KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2024/450,

annettu 26 päivänä lokakuuta 2023,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/23 täydentämisestä teknisillä sääntelystandardeilla, joissa täsmennetään liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelmaan sisällytettävät vähimmäisosatekijät ja perusteet, jotka suunnitelman on täytettävä, jotta kriisinratkaisuviranomainen voi hyväksyä sen

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä asetusten (EU) N:o 1095/2010, (EU) N:o 648/2012, (EU) N:o 600/2014, (EU) N:o 806/2014 ja (EU) 2015/2365 sekä direktiivien 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2007/36/EY, 2014/59/EU ja (EU) 2017/1132 muuttamisesta 16 päivänä joulukuuta 2020 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/23 (1) ja erityisesti sen 37 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan ja 38 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Keskusvastapuolen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttaminen asiaankuuluvien kriisinratkaisuvälineiden soveltamisen jälkeen katsotaan saavutetuksi, jos keskusvastapuoli kykenee viimeistään liiketoiminnan tervehdyttämisjakson loppuun mennessä täyttämään kaikki asiaankuuluvat vakavaraisuusvaatimukset ja muut sääntelyvaatimukset tulevaisuuteen suuntautuvalla tavalla ja jos sillä on elinkelpoinen liiketoimintamalli, joka on kestävä myös pitkällä aikavälillä.

(2)

Liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelmassa olisi otettava huomioon tapahtuma, joka on johtanut siihen, että kriisinratkaisuviranomainen on ryhtynyt kriisinratkaisutoimiin asetuksen (EU) 2021/23 22 artiklan 1 kohdan mukaisesti (”käynnistävä tapahtuma”). Liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelmaan on sisällytettävä yksityiskohtainen analyysi tapahtumaan johtaneista tekijöistä ja olosuhteista, jotka ovat tärkeitä muuttujia liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelman laatimisessa ja asianmukaisten liiketoiminnan tervehdyttämistoimenpiteiden määrittämisessä.

(3)

Liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelmassa on esitettävä toimenpiteet keskusvastapuolen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamiseksi. Jotta niillä olisi mahdollisimman hyvät mahdollisuudet saavuttaa tavoitteensa, niiden olisi sovelluttava keskusvastapuolen määrityspalveluihin, niissä olisi otettava huomioon talouden ja rahoitusmarkkinoiden olosuhteet, joissa keskusvastapuoli toimii, ja mahdolliset vaikutukset keskusvastapuolen asiaankuuluviin sidosryhmiin, minkä lisäksi niillä olisi varmistettava sekä keskusvastapuolen kriittisten toimintojen jatkuvuus että sääntelyvaatimusten noudattaminen. Jotta kriisinratkaisuviranomainen ja toimivaltainen viranomainen voisivat pitää liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelmaa uskottavana, siinä olisi palautettava keskusvastapuolen pitkän aikavälin elinkelpoisuus realististen oletusten perusteella ja selitettävä syyt siihen, miksi jotkin vaihtoehtoiset toimenpiteet on jätetty liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelman ulkopuolelle.

(4)

Kuten liiketoiminnan tervehdyttämisellä, myös elvytyksen suunnittelulla pyritään parantamaan taloudellisiin vaikeuksiin joutuneen yrityksen suorituskykyä tunnistamalla vaikeuksien syyt ja puuttumalla niihin. Jotta molempien suunnittelutyyppien välisiä synergioita voitaisiin hyödyntää asianmukaisesti keskusvastapuolen määrityspalvelujen elinkelpoisuuden ja jatkuvuuden palauttamista tarkasteltaessa, liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelmassa olisi käytettävä elvytyssuunnitelman sisältämiä tietoja siltä osin kuin nämä tiedot ovat merkityksellisiä keskusvastapuolen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamisen kannalta.

(5)

Liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelmaan voi tarvittaessa sisältyä toimenpiteitä keskusvastapuolen toimintojen tervehdyttämiseksi ja uudelleenjärjestelemiseksi, keskusvastapuolen toiminnallisiin järjestelmiin ja infrastruktuuriin tehtäviä muutoksia tai keskusvastapuolen riskienhallintaan tehtäviä muutoksia. Kunkin toimenpiteen asianmukaisuuden varmistamiseksi liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelmaan olisi sisällyttävä yksityiskohtainen esitys, jossa otetaan huomioon ehdotettujen toimenpiteiden vaikutus keskusvastapuolen toimintoihin, määritysosapuoliin ja kolmannen osapuolen palveluntarjoajiin ja osoitetaan, miten kyseinen toimenpide palauttaa keskusvastapuolen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden. Kaikki keskusvastapuolen riskienhallintaan tehtävät muutokset olisi eriteltävä ja arvioitava yksityiskohtaisesti liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelmassa erityisesti sen osoittamiseksi, että keskusvastapuoli noudattaa edelleen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 (2) IV osaston mukaisia organisaatio- ja vakavaraisuusvaatimuksia.

(6)

Liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelmaan voi sisältyä toimenpiteitä joidenkin keskusvastapuolen omaisuuserien tai liiketoiminta-alueiden myymiseksi tai likvidoimiseksi. Jotta voidaan varmistaa toimenpiteiden tehokkuus, niiden tueksi olisi esitettävä yksityiskohtainen kuvaus myytäväksi harkituista liiketoiminta-alueista tai omaisuuseristä, siitä, miten myyminen palauttaisi keskusvastapuolen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden, ja mahdollisista vaikutuksista keskusvastapuolen toiminnan jatkuvuuteen.

(7)

Liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelman uskottavan täytäntöönpanon varmistamiseksi siihen olisi sisällyttävä ohjeellinen aikataulu kaikkien suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamiselle. Aikataulun avulla olisi määritettävä suunnitelman tärkeimmät välitavoitteet, mukaan luettuna ulkoisten sidosryhmien kanssa käytävää viestintää koskevat vaiheet.

(8)

Arvioidessaan, palautettaisiinko liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelmalla keskusvastapuolen pitkän aikavälin elinkelpoisuus, toimivaltaisen viranomaisen ja kriisinratkaisuviranomaisen olisi otettava huomioon sekä elinkelpoisuuden arviointiperusteet että taloudelliset arviointiperusteet, jotka täydentävät toisiaan. Elinkelpoisuuden arviointiperusteiden avulla olisi voitava varmistaa, että liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelma on yhdenmukainen keskusvastapuolen sisäisten sääntöjen ja määräysten kanssa ja että sen avulla keskusvastapuoli voi jatkaa toimintaansa aiheuttamatta merkittäviä riskejä rahoitusjärjestelmälle ja noudattaa edelleen kaikkia sovellettavia vakavaraisuus- ja organisaatiovaatimuksia. Taloudellisten arviointiperusteiden avulla olisi voitava varmistaa, että liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelma takaa keskusvastapuolen pitkän aikavälin taloudellisen elinkelpoisuuden sekä toiminnallisesta että taloudellisesta näkökulmasta tervehdyttämisen jälkeen.

(9)

Vaihtelut ovat luonnollinen osa talouden suhdannekiertoa. Liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelman olisi sisällettävä analyyseja vaihtoehtoisista skenaarioista, joissa keskeisiä perusoletuksia muutetaan asianmukaisesti niin, että ne sisältävät huonointa ja parasta mahdollista tapausta koskevat oletukset. Liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelman uskottavuuden varmistamiseksi toimivaltaisen viranomaisen ja kriisinratkaisuviranomaisen olisi suunnitelmaa arvioidessaan varmistettava, että se perustuu kattaviin ja realistisiin skenaarioihin, jotka kuvaavat tarkasti keskusvastapuolen markkinaympäristöä sekä sen toiminnallisia ja oikeudellisia rajoituksia.

(10)

Liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelman uskottavan täytäntöönpanon varmistamiseksi toimivaltaisen viranomaisen ja kriisinratkaisuviranomaisen olisi kyseistä suunnitelmaa arvioidessaan varmistettava, että sekä ylimmällä johdolla että keskeisillä sidosryhmillä on riittävästi tietoa liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelmasta. Koska keskeiset sidosryhmät ovat olennaisia tai kriittisiä keskusvastapuolen määrityspalvelujen tarjoamisen kannalta, määritysosapuolten ja kriittisten palvelujen tarjoajien, mukaan lukien selvityksen tarjoajat ja alustan tarjoajat, olisi kuuluttava niihin.

(11)

Liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelman asianmukaisuuden varmistamiseksi toimivaltaisen viranomaisen ja kriisinratkaisuviranomaisen olisi suunnitelmaa arvioidessaan varmistettava, että sillä säilytetään keskusvastapuolen kriittiset toiminnot ja että siinä otetaan huomioon keskusvastapuolen erityispiirteet, mukaan luettuina sen määritystoimintojen luonne, määritysmarkkinoiden rakenne ja keskinäiset riippuvuussuhteet muihin sidosryhmiin, kuten määritysosapuoliin, markkinapaikkoihin tai kriittisten palvelujen tarjoajiin. Samalla kun kriisinratkaisuviranomainen varmistaa, että kaikki vaaditut yksityiskohdat sisältyvät suunnitelmaan, sen olisi myös arvioitava, onko liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelma riittävän tiivis ja selkeä, jotta se voidaan panna nopeasti täytäntöön.

(12)

Liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelman johdonmukaisuuden varmistamiseksi toimivaltaisen viranomaisen ja kriisinratkaisuviranomaisen olisi suunnitelmaa arvioidessaan verrattava liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelmaa keskusvastapuolten aikaisempiin liiketoimintasuunnitelmiin, jotka on laadittu joko keskusvastapuolten omien muuttumattomaan tilanteeseen perustuvien oletusten pohjalta tai joiden laatiminen on ollut pakollista sääntelyvelvoitteiden tai oikeudellisten velvoitteiden mukaisesti.

(13)

Tämän asetuksen säännökset liittyvät läheisesti toisiinsa, sillä niissä käsitellään liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelmaa, joka kriisinratkaisun kohteena olevien keskusvastapuolten on toimitettava alaskirjaus- ja muuntamisvälineen soveltamisen jälkeen. Jotta voidaan varmistaa johdonmukaisuus näiden säännösten välillä, joiden olisi tultava voimaan samanaikaisesti, keskusvastapuolten ja kriisinratkaisuviranomaisten on saatava keskitetysti kattava käsitys tällaisiin liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelmiin liittyvistä velvollisuuksistaan ja oikeuksistaan. Sen vuoksi on aiheellista koota asetuksen (EU) 2021/23 37 artiklan 4 kohdassa ja 38 artiklan 4 kohdassa edellytetyt tekniset sääntelystandardit yhteen asetukseen.

(14)	Tämä asetus perustuu teknisten sääntelystandardien luonnokseen, jonka Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen on toimittanut komissiolle.

(15)

Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen on järjestänyt avoimia julkisia kuulemisia tämän asetuksen perustana olevista teknisten sääntelystandardien luonnoksista, analysoinut niihin mahdollisesti liittyviä kustannuksia ja hyötyjä sekä pyytänyt neuvoja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010 (3) 37 artiklalla perustetulta arvopaperimarkkina-alan osallisryhmältä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

LIIKETOIMINNAN TERVEHDYTTÄMISSUUNNITELMAAN SISÄLLYTETTÄVÄT VÄHIMMÄISOSATEKIJÄT

1 artikla

Tekijät ja olosuhteet, jotka ovat aiheuttaneet keskusvastapuolen kaatumisen tai todennäköisen kaatumisen

Asetuksen (EU) 2021/23 37 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun yksityiskohtaiseen analyysiin tekijöistä ja olosuhteista, jotka ovat aiheuttaneet keskusvastapuolen kaatumisen tai todennäköisen kaatumisen, on sisällyttävä kaikki seuraavat osatekijät:

a)	tekijöiden ja olosuhteiden kuvaus, jossa erotetaan selvästi toisistaan maksukyvyttömyystapahtumat, muut kuin maksukyvyttömyystapahtumat ja tapaukset, joissa molempia esiintyy yhdessä;

arvio asetuksen (EU) 2021/23 22 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja 22 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista edellytyksistä ja tilanteista, jos kyseiset edellytykset tai tilanteet ovat suoraan tai välillisesti vaikuttaneet siihen, että keskusvastapuolen katsotaan olevan lähellä kaatumista tai todennäköisesti kaatuvan;

c)	kuvaus elvytystoimenpiteistä ja kriisinratkaisutoimista, joita keskusvastapuoli tai kriisinratkaisuviranomainen on toteuttanut tai soveltanut ennen liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelman toimittamista.

2 artikla

Kuvaus toimenpiteistä, jotka on määrä toteuttaa keskusvastapuolen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamiseksi

1. Asetuksen (EU) 2021/23 37 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun kuvauksen toimenpiteistä, jotka on määrä toteuttaa keskusvastapuolen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamiseksi, on sisällettävä kaikki seuraavat osatekijät:

a)	kuvaus siitä, miten toteutettavat toimenpiteet soveltuvat keskusvastapuolen vahvuuksiin ja heikkouksiin, erityisesti suhteessa keskusvastapuolen tarjoamiin määrityspalveluihin ja keskusvastapuolen taloudelliseen ja rahoitukselliseen toimintaympäristöön;

b)	kuvaus siitä, miten toteutettavissa toimenpiteissä otetaan huomioon 1 artiklassa tarkoitettu yksityiskohtainen analyysi, sekä kuvaus siitä, missä määrin kyseiset toimenpiteet on johdettu kyseisessä analyysissa yksilöidyistä tekijöistä ja olosuhteista;

c)	kuvaus siitä, miten toteutettaviin toimenpiteisiin on sisällytetty elvytyssuunnitelmassa aiemmin yksilöityjä toimenpiteitä, jos tällaiset toimenpiteet ovat edelleen päteviä keskusvastapuolen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamista koskevan strategian kannalta;

kuvaus siitä, miten keskusvastapuoli on käyttänyt asiaankuuluvia tietoja ja oletuksia suunniteltujen määrityspalveluidensa ja suunnitellun toimintakelpoisuutensa ja -kapasiteettinsa osalta ottaen huomioon palveluntarjoajat sekä sidoksissa olevat yhteisöt ja muut rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurit, mukaan lukien kuvaus siitä, miten keskusvastapuoli on ottanut huomioon suunniteltujen toimenpiteiden arvioidun vaikutuksen markkinoiden luotettavuuteen ja rahoitusvakauteen kehittääkseen kutakin liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelman toimenpidettä ja ennustaakseen suorituskykyään kunkin tällaisen toimenpiteen osalta sen varmistamiseksi, että toteutettavat toimenpiteet soveltuvat sen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamista koskevaan tavoitteeseen;

e)	kuvaus siitä, miten toimenpiteet liittyvät niiden tekijöiden ja olosuhteiden analyysin tuloksiin, jotka ovat aiheuttaneet keskusvastapuolen kaatumisen tai todennäköisen kaatumisen, sekä tapahtumaan, joka on aiheuttanut kriisinratkaisusuunnitelman laatimisen käynnistämisen;

kuvaus siitä, miten toteutettavissa toimenpiteissä otetaan huomioon seuraavat seikat:

i)	mahdolliset olennaiset vaikutukset määritysosapuoliin ja niiden suoriin ja epäsuoriin asiakkaisiin sekä keskinäiset riippuvuudet muihin sidoksissa oleviin rahoitusmarkkinoiden infrastruktuureihin ja markkinapaikkoihin;

ii)	kaikki olennaiset vaikutukset keskusvastapuolen toimintaan, mukaan lukien nettoutusryhmät ja vakuusvaatimukset;

iii)	keskusvastapuolen oikeudellisten ja teknisten järjestelyjen jatkuvuuden tarve;

iv)	kaikki elvytyssuunnitelmaan suunnitellut olennaiset muutokset siltä osin kuin tiedot ovat keskusvastapuolen saatavilla liiketoiminnan tervehdyttämisen suunnitteluvaiheessa;

v)	tarve varmistaa, että keskusvastapuoli noudattaa edelleen tai ryhtyy jälleen noudattamaan asetuksen (EU) N:o 648/2012 16 artiklan ja IV osaston sekä asetuksen (EU) 2021/23 9, 31, 35, 36, 39 ja 70 artiklan mukaisia toimilupavaatimuksia.

Ensimmäistä alakohtaa sovellettaessa eri toimenpiteiden kuvauksen sisältämien tietojen määrä voi vaihdella sen mukaan, miten todennäköistä on, että kyseiset toimenpiteet toteutetaan liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelman mukaisesti.

2. Kaikki arvioinnit ja oletukset, mukaan lukien 8 ja 9 artiklassa säädettyjen elinkelpoisuuden arviointiperusteiden ja taloudellisten arviointiperusteiden tarkastelu, jotka on tehty liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelman mukaisesti toteutettavien toimenpiteiden yksilöimiseksi, on kuvattava ja niitä on verrattava määritettyjen instrumenttien asianmukaisiin alakohtaisiin vertailuarvoihin, minkä lisäksi niissä on otettava huomioon tällaisten instrumenttien määritystä koskevat käytettävissä olevat makrotalouden ennusteet.

3. Liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelman on sisällettävä analyysi parhaan mahdollisen ja huonoimman mahdollisen skenaarion perustana olevista oletuksista ja näistä skenaarioista johtuvista toimenpiteistä. Keskusvastapuolen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamisen on oltava mahdollista kaikissa skenaarioissa, vaikka toteuttamisaika, toteutettavat toimenpiteet ja taloudellinen tulos voivat vaihdella.

4. Jos liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelmaan sisältyy useita toimenpiteitä, jotka on määrä toteuttaa keskusvastapuolen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamiseksi, 1 kohdassa tarkoitetun kuvauksen on sisällettävä seuraavat:

a)	eri toimenpiteiden perustelut, mukaan lukien kuvaus käytetyistä oletuksista;

b)	kuvaus siitä, miten kullakin toimenpiteellä palautetaan, joko erikseen tai yhdessä, keskusvastapuolen pitkän aikavälin elinkelpoisuus;

c)	kuvaus toimenpiteiden soveltamisen hierarkiasta.

5. Liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelmaan on sisällyttävä yleinen kuvaus kaikista vaihtoehtoisista toimenpiteistä, jotka on jätetty liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelman ulkopuolelle sitä laadittaessa.

3 artikla

Keskusvastapuolen toimintojen tervehdyttäminen ja uudelleenjärjestely

Jos toimenpiteisiin, jotka on määrä toteuttaa keskusvastapuolen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamiseksi, sisältyy asetuksen (EU) 2021/23 37 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettu keskusvastapuolen toimintojen tervehdyttäminen ja uudelleenjärjestely, tämän asetuksen 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kuvauksen on sisällettävä myös seuraavat osatekijät:

a)	kuvaus tervehdytetystä liiketoiminnasta ja määrityspalvelusta, sellaisina kuin niiden on suunniteltu olevan liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelman soveltamisen jälkeen;

b)	selvitys suunnitelluista muutoksista ja niiden vaikutuksesta keskusvastapuolen tervehdyttämistä koskevan tavoitteen saavuttamiseen;

c)	kuvaus liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelman vaikutuksesta keskusvastapuolen kriittisiin toimintoihin ja ydinliiketoiminta-alueisiin, erityisesti keskusvastapuolen kykyyn jatkaa määrityspalvelujen tarjoamista;

kuvaus siitä, missä määrin ulkoistamisjärjestelyt kattavat osan keskusvastapuolen kriittisistä toiminnoista ja ydinliiketoiminta-alueista, mukaan luettuna se, määrittääkö toinen yhteisö hintoja ja tarjoaako se järjestelmät määritystä, vakuuksien laskemista tai muita keskusvastapuolen toimintojen keskeisiä osia varten, sekä siitä, miten tällaiset kriittiset toiminnot ja ydinliiketoiminta-alueet pysyvät toiminnassa;

e)	kuvaus siitä, miten liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelma vaikuttaa markkinoihin, joilla keskusvastapuoli toimii, ja keskusvastapuolen tarjoamiin määrityspalveluihin;

kuvaus siitä, miten mukautettu liiketoiminta ja määrityspalvelu toimivat silloin, kun keskusvastapuoli on tehnyt kolmansien osapuolten kanssa järjestelyjä, mukaan lukien yhteentoimivuusjärjestelyt ja palveluntarjoajien kanssa tehdyt järjestelyt, ja miten keskusvastapuoli pystyy jatkamaan kriittisten toimintojensa ja palvelujensa tarjoamista silloin, kun se on riippuvainen tällaisista yhteisöistä;

g)	esitys keskusvastapuolen organisaatioon suunnitelluista muutoksista;

h)	esitys keskusvastapuolen omistusrakenteen muutoksista ja johtajien kannustinrakenteiden mahdollisista muutoksista;

i)	tarvittaessa esitys keskusvastapuolen hallintoa, organisaatiota ja työntekijöitä koskevista muutoksista.

4 artikla

Muutokset keskusvastapuolen toiminnallisiin järjestelmiin ja infrastruktuuriin

Jos toimenpiteisiin, jotka on määrä toteuttaa keskusvastapuolen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamiseksi, sisältyy asetuksen (EU) 2021/23 37 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja muutoksia keskusvastapuolen toiminnallisiin järjestelmiin ja infrastruktuuriin, tämän asetuksen 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kuvauksen on sisällettävä seuraavat osatekijät:

a)	esitys tärkeimmistä yksilöidyistä toiminnallisista järjestelmistä ja infrastruktuurista, joihin liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelma vaikuttaisi, sekä siitä, minkälaisia vaikutuksia niihin kohdistuisi;

b)	esitys keskusvastapuolen organisaatioon suunnitelluista muutoksista;

c)	esitys keskusvastapuolen omistusrakenteen muutoksista ja johtajien kannustinrakenteiden mahdollisista muutoksista;

d)	tarvittaessa esitys keskusvastapuolen hallintoa, organisaatiota ja työntekijöitä koskevista muutoksista.

5 artikla

Omaisuuserien tai liiketoiminta-alueiden myynti

1. Jos toimenpiteisiin, jotka on määrä toteuttaa keskusvastapuolen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamiseksi, sisältyy asetuksen (EU) 2021/23 37 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettu omaisuuserien tai liiketoiminta-alueiden myynti, tämän asetuksen 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kuvauksen on sisällettävä myös seuraavat osatekijät:

kuvaus toimenpiteistä, joilla yksilöidään, mitkä keskusvastapuolen asianomaisista liiketoiminta-alueista tai omaisuuseristä ja niihin liittyvistä vastuista, oikeuksista ja velvoitteista likvidoidaan tai myydään, mukaan lukien seuraavat:

i)	kuvaus likvidoinnin tai myynnin asianmukaisista edellytyksistä;

ii)	likvidoinnin tai myynnin menetelmä, mukaan lukien taustaoletukset ja mahdolliset odotettavissa olevat tappiot;

iii)	suunniteltu aikataulu;

iv)	jäljelle jäävän keskusvastapuolen tarjoama rahoitus tai palvelut tai sille tarjottavat rahoitus tai palvelut;

jos osa liiketoiminta-alueesta tai omaisuuserästä kuuluu keskusvastapuolen kriittisiin toimintoihin tai ydinliiketoiminta-alueisiin, kuvaus siitä, miten tällaiset kriittiset toiminnot tai ydinliiketoiminta-alueet voitaisiin erottaa muista kriittisistä tai ei-kriittisistä toiminnoista tai ydinliiketoiminta-alueista taloudellisesti, operatiivisesti tai oikeudellisesti, siltä osin kuin nämä tiedot ovat keskusvastapuolen saatavilla;

jos osa liiketoiminta-alueesta tai omaisuuserästä kuuluu keskusvastapuolen kriittisiin toimintoihin tai ydinliiketoiminta-alueisiin, kuvaus omaisuuserien erottamisen mahdollisista olennaisista vaikutuksista määritysosapuoliin ja, siltä osin kuin tiedot ovat saatavilla, niiden suoriin ja epäsuoriin asiakkaisiin sekä kauppapaikkoihin ja muihin rahoitusmarkkinoiden infrastruktuureihin ja keskusvastapuoliin, siltä osin kuin nämä tiedot ovat keskusvastapuolen saatavilla;

tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan kuvaus kaikista olennaisista vaikutuksista, jotka johtuvat keskusvastapuolen asiaankuuluvien liiketoiminta-alueiden tai omaisuuserien ja positioiden likvidoinnista tai myynnistä, seuraaviin:

i)	määritysosapuolten ja, siltä osin kuin tiedot ovat saatavilla, niiden suorien ja epäsuorien asiakkaiden nettoutusryhmät, toiminnot tai oikeudelliset järjestelyt;

ii)	vakuusvaatimusten ja erityisesti vaihtuvien vakuuksien laskeminen ja se, miten tällainen likvidointi tai myynti voi vaikuttaa olennaisesti määritysosapuolten ja, siltä osin kuin tiedot ovat saatavilla, niiden suorien ja epäsuorien asiakkaiden pyytämiin vakuuksiin;

iii)	hinta, joka aiheutuu tällaisten positioiden ja transaktioiden kohdentamisesta ja siirtämisestä toiselle keskusvastapuolelle;

iv)

selvitys menettelystä, jolla keskusvastapuolen määritysosapuolten ja asiakkaiden positiot ja niihin liittyvät omaisuuserät siirretään toiselle keskusvastapuolelle, jos sellainen on suunnitteilla, sekä kuvaus tällaisen siirron onnistumisen todennäköisyydestä ja toimenpiteistä, jotka toteutetaan sen helpottamiseksi;

kuvaus seuraavista:

i)	miten keskusvastapuoli pitää ajan tasalla asiaankuuluvat tiedot yhteisasiakaserotelluilla ja asiakaserotelluilla tileillä olevista positioista liiketoiminnan tervehdyttämisen aikana;

ii)

miten keskusvastapuoli pystyy toimittamaan tarvittavat tiedot nopeasti tervehdyttämisen aikana sen varmistamiseksi, että kaikki keskusvastapuolella olevat positiot ja transaktiot, mukaan lukien asiakkaiden positiot, jos ne ovat yksilöitävissä, voidaan yksilöidä ja mahdollisesti siirtää onnistuneesti;

e)	jos palvelujärjestelyjä tai muita sopimusjärjestelyjä tarjoavat konserniyhteisöt, kuvaus siitä, minkälaisia vaikutuksia kyseisiin konserniyhteisöihin kohdistuu;

kuvaus siitä, miten liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelmassa otetaan huomioon ja varmistetaan keskusvastapuolen oikeudellisten ja teknisten järjestelyjen jatkuvuus ja miten suunnitelmalla tuetaan keskusvastapuolen toimintojen siirtoa, mukaan lukien kuvaus muiden rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurien tai asiaankuuluvien palveluntarjoajien kanssa tehdyistä sopimuksista liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelman soveltamisen valmistelemiseksi.

2. Niiden keskusvastapuolen osien osalta, joita ei likvidoida tai myydä, liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelmassa on esitettävä keinoja korjata niiden toiminnassa tai suorituskyvyssä mahdollisesti olevat puutteet, jotka voivat vaikuttaa niiden pitkän aikavälin elinkelpoisuuteen, vaikka nämä puutteet eivät liittyisikään suoraan keskusvastapuolen kaatumiseen.

6 artikla

Muutokset keskusvastapuolen riskienhallintaan

Jos toimenpiteisiin, jotka on määrä toteuttaa keskusvastapuolen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamiseksi, sisältyy asetuksen (EU) 2021/23 37 artiklan 3 kohdan d alakohdassa tarkoitettuja muutoksia keskusvastapuolen riskienhallintaan, tämän asetuksen 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kuvauksen on sisällettävä kuvaus seuraavista:

miten keskusvastapuoli aikoo noudattaa siihen sovellettavia vakavaraisuusvaatimuksia, muun muassa tekemällä muutoksia maksukyvyttömyysrahastoihin liittyviin menetelmiinsä, vakuuksien ja likviditeettiriskien hallintakehyksiinsä, sijoituspolitiikkoihinsa, vakuuskäytäntöihinsä ja selvitysjärjestelyihinsä, ja onko keskusvastapuolen riskienhallintaan suunnitteilla muutoksia;

miten keskusvastapuoli aikoo noudattaa muita siihen sovellettavia sääntelyvaatimuksia, muun muassa tekemällä organisaatiomuutoksia, mukaan lukien muutokset organisaatiorakenteeseen, liiketoiminnan jatkuvuutta koskeviin toimintaperiaatteisiin ja ulkoistamisjärjestelyihin, ja tekemällä olennaisia muutoksia hallinnointiinsa, menettelytapasääntöihinsä, mukaan lukien jäsenistön kokoonpano, sekä erittely- ja siirrettävyyssääntöihinsä;

miten keskusvastapuoli aikoo noudattaa siihen sovellettavia maksuvalmiusvaatimuksia, mukaan lukien kaikkien maksuvelvoitteiden täyttäminen kaikissa asiaankuuluvissa valuutoissa niiden erääntyessä, ja missä määrin se pystyy käyttämään toimintasäännöissään vahvistettuja maksuvalmiusvälineitä asiaankuuluvissa markkinaolosuhteissa;

d)	miten keskusvastapuoli aikoo noudattaa vaatimuksia, jotka koskevat ennalta rahastoitujen ja sidottujen rahoitusvarojen pitämistä saatavilla;

e)	miten keskusvastapuoli aikoo noudattaa vaatimuksia, jotka koskevat sen kykyä täydentää ennalta rahastoituja rahoitusvaroja.

7 artikla

Keskusvastapuolen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamiseksi toteutettavien toimenpiteiden toteuttamisaikataulu

1. Asetuksen (EU) 2021/23 37 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetun toimenpiteiden toteuttamisaikataulun on katettava kaikki seuraavat näkökohdat:

a)	liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamisen yleinen aikataulu ja määräajat;

b)	luettelo tärkeimmistä suunnitelluista toimista ja vaiheista, jotka keskusvastapuolen on toteutettava kunkin liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelmassa esitetyn toimenpiteen toteuttamiseksi, ja niiden aikataulu;

c)	arvioitu tavoiteaikataulu liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelmassa esitettyjen tervehdyttämistoimenpiteiden toteuttamiselle;

d)	yksityiskohtainen aikataulu suunnitellulle vuorovaikutukselle kriisinratkaisuviranomaisen ja toimivaltaisen viranomaisen kanssa;

e)	aikataulu yhteydenpidolle yleisön kanssa ottaen huomioon keskusvastapuolen sisäinen ja ulkoinen viestintästrategia, joka koskee liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamista;

f)	aikataulu yhteydenpidolle sellaisten asiaankuuluvien ulkoisten sidosryhmien kanssa, jotka osallistuvat liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseen, mukaan lukien määritysosapuolet ja työntekijäjärjestöt;

g)	tarvittaessa aikataulu, jonka mukaisesti keskusvastapuoli alkaa jälleen noudattaa siihen sovellettavia asetuksen (EU) N:o 648/2012 mukaisia toimilupavaatimuksia ja asetuksen (EU) 2021/23 mukaisia asiaankuuluvia vaatimuksia.

2. Keskusvastapuolen on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetut aikataulut ovat asianmukaiset ja mahdollistavat liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden tehokkaan toteuttamisen.

II LUKU

LIIKETOIMINNAN TERVEHDYTTÄMISSUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEN PERUSTEET

8 artikla

Elinkelpoisuuden arviointiperusteet

Liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelman on täytettävä kaikki seuraavat elinkelpoisuuden arviointiperusteet:

a)	keskusvastapuolen on sisäisten sääntöjensä ja määräystensä mukaisesti voitava toteuttaa liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet;

keskusvastapuolen on liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelma toteuttamalla pystyttävä kohtuullisessa ajassa palauttamaan pitkän aikavälin elinkelpoisuutensa ja jatkamaan määrityspalvelujen tarjoamista asetuksen (EU) N:o 648/2012 mukaisesti seuraavalla tavalla:

i)	keskusvastapuoli ei aiheuta merkittävää riskiä rahoitusjärjestelmälle, ottaen erityisesti huomioon määritysosapuolten keskittymisen arviointi;

ii)

keskusvastapuoli tarjoaa vakaan ja elinkelpoisen määrityspalvelun, kun otetaan erityisesti huomioon

1)	keskusvastapuolelle määritettäväksi toimitettavien transaktioiden arvioitu virta;

2)	keskusvastapuolen määritysosapuolten arvioitu lukumäärä;

3)	keskusvastapuolen kyky varmistaa määritettävien instrumenttien likviditeetti;

4)	säilytettävät olennaiset sopimussuhteet ja se, missä määrin tällaiset sopimukset sisältävät häiriönsietokyvyn ylläpitämistä koskevia sopimuslausekkeita, kriisinratkaisun yhteydessä voimassa pysyviä lausekkeita ja purkamisoikeuksien rajoituksia liiketoiminnan tervehdyttämisen yhteydessä;

5)	sisäiset sopimukset, jotka pidetään voimassa liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelman soveltamisen aikana, mukaan lukien kuvaukset mahdollisista markkinaehtoisista hinnoittelurakenteista ja suunnitellusta operatiivisten omaisuuserien jatkuvasta käytettävyydestä;

keskusvastapuolelle tarjottavien palvelujen suunniteltu jatkuminen liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelman soveltamisen jälkeen, mikä osoitetaan palveluntarjoajien sitoumuskirjeillä, ja jos tällaisia kirjeitä ei ole saatu, keskusvastapuolen arvio siitä, että kyseisten palvelujen lopettaminen ei vaikuta haitallisesti keskusvastapuolen toimintakelpoisuuteen tai taloudelliseen elinkelpoisuuteen;

liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelmaan on sisällyttävä kuvaus menetelmästä, jolla määritetään keskusvastapuolen kriittisten toimintojen ja varojen arvo ja markkinoitavuus, ja siinä on keskityttävä näkökohtiin, joilla voi olla vaikutusta arvostukseen, mukaan lukien markkinoiden epävakaus, markkinoille pääsyn esteet tai markkinahintojen epävarmuus, ajalliset rajoitteet ja oikeudelliset kysymykset;

d)	liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelman mukaisten arvostusten on katettava sekä keskusvastapuolen likvidoitavat tai myytävät omaisuuserät ja liiketoiminta-alueet että keskusvastapuolella säilyvät omaisuuserät ja liiketoiminta-alueet;

liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelmaan sisältyvästä omaisuuserien tai liiketoiminta-alueiden luovuttamisesta saatava tuotto on laskettava varovaisuusperiaatteen mukaisesti joko luotettavan vertailuarvon tai arvostuksen, mukaan lukien asiantuntija-arvio, markkinoiden tunnustelu tai samankaltaisten omaisuuserien tai liiketoiminta-alueiden arvo, perusteella;

keskusvastapuolen on liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelma toteuttamalla pystyttävä täyttämään tulevaisuuteen suuntautuvalla tavalla kaikki sovellettavat vakavaraisuusvaatimukset ja muut sääntelyvaatimukset ja erityisesti seuraavat vaatimukset:

i)	keskusvastapuoli ei enää riko mitään vaatimuksia, tai se estää kyseisten vaatimusten todennäköisen rikkomisen toteutumisen;

ii)	keskusvastapuoli varmistaa asetuksen (EU) 2021/23 12 artiklan 7 kohdan m alakohdassa tarkoitetun operatiivisten prosessiensa jatkuvan toiminnan;

g)	jos kriisinratkaisuun liittyy johdon vaihtaminen ja jos tällainen uudelleenjärjestely on tarkoitus toteuttaa liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelman avulla, liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelmassa on käsiteltävä uudelleenjärjestelyä, johon sisältyy johdon vaihtaminen;

h)	liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamisella ei saa olla keskusvastapuolen parhaan tietämyksen mukaan merkittävää kielteistä vaikutusta markkinoiden vakauteen ja rahoitusvakauteen;

i)	keskusvastapuoli ei ole havainnut ongelmia, joita liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelman toteuttamisesta voi aiheutua unionin kilpailulainsäädäntöön tai kansalliseen kilpailulainsäädäntöön.

9 artikla

Taloudelliset arviointiperusteet

Liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelman on täytettävä kaikki seuraavat taloudelliset arviointiperusteet:

keskusvastapuolen on yksilöitävä liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelman rahoitusvaatimukset ja varmistettava tällaisen rahoituksen lähteet varmistaen erityisesti, että osapuolet, jotka sitoutuvat tarjoamaan sidottuja rahoitusvaroja, mukaan lukien keskusvastapuolen emoyritys, määritysosapuolet, osakkeenomistajat tai likviditeetintarjoajat, pystyvät siirtämään sidotut määrät keskusvastapuolelle vaaditussa aikataulussa kyseisten osapuolten sopimien ehtojen mukaisesti;

b)	keskusvastapuolen on yksilöitävä keinoja, joilla se voi säilyttää taloudellisen häiriönsietokykynsä, ja sisällytettävä ne liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelmaan;

keskusvastapuolen on pystyttävä hallitsemaan kaikkia rahoitusasemiaan ja vastaamaan niistä, mikä osoitetaan tervehdyttämisen jälkeisellä taseella, jossa esitetään yksityiskohtaiset tiedot uudesta velka- ja pääomarakenteesta sekä asetuksen (EU) 2021/23 24 artiklan 3 kohdan ja 61 artiklan 1 kohdan mukaisesti toteutettuun arvostukseen perustuvien alaskirjaus- ja muuntamisvälineiden vaikutuksista siltä osin kuin tällainen arvostus on saatettu päätökseen liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelman laatimisen yhteydessä;

d)	keskusvastapuolen on yksilöitävä mahdolliset taloudelliset esteet ja lievennettävä niitä, mukaan lukien tapauksissa, joissa keskusvastapuoli on osapuolena meneillään olevassa oikeudenkäynnissä tai riita-asiassa, joka voi vaikuttaa kielteisesti sen rahoitusasemaan.

10 artikla

Tietoisuutta ja sitoutumista koskevat perusteet

Liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelman on täytettävä kaikki seuraavat tietoisuutta ja sitoutumista koskevat perusteet:

keskusvastapuolen ylimmän johdon ja hallituksen jäsenten on kirjallisesti vahvistettava, että he ovat tietoisia seuraavista asioista ja sitoutuneet niihin:

i)	liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelman toteuttaminen;

ii)	liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelman toteuttamisesta vastaavan henkilön tai vastaavien henkilöiden nimittäminen ja näiden osastojen ylimpään johtoon nimettyjen henkilöiden yksilöiminen;

seuraavien keskeisten sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien tietoisuus liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelmasta, siihen sitoutuminen, sitä koskeva yhteistyö ja sen tukeminen on osoitettava kirjallisesti:

i)	riskinarviointikomitea;

ii)	määritysosapuolet ja mahdollisuuksien mukaan niiden suorat ja epäsuorat asiakkaat;

iii)	yhteentoimivat keskusvastapuolet ja kriittisten palvelujen tarjoajat.

11 artikla

Liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelman uskottavuus

1. Liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelmassa on sovellettava uskottavia oletuksia, jotka vaihtelevat parhaasta mahdollisesta tilanteesta huonoimpaan mahdolliseen tilanteeseen ja joilla varmistetaan, että liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelmassa esitetty tervehdyttämisstrategia on realistinen ja asianmukainen ja että siinä otetaan huomioon keskusvastapuolen mahdollisuudet ja uhat merkityksellisillä markkinoilla.

2. Liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelman oletusten on perustuttava merkityksellisiin markkinoihin, joilla keskusvastapuoli tarjoaa määrityspalveluja, ja merkityksellisten vertaiskeskusvastapuolten määritystarjontaan, ja niitä on verrattava keskusvastapuolten kannalta merkityksellisiin asianmukaisiin alakohtaisiin vertailuarvoihin.

3. Kaikkien oletusten on johdettava uskottaviin skenaarioihin. Huonointa tai parasta mahdollista tapausta koskevien oletusten määrittämiseksi sovellettavissa muutoksissa on keskityttävä erityisesti sellaisiin näkökohtiin, joilla on merkitystä keskusvastapuolelle liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelman kannalta, jotta varmistetaan oikeasuhteisuus ja tehokkuus.

4. Liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelmaan ei saa edes huonoimmassa tai parhaassa mahdollisessa skenaariossa sisältyä kriisinratkaisuvälineitä, jotka eivät kuulu täytäntöönpantavan kriisinratkaisumääräyksen soveltamisalaan.

12 artikla

Liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelman asianmukaisuus

1. Liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelman on oltava mahdollisuuksien mukaan johdonmukainen niiden arvioiden kanssa, jotka kriisinratkaisuviranomainen ja toimivaltainen viranomainen ovat tehneet kyseisen suunnitelman laatimista edeltävänä aikana, ja niiden arvostusten kanssa, joita käytetään määritettäessä, täyttyvätkö asetuksen (EU) 2021/23 22 artiklan 1 kohdassa säädetyt kriisinratkaisun edellytykset.

2. Liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelmassa on yhdistettävä siinä esitetyt toimenpiteet niiden tekijöiden ja olosuhteiden analyysin tuloksiin, jotka ovat aiheuttaneet keskusvastapuolen kaatumisen tai todennäköisen kaatumisen, ja tapahtumaan, joka on aiheuttanut kriisinratkaisusuunnitelman laatimisen käynnistämisen, siten, että erotetaan toisistaan maksukyvyttömyystapahtumat, muut kuin maksukyvyttömyystapahtumat ja molempien tapausten yhdistelmä tilanteen olosuhteista riippuen.

3. Liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelmaan sisältyvän ulkoisen toimintaympäristön analyysin on oltava mahdollisuuksien mukaan johdonmukainen kriisinratkaisuviranomaisen ja toimivaltaisen viranomaisen tehtäviään hoitaessaan määrittämän merkityksellisten markkinoiden mahdollisuuksien ja uhkien analyysin kanssa.

4. Liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelma ei saa vaikuttaa haitallisesti keskusvastapuolen kriittisiin toimintoihin tai keskeisiin ydinliiketoiminta-alueisiin tai rahoitusjärjestelmän toimintaan ja yleiseen rahoitusvakauteen.

5. Liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelman on oltava toteuttamiskelpoinen, ja siinä on varmistettava seuraavat seikat:

a)	mahdollisia täytäntöönpanon esteitä, kuten työlainsäädäntöä tai muita sopimusjärjestelyjä, lievennetään;

suunnitelluissa toimenpiteissä, niiden toteuttamisaikataulussa ja arviointiperusteiden arvioinnissa on otettu huomioon keskusvastapuolen erityispiirteet, mukaan lukien liiketoimintaorganisaatio ja määrityspalvelut, yhteydet määritysosapuoliin ja, sikäli kuin tietoja on saatavilla, keskusvastapuolen suoriin asiakkaisiin ja epäsuoriin asiakkaisiin, markkinapaikkoihin, velkojiin ja kriittisten palveluiden tarjoajiin sekä keskusvastapuolen mahdolliset olennaiset keskinäiset riippuvuussuhteet muihin keskusvastapuolen kannalta merkityksellisiin yhteisöihin tai yhteentoimivuusjärjestelyt muiden rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurien kanssa;

c)	niiden merkityksellisten markkinoiden tilanne, joilla keskusvastapuoli tarjoaa määrityspalveluja, otetaan huomioon;

d)	liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelman mukaisesta omaisuuserien tai liiketoiminta-alueiden myynnistä odotettavissa olevien tuottojen laskennassa käytetty arvostus on varovainen, luotettava ja realistinen.

13 artikla

Liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelman johdonmukaisuus

1. Keskusvastapuolen on tarvittaessa yhdenmukaistettava liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelma aiempien laatimiensa liiketoimintasuunnitelmien kanssa tai keskusvastapuolen on selitettävä liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelmassa, miksi kyseinen suunnitelma poikkeaa olennaisesti aiemmista liiketoimintasuunnitelmista.

2. Liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelmassa on noudatettava asetuksen (EU) 2021/23 21 artiklassa säädettyjä kriisinratkaisutavoitteita.

14 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 26 päivänä lokakuuta 2023.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN

(1) EUVL L 22, 22.1.2021, s. 1.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 648/2012, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä (EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1095/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84).