(1)

Taloutemme ja yhteiskuntamme ovat yhä riippuvaisempia internetistä ja kansainvälisistä tietoliikenneyhteyksistä, jotta unionin ja sen talouden digitalisointi voitaisiin toteuttaa kilpailukykyisesti. Tässä yhteydessä merikaapeli-infrastruktuurilla on osana laajempaa internetin ekosysteemiä suuri merkitys Euroopan digitaalisen suvereniteetin kannalta, koska ylivoimaisesti suurin osa kansainvälisestä dataliikenteestä välitetään merenalaisten kaapelien kautta. Monet unionin saaret, mukaan lukien kolme saarijäsenvaltiota, sekä EU:n syrjäisimmät alueet ja merentakaiset maat ja alueet ovat lähes täysin riippuvaisia tällaisista merenalaisista kaapeleista unionin sisäisessä tietoliikenteessä. Kun otetaan huomioon näiden infrastruktuurien yhteenliitetty ja valtioiden rajat ylittävä luonne, nykyisessä riskialttiissa tilanteessa, jolle ovat ominaisia ihmisen vihamielisestä toiminnasta aiheutuvat turvallisuusuhat, hallitukset kaikkialla maailmassa kiinnittävät erityistä huomiota mahdolliseen riippuvuuteensa kriittisistä kaapeleista, sillä merikaapeleissa kulkevan tietoliikenteen systeemiset ja laaja-alaiset häiriöt voisivat johtaa erityisen vakaviin seurauksiin, jos näihin infrastruktuureihin kohdistuu koordinoituja hyökkäyksiä.

(2)

Jäsenvaltiot ovat vahvistaneet, että tarvitaan unionin tason toimia. Neversissä 9. maaliskuuta 2022 esitetyssä kehotuksessa (1) tunnustettiin televiestintäverkkojen ja digitaalisten palvelujen kaltaisten kriittisten infrastruktuurien strateginen merkitys monille yhteiskuntiemme olennaisille toiminnoille sekä se, että ne ovat kyberhyökkäysten ensisijainen kohde.

(3)

Neversin kehotuksen johdosta verkko- ja tietoturva-alan yhteistyöryhmä teki komission ja EU:n kyberturvallisuusviraston (ENISA) tuella ja Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelintä (BEREC) kuullen korkean tason riskinarvioinnin viestintäinfrastruktuureista ja -verkoista, mukaan lukien merikaapelit. Riskinarvioinnissa keskeisiksi uhkiksi todettiin merikaapeleihin kohdistuvat fyysiset hyökkäykset tai sabotaasi sekä toistimista riippuvaisiin merikaapeleihin vaikuttavat sähkökatkot. Jäsenvaltiot laativat näiden uhkien ja havaittujen haavoittuvuuksien perusteella joukon riskiskenaarioita, joilla on strategista merkitystä EU:n näkökulmasta. Näihin kuuluvat erityisesti riski siitä, että kolmas maa puuttuu laite- tai ohjelmistotoimittajan, tietoturvapalveluntarjoajan tai merikaapeleiden toimintaan ja että digitaaliseen infrastruktuuriin, myös merikaapeleihin, kohdistetaan koordinoitu fyysinen hyökkäys tai sabotaasi.

(4)

Unionin koordinoidusta lähestymistavasta kriittisen infrastruktuurin häiriönsietokyvyn vahvistamiseen joulukuussa 2022 annetussa neuvoston suosituksessa (2), jäljempänä ’kriittisen infrastruktuurin häiriönsietokykyä koskeva suositus’, suositellaan unionin ja kansallisen tason kohdennettuja toimia varautumisen, reagoinnin ja kansainvälisen yhteistyön parantamiseksi. Toimissa keskitytään erityisesti kriittiseen infrastruktuuriin, jolla on huomattavaa rajat ylittävää merkitystä määritellyillä keskeisillä sektoreilla, joita ovat muun muassa energia, liikenne, avaruus ja digitaalinen infrastruktuuri.

(5)

Suosituksessa neuvosto kehotti komissiota tekemään kattavan selvityksen merenalaisten tietoliikennekaapeleiden häiriönsietokyvystä ja kuulemaan asiaankuuluvia sidosryhmiä ja asiantuntijoita toimenpiteistä, jotka liittyvät mahdollisiin merenalaiseen infrastruktuuriin kohdistuviin merkittäviin turvallisuuspoikkeamiin. Komissio on tehnyt asiaa koskevia selvityksiä ja toimittaa niiden päätelmät jäsenvaltioille asianmukaisella luottamuksellisuustasolla. Tällä suosituksella pyritään täydentämään ja tukemaan kriittisen infrastruktuurin häiriönsietokykyä koskevan suosituksen täytäntöönpanoa.

(6)

Euroopan taloudellisen turvallisuuden strategiasta kesäkuussa 2023 annetussa yhteisessä tiedonannossa (3) ehdotettiin, että kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvia fyysisiä ja kyberturvallisuusriskejä arvioidaan jatkossakin 8 päivänä joulukuuta 2022 annetun neuvoston suosituksen mukaisesti, ja määriteltiin merenalaiset kaapelit kriittiseksi infrastruktuuriksi kyseisten riskien osalta. Komissio suositteli digitaalisen vuosikymmenen tilaa koskevassa vuoden 2023 kertomuksessaan (4), että ”jäsenvaltioiden olisi tehostettava toimiaan muun muassa tarvittavilla investoinneilla sen varmistamiseksi, että eurooppalaiset digitaaliset infrastruktuurit, erityisesti runkoverkkoinfrastruktuuri ja merenalaiset kaapelit, ovat turvallisia ja häiriönsietokykyisiä”.

(7)

Eurooppa-neuvosto painotti 27. lokakuuta 2023 antamissaan päätelmissä, että ”tarvitaan tehokkaita toimia kriittisen infrastruktuurin häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi ja turvallisuuden takaamiseksi”, ja korosti, että ”on tärkeää soveltaa kokonaisvaltaista ja koordinoitua lähestymistapaa”. Tätä taustaa vasten on tärkeää, että unioni puuttuu näihin kysymyksiin nopeasti.

(8)

Jäsenvaltioiden olisi tämän suosituksen mukaisia toimenpiteitä toteuttaessaan toimittava tarvittaessa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2018/1972 (5) (eurooppalainen sähköisen viestinnän säännöstö), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2022/2555 (6) (NIS 2 -direktiivi) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2022/2557 (7) (CER-direktiivi) vahvistettujen asiaa koskevien säännösten, velvoitteiden ja mekanismien mukaisesti.

(9)

NIS 2 -direktiivi, jolla korvataan eurooppalaisen sähköisen viestinnän säännöstön vastaavat säännökset verkkojen ja palvelujen turvallisuudesta sekä näiden säännösten täytäntöönpanosta ja valvonnasta (säännöstön 40 ja 41 artikla), annetaan jäsenvaltioille valtuudet vahvistaa toimintaperiaatteet, joilla ylläpidetään avoimen internetin yleisen ydinverkon yleistä saatavuutta, eheyttä ja luottamuksellisuutta, tarvittaessa myös merenalaisten tietoliikennekaapelien kyberturvallisuutta. NIS 2 -direktiivin 23 artiklan mukaan merenalaisiin tietoliikennekaapeleihin vaikuttavista poikkeamista olisi ilmoitettava asiaankuuluvalle tietoturvaloukkauksiin reagoivalle ja niitä tutkivalle yksikölle (CSIRT-yksikölle) tai toimivaltaiselle viranomaiselle. Kunkin jäsenvaltion kansallisessa kyberturvallisuusstrategiassa olisi tarvittaessa otettava huomioon merenalaisten tietoliikennekaapelien kyberturvallisuus, ja siihen olisi sisällyttävä mahdollisten kyberturvallisuusriskien kartoitus ja toimenpiteitä niiden vaikutusten lieventämiseksi, jotta voidaan varmistaa tietoliikennekaapelien mahdollisimman korkeatasoinen suojaus.

(10)

CER-direktiivillä pyritään varmistamaan välttämättömien yhteiskunnan toimintojen tai taloudellisen toiminnan ylläpitämisen kannalta keskeisten palvelujen häiriötön tarjonta sisämarkkinoilla direktiivin soveltamisalaan kuuluvilla 11 sektorilla. Tähän sisältyy tällaisia palveluja tarjoavien kriittisten toimijoiden fyysisen häiriönsietokyvyn parantaminen. CER-direktiivi kattaa digitaalisen infrastruktuurin siltä osin kuin on kyse alan kriittisten toimijoiden määrittämisestä, kansallisten strategioiden hyväksymisestä, jäsenvaltioiden riskinarvioinneista ja jäsenvaltioiden tukitoimenpiteistä niiden kriittisiksi määrittämille toimijoille.

(11)

EU:n merellisessä turvallisuusstrategiassa (8) korostetaan, että vihamielisten toimijoiden kriittiseen meri-infrastruktuuriin, myös merenalaisiin kaapeleihin, kohdistamien hyökkäysten riski kasvaa, ja ehdotetaan toimia tällaisen infrastruktuurin häiriönsietokyvyn ja suojelun parantamiseksi.

(12)

Kuten EU:n turvallisuusunionistrategian täytäntöönpanoa koskevassa kuudennessa edistymiskertomuksessa korostetaan, EU on antanut merkittävää lainsäädäntöä aiheista, jotka ulottuvat kriittisten toimijoiden suojelusta aina kyberuhkien sietokyvyn parantamiseen. Turvallisuusuhkaympäristö Euroopassa ja sen naapurustossa kehittyy kuitenkin kaiken aikaa. Siksi tarvitaan jatkuvaa valppautta ja korkeaa valmiustasoa, jotta voidaan vastata kriittisen infrastruktuurin turvallisuutta koskeviin uusiin haasteisiin sekä verkossa että sen ulkopuolella.

(13)

Tällä suosituksella pyritään edistämään synergioita EU:n tasolla, jotta voidaan parantaa merikaapeli-infrastruktuurien turvallisuutta ja häiriönsietokykyä. Siinä suositellaan toimia, joilla voidaan arvioida ja parantaa unionin ja sen jäsenvaltioiden välistä koordinointia, joka liittyy olemassa olevien ja uusien merikaapeli-infrastruktuurien turvallisuuteen ja häiriönsietokykyyn sekä tällaisten infrastruktuurien yhteisen käyttöönoton tai merkittävän parantamisen tukemiseen Euroopan etua koskevien kaapelihankkeiden avulla.

(14)

Merikaapeli-infrastruktuureihin sisältyvät kaapeleiden lisäksi kaikki niiden rakentamiseen, käyttöön, huoltoon ja korjaukseen liittyvät infrastruktuurit, kuten rantautumispisteet ja niihin liittyvät merikaapelin maanpäälliset osat (esim. maareitit rannan tarkastuskaivosta rantautumispisteeseen, datakeskukseen tai liityntäpisteeseen), huoltokeskukset sekä käyttöönotossa, huollossa ja korjauksessa käytettävät alukset.

(15)

Komissio perustaa 30 päivänä toukokuuta 2016 annetussa komission päätöksessä C(2016) 3301 (9) tarkoitetun merikaapeli-infrastruktuuria käsittelevän epävirallisen asiantuntijaryhmän, jäljempänä ’asiantuntijaryhmä’. Se koostuu jäsenvaltioiden asiantuntijoista, ja sen tehtävänä on tarjota komissiolle neuvoja ja asiantuntemusta tämän suosituksen jatkotoimissa, erityisesti toimista, joiden tarkoituksena on

(16)

Asiantuntijaryhmä kokoaa yhteen tarvittavat asiantuntijat ja toimii suojattuna foorumina jäsenvaltioiden väliselle koordinoinnille. Se antaa komissiolle neuvoja ja apua ja täydentää NIS 2 -direktiivillä perustetun verkko- ja tietoturva-alan yhteistyöryhmän ja CER-direktiivillä perustetun CER-ryhmän rooleja ja tehtäviä. Asiantuntijaryhmän on määrä helpottaa nopeaa ja toimivaa tietojenvaihtoa jäsenvaltioiden ja komission välillä tämän suosituksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa. Jotta voidaan säilyttää tiivis yhteys merikaapeli-infrastruktuurien turvallisuuteen ja häiriönsietokykyyn liittyvien kysymysten sekä niiden rahoituksen välillä, jäsenvaltioiden olisi asiantuntijaryhmässä kuultava säännöllisesti verkko- ja tietoturva-alan yhteistyöryhmää ja CER-ryhmää, unionin rahoitusohjelmia käsitteleviä jäsenvaltioiden komiteoita, kolmansien maiden viranomaisia, julkisia kehitys- ja rahoituslaitoksia, teollisuuden edustajia ja muita sidosryhmiä, pidettävä ne ajan tasalla ja tarvittaessa tehtävä niiden kanssa tiivistä yhteistyötä. Tällaisen yhteistyön on tapahduttava asianomaisten ryhmien, komiteoiden ja viranomaisten toimeksiantojen ja toimivaltuuksien puitteissa. Unionin rahoitusohjelmia käsittelevien komiteoiden sekä julkisten kehitys- ja rahoituslaitosten kuulemisella tulisi erityisesti pyrkiä hyödyntämään synergioita ja yhdistämään erilaisia rahoituslähteitä. Tietoja olisi vaihdettava asianmukaisella luottamuksellisuustasolla.

(17)

Koska on tärkeää saavuttaa merikaapeli-infrastruktuurien kyberturvallisuuden ja fyysisen turvallisuuden korkea taso niiden omistajasta riippumatta, tässä suosituksessa kehotetaan jäsenvaltioita hyväksymään toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että merikaapeli-infrastruktuurin ylläpitäjät täyttävät kaikkein tiukimmat turvallisuusnormit (tarvittaessa myös puolustustason normit).

(18)

Merikaapeli-infrastruktuurien kyberturvallisuuden ja fyysisen turvallisuuden korkean tason saavuttamiseksi jäsenvaltioita olisi kannustettava keräämään asiaankuuluvia tietoja (10) yrityksiä edustavilta organisaatioilta tai tarvittaessa yksittäisiltä yrityksiltä omalla lainkäyttöalueellaan. Näitä tietoja olisi käytettävä kansallisen merikaapeli-infrastruktuurin kartoituksen laatimiseen, täydentämiseen ja päivittämiseen kaikissa asianomaisissa jäsenvaltioissa. Tietojen keräämisessä tai vaihdossa olisi säilytettävä kyseisten tietojen luottamuksellisuus sekä suojeltava asianomaisten toimijoiden turvallisuusetuja ja kaupallisia etuja.

(19)

Merikaapeli-infrastruktuureihin vaikuttavista riskeistä, haavoittuvuuksista ja riippuvuuksista olisi tehtävä kansallisen tason arviointi. Kansallinen arviointi on tärkeä välietappi konsolidoidun unionin laajuisen arvioinnin laatimisessa. Siinä olisi otettava lähtökohdaksi olemassa olevat EU:n laajuiset riskinarvioinnit ja muut arvioinnit, erityisesti ne, jotka on tehty Neversin kehotuksen, Euroopan unionin kybertoimien kehittämisestä annettujen neuvoston päätelmien ja – 5G-verkkojen kyberturvallisuuden osalta – komission suosituksen (EU) 2019/534 (11) johdosta. Kansalliseen arviointiin olisi sisällyttävä olemassa olevien ja suunniteltujen infrastruktuurien kartoitus. Jäsenvaltioiden olisi edelleen tiukennettava infrastruktuurin arkaluonteisten osien laite- ja ohjelmistotoimittajia ja ylläpitäjiä koskevia kansallisia velvoitteita pannessaan täytäntöön NIS 2 -direktiiviä.

(20)

Jotta voidaan parantaa valmiustasoa ja tuottaa tietoa tuleviin unionitason koordinoituihin riskinarviointeihin, jäsenvaltioita olisi kannustettava teettämään säännöllisiä stressitestejä merikaapeli-infrastruktuuria ylläpitäville toimijoille. Tällaiset stressitestit auttaisivat arvioimaan toimijoiden häiriönsietokykyä eri skenaarioissa.

(21)

Merikaapeli-infrastruktuureja olisi oltava mahdollista rakentaa, parantaa ja huoltaa mahdollisimman nopeasti siten, että hallinnollinen rasite pidetään mahdollisimman pienenä. Tästä syystä jäsenvaltioita olisi kannustettava käsittelemään tällaisten infrastruktuurien suunnitteluun, hankintaan, rakentamiseen, ylläpitoon, huoltoon ja korjaamiseen liittyvät hakemukset verkossa ja mahdollisimman nopeasti. Jäsenvaltiot olisi saatava tietoisiksi siitä, että on hyödyllistä nimetä viranomainen helpottamaan ja koordinoimaan lupamenettelyjä. Tämä viranomainen voisi nimetä koordinaattorin, joka toimii hankkeen keskitettynä yhteyspisteenä. Lisäksi jos se on tarpeen poikkeuksen myöntämiseksi neuvoston direktiivin 92/43/ETY (12) tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY (13) nojalla, kyseisten infrastruktuurien suunnittelua, hankintaa, rakentamista, ylläpitoa, huoltoa ja korjaamista olisi pidettävä mainituissa direktiiveissä tarkoitettuna erittäin tärkeän yleisen edun mukaisena toimintana edellyttäen, että muut kyseisissä säännöksissä säädetyt edellytykset täyttyvät. Tämä ei rajoita muun unionin ympäristöoikeuden soveltamista tai täytäntöönpanoa.

(22)

Jäsenvaltioita olisi kannustettava tekemään yhteistyötä merikaapeli-infrastruktuurien huolto- ja korjauskapasiteetin kehittämiseksi.

(23)

Sen vuoksi olisi tarpeellista täydentää digitaalisten palvelujen perustana olevaa digitaalista ja fyysistä infrastruktuuria koskevia meneillään olevia ja suunniteltuja riskinarviointeja erityisillä merikaapeli-infrastruktuuria koskevilla riskinarvioinneilla ja vaihtoehdoilla niitä koskeviksi lieventäviksi toimenpiteiksi. Asiantuntijaryhmää pyydetään avustamaan komissiota, tiiviissä yhteistyössä verkko- ja tietoturva-alan yhteistyöryhmän ja CER-ryhmän kanssa ja ENISAn tuella, sellaisen riskejä, haavoittuvuuksia ja riippuvuuksia koskevan konsolidoidun unionin laajuisen arvioinnin toteuttamisessa, joka kattaa sekä merikaapeli-infrastruktuurien ja niiden toimitusketjujen kyberturvallisuuden että fyysisen turvallisuuden. Tämä konsolidoitu arviointi voisi perustua tuloksiin, joita on saatu jo tehdyistä riskinarvioinneista, erityisesti merikaapeli-infrastruktuurien ja niiden toimitusketjujen kyberturvallisuutta ja fyysistä turvallisuutta koskevista kansallisista riskinarvioinneista sekä Neversin kehotuksen, Euroopan unionin kybertoimien kehittämisestä annettujen neuvoston päätelmien ja 5G-verkkojen osalta suosituksen (EU) 2019/534 johdosta tehdyistä riskinarvioinneista. Konsolidoitu arviointi voisi johtaa kansallisen ja/tai unionin tason suosituksiin, mukaan lukien ehdotetut lieventävät toimenpiteet.

(24)

Ensimmäisessä vaiheessa asiantuntijaryhmä voisi avustaa komissiota tarkastelemaan kansallisia riskinarviointeja, jotta voidaan tunnistaa puuttuvat tiedot, jotka estäisivät riskejä, haavoittuvuuksia ja riippuvuuksia koskevan konsolidoidun unionin laajuisen arvioinnin toteuttamisen erityisesti suuririskisten laite- ja ohjelmistotoimittajien osalta, sekä tarkastelemaan olemassa olevien ja suunniteltujen merikaapeli-infrastruktuurien kansallisen tason kartoitusta (mukaan lukien kaapeli-infrastruktuurin sijainti, kapasiteetti, tekniset ominaisuudet ja omistajuus) sekä fyysisten ja loogisten kerrosten vuorovaikutusta. Asiantuntijaryhmä voisi auttaa komissiota kartoittamaan olemassa olevat merikaapeli-infrastruktuurit EU:n tasolla kansallisten kartoitusten pohjalta ja päivittämään kartoitusta vähintään vuosittain. Tarkastelussa olisi otettava huomioon yhteydet muihin kriittisiin infrastruktuureihin, erityisesti sähkökaapeleihin, kaasuputkiin ja merellä sijaitseviin uusiutuvan energian tuotantolaitoksiin, sekä muihin televiestintäinfrastruktuureihin (14). Muita kuin arkaluonteisia kartoitustietoja voidaan jakaa asiaankuuluvien infrastruktuuritietopisteiden kanssa esimerkiksi laajakaistakustannusten vähentämistä koskevan direktiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/61/EU (15)) ja tulevan gigabitti-infrastruktuurisäädöksen puitteissa.

(25)

Toisessa vaiheessa asiantuntijaryhmää kannustetaan ehdottamaan toimenpiteitä puuttuvien tietojen täydentämiseksi ja menetelmää lisätietojen yhdistämiseksi olemassa oleviin arviointeihin ja määrittämään perustaso unionin laajuista riskien, haavoittuvuuksien ja riippuvuuksien arviointia varten.

(26)

Kolmannessa vaiheessa asiantuntijaryhmää kannustetaan käyttämään edellisessä vaiheessa vahvistettua menetelmää toteuttaakseen konsolidoidun unionin laajuisen kartoituksen merikaapeli-infrastruktuureista ja arvioidakseen merikaapeli-infrastruktuureihin liittyviä riskejä, haavoittuvuuksia ja riippuvuuksia erityisesti suuririskisten laite- ja ohjelmistotoimittajien osalta. Arviointiin olisi sisällyttävä ehdotuksia lieventäviksi toimenpiteiksi, mukaan lukien ehdotukset siitä, mihin riskeihin, haavoittuvuuksiin ja riippuvuuksiin voitaisiin puuttua tämän suosituksen mukaisten Euroopan etua koskevien kaapelihankkeiden avulla strategisten puutteiden korjaamiseksi ja sellaisten uusien yhteyksien luomiseksi, jotka lisäisivät häiriönsietokykyä ja minimoisivat riskin. Tässä vaiheessa voitaisiin myös käsitellä näkökohtia, jotka liittyvät stressitestien yhdenmukaistamiseen esimerkiksi reagointi- ja korjausaikojen osalta sekä turvallisuuspoikkeamiin reagointia koskevien valmiuksien ja korjausvalmiuksien organisointia siviili- ja sotilasalan kesken ja yli kansallisten ja alueellisten rajojen.

(27)

Asiantuntijaryhmän olisi toimittava foorumina, jossa jäsenvaltiot voivat vaihtaa tietoja keskenään ja komission kanssa sekä tehdä yhteistyötä nykyisen lainsäädäntökehyksen mahdollisten puutteiden kartoittamiseksi ja synergioiden luomiseksi. Tähän voisi sisältyä tietojenvaihto tilannekuvista, poikkeamista ja niihin reagoinnista sekä sovelletuista parhaista käytännöistä. Tietoja olisi vaihdettava säännöllisesti ja jäsennellysti ja asianmukaisella luottamuksellisuustasolla, tarvittaessa myös turvallisuusluokiteltuna. Kolmansien maiden olisi voitava osallistua tapauskohtaisesti esimerkiksi kahdenvälisten kansainvälisten sopimusten puitteissa.

(28)

Tällä suosituksella pyritään kannustamaan merikaapeli-infrastruktuurin käyttöönottoon tai merkittävään parantamiseen Euroopan etua koskevien kaapelihankkeiden avulla EU:n lainsäädäntöä, myös valtiontukisääntöjä, noudattaen. Tätä varten on tärkeää, että jäsenvaltioita kannustetaan tekemään yhteistyötä komission kanssa asiantuntijaryhmän kautta auttaakseen komissiota ehdottamaan luetteloa strategisista Euroopan etua koskevista kaapelihankkeista, jotka täyttävät tietyt tähän suositukseen sisältyvät kriteerit.

(29)

Asiantuntijaryhmää kannustetaan ehdottamaan edellä mainitun konsolidoidun unionin laajuisen arvioinnin perusteella luetteloa Euroopan etua koskevista kaapelihankkeista ja siitä, miten niillä puututtaisiin havaittuihin strategisiin puutteisiin, riskeihin, haavoittuvuuksiin ja riippuvuuksiin EU:n laajuisesta näkökulmasta. Luettelo voitaisiin ottaa huomioon unionin rahoitusohjelmissa, joiden soveltamisalaan tällaiset hankkeet kuuluvat, etenkin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1153 (16) (Verkkojen Eurooppa -väline), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1529 (17) (liittymistä valmisteleva tukiväline), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 (18) (elpymis- ja palautumistukiväline) ja rakennerahastojen puitteissa, jollei ohjelmien säännöistä muuta johdu. Luettelo voitaisiin tarvittaessa ottaa huomioon perussäädöksissä tai niiden liitteissä käyttämällä delegoituja säädöksiä, kuten Verkkojen Eurooppa -välineen tapauksessa. Hankkeiden harkinnan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/947 (19) (NDICI – Globaali Eurooppa -väline) näkökulmasta ei pitäisi johtaa Global Gateway -strategian puitteissa jo kehitettyjen hankkeiden viivästymiseen.

(30)

Euroopan etua koskevien kaapelihankkeiden määrittelyperusteet voisivat perustua seuraaviin seikkoihin: Ensinnäkin ennakkoedellytyksenä kartoituksessa olisi esitettävä näyttöä merikaapeli-infrastruktuureissa olevasta puutteesta, myös tarpeesta perustaa uusia tai vaihtoehtoisia turvallisia reittejä tai lisätä olemassa olevan merikaapeli-infrastruktuurin kapasiteettia tai häiriönsietokykyä. Lisäksi Euroopan etua koskevien kaapelihankkeiden olisi edistettävä merkittävästi merikaapeli-infrastruktuurien toimitusketjun turvallisuutta. Niillä olisi myös oltava geostrategista merkitystä unionin ja sen jäsenvaltioiden etujen kannalta, ja niiden olisi täytettävä yhteystarpeita, jotka ovat liian riskialttiita, jotta niihin voitaisiin vastata pelkästään yksityisillä investoinneilla.

(31)

Strategisissa hankkeissa mahdollisesti huomioon otettaviin täytäntöönpanokriteereihin lukeutuu sellaisen merkittävän uuden investoinnin varmistaminen, joka luo merkittäviä uusia valmiuksia turvallisuuden, suoritus- ja häiriönsietokyvyn, toimitusketjun turvallisuuden ja ympäristökestävyyden osalta. Suorituskyvyn kasvu liittyisi erityisesti datanvälityskapasiteettiin ja lyhyeen siirtoviiveeseen. Turvallisuuden ja häiriönsietokyvyn paranemiseen sisältyisi fyysisen ja loogisen redundanssin mitoitus hankkeessa, korkeat turvallisuusnormit ja turvallisuusteknologia, kuten anturi- ja valvontajärjestelmät, sekä käyttöönotossa, huollossa ja korjauksessa käytettävän aluskannan kapasiteetti.

(32)

Kun strategiset hankkeet toteutetaan, niiden olisi parannettava merikaapeli-infrastruktuurien suoriutumista kestävän kehityksen näkökulmasta vähentämällä niiden ilmasto-, energia- ja kokonaisympäristövaikutuksia.

(33)

Kansainvälisten strategisten kumppanien kanssa erityisesti kauppa- ja teknologianeuvostojen ja digitaalisten kumppanuuksien kautta tehtävän merkittävän yhteistyön perusteella ja EU:n digitaalisesta diplomatiasta 26 päivänä kesäkuuta 2023 annettujen neuvoston päätelmien mukaisesti jäsenvaltioita olisi kannustettava tehostamaan yhteistoiminnassa unionin kanssa toimiaan turvallisten, luotettavien ja häiriönsietokykyisten merikaapeli-infrastruktuurien kehittämiseksi tässä suosituksessa esitetyn lähestymistavan mukaisesti. Jos Euroopan etua koskevia kaapelihankkeita luodaan, niiden olisi osaltaan varmistettava, että EU:lla on keinot luoda suojattu yhteys strategisiin kumppaneihinsa. Tämä koskee erityisesti arktisen alueen, Atlantin ja Tyynenmeren tietoliikenneyhteyksiä koskevaan yhteistyöhön liittyviä strategisia hankkeita. Global Gateway -strategia tarjoaa EU:lle ja sen jäsenvaltioille puitteet tiiviin yhteistyön kehittämiseen asiaankuuluvien kansainvälisten kumppaneiden kanssa luotettavien, turvallisten ja häiriönsietokykyisten digitaalisten yhteyksien mahdollistamiseksi EU:n ja NDICI – Globaali Eurooppa -välineen ja liittymistä valmistelevan tukivälineen kohteena olevien maiden ja alueiden välillä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian alueella, Aasian ja Tyynenmeren maissa sekä naapuruus- ja laajentumismaissa. Kun otetaan huomioon tarve säilyttää johdonmukainen lähestymistapa turvallisiin, luotettaviin ja häiriönsietokykyisiin merikaapeli-infrastruktuureihin ja huolehtia sisäisten ja ulkoisten toimien keskinäisestä täydentävyydestä, jäsenvaltioita olisi kannustettava käyttämään asiantuntijaryhmää koordinoimaan ja tiedottamaan toisilleen, komissiolle ja ulkosuhdehallinnolle tämän suosituksen soveltamisalaan kuuluvista asioista sekä kolmansien maiden kanssa käytävän kahdenvälisen tietojenvaihdon että monenvälisen yhteistyön osalta.

(34)

Jäsenvaltioita olisi kannustettava toimimaan koordinoidusti monenvälisillä ja sidosryhmien välisillä foorumeilla, mukaan lukien G7-ryhmä ja Kansainvälinen televiestintäliitto (ITU), EU:n digitaalisen diplomatian periaatteiden, tavoitteiden ja välineiden mukaisesti.

(35)

EU:n olisi pyrittävä edelleen syventämään häiriönsietokykyä koskevaa yhteistyötä Naton kanssa, myös kriittisten merikaapeli-infrastruktuurien osalta, EU:n ja Naton yhteistyötä koskevan kolmannen yhteisen julistuksen (20) mukaisesti edistämällä toimien täydentävyyttä ja välttämällä tarpeettomia päällekkäisyyksiä ja noudattaen täysimääräisesti keskinäisen avoimuuden ja läpinäkyvyyden, vastavuoroisuuden ja osallistavuuden periaatteita sekä kunnioittaen kunkin organisaation päätöksenteon riippumattomuutta. EU-Nato-työryhmän lopullisen arviointiraportin (21) suositusten pohjalta EU:n henkilöstön olisi häiriönsietokykyä koskevan jäsennellyn vuoropuhelun yhteydessä pyrittävä muun muassa edistämään yhteistä tilannekuvaa Naton henkilöstön kanssa.

(36)

Tällä suosituksella pyritään saamaan liikkeelle muutosvoimaisia investointeja, ja sillä edistetään siten Global Gateway -strategian tavoitteita vahvistaa maailmanlaajuisia digitaalisia yhteyksiä EU:n arvojen ja normien mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi tätä suositusta toteuttaessaan noudatettava Team Europe -lähestymistapaa ja käytettävä EU:n ja sen jäsenvaltioiden Global Gateway -strategian ja talous- ja investointisuunnitelmien täytäntöönpanemiseksi perustamia olemassa olevia hallintorakenteita.

(37)

Kun otetaan huomioon, että merikaapeli-infrastruktuureja toteuttavat tyypillisesti yksityiset sidosryhmät, ja kun otetaan huomioon sekä unionin että sen jäsenvaltioiden strategiset edut, Euroopan etua koskevat kaapelihankkeet, jos niitä perustetaan, olisi rahoitettava yksityisellä rahoituksella, jota voidaan tarvittaessa tukea unionin ja kansallisen talousarvion yhdistelmällä valtiontukisääntöjen mukaisesti. Unionin rahoitusohjelmia voidaan käyttää yhdessä Euroopan investointipankin, kansallisten kehityspankkien, muiden julkisten kehitys- ja rahoituslaitosten sekä yksityisen sektorin rahoituslaitosten ja yksityisen sektorin sijoittajien rahoituksen kanssa, myös julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kautta unionin talousarvion käyttöä koskevien säännösten mukaisesti.

(38)

Verkkojen Eurooppa -välineestä rahoitetaan tällä hetkellä merikaapeleita runkoverkkoina, jotka yhdistävät EU:n alueita ja unionin kolmansiin maihin. Asiaan liittyvissä rahoitushauissa havaittu merkittävä ylikysyntä osoittaa, että turvallisten, häiriönsietokykyisten ja erittäin suorituskykyisten merikaapeleiden rahoituksen kysyntä on kasvussa. Kun otetaan huomioon jatkuvat kustannukset ja riskit, Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitustuki on ensiarvoisen tärkeää, jotta voidaan vähentää riskejä ja houkutella yksityisiä investointeja ja tehdä hankkeista pankkirahoituskelpoisia.

(39)

Euroopan komissio voi harkita rahoitusvälineiden ja rahoitusta yhdistävien välineiden käytön parantamista Euroopan etua koskevien kaapelihankkeiden tukemiseksi käyttämällä Verkkojen Eurooppa -välineen ja muiden asiaankuuluvien välineiden määrärahoja, jotta voidaan houkutella yksityistä pääomaa ja toimia markkinaehdoin. Jäsenvaltioita kannustetaan osallistumaan tällaiseen rahoitukseen mahdollisesti kansallisten kehityspankkiensa ja -laitostensa kautta. InvestEU-ohjelma voi olla väline Euroopan etua koskevien kaapelihankkeiden rahoittamiseksi.

(40)

Tämä suositus ei saisi rajoittaa jäsenvaltioiden toimivaltaa sellaisten toimien osalta, jotka koskevat yleistä turvallisuutta, puolustusta, kansallista turvallisuutta tai yksittäisen valtion toimia rikosoikeuden alalla, mukaan lukien jäsenvaltioiden oikeus sulkea palveluntuottajia ja laite- ja ohjelmistotoimittajia markkinoiltaan kansalliseen turvallisuuteen liittyvistä syistä,