KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU, Euratom) 2023/2825,

annettu 12 päivänä joulukuuta 2023,

monipuolisen varainhankintastrategian mukaisten unionin lainanotto- ja velanhallintatoimien ja niihin liittyvien lainanantotoimien hallinto- ja täytäntöönpanojärjestelyistä

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18 päivänä heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (1) ja erityisesti sen 220 a artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan parlamentin asetuksella (EU, Euratom) 2022/2434 (2) muutettiin asetusta (EU, Euratom) 2018/1046, jäljempänä ’varainhoitoasetus’, vahvistamalla hajautettu rahoitusstrategia (monipuolinen varainhankintastrategia) ainoaksi komission toteuttamissa lainanotto- ja velanhallintatoimissa käytettäväksi varainhankintamenetelmäksi. Varainhoitoasetuksen 220 a artiklaa sovelletaan rahoitusapuohjelmiin, joiden perussäädökset tulevat voimaan 9 päivänä marraskuuta 2022 tai sen jälkeen. Monipuolista varainhankintastrategiaa ei sovelleta nykyisiin ohjelmiin, joiden mukaisten lainanotto- ja lainanantotoimien toteuttamista olisi jatkettava käyttämällä perinteistä back-to-back-menetelmää varainhoitoasetuksen 220 artiklan mukaisesti. Back-to-back-menetelmää voidaan poikkeuksellisesti soveltaa myös uusiin rahoitusapuohjelmiin, ja sitä on sovellettava kaikkiin Euratomin ohjelmiin.

(2)

Varainhoitoasetuksen 220 a artiklan mukaan komissio vahvistaa tarvittavat järjestelyt monipuolisen varainhankintastrategian toteuttamista varten. Näihin järjestelyihin olisi kuuluttava hallintokehys, riskienhallintamenettelyt ja kustannustenjakomenetelmä, jolla olisi varmistettava, että kaikista rahoitusapuun liittyvistä unionille aiheutuvista kustannuksista vastaa tuensaajamaa. Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa järjestelyt, joita sovelletaan komission monipuolisen varainhankintastrategian mukaisesti toteuttamiin lainanotto- ja velanhallintatoimiin ja niihin liittyviin lainanantotoimiin.

(3)

Komissio käytti monipuolista varainhankintastrategiaa ensimmäisen kerran lainanottotoimiin NextGenerationEU-välineen yhteydessä. NextGenerationEU-väline on unionin väliaikainen väline, jolla tuetaan talouden elpymistä covid-19-kriisistä. Tämä on mahdollistanut varojen onnistuneen hankinnan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 (3) mukaista tukea, jota ei makseta takaisin, ja kyseisen asetuksen mukaisia lainoja varten sekä neuvoston asetuksen (EU) 2020/2094 (4) 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja muita unionin ohjelmia varten.

(4)

Hallintomalli ja prosessit, joita tarvitaan monipuolisen varainhankintastrategian toteuttamiseksi NextGenerationEU-välineen yhteydessä, on vahvistettu komission täytäntöönpanopäätöksen C(2021) 2502 (5) mukaisesti. Näihin järjestelyihin kuuluvat muun muassa hallintokehys sekä riskienhallinta- ja vaatimustenmukaisuusmenettelyt. Kustannustenjakomenetelmä vahvistettiin komission täytäntöönpanopäätöksessä (EU, Euratom) 2022/2545 (6). On aiheellista ottaa varainhoitoasetuksen 220 a artiklan mukaisen monipuolisen varainhankintastrategian toteutusjärjestelyjen perustaksi NextGenerationEU-välineen hallintomalli.

(5)

Vaikka tätä päätöstä olisi sovellettava pääasiassa toimiin, jotka toteutetaan monipuolisen varainhankintastrategian mukaisesti, on aiheellista laajentaa joitakin siinä säädettyjä järjestelyjä koskemaan toimia, jotka toteutetaan käyttämällä back-to-back-menetelmää. Tällä lähestymistavalla varmistettaisiin soveltuvin osin johdonmukaisuus eri ohjelmien kesken. Sillä taattaisiin myös, että kaikkiin toimiin sovelletaan mahdollisimman korkealaatuisia sääntöjä moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti. Tämän olisi koskettava myös riskienhallinta- ja vaatimustenmukaisuusmenettelyihin liittyviä järjestelyjä.

(6)

Yhden vuoden jaksolle suunniteltujen lainanotto- ja velanhallintatoimien osatekijät olisi esitettävä vuotuisessa lainanottopäätöksessä, ja lisäksi päätöksessä olisi annettava lupa likviditeetinhallintatoimiin samalle ajanjaksolle. Siinä olisi erityisesti määritettävä toteutettavien lainanotto- ja velanhallintatoimien mittasuhteet unionin talousarvioon kohdistuvan ja lainansaajiin liittyvän kokonaisriskin määrittämiseksi. Tätä varten siinä olisi vahvistettava vaihteluväli kaikki käyttötarkoitukset kattavalle, pitkäaikaiseen varainhankintaan liittyvien liikkeeseenlaskujen enimmäismäärälle, lyhytaikaiseen varainhankintaan liittyvä maksamatta oleva enimmäismäärä, unionin hankkiman pitkäaikaisen rahoituksen keskimääräinen enimmäismaturiteetti, liikkeeseenlaskukohtaiset enimmäismäärät lopulliselle maksamatta olevalle määrälle ja tarvittaessa sellaisten komission liikkeeseenlaskemien instrumenttien enimmäismäärä, jotka se voi pitää hallussaan ja joita voidaan käyttää lisärahoituksen hankkimiseen tai jälkimarkkinoiden tukemiseen. Vuotuisessa lainanottopäätöksessä olisi myös annettava lupa siihen, että käteisvarat, joiden määrä ylittää maksujen suorittamiseen tarvittavan määrän, sijoitetaan rahamarkkinavälineisiin.

(7)

Jotta voitaisiin varmistaa, että rahoitusapuohjelmien mukaisten sitoumusten täyttämiseen tarvittavat varat ovat käytettävissä maksujen erääntyessä, monipuolisen varainhankintastrategian mukaiset lainanotto- ja velanhallintatoimet olisi toteutettava puolivuosittaisten varainhankintasuunnitelmien perusteella. Varainhankintasuunnitelmissa vahvistettaisiin nämä puolivuotisjaksolla toteutettavat toimet niiden maksujen perusteella, jotka on suoritettava kyseeseen tulevien ohjelmien toteuttamiseksi tulevalla puolivuotisjaksolla ja sitä seuraavilla puolivuotisjaksoilla. Varainhankintasuunnitelmaa laadittaessa olisi sen vuoksi varmistettava monivuotiselta pohjalta yhteys odotettavissa oleviin maksutarpeisiin, jotta voidaan varmistaa varainhankintaoperaatioiden sujuva suunnittelu ja organisointi. Lainanotosta saatavia tuloja, joilla on tarkoitus kattaa myöhemmillä puolivuotisjaksoilla odotettavissa olevia maksutarpeita, voidaan hallinnoida likviditeetinhallintatoimilla. Varainhankintasuunnitelmaa laadittaessa olisi noudatettava vuotuisessa lainanottopäätöksessä asetettuja enimmäismääriä ja annettuja lupia. Varainhankintasuunnitelma muodostaa perustan, jonka pohjalta markkinaosapuolille tiedotetaan tulevan kauden suuntaa antavista varainhankintasuunnitelmista.

(8)

Koska varainhankintasuunnitelmassa vahvistetaan pääsääntöisesti kuuden kuukauden jaksolle lainanoton ohjeellinen enimmäismäärä ja eräitä muita suunniteltujen toimien keskeisiä parametreja, sillä varmistettaisiin myös liikkeeseenlaskujen parempi ennustettavuus siten, että samalla säilytetään joustavuus ja tarjotaan avoimuutta markkinoilla. Kohteena oleva sijoittajapohja tarvitsee tietoa tulevista liikkeeseenlaskuista ja niiden ajoituksesta valmistellakseen omaa sijoitussuunnitteluaan. Komissio saa aikaan parempia tuloksia ja vähentää likviditeettivajeen riskiä, jos se kykenee organisoimaan lainanoton parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntämällä varainhankintasuunnitelmien täytäntöönpanossa rahamarkkinatransaktioita ja velanhoitotoimia.

(9)

Vuotuisen lainanottopäätöksen ja varainhankintasuunnitelman olisi toimittava perustana, kun komissio antaa tietoja Euroopan parlamentille ja neuvostolle varainhoitoasetuksen 220 a artiklan 2 kohdan mukaisesti, sekä markkinoille ja yleisölle suunnatun tiedotuksen perustana. Lisäksi komission olisi varainhoitoasetuksen 220 a artiklan 2 kohdan mukaisesti raportoitava Euroopan parlamentille ja neuvostolle kattavasti ja säännöllisesti kaikista lainanotto- ja velanhallintastrategiaansa liittyvistä näkökohdista.

(10)

Tarkkojen ja tarkoituksenmukaisten varainhankintasuunnitelmien laatiminen osana monipuolista varainhankintastrategiaa edellyttää, että toimivaltaiset tulojen ja menojen hyväksyjät toimittavat tietoja säännöllisesti ja oikea-aikaisesti, jotta rahoitusapuohjelmat voidaan toteuttaa niissä asetettujen määräaikojen ja odotettavissa olevien maksujen hyväksymiseen tarvittavien määrien puitteissa. Nämä tiedot olisi toimitettava komission rahoitusennusteiden laatimiseen käyttämällä välineellä budjettipääosastolle, joka vastaa varainhankintasuunnitelmien laatimisesta ja toteuttamisesta.

(11)

Monipuolisella varainhankintastrategialla olisi pyrittävä saamaan unionille mahdollisimman edulliset rahoitusehdot suunnittelemalla toimet järkevästi ja toteuttamalla ne sujuvasti vallitsevissa markkinaolosuhteissa parhain mahdollisin ehdoin. Koska rahoitusta hankitaan, jotta asianomaisiin ohjelmiin voidaan suorittaa maksuja, komissiolla on rajallinen harkintavalta markkinatransaktioiden ajoituksen suhteen. Monipuolinen varainhankintastrategia tarjoaa komissiolle laajemman valikoiman varainhankintatekniikoita, lyhytaikainen varainhankinta mukaan luettuna, ja antaisi näin sille mahdollisuuden vähentää markkinoihin liittyvää toteutusriskiä silloin kun se joutuu hankkimaan varoja epäsuotuisemmissa markkinaolosuhteissa.

(12)

Monipuolisen varainhankintastrategian mukaisiin varainhankintavälineisiin olisi kuuluttava muun muassa erilaisia viitelainoja ja EU:n velkasitoumuksia. Monipuolisen varainhankintastrategian mukaiset lainanottotoimet olisi toteutettava huutokauppoina, syndikoituina transaktioina tai suunnattuina anteina sen mukaan, mikä näistä vaihtoehdoista on toimien koon ja luonteen kannalta tarkoituksenmukaisin.

(13)

Monipuoliseen varainhankintastrategiaan olisi sisällyttävä mahdollisuus laskea liikkeeseen lyhyen aikavälin instrumentteja ja ylläpitää maksuvalmiuspuskuria, jotta komissio voi kattaa tarpeet, jotka aiheutuvat siitä, että lainanoton ja maksusuoritusten ajankohdat poikkeavat toisistaan, ja täyttää maksupyynnöt myös epäsuotuisissa rahoitusoloissa. EU:n velkasitoumuksiin perustuvat lyhyen aikavälin lainanottotoimet olisi toteutettava säännöllisillä huutokaupoilla joustavuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi. Tällaiset huutokaupat olisi järjestettävä siten, että varmistetaan läpinäkyvä ja ennakoitavissa oleva unionin liikkeeseenlaskija-asema ja osallistujien yhdenvertainen kohtelu.

(14)

Monipuolisen varainhankintastrategian mukaisilla velanhallintatoimilla voidaan parantaa korkoriskien ja muiden rahoitusriskien hallintaa. Sen vuoksi on aiheellista sallia johdannaisten, kuten swapien, käyttäminen tuensaajamaille myönnettäviin lainoihin liittyvien korkoriskien tai muiden rahoitusriskien hallintaan siten, että samalla noudatetaan aina talousarvion tasapainon periaatetta, tai sellaisten vakuudellisten tai vakuudettomien rahamarkkinatransaktioiden käyttö, jotka toteutetaan jäsenvaltioiden velanhoidosta vastaavien tahojen, ylikansallisten laitosten, kansallisten julkisen sektorin laitosten, keskuspankkien, sellaisten luottolaitosten tai sijoituspalveluyritysten, joilla on asianmukainen luottokelpoisuus, tai keskusvastapuolten kanssa. Tässä yhteydessä komissiolle olisi myös annettava lupa ostaa takaisin ja/tai pitää hallussaan omia joukkovelkakirjojaan likviditeetin hallintaa ja unionin joukkolainamarkkinoiden likviditeetin tukemista varten.

(15)

Likviditeetinhallintatoimien ansiosta komissio voi saada edullisemmat ehdot käteisvaroille, joiden määrä ylittää ennakoitujen maksujen suorittamiseen tarvittavien käteisvarojen määrän. Sen vuoksi on aiheellista sallia tätä tarkoitusta varten ylimääräisten käteisvarojen sijoittaminen rahamarkkinavälineiden avulla silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun maksujen määrä jää yllättäen ennakoitua pienemmäksi, jolloin seurauksena on odottamattomien käteisvarojen kertyminen. Vaihtoehtoisesti komissio voi ennen ajanjaksoja, jolloin maksujen määrän odotetaan olevan suuri, kerätä varoja etukäteen ehkäistäkseen toimien keskittymisen rajalliseen ajanjaksoon ja siitä aiheutuvat riskit toimien toteuttamiselle ja hinnoittelulle. Likviditeetinhallintastrategiaa laadittaessa tai muutettaessa on aiheellista kuulla riskienhallintajohtajaa ja tilinpitäjää.

(16)

Lainanantotoimet olisi toteutettava asianomaisen perussäädöksen ja vastaavien lainasopimusten mukaisesti. On aiheellista vahvistaa lainojen maksamista koskevat vähimmäisehdot. Olisi myös varmistettava, että tuensaajamaat vastaavat kaikista unionille aiheutuneista lainaan liittyvistä kustannuksista sellaisten menetelmien mukaisesti, jotka komissio vahvistaa erillisessä päätöksessä, jota täydennetään kyseisten kustannusten laskentaa koskevilla yksityiskohtaisilla suuntaviivoilla.

(17)

Tuensaajamaille olisi tarjottava mahdollisuus pyytää komissiota järjestämään lainoja, joiden korko on suojauksen ansiosta kiinteä. Tämä edellyttäisi, että komissio käyttää koronvaihtosopimusten kaltaisia rahoitusinstrumentteja tarjotakseen kiinteäkorkoisia lainoja. Tuensaajamaan olisi vastattava johdannaisiin liittyvien riskien hallinnasta aiheutuvista kustannuksista.

(18)

Nykyisten rahoitusapuohjelmien mukaiset lainanottotoimet toteutetaan vuonna 2019 perustetun ja vuonna 2021 päivitetyn EU:n ja Euratomin velan liikkeeseenlaskuohjelman, jäljempänä ’velan liikkeeseenlaskuohjelma’, puitteissa. Ohjelmaan sisältyvät muun muassa markkinointiesite, jossa esitetään kaikki tarvittavat sovellettavan lainsäädännön mukaiset markkinoille annettavat tiedot, sekä operatiiviset ja sopimusjärjestelyt sellaisten vastapuolten kanssa, joilla on lainanottotoimien kannalta ratkaiseva merkitys. Monipuolisen varainhankintastrategian mukaiset lainanottotoimet olisi toteutettava velan liikkeeseenlaskuohjelman puitteissa sen jälkeen, kun olemassa oleviin asiakirjoihin on tehty tarvittavat muutokset.

(19)

Monipuolisen varainhankintastrategian mukaisten lainanotto-, velanhallinta- ja likviditeetinhallintatoimien toteuttamiseksi olisi luotava asianmukaiset operatiiviset valmiudet, joihin kuuluvat muun muassa transaktioiden toimituksesta vastaavat toiminnot, huutokauppapaikka ja mahdollisuus käyttää takaisinostotransaktioita ja swapeja.

(20)

Voidakseen toteuttaa monipuolisen varainhankintastrategian mukaisia lainanotto-, velanhallinta- ja likviditeetinhallintatoimia ja niihin liittyviä lainanantotoimia komission olisi avattava erilliset tilit yksinomaan näitä toimia varten. Näihin tileihin olisi sovellettava samoja periaatteita kuin NextGenerationEU-toimien tileihin. Erityisesti näistä toimista aiheutuvaan likviditeettiriskiin puuttumiseksi olisi otettava käyttöön turvattuja, tiettyyn käyttötarkoitukseen osoitettuja, toiminnan vakautta turvaavia käteisvaroja maksujen suorittamista varten. Tällaisen määrättyyn tarkoitukseen osoitetun, toiminnan vakautta turvaavan käteispuskurin ylläpitämistä koskeva vaatimus on olennainen ja välttämätön osa monipuoliseen varainhankintastrategiaan liittyvää, riskienhallintaan sovellettavaa lähestymistapaa. Jotta voitaisiin varmistaa, että näihin kriittisiin käteisvaroihin ei kohdistu vastapuoliriskiä sellaisen laitoksen kaatumisesta, jossa kyseisiä varoja säilytetään, on välttämätöntä, että nämä toiminnan vakautta turvaavat käteisvarat säilytetään keskuspankissa. Nämä käteisvarat olisi säilytettävä niille varatulla tilillä Euroopan keskuspankissa (EKP), ja niiden määrä olisi pidettävä alhaisimmalla mahdollisella tasolla, joka riittää tulevien maksujen kattamiseen lyhyellä aikavälillä, mutta niiden määrä voi vaihdella liikkeeseenlasku- ja maksusuoritusaikataulujen mukaan. EKP:n kanssa olisi tehtävä finanssihallintopalveluja koskeva sopimus, joka mahdollistaa asianomaisten kustannusten kattamisen. Kaikki muut määrät, jotka ylittävät toiminnan vakautta turvaavat käteisvarat, voidaan sijoittaa rahamarkkinavälineiden avulla tai pitää hyväksytyissä vastapuolissa olevilla erityistileillä.

(21)

Lisäksi lainanotto-, velanhallinta-, likviditeetinhallinta- ja lainanantotoimia koskevalla riskienhallinta- ja vaatimustenmukaisuuskehyksellä olisi varmistettava unionin taloudellisten etujen suojaaminen sekä se, että kaikki toimet toteutetaan tiukimpien rehellisyyttä, nuhteettomuutta, moitteetonta varainhoitoa ja riskienhallintaa koskevien vaatimusten mukaisesti. Tämän osalta täytäntöönpanopäätöksellä C(2021) 2502 perustettua riskienhallintajohtajan tehtävää laajennettiin siten, että se kattaa kaikki komission täytäntöönpanopäätöksen (EU, Euratom) 2022/2544 (7) mukaiset monipuolisen varainhankintastrategian piiriin kuuluvat toimet. Riskienhallintajohtajalla olisi oltava tehtäviensä hoitamisessa tukenaan riski- ja valvontakomitea. Jotta voidaan varmistaa, että riski- ja valvontakomitean kokoonpano on sopiva tukemaan riskinhallintajohtajaa asianmukaisesti, että komitean kokoonpano vastaa parhaita käytäntöjä ja siinä otetaan huomioon riskienhallintajohtajan tehtävien laajentaminen, on tehtävä tiettyjä muutoksia. Tällaisiin muutoksiin olisi kuuluttava unionin ohjelmien rahoittamiseksi toteutettavasta velan liikkeeseenlaskusta vastaavan linjan johtajan nimeäminen riski- ja valvontakomiteaan pysyväksi tarkkailijaksi, jotta voidaan jakaa näkemyksiä toimien valvonnasta, mahdollisuus nimittää enintään kolme riippumatonta asiantuntijaa sekä riski- ja valvontakomitean jäsenten nimeämistä koskevat selkeämmät vaatimukset.

(22)

Riskienhallintajohtajan olisi parhaiden käytäntöjen ja tunnustettujen kansainvälisten standardien mukaisesti laadittava korkean tason riski- ja vaatimustenmukaisuuspolitiikka, joka sisältää riskejä ja vaatimusten noudattamista koskevat ohjeet toimien toteuttamiseksi täysin riippumattomasti. Velanhallinta- ja likviditeetinhallintatoimien asteittaiseen käyttöönottoon liittyy lisäriskejä, kuten vastapuoliluottoriski. Nämä toimet edellyttävät riskienhallintajohtajalta lisäseurantaa sen varmistamiseksi, että ne ovat korkean tason riski- ja vaatimustenmukaisuuspolitiikassa määritellyn riskinhallintakehyksen mukaisia. Tältä osin riskienhallintajohtajan olisi näiden toimien asteittaisen käyttöönoton rinnalla määriteltävä uudet riskirajat ja riskienseurantaratkaisut.

(23)

Riskienhallintajohtajan olisi erityisesti varmistettava, että toimissa noudatetaan korkean tason riski- ja vaatimustenmukaisuuspolitiikkaa ja että toimiin liittyvät riskit tunnistetaan ja ymmärretään, että niitä hallitaan ja että niistä raportoidaan riskienhallintajohtajalle. Riskienhallintajohtajalla olisi oltava näiden tehtävien hoitamisessa tukenaan vaatimustenmukaisuuden valvoja, jonka olisi raportoitava suoraan riskienhallintajohtajalle asioista, jotka koskevat sääntöjen ja menettelyjen noudattamista sekä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämistä.

(24)

Hallintomalli ja prosessit, joita tarvitaan monipuolisen varainhankintastrategian toteuttamiseksi NextGenerationEU-välineen yhteydessä, on vahvistettu täytäntöönpanopäätöksen C(2021) 2502 mukaisesti. Kyseinen päätös on kumottu täytäntöönpanopäätöksellä (EU, Euratom) 2022/2544, jossa vahvistetaan komission monipuolisen varainhankintastrategian mukaisesti toteuttamiin lainanotto- ja velanhallintatoimiin ja niihin liittyviin lainanantotoimiin sovellettavat järjestelyt. Tämä päätös perustuu kyseisissä täytäntöönpanopäätöksissä vahvistettuihin periaatteisiin. Jotta voitaisiin varmistaa, että kaikkiin monipuolisen varainhankintastrategian puitteissa toteutettaviin toimiin sovellettavat järjestelyt ovat keskenään yhdenmukaisia, on aiheellista kumota täytäntöönpanopäätös (EU, Euratom) 2022/2544.

(25)

Sen varmistamiseksi, että vuotuinen lainanottopäätös hyväksytään tämän päätöksen mukaisesti ja samanaikaisesti sen kanssa sekä hyvissä ajoin, jotta voidaan toteuttaa välittömästi vuonna 2024 aloitettava joukkolainojen liikkeeseenlaskuohjelma, tämän päätöksen olisi tultava voimaan kiireellisesti seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 LUKU

KOHDE JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1. Tässä päätöksessä vahvistetaan järjestelyt asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046, jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 220 a artiklan soveltamisalaan kuuluvia lainanotto-, velanhallinta- ja likviditeetinhallintatoimia varten tarkoitetun monipuolisen varainhankintastrategian ja kyseisiin toimiin liittyvien lainanantotoimien toteuttamista varten.

2. Jäljempänä olevaa 4 lukua sovelletaan myös back-to-back-menetelmällä toteutettuihin lainanotto- ja lainanantotoimiin.

2 artikla

Määritelmät

Tässä päätöksessä tarkoitetaan:

1)	’lainanottotoimilla’ markkinoilla toteutettavia toimia, erityisesti velan liikkeeseenlaskua lainanottoa varten, lainojen uusiminen mukaan luettuna;

2)	’velanhallintatoimilla’ lainanottotoimista seurauksena olevaan velkaan liittyviä markkinatoimia, joiden tarkoituksena on optimoida maksamatta olevan velan rakenne, lieventää korkoriskiä, tukea jälkimarkkinoiden likviditeettiä tai lieventää muita rahoitusriskejä;

3)	’likviditeetinhallintatoimilla’ lainanotto- ja velanhallintatoimista saatavien tulojen sisään- ja ulosvirtausten hallinnoimiseksi toteutettavia toimia, joiden tarkoituksena on mahdollistaa kyseisten määrien kustannustehokas hallinta;

4)	’lainanantotoimilla’ toimia, jotka liittyvät varainhoitoasetuksen 220 artiklan mukaista rahoitusapua koskevien lainojen ja luottojärjestelyjen toteuttamiseen;

5)	’maksulla’ takaisinmaksettavan tuen tai sellaisen tuen, jota ei makseta takaisin, rahoittamiseksi toteutetuista lainanotto- ja velanhallintatoimista saatujen tulojen siirtämistä tuensaajalle;

’ohjelman tulojen ja menojen hyväksyjällä’ komission päätöksellä C(2018) 5120 (8) vahvistettujen sisäisten sääntöjen liitteen I mukaista toimivaltaista tulojen ja menojen hyväksyjää, joka toteuttaa rahoitusapuohjelman budjettikohtia tai asetuksen (EU) 2020/2094 2 artiklan 2 kohdan nojalla rahoitetun ohjelman budjettikohtia siltä osin kuin kyseinen tulojen ja menojen hyväksyjä toteuttaa mainitun asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä;

7)	’toiminnan vakautta turvaavilla käteisvaroilla’ niiden käteisvarojen määrää, jotka on säilytettävä Euroopan keskuspankin (EKP) käteistilillä ennen tiettynä ajanjaksona odotettavissa olevia maksuja;

8)	’swapilla’ komission delegoidun asetuksen (EU) 2017/583 (9) liitteessä III olevan 1 jakson 10 kohdassa määriteltyä vaihtosopimusta;

9)	’johdannaisilla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 (10) 2 artiklan 5 kohdassa määriteltyjä johdannaisia;

10)	’takaisinostotransaktiolla’ tai ’takaisinmyyntitransaktiolla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/2365 (11) 3 artiklan 9 kohdassa määriteltyjä takaisinostotransaktioita tai takaisinmyyntitransaktioita;

11)	’osto-myynti-transaktiolla’ tai ’myynti-osto-transaktiolla’ asetuksen (EU) 2015/2365 3 artiklan 8 kohdassa määriteltyä osto-myynti-transaktiota tai myynti-osto-transaktiota;

12)

’rahamarkkinavälineillä’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU (12) 4 artiklan 1 kohdan 17 alakohdassa olevan ’rahamarkkinavälineiden’ määritelmän mukaisia välineitä, kuten talletuksia, talletustodistukset mukaan luettuina, luottojärjestelyjä, rahamarkkinarahastoja, rahamarkkinaindeksejä seuraavia pörssilistattuja rahastoja, yritystodistuksia, velkasitoumuksia, vuoden kuluessa erääntyviä joukkovelkakirjoja sekä arvopapereiden lainaksiantamis- ja takaisinostosopimuksia;

13)	’syndikoidulla transaktiolla’ transaktiota, jossa luotonantajien ryhmä eli syndikaatti tarjoaa rahoitusta yhdelle lainanottajalle;

14)	’huutokaupalla’ unionin ja Euratomin velkapapereiden liikkeeseenlaskuprosessia, joka perustuu kilpaileviin tarjouksiin huutokauppapaikan kautta;

15)	’pitkäaikaisella varainhankinnalla’ varojen hankintaa lainanottotoimilla yli yhden vuoden pituiseksi jaksoksi, lukuun ottamatta omaan lukuun pidettäviä määriä;

16)	’lyhytaikaisella varainhankinnalla’ varojen hankintaa lainanottotoimilla enintään yhden vuoden pituiseksi jaksoksi sekä vakuudettomien rahamarkkinatransaktioiden ja vakuudellisten rahamarkkinatransaktioiden käyttöä.

2 LUKU

LAINANOTTO-, VELANHALLINTA- JA LAINANANTOTOIMET

1 JAKSO

Varainhankintastrategia

3 artikla

Vuotuinen lainanottoa, velanhallintaa ja likviditeetinhallintaa koskeva päätös

1. Komissio tekee lainanottoa, velanhallintaa ja likviditeetinhallintaa koskevan päätöksen, jossa vahvistetaan lainanotto- ja velanhallintatoimien enimmäismäärät sisältävät puitteet ja myönnetään lupa likviditeetinhallintatoimiin, jotka voidaan tehdä kalenterivuoden aikana, jäljempänä ’vuotuinen lainanottopäätös’.

2. Vuotuisessa lainanottopäätöksessä vahvistetaan seuraavat parametrit:

a)	pitkäaikaisen varainhankinnan vuotuinen enimmäismäärä, joka perustuu ohjelmien puitteissa odotettavissa olevien maksujen ja jälleenrahoitustarpeiden monivuotiseen aikatauluun;

b)	lyhytaikaisen varainhankinnan maksamatta oleva enimmäismäärä; lyhytaikainen varainhankinta voidaan toteuttaa muun muassa laskemalla liikkeeseen EU:n velkasitoumuksia;

c)	liikkeeseenlaskukohtainen lopullinen maksamatta oleva enimmäismäärä, jossa on otettu huomioon keskittymäriski erääntymishetkellä;

d)	pitkäaikaisen varainhankinnan keskimääräinen enimmäismaturiteetti;

soveltuvin osin sellaisten liikkeeseenlaskettujen omien instrumenttien maksamatta oleva enimmäismäärä, jotka komissio voi pitää hallussaan ja jotka voidaan asettaa vastapuolten saataville takaisinostotransaktioiden kautta unionin arvopapereiden jälkimarkkinoiden tukemiseksi tai lyhytaikaisen varainhankinnan käynnistämiseksi;

f)	lupa 8 artiklassa tarkoitettuja rahamarkkinavälineitä hyödyntäen toteutettaviin likviditeetinhallintatoimiin.

3. Vuotuisen lainanottopäätöksen valmistelussa otetaan huomioon seuraavat tekijät:

a)	perustana olevista perussäädöksistä, erityisesti varainhoitoasetuksen 220 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista perussäädöksistä, johtuvat vaatimukset;

b)	maksamatta olevaan velkaan ja pääoman takaisinmaksuun liittyvät maksuvelvoitteet vuotuisen työohjelman mukaisesti ja rahoitussuunnitelma huomioon ottaen;

yhteensopivuus neuvoston päätöksessä (EU, Euratom) 2020/2053 (13) ja soveltuvin osin neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2020/2093 (14) vahvistettujen enimmäismäärien sekä perustana olevassa perussäädöksessä vahvistetun enimmäiskeston tai keskimääräisen enimmäismaturiteetin kanssa. NextGenerationEU-välineen osalta nämä enimmäismäärät vahvistetaan päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 6 artiklassa, jossa omien varojen enimmäismäärää kasvatetaan 0,6 prosenttiyksikköä jäsenvaltioiden BKTL:sta, ja unionin talousarviosta suunnitellun lainojen takaisinmaksun osalta kyseisen päätöksen 5 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa, jossa vahvistetaan asianomainen enimmäismäärä;

d)	komission ja tuensaajamaan välisissä lainasopimuksissa vahvistetut lainojen maturiteetit;

e)	asianomaisten politiikkaohjelmien puitteissa suoritettavien maksujen ja uudelleenrahoitustarpeiden monivuotinen aikataulu, jossa otetaan huomioon tarjontaan ja kysyntään liittyvät laajemmat näkökohdat;

f)	muut lainanotto- ja velanhallintatoimien määrittämisen kannalta merkitykselliset tekijät.

4. Vuotuinen lainanottopäätös on hyväksyttävä ennen sen kattaman ajanjakson alkua.

5. Vuotuista lainanottopäätöstä voidaan muuttaa erityisesti, jos on olemassa vakava riski siitä, että keskimääräistä enimmäismaturiteettia ei voida noudattaa pitkäaikaiseen varainhankintaan liittyvien liikkeeseenlaskujen alitoteutuksen vuoksi tai jos yksi tai useampi 3 kohdassa tarkoitetuista tekijöistä muuttuu.

6. Komissio toimittaa vuotuisen lainanottopäätöksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

4 artikla

Varainhankintasuunnitelma

1. Varainhankintasuunnitelmassa on asetettava ohjeellinen tavoite lainanottotoimilla hankittaville ja velanhallintatoimilla hoidettaville varoille, ja sen on pääsääntöisesti katettava kuuden kuukauden pituinen ajanjakso.

2. Varainhankintasuunnitelmassa on ilmoitettava ne suunnitellut lainanottotoimet ja tapauksen mukaan ne velanhallinta- ja likviditeetinhallintatoimet, jotka on tarkoitus toteuttaa monipuolisen varainhankintastrategian mukaisesti. Varainhankintasuunnitelmaan on sisällytettävä vuotuisessa lainanottopäätöksessä asetetuissa puitteissa ja ottaen huomioon 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tekijät sekä ensi- ja jälkimarkkinoiden rahoitusolosuhteet muun muassa seuraavat parametrit:

a)	lyhyt- ja pitkäaikaisen varainhankinnan odotetut enimmäismäärät kyseisellä kaudella;

b)	kaudella toteutettavan pitkäaikaisen varainhankinnan painotettu keskimääräinen enimmäismaturiteetti;

soveltuvin osin ohjeellinen määrä tai vaihteluväli, jossa on otettu huomioon varainhankinta- ja maksusuunnittelu varainhankintasuunnitelman hyväksymishetkellä ja joka on tarkoitus sijoittaa rahamarkkinavälineiden avulla varainhankintasuunnitelman kattaman puolivuotiskauden aikana 8 artiklan mukaisesti.

Varainhankintasuunnitelmaa laadittaessa on otettava asianmukaisesti huomioon 20 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu riskienhallintajohtajan lausunto.

3. Varainhankintasuunnitelma on hyväksyttävä ennen sen kattaman ajanjakson alkua.

4. Varainhankintasuunnitelmaa voidaan muuttaa, jos yksi tai useampi 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista tekijöistä muuttuu olennaisesti.

5. Komissio tiedottaa hyväksytystä varainhankintasuunnitelmasta Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5 artikla

Ennakoiduista maksutarpeista ilmoittaminen varainhankintasuunnitelman laatimista ja täytäntöönpanoa varten

1. Varainhankintasuunnitelma laaditaan niiden ajantasaisten tietojen perusteella, jotka ohjelmien tulojen ja menojen hyväksyjät toimittavat budjettipääosastolle odotettavissa olevien maksujen aikataulusta, johon voi sisältyä monivuotisia maksutarpeita. Toimitettujen tietojen on oltava mahdollisimman tarkkoja ja luotettavia.

2. Ohjelmien tulojen ja menojen hyväksyjät esittävät kuukautta ennen varainhankintasuunnitelman hyväksymistä yksityiskohtaisen ennusteen asianomaisten ohjelmien maksutarpeista.

3. Ohjelmien tulojen ja menojen hyväksyjien on mahdollisuuksien mukaan toimitettava säännöllisesti tarkkoja ja luotettavia päivitettyjä tietoja ennakoiduista maksuista, myös muutoksista maksujen hyväksymismenettelyjen päätökseen saattamiselle asetettuihin määräaikoihin.

4. Ohjelmien tulojen ja menojen hyväksyjien on käytettävä 12 artiklan 2 kohdan i alakohdassa säädettyä ennakoituja maksutarpeita koskevien tietojen ilmoittamiseen ja päivittämiseen tarkoitettua sähköistä järjestelmää tämän artiklan 1–3 kohdassa edellytettyjen tietojen toimittamiseksi.

6 artikla

Lainanotto-, velanhallinta- ja likviditeetinhallintatoimien toteuttaminen

1. Yksittäiset lainanotto-, velanhallinta- ja likviditeetinhallintatoimet on toteutettava asianomaisen kauden varainhankintasuunnitelman viimeisimmän sovellettavan päivityksen mukaisesti.

Budjettipääosaston pääjohtaja antaa 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen päivitysten perusteella säännöllisesti ohjeita velan liikkeeseenlaskulla hankittavista määristä, joita hallinnoidaan velanhallinta- ja likviditeetinhallintatoimilla.

2. Ohjeistetut määrät on hankittava soveltamalla 7 artiklassa määriteltyä monipuolista varainhankintastrategiaa sekä noudattaen 4 artiklan 2 kohdassa vahvistettuja varainhankintasuunnitelman parametreja.

Lainanotto-, velanhallinta- ja likviditeetinhallintatoimissa on noudatettava moitteettoman varainhoidon periaatetta, johon kuuluvat tehtävien ja vastuiden asianmukainen erottaminen toisistaan, tiedotus ja raportointi, joilla pyritään takaamaan riippumaton valvonta ja vastuuvelvollisuus, sekä kaikkien toimien laillisuus ja sääntöjenmukaisuus. Toimet on toteutettava markkinoiden parhaiden käytäntöjen mukaisesti ja markkinakäytäntöjä noudattaen.

7 artikla

Monipuolinen varainhankintastrategia

1. Toteuttaessaan monipuolista varainhankintastrategiaa komissio toimii soveltuvin osin seuraavien periaatteiden ja täysin moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti lainatakseen tarvittavan rahoituksen, jotta se voi täyttää hyvissä ajoin asianomaisten ohjelmien tarpeet, jotka koskevat takaisin maksettavaa tukea ja tukea, jota ei makseta takaisin, ja hallita tämän seurauksena syntyvää velkaa mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti pyrkien samalla varmistamaan unionin talousarvion ja tuensaajamaiden kannalta mahdollisimman edulliset rahoitusehdot vallitsevissa markkinaolosuhteissa ja säännöllisen läsnäolon pääomamarkkinoilla:

a)	lainanotto- ja velanhallintatoimia voidaan toteuttaa ensimarkkinoilla, jälkimarkkinoilla ja rahamarkkinoilla;

b)	lainanottotoimet on toteutettava käyttämällä useita yksittäisiä lainanottotoimia, joilla on eri maturiteetit ja joista osa on lyhytaikaista ja osa pitkäaikaista varainhankintaa;

lainanottotoimet voidaan toteuttaa käyttämällä syndikoitujen transaktioiden ja huutokauppojen yhdistelmää sekä suunnattuja anteja siten, että molemmissa tapauksissa hyödynnetään sellaisten luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten palveluja, jotka ovat komission päätöksellä (EU, Euratom) 2021/625 (15) perustetun päämarkkinatakaajien verkoston jäseniä;

d)	syntyvä velka voidaan järjestää uudelleen maturiteetin hallinnan tarkoituksiin;

e)	rahavirtojen eroavuuksia ja likviditeettiriskiä on hallittava velanhallintaa ja likviditeetinhallintaa koskevilla toimenpiteillä;

f)	korkoriskiä ja muita taloudellisia riskejä voidaan hallita velanhallintatoimilla 2 kohdassa kuvatulla tavalla.

2. Jos komission on tarpeen varmistaa monipuolisen varainhankintastrategian toteuttamisen yhteydessä aiheutuvien korkoriskien ja muiden rahoitusriskien parempi hallinta, se voi käyttää velanhallintatoimia, jotka voivat koostua johdannaisten, kuten swapien, käyttämisestä korkoriskien tai muiden rahoitusriskien hallintaan. Tätä varten komissio voi ostaa takaisin omia joukkovelkakirjoja ja pitää niitä hallussaan. Swapeja voidaan käyttää ainoastaan lainoista hyötyville maille aiheutuvilta korkoriskeiltä suojautumiseen. Riskienhallintatoimenpiteestä hyötyvän tuensaajamaan on vastattava johdannaisilla toteutetun riskienhallinnan kustannuksista.

8 artikla

Likviditeetinhallintastrategia

1. Likviditeettisaldoja, jotka ylittävät 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen toiminnan vakautta turvaavien käteisvarojen määrän, voidaan hallinnoida rahamarkkinavälineitä hyödyntämällä.

2. Rahamarkkinavälineitä voidaan toteuttaa jäsenvaltioiden velanhoidosta vastaavien tahojen, ylikansallisten laitosten, kansallisten julkisen sektorin laitosten, keskuspankkien, sellaisten luottolaitosten tai sijoituspalveluyritysten, joilla on asianmukainen luottokelpoisuus, ja keskusvastapuolten kanssa.

3. Budjettipääosaston pääjohtaja määrittelee likviditeetinhallintastrategian, jossa vahvistetaan tällaisen ylimääräisen likviditeettisaldon hallinnointiin sovellettavat keskeiset parametrit. Strategian on sisällettävä seuraavat seikat:

a)	sijoitustavoitteet;

b)	mahdollisesti sovellettavat vertailuarvot;

c)	käteisvarojen ja sijoitusten enimmäiskesto;

d)	niiden vastapuolten valintaa koskevat kelpoisuusvaatimukset, joiden kanssa toimia on tarkoitus toteuttaa;

e)	hyväksyttävät rahamarkkinavälineet;

f)	sellaisia omaisuuseriä koskevat hyväksyttävyysvaatimukset, joita voidaan ostaa ja/tai jotka voidaan hyväksyä vakuudeksi.

4. Likviditeetinhallintastrategiaa laadittaessa tai muutettaessa on otettava asianmukaisesti huomioon 20 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu riskienhallintajohtajan lausunto. Myös komission tilinpitäjää kuullaan.

2 JAKSO

Lainanantotoimet

9 artikla

Lainanantotoimet

Lainanantotoimet toteutetaan asianomaisessa perussäädöksessä vahvistettujen erityisten sääntöjen sekä komission ja tuensaajamaan välillä perussäädöksen mukaisesti tehdyissä lainasopimuksissa vahvistettujen ehtojen mukaisesti.

10 artikla

Lainan maksaminen ja aikaistettu erääntyminen

1. Lainaerien maksu on suoritettava mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti edellyttäen, että rahoitusta on saatavilla. Lainasopimuksiin on sisällyttävä tuensaajamaan ehdoton ja peruuttamaton sitoumus vastata kaikista lainanottoon liittyvistä kustannuksista, myös hallintokuluista, ja maksaa takaisin pääoma ja korot, ja niissä voidaan sallia johdannaisten, erityisesti swapien, käyttö.

2. Asetuksen (EU) 2021/241 mukaisiin lainasopimuksiin on sisällyttävä aikaistettua erääntymistä koskeva lauseke, jonka nojalla komissio voi pyytää lainan ennenaikaista takaisinmaksua muun muassa asetuksen (EU) 2021/241 22 artiklan 5 kohdan ja 24 artiklan 9 kohdan mukaisesti sekä selvittämättä olevien ennakkomaksujen palauttamista.

11 artikla

Lainan kustannukset

1. Kaikista kustannuksista, korkoriskien ja muiden rahoitusriskien hallintaan liittyvät kustannukset mukaan luettuina, joita unionille aiheutuu lainoja varten tarvittavien varojen hankkimisesta ottolainauksella, vastaavat varainhoitoasetuksen 220 artiklan ja asianomaisten perussäädösten mukaisesti tuensaajamaat, ja kyseiset kustannukset lasketaan käyttämällä täytäntöönpanopäätöksessä (EU, Euratom) 2022/2545 vahvistettuja menetelmiä, joita täydennetään erityisillä suuntaviivoilla, läpinäkyvyyden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteita kaikilta osin noudattaen.

2. Unionille johdannaisista aiheutuvista kustannuksista vastaa tuensaajamaa.

3. Kustannukset laskutetaan säännöllisesti tuensaajamaalta.

3 JAKSO

Toteutus ja raportointi

12 artikla

Operatiivisten valmiuksien luominen

1. Monipuolisen varainhankintastrategian mukaisten lainanotto-, velanhallinta- ja likviditeetinhallintatoimien ja niihin liittyvien lainanantotoimien toteutukseen on sisällyttävä sellaisten operatiivisten valmiuksien luominen ja hallinnointi, joilla varmistetaan, että käyttöön otetuilla järjestelmillä ylläpidetään moitteetonta varainhoitoa ja että niihin sovelletaan vankkaa riskienhallintaa sekä prosessien ja päätösten dokumentointia.

2. Näihin operatiivisiin valmiuksiin on kuuluttava erityisesti seuraavat:

a)	transaktioiden toimituksen edellyttämien sopimusten neuvotteleminen, tarkistaminen ja allekirjoittaminen julkisten tai yksityisten luottolaitosten ja kansallisten tai kansainvälisten arvopaperikeskusten kanssa;

b)	lainanottoon liittyvien asiakirjojen, myös velan liikkeeseenlaskuohjelmaan liittyvien asiakirjojen, tarkistaminen, muuttaminen, uudelleen muotoilu ja viimeistely;

c)	huutokauppojen järjestämistä koskevien järjestelyjen ja sääntöjen vahvistaminen, mukaan lukien sopimukset järjestelmiä tarjoavien ulkopuolisten tahojen kanssa ja huutokauppojen toteuttamisen jatkuva valvonta;

d)	yksittäisten lainanottotoimien toteuttaminen syndikoitujen transaktioiden, huutokauppojen ja suunnattujen antien avulla;

e)	unionin talousarviosta katettavien ja lainanannon tapauksessa tuensaajamailta veloitettavien aiheutuneiden kustannusten laskeminen niiden menetelmien mukaisesti, jotka komissio vahvistaa erityisissä suuntaviivoissa;

sellaisten järjestelyjen vahvistaminen ja sellaisten sopimusten, mukaan luettuina vastapuolten ja kaupankäyntijärjestelmän tarjoajien kanssa tehdyt sopimukset, neuvotteleminen, tarkistaminen ja allekirjoittaminen, joita tarvitaan seuraavien transaktioiden ja välineiden toteuttamiseksi:

i)	takaisinostotransaktiot tai takaisinmyyntitransaktiot, osto-myynti-transaktiot tai myynti-osto-transaktiot ja muut velkoja synnyttävät transaktiot;

ii)	johdannaiset, kuten swapit, joiden tarkoituksena on hallita riskejä ja suojautua niiltä, yksinomaan lainoja varten;

g)	jälkimarkkinatransaktioiden sekä vakuudettomien ja vakuudellisten rahamarkkinatransaktioiden, edellä f alakohdan i ja ii alakohdassa tarkoitetut transaktiot mukaan luettuina, toteuttaminen;

h)	likviditeetinhallintatoimien edellyttämien organisoitujen järjestelmien tai menettelyjen perustaminen;

i)	5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun, ennakoituja maksutarpeita koskevien tietojen toimittamiseen ja päivittämiseen tarkoitetun sähköisen järjestelmän perustaminen ja hallinnointi.

13 artikla

Lainanotto-, velanhallinta-, likviditeetinhallinta- ja lainanantotoimien toteutuksesta raportoiminen

Komissio laatii kahdesti vuodessa kertomuksen kaikista lainanotto-, velanhallinta- ja likviditeetinhallintastrategiaansa liittyvistä näkökohdista, joihin kuuluvat muun muassa oikeusperusta, joukkolainojen ja velkasitoumusten maksamatta olevat määrät, maturiteettiprofiili, maksetut avustukset ja lainat, maksettujen lainojen takaisinmaksuaikataulu, varainhankintakustannukset ja määrä, jonka komissio aikoo laskea liikkeeseen tulevalla puolivuotiskaudella. Kertomus toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

3 luku

KIRJANPITO JA TILINPITÄJÄ

14 artikla

Tili saatujen tulojen hallintaa varten

1. Lainanotto-, velanhallinta- ja lainanantotoimiin liittyviä tuloja hallinnoidaan komission tilinpitäjän avaaman tilin avulla. Tilinpitäjä siirtää kyseisen tilin hallinnoinnin budjettipääosaston asiaankuuluville yksiköille, jotka hallinnoivat sitä tässä päätöksessä vahvistettujen sääntöjen, periaatteiden ja menettelyjen mukaisesti.

2. Tiliä pidetään EKP:ssä finanssihallintopalveluja koskevan sopimuksen perusteella. Se on tarkoitettu erityisiä toiminnan vakautta turvaavia käteisvaroja varten, jotka mukautetaan tulevien maksujen määriin.

3. Budjettipääosaston pääjohtaja määrittelee menetelmän, jonka mukaisesti toiminnan vakautta turvaavat käteisvarat lasketaan tietylle ajanjaksolle.

15 artikla

Tilit käteisvarojen ja likviditeetin hallintaan liittyviä toimia varten

1. Komission tilinpitäjä avaa tarvittavat tilit käteisvarojen ja likviditeetin hallintaan liittyviä toimia varten. Tilinpitäjä siirtää kyseisen tilin hallinnoinnin budjettipääosaston asiaankuuluville yksiköille, jotka hallinnoivat sitä tässä päätöksessä vahvistettujen sääntöjen, periaatteiden ja menettelyjen mukaisesti. Tilinpitäjä voi vahvistaa tilien hallinnointia koskevat ehdot varainhoitoasetuksen mukaisesti.

2. Kun on kyse sellaisten käteisvarojen hallinnasta, joiden määrä ylittää toiminnan vakautta turvaavien käteisvarojen määrän, sekä likviditeetinhallintatoimista, tilejä voidaan pitää EKP:ssä tai missä tahansa muussa hyväksytyssä vastapuolessa.

16 artikla

Lainanotto-, velanhallinta-, likviditeetinhallinta- ja lainanantotoimia koskeva kirjanpito

Tilinpitäjä vastaa kaikkia lainanotto-, velanhallinta-, likviditeetinhallinta- ja lainanantotoimia koskevan asianmukaisen kirjanpidon varmistamisesta unionin kirjanpitosääntöjen ja varainhoitoasetuksen XIII osaston mukaisesti.

17 artikla

Tilinpäätöslaskelmien laatiminen

1. Tilinpitäjä vastaa lainanotto-, velanhallinta-, likviditeetinhallinta- ja lainanantotoimia koskevien vuotuisten tilinpäätöslaskelmien laatimisesta unionin kirjanpitosääntöjen mukaisesti ja ohjelmien tulojen ja menojen hyväksyjien toimittamien tietojen perusteella.

2. Nämä tilinpäätöslaskelmat ovat osa unionin talousarviota koskevaa konsolidoitua vuotuista tilinpäätöstä.

4 LUKU

RISKIENHALLINTA JA VAATIMUSTENMUKAISUUS

18 artikla

Riskienhallintajohtajan tehtävät lainanotto-, velanhallinta-, likviditeetinhallinta- ja lainanantotoimissa

1. Lainanotto-, velanhallinta-, likviditeetinhallinta- ja lainanantotoimia varten on oltava riskienhallintajohtaja, jonka toimivaltuuksista ja tehtävistä säädetään tässä päätöksessä.

2. Riskienhallintajohtajan tehtävänä on varmistaa, että lainanotto-, velanhallinta-, likviditeetinhallinta- ja lainanantotoimien toteuttamisessa käytettävät järjestelmät, menetelmät ja prosessit suunnitellaan ja toteutetaan siten, että niillä varmistetaan mahdollisimman pitkälle unionin taloudellisten etujen suoja sekä lainanotto-, velanhallinta-, likviditeetinhallinta- ja lainanantotoimien moitteeton varainhoito.

3. Riskienhallintajohtajan tehtävä on riippumaton toimien suunnitteluun, täytäntöönpanoon, toteutukseen ja kirjanpitoon liittyvistä toiminnoista ja tehtävistä. Riskienhallintajohtajalla on autonomia hänen hoitaessaan tässä luvussa kuvattuja tehtäviä ja velvollisuuksia, ja hänelle on annettava tarvittavat resurssit.

4. Riskienhallintajohtajan on raportoitava suoraan talousarviosta vastaavalle kollegion jäsenelle tässä luvussa säädettyjen velvollisuuksiensa osalta.

5. Vaatimustenmukaisuuden valvojan tehtävää hoitavan henkilöstön jäsenen on raportoitava suoraan riskienhallintajohtajalle 19 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuista asioista.

19 artikla

Korkean tason riski- ja vaatimustenmukaisuuspolitiikan laatiminen

1. Riskienhallintajohtaja laatii korkean tason riski- ja vaatimustenmukaisuuspolitiikan, jossa yksilöidään lainanotto-, velanhallinta-, likviditeetinhallinta- ja lainanantotoimien toteuttamisesta johtuvat unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvat pääasialliset riskit. Tässä yhteydessä riskienhallintajohtaja ottaa huomioon riskien tunnistamista ja arviointia koskevat periaatteet, joiden mukaan käytäntönä on, että pääasialliset riskit tunnistetaan ja niitä arvioidaan jatkuvasti tehokkaassa sisäisen valvonnan järjestelmässä.

2. Korkean tason riski- ja vaatimustenmukaisuuspolitiikassa asetetaan riskejä koskevat strategiset tavoitteet ja luodaan yleiset puitteet lainanotto-, velanhallinta-, likviditeetinhallinta- ja lainanantotoimiin sovellettaville riskienhallintaohjeille.

3. Korkean tason riski- ja vaatimustenmukaisuuspolitiikassa on yksilöitävä kaikki lainanotto-, velanhallinta-, likviditeetinhallinta- ja lainanantotoimien toteuttamisesta aiheutuvat asiaankuuluvat riskit, likviditeetti-, markkina-, varainhankinta-, luotto-, vastapuoli- ja operatiiviset riskit mukaan luettuina. Korkean tason riski- ja vaatimustenmukaisuuspolitiikassa on vahvistettava kunkin riskin osalta korkean tason riskinottohalu, yleiset menetelmät riskille altistumisen mittaamiseksi, seuranta- ja raportointivaatimukset sekä eskalaatiomekanismi, jota on sovellettava, jos politiikkaa rikotaan tai sitä ei noudateta. Siinä on tarkistettava, että menettelyt, joita tarvitaan kyseisten toimien nuhteettomuuden, luotettavuuden ja läpinäkyvyyden varmistamiseksi, ovat luotettavia, ja rajoitettava mahdollisia rahoitusriskejä tai operatiivisia riskejä asianmukaisesti.

4. Korkean tason riski- ja vaatimustenmukaisuuspolitiikkaan on sisällyttävä seuraavat säännöt ja menettelyt:

a)	säännöt ja menettelyt, joita monipuolisen varainhankintastrategian operatiivisesta täytäntöönpanosta ja toteutuksesta vastaavien henkilöiden on noudatettava; ja

säännöt ja menettelyt, joilla ehkäistään rahanpesua ja terrorismin rahoitusta sekä sellaisten yhteisöjen toteuttamia lainanotto-, velanhallinta- ja lainanantotoimia, jotka on perustettu tai jotka ovat sijoittautuneet sellaisille oikeudenkäyttöalueille, jotka sisältyvät yhteistyöhaluttomia oikeudenkäyttöalueita koskevan unionin politiikan puitteissa laadittuun luetteloon tai on yksilöity suuririskisiksi maiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849 (16) 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti tai jotka eivät tosiasiallisesti noudata avoimuutta ja tietojenvaihtoa koskevia unionin tai kansainvälisesti sovittuja veronormeja, sekä säännöt ja menettelyt, joilla ehkäistään seuraamusjärjestelmien rikkomisia ja muita taloudellisia sääntöjenvastaisuuksia.

5. Korkean tason riski- ja vaatimustenmukaisuuspolitiikkaa tarkastellaan uudelleen vähintään kerran vuodessa ja tarkistetaan tarvittaessa.

6. Riskienhallintajohtaja toimittaa korkean tason riski- ja vaatimustenmukaisuuspolitiikan talousarviosta vastaavan kollegion jäsenen hyväksyttäväksi.

20 artikla

Riskienhallintajohtajan tehtävät

1. Riskienhallintajohtaja valvoo, että korkean tason riski- ja vaatimustenmukaisuuspolitiikka pannaan täytäntöön kattavasti ja johdonmukaisesti.

2. Riskienhallintajohtajan tehtävänä on erityisesti

a)	antaa lausunto varainhankintasuunnitelman luonnoksesta;

b)	antaa lausunto likviditeetinhallintastrategian luonnoksesta;

c)	tarkistaa, että budjettipääosaston pääjohtajan tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi antamat sisäiset säännöt ja ohjeasiakirjat ovat johdonmukaiset korkean tason riski- ja vaatimustenmukaisuuspolitiikan kanssa, ja tarvittaessa pyytää muuttamaan niitä;

d)	laatia riskien tunnistamista, kvantifiointia ja seurantaa koskevat vankat prosessit ja valvoa, että niitä noudatetaan jatkuvasti;

vahvistaa asianmukaiset riskirajat sen varmistamiseksi, että lainanotto-, velanhallinta- ja likviditeetinhallintatoimiin liittyvät luotto-, markkina- ja likviditeettiriskit ovat edelleen riskejä koskevien tavoitteiden ja riskinottohalun mukaisia. Riskirajat voivat olla tietyn vastapuolen ja/tai välineen tasolla vahvistettuja yksittäisiä riskirajoja tai velan- ja likviditeetinhallintatoimista johtuvien kokonaisriskien tasolla vahvistettuja riskirajoja;

f)	tunnistaa korkean tason riski- ja vaatimustenmukaisuuspolitiikan tai muiden riskejä koskevien suuntaviivojen, toimintaperiaatteiden ja rajoitusten mahdolliset rikkomiset sekä suositella toimia, joita voitaisiin toteuttaa rikkomisen tai noudattamatta jättämisen seurauksena.

21 artikla

Riskienhallintajohtajan raportointi

1. Riskienhallintajohtaja raportoi säännöllisesti olennaisista riskeistä ja 19 artiklan 4 kohdan mukaisesti vahvistettujen sääntöjen ja menettelyjen noudattamisesta talousarviosta vastaavalle kollegion jäsenelle, riski- ja valvontakomitealle, budjettipääosaston pääjohtajalle ja tilinpitäjälle. Riskienhallintajohtaja antaa myös säännöllisesti tietoja riskeistä ja rajoista henkilöille, jotka ovat vastuussa monipuolisen varainhankintastrategian operatiivisesta toteuttamisesta.

Budjettipääosaston pääjohtaja toteuttaa ilman aiheetonta viivytystä tarvittavat toimenpiteet näiden havaintojen käsittelemiseksi ja antaa riskienhallintajohtajalle selvityksen toteutetuista toimenpiteistä.

Raportoidessaan talousarviosta vastaavalle kollegion jäsenelle riskienhallintajohtaja voi myös tarvittaessa tiedottaa kyseiselle jäsenelle toisessa alakohdassa tarkoitetuista havainnoista sekä riski- ja valvontakomiteassa käydyistä keskusteluista.

2. Riskienhallintajohtaja raportoi komissiolle korkean tason riski- ja vaatimustenmukaisuuspolitiikan täytäntöönpanosta kerran vuodessa.

22 artikla

Riski- ja valvontakomitean tehtävät

1. Perustetaan riski- ja valvontakomitea tukemaan riskienhallintajohtajaa tämän tehtävien hoitamisessa.

2. Riski- ja valvontakomitea

a)	toimii elimenä, jota riskienhallintajohtaja kuulee korkean tason riski- ja vaatimustenmukaisuuspolitiikasta;

b)	tukee riskienhallintajohtajaa 20 artiklan 2 kohdan a, b, c ja d alakohdassa tarkoitetuissa tehtävissä;

c)	osallistuu korkean tason riski- ja vaatimustenmukaisuuspolitiikan täytäntöönpanoa koskevien käytäntöjen sekä lainanotto-, velanhallinta- ja lainanantotoimien riskienhallintaan liittyvien käytäntöjen arviointiin, seurantaan ja hyväksymiseen;

tukee riskienhallintajohtajaa lainanotto-, velanhallinta- ja lainanantotoimiin liittyvien kehittymässä olevien riskien arvioinnissa ja saa riskienhallintajohtajalta tietoa tapauksista, joissa riskien vähentämiseksi asetetut rajat on ylitetty tai joissa korkean tason riski- ja vaatimustenmukaisuuspolitiikkaa tai riskejä koskevia muita suuntaviivoja, toimintaperiaatteita tai rajoja ei ole noudatettu.

23 artikla

Riski- ja valvontakomitean jäsenet ja organisointi

1. Riski- ja valvontakomitean jäsenistö muodostuu riskienhallintajohtajasta, komission tilinpitäjästä, vaatimustenmukaisuuden valvojasta, kahdesta sellaisten pääosastojen henkilöstön jäsenestä, joilla on toimintansa ansiosta riskienhallinnan ja rahoitusmarkkinavalvonnan tuntemusta, sekä kahdesta budjettipääosaston pääjohtajan nimeämästä budjettipääosaston henkilöstön jäsenestä.

2. Unionin ohjelmien rahoittamiseksi toteutettavaa velan liikkeeseenlaskua valvovan linjan johtaja on riski- ja valvontakomiteassa pysyvä tarkkailija, jolla ei ole äänioikeutta.

3. Riskienhallinnasta ja rahoitusmarkkinavalvonnasta vastaavien pääosastojen pääjohtajat ja budjettipääosaston pääjohtaja nimeävät riski- ja valvontakomitean jäsenet. Nimetyillä jäsenillä on oltava riittävät tiedot ja taidot riski- ja valvontakomitean työn kannalta merkityksellisillä aloilla, erityisesti riskienhallinnan ja rahoitusmarkkinavalvonnan osalta.

4. Riskienhallintajohtaja nimeää vähintään kaksi ja enintään kolme ulkopuolista asiantuntijaa osallistumaan riski- ja valvontakomitean kokouksiin. Ulkopuoliset asiantuntijat antavat lausuntoja ja osallistuvat asioiden käsittelyyn komiteassa ilman äänioikeutta.

5. Riski- ja valvontakomitea hyväksyy mahdollisuuksien mukaan kantansa yksimielisesti tai, jos yksimielisyyteen ei päästä, jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä. Jos äänet menevät tasan, riskienhallintajohtajan ääni ratkaisee.

6. Riski- ja valvontakomitea vahvistaa työjärjestyksensä.

5 LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

24 artikla

Kumoaminen

Kumotaan täytäntöönpanopäätös (EU, Euratom) 2022/2544.

Viittauksia kumottuun päätökseen pidetään viittauksina tähän päätökseen liitteessä olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

25 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 12 päivänä joulukuuta 2023.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN

(1) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2018/1046/oj.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2022/2434, annettu 6 päivänä joulukuuta 2022, asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse hajautetun rahoitusstrategian käyttöönotosta yleisenä lainanottomenetelmänä (EUVL L 319, 13.12.2022, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2022/2434/oj).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17, ELI:http://data.europa.eu/eli/reg/2021/241/oj).

(4) Neuvoston asetus (EU) 2020/2094, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan unionin elpymisvälineen perustamisesta covid-19-kriisin jälkeisen elpymisen tukemiseksi (EUVL L 433I, 22.12.2020, s. 23, ELI:http://data.europa.eu/eli/reg/2020/2094/oj).

(5) Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2021, neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 mukaisten lainanottotoimien ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 15 artiklan mukaisesti myönnettyihin lainoihin liittyvien lainanantotoimien hallinnoimiseksi tarvittavista järjestelyistä.

(6) Komission täytäntöönpanopäätös (EU, Euratom) 2022/2545, annettu 19 päivänä joulukuuta 2022, kehyksen vahvistamisesta monipuolisen varainhankintastrategian mukaisiin lainanotto- ja velanhallintatoimiin liittyvien kustannusten jakamiseksi (EUVL L 328, 22.12.2022, s. 123, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec_impl/2022/2545/oj).

(7) Komission täytäntöönpanopäätös (EU, Euratom) 2022/2544, annettu 19 päivänä joulukuuta 2022, monipuolisen varainhankintastrategian mukaisten EU:n lainanotto- ja velanhallintatoimien ja niihin liittyvien lainanantotoimien hallinto- ja täytäntöönpanojärjestelyistä (EUVL L 328, 22.12.2022, s. 109, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec_impl/2022/2544/oj).

(8) Komission päätös C(2018) 5120 final, annettu 3 päivänä elokuuta 2018, Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamista koskevista sisäisistä säännöistä (Euroopan komissiota koskeva pääluokka) tiedoksi komission yksiköille.

(9) Komission delegoitu asetus (EU) 2017/583, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2016, rahoitusvälineiden markkinoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 600/2014 täydentämisestä kauppapaikoille ja sijoituspalveluyrityksille joukkovelkakirjalainojen, strukturoitujen rahoitustuotteiden, päästöoikeuksien ja johdannaisten osalta asetettavia avoimuusvaatimuksia koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla (EUVL L 87, 31.3.2017, s. 229, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_del/2017/583/oj).

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 648/2012, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä (EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2012/648/oj).

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/2365, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien ja uudelleenkäytön raportoinnista ja läpinäkyvyydestä sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 337, 23.12.2015, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2015/2365/oj).

(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/65/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 349, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2014/65/oj).

(13) Neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä ja päätöksen 2014/335/EU, Euratom kumoamisesta (EUVL L 424, 15.12.2020, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2020/2053/oj).

(14) Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2093, annettu 17 päivänä joulukuuta 2020, vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 433I, 22.12.2020, s. 11, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2020/2093/oj).

(15) Komission päätös (EU, Euratom) 2021/625, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2021, päämarkkinatakaajien verkoston perustamisesta ja komission unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön puolesta toteuttamassa lainanotossa käytettäviä syndikoituja transaktioita varten myönnettyjen pääjärjestäjiä ja järjestäjiä koskevien valtuutusten hyväksyttävyyskriteerien määrittelemisestä (EUVL L 131, 16.4.2021, s. 170, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2021/625/oj).

(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 73, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2015/849/oj).

Vastaavuustaulukko
Täytäntöönpanopäätös (EU, Euratom) 2022/2544, annettu 19 päivänä joulukuuta 2022	Tämä päätös
1 artikla	1 artikla
2 artikla	2 artikla
3 artikla	3 artikla
4 artikla	4 artikla
5 artikla	5 artikla
6 artikla	6 artikla
7 artikla	7 artikla
8 artikla	9 artikla
9 artikla	10 artikla
10 artikla	11 artikla
11 artikla	12 artikla
12 artikla	13 artikla
13 artikla	14 artikla
14 artikla	16 artikla
15 artikla	17 artikla
16 artikla	18 artikla
17 artikla	19 artikla
18 artikla	20 artikla
19 artikla	21 artikla
20 artikla	22 artikla
21 artikla	23 artikla