(1)

Komissio on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU (2) mukaisesti tarkastellut uudelleen kyseisen direktiivin soveltamista ja soveltamisalaa ja todennut, että unionin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinoiden yhdentämistä, korkeatasoisen sijoittajansuojan varmistamista ja rahoitusvakauden suojaamista koskevat tavoitteet on enimmiltä osin saavutettu. Uudelleentarkastelussaan komissio kuitenkin totesi myös, että on tarve yhdenmukaistaa sääntöjä, joita sovelletaan lainoja alullepanevia vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja hoitaviin vaihtoehtoisten sFijoitusrahastojen hoitajiin, sekä tarve selkeyttää tehtäviään kolmansille osapuolille siirtäviin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin sovellettavia vaatimuksia, varmistaa säilytyspalveluja tarjoavien yhteisöjen, jäljempänä ’säilyttäjät’, yhdenvertainen kohtelu, parantaa säilytysyhteisöpalvelujen rajatylittävää saatavuutta, optimoida valvontatietojen keruuta ja helpottaa maksuvalmiuden hoidon välineiden käyttöä kaikkialla unionissa. Sen vuoksi on tehtävä muutoksia, jotta voidaan täyttää nämä tarpeet ja siten parantaa direktiivin 2011/61/EU toimivuutta.

(2)

Siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten, jäljempänä ’yhteissijoitusyritykset’, hoitaminen vaatii myös, että tehtävien siirtämistä koskeva järjestelmä on kattava, säilyttäjiä kohdellaan tasapuolisesti, valvontaan liittyvä raportointi johdonmukaistetaan erityisesti poistamalla päällekkäisyyksiä ja tarpeettomia vaatimuksia, ja että maksuvalmiuden hoidon välineiden käyttöön sovelletaan yhdenmukaistettua lähestymistapaa. Sen vuoksi on myös aiheellista muuttaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2009/65/EY (3), jossa vahvistetaan yhteissijoitusyritysten ja niiden rahastoyhtiöiden toimilupia ja toimintaa koskevat säännöt tehtävien siirtämisen, varojen säilyttämisen, valvontaan liittyvän raportoinnin ja maksuvalmiusriskin hallinnan aloilla.

(3)

Unionin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinoiden nettoarvo oli 6,8 biljoonaa euroa vuoden 2022 lopussa. Toimiluvan saaneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien ja rajan alle jäävien, eli direktiivin 2011/61/EU 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien hoitamien tai markkinoimien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen nettoarvosta noin 86 prosenttia on ammattimaisten sijoittajien hallussa. Unionin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinoilta myönnetään unionin yrityksille yksityisiä luottoja yli 250 miljardilla eurolla, ja unionin sijoittajien osuus koko toimialaan maailmanlaajuisesti sijoitetusta pääomasta on 30 prosenttia. Unionin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinoiden yhteenlaskettu koko on kasvanut edelleen, yli 15 prosenttia vuosina 2020–2022, ja vuoden 2020 lopussa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen osuus Euroopan talousalueen rahastoalasta oli kolmannes. Alaa voidaan kuitenkin vielä kasvattaa antamalla yhteisösijoittajille enemmän valinnanvaraa ja edistämällä pääomamarkkinaunionin kilpailukykyä.

(4)

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien toiminnan tehostamiseksi direktiivin 2011/61/EU 6 artiklan 4 kohdassa säädettyä oheispalvelujen luetteloa olisi laajennettava kattamaan hallinnoijan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1011 (4) mukaisesti suorittamat tehtävät, jäljempänä ’vertailuarvojen hallinnointi’, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2021/2167 (5) mukaiset luotonhallinnointitoiminnot. Perusteellisuuden vuoksi on syytä selventää, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajaan olisi sovellettava asetusta (EU) 2016/1011, kun se ottaa hoitaakseen tällaisen hallinnoijan suorittamia tehtäviä, ja direktiiviä (EU) 2021/2167, kun se tarjoaa luotonhallinnointitoimintoja.

(5)

Oikeusvarmuuden lisäämiseksi olisi selvennettävä, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaminen voi käsittää myös lainojen alullepanon vaihtoehtoisen sijoitusrahaston lukuun ja arvopaperistamiserillisyhtiöiden hoitamisen.

(6)

Jotta voidaan lisätä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöiden oikeusvarmuutta siitä, mitä palveluja ne voivat tarjota kolmansille osapuolille, olisi selvennettävä, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöt saavat suorittaa kolmansien osapuolten hyväksi samoja tehtäviä ja toimintoja, joita ne jo suorittavat hoitamiensa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen ja yhteissijoitusyritysten osalta, edellyttäen, että mahdolliset kolmansille osapuolille suoritettavista tehtävistä tai toiminnoista syntyvät eturistiriidat käsitellään asianmukaisesti. Tällaisia tehtäviä ja toimintoja ovat esimerkiksi henkilöstö- ja tietotekniikkapalvelut sekä salkunhallintaan ja riskienhallintaan liittyvät tietotekniikkapalvelut. Tällä mahdollisuudella tuettaisiin myös EU:n vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöiden kansainvälistä kilpailukykyä tuomalla mittakaavaetuja ja autettaisiin niitä monipuolistamaan tulonlähteitään.

(7)

Oikeusvarmuuden turvaamiseksi olisi selvennettävä, että rahoitusvälineisiin liittyviä oheispalveluja tarjoaviin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/65/EU (6) vahvistettuja sääntöjä. Sellaisten varojen osalta, jotka eivät ole rahoitusvälineitä, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia olisi vaadittava noudattamaan direktiivin 2011/61/EU vaatimuksia.

(8)

Jotta voidaan varmistaa direktiivissä 2011/61/EU säädettyjen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien tarvitsemia henkilöresursseja koskevien vaatimusten yhdenmukainen soveltaminen, on välttämätöntä selventää, että toimilupaa haettaessa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan olisi annettava toimivaltaisille viranomaisille tiedot henkilöresursseista ja teknisistä resursseista, joita se käyttää tehtäviensä hoitamiseen ja tarvittaessa niiden valvontaan, joille se on siirtänyt tehtäviään. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan liiketoiminnan johtamiseen olisi nimitettävä vähintään kaksi luonnollista henkilöä, jotka ovat kokoaikaisesti joko vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan palveluksessa tai vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan toimivan johdon tai sen hallintoelimen jäseniä ja joiden kotipaikka eli vakinainen asuinpaikka on unionissa. Tämän sääntömääräisen vähimmäismäärän lisäksi saatetaan tarvita enemmänkin resursseja riippuen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan ja sen hoitaman vaihtoehtoisen sijoitusrahaston koosta ja monimutkaisuudesta.

(9)

Joidenkin jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä tai toimialan standardeissa on asetettu vaatimuksia hallintoelimen yhden tai useamman jäsenen riippumattomuuden asteesta siltä osin kuin on kyse vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan hallintoelimestä tai yhteissijoitusyrityksen rahastoyhtiön tai sijoitusyhtiön ylimmästä hallintoelimestä. On aiheellista kannustaa vähittäissijoittajille markkinoituja vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja hoitavia vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä ja sijoitusyhtiöitä nimittämään hallintoelimensä tai ylimmän hallintoelimensä jäseneksi vähintään yksi riippumaton tai toimivaan johtoon kuulumaton johtaja, kun tämä on mahdollista vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan, yhteissijoitusyrityksen rahastoyhtiön tai sijoitusyhtiön kotijäsenvaltion kansallisen lainsäädännön tai toimialan standardien mukaan, jotta voidaan suojella vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen ja yhteissijoitusyritysten sekä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien hoitamien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen sijoittajien sekä yhteissijoitusyritysten sijoittajien etuja. Tällaista nimittämistä tehdessään vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan, yhteissijoitusyrityksen rahastoyhtiön tai sijoitusyhtiön on varmistettava, että kyseinen johtaja on luonteenlaadultaan ja harkintakyvyltään puolueeton ja hänellä on riittävästi asiantuntemusta ja kokemusta arvioidakseen, hoitaako vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja, yhteissijoitusyrityksen rahastoyhtiö tai sijoitusyhtiö vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja tai yhteissijoitusyrityksiä sijoittajien edun mukaisesti.

(10)

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinointia ei aina hoida vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja suoraan, vaan yksi tai useampi jakelija joko vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan lukuun tai omaan lukuunsa. On myös mahdollista, että riippumaton rahoitusneuvoja markkinoi vaihtoehtoista sijoitusrahastoa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan tietämättä. Useimpiin rahastojen jakelijoihin sovelletaan direktiivin 2014/65/EU tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/97 (7) mukaisia sääntelyvaatimuksia, joissa määritellään niillä niiden omia asiakkaita kohtaan olevien velvollisuuksien soveltamisala ja laajuus. Direktiivissä 2011/61/EU olisi sen vuoksi otettava huomioon jakelujärjestelyjen diversiteetti ja erotettava toisistaan järjestelyt, joissa jakelija toimii vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan lukuun, mikä olisi katsottava tehtävien siirtämistä koskevaksi järjestelyksi, ja järjestelyt, joissa jakelija toimii omaan lukuunsa markkinoidessaan vaihtoehtoista sijoitusrahastoa direktiivin 2014/65/EU nojalla tai direktiivin (EU) 2016/97 mukaisten henkivakuutusmuotoisten sijoitustuotteiden kautta, jolloin direktiivin 2011/61/EU säännöksiä tehtävien siirtämisestä ei pitäisi soveltaa, vaikka vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan ja jakelijan välillä olisi tehty jakelusopimus.

(11)

Tehtävien siirtäminen voi mahdollistaa sijoitussalkkujen tehokkaan hoidon ja tiettyjä maantieteellisiä markkinoita tai tiettyä omaisuuslajia koskevan tarvittavan asiantuntemuksen hankkimisen. On kuitenkin tärkeää, että valvontaviranomaisilla on ajantasaiset tiedot tehtävien siirtämistä koskevien järjestelyjen pääkohdista. Jotta voitaisiin saada luotettava yleiskuva tehtävien siirtämistä koskevista toimista unionissa, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien olisi toimitettava toimivaltaisille viranomaisille säännöllisesti tiedot sellaisista tehtävien siirtämistä koskevista järjestelyistä, joihin liittyy yhteistä tai harkinnanvaraista salkunhoitoa tai riskienhallintaa koskevien tehtävien siirtämistä. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien olisi siksi toimitettava kustakin hoitamastaan vaihtoehtoisesta sijoitusrahastosta tiedot niistä tahoista, joille tehtäviä on siirretty; luettelo ja kuvaus siirretyistä tehtävistä; salkunhoitotehtävien siirtämisjärjestelyjen kohteena olevien hoidettavien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen varojen määrä ja prosenttiosuus; kuvaus siitä, miten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja valvoo ja seuraa sitä, jolle tehtäviä on siirretty, sekä tarkastaa sen toiminnan; tiedot tehtävien edelleen siirtämistä koskevista järjestelyistä sekä tehtävien siirtämistä ja edelleen siirtämistä koskevien järjestelyjen alkamis- ja päättymispäivä. Selkeyden vuoksi olisi täsmennettävä, että hoidettavien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen salkunhoitotehtävien siirtämisjärjestelyjen kohteena olevien varojen määrästä ja prosenttiosuudesta kerättävien tietojen tarkoituksena on antaa parempi yleiskuva siitä, miten tehtävien siirtäminen toimii, ja että ne eivät itsessään ole sisällön tai riskienhallinnan riittävyyden taikka hoitajan valvonta- ja tarkastamisjärjestelyjen tehokkuuden osoittava indikaattori. Nämä tiedot olisi ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille osana direktiivillä 2011/61/EU säänneltyä valvontaan liittyvän raportoinnin järjestelmää.

(12)

Direktiivin 2011/61/EU yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi olisi selvennettävä, että siinä säädettyjä tehtävien siirtämistä koskevia sääntöjä sovelletaan kaikkiin kyseisen direktiivin liitteessä I lueteltuihin tehtäviin ja kyseisen direktiivin 6 artiklan 4 kohdassa vahvistettuun oheispalvelujen luetteloon.

(13)

Lainoja myöntävät sijoitusrahastot voivat olla vaihtoehtoinen rahoituslähde reaalitaloudelle. Tällaiset rahastot voivat tarjota ratkaisevan tärkeää rahoitusta unionin pienille ja keskisuurille yrityksille, joiden on vaikeampi saada lainoja tavanomaisilta luotonantajilta. Erilaiset kansalliset sääntelymallit voivat kuitenkin mahdollistaa eri maiden sääntelyerojen hyväksikäytön ja eroja sijoittajansuojassa ja heikentävät siten lainoja alullepanevien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen tehokkaiden sisämarkkinoiden luomista. Direktiivissä 2011/61/EU olisi tunnustettava vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen oikeus lainojen alullepanoon. Olisi myös vahvistettava yhteiset säännöt, joilla voidaan luoda tehokkaat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen alullepanemien lainojen sisämarkkinat, varmistaa yhdenmukainen sijoittajansuojan taso unionissa, mahdollistaa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen toiminnan kehittäminen panemalla alulle lainoja kaikissa jäsenvaltioissa ja helpottaa unionin yritysten rahoituksen saantia, joka on komission 24 päivänä syyskuuta 2020 antamassa tiedonannossa ”Pääomamarkkinaunioni ihmisille ja yrityksille – uusi toimintasuunnitelma” ilmoitettu pääomamarkkinaunionin keskeinen tavoite. On kuitenkin tarpeen puuttua mahdollisiin mikro- ja makrovakausriskeihin, joita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen lainojen alullepano voi aiheuttaa ja levittää laajempaan rahoitusjärjestelmään, sillä yksityiset luottomarkkinat kasvavat nopeasti. Lainoja alullepanevia vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja hoitaviin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin sovellettavat säännöt olisi yhdenmukaistettava, jotta voidaan parantaa riskienhallintaa koko rahoitusmarkkinoilla ja lisätä avoimuutta sijoittajien kannalta. Selkeyden vuoksi tässä direktiivissä vahvistetut säännökset, joita sovelletaan lainoja alullepanevia vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja hoitaviin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin, eivät saisi estää jäsenvaltioita vahvistamasta tuotteita koskevia kansallisia kehyksiä, joissa määritellään tiukemmat säännöt tietyn tyyppisille vaihtoehtoisille sijoitusrahastoille.

(14)

Vaihtoehtoinen sijoitusrahasto ei aina suorita lainojen alullepanoa suoraan. Joissain tapauksissa vaihtoehtoinen sijoitusrahasto voi myöntää lainan välillisesti sellaisen kolmannen osapuolen tai erillisyhtiön kautta, joka myöntää lainan vaihtoehtoisen sijoitusrahaston puolesta tai lukuun, tai vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osalta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan puolesta tai lukuun, ennen lainaposition ottamista. Jotta vältetään direktiivin 2011/61/EU kiertäminen, kun kyseinen vaihtoehtoinen sijoitusrahasto tai vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja osallistuu lainan strukturointiin taikka sen ominaisuuksien määrittelyyn tai niistä ennalta sopimiseen, tällaisia tapauksia olisi pidettävä lainojen alullepanona ja niihin olisi sovellettava kyseistä direktiiviä.

(15)

Kuluttajille lainoja myöntäviin vaihtoehtoisiin sijoitusrahastoihin sovelletaan unionin oikeuden muita kuluttajaluottoon sovellettavia säädöksiä, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/48/EY (8) ja direktiivi (EU) 2021/2167. Näissä unionin oikeuden säädöksissä säädetään luotonottajille unionin tasolla annettavasta perussuojasta. Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin voitava yleistä etua koskevista pakottavista syistä kieltää vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen suorittama kuluttajalainojen alullepano niiden alueella.

(16)

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen ammattimaisen hoitamisen tukemiseksi ja rahoitusvakauteen kohdistuvien riskien lieventämiseksi sellaisilla vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajilla, jotka hoitavat lainojen alullepanoa harjoittavia vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja, riippumatta siitä, täyttävätkö kyseiset rahastot lainoja alullepanevan vaihtoehtoisen sijoitusrahaston määritelmän, olisi oltava tehokkaat toimintaperiaatteet, menettelyt ja prosessit lainojen myöntämiseksi. Niiden olisi myös pantava täytäntöön tehokkaita toimintaperiaatteita, menettelyjä ja prosesseja luottoriskin arvioimiseksi ja luottosalkkunsa hallinnoimiseksi ja seuraamiseksi, kun niiden hoitamat vaihtoehtoiset sijoitusrahastot harjoittavat lainojen alullepanoa ja myös kun kyseiset rahastot ottavat lainaposition kolmannen osapuolen välityksellä. Näiden toimintaperiaatteiden, menettelyjen ja prosessien olisi oltava oikeassa suhteessa lainojen alullepanon laajuuteen, ja niitä olisi tarkasteltava säännöllisesti.

(17)

Lainoja alullepanevien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen ja muiden rahoitusmarkkinoiden toimijoiden keskinäisten sidosten aiheuttaman riskin rajoittamiseksi kyseisten rahastojen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia olisi vaadittava hajauttamaan riskejään ja asettamaan vastuilleen tietyt rajat tapauksissa, joissa luotonottaja on rahoituslaitos.

(18)

Rahoitusjärjestelmän vakauden ja eheyden takaamiseksi ja oikeasuhteisten suojatoimien käyttöön ottamiseksi lainoja alullepaneviin vaihtoehtoisiin sijoitusrahastoihin olisi sovellettava vivutusrajaa, joka vaihtelee sen mukaan, ovatko ne avoimia vai suljettuja. Rahoitusvakausriski on suurempi avoimien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen tapauksessa, sillä niihin voi kohdistua paljon lunastuksia. Rahoitusvakauden säilyttämistä koskevan tavoitteen mukaisesti vivutusraja ei saisi riippua siitä, markkinoidaanko lainoja alullepanevaa vaihtoehtoista sijoitusrahastoa ammattimaisille ja vähittäissijoittajille vai ainoastaan ammattimaisille sijoittajille. Sijoitusasteeseen perustuva menetelmä tarjoaa kattavan ja luotettavan kehyksen vivutuksen laskemiseksi kansainvälisten standardien mukaisesti ja erityisesti johdannaisten luoman keinotekoisen vivutuksen huomioon ottamiseksi. Nämä vivutusrajat eivät saisi estää vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisia viranomaisia asettamasta tiukempia vivutusrajoja, jos sen katsotaan olevan tarpeen rahoitusjärjestelmän vakauden ja eheyden varmistamiseksi.

(19)

Eturistiriitojen rajoittamiseksi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien ja niiden henkilöstön ei pitäisi vastaanottaa lainoja miltään hoitamaltaan vaihtoehtoiselta sijoitusrahastolta. Vastaavasti vaihtoehtoisen sijoitusrahaston säilytysyhteisöä ja sitä, jolle säilytysyhteisö siirtää tehtäviä, sitä, jolle vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja siirtää tehtäviä, ja sen henkilöstöä ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kanssa samaan konserniin kuuluvia yhteisöjä olisi kiellettävä vastaanottamasta lainoja asianomaiselta vaihtoehtoiselta sijoitusrahastolta.

(20)

Moraalikadon välttämiseksi ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen alullepanemien lainojen yleisen luoton laadun säilyttämiseksi tällaisiin lainoihin olisi sovellettava riskin säilyttämistä koskevia vaatimuksia, kun niitä siirretään kolmansille osapuolille. Samasta syystä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia olisi kiellettävä hoitamasta vaihtoehtoista sijoitusrahastoa, joka harjoittaa lainojen alullepanoa yksinomaan kyseisten lainojen myymiseksi kolmansille osapuolille (”originate to distribute -strategia”), riippumatta siitä, täyttääkö kyseinen vaihtoehtoinen sijoitusrahasto lainoja alullepanevan vaihtoehtoisen sijoitusrahaston määritelmän. Lainoja olisi myönnettävä ainoastaan vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hankkiman pääoman sijoittamiseksi sen sijoitusstrategian ja sääntelystä johtuvien rajoitusten mukaisesti. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan olisi kuitenkin voitava panna kyseinen sijoitusstrategia täytäntöön vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoittajien edun mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että riskin säilyttämistä koskevista säännöistä olisi myönnettävä poikkeuksia niiden tapausten kattamiseksi, joissa lainan osan säilyttäminen on ristiriidassa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoitusstrategian täytäntöönpanon tai vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle ja sitä hoitavalle vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle asetettujen sääntelyvaatimusten, mukaan lukien tuotevaatimukset, kanssa. Näitä ovat muun muassa tilanteet, joissa lainan osan säilyttäminen johtaisi siihen, että vaihtoehtoinen sijoitusrahasto ylittäisi sijoitus- tai hajauttamisrajansa tai rikkoisi sääntelyvaatimuksia, kuten Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 215 artiklan nojalla hyväksyttyjä rajoittavia toimenpiteitä, tai joissa vaihtoehtoinen sijoitusrahasto asetetaan selvitystilaan, tai joissa luotonottajan tilanne on muuttunut esimerkiksi sulautumisen tai lainanottajan laiminlyönnin johdosta ja jos vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoitusstrategiaan ei kuulu ongelmallisten saatavien hoitaminen, tai joissa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston varojen allokointi on muuttunut eikä vaihtoehtoisella sijoitusrahastolla ole enää positiota tietyllä alalla tai tietyssä omaisuuslajissa. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan olisi kotijäsenvaltionsa toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä perusteltava päätöksensä käyttää tällaista riskin säilyttämistä koskevista säännöistä tehtävää poikkeusta, ja sitä olisi vaadittava noudattamaan jatkuvasti yleistä periaatetta, jossa kielletään originate to distribute -strategiat.

(21)

Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hallussa olevat pitkäaikaiset epälikvidit lainat voisivat aiheuttaa likviditeettiepätasapainoa, jos vaihtoehtoisen sijoitusrahaston avoin rakenne sallii sijoittajien lunastaa osuuksiaan tai osakkeitaan usein. Sen vuoksi on tarpeen lieventää maturiteettitransformaatioon liittyviä riskejä säätämällä lainoja alullepanevien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen suljetusta rakenteesta. Lainoja alullepanevien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen olisi kuitenkin voitava toimia avoimena, jos tietyt vaatimukset täyttyvät. Näihin kuuluu sellainen maksuvalmiuden hoitojärjestelmä, jolla minimoidaan likviditeettiepätasapaino ja varmistetaan sijoittajien oikeudenmukainen kohtelu ja jota valvovat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset. Jotta toimivaltaiset viranomaiset käyttäisivät varmasti johdonmukaisia kriteerejä määrittäessään, voiko lainoja alullepaneva vaihtoehtoinen sijoitusrahasto säilyttää avoimen rakenteen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1095/2010 (9) perustetun Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen), jäljempänä ’arvopaperimarkkinaviranomainen’, olisi laadittava luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa vahvistetaan kyseiset kriteerit, ja otettava siinä asianmukaisesti huomioon lainoja alullepanevien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen luonne, maksuvalmiusprofiili ja positiot.

(22)

Olisi selvennettävä, että jos lainoja alullepanevaan vaihtoehtoiseen sijoitusrahastoon taikka vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajaan sen hoitaman vaihtoehtoisen sijoitusrahaston luotonantotoiminnan osalta sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2011/61/EU säädettyjä vaatimuksia ja asetuksissa (EU) N:o 345/2013 (10), (EU) N:o 346/2013 (11) ja (EU) 2015/760 (12) säädettyjä vaatimuksia, asetuksen (EU) N:o 345/2013 II luvussa, asetuksen (EU) N:o 346/2013 II luvussa ja asetuksessa (EU) 2015/760 vahvistetut erityiset tuotevaatimukset olisi asetettava etusijalle suhteessa direktiivissä 2011/61/EU vahvistettuihin yleisempiin sääntöihin.

(23)

Lainoja alullepanevien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen varat voivat olla luonteeltaan epälikvidejä ja pitkäaikaisia, minkä vuoksi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajilla voi olla vaikeuksia noudattaa sääntelyvaatimuksiin niiden hoitamien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen elinkaaren aikana tehtäviä muutoksia ilman, että se vaikuttaa niiden sijoittajien luottamukseen. Sen vuoksi on tarpeen soveltaa siirtymäsäännöksiä tiettyihin ennen tämän direktiivin hyväksymistä perustettuja vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja koskeviin vaatimuksiin. Tällaisten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien olisi kuitenkin voitava valita, että niihin sovelletaan näitä sääntöjä, edellyttäen, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille ilmoitetaan asiasta. Lisäksi lainojen alullepanoon ja lainoja alullepaneviin vaihtoehtoisiin sijoitusrahastoihin sovellettavia sääntöjä, lukuun ottamatta vivutus- ja sijoitusrajoja ja lainoja alullepanevien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen velvollisuutta toimia suljettuna, olisi sovellettava ainoastaan tämän direktiivin voimaantulon jälkeen alullepantaviin lainoihin.

(24)

Tietojen keruuta ja jakamista valvontaan liittyvän raportoinnin avulla olisi parannettava valvontaviranomaisten toteuttaman markkinaseurannan tukemiseksi. Unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 600/2014 (13) ja (EU) 2019/834 (14) sekä Euroopan keskuspankin asetusten (EU) N:o 1011/2012 (15) ja (EU) N:o 1073/2013 (16), sisältämät päällekkäiset raportointivaatimukset voitaisiin poistaa tehokkuuden parantamiseksi ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1093/2010 (17) perustetun Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1094/2010 (18) perustetun Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen), arvopaperimarkkinaviranomaisen, jäljempänä yhdessä ’Euroopan valvontaviranomaiset’, ja Euroopan keskuspankin, jäljempänä ’EKP’, olisi tarvittaessa toimivaltaisten viranomaisten tuella arvioitava eri valvontaviranomaisten tietotarpeita, jotta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien valvontaan liittyvään raportoinnin malliin tehtävät muutokset olisivat tehokkaita.

(25)

Jotta voidaan vähentää vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien päällekkäistä raportointia ja siihen liittyvää raportointitaakkaa ja varmistaa, että viranomaiset käyttävät tietoja tehokkaasti uudelleen, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien toimivaltaisille viranomaisille ilmoittamat tiedot olisi asetettava muiden asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten, Euroopan valvontaviranomaisten ja Euroopan järjestelmäriskikomitean, jäljempänä ’järjestelmäriskikomitea’, saataville 7 päivänä joulukuuta 2017 annetun järjestelmäriskikomitean suosituksen (19) mukaisesti aina, kun se on tarpeen niiden tehtävien hoitamiseksi, sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän, jäljempänä ’EKPJ’, jäsenten saataville ainoastaan tilastollisia tarkoituksia varten.

(26)

Valmisteltaessa valvontaan liittyvää raportointia koskeviin velvoitteisiin tehtäviä tulevia muutoksia vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajilta mahdollisesti vaadittavien tietojen kattavuutta olisi laajennettava poistamalla tätä kattavuutta koskevat rajoitukset, joissa keskitytään merkittäviin kauppoihin ja vastuisiin tai vastapuoliin, ja lisäämällä muita toimivaltaisille viranomaisille toimitettavien tietojen luokkia. Jos ESMA katsoo, että salkkujen täydellinen julkistaminen valvontaviranomaisille säännöllisesti on perusteltua, direktiivin 2011/61/EU säännöksissä olisi otettava huomioon tarvittava raportoinnin kattavuuden laajentaminen.

(27)

Jotta voidaan varmistaa valvontaan liittyvää raportointia koskevien velvoitteiden johdonmukainen yhdenmukaistaminen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisilla delegoiduilla säädöksillä asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti teknisiä sääntelystandardeja, joissa vahvistetaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien tekemää valvontaan liittyvää raportointia koskevan menettelyn vakioimiseksi tarvittavat sisältö, muoto ja menettelyt ja joilla korvataan näin ollen direktiivin 2011/61/EU 24 artiklan nojalla annetussa delegoidussa säädöksessä vahvistettu raportointimalli, sekä raportointiväli ja -ajankohta. Tehtävien siirtämistä koskevista järjestelyistä ilmoitettavien tietojen osalta teknisissä sääntelystandardeissa olisi vahvistettava ainoastaan ilmoitettavien tietojen vakioinnin asianmukainen taso. Teknisissä sääntelystandardeissa ei pitäisi lisätä mitään osia, joista ei säädetä direktiivissä 2011/61/EU.

(28)

Valvontaan liittyvän raportoinnin yhdenmukaistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä arvopaperimarkkinaviranomaisen laatimia teknisiä täytäntöönpanostandardeja, jotka koskevat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien raportoinnin muotoa, tietoja koskevia vaatimuksia sekä menetelmiä ja järjestelyjä. Komission olisi hyväksyttävä kyseiset tekniset täytäntöönpanostandardit Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 291 artiklan mukaisilla täytäntöönpanosäädöksillä ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

(29)

Jotta voidaan varmistaa tehokkaampi reagointi likviditeettipaineisiin markkinoiden stressitilanteissa ja suojella sijoittajia paremmin, direktiivissä 2011/61/EU olisi vahvistettava säännöt, joilla pannaan täytäntöön järjestelmäriskikomitean 7 päivänä joulukuuta 2017 antama suositus.

(30)

Jotta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat, jotka hoitavat mihin tahansa jäsenvaltioon sijoittautuneita avoimia vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja, voisivat selviytyä lunastuspaineista vaikeissa markkinaolosuhteissa, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia olisi vaadittava valitsemaan direktiivin 2011/61/EU liitteessä V olevan yhdenmukaistetun luettelon 2–8 kohdasta vähintään kaksi maksuvalmiuden hoidon välinettä ja sisällyttämään ne vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sääntöihin tai perustamisasiakirjoihin. Tästä poiketen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan, joka hoitaa vaihtoehtoista sijoitusrahastoa, jolle on myönnetty lupa toimia rahamarkkinarahastona Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1131 (20) mukaisesti, olisi halutessaan voitava valita kyseisestä luettelosta vain yksi maksuvalmiuden hoidon väline. Kyseisten maksuvalmiuden hoidon välineiden olisi oltava asianmukaisia vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoitusstrategian, maksuvalmiusprofiilin ja lunastuspolitiikan kannalta. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien olisi otettava tällaiset maksuvalmiuden hoidon välineet käyttöön, kun se on tarpeen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoittajien etujen turvaamiseksi. Lisäksi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajilla, jotka hoitavat avoimia vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja, olisi aina oltava mahdollisuus väliaikaisesti keskeyttää merkinnät, takaisinostot ja lunastukset tai ottaa käyttöön side pockets -järjestelyjä poikkeuksellisissa olosuhteissa ja silloin, kun se on perusteltua vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoittajien edut huomioon ottaen. Jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja tekee päätöksen merkintöjen, takaisinostojen ja lunastusten keskeyttämisestä, sen olisi ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava asiasta kotijäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille. Jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja päättää ottaa käyttöön tai poistaa käytöstä side pockets -järjestelyjä, sen olisi ilmoitettava asiasta kotijäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille kohtuullisessa ajassa ennen kyseisen maksuvalmiuden hoidon välineen käyttöönottoa tai käytöstä poistamista. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan olisi tehtävä ilmoitus kotijäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille myös silloin, kun se ottaa käyttöön tai poistaa käytöstä muita maksuvalmiuden hoidon välineitä tavalla, joka ei kuulu vaihtoehtoisen sijoitusrahaston säännöissä tai perustamisasiakirjoissa tarkoitettuun tavanomaiseen liiketoimintaan. Näin valvontaviranomaiset voisivat puuttua paremmin likviditeettijännitteiden mahdollisiin laajemmille markkinoille leviäviin heijastusvaikutuksiin.

(31)

Erityisesti, ja myös sijoittajansuojan parantamiseksi, olisi täsmennettävä, että apporttina tehtävän lunastuksen käyttö ei sovellu vähittäissijoittajille ja olisi näin ollen otettava käyttöön vain ammattimaisten sijoittajien lunastuspyyntöjen täyttämiseksi. Samalla olisi puututtava lunastavien sijoittajien ja muiden osuudenhaltijoiden tai osakkeenomistajien eriarvoisen kohtelun riskiin.

(32)

Jotta sijoittajat voisivat tehdä riskinottohalukkuutensa ja likviditeettitarpeidensa mukaisen sijoituspäätöksen, niille olisi tiedotettava maksuvalmiuden hoidon välineiden käytön edellytyksistä.

(33)

Jotta voidaan varmistaa johdonmukainen yhdenmukaistaminen avoimia rahastoja hoitavien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien maksuvalmiusriskien hallinnan alalla ja helpottaa markkinoiden ja valvonnan lähentymistä, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisilla delegoiduilla säädöksillä asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti teknisiä sääntelystandardeja, joissa täsmennetään direktiivin 2011/61/EU liitteessä V vahvistettujen maksuvalmiuden hoidon välineiden ominaisuudet ottaen asianmukaisesti huomioon vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen sijoitusstrategioiden ja kohde-etuuksien diversiteetti. Nämä tekniset sääntelystandardit olisi hyväksyttävä arvopaperimarkkinaviranomaisen laatiman luonnoksen pohjalta, ja ne eivät saisi rajoittaa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien mahdollisuutta käyttää asianmukaista maksuvalmiuden hoidon välinettä kaikissa omaisuuslajeissa ja markkinaolosuhteissa ja kaikilla lainkäyttöalueilla. Jotta voidaan varmistaa yhdenmukainen sijoittajansuojan taso unionissa, arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi laadittava ohjeet, joiden mukaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat valitsevat ja kalibroivat maksuvalmiuden hoidon välineet. Näissä ohjeissa olisi otettava huomioon, että ensisijainen vastuu maksuvalmiusriskin hallinnasta on vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajilla.

(34)

Säilytysyhteisöt ovat tärkeässä asemassa sijoittajien etujen turvaamisessa, ja niiden olisi voitava hoitaa tehtävänsä riippumatta siitä, minkä tyyppinen säilyttäjä vaihtoehtoisen sijoitusrahaston varoja säilyttää. Sen vuoksi säilytyspalveluja vaihtoehtoisille sijoitusrahastoille tarjoavat arvopaperikeskukset on tarpeen sisällyttää säilytysketjuun, jotta voidaan varmistaa, että vaihtoehtoisen sijoitusrahaston varojen säilyttäjän ja säilytysyhteisön välinen tiedonkulku on kaikissa tapauksissa vakaata. Tarpeettoman työn välttämiseksi säilytysyhteisöjen ei pitäisi toteuttaa asianmukaista huolellisuutta koskevaa ennakkoarviointia, jos ne aikovat siirtää säilytyksen arvopaperikeskuksille.

(35)

Valvontayhteistyön ja -tehokkuuden parantamiseksi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava osoittaa kyseisen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille perusteltu pyyntö toteuttaa valvontatoimia sitä vastaan.

(36)

Valvontayhteistyön parantamiseksi arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi voitava pyytää toimivaltaista viranomaista viemään tapaus arvopaperimarkkinaviranomaisen käsiteltäväksi, jos kyseisellä tapauksella on rajat ylittäviä vaikutuksia ja se saattaa vaikuttaa sijoittajansuojaan tai rahoitusvakauteen. Arvopaperimarkkinaviranomaisen tällaisia tapauksia koskevilla analyyseilla annettaisiin muille toimivaltaisille viranomaisille parempi käsitys käsitellyistä kysymyksistä, autettaisiin estämään vastaavia tapauksia tulevaisuudessa ja suojattaisiin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinoiden eheyttä.

(37)

Tehtävien siirtämistä koskevan valvonnan lähentämisen tukemiseksi arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi saatava kattavampia tietoja tämän direktiivin säännösten soveltamisesta kaikissa jäsenvaltioissa, myös tehtävien siirtämistä koskevien järjestelyjen asianmukaisesta valvonnasta ja tarkastamisesta. Tätä varten sen olisi ennen direktiivien 2009/65/EY ja 2011/61/EU seuraavaa uudelleentarkastelua tutustuttava toimivaltaisille viranomaisille tehtävään raportointiin sovellettaviin velvoitteisiin ja valvontakäytäntöjen lähentämistä koskevien valtuuksiensa käyttöön tehtävien siirtämisen alalla. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi laadittava kertomus, jossa analysoidaan tehtävien siirtämistä koskevia markkinakäytäntöjä ja tehtävien siirtämistä koskevien sääntöjen noudattamista sekä sisältövaatimuksia, kuten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien, rahastoyhtiöiden ja niiden, joille tehtäviä siirretään, käyttämiin henkilöresursseihin ja teknisiin resursseihin liittyviä vaatimuksia.

(38)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/2088 (21) vahvistetaan yhdenmukaistetut avoimuussäännöt, joita finanssimarkkinatoimijoiden ja rahoitusneuvojien on sovellettava kestävyysriskien ottamisessa huomioon ja haitallisten kestävyysvaikutusten ottamisessa huomioon prosesseissaan sekä rahoitustuotteita koskevien kestävyyteen liittyvien tietojen antamisessa. On tärkeää omaksua horisontaalinen lähestymistapa finanssimarkkinatoimijoihin ja rahoitusneuvojiin sovellettaviin kestävyyttä koskeviin avoimuussääntöihin. Vaihtoehtoiset sijoitusrahastot ja yhteissijoitusyritykset voivat edistää merkittävästi pääomamarkkinaunionin tavoitteiden saavuttamista. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen ja yhteissijoitusyritysten markkinoiden olisi myös kasvettava unionin muita tavoitteita vastaavalla tavalla, ja kasvua olisi siksi ohjattava kestävän kasvun edistämiseen. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöiden olisi voitava osoittaa, että ne noudattavat jatkuvasti asetuksen (EU) 2019/2088 mukaisia velvoitteitaan. Niinpä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöiden olisi sisällytettävä sijoituspäätöstensä tukena käytettäviin hallinto- ja riskienhallintasääntöihin ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan (ESG) liittyvät muuttujat. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöiden olisi myös sovellettava hallinto- ja riskienhallintasääntöjä sijoituspäätöksiinsä ja arvioihinsa asiaan liittyvistä riskeistä, ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyvät riskit mukaan lukien. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöt esittävät väitteitä hoitamiensa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen ja yhteissijoitusyritysten sijoituspolitiikkojen kestävyydestä. Nämä sijoituspäätökset ja riskinarvioinnit olisi tehtävä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen ja yhteissijoitusyritysten sijoittajien edun mukaisesti. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi päivitettävä direktiivien 2011/61/EU ja 2009/65/EY mukaisia perusteltua palkka- ja palkkiopolitiikkaa koskevia suuntaviivojaan siltä osin kuin on kyse palkka- ja palkkiopolitiikan kannustimien mukauttamisesta ESG-riskeihin.

(39)

Yhteissijoitusyritysten markkinointia ei aina hoida rahastoyhtiö suoraan, vaan yksi tai useampi jakelija joko rahastoyhtiön lukuun tai omaan lukuunsa. On myös mahdollista, että riippumaton rahoitusneuvoja markkinoi yhteissijoitusyritystä rahastoyhtiön tietämättä. Useimpiin rahastojen jakelijoihin sovelletaan direktiivin 2014/65/EU tai direktiivin (EU) 2016/97 mukaisia sääntelyvaatimuksia, joissa määritellään niillä niiden omia asiakkaita kohtaan olevien velvollisuuksien soveltamisala ja laajuus niiden omiin asiakkaisiin nähden. Direktiivissä 2009/65/EY olisi sen vuoksi otettava huomioon jakelujärjestelyjen diversiteetti ja erotettava toisistaan järjestelyt, joissa jakelija toimii rahastoyhtiön lukuun, mikä olisi katsottava tehtävien siirtämistä koskevaksi järjestelyksi, ja järjestelyt, joissa jakelija toimii omaan lukuunsa markkinoidessaan yhteissijoitusyritystä direktiivin 2014/65/EU nojalla tai direktiivin (EU) 2016/97 mukaisten henkivakuutusmuotoisten sijoitustuotteiden kautta, jolloin direktiivin 2009/65/EY säännöksiä tehtävien siirtämisestä ei pitäisi soveltaa, vaikka rahastoyhtiön ja jakelijan välillä olisi tehty jakelusopimus.

(40)

Joillakin keskittyneillä markkinoilla ei ole kilpailukykyistä säilytysyhteisöpalvelujen tarjontaa. Jotta voidaan korjata tämä puute, joka voi johtaa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien kustannusten kasvuun ja vähemmän tehokkaisiin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinoihin, jäsenvaltioiden olisi voitava antaa toimivaltaisille viranomaisilleen mahdollisuus sallia toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen säilytysyhteisön nimeäminen. Tähän mahdollisuuteen olisi turvauduttava vain silloin, kun tässä direktiivissä säädetyt edellytykset täyttyvät ja vaihtoehtoisen sijoitusrahaston toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneet sille ennakkohyväksynnän. Päätöksen sallia toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen säilytysyhteisön nimeäminen ei pitäisi olla automaattinen edes silloin, kun kyseiset edellytykset täyttyvät, minkä vuoksi toimivaltaisten viranomaisten olisi tehtävä tällainen päätös vasta sen jälkeen, kun ne ovat arvioineet tapauskohtaisesti varteenotettavien säilytysyhteisöpalvelujen puutetta vaihtoehtoisen sijoitusrahaston kotijäsenvaltiossa ja ottaneet siinä huomioon kyseisen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoitusstrategian.

(41)

Komission olisi osana direktiivin 2011/61/EU uudelleentarkastelua arvioitava toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen säilytysyhteisön nimeämisen mahdollistavan poikkeuksen toimivuutta, mahdollisia hyötyjä ja riskejä, mukaan lukien vaikutus sijoittajansuojaan, rahoitusvakauteen, valvonnan tehokkuuteen ja markkinavalintojen saatavuuteen, ja kyseisen poikkeuksen soveltamisalan muuttamista pääomamarkkinaunionin tavoitteiden mukaisesti.

(42)

Kun annetaan mahdollisuus nimetä toiseen jäsenvaltioon sijoittautunut säilytysyhteisö, valvonnan olisi ulotuttava laajemmalle. Sen vuoksi säilytysyhteisöä olisi vaadittava tekemään yhteistyötä paitsi toimivaltaisten viranomaistensa myös sen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston, jonka osalta säilytysyhteisö on nimetty, toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja vaihtoehtoista sijoitusrahastoa hoitavan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten kanssa, jos kyseiset toimivaltaiset viranomaiset sijaitsevat eri jäsenvaltiossa kuin säilytysyhteisö.

(43)

Sijoittajansuojan parantamiseksi olisi lisättävä tiedonkulkua vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajilta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen sijoittajille. Jotta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen sijoittajat voisivat paremmin seurata vaihtoehtoisen sijoitusrahaston kuluja, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien olisi yksilöitävä maksut ja kulut, jotka koituvat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan maksettaviksi ja jotka sitten kohdennetaan suoraan tai välillisesti vaihtoehtoiseen sijoitusrahastoon tai sen sijoituksiin. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien olisi raportoitava säännöllisesti kaikista tällaisista maksuista ja kuluista. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia olisi myös vaadittava raportoimaan sijoittajille alullepantujen lainojen salkun koostumuksesta.

(44)

Markkinoiden avoimuuden lisäämiseksi ja käytettävissä olevien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinoita koskevien tietojen tehokkaaksi hyödyntämiseksi arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi voitava antaa hallussaan olevat markkinatiedot koosteena tai tiivistelmänä, ja luottamuksellisuusvaatimusta olisi näin ollen lievennettävä tällaisen tietojen käytön sallimiseksi.

(45)

Vaatimukset, jotka koskevat kolmansien maiden yhteisöjä, joilla on pääsy sisämarkkinoille, olisi yhdenmukaistettava niiden vaatimusten kanssa, jotka on vahvistettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2015/849 (22). Lisäksi ne olisi yhdenmukaistettava veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevassa jäsenvaltioiden yhteisessä toiminnassa vahvistettujen normien kanssa, joihin viitataan veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevasta tarkistetusta EU:n luettelosta annetuissa neuvoston päätelmissä. Etenkään unionin ulkopuolelle sijoittautuneet vaihtoehtoiset sijoitusrahastot, unionin ulkopuolelle sijoittautuneet vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat, jotka toimivat yksittäisissä jäsenvaltioissa, ja kolmanteen maahan sijoittautuneet säilytysyhteisöt eivät saisi sijaita direktiivissä (EU) 2015/849 tarkoitetussa suuririskisessä kolmannessa maassa eikä kolmannessa maassa, jonka katsotaan olevan veroasioissa yhteistyöhaluton, ja tietyissä tapauksissa olisi sovellettava siirtymäaikaa, jos maa yksilöidään myöhemmin kyseisessä direktiivissä tarkoitetuksi suuririskiseksi kolmanneksi maaksi tai se lisätään veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevaan EU:n luetteloon. Vaatimuksilla olisi myös varmistettava asianmukainen ja tehokas tietojenvaihto veroasioissa, joka vastaa kansainvälisiä normeja, kuten Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön tuloa ja varallisuutta koskevan malliverosopimuksen 26 artiklassa vahvistettuja vaatimuksia.

(46)

Direktiivillä 2009/65/EY olisi varmistettava, että yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöihin sovellettavat edellytykset ovat vertailukelpoisia vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin sovellettavien edellytysten kanssa, jos ei ole syytä säilyttää yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien sääntelyeroja. Tämä pätisi tehtävien siirtämistä koskevaan järjestelmään, säilyttäjien sääntelykohteluun, valvontaan liittyvää raportointia koskeviin vaatimuksiin sekä maksuvalmiuden hoidon välineiden saatavuuteen ja käyttöön.

(47)

Jotta voidaan varmistaa yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä koskevien sisältövaatimusten yhdenmukainen soveltaminen, olisi selvennettävä, että rahastoyhtiön olisi toimiluvan hakemisen hetkellä annettava toimivaltaisille viranomaisille tiedot henkilöresursseista ja teknisistä resursseista, joita se käyttää toimintojensa hoitamiseen ja tarvittaessa niiden valvontaan, joille tehtäviä siirretään. Rahastoyhtiöiden liiketoiminnan johtamiseen olisi nimitettävä vähintään kaksi luonnollista henkilöä, jotka ovat kokoaikaisesti joko rahastoyhtiön palveluksessa tai rahastoyhtiön toimivan johdon tai sen ylimmän hallintoelimen jäseniä ja joiden kotipaikka eli vakinainen asuinpaikka on unionissa. Tämän sääntömääräisen vähimmäismäärän lisäksi saatetaan tarvita enemmänkin resursseja riippuen rahastoyhtiön ja sen hoitamansa yhteissijoitusyrityksen koosta ja monimutkaisuudesta.

(48)

Direktiivien 2009/65/EY ja 2011/61/EU oikeudellisten kehysten yhdenmukaistamiseksi tehtävien siirtämisen osalta yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä olisi vaadittava perustelemaan toimivaltaisille viranomaisille tehtäviensä siirtäminen ja esittävät tehtävien siirtämistä koskevat objektiiviset perusteet.

(49)

Tehtävien siirtäminen voi mahdollistaa sijoitussalkkujen tehokkaan hoidon ja tiettyjä maantieteellisiä markkinoita tai tiettyä omaisuuslajia koskevan tarvittavan asiantuntemuksen hankkimisen. On kuitenkin tärkeää, että valvontaviranomaisilla on ajantasaiset tiedot tehtävien siirtämistä koskevien järjestelyjen pääkohdista. Jotta voitaisiin saada luotettava yleiskuva tehtävien siirtämistä koskevista toimista unionissa, rahastoyhtiöiden olisi toimitettava toimivaltaisille viranomaisille säännöllisesti tiedot sellaisista tehtävien siirtämistä koskevista järjestelyistä, joihin liittyy yhteistä tai harkinnanvaraista salkunhoitoa tai riskienhallintaa koskevien tehtävien siirtämistä. Rahastoyhtiöiden olisi näin ollen toimitettava kustakin hoitamastaan yhteissijoitusyrityksestä tiedot niistä tahoista, joille tehtäviä on siirretty; luettelo ja kuvaus siirretyistä tehtävistä; hoidettavan yhteissijoitusyrityksen salkunhoitotehtävien siirtämisjärjestelyjen kohteena olevien varojen määrä ja prosenttiosuus; kuvaus siitä, miten rahastoyhtiö valvoo ja seuraa sitä, joille tehtäviä on siirretty, sekä tarkastaa sen toiminnan; tiedot tehtävien edelleen siirtämistä koskevista järjestelyistä sekä tehtävien siirtämistä ja edelleen siirtämistä koskevien järjestelyjen aloitus- ja päättymispäivä. Selkeyden vuoksi olisi täsmennettävä, että hoidettavan yhteissijoitusyrityksen salkunhoitotehtävien siirtämisjärjestelyjen kohteena olevien varojen määrästä ja prosenttiosuudesta kerättävien tietojen tarkoituksena on antaa parempi yleiskuva siitä, miten tehtävien siirtäminen toimii, ja että ne eivät itsessään ole sisällön tai riskienhallintajärjestelyjen riittävyyden taikka hoitajan valvonta- ja tarkastamisjärjestelyjen tehokkuuden osoittava indikaattori. Nämä tiedot olisi ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille osana direktiivillä 2009/65/EY säänneltyä valvontaan liittyvän raportoinnin järjestelmää.

(50)

Direktiivin 2009/65/EY yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi olisi selvennettävä, että siinä säädettyjä tehtävien siirtämistä koskevia sääntöjä sovelletaan kaikkiin kyseisen direktiivin liitteessä II lueteltuihin tehtäviin ja kyseisen direktiivin 6 artiklan 3 kohdassa vahvistettuun oheispalvelujen luetteloon.

(51)

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin ja yhteissijoitusyrityksiin sovellettavien tehtävien siirtämistä koskevien sääntöjen yhdenmukaistamiseksi edelleen ja direktiivien 2011/61/EU ja 2009/65/EY soveltamisen yhdenmukaistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään edellytykset yhteissijoitusyrityksen rahastoyhtiön tehtävien siirtämiseksi kolmannelle osapuolelle ja edellytykset, joiden täyttyessä yhteissijoitusyrityksen rahastoyhtiötä voidaan pitää postilaatikkoyhteisönä, jolloin sitä ei voida enää pitää yhteissijoitusyrityksen hoitajana. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (23) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(52)

Tällä direktiivillä olisi pantava täytäntöön järjestelmäriskikomitean 7 päivänä joulukuuta 2017 antama suositus, jonka tarkoituksena on yhdenmukaistaa maksuvalmiuden hoidon välineet ja se, miten avoimien rahastojen, mukaan lukien yhteissijoitusyritykset, hoitajat käyttävät niitä, jotta voidaan reagoida tehokkaammin likviditeettipaineisiin markkinoiden stressitilanteissa ja parantaa sijoittajansuojaa.

(53)

Jotta mihin tahansa jäsenvaltioon sijoittautuneet yhteissijoitusyritykset voisivat selviytyä lunastuspaineista vaikeissa markkinaolosuhteissa, niitä olisi vaadittava valitsemaan direktiivin 2009/65/EY liitteessä II A olevan yhdenmukaistetun luettelon 2–8 kohdasta vähintään kaksi maksuvalmiuden hoidon välinettä ja sisällyttämään ne sääntöihinsä tai perustamisasiakirjoihinsa. Tästä poiketen yhteissijoitusyrityksen, jolla on asetuksen (EU) 2017/1131 mukainen lupa toimia rahamarkkinarahastona, olisi halutessaan voitava valita kyseisestä luettelosta vain yksi maksuvalmiuden hoidon väline. Kyseisten maksuvalmiuden hoidon välineiden olisi oltava asianmukaisia yhteissijoitusyrityksen sijoitusstrategian, maksuvalmiusprofiilin ja lunastuspolitiikan kannalta. Yhteissijoitusyrityksen olisi otettava tällaiset maksuvalmiuden hoidon välineet käyttöön, kun se on tarpeen yhteissijoitusyrityksen sijoittajien etujen turvaamiseksi. Lisäksi yhteissijoitusyrityksillä olisi aina oltava mahdollisuus väliaikaisesti keskeyttää merkinnät, takaisinostot ja lunastukset tai ottaa käyttöön side pockets -järjestelyjä poikkeuksellisissa olosuhteissa ja silloin, kun se on perusteltua yhteissijoitusyrityksen sijoittajien edut huomioon ottaen. Jos yhteissijoitusyritys tekee päätöksen merkintöjen, takaisinostojen ja lunastustenkeskeyttämisestä, sen olisi ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava asiasta kotijäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille. Jos yhteissijoitusyritys päättää ottaa käyttöön tai poistaa käytöstä side pockets -järjestelyjä, sen olisi ilmoitettava asiasta kotijäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille kohtuullisessa ajassa ennen kyseisen maksuvalmiuden hoidon välineen käyttöönottoa tai käytöstä poistamista. Yhteissijoitusyrityksen olisi tehtävä ilmoitus kotijäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille myös silloin, kun se ottaa käyttöön tai poistaa käytöstä muita maksuvalmiuden hoidon välineitä tavalla, joka ei kuulu yhteissijoitusyrityksen rahaston säännöissä tai perustamisasiakirjoissa tarkoitettuun tavanomaiseen liiketoimintaan. Näin valvontaviranomaiset voisivat paremmin puuttua likviditeettijännitteiden mahdollisiin heijastusvaikutuksiin laajemmille markkinoille.

(54)

Erityisesti, ja myös sijoittajansuojan parantamiseksi, olisi täsmennettävä, että apporttina tehtävän lunastuksen käyttö ei sovellu vähittäissijoittajille ja olisi näin ollen otettava käyttöön vain ammattimaisten sijoittajien lunastuspyyntöjen täyttämiseksi. Samalla olisi puututtava lunastavien sijoittajien ja muiden osuudenhaltijoiden eriarvoisen kohtelun riskiin.

(55)

Jotta yhteissijoitusyritysten sijoittajat voisivat tehdä riskinottohalukkuutensa ja likviditeettitarpeidensa mukaisen sijoituspäätöksen, niille olisi tiedotettava maksuvalmiuden hoidon välineiden käytön edellytyksistä.

(56)

Jotta voidaan varmistaa johdonmukainen yhdenmukaistaminen yhteissijoitusyritysten maksuvalmiusriskien hallinnan alalla ja helpottaa markkinoiden ja valvonnan lähentymistä, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisilla delegoiduilla säädöksillä asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti teknisiä sääntelystandardeja, joissa täsmennetään direktiivin 2009/65/EY liitteessä II A vahvistettujen maksuvalmiuden hoidon välineiden ominaisuudet ottaen asianmukaisesti huomioon yhteissijoitusyritysten sijoitusstrategioiden ja kohde-etuuksien diversiteetti. Nämä tekniset sääntelystandardit olisi hyväksyttävä arvopaperimarkkinaviranomaisen laatiman luonnoksen pohjalta, ja ne eivät saisi rajoittaa yhteissijoitusyritysten mahdollisuutta käyttää asianmukaista maksuvalmiuden hoidon välinettä kaikissa omaisuuslajeissa ja markkinaolosuhteissa ja kaikilla lainkäyttöalueilla. Jotta voidaan varmistaa yhdenmukainen sijoittajansuojan taso unionissa, arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi laadittava ohjeet, joiden mukaan rahastoyhtiöt valitsevat ja kalibroivat maksuvalmiuden hoidon välineet. Näissä ohjeissa olisi otettava huomioon, että ensisijainen vastuu maksuvalmiusriskin hallinnasta on yhteissijoitusyrityksillä.

(57)

Jotta voitaisiin tukea valvontaviranomaisten toteuttamaa markkinaseurantaa, olisi parannettava tietojen keräämistä ja jakamista valvontaan liittyvän raportoinnin avulla asettamalla yhteissijoitusyrityksille valvontaan liittyvää raportointia koskevia velvoitteita. Unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön, erityisesti asetusten (EU) N:o 600/2014 ja (EU) 2019/834 sekä asetusten (EU) N:o 1011/2012 ja (EU) N:o 1073/2013, sisältämät päällekkäiset raportointivaatimukset voitaisiin poistaa tehokkuuden parantamiseksi ja rahastoyhtiöiden hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi. Euroopan valvontaviranomaisten ja EKP:n olisi tarvittaessa toimivaltaisten viranomaisten tuella arvioitava eri valvontaviranomaisten tietotarpeita, jotta varmistetaan, että yhteissijoitusyritysten valvontaan liittyvän raportoinnin mallin mukaisesti ilmoitettavat tiedot ovat riittäviä.

(58)

Jotta voidaan vähentää yhteissijoitusyritysten päällekkäistä raportointia ja siihen liittyvää raportointitaakkaa ja varmistaa, että viranomaiset käyttävät tietoja tehokkaasti uudelleen, yhteissijoitusyritysten toimivaltaisille viranomaisille ilmoittamat tiedot olisi asetettava muiden asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten, arvopaperimarkkinaviranomaisen, muiden Euroopan valvontaviranomaisten ja järjestelmäriskikomitean saataville aina, kun se on tarpeen niiden tehtävien hoitamiseksi, sekä EKPJ:n jäsenten saataville ainoastaan tilastollisia tarkoituksia varten.

(59)

Jotta voidaan varmistaa valvontaan liittyvää raportointia koskevien velvoitteiden johdonmukainen yhdenmukaistaminen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisilla delegoiduilla säädöksillä asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 ja 15 artiklan mukaisesti teknisiä sääntelystandardeja, joissa vahvistetaan rahastoyhtiöiden tekemää valvontaan liittyvää raportointia koskevan menettelyn vakioimiseksi tarvittavat sisältö, muoto ja menettelyt, sekä raportointiväli ja -ajankohta. Tehtävien siirtämistä koskevista järjestelyistä ilmoitettavien tietojen osalta teknisissä sääntelystandardeissa olisi vahvistettava ainoastaan ilmoitettavien tietojen vakioinnin asianmukainen taso. Nämä tekniset sääntelystandardit olisi hyväksyttävä arvopaperimarkkinaviranomaisen laatiman luonnoksen pohjalta. Teknisissä sääntelystandardeissa ei pitäisi lisätä mitään osia, joista ei säädetä direktiivissä 2009/65/EY.

(60)

Valvontaan liittyvän raportoinnin yhdenmukaistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä arvopaperimarkkinaviranomaisen laatimia teknisiä täytäntöönpanostandardeja, jotka koskevat rahastoyhtiöiden raportoinnin muotoa, tietoja koskevia vaatimuksia sekä menetelmiä ja järjestelyjä. Komission olisi hyväksyttävä kyseiset tekniset täytäntöönpanostandardit Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 291 artiklan mukaisilla täytäntöönpanosäädöksillä ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

(61)

Sijoittajansuojan ja erityisesti sen varmistamiseksi, että yhteissijoitusyrityksen varojen säilyttäjän ja säilytysyhteisön välinen tiedonkulku on kaikissa tapauksissa vakaata, säilytysyhteisöjä koskeva järjestelmä olisi ulotettava koskemaan säilytysketjuun kuuluvia arvopaperikeskuksia, jos ne tarjoavat säilytyspalveluja yhteissijoitusyrityksille. Tarpeettoman työn välttämiseksi säilytysyhteisöjen ei pitäisi toteuttaa asianmukaista huolellisuutta koskevaa ennakkoarviointia, jos ne aikovat siirtää säilytyksen arvopaperikeskuksille.

(62)

Valvontayhteistyön ja -tehokkuuden parantamiseksi yhteissijoitusyrityksen vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava osoittaa yhteissijoitusyrityksen kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle perusteltu pyyntö toteuttaa valvontatoimia asianomaista yhteissijoitusyritystä vastaan.

(63)

Valvontayhteistyön parantamiseksi arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi voitava pyytää toimivaltaista viranomaista viemään tapaus arvopaperimarkkinaviranomaisen käsiteltäväksi, jos kyseisellä tapauksella on rajat ylittäviä vaikutuksia ja se saattaa vaikuttaa sijoittajansuojaan tai rahoitusvakauteen. Arvopaperimarkkinaviranomaisen tällaisia tapauksia koskevilla analyyseilla annettaisiin muille toimivaltaisille viranomaisille parempi käsitys käsitellyistä kysymyksistä, autettaisiin estämään vastaavia tapauksia tulevaisuudessa ja suojattaisiin yhteissijoitusyritysten markkinoiden eheyttä.

(64)

Nykyisin sovellettavista salassapitosäännöistä huolimatta toimivaltaisten viranomaisten ja veroviranomaisten välistä tietojenvaihtoa olisi parannettava. Tietojenvaihdossa olisi noudatettava kansallista lainsäädäntöä, ja jos tiedot ovat peräisin toisesta jäsenvaltiosta, ne olisi ilmoitettava ainoastaan tiedot antaneen toimivaltaisen viranomaisen nimenomaisella suostumuksella.

(65)

Direktiiveissä 2011/61/EU ja 2009/65/EY vaaditaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä toimimaan pätevästi, varovasti ja huolellisesti hoitamiensa sijoitusrahastojen ja niiden sijoittajien etu huomioiden. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi vaadittava vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä toimimaan rehellisesti ja oikeudenmukaisesti sijoittajilta veloittamiensa palkkioiden ja kulujen suhteen. Arvopaperimarkkinaviranomainen laati vuonna 2020 valvontaan liittyvän ohjeistuksen, jonka tarkoituksena on edistää vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen ja yhteissijoitusyritysten kustannusten valvonnan lähentymistä ja laatia kriteerit, joilla tuetaan toimivaltaisia viranomaisia aiheettomien kulujen käsitteen arvioinnissa ja sijoittajilta aiheettomien kulujen veloittamisen ehkäisemistä koskevan velvollisuuden valvonnassa. Näiden kriteerien tarkoituksena on antaa ohjeita toimivaltaisille viranomaisille ja samalla edistää valvontakäytäntöjen lähentymistä pääomamarkkinaunionin yhteydessä. Aiheettomia kuluja koskevan selkeän määritelmän puuttuessa nykyisissä markkina- ja valvontakäytännöissä on kuitenkin eroja siinä, mitä kuluja toimialan edustajat ja valvontaviranomaiset pitävät aiheettomina, ja on myös näyttöä siitä, että eri jäsenvaltioissa veloitetuissa kuluissa sekä vähittäissijoittajilta ja ammattimaisilta sijoittajilta veloitetuissa kuluissa on eroja. Tämä ongelma pyritään korjaamaan direktiiveihin 2011/61/EU ja 2009/65/EY ehdotetuilla muutoksilla unionin vähittäissijoitusstrategian yhteydessä edellyttämällä, että rahastojen hoitajat ottavat käyttöön hyvin perustellun hinnoittelumenettelyn, johon olisi sisällyttävä sijoitusrahastoilta tai niiden osuudenhaltijoilta suoraan tai välillisesti veloitettavien kulujen yksilöiminen, analysointi ja tarkistaminen, ja säätämällä vaatimus korvausten maksamisesta sijoittajille, jos niiltä on veloitettu aiheettomia kuluja. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi toimitettava Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle kertomus, jossa arvioidaan vähittäissijoittajilta veloitettavien kulujen suuruutta, perusteita ja niiden välisiä eroja, mukaan lukien asianomaisten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen ja yhteissijoitusyritysten luonteesta johtuvat erot, ja analysoidaan, olisiko sen valvontaan liittyvässä ohjeistuksessa vahvistettuja kriteerejä täydennettävä aiheettomien kulujen käsitteen osalta. Toimivaltaisten viranomaisten tukemiseksi kulujen valvonnassa ja arvopaperimarkkinaviranomaisen tukemiseksi kuluihin liittyvien ongelmien analysoinnissa toimivaltaisten viranomaisten olisi kerättävä kuluista tietoja, jotka jaetaan arvopaperimarkkinaviranomaiselle kertaluonteisesti. Näiden tietojen keruu lisäisi arvopaperimarkkinaviranomaisen asiantuntemusta kuluraportoinnista, ja sen myötä se voisi antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja toimivaltaisille viranomaisille teknistä neuvontaa kulutietojen keruusta unionin vähittäissijoitusstrategian yhteydessä. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi toteutettava tämän kertomuksen pohjalta asetuksen (EU) N:o 1095/2010 29 artiklan mukaisia toimia edistääkseen yhteisen käsityksen luomista aiheettomien kulujen käsitteestä.

(66)

Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston ja yhteissijoitusyrityksen nimi on selvästi tunnuksenomainen osa, joka vaikuttaa sijoittajien valintoihin ja antaa ensivaikutelman rahaston sijoitusstrategiasta ja tavoitteista. Vaikka vaihtoehtoisen sijoitusrahaston ja yhteissijoitusyrityksen nimi muodostaa jo osan sijoittajille ennen sopimuksen tekoa annettavista tiedoista, olisi korostettava nimen tärkeyttä painottamalla erityisesti sitä, että se kuuluu avaintiedoissa ja tarjousesitteessä oleviin ennen sopimuksen tekoa annettaviin olennaisiin tietoihin, jotka olisi annettava vähittäissijoittajille ennen kuin nämä sijoittavat kyseiseen vaihtoehtoiseen sijoitusrahastoon ja sijoittajille ennen kuin nämä sijoittavat kyseiseen yhteissijoitusyritykseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2021/2261 (24) mukaisesti vähittäissijoittajille markkinoituihin yhteissijoitusyrityksiin sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2023 alkaen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1286/2014 (25) vaatimuksia. Tämän päivämäärän jälkeen yhteissijoitusyrityksen rahastoyhtiön tai sijoitusyhtiön velvoite laatia sijoittajille annettava avaintietoasiakirja on korvattu velvollisuudella laatia asetuksen (EU) N:o 1286/2014 mukainen avaintietoasiakirja. Lisäksi mainitun asetuksen vaatimuksia sovelletaan myös vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin, jotka hoitavat vähittäissijoittajille markkinoitavia vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja. Näin ollen kun vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja ja yhteissijoitusyrityksiä markkinoidaan vähittäissijoittajille vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien ja yhteissijoitusyritysten on lisättävä avaintietoasiakirjaan tieto rahaston nimestä ja varmistettava, että nämä tiedot ovat täsmällisiä, asiallisia ja selkeitä ja että ne eivät anna harhaanjohtavaa tai hämmentävää viestiä, joka houkuttelisi sijoittajia väärin perustein. Sen vuoksi on erittäin tärkeää korostaa, että vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai yhteissijoitusyrityksen nimi katsotaan yhtä tärkeäksi kuin mikä tahansa muu ennen sopimuksen tekoa annettava asiakirja ja siihen sovelletaan samoja tasapuolisuutta ja avoimuutta koskevia vaatimuksia. Jotta voidaan varmistaa korkea ja yhdenmukainen sijoittajansuojan taso unionissa, arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi laadittava ohjeet sellaisten tilanteiden täsmentämiseksi, joissa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai yhteissijoitusyrityksen nimi voi olla sijoittajan kannalta epäasiallinen, epäselvä tai harhaanjohtava. Alakohtainen lainsäädäntö, jossa vahvistetaan rahastojen nimiä tai rahastojen markkinointia koskevat vaatimukset, on ensisijainen näihin ohjeisiin nähden.

(67)

Hoitaessaan direktiivien 2009/65/EY ja 2011/61/EU mukaisia tehtäviään arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi omaksuttava riskiperusteinen lähestymistapa.

(68)

EKP on antanut lausunnon 9 päivänä elokuuta 2022 (26),

1)

muutetaan 4 artiklan 1 kohta seuraavasti:

2)

muutetaan 6 artikla seuraavasti:

3)

muutetaan 7 artikla seuraavasti:

4)

korvataan 8 artiklan 1 kohdan c alakohta seuraavasti:

5)

lisätään 12 artiklaan kohta seuraavasti:

6)

lisätään 14 artiklaan kohta seuraavasti:

7)

muutetaan 15 artikla seuraavasti:

8)

lisätään 16 artiklaan kohdat seuraavasti:

(*11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1131, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2017, rahamarkkinarahastoista (EUVL L 169, 30.6.2017, s. 8)."

(*12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1092/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, finanssijärjestelmän makrotason vakauden valvonnasta Euroopan unionissa ja Euroopan järjestelmäriskikomitean perustamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 1).”;"

9)

muutetaan 20 artikla seuraavasti:

10)

muutetaan 21 artikla seuraavasti:

11)

muutetaan 23 artikla seuraavasti:

12)

muutetaan 24 artikla seuraavasti:

13)

korvataan 25 artiklan 2 kohta seuraavasti:

(*15)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1094/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/79/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 48).”;"

14)

korvataan 35 artiklan 2 kohdan b ja c alakohta seuraavasti:

15)

muutetaan 36 artiklan 1 kohta seuraavasti:

16)

muutetaan 37 artiklan 7 kohta seuraavasti:

17)

korvataan 40 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b ja c alakohta seuraavasti:

18)

korvataan 42 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohta seuraavasti:

19)

lisätään 43 artiklaan kohta seuraavasti:

20)

korvataan 46 artiklan 2 kohdan j alakohta seuraavasti:

21)

muutetaan 47 artikla seuraavasti:

22)

muutetaan 50 artikla seuraavasti:

23)

korvataan 60 artikla seuraavasti:

24)

muutetaan 61 artikla seuraavasti:

25)

lisätään artikla seuraavasti:

26)

muutetaan liite I tämän direktiivin liitteen I mukaisesti;

27)

lisätään tämän direktiivin liitteessä II oleva teksti liitteeksi IV.

1)

lisätään 2 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

(*16)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 909/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, arvopaperitoimituksen parantamisesta Euroopan unionissa sekä arvopaperikeskuksista ja direktiivien 98/26/EY ja 2014/65/EU sekä asetuksen (EU) N:o 236/2012 muuttamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 1).”;"

2)

muutetaan 6 artikla seuraavasti:

3)

muutetaan 7 artikla seuraavasti:

4)

muutetaan 13 artikla seuraavasti:

5)

muutetaan 14 artikla seuraavasti:

6)

lisätään artikla seuraavasti:

(*19)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1131, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2017, rahamarkkinarahastoista (EUVL L 169, 30.6.2017, s. 8).”;"

7)

lisätään artiklat seuraavasti:

(*20)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1094/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/79/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 48).”; "

8)

muutetaan 22 a artikla seuraavasti:

9)

korvataan 29 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan b alakohta seuraavasti:

10)

lisätään 57 artiklaan kohta seuraavasti:

11)

lisätään 69 artiklaan kohta seuraavasti:

12)

korvataan 79 artiklan 1 kohta seuraavasti:

13)

korvataan 84 artiklan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

14)

lisätään 98 artiklaan kohdat seuraavasti:

15)

muutetaan 101 artikla seuraavasti:

16)

muutetaan 102 artikla seuraavasti:

17)

lisätään artikla seuraavasti:

18)

muutetaan 112 a artikla seuraavasti:

19)

muutetaan liite I tämän direktiivin liitteen III mukaisesti;

20)

lisätään tämän direktiivin liitteessä IV oleva teksti liitteeksi IV.