(1)

Euroopan keskuspankki (EKP) vastaa yhteisen valvontamekanismin tehokkaasta ja johdonmukaisesta toiminnasta, ja sille on annettu sekä mikro- että makrovakauden valvontaan liittyviä tehtäviä. Makrovakauden valvontatehtävien antaminen vahvistaa rahoitusvakauden edistämiseen liittyvää EKP:n roolia, joka sille on osoitettu jo Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (SEUT).

(2)

Kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ja kansalliset nimetyt viranomaiset ovat vastuussa puskurikantojen asettamisesta maailmanlaajuisen järjestelmän kannalta merkittäville laitoksille (G-SII) ja muille järjestelmän kannalta merkittäville laitoksille (O-SII).

(3)

Asetuksen (EU) N:o 1024/2013 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti osallistuvien jäsenvaltioiden kansalliset toimivaltaiset viranomaiset tai kansalliset nimetyt viranomaiset soveltavat, aina kun se on asianmukaista tai katsotaan tarpeelliseksi, sellaisia pääomapuskureita koskevia vaatimuksia, jotka luottolaitoksilla on oltava asiaankuuluvalla tasolla ja joilla pyritään puuttumaan systeemisiin riskeihin tai makrovakausriskeihin.

(4)

Kansalliset toimivaltaiset viranomaiset tai kansalliset nimetyt viranomaiset ilmoittavat EKP:lle aikomuksestaan soveltaa makrovakaustoimenpiteitä kymmenen työpäivää ennen tällaisen päätöksen tekemistä (ilmoitus ’suunnitelluista makrovakaustoimenpiteistä’) asetuksen (EU) N:o 1024/2013 5 artiklan 1 kohdan ja asetuksen (EU) N:o 468/2014 104 artiklan mukaisesti. Ilmoituksen saatuaan valvontaelimen sihteeri toimittaa suunnitellut makrovakaustoimenpiteet viipymättä EKP:n neuvostolle ja valvontaelimelle. Saatuaan tähän suunniteltuun aloitteeseen perustuvan valvontaelimen ehdotuksen EKP:n neuvosto päättää – ottaen huomioon asianomaisen komitean sekä EKP:n sisäisen organisaation huomiot – kolmen työpäivän kuluessa, vastustaako se toimenpidettä. Jos EKP:n neuvosto vastustaa suunniteltuja makrovakaustoimenpiteitä, se esittää perustelunsa kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle tai kansalliselle nimetylle viranomaiselle kirjallisesti viiden työpäivän kuluessa siitä, kun ilmoitus tehtiin EKP:lle. Kansalliset toimivaltaiset viranomaiset tai kansalliset nimetyt viranomaiset ottavat EKP:n perustelut asianmukaisesti huomioon ennen lopullisen päätöksen tekemistä.

(5)

EKP:n arvioitavaksi tulee huomattava määrä makrovakaustoimenpiteitä, joita kansalliset toimivaltaiset viranomaiset tai kansalliset nimetyt viranomaiset aikovat soveltaa, mukaan lukien O-SII- ja G-SII-puskureita koskevat toimenpiteet. Nämä arvioinnit on usein tehtävä erittäin tiukassa aikataulussa. Päätöksentekomenettelyn helpottamiseksi on aiheellista säätää tiettyjä päätöksiä koskevien päätöksentekovaltuuksien delegoinnista EKP:n sisällä. Erityisesti valtuudet hyväksyä päätöksiä olla vastustamatta kansallisten toimivaltaisten viranomaisten tai kansallisten nimettyjen viranomaisten esittämiä makrovakaustoimenpiteitä olisi siirrettävä EKP:n yksikönpäälliköille. Maailmanlaajuiset järjestelmän kannalta merkittävät pankit (G-SIB) tai laitokset (G-SII) ovat pankkeja tai laitoksia, joita kokonsa, sidonnaisuuksiensa, monitahoisuutensa, korvattavuutensa tai maailmanlaajuisen ulottuvuutensa vuoksi pidetään sellaisina, ettei niitä voida päästää kaatumaan. Kun otetaan huomioon, miten yksittäisen maailmanlaajuisen järjestelmän kannalta merkittävän pankin tai laitoksen ongelmatilanteen mahdollinen rajat ylittävä vaikutus voi heijastua muihin rahoituslaitoksiin monissa maissa ja maailmantalouteen yleisesti, ongelma ei ole yksinomaan kansallisten toimivaltaisten viranomaisten tai kansallisten nimettyjen viranomaisten asiana, vaan se edellyttää yhdenmukaistamista maailmanlaajuisesti, mikä näkyy Baselin pankkivalvontakomitean ja finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän jäsenten saavuttamassa yhteisymmärryksessä, jonka sisällön finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmä julkaisee. Maailmanlaajuinen yhteisö käsittelee näitä kysymyksiä laajaa lähestymistapaa soveltaen.

(6)

Euroopan unionin tuomioistuin on vahvistanut, että toimivaltuuksien delegoiminen voi olla välttämätöntä ja asianmukaista, jotta viranomainen, jonka on hyväksyttävä huomattava määrä päätöksiä, pystyy täyttämään tehtävänsä. Näin ollen toimielimelle annettuihin toimivaltuuksiin kuuluu oikeus siirtää – SEUT-sopimusta noudattaen – tiettyjä toimivaltuuksia eteenpäin toimielimen täsmentämin ehdoin. Unionin toimielin voi tästä syystä säätää toimenpiteistä, jotka ovat luonteentaan organisatorisia ja jotka koskevat päätöksentekovaltuuksien siirtoa sen omille elimille tai henkilöille, kunhan nämä toimenpiteet ovat perusteltuja ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia. Oikeusvarmuuden takaamiseksi päätöksentekovaltuuksien siirron olisi oltava sekä rajoitettua että oikeasuhteista, ja toimivaltuuksien siirron laajuus olisi määriteltävä selkeästi ja soveltaen toimielimen täsmentämiä ehtoja.

(7)

EKP:n neuvosto päätti 24 päivänä kesäkuuta 2020 aloittaa tiiviin yhteistyön EKP:n ja Българска народна банкаn (Bulgarian keskuspankki) (3). Tiiviin yhteistyön toteuttamiseksi päätös olla vastustamatta Bulgarian tasavaltaa koskevia suunniteltuja makrovakaustoimenpiteitä tehdään myös tämän päätöksen asiaa koskevien säännösten nojalla.

(8)

Jos delegoidun päätöksen antamisen edellytykset eivät täyty, päätökset olisi tehtävä asetuksen (EU) N:o 1024/2013 5 artiklan 1 kohdassa ja Euroopan keskuspankin päätöksen EKP/2004/2 (4) 13 h artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

1)

’suunnitelluilla makrovakaustoimenpiteillä’ toimenpiteitä, joita kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ja kansalliset nimetyt viranomaiset aikovat soveltaa ja joilla vaaditaan pankkeja ylläpitämään O-SII- tai G-SII-puskureita Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU (5) 131 artiklan mukaisesti, sellaisina kuin ne on virallisesti ilmoitettu EKP:lle, jotta se voi päättää, vastustaako se toimenpidettä vai ei;

2)

’O-SII-puskurilla’ omia varoja, joita vaaditaan ylläpidettäväksi direktiivin 2013/36/EU 131 artiklan 5 kohdan mukaisesti;

3)

’G-SII-puskurilla’ omia varoja, joita vaaditaan ylläpidettäväksi direktiivin 2013/36/EU 131 artiklan 4 kohdan mukaisesti;

4)

’EKP:n teknisellä arvioinnilla’ riippumatonta teknistä arviointia, jonka EKP tekee arvioidessaan, ovatko puskurikannat asianmukaisia;

5)

’EKP:n hyväksymällä alarajalla’ EKP:n neuvoston hyväksymää viimeisintä soveltuvaa versiota O-SII-puskurien arviointia koskevasta EKP:n hyväksymän alarajan menetelmästä, joka perustuu pankkien systeemisen merkityksen pisteytykseen ja jossa kukin pankki luokitellaan yhteen useista systeemisen merkittävyyden luokista (alaluokat), joista kukin liittyy tiettyyn alarajana pidettävään O-SII-puskuriin;

6)

’herkkyydellä’ tai ’herkällä’ piirrettä tai tekijää, jolla voi olla kielteinen vaikutus EKP:n maineen ja/tai yhteisen valvontamekanismin tehokkaan ja johdonmukaisen toiminnan kannalta, mukaan luettuina esimerkiksi seuraavat tilanteet: a) asiaa käsittelevässä komiteassa ja sen sisäisessä rakenteessa esiin tuodut merkittävät huolenaiheet, jotka eivät sisälly EKP:n tekniseen arviointiin; b) suunnitellut makrovakaustoimenpiteet, jotka saattavat herättää kielteistä huomiota tiedotusvälineissä tai yleisön keskuudessa.

a)

kyseisissä suunnitelluissa makrovakaustoimenpiteissä sovelletaan uusinta menetelmää EKP:n hyväksymän alarajan määrittämiseksi;

b)

kyseisiä toimenpiteitä koskeva EKP:n tekninen arviointi ei anna aihetta huoleen seuraavien seikkojen suhteen:

c)

EKP:n teknisessä arvioinnissa ei todeta, että EKP:n tulisi vastustaa suunniteltuja makrovakaustoimenpiteitä.