskevien pyyntöjen pitkiin vastausaikoihin liittyvän ongelman ratkaisemiseksi annettava verkon käyttäjille selkeää ja läpinäkyvää tietoa heidän liitäntäpyyntöjensä tilasta ja käsittelystä. Siirtoverkonhaltijoiden olisi toimitettava tällaiset tiedot kolmen kuukauden kuluessa pyynnön esittämispäivästä ja päivitettävä ne säännöllisesti, vähintään neljännesvuosittain.

(52)

Koska Viroa, Latviaa ja Liettuaa ei ole vielä synkronoitu unionin sähköjärjestelmään, niillä on hyvin erityisiä haasteita tasehallintamarkkinoiden järjestämisessä ja lisäpalvelujen markkinapohjaisessa hankinnassa. Vaikka edistyminen synkronoinnissa on käynnissä, yksi järjestelmän vakaan synkronisen toiminnan kriittisistä edellytyksistä on riittävien tasehallintaa koskevien kapasiteettireservien saatavuus taajuuden säätelyä varten. Koska Baltian maat ovat taajuuksien hallintatoimien osalta kuitenkin riippuvaisia Venäjän synkronialueesta, ne eivät ole vielä kyenneet kehittämään omia toimivia tasehallintamarkkinoita. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on lisännyt huomattavasti toimitusvarmuuteen liittyvää riskiä, joka johtuu omien tasehallintamarkkinoiden puuttumisesta. Sen vuoksi asetuksen (EU) 2019/943 6 artiklan 9, 10 ja 11 kohdan ja komission asetuksen (EU) 2017/2195 (22) 41 artiklan 2 kohdan vaatimuksissa, joita on tarkoitus soveltaa olemassa oleviin tasehallintamarkkinoihin, ei vielä oteta huomioon Viron, Latvian ja Liettuan tilannetta, erityisesti siitä syystä, että tasehallintamarkkinoiden kehittäminen vaatii aikaa ja uusia investointeja tasehallintakapasiteettiin. Virolla, Latvialla ja Liettualla olisi sen vuoksi kyseisistä vaatimuksista poiketen oltava oikeus tehdä pidemmän aikavälin rahoitussopimuksia tasehallintakapasiteetin hankkimiseksi siirtymäkauden ajaksi.

(53)

Viroa, Latviaa ja Liettuaa koskevista siirtymäkausista olisi luovuttava asteittain mahdollisimman pian synkronoinnin jälkeen, ja niitä olisi käytettävä sellaisten asianmukaisten markkinavälineiden kehittämiseen, jotka tarjoavat lyhyen aikavälin tasehallintareservejä ja muita välttämättömiä lisäpalveluja, ja ne olisi rajattava kyseiseen prosessiin tarvittavaan aikaan.

(54)

Baltian maat on tarkoitus synkronoida Manner-Euroopan synkronialueeseen yhdellä Puolan ja Liettuan yhdistävällä kaksoisjohdolla. Synkronoinnin jälkeen kyseisen johdon kapasiteetti on suurelta osin varattava luotettavuusmarginaaleihin siltä varalta, että Baltian järjestelmässä ilmenee odottamaton käyttökeskeytys, josta aiheutuu tahattomia poikkeamia. Siirtoverkonhaltijoiden olisi edelleen tarjottava enimmäiskapasiteettia rajatylittävää kauppaa varten, noudatettava käyttövarmuusrajoja ja otettava huomioon Puolan ja Liettuan järjestelmien mahdolliset vikatapahtumat, mukaan lukien ne, jotka johtuvat suurjännitteisten tasasähköjohtojen käyttökatkoista tai Baltian maiden irtikytkennästä Manner-Euroopan synkronialueelta. Kyseiseen yhteenliitäntään liittyvä erityistilanne olisi otettava huomioon laskettaessa kokonaiskapasiteettia ja vikatapahtumia asetuksen (EU) 2019/943 16 artiklan 8 kohdan mukaisesti.

(55)

Kapasiteettimekanismien olisi oltava avoimia kaikkien niiden resurssien kuten kaasukäyttöisten laitosten osallistumiselle, jotka pystyvät tarjoamaan vaadittavan teknisen suorituskyvyn, edellyttäen että ne noudattavat asetuksen (EU) 2019/943 22 artiklan 4 kohdassa säädettyä päästörajaa sekä mahdollisia kansallisia päästötasoja tai muita objektiivisia ympäristökriteerejä, joita jäsenvaltiot saattavat haluta soveltaa nopeuttaakseen siirtymistä pois fossiilisista polttoaineista.

(56)

Ympäristönsuojelutavoitteiden tukemiseksi asetuksen (EU) 2019/943 22 artiklan 4 kohdassa vahvistetaan kapasiteettimekanismien hiilidioksidipäästörajoja koskevat vaatimukset. Siirtyessään hiilettömään järjestelmään ja energiakriisin jälkimainingeissa jäsenvaltioiden, jotka soveltavat ennen 4 päivää heinäkuuta 2019 hyväksyttyjä kapasiteettimekanismeja, olisi kuitenkin voitava poikkeuksellisesti ja viimeisenä keinona poiketa kyseisestä hiilidioksidipäästörajasta rajatun ajanjakson ajan. Tällainen poikkeus olisi kuitenkin rajoitettava koskemaan ainoastaan olemassa olevaa tuotantokapasiteettia, joka on aloittanut kaupallisen tuotannon ennen 4 päivää heinäkuuta 2019 eli ennen asetuksen (EU) 2019/943 voimaantulopäivää. Poikkeusta koskevaan pyyntöön olisi liitettävä asianomaisen jäsenvaltion kertomus, jossa arvioidaan poikkeuksen vaikutusta kasvihuonekaasupäästöihin ja energiakäänteeseen. Tällaiseen kertomukseen olisi sisällyttävä myös suunnitelma, joka sisältää välitavoitteita siirtymiseksi pois sellaisen tuotantokapasiteetin osallistumisesta, joka ei täytä kapasiteettimekanismien hiilidioksidipäästörajoja. Jos poikkeus myönnetään, jäsenvaltioiden olisi sallittava järjestää hankintaprosesseja, joiden on edelleen täytettävä kaikki asetuksen (EU) 2019/943 IV luvun vaatimukset, hiilidioksidipäästörajoja koskevia vaatimuksia lukuun ottamatta. Tuotantokapasiteettia, joka ei täytä hiilidioksidipäästörajoja, ei olisi hankittava yhtä vuotta pidemmäksi ajaksi eikä toimitusjaksoksi, joka jää poikkeuksen voimassaoloaikaa lyhyemmäksi. Ennen ylimääräistä hankintaprosessia, joka on avoin sellaisen tuotantokapasiteetin osallistumiselle, joka ei täytä hiilidioksidipäästörajoja, olisi toteutettava hankintaprosessi, jonka tarkoituksena on maksimoida hiilidioksidipäästörajoja noudattavan kapasiteetin osallistuminen, muun muassa antamalla kapasiteetin hintojen nousta riittävän korkealle tällaiseen kapasiteettiin tehtävien investointien houkuttelemiseksi.

(57)

Komission olisi tarkasteltava tätä asetusta uudelleen, jotta voidaan varmistaa sähkömarkkinoiden rakenteen häiriönsietokyky kriisiaikoina ja sen kyky tukea hiilestä irtautumista koskevia unionin tavoitteita, tehostaa edelleen markkinoiden yhdentymistä ja edistää tarvittavia infrastruktuuri-investointeja sekä sähkönhankintasopimusten markkinoiden kehittämistä. Komissio antaa kyseisen uudelleentarkastelun perusteella Euroopan parlamentille ja neuvostolle kattavan kertomuksen ja liittää siihen tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen. Komission olisi kyseisessä kertomuksessa arvioitava erityisesti lyhyen aikavälin sähkömarkkinoiden nykyisen rakenteen ja toiminnan tehokkuutta, niiden mahdollisia heikkouksia ja mahdollisia ratkaisuja ja välineitä kriisi- ja hätätilanteita varten sekä jakeluverkkoja koskevan unionin oikeudellisen ja rahoituskehyksen soveltuvuutta. Lisäksi kyseisessä kertomuksessa olisi käsiteltävä kykyä saavuttaa uusiutuvaa energiaa ja energian sisämarkkinoita koskevat unionin tavoitteet sekä yhden tai useamman unionin markkina-alustan perustamisen mahdollisuutta ja toteutettavuutta sähkönhankintasopimuksia varten.

(58)

Siltä osin kuin tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat valtiontukea, tällaisia toimenpiteitä koskevat säännökset eivät rajoita Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamista. Komissiolla on toimivalta arvioida valtiontuen soveltuvuutta sisämarkkinoille.

(59)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet eivät rajoita Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) 2016/1011 (23) ja (EU) N:o 648/2012 (24) eivätkä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU (25) soveltamista.

(60)

Asetukset (EU) 2019/942 ja (EU) 2019/943 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

(61)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on yhdennettyjen sähkömarkkinoiden rakenteen parantaminen erityisesti kohtuuttoman korkeiden sähkön hintojen estämiseksi, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi,

1)

muutetaan 2 artikla seuraavasti:

2)

lisätään 3 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Tätä kohtaa sovelletaan myös asetuksen (EU) 2016/1719 mukaisesti perustettuun keskitettyyn kauppapaikkaan.”

3)

lisätään 4 artiklaan kohta seuraavasti:

4)

muutetaan 5 artikla seuraavasti:

5)

korvataan 6 artiklan 9 kohta seuraavasti:

6)

muutetaan 15 artikla seuraavasti:

1)

muutetaan 1 artikla seuraavasti:

2)

muutetaan 2 artikla seuraavasti:

3)

muutetaan 7 artikla seuraavasti:

4)

lisätään artiklat seuraavasti:

(*2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).”;"

5)

muutetaan 8 artikla seuraavasti:

6)

korvataan 9 artikla seuraavasti:

(*3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1999, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1)."

(*4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1132, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2017, tietyistä yhtiöoikeuden osa-alueista (EUVL L 169, 30.6.2017, s. 46)."

(*5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/65/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 349)."

(*6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 648/2012, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä (EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1)."

(*7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 600/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 84).”;"

7)

muutetaan 18 artikla seuraavasti:

8)

korvataan 19 artiklan 2 kohta seuraavasti:

9)

lisätään luku seuraavasti:

(*8)   EUVL L 282, 19.10.2016, s. 4.”;"

10)

muutetaan 21 artikla seuraavasti:

11)

kumotaan 22 artiklan 1 kohdan a alakohta;

12)

korvataan 37 artiklan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:

;

13)

lisätään 50 artiklaan kohta seuraavasti:

14)

lisätään 57 artiklaan kohta seuraavasti:

15)

muutetaan 59 artikla seuraavasti:

16)

lisätään 64 artiklaan kohdat seuraavasti:

17)

muutetaan 69 artikla seuraavasti:

18)

lisätään artikla seuraavasti:

19)

korvataan liitteessä I oleva 1.2 kohta seuraavasti: