(1)

Tutkimuksen, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’, perusteella neuvosto otti neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 457/2011 (3) nojalla käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevan melamiinin tuonnissa.

(2)

Komissio otti heinäkuussa 2017 lopullisen polkumyyntitullin uudelleen käyttöön Kiinasta peräisin olevan melamiinin tuonnissa komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/1171 (4) toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun, jäljempänä ’ensimmäinen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu’, jälkeen.

(3)

Komissio otti 15 päivänä syyskuuta 2023 lopullisen polkumyyntitullin uudelleen käyttöön Kiinasta peräisin olevan melamiinin tuonnissa täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2023/1776 toisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun, jäljempänä ’toinen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu’, jälkeen.

(4)

Nyt voimassa olevat toimenpiteet toteutetaan kiinteänä tullina (415 euroa/tonni) koko Kiinasta tulevan tuonnin osalta lukuun ottamatta kolmea yhteistyössä toiminutta kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa, joiden vähimmäistuontihinnaksi vahvistettiin 1 153 euroa/tonni.

(5)

Komissio vastaanotti 26 päivänä huhtikuuta 2022 perusasetuksen 11 artiklan 4 kohdan mukaisen uutta viejää koskevan tarkastelupyynnön. Pyynnön esitti Xinjiang Xinlianxin Energy Chemical Co., Ltd, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’ tai ’Xinjiang XLX’, joka on Kiinassa toimiva vientiä harjoittava melamiinin tuottaja.

(6)

Pyyntö sisälsi näyttöä siitä, että pyynnön esittäjä oli perusasetuksen 11 artiklan 4 kohdan mukainen uusi vientiä harjoittava tuottaja, koska 1) se ei vienyt tarkastelun kohteena olevaa tuotetta unioniin polkumyyntitoimenpiteiden perusteena olleen tutkimusajanjakson aikana (1 päivän tammikuuta 2009 ja 31 päivän joulukuuta 2009 välisenä aikana), jäljempänä ’alkuperäinen tutkimusajanjakso’; 2) se ei ole etuyhteydessä yhteenkään sellaiseen tarkastelun kohteena olevan tuotteen vientiä harjoittavaan tuottajaan, johon sovelletaan voimassa olevia polkumyyntitulleja; 3) se alkoi viedä tarkastelun kohteena olevaa tuotetta unioniin alkuperäisen tutkimusajanjakson päättymisen jälkeen.

(7)

Komissio katsoi, että tarkastelupyynnössä esitetty näyttö oli riittävä perusasetuksen 11 artiklan 4 kohdan mukaisen tutkimuksen vireillepanoa varten yksilöllisen polkumyyntimarginaalin määrittämiseksi pyynnön esittäjälle.

(8)

Komissio pani 1 päivänä maaliskuuta 2023 täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2023/442 (5), jäljempänä ’vireillepanoasetus’, vireille tarkastelun yksilöllisen polkumyyntimarginaalin määrittämiseksi pyynnön esittäjälle.

(9)

Komissio kehotti asianomaisia osapuolia osallistumaan tarkastelua koskevaan tutkimukseen. Kaikille asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää huomautuksia tutkimuksen vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan tai molempien kanssa vireillepanoasetuksessa asetetuissa määräajoissa. Huomautuksia tai kuulemispyyntöjä ei saatu.

(10)

Tarkastelun kohteena oleva tuote on Kiinasta peräisin oleva melamiini, joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin 2933 61 00.

(11)

Melamiini on valkoista kiteistä jauhetta, jota valmistetaan pääasiassa ureasta. Sitä käytetään enimmäkseen laminaattien, hartsien, puuliimojen, puristusmassojen ja paperin-/tekstiilinkäsittelyaineiden tuotannossa.

(12)

Tutkimus koski 1 päivän tammikuuta 2022 ja 31 päivän joulukuuta 2022 välistä ajanjaksoa, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Komissio varasi kuitenkin itselleen oikeuden tutkia, onko liiketoimia mahdollisesti tapahtunut myöhempänä ajanjaksona, ja tarvittaessa muuttaa tarkastelua koskevaa tutkimusajanjaksoa tutkimuksen tulosten perusteella.

(13)

Komissio pyysi pyynnön esittäjää täyttämään kyselylomakkeen saadakseen tutkimuksensa kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot. Pyynnön esittäjä toimitti vastauksen kyselylomakkeeseen 13 päivänä huhtikuuta 2023.

(14)

Komissio kävi kesäkuussa 2023 tarkastuskäynnillä pyynnön esittäjän tiloissa. Komissio pyrki tarkastamaan kaikki tiedot, jotka se katsoi tarpeellisiksi sen määrittämiseksi, täyttikö pyynnön esittäjä uudelle viejälle asetetut edellytykset, sekä yksilöllisen polkumyyntimarginaalin määrittämiseksi.

(15)

Komissio ilmoitti 18 päivänä elokuuta 2023 olennaiset tosiasiat ja huomiot, joiden perusteella se aikoi määrittää yksilöllisen polkumyyntimarginaalin pyynnön esittäjälle. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, johon mennessä niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksensa päätelmistä ja pyytää kuulemista.

(16)

Komissio sai huomautuksia pyynnön esittäjältä. Komissio tarkasteli näitä huomautuksia ja otti ne huomioon soveltuvin osin. Yksikään osapuoli ei pyytänyt kuulemista.

(17)

Päätelmiä koskevien huomautusten jälkeen komissio esitti 7 päivänä lokakuuta 2023 tarkistetut päätelmät, jäljempänä ’täydentävät päätelmät’. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää huomautuksia täydentävistä päätelmistä ja pyytää kuulemista.

(18)

Täydentäviä päätelmiä koskevia huomautuksia saatiin pyynnön esittäjältä. Komissio tarkasteli näitä huomautuksia ja otti ne huomioon soveltuvin osin. Yksikään osapuoli ei pyytänyt kuulemista.

(19)

Henan Xinlianxin Chemicals Group Co., Ltd., jäljempänä ’Henan XLX’, perusti Xinjiang XLX:n vuonna 2011 (6). Se aloitti melamiinin tuotannon hankittuaan italialaiselta Eurotecnica-yritykseltä kahteen tuotantolinjaan tarvittavan tuotantoteknologian vuosina 2016 ja 2018 (7). Sen vuoksi komissio päätteli, että pyynnön esittäjä ei tuottanut ja/tai vienyt tarkastelun kohteena olevaa tuotetta unioniin alkuperäisen tutkimusajanjakson aikana.

(20)

Tutkimuksessa havaittiin merkittävä määrä pyynnön esittäjään etuyhteydessä olevia yrityksiä (8). Pyynnön esittäjän lopullinen omistaja on China XLX Fertiliser Ltd., jäljempänä ’China XLX’. China XLX -konserniin kuuluu yli 40 yritystä. China XLX:llä on määräysvalta eli yli 75 prosentin omistusosuus pyynnön esittäjän suorassa emoyhtiössä Henan Xinlianxin Chemical Group Co., Ltd:ssä, jäljempänä ’Henan XLX’. Pyynnön esittäjä on Henan XLX:n kokonaan omistama tytäryhtiö. Tutkimuksessa todettiin, että yksikään China XLX -konsernin yrityksistä pyynnön esittäjää lukuun ottamatta ei tuottanut melamiinia. Näin ollen komissio päätteli, että pyynnön esittäjä ei ole etuyhteydessä yhteenkään sellaiseen tarkastelun kohteena olevan tuotteen vientiä harjoittavaan tuottajaan, johon sovelletaan voimassa olevia polkumyyntitulleja.

(21)

Lisäksi tutkimuksessa vahvistettiin, että pyynnön esittäjä vei tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta [1–4] riippumattomalle asiakkaalle unionissa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Sen vuoksi komissio päätteli, että pyynnön esittäjä tosiasiallisesti vei tuotetta unioniin alkuperäisen tutkimusajanjakson jälkeen.

(22)

Näin ollen komissio katsoi, että pyynnön esittäjä täytti perusasetuksen 11 artiklan 4 kohdan mukaiset uutta viejää koskevat edellytykset, koska 1) se ei vienyt tarkastelun kohteena olevaa tuotetta unioniin alkuperäisen tutkimusajanjakson aikana; 2) se ei ole etuyhteydessä yhteenkään sellaiseen tarkastelun kohteena olevan tuotteen vientiä harjoittavaan tuottajaan, johon sovelletaan voimassa olevia polkumyyntitulleja; 3) se tosiasiallisesti harjoitti vientiä unioniin alkuperäisen tutkimusajanjakson jälkeen.

(23)

Toisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun yhteydessä komissio totesi, että melamiinin tuotantoon ja myyntiin Kiinassa liittyi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan mukaisia merkittäviä vääristymiä. Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu ja tämä tarkastelu koskevat samaa tuotetta, ja niiden tarkastelua koskevat tutkimusajanjaksot olivat päällekkäiset (9). Sen vuoksi komissio katsoi, että tässä uutta viejää koskevassa tarkastelussa on asianmukaista ottaa Kiinassa havaitut merkittävät vääristymät huomioon normaaliarvoa määritettäessä.

(24)

Saadakseen normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan nojalla tarvittavat tiedot komissio käytti toisessa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa valittua edustavaa maata. Turkin todettiin täyttävän perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyt edellytykset.

(25)

Komissio laati 17 päivänä heinäkuuta 2023 muistion normaaliarvon määrittämisessä käytettävistä lähteistä, joita se aikoi käyttää pyynnön esittäjän normaaliarvon määrittämisessä, jäljempänä ’lähteitä koskeva muistio’.

(26)

Komissio ilmoitti lähteitä koskevassa muistiossa asianomaisille osapuolille aikovansa noudattaa toisessa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa esitettyä analyysiä ja käyttää Turkkia edustavana maana. Muistiossa lueteltiin myös asiaankuuluvat lähteet, joita komissio aikoi käyttää normaaliarvon määrittämiseen valittuaan Turkin edustavaksi maaksi.

(27)

Komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille myös, että se määrittäisi hallinto-, myynti- ja yleiskustannukset ja voiton ammoniakin tuotantoketjuun – johon myös melamiini sisältyy – kuuluvia turkkilaisia tuotteiden valmistajia koskevien julkisesti saatavilla olevien tietojen pohjalta.

(28)

Lähteitä koskevassa muistiossa komissio kehotti asianomaisia osapuolia myös esittämään huomautuksia lähteistä ja Turkin sopivuudesta edustavaksi maaksi sekä ehdottamaan myös muita maita, kunhan ne toimittaisivat riittävästi tietoa asianmukaisista kriteereistä.

(29)

Komissio sai pyynnön esittäjältä huomautuksia vertailuarvoista, joita komissio aikoi käyttää. Näitä huomautuksia käsitellään tämän asetuksen 3.2.3 jaksossa.

(30)

Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan ”normaaliarvo perustuu tavallisesti viejämaan riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin”.

(31)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa kuitenkin todetaan, että ”jos (…) päätetään, että ei ole asianmukaista käyttää viejämaan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia kyseisessä maassa esiintyvien b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien vuoksi, normaaliarvo muodostetaan yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella” ja ”muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”.

(32)

Kuten jäljempänä 3.2.1 jaksossa selitetään tarkemmin, komissio päätteli käsillä olevassa tutkimuksessa, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen oli asianmukaista.

(33)

Näin ollen normaaliarvo muodostettiin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti pyynnön esittäjän toimittamien tuotantopanosten tarkistetun luettelon ja tarkistetun kulutusmäärän sekä asianmukaisen edustavan maan vääristymättömien kustannusten ja voiton perusteella.

(34)

Edellä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/1776 3.2.2.1 jaksossa esitetyssä analyysissa, jossa tarkasteltiin kaikkea käytettävissä olevaa näyttöä Kiinan puuttumisesta talouden toimintaan yleisesti ja tarkastelun kohteena olevan tuotteen sektorilla erityisesti, osoitettiin, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen hinnat tai kustannukset, mukaan lukien raaka-aineiden, energian ja työvoiman kustannukset, eivät olleet tulosta vapaista markkinavoimista, koska niihin vaikutti valtion merkittävä puuttuminen toimintaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, kuten siinä luetellun yhden tai useamman tekijän tosiasiallinen tai mahdollinen vaikutus osoittaa. Tällä perusteella komissio päätteli, että toisessa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa ei ollut asianmukaista käyttää kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia normaaliarvon määrittämiseen. Edellä johdanto-osan 23 kappaleessa selitetyistä syistä komissio piti näitä päätelmiä merkityksellisinä myös tässä uutta viejää koskevassa tarkastelussa.

(35)

Sen vuoksi komissio päätti muodostaa normaaliarvon yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella eli tässä tapauksessa asianmukaisen edustavan maan vastaavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti, kuten seuraavassa jaksossa esitetään.

(36)

Toisessa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa edustavan maan valinta perustui seuraaviin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisiin kriteereihin:

(37)

Kuten johdanto-osan 25 kappaleessa todetaan, komissio laati lähteitä koskevan muistion, jossa kuvattiin asianmukaisten kriteerien perusteena olevat tosiseikat ja näyttö. Lisäksi se ilmoitti asianomaisille osapuolille aikovansa käyttää Turkkia edustavana maana tässä asiassa, kuten se teki toisessa voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa (12).

(38)

Melamiinin tuotannon osalta toisessa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa tutkittiin seitsemää maata (Intia, Iran, Japani, Qatar, Trinidad ja Tobago, Venäjä ja Yhdysvallat), joissa tuotettiin melamiinia.

(39)

Taloudellisen kehityksen tason osalta vain Venäjää pidettiin kehitystasoltaan Kiinaa vastaavana maana tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kun otetaan huomioon, että melamiinin tärkein raaka-aine on kaasu, jonka hinta on Venäjällä vääristynyt, sekä voimassa olevat pakotteet ja se, ettei Venäjä ole huhtikuusta 2022 lähtien julkaissut yksityiskohtaisia tuonti- ja vientitietoja, komissio katsoi, ettei Venäjä ollut sopiva edustava maa.

(40)

Siksi toisessa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa valittiin Turkki taloudellisen kehityksen tasoltaan Kiinaa vastaavaksi maaksi, jossa on samaan yleiseen tuoteluokkaan kuuluvien tuotteiden tuotantoa eli tuotteita, jotka kuuluvat ammoniakin tuotantoketjuun, kuten melamiini.

(41)

Asianmukaisten julkisten tietojen saatavuudesta edustavassa maassa todettiin, että tietoa tärkeistä tuotannontekijöistä Turkissa oli helposti saatavilla. Myös asianmukaista tietoa hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksista oli julkisesti saatavilla samasta yleisestä tuoteluokasta. Toisessa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa yksilöitiin samasta yleisestä tuoteluokasta kolme tuottajaa, yritykset Ege Gübre Sanayii A.Ş., jäljempänä ’Ege Gübre’, Tekfen Holding A.Ş., jäljempänä ’Tekfen’, ja Bagfaş Bandirma Gübre Fabrikalari A.Ş., jäljempänä ’Bagfaș’. Kaikki kolme yritystä olivat typpilannoitteiden tuottajia (13).

(42)

Pyynnön esittäjän toimittamien todennettujen tietojen ja sen lähteitä koskevasta muistiosta esittämistä huomautuksista suoritetun analyysin perusteella on yksilöity seuraavat tuotannontekijät, niiden lähteet ja vääristymättömät arvot normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti:

Taulukko 1

Melamiinin tuotannontekijät

(43)

Voidakseen määrittää raaka-aineiden vääristymättömät hinnat edustavan maan tuottajan tehtaalle toimitettuna komissio käytti perustana edustavaan maahan tulevan tuonnin painotettua keskimääräistä hintaa (GTA:n mukaan), johon lisättiin tuontitullit (16) ja kuljetuskustannukset. Edustavan maan tuontihinta määritettiin kaikista kolmansista maista tulevan tuonnin yksikköhintojen painotettuna keskiarvona. Huomioon ei otettu tuontia Kiinasta eikä maista, jotka eivät ole WTO:n jäseniä ja jotka luetellaan (17) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/755 (18) liitteessä 1.

(44)

Komissio päätti jättää Kiinasta edustavaan maahan tulevan tuonnin huomiotta pääteltyään tämän asetuksen 3.2.1 jaksossa, että tässä tapauksessa ei ollut asianmukaista käyttää Kiinan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Koska ei ole näyttöä siitä, että kyseiset vääristymät eivät vaikuttaisi myös vientiin tarkoitettuihin tuotteisiin, komissio katsoi niiden vaikuttavan myös vientihintoihin. Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä oli muun kuin metallurgisen bitumisen kivihiilen osalta edelleen edustava senkin jälkeen, kun Kiinasta ja muista kuin WTO:n jäsenmaista edustavaan maahan tuleva tuonti oli jätetty huomiotta.

(45)

Komissio havaitsi kuitenkin, että Turkki toi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla melko vähäisiä määriä ”muuta kivihiiltä” ja happea. Sen vuoksi komissio katsoi asianmukaiseksi käyttää kyseisten raaka-aineiden vääristymättömien kustannusten perustana kansainvälisiä hintoja tai vertailuarvoja perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan toisen luetelmakohdan mukaisesti.

(46)

Tässä yhteydessä komissio käytti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ”muun kivihiilen” osalta Indonesian keskimääräistä vientihintaa kaikkiin maihin Kiinaa ja muita kuin WTO:n jäsenmaita lukuun ottamatta. Indonesia oli vuonna 2022 ”muun kivihiilen” suurin viejä, jonka osuus kokonaisviennistä oli kyseisenä ajanjaksona 92 prosenttia. Hapen osalta komissio käytti Etelä-Afrikan, Serbian ja Turkin painotettua keskimääräistä vientihintaa kaikkiin maihin Kiinaa ja muita kuin WTO:n jäsenmaita lukuun ottamatta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Etelä-Afrikka, Serbia ja Turkki olivat vuonna 2022 merkittäviä hapen viejiä, joiden osuus kokonaisviennistä oli kyseisenä ajanjaksona 35 prosenttia. Komissio päätti olla käyttämättä unionin ja Sveitsin – jotka ovat muita merkittäviä hapen viejiä – vientiä vääristymättömien kustannusten lähteenä, koska niiden taloudellisen kehityksen taso on korkeampi.

(47)

Komissio tutki, kohdistuiko muuhun kuin metallurgiseen bitumiseen kivihiileen, jonka osalta vääristymättömien kustannusten lähteenä käytettiin Turkin tuontitilastoja, Turkissa vientirajoituksia, jotka voisivat vääristää kotimarkkinoiden hintoja ja siten myös tuontihintoja (19). Komissio totesi, ettei Turkki soveltanut vientirajoituksia muun kuin metallurgisen bitumisen kivihiilen vientiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(48)

Lisäksi komissio selvitti, olisivatko tuontihinnat voineet vääristyä Kiinasta ja muista kuin WTO:n jäsenmaista peräisin olevan tuonnin vuoksi. Komissio totesi, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla muun kuin metallurgisen bitumisen kivihiilentuonnista alle 0,1 prosenttia oli peräisin Kiinasta ja muista kuin WTO:n jäsenmaista.

(49)

Pyynnön esittäjä väitti lähteitä koskevasta muistiosta esittämissään huomautuksissa, että komission ei pitäisi käyttää yhtä kivihiilen vertailuarvoista, koska vertailuarvo ei vastannut yrityksen melamiinin tuotannossa käyttämää kivihiilityyppiä.

(50)

Komissio oli asiasta eri mieltä. Pyynnön esittäjä toimitti tietoja kaikista hiilen ostoista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, mukaan lukien hiiltä koskevat eritelmät ja erityisesti sen lämpöarvoa ja tuhkapitoisuutta koskevat tiedot. Nämä tiedot tarkastettiin paikalla ja pyynnön esittäjä esitti niiden tueksi riittävästi näyttöä. Komissio totesi, että lämpöarvon suhteen pyynnön esittäjä käytti kahta eri kivihiilityyppiä. Sen vuoksi pyynnön esittäjän väite hylättiin.

(51)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen pyynnön esittäjä toisti, että melamiinin tuotannossa syötteenä käytetty kivihiili poikkesi HS-koodiin 2701 12 luokitellusta hiilestä. Kyseinen osapuoli väitti, että jotta kivihiili voidaan luokitella kyseiseen koodiin, sen on täytettävä molemmat kriteerit, joiden mukaan sen lämpöarvon on oltava vähintään 5 833 kcal/kg ja sen haihtuvien aineiden pitoisuuden (kuivasta, kivennäisaineettomasta tuotteesta laskettuna) on oltava yli 14 prosenttia.

(52)

Komissio hylkäsi tämän väitteen. Kuten johdanto-osan 50 kappaleessa selostetaan, pyynnön esittäjä ilmoitti lämpöarvon ja tuhkapitoisuuden (mutta ei haihtuvien aineiden pitoisuutta) kaikkien tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tehtyjen hiilen ostojen osalta. Paikalla tehdyn tarkastuksen yhteydessä todisteiksi kerätyt näytteiden laboratoriotulokset kuitenkin osoittivat, että ostetun hiilen, jonka lämpöarvo on yli 5 833 kcal/kg, haihtuvien aineiden pitoisuus oli myös yli 14 prosenttia.

(53)

Komissio totesi lisäksi erään arkaluonteisia yrityskohtaisia tietoja sisältäneen ja tästä syystä erikseen ilmoitetuissa täydentävissä päätelmissä käsitellyn väitteen perusteella, että yritys sekoitti lämpöarvoltaan erilaisia hiililaatuja ennen hiilen käyttämistä joko syötteenä tai polttoaineena. Koska syötteenä käytetyn hiilen painotettu keskimääräinen lämpöarvo oli yli 5 833 kcal/kg ja polttoainehiilen lämpöarvo alitti kyseisen kynnysarvon, komissio laski vertailuarvon uudelleen, jotta eri hiililaatujen sekoittaminen otetaan huomioon syötteenä käytettävän hiilen ja polttoainehiilen vääristymättömässä arvossa. Komissio osoitti joko muun kuin metallurgisen bitumisen kivihiilen tai ”muun kivihiilen” sovellettavat vääristymättömät kustannukset erikseen kuhunkin ostotapahtumaan siinä hankitun kivihiilen yksilöllisen lämpöarvon perusteella.

(54)

Useiden tuotannontekijöiden osalta pyynnön esittäjälle aiheutuneet tosiasialliset kustannukset muodostivat mitättömän pienen osuuden kaikista raaka-ainekustannuksista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Koska niiden osalta käytetyllä arvolla ei ollut – käytetystä lähteestä riippumatta – tuntuvaa vaikutusta polkumyyntimarginaalia koskeviin laskelmiin, komissio päätti sisällyttää nämä kustannukset kulutushyödykkeisiin. Kulutushyödykkeiden arvosta pyynnön esittäjälle aiheutuneet kustannukset ilmaistiin osuutena välittömien raaka-aineiden aiheuttamista tosiasiallisista kustannuksista. Kulutushyödykkeiden vääristymättömän arvon määrittämiseksi kyseistä prosenttiosuutta sovellettiin välittömien raaka-aineiden vääristymättömiin kustannuksiin.

(55)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen pyynnön esittäjä muistutti pitävänsä happea kulutushyödykkeenä ja myös ilmoitti sen kulutushyödykkeenä kyselylomakkeeseen antamassaan vastauksessa. Pyynnön esittäjä väitti, että happea olisi pidettävä kulutushyödykkeenä erityisesti siksi, että komissio ei erityisesti tarkastanut sen kulutusmääriä paikalla tehdyn tarkastuksen aikana eikä kehottanut yritystä kohtelemaan happea raaka-aineena. Pyynnön esittäjä toisti tämän väitteen täydentäviä päätelmiä koskevissa huomautuksissaan.

(56)

Komissio selvensi, että kulutushyödykkeiden ilmoitettu arvo oli merkittävä niiden raaka-aineiden kokonaiskustannuksista muodostaman osuuden kannalta. Sen vuoksi komissio analysoi paikan päällä tehdyn tarkastuksen jälkeen kerättyjä tietoja ja päätti kohdella happea yksittäisenä raaka-aineena. Tämä pienensi kulutushyödykkeiden arvoa siinä määrin, että sen osuus raaka-aineiden kokonaiskustannuksista oli merkityksetön. Lisäksi hapen kulutusmäärä sisältyi yrityksen toimittamiin kustannustaulukoihin ja se tarkastettiin paikan päällä. Sen vuoksi komissio piti ilmoitettua hapen kulutusmäärää riittävän luotettavana. Näin ollen väite hylättiin.

(57)

Johdanto-osan 43 kappaleessa mainittujen kuljetuskustannusten osalta komissio ilmaisi pyynnön esittäjälle raaka-aineiden hankinnasta aiheutuneet kuljetuskustannukset prosentteina näiden raaka-aineiden tosiasiallisista kustannuksista ja sovelsi sitten samaa prosenttiosuutta samojen raaka-aineiden vääristymättömiin kustannuksiin saadakseen vääristymättömät kuljetuskustannukset. Komissio katsoi, että vientiä harjoittavan tuottajan raaka-aineiden ja ilmoitettujen kuljetuskustannusten suhdetta voitaisiin kohtuudella käyttää tässä tutkimuksessa arviona raaka-aineiden vääristymättömistä kuljetuskustannuksista toimitettuna yrityksen tehtaalle.

(58)

Komissio ilmoitti lähteitä koskevassa muistiossa asianomaisille osapuolille aikovansa käyttää niitä hintoja, joita vesihuollosta, jäteveden keruusta ja käsittelystä Kocaelin maakunnan alueella vastaava Kocaelin kaupungin vesihuolto- ja viemäröintilaitos (20) veloitti teollisuuskäyttäjiltä. Sovellettavat hinnat olivat julkisesti saatavilla Turkin viranomaisen verkkosivustolla.

(59)

Turkin viranomainen erotti toisistaan kaksi teollisuuskäyttäjien tyyppiä: 1) tavanomaiset teollisuuskäyttäjät, joihin se sovelsi vesi- ja jätevesitariffeja, ja 2) järjestäytyneillä teollisuusalueilla sijaitsevat teollisuuskäyttäjät, joilla on yhteinen jätevedenkäsittelylaitos. Tällaisilla alueilla sijaitsevilta teollisuuskäyttäjiltä ei peritty jätevesitariffia.

(60)

Koska pyynnön esittäjä käytti tuotantoteknologiaa, josta ei syntynyt jätevettä, komissio käytti vääristymättöminä raakaveden kustannuksina vesihuoltoon sovellettavia tariffeja (lukuun ottamatta jätevesitariffeja). Määrittäessään suolattoman veden, jota hakija tuotti itse käsittelemällä raakavettä, vääristymättömiä kustannuksia komissio tukeutui hakijan ilmoittamaan raakaveden ja suolattoman veden kustannusten väliseen suhteeseen. Komissio katsoi, että tämän tutkimuksen yhteydessä kyseistä suhdetta voitaisiin kohtuudella käyttää viitteenä, jonka perusteella suolattoman veden vääristymättömät kustannukset arvioidaan.

(61)

Toisessa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa komissio havaitsi, että sähkön ja maakaasun hinnat nousivat Turkissa vuoden 2022 alkupuoliskolla maan inflaatioastetta nopeammin (21). Lisäksi Turkin tilastolaitos ei julkaissut tietoja sähkön ja maakaasun hinnoista vuoden 2022 jälkipuoliskolla. Kun otetaan huomioon toisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun ja tämän uutta viejää koskevan tarkastelun osittain erilaiset tutkimusajanjaksot ja se, että tietoja vuoden 2022 jälkipuoliskolta ei ollut saatavilla, komissio käytti sähkön ja maakaasun vääristymättömien kustannusten määrittelyperusteena sellaisten taloudellisen kehityksen tasoltaan Kiinaa vastaavien maiden muodostamaa koria, joita on tavallisesti käytetty edustavina maina muissa tutkimuksissa ja joissa myös tuotetaan ammoniakin tuotantoketjuun kuuluvia tuotteita, erityisesti typpilannoitteita.

(62)

Komissio yksilöi Brasilian ja Malesian kahdeksi merkittävimmäksi typpilannoitteiden tuottajaksi Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) tilastojen (22) perusteella.

(63)

Brasiliassa sähkön hinnat olivat julkisesti saatavilla CEMIG-sähköyhtiön verkkosivustolla (23). Komissio käytti ”keski-/suurjänniteluokan” asiakkaisiin sovellettavia tariffeja. Lopullinen sähkön hinta muodostui sähkötehosta (kW) sekä kulutuksesta (kWh) perittävistä maksuista. Malesiassa sähkön hinnat olivat julkisesti saatavilla TNB-sähköyhtiön verkkosivustolla (24). Komissio käytti ”keskijänniteluokan” asiakkaisiin sovellettavia tariffeja. Lopullinen sähkön hinta muodostui sähkötehosta (kW) sekä kulutuksesta (kWh) perittävistä maksuista. Vertailuarvo määritettiin Brasilian ja Malesian määritettyjen sähkönhintojen yksinkertaisena keskiarvona.

(64)

Brasiliassa maakaasun aiemmat hinnat olivat julkisesti saatavilla maakaasun jakelijan GASMIGin verkkosivustolla (25). Mahdolliset hintojen tarkistukset tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla olivat julkisesti saatavilla LegisWeb-verkkosivustolla (26). Komissio käytti teollisuuskäyttäjiin sovellettavia maakaasutariffeja ja valitsi kulutusluokan pyynnön esittäjän maakaasun kulutuksen mukaisesti. Malesiassa maakaasun aiemmat hinnat olivat julkisesti saatavilla maan energiakomission julkaisemissa tilastoissa (27). Viimeisimmät saatavilla olevat tiedot kattoivat vuoden 2019. Sen vuoksi komissio päivitti teollisuusasiakkaisiin sovellettavia tariffeja energian hintojen inflaatioasteen (28) mukaan. Vertailuarvo määritettiin Brasilian ja Malesian määritettyjen maakaasunhintojen yksinkertaisena keskiarvona.

(65)

Komissio käytti Turkin tilastolaitoksen julkaisemia asianmukaisen tuotannonalan työvoimakustannuksia koskevia tietoja (29). Komissio käytti uusinta työtuntikohtaista työvoimakustannusindeksiä (30), joka oli tallennettu Euroopan unionin tilastollisen toimialaluokituksen (NACE Rev. 2) 2-numeroluokkaan 20 – Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus (31). Koska uusimmat tiedot olivat vuodelta 2020, komissio oikaisi työvoimakustannuksia käyttämällä teollisuuteen sovellettavaa työvoimakustannusindeksiä vuoden 2022 jokaiselle neljännekselle (32) Turkin tilastolaitoksen julkaisemien tietojen mukaisesti.

(66)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan ”muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”. Lisäksi on vahvistettava tuotannolliset yleiskulut niiden kustannusten kattamiseksi, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin tuotannontekijöihin.

(67)

Pyynnön esittäjän tuotannolliset yleiskulut ilmaistiin osuutena yritykselle tosiasiallisesti aiheutuneista valmistuskustannuksista. Näin saatua prosenttiosuutta sovellettiin vääristymättömiin valmistuskustannuksiin.

(68)

Kuten johdanto-osan 37–41 kappaleessa on selostettu, Turkissa ei ollut melamiinin tuottajia. Sen vuoksi vääristymättömien myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten ja voiton määrittämiseksi tarkasteltiin kolmen samaan yleiseen tuoteluokkaan kuuluvan turkkilaisen tuottajan taloudellisia tietoja. Kuten toisessa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa, tällä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa typpilannoitteiden tuottajia, sillä typpilannoitteet kuuluvat ammoniakin tuotantoketjuun melamiinin tavoin.

(69)

Komissio tarkasteli tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson kattavia taloudellisia tietoja, joita yritykset Ege Gübre (33), Tekfen (34) ja Bagfaș (35) olivat julkaisseet verkkosivuillaan tai tietojen julkaisemiseen tarkoitetulla verkkoalustalla. Komissio hyödynsi myös melamiinia lähimmästä segmentistä ilmoitettuja tietoja siltä osin kuin niitä oli saatavilla. Investointitoimien tuottoja ja kuluja ei otettu huomioon.

(70)

Kaikista kolmesta yrityksestä oli saatavilla taloudellisia tietoja tarkastelua koskevalta tutkimusajanjaksolta, ja kaikki yritysten tilinpäätöstiedot tarkastettiin. Tekfen ja Bagfaş olivat kannattavia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (asianomainen segmentti mukaan luettuna, jos sellainen oli olemassa). Vaikka Ege Gübre oli yritystasolla kannattava, melamiinin kannalta merkityksellinen segmentti oli tappiollinen. Komissio laski hallinto-, myynti- ja yleiskustannusten ja voiton painotetun keskiarvon Tekfenin ja Bagfaşin taloudellisten tietojen perusteella, jotta se pystyi määrittämään vääristymättömät hallinto-, myynti- ja yleiskustannukset ja voiton edustavassa maassa.

(71)

Hallinto-, myynti- ja yleiskustannusten ja voiton sovellettava painotettu keskiarvo määritettiin prosenttiosuudeksi myytyjen hyödykkeiden kustannuksista, ja ne olivat 11,2 prosenttia ja 12,7 prosenttia.

(72)

Edellä esitetyn perusteella komissio muodosti normaaliarvon noudettuna lähettäjältä -tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(73)

Koska melamiini on hyödyke, johon ei liity muita tuotelajeja, normaaliarvo laskettiin vain yhdelle tuotteelle (tuotelajille).

(74)

Komissio laski vääristymättömät valmistuskustannukset. Se sovelsi vääristymättömiä yksikkökustannuksia pyynnön esittäjän yksittäisten tuotannontekijöiden tosiasialliseen kulutukseen. Nämä kulutusmäärät todennettiin paikalla tehdyllä tarkastuksella. Komissio kertoi kulutusmäärät edustavan maan vääristymättömillä yksikkökustannuksilla (ks. 3.2.3 jakso). Komissio lisäsi yksittäisten tuotantotekijöiden vääristymättömiin kustannuksiin kulutushyödykkeet (ks. johdanto-osan 54 kappale).

(75)

Sen jälkeen komissio lisäsi vääristymättömiin valmistuskustannuksiin tuotannolliset yleiskulut, ja näin saatiin tulokseksi vääristymättömät tuotantokustannukset (ks. johdanto-osan 67 kappale).

(76)

Lisäksi komissio lisäsi vääristymättömiin tuotantokustannuksiin vääristymättömät hallinto-, myynti- ja yleiskustannukset (11,2 %) ja voiton (12,7 %).

(77)

Tällä perusteella komissio muodosti normaaliarvon noudettuna lähettäjältä -tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(78)

Pyynnön esittäjä vei tuotetta unioniin joko suoraan riippumattomille asiakkaille unionissa tai Kiinassa sijaitsevan etuyhteydessä olevan kauppiaan välityksellä.

(79)

Vientihinnaksi määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti tarkastelun kohteena olevasta unioniin suuntautuvaa vientiä varten myydystä tuotteesta tosiasiallisesti maksettu tai maksettava hinta.

(80)

Komissio vertasi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti laskettua normaaliarvoa edellä esitetyn mukaisesti määritettyyn pyynnön esittäjän vientihintaan (noudettuna lähettäjältä -tasolla).

(81)

Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi komissio oikaisi tarvittaessa normaaliarvoa ja/tai vientihintaa, jotta hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot voitiin ottaa huomioon perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja tehtiin perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan e alakohdan mukaisten kuljetus-, käsittely-, lastaus- ja liitännäiskustannusten, perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan f alakohdan mukaisen pakkauksen ja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan k alakohdan mukaisten pankkikulujen huomioon ottamiseksi.

(82)

Komissio havaitsi, että johdanto-osan 78 kappaleessa mainittu etuyhteydessä oleva kauppias suoritti samanlaisia tehtäviä kuin palkkioperusteinen edustaja ja sai niistä voittomarginaalin. Luottamuksellisuussyistä komission analyysin yksityiskohdat ilmoitettiin pyynnön esittäjälle erikseen. Pyynnön esittäjä ei esittänyt huomautuksia.

(83)

Jos myynti unioniin tapahtui etuyhteydessä olevan kauppiaan kautta, komissio oikaisi myös vientihintaa etuyhteydessä olevalle kauppiaalle tosiasiallisesti aiheutuneiden myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten ja etuyhteydettömän tuojan voiton huomioon ottamiseksi perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukaisesti.

(84)

Etuyhteydettömän tuojan voiton osalta komissio katsoi, että tässä tutkimuksessa etuyhteydettömän tuojan voittoa voitiin kohtuudella käyttää viitteenä oikaisun asianmukaisen tason arvioimiseksi. Koska yksikään tuoja ei toiminut yhteistyössä tässä tutkimuksessa, komissio arvioi etuyhteydettömän tuojan voiton aiempien tutkimusten tietojen perusteella. Ensimmäisessä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa eräs yhteistyössä toiminut tuoja saavutti [2–4] prosentin voittomarginaalin (tarkkaa lukua ei voitu ilmoittaa luottamuksellisuussyistä) (36). Trinidadista ja Tobagosta, Venäjältä ja Yhdysvalloista peräisin olevan urea-ammoniumnitraatin tuontia koskevassa polkumyyntitutkimuksessa riippumattoman tuojan voiton todettiin olevan 4 prosenttia (37). Kun otetaan huomioon edellä mainittujen kahden tutkimuksen tiedot, komissio katsoi aiheelliseksi vähentää 4 prosentin suuruinen oikaisu etuyhteydettömän tuojan voiton huomioon ottamiseksi.

(85)

Komissio vertasi tarkastelun kohteena olevan tuotteen painotettua keskimääräistä laskennallista normaaliarvoa tarkasteltavana olevan tuotteen painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(86)

Tähän perustuva painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana oli 12,0 prosenttia.

(87)

Kuten johdanto-osan 86 kappaleessa todetaan, pyynnön esittäjälle määritetty yksilöllinen polkumyyntimarginaali oli 12,0 prosenttia.

(88)

Alkuperäisessä tutkimuksessa yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien tuonnissa käyttöön otetut lopulliset toimenpiteet perustuivat kyseisten tuottajien yksilöllisiin polkumyyntimarginaaleihin, jotka olivat alhaisemmat kuin kaikkien kolmen yrityksen yksilölliset vahinkomarginaalit. Alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistetut yksilölliset polkumyyntimarginaalit vaihtelivat 44,9 prosentista 49,0 prosenttiin (38).

(89)

Lisäksi kaikkiin muihin yrityksiin sovellettava jäännöstulli perustui jäännösvahinkomarginaaliin, joka oli jäännöspolkumyyntimarginaalia alhaisempi. Jäännösvahinkomarginaaliksi vahvistettiin 65,2 prosenttia (39).

(90)

Koska pyynnön esittäjän yksilöllinen polkumyyntimarginaali vahvistettiin tasolle, joka on alhaisempi kuin alkuperäisen tutkimuksen jäännösvahinkomarginaali, pyynnön esittäjän tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonnissa sovellettava yksilöllinen polkumyyntitulli perustuu pyynnön esittäjän yksilöllisen polkumyyntimarginaalin tasoon.

(91)

Alkuperäisessä tutkimuksessa yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien tuottaman melamiinin tuonnissa sovellettavat yksilölliset polkumyyntitoimenpiteet toteutettiin vähimmäistuontihintana, jolla poistettiin todettu polkumyynti. Tämä vähimmäistuontihinta perustui normaaliarvoon, joka nostettiin CIF unionin rajalla -hintatasolle (40).

(92)

Pyynnön esittäjä huomautti päätelmiä koskevissa huomautuksissaan, että vuoden 1994 tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen VI artiklan soveltamisesta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’WTO:n polkumyyntisopimus’, 9 artiklan 2 kohdan mukaan ”polkumyyntitullia (…) on (…) kannettava tuotteen maahan tuonnista oikean määräisenä ilman syrjintää riippumatta siitä, mistä lähteestä tuote on peräisin, kun tuonti tapahtuu polkumyynnillä ja aiheuttaa vahinkoa”. Sen vuoksi pyynnön esittäjä katsoi, että sitä olisi kohdeltava samoin kuin alkuperäisessä tutkimuksessa yhteistyössä toimineita kolmea vientiä harjoittavaa tuottajaa ja että siihen olisi näin ollen sovellettava samaa vähimmäistuontihintaa.

(93)

Pyynnön esittäjä väitti, että pyynnön esittäjälle erikseen laskettu vähimmäistuontihinta ei perustunut asianmukaiseen määrään, koska alkuperäisessä tutkimuksessa komissio otti huomioon normaaliarvon, vientihinnan ja vahinkomarginaalin määrittäessään yhteistyössä toimineiden yritysten vähimmäistuontihinnan, kun taas tässä tarkastelussa se otti huomioon ainoastaan normaaliarvon.

(94)

Pyynnön esittäjä totesi lisäksi, että vähimmäistuontihintaa ei vahvistettu syrjimättömällä tavalla. Pyynnön esittäjä rinnasti tämän uusien viejien kohteluun tapauksissa, joissa käytettiin vientiä harjoittavia tuottajia koskevaa otantaa. Tällöin uuteen viejään sovelletaan otoksen ulkopuolisiin yhteistyössä toimineisiin yrityksiin sovellettavaa tullia. Pyynnön esittäjä väitti tästä syystä, että myös siihen olisi sovellettava alkuperäisessä tutkimuksessa yhteistyössä toimineisiin kolmeen vientiä harjoittavaan tuottajaan sovellettavaa vähimmäistuontihintaa.

(95)

Lisäksi pyynnön esittäjä väitti, että korkeamman vähimmäistuontihinnan käyttäminen ei olisi unionin edun mukaista.

(96)

Täydentäviä päätelmiä koskevissa huomautuksissaan pyynnön esittäjä toisti johdanto-osan 92–95 kappaleessa tiivistetysti esitetyt väitteet.

(97)

Komissio muistutti, että niin normaaliarvo, vientihinta kuin vahinkomarginaali otettiin kaikki huomioon määriteltäessä Xinjiang XLX:ään sovellettavaa polkumyyntitullia, kuten alkuperäisessä tutkimuksessakin. Polkumyyntimarginaalin määrittämisessä käytettiin yrityksen normaaliarvoa ja vientihintaa. Alkuperäisessä tutkimuksessa todettu vahinkomarginaali otettiin huomioon määritettäessä, olisiko pyynnön esittäjään sovellettavan yksilöllisen polkumyyntitullin perustuttava polkumyynti- vai vahinkomarginaaliin niin kutsutun alhaisemman tullin säännön mukaisesti. Lopulta vähimmäistuontihinnan tason määrittämisessä käytettiin perustana normaaliarvoa, kuten tehtiin myös alkuperäisen tutkimuksen yhteydessä.

(98)

Lisäksi perusasetuksen 11 artiklan 4 kohdassa säädetään nimenomaisesti, että uusille viejille on määritettävä yksilöllinen polkumyyntimarginaali. Sen vuoksi komissio katsoi, että pyynnön esittäjän väitteet, jotka liittyvät uusien viejien kohteluun tutkimuksissa, joissa on käytetty vientiä harjoittavien tuottajien otantaa, eivät ole merkityksellisiä. Tämä kohtelu ei perustu perusasetuksen 11 artiklan 4 kohtaan vaan kyseisten tullien käyttöön ottamisesta annettuihin asetuksiin sisältyviin erityissäännöksiin. Ne muodostavat eri oikeusperustan, jota koskevat eri säännöt.

(99)

Unionin etua ei myöskään oteta erikseen huomioon perusasetuksen 11 artiklan 4 kohdan mukaisessa tarkastelussa. Nyt käsiteltävässä asiassa sitä analysoitiin alkuperäisessä tutkimuksessa ja analyysin tulokset otettiin huomioon valittaessa toimenpiteiden muotoa.

(100)

Näin ollen pyynnön esittäjän johdanto-osan 92–95 kappaleessa kuvatut väitteet hylättiin johdanto-osan 97–99 kappaleessa esitettyjen syiden perusteella.

(101)

Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen ja useaan otteeseen täydentävien päätelmien ilmoittamisen jälkeen pyynnön esittäjä väitti myös, että vähimmäistuontihinnan määrittämiseksi olisi tarkistettava normaaliarvon oikaisemisessa CIF unionin rajalla -hintatasolle käytettyjä merirahtikustannuksia. Pyynnön esittäjän mukaan merirahtikustannukset olivat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kohtuuttoman korkeat, jopa nelin- tai viisinkertaiset tavanomaisiin olosuhteisiin verrattuna. Pyynnön esittäjä viittasi tältä osin 23 päivänä elokuuta 2023 julkaistuun ICIS:n melamiinia koskevaan raporttiin (41) ja Kiinan liikenneministeriön julkaisemaan Kiinan viennin konttirahdin maksujen indeksiin (42).

(102)

Komissio hylkäsi tämän väitteen. Sovellettavan vähimmäistuontihinnan määrittämiseksi komissio määritti ensin pyynnön esittäjälle normaaliarvon yrityksen ilmoittamien tuotannontekijöiden kulutusmäärän perusteella. Toiseksi normaaliarvon oikaisu CIF unionin rajalla -hintatason määrittämiseksi perustui täysin pyynnön esittäjälle aiheutuneisiin todellisiin kuljetuskustannuksiin, jotka ilmoitettiin sen kyselylomakkeeseen antamassa vastauksessa ja todennettiin paikan päällä. Lisäksi alkuperäisessä tutkimuksessa kyseinen oikaisu perustui myös tutkittujen yritysten koko tutkimusajanjakson aikana ilmoittamiin todellisiin kuljetuskustannuksiin. Näin ollen komissio katsoi asianmukaiseksi noudattaa samaa lähestymistapaa tässä uutta viejää koskevassa tarkastelussa perusasetuksen 11 artiklan 9 kohdan mukaisesti.

(103)

Tältä osin pyynnön esittäjän tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonnissa sovellettava vähimmäistuontihinta, joka on määritetty CIF unionin rajalla -hintatasolle oikaistuksi normaaliarvoksi, on 1 346 euroa/tonni (tuotteen nettopaino).

(104)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetusta (EU) 2023/1776 on muutettava vastaavasti.

(105)

Jos pyynnön esittäjän tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonti tapahtui CIF unionin rajalla -hinnalla, joka on alhaisempi kuin johdanto-osan 103 kappaleessa määritetty vähimmäistuontihinta, vireillepanoasetuksen 3 artiklan mukaisesti kirjatusta tuonnista on kannettava vähimmäistuontihinnan ja CIF unionin rajalla -hinnan välistä erotusta vastaava tulli. Tulliviranomaisten on lopetettava pyynnön esittäjän tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonnin kirjaaminen.

(106)

Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin keskeisistä tosiseikoista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin suositella yksilöllisen polkumyynnin soveltamista pyynnön esittäjään. Lisäksi kaikille osapuolille annettiin määräaika, jonka kuluessa ne voivat esittää huomautuksia tämän ilmoituksen johdosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa. Toimitetut tiedot ja huomautukset otettiin asianmukaisesti huomioon.

(107)

Tällä tarkastelulla ei ole vaikutusta siihen päivämäärään, jona täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2023/1776 käyttöön otettujen toimenpiteiden voimassaolo päättyy perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(108)

Asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdan nojalla perustettu komitea on antanut asiasta myönteisen lausunnon,