(1)

Euroopan komissio otti vuonna 2022 täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2022/433 (2) käyttöön lopulliset tasoitustullit muun muassa Indonesiasta peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden, jäljempänä ’kylmävalssatut levyvalmisteet’, tuonnissa tukien vastaisen tutkimuksen, jäljempänä ’alkuperäinen tukien vastainen tutkimus’, jälkeen. Toimenpiteet toteutettiin 0–21,4 prosentin suuruisen arvotullin muodossa, minkä lisäksi yhteistyöstä kieltäytyneiden indonesialaisten yritysten osalta otettiin käyttöön 20,5 prosentin suuruinen jäännöstulli, jäljempänä ’alkuperäiset toimenpiteet’.

(2)

Komissio vastaanotti tukien vastainen perusasetuksen 23 artiklan 4 kohdan ja 24 artiklan 5 kohdan mukaisen pyynnön tutkia Indonesiasta peräisin olevien kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa käyttöön otettujen tasoitustoimenpiteiden mahdollista kiertämistä Taiwanista, Turkista ja Vietnamista lähetetyllä kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuonnilla riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Taiwan, Turkki tai Vietnam, ja saattaa tällainen tuonti kirjaamisvelvoitteen alaiseksi, jäljempänä ’pyyntö’.

(3)

Pyynnön esitti 3 päivänä heinäkuuta 2023 European Steel Association, jäljempänä ’Eurofer’ tai ’pyynnön esittäjä’.

(4)

Pyynnössä esitettiin riittävä näyttö siitä, että Indonesiasta, Taiwanista, Turkista ja Vietnamista unioniin suuntautuvan vientikaupan rakenteessa oli tapahtunut muutos sen jälkeen, kun Indonesiasta tuotavia kylmävalssattuja levyvalmisteita koskevat toimenpiteet otettiin käyttöön. Muutos vaikutti johtuvan kylmävalssattujen levyvalmisteiden lähettämisestä Taiwanin, Turkin tai Vietnamin, jäljempänä ’asianomaiset maat’, kautta unioniin sen jälkeen, kun niille on tehty kokoonpano-/valmistustoimenpiteitä näissä maissa. Pyyntö sisälsi myös riittävästi näyttöä siitä, että tällaisessa kokoonpano-/valmistustoiminnassa oli kyse toimenpiteiden kiertämisestä, koska indonesialaisten osien osuus kokoonpannun/valmistetun tuotteen kokonaisarvosta asianomaisissa maissa oli yli 60 prosenttia ja kokoonpano-/valmistustoiminnan aikana syntynyt arvonlisäys oli alle 25 prosenttia valmistuskustannuksista.

(5)

Lisäksi pyyntö sisälsi riittävästi näyttöä siitä, että voimassa olevien tasoitustoimenpiteiden korjaavat vaikutukset olivat vaarantuneet sekä määrien että hintojen osalta edellä kuvatun käytännön vuoksi. Lisäksi oli riittävästi näyttöä siitä, että tuet vaikuttivat edelleen Taiwanista, Turkista ja Vietnamista lähetettyjen kylmävalssattujen levyvalmisteiden hintoihin. Tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta ja sen osia valmistivat ja veivät Taiwaniin, Turkkiin ja Vietnamiin Indonesiassa toimivat yritykset, joiden oli todettu saavan tasoitustoimenpiteiden alaisia tukia voimassa olevien toimenpiteiden nojalla tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoa ja myyntiä varten.

(6)

Mahdollisen kiertämisen kohteena ovat Indonesiasta peräisin olevat ruostumattomasta teräksestä valmistetut levyvalmisteet, ei enempää valmistetut kuin kylmävalssatut, jotka luokiteltiin komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/2012 (3) voimaantulopäivänä CN-koodeihin 7219 31 00, 7219 32 10, 7219 32 90, 7219 33 10, 7219 33 90, 7219 34 10, 7219 34 90, 7219 35 10, 7219 35 90, 7219 90 20, 7219 90 80, 7220 20 21, 7220 20 29, 7220 20 41, 7220 20 49, 7220 20 81, 7220 20 89, 7220 90 20 ja 7220 90 80, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’. Nyt voimassa olevia toimenpiteitä sovelletaan kyseiseen tuotteeseen.

(7)

Tutkimuksen kohteena oleva tuote on sama kuin edellisessä johdanto-osan kappaleessa määritelty tuote ja se luokitellaan tällä hetkellä samoihin CN-koodeihin kuin tarkasteltavana oleva tuote (Taric-koodit 7219310010, 7219321010, 7219329010, 7219331010, 7219339010, 7219341010, 7219349010, 7219351010, 7219359010, 7219902010, 7219908010, 7220202110, 7220202910, 7220204110, 7220204910, 7220208110, 7220208910, 7220902010 ja 7220908010), mutta se on lähetetty Taiwanista, Turkista tai Vietnamista riippumatta siitä, onko sen alkuperämaaksi ilmoitettu Taiwan, Turkki tai Vietnam, jäljempänä ’tutkimuksen kohteena oleva tuote’.

(8)

Tutkimus osoitti, että Indonesiasta unioniin viedyillä ja Taiwanista, Turkista ja Vietnamista lähetetyillä kylmävalssatuilla levyvalmisteilla, riippumatta siitä, ovatko ne peräisin Taiwanista, Turkista tai Vietnamista, on samat fyysiset ja kemialliset perusominaisuudet ja samat käyttötarkoitukset, minkä perusteella niiden katsotaan olevan tukien vastaisen perusasetuksen 2 artiklassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(9)

Ilmoitettuaan asiasta jäsenvaltioille komissio päätti, että oli olemassa riittävä näyttö tukien vastaisen perusasetuksen 23 artiklan 4 kohdan mukaisen tutkimuksen panemiseksi vireille, ja se pani vireille tutkimuksen 15 päivänä elokuuta 2023 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2023/1631 (4), jäljempänä ’vireillepanoasetus’, sekä asetti Taiwanista, Turkista ja Vietnamista lähetettävät kylmävalssatut levyvalmisteet kirjaamisvelvoitteen alaisiksi riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Taiwan, Turkki tai Vietnam, tukien vastaisen perusasetuksen 24 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(10)

Komissio sai vireillepanon jälkeen huomautuksia seuraavilta neljältä asianomaiselta osapuolelta: Posco Assan TST Celik Sanayi A.Ş., jäljempänä ’Posco Assan’, POSCO VST Co., Ltd., jäljempänä ’Posco VST’, YONGJIN METAL TECHNOLOGY (VIETNAM) COMPANY LIMITED, jäljempänä ’Yongjin’, ja European Association of Non-Integrated Metal Importers & Distributors, jäljempänä ’EURANIMI’.

(11)

Posco Assan, Posco VST ja Yongjin esittivät tutkimuksen yhteydessä yleisiä vireillepanoa koskevia huomautuksia sekä yrityskohtaisia huomautuksia. Posco Assanin ja Posco VST:n huomautuksilla ei ole jäljempänä 4 jaksossa esitettyjen havaintojen vuoksi enää merkitystä, eikä niitä sen vuoksi käsitellä tässä asetuksessa. Yongjinin huomautuksia käsitellään 4.3.3 jaksossa.

(12)

Posco Assan, Posco VST ja EURANIMI esittivät lisäksi huomautuksia kaupan rakenteen muutoksesta sekä siitä, että alkuperäisten tullien korjaavien vaikutusten vaarantumisesta ei ollut näyttöä. Posco Assan, Posco VST ja Yongjin myös väittivät, ettei kokoonpano-/valmistustoiminnan käsite kuulu tukien vastaisen perusasetuksen soveltamisalaan. Lisäksi sekä Posco Assan, Posco VST, Yongjin että EURANIMI esittivät samankaltaisia huomautuksia, jotka koskivat kiertämisen vastaisten sääntöjen soveltamista kylmävalssatuille levyvalmisteille suoritettuihin kokoonpano-/valmistustoimiin sekä riittävien perusteiden tai taloudellisen perusteen olemassaoloa. Posco Assan ja Posco VST viittasivat myös voimassa oleviin teräkseen sovellettaviin suojatoimenpiteisiin, joilla rajoitetaan jo nyt tuontia tutkimuksen kohteena olevista maista.

(13)

Yritykset väittivät ensinnäkin, että toisin kuin pyynnössä väitettiin, kaupan rakenteessa ei ollut tapahtunut muutosta. Tämän osoittamiseksi osapuolet toimittivat tietoja eri ajanjaksoilta. EURANIMI käytti heinäkuun 2019 ja kesäkuun 2023 välisen ajanjakson tietoja, kun taas Posco Assan ja Posco VST käyttivät tietoja useilta pidemmiltä tai lyhyemmiltä ajanjaksoilta verraten vuotta 2020 ja heinäkuun 2021 ja kesäkuun 2022 välistä ajanjaksoa raportointijaksoon ja vuoden 2022 ensimmäistä puoliskoa vuoden 2023 ensimmäiseen puoliskoon.

(14)

Pyynnön esittäjä kuitenkin perusti pyyntönsä 1 päivän tammikuuta 2019 ja 31 päivän joulukuuta 2022 väliseen ajanjaksoon. Tähän ajanjaksoon sisältyi aika ennen alkuperäisen tukien vastaisen tutkimuksen vireillepanoa (17 päivänä helmikuuta 2021) sekä aika tasoitustullien käyttöönoton jälkeen, joita molempia on analysoitava ja verrattava keskenään, jotta voidaan määrittää, onko tapahtunut kaupan rakenteen muutos, ”joka johtuu käytännöstä, menettelystä tai toiminnasta, jolla ei ole riittävästi perusteita tai jolla ei ole muuta taloudellista perustetta kuin tullin käyttöön ottaminen” (5). Pyynnön esittäjä osoitti, että kyseisenä aikana kaupan rakenteessa tapahtui muutos. Tämä päätelmä voi muuttua sen mukaan, mitä ajanjaksoja analyysiin sisällytetään, mutta tämä ei muuta sitä tosiseikkaa, että pyynnön esittäjä toimitti riittävästi näyttöä siitä, että kaupan rakenteessa tapahtui muutos tukien vastaisen perusasetuksen 23 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla (6).

(15)

Toiseksi Posco Assan ja Posco VST väittivät, etteivät tullien korjaavat vaikutukset olleet vaarantuneet, koska kaupan rakenteessa ei tapahtunut muutosta eikä asianomaisista maista tuleva tuonti kasvanut merkittävästi tai nopeasti. Lisäksi yritykset nostivat esille Kiinan mahdollisena vahingon tai korjaavien vaikutusten vaarantumisen aiheuttajana, sillä Kiinasta unioniin tuleva tuonti oli lisääntynyt huomattavasti enemmän kuin asianomaisista kolmesta maasta tuleva tuonti. EURANIMI ja päätelmien ilmoittamisen jälkeen Trinox väittivät, etteivät korjaavat vaikutukset olleet vaarantuneet, koska unionin tuotannonala teki huomattavaa voittoa vuosina 2021 ja 2022.

(16)

Tukien vastaisen perusasetuksen mukaan kiertämisen toteaminen edellyttää (muun muassa) ”näyttöä vahingosta tai siitä, että tullin korjaavat vaikutukset vaarantuvat samankaltaisen tuotteen hintojen ja/tai määrien osalta”. Pyynnön esittäjä osoitti pyynnössään, että asianomaisista kolmesta maasta alhaisilla hinnoilla tuleva tuonti lisääntyi merkittävästi eikä sen osuus unionin kulutuksesta ollut merkityksetön (7). Se, että Kiinasta tulee vielä enemmän tuontia tai että unionin tuotannonalan toiminta on ollut muutaman viime vuoden ajan kannattavaa, ei muuttanut tätä päätelmää. Näin ollen komissio hylkäsi nämä väitteet.

(17)

Kolmanneksi Posco Assan, Posco VST ja Yongjin väittivät, että kyseessä oleva toiminta ei kuulu tukien vastaisen perusasetuksen 23 artiklan 3 kohdan soveltamisalaan. Osapuolet väittivät, että kokoonpanotoiminta mainitaan nimenomaisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (8) (jäljempänä ’polkumyynnin vastaisen perusasetus’) 13 artiklan 2 kohdassa mutta sitä ei mainita tukien vastaisen perusasetuksen 23 artiklassa. Kokoonpano-/valmistustoimintaa ei luetella tukien vastaisen perusasetuksen 23 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa nimenomaisesti käytännöksi, menettelyksi tai toiminnaksi, joka luetaan toimenpiteiden kiertämiseksi. Kyseisessä alakohdassa käytetään kuitenkin nimenomaisesti ilmaisua ”muun muassa”, eli siinä esitetään ei-tyhjentävä luettelo mahdollisista kiertämiskäytännöistä. Näin ollen se kattaa myös muut kiertämiskäytännöt, kuten kokoonpano-/valmistustoiminnan, joita ei nimenomaisesti mainita kyseisessä artiklassa. Sen vuoksi komissio hylkäsi tämän väitteen.

(18)

Neljänneksi kaikki neljä osapuolta esittivät huomautuksia polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdassa esitetystä kokoonpanotoiminnan käsitteestä ja väittivät, ettei tämä käsite päde asianomaisissa maissa suoritettuun kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuotantoon liittyvään toimintaan. Osapuolten mukaan levyaihioiden tai ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kuumavalssattujen teräskelojen, jäljempänä ’kuumavalssatut teräskelat’, muuntaminen kylmävalssatuiksi levyvalmisteiksi ei ole kokoonpanotoimintaa, koska kyse ei ole osien kokoonpanosta ja muuntamisen lopputulos on peruuttamaton. Kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuotantoa ei voida pitää viimeistelynä tai valmiiksi saattamisena myöskään sen takia, että tällainen toimenpide – esimerkiksi kiillotus, viimeistelyvalssaus tai katkaisuhionta – olisi suoritettava valmistusprosessin lopussa. Osapuolet väittivät, että kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuotannon päävaiheiden, kuten itse kylmävalssauksen tai hehkutuksen ja peittauksen, ei voida katsoa vastaavan tätä määritelmää. Lisäksi väitettiin, että kokoonpano- ja valmistustoiminta eivät ole sama asia, koska näistä jälkimmäinen suoritetaan vasta sen jälkeen, kun tuote on jo koottu. Posco Assanin ja Posco VST:n mukaan ’valmistustoiminnan’ käsitteellä on merkitystä vain laskettaessa lisäarvo polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti eikä sitä siten voida pitää tukien vastaisen perusasetuksen 23 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuna ”käytäntönä, menettelynä tai toimintana”.

(19)

Komissio hylkäsi nämä väitteet. Pyynnön 5.3.2 kohdassa kuvatun käytännön vahvistettiin olevan valmistustoimenpide, joka kuuluu polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ’kokoonpanotoiminnan’ käsitteen alle. Komissio on myös tehnyt tämän saman päätelmän samankaltaisissa tilanteissa aiemmissa tutkimuksissa (9).

(20)

Polkumyynnin vastaisessa perusasetuksessa ei määritellä käsitteitä ”kokoonpanotoiminta” tai ”valmistustoiminta”. ”Valmistus” mainitaan kuitenkin nimenomaisesti 13 artiklan 2 kohdan b alakohdassa. Tästä seuraa, että 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla kokoonpanotoiminnalla ei tarkoiteta ainoastaan toimintaa, joka koostuu kokoonpannun tavaran osien kokoonpanosta, vaan siihen saattaa kuulua myös puolivalmiiden tuotantopanosten kaikenlainen jatkokäsittely lopputuotteiksi.

(21)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Yongjin väitti, että kuumavalssattuja teräskeloja ei voida pitää puolivalmiina tuotteina vaan pikemminkin valmiina tuotteena, jota ei välttämättä tarvitse jalostaa kylmävalssatuiksi teräslevyiksi. Väitteensä tueksi Yongjin viittasi harmonoidun järjestelmän 72 ryhmän oikeudellisten huomautusten sanamuotoon, jonka mukaan keloina esitettäviä kuumavalssattuja teräskeloja ei voida pitää puolivalmiina materiaalina. Komissio katsoi kuitenkin, että kuumavalssattujen teräskelojen jalostaminen kylmävalssatuiksi teräslevyiksi on yksi niistä vaiheista, joka on tarpeen levyjen jalostamiseksi lopputuotteeksi eli kylmävalssatuiksi teräslevyiksi. Tätä varten sekä levyaihiot että kuumavalssatut teräskelat, olivatpa ne puolivalmiita tai eivät, katsottiin tuotantopanoksiksi, jotka edellyttävät jatkokäsittelyä tai -valmistusta lopputuotteen eli kylmävalssattujen teräslevyjen tuottamiseksi.

(22)

Lisäksi Yongjin viittasi kuumavalssattuihin teräskeloihin ”raaka-aineena” johdonmukaisesti koko ilmoituksessaan. Harmonoidussa järjestelmässä raaka-aineet luokitellaan kuitenkin vielä vähemmän valmistetuiksi kuin puolivalmiiksi: ”Pääsääntönä on, että tavarat luokitellaan niiden valmistusasteen mukaan: raaka-aineet, valmistamattomat tuotteet, puolivalmiit tuotteet ja valmiit tuotteet” (10). Yongjinin käyttämästä sanamuodosta käy näin ollen selvästi ilmi, että vaikka kelojen muodossa olevat kuumavalssatut teräskelat eivät virallisen luokituksen mukaan ole puolivalmiita tuotantopanoksia, yritys itse pitää niitä tuotteena, jota ei ole saatettu valmiiksi vaan jota on vielä jalostettava.

(23)

Näin ollen komissio hylkäsi tämän väitteen.

(24)

Komissio ei myöskään yhdy osapuolten väitteeseen, jonka mukaan kiillotusta, viimeistelyvalssausta tai katkaisuhiontaa voidaan pitää valmiiksi saattamisena mutta itse kylmävalssausprosessia ei. Kaikki nämä toimenpiteet ovat osa samaa prosessia, jossa osittain jalostettu materiaali (levyaihiot tai kuumavalssatut teräskelat) muunnetaan kylmävalssatuiksi levyvalmisteiksi. Olisi epäloogista kuvata osaa tästä prosessista valmistustoiminnaksi ja osaa siitä kokoonpanotoiminnaksi. Kuten jäljempänä johdanto-osan 48 kappaleessa selitetään, yrityksiä, jotka suorittavat vain vähäisiä toimia, kuten leikkaamista ja katkaisuhiontaa, ei katsottu tuottajiksi. Niiden vahvistettiin olevan palveluntarjoajia, jotka eivät ole toimenpiteiden kiertämistä koskevassa tutkimuksessa oikeutettuja vapautukseen laajennettavista toimenpiteistä. Tämä on linjassa sen kanssa, että tällaisia vähäisiä toimia ei voida pitää valmistustoimintana, koska näille palveluntarjoajille toimitetut kylmävalssatut levyvalmisteet ovat välttämättä jo viimeisteltyjä tai valmiiksi saatettuja tuotteita.

(25)

Osapuolten väite muuntamisprosessin peruuttamattomuudesta oli hylättävä. Ensinnäkään tämä väite ei perustu oikeudelliseen edellytykseen. Toisin sanoen ei ole mitään syytä sille, miksi prosessin olisi oltava peruutettavissa, jotta se voidaan katsoa kokoonpanoksi tai valmiiksi saattamiseksi. Toiseksi osapuolet itse ovat väittäneet, että valmistustoiminta käsittää esimerkiksi katkaisuhionnan – joka on niin ikään peruuttamaton toimenpide. Katkaisuhionta tarkoittaa käytännössä suuren kelan leikkaamista kapeammaksi kelaksi, ja tällöin leveys on yksi tuotteen olennaisista ominaisuuksista. Kelaa ei ole mahdollista palauttaa alkuperäiseen tilaan hitsaamalla katkaistut osat jälleen yhteen, koska katkaisuhionnan aikana häviää materiaalia ja toisaalta hitsaamisen myötä syntyy uutta hitsausmateriaalia. Katkaisuhiontatoimenpiteen peruuttaminen täydellisesti siten, että siitä ei jää jälkiä, edellyttäisi katkaistujen teräsosien sulattamista uudelleen yhteen, mikä itsessään aiheuttaisi muutoksia materiaaliin, puhumattakaan siitä, että tällöin prosessin kaikki aiemmat vaiheet, mukaan lukien kylmävalssaus, olisi suoritettava uudelleen.

(26)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen EURANIMI, Yongjin ja kauppias Gerber Steel GmbH, jäljempänä ’Gerber’, esittivät lisäväitteitä, joilla ne vastustivat kokoonpanotoiminnan käsitteen soveltamista tässä tutkimuksessa. Kaikki kolme osapuolta viittasivat siihen, että kylmävalssaus muuttaa kaikkia tuotteen olennaisia fyysisiä, mekaanisia ja metallurgisia ominaisuuksia. Osapuolet viittasivat erityisesti tiettyjä ruostumattomasta teräksestä valmistettuja saumattomia putkia koskevaan aiempaan tutkimukseen (11). Kyseisessä tutkimuksessa komissio totesi seuraavaa: ”Intiassa suoritettavalla kylmämuovauksella tuotetta muokataan merkittävästi siten, että sen perusominaisuudet muuttuvat peruuttamattomasti. Prosessin aikana tuotteen koko ja sen fyysiset, mekaaniset ja metallurgiset ominaisuudet muuttuvat” (12).

(27)

Tämä havainto – joka voisi kylmävalssattujen teräslevyjen kylmävalssauksen tapauksessa hyvinkin olla toisenlainen kuin kyseisessä tutkimuksessa tarkasteltujen prosessin, tuotantopanosten ja lopputuotteen tapauksessa (putkien kylmämuovaus) – ei kuitenkaan ollut syy kyseisen tutkimuksen päättämiseen. Komissio totesi tutkimuksen päättämistä koskevassa asetuksessa (13) selkein sanoin, että perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan nojalla tehty toimenpiteiden kiertämättömyyttä koskeva päätelmä perustui tässä tapauksessa siihen, että Intiassa suoritettavalle prosessointitoiminnalle on olemassa riittävä syy ja taloudellinen peruste”. Kuten EURANIMI vahvisti päätelmien ilmoittamisen jälkeen toimittamiensa huomautusten 8 kappaleessa, komissio päätti kyseisen tutkimuksen toteamatta, että kylmämuovausta olisi pidettävä kokoonpano- tai valmistustoimena.

(28)

Lisäksi komissio oli eri mieltä siitä, että tuotteen olennaiset ominaisuudet muuttuvat kylmävalssauksessa. Jotkin ominaisuudet saattavat muuttua, kun taas toiset (yhtä olennaiset tai olennaisemmat) määräytyvät jo tuotantopanoksen perusteella. Eurofer vahvisti tämän päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa, joissa se totesi, että ”ruostumattomien terästuotteiden olennaiset ominaisuudet määräytyvät ensimmäisessä tuotantovaiheessa, jonka aikana levyaihio sulatetaan ja valetaan, käytettävien raaka-aineiden, kuten nikkelin ja kromin, valinnan ja määrän mukaan. Raaka-aineet ja niiden kemiallinen koostumus määräävät myöhemmän ruostumattomasta teräksestä valmistetun tuotteen olennaiset ominaisuudet, kuten sen hapettumiskestävyyden. Varsinkaan tuotteen kemiallinen koostumus ei muutu jatkokäsittelyn, kuten kylmävalssauksen, aikana”.

(29)

Tämän vuoksi komissio hylkäsi tuotteen ominaisuuksien muutoksia koskevat väitteet.

(30)

EURANIMIn mukaan kokoonpanotoiminnan käsitteen liian laaja tulkinta veisi muilta polkumyynnin vastaisen perusasetuksen (ja soveltuvin osin myös tukien vastaisen perusasetuksen) säännöksiltä aiotun vaikutuksen. Sen sijaan komission olisi tämän tutkimuksen kaltaisessa tapauksessa aloitettava uusi polkumyyntitutkimus / tukien vastainen tutkimus. On kuitenkin hyvin dokumentoitu, että unionin tuomioistuin on kannattanut (tässä tutkimuksessa soveltuvin osin sovellettavan) polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 13 artiklan laajaa tulkintaa, kun otetaan huomioon sen asiayhteys ja tarve säilyttää sen tehokkuus (14). Tukien vastaisen perusasetuksen 23 artiklan mukaisesti tehtyjen tutkimusten tarkoituksena on varmistaa tasoitustullien tehokkuus ja estää niiden kiertäminen. Näin ollen polkumyynnin vastaisen perusasetuksen (jota sovelletaan soveltuvin osin tukien vastaisissa tutkimuksissa) 13 artiklan 2 kohdan tarkoituksena on ottaa huomioon käytäntö, menettely tai toiminta, jossa käytetään pääasiassa toimenpiteiden kohteena olevasta maasta peräisin olevia osia ja kootaan tai saatetaan ne valmiiksi siten, että näiden tuotteiden arvonlisäys on vähäinen. Koska toimenpiteiden kiertämistä koskevien tutkimusten lähtökohta ja tavoite eroavat näin ollen perustavalla tavalla uusien polkumyyntitutkimusten ja tukien vastaisten tutkimusten lähtökohdista ja tavoitteista, toista ei voida käyttää toisen sijasta.

(31)

Viidenneksi EURANIMI esitti useita väitteitä, jotka liittyivät pyynnössä väitetyn kaupan rakenteen muutoksen perusteisiin tai taloudelliseen perusteeseen. Osapuoli väitti, että asianomaisista maista tulevan kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuonnin kasvuun vaikutti covid-19-pandemia, että indonesialaisten tuotantopanosten käyttö alkoi lisääntyä jo ennen alkuperäisen tukien vastaisen tutkimuksen vireillepanoa ja että pyynnössä esitetty taulukko, jossa esitetään unionin kulutus sekä markkinaosuudet, oli virheellinen, koska siinä on otettu huomioon välillinen tuonti sekä sellaisten viimeaikaisten tapahtumien vaikutukset, jotka ovat rajoittaneet kylmävalssattujen levyvalmisteiden saatavuutta unionin toimittajilta.

(32)

Pyynnössä esitetyistä taulukoista käy kuitenkin ilmi, että asianomaisista maista tuleva tuonti kasvoi myös verrattaessa vuosia 2022 ja 2019. Covid-19-pandemia vaikutti kauppavirtoihin vuosina 2020 ja 2021, mutta tuonti oli merkittävästi korkeammalla tasolla myös vuonna 2022 verrattuna viimeiseen ”normaaliin” vuoteen ennen pandemiaa. Indonesialaisten tuotantopanosten käytön osalta ennen vuotta 2019 EURANIMI ei toimittanut mitään tietoja tätä koskevan väitteensä tueksi. Kulutusta ja markkinaosuuksia koskeva taulukko, johon osapuoli viittasi, todella sisältää myös välillisen tuonnin. Tämä tuonti esitetään kuitenkin erillisellä rivillä, ja taulukosta käy selvästi ilmi, että sekä taulukon muut tiedot että välillinen tuonti kehittyivät samansuuntaisesti. Unionin toimittajien kylmävalssattujen levyvalmisteiden rajallista saatavuutta koskevan väitteen tueksi ei esitetty näyttöä.

(33)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen EURANIMI viittasi 23 kirjeeseen, jotka se oli toimittanut vireillepanon jälkeen kylmävalssattujen levyvalmisteiden loppukäyttäjiltä ja jotka osoittivat valmisteiden saatavuuden olleen rajallinen. Nämä kirjeet ovat kuitenkin vuodelta 2021, jolloin Indonesiaa koskeva alkuperäinen polkumyyntitutkimus tehtiin. Kuten EURANIMI totesi 12 päivänä lokakuuta 2023 pidettyä kuulemistilaisuutta varten esittämässään huomautuksissa, vuoden 2021 koettu pula liittyi ”luonnolliseen elpymiseen pandemiasta”. Mitään näyttöä ei esitetty siitä, että tuolloin väitetysti koettu pula olisi jatkunut sen jälkeen ja vielä raportointijaksolla. Näin ollen komissio hylkäsi nämä väitteet.

(34)

Kuudenneksi sekä Posco VST että Posco Assan väittivät, että voimassa olevat suojatoimenpiteet (15), joita sovelletaan kaikista kolmesta asianomaisesta maasta peräisin olevaan teräksen (myös kylmävalssattujen levyvalmisteiden) tuontiin, rajoittavat jo nyt kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuontia näistä maista ja suojaavat unionin tuotannonalaa tarvittavalla tavalla ja riittävästi.

(35)

Suojatoimenpiteet ovat kuitenkin luonteeltaan väliaikaisia, ja niillä on erilaiset perusteet ja tavoitteet kuin tukien vastaisilla toimenpiteillä tai tukien vastaisen perusasetuksen 23 artiklalla, sillä niiden tarkoituksena on varmistaa tasoitustullien tehokkuus ja estää niiden kiertäminen. Sen vuoksi komissio hylkäsi tämän väitteen.

(36)

Edellä esitettyjen väitteiden lisäksi Gerber, joka tuo kylmävalssattuja levyvalmisteita, toimitti päätelmien ilmoittamisen jälkeen seuraavat huomautukset, joissa käsiteltiin myös asian vireillepanoa.

(37)

Ensinnäkään komission ei Gerberin mukaan pitäisi käyttää nikkelin hintojen ennennäkemätöntä nousua vuonna 2022 minkäänlaisen laskelman perustana tässä tutkimuksessa. Komissio ei käyttänyt nikkelin hintoja laskelmissaan.

(38)

Toiseksi Gerber huomautti, että teräksen tuonti unioniin on pysynyt vakaana kymmenen viime vuoden ajan. On kuitenkin merkityksetöntä, onko teräksen tuonti unioniin pysynyt vakaana vuosien mittaan vai ei. Tässä tapauksessa merkitystä on sillä, onko unionin, Indonesian ja kolmen asianomaisen maan välisen kaupan rakenteessa tapahtunut muutos. Kuten pyynnössä todettiin ja tutkimuksen aikana vahvistettiin, kaupan rakenteessa tapahtui tällainen muutos.

(39)

Kolmanneksi Gerber väitti, että sekä pyynnössä että tutkimuksessa esitetty päätelmä, jonka mukaan kylmävalssattujen levyvalmisteiden käsittelyn aikana syntynyt arvonlisäys on alle 10 prosenttia, on virheellinen ja että komissio ei esittänyt sen tueksi näyttöä. On kuitenkin huomattava, että polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädettynä kynnysarvona pidettävä arvonlisäys on 25 eikä 10 prosenttia. Komissio käytti analyysissään yksittäisten yhteistyössä toimineiden yritysten toimittamia tietoja, jotka tarkastettiin paikan päällä. Useimpien näiden yritysten osalta arvonlisäys ei noussut yli 10 prosenttiin, ja kaikkien yritysten osalta se pysyi selvästi alle 25 prosentissa. Toisin kuin Gerber väittää, tämä päätelmä ei johtunut jalostus- tai viimeistelyvaiheiden, kuten hehkutuksen, tai tietyntyyppisen ruostumattoman teräksen (Gerber mainitsi 200- ja 400-sarjan teräksen) jättämisestä tarkastelun ulkopuolelle taikka ”muusta numerokikkailusta” saati ”petoksesta”. Komissio laski osien arvonlisäyksen polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti ”kokoonpanossa tai valmistuksessa käytettävien osien arvonlisäyksen” (tässä tapauksessa muut valmistuskustannukset kuin materiaalikustannukset) prosenttiosuutena kaikista valmistuskustannuksista. Yksikään tiedot toimittaneista yhteistyössä toimineista yrityksistä ei vastustanut tätä menetelmää eikä komission päätelmiä yritysten tietoihin perustuvasta arvonlisäyksestä.

(40)

Neljänneksi Gerber väitti, että tietyt unionin ruostumattoman teräksen tuotannonalan toimet ovat unionin kilpailuoikeuden vastaisia tai jopa rikoksia. Tällaiset väitteet eivät kuitenkaan kuulu tämän tutkimuksen alaan. Jos Gerber katsoo, että unionin tuotannonala on toiminut väärin, Gerberin olisi osoitettava huolensa toimivaltaisille viranomaisille, kuten kilpailuasioista vastaavalle komission yksikölle, OLAFille (Euroopan petostentorjuntavirastolle) tai toimivaltaisille kansallisille viranomaisille.

(41)

Näin ollen komissio hylkäsi nämä Gerberin esittämät neljä väitettä.

(42)

Edellä esitetyn perusteella komissio hylkäsi tutkimuksen vireillepanoa koskevat väitteet ja totesi, että pyyntö sisälsi riittävästi näyttöä tutkimuksen vireille panemiseksi.

(43)

Tutkimusajanjakso käsitti 1 päivän tammikuuta 2020 ja 30 päivän kesäkuuta 2023 välisen ajan, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Tutkimusajanjaksolta kerättiin tietoja muun muassa sen tutkimiseksi, oliko kaupan rakenteessa tapahtunut väitetty muutos tarkasteltavana olevaa tuotetta koskevien toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen ja oliko kyseessä käytäntö, menettely tai toiminta, jolla ei ole riittävästi perusteita tai muuta taloudellista perustetta kuin tullin käyttöön ottaminen. Tarkempia tietoja kerättiin 1 päivän heinäkuuta 2022 ja 30 päivän kesäkuuta 2023 väliseltä ajanjaksolta, jäljempänä ’raportointijakso’, sen tutkimiseksi, vaaransiko tuonti voimassa olevien toimenpiteiden korjaavat vaikutukset hintojen ja/tai määrien osalta ja esiintyikö tuettua tuontia.

(44)

Komissio ilmoitti tutkimuksen vireillepanosta virallisesti Taiwanin, Turkin, Vietnamin ja Indonesian viranomaisille, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille kyseisissä maissa, unionin tuotannonalalle sekä tiedossa oleville tuojille unionissa.

(45)

Taiwanissa, Turkissa ja Vietnamissa toimiville vientiä harjoittaville tuottajille tarkoitetut vapautuksen pyytämistä koskevat lomakkeet sekä Indonesiassa toimiville tuottajille/viejille ja unionin tuojille tarkoitetut kyselylomakkeet asetettiin saataville kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla.

(46)

Seuraavat vientiä harjoittavat tuottajat esittivät vapautusta koskevan pyynnön, ja niiden toimitiloihin tehtiin tarkastuskäynti:

(47)

Lisäksi seuraavat taiwanilaiset ja turkkilaiset palveluntarjoajat toimittivat vapautuksen pyytämistä koskevan lomakkeen:

(48)

Tarkasteltuaan edellä lueteltujen kolmen yrityksen pyynnöissä esitettyjä tietoja komissio kuitenkin päätteli, että kyseisten yritysten tutkimusajanjakson aikana harjoittama toiminta käsitti erilaisten palvelujen tarjoamista, kuten muiden yritysten tuottamien kylmävalssattujen levyvalmisteiden leikkaamista ja katkaisuhiontaa, joissa ei ole kyse tutkimuksen kohteena olevan tuotteen varsinaisesta tuotannosta. Sen vuoksi näitä yrityksiä ei voitu pitää tuottajina eikä niille siten voitu myöntää tukien vastaisen perusasetuksen 23 artiklan 6 kohdan nojalla vapautusta toimenpiteiden laajentamisesta, sillä kyseisen säännöksen mukaan tällainen vapautus voidaan myöntää vain tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajille. Kyseisten yritysten toimitiloihin ei tehty tarkastuskäyntiä.

(49)

Lisäksi seuraavat yritykset vastasivat kyselylomakkeeseen:

(50)

Komissio ei tarkistanut edellä lueteltujen yritysten kyselylomakevastauksia mutta se käytti niiden toimittamia tietoja Indonesiasta tulevien kauppavirtojen ja indonesialaisten toimittajien nimien ristiintarkastamiseksi.

(51)

Komissio kävi pyynnön esittäjän ja yhteistyössä toimineiden yritysten toimittamien tietojen ja tilastojen tarkastuksen yhteydessä paikan päällä keskusteluja Taiwanin ja Vietnamin viranomaisten (Taiwanin kansainvälisestä kaupasta vastaavan viranomaisen (TITA) sekä Vietnamin teollisuus- ja kauppaministeriön alaisuuteen kuuluvan kaupan suojatoimenpiteistä vastaavan viranomaisen) kanssa.

(52)

Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää tulla kuulluiksi vireillepanoasetuksessa asetetussa määräajassa. Kaikille osapuolille ilmoitettiin, että kaikkien merkityksellisten tietojen toimittamatta jättäminen tai epätäydellisten, väärien tai harhaanjohtavien tietojen toimittaminen saattaa johtaa tukien vastaisen perusasetuksen 28 artiklan soveltamiseen ja päätelmien tekemiseen käytettävissä olevien tietojen perusteella.

(53)

Useat osapuolet toimittivat huomautuksia vireillepanoasetuksessa asetetun määräajan umpeuduttua. Komissio ilmoitti näille osapuolille, että niiden huomautuksia ei tästä syystä voitu hyväksyä ja että niillä olisi mahdollisuus esittää huomautuksia sen jälkeen, kun tässä tutkimuksessa on ilmoitettu olennaiset tosiasiat ja huomiot.

(54)

EURANIMIn kanssa järjestettiin kuulemistilaisuus 12 päivänä lokakuuta 2023. Päätelmien ilmoittamisen jälkeen järjestettiin kuulemiset Euroferin kanssa 14 päivänä maaliskuuta 2024, Lam Khangin kanssa 18 päivänä maaliskuuta 2024 ja Yongjinin kanssa 20 päivänä maaliskuuta 2024.

(55)

Tukien vastaisen perusasetuksen 23 artiklan 3 kohdan mukaisesti toimenpiteiden kiertämisen mahdollista esiintymistä arvioitaessa on analysoitava järjestyksessä seuraavia seikkoja:

(56)

Pyynnön esittäjän pyynnössään toimittama näyttö viittasi tässä tutkimuksessa Taiwanissa, Turkissa ja Vietnamissa tapahtuvaan kokoonpano-/valmistustoimintaan. Kuten edellä johdanto-osan 17 kappaleessa selitetään, kokoonpano-/valmistustoimintaa ei luetella tukien vastaisen perusasetuksen 23 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa nimenomaisesti käytännöksi, menettelyksi tai toiminnaksi, joka luetaan toimenpiteiden kiertämiseksi. Kyseisessä alakohdassa käytetään kuitenkin nimenomaisesti ilmaisua ”muun muassa”, eli siinä esitetään ei-tyhjentävä luettelo mahdollisista kiertämiskäytännöistä. Näin ollen se kattaa myös muut kiertämiskäytännöt, kuten kokoonpano-/valmistustoiminnan, joita ei nimenomaisesti mainita kyseisessä artiklassa. Koska pyynnön esittäjän pyynnössään toimittama näyttö viittasi asianomaisissa maissa tapahtuvaan kokoonpano-/valmistustoimintaan, komissio analysoi nimenomaisesti sitä, täyttyivätkö erityisesti seuraavat polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdassa esitetyt edellytykset soveltuvin osin:

(57)

Taulukossa 1 esitetään Indonesiasta unioniin tulevan tuonnin kehitys tutkimusajanjaksolla.

Taulukko 1

Kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuonti unioniin tutkimusajanjaksolla (tonnia)

(58)

Taulukosta 1 käy ilmi, että kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuonti Indonesiasta väheni vuoden 2020 ja raportointijakson välillä 106 483 tonnista 7 634 tonniin. Tuonnin määrä kasvoi vuodesta 2020 vuoteen 2021 yhden prosentin mutta väheni vuonna 2022 jyrkästi (–53 %) vuoteen 2020 verrattuna. Taulukossa 1 esitettyä kaupan rakenteen kehitystä olisi tarkasteltava ottaen huomioon sekä tasoitustoimenpiteiden käyttöönotto maaliskuussa 2022 että samaa tuotetta koskevien polkumyyntitoimenpiteiden (16) käyttöönotto marraskuussa 2021. Näiden polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönottoon johtanut polkumyyntitutkimus ajoittui osittain samaan aikaan kuin alkuperäinen tukien vastainen tutkimus. Analysoitaessa tietoja tukien vastaisen tutkimuksen osalta otettiin sen vuoksi huomioon sekä polkumyyntitutkimuksen ja polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden että tukien vastaisen tutkimuksen ja tukien vastaisten toimenpiteiden vaikutukset.

(59)

Lopullisten polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto 19 päivänä marraskuuta 2021 vaikutti jo Indonesiasta unioniin tulevaan kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuontiin (17), ja tukien vastaisten toimenpiteiden käyttöön ottaminen 17 päivänä maaliskuuta 2022 entisestään vahvisti tätä vaikutusta. Kuten taulukossa 1 esitetyt tiedot osoittavat, Indonesiasta tuleva tuonti väheni jyrkästi vuonna 2022, ja tämä väheneminen ajoittui samaan aikaan, kun Indonesiasta tulevien kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa otettiin käyttöön lopulliset polkumyyntitoimenpiteet vuoden 2021 lopussa ja tasoitustoimenpiteet vuoden 2022 alussa. Vuoden 2022 ja raportointijakson välillä Indonesiasta tulevan kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuonnin määrä väheni edelleen jyrkästi. Koko tutkimusajanjakson aikana se väheni lähes 93 prosenttia. Samaan aikaan maan osuus kokonaistuonnista supistui 14 prosentista 1 prosenttiin.

(60)

Kuten johdanto-osan 49 kappaleessa todetaan, kuusi taiwanilaista vientiä harjoittavaa tuottajaa esitti vapautusta koskevan pyynnön ja toimi yhteistyössä koko tutkimuksen ajan. Näiden yritysten osuus Taiwanista tulevasta kylmävalssattujen levyvalmisteiden kokonaistuonnista raportointijakson aikana oli vain 50 prosenttia. Sen vuoksi Taiwanista unioniin suuntautuvaa kylmävalssattujen levyvalmisteiden vientiä sekä Indonesiasta Taiwaniin suuntautuvaa raaka-aineiden vientiä koskevat päätelmät perustuivat Eurostatista ja Global Trade Atlas -tietokannasta (18), jäljempänä ’GTA’, saatuihin tilastoihin.

(61)

Taulukossa 2 esitetään Taiwanista unioniin suuntautuvan tuonnin kehitys tutkimusajanjaksolla.

Taulukko 2

Kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuonti unioniin tutkimusajanjaksolla (tonnia)

(62)

Taulukosta 2 käy ilmi, että kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuonti Taiwanista unioniin kasvoi vuoden 2020 ja raportointijakson välillä 125 072 tonnista 186 872 tonniin. Eniten tuonnin määrä kasvoi vuosien 2020 ja 2021 välillä, jolloin tuontimäärä kasvoi 75 prosenttia, 125 072 tonnista 218 784 tonniin. Tämä kasvu tapahtui samaan aikaan, kun alkuperäinen polkumyyntitutkimus pantiin vireille syyskuussa 2020 ja alkuperäinen tukien vastainen tutkimus helmikuussa 2021 ja lopulliset polkumyyntitoimenpiteet otettiin käyttöön marraskuussa 2021. Vuosina 2021 ja 2022 Taiwanista tulevan tuonnin määrä kasvoi edelleen 251 304 tonniin, samaan aikaan kun tasoitustoimenpiteet otettiin käyttöön maaliskuussa 2022. Raportointijakson aikana tuonti jälleen väheni 186 872 tonniin. Kaikkiaan Taiwanista tulevan tuonnin määrä kasvoi tutkimusajanjakson aikana 49 prosenttia.

(63)

Lisäksi muilta kuin vapautusta koskevan pyynnön esittäneiltä vientiä harjoittavilta tuottajilta peräisin olevan Taiwanista unioniin tulleen tuonnin määrä kasvoi merkittävästi alkuperäisen polkumyyntitutkimuksen vireillepanon jälkeen. Tarkemmin sanottuna yhteistyössä toimineet tuottajat vastasivat ennen polkumyyntitutkimuksen vireillepanoa lähes kaikesta (yli 90 prosentista) unioniin suuntautuvasta viennistä, kun taas raportointijaksolla niiden osuus tästä viennistä oli vain hieman yli 50 prosenttia.

(64)

Taulukossa 3 esitetään kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuotantoon tarvittavien raaka-aineiden viennin kehitys Indonesiasta Taiwaniin tutkimusajanjaksolla. Kyseiset raaka-aineet olivat joko ruostumattomasta teräksestä valmistettuja levyaihioita tai ruostumattomasta teräksestä valmistettuja kuumavalssattuja keloja, jäljempänä ’kuumavalssatut teräskelat’.

Taulukko 3

Raaka-aineiden vienti Indonesiasta Taiwaniin tutkimusajanjaksolla (tonnia)

(65)

Tärkein kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuotannossa käytettävä tuotantopanos ovat yleensä kuumavalssatut teräskelat. Kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuotanto voi kuitenkin alkaa myös ruostumattomasta teräksestä valmistetuista levyaihioista, jotka kuumavalssataan teräskelojen muotoon. Nämä teräskelat puolestaan valssataan uudelleen, ja lopputuloksena saadaan kylmävalssattuja levyvalmisteita. Kuten taulukosta 3 käy ilmi, ruostumattomasta teräksestä valmistettujen levyaihioiden vienti Indonesiasta Taiwaniin lisääntyi vuoden 2020 ja raportointijakson välillä 93 085 tonnista 141 041 tonniin. Viennin määrä kasvoi eniten vuosien 2020 ja 2021 välillä: vuonna 2020 määrä oli 93 085 tonnia mutta vuonna 2021 jo 190 908 tonnia, eli se kasvoi 105 prosenttia. Vuoden 2021 jälkeen levyaihioiden vienti Indonesiasta väheni 140 272 tonniin vuonna 2022 ja kasvoi sitten raportointijaksolla hieman, 141 041 tonniin. Kaikkiaan Indonesiasta Taiwaniin vietyjen levyaihioiden määrä kasvoi tutkimusajanjaksolla 52 prosenttia.

(66)

Kaikista tutkimusajanjaksolla Taiwaniin tuoduista ruostumattomasta teräksestä valmistetuista levyaihioista 95–99,8 prosenttia tuotiin Indonesiasta. Raportointijaksolla Indonesiasta tuotujen ruostumattomasta teräksestä valmistettujen levyaihioiden osuus oli 99,8 prosenttia.

(67)

Myös kuumavalssattujen teräskelojen vienti Indonesiasta Taiwaniin kasvoi 529 143 tonnista (vuonna 2020) raportointijakson aikaiseen 631 208 tonniin. Eniten (55 %) vientimäärä kasvoi vuosien 2020 ja 2021 välillä: vuonna 2020 määrä oli 529 143 tonnia, vuonna 2021 jo 817 705 tonnia. Vuoden 2021 jälkeen kuumavalssattujen teräskelojen vienti Indonesiasta väheni 563 534 tonniin (vuonna 2022) ja kasvoi sitten jälleen 631 208 tonniin raportointijaksolla. Kaikkiaan Indonesiasta Taiwaniin vietyjen kuumavalssattujen teräskelojen määrä kasvoi tutkimusajanjaksolla 19 prosenttia.

(68)

On syytä huomauttaa, että kuumavalssattujen teräskelojen kokonaisvientimäärä Indonesiasta Taiwaniin on huomattavasti suurempi kuin vapautusta pyytäneiden taiwanilaisten vientiä harjoittavien tuottajien ilmoittama tai ostama määrä, kuten johdanto-osan 63 kappaleessa selitetään. Yhteistyössä toimineiden tuottajien osuus kuumavalssattujen teräskelojen kokonaistuonnista oli ennen alkuperäisen polkumyyntitutkimuksen vireillepanoa noin 97 prosenttia mutta raportointijaksolla vain 84 prosenttia. Näin ollen yritykset, jotka eivät esittäneet vapautusta koskevaa pyyntöä, ostivat yli 100 000 tonnia Indonesiasta tuoduista kuumavalssatuista teräskeloista.

(69)

Ruostumattomasta teräksestä valmistettujen levyaihioiden ja kuumavalssattujen teräskelojen yhteenlaskettu vientimäärä Indonesiasta Taiwaniin kasvoi vuoden 2020 ja raportointijakson välillä 622 228 tonnista 772 249 tonniin. Eniten (62 %) vientimäärä kasvoi vuosien 2020 ja 2021 välillä: vuonna 2020 määrä oli 622 228 tonnia, vuonna 2021 jo 1 008 614 tonnia. Vuoden 2021 jälkeen ruostumattomasta teräksestä valmistettujen levyaihioiden ja kuumavalssattujen teräskelojen yhteenlaskettu vientimäärä Indonesiasta väheni 703 805 tonniin vuonna 2022 ja kasvoi sitten raportointijaksolla 772 249 tonniin. Kaikkiaan Indonesiasta Taiwaniin vietyjen ruostumattomasta teräksestä valmistettujen levyaihioiden ja kuumavalssattujen teräskelojen yhteenlaskettu määrä kasvoi tutkimusajanjaksolla 24 prosenttia.

(70)

Indonesiasta Taiwaniin suuntautuneen ruostumattomasta teräksestä valmistettujen levyaihioiden ja kuumavalssattujen teräskelojen viennin määrän kasvu osoitti, että tämän tuotantopanoksen kysyntä Taiwanissa kasvoi, mikä voi ainakin osittain selittyä sillä, että kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuotanto Taiwanissa ja niiden vienti Taiwanista unioniin lisääntyi raportointijaksolla. Tämän vahvistivat myös yhteistyössä toimineiden yritysten toimittamat tiedot.

(71)

Tutkimuksessa todettiin, että Indonesiasta joko levyaihioina tai kuumavalssattuina teräskeloina viety ruostumaton teräs, jonka määrät olivat merkittäviä, jalostettiin kylmävalssatuiksi levyvalmisteiksi Taiwanissa ja vietiin sitten unioniin. Taulukossa 2 esitetty kylmävalssattujen levyvalmisteiden viennin lisääntyminen Taiwanista unioniin ja taulukossa 3 esitetty ruostumattomasta teräksestä valmistettujen levyaihioiden ja kuumavalssattujen teräskelojen Indonesiasta Taiwaniin suuntautuvan viennin merkittävä kasvu tutkimusajanjaksolla muodostavat yhdessä tukien vastaisen perusasetuksen 23 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun muutoksen Indonesian ja Taiwanin sekä unionin välisen kaupan rakenteessa.

(72)

Tukien vastaisen perusasetuksen 23 artiklan 3 kohdan mukaan kaupan rakenteen muutoksen on johduttava käytännöstä, menettelystä tai toiminnasta, jolla ei ole riittävästi perusteita tai muuta taloudellista perustetta kuin tullin käyttöön ottaminen. Tällaiseen käytäntöön, menettelyyn tai toimintaan sisältyvät muun muassa voimassa olevien toimenpiteiden kohteena olevan tuotteen lähettäminen kolmansien maiden kautta ja osien kokoonpano / valmistustoiminta kolmannessa maassa polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Kuten johdanto-osan 56 kappaleessa todetaan, kyseistä artiklaa sovelletaan soveltuvin osin myös tässä tutkimuksessa.

(73)

Ruostumattomasta teräksestä valmistettuja levyaihioita ja kuumavalssattuja teräskeloja pidettiin puolivalmisteina, jotka jalostettiin valmiiksi tuotteiksi, kuten kylmävalssatuiksi levyvalmisteiksi. Tämä ruostumattomasta teräksestä valmistettujen levyaihioiden ja kuumavalssattujen teräskelojen jatkojalostus kylmävalssatuiksi levyvalmisteiksi lukeutuu polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun valmistustoimintaan.

(74)

Alkuperäiset polkumyyntitullit otettiin käyttöön 19 päivänä marraskuuta 2021 ja alkuperäiset tasoitustoimenpiteet 17 päivänä maaliskuuta 2022. Kuten edellä 2.3.2 jaksossa kuvaillaan, Taiwan lisäsi vientimyyntiään unioniin merkittävästi tutkimusajanjaksolla ja suuri osa tärkeimmistä tuotantopanoksista eli ruostumattomasta teräksestä valmistetuista levyaihioista ja kuumavalssatuista teräskeloista tuotiin Indonesiasta.

(75)

Lisäksi, kuten edellä (johdanto-osan 63 ja 68 kappaleessa) selitetään, Indonesiasta peräisin olevien tuotantopanosten kokonaismäärä oli huomattavasti suurempi kuin yhteistyössä toimineiden tuottajien ostama määrä ja samaan aikaan muiden kuin yhteistyössä toimineiden tuottajien viemien (kokoonpantujen / valmiiksi saatettujen) kylmävalssattujen levyvalmisteiden vienti unioniin lisääntyi merkittävästi.

(76)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että ruostumattomasta teräksestä valmistettuja levyaihioita ja kuumavalssattuja teräskeloja tuotiin Indonesiasta Taiwaniin, jalostettiin Taiwanissa kylmävalssatuiksi levyvalmisteiksi ja vietiin unioniin, mikä aiheutti muutoksen kaupan rakenteessa. Tutkimuksessa ei myöskään tullut esiin muuta taloudellista perustetta 2.3.2 jaksossa kuvatulle kaupan rakenteen muutokselle kuin alkuperäisen tukien vastaisen tutkimuksen vireillepano ja alkuperäisten toimenpiteiden käyttöön ottaminen sen seurauksena.

(77)

Tukien vastaisen perusasetuksen 23 artiklan 3 kohdassa mainitaan yhteys kyseessä olevan käytännön, menettelyn tai toiminnan ja kaupan rakenteen muuttumisen välillä – näistä viimeksi mainitun on johduttava ensin mainitusta. Edellä esitetyn perusteella päätellään, että Taiwanin osalta todettu toimenpiteiden kiertäminen oli kokoonpano-/valmistustoimintaa, joka johti kaupan rakenteen muutokseen ja jolla ei ollut taloudellista perustetta. Näin ollen tämä tukien vastaisen perusasetuksen 23 artiklan 3 kohdassa säädetty vaatimus täyttyy Taiwanin tapauksessa koko maan osalta.

(78)

Komissio tutki tukien vastaisen perusasetuksen 23 artiklan 3 kohdan mukaisesti, vaaransiko tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuonti unioniin voimassa olevien toimenpiteiden korjaavat vaikutukset määrien ja hintojen osalta.

(79)

Määrällisesti Taiwanista tulevan tuonnin markkinaosuus oli raportointijaksolla noin 4,7 prosenttia unionin kulutuksesta, jonka arvioitiin olleen 400 000 tonnia (19). Näin ollen tuonnin määrää pidetään merkittävänä.

(80)

Hintojen osalta komissio vertasi keskenään alkuperäisessä tukien vastaisessa tutkimuksessa määritettyä keskimääräistä vahinkoa aiheuttamatonta hintaa, joka oli oikaistu Euroopan unionin tuottajahintaindeksin (20) perusteella kylmävalssattujen levyvalmisteiden hinnannousun huomioon ottamiseksi, sekä Eurostatin tilastojen perusteella määritettyjä painotettuja keskimääräisiä CIF-vientihintoja, jotka oli oikaistu asianmukaisesti tuonnin jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi. Hintavertailu osoitti, että Taiwanista tulevan tuonnin hinnat alittivat unionin viitehinnat yli 19 prosentilla.

(81)

Tämän perusteella komissio päätteli, että voimassa olevien toimenpiteiden korjaavat vaikutukset vaarantuivat sekä määrien että hintojen osalta.

(82)

Tukien vastaisen perusasetuksen 23 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissio tutki myös, hyötyivätkö tuotu samankaltainen tuote ja/tai tämän tuotteen osat edelleen tuista.

(83)

Kuten täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2022/433 todettiin, indonesialaisten vientiä harjoittavien tuottajien havaittiin saaneen etua useista Indonesian ja Kiinan hallitusten toteuttamista tukijärjestelmistä (ks. johdanto-osan 1 kappale). Tuista hyötyi paitsi kylmävalssattujen levyvalmisteiden myös niiden valmistukseen käytettävien osien tuotanto, kuumavalssatut teräskelat ja levyaihiot mukaan lukien. Tukea myönnettiin muun muassa tarjoamalla nikkelimalmia ja maata riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan, tukemalla pääomainvestointeja, tarjoamalla lainoja, jotka eivät vastanneet markkinaehtoja, sekä panemalla täytäntöön etuuskohteluun perustuvia vero- ja tullijärjestelmiä. Tuki vaikutti kaikkeen tuotteiden myyntiin asiakkaasta riippumatta, hyödytti väistämättä yritysten kokonaistuotantoa, koska se ei ollut sidottu yhteen tiettyyn tuotteeseen, ja oli ainakin jossain määrin viennistä riippuvaista.

(84)

Tässä tutkimuksessa ei tullut esille uusia tietoja, jotka asettaisivat kyseenalaiseksi alkuperäisen tutkimuksen päätelmät ja viittaisivat siihen, että nämä tukijärjestelmät eivät olisi enää voimassa. Tutkimuksen aikana ei esitetty näyttöä siitä, että Indonesiassa tuotetut levyaihiot ja kuumavalssatut teräskelat tai tällaiset Taiwaniin tuodut osat eivät olisi enää hyötyneet tuista. Sen vuoksi komissio päätteli, että tuodun samankaltaisen tuotteen osat hyötyivät edelleen tuista.

(85)

Kuten johdanto-osan 49 kappaleessa todetaan, kaksi turkkilaista vientiä harjoittavaa tuottajaa esitti vapautusta koskevan pyynnön ja toimi yhteistyössä koko tutkimuksen ajan. Näiden kahden yrityksen osuus Turkista tulevasta kylmävalssattujen levyvalmisteiden kokonaistuonnista raportointijakson aikana oli vain 52 prosenttia. Sen vuoksi Turkista unioniin suuntautuvaa kylmävalssattujen levyvalmisteiden vientiä sekä Indonesiasta Turkkiin suuntautuvaa raaka-aineiden vientiä koskevat päätelmät perustuivat Eurostatista ja GTA-tietokannasta saatuihin tilastoihin.

(86)

Taulukossa 4 esitetään Turkista unioniin suuntautuvan tuonnin kehitys tutkimusajanjaksolla.

Taulukko 4

Kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuonti unioniin tutkimusajanjaksolla (tonnia)

(87)

Taulukosta 4 käy ilmi, että kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuonti Turkista unioniin kasvoi vuoden 2020 ja raportointijakson välillä 73 835 tonnista 105 116 tonniin. Eniten tuonnin määrä kasvoi vuosien 2020 ja 2021 välillä, jolloin tuontimäärä kasvoi 73 835 tonnista 105 619 tonniin. Tämä kasvu tapahtui samaan aikaan, kun alkuperäinen polkumyyntitutkimus pantiin vireille syyskuussa 2020 ja alkuperäinen tukien vastainen tutkimus helmikuussa 2021 ja lopulliset polkumyyntitoimenpiteet otettiin käyttöön marraskuussa 2021. Vuonna 2022 Turkista tulevan tuonnin määrä kasvoi edelleen 125 072 tonniin samaan aikaan, kun tasoitustoimenpiteet otettiin käyttöön maaliskuussa 2022, minkä jälkeen se väheni raportointijaksolla 105 116 tonniin. Kaikkiaan Turkista tulevan tuonnin määrä kasvoi tutkimusajanjakson aikana 42 prosenttia.

(88)

Taulukossa 5 esitetään kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuotantoon tarvittavien raaka-aineiden viennin kehitys Indonesiasta Turkkiin tutkimusajanjaksolla.

Taulukko 5

Raaka-aineiden vienti Indonesiasta Turkkiin tutkimusajanjaksolla (tonnia)

(89)

Tärkein kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuotannossa käytettävä tuotantopanos ovat yleensä kuumavalssatut teräskelat. Kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuotanto voi kuitenkin alkaa myös ruostumattomasta teräksestä valmistetuista levyaihioista, jotka kuumavalssataan teräskelojen muotoon. Nämä teräskelat puolestaan valssataan uudelleen, ja lopputuloksena saadaan kylmävalssattuja levyvalmisteita. Kuten taulukosta 5 käy ilmi, ruostumattomasta teräksestä valmistettujen levyaihioiden vienti Indonesiasta Turkkiin supistui vuoden 2020 ja raportointijakson välillä 24 241 tonnista lähes nollaan. Tämä johtui pitkälti siitä, että Indonesiasta tuotaviin kuumavalssattuihin teräskeloihin sovellettavia toimenpiteitä laajennettiin vuonna 2022 toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen seurauksena koskemaan myös Turkista lähetettyjen kuumavalssattujen teräskelojen tuontia (21).

(90)

Komission saatavilla oleva näyttö kuitenkin osoitti, että Turkissa ei ole kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuotantolaitoksia, joissa tuotantoprosessi aloitettaisiin levyaihioista, eikä myöskään kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuottajia, jotka ostaisivat kuumavalssattuja teräskeloja turkkilaisilta kuumavalssattujen teräskelojen tuottajilta valmistaakseen niistä sitten kylmävalssattuja levyvalmisteita. Näin olleen Turkkiin suuntautuvan levyaihioiden viennin määrän kehitystä ei tässä tutkimuksessa pidetä merkityksellisenä.

(91)

Taulukosta 5 käy ilmi myös, että kuumavalssattujen teräskelojen vienti Indonesiasta Turkkiin kasvoi 23 560 tonnista (vuonna 2020) raportointijakson aikaiseen 77 544 tonniin. Eniten vientimäärä kasvoi vuosien 2020 ja 2021 välillä, jolloin se yli kolminkertaistui 84 443 tonniin. Vuoden 2021 jälkeen Indonesian kuumavalssattujen teräskelojen viennin määrä väheni hieman ja oli raportointijaksolla 77 544 tonnia. Kaikkiaan Indonesiasta Turkkiin vietyjen kuumavalssattujen teräskelojen määrä yli kolminkertaistui tutkimusajanjakson aikana.

(92)

Indonesiasta Turkkiin suuntautuneen kuumavalssattujen teräskelojen viennin määrän kasvu osoitti, että tämän tuotantopanoksen kysyntä Turkissa kasvoi, mikä voi ainakin osittain selittyä sillä, että kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuotanto Turkissa ja niiden vienti Turkista unioniin lisääntyi raportointijaksolla.

(93)

Päätelmät kaupan rakenteessa tapahtuneesta muutoksesta Turkissa

(94)

Tutkimuksessa todettiin, että merkittävä määrä Indonesiasta tuotuja kuumavalssattuja teräskeloja jalostettiin kylmävalssatuiksi levyvalmisteiksi Turkissa ja vietiin sitten unioniin. Taulukossa 4 esitetty kylmävalssattujen levyvalmisteiden viennin lisääntyminen Turkista unioniin ja taulukossa 5 esitetty kuumavalssattujen teräskelojen Indonesiasta Turkkiin suuntautuvan viennin merkittävä kasvu tutkimusajanjaksolla muodostavat yhdessä tukien vastaisen perusasetuksen 23 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun muutoksen Indonesian ja Turkin sekä unionin välisen kaupan rakenteessa.

(95)

Tukien vastaisen perusasetuksen 23 artiklan 3 kohdan mukaan kaupan rakenteen muutoksen on johduttava käytännöstä, menettelystä tai toiminnasta, jolla ei ole riittävästi perusteita tai muuta taloudellista perustetta kuin tullin käyttöön ottaminen. Tällaiseen käytäntöön, menettelyyn tai toimintaan sisältyvät voimassa olevien toimenpiteiden kohteena olevan tuotteen lähettäminen kolmansien maiden kautta ja osien kokoonpano / valmistustoiminta kolmannessa maassa polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Kuten johdanto-osan 56 kappaleessa todetaan, kyseistä artiklaa sovelletaan soveltuvin osin myös tässä tutkimuksessa.

(96)

Kuumavalssattuja teräskeloja pidettiin puolivalmisteina, jotka jalostettiin valmiiksi tuotteiksi, kuten kylmävalssatuiksi levyvalmisteiksi. Tämä kuumavalssattujen teräskelojen jatkojalostus kylmävalssatuiksi levyvalmisteiksi lukeutuu polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun valmistustoimintaan.

(97)

Alkuperäiset polkumyyntitullit otettiin käyttöön 19 päivänä marraskuuta 2021 ja alkuperäiset tasoitustoimenpiteet 17 päivänä maaliskuuta 2022. Kuten edellä 2.4.2 jaksossa kuvaillaan, Turkki lisäsi vientimyyntiään unioniin merkittävästi tutkimusajanjaksolla ja suuri osa tärkeimmästä tuotantopanoksesta eli kuumavalssatuista teräskeloista tuotiin Indonesiasta.

(98)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että kuumavalssattuja teräskeloja tuotiin Indonesiasta Turkkiin, jalostettiin Turkissa kylmävalssatuiksi levyvalmisteiksi ja vietiin unioniin, mikä aiheutti muutoksen kaupan rakenteessa. Tutkimuksessa ei myöskään tullut esiin muuta taloudellista perustetta 2.4.2 jaksossa kuvatulle kaupan rakenteen muutokselle kuin alkuperäisen tukien vastaisen tutkimuksen vireillepano ja alkuperäisten toimenpiteiden käyttöön ottaminen sen seurauksena.

(99)

Perusasetuksen 23 artiklan 3 kohdassa mainitaan yhteys kyseessä olevan käytännön, menettelyn tai toiminnan ja kaupan rakenteen muuttumisen välillä – näistä viimeksi mainitun on johduttava ensin mainitusta. Edellä esitetyn perusteella päätellään, että Turkin osalta todettu toimenpiteiden kiertäminen, joka vahvistetaan jäljempänä 4.2 jaksossa, oli kokoonpano-/valmistustoimintaa, joka johti kaupan rakenteen muutokseen ja jolla ei ollut taloudellista perustetta. Näin ollen tämä tukien vastaisen perusasetuksen 23 artiklan 3 kohdassa säädetty vaatimus täyttyy Turkin tapauksessa koko maan osalta.

(100)

Komissio tutki tukien vastaisen perusasetuksen 23 artiklan 3 kohdan mukaisesti, vaaransiko tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuonti unioniin voimassa olevien toimenpiteiden korjaavat vaikutukset määrien ja/tai hintojen osalta.

(101)

Määrällisesti Turkista tulevan tuonnin markkinaosuus oli raportointijaksolla noin 2,6 prosenttia unionin kulutuksesta, jonka arvioitiin olleen 400 000 tonnia (22). Näin ollen tuonnin määrää pidetään merkittävänä.

(102)

Hintojen osalta komissio vertasi keskenään alkuperäisessä tukien vastaisessa tutkimuksessa määritettyä keskimääräistä vahinkoa aiheuttamatonta hintaa, joka oli oikaistu Euroopan unionin tuottajahintaindeksin (23) perusteella kylmävalssattujen levyvalmisteiden hinnannousun huomioon ottamiseksi, sekä Eurostatin tilastojen perusteella määritettyjä painotettuja keskimääräisiä CIF-vientihintoja, jotka oli oikaistu asianmukaisesti tuonnin jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi. Hintavertailu osoitti, että Turkista tulevan tuonnin hinnat alittivat unionin viitehinnat 1,3 prosentilla.

(103)

Tämän perusteella komissio päätteli, että voimassa olevien toimenpiteiden korjaavat vaikutukset vaarantuivat määrien ja hintojen osalta.

(104)

Tukien vastaisen perusasetuksen 23 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissio tutki myös, hyötyivätkö tuotu samankaltainen tuote ja/tai tämän tuotteen osat edelleen tuista.

(105)

Kuten täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2022/433 (ks. johdanto-osan 1 kappale) todettiin, indonesialaisten vientiä harjoittavien tuottajien havaittiin saaneen etua useista Indonesian ja Kiinan hallitusten toteuttamista tukijärjestelmistä. Tukea myönnettiin paitsi kylmävalssattujen levyvalmisteiden myös niiden valmistukseen käytettävien osien tuotantoon, kuumavalssatut teräskelat ja levyaihiot mukaan lukien, muun muassa tarjoamalla nikkelimalmia ja maata riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan, tukemalla pääomainvestointeja, tarjoamalla lainoja, jotka eivät vastanneet markkinaehtoja, sekä panemalla täytäntöön etuuskohteluun perustuvia vero- ja tullijärjestelmiä. Tuki vaikutti kaikkeen tuotteiden myyntiin asiakkaasta riippumatta, ja se hyödytti väistämättä yritysten kokonaistuotantoa, koska se ei ollut sidottu yhteen tiettyyn tuotteeseen, ja se oli ainakin jossain määrin viennistä riippuvaista.

(106)

Tässä tutkimuksessa ei tullut esille uusia tietoja, jotka asettaisivat kyseenalaiseksi alkuperäisen tutkimuksen päätelmät ja viittaisivat siihen, että nämä tukijärjestelmät eivät olisi enää voimassa. Tutkimuksen aikana ei esitetty näyttöä siitä, että Indonesiassa tuotetut levyaihiot ja kuumavalssatut teräskelat tai tällaiset Turkkiin tuodut osat eivät olisi enää hyötyneet tuista. Sen vuoksi komissio päätteli, että tuodun samankaltaisen tuotteen osat hyötyivät edelleen tuista.

(107)

Kuten johdanto-osan 49 kappaleessa todetaan, kolme vietnamilaista vientiä harjoittavaa tuottajaa esitti vapautusta koskevan pyynnön ja toimi yhteistyössä koko tutkimuksen ajan. Näiden kolmen yrityksen osuus Vietnamista tulevasta kylmävalssattujen levyvalmisteiden kokonaistuonnista raportointijakson aikana oli 82 prosenttia. Sen vuoksi Vietnamista unioniin suuntautuvaa kylmävalssattujen levyvalmisteiden vientiä sekä Indonesiasta Vietnamiin suuntautuvaa raaka-aineiden vientiä koskevat päätelmät perustuivat Eurostatista ja GTA-tietokannasta saatuihin tilastoihin.

(108)

Taulukossa 6 esitetään Vietnamista unioniin suuntautuvan tuonnin kehitys tutkimusajanjaksolla.

Taulukko 6

Kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuonti unioniin tutkimusajanjaksolla (tonnia)

(109)

Taulukosta 6 käy ilmi, että kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuonti Vietnamista unioniin kasvoi vuoden 2020 ja raportointijakson välillä 35 345 tonnista 96 668 tonniin. Eniten tuonnin määrä kasvoi vuosien 2021 ja 2022 välillä, jolloin tuontimäärä kasvoi 51 566 tonnista 87 606 tonniin. Tämä kasvu tapahtui samaan aikaan kun lopulliset tasoitustoimenpiteet otettiin käyttöön 17 päivänä maaliskuuta 2022. Vuonna 2022 Vietnamista tulevan tuonnin määrä kasvoi edelleen ja oli raportointijaksolla 96 668 tonnia. Kaikkiaan Vietnamista tulevan tuonnin määrä kasvoi tutkimusajanjakson aikana 174 prosenttia.

(110)

Taulukossa 7 esitetään kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuotantoon tarvittavien raaka-aineiden viennin kehitys Indonesiasta Vietnamiin tutkimusajanjaksolla.

Taulukko 7

Raaka-aineiden  (24) vienti Indonesiasta Vietnamiin tutkimusajanjaksolla (tonnia)

(111)

Kuten taulukosta 7 käy ilmi, ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kuumavalssattujen teräskelojen tuonti Indonesiasta Vietnamiin kasvoi vuoden 2020 ja raportointijakson välillä merkittävästi, 184 018 tonnista 397 923 tonniin. Eniten tuonnin määrä kasvoi vuosien 2021 ja 2022 välillä: vuonna 2021 määrä oli 245 603 tonnia mutta vuonna 2022 jo 361 082 tonnia. Tämä kasvu tapahtui samaan aikaan kun lopulliset toimenpiteet otettiin käyttöön 17 päivänä maaliskuuta 2022. Kaikkiaan Indonesiasta Vietnamiin tuotujen kuumavalssattujen teräskelojen määrä yli kaksinkertaistui tutkimusajanjakson aikana.

(112)

Päätelmät kaupan rakenteessa tapahtuneesta muutoksesta Vietnamissa

Tutkimuksessa todettiin, että merkittävä määrä Indonesiasta vietyjä kuumavalssattuja teräskeloja jalostettiin kylmävalssatuiksi levyvalmisteiksi Vietnamissa ja vietiin sitten unioniin. Taulukossa 6 esitetty kylmävalssattujen levyvalmisteiden viennin lisääntyminen Vietnamista unioniin ja taulukossa 7 esitetty kuumavalssattujen teräskelojen Indonesiasta Vietnamiin suuntautuvan viennin merkittävä kasvu tutkimusajanjaksolla muodostavat yhdessä tukien vastaisen perusasetuksen 23 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun muutoksen Indonesian ja Vietnamin sekä unionin välisen kaupan rakenteessa.

(113)

Tukien vastaisen perusasetuksen 23 artiklan 3 kohdan mukaan kaupan rakenteen muutoksen on johduttava käytännöstä, menettelystä tai toiminnasta, jolla ei ole riittävästi perusteita tai muuta taloudellista perustetta kuin tullin käyttöön ottaminen. Tällaiseen käytäntöön, menettelyyn tai toimintaan sisältyvät voimassa olevien toimenpiteiden kohteena olevan tuotteen lähettäminen kolmansien maiden kautta ja osien kokoonpano / valmistustoiminta kolmannessa maassa polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Kuten johdanto-osan 56 kappaleessa todetaan, kyseistä artiklaa sovelletaan soveltuvin osin myös tässä tutkimuksessa.

(114)

Kuumavalssattuja teräskeloja pidettiin puolivalmisteina, jotka jalostettiin valmiiksi tuotteiksi, kuten kylmävalssatuiksi levyvalmisteiksi. Tämä kuumavalssattujen teräskelojen jatkojalostus kylmävalssatuiksi levyvalmisteiksi lukeutuu polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun valmistustoimintaan.

(115)

Alkuperäiset polkumyyntitullit otettiin käyttöön 19 päivänä marraskuuta 2021 ja alkuperäiset tasoitustoimenpiteet 17 päivänä maaliskuuta 2022. Kuten edellä 2.5.2 jaksossa kuvaillaan, Vietnam lisäsi vientimyyntiään unioniin merkittävästi tutkimusajanjaksolla ja suuri osa tärkeimmistä tuotantopanoksista eli kuumavalssatuista teräskeloista tuotiin Indonesiasta.

(116)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että kuumavalssattuja teräskeloja tuotiin Indonesiasta Vietnamiin, jalostettiin Vietnamissa kylmävalssatuiksi levyvalmisteiksi ja vietiin unioniin, mikä aiheutti muutoksen kaupan rakenteessa. Tutkimuksessa ei myöskään tullut esiin muuta taloudellista perustetta 2.5.2 jaksossa kuvatulle kaupan rakenteen muutokselle kuin alkuperäisen tukien vastaisen tutkimuksen vireillepano ja alkuperäisten toimenpiteiden käyttöön ottaminen sen seurauksena.

(117)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Vietnamin teollisuus- ja kauppaministeriön alainen kaupan oikeussuojakeinoista vastaava viranomainen väitti, että muutos kaupan rakenteessa johtui toiminnan luonteesta ja markkinoiden kysynnästä eikä toimenpiteiden kiertämisestä. Vietnamin kauppa- ja teollisuusministeriön alainen kaupan oikeussuojakeinoista vastaava viranomainen ei kuitenkaan toimittanut perusteltua analyysia siitä, miten toiminnan luonne ja markkinakysyntä voisivat selittää, että vienti Vietnamista unioniin lähes kolminkertaistui vuoden 2020 ja raportointijakson välillä. Analysoimatta jäivät myös kuumavalssattujen teräskelojen toimitusten alkuperä ja se, suosittiinko Indonesiasta peräisin olevia toimituksia vai ei, ja jos suosittiin, oliko siihen olemassa muu riittävä syy tai taloudellinen peruste kuin tasoitustoimenpiteiden käyttöönotto.

(118)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Lam Khang pyysi komissiota arvioimaan, oliko erityisesti Lam Khangin suorittamalle käsittelylle riittävä perusteltu syy tai taloudellinen peruste. Komissio totesi, että johdanto-osan 116 kappaleessa käytetty Vietnamia koskeva väite koskee myös Lam Khangia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sitä, onko tämä analyysi tarpeen vai ei.

(119)

Kuten johdanto-osan 161 kappaleessa kuvataan, tutkimusajanjaksolla Lam Khang lisäsi merkittävästi tuontiaan Indonesiasta, kuumavalssattujen teräskelojen jatkojalostusta kylmävalssatuiksi levyvalmisteiksi ja vientimyyntiään unioniin. Muutokselle ei ollut muuta taloudellista perustetta kuin alkuperäisen tukien vastaisen tutkimuksen vireillepano ja alkuperäisten toimenpiteiden käyttöön ottaminen sen seurauksena. Näin ollen tämä väite hylättiin.

(120)

Perusasetuksen 23 artiklan 3 kohdassa mainitaan yhteys kyseessä olevan käytännön, menettelyn tai toiminnan ja kaupan rakenteen muuttumisen välillä – näistä viimeksi mainitun on johduttava ensin mainitusta. Edellä esitetyn perusteella päätellään, että Vietnamin osalta todettu toimenpiteiden kiertäminen, joka vahvistetaan jäljempänä 4.3 jaksossa, oli kokoonpano-/valmistustoimintaa, joka johti kaupan rakenteen muutokseen ja jolla ei ollut taloudellista perustetta. Näin ollen tämä tukien vastaisen perusasetuksen 23 artiklan 3 kohdassa säädetty vaatimus täyttyy Vietnamin tapauksessa koko maan osalta.

(121)

Komissio tutki tukien vastaisen perusasetuksen 23 artiklan 3 kohdan mukaisesti, vaaransiko tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuonti unioniin voimassa olevien toimenpiteiden korjaavat vaikutukset määrien ja hintojen osalta.

(122)

Määrällisesti Vietnamista tulevan tuonnin markkinaosuus oli raportointijaksolla noin 2,4 prosenttia unionin kulutuksesta, jonka arvioitiin olleen 400 000 tonnia (25). Näin ollen tuonnin määrää pidetään merkittävänä.

(123)

Hintojen osalta komissio vertasi keskenään alkuperäisessä tukien vastaisessa tutkimuksessa määritettyä keskimääräistä vahinkoa aiheuttamatonta hintaa sekä Eurostatin tilastojen perusteella määritettyjä painotettuja keskimääräisiä CIF-vientihintoja, jotka oli oikaistu asianmukaisesti tuonnin jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi. Hintavertailu osoitti, etteivät Vietnamista tulevan tuonnin hinnat alittaneet unionin viitehintoja. Päätelmien ilmoittamisen jälkeen EURANIMI huomautti, että yhden vietnamilaisen yrityksen, Yongjinin, todettiin alittaneen viitehinnan (ks. johdanto-osan 191 kappale). Vaikka viitehinnan alittavuutta ei havaittu tarkasteltaessa koko maan keskiarvoa, siitä oli näyttöä ainakin yhden vientiä harjoittavan tuottajan tapauksessa, ja tämän tuottajan todettiin lisäksi kiertävän alkuperäisiä polkumyyntitoimenpiteitä.

(124)

Tämän perusteella komissio päätteli, että voimassa olevien toimenpiteiden korjaavat vaikutukset vaarantuivat määrien osalta.

(125)

Tukien vastaisen perusasetuksen 23 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissio tutki myös, hyötyivätkö tuotu samankaltainen tuote ja/tai tämän tuotteen osat edelleen tuista.

(126)

Kuten täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2022/433 (ks. johdanto-osan 1 kappale) todettiin, indonesialaisten vientiä harjoittavien tuottajien havaittiin saaneen etua useista Indonesian ja Kiinan hallitusten toteuttamista tukijärjestelmistä. Tuista hyötyi paitsi kylmävalssattujen levyvalmisteiden myös niiden valmistukseen käytettävien osien tuotanto, kuumavalssatut teräskelat ja levyaihiot mukaan lukien. Tukea myönnettiin muun muassa tarjoamalla nikkelimalmia ja maata riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan, tukemalla pääomainvestointeja, tarjoamalla lainoja, jotka eivät vastanneet markkinaehtoja, sekä panemalla täytäntöön etuuskohteluun perustuvia vero- ja tullijärjestelmiä. Tuki vaikutti kaikkeen tuotteiden myyntiin asiakkaasta riippumatta, ja se hyödytti väistämättä yritysten kokonaistuotantoa, koska se ei ollut sidottu yhteen tiettyyn tuotteeseen, ja se oli ainakin jossain määrin viennistä riippuvaista.

(127)

Tässä tutkimuksessa ei tullut esille uusia tietoja, jotka asettaisivat kyseenalaiseksi alkuperäisen tutkimuksen päätelmät ja viittaisivat siihen, että nämä tukijärjestelmät eivät olisi enää voimassa. Tutkimuksen aikana ei esitetty näyttöä siitä, että Indonesiassa tuotetut levyaihiot ja kuumavalssatut teräskelat tai tällaiset Vietnamiin tuodut osat eivät olisi enää hyötyneet tuista. Sen vuoksi komissio päätteli, että tuodun samankaltaisen tuotteen osat hyötyivät edelleen tuista.

(128)

Tehtyään edellä esitetyt havainnot ja arvioituaan näitä havaintoja asianomaisten kolmen maan osalta kokonaisuudessaan komissio päätteli, että Indonesiasta peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa käyttöön otettua lopullista tasoitustullia kierretään tuomalla Taiwanista, Turkista ja Vietnamista lähetettyjä tutkimuksen kohteena olevia tuotteita.

(129)

Sen vuoksi voimassa olevat tasoitustoimenpiteet olisi tukien vastaisen perusasetuksen 23 artiklan 1 kohdan mukaisesti laajennettava koskemaan tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuontia Taiwanista, Turkista ja Vietnamista unioniin.

(130)

Tukien vastaisen perusasetuksen 23 artiklan 2 kohdan mukaan laajennettavan toimenpiteen olisi oltava komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/433 1 artiklan 2 kohdassa ”kaikille muille indonesialaisille yrityksille” vahvistettu toimenpide eli vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava 20,5 prosentin suuruinen lopullinen tasoitustulli.

(131)

Tukien vastaisen perusasetuksen 23 artiklan 4 kohdassa ja 24 artiklan 5 kohdassa säädetään, että laajennettuja toimenpiteitä on sovellettava vireillepanoasetuksella käyttöön otetun kirjaamisvelvoitteen alaiseen, unioniin tulevaan tuontiin, ja tämän mukaisesti tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kirjatusta tuonnista olisi kannettava tämän tutkimuksen päätelmien mukaiset tullit.

(132)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Trinox pyysi, että kaikentyyppiset kylmävalssatut levyvalmisteet, joiden tuotantopanoksia ei ostettu Indonesiasta, olisi vapautettava toimenpiteiden soveltamisalan laajentamisesta. Tukien vastaisen perusasetuksen 23 artiklan 6 kohdassa säädetään kuitenkin, että vapautus myönnetään ainoastaan tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajille eikä tietyille kyseisten tuottajien tuotteille. Jos yritys vapautetaan toimenpiteiden laajentamisesta, kaikki tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti näiltä yrityksiltä vapautetaan. Jos yritykselle ei myönnetä vapautusta, laajennettuja tulleja sovelletaan kaikkeen tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin riippumatta kyseisten tuotteiden valmistuksessa käytettyjen tuotantopanosten alkuperästä. Näin ollen komissio hylkäsi tämän väitteen.

(133)

Kuten johdanto-osan 56 kappaleessa todetaan, polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 13 artiklan 2 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin tässä tutkimuksessa, myös vapautusta koskevien pyyntöjen tarkasteluun.

(134)

Kuusi taiwanilaista vientiä harjoittavaa tuottajaa pyysi vapautusta toimenpiteiden laajentamisesta.

(135)

Tutkimuksessa todettiin, että seuraavat yritykset ostivat osan tuotantopanoksistaan (levyaihioista ja/tai kuumavalssatuista teräskeloista) Indonesiasta, jalostivat ne kylmävalssatuiksi levyvalmisteiksi ja veivät sitten osan näistä kylmävalssatuista levyvalmisteista unioniin: Yieh United Steel Corporation, Tang Eng Iron Works Co., Ltd (YUSCO group), Chia Far Industrial Factory Co., Ltd., Yuan Long Stainless Steel Corp, Tung Mung Development Co., Ltd ja Walsin Lihwa Corporation. Tutkimuksessa kuitenkin todettiin, että tämä toiminta ei alkanut tai lisääntynyt huomattavasti alkuperäisen polkumyyntitutkimuksen vireillepanosta tai juuri ennen sitä tässä tukien vastaisessa tutkimuksessa soveltuvin osin sovellettavan polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Kuten myös Gerber väitti päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa, jotkin taiwanilaiset ruostumattoman teräksen tuottajat ovat vuodesta 2017 tuoneet tuotantopanoksia Indonesiasta ja jalostaneet niitä. Näin ollen polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti kyseisen toiminnan ei voida katsoa olevan voimassa olevien toimenpiteiden kiertämistä.

(136)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa Eurofer väitti, että komissiolla on toimenpiteiden kiertämistä koskevan säännöksen suhteen paljon tulkinnanvaraa. Euroferin mukaan komission on käytettävä tätä laajaa tulkinnanvaraansa erityisesti tässä tutkimuksessa soveltuvin osin sovellettavan polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetyn ajallisen vaatimuksen osalta. Näin ollen komission ei pidä etsiä täsmällistä ajallista yhteyttä vaan sen täytyy selvittää perusteltua syy-yhteyttä kiertämisen kohteena oleviin toimenpiteisiin myös siinä tapauksessa, että toiminta edeltää odotettavissa olevia kaupan suojatoimia koskevia tutkimuksia. Eurofer viittaa tässä yhteydessä Indonesiasta peräisin olevia kuumavalssattuja teräskeloja koskeviin vuonna 2019 vireille pantuihin polkumyynnin ja tukien vastaisiin tutkimuksiin (26), Indonesiaa vastaan Maailman kauppajärjestössä vuonna 2019 vireille pantuun nikkelimalmia koskevaan asiaan (27), Indonesiasta peräisin olevia kylmävalssattuja teräskeloja koskeviin polkumyynnin ja tukien vastaisiin tutkimuksiin (28) vuosina 2020 ja 2021 sekä Turkkia koskevaan toimenpiteiden kiertämistä koskevaan tutkimukseen (29), joka koski Indonesiasta peräisin olevia kuumavalssattuja teräskeloja koskevia toimenpiteitä vuonna 2022.

(137)

Polkumyynnin vastaisen koskevan perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan a alakohdassa esitetään kuitenkin selvä yhteys kokoonpano-/valmistustoiminnan aloittamisen tai merkittävän lisääntymisen ja alkuperäisen polkumyyntitutkimuksen vireillepanon välillä. Näin ollen ajallisen yhteyden, joka olisi vahvistettava riippumatta siitä, tulkitaanko sitä laajasti vai ei, olisi muodostuttava 1) kokoonpanon/valmistuksen eli indonesialaisten tuotantopanosten käytön kylmävalssattujen levyvalmisteiden jalostuksessa ja tällaisten kylmävalssattujen levyvalmisteiden unioniin suuntautuvan myynnin ja 2) alkuperäisen polkumyyntitutkimuksen vireillepanon välille. Kokoonpano-/valmistustoiminnan olisi pitänyt alkaa ”juuri ennen” tätä vireillepanoa tai lisääntyä huomattavasti sen jälkeen.

(138)

Komissio katsoo, että tässä tapauksessa ilmaisu ”juuri ennen” ei voi tarkoittaa viitata muiden Indonesian vastaisten tai muita tuotteita (kuumavalssattuja teräskeloja tai nikkelimalmia) koskevien tutkimusten vireillepanoon, joka tapahtui yli vuosi ennen alkuperäisen polkumyyntitutkimuksen vireillepanoa. Kuten Eurofer huomautuksissaan vahvisti, aikaisin ajankohta, jona osapuolet olisivat voineet tietää Indonesiaa koskevan kylmävalssattuja levyvalmisteita koskevan polkumyyntitutkimuksen mahdollisesta vireillepanosta, oli kun Eurofer teki valituksen elokuussa 2020. Näin ollen komissio hylkäsi tämän väitteen.

(139)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Eurofer väitti myös, että Taiwanista unioniin tuleva tuonti, joka ei tullut suoraan vapautuksen saaneilta tuottajilta, oli kuitenkin enimmiltä osiltaan välillisesti peräisin niiltä ja tuli esimerkiksi palvelukeskusten kautta, koska suuri osa kylmävalssauskapasiteetista on näiden tuottajien hallussa. Tämän perusteella olisi pääteltävä, että yksittäisten vapautuksen saaneiden tuottajien kaupan rakenteessa on tapahtunut muutos.

(140)

Tutkimuksen aikana kerätyt ja tarkastetut tiedot eivät ensinnäkään vahvistaneet Euroferin väitettä. Olisi huomattava, että vapautuksen saaneet tuottajat eivät edustaneet koko kylmävalssauskapasiteettia Taiwanissa raportointijaksolla, koska niillä yrityksillä, jotka eivät pyytäneet vapautusta, on huomattava määrä kylmävalssauskapasiteettia. Vapautusta pyytäneet yritykset eivät myöskään vastanneet kaikista Taiwanista raportointijaksolla tehdyistä Indonesiasta peräisin olevan ruostumattoman teräksen ostoista. Itse asiassa todettiin, että raportointijaksolla Indonesiasta Taiwaniin tuoduista kuumavalssatuista teräskeloista yli 100 000 tonnia oli muiden kuin vapautusta pyytäneiden yritysten ostamia.

(141)

Vaikka vapautuksen saaneet taiwanilaiset tuottajat myisivätkin mahdollisesti suuria määriä kylmävalssattuja levyvalmisteita unioniin Taiwanissa sijaitsevien palvelukeskusten kautta, tämä ei muuta sitä tosiseikkaa, että polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan a alakohdan perusteella asianomaisten tuottajien ei todettu osallistuvan Taiwanissa havaittuun kiertämiskäytäntöön. Muistutettakoon, että kuten johdanto-osan 135 kappaleessa todetaan, asianomaiset yritykset joko eivät käyttäneet Indonesiasta peräisin olevia tuotantopanoksia tai, vaikka käyttivätkin, käyttö ei lisääntynyt huomattavasti ”[alkuperäisen] polkumyyntitutkimuksen vireillepanosta tai juuri ennen sitä” (30). Tästä seuraa, että kokoonpano-/valmistustoiminnan, johon asianomaisten yksiköiden todettiin osallistuneen, ei voitu katsoa kiertävän voimassa olevia toimenpiteitä polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Toisin sanoen vaikka vapautuksen saaneiden yksiköiden valmistamia kylmävalssattuja levyvalmisteita myytiin palvelukeskuksiin, jalostettiin edelleen ja vietiin sitten unioniin, kyseiset kylmävalssatut teräslevyt eivät olleet Taiwanin osalta todetun kiertämiskäytännön tulos.

(142)

Tämän perusteella hylätään Euroferin väite, jonka mukaan kaupan rakenteen muutos koko maan tasolla johtuu vapautuksen saaneiden tuottajien välillisestä myynnistä.

(143)

Koska ensimmäinen tässä tukien vastaisessa tutkimuksessa soveltuvin osin sovellettavan polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdassa säädetyistä kriteereistä ei täyttynyt, komissio päätteli, että näiden yritysten toiminnan ei katsota olevan voimassa olevien toimenpiteiden kiertämistä. Näin ollen yritysten Yieh United Steel Corporation – Tang Eng Iron Works Co., Ltd (YUSCO group), Chia Far Industrial Factory Co., Ltd., Yuan Long Stainless Steel Corp, Tung Mung Development Co., Ltd ja Walsin Lihwa Corporation esittämät vapautusta koskevat pyynnöt olisi hyväksyttävä.

(144)

Kaksi turkkilaista vientiä harjoittavaa tuottajaa esitti vapautusta koskevan pyynnön.

(145)

Trinox perustettiin vuonna 2014, mutta se aloitti viennin ja tuotannon tosiasiallisesti vasta vuodenvaihteen 2019–2020 tienoilla. Yrityksen todennettujen tietojen mukaan se lähes kaksinkertaisti kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuotantonsa ja myyntinsä vuoden 2020 ja raportointijakson välisenä aikana, samaan aikaan kun sen myynti unioniin kasvoi yli 30-kertaiseksi. Lisäksi yritys muutti ostostrategiaansa vuonna 2020 ja siirtyi pääasiassa kiinalaisista ja korealaisista tuotantopanoksista indonesialaisiin tuotantopanoksiin. Päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa Trinox väitti, että se ei muuttanut ostostrategiaansa vuonna 2020. Trinox selitti kuitenkin tarkastuskäynnin aikana, että se oli kauden 2019–2020 lopussa siirtynyt ostamaan kuumavalssattuja teräskeloja Indonesiasta Kiinan ja Korean sijaan, koska niitä sai Indonesiasta paljon halvemmalla kuin muista lähteistä. Näin ollen Trinoxin kokoonpano-/valmistustoiminta alkoi juuri ennen alkuperäisen polkumyyntitutkimuksen ja alkuperäisen tukien vastaisen tutkimuksen vireillepanoa (alkuperäinen polkumyyntitutkimus pantiin vireille 30 päivänä syyskuuta 2020 ja tukien vastainen tutkimus 17 päivänä helmikuuta 2021) ja lisääntyi sen jälkeen huomattavasti.

(146)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Trinox väitti, että sen tuotantoa ei voida pitää kokoonpano-/valmistustoimintana, kun otetaan huomioon tällaiseen tuotantoon tarvittavien investointien taso. Johdanto-osan 19–26 kappaleessa selitetään kuitenkin, miksi komissio päätteli, että kuumavalssattujen teräskelojen muuntaminen kylmävalssatuiksi levyvalmisteiksi oli (tässä tutkimuksessa soveltuvin osin sovellettavan) polkumyyntiä koskevan perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua kokoonpano-/valmistustoimintaa. Koska yrityksen tuotantolaitokseen tehtyjen investointien taso ei muuta tätä päätelmää, väite hylättiin. Lisäksi arvonlisäystä laskettaessa otettiin huomioon investointien taso poistokustannuksina. Muistutettakoon, että arvonlisäyksen todettiin jäävän huomattavasti alle 25 prosentin kynnysarvon.

(147)

Trinoxin käyttämistä osista yli 60 prosenttia tuli raportointijaksolla Indonesiasta. Näiden osien arvonlisäyksen osuus valmistuskustannuksista jäi huomattavasti alle 25 prosentin kynnysarvon. Tämän vuoksi pääteltiin, että myös toinen polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädetyistä edellytyksistä täyttyi.

(148)

Komissio tutki tukien vastaisen perusasetuksen 23 artiklan 3 kohdan mukaisesti, vaaransiko tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuonti unioniin voimassa olevien toimenpiteiden korjaavat vaikutukset sekä määrien että hintojen osalta.

(149)

Trinoxilta unioniin tuotujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden määrät kasvoivat tutkimusajanjakson aikana absoluuttisesti tarkasteltuna merkittävästi. Niiden osuus Turkista peräisin olevasta tuonnista unioniin oli [7,5–8,5] prosenttia ja niiden osuus unionin kulutuksesta [0,2–0,4 prosenttia] raportointijaksolla.

(150)

Hintojen osalta komissio vertasi alkuperäisessä tukien vastaisessa tutkimuksessa määritettyä keskimääräistä vahinkoa aiheuttamatonta hintaa, joka oli oikaistu Euroopan unionin tuottajahintaindeksin (31) perusteella kylmävalssattujen levyvalmisteiden hinnannousun huomioon ottamiseksi, Trinoxin toimittamien tietojen perusteella määritettyihin painotettuihin keskimääräisiin CIF-vientihintoihin, jotka oli oikaistu asianmukaisesti tuonnin jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi. Hintavertailu osoitti, ettei Trinoxin hinta alittanut unionin viitehintoja raportointijaksolla.

(151)

Näin ollen komissio päätteli, että Trinoxilta tuleva tuonti Turkista unioniin vaaransi voimassa olevien toimenpiteiden vaikutukset määrien osalta.

(152)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Trinox väitti, että kaupan rakenteessa ei ollut tapahtunut muutoksia ja että esiin ei ollut tuotu mitään näyttöä siitä, että Trinox vaarantaisi alkuperäisten tullien korjaavia vaikutuksia. Komissio totesi kuitenkin johdanto-osan 145–149 kappaleessa, että tuotantopanosten ostot Indonesiasta lisääntyivät merkittävästi, että Trinoxin vientimäärät kasvoivat merkittävästi vuodesta 2020 (johon sisältyi yli 60 prosenttia indonesialaisista kuumavalssatuista teräskeloista valmistettuja kylmävalssattuja levyvalmisteita) ja että Trinoxista tulevan tuonnin osuus Turkista unioniin suuntautuvasta tuonnista oli yli 7,5 prosenttia. Yhdessä nämä tekijät osoittavat, että kaupan rakenteessa oli tapahtunut muutos ja että alkuperäisten tullien korjaavat vaikutukset vaarantuivat määrien osalta.

(153)

Komissio tutki tukien vastaisen perusasetuksen 23 artiklan 3 kohdan mukaisesti, hyötyivätkö tuotu samankaltainen tuote ja/tai tämän tuotteen osat edelleen tuesta.

(154)

Kuten 2.4.5 jaksossa todetaan, komissio päätteli, että tuodun samankaltaisen tuotteen osat hyötyivät edelleen alkuperäisessä tukien vastaisessa tutkimuksessa todetuista tuista. Kuten johdanto-osan 145 kappaleessa mainitaan, Trinox vahvisti tarkastuskäynnin aikana, että se alkoi ostaa kuumavalssattuja teräskeloja Indonesiasta indonesialaisten toimittajien huomattavasti alhaisempien hintojen vuoksi. Sen vuoksi komissio katsoi, että tuotu samankaltainen tuote ja/tai sen osat hyötyivät edelleen tuesta.

(155)

Edellä esitetyn perusteella komissio totesi, että Trinoxin vapautusta koskeva pyyntö olisi hylättävä.

(156)

Tutkimuksessa todettiin, että osa Posco Assanin ostamista kuumavalssatuista teräskeloista oli valmistettu indonesialaisista tuotantopanoksista. Posco Assan jalosti nämä kuumavalssatut teräskelat kylmävalssatuiksi levyvalmisteiksi ja vei sitten osan näistä kylmävalssatuista levyvalmisteista unioniin. Tutkimuksessa kuitenkin todettiin, että tämä toiminta ei alkanut tai lisääntynyt huomattavasti alkuperäisen polkumyyntitutkimuksen vireillepanosta tai juuri ennen sitä polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Tästä seuraa, että tässä tukien vastaisessa tutkimuksessa soveltuvin osin sovellettavan polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti kyseisen toiminnan ei voida katsoa olevan voimassa olevien toimenpiteiden kiertämistä. Näin ollen Posco Assanin vapautusta koskeva pyyntö olisi hyväksyttävä.

(157)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa Eurofer väitti, että Turkin tuontitiedot, jotka liittyivät kahteen Posco Assanin lähellä sijaitsevaan tulliselvityspaikkaan, osoittavat, että Posco Assan lisäsi indonesialaisten tuotantopanosten (kuumavalssatut teräskelat) käyttöä merkittävästi vuodesta 2020. Näitä Euroferin toimittamia tietoja ei kuitenkaan voida käyttää todisteena siitä, että Posco Assan ostaa kuumavalssattuja teräskeloja Indonesiasta, saati näyttönä asianomaisista määristä. Posco Assanin toimittamat tiedot, jotka komissio tarkasti paikan päällä, osoittavat, että raportointijaksolla Posco Assan ei ostanut lainkaan kuumavalssattuja teräskeloja Indonesiasta, kuten myös yrityksen kyselyvastauksen (32) avoimessa versiossa todettiin. Turkin tuontitietojen täytyy näin ollen liittyä muiden yritysten kuin Posco Assanin harjoittamaan kuumavalssattujen teräskelojen tuontiin Indonesiasta. Posco Assan on yksi monista Istanbulin lähellä sijaitsevista terästeollisuusyrityksistä, eikä se suinkaan ole ainoa yritys, joka käyttää kuumavalssattuja teräskeloja toiminnassaan. Tämän vuoksi komissio hylkäsi väitteen.

(158)

Eurofer väitti myös, että Trinox ja Posco Assan ovat tärkeimmät tai jopa ainoat tunnetut turkkilaiset tuottajat. Tästä syystä Eurofer päätteli, että Turkista unioniin tulevan tuonnin, joka ei tullut suoraan näistä kahdesta yrityksestä, on tultava niistä välillisesti eli palvelukeskusten kautta. Eurofer ei kuitenkaan toimittanut tästä näyttöä, eikä sellaista tutkimuksen aikana löytynyt. Vaikka Posco Assan myy mahdollisesti suuria määriä kylmävalssattuja levyvalmisteita unioniin Turkissa sijaitsevien palvelukeskusten kautta, tämä ei muuta sitä tosiseikkaa, että Posco Assanin kokoonpano-/valmistustoiminta ei ole merkittävästi lisääntynyt tutkimuksen vireillepanon jälkeen. Olisi huomattava, että tukien vastaisen perusasetuksen 23 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu käytäntö, menettely tai toiminta käsittää sekä kylmävalssattujen teräslevyjen viennin unioniin että indonesialaisten tuotantopanosten oston ja näiden materiaalien käytön kylmävalssattujen teräslevyjen valmistamisessa riippumatta siitä, viedäänkö niitä unioniin. Yritystä koskevien tarkistettujen tietojen perusteella komissio totesi, että tällaista merkittävää kasvua ei tapahtunut.

(159)

Kolme vietnamilaista vientiä harjoittavaa tuottajaa esitti vapautusta koskevan pyynnön.

(160)

Lam Khang aloitti tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotannon elokuussa 2021, kun se alkoi vuokrata yritykselle Hoa Binh International Stainless Steel Joint Stock Company kuuluvaa tehdasta. Tämän perusteella komissio päätteli, että Lam Khangin toiminta alkoi tukien vastaisen tutkimuksen vireillepanon eli 17 päivän helmikuuta 2021 jälkeen.

(161)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Lam Khang väitti, että toiminta ei alkanut tutkimuksen vireillepanon jälkeen vaan sitä ennen. Komissio totesi, että kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuotanto kaudella 2014–2020 oli keskimäärin [7 000–11 000] tonnia vuodessa. Vuosina 2021–2022 tuotantoluvut olivat tähän verrattuna yli kolminkertaiset. Komissio totesi myös, että kuumavalssattujen teräskelojen toimitukset Indonesiasta lisääntyivät tutkimusajanjaksolla sekä absoluuttisesti että osuutena kokonaistoimituksista. Komissio totesi vielä, että kylmävalssattujen levyvalmisteiden myynti unioniin lisääntyi tutkimusajanjaksolla absoluuttisesti mitattuna. Sen vuoksi komissio vahvisti päätelmänsä, jonka mukaan Lam Khangin kokoonpano-/valmistustoimintaan perustuva toimenpiteiden kiertäminen alkoi tai ainakin lisääntyi merkittävästi sen jälkeen, kun tukien vastainen tutkimuksen oli 17 päivänä helmikuuta 2021 pantu vireille.

(162)

Yli 60 prosenttia kaikista Lam Khangin käyttämistä osista tuli raportointijaksolla Indonesiasta. Näiden osien arvonlisäys oli alle 10 prosenttia valmistuskustannuksista.

(163)

Komissio tutki tukien vastaisen perusasetuksen 23 artiklan 3 kohdan mukaisesti, vaaransiko tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuonti unioniin voimassa olevien toimenpiteiden korjaavat vaikutukset määrien ja hintojen osalta.

(164)

Lam Khangin unioniin viemät kylmävalssattujen levyvalmisteiden määrät kasvoivat tutkimusajanjakson aikana absoluuttisesti tarkasteltuna merkittävästi. Niiden osuus Vietnamista peräisin olevasta tuonnista unioniin oli [3–7] prosenttia ja niiden osuus unionin kulutuksesta [0–0,2 prosenttia] raportointijaksolla.

(165)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Lam Khang ja Vietnamin teollisuus- ja kauppaministeriön alainen kaupan oikeussuojakeinoista vastaava viranomainen väittivät, että Lam Khangin unioniin viemät määrät olivat liian pieniä heikentääkseen voimassa olevien toimenpiteiden korjaavia vaikutuksia. Komissio kuitenkin muistutti, että johdanto-osan 124 kappaleessa esitetyn päätelmän mukaan Vietnamista EU:hun suuntautuvan viennin määrä heikentää voimassa olevien toimenpiteiden korjaavaa vaikutusta. Koska Lam Khang harjoittaa vientiä EU:hun, myös sen vienti heikentää osaltaan tullin korjaavia vaikutuksia. Pieniä viejiä ei voida sulkea pois niiden koon vuoksi, koska huomioon on otettava Vietnamista tulevan viennin kumulatiivinen vaikutus.

(166)

Hintojen osalta komissio vertasi alkuperäisessä tukien vastaisessa tutkimuksessa määritettyä keskimääräistä vahinkoa aiheuttamatonta hintaa, joka oli oikaistu Euroopan unionin tuottajahintaindeksin (33) perusteella kylmävalssattujen levyvalmisteiden hinnannousun huomioon ottamiseksi, Lam Khangin toimittamien tietojen perusteella määritettyihin painotettuihin keskimääräisiin CIF-vientihintoihin, jotka oli oikaistu asianmukaisesti tuonnin jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi. Hintavertailu osoitti, ettei Lam Khangin hinta alittanut unionin viitehintoja raportointijaksolla.

(167)

Näin ollen komissio päätteli, että Lam Khangilta tuleva tuonti Vietnamista unioniin vaaransi voimassa olevien toimenpiteiden vaikutukset määrien osalta.

(168)

Komissio tutki tukien vastaisen perusasetuksen 23 artiklan 3 kohdan mukaisesti, hyötyivätkö tuotu samankaltainen tuote ja/tai tämän tuotteen osat edelleen tuesta.

(169)

Kuten 2.5.5 jaksossa todetaan, komissio päätteli, että tuodun samankaltaisen tuotteen osat hyötyivät edelleen alkuperäisessä tukien vastaisessa tutkimuksessa todetuista tuista. Sen vuoksi komissio katsoi, että tuotu samankaltainen tuote ja/tai sen osat hyötyivät edelleen tuesta.

(170)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Lam Khang ja Vietnamin teollisuus- ja kauppaministeriön alainen kaupan oikeussuojakeinoista vastaava viranomainen väittivät, että Lam Khangin ostot tehtiin markkinaehtoisesti eikä yritys näin ollen niiden osalta hyötynyt alkuperäisessä tukien vastaisessa tutkimuksessa havaituista tuista.

(171)

Komissio totesi ensinnäkin, että ei ole kyseenalaista, että Indonesian käyttöön ottamat ja alkuperäisessä tutkimuksessa paljastetut tukijärjestelmät olivat edelleen voimassa.

(172)

Komissio totesi, että Lam Khang itse tekee hankintansa pääasiassa Indonesiasta (raportointijaksolla yli 60-prosenttisesti).

(173)

Lisäksi komissio tarkasteli Indonesiasta tuotujen kuumavalssattujen teräskelojen hintoja verrattuna Kiinaan, koska Indonesia oli Lam Khangille ainoa muu merkittävä verrattavissa olevien kuumavalssattujen teräskelojen lähde. Oikeudenmukaisen hintavertailun mahdollistamiseksi komissio keskittyi niihin kuumavalssattuihin teräskeloihin, joilla Lam Khang kävi eniten kauppaa Näiden kuumavalssattujen teräskelojen osuus Lam Khangin toimitusten painosta ja arvosta oli 50 prosenttia. Analysoidessaan neljännesvuosittaisia hintaeroja raportointijaksolla komissio havaitsi, että indonesialaiset kuumavalssatut teräskelat olivat 2,3–9,5 prosenttia halvempia kuin kiinalaiset.

(174)

Komissio pystyi näin perustellusti päättelemään indonesialaisten kuumavalssattujen teräskelojen matalista hinnoista, että osa tuodusta samankaltaisesta tuotteesta sai näin ollen etua alkuperäisessä tutkimuksessa todetuista tuista.

(175)

Edellä esitetyn perusteella komissio totesi, että Lam Khangin esittämä vapautusta koskeva pyyntö olisi hylättävä.

(176)

Tutkimuksessa todettiin, että alle 60 prosenttia kaikista Posco VST:n raportointijakson aikana käyttämistä osista tuli Indonesiasta. Koska toinen tässä tukien vastaisessa tutkimuksessa soveltuvin osin sovellettavan polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdassa säädetyistä kriteereistä ei täyttynyt, komissio päätteli, että tämän yrityksen toiminnan ei katsota olevan voimassa olevien toimenpiteiden kiertämistä. Näin ollen Posco VST:n vapautusta koskeva pyyntö olisi hyväksyttävä.

(177)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Eurofer katsoi johdanto-osan 176 kappaleen perusteella, että komissio arvioi (tässä tukien vastaisessa tutkimuksessa soveltuvin osin sovellettavan) polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan b alakohdan ja erityisesti siinä säädetyn 60 prosentin säännön tuottajan eikä tuotteen tasolla. Eurofer katsoi, että tällaisen lähestymistavan käyttö oli ristiriidassa toimenpiteiden kiertämistä koskevan säännöksen ilmoitetun tarkoituksen ja tavoitteen kanssa. Vaikka komissio on käyttänyt tätä lähestymistapaa aiemmissa tapauksissa, Eurofer väitti, että lähestymistapa ei ole soveltuva eikä tarkoituksenmukainen tässä tapauksessa, että se johtaa järjenvastaisiin tuloksiin ja että se on vastoin kiertämistä koskevan säännöksen tarkoitusta, koska sillä ei voida puuttua määrältään suurimpiin kiertämistapauksiin. Euroferin mukaan komission olisi perustettava kokoonpano-/valmistustoimintaa koskevan testin tulkintansa polkumyynnin vastaisen perusasetuksen ja oikeuskäytännön vaatimusten noudattamiseen eikä aiempaan käytäntöönsä.

(178)

Komissio muistutti, että – kuten unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee – lainsäätäjän tarkoituksena on ollut jättää unionin toimielimille paljon liikkumavaraa ”kiertämisen” määrittelyssä ja että polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 13 artiklan mukaisesti suoritettujen tutkimusten tavoitteena on varmistaa polkumyyntitullien tehokkuus ja estää niiden kiertäminen (34). Komissio totesi myös, että lainsäätäjän tarkoituksena oli ollut, että toimenpiteiden kohteena olevien tiettyjen maasta peräisin olevien osien käyttö toisessa maassa tai unionissa tapahtuvassa kokoonpano-/valmistelutoiminnassa ei merkitse toimenpiteiden kiertämistä. Siltä varalta, että polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun käytännön, menettelyn tai toiminnan katsotaan kuuluvan kokoonpano-/valmistustoimintaan, 13 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädetään, että kyseiseen toimintaan sovelletaan 60 prosentin objektiivista kynnysarvoa.

(179)

Euroferin ehdottaman lähestymistavan pääongelmana on se, että siinä ei oteta huomioon 23 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua käytäntöä, menettelyä tai toimintaa eli tässä tapauksessa kokoonpano-/valmistelutoimintaa kokonaisuudessaan. Sen sijaan se ehdottaa, että kynnysarvon arvioinnissa keskitytään vain siihen kokoonpano-/valmistustoiminnan osaan, jossa on käytetty yksinomaan Indonesiasta peräisin olevia tuotantopanoksia, ja että muut osat jätetään huomiotta. Käsillä olevassa tapauksessa tällainen lähestymistapa on jo luonteensa vuoksi omiaan viemään lainsäätäjän käyttöön ottamalta kynnysarvolta merkityksen. Tämän vuoksi tällainen lähestymistapa hylättiin, kun otetaan huomioon käsillä olevan asiaan liittyvät erityiset tosiseikat.

(180)

Eurofer väitti myös, että kun komissio päätteli, että polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdassa säädetty kynnysarvo ei tarkasteltavan käytännön, menettelyn tai toiminnan tapauksessa ylity, komission olisi pitänyt arvioida, kuuluuko kyseinen käytäntö polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa (tukien vastaisen perusasetuksen 23 artiklan 3 kohta) säädetyn kiertämisen yleisen määritelmän piiriin. Kuten 2.5.3 jaksosta käy ilmi, komissio toimi juuri näin. Kyseisessä jaksossa komissio päätteli, että kuumavalssattujen teräskelojen jatkojalostus kylmävalssatuiksi levyvalmisteiksi lukeutuu polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun kokoonpano-/valmistustoimintaan. Näin ollen komissio tarkasteli, minkä tyyppistä käytäntöä, menettelyä tai toimintaa Vietnamissa tapahtui, kuten polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 23 artiklan 3 kohdassa edellytetään, ja päätteli, että tätä olisi pidettävä kokoonpano-/valmistustoimintana. Se, että useiden yritysten kokoonpano-/valmistustoiminta ei täyttänyt kiertämisen edellytyksiä, ei tarkoita, että komission ei pitäisi enää pitää tällaista toimintaa kokoonpano-/valmistustoimintana kyseisten yritysten osalta.

(181)

Eurofer totesi päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa, että jos komissio katsoo, että kiertämistä ei ole tapahtunut, jos kokoonpanotoimintaa koskeva testi ei täyty, sen on osoitettava myös se, että vapautuksen saaneiden yritysten toteuttama kylmävalssaus ei ole käytäntö, menettely tai toiminta. Tämä ei pidä paikkaansa. Kun komissio selvittää, onko tapauksessa kyse toimenpiteiden kiertämisestä, sen on ensin osoitettava tukien vastaisen perusasetuksen 23 artiklan 3 kohdan mukaisesti, että kaupan rakenteen muutos johtuu käytännöstä, menettelystä tai toiminnasta, jolla ei ole riittävästi perusteita tai jolla ei ole muuta taloudellista perustetta kuin tullin käyttöön ottaminen. Vietnamin tapauksessa komissio vahvisti tällä perusteella toimenpiteiden kiertämisen koko maan osalta.

(182)

Yrityksille, kuten Posco VST:lle, myönnetyt vapautukset perustuvat kuitenkin siihen, että kyseisen yrityksen käytäntö, prosessi tai toiminta – jota pidettiin kokoonpano-/valmistustoimintana – ei täyttänyt soveltuvin osin sovellettavan polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdassa säädettyjä erityisiä kriteerejä. Tämä tarkoittaa ainoastaan sitä, että kyseisen yrityksen ei todettu kiertäneen toimenpiteitä, eikä se siis mitätöi kiertämistä koskevaa päätelmää muun maan osalta eli ei myöskään niiden yritysten osalta, joita ei vapautettu laajennetuista toimenpiteistä. Se ei missään tapauksessa kumoa päätelmää, jonka mukaan käytäntöä, menettelyä tai toimintaa, joka on syynä toimenpiteiden kiertämiseen Vietnamissa, pidetään kokoonpano-/valmistustoimena. Tämän vuoksi komissio hylkäsi väitteen.

(183)

Eurofer väitti päätelmien ilmoittamisen jälkeen toimittamissaan huomautuksissa lisäksi, että komissio ei saa myöntää vapautuksia, jos todetaan, että toimenpiteitä kierretään tuotteen tapauksessa. Väitteen perusteella Eurofer näyttää uskovan, että komissio on myöntänyt laittomasti poikkeuksia. Tämä ei pidä paikkaansa. Komissio on soveltanut tukien vastaisen perusasetuksen 23 artiklan 3 kohdassa ja soveltuvin osin sovellettavan polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan b alakohdassa vahvistettuja sääntöjä, kuten edellisissä jaksoissa on esitetty. Se on todennut, että tietyille tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajille voitiin myöntää vapautus kyseisten sääntöjen perusteella.

(184)

Yongjin aloitti tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannon huhtikuussa 2022. Tämän perusteella komissio päätteli, että Yongjinin toiminta alkoi tukien vastaisen tutkimuksen vireillepanon eli 17 päivän helmikuuta 2021 jälkeen ja pian polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen.

(185)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Yongjin ja Gerber väittivät, että Yongjinin kylmävalssaamon perustamista oli suunniteltu vuodesta 2017 alkaen ja että sen rakentaminen ei näin ollen liittynyt alkuperäisen tutkimuksen vireillepanoon. Vaikka valssaamoa koskevat suunnitelmat ajoittuvatkin aikaan ennen alkuperäistä polkumyyntitutkimusta, Yongjinin tosiasiallinen toiminta (eli tuotantopanosten osto Indonesiasta ja tällaisia indonesialaisia tuotantopanoksia sisältävien kylmävalssattujen levyvalmisteiden myynti unioniin) alkoi ja lisääntyi merkittävästi vasta alkuperäisen tutkimuksen vireillepanon jälkeen eli vuonna 2022. Tämän vuoksi komissio hylkäsi väitteen.

(186)

Yongjin väitti tämän tutkimuksen vireillepanon jälkeen esittämissään huomautuksissa, että sillä oli taloudellinen peruste sekä kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuotantolaitoksen perustamiseksi Vietnamiin (muun muassa kilpailukykyiset työvoimakustannukset, maantieteellinen sijainti, alhaiset energiakustannukset sekä Vietnamin ympäristö-, talous- ja kauppapolitiikka, mukaan lukien verokannustimet) että toisaalta tuotantopanosten (kuumavalssattujen teräskelojen) hankkimiseksi Indonesiasta (ruostumattoman teräksen tuotantopanoksiin kuuluvan nikkelin saatavuus Indonesiassa ja suhteet indonesialaisiin yrityksiin). Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Yongjin toisti tämän väitteen korostaen Vietnamin matalia toimintakustannuksia ja kylmävalssattujen levyvalmisteiden kasvavaa kotimaista kysyntää.

(187)

Komissio kuitenkin totesi, että nämä tekijät olivat olemassa jo aiemmin eikä viime vuosina ole tapahtunut tullin käyttöön ottamisen lisäksi mitään sellaista erityistä kehitystä, joka selittäisi kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuotantoon liittyvän kehityksen. Sen vuoksi komissio hylkäsi tämän väitteen.

(188)

Yongjinin käyttämistä osista lähes kaikki tulivat raportointijaksolla Indonesiasta. Näiden osien arvonlisäys oli alle 10 prosenttia valmistuskustannuksista.

(189)

Komissio tutki tukien vastaisen perusasetuksen 23 artiklan 3 kohdan mukaisesti, vaaransiko tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuonti unioniin voimassa olevien toimenpiteiden korjaavat vaikutukset määrien ja hintojen osalta.

(190)

Yongjinin unioniin viemät kylmävalssattujen levyvalmisteiden määrät kasvoivat tutkimusajanjakson aikana absoluuttisesti tarkasteltuna merkittävästi. Niiden osuus Vietnamista peräisin olevasta tuonnista unioniin oli [26–30] prosenttia ja niiden osuus unionin kulutuksesta [0,5–1 prosenttia] raportointijaksolla.

(191)

Hintojen osalta komissio vertasi alkuperäisessä tukien vastaisessa tutkimuksessa määritettyä keskimääräistä vahinkoa aiheuttamatonta hintaa, joka oli oikaistu Euroopan unionin tuottajahintaindeksin (35) perusteella kylmävalssattujen levyvalmisteiden hinnannousun huomioon ottamiseksi, Yongjinin toimittamien tietojen perusteella määritettyihin painotettuihin keskimääräisiin CIF-vientihintoihin, jotka oli oikaistu asianmukaisesti tuonnin jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi. Hintavertailu osoitti, että Yongjinin hinnat alittivat unionin viitehinnat raportointijaksolla yli 30 prosentilla.

(192)

Näin ollen komissio päätteli, että Yongjinilta tuleva tuonti Vietnamista unioniin vaaransi voimassa olevien toimenpiteiden vaikutukset määrien ja hintojen osalta.

(193)

Komissio tutki tukien vastaisen perusasetuksen 23 artiklan 3 kohdan mukaisesti, hyötyivätkö tuotu samankaltainen tuote ja/tai tämän tuotteen osat edelleen tuesta.

(194)

Kuten 2.5.5 jaksossa todetaan, komissio päätteli, että tuodun samankaltaisen tuotteen osat hyötyivät edelleen alkuperäisessä tukien vastaisessa tutkimuksessa todetuista tuista. Sen vuoksi komissio katsoi, että tuotu samankaltainen tuote ja/tai sen osat hyötyivät edelleen tuesta.

(195)

Edellä esitetyn perusteella komissio totesi, että Yongjinin vapautusta koskeva pyyntö olisi hylättävä.

(196)

Kun tulliviranomaiselle esitetään vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskeva pyyntö, vapautusten soveltamisen olisi edellytettävä, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku sekä toimenpiteiden kiertämisen riskin minimoimiseksi – erityisesti myytäessä kylmävalssattuja levyvalmisteita kauppiaiden tai palveluntarjoajien kautta – pätevä valssaamotodistus, jotka täyttävät tämän asetuksen artikloissa esitetyt vaatimukset. Jos tällaista laskua ja valssaamotodistusta ei esitetä, kun tulliviranomaiselle esitetään vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskeva pyyntö, tuontiin sovelletaan kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavaa laajennettua tasoitustullia.

(197)

Koska kiertämiskäytännöt olivat tässä tapauksessa vakavia, komissio katsoi tarpeelliseksi säätää ylimääräisestä toimenpiteestä, jotta voidaan seurata Indonesiasta peräisin olevien kylmävalssattujen levyvalmisteiden osuutta unioniin tulevasta tuonnista. Seuranta toteutetaan siten, että johdanto-osan 196 kappaleessa mainittuun valssaamotodistukseen lisätään vakuutus, jossa vahvistetaan, onko kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuotantoon käytetty ruostumaton teräs alun perin sulatettu ja valettu Indonesiassa.

(198)

Laskun ja valssaamotodistuksen esittäminen jäsenvaltioiden tulliviranomaisille on välttämätöntä vapautuksen soveltamiseksi, mutta se ei ole ainoa tekijä, jonka tulliviranomaiset ottavat huomioon. Vaikka jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitettäisiin lasku, joka täyttää kaikki tämän asetuksen 1 artiklassa esitetyt vaatimukset, tulliviranomaisten on tehtävä tavanomaiset tarkastukset ja ne voivat – kuten kaikissa muissakin tapauksissa – vaatia lisäasiakirjoja (esimerkiksi lähetysasiakirjat) varmentaakseen vakuutukseen sisältyvien tietojen paikkansapitävyyden ja varmistaakseen, että vapautuksen soveltaminen on perusteltua tullilainsäädännön mukaisesti.

(199)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Posco VST ja Posco Assan pyysivät komissiota esittämään mallin, joka sisältää lopullista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 197 kappaleessa tarkoitetun ilmoituksen tekstin. Tällainen malli sisällytettiin tämän asetuksen liitteisiin.

(200)

Posco VST ja Posco Assan pyysivät lisäksi komissiota vahvistamaan, ettei se aikonut kieltää vapautuksen saaneilta yrityksiltä peräisin olevien kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuontia, vaikka ne olisi valmistettu indonesialaisista kuumavalssatuista teräskeloista tai levyaihioista. Kuten johdanto-osan 132 kappaleessa selostetaan, tietyille yrityksille tässä tutkimuksessa myönnetty vapautus koskee kaikkia näiltä yrityksiltä tuotuja kylmävalssattuja levyvalmisteita riippumatta niiden tuotantopanosten alkuperästä. Jos komissio kuitenkin toteaa, että näiden toimenpiteiden voimaantulon jälkeen indonesialaisista tuotantopanoksista valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuonti unioniin lisääntyisi merkittävästi, komissio arvioi tilanteen uudelleen tällaisen kehityksen perusteella. Tällainen arviointi voi perustelluissa tapauksissa johtaa polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 19 artiklan mukaiseen tarkasteluun.

(201)

Komissio ilmoitti 5 päivänä maaliskuuta 2024 kaikille asianomaisille osapuolille niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella edellä esitettyihin päätelmiin päädyttiin, ja osapuolia kehotettiin esittämään huomautuksia.

(202)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2016/1037 25 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,