(1)

Tehtyään GSP-asetuksen 22 artiklan mukaisen suojatoimenpiteitä koskevan tutkimuksen Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, julkaisi 17 päivänä tammikuuta 2019 suojatoimenpiteiden käyttöönotosta Kambodžasta ja Myanmarista peräisin olevan indica-riisin tuonnissa annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/67 (2), jäljempänä ’riidanalainen asetus’, joka koskee CN-koodeihin 1006 30 27, 1006 30 48, 1006 30 67 ja 1006 30 98 kuuluvaa indica-riisiä ja jolla otettiin uudelleen käyttöön yhteisen tullitariffin mukaiset tullit indica-riisin tuonnissa vuoden ajaksi, minkä jälkeen sovellettavaa tullia alennetaan asteittain kahden vuoden aikana.

(2)

Kambodžan kuningaskunta ja Cambodia Rice Federation riitauttivat riidanalaisen asetuksen Euroopan unionin yleisessä tuomioistuimessa, jäljempänä ’unionin yleinen tuomioistuin’.

(3)

Unionin yleinen tuomioistuin kumosi asiassa T-246/19, Kambodžan kuningaskunta ja Cambodia Rice Federation v. komissio, 9 päivänä marraskuuta 2022 antamallaan tuomiolla, jäljempänä ’tuomio’, suojatoimenpiteiden käyttöönotosta Kambodžasta ja Myanmarista peräisin olevan indica-riisin tuonnissa annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/67.

(4)

Unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että komissio teki oikeudellisen virheen ja ilmeisen arviointivirheen, kun se mielivaltaisesti rajoitti unionin tuotannonalalle aiheutunutta vahinkoa koskevan tutkimuksensa koskemaan ainoastaan myllyjä, jotka käsittelevät Euroopan unionissa kasvatetusta tai korjatusta raakariisistä (”paddy rice”) jalostettua hiottua tai osittain hiottua indica-riisiä. Unionin tuottajien virheellinen määritelmä vääristi myös vakavien vaikeuksien esiintymisen analysointia, koska komissio jätti jotkin unionin tuottajat vahingon arvioinnin ulkopuolelle.

(5)

Unionin yleinen tuomioistuin totesi myös, että komissio ei toimittanut riittävää näyttöä hinnan alittavuutta koskevaan analyysiin tehdyistä oikaisuista.

(6)

Lopuksi unionin yleinen tuomioistuin totesi, että komissio loukkasi kantajien puolustautumisoikeuksia ja rikkoi velvollisuutta ilmoittaa olennaiset tosiseikat ja huomiot tai niiden taustalla olevat yksityiskohdat. Komissio ei varsinkaan ilmoittanut kulutus- ja vahinkoindikaattoreiden perustana olevia tietoja eikä tietoja hinnan alittavuutta koskevasta analyysistä ja oikaisuista, jotka tehtiin niiden huomautusten perusteella, joita asianomaiset osapuolet esittivät yleiset päätelmät sisältävästä asiakirjasta.

(7)

SEUT-sopimuksen 266 artiklan mukaan toimielinten on toteutettava unionin tuomioistuinten tuomioiden täytäntöön panemiseksi tarvittavat toimenpiteet. Jos unionin toimielinten hyväksymä säädös kumotaan hallinnollisen menettelyn – kuten nyt kyseessä olevan GSP-asetuksen mukaisen yleisen suojatoimenpiteitä koskevan tutkimuksen – yhteydessä, unionin tuomioistuimen tuomion noudattamiseen sisältyy kumotun säädöksen korvaaminen uudella säädöksellä, josta tuomioistuimen yksilöimä lainvastaisuus on poistettu (3).

(8)

Tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan menettely kumotun säädöksen korvaamiseksi voidaan aloittaa uudelleen juuri siitä ajankohdasta, jona lainvastaisuus ilmeni (4). Tämä tarkoittaa erityisesti sitä, että tilanteessa, jossa hallinnollisen menettelyn päättävä säädös kumotaan, kumoaminen ei välttämättä vaikuta valmisteleviin säädöksiin, kuten tässä tapauksessa suojatoimenpiteitä koskevan menettelyn vireillepanoon. Jos esimerkiksi yleisten suojatoimenpiteiden käyttöönotosta GSP-asetuksen nojalla annettu asetus, jolla Euroopan komissio otti uudelleen käyttöön yhteisen tullitariffin mukaiset tuontitullit kolmen vuoden ajaksi, kumotaan, tämä merkitsee sitä, että kumoamisen jälkeen suojatoimenpiteitä koskeva menettely on edelleen kesken, koska suojatoimenpiteitä koskevan menettelyn päättävä säädös on kadonnut unionin oikeusjärjestyksestä (5), paitsi jos lainvastaisuus ilmeni vireillepanovaiheessa.

(9)

Käsillä olevassa asiassa unionin yleinen tuomioistuin kumosi riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 4–6 kappaleessa mainituilla perusteilla.

(10)

Tammikuun 19 päivänä 2023 annetun tuomion jälkeen komissio päätti aloittaa uudelleen tutkimuksen ja käynnistää sen uudelleen siitä ajankohdasta, jona lainvastaisuus ilmeni, ja julkaisi sitä koskevan ilmoituksen (6), jäljempänä ’uudelleenaloittamista koskeva ilmoitus’.

(11)

Kuten uudelleenaloittamista koskevassa ilmoituksessa selitetään, alkuperäisen tutkimuksen uudelleenaloittamisen tarkoituksena oli ottaa kaikilta osin huomioon unionin yleisen tuomioistuimen havaitsemat virheet ja arvioida, onko unionin yleisen tuomioistuimen selventämiä sääntöjä sovellettaessa perusteltua ottaa uudelleen käyttöön toimenpiteitä, jotka johtaisivat yhteisen tullitariffin mukaisten tullien ottamiseen uudelleen käyttöön Kambodžasta peräisin olevan, CN-koodeihin 1006 30 27, 1006 30 48, 1006 30 67 ja 1006 30 98 kuuluvan indica-riisin tuonnissa, minkä jälkeen sovellettavaa tullia alennettaisiin asteittain alkuperäisen kolmen vuoden aikana eli 18 päivän tammikuuta 2019 ja 18 päivän tammikuuta 2022 välisenä aikana.

(12)

Kun uudelleenaloittamista koskeva ilmoitus julkaistiin, komissio kehotti komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/132 (7) nojalla kansallisia tulliviranomaisia odottamaan uudelleentarkastelun tulosta, ennen kuin ne tekevät päätöksiä unionin yleisen tuomioistuimen kumoamia tulleja koskevista palautusvaatimuksista, ja keskeyttämään mahdollisten kumottuja tulleja koskevien korvausvaatimusten käsittelyn, kunnes uudelleentarkastelun tulos julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(13)

Komissio ilmoitti tutkimuksen uudelleenaloittamisesta asianomaisille osapuolille.

(14)

Komissio sai huomautuksia yhdeltä asianomaiselta osapuolelta (8).

(15)

Coceral ilmoitti olevansa tyytyväinen siihen, että Kambodžasta peräisin olevan indica-riisin tuontia koskeva tutkimus aloitettiin uudelleen. Samalla se toisti väitteet, jotka esitettiin riidanalaisen asetuksen antamiseen johtaneen alkuperäisen tutkimuksen yhteydessä, ja totesi lisäksi, että riidanalainen asetus ei antanut täydellistä yleiskuvaa riisikaupan markkinoista.

(16)

Komissio totesi, että joissakin Coceralin väitteissä viitattiin riidanalaisessa asetuksessa tehtyyn vanhentuneeseen analyysiin eivätkä ne enää olleet merkityksellisiä tai että komissio oli jo käsitellyt niitä riidanalaisessa asetuksessa. Riidanalaisen asetuksen päätelmät, joita ei riitautettu tai jotka riitautettiin mutta joiden riitauttamisen unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi tai joita se ei tutkinut ja joita tuomiossa todetut virheet eivät koske, ovat edelleen täysin päteviä (9).

(17)

Komissio ilmoitti 20 päivänä joulukuuta 2023 kaikille asianomaisille osapuolille edellä mainituista olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi ehdottaa, että Kambodžasta ja Burmasta/Myanmarista peräisin olevan indica-riisin tuonnissa otetaan uudelleen käyttöön suojatoimenpiteet 18 päivän tammikuuta 2019 ja 18 päivän tammikuuta 2022 väliseksi ajaksi.

(18)

Kaikille osapuolille annettiin määräaika, jonka kuluessa ne voivat esittää huomautuksensa lopullisista päätelmistä. Lopullisia päätelmiä koskevia huomautuksia saatiin Cambodia Rice Federation -järjestöltä, jäljempänä ’CRF’.

(19)

CRF:lle toimitettiin 11 päivänä tammikuuta 2024 lisäselvitys siitä, miten unionin kokonaismyynnin määrä laskettiin. CRF ei esittänyt lisähuomautuksia selvityksestä.

(20)

CRF:n esittämiä huomautuksia tarkasteltiin, ja ne on otettu soveltuvin osin huomioon tässä asetuksessa.

(21)

Unionin yleinen tuomioistuin totesi (10), että raakariisistä (”paddy rice”) jalostetulla hiotulla tai osittain hiotulla indica-riisillä on samat fyysiset, tekniset ja kemialliset ominaisuudet riippumatta siitä, tuodaanko se unioniin vai tuotetaanko se unionissa. Molempia käytetään samoihin tarkoituksiin, niitä käsittelevät samat toimijat, niitä jaellaan samankaltaisten kanavien kautta ja ne kilpailevat keskenään. Kuluttajat eivät myöskään yleensä tee eroa unionin tuotteiden ja tuontituotteiden välillä, mikä korostaa unionissa tuotetun ja tuodun riisin vastaavuutta. Näiden riisityyppien keskinäinen vaihdettavuus, jonka myllyt myöntävät, korostaa niiden samanlaista luonnetta alkuperästä riippumatta. Unionin yleisen tuomioistuimen mukaan unionissa tuotettu osittain tai kokonaan hiottu indica-riisi on näin ollen luokiteltava Kambodžasta peräisin olevan hiotun tai osittain hiotun indica-riisin kanssa samankaltaiseksi tai suoraan kilpailevaksi tuotteeksi riippumatta siitä, mistä raaka-aine, josta se on jalostettu, on peräisin.

(22)

Tämän päätelmän perusteella komissio totesi, että unionissa tuotettu hiottu tai osittain hiottu indica-riisi on samankaltainen tai kilpailee suoraan tarkasteltavana olevan tuotteen kanssa riippumatta siitä, mistä raaka-aine, josta se on jalostettu, on peräisin.

(23)

Tuomion mukaisesti komissio vahvisti, että sekä unionissa tuotetulla että tuodulla hiotulla tai osittain hiotulla indica-riisillä on samat fyysiset, tekniset ja kemialliset perusominaisuudet. Sillä on samat käyttötarkoitukset ja sitä myydään samanlaisten tai samojen myyntikanavien kautta samantyyppisille asiakkaille. Asiakkaat ovat joko unionissa toimivia vähittäismyyjiä tai jalostajia. Tarkasteltavana olevaa tuotetta ja samankaltaista ja suoraan kilpailevaa tuotetta kutsutaan yhdessä ’tarkastelun kohteena olevaksi tuotteeksi’.

(24)

Unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että komissio teki ilmeisen arviointivirheen, kun se mielivaltaisesti rajoitti unionin tuotannonalalle aiheutunutta vahinkoa koskevan tutkimuksensa koskemaan ainoastaan myllyjä, jotka käsittelevät Euroopan unionissa kasvatetusta tai korjatusta raakariisistä jalostettua hiottua tai osittain hiottua indica-riisiä (11).

(25)

Uudelleenarvioinnissaan komissio katsoi unionin yleisen tuomioistuimen päätelmien perusteella, että unionin tuotannonala koostuu kaikista unionin myllyistä, jotka käsittelevät indica-riisiä, riippumatta siitä, mistä raaka-aine, josta se jalostettiin, on peräisin.

(26)

Lyhyesti sanottuna komissio määritteli tässä tutkimuksessa unionin tuotannonalaksi unionin myllyt, jotka jauhavat tai jalostavat raakaa tai esikuorittua indica-riisiä.

(27)

Ottaakseen huomioon unionin tuotannonalan määritelmän muuttumisen (ks. johdanto-osan 25 kappale) ja saadakseen lisätiedot, joita pidettiin tarpeellisina unionin tuotannonalan taloudellisen ja/tai rahoitustilanteen perusteellisen uudelleenarvioinnin tekemiseksi, komissio käynnisti unionin tuottajia, jäljempänä ’myllyt’ tai ’myllyteollisuus’, koskevan uuden otantamenettelyn.

(28)

Komissio kutsui suoraan tai välillisesti (myllyteollisuuden järjestön kautta) kaikki tiedossa olevat unionin myllyt osallistumaan otantaan, myös ne, jotka oli jätetty otoksen ulkopuolelle riidanalaisessa asetuksessa, koska ne jalostivat ainoastaan tuotua, EU:n ulkopuolelta peräisin olevaa raakariisiä tai esikuorittua riisiä.

(29)

Yksikään uusi unionin tuottaja ei vastannut otantakyselyyn määräajassa. Sen vuoksi komissio vahvisti alkuperäisen otoksen, joka koostui seuraavista yrityksistä: Herba Riceamills, S.L. Ebro Foods, Riso Scotti SPA, Riso Viazzo ja Riso Ticino. Yksikään osapuoli ei esittänyt huomautuksia otoksen vahvistamista koskevasta muistiosta (12). Neljä unionin tuottajaa, jotka toimivat täydessä yhteistyössä tutkimuksessa, tuottivat vuonna 2017 noin 165 000 tonnia kokonaan ja osittain hiottua indica-riisiä, mikä on 17,5 prosenttia indica-riisin arvioidusta kokonaistuotannosta unionissa (noin 944 000 tonnia). Näin ollen komissio piti otosta edustavana.

(30)

Kerätäkseen puuttuvat tiedot EU:n ulkopuolelta peräisin olevasta raaka-aineesta (raakariisistä tai esikuoritusta riisistä) komissio lähetti otokseen valituille myllyille tarkistetun kyselylomakkeen. Jotkin myllyt vastasivat toimittamalla päivitetyn kyselylomakkeen, kun taas toiset vahvistivat alkuperäisessä tutkimuksessa aiemmin toimitetut tiedot.

(31)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen CRF väitti, että komissio ei ollut pannut unionin yleisen tuomioistuimen tuomiota asianmukaisesti täytäntöön siltä osin kuin oli kyse edustavan otoksen muodostamisesta unionin tuottajista ja että komissio ei toteuttanut riittäviä toimia ottaakseen yhteyttä unionin tuottajiin. Sen vuoksi CRF:n mukaan komission koko arvio unionin tuotannonalan taloudellisesta ja/tai rahoitustilanteesta oli edelleen virheellinen siltä osin kuin se liittyy otokseen valittuja unionin tuottajia koskeviin mikrotaloudellisiin tietoihin ja päätelmiin.

(32)

Komissio hylkäsi nämä väitteet. Unionin yleisen tuomioistuimen tuomion mukaisesti unionin tuotannonala koostuu kaikista indica-riisiä käsittelevistä unionin myllyistä, riippumatta siitä, mistä raaka-aine, josta se jalostettiin, on peräisin. Uudelleenaloittamista koskevassa ilmoituksessaan komissio selvensi, että alkuperäistä tutkimusta jatkettiin siitä ajankohdasta, jona lainvastaisuus ilmeni, ja kehotti kaikkia asianomaisia osapuolia ilmoittautumaan, esittämään näkökantansa, toimittamaan tietoja ja toimittamaan asiaa tukevaa näyttöä tutkimuksen uudelleen aloittamiseen liittyvistä kysymyksistä.

(33)

Uudelleenaloittamisen jälkeen komissio kehotti 15 päivänä helmikuuta 2023 alkuperäisen tutkimuksen otokseen valittuja myllyjä tarkistamaan kyselyvastauksiaan ja toimittamaan asiaankuuluvat tiedot tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannostaan riippumatta siitä, oliko käytetty indica-riisi tuotu EU:hun vai kasvatettu EU:ssa (t23.000906). Komissio totesi, että uudelleenaloittamisen välittömänä seurauksena aiemmin toimitettu kyselylomake oli saatettava ajan tasalle niin, että siinä otetaan huomioon ”riisistä tuotettu indica-riisi riippumatta siitä, onko käytetty riisi tuotu EU:hun vai kasvatettu EU:ssa”.

(34)

Lisäksi komissio yritti tavoittaa kaikki tiedossa olevat ja muut indica-riisiä käsittelevät myllyt. Komissio otti suoraan yhteyttä tiedossa oleviin myllyihin, jotka sijaitsevat Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Saksassa (ja jotka pääasiassa jalostavat tuotua raakariisiä tai esikuorittua riisiä), Italian, Espanjan ja Portugalin kansallisiin myllyteollisuuden järjestöihin ja European Rice Millers -järjestöön ja pyysivät niitä ilmoittamaan jäsenilleen uudesta otannasta ja kannustamaan niitä osallistumaan siihen. Kuten mahdollisille asianomaisille osapuolille lähetetyssä 17 päivänä helmikuuta 2023 päivätyssä kirjeessä (t23.000887) todetaan, komission tarkoituksena oli korjata unionin yleisen tuomioistuimen toteama virhe (tutkimuksen soveltamisalan rajaaminen koskemaan ainoastaan myllyjä, jotka käsittelevät EU:ssa kasvatetusta tai korjatusta raakariisistä jalostettua hiottua tai osittain hiottua indica-riisiä) ja siten laajentaa unionin tuottajien otosta eikä pelkästään korvata alkuperäisessä tutkimuksessa jo valittuja otokseen valittuja yrityksiä.

(35)

Kun otetaan huomioon kaikki edellä kuvatut komission toimet, komissio hylkäsi CRF:n väitteen, jonka mukaan se ei yrittänyt riittävästi ottaa yhteyttä unionin myllyihin.

(36)

CRF väitti lisäksi, että yrityksillä ei enää ollut luotettavia tietoja, etenkään komission pyytämiä tietoja, jotta ne olisivat voineet vastata kyselylomakkeeseen tarkasti, ja että tämä merkitsi sitä, että otokseen valittujen unionin tuottajien päivitettyjä tietoja ei voida pitää luotettavina.

(37)

Komissio hylkäsi väitteen perusteettomana. Yksikään unionin tuottajista ei tuonut esiin lisätietojen toimittamiseen liittyviä vaikeuksia, jotka johtuisivat pyynnön esittämisajankohdan ja kyselylomakkeen kattaman ajanjakson välillä kuluneesta ajasta. Kuten ei-luottamuksellisesta asiakirja-aineistosta ilmenee, otokseen valitut myllyt pystyivät toimittamaan tarvitun tarkistetun kyselylomakkeen, joka sisälsi tuodusta esikuoritusta riisistä ja raakariisistä tuotettuja määriä koskevat tiedot.

(38)

CRF väitti, että unionin tuotannonala ei toiminut yhteistyössä, koska unionin tuotannonalasta vain 17,5 prosenttia toimi yhteistyössä, ja että komission olisi pitänyt tehdä tästä asianmukaiset päätelmät ja päättää tutkimus.

(39)

Vastauksena tähän väitteeseen komissio totesi, että koska kyseessä on pirstoutunut tuotannonala, se piti otosta, joka vastaa 17,5:tä prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaistuotannosta unionissa, riittävän edustavana, jotta voitiin tehdä päätelmiä unionin tuotannonalan mikrorahoitusindikaattoreista. GSP-asetuksessa tai komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1083/2013 (13) ei myöskään säädetä menettelysäännöistä, joissa vahvistettaisiin otoksen edustavuudelle tietty taso. Lisäksi kolme neljästä otokseen valitusta myllystä jalosti EU:n ulkopuolelta peräisin olevaa raakariisiä/esikuorittua riisiä. EU:n ulkopuolelta peräisin olevan riisin tuotantomäärä kasvoi ajan mittaan, ja enimmillään sen osuus koko otoksesta oli 40 prosenttia. Näin ollen komissio hylkäsi tämän väitteen.

(40)

CRF väitti, että järjestys, jonka mukaan komissio otti yhteyttä asianomaisiin osapuoliin otantaa suorittaessaan, johti siihen, että otoksessa suosittiin alkuperäisen tutkimuksen otokseen sisältyneitä yrityksiä, minkä vuoksi uusi otantamenettely oli pätemätön.

(41)

Komissio hylkäsi nämä väitteet. Ensinnäkin uudelleenaloittamista koskevassa ilmoituksessa kehotettiin kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa ja toimittamaan tietoja komissiolle. Toiseksi kirjeiden lähettämisen järjestyksellä ei ollut merkitystä unionin tuottajien otantaa koskevan päätöksen kannalta. Tätä korostaa se, että lähetetyt kirjeet olivat vakiokirjeitä, joissa osapuolia pyydettiin tekemään yhteistyötä ja toimittamaan tietoja. Kolmanneksi päätös unionin tuottajien otoksesta tehtiin 8 päivänä maaliskuuta 2023 eli selvästi sen jälkeen, kun mahdollisiin unionin tuottajiin ja niiden järjestöihin oli otettu yhteyttä ja niitä oli pyydetty toimimaan yhteistyössä. Otantaa koskeva päätös tehtiin siis vasta sen jälkeen, kun kaikille mahdollisille asianomaisille osapuolille oli tiedotettu uudelleenaloittamisesta ja niille oli annettu mahdollisuus ilmoittaa aikomuksestaan toimia yhteistyössä tutkimuksessa.

(42)

Edellä esitetyn perusteella komissio hylkäsi CRF:n väitteet, jotka koskivat indica-riisiä käsittelevien unionin myllyjen otosta.

(43)

GSP-asetuksen 23 artiklan mukaan vakavien vaikeuksien olemassaolo olisi määritettävä, jos unionin tuottajien taloudellinen tilanne ja/tai rahoitustilanne heikkenee. Selvittäessään, esiintyykö tällaista heikkenemistä, komissio ottaa huomioon muun muassa GSP-asetuksen 23 artiklassa mainitut tekijät siinä määrin, kuin asiaa koskevaa tietoa on saatavilla. Näin ollen komissio tutki asian kannalta merkityksellisiä tekijöitä määrittääkseen, oliko myllyillä vakavia vaikeuksia.

(44)

Komissio määritti unionin kulutuksen käyttämällä jäsenvaltioilta saatuja tietoja ja Eurostatin kautta saatavilla olevia tuontitilastoja. Koska unionin tuotannonala on hyvin pirstoutunut eikä hiotun riisin kulutuksesta ollut EU:n laajuisia aggregoituja tietoja, komissio päätti käyttää ”tasemenetelmää” (14). Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto on käyttänyt tätä menetelmää useiden vuosien ajan arvioidakseen unionin kulutusta paitsi riisin myös kaikkien viljojen ja öljykasvien osalta.

(45)

Komission käytettävissä olevien tietojen perusteella tarkastelun kohteena olevan tuotteen hiottuna riisiekvivalenttina ilmaistu, tutkimusajanjaksolla Euroopan unionissa (EU28-maat) (15) arvioitu kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 1

Kulutus (tonnia)

(46)

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen kulutus unionissa vaihteli jonkin verran tutkimusajanjaksolla. Kulutus oli huipussaan markkinointivuonna 2015, jolloin se oli 8 prosenttia suurempi kuin ajanjakson alussa. Kulutus väheni 4 prosenttia markkinointivuosien 2015 ja 2016 välillä. Tästä vaihtelusta huolimatta kulutus kasvoi kaiken kaikkiaan 4 prosenttia tutkimusajanjakson aikana.

(47)

Komissio tutki, tuodaanko tarkasteltavana olevaa tuotetta sellaisia määriä ja/tai sellaisilla hinnoilla, jotka aiheuttavat tai uhkaavat aiheuttaa vakavia vaikeuksia samankaltaisten tai suoraan kilpailevien tuotteiden unionin tuottajille. Tätä varten komissio analysoi tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia tutkimusajanjaksolla (16). Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään tuonnin kehitys.

Taulukko 2

Tuontimäärä ja unionin tuotanto (tonnia)

(48)

Kambodžasta tulevan tuonnin määrä kasvoi tutkimusajanjaksolla noin 164 000 tonnista noin 254 000 tonniin. Tuontimäärä kasvoi merkittävästi markkinointivuoteen 2015 asti, minkä jälkeen se väheni hieman samaan aikaan, kun kulutus väheni markkinointivuonna 2016. Vähenemisestä huolimatta Kambodžan tuontimäärä oli edelleen 55 prosenttia suurempi kuin markkinointivuonna 2012.

(49)

Myös Burmasta/Myanmarista tulevan tuonnin määrä kasvoi merkittävästi tutkimusajanjaksolla noin 2 000 tonnista noin 63 000 tonniin. Tuontia tuli kuitenkin vähemmän kuin Kambodžasta. Tuonti lisääntyi merkittävästi markkinointivuosina 2013 ja 2014, väheni hieman markkinointivuonna 2015 ja kasvoi jälleen merkittävästi markkinointivuonna 2016, jolloin kasvu oli 30-kertainen ajanjakson alkuun verrattuna.

(50)

Kambodžasta tulevan tuonnin osuus arvioidusta unionin tuotannosta kasvoi markkinointivuosien 2012 ja 2016 välillä 15 prosentista 27 prosenttiin eli 12 prosenttiyksikköä. Burmasta/Myanmarista tulevan tuonnin osuus arvioidusta unionin tuotannosta kasvoi markkinointivuosien 2012 ja 2016 välillä noin nollasta 7 prosenttiin. Molemmista maista tulevalla tuonnilla oli kasvava suuntaus, kun taas arvioitu unionin tuotanto väheni huomattavasti eli 15 prosenttia. Kambodžasta ja Burmasta/Myanmarista tuleva tuonti kasvatti markkinaosuuttaan markkinointivuosien 2012 ja 2016 välillä 15 prosentista 34 prosenttiin, kun taas arvioitu unionin tuotanto väheni huomattavasti.

(51)

Tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti verrattuna tarkastelun kohteena olevan tuotteen kokonaistuontiin unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 3

Tuontimäärä ja tuonnin osuus (tonnia)

(52)

Kambodžasta tulevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin osuus kasvoi 5 prosenttia tutkimusajanjaksolla 38 prosentista 40 prosenttiin, ja se oli suurimmillaan 47 prosenttia markkinointivuonna 2015.

(53)

Burmasta/Myanmarista tulevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin osuus kasvoi 20-kertaiseksi tutkimusajanjaksolla 0,5 prosentista 10 prosenttiin markkinointivuonna 2016.

(54)

Kambodžasta ja Burmasta/Myanmarista tulevan tuonnin markkinaosuus prosentteina unionin kokonaiskulutuksesta (ks. johdanto-osan 45 kappale) kehittyi seuraavasti:

Taulukko 4

Markkinaosuus

(55)

Kambodža kasvatti markkinaosuuttaan 10,9 prosentista 16,2 prosenttiin ja Burma/Myanmar 0,1 prosentista 4 prosenttiin. Niiden yhteenlaskettu markkinaosuus lähes kaksinkertaistui tutkimusajanjakson aikana (11 prosentista 20,2 prosenttiin) ja pysyi jatkuvasti korkeana tutkimusajanjakson loppua kohti.

(56)

Kambodžasta ja Burmasta/Myanmarista tuodun tuotteen keskimääräinen hinta (CIF-hinta EU:n rajalla) kehittyi seuraavasti:

Taulukko 5

Tuontihinnat (euroa/tonni)

(57)

Kambodžasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontihinta laski 6 prosenttia tutkimusajanjakson aikana ja Burmasta/Myanmarista peräisin olevan tuotteen tuontihinta laski 3 prosenttia samalla ajanjaksolla. Burmasta/Myanmarista tulevan tuonnin hinnat olivat jatkuvasti alhaisemmat kuin Kambodžan hinnat. Yhteenlaskettu painotettu keskimääräinen tuontihinta laski 11 prosenttia tutkimusajanjakson aikana.

(58)

Tarkasteltavana olevan tuotteen tuontihinta oli alhaisempi kuin samankaltaisen ja suoraan kilpailevan tuotteen myyntihinta unionissa koko tutkimusajanjakson ajan. Kambodžasta tulevan tuonnin hinnan ja unionin tuotannonalan myyntihinnan välinen ero kasvoi markkinointivuosien 2012 ja 2016 välillä 17 prosentista 30 prosenttiin ja Burmasta/Myanmarista tulevan tuonnin hinnan ja unionin tuotannonalan myyntihinnan välinen ero 41 prosentista 49 prosenttiin. Koska kuluttajat eivät yleensä välitä indica-riisin alkuperästä, Kambodžan ja Burman/Myanmarin hintojen ja unionin myllyjen hintojen välinen ero (ks. johdanto-osan 98 kappale) on niin merkittävä, että Kambodžasta ja Burmasta/Myanmarista tuleva tuonti voi aiheuttaa painetta unionin hintoihin.

(59)

Päätelmänä voidaan todeta, että tuonti Kambodžasta lisääntyi merkittävästi sekä absoluuttisesti (55 prosenttia – ks. johdanto-osan 47 kappale) että markkinaosuudella mitattuna (+ 5,3 prosenttiyksikköä eli 10,9 prosentista 16,2 prosenttiin – ks. johdanto-osan (54) kappale) tutkimusajanjakson aikana. Vaikka tuontimäärä (ks. johdanto-osan 51 kappale) väheni markkinointivuonna 2016 markkinointivuoteen 2015 verrattuna (298 717 tonnista 253 867 tonniin), se oli edelleen huomattavasti suurempi kuin tuontimäärä tutkimusajanjakson alussa (163 786 tonnia). Lisäksi tarkasteltavana olevan tuotteen tuontihinta laski merkittävästi 588,4 eurosta/tonni 552,2 euroon/tonni (ks. johdanto-osan 56 kappaleessa oleva taulukko 5) tutkimusajanjakson aikana. Tämä tuontihinta oli alhaisempi kuin sekä unionin tuotannonalan myyntihinta että sen tuotantokustannukset koko tarkastelujakson ajan (ks. johdanto-osan 78 kappale). Näin ollen Kambodžasta peräisin olevan indica-riisin tuonti aiheutti sekä suurten määrien että hintojen osalta painetta unionin myllyjen taloudelliseen suorituskykyyn tutkimusajanjaksolla.

(60)

Tuonti Burmasta/Myanmarista lisääntyi räjähdysmäisesti sekä absoluuttisesti (3 027 prosenttia – ks. johdanto-osan (47) kappale) että markkinaosuudella mitattuna (+ 3,9 prosenttiyksikköä eli 0,1 prosentista 4,0 prosenttiin – ks. johdanto-osan 54 kappale) tutkimusajanjakson aikana. Vaikka tuontimäärä (ks. johdanto-osan 51 kappale) laski hieman markkinointivuonna 2015 markkinointivuoteen 2014 verrattuna (52 689 tonnista 35 958 tonniin), se kasvoi jälleen markkinointivuonna 2016, jolloin se oli 62 808 tonnia, mikä on 30-kertainen määrä verrattuna tuontimäärään tutkimusajanjakson alussa (2 075 tonnia). Lisäksi tarkasteltavana olevan tuotteen tuontihinta laski 428,8 eurosta/tonni 413,9 euroon/tonni (ks. johdanto-osan 56 kappaleessa oleva taulukko 5) tutkimusajanjakson aikana. Burmasta/Myanmarista tulevan tuonnin hinta oli myös huomattavasti alhaisempi kuin sekä unionin tuotannonalan myyntihinta että sen tuotantokustannukset koko tarkastelujakson ajan (ks. johdanto-osan 78 kappale), jopa alempi kuin Kambodžasta tulevan tuonnin hinta. Burmasta/Myanmarista peräisin olevan indica-riisin tuonnin vähäisemmästä määrästä huolimatta myös se aiheutti painetta unionin myllyjen taloudelliseen suorituskykyyn tutkimusajanjaksolla, kun otetaan huomioon tuonnin jyrkkä lisääntyminen.

(61)

Analyysi on sama, kun Burmasta/Myanmarista ja Kambodžasta tulevan tuonnin vaikutuksia tarkastellaan yhdessä. Kambodžasta ja Burmasta/Myanmarista peräisin olevan indica-riisin tuonti aiheutti sekä määrien että hintojen osalta painetta unionin myllyjen taloudelliseen suorituskykyyn tutkimusajanjaksolla.

(62)

Tietyt tekijät, kuten markkinaosuus, tuotanto, tuonti ja tuontihinnat, saatiin makrotaloutta koskevista tilastotiedoista, kun taas toiset (kuten otokseen valittujen myllyjen tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste, myyntihinnat, tuotantokustannukset, kannattavuus, työllisyys ja varastot) perustuivat otokseen valittujen unionin tuottajien kyselylomakkeissa antamiin vastauksiin.

(63)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tutkimusajanjaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Unionin kulutus ja markkinaosuus

(64)

Vaikka unionin kulutus kasvoi 4 prosenttia markkinointivuosien 2012 ja 2016 välillä, unionin tuotannonalan markkinaosuus putosi merkittävästi 71,4 prosentista 59,6 prosenttiin (–17 prosenttia). Sen vuoksi unionin tuotannonala ei pystynyt hyödyntämään täysimääräisesti unionin kulutuksen kasvua, joka jatkui markkinointivuoteen 2015 asti, ja sen markkinaosuus pieneni edelleen markkinointivuonna 2016.

(65)

Arvioitu unionin tuotanto kehittyi seuraavasti:

Taulukko 7

Tuotanto (tonnia hiottuna riisinä)

(66)

Arvioitu unionin tuotanto väheni tutkimusajanjaksolla huomattavasti eli 15 prosenttia suhteellisesti ja 167 501 tonnia absoluuttisesti mitattuna 1 111 772 tonnista 944 271 tonniin.

(67)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen CRF väitti, että tuotantotiedoissa ei otettu huomioon raakariisin ja esikuoritun riisin varastoja eikä niiden muita käyttötarkoituksia, minkä vuoksi CRF kyseenalaisti tuotantotietojen luotettavuuden.

(68)

On totta, että komissio ei ottanut varastoja huomioon arvioidessaan unionin tuotantoa, kuten taulukosta 7 käy ilmi. Tämän arvioinnin tarkoituksena ei kuitenkaan ollut määrittää tarkkaa tuotantomäärää vaan pikemminkin osoittaa suuntaus. Taulukossa 7 havaitun negatiivisen suuntauksen vahvistaa myös otokseen valitun unionin tuottajan ilmoittaman tuotantomäärän kehitys (ks. taulukko 8). Komissio oletti arviossaan, että kaikki tiettynä markkinointivuonna korjatut määrät jalostettiin samana vuonna. Tässä teoreettisessa laskelmassa raaka-aineen sekä alku- että loppuvarastot on poistettu yhtälöstä. Komissio katsoo, että unionin kokonaistuotannon arvioinnissa käytetty menetelmä on asianmukainen ja että markkinointivuotta koskevien jalostamattomien raaka-aineiden varastojen vähäinen lisääminen tai vähentäminen ei olisi muuttanut tuotantosuuntausta kaudella.

(69)

Mitä tulee raakariisin muiden mahdollisten käyttötarkoitusten vähentämiseen arvioidusta tuotannosta, komissiolla ei ollut tietoa raakariisin tai esikuoritun riisin muista mahdollisista käyttötarkoituksista lukuun ottamatta siemeniä, jotka se vähensi laskelmistaan. CRF ei myöskään pystynyt perustelemaan väitettään, joka koski muita mahdollisia käyttötarkoituksia eikä sitä, miten komission käyttämät tiedot olisivat virheellisiä. Näin ollen tämä väite hylätään.

(70)

Otokseen valittujen unionin tuottajien tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantokapasiteetti oli myös laskusuunnassa. Se laski 10 prosenttia tutkimusajanjakson aikana.

Taulukko 8

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(71)

Kapasiteetin käyttöaste tarkasteltavana olevan tuotteen osalta laski 60,3 prosentista 54,3 prosenttiin.

(72)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Varastot (tonnia)

(73)

Vaikka loppuvarastot vaihtelivat, ne kasvoivat 62 prosenttia tutkimusajanjakson aikana (12 378 tonnista 20 002 tonniin). Unionin tuotannonala ei pystynyt supistamaan loppuvarastojen määrää kasvavasta kysynnästä huolimatta (ks. johdanto-osan 45 kappale), koska se kilpaili Kambodžasta ja Burmasta/Myanmarista tulevan tuonnin alhaisten hintojen kanssa. Myös loppuvarastot ilmaistuna prosentteina tuotannosta kasvoivat tutkimusajanjaksolla 80 prosenttia.

(74)

Otokseen valittujen unionin tuottajien myyntimäärä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Myyntimäärä (tonnia)

(75)

Unionin tuottajien etuyhteydettömille asiakkaille suuntautuvan myynnin määrä unionissa väheni 13 prosenttia. Koko tuotannonalan kokonaismyynti unionissa noudatti hieman erilaista suuntausta, mutta lopputulos oli sama (eli se väheni 13 prosenttia).

(76)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen CRF väitti, että komissio ei selittänyt, miten se laski unionin tuottajien kokonaismyyntimäärän, eikä se ollut ilmoittanut lähdetietoja.

(77)

Vastauksena tähän väitteeseen komissio vahvisti CRF:lle sähköpostitse 11 päivänä tammikuuta 2024, että kaikki tiedot, joita komissio käytti makrotaloudellisten indikaattoreiden määrittämiseen, oli jo asetettu kaikkien asianomaisten osapuolten saataville 30 päivänä lokakuuta 2023 avoimessa asiakirja-aineistossa (t23.005068) ja esitettyjen huomautusten jälkeen 20 päivänä joulukuuta 2023 toisessa versiossa (t23.006965). Komissio laski kahteen edellä mainittuun asiakirja-aineistoon sisältyvien tietojen perusteella unionin myynnin vähentämällä unionin kokonaiskulutuksesta kolmansista maista tulevan tuonnin määrän.

(78)

Otokseen valittujen myllyjen painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa sekä niiden tuotantokustannukset ja kannattavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Myyntihinnat, tuotantokustannukset ja kannattavuus

(79)

Otokseen valittujen myllyjen tuotantokustannukset kohosivat merkittävästi tutkimusajanjakson aikana: 6 prosenttia markkinointivuonna 2015 ja 13 prosenttia markkinointivuonna 2016.

(80)

Otokseen valittujen myllyjen yksikkökohtaiset hinnat kohosivat 11 prosenttia tutkimusajanjakson aikana. Samaan aikaan tuotantokustannukset kohosivat 13 prosenttia samalla ajanjaksolla. Unionin tuotannonala ei pystynyt nostamaan hintojaan tuotantokustannusten nousun mukaisesti, joten sen toiminta muuttui tappiolliseksi tutkimusajanjakson loppuun mennessä.

(81)

Unionin tuotannonalan kannattavuus vaihteli tutkimusajanjaksolla: se oli kannattavuusrajalla markkinointivuonna 2012, minkä jälkeen kannattavuus parani ja saavutti huippunsa eli 5,6 prosenttia markkinointivuonna 2014 ja kääntyi laskusuuntaan ja oli – 1,2 prosenttia markkinointivuonna 2016 (ks. johdanto-osan 78 kappale). Tämä suuntaus selittyy sillä, että unionin tuotannonala ei pystynyt nostamaan hintojaan riittävästi kattamaan kustannusten nousun, kuten edellä olevasta taulukosta käy ilmi.

(82)

Työllisyys kehittyi tutkimusajanjakson aikana seuraavasti:

Taulukko 12

Työllisyys

(83)

Työntekijöiden kokonaismäärä väheni 30 prosenttia tutkimusajanjakson aikana.

(84)

Komissiolla ei ole näyttöä unionin tuottajien konkursseista tutkimusajanjakson aikana.

(85)

Unionin tuotannonalan sekä taloudellinen että rahoitustilanne heikkenivät tutkimusajanjaksolla.

(86)

Unionin tuotannonala ei pystynyt hyötymään kulutuksen 4 prosentin kokonaiskasvusta ja menetti 17 prosenttia markkinaosuudestaan. Samaan aikaan Kambodžan markkinaosuus kasvoi 5,3 prosenttia ja Burman/Myanmarin 3,9 prosenttia. Absoluuttisesti mitattuna unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni markkinavuosien 2012 ja 2016 välisenä aikana 71,4 prosentista 59,6 prosenttiin. Tuotanto, myyntimäärät, kapasiteetin käyttöaste ja työllisyys vähenivät. Myös varastot kasvoivat Kambodžasta ja Burmasta/Myanmarista peräisin olevan indica-riisin tuonnin aiheuttaman paineen vuoksi: tuonti tapahtui jopa unionin myllyjen tuotantokustannuksia alhaisemmilla hinnoilla.

(87)

Tuotanto unionissa väheni 15 prosenttia. Tämän vuoksi taloudelliset vaikeudet näkyivät pääasiassa myyntimäärien vähenemisenä ja Kambodžasta ja Burmasta/Myanmarista tulevan tuonnin aiheuttamana hintapaineena. Unionin tuotannonalan tuotantokustannukset kohosivat nopeammin kuin sen myyntihinnat. Markkinointivuonna 2016 unionin myllyille aiheutui tappioita, jotka johtuivat Kambodžasta ja Burmasta/Myanmarista halvoin hinnoin tulevasta merkittävästä tuontimäärästä. Unionin myllyjen oli myytävä tuotantokustannuksiaan alemmilla hinnoilla kilpaillakseen markkinoilla.

(88)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että unionin tuotannonalan taloudellinen ja rahoitustilanne heikkenivät GSP-asetuksen 23 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

(89)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen CRF esitti huomautuksia, joissa se ilmaisi huolensa tiettyjen tekijöiden, erityisesti markkinaosuuden, unionin kokonaismyynnin, myyntihintojen ja kannattavuuden, luotettavuudesta, koska uudelleen aloitettua tutkimusta varten kerätyt uudet tiedot poikkesivat riidanalaisessa asetuksessa esitetyistä taloudellisista tekijöistä tai osoittivat erilaista suuntausta.

(90)

Komissio piti näitä vertailuja merkityksettöminä ja hylkäsi nämä huomautukset, koska unionin yleinen tuomioistuin kumosi riidanalaisen asetuksen, kuten johdanto-osan 8 kappaleessa selitetään. Koska tarkasteltavana olevan tuotteen ja siten unionin tuotannonalan määritelmä olivat erilaiset näissä kahdessa tutkimuksessa, eri taloudellisten tekijöiden määrittämiseen käytetyt tiedot ovat myös erilaisia, minkä vuoksi ne eivät ole vertailukelpoisia. Uudelleen aloitetun tutkimuksen kannalta merkityksellinen oikeudellinen arviointi ei ollut indica-riisiä käsittelevien unionin myllyjen taloudellisen tilanteen määrittäminen verrattuna alkuperäisessä asetuksessa tarkoitettuihin unionin myllyihin vaan sen selvittäminen, aiheutuiko johdanto-osan 26 kappaleessa määritellyille unionin tuottajille taloudellisia vaikeuksia.

(91)

Todettuaan, että unionin myllyjen taloudellinen ja rahoitustilanne heikkeni GSP-asetuksen 23 artiklassa tarkoitetulla tavalla, komissio tutki, oliko tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin ja unionin myllyjen vakavien vaikeuksien välillä syy-yhteys. Komissio analysoi myös, voisivatko vakavat vaikeudet johtua muista tekijöistä kuin Kambodžasta ja Burmasta/Myanmarista tulevasta tuonnista.

(92)

Jäljempänä olevasta taulukosta ja kaavioista käy selvästi ilmi, että Kambodžasta tulevan tuonnin kehitys ja unionin tuotannonalan tilanne osuvat ajallisesti yhteen, mistä on osoituksena huomattava markkinaosuuden menetys, joka aiheutti vakavia vaikeuksia unionin myllyille.

Taulukko 13 a

Markkinaosuus

Kaavio 1 a

Markkinaosuuden kehitys (prosentteina)

Kaavio 2 a

Markkinaosuuden kehitys (tonneina)

(93)

Kambodžasta tulevan tuonnin määrä kasvoi yli 90 000 tonnia tutkimusajanjakson aikana. Tämä Kambodžasta tulevan tuonnin kasvu ylitti merkittävästi kulutuksen kasvun unionin markkinoilla (se kasvoi 62 000 tonnia eli 4 prosenttia) ja esti unionin tuotannonalaa kasvattamasta myyntimääräänsä kulutuksen kasvun mukaisesti.

(94)

Jäljempänä olevasta taulukosta ja kaavioista käy selvästi ilmi, että myös Burmasta/Myanmarista tulevan tuonnin kehitys ja unionin tuotannonalan tilanne osuvat ajallisesti yhteen, mistä on jälleen osoituksena huomattava markkinaosuuden menetys, joka aiheutti vakavia vaikeuksia unionin myllyille.

Taulukko 13 b

Markkinaosuus

Kaavio 1 b

Markkinaosuuden kehitys (prosentteina)

Kaavio 2 b

Markkinaosuuden kehitys (tonneina)

(95)

Burmasta/Myanmarista tulevan tuonnin määrä kasvoi noin 60 000 tonnia tutkimusajanjakson aikana. Tämä Burmasta/Myanmarista tulevan tuonnin kasvu vastasi suunnilleen kulutuksen kasvua unionin markkinoilla (se kasvoi 62 000 tonnia eli 4 prosenttia) ja esti unionin tuotannonalaa kasvattamasta myyntimääräänsä kulutuksen kasvun mukaisesti.

(96)

Kambodžan markkinaosuus kasvoi 5,3 prosenttiyksikköä ja Burman/Myanmarin 3,9 prosenttiyksikköä samaan aikaan, kun unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni markkinointivuosien 2012 ja 2016 välillä 11,8 prosenttiyksikköä eli 71,4 prosentista 59,6 prosenttiin. Halpatuonnin markkinaosuuden kasvu tapahtui näin ollen unionin tuotannonalan kustannuksella.

(97)

Kuten johdanto-osan 45 ja 92–96 kappaleessa selitetään, kulutuksen kasvu tutkimusajanjakson loppua kohti tapahtui samaan aikaan, kun tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti kummastakin maasta, Kambodžasta ja Burmasta/Myanmarista, kasvoi vieläkin enemmän ja merkittävämmin. Tämä nopeasti lisääntynyt halpatuonti, jossa hyödynnettiin kasvavaa kulutusta, täytti unionin markkinat ja pienensi unionin myllyjen markkinaosuutta, sillä ne eivät pystyneet kilpailemaan omia tuotantokustannuksiaan alhaisempien tuontihintojen kanssa.

(98)

Tuonnin kasvu johtui sen alhaisista hinnoista. Tarkasteltavana olevan tuotteen tuontihinta oli jatkuvasti alhaisempi kuin samankaltaisen ja suoraan kilpailevan tuotteen keskimääräinen myyntihinta tutkimusajanjakson ajan. Lisäksi keskimääräinen tuontihinta oli merkittävästi alhaisempi kuin unionin myllyjen keskimääräiset tuotantokustannukset koko tutkimusajanjakson ajan. Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään Kambodžasta ja Burmasta/Myanmarista tulevan tuonnin hinnan ja unionin tuotannonalan myyntihinnan ja tuotantokustannusten väliset erot yksityiskohtaisesti:

Taulukko 14

Hintojen ja kustannusten vertailu

(99)

Kambodžasta tulevan tuonnin hinnan ja unionin tuotannonalan myyntihinnan välinen ero kasvoi markkinointivuosien 2012 ja 2016 välillä 17 prosentista 30 prosenttiin ja Burmasta/Myanmarista tulevan tuonnin hinnan ja unionin tuotannonalan myyntihinnan välinen ero 41 prosentista 49 prosenttiin. Asianomaisista maista tuleva halpatuonti aiheutti merkittävän hintojen alenemisen. Tämän seurauksena unionin myllyt eivät kyenneet nostamaan myyntihintojaan riittävästi kattaakseen tuotantokustannuksensa markkinointivuonna 2016, mikä lisäsi niiden taloudelliseen tulokseen kohdistuvaa painetta, ja niiden toiminnasta tuli näin ollen tappiollista tutkimusajanjakson loppuun mennessä.

(100)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että asianomaisista maista tulevan tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneiden vakavien vaikeuksien välillä on syy-yhteys.

(101)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen CRF väitti, että komission tekemä vakavien vaikeuksien määrittäminen perustui Kambodžasta ja Burmasta/Myanmarista tulevan riisin tuonnin määrän ja hinnan vaikutusten kumulatiiviseen arviointiin.

(102)

Komissio katsoi, että se tutki asianmukaisesti Kambodžasta ja Burmasta/Myanmarista tulevan riisin tuonnin määrän ja hinnan vaikutuksia erikseen ja kumulatiivisesti lopullisten päätelmien ilmoittamisen yhteydessä. Selvyyden vuoksi komissio kuitenkin tarkasteli uudelleen päätelmiään erottaakseen selvästi Kambodžan ja Burman/Myanmarin tuonnin vaikutukset toisistaan. Tätä varten komissio ilmoitti 29 päivänä tammikuuta 2024 CRF:lle osittaiset täydentävät päätelmät, jäljempänä ’osittaisten täydentävien päätelmien ilmoittaminen’, jotka rajoittuivat unionin tuotannonalan vakavien vaikeuksien arvioinnin tulokseen (asetuksen 3 jakso), ja antoi mahdollisuuden esittää huomautuksia.

(103)

Osittaisten täydentävien päätelmien ilmoittamisen jälkeen CRF katsoi, että komissio ei tehnyt erillistä arviota Kambodžasta tulevan indica-riisin määrän ja hinnan vaikutuksista unionin markkinoilla ja että komission olisi pitänyt esittää toinen, kokonaan uusi yleiset päätelmät sisältävä asiakirja eikä ainoastaan unionin tuotannonalan uudelleenarvioinnin tulosta.

(104)

Kumulatiivista arviointia koskevan väitteen osalta komissio hylkäsi CRF:n väitteen ensinnäkin siksi, että komissio teki erilliset analyysit Kambodžasta ja Burmasta/Myanmarista tulevan tuonnin määrien ja hintojen vaikutuksesta unionin markkinoilla, ja toiseksi CRF ei ole perustellut, miksi ja miten komissio ei ole tehnyt asianmukaista yksilöllistä analyysia, kun otetaan huomioon, että kaikki yksilölliset indikaattorit esitettiin.

(105)

Mitä tulee CRF:n väitteen toiseen osaan, joka koskee kokonaan uutta yleiset päätelmät sisältävää asiakirjaa, komissio piti aiheellisena – vastauksena CRF:n esittämään huomautukseen, jonka mukaan Kambodžasta ja Burmasta/Myanmarista peräisin olevaa tuontia ei ole analysoitu erikseen – ilmoittaa selkeyden vuoksi päätelmät vain siitä osasta, johon CRF:n kumulatiivista arviointia koskeva väite liittyy, koska siinä tulee esiin Kambodžaa ja Burmaa/Myanmaria koskeva yksilöllinen analyysi siltä osin kuin on kyse unionin tuottajien taloudellisten ja/tai rahoitusedellytysten heikentymisestä.

(106)

Komissio päätteli erityisesti, että Kambodžasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus oli suurempi kuin Burmasta/Myanmarista tulevan ja sen hinnat alhaisemmat kuin unionin tuottajien hiotun indica-riisin hinnat. Vaikka Burmasta/Myanmarista tuli vähemmän tuontia kuin Kambodžasta, sen hinnat olivat vieläkin alhaisemmat kuin Kambodžan. Näin ollen on selvää, että molemmat tuontilähteet – arvioituina yhdessä tai erikseen – aiheuttivat vakavia vaikeuksia unionin tuottajille.

(107)

CRF väitti, että komission olisi lopullisten päätelmien ilmoittamisen yhteydessä pitänyt esittää hinnan alittavuutta koskeva analyysi. Sen vuoksi CRF pyysi komissiota toimittamaan täydentävät lopulliset päätelmät, jotka sisältävät puuttuvan hinnan alittavuutta koskevan analyysin.

(108)

Komissio muistutti, että GSP-asetuksen 22 artiklan 1 kohdassa ei edellytetä hinnan alittavuutta koskevaa analyysia ja että siinä viitataan ainoastaan tuontiin, joka määrältään ja/tai hinnoiltaan aiheuttaa vakavia vaikeuksia samankaltaisten ja suoraan kilpailevien tuotteiden tuottajille unionissa.

(109)

Lisäksi unionin yleinen tuomioistuin totesi tuomion 113 kohdassa, että GSP-asetuksessa ei säädetä nimenomaisesta velvoitteesta analysoida hintojen alittavuutta eikä laskentamenetelmästä määritettäessä tuonnin vaikutusta. Unionin yleinen tuomioistuin totesi tuomion 115 kohdassa, että on olemassa useita analyysimenetelmiä sen tutkimiseksi, täyttyvätkö GSP-asetuksen 22 ja 23 artiklassa säädetyt edellytykset, ja että komissiolla on tiettyä harkintavaltaa valitessaan eri laskentamenetelmistä menetelmän, jolla näiden edellytysten täyttyminen on varmistettava.

(110)

Edellä esitetyn mukaisesti komissio päätti, että se ei tee tässä uudelleen aloitetussa tutkimuksessa hinnan alittavuutta koskevaa analyysia vaan vertaa tarkasteltavana olevan tuotteen ja samankaltaisten ja suoraan kilpailevien tuotteiden hintakehitystä ja unionin tuottajien tuotantokustannuksia. Komissio katsoi, että taulukossa 14 tehty hinta- ja kustannusvertailun analyysi on asianmukainen menetelmä unionin tuottajien vakavien vaikeuksien arvioimiseksi. Sen vuoksi vaatimus hinnan alittavuutta koskevan analyysin tekemisestä hylätään.

(111)

Komissio arvioi myös, ovatko muut tekijät saattaneet vaikuttaa unionin myllyille aiheutuneisiin vakaviin vaikeuksiin. Komissio tarkasteli erityisesti kolmansista maista tulevan tuonnin vaikutusta unionin myllyjen taloudellisen ja rahoitustilanteen heikkenemiseen.

(112)

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 15

Tuonti muista kolmansista maista

(113)

Tuonti kaikista kolmansista maista (joiden osuus tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaistuonnista unioniin on 50 prosenttia) asianomaisia maita lukuun ottamatta kasvoi tarkastelujaksolla absoluuttisesti mitattuna 19 prosenttia ja markkinaosuudella mitattuna 2,6 prosenttia (prosenttiosuudet perustuvat hiottuna riisiekvivalenttina ilmaistuihin tietoihin).

(114)

Vaikka tuonti muista kolmansista maista saattaa osittain selittää unionin markkinaosuuden pienenemisen, näiden muiden kolmansien maiden tuonnin markkinaosuuden kasvu 2,6 prosenttiyksikköä (17,6 prosentista 20,2 prosenttiin) on jopa kumulatiivisesti pienempi kuin Kambodžan 5,3 prosenttiyksikköä (10,9 prosentista 16,2 prosenttiin) ja Burman/Myanmarin 3,9 prosenttiyksikköä (0,1 prosentista 4,0 prosenttiin) markkinaosuuden kasvu (ks. taulukko 4).

Kaavio 3

Hintojen ja kustannusten vertailu

(115)

Analysoituaan yksityiskohtaisesti kolmansista maista tulevaa tuontia komissio totesi, että suurten viejämaiden, kuten Thaimaan, Intian ja Pakistanin (joiden osuus indica-riisin kokonaistuonnista unioniin tutkimuksen viimeisenä vuonna oli 41 prosenttia), tarkasteltavana olevan tuotteen keskimääräiset hinnat ovat huomattavasti korkeammat kuin Kambodžasta ja Burmasta/Myanmarista tulevan tuonnin hinnat sekä unionin myyntihinnat. Näistä suurista viejämaista tuleva tuonti ei sen vuoksi aiheuta vakavia vaikeuksia unionin tuottajille.

(116)

Kaikista kolmansista maista tulevan tuonnin ja Kambodžasta ja Burmasta/Myanmarista tulevan tuonnin välinen hintaero vahvistaa myös päätelmää, jonka mukaan alemmilla hinnoilla tulevien merkittävien tuontimäärien vuoksi Burma/Myanmar ja Kambodža pystyivät nopeasti lisäämään vientiään unioniin tutkimusajanjaksolla, mikä aiheutti unionin myllyille vakavia taloudellisia ja rahoitusvaikeuksia. Komissio toteaa, että Kambodžan, Burman/Myanmarin, Thaimaan, Intian ja Pakistanin osuus kokonaistuonnista tutkimusajanjaksolla oli 89–92 prosenttia. Kuten johdanto-osan 51 kappaleessa todetaan, Kambodžasta tulevan tuonnin kokonaismäärän osuus kaikesta tuonnista oli kuitenkin noin 42 prosenttia koko tutkimusajanjakson ajan. Burman/Myanmarin osuus oli 6,5 prosenttia.

(117)

Tämän perusteella komissio päätteli, että vaikka kaikista kolmansista maista tuleva tuonti saattoi vaikuttaa jossakin määrin unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen heikkenemiseen, se ei heikentänyt todettua syy-yhteyttä Kambodžasta tai Burmasta/Myanmarista tulevaan tuontiin.

(118)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen CRF väitti, että koko syy-yhteyttä koskeva analyysi on virheellinen, koska siinä ei analysoida japonica-riisin vaikutusta indica-riisiä käsitteleviin unionin myllyihin. Lisäksi CRF väitti, että myllyt käyttävät samoja koneita indica- ja japonica-riisin jalostukseen ja voivat helposti siirtyä riisityypistä toiseen ja että komission olisi toimitettava japonica-riisin markkinoista täydentävä analyysi, jossa arvioidaan tuotantomäärää, kapasiteetin käyttöastetta, voittoa ja työllisyyttä.

(119)

Komissio totesi, että CRF ei perustellut väitettään, jonka mukaan komission olisi pitänyt täydentää syy-yhteyttä koskevaa analyysiään japonica-riisin markkinoiden arvioinnilla. Pelkän toteamuksen lisäksi CRF ei toimittanut mitään näyttöä hiotun japonica-riisin markkinoiden kehityksen merkityksestä hiotun indica-riisin unionin tuottajien taloudelliseen tilanteeseen. Vaikka oletettaisiinkin, että myllyt voisivat helposti siirtyä indica-riisistä japonica-riisiin, komission tarkastelemat tiedot osoittivat, että mukautuksia ei tehty, koska unionin tuotannonalalle aiheutui vakavia vaikeuksia indica-riisin tuonnin vuoksi. Toisin sanoen vaikka japonica-riisin tuotanto lisääntyi markkinointivuosina 2015 ja 2016 markkinointivuosina 2012–2014 tapahtuneen laskun jälkeen, tämä kehitys ei heikentänyt syy-yhteyttä indica-riisin tuonnin ja todettujen vakavien vaikeuksien välillä. Näin ollen tämä väite hylätään perusteettomana.

(120)

CRF väitti, että tuonnin kehityksen ja unionin tuotannonalan kannattavuuden heikkenemisen välillä ei ollut ajallista yhteyttä vuosien 2015/2016 ja 2016/2017 välillä.

(121)

Komissio totesi, että CRF otti erikseen yhden vuoden tutkimusajanjaksosta ja esitti sen erillisellä tavalla asiayhteyden ulkopuolella. Vakavien vaikeuksien arvioinnissa tarkastellaan kuitenkin useiden peräkkäisten vuosien suuntauksia, kuten delegoidun asetuksen (EU) N:o 1083/2013 10 artiklan 1 kohdan c alakohdassa edellytetään. Ainoastaan suuntaukset ja suuntausten korrelaatio pidemmällä aikavälillä voivat antaa luotettavan kuvan vakavista vaikeuksista ja niiden syistä. Kun tarkastellaan suuntauksia koko tutkimusajanjakson ajalta, poikkeavat arvot – kuten ne, joihin CRF:n väite perustuu – eivät voi johtaa tutkintaviranomaista harhaan.

(122)

Lisäksi komissio osoitti, että kun tarkastellaan suuntauksia koko tutkimusajanjaksolla, on selvää, että Kambodžasta tuleva tuonti kasvoi yli 50 prosenttia markkinointivuoden 2014 jälkeen (ks. asetuksessa oleva taulukko 2) ja sen markkinaosuus kasvoi lähes 5 prosenttiyksikköä. Samaan aikaan kaikki unionin tuotannonalan tilannetta kuvaavat tärkeimmät indikaattorit osoittivat merkittävää laskua (ks. tuotantoa koskeva johdanto-osan 66 kappale, kapasiteetin käyttöastetta koskeva johdanto-osan 71 kappale, työllisyyttä koskeva johdanto-osan 82 kappale ja myyntiä koskeva johdanto-osan 75 kappale). Sen vuoksi komissio on selvästi vahvistanut, että Kambodžasta tulevan tuonnin ja sen markkinaosuuden kasvun ja unionin tuotannonalan tilanteen heikkenemisen välillä oli ajallinen yhteys. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(123)

Komissio on vahvistanut syy-yhteyden unionin tuotannonalan vakavien vaikeuksien sekä kummastakin maasta eli erikseen Kambodžasta ja Burmasta/Myanmarista tulevan tuonnin välillä. Komissio on arvioinut myös muita tekijöitä, erityisesti muista kolmansista maista tulevaa tuontia, jotka ovat saattaneet vaikuttaa näihin vaikeuksiin. Tältä osin komissio totesi, että kolmansista maista tuleva tuonti ei heikentänyt syy-yhteyttä, joten Kambodžasta ja myös Burmasta/Myanmarista tulevan tuonnin ja unionin myllyjen vakavien vaikeuksien välillä on edelleen todellinen syy-yhteys. Näin ollen komissio totesi, että mikään edellä mainittujen tekijöiden vaikutus unionin myllyjen tilanteeseen ei heikennä yhteyttä erityisesti Kambodžasta tulevan tuonnin määrän ja Kambodžasta ja Burmasta/Myanmarista tulevan tuonnin hintojen sekä unionin myllyille aiheutuneiden vakavien vaikeuksien välillä.

(124)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen CRF väitti, että komissio ei ollut ilmoittanut kaikista olennaisista tosiasioista ja huomioista, jotka unionin yleinen tuomioistuin velvoitti komission ilmoittamaan, mikä loukkasi sen puolustautumisoikeuksia.

(125)

Komissio hylkäsi väitteen perusteettomana. Komissio ilmoitti kaikista olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se päätteli, että Kambodžasta ja Burmasta/Myanmarista tuotiin indica-riisiä sellaisia määriä ja sellaisilla hinnoilla, jotka aiheuttivat vakavia vaikeuksia unionin tuotannonalalle, minkä vuoksi suojatoimenpiteet ovat perusteltuja. Komissio ilmoitti 30 päivänä lokakuuta 2023 päivätyllä asiakirja-aineistoon liitetyllä muistiolla kaikki tiedot ja menetelmät, joita se käytti kulutuksen ja vahinkoindikaattoreiden laskemiseen. Lisäksi CRF:n muistiosta esittämien alustavien huomautusten jälkeen komissio tarkisti sitä ja asetti sen uudelleen saataville tarkistetussa muodossa lopullisten päätelmien ilmoittamisen yhteydessä. Komissio myös pidensi CRF:n pyynnön mukaisesti lopullisia päätelmiä koskevien huomautusten esittämiselle asetettua määräaikaa 3 päivästä tammikuuta8 päivään tammikuuta 2024, eli CRF:lle annettiin viisi lisäpäivää aikaa esittää huomautuksia säädettyjen 14 kalenteripäivän jälkeen. Mitä tulee hinnan alittavuutta koskeviin laskelmiin, komissio päätti olla tekemättä hinnan alittavuutta koskevia laskelmia, kuten johdanto-osan 107–109 kappaleessa selitetään, joten tältä osin ei ollut tarpeen ilmoittaa päätelmiä. Sen vuoksi komissio katsoo, että osapuolten puolustautumisoikeuksia on kunnioitettu, ja CRF:n päinvastainen väite hylätään.

(126)

CRF väitti vielä, että se esitti unionin yleisessä tuomioistuimessa useita muita kanneperusteita, joita ei käsitelty, minkä vuoksi unionin yleinen tuomioistuin ei myöskään hylännyt niitä, mikä osoittaa, että komission alkuperäisessä analyysissa on muitakin lainvastaisuuksia. CRF:n mukaan nämä kanneperusteet, joita ei ole käsitelty unionin yleisessä tuomioistuimessa, rasittavat edelleen komission tämänhetkistä analyysiä.

(127)

Komissio hylkäsi tämän väitteen perusteettomana erityisesti siksi, että CRF ei selittänyt eikä perustellut, miten sen unionin yleisessä tuomioistuimessa esittämät väitteet olivat merkityksellisiä tämän tutkimuksen kannalta.

(128)

Koska jotkin CRF:n huomautukset, jotka saatiin lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen, johtivat komission tekemän kumulatiivisen arvioinnin tarkistamiseen, komissio lähetti 28 päivänä tammikuuta 2024 CRF:lle osittaiset täydentävät päätelmät ja asetti ne kaikkien asianomaisten osapuolten saataville. Ainoastaan CRF toimitti täydentäviä osittaisia päätelmiä koskevia huomautuksia, joita on käsitelty johdanto-osan 102–105 kappaleessa.

(129)

Päätelmänä on, että Kambodžasta ja Burmasta/Myanmarista peräisin olevaa indica-riisiä tuodaan sellaisia määriä ja sellaisilla hinnoilla, jotka aiheuttavat vakavia vaikeuksia unionin tuotannonalalle, minkä vuoksi suojatoimenpiteet ovat perusteltuja.

(130)

GSP-asetuksen 22 artiklan mukaan yhteisen tullitariffin tullit, jotka ovat 175 euroa tonnilta, olisi sen vuoksi vahvistettava ja otettava uudelleen käyttöön 18 päivän tammikuuta 2019 ja 18 päivän tammikuuta 2020 väliseksi ajaksi, minkä jälkeen niitä alennetaan asteittain toisena vuotena (150 euroa/tonni) ja kolmantena vuotena (125 euroa/tonni).

(131)

Komissio katsoo, että tämän tutkimuksen analyysissä ja päätelmissä otetaan täysin huomioon unionin yleisen tuomioistuimen havaitsemat virheet ja että unionin yleisen tuomioistuimen selventämien sääntöjen soveltamisen nojalla on perusteltua ottaa toimenpiteet uudelleen käyttöön.

(132)

Komissio vahvistaa, että suojatoimenpiteet olisi asteittain vapautettava kyseisenä aikana, kuten riidanalaisessa asetuksessa todetaan. GSP-asetuksen keskeisenä tavoitteena on tukea kehitysmaita köyhyyden vähentämisessä sekä hyvän hallinnon ja kestävän kehityksen edistämisessä auttamalla niitä luomaan työpaikkoja ja teollisuutta sekä hankkimaan lisätuloja kansainvälisestä kaupasta. GSP-asetuksessa säädetyllä erityisellä EBA-menettelyllä (”kaikki paitsi aseet”) autetaan maailman köyhimpiä ja heikoimpia maita hyödyntämään kaupankäyntimahdollisuuksia. Näiden maiden taloudellinen profiili on suurelta osin samanlainen. Ne ovat haavoittuvia alhaisen ja yksipuolisen vientiperustansa vuoksi, ja tämän vuoksi ne on GSP-asetuksessa suojattu esimerkiksi poikkeuksella, joka koskee tuotteiden graduaatiota ja automaattisten suojakeinojen soveltamista.

(133)

Näin ollen komissio vahvistaa, että jäljempänä esitettävällä tavalla tapahtuva tullien asteittainen vähentäminen kolmen vuoden aikana on perusteltua EBA-menettelyn edunsaajien kohdalla.

(134)

Asteittainen vähennys riittää torjumaan unionin myllyjen taloudellisen ja/tai rahoitustilanteen heikkenemistä.

(135)

Näin ollen komissio katsoo, että on aiheellista ottaa uudelleen käyttöön seuraava tulli kolmen vuoden ajaksi.

(136)

Koska komissio on vahvistanut, että tullit olisi pidettävä voimassa Kambodžasta ja Burmasta/Myanmarista tulevan tuonnin osalta 18 päivän tammikuuta 2019 ja 18 päivän tammikuuta 2022 välisenä aikana, tulliviranomaisten olisi hylättävä kaikki palautusvaatimukset,

(137)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) N:o 978/2012 39 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun yleisten tullietuuksien komitean antaman lausunnon mukaiset,