KOMISSION SUOSITUS (EU) 2024/598,

annettu 18 päivänä joulukuuta 2023,

kauden 2021–2030 kattavan Romanian yhdennetyn kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman päivitysluonnoksesta sekä Romanian toimenpiteiden johdonmukaisuudesta unionin ilmastoneutraaliustavoitteen ja sopeutumisen edistymisen varmistamisen kanssa

(Ainoastaan romaniankielinen teksti on todistusvoimainen)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 292 artiklan,

ottaa huomioon energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 (1) kumoamisesta 11 päivänä joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1999 ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan ja 14 artiklan 6 kohdan,

ottaa huomioon puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (2)30 päivänä kesäkuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1119 ja erityisesti sen 7 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

Kauden 2021–2030 kattavaa Romanian yhdennetyn kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman päivitysluonnosta koskeva suositus

(1)	Romania toimitti yhdennetyn kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelmansa päivitysluonnoksen 31 päivänä lokakuuta 2023.

(2)

Koska Romanian kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman päivitysluonnos toimitettiin myöhässä, Euroopan komissiolla on ollut vain rajoitetusti aikaa laatia arviointinsa voidakseen hyväksyä tämän suosituksen kuusi kuukautta ennen lopullisten päivitettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien toimittamisen määräaikaa, kuten asetuksen (EU) 2018/1999 9 artiklan 2 kohdassa edellytetään.

(3)

Asetuksen (EU) 2018/1999, jäljempänä ’hallintoasetus’, 3 artiklassa ja liitteessä I määritetään seikat, joiden on sisällyttävä päivitettyyn yhdennettyyn kansalliseen energia- ja ilmastosuunnitelmaan. Komissio antoi joulukuussa 2022 ohjeita (3) päivitettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien luonnosten ja lopullisten suunnitelmien laatimisprosessista ja sen laajuudesta. Ohjeissa kuvataan hyviä käytäntöjä ja kerrotaan energia- ja ilmastopolitiikan viimeaikaisten poliittisten, oikeudellisten ja geopoliittisten tapahtumien seurauksista.

(4)

Komissio on REPowerEU-suunnitelman (4) yhteydessä ja osana vuosien 2022 ja 2023 eurooppalaisia ohjausjaksoja kiinnittänyt vahvasti huomiota jäsenvaltioiden energia- ja ilmastoasioihin liittyviin uudistuksiin ja investointeihin, joita tarvitaan, jotta energiavarmuutta ja kohtuuhintaisuutta voidaan vahvistaa vauhdittamalla vihreää ja oikeudenmukaista siirtymää. Tämä näkyy Romanialle vuosina 2022 ja 2023 annetuissa maaraporteissa (5) ja neuvoston suosituksissa (6). Jäsenvaltioiden olisi otettava viimeisimmät maakohtaiset suositukset huomioon lopullisissa päivitetyissä yhdennetyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissaan.

(5)	Taakanjakoasetuksen (7) mukaisten kansallisten tavoitteiden toteuttamista koskevat komission suositukset perustuvat todennäköisyyteen, että jäsenvaltiot pitävät kiinni vuoden 2030 tavoitteista, kun otetaan huomioon säännöt taakanjakoasetuksen mukaisten joustojen käytöstä.

(6)

Hiilidioksidin talteenottoa, käyttöä ja varastointia (CCUS) koskevilla komission suosituksilla pyritään saamaan yleiskuva näiden teknologioiden aiotusta käyttöönotosta kansallisella tasolla sekä tiedot vuoteen 2030 mennessä talteenotettaviksi suunnitelluista hiilidioksidin vuotuisista määristä eriteltyinä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (8) soveltamisalaan kuuluvista laitoksista ja muista lähteistä (esim. biogeeniset lähteet tai suora talteenotto ilmasta) talteenotettuun hiilidioksidiin, suunnitellusta hiilidioksidin siirtoinfrastruktuurista sekä potentiaalisesta kotimaisesta hiilidioksidin varastointikapasiteetista ja hiilidioksidin syöttömääristä, joiden suunnitellaan olevan käytettävissä vuonna 2030.

(7)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/841 (9) (maankäytttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta koskeva asetus, jäljempänä ’LULUCF-asetus’) mukaista suoriutumista koskevissa komission suosituksissa käsitellään sitä, miten jäsenvaltio toteuttaa ”ei debetsaldoa -sääntöä” kaudella 2021–2025 (kausi 1) ja omat kansalliset tavoitteensa kaudella 2026–2030 (kausi 2), kun otetaan huomioon säännöt mainitussa asetuksessa säädettyjen joustojen käytöstä. Komission suosituksissa otetaan myös huomioon, että kaudella 1 kaikki LULUCF-asetuksen mukaiset liikapäästöt siirretään automaattisesti taakanjakoasetuksen tavoitteisiin.

(8)

Jotta ilmastonmuutokseen sopeutuminen tukisi asianmukaisesti energia- ja hillitsemistavoitteiden saavuttamista, on olennaisen tärkeää tunnistaa mahdolliset ilmastonmuutosuhat ja analysoida ilmastohaavoittuvuuksia ja -riskejä, jotka voivat vaikuttaa asiaankuuluviin alueisiin, väestöihin ja aloihin. Sopeutumista koskevissa komission suosituksissa tarkastellaan, missä määrin Romania on sisällyttänyt päivitettyyn kansalliseen energia- ja ilmastosuunnitelmaansa sopeutumistavoitteita, joissa otetaan huomioon sellaiset ilmastoriskit, jotka voisivat estää Romaniaa saavuttamasta energiaunionin tavoitteet ja päämäärät. Ilman suunniteltuja ja toteutettuja erityisiä sopeutumispolitiikkoja ja -toimenpiteitä energiaunionin ulottuvuuksia koskevien tavoitteiden saavuttaminen on vaarassa.

(9)

Romanian uusiutuvan energian tavoitetasoa koskevat komission suositukset perustuvat asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä II vahvistettuun objektiivisiin kriteereihin perustuvaan kaavaan sekä Romanian kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman päivitysluonnoksesta puuttuviin tärkeimpiin politiikkoihin ja toimenpiteisiin, joilla Romanian kansallinen panos unionin sitovaan uusiutuvan energian tavoitteeseen, joka on vähintään 42,5 prosenttia vuonna 2030, voidaan saavuttaa oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti niin, että yhteisenä pyrkimyksenä on nostaa tavoite 45 prosenttiin uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 (10) mukaisesti. Komission suositukset perustuvat myös siihen, miten Romania edistää mainitun direktiivin 15 a, 22 a, 23, 24 ja 25 artiklan erityistavoitteita sekä niihin liittyviä politiikkoja ja toimenpiteitä, joilla direktiivi saatetaan nopeasti osaksi kansallista lainsäädäntöä ja pannaan täytäntöön. Suosituksista käy ilmi, miten tärkeää on laatia kattava uusiutuvan energian, erityisesti tuulienergian, käyttöönottoa koskeva pitkän aikavälin suunnitelma, jotta voidaan lisätä näkyvyyttä Euroopan tuotantoteollisuuden ja verkonhaltijoiden kannalta Euroopan tuulivoimapaketin (11) mukaisesti.

(10)

Komission suositukset kansallisesta panoksesta energiatehokkuuteen perustuvat energiatehokkuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2023/1791 (12) 4 artiklaan sekä mainitun direktiivin liitteessä I olevaan kaavaan ja siihen liittyviin politiikkoihin ja toimenpiteisiin sen täytäntöönpanemiseksi.

(11)

Komission suosituksissa kiinnitetään erityistä huomiota tavoitteisiin, päämääriin ja panoksiin sekä niihin liittyviin politiikkoihin ja toimenpiteisiin REPowerEU-suunnitelman toteuttamiseksi, jotta riippuvuudesta Venäjän fossiilisista polttoaineista päästään vaiheittain nopeasti irti. Niissä otetaan huomioon Kaasua säästöön talven varalle -paketin (13) täytäntöönpanosta saadut kokemukset. Niistä käy ilmi välttämätön tarve tehdä energiajärjestelmästä kestävämpi, kun otetaan huomioon velvoitteet, jotka johtuvat sähköalan riskeihin varautumisesta annetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta (EU) 2019/941 (14) ja kaasun toimitusvarmuudesta annetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta (EU) 2017/1938 (15), sekä energian varastoinnista annettu komission suositus (16).

(12)

Komission suosituksissa otetaan huomioon tarve nopeuttaa energian sisämarkkinoiden yhdentymistä joustavuuden vahvistamiseksi sekä kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi ja suojelemiseksi. Komission suosituksessa otetaan myös huomioon, että asetuksen (EU) 2018/1999 3 artiklan ja komission suosituksen (EU) 2023/2407 (17) vaatimusten mukaisesti on tärkeää arvioida energiaköyhyydestä kärsivien kotitalouksien lukumäärää.

(13)

Komission suosituksissa otetaan huomioon, että on tärkeää varmistaa riittävät investoinnit puhtaan energian tutkimukseen ja innovointiin niiden kehitys- ja valmistuskapasiteetin parantamiseksi, mukaan lukien energiaintensiivisiä teollisuudenaloja ja muita yrityksiä koskevat asianmukaiset toimintapolitiikat ja toimenpiteet, ja tarve parantaa nettonollateollisuuden työvoiman osaamista vahvan, kilpailukykyisen ja puhtaan talouden vakiinnuttamiseksi unionissa.

(14)	Komission suositukset perustuvat Pariisin ilmastosopimuksen mukaisiin sitoumuksiin fossiilisten polttoaineiden käytön asteittaisesta vähentämisestä sekä fossiilisten polttoaineiden tukien asteittaisen lopettamisen tärkeyteen.

(15)

Investointitarpeita koskevat komission suositukset perustuvat komission arvioon siitä, esitetäänkö suunnitelman päivitysluonnoksessa yleiskatsaus investointitarpeista energiaunionin kaikkiin ulottuvuuksiin liittyvien tavoitteiden, päämäärien ja panosten saavuttamiseksi; ilmoitetaanko rahoituslähteet ja erotetaanko toisistaan yksityiset ja julkiset lähteet; ja luonnostellaanko siinä investointeja, jotka ovat johdonmukaisia Romanian elpymis- ja palautumissuunnitelman, Romanian alueellisten oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien ja talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettujen vuosien 2022–2023 maakohtaisten suositusten kanssa; ja sisältääkö se perusteellisen makrotaloudellisen arvioinnin suunnitelluista politiikoista ja toimenpiteistä. Kansallisella energia- ja ilmastosuunnitelmalla olisi varmistettava kansallisten politiikkojen ja toimenpiteiden avoimuus ja ennustettavuus investointivarmuuden tukemiseksi.

(16)	Komission suosituksista käy ilmi, että on ratkaisevan tärkeää varmistaa laaja alueellinen kuuleminen sekä varhainen ja osallistava kuuleminen suunnitelmasta, mukaan lukien Århusin yleissopimuksen (18) mukainen yleisön tehokas osallistuminen riittävin tiedoin ja riittävässä aikataulussa.

(17)

Oikeudenmukaista siirtymää koskevat komission suositukset perustuvat komission arvioon siitä, yksilöidäänkö Romanian suunnitelmassa riittävän syvällisesti ilmasto- ja energiasiirtymän sosiaaliset sekä työllisyyteen ja osaamiseen kohdistuvat vaikutukset ja luonnostellaanko siinä oikeudenmukaisen siirtymän edistämiseen asianmukaisia liitännäispolitiikkoja ja -toimenpiteitä, joilla edistetään samalla sekä ihmisoikeuksia että sukupuolten tasa-arvoa.

(18)	Komission Romanialle antamien suositusten perustana on kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman päivitysluonnoksen arviointi (19), joka julkaistaan tämän suosituksen yhteydessä.

(19)	Romanian olisi otettava nämä suositukset asianmukaisesti huomioon laatiessaan lopullista päivitettyä yhdennettyä kansallista energia- ja ilmastosuunnitelmaansa, joka on toimitettava viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2024.

Suositukset, jotka koskevat johdonmukaisuutta unionin ilmastoneutraaliustavoitteen ja sopeutumisen edistymisen varmistamisen kanssa

(20)

Asetuksen (EU) 2021/1119 (eurooppalainen ilmastolaki) mukaan komission on arvioitava, ovatko kansalliset toimenpiteet johdonmukaisia ilmastoneutraaliustavoitteen ja sopeutumisen edistymisen varmistamisen kanssa. Komissio on arvioinut Romanian toimenpiteiden johdonmukaisuutta näiden tavoitteiden kanssa (20). Jäljempänä esitetyt suositukset perustuvat kyseiseen arviointiin. Romanian olisi otettava asianmukaisesti huomioon nämä suositukset ja toteutettava niitä koskevia jatkotoimia eurooppalaisen ilmastolain mukaisesti.

(21)

Unionin kasvihuonekaasujen nettopäästöt (mukaan lukien maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta (LULUCF) aiheutuvat päästöt ja lukuun ottamatta kansainvälistä liikennettä) ovat yleisesti ottaen vakaasti vähenemässä, mikä vastaa pitkälti lineaarista kehityskulkua, jonka toteutuessa saavutetaan unionin vuoden 2030 ilmastotavoite, eli vähennetään päästöjä 55 prosenttia, ja unionin vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoite. Päästöjen vähentämistä on kuitenkin nopeutettava, ja jäsenvaltioiden toimet ovat ratkaisevan tärkeitä. Jäsenvaltioiden edistyminen on ollut vaihtelevaa, ja useisiin alakohtaisiin haasteisiin ja heikkouksiin on puututtava viipymättä. Lisäksi Romania toimitti komissiolle vasta äskettäin kansallisen pitkän aikavälin strategiansa asetuksen (EU) 2018/1999 (21) 15 artiklan mukaisesti. Komissio arvioi, onko kansallinen pitkän aikavälin strategia riittävä, jotta energiaunionin tavoitteet ja päämäärät saavutetaan yhteisesti. Luotettavat pitkän aikavälin strategiat ovat perusta talouden muutokselle, jota unionin ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttaminen edellyttää.

(22)

Sopeutumispolitiikoissa olisi keskityttävä niihin alueisiin tai aloihin, jotka ovat erityisen alttiita ilmastonmuutoksen vaikutuksille tai joiden toiminta on keskeistä muiden alojen ilmastokestävyyden kannalta tai joilla on merkittävä merkitys kansantalouden tai kansanterveyden kannalta. Ensisijaisesti on reagoitava vaikutuksiin ja riskeihin, joiden odotetaan vaikuttavan kriittiseen infrastruktuuriin tai kriittisiin järjestelmiin, joiden käyttöikä on pitkä, tai joilla odotetaan olevan peruuttamattomia vaikutuksia järjestelmiin, ottaen huomioon vuorovaikutus sosioekonomisen kehityksen tai muiden ilmastoon liittymättömien tekijöiden kanssa. Sopeutumistoimia on tarpeen seurata ja arvioida vastuuvelvollisuuden säilyttämiseksi ja sopeutumispolitiikan parantamiseksi. Sopeutumisen rahoittamiseksi voidaan ottaa käyttöön erilaisia unionin rahoitusvälineitä. Ilmastonkestävyyttä koskevat näkökohdat olisi asetettava etusijalle, kun jäsenvaltiot suunnittelevat asiaankuuluvien unionin rahastojen mukaisia kansallisia suunnitelmiaan. Millään menoilla ei saisi haitata sopeutumista, eli lisätä edunsaajien tai muiden haavoittuvuuksia. Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat investointitarpeet kasvavat ja kiihtyvät tulevina vuosikymmeninä. Rahoituksen parantamiseen olisi liitettävä riittävät resurssit ja asiantuntemus, joita tarvitaan sekä hallinnossa että täytäntöönpanossa, jotta voidaan varmistaa rahoituksen laatu ja vastaanottokyky ja välttyä haittasopeutumiselta. Julkisen ja yksityisen rahoituksen lisäksi voitaisiin tutkia innovatiivisia rahoitusvälineitä yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa.

(23)

Haavoittuvimpia yhteisöjä ovat ne, joihin ilmastonmuutoksella on erittäin todennäköisesti vaikutusta. Eri alueiden ja sosioekonomisten ryhmien eriarvoinen altistuminen ja haavoittuvuus ilmastovaikutuksille pahentaa jo olemassa olevaa eriarvoisuutta ja haavoittuvuutta. Oikeudenmukaisen selviytymiskyvyn olisi vähennettävä ilmastoriskin aiheuttamaa epätasaista rasitusta ja varmistettava sopeutumisen hyötyjen tasapuolinen jakautuminen. Systeeminen kyky sopeutua ilmastonmuutokseen on keskeinen tekijä mahdollisten vahinkojen välttämisessä tai lieventämisessä, mahdollisuuksien hyödyntämisessä ja seurauksista selviytymisessä. Ilmastonmuutoksen fyysiset vaikutukset kehittyvät odotettua nopeammin. Sopeutumiskyvyn suhteen on saavutettava edistystä kaikilla hallinnon tasoilla sekä julkisella ja yksityisellä sektorilla, ja se edellyttää tietoisuuden lisäämistä haavoittuvuuksista ja riskeistä. Yksityiset sidosryhmät voivat edistää muutosta tarjoamalla tietoa, resursseja, valmiuksia ja rahoitusta.

(24)

Luontoon perustuvat ratkaisut tarjoavat vaikuttavia ja kustannustehokkaita sopeutumis- ja hillitsemisvaihtoehtoja, jos niiden käyttöönottoon kannustetaan strategisilla kehyksillä, politiikoilla ja rahoituksella. Ne voidaan toteuttaa itsenäisesti tai integroida muihin sopeutumis- ja hillitsemistoimenpiteisiin yhdessä enemmän teknologiaan tai infrastruktuuriin perustuvien ratkaisujen kanssa. Täytäntöönpanossa on otettava huomioon ekosysteemien monitahoisuus ja ilmastonmuutoksen ennustetut vaikutukset, paikallinen toimintaympäristö, ratkaisuihin liittyvät intressit ja arvot sekä sosioekonomiset olosuhteet.

SUOSITTAA, ETTÄ ROMANIA TOTEUTTAA TOIMIA, JOILLA SE

ASETUKSEN (EU) 2018/1999 MUKAISEN KANSALLISEN ENERGIA- JA ILMASTOSUUNNITELMAN PÄIVITYSLUONNOKSEN OSALTA

määrittää kustannustehokkaita lisäpolitiikkoja ja -toimenpiteitä, jotka koskevat erityisesti liikennealaa ja muita kuin hiilidioksidipäästöjä, mukaan lukien energiasta ja maataloudesta peräisin olevat metaani ja typpioksiduuli, ja antaa selvityksen niiden odotetusta vaikutuksesta sen taakanjakoasetuksen mukaisen kansallisen tavoitteen saavuttamiseen, jonka mukaan kasvihuonekaasupäästöt ovat vuonna 2030 –12,7 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2005; esittää ennusteita, joista käy ilmi, miten tavoite saavutetaan nykyisillä ja suunnitelluilla politiikoilla, ja täsmentää tarvittaessa, miten taakanjakoasetuksen mukaisia joustomahdollisuuksia käytetään vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen; täydentää politiikkoja ja toimenpiteitä koskevia tietoja ja ilmoittaa selkeästi niiden soveltamisalan, aikataulun ja odotetun kasvihuonekaasupäästöjen vähennysvaikutuksen, myös unionin rahoitusohjelmien (mm. yhteisen maatalouspolitiikan) toimenpiteiden osalta;

määrittää lähteineen sen hiilidioksidipäästöjen määrän, joka voitaisiin vuosittain ottaa talteen vuoteen 2030 mennessä; antaa yksityiskohtaiset tiedot siitä, miten talteenotettu hiilidioksidi siirretään tai kuljetetaan; määrittää vuoteen 2030 mennessä käytettävissä olevan hiilidioksidin kokonaisvarastointikapasiteetin ja syöttömäärät;

esittää konkreettisen etenemissuunnitelman asetuksessa (EU) 2018/841 määritellyn kansallisen LULUCF-tavoitteen saavuttamiseksi, erityisesti kun otetaan huomioon Romanian kansallisten kasvihuonekaasuinventaarioiden tarkistus; sisällyttää LULUCF-sektorille lisätoimenpiteitä ja esittää yksityiskohtaiset tiedot niiden ajoituksesta ja soveltamisalasta sekä määrälliset tiedot niiden odotetusta vaikutuksesta sen varmistamisessa, että kasvihuonekaasujen poistumat vastaavat tosiasiallisesti EU:n vuoden 2030 nettopoistumatavoitetta (–310 MtCO2eq) ja asetuksessa (EU) 2018/841 määritettyä maakohtaista poistumatavoitetta, joka on – 2 380 KtCO2eq; antaa selkeää tietoa siitä, miten julkisia varoja (sekä unionin varoja yhteinen maatalouspolitiikka mukaan luettuna että valtiontukia) ja hiiliviljelyjärjestelmistä saatavaa yksityistä rahoitusta käytetään johdonmukaisesti ja tehokkaasti kansallisen nettopoistumatavoitteen saavuttamiseen; antaa asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevan 3 osan mukaisesti tietoja tilanteesta ja edistymisestä korkeampien määrittämistasojen/maantieteellisesti täsmällisten tietoaineistojen parantamisessa seurantaa, raportointia ja todentamista varten;

tekee lisäanalyysin merkityksellisistä ilmastohaavoittuvuuksista ja -riskeistä, jotka liittyvät kansallisten tavoitteiden, päämäärien ja panosten saavuttamiseen sekä energiaunionin eri ulottuvuuksiin liittyviin politiikkoihin ja toimenpiteisiin; esittelee ja kvantifioi paremmin yhteyttä niihin energiaunionin nimenomaisiin tavoitteisiin ja politiikkoihin, joita sopeutumispolitiikoilla ja -toimenpiteillä olisi tarkoitus tukea; määrittää lisää sopeutumispolitiikkoja ja -toimenpiteitä riittävän yksityiskohtaisesti tukeakseen energiaunioniin liittyvien Romanian kansallisten tavoitteiden, päämäärien ja panosten saavuttamista;

nostaa tavoitetta, jonka mukaan uusiutuvien energialähteiden osuus panoksena direktiivin (EU) 2018/2001, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä II olevalla kaavalla, 3 artiklan 1 kohdassa vahvistettuun uusiutuvaa energiaa koskevaan unionin sitovaan tavoitteeseen vuodelle 2030 on vähintään 41 prosenttia; varmistaa, että toteutetaan riittäviä toimenpiteitä, joilla katetaan vaje sen uusiutuvan energian vuoden 2021 perusosuudessa, joka ei saa olla alhaisempi kuin sen uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuutta vuonna 2020 koskeva pakollinen kansallinen kokonaistavoite asetuksen (EU) 2018/1999 32 artiklan 4 kohdan mukaisesti;

laatii uusiutuvan energian teknologioiden pitkän aikavälin käyttöönottosuunnitelman seuraaviksi kymmeneksi vuodeksi vuoden 2040 näkymineen; sisällyttää suunnitelmaan ohjeellisen tavoitteen innovatiivisia uusiutuvan energian teknologioita varten vuoteen 2030 mennessä direktiivin (EU) 2018/2001, sellaisena kuin se on muutettuna, mukaisesti; sisällyttää suunnitelmaan erityistavoitteet, joilla edistetään rakennusten ja teollisuuden ohjeellisia alatavoitteita vuodelle 2030, sekä muuta kuin biologista alkuperää olevia uusiutuvia polttoaineita koskevan sitovan alatavoitteen teollisuudelle vuodeksi 2030 direktiivin (EU) 2018/2001, sellaisena kuin se on muutettuna, mukaisesti; vahvistaa sitovien tavoitteiden mukaisesti lämmitystä ja jäähdytystä koskevat sitovat tavoitteet sekä vuosille 2021–2025 että vuosille 2026–2030, ja sisällyttää suunnitelmaan ohjeellisen tavoitteen direktiivin (EU) 2018/2001 liitteen I A lisäysten saavuttamiseksi; sisällyttää kehittyneitä biopolttoaineita ja muuta kuin biologista alkuperää olevia uusiutuvia polttoaineita koskevan alatavoitteen liikennealalle varmistaen, että muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden vuoden 2030 vähimmäistasoa noudatetaan;

laatii edelleen yksityiskohtaisia ja kvantifioituja politiikkoja ja toimenpiteitä siten, että sen kansallinen panos EU:n sitovaan uusiutuvan energian tavoitteeseen, joka on vähintään 42,5 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, voidaan saavuttaa oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti pyrkien nostamaan se kollektiivisesti 45 prosenttiin; kuvailee erityisesti, miten se aikoo nopeuttaa lupamenettelyjä ja nimetä ”uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueita”, mukaan lukien uusiutuvaa energiaa hyödyntävät teknologiat, joilla menettelyt ovat nopeampia ja yksinkertaisempia; käsittelee tarkemmin toimenpiteitä, joiden avulla uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa pyritään nopeuttamaan ottamalla käyttöön uusiutuvan energian ostosopimuksia, alkuperätakuita ja tarkempia tietoja, joilla varmistetaan mahdollistavat puitteet itse tuotetun energian kulutuksen ja energiayhteisöjen edistämiseksi; antaa lisätietoa siitä, miten se aikoo nopeuttaa uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa ja fossiilisten polttoaineiden käytön asteittaista lopettamista lämmitys- ja jäähdytysalalla, erityisesti kaukolämmityksessä ja -jäähdytyksessä, direktiivin (EU) 2018/2001, sellaisena kuin se on muutettuna, mukaisesti, muun muassa varmistamalla mahdollistavat puitteet sähköverkon ja lämmitys- ja jäähdytysverkkojen välisen integroinnin lisäämiseksi ja kehittämällä tai uudistamalla uusiutuvia energialähteitä hyödyntävää tehokasta kaukolämpö- ja -jäähdytysinfrastruktuuria; kuvailee, miten liikennealan polttoaine- ja energiatoimittajia koskeva velvoite otetaan huomioon, ja sisällyttää suunnitelmaan vastaavia toimenpiteitä, joilla edistetään vetyä teollisuudessa ja valmistellaan EU:ta uusiutuvan vedyn kauppaan;

sisällyttää suunnitelmaan direktiivin (EU) 2018/2001, sellaisena kuin se on muutettuna, 29 artiklassa säädettyjen tiukennettujen kestävyyskriteerien mukaisen arvioinnin metsäbiomassan kotimaisesta tarjonnasta energiatarkoituksiin vuosina 2021–2030; sisällyttää suunnitelmaan arvioinnin siitä, onko metsäbiomassan suunniteltu käyttö energiantuotantoon yhteensopivaa tarkistetun LULUCF-asetuksen mukaisten Romanian velvoitteiden kanssa, erityisesti vuosiksi 2026–2030, sekä tällaisen yhteensopivuuden varmistavien kansallisten toimenpiteiden ja politiikkojen kanssa; sisällyttää suunnitelmaan lisätoimenpiteitä biometaanin kestävän tuotannon edistämiseksi, kun otetaan huomioon kestävän biokaasun/biometaanin potentiaali, maakaasun kulutusprofiili ja olemassa oleva infrastruktuuri, mädätteen käyttö ja biogeenisen hiilidioksidin käyttötavat Romaniassa;

esittää mahdollisuuksien mukaan odotetun aikataulun vaiheille, jotka johtavat sellaisten lainsäädännöllisten ja muiden politiikkojen ja toimenpiteiden hyväksymiseen, joiden tarkoituksena on saattaa direktiivin (EU) 2018/2001, sellaisena kuin se on muutettuna, säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöä ja panna ne täytäntöön, erityisesti edellisissä kohdissa mainittujen toimenpiteiden osalta;

10.

sisällyttää suunnitelmaan primäärienergian kulutukseen perustuvan kansallisen energiatehokkuuspanoksen unionin ohjeelliseen primäärienergian kulutustavoitteeseen direktiivin (EU) 2023/1791 4 artiklan ja liitteen I mukaisesti; sisällyttää sektorikohtaisesti eritellyn energiankulutuksen vähennysmäärän, joka kaikkien julkisten elinten on saavutettava, sekä julkisten elinten omistamien lämmitettyjen ja/tai jäähdytettyjen rakennusten kokonaispinta-alan, joka on peruskorjattava vuosittain, tai vastaavat vuotuiset energiansäästöt, jotka on saavutettava; sisällyttää suunnitelmaan 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2030 välisenä aikana saavutettavien kumulatiivisten energiansäästöjen määrän ja selvityksen siitä, miten vuotuinen säästöaste ja laskennan perustilanne on määritetty;

11.

laatii kattavia politiikkoja ja toimenpiteitä kansallisten energiatehokkuuspanosten saavuttamiseksi sekä ilmaisee määrällisesti ilmoitetuista energiatehokkuustoimenpiteistä saadut energiansäästöt sen varmistamiseksi, että vaadittu kumulatiivinen loppukäytön energiasäästö saavutetaan vuoteen 2030 mennessä, ja laatii toimenpiteitä energiakatselmusten ja energianhallintajärjestelmien edistämiseksi; antaa lisätietoja direktiivin (EU) 2023/1791 30 artiklassa määritellyn kansallisen energiatehokkuusrahaston roolista EU:n tavoitteiden kansallisten energiatehokkuuspanosten saavuttamisessa, mukaan lukien tiedot rahaston mukaisten rahoitusvälineiden käytöstä;

12.

sisällyttää suunnitelmaan päivitetyn tavoitetason, jotta varmistetaan erittäin energiatehokas ja hiilivapaa kansallinen rakennuskanta ja jotta olemassa olevat rakennukset voidaan muuttaa päästöttömiksi vuoteen 2050 mennessä, mukaan lukien välitavoitteet vuosille 2030 ja 2040, sekä vertailun uusimpaan pitkän aikavälin peruskorjausstrategiaan; tukee rakennusten hiilestä irtautumista koskevia tavoitteita antamalla lisätietoja politiikoista ja toimenpiteistä ja niiden odotetusta vaikutuksesta energiasäästöihin, johdonmukaisen pitkän aikavälin peruskorjausstrategian täytäntöönpanoa varten;

13.

vahvistaa energiajärjestelmänsä häiriönsietokykyä erityisesti asettamalla tavoitteen energian varastoinnin käyttöönotolle ja esittämällä politiikkoja ja toimenpiteitä välttämättömän ilmastonmuutokseen sopeutumisen sisällyttämiseksi energiajärjestelmään; määrittelee selkeät tavoitteet kaasun kysynnän vähentämisen edistämiseksi sekä laatii yksityiskohtaisia politiikkoja ja toimenpiteitä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä; arvioi edelleen kaasuinfrastruktuurinsa yhteensopivuutta hiilestä irtautumista koskevien tavoitteiden kanssa; määrittää asianmukaiset toimenpiteet ydinmateriaalien, polttoaineen, varaosien ja palvelujen monipuolistamiseksi ja pitkäaikaiseksi toimittamiseksi, myös sen suunniteltuja uusia ydinvoimaloita varten, sekä ydinjätehuollon hoitamiseksi pitkällä aikavälillä; antaa lisätietoja ilmoitetuista suunnitelmista pieniin modulaarisiin reaktoreihin liittyvien hankkeiden kehittämiseksi; arvioi öljyinfrastruktuurin (jalostamot, öljyvarastot) riittävyyttä suhteessa öljyn kysynnän odotettuun vähenemiseen ja siirtymiseen kohti vähähiilisiä vaihtoehtoja;

14.

asettaa selkeät tavoitteet sähköverkkojen yhteenliitäntäkapasiteetin parantamiseksi ja määrittää selkeän aikataulun asiaan liittyvien hankkeiden toteuttamiselle; esittää selkeät tavoitteet ja päämäärät kysyntäjoustolle järjestelmän joustavuuden parantamiseksi joustotarpeiden arvioinnin perusteella ja kuvaa energiajärjestelmän integroinnin helpottamista direktiivin (EU) 2018/2001, sellaisena kuin se on muutettuna, 20 a artiklan yhteydessä; esittää selkeästi ja johdonmukaisesti sähkömarkkinoiden järjestämistä koskevan tilanteen sekä sisämarkkinoiden ulottuvuudessa kuvatut tavoitteet ja määrittää markkinoiden yhdentymistä koskevia tulevaisuuteen suuntautuvia tavoitteita, erityisesti toimenpiteitä kilpailtujen tukkumarkkinoiden kehittämiseksi ja markkinasignaaleja häiritsevien toimenpiteiden lopettamiseksi asteittain; kehittää kilpailukykyisempiä vähittäismarkkinoita ja lisätä kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia vähittäismarkkinoilla;

15.

kehittää edelleen lähestymistapaa energiaköyhyyteen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi sisällyttämällä siihen arvioinnin sellaisten kotitalouksien tilanteesta, joihin asia tällä hetkellä vaikuttaa, ja ilmoittamalla asetuksessa (EU) 2018/1999 edellytetyn erityisen mitattavissa olevan vähennystavoitteen ottaen huomioon suosituksen (EU) 2023/2407; antaa lisätietoja nykyisistä ja mahdollisista toimenpiteistä energiaköyhyyden torjumiseksi sekä siihen kohdennetuista rahoitusvaroista niin sosiaalipolitiikan (kohtuuhintaisuus) kuin rakenteellisten energiatoimenpiteiden näkökulmasta erityisesti energiatehokkuuden parantamiseen, rakennusten peruskorjaamiseen ja uusiutuvan energian saatavuuteen liittyen;

16.

selkeyttää edelleen puhtaiden teknologioiden käyttöönottoon liittyviä kansallisia tutkimus-, innovointi- ja kilpailukykytavoitteita ja luo vuosiksi 2030 ja 2050 etenemispolun, jolla voidaan tukea teollisuuden hiilestä irtautumista ja edistää yritysten siirtymistä kohti nettonolla- ja kiertotaloutta; esittää politiikkoja ja toimenpiteitä, joilla edistetään nettonollahankkeiden kehittämistä, energiaintensiivisten alojen kannalta merkitykselliset hankkeet mukaan lukien; kuvailee ennakoitavissa olevan ja yksinkertaistetun sääntelykehyksen lupamenettelyjä varten ja selvittää, miten kansallisen rahoituksen saantia yksinkertaistetaan tarvittaessa; osoittaa yksityiskohtaisia politiikkoja ja toimenpiteitä energiajärjestelmän digitalisointiin, puhtaaseen energiaan liittyvien taitojen kehittämiseen ja läpinäkyvän kaupan helpottamiseen keskeisten nettonollakomponenttien ja -laitteiden häiriönsietokykyisten ja kestävien toimitusketjujen mahdollistamiseksi;

17.

määrittää uudistukset ja toimenpiteet energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen tarvittavien yksityisten investointien hyödyntämiseksi; antaa kattavan ja johdonmukaisen yleiskuvan julkisista ja yksityisistä investointitarpeista kokonaismääränä ja sektoreittain; täydentää ylhäältä alaspäin suuntautuvaa koko talouden kattavaa lähestymistapaa alhaalta ylöspäin suuntautuvalla hankekohtaisella arvioinnilla; sisällyttää suunnitelmaan kokonaisinvestointitarpeiden erittelyn ja lisätietoja kansallisista, alueellisista ja unionin rahoituslähteistä sekä mobilisoitavista yksityisistä rahoituslähteistä; antaa lisäksi lyhyen kuvauksen siitä, minkä tyyppinen rahoitustukijärjestelmä on valittu niiden politiikkojen ja toimenpiteiden toteuttamiseen, jotka rahoitetaan julkisesta talousarviosta, ja sellaisten sekamuotoisten rahoitusvälineiden käytöstä, joissa hyödynnetään avustuksia, lainoja, teknistä apua ja julkisia takuita, mukaan lukien kansallisten kehityspankkien rooli kussakin järjestelmässä ja/tai yksityisen rahoituksen mobilisointitapa; harkitsee toisiin jäsenvaltioihin taakanjakoasetuksen mukaisesti tehtävien siirtojen kustannustehokasta toteuttamista rahoituslähteenä; esittää vankan arvion suunniteltujen politiikkojen ja toimenpiteiden makrotaloudellisista vaikutuksista;

18.

selittää yksityiskohtaisesti, miten ja mihin mennessä Romania aikoo vaiheittain luopua fossiilisten polttoaineiden tuista; selittää yksityiskohtaisemmin, miten Romania aikoo vaiheittain luopua kiinteistä fossiilisista polttoaineista sähköntuotannossa selventämällä asiaa koskevia sitoumuksia ja toimenpiteitä;

19.

antaa yksityiskohtaista tietoa ilmasto- ja energiasiirtymän sosiaalisista, työllisyys- ja osaamisvaikutuksista tai muista jakaumavaikutuksista sekä oikeudenmukaista siirtymää tukevista suunnitelluista tavoitteista, politiikoista ja toimenpiteistä; määrittää tuen muodon, aloitteiden vaikutuksen, kohderyhmät ja kohdennetut resurssit ottaen huomioon oikeudenmukaisesta siirtymisestä ilmastoneutraaliuteen annetun neuvoston suosituksen (22); varmistaa, että alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa esitetty hiilestä luopumisen aikataulu on linjassa lopullisen päivitetyn kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman kanssa; sisällyttää suunnitelmaan mahdollisuuksien mukaan lisäelementtejä, jotta voidaan luoda riittävä analyyttinen perusta tulevan ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelman laatimiselle Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/955 (23) mukaisesti, mukaan lukien tiedot siitä, miten voidaan arvioida rakennusten, tieliikenteen ja muiden alojen polttoaineiden polttoa koskevan päästökauppajärjestelmän haasteita ja sosiaalisia vaikutuksia kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin sekä yksilöidä mahdolliset tuensaajat ja asiaankuuluva poliittinen kehys; selittää, miten kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa määritetty poliittinen kehys edistää Romanian ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelman laatimista ja miten näiden kahden suunnitelman välinen johdonmukaisuus varmistetaan;

20.

varmistaa yleisön osallistumisen kohtuullisessa aikataulussa sekä paikallisviranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan laajan osallistumisen suunnitelman valmisteluun; antaa selkeän yleiskuvan siitä, miten kuulemisprosessi mahdollistaa kaikkien asiaankuuluvien viranomaisten, kansalaisten ja sidosryhmien, myös työmarkkinaosapuolten, laajan osallistumisen sekä päivitysluonnoksen että lopullisen päivitetyn suunnitelman valmisteluun; esittää tiivistelmän eri toimijoiden esittämistä näkemyksistä sekä tiivistelmän siitä, miten suunnitelmassa otetaan huomioon kuulemisten aikana esitetyt näkemykset;

21.

tehostaa alueellista yhteistyötä naapurijäsenvaltioiden kanssa ja keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan kaasuyhteenliitäntöjen korkean tason työryhmässä muun muassa yhteenliitettävyyden, uusiutuvien energialähteiden, energiatehokkuuden ja sisämarkkinoiden alalla ottaen huomioon yhteiset haasteet ja yhteiset tavoitteet; kuvailee, miten Romania aikoo luoda puitteet yhteistyölle muiden jäsenvaltioiden kanssa vuoteen 2025 mennessä direktiivin (EU) 2023/2413 9 artiklan mukaisesti; jatkaa pyrkimyksiään kahden vaaditun kaasun toimitusvarmuutta koskevan kahdenvälisen yhteisvastuusopimuksen allekirjoittamiseksi naapurimaidensa (Unkari ja Bulgaria) kanssa.

KANSALLISTEN TOIMENPITEIDEN JOHDONMUKAISUUDESTA ILMASTONEUTRAALIUSTAVOITTEEN JA SOPEUTUMISESSA EDISTYMISEN VARMISTAMISEN KANSSA ASETUKSEN (EU) 2021/1119 MUKAISESTI

22.

varmistaa, että sopeutumisen prioriteetit, strategiat, politiikat, suunnitelmat ja toimet on suhteutettu ennakoitaviin tuleviin ilmastohaavoittuvuuksiin ja -riskeihin, jotka perustuvat parhaaseen käytettävissä olevaan tieteelliseen tietoon ja saatavilla oleviin ilmastoennuste- ja ennakkovaroitusvälineisiin; varmistaa, että sopeutumispolitiikkoja seurataan ja arvioidaan järjestelmällisesti ja säännöllisesti ja että tulokset otetaan huomioon tulevassa tarkistetun politiikan suunnittelussa ja täytäntöönpanossa; lisää ilmastokestävyysnäkökohtien painoarvoa unionin rahoitusohjelmista, kuten yhteisestä maatalouspolitiikasta, koheesiopolitiikan rahoituksesta ja muista asiaankuuluvista unionin rahastoista saatavan tuen käytössä; unionin varoja olisi käytettävä siten, että ne parantavat ilmastokestävyyttä eivätkä lisää haavoittuvuuksia (eli eivät aiheuta merkittävää haittaa sopeutumiselle); varmistaa, että sopeutumistoimien julkiset ja yksityiset rahoitusmekanismit ovat käytössä ja että budjetit on suhteutettu investointitarpeisiin, erityisesti ensisijaisilla herkillä aloilla;

23.

ottaa ilmastonmuutoksen vaikutukselle erityisen alttiit sidosryhmät mukaan Romanian sopeutumispolitiikan suunnitteluun ja täytäntöönpanoon; parantaa hallinnon eri tasojen (kansallinen/alueellinen/paikallinen) välistä koordinointia suunnitteluvälineiden yhdenmukaistamiseksi ja systeemiseen muutokseen tähtäävien koordinoitujen toimien edistämiseksi; ottaa työmarkkinaosapuolet ja yksityisen sektorin sidosryhmät mukaan politiikan suunnitteluun ja täytäntöönpanoon sekä investointeihin; dokumentoi asiaankuuluvien kuulemisten prosessit ja tulokset;

24.

edistää luontoon perustuvia ratkaisuja ja ekosysteemipohjaista sopeutumista kansallisissa strategioissa, politiikoissa ja suunnitelmissa ja tekee investointeja niiden toteuttamiseksi.

Tehty Brysselissä 18 päivänä joulukuuta 2023.

Komission puolesta

Kadri SIMSON

Komission jäsen

(1) EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1.

(2) EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1.

(3) Komission tiedonanto: Ohjeet jäsenvaltioille vuosien 2021–2030 kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien päivittämisestä (EUVL C 495, 29.12.2022, s. 24).

(4) COM(2022) 230 final.

(5) SWD(2022) 624 final ja SWD(2023) 623 final.

(6) COM(2022) 624 suositus neuvoston suositukseksi; COM(2023) 623 final, suositus neuvoston suositukseksi.

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/842, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030, joilla edistetään ilmastotoimia Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi, sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 26), sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2023/857, annettu 19 päivänä huhtikuuta 2023, sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030, joilla edistetään ilmastotoimia Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi, annetun asetuksen (EU) 2018/842 ja asetuksen (EU) 2018/1999 muuttamisesta (EUVL L 111, 26.4.2023, s. 1).

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta unionissa ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32).

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/841, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 ja päätöksen N:o 529/2013/EU muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2023/839, annettu 19 päivänä huhtikuuta 2023, asetuksen (EU) 2018/841 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse soveltamisalasta, raportointia ja vaatimusten noudattamista koskevien sääntöjen yksinkertaistamisesta ja jäsenvaltioiden tavoitteiden asettamisesta vuodelle 2030 sekä asetuksen (EU) 2018/1999 muuttamisesta seurannan, raportoinnin, edistymisen seurannan ja uudelleentarkastelun parantamisen osalta (EUVL L 107, 21.4.2023, s. 1).

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82), sellaisena kuin se on muutettuna direktiivin (EU) 2018/2001, asetuksen (EU) 2018/1999 ja direktiivin 98/70/EY muuttamisesta uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisen osalta sekä neuvoston direktiivin (EU) 2015/652 kumoamisesta 18 päivänä lokakuuta 2023 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2023/2413 (EUVL L, 2023/2413, 31.10.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2023/2413/oj).

(11) Tiedonanto Euroopan tuulivoimaa koskevasta toimintasuunnitelmasta, COM(2023) 669 final, 24.10.2023, ja tiedonanto merellä tuotettavaa uusiutuvaa energiaa koskevan EU:n tavoitteen saavuttamisesta, COM(2023) 668 final.

(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2023/1791, annettu 13 päivänä syyskuuta 2023, energiatehokkuudesta ja asetuksen (EU) 2023/955 muuttamisesta (EUVL L 231, 20.9.2023, s. 1).

(13) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, ”Kaasua säästöön talven varalle”, COM(2022) 360 final.

(14) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/941, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2019, riskeihin varautumisesta sähköalalla ja direktiivin 2005/89/EY kumoamisesta (EUVL L 158, 14.6.2019, s. 1).

(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1938, annettu 25 päivänä lokakuuta 2017, toimista kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi ja asetuksen (EU) N:o 994/2010 kumoamisesta (EUVL L 280, 28.10.2017, s. 1).

(16) Komission suositus, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2023, energian varastointi – vähähiilisen ja varman EU:n energiajärjestelmän tukijalka (EUVL C 103, 20.3.2023, s. 1).

(17) Komission suositus (EU) 2023/2407, annettu 20 päivänä lokakuuta 2023, energiaköyhyydestä (EUVL L, 2023/2407, 23.10.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/reco/2023/2407/oj).

(18) Tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa 25 päivänä kesäkuuta 1998 tehty yleissopimus (’Århusin yleissopimus’).

(19) SWD(2023) 930.

(20) Vuoden 2023 kertomus EU:n ilmastotoimista, COM(2023) 653 final, ja komission yksiköiden valmisteluasiakirja Assessment of progress on climate adaptation in the individual Member States according to the European Climate Law, SWD(2023) 932.

(21) Koska Romania ei ollut toimittanut asetuksen (EU) 2018/1999 15 artiklassa edellytettyä pitkän aikavälin strategiaa asetetussa määräajassa, komissio käynnisti Romaniaa vastaan rikkomusmenettelyn Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklan mukaisesti (viite INFR(2022)2090). Romania toimitti kansallisen pitkän aikavälin strategiansa 8 päivänä joulukuuta.

(22) Neuvoston suositus, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2022, oikeudenmukaisesta siirtymisestä ilmastoneutraaliuteen (EUVL C 243, 27.6.2022, s. 35).

(23) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/955, annettu 10 päivänä toukokuuta 2023, sosiaalisen ilmastorahaston perustamisesta ja asetuksen (EU) 2021/1060 muuttamisesta (EUVL L 130, 16.5.2023, s. 1).