EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2024/1620,

annettu 31 päivänä toukokuuta 2024,

rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaviranomaisen perustamisesta ja asetusten (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 1094/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Kokemukset nykyisestä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevasta kehyksestä, joka perustuu vahvasti rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevien toimenpiteiden kansalliseen täytäntöönpanoon, on paljastanut heikkouksia sekä kyseisen unionin kehyksen tehokkaassa toiminnassa että kansainvälisten suositusten sisällyttämisessä kehykseen. Nämä heikkoudet ovat aiheuttaneet uusia esteitä sisämarkkinoiden moitteettomalle toiminnalle sekä sisämarkkinoiden sisäisten riskien että siihen kohdistuvien ulkoisten uhkien vuoksi.

(2)

Rikollisuuden ja siitä saadun hyödyn rajatylittävä luonne vaarantaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämiseen liittyvät unionin rahoitusjärjestelmän toimet. Näitä unionin tason toimia on tarpeen tehostaa perustamalla yhdenmukaistettujen sääntöjen täytäntöönpanosta tällä alalla vastaava viranomainen. Tällaisen viranomaisen olisi lisäksi noudatettava yhdenmukaistettua lähestymistapaa, jotta voidaan vahvistaa unionin nykyistä ennaltaehkäisevää rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan kehystä ja erityisesti rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontaa sekä rahanpesun selvittelykeskusten välistä yhteistyötä. Tällä lähestymistavalla on tarkoitus vähentää eroja kansallisessa lainsäädännössä ja valvontakäytännöissä, ja siinä on määrä ottaa käyttöön rakenteita, joilla edistetään määrätietoisesti sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa, ja näin ollen sen olisi perustuttava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 114 artiklaan.

(3)

Tästä syystä olisi perustettava rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnasta vastaava unionin viranomainen, jäljempänä ”rahanpesuntorjuntaviranomainen”. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen perustaminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan varmistaa sellaisten ilmoitusvelvollisten tehokas ja riittävä valvonta, joista aiheutuu suuri rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyvä riski, vahvistaa yhteisiä lähestymistapoja kaikkien muiden ilmoitusvelvollisten valvonnassa ja helpottaa rahanpesun selvittelykeskusten yhteisiä analyyseja ja niiden välistä yhteistyötä.

(4)

Tämä asetus on osa kattavaa pakettia, jolla pyritään vahvistamaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevaa unionin kehystä. Tämä asetus, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/1113 (3), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1624 (4) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/1640 (5) ja muodostavat yhdessä lainsäädäntökehyksen, jolla säännellään rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevia vaatimuksia, joita ilmoitusvelvollisten on noudatettava, ja johon pohjautuu rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskeva unionin institutionaalinen kehys.

(5)

Jotta rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvonta saataisiin tehokkaalle ja yhdenmukaiselle tasolle kaikkialla unionissa, rahanpesuntorjuntaviranomaiselle on tarpeen antaa seuraavat valtuudet: finanssialan tiettyjen valittujen ilmoitusvelvollisten, kryptovarapalvelun tarjoajat mukaan lukien, suora valvonta; sisämarkkinoihin vaikuttavia rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyviä riskejä koskeva seuranta, analysointi ja tietojenvaihto; finanssialan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvojien koordinointi ja valvonta; finanssialan ulkopuolisten alojen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvojien, itsesääntelyelimet mukaan lukien, koordinointi ja valvonta; sekä rahanpesun selvittelykeskusten koordinointi ja tukeminen.

(6)

Rahanpesun selvittelykeskusten rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontaa ja niiden välistä yhteistyötä voidaan asianmukaisimmin toteuttaa unionin tasolla sekä suoran että välillisen valvonnan valtuuksilla ilmoitusvelvollisten osalta ja tarjoamalla rahanpesun selvittelykeskuksille tuki- ja koordinointimekanismi. Tämän vuoksi on tarpeen, että rahanpesuntorjuntaviranomaisessa yhdistyvät riippumattomuus ja korkean tason tekninen asiantuntemus ja että se perustetaan Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission erillisvirastoista 19 päivänä heinäkuuta 2012 antamaa yhteistä julkilausumaa ja yhteistä lähestymistapaa noudattaen.

(7)

Rahanpesuntorjuntaviranomaisen kotipaikkaa koskevat järjestelyt olisi vahvistettava rahanpesuntorjuntaviranomaisen ja kotipaikan sijaintijäsenvaltion välisessä toimipaikkasopimuksessa. Toimipaikkasopimuksessa olisi määrättävä kotipaikan vahvistamisedellytyksistä ja kyseisen jäsenvaltion rahanpesuntorjuntaviranomaiselle ja sen henkilöstölle myöntämistä eduista. Toimipaikkasopimus olisi tehtävä hyvissä ajoin ennen kuin rahanpesuntorjuntaviranomainen aloittaa toimintansa.

(8)

Rahanpesutorjuntaviranomaisen kotipaikkaa valitessaan Euroopan parlamentin ja neuvoston on rahanpesutorjuntaviranomaisen luonteen vuoksi varmistettava, että sen sijainti mahdollistaa sen, että se voi täysipainoisesti hoitaa tehtävänsä ja käyttää valtuuksiaan, ottaa palvelukseensa korkeasti koulutettua ja erikoistunutta henkilöstöä, tarjota rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevaan toimintaan liittyvät riittävät koulutusmahdollisuudet ja tarpeen mukaan tehdä tiivistä yhteistyötä unionin toimielinten, elinten ja laitosten kanssa, ja maineriskien välttämiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston on otettava huomioon julkisesti saatavilla olevien, tarkoituksenmukaisten ja vertailukelpoisten tietojen, kuten rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän (FATF) raporttien, perusteella, miten rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyviin riskeihin puututaan asianmukaisesti siinä jäsenvaltiossa, jossa kotipaikan on tarkoitus sijaita. Lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston on otettava rahanpesuntorjuntaviranomaisen kotipaikan valinnassa huomioon seuraavat kriteerit: varmuus siitä, että rahanpesuntorjuntaviranomainen voidaan perustaa valittuun paikkaan heti tämän asetuksen tultua voimaan, valitun paikan helppopääsyisyys, henkilöstön jäsenten lapsille soveltuvien oppilaitosten olemassaolo, lasten ja puolisoiden asianmukainen pääsy työmarkkinoille ja sosiaaliturvan ja terveydenhuollon piiriin sekä maantieteellinen tasapaino. Nämä kriteerit huomioon ottaen rahanpesuntorjuntaviranomaisen kotipaikan olisi oltava Saksan Frankfurt am Mainissa.

(9)

Rahanpesuntorjuntaviranomaisen valtuuksien tarkoituksena on parantaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontaa unionissa monin eri tavoin. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi varmistettava valittujen ilmoitusvelvollisten osalta, että koko konserni noudattaa vaatimuksia, jotka sisältyvät rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevaan kehykseen ja muihin oikeudellisesti sitoviin unionin säädöksiin, joilla asetetaan finanssilaitoksille rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyviä velvoitteita. Finanssialan valvojien osalta rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi erityisesti suoritettava säännöllisiä tarkastuksia varmistaakseen, että kaikki finanssialan valvojat hoitavat tehtävänsä asianmukaisesti. Sen olisi myös tutkittava järjestelmällisiä valvonnan laiminlyöntejä, jotka johtuvat unionin oikeuden rikkomisesta, soveltamatta jättämisestä tai virheellisestä soveltamisesta. Finanssialan ulkopuolisten alojen valvojien, tapauksen mukaan myös itsesääntelyelinten, osalta rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi koordinoitava valvontanormien ja -käytäntöjen vertaisarviointeja ja pyydettävä finanssialan ulkopuolisten alojen valvojia varmistamaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevien vaatimusten noudattaminen niiden toimivallan puitteissa. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi voitava toimia tapauksissa, joissa finanssialan ulkopuolisten alojen valvojat mahdollisesti rikkovat tai jättävät soveltamatta unionin oikeutta, ja jos tällaisia rikkomisia ei korjata rahanpesuntorjuntaviranomaisen suositusten mukaisesti, sen olisi annettava varoituksia finanssialan ulkopuolisten alojen valvojien vastapuolille, joita asia koskee. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi helpotettava rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontakollegioiden toimintaa sekä finanssialalla että muilla aloilla. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi kaiken kaikkiaan myötävaikutettava valvontakäytäntöjen lähentämiseen ja korkeiden valvontanormien edistämiseen. Lisäksi rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi koordinoitava ja tuettava rahanpesun selvittelykeskusten yhteisten analyysien tekemistä tai pyydettävä yhteisten analyysien käynnistämistä ja asetettava rahanpesun selvittelykeskusten saataville tietotekniikka- ja tekoälypalveluja niiden data-analyysivalmiuksien parantamiseksi sekä välineitä turvallista tiedonvaihtoa varten muun muassa ylläpitämällä FIU.net-verkkoa ja tietoteknistä järjestelmää, jonka avulla rahanpesun selvittelykeskukset voivat tehdä yhteistyötä ja vaihtaa tietoja keskenään ja tarvittaessa kolmansissa maissa toimivien vastapuoltensa ja kolmansien osapuolten kanssa.

(10)

Koska tavoitteena on vahvistaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevia sääntöjä unionin tasolla, selkeyttää kyseisiä sääntöjä varmistaen samalla johdonmukaisuus kansainvälisten standardien ja muun lainsäädännön kanssa ja lisätä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntatoimenpiteiden tehokkuutta, myös finanssialan ulkopuolella, on tarpeen antaa rahanpesuntorjuntaviranomaiselle unionin tasolla ilmoitusvelvollisia sekä finanssialalla että muilla aloilla koskeva koordinointitehtävä, jotta voidaan avustaa kansallisia valvojia ja edistää valvonnan lähentymistä. Näin ollen rahanpesuntorjuntaviranomaisella olisi oltava valtuudet laatia luonnoksia teknisiksi sääntely- ja täytäntöönpanostandardeiksi ja antaa ohjeita, suosituksia ja lausuntoja, jotta voidaan varmistaa, että samoja valvontakäytäntöjä ja -normeja sovelletaan periaatteessa kaikkiin keskenään vertailukelpoisiin yhteisöihin silloin, kun valvonta pysyy jäsenvaltioiden tasolla. Lisäksi rahanpesuntorjuntaviranomaiselle olisi annettava tehtäväksi seurata ja mitata oikeudellisten vaatimusten ja tiukkojen valvontanormien lähentymisen astetta ja sitä, että valvontaviranomaiset ja ilmoitusvelvolliset soveltavat niitä johdonmukaisesti. Rahanpesuntorjuntaviranomaiselle olisi sen pitkälle menevän erityisasiantuntemuksen vuoksi annettava tehtäväksi kehittää riskiperusteisen lähestymistavan mukaiset valvontamenetelmät. Menetelmän tietyt näkökohdat, joihin voi sisältyä yhdenmukaistettuja määrällisiä vertailuarvoja, kuten ilmoitusvelvollisten riskiprofiilien, niiden luontaiset riskiprofiilit ja jäännösriskiprofiilit mukaan luettuina, luokitteluun liittyvät lähestymistavat, olisi esitettävä yksityiskohtaisesti suoraan sovellettavissa sitovissa sääntelytoimenpiteissä – teknisissä sääntely- tai täytäntöönpanostandardeissa – ottaen huomioon rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyvät riskit vakavaraisuusvalvonnassa, jotta rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvonnan ja vakavaraisuusvalvonnan välillä voidaan varmistaa toimiva vuorovaikutus. Muista menetelmään liittyvistä seikoista, jotka edellyttävät laajempaa valvontaan liittyvää harkintavaltaa, kuten lähestymistavoista, joiden avulla arvioidaan ilmoitusvelvollisten sisäistä valvontaa, olisi annettava rahanpesuntorjuntaviranomaisen ei-sitovia ohjeita, suosituksia ja lausuntoja. Yhdenmukaistetuissa valvontamenetelmissä olisi otettava asianmukaisesti huomioon olemassa olevat valvontamenetelmät, jotka liittyvät finanssialan ilmoitusvelvollisten valvonnan muihin näkökohtiin, ja tarvittaessa hyödynnettävä niitä, erityisesti silloin, kun rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvonta ja vakavaraisuusvalvonta ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen kehittämien valvontamenetelmien olisi täydennettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1093/2010 (6) perustetun Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen, EPV) laatimia ohjeita ja muita asiakirjoja, joissa esitetään yksityiskohtaisesti vakavaraisuutta valvovien viranomaisten lähestymistavat rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyvien riskien huomioon ottamiseen vakavaraisuusvalvonnassa, jotta rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvonnan ja vakavaraisuusvalvonnan välillä voidaan varmistaa toimiva vuorovaikutus. Yhdenmukaistetut valvontamenetelmät mahdollistaisivat myös yhteisten valvontavälineiden kehittämisen vuorovaikutusta ilmoitusvelvollisten kanssa ja niiden esittämiä tietopyyntöjä varten koko valvontajärjestelmässä. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi voitava koordinoida tällaisten välineiden kehittämistä jäsenneltyjen kyselylomakkeiden muodossa verkossa tai sen ulkopuolella, ja ne olisi sisällytettävä yhteiseen alustaan ilmoitusvelvollisten kanssa ja valvojien kesken tapahtuvaa vuorovaikutusta varten järjestelmässä. Sen lisäksi, että tällainen alusta helpottaisi valvontamenettelyjä ja yhdenmukaistaisi lähestymistapoja valvontaan, sen avulla myös vältettäisiin päällekkäiset raportointivaatimukset ja kohtuuton taakka valvonnan alaisille ilmoitusvelvollisille unionin tasolla tai kansallisella tasolla.

(11)

Rahanpesun esirikosten laajentaminen kattamaan kohdennettujen talouspakotteiden soveltamatta jättäminen ja kiertäminen edellyttää käsityksen saamista uhkista ja haavoittuvuuksista kyseisellä alalla ilmoitusvelvollisten, valvojien ja unionin tasolla. Valittuihin ilmoitusvelvollisiin liittyviä valvontatehtäviään hoitaessaan rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi siksi varmistettava, että kyseisillä yhteisöillä on asianmukaiset järjestelmät kohdennettuihin talouspakotteisiin liittyvien vaatimusten täytäntöönpanoa varten. Koska rahanpesuntorjuntaviranomaisella on keskeinen rooli tehokkaan valvontajärjestelmän varmistamisessa kaikkialla sisämarkkinoilla, sen olisi tuettava valvonnan lähentämistä kyseisellä alalla, jotta voidaan valvoa riittävällä tavalla, että luottolaitokset ja finanssilaitokset noudattavat kohdennettujen talouspakotteiden täytäntöönpanoon liittyviä vaatimuksia. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen valvonta- ja lähentymistehtävien kautta kerätyt tiedot ovat väline, jonka avulla unionissa saadaan tietämystä kohdennettujen talouspakotteiden noudattamatta jättämiseen ja kiertämiseen liittyvistä riskeistä ja voidaan edistää toimivien lieventävien toimenpiteiden määrittämistä. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi tätä varten hyödynnettävä kokemustaan ja tietämystään kohdennettujen talouspakotteiden noudattamatta jättämistä ja kiertämistä koskevan riskinarvioinnin kehittämisessä unionin tasolla.

(12)

Rahanpesuntorjuntaviranomaiselle olisi annettava tehtäväksi laatia luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi asetuksessa (EU) 2023/1113, asetuksessa (EU) 2024/1624 ja direktiivissä (EU) 2024/1640 vahvistetun yhdenmukaistetun säännöstön täydentämiseksi. Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi SEUT 290 artiklan mukaisilla delegoiduilla säädöksillä, jotta standardeilla olisi sitovia oikeusvaikutuksia.

(13)

Rahanpesuntorjuntaviranomaiselle olisi annettava tehtäväksi laatia tarvittaessa luonnoksia teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi tämän asetuksen yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi. Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä teknisiä täytäntöönpanostandardeja SEUT 291 artiklan mukaisilla täytäntöönpanosäädöksillä.

(14)

Luonnoksia teknisiksi sääntely- ja täytäntöönpanostandardeiksi olisi muutettava vain hyvin rajoitetuissa ja poikkeuksellisissa tilanteissa, koska rahanpesuntorjuntaviranomainen on toimija, joka on kaikkein tiiviimmin yhteydessä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevaan kehykseen ja tuntee sen parhaiten. Sen varmistamiseksi, että kyseiset standardit hyväksytään sujuvasti ja nopeasti, olisi asetettava määräaika, jonka kuluessa komission olisi tehtävä teknisten sääntely- ja täytäntöönpanostandardien hyväksymistä koskeva päätöksensä.

(15)

Laatiessaan luonnoksia teknisiksi sääntely- ja täytäntöönpanostandardeiksi sekä ilmoitusvelvollisille, valvojille tai rahanpesun selvittelykeskuksille tarkoitettuja ohjeita ja suosituksia rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi järjestettävä pääsääntöisesti avoimia julkisia kuulemisia, elleivät tällaiset kuulemiset ja analyysit eivät ole täysin suhteettomia kyseisten toimenpiteiden laajuuteen ja vaikutukseen nähden tai asian erityiseen kiireellisyyteen nähden. Julkisia kuulemisia olisi järjestettävä, jotta voidaan analysoida uusien toimenpiteiden ja niillä käyttöön otettujen vaatimusten mahdollisia kustannuksia ja hyötyjä ja jotta voidaan varmistaa, että kaikilla sidosryhmillä, myös muilla unionin elimillä, joiden toimivaltaan asia saattaa kuulua, on ollut mahdollisuus antaa palautetta ja neuvoja. Koska kansalaisyhteiskunnan, mukaan lukien tiedeyhteisö, tutkivat toimittajat ja valtiosta riippumattomat järjestöt, rooli on osoittautunut vuosien mittaan ensiarvoisen tärkeäksi rikollisten mallien tunnistamisessa ja siinä, miten rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevaa unionin kehystä voidaan vahvistaa sisämarkkinoiden rikollisen väärinkäytön estämiseksi, rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota kansalaisyhteiskunnan panokseen. Sen olisi varmistettava kansalaisyhteiskunnan asianmukainen osallistuminen ja sen näkemysten aktiivinen pyytäminen päätöksentekoprosessin aikana.

(16)

Koska rajatylittäviä näkökohtia sisältävien rahanpesuun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyvien poikkeamien käsittelemiseksi ei ole olemassa riittävän tehokkaita järjestelyjä, on tarpeen ottaa käyttöön unionin tasolla yhdennetty rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontajärjestelmä, jolla varmistetaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontamenetelmien johdonmukainen ja laadukas soveltaminen ja edistetään toimivaa yhteistyötä kaikkien asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten välillä. Näistä syistä rahanpesuntorjuntaviranomaisen ja kansallisten rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontaviranomaisten olisi yhdessä muodostettava rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontajärjestelmä. Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontajärjestelmän olisi perustuttava keskinäiseen luottamukseen ja vilpittömässä mielessä tehtävään yhteistyöhön, mihin kuuluu valvontaan liittyvien tietojen vaihto, jotta rahanpesuntorjuntaviranomainen ja valvontaviranomaiset voivat hoitaa tehtävänsä tehokkaasti. Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontajärjestelmä hyödyttäisi valvontaviranomaisia silloin, kun ne kohtaavat erityisiä haasteita esimerkiksi rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyvän riskin kasvaessa tai resurssien puutteen vuoksi, sillä tässä järjestelmässä olisi pyynnöstä oltava saatavilla keskinäistä avunantoa. Kyseinen keskinäinen avunanto voisi myös tarkoittaa henkilöstövaihtoa ja henkilöstön lähettämistä komennukselle, koulutustoimintaa ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa. Lisäksi komissio voisi antaa jäsenvaltioille teknistä tukea Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/240 (7) nojalla rahanpesun torjunnan vahvistamiseen tähtäävien uudistusten edistämiseksi.

(17)

Kun otetaan huomioon, että temaattisilla arvioinneilla on suuri merkitys rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvonnassa kaikkialla unionissa, koska niiden avulla voidaan määrittää ja vertailla, missä määrin valvonnan alaiset ilmoitusvelvolliset altistuvat riskeille, ja kun otetaan huomioon, että valvojat muissa jäsenvaltioissa eivät tällä hetkellä hyödy kyseisistä arvioinneista, on tarpeen, että rahanpesuntorjuntaviranomainen yksilöi kansalliset temaattiset arvioinnit, joilla on samankaltainen soveltamisala ja aikataulu, ja varmistaa niiden koordinoinnin unionin tasolla. Jotta vältettäisiin tilanteet, joissa valvottavien yhteisöjen kanssa viestitään mahdollisesti ristiriitaisella tavalla, rahanpesuntorjuntaviranomaisen koordinointitehtävä olisi rajattava vuorovaikutukseen asianomaisten valvontaviranomaisten kanssa eikä siihen saisi sisältyä suoraa vuorovaikutusta muiden kuin valittujen ilmoitusvelvollisten kanssa. Samasta syystä rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi tutkittava mahdollisuutta yhdenmukaistaa tai sovittaa yhteen kansallisten temaattisten arviointien aikataulu ja helpotettava kaikkia toimia, joita asianomaiset valvontaviranomaiset mahdollisesti haluavat toteuttaa joko yhdessä tai muuten.

(18)

Tehokas tietojen käyttö parantaa ilmoitusvelvollisten valvontaa ja vaatimustenmukaisuutta. Sen vuoksi rahanpesuntorjuntaviranomaisen ja valvontaviranomaisten kaikkiin ilmoitusvelvollisiin kohdistaman suoran ja välillisen valvonnan koko rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontajärjestelmässä olisi perustuttava siihen, että ilmoitusvelvollisiin itseensä ja niitä koskeviin toteutettuihin valvontatoimiin ja -toimenpiteisiin liittyvät asiaankuuluvat tiedot ovat nopeasti saatavilla, jollei sovellettavan tietosuojakehyksen mukaisista rajoitetuista säilytysajoista muuta johdu. Tätä varten ja ottaen huomioon tietojen luottamuksellisuus ja arkaluonteisuus rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi perustettava rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan keskustietokanta, joka sisältää kaikilta valvontaviranomaisilta kerättyjä tietoja, ja asetettava tällaiset tiedot kaikkien järjestelmään kuuluvien valvontaviranomaisten ja muiden kuin rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaviranomaisten saataville tarvittaessa, luottamuksellisesti ja tiedonsaantitarpeen perusteella. Kerättyjen tietojen olisi katettava myös lupien peruuttamiseen liittyvien menettelyjen asiaankuuluvat näkökohdat sekä yksittäisten ilmoitusvelvollisten osakkeenomistajien tai hallintoelinten jäsenten soveltuvuusarvioinnit, sillä näin valvontaviranomaiset ja muut kuin rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaviranomaiset voivat ottaa asianmukaisesti huomioon tiettyjen yhteisöjen ja yksilöiden mahdolliset puutteet, joita on saattanut ilmetä muissa jäsenvaltioissa. Tietokantaan olisi myös sisällytettävä tilastotietoja valvontaviranomaisista ja rahanpesun selvittelykeskuksista. Rahanpesuntorjuntaviranomainen voisi kaikkien kerättyjen tietojen avulla valvoa tuloksellisesti rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontajärjestelmän moitteetonta toimintaa ja tuloksellisuutta. Tietokannan tietojen perusteella rahanpesuntorjuntaviranomainen voisi reagoida hyvissä ajoin mahdollisiin heikkouksiin ja tapauksiin, joissa muut kuin valitut ilmoitusvelvolliset eivät noudata vaatimuksia. Sen varmistamiseksi, että tietokanta sisältää kaikki asiaankuuluvat tiedot, jotka ovat saatavilla rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontajärjestelmässä, valvontaviranomaisilla olisi oltava joustovaraa toimittaa tässä asetuksessa suoraan esitettyjen tietoluokkien lisäksi muihin luokkiin kuuluvia tietoja. Samalla tavoin rahanpesuntorjuntaviranomaisella olisi tietokantaa hallinnoidessaan ja toimitettuja tietoja analysoidessaan parhaat edellytykset määrittää, mitä muita tietopisteitä tai tietoluokkia valvontaviranomaisilta voitaisiin pyytää tietokannan tehokkuuden parantamiseksi. Johdonmukaisen ja jäsennellyn tietoaineiston kokoamisen, tallentamisen ja käytön helpottamiseksi on tarpeen määritellä tarkemmin muoto, menettelyt, määräajat ja muut yksityiskohdat, jotka koskevat tietokantaan toimitettavien tietojen laajuutta ja luonnetta. Tätä varten rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi laadittava luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi ja toimitettava ne komissiolle. Teknisissä sääntelystandardeissa esitetyissä eritelmissä määritettäisiin asianmukainen yksityiskohtaisuuden taso tietyille tietoluokille, joita on tarkoitus toimittaa erilaisista valvontatoimista tai ilmoitusvelvollisten luokista. Finanssialan ulkopuolisten alojen ilmoitusvelvollisista kerätyissä tiedoissa olisi otettava huomioon suhteellisuusperiaate ja rahanpesuntorjuntaviranomaisen toimeksianto finanssialan ulkopuolisella alalla. Lisäksi kun otetaan huomioon, että rahanpesuntorjuntaviranomaisen myötä otettaisiin ensimmäistä kertaa käyttöön finanssialan ulkopuolisten alojen valvonta unionin tasolla ja että direktiivissä (EU) 2024/1640 edellytetään valvonnan kansalliseen institutionaaliseen kehykseen tehtäviä mukautuksia, jotka on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä, on tarpeen varata riittävästi aikaa, jotta voidaan valmistella finanssialan ulkopuolisten alojen valvontaviranomaisilta saatujen tietojen sisällyttämistä tietokantaan. Finanssialan ulkopuolisia aloja koskevat tiedot olisikin toimitettava tietokantaan viimeistään neljän vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä eli vuoden kuluttua määräajasta, johon mennessä direktiivi (EU) 2024/1640 on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä. Finanssialan ulkopuolisten alojen valvontaviranomaisten olisi kuitenkin voitava toimittaa kyseiset tiedot vapaaehtoisesti ennen kyseistä päivämäärää.Tietokannan yhteydessä käsiteltäviä henkilötietoja olisi säilytettävä enintään kymmenen vuoden ajan siitä päivästä, jona rahanpesuntorjuntaviranomainen on ne kerännyt. Tällainen säilytysaika on ehdottoman välttämätön ja oikeasuhteinen rahanpesuntorjuntaviranomaisen ja valvontaviranomaisten harjoittaman valvontatoiminnan kannalta. Tietojen säilytysajan pituudella varmistetaan myös, että rahanpesuntorjuntaviranomaisella ja valvontaviranomaisilla on jatkuvasti käytettävissään tarvittavat tiedot riskinarvioinnista, liiketoiminnasta, yksittäisiin ilmoitusvelvollisiin kohdistettavista valvontatoimista ja näiden tekemistä rikkomuksista, jotta ne voivat hoitaa tehtävänsä, mikä edellyttää, että ne voivat tutustua tapauskohtaisiin tietoihin pidemmältä ajalta. Tällainen säilytysaika on tarpeellinen etenkin, koska valvontaviranomaisten olisi otettava huomioon muun muassa rikkomisen vakavuus, kesto ja toistuvuus määrittäessään sovellettavien seuraamusten tai toimenpiteiden tasoa, mikä edellyttää tapauskohtaisten tietojen analysointia pidemmältä viiteajanjaksolta. Tällainen säilytysaika on tarpeen myös niiden tietojen osalta, jotka saadaan osakkeenomistajien tai johtoelimen jäsenten soveltuvuusarvioinneista, jotta voidaan varmistaa, että valvontaviranomaisilla on riittävästi tietoa sen arvioimiseksi, ovatko he hyvämaineisia, toimivatko he vilpittömästi ja rehellisesti ja onko heillä tehtäviensä hoitamiseen tarvittava osaaminen ja asiantuntemus, ja jotta voidaan varmistaa näiden edellytysten jatkuva seuranta direktiivissä (EU) 2024/1640 edellytetyllä tavalla. Henkilötiedot olisi poistettava, kun niitä ei enää ole tarpeen säilyttää. Kun otetaan huomioon tietokannan tarkoitus ja se, erilaiset rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontajärjestelmän toimijat käyttävät siihen sisältyviä tietoja, se ei saisi sisältää mitään oikeudellisen ammattisalassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja.

(19)

Jotta voidaan varmistaa unionin rahoituskehyksen tuloksellisempi ja yhtenäisempi suojelu, rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi valvottava suoraan rajoitettua määrää riskialtteimpia ilmoitusvelvollisia. Koska rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyvät riskit eivät ole suhteessa valvottavien yhteisöjen kokoon, olisi sovellettava muita kriteerejä riskialtteimpien yhteisöjen tunnistamiseksi. Erityisesti olisi otettava huomioon kaksi luokkaa: riskialttiit rajojen yli toimivat luottolaitokset ja finanssilaitokset, jotka toimivat merkittävässä määrässä jäsenvaltioita ja jotka valitaan määräajoin, ja poikkeustapauksissa sellaiset yhteisöt, jotka rikkovat olennaisesti sovellettavia vaatimuksia mutta joiden kansalliset valvojat eivät puutu tähän riittävästi tai ajoissa. Tällaisissa poikkeustapauksissa joko rahanpesuntorjuntaviranomaisen tai finanssialan valvojien olisi voitava pyytää valvonnan siirtämistä kansalliselta tasolta unionin tasolle asianmukaisin perusteluin. Jos rahanpesuntorjuntaviranomainen esittää tällaisia siirtopyyntöjä, komission olisi tutkittava ja joko hyväksyttävä tai hylättävä ne virallisella päätöksellä ottaen huomioon esitetyt perustelut. Jos finanssialan valvojat esittävät rahanpesuntorjuntaviranomaiselle tällaisia siirtopyyntöjä, joihin liittyy tehtävien ja valtuuksien vapaaehtoinen siirto, rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi päätettävä siirron tarpeellisuudesta ja otettava hoitaakseen kyseisen ilmoitusvelvollisen tai konsernin suora valvonta, jos se katsoo, että unionin edut ja rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmän eheys sitä edellyttävät. Kaikki yhteisöt, joiden suhteen rahanpesuntorjuntaviranomainen käyttää suoria valvontavaltuuksia, kuuluvat luokkaan ”valitut ilmoitusvelvolliset”.

(20)

Luottolaitosten ja finanssilaitosten tai luottolaitosten ja finanssilaitosten muodostamien konsernien ensimmäinen luokka olisi arvioitava joka kolmas vuosi niiden rajatylittävään läsnäoloon ja toimintaan liittyvien objektiivisten kriteerien ja niiden rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyvään riskiprofiiliin liittyvien kriteerien yhdistelmän pohjalta. Valintamenettelyyn olisi otettava mukaan ainoastaan luottolaitokset ja finanssilaitokset ja luotto- ja finanssilaitoskonsernit, jotka toimivat merkittävässä määrässä jäsenvaltioita, riippumatta siitä, toimivatko ne jäsenvaltioissa toimipaikkojen kautta vai palvelujen tarjoamisen vapauden nojalla, ja joiden osalta unionin tason valvonta olisi tämän vuoksi asianmukaisempaa.

(21)

Kun luottolaitosten ja finanssilaitosten riskiprofiilia arvioidaan säännöllisesti osana suoraa valvontaa varten tehtävää valintaa, arvioinnin olisi perustuttava finanssialan valvojien tai jo valittujen ilmoitusvelvollisten osalta rahanpesuntorjuntaviranomaisen toimittamiin tietoihin. Lisäksi rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi varmistettava, että finanssialan valvojat soveltavat menetelmiä yhdenmukaisesti, ja koordinoitava yhteisöjen riskiprofiilin arviointia konsernitasolla. Sekä rahanpesuntorjuntaviranomaisen että finanssialan valvojien roolit arviointiprosessissa olisi täsmennettävä teknisessä täytäntöönpanostandardissa. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi tarvittaessa varmistettava johdonmukaisuus tämän asetuksen mukaista valintamenettelyä varten käytettävän riskiprofiilin arviointimenetelmän sekä sen ilmoitusvelvollisten luontaisen ja jäännösriskiprofiilin arvioinnin yhdenmukaistamista kansallisella tasolla koskevan menetelmän välillä, joka on määrä kehittää direktiivin (EU) 2024/1640 40 artiklan 2 kohdan nojalla hyväksyttävissä teknisissä sääntelystandardeissa.

(22)

Koska kansalliset viranomaiset soveltavat nykyisin hyvin erilaisia lähestymistapoja ilmoitusvelvollisten jäännösriskiprofiilin arviointiin, sääntelyn laatiminen tarkennettua ja yksityiskohtaista yhdenmukaistettua menetelmää varten, joka mahdollistaa jäännösriskin arvioinnin ja jonka tulokset ovat vertailukelpoiset, kehittyy ja se olisi aloitettava EPV:n tekemän työn pohjalta mahdollisimman pian. Sen vuoksi jäännösriskin luokittelumenetelmällä, jota käytetään valittujen ilmoitusvelvollisten ensimmäistä määrittämistä varten, olisi pyrittävä yksinkertaistamaan ja yhdenmukaistamaan kansallisella tasolla sovellettavat erilaiset lähestymistavat. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi tarkasteltava menetelmiään uudelleen joka kolmas vuosi ottaen huomioon asiaankuuluvan tietämyksen kehitys.

(23)

Lopullisen valintakriteerin olisi taattava suoraan valvottaville ilmoitusvelvollisille tasapuoliset toimintaedellytykset, ja tätä varten rahanpesuntorjuntaviranomaiselle tai valvontaviranomaisille ei pitäisi jättää harkintavaltaa päätettäessä niiden ilmoitusvelvollisten luettelosta, joihin suoraa valvontaa olisi sovellettava. Jos siis tietty arvioitu ilmoitusvelvollinen toimii rajojen yli ja kuuluu yhdenmukaistetun menetelmän nojalla suuren riskin luokkaan, se olisi katsottava valituksi ilmoitusvelvolliseksi.

(24)

Jotta tilanne olisi asianomaisten laitosten kannalta läpinäkyvä ja selkeä, rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi julkaistava luettelo valituista ilmoitusvelvollisista kuuden kuukauden kuluessa valintajakson aloittamisesta tarkistettuaan, että finanssialan valvojien toimittamat tiedot vastaavat rajatylittävän toiminnan kriteerejä ja riskiprofiilimenetelmää. Sen vuoksi on tärkeää, että kunkin valintajakson alussa asiaankuuluvat finanssialan valvojat ja tarvittaessa itse ilmoitusvelvolliset toimittavat rahanpesuntorjuntaviranomaiselle ajantasaisia tilastotietoja, joiden avulla luettelo arvioitavista finanssilaitoksista voidaan määrittää niiden rajatylittävään toimintaan liittyvien arviointikriteerien mukaisesti. Tässä yhteydessä finanssialan valvojien olisi ilmoitettava rahanpesuntorjuntaviranomaiselle, mihin riskiprofiililuokkaan finanssilaitos niiden lainkäyttöalueella kuuluu teknisissä sääntelystandardeissa vahvistettujen menetelmien nojalla. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi sen jälkeen aloitettava valittujen ilmoitusvelvollisten suora valvonta kuuden kuukauden kuluttua luettelon julkaisemisesta. Tämä aika on tarpeen, jotta voidaan asianmukaisesti valmistella valvontatehtävien siirtäminen kansalliselta tasolta unionin tasolle, mihin kuuluvat yhteisen valvontaryhmän perustaminen ja asiaankuuluvien työjärjestelyjen hyväksyminen asianomaisten finanssialan valvojien kanssa.

(25)

Jotta voidaan varmistaa oikeusvarmuus ja valittujen ilmoitusvelvollisten tasapuoliset toimintaedellytykset, jokaisen valitun ilmoitusvelvollisen olisi oltava rahanpesuntorjuntaviranomaisen suorassa valvonnassa vähintään kolmen vuoden ajan, vaikka valittu ilmoitusvelvollinen valintahetken jälkeen ja näiden kolmen vuoden kuluessa lakkaisi täyttämästä jonkin rajatylittävään toimintaan tai riskeihin liittyvän kriteerin esimerkiksi toimipaikkojen kautta tai palvelujen tarjoamisen vapauden nojalla hoidettujen tehtävien mahdollisen lakkauttamisen, konsolidoinnin, laajentamisen tai uudelleenkohdentamisen vuoksi. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi myös varmistettava, että valituille ilmoitusvelvollisille ja niiden valvontaviranomaisille varataan riittävästi aikaa valmistella valvonnan siirtämistä kansalliselta tasolta unionin tasolle. Sen vuoksi kukin myöhempi valintaprosessi olisi aloitettava 12 kuukautta ennen aiemmin valittujen ilmoitusvelvollisten kolmen vuoden valvontajakson päättymistä.

(26)

Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi valvottava finanssialan valittuja ilmoitusvelvollisia, joilla on korkea riskiprofiili, jos ne toimivat vähintään kuudessa jäsenvaltiossa joko toimipaikkojen kautta tai käyttäen vapautta tarjota palveluja unionissa. Tällaisissa tapauksissa rahanpesuntorjuntaviranomaisen suorittama valvonta unionin tasolla toisi merkittävää lisäarvoa verrattuna kotijäsenvaltion ja vastaanottavien jäsenvaltioiden hajanaiseen valvontaan, sillä se poistaisi kotijäsenvaltion ja vastaanottavien jäsenvaltioiden kansallisten valvontaviranomaisten tarpeen koordinoida ja yhdenmukaistaa saman konsernin eri osien osalta toteutettuja toimenpiteitä. Jotta voidaan varmistaa konsernien yhdenmukainen valvonta ja arvioitujen rajatylittävien yhteisöjen riskien yksityiskohtaisempi analyysi, konserniin kuuluvien ilmoitusvelvollisten rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyvä riski olisi aina arvioitava konsernin tasolla, jolloin valinnassa olisi otettava huomioon yksi koko konsernin laajuinen riskiluokitus. Koko konsernia olisi tällöin pidettävä valittuna ilmoitusvelvollisena. Vaikka niiden yhteisöjen tarkka määrä, jotka voisivat täyttää suoran valvonnan kriteerit riskien ja rajatylittävän toiminnan osalta, vaihtelee ja riippuu yhteisöjen liiketoimintamallista ja rahanpesun riskiprofiilista arviointihetkellä, on tarpeen varmistaa toimivallan optimaalinen, asteittainen ja dynaaminen jakautuminen unionin ja kansallisten viranomaisten välillä rahanpesuntorjuntaviranomaisen olemassaolon ensimmäisessä vaiheessa. Jotta voidaan varmistaa, että unionin tasolla valvottuja korkean riskin konserneja ja yhteisöjä on riittävä määrä ja että ne ovat riittävän erityyppisiä, rahanpesuntorjuntaviranomaisella olisi oltava riittävät resurssit enintään 40 konsernin ja yhteisön samanaikaiseen valvontaan ainakin ensimmäisen valintamenettelyn aikana.Jos yli 40 yhteisöä täyttäisi suoran valvonnan kriteerit korkean riskiprofiilinsa perusteella, rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi valittava niiden joukosta 40 yhteisöä, jotka toimivat joko toimipaikkojen kautta tai palvelujen tarjoamisen vapauden nojalla suurimmassa määrässä jäsenvaltioita. Jos tämä kriteeri ei riitä 40 yhteisön valitsemiseen, erityisesti jos useat ilmoitusvelvolliset toimivat yhtä monessa jäsenvaltiossa – esimerkiksi yhteisöt 39, 40 ja 41 toimivat kaikki yhtä monessa jäsenvaltiossa – rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi pystyttävä tekemään ero niiden välille valitsemalla ne, joiden kolmansien maiden kanssa toteuttamien liiketoimien määrä suhteessa niiden liiketoimien kokonaismäärään on suurin. Myöhemmissä valintamenettelyissä ja ensimmäisen valintamenettelyn aikana saadun valvontakokemuksen perusteella olisi hyödyllistä lisätä sen valvonnassa olevien yhteisöjen määrää myös, jotta rahanpesuntorjuntaviranomainen voi varmistaa, että sen valvonta kattaa sisämarkkinat kokonaisuudessaan. Tätä varten siinä tapauksessa, että yli 40 yhteisöä täyttäisi suoran valvonnan kriteerit korkean riskiprofiilinsa perusteella, rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi voitava valvontaviranomaisia kuultuaan sopia valvovansa tiettyä eri määrää yhteisöjä tai konserneja, joka on yli 40. Tästä tietystä määrästä päättäessään rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi otettava huomioon omat resurssinsa siltä osin kuin on kyse sen valmiudesta osoittaa tai sen lisäksi palkata tarvittava määrä valvonta- ja tukihenkilöstöä ja varmistettava, että taloudellisten ja henkilöstöresurssien lisäys on toteutettavissa. Samalla sisämarkkinoiden kattaminen kokonaisuudessaan voitaisiin varmistaa valvomalla vähintään yhtä yhteisöä jäsenvaltiota kohden. Niissä jäsenvaltioissa, joissa ei ole määritetty yhtään yhteisöä tavanomaisen valintamenettelyn perusteella, olisi sovellettava valintamenettelyä varten suunniteltua riskimenetelmää, mukaan lukien kriteerit valinnan tekemiseksi usean korkean riskiprofiilin yhteisön välillä, yhden yhteisön valitsemiseksi.

(27)

Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevan kehyksen soveltamiseen osallistuvien asiaankuuluvien toimijoiden olisi tehtävä keskenään yhteistyötä perussopimuksissa vahvistetun vilpittömän yhteistyön velvoitteen mukaisesti. Sen varmistamiseksi, että rahanpesuntorjuntaviranomaisesta ja valvontaviranomaisista koostuva rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontajärjestelmä toimii yhtenäisenä mekanismina ja että lainkäyttöaluekohtaiset riskit ja paikallinen valvonta-asiantuntemus otetaan asianmukaisesti huomioon ja niitä hyödynnetään, valittujen ilmoitusvelvollisten suora valvonta olisi toteutettava yhteisten valvontaryhmien ja tarvittaessa paikalla tehtävistä tarkastuksista vastaavien ryhmien muodossa. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstön jäsenen, joka koordinoi ryhmän kaikkia valvontatoimia, jäljempänä ”yhteisen valvontaryhmän koordinaattori”, olisi johdettava näitä ryhmiä. Yhteisen valvontaryhmän koordinaattorin ja rahanpesuntorjuntaviranomaisen yhteiseen valvontaryhmään osoittaman muun henkilöstön asemapaikkana olisi oltava rahanpesuntorjuntaviranomaisen kotipaikka, mutta heidän olisi voitava suorittaa päivittäisiä tehtäviään ja valvontatehtäviään missä tahansa jäsenvaltiossa, jossa valitulla ilmoitusvelvollisella on toimintaa. Tätä varten finanssialan valvojien olisi autettava varmistamaan sujuvat ja joustavat työskentelyjärjestelyt kaikille yhteisen valvontaryhmän jäsenille. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi vastattava yhteisen valvontaryhmän perustamisesta ja kokoonpanosta, ja paikallisten valvojien, jotka osallistuvat yhteisön valvontaan, olisi varmistettava, että ryhmään nimetään riittävä määrä niiden henkilöstöä, ottaen huomioon valitun ilmoitusvelvollisen riskiprofiili niiden lainkäyttöalueella sekä sen toiminnan kokonaismäärä. Kunkin konsernin valvontaan osallistuvan valvojan olisi nimettävä jäsen yhteiseen valvontaryhmään. Tapauksissa, joissa ilmoitusvelvollisen toimintaan liittyvä riski on matala tietyssä jäsenvaltiossa, kyseisen jäsenvaltion finanssialan valvojan olisi kuitenkin voitava yhteisen valvontaryhmän koordinaattorin suostumuksella päättää olla nimittämättä jäsentä yhteiseen valvontaryhmään. Jos yhteiseen valvontaryhmään ei nimitetä jäsentä, asianomaisella finanssialan valvojalla olisi kuitenkin oltava yhteystaho yhteistä valvontaryhmää koskevia asioita ja vastuualueita varten.

(28)

Sen varmistamiseksi, että rahanpesuntorjuntaviranomainen voi täyttää valvontavelvoitteensa valittujen ilmoitusvelvollisten osalta tehokkaasti, rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi voitava hankkia kaikki sisäiset asiakirjat ja tiedot, joita se tarvitsee tehtäviensä hoitamiseksi, ja sillä olisi tätä varten oltava kaikille valvontaviranomaisille kansallisen hallintolainsäädännön mukaisesti myönnetyt yleiset tutkintavaltuudet. Tätä varten rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi voitava osoittaa tietopyyntöjä valitulle ilmoitusvelvolliselle, sen palveluksessa oleville luonnollisille henkilöille, siihen kuuluville oikeushenkilöille ja sen sopimuspuolille, kuten ilmoitusvelvolliselle itselleen tai mille tahansa ilmoitusvelvolliseen kuuluvalle oikeushenkilölle, ilmoitusvelvollisen työntekijöille ja vastaavassa asemassa oleville henkilöille, mukaan lukien asiamiehet ja jakelijat, ulkoisille toimeksisaajille, ja kolmansille osapuolille, joille valittu ilmoitusvelvollinen on ulkoistanut toimintaansa.

(29)

Rahanpesuntorjuntaviranomaisella olisi oltava valtuudet vaatia yhteisöä toteuttamaan sisäisiä toimia, joiden avulla ilmoitusvelvollinen voi paremmin noudattaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevaa kehystä, mukaan lukien sisäisten menettelyjen tehostaminen ja hallintorakenteen muutokset, jopa hallintoelimen jäsenten erottaminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisen valitun ilmoitusvelvollisen muiden asiaankuuluvien valvontaviranomaisten valtuuksia. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi voitava määrätä erityisiä toimenpiteitä tai menettelyjä tiettyjen asiakkaiden tai asiakasryhmien, joihin liittyy korkea rahanpesun tai terrorismin rahoituksen riski, kohdalla, jos on tehty havaintoja siitä, että valittu ilmoitusvelvollinen ei noudata sovellettavia vaatimuksia tai noudattaa niitä vain osittain. Paikalla tehtävien tarkastusten olisi kuuluttava tällaiseen valvontaan säännönmukaisesti, ja niitä voisivat suorittaa tätä tarkoitusta varten nimetyt ryhmät. Jos tietyntyyppinen paikalla tehtävä tarkastus edellyttää kansallisen oikeusviranomaisen lupaa, esimerkiksi, jos kyseessä on luonnollinen henkilö, jonka liiketilat ovat samalla hänen yksityisasuntonsa, rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi haettava tällaista lupaa.

(30)

Rahanpesuntorjuntaviranomaisella olisi oltava kaikki valvontavaltuudet suoraan valvottavien yhteisöjen osalta, jotta voidaan varmistaa sovellettavien vaatimusten noudattaminen. Näitä valtuuksia olisi sovellettava tapauksissa, joissa valittu ilmoitusvelvollinen ei täytä vaatimuksiaan, tapauksissa, joissa tietyt vaatimukset eivät todennäköisesti täyty, sekä tapauksissa, joissa sisäiset menettelyt ja valvontatoimenpiteet eivät ole tarkoituksenmukaisia valitun ilmoitusvelvollisen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyvien riskien moitteettoman hallinnan varmistamiseksi. Näitä valtuuksia voitaisiin käyttää sitovilla päätöksillä, jotka osoitetaan yksittäisille valituille ilmoitusvelvollisille.

(31)

Hallinnollisten toimenpiteiden soveltamista koskevien valvontavaltuuksien lisäksi ja vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi voitava määrätä valituille ilmoitusvelvollisille taloudellisia seuraamuksia tapauksissa, joissa suoraan sovellettavia vaatimuksia rikotaan. Jos rikkomukset ovat vakavia, toistuvia tai järjestelmällisiä, rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi aina sovellettava taloudellisia seuraamuksia. Tällaisten seuraamusten olisi oltava oikeasuhteisia ja varoittavia, niillä olisi oltava sekä rankaiseva että pelotevaikutus, ja niissä olisi noudatettava kaksoisrangaistavuuden kieltoa. Taloudellisten seuraamusten enimmäismäärien olisi oltava yhdenmukaiset direktiivissä (EU) 2024/1640 vahvistettujen seuraamusten enimmäismäärien kanssa, ja niiden olisi oltava kaikkien valvontaviranomaisten käytettävissä kaikkialla unionissa. Näiden seuraamusten perusmäärät olisi määritettävä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevassa kehyksessä vahvistetuissa rajoissa ottaen huomioon rikottujen vaatimusten luonne. Jotta rahanpesuntorjuntaviranomainen voi ottaa raskauttavat tai lieventävät tekijät asianmukaisesti huomioon, asianomaiseen perusmäärään olisi voitava tehdä mukautuksia. Jotta vahingollinen liiketoimintakäytäntö voitaisiin saada loppumaan hyvissä ajoin, rahanpesuntorjuntaviranomaisen johtokunnalla olisi oltava valtuudet määrätä uhkasakkoja pakottaakseen asianomaisen oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön lopettamaan kyseisen toiminnan. Jotta kaikkien ilmoitusvelvollisten tietoisuutta voitaisiin lisätä kannustamalla niitä omaksumaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevan kehyksen mukaisia liiketoimintakäytäntöjä, taloudelliset seuraamukset ja uhkasakot olisi julkistettava. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen määräämien ja tässä asetuksessa yksityiskohtaisesti esitettyjen hallinnollisten toimenpiteiden sekä taloudellisten seuraamusten ja uhkasakkojen julkistamisjärjestelmä olisi sovitettava tiiviisti yhteen kansallisen tason järjestelmän kanssa, kuten direktiivissä (EU) 2024/1640 säädetään. Unionin tuomioistuimella olisi oltava toimivalta tutkia rahanpesuntorjuntaviranomaisen, neuvoston ja komission antamien päätösten laillisuus SEUT 263 artiklan mukaisesti sekä näyttää toteen niiden sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu.

(32)

On tärkeää, että kohdennettujen talouspakotteiden täytäntöönpanon valvonnasta kansallisella tasolla vastaaville viranomaisille ilmoitetaan hyvissä ajoin, jos valitut ilmoitusvelvolliset ovat rikkoneet tällaista velvoitetta. Tätä varten rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi voitava jakaa tällaisia tietoja asianomaisen jäsenvaltion finanssialan valvojan kanssa ja ohjeistaa sitä välittämään nämä tiedot kyseisten pakotteiden täytäntöönpanon valvonnasta vastaavalle kansalliselle viranomaiselle.

(33)

Muiden kuin valittujen ilmoitusvelvollisten osalta rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvonnan on tarkoitus pysyä ensisijaisesti kansallisella tasolla ja jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla säilyy täysi vastuu ja vastuuvelvollisuus suorasta valvonnasta. Rahanpesuntorjuntaviranomaiselle olisi annettava riittävät välillisen valvonnan valtuudet sen varmistamiseksi, että kansallisen tason valvontatoimet ovat johdonmukaisia ja korkealaatuisia kaikkialla unionissa. Sen vuoksi sen olisi arvioitava valvonnan lähentymisen tilaa ja julkaistava raportteja havainnoistaan. Rahanpesuntorjuntaviranomaisella olisi oltava valtuudet hyväksyä jatkotoimia finanssialan valvojille arvioinnin tuloksena osoitettujen ohjeiden ja suositusten, mukaan lukien yksilölliset suositukset, muodossa yhdenmukaisten ja korkeatasoisten valvontakäytäntöjen varmistamiseksi kaikkialla unionissa. Yksilöllisiin suosituksiin voi sisältyä ehdotuksia erityisistä jatkotoimista, ja finanssialan valvojan olisi pyrittävä kaikin tavoin noudattamaan näitä toimia. Jos finanssialan valvoja ei toteuta jatkotoimia, rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi toteutettava asianmukaiset ja tarvittavat toimenpiteet tämän asetuksen mukaisesti.

(34)

Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi myös voitava ratkaista finanssialan valvojien väliset erimielisyydet, jotka koskevat finanssialan muun kuin valitun ilmoitusvelvollisen suhteen toteutettavia toimenpiteitä. Rakentavan yhteistyön varmistamiseksi rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi ensisijaisesti pyrittävä ratkaisemaan erimielisyys sovitteluvaiheessa, jossa on asetettu määräaika. Jos sovitteluvaiheessa ei päästä toivottuihin tuloksiin, rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi voitava tehdä sitova päätös, jossa kyseisiä valvojia vaaditaan asian ratkaisemiseksi toteuttamaan tietty toimi tai pidättymään tietystä toimesta, jotta varmistetaan unionin oikeuden noudattaminen.

(35)

Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontajärjestelmän moitteettoman toiminnan ja tehokkuuden turvaamiseksi rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi voitava tunnistaa valvonnan järjestelmälliset laiminlyönnit, jotka ovat aiheutuneet unionin lainsäädännön rikkomisista, jotka puolestaan johtuvat unionin direktiivien saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä annettujen kansallisten toimenpiteiden soveltamatta jättämisestä tai virheellisestä soveltamisesta, ja toimia näissä tapauksissa. Tätä varten rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi voitava tutkia tällaisia mahdollisia rikkomuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission valtuuksia käynnistää rikkomusmenettely SEUT-sopimuksen nojalla. Jos rahanpesuntorjuntaviranomainen on todennut rikkomuksen, sen olisi ilmoitettuaan asiasta asianomaiselle valvojalle ja annettuaan tarvittaessa muille finanssialan valvojille mahdollisuuden antaa tietoja asiasta, voitava antaa kyseiselle valvojalle suositus, jossa esitetään rikkomuksen korjaamiseksi toteutettavat toimenpiteet, jos se katsoo sen aiheelliseksi. Jos havaittuja puutteita ei ole korjattu, komission olisi myös voitava antaa lausunto, jossa valvojaa vaaditaan noudattamaan rahanpesuntorjuntaviranomaisen antamaa suositusta.

(36)

Tietyillä finanssialan ilmoitusvelvollisilla, jotka eivät täytä säännönmukaisen valintamenettelyn vaatimuksia, saattaa silti olla rahanpesun ja terrorismin rahoituksen näkökulmasta korkea luontainen riskiprofiili tai jäännösriskiprofiili, tai ne voivat aloittaa, muuttaa tai laajentaa toimintaa, johon liittyy suuri riski, jota ei lievennetä oikeasuhteisella sisäisellä valvonnalla, mikä johtaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyvien vaatimusten vakavaan, toistuvaan tai järjestelmälliseen rikkomiseen. Jos on viitteitä sovellettavien rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyvien vaatimusten mahdollisesta vakavasta, toistuvasta tai järjestelmällisestä rikkomisesta, ne voivat olla merkki ilmoitusvelvollisen törkeästä huolimattomuudesta. Valvontaviranomaisen olisi voitava reagoida asianmukaisesti mahdolliseen rikkomiseen ja estää riskejä toteutumasta ja johtamasta törkeään huolimattomuuteen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyvien vaatimusten soveltamisessa. Joissakin tapauksissa kansallisen tason reaktio ei kuitenkaan välttämättä ole riittävä tai oikea-aikainen, erityisesti jos on viitteitä siitä, että yhteisön tasolla on jo tapahtunut vakavaa, toistuvaa tai järjestelmällistä rikkomista. Tällaisissa tapauksissa rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi pyydettävä paikallista valvojaa toteuttamaan erityistoimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi, myös pyytää sitä määräämään taloudellisia seuraamuksia tai muita pakkotoimenpiteitä. Jotta rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskit eivät toteutuisi, kansallisten toimien määräajan olisi oltava riittävän lyhyt.

(37)

Rahanpesuntorjuntaviranomaiselle olisi ilmoitettava, jos muun kuin valitun ilmoitusvelvollisen tilanne sovellettavien vaatimusten noudattamisen ja rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskeille altistumisen osalta heikkenee nopeasti ja merkittävästi, erityisesti jos tällainen heikentyminen voi aiheuttaa merkittävää haittaa useiden jäsenvaltioiden tai koko unionin maineelle.

(38)

Rahanpesuntorjuntaviranomaisella olisi oltava mahdollisuus pyytää tiettyä ilmoitusvelvollista koskevien valvontatehtävien ja -valtuuksien siirtoa omasta aloitteestaan, jos kansallinen valvoja ei toimi tai ei noudata sen ohjeita tai ei kykene toimimaan tai noudattamaan sen ohjeita annetussa määräajassa. Koska ilmoitusvelvollista koskevien tehtävien ja valtuuksien siirtäminen ilman finanssialan valvojan rahanpesuntorjuntaviranomaiselle osoittamaa nimenomaista pyyntöä edellyttäisi rahanpesuntorjuntaviranomaiselta harkinnanvaraista päätöstä, rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi esitettävä tätä koskeva nimenomainen pyyntö komissiolle. Jotta komissio voisi tehdä päätöksen, joka on johdonmukainen rahanpesuntorjuntaviranomaiselle rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevassa kehyksessä annettujen tehtävien kanssa, rahanpesuntorjuntaviranomaisen pyyntöön olisi liitettävä asianmukaiset perustelut ja siinä olisi täsmennettävä, miten pitkäksi aikaa tehtävät ja valtuudet siirretään rahanpesuntorjuntaviranomaiselle. Valtuuksien siirtämisen keston olisi vastattava aikaa, jonka rahanpesuntorjuntaviranomainen tarvitsee riskien käsittelyyn yhteisötasolla, eikä se saisi ylittää kolmea vuotta. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi voitava pyytää kyseisen määräajan pidentämistä, jos havaittuihin rikkomisiin ei ole kaikilta osin puututtu. Kyseisen pidennyksen olisi rajoituttava siihen, mikä on tarpeen kyseisiin rikkomisiin puuttumiseksi, eikä se saisi olla pidempi kuin kolme vuotta. Komission olisi nopeasti ja joka tapauksessa ilman aiheetonta viivytystä tehtävä päätös ilmoitusvelvollisen valvontaan liittyvien valtuuksien ja tehtävien siirtämisestä rahanpesuntorjuntaviranomaiselle. Kyseinen päätös olisi annettava tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

(39)

Valvontakäytäntöjen parantamiseksi finanssialan ulkopuolisilla aloilla rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi tehtävä finanssialan ulkopuolisten alojen valvojien vertaisarviointeja, mihin olisi kuuluttava myös itsesääntelyelimiä valvovien viranomaisten vertaisarvioinnit. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi kehitettävä sen vuoksi tällaisia arviointeja varten menetelmäkehys, joka sisältää säännöt, joiden avulla vältetään eturistiriidat vertaisarviointeja tehtäessä ja havaintoja kirjatessa ja jotka koskevat rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämisen alalla toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen ja hallitustenvälisten elinten suorittamien arviointien huomioon ottamista, kun päätetään vertaisarviointien suunnittelusta ja niiden sisällöstä. Valvontakäytäntöjen lähentämisen edistämiseksi rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi julkaistava raportteja näiden vertaisarviointien tuloksista, mukaan lukien havaitut puutteet ja hyvät käytännöt. Raportteihin voitaisiin liittää ohjeita tai suosituksia, jotka on osoitettu asianomaisille viranomaisille, itsesääntelyelimiä valvovat viranomaiset mukaan lukien. Itsesääntelyelinten olisi voitava osallistua vertaisarviointeihin, jos ne ovat ilmaisseet kiinnostuksensa siihen.

(40)

Jotta rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyvien toimenpiteiden täytäntöönpanoa voitaisiin tehostaa myös muilla aloilla kuin finanssialalla, rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi voitava tutkia myös muiden alojen valvojien sekä itsesääntelyelimiä valvovien viranomaisten taholta tapahtuvaa unionin oikeuden mahdollista rikkomista tai virheellistä soveltamista. Jos rahanpesuntorjuntaviranomainen toteaa, että rikkominen on tapahtunut, sen olisi voitava antaa asianomaiselle finanssialan ulkopuolisen alan valvojalle tai valvontaviranomaiselle suositus, jossa täsmennetään toimenpiteet rikkomisen korjaamiseksi. Jos kyseisen suosituksen johdosta ei ole toteutettu asianmukaisia toimia, rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi myös voitava antaa varoitus valvontaviranomaisen tai finanssialan ulkopuolisen alan valvojan asianomaisille vastapuolille. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen valtuudet antaa tällaisia suosituksia ja varoituksia eivät rajoita komission toimivaltaa käynnistää rikkomusmenettelyjä jäsenvaltioita vastaan, jos se havaitsee, että unionin oikeutta ei ole pantu täytäntöön tai se on pantu täytäntöön puutteellisesti, perussopimuksissa sille annetun toimivallan mukaisesti.

(41)

Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi myös voitava ratkaista finanssialan ulkopuolisten alojen valvojien väliset erimielisyydet, jotka koskevat finanssialan ulkopuolisen valitun ilmoitusvelvollisen suhteen toteutettavia toimenpiteitä. Rakentavan yhteistyön varmistamiseksi rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi pyrittävä ratkaisemaan erimielisyydet sovitteluvaiheessa, jossa on asetettu määräaika. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi annettava sovitteluvaiheen lopussa lausunto siitä, kuinka erimielisyys ratkaistaan.

(42)

Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen rajatylittävän luonteen vuoksi rahanpesun selvittelykeskusten välinen tuloksellinen ja tehokas yhteistyö, tietojenvaihto ja koordinoitu toiminta ovat ratkaisevan tärkeitä. Jotta tällaista koordinointia ja yhteistyötä voidaan parantaa, rahanpesuntorjuntaviranomaiselle olisi annettava tehtäviä ja valtuuksia, joiden avulla rahanpesuntorjuntaviranomainen ja rahanpesun selvittelykeskukset voivat yhdessä muodostaa tuki- ja koordinointimekanismin rahanpesun selvittelykeskuksille. Rahanpesuntorjuntaviranomaisella olisi oltava tätä varten riittävät henkilöstö-, taloudelliset ja tietotekniikkaresurssit, jotka olisi tarvittaessa pidettävä organisatorisesti erillään rahanpesuntorjuntaviranomaisen valvontatoimiin liittyviä tehtäviä hoitavasta henkilöstöstä. Rahanpesun selvittelykeskusten tuki- ja koordinointimekanismin onnistuminen riippuu rahanpesuntorjuntaviranomaisen ja rahanpesun selvittelykeskusten vilpittömästä yhteistyöstä ja kaikkien niiden tehtävien hoitamiseen vaadittavien asiaankuuluvien tietojen vaihdosta. Jos rahanpesun selvittelykeskusten välillä on erimielisyyttä yhteistyöstä ja tietojenvaihdosta, rahanpesuntorjuntaviranomaiselle olisi ilmoitettava asiasta ja sen olisi voitava toimia välittäjänä asianomaisten rahanpesun selvittelykeskusten välillä.

(43)

Useisiin lainkäyttöalueisiin vaikuttavan epäilyttävän toiminnan analysoimiseksi niiden rahanpesun selvittelykeskusten, jotka ovat saaneet asiaan liittyviä ilmoituksia, olisi voitava tehokkaasti tehdä yhteisiä analyyseja yhteistä etua koskevista tapauksista. Tässä tarkoituksessa rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi voitava ehdottaa, käynnistää, koordinoida ja tukea kaikin asianmukaisin keinoin yhteisiä analyyseja, jotka koskevat rajatylittäviä epäilyttäviä liiketoimia tai rajatylittävää epäilyttävää toimintaa. Yhteinen analyysi olisi käynnistettävä, jos se on tarpeen unionin lainsäädännön asiaa koskevien säännösten nojalla, rahanpesuntorjuntaviranomaisen yhteisten analyysien kannalta merkityksellisten tapausten valintaa ja priorisointia varten kehittämien menetelmien ja kriteerien mukaisesti. Rahanpesun selvittelykeskusten olisi pyrittävä hyväksymään rahanpesuntorjuntaviranomaisen kehotus osallistua yhteiseen analyysiin. Jos rahanpesun selvittelykeskus kieltäytyy osallistumasta yhteiseen analyysiin, sen olisi perusteltava kieltäytymisensä rahanpesuntorjuntaviranomaiselle. Kyseiset perustelut olisi tarvittaessa toimitettava sille rahanpesun selvittelykeskukselle, jonka mukaan yhteisen analyysin tekeminen on tarpeen. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstölle, joka tukee yhteistä analyysia, olisi yhteiseen analyysiin osallistuvien rahanpesun selvittelykeskusten nimenomaisella suostumuksella annettava pääsy kaikkiin tarvittaviin tietoihin, tapauksen aiheeseen liittyvät tiedot mukaan lukien.

(44)

Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi voitava pyytää rahanpesun selvittelykeskuksia käynnistämään yhteinen analyysi tietyissä olosuhteissa, myös silloin, jos väärinkäytösten paljastajat tai tutkivat toimittajat ovat saattaneet asian rahanpesuntorjuntaviranomaisen tietoon tai jos monitahoisten ja rajatylittävien tapausten yhteinen analyysi toisi lisäarvoa. Rahanpesun selvittelykeskusten, joita on pyydetty osallistumaan yhteiseen analyysiin, olisi vastattava rahanpesuntorjuntaviranomaiselle viipymättä ja ilmoitettava, haluavatko ne osallistua yhteiseen analyysiin, ja jos ne eivät halua osallistua siihen, perusteltava päätöksensä.

(45)

On ratkaisevan tärkeää tunnistaa varhaisessa vaiheessa yhteydet muiden unionin elinten ja laitosten sekä asiaankuuluvien kolmansien osapuolten hallussa oleviin tietoihin, jotta voidaan varmistaa, että valitaan merkityksellisimmät rajatylittävät tapaukset, mukaan lukien tapaukset, jotka edellyttävät laajaa operatiivista analyysia. Tältä osin ja jos kaikki rahanpesun selvittelykeskukset, jotka ovat ilmoittaneet haluavansa osallistua yhteiseen analyysiin, siihen suostuvat, rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstölle olisi annettava lupa vertailla osuma / ei osumaa -järjestelmän pohjalta kyseisten rahanpesun selvittelykeskusten tietoja muiden rahanpesun selvittelykeskusten ja unionin elinten ja laitosten, Europol mukaan luettuna, saataville asettamien tietojen kanssa. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi varmistettava, että tietojen vertailuun osuma / ei osumaa -järjestelmän pohjalta käytetään kaikkein edistyneintä käytettävissä olevaa huipputason teknologiaa, yksityisyyden suojaa parantavat teknologiat mukaan luettuina. FIU.net-järjestelmän ma3tch-toiminto on esimerkki ratkaisusta, jonka avulla rahanpesun selvittelykeskus voi määrittää reaaliaikaisesti, onko rekisteröity, jonka tiedot on pseudonymisoitu, jo jonkin toisen maan rahanpesun selvittelykeskuksen tai unionin elimen tai laitoksen tiedossa, millä vältetään tarpeeton henkilötietojen käsittely. Jos saadaan osuma, rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi jaettava osuman tuottaneet tiedot yhteiseen analyysiin osallistuvien rahanpesun selvittelykeskusten kanssa. Kyseisissä olosuhteissa rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi myös jaettava osumaan johtaneet tiedot unionin elinten ja laitosten kanssa edellyttäen, että tiedot toimittanut rahanpesun selvittelykeskus antaa siihen etukäteen suostumuksensa.

(46)	Sen varmistamiseksi, että yhteisen analyysin laatimisprosessi on nopea ja tehokas, rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi vastattava yhteisen analyysiryhmän perustamisesta ja kokoonpanosta sekä sen koordinoinnista.

(47)

Toimiva operatiivinen yhteistyö rajatylittävissä tapauksissa rahanpesuntorjuntaviranomaisen ja muiden asiaankuuluvien unionin elinten ja laitosten välillä on ratkaisevan tärkeää. Jotta varmistetaan, että rajatylittävien tapausten yhteisten analyysien tulosten perusteella toteutetaan tarvittaessa tehokkaita jatkotoimia, rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi raportoitava yhteisten analyysien tuloksista Euroopan syyttäjänvirastolle (EPPO) tai toimitettava ne Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF), jos yhteisten analyysien tulokset osoittavat, että on voinut tapahtua rikos, jonka osalta EPPO tai OLAF voisivat käyttää toimivaltaansa. Lisäksi rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi yhteiseen analyysiin osallistuvien rahanpesun selvittelykeskusten suostumuksella voitava toimittaa kyseisen yhteisen analyysin tulokset Europolille ja Eurojustille, jos kyseisen yhteisen analyysin tulokset osoittavat, että on voinut tapahtua rikos, jonka osalta Europol tai Eurojust voisivat käyttää toimivaltaansa. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi voitava vaihtaa strategisia tietoja, kuten luokitteluita ja riski-indikaattoreita, EPPOn, OLAFin, Europolin ja Eurojustin kanssa.

(48)

Neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 (8) 24 artiklan mukaan rahanpesuntorjuntaviranomaisen on ilmoitettava ilman aiheetonta viivytystä EPPOlle kaikesta rikollisesta toiminnasta, jonka osalta se voisi käyttää toimivaltaansa mainitun asetuksen 22 artiklan ja 25 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (9) 8 artiklan mukaan rahanpesuntorjuntaviranomaisen on toimitettava OLAFille viipymättä kaikki tiedot, jotka liittyvät mahdollisiin petoksiin, lahjontaan tai muuhun unionin taloudellisia etuja vahingoittavaan laittomaan toimintaan. EPPOn ja OLAFin olisi niitä koskevien säädöksien sovellettavien säännösten mukaisesti ilmoitettava rahanpesuntorjuntaviranomaiselle toimitettujen tietojen osalta toteutetuista toimista ja mahdollisista asiaankuuluvista tuloksista.

(49)

Yhteisten analyysien vaikuttavuuden parantamiseksi rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi voitava vahvistaa menetelmiä ja menettelyjä yhteisten analyysien toteutusta varten. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi yhteisiin analyyseihin osallistuvilta rahanpesun selvittelykeskuksilta saadun palautteen perusteella voitava tarkastella niiden toimintaa saatujen kokemusten yksilöimiseksi. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi tällaisten tarkastelujen perusteella voitava antaa seurantaraportteja ja päätelmiä, jotka jaetaan kaikille rahanpesun selvittelykeskuksille ilman, että julkistetaan luottamuksellisia tai käyttörajoitettuja tietoja, jotta voidaan edelleen hienosäätää ja parantaa yhteisten analyysien tekemisessä käytettäviä menetelmiä ja menettelyjä ja viime kädessä parantaa ja edistää itse analyyseja.

(50)

Rahanpesun selvittelykeskusten ja rahanpesuntorjuntaviranomaisen välisen yhteistyön helpottamiseksi ja parantamiseksi, myös yhteisten analyysien tekemisessä, rahanpesun selvittelykeskusten olisi lähetettävä yksi tai useampi henkilöstön jäsen rahanpesuntorjuntaviranomaiseen, jäljempänä ”kansallisten rahanpesun selvittelykeskusten lähettämät työntekijät”. Kansallisten rahanpesun selvittelykeskusten lähettämien työntekijöiden olisi tuettava rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstöä kaikkien rahanpesun selvittelykeskuksiin liittyvien tehtävien suorittamisessa, mukaan lukien yhteisten analyysien tekeminen sekä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen uhkia, riskejä ja menetelmiä koskevien uhka-arvioiden ja strategisten analyysien laatiminen. Vaikka rahanpesun selvittelykeskusten lähettämät työntekijät pysyvät heidät lähettäneen rahanpesun selvittelykeskuksen alaisuudessa, heidän olisi oltava toiminnallisesti itsenäisiä ja riippumattomia, kun he hoitavat tämän asetuksen mukaisia tehtäviään ja velvollisuuksiaan. He eivät saisi pyytää eivätkä ottaa vastaan ohjeita unionin toimielimiltä, elimiltä tai laitoksilta taikka hallituksilta tai muilta julkisilta tai yksityisiltä elimiltä. Heidän tehtävänsä ja velvollisuutensa eivät saisi vaikuttaa rahanpesun selvittelykeskusten turvallisuus- ja luottamuksellisuussääntöjen soveltamiseen.

(51)

Yhteisten analyysien lisäksi rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi edistettävä ja helpotettava rahanpesun selvittelykeskusten keskinäisen avunannon eri muotoja, mukaan lukien koulutus ja henkilöstövaihto, jotta parannetaan valmiuksien kehittämistä ja mahdollistetaan tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihto rahanpesun selvittelykeskusten välillä. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen rooli rahanpesun selvittelykeskusten tukemisessa niiden toiminnassa tarjoaa sille ainutlaatuisen aseman helpottaa rahanpesuun liittyvien tietojen laadun parantamisen kannalta olennaisen tärkeiden tietokantojen ja välineiden saatavuutta rahanpesun selvittelykeskuksille. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi käytettävä asemaansa neuvotellakseen kaikkien rahanpesun selvittelykeskusten puolesta sopimuksia näiden välineiden ja tietokantojen sekä henkilöstölleen ja rahanpesun selvittelykeskusten henkilöstölle tarjottavan asiaankuuluvan koulutuksen tarjoajien kanssa. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi myös toimittava välittäjänä rahanpesun selvittelykeskusten välisissä erimielisyyksissä. Tätä varten rahanpesun selvittelykeskusten olisi voitava saattaa erimielisyydet, jotka liittyvät yhteistyöhön, mukaan lukien rahanpesun selvittelykeskusten välinen tietojenvaihto, rahanpesuntorjuntaviranomaisen käsiteltäväksi sovittelua varten, jos ne eivät kykene ratkaisemaan näitä erimielisyyksiä suoralla yhteydenpidolla ja vuoropuhelulla.

(52)

Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi hallinnoitava, isännöitävä ja ylläpidettävä FIU.net-verkkoa. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi pidettävä järjestelmä ajan tasalla ottaen huomioon rahanpesun selvittelykeskusten ilmaisemat tarpeet. Tätä varten rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi varmistettava, että FIU.net-verkon kehittämiseen käytetään aina kaikkein edistyneintä käytettävissä olevaa huipputason teknologiaa kustannus–hyötyanalyysia soveltaen. Koska rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi käytettävä ulkopuolisia palveluntarjoajia vain muiden kuin olennaisten tehtävien hoitoon, sen ei pitäisi ulkoistaa FIU.net-verkon isännöintiä ja hallinnointia. Rahanpesuntorjuntaviranomaisella ei pitäisi olla pääsyä FIU.net-verkossa vaihdettujen tietojen sisältöön, paitsi jos se on tällaisten tietojen tarkoitettu vastaanottaja. Jotta rahanpesuntorjuntaviranomainen voi lähettää, vastaanottaa ja vertailla tietoja, sen käyttöön olisi annettava FIU.net-järjestelmän operatiivinen yhteyspiste.

(53)

Jotta voidaan vakiinnuttaa johdonmukaiset, tehokkaat ja vaikuttavat valvontakäytännöt ja rahanpesun selvittelykeskuksiin liittyvät käytännöt ja varmistaa unionin lainsäädännön yhteinen, yhdenmukainen ja johdonmukainen soveltaminen, rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi voitava antaa ohjeita ja suosituksia, jotka on osoitettu kaikille ilmoitusvelvollisille tai jollekin ilmoitusvelvollisten luokalle, kaikille valvontaviranomaisille ja rahanpesun selvittelykeskuksille tai jollekin näiden ryhmälle. Ohjeet ja suositukset voitaisiin antaa sovellettavissa unionin säädöksissä olevan erityisvaltuutuksen nojalla tai rahanpesuntorjuntaviranomaisen omasta aloitteesta, jos on tarpeen vahvistaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevaa kehystä unionin tasolla.

(54)

Jotta rahanpesun selvittelykeskuksille voitaisiin tarjota optimaalista apua ja siten lisätä rahanpesun selvittelykeskusten tuki- ja koordinointimekanismin tehokkuutta, rahanpesuntorjuntaviranomaisen ja rahanpesun selvittelykeskusten olisi voitava tehostaa rahanpesun selvittelykeskusten toiminnan vaikuttavuutta ja yksilöidä ja edistää parhaita käytäntöjä. Vertaisarvioinnit olisivat paras keino mahdollistaa tällaisten toimien ja käytäntöjen objektiivinen arviointi, ja sen vuoksi rahanpesuntorjuntaviranomaiselle olisi annettava tehtäväksi järjestää tällaisia vertaisarviointeja perustuen niiden toteuttamista koskeviin menetelmiin ja menettelysääntöihin, jotka rahanpesuntorjuntaviranomainen laatii keskitetysti. Jotta vertaisarvioinnit olisivat hyödyllisiä, niiden olisi oltava kattavia ja katettava kaikki direktiivin (EU) 2024/1640 III luvussa säädettyjen rahanpesun selvittelykeskusten tehtävien asiaankuuluvat näkökohdat. Sen vuoksi niiden olisi katettava muun muassa rahanpesun selvittelykeskusten resurssien riittävyys, rahanpesun selvittelykeskusten operatiivisen itsenäisyyden ja riippumattomuuden varmistamiseksi toteutetut toimenpiteet, rahanpesun selvittelykeskusten käsittelemien tietojen turvallisuuden ja luottamuksellisuuden suojelemiseksi käyttöön otetut toimenpiteet, epäilyttäviä liiketoimia koskevien ilmoitusten vastaanottoon liittyvät tehtävät, rahanpesun selvittelykeskusten operatiivisiin ja strategisiin analyyseihin ja niiden jakamiseen liittyvät tehtävät sekä rahanpesun selvittelykeskusten maan sisäiset ja rajat ylittävät yhteistyöjärjestelyt ja -käytännöt. Vertaisarviointien tuloksena rahanpesuntorjuntaviranomainen voisi antaa ohjeita ja suosituksia, joiden tarkoituksena on edistää havaittuja parhaita käytäntöjä ja korjata mahdollisia puutteita.

(55)

Vakaan sisäisen hallintorakenteen luominen rahanpesuntorjuntaviranomaiselle on olennaisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa sille annettujen tehtävien tuloksellinen hoitaminen sekä tehokas ja objektiivinen päätöksentekoprosessi. Rahanpesuntorjuntaviranomaiselle annettavat tehtävät ovat sekä valvonnan että rahanpesun selvittelykeskusten alalla monitahoisia ja moninaisia, joten päätöksiä ei voi tehdä yksi hallintoelin, kuten usein on tapana hajautetuissa virastoissa. Tietyntyyppisten päätösten, kuten yhteisten välineiden hyväksymistä koskevien päätösten, on tarpeen olla asianmukaisten viranomaisten tai rahanpesun selvittelykeskusten edustajien tekemiä, ja niiden yhteydessä täytyy noudattaa SEUT-sopimuksen äänestyssääntöjä. Sen sijaan tietyt muut päätökset, kuten yksittäisiä valittuja ilmoitusvelvollisia tai yksittäisiä viranomaisia koskevat päätökset, edellyttävät pienempää päätöksentekoelintä, jonka jäseniin olisi sovellettava asianmukaisia vastuuvelvollisuusjärjestelyjä. Rahanpesuntorjuntaviranomaisella olisi sen vuoksi oltava hallintoneuvosto ja johtokunta.

(56)

Asiaankuuluvan asiantuntemuksen varmistamiseksi hallintoneuvostolla olisi oltava kaksi kokoonpanoa. Kaikkien rahanpesun selvittelykeskuksiin liittyvien soveltamisalaltaan yleisten säädösten, kuten teknisten sääntely- ja täytäntöönpanostandardien luonnosten sekä ohjeiden, suositusten ja lausuntojen, hyväksymistä koskevien päätösten osalta hallintoneuvoston olisi koostuttava jäsenvaltioiden rahanpesun selvittelykeskusten päälliköistä, jäljempänä ”hallintoneuvosto rahanpesun selvittelykeskusten kokoonpanossa”. Finanssialan ja muiden kuin finanssialan ilmoitusvelvollisten suoraan tai välilliseen valvontaan liittyvien samantyyppisten säädösten osalta hallintoneuvoston olisi koostuttava niiden rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvojien päälliköistä, jotka ovat viranomaisia, jäljempänä ”hallintoneuvosto valvontakokoonpanossa”. Kaikkien hallintoneuvostossa edustettujen osapuolten olisi pyrittävä rajoittamaan edustajiensa vaihtuvuutta, jotta voidaan varmistaa hallintoneuvoston työskentelyn jatkuvuus. Kaikkien osapuolten olisi pyrittävä sukupuolten tasapuoliseen edustukseen hallintoneuvostossa.

(57)

Päätöksenteon sujuvuuden vuoksi tehtävät olisi jaettava selkeästi: hallintoneuvoston rahanpesun selvittelykeskusten kokoonpanossa olisi päätettävä rahanpesun selvittelykeskuksia koskevista teknisten sääntely- ja täytäntöönpanostandardien luonnoksista sekä ohjeista ja vastaavista toimenpiteistä, kun taas hallintoneuvoston valvontakokoonpanossa olisi päätettävä ilmoitusvelvollisia koskevista teknisten sääntely- ja täytäntöönpanostandardien luonnoksista, ohjeista ja vastaavista toimenpiteistä. Hallintoneuvoston valvontakokoonpanossa olisi johtokunnan kanssa yhteisymmärryksessä määritettävien menettelyjen mukaisesti niin ikään voitava antaa johtokunnalle lausuntonsa kaikista yhteisten valvontaryhmien ehdottamista päätösluonnoksista, jotka koskevat yksittäisiä valittuja ilmoitusvelvollisia. Jos tällaista lausuntoa ei anneta, johtokunnan olisi tehtävä päätökset. Jos johtokunta lopullisessa päätöksessään poikkeaa hallintoneuvoston valvontakokoonpanossa antamasta lausunnosta, sen olisi perusteltava se kirjallisesti.

(58)

Äänestystä ja päätöksentekoa varten kullakin jäsenvaltiolla olisi oltava yksi äänivaltainen edustaja. Sen vuoksi kunkin jäsenvaltion ilmoitusvelvollisten valvontaviranomaisten päälliköiden olisi nimettävä pysyvä edustaja valvontakokoonpanossa toimivan hallintoneuvoston äänivaltaiseksi jäseneksi. Vaihtoehtoisesti jäsenvaltion valvontaviranomaisten olisi voitava nimetä tilapäinen edustaja tietyn hallintoneuvoston kokouksen päätöksen tai esityslistan aiheen mukaan. Valvontakokoonpanossa toimivan hallintoneuvoston jäsenten päätöksentekoon ja äänestykseen liittyvät käytännön järjestelyt olisi vahvistettava rahanpesuntorjuntaviranomaisen laatimassa hallintoneuvoston työjärjestyksessä.

(59)

Jotta hallintoneuvosto rahanpesun selvittelykeskusten kokoonpanossa voi saada apua kaikkien toimeksiantonsa mukaisten asiaankuuluvien päätösten valmistelussa, sen tukena olisi oltava pysyvä komitea, jonka kokoonpano on suppeampi. Pysyvän komitean olisi tuettava rahanpesun selvittelykeskusten kokoonpanossa toimivan hallintoneuvoston työtä ja hoidettava tehtävänsä yksinomaan koko unionin edun mukaisesti. Sen olisi työskenneltävä tiiviissä yhteistyössä rahanpesun selvittelykeskusten lähettämien työntekijöiden ja rahanpesun selvittelykeskuksiin liittyvistä tehtävistä vastaavien rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstön jäsenten kanssa ja noudatettava täyttä avoimuutta rahanpesun selvittelykeskusten kokoonpanossa toimivan hallintoneuvoston suhteen.

(60)

Rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtajan olisi johdettava hallintoneuvoston kokouksia, ja hänellä olisi oltava äänioikeus, kun päätökset tehdään yksinkertaisella enemmistöllä, ellei tässä asetuksessa toisin säädetä. Komission olisi oltava hallintoneuvostossa äänioikeudeton jäsen. Jotta hallintoneuvosto voisi tehdä hyvää yhteistyötä muiden asiaankuuluvien elinten kanssa, sen olisi voitava hyväksyä hallintoneuvostoon sen valvontakokoonpanossa myös muita äänioikeudettomia tarkkailijoita, etenkin Euroopan keskuspankin (EKP) valvontaelimen ja kunkin kolmen Euroopan valvontaviranomaisen, eli EPV:n, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1094/2010 (10) perustetun Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen (EIOPA) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1095/2010 (11) perustetun Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA), jäljempänä yhdessä ”Euroopan valvontaviranomaiset”, edustajat, ja hallintoneuvostoon sen rahanpesun selvittelykeskusten kokoonpanossa OLAFin, Europolin, Eurojustin ja EPPOn edustajat, kun keskustellaan tai päätetään asioista, jotka kuuluvat niiden toimivaltaan. Sen varmistamiseksi, että asiaankuuluvat unionin toimielimet, elimet ja laitokset kutsutaan kokouksiin, joissa niiden läsnäolo olisi tarpeen tai hyödyllistä, hallintoneuvoston työjärjestyksessä olisi määriteltävä selvästi olosuhteet, joissa näiden unionin toimielinten, elinten ja laitosten sekä muiden tarkkailijoiden olisi voitava osallistua kokouksiin. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi työjärjestyksen asiaankuuluvia osia laatiessaan sovittava kyseisten unionin toimielinten, elinten ja laitosten kanssa niiden osallistumista koskevista ehdoista. Tällaisen sopimuksen oletetaan olevan olemassa, jos osallistumisen ehdot sisältyvät jo tämän asetuksen nojalla laadittuihin kahdenvälisiin työjärjestelyihin tai yhteisymmärryspöytäkirjoihin. Jotta päätöksentekoprosessi olisi sujuva, hallintoneuvoston päätökset olisi tehtävä yksinkertaisella enemmistöllä, lukuun ottamatta teknisten sääntely- ja täytäntöönpanostandardien, ohjeiden ja suositusten luonnoksia koskevia päätöksiä, jotka olisi tehtävä jäsenvaltioiden edustajien määräenemmistöllä perussopimusten äänestyssääntöjen mukaisesti.

(61)

Rahanpesuntorjuntaviranomaisen hallintoelimenä olisi oltava johtokunta, joka koostuu rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtajasta ja viidestä kokoaikaisesta jäsenestä, mukaan lukien varapuheenjohtaja, jotka Euroopan parlamentti ja neuvosto nimittävät komission laatimaan alustavaan pätevien ehdokkaiden luetteloon perustuvan hallintoneuvoston ehdotuksen perusteella. Nopean ja tehokkaan päätöksentekomenettelyn varmistamiseksi johtokunnan olisi vastattava rahanpesuntorjuntaviranomaisen kaikkien tehtävien suunnittelusta ja toteuttamisesta, paitsi jos tietyt päätökset on nimenomaisesti annettu hallintoneuvoston hoidettaviksi. Jotta voidaan varmistaa valittujen ilmoitusvelvollisten suoraa valvontaa koskevan päätöksentekoprosessin objektiivisuus ja riittävä nopeus, johtokunnan olisi tehtävä valituille ilmoitusvelvollisille osoitettavat sitovat päätökset. Niiden finanssialan valvojien edustajien, joiden alueille yhteisö on sijoittautunut, olisi voitava osallistua johtokunnan keskusteluihin. Lisäksi johtokunnan olisi yhdessä komission edustajan kanssa vastattava yhteisvastuullisesti rahanpesuntorjuntaviranomaisen hallinnollisista ja talousarviota koskevista päätöksistä.

(62)

Nopean päätöksenteon mahdollistamiseksi kaikki johtokunnan päätökset, mukaan lukien päätökset, joissa komissiolla on äänioikeus, olisi tehtävä yksinkertaisella enemmistöllä siten, että puheenjohtajan ääni ratkaisee äänten mennessä tasan. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi päätöksissä, joissa komissiolla on äänioikeus ja johtokunta poikkeaa komission lausunnosta, johtokunnan olisi voitava perustella poikkeaminen perusteellisesti.

(63)

Rahanpesuntorjuntaviranomaisen riippumattoman toiminnan varmistamiseksi johtokunnan viiden kokoaikaisen jäsenen ja rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtajan olisi toimittava riippumattomasti ja koko unionin edun mukaisesti. Heidän olisi sekä toimikautensa aikana että sen jälkeen osoitettava nuhteettomuutta ja pidättyvyyttä tiettyjen nimitysten tai etuuksien vastaanottamisessa. Jotta vältyttäisiin antamasta vaikutelmaa, että rahanpesuntorjuntaviranomaisen johtokunnan jäsenet käyttävät mahdollisesti asemaansa johtokunnan jäseninä saadakseen korkean tason nimityksiä yksityisellä sektorilla toimikautensa jälkeen, ja ehkäistäisiin mahdolliset julkisen sektorin työsuhteen jälkeiset eturistiriidat, olisi otettava käyttöön rahanpesuntorjuntaviranomaisen johtokunnan viiden kokoaikaisen jäsenen ja puheenjohtajan karenssiaika.

(64)

Neuvoston olisi nimitettävä rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtaja objektiivisin kriteerein Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan. Sekä Euroopan parlamentin että hallintoneuvoston olisi voitava kuulla komission laatimaan alustavaan luetteloon otettuja rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtajan tehtävään ehdolla olevia henkilöitä. Jotta voidaan varmistaa, että Euroopan parlamentti ja neuvosto valitsevat tietoon perustuen parhaan ehdokkaan ja se, että nimitysprosessi on erittäin avoin, hallintoneuvoston olisi voitava antaa julkinen lausunto kuulemistensa tuloksista tai toimittaa lausuntonsa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Puheenjohtajan olisi edustettava rahanpesuntorjuntaviranomaista ulos päin ja raportoitava sen tehtävien suorittamisesta.

(65)

Johtokunnan olisi nimitettävä rahanpesuntorjuntaviranomaisen pääjohtaja komission laatiman alustavan luettelon perusteella. Jotta valinta olisi paras mahdollinen, alustavassa luettelossa olisi oltava vähintään kaksi ehdokasta, jotka komissio on valinnut ansioiden ja todistuksin osoitettujen korkean tason hallinto- ja talousarvio-osaamisen ja johtamistaitojen perusteella, jotka alustavaan luetteloon valittujen hakijoiden on osoitettava avoimen valintamenettelyn aikana. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen pääjohtajan olisi oltava rahanpesuntorjuntaviranomaisen ylempi hallintohenkilöstön jäsen, joka vastaa rahanpesuntorjuntaviranomaisen päivittäisestä hallinnosta ja on vastuussa talousarviohallinnosta, hankinnoista, palvelukseenotosta ja henkilöstöstä.

(66)

Naisten ja miesten tasa-arvo ja monimuotoisuus ovat unionin perusarvoja, joita unioni edistää kaikissa toimissaan. Vaikka näillä aloilla on edistytty ajan mittaan, tarvitaan lisätoimia, jotta päätöksenteossa saavutettaisiin tasapainoinen edustus sekä unionin että kansallisella tasolla. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen pääasiallisen hallintoelimen eli johtokunnan olisi oltava kollegiaalinen ja sen olisi koostuttava rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtajasta ja viidestä muusta riippumattomasta jäsenestä, kun taas päivittäinen johto olisi annettava pääjohtajan tehtäväksi. Kaikki nämä henkilöt olisi valittava avoimella valintamenettelyllä, jota ohjaavat ensisijaisesti henkilökohtaisiin ansioihin perustuvat kriteerit. Samalla on tarkoitus, että nimitykset johtavat yhdessä siihen, että rahanpesuntorjuntaviranomaista ohjaa kollegiaalisesti ryhmä, jolla on riittävän erilaista kokemusta ja erilaiset taustat ja jossa sukupuolet ovat tasapuolisesti edustettuina. Koska komission tehtävänä on laatia alustavat luettelot ehdokkaista rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtajan, johtokunnan jäsenten ja pääjohtajan tehtäviin, sen olisi ehdottomasti otettava huomioon nimitysten kollektiivinen tulos. Alustaviin luetteloihin ehdokkaiden olisi erityisesti mahdollistettava, että asianomaiset nimittävät viranomaiset tekevät nimityksiä, jotka viime kädessä mahdollistavat riittävän monimuotoisuuden ja sukupuolten tasapuolisen edustuksen rahanpesuntorjuntaviranomaisen ylemmässä johdossa.

(67)

Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi annettava luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille mahdollisuus pyytää sellaisten päätösten uudelleenkäsittelyä, jotka on tehty suoraan valvontaan liittyvien ja tällä asetuksella rahanpesuntorjuntaviranomaiselle annettujen valtuuksien nojalla ja osoitettu näille henkilöille tai jotka koskevat näitä henkilöitä suoraan ja erikseen. Näin voitaisiin tuloksellisesti suojata asianomaisten osapuolten oikeuksia, keventää menettelyä ja vähentää Euroopan unionin tuomioistuimen kuormitusta. Oikaisulautakunnan antamien suositusten riippumattomuus ja objektiivisuus olisi varmistettava muun muassa sillä, että se muodostetaan viidestä riippumattomasta ja soveltuvan pätevyyden omaavasta henkilöstä.

(68)

Rahanpesuntorjuntaviranomaiselle on tarpeen antaa tarvittavat henkilöstö- ja taloudelliset resurssit, jotta se voi täyttää sille tässä asetuksessa asetetut tavoitteet, tehtävät ja velvollisuudet. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen moitteettoman toiminnan takaamiseksi sen rahoitus olisi tehtävien ja toimintojen mukaan järjestettävä perimällä tietyiltä ilmoitusvelvollisilta maksuja ja maksamalla unionin talousarviosta rahoitusosuus. Sen varmistamiseksi, että rahanpesuntorjuntaviranomainen voi hoitaa tehtävänsä ilmoitusvelvollisten suorana tai välillisenä valvojana, olisi otettava käyttöön asianmukainen mekanismi maksujen määrittämistä ja perimistä varten. Valituilta ilmoitusvelvollisilta ja tietyiltä muilta kuin valituilta ilmoitusvelvollisilta perittävien maksujen laskenta- ja perintämenetelmästä olisi säädettävä komission delegoidussa säädöksessä. Tietyiltä ilmoitusvelvollisilta perittävät maksut olisi laskettava suhteellisuusperiaatteen mukaisesti ja ottaen erityisesti huomioon se, täyttävätkö ilmoitusvelvolliset suoraa valvontaa koskevat kriteerit, niiden riskiprofiili ja niiden liikevaihto. Menetelmä olisi kalibroitava siten, että varmistetaan, että alhaisempi riskiprofiili johtaa pienempään maksuosuuteen suhteessa yhteisön kokoon. Unionin talousarviosta maksettavasta rahoitusosuudesta päättää unionin budjettivallan käyttäjä talousarviomenettelyssä. Tätä varten rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi toimitettava komissiolle ennakkoarvio. Sen olisi myös hyväksyttävä varainhoitoa koskevat säännöt komissiota kuultuaan.

(69)	Rahanpesuntorjuntaviranomaisen talousarvion laatimista ja toteuttamista koskevissa säännöissä sekä sen tilinpäätöksen esittämisessä olisi noudatettava komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (12) säännöksiä EPPOn kanssa tehtävän yhteistyön ja OLAFin tutkimusten vaikuttavuuden osalta.

(70)

Jotta voidaan ehkäistä ja tuloksellisesti torjua rahanpesuntorjuntaviranomaisen sisäisiä petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa, siihen olisi sovellettava asetusta (EU, Euratom) N:o 883/2013 Euroopan syyttäjänviraston kanssa tehtävän yhteistyön ja Euroopan petostentorjuntaviraston tutkimusten vaikuttavuuden osalta. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi liityttävä Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 tekemään toimielinten väliseen sopimukseen (13), ja OLAFin olisi voitava tehdä paikalla tehtäviä tarkastuksia omalla vastuualueellaan.

(71)

Kuten 7 päivänä helmikuuta 2013 annetussa komission tiedonannossa ”Euroopan unionin kyberturvallisuusstrategia: Avoin, turvallinen ja vakaa verkkoympäristö” todetaan, yhä vihamielisemmän uhkaympäristön vuoksi on tärkeää varmistaa kyberturvallisuuden korkea taso kaikissa EU:n toimielimissä, elimissä ja laitoksissa. Pääjohtajan olisi näin ollen varmistettava asianmukainen tietoteknisten riskien hallinta, vahva sisäinen tietotekniikkahallinto ja riittävä tietoteknisen turvallisuuden rahoitus. Pääsääntöisesti vähintään 10 prosenttia rahanpesuntorjuntaviranomaisen tietoteknisistä menoista olisi kohdennettava avoimesti suoraan tietotekniseen turvallisuuteen. Rahoitus unionin toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen kyberturvallisuuspalvelulle (CERT-EU) voitaisiin ottaa huomioon tässä vähimmäismenoa koskevassa vaatimuksessa. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä CERT-EU:n kanssa ja ilmoitettava laajavaikutteisista häiriöistä 24 tunnin kuluessa CERT-EU:lle ja komissiolle.

(72)

Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi oltava vastuuvelvollinen sekä Euroopan parlamentille että neuvostolle tehtäviensä suorittamisesta ja tämän asetuksen täytäntöönpanosta. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi esitettävä vuosittain tätä koskeva kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

(73)

Rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstön olisi koostuttava väliaikaisista toimihenkilöistä, sopimussuhteisista toimihenkilöistä ja kansallisista asiantuntijoista, mukaan lukien lähetetyt työntekijät, jotka unionin rahanpesun selvittelykeskukset ovat asettaneet rahanpesuntorjuntaviranomaisen käytettäviksi mutta jotka pysyvät kuitenkin kansallisen rahanpesun selvittelykeskusten alaisuudessa. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi hyväksyttävä komission suostumuksella asiaankuuluvat täytäntöönpanosäännöt Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen, jotka on vahvistettu neuvoston asetuksella (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (14), jäljempänä ”henkilöstösäännöt”, 110 artiklan säännösten mukaisesti.

(74)

Sen varmistamiseksi, että luottamuksellisia tietoja käsitellään sellaisina, rahanpesuntorjuntaviranomaisen hallintoelinten kaikkiin jäseniin, viranomaisen koko henkilöstöön, kansalliset asiantuntijat ja sen käytettäväksi asetettu henkilöstö mukaan lukien, sekä viranomaiselle sopimusperusteisesti tehtäviä suorittaviin henkilöihin olisi sovellettava salassapitovelvollisuutta, mukaan lukien unionin lainsäädännön asiaankuuluvista säännöksistä johtuvat luottamuksellisuuteen liittyvät rajoitukset ja velvoitteet, jotka liittyvät viranomaisen erityistehtäviin. Luottamuksellisuutta ja salassapitovelvollisuutta koskevat velvoitteet eivät kuitenkaan saisi estää rahanpesuntorjuntaviranomaista tekemästä yhteistyötä tai vaihtamasta tietoja muiden asianomaisten kansallisten tai unionin viranomaisten tai elinten kanssa tai luovuttamasta tietoja niille, jos se on tarpeen niiden tehtävien hoitamiseksi ja jos tällaisesta yhteistyöstä ja tietojenvaihdosta on säädetty unionin lainsäädännössä.

(75)

Rahanpesuntorjuntaviranomaiseen olisi sovellettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001 (15), sanotun kuitenkaan rajoittamatta rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstöön ja edustajiin unionin lainsäädännön asiaankuuluvien säännösten mukaisesti sovellettavia luottamuksellisuusvelvoitteita. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen valvontatehtäviin ja rahanpesun selvittelykeskusten tuki- ja koordinointitehtäviin liittyvien luottamuksellisuutta ja salassapitoa koskevien rajoitusten mukaisesti mainitussa asetuksessa säädettyä oikeutta tutustua Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjoihin ei pitäisi laajentaa koskemaan rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstön käsittelemiä luottamuksellisia tietoja. Erityisesti rahanpesuntorjuntaviranomaisen ja EU:n rahanpesun selvittelykeskusten operatiiviset tiedot, joita rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstö käsittelee rahanpesun selvittelykeskusten tukeen ja koordinointiin liittyvien tehtävien ja toimintojen suorittamiseksi, olisi katsottava luottamuksellisiksi. Valvontatehtävien osalta rahanpesuntorjuntaviranomaisen, finanssialan valvojien tai ilmoitusvelvollisten tietoja, jotka on hankittu suoraan valvontaan liittyvien tehtävien ja toimintojen suorittamisen yhteydessä, olisi periaatteessa myös käsiteltävä luottamuksellisina eikä niitä saisi luovuttaa. Valvontamenettelyyn liittyvät luottamukselliset tiedot olisi kuitenkin voitava luovuttaa kokonaan tai osittain ilmoitusvelvollisille, jotka ovat tällaisen valvontamenettelyn osapuolia, edellyttäen, että otetaan huomioon muiden henkilöiden liikesalaisuuksien suojaan liittyvät oikeutetut edut.

(76)

Rahanpesuntorjuntaviranomaiseen olisi sovellettava neuvoston asetusta N:o 1 (16), ja Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen olisi tarjottava rahanpesutorjuntaviranomaisen toiminnan edellyttämät muut käännöspalvelut kuin tulkkauspalvelut, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontajärjestelmässä ja valittujen ilmoitusvelvollisten kanssa mahdollisesti käyttöön otettavia kielijärjestelyjä.

(77)

Henkilötietojen käsittelyä tämän asetuksen perusteella rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämiseksi olisi pidettävä tarpeellisena yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi tai rahanpesuntorjuntaviranomaiselle Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (17) 5 artiklan ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (18) 6 artiklan nojalla kuuluvan julkisen vallan käyttämiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden ja niiden viranomaisten velvoitteita. Asetuksessa (EU) 2018/1725 edellytetään, että komissio kuulee Euroopan tietosuojavaltuutettua laatiessaan delegoituja säädöksiä tai täytäntöönpanosäädöksiä, joilla on vaikutus yksilöiden oikeuksien ja vapauksien suojeluun henkilötietojen käsittelyssä. Tämä voi koskea myös rahanpesuntorjuntaviranomaisen laatimia teknisiä sääntely- ja täytäntöönpanostandardeja. Jos rahanpesuntorjuntaviranomainen katsoo, että Euroopan tietosuojavaltuutetun kuulemisella saadaan lisäarvoa jo kyseisiä säädöksiä laadittaessa, sen olisi ilmoitettava tästä komissiolle ja saatava siltä lupa toteuttaa kuuleminen, jotta voidaan varmistaa sujuva prosessi kyseisten säädösten valmistelussa ja hyväksymisessä.

(78)

Ilmoitusvelvollisten tai konsernien työntekijöiden ilmoittamat sääntöjenvastaisuudet voivat antaa rahanpesuntorjuntaviranomaiselle ratkaisevan tärkeää tietoa siitä, miten luottolaitokset ja finanssilaitokset unionissa yleisesti noudattavat rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevia vaatimuksia. Vastaavasti valvontaviranomaisten, valvontatehtäviä hoitavien itsesääntelyelinten ja rahanpesun selvittelykeskusten työntekijöiden ilmoitukset voivat auttaa rahanpesuntorjuntaviranomaista varmistamaan korkealaatuisen valvonnan ja tukemaan rahanpesun tuloksekkaan tutkimisen kehittämistä sisämarkkinoilla. Nämä työntekijät tarvitsevat kuitenkin riittävät takeet siitä, heidän ilmoituksiaan käsitellään erittäin luottamuksellisina ja että heidän henkilötietojaan ei missään olosuhteissa paljasteta. Rahanpesuntorjuntaviranomaisella olisi oltava tätä varten käytettävissään keinoja sääntöjenvastaisuuksia koskevien ilmoitusten luottamuksellisuuden säilyttämiseksi. Vahvistaessaan sisäiset sääntönsä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevien sääntöjen mahdollisista rikkomisista tehtyjen ilmoitusten käsittelyä varten rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi varmistettava, että valittujen ilmoitusvelvollisten työntekijöiden ilmoitukset asetetaan etusijalle, ja se voi vahvistaa menettelyjä toistuvien ilmoitusten käsittelyä, ilmoitusten suurta määrää ja sellaisia tilanteita varten, joissa tehdään ilmoituksia, jotka koskevat rahanpesuntorjuntaviranomaisen toimeksiantoon kuulumattomia rikkomisia. Lisäksi rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyvistä rikkomisista rahanpesuntorjuntaviranomaiselle ilmoittavien henkilöiden olisi voitava saada Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2019/1937 (19) säädettyä suojelua, edellyttäen, että kyseisessä direktiivissä säädetyt edellytykset täyttyvät.

(79)

Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi luotava yhteistyösuhteet asiaankuuluviin unionin elimiin ja laitoksiin, kuten Europoliin, Eurojustiin, EPPOon ja Euroopan valvontaviranomaisiin. Jotta voidaan parantaa monialaista valvontaa ja edistää yhteistyötä vakavaraisuuden valvojien ja rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvojien välillä, rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi myös luotava yhteistyösuhteet finanssialan ilmoitusvelvollisten vakavaraisuusvalvonnan osalta toimivaltaisiin viranomaisiin, mukaan lukien EKP, asioissa, jotka liittyvät sille neuvoston asetuksella (EU) N:o 1024/2013 (20) annettuihin tehtäviin, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/59/EU (21) 3 artiklassa määriteltyihin kriisinratkaisuviranomaisiin, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/49/EU (22) 2 artiklan 1 kohdan 18 alakohdassa määriteltyihin nimettyihin viranomaisiin ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2023/1114 (23) 3 artiklan 1 kohdan 35 alakohdassa määriteltyihin toimivaltaisiin viranomaisiin. Tässä tarkoituksessa rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi voitava tehdä sopimuksia tai yhteisymmärryspöytäkirjoja tällaisten elinten kanssa, myös sellaisen tietojenvaihdon osalta, joka on tarpeen rahanpesuntorjuntaviranomaisen ja kyseisten elinten tehtävien hoitamiseksi. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi pyrittävä parhaansa mukaan jakamaan tietoja tällaisten elinten kanssa niiden pyynnöstä oikeudellisten rajoitusten, kuten tietosuojalainsäädännön, asettamissa rajoissa. Lisäksi rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi mahdollistettava toimiva tietojenvaihto kaikkien rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontajärjestelmään kuuluvien finanssialan valvojien ja edellä mainittujen viranomaisten välillä, ja tällaisen yhteistyön ja tietojenvaihdon olisi tapahduttava jäsennellysti ja tehokkaasti.

(80)

Tietojenvaihtokumppanuuksista on tullut yhä tärkeämpiä yhteistyö- ja tietojenvaihtofoorumeja toimivaltaisten viranomaisten ja ilmoitusvelvollisten välillä joissakin jäsenvaltioissa. Kun otetaan huomioon rahanpesuntorjuntaviranomaisen tehtävät rahanpesun, sen esirikosten ja terrorismin rahoituksen estämisen ja havaitsemisen alalla, sen olisi tämän tavoitteen saavuttamiseksi voitava perustaa tietojenvaihtokumppanuus. Tietojenvaihtokumppanuuden piirissä vaihdettujen tietojen olisi oltava rahanpesuntorjuntaviranomaisen toimeksiannon mukaisia. Jos rahanpesuntorjuntaviranomainen jossakin jäsenvaltiossa valvoo suoraan tai rahanpesun selvittelykeskusten tukena valittuja ilmoitusvelvollisia, ja nämä rahanpesun selvittelykeskukset osallistuvat tietojenvaihtokumppanuuteen, myös rahanpesuntorjuntaviranomaisen kannattaisi osallistua kumppanuuteen kyseisen tietojenvaihtokumppanuuden perustaneiden asianomaisten kansallisten viranomaisten määrittelemin edellytyksin ja niiden nimenomaisella suostumuksella.

(81)

Kun otetaan huomioon, että valvonta-, hallinto- ja lainvalvontaviranomaisten yhteistyö on ratkaisevan tärkeää rahanpesun ja terrorismin rahoituksen onnistuneen torjunnan kannalta ja että tietyillä unionin viranomaisilla ja elimillä on tällä alalla erityisiä tehtäviä tai toimeksiantoja, rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi varmistettava, että se voi tehdä yhteistyötä tällaisten viranomaisten ja elinten, erityisesti OLAFin, Europolin, Eurojustin ja EPPOn, kanssa. Jos on tarpeen laatia erityisiä työjärjestelyjä tai tehdä yhteisymmärryspöytäkirjoja rahanpesuntorjuntaviranomaisen ja näiden elinten ja viranomaisten välillä, rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi voitava tehdä niin. Järjestelyjen olisi oltava luonteeltaan strategisia ja teknisiä, ne eivät saisi edellyttää rahanpesuntorjuntaviranomaisen hallussa olevien luottamuksellisten tai operatiivisten tietojen jakamista, ja niissä olisi otettava huomioon muiden unionin toimielinten, elinten tai laitosten jo suorittamat rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämiseen ja torjuntaan liittyvät tehtävät.

(82)

Koska esirikokset ja itse rahanpesu rikoksena ovat usein luonteeltaan maailmanlaajuisia ja koska unionin ilmoitusvelvolliset toimivat myös kolmansien maiden kanssa ja kolmansissa maissa, toimiva yhteistyö kaikkien asianomaisten kolmansien maiden viranomaisten kanssa sekä valvonnan että rahanpesun selvittelykeskusten toiminnan alalla on ratkaisevan tärkeää rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevan unionin kehyksen vahvistamiseksi. Kun otetaan huomioon rahanpesuntorjuntaviranomaisen ainutlaatuinen yhdistelmä suoraa ja välillistä valvontaa sekä rahanpesun selvittelykeskusten yhteistyöhön liittyviä tehtäviä ja valtuuksia, sen olisi voitava osallistua aktiivisesti tällaisiin ulkoisiin yhteistyöjärjestelyihin. Rahanpesuntorjuntaviranomaiselle olisi erityisesti siirrettävä valta luoda yhteyksiä ja tehdä hallinnollisia järjestelyjä kolmansien maiden sellaisten viranomaisten kanssa, joilla on valtuuksia sääntelyn, valvonnan ja rahanpesun selvittelykeskusten alalla. Rahanpesuntorjuntaviranomainen voisi toimia erityisen hyödyllisessä roolissa tapauksissa, joissa useiden unionin viranomaisten ja rahanpesun selvittelykeskusten vuorovaikutus kolmansien maiden viranomaisten kanssa koskee rahanpesuntorjuntaviranomaisen tehtävien piiriin kuuluvia asioita. Tällaisissa tapauksissa rahanpesuntorjuntaviranomaisella olisi oltava johtava rooli kyseisen vuorovaikutuksen helpottamisessa.

(83)

Kun otetaan huomioon rahanpesuntorjuntaviranomaisen tehtävät ja valtuudet rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan alalla, sillä on hyvät edellytykset tukea komission toimintaa kansainvälisillä foorumeilla, FATF mukaan luettuna, ja näin edistää yhtenäistä, yhteistä, johdonmukaista ja vaikuttavaa unionin etujen edustamista tällaisilla foorumeilla. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi siksi avustettava komissiota sen toiminnassa FATF:n jäsenenä ja osallistuttava unionin edustamiseen ja sen etujen puolustamiseen kansainvälisillä foorumeilla. Kun otetaan huomioon FATF:n ja rahanpesun vastaisia toimenpiteitä arvioivan Euroopan neuvoston asiantuntijakomitean (Moneyval) keskinäisten arviointien merkitys, rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstön olisi silloin, kun kyseiset arvioinnit koskevat jäsenvaltioita, tarvittaessa oltava arviointien suorittamisesta vastaavien arviointiryhmien käytettävissä ja tehtävä yhteistyötä niiden kanssa.

(84)

Koska rahanpesuntorjuntaviranomaisella on tarkoitus olla kattavat valtuudet ja tehtävät, jotka liittyvät kaikkien ilmoitusvelvollisten suoraan ja välilliseen valvontaan, on tarpeen, että kyseiset valtuudet pysyvät yhdellä unionin elimellä eikä niistä aiheudu toimivaltaristiriitoja muiden unionin elinten kanssa. Tästä syystä EPV:llä ei pitäisi enää olla rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyviä tehtäviä ja valtuuksia sen jälkeen kun tätä asetusta aletaan soveltaa kaikilta osin ja asetuksen (EU) N:o 1093/2010 vastaavat artiklat olisi kumottava. EPV:lle näiden tehtävien ja valtuuksien hoitamiseksi osoitetut resurssit olisi siirrettävä rahanpesuntorjuntaviranomaiselle. Kun otetaan huomioon, että kaikkien kolmen Euroopan valvontaviranomaisen olisi tehtävä yhteistyötä rahanpesuntorjuntaviranomaisen kanssa ja voitava osallistua valvontakokoonpanossa toimivan hallintoneuvoston kokouksiin tarkkailijoina, rahanpesuntorjuntaviranomaiselle olisi annettava sama mahdollisuus osallistua Euroopan valvontaviranomaisten hallintoneuvostojen kokouksiin. Kun asianomaiset hallintoneuvostot keskustelevat tai päättävät asioista, jotka ovat merkityksellisiä rahanpesuntorjuntaviranomaisen tehtävien hoitamisen ja valtuuksien käyttämisen kannalta, rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi voitava osallistua niiden kokouksiin tarkkailijana. Näin ollen asetusten (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 1094/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 artikloja hallintoneuvoston kokoonpanoista olisi muutettava vastaavasti.

(85)

Komissiolle olisi tämän asetuksen vaikuttavuuden varmistamiseksi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat menettelysääntöjä taloudellisten seuraamusten tai uhkasakkojen määräämistä koskevan valtuuden käytöstä, yksityiskohtaisia sääntöjä seuraamusten määräämisen ja täytäntöönpanon vanhentumisajoista sekä kunkin valitun ja muun kuin valitun ilmoitusvelvollisen, jolta peritään maksuja, maksujen määrän laskentamenetelmää ja maksujen kantamismenetelmää. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (24) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(86)

Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi otettava hoidettavakseen suurin osa tämän asetuksen mukaisista tehtävistään ja valtuuksistaan viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2025. Valittujen ilmoitusvelvollisten suora valvonta olisi aloitettava vuodesta 2028. Näin rahanpesuntorjuntaviranomaisella olisi riittävästi aikaa perustaa toimipaikkansa tässä asetuksessa määritettyyn jäsenvaltioon.

(87)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

(88)	EKP on antanut lausunnon 16 päivänä helmikuuta 2022 (25).

(89)	Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EU) 2018/1725 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausunnon 22 päivänä syyskuuta 2021 (26),

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

PERUSTAMINEN, OIKEUDELLINEN ASEMA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Perustaminen ja toimiala

1. Perustetaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaviranomainen, jäljempänä ”rahanpesuntorjuntaviranomainen”.

2. Rahanpesuntorjuntaviranomainen toimii sille tällä asetuksella annettujen, erityisesti 6 artiklassa säädettyjen, valtuuksien puitteissa ja soveltamisalalla, josta säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2023/1113, direktiivissä (EU) 2024/1640 ja asetuksessa (EU) 2024/1624 ja kaikissa kyseisiin säädöksiin perustuvissa direktiiveissä, asetuksissa ja päätöksissä sekä mahdollisissa muissa oikeudellisesti sitovissa unionin säädöksissä, joissa rahanpesuntorjuntaviranomaiselle annetaan tehtäviä, sekä siinä kansallisessa lainsäädännössä, jolla direktiivi (EU) 2024/1640 ja muut direktiivit, joissa valvontaviranomaisille annetaan tehtäviä, on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä.

3. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen tavoitteena on suojella yleistä etua, unionin rahoitusjärjestelmän vakautta ja eheyttä sekä sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa

a)	estämällä unionin rahoitusjärjestelmän käyttö rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen;

b)	osallistumalla rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskien ja uhkien tunnistamiseen ja arvioimiseen sisämarkkinoilla sekä sellaisten unionin ulkopuolelta peräisin olevien riskien ja uhkien tunnistamiseen ja arvioimiseen, jotka vaikuttavat tai voivat mahdollisesti vaikuttaa sisämarkkinoihin;

c)	varmistamalla korkealuokkainen valvonta rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan alalla sisämarkkinoilla;

d)	edistämällä valvontakäytäntöjen lähentämistä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan alalla sisämarkkinoilla;

e)	edistämällä rahanpesun selvittelykeskusten käytäntöjen yhdenmukaistamista epäilyttävien liiketoimien tai epäilyttävän toiminnan havaitsemisessa;

f)	tukemalla ja koordinoimalla rahanpesun selvittelykeskusten välistä sekä rahanpesun selvittelykeskusten ja muiden toimivaltaisten viranomaisten välistä tietojenvaihtoa.

Tämän asetuksen säännökset eivät rajoita komission toimivaltaa eivätkä erityisesti sen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 258 artiklan mukaista toimivaltaa varmistaa, että unionin oikeutta noudatetaan.

2 artikla

Määritelmät

1. Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EU) 2024/1624 2 artiklassa ja direktiivin (EU) 2024/1640 2 artiklassa vahvistettujen määritelmien lisäksi seuraavia määritelmiä:

1)	”valitulla ilmoitusvelvollisella” tarkoitetaan 13 artiklan nojalla rahanpesuntorjuntaviranomaisen suorassa valvonnassa olevaa luottolaitosta, finanssilaitosta tai luottolaitos- tai finanssilaitoskonsernia unionin korkeimmalla konsolidointitasolla sovellettavien tilinpäätösstandardien mukaisesti;

2)	”muulla kuin valitulla ilmoitusvelvollisella” tarkoitetaan sellaista luottolaitosta, finanssilaitosta tai luottolaitos- tai finanssilaitoskonsernia unionin korkeimmalla konsolidointitasolla sovellettavien tilinpäätösstandardien mukaisesti, joka on muu kuin valittu ilmoitusvelvollinen;

3)	”rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontajärjestelmällä” tarkoitetaan rahanpesuntorjuntaviranomaista ja jäsenvaltioiden valvontaviranomaisia;

”muulla kuin rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaviranomaisella” tarkoitetaan

a)	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 (27) 4 artiklan 1 kohdan 40 alakohdassa määriteltyä toimivaltaista viranomaista;

b)	Euroopan keskuspankkia (EKP) sen suorittaessa asetuksessa (EU) N:o 1024/2013 sille määrättyjä tehtäviä;

c)	direktiivin 2014/59/EU 3 artiklan mukaisesti nimettyä kriisinratkaisuviranomaista;

d)	direktiivin 2014/49/EU 2 artiklan 1 kohdan 18 alakohdassa määriteltyä nimettyä viranomaista.

e)	asetuksen (EU) 2023/1114 3 artiklan 1 kohdan 35 alakohdassa määriteltyä toimivaltaista viranomaista.

3 artikla

Oikeudellinen asema

1. Rahanpesuntorjuntaviranomainen on unionin elin, joka on oikeushenkilö.

2. Rahanpesuntorjuntaviranomaisella on kussakin jäsenvaltiossa laajin kansallisen oikeuden mukainen oikeushenkilöillä oleva oikeuskelpoisuus. Se voi erityisesti hankkia ja luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.

3. Rahanpesuntorjuntaviranomaista edustaa sen puheenjohtaja.

4 artikla

Kotipaikka

Rahanpesuntorjuntaviranomaisen kotipaikka on Frankfurt am Main, Saksa.

II LUKU

RAHANPESUNTORJUNTAVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT JA VALTUUDET

1 JAKSO

Tehtävät ja toimivalta

5 artikla

Tehtävät

1. Rahanpesuntorjuntaviranomainen suorittaa seuraavat sisämarkkinoihin vaikuttaviin rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskeihin liittyvät tehtävät:

a)	kehityksen seuranta sisämarkkinoilla ja rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyvien uhkien, haavoittuvuuksien ja riskien arviointi;

b)	kehityksen seuranta kolmansissa maissa ja kolmansien maiden rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmiin liittyvien sellaisten uhkien, haavoittuvuuksien ja riskien arviointi, jotka vaikuttavat tai saattavat vaikuttaa sisämarkkinoihin;

tiedon kerääminen ja analysointi oman valvontatoimintansa sekä valvojien ja valvontaviranomaisten valvontatoiminnan pohjalta heikkouksista, joita ilmenee ilmoitusvelvollisten soveltaessa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevia sääntöjä, ilmoitusvelvollisiin kohdistuvista riskeistä, määrätyistä seuraamuksista ja toteutetuista korjaavista toimista;

d)	rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan keskustietokannan perustaminen valvontaviranomaisilta kerätyistä tai rahanpesuntorjuntaviranomaisen toiminnasta peräisin olevista tiedoista ja sen pitäminen ajan tasalla;

e)	keskustietokantaan kerättyjen tietojen analysointi ja kyseisten analyysien jakaminen valvojille, valvontaviranomaisille ja muille kuin rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnasta vastaaville viranomaisille tiedonsaantitarpeen perusteella ja luottamuksellisesti;

f)	direktiivin (EU) 2024/1640 7 artiklassa tarkoitetun sisämarkkinoihin vaikuttavien rahanpesun ja terrorismin rahoituksen sekä kohdennettujen talouspakotteiden täytäntöönpanon laiminlyönnin ja kiertämisen riskien analysoinnin tukeminen;

ilmoitusvelvollisten sekä valvojien, valvontaviranomaisten ja muiden kuin rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnasta vastaavien viranomaisten välisen yhteistyön ja tietojenvaihdon tukeminen, helpottaminen ja lujittaminen yhteisen käsityksen muodostamiseksi niistä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskeistä ja uhkista, joita sisämarkkinoihin kohdistuu, myös osallistumalla tietojenvaihtokumppanuuksiin rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan alalla;

h)	julkaisujen laatiminen sekä koulutuksen ja muiden palvelujen tarjoaminen pyynnöstä tietoisuuden lisäämiseksi rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyvistä riskeistä ja näihin riskeihin puuttumiseksi;

i)	ilmoittaminen komissiolle tapauksista, joissa rahanpesuntorjuntaviranomainen tehtäviään hoitaessaan havaitsee, että jäsenvaltio on saattanut direktiivin (EU) 2024/1640 virheellisesti tai puutteellisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään;

j)	muiden tässä asetuksessa tai muissa 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyissä säädöksissä säädettyjen tehtävien suorittaminen.

2. Rahanpesuntorjuntaviranomainen suorittaa seuraavat valittuihin ilmoitusvelvollisiin liittyvät tehtävät:

a)	sen varmistaminen, että valitut ilmoitusvelvolliset noudattavat niihin asetuksen (EU) 2024/1624 ja asetuksen (EU) 2023/1113 nojalla sovellettavia vaatimuksia, mukaan lukien kohdennettujen talouspakotteiden täytäntöönpanoon liittyvät velvoitteet;

valvontatarkastusten ja arviointien suorittaminen yksittäisten ilmoitusvelvollisten ja konsernin tasolla sen määrittämiseksi, ovatko valittujen ilmoitusvelvollisten käyttöön ottamat sisäiset toimintaperiaatteet, menettelyt ja valvontatoimenpiteet riittävät niihin sovellettavien vaatimusten noudattamiseksi, ja erityisten vaatimusten määrääminen, hallinnollisten toimenpiteiden soveltaminen ja taloudellisten seuraamusten ja uhkasakkojen määrääminen kyseisten valvontatarkastusten ja arviointien perusteella 21, 22 ja 23 artiklan mukaisesti;

c)	konsernin laajuiseen valvontaan osallistuminen erityisesti rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontakollegioissa, myös silloin, kun valittu ilmoitusvelvollinen kuuluu konserniin, jolla on päätoimipaikka, tytäryhtiöitä tai sivuliikkeitä unionin ulkopuolella;

valittujen ilmoitusvelvollisten riskien ja haavoittuvuuksien arviointijärjestelmän kehittäminen ja pitäminen ajan tasalla tietojen saamiseksi rahanpesuntorjuntaviranomaisen ja valvontaviranomaisten valvontatoimintaa varten, myös keräämällä tietoja kyseisiltä ilmoitusvelvollisilta jäsenneltyjen kyselylomakkeiden ja muiden verkkotyökalujen ja verkon ulkopuolisten työkalujen avulla.

3. Rahanpesuntorjuntaviranomainen suorittaa seuraavat finanssialan valvojiin liittyvät tehtävät:

a)	ajantasaisen luettelon ylläpitäminen unionin finanssialan valvojista;

b)	säännöllisten arviointien suorittaminen sen varmistamiseksi, että kaikilla finanssialan valvojilla on riittävät resurssit, valtuudet ja strategiat rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyvien tehtäviensä suorittamiseksi, ja tällaisten arviointien tulosten asettaminen saataville;

finanssialan valvojien esittämästä rahanpesuntorjuntaviranomaisen suoran valvonnan käyttöön ottamista koskevasta pyynnöstä tai rahanpesuntorjuntaviranomaisen omasta aloitteesta asianmukaisten toimenpiteiden toteuttaminen poikkeuksellisissa olosuhteissa, jotka edellyttävät rahanpesuntorjuntaviranomaisen toimia ja jotka liittyvät muiden kuin valittujen ilmoitusvelvollisten vaatimusten noudattamiseen tai niihin kohdistuviin riskeihin;

d)	finanssialan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontakollegioiden toiminnan helpottaminen;

valvontakäytäntöjen lähentämisen ja korkeiden valvontanormien edistäminen yhteistyössä finanssialan valvojien kanssa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan alalla, mukaan lukien kohdennettuihin talouspakotteisiin liittyvien rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevien vaatimusten noudattamisen todentamisen osalta;

f)	unionin finanssialan valvojien välisen henkilöstövaihdon ja tietojenvaihdon koordinointi rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan alalla;

g)	finanssialan valvojien avustaminen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan alalla niiden esitettyä siitä nimenomaisen pyynnön, mukaan lukien finanssialan valvojien välistä sovittelua koskevat pyynnöt;

sellaisten finanssialan valvojien välisten erimielisyyksien ratkaiseminen sitovasti, jotka koskevat ilmoitusvelvollisen suhteen toteutettavia toimenpiteitä, myös rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontakollegioiden yhteydessä, g alakohdassa tarkoitetun nimenomaisen pyynnön perusteella;

4. Rahanpesuntorjuntaviranomainen suorittaa seuraavat finanssialan ulkopuolisten alojen valvojia koskevat tehtävät:

a)	ajantasaisen luettelon ylläpitäminen finanssialan ulkopuolisten alojen valvojista unionissa;

b)	valvontanormien ja -käytäntöjen vertaisarviointien koordinointi rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan alalla;

finanssialan ulkopuolisten alojen valvojien ja itsesääntelyelimiä valvovien viranomaisten mahdollisten unionin oikeuden rikkomisten tai soveltamatta jättämisen tutkiminen, suositusten antaminen havaittujen rikkomisten käsittelemiseksi rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan alalla ja, jos valvojat tai viranomaiset eivät noudata suosituksia, sellaisten varoitusten antaminen, joissa yksilöidään toimenpiteet, jotka on toteutettava rikkomisen vaikutusten lieventämiseksi;

d)	säännöllisten tarkastusten suorittaminen sen varmistamiseksi, että kaikilla finanssialan ulkopuolisten alojen valvojilla on riittävät resurssit ja valtuudet rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyvien tehtäviensä suorittamiseksi;

e)	valvontakäytäntöjen lähentämisen ja korkeiden valvontanormien edistäminen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan alalla;

f)	finanssialan ulkopuolisten alojen valvojien rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontakollegioiden toiminnan helpottaminen;

finanssialan ulkopuolisten alojen valvojien avustaminen niiden esitettyä siitä nimenomaisen pyynnön, kuten pyynnön sovitella finanssialan ulkopuolisten alojen valvojien välillä erimielisyyksissä ilmoitusvelvollisen suhteen toteutettavista toimenpiteistä, myös rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontakollegioiden yhteydessä.

Kun tiettyjen alojen valvonta on siirretty kansallisella tasolla itsesääntelyelimille, rahanpesuntorjuntaviranomainen suorittaa ensimmäisessä alakohdassa säädetyt tehtävät, jotka koskevat kyseisten elinten toimintaa valvovia valvontaviranomaisia.

5. Rahanpesuntorjuntaviranomainen suorittaa seuraavat rahanpesun selvittelykeskuksiin ja niiden toimintaan jäsenvaltioissa liittyvät tehtävät:

a)	ajantasaisen luettelon ylläpitäminen unionin rahanpesun selvittelykeskuksista;

b)	rahanpesun selvittelykeskusten oikeudellisen kehyksen sekä niiden organisaatioiden muutosten seuraaminen keskittyen niiden tehtävien suorittamista koskeviin resursseihin;

c)	rahanpesun selvittelykeskusten työn tukeminen ja rahanpesun selvittelykeskusten välisen yhteistyön ja koordinoinnin parantamisen edistäminen;

d)	osallistuminen niiden tapausten tunnistamiseen ja valintaan, joista rahanpesun selvittelykeskukset tekevät yhteisiä analyyseja;

e)	asianmukaisten menetelmien ja menettelyiden kehittäminen rahanpesun selvittelykeskusten yhteisten analyysien tekemiseksi rajat ylittävistä tapauksista;

f)	rahanpesun selvittelykeskusten tekemien yhteisten analyysien käynnistäminen, koordinointi, organisointi ja helpottaminen;

g)	rahanpesun selvittelykeskusten avustaminen niiden esitettyä siitä nimenomaisen pyynnön, kuten sovittelupyynnön rahanpesun selvittelykeskusten välisissä erimielisyyksissä;

h)	vertaisarviointien tekeminen rahanpesun selvittelykeskusten toiminnasta niiden johdonmukaisuuden ja tehokkuuden vahvistamiseksi ja parhaiden käytäntöjen määrittämiseksi;

välineiden ja palvelujen kehittäminen ja asettaminen rahanpesun selvittelykeskusten saataville niiden analyysivalmiuksien parantamiseksi sekä tietotekniikka- ja tekoälypalvelujen ja -välineiden kehittäminen ja asettaminen rahanpesun selvittelykeskusten saataville turvallista tietojen jakamista varten muun muassa isännöimällä FIU.net-verkkoa;

j)	epäilyttävien liiketoimien havaitsemista, analysointia ja levittämismenetelmiä koskevan asiantuntijatiedon kehittäminen, jakaminen ja edistäminen;

k)	erityiskoulutuksen ja avun tarjoaminen rahanpesun selvittelykeskuksille niiden pyynnöstä, myös antamalla taloudellista tukea, rahanpesuntorjuntaviranomaisen tavoitteiden puitteissa ja sen käytettävissä olevien henkilöstö- ja talousarvioresurssien rajoissa;

rahanpesun selvittelykeskusten ja ilmoitusvelvollisten välisen vuorovaikutuksen tukeminen rahanpesun selvittelykeskusten pyynnöstä tarjoamalla ilmoitusvelvollisille asiantuntemusta, jolla muun muassa lisätään niiden tietoisuutta ja parannetaan niiden menettelyjä epäilyttävän toiminnan ja epäilyttävien liiketoimien havaitsemiseksi sekä niistä ilmoittamista rahanpesun selvittelykeskuksille;

m)	rahanpesun selvittelykeskusten tunnistamia rahanpesun ja terrorismin rahoituksen uhkia, riskejä ja menetelmiä koskevien uhka-arviointien ja strategisten analyysien valmistelu ja koordinointi.

6. Tällä asetuksella rahanpesuntorjuntaviranomaiselle annettujen tehtävien hoitamiseksi rahanpesuntorjuntaviranomainen soveltaa kaikkea asiaa koskevaa unionin oikeutta ja, kun kyseinen unionin oikeus koostuu direktiiveistä, sellaista kansallista lainsäädäntöä, jolla kyseiset direktiivit saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. Jos sovellettava unionin oikeus koostuu asetuksista, joissa nimenomaisesti annetaan jäsenvaltioille vaihtoehtoja, rahanpesuntorjuntaviranomainen soveltaa myös sitä kansallista lainsäädäntöä, jossa näitä vaihtoehtoja käytetään.

6 artikla

Rahanpesuntorjuntaviranomaisen valtuudet

1. Rahanpesuntorjuntaviranomaisella on valittujen ilmoitusvelvollisten osalta 17–21 artiklassa esitetyt valvonta- ja tutkintavaltuudet sekä 22 ja 23 artiklassa tarkoitetut valtuudet määrätä taloudellisia seuraamuksia ja uhkasakkoja.

Rahanpesuntorjuntaviranomaisella on myös valtuudet ja velvoitteet, jotka finanssialan valvojilla on sovellettavan unionin oikeuden nojalla rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan alalla, ellei tässä asetuksessa toisin säädetä.

Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi edellyttää ohjeita antamalla ja siinä määrin kuin se on tarpeen tällä asetuksella sille annettujen tehtävien hoitamiseksi, että finanssialan valvojat käyttävät kansallisen lainsäädännön mukaisia valtuuksiaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan alalla kansallisessa lainsäädännössä säädetyin edellytyksin silloin, kun kyseisiä valtuuksia ei tällä asetuksella ole siirretty rahanpesuntorjuntaviranomaiselle.

Ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettujen valtuuksien käyttämiseksi rahanpesuntorjuntaviranomainen voi tehdä sitovia päätöksiä, jotka on osoitettu yksittäisille valituille ilmoitusvelvollisille. Rahanpesuntorjuntaviranomaisella on valtuudet soveltaa hallinnollisia toimenpiteitä ja määrätä 22 artiklan mukaisesti taloudellisia seuraamuksia, jos 21 artiklassa säädettyjä valtuuksia käyttäen tehtyjä päätöksiä ei noudateta.

2. Rahanpesuntorjuntaviranomaisella on valvojien ja valvontaviranomaisten osalta valtuudet

vaatia tehtäviensä suorittamiseksi tarvittavien tietojen tai asiakirjojen sekä kirjallisten tai suullisten selvitysten toimittamista, mukaan lukien tilastotiedot ja kansallisten valvojien ja valvontaviranomaisten sisäisiä prosesseja tai järjestelyjä koskevat tiedot, ja tutustua kyseisiin tietoihin ja hakea niitä yhteisistä jäsennellyistä kyselylomakkeista ja muista rahanpesuntorjuntaviranomaisen kehittämistä verkkotyökaluista ja verkon ulkopuolisista työkaluista;

b)	antaa ohjeita ja suosituksia;

c)	esittää toimintapyyntöjä ja antaa ohjeita toimenpiteistä, jotka on toteutettava muiden kuin valittujen ilmoitusvelvollisten osalta II luvun 4 jakson nojalla;

d)	toimia sovittelijana finanssialan valvojan tai finanssialan ulkopuolisen alan valvojan pyynnöstä;

e)	ratkaista sitovasti finanssialan valvojien pyynnöstä finanssialan valvojien välisiä erimielisyyksiä, myös rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontakollegioiden yhteydessä.

3. Rahanpesuntorjuntaviranomaisella on jäsenvaltioissa toimivien rahanpesun selvittelykeskusten osalta valtuudet

a)	pyytää rahanpesun selvittelykeskuksilta muita kuin operatiivisia tietoja ja analyyseja, jos ne ovat tarpeen arvioitaessa rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyviä sisämarkkinoihin kohdistuvia uhkia, haavoittuvuuksia ja riskejä;

b)	kerätä rahanpesun selvittelykeskusten tehtäviin ja toimintaan liittyviä tietoja ja tilastoja;

c)	hankkia ja käsitellä 40 artiklassa tarkoitettujen yhteisten analyysien käynnistämiseen, toteuttamiseen ja koordinointiin tarvittavia tietoja;

d)	antaa ohjeita ja suosituksia.

4. Edellä 5 artiklan 1 kohdassa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi rahanpesuntorjuntaviranomaisella on valtuudet

a)	laatia luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi 49 artiklan mukaisesti;

b)	laatia luonnoksia teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi 53 artiklan mukaisesti;

c)	antaa ohjeita ja suosituksia 54 artiklassa säädetyn mukaisesti;

d)	antaa lausuntoja Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle 55 artiklassa säädetyn mukaisesti.

2 JAKSO

Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontajärjestelmä

7 artikla

Yhteistyö rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontajärjestelmän puitteissa

1. Rahanpesuntorjuntaviranomainen on vastuussa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontajärjestelmän tuloksellisesta ja johdonmukaisesta toiminnasta.

2. Rahanpesuntorjuntaviranomaista ja valvontaviranomaisia koskee velvollisuus tehdä yhteistyötä vilpittömässä mielessä ja velvollisuus vaihtaa tietoja rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjumiseksi tämän asetuksen, asetuksen (EU) 2023/1113, asetuksen (EU) 2024/1624 ja direktiivin (EU) 2024/1640 mukaisesti.

3. Valvontaviranomaisten on rahanpesuntorjuntaviranomaisen pyynnöstä toimitettava sille kansallisella tasolla edelleen suoran valvonnan piiriin kuuluvista ilmoitusvelvollisista kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen rahanpesuntorjuntaviranomaisen 5 artiklan 1, 3 ja 4 kohdan mukaisten tehtävien suorittamiseksi, jos tällaiset tiedot ovat laillisesti valvontaviranomaisten saatavilla.

4. Valvontaviranomaisten on avustettava rahanpesuntorjuntaviranomaista kansallisten oikeudellisten kehystensä erityispiirteiden yksilöimisessä ja huomioon ottamisessa, etenkin silloin, kun rahanpesuntorjuntaviranomainen soveltaa 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua kansallista lainsäädäntöä, jolla unionin oikeus on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä.

8 artikla

Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontamenetelmät

1. Rahanpesuntorjuntaviranomainen kehittää ja ylläpitää yhteistyössä valvontaviranomaisten kanssa ajantasaisia ja yhdenmukaistettuja rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontamenetelmiä, joissa eritellään riskiperusteinen lähestymistapa ilmoitusvelvollisten valvontaan unionissa. Kyseisiin menetelmiin sisältyy tarvittaessa ohjeita, suosituksia, lausuntoja ja muita toimenpiteitä ja välineitä, mukaan lukien erityisesti tekniset sääntely- ja täytäntöönpanostandardit, 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säädöksissä säädettyjen valtuuksien perusteella.

2. Valvontamenetelmiä kehittäessään rahanpesuntorjuntaviranomainen erottaa ilmoitusvelvolliset toisistaan muun muassa niiden toiminnan ja niihin kohdistuvien rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskien tyypin ja luonteen perusteella. Valvontamenetelmien on oltava riskiperusteisia ja sisällettävä vähintään seuraavat osatekijät:

a)	vertailuarvot ja menetelmät, joilla ilmoitusvelvolliset luokitellaan riskiluokkiin niiden jäännösriskiprofiilin perusteella, erikseen kunkin ilmoitusvelvollisten luokan osalta;

b)	ilmoitusvelvollisten tekemiin rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskien itsearviointeihin kohdistuvien valvontatarkastusten lähestymistavat;

ilmoitusvelvollisten sisäisiin toimintaperiaatteisiin ja menettelyihin kohdistuvien valvontatarkastusten lähestymistavat, mukaan lukien niiden asiakkaan tuntemisvelvollisuutta koskevat toimintaperiaatteet ja menettelyt rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevan riskiperusteisen lähestymistavan mukaisesti;

d)	ilmoitusvelvollisten asiakkaille, liikesuhteille, liiketoimille ja toimituskanaville ominaisten tai niihin liittyvien riskitekijöiden sekä maantieteellisten riskitekijöiden valvontamielessä toteutettavien arviointimenettelyjen lähestymistavat.

3. Rahanpesuntorjuntaviranomainen kehittää jäsenneltyjä kyselylomakkeita ja muita verkkotyökaluja tai verkon ulkopuolisia työkaluja, joita rahanpesuntorjuntaviranomainen ja valvojat käyttävät ilmoitusvelvollisilta saatavien tietojen pyytämiseen, keräämiseen, kokoamiseen ja analysointiin, mukaan lukien tiedot, joita käytetään sovellettaessa 2 kohdassa lueteltuja valvontamenetelmien osatekijöitä.

Rahanpesuntorjuntaviranomaisen kehittämillä työkaluilla varmistetaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyvien objektiivisten ja vertailukelpoisten tietojen kerääminen ilmoitusvelvollisilta ja mahdollistetaan tehokas ja nopea tietojenvaihto valvojien ja rahanpesuntorjuntaviranomaisen välillä.

Rahanpesuntorjuntaviranomainen pyrkii kehittämään kyseiset työkalut heti, kun valvontamenetelmiä sovelletaan koko rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontajärjestelmään.

4. Valvontamenetelmissä on otettava huomioon unionin tason korkeat valvontanormit, ja niiden on perustuttava asiaa koskeviin kansainvälisiin normeihin ja ohjeisiin. Rahanpesuntorjuntaviranomainen tarkistaa ja päivittää säännöllisesti valvontamenetelmiään ottaen huomioon sisämarkkinoihin vaikuttavien riskien kehittymisen, mukaan lukien kansallisten lainvalvontaviranomaisten ja rahanpesun selvittelykeskusten yksilöimät riskit ja uhkat. Valvontamenetelmissä on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon parhaat käytännöt ja kansainvälisten standardien laatijoiden laatimat ohjeet.

9 artikla

Temaattiset arvioinnit

1. Valvontaviranomaisten on toimitettava rahanpesuntorjuntaviranomaiselle joka vuosi viimeistään 1 päivänä joulukuuta tiedot temaattisista valvontatarkastuksista, jotka ne aikovat toteuttaa seuraavan vuoden tai valvontakauden aikana ja joiden tarkoituksena on arvioida samanaikaisesti useisiin ilmoitusvelvollisiin kohdistuvia rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskejä tai tällaisten riskien tiettyä erityispiirrettä. Seuraavat tiedot on toimitettava:

a)	kunkin suunnitellun temaattisen arvioinnin laajuus mukana olevien ilmoitusvelvollisten luokan ja lukumäärän sekä arvioinnin aihepiirin osalta;

b)	kunkin suunnitellun temaattisen arvioinnin aikataulu;

c)	kunkin temaattisen arvioinnin yhteydessä toteutettavien valvontatoimien suunnitellut tyypit, luonne ja tiheys, mukaan lukien mahdolliset paikalla tehtävät tarkastukset tai tarvittaessa muu suora vuorovaikutus ilmoitusvelvollisten kanssa.

2. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtaja esittää kunkin vuoden loppuun mennessä 57 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa valvontakokoonpanossa toimivalle hallintoneuvostolle konsolidoidun suunnitelman temaattisista arvioinneista, jotka valvontaviranomaiset aikovat toteuttaa seuraavan vuoden aikana.

3. Jos temaattisten arviointien laajuus ja unionin laajuinen merkityksellisyys oikeuttavat koordinointiin unionin tasolla, asianomaisten valvontaviranomaisten on toteutettava ne yhdessä ja rahanpesuntorjuntaviranomainen koordinoi niitä. Johtokunta voi ehdottaa yhteisiä temaattisia arviointeja saatavilla olevien sisämarkkinoiden uhkia, haavoittuvuuksia ja riskejä, koskevien analyysien perusteella. Valvontakokoonpanossa toimiva hallintoneuvosto laatii luettelon yhteisistä temaattisista arvioinneista. Valvontakokoonpanossa toimiva hallintoneuvosto laatii kertomuksen kunkin yhteisen temaattisen arvioinnin toteutuksesta, aihepiiristä ja tuloksista. Rahanpesuntorjuntaviranomainen julkaisee kertomuksen verkkosivustollaan.

4. Rahanpesuntorjuntaviranomainen koordinoi valvontaviranomaisten toimintaa ja helpottaa 3 kohdassa tarkoitettujen yhteisten temaattisten arviointien suunnittelua ja toteuttamista. Temaattisten arviointien yhteydessä tapahtuva suora vuorovaikutus muiden ilmoitusvelvollisten kuin valittujen ilmoitusvelvollisten kanssa on edelleen kyseisten ilmoitusvelvollisten valvonnasta vastaavan valvontaviranomaisen yksinomaisella vastuulla eikä sitä pidä tulkita näiden ilmoitusvelvollisiin liittyvien tehtävien ja valtuuksien siirroksi rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontajärjestelmän puitteissa.

5. Jos suunniteltuihin kansallisen tason temaattisiin arviointeihin ei sovelleta unionin tasolla koordinoitua lähestymistapaa, rahanpesuntorjuntaviranomainen tutkii yhdessä valvontaviranomaisten kanssa tarvetta ja mahdollisuutta yhdenmukaistaa tai synkronoida kyseisten temaattisten arviointien aikataulu ja helpottaa tietojenvaihtoa ja keskinäistä avunantoa kyseisiä temaattisia arviointeja suorittavien valvontaviranomaisten välillä. Rahanpesuntorjuntaviranomainen helpottaa myös toimia, joita asianomaiset valvontaviranomaiset saattavat haluta toteuttaa yhdessä tai keskenään samalla tavalla temaattisten arviointiensa yhteydessä.

6. Rahanpesuntorjuntaviranomainen varmistaa, että useiden valvontaviranomaisten kansallisella tasolla tekemien temaattisten arviointien tulokset ja päätelmät jaetaan kaikille valvontaviranomaisille, lukuun ottamatta yksittäisiä ilmoitusvelvollisia koskevia luottamuksellisia tietoja. Tällaisen tietojen jakamisen on katettava kaikki yhteiset päätelmät, jotka syntyvät tietojenvaihdon tai useiden valvontaviranomaisten yhteisen tai koordinoidun toiminnan seurauksena.

10 artikla

Keskinäinen apu rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontajärjestelmässä

1. Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi tarvittaessa kehittää

a)	uusia käytännön välineitä ja lähentämiskeinoja, joilla edistetään yhteisiä lähestymistapoja ja parhaita käytäntöjä;

käytännön työkaluja ja menetelmiä keskinäistä avunantoa varten seuraavissa tapauksissa:

i)	valvontaviranomaisten nimenomaisesta pyynnöstä;

ii)	pyynnöstä, joka liittyy valvontaviranomaisten välisiin erimielisyyksiin toimenpiteistä, jotka useiden valvontaviranomaisten on toteutettava yhdessä ilmoitusvelvollisen osalta.

2. Rahanpesuntorjuntaviranomainen helpottaa ainakin seuraavia toimia ja kannustaa niihin:

a)	alakohtaiset ja eri alojen väliset koulutusohjelmat, myös teknologisen innovoinnin osalta;

b)	henkilöstövaihto ja väliaikaiset henkilöstösiirrot, twinning-toiminta ja lyhytaikaiset vierailut;

c)	valvontaviranomaisten välinen parhaiden valvontakäytäntöjen vaihto, kun jokin valvontaviranomainen on kehittänyt asiantuntemusta tietyllä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontakäytäntöjen osa-alueella.

3. Kukin valvontaviranomainen voi esittää rahanpesuntorjuntaviranomaiselle valvontatehtäviinsä liittyvän keskinäistä avunantoa koskevan pyynnön, jossa täsmennetään, minkälaista apua se pyytää rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstöltä, yhden tai useamman valvontaviranomaisen henkilöstöltä tai näiden yhdistelmältä. Jos pyyntö koskee tiettyjen ilmoitusvelvollisten valvontaan liittyvää toimintaa, pyynnön esittäneen valvontaviranomaisen on toimitettava rahanpesuntorjuntaviranomaiselle avun antamiseksi tarvittavat tiedot. Rahanpesuntorjuntaviranomainen pitää yllä ja päivittää säännöllisesti tietoja valvontaviranomaisten erityisistä asiantuntemuksen aloista ja valvontaviranomaisten valmiuksista niiden valvontatehtäviin liittyvään keskinäiseen avunantoon.

4. Jos rahanpesuntorjuntaviranomaiselta pyydetään apua muihin ilmoitusvelvollisiin kuin valittuihin ilmoitusvelvollisiin liittyvien erityisten valvontatehtävien suorittamiseen kansallisella tasolla, pyynnön esittävän valvontaviranomaisen on pyynnössään esitettävä yksityiskohtaiset tiedot tehtävistä, joita varten tukea haetaan. Avunannossa ei katsota olevan kyse muihin ilmoitusvelvollisiin kuin valittuihin ilmoitusvelvollisiin liittyvien valvontatehtävien, valtuuksien tai valvonnan vastuuvelvollisuuden siirtämisestä pyynnön esittäneeltä valvontaviranomaiselta rahanpesuntorjuntaviranomaiselle.

5. Jos rahanpesuntorjuntaviranomainen katsoo, että pyyntö on asianmukainen ja se voidaan toteuttaa, se pyrkii kaikin tavoin tarjoamaan pyydettyä apua muun muassa antamalla käyttöön omia henkilöstöresurssejaan ja varmistamalla valvontaviranomaisten resurssien käyttöönoton vapaaehtoisuuden pohjalta.

6. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtaja ilmoittaa valvontakokoonpanossa toimivalle hallintoneuvostolle kunkin vuoden loppuun mennessä henkilöstöresurssit, jotka rahanpesuntorjuntaviranomainen osoittaa tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetun avun antamiseen seuraavana vuonna. Jos henkilöstöresurssien saatavuudessa tapahtuu muutoksia 5 artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen tehtävien suorittamisen vuoksi, rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtaja ilmoittaa siitä valvontakokoonpanossa toimivalle hallintoneuvostolle.

7. Kaikki rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstön ja ilmoitusvelvollisen välinen vuorovaikutus on edelleen kyseisen ilmoitusvelvollisen valvonnasta vastaavan valvontaviranomaisen yksinomaisella vastuulla. Tällaista vuorovaikutusta ei pidä tulkita yksittäisiin ilmoitusvelvollisiin liittyvien tehtävien ja valtuuksien siirroksi rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontajärjestelmän puitteissa.

11 artikla

Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan keskustietokanta

1. Rahanpesuntorjuntaviranomainen perustaa tämän artiklan mukaisista tiedoista koostuvan keskustietokannan ja pitää sen ajan tasalla.

Rahanpesuntorjuntaviranomainen asettaa tiedot valvontaviranomaisten, muiden kuin rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnasta vastaavien viranomaisten, muiden kansallisten viranomaisten ja elinten, joilla on toimivalta varmistaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/48/EY (28), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/110/EY (29), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY (30), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/17/EU (31), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) N:o 537/2014 (32), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/56/EU (33), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU (34) tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/2366 (35) noudattaminen, sekä Euroopan valvontaviranomaisten eli Euroopan pankkiviranomaisen (EPV), Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen (EIOPA), jäljempänä yhdessä ”Euroopan valvontaviranomaiset”, saataville luottamuksellisesti ja tiedonsaantitarpeen perusteella, kun se on tarpeen niiden tehtävien suorittamiseksi.

Rahanpesuntorjuntaviranomainen myös analysoi kerätyt tiedot ja voi omasta aloitteestaan jakaa tekemänsä analyysin tulokset valvontaviranomaisille, jos se helpottaa niiden valvontatoimia, ja tarvittaessa ilmoitusvelvollisille.

2. Valvontaviranomaisten on toimitettava rahanpesuntorjuntaviranomaiselle ainakin seuraavat tiedot, mukaan lukien yksittäisiin ilmoitusvelvollisiin liittyvät tiedot, jotka rahanpesuntorjuntaviranomainen tallentaa tietokantaan:

a)	luettelo kaikista niiden jäsenvaltion valvontaviranomaisista ja itsesääntelyelimistä, joiden tehtäväksi on annettu ilmoitusvelvollisten valvonta, mukaan lukien tiedot niiden toimeksiannosta, tehtävistä ja valtuuksista, ja tarvittaessa tieto johtavasta valvojasta tai koordinointimekanismista;

b)	tilastotiedot valvottujen ilmoitusvelvollisten luokista ja määrästä luokittain niiden jäsenvaltiossa sekä perustiedot kyseisten ilmoitusvelvollisten riskiprofiilista;

yksittäisten ilmoitusvelvollisten valvonnassa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevien vaatimusten rikkomisen johdosta sovelletut hallinnolliset toimenpiteet ja määrätyt taloudelliset seuraamukset ja niiden yhteydessä:

i)	hallinnollisen toimenpiteen soveltamisen tai taloudellisen seuraamuksen määräämisen perusteet, kuten rikkomisen luonne;

ii)	asiaankuuluvat tiedot valvontatoimista ja tuloksista, jotka johtivat hallinnollisen toimenpiteen soveltamiseen tai taloudellisen seuraamuksen määräämiseen;

d)	muille viranomaisille annettava lupamenettelyjä, lupamenettelyjen peruuttamista ja yksittäisten ilmoitusvelvollisten osakkeenomistajien tai hallintoelinten jäsenten soveltuvuusarviointeja koskeva ja rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskeihin liittyvä neuvonta tai lausunto;

e)	kaikkien 12 artiklan 1 kohdassa vahvistetut kriteerit täyttävien luottolaitosten ja finanssilaitosten luontaisia ja jäännösriskiprofiileja koskevien valvontaviranomaisten arviointien tulokset;

f)	suuririskisiin aloihin tai toimintoihin liittyvät temaattisten arviointien ja muiden laaja-alaisten valvontatoimien tulokset ja raportit;

g)	direktiivin (EU) 2024/1640 40 artiklan 5 kohdan nojalla kerätyt tiedot edellisen kalenterivuoden aikana toteutetuista valvontatoimista;

h)	tilastotiedot valvojien ja valvontaviranomaisten henkilöstöstä ja muista resursseista.

Ensimmäisen alakohdan mukaisesti annettaviin tietoihin ei saa sisältyä viittauksia tiettyihin epäilyihin, joista on ilmoitettu asetuksen (EU) 2024/1624 69 artiklan nojalla.

Rahanpesuntorjuntaviranomainen tallentaa tietokantaan myös tiedot, jotka ovat peräisin sen toiminnasta suoran valvonnan alalla ja jotka vastaavat ensimmäisessä alakohdassa lueteltuja tietoluokkia, sekä rahanpesuntorjuntaviranomaisen 12 artiklan nojalla suorittaman riskinarviointiprosessin tulokset.

3. Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi pyytää valvontaviranomaisia toimittamaan 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen lisäksi muita tietoja. Valvontaviranomaisten on saatettava kaikki toimitetut tiedot ajan tasalle heti kun päivitys on tarpeen tai rahanpesuntorjuntaviranomaisen pyynnöstä.

4. Rahanpesuntorjuntaviranomainen tallentaa tietokantaan kaikki rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontatoimien kannalta merkitykselliset tiedot, jotka muut kuin rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnasta vastaavat viranomaiset, muut kansalliset viranomaiset ja elimet, joilla on toimivalta varmistaa direktiivin 2008/48/EY, 2009/110/EY, direktiivin 2009/138/EY, direktiivin 2014/17/EU, asetuksen (EU) N:o 537/2014, direktiivin 2014/56/EU, direktiivin 2014/65/EU tai direktiivin (EU) 2015/2366 noudattaminen, tai Euroopan valvontaviranomaiset ovat toimittaneet.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin sisältyvät tapaukset, joissa kyseisessä alakohdassa mainituilla viranomaisilla ja elimillä on perusteltuja syitä epäillä, että rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen pyritään tai syyllistytään tai että rahanpesun riski on kasvanut ilmoitusvelvollisen suhteen, ja kun tällaiset perustellut syyt ovat ilmenneet niiden tehtävien hoitamisen yhteydessä. Tietokantaan on sisällyttävä myös asiaankuuluvat tiedot, jotka luottolaitoksia Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU (36) mukaisesti valvovat viranomaiset tai elimet, myös EKP sen toimiessa asetuksen (EU) N:o 1024/2013 mukaisesti, ovat saaneet jatkuvan valvonnan yhteydessä, mukaan lukien tiedot liiketoimintamallien arvioinneista, ohjaus- ja hallintojärjestelmien arvioinneista, lupamenettelyistä, arvioinneista määräosuuksien hankkimisesta, soveltuvuusarvioinneista ja toimiluvan peruuttamiseen liittyvistä menettelyistä.

5. Edellä 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut viranomaiset tai elimet voivat osoittaa rahanpesuntorjuntaviranomaiselle tämän artiklan nojalla kerättyjä tietoja koskevan perustellun tietopyynnön, jos kyseiset tiedot ovat niiden valvontatoiminnan kannalta tarpeen. Rahanpesuntarjontaviranomainen arvioi nämä pyynnöt ja antaa pyydetyt tiedot tiedonsaantitarpeen perusteella ja luottamuksellisesti sekä hyvissä ajoin. Rahanpesuntorjuntaviranomainen ilmoittaa pyydetyt tiedot alun perin toimittaneelle viranomaiselle tai elimelle pyynnön esittäneen viranomaisen tai elimen henkilöllisyyden, mahdollisten asianomaisten ilmoitusvelvollisten henkilöllisyyden, tietopyynnön syyn sekä sen, onko tiedot toimitettu pyynnön esittäneelle viranomaiselle. Jos rahanpesuntorjuntaviranomainen päättää olla toimittamatta pyydettyjä tietoja, se perustelee päätöksensä.

6. Rahanpesuntorjuntaviranomainen laatii luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa täsmennetään

a)	menettely, muodot ja määräajat 2 ja 3 kohdan mukaista tietojen toimittamista varten;

b)	toimitettavien tietojen laajuus ja yksityiskohtaisuus ottaen huomioon ilmoitusvelvollisten väliset asiaankuuluvat erot, kuten niiden riskiprofiili;

c)	finanssialan ulkopuolisten alojen ilmoitusvelvollisia koskevien toimitettavien tietojen laajuus ja yksityiskohtaisuus;

d)	sellaisten tietojen tyyppi, joiden julkistaminen rahanpesuntorjuntaviranomaisen toimesta perustellusta pyynnöstä tai sen omasta aloitteesta edellyttää tiedot antaneen valvontaviranomaisen ennakkosuostumusta;

e)	mikä olennaisuustaso rikkomisella on oltava, jotta valvontaviranomainen voidaan velvoittaa toimittamaan rikkomista koskevat tiedot 2 kohdan c alakohdan nojalla;

f)	edellytykset, joiden täyttyessä rahanpesuntorjuntaviranomainen voi pyytää lisätietoja 3 kohdan nojalla;

g)	rahanpesuntorjuntaviranomaiselle 3 kohdan nojalla toimitettavien lisätietojen tyypit.

Rahanpesuntorjuntaviranomainen toimittaa kyseiset teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 27 päivänä joulukuuta 2025.

Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit tämän asetuksen 49 artiklan mukaisesti.

7. Tämän artiklan mukaisesti kerättyjä henkilötietoja voidaan säilyttää tunnistettavassa muodossa enintään kymmenen vuoden ajan siitä päivästä, jona rahanpesuntorjuntaviranomainen on kerännyt tiedot, minkä jälkeen kyseiset tiedot on poistettava. Henkilötiedot voidaan niiden tarpeellisuuden säännöllisen arvioinnin perusteella poistaa tapauskohtaisesti ennen kyseisen määräajan päättymistä.

3 JAKSO

Valittujen ilmoitusvelvollisten suora valvonta

12 artikla

Luottolaitosten ja finanssilaitosten arviointi suoraan valvontaan valitsemista varten

1. Edellä 5 artiklan 2 kohdassa lueteltujen tehtävien suorittamiseksi rahanpesuntorjuntaviranomainen tekee yhteistyössä finanssialan valvojien kanssa luottolaitosten ja finanssilaitosten sekä luottolaitos- ja finanssilaitoskonsernien säännöllisiä arviointeja, jos ne toimivat, joko toimipaikkojen kautta tai palvelujen tarjoamisen vapauden perusteella, vähintään kuudessa jäsenvaltiossa, kotijäsenvaltio mukaan luettuna, riippumatta siitä, harjoitetaanko toimintaa asianomaisella alueella sijaitsevan infrastruktuurin kautta vai etänä.

2. Valvontaviranomaisten ja säännöllisen arvioinnin kohteena olevien ilmoitusvelvollisten on toimitettava rahanpesuntorjuntaviranomaiselle kaikki 1 kohdassa tarkoitetun määräaikaisarvioinnin tekemiseen tarvittavat tiedot.

3. Rahanpesuntorjuntaviranomainen luokittelee 1 kohdan nojalla arvioidun ilmoitusvelvollisen luontaisen riskin ja jäännösriskin vertailuarvojen perusteella ja 7 kohdassa tarkoitetuissa teknisissä sääntelystandardeissa vahvistettua menetelmää noudattaen pieneksi, keskitasoiseksi tai suureksi. Jos arvioitu ilmoitusvelvollinen kuuluu luotto- tai finanssilaitoskonserniin, riskiprofiili on luokiteltava koko konsernin tasolla.

4. Luontaisen riskiprofiilin ja jäännösriskiprofiilin luokittelumenetelmä on vahvistettava erikseen ainakin seuraavien ilmoitusvelvollisten luokkien osalta:

a)	luottolaitokset;

b)	valuutanvaihtotoimistot;

c)	yhteissijoitusyritykset;

d)	muut luottojen tarjoajat kuin luottolaitokset;

e)	sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitokset;

f)	sijoituspalveluyritykset;

g)	maksulaitokset;

h)	henkivakuutusyritykset;

i)	henkivakuutusedustajat;

j)	kryptovarapalvelun tarjoajat.

k)	muut finanssilaitokset.

5. Kunkin 4 kohdassa tarkoitetun ilmoitusvelvollisten luokan osalta arviointimenetelmän luontaisen riskin arvioinnin vertailuarvojen on perustuttava riskitekijäluokkiin, jotka liittyvät asiakkaisiin, tuotteisiin, palveluihin, liiketoimiin, toimituskanaviin ja maantieteellisiin alueisiin. Vertailuarvot on vahvistettava ainakin seuraaville luontaista riskiä koskeville indikaattoreille kaikissa jäsenvaltioissa, joissa ilmoitusvelvolliset toimivat:

a)	asiakkaisiin liittyvän riskin osalta: niiden asiakkaiden osuus, joiden kotipaikka on ulkomailla ja jotka tulevat asetuksen (EU) 2024/1624 III luvun 2 jakson nojalla määritetyistä kolmansista maista, ja poliittisesti vaikutusvaltaisiksi henkilöiksi katsottavat asiakkaat ja heidän osuutensa;

tarjottavien tuotteiden ja palvelujen osalta:

i)	sellaisten tuotteiden ja palvelujen merkitys ja kaupankäynnin määrä, jotka ovat kaikkein altteimpia rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskeille sisämarkkinoiden tasolla riskinarvioinnissa unionin tasolla tai maan tasolla kansallisessa riskinarvioinnissa;

ii)	rahalähetyspalvelujen tarjoajien osalta kunkin palveluntarjoajan vuotuisen yhteenlasketun lähetys- ja vastaanottotoiminnan merkitys asetuksen (EU) 2024/1624 III luvun 2 jakson nojalla määritetyissä kolmansissa maissa;

iii)	sellaisten tuotteiden, palvelujen ja liiketoimien suhteellinen määrä, jotka tarjoavat huomattavan suojan asiakkaiden yksityisyydelle ja henkilöllisyydelle tai muun anonyymiyden;

maantieteellisten alueiden osalta:

i)	unionin finanssialan yhteisöjen asetuksen (EU) 2024/1624 III luvun 2 jakson nojalla määritetyissä kolmansissa maissa tarjoamien kirjeenvaihtajapankkipalvelujen ja kirjeenvaihtajasuhteisten kryptovarapalvelujen vuotuinen määrä;

ii)	asetuksen (EU) 2024/1624 III luvun 2 jakson nojalla määritettyjen kolmansien maiden kirjeenvaihtajapankkipalvelujen asiakkaiden ja kirjeenvaihtajasuhteisten kryptovarapalvelujen asiakkaiden lukumäärä ja osuus.

6. Kunkin 4 kohdassa tarkoitetun ilmoitusvelvollisten luokan osalta arviointimenetelmän jäännösriskin arvioinnin on sisällettävä vertailuarvoja, joilla arvioidaan ilmoitusvelvollisten luontaisten riskiensä pienentämiseksi käyttöön ottamien sisäisten toimintaperiaatteiden, valvonnan ja menettelyjen laatua.

7. Rahanpesuntorjuntaviranomainen laatii luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa täsmennetään

a)	vähimmäistoiminta, joka luottolaitoksen tai finanssilaitoksen on suoritettava palvelujen tarjoamisen vapauden nojalla joko infrastruktuurin kautta tai etänä, jotta sen voidaan katsoa toimivan muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, johon se on sijoittautunut;

b)	5 ja 6 kohdassa tarkoitettuihin vertailuarvoihin perustuvat menetelmät, joiden avulla voidaan luokitella luottolaitosten tai finanssilaitosten tai luottolaitos- tai finanssilaitoskonsernien luontainen riski ja jäännösriski pieneksi, keskitasoiseksi, huomattavaksi tai suureksi.

Rahanpesuntorjuntaviranomainen toimittaa kyseiset teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2026.

Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit tämän asetuksen 49 artiklan mukaisesti.

8. Rahanpesuntorjuntaviranomainen tarkastelee vertailuarvoja ja menetelmiä uudelleen vähintään joka kolmas vuosi. Jos muutoksia tarvitaan, rahanpesuntorjuntaviranomainen toimittaa muutettujen teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle.

13 artikla

Valittujen ilmoitusvelvollisten sisällyttäminen luetteloon

1. Luottolaitokset ja finanssilaitokset sekä luottolaitos- ja finanssilaitoskonsernit, joiden jäännösriski on luokiteltu 12 artiklan nojalla suureksi, katsotaan valituiksi ilmoitusvelvollisiksi.

2. Jos 1 kohdan nojalla yksilöidään enemmän kuin 40 yhteisöä, rahanpesuntorjuntaviranomainen voi valvontaviranomaisia kuultuaan kuitenkin sopia valinnan rajoittamisesta tiettyyn eri määrään yhteisöjä tai konserneja, joka on yli 40.

Päättäessään ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta tietystä eri määrästä valittuja ilmoitusvelvollisia rahanpesuntorjuntaviranomainen ottaa huomioon omat resurssinsa siltä osin kuin on kyse sen valmiudesta osoittaa tai sen lisäksi palkata tarvittava määrä valvonta- ja tukihenkilöstöä ja varmistaa, että vaadittu taloudellisten ja henkilöstöresurssien lisäys on toteutettavissa.

Enimmäismäärää koskevan päätöksen nojalla valittuja ilmoitusvelvollisia ovat ne 1 kohdan nojalla valituiksi ilmoitusvelvollisiksi katsotut, jotka toimivat suurimmassa määrässä jäsenvaltioita joko toimipaikkojen kautta tai palvelujen tarjoamisen vapauden nojalla.

Jos kolmannessa alakohdassa tarkoitetun kriteerin soveltamisen perusteella ilmoitusvelvollisia tai konserneja on enemmän kuin vahvistettu enimmäismäärä valittuja ilmoitusvelvollisia, rahanpesuntorjuntaviranomainen valitsee niistä ilmoitusvelvollisista tai konserneista, jotka kyseisen alakohdan perusteella tulisivat valituiksi ja jotka toimivat pienimmässä määrässä jäsenvaltioita, ne, joiden kolmansien maiden kanssa toteuttamien liiketoimien määrän suhde edellisen tilikauden aikana raportoitujen liiketoimien kokonaismäärään on korkein.

3. Jos jäsenvaltiossa yhtäkään luottolaitosta, finanssilaitosta tai luottolaitos- tai finanssilaitoskonsernia, joka on sijoittautunut sinne tai jolle on myönnetty toimilupa tai joka on rekisteröity tai jolla on tytäryritys siellä ja jonka riskiprofiili on luokiteltu korkeaksi, ei katsota valituksi ilmoitusvelvolliseksi tämän artiklan 1 ja 2 kohdan nojalla, rahanpesuntorjuntaviranomainen toteuttaa kyseisessä jäsenvaltiossa ylimääräisen valintamenettelyn 12 artiklan 7 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen menetelmien perusteella.

Ylimääräisen valintamenettelyn jälkeen kyseiseen jäsenvaltioon sijoittautunut tai siellä rekisteröity luottolaitos, finanssilaitos tai luottolaitos- tai finanssilaitoskonserni, jonka riskiprofiili on luokiteltu korkeaksi, katsotaan valituksi ilmoitusvelvolliseksi.

Jos useilla luottolaitoksilla, finanssilaitoksilla tai luottolaitos- tai finanssilaitoskonserneilla kyseisessä jäsenvaltiossa on korkeaksi luokiteltu riskiprofiili, valituksi ilmoitusvelvolliseksi katsotaan yhteisö, joka toimii suurimmassa määrässä jäsenvaltioita joko toimipaikkojen kautta tai palvelujen tarjoamisen vapauden nojalla. Jos useita luottolaitoksia tai finanssilaitoksia tai luottolaitos- tai finanssilaitoskonserneja toimii samassa määrässä jäsenvaltioita, valituksi ilmoitusvelvolliseksi katsotaan yhteisö, jonka kolmansien maiden kanssa toteuttamien liiketoimien määrän suhde edellisen tilikauden aikana raportoitujen liiketoimien kokonaismäärään on korkein.

4. Rahanpesuntorjuntaviranomainen aloittaa ensimmäisen valintamenettelyn viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2027 ja vie sen päätökseen kuuden kuukauden kuluessa alkamispäivästä. Tämän jälkeen valintamenettely on suoritettava ensimmäisen valinnan alkamispäivästä lukien joka kolmas vuosi, ja se on vietävä päätökseen kussakin valintamenettelyssä kuuden kuukauden kuluessa. Rahanpesuntorjuntaviranomainen julkaisee valittujen ilmoitusvelvollisten luettelon ilman aiheetonta viivytystä valintamenettelyn päättymisen jälkeen. Rahanpesuntorjuntaviranomainen aloittaa valittujen ilmoitusvelvollisten suoran valvonnan kuuden kuukauden kuluttua luettelon julkaisemisesta.

5. Rahanpesuntorjuntaviranomainen ilmoittaa asianomaisille muille kuin rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnasta vastaaville viranomaisille arvioinnin tuloksista ja arvioinnin kohteena olevien ilmoitusvelvollisten luontaisen riskin ja jäännösriskin luokittelusta ennen valittujen ilmoitusvelvollisten luettelon julkaisemista.

6. Valittu ilmoitusvelvollinen on rahanpesuntorjuntaviranomaisen suoran valvonnan alaisena, kunnes rahanpesuntorjuntaviranomainen aloittaa valittujen ilmoitusvelvollisten suoran valvonnan myöhemmällä valintajaksolla laaditun luettelon perusteella, joka ei enää sisällä kyseistä ilmoitusvelvollista.

14 artikla

Suoran valvonnan tehtävien ja valtuuksien lisäsiirrot poikkeuksellisissa olosuhteissa finanssialan valvojan pyynnöstä

1. Finanssialan valvoja voi esittää rahanpesuntorjuntaviranomaiselle perustellun pyynnön, jotta rahanpesuntorjuntaviranomainen ottaa hoitaakseen suoran valvonnan ja suorittaa 5 artiklan 2 kohdassa luetellut tehtävät tietyn muun kuin valitun ilmoitusvelvollisen osalta.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu pyyntö voidaan esittää ainoastaan poikkeuksellisissa olosuhteissa, kun tarkoituksena on puuttua unionin tasolla rahanpesun ja terrorismin rahoituksen kohonneeseen riskiin tai vaatimusten noudattamatta jättämiseen muussa kuin valitussa ilmoitusvelvollisessa ja varmistaa tiukkojen valvontanormien johdonmukainen soveltaminen.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa pyynnössä

a)	on yksilöitävä muu kuin valittu ilmoitusvelvollinen, jonka osalta finanssialan valvoja katsoo, että rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi otettava hoitaakseen suora valvonta;

b)	on ilmoitettava syyt, joiden vuoksi muun kuin valitun ilmoitusvelvollisen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan suora valvonta on tarpeen;

c)	on yksilöitävä ja perusteltava asianmukaisesti ehdotettu siirtopäivä ja ajanjakso, jolle tehtävien ja valtuuksien siirtoa pyydetään; ja

d)	on annettava kaikki tarvittavat taustatiedot ja näyttö, josta voi olla hyötyä pyynnön arvioinnissa.

3. Finanssialan valvojan pyyntöön on liitettävä raportti, jossa ilmoitetaan asianomaisen muun kuin valitun ilmoitusvelvollisen valvontahistoria ja riskiprofiili. Muulle kuin valitulle ilmoitusvelvolliselle on ilmoitettava pyynnöstä ja siinä ehdotetusta aikataulusta.

4. Rahanpesuntorjuntaviranomainen arvioi 1 kohdassa tarkoitetun pyynnön kahden kuukauden tai sellaisen ajan kuluessa, joka mahdollistaa tehtävien ja valtuuksien siirron pyynnössä ehdotettuun päivämäärään mennessä, sen mukaan, kumpi ajanjakso on pidempi. Rahanpesuntorjuntaviranomainen saa hyväksyä pyydetyn suoran valvonnan siirron vain, jos vähintään yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a)	pyynnön esittänyt valvoja voi osoittaa, että muulle kuin valitulle ilmoitusvelvolliselle määrätyt valvontatoimenpiteet ovat tehottomia suhteessa sovellettavien vaatimusten vakaviin, toistuviin tai järjestelmällisiin rikkomisiin;

rahanpesun ja terrorismin rahoituksen kohonnut riski tai sovellettavien vaatimusten vakavat, toistuvat tai järjestelmälliset rikkomiset vaikuttavat useisiin yhteisöihin sellaisen konsernin sisällä, joka on muu kuin valittu ilmoitusvelvollinen, ja asianomaiset finanssialan valvojat ovat yhtä mieltä siitä, että unionin tason koordinoiduilla valvontatoimilla voitaisiin puuttua tehokkaammin niihin;

c)	pyyntö koskee väliaikaista, objektiivista ja osoitettavissa olevaa finanssialan valvojan puutteellista valmiutta puuttua asianmukaisesti ja oikea-aikaisesti muun kuin valitun ilmoitusvelvollisen rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyvään riskiin.

5. Jos rahanpesuntorjuntaviranomaisen johtokunta katsoo, että 1, 2 ja 4 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät, se tekee pyynnön esittäneelle finanssialan valvojalle ja kyseiselle muulle kuin valitulle ilmoitusvelvolliselle osoitetun päätöksen, jolla ilmoitetaan pyynnön hyväksymisestä. Päätöksessä mainitaan päivä, jolloin rahanpesuntorjuntaviranomainen ottaa hoitaakseen suoran valvonnan, sekä tällaisen valvonnan kesto. Siitä päivästä alkaen, jolloin rahanpesuntorjuntaviranomainen ottaa hoitaakseen suoran valvonnan, muuta kuin valittua ilmoitusvelvollista on pidettävä tätä asetusta sovellettaessa valittuna ilmoitusvelvollisena.

Kun ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa päätöksessä vahvistettu rahanpesuntorjuntaviranomaisen suoran valvonnan kesto päättyy, kyseisen valitun ilmoitusvelvollisen suoraan valvontaan liittyvät tehtävät ja valtuudet siirtyvät automaattisesti takaisin finanssialan valvojalle, paitsi jos rahanpesuntorjuntaviranomainen jatkaa kyseisen päätöksen soveltamista finanssialan valvojan 1–4 kohdan mukaisesti esittämän asiaa koskevan pyynnön perusteella.

6. Jos rahanpesuntorjuntaviranomaisen johtokunta ei suostu finanssialan valvojan pyyntöön, se antaa syyt siihen kirjallisesti ja ilmoittaa selvästi, mitkä 1, 2 ja 4 kohdassa säädetyt edellytykset eivät täyttyneet. Rahanpesuntorjuntaviranomainen kuulee finanssialan valvojaa ennen päätöksen tekemistä ja varmistaa, että muulle kuin valitulle ilmoitusvelvolliselle ilmoitetaan prosessin tuloksesta.

15 artikla

Yhteistyö rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontajärjestelmän puitteissa suoraa valvontaa varten

1. Finanssialan valvojien on toimitettava rahanpesuntorjuntaviranomaiselle kaikki tälle annettujen tehtävien suorittamiseksi tarvittavat tiedot tämän asetuksen ja muun sovellettavan unionin oikeuden mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rahanpesuntorjuntaviranomaisen 21 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisia valtuuksia vastaanottaa suoraan tietoja tai saada suora pääsy tietoihin, joita valitut ilmoitusvelvolliset säännöllisesti ilmoittavat.

2. Finanssialan valvojien on tarvittaessa avustettava rahanpesuntorjuntaviranomaista 5 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin tehtäviin liittyvien toimien valmistelussa ja täytäntöönpanossa kaikkien valittujen ilmoitusvelvollisten osalta, mukaan lukien avustaminen tarkastustoimissa. Finanssialan valvojien on noudatettava rahanpesuntorjuntaviranomaisen antamia ohjeita näitä tehtäviä suorittaessaan.

3. Rahanpesuntorjuntaviranomainen laatii teknisiä täytäntöönpanostandardeja, joissa täsmennetään

a)	edellytykset, joiden täyttyessä finanssialan valvojien on 2 kohdan nojalla avustettava rahanpesuntorjuntaviranomaista;

b)	12 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu säännöllinen arviointiprosessi, mukaan lukien valvontaviranomaisten ja rahanpesuntorjuntaviranomaisen tehtävät kyseisessä kohdassa tarkoitettujen luottolaitosten ja finanssilaitosten riskiprofiilin arvioinnissa;

c)	työjärjestelyt valvontatehtävien ja -valtuuksien siirtämiseksi rahanpesuntorjuntaviranomaiselle tai rahanpesuntorjuntaviranomaiselta kansalliselle tasolle valintamenettelyn jälkeen, mukaan lukien käynnissä olevien valvontamenettelyjen tai tutkimusten jatkuvuutta koskevat järjestelyt;

d)	menettelyt ilmoitusvelvollisten valintaa koskevien päätösten valmistelua ja tekemistä varten;

e)	16 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen yhteisten valvontaryhmien kokoonpanoa ja toimintaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja järjestelyt.

Rahanpesuntorjuntaviranomainen toimittaa kyseiset teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2026.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit 53 artiklan mukaisesti.

16 artikla

Yhteiset valvontaryhmät

1. Kunkin valitun ilmoitusvelvollisen valvontaa varten perustetaan yhteinen valvontaryhmä. Kukin yhteinen valvontaryhmä koostuu rahanpesuntorjuntaviranomaisen ja valitun ilmoitusvelvollisen valvonnasta kansallisella tasolla vastaavien finanssialan valvojien henkilöstöstä. Yhteisen valvontaryhmän jäsenet nimitetään 4 kohdan mukaisesti, ja he toimivat rahanpesuntorjuntaviranomaisen nimetyn henkilöstön jäsenen, jäljempänä ”yhteisen valvontaryhmän koordinaattori”, koordinoimana.

2. Yhteisen valvontaryhmän koordinaattori huolehtii yhteisen valvontaryhmän työn koordinoinnista. Yhteisen valvontaryhmän jäsenet hoitavat tehtäviään yhteisessä valvontaryhmässä noudattaen yhteisen valvontaryhmän koordinaattorin ohjeita. Tämä ei vaikuta heidän tehtäviinsä ja velvollisuuksiinsa siinä finanssialan valvojassa, jossa he työskentelevät.

Kukin finanssialan valvoja, joka nimittää 4 kohdan nojalla henkilöstöstään useamman kuin yhden jäsenen yhteiseen valvontaryhmään, voi nimetä yhden näistä alakoordinaattoriksi, jäljempänä ”kansallinen alakoordinaattori”. Kansallisten alakoordinaattorien on avustettava yhteisen valvontaryhmän koordinaattoria tehtävien organisoinnissa ja koordinoinnissa yhteisessä valvontaryhmässä erityisesti niiden henkilöstön jäsenten osalta, jotka on nimittänyt sama finanssialan valvoja kuin asianomaisen kansallisen alakoordinaattorin. Kansallinen alakoordinaattori voi antaa ohjeita yhteisen valvontaryhmän jäsenille, jotka on nimittänyt sama finanssialan valvoja, edellyttäen, että ohjeet eivät ole ristiriidassa yhteisen valvontaryhmän koordinaattorin antamien ohjeiden kanssa.

3. Yhteisen valvontaryhmän tehtäviin kuuluvat

a)	valittuja ilmoitusvelvollisia koskevien valvontatarkastusten ja arviointien suorittaminen;

b)	valittuja ilmoitusvelvollisia koskevien paikalla tehtävien tarkastusten koordinointi ja tarvittaessa valvontatoimenpiteiden valmistelu;

c)	osallistuminen hallintoneuvostolle ja johtokunnalle ehdotettavien valittuun ilmoitusvelvolliseen sovellettavien päätösluonnosten valmisteluun ottaen huomioon a ja b alakohdassa tarkoitetut tarkastukset, arvioinnit ja paikalla tehtävät tarkastukset;

d)	yhteydenpito finanssialan valvojien kanssa, jos se on tarpeen valvontatehtävien suorittamiseksi missä tahansa jäsenvaltiossa, johon valittu ilmoitusvelvollinen on sijoittautunut.

4. Rahanpesuntorjuntaviranomainen vastaa yhteisten valvontaryhmien perustamisesta ja kokoonpanosta. Rahanpesuntorjuntaviranomainen ja kyseiset finanssialan valvojat nimittävät henkilöstöstään yhden tai useamman henkilön yhteisen valvontaryhmän jäseneksi. Henkilöstön jäsen voidaan nimittää useamman kuin yhden yhteisen valvontaryhmän jäseneksi.

5. Rahanpesuntorjuntaviranomainen ja finanssialan valvojat kuulevat toisiaan ja sopivat henkilöstön käytöstä yhteisten valvontaryhmien osalta.

6. Rahanpesuntorjuntaviranomainen kehittää yhteisten valvontaryhmien kokoonpanoa koskevia sisäisiä toimintasääntöjä ja -menettelyjä, jotka liittyvät erityisesti kunkin finanssialan valvojan henkilöstöön, finanssialan valvojien henkilöstön asemaan ja rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstöresurssien osoittamiseen yhteisiin valvontaryhmiin, millä varmistetaan, että kyseiset ryhmät koostuvat henkilöstöstä, jolla on riittävä tietämys, asiantuntemus ja kokemus sekä riittävän moninaiset tiedot, taustat, asiantuntemus ja kokemus.

17 artikla

Tietopyynnöt

1. Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi pyytää valituilta ilmoitusvelvollisilta ja niiden palveluksessa olevilta luonnollisilta henkilöiltä tai niihin kuuluvilta oikeushenkilöiltä sekä kolmansilta osapuolilta, joille valitut ilmoitusvelvolliset ovat ulkoistaneet operatiivisia tehtäviä tai toimintoja, sekä niihin liittyviltä luonnollisilta henkilöiltä tai oikeushenkilöiltä kaikkia tietoja, joita se tarvitsee sille tällä asetuksella ja muulla sovellettavalla unionin oikeudella annettujen tehtävien suorittamiseksi.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden tai heidän edustajiensa sekä oikeushenkilöiden ja oikeushenkilön asemaa vailla olevien yhteenliittymien osalta henkilöiden, joilla lain tai sääntöjen mukaan on kelpoisuus edustaa niitä, on annettava pyydetyt tiedot ilman aiheetonta viivytystä varmistaen, että ne ovat selkeät, paikkansapitävät ja täydelliset. Asianmukaisesti valtuutetut lakimiehet voivat antaa tiedot päämiestensä puolesta. Kyseiset päämiehet kantavat kuitenkin täyden vastuun, jos annetut tiedot ovat epätäydellisiä, virheellisiä tai harhaanjohtavia.

3. Kun rahanpesuntorjuntaviranomainen saa 1 kohdan nojalla pyydetyt tiedot, se antaa nämä tiedot asianomaisen finanssialan valvojan käyttöön.

18 artikla

Yleiset tutkimukset

1. Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi kohdistaa sille tällä asetuksella annettujen tehtävien suorittamiseksi kaikkia tarvittavia tutkimuksia kaikkiin valittuihin ilmoitusvelvollisiin tai niiden palveluksessa oleviin luonnollisiin henkilöihin tai niihin kuuluviin oikeushenkilöihin, jotka ovat sijoittautuneet johonkin jäsenvaltioon tai sijaitsevat jossakin jäsenvaltiossa.

Tätä varten rahanpesuntorjuntaviranomainen voi

a)	vaatia toimittamaan asiakirjoja;

b)	tutkia kyseisten henkilöiden kirjanpitoaineiston sekä ottaa jäljennöksiä ja otteita tällaisesta kirjanpitoaineistosta;

c)	saada pääsyn sisäisen tarkastuksen raportteihin, tilien todentamistietoihin ja kaikkiin ohjelmistoihin, tietokantoihin, tietoteknisiin välineisiin tai muihin sähköisiin tiedontallennusvälineisiin;

d)	saada pääsyn päätöksentekoprosesseihin liittyviin, myös algoritmien tai muiden digitaalisten prosessien laatimiin, asiakirjoihin ja tietoihin;

e)	saada kirjallisia tai suullisia selvityksiä 17 artiklassa tarkoitetuilta henkilöiltä tai näiden edustajilta tai henkilöstöltä;

f)	haastatella ketä tahansa muuta haastatteluun suostuvaa tutkimuksen aiheeseen liittyvien tietojen keräämiseksi.

2. Edellä 17 artiklassa tarkoitetut henkilöt ovat rahanpesuntorjuntaviranomaisen päätöksen perusteella käynnistettyjen tutkimusten kohteena. Jos jokin henkilö estää tutkimuksen suorittamisen, sen jäsenvaltion finanssialan valvojan, jossa asianomaiset tilat sijaitsevat, on annettava kansallista lainsäädäntöä noudattaen tarpeellinen apu, mukaan lukien helpotettava rahanpesuntorjuntaviranomaisen pääsyä 17 artiklassa tarkoitettujen luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden liiketiloihin, jotta tämän artiklan 1 kohdassa lueteltuja valtuuksia voidaan käyttää.

19 artikla

Paikalla tehtävät tarkastukset

1. Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi sille tällä asetuksella annettujen tehtävien suorittamiseksi tehdä kaikki tarvittavat paikalla tehtävät tarkastukset 17 artiklassa tarkoitettujen luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden liiketiloissa edellyttäen, että asiasta ilmoitetaan etukäteen asianomaiselle finanssialan valvojalle. Jos luonnollisen henkilön liiketila on samalla hänen yksityisasuntonsa, rahanpesuntorjuntaviranomainen hakee oikeusviranomaiselta paikalla tehtävään tarkastukseen lupaa, joka sen on saatava. Jos tarkastusten moitteeton ja tehokas suorittaminen sitä edellyttää, rahanpesuntorjuntaviranomainen voi suorittaa kyseisten luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden paikalla tehtävän tarkastuksen ilman ennakkoilmoitusta.

2. Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi päättää antaa paikalla tehtävien tarkastusten tekemisen 16 artiklan mukaisesti yhteiselle valvontaryhmälle tai tätä tarkoitusta varten nimetylle ryhmälle, johon voi tarvittaessa kuulua yhteisen valvontaryhmän jäseniä. Rahanpesuntorjuntaviranomainen vastaa paikalla tehtävistä tarkastuksista vastaavan ryhmän perustamisesta ja kokoonpanosta yhteistyössä finanssialan valvojien kanssa.

3. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstöllä ja muilla henkilöillä, jotka rahanpesuntorjuntaviranomainen on valtuuttanut suorittamaan paikalla tehtävän tarkastuksen, on valtuudet päästä tutkimuksen kohteena olevien luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden liiketiloihin ja maa-alueille rahanpesuntorjuntaviranomaisen antaman tutkintapäätöksen mukaisesti ja, kun kyseessä ovat luonnolliset henkilöt, joiden liiketila on samalla näiden yksityisasunto, tämän artiklan 1 kohdan mukaisen oikeusviranomaisen luvan paikalla tehtävään tarkastukseen saatuaan. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstöllä ja muilla henkilöillä, jotka rahanpesuntorjuntaviranomainen on valtuuttanut, on 21 artiklassa säädetyt valtuudet.

4. Edellä 17 artiklassa tarkoitetut luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt ovat rahanpesuntorjuntaviranomaisen päätöksen perusteella paikalla tehtävien tarkastusten kohteena.

5. Sen jäsenvaltion finanssialan valvojan, jossa tarkastus on määrä suorittaa, valtuuttamien tai nimeämien henkilöstön jäsenten ja muiden mukana olevien henkilöiden on rahanpesuntorjuntaviranomaisen valvonnassa ja sen koordinoidessa toimintaa aktiivisesti avustettava rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstöä ja muita rahanpesuntorjuntaviranomaisen valtuuttamia henkilöitä. Tätä varten heillä on 3 kohdassa säädetyt valtuudet. Asianomaisen jäsenvaltion finanssialan valvojien henkilöstöllä on myös oikeus osallistua paikalla tehtäviin tarkastuksiin.

6. Jos henkilö vastustaa tämän artiklan nojalla määrätyn paikalla tehtävän tarkastuksen suorittamista, kyseisen jäsenvaltion finanssialan valvojan on annettava tarvittavaa apua kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Tällaiseen avunantoon kuuluu myös liiketilojen ja kirjanpitoaineiston sinetöinti siltä osin kuin on tarpeen tarkastuksen suorittamiseksi. Jos kyseisellä finanssialan valvojalla ei ole tällaisia valtuuksia, se käyttää valtuuksiaan pyytää tarvittavaa apua muilta kansallisilta viranomaisilta.

20 artikla

Oikeusviranomaisen lupa

1. Jos 19 artiklassa säädetty paikalla tehtävä tarkastus edellyttää kansallisen lainsäädännön mukaan oikeusviranomaisen lupaa, rahanpesuntorjuntaviranomainen hakee tällaista lupaa.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua lupaa haettaessa kansallisen oikeusviranomaisen on varmistettava, että rahanpesuntorjuntaviranomaisen päätös on pätevä ja että suunnitellut pakkotoimenpiteet eivät ole tarkastuksen aiheeseen nähden mielivaltaisia eivätkä liiallisia. Varmistaessaan pakkotoimenpiteiden oikeasuhteisuutta kansallinen oikeusviranomainen voi pyytää rahanpesuntorjuntaviranomaiselta yksityiskohtaisia selvityksiä erityisesti siitä, millä perusteella rahanpesuntorjuntaviranomainen epäilee 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten rikkomista, sekä epäillyn rikkomisen vakavuudesta ja pakkotoimenpiteiden kohteena olevan henkilön osallisuuden luonteesta. Kansallinen oikeusviranomainen ei voi kuitenkaan käsitellä uudelleen tarkastuksen tarpeellisuutta eikä vaatia, että sille toimitetaan rahanpesuntorjuntaviranomaisen asiakirja-aineistossa olevia tietoja. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen päätöksen laillisuutta valvoo ainoastaan Euroopan unionin tuomioistuin.

21 artikla

Hallinnolliset toimenpiteet

1. Edellä 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tehtäviensä suorittamiseksi rahanpesuntorjuntaviranomaisella on valtuudet soveltaa tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa säädettyjä hallinnollisia toimenpiteitä ja vaatia kaikkia valittuja ilmoitusvelvollisia toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet, jos

a)	valitun ilmoitusvelvollisen todetaan rikkoneen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja unionin säädöksiä ja kansallista lainsäädäntöä;

rahanpesuntorjuntaviranomaisella on riittäviä ja todennettavissa olevia viitteitä siitä, että valittu ilmoitusvelvollinen todennäköisesti rikkoo 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja unionin säädöksiä ja kansallista lainsäädäntöä, ja soveltamalla hallinnollista toimenpidettä voidaan estää rikkominen tai vähentää sen riskiä;

rahanpesuntorjuntaviranomainen päättelee, että valitun ilmoitusvelvollisen sisäiset toimintaperiaatteet, menettelyt ja valvontatoimenpiteet eivät ole oikeassa suhteessa rahanpesun, sen esirikosten tai terrorismin rahoituksen riskeihin, joille valittu ilmoitusvelvollinen on alttiina, ja perustelee sen asianmukaisesti.

2. Edellä olevan 6 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi rahanpesuntorjuntaviranomaisella on erityisesti valtuudet soveltaa seuraavia hallinnollisia toimenpiteitä:

a)	antaa suosituksia;

b)	määrätä ilmoitusvelvolliset noudattamaan vaatimuksia sekä toteuttamaan erityisiä korjaavia toimenpiteitä;

c)	antaa julkinen lausuma, jossa yksilöidään kyseinen luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö ja rikkomisen luonne;

d)	antaa määräys, jossa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä vaaditaan lopettamaan menettelynsä ja olemaan toistamatta kyseistä menettelyä;

e)	rajoittaa tai supistaa valitun ilmoitusvelvollisen muodostavien laitosten liiketoimintaa, operaatioita tai verkostoa tai vaatia laitoksia luopumaan toiminnasta;

f)	vaatia muutoksia hallintorakenteeseen;

jos valitulta ilmoitusvelvolliselta edellytetään toimilupaa, ehdottaa toimiluvan myöntäneelle viranomaiselle sen peruuttamista kokonaan tai määräajaksi; jos toimiluvan myöntänyt viranomainen ei noudata rahanpesuntorjuntaviranomaisen ehdotusta peruuttaa toimilupa kokonaan tai määräajaksi, rahanpesuntorjuntaviranomainen pyytää sitä esittämään syyt tähän kirjallisesti.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettujen hallinnollisten toimenpiteiden avulla rahanpesuntorjuntaviranomainen voi erityisesti:

a)	vaatia 5 artiklan 2 kohdassa lueteltujen tehtävien suorittamiseksi tarvittavien tietojen toimittamista ilman aiheetonta viivytystä, vaatia asiakirjojen toimittamista tai asettaa lisäraportointia tai useammin tapahtuvaa raportointia koskevia vaatimuksia;

b)	vaatia sisäisten toimintaperiaatteiden, menettelyjen ja valvontatoimenpiteiden vahvistamista;

c)	vaatia erityisen toimintatavan tai erityisten vaatimusten soveltamista sellaisten asiakasryhmien tai yksittäisten asiakkaiden, liiketoimien, toiminnan tai toimituskanavien suhteen, joista aiheutuu suuria rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskejä;

d)	vaatia toimenpiteiden toteuttamista valittujen ilmoitusvelvollisten toimintaan ja tuotteisiin sisältyvien rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskien vähentämiseksi;

e)	asettaa väliaikaisen kiellon, jolla valitussa ilmoitusvelvollisessa johtotehtävissä toimivaa henkilöä tai muuta luonnollista henkilöä, jonka katsotaan olevan vastuussa rikkomisesta, kielletään hoitamasta johtotehtäviä ilmoitusvelvollisissa.

4. Edellä 2 kohdassa tarkoitettujen hallinnollisten toimenpiteiden täytäntöönpanolle asetetaan tarvittaessa sitova määräaika. Rahanpesuntorjuntaviranomainen seuraa ja arvioi, miten valittu ilmoitusvelvollinen panee vaaditut toimet täytäntöön.

5. Finanssialan valvojien on ilmoitettava rahanpesuntorjuntaviranomaiselle ilman aiheetonta viivytystä, jos ne saavat tietoonsa yhden tai useamman viitteen siitä, että valittu ilmoitusvelvollinen on rikkonut asetusta (EU) 2023/1113 tai asetusta (EU) 2024/1624.

6. Sovellettavien hallinnollisten toimenpiteiden on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

22 artikla

Taloudelliset seuraamukset

1. Jos valittu ilmoitusvelvollinen rikkoo joko tahallisesti tai tuottamuksellisesti asetuksen (EU) 2023/1113 tai asetuksen (EU) 2024/1624 vaatimusta tai ei noudata tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua sitovaa päätöstä, rahanpesuntorjuntaviranomainen voi sille tällä asetuksella annettujen tehtävien hoitamiseksi määrätä taloudellisia seuraamuksia.

2. Jos rahanpesuntorjuntaviranomaisen johtokunta toteaa, että valittu ilmoitusvelvollinen on tahallisesti tai tuottamuksellisesti rikkonut vakavasti, toistuvasti tai järjestelmällisesti asetuksen (EU) 2023/1113 tai asetuksen (EU) 2024/1624 suoraan sovellettavia vaatimuksia, se tekee tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti päätöksen taloudellisten seuraamusten määräämisestä. Tällaisista rikkomisista määrättävät taloudelliset seuraamukset määrätään kunkin yksittäisen tapauksen olosuhteiden perusteella 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen hallinnollisten toimenpiteiden lisäksi tai niiden sijasta.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen taloudellisten seuraamusten perusmäärä määritetään seuraavissa rajoissa:

määrän on oltava vähintään 500 000 euroa ja enintään 2 000 000 euroa tai 1 prosentti vuotuisesta liikevaihdosta sen mukaan, kumpi näistä määristä on suurempi, jos on kyse yhden tai useamman, asiakkaan tuntemisvelvollisuuteen, koko konsernin kattaviin toimintaperiaatteisiin, menettelyihin ja valvontatoimenpiteisiin tai ilmoitusvelvoitteisiin liittyvän vaatimuksen vakavasta, toistuvasta tai järjestelmällisestä rikkomisesta vähintään kahdessa sellaisessa jäsenvaltiossa, jossa valittu ilmoitusvelvollinen toimii;

määrän on oltava vähintään 100 000 euroa ja enintään 1 000 000 euroa tai 0,5 prosenttia vuotuisesta liikevaihdosta sen mukaan, kumpi näistä määristä on suurempi, jos on kyse yhden tai useamman, asiakkaan tuntemisvelvollisuuteen, sisäisiin toimintaperiaatteisiin, menettelyihin ja valvontatoimenpiteisiin tai ilmoitusvelvoitteisiin liittyvän vaatimuksen vakavasta, toistuvasta tai järjestelmällisestä rikkomisesta yhdessä jäsenvaltiossa, jossa valittu ilmoitusvelvollinen toimii;

c)	määrän on oltava vähintään 100 000 euroa ja enintään 2 000 000 euroa, jos on kyse kaikkien muiden vaatimusten vakavasta, toistuvasta tai järjestelmällisestä rikkomisesta vähintään kahdessa jäsenvaltiossa, jossa valittu ilmoitusvelvollinen toimii;

d)	määrän on oltava vähintään 100 000 euroa ja enintään 1 000 000 euroa, jos on kyse kaikkien muiden vaatimusten vakavasta, toistuvasta tai järjestelmällisestä rikkomisesta yhdessä jäsenvaltiossa, jossa valittu ilmoitusvelvollinen toimii;

e)	määrän on oltava vähintään 100 000 euroa ja enintään 1 000 000 euroa, jos on kyse 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen rahanpesuntorjuntaviranomaisen päätösten vakavasta, toistuvasta tai järjestelmällisestä rikkomisesta.

4. Edellä 3 kohdassa vahvistetuissa rajoissa määritettyjä perusmääriä mukautetaan tarvittaessa ottamalla huomioon raskauttavat ja lieventävät tekijät liitteessä I esitettyjen kertoimien mukaisesti. Asianmukaisia raskauttavia kertoimia sovelletaan perusmäärään yksi kerrallaan. Jos sovelletaan useampaa kuin yhtä raskauttavaa kerrointa, perusmäärään lisätään perusmäärän ja kunkin yksittäisen raskauttavan kertoimen soveltamisesta saadun määrän välinen erotus. Jos rikkomisesta saatu hyöty tai kolmansille osapuolille aiheutuneet tappiot voidaan määrittää, ne lisätään seuraamuksen kokonaismäärään kertoimien soveltamisen jälkeen.

5. Asianmukaisia lieventäviä kertoimia sovelletaan perusmäärään yksi kerrallaan. Jos sovelletaan useampaa kuin yhtä lieventävää kerrointa, perusmäärän ja kunkin yksittäisen lieventävän kertoimen soveltamisesta saadun määrän välinen erotus vähennetään perusmäärästä.

6. Edellä 3 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetusta vakavasta, toistuvasta tai järjestelmällisestä rikkomisesta määrättävän seuraamuksen enimmäismäärä saa olla 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen kertoimien soveltamisen jälkeen enintään 10 prosenttia ilmoitusvelvollisen vuotuisesta kokonaisliikevaihdosta edellisenä tilikautena.

7. Edellä 3 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitetusta vakavasta, toistuvasta tai järjestelmällisestä rikkomisesta määrättävän seuraamuksen enimmäismäärä saa olla 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen kertoimien soveltamisen jälkeen enintään 10 000 000 euroa.

8. Jos valittu ilmoitusvelvollinen on emoyritys tai sellaisen emoyrityksen tytäryhtiö, jonka on laadittava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU (37) 22 artiklan mukaisesti konsernitilinpäätös, huomioon otettava vuotuinen kokonaisliikevaihto on perimmäisen emoyrityksen ylimmän hallintoelimen hyväksymän viimeisen käytettävissä olevan konsernitilinpäätöksen mukainen vuotuinen kokonaisliikevaihto tai vastaavan tyyppinen tulo sovellettavien tilinpäätösstandardien mukaisesti.

9. Jos se on tarpeen rahanpesuntorjuntaviranomaiselle tällä asetuksella annettujen tehtävien hoitamiseksi, rahanpesuntorjuntaviranomainen voi tapauksissa, jotka eivät kuulu tämän artiklan 1 kohdan soveltamisalaan, pyytää finanssialan valvojia aloittamaan menettelyt toimien toteuttamiseksi, jotta varmistetaan, että määrätään tarkoituksenmukaiset taloudelliset seuraamukset sen kansallisen lainsäädännön, jolla direktiivi (EU) 2024/1640 on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja sellaisen asiaankuuluvan kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jossa annetaan erityisiä valtuuksia, joita ei tällä hetkellä edellytetä unionin oikeudessa. Määrättyjen taloudellisten seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan taloudellisiin seuraamuksiin, joita määrätään valituille ilmoitusvelvollisille sellaisen kansallisen lainsäädännön rikkomisesta, jolla direktiivi (EU) 2024/1640 on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, sekä mahdollisiin taloudellisiin seuraamuksiin, joita määrätään valittujen ilmoitusvelvollisten johtoelimen jäsenille, jotka kansallisen lainsäädännön mukaan ovat vastuussa valitun ilmoitusvelvollisen tekemistä rikkomisista.

10. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen asettamien taloudellisten seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

Rahanpesuntorjuntaviranomainen ottaa taloudellisen seuraamuksen määrää määritettäessä asianmukaisesti huomioon valitun ilmoitusvelvollisen kyvyn maksaa taloudellinen seuraamus ja, jos taloudellinen seuraamus saattaa vaikuttaa vakavaraissääntelyn noudattamiseen, kuulee viranomaisia, joilla on toimivalta valvoa, että valitut ilmoitusvelvolliset noudattavat sovellettavaa unionin oikeutta.

23 artikla

Uhkasakot

1. Johtokunta voi määrätä päätöksellä uhkasakkoja pakottaakseen

a)	valitun ilmoitusvelvollisen lopettamaan rikkomisen, jos ilmoitusvelvollinen ei noudata 21 artiklan 2 kohdan b, d, e tai f alakohdan ja 21 artiklan 3 kohdan nojalla sovellettua hallinnollista toimenpidettä;

b)	17 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun henkilön toimittamaan 6 artiklan 1 kohdan nojalla tehdyssä päätöksessä edellytetyt täydelliset tiedot;

17 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun henkilön suostumaan tutkimukseen ja erityisesti toimittamaan täydelliset asiakirjat, tiedot, menettelyt tai muun pyydetyn aineiston ja täydentämään ja oikaisemaan muita tietoja, jotka on toimitettu 18 artiklan nojalla tehdyllä päätöksellä käynnistetyssä tutkimuksessa.

2. Uhkasakon on oltava tehokas ja oikeasuhteinen. Uhkasakko määrätään maksettavaksi, kunnes valittu ilmoitusvelvollinen tai kyseessä oleva henkilö noudattaa 1 kohdassa tarkoitettua hallinnollista toimenpidettä.

3. Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, uhkasakkojen määrä saa oikeushenkilöiden tapauksessa olla enintään 3 prosenttia edellisen tilikauden keskimääräisestä päiväliikevaihdosta tai, luonnollisten henkilöiden ollessa kyseessä, 2 prosenttia edellisen kalenterivuoden keskimääräisestä päivätulosta. Se on laskettava uhkasakon määräämisestä tehdyssä päätöksessä määrätystä päivästä alkaen.

4. Uhkasakko voidaan määrätä enintään kuuden kuukauden ajaksi rahanpesuntorjuntaviranomaisen päätöksen tiedoksi antamisesta. Jos valittu ilmoitusvelvollinen ei ole kyseisen ajanjakson päättyessä vielä noudattanut hallinnollista toimenpidettä, rahanpesuntorjuntaviranomainen voi määrätä uhkasakkoja uudelleen enintään kuuden kuukauden ajaksi.

5. Uhkasakon määräämistä koskeva päätös voidaan tehdä myöhemmin taannehtivasti hallinnollisen toimenpiteen soveltamispäivään asti.

24 artikla

Niiden henkilöiden kuuleminen, joita menettely koskee

1. Ennen kuin johtokunta tekee päätöksen taloudellisen seuraamuksen määräämisestä 22 ja 23 artiklan mukaisesti, se antaa henkilöille, joita menettely koskee, tilaisuuden esittää huomautuksensa rahanpesuntorjuntaviranomaisen toteamista seikoista. Johtokunta perustaa päätöksensä ainoastaan niihin todettuihin seikkoihin, joista henkilöt, joita menettely koskee, ovat voineet esittää huomautuksensa.

2. Menettelyissä on kunnioitettava täysin niiden henkilöiden puolustautumisoikeuksia, joita menettely koskee. Henkilöillä on oltava oikeus tutustua rahanpesuntorjuntaviranomaisen asiakirja-aineistoon sillä edellytyksellä, että otetaan huomioon muiden henkilöiden oikeutettu etu sen suhteen, ettei niiden liikesalaisuuksia paljasteta. Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon ei ulotu luottamuksellisiin tietoihin eikä rahanpesuntorjuntaviranomaisen sisäisiin valmisteluasiakirjoihin.

25 artikla

Hallinnollisten toimenpiteiden, taloudellisten seuraamusten ja uhkasakkojen julkaiseminen

1. Rahanpesuntorjuntaviranomainen julkaisee kaikki päätökset, joilla määrätään taloudellinen seuraamus tai uhkasakko tai sovelletaan 21 artiklan 2 kohdan c–g alakohdassa tarkoitettuja hallinnollisia toimenpiteitä, jotka on hyväksytty 21 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, välittömästi sen jälkeen, kun päätöksestä on ilmoitettu rikkomisesta vastuussa olevalle henkilölle. Julkaiseminen kattaa ainakin rikkomisen tyypin ja luonteen, rikkomisesta vastuussa olevan henkilön henkilöllisyyden, ja taloudellisten seuraamusten tai uhkasakkojen osalta niiden määrän.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, jos julkaiseminen koskee hallinnollisia toimenpiteitä, joihin voidaan hakea muutosta ja joiden tarkoituksena ei ole puuttua vakaviin, toistuviin ja järjestelmällisiin rikkomisiin, rahanpesuntorjuntaviranomainen voi lykätä kyseisten hallinnollisten toimenpiteiden julkaisemista, kunnes määräaika muutoksenhaun vireillepanolle Euroopan unionin tuomioistuimessa on päättynyt.

2. Rahanpesuntorjuntaviranomainen julkaisee uudelleenkäsittelyä tai muutoksenhakua koskevan pyynnön tiedot, kun määräaika päätöksen uudelleenkäsittelylle oikaisulautakunnassa on päättynyt tai, jos ilmoitusvelvollinen ei ole pyytänyt uudelleenkäsittelyä, määräaika muutoksenhaulle Euroopan unionin tuomioistuimessa on päättynyt. Rahanpesuntorjuntaviranomainen julkaisee mahdolliset myöhemmät tiedot uudelleenkäsittelyn tai muutoksenhaun tuloksesta heti nämä tiedot saatuaan. Kaikki päätökset, joilla peruutetaan päätös taloudellisen seuraamuksen tai uhkasakon määräämisestä tai hallinnollisen toimenpiteen soveltamisesta 21 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla, julkaistaan myös.

3. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa edellytetään, jos rahanpesuntorjuntaviranomainen katsoo, että vastuussa olevien henkilöiden henkilöllisyyden tai henkilötietojen julkaiseminen on kohtuutonta tapauskohtaisen arvioinnin perusteella, tai jos julkaiseminen vaarantaa finanssimarkkinoiden vakauden tai meneillään olevan tutkimuksen, rahanpesuntorjuntaviranomainen

a)	lykkää päätöksen julkaisemista, kunnes ei enää ole perusteita olla julkaisematta sitä;

julkaisee päätöksen nimettömänä, jos nimettömän julkaisemisen avulla varmistetaan vastuussa olevien henkilöiden henkilötietojen tehokas suojelu; tällöin rahanpesuntorjuntaviranomainen lykkää asiaankuuluvien tietojen julkaisemista kohtuulliseksi ajanjaksoksi, jos anonyymin julkaisemisen perusteiden arvioidaan tuon ajan kuluessa raukeavan;

jättää päätöksen julkaisematta, jos a ja b alakohdassa esitettyjä vaihtoehtoja pidetään riittämättöminä varmistamaan

i)	että finanssimarkkinoiden vakaus ei vaarannu; tai

ii)	21 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti sovellettuja hallinnollisia toimenpiteitä koskevan päätöksen julkaisemisen oikeasuhteisuus, jos tällaiset toimenpiteet katsotaan luonteeltaan vähäisiksi.

4. Rahanpesuntorjuntaviranomainen asettaa tämän artiklan mukaiset julkaisut saataville verkkosivustollaan viiden vuoden ajan.

26 artikla

Taloudellisten seuraamusten ja uhkasakkojen täytäntöönpano ja näiden seuraamusten ja maksujen määrien jakaminen

1. Edellä olevien 22 ja 23 artiklan nojalla määrätyt taloudelliset seuraamukset ja uhkasakot ovat täytäntöönpanokelpoisia.

Täytäntöönpanoon sovelletaan siinä jäsenvaltiossa voimassa olevia riita-asioiden käsittelyä koskevia menettelysäännöksiä, jonka alueella täytäntöönpano tapahtuu. Päätökseen määrätä taloudellisia seuraamuksia tai uhkasakkoja 22 ja 23 artiklan nojalla liitettävän täytäntöönpanomääräyksen antaa, ilman muita muodollisuuksia kuin päätöksen aitouden varmentaminen, viranomainen, jonka kunkin jäsenvaltion hallitus nimeää tähän tehtävään ja josta se ilmoittaa rahanpesuntorjuntaviranomaiselle ja Euroopan unionin tuomioistuimelle.

Kun nämä muodollisuudet on asianomaisen osapuolen vaatimuksesta täytetty, kyseinen osapuoli voi hakea täytäntöönpanoa kansallisen lainsäädännön mukaisesti saattamalla asian suoraan toimivaltaisen elimen käsiteltäväksi.

Täytäntöönpanoa voidaan lykätä vain Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksellä. Asianomaisen jäsenvaltion tuomioistuinten toimivaltaan kuuluu kuitenkin tutkia virheellisestä täytäntöönpanosta tehdyt valitukset.

2. Kerättyjen taloudellisten seuraamusten ja uhkasakkojen määrät kohdennetaan unionin yleiseen talousarvioon.

27 artikla

Menettelysäännöt valvontatoimenpiteiden toteuttamiseksi ja taloudellisten seuraamusten ja uhkasakkojen määräämiseksi

1. Jos rahanpesuntorjuntaviranomainen tämän asetuksen mukaisia tehtäviä hoitaessaan havaitsee vakavia viitteitä sellaisten tosiseikkojen mahdollisesta olemassaolosta, jotka saattavat muodostaa yhden tai useamman liitteessä II luetelluista rikkomisista, rahanpesuntorjuntaviranomainen nimeää organisaationsa sisältä riippumattoman tutkintaryhmän asiaa tutkimaan. Tutkintaryhmä ei saa olla tai ole saanut olla osallisena kyseisen valitun ilmoitusvelvollisen suorassa valvonnassa, ja sen on suoritettava tehtävänsä johtokunnasta riippumattomasti. Rahanpesuntorjuntaviranomainen kehittää sisäisiä menettelyjä, joilla määritetään riippumattomien tutkintaryhmien jäsenten valintaa koskevat säännöt erityisesti siltä osin kuin on kyse kyseisten jäsenten tietämyksestä, taustasta, asiantuntemuksesta ja kokemuksesta.

2. Tutkintaryhmä tutkii väitetyt rikkomiset ottaen huomioon tutkimusten kohteena olevien henkilöiden esittämät huomiot ja esittää havainnoistaan täydellisen asiakirja-aineiston johtokunnalle.

Tutkintaryhmä voi tehtäviensä hoitamiseksi pyytää tietoja 17 artiklan mukaisesti ja suorittaa tutkimuksia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia 18 ja 19 artiklan mukaisesti.

Tutkintaryhmällä on tehtäviään hoitaessaan oikeus tutustua kaikkiin yhteisen valvontaryhmän valvontatoimiensa puitteissa keräämiin asiakirjoihin ja tietoihin.

3. Saatettuaan tutkimuksensa päätökseen ja ennen havaintonsa sisältävän asiakirja-aineiston toimittamista johtokunnalle tutkintaryhmä antaa tutkimuksen kohteena olleille henkilöille tilaisuuden tulla kuulluiksi tutkimuksen kohteena olevista asioista. Tutkintaryhmä perustaa havaintonsa yksinomaan sellaisiin tosiseikkoihin, joista tutkimuksen kohteena olevilla henkilöillä on ollut mahdollisuus esittää huomautuksensa.

Tämän artiklan mukaisten tutkimusten aikana on kaikilta osin kunnioitettava asianomaisten henkilöiden puolustautumisoikeuksia.

4. Toimittaessaan havaintonsa sisältävän asiakirja-aineiston johtokunnalle tutkintaryhmä ilmoittaa siitä tutkimusten kohteena oleville henkilöille. Tutkimuksen kohteena olevilla henkilöillä on oikeus tutustua asiakirja-aineistoon, jollei muiden henkilöiden liikesalaisuuksien suojelemiseen liittyvistä oikeutetuista eduista muuta johdu. Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon ei ulotu kolmansia osapuolia koskeviin luottamuksellisiin tietoihin.

5. Tutkintaryhmän havainnot sisältävän asiakirja-aineiston perusteella ja kuultuaan tutkimuksen kohteena olevia henkilöitä 24 artiklan 1 kohdan mukaisesti, jos nämä ovat sitä pyytäneet, johtokunta päättää, ovatko tutkimusten kohteena olevat henkilöt syyllistyneet yhteen tai useampaan liitteessä II lueteltuun rikkomiseen, ja jos ovat, määrää 22 artiklan mukaisesti taloudellisen seuraamuksen ja soveltaa 21 artiklan mukaisesti hallinnollista toimenpidettä taloudellisen seuraamuksen lisäksi tai sen asemesta.

6. Tutkintaryhmä ei osallistu asian käsittelyyn johtokunnassa eikä puutu muullakaan tavalla johtokunnan päätöksentekoprosessiin.

7. Komissio antaa lisää menettelysääntöjä taloudellisten seuraamusten tai uhkasakkojen määräämistä koskevan valtuuden käytöstä, mukaan lukien puolustautumisoikeuksia koskevat säännökset, väliaikaiset säännökset ja taloudellisten seuraamusten tai uhkasakkojen perimistä koskevat säännökset, sekä antaa yksityiskohtaiset säännöt seuraamusten määräämisen ja täytäntöönpanon vanhentumisajoista.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut säännöt hyväksytään tätä asetusta täydentävillä delegoiduilla säädöksillä 100 artiklan mukaisesti.

Komissio antaa toisessa alakohdassa tarkoitetut delegoidut säädökset viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2027.

8. Rahanpesuntorjuntaviranomainen antaa asian asianomaisten kansallisten viranomaisten käsiteltäväksi syytetoimia varten, jos se tämän asetuksen mukaisia tehtäviä hoitaessaan havaitsee vakavia viitteitä sellaisten tosiseikkojen mahdollisesta olemassaolosta, jotka saattavat täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Lisäksi rahanpesuntorjuntaviranomainen pidättäytyy määräämästä taloudellisia seuraamuksia tai uhkasakkoja tapauksissa, joissa aiempi samojen tosiseikkojen tai olennaisilta osiltaan samanlaisten tosiseikkojen perusteella annettu vapauttava tai langettava päätös on tullut lainvoimaiseksi kansallisen oikeuden mukaisen rikosoikeudellisen menettelyn seurauksena.

28 artikla

Muutoksen hakeminen Euroopan unionin tuomioistuimelta

Euroopan unionin tuomioistuimella on täysi harkintavalta tarkastella uudelleen päätöksiä, joilla rahanpesuntorjuntaviranomainen on määrännyt taloudellisen seuraamuksen tai uhkasakon. Se voi kumota taloudellisen seuraamuksen tai uhkasakon tai alentaa tai korottaa sen määrää.

29 artikla

Kielijärjestelyt suorassa valvonnassa

1. Rahanpesuntorjuntaviranomainen ja finanssialan valvojat hyväksyvät järjestelyt, jotka koskevat niiden viestintää rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontajärjestelmässä, mukaan lukien käytettävät kielet.

2. Mikä tahansa asiakirja, jonka valittu ilmoitusvelvollinen tai muu luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jota rahanpesuntorjuntaviranomaisen valvontamenettely koskee henkilökohtaisesti, toimittaa rahanpesuntorjuntaviranomaiselle, voidaan laatia millä tahansa valitun ilmoitusvelvollisen tai asianomaisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön valitsemalla unionin virallisella kielellä.

3. Rahanpesuntorjuntaviranomainen, valitut ilmoitusvelvolliset ja kaikki muut oikeushenkilöt tai luonnolliset henkilöt, joita rahanpesuntorjuntaviranomaisen valvontamenettelyt koskevat henkilökohtaisesti, voivat sopia käyttävänsä yksinomaan yhtä unionin virallista kieltä kirjallisessa viestinnässään, myös rahanpesuntorjuntaviranomaisen valvontapäätösten osalta.

4. Jos 3 kohdassa tarkoitettu yhden kielen käyttöä koskeva sopimus myöhemmin peruutetaan, peruuttaminen vaikuttaa ainoastaan niihin rahanpesuntorjuntaviranomaisen valvontamenettelyn osiin, joita ei ole vielä suoritettu.

5. Jos suullisen käsittelyn osapuolet pyytävät oikeutta tulla kuulluksi jollain muulla unionin virallisella kielellä kuin rahanpesuntorjuntaviranomaisen valvontamenettelyn kielellä, tästä pyynnöstä on ilmoitettava rahanpesuntorjuntaviranomaiselle riittävän aikaisin, jotta se kykenee tekemään tarvittavat järjestelyt.

4 JAKSO

Muiden kuin valittujen ilmoitusvelvollisten välillinen valvonta

30 artikla

Arvio valvonnan lähentymisen tilasta

1. Rahanpesuntorjuntaviranomainen arvioi säännöllisesti yhden, useamman tai kaikkien finanssialan valvojien jotakin tai kaikkea toimintaa ja niiden välineitä ja resursseja. Rahanpesuntorjuntaviranomainen arvioi osana kutakin arviointia, missä määrin finanssialan valvoja suorittaa tehtävänsä direktiivin (EU) 2024/1640 mukaisesti, ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen yhdenmukaiset korkeatasoiset valvontanormit ja -käytännöt. Arvioinneissa on otettava huomioon lähestymistapojen yhdenmukaisuuden taso valvonnassa ja tätä varten niissä on tarkasteltava uudelleen kaikkien tai joidenkin 8 artiklan mukaisesti kehitettyjen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontamenetelmien soveltamista, ja uudelleenkäsittelyn on katettava kaikki finanssialan valvojat yhdellä arviointijaksolla. Johtokunta hyväksyy hallintoneuvostoa valvontakokoonpanossa kuultuaan arviointijaksosuunnitelman. Hallintoneuvosto voi jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä vaatia johtokuntaa hyväksymään uuden suunnitelman. Rahanpesuntorjuntaviranomainen määrittää kunkin arviointijakson pituuden, eikä se saa ylittää seitsemää vuotta.

Rahanpesuntorjuntaviranomainen kehittää menetelmiä, joiden avulla saman jakson aikana uudelleenkäsittelyn kohteena olevia finanssialan valvojia voidaan arvioida ja verrata toisiinsa yhdenmukaisesti. Rahanpesuntorjuntaviranomainen toimittaa havaintonsa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kunkin arviointijakson lopussa.

2. Arvioinnit tekee rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstö ja avoimen osallistumispyynnön perusteella vapaaehtoisesti sellaisten finanssialan valvojien henkilöstö, joita ei arvioida. Arvioinneissa on otettava tarvittaessa asianmukaisesti huomioon kaikki rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan alalla toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen ja hallitustenvälisten elinten laatimat arvioinnit tai raportit. Arvioinneissa voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon myös 11 artiklan nojalla perustetun rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan keskustietokannan sisältämät tiedot.

3. Rahanpesuntorjuntaviranomainen laatii kertomuksen, jossa esitetään kunkin arvioinnin tulokset. Kertomusluonnos toimitetaan arvioinnin kohteena olevalle finanssialan valvojalle kommentoitavaksi ennen sen käsittelyä hallintoneuvoston valvontakokoonpanossa. Arvioinnin kohteena olevan finanssialan valvojan on esitettävä huomautuksensa kertomusluonnoksesta rahanpesuntorjuntaviranomaisen asettamassa määräajassa. Johtokunta hyväksyy lopullisen kertomuksen ottaen huomioon hallintoneuvoston valvontakokoonpanossaan tekemät huomiot. Johtokunta varmistaa arviointimenetelmien johdonmukaisen soveltamisen. Kertomuksessa on selvitettävä ja ilmoitettava arvioinnin kohteena olevan finanssialan valvojan toteuttamat erityiset jatkotoimet, jotka katsotaan arvioinnin perusteella asianmukaisiksi, oikeasuhteisiksi ja tarpeellisiksi. Jatkotoimia voidaan hyväksyä hallintoneuvoston ohjeiden ja suositusten muodossa. Jatkotoimia voidaan hyväksyä myös johtokunnan antamien yksilöllisten suositusten muodossa. Nämä yksittäiset jatkotoimet on julkaistava ainoastaan asianomaisen finanssialan valvojan suostumuksella ja ainoastaan tiivistelmänä tai koosteena siten, että yksittäisiä finanssilaitoksia ei voida tunnistaa. Kertomuksen julkaistu versio ei saa sisältää luottamuksellisia tietoja eikä viittauksia tiettyihin finanssialan valvojiin.

4. Finanssialan valvojien on pyrittävä kaikin tavoin noudattamaan niille arvioinnin tuloksena osoitettuja erityisiä jatkotoimia. Finanssialan valvojien on tarvittaessa toimitettava rahanpesuntorjuntaviranomaiselle säännöllisesti ajantasaisia tietoja siitä, millaisia toimenpiteitä ne ovat toteuttaneet 3 kohdassa tarkoitetun kertomuksen perusteella.

31 artikla

Finanssialan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontakollegioiden työn koordinointi ja helpottaminen

1. Rahanpesuntorjuntaviranomainen varmistaa valtuuksiensa puitteissa ja rajoittamatta asianomaisten finanssialan valvojien valtuuksia, että finanssialan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontakollegioita perustetaan ja ne toimivat johdonmukaisesti sellaisten muiden kuin valittujen ilmoitusvelvollisten suhteen, joilla on toimipaikkoja useissa jäsenvaltioissa, direktiivin (EU) 2024/1640 49 artiklan mukaisesti. Tätä varten rahanpesuntorjuntaviranomainen voi

a)	perustaa kollegion, jos kollegiota ei ole vielä perustettu, vaikka direktiivin (EU) 2024/1640 49 artiklassa vahvistetut kollegion perustamista koskevat ehdot täyttyvät, ja kutsua koolle ja järjestää kollegioiden kokouksia;

b)	avustaa kollegion kokousten järjestämisessä, jos asianomaiset finanssialan valvojat sitä pyytävät;

c)	avustaa yhteisten valvontasuunnitelmien ja yhteisten paikalla tehtävien tarkastusten tai muualla toteutettavien tutkimusten järjestämisessä;

d)	kerätä ja jakaa yhteistyössä finanssialan valvojien kanssa kaikki olennaiset tiedot helpottaakseen kollegion työtä ja saattaa tällaiset tiedot kollegioon osallistuvien viranomaisten saataville;

e)	edistää tuloksellisia ja tehokkaita valvontatoimia ja -käytäntöjä ja myös arvioida riskit, joille muut kuin valitut ilmoitusvelvolliset altistuvat tai saattavat altistua;

f)	valvoa tässä asetuksessa eriteltyjen tehtävien ja valtuuksien mukaisesti finanssialan valvojien suorittamia tehtäviä.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstöllä on täysi osallistumisoikeus rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontakollegioihin ja se voi osallistua kahden tai useamman finanssialan valvojan yhdessä suorittamaan toimintaan, myös paikalla tehtäviin tarkastuksiin.

32 artikla

Pyynnöt toimia poikkeuksellisissa olosuhteissa vakavista, toistuvista tai järjestelmällisistä rikkomisista saatujen viitteiden jälkeen

1. Finanssialan valvojien on ilmoitettava rahanpesuntorjuntaviranomaiselle, jos muun kuin valitun ilmoitusvelvollisen tilanne asetuksen (EU) 2024/1624, asetuksen (EU) 2023/1113, kyseisten asetusten täytäntöönpanemiseksi annettujen muiden säännösten tai valvojien antamien hallinnollisten säädösten noudattamisen ja rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskeille altistumisen osalta heikkenee nopeasti ja merkittävästi, erityisesti jos tällainen heikentyminen saattaa vaikuttaa kielteisesti useisiin jäsenvaltioihin tai koko unioniin tai heikentää unionin rahoitusjärjestelmän eheyttä.

2. Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi, jos sillä on viitteitä vakavista, toistuvista tai järjestelmällisistä rikkomisista, joihin muu kuin valittu ilmoitusvelvollinen on syyllistynyt, pyytää finanssialan valvojia

tutkimaan tällaiset viitteet, jotka voivat koskea unionin lainsäädännön rikkomisia tai, jos asiaa koskeva unionin lainsäädäntö koostuu direktiiveistä tai siinä nimenomaisesti annetaan jäsenvaltioille vaihtoehtoja, sellaisen kansallisen lainsäädännön rikkomisia, jolla direktiivit on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä tai jossa käytetään unionin lainsäädännössä jäsenvaltioille annettuja vaihtoehtoja; ja

b)	harkitsemaan seuraamusten määräämistä kyseiselle yhteisölle tällaisten rikkomisten osalta suoraan sovellettavan unionin lainsäädännön tai sellaisen kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jolla direktiivit on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Tässä yhteydessä rahanpesuntorjuntaviranomainen voi tarvittaessa myös pyytää muun kuin ilmoitusvelvollisen finanssialan valvojaa tekemään kyseiselle yhteisölle osoitetun yksittäisen päätöksen, jossa sitä vaaditaan toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet suoraan sovellettavan unionin lainsäädännön tai sellaisten kansallisen lainsäädännön mukaisten velvollisuuksiensa noudattamiseksi, jolla direktiivit on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä tai joissa käytetään unionin lainsäädännössä jäsenvaltioille annettuja vaihtoehtoja, mukaan lukien jostakin käytännöstä luopuminen. Tässä kohdassa tarkoitetuilla pyynnöillä ei saa estää sen finanssialan valvojan, jolle pyyntö on osoitettu, meneillään olevia valvontatoimenpiteitä.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettu pyyntö voidaan esittää, jos rahanpesuntorjuntaviranomaisella on viitteitä vakavasta, toistuvasta tai järjestelmällisestä rikkomisesta

a)	finanssialan valvojien 1 kohdan nojalla antamien ilmoitusten perusteella;

b)	rahanpesuntorjuntaviranomaisen itse keräämien hyvin perusteltujen tietojen perusteella; tai

c)	unionin toimielimiltä, elimiltä tai laitoksilta tai muusta luotettavasta ja uskottavasta tietolähteestä saatujen tietojen perusteella.

4. Asianomaisen finanssialan valvojan on noudatettava sille 2 kohdan mukaisesti esitettyjä pyyntöjä ja ilmoitettava rahanpesuntorjuntaviranomaiselle mahdollisimman pian ja viimeistään kymmenen työpäivän kuluessa pyynnön tiedoksiantamispäivästä toimista, jotka se on toteuttanut tai aikoo toteuttaa noudattaakseen pyyntöä.

5. Jos 2 kohdassa tarkoitettua pyyntöä ei noudateta eikä rahanpesuntorjuntaviranomaiselle ilmoiteta kymmenen työpäivän kuluessa pyynnön tiedoksiantamispäivästä toimenpiteistä, jotka on toteutettu tai aiotaan toteuttaa pyynnön noudattamiseksi, rahanpesuntorjuntaviranomainen voi pyytää komissiota antamaan luvan siirtää väliaikaisesti 5 artiklan 2 kohdassa ja 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut asiaankuuluvat tehtävät ja valtuudet, jotka liittyvät muun kuin valitun ilmoitusvelvollisen suoraan valvontaan, asianomaiselta finanssialan valvojalta rahanpesuntorjuntaviranomaiselle.

6. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen 5 kohdan nojalla komissiolle esittämän pyynnön on sisällettävä

a)	kuvaus suoraan sovellettavien vaatimusten vakavista, toistuvista tai järjestelmällisistä rikkomisista, joihin muu kuin valittu ilmoitusvelvollinen on syyllistynyt, ja selvitys siitä, miksi tällaiset rikkomiset kuuluvat rahanpesuntorjuntaviranomaisen toimivaltaan 2 ja 3 kohdan nojalla;

b)	selvitys siitä, miksi 2 kohdassa tarkoitettu pyyntö finanssialan valvojalle ei ole johtanut mihinkään toimiin 4 kohdassa asetetussa määräajassa, mukaan lukien tarvittaessa tieto siitä, että finanssialan valvoja ei toimittanut vastausta;

c)	ehdotettu enintään kolmen vuoden määräaika, jonka aikana rahanpesuntorjuntaviranomainen hoitaa asianomaisia tehtäviä ja valtuuksia asianomaisen muun kuin valitun ilmoitusvelvollisen suhteen;

d)	kuvaus toimenpiteistä, jotka rahanpesuntorjuntaviranomainen aikoo toteuttaa asianomaisen muun kuin valitun ilmoitusvelvollisen osalta siirrettäessä tehtäviä ja valtuuksia 2 kohdassa tarkoitettuihin vakaviin, toistuviin tai järjestelmällisiin rikkomisiin puuttumiseksi;

e)	kaikki asiaankuuluva viestintä rahanpesuntorjuntaviranomaisen ja asianomaisen finanssialan valvojan välillä.

7. Edellä olevan 6 kohdan mukaisesti saatujen tietojen pohjalta komissiolla on siitä päivästä alkaen, jona se on vastaanottanut rahanpesuntorjuntaviranomaisen pyynnön, yksi kuukausi aikaa tehdä asianmukaisesti perusteltu päätös siitä, sallitaanko asianomaisten tehtävien ja valtuuksien siirtäminen vai vastustaako se sitä. Päätöksestä ilmoitetaan rahanpesuntorjuntaviranomaiselle, joka ilmoittaa siitä välittömästi finanssialan valvojalle ja muulle kuin valitulle ilmoitusvelvolliselle. Päätös annetaan tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

8. Kymmenentenä työpäivänä siitä, kun päätöksestä, jolla sallitaan tehtävien ja valtuuksien siirto muun kuin valitun ilmoitusvelvollisen osalta, on ilmoitettu rahanpesuntorjuntaviranomaiselle, muuta kuin valittua ilmoitusvelvollista pidetään valittuna ilmoitusvelvollisena 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tehtävien suorittamisen osalta sekä 6 artiklan 1 kohdassa ja 17–23 artiklassa tarkoitettujen valtuuksien käytön osalta. Komission päätöksessä vahvistetaan näiden tehtävien suorittamiselle ja valtuuksien käytölle määräaika, jonka päätyttyä ne siirretään automaattisesti takaisin asianomaiselle finanssialan valvojalle.

9. Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi asianomaista finanssialan valvojaa kuultuaan esittää komissiolle pyynnön päätöksen, jolla sallitaan tehtävien ja valtuuksien siirto, soveltamisen jatkamisesta. Pyyntö on esitettävä vähintään kaksi kuukautta ennen alkuperäisen määräajan päättymistä.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun pyyntöön on liitettävä

a)	kuvaus toimenpiteistä, jotka rahanpesuntorjuntaviranomainen on toteuttanut asianomaisen ilmoitusvelvollisen osalta ja muista toimenpiteistä, jotka se aikoo toteuttaa;

b)	perustelut sille, miksi kyseisillä jäljellä olevilla toimenpiteillä puututaan rikkomisiin, jotka kuuluvat edelleen rahanpesuntorjuntaviranomaisen toimivaltaan 2 kohdan nojalla;

c)	ehdotettu enintään kolmen vuoden määräaika 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tehtävien hoitamisen sekä 6 artiklan 1 kohdassa ja 17–23 artiklassa tarkoitettujen valtuuksien käyttämisen jatkamiseksi;

d)	kaikki asiaankuuluva viestintä rahanpesuntorjuntaviranomaisen ja asianomaisen finanssialan valvojan välillä.

Komissio tekee päätöksen pidennyksen myöntämisestä 7 kohdassa asetetussa määräajassa. Tämän kohdan nojalla myönnetty pidennys voidaan myöntää vain kerran.

33 artikla

Finanssialan valvojien välisten erimielisyyksien ratkaiseminen rajatylittävissä tilanteissa

1. Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi yhden tai useamman finanssialan valvojan pyynnöstä auttaa finanssialan valvojia pääsemään sopimukseen tämän artiklan 3, 4 ja 5 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen direktiivin (EU) 2024/1640 46, 47, 49 tai 54 artiklan nojalla tai muissa tapauksissa, joissa finanssialan valvoja on eri mieltä toisen finanssialan valvojan toimen tai ehdotetun toimen menettelystä tai sisällöstä tai toimimatta jättämisestä siltä osin kuin se vaikuttaa sen omiin valvontatehtäviin ja -vastuisiin tietyn muun kuin valitun ilmoitusvelvollisen tai useiden muiden kuin valittujen ilmoitusvelvollisten osalta.

2. Muissa kuin direktiivin (EU) 2024/1640 46, 47, 49 ja 54 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa finanssialan valvojan on ilman aiheetonta viivytystä pyydettävä rahanpesuntorjuntaviranomaisen apua, jos unionin lainsäädännön säännöksessä edellytetään, että finanssialan valvojan on päästävä sopimukseen tai sovittava järjestelystä tai muusta vakiintuneen tai virallisen yhteistyön muodosta toisen finanssialan valvojan kanssa liittyen tiettyjen muiden kuin valittujen ilmoitusvelvollisten valvontaan ja jos jokin seuraavista toteutuu:

a)	sopimus on tehty mutta toinen osapuoli ei ole tosiasiallisesti soveltanut tai noudattanut sitä,

b)	finanssialan valvoja katsoo objektiivisten syiden perusteella, että voidaan todeta erimielisyys;

on kulunut kaksi kuukautta siitä, kun finanssialan valvoja on vastaanottanut toiselta finanssialan valvojalta pyynnön toteuttaa tietty toimi tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten noudattamiseksi, eikä pyynnön vastaanottanut valvoja ole tehnyt pyynnön noudattamisen edellyttämää päätöstä.

3. Johtokunta arvioi kaikki 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut pyynnöt ja ilmoittaa asianomaisille osapuolille, pitääkö se pyyntöä perusteltuna ja aikooko se toimia sen johdosta tämän artiklan mukaisesti.

4. Rahanpesuntorjuntaviranomainen asettaa määräajan finanssialan valvojien väliselle sovittelulle ottaen huomioon unionin lainsäädännössä mahdollisesti asetetut määräajat sekä asian monitahoisuuden ja kiireellisyyden. Rahanpesuntorjuntaviranomainen toimii sovitteluvaiheessa välittäjänä. Se antaa tarvittaessa tai jos unionin oikeudessa niin säädetään, lausunnon siitä, kuinka erimielisyys ratkaistaan.

5. Jos finanssialan valvojat eivät ole päässeet sopimukseen 4 kohdassa tarkoitetussa sovitteluvaiheessa tai ne eivät toimi rahanpesuntorjuntaviranomaisen antaman lausunnon mukaisesti, rahanpesuntorjuntaviranomainen voi asian ratkaisemiseksi vaatia kyseisiä valvojia toteuttamaan tietyn toimen tai pidättymään tietystä toimesta, jotta varmistetaan unionin oikeuden noudattaminen. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen päätös sitoo asianomaisia finanssialan valvojia. Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi päätöksessään vaatia finanssialan valvojia kumoamaan niiden tekemän päätöksen tai muuttamaan päätöstä taikka käyttämään valtuuksia, jotka niillä on sovellettavan unionin oikeuden nojalla.

6. Rahanpesuntorjuntaviranomainen ilmoittaa finanssialan valvojille 4 ja 5 kohdassa säädettyjen menettelyjen päättämisestä sekä tapauksen mukaan 5 kohdan nojalla tekemästään päätöksestä.

7. Toimien, joita finanssialan valvojat toteuttavat 5 kohdan nojalla tehdyn päätöksen soveltamisalaan kuuluvien tosiseikkojen osalta, on oltava tällaisen päätöksen mukainen.

8. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtaja selvittää 84 artiklassa tarkoitetussa kertomuksessa finanssialan valvojien välisten erimielisyyksien luonteen ja tyypin, aikaansaadut sopimukset ja tällaisten erimielisyyksien ratkaisemiseksi tehdyt päätökset.

34 artikla

Toimet tapauksissa, joissa valvontaa on järjestelmällisesti laiminlyöty

1. Jos finanssialan valvoja ei ole soveltanut direktiivissä (EU) 2024/1640 tai kansallisessa lainsäädännössä, jolla kyseinen direktiivi on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, säädettyjä toimenpiteitä tai on soveltanut toimenpiteitä tavalla, joka vaikuttaa rikkovan unionin lainsäädäntöä ja johtaa valvonnassa järjestelmällisiin laiminlyönteihin, jotka vaikuttavat useisiin ilmoitusvelvollisiin ja heikentävät rahanpesun ja terrorismin rahoituksen valvontajärjestelmän tehokkuutta, rahanpesuntorjuntaviranomainen toimii 2, 3 ja 4 kohdassa säädettyjen valtuuksien mukaisesti.

2. Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi käynnistää 1 kohdassa tarkoitettua mahdollista unionin oikeuden rikkomista koskevan tutkimuksen omasta aloitteestaan, jos sillä on viitteitä tällaisesta rikkomisesta tämän asetuksen mukaisia tehtäviään hoitaessaan keräämiensä hyvin perusteltujen tietojen perusteella.

Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi tutkia unionin oikeuden väitettyä rikkomista tai soveltamatta jättämistä myös yhden tai useamman finanssialan valvojan, Euroopan parlamentin tai komission hyvin perustellusta pyynnöstä.

Jos unionin oikeuden mahdollista rikkomista koskevaa tutkimusta on pyydetty ensimmäisen tai toisen alakohdan nojalla, rahanpesuntorjuntaviranomainen ilmoittaa asianmukaisesti pyynnön esittäneelle osapuolelle, miten se aikoo edetä asiassa ja onko väitettyä rikkomista koskeva tutkimus perusteltu. Jos rahanpesuntorjuntaviranomainen päättää aloittaa tutkimuksen, se ilmoittaa asiasta ensin asianomaiselle finanssialan valvojalle.

3. Finanssivalvojan, joka on 2 kohdan mukaisen tutkimuksen kohteena, on toimitettava rahanpesuntorjuntaviranomaiselle viipymättä kaikki tiedot, joita tämä pyytää tutkimustaan varten, myös tiedot siitä, miten 1 kohdassa tarkoitettuja säädöksiä sovelletaan unionin oikeuden mukaisesti.

4. Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi myös asianmukaisiksi ja tarpeellisiksi katsomissaan tapauksissa ja ilmoitettuaan asiasta tutkimuksen kohteena olevalle finanssialan valvojalle antaa kaikille muille finanssialan valvojille tilaisuuden toimittaa rahanpesuntorjuntaviranomaiselle merkityksellisinä pitämiään tietoja tai osoittaa asianmukaisesti perustellun tietopyynnön suoraan muille finanssialan valvojille. Tällaisen pyynnön vastaanottajien on ilman aiheetonta viivytystä toimitettava rahanpesuntorjuntaviranomaiselle selkeät, täsmälliset ja täydelliset tiedot.

5. Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tutkimuksensa aloittamispäivästä antaa tutkimuksen kohteena olevalle finanssialan valvojalle suosituksen siitä, mihin toimiin on ryhdyttävä unionin oikeuden noudattamiseksi.

Jotta voitaisiin päästä yhteisymmärrykseen toimista, jotka ovat tarpeen unionin lainsäädännön noudattamiseksi, rahanpesuntorjuntaviranomainen tekee ennen suosituksen antamista yhteistyötä finanssialan valvojan kanssa, jos se pitää tällaista yhteistyötä asianmukaisena unionin oikeuden rikkomiseen johtaneen valvonnan järjestelmällisen laiminlyönnin ratkaisemiseksi.

Finanssialan valvojan on kymmenen työpäivän kuluessa suosituksen vastaanottamisesta ilmoitettava rahanpesuntorjuntaviranomaiselle toimenpiteet, jotka se on toteuttanut tai aikoo toteuttaa varmistaakseen unionin oikeuden noudattamisen.

6. Jos finanssialan valvoja ei ole noudattanut unionin oikeutta yhden kuukauden kuluessa rahanpesuntorjuntaviranomaisen suosituksen vastaanottamispäivästä, komissio voi rahanpesuntorjuntaviranomaisen ilmoitettua asiasta tai omasta aloitteestaan antaa virallisen lausunnon, jossa finanssialan valvojaa vaaditaan toteuttamaan toimet, joita unionin oikeuden noudattaminen edellyttää. Komission virallisessa lausunnossa otetaan huomioon rahanpesuntorjuntaviranomaisen suositus.

Komissio antaa tällaisen virallisen lausunnon kolmen kuukauden kuluessa suosituksen antamisesta. Komissio voi pidentää tätä määräaikaa yhdellä kuukaudella.

Rahanpesuntorjuntaviranomainen ja finanssialan valvoja toimittavat komissiolle kaikki tarvittavat tiedot.

7. Finanssialan valvojan on kymmenen työpäivän kuluessa 6 kohdassa tarkoitetun virallisen lausunnon vastaanottamisesta ilmoitettava komissiolle ja rahanpesuntorjuntaviranomaiselle toimenpiteet, jotka se on toteuttanut tai aikoo toteuttaa kyseisen virallisen lausunnon noudattamiseksi. Toteuttaessaan toimia sellaisten kysymysten osalta, joista on annettu virallinen lausunto, finanssialan valvojan on noudatettava kyseistä virallista lausuntoa.

5 JAKSO

Finanssialan ulkopuolisten alojen valvonta

35 artikla

Vertaisarvioinnit

1. Rahanpesuntorjuntaviranomainen suorittaa säännöllisesti finanssialan ulkopuolisten alojen valvojien ja direktiivin (EU) 2024/1640 52 artiklassa tarkoitettujen viranomaisten joidenkin tai kaikkien toimien vertaisarviointeja, jotta valvontatuloksista saataisiin entistä johdonmukaisempia ja tehokkaampia. Rahanpesuntorjuntaviranomainen kehittää menetelmiä, joiden avulla arvioinnin kohteena olevia finanssialan ulkopuolisten alojen valvojia voidaan arvioida ja verrata toisiinsa objektiivisesti. Arviointeja suunniteltaessa ja suoritettaessa on tarvittaessa otettava asianmukaisesti huomioon rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan alalla toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen ja hallitustenvälisten elinten laatimat arvioinnit ja raportit. Arvioinneissa voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon tämän asetuksen 11 artiklan mukaisesti perustetun rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan keskustietokannan sisältämät tiedot.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuissa menetelmissä on otettava huomioon valvontakehyksen erityispiirteet tapauksissa, joissa valvonta on annettu itsesääntelyelinten tehtäväksi, mukaan lukien kyseisten elinten valvonnasta direktiivin (EU) 2024/1640 52 artiklan nojalla vastaavan viranomaisen rooli ja valvojien erityispiirteet kyseisissä tapauksissa.

2. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstö suorittaa vertaisarvioinnit yhdessä finanssialan ulkopuolisten alojen valvojien ja direktiivin (EU) 2024/1640 52 artiklassa tarkoitettujen viranomaisten asiaankuuluvan henkilöstön kanssa.

3. Vertaisarvioinnissa on arvioitava ainakin seuraavia seikkoja:

a)	finanssialan ulkopuolisten alojen valvojan valtuuksien sekä taloudellisten, henkilö- ja teknisten resurssien riittävyys, riippumattomuus, hallinnointijärjestelyt ja ammatilliset vaatimukset direktiivin (EU) 2024/1640 IV luvun tehokkaan soveltamisen varmistamiseksi;

b)	unionin oikeuden soveltamisessa ja valvontakäytännössä saavutettu tehokkuus ja lähentyminen sekä se, missä määrin valvontakäytännöllä saavutetaan unionin oikeudessa asetetut tavoitteet;

c)	finanssialan ulkopuolisten alojen valvojien kehittämien sellaisten parhaiden käytäntöjen soveltaminen, joiden käyttöönotosta saattaisi olla hyötyä muillekin finanssialan ulkopuolisten alojen valvojille;

unionin oikeuden täytäntöön panemiseksi hyväksyttyjen säännösten noudattamisen valvonnassa saavutettu tehokkuus ja lähentyminen, mukaan lukien määrätyt taloudelliset seuraamukset ja sovelletut hallinnolliset toimenpiteet niitä henkilöitä kohtaan, jotka ovat vastuussa siitä, että näitä säännöksiä ei ole noudatettu.

4. Rahanpesuntorjuntaviranomainen laatii vertaisarvioinnin tuloksista kertomuksen. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstö valmistelee kyseisen vertaisarviointikertomuksen yhdessä vertaisarviointiin osallistuvan finanssialan ulkopuolisten alojen valvojien ja direktiivin (EU) 2024/1640 52 artiklassa tarkoitettujen viranomaisten asiaankuuluvan henkilöstön kanssa, ja johtokunta hyväksyy sen saatuaan hallintoneuvoston valvontakokoonpanossa esittämät huomautukset siitä, onko menetelmää sovellettu johdonmukaisesti muiden vertaisarviointikertomusten kanssa. Kertomuksessa on selvitettävä ja ilmoitettava jatkotoimet, joiden katsotaan vertaisarvioinnin tuloksena olevan asianmukaisia, oikeasuhteisia ja tarpeellisia. Nämä jatkotoimet voidaan hyväksyä 54 artiklassa tarkoitettujen ohjeiden ja suositusten sekä tämän asetuksen 55 artiklassa tarkoitettujen lausuntojen muodossa. Finanssialan ulkopuolisten alojen valvojien ja direktiivin (EU) 2024/1640 52 artiklassa tarkoitettujen viranomaisten on pyrittävä kaikin tavoin noudattamaan kaikkia tämän asetuksen 54 artiklan 3 kohdan mukaisesti annettuja ohjeita ja suosituksia.

5. Rahanpesuntorjuntaviranomainen julkaisee vertaisarvioinnin tulokset verkkosivustollaan ja tiedottaa niistä ainakin Euroopan parlamentille. Se antaa komissiolle lausunnon, jos se katsoo ottaen huomioon vertaisarvioinnin tulokset tai muut tiedot, jotka se on saanut tehtäviään hoitaessaan, että finanssialan ulkopuolisiin ilmoitusvelvollisiin tai finanssialan ulkopuolisten alojen valvojiin sovellettavia unionin sääntöjä olisi unionin näkökulmasta edelleen yhdenmukaistettava.

6. Rahanpesuntorjuntaviranomainen antaa kahden vuoden kuluttua vertaisarviointikertomuksen julkaisemisesta seurantakertomuksen. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstö valmistelee seurantakertomuksen yhdessä vertaisarviointiin osallistuvan finanssialan ulkopuolisten alojen valvojien asiaankuuluvan henkilöstön kanssa, ja johtokunta hyväksyy sen saatuaan hallintoneuvoston valvontakokoonpanossa esittämät huomautukset siitä, onko menetelmää sovellettu johdonmukaisesti muiden vertaisarviointikertomusten kanssa. Seurantakertomuksessa on arvioitava niiden toimien riittävyyttä ja vaikuttavuutta, jotka vertaisarvioinnin kohteena olleet finanssialan ulkopuolisten alojen valvojat ovat toteuttaneet vertaisarviointikertomuksen jatkotoimien johdosta. Rahanpesuntorjuntaviranomainen julkaisee seurantakertomuksen tulokset verkkosivustollaan.

7. Tämän artiklan soveltamiseksi johtokunta hyväksyy joka toinen vuosi vertaisarviointeja koskevan työsuunnitelman kuultuaan hallintoneuvostoa valvontakokoonpanossa. Vertaisarviointeja koskevassa työsuunnitelmassa otetaan huomioon aiemmista vertaisarviointiprosesseista saadut kokemukset sekä hallintoneuvoston valvontakokoonpanossa käymät keskustelut. Hallintoneuvosto voi valvontakokoonpanossa jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä vaatia johtokuntaa hyväksymään uuden suunnitelman. Vertaisarviointeja koskeva työsuunnitelma on vuotuisen ja monivuotisen työohjelman erillinen osa, ja se sisällytetään 65 artiklassa tarkoitettuun yhtenäiseen ohjelma-asiakirjaan. Kiireellisissä tai odottamattomissa tapauksissa rahanpesuntorjuntaviranomainen voi päättää toteuttaa ylimääräisiä vertaisarviointeja.

8. Jos vertaisarvioinnit koskevat valvontatoimia, joita yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa toteuttavat itsesääntelyelimet, vertaisarvioinnissa on arvioitava toimenpiteitä, jotka kyseisten elinten valvonnasta vastaava viranomainen toteuttaa direktiivin (EU) 2024/1640 52 artiklan nojalla varmistaakseen, että ne suorittavat tehtävänsä asianmukaisesti ja tehokkaasti.

9. Jos vertaisarvioinnit koskevat valvontatoimia, joita yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa toteuttavat itsesääntelyelimet, kyseisten itsesääntelyelinten ei tarvitse osallistua niihin. Jos ne kuitenkin ilmoittavat olevansa kiinnostuneita osallistumaan vertaisarviointiin, niiden elinten henkilöstön, joille on annettu valvontatehtäviä, on sallittava osallistua kyseiseen vertaisarviointiin.

36 artikla

Finanssialan ulkopuolisten alojen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontakollegioiden työn koordinointi ja helpottaminen

1. Valtuuksiensa puitteissa ja rajoittamatta direktiivin (EU) 2024/1640 50 artiklan mukaisia asianomaisten finanssialan ulkopuolisten alojen valvojien valtuuksia rahanpesuntorjuntaviranomainen avustaa finanssialan ulkopuolisten alojen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontakollegioiden perustamisessa ja toiminnassa sellaisten finanssialan ulkopuolisten ilmoitusvelvollisten osalta, joilla on toimipaikkoja useammassa jäsenvaltiossa, kyseisen artiklan mukaisesti.

2. Sovellettaessa 1 kohtaa rahanpesuntorjuntaviranomainen voi

ehdottaa kollegion perustamista, jos tällaista kollegiota ei ole perustettu, vaikka rahanpesuntorjuntaviranomainen pitää sen perustamista perusteltuna ilmoitusvelvolliseen kohdistuvien rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskien ja sen rajatylittävän toiminnan laajuuden vuoksi, ja ehdottaa kollegion kokousten koollekutsumista ja järjestämistä;

b)	avustaa kollegion kokousten järjestämisessä ja sen arvioinnissa, täyttyvätkö edellytykset kolmansien maiden valvojien osallistumiselle kollegioon, jos asianomaiset finanssialan ulkopuolisten alojen valvojat sitä pyytävät;

c)	avustaa yhteisten valvontasuunnitelmien ja yhteisten paikalla tehtävien tarkastusten tai muualla toteutettavien tutkimusten järjestämisessä;

d)	avustaa finanssialan ulkopuolisten alojen valvojia kaikkien olennaisten tietojen keräämisessä ja jakamisessa, jotta helpotetaan kollegion työtä ja saatetaan tällaiset tiedot kollegioon osallistuvien valvojien saataville;

e)	edistää tuloksellisia ja tehokkaita valvontatoimia ja -käytäntöjä, mukaan lukien niiden riskien arviointi, joille finanssialan ulkopuoliset ilmoitusvelvolliset altistuvat tai saattavat altistua;

f)	avustaa finanssialan ulkopuolisten alojen valvojia niiden nimenomaisesta pyynnöstä, mukaan lukien finanssialan ulkopuolisten alojen valvojien välistä sovittelua koskevat pyynnöt direktiivin (EU) 2024/1640 50 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa.

3. Sovellettaessa 1 kohtaa rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstöllä on täydet osallistumisoikeudet rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontakollegioihin. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstö voi asianomaisten finanssialan ulkopuolisten alojen valvojien suostumuksella osallistua kollegion toimintaan, jota kaksi tai useampi finanssialan ulkopuolisten alojen valvoja toteuttaa yhdessä, mukaan lukien finanssialan ulkopuolisten ilmoitusvelvollisten paikalla tehtävät tarkastukset asetuksen (EU) 2024/1624 3 artiklan 3 alakohdan a ja b alakohdan soveltamisalaan kuuluvia ilmoitusvelvollisia lukuun ottamatta.

37 artikla

Varoitukset siitä, että finanssialan ulkopuolisten alojen valvojat ja itsesääntelyelimiä valvovat viranomaiset rikkovat unionin oikeutta

1. Jos rahanpesuntorjuntaviranomaisella on syytä epäillä, että finanssialan ulkopuolisten alojen valvoja tai direktiivin (EU) 2024/1640 52 artiklassa tarkoitettuja itsesääntelyelimiä valvova viranomainen ei ole soveltanut tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja unionin säädöksiä tai kansallista lainsäädäntöä tai on soveltanut niitä tavalla, joka vaikuttaa rikkovan unionin oikeutta, se ilmoittaa epäillyistä rikkomisista asianomaiselle valvojalle tai viranomaiselle ja tutkii ne.

Sovellettaessa ensimmäistä alakohtaa rahanpesuntorjuntaviranomainen voi toimia yhden tai useamman finanssialan ulkopuolisen alan valvojan tai viranomaisen, Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä tai omasta aloitteestaan, myös 90 artiklan nojalla luonnollisilta henkilöiltä tai oikeushenkilöiltä saatujen hyvin perusteltujen tietojen perusteella.

2. Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi pyytää asianomaiselta valvojalta tai viranomaiselta kaikki tiedot, joita se pitää tarpeellisina tutkimustaan varten, mukaan lukien tiedot siitä, kuinka tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja unionin säädöksiä tai kansallista lainsäädäntöä sovelletaan unionin oikeuden mukaisesti, lukuun ottamatta tietoja, jotka kuuluvat oikeudellisen ammattisalassapitovelvollisuuden piiriin, paitsi jos sovelletaan asetuksen (EU) 2024/1624 21 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa ja 70 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa sekä direktiivin (EU) 2024/1640 52 artiklan 3 alakohdan a alakohdassa säädettyjä poikkeuksia.

Asianomaisen valvojan tai viranomaisen on toimitettava rahanpesuntorjuntaviranomaiselle viipymättä kaikki pyydetyt tiedot.

Jos asianomaiselta valvojalta tai viranomaiselta pyydetyt tiedot ovat osoittautuneet riittämättömiksi tai niiden katsotaan olevan riittämättömiä niiden tietojen hankkimiseksi, joiden katsotaan olevan tarpeen epäillyn rikkomisen tutkimiseksi, rahanpesuntorjuntaviranomainen voi, ilmoitettuaan asiasta asianomaiselle valvojalle tai viranomaiselle, osoittaa asianmukaisesti perustellun tietopyynnön suoraan muille valvojille tai itsesääntelyelimiä valvoville viranomaisille.

Tällaisen pyynnön vastaanottajan on toimitettava rahanpesuntorjuntaviranomaiselle selkeät, täsmälliset ja täydelliset tiedot ilman aiheetonta viivytystä.

3. Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tutkimuksensa aloittamisesta antaa asianomaiselle valvojalle tai viranomaiselle suosituksen siitä, mihin toimiin on ryhdyttävä havaitun rikkomisen korjaamiseksi.

Rahanpesuntorjuntaviranomainen tekee ennen suosituksen antamista yhteistyötä asianomaisen valvojan tai viranomaisen kanssa, jos se pitää tällaista yhteistyötä asianmukaisena rikkomisen korjaamiseksi, jotta voitaisiin päästä yhteisymmärrykseen tätä tarkoitusta varten tarvittavista toimista.

Asianomaisen valvojan tai viranomaisen on kymmenen työpäivän kuluessa suosituksen vastaanottamisesta ilmoitettava rahanpesuntorjuntaviranomaiselle toimenpiteet, jotka se on toteuttanut tai aikoo toteuttaa korjatakseen rikkomisen.

4. Jos valvoja tai viranomainen ei ole korjannut 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua havaittua rikkomista yhden kuukauden kuluessa rahanpesuntorjuntaviranomaisen suosituksen vastaanottamisesta, rahanpesuntorjuntaviranomainen antaa varoituksen, jossa esitetään yksityiskohtaisesti rikkominen ja yksilöidään toimenpiteet, jotka varoituksen vastaanottajien on toteutettava sen vaikutusten lieventämiseksi.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu varoitus osoitetaan

a)	finanssialan ulkopuolisten alojen valvojan tapauksessa toisten jäsenvaltioiden valvojille, ja jos valvoja on itsesääntelyelin, sen viranomaiselle;

b)	viranomaisen tapauksessa sen valvonnassa oleville itsesääntelyelimille.

5. Heti kun asianomainen valvoja tai viranomainen on korjannut rikkomisen, rahanpesuntorjuntaviranomainen ilmoittaa sen 4 kohdassa tarkoitetun varoituksen vastaanottajille, että rikkominen on korjattu ja lieventävät toimenpiteet on lopetettu.

38 artikla

Finanssialan ulkopuolisten alojen valvojien välisten erimielisyyksien ratkaiseminen rajat ylittävissä tilanteissa

1. Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi yhden tai useamman finanssialan ulkopuolisten alojen valvojan pyynnöstä auttaa finanssialan ulkopuolisten alojen valvojia pääsemään sopimukseen tämän artiklan 3 ja 4 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen direktiivin (EU) 2024/1640 46, 47, 50 tai 54 artiklan nojalla tai muissa tapauksissa, joissa finanssialan ulkopuolisten alojen valvoja on eri mieltä toisen finanssialan ulkopuolisten alojen valvojan toimen, ehdotetun toimen tai toimimatta jättämisen menettelystä tai sisällöstä siltä osin, kuin se vaikuttaa sen omiin valvontatehtäviin ja -vastuisiin tietyn ilmoitusvelvollisen tai useiden ilmoitusvelvollisten osalta.

2. Muissa kuin direktiivin (EU) 2024/1640 46, 47, 50 ja 54 artiklan piiriin kuuluvissa tapauksissa finanssialan ulkopuolisten alojen valvojan on ilman aiheetonta viivytystä pyydettävä rahanpesuntorjuntaviranomaisen apua, jos unionin oikeuden säännöksessä edellytetään, että finanssialan ulkopuolisten alojen valvojan on päästävä sopimukseen tai sovittava järjestelystä tai muusta vakiintuneen tai virallisen yhteistyön muodosta toisen finanssialan valvojan kanssa toisen finanssialan ulkopuolisten alojen valvojan tai muiden finanssialan ulkopuolisten alojen valvojien kanssa liittyen tiettyjen ilmoitusvelvollisten valvontaan, ja jos jokin seuraavista toteutuu:

a)	sopimus on tehty mutta toinen osapuoli ei ole tosiasiallisesti soveltanut tai noudattanut sitä,

b)	finanssialan ulkopuolisten alojen valvoja katsoo objektiivisten syiden perusteella, että voidaan todeta erimielisyys;

on kulunut kaksi kuukautta siitä, kun finanssialan ulkopuolisten alojen valvoja on vastaanottanut toiselta finanssialan ulkopuolisten alojen valvojalta pyynnön toteuttaa tietty toimi tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten noudattamiseksi, eikä pyynnön vastanottanut valvoja ole tehnyt pyynnön noudattamisen edellyttämää päätöstä.

4. Rahanpesuntorjuntaviranomainen asettaa määräajan finanssialan ulkopuolisten alojen valvojien väliselle sovittelulle ottaen huomioon unionin oikeudessa mahdollisesti asetetut määräajat sekä asian monitahoisuuden ja kiireellisyyden. Rahanpesuntorjuntaviranomainen toimii sovitteluvaiheessa välittäjänä. Rahanpesuntorjuntaviranomainen antaa tarvittaessa, tai jos unionin oikeudessa niin edellytetään, lausunnon siitä, kuinka erimielisyys ratkaistaan.

6 JAKSO

Rahanpesun selvittelykeskusten tuki- ja koordinointimekanismi

39 artikla

Rahanpesuntorjuntaviranomaisen ja rahanpesun selvittelykeskusten välinen yhteistyö

1. Rahanpesuntorjuntaviranomainen vastaa rahanpesun selvittelykeskusten välisen tehokkaan ja johdonmukaisen yhteistyön varmistamisesta rahanpesun selvittelykeskusten tuki- ja koordinointimekanismin puitteissa. Sen vuoksi rahanpesuntorjuntaviranomainen tukee ja koordinoi rahanpesun selvittelykeskusten toimintaa.

2. Rahanpesuntorjuntaviranomaisella ja rahanpesun selvittelykeskuksilla on velvollisuus tehdä yhteistyötä vilpittömässä mielessä, myös rahanpesuntorjuntaviranomaisen tukemien tai käynnistämien yhteisten analyysien osalta, ja velvollisuus vaihtaa tietoja, jotka ovat tarpeen niiden tehtävien suorittamiseksi.

3. Rahanpesuntorjuntaviranomaisella on oltava erilliset henkilöresurssit sekä taloudelliset ja tietotekniikkaresurssit 5 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen tehtävien tukemiseksi, ja sen on tarvittaessa varmistettava, että näihin tehtäviin osoitettu henkilöstö on organisatorisesti erillään rahanpesuntorjuntaviranomaisen valvontatoimiin liittyviä tehtäviä hoitavasta henkilöstöstä.

Rahanpesun selvittelykeskus voi ilmoittaa rahanpesuntorjuntaviranomaiselle, jos toinen rahanpesun selvittelykeskus ei tee yhteistyötä. Tässä tapauksessa rahanpesuntorjuntaviranomainen toimii välittäjänä.

40 artikla

Yhteisten analyysien tekeminen

1. Rahanpesuntorjuntaviranomainen vahvistaa menetelmät ja kriteerit avustamiensa yhteisten analyysien tekemisen kannalta merkityksellisten tapausten valintaa ja priorisointia varten direktiivin (EU) 2024/1640 32 artiklan mukaisesti.

2. Sovellettaessa 1 kohtaa rahanpesuntorjuntaviranomainen laatii vuosittain luettelon painopisteistä yhteisten analyysien tekemistä varten. Luetteloa voidaan tarkistaa, jos määritetään uusia painopisteitä.

3. Jos jäsenvaltion rahanpesun selvittelykeskus havaitsee, että direktiivin (EU) 2024/1640 32 artiklan nojalla ja ottaen huomioon tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut perusteet on mahdollisesti tarpeen tehdä yhteinen analyysi yhdessä yhden tai useamman muun jäsenvaltion rahanpesun selvittelykeskuksen kanssa, sen on ilmoitettava tästä rahanpesuntorjuntaviranomaiselle.

Rahanpesuntorjuntaviranomainen kirjaa kaikki tämän kohdan ensimmäisen alakohdan nojalla vastaanotetut ilmoitukset ja arvioi tapauksen merkityksellisyyden 1 kohdassa tarkoitettujen menetelmien ja perusteiden mukaisesti. Jos rahanpesuntorjuntaviranomainen arvioi tapauksen olevan merkityksellinen, se ilmoittaa asiasta rahanpesun selvittelykeskuksille kaikissa asianomaisissa jäsenvaltioissa viiden päivän kuluessa alkuperäisestä ilmoituksesta ja pyytää niitä osallistumaan yhteiseen analyysiin. Tätä varten rahanpesuntorjuntaviranomainen käyttää suojattuja viestintäkanavia. Rahanpesun selvittelykeskusten on kaikissa asianomaisissa jäsenvaltioissa harkittava osallistumista yhteiseen analyysiin.

4. Jos vähintään yksi muu rahanpesun selvittelykeskus suostuu osallistumaan yhteiseen analyysiin, rahanpesuntorjuntaviranomainen varmistaa, että yhteinen analyysi käynnistetään 20 päivän kuluessa 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetusta alkuperäisestä arvioinnista, paitsi jos tapauksen kiireellisyyden vuoksi on perusteltua asettaa lyhyempi määräaika.

5. Rahanpesun selvittelykeskusten, jotka kieltäytyvät osallistumasta yhteisen analyysin tekemiseen, on esitettävä rahanpesuntorjuntaviranomaiselle kieltäytymisen syyt kirjallisesti viiden päivän kuluessa kutsun vastaanottamisesta. Rahanpesuntorjuntaviranomainen antaa niistä viipymättä selvityksen sille rahanpesun selvittelykeskukselle, joka oli todennut yhteisen analyysin tarpeen.

6. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstölle, joka tukee yhteistä analyysia, on kaikkien yhteiseen analyysiin osallistuvien rahanpesun selvittelykeskusten nimenomaisella suostumuksella annettava pääsy kaikkiin tapauksen aiheeseen liittyviin tietoihin, ja sen on voitava käsitellä näitä tietoja yhteisen analyysin tukemiseksi.

Jos rahanpesun selvittelykeskus epää rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstöltä pääsyn tapauksen aiheeseen liittyviin tietoihin, sen on varmistettava, että tiedot annetaan muulla tavalla, joka ei estä rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstöä antamasta operatiivista tukea yhteiselle analyysille eikä muulla tavoin tosiasiallisesti haittaa sen kykyä antaa tällaista tukea.

Jos useampi rahanpesun selvittelykeskus kieltäytyy antamasta pääsyä tapauksen aiheeseen liittyviin tietoihin, rahanpesuntorjuntaviranomainen arvioi uudelleen, voidaanko tehtävillä, joita sen henkilöstö suorittaisi, perustella sen tuki yhteiselle analyysille, ja harkitsee sen suosittelemista, että yhteinen analyysi tehdään ilman sen tukea.

7. Rahanpesuntorjuntaviranomainen antaa kehitettyjen menetelmien ja menettelyjen mukaisesti kaikki tarvittavat välineet ja operatiivisen tuen kyseisen yhteisen analyysin tekemiseen. Rahanpesuntorjuntaviranomainen perustaa yhteisen analyysin tekemistä varten suojatun viestintäkanavan ja huolehtii asianmukaisesta teknisestä koordinoinnista, mukaan lukien tietotekninen tuki, sekä talousarviotuesta ja logistisesta tuesta.

8. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstölle, joka tukee yhteistä analyysia, on yhteiseen analyysiin osallistuvien kaikkien rahanpesun selvittelykeskusten nimenomaisella suostumuksella annettava lupa vertailla osuma / ei osumaa -järjestelmän pohjalta kyseisten rahanpesun selvittelykeskusten tietoja muiden rahanpesun selvittelykeskusten ja unionin elinten ja laitosten toimeksiantojensa puitteissa saataville asettamien tietojen kanssa.

Jos saadaan osuma, rahanpesuntorjuntaviranomainen jakaa kaikille yhteiseen analyysiin osallistuville rahanpesun selvittelykeskuksille osuman tuottaneet tiedot siinä määrin kuin tietojen toimittaja on antanut luvan niiden jakamiseen ja tiedot ovat tarpeen yhteisen analyysin tekemiseksi.

Tätä kohtaa sovellettaessa rahanpesuntorjuntaviranomainen käyttää järjestelmää, joka on suunniteltu rahanpesun, sen esirikosten ja terrorismin rahoituksen estämisen kannalta merkityksellisten tietojen vertailemiseen oikeasuhteisella tavalla. Järjestelmällä on varmistettava vertailtavien tietojen luonteeseen ja laajuuteen nähden oikeasuhtainen turvallisuuden ja luottamuksellisuuden taso. Yhteisten analyysien tekemiseksi 43 artiklan 1 kohdan nojalla käyttöön otettavissa menetelmissä ja menettelyissä ja 94 artiklan 2 kohdan nojalla tehtävissä työjärjestelyissä on täsmennettävä menetelmät vertailun tekemiseksi tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun osuma / ei osumaa -järjestelmän pohjalta.

41 artikla

Yhteisten analyysien tulosten raportointi ja toimittaminen

1. Jos yhteisen analyysin tulokset osoittavat, että on perusteltuja syitä epäillä, että on tapahtumassa tai tapahtunut rahanpesua tai muuta rikollista toimintaa, jonka osalta EPPO voisi käyttää toimivaltaansa asetuksen (EU) 2017/1939 22 artiklan ja 25 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti, rahanpesuntorjuntaviranomainen ilmoittaa yhteisen analyysin tulokset ja kaikki asiaankuuluvat lisätiedot EPPOlle ilman aiheetonta viivytystä.

2. Rahanpesuntorjuntaviranomainen laatii yhteistyössä EPPOn kanssa luonnokset teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi, joissa täsmennetään, missä muodossa rahanpesuntorjuntaviranomainen toimittaa tietoja EPPOlle.

Rahanpesuntorjuntaviranomainen toimittaa kyseiset luonnokset teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi komissiolle viimeistään 27 päivänä kesäkuuta 2026.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit 53 artiklan mukaisesti

3. Jos yhteisen analyysin tulokset osoittavat, että on perusteltuja syitä epäillä, että on tapahtunut tai on tapahtumassa petoksia, lahjontaa tai muuta unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavaa laitonta toimintaa, jonka osalta Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voisi käyttää toimivaltaansa asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 8 artiklan mukaisesti, rahanpesuntorjuntaviranomainen toimittaa yhteisen analyysin tulokset ja kaikki asiaankuuluvat lisätiedot OLAFille.

4. Jos yhteisen analyysin tulokset osoittavat, että on perusteltuja syitä epäillä, että on tapahtunut rikos, jonka osalta Europol voisi käyttää toimivaltaansa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/794 (38) mukaisesti, rahanpesuntorjuntaviranomainen toimittaa yhteisen analyysin tulokset ja kaikki asiaankuuluvat lisätiedot Europolille kaikkien yhteiseen analyysiin osallistuvien rahanpesun selvittelykeskusten nimenomaisella suostumuksella.

5. Jos yhteisen analyysin tulokset osoittavat, että on perusteltuja syitä epäillä, että on tapahtunut rikos, jonka osalta Eurojust voisi käyttää toimivaltaansa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1727 (39) mukaisesti, rahanpesuntorjuntaviranomainen toimittaa yhteisen analyysin tulokset ja kaikki asiaankuuluvat lisätiedot Eurojustille kaikkien yhteiseen analyysiin osallistuvien rahanpesun selvittelykeskusten nimenomaisella suostumuksella.

6. Rahanpesuntorjuntaviranomainen, EPPO, Europol, Eurojust ja OLAF voivat vaihtaa strategisia ja muita ei-operatiivisia tietoja, kuten luokitteluita ja riski-indikaattoreita, toimivaltaansa kuuluvilla aloilla.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun tietojenvaihdon edellytykset vahvistetaan 94 artiklassa tarkoitetuissa työjärjestelyissä.

42 artikla

Rahanpesuntorjuntaviranomaisen esittämät yhteisen analyysin käynnistämistä koskevat pyynnöt

1. Jos rahanpesuntorjuntaviranomainen havaitsee, että tämän asetuksen 40 artiklan tai direktiivin (EU) 2024/1640 32 artiklan nojalla on mahdollisesti tarpeen tehdä yhteinen analyysi, se ilmoittaa tästä asianomaisille rahanpesun selvittelykeskuksille ja pyytää niitä osallistumaan yhteiseen analyysiin.

2. Asianomaisten rahanpesun selvittelykeskusten on ilmoitettava rahanpesuntorjuntaviranomaiselle ilman aiheetonta viivytystä ja parhaansa mukaan viiden päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta 1 kohdassa tarkoitettua pyyntöä koskevasta päätöksestään.

3. Jos rahanpesun selvittelykeskus, jota on pyydetty osallistumaan yhteiseen analyysiin, hylkää rahanpesuntorjuntaviranomaisen 1 kohdan nojalla esittämän pyynnön, sen on ilmoitettava rahanpesuntorjuntaviranomaiselle päätöksensä syyt ilman aiheetonta viivytystä ja parhaansa mukaan viiden päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.

43 artikla

Yhteisten analyysien menetelmien, menettelyjen ja toteutuksen uudelleentarkastelu

1. Rahanpesuntorjuntaviranomainen vahvistaa menetelmät ja menettelyt yhteisten analyysien tekemiseksi, tarkastelee niitä uudelleen ja päivittää niitä säännöllisesti tarvittaessa. Uudelleentarkastelua ja päivittämistä koskevaa vaatimusta sovelletaan myös 40 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin menetelmään ja kriteereihin.

2. Yhteiseen analyysiin osallistuneet tai sellaisessa muulla tavoin mukana olleet rahanpesun selvittelykeskukset voivat antaa rahanpesuntorjuntaviranomaiselle palautetta analyysin toteutuksesta, mukaan lukien palaute rahanpesuntorjuntaviranomaisen yhteisen analyysin yhteydessä antamasta operatiivisesta tuesta, sekä palautetta analyysien tuloksista ja 1 kohdan nojalla käyttöön otetuista menetelmistä ja menettelyistä, käytettävissä olevista välineistä ja osallistuvien rahanpesun selvittelykeskusten välisestä koordinoinnista. Luottamukselliseksi merkittyä palautetta ei jaeta muille rahanpesun selvittelykeskuksille.

3. Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi 2 kohdassa tarkoitetun palautteen perusteella tai omasta aloitteestaan laatia seurantakertomuksen yhteisen analyysin toteutuksesta, mukaan lukien erityiset ehdotukset yhteistä analyysia koskevien menetelmien ja menettelyjen mukautuksista sekä päätelmät yhteisen analyysin tuloksista. Seurantakertomus jaetaan kaikkien rahanpesun selvittelykeskusten kanssa paljastamatta luottamuksellisia tai käyttörajoitettuja tietoja tapauksesta. Yhteisen analyysin toteuttamista koskevat päätelmät ja suositukset jaetaan asianomaiseen yhteiseen analyysin osallistuneiden rahanpesun selvittelykeskusten ja kaikkien muiden rahanpesun selvittelykeskusten kanssa, jos kyseiset päätelmät ja suositukset eivät sisällä luottamuksellisia tai käyttörajoitettuja tietoja.

44 artikla

Kansallisten rahanpesun selvittelykeskusten lähettämät työntekijät

1. Kunkin jäsenvaltion rahanpesun selvittelykeskuksen on lähetettävä yksi tai useampi henkilöstön jäsen rahanpesuntorjuntaviranomaiseen. Kansallisen rahanpesun selvittelykeskuksen lähettämän työntekijän tavanomainen työskentelypaikka on rahanpesuntorjuntaviranomaisen kotipaikassa.

2. Rahanpesun selvittelykeskuksen lähettämien työntekijöiden on kuuluttava lähettävän rahanpesun selvittelykeskuksen henkilöstöön nimittämisajankohtanaan ja koko komennuksensa ajan. Jäsenvaltioiden on nimitettävä rahanpesun selvittelykeskuksen lähettämä työntekijä todistetusti korkeatasoisen, asiaankuuluvan ja rahanpesun selvittelykeskuksen tehtävien alan käytännön kokemuksen perusteella. Lähetetyn työntekijän on pysyttävä lähettävän rahanpesun selvittelykeskuksen alaisuudessa ja noudatettava lähettävän rahanpesun selvittelykeskuksen turvallisuus- ja luottamuksellisuussääntöjä, myös asiaa koskevaa kansallista lainsäädäntöä.

3. Rahanpesun selvittelykeskusten kokoonpanossa toimiva hallintoneuvosto voi hylätä henkilön, joka on nimitetty rahanpesun selvittelykeskuksen lähettämäksi työntekijäksi, jos kyseinen henkilö ei täytä 2 kohdassa tarkoitettuja kriteerejä. Rahanpesun selvittelykeskusten lähettämien työntekijöiden toimikausi on kolme vuotta, ja se voidaan uusia kerran lähettävän rahanpesun selvittelykeskuksen suostumuksella.

4. Rahanpesun selvittelykeskusten lähettämät työntekijät tukevat rahanpesuntorjuntaviranomaista 5 artiklan 5 kohdassa säädettyjen tehtävien suorittamisessa. Tätä varten rahanpesun selvittelykeskusten lähettämille työntekijöille myönnetään heidän komennuksensa aikana pääsy niihin rahanpesuntorjuntaviranomaisen tietoihin, jotka ovat tarpeen heidän tehtäviensä suorittamiseksi.

5. Rahanpesun selvittelykeskusten lähettämille työntekijöille on annettava pääsy kaikkiin tietoihin, jotka ovat heidät lähettäneen rahanpesun selvittelykeskuksen käytettävissä 5 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen tehtävien suorittamiseksi.

6. Johtokunta määrittää rahanpesun selvittelykeskusten lähettämien työntekijöiden oikeudet ja velvollisuudet suhteessa rahanpesuntorjuntaviranomaiseen ottaen huomioon rahanpesun selvittelykeskusten kokoonpanossa toimivan hallintoneuvoston kannan. Rahanpesun selvittelykeskusten on varmistettava, että niiden lähettämä työntekijä noudattaa kyseisiä oikeuksia ja velvollisuuksia.

45 artikla

Keskinäinen avunanto rahanpesun selvittelykeskusten välisessä yhteistyössä

1. Rahanpesun selvittelykeskusten yhteistyön edistämisen ja niiden työn tukemisen yhteydessä rahanpesuntorjuntaviranomainen edistää rahanpesun selvittelykeskusten tarpeet huomioon ottaen yhteisiä lähestymistapoja, menetelmiä ja parhaita käytäntöjä. Rahanpesuntorjuntaviranomainen myös järjestää ja helpottaa erityisesti seuraavaa toimintaa:

a)	koulutusohjelmat, myös teknologisen innovoinnin osalta;

b)	henkilöstösiirrot ja -vaihdot, mukaan lukien rahanpesun selvittelykeskuksen henkilöstön lähettäminen jäsenvaltiosta rahanpesuntorjuntaviranomaiseen;

c)	rahanpesun selvittelykeskusten välinen käytäntöjen vaihto, mukaan lukien asiantuntemuksen jakaminen tietyllä alalla;

d)	tietoteknisten välineiden ja palvelujen kehittäminen tai hankinta rahanpesun selvittelykeskusten analyysivalmiuksien parantamiseksi.

2. Rahanpesun selvittelykeskus voi toimittaa rahanpesuntorjuntaviranomaiselle tehtäviinsä liittyvän avunantopyynnön, jossa täsmennetään, minkälaista apua se pyytää rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstöltä, yhden tai useamman rahanpesun selvittelykeskuksen henkilöstöltä tai näiden yhdistelmältä. Apua pyytävän rahanpesun selvittelykeskuksen on varmistettava, että saatavilla on kaikki tällaisen avun antamiseksi tarvittavat tiedot. Rahanpesuntorjuntaviranomainen säilyttää ja päivittää säännöllisesti tietoja rahanpesun selvittelykeskusten erityisistä asiantuntija-aloista ja valmiuksista antaa keskinäistä apua rahanpesun selvittelykeskusten tehtävien yhteydessä.

3. Rahanpesuntorjuntaviranomainen pyrkii kaikin tavoin tarjoamaan pyydettyä apua, mukaan lukien harkitsemalla tuen tarjoamista omista henkilöresursseistaan sekä koordinoimalla ja helpottamalla muiden rahanpesun selvittelykeskusten vapaaehtoisuuteen perustuvaa avunantoa.

4. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtaja ilmoittaa kunkin vuoden alussa rahanpesun selvittelykeskusten kokoonpanossa toimivalle hallintoneuvostolle henkilöresurssit, jotka rahanpesuntorjuntaviranomainen voi osoittaa tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun avun antamiseen. Jos henkilöresurssien saatavuudessa tapahtuu muutoksia 5 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen tehtävien suorittamisen vuoksi, rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtaja ilmoittaa siitä rahanpesun selvittelykeskusten kokoonpanossa toimivalle hallintoneuvostolle.

46 artikla

Sovittelu rahanpesun selvittelykeskusten välillä

1. Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi helpottaa ratkaisun löytämistä, jos kahden tai useamman rahanpesun selvittelykeskuksen välillä on erimielisyyttä yksittäisistä tapauksista, jotka liittyvät direktiivin (EU) 2024/1640 mukaiseen yhteistyöhön, mukaan lukien tietojenvaihto. Tällaisen sovittelun tarkoituksena on sovittaa yhteen eriäviä näkemyksiä rahanpesun selvittelykeskusten välillä ja antaa ei-sitova lausunto.

2. Jos erimielisyyttä ei kyetä ratkaisemaan asianomaisten rahanpesun selvittelykeskusten suoralla yhteydenpidolla ja vuoropuhelulla, rahanpesuntorjuntaviranomainen käynnistää sovittelumenettelyn pyynnöstä, jonka yksi tai useampi näistä rahanpesun selvittelykeskuksista esittää. Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi myös esittää sovittelumenettelyn käynnistämistä omasta aloitteestaan. Sovittelu voidaan toteuttaa ainoastaan kaikkien asianomaisten rahanpesun selvittelykeskusten suostumuksella.

3. Sovittelumenettely on käynnistettävä rahanpesun selvittelykeskusten kokoonpanossa toimivassa hallintoneuvostossa. Kaikkien rahanpesun selvittelykeskusten kokoonpanossa toimivan hallintoneuvoston jäsenet lukuun ottamatta niiden rahanpesun selvittelykeskusten johtajia, joita erimielisyys koskee, pyrkivät sovittamaan yhteen niiden rahanpesun selvittelykeskusten näkemykset, joita erimielisyys koskee, ja sopivat ei-sitovasta lausunnosta. Komission asiantuntijoita voidaan tarvittaessa kutsua osallistumaan sovittelumenettelyyn neuvoa-antavassa ominaisuudessa.

4. Rahanpesun selvittelykeskusten kokoonpanossa toimiva hallintoneuvosto hyväksyy sovittelumenettelyjä varten menettelysäännöt ja sovellettavat määräajat.

5. Jos rahanpesun selvittelykeskus, jota erimielisyys koskee, kieltäytyy osallistumasta sovittelumenettelyyn, sen on ilmoitettava rahanpesuntorjuntaviranomaiselle ja muille rahanpesun selvittelykeskuksille, joita erimielisyys koskee, päätöksensä perustelut 4 kohdassa tarkoitetuissa menettelysäännöissä asetetussa määräajassa.

6. Rahanpesun selvittelykeskusten, joita erimielisyys koskee, on ilmoitettava kolmen kuukauden kuluessa 3 kohdassa tarkoitetun ei-sitovan lausunnon antamisesta rahanpesun selvittelykeskusten kokoonpanossa toimivalle hallintoneuvostolle toimenpiteistä, jotka ne ovat toteuttaneet lausunnon johdosta, tai jos ne eivät ole toteuttaneet toimenpiteitä, syyt, joiden vuoksi ne eivät ole tehneet niin.

47 artikla

FIU.net-verkko

1. Rahanpesuntorjuntaviranomainen varmistaa, että FIU.net-verkkoa isännöidään asianmukaisesti, keskeytyksettä ja turvallisesti, ja huolehtii sen hallinnoinnista, ylläpidosta ja kehittämisestä. Rahanpesuntorjuntaviranomainen varmistaa rahanpesun selvittelykeskusten tarpeet huomioon ottaen kustannus–hyötyanalyysin perusteella, että FIU.net-verkossa käytetään kaikkein edistyneintä ja turvallisinta käytettävissä olevaa teknologiaa.

2. Rahanpesuntorjuntaviranomainen varmistaa FIU.net-verkon keskeytymättömän toiminnan ja pitää sen ajan tasalla. Jos se on tarpeen rahanpesun selvittelykeskusten välisen tietojenvaihdon ja yhteistyön tukemiseksi tai vahvistamiseksi, rahanpesuntorjuntaviranomainen suunnittelee ja toteuttaa tai muutoin asettaa saataville, parantaa tai täydentää FIU.net-verkon toimintoja rahanpesun selvittelykeskusten tarpeiden perusteella.

3. Rahanpesuntorjuntaviranomainen vastaa myös seuraavista FIU.net-verkkoon liittyvistä tehtävistä:

a)	asianmukaisten teknisten ja organisatoristen toimenpiteiden toteuttaminen, jotta varmistetaan henkilötietojen suojan mahdollistava turvallisuustaso;

b)	kaikkien testaustoimien suunnittelu, koordinointi, hallinnointi ja tukeminen;

c)	taloudellisten resurssien riittävyyden varmistaminen;

d)	koulutuksen tarjoaminen FIU.net-verkon teknisestä käytöstä loppukäyttäjille.

4. Rahanpesuntorjuntaviranomaisella on 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen tehtävien suorittamiseksi valtuudet tehdä oikeudellisesti sitovia sopimuksia kolmansina osapuolina olevien palveluntarjoajien kanssa niiden turvallisuusstandardien asianmukaisten tarkastusten jälkeen.

5. Rahanpesuntorjuntaviranomainen hyväksyy ja toteuttaa tässä artiklassa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi tarvittavat toimenpiteet, mukaan lukien turvallisuussuunnitelma, toiminnan jatkuvuussuunnitelma ja FIU.net-verkon palautumissuunnitelma.

6. Rahanpesun selvittelykeskusten kokoonpanossa toimiva hallintoneuvosto voi yksimielisesti päättää keskeyttää rahanpesun selvittelykeskuksen, kolmannessa maassa toimivan vastapuolen tai unionin elimen tai laitoksen pääsyn FIU.net-verkkoon, jos sillä on syytä uskoa, että tällainen pääsy vaarantaisi direktiivin (EU) 2024/1640 III luvun täytäntöönpanon ja rahanpesun selvittelykeskusten hallussa olevien ja FIU.net-verkon kautta vaihdettavien tietojen turvallisuuden ja luottamuksellisuuden, myös silloin, kun rahanpesun selvittelykeskuksen riippumattomuuden ja itsenäisyyden puuttumisesta on epäilyjä.

Jos rahanpesun selvittelykeskusten kokoonpanossa toimiva hallintoneuvosto tekee päätöksen, jolla keskeytetään rahanpesun selvittelykeskuksen pääsy FIU.net-verkkoon, se toimii yksimielisesti kaikkien rahanpesun selvittelykeskusten kokoonpanossa toimivan hallintoneuvoston jäsenten äänin lukuun ottamatta kyseisen rahanpesun selvittelykeskuksen johtajaa.

Rahanpesun selvittelykeskusten kokoonpanossa toimiva hallintoneuvosto määrittelee perusteet, joiden mukaan rahanpesun selvittelykeskusten pääsy FIU.net-verkkoon keskeytetään, ja hyväksyy tällaista keskeyttämistä koskevat menettelysäännöt.

48 artikla

Vertaisarvioinnit

1. Rahanpesuntorjuntaviranomainen perustaa rahanpesun selvittelykeskusten direktiivin (EU) 2024/1640 III luvun mukaista toimintaa koskevan vertaisarviointiprosessin rahanpesun selvittelykeskusten toiminnan johdonmukaisuuden ja tehokkuuden lisäämiseksi ja parhaiden käytäntöjen vaihdon helpottamiseksi rahanpesun selvittelykeskusten välillä. Rahanpesuntorjuntaviranomainen laatii menetelmiä, jotka mahdollistavat arvioinnin kohteena olevien rahanpesun selvittelykeskusten puolueettoman arvioinnin, ja laatii myös menettelysäännöt vertaisarviointien suorittamista varten.

Vertaisarviointeja suunniteltaessa ja suoritettaessa on otettava tarvittaessa huomioon rahanpesun, sen esirikosten ja terrorismin rahoituksen estämisen ja havaitsemisen alalla toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen ja hallitustenvälisten elinten laatimat arvioinnit ja raportit.

2. Sovellettaessa 1 kohtaa rahanpesuntorjuntaviranomainen perustaa vertaisarviointiryhmän, joka koostuu rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstöstä ja vertaisarviointiin osallistuvien rahanpesun selvittelykeskusten jäsenistä.

3. Rahanpesun selvittelykeskuksen toiminnan vertaisarvioinnissa on arvioitava ainakin seuraavia seikkoja:

a)	rahanpesun selvittelykeskuksen resurssien, mukaan lukien henkilöresurssit sekä tekniset ja tietotekniset resurssit, riittävyys sen tehtävien hoitamiseen;

b)	toteutetut toimenpiteet sen varmistamiseksi, että rahanpesun selvittelykeskus on toiminnallisesti riippumaton ja itsenäinen eikä siihen kohdistu sopimatonta vaikuttamista;

c)	rahanpesun selvittelykeskuksen käyttöön ottamat toimenpiteet tietojen turvallisuuden ja luottamuksellisuuden suojaamiseksi;

d)	rahanpesun selvittelykeskuksen tehtävä epäilyttäviä liiketoimia koskevien ilmoitusten ja muiden ilmoitusten vastaanottamisessa, mukaan lukien vastaanotettujen ilmoitusten lukumäärä ja luonne ja niiden laatu;

e)	rahanpesun selvittelykeskuksen käyttöön ottamat toimenpiteet, joilla parannetaan ilmoitusvelvollisten ilmoitusten tekemistä epäilyttävistä liiketoimista etenkin niiden laadun osalta;

f)	rahanpesun selvittelykeskuksen pääsy muihin tietoihin ja niiden käyttö sen analyysin täydentämiseksi;

g)	rahanpesun selvittelykeskuksen analyysin tekemiseen käyttämät välineet;

h)	se, missä määrin rahanpesun selvittelykeskuksen analyysit ja tietojen jakaminen tukevat rahanpesun, sen esirikosten ja terrorismin rahoituksen tutkinnan ja niitä koskevien syytetoimien alalla toimivaltaisten viranomaisten operatiivisia tarpeita;

i)	rahanpesun selvittelykeskuksen ja muiden toimivaltaisten viranomaisten välinen kansallinen yhteistyö;

j)	rahanpesun selvittelykeskuksen ja muiden jäsenvaltioiden rahanpesun selvittelykeskusten välinen rajatylittävä yhteistyö.

4. Rahanpesuntorjuntaviranomainen laatii vertaisarvioinnin tuloksista kertomuksen. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstö valmistelee kyseisen vertaisarviointikertomuksen yhdessä vertaisarviointiryhmään osallistuvien rahanpesun selvittelykeskusten asiaankuuluvan henkilöstön kanssa, ja johtokunta hyväksyy sen saatuaan rahanpesun selvittelykeskusten kokoonpanossa toimivan hallintoneuvoston esittämät huomautukset siitä, onko menetelmää sovellettu johdonmukaisesti muiden vertaisarviointikertomusten kanssa. Kertomukseen on sisällytettävä määritettyjä hyviä käytäntöjä ja tapauksen mukaan jatkotoimia, joiden katsotaan vertaisarvioinnin tuloksena olevan asianmukaisia, oikeasuhteisia ja tarpeellisia. Nämä jatkotoimet voidaan hyväksyä 54 artiklassa tarkoitettujen ohjeiden ja suositusten sekä 55 artiklassa tarkoitetun lausunnon muodossa. Rahanpesun selvittelykeskusten on pyrittävä kaikin tavoin noudattamaan kaikkia 54 artiklan mukaisesti annettuja ohjeita ja suosituksia.

5. Rahanpesuntorjuntaviranomainen julkaisee vertaisarvioinnin tulokset verkkosivustollaan ja antaa komissiolle lausunnon, jos se katsoo ottaen huomioon vertaisarvioinnin tulokset tai muut tiedot, jotka se on saanut tehtäviään hoitaessaan, että rahanpesun selvittelykeskuksiin sovellettavia unionin sääntöjä olisi unionin näkökulmasta edelleen yhdenmukaistettava.

6. Rahanpesuntorjuntaviranomainen antaa kahden vuoden kuluttua vertaisarviointikertomuksen julkaisemisesta seurantakertomuksen. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstö valmistelee seurantakertomuksen yhdessä vertaisarviointiryhmään osallistuvien rahanpesun selvittelykeskusten asiaankuuluvan henkilöstön kanssa, ja johtokunta hyväksyy sen saatuaan rahanpesun selvittelykeskusten kokoonpanossa toimivan hallintoneuvoston esittämät huomautukset siitä, onko menetelmää sovellettu johdonmukaisesti muiden vertaisarviointikertomusten kanssa. Seurantakertomuksessa on arvioitava niiden toimien riittävyyttä ja vaikuttavuutta, jotka vertaisarvioinnin kohteena olleet rahanpesun selvittelykeskukset ovat toteuttaneet vertaisarviointikertomuksen jatkotoimien johdosta. Rahanpesuntorjuntaviranomainen julkaisee seurantakertomuksen tulokset verkkosivustollaan.

7. Tätä artiklaa sovellettaessa johtokunta hyväksyy joka toinen vuosi vertaisarviointeja koskevan työsuunnitelman, jossa otetaan huomioon aiemmista vertaisarviointiprosesseista saadut kokemukset sekä hallintoneuvoston rahanpesun selvittelykeskusten kokoonpanossa käymät keskustelut. Vertaisarviointeja koskeva työsuunnitelma on vuotuisen ja monivuotisen työohjelman erillinen osa, ja se sisällytetään yhtenäiseen ohjelma-asiakirjaan. Jokaisen rahanpesun selvittelykeskuksen on osallistuttava sitä koskeviin vertaisarviointeihin.

7 JAKSO

Yhteiset välineet

49 artikla

Tekniset sääntelystandardit

1. Jos Euroopan parlamentti ja neuvosto siirtävät komissiolle vallan hyväksyä teknisiä sääntelystandardeja SEUT 290 artiklan mukaisilla delegoiduilla säädöksillä, jotta voidaan varmistaa johdonmukainen yhdenmukaistaminen tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyissä säädöksissä erityisesti määritetyillä aloilla, rahanpesuntorjuntaviranomainen voi laatia luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi. Rahanpesuntorjuntaviranomainen antaa luonnoksensa teknisiksi sääntelystandardeiksi komission hyväksyttäviksi. Rahanpesuntorjuntaviranomainen toimittaa luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi samanaikaisesti tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Teknisten sääntelystandardien on oltava teknisiä, niihin ei saa sisältyä strategisia päätöksiä tai toimintavalintoja, ja niiden sisältö on rajoitettu lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyin säädöksin, joihin ne perustuvat.

Ennen kuin rahanpesuntorjuntaviranomainen toimittaa teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle, se järjestää niitä koskevia avoimia julkisia kuulemisia ja analysoi mahdollisia kustannuksia ja hyötyjä, elleivät tällaiset kuulemiset ja analyysit eivät ole erityisen suhteettomia kyseisten teknisten sääntelystandardien luonnosten laajuuteen ja vaikutukseen tai asian erityiseen kiireellisyyteen nähden.

Komissio päättää kolmen kuukauden kuluessa teknisen sääntelystandardin luonnoksen vastaanottamisesta, hyväksyykö se sen. Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle hyvissä ajoin, jos hyväksyntää ei voida antaa kolmen kuukauden kuluessa. Se voi hyväksyä teknisen sääntelystandardin luonnoksen vain osittain tai muutettuna, jos unionin etu sitä vaatii.

Jos komissio ei aio hyväksyä teknisen sääntelystandardin luonnosta tai aikoo hyväksyä sen vain osittain tai muutettuna, se lähettää teknisen sääntelystandardin luonnoksen takaisin rahanpesuntorjuntaviranomaiselle ja ilmoittaa, miksi se ei hyväksy sitä, tai, jos on kyse muutoksista, selvittää muutostensa syyt.

Komissio lähettää kirjeestään jäljennöksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi kuuden viikon kuluessa muuttaa teknisen sääntelystandardin luonnosta komission ehdottamien muutosten pohjalta ja toimittaa sen komissiolle uudelleen virallisen lausunnon muodossa. Rahanpesuntorjuntaviranomainen lähettää virallisesta lausunnostaan jäljennöksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Jollei rahanpesuntorjuntaviranomainen ole tämän kuuden viikon jakson päättyessä toimittanut muutettua teknisen sääntelystandardin luonnosta tai jos se on toimittanut teknisen sääntelystandardin luonnoksen, jonka muutokset eivät ole komission ehdottamien muutosten mukaisia, komissio voi hyväksyä teknisen sääntelystandardin tarpeellisiksi katsomine muutoksineen tai hylätä sen.

Komissio ei saa muuttaa rahanpesuntorjuntaviranomaisen valmisteleman teknisen sääntelystandardin luonnoksen sisältöä sovittamatta toimintaansa ennalta yhteen rahanpesuntorjuntaviranomaisen kanssa tässä artiklassa säädetyllä tavalla.

2. Jos rahanpesuntorjuntaviranomainen ei ole toimittanut teknisen sääntelystandardin luonnosta 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyissä säädöksissä asetetussa määräajassa, komissio voi pyytää tällaista luonnosta uuden määräajan puitteissa. Jos rahanpesuntorjuntaviranomainen ei voi noudattaa kyseistä uutta määräaikaa, se ilmoittaa asiasta hyvissä ajoin Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

3. Vain jos rahanpesuntorjuntaviranomainen ei toimita teknisen sääntelystandardin luonnosta komissiolle 2 kohdan mukaisissa määräajoissa, komissio voi hyväksyä teknisen sääntelystandardin delegoidulla säädöksellä ilman rahanpesuntorjuntaviranomaisen luonnosta.

Komissio järjestää teknisten sääntelystandardien luonnoksia koskevia avoimia julkisia kuulemisia ja analysoi niistä mahdollisesti aiheutuvia kustannuksia ja hyötyjä, elleivät tällaiset kuulemiset ja analyysit ole suhteettomia kyseisten teknisten sääntelystandardien luonnosten laajuuteen ja vaikutukseen tai asian erityiseen kiireellisyyteen nähden.

Komissio toimittaa teknisen sääntelystandardin luonnoksen välittömästi Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Komissio lähettää teknisen sääntelystandardinsa luonnoksen rahanpesuntorjuntaviranomaiselle. Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi kuuden viikon kuluessa muuttaa teknisen sääntelystandardin luonnosta ja toimittaa sen komissiolle virallisen lausunnon muodossa. Rahanpesuntorjuntaviranomainen lähettää virallisesta lausunnostaan jäljennöksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Jollei rahanpesuntorjuntaviranomainen ole neljännessä alakohdassa tarkoitetun kuuden viikon jakson päättyessä toimittanut muutettua teknisen sääntelystandardin luonnosta, komissio voi hyväksyä kyseisen teknisen sääntelystandardin.

Jos rahanpesuntorjuntaviranomainen on toimittanut muutetun teknisen sääntelystandardin luonnoksen kuuden viikon kuluessa, komissio voi muuttaa teknisen sääntelystandardin luonnosta rahanpesuntorjuntaviranomaisen ehdottamien muutosten pohjalta tai hyväksyä kyseisen teknisen sääntelystandardin tarpeellisiksi katsomine muutoksineen. Komissio ei saa muuttaa rahanpesuntorjuntaviranomaisen valmistelemien teknisten sääntelystandardien luonnosten sisältöä sovittamatta toimintaansa ennalta yhteen rahanpesuntorjuntaviranomaisen kanssa tässä artiklassa säädetyllä tavalla.

4. Tekniset sääntelystandardit hyväksytään asetuksilla tai päätöksillä. Tällaisten asetusten tai päätösten nimessä on oltava sanat ”tekninen sääntelystandardi”. Nämä standardit julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja ne tulevat voimaan niissä mainittuina ajankohtina.

50 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Siirretään komissiolle neljän vuoden ajaksi 26 päivästä kesäkuuta 2024 lukien valta hyväksyä 49 artiklassa tarkoitettuja teknisiä sääntelystandardeja. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään kuusi kuukautta ennen neljän vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi.

2. Heti kun komissio on hyväksynyt teknisen sääntelystandardin, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

3. Komissiolle siirrettyä valtaa hyväksyä teknisiä sääntelystandardeja koskevat 49, 51 ja 52 artiklassa säädetyt edellytykset.

51 artikla

Teknisten sääntelystandardien vastustaminen

1. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi vastustaa teknistä sääntelystandardia kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun komission hyväksymä tekninen sääntelystandardi on annettu tiedoksi. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kolmella kuukaudella.

2. Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole 1 kohdassa tarkoitetun määräajan päättyessä vastustanut teknistä sääntelystandardia, se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja se tulee voimaan siinä mainittuna päivänä.

Tekninen sääntelystandardi voidaan julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja se voi tulla voimaan ennen 1 kohdassa tarkoitetun määräajan päättymistä, jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ilmoittaneet komissiolle, etteivät ne aio vastustaa standardia.

3. Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto vastustaa teknistä sääntelystandardia 1 kohdassa tarkoitetussa määräajassa, se ei tule voimaan. SEUT 296 artiklan mukaisesti teknistä sääntelystandardia vastustava toimielin esittää syyt, miksi se vastustaa kyseistä teknistä sääntelystandardia.

52 artikla

Teknisen sääntelystandardin luonnoksen hyväksymättä jättäminen tai muuttaminen

1. Mikäli komissio ei hyväksy teknisen sääntelystandardin luonnosta tai muuttaa sitä 49 artiklassa säädetyin tavoin, se ilmoittaa asiasta rahanpesuntorjuntaviranomaiselle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja esittää niille syyt ratkaisulleen.

2. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi tarvittaessa kutsua asiasta vastaavan komission jäsenen ja rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtajan kuukauden kuluessa 1 kohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta Euroopan parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan kokoukseen tai neuvoston erityiseen istuntoon eriävien näkemystensä esittämiseksi ja selvittämiseksi.

53 artikla

Tekniset täytäntöönpanostandardit

1. Jos Euroopan parlamentti ja neuvosto siirtävät komissiolle täytäntöönpanovallan hyväksyä teknisiä täytäntöönpanostandardeja SEUT 291 artiklan mukaisilla täytäntöönpanosäädöksillä tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyissä säädöksissä erityisesti määritetyillä aloilla, rahanpesuntorjuntaviranomainen voi laatia luonnoksia teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi. Teknisten täytäntöönpanostandardien on oltava teknisiä, niihin ei saa sisältyä strategisia päätöksiä tai toimintavalintoja, ja niiden sisällössä on määritettävä näiden säädösten soveltamisen edellytykset. Rahanpesuntorjuntaviranomainen antaa luonnoksensa teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi luonnokset komission hyväksyttäviksi. Rahanpesuntorjuntaviranomainen toimittaa tekniset täytäntöönpanostandardit samanaikaisesti tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Ennen kuin rahanpesuntorjuntaviranomainen toimittaa teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle, se järjestää niitä koskevia avoimia julkisia kuulemisia ja analysoi niistä mahdollisesti aiheutuvia kustannuksia ja hyötyjä, elleivät tällaiset kuulemiset ja analyysit ole erityisen suhteettomia kyseisten teknisten täytäntöönpanostandardien luonnosten laajuuteen ja vaikutukseen tai asian erityiseen kiireellisyyteen nähden.

Komissio päättää kolmen kuukauden kuluessa teknisen täytäntöönpanostandardin luonnoksen vastaanottamisesta, hyväksyykö se sen. Komissio voi pidentää tätä määräaikaa yhdellä kuukaudella. Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle hyvissä ajoin, jos hyväksyntää ei voida antaa kolmen kuukauden kuluessa. Se voi hyväksyä teknisen täytäntöönpanostandardin luonnoksen vain osittain tai muutettuna, jos unionin etu sitä vaatii.

Jos komissio ei aio hyväksyä teknisen täytäntöönpanostandardin luonnosta tai aikoo hyväksyä sen vain osittain tai muutettuna, se lähettää sen takaisin rahanpesuntorjuntaviranomaiselle ja ilmoittaa, miksi se ei aio hyväksyä sitä, tai, jos on kyse muutoksista, selvittää muutostensa syyt. Komissio lähettää kirjeestään jäljennöksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi kuuden viikon kuluessa muuttaa teknisen täytäntöönpanostandardin luonnosta komission ehdottamien muutosten pohjalta ja toimittaa sen uudelleen komissiolle virallisen lausunnon muodossa. Rahanpesuntorjuntaviranomainen lähettää virallisesta lausunnostaan jäljennöksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Jollei rahanpesuntorjuntaviranomainen ole neljännessä alakohdassa tarkoitetun kuuden viikon jakson päättyessä toimittanut muutettua teknisen täytäntöönpanostandardin luonnosta tai jos se on toimittanut teknisen täytäntöönpanostandardin luonnoksen, jonka muutokset eivät ole komission ehdottamien muutosten mukaisia, komissio voi hyväksyä teknisen täytäntöönpanostandardin tarpeellisiksi katsomine muutoksineen tai hylätä sen.

Komissio ei saa muuttaa rahanpesuntorjuntaviranomaisen valmisteleman teknisen täytäntöönpanostandardin luonnoksen sisältöä sovittamatta toimintaansa ennalta yhteen rahanpesuntorjuntaviranomaisen kanssa tässä artiklassa säädetyllä tavalla.

2. Jos rahanpesuntorjuntaviranomainen ei ole toimittanut teknisen täytäntöönpanostandardin luonnosta 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyissä säädöksissä asetetussa määräajassa, komissio voi pyytää tällaista luonnosta uuden määräajan puitteissa. Jos rahanpesuntorjuntaviranomainen ei voi noudattaa kyseistä uutta määräaikaa, se ilmoittaa asiasta hyvissä ajoin Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

3. Vain jos rahanpesuntorjuntaviranomainen ei toimita teknisen täytäntöönpanostandardin luonnosta komissiolle 2 kohdan mukaisissa määräajoissa, komissio voi hyväksyä teknisen täytäntöönpanostandardin täytäntöönpanosäädöksellä ilman rahanpesuntorjuntaviranomaisen luonnosta.

Komissio järjestää teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia koskevia avoimia julkisia kuulemisia ja analysoi niistä mahdollisesti aiheutuvia kustannuksia ja hyötyjä, elleivät tällaiset kuulemiset ja analyysit ole suhteettomia kyseisten teknisten täytäntöönpanostandardien luonnosten laajuuteen ja vaikutukseen tai asian erityiseen kiireellisyyteen nähden.

Komissio toimittaa teknisen täytäntöönpanostandardin luonnoksen välittömästi Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Komissio lähettää teknisen täytäntöönpanostandardin luonnoksen rahanpesuntorjuntaviranomaiselle. Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi kuuden viikon kuluessa muuttaa teknisen täytäntöönpanostandardin luonnosta ja toimittaa sen komissiolle virallisen lausunnon muodossa. Rahanpesuntorjuntaviranomainen lähettää virallisesta lausunnostaan jäljennöksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Jos rahanpesuntorjuntaviranomainen on toimittanut muutetun teknisen täytäntöönpanostandardin luonnoksen kuuden viikon jakson kuluessa, komissio voi muuttaa teknistä täytäntöönpanostandardin luonnosta rahanpesuntorjuntaviranomaisen ehdottamien muutosten pohjalta tai hyväksyä kyseisen teknisen täytäntöönpanostandardin tarpeellisiksi katsomine muutoksineen.

Komissio ei saa muuttaa rahanpesuntorjuntaviranomaisen valmistelemien teknisten täytäntöönpanostandardien luonnosten sisältöä sovittamatta toimintaansa ennalta yhteen rahanpesuntorjuntaviranomaisen kanssa tässä artiklassa säädetyllä tavalla.

4. Tekniset täytäntöönpanostandardit hyväksytään asetuksilla tai päätöksillä. Tällaisten asetusten ja päätösten nimessä on oltava sanat ”tekninen täytäntöönpanostandardi”. Nämä standardit julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja ne tulevat voimaan niissä mainittuina ajankohtina.

54 artikla

Ohjeet ja suositukset

1. Rahanpesuntorjuntaviranomainen antaa valvontaviranomaisille, valvojille, rahanpesun selvittelykeskuksille tai ilmoitusvelvollisille osoitettuja ohjeita ja suosituksia johdonmukaisten, tehokkaiden ja vaikuttavien valvontaan ja rahanpesun selvittelykeskuksiin liittyvien käytäntöjen aikaansaamiseksi sekä unionin oikeuden yhteisen, yhtenäisen ja johdonmukaisen soveltamisen varmistamiseksi.

2. Rahanpesuntorjuntaviranomainen järjestää tarvittaessa ohjeita ja suosituksia koskevia avoimia julkisia kuulemisia ja analysoi niihin mahdollisesti liittyviä kustannuksia ja hyötyjä. Näiden kuulemisten ja analyysien on oltava oikeassa suhteessa ohjeiden tai suositusten laajuuteen, luonteeseen ja vaikutukseen. Jos rahanpesuntorjuntaviranomainen ei järjestä avoimia julkisia kuulemisia, se esittää perustelunsa ja julkistaa ne.

3. Valvontaviranomaisten, valvojien, rahanpesun selvittelykeskusten ja ilmoitusvelvollisten on kaikin tavoin pyrittävä noudattamaan kyseisiä ohjeita ja suosituksia.

Kunkin valvontaviranomaisen, valvojan tai rahanpesun selvittelykeskuksen on kahden kuukauden kuluessa ohjeen tai suosituksen antamisesta vahvistettava, noudattaako tai aikooko se noudattaa kyseistä ohjetta tai suositusta. Jos valvontaviranomainen, valvoja tai rahanpesun selvittelykeskus ei noudata tai aio noudattaa sitä, sen on ilmoitettava asiasta rahanpesuntorjuntaviranomaiselle ja esitettävä perustelunsa.

Rahanpesuntorjuntaviranomainen ilmoittaa julkisesti, että valvontaviranomainen, valvoja tai rahanpesun selvittelykeskus ei noudata tai aio noudattaa kyseistä ohjetta tai suositusta. Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi myös tapauskohtaisesti päättää julkaista valvontaviranomaisen, valvojan tai rahanpesun selvittelykeskuksen ilmoittamat perustelut sille, että se ei noudata kyseistä ohjetta tai suositusta. Valvontaviranomaiselle, valvojalle tai rahanpesun selvittelykeskukselle ilmoitetaan etukäteen tällaisesta julkaisemisesta.

Jos ohjeessa tai suosituksessa niin edellytetään, ilmoitusvelvollisten on ilmoitettava selkeästi ja yksityiskohtaisesti, noudattavatko ne kyseistä ohjetta tai suositusta.

4. Rahanpesuntorjuntaviranomainen luettelee antamansa ohjeet ja suositukset 64 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa kertomuksessa.

5. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen antamat ohjeet ja suositukset korvaavat EPV:n tai valvojien ja rahanpesun selvittelykeskusten samasta aiheesta aiemmin antamat ohjeet ja suositukset. Jos EPV:n tai valvojien tai rahanpesun selvittelykeskusten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849 (40) ja asetuksen (EU) 2023/1113 nojalla antamat ohjeet ja suositukset ovat edelleen aiheellisia, niitä sovelletaan siihen saakka, että rahanpesuntorjuntaviranomaisen samasta aiheesta antamat uudet ohjeet ja suositukset tulevat voimaan. Rahanpesuntorjuntaviranomainen huolehtii sopivasta siirtymäajasta uusien ohjeiden ja suositusten noudattamista varten.

55 artikla

Lausunnot ja tekninen neuvonta

1. Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä taikka omasta aloitteestaan antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle lausuntoja kaikista vastuualueeseensa kuuluvista kysymyksistä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu pyyntöön voi sisältyä muiden asiaankuuluvien unionin elinten kuuleminen, kun on kyse niiden toimivallasta, julkinen kuuleminen tai tekninen analyysi.

3. Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä antaa teknistä neuvontaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten soveltamisalaan kuuluvilla aloilla.

II LUKU

RAHANPESUNTORJUNTAVIRANOMAISEN ORGANISAATIO

56 artikla

Hallinto- ja johtamisrakenne

Rahanpesuntorjuntaviranomainen koostuu seuraavista:

a)	hallintoneuvosto, jonka tehtävistä säädetään 60 artiklassa;

b)	johtokunta, jonka tehtävistä säädetään 64 artiklassa;

c)	rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtaja, jonka tehtävistä säädetään 69 artiklassa;

d)	pääjohtaja, jonka tehtävistä säädetään 71 artiklassa;

e)	oikaisulautakunta, jonka tehtävät luetellaan 74 artiklassa.

1 JAKSO

Hallintoneuvosto

57 artikla

Hallintoneuvoston kokoonpano

1. Hallintoneuvostolla on joko 2 kohdassa säädetty valvontakokoonpano tai 3 kohdassa säädetty rahanpesun selvittelykeskusten kokoonpano.

2. Valvontakokoonpanossa toimivaan hallintoneuvostoon kuuluvat:

a)	rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtaja, jolla on äänioikeus;

b)	kunkin jäsenvaltion ilmoitusvelvollisia valvovien valvontaviranomaisten johtajat, joilla on äänioikeus;

c)	yksi komission edustaja, jolla ei ole äänioikeutta.

Ensimmäisen kohdan b alakohdassa tarkoitetut kunkin jäsenvaltion valvontaviranomaisten johtajat jakavat yhden äänen ja sopivat yhteisestä edustajasta, jonka on oltava joko pysyvä edustaja tai tilapäinen äänioikeutettu edustaja, kutakin tiettyä kokousta tai äänestysmenettelyä varten. Jos hallintoneuvoston valvontakokoonpanossa käsiteltävät asiat koskevat useiden valvontaviranomaisten toimivaltaa, yhteisen edustajan lisäksi voi olla enintään kahdesta muusta viranomaisesta edustaja, jolla ei ole äänioikeutta.

Kunkin valvontaviranomaisen, jolla on tilapäinen tai pysyvä äänioikeutettu jäsen, on nimettävä henkilöstöstään korkean tason varajäsen, joka voi toimia toisessa alakohdassa tarkoitetun hallintoneuvoston äänivaltaisen jäsenen sijaisena tämän ollessa estynyt.

3. Rahanpesun selvittelykeskusten kokoonpanossa toimivaan hallintoneuvostoon kuuluvat:

a)	rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtaja, jolla on äänioikeus;

b)	rahanpesun selvittelykeskusten johtajat, joilla on äänioikeus;

c)	yksi komission edustaja, jolla ei ole äänioikeutta.

Kunkin rahanpesun selvittelykeskuksen on nimettävä yksiköstään korkean tason varajäsen, joka voi toimia ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetun rahanpesun selvittelykeskuksen johtajan sijaisena tämän ollessa estynyt.

4. Hallintoneuvosto voi sallia tarkkailijoiden läsnäolon. Rahanpesun selvittelykeskusten kokoonpanossa toimiva hallintoneuvosto voi hyväksyä OLAFin, Europolin, Eurojustin ja EPPOn edustajat tarkkailijoiksi kokouksiin, jos käsitellään niiden toimialaan kuuluvia asioita. Valvontakokoonpanossa toimiva hallintoneuvosto hyväksyy tarkkailijoiksi EKP:n valvontaelimen nimeämän edustajan ja kunkin Euroopan valvontaviranomaisen edustajan, jos käsitellään niiden toimialaan kuuluvia asioita.

Olosuhteet, joissa ensimmäisessä alakohdassa luetellut unionin toimielimet, elimet ja laitokset on kutsuttava hallintoneuvoston kokouksiin, määritellään hallintoneuvoston työjärjestyksessä, ja niissä otetaan huomioon rahanpesuntorjuntaviranomaisen ja kunkin tarkkailijan välillä tehty sopimus.

Muita tarkkailijoita voidaan hyväksyä tapauskohtaisesti, jos asiaankuuluvassa kokoonpanossa toimivan hallintoneuvoston äänioikeutettujen jäsenten kahden kolmasosan enemmistö hyväksyy sen.

5. Johtokunnan jäsenet voivat osallistua hallintoneuvoston kokouksiin sekä valvontakokoonpanossa että rahanpesun selvittelykeskusten kokoonpanossa ilman äänioikeutta, jos käsitellään 66 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtajan määrittämiä asioita, jotka kuuluvat heidän vastuualueisiinsa.

58 artikla

Hallintoneuvoston tehtävien ja päätösten siirtäminen ja sisäiset komiteat

1. Hallintoneuvosto voi omasta aloitteestaan tai rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtajan pyynnöstä perustaa sisäisiä komiteoita hallintoneuvostolle annettuja erityistehtäviä varten. Hallintoneuvosto voi siirtää tiettyjä selkeästi määriteltyjä tehtäviä ja päätöksiä sisäisille komiteoille, johtokunnalle tai rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtajalle. Hallintoneuvosto voi milloin tahansa peruuttaa tällaisen siirron.

2. Sisäiset komiteat raportoivat hallintoneuvostolle päätöksentekoa varten kaikista tekemistään päätelmistä.

3. Johtokunnan jäsenet voivat osallistua sisäisten komiteoiden kokouksiin 57 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

4. Rahanpesun selvittelykeskusten kokoonpanossa toimiva hallintoneuvosto perustaa yhdeksästä jäsenestään taikka näiden kansallisten rahanpesun selvittelykeskusten edustajista, joilla on soveltuvaa asiantuntemusta, koostuvan pysyvän komitean tukemaan sitä sen 60 artiklan 3 kohdan mukaisten tehtävien hoitamisessa, myös esittämällä ehdotuksia ja valmistelemalla päätösluonnoksia.

Pysyvällä komitealla ei ole päätösvaltaa. Se hoitaa tehtävänsä koko unionin edun mukaisesti ja työskentelee täyttä avoimuutta noudattaen rahanpesun selvittelykeskusten kokoonpanossa toimivan hallintoneuvoston kanssa.

Rahanpesun selvittelykeskusten kokoonpanossa toimiva hallintoneuvosto hyväksyy pysyvän komitean työjärjestyksen. Pysyvän komitean kokoonpanossa varmistetaan oikeudenmukainen tasapaino ja kierto kansallisten rahanpesun selvittelykeskusten jäsenten tai edustajien kesken. Rahanpesun selvittelykeskusten kokoonpanossa toimiva hallintoneuvosto nimittää sen yhdeksän jäsentä.

59 artikla

Hallintoneuvoston riippumattomuus

1. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtaja ja hallintoneuvoston jäsenet toimivat valvontakokoonpanossa ja rahanpesun selvittelykeskusten kokoonpanossa heille tässä asetuksessa annettuja tehtäviä suorittaessaan riippumattomasti ja koko unionin yleisen edun mukaisesti eivätkä pyydä tai ota vastaan ohjeita unionin toimielimiltä, elimiltä tai laitoksilta taikka hallituksilta tai muilta julkisilta tai yksityisiltä elimiltä.

2. Jäsenvaltiot, unionin toimielimet, elimet tai laitokset taikka muut julkiset tai yksityiset elimet eivät saa pyrkiä vaikuttamaan hallintoneuvoston jäseniin heidän suorittaessaan tehtäviään.

3. Hallintoneuvosto vahvistaa työjärjestyksessään eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevat käytännön järjestelyt.

60 artikla

Hallintoneuvoston tehtävät

1. Hallintoneuvosto tekee valvontakokoonpanossa 7–10 artiklassa tarkoitettuja tehtäviä koskevat päätökset sekä muut päätökset, jotka valvontakokoonpanossa toimivan hallintoneuvoston on tämän asetuksen nojalla tehtävä.

2. Hallintoneuvosto voi valvontakokoonpanossa antaa lausuntoja johtokunnan valmistelemista, valittuja ilmoitusvelvollisia koskevista päätösluonnoksista II luvun 3 jakson ja 64 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Valvontakokoonpanossa toimiva hallintoneuvosto ja johtokunta sopivat yhdessä menettelyistä ja aikatauluista, joita on noudatettava ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen lausuntojen antamisessa, ja hyväksyvät ne.

3. Rahanpesun selvittelykeskusten kokoonpanossa toimiva hallintoneuvosto suorittaa 5 artiklan 5 kohdassa ja II luvun 6 jaksossa tarkoitetut tehtävät ja tekee niissä tarkoitetut päätökset.

4. Hallintoneuvosto hyväksyy II luvun 7 jaksossa tarkoitetut lausunnot, suositukset, ohjeet ja päätökset asianmukaisessa kokoonpanossa ottaen huomioon hyväksyttävän asiakirjan aiheen. Jos tietty asiakirja koskee sekä valvontaan liittyviä asioita että rahanpesun selvittelykeskuksiin liittyviä asioita, valvontakokoonpanossa toimiva hallintoneuvosto ja rahanpesun selvittelykeskusten kokoonpanossa toimiva hallintoneuvosto hyväksyvät kyseiset lausunnot, suositukset, ohjeet ja päätökset kumpikin erikseen. Lausunnot, suositukset ja ohjeet hyväksytään asianomaisen sisäisen komitean ehdotuksen perusteella.

5. Hallintoneuvosto äänestää 49 artiklassa tarkoitetuista teknisten sääntelystandardien luonnoksista ja53 artiklassa tarkoitetuista teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksista asianmukaisessa kokoonpanossa ottaen huomioon standardien aiheen ja toimittaa ne komission hyväksyttäviksi.

6. Hallintoneuvostoa kuullaan kummassakin kokoonpanossa luonnoksista päätöksiksi, jotka johtokunta tekee 64 artiklan 4 kohdan a, c, e ja m alakohdan nojalla. Jos johtokunnan tekemä päätös poikkeaa hallintoneuvoston lausunnosta, johtokunta esittää syyt siihen kirjallisesti.

7. Hallintoneuvosto hyväksyy työjärjestyksensä ja julkistaa sen.

8. Hallintoneuvosto käyttää henkilöstösäännöissä nimittävälle viranomaiselle ja muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehdoissa työsopimusten tekemiseen toimivaltaiselle viranomaiselle annettuja valtuuksia, jäljempänä ”nimittävän viranomaisen toimivalta”, rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtajan ja johtokunnan viiden kokoaikaisen jäsenen osalta koko näiden toimikauden ajan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 63 artiklan 3 ja 4 kohdan sekä 68 artiklan 1 ja 2 kohdan soveltamista.

61 artikla

Hallintoneuvoston äänestyssäännöt

1. Hallintoneuvoston päätökset tehdään sen jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä. Jokaisella 57 artiklan 2 ja 3 kohdassa määritetyllä äänioikeutetulla jäsenellä on yksi ääni. Äänten mennessä tasan rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtajan ääni ratkaisee.

2. Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa säädetään, hallintoneuvosto tekee tämän asetuksen 49, 53, 54 ja55 artiklassa tarkoitettujen säädösten osalta päätöksensä jäsentensä määräenemmistöllä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 16 artiklan 4 kohdassa määrätyn mukaisesti.

Rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtaja ei äänestä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista päätöksistä, 60 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista lausunnoista eikä 63 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuista johtokunnan toiminnan arviointiin liittyvistä päätöksistä.

3. Äänioikeudettomat jäsenet ja tarkkailijat eivät saa osallistua hallintoneuvoston valvontakokoonpanossa käytäviin yksittäisiä ilmoitusvelvollisia koskeviin keskusteluihin, jollei 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyissä säädöksissä toisin säädetä tai elleivät äänioikeutetut jäsenet toisin päätä.

4. Edellä olevaa 3 kohtaa ei sovelleta johtokunnan jäseniin eikä EKP:n valvontaelimen nimittämään EKP:n edustajaan.

5. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtaja voi milloin tahansa pyytää äänestystä. Hallintoneuvosto pyrkii päätöksiä tehdessään yksimielisyyteen, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtajan oikeuteen pyytää milloin tahansa äänestystä ja rahanpesuntorjuntaviranomaisen päätöksentekomenettelyjen tuloksellisuuteen.

62 artikla

Hallintoneuvoston kokoukset

1. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtaja kutsuu hallintoneuvoston koolle.

2. Hallintoneuvosto pitää vähintään kaksi sääntömääräistä kokousta vuodessa. Lisäksi se kokoontuu puheenjohtajansa aloitteesta tai jos vähintään kolmasosa hallintoneuvoston jäsenistä sitä pyytää.

3. Hallintoneuvosto voi kutsua kokouksiinsa tarkkailijoiksi henkilöitä, joiden lausunnoilla voi olla merkitystä.

4. Hallintoneuvoston jäsenillä ja varajäsenillä voi olla kokouksissa avustajinaan neuvonantajia tai asiantuntijoita, jollei työjärjestyksestä muuta johdu.

5. Hallintoneuvostoa avustaa sihteeristö, jonka rahanpesuntorjuntaviranomainen järjestää.

6. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtaja ja johtokunnan viisi kokoaikaista jäsentä eivät osallistu hallintoneuvoston kokouksiin, joissa keskustellaan tai päätetään heidän toimeksiantonsa hoitamista koskevista asioista.

2 JAKSO

Johtokunta

63 artikla

Johtokunnan kokoonpano ja nimittäminen

1. Johtokuntaan kuuluvat

a)	rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtaja;

b)	viisi kokoaikaista jäsentä, mukaan lukien varapuheenjohtaja.

Kun johtokunta suorittaa 64 artiklan 4 kohdan a–l alakohdassa tarkoitettuja tehtäviä, komission edustajalla on oikeus osallistua keskusteluihin, ja hänellä on oikeus tutustua ainoastaan kyseisiin tehtäviin liittyviin asiakirjoihin.

2. Pääjohtaja osallistuu johtokunnan kokouksiin ilman äänioikeutta.

3. Kun keskustellaan 64 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista päätöksistä, jotka koskevat valittua ilmoitusvelvollista, valvontakokoonpanossa toimivan hallintoneuvoston jäsen siitä jäsenvaltiosta, johon asianomainen valittu ilmoitusvelvollinen on sijoittautunut, voi osallistua keskusteluihin asianomaisissa johtokunnan kokouksissa.

Kyseinen hallintoneuvoston jäsen ei saa olla läsnä tällaisia keskusteluja seuraavan äänestyksen aikana.

4. Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut johtokunnan jäsenet valitaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevien ansioiden, osaamisen, tietämyksen, nuhteettomuuden, tunnustetun aseman ja kokemuksen sekä muun asiaankuuluvan pätevyyden perusteella noudattaen avointa valintamenettelyä, joka julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Komissio laatii luettelon ehdokkaista 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen johtokunnan jäsenten tehtävään. Euroopan parlamentti voi järjestää tässä luettelossa olevien hakijoiden kuulemisia.

Hallintoneuvosto toimittaa 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen johtokunnan jäsenten nimittämistä koskevan ehdotuksen Euroopan parlamentille komission laatiman alustavan luettelon perusteella. Euroopan parlamentin hyväksyttyä mainitun ehdotuksen neuvosto antaa täytäntöönpanopäätöksen kyseisten johtokunnan jäsenten nimittämisestä. Neuvosto päättää asiasta määräenemmistöllä.

Koko nimitysmenettelyn ajan on otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon sukupuolten tasapuolisen edustuksen ja maantieteellisen tasapainon periaatteet.

5. Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen johtokunnan jäsenten toimikausi on neljä vuotta. Johtokunnan jäsenten neljän vuoden toimikauden päättymistä edeltävien 12 kuukauden aikana hallintoneuvosto molemmissa kokoonpanoissa tai hallintoneuvoston jäsenten keskuudesta valittu pienempi komitea, johon kuuluu komission edustaja, tekee kyseisistä johtokunnan jäsenistä arvioinnin. Arvioinnissa otetaan huomioon arvio kunkin johtokunnan jäsenen suoriutumisesta sekä rahanpesuntorjuntaviranomaisen tulevat tehtävät ja haasteet. Hallintoneuvosto voi molemmissa kokoonpanoissa ehdottaa Euroopan parlamentille arvioinnin perusteella jäsenten toimikauden jatkamista. Tällainen jatkaminen voidaan myöntää vain kerran. Euroopan parlamentin hyväksyttyä hallintoneuvoston ehdotuksen neuvosto antaa täytäntöönpanopäätöksen asianomaisen johtokunnan jäsenen tai asianomaisten johtokunnan jäsenten toimikauden jatkamisesta. Neuvosto päättää asiasta määräenemmistöllä.

6. Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut johtokunnan jäsenet toimivat riippumattomasti, puolueettomasti ja koko unionin edun mukaisesti eivätkä pyydä tai ota vastaan ohjeita unionin toimielimiltä, elimiltä tai laitoksilta taikka hallituksilta tai muilta julkisilta tai yksityisiltä elimiltä. Unionin toimielinten, elinten ja laitosten samoin kuin jäsenvaltioiden hallitusten ja kaikkien muiden julkisten tai yksityisten elinten on kunnioitettava tätä riippumattomuutta.

7. Jos 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu johtokunnan jäsen ei enää täytä tehtäviensä suorittamiseksi vaadittavia edellytyksiä tai jos hän on syyllistynyt vakavaan väärinkäytökseen, neuvosto voi omasta aloitteestaan taikka Euroopan parlamentin tai hallintoneuvoston kumman tahansa kokoonpanon ehdotuksesta antaa täytäntöönpanopäätöksen kyseisen johtokunnan jäsenen erottamiseksi tehtävästään. Neuvosto päättää asiasta määräenemmistöllä.

8. Entiset johtokunnan jäsenet, rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja mukaan lukien, eivät saa toimikautensa päättymistä seuraavien 18 kuukauden aikana tehdä ansiotyötä

a)	valitussa ilmoitusvelvollisessa;

b)	missään muussa yhteisössä, jos näin toimiminen aiheuttaisi tai saattaisi aiheuttaa ristiriidan rahanpesuntorjuntaviranomaisen oikeutettujen etujen kanssa.

Johtokunta määrittelee 64 artiklan 4 kohdan e alakohdassa tarkoitetuissa jäsentensä eturistiriitojen ehkäisemistä ja ratkaisemista koskevissa säännöissään olosuhteet, joissa tällaisia eturistiriitoja on olemassa tai joissa eturistiriidan vaikutelma voi syntyä.

64 artikla

Johtokunnan tehtävät

1. Johtokunta vastaa rahanpesuntorjuntaviranomaiselle 5 artiklan nojalla annettujen tehtävien yleisestä suunnittelusta ja toteuttamisesta. Johtokunta tekee kaikki rahanpesuntorjuntaviranomaisen päätökset, lukuun ottamatta päätöksiä, jotka hallintoneuvosto tekee 60 artiklan mukaisesti.

2. Johtokunta tekee valituille ilmoitusvelvollisille osoitetut päätökset 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen valtuuksien käyttämiseksi ottaen huomioon 16 artiklassa tarkoitetun, valitun ilmoitusvelvollisen yhteisen valvontaryhmän ehdotuksen, 27 artiklassa tarkoitetun riippumattoman tutkintaryhmän ehdotuksen ja hallintoneuvoston 60 artiklan 2 kohdan nojalla antaman lausunnon kyseisestä päätösehdotuksesta. Jos johtokunta päättää poiketa tällaisesta lausunnosta, sen on esitettävä yksityiskohtaiset syyt siihen kirjallisesti.

3. Johtokunta tekee yksittäisille viranomaisille 14, 30 ja 32–36 artiklan nojalla osoitetut päätökset.

4. Lisäksi johtokunnalla on seuraavat tehtävät:

se hyväksyy viimeistään kunkin vuoden marraskuun 30 päivänä pääjohtajan ehdotuksen perusteella yhtenäisen ohjelma-asiakirjan luonnoksen 65 artiklan mukaisesti ja toimittaa sen viimeistään seuraavan vuoden tammikuun 31 päivänä tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle sekä hyväksyy ja toimittaa asiakirjan mahdolliset päivitetyt versiot;

b)	se hyväksyy rahanpesuntorjuntaviranomaisen vuotuisen talousarvioesityksen ja hoitaa muita rahanpesuntorjuntaviranomaisen talousarvioon liittyviä tehtäviä;

se arvioi ja hyväksyy konsolidoidun vuosikertomuksen rahanpesuntorjuntaviranomaisen toiminnasta, mukaan lukien selvitys sen tehtävien hoitamisesta, ja toimittaa sen viimeistään kunkin vuoden heinäkuun 1 päivänä Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle ja julkaisee sen;

d)	se hyväksyy petostentorjuntastrategian, joka on oikeassa suhteessa petosriskeihin nähden ottaen huomioon toteutettavien toimenpiteiden kustannukset ja hyödyt;

e)	se hyväksyy jäsentensä sekä oikaisulautakunnan jäsenten eturistiriitojen ehkäisemistä ja ratkaisemista koskevat säännöt;

f)	se vahvistaa työjärjestyksensä;

g)	se käyttää rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstön suhteen nimittävän viranomaisen toimivaltaa;

h)	se hyväksyy asianmukaiset täytäntöönpanosäännöt henkilöstösääntöjen ja muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi henkilöstösääntöjen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

i)	se nimittää ja erottaa pääjohtajan 70 artiklan 5 kohdan mukaisesti;

j)	se nimittää tehtäviään täysin riippumattomasti hoitavan tilinpitäjän, joka voi olla komission tilinpitäjä ja johon sovelletaan henkilöstösääntöjä ja muuta henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtoja;

k)	se huolehtii siitä, että sisäisiin tai ulkoisiin tarkastuskertomuksiin ja arviointeihin perustuvien havaintojen ja suositusten sekä OLAFin tutkimusten perusteella toteutetaan asianmukaiset jatkotoimet;

l)	se vahvistaa rahanpesuntorjuntaviranomaiseen sovellettavat varainhoitosäännöt;

m)	se tekee päätökset rahanpesuntorjuntaviranomaisen sisäisten rakenteiden luomisesta ja tarvittaessa niiden muuttamisesta.

5. Johtokunta valitsee äänioikeutettujen jäsentensä joukosta rahanpesuntorjuntaviranomaisen varapuheenjohtajan. Varapuheenjohtaja toimii viran puolesta rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtajan sijaisena tämän ollessa estyneenä hoitamasta tehtäviään.

6. Tämän artiklan 4 kohdan h alakohdassa tarkoitettujen valtuuksien osalta johtokunta tekee henkilöstösääntöjen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1 kohtaan ja muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 6 artiklaan perustuvan päätöksen, jolla nimittävän viranomaisen toimivalta siirretään pääjohtajalle. Pääjohtajalla on valtuudet siirtää tämä toimivalta edelleen.

7. Poikkeuksellisissa olosuhteissa johtokunta voi tekemällään päätöksellä tilapäisesti keskeyttää nimittävän viranomaisen toimivallan siirron pääjohtajalle ja pääjohtajan toteuttaman nimittävän viranomaisen toimivallan siirron eteenpäin ja käyttää nimittävän viranomaisen toimivaltaa itse tai siirtää sen jollekin jäsenistään tai jollekulle henkilöstöön kuuluvalle, joka on muu kuin pääjohtaja.

65 artikla

Vuotuiset ja monivuotiset ohjelmat

1. Johtokunta hyväksyy viimeistään kunkin vuoden marraskuun 30 päivänä pääjohtajan laatiman luonnoksen perusteella yhtenäisen ohjelma-asiakirjan, joka sisältää monivuotisen työohjelman ja vuotuisen työohjelman, ottaen huomioon komission lausunnon ja kuultuaan monivuotisen työohjelman osalta Euroopan parlamenttia. Jos johtokunta päättää olla ottamatta huomioon komission lausuntoon sisältyviä seikkoja, se perustelee kantansa perusteellisesti. Velvoitetta perustella kanta perusteellisesti sovelletaan myös Euroopan parlamentin esille ottamiin seikkoihin, kun sitä kuullaan. Johtokunta toimittaa yhtenäisen ohjelma-asiakirjan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

Yhtenäisestä ohjelma-asiakirjasta tulee lopullinen, kun yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu, ja sitä on tarvittaessa mukautettava vastaavasti.

2. Vuotuisessa työohjelmassa esitetään yksityiskohtaiset tavoitteet ja odotettavissa olevat tulokset, suoritusindikaattorit mukaan lukien. Siinä on esitettävä myös kuvaus rahoitettavista toimista ja mainittava kuhunkin toimeen osoitetut taloudelliset resurssit ja henkilöresurssit toimintoperusteisen budjetoinnin ja hallinnoinnin periaatteiden mukaisesti. Vuotuisen työohjelman on oltava yhdenmukainen monivuotisen työohjelman kanssa. Siinä on ilmoitettava selkeästi, mitä tehtäviä on lisätty, muutettu tai poistettu edelliseen varainhoitovuoteen verrattuna.

3. Johtokunta muuttaa hyväksyttyä vuotuista työohjelmaa tarvittaessa, jos rahanpesuntorjuntaviranomaiselle annetaan uusi tehtävä.

Vuotuiseen työohjelmaan tehtävät merkittävät muutokset hyväksytään samaa menettelyä noudattaen kuin alkuperäinen vuotuinen työohjelma. Johtokunta voi siirtää pääjohtajalle valtuudet tehdä vuotuiseen työohjelmaan muita kuin olennaisia muutoksia.

4. Monivuotisessa työohjelmassa on esitettävä yleinen strateginen ohjelmasuunnittelu, mukaan lukien tavoitteet, odotetut tulokset ja suoritusindikaattorit. Siinä on esitettävä myös resursseja koskeva ohjelmasuunnittelu, mukaan lukien monivuotinen talousarvio ja henkilöstösuunnitelma.

Resursseja koskeva ohjelmasuunnittelu saatetaan ajan tasalle vuosittain. Strateginen ohjelmasuunnittelu saatetaan ajan tasalle tarvittaessa.

66 artikla

Johtokunnan äänestyssäännöt

1. Johtokunta tekee päätöksensä jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä. Kullakin johtokunnan jäsenellä on yksi ääni. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtajan tai tämän sijaisena toimivan varapuheenjohtajan ääni ratkaisee, jos äänet menevät tasan.

2. Komission edustajalla on äänioikeus aina, kun keskustellaan ja päätetään 64 artiklan 4 kohdan a–l alakohtaan liittyvistä asioista.

3. Johtokunnan työjärjestyksessä vahvistetaan yksityiskohtaisemmat äänestysjärjestelyt, erityisesti olosuhteet, joissa jäsen voi toimia toisen jäsenen puolesta.

67 artikla

Perusoikeusvastaava

1. Johtokunta nimeää pääjohtajan ehdotuksesta perusoikeusvastaavan. Perusoikeusvastaava voi olla rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstön jäsen.

2. Perusoikeusvastaava hoitaa seuraavia tehtäviä:

a)	neuvojen antaminen rahanpesuntorjuntaviranomaiselle mistä tahansa sen toimesta, kun hän katsoo sen tarpeelliseksi tai kun henkilöstö sitä pyytää, kyseisiä toimia estämättä tai viivyttämättä;

b)	perusoikeuksien noudattamisen edistäminen ja seuranta rahanpesuntorjuntaviranomaisessa;

c)	ei-sitovien lausuntojen antaminen siitä, noudatetaanko rahanpesuntorjuntaviranomaisen toiminnassa perusoikeuksia;

d)	pääjohtajalle ja johtokunnalle tiedottaminen mahdollisista perusoikeuksien loukkauksista rahanpesuntorjuntaviranomaisen toiminnassa.

3. Johtokunta varmistaa, että perusoikeusvastaava ei pyydä eikä ota vastaan ohjeita, jotka koskevat hänen tehtäviensä hoitamista.

4. Perusoikeusvastaava raportoi suoraan pääjohtajalle ja laatii 2 kohdassa tarkoitettujen tehtävien hoitamisesta säännöllisesti kertomuksia. Kyseiset kertomukset asetetaan johtokunnan saataville.

3 JAKSO

Rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtaja

68 artikla

Rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtajan nimittäminen

1. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtaja valitaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevien ansioiden, osaamisen, tietämyksen, nuhteettomuuden, tunnustetun aseman ja kokemuksen sekä muun asiaankuuluvan pätevyyden perusteella noudattaen avointa valintamenettelyä, joka julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Euroopan parlamentille, neuvostolle ja hallintoneuvostolle on tiedotettava asianmukaisesti ja oikea-aikaisesti kaikissa menettelyn vaiheissa.

Komissio laatii vähintään kahden pätevän ehdokkaan alustavan luettelon rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtajan tehtävään. Euroopan parlamentti ja hallintoneuvosto voivat järjestää tässä alustavassa luettelossa olevien hakijoiden kuulemisia. Hallintoneuvosto voi antaa kuulemistensa tuloksista julkisen lausunnon tai osoittaa lausuntonsa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

Komissio toimittaa rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtajan nimittämistä koskevan ehdotuksen Euroopan parlamentille.

Euroopan parlamentin hyväksyttyä kyseisen ehdotuksen neuvosto antaa täytäntöönpanopäätöksen rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtajan nimittämisestä. Neuvosto päättää asiasta määräenemmistöllä.

Poiketen siitä, mitä toisessa alakohdassa säädetään, komissio tekee ehdotuksen rahanpesuntorjuntaviranomaisen ensimmäisen puheenjohtajan nimittämiseksi tämän asetuksen voimaantulon jälkeen ilman hallintoneuvoston osallistumista.

2. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtaja toimii riippumattomasti, puolueettomasti ja koko unionin edun mukaisesti eikä pyydä tai ota vastaan ohjeita unionin toimielimiltä, elimiltä tai laitoksilta taikka hallituksilta tai muilta julkisilta tai yksityisiltä elimiltä. Unionin toimielinten, elinten ja laitosten samoin kuin jäsenvaltioiden hallitusten ja kaikkien muiden julkisten tai yksityisten elinten on kunnioitettava tätä riippumattomuutta.

3. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtajan toimikausi on neljä vuotta. Puheenjohtajan neljän vuoden toimikauden päättymistä edeltävien 12 kuukauden aikana hallintoneuvosto molemmissa kokoonpanoissa tai hallintoneuvoston jäsenten keskuudesta valittu pienempi komitea, johon kuuluu komission edustaja, tekee puheenjohtajasta arvioinnin. Arvioinnissa otetaan huomioon arvio puheenjohtajan suoriutumisesta sekä rahanpesuntorjuntaviranomaisen tulevat tehtävät ja haasteet. Komissio voi ehdottaa Euroopan parlamentille arvioinnin perusteella puheenjohtajan toimikauden jatkamista. Tällainen jatkaminen voidaan myöntää vain kerran. Euroopan parlamentin annettua hyväksyntänsä komission ehdotukselle neuvosto antaa täytäntöönpanopäätöksen rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtajan toimikauden jatkamisesta. Neuvosto päättää asiasta määräenemmistöllä.

4. Jos rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtaja ei enää täytä tehtäviensä suorittamiseksi vaadittavia edellytyksiä tai jos hän on syyllistynyt vakavaan väärinkäytökseen, neuvosto voi omasta aloitteestaan taikka Euroopan parlamentin tai hallintoneuvoston kumman tahansa kokoonpanon ehdotuksesta antaa täytäntöönpanopäätöksen rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtajan erottamiseksi tehtävästään. Neuvosto päättää asiasta määräenemmistöllä.

5. Jos rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtaja eroaa tai ei muusta syystä pysty hoitamaan tehtäviään, varapuheenjohtaja hoitaa puheenjohtajan tehtävät.

69 artikla

Rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtajan tehtävät

1. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtaja edustaa rahanpesuntorjuntaviranomaista ja vastaa hallintoneuvoston ja johtokunnan työn valmistelusta, mukaan lukien esityslistan laatiminen, kokousten kutsuminen koolle ja puheen johtaminen niissä sekä asioiden esittäminen päätöksentekoa varten.

2. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtaja jakaa 63 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuille johtokunnan jäsenille rahanpesuntorjuntaviranomaisen tehtävien piiriin kuuluvat vastuualueet heidän toimikautensa ajaksi.

4 JAKSO

Pääjohtaja

70 artikla

Pääjohtajan nimittäminen

1. Pääjohtaja otetaan palvelukseen rahanpesuntorjuntaviranomaisen väliaikaisena toimihenkilönä muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdan mukaisesti.

2. Pääjohtaja hoitaa tehtäviään unionin edun mukaisesti ja riippumattomana mistään erityisistä eduista.

3. Pääjohtaja johtaa rahanpesuntorjuntaviranomaisen toimintaa. Pääjohtaja vastaa toiminnastaan johtokunnalle. Pääjohtaja hoitaa tehtäviään riippumattomasti, eikä hän saa pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita miltään unionin toimielimeltä, elimeltä tai laitokselta taikka hallituksilta eikä muilta julkisilta tai yksityisiltä elimiltä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission ja johtokunnan valtuuksia.

4. Pääjohtaja valitaan ansioidensa ja todistetun korkean tason hallinto- ja talousarvio-osaamisen sekä johtamistaitojen perusteella noudattaen avointa valintamenettelyä, joka julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja tarvittaessa muussa mediassa tai internetsivustolla. Komissio laatii vähintään kahden pätevän ehdokkaan alustavan luettelon rahanpesuntorjuntaviranomaisen pääjohtajan tehtävään. Johtokunta nimittää pääjohtajan.

5. Pääjohtajan toimikausi on viisi vuotta. Johtokunta tekee pääjohtajan toimikauden päättymistä edeltävien yhdeksän kuukauden aikana arvioinnin, jossa otetaan huomioon arvio pääjohtajan suoriutumisesta sekä rahanpesuntorjuntaviranomaisen tulevat tehtävät ja haasteet. Johtokunta voi arvion huomioon ottaen jatkaa pääjohtajan toimikautta kerran.

Johtokunta voi komission ehdotuksesta erottaa pääjohtajan.

6. Pääjohtaja, jonka toimikautta on jatkettu, ei saa osallistua jatketun toimikautensa lopussa toiseen kertaan samaa toimea koskevaan valintamenettelyyn.

71 artikla

Pääjohtajan tehtävät

1. Pääjohtaja vastaa rahanpesuntorjuntaviranomaisen päivittäisestä johtamisesta ja pyrkii varmistamaan sukupuolten tasapuolisen edustuksen ja mahdollisuuksien mukaan maantieteellisen tasapainon rahanpesuntorjuntaviranomaisessa. Pääjohtajan vastuulla on erityisesti

a)	johtokunnan tekemien päätösten täytäntöönpano;

b)	yhtenäisen ohjelma-asiakirjan luonnoksen laatiminen ja sen toimittaminen johtokunnalle sen jälkeen, kun komissiota on kuultu;

c)	yhtenäisen ohjelma-asiakirjan täytäntöönpano ja sen täytäntöönpanosta raportointi johtokunnalle;

d)	rahanpesuntorjuntaviranomaisen toimintaa koskevan konsolidoidun vuosikertomuksen luonnoksen laatiminen ja sen esittäminen johtokunnalle arvioitavaksi ja hyväksyttäväksi;

e)	toimintasuunnitelman laatiminen sisäisten tai ulkoisten tarkastusraporttien ja arviointien päätelmien sekä OLAFin tutkimusten perusteella ja säännöllinen raportoiminen edistymisestä komissiolle, hallintoneuvostolle ja johtokunnalle;

unionin taloudellisten etujen suojaaminen soveltamalla petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäiseviä toimenpiteitä, OLAFin tutkintavaltuuksia kuitenkaan rajoittamatta, toteuttamalla tehokkaita tarkastuksia ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä takaisin aiheettomasti maksetut määrät ja tarvittaessa määräämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia;

g)	rahanpesuntorjuntaviranomaisen petostentorjuntastrategian laatiminen ja sen esittäminen johtokunnan hyväksyttäväksi;

h)	rahanpesuntorjuntaviranomaiseen sovellettavien varainhoitosääntöjen luonnoksen laatiminen;

i)	rahanpesuntorjuntaviranomaisen tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvion luonnoksen laatiminen osana yhtenäisen ohjelma-asiakirjan luonnosta 78 artiklan nojalla ja sen talousarvion toteuttaminen 79 artiklan nojalla;

j)	tietoteknistä turvallisuutta koskevan strategian laatiminen ja täytäntöönpano varmistaen rahanpesuntorjuntaviranomaisen kehittämän tai hankkiman tietotekniikkainfrastruktuurin, -järjestelmien ja -palvelujen asianmukaisen riskinhallinnan ja tietoteknisen turvallisuuden riittävän rahoituksen;

k)	rahanpesuntorjuntaviranomaisen vuotuisen työohjelman täytäntöönpano johtokunnan valvonnassa;

l)	sellaisen kertomusluonnoksen laatiminen, jossa kuvataan rahanpesuntorjuntaviranomaisen kaikki toiminta ja jossa on talous- ja hallintoasioita käsittelevä osio.

2. Pääjohtaja toteuttaa muut tarvittavat toimenpiteet, mukaan lukien sisäisten hallinnollisten ohjeiden antaminen ja tiedonantojen julkaiseminen, varmistaakseen rahanpesuntorjuntaviranomaisen toiminnan tämän asetuksen mukaisesti.

3. Pääjohtaja päättää, onko rahanpesuntorjuntaviranomaisen tehtävien tehokkaan ja vaikuttavan suorittamisen kannalta tarpeellista sijoittaa yksi tai useampi henkilön jäsen yhteen tai useampaan muuhun jäsenvaltioon. Ennen kuin pääjohtaja tekee päätöksen paikallistoimiston perustamisesta, hän hankkii ennakkosuostumuksen komissiolta, johtokunnalta ja asianomaisilta jäsenvaltioilta. Päätöksessä on määritettävä paikallistoimistossa toteutettavien toimien laajuus siten, että vältetään tarpeettomia kustannuksia ja rahanpesuntorjuntaviranomaisen kanssa päällekkäisiä hallinnollisia tehtäviä. Asianomaisen jäsenvaltion tai asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa on tehtävä asiasta sopimus.

5 JAKSO

Oikaisulautakunta

72 artikla

Oikaisulautakunnan perustaminen ja kokoonpano

1. Rahanpesuntorjuntaviranomainen perustaa oikaisulautakunnan suorittamaan rahanpesuntorjuntaviranomaisen sille 21, 22, 23 ja 77 artiklassa annettujen valtuuksien nojalla tekemien päätösten sisäisen hallinnollisen uudelleenkäsittelyn. Sisäinen uudelleenkäsittely koskee sitä, ovatko tällaiset päätökset menettelyltään ja sisällöltään tämän asetuksen mukaisia.

2. Oikaisulautakunnassa on viisi arvostettua henkilöä, joilla on todistetusti asianmukaiset tiedot ja asianmukainen työkokemus, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyvistä valvontatehtävistä saatu kokemus mukaan lukien, mutta he eivät kuulu rahanpesuntorjuntaviranomaisen, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontaviranomaisten tai rahanpesun selvittelykeskusten tai muiden kansallisten laitosten tai unionin toimielinten, elinten tai laitosten henkilöstöön, joka osallistuu tällä asetuksella rahanpesuntorjuntaviranomaiselle annettujen tehtävien hoitamiseen. Oikaisulautakunnalla on oltava riittävät resurssit ja asiantuntemus, jotta se voi arvioida rahanpesuntorjuntaviranomaisen tämän asetuksen mukaisten valtuuksien käyttämistä.

3. Oikaisulautakunta tekee päätöksensä enemmistöllä, jonka muodostaa vähintään kolme lautakunnan viidestä jäsenestä.

73 artikla

Oikaisulautakunnan jäsenet

1. Valvontakokoonpanossa toimiva hallintoneuvosto nimittää oikaisulautakunnan jäsenet ja kaksi varajäsentä Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistun kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella viiden vuoden määräajaksi, jota voidaan jatkaa kerran. Heitä eivät sido mitkään ohjeet.

2. Oikaisulautakunnan jäsenet sitoutuvat toimimaan riippumattomasti ja yleisen edun mukaisesti, eivätkä he suorita mitään muita rahanpesuntorjuntaviranomaisen tehtäviä. Tätä varten heidän on tehtävä sitoumuksistaan ja sidonnaisuuksistaan julkinen ilmoitus, jossa he ilmoittavat sellaiset välittömät tai välilliset etunäkökohdat, joiden voitaisiin katsoa heikentävän heidän riippumattomuuttaan, tai tällaisten etunäkökohtien puuttumisen.

74 artikla

Päätökset, jotka voidaan käsitellä uudelleen

1. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen 6 artiklan 1 kohdan ja 21, 22, 23 ja 77 artiklan nojalla tekemistä päätöksistä voi esittää oikaisulautakunnalle uudelleenkäsittelypyynnön luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jolle päätös on osoitettu tai jota päätös koskee suoraan ja erikseen.

2. Uudelleenkäsittelypyyntö perusteluineen on tehtävä kirjallisesti, ja se on toimitettava rahanpesuntorjuntaviranomaiselle kirjallisesti kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona päätös on annettu tiedoksi uudelleenkäsittelyä pyytäneelle henkilölle, tai jos tällainen tiedoksianto ei ole toteutunut, kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona uudelleenkäsittelyä pyytänyt henkilö on saanut tiedon asiasta.

3. Tehtyään päätöksen siitä, voidaanko uudelleenkäsittelypyyntö ottaa käsiteltäväksi, oikaisulautakunta antaa asian kiireellisyyden kannalta asianmukaisessa ajassa ja joka tapauksessa viimeistään kahden kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta lausunnon ja toimittaa sen johtokunnalle uuden päätöksen laatimista varten. Johtokunta ottaa huomioon oikaisulautakunnan lausunnon ja tekee viipymättä uuden päätöksen. Uudella päätöksellä kumotaan alkuperäinen päätös ja korvataan se joko sisällöltään identtisellä päätöksellä tai muutetulla päätöksellä.

4. Edellä olevan 2 kohdan nojalla tehtyyn uudelleenkäsittelypyyntöön voi sisältyä pyyntö keskeyttää uudelleenkäsittelymenettelyn kohteena olevan päätöksen soveltaminen. Oikaisulautakunta voi määrätä, että kyseisen päätöksen soveltaminen keskeytetään, kunnes johtokunta hyväksyy uuden päätöksen 3 kohdan nojalla, jos se katsoo olosuhteiden tätä edellyttävän ja ottaen huomioon johtokunnan näkemyksen. Jos oikaisulautakunta ei tee päätöstä lykkäämistä koskevasta pyynnöstä 14 päivän kuluessa, pyyntö katsotaan hylätyksi.

5. Oikaisulautakunnan antama lausunto ja johtokunnan tämän artiklan nojalla tekemä uusi päätös perustellaan ja annetaan tiedoksi osapuolille.

6. Rahanpesuntorjuntaviranomainen hyväksyy päätöksen oikaisulautakunnan työjärjestyksestä.

75 artikla

Esteellisyys ja jäävääminen

1. Oikaisulautakunnan jäsenet eivät saa osallistua uudelleenkäsittelymenettelyyn, jos asia koskee heidän omaa etuaan, jos he ovat aikaisemmin edustaneet jompaakumpaa menettelyn osapuolista tai jos he ovat osallistuneet sen päätöksen tekemiseen, jota uudelleenkäsittely koskee.

2. Jos oikaisulautakunnan jäsen katsoo, ettei hänen ole asianmukaista osallistua johonkin uudelleenkäsittelymenettelyyn jostakin 1 kohdassa luetellusta syystä tai muusta syystä, kyseinen jäsen ilmoittaa asiasta oikaisulautakunnalle.

3. Uudelleenkäsittelymenettelyn osapuoli voi jäävätä kenet tahansa oikaisulautakunnan jäsenen jostakin 1 kohdassa luetellusta syystä tai siksi, että jäsentä epäillään puolueellisuudesta. Tällaista jääväystä ei voida hyväksyä, jos uudelleenkäsittelymenettelyn osapuoli on jo toteuttanut menettelyyn liittyvän toimen, vaikka jääväysperuste on ollut hänen tiedossaan. Jääväysperusteena ei voi käyttää jäsenen kansallisuutta.

4. Oikaisulautakunta päättää ilman asianomaista jäsentä, miten 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on meneteltävä. Oikaisulautakuntaan otetaan asianomaisen jäsenen tilalle kyseisen päätöksen tekoa varten hänen varajäsenensä.

IV LUKU

VARAINHOITOA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

76 artikla

Talousarvio

1. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen kaikista tuloista ja menoista laaditaan kutakin kalenterivuotta vastaavaa varainhoitovuotta varten arvio, jonka perusteella tulot ja menot otetaan rahanpesuntorjuntaviranomaisen talousarvioon.

2. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen talousarvioon otettavien tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

3. Sulkematta pois muita tulonlähteitä rahanpesuntorjuntaviranomaisen tulot muodostuvat seuraavien yhdistelmistä:

a)	unionin yleiseen talousarvioon otettu unionin rahoitusosuus;

b)	maksut, jotka valitut ja muut kuin valitut ilmoitusvelvolliset maksavat 77 artiklan mukaisesti 5 artiklan 2 kohdan a, b ja c alakohdassa ja 5 artiklan 3 kohdan a–d, f ja g alakohdassa mainituista tehtävistä;

c)	jäsenvaltioiden mahdollinen vapaaehtoinen rahoitusosuus;

julkaisuista, koulutuksesta ja muista rahanpesuntorjuntaviranomaisen tarjoamista palveluista, joita yksi tai useampi rahanpesun selvittelykeskus tai niitä vastaavat elimet kolmansissa maissa tai rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnasta vastaavat viranomaiset ovat nimenomaan pyytäneet, kannettavat sovitut maksut;

e)	mahdollinen unionin rahoitusosuus rahoitussopimusten tai kertaluonteisten avustusten muodossa 81 artiklassa tarkoitettujen rahanpesuntorjuntaviranomaisen varainhoitosääntöjen ja unionin politiikkoja tukevien asianomaisten välineiden säännösten mukaisesti.

Tämän kohdan ensimmäisen alakohdan b, c, d ja e alakohdassa tarkoitettujen tulojen määrä ja alkuperä on sisällytettävä rahanpesuntorjuntaviranomaisen tilinpäätökseen ja esitettävä selkeästi 80 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa vuotuisessa selvityksessä rahanpesuntorjuntaviranomaisen talousarvio- ja varainhallinnosta.

4. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen menoihin kuuluvat henkilöstön palkat, hallinto- ja infrastruktuurimenot sekä toimintamenot.

77 artikla

Valituilta ja muilta kuin valituilta ilmoitusvelvollisilta perittävät maksut

1. Rahanpesuntorjuntaviranomainen perii vuotuisen valvontamaksun kaikilta 13 artiklassa tarkoitetuilta valituilta ilmoitusvelvollisilta ja niiltä muilta kuin valituilta ilmoitusvelvollisilta, jotka täyttävät 12 artiklan 1 kohdassa vahvistetut kriteerit. Maksut kattavat rahanpesuntorjuntaviranomaiselle II luvun 3 ja 4 jaksossa tarkoitetuista valvontaan liittyvistä tehtävistä aiheutuvat menot. Näiden maksujen määrä ei saa ylittää näihin tehtäviin liittyviä menoja. Jos nämä kriteerit eivät jonakin vuonna kaikilta osin täyty, kahden seuraavan vuoden maksuja laskettaessa on tehtävä tarvittavat mukautukset.

2. Kultakin 1 kohdassa tarkoitetulta ilmoitusvelvolliselta perittävän maksun määrä lasketaan 6 kohdassa tarkoitetussa delegoidussa säädöksessä vahvistettujen järjestelyjen mukaisesti.

3. Maksut lasketaan unionin korkeimmalla konsolidointitasolla sovellettavien tilinpäätösstandardien mukaisesti.

4. Tietyn kalenterivuoden vuotuisen valvontamaksun laskentaperusteena käytetään niiden valittujen ja muiden kuin valittujen ilmoitusvelvollisten, joilta peritään maksuja, suorasta ja välillisestä valvonnasta kyseisenä vuonna aiheutuvia menoja. Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi pyytää vuotuisesta valvontamaksusta ennakkomaksua, jonka määrä perustuu kohtuulliseen arvioon. Rahanpesuntorjuntaviranomainen on yhteydessä asianomaiseen finanssialan valvojaan ennen kuin se tekee päätöksen maksun lopullisesta määrästä, jotta voidaan varmistaa, että valvonta pysyy kustannustehokkaana ja kohtuullisena kaikkien finanssialan ilmoitusvelvollisten kannalta. Rahanpesuntorjuntaviranomainen ilmoittaa asianomaisille ilmoitusvelvollisille vuotuisen valvontamaksun laskentaperusteet. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että velvoite suorittaa tässä artiklassa tarkoitetut maksut on täytäntöönpanokelpoinen kansallisen lainsäädännön nojalla ja että erääntyvät maksut maksetaan kokonaisuudessaan.

5. Tämä artikla ei vaikuta finanssialan valvojien oikeuteen periä maksuja kansallisen lainsäädännön mukaisesti sikäli kuin valvontatehtäviä ei ole annettu rahanpesuntorjuntaviranomaisen hoidettavaksi tai periä maksuja kustannuksista, jotka aiheutuvat yhteistyöstä rahanpesuntorjuntaviranomaisen kanssa, rahanpesuntorjuntaviranomaisen avustamisesta ja sen ohjeiden mukaan toimimisesta, sovellettavan unionin oikeuden mukaisesti.

6. Siirretään komissiolle valta antaa tämän asetuksen täydentämiseksi 100 artiklan mukaisesti delegoitu säädös, jossa eritellään kunkin valitun ja muun kuin valitun ilmoitusvelvollisen, jolta peritään maksuja tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti, maksujen määrän laskentamenetelmä ja maksujen kantamismenetelmä. Kehittäessään menetelmiä maksujen yksilöllisen määrän määrittämiseksi komissio ottaa huomioon seuraavat seikat:

a)	ilmoitusvelvollisten vuotuinen kokonaisliikevaihto tai vastaavan tyyppinen tulo unionissa korkeimmalla konsolidointitasolla sovellettavien tilinpäätösstandardien mukaisesti;

b)	se, täyttääkö ilmoitusvelvollinen suoraa valvontaa koskevat kriteerit;

c)	ilmoitusvelvollisten rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskiprofiililuokitus 12 artiklan 7 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen menetelmien mukaisesti;

d)	ilmoitusvelvollisen merkitys rahoitusjärjestelmän vakaudelle tai yhden tai useamman jäsenvaltion tai unionin taloudelle;

e)	muilta kuin valituilta ilmoitusvelvollisilta a alakohdassa tarkoitettuun tuloon tai liikevaihtoon suhteutettuna perittävän maksun määrä, joka ei saa olla suurempi kuin 20 prosenttia valituilta ilmoitusvelvollisilta perittävän maksun määrästä tulotason tai liikevaihdon ollessa samalla tasolla.

Komissio antaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut delegoidut säädökset viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2027.

78 artikla

Talousarvion laatiminen

1. Pääjohtaja laatii ja toimittaa johtokunnalle vuosittain esityksen rahanpesuntorjuntaviranomaisen seuraavan varainhoitovuoden tuloja ja menoja koskevaksi ennakkoarvioksi, johon sisältyy henkilöstötaulukko.

2. Johtokunta hyväksyy tämän esityksen pohjalta alustavan ennakkoarvion rahanpesuntorjuntaviranomaisen seuraavan varainhoitovuoden tuloista ja menoista.

3. Lopullinen ennakkoarvio rahanpesuntorjuntaviranomaisen tuloista ja menoista toimitetaan komissiolle viimeistään kunkin vuoden tammikuun 31 päivänä.

4. Komissio toimittaa ennakkoarvion budjettivallan käyttäjälle yhdessä unionin yleistä talousarviota koskevan esityksen kanssa.

5. Komissio sisällyttää tämän ennakkoarvion perusteella unionin yleistä talousarviota koskevaan esitykseen määrärahat, joita se pitää henkilöstötaulukon perusteella välttämättöminä, sekä yleisestä talousarviosta otettavan avustuksen määrän ja toimittaa talousarvioesityksen budjettivallan käyttäjälle SEUT 313 ja 314 artiklan mukaisesti.

6. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy määrärahat rahanpesuntorjuntaviranomaisen rahoitusosuutta varten.

7. Budjettivallan käyttäjä vahvistaa rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstötaulukon.

8. Johtokunta hyväksyy rahanpesuntorjuntaviranomaisen talousarvion. Siitä tulee lopullinen, kun unionin yleinen talousarvio on lopullisesti hyväksytty. Sitä mukautetaan tarvittaessa tätä vastaavasti.

79 artikla

Talousarvion toteuttaminen

1. Pääjohtaja toteuttaa rahanpesuntorjuntaviranomaisen talousarvion noudattaen taloudellisuuden, tehokkuuden, vaikuttavuuden ja moitteettoman varainhoidon periaatteita.

2. Pääjohtaja toimittaa vuosittain budjettivallan käyttäjälle kaikki arviointimenettelyjen tulosten kannalta olennaiset tiedot.

80 artikla

Tilinpäätöksen esittäminen ja vastuuvapauden myöntäminen

1. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen tilinpitäjä toimittaa varainhoitovuoden (vuosi N) alustavan tilinpäätöksen komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään 1 päivänä maaliskuuta seuraavana vuonna (N + 1).

2. Rahanpesuntorjuntaviranomainen toimittaa selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta vuonna N + 1.

3. Komission tilinpitäjä toimittaa rahanpesuntorjuntaviranomaisen alustavan tilinpäätöksen konsolidoituna komission tilinpäätöksen kanssa tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta vuonna N + 1.

4. Saatuaan tilintarkastustuomioistuimen huomautukset rahanpesuntorjuntaviranomaisen alustavasta tilinpäätöksestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (41) 246 artiklan nojalla johtokunta antaa lausunnon rahanpesuntorjuntaviranomaisen lopullisesta tilinpäätöksestä.

Pääjohtaja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen tämän huomautuksiin viimeistään 30 päivänä syyskuuta vuonna N + 1. Pääjohtaja toimittaa tämän vastauksen myös johtokunnalle.

5. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen tilinpitäjä toimittaa vuoden N lopullisen tilinpäätöksen ja johtokunnan lausunnon Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään 1 päivänä heinäkuuta vuonna N + 1.

6. Linkki rahanpesuntorjuntaviranomaisen lopulliset tilinpäätöstiedot sisältäville verkkosivuston sivuille julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään 15 päivänä marraskuuta vuonna N + 1.

7. Pääjohtaja antaa Euroopan parlamentille Euroopan parlamentin pyynnöstä kaikki asianomaista varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn moitteettomaksi toteuttamiseksi tarvittavat tiedot asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 261 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

8. Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta pääjohtajalle vuoden N talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden ennen toukokuun 15 päivää vuonna N + 2.

81 artikla

Varainhoitosäännöt

Johtokunta hyväksyy rahanpesuntorjuntaviranomaiseen sovellettavat varainhoitosäännöt komissiota kuultuaan. Säännöt voivat poiketa delegoidusta asetuksesta (EU) 2019/715 ainoastaan, jos rahanpesuntorjuntaviranomaisen toiminta sitä erityisesti edellyttää ja jos komissio on antanut siihen ennalta suostumuksensa.

82 artikla

Petostentorjuntatoimet

1. Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi rahanpesuntorjuntaviranomaiseen sovelletaan rajoituksetta asetusta (EU, Euratom) N:o 883/2013 sekä delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 86 artiklaa.

2. Rahanpesuntorjuntaviranomainen liittyy Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 tekemään toimielinten väliseen sopimukseen (42) ja antaa välittömästi asianmukaiset määräykset, jotka koskevat sen koko henkilöstöä.

3. Rahoituspäätöksissä ja niistä johtuvissa täytäntöönpanoa koskevissa sopimuksissa tai asiakirjoissa on määrättävä nimenomaisesti, että tilintarkastustuomioistuin ja OLAF voivat tarvittaessa tehdä tarkastuksia paikan päällä rahanpesuntorjuntaviranomaisen maksamien varojen edunsaajien luona.

83 artikla

Tietotekninen turvallisuus

1. Rahanpesuntorjuntaviranomainen perustaa pääjohtajan tasolla sisäisen tietotekniikkahallinnon, joka laatii tietotekniikkatalousarvion ja hallinnoi sitä sekä huolehtii sovellettavien tietoteknistä turvallisuutta koskevien sääntöjen ja standardien noudattamista koskevasta säännöllisestä raportoinnista johtokunnalle.

2. Rahanpesuntorjuntaviranomainen varmistaa, että riittävä osuus sen tietotekniikkamenoista kohdennetaan avoimesti suoraan tietotekniseen turvallisuuteen. Kyseisessä osuudessa voidaan ottaa huomioon rahoitusosuus unionin toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen kyberturvallisuuspalvelulle (CERT-EU).

3. CERT-EU:n palvelujen avulla perustetaan asianmukainen tietoteknistä turvallisuutta koskeva seuranta-, havaitsemis- ja reagointipalvelu. Laajavaikutteisista poikkeamista on ilmoitettava CERT-EU:lle ja komissiolle 24 tunnin kuluessa niiden havaitsemisesta.

84 artikla

Vastuuvelvollisuus ja raportointi

1. Rahanpesuntorjuntaviranomainen on vastuuvelvollinen Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän asetuksen täytäntöönpanosta.

2. Rahanpesuntorjuntaviranomainen toimittaa vuosittain Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle sille tällä asetuksella annettujen tehtävien hoitamisesta kertomuksen, johon sisältyy tiedot 77 artiklassa mainittujen valvontamaksujen rakenteen ja määrän arvioidusta kehittymisestä. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen 54 artiklan mukaisesti antamien ohjeiden ja suositusten osalta kertomukseen sisältyy tietoja kertomuksen kattaman vuoden aikana annettujen ohjeiden ja suositusten noudattamisesta sekä mahdolliset asiaankuuluvat päivitykset aiemmin annettujen ohjeiden ja suositusten noudattamisesta. Kertomus julkistetaan, ja se sisältää kaikki muut Euroopan parlamentin tapauskohtaisesti pyytämät asiaankuuluvat tiedot. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtaja esittelee kertomuksen julkisesti Euroopan parlamentille.

3. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtaja osallistuu Euroopan parlamentin pyynnöstä Euroopan parlamentin asiasta vastaavissa valiokunnissa kuulemiseen, joka koskee sen tehtävien hoitamista. Kuuleminen järjestetään vähintään kerran vuodessa. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtaja antaa Euroopan parlamentin pyynnöstä lausumanEuroopan parlamentin asiaankuuluville valiokunnille ja vastaa pyydettäessä niiden jäsenten esittämiin kysymyksiin.

4. Rahanpesuntorjuntaviranomainen toimittaa kuuden viikon kuluessa kustakin hallintoneuvoston kokouksesta Euroopan parlamentille kyseisestä kokouksesta ainakin kattavan ja tarkoituksenmukaisen pöytäkirjan, jonka avulla saadaan käsitys kokouksessa käydyistä keskusteluista ja johon kuuluu selityksin varustettu luettelo päätöksistä. Tällaisessa pöytäkirjassa ei saa kuvailla hallintoneuvostossa käytyjä yksittäisiä ilmoitusvelvollisia koskevia keskusteluja tai keskusteluja, jotka koskevat luottamuksellisia tai rahanpesun selvittelykeskuksiin liittyviä tietoja, jollei 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyissä säädöksissä toisin säädetä.

5. Rahanpesuntorjuntaviranomainen vastaa suullisesti tai kirjallisesti Euroopan parlamentin sille esittämiin kysymyksiin viiden viikon kuluessa niiden vastaanottamisesta.

6. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtaja käy pyynnöstä luottamuksellisia suullisia keskusteluja suljetuin ovin Euroopan parlamentin asiasta vastaavien valiokuntien kanssa silloin, kun tällaisia keskusteluja edellytetään perussopimusten mukaisten Euroopan parlamentin toimivaltuuksien käyttämiseksi. Kaikkien osallistujien on noudatettava salassapitovelvollisuutta.

7. Ilmoittaessaan Euroopan parlamentille asioista, jotka liittyvät rahanpesuntorjuntaviranomaisen osallistumiseen unionin toimintaan kansainvälisillä foorumeilla, rahanpesuntorjuntaviranomainen ei ilmaise mitään tietoja, jotka se on saanut suorittaessaan kyseistä tehtävää, jos tällaisiin tietoihin sovelletaan kolmansien osapuolten asettamia luottamuksellisuutta koskevia vaatimuksia.

V LUKU

HENKILÖSTÖ JA YHTEISTYÖ

1 JAKSO

Henkilöstö

85 artikla

Yleiset säännökset

1. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstöön sovelletaan henkilöstösääntöjä ja muuta henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtoja sekä kyseisten henkilöstösääntöjen ja muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi unionin toimielinten välisellä sopimuksella hyväksyttyjä sääntöjä kaikissa asioissa, jotka eivät kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan.

2. Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa säädetään, rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtaja ja 63 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut johtokunnan jäsenet rinnastetaan palkkajärjestelyjen ja eläkeiän osalta unionin yleisen tuomioistuimen jäseneen ja kirjaajaan neuvoston asetuksessa (EU) 2016/300 (43) määritellyllä tavalla. Niiden seikkojen osalta, jotka eivät kuulu tämän asetuksen tai asetuksen (EU) 2016/300 soveltamisalaan, sovelletaan vastaavasti henkilöstösääntöjä ja muuta henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtoja.

3. Johtokunta hyväksyy yhteisymmärryksessä komission kanssa tarvittavat soveltamissäännöt henkilöstösääntöjen 110 artiklan säännösten mukaisesti.

4. Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi käyttää kansallisia asiantuntijoita tai muuta henkilöstöä, joka ei ole rahanpesuntorjuntaviranomaisen palveluksessa, mukaan lukien rahanpesun selvittelykeskusten lähettämät työntekijät.

5. Johtokunta hyväksyy säännöt, jotka koskevat jäsenvaltioista rahanpesuntorjuntaviranomaisen palvelukseen lähetettävää henkilöstöä, ja saattaa ne tarvittaessa ajan tasalle. Kyseisiin sääntöihin on sisällyttävä erityisesti kyseiseen palvelukseen lähettämiseen liittyvät rahoitusjärjestelyt, mukaan lukien vakuutukset ja koulutus. Kyseisissä säännöissä on otettava huomioon, että henkilöstö on lähetetty rahanpesuntorjuntaviranomaisen palvelukseen ja toimii sen henkilöstössä. Niissä on määrättävä myös henkilöstössä toimimisen ehdoista. Johtokunta pyrkii tarvittaessa varmistamaan yhdenmukaisuuden henkilöstösääntöjen alaisen henkilöstön virkamatkakuluihin sovellettavien sääntöjen kanssa.

86 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

Rahanpesuntorjuntaviranomaiseen ja sen henkilöstöön sovelletaan SEU- ja SEUT-sopimuksiin liitettyä Euroopan unionin erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa N:o 7.

87 artikla

Aiemmin EPV:n palveluksessa ollut rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstö

Muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan f alakohdan nojalla palvelukseen otetuille väliaikaisille toimihenkilöille ja 3 a artiklan nojalla palvelukseen otetuille sopimussuhteisille toimihenkilöille, jotka ovat rahanpesuntorjuntaviranomaisen palveluksessa ennen 1 päivää tammikuuta 2026 tehdyn sopimuksen perusteella ja jotka ovat välittömästi ennen työsuhdettaan rahanpesuntorjuntaviranomaisessa olleet EPV:n palveluksessa ja hoitaneet asetuksessa (EU) N:o 1093/2010 lueteltuja rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyviä EPV:n tehtäviä, tarjotaan rahanpesuntorjuntaviranomaisessa samantyyppistä työsopimusta kuin EPV:ssä samoin ehdoin noudattaen EPV:stä vähennettävien ja rahanpesuntorjuntaviranomaiselle osoitettavien toimien määrää koskevaa rajoitusta. Kyseisten toimihenkilöiden katsotaan suorittaneen koko palveluksensa rahanpesuntorjuntaviranomaisessa.

88 artikla

Salassapitovelvollisuus

1. Hallintoneuvoston ja johtokunnan jäsenten ja kaikkien rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstöön kuuluvien, mukaan lukien jäsenvaltioiden rahanpesuntorjuntaviranomaisen palvelukseen määräaikaisesti lähettämät virkamiehet, sekä kaikkien muiden rahanpesuntorjuntaviranomaisen tehtäviä suorittavien sopimussuhteisten henkilöiden on noudatettava salassapitovelvollisuutta SEUT 339 artiklan ja direktiivin (EU) 2024/1640 67 artiklan mukaisesti, myös tehtäviensä päättymisen jälkeen.

2. Johtokunta huolehtii siitä, että henkilöiden, jotka tarjoavat rahanpesuntorjuntaviranomaisen tehtäviin liittyviä palveluja joko suoraan tai välillisesti, pysyvästi tai satunnaisesti, mukaan lukien johtokunnan hyväksymät tai toimivaltaisten viranomaisten ja rahanpesun selvittelykeskusten tätä tarkoitusta varten nimittämät virkamiehet ja muut henkilöt, on noudatettava samanlaista salassapitovelvollisuutta kuin 1 kohdassa säädetään.

3. Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi sille tällä asetuksella annettujen tehtävien hoitamiseksi vaihtaa 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säädöksissä vahvistetuin rajoituksin ja edellytyksin tietoja unionin tai kansallisten viranomaisten ja elinten kanssa, kun kyseiset säädökset sallivat finanssialan valvojien luovuttaa tietoja näille tai kun jäsenvaltiot voivat säätää tällaisesta tietojen antamisesta sovellettavan unionin oikeuden nojalla.

4. Rahanpesuntorjuntaviranomainen hyväksyy 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen salassapitovelvollisuutta koskevien sääntöjen täytäntöönpanoa koskevat käytännön järjestelyt.

5. Rahanpesuntorjuntaviranomainen soveltaa komission päätöstä (EU, Euratom) 2015/444 (44).

89 artikla

Turvallisuusluokiteltujen ja arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen suojaamista koskevat turvallisuussäännöt

1. Rahanpesuntorjuntaviranomainen hyväksyy omat turvallisuussääntönsä, jotka vastaavat komission päätöksessä (EU, Euratom) 2015/443 (45) ja päätöksessä (EU, Euratom) 2015/444 vahvistettuja EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen ja arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen suojaamista koskevia komission turvallisuussääntöjä. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen turvallisuussäännöt kattavat muun muassa tällaisten tietojen vaihtamista, käsittelyä ja tallentamista koskevat säännökset. Johtokunta hyväksyy rahanpesuntorjuntaviranomaisen turvallisuussäännöt komission hyväksynnän saatuaan.

2. Turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihtoa kolmannen maan asiaankuuluvien viranomaisten kanssa koskeville hallinnollisille järjestelyille tai, jos tällaisia järjestelyjä ei ole, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen poikkeukselliselle tapauskohtaiselle luovuttamiselle kyseisille viranomaisille on saatava komission ennakkohyväksyntä.

90 artikla

Rikkomisesta ilmoittaminen ja ilmoituksen tehneiden henkilöiden suojelu

1. Rahanpesuntorjuntaviranomaisella on oltava raportointikanavat, joilla vastaanotetaan ja käsitellään seuraavien säädösten tosiasiallisesta tai mahdollisesta rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden antamia tietoja:

a)	asetus (EU) 2024/1624 siltä osin kuin asia koskee luottolaitoksiin ja finanssilaitoksiin sovellettavia vaatimuksia;

b)	asetus (EU) 2023/1113;

c)	direktiivi (EU) 2024/1640 siltä osin kuin asia koskee valvontaviranomaisiin, itsesääntelyelimiin niiden hoitaessa valvontatehtäviä ja rahanpesun selvittelykeskuksiin sovellettavia vaatimuksia.

2. Näiden kanavien kautta ilmoittavia henkilöitä ja henkilöitä, joita asia koskee, suojellaan tarvittaessa direktiivin (EU) 2019/1937 mukaisesti.

3. Finanssialan ulkopuolisten alojen valvontaviranomaisten toimitettua direktiivin (EU) 2024/1640 60 artiklan 4 kohdan mukaiset raportit rahanpesuntorjuntaviranomainen voi pyytää kyseisiltä valvontaviranomaisilta lisätietoja siitä, mitä jatkotoimia ne ovat toteuttaneet vastaanotettujen ilmoitusten perusteella. Kyseisten valvontaviranomaisten on toimitettava pyydetyt tiedot viipymättä, mutta ne eivät saa ilmaista tietoja, jotka voivat johtaa ilmoittavan henkilön tunnistamiseen.

2 JAKSO

Yhteistyö

91 artikla

Yhteistyö Euroopan valvontaviranomaisten kanssa

1. Rahanpesuntorjuntaviranomainen aloittaa tiiviin yhteistyön Euroopan valvontaviranomaisten kanssa ja ylläpitää sitä erityisesti laadittaessa luonnoksia teknisiksi sääntely- tai täytäntöönpanostandardeiksi taikka ohjeita tai suosituksia niiden tehtävien puitteissa.

2. Rahanpesuntorjuntaviranomainen tekee viimeistään 27 päivänä kesäkuuta 2025 Euroopan valvontaviranomaisten kanssa yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa kuvataan, miten ne aikovat tehdä yhteistyötä suorittaessaan unionin oikeuden mukaisia valvontatehtäviään.

92 artikla

Yhteistyö muiden kuin rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnasta vastaavien viranomaisten kanssa

1. Rahanpesuntorjuntaviranomainen tekee yhteistyötä ja vaihtaa tietoja muiden kuin rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnasta vastaavien viranomaisten kanssa sekä tiedonsaantitarpeen perusteella ja luottamuksellisesti muiden kansallisten viranomaisten ja elinten, joilla on toimivalta varmistaa direktiivien 2009/110/EY, 2009/138/EY, 2014/17/EU, 2014/65/EU ja (EU) 2015/2366 noudattaminen, ja Euroopan valvontaviranomaisten kanssa niiden toimeksiantojen puitteissa.

2. Rahanpesuntorjuntaviranomainen tekee asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 40 alakohdassa määriteltyjen vakavaraisuuden valvonnasta vastaavien viranomaisten, Euroopan valvontaviranomaisten sekä sellaisten muiden kansallisten viranomaisten kanssa, joilla on toimivalta varmistaa asetuksen (EU) 2023/1114 noudattaminen, yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa esitetään yleisesti, miten ne tekevät yhteistyötä ja vaihtavat tietoja suorittaessaan unionin oikeuden mukaisia valvontatehtäviään valittujen ja muiden kuin valittujen ilmoitusvelvollisten osalta.

Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi myös, kun se katsoo sen tarpeelliseksi, tehdä minkä tahansa muun 1 kohdassa tarkoitetun viranomaisen tai elimen kanssa yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa esitetään yleisesti, miten ne tekevät yhteistyötä ja vaihtavat tietoja suorittaessaan unionin oikeuden mukaisia valvontatehtäviään valittujen ja muiden kuin valittujen ilmoitusvelvollisten osalta.

3. Rahanpesuntorjuntaviranomainen ja EKP tekevät viimeistään 27 päivänä kesäkuuta 2025 mennessä yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa vahvistetaan käytännön järjestelyt yhteistyölle ja tietojenvaihdolle niiden suorittaessa unionin oikeuden mukaisia tehtäviään.

4. Rahanpesuntorjuntaviranomainen varmistaa tuloksellisen yhteistyön ja tietojenvaihdon kaikkien rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontajärjestelmään kuuluvien valvontaviranomaisten ja 1 kohdassa tarkoitettujen asiaankuuluvien viranomaisten ja elinten välillä, myös 11 artiklassa tarkoitetun rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan keskustietokannan tietojen saatavuuden osalta.

93 artikla

Tietojenvaihtokumppanuudet rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan alalla

1. Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi tarvittaessa II luvussa tarkoitettujen tehtävien suorittamiseksi luoda perusoikeuksien ja oikeudellisten menettelytakeiden mukaisesti rajatylittäviä tietojenvaihtokumppanuuksia tai osallistua yhteen tai useampaan jäsenvaltioon perustettuihin tietojenvaihtokumppanuuksiin, joiden tavoitteena on tukea rahanpesun, sen esirikosten ja terrorismin rahoituksen estämistä ja torjuntaa. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen osallistuminen jo olemassa olevaan kumppanuuteen edellyttää tällaisen kumppanuuden perustaneiden kansallisten viranomaisten suostumusta.

2. Jos rahanpesuntorjuntaviranomainen perustaa rajatylittävän tietojenvaihtokumppanuuden, se varmistaa, että kumppanuus täyttää asetuksen (EU) 2024/1624 75 artiklan 3, 4 ja 5 kohdan vaatimukset. Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi ilmoitusvelvollisten lisäksi kutsua kyseisen asetuksen 2 artiklan 1 kohdan 44 alakohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettuja toimivaltaisia viranomaisia sekä unionin elimiä ja laitoksia, joilla on rooli rahanpesun, sen esirikosten ja terrorismin rahoituksen estämisessä ja torjunnassa, osallistumaan kumppanuuteen, jos osallistuminen on tarkoituksenmukaista niiden tehtävien ja valtuuksien täyttämisen kannalta. Muita kolmansia osapuolia voidaan osallistuvien jäsenten yksimielisellä suostumuksella tapauksen mukaan kutsua osallistumaan toisinaan kumppanuuden kokouksiin.

94 artikla

Yhteistyö OLAFin, Europolin, Eurojustin ja EPPOn kanssa

1. Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi tehdä käytännön yhteistyöjärjestelyjä unionin toimielinten, unionin hajautettujen virastojen ja muiden lainvalvonnan ja oikeudellisen yhteistyön alalla toimivien unionin elinten kanssa. Nämä järjestelyt voivat olla luonteeltaan strategisia, operatiivisia tai teknisiä, ja niillä on pyrittävä erityisesti helpottamaan osapuolten välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa. Käytännön yhteistyöjärjestelyt eivät muodosta perustaa henkilötietojen vaihtamisen sallimiseksi, eivätkä ne sido unionia tai sen jäsenvaltioita.

2. Rahanpesuntorjuntaviranomainen luo tiiviit suhteet OLAFiin, Europoliin, Eurojustiin ja EPPOon ja ylläpitää niitä. Tätä varten rahanpesuntorjuntaviranomainen tekee OLAFin, Europolin, Eurojustin ja EPPOn kanssa erillisiä käytännön yhteistyöjärjestelyjä, joissa vahvistetaan niiden yhteistyön yksityiskohdat. Suhteilla pyritään erityisesti varmistamaan unioniin kohdistuviin rahanpesun ja terrorismin rahoituksen uhkiin liittyvien operatiivisten ja strategisten tietojen ja kehityssuuntausten vaihto.

3. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen ja Europolin, Eurojustin ja EPPOn välisen sujuvan yhteistyön edistämiseksi ja helpottamiseksi niiden kanssa tehtävissä työjärjestelyissä määrätään erityisesti osapuolten mahdollisuudesta lähettää yhteyshenkilöitä toistensa tiloihin ja vahvistetaan tätä koskevat edellytykset.

95 artikla

Yhteistyö kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa

1. Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi tässä asetuksessa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi luoda yhteyksiä ja tehdä hallinnollisia järjestelyjä kolmansien maiden sellaisten rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnasta vastaavien viranomaisten kanssa, joilla on sääntelyyn, valvontaan ja rahanpesun selvittelykeskuksiin liittyvää toimivaltaa, sekä kansainvälisten järjestöjen ja kolmansien maiden hallintojen kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden ja unionin toimielinten asianomaista toimivaltaa. Näistä järjestelyistä ei seuraa oikeudellisia velvoitteita unionille ja sen jäsenvaltioille, eivätkä ne estä jäsenvaltioita ja niiden toimivaltaisia viranomaisia tekemästä kahden- tai monenvälisiä järjestelyjä kolmansien maiden kanssa.

2. Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi kehittää hallinnollisia järjestelyjä varten mallin, jotta unioniin voidaan luoda yhdenmukaisia, tehokkaita ja vaikuttavia käytäntöjä ja lujittaa kansainvälistä koordinointia ja yhteistyötä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnassa. Valvontaviranomaisten ja rahanpesun selvittelykeskusten on kaikin tavoin pyrittävä noudattamaan tällaista hallinnollisten järjestelyjen mallia.

3. Jos useiden unionin valvontaviranomaisten ja rahanpesun selvittelykeskusten vuorovaikutus kolmansien maiden viranomaisten kanssa koskee 5 artiklassa vahvistettujen rahanpesuntorjuntaviranomaisen tehtävien piiriin kuuluvia asioita, rahanpesuntorjuntaviranomaisella on johtava tehtävä tällaisen vuorovaikutuksen helpottamisessa tarvittaessa. Tämä rahanpesuntorjuntaviranomaisen tehtävä ei rajoita valvontaviranomaisten ja rahanpesun selvittelykeskusten säännöllistä vuorovaikutusta kolmansien maiden viranomaisten kanssa.

4. Rahanpesuntorjuntaviranomainen osallistuu tämän asetuksen ja 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten mukaisten valtuuksiensa rajoissa unionin etujen yhtenäiseen, yhteiseen, johdonmukaiseen ja vaikuttavaan edustamiseen kansainvälisillä foorumeilla, muun muassa avustamalla komissiota sen tehtävissä, jotka liittyvät komission jäsenyyteen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisessa toimintaryhmässä, ja tukemalla rahanpesun selvittelykeskusten Egmont-ryhmän työtä ja tavoitteita.

VI LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

96 artikla

Asiakirjoihin tutustuminen

1. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan asetusta (EY) N:o 1049/2001.

2. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan nojalla tekemistä päätöksistä voidaan tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle SEUT 228 artiklassa määrätyin edellytyksin tai niistä voidaan nostaa kanne Euroopan unionin tuomioistuimessa SEUT 263 artiklassa määrätyin edellytyksin.

3. Oikeus tutustua asiakirjoihin ei koske luottamuksellisia tietoja, joihin kuuluvat

a)	rahanpesuntorjuntaviranomaisen, finanssialan valvojien tai ilmoitusvelvollisten tiedot, jotka on hankittu 5 artiklan 2 kohdassa ja II luvun 3 jaksossa tarkoitettujen tehtävien ja toimintojen suorittamisen tuloksena;

operatiiviset tiedot, jotka liittyvät rahanpesuntorjuntaviranomaisen ja rahanpesun selvittelykeskusten sellaisiin operatiivisiin tietoihin, jotka ovat rahanpesuntorjuntaviranomaisen hallussa 5 artiklan 5 kohdassa ja II luvun 6 jaksossa tarkoitettujen tehtävien ja toimintojen suorittamisen tuloksena.

4. Edellä 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetut valvontamenettelyyn liittyvät luottamukselliset tiedot voidaan luovuttaa kokonaan tai osittain ilmoitusvelvollisille, jotka ovat mainitun valvontamenettelyn osapuolia, edellyttäen, että otetaan huomioon muiden henkilöiden oikeutetut edut, jotka liittyvät niiden liikesalaisuuksien suojaan. Oikeus tutustua asiakirjoihin ei ulotu rahanpesuntorjuntaviranomaisen tai finanssialan valvojien sisäisiin asiakirjoihin eikä niiden väliseen kirjeenvaihtoon.

5. Johtokunta hyväksyy asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamista koskevat käytännön toimenpiteet ja valvontamenettelyihin liittyvien tietojen luovuttamista koskevat säännöt.

97 artikla

Yleiset kielijärjestelyt

1. Rahanpesuntorjuntaviranomaiseen sovelletaan neuvoston asetusta N:o 1.

2. Johtokunta päättää rahanpesuntorjuntaviranomaisen sisäisistä kielijärjestelyistä, joiden on oltava 29 artiklan nojalla hyväksyttyjen suorassa valvonnassa sovellettavien kielijärjestelyjen mukaisia.

3. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen tarvitsemista käännöspalveluista ja kaikista muista kielipalveluista tulkkausta lukuun ottamatta huolehtii neuvoston asetuksella (EY) N:o 2965/94 (46) perustettu Euroopan unionin elinten käännöskeskus.

98 artikla

Tietosuoja

1. Tämän asetuksen perusteella rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämiseksi direktiivin (EU) 2024/1640 70 artiklassa ja asetuksen (EU) 2024/1624 76 artiklassa tarkoitetulla tavalla tapahtuvan henkilötietojen käsittelyn katsotaan olevan tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi tai rahanpesuntorjuntaviranomaiselle asetuksen (EU) 2018/1725 5 artiklan ja asetuksen (EU) 2016/679 6 artiklan nojalla kuuluvan julkisen vallan käyttämiseksi.

Laatiessaan 54 artiklan mukaisesti ohjeita ja suosituksia, joilla on merkittävä vaikutus henkilötietojen suojaan, rahanpesuntorjuntaviranomainen tekee tiivistä yhteistyötä asetuksella (EU) 2016/679 perustetun Euroopan tietosuojaneuvoston kanssa päällekkäisyyksien, epäjohdonmukaisuuksien ja oikeudellisen epävarmuuden välttämiseksi tietosuojan alalla. Komission valtuutuksen saatuaan rahanpesuntorjuntaviranomainen kuulee myös asetuksella (EU) 2018/1725 perustettua Euroopan tietosuojavaltuutettua. Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi lisäksi kutsua kansallisia tietosuojaviranomaisia tarkkailijoiksi laatiessaan tällaisia ohjeita ja suosituksia.

2. Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi hyväksyä asetuksen (EU) 2018/1725 25 artiklan mukaisesti sisäiset säännöt, joilla rajoitetaan rekisteröityjen oikeuksien soveltamista, jos tällaiset rajoitukset ovat tarpeen direktiivin (EU) 2024/1640 70 artiklassa ja asetuksen (EU) 2024/1624 76 artiklassa tarkoitettujen tehtävien suorittamiseksi.

99 artikla

Rahanpesuntorjuntaviranomaisen vastuu

1. Jos kyseessä on sopimukseen perustumaton vastuu, rahanpesuntorjuntaviranomainen korvaa jäsenvaltioiden lainsäädäntöön sisältyvien yhteisten yleisten periaatteiden mukaisesti itsensä tai henkilöstönsä tehtäviensä yhteydessä aiheuttamat vahingot. Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista tällaisten vahinkojen korvaamiseen liittyvät riita-asiat.

2. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstöön kuuluvien henkilökohtaista taloudellista ja kurinpidollista vastuuta rahanpesuntorjuntaviranomaista kohtaan säännellään rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstöön sovellettavissa asiaa koskevissa määräyksissä.

100 artikla

Delegoidut säädökset

1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2. Siirretään komissiolle 27 päivästä joulukuuta 2024 määräämättömäksi ajaksi 27 ja 77 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 27 ja 77 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6. Edellä olevan 27 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kolmella kuukaudella.

7. Edellä olevan 77 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

101 artikla

Toimipaikkasopimus ja toimintaolosuhteet

1. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen kotipaikan sijaintijäsenvaltion rahanpesuntorjuntaviranomaiselle tarjoamia tiloja ja palveluja koskevat järjestelyt sekä rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä kyseisessä jäsenvaltiossa sovellettavat erityissäännöt vahvistetaan toimipaikkasopimuksessa, joka tehdään rahanpesuntorjuntaviranomaisen ja kyseisen jäsenvaltion välillä sen jälkeen, kun johtokunta on sen hyväksynyt.

2. Kotipaikan sijaintijäsenvaltion on varmistettava rahanpesuntorjuntaviranomaisen moitteettomalle toiminnalle parhaat mahdolliset edellytykset, mukaan lukien monikieliset ja eurooppalaisesti suuntautuneet koulunkäyntimahdollisuudet sekä asianmukaiset liikenneyhteydet.

102 artikla

Arviointi ja uudelleentarkastelu

1. Komissio laatii suuntaviivojensa mukaisesti 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä ja joka viides vuosi sen jälkeen kertomuksen rahanpesuntorjuntaviranomaisen toiminnan tuloksellisuudesta suhteessa sen tavoitteisiin, toimeksiantoon, tehtäviin ja sijaintipaikkaan. Kertomuksessa käsitellään erityisesti seuraavia:

a)	mahdollinen tarve muuttaa rahanpesuntorjuntaviranomaisen toimeksiantoa ja tällaisten muutosten taloudelliset vaikutukset;

rahanpesuntorjuntaviranomaisen kaikkien valvontatoimintojen ja -tehtävien vaikutus koko unionin etuihin ja erityisesti seuraavien tuloksellisuus:

i)	valittujen ilmoitusvelvollisten suoraan valvontaan liittyvät valvontatehtävät ja -toiminnot;

ii)	muiden kuin valittujen ilmoitusvelvollisten välillinen valvonta;

iii)	muiden ilmoitusvelvollisten välillinen valvonta;

c)	rahanpesun selvittelykeskusten tukemiseen ja koordinointiin liittyvän toiminnan vaikutukset ja erityisesti rahanpesun selvittelykeskusten toteuttamien rajatylittävää toimintaa ja liiketoimia koskevien yhteisten analyysien koordinointi;

d)	rahanpesuntorjuntaviranomaisen puolueettomuus, objektiivisuus ja riippumattomuus;

e)	hallintojärjestelyjen tarkoituksenmukaisuus, mukaan lukien johtokunnan kokoonpano ja äänestysjärjestelyt sekä sen suhde hallintoneuvostoon;

f)	rahanpesuntorjuntaviranomaisen kustannustehokkuus, tarvittaessa erikseen suhteessa sen eri rahoituslähteisiin;

g)	rahanpesuntorjuntaviranomaisen päätöksiä koskevan oikaisunhakumekanismin tuloksellisuus sekä rahanpesuntorjuntaviranomaiseen sovellettavat riippumattomuus- ja vastuuvelvollisuusjärjestelyt;

h)	rahanpesuntorjuntaviranomaisen ja muiden kuin rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnasta vastaavien viranomaisten välisten yhteistyötä ja tietojen jakamista koskevien järjestelyjen tuloksellisuus;

i)	rahanpesuntorjuntaviranomaisen ja muiden unionin valvontaviranomaisten ja -elinten, mukaan lukien EPV, Europol, Eurojust, OLAF ja EPPO, välinen vuorovaikutus;

j)	suoran valvonnan soveltamisala ja suoraan valvottavien ilmoitusvelvollisten arviointia ja valintaa koskevat kriteerit ja menetelmät;

k)	rahanpesuntorjuntaviranomaisen valvonta- ja seuraamusvaltuuksien tuloksellisuus;

l)	valvontaviranomaisten valvontakäytännöissä saavutettu tehokkuus ja lähentyminen sekä rahanpesuntorjuntaviranomaisen tehtävä niissä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa arvioidaan myös seuraavaa:

a)	onko rahanpesuntorjuntaviranomaisella riittävät resurssit tehtäviensä suorittamiseksi;

b)	onko tarkoituksenmukaista antaa rahanpesuntorjuntaviranomaiselle muita valvontatehtäviä, jotka koskevat finanssialan ulkopuolisten alojen ilmoitusvelvollisia, ja täsmentää tarvittaessa, minkä tyyppisiin ilmoitusvelvollisiin uusia valvontatehtäviä olisi sovellettava;

c)	onko tarkoituksenmukaista antaa rahanpesuntorjuntaviranomaiselle uusia tehtäviä, jotka koskevat rahanpesun selvittelykeskusten työn tukemista ja koordinointia;

d)	onko tarkoituksenmukaista antaa rahanpesuntorjuntaviranomaiselle uusia seuraamusvaltuuksia.

3. Joka toisessa kertomuksessa komissio tarkastelee perusteellisesti rahanpesuntorjuntaviranomaisen saavuttamia tuloksia suhteessa sen tavoitteisiin, toimeksiantoon, tehtäviin ja valtuuksiin, mukaan lukien arvio siitä, onko rahanpesuntorjuntaviranomaisen toiminnan jatkaminen edelleen perusteltua nämä tavoitteet, toimeksianto ja tehtävät huomioon ottaen.

4. Kertomus ja siihen mahdollisesti liittyvät ehdotukset toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

103 artikla

Asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) N:o 1093/2010 seuraavasti:

muutetaan 1 artikla seuraavasti:

a)	kumotaan 2 kohdan toinen alakohta;

b)	kumotaan 5 kohdan h alakohta;

muutetaan 4 artikla seuraavasti:

a)	kumotaan 1 a alakohta;

b)	kumotaan 2 kohdan iii alakohta;

3)	kumotaan 8 artiklan 1 kohdan l alakohta;

4)	kumotaan 9 a ja 9 b artikla;

korvataan 17 artiklan 6 kohta seuraavasti:

”6. Jos toimivaltainen viranomainen ei noudata tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitettua virallista lausuntoa tuossa kohdassa mainitun määräajan kuluessa ja jos on tarpeen tasapuolisten kilpailuolosuhteiden säilyttämiseksi markkinoilla tai palauttamiseksi markkinoille taikka finanssijärjestelmän moitteettoman toiminnan ja eheyden varmistamiseksi saada viipymättä muutos siihen, että virallista lausuntoa ei noudateta, pankkiviranomainen voi silloin, kun tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten asiaankuuluvat vaatimukset ovat suoraan sovellettavissa finanssilaitoksiin, tehdä finanssilaitokselle osoitetun yksittäisen päätöksen, jossa sitä vaaditaan toteuttamaan kaikki tarpeelliset toimet unionin oikeuden mukaisten velvollisuuksiensa noudattamiseksi, mukaan luettuna mahdollisesta käytännöstä luopuminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklan mukaista komission toimivaltaa.

Pankkiviranomaisen päätöksen on oltava komission 4 kohdan nojalla antaman virallisen lausunnon mukainen.”

;

korvataan 19 artiklan 4 kohta seuraavasti:

”4. Jos toimivaltainen viranomainen ei noudata pankkiviranomaisen päätöstä ja jättää siten varmistamatta, että finanssilaitos noudattaa vaatimuksia, jotka ovat siihen tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten nojalla suoraan sovellettavissa, pankkiviranomainen voi tehdä finanssilaitokselle osoitetun yksittäisen päätöksen, jossa tätä vaaditaan toteuttamaan kaikki tarpeelliset toimet unionin oikeuden mukaisten velvollisuuksiensa noudattamiseksi, mukaan luettuna jostain käytännöstä luopuminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklan mukaista komission toimivaltaa.”

;

7)	kumotaan 33 artiklan 1 kohdan toinen alakohta;

korvataan 40 artiklan 7 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Hallintoneuvosto voi päättää sallia tarkkailijoiden läsnäolon. Hallintoneuvosto sallii erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2024/1620 (*1) perustetun rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaviranomaisen edustajan läsnäolon, kun keskustellaan tai päätetään sen toimivaltaan kuuluvista asioista.

(*1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1620, annettu 31 päivänä toukokuuta 2024, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaviranomaisen perustamisesta ja asetusten (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 1094/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta (EUVL L, 2024/1620, 19.6.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1620/oj).”;"

9)	kumotaan 81 artiklan 2 b kohta.

104 artikla

Asetuksen (EU) N:o 1094/2010 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) N:o 1094/2010 seuraavasti:

1)	kumotaan 1 artiklan 2 kohdan toinen alakohta;

korvataan 40 artiklan 5 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Hallintoneuvosto voi päättää sallia tarkkailijoiden läsnäolon. Hallintoneuvosto sallii erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2024/1620 (*2) perustetun rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaviranomaisen edustajan läsnäolon, kun keskustellaan tai päätetään sen toimivaltaan kuuluvista asioista.

(*2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1620, annettu 31 päivänä toukokuuta 2024, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaviranomaisen perustamisesta ja asetusten (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 1094/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta (EUVL L, 2024/1620, 19.6.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1620/oj).”;"

3)	kumotaan 54 artiklan 2 a kohta.

105 artikla

Asetuksen (EU) N:o 1095/2010 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) N:o 1095/2010 seuraavasti:

1)	kumotaan 1 artiklan 2 kohdan toinen alakohta;

korvataan 40 artiklan 6 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Hallintoneuvosto voi päättää sallia tarkkailijoiden läsnäolon. Hallintoneuvosto sallii erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2024/1620 (*3) perustetun rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaviranomaisen edustajan läsnäolon, kun keskustellaan tai päätetään sen toimivaltaan kuuluvista asioista.

(*3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1620, annettu 31 päivänä toukokuuta 2024, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaviranomaisen perustamisesta ja asetusten (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 1094/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta (EUVL L, 2024/1620, 19.6.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1620/oj).”;"

3)	kumotaan 54 artiklan 2 a kohta.

106 artikla

Siirtymäjärjestelyt

1. Edellä olevaa 11 artiklaa sovelletaan 27 päivään kesäkuuta 2028 ainoastaan finanssialan valvojiin, luottolaitoksiin ja finanssilaitoksiin. Finanssialan ulkopuolisten alojen valvontaviranomaiset voivat kuitenkin vapaaehtoisesti noudattaa mainitun artiklan vaatimuksia jo ennen kyseistä päivämäärää.

Rahanpesuntorjuntaviranomainen tekee 11 artiklassa tarkoitetun tietokannan perustamista ja ylläpitoa varten EPV:n kanssa kahdenvälisen sopimuksen asetuksen (EU) N:o 1093/2010 9 a artiklan mukaisesti perustettuun rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevaan tietokantaan pääsystä sekä sen rahoituksesta ja yhteisestä hallinnoinnista. Järjestely vahvistetaan yhteisesti sovituksi kaudeksi, jota voidaan jatkaa enintään 30 päivään kesäkuuta 2027. Kyseisen kauden ajan EPV voi ainakin jatkaa tietojen vastaanottamista, analysointia ja saataville asettamista asetuksen (EU) N:o 1093/2010 9 a artiklan 2 kohdan tai tämän asetuksen mukaisesti rahanpesuntorjuntaviranomaisen puolesta ja rahanpesuntorjuntaviranomaisen tätä tarkoitusta varten saataville asettaman rahoituksen perusteella.

2. Poiketen siitä, mitä 13 artiklan 2 kohdassa säädetään, jos ensimmäisen valintamenettelyn aikana yli 40 ilmoitusvelvollista katsottaisiin kuuluvan suoran valvonnan piiriin 13 artiklan 1 kohdan nojalla, rahanpesuntorjuntaviranomainen suorittaa 5 artiklan 2 kohdassa luetellut tehtävät niiden 40 ilmoitusvelvollisen tai konsernin osalta, jotka toimivat suurimmassa määrässä jäsenvaltioita joko toimipaikkojen kautta tai palvelujen tarjoamisen vapauden nojalla.

Jos tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun kriteerin soveltamisen perusteella ilmoitusvelvollisia tai konserneja on yli 40, rahanpesuntorjuntaviranomainen valitsee niistä ilmoitusvelvollisista tai konserneista, jotka tämän kohdan ensimmäisen alakohdan perusteella tulisivat valituiksi ja jotka toimivat pienimmässä määrässä jäsenvaltioita, ne, joiden kohdalla kolmansien maiden kanssa toteutettujen liiketoimien määrän suhde edellisen tilikauden aikana mitattujen liiketoimien kokonaismäärään on korkein.

3. Poiketen siitä, mitä 13 artiklan 3 kohdassa säädetään, siinä säädettyä ylimääräistä valintamenettelyä ei sovelleta ensimmäisen valintamenettelyn aikana.

4. Poiketen siitä, mitä 48 artiklan 7 kohdassa säädetään, rahanpesun selvittelykeskusten osallistuminen vertaisarviointeihin on vapaaehtoista kahden ensimmäisen vertaisarviointiprosessin aikana.

107 artikla

Rahanpesuntorjuntaviranomaisen toiminnan aloittaminen

Komissio vastaa rahanpesuntorjuntaviranomaisen perustamisesta ja alkuvaiheen toiminnasta 31 päivään joulukuuta 2025 asti. Tätä varten

komissio voi nimetä komission virkamiehen toimimaan väliaikaisena pääjohtajana ja hoitamaan pääjohtajalle kuuluvia tehtäviä siihen asti, että rahanpesuntorjuntaviranomaisella on valmiudet oman talousarvionsa toteuttamiseen ja pääjohtaja on aloittanut tehtävässään johtokunnan nimitettyä hänet 70 artiklan mukaisesti;

b)	poiketen siitä, mitä 62 artiklan 1 kohdassa säädetään, väliaikainen pääjohtaja voi kutsua koolle hallintoneuvoston ja toimia sen kokousten puheenjohtajana ilman äänioikeutta siihen asti, että rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtaja on nimitetty;

c)	poiketen siitä, mitä 64 artiklan 4 kohdassa säädetään, ja siihen asti, että 70 artiklassa tarkoitettu päätös annetaan, väliaikainen pääjohtaja käyttää nimittävän viranomaisen toimivaltaa;

d)	komissio voi tarjota rahanpesuntorjuntaviranomaiselle apua, erityisesti siirtämällä tilapäisesti komission virkamiehiä hoitamaan rahanpesuntorjuntaviranomaisen toimintaa väliaikaisen pääjohtajan tai pääjohtajan alaisuudessa;

e)	väliaikainen pääjohtaja voi antaa luvan maksujen suorittamiseen rahanpesuntorjuntaviranomaisen talousarviomäärärahoista ja tehdä sopimuksia, myös henkilöstön palvelukseenottoa koskevia sopimuksia, sen jälkeen kun rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstötaulukko on hyväksytty.

108 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2025.

Sen 1, 4, 49, 53, 54, 55, 57–66, 68–71, 100, 101 ja 107 artiklaa sovelletaan kuitenkin 26 päivästä kesäkuuta 2024 ja 103 artiklaa sovelletaan 31 päivästä joulukuuta 2025.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 31 päivänä toukokuuta 2024.

Euroopan parlamentin puolesta

Puheenjohtaja

R. METSOLA

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

H. LAHBIB

(1) EUVL C 152, 6.4.2022, s. 89.

(2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 24. huhtikuuta 2024 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 30. toukokuuta 2024.

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/1113, annettu 31 päivänä toukokuuta 2023, varainsiirtojen ja tiettyjen kryptovarojen siirtojen mukana toimitettavista tiedoista ja direktiivin (EU) 2015/849 muuttamisesta (EUVL L 150, 9.6.2023, s. 1).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1624, annettu 31 päivänä toukokuuta 2024, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen (EUVL L, 2024/1624, 19.6.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1624/oj).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/1640, annettu 31 päivänä toukokuuta 2024, jäsenvaltioissa käyttöön otettavista mekanismeista rahoitusjärjestelmän käytön estämiseksi rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen, direktiivin (EU) 2019/1937 muuttamisesta sekä direktiivin (EU) 2015/849 muuttamisesta ja kumoamisesta (EUVL L, 2024/1640, 19.6.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2024/1640/oj).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1093/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12).

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/240, annettu 10 päivänä helmikuuta 2021, teknisen tuen välineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 1).

(8) Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1094/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/79/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 48).

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1095/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84).

(12) Komission delegoitu asetus (EU) 2019/715, annettu 18 päivänä joulukuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta (EUVL L 122, 10.5.2019, s. 1).

(13) EYVL L 136, 31.5.1999, s. 15.

(14) EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1.

(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43).

(16) Neuvoston asetus N:o 1 Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä (EYVL 17, 6.10.1958, s. 385/58).

(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

(18) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(19) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1937, annettu 23 päivänä lokakuuta 2019, unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta (EUVL L 305, 26.11.2019, s. 17).

(20) Neuvoston asetus (EU) N:o 1024/2013, annettu 15 päivänä lokakuuta 2013, luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille (EUVL L 287, 29.10.2013, s. 63).

(21) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/59/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä neuvoston direktiivin 82/891/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2001/24/EY, 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2005/56/EY, 2007/36/EY, 2011/35/EU, 2012/30/EU ja 2013/36/EU ja asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 190).

(22) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/49/EU, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, talletusten vakuusjärjestelmistä (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 149).

(23) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/1114, annettu 31 päivänä toukokuuta 2023, kryptovarojen markkinoista sekä asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 ja direktiivien 2013/36/EU ja (EU) 2019/1937 muuttamisesta (EUVL L 150, 9.6.2023, s. 40).

(24) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(25) EUVL C 210, 25.5.2022, s. 5.

(26) EUVL C 524, 29.12.2021, s. 10.

(27) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).

(28) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/48/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2008, kulutusluottosopimuksista ja neuvoston direktiivin 87/102/ETY kumoamisesta (EUVL L 133, 22.5.2008, s. 66).

(29) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/110/EY, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitosten liiketoiminnan aloittamisesta, harjoittamisesta ja toiminnan vakauden valvonnasta, direktiivien 2005/60/EY ja 2006/48/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2000/46/EY kumoamisesta (EUVL L 267, 10.10.2009, s. 7).

(30) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/138/EY, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (Solvenssi II) (EUVL L 335, 17.12.2009, s. 1).

(31) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/17/EU, annettu 4 päivänä helmikuuta 2014, kuluttajille tarkoitetuista kiinteää asunto-omaisuutta koskevista luottosopimuksista ja direktiivien 2008/48/EY ja 2013/36/EU sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta (EUVL L 60, 28.2.2014, s. 34).

(32) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 537/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lakisääteistä tilintarkastusta koskevista erityisvaatimuksista ja komission päätöksen 2005/909/EY kumoamisesta (EUVL L 158, 27.5.2014, s. 77).

(33) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/56/EU, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteisestä tilintarkastuksesta annetun direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta (EUVL L 158, 27.5.2014, s. 196).

(34) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/65/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 349).

(35) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/2366, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, maksupalveluista sisämarkkinoilla, direktiivien 2002/65/EY, 2009/110/EY ja 2013/36/EU ja asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta sekä direktiivin 2007/64/EY kumoamisesta (EUVL L 337, 23.12.2015, s. 35).

(36) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338).

(37) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19).

(38) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/794, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS, 2009/934/YOS, 2009/935/YOS, 2009/936/YOS ja 2009/968/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 135, 24.5.2016, s. 53).

(39) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1727, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virastosta (Eurojust) ja neuvoston päätöksen 2002/187/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 138).

(40) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 73).

(41) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(42) EYVL L 136, 31.5.1999, s. 15.

(43) Neuvoston asetus (EU) 2016/300, annettu 29 päivänä helmikuuta 2016, EU:n korkean tason julkisen viran haltijoiden palkkajärjestelyistä (EUVL L 58, 4.3.2016, s. 1).

(44) Komission päätös (EU, Euratom) 2015/444, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2015, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista säännöistä (EUVL L 72, 17.3.2015, s. 53).

(45) Komission päätös (EU, Euratom) 2015/443, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2015, turvallisuudesta komissiossa (EUVL L 72, 17.3.2015, s. 41).

(46) Neuvoston asetus (EY) N:o 2965/94, annettu 28 päivänä marraskuuta 1994, Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen perustamisesta (EYVL L 314, 7.12.1994, s. 1).