LIITE I

1 OSA

KEHITTYNEESEEN KULJETTAJAN TARKKAAMATTOMUUDEN VAROITUSJÄRJESTELMÄÄN (ADDW-JÄRJESTELMÄ) SOVELLETTAVAT TEKNISET VAATIMUKSET

1. Määritelmät

Tässä liitteessä (1) tarkoitetaan:

1.1	’ajoneuvotyypillä ADDW-järjestelmän osalta’ ajoneuvoja, jotka eivät eroa toisistaan sellaisilta olennaisilta osin kuin ADDW-järjestelmän ominaisuudet ja toiminnot sekä kuljettajaa avustava viestinantojärjestelmä;

1.2	’epätyypillisellä tilanteella’ tilannetta, jossa ADDW-järjestelmään vaikuttaa kuljettajaan, ajoneuvoon tai ympäristöön liittyviä tai muita tekijöitä, jotka kuitenkin pysyvät tämän liitteen 3 osassa kuvatussa valmistajan asiakirjapaketissa ilmoitettujen järjestelmän toimintarajojen sisällä;

1.3	’silmien vertailupisteellä’ ajoneuvon suunnittelussa katseen vertailupisteenä käytettävää pistettä.

2. Yleiset tekniset vaatimukset

2.1

ADDW-järjestelmän on havaittava tilanne, jossa kuljettajan katse ei ole kiinnittynyt ajotehtäviin, ja annettava siitä varoitus ajoneuvon käyttöliittymän kautta.

2.2

ADDW-järjestelmä on suunniteltava siten, että järjestelmän virhetaso (väärät positiiviset) minimoidaan todellisissa ajo-olosuhteissa.

2.3 Yksityisyyden suoja ja tietosuoja

2.3.1

ADDW-järjestelmän on toimittava tukeutumatta ajoneuvon yhdenkään matkustajan biometrisiin tietoihin. Biometrisillä tiedoilla tarkoitetaan tässä luonnollisen henkilön fyysisiin ja fysiologisiin ominaisuuksiin tai käyttäytymiseen liittyvällä teknisellä käsittelyllä saatuja henkilötietoja, kuten kasvokuvia tai sormenjälkitietoja, joiden perusteella kyseinen luonnollinen henkilö voidaan tunnistaa tai kyseisen henkilön tunnistaminen voidaan varmistaa. Tämä vaatimus ei estä sitä, että ADDW-järjestelmä käyttää ajoneuvoon asennetuista kameroista peräisin olevia tietoja. ADDW-järjestelmä ei saa kuitenkaan tunnistaa henkilöä.

2.3.2

ADDW-järjestelmä on suunniteltava siten, että se tallentaa jatkuvasti ja säilyttää vain sellaisia tietoja, jotka ovat tarpeen järjestelmän toimimiseksi suljetussa järjestelmässä.

2.3.3

Henkilötietoja on käsiteltävä unionin tietosuojalainsäädännön mukaisesti.

3. Erityiset tekniset vaatimukset

3.1. ADDW-järjestelmän hallinta

3.1.1

ADDW-järjestelmän on kytkeydyttävä automaattisesti toimintaan, kun ajoneuvon nopeus on yli 20 km/h, jollei 3.1.2–3.1.6 kohdassa vahvistetuissa vaatimuksissa toisin täsmennetä. Ajoneuvonvalmistaja voi halutessaan asettaa ADDW-järjestelmän kytkeytymään toimintaan jo pienemmällä nopeudella.

Kun ajoneuvon nopeus on noussut vähintään 20 kilometriin tunnissa, järjestelmä voi minuutin ajan tehdä kuljettajan tilaan liittyviä mittauksia kalibroitumista varten.

3.1.2

Kuljettajan on voitava manuaalisesti kytkeä ADDW-järjestelmän varoitustoiminto tai itse järjestelmä pois toiminnasta sen mukaan, minkä vaihtoehdon ajoneuvonvalmistaja sallii.

3.1.3

ADDW-järjestelmä voi kytkeytyä automaattisesti pois toiminnasta valmistajan ennakolta määrittelemissä tilanteissa ja erityisesti,

a)	kun toinen järjestelmä ottaa hoitaakseen koko dynaamisen ajotehtävän jatkuvalla tavalla ja sen tukena on tarkoituksenmukainen kuljettajan toimia seuraava järjestelmä

b)	kun kuljettajan käyttämä ajoneuvojärjestelmä, joka auttaa kuljettajaa hallitsemaan ajoneuvon pitkittäis- ja sivuttaissuuntaista liikettä jatkuvalla tavalla, on toiminnassa ja sisältää tarkoituksenmukaisen kuljettajan toimia seuraavan järjestelmän.

ADDW-järjestelmän on palattava toimintaan automaattisesti, kun automaattisen pois käytöstä kytkeytymisen aiheuttaneet olosuhteet ovat väistyneet.

’Dynaamisella ajotehtävällä’ tarkoitetaan tässä kaikkia ajoneuvon käyttöön tarvittavia reaaliaikaisia hallintatoimintoja ja taktisia toimintoja, joihin eivät kuitenkaan kuulu strategiset toiminnot, kuten ajomatkan suunnittelu ja määräpaikkojen ja reittipisteiden valinta, mutta joihin kuuluvat seuraavat osatehtävät:

a)	ajoneuvon sivusuuntaisen liikkeen hallinta ohjauksen avulla (hallintatoiminto)

b)	ajoneuvon pituussuuntaisen liikkeen hallinta kiihdyttämällä ja hidastamalla (hallintatoiminto)

c)	ajoympäristön seuranta esineiden ja tapahtumien havaitsemisen, tunnistamisen ja luokittelemisen ja niihin reagoimisen valmistelun avulla (hallinta- ja taktinen toiminto)

d)	esineisiin ja tapahtumiin reagoiminen (hallinta- ja taktinen toiminto)

e)	ohjausliikkeiden suunnittelu (taktinen toiminto)

f)	havaittavuuden parantaminen valaisimilla, äänimerkillä, suuntamerkeillä, eleillä jne. (taktinen toiminto).

3.1.4

ADDW-järjestelmä ei saa kytkeytyä automaattisesti pois toiminnasta 3.5 kohdassa kuvatuissa olosuhteissa. Kielto ei kuitenkaan koske järjestelmän antamia tarkkaamattomuusvaroituksia. Tarkkaamattomuusvaroitusten on palattava käyttöön automaattisesti, kun pois käytöstä kytkeytymisen aiheuttaneet olosuhteet ovat väistyneet.

3.1.5

ADDW-järjestelmän antamat tarkkaamattomuusvaroitukset voivat kytkeytyä automaattisesti pois käytöstä olosuhteissa, joissa jokin toinen kuljettajaa avustava järjestelmä varoittaa välittömästä vaarasta tai kriittisestä tilanteesta mutta joissa ADDW-järjestelmä ei automaattisesti kytkeydy pois toiminnasta. Tarkkaamattomuusvaroitusten on palattava käyttöön automaattisesti, kun pois käytöstä kytkeytymisen aiheuttaneet olosuhteet ovat väistyneet.

3.1.6

ADDW-järjestelmän, myös sen käyttöliittymän kautta antamien varoitusten, on palattava automaattisesti normaaliin toimintatilaan aina, kun ajoneuvon pääkytkin kytketään päälle. Ajoneuvonvalmistaja voi ottaa käyttöön ja lisätä muita ehtoja, joiden toteutuessa järjestelmä palaa automaattisesti normaaliin toimintatilaan.

3.2 Ympäristöolosuhteet

3.2.1

ADDW-järjestelmän on toimittava tehokkaasti sekä päivällä että yöllä.

3.3 Kuljettajan tarkkaamattomuuden seuranta

3.3.1

ADDW-järjestelmän on seurattava kuljettajan katsetta 3.3.1.1–3.3.1.3 kohdassa tarkoitetuilla valvonta-alueilla.

Kuljettajan katseen lähtöpisteenä on seuraavasti määritelty silmien vertailupiste:

Luokkien M ja N ajoneuvojen tapauksessa silmien vertailupiste on kuljettajan näköpisteiden välisen janan keskipiste sellaisena kuin se on määriteltynä epäsuoran näkemän tarjoavia laitteita koskevassa E-säännössä nro 46 (2). Tämä piste sijaitsee pystysuunnassa 635 mm kuljettajan istuimen R-pisteen yläpuolella (kun R-pisteen sijainti on määritetty suhteessa ajoneuvonvalmistajan määrittelemiin vertailupisteisiin).

Luokkien M2, M3, N2 ja N3 ajoneuvoissa, jotka eivät perustu luokan M1 ajoneuvon alustaan, silmien vertailupisteeksi voidaan vaihtoehtoisesti ottaa piste E2, sellaisena kuin se on määritelty suoraa näkyvyyttä koskevassa E-säännössä nro 167 (3). Piste E2 sijaitsee kuljettajan vasemman ja oikean silmän keskipisteen välisen janan keskipisteessä. Se on z-akselilla 1 163,25 mm kantapääpisteen yläpuolella ja x-akselilla 678 mm sen takana. E2 sijaitsee y-akselin suunnassa pystytasolla, joka on yhdensuuntainen ajoneuvon pituussuuntaisen keskitason kanssa ja kulkee kuljettajan istuimen keskipisteen kautta.

3.3.1.1

Alue 1 muodostuu seuraavista alueista:

a)	ajoneuvon katto

ajoneuvon sisällä olevat alueet, jotka jäävät kahden sellaisen pystytason ulkopuolelle, joista toinen suuntautuu ajoneuvon pitkittäisakseliin nähden 55° oikealle ja toinen 55° vasemmalle (suhteessa eteenpäin katsovan kuljettajan katseen suuntaan, joka on suunta 0°) ja tasot leikkaavat toisensa silmien vertailupisteessä jäljempänä esitetyn mukaisesti.

Seuraavissa kuvissa ajoneuvon ohjauspyörä on vasemmalla.

3.3.1.2

Alue 2 muodostuu seuraavien alueiden unionista:

a)	tuulilasin ja ikkunoiden muodostama alue

b)	alue, joka ulottuu 10° tuulilasin ja ikkunoiden muodostaman alueen ulkopuolelle silmien vertailupisteestä katsottuna.

Seuraavassa kuvassa ajoneuvon ohjauspyörä on vasemmalla.

3.3.1.3

Alue 3 muodostuu alueesta, joka sijaitsee 30° kuljettajan silmien vertailupisteen alapuolella olevalla tasolla ja jota alueet 1 ja 2 rajoittavat seuraavasti:

a)	Alueelle 1 sijoittuvia alueita ei lueta alueeseen 3.

b)	Alueelle 2 sijoittuvia alueita ei lueta alueeseen 3.

c)	Ajoneuvonvalmistaja voi sisällyttää alueeseen 3 alueen 1 ja/tai alueen 2 osia.

Seuraavassa kuvassa ajoneuvon ohjauspyörä on vasemmalla.

(Alemmassa kuvassa alueen 2 (tuulilasi ja 10° sen ulkopuolelle ulottuva alue) alin osa ulottuu sivulle suuntautuvan 30°:n kulman määrittämän tason alapuolelle.)

3.3.1.4

Kun alueeseen lisätään tai siitä jätetään pois osa jostakin toisesta alueesta, lähtökohtana on aina kuljettajan silmien vertailupiste. Tästä seuraa, että kun alue projisoidaan toiselle alueelle, on käytettävä kulmakoordinaatteja eikä paikkakoordinaatteja.

Kun projektio on tehty, tuloksena olevan alueen kuvauksessa voidaan yksinkertaisuuden vuoksi käyttää paikkakoordinaatteja.

3.3.2 Varoituksen aktivoivat tekijät ja ADDW-järjestelmän kattamat tilanteet

3.3.2.1

Kuljettajalle on annettava varoitus heti, kun kumpikin seuraavista ehdoista toteutuu:

a)	Ajoneuvon nopeus on vähintään 50 km/h.

b)	Kuljettajan katse viipyy alueella 3 enintään 3,5 sekuntia normaalitilanteessa. Normaalitilanteessa sovellettavaa aikarajaa voidaan 3 osassa olevassa 1.3 kohdassa kuvatuissa epätyypillisissä tilanteissa pidentää 1,5 sekunnilla.

Testattaessa b alakohdassa lueteltujen ehtojen täyttymistä on varattava aikapuskuri teknisten mittausepävarmuuksien ottamiseksi huomioon.

3.3.2.2

Kuljettajalle on annettava varoitus heti, kun kummankin seuraavista ehdoista todetaan toteutuvan:

a)	Ajoneuvon nopeus on vähintään 20 km/h.

b)	Kuljettajan katse viipyy alueella 3 enintään 6 sekuntia normaalitilanteessa. Normaalitilanteessa sovellettavaa aikarajaa voidaan 3 osassa olevassa 1.3 kohdassa kuvatuissa epätyypillisissä tilanteissa pidentää 1,5 sekunnilla.

Testattaessa b alakohdassa lueteltujen ehtojen täyttymistä on varattava aikapuskuri teknisten mittausepävarmuuksien ottamiseksi huomioon.

3.3.2.3

Aikaa, jonka kuljettajan katse viipyy alueella 3, mitataan, kun ADDW-järjestelmä on käynnistetty. Aikaa mitataan ajoneuvon nopeudesta riippumatta, kun ADDW-järjestelmä on käynnissä ja pystyy suorittamaan mittauksen.

3.3.2.4

Kuljettajan katseen viipymisaika alueella 3 ei saa nollautua sen vuoksi, että kuvankäsittelyssä ilmenee poikkeama tai katseen suunta vaihtuu nopeasti siten, että alueelle 3 siirryttyään se poistuu sieltä hetkeksi ja palaa sinne uudelleen. Ajoneuvonvalmistajan on määriteltävä näihin tapahtumiin sovellettava aikatoleranssi, jonka on oltava vähintään 50 millisekuntia (jotta otetaan huomioon silmän äkillinen nykäyksenomainen (sakkadinen) liike).

3.3.2.5

Ajoneuvonvalmistaja voi soveltaa 3.3.2.1 ja 3.3.2.2 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa myös pienempää vähimmäisnopeusvaatimusta.

3.3.2.6

Ajoneuvonvalmistaja voi ottaa käyttöön lisää varoitusstrategioita, jotka hyödyntävät muitakin syöttötietoja ja auttavat järjestelmää havainnoimaan ja tulkitsemaan kuljettajan käyttäytymistä tai kognitiivisluonteista tarkkaamattomuutta taikka hänen välitöntä ympäristöään ajoneuvossa.

3.4 Käyttöliittymää koskevat vaatimukset

3.4.1 Varoituksen luonne

3.4.1.1

ADDW-järjestelmän on annettava kuljettajalle näkyvä varoitus sekä kuuluva ja/tai tuntohavaintoon perustuva varoitus mahdollisimman pian sen jälkeen, kun varoituksen aktivoiva käyttäytyminen on havaittu. Varoitus voi olla porrastettu ja tehostua, kunnes 3.3.2.1, 3.3.2.2 tai 3.3.2.6 kohdassa tarkoitettu aktivoiva ehto ei enää täyty.

Varoituksen katsotaan alkavan, kun kuuluva tai tuntohavaintoon perustuva varoitus annetaan kuljettajalle.

3.4.1.2

Kuljettajalle annettavaa varoitusta voidaan mukauttaa siten, että sen taustalla oleva strategia perustuu aiempiin tapahtumiin, kuljettajan käyttäytymiseen, tieolosuhteisiin, säähän ja muihin asian kannalta merkityksellisiin taustatietoihin. Varoitukseen tehtävien mukautusten on täytettävä 3.4.2–3.4.4.2 kohdassa esitetyt tekniset vaatimukset.

3.4.2 Näkyvä varoitus

3.4.2.1

Näkyvä varoitusmerkki on sijoitettava niin, että kuljettaja voi helposti havaita sen päivänvalossa ja yöllä. Sitä voidaan käyttää minkä tahansa kuljettajan huomiota hakevan varoituksen antamiseen, kunhan aihe ei jää kuljettajalle epäselväksi.

3.4.2.2

Näkyvä varoitus on annettava jatkuvalla tai vilkkuvalla merkillä (esim. ilmaisimella tai ponnahdusviestinä).

3.4.3 Kuuluva varoitus

3.4.3.1

Kuljettajan on voitava helposti tunnistaa kuuluva varoitus.

3.4.3.2

Kuuluvan varoituksen on oltava suurimmalta osaltaan taajuusalueella 200–8 000 Hz ja amplitudialueella 50–90 dB. Ajoneuvonvalmistaja voi säätää amplitudia ympäristön melutason mukaan.

3.4.3.3

Jos varoitus annetaan puhuttuna, on käytettävä samaa sanastoa kuin näkyvässä varoituksessa mahdollisesti käytetyssä tekstissä.

3.4.3.4

Varoituksen kuuluvan osuuden on oltava riittävän pitkä, että kuljettaja pystyy ymmärtämään sen.

3.4.4 Tuntohavaintoon perustuva varoitus

3.4.4.1

Tuntohavaintoon perustuvan varoituksen on oltava sellainen, että kuljettaja huomaa sen. Se on annettava suoraan tai välillisesti sellaisen välikappaleen kautta, josta välittyvä tuntohavainto saa kuljettajan palauttamaan huomionsa ajotehtävään.

3.5 ADDW-järjestelmän vikaantumisesta annettava varoitus

3.5.1 Pysyvä vika

3.5.1.1

Jos ADDW-järjestelmässä havaitaan pysyvä vika, siitä on annettava jatkuva näkyvä vikaantumisvaroitus.

3.5.1.2

Ennen ADDW-järjestelmän kytkeytymistä toimintatilaan sen on suoritettava vähintään yksi automaattivalvontatesti. Jos tällöin ilmenee sähköisesti havaittava vika, kuljettajalle on annettava vikaantumisvaroitus.

3.5.1.3

Järjestelmän on havaittava anturin muu kuin tilapäinen peittyminen ja annettava siitä 3.5.1.1 kohdan mukainen näkyvä vikaantumisvaroitus. Anturin peittymiseksi on katsottava vähintään sellainen tilanne, että anturi ei mittaa valoa, kun ADDW-järjestelmä käynnistetään.

3.5.1.4

Viat, jotka aktivoivat varoituksen mutta joita ei havaita ADDW-järjestelmän ollessa kytkettynä pois toiminnasta, on tallennettava havaitsemisen yhteydessä ja esitettävä aina kun ajoneuvon pääkytkin kytketään päälle niin kauan kuin vika tai toimintahäiriö jatkuu.

3.5.2 Tilapäinen vika

3.5.2.1

Jos havaitaan tilapäinen muu kuin sähköinen vika, voidaan antaa 3.5.1 kohdan mukainen vikaantumisvaroitus.

3.5.2.2

Kuljettajalle on annettava tieto ADDW-järjestelmän toimintaan ilmoitushetkellä ja/tai tyypillisesti kohdistuvista rajoituksista. Rajoituksilla tarkoitetaan tässä olosuhteita, joissa ADDW-järjestelmä ei tilapäisesti pysty toimimaan tyydyttävän tasoisesti ja jotka johtavat tilanteeseen, jossa järjestelmä ei kuljettajaan, ajoneuvoon tai ympäristöön liittyvien tai muiden järjestelmän toimintaan vaikuttavien tekijöiden vaikutuksesta pysty riittävällä tavalla havainnoimaan kuljettajan kasvoja ja jota ei voida pitää ”epätyypillisenä tilanteena”. Ajoneuvonvalmistaja voi esittää tiedon aktiivisesti käyttämällä näkyvää lisävaroitusta ja/tai passiivisesti esittämällä sen kirjallisesti.

3.6 Määräaikaiskatsastuksia koskevat vaatimukset

3.6.1

Ajoneuvojen määräaikaiskatsastuksia varten on voitava todentaa seuraavat ADDW-järjestelmän ominaisuudet:

Järjestelmän oikea toimintatila: Tarkkaillaan vikaantumisvaroitussignaalin tilaa virran kytkemisen ja mahdollisten lampputestausten jälkeen. Jos vikaantumisvaroitussignaali näkyy yhteisellä alueella (alueella, jolla voidaan näyttää kaksi tai useampia tietoja tai symboleja mutta ei samanaikaisesti), on ennen vikaantumisvaroitussignaalin tarkastamista selvitettävä, että yhteinen alue on toiminnassa.

Järjestelmän virheetön toiminta ja sen ohjelmiston eheys käyttämällä ajoneuvon sähköistä liitäntää, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/45/EU (4) liitteessä III olevan I osan 14 kohdassa tarkoitettua liitäntää, jos ajoneuvon tekniset ominaisuudet sallivat sen käytön ja tarvittava data on asetettu saataville. Ajoneuvonvalmistajien on asetettava ajoneuvon sähköisen liitännän käyttöä koskevat tiedot saataville komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/621 (5) 6 artiklan mukaisesti.

3.6.2

Tyyppihyväksynnän yhteydessä on 3 osassa esitetyn teknisten asiakirjojen arvioinnin osana esiteltävä luottamuksellisena pidettävä menettely, jolla ajoneuvonvalmistajan valitseman vikaantumisvaroitussignaalin toiminta suojataan yksinkertaiselta luvattomalta muuttamiselta. Suojavaatimus täyttyy myös silloin, kun ADDW-järjestelmän asianmukaisen toimintatilan tarkistamiseen on käytössä varamenettely.

2 OSA

TYYPPIHYVÄKSYNTÄVIRANOMAISTEN JA TUTKIMUSLAITOSTEN SUORITTAMASSA ADDW-JÄRJESTELMIEN SATUNNAISTESTAUKSESSA SOVELLETTAVAT MENETTELYT

1. Satunnaistestausta koskevat yleiset vaatimukset

1.1

Satunnaistestaus on tehtävä olosuhteissa, joissa ADDW-järjestelmän kyky toimia ja esittää kaikki varoitukset on taattu. Olosuhteita voidaan testauksen helpottamiseksi simuloida.

1.2 Testauslaitteet

1.2.1

Tyyppihyväksyttäväksi tarkoitettu ajoneuvo oletuskonfiguraatiossaan.

Oletuskonfiguraatiovaatimus koskee ajoneuvon liikuteltavia osia (osia, joita kuljettaja voi siirtää ilman apua), jotka voivat muuttaa kuljettajan näkyvyysaluetta tai lisätä liikkumatilaa ajoneuvon etutiloissa (katto mukaan luettuna).

Testissä käytettävän oletuskonfiguraation on oltava sellainen, että useimmat 1.4.2 kohdassa mainitut alueella 3 sijaitsevat katseenkohdistuspisteet ovat kuljettajan nähtävissä ja kosketettavissa tai käsiteltävissä ja että ympäristötekijöiden, kuten auringonpaisteen, tuulen ja sateen, vaikutukset on minimoitu.

1.2.2

Laitteet, joilla testattavan ajoneuvon (todellinen tai simuloitu) nopeus voidaan määrittää tarkkuudella ± 1 km/h 1.5.1 kohdassa vahvistettujen nopeusvaatimusten täyttymisen kirjaamiseksi ja vahvistamiseksi.

1.2.3

Riittävä määrä lisäkameroita, jotka sijoitetaan siten, että saadaan yleiskuva 2 kohdassa vahvistetuista testausolosuhteista.

1.3 Testijärjestely

1.3.1

Testi on tehtävä käyttäen vähintään yhtä kuljettajan istuimella istuvaa testikuljettajaa.

Kuljettajan on täytettävä 1.3.1.1–1.3.1.4 kohdassa vahvistetut vaatimukset.

1.3.1.1

Testikuljettajan on otettava sellainen asento, että kun istuin ja ohjauspyörä on säädetty tavanomaiseen ajoasentoon, hänen silmänsä osuvat silmien vertailupisteeseen. Asentoa voidaan muuttaa ajoneuvonvalmistajan valinnan mukaan seuraavasti:

a)	±100 mm pituussuunnassa ja ± 50 mm pystysuunnassa silmän vertailupisteestä

b)	käyttäen standardia, jolla voidaan määritellä kuljettajan katsepisteen mahdollinen sijainti suhteessa silmien vertailupisteeseen siten, että katetuksi tuleva alue on vastaava tai suurempi kuin a alakohdassa.

1.3.1.2

Kuljettajalla ei saa olla silmä- tai aurinkolaseja eikä päähinettä, maskia tai muuta päähän puettavaa asustetta.

1.3.1.3

Kasvoissa ei saa olla muuta karvoitusta kuin kulmakarvat.

1.3.1.4

Testikuljettajat voivat ajoneuvonvalmistajan luvalla poiketa 1.3.1.2 ja 1.3.1.3 kohdan vaatimuksista. Ajoneuvonvalmistaja voi halutessaan laajentaa 1.3.1.1 kohdassa määriteltyä aluetta, jolla kuljettajan katsepisteen on sijaittava.

1.4 Katseenkohdistuspisteet

1.4.1

Ajoneuvonvalmistaja ehdottaa testattaville kohdistuspisteille sopivia sijaintipaikkoja ottaen huomioon tyyppihyväksyttävän ajoneuvon ohjaamon mittojen ja muodon asettamat rajoitukset.

1.4.2

Satunnaistestiin on valittava vähintään yksi kohdistuspiste kaikilta seuraavassa määritellyiltä alueilta, jos niitä on ajoneuvossa, ja mahdollisuuksien mukaan myös 1 osassa olevassa 3.3.1.3 kohdassa määritellyltä alueelta 3:

a)	kuljettajan vasen polvi

b)	kuljettajan oikea polvi

c)	kuljettajan syli

d)	matkustajan jalkatila tai vastaava paikka, joka sijaitsee ajoneuvon etuosassa kuljettajan istuimelta katsottuna alhaalla vasemmalla tai oikealla

e)	matkustajan istuimen pinta tai vastaava paikka, joka sijaitsee alhaalla vasemmalla tai oikealla, kun kuljettajan istuimelta katsotaan sellaisen pinnan suuntaan, joka on tarkoitettu matkustajan istuttavaksi, tavaroiden sijoituspaikaksi taikka matkustajan siirtymiseen ajoneuvon sisällä

f)	hansikaslokero tai vastaava paikka, joka sijaitsee ajoneuvon etutilassa kuljettajasta katsottuna vastakkaisella puolella pystysuuntaan nähden 30°:n kulmassa

g)	välittömästi kuljettajan vasemmalla puolella olevat tuuletusaukot

h)	välittömästi kuljettajan oikealla puolella olevat tuuletusaukot

i)	mittaristo lukuun ottamatta tuulilasinäyttöä tai tuulilasin alareunan ylittävää näyttöä

j)	ohjauspyörä, jos se on varustettu tietoviihdejärjestelmän tai kuljettajaa avustavien järjestelmien käyttöpainikkeilla

k)	vaihteenvalitsin

l)	lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointilaitteiden säätimet

m)	tietoviihdejärjestelmän näyttö

n)	kojelaudan lähellä sijaitseva keskikonsolin etuosa, jos siihen ei osu mikään muu, a–m alakohdassa tarkoitettu kohdistuspiste.

1.4.3

Jos kuljettajan istuinpaikka on ajoneuvon etutilan keskellä tai lähellä sitä ja ajoneuvon etutilan kuljettajasta katsottuna vastakkainen puoli voi olla kuljettajaan nähden joko vasemmalla tai oikealla, tutkimuslaitoksen on valittava jompikumpi seuraavista vaihtoehdoista:

a)	Katseenkohdistuspiste jaetaan kahtia ”vasempaan versioon” ja ”oikeaan versioon”.

Jos ja vain jos jaettavissa olevia kohdistuspisteitä on useita, otetaan ensin yhdestä kohdistuspisteestä ”vasen versio” ja toisesta kohdistuspisteestä ”oikea versio” ja sen jälkeen ensin mainitusta pisteestä ”oikea versio” ja jälkimmäisestä pisteestä ”vasen versio”, jolloin sekä vasen että oikea puoli tulee testatuksi vähintään kerran (kummankin puolen osalta).

1.5 Testausnopeudet

1.5.1

Kaikki katseenkohdistuspisteet on testattava vähintään kerran nopeudessa 20–35 km/h ja kerran nopeudessa 50–65 km/h.

1.6 Ympäristöolosuhteet

1.6.1

Ajoneuvolle tehtävät testit on suoritettava todellisissa tai simuloiduissa päivä- ja yökäyttöä edustavissa olosuhteissa.

Järjestelmät, joihin päivänvalo ei vaikuta, voidaan testata joko päivä- tai yöolosuhteissa.

1.6.1.1

Testaus testiradalla:

a)	Päivätestaus: testaus aloitetaan auringonnousun jälkeen ja lopetetaan ennen auringonlaskua.

b)	Yötestaus: testaus aloitetaan auringonlaskun jälkeen ja lopetetaan ennen auringonnousua.

1.6.1.2

Testaus simuloidussa tieliikenteessä:

a)	Päivätestaus: vaihteleva valaistus ympäristön valaistuksen mukaan (ISO 15008:2017).

b)	Yötestaus: heikko ympäristön valaistus, jolloin kuljettajan mukautumistasoon vaikuttavat pääasiassa ajoneuvon omien ajovalojen ja katuvalojen kattama tieosuus sekä näytön ja instrumenttien kirkkaus (ISO 15008:2017).

1.7 Varoitusten aikakynnysten määrittely

1.7.1

Tarkkaamattomuusvaroituksen antamisen ensisijainen kynnysarvo:

Varoitus on annettava 1 osassa olevissa 3.3.2.1 ja 3.3.2.2 kohdassa vahvistettujen vaatimusten täyttyessä. Tarkkailuparametreinä käytetään 2 osassa olevassa 1.4.2 kohdassa vahvistettuja katseenkohdistuspisteitä.

2. Satunnaistestauksessa käytettävä menettely

2.1

Testikuljettaja perehdytetään järjestelmän toimintoihin. Perehdytys on dokumentoitava selkeästi aineistossa, jonka ajoneuvonvalmistaja toimittaa tyyppihyväksyntäviranomaisille ja tutkimuslaitokselle 3 osan mukaisesti.

2.2

Jos ADDW-järjestelmän kalibrointiin on varattava aikaa järjestelmän käynnistämisen jälkeen, kalibrointi on tehtävä perusajotilanteessa suorittamatta samaan aikaan tarkkaavaisuutta häiritseviä toimintoja.

2.3 Katseenkohdistuspisteiden testaaminen

2.3.1

Testausmenettelyssä on havaittava yksittäiset tapaukset, joissa kuljettajan katse kohdistuu keskeytyksettä pitemmäksi aikaa ajotehtävän ulkopuolelle. Tapausten havainnointi aloitetaan, kun molemmat seuraavista ehdoista täyttyvät:

a)	ajoneuvo saavuttaa 1.5.1 kohdan mukaisen testausnopeuden

b)	kuljettaja on ADDW-järjestelmän arvion mukaan pysynyt tarkkaavaisena vähintään 60 sekunnin ajan.

2.3.2

Tyyppihyväksynnästä vastaava viranomainen voi päättää, missä järjestyksessä kohdistuspisteet testataan.

2.3.3

Testauksen aikana kuljettajan olisi liikkeissään pitäydyttävä vain niissä, joita testattavan kohdistuspisteen tapauksessa voidaan luontevasti odottaa.

2.3.4

Kaikki 1.4.2 kohdassa määritellyille alueille sijoittuvat kohdistuspisteet on testattava.

2.3.5

Kutakin katseenkohdistuspistettä koskeva mittaus aloitetaan heti, kun kuljettaja on järjestelmän arvion mukaan pysynyt tarkkaavaisena vähintään 15 sekunnin ajan.

2.3.6

Ajoneuvonvalmistaja voi 3 osassa tarkoitetussa aineistossa antaa tietoja, joiden perusteella voidaan määritellä kuljettajan sellainen käyttäytyminen tai sellaiset liikkeet, joita ei testissä pidetä tarkkaamattomuutena.

2.3.7

Testikuljettajaa pyydetään siirtämään katseensa johonkin kohdistuspisteeseen siten, että hän toimii mahdollisimman pitkälti 2.3.3 kohdan vaatimuksen mukaisesti.

2.3.8

Testikuljettaja pitää katseensa kohdistuspisteessä, kunnes järjestelmä antaa hänelle varoituksen tai se aika, jonka kuluttua varoitus olisi pitänyt odotetusti antaa, on ylittynyt vähintään kolmella sekunnilla.

2.3.9

Kun kohdistuspistettä koskeva mittaus on tehty, kuljettajan on ennen siirtymistä seuraavaan kohdistuspisteeseen oltava järjestelmän arvion mukaan pysynyt tarkkaavaisena vähintään 15 sekunnin ajan.

3. Testitulokset

3.1

Mittaustuloksia on pidettävä väärinä negatiivisina tuloksina, kun kuljettaja pitää katseensa 1 osassa olevassa 3.3.1.3 kohdassa määritellyllä alueella 3 sijaitsevassa kohdistuspisteessä ja kun 1 osassa olevassa 3.3.2.1 kohdassa asetettu ehto täyttyy eikä järjestelmä ole antanut tarkkaamattomuusvaroitusta 4 sekunnin aikana (mukaan luettuna mittausepävarmuuksien huomioon ottamiseksi varattu 0,5 sekunnin puskuri).

Vääräksi negatiiviseksi tulokseksi määritellylle mittaustulokselle voidaan antaa määrite ”ei sovellu”, jos jokin toinen ajoneuvon järjestelmä on ADDW-järjestelmältä varoituksen antamiseen odotetussa ajassa antanut kuuluvan tai tuntohavaintoon perustuvan varoituksen, joka liittyy 2.3.6 kohdassa tarkoitettuun kuljettajan käyttäytymiseen.

3.2

Mittaustuloksia on pidettävä väärinä negatiivisina tuloksina, kun kuljettaja pitää katseensa 1 osassa olevassa 3.3.1.3 kohdassa määritellyllä alueella 3 sijaitsevassa kohdistuspisteessä ja kun 1 osassa olevassa 3.3.2.2 kohdassa asetettu ehto täyttyy eikä järjestelmä ole antanut tarkkaamattomuusvaroitusta 6,5 sekunnin aikana (mukaan luettuna mittausepävarmuuksien huomioon ottamiseksi varattu 0,5 sekunnin puskuri).

4. Uusintatesti, jolla rajataan pois kuljettajan käyttäytymisestä tehdyt puutteelliset arviot

4.1

Jos kohdistuspisteestä on saatu nopeudella 50–65 km/h tehdyssä mittauksessa tulos, jota on 3.1 kohdan mukaisesti pidettävä vääränä negatiivisena tuloksena, tai nopeudella 20–35 km/h tehdyssä mittauksessa tulos, jota on 3.2 kohdan mukaisesti pidettävä vääränä negatiivisena tuloksena, pisteen osalta on tehtävä uusintatesti enintään kaksi kertaa.

4.2

Uusintatestissä on noudatettava 2.1–2.3.9 kohdassa esitettyä testausmenettelyä seuraavin mukautuksin:

a)	mukaan otetaan vain ne kohdistuspisteet, joista saatu tulos oli aikaisemmin luokiteltu vääräksi negatiiviseksi

b)	testikuljettajan on kussakin kohdistuspisteen uusintatestissä tehtävä toisenlainen tarkkaamattomuuteen liittyvä liike.

Tutkimuslaitokset voivat käyttää samaa tai eri testikuljettajaa, kunhan tämä täyttää 1.3.1.1–1.3.1.4 kohdassa asetetut vaatimukset.

5. Lopulliset testitulokset

5.1

Uusintatestissä saatuja mittaustuloksia on pidettävä ”hylättyinä”, jos kohdistuspisteestä on saatu kahdessa nopeudella 50–65 km/h tehdyssä uusintatestissä 3.1 kohdan mukaisesti vääränä negatiivisena pidettävä tulos. Jos vääräksi negatiiviseksi arvioidulle tulokselle annetaan määrite ”ei sovellu” tai ”oikea positiivinen”, sitä ei enää pidetä vääränä negatiivisena eikä myöskään ”hylättynä”. Jos kohdistuspisteelle tehdystä uusintatestistä saadaan vääränä negatiivisena pidettävä tulos, tehdään toinen uusintatesti.

5.2

Uusintatestissä saatuja mittaustuloksia on pidettävä ”hylättyinä”, jos kohdistuspisteestä on saatu kahdessa nopeudella 20–35 km/h tehdyssä uusintatestissä 3.2 kohdan mukaisesti vääränä negatiivisena pidettävä tulos. Jos vääräksi negatiiviseksi arvioidulle tulokselle annetaan määrite ”ei sovellu” tai ”oikea positiivinen”, sitä ei enää pidetä vääränä negatiivisena eikä myöskään ”hylättynä”. Jos kohdistuspisteelle tehdystä uusintatestistä saadaan vääränä negatiivisena pidettävä tulos, tehdään toinen uusintatesti.

6. Hyväksymisperusteet

6.1 Kaikkien ADDW-järjestelmiin sovellettavien teknisten vaatimusten täyttymisen satunnaistestitodennus

6.1.1

Hylkäämisperuste:

ADDW-järjestelmä hylätään satunnaistestissä, jos kaikista 2 osassa olevassa 1.4.2 kohdassa vahvistetuista katseenkohdistuspisteistä, jotka on testattu 2 kohdassa esitetyllä menettelyllä ja mahdollisesti testattu uudelleen 4 kohdan mukaisesti, on saatu ainakin yksi 5 kohdan mukaisesti ”hylättynä” pidettävä tulos.

6.1.2

Hyväksymisperuste:

ADDW-järjestelmä hyväksytään satunnaistestissä, jos 6.1.1 kohdassa esitetty hylkäämisperuste ei täyty.

3 OSA

AJONEUVONVALMISTAJIEN HYVÄKSYNTÄVIRANOMAISILLE JA TUTKIMUSLAITOKSILLE TOIMITTAMIEN TEKNISTEN ASIAKIRJOJEN ARVIOINNISSA KÄYTETTÄVÄT MENETTELYT

1. Asiakirjapaketti

1.1

Ajoneuvonvalmistajan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle ja tutkimuslaitokselle asiakirjapaketti, jossa esitetään näyttöä ADDW-järjestelmän suorituskyvystä.

1.2

Asiakirjapaketissa on annettava 2 kohdan mukainen kuvaus järjestelmän toiminnasta ja 3 kohdan mukainen kuvaus järjestelmän validoinnista.

1.3

Ajoneuvonvalmistajan on esitettävä kuvaus järjestelmän toimintaan liittyvistä rajoituksista. Nämä rajoitukset voivat johtua muun muassa kuljettajaan, ajoneuvoon tai ympäristöön liittyvistä tekijöistä, jotka voivat heikentää ADDW-järjestelmän suorituskykyä.

1.4

Ajoneuvonvalmistajan on kuvaamansa järjestelmään liittyvät rajoitukset huomioon ottaen annettava tietoja ADDW-järjestelmän suorituskykyä koskevista arvioinneista, jotka perustuvat toistettuihin testeihin, ja kuvattava, kuinka järjestelmä pystyy valvomaan kuljettajan tarkkaamattomuutta ja antamaan siitä varoituksia.

1.5

Asiakirjapaketti on toimitettava tyyppihyväksyntäviranomaiselle ja tutkimuslaitokselle ennen 2 osassa olevassa 2 kohdassa tarkoitettua satunnaistestausta.

2. ADDW-järjestelmän toiminta

2.1

ADDW-järjestelmän toimintaa kuvaavissa asiakirjoissa on annettava seuraavat tiedot:

a)	selostus järjestelmän kytkemisestä toimintaan ja uudelleen toimintaan sekä toiminnasta pois

b)	luettelo järjestelmän kaikista syöttötiedoista, mukaan luettuina kaikki kuljettajan tarkkaamattomuuden mittaamiseen käytetyt mittarit

c)	kuvaus siitä, miten mittarit toimivat ja valvovat ajokäyttäytymistä, ja tapauksen mukaan selvitys ensi- ja toissijaisten mittarien (varamittarien) keskinäisestä suhteesta

d)	kuvaus järjestelmän valvomasta varoituksen aktivoivista ajokäyttäytymisen piirteistä

e)	kuvaus järjestelmän toiminta-alueeseen kuuluvasta silmien vertailupistettä ympäröivästä alueesta ja soveltuvaan standardiin viitattaessa 2 osassa olevan 1.3.1.1 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta alueesta, jolla testikuljettajan katsepisteen odotetaan olevan

f)	kuvaus (sanallinen kuvaus, havainnepiirros, tekninen piirustus tai muu sopiva kuvausmuoto) ajoneuvon ohjaamossa olevasta alueesta, johon järjestelmä sijoittaa 1 osassa olevan 3.3.1 kohdan mukaiset alueet 1, 2 ja 3 kuljettajan tarkkaamattomuuden arviointia varten

g)	alueet, jotka määrittävät satunnaistestauksessa tarkasteltavien katseenkohdistuspisteiden sijoituspaikan ajoneuvon ohjaamossa 2 osassa olevan 1.4.2 kohdan mukaisesti

asiakirja, jossa kuvataan järjestelmän käyttöliittymän komponentit ja niiden suunniteltu toiminta ja annetaan

i)	näyttöä siitä, että ADDW-järjestelmän käyttöliittymä täyttää 1 osassa olevan 3.4 kohdan vaatimukset, ja soveltuvissa tapauksissa perustelut sille, että ajoneuvonvalmistaja päättää olla noudattamatta 1 osassa olevassa 3.4.3.2 kohdassa esitettyä suositusta

ii)	tapauksen mukaan kuvaus strategiasta, joka ohjaa varoituksen toistamista, porrastamista tai voimistamista siinä tapauksessa, että kuljettaja ei reagoi annettuihin tarkkaamattomuusvaroituksiin

i)	selostus siitä, miten ADDW-järjestelmää voidaan säätää ajoneuvossa, joka on mukautettu kuljettajan erityistarpeisiin.

Asiakirjapakettiin on sisällyttävä myös luettelo järjestelmän toimintaan liittyvistä rajoituksista ja näyttöä siitä, miten nämä rajoitukset vaikuttavat järjestelmän suorituskykyyn.

2.2

Luettelo järjestelmän syöttötiedoista toimitetaan hyväksyntäviranomaiselle tai tutkimuslaitokselle vain ADDW-järjestelmän tarkastamiseksi tyyppihyväksyntää varten.

2.3

Tutkimuslaitos ei toimita mahdollisten toissijaisten mittarien luetteloa hyväksyntäviranomaiselle.

3. ADDW-järjestelmän validointi

3.1

Asiakirjapaketissa, jossa kuvataan ADDW-järjestelmän validointia 2.1 kohdan h alakohdassa asetettujen rajoitusten puitteissa, on annettava seuraavat tiedot:

järjestelmän suorituskykyä koskeva näyttö, joka perustuu koehenkilöillä tehtyihin toistettuihin testeihin ja johon sisältyy tiedot arvioitujen koehenkilöiden lukumäärästä ja taustasta

i)	koehenkilöiden valinnassa käytetyt hyväksymis- ja hylkäämisperusteet, joilla on varmistettu, että järjestelmän voidaan katsoa toimivan rajoitustensa puitteissa tehokkaasti edustavassa osassa unionin kuljettajakuntaa

ii)	lausunto siitä, että koehenkilöt edustavat riittävällä tavalla ajoneuvon kohderyhmää (heillä on esimerkiksi ajokortti, joka oikeuttaa ajamaan ajoneuvoa, johon ADDW-järjestelmä on asennettu)

b)	kuvaus arvioiduista testiolosuhteista, mukaan luettuina tiedot testin toistettavuudesta ja uusittavuudesta

c)	näyttö siitä, että järjestelmä toimii tehokkaasti sää- ja valaistusolosuhteissa, jotka eivät rajoita sen toimintaa.

3.2

Jos validointi on tehty toisella ajoneuvolla, asiakirjapaketissa on annettava tietoja, jotka yhdistävät validointiprosessin ajoneuvon tyyppihyväksyntävaatimuksiin.

3.3

Jos validointitestaus on tehty ajosimulaattorilla, ajoneuvonvalmistajan on dokumentoitava testin rajoitukset verrattuna todellisissa olosuhteissa tiellä tehtävään ADDW-järjestelmän testaukseen. Asiakirjoissa on

a)	vertailtava ADDW-järjestelmässä käytettäviä syöttötietoja, jotka saadaan simulaattorista ja toisaalta ajoneuvosta todellisissa olosuhteissa

b)	analysoitava simuloitujen validointitulosten pätevyyttä.

3.4

Jos validointi on tehty osana tutkimusta, jossa tarkoituksena on vahvistaa ADDW-järjestelmää koskevien teknisten vaatimusten täyttyminen tai parantaa järjestelmän suorituskykyä tyyppihyväksyntää varten, asiakirjoissa on annettava tietoja parametreistä (mukaan luettuina parametrien hyväksyttävien arvojen vaihteluvälit), joita ajoneuvonvalmistaja käyttää vakuuttaakseen tyyppihyväksyntäviranomaisille, että järjestelmä täyttää tässä asetuksessa vahvistetut vaatimukset.

3.5 Tutkimuslaitoksen suorittama arviointi ADDW-järjestelmän asiakirjapaketista ja testausselosteesta

3.5.1

Tutkimuslaitoksen on varmistettava, että tyyppihyväksyttäväksi toimitettuun ajoneuvoon asennettu ADDW-järjestelmä

a)	täyttää 1 osassa vahvistetut tekniset vaatimukset ja

b)	on läpäissyt 2 osassa tarkoitetun satunnaistestin.

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/2144 vahvistettuja määritelmiä käytetään myös tässä liitteessä. Erityisesti mainittakoon määritelmäartiklan 6 kohdassa ’kehittyneelle kuljettajan tarkkaamattomuuden varoitusjärjestelmälle’ annettu määritelmä.

(2) E-sääntö nro 46 – epäsuoran näkemän tarjoavat laitteet:

https://op.europa.eu/fi/publication-detail/-/publication/780cbf09-1ec1-11e4-8c3c-01aa75ed71a1

(3) Suoraa näkyvyyttä koskeva E-sääntö nro 167, UNECE:n rekisteri 2022–2023 (julkaistaan aikanaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä).

https://unece.org/sites/default/files/2022-10/ECE_TRANS_WP.29_2022_140r1e.pdf

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/45/EU, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen määräaikaiskatsastuksista sekä direktiivin 2009/40/EY kumoamisesta (EUVL L 127, 29.4.2014, s. 51).

(5) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/621, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, katsastettavien kohteiden katsastamiseksi tarvittavista teknisistä tiedoista, suositeltavien testausmenetelmien käytöstä sekä asiaankuuluvien teknisten tietojen muotoa ja niiden saatavuutta koskevien tietojen saatavuuteen sovellettavien yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta (EUVL L 108, 23.4.2019, s. 5).