(1)

Egyptin arabitasavallan, jäljempänä ”Egypti”, ulkoinen rahoituspaine on kasvanut alueellisten jännitteiden kärjistyessä. Tässä yhteydessä on äärimmäisen tärkeää varmistaa nopea ja oikea-aikainen rahoitusapu, kun otetaan huomioon Egyptin erityisen akuutit rahoitustarpeet vuoden 2024 jälkipuoliskolla.

(2)

Jotta Egypti saisi rahoitusapua vuonna 2024, on aiheellista turvautua poikkeuksellisesti perussopimuksen 213 artiklan nojalla kiireelliseen menettelyyn. Tämä antaisi myös Egyptin viranomaisille riittävästi aikaa toteuttaa rahoitusapuun liittyvät uudistustoimenpiteet, jotka komission on arvioitava ennen rahoitusavun maksun suorittamista.

(3)

Unionin ja Egyptin suhteita kehitetään vuodesta 2004 voimassa olleen Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Egyptin arabitasavallan välisestä assosiaatiosta tehdyn Euro–Välimeri-sopimuksen (1), jäljempänä ”assosiaatiosopimus”, puitteissa. Unioni ja Egypti hyväksyivät uudet EU:n ja Egyptin kumppanuuden painopisteet (2021–2027) assosiaatiosopimuksella perustetussa yhdeksännessä EU–Egypti-assosiaationeuvostossa 19 päivänä kesäkuuta 2022, jäljempänä ”kumppanuuden painopisteet”. Kumppanuuden painopisteissä vahvistetaan uudelleen yhteinen tavoite käsitellä unionin ja Egyptin yhteisiä haasteita, edistää yhteisiä etuja ja taata pitkän aikavälin vakaus ja kestävä kehitys Välimeren molemmilla puolilla. Yhteinen sitoutuminen demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen yleismaailmallisiin arvoihin tukee edelleen kumppanuuden painopisteitä, mikä näkyy myös EU:n ja Egyptin monivuotisessa maaohjelmassa vuosiksi 2021–2027.

(4)

Kumppanuuden painopisteissä otetaan huomioon unionin ja Egyptin yhteinen sitoumus vahvistaa yhteistyötä, jolla tuetaan Egyptin laatimaa asiakirjaa Sustainable Development Strategy: Egypt’s Vision 2030 (kestävän kehityksen strategia: visio vuodeksi 2030), ja unionin päätös panostaa yhä enemmän kumppanuuteensa eteläisen naapurustonsa kanssa. Erityisesti Eurooppa-neuvoston 10 ja 11 päivänä joulukuuta 2020 antamissa päätelmissä unioni määritti strategiseksi prioriteetikseen demokraattisen, vakaamman, vihreämmän ja vauraamman eteläisen naapuruston. EU:n Välimeren alueen toimintaohjelmassa ja sen eteläisten naapurialueiden talous- ja investointisuunnitelmassa, jotka esitetään 9 päivänä helmikuuta 2021 annetussa yhteisessä tiedonannossa ”Uudistettu kumppanuus eteläisen naapurialueen kanssa – Uusi Välimeren alueen toimintaohjelma”, esitetään unionin tavoitteet saavuttaa pitkän aikavälin kestävä sosioekonominen elpyminen ja palautuminen sekä edistää vihreää ja digitaalista siirtymää alueella.

(5)

Unioni ja Egypti ovat kumppanuuden painopisteiden mukaisesti sitoutuneet varmistamaan vastuuvelvollisuuden, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien täyden kunnioittamisen sekä edistämään demokratiaa, sukupuolten tasa-arvoa ja yhtäläisiä mahdollisuuksia kaikkien kansalaistensa perustuslaillisina oikeuksina. Kyseisillä sitoumuksilla edistetään kumppanuutta sekä Egyptin kestävää kehitystä ja vakautta. Unionin ja Egyptin lisääntynyt ja rakentava vuorovaikutus viime aikoina on antanut mahdollisuuden käydä merkityksellisempää vuoropuhelua ihmisoikeuksiin liittyvistä asioista. Assosiaatiosopimuksen nojalla perustetun poliittisia kysymyksiä, ihmisoikeuksia ja demokratiaa sekä kansainvälisiä ja alueellisia asioita käsittelevän alakomitean 8 päivänä joulukuuta 2022 pidetty kokous ja assosiaatiosopimuksella perustetun assosiaatiokomitean 22 päivänä toukokuuta 2023 pidetty kokous tarjosivat institutionaaliset foorumit keskustelun käymiseksi monista ihmisoikeuskysymyksistä, joiden käsittelyä unioni haluaisi jatkaa. Egyptin ihmisoikeustilanteen paraneminen vaikuttaa myönteisesti myös unionin ja Egyptin suhteisiin.

(6)

Egyptille myönnettävä apu rahoitetaan pääasiassa uudesta naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä – Globaali Eurooppa (NDICI – Globaali Eurooppa). Unionin alustava osuus määrärahoista Egyptille NDICI – Globaali Eurooppa -välineestä monivuotisen maaohjelman: Euroopan unioni – Egypti, 2021–2027, jäljempänä ”EU:n ja Egyptin monivuotinen maaohjelma”, ensimmäisellä kaudella (2021–2024) on 240 miljoonaa euroa. Tämä täydentää käynnissä olevaa 1,3 miljardin euron yhteistyötä sekä muuta budjettitukea ja muita hätätoimenpiteitä, joita on otettu käyttöön Covid-19-pandemian ja Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan johdosta (307 miljoonaa euroa). Kumppanuuden painopisteet vuosiksi 2021–2027 esitetään EU:n ja Egyptin välisessä monivuotisessa maaohjelmassa, joka on laadittu tiiviissä yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa ja kattaa seuraavat kolme laajaa osa-aluetta: i) kestävä nykyaikainen talous ja sosiaalinen kehitys; ii) ulkopolitiikka ja iii) vakauden parantaminen. NDICI – Globaali Eurooppa korvaa Euroopan naapuruusvälineen (ENI), jonka puitteissa annettu unionin kahdenvälinen apu Egyptille vuosina 2014–2020 oli 756 miljoonaa euroa.

(7)

Unioni tunnustaa Egyptin keskeisen roolin alueellisen turvallisuuden ja vakauden kannalta. Terrorismi, järjestäytynyt rikollisuus ja konfliktit ovat yhteisiä uhkia yhteiselle turvallisuudelle ja maiden yhteiskuntarakenteelle Välimeren molemmin puolin. Siksi on unionin ja Egyptin yhteisen edun mukaista vahvistaa yhteistyötä kumppanuuden painopisteissä noudattaen täysin kansainvälistä oikeutta, ihmisoikeudet ja kansainvälinen humanitaarinen oikeus mukaan lukien.

(8)

Pitäen mielessä geopoliittiset haasteet, mukaan lukien Israelissa 7 päivänä lokakuuta 2023 tehtyjen Hamasin terrori-iskujen seuraukset ja Sudanin konflikti, sekä Egyptin strategisen merkityksen alueen suurimpana maana ja koko Lähi-idän vakauden pilarina unioni on päättänyt solmia Egyptin kanssa strategisen ja kokonaisvaltaisen kumppanuuden Kairossa 17 päivänä maaliskuuta 2024 allekirjoitetun unionin ja Egyptin yhteisen julistuksen, jäljempänä ”yhteinen julistus”, mukaisesti.

(9)

Egyptin kanssa solmitun strategisen ja kokonaisvaltaisen kumppanuuden tavoitteena on nostaa unionin ja Egyptin poliittiset suhteet strategiseksi kumppanuudeksi ja antaa Egyptille mahdollisuus täyttää keskeinen tehtävänsä vakauden tuojana alueella. Strategisen ja kokonaisvaltaisen kumppanuuden tavoitteena on tukea Egyptin makrotaloudellista selviytymiskykyä ja mahdollistaa kunnianhimoisten sosioekonomisten uudistusten toteuttaminen tavalla, joka täydentää ja vahvistaa Egyptiä koskevan Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ohjelman mukaista uudistusprosessia. Kuten yhteisessä julistuksessa todetaan, strateginen ja kokonaisvaltainen kumppanuus ulottuu monenlaisiin politiikkatoimiin, jotka on ryhmitelty seuraaviin kuuteen toimenpidepilariin: poliittiset suhteet; talouden vakaus; investoinnit ja kauppa; muuttoliike; turvallisuus- ja lainvalvontayhteistyö; väestökehitys ja inhimillinen pääoma.

(10)

Strategisen ja kokonaisvaltaisen kumppanuuden perustaksi tulee 7,4 miljardin euron suuruinen rahoituspaketti, joka sisältää lyhyen ja pidemmän aikavälin tukea tarvittavalle makrotalouden, finanssipolitiikan ja sosioekonomiselle uudistusohjelmalle, lisämäärärahoja Egyptissä tehtävien investointien tukemiseen sekä kohdennettua tukea erilaisten strategisten painopisteiden täytäntöönpanoon. Tukipakettiin kuuluu lainamuotoinen enintään 5 miljardin euron suuruinen unionin makrotaloudellinen rahoitusapu, joka koostuu kahdesta makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvästä toimesta, joista toinen on enintään 1 miljardin euron lyhytaikainen rahoitusapu ja toinen enintään 4 miljardin euron keskipitkän aikavälin rahoitusapu, rahoitusväline, kuten takauksia ja rahoitusta yhdistäviä välineitä, Joilla pyritään saamaan liikkeelle julkisia ja yksityisiä investointeja ja joiden tavoitteena on tuottaa merkittävä määrä uusia investointeja. Pakettia täydennetään ohjelmilla, joilla tuetaan strategisen ja kokonaisvaltaisen kumppanuuden painopisteitä yksittäisillä hankkeilla ja teknisellä avulla, jotka toteutetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/947 (2) perustetusta naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä.

(11)

Egyptin makrotaloudelliseen ja finanssipoliittiseen tilanteeseen on kohdistunut merkittäviä haasteita, ja tilanne on heikentynyt huomattavasti viime kuukausina, kun ulkoiset paineet ovat voimistuneet ja julkinen velka on jatkanut kasvuaan, samalla kun talousnäkymiin kohdistuu edelleen huomattavia heikkenemisriskejä. Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan ja Hamasin Israelissa tekemien terrori-iskujen vaikutukset ovat johtaneet pääoman pitkittyneeseen ulosvirtaukseen ja valuuttatulojen vähenemiseen erityisesti siksi, että matkailualan tulot ja Suezin kanavan tuotot ovat vähentyneet jyrkästi. Tämä on erityisen haastavaa Egyptin vaikeassa julkisen talouden tilanteessa, jolle on ominaista jatkuva julkisen talouden alijäämä sekä suuri ja kasvava velka suhteessa BKT:hen.

(12)

Egypti toteutti huomattavia uudistustoimia tehdessään yhteistyötä IMF:n kanssa vuosina 2016–2021. Uudistuksiin sisältyi valuutan tuntuva devalvointi ja rahapolitiikan uudistuksia, joissa keskityttiin tavoitellun inflaation vaihteluväliin. Polttoainetukiuudistukseen yhdistettiin kohdennettujen sosiaalisten tulonsiirtojen järjestelmän tuntuva vahvistaminen. Julkista varainhoitoa vahvistettiin laatimalla tuloihin ja velanhoitoon liittyviä keskipitkän aikavälin strategioita. Egyptin viranomaiset alkoivat myös parantaa valtion omistamien yritysten hallintoa.

(13)

IMF:n jatko-ohjelma hyväksyttiin joulukuussa 2022, minkä jälkeen uudistukset eivät ole edenneet yhtä hyvin, vaikka Egypti on toteuttanut toimia tasapuolisten toimintaedellytysten luomiseksi julkisten ja yksityisten yritysten välille hyväksymällä kansallisen lain, jolla poistetaan valtion omistamien yritysten veroetuudet, tosin kansalliseen turvallisuuteen perustuvin poikkeuksin, ja ottamalla käyttöön valtion omistajapolitiikan vähentääkseen valtion läsnäoloa taloudessa, sillä valtion osallistuminen on edelleen laajaa ja vääristynyttä viime aikoina tapahtuneesta rajallisesta edistymisestä huolimatta; lisäksi Egypti on selventänyt perusteita valtion jatkuvalle läsnäololle tietyillä strategisilla aloilla. Egypti ei kuitenkaan vuonna 2023 pannut täytäntöön sitoumustaan tehdä valuutasta pysyvästi joustava, mikä on johtanut pitkälti vakaaseen viralliseen valuuttakurssiin mutta huomattaviin rinnakkaisvaluuttamarkkinoihin, joilla valuuttakurssi on merkittävästi heikentynyt ja erittäin epävakaa. Jakautuneisuus on vaikuttanut voimakkaasti ulkomaisiin sijoituksiin ja kotimaiseen liiketoimintaan.

(14)

Egypti jatkoi neuvotteluja IMF:n kanssa vuoden 2024 alussa ja pääsi 6 päivänä maaliskuuta 2024 virkamiestason sopimukseen uudistetusta laajennetun rahoitusjärjestelyn ohjelmasta, jonka määrärahat korotettiin 8 miljardiin Yhdysvaltain dollariin. Uusi ohjelma hyväksyttiin IMF:n johtokunnan päätöksellä 29 päivänä maaliskuuta 2024, ja sen tavoitteena on kohdistua seuraaviin osa-alueisiin: i) uskottava valuuttakurssijousto, ii) rahapolitiikan kestävä kiristäminen, iii) julkisen talouden vakauttaminen velkakestävyyden säilyttämiseksi, iv) uusi kehys infrastruktuurimenojen hillitsemiseksi, v) sosiaalimenojen riittävä taso heikossa asemassa olevien väestöryhmien suojelemiseksi ja vi) valtion omistajapolitiikan toteuttaminen ja uudistukset tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi. Virkamiestason sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä Egypti otti käyttöön myös valuuttakurssijouston ja nosti keskuspankin keskeistä ohjauskorkoa huomattavasti, 600 peruspisteellä, IMF:n ohjelman painopisteiden mukaisesti.

(15)

Egypti pyysi 12 päivänä maaliskuuta 2024 unionilta makrotaloudellista rahoitusapua IMF:n ohjelman täydentämiseksi, koska taloustilanne on heikkenemässä ja näkymiä synkistävät käynnissä oleviin ulkoisiin häiriöihin liittyvät huomattavat heikkenemisriskit.

(16)

Egyptin ja koko alueen tämänhetkinen kriisi on pahentanut maan rahoitustarpeita, ja kokonaisrahoitusvaje tulevana varainhoitovuonna 2024/2025 (heinä-kesäkuu) on huomattava, erityisesti vuoden 2024 jälkipuoliskolla. Tämän vuoksi on välttämätöntä varmistaa, että makrotaloudellisen rahoitusavun ensimmäinen merkittävä osa voidaan suorittaa jo vuoden 2024 loppuun mennessä. Tämä vaikuttaa mahdottomalta, jos päätös tehtäisiin perussopimuksen 212 artiklan nojalla tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen, kun otetaan huomioon Euroopan parlamentin vaalikauden lähestyvästä päättymisestä johtuvat rajoitteet sekä makrotaloudellisen rahoitusavun täysimittaiseen toteuttamiseen tarvittava aika, mukaan lukien rahoitusapua tukevista politiikkauudistuksista sopiminen. Sen vuoksi on perusteltua käyttää poikkeuksellisesti perussopimuksen 213 artiklaa, jonka nojalla neuvosto tekee päätöksen ainoastaan tästä makrotaloudellisen rahoitusapupaketin ensimmäisestä osasta. Perussopimuksen 213 artiklan käyttö on poikkeuksellista eikä muodosta ennakkotapausta mahdollisille tuleville makrotaloudellista rahoitusapua koskeville ehdotuksille, joiden oikeusperustana tulee periaatteessa edelleen olemaan perussopimuksen 212 artikla.

(17)

Egypti kuuluu Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin, joten se olisi katsottava oikeutetuksi saamaan unionin makrotaloudellista rahoitusapua.

(18)

Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun Egyptille olisi oltava poikkeuksellinen rahoitusväline, jolla myönnetään sitomatonta ja kohdentamatonta maksutasetukea, jolla pyritään käsittelemään Egyptin välittömiä ulkoisen rahoituksen tarpeita, ja sillä olisi tuettava sellaisen toimenpideohjelman täytäntöönpanoa, joka sisältää tiukkoja ja välittömiä sopeutus- ja rakenneuudistustoimia Egyptin maksutasetilanteen parantamiseksi.

(19)

Koska Egyptin maksutaseessa on IMF:n ja muiden monenvälisten laitosten käyttöön asettamien varojen jälkeen edelleen huomattava ulkoinen rahoitusvaje, Egyptille annettavaa unionin Egyptille annettavaa makrotaloudellista rahoitusapua pidetään nykyisissä poikkeusolosuhteissa asianmukaisena vastauksena Egyptin pyyntöön saada tukea talouden vakauttamiseen yhdessä IMF:n ohjelman kanssa. Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla, myös tämän päätöksen mukaisella enintään 1 miljardin euron makrotaloudellisella rahoitusavulla, on tarkoitus tukea Egyptin talouden vakauttamista ja rakenneuudistusohjelmaa täydentämällä IMF:n rahoitusjärjestelyllä saataville asetettuja varoja.

(20)

Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi pyrittävä tukemaan kestävän ulkoisen rahoitusaseman palauttamista Egyptiin ja siten sen taloudellista ja sosiaalista kehitystä.

(21)

Unionin Egyptille myöntämän makrotaloudellisen rahoitusavun määrän määrittämisen olisi perustuttava Egyptin jäljellä olevien ulkoisen rahoituksen tarpeiden määrälliseen kokonaisvaltaiseen arviointiin ja siinä olisi otettava huomioon maan kyky rahoittaa itseään omista varoistaan ja erityisesti sen käytössä olevat kansainväliset valuuttavarannot. Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun Egyptille olisi oltava osa yhteisiä kansainvälisiä toimia, ja sillä täydennetään tuloksellisesti IMF:n ja Maailmanpankin ohjelmia ja rahoitusta. Avun määrää määritettäessä olisi otettava huomioon myös monenvälisiltä avunantajilta odotetut rahoitusosuudet ja tarve varmistaa unionin ja muiden avunantajien välinen oikeudenmukainen taakanjako sekä unionin muiden ulkoisten rahoitusvälineiden aiempi käyttäminen Egyptissä ja unionin kaikkien toimenpiteiden tuottama lisäarvo Egyptissä.

(22)

Komission olisi varmistettava, että unionin makrotaloudellinen apu Egyptille on oikeudellisesti ja sisällöltään unionin ulkoisen toiminnan eri alojen keskeisten periaatteiden ja tavoitteiden, kyseisillä aloilla toteutettujen toimenpiteiden ja muiden asiaankuuluvien unionin politiikkojen mukainen.

(23)

Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi tuettava unionin Egyptiin soveltamaa ulkopolitiikkaa. Komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) olisi työskenneltävä tiiviisti yhdessä koko makrotaloudellisen rahoitusavun operaation keston ajan unionin ulkopolitiikan yhteensovittamiseksi ja sen johdonmukaisuuden varmistamiseksi.

(24)

Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi tuettava Egyptin sitoutumista arvoihin, jotka ovat yhteisiä unionin kanssa, mukaan lukien demokratia, oikeusvaltioperiaate, hyvä hallintotapa, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, kestävä kehitys ja köyhyyden vähentäminen, sekä Egyptin sitoutumista avoimen, sääntöihin perustuvan ja oikeudenmukaisen kaupan periaatteisiin.

(25)

Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisen ennakkoedellytyksenä olisi oltava, että Egypti edistyy yhä konkreettisesti ja uskottavasti kohti toimivia demokratian mekanismeja, kuten parlamentaarista monipuoluejärjestelmää, ja oikeusvaltioperiaatetta sekä takaa ihmisoikeuksien kunnioittamisen. Lisäksi unionin makrotaloudellisen rahoitusavun erityistavoitteina olisi oltava julkisten varainhoitojärjestelmien tehokkuuden, läpinäkyvyyden ja vastuuvelvollisuuden lisääminen sekä finanssisektorin ohjauksen, hallinnan ja valvonnan vahvistaminen Egyptissä ja sellaisten rakenneuudistusten edistäminen, joilla pyritään tukemaan kestävää ja osallistavaa kasvua, työpaikkojen luomista ja julkisen talouden vakauttamista. Komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi säännöllisesti seurattava kyseisen ennakkoedellytyksen täyttymistä ja kyseisten erityistavoitteiden saavuttamista.

(26)

Sen varmistamiseksi, että unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvät unionin taloudelliset edut suojataan tehokkaasti, Egyptin olisi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä, jotka liittyvät petosten, korruption ja muiden kyseiseen rahoitusapuun mahdollisesti liittyvien sääntöjenvastaisuuksien estämiseen ja torjumiseen. Lisäksi komission ja Egyptin viranomaisten välillä tehtävän lainasopimuksen olisi sisällettävä määräyksiä, joilla Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) valtuutetaan suorittamaan tutkimuksia, mukaan lukien paikalla tehtävät tarkastukset ja todentamiset, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 (3) ja neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 (4) vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti, komissio ja tilintarkastustuomioistuin valtuutetaan suorittamaan tarkastuksia ja Euroopan syyttäjänvirasto valtuutetaan käyttämään toimivaltaansa kyseisen avun toimittamisessa Egyptille kyseisen avun myöntämisen osalta sen saatavuusaikana ja sen jälkeen.

(27)

Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun maksaminen Egyptille ei rajoita Euroopan parlamentin eikä neuvoston valtuuksia budjettivallan käyttäjinä.

(28)

Lainan muodossa Egyptille myönnettävän unionin makrotaloudellisen rahoitusavun edellyttämien määrärahojen määrien olisi vastattava monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettuja talousarviomäärärahoja.

(29)

Komission olisi hallinnoitava unionin makrotaloudellista rahoitusapua Egyptille. Sen varmistamiseksi, että Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat seurata tämän päätöksen täytäntöönpanoa, komission olisi annettava niille säännöllisesti tietoja kyseisen rahoitusavun täytäntöönpanosta ja toimitettava niille asiaan liittyvät asiakirjat.

(30)

Jotta voidaan varmistaa tämän päätöksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (5) mukaisesti.

(31)

Unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun Egyptille olisi sovellettava talouspoliittisia ehtoja, jotka vahvistetaan yhteisymmärryspöytäkirjassa. Yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi sekä tehokkuussyistä komissio olisi valtuutettava neuvottelemaan tällaisista ehdoista Egyptin viranomaisten kanssa jäsenvaltioiden edustajista muodostuvan komitean valvonnassa asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti. Mainitun asetuksen mukaan neuvoa-antavaa menettelyä olisi sovellettava pääsääntöisesti kaikkiin muihin kuin asetuksessa säädettyihin tapauksiin. Kun otetaan huomioon yli 90 miljoonan euron suuruisen avun mahdollisesti huomattava vaikutus, olisi asianmukaista käyttää asetuksessa (EU) N:o 182/2011 täsmennettyä tarkastelumenettelyä kyseisen raja-arvon ylittävien toimien osalta. Kun otetaan huomioon Egyptille myönnettävän unionin makrotaloudellisen rahoitusavun määrä, yhteisymmärryspöytäkirjan hyväksymiseen ja avun vähentämiseen, keskeyttämiseen tai peruuttamiseen olisi sovellettava tarkastelumenettelyä,