(1)

Komission 11 päivänä joulukuuta 2019 annetussa tiedonannossa ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma” asetettujen tavoitteiden mukaisesti komissio antoi 20 päivänä toukokuuta 2020 tiedonannon ”Pellolta pöytään -strategia oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää elintarvikejärjestelmää varten”, jäljempänä ”Pellolta pöytään -strategia”, jossa se ilmoitti toimenpiteistä terveellisempää ja kestävämpää unionin elintarvikejärjestelmää varten. Kyseisillä toimenpiteillä komissio pyrkii muun muassa edistämään hyvin sokeripitoisten elintarvikkeiden uudelleenmuokkausta ja helpottamaan kestäviin ruokavalioihin siirtymistä. Jotta lisäksi kuluttajat pystyisivät tekemään tietoon perustuvia, terveellisiä ja kestäviä elintarvikevalintoja, komissio ilmoitti pakollisten alkuperä- tai lähtöisyysmerkintöjen mahdollisesta ulottamisesta koskemaan tiettyjä tuotteita, samalla kun otetaan kaikilta osin huomioon vaikutukset sisämarkkinoihin.

(2)

Neuvoston direktiivissä 2001/110/EY (3) vahvistetaan hunajan määritelmät, nimitykset, koostumusta ja laatua koskevat yhteiset säännöt ja merkintävaatimukset.

(3)

Ottaen huomioon hunajan laadun ja sen alkuperän välisen läheisen yhteyden ja tarpeen välttää se, että kuluttajia johdetaan harhaan tuotteen laadun suhteen, direktiivissä 2001/110/EY vahvistetaan alkuperämerkintöjä koskevat säännöt sen osoittamiseksi, missä hunaja on kerätty. Kyseisen direktiivin 2 artiklan 4 alakohdassa etenkin edellytetään, että merkinnässä on ilmoitettava yksi tai useampi alkuperämaa, josta hunaja on kerätty; lisäksi siinä säädetään, että jos hunaja on peräisin useammasta kuin yhdestä jäsenvaltiosta tai kolmannesta maasta, pakollinen alkuperämaiden merkintä voidaan korvata tapauksen mukaan jollakin seuraavista merkinnöistä: ”EU:sta peräisin olevan hunajan sekoitus”, ”EU:n ulkopuolelta peräisin olevan hunajan sekoitus” tai ”EU:sta ja EU:n ulkopuolelta peräisin olevan hunajan sekoitus”. Jäsenvaltioiden tämän perusteella antamat erilaiset säännöt ovat saattaneet johtaa kuluttajia harhaan ja haitata sisämarkkinoiden toimintaa.

(4)

Koska kuluttajat ovat erityisen kiinnostuneita hunajan maantieteellisestä alkuperästä ja kun otetaan huomioon Pellolta pöytään -strategian tavoite auttaa kuluttajia tekemään tietoon perustuvia valintoja, myös ruokansa alkuperän suhteen, ja turvata sisämarkkinoiden tehokas toiminta koko unionissa yhdenmukaistamalla merkintöjä koskevat säännöt, on asianmukaista tarkistaa hunajan alkuperämerkintöjä koskevia sääntöjä. Tässä direktiivissä olisi lähtökohtaisesti edellytettävä, että alkuperämaa tai -maat on ilmoitettava merkinnöissä alenevassa järjestyksessä ja sekoitusten osalta on merkittävä kunkin alkuperämaan prosenttiosuus siten, että kunkin sekoituksen yksittäisen osuuden osalta sallitaan viiden prosentin poikkeama, joka lasketaan toimijan jäljitettävyyttä koskevan dokumentaation perusteella.

(5)

Tietyn joustavuuden varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi kuitenkin voitava säätää, että sellaisten hunajasekoitusten osalta, jotka ovat peräisin useammasta kuin neljästä eri alkuperämaasta, on sallittua ilmoittaa prosenttiosuutena vain neljä suurinta osuutta, jos niiden yhteenlaskettu osuus on yli 50 prosenttia kokonaismäärästä. Mahdolliset muut alkuperämaat olisi ilmoitettava alenevassa järjestyksessä, kuten vakiosääntöä sovellettaessa. Tällainen joustavuus ei vaikuta vakiosäännön mukaisesti merkityn hunajan vapaaseen liikkuvuuteen, koska vakiosäännössä säädetään täydellisemmistä kuluttajille annettavista tiedoista. Vakiosäännön ja tämän joustavuuden välisestä suhteesta seuraa, että kun on useampi kuin neljä alkuperämaata ja viidennen tai sitä seuraavien alkuperämaiden osuudet ovat samat kuin neljännen maan osuus, ainoastaan neljän suurimman osuuden ilmoittaminen ei ole mahdollista, joten tällöin olisi sovellettava vakiosääntöä.

(6)

Kun otetaan huomioon vain yhden, enintään 30 g:n hunaja-annoksen sisältävien pakkausten pienempi koko ja tästä seuraavat tekniset vaikeudet, on aiheellista säätää hunajasekoitusten osalta, että alkuperämaan täydellisen nimen sijasta voidaan käyttää standardoitua ja kansainvälisesti tunnettua koodia eli kansainvälistä standardia ISO 3166, jossa vahvistetaan kansainvälisesti tunnustetut kirjainkoodit, joilla maihin viitataan. Erityisesti 2-kirjaimisen maatunnuksen, jota Kansainvälinen standardisoimisjärjestö suosittelee yleiskäyttöiseksi koodiksi, käyttö on asianmukainen tapa ratkaista pienemmistä pakkauksista aiheutuvat tekniset vaikeudet.

(7)

Hunajan aitoutta koskevassa valvontasuunnitelmassa (2015–2017) ja komission koordinointitoimessa ”From the Hives” (2021–2022) korostetaan, että suurta osaa unionin markkinoille saatetusta hunajasta epäillään väärennökseksi. On tarpeen varmistaa, että saatavilla on yhdenmukaistettuja analyysimenetelmiä unionissa tuotetun ja kaupan pidetyn hunajan väärentämisen havaitsemiseksi. Sen vuoksi komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa tällaisten yhdenmukaisten menetelmien kehittämiseksi direktiivin 2001/110/EY 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun nykyisen täytäntöönpanovallan lisäksi. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (4) mukaisesti. On aiheellista vahvistaa erityinen määräaika kyseisen vallan käytölle.

(8)

Tietyt lämpökäsittelyt voivat johtaa hunajan osatekijöiden, erityisesti entsyymien, hajoamiseen. Siitepöly, joka on hunajan keskeinen osatekijä ja linkki sen kasvitieteelliseen alkuperään, voi antaa viitteitä hunajan maantieteellisestä alkuperästä. Oikeudenmukaisten kaupallisten menettelyjen varmistamiseksi ja kuluttajien etujen suojaamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat hunajan kukka-, kasvi- tai maantieteellisen alkuperän määrittämisperusteita, ja sen varmistamiseksi, että markkinoille saatettava hunaja on direktiivin 2001/110/EY säännösten mukaista erityisesti entsyymien heikentämisen välttämiseksi ja sen varmistamiseksi, ettei siitepölyä poisteta merkittävästi.

(9)

Jotta voidaan suojata kuluttajien etuja, rajoittaa mahdollisimman paljon sellaisiin väärennettyihin valmisteisiin, jotka eivät vastaa nimitystä ”hunaja”, liittyviä petoksia, mahdollistaa hunajan alkuperästä ja laadusta annettujen tietojen todentaminen ja varmistaa mahdollisimman suuri avoimuus, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, joilla otetaan käyttöön jäljitettävyysvaatimukset, joilla varmistetaan hunajan alkuperää koskevien keskeisten tietojen saatavuus ja niihin pääsy, mukaan lukien alkuperämaa unionin toimitusketjussa keruun toteuttaneesta tuottajasta tai maahantuojasta kuluttajiin. On tarpeen asettaa yhdenmukaiset jäljitettävyysvaatimukset unionissa tuotetulle ja sinne tuodulle hunajalle, jotta jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat jäljittää koko toimitusketjun ainakin ensimmäisiin unionin rajojen sisäpuolella toteutettuihin vaiheisiin asti. Kyseisillä säännöillä ei pitäisi lisätä tuottajien hallinnollista taakkaa, vaan niillä pitäisi helpottaa kuluttajien ja valvontaviranomaisten mahdollisuuksia seurata hunajan koko matkaa unionissa alkaen keruusta aina purkitukseen asti. Sen vuoksi uusilla hunajan jäljitettävyysvaatimuksilla olisi varmistettava täsmälliset tiedot hunajan alkuperästä ja sen aitoudesta sen toimitusketjussa. Komission olisi tehtävä toteutettavuustutkimus jäljitettävyysjärjestelmää silmällä pitäen ja tarkoitustenmukaisimpien vaatimusten laatimiseksi, muun muassa koskien saatavilla olevien digitaalisten ratkaisujen tai menetelmien analysointia, mukaan lukien tarvittaessa yksilöllinen tunnistekoodi tai vastaavat tekniikat.

(10)

On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (5) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(11)

Jotta komissiota voitaisiin tukea parhaalla saatavilla olevalla teknisellä asiantuntemuksella, olisi perustettava foorumi. Kyseisen foorumin olisi muun muassa annettava suosituksia unionin jäljitettävyysjärjestelmästä, jolla varmistetaan hunajan alkuperää koskevien keskeisten tietojen, mukaan lukien tapauksen mukaan alkuperämaa, tuotantovuosi ja tuottajan yksilöllinen tunniste, saatavuus ja niihin pääsy unionin toimitusketjussa keruun toteuttaneesta tuottajasta tai maahantuojasta kuluttajiin. Sen olisi myös tuettava hunajaa tutkivan unionin vertailulaboratorion perustamista, jotta voidaan parantaa valvontaa ja havaita hunajan väärentäminen yhdenmukaistettujen menetelmien avulla ja testata hunajaa järjestelmällisesti uusimmilla testausmenetelmillä, joilla osoitetaan hunajan aitous ja laatu.

(12)

Neuvoston direktiivissä 2001/112/EY (6) vahvistetaan olennaiset vaatimukset, joiden on täytyttävä elintarvikkeena käytettävien hedelmätäysmehujen ja tiettyjen vastaavien valmisteiden valmistuksen, koostumuksen ja merkintöjen osalta, jotta voidaan suojella kuluttajien etuja ja lisätä kyseisten valmisteiden vapaata liikkuvuutta.

(13)

Direktiiviä 2001/112/EY muutettiin vuonna 2012 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2012/12/EU (7), jotta se vastaisi sallittuja ainesosia koskevia uusia, esimerkiksi sokereiden lisäämistä koskevia sääntöjä, koska sokereiden lisääminen hedelmätäysmehuihin ei enää ollut sallittua. Kun otetaan huomioon kyseinen hedelmätäysmehuille säädettyjen koostumusvaatimusten muuttuminen, hedelmätäysmehualan sai käyttää vain yhden vuoden ajan mainintaa, jossa todettiin, että hedelmätäysmehut eivät sisällä lisättyjä sokereita; tämän tarkoituksena oli antaa kuluttajille tietoa ja mahdollisuus tehdä välitön ja selvä ero hedelmätäysmehujen ja tiettyjen muiden samankaltaisten valmisteiden välillä valmisteisiin lisättyjen sokereiden osalta. Kyseinen lyhyt ajanjakso osoittautui kuitenkin riittämättömäksi välittämään kuluttajille tiedon siitä, että sallittuja ainesosia koskevien uusien sääntöjen mukaan sokereiden lisääminen hedelmätäysmehuihin ei enää ole sallittua. Direktiivin 2001/112/EY liitteessä I olevan II osan 2 kohdan viidennen luetelmakohdan mukaisesti hedelmänektareissa, jotka eivät sisällä lisättyjä sokereita eivätkä makeutusaineita, voidaan esittää ravitsemusväite ”ei lisättyjä sokereita” tai mikä tahansa muu väite, jolla on kuluttajalle oletettavasti sama merkitys, sekä maininta ”sisältää luontaisesti sokereita”. Tämän seurauksena joillekin kuluttajille ja terveydenhuollon ammattilaisille ei ole edelleenkään selvää, että hedelmänektareista poiketen hedelmätäysmehut eivät voi sisältää lisättyjä sokereita. Tämä on saattanut johtaa kuluttajia harhaan, sillä tutkimukset ovat osoittaneet, että valittaessa useiden sellaisten tuotteiden välillä, joiden ravintosisältö on sama tai hyvin samankaltainen, suositaan tuotteita, joissa on ravitsemusväite.

(14)

Näin ollen, kun otetaan huomioon etenkin se, että kuluttajat ovat yhä tietoisempia sokerien kulutukseen liittyvistä terveyshaitoista, on tarkoituksenmukaista tarkistaa sääntöjä sokereja koskevien mainintojen käytöstä hedelmätäysmehuissa, jotta kuluttajat voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja. Näin ollen on aiheellista luoda erityinen sääntö, joka koskee vapaaehtoista mahdollisuutta käyttää mainintaa, jonka mukaan hedelmätäysmehut sisältävät vain luontaisia sokereita. Tällaisella maininnalla on tarkoitus viitata ominaisuuksiin, jotka johtuvat direktiivissä 2001/112/EY säädetystä hedelmätäysmehujen määritelmästä ja siinä yksilöidyistä hedelmätäysmehujen sallituista ainesosista. Tällaisen maininnan lisääminen antaa kuluttajille totuudenmukaista ja täsmällistä tietoa tavoitteiden mukaisesti eli jotta voidaan tiedottaa kuluttajille valmisteiden ravitsemuksellisista ominaisuuksista ja helpottaa hedelmätäysmehujen ja hedelmänektareiden erottamista toisistaan ja antaa kuluttajille mahdollisuus tehdä tietoon perustuvia valintoja.

(15)

Teknisen edistyksen tuloksena on kehitetty tai kehitteillä uusia jalostustekniikoita hedelmätäysmehujen ja tiivisteestä valmistettujen hedelmätäysmehujen luontaisesti sisältämien sokereiden poistamiseksi kokonaan tai osittain; näin pyritään vastaamaan kuluttajien kasvavaan kysyntään tuotteille, joiden sokeripitoisuus on alhaisempi. Tällaisia valmisteita voidaan pitää kaupan unionissa siltä osin kuin ne ovat asiaankuuluvan lainsäädännön mukaisia. Kyseiset valmisteet saadaan kuitenkin soveltamalla käsittelyä, joka ei lukeudu direktiivin 2001/112/EY liitteessä I olevan II osan 3 kohdassa lueteltuihin sallittuihin käsittelyihin, ja niiden kokonaissokeripitoisuus on alhaisempi kuin hedelmästä uutetun mehun vastaava pitoisuus. Niistä ei tämän vuoksi saa käyttää tuotenimitystä ”hedelmätäysmehu”, ”hedelmämehutiiviste” tai ”tiivisteestä valmistettu hedelmätäysmehu”.

(16)

Tällaisia valmisteita on yhä enemmän saatavilla unionin markkinoilla. Jotta voidaan helpottaa kyseisten valmisteiden sisämarkkinoille saattamista ja sallia valmisteiden uudelleenmuokkaaminen ja innovointi rajoittamatta sovellettavan unionin oikeuden soveltamista, olisi otettava käyttöön uusi valmisteryhmä hedelmätäysmehuille, joiden luontaisesti sisältämiä sokereita on vähennetty säilyttäen kuitenkin muut vastaavat keskeiset fysikaaliset, kemialliset, organoleptiset ja ravitsemukselliset ominaisuudet kuin keskivertotäysmehulla, joka on saatu kyseisistä hedelmistä. Kyseisistä valmisteista olisi voitava käyttää tuotenimitystä ”hedelmätäysmehu, jonka sokeripitoisuutta on vähennetty” tai ”tiivisteestä valmistettu hedelmätäysmehu, jonka sokeripitoisuutta on vähennetty” tai ”hedelmätäysmehutiiviste, jonka sokeripitoisuutta on vähennetty”. Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaisuus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1924/2006 (8) kanssa, sokeripitoisuutta olisi alennettava vähintään 30 prosenttia verrattuna kyseessä olevasta hedelmästä saatuun keskivertohedelmätäysmehuun, tiivisteestä valmistettuun hedelmätäysmehuun ja hedelmätäysmehutiivisteeseen. Näin ollen on aiheellista sisällyttää direktiivin 2001/112/EY liitteessä I olevaan I osaan kyseiset uudet valmisteryhmät ja vahvistaa säännöt kyseisten valmisteiden sallituista ainesosista sekä sallituista käsittelymenetelmistä ja kyseisessä liitteessä olevassa II osassa vahvistetuista aineista. Kuten muun tyyppisten hedelmätäysmehujen tapauksessa, myöskään kyseisissä uusissa valmisteryhmissä ei tulisi sallia makeutusaineiden käyttöä tai sellaisten ainesosien lisäämistä, joilla on makeuttavia ominaisuuksia.

(17)

Direktiivin 2001/112/EY liitteen I mukaisesti hedelmänektarit saavat sisältää lisättyjä sokereita, hunajaa tai molempia. Hedelmien tuotannon ja kaupan pitämisen tukemiseksi sokereiden tai hunajan, joita voidaan lisätä hedelmänektareihin, jotka eivät luontaisesti ole kovinkaan happamia ja jotka kelpaavat nautittavaksi sellaisinaan, osuutta olisi alennettava; näin otettaisiin huomioon tarve edistää tuotteiden uudelleenmuokkausta hedelmänektareiden sisältämien sokereiden määrän vähentämiseksi.

(18)

Kun tämä direktiivi on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, uusien hedelmätäysmehujen eli hedelmätäysmehun, jonka sokeripitoisuutta on vähennetty, tiivisteestä valmistetun hedelmätäysmehun, jonka sokeripitoisuutta on vähennetty, ja hedelmätäysmehutiivisteen, jonka sokeripitoisuutta on vähennetty, tuottajien on käytettävä sallittuja menetelmiä siten, että lopputuote täyttää direktiivin 2001/112/EY mukaisesti vaaditut ominaisuudet. Direktiivin 2001/112/EY, sellaisena kuin se on muutettuna tällä direktiivillä, tavoitteiden saavuttamiseksi tältä osin komissiolle olisi kuitenkin siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat asianomaisten valmisteiden, joiden sokeripitoisuutta on vähennetty, fysikaalisia, kemiallisia, organoleptisia ja ravitsemuksellisia ominaisuuksia sekä hyväksyttyjen menetelmien käyttöä sokereiden määrän vähentämiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(19)

Jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa sellaisten analyysimenetelmien osalta, joilla varmistetaan unionissa kaupan pidettävien tietyntyyppisten hedelmätäysmehujen koostumusta koskevien ominaisuuksien noudattaminen. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(20)

Kun otetaan huomioon vihreän kehityksen ohjelman ja Pellolta pöytään -strategian tavoite auttaa kuluttajia tekemään tietoon perustuvia valintoja ja se, että kuluttajat ovat erittäin kiinnostuneita elintarvikkeiden alkuperän ilmoittavista merkinnöistä, komission olisi viimeistään 36 kuukauden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta esitettävä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus, jossa arvioidaan erilaisten sellaisten merkintätapojen toteutettavuutta, joilla ilmoitetaan alkuperämaa tai -maat, joissa hedelmätäysmehun ja hedelmäsoseen valmistukseen käytetyt hedelmät on kerätty, sekä tarvittaessa esitettävä lainsäädäntöehdotus.

(21)

Direktiivin 2001/112/EY liitteessä I olevan II osan 3 kohdassa säädetään hedelmätäysmehujen ja tiettyjen vastaavien valmisteiden sallituista käsittelyistä ja aineista. Auringonkukansiemenistä saatavaa proteiinia käytetään yhä enemmän suoraan ihmisravinnoksi, ja se on osoittautunut tehokkaaksi hedelmätäysmehujen kirkastamisessa. Kyseisen kehityksen huomioon ottamiseksi auringonkukansiemenistä saatavat proteiinit olisi lisättävä sallittujen käsittelyjen ja aineiden luetteloon.

(22)

Unionissa pidetään kaupan ja kulutetaan yhä enemmän kookoksesta uutettua mehua. Direktiivin 2001/112/EY 3 artiklan 2 alakohdan mukaisesti kyseisen valmisteen virallinen nimi on ”kookosmehu”. Hedelmätäysmehuja ja hedelmänektareita koskevaan yleiseen Codex-standardiin (CXS 247-2005) sisältyvästä kansainvälisestä standardista kuitenkin ilmenee, että nimitys ”kookosvesi” on synonyymi ”kookosmehulle”, joka on uutettu suoraan kookoksesta puristamatta kookoksen hedelmälihaa. Sen vuoksi on aiheellista lisätä kyseisen direktiivin liitteeseen III erityisnimitys ”kookosvesi”. Jotta varmistetaan, että kaikkien kuluttajien unionissa on helppo ymmärtää erityisnimitys, on aiheellista säätää mahdollisuudesta käyttää nimitystä ”kookosvesi” unionin virallisissa kielissä. Tiivisteestä valmistettua kookosmehua voidaan saada ennastamalla kookosmehutiivistettä sekoittamalla siihen juomavettä, joten on lisäksi paikallaan määritellä kyseiselle valmisteelle Brix-luvun vähimmäisarvo kyseisen direktiivin liitteessä V.

(23)

Neuvoston direktiivissä 2001/113/EY (9) vahvistetaan olennaiset elintarvikkeina käytettävien hedelmähillojen, hyytelöiden ja marmeladien sekä makeutetun kastanjasoseen valmistuksen, koostumuksen ja merkintöjen osalta.

(24)

Direktiivin 2001/113/EY 2 artiklan 4 alakohdassa säädetään pakollisesta maininnasta koskien sokerin kokonaispitoisuutta, paitsi jos sokereiden ravitsemusväite annetaan pakkausmerkinnöissä. Kyseinen vaatimus oli tiukempi kuin neuvoston direktiivissä 90/496/ETY (10) vahvistetut säännöt, joiden mukaan ravintoarvotietojen sisällyttäminen pakattuihin elintarvikkeisiin oli vapaaehtoista, ellei niissä esitetty ravitsemusväitettä, ja jos elintarvikkeessa esitettiin sokereita koskeva ravitsemusväite, siinä oli mainittava sokereiden määrä. Direktiivi 90/496/ETY on kumottu ja korvattu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1169/2011 (11). Kyseisen asetuksen mukaisesti ravintoarvotietojen antaminen pakkauksessa on nykyisin pakollista. Direktiivissä 2001/113/EY ei siten enää tarvita erityistä säännöstä sokereita koskevista merkinnöistä, ja se on tarkoituksenmukaista poistaa.

(25)

Kun otetaan huomioon vihreän kehityksen ohjelman ja Pellolta pöytään -strategian tavoite auttaa kuluttajia tekemään tietoon perustuvia valintoja ja se, että kuluttajat ovat erittäin kiinnostuneita elintarvikkeiden alkuperän ilmoittavista merkinnöistä, komission olisi viimeistään 36 kuukauden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta esitettävä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus, jossa arvioidaan erilaisten sellaisten merkintätapojen toteutettavuutta, joilla ilmoitetaan alkuperämaa tai -maat, joissa hedelmähillojen, hyytelöiden ja marmeladien sekä makeutetun kastanjasoseen valmistukseen käytetyt hedelmät on kerätty, sekä tarvittaessa esitettävä lainsäädäntöehdotus.

(26)

Direktiivin 2001/113/EY liitteessä I olevassa I osassa vahvistetaan hillon, hyytelön ja erikoishillon tai -hyytelön valmistuksessa käytettävä hedelmien vähimmäismäärä. Määritteiden ”erikoishillo” ja ”erikoishyytelö” käyttö varataan valmisteille, joiden hedelmäpitoisuus on suurempi kuin ”hillossa” ja ”hyytelössä”. Kyseisessä liitteessä olevassa II osassa vahvistetaan pienin mahdollinen liukeneva kuiva-ainepitoisuus, eli sokerit, ovatpa ne hedelmissä luontaisesti esiintyviä tai lisättyjä, kyseisiin valmisteisiin ja hedelmähillojen, hyytelöiden ja marmeladien sekä makeutetun kastanjasoseen valmistukseen liittyvien kansallisten perinteiden huomioon ottamiseksi siinä annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus sallia alhaisempi pienin mahdollinen liukeneva kuiva-ainepitoisuus.

(27)

Jos hillojen ja hyytelöiden valmistukseen käytettävien hedelmien määrää lisätään, lisätyn sokerin, jota tarvitaan pienimmän mahdollisen kuiva-ainepitoisuuden aikaansaamiseksi, määrä kyseisissä valmisteissa pienenee. Jotta voidaan edistää enemmän hedelmää sisältävien hillojen ja hyytelöiden valmistusta ja siten tukea hedelmämarkkinoita samalla kun otetaan huomioon tarve vähentää vapaiden sokereiden määrää, direktiivin 2001/113/EY liitteessä I vahvistettua hillojen ja hyytelöiden valmistuksessa käytettävää hedelmien vähimmäismäärää olisi lisättävä. Samaan tapaan, jotta kuluttajia autetaan tekemään paremmin tietoon perustuvia, terveellisiä elintarvikevalintoja, on aiheellista sallia varattujen nimitysten, jotka on määritelty kyseisessä liitteessä olevassa I osassa, käyttö sellaisille valmisteille, joiden liukeneva kuiva-ainepitoisuus on alle 60 prosenttia, mutta jotka täyttävät asetuksen (EY) N:o 1924/2006 liitteessä säädetyn ravitsemusväitteen ”sokereita vähennetty” soveltamisen edellytykset.

(28)

Direktiivin 2001/113/EY liitteessä I rajataan ilmaisun ”marmeladi” käyttö koskemaan tiettyä sitrushedelmien seosta. Samalla kun kyseisessä liitteessä säädettyjä virallisia nimiä on käytetty useissa unionin kielissä kaupankäynnissä siinä tarkoitettujen tuotteiden nimeämiseen, kuluttajat käyttävät kuitenkin yleisesti ilmaisuja ”marmeladi” ja ”hillo” toistensa synonyymeinä muista hedelmistä kuin sitrushedelmistä valmistetuista hilloista. Jotta voidaan ottaa huomioon, silloin kun tällaista käyttöä esiintyy, kuluttajien kyseinen yleinen tapa käyttää kyseisiä ilmaisuja, jäsenvaltioiden olisi voitava sallia alueellaan, että ilmaisua ”marmeladi” käytetään tuotenimityksen ”hillo” vastineena, kun kyseessä ovat muista hedelmistä kuin sitrushedelmistä valmistetut hillot, ottaen kuitenkin huomioon, että yhdenmukaistettu ilmaisu on ”hillo”. Jotta kuluttajille ei aiheutuisi sekaannusta, ilmaisua ”sitrusmarmeladi”, jossa ilmaisu ”sitrus” voitaisiin vaihtaa käytetyn sitrushedelmän tai -hedelmien nimeen, olisi sen vuoksi käytettävä koko unionissa tuotteesta, joka on tähän saakka määritelty ”marmeladiksi”, jotta kyseiset kaksi tuoteryhmää voitaisiin erottaa toisistaan. Direktiiviä 2001/113/EY on siten aiheellista tarkistaa vastaavasti tuotenimitysten ”marmeladi” ja ”sitrusmarmeladi” osalta.

(29)

Jäsenvaltiossa, joka ei käytä mahdollisuutta käyttää ”hillosta” nimitystä ”marmeladi” siksi, että kyseisen jäsenvaltion kuluttajat eivät käytä kyseisiä termejä synonyymeinä, olisi kuitenkin voitava edelleen sallia kyseisen jäsenvaltion alueella, että vähintään kolmesta hedelmästä valmistetusta sitrusmarmeladista voidaan käyttää ilmaisua ”sekahedelmämarmeladi” tai ”[x] hedelmän marmeladi”, jossa x on käytettyjen hedelmien lukumäärä.

(30)

Direktiivin 2001/113/EY liitteessä II luetellaan muut ainesosat, joita kyseisen direktiivin soveltamisalaan kuuluviin tuotteisiin voidaan lisätä. Sitrushedelmien mehua voidaan käyttää happamoittavana aineena muista hedelmistä saadussa hillossa, erikoishillossa, hyytelössä ja erikoishyytelössä. Muusta kuin tiivisteestä valmistettuun mehuun verrattuna hedelmämehu vie tiivisteenä vähemmän tilaa, on kevyempää kuljettaa ja vakaampaa, sitä voidaan säilyttää pitempään ja se tarvitsee vähemmän energiaa vesipitoisuuden haihduttamiseksi hillon ja hyytelön lopputuotteen valmistuksessa. Sen käyttö hillossa, erikoishillossa, hyytelössä ja erikoishyytelössä on siten kestävämpää kuin tuoreen hedelmätäysmehun käyttö. Sen vuoksi on aiheellista täsmentää kyseisessä liitteessä, että jos tiettyjen mehujen käyttö sallitaan eri hillojen, erikoishillojen, hyytelöiden ja erikoishyytelöiden luokissa, niitä voidaan käyttää tiivistetyssä muodossa.

(31)

Elintarvikelisäaineiden käyttöä säännellään tällä hetkellä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1333/2008 (12), joka sisältää hilloa ja erikoishilloa koskevia erityissäännöksiä. Sen vuoksi on aiheellista poistaa direktiivin 2001/113/EY liitteessä III olevan B osan 1 kohdasta neljäs luetelmakohta ja muuttaa sen liitettä II vastaavasti.

(32)

Neuvoston direktiivissä 2001/114/EY (13) vahvistetaan määritelmät ja yhteiset säännöt, jotka koskevat tiettyjen säilöttyjen maitojen koostumusta, valmistustietoja ja merkintöjä.

(33)

Direktiivin 2001/114/EY liitteessä I olevassa 3 kohdassa luetellaan käsittelyt, jotka sallitaan säilötyn maidon kuivattamiseksi osittain tai kokonaan. Kuluttajien muuttuviin tarpeisiin vastaamiseksi olisi sallittava käsittely laktoosipitoisuuden vähentämiseksi maitovalmisteissa. Lisäksi kyseisen direktiivin liitteeseen II sisältyvä englanninkielinen määrite ”evaporated milk” olisi yhtenäistettävä maitotiivisteitä koskevassa Codex-standardissa (CXS 281-1971) määriteltyjen kansainvälisten standardien kanssa.

(34)

Direktiiveissä 2001/110/EY, 2001/112/EY, 2001/113/EY ja 2001/114/EY viitataan kumottuihin säädöksiin. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/13/EY (14) kumottiin ja korvattiin asetuksella (EU) N:o 1169/2011. Neuvoston direktiivi 89/107/ETY (15) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi N:o 95/2/EY (16) kumottiin ja korvattiin asetuksella (EY) N:o 1333/2008. Neuvoston direktiivi 98/83/EY (17) kumottiin ja korvattiin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2020/2184 (18). Kyseiset viittaukset olisi siten korvattava viittauksilla asetusten (EU) N:o 1169/2011 ja (EY) N:o 1333/2008 sekä direktiivin (EU) 2020/2184 asiaa koskeviin säännöksiin.

(35)

Direktiivit 2001/110/EY, 2001/112/EY, 2001/113/EY ja 2001/114/EY olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

(36)

Jotta jäsenvaltiot voisivat hyväksyä tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät kansalliset lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset, olisi sen osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamisen määräajaksi säädettävä 18 kuukautta. Jotta toimijoille jäisi riittävästi aikaa mukautua uusiin vaatimuksiin, tämän direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä annettuja kansallisia säännöksiä olisi sovellettava vasta 24 kuukauden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä.

(37)

On tarpeen säätää asianmukaisista siirtymätoimenpiteistä, jotta voidaan ottaa huomioon niiden talouden toimijoiden edut, jotka saattavat tuotteitaan markkinoille tai merkitsevät ne noudattaen vaatimuksia, jotka ovat voimassa ennen niiden kansallisten säännösten soveltamista, joilla tämä direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. Näin ollen tässä direktiivissä olisi sallittava, että kyseisiä tuotteita pidetään kaupan rajoitetun ajan sen jälkeen, kun määräaika tämän direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä on päättynyt.

(38)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta, joka on unionin sääntöjen muuttaminen hunajan, hedelmätäysmehujen, hedelmähillojen, hyytelöiden ja marmeladien sekä tiettyjen osittain tai kokonaan kuivattujen säilöttyjen maitojen koostumuksen ja merkintöjen osalta, vaan ne voidaan tämän direktiivin laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi,

1)

muutetaan 2 artikla seuraavasti:

2)

korvataan 3 ja 4 artikla seuraavasti:

3)

lisätään artiklat seuraavasti:

4)

muutetaan liite I seuraavasti:

1)

muutetaan 3 artikla seuraavasti:

2)

korvataan 6 artikla seuraavasti:

3)

muutetaan 7 artikla seuraavasti:

4)

muutetaan 7 a artikla seuraavasti

5)

lisätään artiklat seuraavasti:

(*3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).”;"

6)

muutetaan liitteet I ja III tämän direktiivin liitteen I mukaisesti;

7)

korvataan liitteessä IV olevassa I osassa oleva kahdeskymmenesneljäs rivi ”Kvittenit” seuraavasti: ”Kvittenit (Cydonia oblonga L.) 50”;

8)

liitteessä V lisätään seuraava rivi mustaherukkaa ja viinirypälettä koskevien rivien väliin:

1)

muutetaan 2 artikla seuraavasti:

2)

korvataan 4 artikla seuraavasti:

3)

lisätään artikla seuraavasti:

4)

muutetaan liite I tämän direktiivin liitteen II mukaisesti;

5)

muutetaan liite II seuraavasti:

6)

kumotaan liitteessä III olevan B osan 1 kohdan neljäs luetelmakohta.

1)

korvataan 3 artiklan johdantolause seuraavasti:

”Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1169/2011 (*6) sovelletaan tämän direktiivin liitteessä I määriteltyihin tuotteisiin, jollei seuraavista edellytyksistä muuta johdu:

(*6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1169/2011, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, elintarviketietojen antamisesta kuluttajille, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1924/2006 ja (EY) N:o 1925/2006 muuttamisesta sekä komission direktiivin 87/250/ETY, neuvoston direktiivin 90/496/ETY, komission direktiivin 1999/10/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/13/EY, komission direktiivien 2002/67/EY ja 2008/5/EY sekä komission asetuksen (EY) N:o 608/2004 kumoamisesta (EUVL L 304, 22.11.2011, s. 18).”;"

2)

muutetaan liite I seuraavasti:

3)

korvataan liitteessä II oleva a kohta seuraavasti: