European flag

virallinen lehti
Euroopan unionin

FI

Sarjan L

2023/2486

21.11.2023

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2023/2486,

annettu 27 päivänä kesäkuuta 2023,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 täydentämisestä vahvistamalla tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua, siirtymistä kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä tai biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista ja aiheuttaako kyseinen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa millekään muulle asiaankuuluvalle ympäristötavoitteelle, sekä komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/2178 muuttamisesta kyseisiä taloudellisia toimintoja koskevien erityisten tietojen antamisen osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta 18 päivänä kesäkuuta 2020 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 (1) ja erityisesti sen 8 artiklan 4 kohdan, 12 artiklan 2 kohdan, 13 artiklan 2 kohdan, 14 artiklan 2 kohdan ja 15 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EU) 2020/852 vahvistetaan yleinen kehys sen määrittämiseksi, pidetäänkö tiettyä taloudellista toimintaa ympäristön kannalta kestävänä, jotta voidaan määrittää sijoituksen ympäristökestävyyden aste. Asetusta sovelletaan unionin tai jäsenvaltioiden toteuttamiin toimenpiteisiin, joissa finanssimarkkinatoimijoille tai liikkeeseenlaskijoille asetetaan ympäristön kannalta kestävinä saataville asetettuja rahoitustuotteita tai yritysjoukkovelkakirjalainoja koskevia vaatimuksia, sekä finanssimarkkinatoimijoihin, jotka asettavat saataville rahoitustuotteita, ja yrityksiin, jotka velvoitetaan julkistamaan muita kuin taloudellisia tietoja koskeva selvitys Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU (2) 19 a artiklan nojalla tai muita kuin taloudellisia tietoja koskeva konsolidoitu selvitys kyseisen direktiivin 29 a artiklan nojalla. Myös sellaiset talouden toimijat ja viranomaiset, jotka eivät kuulu asetuksen (EU) 2020/852 soveltamisalaan, voivat soveltaa kyseistä asetusta vapaaehtoisesti.

(2)

Asetuksen (EU) 2020/852 12 artiklan 2 kohdassa, 13 artiklan 2 kohdassa, 14 artiklan 2 kohdassa ja 15 artiklan 2 kohdassa edellytetään, että komissio antaa delegoidut säädökset, joilla vahvistetaan tekniset arviointikriteerit sen määrittämiseksi, millä edellytyksillä tietyn taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua, siirtymistä kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä tai biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista, ja että komissio vahvistaa kutakin mainitun asetuksen 9 artiklassa vahvistettua asiaankuuluvaa ympäristötavoitetta varten tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, aiheuttaako kyseinen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa yhdelle tai useammalle näistä ympäristötavoitteista.

(3)

Heinäkuun 6 päivänä 2021 annetussa komission tiedonannossa ”Kestävään talouteen siirtymisen rahoitusstrategia” (3) ilmoitetaan seuraavia ympäristötavoitteita koskevien teknisten arviointikriteerien vahvistamisesta: vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, siirtyminen kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen. Nämä tekniset arviointikriteerit olisi hyväksyttävä komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2021/2139 (4) vahvistettujen teknisten arviointikriteerien lisäksi.

(4)

Ympäristötavoitteita koskevissa teknisissä arviointikriteereissä, jotka käsittävät vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävän käytön ja suojelun, kiertotalouteen siirtymisen, ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelun ja ennallistamisen, olisi mahdollisuuksien mukaan noudatettava delegoidussa asetuksessa (EU) 2021/2139 vahvistettujen teknisten arviointikriteerien tavoin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1893/2006 (5) perustetussa tilastollisessa toimialaluokituksessa (NACE Rev. 2) vahvistettua taloudellisten toimintojen luokittelua. Jotta yritysten ja finanssimarkkinatoimijoiden olisi helpompi tunnistaa taloudelliset toiminnat, joille olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit, taloudellisen toiminnan kuvaukseen olisi sisällytettävä myös ohjeelliset viittaukset NACE-koodeihin, jotka voidaan yhdistää kyseiseen toimintaan. Näitä viittauksia olisi pidettävä ohjeellisina, eivätkä ne saisi olla ensisijaisia kussakin kuvauksessa esitettyyn taloudellisen toiminnan määritelmään nähden.

(5)

Sellaisten taloudellisten toimintojen teknisillä arviointikriteereillä, jotka edistävät merkittävästi vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua, siirtymistä kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista, olisi varmistettava, että asiaankuuluvalla taloudellisella toiminnalla on myönteinen vaikutus yhteen näistä tavoitteista. Sen vuoksi teknisissä arviointikriteereissä olisi viitattava kynnysarvoihin tai suoritustasoihin, jotka taloudellisessa toiminnassa olisi saavutettava, jotta sen voidaan katsoa edistävän merkittävästi jotakin näistä ilmastotavoitteista. ”Ei merkittävää haittaa” -vaatimusta koskevilla teknisillä arviointikriteereillä olisi varmistettava, ettei taloudellisella toiminnalla ole merkittäviä kielteisiä ympäristövaikutuksia, ilmastoon liittyvät vaikutukset mukaan lukien. Sen vuoksi teknisissä arviointikriteereissä olisi täsmennettävä vähimmäisvaatimukset, jotka taloudellisen toiminnan on täytettävä, jotta sitä voidaan pitää ympäristön kannalta kestävänä.

(6)

Teknisten arviointikriteerien, joilla määritetään, edistääkö taloudellinen toiminta merkittävästi jotakin asetuksen (EU) 2020/852 9 artiklassa säädettyä ympäristötavoitetta tai aiheuttaako se merkittävää haittaa millekään muulle asiaankuuluvalle ympäristötavoitteelle, olisi tarvittaessa perustuttava voimassa olevaan unionin lainsäädäntöön, parhaisiin käytäntöihin, standardeihin ja menetelmiin sekä kansainvälisesti tunnettujen julkisyhteisöjen kehittämiin vakiintuneisiin standardeihin, käytäntöihin ja menetelmiin. Jos tällaisia standardeja, käytäntöjä ja menetelmiä ei ole saatavilla jollakin politiikan alalla, teknisten arviointikriteerien olisi perustuttava kansainvälisesti tunnettujen yksityisten elinten laatimiin vakiintuneisiin standardeihin.

(7)

Asetuksen (EU) 2020/852 19 artiklan 1 kohdan h alakohdan mukaan teknisissä arviointikriteereissä olisi otettava huomioon asiaankuuluvan taloudellisen toiminnan ja alan luonne ja laajuus sekä se, onko taloudellinen toiminta kyseisen asetuksen 16 artiklassa tarkoitettu mahdollistava toiminta. Jotta tekniset arviointikriteerit täyttäisivät asetuksen (EU) 2020/852 19 artiklan vaatimukset tehokkaasti ja tasapainoisesti, ne olisi asetettava määrällisenä kynnysarvona tai vähimmäisvaatimuksena, suhteellisena parantamisena, laadullisten suorituskykyvaatimusten joukkona, prosessiin tai käytäntöön perustuvina vaatimuksina tai tarkkana kuvauksena itse taloudellisen toiminnan luonteesta, jos toiminta on luonteeltaan sellaista, että se voi edistää merkittävästi ympäristötavoitteita.

(8)

Teknisissä arviointikriteereissä, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua, olisi otettava huomioon tarve saavuttaa hyvä tila kaikissa vesimuodostumissa sekä ympäristön hyvä tila merivesissä ja estää se, että vesimuodostumat, joiden tila on jo hyvä, tai merivedet, joissa ympäristön tila on jo hyvä, huononevat. Sen vuoksi on aiheellista keskittyä ensin niihin taloudellisiin toimintoihin ja aloihin, joissa tai joilla on parhaat mahdollisuudet saavuttaa nämä tavoitteet.

(9)

Vesien suojelua koskevalla unionin kehyksellä (6) varmistetaan yhdenmukainen, kokonaisten ekosysteemien eheyttä kunnioittava lähestymistapa vesienhoitoon. Sen vuoksi teknisillä arviointikriteereillä olisi pyrittävä puuttumaan yhdyskunta- ja teollisuusjätevesipäästöjen haittavaikutuksiin, suojelemaan ihmisten terveyttä ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saastumisen haittavaikutuksilta, parantamaan vesihuollon ja vedenkäytön tehokkuutta, varmistamaan merten ekosysteemipalvelujen kestävä käyttö, edistämään merivesien ympäristön hyvää tilaa ja yleisesti ottaen saavuttamaan ja säilyttämään vesimuodostumien hyvä tila tai hyvä potentiaali, pinta- ja pohjavesimuodostumat mukaan lukien. Yhdyskuntajätevesien käsittelyä yhden tai useamman ympäristötavoitteen saavuttamista merkittävästi edistävänä toimintana koskevia teknisiä arviointikriteerejä olisi tarkasteltava uudelleen ja tarvittaessa tarkistettava ottaen huomioon asiaa koskeva unionin lainsäädäntö, mukaan lukien neuvoston direktiivi 91/271/ETY (7).

(10)

Sellaisten luonnon innoittamien ja luontopohjaisten ratkaisujen osalta, jotka tuottavat ympäristöön liittyviä ja sosiaalisia ja taloudellisia hyötyjä ja auttavat parantamaan selviytymiskykyä, teknisillä arviointikriteereillä olisi pyrittävä ehkäisemään tulvia tai kuivuutta ja suojaamaan niiltä sekä parantamaan luonnollista vedenpidätystä, biologista monimuotoisuutta ja veden laatua.

(11)

Siirtyminen kiertotalouteen mahdollistaa ympäristökestävyyden ja tuottaa merkittäviä hyötyjä kestävälle vesihuollolle, biologisen monimuotoisuuden suojelulle ja säilyttämiselle, ympäristön pilaantumisen ehkäisemiselle ja vähentämiselle sekä ilmastonmuutoksen hillinnälle. Kiertotalous kuvastaa tarvetta edistää taloudellisilla toiminnoilla resurssien tehokasta käyttöä käyttämällä resursseja uudelleen ja kierrättämällä niitä. Sen vuoksi teknisillä arviointikriteereillä, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän siirtymistä kiertotalouteen, olisi varmistettava, että toiminnanharjoittaja ottaa suunnittelu- ja tuotantovaiheessa huomioon tuotteen arvon säilyttämisen pitkällä aikavälillä sekä jätteen vähentämisen tuotteen koko elinkaaren aikana. Käyttövaiheen aikana tuotetta olisi huollettava, jotta voidaan pidentää sen käyttöikää ja vähentää jätteen määrää. Käytön jälkeen tuote olisi purettava tai käsiteltävä sen varmistamiseksi, että se voidaan käyttää uudelleen tai kierrättää toisen tuotteen valmistamiseksi. Tällä lähestymistavalla voidaan rajoittaa unionin talouden riippuvuutta kolmansista maista tuoduista materiaaleista, mikä on erityisen tärkeää kriittisten raaka-aineiden osalta. Sen vuoksi on aiheellista keskittyä ensin niihin taloudellisiin toimintoihin ja aloihin, joissa tai joilla on parhaat mahdollisuudet saavuttaa nämä tavoitteet.

(12)

Tuotteen kierron kannalta suunnittelu- ja tuotantovaiheilla on keskeinen merkitys, kun pyritään varmistamaan tuotteen kestävyys, mahdollinen uudelleenkäyttö ja kierrätettävyys. Nämä vaiheet ovat erittäin tärkeitä myös silloin, kun pyritään vähentämään vaarallisten aineiden pitoisuuksia ja korvaamaan erityistä huolta aiheuttavia aineita materiaaleissa ja tuotteissa koko niiden elinkaaren aikana. Kiertotalouteen siirtymistä merkittävästi edistävien valmistustoimintojen teknisissä arviointikriteereissä olisi sen vuoksi asetettava suunnitteluvaatimuksia, jotka koskevat tuotteiden pitkää käyttöikää, korjattavuutta ja uudelleenkäyttöä, sekä sellaisten materiaalien, aineiden ja prosessien käyttöä koskevia vaatimuksia, jotka mahdollistavat tuotteen laadukkaan kierrätyksen. Vaarallisten aineiden käyttö olisi minimoitava. Lisäksi kriteereissä olisi mahdollisuuksien mukaan vaadittava kierrätettyjen materiaalien käyttöä itse tuotteen valmistuksessa.

(13)

Komission 11 päivänä joulukuuta 2019 Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (8), 11 päivänä maaliskuuta 2020 uudesta kiertotalouden toimintasuunnitelmasta (9), 16 päivänä tammikuuta 2018 EU:n muovistrategiasta (10) ja 30 päivänä marraskuuta 2022 biopohjaisia, biohajoavia ja kompostoituvia muoveja koskevasta EU:n politiikkakehyksestä (11) antamien tiedonantojen jatkotoimena muovipakkausten valmistuksen teknisiä arviointikriteerejä olisi täydennettävä, tarkasteltava uudelleen ja tarvittaessa tarkistettava ottaen huomioon asiaa koskeva unionin lainsäädäntö, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/62/EY (12) ja sen tulevat tarkistukset.

(14)

Koska biomassan roolista muovipakkauksissa ei ole olemassa oikeudellisesti sovittuja kestävyyskriteerejä, muovipakkausten valmistamisen kiertotalouteen siirtymisen merkittävää edistämistä koskevissa teknisissä arviointikriteereissä keskitytään biojätteen käyttöön raaka-aineena. Kun otetaan huomioon teknologian ja politiikan tuleva kehitys, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 (13) uudelleentarkastelu, sekä mahdollinen vaikutus muihin ympäristötavoitteisiin, kyseisiä kriteerejä saatetaan joutua tarkistamaan.

(15)

Hyvä jätehuolto on osa kiertotaloutta, ja sen avulla ehkäistään jätteen kielteisiä vaikutuksia ympäristöön ja ihmisten terveyteen. Unionin jätelainsäädännöllä (14) parannetaan jätehuoltoa vahvistamalla ”jätehierarkia”, jossa suositeltavimpia vaihtoehtoja ovat jätteen syntymisen ehkäiseminen ja valmistelu uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen ja sen jälkeen muu hyödyntäminen, mukaan lukien energian talteenotto, ja vasta viimeisenä keinona loppukäsittely, kuten polttaminen ilman energian talteenottoa tai kaatopaikalle sijoittaminen. Tästä syystä olisi teknisillä arviointikriteereillä, joilla määritetään, millä edellytyksillä tietyn taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi siirtymistä kiertotalouteen, pyrittävä ehkäisemään tai vähentämään jätteen syntymistä, lisäämään jätteen valmistelua uudelleenkäyttöön ja jätteen kierrätystä sekä välttämään kierrättämistä vähäarvoisempiin tuotteisiin ja jätteen loppukäsittelyä. Ottaen huomioon, että materiaalit, jotka soveltuvat palautettaviksi kiertotalouteen, kuten metallit ja epäorgaaniset suolat, voidaan kierrättää polttotuotteista, erityisesti vaarattoman jätteen poltossa syntyneestä polttotuhkasta, olisi harkittava tämän kierrätystoiminnan teknisten arviointikriteerien laatimista.

(16)

Unionissa syntyvästä jätteestä 37 prosenttia on peräisin rakentamisesta ja purkamisesta (15). Sen vuoksi voi kiertotalouteen siirtymisen kannalta olla tärkeä varmistaa, että materiaalit, joita käytetään rakennusten ja muiden maa- ja vesirakentamisen kohteiden rakentamisessa ja kunnossapidossa, ovat pääasiassa peräisin uudelleenkäytetyistä tai kierrätetyistä materiaaleista (uusioraaka-aineista) ja että ne puolestaan valmistellaan uudelleen käytettäviksi tai kierrätettäviksi, kun rakennettu omaisuus puretaan. Tästä syystä olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit, jotka koskevat uusien rakennusten rakentamista, olemassa olevien rakennusten kunnostamista, rakennusten ja muiden rakenteiden purkamista tai raivausta, teiden ja moottoriteiden kunnossapitoa sekä betonin käyttöä maa- ja vesirakennushankkeissa. Materiaalien ja rakennetun omaisuuden kiertoon liittyvät näkökohdat on otettava huomioon suunnitteluvaiheesta purkamisvaiheeseen asti. Sen vuoksi teknisissä arviointikriteereissä olisi noudatettava kiertotalouden mukaisia rakennetun omaisuuden suunnittelu- ja tuotantoperiaatteita sekä rakennetun omaisuuden tuottamiseen käytettävien materiaalien kiertokäyttöä.

(17)

Kokonaan uudenlaiset kestävät palvelut, tuote palveluna -liiketoimintamallit ja digitaaliset ratkaisut parantavat elämänlaatua, luovat innovatiivisia työpaikkoja ja parantavat osaamista ja taitoja. Tiedonannon ”Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma puhtaamman ja kilpailukykyisemmän Euroopan puolesta” mukaisesti kiertotalous tarjoaa korkealaatuisia, toimivia ja turvallisia tuotteita, jotka ovat tehokkaita ja kohtuuhintaisia ja kestävät kauemmin ja jotka on suunniteltu uudelleenkäyttöä, korjaamista ja korkealaatuista kierrätystä silmällä pitäen. Sen vuoksi olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään sellaisten toimintojen osalta, jotka edistävät tuotteiden käyttöiän pidentämistä, millä edellytyksillä innovatiivisten kestävien palvelujen katsotaan edistävän merkittävästi kiertotalouteen siirtymistä.

(18)

Digitaaliset ratkaisut, mukaan lukien digitaalisten tuotepassien käyttö, voivat tarjota reaaliaikaisia tietoja tuotteen sijainnista, kunnosta ja saatavuudesta sekä parantaa materiaalien jäljitettävyyttä ja siten arvon säilyttämistä kaikissa suunnittelua ja valmistusta koskevissa päätöksissä ja kuluttajien päätöksenteossa. Tämä antaa puolestaan talouden toimijoille mahdollisuuden siirtyä kiertotalouden liiketoimintamalleihin, tuote palveluna -liiketoimintamalli mukaan lukien, ja viime kädessä irrottaa taloudelliset toiminnat luonnonvarojen käytöstä ja parantaa taloudellisen toiminnan ympäristövaikutuksia. Sen vuoksi olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit uusille digitaalisille ratkaisuille, joilla voidaan parantaa ympäristön seurannan ja ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon avoimuutta ja tehokkuutta, mukaan lukien päätöksenteko integroidun vesivarojen hoidon yhteydessä.

(19)

Teknisissä arviointikriteereissä, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä, olisi otettava huomioon tarve eliminoida ilman, veden, maaperän, elävien organismien ja ravintovarojen saastuminen. Saastuminen voi aiheuttaa sairauksia ja johtaa siten ennenaikaisiin kuolemiin. Sen haitallisimmat ihmisten terveyteen kohdistuvat vaikutukset kohdistuvat yleensä kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin väestöryhmiin (16). Saastuminen uhkaa myös biologista monimuotoisuutta ja nopeuttaa lajien joukkosukupuuttoa. Kuten 12 päivänä toukokuuta 2021 annetussa komission tiedonannossa ”Terve maapallo kaikille, EU:n toimintasuunnitelma: ”Kohti ilman, veden ja maaperän saasteettomuutta”” (17) todetaan, saastumisen torjunta tuottaa huomattavia taloudellisia hyötyjä, ja yhteiskunnan saamat hyödyt ovat paljon suuremmat kuin saastumisen torjunnasta aiheutuvat kustannukset.

(20)

Komission 14 päivänä lokakuuta 2020 antaman tiedonannon ”Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia – Kohti myrkytöntä ympäristöä” (18) tavoitteiden mukaisesti ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen kannalta on erityisen tärkeää, että kaikkein haitallisimmat aineet poistetaan asteittain kuluttaja- tai ammattikäyttöön tarkoitetuista tuotteista, paitsi jos niiden käyttö on osoittautunut yhteiskunnan kannalta välttämättömäksi, ja että huolta aiheuttavien aineiden tuotanto ja käyttö korvataan muilla vaihtoehdoilla tai minimoidaan siinä määrin kuin mahdollista.

(21)

Tiettyjen farmaseuttisten aineiden aiheuttama saastuminen voi aiheuttaa riskejä ympäristölle ja ihmisten terveydelle, kuten 11 päivänä maaliskuuta 2019 annetussa komission tiedonannossa ”Euroopan unionin strateginen lähestymistapa ympäristössä oleviin lääkeaineisiin” (19) todetaan. Vaikuttavien farmaseuttisten aineiden tai vaikuttavien aineiden ja lääkkeiden valmistuksen teknisillä arviointikriteereillä olisi sen vuoksi pyrittävä edistämään sellaisten ainesosien tuotantoa ja käyttöä, jotka ovat luonnossa esiintyviä aineita tai jotka luokitellaan helposti biohajoaviksi.

(22)

Epäpuhtauspäästöjen ehkäiseminen ja vähentäminen tuotteiden käyttöiän lopussa sekä olemassa olevien saasteiden puhdistaminen tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia suojella ympäristöä pilaantumiselta ja parantaa ympäristön tilaa. Sen vuoksi olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit vaarallisen jätteen keräykselle, kuljetukselle ja käsittelylle ottaen huomioon, että tällainen jäte aiheuttaa suuremman riskin ympäristölle ja ihmisten terveydelle kuin tavanomainen jäte, sekä laillisten vaatimusten vastaisten, hylättyjen tai luvattomien kaatopaikkojen ja pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostamiselle.

(23)

Teknisissä arviointikriteereissä, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista, olisi otettava huomioon biologisen monimuotoisuuden suojelun, säilyttämisen tai ennallistamisen tarve ekosysteemien hyvän tilan saavuttamiseksi tai jo hyvässä tilassa olevien ekosysteemien suojelemiseksi. Biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen ja ekosysteemien romahtaminen ovat yksi suurimmista ihmiskuntaa kohtaavista uhkista tulevalla vuosikymmenellä (20).

(24)

Biologisen monimuotoisuuden säilyttämisestä on suoria taloudellisia hyötyjä monille talouden aloille. Sen vuoksi teknisillä arviointikriteereillä olisi pyrittävä ylläpitämään tai parantamaan maa-alueiden, makean veden ja merellisten elinympäristöjen, ekosysteemien ja niihin liittyvien eläin- ja kasvilajien kantojen tilaa ja kehityssuuntia.

(25)

Biologisen monimuotoisuuden ja terveiden ekosysteemien tarjoamien palvelujen arvo on tärkeä matkailun kannalta, sillä se edistää merkittävästi matkailukohteiden houkuttelevuutta ja laatua ja siten myös niiden kilpailukykyä. Sen vuoksi matkailumajoitustoiminnoille olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit, joilla olisi pyrittävä varmistamaan, että kyseisissä toiminnoissa noudatetaan asianmukaisia periaatteita ja vähimmäisvaatimuksia biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi ja ylläpitämiseksi sekä niiden suojelun edistämiseksi.

(26)

Teknisillä arviointikriteereillä, joilla määritetään, aiheuttavatko taloudelliset toiminnat, joilla edistetään merkittävästi jotakin asiaankuuluvaa ympäristötavoitetta, merkittävää haittaa jollekin muulle asiaankuuluvalle ympäristötavoitteelle, olisi pyrittävä varmistamaan, ettei minkään ympäristötavoitteen saavuttamista toteuteta muiden ympäristötavoitteiden kustannuksella. Sen vuoksi ”ei merkittävää haittaa” -kriteereillä on keskeinen rooli varmistettaessa ympäristötavoitteiden tinkimättömyys ympäristön kannalta kestävien toimintojen luokittelussa. Tiettyä ympäristötavoitetta koskevat ”ei merkittävää haittaa” -kriteerit olisi määriteltävä niille toiminnoille, joihin liittyy riski merkittävän haitan aiheutumisesta kyseiselle tavoitteelle. Kriteereissä olisi otettava huomioon voimassa olevan unionin lainsäädännön asiaankuuluvat vaatimukset, joihin kriteerien olisi myös perustuttava.

(27)

Sen vuoksi teknisillä arviointikriteereillä, joilla varmistetaan, että toiminnat, joilla edistetään merkittävästi jotakin asiaankuuluvaa ympäristötavoitetta, eivät aiheuta merkittävää haittaa ilmastonmuutoksen hillinnälle, olisi varmistettava myös, että taloudelliset toiminnat, joilla voidaan edistää merkittävästi muita ympäristötavoitteita kuin ilmastonmuutoksen hillintää, eivät aiheuta merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjä.

(28)

Ilmastonmuutos vaikuttaa todennäköisesti kaikkiin talouden aloihin. Teknisiä arviointikriteerejä, joilla varmistetaan, etteivät jonkin asiaankuuluvan ympäristötavoitteen saavuttamista merkittävästi edistävät taloudelliset toiminnat aiheuta merkittävää haittaa ilmastonmuutokseen sopeutumiselle, olisi sen vuoksi sovellettava kaikkiin kyseisiin taloudellisiin toimintoihin. Näillä kriteereillä olisi varmistettava, että taloudellisen toiminnan kannalta olennaiset nykyiset ja tulevat riskit tunnistetaan ja että mahdollisten tappioiden tai toiminnan jatkuvuuteen kohdistuvien vaikutusten minimoimiseksi tai välttämiseksi toteutetaan sopeutumisratkaisuja.

(29)

Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua varten olisi määriteltävä ”ei merkittävää haittaa” -vaatimusta koskevat tekniset arviointikriteerit kaikille toiminnoille, jotka voivat estää tällaisen kestävän käytön ja suojelun. Kriteereillä olisi pyrittävä välttämään se, että taloudelliset toiminnat heikentävät vesimuodostumien, myös pinta- ja pohjaveden, hyvää tilaa tai hyvää ekologista potentiaalia tai merivesien ympäristön hyvää tilaa. Sen vuoksi kyseisissä kriteereissä olisi edellytettävä, että ympäristön tilan heikkenemisen riskit tunnistetaan ja niihin puututaan vedenkäytön ja vesiensuojelun hallintasuunnitelman tai jäsenvaltioiden meristrategioiden mukaisesti.

(30)

Kiertotalouteen siirtymistä varten olisi määriteltävä ”ei merkittävää haittaa” -vaatimusta koskevat tekniset arviointikriteerit, jotka olisi räätälöitävä tietyille taloudellisille toiminnoille sen varmistamiseksi, etteivät kyseiset toiminnat johda tehottomaan resurssien käyttöön tai lukkiutumiseen lineaarisiin tuotantomalleihin ja että jätteen syntymistä vältetään tai vähennetään ja, jos tämä on mahdotonta, jäte käsitellään jätehierarkian mukaisesti. Kriteereillä olisi varmistettava myös, etteivät taloudelliset toiminnat vaaranna tavoitteeksi asetettua kiertotalouteen siirtymistä.

(31)

Ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä varten määritellyissä ”ei merkittävä haittaa” -vaatimusta koskevissa teknisissä arviointikriteereissä olisi otettava huomioon kunkin alan erityispiirteet, jotta voidaan ottaa huomioon merkitykselliset ilman, veden tai maan pilaantumisen lähteet ja tyypit. Kriteereissä olisi tarvittaessa viitattava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU (21) nojalla laadittuihin parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeviin päätelmiin.

(32)

Biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista koskevat ”ei merkittävää haittaa” -kriteerit olisi määriteltävä kaikille toiminnoille, jotka voivat aiheuttaa riskejä elinympäristöjen, lajien tai ekosysteemien tilalle tai kunnolle, ja niissä olisi edellytettävä, että tarvittaessa tehdään ympäristövaikutusten arviointeja tai muita asianmukaisia arviointeja ja pannaan tällaisten arviointien päätelmät täytäntöön. Kriteereillä olisi varmistettava, että vaikka ympäristövaikutusten arviointia tai muuta asianmukaista arviointia ei vaadita, toiminta ei johda laissa suojeltujen lajien häiritsemiseen, pyydystämiseen tai tappamiseen tai laissa suojeltujen elinympäristöjen heikentymiseen.

(33)

Koska ilmastonmuutos vaikuttaa luultavasti kaikkiin talouden aloihin, niitä kaikkia on sopeutettava nykyisen ilmaston ja todennäköisen tulevan ilmaston haitallisiin vaikutuksiin. Sen vuoksi ilmastonmuutokseen sopeutumisen merkittävää edistämistä koskevat tekniset arviointikriteerit olisi vahvistettava tulevaisuudessa kaikille aloille ja taloudellisille toiminnoille, joihin sovelletaan tässä asetuksessa vahvistettuja teknisiä arviointikriteerejä, jotka koskevat vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävän käytön ja suojelun, kiertotalouteen siirtymisen, ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen tai biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelun ja ennallistamisen merkittävää edistämistä.

(34)

Ympäristötavoitteita edistävien uusien taloudellisten toimintojen sisällyttäminen asetuksen (EU) 2020/852 12 artiklan 2 kohdan, 13 artiklan 2 kohdan, 14 artiklan 2 kohdan ja 15 artiklan 2 kohdan nojalla laajentaa kyseisen asetuksen 8 artiklassa säädettyä tietojen antamista. Sen vuoksi olisi muutettava asetuksen (EU) 2020/852 8 artiklan 4 kohdan nojalla annettua komission delegoitua asetusta (EU) 2021/2178 (22), jotta tämä laajennus voidaan ottaa huomioon. Delegoituun asetuksen (EU) 2021/2178 olisi myös tehtävä kohdennettuja muutoksia, joilla korjataan tiettyjä sen soveltamisen jälkeen havaittuja teknisiä ja oikeudellisia epäjohdonmukaisuuksia.

(35)

Sen vuoksi delegoitua asetusta (EU) 2021/2178 olisi muutettava.

(36)

Asetuksen (EU) 2020/852 9 artiklan c–f alakohdassa ja 12, 13, 14 ja 15 artiklassa tarkoitetut neljä ympäristötavoitetta liittyvät läheisesti toisiinsa siltä osin, miten tavoite saavutetaan ja mitä hyötyä yhden tavoitteen saavuttamisesta voi olla muille tavoitteille. Säännökset, joilla määritetään, edistääkö taloudellinen toiminta merkittävästi vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua, siirtymistä kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä tai biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista, liittyvät näin ollen läheisesti toisiinsa sekä tarpeeseen laajentaa delegoidussa asetuksessa (EU) 2021/2178 säädettyjä tiedonantovelvollisuuksia. Kyseiset säännökset on tarpeen sisällyttää yhteen asetukseen, jotta sidosryhmät voivat helpommin saada kattavan näkemyksen oikeudellisesta kehyksestä ja jotta voidaan helpottaa asetuksen (EU) 2020/852 soveltamista ja varmistaa, että säännökset, joiden olisi tultava voimaan samanaikaisesti, ovat keskenään johdonmukaisia.

(37)

Sen varmistamiseksi, että asetuksen (EU) 2020/852 soveltaminen kehittyy tieteen, teknologian, markkinoiden ja politiikan kehityksen myötä, tätä asetusta olisi tarkasteltava säännöllisesti uudelleen ja tarvittaessa muutettava niiden toimintojen osalta, joiden katsotaan edistävän merkittävästi vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua, siirtymistä kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä ja biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista, sekä vastaavien teknisten arviointikriteerien osalta.

(38)

Tämä asetus on yhdenmukainen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1119 (23) 2 artiklan 1 kohdassa säädetyn ilmastoneutraaliustavoitteen kanssa, ja sillä varmistetaan kyseisen asetuksen 5 artiklassa tarkoitettu ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistyminen. Komissio on asetuksen (EU) 2021/1119 6 artiklan 4 kohdan mukaisesti arvioinut teknisten arviointikriteerien johdonmukaisuuden sen varmistamiseksi, että taloudelliset toiminnat, jotka edistävät merkittävästi jotakin ympäristötavoitteista, eivät aiheuta merkittävää haittaa ilmastonmuutoksen hillinnälle eivätkä ilmastonmuutokseen sopeutumiselle kyseisessä asetuksessa asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

(39)

On tarpeen antaa muille kuin rahoitusalan yrityksille ja rahoitusalan yrityksille riittävästi aikaa arvioida, ovatko niiden taloudelliset toiminnat tässä asetuksessa säädettyjen teknisten arviointikriteerien mukaisia, ja raportoida tästä arvioinnista delegoidun asetuksen (EU) 2021/2178 mukaisesti. Sen vuoksi tämän asetuksen soveltamispäivää olisi lykättävä, ja delegoituun asetukseen (EU) 2021/2178 tehtävillä muutoksilla olisi varmistettava, että muilla kuin rahoitusalan yrityksillä ja rahoitusalan yrityksillä on riittävästi aikaa noudattaa kyseisen asetuksen mukaisia raportointivaatimuksia,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua koskevat tekniset arviointikriteerit

Tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua ja aiheuttaako kyseinen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa millekään muulle asetuksen (EU) 2020/852 9 artiklassa säädetylle ympäristötavoitteelle, vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä I.

2 artikla

Kiertotalouteen siirtymistä koskevat tekniset arviointikriteerit

Tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi kiertotalouteen siirtymistä ja aiheuttaako kyseinen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa millekään muulle asetuksen (EU) 2020/852 9 artiklassa säädetylle ympäristötavoitteelle, vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä II.

3 artikla

Ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä koskevat tekniset arviointikriteerit

Tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä ja aiheuttaako kyseinen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa millekään muulle asetuksen (EU) 2020/852 9 artiklassa säädetylle ympäristötavoitteelle, vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä III.

4 artikla

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista koskevat tekniset arviointikriteerit

Tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista ja aiheuttaako kyseinen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa millekään muulle asetuksen (EU) 2020/852 9 artiklassa säädetylle ympäristötavoitteelle, vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä IV.

5 artikla

Delegoidun asetuksen (EU) 2021/2178 muuttaminen

Muutetaan delegoitu asetus (EU) 2021/2178 seuraavasti:

1)

Kumotaan 8 artiklan 5 kohta.

2)

Lisätään 10 artiklaan 6 ja 7 kohta seuraavasti:

”6.   Muiden kuin rahoitusalan yritysten on 1 päivän tammikuuta 2024 ja 31 päivän joulukuuta 2024 välisenä aikana ilmoitettava ainoastaan luokitusjärjestelmäkelpoisten ja ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten taloudellisten toimintojen osuus niiden yhteenlasketusta liikevaihdosta, pääomamenoista ja toimintamenoista delegoidun asetuksen (EU) 2023/2486 ja delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 liitteessä I olevien 3.18–3.21 jakson ja 6.18–6.20 jakson ja sen liitteessä II olevien 5.13, 7.8, 8.4, 9.3, 14.1 ja 14.2 jakson mukaisesti sekä liitteessä I olevassa 1.2 jaksossa tarkoitetut laadulliset tiedot, jotka ovat merkityksellisiä kyseisen julkistamisen kannalta.

Muiden kuin rahoitusalan yritysten keskeiset tulosindikaattorit on annettava delegoidussa asetuksessa (EU) 2023/2486 ja delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 liitteessä I olevissa 3.18–3.21 jaksossa ja 6.18–6.20 jaksossa ja sen liitteessä II olevissa 5.13, 7.8, 8.4, 9.3, 14.1 ja 14.2 jaksossa vahvistetuista taloudellisista toiminnoista 1 päivästä tammikuuta 2025.

7.   Rahoitusalan yritysten on 1 päivän tammikuuta 2024 ja 31 päivän joulukuuta 2025 välisenä aikana annettava ainoastaan seuraavat tiedot:

a)

luokitusjärjestelmäkelpoisiin ja ei-luokitusjärjestelmäkelpoisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien vastuiden osuus niiden huomioon otettavista varoista delegoidun asetuksen (EU) 2023/2486 ja delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 liitteessä I olevien 3.18–3.21 jakson ja 6.18–6.20 jakson ja sen liitteessä II olevien 5.13, 7.8, 8.4, 9.3, 14.1 ja 14.2 jakson mukaisesti;

b)

liitteessä XI tarkoitetut laadulliset tiedot, jotka liittyvät a alakohdassa tarkoitettuihin taloudellisiin toimintoihin.

Rahoitusalan yritysten keskeiset tulosindikaattorit on annettava delegoidussa asetuksessa (EU) 2023/2486 ja delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 liitteessä I olevissa 3.18–3.21 jaksossa ja 6.18–6.20 jaksossa ja sen liitteessä II olevissa 5.13, 7.8, 8.4, 9.3, 14.1 ja 14.2 jaksossa vahvistetuista taloudellisista toiminnoista 1 päivästä tammikuuta 2026.”

3)

Muutetaan liitteet I, II, III, IV, V, VII, IX ja X tämän asetuksen liitteen V mukaisesti.

4)

Korvataan liite VI tämän asetuksen liitteessä VI olevalla tekstillä.

5)

Korvataan liite VIII tämän asetuksen liitteessä VII olevalla tekstillä.

6 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2024.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 27 päivänä kesäkuuta 2023.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN

(1)   EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19).

(3)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Kestävään talouteen siirtymisen rahoitusstrategia” (COM(2021) 390 final).

(4)  Komission delegoitu asetus (EU) 2021/2139, annettu 4 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 täydentämisestä vahvistamalla tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellista toimintaa pidetään ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista merkittävästi edistävänä ja aiheuttaako kyseinen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa millekään muulle ympäristötavoitteelle (EUVL L 442, 9.12.2021, s. 1).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1893/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 vahvistamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3037/90 ja tiettyjen eri tilastoaloja koskevien yhteisön asetusten muuttamisesta (EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1).

(6)  Tähän kehykseen kuuluvat erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/105/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, ympäristönlaatunormeista vesipolitiikan alalla, neuvoston direktiivien 82/176/ETY, 83/513/ETY, 84/156/ETY, 84/491/ETY ja 86/280/ETY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY muuttamisesta (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 84), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/118/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huononemiselta (EUVL L 372, 27.12.2006, s. 19), neuvoston direktiivi 91/271/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1991, yhdyskuntajätevesien käsittelystä (EYVL L 135, 30.5.1991, s. 40), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2020/2184, annettu 16 päivänä joulukuuta 2020, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (EUVL L 435, 23.12.2020, s. 1), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiapuitedirektiivi) (EUVL L 164, 25.6.2008, s. 19), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/7/EY, annettu 15 päivänä helmikuuta 2006, uimaveden laadun hallinnasta ja direktiivin 76/160/ETY kumoamisesta (EUVL L 64, 4.3.2006, s. 37) ja neuvoston direktiivi 91/676/ETY, annettu 12 päivänä joulukuuta 1991, vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta (EYVL L 375, 31.12.1991, s. 1).

(7)  Neuvoston direktiivi 91/271/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1991, yhdyskuntajätevesien käsittelystä (EYVL L 135, 30.5.1991, s. 40).

(8)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (COM(2019) 640 final).

(9)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma puhtaamman ja kilpailukykyisemmän Euroopan puolesta” (COM(2020) 98 final).

(10)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”EU:n strategia muoveista kiertotaloudessa” (COM(2018) 28 final).

(11)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Biopohjaisia, biohajoavia ja kompostoituvia muoveja koskeva EU:n politiikkakehys” (COM(2022) 682 final).

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/62/EY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1994, pakkauksista ja pakkausjätteistä (EYVL L 365, 31.12.1994, s. 10).

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82).

(14)  Katso erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3), 4 artikla.

(15)  Eurostatin Statistics Explained -tietokanta, jossa esitetään jätetilastoista 25 päivänä marraskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2150/2002 (EYVL L 332, 9.12.2002, s. 1) mukaisesti kerätyt tiedot.

(16)  Euroopan ympäristökeskuksen raportti nro 22/2018 ”Unequal exposure and unequal impacts: social vulnerability to air pollution, noise and extreme temperatures in Europe”.

(17)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Terve maapallo kaikille, EU:n toimintasuunnitelma ”Kohti ilman, veden ja maaperän saasteettomuutta” ” (COM(2021) 400 final).

(18)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia – Kohti myrkytöntä ympäristöä” (COM(2020) 667 final).

(19)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ”Euroopan unionin strateginen lähestymistapa ympäristössä oleviin lääkeaineisiin” (COM(2019) 128 final).

(20)  Maailman talousfoorumin maailmanlaajuisista riskeistä vuonna 2020 julkaisema raportti (The Global Risks Report 2020).

(21)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/75/EU, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen) (EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17).

(22)  Komission delegoitu asetus (EU) 2021/2178, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 täydentämisestä täsmentämällä niiden tietojen sisältö ja esitystapa, jotka direktiivin 2013/34/EU 19 a tai 29 a artiklan soveltamisalaan kuuluvien yritysten on annettava ympäristön kannalta kestävistä taloudellisista toiminnoista, sekä kyseisen tiedonantovelvollisuuden noudattamiseksi käytettävä menetelmä (EUVL L 443, 10.12.2021, s. 9).

(23)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1).

LIITE I

Tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellista toimintaa pidetään vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua merkittävästi edistävänä ja aiheuttaako kyseinen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa millekään muulle ympäristötavoitteelle

Sisällysluettelo

1.

 Teollisuus 11

1.1

 Vuotojen valvontatekniikan valmistus, asennus ja siihen liittyvät palvelut, jotka mahdollistavat vuotojen vähentämisen ja ehkäisyn vedenjakelujärjestelmissä 11

2.

 Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 12

2.1

 Vesihuolto 12

2.2

 Yhdyskuntajätevesien käsittely 15

2.3

 Kaupunkien kestävät viemäröintijärjestelmät 16

3.

 Katastrofiriskien hallinta 18

3.1

 Luontoon perustuvat ratkaisut tulva- ja kuivuusriskien ehkäisemiseksi ja niiltä suojautumiseksi 18

4.

 Informaatio ja viestintä 21

4.1

 Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen ja -ohjelmistojen tarjoaminen 21

1.    Teollisuus

1.1   Sellaisen vuotojen valvontatekniikan valmistus ja asennus, joka mahdollistaa vuotojen vähentämisen ja ehkäisyn vedenjakelujärjestelmissä sekä siihen liittyvät palvelut

Toiminnan kuvaus

Taloudellisessa toiminnassa valmistetaan tai asennetaan vuotojen valvontatekniikkaa, jolla mahdollistetaan vuotojen vähentäminen ja ehkäisy vedenjakelujärjestelmissä, tai tarjotaan siihen liittyviä palveluita.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin E36 ja F42.99 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 12 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettua mahdollistavaa toimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.

Tekniset arviointikriteerit

Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävän käytön ja suojelun merkittävä edistäminen

1.

Toiminnassa valmistetaan tai asennetaan uusiin tai olemassa oleviin vedenjakelujärjestelmiin vuotojen valvontatekniikkaa, jonka tarkoituksena on vedenjakelujärjestelmän aluemittausalueiden paineen rajoittaminen mahdollisimman alhaiseksi, tai tarjotaan siihen liittyviä huolto-, korjaus- tai asiantuntijapalveluita. Vuotojen valvontatekniikkaa ovat erityisesti paineventtiilit, paineanturit, virtausmittarit ja viestintälaitteet sekä tietyt rakennustekniset seikat, kuten kulkuaukot paineventtiilien kunnossapitoa varten.

2.

Ympäristön tilan heikkenemisen riskit, jotka liittyvät veden laadun säilyttämiseen ja vesistressin välttämiseen, määritetään ja niihin puututaan. Tavoitteena on saavuttaa asetuksen (EU) 2020/852 2 artiklan 22 ja 23 alakohdassa määritelty hyvä vesien tila ja hyvä ekologinen potentiaali direktiivin 2000/60/EY (1) mukaisesti sekä yhdenmukaisesti kyseisen direktiivin mukaisesti laaditun vedenkäytön ja vesiensuojelun hallintasuunnitelman kanssa, joka on laadittu mahdollisesti vaikutusten kohteeksi joutuneelle vesimuodostumalle tai -muodostumille, asianomaisia sidosryhmiä kuullen.

Jos ympäristövaikutusten arviointi tehdään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/92/EU (2) mukaisesti ja siihen sisältyy arviointi vaikutuksista veden tilaan direktiivin 2000/60/EY mukaisesti, vaikutuksista veden tilaan ei tarvitse tehdä lisäarviointia edellyttäen, että todettuihin riskeihin on puututtu.

Ei merkittävää haittaa

1)

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ei sovelleta

2)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Toiminnassa arvioidaan ja mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön tekniikoita, joilla tuetaan

a)

uusioraaka-aineiden ja uudelleenkäytettyjen komponenttien uudelleenkäyttöä ja käyttöä valmistettavissa tuotteissa;

b)

suunnittelua, joka mahdollistaa valmistettujen tuotteiden hyvän kestävyyden, kierrätettävyyden, helpon purkamisen ja mukautuvuuden;

c)

jätehuoltoa, jossa kierrätystä suositaan hävittämisen sijaan osana valmistusprosessia;

d)

huolta aiheuttavia aineita koskevia tietoja ja aineiden jäljitettävyyttä valmistettujen tuotteiden koko elinkaaren ajan.

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

2.    Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito

2.1   Vesihuolto

Toiminnan kuvaus

Sellaisten ihmisten kulutukseen tarkoitetun veden keräily-, käsittely- ja jakelujärjestelmien rakentaminen, laajentaminen, käyttö ja uudistaminen, jotka perustuvat veden ottamiseen luonnonvesistä joko pinta- tai pohjavesilähteistä.

Taloudelliseen toimintaan kuuluu veden otto, tarvittava käsittely veden laadun saattamiseksi sovellettavan lainsäädännön mukaiseksi sekä jakelu väestölle ja elintarvikealan toimijoille vesijohtojärjestelmillä.

Taloudelliseen toimintaan ei kuulu kastelua tai veden ottoa suolan poistamiseksi meri- tai murtovedestä.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin E36.00 ja F42.9 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tekniset arviointikriteerit

Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävän käytön ja suojelun merkittävä edistäminen

1.

Kun on kyse sellaisen olemassa olevan vedenjakelujärjestelmän toiminnasta, joka tarjoaa kuluttajille riittävästi laadukasta vettä ja joka edistää vesivarojen tehokasta käyttöä, toiminta täyttää seuraavat kriteerit:

a)

vedenjakelujärjestelmä on direktiivin (EU) 2020/2184, komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2022/679 (3) sekä mainitun direktiivin nojalla annettujen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten mukainen;

b)

järjestelmän vuototaso lasketaan joko käyttäen vuotavuusindeksiin (4) perustuvaa arviointimenetelmää, jolloin kynnysarvo on enintään 2,0, tai käyttäen muuta asianmukaista menetelmää, jolloin kynnysarvo vahvistetaan direktiivin (EU) 2020/2184 4 artiklan mukaisesti. Laskentaa sovelletaan tiettyyn vedenjakeluverkon osaan, eli vedenjakelualueen, aluemittausalueen (-alueiden) tai paineenhallinta-alueen (-alueiden) tasolla;

c)

vedenjakelujärjestelmiin kuuluu mittaaminen kuluttajatasolla, jos vettä toimitetaan sopimusperusteisesti kuluttajan oman juomavedenjakelujärjestelmän toimituspisteeseen.

2.

Kun on kyse uuden vedenjakelujärjestelmän rakentamisesta ja toiminnasta tai sellaisen olemassa olevan vedenjakelujärjestelmän laajennuksesta, jolla toimitetaan vettä uusille alueille tai parannetaan vedensaantia olemassa olevilla alueilla, toiminta täyttää seuraavat kriteerit:

a)

vedenjakelujärjestelmä on direktiivin (EU) 2020/2184, mukaan lukien kyseisen direktiivin 13 artiklan 8 kohdassa esitettyjen vaatimusten, komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2022/679 sekä mainitun direktiivin nojalla annettujen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten mukainen;

b)

uuden tai laajennetun järjestelmän vuototaso lasketaan joko käyttäen vuotavuusindeksiin perustuvaa arviointimenetelmää, jolloin kynnysarvo on enintään 1,5, tai käyttäen muuta asianmukaista menetelmää, jolloin kynnysarvo vahvistetaan direktiivin (EU) 2020/2184 4 artiklan mukaisesti. Laskentaa sovelletaan sen määritetyn vedenjakeluverkon osan osalta, jossa töitä suoritetaan, eli vedenjakelualueen, aluemittausalueen (-alueiden) tai paineenhallinta-alueen (-alueiden) tasolla;

c)

vedenjakelujärjestelmään kuuluu mittaaminen kuluttajatasolla, jos vettä toimitetaan sopimusperusteisesti kuluttajan oman juomavedenjakelujärjestelmän toimituspisteeseen.

3.

Kun kyseessä on olemassa olevien vedenjakelujärjestelmien uusiminen, toiminta täyttää seuraavat kriteerit:

a)

toiminta pienentää vähintään 20 prosentilla eroa vuotavuusindeksiin perustuvalla arviointimenetelmällä lasketun vuototason kolmen vuoden keskiarvon (vuotavuusindeksi 1,5) tai jotakin muuta asianmukaista menetelmää käyttäen lasketun vuototason kolmen vuoden keskiarvon sekä direktiivin (EU) 2020/2184 4 artiklan mukaisesti vahvistetun kynnysarvon välillä. Vuototason kolmen vuoden keskiarvo lasketaan sen määritetyn vedenjakeluverkon osan osalta, jossa töitä suoritetaan, eli uudistetun vedenjakeluverkon osalta aluemittausalueen (-alueiden) tai paineenhallinta-alueen (-alueiden) tasolla;

b)

veden toimittaja laatii suunnitelman, jossa esitetään tavoitteet ja aikataulut mittauksen toteuttamiseksi kuluttajatasolla, ja toimivaltaiset viranomaiset hyväksyvät sen.

4.

Vedenjakelujärjestelmä on saanut veden ottoon tarvittavat luvat. Veden otot sisällytetään vedenottoa koskevaan rekisteriin direktiivin 2000/60/EY mukaisesti. Todellinen vedenottopotentiaali on arvioitu sen varmistamiseksi, että pitkän aikavälin keskimääräinen vuotuinen vedenottoaste ei ylitä käytettävissä olevia pohjavesivaroja tai että pintavesimuodostumaa, josta vettä otetaan, ei estetä saavuttamasta hyvää ekologista tilaa ja potentiaalia ja että veden otto ei heikennä kyseisten vesimuodostumien tilaa tai potentiaalia.

Vedenjakelujärjestelmän toiminta ei johda asianomaisten vesimuodostumien tilan heikkenemiseen eikä estä vesimuodostumaa saavuttamasta hyvää tilaa ja hyvää ekologista potentiaalia direktiivin 2000/60/EY mukaisesti (5).

Veden ottoa, vedenottoa koskevaa rekisteriä, vesimuodostumien tilaa sekä niihin kohdistuvia paineita ja vaikutuksia koskevat tiedot sisältyvät vesienhoitosuunnitelmaan tai kolmansissa maissa toteutettavien toimien osalta vastaavaan veden käyttöä ja suojelua koskevaan suunnitelmaan.

Toimintaan ei sisälly uusien vedenjakelujärjestelmien rakentamista tai olemassa olevien vedenjakelujärjestelmien laajentamista, jos ne voivat vaikuttaa yhteen tai useampaan vesimuodostumaan, joiden tila tai potentiaali ei ole hyvä määrään liittyvistä syistä.

Ei merkittävää haittaa

1)

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ei sovelleta

2)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Ei sovelleta

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Ei sovelleta

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

2.2   Yhdyskuntajätevesien käsittely

Toiminnan kuvaus

Yhdyskuntajätevesi-infrastruktuurin rakentaminen, laajentaminen, parantaminen, käyttö ja uudistaminen, mukaan lukien jätevedenpuhdistamot, viemäriverkot, myrskytulvien hallintarakenteet, yhteydet jätevesi-infrastruktuuriin, hajautetut jäteveden käsittelylaitokset, myös yksittäiset ja muut asiaankuuluvat järjestelmät, ja käsitellyn poistoveden laskukanavat. Toimintaan voi sisältyä innovatiivisia ja pitkälle kehitettyjä käsittelyjä, mukaan lukien mikroepäpuhtauksien poistaminen.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin E37.00 ja F42.9 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tekniset arviointikriteerit

Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävän käytön ja suojelun merkittävä edistäminen

1.

Jätevedenkäsittelyjärjestelmä ei johda minkään vaikutusten kohteena olevan vesimuodostuman hyvän tilan ja hyvän ekologisen potentiaalin heikkenemiseen ja edistää merkittävästi kyseisten vesimuodostumien hyvän tilan ja potentiaalin saavuttamista direktiivin 2000/60/EY (6) mukaisesti.

Vesimuodostumien tilaan, siihen mahdollisesti vaikuttavaan toimintaan ja tällaisten vaikutusten välttämiseksi tai minimoimiseksi toteutettuihin toimenpiteisiin liittyvät tiedot sisältyvät vesienhoitosuunnitelmaan tai kolmansissa maissa toteutettavien toimien osalta vastaavaan veden käyttöä ja suojelua koskevaan suunnitelmaan. Jätevedenkäsittelyjärjestelmä täyttää paikallisten toimivaltaisten viranomaisten asettamat vesistöön johtamista koskevat vaatimukset. Jätevedenkäsittelyjärjestelmä edistää myös merivesien hyvän tilan saavuttamista tai säilyttämistä tarvittaessa direktiivin 2008/56/EY mukaisesti.

2.

Jätevedenkäsittelyjärjestelmässä on keräysjärjestelmä ja toteutetaan biologinen käsittely. Jätevedenkäsittelyjärjestelmä on direktiivissä 91/271/ETY ja erityisesti sen 3–8 ja 13 artiklassa sekä liitteessä I vahvistettujen yhdyskuntajätevesien käsittelylaitosten vesistöön johtamista koskevien kokoperusteisten vaatimusten mukainen.

3.

Jos jätevedenpuhdistamon kapasiteetti asukasvastinelukuna (7) on vähintään 100 000 tai jos sen päivittäisen tulovirran viiden päivän biokemiallinen hapenkulutus (BOD5) on yli 6 000  kg, siinä käytetään lietteen stabiloimiseksi lietteen käsittelyä, kuten anaerobista mädätystä tai nettoenergiantarpeeltaan vastaavaa tai pienempää teknologiaa (kun otetaan huomioon sekä energian tuotanto että kulutus).

Ei merkittävää haittaa

1)

Ilmastonmuutoksen hillintä

Arviointi keskitetystä jätevesijärjestelmästä (mukaan lukien keräys (viemäriverkko) ja käsittely) aiheutuvista suorista kasvihuonekaasupäästöistä on tehty. Tulokset annetaan pyynnöstä sijoittajille ja asiakkaille (8).

Lietteen anaerobisen mädätyksen osalta laitoksessa on käytössä seurantasuunnitelma metaanivuotojen varalta.

2)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Ei sovelleta

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Johtaminen purkuvesistöihin täyttää direktiivissä 91/271/ETY tai kansallisissa säännöksissä edellytetyt vaatimukset, joissa määritetään purkuvesistöihin johtamisen sallitut enimmäistasot.

Jätevedenkeruujärjestelmän myrskytulvavesien haitallisten ylivuotojen välttämiseksi ja hillitsemiseksi on toteutettu toimenpiteitä, joita voivat olla esimerkiksi luontoon perustuvat ratkaisut, erilliset myrskytulvien viemäröintijärjestelmät, säilytysaltaat ja first flush system -menetelmä.

Puhdistamolietettä käytetään neuvoston direktiivin 86/278/ETY (9) mukaisesti tai lietteen levittämistä maahan tai mitä tahansa muuta lietteen lisäämistä maan pinnalle tai maaperään koskevan kansallisen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

2.3   Kaupunkien kestävät viemäröintijärjestelmät

Toiminnan kuvaus

Sellaisten kaupunkien viemäröintijärjestelmien rakentaminen, laajentaminen, käyttö ja uudistaminen, joilla lievennetään kaupunkien sadevesien vesistöön johtamisen aiheuttamaa pilaantumista ja tulvariskiä ja parannetaan kaupunkien veden laatua ja määrää hyödyntämällä luonnollisia prosesseja, kuten imeytymistä ja pidätystä.

Toimintaan sisältyy kaupunkien kestävät viemäröintijärjestelmät, joilla edistetään imeytymistä, haihtumista ja muuta myrskytulvavesien käsittelyä (mukaan lukien vesitynnyrit, alueen asemointi ja hallinta, vettä läpäisevät jalkakäytävät, suodatuskaivot, painanteet, suojakaistat, lammikot, kosteikot, imeytyskaivot, imeytysojat ja -altaat, viherkatot, biosuodatusalueet ja myrskytulvaveden esikäsittelylaitteet, mukaan lukien hiekkasuodattimet tai lietteenpoistolaitteet (10)) sekä muut innovatiiviset järjestelmät.

Toiminta ei sisällä luontoon perustuvia ratkaisuja tulva- ja kuivuusriskien ehkäisemiseksi ja suojelemiseksi kaupunkiympäristön ulkopuolella (ks. tämän liitteen 3.1 jakso).

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin E36.00, E37.00 ja F42.9 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tekniset arviointikriteerit

Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävän käytön ja suojelun merkittävä edistäminen

Toiminta johtaa sadeveden pidättämiseen tietyllä alueella tai veden laadun paranemiseen, koska se täyttää seuraavat kriteerit:

a)

kaupunkien kestävien viemäröintijärjestelmien rakentaminen ja käyttö on integroitu kaupunkien viemäröinti- ja jätevedenpuhdistusjärjestelmiin, mikä käy ilmi tulvariskien hallintasuunnitelmasta tai muista asiaankuuluvista kaupunkisuunnitteluvälineistä. Toiminta edistää merkittävästi pinta- ja pohjavesimuodostumien hyvän tilan ja hyvän ekologisen potentiaalin saavuttamista tai ehkäisee vesimuodostumien hyvän tilan tai hyvän potentiaalin heikkenemistä, ja sitä toteutetaan direktiivin 2000/60/EY (11) ja direktiivin 2008/56/EY noudattamisen varmistamiseksi;

b)

annetaan tiedot siitä, mikä prosenttiosuus tietystä alueesta, kuten asuin- tai liikealueesta, on aluetta, jolla sadevettä ei suoraan kuivateta vaan jolla se pidätetään;

c)

kaupunkien kestävien viemäröintijärjestelmien suunnittelulla saavutetaan vähintään yksi seuraavista vaikutuksista:

i)

tietty prosenttiosuus sadevettä pidätetään viemärijärjestelmän valuma-alueella ja johdetaan purkuvesistöihin porrastetulla viiveellä;

ii)

tietty prosenttiosuus epäpuhtauksista, kuten öljy, raskasmetallit, vaaralliset kemikaalit ja mikromuovit, poistetaan kaupunkien valumista ennen niiden johtamista purkuvesistöihin;

iii)

virtaushuippuja vähennetään tietyllä prosenttiosuudella ja niiden toistumistiheys on tulvariskien hallintasuunnitelmien vaatimusten tai muiden paikallisten säännösten mukainen.

Ei merkittävää haittaa

1)

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ei sovelleta

2)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Ei sovelleta

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Riippuen purkuveden alkuperästä ja sen eri epäpuhtauskuormituksesta (esim. sadevesi, katoilta valunut sadevesi, teiltä valunut sadevesi, myrskytulvavesi) vedet käsitellään kaupunkien kestävissä viemäröintijärjestelmissä ennen niiden johtamista tai imeyttämistä muihin ympäristön osa-alueisiin.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

Haitallisten vieraslajien tuonti estetään tai niiden leviämistä hallitaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1143/2014 (12) mukaisesti.

3.    Katastrofiriskien hallinta

3.1   Luontoon perustuvat ratkaisut tulva- ja kuivuusriskien ehkäisemiseksi ja niiltä suojautumiseksi

Toiminnan kuvaus

Sellaisten laajamittaisten luontoon perustuvien tulvien tai kuivuuden hallintatoimenpiteiden sekä rannikoiden, vaihettumisvyöhykkeiden tai sisämaan vesiekosysteemien ennallistamistoimenpiteiden suunnittelu, rakentaminen, laajentaminen ja käyttö, joilla ehkäistään tulvia ja kuivuutta ja edistetään niiltä suojautumista sekä parannetaan luonnollista vedenpidätystä, biologista monimuotoisuutta ja veden laatua.

Näitä laajamittaisia luontoon perustuvia tulvien tai kuivuuden hallintatoimenpiteitä sovelletaan kaupunkien lähialueilla, maaseudulla ja rannikkoalueilla, ja niitä koordinoidaan vesistö-, alue- tai paikallistasolla, esimerkiksi kunnallisella tasolla.

Taloudellinen toiminta kattaa

a)

jokiin tai järviin liittyvät toimenpiteet, mukaan lukien:

i)

rantakasvillisuuden tai tulvatasanteen kasvillisuuden lisääminen tai tulvatasanteen ennallistaminen, mukaan lukien joen tai järven liittäminen uudelleen tulvatasanteeseen tai uoman ympäristön tai sivusuuntaisten yhteyksien parantaminen tulvatasanteen ja sen ekosysteemin toiminnan palauttamiseksi;

ii)

joen meanderoinnin palauttaminen luomalla uusi meanderoiva uoma tai yhdistämällä uudelleen leikkautuneet meanderit tai liittämällä yksi tai useampi järvi uudelleen jokeen;

iii)

joen pitkittäis- ja sivuttaissuuntaisten yhteyksien ennallistaminen (mukaan lukien juoluat) poistamalla vanhentuneet esteet, kuten padot ja pienet jokea halkovat tai reunustavat esteet;

iv)

jokien tai järvien ennallistaminen korvaamalla jokien tai järvien rantojen keinotekoiset suojaukset rantojen tai pohjan stabilointiin tarkoitetuilla luontoon perustuvilla ratkaisuilla;

v)

toimenpiteet, joilla pyritään lisäämään jokien tai järvien syvyyden ja leveyden vaihtelua tarjolla olevien luontotyyppien lisäämiseksi;

b)

kosteikkoalueiden toimenpiteet, mukaan lukien:

i)

ojien kaivaminen uudelleenvettämiseksi, kuivatusjärjestelmien poistaminen ja niiden korvaaminen vesistöön johtamista säätelevillä järjestelmillä tai patojen siirtäminen laajemman tulvimisen mahdollistamiseksi;

ii)

tekokosteikkojen rakentaminen vedenpidätystä ja käsittelyä varten maalla ja kasvittomien vesimuodostumien varrella maaseudulla ja kaupungeissa;

iii)

pidätys- ja viivytysaltaat;

c)

rannikkoalueiden toimenpiteet, mukaan lukien:

i)

luonnonesteinä toimivien rannikkokosteikkojen, mukaan lukien mangrovemetsät ja meriheinää kasvavat merenpohjat, säilyttäminen tai ennallistaminen;

ii)

sedimenttitasapainotutkimukseen perustuvat toimenpiteet, jotka koostuvat morfologisista muutoksista ja esteiden poistamisesta, jotta voidaan minimoida rantojen keinotekoisen kunnostuksen tarve ja parantaa rannikoiden ekosysteemien tilaa;

iii)

dyynien vahvistaminen ja ennallistaminen, mukaan lukien dyynikasvillisuuden istutus;

iv)

rannikoiden riuttojen säilyttäminen tai ennallistaminen;

v)

hiekan lisääminen rannikkoalueilla;

d)

vesistöalueenlaajuiset hoitotoimenpiteet, mukaan lukien:

i)

maankäyttötoimenpiteet, mukaan lukien altaiden valuma-alueiden, lähteiden tai porauskaivojen suoja-alueiden ja latvavesistöjen metsitys;

ii)

luonnollisen imeytymisen ennallistaminen pohjaveden muodostumista varten helpottamalla tai lisäämällä maaperän pidätyskykyä ja imeytymistä;

iii)

tekopohjaveden muodostaminen (Managed Aquifer Recharge (MAR)) (13).

Toiminta ei sisällä pienimuotoisia luontoon perustuvia ratkaisuja tulvien ja kuivuuden vähentämiseksi, mukaan lukien kaupunkiympäristössä toteutettavia vihreitä ja sinisiä ratkaisuja, kuten viherkattoja, painanteita, vettä läpäiseviä pintoja tai imeytymisaltaita kaupunkien myrskytulvien hallintaan eikä kaupunkien kestäviä viemäröintijärjestelmiä (ks. tämän liitteen 2.3 jakso).

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin F42.91 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tekniset arviointikriteerit

Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävän käytön ja suojelun merkittävä edistäminen

1.

Toiminta on mitattavissa oleva ja ajallisesti sidottu toimenpide, jolla on määrä saavuttaa tulvariskin vähentämistä koskevat tavoitteet vesistöalueen tasolla koordinoidun ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/60/EY (14) nojalla laaditun tulvariskien hallintasuunnitelman mukaisesti. Kuivuusriskin vähentämisen osalta toiminta on mitattavissa oleva ja ajallisesti sidottu toimenpide, jolla on määrä saavuttaa direktiivin 2000/60/EY tavoitteet vesienhoitosuunnitelman tai vesienhoitosuunnitelmaan kuuluvan kuivuudenhallintasuunnitelman mukaisesti.

Kolmansissa maissa toteutettavan toiminnan osalta toiminta määritellään tulvariskin tai kuivuusriskin vähentämistä koskevaksi toimenpiteeksi joko vesistöalueen tason vedenkäytön ja vesiensuojelun hallintasuunnitelmassa tai rannikoilla yhdistetyssä rannikkoalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmassa. Kyseisillä suunnitelmilla pyritään saavuttamaan ihmisten terveydelle, ympäristölle, kulttuuriperinnölle ja taloudelliselle toiminnalle aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentämistä koskevat tulvien ja kuivuuden hallinnan tavoitteet.

2.

Ympäristön tilan heikkenemisen riskit, jotka liittyvät veden laadun säilyttämiseen, vesistressin välttämiseen ja vaikutusten kohteena olevien vesimuodostumien tilan heikkenemisen ehkäisemiseen, määritetään ja niihin puututaan. Tavoitteena on saavuttaa asetuksen (EU) 2020/852 2 artiklan 22 ja 23 alakohdassa määritelty hyvä vesien tila ja hyvä ekologinen potentiaali direktiivin 2000/60/EY sekä sellaisen kyseisen direktiivin nojalla laaditun vesienhoitosuunnitelman mukaisesti, joka on laadittu mahdollisesti vaikutusten kohteeksi joutuneelle vesimuodostumalle tai -muodostumille, asianomaisia sidosryhmiä kuullen.

Ympäristön tilan heikkenemisen riskit, jotka liittyvät meriympäristön säilyttämiseen, määritetään ja niihin puututaan direktiivin 2008/56/EY 3 artiklan 5 kohdassa määritellyn ympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi.

3.

Toiminta sisältää luonnon ennallistamis- tai suojelutoimia, joista saadaan erityisiä ekosysteemin sivuhyötyjä, joilla edistetään veden hyvän tilan tai potentiaalin saavuttamista direktiivin 2000/60/EY mukaisesti, ympäristön hyvän tilan saavuttamista direktiivin 2008/56/EY mukaisesti sekä 20 päivänä toukokuuta 2020 annetussa komission tiedonannossa ”Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia” (15) määriteltyjä luonnon ennallistamis- ja suojelutavoitteita. Toiminta sisältää selkeät ja sitovat tavoitteet luonnon ennallistamisesta tai suojelusta selkeästi määritellyssä ajassa, ja siinä kuvataan toimenpiteet näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Paikalliset sidosryhmät ovat alusta alkaen mukana suunnitteluvaiheessa. Toiminta perustuu Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton luontoon perustuvien ratkaisujen maailmanlaajuisessa standardissa esitettyihin periaatteisiin.

Kolmansissa maissa toteutettavan toiminnan osalta toiminnassa otetaan luonnonsuojelu- ja ennallistamistavoitteiden asettamisessa ja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavien toimien kuvauksissa huomioon luonnon monimuotoisuutta koskevat kansalliset strategiat ja toimintasuunnitelmat.

4.

Käytössä on seurantaohjelma, jolla arvioidaan luontoon perustuvien ratkaisujen tehokkuutta vaikutusten kohteena olevan vesimuodostuman tilan parantamisessa, suojelu- ja ennallistamistavoitteiden saavuttamisessa ja muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin sopeutumisessa. Ohjelmaa tarkistetaan vesienhoitosuunnitelmien (mukaan lukien tarvittaessa kuivuudenhallintasuunnitelmat) ja tulvariskien hallintasuunnitelmien kausittaisen lähestymistavan mukaisesti.

Kolmansissa maissa toteutettavien toimien osalta ohjelmaa arvioidaan vähintään kerran kunkin ohjelmakauden aikana ja joka tapauksessa kymmenen vuoden välein. Ohjelma noudattaa voimassa olevia lakeja ja asetuksia ja on niiden mukainen, ja siinä esitetään selkeästi mikä taho on oikeudellisessa vastuussa. Paikallisyhteisöt ja muut asian kannalta merkitykselliset sidosryhmät osallistuvat aktiivisesti ohjelmaan.

Ei merkittävää haittaa

1)

Ilmastonmuutoksen hillintä

Toimintaan ei liity paljon hiiltä sitovan maan ja meriympäristön huonontumista (16).

2)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Toiminnanharjoittajat rajoittavat jätteen syntymistä rakentamisessa ja purkamisessa ja ottavat huomioon parhaan käytettävissä olevan tekniikan. Vähintään 70 prosenttia (painossa mitattuna) rakennustyömaalla tuotetusta vaarattomasta rakennus- ja purkujätteestä (lukuun ottamatta päätöksellä 2000/532/EY vahvistetun Euroopan jäteluettelon luokassa 17 05 04 tarkoitettua luonnosta peräisin olevaa ainetta) valmistellaan uudelleenkäyttöön, kierrätykseen ja muuhun materiaalien talteenottoon, mukaan lukien maantäyttötoimet, joissa käytetään jätettä korvaamaan muita materiaaleja, jätehierarkian ja EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallin (17) mukaisesti. Toiminnanharjoittajat käyttävät valikoivaa purkamista mahdollistaakseen vaarallisten aineiden poistamisen ja turvallisen käsittelyn sekä helpottaakseen niiden uudelleenkäyttöä ja korkealaatuista kierrätystä.

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Torjunta-aineiden käyttö minimoidaan ja vaihtoehtoisia toimintatapoja tai tekniikoita, joihin voi kuulua muita kuin kemiallisia vaihtoehtoja torjunta-aineille, suositaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY (18) mukaisesti, lukuun ottamatta tapauksia, joissa torjunta-aineiden käyttö on tarpeen tuholaisten ja taudinpurkausten torjumiseksi. Toiminnassa minimoidaan lannoitteiden käyttö eikä käytetä lantaa.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

Lisäksi seuraavat seikat on varmistettava:

a)

EU:ssa Natura 2000 -alueiden osalta: toiminnalla ei ole merkittäviä vaikutuksia Natura 2000 -alueisiin niiden suojelutavoitteiden kannalta neuvoston direktiivin 92/43/ETY (19) 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti tehdyn asianmukaisen arvioinnin perusteella;

b)

EU:ssa millä tahansa alueella: toiminta ei haittaa direktiivin 92/43/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY (20) nojalla suojeltujen lajien kantojen suotuisan suojelun tason palautumista tai säilyttämistä. Toiminta ei myöskään haittaa kyseessä olevien ja direktiivin 92/43/ETY nojalla suojeltujen luontotyyppien suotuisan suojelun tason palautumista tai säilyttämistä;

c)

EU:ssa haitallisten vieraslajien tuonti estetään tai niiden leviämistä hallitaan asetuksen (EU) N:o 1143/2014 mukaisesti;

d)

EU:n ulkopuolella toiminnassa noudatetaan luontotyyppien ja lajien suojeluun ja haitallisten vieraslajien hallintaan liittyvää sovellettavaa lainsäädäntöä.

4.    Informaatio ja viestintä

4.1   Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen ja -ohjelmistojen tarjoaminen

Toiminnan kuvaus

Toiminnassa valmistetaan, kehitetään, asennetaan, otetaan käyttöön, ylläpidetään tai korjataan tietotekniikkapohjaisia (IT) tai operatiiviseen teknologiaan (OT) pohjautuvia datavetoisia ratkaisuja (21) vedenjakelujärjestelmien vuotojen seuraamiseksi, hallitsemiseksi, vähentämiseksi ja lieventämiseksi tai tarjotaan niihin liittyviä asiantuntijapalveluja, mukaan lukien suunnittelua tai seurantaa koskevaa teknistä konsultointia.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin E36, F42.99 ja J62 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 12 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettua mahdollistavaa toimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.

Tekniset arviointikriteerit

Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävän käytön ja suojelun merkittävä edistäminen

1.

Taloudellisessa toiminnassa valmistetaan, kehitetään, asennetaan, otetaan käyttöön, ylläpidetään tai korjataan yhtä tai useampia seuraavista IT/OT-datavetoisista ratkaisuista, joilla seurataan, hallitaan, vähennetään ja lievennetään vuotoja uusissa tai nykyisissä vedenjakelujärjestelmissä, tai tarjotaan niihin liittyviä asiantuntijapalveluja, mukaan lukien suunnittelua tai seurantaa koskevaa teknistä konsultointia:

a)

seurantajärjestelmät, mukaan lukien kokonaisvaltaiset IT/OT-ohjelmistot/-välineet tai tällaisten välineiden lisäykset/laajennukset, jotka mahdollistavat vesivuotojen tunnistamisen, seurannan ja jäljittämisen;

b)

IT/OT-ratkaisut tai tällaisten välineiden lisäykset/laajennukset, joilla voidaan seurata, hallita ja lieventää vesivuotoja;

c)

IT/OT-ratkaisut tai tällaisten välineiden lisäykset/laajennukset, joilla varmistetaan järjestelmien yhteentoimivuus aluemittausalueilla, kun asennetaan uusia seurantajärjestelmiä tai IT/OT-ratkaisuja.

2.

Ympäristön tilan heikkenemisen riskit, jotka liittyvät veden laadun säilyttämiseen ja vesistressin välttämiseen, määritetään ja niihin puututaan. Tavoitteena on saavuttaa asetuksen (EU) 2020/852 2 artiklan 22 ja 23 alakohdassa määritelty hyvä vesien tila ja hyvä ekologinen potentiaali direktiivin 2000/60/EY (22) sekä sellaisen vedenkäytön ja vesiensuojelun hallintasuunnitelman mukaisesti, joka on laadittu mahdollisesti vaikutusten kohteeksi joutuneelle vesimuodostumalle tai -muodostumille, asianomaisia sidosryhmiä kuullen.

Ei merkittävää haittaa

1)

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ei sovelleta

2)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Käytössä on toimenpiteitä, joilla jätteet käsitellään ja kierrätetään elinkaaren lopussa, mukaan lukien kierrätyspalvelujen tarjoajien kanssa tehdyt käytöstäpoistoa koskevat sopimukset, ja ne sisällytetään rahoitusennusteisiin tai virallisiin hankeasiakirjoihin. Toimenpiteillä varmistetaan, että komponentit ja materiaalit erotellaan ja käsitellään kierrätyksen ja uudelleenkäytön maksimoimiseksi jätehierarkian, EU:n jätesääntelyn periaatteiden ja sovellettavien asetusten mukaisesti ja että erityisesti akut ja elektroniikkalaitteet sekä niiden sisältämät kriittiset raaka-aineet uudelleenkäytetään ja kierrätetään. Näihin toimenpiteisiin kuuluu myös vaarallisten materiaalien valvonta ja hallinta.

Uudelleenkäyttöön valmistelu, hyödyntäminen tai kierrättäminen tai asianmukainen käsittely, mukaan lukien kaikkien nesteiden poistaminen ja valikoiva käsittely, tehdään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/19/EU (23) liitteen VII mukaisesti.

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Käytetyt laitteet täyttävät Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/125/EY (24) vahvistetut palvelimia ja tiedontallennustuotteita koskevat vaatimukset.

Käytetyt laitteet eivät sisällä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/65/EU (25) liitteessä II lueteltuja rajoitusten kohteena olevia aineita, paitsi jos homogeenisten materiaalien pitoisuudet painoprosentteina eivät ylitä kyseisessä liitteessä lueteltuja enimmäisarvoja.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Ei sovelleta

(1)  Kolmansissa maissa toteutettavan toiminnan osalta varmistetaan vesien hyvää tasoa ja ekologista potentiaalia koskevien vastaavien tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävän kansallisen lainsäädännön tai kansainvälisten standardien mukaisesti, menettelysääntöjen ja aineellisten sääntöjen avulla, eli noudattaen yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa laadittua vedenkäytön ja vesiensuojelun hallintasuunnitelmaa, että 1) toiminnan vaikutus mahdollisesti vaikutusten kohteeksi joutuneen vesimuodostuman tai -muodostumien tunnistettuun tilaan tai ekologiseen potentiaaliin arvioidaan ja 2) hyvän tilan tai ekologisen potentiaalin heikkeneminen vältetään tai ehkäistään.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista (EUVL L 26, 28.1.2012, s. 1).

(3)  Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2022/679, annettu 19 päivänä tammikuuta 2022, ihmisten käyttöön tarkoitetussa vedessä olevien huolta aiheuttavia aineita ja yhdisteitä koskevien tarkkailtavien aineiden luettelon vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2020/2184 mukaisesti (EUVL L 124, 27.4.2022, s. 41).

(4)  Vuotavuusindeksi (ILI, Infrastructure Leakage Index) lasketaan todellisen vuotuisen vuotomäärän ja väistämättömän vuotuisen vuotoveden suhteena. Todellinen vuotuinen vuotomäärä edustaa vesimäärää, joka tosiasiallisesti menetetään jakeluverkosta (sitä ei siis jaeta loppukäyttäjille). Väistämättömän vuotuisen vuotoveden kohdalla otetaan huomioon se, että vedenjakeluverkostosta tapahtuu aina jonkin verran vuotoa. Väistämättömän vuotuisen vuotoveden laskenta perustuu eri tekijöihin, kuten vesijohtoverkoston pituuteen, tonttijohtojen määrään sekä verkostopaineeseen.

(5)  Kolmansissa maissa toteutettavan toiminnan osalta varmistetaan vesien hyvää tasoa ja ekologista potentiaalia koskevien vastaavien tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävän kansallisen lainsäädännön tai kansainvälisten standardien mukaisesti, menettelysääntöjen ja aineellisten sääntöjen avulla, eli noudattaen yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa laadittua vedenkäytön ja vesiensuojelun hallintasuunnitelmaa, että 1) toiminnan vaikutus mahdollisesti vaikutusten kohteeksi joutuneen vesimuodostuman tai -muodostumien tunnistettuun tilaan tai ekologiseen potentiaaliin arvioidaan ja 2) hyvän tilan tai ekologisen potentiaalin heikkeneminen vältetään tai ehkäistään.

(6)  Kolmansissa maissa toteutettavan toiminnan osalta varmistetaan vesien hyvää tasoa ja ekologista potentiaalia koskevien vastaavien tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävän kansallisen lainsäädännön tai kansainvälisten standardien mukaisesti, menettelysääntöjen ja aineellisten sääntöjen avulla, eli noudattaen yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa laadittua vedenkäytön ja vesiensuojelun hallintasuunnitelmaa, että 1) toiminnan vaikutus mahdollisesti vaikutusten kohteeksi joutuneen vesimuodostuman tai -muodostumien tunnistettuun tilaan tai ekologiseen potentiaaliin arvioidaan ja 2) hyvän tilan tai ekologisen potentiaalin heikkeneminen vältetään tai ehkäistään.

(7)   ’Asukasvastineluvulla’ tarkoitetaan sellaista orgaanista biologisesti hajoavaa kuormitusta, jonka viiden vuorokauden biokemiallinen hapenkulutus (BOD5) on 60 grammaa happea vuorokaudessa.

(8)  Esimerkiksi noudattaen jäteveden käsittelyyn liittyvien kansallisten kasvihuonekaasumäärien laskemista koskevia IPCC:n ohjeita, 27.6.2023 hyväksytty versio, saatavilla osoitteessa https://www.ipcc-nggip.iges.or.jp/public/2019rf/pdf/5_Volume5/19R_V5_6_Ch06_Wastewater.pdf

(9)  Neuvoston direktiivi 86/278/ETY, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1986, ympäristön, erityisesti maaperän, suojelusta käytettäessä puhdistamolietettä maanviljelyssä (EYVL L 181, 4.7.1986, s. 6).

(10)  Sellaisena kuin se on määritelty asiakirjassa JRC Publications Repository – Best Environmental Management Practice for the Public Administration Sector (europa.eu).

(11)  Kolmansissa maissa toteutettavan toiminnan osalta varmistetaan vesien hyvää tasoa ja ekologista potentiaalia koskevien vastaavien tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävän kansallisen lainsäädännön tai kansainvälisten standardien mukaisesti, menettelysääntöjen ja aineellisten sääntöjen avulla, eli noudattaen yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa laadittua vedenkäytön ja vesiensuojelun hallintasuunnitelmaa, että 1) toiminnan vaikutus mahdollisesti vaikutusten kohteeksi joutuneen vesimuodostuman tai -muodostumien tunnistettuun tilaan tai ekologiseen potentiaaliin arvioidaan ja 2) hyvän tilan tai ekologisen potentiaalin heikkeneminen vältetään tai ehkäistään.

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1143/2014, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta (EUVL L 317, 4.11.2014, s. 35).

(13)  MAR on prosessi, jossa pohjavesivarantoon lisätään vettä muualta myöhempää talteenottoa varten tai ympäristöhyötyjen saavuttamiseksi.

(14)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2007, tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta (EUVL L 288, 6.11.2007, s. 27).

(15)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia: Luonto takaisin osaksi elämäämme (COM(2020) 380 final).

(16)  Paljon hiiltä sitovalla maalla tarkoitetaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä 11 päivänä joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82) 29 artiklan 4 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettuja kosteikkoja, turvemaat mukaan lukien, ja pysyvästi metsän peittämiä alueita.

(17)  EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmalli, syyskuu 2016: https://ec.europa.eu/docsroom/documents/20509/?locale=fi

(18)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/128/EY, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 71).

(19)  Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7).

(20)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, luonnonvaraisten lintujen suojelusta (EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7).

(21)   ’IT- tai OT-pohjaisia datavetoisia ratkaisuja’ ovat mm. tietojen siirtämiseen, tallentamiseen ja esittämiseen sekä järjestelmän hallintaan tarkoitetut yhteenliitettävät tuotteet, anturit, analytiikka- ja muut ohjelmistot sekä tieto- ja viestintätekniikka.

(22)  Kolmansissa maissa toteutettavan toiminnan osalta varmistetaan vesien hyvää tasoa ja ekologista potentiaalia koskevien vastaavien tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävän kansallisen lainsäädännön tai kansainvälisten standardien mukaisesti, menettelysääntöjen ja aineellisten sääntöjen avulla, eli noudattaen yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa laadittua vedenkäytön ja vesiensuojelun hallintasuunnitelmaa, että 1) toiminnan vaikutus mahdollisesti vaikutusten kohteeksi joutuneen vesimuodostuman tai -muodostumien tunnistettuun tilaan tai ekologiseen potentiaaliin arvioidaan ja 2) hyvän tilan tai ekologisen potentiaalin heikkeneminen vältetään tai ehkäistään.

(23)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/19/EU, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta (EUVL L 197, 24.7.2012, s. 38).

(24)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/125/EY, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, energiaan liittyvien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista (EUVL L 285, 31.10.2009, s. 10).

(25)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/65/EU, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2011, tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa (EUVL L 174, 1.7.2011, s. 88).

Lisäys A

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset yleiset kriteerit

I.   Kriteerit

Toimintaan liittyvät olennaiset fyysiset ilmastoriskit on määritetty tämän lisäyksen II jakson taulukossa luetelluista riskeistä suorittamalla perusteellinen ilmastoriskien ja haavoittuvuuden arviointi, joka sisälsi seuraavat vaiheet:

a)

toiminnan arviointi sen määrittämiseksi, mitkä tämän lisäyksen II jaksossa luetellut fyysiset ilmastoriskit voivat vaikuttaa taloudellisen toiminnan toteuttamiseen sen odotetun eliniän aikana;

b)

jos toiminnan arvioidaan olevan vaarassa yhden tai useamman tämän lisäyksessä II jaksossa luetellun fyysisen ilmastoriskin vuoksi, ilmastoriskien ja haavoittuvuuden arviointi taloudellisen toiminnan fyysisten ilmastoriskien olennaisuuden arvioimiseksi;

c)

arviointi sopeutumisratkaisuista, joilla havaittua fyysistä ilmastoriskiä voidaan vähentää.

Ilmastoriskien ja haavoittuvuuden arviointi on suhteutettu toiminnan laajuuteen ja sen odotettuun elinkaareen siten, että

a)

kun toiminnan odotettu elinkaari on alle 10 vuotta, arviointi suoritetaan vähintään käyttämällä ilmastoprojektioita pienimmässä asianmukaisessa mittakaavassa;

b)

kaiken muun toiminnan arvioinnissa käytetään uusinta teknologiaa hyödyntäviä korkeimman mahdollisen erottelutarkkuuden ilmastoprojektioita nykyisissä tulevaisuuden skenaarioissa (1), jotka vastaavat toiminnan odotettua elinkaarta, mukaan lukien vähintään 10–30 vuoden ilmastoennusteet suurille investoinneille.

Ilmastoprojektiot ja vaikutusten arviointi perustuvat parhaisiin käytäntöihin ja saatavilla oleviin ohjeisiin, ja niissä otetaan huomioon haavoittuvuutta ja riskianalyysia koskeva uusin tieteellinen tieto sekä hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin uusimpien raporttien (2) mukaiset menetelmät, vertaisarvioidut tieteelliset julkaisut ja avoimeen lähdekoodiin perustuvat (3) tai maksulliset mallit.

Olemassa olevia aineellisia hyödykkeitä käyttävän nykyisen ja uuden toiminnan osalta talouden toimija toteuttaa enintään viiden vuoden ajan fyysisiä ja muita kuin fyysisiä ratkaisuja (sopeutumisratkaisut), joilla vähennetään tärkeimpiä kyseiseen toimintaan olennaisesti liittyviä tunnistettuja fyysisiä ilmastoriskejä. Kyseisten ratkaisujen täytäntöönpanoa varten laaditaan vastaavasti sopeutussuunnitelma.

Talouden toimija sisällyttää uusia aineellisia hyödykkeitä käyttävään uuteen ja nykyiseen toimintaan sopeutumisratkaisut, joilla vähennetään tärkeimpiä kyseiseen toimintaan suunnittelu- ja rakentamishetkellä olennaisesti liittyviä tunnistettuja fyysisiä ilmastoriskejä, ja on toteuttanut ne ennen toiminnan aloittamista.

Käyttöön otetut sopeutumisratkaisut eivät vaikuta haitallisesti sopeutumistoimiin tai muiden ihmisten, luonnon, kulttuuriperinnön, omaisuuden ja muun taloudellisen toiminnan kykyyn sietää fyysisiä ilmastoriskejä; ovat yhdenmukaisia paikallisten, alakohtaisten, alueellisten tai kansallisten sopeutumisstrategioiden ja -suunnitelmien kanssa; ja ottavat huomioon luontoon perustuvat ratkaisut (4) tai tukeutuvat siniseen tai vihreään infrastruktuuriin (5) mahdollisuuksien mukaan.

II.   Ilmastoon liittyvien uhkien luokittelu (6)

 

Lämpötilaan liittyvät

Tuuleen liittyvät

Veteen liittyvät

Maamassoihin ja maaperään liittyvät

Krooniset

Lämpötilan muutokset (ilma, makea vesi, merivesi)

Tuuliolojen muutokset

Sadeolojen ja -tyyppien muutokset (vesisade, raekuurot, lumi- tai jäätävä sade)

Rannikon eroosio

Lämpökuormitus

 

Sademäärien tai hydrologinen vaihtelu

Maaperän huonontuminen

Lämpötilan vaihtelut

 

Valtamerten happamoituminen

Maaperän eroosio

Ikiroudan sulaminen

 

Meriveden intruusio

Vettyneen rinnemaan valuminen

 

 

Merenpinnan kohoaminen

 

 

 

Vesistressi

 

Akuutit

Lämpöaalto

Hirmumyrsky, hurrikaani, taifuuni

Kuivuus

Lumivyöry

Kylmyysaalto/halla/pakkanen

Myrsky (myös lumimyrskyt, pöly- ja hiekkamyrskyt)

Voimakas sade (vesisade, raekuurot, lumi- tai jäätävä sade)

Maanvyörymä

Maastopalo

Pyörremyrsky

Tulva (rannikko-, joki-, hulevesi- ja pohjavesitulva)

Maansortuma

 

 

Jäätikköjärven purkautuminen

 

(1)  Tulevaisuuden skenaarioihin kuuluvat hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin kasvihuonekaasujen pitoisuuksien mahdolliset kehityskulut RCP2.6, RCP4.5, RCP6.0 ja RCP8.5.

(2)  Ilmastonmuutosta koskevat arviointiraportit: Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutokseen liittyvää tutkimustietoa arvioivan hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) säännöllisesti julkaisema raportti ”Impacts, Adaptation and Vulnerability” (https://www.ipcc.ch/reports/).

(3)  Esimerkiksi Euroopan komission hallinnoimat Copernicus-palvelut.

(4)  Luontoon perustuvilla ratkaisuilla tarkoitetaan luonnon innoittamia ja luontopohjaisia ratkaisuja, jotka ovat kustannustehokkaita ja tuottavat yhtä aikaa ympäristöön liittyviä, sosiaalisia ja taloudellisia hyötyjä ja auttavat luomaan selviytymiskykyä. Tällaiset ratkaisut tuovat enemmän ja monimuotoisemmin luontoa ja luonnonmukaisia piirteitä ja prosesseja kaupunkeihin, maisemiin ja merimaisemiin paikallisten, resurssitehokkaiden ja järjestelmään kohdistuvien toimien avulla. Näin ollen luontoon perustuvat ratkaisut hyödyttävät biologista monimuotoisuutta ja tukevat erilaisten ekosysteemipalvelujen tarjoamista. (27.6.2023 hyväksytty versio: https://ec.europa.eu/research/environment/index.cfm?pg=nbs).

(5)  Ks. komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Vihreä infrastruktuuri (GI) – Euroopan luonnonpääoman parantaminen (COM(2013) 249 final).

(6)  Tässä taulukossa oleva luettelo ilmastoon liittyvistä uhkista ei ole tyhjentävä. Kyseessä on ohjeellinen luettelo yleisimmistä vaaroista, jotka olisi vähintään otettava huomioon ilmastoriskien ja haavoittuvuuden arvioinnissa.

Lisäys C

Kemikaalien käyttöön ja esiintymiseen liittyvät ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä koskevat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset yleiset kriteerit

Toiminta ei johda seuraavien tuotteiden valmistukseen, markkinoille saattamiseen tai käyttöön:

a)

Euroopan Parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021 (1) liitteissä I tai II luetellut aineet sellaisenaan, seoksissa tai esineissä, lukuun ottamatta aineita, joita esiintyy tahattomina jääminä;

b)

elohopea ja elohopeayhdisteet, niiden seokset ja lisättyä elohopeaa sisältävät tuotteet, sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/852 (2) 2 artiklassa;

c)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2009 (3) liitteissä I tai II luetellut aineet sellaisenaan, seoksessa tai esineissä;

d)

direktiivin 2011/65/EU liitteessä II luetellut aineet sellaisenaan, seoksissa tai esineissä, paitsi jos noudatetaan täysin kyseisen direktiivin 4 artiklan 1 kohtaa;

e)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (4) liitteessä XVII luetellut aineet sellaisenaan, seoksissa tai esineissä, paitsi jos noudatetaan kaikilta osin kyseisessä liitteessä esitettyjä vaatimuksia;

f)

asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklassa säädettyjen kriteerien mukaiset ja kyseisen asetuksen 59 artiklan 1 kohdan mukaisesti tunnistetut aineet sellaisenaan, seoksissa tai esineissä, kun niiden massaosuus on yli 0,1 prosenttia vähintään 18 kuukauden ajan, paitsi jos toiminnanharjoittajat arvioivat ja dokumentoivat, että markkinoilla ei ole saatavilla muita soveltuvia vaihtoehtoisia aineita tai tekniikoita ja että aineita käytetään valvotuissa olosuhteissa (5).

Toiminta ei myöskään johda muiden asetuksessa (EY) N:o 1272/2008 säädettyjen kriteerien mukaisten ja johonkin asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklassa tarkoitettuun vaaraluokkaan tai vaarakategoriaan kuuluvien aineiden valmistukseen, esiintymiseen lopputuotteessa tai tuotoksessa tai markkinoille saattamiseen sellaisenaan, seoksissa tai esineissä, kun niiden massaosuus on vähintään 0,1 prosenttia, paitsi jos toiminnanharjoittajat arvioivat ja dokumentoivat, että markkinoilla ei ole saatavilla muita soveltuvia vaihtoehtoisia aineita tai tekniikoita ja että aineita käytetään valvotuissa olosuhteissa (6).

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1021, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, pysyvistä orgaanisista yhdisteistä (EUVL L 169, 25.6.2019, s. 45).

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/852, annettu 17 päivänä toukokuuta 2017, elohopeasta ja asetuksen (EY) N:o 1102/2008 kumoamisesta (EUVL L 137, 24.5.2017, s. 1).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2009, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, otsonikerrosta heikentävistä aineista (EUVL L 286, 31.10.2009, s. 1).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1).

(5)  Komissio tarkastelee uudelleen f alakohdassa tarkoitettujen aineiden valmistusta, markkinoille saattamista tai käyttöä koskevaan kieltoon sovellettavia poikkeuksia sen jälkeen, kun se on julkaissut kemikaalien välttämätöntä käyttöä koskevat horisontaaliset periaatteet.

(6)  Komissio tarkastelee uudelleen tässä kohdassa tarkoitettujen aineiden valmistusta, esiintymistä lopputuotteessa tai tuotoksessa tai markkinoille saattamista koskevaan kieltoon sovellettavia poikkeuksia sen jälkeen, kun se on julkaissut kemikaalien välttämätöntä käyttöä koskevat horisontaaliset periaatteet.

Lisäys D

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista koskevat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset yleiset kriteerit

Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) tai seulonta (1) on toteutettu direktiivin 2011/92/EU mukaisesti (2).

Jos on toteutettu YVA, pannaan täytäntöön lieventäviä ja korvaavia toimenpiteitä ympäristön suojelemiseksi.

Niiden paikkojen/toimien osalta, jotka sijoittuvat biologisen monimuotoisuuden kannalta herkille alueille tai niiden läheisyyteen (mukaan lukien suojelualueiden Natura 2000 -verkosto, Unescon maailmanperintökohteet ja keskeiset biodiversiteettialueet sekä muut suojelualueet), on tarpeen mukaan tehty asianmukainen arviointi (3), jonka päätelmien perusteella on toteutettu tarvittavat rajoittamistoimenpiteet (4).

(1)  Menettely, jonka avulla toimivaltainen viranomainen määrittää direktiivin 2011/92/EU liitteessä II lueteltujen hankkeiden osalta, tehdäänkö ympäristövaikutusten arviointi (kyseisen direktiivin 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti).

(2)  Kolmansissa maissa tapahtuvan toiminnan osalta vastaavan sovellettavan kansallisen lainsäädännön tai vastaavien sovellettavien kansainvälisten standardien mukaisesti, joissa edellytetään YVA:n tai seulonnan toteuttamista, esimerkiksi IFC:n suorituskykystandardi 1: ”Assessment and Management of Environmental and Social Risks”.

(3)  Luonnonvaraisten lintujen suojelusta 30 päivänä marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY (EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7) ja luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7) mukaisesti. Kolmansissa maissa tapahtuvan toiminnan osalta vastaavan sovellettavan kansallisen lainsäädännön tai vastaavien sovellettavien kansainvälisten standardien mukaisesti, joiden tavoitteena on luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojeleminen ja joissa edellytetään 1) seulontamenettelyn suorittamista sen määrittämiseksi, tarvitaanko tietyn toiminnan osalta asianmukaista arviointia sen mahdollisista vaikutuksista suojeltuihin luontotyyppeihin ja lajeihin; 2) tällaista asianmukaista arviointia, jos seulonnassa todetaan, että se on tarpeen, esimerkiksi IFC:n suorituskykystandardi 6: ”Biodiversity Conservation and Sustainable Management of Living Natural Resources”.

(4)  Nämä toimenpiteet on yksilöity sen varmistamiseksi, että hanke, suunnitelma tai toiminta ei vaikuta merkittävästi suojelualueen suojelutavoitteisiin.

LIITE II

Tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellista toimintaa pidetään kiertotalouteen siirtymistä merkittävästi edistävänä ja aiheuttaako kyseinen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa millekään muulle ympäristötavoitteelle

Sisällysluettelo

1.

 Teollisuus 28

1.1

 Muovipakkausten valmistus 28

1.2

 Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus 32

2.

 Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 39

2.1

 Fosforin talteenotto jätevedestä 39

2.2

 Vaihtoehtoisten vesivarojen tuotanto muihin tarkoituksiin kuin ihmisten käyttöön 40

2.3

 Vaarattoman ja vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus 42

2.4

 Vaarallisen jätteen käsittely 44

2.5

 Biojätteen hyödyntäminen anaerobisella mädätyksellä tai kompostoinnilla 46

2.6

 Käytöstä poistettujen tuotteiden puhdistaminen ja purkaminen 47

2.7

 Tavanomaisen jätteen lajittelu ja materiaalin talteenotto 49

3.

 Rakennus- ja kiinteistöalan toiminta 51

3.1

 Uusien rakennusten rakentaminen 51

3.2

 Olemassa olevien rakennusten korjaus 55

3.3

 Rakennusten ja muiden rakennelmien purku ja raivaus 59

3.4

 Teiden ja moottoriteiden kunnossapito 61

3.5

 Betonin käyttö maa- ja vesirakentamisessa 63

4.

 Informaatio ja viestintä 67

4.1

 Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen tarjoaminen 67

5.

 Palvelut 71

5.1

 Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus 71

5.2

 Varaosien myynti 73

5.3

 Käytöstä poistettujen tuotteiden ja tuotekomponenttien valmistelu uudelleenkäyttöön 74

5.4

 Käytettyjen tavaroiden myynti 76

5.5

 Tuote palveluna ja muut kiertokäyttö- ja tulossuuntautuneet palvelumallit 79

5.6

 Käytettyjen uudelleenkäytettävien tavaroiden kauppapaikka 81

1.    Teollisuus

1.1   Muovipakkausten valmistus

Toiminnan kuvaus

Muovipakkausten valmistus.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin C22.22 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tekniset arviointikriteerit

Kiertotalouteen siirtymisen merkittävä edistäminen

1.

Toiminta täyttää yhden seuraavista kriteereistä:

a)

kiertotalouteen soveltuvien raaka-aineiden käyttö: vuoteen 2028 asti muissa kuin kontaktimateriaalipakkauksissa vähintään 35 prosenttia pakkaustuotteen painosta koostuu kierrätetystä kulutusjätteestä, kontaktimateriaalipakkauksissa (1) vähintään 10 prosenttia. Vuodesta 2028 alkaen muissa kuin kontaktimateriaalipakkauksissa vähintään 65 prosenttia pakkaustuotteen painosta koostuu kierrätetystä kulutusjätteestä, kontaktimateriaalipakkauksissa vähintään 50 prosenttia;

b)

uudelleenkäytön mahdollistava suunnittelu: pakkaustuote on suunniteltu käytettäväksi uudelleen uudelleenkäyttöjärjestelmässä (2), ja se täyttää 1 kohdan a alakohdassa asetetut kiertotalouteen soveltuvien raaka-aineiden käyttöä koskevat vaatimukset: kierrätettyihin raaka-aineisiin sovelletaan 35 prosentin ja 10 prosentin tavoitteita vuodesta 2028 alkaen ja 65 prosentin ja 50 prosentin tavoitteita vuodesta 2032 alkaen. Uudelleenkäyttöjärjestelmä on toteutettu siten, että se mahdollistaa uudelleenkäytön suljetun tai avoimen kierron järjestelmässä, jossa on

i)

määritelty hallinnointirakenne ja jossa pidetään kirjaa täyttöjen, uudelleenkäyttöjen ja hylkäysten lukumäärästä, keräysasteesta, markkinoille saatettujen uudelleenkäytettävien pakkausten määrästä sekä myyntiyksiköistä tai vastaavista yksiköistä;

ii)

säännöt koskien hyväksyttyjä tuotteita ja pakkausmuotoja sekä uudelleenkäytettävien pakkausten keräämistä, mukaan lukien kuluttajille suunnatut kannustimet;

iii)

avoin ja yhtäläinen käyttöoikeus ja -ehdot kaikille talouden toimijoille, jotka haluavat hyödyntää sitä, mukaan lukien kustannusten ja hyötyjen oikeasuhteinen jakautuminen järjestelmän kaikille käyttäjille (3);

c)

biojäteraaka-aineiden käyttö: vähintään 65 pakkaustuotteen painosta koostuu kestävistä biojäteraaka-aineista (4). Muovipakkausten valmistuksessa käytettävä maatalousbiojäte täyttää direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 2–5 kohdassa säädetyt kriteerit. Muovipakkausten valmistuksessa käytettävä metsäbiojäte täyttää kyseisen direktiivin 29 artiklan 6 ja 7 kohdassa säädetyt kriteerit.

2.

Pakkaustuote on käytännössä ja laajamittaisesti kierrätettävissä. Pakkaustuotteen on osoitettu olevan käytännössä ja laajamittaisesti kierrätettävissä, koska se täyttää kaikki alla esitetyt kriteerit (5).

2.1.

Pakkausyksikkö (6) on suunniteltu kierrätettäväksi siten, että se voidaan lajitella ja kierrättää käyttöiän päättyessä ja että tuloksena saatava kierrätysmateriaali on laadultaan sellaista, että sitä voidaan käyttää uudelleen pakkausratkaisuissa. Pakkauksissa ei käytetä värejä, lisäaineita tai muita elementtejä, jotka saastuttavat kierrätysvirran pakkauksen muuttuessa jätteeksi tai jotka heikentävät kierrätysmateriaalien laatua huomattavasti. Parhaimmillaan pakkausyksikkö on valmistettu kokonaan samasta materiaalista (yhden materiaalin ratkaisu). Vähimmillään pakkauksen sisältämien materiaalien on oltava yhteensopivia olemassa olevien kierrätysvirtojen ja lajitteluprosessien kanssa. Jos pakkauksen kaikki osat eivät ole yhteensopivia olemassa olevien kierrätysvirtojen ja -prosessien kanssa, pakkauksesta on pystyttävä erottelemaan kierrätykseen kelpaamattomat osat joko manuaalisesti kuluttajien toimesta tai olemassa olevissa lajittelu- ja kierrätysprosesseissa.

2.2

Lisäksi pakkaus katsotaan laajamittaisesti kierrätettävissä olevaksi, jos se täyttää jonkin seuraavista kriteereistä:

a)

keruun, lajittelun ja kierrätyksen on osoitettu toimivan käytännössä ja laajamittaisesti: pakkausyksikön muovinen pakkausmateriaali täyttää direktiivissä 94/62/EY muovipakkausjätteelle asetetun kierrätysasteen (7) vähimmäistavoitteen joko sillä kansallisella lainkäyttöalueella, jossa pakkaus saatetaan markkinoille, lainkäyttöalueen koosta riippumatta, tai jäsenvaltioissa, joissa on yhteensä vähintään 100 miljoonaa asukasta;

b)

keruun, lajittelun ja kierrätyksen on osoitettu tulevaisuudessa toimivan käytännössä ja laajamittaisesti: käytettävissä on ISO-standardissa 16290:2013 (8) määritellyn teknologisen valmiuden tason 9 lajittelu- ja kierrätysprosesseja.

3.

Pakkausmateriaalia tuotettaessa raaka-aineeseen ei lisätä seuraavia aineita, joilla on alla täsmennettyjä vaarallisia ominaisuuksia:

a)

aineet, jotka täyttävät asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklassa säädetyt kriteerit ja jotka on tunnistettu kyseisen asetuksen 59 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

b)

aineet, jotka täyttävät syöpää aiheuttavien aineiden kategoriaan 1 tai 2 kuuluvien aineiden luokituskriteerit Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (9) mukaisesti;

c)

aineet, jotka täyttävät perimää vaurioittavien aineiden kategoriaan 1 tai 2 kuuluvien aineiden luokituskriteerit asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti;

d)

aineet, jotka täyttävät lisääntymiselle vaarallisten aineiden kategoriaan 1 tai 2 kuuluvien aineiden luokituskriteerit asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti;

e)

aineet, jotka täyttävät ihmisten terveyteen vaikuttavien hormonaalisten haitta-aineiden kategoriaan 1 tai ympäristöön vaikuttavien hormonaalisten haitta-aineiden kategoriaan 1 kuuluvien aineiden luokituskriteerit asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti;

f)

aineet, jotka täyttävät hitaasti hajoavien, biokertyvien ja myrkyllisten aineiden luokituskriteerit asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti;

g)

aineet, jotka täyttävät erittäin hitaasti hajoavien ja erittäin voimakkaasti biokertyvien aineiden luokituskriteerit asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti;

h)

aineet, jotka täyttävät hitaasti hajoavien, kulkeutuvien ja myrkyllisten aineiden luokituskriteerit asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti;

i)

aineet, jotka täyttävät erittäin hitaasti hajoavien ja erittäin voimakkaasti kulkeutuvien aineiden luokituskriteerit asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti;

j)

aineet, jotka täyttävät hengitysteitä herkistävien aineiden kategoriaan 1 kuuluvien aineiden, lukuun ottamatta entsyymejä, luokituskriteerit asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti;

k)

aineet, jotka täyttävät ihoa herkistävien aineiden kategoriaan 1 kuuluvien aineiden luokituskriteerit asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti;

l)

aineet, jotka täyttävät vesiympäristölle kroonisesti vaarallisten aineiden kategoriaan 1, 2, 3 tai 4 kuuluvien aineiden luokituskriteerit asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti;

m)

aineet, jotka täyttävät otsonikerrokselle vaarallisten aineiden luokituskriteerit asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti;

n)

aineet, jotka täyttävät elinkohtaista myrkyllisyyttä (toistuva altistuminen) aiheuttavien aineiden kategoriaan 1 tai 2 kuuluvien aineiden luokituskriteerit asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti;

o)

aineet, jotka täyttävät elinkohtaista myrkyllisyyttä (kerta-altistuminen) aiheuttavien aineiden kategoriaan 1 tai 2 kuuluvien aineiden luokituskriteerit asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti.

4.

Pakkaussovelluksissa olevia kompostoitavia muovimateriaaleja käytetään vain erittäin kevyissä muovisissa kantokasseissa; tee-, kahvi- tai muissa juomapusseissa; tee-, kahvi- tai muissa juomapodeissa ja hedelmiin ja vihanneksiin kiinnitetyissä etikettitarroissa.

Ei merkittävää haittaa

1)

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Kemiallisesti kierrätetyistä raaka-aineista valmistetun muovin elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt (pois lukien polttoainetuotannosta laskettavat hyödyt) ovat pienemmät kuin vastaavan fossiilisten polttoaineiden raaka-aineista valmistetun muoviaineen elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt. Elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt lasketaan komission suosituksen (EU) 2021/2279 (10) tai vaihtoehtoisesti standardien ISO 14067:2018 (11) tai ISO 14064-1:2018 (12) mukaisesti. Määrälliset elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset todentaa riippumaton kolmas osapuoli.

Kestävistä biojäteraaka-aineista valmistetun muovin elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat pienemmät kuin vastaavan fossiilisten polttoaineiden raaka-aineista valmistetun muoviaineen elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt. Elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt lasketaan komission suosituksen 2013/179/EU (13) tai vaihtoehtoisesti standardien ISO 14067:2018 tai ISO 14064-1:2018 mukaisesti. Määrälliset elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset todentaa riippumaton kolmas osapuoli.

2)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.

Muoviaineista valmistettujen tuotteiden osalta kyseisten muovimateriaalien valmistuksesta aiheutuvat päästöt ovat asiaankuuluvissa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevissa päätelmissä määritettyjen parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvien päästötasojen (BAT-päästötasot) vaihteluvälien sisällä tai niitä pienempiä, mukaan luettuina

a)

kemian alan jätevesien ja jätekaasujen yhdenmukaisten käsittely- ja hallintajärjestelmien parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevat päätelmät (14) veteen kohdistuvien päästöjen osalta, kun asianmukaisia päästörajoja sovelletaan;

b)

kemian alan jätevesien ja jätekaasujen yhdenmukaisten käsittely- ja hallintajärjestelmien parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät (15) uusien laitosten (tai olemassa olevien laitosten, jotka on otettu käyttöön BAT-päätelmien julkaisemista edeltävien neljän vuoden aikana) ilmaan aiheutuvien päästöjen osalta soveltuvissa olosuhteissa;

c)

polymeerien tuotantoa koskeva parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeva vertailuasiakirja (BREF) (16) sellaisissa olosuhteissa tapahtuvia tuotantomenetelmiä varten, jotka eivät kuulu edellä mainittujen BAT-päätelmien soveltamisalaan;

d)

epäorgaanisten peruskemikaalien – kiinteiden ja muiden – laajamittaista valmistusta koskeva parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeva vertailuasiakirja (BREF) (17);

e)

epäorgaanisten peruskemikaalien – ammoniakin, happojen ja lannoitteiden – laajamittaista valmistusta koskeva parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeva vertailuasiakirja (BREF) (18);

f)

orgaanisten hienokemikaalien valmistusta koskeva parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeva vertailuasiakirja (BREF) (19);

g)

epäorgaanisten hienokemikaalien valmistusta koskeva parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeva vertailuasiakirja (BREF) (20).

Merkittäviä kokonaisympäristövaikutuksia ei esiinny.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

1.2   Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus

Toiminnan kuvaus

Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus teollisuus-, ammatti- ja kuluttajakäyttöön.

Tämä toiminta sisältää ladattavien ja ei-ladattavien irtoakkujen ja -paristojen (21) valmistuksen. Toiminta ei sisällä muiden akku- ja paristoluokkien valmistusta.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin C26 ja C27 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tekniset arviointikriteerit

Kiertotalouteen siirtymisen merkittävä edistäminen

1.

Jos taloudellisella toiminnalla valmistaa sähkö- ja elektroniikkalaitteita, jotka täyttävät kaikki kyseiseen tuoteluokkaan sovellettavat EU-ympäristömerkin myöntämisperusteet Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 66/2010 (22) mukaisesti, toiminnan harjoittaja toimittaa EU-ympäristömerkin myöntämisperusteissa määrättyjen todentamisperusteiden mukaisesti todisteet kaikkien lueteltujen vaatimusten täyttymisestä.

2.

Jos tuotekohtaisia EU-ympäristömerkin myöntämisperusteita ei ole tai toiminnan harjoittaja ei ole käyttänyt niitä, sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistamisen liittyvä taloudellinen toiminta täyttää kaikki seuraavat asianomaiseen tuotteeseen sovellettavissa olevat kriteerit:

2.1

Pitkä käyttöiän mahdollistava suunnittelu

2.1.1

Jos tuote sisältää päivityksiä edellyttäviä ohjelmistoja, kaikki ohjelmistokomponenttien, ohjelmistotuen ja ohjelmistojen/laiteohjelmistojen versiot, mukaan lukien päivitykset, asetetaan käyttäjien saataville direktiivissä 2009/125/EY ja sen nojalla annetuissa täytäntöönpanosäädöksissä määritellyn tuotteen käyttöiän ajaksi. Jos ohjelmistopäivityksien saatavuutta koskevaa sääntelyä ei ole, saatavuus on vähintään kahdeksan vuotta. Tuotteen toiminnallisuus ja käyttöikä eivät vähene ohjelmistopäivitysten myötä tai ohjelmistopäivitysten puuttumisen vuoksi.

2.1.2

Irtoakkuja ja -paristoja sisältävien tuotteiden osalta varmistetaan, että loppukäyttäjä voi helposti irrottaa ja vaihtaa kyseiset akut ja paristot milloin tahansa tuotteen käyttöiän aikana ilman erikoistyökaluja (ellei kyseisiä työkaluja toimiteta maksutta tuotteen mukana), suljetun teknologian työkaluja, lämpöenergiaa tai liuottimia, paitsi jos akut on suunniteltu siten, että akun voivat irrottaa ja vaihtaa vain riippumattomat ammattilaiset, kun kyseessä ovat

a)

laitteet, jotka on erityisesti suunniteltu toimimaan pääasiasiassa ympäristössä, jossa esiintyy säännöllisesti roiskevettä, vesivirtoja tai veteen upottamista, ja jotka on tarkoitettu pestäviksi tai huuhdeltaviksi ja jotka edellyttävät sitä käyttäjän ja laitteen turvallisuuden varmistamiseksi;

b)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/745 (23) 2 artiklan 1 kohdassa määritellyt ammattimaiset lääketieteellisessä kuvantamisessa ja sädehoidossa käytettävät laitteet sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/746 (24) 2 artiklan 2 alakohdassa määritellyt in vitro -diagnostiikkaan tarkoitetut lääkinnälliset laitteet;

c)

laitteet, joissa tarvitaan jatkuva virransyöttö, ja laitteen ja irtoakun tai -pariston välinen pysyvä liitäntä on tarpeen käyttäjän ja laitteen turvallisuuden varmistamiseksi tai, kun kyse on tuotteista, joiden pääasiallisena toimintona on kerätä ja toimittaa dataa, datan eheyteen liittyvistä syistä.

2.1.3

Ohjelmistoa ei käytetä tuotteen kierrätettävyyteen negatiivisesti vaikuttavalla tavalla, mukaan lukien irtoakun tai -pariston vaihtaminen, eikä akun tai pariston vaihtaminen oikein heikennä tuotteen toimintaa.

2.2

Korjaamisen mahdollistava suunnittelu ja takuu

2.2.1

Jos käytössä on unionin lainsäädännön mukaisia tuotekohtaisia korjauspisteytysjärjestelmiä, toiminnan harjoittaja varmistaa, että tuotteilla on paras korjattavuusluokka (25).

2.2.2

Toiminnan harjoittaja antaa tuotetta koskevat tiedot ammattikorjaajien (26) käyttöön tuotteen koko elinkaaren ajaksi. Näihin sisältyvät soveltuvin osin seuraavat tiedot:

a)

laitteen yksiselitteinen tunniste;

b)

purkamisohje tai hajotuskuva;

c)

luettelo tarvittavista korjaus- ja testausvälineistä;

d)

komponenttien tekniset tiedot ja vianmääritystä koskevat tiedot, kuten mittausten teoreettiset vähimmäis- ja enimmäisarvot;

e)

johdotus- ja kytkentäkaaviot;

f)

vianmääritys- ja virhekoodit, myös valmistajakohtaiset koodit;

g)

tuotteeseen tallennettuja ilmoitettuja vikatapahtumia koskevat tietueet;

h)

tuotteen korjausohjeet sisältävä tekninen käsikirja, mukaan lukien yksinkertaiset piirilevykaaviot, jossa työvaiheet on eritelty;

i)

ohjelmistoja ja laiteohjelmistoja (myös nollauksia) koskevat ohjeet;

j)

tiedot siitä, miten laitteeseen tallennettuja ilmoitettuja vikatapahtumia koskevat tietueet saadaan käyttöön, jos niitä on, pois lukien henkilöllisyyden määrittämistä koskevat tiedot, kuten käyttäjän käyttäytymiseen ja sijaintiin liittyvät tiedot.

2.2.3

Keskeiset varaosat (27), uudet tai käytetyt, kuten moottorit, akut ja paristot, piirilevyt sekä kaikki tuotteen moitteettoman toiminnan kannalta olennaiset osat tai komponentit, ovat ammattikorjaajien ja loppukäyttäjien saatavilla sen jälkeen, kun mallin viimeinen kappale on saatettu markkinoille, yhden vuoden lisäajan verrattuna direktiivin 2009/125/EY ja sen nojalla annettujen täytäntöönpanosäädösten mukaisiin varaosien saatavuutta koskeviin vaatimuksiin. Jos asianomaisten tuotteiden varaosien saatavuutta koskevaa sääntelyä ei ole, keskeiset varaosat ovat saatavilla vähintään kahdeksan vuoden ajan siitä, kun mallin viimeinen kappale on saatettu markkinoille.

2.2.4

Jos tuotteen korjaaminen ei aiheuta merkittäviä terveys- ja turvallisuusriskejä, toiminnan harjoittaja antaa selkeät purku- ja korjausohjeet, esimerkiksi painettuna, sähköisesti tai videona, ja asettaa ne yleisesti saataville tuotteen koko käyttöiän ajaksi, jotta mahdollistetaan tuotteiden purkaminen niitä vahingoittamatta keskeisten komponenttien tai osien vaihtamiseksi päivittämistä tai korjausta varten. Jos korjaukseen liittyy merkittäviä turvallisuusongelmia, toiminnan harjoittaja varmistaa riippumattomien sertifioitujen ammattikorjaajien saatavuuden. Toiminnan harjoittajan verkkosivustolla ilmoitetaan, miten ammattikorjaajat voivat rekisteröityä saadakseen tarvittavat tiedot tai jakaakseen tietoja julkisesti saatavilla olevalla maksuttomalla verkkosivustolla.

2.2.5

Kuluttajakäyttöön suunniteltujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden osalta toiminnan harjoittaja antaa kaupallisen takuun vähintään kolmeksi vuodeksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/771 (28) 17 artiklan vaatimusten mukaisesti ilman lisäkustannuksia.

2.3

Uudelleenkäytön mahdollistava suunnittelu ja uudelleenvalmistus

2.3.1

Jos tuotteet pystyvät tallentamaan tietoja ja tiedot on salattu, vaatimuksena on ohjelmistotoiminto, jolla laite palautetaan tehdasasetuksiin ja salausavain poistetaan oletusarvoisesti.

2.3.2

Jos tuotteilla voidaan siirtää tallennettua dataa, tallennetut tiedot voidaan helposti ja kokonaisuudessaan siirtää toiseen tuotteeseen siten, että tietosuoja ja tietojen luottamuksellisuus turvataan.

2.4

Purkamisen mahdollistava suunnittelu

2.4.1

Tuotteen käyttöiän päättymisen jälkeistä käsittelyä koskevat tiedot ovat julkisesti saatavilla tuotteen koko elinkaaren ajan, mukaan lukien kaikki direktiivissä 2012/19/EU edellytetyt tiedot. Toiminnan harjoittaja jakaa maksutta kustakin unionin markkinoille ensimmäistä kertaa saatetusta uudesta tuotetyypistä asiaankuuluvat tiedot uudelleenkäyttöä valmisteleville keskuksille sekä käsittelystä ja kierrätyksestä vastaaville laitoksille Information for Recyclers -portaalin (29) (tietoa kierrättäjille -portaalin) tai muun asianmukaisen kanavan kautta direktiivin 2012/19/EU 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Purkamista koskevat tiedot sisältävät niiden purkuvaiheiden järjestyksen, joita tarvitaan kohteena olevaan komponenttiin käsiksi pääsemiseen.

2.4.2

Sellaisten sähkö- ja elektroniikkalaitteiden osalta, jotka sisältävät painettuja piirilevyjä, kiintolevyasemia, sähkömoottoreita, kestomagneetteja, akkuja tai paristoja, fluoresoivia jauheita tai muita komponentteja, joilla katsotaan unionin lainsäädännössä olevan kriittisten raaka-aineiden talteenoton merkittävä potentiaali, 2.4.1 kohdassa tarkoitetuissa tuotteen käyttöiän päättymisen jälkeistä käsittelyä koskevissa tiedoissa ilmoitetaan komponentteihin tyypillisesti sisältyvät kriittiset raaka-aineet (30), tiedot kyseisten komponenttien sijainnista ja niiden erillisen poistamiseen tarvittavista työvaiheista.

2.4.3

Toiminnassa tarjotaan seurantatietoja aineista, jotka on määritelty erityistä huolta aiheuttaviksi aineiksi (SVHC), ja aineista, jotka täyttävät erityistä huolta aiheuttavien aineiden kriteerit, noudattamalla vähintään yhtä seuraavista kahdesta tietojen antamista koskevista puitteista:

a)

aineita koskevat tuotetiedot ovat julkisesti saatavilla SCIP-tietokannassa (31) niiden tuotteiden osalta, jotka sisältävät yli 0,1 painoprosenttia erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi määriteltyä ainetta, tai yrityksen tarjoamassa erityisessä julkisessa välineessä;

b)

aineita koskevat tuotetiedot ovat julkisesti saatavilla IEC-standardin 62474 (32) (sähkö- ja elektroniikkalaitteiden osalta) ja tulevan IEC-standardin 82474-1 (33) mukaisesti.

2.5

Kierrätysnäkökohdat huomioon ottava suunnittelu

Taloudellisella toiminnalla valmistetaan tuotteita, joiden on osoitettu olevan kierrätettävyydeltään huippuluokkaa. Kierrätettävyyden arviointi perustuu standardiin EN 45555:2019 (34) tai mihin tahansa tuotekohtaiseen EN-standardiin, joka perustuu standardiin EN 45555:2019. Taloudellinen toiminta täyttää seuraavat kriteerit:

a)

käytetään vain yhtä polymeeriä tai kierrätettäviä polymeeriseoksia;

b)

muovikotelot eivät sisällä juotettuja tai liimattuja metallikappaleita;

c)

materiaaleihin, joita ei voida kierrättää yhdessä, on helppo päästä käsiksi ja ne voidaan erottaa toisistaan;

d)

kierrätettävyyden parantaminen ei vahingoita järjestelmän kestävyyttä;

e)

tuotteen sellaisia aineita, seoksia ja komponentteja sisältävät osat, jotka on poistettava puhdistamisen yhteydessä, on helppo tunnistaa esimerkiksi valmistajan lajittelumerkinnästä ja ne ovat näkyvillä tuotteessa;

f)

painettuihin piirilevyihin, kiintolevyasemiin, sähkömoottoreihin, kestomagneetteihin, akkuihin tai paristoihin, fluoresoiviin jauheisiin tai muihin komponentteihin, joilla katsotaan unionin lainsäädännössä olevan kriittisten raaka-aineiden talteenoton merkittävä potentiaali, on helppo päästä käsiksi ja ne on helppo irrottaa tuotteesta;

g)

tuotteiden käyttöiän päättymisen jälkeistä käsittelyä koskevan viiteskenaarion perusteella kierrätettävyyttä heikentäviin osiin, kuten muoviin, jossa käytetään tiettyjä täyteaineita tai tiettyjä palonestoaineita, pääsee helposti käsiksi ja ne on helppo irrottaa;

h)

yhdistämis-, kiinnitys- tai sulkemistekniikat eivät estä direktiivissä 2012/19/EU tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2023/1542 (35) määriteltyjen komponenttien turvallista ja helppoa poistamista, jos sellaisia on.

2.6

Vaarallisten aineiden ennakoiva korvaaminen

2.6.1

Taloudellisella toiminnalla valmistetaan tuotteita, joissa hyödynnetään vaarallisten aineiden ennakoivaa korvaamista.

2.6.2

Tuote ei sisällä asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä XIV lueteltuja erityistä huolta aiheuttavia aineita.

2.6.3

Poikkeukset vaarallisten aineiden käytön rajoittamiseen on rajattu seuraaviin tapauksiin:

a)

lyijy korkean sulatuslämpötilan juotoksissa direktiivin 2011/65/EU liitteessä III olevan 7 a kohdassa vahvistetun poikkeuksen mukaisesti;

b)

sähkö- ja elektroniikkakomponentit, jotka sisältävät lyijyä lasissa tai keraamisessa aineessa, direktiivin 2011/65/EU liitteessä III olevan 7 c kohdassa olevan poikkeuksen mukaisesti.

2.6.4

Seuraavassa taulukossa lueteltuja vaarallisia aineita ei lisätä tai muodostu määriteltyihin osakokoonpanoihin ja komponenttiosiin määrinä, jotka olisivat yhtä suuria tai suurempia kuin asetettu pitoisuusraja.

Aineryhmä

Rajoituksen soveltamisala

Pitoisuusrajat (soveltuvin osin)

i)

Polymeerien stabilointiaineet, väriaineet ja epäpuhtaudet

Seuraavia stabilointiaineina käytettäviä orgaanisia tinayhdisteitä ei esiinny ulkoisissa johdoissa:

 

Dibutyylitinaoksidi

 

Dibutyylidiasetaatti

 

Dibutyylitinadilauraatti

 

Dibutyylitinamaleaatti

 

Dioktyylitinaoksidi

 

Dioktyylitinadilauraatti

 

Ulkoinen kotelo ei sisällä seuraavia väriaineita: Atsovärit, jotka voivat hajota asetuksen (EY) N:o 1907/2006 lisäyksessä 8 luetelluiksi syöpää aiheuttaviksi aryyliamiineiksi, tai väriaineyhdisteet, jotka sisältyvät standardin IEC 62474 luetteloon ilmoitettavista aineista.

Ei sovelleta

ii)

Polymeerien stabilointiaineet, väriaineet ja epäpuhtaudet

Polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä (PAH) ei esiinny ulkoisissa muovipinnoissa tai synteettisestä kumista valmistetuissa pinnoissa pitoisuuksina, jotka ovat yhtä suuret tai suuremmat kuin yksittäiset tai yhteenlasketut kokonaiset pitoisuudet.

Seuraavien polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen esiintyminen ja pitoisuus on tarkistettu:

Asetuksella (EY) N:o 1907/2006 rajoitetut polysykliset aromaattiset hiilivedyt:

 

Bentso[a]pyreeni Bentso[e]pyreeni

 

Bentso[a]antraseeni

 

Kryseeni

 

Bentso[b]fluoranteeni

 

Bentso[j]fluoranteeni

 

Bentso[k]fluoranteeni

 

Dibentso[a,h]antraseeni

 

Muut rajoitettavat polysykliset aromaattiset hiilivedyt:

 

Asenafteeni

 

Asenaftyleeni

 

Antraseeni

 

Bentso[ghi]peryleeni

 

Fluoranteeni

 

Fluoreeni

 

Indeno[1,2,3-cd]pyreeni

 

Naftaleeni

 

Fenantreeni

 

Pyreeni

Asetuksella (EY) N:o 1907/2006 rajoitettujen polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen yksittäiset pitoisuusrajat ovat 1 mg/kg.

Yhteenlaskettu kokonaispitoisuusraja 18 luetellulle polysykliselle aromaattiselle hiilivedylle ei ole yli 10 mg/kg.

iii)

Biosidivalmisteet

Biosidivalmisteet, jotka on tarkoitettu antibakteeriseen toimintaan

Ei koske sairaaloissa myytäviä materiaaleja ja terveydenhuoltosovelluksia

Ei sovelleta

v)

Lasin kirkastusaineet

Arsenikkia ja sen yhdisteitä ei käytetä nestekidenäyttöjen (LCD) lasin ja näytön peitelasin valmistuksessa.

0,0050 % p/p

vi)

Klooripohjaiset muovit

Yli 25 gramman painoiset muoviosat eivät sisällä kloorattuja polymeerejä.

Huom. Tämän alavaatimuksen osalta muovista kaapelikoteloa ei pidetä ”muoviosana”.

Ei sovelleta

2.6.5

Tuotteiden mitkään osat eivät sisällä enempää halogeenia kuin voimassa olevien standardien mukaisilla mittauksilla voidaan havaita: johdot (EN IEC 60754-3), muoviosat (EN50642), elektroniset komponentit (EN IEC 61249-2-21 tai JS709C), tarvikkeet (EN IEC 61249-2-21 and IPC J-STD-004B).

2.6.6

Tuotteet eivät sisällä fluorikaasua.

2.6.7

Tetrabromibisfenoli A:n (TBBPA) käyttö on sallittua vain painettujen piirilevyjen reaktiivisena komponenttina.

2.7

Asiakkaille annettavat tiedot:

2.7.1

Toiminnan harjoittaja antaa asiakkaille tietoa vaihtoehtoisista tavoista käyttää tuotetta ottaen huomioon ympäristöhyödyt, erityisesti tuotteen eri käyttötapoihin liittyvän käyttöiän pidentämisen.

2.7.2

Toiminnan harjoittaja antaa asiakkaille tietoja tuotteen takaisinosto-, takaisinmyynti- ja palautusvaihtoehdoista, tietoja sähkö- ja elektroniikkalaiteromun erilliskeräyksestä ja keräyspisteistä sekä tietoja uudelleenkäyttövaihtoehdoista. Irtoakkujen ja -paristojen osalta annetaan tietoja jäteakkujen ja -paristojen erilliskeräyksestä ja keräyspisteistä.

2.7.3

Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden osalta toiminnan harjoittaja merkitsee tuotteeseen asianmukaisen direktiivin 2012/19/EU liitteessä IX esitetyn sähkö- ja elektroniikkalaiteromun erilliskeräystä osoittavan tunnuksen. Toiminnan harjoittaja antaa kuluttajalle asiaankuuluvat tiedot tuotteen keräyksen, käsittelyn ja ympäristöä säästävän loppukäsittelyn kustannuksista kyseisen direktiivin 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2.8

Tuottajan vastuu:

2.8.1

Saattaessaan sähkö- ja elektroniikkalaitteita jäsenvaltioiden markkinoille toiminnan harjoittaja perustaa yksilöllisen laajennetun tuottajavastuun järjestelmän tai osallistuu yhteisiin laajennetun tuottajavastuun järjestelmiin kaikissa jäsenvaltioissa, joissa tuote saatetaan markkinoille, direktiivin 2012/19/EU mukaisesti. Yhteisiin järjestelmiin suoritettavat maksut perustuvat mukauttamiseen ympäristönäkökohtien perusteella, ja ne kattavat sähkö- ja elektroniikkalaiteromun erilliskeräyksen ja -käsittelyn kustannukset.

2.8.2

Irtoakkujen ja -paristojen osalta tuottaja perustaa keräyspisteitä sisältäviä käytettyjen irtoakkujen palautus- ja keräysjärjestelmiä kaikkiin jäsenvaltioihin, joissa tuote saatetaan markkinoille.

Ei merkittävää haittaa

1)

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Jos valmistettu tuote sisältää kylmäaineita, se on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 517/2014 (36) säädetyn ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin mukainen. Toiminnalla ei valmisteta rikkiheksafluoridia (SF6) sisältäviä tuotteita.

Jos sovellettavissa, valmistettu tuote pisteytetään vähintään kolmanneksi parhaaseen energiatehokkuusluokkaan, jossa tuotteita on merkittävän paljon (37), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1369 (38) ja sen nojalla annettujen delegoitujen säädösten mukaisesti.

2)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.

Irtoakkujen ja -paristojen osalta akut ja paristot ovat akkujen markkinoille saattamista koskevien, unionissa sovellettavien kestävyyssääntöjen mukaisia, mukaan luettuina vaarallisten aineiden käyttöä akuissa koskevat rajoitukset, joista säädetään muun muassa asetuksessa (EY) N:o 1907/2006 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/66/EY (39).

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

2.    Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito

2.1   Fosforin talteenotto jätevedestä

Toiminnan kuvaus

Sellaisten laitosten rakentaminen, parantaminen, käyttö ja uudistaminen, joissa otetaan talteen fosforia yhdyskuntajätevesien käsittelylaitoksista (vesifaasista ja lietteestä) ja muusta materiaalista (eli tuhkasta) puhdistamolietteen termisen hapetuksen (eli polttamisen) jälkeen.

Taloudellinen toiminta sisältää ainoastaan sellaisia laitoksia ja prosesseja, jotka mahdollistavat fosforin talteenoton, eikä aikaisempia vaiheita, kuten jäteveden käsittely- tai polttolaitoksia.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin E37.00, E38.32 ja F42.99 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tekniset arviointikriteerit

Kiertotalouteen siirtymisen merkittävä edistäminen

1.

Jätevedenpuhdistamoihin integroitujen sellaisten prosessien osalta, jotka kattavat normaalisti fosfaattisuolat, kuten struviitin (magnesiumammoniumfosfaatti NH4MgPO4•6H2O), fosforin talteenottoprosessissa otetaan talteen vähintään 15 prosenttia saapuvasta fosforimäärästä. Tämän kynnysarvon laskemisessa huomioidaan ainoastaan korjattu materiaali, kuten struviitti.

2.

Puhdistamolietteen termisen hapetuksen ja fosforin kemiallisen tai termokemiallisen talteenoton jälkeen prosessissa otetaan talteen vähintään 80 prosenttia siitä fosforimäärästä, joka saapuu syöttömateriaalin (kuten puhdistamolietteen tuhkan) mukana.

3.

Talteenotettua fosforia käytetään joko ainesosana lannoitevalmisteessa, joka on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1009 (40) tai sitä tiukemman kansallisen lannoitelainsäädännön mukainen, tai jollain muulla sovellusalalla, jossa talteen otettu fosfori täyttää tiettyjä toimintoja asianomaisten asetusten mukaisesti.

Ei merkittävää haittaa

1)

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ei sovelleta

2)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Fosforipentoksidin (P2O5) ainetaseen kaltaisia keskeisiä suorituskykyparametrejä sekä päästöjen ja syntyvien jätevirtojen tunnistettavuuteen ja määrään liittyviä keskeisiä ympäristöparametrejä seurataan.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

2.2   Vaihtoehtoisten vesivarojen tuotanto muihin tarkoituksiin kuin ihmisten käyttöön

Toiminnan kuvaus

Uusioveden (41) tuotantolaitosten, sade- ja huleveden talteenottolaitosten sekä harmaan veden (42) keräys- ja käsittelylaitosten rakentaminen, laajentaminen, käyttö ja uudistaminen.

Näitä vaihtoehtoisia vesivaroja käytetään vedenotosta tai juomavesijärjestelmistä saatavan veden korvaamiseen, ja niitä voidaan käyttää tekopohjaveden muodostamiseen, kasteluun, uudelleenkäyttöön teollisuudessa, virkistyskäyttöön ja muuhun yhdyskuntakäyttöön.

Taloudellinen toiminta sisältää ainoastaan sellaisia laitoksia ja prosesseja, jotka mahdollistavat veden uudelleenkäytön, kuten tekopohjaveden muodostamiseen ja pintaveden varastoimiseen tarkoitettuja laitoksia, eikä se sisällä aikaisempia vaiheita, kuten jätevedenpuhdistamon primaari- ja sekundäärivaiheita, tai myöhempiä vaiheita, jotka ovat tarpeen näiden vaihtoehtoisten vesivarojen lopullista uudelleenkäyttöä varten, kuten kastelujärjestelmiä.

Tähän taloudelliseen toimintaan ei kuulu suolanpoisto (ks. delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 liitteessä II oleva 5.13 jakso).

Tähän taloudelliseen toimintaan ei kuulu ihmisten käyttöön tarkoitetun veden toimittaminen (ks. liitteessä I oleva 2.1 jakso).

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin E37.00 ja F42.9 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tekniset arviointikriteerit

Kiertotalouteen siirtymisen merkittävä edistäminen

1.

Uusioveden tuotannon osalta toiminta täyttää seuraavat kriteerit:

a)

uusiovesi soveltuu uudelleenkäyttöön. Maatalouskäytön osalta uusiovesi täyttää EU:n vaatimukset, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2020/741 (43) ja kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut vaatimukset. Muun maatalouskäytön kuin kastelun osalta uusioveden lopullinen laatu on tarkoituksenmukainen ja voimassa olevan kansallisen lainsäädännön ja standardien mukainen;

b)

toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt veden uudelleenkäyttöhankkeen osana yhdennettyä vesihuoltoa ja ottanut ensisijaisesti huomioon toteuttamiskelpoiset veden kysynnän hallinta- ja tehokkuustoimenpiteet vesihuollosta vastaavia viranomaisia kuullen. Tämä voidaan osoittaa sisällyttämällä hanke vesien hallintasuunnitelmaan tai kuivuudenhallintasuunnitelmaan. Maataloudessa tapahtuvan uudelleenkäytön osalta ympäristöriskien arvioinnit, mukaan lukien vesimuodostumien määrälliseen tilaan liittyvät arvioinnit, otetaan täysimääräisesti huomioon asetuksessa (EU) 2020/741 edellytetyissä riskienhallintasuunnitelmissa.

2.

Sade- ja huleveden talteenottolaitosten osalta toiminta täyttää seuraavat kriteerit:

a)

vesivara (sade- tai myrskyvesi) erotellaan sen syntypaikalla, eikä se sisällä jätevettä;

b)

vesi on käyttökelpoista asianmukaisen käsittelyn jälkeen riippuen epäpuhtaustasosta ja sitä seuraavasta käyttötarkoituksesta;

c)

laitos sisältyy johonkin kaupunkisuunnittelun tai lupamenettelyn välineeseen, kuten yleissuunnitelmaan tai yhdyskuntakuntasuunnitteluun.

3.

Harmaan veden keräys- ja käsittelylaitosten osalta toiminta täyttää seuraavat kriteerit:

a)

vesivara (harmaa vesi) erotellaan sen syntypaikalla;

b)

vesi soveltuu uudelleenkäytettäväksi asianmukaisen käsittelyn jälkeen riippuen epäpuhtaustasosta ja sitä seuraavasta uudelleenkäyttötarkoituksesta;

c)

tehokkuus osoitetaan rakennuksen sertifioinnilla tai se on nähtävissä teknisissä suunnitteluasiakirjoissa.

Ei merkittävää haittaa

1)

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Uusioveden tuotannon osalta on tehty uudelleenkäyttökäsittelystä aiheutuvien suorien kasvihuonekaasupäästöjen arviointi (44). Tulokset annetaan pyynnöstä sijoittajille ja asiakkaille.

2)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

EU:n asetuksessa (EU) 2020/741 säädettyjen käyttötarkoitusten osalta toiminta on kyseisen asetuksen mukaista tai sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaista, jos jälkimmäinen on tiukempaa. Tekopohjaveden muodostaminen ja pintavaluntavesien imeytyminen on direktiivin 2006/118/EY mukaista tai sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisia, jos jälkimmäinen on tiukempaa.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

2.3   Vaarattoman ja vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus

Toiminnan kuvaus

Vaarattoman ja vaarallisen (45) jätteen erilliskeräys ja kuljetus tarkoituksena valmistelu uudelleenkäyttöä (46) tai kierrätystä (47) varten, mukaan lukien tällaisen jätteen keräykseen ja kuljetukseen osallistuvien laitosten, kuten jätekeskusten ja jätteensiirtoasemien, rakentaminen, toiminta ja parantaminen, materiaalien talteenottamiseksi.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin E38.11, E38.12 ja F42.9 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tekniset arviointikriteerit

Kiertotalouteen siirtymisen merkittävä edistäminen

1.

Kaikki erikseen kerätty ja kuljetettu jäte, joka on lajiteltu syntypaikalla, on tarkoitus valmistella uudelleenkäyttöä tai kierrätystä varten.

2.

Syntypaikalla lajiteltu jäte, joka koostuu i) paperista ja kartongista, ii) tekstiileistä (48), iii) biojätteestä, iv) puusta, v) lasista, vi) sähkö- ja elektroniikkalaiteromuista tai vii) minkä tahansa tyyppisestä vaarallisesta jätteestä, kerätään erikseen (eli yksittäisinä jakeina) eikä sitä sekoiteta muihin jätevirtoihin.

Muu syntypaikalla eroteltu vaaraton jäte kuin edellä mainitut jakeet kerätään toisiinsa sekoitettuina jakeina vain, jos kyseinen jäte täyttää jonkin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY (49) 10 artiklan 3 kohdan a, b tai c alakohdassa säädetyistä edellytyksistä.

Erityyppiset vaaralliset jätteet voidaan sijoittaa vaarallisten jätteiden astiaan, kaappiin tai vastaavaan ratkaisuun sillä edellytyksellä, että kukin jätetyyppi on asianmukaisesti pakattu siten, että jäte pysyy erillään astiassa tai kaapissa ja että vaarallinen jäte lajitellaan jätetyyppien mukaan sen jälkeen, kun se on kerätty kotitalouksista.

3.

Yhdyskuntajätevirtojen osalta toiminta täyttää seuraavat kriteerit:

a)

toiminnassa suoritetaan kiinteän yhdyskuntajätteen keräystä pääasiassa ovelta ovelle -keräysjärjestelmien tai valvottujen keräyspisteiden kautta, jotta varmistetaan erilliskeräyksen korkea taso ja alhainen saastuttamisaste;

b)

toiminnassa suoritetaan jätteiden erilliskeräystä julkisissa jätehuoltojärjestelmissä, joissa jätteen tuottajilta veloitetaan maksu ”maksa omat jätekustannuksesi” -järjestelmän (PAYT, pay-as-you-throw) perusteella ainakin jäännösjätevirran osalta, tai käytössä on muuntyyppisiä taloudellisia välineitä, jotka kannustavat jätteen erotteluun sen syntypaikalla (50);

c)

toiminnassa suoritetaan sellaista julkisten jätehuoltojärjestelmien ulkopuolista jätteiden erilliskeräystä, jossa sovelletaan pantti- ja palautusjärjestelmiä tai muuntyyppisiä taloudellisia välineitä, jotka suoraan kannustavat jätteiden erotteluun niiden syntypaikalla.

4.

Toiminnassa seurataan ja arvioidaan jatkuvasti kerätyn jätteen määrää ja laatua ennalta määriteltyjen keskeisten suorituskykyindikaattoreiden perusteella, jotta kaikki seuraavat kriteerit täyttyvät:

a)

raportointivelvoitteiden täyttäminen suhteessa asiaankuuluviin sidosryhmiin, kuten viranomaisiin, ja laajennetun tuottajavastuun järjestelmiin;

b)

asiaankuuluvien tietojen säännöllinen välittäminen jätteen tuottajille ja suurelle yleisölle yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien, kuten viranomaisten, ja laajennetun tuottajavastuun järjestelmien kanssa;

c)

tarpeiden määrittäminen ja korjaavien toimien toteuttaminen, jos keskeiset tulosindikaattorit poikkeavat tavoitteista tai vertailuarvoista, yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien, kuten viranomaisten, sekä laajennetun tuottajavastuun järjestelmien ja arvoketjukumppanien kanssa.

Ei merkittävää haittaa

1)

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ei sovelleta

2)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

1.

Toiminnassa käytettävät jäteautot ovat vähintään Euro V -normien (51) mukaisia.

2.

Vaarallinen jäte kerätään erillään vaarattomasta jätteestä ristikontaminaation estämiseksi. Käytössä on asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että vaarallista jätettä ei erillisen keräyksen ja kuljetuksen aikana sekoiteta muihin vaarallisten jätteiden luokkiin kuuluviin jätteisiin eikä muihin jätteisiin, aineisiin tai materiaaleihin. Sekoittaminen sisältää vaarallisten aineiden laimentamisen.

3.

Asianmukaisella keräyksellä ja käsittelyllä estetään vaarallisen jätteen vuodot keräyksen, kuljetuksen ja varastoinnin sekä sellaiseen käsittelylaitokseen toimittamisen aikana, jolla on lupa käsitellä vaarallisia jätteitä.

4.

Vaaralliset jätteet pakataan ja merkitään voimassa olevien kansainvälisten ja unionin normien mukaisesti keräyksen, kuljetuksen ja väliaikaisen varastoinnin aikana.

5.

Vaarallisten jätteiden keräämisestä vastaava toimija noudattaa tietojen kirjaamista koskevia velvoitteita, jotka on vahvistettu sovellettavassa unionin ja kansallisessa lainsäädännössä muun muassa jätteen määrän, luonteen, alkuperän, määränpään, keräystiheyden, kuljetustavan ja käsittelymenetelmän osalta.

6.

Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun osalta:

a)

direktiivin 2012/19/EU liitteessä III vahvistetut käytöstä poistettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden pääluokat kerätään erikseen;

b)

keräyksessä ja kuljetuksessa säilytetään sähkö- ja elektroniikkalaiteromun eheys ja estetään vaarallisten aineiden, kuten otsonikerrosta heikentävien aineiden, fluorattujen kasvihuonekaasujen tai loistelamppujen sisältämän elohopean, vuodot.

7.

Keräyksestä ja logistiikasta vastaava toimija perustaa järjestelmän ympäristö-, terveys- ja turvallisuusriskien hallitsemiseksi.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Ei sovelleta

2.4   Vaarallisen jätteen käsittely

Toiminnan kuvaus

Vaarallisen jätteen käsittelyyn tarkoitettujen laitosten rakentaminen, parantaminen ja käyttö materiaalien talteenottoa varten.

Tämä taloudellinen toiminta kattaa komission päätöksellä 2000/532/EY (52) vahvistetussa Euroopan jäteluettelossa ja direktiivin 2008/98/EY liitteessä III vaaralliseksi jätteeksi luokitelluista jätteistä saatavien materiaalien in situ- ja ex situ -talteenottotoimet. Tähän sisältyvät seuraavat jätevirrat:

a)

liuottimien talteenotto tai regenerointi;

b)

happojen ja emästen regenerointi;

c)

muun epäorgaanisen materiaalin kuin metallien tai metalliyhdisteiden kierrätys tai talteenotto;

d)

pilaantumisen torjumiseksi käytettyjen aineiden hyödyntäminen;

e)

katalyyttien ainesosien hyödyntäminen;

f)

voiteluöljyjen ja muiden teollisuuden jäteöljyjen uudelleenjalostaminen (pois lukien polttoaineeksi tai poltettavaksi tarkoitetut).

Taloudelliseen toimintaan ei sisälly sellaisten aineiden uudelleenkäyttö, joita ei pidetä jätteenä, kuten tuotantotoiminnan sivutuotteet tai jäämät, direktiivin 2008/98/EY 5 artiklan mukaisesti.

Taloudelliseen toimintaan ei sisälly materiaalien talteenotto akuista ja paristoista, sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta, romuajoneuvoista, polttoprosesseista peräisin olevista epäorgaanisista materiaaleista, kuten tuhkasta, kuonasta tai pölystä. Taloudellinen toiminta ei sisällä ydinjätteen käsittelyä ja talteenottoa.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin E38.22, E38.32 ja F42.9 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tekniset arviointikriteerit

Kiertotalouteen siirtymisen merkittävä edistäminen

1.

Toimet koostuvat uusioraaka-aineiden (mukaan lukien kemialliset aineet ja kriittiset raaka-aineet) talteenotosta syntypaikalla erotellusta vaarallisesta jätteestä.

2.

Talteenotetuilla materiaaleilla korvataan primaariraaka-aineita, kuten kriittisiä raaka-aineita, tai tuotantoprosesseissa (53) käytettäviä kemikaaleja.

3.

Talteenotettavat materiaalit ovat sovellettavien teollisuusstandardien, yhdenmukaistettujen standardien tai jätteeksi luokittelun päättymistä koskevien kriteerien sekä asiaa koskevan sovellettavan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisia.

Ei merkittävää haittaa

1)

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Toiminta ei elinkaaren perusteella mitattuna lisää kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna vastaavien primaariraaka-aineiden tuotantoon.

Elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt lasketaan suosituksen 2013/179/EU tai vaihtoehtoisesti standardien ISO 14067:2018 (54) tai ISO 14064-1:2018 (55) mukaisesti. Määrälliset elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset todentaa riippumaton kolmas osapuoli.

2)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

Käytössä on jätteenkäsittelyn parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevien päätelmien (56) mukaiset, asiaankuuluvat tekniikat vesien ja meren luonnonvarojen suojelemiseksi.

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Kaikki talteenotetut aineet ja seokset ovat sovellettavan lainsäädännön, kuten asetuksen (EY) N:o 1907/2006, asetuksen (EU) 2019/1021, asetuksen (EY) N:o 1272/2008 ja direktiivin 2008/98/EY, mukaisia.

Toiminnassa käytetään jätteenkäsittelyn parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevien päätelmien (57) mukaisia, asiaankuuluvia tekniikoita ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Toiminnassa noudatetaan asianmukaisia päästötasoja (BAT-päästötasot).

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

2.5   Biojätteen hyödyntäminen anaerobisella mädätyksellä tai kompostoinnilla

Toiminnan kuvaus

Erikseen kerätyn biojätteen käsittelemiseen anaerobisella mädätyksellä tai kompostoinnilla tarkoitettujen laitosten rakentaminen ja käyttö, biokaasun, biometaanin, mädätteen ja kompostin tai kemikaalien tuotanto ja käyttö mukaan lukien.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin E38.21 ja F42.9 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tekniset arviointikriteerit

Kiertotalouteen siirtymisen merkittävä edistäminen

1.

Anaerobiseen mädätykseen tai kompostointiin käytettävä biojäte lajitellaan sen syntypaikalla ja kerätään erikseen. Jos biojäte kerätään biohajoaviin kasseihin, kasseissa on asianmukainen kompostoitavuuden sertifiointistandardi EN 13432:2000 (58).

2.

Näissä anaerobisissa mädätyslaitoksissa erilliskeräyksestä peräisin olevan syntypaikalla erotellun biojätteen osuus on vuosittain keskimäärin vähintään 70 prosenttia syöttöraaka-aineesta painona mitattuna. Yhteismädätyksellä voidaan kattaa enintään 30 prosenttia direktiivin (EU) 2018/2001 liitteessä IX lueteltujen kehittyneiden bioenergiaraaka-aineiden syöttöraaka-aineesta, eikä se saa sisältää saastunutta raaka-ainetta sekalaisen yhdyskuntajätteen ja teollisuusjätteen biomassaosuudesta. Syötemateriaali ei sisällä asetuksen (EU) 2019/1009 liitteessä II olevan II osan ulkopuolisia aineita, ainesosaluokan (CMC) 3 (komposti) osalta kyseisen luokan c alakohdan mukaisesti ja ainesosaluokan (CMC) 5 (muu mädäte kuin tuorekasvimädäte) osalta kyseisen luokan c alakohdan mukaisesti.

3.

Toiminnalla tuotetaan jotakin seuraavista:

a)

kompostia tai mädätettä, joka on asetuksen (EU) 2019/1009 ja erityisesti ainesosaluokkia (CMC) koskevan liitteen II vaatimusten mukainen, erityisesti ainesosaluokan (CMC) 3 (komposti) ja ainesosaluokan (CMC) 5 (muu mädäte kuin tuorekasvimädäte) osalta, tai lannoitteita tai maanparannusaineita koskevien kansallisten sääntöjen mukainen, kun jälkimmäisissä on samat tai tiukemmat vaatimukset kuin asetuksessa (EU) 2019/1009;

b)

kemikaaleja, joissa orgaaninen jäte muunnetaan karboksylaateiksi, karboksyylihapoiksi tai polymeereiksi käymisprosessissa sekaviljelmissä.

4.

Tuotantoprosessin laadunvarmistus suoritetaan käyttäen asetuksessa (EU) 2019/1009 esitettyä moduulia D1.

5.

Asetuksen (EU) 2019/1009 tai vastaavien kansallisten sääntöjen mukaista kompostia ja mädätettä ei sijoiteta kaatopaikalle.

Mädäte mieluiten kompostoidaan anaerobisen mädätyksen jälkeen, jotta voidaan maksimoida sen käytöstä maaperälle koituva hyöty ja minimoida mahdollisia maataloudellisia ympäristöongelmia, kuten ammoniakin ja nitraattien vapautumista.

6.

Jos käytetään anaerobista mädätystä, tuotettu biokaasu käytetään suoraan sähkön tai lämmön tuottamiseen, muunnetaan polttoaineena käytettäväksi biometaaniksi, syötetään suoraan kaasuverkkoon ja käytetään energiatarkoituksiin korvaamaan maakaasu, käytetään teollisuuden raaka-aineeksi muiden kemikaalien tuottamiseen tai muunnetaan polttoaineena käytettäväksi vedyksi.

Ei merkittävää haittaa

1)

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Laitoksessa on käytössä seuranta- ja valmiussuunnitelma metaanivuotojen minimoimiseksi.

2)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Niiden anaerobisten mädätyslaitosten osalta, joissa käsitellään yli 100 tonnia materiaalia päivässä, ja niiden kompostointilaitosten osalta, joissa käsitellään yli 75 tonnia materiaalia päivässä, toiminta on jätteenkäsittelyn parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevien päätelmien (59) mukaista tai samantasoisten tai tiukempien kansallisten säännösten mukaista, jotta voidaan vähentää ilmaan joutuvia päästöjä ja parantaa yleistä ympäristönsuojelun tasoa sekä valita tuleva jäte ja seurata tai valvoa keskeisiä jäte- ja prosessiparametreja.

Ilmaan ja veteen kohdistuvat päästöt ovat uusimmissa asiaankuuluvia parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevissa päätelmissä anaerobista ja aerobista jätteenkäsittelyä varten vahvistettujen parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvien päästötasojen (BAT-päästötasot) vaihteluvälien sisällä tai niitä pienempiä, mukaan luettuina parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät jätteenkäsittelyä varten (60).

Anaerobisen mädätyksen osalta lannoitteena tai maanparannusaineena käytettävän mädätteen typpipitoisuus ilmoitetaan ostajalle tai mädätteen käsittelystä vastaavalle yksikölle joko asetuksen (EU) 2019/1009 mukaisesti tai ± 25 prosentin toleranssitasolla.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

2.6   Käytöstä poistettujen tuotteiden puhdistaminen ja purkaminen

Toiminnan kuvaus

Sellaisten laitosten rakentaminen, käyttö ja parantaminen, joilla puretaan ja puhdistetaan käytöstä poistettuja monimutkaisia tuotteita, irtainta omaisuutta ja näiden osia materiaalien talteenottoa tai osien uudelleenkäyttöä varten.

Taloudelliseen toimintaan kuuluu käytöstä poistettujen tuotteiden ja irtaimen omaisuuden sekä näiden kaikentyyppisten osien, kuten autojen, alusten ja sähkö- ja elektroniikkalaitteiden purkaminen materiaalien talteenottoa varten.

Taloudelliseen toimintaan ei kuulu erilliskeräyksestä peräisin olevien tai purkamis- ja puhdistustoimien aikana poistettujen akkujen ja paristojen käsittely eikä rakennusten ja muiden rakennelmien purku ja raivaus (ks. tämän liitteen 3.3 jakso).

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin E38.31, E38.32 ja E42.99 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tekniset arviointikriteerit

Kiertotalouteen siirtymisen merkittävä edistäminen

1.

Taloudellisessa toiminnassa huipputason laitoksissa puretaan ja puhdistetaan erilliskerättyä jätettä, joka on peräisin käytöstä poistetuista monimutkaisista tuotteista, kuten autoista, sähkö- ja elektroniikkalaitteista tai aluksista, jotta voidaan

a)

ottaa talteen uudelleenkäyttöön soveltuvat osat ja komponentit;

b)

erotella vaarattomat ja vaaralliset jätejakeet, jotka soveltuvat materiaalien talteenottoon, mukaan lukien kriittisten raaka-aineiden talteenotto;

c)

poistaa vaaralliset aineet, seokset ja komponentit siten, että ne eristetään tunnistettavissa (61) olevaan jätevirtaan tai ne ovat käsittelyprosessissa tunnistettavissa oleva osa jätevirtaa, ja lähettää ne laitoksiin, jotka ovat saaneet luvan vaarallisen jätteen asianmukaiseen käsittelyyn, myös sen hävittämiseen;

d)

liittää mukaan dokumentaatiota materiaaleista, jotka lähetetään jatkokäsittelyä tai uudelleenkäyttöä varten.

2.

Taloudellinen toiminta, jossa puretaan ja puhdistetaan sähkö- ja elektroniikkalaiteromua, on direktiivin 2012/19/EU 8 artiklassa ja kyseisen direktiivin liitteissä VII ja VIII vahvistettujen vaatimusten mukaista. Taloudellinen toiminta, jossa puretaan ja puhdistetaan romuajoneuvoja, on direktiivin 2000/53/EY 6 ja 7 artiklassa ja kyseisen direktiivin liitteissä I vahvistettujen vaatimusten mukaista.

3.

Romutettavien alusten purkamisen ja puhdistamisen osalta laitos sisältyy komission täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2016/2323 (62) vahvistettuun aluskierrätyslaitosten eurooppalaiseen luetteloon. Kun kyseessä on uuden laitoksen rakentaminen tai sellaisen olemassa olevan laitoksen parantaminen, joka ei vielä sisälly aluskierrätyslaitosten eurooppalaiseen luetteloon, laitos täyttää kaikki Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1257/2013 (63) 13 artiklassa säädetyt vaatimukset, ja se on hakenut sisällyttämistä eurooppalaiseen aluskierrätyslaitosten luetteloon.

4.

Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun ja romuajoneuvojen purkamisen ja puhdistamisen osalta jäte on peräisin keräyspisteistä, jotka täyttävät sovellettavat unionin (64) ja kansallisessa lainsäädännössä asetetut vaatimukset.

Ei merkittävää haittaa

1)

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ei sovelleta

2)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

1.

Laitos pystyy hallinnoimaan ja varastoimaan turvallisesti ja ympäristöystävällisellä tavalla vaarallisia aineita, seoksia ja komponentteja, jotka poistetaan puhdistamistoimien yhteydessä.

2.

Romuajoneuvojen osalta laitos täyttää direktiivin 2000/53/EY liitteessä I vahvistetut varastointi- ja käsittelypaikkoja, puhdistusta ja käsittelytoimia koskevat vaatimukset.

3.

Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun osalta laitos täyttää direktiivin 2012/19/EU 8 artiklassa säädetyt asianmukaista käsittelyä koskevat vaatimukset, erityisesti direktiivin 2012/19/EU liitteessä VII vahvistetut vaatimukset sähkö- ja elektroniikkalaiteromun materiaalien ja komponenttien valikoivasta käsittelystä sekä direktiivin 2012/19/EU liitteessä VIII vahvistetut varastointi- ja käsittelytoimia koskevat vaatimukset.

Laitos täyttää standardeissa EN 50625-1:2014 (65), EN 50625-2-1:2014 (66), EN 50625-2-2:2015 (67), EN 50625-2-3:2017 (68) ja EN 50625-2-4:2017 (69) vahvistetut sen puhdistustoimintoihin liittyvät normatiiviset vaatimukset.

Näiden toimenpiteiden toteuttaminen voidaan osoittaa myös noudattamalla sääntelyvaatimuksia, jotka vastaavat edellä mainituissa EN-standardeissa vahvistettuja vaatimuksia.

Haihtuvia fluorihiilivetyjä (VFC-yhdisteet) ja haihtuvia hiilivetyjä (VHC-yhdisteet) sisältävän sähkö- ja elektroniikkalaiteromun sekä elohopeaa sisältävän sähkö- ja elektroniikkalaiteromun käsittelyn osalta päästöt ovat jätteenkäsittelyn parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevissa päätelmissä (70) vahvistettujen parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvien päästötasojen (BAT-AEL) sisällä tai niitä pienemmät.

4.

Aluskierrätyksen osalta laitos täyttää asetuksen (EU) N:o 1257/2013 13 artiklassa säädetyt vaatimukset ja sisältyy kyseisen asetuksen nojalla vahvistettuun aluskierrätyslaitosten eurooppalaiseen luetteloon. Laitos täyttää kyseisen asetuksen 7 artiklassa säädetyt vaatimukset, jotka koskevat aluskohtaisen kierrätyssuunnitelman laatimista ennen aluksen kierrätystä.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

2.7   Tavanomaisen jätteen lajittelu ja materiaalin talteenotto

Toiminnan kuvaus

Tavanomaisten jätevirtojen lajitteluun tai talteenottoon tarkoitettujen laitosten rakentaminen, parantaminen ja käyttö korkealaatuisiksi uusioraaka-aineiksi mekaanisen muuntamisprosessin avulla.

Taloudelliseen toimintaan ei kuulu sekajätteen palavien jakeiden lajittelu ja talteenotto jäteperäisen polttoaineen tuotantoa varten esimerkiksi mekaanisissa ja biologisissa käsittelylaitoksissa.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin E38.32 ja F42.9 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tekniset arviointikriteerit

Kiertotalouteen siirtymisen merkittävä edistäminen

1.   Raaka-aineen alkuperä

Tavanomainen jäteraaka-aine on peräisin yhdestä tai useammasta seuraavista lähteistä:

a)

erikseen kerätty ja kuljetettu jäte, myös toisiinsa sekoitetuissa jakeissa (71);

b)

tavanomaiset jätejakeet, jotka ovat peräisin käytöstä poistettujen tuotteiden purkamisesta ja puhdistamisesta;

c)

rakennus- ja purkujäte, joka on peräisin valikoivasta purkamisesta tai muutoin eroteltu syntypaikalla;

d)

tavanomaiset jätejakeet, jotka ovat peräisin kierrätettäväksi tarkoitetun sekajätteen lajittelusta, jos laitos täyttää suorituskyvylle asetetut laatukriteerit ja jäte tulee alueilta, jotka täyttävät direktiivissä 2008/98/EY säädetyt erilliskeräysvelvoitteet.

2.   Materiaalien talteenotto

Toiminnalla saavutetaan tai ylitetään voimassa oleva laitoskohtainen materiaalien talteenottoaste, jonka toimivaltaiset viranomaiset ovat vahvistaneet sovellettavissa jätehuoltosuunnitelmissa, luvissa tai sopimuksissa tai laajennetun tuottajavastuun järjestelmissä. Laitoksessa on käytössä sisäisesti määritellyt keskeiset suorituskykyindikaattorit, joilla seurataan suorituskykyä tai asetetun talteenottoasteen saavuttamista.

Sellaisten materiaalien osalta, joiden kohdalla erilliskeräys on pakollista, toiminnassa muutetaan vähintään 50 prosenttia käsitellyn erikseen kerätyn tavanomaisen jätteen painosta uusioraaka-aineiksi, jotka soveltuvat primaariraaka-aineiden korvaamiseen tuotantoprosesseissa.

3.   Asianmukainen jätehuolto

Tavanomaista jätettä talteenottava laitos on ottanut käyttöön laitoksen yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi BAT 2 -tekniikkaan perustuvaa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT), joka on vahvistettu jätteenkäsittelyn parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevissa päätelmissä (72), mukaan lukien:

a)

jätteen määrittelymenettely ja tiukka hyväksymismenettely saapuvan jätteen laadun osalta;

b)

jäljittämisjärjestelmä ja inventaario, joilla pyritään kartoittamaan jätteen sijainti ja määrä laitoksessa;

c)

tuotoksen laadunhallintajärjestelmä, jolla varmistetaan, että jätteenkäsittelyn tuotos on sovellettavien laatuvaatimusten tai -standardien mukaista, käyttäen esimerkiksi olemassa olevia EN- tai ISO-standardeja;

d)

asiaankuuluvat jätteen lajittelutoimenpiteet tai -menettelyt sen varmistamiseksi, että jätteet pidetään erottelun jälkeen erillään sen ominaisuuksista riippuen, jotta varastointi ja käsittely olisi helpompaa ja ympäristön kannalta turvallisempaa;

e)

asiaankuuluvat toimenpiteet, joilla varmistetaan jätteen yhteensopivuus ennen jätteen sekoittamista tai yhdistämistä;

f)

laitos on ottanut käyttöön lajittelu- ja talteenottoteknologian ja -prosessit asiaankuuluvien teknisten eritelmien, laatustandardien tai jätteeksi luokittelun päättymistä koskevien kriteerien täyttämiseksi. Toiminnassa käytetään uusinta käsiteltäviin jätejakeisiin soveltuvaa tekniikkaa, mukaan lukien optista erottelua lähi-infrapunaspektroskopialla, läpivalaisujärjestelmillä, tiheyden perusteella, magneettisella erottamisella tai koon perusteella.

4.   Uusioraaka-aineiden laatu

Toiminnalla muunnetaan tai mahdollistetaan jätteen muuntamisen uusioraaka-aineiksi, mukaan lukien kriittiset raaka-aineet, jotka soveltuvat primaariraaka-aineiden korvaamiseen tuotantoprosesseissa.

Ei merkittävää haittaa

1)

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ei sovelleta

2)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Niiden toimintojen osalta, jotka kuuluvat jätteenkäsittelyn parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevien päätelmien (73) soveltamisalaan, toiminnossa käytetään asiaankuuluvia tekniikoita ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi ja noudatetaan asianmukaisia päästötasoja (BAT-päästötasot).

Muovien kierrätyslaitoksiin on asennettu pesuvettä varten suodatusjärjestelmä, jolla pystytään poistamaan vähintään 75 prosenttia yli 5 μm:n mikromuovista.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

3.    Rakennus- ja kiinteistöalan toiminta

3.1   Uusien rakennusten rakentaminen

Toiminnan kuvaus

Asuinrakennuksia ja muita kuin asuinrakennuksia koskevien rakennushankkeiden kehittäminen kokoamalla yhteen rahoituksellisia, teknisiä ja fyysisiä edellytyksiä rakennushankkeiden toteuttamiseen valmistumisen yhteydessä tapahtuvaa tai myöhempää myyntiä varten sekä asuinrakennusten ja muiden kuin asuinrakennusten rakentaminen kokonaisuudessaan omaan lukuun myyntiä varten tai palkkio- tai sopimusperusteisesti.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin F41.1, F41.2 ja F43 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tekniset arviointikriteerit

Kiertotalouteen siirtymisen merkittävä edistäminen

1.

Kaikki syntyvä rakennus- ja purkujäte käsitellään unionin jätelainsäädännön ja EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallin tarkistuslistan mukaisesti, erityisesti ottamalla käyttöön lajittelujärjestelmiä ja purkamista edeltäviä tarkastuksia (74). Rakennustyömaalla syntyvästä vaarattomasta rakennus- ja purkujätteestä vähintään 90 prosenttia (kilogrammoina) valmistellaan uudelleenkäyttöön (75) tai kierrätetään (76), pois lukien maantäyttö (77). Tähän ei kuulu päätöksellä 2000/532/EY vahvistetun Euroopan jäteluettelon luokassa 17 05 04 tarkoitettu luonnosta peräisin oleva aine. Toiminnan harjoittaja osoittaa 90 prosentin kynnysarvon noudattamisen raportoimalla Level(s)-indikaattorin 2.2 (78) mukaisesti käyttäen tason 2 raportointimuotoa eri jätevirroille.

2.

Rakennuksen rakentamisesta aiheutuva ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali (GWP) on laskettu elinkaaren kunkin vaiheen osalta, ja se ilmoitetaan sijoittajille ja asiakkaille pyynnöstä (79).

3.

Rakennusten rakennesuunnittelu ja rakennustekniikat tukevat kiertoa lisäämällä mukautuvuuteen ja purkamiseen liittyviä suunnittelukonsepteja, kuten Level(s)-indikaattoreissa 2.3 ja 2.4 esitetään. Tämän vaatimuksen noudattaminen osoitetaan raportoimalla Level(s)-indikaattoreiden 2.3 (80) ja 2.4 (81) mukaisesti käyttäen tasoa 2.

4.

Primaariraaka-aineen käyttö rakennuksen rakentamisessa minimoidaan käyttämällä uusioraaka-aineita (82). Toiminnan harjoittaja varmistaa, että rakennuksen rakentamisessa käytetyt kolme raskainta materiaaliluokkaa kilogrammoina ilmaistuina vastaavat seuraavia primaariraaka-aineiden yhteenlaskettuja enimmäismääriä:

a)

betonin (83), luonnonkiven tai puristekiven yhteismäärästä enintään 70 prosenttia on peräisin primaariraaka-aineesta;

b)

tiilien, laattojen ja keraamisten materiaalien yhteismäärästä enintään 70 prosenttia on peräisin primaariraaka-aineesta;

c)

biopohjaisten materiaalien (84) kokonaismäärästä enintään 80 prosenttia on peräisin primaariraaka-aineesta;

d)

lasin ja mineraalieristeiden yhteismäärästä enintään 70 prosenttia on peräisin primaariraaka-aineesta;

e)

muun kuin biopohjaisen muovin kokonaismäärästä enintään 50 prosenttia on peräisin primaariraaka-aineesta;

f)

metallien kokonaismäärästä enintään 30 prosenttia on peräisin primaariraaka-aineesta;

g)

kipsin kokonaismäärästä enintään 65 prosenttia on peräisin primaariraaka-aineesta.

Kynnysarvot lasketaan vähentämällä uusioraaka-aine kunkin rakentamisessa käytetyn materiaaliluokan kokonaismäärästä kilogrammoina ilmaistuna. Jos rakennustuotteen kierrätettyä sisältöä koskevia tietoja ei ole saatavilla, sen katsotaan sisältävän 100 prosenttia primaariraaka-ainetta. Jätehierarkian noudattamiseksi ja siten uudelleenkäytön suosimiseksi kierrätyksen sijasta uudelleenkäytettyjen rakennustuotteiden, mukaan lukien sellaisten, jotka käsitellään uudelleen paikan päällä ja jotka eivät sisällä materiaalia, joka ei ole jätettä, ei katsota sisältävän lainkaan primaariraaka-ainetta. Tämän kriteerin noudattaminen osoitetaan raportoimalla Level(s)-indikaattorin 2.1 (85) mukaisesti.

5.

Toiminnan harjoittaja käyttää sähköisiä välineitä kuvatakseen rakennetun rakennuksen ominaisuuksia, mukaan lukien käytetyt materiaalit ja osat, tulevaa kunnossapitoa, hyödyntämistä ja uudelleenkäyttöä varten, esimerkiksi käyttämällä EN ISO 22057:2022 -standardia (86) ympäristötuoteselosteiden antamiseen. Tiedot tallennetaan digitaalisessa muodossa ja asetetaan sijoittajien ja asiakkaiden saataville pyydettäessä. Lisäksi toiminnan harjoittaja varmistaa näiden tietojen pitkäaikaisen säilymisen myös rakennuksen käyttöiän jälkeen käyttämällä kiinteistörekisterin tai julkisen rekisterin kaltaisten kansallisten välineiden tarjoamia tiedonhallintajärjestelmiä.

Ei merkittävää haittaa

1)

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Rakennuksia ei käytetä fossiilisten polttoaineiden hankintaan, varastointiin, kuljetukseen tai valmistukseen.

Primäärienergian kysyntä (PED) (87), joka määrittää rakennuksen rakentamisesta johtuvan energiatehokkuuden, ei ylitä kynnysarvoa, joka on asetettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/31/EU (88) täytäntöönpanemiseksi säädetyn kansallisen lähes nollaenergiarakennusta (NZEB) koskevan lainsäädännön vaatimuksissa. Energiatehokkuus on sertifioitu energiatehokkuustodistuksella (EPC).

2)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Jos seuraavat vesilaitteet on asennettu, asuinrakennuksiin asennettuja laitteistoja lukuun ottamatta, niiden vedenkäyttö osoitetaan tuoteselosteilla, rakennuksen sertifioinnilla tai unionissa käytössä olevalla tuotemerkillä delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 liitteen I lisäyksessä E vahvistettujen teknisten eritelmien mukaisesti:

a)

käsienpesualtaiden hanojen ja keittiön hanojen enimmäisvirtaama on 6 l/min;

b)

suihkujen enimmäisvirtaama on 8 l/min;

c)

wc:iden, muun muassa istuinten, altaiden ja huuhtelusäiliöiden, täysi huuhtelumäärä on enintään 6 litraa ja keskimääräinen huuhtelumäärä on enintään 3,5 litraa;

d)

urinaaleissa käytetään enintään 2 litraa/allas/tunti. Huuhtelevien urinaalien täysi huuhtelumäärä on enintään 1 litra.

Rakennustyömaan vaikutusten välttämiseksi toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Rakentamisessa käytetyt rakennusosat ja -materiaalit täyttävät tämän liitteen lisäyksessä C olevat kriteerit.

Rakentamisessa käytetyt rakennusosat ja -materiaalit, jotka voivat joutua kosketuksiin asukkaiden kanssa (89), vapauttavat alle 0,06 mg formaldehydiä kuutiometriä testikammion ilmaa kohti testattaessa asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä XVII määritettyjen ehtojen mukaisesti ja alle 0,001 mg muita syöpää aiheuttavia luokkien 1A ja 1B haihtuvia orgaanisia yhdisteitä kuutiometriä testikammion ilmaa kohti standardien CEN/EN 16516 (90) ja ISO 16000-3:2011 (91) tai muiden vastaavien standardoitujen testi- ja määritysmenetelmien mukaisesti (92).

Jos uusi rakennus sijaitsee mahdollisella saastumisalueella (ympäristövaurioalueella), alueella on tehty mahdollisia epäpuhtauksia koskeva tutkimus käyttämällä esimerkiksi ISO-standardia 18400 (93).

Toteutetaan toimenpiteitä melu-, pöly- ja epäpuhtauspäästöjen vähentämiseksi rakennus- tai kunnossapitotöiden aikana.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

Uutta rakennusta ei ole rakennettu jollekin seuraavista:

a)

EU:n LUCAS-tutkimuksen (94) mukainen viljelysmaa, jonka viljavuus ja maanalainen biologinen monimuotoisuus on kohtalainen tai korkea;

b)

rakentamaton viheralue, joka on biologiselta monimuotoisuudeltaan tunnustetusti rikas, ja maa-alue, joka on Euroopan uhanalaisten lajien luettelossa (95) tai Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) uhanalaisten lajien luettelossa (96) olevien uhanalaisten lajien (kasviston ja eläimistön) elinympäristöä;

c)

maa-alue, joka vastaa kansallisessa kasvihuonekaasumäärien laskennassa käytettyä metsän määritelmää tai sellaisen puuttuessa FAO:n metsän määritelmää (97).

3.2   Olemassa olevien rakennusten korjaus

Toiminnan kuvaus

Rakennustyöt sekä maa- ja vesirakennustyöt tai niiden valmistelu.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin F41 ja F43 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tekniset arviointikriteerit

Kiertotalouteen siirtymisen merkittävä edistäminen

1.

Kaikki syntyvä rakennus- ja purkujäte käsitellään unionin jätelainsäädännön ja EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallin tarkistuslistan mukaisesti, erityisesti ottamalla käyttöön lajittelujärjestelmiä ja purkamista edeltäviä tarkastuksia (98). Rakennustyömaalla syntyvästä vaarattomasta rakennus- ja purkujätteestä vähintään 70 prosenttia (kilogrammoina) valmistellaan uudelleenkäyttöön (99) tai kierrätetään (100), pois lukien maantäyttö (101). Tähän ei kuulu päätöksellä 2000/532/EY vahvistetun Euroopan jäteluettelon luokassa 17 05 04 tarkoitettu luonnosta peräisin oleva aine. Toiminnan harjoittaja osoittaa 70 prosentin kynnysarvon noudattamisen raportoimalla Level(s)-indikaattorin 2.2 (102) mukaisesti käyttäen tason 2 raportointimuotoa eri jätevirroille.

2.

Rakennuksen korjaustyöstä aiheutuva ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali (GWP) on laskettu elinkaaren kunkin vaiheen osalta korjauksen näkökulmasta, ja se ilmoitetaan sijoittajille ja asiakkaille pyynnöstä (103).

3.

Rakennusten rakennesuunnittelu ja rakennustekniikat tukevat kiertoa lisäämällä mukautuvuuteen ja purkamiseen liittyviä suunnittelukonsepteja, kuten Level(s)-indikaattoreissa 2.3 ja 2.4 esitetään. Toiminnanharjoittaja osoittaa tämän vaatimuksen noudattaminen raportoimalla Level(s)-indikaattorien 2.3 (104) ja 2.4 (105) mukaisesti käyttäen tasoa 2.

4.

Alkuperäisestä rakennuksesta säilytetään vähintään 50 prosenttia. Tämä lasketaan alkuperäisestä rakennuksesta jäljellä olevan ulkoisen bruttopinta-alan perusteella käyttäen sovellettavaa kansallista tai alueellista mittausmenetelmää tai vaihtoehtoisesti käyttämällä kansainvälisiin kiinteistömittausstandardeihin sisältyvää IPMS 1:n määritelmää (106).

5.

Primaariraaka-aineen käyttö rakennuksen korjauksessa minimoidaan käyttämällä uusioraaka-aineita (107). Toiminnan harjoittaja varmistaa, että rakennuksen korjauksen yhteydessä uutena rakennukseen lisätyt kolme raskainta materiaaliluokkaa kilogrammoina ilmaistuina vastaavat seuraavia kynnysarvoja, jotka koskevat käytettyjen primaariraaka-aineiden yhteenlaskettuja enimmäismääriä:

a)

betonin (108), luonnonkiven tai puristekiven yhteismäärästä enintään 85 prosenttia on peräisin primaariraaka-aineesta;

b)

tiilien, laattojen ja keraamisten materiaalien yhteismäärästä enintään 85 prosenttia on peräisin primaariraaka-aineesta;

c)

biopohjaisten materiaalien (109) määrästä enintään 90 prosenttia on peräisin primaariraaka-aineesta;

d)

lasin ja mineraalieristeiden yhteismäärästä enintään 85 prosenttia on peräisin primaariraaka-aineesta;

e)

muun kuin biopohjaisen muovin osalta enintään 75 prosenttia on peräisin primaariraaka-aineesta;

f)

metallien osalta enintään 65 prosenttia on peräisin primaariraaka-aineesta;

g)

kipsin osalta enintään 83 prosenttia on peräisin primaariraaka-aineesta.

Kynnysarvot lasketaan vähentämällä uusioraaka-aine kunkin rakentamisessa käytetyn materiaaliluokan kokonaismäärästä kilogrammoina ilmaistuna. Jos rakennustuotteen kierrätettyä sisältöä koskevia tietoja ei ole saatavilla, sen katsotaan sisältävän 100 prosenttia primaariraaka-ainetta. Jätehierarkian noudattamiseksi ja siten uudelleenkäytön suosimiseksi kierrätyksen sijasta uudelleenkäytettyjen rakennustuotteiden, mukaan lukien sellaisten, jotka käsitellään uudelleen paikan päällä ja jotka eivät sisällä materiaalia, joka ei ole jätettä, ei katsota sisältävän lainkaan primaariraaka-ainetta. Tämän kriteerin noudattaminen osoitetaan raportoimalla Level(s)-indikaattorin 2.1 (110) mukaisesti.

6.

Toiminnanharjoittaja käyttää sähköisiä välineitä kuvatakseen rakennetun rakennuksen ominaisuuksia, mukaan lukien käytetyt materiaalit ja osat, tulevaa kunnossapitoa, hyödyntämistä ja uudelleenkäyttöä varten, esimerkiksi käyttämällä EN ISO 22057:2022 -standardia (111) ympäristötuoteselosteiden antamiseen. Tiedot tallennetaan digitaalisessa muodossa ja asetetaan sijoittajien ja asiakkaiden saataville pyydettäessä. Lisäksi toiminnan harjoittaja varmistaa näiden tietojen pitkäaikaisen säilymisen myös rakennuksen käyttöiän jälkeen käyttämällä kiinteistörekisterin tai julkisen rekisterin kaltaisten kansallisten välineiden tarjoamia tiedonhallintajärjestelmiä.

Ei merkittävää haittaa

1)

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Rakennuksia ei käytetä fossiilisten polttoaineiden hankintaan, varastointiin, kuljetukseen tai valmistukseen.

2)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Jos seuraavat vesilaitteet on asennettu osana korjaustöitä, asuinrakennuksissa tehtäviä korjaustöitä lukuun ottamatta, niiden vedenkäyttö osoitetaan tuoteselosteilla, rakennuksen sertifioinnilla tai unionissa käytössä olevalla tuotemerkillä delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 liitteen I lisäyksessä E vahvistettujen teknisten eritelmien mukaisesti:

a)

käsienpesualtaiden hanojen ja keittiön hanojen enimmäisvirtaama on 6 l/min;

b)

suihkujen enimmäisvirtaama on 8 l/min;

c)

wc:iden, muun muassa istuinten, altaiden ja huuhtelusäiliöiden, täysi huuhtelumäärä on enintään 6 litraa ja keskimääräinen huuhtelumäärä on enintään 3,5 litraa;

d)

urinaaleissa käytetään enintään 2 litraa/allas/tunti. Huuhtelevien urinaalien täysi huuhtelumäärä on enintään 1 litra.

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Rakentamisessa käytetyt rakennusosat ja -materiaalit täyttävät tämän liitteen lisäyksessä C olevat kriteerit.

Rakentamisessa käytetyt rakennusosat ja -materiaalit, jotka voivat joutua kosketuksiin asukkaiden kanssa (112), vapauttavat alle 0,06 mg formaldehydiä kuutiometriä testikammion ilmaa kohti testattaessa asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä XVII määritettyjen ehtojen mukaisesti ja alle 0,001 mg muita syöpää aiheuttavia luokkien 1A ja 1B haihtuvia orgaanisia yhdisteitä kuutiometriä testikammion ilmaa kohti standardien EN 16516 ja ISO 16000-3:2011 (113) tai muiden vastaavien standardoitujen testi- ja määritysmenetelmien mukaisesti.

Toteutetaan toimenpiteitä melu-, pöly- ja epäpuhtauspäästöjen vähentämiseksi rakennus- tai kunnossapitotöiden aikana.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Ei sovelleta

3.3   Rakennusten ja muiden rakennelmien purku ja raivaus

Toiminnan kuvaus

Rakennusten, teiden ja kiitoratojen, rautateiden, siltojen, tunnelien, jätevedenpuhdistamojen, vedenkäsittelylaitosten, putkistojen, kaivojen ja porausreikien, voimalaitosten, kemiallisten tehtaiden, patojen ja altaiden, kaivosten ja louhosten, offshore-rakenteiden, rannikkotyömaiden, satamien, vesiväylätyömaiden tai maanmuokkauksen ja uudisraivauksen purku ja raivaus (114).

Hankkeisiin, jotka liittyvät toimintoihin ”Uusien rakennusten rakentaminen” tai ”Olemassa olevien rakennusten korjaus” (ks. tämän liitteen 3.1 ja 3.2 jakso) ja joissa purkutyöt ja rakennus- tai korjaustyöt hankitaan samalla sopimuksella, sovelletaan rakennus- tai korjaustoiminnan teknisiä arviointikriteerejä.

Taloudellinen toiminta ei sisällä rakennusten ja muiden rakenteiden purkua ja raivausta, joka suoritetaan osana toimintaa ”Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostaminen” (ks. liitteessä III oleva 2.4 jakso).

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin F43.1 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tekniset arviointikriteerit

Kiertotalouteen siirtymisen merkittävä edistäminen

1.

Ennen purku- tai raivaustoiminnan aloittamista keskustellaan ja sovitaan asiakkaan kanssa ainakin seuraavista Level(s)-indikaattorin 2.2 (115) tarkistuslistan tason 1 suunnittelukonseptin tarkistuslistan kohdista:

a)

keskeisten tulosindikaattoreiden ja tavoitetason määrittely;

b)

sellaisten hankekohtaisten rajoitteiden tunnistaminen, jotka voivat vaarantaa tavoitetason (esim. aika, työvoima ja tila), ja näiden rajoitteiden minimointikeinot;

c)

tiedot purkamista edeltävästä tarkastusmenettelystä;

d)

alustava jätehuoltosuunnitelma, jossa etusijalla ovat jätevirtojen valikoiva purkaminen, puhdistaminen ja lajittelu syntypaikalla. Jos näitä toimintoja ei aseteta etusijalle, annetaan selvitys siitä, miksi jätevirtojen valikoiva purkaminen, puhdistaminen tai lajittelu syntypaikalla eivät ole teknisesti mahdollisia hankkeen kannalta. Kustannus- tai rahoitusnäkökohdat eivät ole hyväksyttävä syy tämän vaatimuksen noudattamatta jättämiseksi.

2.

Toiminnan harjoittaja tekee purkamista edeltävän tarkastuksen EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallin (116) mukaisesti.

3.

Kaikki purku- tai raivaustoiminnan aikana syntyvä purkujäte käsitellään unionin jätelainsäädännön ja EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallin tarkistuslistan (117) mukaisesti.

4.

Rakennustyömaalla syntyvästä vaarattomasta rakennus- ja purkujätteestä vähintään 90 prosenttia (kilogrammoina) valmistellaan uudelleenkäyttöön (118) tai kierrätetään (119), pois lukien maantäyttö (120). Tähän ei kuulu päätöksellä 2000/532/EY vahvistetun Euroopan jäteluettelon luokassa 17 05 04 tarkoitettu luonnosta peräisin oleva aine. Toiminnan harjoittaja osoittaa 90 prosentin kynnysarvon noudattamisen raportoimalla Level(s)-indikaattorin 2.2 (121) mukaisesti käyttäen tason 3 raportointimuotoa eri jätevirroille. Vaihtoehtoisesti vaarattoman purkujätteen osalta vähintään 95 prosenttia mineraalifraktiosta (122) ja 70 prosenttia muusta kuin mineraalifraktiosta kerätään erikseen ja valmistellaan uudelleenkäytettäväksi tai kierrätetään.

Ei merkittävää haittaa

1)

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Rakennuksen omistaja tai urakoitsija varmistaa, että korjattaessa, kunnostettaessa tai purettaessa onttoihin kohtiin tai yhdistelmärakenteisiin asennettuja sellaisia vaahtopaneeleja tai laminoituja levyjä, joissa on asetuksessa (EU) N:o 517/2014 ja asetuksessa (EU) N:o 1005/2009 tarkoitettuja fluorattuja kasvihuonekaasuja, tyydyttyneitä ja tyydyttymättömiä fluorihiilivetyjä ja otsonikerrosta heikentäviä aineita sisältäviä vaahtoja, päästöjä vältetään mahdollisuuksien mukaan käsittelemällä vaahtoja tai niiden sisältämiä kaasuja tavalla, jolla varmistetaan vaahtopaneelien tai vaahtojen sisältämien kaasujen talteenotto tai hävittäminen. Vaahtojen sisältämien kaasujen talteenoton suorittaa asianmukaisesti koulutettu henkilöstö.

Jos näiden vaahtojen talteenotto ei ole teknisesti mahdollista, toiminnan harjoittaja laatii asiakirjat, joista käy ilmi, että talteenotto ei ole mahdollista kyseisessä tapauksessa. Asiakirjoja säilytetään viiden vuoden ajan, ja ne ovat saatavilla pyynnöstä.

2)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Toteutetaan toimenpiteitä melu-, pöly- ja epäpuhtauspäästöjen vähentämiseksi purku- ja raivaustöiden aikana.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

3.4   Teiden ja moottoriteiden kunnossapito

Toiminnan kuvaus

Katujen, teiden ja moottoriteiden ja muiden ajoneuvoille ja jalankulkijoille tarkoitettujen liikenneväylien kunnossapito sekä katujen, teiden, moottoriteiden, siltojen, tunnelien ja lentopaikkojen kiitoteiden, rullausteiden ja asematasojen päällystystyöt, jotka kaikki määritellään toiminnoiksi, joilla ylläpidetään teiden toimintakuntoa (123) ja palvelutasoa (124). Siltojen ja tunnelien osalta taloudelliseen toimintaan kuuluu ainoastaan sillalla tai tunnelin läpi kulkevan tien kunnossapito. Siihen ei kuulu itse sillan tai tunnelin kunnossapito.

Taloudelliseen toimintaan kuuluu säännöllinen kunnossapito, joka voidaan suorittaa ennalta määrätyin ajanjaksoin. Taloudellinen toiminta sisältää myös ennalta ehkäisevän kunnossapidon ja kunnostaminen, jotka määritellään tehtäviksi, joilla olemassa olevan tien toimintakunto säilytetään tai palautetaan ja pidennetään sen käyttöikää (125). Kunnossapitotoiminnassa keskitytään pääasiassa päällysteen hoitoon, ja se koskee ainoastaan seuraavia tien pääelementtejä: sidekerros, kulutuskerros ja betonilaatat. Tämän taloudellisen toiminnan soveltamisalaan kuuluvat tiet on tehty asfaltista, betonista tai molempien yhdistelmästä.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin F42.11 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tekniset arviointikriteerit

Kiertotalouteen siirtymisen merkittävä edistäminen

1.

Kun tien pääelementtejä (sidekerros, kulutuskerros ja betonilaatat) puretaan tai poistetaan, paikalla syntyvästä vaarattomasta jätteestä 100 prosenttia (kilogrammoina) valmistellaan uudelleenkäyttöön (126) tai kierrätetään (127), pois lukien maantäyttö (128). Tähän ei kuulu päätöksellä 2000/532/EY vahvistetun Euroopan jäteluettelon luokassa 17 05 04 tarkoitettu luonnosta peräisin oleva aine.

2.

Jos tien elementit (sidekerros, kulutuskerros ja betonilaatat) on uusittu hiljattain purkamisen tai poistamisen jälkeen, mukaan lukien väliaikaisesti kunnossapitotöitä varten rakennetut tiet, vähintään 50 prosenttia (kilogrammoina) käytetyistä tien rakenteellisista elementeistä on uudelleenkäytettyjä tai kierrätettyjä materiaaleja tai vaarattomia teollisuuden sivutuotteita.

3.

Uudelleenkäytettyjä tai kierrätettyjä materiaaleja ei siirretä yli 2,5 kertaa kauemmaksi kuin tietotyömaan ja lähimmän vastaavien primaariraaka-aineiden tuotantolaitoksen välinen etäisyys, jotta uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen materiaalien käytöllä vältetään aiheuttamasta primaariraaka-aineiden käyttöä suuremmat hiilidioksidipäästöt.

4.

Uuden sidekerroksen käyttöikä on vähintään 20 vuotta (129).

5.

Primaariraaka-aineen käyttö tiekalusteissa minimoidaan käyttämällä uusioraaka-aineita (130). Toiminnan harjoittaja varmistaa, että metallien (esimerkiksi teräskaiteiden) osalta enintään 30 prosenttia materiaalista on peräisin primaariraaka-aineesta. Kynnysarvo lasketaan vähentämällä uusioraaka-aine kunkin rakentamisessa käytetyn materiaaliluokan kokonaismäärästä kilogrammoina ilmaistuna. Jos rakennustuotteen kierrätettyä sisältöä koskevia tietoja ei ole saatavilla, sen katsotaan sisältävän 100 prosenttia primaariraaka-ainetta. Jätehierarkian noudattamiseksi ja siten uudelleenkäytön suosimiseksi kierrätyksen sijasta uudelleenkäytettyjen rakennustuotteiden, mukaan lukien sellaisten, jotka käsitellään uudelleen paikan päällä ja jotka eivät sisällä materiaalia, joka ei ole jätettä, ei katsota sisältävän lainkaan primaariraaka-ainetta.

Ei merkittävää haittaa

1)

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Laaditaan liikenneruuhkien vähentämissuunnitelma, joka otetaan käyttöön kunnossapitotöiden aikana.

2)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Toteutetaan toimenpiteitä melu-, tärinä-, pöly- ja epäpuhtauspäästöjen vähentämiseksi rakennus- tai kunnossapitotöiden aikana. Tienpinnan tyyppejä valittaessa suositaan vähämeluisia tienpintoja EU:n ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevien teiden suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon kriteerien (131) lisäkriteerin B7 Hiljaisen päällysteen suunnitelman vähimmäisvaatimukset mukaisesti ja vähämeluisia tienpintoja suositaan kaikkien direktiivin 2002/49/EY soveltamisalaan kuuluvien teiden osalta.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

3.5   Betonin käyttö maa- ja vesirakentamisessa

Toiminnan kuvaus

Betonin käyttö maa- ja vesirakennuskohteiden uudisrakentamiseen, jälleenrakentamiseen tai kunnossapitoon (132), lukuun ottamatta betonisia tienpintoja seuraavissa: kadut, moottoritiet, valtatiet, muilla ajoneuvoille ja jalankulkijoille tarkoitetut liikenneväylät, sillat, tunnelit ja lentopaikkojen kiitotiet, rullaustiet ja asematasot, jotka kuuluvat taloudellisen toiminnan Teiden ja moottoriteiden kunnossapito piiriin (ks. tämän liitteen 3.4 jakso).

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin F42.12, F42.13, F42.2 ja F42.9 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tekniset arviointikriteerit

Kiertotalouteen siirtymisen merkittävä edistäminen

1.

Kaikki syntyvä rakennus- ja purkujäte käsitellään unionin jätelainsäädännön ja EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallin tarkistuslistan mukaisesti, erityisesti ottamalla käyttöön lajittelujärjestelmiä (133). Rakennustyömaalla syntyvästä vaarattomasta rakennus- ja purkujätteestä vähintään 90 prosenttia (kilogrammoina) valmistellaan uudelleenkäyttöön (134) tai kierrätetään (135), pois lukien maantäyttö (136). Tähän ei kuulu päätöksellä 2000/532/EY vahvistetun Euroopan jäteluettelon luokassa 17 05 04 tarkoitettu luonnosta peräisin oleva aine. Toiminnan harjoittaja osoittaa 90 prosentin kynnysarvon noudattamisen raportoimalla Level(s)-indikaattorin 2.2 mukaisesti käyttäen tason 2 raportointimuotoa eri jätevirroille.

2.

Rakennusten rakennesuunnittelu ja rakennustekniikat tukevat kiertoa lisäämällä mukautuvuuteen ja purkamiseen liittyviä suunnittelukonsepteja, kuten Level(s)-indikaattoreissa 2.3 ja 2.4 esitetään. Tämän vaatimuksen noudattaminen osoitetaan raportoimalla Level(s)-indikaattoreiden 2.3 (137) ja 2.4 (138) mukaisesti käyttäen tasoa 2.

3.

Primaariraaka-aineen käyttö minimoidaan käyttämällä uusioraaka-aineita (139). Betonin osalta enintään 70 prosenttia on peräisin primaariraaka-aineesta. Tätä kriteeriä sovelletaan paikan päällä valettuun betoniin, elementteihin ja kaikkiin niihin sisältyviin materiaaleihin, mukaan lukien mahdolliset vahvikkeet. Kynnysarvo lasketaan vähentämällä uusioraaka-aine käytetyn materiaalin kokonaismäärästä kilogrammoina ilmaistuna. Jos rakennustuotteen kierrätettyä sisältöä koskevia tietoja ei ole saatavilla, sen katsotaan sisältävän 100 prosenttia primaariraaka-ainetta. Jätehierarkian noudattamiseksi ja siten uudelleenkäytön suosimiseksi kierrätyksen sijasta uudelleenkäytettyjen rakennustuotteiden, mukaan lukien sellaisten, jotka käsitellään uudelleen paikan päällä ja jotka eivät sisällä materiaalia, joka ei ole jätettä, ei katsota sisältävän lainkaan primaariraaka-ainetta.

4.

Uusioraaka-aineita ei siirretä yli 2,5 kertaa kauemmaksi kuin tietotyömaan ja lähimmän vastaavien primaariraaka-aineiden tuotantolaitoksen välinen etäisyys, jotta uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen materiaalien käytöllä vältetään aiheuttamasta primaariraaka-aineiden käyttöä suuremmat hiilidioksidipäästöt.

5.

Toiminnan harjoittaja käyttää sähköisiä välineitä kuvatakseen rakennetun rakennuksen ominaisuuksia, mukaan lukien käytetyt materiaalit ja osat, tulevaa kunnossapitoa, hyödyntämistä ja uudelleenkäyttöä varten, esimerkiksi käyttämällä EN ISO 22057:2022 -standardia (140) ympäristötuoteselosteiden antamiseen. Tiedot tallennetaan digitaalisessa muodossa ja asetetaan sijoittajien ja asiakkaiden saataville pyydettäessä. Lisäksi toiminnan harjoittaja varmistaa näiden tietojen pitkäaikaisen säilymisen myös rakennuksen käyttöiän jälkeen käyttämällä kiinteistörekisterin tai julkisen rekisterin kaltaisten kansallisten välineiden tarjoamia tiedonhallintajärjestelmiä.

6.

Kansallisella tasolla hyväksytty tarkastaja tarkastaa säännöllisesti sillat, tunnelit, suojapadot ja sulkuportit, ja tietoja käytetään huoltotarpeiden ennustamiseen.

Ei merkittävää haittaa

1)

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Rakennettua omaisuutta ei käytetä fossiilisten polttoaineiden hankintaan, varastointiin, kuljetukseen tai valmistukseen.

Tässä toiminnassa käytetyn sementin tuotantoprosesseista aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt (141) ovat

a)

harmaan sementtiklinkkerin osalta alle 0,816 (142) tCO2e harmaata sementtiklinkkeritonnia kohti;

b)

harmaasta klinkkeristä valmistettavan sementin tai vaihtoehtoisen hydraulisen sideaineen osalta alle 0,530 (143) tCO2e valmistettua sementtitonnia tai vaihtoehtoista sideainetonnia kohti.

2)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Rakentamisessa käytetyt osat ja materiaalit täyttävät tämän liitteen lisäyksessä C olevat kriteerit.

Rakentamisessa käytetyt osat ja materiaalit, jotka voivat joutua kosketuksiin asukkaiden kanssa (144), vapauttavat alle 0,06 mg formaldehydiä kuutiometriä testikammion ilmaa kohti testattaessa asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä XVII määritettyjen ehtojen mukaisesti ja alle 0,001 mg muita syöpää aiheuttavia luokkien 1A ja 1B haihtuvia orgaanisia yhdisteitä kuutiometriä testikammion ilmaa kohti standardien CEN/EN 16516 (145) ja ISO 16000-3:2011 (146) tai muiden vastaavien standardoitujen testi- ja määritysmenetelmien mukaisesti (147).

Jos uusi rakennus sijaitsee mahdollisella saastumisalueella (ympäristövaurioalueella), alueella on tehty mahdollisia epäpuhtauksia koskeva tutkimus käyttämällä esimerkiksi ISO-standardia 18400.

Toteutetaan toimenpiteitä melu-, tärinä-, pöly- ja epäpuhtauspäästöjen vähentämiseksi rakennus- tai kunnossapitotöiden aikana.

Infrastruktuurin rakentamisesta, käytöstä ja kunnossapidosta aiheutuvaa melua ja tärinää hillitään akustisella suunnittelulla, tarvittaessa kohteena olevan alueen herkkyys huomioon ottaen, erityisesti sen vaikutuspiiriin kuuluvan väestön ja eläimistön koon osalta, ottamalla käyttöön kaivantoja, meluesteitä tai muita toimenpiteitä noudattaen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2002/49/EY (148).

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

Lisäksi on varmistettava seuraavat seikat:

a)

EU:ssa Natura 2000 -alueiden osalta: toiminnalla ei ole merkittäviä vaikutuksia Natura 2000 -alueisiin niiden suojelutavoitteiden kannalta direktiivin 92/43/ETY 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti tehdyn asianmukaisen arvioinnin perusteella;

b)

EU:ssa millä tahansa alueella: toiminta ei haittaa direktiivien 92/43/ETY ja 2009/147/EY nojalla suojeltujen lajien kantojen suotuisan suojelun tason palautumista tai säilyttämistä. Toiminta ei myöskään haittaa kyseessä olevien ja direktiivin 92/43/ETY nojalla suojeltujen luontotyyppien suotuisan suojelun tason palautumista tai säilyttämistä;

c)

EU:n ulkopuolella toiminnassa noudatetaan luontotyyppien ja lajien suojeluun sovellettavaa lainsäädäntöä.

4.    Informaatio ja viestintä

4.1   Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen tarjoaminen

Toiminnan kuvaus

Toiminnassa valmistetaan, kehitetään, asennetaan, otetaan käyttöön, ylläpidetään tai korjataan seuraavia, tai tarjotaan asiantuntijapalveluja, mukaan lukien seuraavien suunnittelua tai seurantaa koskevaa teknistä konsultointia:

a)

ohjelmistot (149) ja tietotekniikka- (IT) tai operatiivisen teknologian (OT) järjestelmät (150), mukaan lukien tekoälyyn perustuvat ratkaisut, kuten automatisoitu koneoppiminen, jotka on laadittu etäseurantaa ja ennustavaa kunnossapitoa varten, mukaan lukien järjestelmät, joilla

i)

kerätään, käsitellään, siirretään ja tallennetaan tietoa laitteistosta, tuotteista tai infrastruktuurista etänä niiden käytön tai toiminnan aikana;

ii)

analysoidaan tietoja ja generoidaan päätelmiä laitteiston, tuotteen tai infrastruktuurin operatiivisesta suorituskyvystä ja kunnosta;

iii)

tarjotaan etähuoltoa ja suosituksia toimenpiteistä, joita tarvitaan toimintahäiriöiden välttämiseksi ja laitteiston, tuotteen tai infrastruktuurin optimaalisen toimintakunnon säilyttämiseksi ja käyttöiän pidentämiseksi sekä resurssien käytön ja jätteen vähentämiseksi;

b)

seuranta- ja jäljitysohjelmistot ja IT- tai OT-järjestelmät, jotka on laadittu materiaalien, tuotteiden ja omaisuuden tunnistamiseen, seurantaan ja jäljittämiseen niiden arvoketjujen välityksellä (mukaan lukien digitaaliset materiaali- ja tuotepassit), ja joiden ensisijaisena tavoitteena on tukea materiaalivirtojen ja tuotteiden kiertoa tai muita asetuksessa (EU) 2020/852 vahvistettuja tavoitteita;

c)

elinkaariarviointiohjelmistot, joilla tuetaan tuotteiden, laitteiston tai infrastruktuurien elinkaariarviointia ja siihen liittyvää raportointia;

d)

tuotteiden, laitteiston ja infrastruktuurin ekologista suunnittelua (mukaan lukien jätehuolto ja resurssitehokkuus) tukevat suunnitteluohjelmistot;

e)

toimittajahallintaohjelmistot, joilla tuetaan ympäristövaikutuksiltaan vähäisten materiaalien, tuotteiden ja palvelujen ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja, mutta ei niiden kauppaa tukevien markkinapaikkojen toimintaa;

f)

Elinkaaren aikaisen suorituskyvyn hallintaohjelmistot, joilla tuetaan tuotteiden, laitteiston tai infrastruktuurin kiertotaloustehokkuuden seurantaa ja arviointia niiden elinkaaren aikana.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin C26, C27, J58.29, J61, J62 ja J63.1 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 13 artiklan 1 kohdan l alakohdassa tarkoitettua mahdollistavaa toimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.

Tekniset arviointikriteerit

Kiertotalouteen siirtymisen merkittävä edistäminen

1.

Taloudellisessa toiminnassa valmistetaan, kehitetään, asennetaan, otetaan käyttöön, ylläpidetään tai korjataan yhtä tai useampia seuraavista IT/OT-datavetoisista ratkaisuista, joilla tarjotaan alla lueteltuja toimintoja, tai tarjotaan niihin liittyviä asiantuntijapalveluja, mukaan lukien suunnittelua tai seurantaa koskevaa teknistä konsultointia. Tällaisia datavetoisia IT/OT-ratkaisuja ovat muun muassa anturit (joilla mitataan esimerkiksi tehoa, lämpötilaa, tärinää, videota, ääntä tai viskositeettia), tiedonkeruu- ja viestintälaitteistot, tietovarastot (reuna- tai pilvipalvelut) ja ohjelmistot. Jos nämä toiminnot ovat osa laajempaa ohjelmistoa tai IT/OT-tarjontaa, ainoastaan ne ohjelmiston lisäosat, jotka mahdollistavat nämä toiminnot, täyttävät kriteerit.

2.

Etäseurannan ja ennakoivan kunnossapidon järjestelmien osalta vähintään kaksi seuraavissa a–d alakohdassa täsmennetyistä toiminnoista on käytössä täydessä laajuudessaan:

a)

käyttäjän varoittaminen epänormaaleista anturiarvoista ja tuotteen, laitteen tai infrastruktuurin tilan arviointi, kulumisen tai sähköongelmien havainnointi tai päätelmien tekeminen poikkeuksellisten toimintaolosuhteiden tarkasta luonteesta kehittyneiden analyysimenetelmien avulla;

b)

tuotteen, laitteiston tai infrastruktuurin odotetun jäljellä olevan käyttöiän ennustaminen ja toimenpiteiden suositteleminen jäljellä olevan käyttöiän pidentämiseksi;

c)

tuotteen, laitteiston tai infrastruktuurin tulevan vian ennakointi ja toimenpiteiden suositteleminen tällaisen vian estämiseksi;

d)

suositusten antaminen arvokkaimmasta seuraavasta käyttösyklistä, kuten uudelleenkäytöstä, osien talteenotosta uudelleenvalmistusta varten tai kierrätyksestä, ottaen huomioon kaikki tuotteen tilaan liittyvät tekijät.

Sellaisten IT/OT-järjestelmien, joiden tarkoituksena on i) valvoa kulutushyödykkeiden (151) (kuten tulostimen musteen) vaihtamista, ii) etävalvoa ja etähuoltaa sellaisia sähköntuotantolaitoksia, joiden kasvihuonekaasuintensiteetti on yli 100 gCO2e/kWh, tai iii) seurata ja etähallinnoida kaikentyyppisiä fossiilisia polttoaineita käyttäviä moottoreita, ei katsota edistävän merkittävästi kiertotalouteen siirtymistä.

3.

Seuranta- ja jäljitysohjelmistojen ja IT/OT-järjestelmien osalta vähintään yksi seuraavista a–d alakohdassa täsmennetyistä toiminnoista on käytössä täydessä laajuudessaan:

a)

materiaalien, tuotteiden ja omaisuuden tunnistaminen, seuraaminen ja jäljittäminen arvoketjujen välityksellä, jotta voidaan asettaa saataville jäsenneltyä dataa (kuten materiaalisisältö, aineet ja ympäristötiedot), joita tarvitaan elinkaariarviointeihin tai raaka-aineilmoituksiin asiaankuuluvien standardien, kuten komission suosituksen (EU) 2021/2279, ISO-standardin 14067:2018 (152) tai ISO-standardin 14040:2006 (153), mukaisesti, ja kyseisen datan jakaminen arvoketjukumppaneiden, kuluttajien ja muiden talouden toimijoiden kanssa datan mallintamista, yhteentoimivuutta, tietosuojaa ja tietoturvaa koskevien standardien mukaisesti;

b)

sellaisten asiakirjojen ja tietojen toimittaminen ja jakaminen, joilla tuetaan suoraan tuotteiden ja laitteiston korjausta ja huoltoa, esimerkiksi korjausohjeet, testauslaitteet, johdotus- ja kytkentäkaaviot, vianmääritys- ja virhekoodit, purkuohjeet;

c)

käänteisen logistiikan tukeminen, mukaan lukien tuotteiden palauttaminen uudelleenvalmistusta, kunnostamista tai kierrätystä varten, hallinnoimalla palautusprosessin vaiheita ja transaktioita, esimerkiksi noutotilausten tekeminen, myyntitapahtumatietojen jäljittäminen, tuotteen hajottaminen materiaaleiksi syötettäväksi uudelleen kiertotalouden mukaisiin materiaalivirtoihin ja sellaisten päätösten optimointi, joilla estetään kierrätys vähempiarvoisiin tuotteisiin (downcycling) ja maksimoidaan resurssien talteenotto. Unionin lainsäädännön vähimmäisvaatimukset täyttäviä digitaalisia tuotepasseja ei pidetä luokitusjärjestelmän mukaisina;

d)

tuotteiden käytön optimoinnin ja tehostamisen tukeminen kiertotalouteen perustuvilla liiketoimintamalleilla, kuten tarjoamalla tuotteita palveluna tai vertaisjakamalla niitä.

4.

Elinkaariarviointiohjelmistojen osalta vähintään yksi seuraavista a–c alakohdassa täsmennetyistä toiminnoista on käytössä täydessä laajuudessaan:

a)

tuotteiden, laitteiston tai infrastruktuurin elinkaariarvioinnin tukeminen ohjelmistopohjaisilla menetelmillä ja algoritmeilla asiaankuuluvien standardien, kuten komission suosituksen (EU) 2021/2279, ISO-standardin 14067:2018 (154) tai ISO-standardin 14040:2006 (155), mukaisesti;

b)

elinkaarianalyysiä varten tarvittavan datan, kuten usein käytettyjen tuotteiden ja materiaalien tai tuotantovaiheiden hiilipäästöjen vakioarvojen ja muiden ympäristövaikutusten, toimittaminen;

c)

suositusten tarjoaminen tuotteen, laitteiston tai infrastruktuurin suunnittelun parantamiseksi materiaali- ja hiilijalanjäljen minimoimiseksi.

5.

Suunnitteluohjelmistojen osalta vähintään yksi seuraavista a–e alakohdassa täsmennetyistä toiminnoista on käytössä täydessä laajuudessaan:

a)

käyttäjien tukeminen tuotekohtaisten kiertotalouteen liittyvien ja muiden ympäristösuunnittelua koskevien tavoitteiden ja vaatimusten laatimisessa, dokumentoinnissa ja hallinnassa. Näitä ovat esimerkiksi uudelleenvalmistettavuus, huollettavuus, tuotteen käytöstä aiheutuvat mahdollisimman vähäiset ympäristövaikutukset, mahdollisimman pieni jätemäärä tuotannon tai rakentamisen aikana ja räätälöity tuotanto liiallisen erittelyn poistamiseksi ja materiaalipanosten vähentämiseksi;

b)

käyttäjien auttaminen tuotesuunnittelussa siten, että he voivat arvioida ja optimoida tuotesuunnittelua suhteessa tiettyihin kiertotalous- tai muihin ympäristötavoitteisiin tai löytää parhaan kompromissin keskenään ristiriitaisten suunnittelutavoitteiden, kuten kestävyyden ja raaka-aineiden käytön, vihreämmän materiaalin ja kustannus- tai asennusaikataulun tai tuotantoketjun loppupään uudelleenkäyttö- ja kierrätysjärjestelmien kustannusten välillä;

c)

tuotesuunnittelun validointi analysoinnin ja simuloinnin avulla suhteessa tiettyihin kiertotalous- ja muihin ympäristötavoitteisiin ja vaatimuksiin;

d)

tietokoneavusteisen tuotesuunnitteluprosessin (mukaan lukien mekaaninen, sähkö-, elektroniikka- tai reseptisuunnittelu) tukeminen datalla ja tiedoilla suunnittelu- ja rakennuspäätösten vaikutuksista kiertotalouteen ja ympäristötehokkuuteen;

e)

ympäristövaikutuksiltaan vähäisten materiaalien ja komponenttien valinnan tukeminen tarjoamalla tietoa markkinoilla saatavilla olevista materiaaleista ja komponenteista ja niiden kustannuksista.

6.

Toimittajahallintaohjelmistojen osalta vähintään yksi seuraavista a–e alakohdassa täsmennetyistä toiminnoista on käytössä täydessä laajuudessaan:

a)

tietojen tarjoaminen käyttäjälle sellaisten kiertotaloustuotteiden, välittömien tuotteiden, komponenttien ja materiaalien toimittajista ja saatavuudesta, jotka on suunniteltu suljetun kierron järjestelmiä, uudelleenkäyttöä, uudelleenvalmistusta tai käyttötarkoituksen muuttamista varten. Tarjotut tiedot ylittävät voimassa olevassa unionin lainsäädännössä (156) säädetyt vähimmäistietovaatimukset;

b)

tällaisten materiaalien, tuotteiden ja komponenttien tarjontaan liittyvien standardien ja sertifikaattien hallinnan ja niiden noudattamisen seurannan tukeminen;

c)

sellaisten tietojen vaihdon tukeminen toimittajien kanssa, joita tarvitaan toimitettujen materiaalien, tuotteiden ja komponenttien ympäristönsuojelun tason todentamiseksi;

d)

kiertotalouden mukaisten, ekologisesti suunniteltujen tai muuten ympäristöystävällisten tuotteiden, materiaalien ja komponenttien kaupan sekä toimittajien ja ostajien välisen verkostoitumisen tukeminen;

e)

käänteisen logistiikan tukeminen.

7.

Elinkaaren aikaisen suorituskyvyn hallintaohjelmistojen osalta vähintään yksi seuraavista a–e alakohdassa täsmennetyistä toiminnoista on käytössä täydessä laajuudessaan:

a)

tuotteen, laitteiston tai infrastruktuurin kiertotaloustehokkuuden (157) seurannan ja arvioinnin tukeminen koko sen elinkaaren ajan;

b)

kiertotaloustehokkuuden vertaaminen alkuperäisiin kiertotalouteen liittyviin suunnittelutavoitteisiin sekä poikkeamien ja niiden perimmäisten syiden analysointi;

c)

sellaisten toimenpiteiden suunnittelun ja dokumentoinnin tukeminen, joita tarvitaan tuotteen, laitteiston tai infrastruktuurin käyttöiän pidentämiseksi, kuten huolto, jälkiasennus tai muut palvelut;

d)

tällaisten toimenpiteiden kertotaloustehokkuuden vaikutustenarvioinnin tukeminen;

e)

tuotteen, laitteiston tai infrastruktuurin tulevaa käyttöä, kuten jälkiasennusta, käytön muuttamista, käytöstä poistamista ja kierrätystä koskevien päätösten tekemiseen tarvittavien tietojen tarjoaminen käyttäjälle.

8.

Kaikkien datavetoisten IT-/OT-ratkaisujen on täytettävä seuraavat kriteerit:

a)

käytössä on tekniikoita, joilla tuetaan uusioraaka-aineiden ja uudelleenkäytettävien komponenttien uudelleenkäyttöä ja käyttöä, ja ratkaisut on suunniteltu erittäin kestäviksi, kierrätettäviksi, helposti purettaviksi, mukautettaviksi ja päivitettäviksi;

b)

käytössä on toimenpiteitä, joilla jäte käsitellään ja kierrätetään elinkaaren lopussa, mukaan lukien kierrätyspalvelujen tarjoajien kanssa tehdyt käytöstäpoistoa koskevat sopimukset, ja ne sisällytetään rahoitusennusteisiin tai virallisiin hankeasiakirjoihin. Näillä toimenpiteillä varmistetaan, että komponentit ja materiaalit erotellaan ja käsitellään kierrätyksen ja uudelleenkäytön maksimoimiseksi jätehierarkian, EU:n jätesääntelyn periaatteiden ja sovellettavien asetusten mukaisesti ja että erityisesti uudelleenkäytetään ja kierrätetään akut ja elektroniikkalaitteet sekä niiden sisältämät kriittiset raaka-aineet. Näihin toimenpiteisiin kuuluu myös vaarallisten materiaalien valvonta ja hallinta;

c)

uudelleenkäyttöön valmistelu, hyödyntäminen tai kierrättäminen tai asianmukainen käsittely, mukaan lukien kaikkien nesteiden poistaminen ja valikoiva käsittely, tehdään direktiivin 2012/19/EU liitteen VII mukaisesti.

Ei merkittävää haittaa

1)

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ei sovelleta

2)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Laitteisto, jolla ohjelmistoja käytetään, täyttää direktiivissä 2009/125/EY vahvistetut palvelimia ja tiedontallennustuotteita koskevat vaatimukset.

Käytetty laitteisto ei sisällä direktiivin 2011/65/EU liitteessä II lueteltuja rajoitusten kohteena olevia aineita, paitsi jos homogeenisen materiaalin pitoisuudet painoprosentteina eivät ylitä kyseisessä liitteessä lueteltuja enimmäisarvoja.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Ei sovelleta

5.    Palvelut

5.1   Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus

Toiminnan kuvaus

Sellaisten tavaroiden korjaus (158), kunnostaminen (159) ja uudelleenvalmistus (160), joita asiakas (luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö) on aiemmin käyttänyt niiden suunniteltuun käyttötarkoitukseen.

Tähän taloudelliseen toimintaan ei kuulu kulutushyödykkeiden (161), kuten tulostimen musteen, värikasettien, liikkuvien osien voiteluaineiden tai akkujen ja paristojen vaihtaminen.

Taloudellinen toiminta liittyy sellaisissa taloudellisissa toiminnoissa valmistettaviin tuotteisiin, jotka luokitellaan NACE-koodeihin C13 Tekstiilien valmistus, C14 Vaatteiden valmistus, C15 Nahan ja nahkatuotteiden valmistus, C16 Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus (pl. huonekalut; olki- ja punontatuotteiden valmistus), C22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus, C23.3 Keraamisten rakennusaineiden valmistus, C23.4 Muiden posliini- ja keramiikkatuotteiden valmistus, C25.1 Metallirakenteiden valmistus, C25.2 Metallisäiliöiden ja -altaiden yms. valmistus, C25.7 Ruokailu- ja leikkuuvälineiden yms. sekä työkalujen ja rautatavaran valmistus, C25.9 Muu metallituotteiden valmistus, C26 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus, C27 Sähkölaitteiden valmistus, C28.22 Nosto- ja siirtolaitteiden valmistus, C28.23 Konttorikoneiden ja -laitteiden valmistus (pl. tietokoneet ja niiden oheislaitteet), C28.24 Voimakäyttöisten käsityökalujen valmistus, C28.25 Muuhun kuin kotitalouskäyttöön tarkoitettujen jäähdytys- ja tuuletuslaitteiden valmistus, C28.93 Elintarvike-, juoma- ja tupakkateollisuuden koneiden valmistus, C28.94 Tekstiili-, vaate- ja nahkateollisuuden koneiden valmistus, C28.95 Paperi-, kartonki- ja pahviteollisuuden koneiden valmistus, C28.96 Muovi- ja kumiteollisuuden koneiden valmistus, C31 Huonekalujen valmistus ja C32 Muu valmistus.

Tähän luokkaan kuuluvilla taloudellisilla toiminnoilla ei ole omia NACE-koodeja asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetussa tilastollisessa toimialaluokituksessa.

Tekniset arviointikriteerit

Kiertotalouteen siirtymisen merkittävä edistäminen

1.

Taloudelliseen toimintaan sisältyy tuotteiden käyttöiän pidentämisen korjaamalla, kunnostamalla tai uudelleenvalmistamalla tuotteita, joita asiakas (luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö) on jo käyttänyt niiden suunniteltuun käyttötarkoitukseen.

2.

Taloudellinen toiminta täyttää seuraavat kriteerit:

a)

vaihdetuista osista, kunnostetuista tuotteista tai uudelleenvalmistetuista tuotteista on tarvittaessa tehty myyntisopimus noudattaen säännöksiä, jotka koskevat tuotteen sopimuksenmukaisuutta, myyjän vastuuta (162) (mukaan lukien mahdollisuus käytettyjen tuotteiden lyhyempään vastuu- tai vanhentumisaikaan), todistustaakkaa, oikeussuojakeinoja virheen korjaamiseksi, näiden oikeussuojakeinojen käyttöä koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä, tavaroiden korjaamista tai vaihtamista sekä kaupallisia takuita;

b)

taloudellisessa toiminnassa pannaan täytäntöön jätehuoltosuunnitelma, jolla varmistetaan, että tuotteen materiaalit, erityisesti kriittiset raaka-aineet ja komponentit, joita ei ole käytetty uudelleen samassa tuotteessa, käytetään uudelleen muualla tai, jos uudelleenkäyttö ei ole mahdollista (vaurioiden, kulumisen tai vaarallisten aineiden vuoksi), kierrätetään tai, ainoastaan jos uudelleenkäyttö ja kierrätys ei ole mahdollista, hävitetään sovellettavan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Uudelleenvalmistuksen osalta jätehuoltosuunnitelma on yleisön saatavilla.

Ei merkittävää haittaa

1)

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Jos toimintaan liittyy paikalla tapahtuvaa lämmön/jäähdytyksen tuotantoa tai yhteistuotantoa, joka sisältää sähköntuotantoa, toiminnasta suoraan aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 270 gCO2e/kWh.

2)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.

Korjauksen, kunnostuksen tai uudelleenvalmistuksen yhteydessä asennetut varaosat ovat kaikkien vaarallisten aineiden käytön rajoittamista koskevien, luonteeltaan yleisten tai kyseisen tuoteryhmän kannalta erityisen merkityksellisten unionin sääntöjen, kuten asetuksen (EY) N:o 1907/2006, direktiivin 2011/65/EU ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/2102 (163), mukaisia.

Korjaus- tai kunnostustoimien osalta näitä vaatimuksia ei sovelleta alkuperäisiin komponentteihin, jotka on säilytetty tuotteessa.

Direktiivin 2010/75/EU soveltamisalaan kuuluvien laitosten osalta päästöt ovat uusimmissa asiaankuuluvaa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevissa päätelmissä vahvistettujen parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvien päästötasojen (BAT-AEL) sisällä tai niitä pienemmät, ja samalla varmistetaan, että merkittäviä kokonaisympäristövaikutuksia ei esiinny.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Ei sovelleta

5.2   Varaosien myynti

Toiminnan kuvaus

Varaosien (164) myynti.

Tähän taloudelliseen toimintaan ei kuulu kulutushyödykkeiden, kuten tulostimen musteen, värikasettien, liikkuvien osien voiteluaineiden tai akkujen ja paristojen vaihtaminen ja huolto.

Taloudellinen toiminta liittyy varaosiin, joita käytetään sellaisissa taloudellisissa toiminnoissa valmistettaviin tuotteisiin, jotka luokitellaan NACE-koodeihin C26 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus, C27 Sähkölaitteiden valmistus, C28.22 Nosto- ja siirtolaitteiden valmistus, C28.23 Konttorikoneiden ja -laitteiden valmistus (pl. tietokoneet ja niiden oheislaitteet), C28.24 Voimakäyttöisten käsityökalujen valmistus ja C31 Huonekalujen valmistus.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin G46 ja G47 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tekniset arviointikriteerit

Kiertotalouteen siirtymisen merkittävä edistäminen

1.

Taloudelliseen toimintaan sisältyy lakisääteiset velvoitteet ylittävä varaosien myynti.

2.

Taloudellinen toiminta täyttää seuraavat kriteerit:

a)

jokaisesta myydystä varaosasta on tarvittaessa tehty myyntisopimus noudattaen säännöksiä, jotka koskevat tuotteen sopimuksenmukaisuutta, myyjän vastuuta (165) (mukaan lukien mahdollisuus käytettyjen tuotteiden lyhyempään vastuu- tai vanhentumisaikaan), todistustaakkaa, oikeussuojakeinoja virheen korjaamiseksi, näiden oikeussuojakeinojen käyttöä koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä, tavaroiden korjaamista tai vaihtamista sekä kaupallisia takuita;

b)

jokainen myyty tuotteen varaosa korvaa tai tulee tulevaisuudessa korvaamaan jonkin olemassa olevan osan tuotteen toimivuuden palauttamiseksi tai parantamiseksi, erityisesti jos olemassa oleva osa rikkoutuu.

3.

Jos taloudelliseen toimintaan liittyy pakattujen tuotteiden toimittamista asiakkaille (luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle), myös silloin, kun toimintaa harjoitetaan sähköisenä kaupankäyntinä (166), tuotteen primaari- ja sekundääripakkaukset täyttävät yhden seuraavista kriteereistä:

a)

pakkaus on valmistettu vähintään 65-prosenttisesti kierrätysmateriaalista. Jos pakkaus on tehty paperista tai pahvista, jäljelle jäävällä primaariraaka-aineella on FSC:n (Forest Stewardship Council), PEFC Internationalin (Programme for the Endorsement of Forest Stewardship Schemes) tai vastaavan tunnustetun järjestelmän sertifiointi. Muovi- tai metallipinnoitteita ei käytetä. Muovipakkauksissa käytetään vain yhtä materiaalia ilman pinnoitteita, eikä halogeenia sisältäviä polymeerejä käytetä. Vaatimustenmukaisuudesta annetaan vakuutus, jossa täsmennetään pakkauksen materiaalikoostumus sekä kierrätetyn ja primääriraaka-aineen osuudet;

b)

pakkaus on suunniteltu käytettäväksi uudelleen uudelleenkäyttöjärjestelmässä (167). Uudelleenkäyttöjärjestelmä on toteutettu siten, että se mahdollistaa uudelleenkäytön suljetun tai avoimen kierron järjestelmässä.

Ei merkittävää haittaa

1)

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Jos toimintaan liittyy paikalla tapahtuvaa lämmön/jäähdytyksen tuotantoa tai yhteistuotantoa, joka sisältää sähköntuotantoa, toiminnasta suoraan aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 270 gCO2e/kWh.

Toiminnalla luodaan strategia, jolla huomioidaan ja vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä, joita arvoketjuun sisältyvistä kuljetuksista aiheutuu, mukaan lukien toimitukset ja palautukset, siinä määrin kuin ne ovat jäljitettävissä.

2)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.

Myydyt varaosat ovat kaikkien vaarallisten aineiden käytön rajoittamista koskevien, luonteeltaan yleisten tai kyseisen tuoteryhmän kannalta erityisen merkityksellisten unionin sääntöjen, kuten asetuksen (EY) N:o 1907/2006, direktiivin 2011/65/EU ja direktiivin (EU) 2017/2102, mukaisia.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Ei sovelleta

5.3   Käytöstä poistettujen tuotteiden ja tuotekomponenttien valmistelu uudelleenkäyttöön

Toiminnan kuvaus

Tuotteiden ja komponenttien valmistelu uudelleenkäyttöön (168) käyttöiän lopussa.

Taloudelliseen toimintaan ei sisälly korjaustoiminta, joka suoritetaan tuotteen käyttövaiheessa.

Taloudellinen toiminta liittyy sellaisissa taloudellisissa toiminnoissa valmistettaviin tuotteisiin ja niiden komponentteihin, jotka luokitellaan NACE-koodeihin C13 Tekstiilien valmistus, C14 Vaatteiden valmistus, C15 Nahan ja nahkatuotteiden valmistus, C16 Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus (pl. huonekalut; olki- ja punontatuotteiden valmistus), C18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen, C22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus, C23.3 Keraamisten rakennusaineiden valmistus, C23.4 Muiden posliini- ja keramiikkatuotteiden valmistus, C25.1 Metallirakenteiden valmistus, C25.2 Metallisäiliöiden ja -altaiden yms. valmistus, C25.7 Ruokailu- ja leikkuuvälineiden yms. sekä työkalujen ja rautatavaran valmistus, C25.9 Muu metallituotteiden valmistus, C26 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus, C27 Sähkölaitteiden valmistus, C28.22 Nosto- ja siirtolaitteiden valmistus, C28.23 Konttorikoneiden ja -laitteiden valmistus (pl. tietokoneet ja niiden oheislaitteet), C28.24 Voimakäyttöisten käsityökalujen valmistus, C28.25 Muuhun kuin kotitalouskäyttöön tarkoitettujen jäähdytys- ja tuuletuslaitteiden valmistus, C28.93 Elintarvike-, juoma- ja tupakkateollisuuden koneiden valmistus, C28.94 Tekstiili-, vaate- ja nahkateollisuuden koneiden valmistus, C28.95 Paperi-, kartonki- ja pahviteollisuuden koneiden valmistus, C28.96 Muovi- ja kumiteollisuuden koneiden valmistus, C29 Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus, C30.1 Laivojen ja veneiden rakentaminen, C30.2 Raideliikenteen kulkuneuvojen valmistus, C30.3 Ilma- ja avaruusalusten ja niihin liittyvien koneiden valmistus, C30.9 Muualla luokittelematon kulkuneuvojen valmistus, C31 Huonekalujen valmistus ja C32 Muu valmistus.

Tähän luokkaan kuuluvalla taloudellisella toiminnalla ei ole omaa NACE-koodia asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetussa tilastollisessa toimialaluokituksessa.

Tekniset arviointikriteerit

Kiertotalouteen siirtymisen merkittävä edistäminen

1.

Toiminnalla valmistellaan tuotteet tai tuotteiden osat, joista on tullut jätettä, siten että niitä voidaan käyttää uudelleen ilman mitään muuta esikäsittelyä.

2.

Toimintaan käytettävä jäteraaka-aine on peräisin erikseen kerätystä ja kuljetetusta jätteestä, joka koostuu syntypaikalla erotelluista tai toisiinsa sekoitetuista jakeista (169).

3.

Toiminnassa on käytössä hyväksyntä-, turvallisuus- ja tarkastusmenettelyt, jotka täyttävät seuraavat vaatimukset:

a)

uudelleenkäytön valmisteluun tai kierrätykseen soveltuminen tarkastetaan erityisellä menettelyllä, ja toiminnassa noudatetaan julkisesti saatavilla olevaa jätehuoltosuunnitelmaa, jolla varmistetaan, että käytöstä poistetut tuotteet, jotka eivät sovellu uudelleenkäyttöön (vaurioiden, kulumisen tai vaarallisten aineiden vuoksi), lähetetään kierrätettäväksi tai loppukäsitellään, jos uudelleenkäyttö ja kierrätys ei ole kannattavaa;

b)

ennalta määritettyjen kriteerien mahdollisesti silmämääräiseen tai manuaaliseen ulkoiseen tarkastukseen perustuva menettely soveltuu sellaisten käytöstä poistettujen tuotteiden luokkaan, jotka valmistellaan uudelleenkäyttöä varten;

c)

tarjolla on asianmukaista koulutusta, jolla varmistetaan, että uudelleenkäyttötoiminnan harjoittajat ovat päteviä valmistelemaan käytöstä poistettujen tuotteiden uudelleenkäyttötoimia.

4.

Toiminnassa käytetään työkaluja ja laitteita, jotka soveltuvat käytöstä poistettujen tuotteiden uudelleenkäytön valmisteluun.

5.

Toimintaan sisältyy raportointijärjestelmä talteenottoasteesta ja tarvittaessa unionin tai kansallisessa lainsäädännössä asetetuista uudelleenkäytön valmistelua tai kierrätystä koskevista tavoitteista.

6.

Toiminta täyttää seuraavat kriteerit:

a)

toiminnan tuloksena on tuotteita tai tuotteiden osia, jotka soveltuvat uudelleenkäyttöön ilman muuta käsittelyä;

b)

myydyistä tavaroista on tarvittaessa tehty myyntisopimus noudattaen säännöksiä, jotka koskevat tuotteen sopimuksenmukaisuutta, myyjän vastuuta (170) (mukaan lukien mahdollisuus käytettyjen tuotteiden lyhyempään vastuu- tai vanhentumisaikaan), todistustaakkaa, oikeussuojakeinoja virheen korjaamiseksi, näiden oikeussuojakeinojen käyttöä koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä, tavaroiden korjaamista tai vaihtamista sekä kaupallisia takuita.

7.

Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun uudelleenkäyttöön valmistelun osalta taloudellisessa toiminnassa on sallittua käsitellä jätteitä ja käytössä on ympäristöjärjestelmä, joka perustuu ISO-standardiin 14001:2015 (171), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1221/2009 (172) mukaiseen EU:n ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS) tai vastaavaan sekä ISO-standardiin 9001:2015 (173) perustuvaan laadunhallintajärjestelmään.

Ei merkittävää haittaa

1)

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Jos toimintaan liittyy paikalla tapahtuvaa lämmön/jäähdytyksen tuotantoa tai yhteistuotantoa, joka sisältää sähköntuotantoa, toiminnasta suoraan aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 270 gCO2e/kWh.

2)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.

Toiminnassa on käytössä turvallisuusmenettelyitä, joilla suojellaan uudelleenkäyttötoimia valmistelevien työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Ei sovelleta

5.4   Käytettyjen tavaroiden myynti

Toiminnan kuvaus

Sellaisten käytettyjen tavaroiden myynti, joita asiakas (luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö) on aiemmin käyttänyt niiden suunniteltuun käyttötarkoitukseen, mahdollisesti korjauksen, kunnostuksen tai uudelleenvalmistuksen jälkeen.

Taloudellinen toiminta liittyy sellaisissa taloudellisissa toiminnoissa valmistettaviin tuotteisiin, jotka luokitellaan NACE-koodeihin C13 Tekstiilien valmistus, C14 Vaatteiden valmistus, C15 Nahan ja nahkatuotteiden valmistus, C16 Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus (pl. huonekalut; olki- ja punontatuotteiden valmistus), C18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen, C22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus, C23.3 Keraamisten rakennusaineiden valmistus, C23.4 Muiden posliini- ja keramiikkatuotteiden valmistus, C25.1 Metallirakenteiden valmistus, C25.2 Metallisäiliöiden ja -altaiden yms. valmistus, C25.7 Ruokailu- ja leikkuuvälineiden yms. sekä työkalujen ja rautatavaran valmistus, C25.9 Muu metallituotteiden valmistus, C26 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus, C27 Sähkölaitteiden valmistus, C28.22 Nosto- ja siirtolaitteiden valmistus, C28.23 Konttorikoneiden ja -laitteiden valmistus (pl. tietokoneet ja niiden oheislaitteet), C28.24 Voimakäyttöisten käsityökalujen valmistus, C28.25 Muuhun kuin kotitalouskäyttöön tarkoitettujen jäähdytys- ja tuuletuslaitteiden valmistus, C28.93 Elintarvike-, juoma- ja tupakkateollisuuden koneiden valmistus, C28.94 Tekstiili-, vaate- ja nahkateollisuuden koneiden valmistus, C28.95 Paperi-, kartonki- ja pahviteollisuuden koneiden valmistus, C28.96 Muovi- ja kumiteollisuuden koneiden valmistus, C29 Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus, C31 Huonekalujen valmistus ja C32 Muu valmistus.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin G46 ja G47 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tekniset arviointikriteerit

Kiertotalouteen siirtymisen merkittävä edistäminen

1.

Taloudelliseen toimintaan sisältyy sellaisen käytetyn tuotteen myynti, jota asiakas (luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö) on käyttänyt sen suunniteltuun käyttötarkoitukseen, mahdollisesti korjauksen, kunnostuksen tai uudelleenvalmistuksen jälkeen.

2.

Myydystä tuotteesta on tarvittaessa tehty myyntisopimus noudattaen säännöksiä, jotka koskevat tuotteen sopimuksenmukaisuutta, myyjän vastuuta (174) (mukaan lukien mahdollisuus käytettyjen tuotteiden lyhyempään vastuu- tai vanhentumisaikaan), todistustaakkaa, oikeussuojakeinoja virheen korjaamiseksi, näiden oikeussuojakeinojen käyttöä koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä, tavaroiden korjaamista tai vaihtamista sekä kaupallisia takuita.

3.

Jos tuote on korjattu, kunnostettu tai uudelleenvalmistettu ennen jälleenmyyntiä, toiminnassa on käytössä jätehuoltosuunnitelma, jolla varmistetaan, että tuotteen materiaalit ja komponentit, joita ei ole käytetty uudelleen samassa tuotteessa, käytetään uudelleen muualla, tai jos uudelleenkäyttö ei ole mahdollista (esimerkiksi vaurioiden, kulumisen tai vaarallisten aineiden vuoksi), kierrätetään tai loppukäsitellään, jos uudelleenkäyttö ja kierrätys ei ole kannattavaa. Uudelleenvalmistuksen osalta jätehuoltosuunnitelma on yleisön saatavilla.

4.

Jos taloudelliseen toimintaan liittyy pakattujen tuotteiden toimittamista asiakkaille (luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle), myös silloin, kun toimintaa harjoitetaan sähköisenä kaupankäyntinä (175), tuotteen primaari- ja sekundääripakkaukset täyttävät yhden seuraavista kriteereistä:

a)

pakkaus on valmistettu vähintään 65-prosenttisesti kierrätysmateriaalista. Jos pakkaus on tehty paperista tai pahvista, jäljelle jäävällä primaariraaka-aineella on FSC:n (Forest Stewardship Council), PEFC Internationalin (Programme for the Endorsement of Forest Stewardship Schemes) tai vastaavan tunnustetun järjestelmän sertifiointi. Muovi- tai metallipinnoitteita ei käytetä. Muovipakkauksissa käytetään vain yhtä materiaalia ilman pinnoitteita, eikä halogeenia sisältäviä polymeerejä käytetä. Vaatimustenmukaisuudesta annetaan vakuutus, jossa täsmennetään pakkauksen materiaalikoostumus sekä kierrätetyn ja primääriraaka-aineen osuudet;

b)

pakkaus on suunniteltu käytettäväksi uudelleen uudelleenkäyttöjärjestelmässä (176). Uudelleenkäyttöjärjestelmä on toteutettu siten, että se mahdollistaa uudelleenkäytön suljetun tai avoimen kierron järjestelmässä.

Ei merkittävää haittaa

1)

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Jos toimintaan liittyy paikalla tapahtuvaa lämmön/jäähdytyksen tuotantoa tai yhteistuotantoa, joka sisältää sähköntuotantoa, toiminnasta suoraan aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 270 gCO2e/kWh.

Toiminnalla luodaan strategia, jolla huomioidaan ja vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä, joita arvoketjuun sisältyvistä kuljetuksista aiheutuu, mukaan lukien toimitukset ja palautukset, siinä määrin kuin ne ovat jäljitettävissä.

Jos myytävä tuote on alun perin tuotettu NACE-koodiin C29 luokitelluissa toiminnoissa ja se on asetuksen (EU) 2018/858 mukainen ajoneuvo, liikennealan komponentti, järjestelmä, erillinen tekninen yksikkö, osa tai varaosa ja myynti tapahtuu jälkimarkkinoilla vuoden 2025 jälkeen ja ennen vuotta 2030, sovelletaan seuraavia kriteerejä:

a)

M1- ja N1-luokan kevyiksi hyötyajoneuvoiksi luokiteltujen ajoneuvojen hiilidioksidipäästörajat, sellaisina kuin ne määritetty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/631 (177) 3 artiklan 1 kohdan h alakohdassa, noudattavat tiettyä normia, joka on alle 50 gCO2/km (vähäpäästöiset ja päästöttömät kevyet hyötyajoneuvot);

b)

sellaiset L-luokan (178) ajoneuvot, joiden Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 168/2013 (179) säädetyn päästötestin mukaisesti lasketut pakokaasupäästöt ovat 0 gCO2/km;

c)

N2- ja N3-luokkien ajoneuvot sekä N1-luokan raskaiksi ajoneuvoiksi luokitellut ajoneuvot, joita ei ole tarkoitettu fossiilisten polttoaineiden kuljetukseen ja joiden suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna on enintään 7,5 tonnia ja jotka ovat asetuksen (EU) 2019/1242 3 artiklan 11 kohdassa määriteltyjä nollapäästöisiä raskaita hyötyajoneuvoja;

d)

N2- ja N3-luokkien ajoneuvot, joita ei ole tarkoitettu fossiilisten polttoaineiden kuljetukseen ja joiden suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna on enintään 7,5 tonnia ja jotka ovat asetuksen (EU) 2019/1242 3 artiklan 11 alakohdassa määriteltyjä nollapäästöisiä raskaita hyötyajoneuvoja tai kyseisen asetuksen 3 artiklan 12 alakohdassa määriteltyjä vähäpäästöisiä raskaita hyötyajoneuvoja.

Jos tuote, joka on alun perin tuotettu NACE-koodiin C29 luokitelluissa toiminnoissa ja on asetuksen (EU) 2018/858 mukainen ajoneuvo, liikennealan komponentti, järjestelmä, erillinen tekninen yksikkö, osa tai varaosa, myydään jälkimarkkinoilla vuoden 2030 jälkeen, asetuksen (EU) 2019/631 3 artiklan 1 kohdan h alakohdassa määritellyt hiilidioksidipäästöt ovat 0.

Jos myyty tuote on alun perin tuotettu NACE-koodeihin C26 tai C27 luokitelluissa toiminnoissa, tuote on direktiivin 2009/125/EY ja sen nojalla annettujen täytäntöönpanoasetusten mukainen.

2)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.

Jos myyty tuote on alun perin tuotettu NACE-koodeihin C29 luokitelluissa toiminnoissa ja se on asetuksen (EU) 2018/858 mukainen ajoneuvo, liikennealan komponentti, järjestelmä, erillinen tekninen yksikkö, osa tai varaosa, se täyttää asetuksen (EY) N:o 595/2009 mukaisesti vahvistetun raskaiden hyötyajoneuvojen päästöjä koskevan tyyppihyväksynnän viimeisimmän sovellettavan Euro VI -vaiheen tai asetuksen (EY) N:o 715/2007 mukaisesti vahvistetun kevyiden hyötyajoneuvojen päästöjä koskevan tyyppihyväksynnän viimeisimmän sovellettavan Euro VI -vaiheen tai niiden seuraajien vaatimukset. M- ja N-luokkien tieliikenneajoneuvojen osalta renkaat, pois lukien uudelleenkäsitellyt renkaat, ovat soveltuvin osin parhaan energiatehokkuusluokan, joissa on tuotteita, vierintämeluluokkaa koskevien vaatimusten sekä kahden parhaan energiatehokkuusluokan, joissa on tuotteita, vierintävastuskertoimen (joka vaikuttaa ajoneuvon energiatehokkuuteen) mukaiset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/740 mukaisesti ja kuten voidaan todentaa energiamerkintöjen eurooppalaisesta tuotetietokannasta (EPREL). Renkaat ovat asetusta (EY) N:o 715/2007 ja asetusta (EY) N:o 595/2009 seuraavien säädösten mukaisia.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Ei sovelleta

5.5   Tuote palveluna ja muut kiertokäyttö- ja tulossuuntautuneet palvelumallit

Toiminnan kuvaus

Tarjotaan asiakkaille (luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille) tuotteiden käyttöoikeus sellaisten palvelumallien kautta, jotka ovat joko käyttösuuntautuneita palveluja, joissa tuote on edelleen keskiössä, mutta sen omistusoikeus säilyy palvelun tarjoajalla ja tuote vuokrataan tai on yhteiskäytössä, tai tulossuuntautuneita palveluja, joissa maksu on ennalta määritelty ja sovittu tulos toimitetaan (maksu palveluyksikköä kohti).

Taloudellinen toiminta kattaa sellaisissa taloudellisissa toiminnoissa valmistettavat tuotteet, jotka luokitellaan NACE-koodeihin C13 Tekstiilien valmistus, C14 Vaatteiden valmistus, C15 Nahan ja nahkatuotteiden valmistus, C16 Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus (pl. huonekalut; olki- ja punontatuotteiden valmistus), C22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus, C23.3 Keraamisten rakennusaineiden valmistus, C23.4 Muiden posliini- ja keramiikkatuotteiden valmistus, C25.1 Metallirakenteiden valmistus, C25.2 Metallisäiliöiden ja -altaiden yms. valmistus, C25.7 Ruokailu- ja leikkuuvälineiden yms. sekä työkalujen ja rautatavaran valmistus, C25.9 Muu metallituotteiden valmistus, C26 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus, C27 Sähkölaitteiden valmistus, C28.22 Nosto- ja siirtolaitteiden valmistus, C28.23 Konttorikoneiden ja -laitteiden valmistus (pl. tietokoneet ja niiden oheislaitteet), C28.24 Voimakäyttöisten käsityökalujen valmistus, C28.25 Muuhun kuin kotitalouskäyttöön tarkoitettujen jäähdytys- ja tuuletuslaitteiden valmistus, C28.93 Elintarvike-, juoma- ja tupakkateollisuuden koneiden valmistus, C28.94 Tekstiili-, vaate- ja nahkateollisuuden koneiden valmistus, C28.95 Paperi-, kartonki- ja pahviteollisuuden koneiden valmistus, C28.96 Muovi- ja kumiteollisuuden koneiden valmistus, C31 Huonekalujen valmistus ja C32 Muu valmistus.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin G46, G47 ja N.77 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tekniset arviointikriteerit

Kiertotalouteen siirtymisen merkittävä edistäminen

1.

Toiminnalla tarjotaan asiakkaille (luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille) tuotteen tai tuotteiden käyttöoikeuden samalla varmistaen, että omistusoikeus säilyy kyseistä palvelua tarjoavalla yrityksellä, kuten valmistajalla, asiantuntijalla tai vähittäismyyjällä. Sopimusehdoilla varmistetaan, että kaikki seuraavat osakriteerit täyttyvät:

a)

palvelun tarjoajalla on velvollisuus ottaa käytetty tuote takaisin sopimuksen päättyessä;

b)

asiakkaalla on velvollisuus antaa käytetty tuote takaisin sopimuksen päättyessä;

c)

palvelun tarjoaja pysyy tuotteen omistajana;

d)

asiakas maksaa tuotteen käyttöoikeudesta ja käytöstä tai tuotteen käyttöoikeuden ja käytön lopputuloksesta.

2.

Toiminta johtaa käytännössä tuotteen käyttöiän pitenemiseen tai käyttöintensiteetin kasvamiseen.

3.

Jos taloudelliseen toimintaan liittyy pakattujen tuotteiden toimittamista asiakkaille (luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle), myös silloin, kun toimintaa harjoitetaan sähköisenä kaupankäyntinä (180), tuotteen primaari- ja sekundääripakkaukset täyttävät yhden seuraavista kriteereistä:

a)

pakkaus on valmistettu vähintään 65-prosenttisesti kierrätysmateriaalista. Jos pakkaus on tehty paperista tai pahvista, jäljelle jäävällä primaariraaka-aineella on FSC:n (Forest Stewardship Council), PEFC Internationalin (Programme for the Endorsement of Forest Stewardship Schemes) tai vastaavan tunnustetun järjestelmän sertifiointi. Muovi- tai metallipinnoitteita ei käytetä. Muovipakkauksissa käytetään vain yhtä materiaalia ilman pinnoitteita, eikä halogeenia sisältäviä polymeerejä käytetä. Vaatimustenmukaisuudesta annetaan vakuutus, jossa täsmennetään pakkauksen materiaalikoostumus sekä kierrätetyn ja primääriraaka-aineen osuudet;

b)

pakkaus on suunniteltu käytettäväksi uudelleen uudelleenkäyttöjärjestelmässä (181). Uudelleenkäyttöjärjestelmä on toteutettu siten, että se mahdollistaa uudelleenkäytön suljetun tai avoimen kierron järjestelmässä.

4.

Vaatteiden osalta, jos taloudelliseen toimintaan kuuluu käytettyjen vaatteiden pesu ja kuivapesu, toiminta on ISO-standardin tyypin 1 ympäristömerkin tai vastaavan mukaista.

Ei merkittävää haittaa

1)

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Jos toimintaan liittyy paikalla tapahtuvaa lämmön/jäähdytyksen tuotantoa tai yhteistuotantoa, joka sisältää sähköntuotantoa, toiminnasta suoraan aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 270 gCO2e/kWh.

Toiminnassa laaditaan strategia, jolla vähennetään arvoketjun alku- ja loppupään palveluista aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä ja jossa otetaan huomioon

a)

välituotteet ja raaka-aineet;

b)

arvoketjuun sisältyvät kuljetukset, mukaan lukien toimitukset ja palautukset;

c)

huolto- ja muut tarvittavat toimet, mukaan lukien pesu ja puhdistus;

d)

käyttöiän päättyminen, mukaan lukien jätehuolto.

2)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Ei sovelleta

5.6   Käytettyjen uudelleenkäytettävien tavaroiden kauppapaikka

Toiminnan kuvaus

Uudelleenkäytettäviksi tarkoitettujen käytettyjen tuotteiden, materiaalien tai komponenttien kauppaa (myyntiä tai vaihtoa) varten tarkoitettujen markkinapaikkojen (182) ja ilmoituspaikkojen (183) kehittäminen ja toiminta, kun markkinapaikat ja ilmoituspaikat toimivat välittäjinä, joiden avulla palvelua tai tuotetta hakevat ostajat ja kyseisten tuotteiden tai palvelujen myyjät tai tarjoajat löytävät toisensa.

Taloudellinen toiminta kattaa markkinapaikat ja ilmoituspaikat, jotka tukevat B2B-, B2C- ja asiakkaiden välistä (C2C) kaupankäyntiä. Toiminto kattaa sellaiset palvelut kuten ostajan ja myyjän välisen yhteyden luomisen, maksupalvelut tai toimituspalvelut.

Taloudellinen toiminta ei sisällä käytettyjen tavaroiden tukku- tai vähittäiskauppaa.

Taloudellinen toiminta liittyy sellaisissa taloudellisissa toiminnoissa valmistettaviin tuotteisiin, jotka luokitellaan NACE-koodeihin C10 Elintarvikkeiden valmistus, C11 Juomien valmistus, C13 Tekstiilien valmistus, C14 Vaatteiden valmistus, C15 Nahan ja nahkatuotteiden valmistus, C16 Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus (pl. huonekalut; olki- ja punontatuotteiden valmistus), C17 Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus, C18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen, C22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus, C23.3 Keraamisten rakennusaineiden valmistus, C23.4 Muiden posliini- ja keramiikkatuotteiden valmistus, C24 Metallien jalostus, C25.1 Metallirakenteiden valmistus, C25.2 Metallisäiliöiden ja -altaiden yms. valmistus, C25.7 Ruokailu- ja leikkuuvälineiden yms. sekä työkalujen ja rautatavaran valmistus, C25.9 Muu metallituotteiden valmistus, C26 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus, C27 Sähkölaitteiden valmistus, C28.22 Nosto- ja siirtolaitteiden valmistus, C28.23 Konttorikoneiden ja -laitteiden valmistus (pl. tietokoneet ja niiden oheislaitteet), C28.24 Voimakäyttöisten käsityökalujen valmistus, C28.25 Muuhun kuin kotitalouskäyttöön tarkoitettujen jäähdytys- ja tuuletuslaitteiden valmistus, C28.93 Elintarvike-, juoma- ja tupakkateollisuuden koneiden valmistus, C28.94 Tekstiili-, vaate- ja nahkateollisuuden koneiden valmistus, C28.95 Paperi-, kartonki- ja pahviteollisuuden koneiden valmistus, C28.96 Muovi- ja kumiteollisuuden koneiden valmistus, C31 Huonekalujen valmistus ja C32 Muu valmistus.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin J58.29, J61, J62 ja J63.1 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 13 artiklan 1 kohdan l alakohdassa tarkoitettua mahdollistavaa toimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.

Tekniset arviointikriteerit

Kiertotalouteen siirtymisen merkittävä edistäminen

1.

Taloudellinen toiminta koostuu markkinapaikkojen tai ilmoituspaikkojen kehittämisestä ja toiminnasta käytettyjen tuotteiden, komponenttien tai materiaalien myynnin tai uudelleenkäytön tukemiseksi.

Toiminta mahdollistaa sellaisten käytettyjen tavaroiden kaupan (myynnin tai vaihdon) uudelleenkäyttöä varten, jotka on määritelty toiminnan kuvauksessa ja joita jokin kuluttaja tai organisaatio on jo aiemmin käyttänyt niiden suunniteltuun käyttötarkoitukseen, korjattuna tai ilman korjausta.

2.

Jos käytössä on palvelimia ja tiedontallennustuotteita:

a)

käytettävä laitteisto täyttää palvelimille ja tiedontallennustuotteille direktiivin 2009/125/EY mukaisesti asetetut vaatimukset;

b)

käytetyt laitteet eivät sisällä direktiivin 2011/65/EU liitteessä II lueteltuja rajoitusten kohteena olevia aineita, paitsi jos homogeenisten materiaalien pitoisuudet painoprosentteina eivät ylitä kyseisessä liitteessä lueteltuja pitoisuuksia;

c)

käytössä on jätehuoltosuunnitelma, joka suosii ensisijaisesti uudelleenkäyttöä ja kierrätystä sähkö- ja elektroniikkalaitteiden käyttöiän lopuksi, esimerkiksi kierrätyskumppaneiden kanssa tehtyjä sopimuksia;

d)

käyttöiän päättyessä laitteisto valmistellaan uudelleenkäyttöön, hyödynnetään tai kierrätetään tai käsitellään asianmukaisesti, mukaan lukien kaikkien nesteiden poistaminen ja valikoiva käsittely direktiivin 2012/19/EU liitteen VII mukaisesti.

Ei merkittävää haittaa

1)

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Jos käytössä on datakeskuksia, toiminnassa on pyritty parhaan mukaan käyttämään asiaankuuluvia toimintatapoja, jotka on nimetty ’odotetuiksi toimintatavoiksi’ datakeskusten energiatehokkuutta koskevien eurooppalaisten käytännesääntöjen tuoreimmassa versiossa tai CEN-Cenelec-asiakirjassa CLC TR50600-99-1 Data centre facilities and infrastructures – Part 99-1: Recommended practices for energy management (184), ja siinä on käytetty kaikkia odotettuja toimintatapoja, joille on annettu maksimiarvo 5 datakeskusten energiatehokkuutta koskevien eurooppalaisten käytännesääntöjen tuoreimmassa versiossa.

2)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Ei sovelleta

(1)   ’Kontaktimateriaalipakkauksella’ tarkoitetaan pakkausta, jota on tarkoitus käyttää kaikissa pakkausratkaisuissa, jotka kuuluvat seuraavien säädösten soveltamisalaan: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1831/2003, annettu 22 päivänä syyskuuta 2003, eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista (EUVL L 268, 18.10.2003, s. 29), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1935/2004, annettu 27 päivänä lokakuuta 2004, elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvista materiaaleista ja tarvikkeista ja direktiivien 80/590/ETY ja 89/109/ETY kumoamisesta (EUVL L 338, 13.11.2004, s. 4), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, rehun markkinoille saattamisesta ja käytöstä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 79/373/ETY, komission direktiivin 80/511/ETY, neuvoston direktiivien 82/471/ETY, 83/228/ETY, 93/74/ETY, 93/113/EY ja 96/25/EY ja komission päätöksen 2004/217/EY kumoamisesta (EUVL L 229, 1.9.2009, s. 1), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1223/2009, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, kosmeettisista valmisteista (EUVL L 342, 22.12.2009, s. 59), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/745, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2017, lääkinnällisistä laitteista, direktiivin 2001/83/EY, asetuksen (EY) N:o 178/2002 ja asetuksen (EY) N:o 1223/2009 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivien 90/385/ETY ja 93/42/ETY kumoamisesta (EUVL L 117, 5.5.2017, s. 1), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/746, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2017, in vitro -diagnostiikkaan tarkoitetuista lääkinnällisistä laitteista sekä direktiivin 98/79/EY ja komission päätöksen 2010/227/EU kumoamisesta (EUVL L 117, 5.5.2017, s. 176), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/4, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, lääkerehun valmistuksesta, markkinoille saattamisesta ja käytöstä sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 183/2005 muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 90/167/ETY kumoamisesta (EUVL L 4, 7.1.2019, s. 1), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/6, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, eläinlääkkeistä ja direktiivin 2001/82/EY kumoamisesta (EUVL L 4, 7.1.2019, s. 43), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY, annettu 6 päivänä marraskuuta 2001, ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä (EUVL L 311, 28.11.2001, s. 67) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/68/EY, annettu 24 päivänä syyskuuta 2008, vaarallisten aineiden sisämaankuljetuksista (EUVL L 260, 30.9.2008, s. 13).

(2)   ’Uudelleenkäytettävä’ ja ’uudelleenkäyttöjärjestelmä’ määritellään ja toteutetaan unionin pakkaus- ja pakkausjätelainsäädännössä säädettyjen pakkausten uudelleenkäyttöjärjestelmiä koskevien vaatimusten mukaisesti, mukaan lukien standardit, jotka liittyvät käyttökertojen lukumäärään uudelleenkäyttöjärjestelmässä.

(3)  Komissio tarkastelee näitä ehtoja uudelleen pakkauksista ja pakkausjätteistä 20 päivänä joulukuuta 1994 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/62/EY (EYVL L 365, 31.12.1994, s. 10) tarkistamisen jälkeen.

(4)  Kestävillä biojäteraaka-aineilla tarkoitetaan teollisuuden biojätettä ja yhdyskuntabiojätettä, mutta ei primääribiomassaa, koska siitä ei ole oikeudellisesti sovittuja kestävyyskriteerejä.

(5)  Komissio tarkastelee näitä ehtoja uudelleen pakkauksista ja pakkausjätteistä 20 päivänä joulukuuta 1994 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/62/EY (EYVL L 365, 31.12.1994, s. 10) tarkistamisen jälkeen.

(6)   ’Pakkausyksiköllä’ tarkoitetaan kokonaista yksikköä, mukaan lukien kaikki liitetyt tai erilliset osat, jotka yhdessä täyttävät pakkauksen tehtävän, joka voi olla esimerkiksi tuotteen säilyttäminen tai suojaaminen tai sen käsittelyn, toimituksen, varastoinnin, kuljetuksen tai esillepanon mahdollistaminen, mukaan lukien sellaiset ryhmä- tai kuljetuspakkausten muodostamat erilliset yksiköt, jotka poistetaan käytöstä ennen myyntipaikalle asettamista.

(7)   ’Kierrätysasteella’ tarkoitetaan syntyneen jätteen kierrätettävää osuutta.

(8)  ISO 16290:2013, Space systems – Definition of the Technology Readiness Levels (TRLs) and their criteria of assessment (27.6.2023 hyväksytty versio: https://www.iso.org/obp/ui/#iso:std:iso:16290:ed-1:v1:en).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta (EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1).

(10)  Komission suositus (EU) 2021/2279, annettu 15 päivänä joulukuuta 2021, ympäristöjalanjälkeä koskevien menetelmien käyttämisestä tuotteiden ja organisaatioiden elinkaaren ympäristötehokkuuden mittaamiseen ja siitä tiedottamiseen (EUVL L 471, 30.12.2021, s. 1).

(11)  ISO-standardi 14067:2018, Kasvihuonekaasut. Tuotteiden hiilijalanjälki. Hiilijalanjäljen laskemista koskevat vaatimukset ja ohjeet (27.6.2023 hyväksytty versio: https://www.iso.org/standard/71206.html).

(12)  ISO-standardi 14064-1:2018, Greenhouse gases – Part 1: Specification with guidance at the organization level for quantification and reporting of greenhouse gas emissions and removals (27.6.2023 hyväksytty versio: https://www.iso.org/standard/66453.html).

(13)  Komission suositus 2013/179/EU, annettu 9 päivänä huhtikuuta 2013, yhteisten menetelmien käyttämisestä tuotteiden ja organisaatioiden elinkaaren ympäristötehokkuuden mittaamiseen ja siitä tiedottamiseen (EUVL L 124, 4.5.2013, s. 1).

(14)  Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2016/902, annettu 30 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisista kemian alan jätevesien ja jätekaasujen yhdenmukaisten käsittely- ja hallintajärjestelmien parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevista päätelmistä (EUVL L 152, 9.6.2016, s. 23).

(15)  Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2022/2427, annettu 6 päivänä joulukuuta 2022, teollisuuden päästöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevien päätelmien vahvistamisesta kemianteollisuuden poistokaasujen yhdenmukaisia hallinta- ja käsittelyjärjestelmiä varten (EUVL L 318, 12.12.2022, s. 157).

(16)  Polymeerien tuotantoa koskevaa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskeva vertailuasiakirja (27.6.2023 hyväksytty versio: https://eippcb.jrc.ec.europa.eu/sites/default/files/2019-11/pol_bref_0807.pdf).

(17)  Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskeva vertailuasiakirja epäorgaanisten peruskemikaalien – kiinteiden ja muiden – laajamittaista valmistusta varten (27.6.2023 hyväksytty versio: https://eippcb.jrc.ec.europa.eu/sites/default/files/2019-11/lvic-s_bref_0907.pdf).

(18)  Epäorgaanisten peruskemikaalien – ammoniakin, happojen ja lannoitteiden – laajamittaista valmistusta koskeva parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskeva vertailuasiakirja (27.6.2023 hyväksytty versio: https://eippcb.jrc.ec.europa.eu/sites/default/files/2019-11/lvic_aaf.pdf).

(19)  Orgaanisten hienokemikaalien valmistusta koskeva parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeva vertailuasiakirja (BREF), (27.6.2023 hyväksytty versio: https://eippcb.jrc.ec.europa.eu/sites/default/files/2019-11/ofc_bref_0806.pdf).

(20)  Epäorgaanisten hienokemikaalien valmistusta koskeva parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeva vertailuasiakirja (BREF) (SIC) (27.6.2023 hyväksytty versio: https://eippcb.jrc.ec.europa.eu/reference/production-speciality-inorganic-chemicals).

(21)  Irtoakulla tai -paristolla tarkoitetaan akkua tai paristoa, joka on suljettu, painaa enintään 5 kg ja jota ei ole suunniteltu teollisuuskäyttöön. Irtoakku tai -paristo ei ole sähköajoneuvoakku eikä autonakku.

(22)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 66/2010, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, EU-ympäristömerkistä (EUVL L 27, 30.1.2010, s. 1).

(23)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/745, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2017, lääkinnällisistä laitteista (EUVL L 117, 5.5.2017, s. 1).

(24)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/746, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2017, in vitro -diagnostiikkaan tarkoitetuista lääkinnällisistä laitteista sekä direktiivin 98/79/EY ja komission päätöksen 2010/227/EU kumoamisesta (EUVL L 117, 5.5.2017, s. 176).

(25)   ’Korjattavuusluokalla’ tarkoitetaan luokkaa, joka ilmaisee tavaran korjattavuuden ja joka perustuu unionin lainsäädännön mukaisesti laadittuun menetelmään [täydennetään myöhemmin: Energiamerkintäsäädöksen XX artikla].

(26)   ’Ammattikorjaajalla’ tarkoitetaan toimijaa tai yritystä, joka tarjoaa tähän toimintaan sisältyvien tuotteiden korjauspalveluja ja ammattimaisia huoltopalveluja.

(27)  Keskeiset varaosat ovat osia, joita käytetään viallisen tuotteen korjaamiseen tai kunnostamiseen. Niiden tuotteiden osalta, jotka kuuluvat direktiivin 2009/125/EY ja sen nojalla annettujen täytäntöönpanosäädösten mukaisten varaosien saatavuutta koskevien vaatimusten soveltamisalaan, keskeisiksi varaosiksi katsotaan kunkin tuoteryhmän osalta viimeisimmän täytäntöönpanosäädöksen liitteessä luetellut varaosat.

(28)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/771, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, tietyistä tavarakauppaa koskeviin sopimuksiin liittyvistä seikoista, asetuksen (EU) 2017/2394 ja direktiivin 2009/22/EY muuttamisesta sekä direktiivin 1999/44/EY kumoamisesta (EUVL L 136, 22.5.2019, s. 28).

(29)  I4R-foorumi (27.6.2023 hyväksytty versio: saatavilla osoitteessa https://i4r-platform.eu/about/).

(30)  Kriittisillä raaka-aineilla tarkoitetaan EU:n kannalta kriittisten raaka-aineiden luettelossa lueteltuja aineita (vahvistettu komission tiedonannossa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Kriittisiin raaka-aineisiin liittyvä häiriönsietokyky: miten lisätä toimitusvarmuutta ja kestävyyttä” (COM(2020) 474 final) tai muu asiaankuuluva unionin lainsäädäntö.

(31)   16. kesäkuuta 2023 hyväksytty versio; saatavilla osoitteessa https://echa.europa.eu/scip-database

(32)  IEC 62474 – Material Declaration for Products of and for the Electrotechnical Industry.

(33)  IEC 82474 – Material declaration – Part 1: General requirements

(34)  EN 45555:2019 – General methods for assessing the recyclability and recoverability of energy-related products.

(35)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/1542, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2023, akuista ja paristoista ja jäteakuista ja -paristoista, direktiivin 2008/98/EY ja asetuksen (EU) 2019/1020 muuttamisesta sekä direktiivin 2006/66/EY kumoamisesta (EUVL L 191, 28.7.2023, s. 1).

(36)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 517/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, fluoratuista kasvihuonekaasuista ja asetuksen (EY) N:o 842/2006 kumoamisesta (EUVL L 150, 20.5.2014, s. 195).

(37)  Vaatimus kohdistuu kolmeen sellaiseen parhaimpaan energiatehokkuusluokkaan, joissa on tuotteita ja joissa ainakin joitakin tuotteita on markkinoilla. Jotta voitaisiin ymmärtää, mitkä luokat ovat parhaimpia luokkia, joissa ainakin joitakin tuotteita on markkinoilla, energiamerkintöjen eurooppalaisessa tuoterekisterissä on saatavilla yleiskatsaus markkinoilla saatavilla olevista tuotteista (virallisten tietojen perusteella).

(38)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1369, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2017, energiamerkintää koskevien puitteiden vahvistamisesta ja direktiivin 2010/30/EU kumoamisesta (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 1).

(39)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/66/EY, annettu 6 päivänä syyskuuta 2006, paristoista ja akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista ja direktiivin 91/157/ETY kumoamisesta (EUVL L 266, 26.9.2006, s. 1).

(40)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1009, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2019, EU-lannoitevalmisteiden asettamista saataville markkinoilla koskevien sääntöjen vahvistamisesta ja asetusten (EY) N:o 1069/2009 ja (EY) N:o 1107/2009 muuttamisesta sekä asetuksen (EY) N:o 2003/2003 kumoamisesta (EUVL L 170, 25.6.2019, s. 1).

(41)   ’Uusiovedellä’ tarkoitetaan yhdyskuntajätevettä, joka on käsitelty direktiivissä 91/271/ETY säädettyjen vaatimusten mukaisesti ja joka on jatkokäsitelty uusiovesilaitoksessa.

(42)   ’Harmaalla vedellä’ tarkoitetaan käsittelemätöntä jätevettä, joka ei ole käymälöiden tyhjennysten saastuttamaa. Harmaaseen veteen kuuluu jätevesi, joka on peräisin kylpyammeista, suihkuista, pesualtaista, pyykinpesukoneista ja niiden likakaivoista.

(43)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/741, annettu 25 päivänä toukokuuta 2020, veden uudelleenkäytön vähimmäisvaatimuksista (EUVL L 177, 5.6.2020, s. 32).

(44)  Esimerkiksi jäteveden käsittelyyn liittyvien kansallisten kasvihuonekaasumäärien laskemista koskevat IPCC:n ohjeet (27.6.2023 hyväksytty versio: https://www.ipccnggip.iges.or.jp/public/2019rf/pdf/5_Volume5/19R_V5_6_Ch06_Wastewater.pdf).

(45)   ’Vaarallisella jätteellä’ tarkoitetaan jätettä, jolla on yksi tai useampi jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta 19 päivänä marraskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3) liitteessä III lueteltu vaarallinen ominaisuus. Tällaista jätettä ovat esimerkiksi kotitalouksien tuottamat vaaralliset jätejakeet, jäteöljyt, akut, puhdistamattomat sähkö- ja elektroniikkalaiteromut, puhdistamattomat liikenteestä poistetut ajoneuvot ja sairaalajäte. Vaarallisten jätteiden kattava luokitus esitetään Euroopan jäteluettelossa (päätös 2000/532/EY).

(46)   ’Valmistelulla uudelleenkäyttöön’ tarkoitetaan tarkistamis-, puhdistamis- tai korjaamistarkoituksessa toteutettavia hyödyntämistoimia, joiden avulla tuotteet tai tuotteiden osat, joista on tullut jätettä, valmistellaan siten, että niitä voidaan käyttää uudelleen ilman mitään muuta esikäsittelyä.

(47)   ’Kierrätyksellä’ tarkoitetaan hyödyntämistointa, jossa jätemateriaalit käsitellään uudelleen tuotteiksi, materiaaleiksi tai aineiksi joko alkuperäiseen tarkoitukseen tai muihin tarkoituksiin. Siihen sisältyy eloperäisen aineksen uudelleenkäsittely, mutta ei energian hyödyntäminen eikä uudelleenkäsittely materiaaleiksi, joita käytetään polttoaineina tai maantäyttötoimiin.

(48)  Tämä sisältää tekstiilit, vaatteet, jalkineet ja asusteet, kuten vyöt tai hatut.

(49)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).

(50)  Ks. Euroopan komission yhdyskuntajätteen erilliskeräystä koskevat ohjeet, kohta 3.1 (Taloudelliset kannustimet), saatavilla osoitteessa https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/bb444830-94bf-11ea-aac4-01aa75ed71a1

(51)  Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta, asetusten (EY) N:o 715/2007 ja (EY) N:o 595/2009 muuttamisesta sekä direktiivin 2007/46/EY kumoamisesta 30 päivänä toukokuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/858 (EUVL L 151, 14.6.2018, s. 1) mukaisesti.

(52)  Komission päätös 2000/532/EY, tehty 3 päivänä toukokuuta 2000, jätteistä annetun neuvoston direktiivin 75/442/ETY 1 artiklan a alakohdan mukaisen jäteluettelon laatimisesta tehdyn komission päätöksen 94/3/EY ja vaarallisista jätteistä annetun neuvoston direktiivin 91/689/ETY 1 artiklan 4 kohdan mukaisen vaarallisten jätteiden luettelon laatimisesta tehdyn neuvoston päätöksen 94/904/EY korvaamisesta (EYVL L 226, 6.9.2000, s. 3).

(53)  Tuotantoprosesseilla tarkoitetaan mitä tahansa taloudellista toimintaa, jolla tuotetaan materiaalia, tuotteita tai hyödykkeitä; talteenotetuilla materiaaleilla tarkoitetaan talteenottoprosessin tuotosta.

(54)  ISO-standardi 14067:2018, Kasvihuonekaasut. Tuotteiden hiilijalanjälki. Hiilijalanjäljen laskemista koskevat vaatimukset ja ohjeet (27.6.2023 hyväksytty versio: https://www.iso.org/obp/ui#iso:std:iso:14067:ed-1:v1:en).

(55)  ISO-standardi 14064-1:2018, Greenhouse gases – Part 1: Specification with guidance at the organization level for quantification and reporting of greenhouse gas emissions and removals (27.6.2023 hyväksytty versio: https://www.iso.org/obp/ui/#iso:std:iso:14064:-1:en).

(56)  Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/1147, annettu 10 päivänä elokuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien vahvistamisesta jätteenkäsittelyä varten (EUVL L 208, 17.8.2018, s. 38).

(57)  Täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/1147.

(58)  EN-standardi 13432:2000, Pakkaukset. Vaatimukset pakkauksille, jotka ovat hyödynnettävissä kompostoinnin ja biohajoamisen avulla. Testausmenettely ja arviointiperusteet pakkauksen hyväksynnälle.

(59)  Täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/1147.

(60)  Täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/1147.

(61)  Ainetta, seosta tai komponenttia pidetään tunnistettavissa olevana, jos sitä voidaan seurata ympäristön kannalta turvallisen käsittelyn todentamiseksi.

(62)  Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2016/2323, aluskierrätyslaitosten eurooppalaisen luettelon vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1257/2013 mukaisesti (EUVL L 345, 20.12.2016, s. 119).

(63)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1257/2013, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, aluskierrätyksestä sekä asetuksen (EY) N:o 1013/2006 ja direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta (EUVL L 330, 10.12.2013, s. 1).

(64)  Unionin tasolla sähkö- ja elektroniikkalaiteromuun sovellettavat vaatimukset vahvistetaan direktiivissä 2012/19/EU ja romuajoneuvoihin sovellettavat vaatimukset romuajoneuvoista 18 päivänä syyskuuta 2000 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/53/EY (EYVL L 269, 21.10.2000, s. 34).

(65)  EN 50625-1:2014 Collection, logistics & Treatment requirements for WEEE – Part 1: General treatment requirements.

(66)  EN 50625-2-1:2014 Collection, logistics and treatment requirements for WEEE – Part 2-1: Treatment requirements for lamps.

(67)  EN 50625-2-2:2015 Collection, logistics & Treatment requirements for WEEE – Part 2-2: Treatment requirements for WEEE containing CRTs and flat panel displays.

(68)  EN 50625-2-3:2017 Collection, logistics & treatment requirements for WEEE – Part 2-3: Treatment requirements for temperature exchange equipment and other WEEE containing VFC and/or VHC.

(69)  EN 50625-2-4:2017 Collection, logistics & treatment requirements for WEEE – Part 2-4: Treatment requirements for photovoltaic panels.

(70)  Täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/1147.

(71)  Jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta 19 päivänä marraskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3) 10 artiklan 3 kohdan sekä kansallisen lainsäädännön ja jätehuoltosuunnitelmien mukaisesti.

(72)  Täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/1147.

(73)  Täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/1147.

(74)  EU:n rakennus- ja purkujätteen kierrätysmalli, liite F (27.6.2023 hyväksytty versio: https://ec.europa.eu/docsroom/documents/20509/?locale=fi).

(75)   ’Valmistelulla uudelleenkäyttöön’ tarkoitetaan tarkistamis-, puhdistamis- tai korjaamistarkoituksessa toteutettavia hyödyntämistoimia, joiden avulla tuotteet tai tuotteiden osat, joista on tullut jätettä, valmistellaan siten, että niitä voidaan käyttää uudelleen ilman mitään muuta esikäsittelyä. Tähän sisältyy esimerkiksi rakennusten tiettyjen osien, kuten kattoelementtien, ikkunoiden, ovien, tiilien, kivien tai betonielementtien valmistelu uudelleenkäyttöä varten. Rakennusosien uudelleenkäytön valmistelun edellytyksenä on yleensä rakennusten tai muiden rakenteiden valikoiva purkaminen.

(76)   ’Kierrätyksellä’ tarkoitetaan hyödyntämistointa, jossa jätemateriaalit käsitellään uudelleen tuotteiksi, materiaaleiksi tai aineiksi joko alkuperäiseen tarkoitukseen tai muihin tarkoituksiin. Siihen sisältyy eloperäisen aineksen uudelleenkäsittely, mutta ei energian hyödyntäminen eikä uudelleenkäsittely materiaaleiksi, joita käytetään polttoaineina tai maantäyttötoimiin.

(77)   ’Maantäytöllä’ tarkoitetaan hyödyntämistointa, jossa soveltuvaa vaaratonta jätettä käytetään louhittujen alueiden kunnostamisessa tai maisemointiin liittyvissä maarakennustöissä. Maantäyttöön käytettävällä jätteellä on korvattava materiaaleja, jotka eivät ole jätettä, sen on sovelluttava edellä mainittuihin tarkoituksiin ja sen käyttö on rajattava siihen, mikä on ehdottoman tarpeellista kyseisten tarkoitusten toteuttamiseksi.

(78)  Ks. Level(s) indicator 2.2: Construction and demolition waste and materials, User Manual: introductory briefing, instructions and guidance (julkaisuversio 1.1) (https://susproc.jrc.ec.europa.eu/product-bureau//sites/default/files/2021-01/UM3_Indicator_2.2_v1.1_40pp.pdf). Raportointiin käytetään komission verkkosivustolla saatavilla olevaa Excel-taulukkoa: Construction and Demolition Waste (CDW) and materials excel template: for estimating (Level 2) and recording (Level 3) amounts and types of CDW and their final destinations (versio 1.1) (https://susproc.jrc.ec.europa.eu/product-bureau/product-groups/412/documents).

(79)  GWP ilmoitetaan numeerisena indikaattorina (kgCO2e/m2, hyötypinta-alan neliömetriä kohti) elinkaaren kunkin vaiheen osalta, yhden vuoden keskiarvona 50 vuoden viitetutkimusjaksolla. Tietojen valinta, skenaarion määrittely ja laskelmat tehdään standardin EN 15978 (BS EN 15978:2011) mukaisesti. Rakennusosien ja teknisten laitteiden soveltamisala on EU:n yhteisessä Level(s)-kehyksessä määritellyn indikaattorin 1.2 mukainen. Level(s)-indikaattorin 1.2 raportointimuodossa indikaattori ilmoitetaan fossiilisen polttoaineiden GWP:nä, biogeenisten lähteiden GWP:nä, maankäytön ja maankäytön muutoksen GWP:nä sekä näiden summana (kokonais-GWP). Jos käytössä on kansallinen laskentaväline tai sitä tarvitaan tietojen antamista tai rakennuslupien saamista varten, kyseistä kansallista välinettä voidaan käyttää vaadittujen tietojen antamiseen. Muita laskentavälineitä voidaan käyttää, jos ne täyttävät EU:n yhteisessä Level(s)-kehyksessä vahvistetut vähimmäisvaatimukset, ks. Level(s) indicator 1.2: Life cycle Global Warming Potential (GWP), User manual: introductory briefing, instructions and guidance (julkaisuversio 1.1) (https://susproc.jrc.ec.europa.eu/product-bureau/sites/default/files/2021-01/UM3_Indicator_1.2_v1.1_37pp.pdf).

(80)  Ks. Level(s) indicator 2.3: Design for adaptability and renovation, User manual: introductory briefing, instruction and guidance (julkaisuversio 1.1) (https://susproc.jrc.ec.europa.eu/product-bureau//sites/default/files/2021-01/UM3_Indicator_2.3_v1.1_23pp.pdf).

(81)  Ks. Level(s) indicator 2.4: Design for deconstruction user manual: introductory briefing, instructions and guidance (julkaisuversio 1.1) (https://susproc.jrc.ec.europa.eu/product-bureau/sites/default/files/2021-01/UM3_Indicator_2.4_v1.1_18pp.pdf).

(82)  Tässä delegoidussa säädöksessä ’uusioraaka-aineilla’ tarkoitetaan jätepuitedirektiivin 3 artiklan mukaisesti uudelleenkäyttöä varten valmisteltuja tai kierrätettyjä materiaaleja, jotka ovat lakanneet olemasta jätettä kyseisen direktiivin 6 artiklan nojalla.

(83)  Tämä koskee betonimateriaalia, mukaan lukien sen ainesosat (esimerkiksi kiviaines). Tähän eivät sisälly betoniterästangot, koska kyseessä on eri materiaali, joka lasketaan metalliksi.

(84)  Biopohjaiset materiaalit valmistetaan käyttämällä biologisia resursseja (eläimiä, kasveja, mikro-organismeja ja niistä saatua biomassaa, mukaan lukien orgaaninen jäte), jotka on määritelty asiakirjassa COM(2018) 673. Näihin kuuluvat tavanomaiset biopohjaiset materiaalit, jotka on valmistettu perinteisesti biomassasta (kuten puusta, korkista, luonnonkumista, paperista, tekstiileistä, puisista rakennusmateriaaleista), ja hiljattain kehitetyt materiaalit, kuten biopohjaiset kemikaalit tai biopohjaiset muovit.

(85)  Ks. Level(s) indicator 2.1: Bill of Quantities, materials and lifespans, User manual: introductory briefing, instructions and guidance (julkaisuversio 1.1) (https://susproc.jrc.ec.europa.eu/product-bureau//sites/default/files/2021-01/UM3_Indicator_2.1_v1.1_34pp.pdf). Raportointiin käytetään komission verkkosivustolla saatavilla olevaa Excel-taulukkoa: Bill of Quantities, materials and lifespans excel template: for estimating (Level 2) and recording (Level 3) purchases of material quantities and costs (versio 1.2) (https://susproc.jrc.ec.europa.eu/product-bureau/product-groups/412/documents).

(86)  ISO-standardi 22057:2022, Sustainability in buildings and civil engineering works – Data templates for the use of environmental product declarations (EPDs) for construction products in building information modelling (BIM) (27.6.2023 hyväksytty versio: https://www.iso.org/standard/72463.html).

(87)  Rakennuksen tavanomaisiin käyttötarkoituksiin liittyvän energiantarpeen täyttämiseen tarvittavan energian laskettu määrä, joka ilmaistaan numeerisella primäärienergiankäytön indikaattorilla (kWh/m2/vuosi) ja joka perustuu asiaankuuluvaan kansalliseen laskentamenetelmään, siinä muodossa kuin se on ilmaistu energiatehokkuustodistuksessa.

(88)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/31/EU, annettu 19 päivänä toukokuuta 2010, rakennusten energiatehokkuudesta (EUVL L 153, 18.6.2010, s. 13).

(89)  Koskee maaleja ja lakkoja, sisäkattolaattoja, lattiapäällysteitä, myös niihin liittyviä liimoja ja tiivisteaineita, sisäistä eristystä ja esimerkiksi kosteuden ja homeen käsittelyyn tarkoitettuja sisätilojen pintakäsittelyjä.

(90)  CEN/EN 16516: 2013, Rakennustuotteet. Vaarallisten aineiden päästöjen arviointi. Sisäilmaemissioiden määritys.

(91)  ISO 16000-3:2011, Indoor air – Part 3: Determination of formaldehyde and other carbonyl compounds in indoor air and test chamber air – Active sampling method.

(92)  Syöpää aiheuttavien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästörajat liittyvät 28 päivän testijaksoon.

(93)  Maaperän laatua ja näytteenottoa koskeva ISO 18400 -sarja.

(94)  JRC:n ylläpitämä Euroopan maaperän tietokeskus (ESDAC), LUCAS: maankäytön ja maapeitteen tilastollinen pinta-alatutkimus (27.6.2023 hyväksytty versio: https://esdac.jrc.ec.europa.eu/projects/lucas).

(95)  IUCN, IUCN:n Euroopan uhanalaisten lajien luettelo (27.6.2023 hyväksytty versio: https://www.iucn.org/regions/europe/our-work/biodiversity-conservation/european-red-list-threatened-species).

(96)  IUCN, IUCN:n uhanalaisten lajien luettelo (27.6.2023 hyväksytty versio: https://www.iucnredlist.org).

(97)  Yli 0,5 hehtaarin laajuinen maa-alue, jolla puuston korkeus on yli 5 metriä ja latvuspeittävyys yli 10 prosenttia tai jolla puusto pystyy saavuttamaan nämä kynnysarvot in situ. Metsäksi ei katsota pääosin maatalousmaana tai kaupunkialueiden käytössä olevaa maata (FAO Global Resources Assessment 2020. Terms and definitions. (27.6.2023 hyväksytty versio: http://www.fao.org/3/I8661EN/i8661en.pdf).

(98)  EU:n rakennus- ja purkujätteen kierrätysmalli, liite F (27.6.2023 hyväksytty versio: https://ec.europa.eu/docsroom/documents/20509/?locale=fi).

(99)   ’Valmistelulla uudelleenkäyttöön’ tarkoitetaan tarkistamis-, puhdistamis- tai korjaamistarkoituksessa toteutettavia hyödyntämistoimia, joiden avulla tuotteet tai tuotteiden osat, joista on tullut jätettä, valmistellaan siten, että niitä voidaan käyttää uudelleen ilman mitään muuta esikäsittelyä. Tähän sisältyy esimerkiksi rakennusten tiettyjen osien, kuten kattoelementtien, ikkunoiden, ovien, tiilien, kivien tai betonielementtien valmistelu uudelleenkäyttöä varten. Rakennusosien uudelleenkäytön valmistelun edellytyksenä on yleensä rakennusten tai muiden rakenteiden valikoiva purkaminen.

(100)   ’Kierrätyksellä’ tarkoitetaan hyödyntämistointa, jossa jätemateriaalit käsitellään uudelleen tuotteiksi, materiaaleiksi tai aineiksi joko alkuperäiseen tarkoitukseen tai muihin tarkoituksiin. Siihen sisältyy eloperäisen aineksen uudelleenkäsittely, mutta ei energian hyödyntäminen eikä uudelleenkäsittely materiaaleiksi, joita käytetään polttoaineina tai maantäyttötoimiin.

(101)   ’Maantäytöllä’ tarkoitetaan hyödyntämistointa, jossa soveltuvaa vaaratonta jätettä käytetään louhittujen alueiden kunnostamisessa tai maisemointiin liittyvissä maarakennustöissä. Maantäyttöön käytettävällä jätteellä on korvattava materiaaleja, jotka eivät ole jätettä, sen on sovelluttava edellä mainittuihin tarkoituksiin ja sen käyttö on rajattava siihen, mikä on ehdottoman tarpeellista kyseisten tarkoitusten toteuttamiseksi.

(102)  Ks. Level(s) indicator 2.2: Construction and demolition waste and materials, User Manual: introductory briefing, instructions and guidance (julkaisuversio 1.1) (https://susproc.jrc.ec.europa.eu/product-bureau//sites/default/files/2021-01/UM3_Indicator_2.2_v1.1_40pp.pdf). Raportointiin käytetään komission verkkosivustolla saatavilla olevaa Excel-taulukkoa: Construction and Demolition Waste (CDW) and materials excel template: for estimating (Level 2) and recording (Level 3) amounts and types of CDW and their final destinations (versio 1.1) (https://susproc.jrc.ec.europa.eu/product-bureau/product-groups/412/documents).

(103)  GWP ilmoitetaan numeerisena indikaattorina (kgCO2e/m2, hyötypinta-alan neliömetriä kohti) elinkaaren kunkin vaiheen osalta, yhden vuoden keskiarvona 50 vuoden viitetutkimusjaksolla. Tietojen valinta, skenaarion määrittely ja laskelmat tehdään standardin EN 15978 (BS EN 15978:2011. Sustainability of construction works. Assessment of environmental performance of buildings. Calculation method) mukaisesti. Rakennusosien ja teknisten laitteiden soveltamisala on EU:n yhteisessä Level(s)-kehyksessä määritellyn indikaattorin 1.2 mukainen. Jos käytössä on kansallinen laskentaväline tai sitä tarvitaan tietojen antamista tai rakennuslupien saamista varten, välinettä voidaan käyttää vaadittujen tietojen ilmoittamiseen. Muita laskentavälineitä voidaan käyttää, jos ne täyttävät EU:n yhteisessä Level(s)-kehyksessä vahvistetut vähimmäisvaatimukset, ks. Level(s) indicator 1.2: Life cycle Global Warming Potential (GWP), User manual: introductory briefing, instructions and guidance (julkaisuversio 1.1) (https://susproc.jrc.ec.europa.eu/product-bureau/sites/default/files/2021-01/UM3_Indicator_1.2_v1.1_37pp.pdf).

(104)  Ks. Level(s) indicator 2.3: Design for adaptability and renovation, User manual: introductory briefing, instruction and guidance (julkaisuversio 1.1) (https://susproc.jrc.ec.europa.eu/product-bureau//sites/default/files/2021-01/UM3_Indicator_2.3_v1.1_23pp.pdf).

(105)  Ks. Level(s) indicator 2.4: Design for deconstruction user manual: introductory briefing, instructions and guidance (julkaisuversio 1.1) (https://susproc.jrc.ec.europa.eu/product-bureau/sites/default/files/2021-01/UM3_Indicator_2.4_v1.1_18pp.pdf).

(106)  International Property Measurement Standards: All Buildings. Julkaisija: International Property Measurement Standards Coalition (IPMSC) (https://ipmsc.org/).

(107)  Tässä delegoidussa säädöksessä ’uusioraaka-aineilla’ tarkoitetaan jätepuitedirektiivin 3 artiklan mukaisesti uudelleenkäyttöä varten valmisteltuja tai kierrätettyjä materiaaleja, jotka ovat lakanneet olemasta jätettä kyseisen direktiivin 6 artiklan nojalla.

(108)  Tämä koskee betonimateriaalia, mukaan lukien sen ainesosat (esimerkiksi kiviaines). Tähän eivät sisälly betoniterästangot, koska kyseessä on eri materiaali, joka lasketaan metalliksi.

(109)  Biopohjaiset materiaalit valmistetaan käyttämällä biologisia resursseja (eläimiä, kasveja, mikro-organismeja ja niistä saatua biomassaa, mukaan lukien orgaaninen jäte), jotka on määritelty asiakirjassa COM(2018) 673. Näihin kuuluvat tavanomaiset biopohjaiset materiaalit, jotka on valmistettu perinteisesti biomassasta (kuten puusta, korkista, luonnonkumista, paperista, tekstiileistä, puisista rakennusmateriaaleista), ja hiljattain kehitetyt materiaalit, kuten biopohjaiset kemikaalit tai biopohjaiset muovit.

(110)  Ks. Level(s) indicator 2.1: Bill of Quantities, materials and lifespans, User manual: introductory briefing, instructions and guidance (julkaisuversio 1.1) (https://susproc.jrc.ec.europa.eu/product-bureau//sites/default/files/2021-01/UM3_Indicator_2.1_v1.1_34pp.pdf). Raportointiin käytetään komission verkkosivustolla saatavilla olevaa Excel-taulukkoa: Bill of Quantities, materials and lifespans excel template: for estimating (Level 2) and recording (Level 3) purchases of material quantities and costs (versio 1.2) (https://susproc.jrc.ec.europa.eu/product-bureau/product-groups/412/documents).

(111)  ISO-standardi 22057:2022, Sustainability in buildings and civil engineering works. Data templates for the use of environmental product declarations (EPDs) for construction products in building information modelling (BIM) (huhtikuussa 2022 hyväksytty versio) (https://www.iso.org/standard/72463.html).

(112)  Koskee maaleja ja lakkoja, sisäkattolaattoja, lattiapäällysteitä, myös niihin liittyviä liimoja ja tiivisteaineita, sisäistä eristystä ja esimerkiksi kosteuden ja homeen käsittelyyn tarkoitettuja sisätilojen pintakäsittelyjä.

(113)  ISO 16000-3:2011, Indoor air – Part 3: Determination of formaldehyde and other carbonyl compounds in indoor air and test chamber air – Active sampling method (27.6.2023 hyväksytty versio: https://www.iso.org/standard/51812.html).

(114)  Ks. toiminnat, jotka on lueteltu International Cost Management Standardin julkaisussa ICMS: Global Consistency in Presenting Construction Life Cycle Costs and Carbon Emissions, 3rd edition, taulukko 1: ICMS Projects with their corresponding codes (https://icmscblog.files.wordpress.com/2021/11/icms_3rd_edition_final.pdf).

(115)  Ks. Level(s) indicator 2.2: Construction and Demolition waste and materials, User manual: introductory briefing, instructions and guidance (julkaisuversio 1.1) (https://susproc.jrc.ec.europa.eu/product-bureau//sites/default/files/2021-01/UM3_Indicator_2.2_v1.1_40pp.pdf).

(116)  Rakennusten purku- ja kunnostustöitä edeltäviä jätehuoltotarkastuksia koskevat ohjeet. EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmalli, toukokuu 2018 (https://ec.europa.eu/docsroom/documents/31521/attachments/1/translations/en/renditions/native). Tason 2 purkujätteen raportointiin käytetään komission verkkosivustolla saatavilla olevaa Excel-taulukkoa: Construction and Demolition Waste (CDW) and materials excel template: for estimating (Level 2) and recording (Level 3) amounts and types of CDW and their final destinations (versio 1.1) (https://susproc.jrc.ec.europa.eu/product-bureau/product-groups/412/documents).

(117)  Rakennusten purku- ja kunnostustöitä edeltäviä jätehuoltotarkastuksia koskevat ohjeet. EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmalli, toukokuu 2018 (https://ec.europa.eu/docsroom/documents/31521/attachments/1/translations/en/renditions/native). Tason 3 rakennus- ja purkujätteen raportointiin käytetään komission verkkosivustolla saatavilla olevaa Excel-taulukkoa: Construction and Demolition Waste (CDW) and materials excel template: for estimating (Level 2) and recording (Level 3) amounts and types of CDW and their final destinations (versio 1.1) (https://susproc.jrc.ec.europa.eu/product-bureau/product-groups/412/documents). Tätä varten jokainen purkujätetyyppi merkitään päätöksellä 2000/532/EY vahvistetun Euroopan jäteluettelon kuusinumeroisella koodilla. Kun Excel-taulukkoon sisällytetään jätteenkäsittelyn tyyppi (eli valmistelu uudelleenkäyttöä tai kierrätystä varten, materiaalien talteenotto, energian hyödyntäminen tai loppukäsittely), on myös osoitettava, että jätteen vastaanottavilla talouden toimijoilla on tekniset valmiudet kyseisen käsittelyn suorittamiseen. Näyttönä tästä voi olla esimerkiksi linkki yrityksen verkkosivuille, joilla käsittely on dokumentoitu, tai yrityksen edustajan allekirjoittama lausunto. Jos käsittely tapahtuu purkupaikalla, kuten uudelleenkäyttö tai kierrätys työmaalla, hyväksyttävä näyttö voi olla yrityksen edustajan allekirjoittama vakuutus.

(118)   ’Valmistelulla uudelleenkäyttöön’ tarkoitetaan tarkistamis-, puhdistamis- tai korjaamistarkoituksessa toteutettavia hyödyntämistoimia, joiden avulla tuotteet tai tuotteiden osat, joista on tullut jätettä, valmistellaan siten, että niitä voidaan käyttää uudelleen ilman mitään muuta esikäsittelyä. Tähän sisältyy esimerkiksi rakennusten tiettyjen osien, kuten kattoelementtien, ikkunoiden, ovien, tiilien, kivien tai betonielementtien valmistelu uudelleenkäyttöä varten. Rakennusosien uudelleenkäytön valmistelun edellytyksenä on yleensä rakennusten tai muiden rakenteiden valikoiva purkaminen.

(119)   ’Kierrätyksellä’ tarkoitetaan hyödyntämistointa, jossa jätemateriaalit käsitellään uudelleen tuotteiksi, materiaaleiksi tai aineiksi joko alkuperäiseen tarkoitukseen tai muihin tarkoituksiin. Siihen sisältyy eloperäisen aineksen uudelleenkäsittely mutta ei energian hyödyntäminen eikä uudelleenkäsittely materiaaleiksi, joita käytetään polttoaineina tai maantäyttötoimiin.

(120)   ’Maantäytöllä’ tarkoitetaan hyödyntämistointa, jossa soveltuvaa vaaratonta jätettä käytetään louhittujen alueiden kunnostamisessa tai maisemointiin liittyvissä maarakennustöissä. Maantäyttöön käytettävällä jätteellä on korvattava materiaaleja, jotka eivät ole jätettä, sen on sovelluttava edellä mainittuihin tarkoituksiin ja sen käyttö on rajattava siihen, mikä on ehdottoman tarpeellista kyseisten tarkoitusten toteuttamiseksi.

(121)  Ks. Level(s) indicator 2.2: Construction and demolition waste and materials, User Manual: introductory briefing, instructions and guidance (julkaisuversio 1.1) (https://susproc.jrc.ec.europa.eu/product-bureau//sites/default/files/2021-01/UM3_Indicator_2.2_v1.1_40pp.pdf).

(122)  Ks. vaarattoman rakennus- ja purkujätteen luokittelu, komission asetus (EU) N:o 849/2010, liite III (https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32010R0849&from=FI).

(123)   ’Toimintakunnolla’ tarkoitetaan olosuhteita, joiden vallitessa rakennettua omaisuutta pidetään edelleen turvallisena käyttää.

(124)   ’Palvelutasolla’ tarkoitetaan laadullista tai määrällistä mittaa, jolla arvioidaan infrastruktuurin kykyä vastata siihen kohdistuviin liikennetarpeisiin.

(125)   ’Käyttöiällä’ tarkoitetaan toimintakuntoista käyttöajanjaksoa eli rakennuspäivästä uusimiseen tai purkamiseen.

(126)   ’Valmistelulla uudelleenkäyttöön’ tarkoitetaan tarkistamis-, puhdistamis- tai korjaamistarkoituksessa toteutettavia hyödyntämistoimia, joiden avulla tuotteet tai tuotteiden osat, joista on tullut jätettä, valmistellaan siten, että niitä voidaan käyttää uudelleen ilman mitään muuta esikäsittelyä. Tähän sisältyy esimerkiksi rakennusten tiettyjen osien, kuten kattoelementtien, ikkunoiden, ovien, tiilien, kivien tai betonielementtien valmistelu uudelleenkäyttöä varten. Rakennusosien uudelleenkäytön valmistelun edellytyksenä on yleensä rakennusten tai muiden rakenteiden valikoiva purkaminen.

(127)   ’Kierrätyksellä’ tarkoitetaan hyödyntämistointa, jossa jätemateriaalit käsitellään uudelleen tuotteiksi, materiaaleiksi tai aineiksi joko alkuperäiseen tarkoitukseen tai muihin tarkoituksiin. Siihen sisältyy eloperäisen aineksen uudelleenkäsittely, mutta ei energian hyödyntäminen eikä uudelleenkäsittely materiaaleiksi, joita käytetään polttoaineina tai maantäyttötoimiin.

(128)   ’Maantäytöllä’ tarkoitetaan hyödyntämistointa, jossa soveltuvaa vaaratonta jätettä käytetään louhittujen alueiden kunnostamisessa tai maisemointiin liittyvissä maarakennustöissä. Maantäyttöön käytettävällä jätteellä on korvattava materiaaleja, jotka eivät ole jätettä, sen on sovelluttava edellä mainittuihin tarkoituksiin ja sen käyttö on rajattava siihen, mikä on ehdottoman tarpeellista kyseisten tarkoitusten toteuttamiseksi.

(129)  Komission yksiköiden valmisteluasiakirja: EU:n ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat kriteerit – teiden suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito (SWD(2016) 203), 2016, s. 17, sarake Lisäkriteerit, (27.6.2023 julkaistu versio: https://ec.europa.eu/environment/gpp/pdf/toolkit/roads/FI.pdf).

(130)  Tässä delegoidussa säädöksessä ’uusioraaka-aineilla’ tarkoitetaan jätepuitedirektiivin 3 artiklan mukaisesti uudelleenkäyttöä varten valmisteltuja tai kierrätettyjä materiaaleja, jotka ovat lakanneet olemasta jätettä kyseisen direktiivin 6 artiklan nojalla.

(131)  Komission yksiköiden valmisteluasiakirja: EU:n ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat kriteerit – teiden suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito (SWD(2016) 203), 2016, s. 15, sarake Lisäkriteerit, (27.6.2023 julkaistu versio: https://ec.europa.eu/environment/gpp/pdf/toolkit/roads/FI.pdf).

(132)   ’Maa- ja vesirakennuskohteiden kunnossapidolla’ tarkoitetaan kaikkia toimia, jotka toteutetaan teiden toimintakunnon ja palvelutason ylläpitämiseksi ja palauttamiseksi.

(133)  EU:n rakennus- ja purkujätteen kierrätysmalli, liite F (27.6.2023 hyväksytty versio: https://ec.europa.eu/docsroom/documents/20509/?locale=fi).

(134)   ’Valmistelulla uudelleenkäyttöön’ tarkoitetaan tarkistamis-, puhdistamis- tai korjaamistarkoituksessa toteutettavia hyödyntämistoimia, joiden avulla tuotteet tai tuotteiden osat, joista on tullut jätettä, valmistellaan siten, että niitä voidaan käyttää uudelleen ilman mitään muuta esikäsittelyä. Tähän sisältyy esimerkiksi rakennusten tiettyjen osien, kuten kattoelementtien, ikkunoiden, ovien, tiilien, kivien tai betonielementtien valmistelu uudelleenkäyttöä varten. Rakennusosien uudelleenkäytön valmistelun edellytyksenä on yleensä rakennusten tai muiden rakenteiden valikoiva purkaminen.

(135)   ’Kierrätyksellä’ tarkoitetaan hyödyntämistointa, jossa jätemateriaalit käsitellään uudelleen tuotteiksi, materiaaleiksi tai aineiksi joko alkuperäiseen tarkoitukseen tai muihin tarkoituksiin. Siihen sisältyy eloperäisen aineksen uudelleenkäsittely, mutta ei energian hyödyntäminen eikä uudelleenkäsittely materiaaleiksi, joita käytetään polttoaineina tai maantäyttötoimiin.

(136)   ’Maantäytöllä’ tarkoitetaan hyödyntämistointa, jossa soveltuvaa vaaratonta jätettä käytetään louhittujen alueiden kunnostamisessa tai maisemointiin liittyvissä maarakennustöissä. Maantäyttöön käytettävällä jätteellä on korvattava materiaaleja, jotka eivät ole jätettä, sen on sovelluttava edellä mainittuihin tarkoituksiin ja sen käyttö on rajattava siihen, mikä on ehdottoman tarpeellista kyseisten tarkoitusten toteuttamiseksi.

(137)  Ks. Level(s) indicator 2.3: Design for adaptability and renovation, User manual: introductory briefing, instruction and guidance (julkaisuversio 1.1) (https://susproc.jrc.ec.europa.eu/product-bureau//sites/default/files/2021-01/UM3_Indicator_2.3_v1.1_23pp.pdf).

(138)  Ks. Level(s) indicator 2.4: Design for deconstruction user manual: introductory briefing, instructions and guidance (julkaisuversio 1.1) (https://susproc.jrc.ec.europa.eu/product-bureau/sites/default/files/2021-01/UM3_Indicator_2.4_v1.1_18pp.pdf).

(139)  Tässä delegoidussa säädöksessä ’uusioraaka-aineilla’ tarkoitetaan jätepuitedirektiivin 3 artiklan mukaisesti uudelleenkäyttöä varten valmisteltuja tai kierrätettyjä materiaaleja, jotka ovat lakanneet olemasta jätettä kyseisen direktiivin 6 artiklan nojalla.

(140)  ISO-standardi 22057:2022, Sustainability in buildings and civil engineering works – Data templates for the use of environmental product declarations (EPDs) for construction products in building information modelling (BIM) (huhtikuussa 2022 hyväksytty versio) (https://www.iso.org/standard/72463.html).

(141)  Laskettu asetuksen (EU) 2019/331 mukaisesti.

(142)  Vastaa komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 laatimisen yhteydessä kerättyjen tietojen perusteella laitosten vuosien 2016 ja 2017 mediaaniarvoa (hiilidioksidiekvivalenttitonnia/t), joka määritetään direktiivin 2003/87/EY 11 artiklan mukaisesti raportoitujen laitosten kasvihuonekaasutehokkuutta koskevien todennettujen tietojen perusteella.

(143)  Vastaa komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 laatimisen yhteydessä kerättyjen harmaata sementtiklinkkeriä koskevien tietojen perusteella laitosten vuosien 2016 ja 2017 mediaaniarvoa (hiilidioksidiekvivalenttitonnia/t), joka on kerrottu klinkkerin ja sementin suhteella (0,65) ja joka määritetään direktiivin 2003/87/EY 11 artiklan mukaisesti raportoitujen laitosten kasvihuonekaasutehokkuutta koskevien todennettujen tietojen perusteella.

(144)  Koskee maaleja ja lakkoja, sisäkattolaattoja, lattiapäällysteitä, myös niihin liittyviä liimoja ja tiivisteaineita, sisäistä eristystä ja esimerkiksi kosteuden ja homeen käsittelyyn tarkoitettuja sisätilojen pintakäsittelyjä.

(145)  CEN/EN 16516: 2013, Rakennustuotteet. Vaarallisten aineiden päästöjen arviointi. Sisäilmaemissioiden määritys.

(146)  ISO 16000-3:2011, Indoor air – Part 3: Determination of formaldehyde and other carbonyl compounds in indoor air and test chamber air – Active sampling method.

(147)  Syöpää aiheuttavien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästörajat liittyvät 28 päivän testijaksoon.

(148)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/49/EY, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2002, ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta – Komission lausunto ympäristömelun arviointia ja hallintaa koskevan direktiivin sovittelukomitealle (EYVL L 189, 18.7.2002, s. 12).

(149)   ’Ohjelmistot’ sisältävät toimitiloihin asennetut ja pilvipohjaiset ohjelmistot.

(150)   ’IT- tai OT-järjestelmiä’ ovat mm. tietojen siirtämiseen, tallentamiseen ja esittämiseen sekä järjestelmän hallintaan tarkoitetut yhteenliitettävät tuotteet, anturit, analytiikka- ja muut ohjelmistot sekä tieto- ja viestintätekniikka.

(151)   ’Kulutushyödykkeillä’ tarkoitetaan ei-kestäviä hyödykkeitä, jotka on tarkoitettu käytettäviksi, ehtyviksi tai korvattaviksi. Niitä voidaan tarvita kulutustuotteen toiminnassa tai valmistuksessa ilman, että ne ovat mukana valmiissa tuotteessa.

(152)  ISO-standardi 14067:2018, Kasvihuonekaasut. Tuotteiden hiilijalanjälki. Hiilijalanjäljen laskemista koskevat vaatimukset ja ohjeet (27.6.2023 hyväksytty versio: https://www.iso.org/standard/71206.html).

(153)  ISO-standardi 14040:2006, Ympäristöasioiden hallinta. Elinkaariarviointi. Periaatteet ja pääpiirteet (27.6.2023 hyväksytty versio: https://www.iso.org/standard/37456.html).

(154)  ISO-standardi 14067:2018, Kasvihuonekaasut. Tuotteiden hiilijalanjälki. Hiilijalanjäljen laskemista koskevat vaatimukset ja ohjeet (27.6.2023 hyväksytty versio: https://www.iso.org/standard/71206.html).

(155)  ISO-standardi 14040:2006, Ympäristöasioiden hallinta. Elinkaariarviointi. Periaatteet ja pääpiirteet (27.6.2023 hyväksytty versio: https://www.iso.org/standard/37456.html).

(156)  Vähimmäistietoihin kuuluvat unionin energiamerkintäpuiteasetuksen vaatimusten mukaiset energiamerkinnät, asetuksen (EY) N:o 1272/2008 soveltamisalaan kuuluvat tiedot, direktiivin 2008/98/EY nojalla perustetun tietokannan (Substances of Very High Concern in articles as such or in complex objects (Products)) soveltamisalaan kuuluvat tiedot tai turvallisuus- tai takuutiedot.

(157)   ’Kiertotaloustehokkuutta’ arvioidaan seuraavien seikkojen perusteella: i) tuotteen kestävyys, luotettavuus, uudelleenkäytettävyys, päivitettävyys, korjattavuus sekä huollon ja kunnostuksen helppous; ii) tuotteiden ja materiaalien kiertoa haittaavien aineiden esiintyminen; iii) tuotteiden energiankulutus tai energiatehokkuus; iv) resurssien käyttö tai resurssitehokkuus tuotteissa; v) tuotteiden kierrätysmateriaalisisältö; vi) tuotteiden ja materiaalien purkamisen, uudelleenvalmistuksen ja kierrätyksen helppous; vii) tuotteiden elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset, myös niiden hiili- ja ympäristöjalanjälki; viii) jätteen, myös pakkausjätteen, ehkäiseminen ja vähentäminen.

(158)   ’Korjaamisella’ tarkoitetaan prosessia, jossa viallinen tuote palautetaan tilaan, jossa se voi täyttää suunnitellun käyttötarkoituksensa, joko palveluna tai korjatun tuotteen myöhempää jälleenmyyntiä varten.

(159)   ’Kunnostuksella’ tarkoitetaan käytetyn tuotteen testaamista ja tarvittaessa korjaamista, puhdistamista tai muuttamista sen suorituskyvyn tai toiminnallisuuden parantamiseksi tai palauttamiseksi tai sovellettavien teknisten standardien tai sääntelyvaatimusten täyttämiseksi siten, että tuotetta voidaan käyttää vähintään sen alkuperäiseen käyttötarkoitukseen ja että se on edelleen suunnitteluvaiheessa alun perin laadittujen sovellettavien teknisten standardien tai sääntelyvaatimusten mukainen.

(160)   ’Uudelleenvalmistuksella’ tarkoitetaan standardoitua teollista prosessia, joka tapahtuu teollisuuslaitoksessa tai tehtaassa ja jossa tuote ja sen suorituskyky palautetaan vähintään alkuperäistä vastaavaan uudenveroiseen kuntoon, yleensä saatettavaksi markkinoille kaupallisella takuulla.

(161)  Tavaroita, osia tai materiaaleja, jotka on vaihdettava säännöllisesti, koska ne joko kuluvat loppuun tai ne käytetään loppuun.

(162)  Tuotteen vaatimustenmukaisuus ja myyjän vastuuaika vahvistetaan direktiivin (EU) 2019/771 asiaa koskevien säännösten mukaisesti.

(163)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/2102, annettu 15 päivänä marraskuuta 2017, tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annetun direktiivin 2011/65/EU muuttamisesta (EUVL L 305, 21.11.2017, s. 8).

(164)   ’Varaosalla’ tarkoitetaan tuotteen erillistä osaa, jolla voidaan korvata tuotteen osa, jolla on sama tai samankaltainen tehtävä. Tuote ei voi toimia tarkoituksenmukaisella tavalla ilman tätä tuotteen osaa. Tuotteen toimivuus palautuu tai paranee, kun osa korvataan direktiivin 2011/65/EU mukaisella varaosalla. Varaosat voivat olla käytettyjä osia.

(165)  Tuotteen vaatimustenmukaisuus ja myyjän vastuuaika vahvistetaan direktiivin (EU) 2019/771 asiaa koskevien säännösten mukaisesti.

(166)   ’Sähköisellä kaupankäynnillä’ tarkoitetaan yleisesti tavaroiden tai palvelujen myyntiä tai ostoa yritysten, kotitalouksien, yksityishenkilöiden tai yksityisten organisaatioiden välillä internetin tai muiden tietokonevälitteisten (sähköisen viestinnän) verkkojen kautta toteutettujen sähköisten transaktioiden kautta, ks. Eurostatin Statistics Explained -sanasto (osoitteessa https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Category:Glossary).

(167)   ’Uudelleenkäytettävä’ ja ’uudelleenkäyttöjärjestelmä’ määritellään ja toteutetaan unionin pakkaus- ja pakkausjätelainsäädännössä säädettyjen pakkausten uudelleenkäyttöjärjestelmiä koskevien vaatimusten mukaisesti, mukaan lukien standardit, jotka liittyvät käyttökertojen lukumäärään uudelleenkäyttöjärjestelmässä.

(168)   ’Valmistelulla uudelleenkäyttöön’ tarkoitetaan toimia, joiden avulla tuotteet tai tuotteiden osat, joista on tullut jätettä, valmistellaan siten, että niitä voidaan käyttää uudelleen ilman mitään muuta esikäsittelyä. Kyseessä on jätehierarkian korkeatasoisin jätteenkäsittelyvaihtoehto (jätteen syntymisen ehkäisemisen jälkeen).

(169)  Toiminta on unionissa jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta 19 päivänä marraskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3) 10 artiklan 3 kohdan tai jätteitä koskevan alakohtaisen unionin lainsäädännön sekä kansallisen lainsäädännön ja jätehuoltosuunnitelmien mukaista.

(170)  Tuotteen vaatimustenmukaisuus ja myyjän vastuuaika vahvistetaan direktiivin (EU) 2019/771 asiaa koskevien säännösten mukaisesti.

(171)  ISO 14001:2015, Ympäristöjärjestelmät. Vaatimukset ja niiden soveltamisohjeita (27.6.2023 hyväksytty versio: https://www.iso.org/standard/60857.html).

(172)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1221/2009, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä) ja asetuksen (EY) N:o 761/2001 ja komission päätösten 2001/681/EY ja 2006/193/EY kumoamisesta (EUVL L 342, 22.12.2009, s. 1).

(173)  ISO 9001:2015, Laadunhallintajärjestelmät. Vaatimukset (27.6.2023 hyväksytty versio: https://www.iso.org/standard/62085.html).

(174)  Tuotteen vaatimustenmukaisuus ja myyjän vastuuaika vahvistetaan direktiivin (EU) 2019/771 asiaa koskevien säännösten mukaisesti.

(175)   ’Sähköisellä kaupankäynnillä’ tarkoitetaan yleisesti tavaroiden tai palvelujen myyntiä tai ostoa yritysten, kotitalouksien, yksityishenkilöiden tai yksityisten organisaatioiden välillä internetin tai muiden tietokonevälitteisten (sähköisen viestinnän) verkkojen kautta toteutettujen sähköisten transaktioiden kautta, ks. Eurostatin Statistics Explained -sanasto (osoitteessa https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Category:Glossary).

(176)   ’Uudelleenkäytettävä’ ja ’uudelleenkäyttöjärjestelmä’ määritellään ja toteutetaan unionin pakkaus- ja pakkausjätelainsäädännössä säädettyjen pakkausten uudelleenkäyttöjärjestelmiä koskevien vaatimusten mukaisesti, mukaan lukien standardit, jotka liittyvät käyttökertojen lukumäärään uudelleenkäyttöjärjestelmässä.

(177)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/631, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, hiilidioksidipäästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille ja uusille kevyille hyötyajoneuvoille ja asetusten (EY) N:o 443/2009 ja (EU) N:o 510/2011 kumoamisesta (EUVL L 111, 25.4.2019, s. 13).

(178)  Siten kuin ne on määritelty kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen ja nelipyörien hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta 15 päivänä tammikuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 168/2013 (EUVL L 60, 2.3.2013, s. 52) 4 artiklassa.

(179)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 168/2013, annettu 15 päivänä tammikuuta 2013, kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen ja nelipyörien hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta (EUVL L 60, 2.3.2013, s. 52).

(180)   ’Sähköisellä kaupankäynnillä’ tarkoitetaan yleisesti tavaroiden tai palvelujen myyntiä tai ostoa yritysten, kotitalouksien, yksityishenkilöiden tai yksityisten organisaatioiden välillä internetin tai muiden tietokonevälitteisten (sähköisen viestinnän) verkkojen kautta toteutettujen sähköisten transaktioiden kautta, ks. Eurostatin Statistics Explained -sanasto (osoitteessa https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Category:Glossary).

(181)   ’Uudelleenkäytettävä’ ja ’uudelleenkäyttöjärjestelmä’ määritellään ja toteutetaan unionin pakkaus- ja pakkausjätelainsäädännössä säädettyjen pakkausten uudelleenkäyttöjärjestelmiä koskevien vaatimusten mukaisesti, mukaan lukien standardit, jotka liittyvät käyttökertojen lukumäärään uudelleenkäyttöjärjestelmässä.

(182)   ’Markkinapaikat’ ovat alustoja, jotka yhdistävät ostajia ja myyjiä ja helpottavat liiketoimia mahdollistavan teknologian tai palvelujen, kuten verkkomaksupalvelun tai logistiikkapalvelujen, kautta.

(183)   ’Ilmoituspaikat’ ovat alustoja, jotka yhdistävät ostajia ja myyjiä.

(184)  Euroopan standardointikomitean (CEN) ja Euroopan sähkötekniikan standardointikomitean (Cenelec) 1 päivänä heinäkuuta 2019 julkaisema, (27.6.2023 hyväksytty versio: https://www.cenelec.eu/dyn/www/f?p=104:110:508227404055501::::FSP_ORG_ID,FSP_PROJECT,FSP_LANG_ID:1258297,65095,25).

Lisäys A

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset yleiset kriteerit

I.   Kriteerit

Tähän toimintaan liittyvät olennaiset fyysiset ilmastoriskit on yksilöity tämän lisäyksen II jakson taulukossa lueteltujen riskien perusteella suorittamalla perusteellinen ilmastoriskin ja haavoittuvuuden arviointi, joka sisälsi seuraavat vaiheet:

a)

toiminnan arviointi sen määrittämiseksi, mitkä tämän lisäyksen II jaksossa luetellut fyysiset ilmastoriskit voivat vaikuttaa taloudellisen toiminnan toteuttamiseen sen odotetun eliniän aikana;

b)

jos toiminnan arvioidaan olevan vaarassa yhden tai useamman tämän lisäyksen II jaksossa luetellun fyysisen ilmastoriskin vuoksi, ilmastoriskin ja haavoittuvuuden arviointi taloudellisen toiminnan fyysisten ilmastoriskien olennaisuuden arvioimiseksi;

c)

arviointi sopeutumisratkaisuista, joilla havaittua fyysistä ilmastoriskiä voidaan vähentää.

Ilmastoriskin ja haavoittuvuuden arviointi on suhteutettu toiminnan laajuuteen ja sen odotettuun elinkaareen siten, että

a)

kun toiminnan odotettu elinkaari on alle 10 vuotta, arviointi suoritetaan vähintään käyttämällä ilmastoennusteita pienimmässä asianmukaisessa mittakaavassa;

b)

kaiken muun toiminnan arvioinnissa käytetään uusinta teknologiaa hyödyntäviä korkeimman mahdollisen erottelutarkkuuden ilmastoennusteita nykyisissä tulevaisuuden skenaarioissa (1), jotka vastaavat toiminnan odotettua elinkaarta, mukaan lukien vähintään 10–30 vuoden ilmastoennusteet suurille investoinneille.

Ilmastoennusteet ja vaikutusten arviointi perustuvat parhaisiin käytäntöihin ja saatavilla oleviin ohjeisiin, ja niissä otetaan huomioon haavoittuvuutta ja riskianalyysia koskeva uusin tieteellinen tieto sekä hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin uusimpien raporttien (2) mukaiset menetelmät, vertaisarvioidut tieteelliset julkaisut ja avoimeen lähdekoodiin perustuvat (3) tai maksulliset mallit.

Olemassa olevia aineellisia hyödykkeitä käyttävän nykyisen ja uuden toiminnan osalta talouden toimija toteuttaa enintään viiden vuoden ajan fyysisiä ja muita kuin fyysisiä ratkaisuja (sopeutumisratkaisut), joilla vähennetään tärkeimpiä kyseiseen toimintaan olennaisesti liittyviä tunnistettuja fyysisiä ilmastoriskejä. Kyseisten ratkaisujen täytäntöönpanoa varten laaditaan vastaavasti sopeutumissuunnitelma.

Talouden toimija sisällyttää uusia aineellisia hyödykkeitä käyttävään uuteen ja nykyiseen toimintaan sopeutumisratkaisut, joilla vähennetään tärkeimpiä kyseiseen toimintaan suunnittelu- ja rakentamishetkellä olennaisesti liittyviä tunnistettuja fyysisiä ilmastoriskejä, ja on toteuttanut ne ennen toiminnan aloittamista.

Käyttöön otetut sopeutumisratkaisut eivät vaikuta haitallisesti sopeutumistoimiin tai muiden ihmisten, luonnon, kulttuuriperinnön, omaisuuden ja muun taloudellisen toiminnan kykyyn sietää fyysisiä ilmastoriskejä; ovat yhdenmukaisia paikallisten, alakohtaisten, alueellisten tai kansallisten sopeutumisstrategioiden ja -suunnitelmien kanssa; ja ottavat huomioon luontoon perustuvat ratkaisut (4) tai tukeutuvat siniseen tai vihreään infrastruktuuriin (5) mahdollisuuksien mukaan.

II.   Ilmastoon liittyvien uhkien luokittelu (6)

 

Lämpötilaan liittyvät

Tuuleen liittyvät

Veteen liittyvät

Maamassoihin ja maaperään liittyvät

Krooniset

Lämpötilan muutokset (ilma, makea vesi, merivesi)

Tuuliolojen muutokset

Sadeolojen ja -tyyppien muutokset (vesisade, raekuurot, lumi- tai jäätävä sade)

Rannikon eroosio

Lämpökuormitus

 

Sademäärien tai hydrologinen vaihtelu

Maaperän huonontuminen

Lämpötilan vaihtelut

 

Valtamerten happamoituminen

Maaperän eroosio

Ikiroudan sulaminen

 

Meriveden intruusio

Vettyneen rinnemaan valuminen

 

 

Merenpinnan kohoaminen

 

 

 

Vesistressi

 

Akuutit

Lämpöaalto

Hirmumyrsky, hurrikaani, taifuuni

Kuivuus

Lumivyöry

Kylmyysaalto/halla/pakkanen

Myrsky (myös lumimyrskyt, pöly- ja hiekkamyrskyt)

Voimakas sade (vesisade, raekuurot, lumi- tai jäätävä sade)

Maanvyörymä

Maastopalo

Pyörremyrsky

Tulva (rannikko-, joki-, hulevesi- ja pohjavesitulva)

Maansortuma

 

 

Jäätikköjärven purkautuminen

 

(1)  Tulevaisuuden skenaarioihin kuuluvat hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin kasvihuonekaasujen pitoisuuksien mahdolliset kehityskulut RCP2.6, RCP4.5, RCP6.0 ja RCP8.5.

(2)  Ilmastonmuutosta koskevat arviointiraportit: Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutokseen liittyvää tutkimustietoa arvioivan hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) säännöllisesti julkaisema raportti ”Impacts, Adaptation and Vulnerability” (https://www.ipcc.ch/reports/).

(3)  Esimerkiksi Euroopan komission hallinnoimat Copernicus-palvelut.

(4)  Luontoon perustuvilla ratkaisuilla tarkoitetaan luonnon innoittamia ja luontopohjaisia ratkaisuja, jotka ovat kustannustehokkaita ja tuottavat yhtä aikaa ympäristöön liittyviä, sosiaalisia ja taloudellisia hyötyjä ja auttavat luomaan selviytymiskykyä. Tällaiset ratkaisut tuovat enemmän ja monimuotoisemmin luontoa ja luonnonmukaisia piirteitä ja prosesseja kaupunkeihin, maisemiin ja merimaisemiin paikallisten, resurssitehokkaiden ja järjestelmään kohdistuvien toimien avulla. Näin ollen luontoon perustuvat ratkaisut hyödyttävät biologista monimuotoisuutta ja tukevat erilaisten ekosysteemipalvelujen tarjoamista (27.6.2023 hyväksytty versio: https://ec.europa.eu/research/environment/index.cfm?pg=nbs).

(5)  Ks. komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Vihreä infrastruktuuri (GI) – Euroopan luonnonpääoman parantaminen (COM(2013) 249 final).

(6)  Tässä taulukossa oleva luettelo ilmastoon liittyvistä uhkista ei ole tyhjentävä. Kyseessä on ohjeellinen luettelo yleisimmistä vaaroista, jotka olisi vähintään otettava huomioon ilmastoriskin ja haavoittuvuuden arvioinnissa.

Lisäys B

Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua koskevat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset yleiset kriteerit

Ympäristön tilan heikkenemisen riskit, jotka liittyvät veden laadun säilyttämiseen ja vesistressin välttämiseen, määritetään ja niihin puututaan. Tavoitteena on saavuttaa asetuksen (EU) 2020/852 2 artiklan 22 ja 23 kohdassa määritelty hyvä vesien tila ja hyvä ekologinen potentiaali direktiivin 2000/60/EY mukaisesti (1) sekä vedenkäytön ja vesiensuojelun hallintasuunnitelma, joka on laadittu mahdollisesti vaikutusten kohteeksi joutuneelle vesimuodostumalle tai -muodostumille, asianomaisia sidosryhmiä kuullen.

Jos ympäristövaikutusten arviointi tehdään direktiivin 2011/92/EU mukaisesti ja siihen sisältyy arviointi vaikutuksista veden tilaan direktiivin 2000/60/EY mukaisesti, vaikutuksista veden tilaan ei tarvitse tehdä lisäarviointia edellyttäen, että todettuihin riskeihin on puututtu.

Toiminta ei estä ympäristön hyvän tilan saavuttamista merivesissä tai huononna merivesiä, joiden ympäristön tila on jo hyvä direktiivin 2008/56/EY (2) 3 artiklan 5 alakohdassa esitetyn määritelmän mukaisesti, ottaen huomioon komission päätös (EU) 2017/848 kyseisiä kuvaajia koskevien vertailuperusteiden ja menetelmästandardien osalta.

(1)  Kolmansissa maissa toteutettavan toiminnan osalta varmistetaan vesien hyvää tasoa ja ekologista potentiaalia koskevien vastaavien tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävän kansallisen lainsäädännön tai kansainvälisten standardien mukaisesti, menettelysääntöjen ja aineellisten sääntöjen avulla, eli noudattaen yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa laadittua vedenkäytön ja vesiensuojelun hallintasuunnitelmaa, että 1) toiminnan vaikutus mahdollisesti vaikutusten kohteeksi joutuneen vesimuodostuman tai -muodostumien tunnistettuun tilaan tai ekologiseen potentiaaliin arvioidaan ja 2) hyvän tilan tai ekologisen potentiaalin heikkeneminen vältetään tai ehkäistään tai, jos tämä ei ole mahdollista, että 3) toiminta on perusteltua sellaisten parempien ympäristövaihtoehtojen puutteessa, jotka eivät ole kustannuksiltaan suhteettomia tai teknisesti mahdottomia, ja kaikki käytännön toimenpiteet on toteutettu vesimuodostuman tilaan kohdistuvien kielteisten vaikutusten hillitsemiseksi.

(2)  Direktiivin 2008/56/EY 3 artiklan 5 alakohdassa olevassa määritelmässä säädetään erityisesti, että ympäristön hyvä tila on määritettävä kyseisen direktiivin liitteessä I olevien laadullisten kuvaajien perusteella.

Lisäys C

Kemikaalien käyttöön ja esiintymiseen liittyvät ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä koskevat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset yleiset kriteerit

Toiminta ei johda seuraavien tuotteiden valmistukseen, markkinoille saattamiseen tai käyttöön:

a)

asetuksen (EU) 2019/1021 liitteissä I tai II luetellut aineet sellaisenaan, seoksessa tai esineissä, lukuun ottamatta aineita, joita esiintyy tahattomina jääminä;

b)

elohopea ja elohopeayhdisteet, niiden seokset ja lisättyä elohopeaa sisältävät tuotteet sellaisina kuin ne on määritelty asetuksen (EU) 2017/852 2 artiklassa;

c)

asetuksen (EY) N:o 1005/2009 liitteissä I tai II luetellut aineet sellaisenaan, seoksessa tai esineissä;

d)

direktiivin 2011/65/EU liitteessä II luetellut aineet sellaisenaan, seoksissa tai esineissä, paitsi jos noudatetaan täysin kyseisen direktiivin 4 artiklan 1 kohtaa;

e)

asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä XVII luetellut aineet sellaisenaan, seoksessa tai esineissä, paitsi jos noudatetaan kaikilta osin kyseisen liitteen mukaisia vaatimuksia;

f)

asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklassa säädettyjen kriteerien mukaiset ja kyseisen asetuksen 59 artiklan 1 kohdan mukaisesti määritellyt aineet sellaisenaan, seoksissa tai esineissä, kun niiden massaosuus on vähintään 0,1 prosenttia vähintään 18 kuukauden ajan, paitsi jos toiminnanharjoittajat arvioivat ja dokumentoivat, että markkinoilla ei ole saatavilla muita soveltuvia vaihtoehtoisia aineita tai tekniikoita ja että aineita käytetään valvotuissa olosuhteissa (1).

Toiminta ei myöskään johda muiden asetuksessa (EY) N:o 1272/2008 säädettyjen kriteerien mukaisten ja johonkin asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklassa tarkoitettuun vaaraluokkaan tai vaarakategoriaan kuuluvien aineiden valmistukseen, esiintymiseen lopputuotteessa tai tuotoksessa tai markkinoille saattamiseen sellaisenaan, seoksissa tai esineissä, kun niiden massaosuus on vähintään 0,1 prosenttia, paitsi jos toiminnanharjoittajat arvioivat ja dokumentoivat, että markkinoilla ei ole saatavilla muita soveltuvia vaihtoehtoisia aineita tai tekniikoita ja että aineita käytetään valvotuissa olosuhteissa (2).

(1)  Komissio tarkastelee uudelleen f alakohdassa tarkoitettujen aineiden valmistusta, markkinoille saattamista tai käyttöä koskevaan kieltoon sovellettavia poikkeuksia sen jälkeen, kun se on julkaissut kemikaalien välttämätöntä käyttöä koskevat horisontaaliset periaatteet.

(2)  Komissio tarkastelee uudelleen tässä kohdassa tarkoitettujen aineiden valmistusta, esiintymistä lopputuotteessa tai tuotoksessa tai markkinoille saattamista koskevaan kieltoon sovellettavia poikkeuksia sen jälkeen, kun se on julkaissut kemikaalien välttämätöntä käyttöä koskevat horisontaaliset periaatteet.

Lisäys D

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista koskevat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset yleiset kriteerit

Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) tai seulonta (1) on toteutettu direktiivin 2011/92/EU mukaisesti (2).

Jos on toteutettu YVA, pannaan täytäntöön lieventäviä ja korvaavia toimenpiteitä ympäristön suojelemiseksi.

Niiden paikkojen/toimien osalta, jotka sijoittuvat biologisen monimuotoisuuden kannalta herkille alueille tai niiden läheisyyteen (mukaan lukien suojelualueiden Natura 2000 -verkosto, Unescon maailmanperintökohteet ja keskeiset biodiversiteettialueet sekä muut suojelualueet), on tarpeen mukaan tehty asianmukainen arviointi (3), jonka päätelmien perusteella on toteutettu tarvittavat rajoittamistoimenpiteet (4).

(1)  Menettely, jonka avulla toimivaltainen viranomainen määrittää direktiivin 2011/92/EU liitteessä II lueteltujen hankkeiden osalta, tehdäänkö ympäristövaikutusten arviointi (kyseisen direktiivin 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti).

(2)  Kolmansissa maissa tapahtuvan toiminnan osalta vastaavan sovellettavan kansallisen lainsäädännön tai vastaavien sovellettavien kansainvälisten standardien mukaisesti, joissa edellytetään YVA:n tai seulonnan toteuttamista, esimerkiksi IFC:n suorituskykystandardi 1: Assessment and Management of Environmental and Social Risks.

(3)  Direktiivien 2009/147/EY ja 92/43/ETY mukaisesti. Kolmansissa maissa tapahtuvan toiminnan osalta vastaavan sovellettavan vastaavan kansallisen lainsäädännön tai vastaavien sovellettavien kansainvälisten standardien mukaisesti, joiden tavoitteena on luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojeleminen ja joissa edellytetään 1) seulontamenettelyn suorittamista sen määrittämiseksi, tarvitaanko tietyn toiminnan osalta asianmukaista arviointia sen mahdollisista vaikutuksista suojeltuihin luontotyyppeihin ja lajeihin; 2) tällaista asianmukaista arviointia, jos seulonnassa todetaan, että se on tarpeen, esimerkiksi IFC:n suorituskykystandardi 6: Biodiversity Conservation and Sustainable Management of Living Natural Resources.

(4)  Nämä toimenpiteet on yksilöity sen varmistamiseksi, että hanke, suunnitelma tai toiminta ei vaikuta merkittävästi suojelualueen suojelutavoitteisiin.

LIITE III

Tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellista toimintaa pidetään pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä merkittävästi edistävänä ja aiheuttaako kyseinen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa millekään muulle ympäristötavoitteelle

Sisällysluettelo

1.

 Teollisuus 89

1.1

 Vaikuttavien farmaseuttisten aineiden tai vaikuttavien aineiden valmistus 89

1.2

 Lääkkeiden valmistus 94

2.

 Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 99

2.1

 Vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus 99

2.2

 Vaarallisen jätteen käsittely 101

2.3

 Laillisten vaatimusten vastaisten, hylättyjen tai luvattomien kaatopaikkojen kunnostaminen 104

2.4

 Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostaminen 108

1.    Teollisuus

1.1   Vaikuttavien farmaseuttisten aineiden tai vaikuttavien aineiden valmistus

Toiminnan kuvaus

Vaikuttavien farmaseuttisten aineiden tai vaikuttavien aineiden valmistus

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin C21.1 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tekniset arviointikriteerit

Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen merkittävä edistäminen

1.

Toiminta täyttää kaikki jäljempänä esitetyt tuotteen korvaamista koskevat vaatimukset.

1.1

Vaikuttava farmaseuttinen aine täyttää yhden seuraavista vaatimuksista:

a)

vaikuttava farmaseuttinen aine on luonnossa esiintyvä aine, kuten vitamiini, elektrolyytti, aminohappo, peptidi, proteiini, nukleotidi, hiilihydraatti tai lipidi, ja ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden ympäristöriskien arvioinnista annettujen Euroopan lääkeviraston suuntaviivojen (Euroopan lääkeviraston ERA-ohjeet) (1) mukaisesti sitä pidetään yleisesti ympäristössä (2) hajoavana;

b)

jos vaikuttava farmaseuttinen aine ei täytä a alakohdan vaatimuksia, vaikuttavan farmaseuttisen aineen, sen keskeisten ihmisen aineenvaihduntatuotteiden ja sen ympäristössä olevien keskeisten muuntumistuotteiden on täytettävä jokin seuraavista vaatimuksista:

i)

ne on luokiteltu helposti biohajoaviksi vähintään yhdellä menetelmällä, joka esitetään kemikaalien testaamista koskevassa OECD:n ohjeasiakirjassa olevassa 301 (A-F) -testissä (3) (Ready Biodegradability) kyseisissä ohjeissa määritellyn helpon biohajoavuuden läpäisyarvon mukaisesti;

ii)

niiden voidaan todeta mineralisoituvan perustuen kemikaalien testausta koskevassa OECD:n ohjeasiakirjassa (4) olevaan testiin 308 (Aerobic and Anaerobic Transformation in Aquatic Sediment Systems, OECD 308) (5) verrattuna Euroopan lääkeviraston ERA-ohjeissa määriteltyihin pysyvyyskriteereihin.

1.2

Vaikuttava farmaseuttinen aine katsotaan tarkoituksenmukaiseksi korvikkeeksi toiselle samaan hoitoon tarkoitetulle tai samaan aineluokkaan kuuluvalle farmaseuttiselle aineelle, joka on saatavilla markkinoilla tai oli saatavilla edeltävien viiden vuoden aikana ja joka ei täytä 1.1 kohdan vaatimuksia.

Tämän vaatimuksen noudattaminen osoitetaan julkisesti saatavilla olevalla analyysillä, jonka riippumaton kolmas osapuoli on todentanut.

1.3

Vaikuttavan farmaseuttisen aineen valmistusprosessiin ei liity sellaisten aineiden käyttöä sellaisenaan tai seoksissa, jotka täyttävät asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklassa säädetyt kriteerit, paitsi jos toiminnanharjoittaja arvioi ja dokumentoi, että markkinoilla ei ole saatavilla muita soveltuvia vaihtoehtoisia aineita tai tekniikoita ja että aineita käytetään valvotuissa olosuhteissa (6).

2.

Toiminta täyttää seuraavat epäpuhtauspäästöjä koskevat vaatimukset:

2.1

Päästöjen raja-arvot ovat alhaisempia kuin seuraavissa asiakirjoissa vahvistettujen BAT-päästötasojen vaihteluvälien (7) keskipiste, jos toiminta kuuluu kyseisen asiakirjan soveltamisalaan:

a)

kemianteollisuuden poistokaasujen yhdenmukaisten hallinta- ja käsittelyjärjestelmien parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät uusien laitosten (tai olemassa olevien laitosten, jotka on otettu käyttöön BAT-päätelmien julkaisemista edeltävien neljän vuoden aikana) ilmaan aiheutuvien päästöjen osalta soveltuvissa olosuhteissa (8);

b)

orgaanisten hienokemikaalien valmistuksen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeva vertailuasiakirja (9) (BREF) sellaisissa olosuhteissa tapahtuvan valmistustoiminnan osalta, joka ei kuulu edellä mainittujen BAT-päätelmien soveltamisalaan;

c)

kemian alan jätevesien ja jätekaasujen yhdenmukaisten käsittely- ja hallintajärjestelmien parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevat päätelmät (10);

d)

epäorgaanisten peruskemikaalien – kiinteiden ja muiden – laajamittaista valmistusta koskeva parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeva vertailuasiakirja (BREF) (11);

e)

epäorgaanisten peruskemikaalien – ammoniakin, happojen ja lannoitteiden – laajamittaista valmistusta koskeva parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeva vertailuasiakirja (BREF) (12);

f)

epäorgaanisten hienokemikaalien valmistusta koskeva parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeva vertailuasiakirja (BREF) (13); sellaisissa olosuhteissa tapahtuvan valmistustoiminnan osalta, joka ei kuulu edellä mainittujen BAT-päätelmien soveltamisalaan.

BAT-päästötasojen keskiarvoa koskevaan tavoitetasoon siirtyminen ei aiheuta merkittäviä kokonaisvaikutuksia laitoksille, jotka ovat BAT-päästötasojen vaihteluvälin sisällä. Laitosten, joille on myönnetty poikkeus direktiivin 2010/75/EU 15 artiklan 4 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti, ei katsota täyttävän teknisiä arviointikriteerejä poikkeuksen voimassaoloaikana.

2.2

Jos tietyn epäpuhtauden mittaamiseen on käytössä jatkuva mittausmenetelmä, toiminnanharjoittaja käyttää jatkuvatoimista päästöseurantajärjestelmää (CEMS), jatkuvatoimista jäteveden laadun seurantajärjestelmää (CEQMS) ja muita toimenpiteitä, joilla säännöllisesti varmistetaan, ettei ympäristön tila heikkene.

2.3

Toiminnanharjoittaja käyttää liuotinjätteen erottelua liuottimien talteen ottamiseksi keskittyneistä jätevirroista, jos se on teknisesti mahdollista.

Liuotinjäämien muodossa olevia epäpuhtauksia koskevan Euroopan lääkeviraston ICH:n ohjeen Q3C (R8) (14) taulukossa 1 olevien liuottimien käyttöä vältetään.

Kaikista tuotantopanoksista haihtuu enintään 3 % liuottimia. Vähintään 99 prosenttia haihtuvista orgaanisista yhdisteistä (VOC-yhdisteet) otetaan talteen.

Toiminnanharjoittaja varmistaa, että VOC-yhdisteiden karkauspäästöt ovat alle jäljempänä miljoonasosina tilavuudesta (ppmv) määritellyn raja-arvon suorittamalla vähintään joka kolmas vuosi vuotojen tunnistus- ja korjausohjelman (LDAR). Investointeja suositellaan erittäin tiiviiden laitteiden käyttöön edellyttäen, että ne asennetaan olemassa oleviin laitoksiin tapauksissa, jotka mainitaan kemianteollisuuden poistokaasujen yhdenmukaisia hallinta- ja käsittelyjärjestelmiä koskevien BAT-päätelmien 23 kohdan b alakohdassa, ja painekynnys on 200 baaria. Vähimmäistarkastuksia voidaan vähentää tapauksissa, joissa laitoksen VOC-kokonaispäästöjen kvantifiointi on ajoittain määritetty TC-merkkikaasumenetelmällä (tracer correlation) tai optiseen absorptioon perustuvilla menetelmillä, kuten DIAL-menetelmällä, SOF-menetelmällä tai muulla suorituskyvyltään vastaavalla menetelmällä.

CMR1A- tai 1B-luokkaan luokiteltujen aineiden tai seosten hajapäästöt vuotavista laitteista eivät ylitä 100 ppmv:n pitoisuutta (15).

LDAR-ohjelmilla on kemianteollisuuden poistokaasujen yhdenmukaisia hallinta- ja käsittelyjärjestelmiä koskevien BAT-päätelmien 19 kohdassa kuvattu sisältö, johon kuuluu vuotojen havaitseminen, korjaaminen ja huolto 30 päivän kuluessa havaitsemisesta sekä enintään 5 000 ppmv:n vuotoraja muiden kuin CMR 1A- ja 1B-luokkaan luokiteltujen aineiden tai seosten osalta. Ohjelmia tarkistetaan ja päivitetään laitoksen jatkuvaa parantamista varten. Liuottimien haihtumista ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden talteenottotehokkuutta seurataan liuottimien hallintasuunnitelman perusteella käyttäen vaatimustenmukaisuuden todentamiseksi direktiivin 2010/75/EU V luvun mukaista ainetasemenetelmää.

2.4

Jätevedet ja muut jätteet (mukaan lukien kiinteät aineet, nesteet tai valmistustoiminnan sivutuotteena syntyvät kaasut) hävitetään turvallisesti, viipymättä ja hygieenisesti. Jätesäiliöt tai -putket on merkitty selkeästi. Laitoksessa on saatavilla analyysitietoja, jotka osoittavat näiden aineiden ja niiden jäämien muuntamisen tavanomaisiksi jätemateriaaleiksi, ja ne pidetään ajan tasalla.

Ei merkittävää haittaa

1)

Ilmastonmuutoksen hillintä

Jos toimintaan liittyy paikalla tapahtuvaa lämmön/jäähdytyksen tuotantoa tai yhteistuotantoa, joka sisältää sähköntuotantoa, toiminnasta suoraan aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 270 gCO2e/kWh.

Kylmäaineen osalta kynnysarvona on, että aineen jäähdytyksessä ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali on enintään 150.

Jos vaikuttavat farmaseuttiset aineet tai vaikuttavat aineet valmistetaan delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 liitteessä II olevassa 3.10–3.16 jaksossa luetelluista aineista, kasvihuonekaasupäästöt eivät ylitä niitä koskevissa kriteereissä vahvistettuja rajoja, joilla ei aiheuteta merkittävää haittaa ilmastonmuutoksen hillinnälle.

Korvaaminen ei lisää elinkaarenaikaisia kasvihuonekaasupäästöjä. Elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt lasketaan suosituksen 2013/179/EU tai vaihtoehtoisesti standardien ISO 14067:2018 (16) tai ISO 14064-1:2018 (17) mukaisesti. Määrälliset elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset todentaa riippumaton kolmas osapuoli.

2)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

1.   Jäteveden käsittely

Teollisuuslaitoksen toteuttamat tai sen puolesta toteutetut jätevedenkäsittelyprosessit eivät heikennä vesistöjen tai merten luonnonvarojen tilaa.

Toiminta täyttää direktiivien 91/271/ETY, 2008/105/EY, 2006/118/EY, 2010/75/EU, 2000/60/EY, (EU) 2020/2184, 76/160/ETY, 2008/56/EY ja 2011/92/EU vaatimukset, jos se kuuluu niiden soveltamisalaan.

Toiminnassa sovelletaan yhteisen tutkimuskeskuksen antamissa julkishallintojen ympäristöasioiden hallinnan parhaissa toimintatavoissa (18) määriteltyjä parhaita käytäntöjä.

Jos yhdyskuntajätevesien käsittelylaitos käsittelee jäteveden teollisuuslaitoksen puolesta, varmistetaan, että

a)

teollisuuslaitoksen vapauttamalla epäpuhtauksien kuormituksella ei ole kielteisiä vaikutuksia yhdyskuntajätevesien käsittelylaitoksen käsittelyprosessiin;

b)

epäpuhtauksien kuormitus ja ominaisuudet eivät aiheuta vaaraa tai haittaa jätevesien käsittelylaitoksessa työskentelevän henkilöstön terveydelle;

c)

yhdyskuntajätevesien käsittelylaitos on suunniteltu ja varustettu asianmukaisesti pilaantumista aiheuttavien aineiden käsittelyyn;

d)

kyseisten vesistöön päästettyjen epäpuhtauksien kokonaiskuormitus ei kasva verrattuna tilanteeseen, jossa kyseisen laitoksen päästöt olisivat suorille päästöille asetettujen päästöjen raja-arvojen mukaisia;

e)

tämä ei vaikuta jätevesilietteen käytettävyyteen ravinnekierrossa tai ravinteiden kierrätyksessä.

Jos laitoksen ympäristölupaan sisältyy muita epäpuhtauksien raja-arvoja tai tiukempia ehtoja kuin mistä säädetään edellä mainitun lainsäädännön vaatimuksissa, sovelletaan kyseisiä tiukempia ehtoja.

2.   Maaperän ja pohjaveden suojelu

Käytössä on asianmukaiset toimenpiteet päästöjen estämiseksi maaperään, ja laitteiden käytön ja varastoinnin aikaisten vuotojen, valumien, vaaratilanteiden tai onnettomuuksien välttämiseksi toteutetaan säännöllistä valvontaa.

3.   Vedenkulutus

Toiminnanharjoittajat arvioivat kemikaalien tuotantoprosessien vesijalanjälkeä standardin ISO 14046:2014 (19) mukaisesti ja varmistavat, etteivät ne pahenna veden niukkuutta. Tämän arvioinnin perusteella toiminnanharjoittajat antavat riippumattoman kolmannen osapuolen todentaman vakuutuksen siitä, etteivät ne pahenna veden niukkuutta.

4.   Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Toiminnassa arvioidaan ja mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön tekniikoita, joilla tuetaan

a)

uusioraaka-aineiden ja uudelleenkäytettyjen komponenttien uudelleenkäyttöä ja käyttöä valmistettavissa tuotteissa;

b)

suunnittelua, joka mahdollistaa valmistettujen tuotteiden hyvän kestävyyden, kierrätettävyyden, helpon purkamisen ja mukautuvuuden;

c)

jätehuoltoa, jossa kierrätystä suositaan hävittämisen sijaan osana valmistusprosessia;

d)

tietoja tuotteiden ainesosista toimitusketjussa.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

1.2   Lääkkeiden valmistus

Toiminnan kuvaus

Lääkkeiden valmistus.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin C21.2 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tekniset arviointikriteerit

Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen merkittävä edistäminen

1.

Toiminta täyttää jonkin seuraavista 1.1 tai 1.2 kohdassa vahvistetuista tuotteen korvaamiseen liittyvistä vaatimuksista. Toiminta täyttää joka tapauksessa 1.3 kohdassa esitetyt vaatimukset.

1.1

Lääke täyttää seuraavat 1.1.1 ja 1.1.2 kohdassa vahvistetut vaatimukset:

1.1.1

Lääke täyttää yhden seuraavista vaatimuksista:

a)

lääkkeen ainesosat ovat luonnossa esiintyviä aineita, kuten vitamiineja, elektrolyyttejä, aminohappoja, peptidejä, proteiineja, nukleotidejä, hiilihydraatteja tai lipidejä, ja ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden ympäristöriskien arvioinnista annettujen Euroopan lääkeviraston suuntaviivojen (Euroopan lääkeviraston ERA-ohjeet) (20) mukaisesti niitä pidetään yleisesti ympäristössä (21) hajoavina;

b)

jos lääkkeen ainesosat eivät ole a alakohdan vaatimusten mukaisia, kyseisten ainesosien, niiden keskeisten ihmisen aineenvaihduntatuotteiden ja niiden ympäristössä olevien keskeisten muuntumistuotteiden on täytettävä jokin seuraavista vaatimuksista:

i)

ne on luokiteltu helposti biohajoaviksi vähintään yhdellä menetelmällä, joka esitetään kemikaalien testaamista koskevassa OECD:n ohjeasiakirjassa olevassa 301 (A-F) -testissä (22) (Ready Biodegradability) kyseisissä ohjeissa määritellyn helpon biohajoavuuden läpäisyarvon mukaisesti;

ii)

niiden voidaan todeta mineralisoituvan perustuen kemikaalien testausta koskevassa OECD:n ohjeasiakirjassa (23) olevaan testiin 308 (Aerobic and Anaerobic Transformation in Aquatic Sediment Systems, OECD 308) (24) verrattuna Euroopan lääkeviraston ERA-ohjeissa määriteltyihin pysyvyyskriteereihin.

1.1.2

Lääke katsotaan tarkoituksenmukaiseksi korvikkeeksi toiselle samaan hoitoon tarkoitetulle tai samaan aineluokkaan kuuluvalle lääkkeelle, joka on saatavilla markkinoilla tai oli saatavilla edeltävien viiden vuoden aikana ja joka ei täytä 1.1.1 kohdan vaatimuksia.

Tämän vaatimuksen noudattaminen osoitetaan julkisesti saatavilla olevalla analyysillä, jonka riippumaton kolmas osapuoli on todentanut.

1.2

Valmistaja osoittaa, että samaan hoitoon tarkoitetun tai samaan aineluokkaan kuuluvan vaihtoehtoisen lääkkeen valmistamiseksi ei ole saatavilla ainesosia, jotka täyttävät 1.1.1 kohdassa kuvatut vaatimukset. Toiminta täyttää kaikki 1.2.1–1.2.6 kohdassa esitetyt vaatimukset.

1.2.1

Valmistaja suorittaa analyysin, joka osoittaa, ettei tuotetulle lääkkeelle ole asianmukaista korvaavaa valmistetta, julkaisee analyysin keskeiset tulokset ja osoittaa käynnistäneensä aloitteita kyseisen vaihtoehtoisen valmisteen kehittämiseksi.

1.2.2

Euroopan lääkeviraston ERA-ohjeiden mukaisesti ympäristöriskien arvioinnissa lääkkeelle saatu PEC/PNEC-suhdeluku on pienempi kuin 1.

1.2.3

Pakkaus- ja jakelujärjestelmillä voidaan mukauttaa myyty määrä hoidon edellyttämään määrään sovellettava kansallinen lainsäädäntö huomioiden.

1.2.4

Annoksesta ja annostelumenetelmästä annetaan yleisölle tietoa, esimerkiksi esitteissä tai verkkosivustoilla, joita päivitetään viimeisimmän kehityksen mukaisesti, jotta minimoidaan vaikuttavien farmaseuttisten aineiden yliannostelu.

1.2.5

Pakkaus- ja jakelujärjestelmät mahdollistavat viimeisimmän kehityksen mukaisen tehokkaimman saatavilla olevan annostelujärjestelmän käytön siten, että otetaan myös huomioon se, missä lääkkeen jakelu tapahtuu (esim. terveydenhuollon ammattilaisten toimesta vai kotona). Valmistaja julkaisee analyysin tärkeimmät tulokset.

1.2.6

Valmistaja osallistuu jätteeksi päätyneiden käyttämättömien lääkkeiden virheellisestä käsittelystä aiheutuvien ympäristövaikutusten lieventämiseen muun muassa antamalla jatkokäyttäjille asiaankuuluvat tiedot käyttämättömien lääkkeiden asianmukaisesta hävittämisestä.

1.3

Valmistusprosessiin ei liity sellaisenaan tai seoksissa sellaisten aineiden käyttöä, jotka täyttävät asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklassa säädetyt kriteerit, paitsi jos toiminnanharjoittaja arvioi ja dokumentoi, että markkinoilla ei ole saatavilla muita soveltuvia vaihtoehtoisia aineita tai tekniikoita ja että aineita käytetään valvotuissa olosuhteissa (25).

2.

Toiminta täyttää seuraavat epäpuhtauspäästöjä koskevat vaatimukset:

2.1

Päästöjen raja-arvojen on oltava alhaisempia kuin seuraavissa asiakirjoissa vahvistettujen BAT-päästötasojen vaihteluvälien (26) keskipiste, jos toiminta kuuluu kyseisen asiakirjan soveltamisalaan:

a)

kemianteollisuuden poistokaasujen yhdenmukaisten hallinta- ja käsittelyjärjestelmien parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät (27) uusien laitosten (tai olemassa olevien laitosten, jotka on otettu käyttöön BAT-päätelmien julkaisemista edeltävien neljän vuoden aikana) ilmaan aiheutuvien päästöjen osalta soveltuvissa olosuhteissa;

b)

orgaanisten hienokemikaalien valmistusta koskeva parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeva vertailuasiakirja (BREF) (28); sellaisissa olosuhteissa tapahtuvan valmistustoiminnan osalta, joka ei kuulu edellä mainittujen BAT-päätelmien soveltamisalaan.

c)

kemian alan jätevesien ja jätekaasujen yhdenmukaisten käsittely- ja hallintajärjestelmien parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevat päätelmät (29);

d)

epäorgaanisten peruskemikaalien – kiinteiden ja muiden – laajamittaista valmistusta koskeva parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeva vertailuasiakirja (BREF) (30);

e)

epäorgaanisten peruskemikaalien – ammoniakin, happojen ja lannoitteiden – laajamittaista valmistusta koskeva parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeva vertailuasiakirja (BREF) (31);

f)

epäorgaanisten hienokemikaalien valmistusta koskeva parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeva vertailuasiakirja (32) (BREF) sellaisissa olosuhteissa tapahtuvan valmistustoiminnan osalta, joka ei kuulu edellä mainittujen BAT-päätelmien soveltamisalaan;

BAT-päästötasojen keskiarvoa koskevaan tavoitetasoon siirtyminen ei aiheuta merkittäviä kokonaisvaikutuksia laitoksille, jotka ovat BAT-päästötasojen vaihteluvälin sisällä.

Laitosten, joille on myönnetty poikkeus direktiivin 2010/75/EU 15 artiklan 4 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti, ei katsota täyttävän teknisiä arviointikriteerejä poikkeuksen voimassaoloaikana.

2.2

Jos tietyn epäpuhtauden mittaamiseen on käytössä jatkuva mittausmenetelmä, toiminnanharjoittaja käyttää jatkuvatoimista päästömittausjärjestelmää (CEMS), jatkuvatoimista jäteveden laadun seurantajärjestelmää (CEQMS) ja muita toimenpiteitä, joilla säännöllisesti varmistetaan, ettei ympäristön tila heikkene.

2.3

Toiminnanharjoittaja käyttää liuotinjätteen erottelua liuottimien talteen ottamiseksi keskittyneistä jätevirroista, jos se on teknisesti mahdollista.

Liuotinjäämien muodossa olevia epäpuhtauksia koskevan Euroopan lääkeviraston ICH:n ohjeen Q3C (R8) (33) taulukossa 1 olevien liuottimien käyttöä lääkkeissä vältetään.

Kaikista tuotantopanoksista haihtuu enintään 3 % liuottimia. Vähintään 99 prosenttia haihtuvista orgaanisista yhdisteistä (VOC-yhdisteet) otetaan talteen.

Toiminnanharjoittaja varmistaa, että VOC-yhdisteiden karkauspäästöt ovat alle jäljempänä miljoonasosina tilavuudesta (ppmv) määritellyn raja-arvon suorittamalla vähintään joka kolmas vuosi vuotojen tunnistus- ja korjausohjelman (LDAR). Investointeja suositellaan erittäin tiiviiden laitteiden käyttöön edellyttäen, että ne asennetaan olemassa oleviin laitoksiin tapauksissa, jotka mainitaan kemianteollisuuden poistokaasujen yhdenmukaisia hallinta- ja käsittelyjärjestelmiä koskevien BAT-päätelmien 23 kohdan b alakohdassa, ja painekynnys on 200 baaria. Vähimmäistarkastuksia voidaan vähentää tapauksissa, joissa laitoksen VOC-kokonaispäästöjen kvantifiointi on ajoittain määritetty TC-merkkikaasumenetelmällä (tracer correlation) tai optiseen absorptioon perustuvilla menetelmillä, kuten DIAL-menetelmällä, SOF-menetelmällä tai muulla suorituskyvyltään vastaavalla menetelmällä.

CMR1A- tai 1B-luokkaan luokiteltujen aineiden tai seosten hajapäästöt vuotavista laitteista eivät ylitä 100 ppmv:n pitoisuutta (34).

LDAR-ohjelmilla on kemianteollisuuden poistokaasujen yhdenmukaisia hallinta- ja käsittelyjärjestelmiä koskevien BAT-päätelmien 19 kohdassa kuvattu sisältö, johon kuuluu vuotojen havaitseminen, korjaaminen ja huolto 30 päivän kuluessa havaitsemisesta sekä enintään 5 000 ppmv:n vuotoraja muiden kuin CMR 1A- ja 1B-luokkaan luokiteltujen aineiden tai seosten osalta. Ohjelmia tarkistetaan ja päivitetään laitoksen jatkuvaa parantamista varten. Liuottimien haihtumista ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden talteenottotehokkuutta seurataan liuottimien hallintasuunnitelman perusteella käyttäen vaatimustenmukaisuuden todentamiseksi direktiivin 2010/75/EU V luvun mukaista ainetasemenetelmää.

2.4

Jätevedet ja muut jätteet (mukaan lukien kiinteät aineet, nesteet tai valmistustoiminnan sivutuotteena syntyvät kaasut) hävitetään turvallisesti, viipymättä ja hygieenisesti. Jätesäiliöt tai -putket on merkitty selkeästi. Laitoksessa on saatavilla analyysitietoja, jotka osoittavat näiden aineiden ja niiden jäämien muuntamisen tavanomaisiksi jätemateriaaleiksi, ja ne pidetään ajan tasalla.

Ei merkittävää haittaa

1)

Ilmastonmuutoksen hillintä

Jos toimintaan liittyy paikalla tapahtuvaa lämmön/jäähdytyksen tuotantoa tai yhteistuotantoa, joka sisältää sähköntuotantoa, toiminnasta suoraan aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 270 gCO2e/kWh.

Kylmäaineen osalta kynnysarvona on, että aineen jäähdytyksessä ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali on enintään 150.

Jos lääkkeet valmistetaan komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 liitteessä II olevassa 3.10–3.16 jaksossa luetelluista aineista, kasvihuonekaasupäästöt eivät ylitä niitä koskevissa teknisissä arviointikriteereissä vahvistettuja rajoja, joilla ei aiheuteta merkittävää haittaa ilmastonmuutoksen hillinnälle.

Korvaaminen ei lisää elinkaarenaikaisia kasvihuonekaasupäästöjä. Elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt lasketaan suosituksen 2013/179/EU tai vaihtoehtoisesti standardien ISO 14067:2018 (35) tai ISO 14064-1:2018 (36) mukaisesti. Määrälliset elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset todentaa riippumaton kolmas osapuoli.

2)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

1.   Jäteveden käsittely

Teollisuuslaitoksen toteuttamat tai sen puolesta toteutetut jätevedenkäsittelyprosessit eivät heikennä vesistöjen tai merten luonnonvarojen tilaa.

Toiminta täyttää direktiivien 91/271/ETY, 2008/105/EY, 2006/118/EY, 2010/75/EU, 2000/60/EY, (EU) 2020/2184, 76/160/ETY, 2008/56/EY ja 2011/92/EU vaatimukset, jos se kuuluu niiden soveltamisalaan.

Toiminnassa sovelletaan yhteisen tutkimuskeskuksen antamissa julkishallintojen ympäristöasioiden hallinnan parhaissa toimintatavoissa (37) määriteltyjä parhaita käytäntöjä.

Jos yhdyskuntajätevesien käsittelylaitos käsittelee jäteveden teollisuuslaitoksen puolesta, varmistetaan, että

a)

teollisuuslaitoksen vapauttamalla epäpuhtauksien kuormituksella ei ole kielteisiä vaikutuksia yhdyskuntajätevesien käsittelylaitoksen käsittelyprosessiin;

b)

epäpuhtauksien kuormitus ja ominaisuudet eivät aiheuta vaaraa tai haittaa jätevesien käsittelylaitoksessa työskentelevän henkilöstön terveydelle;

c)

yhdyskuntajätevesien käsittelylaitos on suunniteltu ja varustettu asianmukaisesti pilaantumista aiheuttavien aineiden käsittelyyn;

d)

kyseisten vesistöön päästettyjen epäpuhtauksien kokonaiskuormitus ei kasva verrattuna tilanteeseen, jossa kyseisen laitoksen päästöt olisivat suorille päästöille asetettujen päästöjen raja-arvojen mukaisia;

e)

tämä ei vaikuta jätevesilietteen käytettävyyteen ravinnekierrossa tai ravinteiden kierrätyksessä.

Jos laitoksen ympäristölupaan sisältyy muita epäpuhtauksien raja-arvoja tai tiukempia ehtoja kuin mistä säädetään edellä mainitun lainsäädännön vaatimuksissa, sovelletaan kyseisiä tiukempia ehtoja.

2.   Maaperän ja pohjaveden suojelu

Käytössä on asianmukaiset toimenpiteet päästöjen estämiseksi maaperään, ja laitteiden käytön ja varastoinnin aikaisten vuotojen, valumien, vaaratilanteiden tai onnettomuuksien välttämiseksi toteutetaan säännöllistä valvontaa.

3.   Vedenkulutus

Toiminnanharjoittajat arvioivat kemikaalien tuotantoprosessien vesijalanjälkeä standardin ISO 14046:2014 (38) mukaisesti ja varmistavat, etteivät ne pahenna veden niukkuutta. Tämän arvioinnin perusteella toiminnanharjoittajat antavat riippumattoman kolmannen osapuolen todentaman vakuutuksen siitä, etteivät ne pahenna veden niukkuutta.

4.   Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Toiminnassa arvioidaan ja mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön tekniikoita, joilla tuetaan

a)

uusioraaka-aineiden ja uudelleenkäytettyjen komponenttien uudelleenkäyttöä ja käyttöä valmistettavissa tuotteissa;

b)

suunnittelua, joka mahdollistaa valmistettujen tuotteiden hyvän kestävyyden, kierrätettävyyden, helpon purkamisen ja mukautuvuuden;

c)

jätehuoltoa, jossa kierrätystä suositaan hävittämisen sijaan osana valmistusprosessia;

d)

tietoja tuotteiden ainesosista toimitusketjussa.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

2.    Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito

2.1   Vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus

Toiminnan kuvaus

Vaarallisen jätteen erilliskeräys ja kuljetus (39) ennen käsittelyä, materiaalien talteenottoa tai loppukäsittelyä, mukaan lukien tällaisen jätteen keräykseen ja kuljetukseen osallistuvien laitosten, kuten vaarallisen jätteen siirtoasemien, rakentaminen, ylläpito ja parantaminen asianmukaista käsittelyä varten.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin E38.12 ja F42.9 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tekniset arviointikriteerit

Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen merkittävä edistäminen

1.

Vaarallinen jäte lajitellaan syntypaikalla ja kerätään erillään tavanomaisesta jätteestä ristikontaminaation estämiseksi. Käytössä on asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että vaarallista jätettä ei erillisen keräyksen ja kuljetuksen aikana sekoiteta muihin vaarallisten jätteiden luokkiin kuuluviin jätteisiin eikä muihin jätteisiin, aineisiin tai materiaaleihin.

2.

Asianmukaisella keräyksellä ja käsittelyllä estetään vaarallisen jätteen vuodot keräyksen, kuljetuksen ja varastoinnin sekä sellaiseen käsittelylaitokseen toimittamisen aikana, jolla on kansallisen lainsäädännön mukaisesti lupa käsitellä vaarallisia jätteitä.

3.

Jos tietyllä vaaralliseksi luokitellulla jätteellä on vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista tehdyn sopimuksen (40) (ADR-sopimus) mukaisesti vaarallisten aineiden kuljetusstatus, kuljetus täyttää ADR-sopimuksen asiaa koskevat vaatimukset.

4.

Toiminnassa käytettävät jäteautot ovat vähintään Euro V -normien (41) mukaisia.

5.

Keräyksen ja kuljetuksen aikana vaaralliset jätteet pakataan ja merkitään voimassa olevien kansainvälisten ja unionin normien mukaisesti.

6.

Vaarallisten jätteiden keräämisestä vastaava toimija noudattaa tietojen kirjaamista koskevia velvoitteita, jotka on vahvistettu sovellettavassa unionin ja kansallisessa lainsäädännössä muun muassa määrän, luonteen, alkuperän, määränpään, keräystiheyden, kuljetustavan ja käsittelymenetelmän osalta.

7.

Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun osalta:

a)

direktiivin 2012/19/EU liitteessä III vahvistetut sähkö- ja elektroniikkalaiteromun pääluokat kerätään erikseen;

b)

keräyksessä ja kuljetuksessa säilytetään sähkö- ja elektroniikkalaiteromun eheys ja estetään vaarallisten aineiden, kuten otsonikerrosta heikentävien aineiden, fluorattujen kasvihuonekaasujen tai loistelamppujen sisältämän elohopean, vuodot;

c)

keräyksestä ja logistiikasta vastaava toimija perustaa järjestelmän ympäristö-, terveys- ja turvallisuusriskien hallitsemiseksi.

Standardeissa CLC/EN 50625-1:2014 (42) ja CLC/TS 50625-4:2017 (43) vahvistettujen keräystä ja logistiikkaa koskevien normatiivisten vaatimusten tai standardeissa CLC/EN 50625-1 ja CLC/TS 50625-4 vahvistettuja vaatimuksia vastaavien sääntelyvaatimusten noudattaminen osoittaa, että noudatetaan vaatimusta sähkö- ja elektroniikkalaiteromun ja akkujen koskemattomuuden säilyttämisestä ja vaarallisten aineiden vuotamisen estämisestä keräyksen ja kuljetuksen aikana.

8.

Kun jäte varastoidaan, toiminta täyttää jätteenkäsittelyn parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevien päätelmien BAT 4 -vaatimukset (44).

Ei merkittävää haittaa

1)

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ei sovelleta

2)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Erilliskerättyä jätettä ei sekoiteta jätteen varastointi- ja siirtolaitoksissa muihin jätteisiin tai materiaaleihin, joilla on erilaisia ominaisuuksia.

Kierrätettävää jätettä (45) ei hävitetä, polteta eikä rinnakkaispolteta.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

2.2   Vaarallisen jätteen käsittely

Toiminnan kuvaus

Vaarallisten jätteiden käsittelyyn, mukaan lukien kierrätyskelvottoman vaarallisen jätteen polttaminen (46) (toimi D10), vaarallisen jätteen biologinen käsittely (toimi D8) ja fysikaalis-kemiallinen käsittely (toimi D9) (47), tarkoitettujen laitosten rakentaminen, käyttötarkoituksen muuttaminen, parantaminen ja käyttö.

Toimintaan ei sisälly:

a)

vaarallisen jätteen loppukäsittelytoimet (direktiivin 2008/98/EY liitteen I mukaisesti), kuten kaatopaikalle sijoittaminen tai pysyvä varastointi;

b)

kierrätettävän vaarallisen jätteen ja tavanomaisen jätteen polttaminen;

c)

myrkyllisten elävien tai kuolleiden eläinten ja muun saastuneen jätteen käsittely ja loppusijoittaminen;

d)

radioaktiivisen ydinjätteen käsittely ja loppusijoitus.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodiin E38.22 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tekniset arviointikriteerit

Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen merkittävä edistäminen

1.

Toiminta täyttää seuraavat kriteerit kaikkien jätteenkäsittelyprosessien osalta:

1.1

Toiminta täyttää toiminnan tyypistä riippuen joko jätteenkäsittelyn parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevissa päätelmissä (48) tai jätteenpolton parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevissa päätelmissä (49) asetetut vaatimukset.

Laitosten, joille on myönnetty poikkeus direktiivin 2010/75/EU 15 artiklan 4 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti, ei katsota täyttävän teknisiä arviointikriteerejä.

1.2

Ennakkohyväksyntämenettelyjen aikana kerätään ainakin seuraavat tiedot:

a)

oletettu saapumispäivä jätteenkäsittelylaitokseen;

b)

jätteen tuottajan yhteystiedot, ala, jolta jäte on peräisin, ja jätteen tuottaneen prosessin luonne, mukaan lukien prosessin vaihtelu;

c)

arvioitu toimijalle toimitettava määrä toimitusta ja vuotta kohden;

d)

jätteen kuvaus, mukaan lukien sen koostumus, jätteen vaaralliset ominaisuudet, jätekoodi ja soveltuva käsittelyreitti.

1.3

Hyväksyntämenettelyjen aikana on käytössä seuraavat:

a)

vastaanottolaitos, jossa on laboratorio näytteiden analysoimiseksi paikan päällä ja dokumentoidut analyyttiset vakiotoimintamenettelyt sekä mahdollisuus teettää analyysit alihankintana akkreditoiduilla ulkopuolisilla sopimuslaboratorioilla;

b)

dokumentoitu näytteenottomenettely, joka on asiaa koskevien standardien, kuten standardin EN 14899:2005 (50), mukainen;

c)

dokumentoitu analyysi käsittelyyn liittyvistä fysikaalis-kemiallisista ominaisuuksista;

d)

erityinen karanteenialue jätteiden varastointiin sekä kirjalliset menettelyt hyväksymättä jääneen jätteen hallinnoimiseksi.

Ennakkohyväksyntä- ja hyväksyntämenettelyjä käsittelevä henkilöstö pystyy ammattinsa tai kokemuksensa perusteella käsittelemään kaikkia jätteenkäsittelylaitoksessa tapahtuvan jätteiden käsittelyn kannalta tarpeellisia kysymyksiä. Menettelyjen tarkoituksena on, että jätteenkäsittelylaitoksessa esihyväksytään ja hyväksytään jätteet vain, jos käytettävissä on asianmukainen käsittelyreitti ja käsittelyn tuotosta varten määritetään loppusijoitus- tai hyödyntämisreitti.

Direktiivin 2010/75/EU liitteessä I olevan 5.1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen ”yhdistämis- tai sekoittamistoimien” osalta toiminnanharjoittaja ei käytä laimentamista vähentääkseen yhden tai useamman vaarallisen aineen pitoisuutta jätteessä tarkoituksenaan tuloksena olevan jäteseoksen luokituksen poistaminen niin, että siitä tulee tavanomaista jätettä, jolloin se käsitellään laitoksissa, joita ei ole tarkoitettu vaarallisen jätteen käsittelyyn. Jätteen asianmukaista käsittelyä ei korvata laimentamisella.

2.

Kiinteän tai tahnamaisen jätteen fysikaalis-kemiallisen käsittelyn osalta kaikenlainen loppusijoitusta (esimerkiksi vaarallisen jätteen kaatopaikoille) edeltävä jätteen käsittely on suunniteltu täyttämään seuraavat vaatimukset:

a)

rajoitetaan orgaanisen hiilen (TOC) enimmäispitoisuus 6 prosenttiin kussakin yksittäisessä kaatopaikalle toimitettavassa jätteessä;

b)

rajoitetaan liuenneen orgaanisen hiilen (DOC) pitoisuus 1 000 mg/kg tuotosjätteen kuiva-ainetta EU:n standardin EN 12457-2:2002 (51) mukaisen liuotustestin, jossa L/S = 10 l/kg, jälkeen.

3.

Jätteen, jolla on lämpöarvo, fysikaalis-kemiallisen käsittelyn osalta toteutetaan toimenpiteitä, joilla vältetään vaarallisten aineiden laimentuminen ja leviäminen sekä lämpöarvollisen jätteen epäasianmukaisesta loppukäsittelystä ilmaan vapautuvat suuret kuormitukset. Kaikki lopullista lämpökäsittelyä (poltto tai rinnakkaispoltto) edeltävään käsittelyyn tarkoitetut laitokset on suunniteltava siten, että kunkin fysikaalis-kemiallisessa käsittelylaitoksessa käsiteltävän yksittäisen syöttöjätteen osalta vaarallisten aineiden pitoisuutta rajoitetaan (ja täytetään muut asiaan liittyvät kriteerit) siten, että noudatetaan hyväksyttäviä tasoja jätteen ottamiseksi lopullisiin lämpökäsittelylaitoksiin.

4.

Vesipitoisen nestemäisen jätteen käsittelyn osalta vesipitoisen nestemäisen jätteen käsittelystä biologisessa jätevedenpuhdistamossa syntyvän jäteveden biologista käsiteltävyyttä arvioidaan seuraavan kriteerin perusteella:

Liuenneesta orgaanisesta hiilestä (DOC) poistetaan > 70 prosenttia seitsemässä päivässä (> 80 prosenttia, kun käytetään mukautettua inokulaattia) standardin EN ISO 9888 (52) (Zahn Wellens) tai muiden vastaavien yleisesti hyväksyttyjen, biologisen eliminoinnin ja asiaan liittyvän suorituskyvyn arviointiin käytettävien alan standardien ja menetelmien mukaisesti.

5.

Pysyviä orgaanisia yhdisteitä (POP) sisältävän jätteen käsittelyssä kaikkea asetuksen (EU) 2019/1021 liitteessä IV lueteltuja POP-yhdisteitä sisältävää jätettä valvotaan ja seurataan vaarallisena jätteenä direktiivin 2008/98/EY 17 artiklan mukaisesti. Sovelletaan direktiivin 2008/98/EY 7 artiklan 4 kohdan sekä 17, 18 ja 19 artiklan erityisvaatimuksia. Valtioiden rajat ylittäviin siirtoihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1013/2006 (53) I luvun vaatimuksia.

Laitoksissa käytössä oleva, edellä mainittuihin parhaisiin käytäntöihin perustuva seurantajärjestelmä mahdollistaa seuraavien seurannan:

a)

tuotteen tai jätteen, kuten laiteromun, jokaisen sellaisen osan tehokas erottelu, joka sisältää POP-yhdisteitä tai joka on POP-yhdisteiden saastuttama, jos yhdisteiden taso ylittää asetuksen (EU) 2019/1021 liitteessä IV määritellyn tason;

b)

POP-jätteen tehokas hävittäminen tai palautumaton muuntaminen asetuksen (EU) 2019/1021 7 artiklan 2–4 kohdan ja liitteen V mukaisesti.

6.

Elohopeaa sisältävän jätteen (54) käsittelyn osalta kaikki laitokset, jotka todennäköisesti käsittelevät sellaista jätettä, joka koostuu elohopeasta tai elohopeayhdisteistä (sellaisina kuin ne määritellään Minamatan yleissopimuksen 11 artiklassa), sisältää niitä tai on niiden saastuttamaa, käyttävät asetuksen (EU) 2017/852 14 artiklassa säädettyä tai sitä vastaavaa jäljitettävyysjärjestelmää. Elohopeaa sisältävää jätettä käsittelevät laitokset seuraavat tämän seurantajärjestelmän perusteella, että elohopea ja elohopeayhdisteet päätyvät tehokkaasti ja turvallisesti loppusijoitukseen.

7.

Terveydenhuollossa syntyvän jätteen käsittelyn (muun kuin polttamisen) osalta laitos noudattaa terveydenhuollossa syntyvien jätteiden turvallista huoltoa koskevassa WHO:n käsikirjassa (55) esitettyjä parhaita käytäntöjä.

Terveydenhuollossa syntyvän jätteen käsittelylaitoksella, jossa jätettä ei polteta, on erityinen hyväksymismenettely, ja se valvoo ja voi todistaa, että se ei hyväksy käsiteltäväksi seuraavantyyppistä terveydenhuollossa syntyvää jätettä:

a)

sytotoksinen jäte;

b)

lääkejäte;

c)

kemiallinen jäte;

d)

radioaktiivinen jäte.

Riippumaton sertifiointielin on sertifioinut käytettävän teknologian.

Ei merkittävää haittaa

1)

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ei sovelleta

2)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

Käytössä on jätteenkäsittelyn parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevien päätelmien (56) mukaiset, asiaankuuluvat tekniikat vesien ja merten luonnonvarojen suojelemiseksi.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Ei sovelleta

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

2.3   Laillisten vaatimusten vastaisten, hylättyjen tai luvattomien kaatopaikkojen kunnostaminen

Toiminnan kuvaus

Sellaisten laillisten vaatimusten vastaisten (57) sekä hylättyjen tai luvattomien kaatopaikkojen (58) kunnostaminen, jotka on suljettu ja jotka eivät ota vastaan muuta jätettä kuin kaatopaikan peitemateriaalina mahdollisesti käytettävää pysyvää tai biostabiloitua jätettä (siltä osin kuin kunnostamishankkeen ympäristölupa sen sallii).

Toimintaan voi sisältyä jokin seuraavista kunnostamisstrategioista ja osatoimista, jotka tyypillisesti toteutetaan osana hankkeita, joiden tarkoituksena on poistaa, hallita, rajoittaa tai vähentää vaatimustenvastaisista, hylätyistä tai luvattomista kaatopaikoista peräisin olevia pilaantumista aiheuttavia päästöjä (59):

a)

vaatimustenvastaisten tai luvattomien kaatopaikkojen eristäminen ympäristöstä nykyisellä paikalla, mukaan lukien:

i)

vaatimustenvastaisen tai luvattoman kaatopaikan fyysinen eristäminen, keskittäminen, rakenteellinen vakauttaminen ja suojaaminen, myös käyttämällä hydraulisia esteitä, tiivistämistä, kuivattamista ja peitekerroksia;

ii)

viemäröinnin asentaminen, käyttö ja ylläpito sekä erilliset suoto- ja valumaveden vesistöön johtamista edeltävät keräys- ja käsittelyjärjestelmät;

iii)

kaatopaikkakaasujen keräys-, puhdistus- ja valvontajärjestelmien asentaminen, käyttö ja ylläpito, mukaan lukien porauskaivot, putkistot ja soihtupolttojärjestelmät;

iv)

pintamaa- ja kasvipeitteen käyttö luonnontilan ennallistamiseksi;

b)

kunnostaminen kaivamalla ja poistamalla vaatimustenvastaisia tai luvattomia kaatopaikkoja sekä kaivetun jätteen jälkikäsittely, hyödyntäminen tai loppukäsittely, mukaan lukien:

i)

kaatopaikalle sijoitetun jätteen valikoiva kaivaminen, lastaus ja kuljetus olemassa oleviin sallittuihin käsittely-, hyödyntämis- tai loppukäsittelylaitoksiin siten, että tavanomaista ja vaarallista jätettä käsitellään erikseen;

ii)

kaivetusta tavanomaisesta jätteestä peräisin olevien materiaalien ja polttoaineiden lajittelu ja talteenotto, mukaan lukien tähän tarkoitukseen varattujen laitosten ja laitteiden asentaminen, käyttö ja ylläpito kunnostamishankkeen keston ajan;

c)

kunnostaminen maaperän sekä pinta- ja pohjaveden dekontaminaatiolla saastumispaikassa, mukaan lukien seuraavat:

i)

valikoiva kaivaminen, lastaus, kuljetus, väliaikainen varastointi ja maantäyttäminen siten, että saastumaton ja saastunut maa-aines käsitellään erikseen;

ii)

saastuneen maaperän tai veden käsittely joko in situ tai ex situ käyttäen erityisiä fyysisiä, kemiallisia tai biologisia menetelmiä, mukaan lukien erityisten tilojen asentaminen, käyttö ja ylläpito kunnostamishankkeen keston ajaksi;

iii)

hydraulisten esteiden ja aktiivisten ja passiivisten esteiden käyttö epäpuhtauksien siirtymisen rajoittamiseksi tai estämiseksi.

Toimintaan sisältyvät myös kaikki seuraavat osatoimet, jotka ovat tarpeen edellä mainittujen kunnostamistoimien valmistelemiseksi, suunnittelemiseksi ja seuraamiseksi sekä niihin liittyvien jatkotoimenpiteiden toteuttamiseksi:

a)

valmistelevat tutkimukset, mukaan lukien (erityisesti geologiset tai hydrologiset) tiedonkeruu- ja kartoitustoimet, sekä teknistä toteutettavuutta ja ympäristövaikutuksia koskevat tutkimukset, joita tarvitaan kunnostamishankkeen määrittelemiseksi;

b)

paikan valmistelu, mukaan lukien maansiirto- ja tasaustyöt, ympäröivien muurien tai aitojen rakentaminen tai vahvistaminen, yhdysteiden ja sisäisten teiden rakentaminen, rakennusten tai muiden kaatopaikalla olevien rakenteiden purkaminen;

c)

kunnostamistoimien seuranta ja valvonta, mukaan lukien:

i)

näytteenotto maaperästä, vedestä, sedimentistä, eliöstöstä tai muista materiaaleista;

ii)

näytteiden laboratorioanalyysi epäpuhtauksien luonteen ja pitoisuuksien määrittämiseksi;

iii)

seurantalaitteiden ja -välineiden, kuten tarkkailukaivojen, asentaminen, käyttö ja ylläpito kaatopaikka-alueella ja sen ulkopuolella;

d)

muiden ympäristönsuojelutoimenpiteiden sekä ympäristön pilaantumisen ehkäisy- ja vähentämistoimenpiteiden toteuttaminen kunnostamishankkeelle ympäristöluvassa asetettujen ehtojen noudattamiseksi, mukaan lukien toimenpiteet, joilla varmistetaan toiminnan turvallisuus paikan päällä ja työntekijöiden terveys, kuten palontorjunta, tulvasuojelu ja vaarallisten jätteiden käsittely.

Toimintaan ei sisälly:

a)

neuvoston direktiivin 1999/31/EY (60) mukaisten, tai kolmansissa maissa tapahtuvan toiminnan osalta sitä vastaavan lainsäädännön tai muutoin alan tunnustettujen kansainvälisten standardien (61) mukaisten, olemassa olevien tai uusien kaatopaikkojen pysyvä käytöstäpoistaminen, kunnostaminen ja jälkihoito;

b)

kaatopaikkakaasun muuntaminen käytettäväksi energiankantajana tai teollisuuden raaka-aineena;

c)

kunnostetun alueen muuntaminen muuhun taloudelliseen käyttöön, kuten virkistys-, asuin- tai liiketiloiksi, aurinkosähköpaneelien asentaminen;

d)

kaatopaikan aiheuttaman pilaantumisen vuoksi tehtävät korvaavat toimenpiteet, kuten vaihtoehtoisten vedenjakelujärjestelmien rakentaminen ja käyttö ympäröivällä alueella asuvaa väestöä varten.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin E39, E38.2, E38.32 ja F42.9 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tekniset arviointikriteerit

Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen merkittävä edistäminen

1.

Toiminta täyttää kaikki seuraavat kriteerit:

a)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/35/EY (62) mukaisesti, tai kolmansissa maissa tapahtuvan toiminnan osalta sitä vastaavan kansallisen lainsäädännön tai aiheuttaja maksaa -periaatetta taloudellisen toiminnan aiheuttaman ympäristön pilaantumisen korjaamiseen soveltavien kansainvälisten standardien mukaisesti, pilaantumisen aiheuttanut toiminnanharjoittaja (63) tai jätteen tuottaja tai kyseisen toiminnanharjoittajan tai tuottajan puolesta toimiva henkilö ei vastaa kunnostamistoiminnasta;

b)

merkitykselliset epäpuhtaudet poistetaan, niitä valvotaan tai vähennetään tai ne eristetään fyysisillä, kemiallisilla, biologisilla tai muilla menetelmillä siten, että kaatopaikka ja pilaantunut alue (maaperä, vesistö tai muu), ottaen huomioon sen käytön vahinkohetkellä tai hyväksytyn tulevan käytön, ei enää aiheuta huomattavaa vaaraa ihmisten terveydelle tai ympäristölle. Riskit on arvioitava kansallisilla sääntelystandardeilla tai, jos tällaisia standardeja ei ole saatavilla, sisäisellä riskinarviointimenettelyllä, joissa otetaan huomioon tarkasteltavana olevan alueen (maaperä, vesistö tai muu) ominaisuudet ja laajuus, vahingollisten aineiden, valmisteiden, eliöiden tai mikro-organismien tyyppi, ominaisuudet (pysyvyys, liikkuvuus ja myrkyllisyys) ja pitoisuus, niiden mahdolliset siirtymäreitit ja leviämisen todennäköisyys (64).

2.

Toiminta valmistellaan ja toteutetaan alan parhaiden käytäntöjen mukaisesti, ja siihen sisältyvät kaikki seuraavat osatekijät:

a)

kunnostettavaksi tarkoitettu vaatimustenvastainen tai luvaton kaatopaikka on suljettu, eikä se ota vastaan muuta jätettä kuin kaatopaikan peitemateriaalina mahdollisesti käytettävää pysyvää tai biostabiloitua jätettä (siltä osin kuin kunnostamishankkeen ympäristölupa sen sallii);

b)

alan parhaiden käytäntöjen ja parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisesti suoritetaan valmistelevat tutkimukset, mukaan lukien paikkakohtaiset selvitykset ja fysikaalisten, kemiallisten tai mikrobiologisten tietojen keruu, seuraavien määrittämiseksi:

i)

kaatopaikan ja pilaantuneen alueen sijainti, ominaisuudet ja laajuus;

ii)

alueen geologiset ja hydrologiset olosuhteet;

iii)

kaatopaikalle sijoitetun jätteen todennäköinen määrä, koostumus ja lähteet;

iv)

kaatopaikan aiheuttama maaperän ja vesien pilaantuminen sekä ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvat riskit;

c)

tällaisten kunnostustutkimusten tuloksia hyödynnetään toteutettavuusarvioinnissa, jossa määritellään kunnostamisen tavoitteet ja laajuus ja arvioidaan korjaavia toimenpidevaihtoehtoja;

d)

korjaavia toimenpidevaihtoehtoja analysoidaan direktiivin 2004/35/EY liitteessä II ja direktiivin 1999/31/EY liitteissä I ja III vahvistettujen vaatimusten mukaisesti, tai kolmansissa maissa tapahtuvien toimien osalta niitä vastaavan kansallisen lainsäädännön tai yleisesti hyväksyttyjen kansainvälisten standardien (65) mukaisesti, ja ne kuvataan kaatopaikan kunnostamishanketta varten laaditussa toteutettavuusarvioinnissa, joka osoittaa vakuuttavasti valitun korjaavan vaihtoehdon olevan paras ratkaisu määriteltyjen kunnostamista koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi;

e)

toimivaltainen viranomainen hyväksyy kaatopaikkojen kunnostamishankkeen ja siihen liittyvän seuranta- ja valvontasuunnitelman, jota varten kuullaan paikallisia sidosryhmiä kansallisten lakisääteisten vaatimusten mukaisesti;

f)

kaikki kaatopaikalle sijoitetusta jätteestä talteen otetut materiaalit ja polttoaineet täyttävät asianmukaiset laatuvaatimukset tai käyttäjien eritelmät aiottujen hyödyntämistoimien osalta eivätkä aiheuta riskiä ympäristölle tai ihmisten terveydelle;

g)

valtuutettu toiminnanharjoittaja kerää, kuljettaa, käsittelee, hyödyntää tai loppukäsittelee asianmukaisesti kaikki kunnostamistoimen yhteydessä kerätyt tai muuten tuotetut vaaralliset jätteet kansallisten lakisääteisten vaatimusten mukaisesti;

h)

toiminnassa ei käytetä maaperän ja pohjaveden kunnostamismenetelmiä, jotka perustuvat yksinomaan epäpuhtauspitoisuuksien vähentämiseen laimentamalla tai vesittämällä;

i)

käytössä on seuranta- ja valvontasuunnitelma, johon sisältyy toimenpiteitä kunnostustoimien vaikutusten hallitsemiseksi ja kunnostamista koskevien tavoitteiden saavuttamisen todentamiseksi. Suunnitelma on voimassa vähintään 10 vuoden ajan, jos kaatopaikan maa-aines kaivetaan ja poistetaan, ja vähintään 30 vuoden ajan, jos kaatopaikka eristetään ympäristöstä, ellei kansallinen lainsäädäntö tai toimivaltainen viranomainen määrittele tietylle kunnostamishankkeelle muuta kestoa, joka riittää takaamaan riskien hallinnan pitkällä aikavälillä.

Ei merkittävää haittaa

1)

Ilmastonmuutoksen hillintä

Jos kaatopaikalla on merkittäviä määriä biohajoavaa jätettä, käytössä on järjestelmä kaatopaikkakaasun talteenottamiseksi ja vähentämiseksi sekä kaatopaikkakaasuvuotojen seurantasuunnitelma direktiivin 1999/31/EY toiminnallisten ja teknisten vaatimusten mukaisesti, tai kolmansissa maissa toteutettavan toiminnan osalta sitä vastaavan kansallisen lainsäädännön tai yleisesti hyväksyttyjen alan kansainvälisten standardien (66) mukaisesti.

2)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

Korjaavilla toimenpiteillä suojellaan vesien ja merten luonnonvaroja ja sovelletaan alan parhaita käytäntöjä ja teknologiaa (67). Tämän tavoitteena on

a)

vähentää suotovesien muodostumista kaatopaikalta ja estää suotovesien valuminen tai imeytyminen ympäröivään maaperään sekä pohja- ja pintavesille mahdollisesti aiheutuvat vaarat;

b)

suorittaa valumaveden ja suotovesien erilliskeräys ja asianmukainen käsittely ennen johtamista vesistöön;

c)

seurata ja analysoida kaatopaikan jälkihoitovaiheen aikana suotoveden muodostumisnopeutta ja suotoveden pitoisuutta ja koostumusta asianmukaisten valvonta- ja seurantajärjestelmien ja -prosessien avulla;

d)

suorittaa kaatopaikan ja sitä ympäröivän alueen pilaantuneen maaperän erilliskeräys ja asianmukainen käsittely, jotta voidaan estää kulkeutuminen kaatopaikalta vesistöihin voimakkaasti liottuneen maaperän kautta.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Jos kunnostamishankkeessa suunnitellaan olemassa olevan kaatopaikan maa-aineksen kaivamista ja poistamista, kaivettua jätettä käsitellään jätehierarkian periaatteen mukaisesti siten, että kierrätys asetetaan etusijalle muuntyyppiseen materiaalien talteenottoon, polttamiseen ja loppukäsittelyyn nähden siinä määrin kuin se on teknisesti mahdollista eikä lisää ympäristön tai ihmisten terveydelle aiheutuvia riskejä.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

Tarvittaessa haitallisten vieraslajien tuonti estetään tai niiden leviämistä hallitaan asetuksen (EU) N:o 1143/2014 mukaisesti.

2.4   Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostaminen

Toiminnan kuvaus

Toimintaan sisältyy

a)

maaperän ja pohjaveden puhdistaminen tai kunnostaminen saastuneella alueella joko in situ tai ex situ, erityisesti fyysisiä, kemiallisia tai biologisia menetelmiä käyttäen;

b)

saastuneiden teollisuuslaitosten tai laitosalueiden puhdistaminen tai kunnostaminen;

c)

pintaveden ja rantojen puhdistaminen tai kunnostaminen tahattoman pilaantumisen jälkeen, esimerkiksi keräämällä epäpuhtauksia tai käyttämällä fyysisiä, kemiallisia tai biologisia menetelmiä;

d)

öljyvuotojen ja muuntyyppisten epäpuhtauksien puhdistaminen

i)

pintavesistä, mukaan lukien joet, järvet, rannikkovedet tai vaihettumisvyöhykkeiden vedet;

ii)

pohjavesistä sellaisena kuin ne on määritelty direktiivissä 2000/60/EY;

iii)

merivesistä sellaisena kuin ne on määritelty direktiivissä 2008/56/EY;

iv)

sedimentistä (kaikissa pintavesityypeissä);

v)

vesiekosysteemeistä;

vi)

rakennuksista;

vii)

maaperästä;

viii)

maaekosysteemeistä;

e)

vaarallisten aineiden, seosten tai tuotteiden, kuten asbestin tai lyijypohjaisen maalin, poistaminen;

f)

muut erityiset pilaantumisentorjuntatoimet;

g)

luonnonkatastrofien, kuten tulvien tai maanjäristyksen, jälkeiset puhdistustoimet;

h)

käytöstä poistettujen kaivosalueiden tai kaivosten, jotka eivät liity louhintatuloihin, kunnostaminen;

i)

leviämisen estämistoimien, hydraulisten esteiden ja aktiivisten ja passiivisten esteiden käyttö epäpuhtauksien siirtymisen rajoittamiseksi tai estämiseksi.

Toiminta sisältää myös kaikki toimet, jotka ovat tarpeen itse puhdistus- tai kunnostamistoimien valmistelemiseksi, suunnittelemiseksi, seuraamiseksi sekä niihin liittyvien jatkotoimien toteuttamiseksi, kuten:

a)

valmistelevat tutkimukset, mukaan lukien (erityisesti geologiset tai hydrologiset) tiedonkeruu- ja kartoitustoimet, sekä teknistä toteutettavuutta ja ympäristövaikutuksia koskevat tutkimukset, joita tarvitaan kunnostamishankkeen määrittelemiseksi;

b)

kunnostamistoimien seuranta ja valvonta, mukaan lukien:

i)

näytteenotto maaperästä, vedestä, sedimentistä, eliöstöstä tai muista materiaaleista;

ii)

näytteiden laboratorioanalyysi saasteiden luonteen ja pitoisuuksien määrittämiseksi;

iii)

seurantalaitteiden ja -välineiden, kuten tarkastuskaivojen, asentaminen, käyttö ja ylläpito kunnostettavalla alueella ja sen ulkopuolella;

c)

saastuneiden rakennusten tai muiden rakenteiden purkaminen, suurten koneiden ja laitteiden purkaminen (eli käytöstä poistaminen) sekä pintavuorauksen ja betonoinnin poistaminen;

d)

maansiirto tai ruoppaus, mukaan lukien kaivaus, kaatopaikalle sijoittaminen, tasoittaminen, ympäröivien muurien tai aitojen rakentaminen tai vahvistaminen, yhdysteiden ja sisäisten teiden rakentaminen sekä muut puhdistamisen edellyttämät toimet;

e)

muiden ympäristönsuojelutoimenpiteiden sekä ympäristön pilaantumisen ehkäisy- ja vähentämistoimenpiteiden toteuttaminen kunnostamishankkeelle ympäristöluvassa asetettujen ehtojen noudattamiseksi, mukaan lukien toimenpiteet, joilla varmistetaan toiminnan turvallisuus paikan päällä ja työntekijöiden terveys (kuten palontorjunta, tulvasuojelu ja vaarallisten jätteiden käsittely), työntekijöiden suojelu, alueelle pääsyn valvonta, haitallisten vieraslajien hallinta ennen puhdistamista tai kunnostamista tai sen aikana sekä puhdistamista edeltävät tai sen aikana tehtävät vahvistamistoimet.

Tähän taloudelliseen toimintaan ei kuulu

a)

tuholaistorjunta maataloudessa;

b)

veden puhdistaminen vesihuoltoa varten;

c)

ydinvoimaloiden ja -laitosalueiden puhdistaminen tai kunnostaminen;

d)

sellaisen vaarallisen tai tavanomaisen jätteen käsittely ja loppusijoittaminen, joka ei liity alueen saastumisongelmaan;

e)

morfologinen ennallistaminen;

f)

sellaisten laillisten vaatimusten vastaisten, hylättyjen tai luvattomien kaatopaikkojen kunnostaminen, jotka eivät liity kunnostettavaan alueeseen (ks. tämän liitteen 2.3 jakso);

g)

pelastuspalvelut (ks. delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 liitteessä II oleva 14.1 jakso);

h)

katujen lakaisu ja kastelu.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin 39, 33.20, 43.11, 43.12, 71.12, 71.20, 74.90, 81.30 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tekniset arviointikriteerit

Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen merkittävä edistäminen

1.

Jotta noudatetaan direktiivin 2004/35/EY vaatimuksia, tai kolmansissa maissa tapahtuvan toiminnan osalta kansallisen lain mukaisesti aiheuttaja maksaa -periaatteeseen perustuvien ympäristövastuusäädösten vaatimuksia, pilaantumisen aiheuttanut toiminnanharjoittaja (68) tai tämän puolesta toimiva henkilö ei suorita kunnostamistoimia.

2.

Merkitykselliset epäpuhtaudet poistetaan, niitä valvotaan tai vähennetään tai ne eristetään mekaanisilla, kemiallisilla, biologisilla tai muilla menetelmillä siten, että saastunut alue (maaperä, vesistö tai muu), ottaen huomioon sen käytön vahinkohetkellä tai hyväksytyn tulevan käytön, ei enää aiheuta huomattavaa vaaraa ihmisten terveydelle tai ympäristölle (69) seuraavissa esitetyllä tavalla:

a)

kansalliset sääntelystandardit;

b)

jos tällaisia standardeja ei ole saatavilla, laitoskohtainen sisäinen riskinarviointi, jossa otetaan huomioon vaikutusten kohteena olevan alueen (maaperä, vesistö tai muu) ominaisuudet ja laajuus, aineiden, valmisteiden, eliöiden tai mikro-organismien tyyppi, ominaisuudet (pysyvyys, liikkuvuus ja myrkyllisyys) ja pitoisuus, mahdolliset siirtymäreitit ja leviämisen todennäköisyys (70).

3.

Kunnostamistoiminta valmistellaan ja toteutetaan alan parhaiden käytäntöjen mukaisesti, ja siihen sisältyvät kaikki seuraavat osatekijät:

a)

ennen arviointi- tai korjaustoimien aloittamista pilaantumiseen johtanut alkuperäinen toiminta tai viallisten laitosten ja apulaitteiden käyttö on loppunut tai niihin on muuten puututtu siten, että ne eivät ole enää mahdollisia pilaantumisen lähteitä (lukuun ottamatta valtioiden rajat ylittävää kaukokulkeutumista tai muita tunnistamattomia hajakuormituslähteitä);

b)

valmistelevat tutkimukset, mukaan lukien laitoskohtaiset selvitykset ja fyysisten, kemiallisten tai mikrobiologisten tietojen keruu, suoritetaan alan parhaiden käytäntöjen ja parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisesti, jotta voidaan määrittää seuraavat tekijät, joita käytetään kunnostamisen ympäristötavoitteiden määrittelyssä ja korjaavien toimenpidevaihtoehtojen arvioinnissa:

i)

pilaantuneen alueen sijainti, ominaisuudet ja laajuus;

ii)

alueen geologiset ja hydrologiset olosuhteet;

iii)

pilaantumista aiheuttavien aineiden todennäköinen määrä, koostumus ja lähteet;

iv)

paikan aiheuttama maaperän ja vesien pilaantuminen sekä ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvat riskit;

c)

korjaavia toimenpidevaihtoehtoja arvioidaan direktiivin 2004/35/EY (71) liitteen II mukaisesti, ja sopivimmat korjaavat toimenpiteet määritellään erityisessä kunnostamissuunnitelmassa, johon sisältyy seurantavaatimukset ja -suunnitelma;

d)

valtuutettu toiminnanharjoittaja kerää, kuljettaa, käsittelee, hyödyntää tai loppukäsittelee asianmukaisesti kaikki kunnostamistoimen yhteydessä kerätyt tai muuten tuotetut vaaralliset tai tavanomaiset jätteet tai saastuneen maaperän oikeudellisten vaatimusten mukaisesti ja kiinnittäen erityistä huomiota siihen, että kaivetun saastuneen ja saastumattoman maaperän sekoittuminen estetään;

e)

kunnostamismenetelmiin ei sisälly epäpuhtauspitoisuuksien vähentäminen laimentamalla tai vesittämällä, ellei kunnostamissuunnitelmassa esitetä muihin kuin kustannuksiin liittyviin syihin pohjautuvia täydellisiä perusteluja;

f)

valvonta-, seuranta- tai ylläpitotoimet suoritetaan vähintään 10 vuotta kestävässä jälkihoitovaiheessa, ellei kansallisessa lainsäädännössä tai kunnostamis- ja seurantasuunnitelmassa ole määritelty muuta riittävän pitkää ajanjaksoa pitkäaikaisen riskienhallinnan takaamiseksi (ks. 4 kohta).

4.

Toimivaltainen viranomainen hyväksyy kunnostamis- ja seurantasuunnitelman kansallisten lakisääteisten vaatimusten mukaisesti paikallisia sidosryhmiä kuultuaan.

Ei merkittävää haittaa

1)

Ilmastonmuutoksen hillintä

Toimintaan ei liity paljon hiiltä sitovan maan huonontumista (72).

Kunnostamissuunnitelmaan sisältyy toimenpiteet, joilla vähennetään koko poisto- tai käsittelyprosessin tuottamia scope 1 ja scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjä (73).

2)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Vähintään 70 prosenttia (painossa mitattuna) kunnostettavalla alueella tuotetusta vaarattomasta rakennus-, purku- tai muusta jätteestä (lukuun ottamatta päätöksellä 2000/532/EY määritellyn Euroopan jäteluettelon luokassa 17 05 04 tarkoitettua luonnosta peräisin olevaa ainetta) valmistellaan uudelleenkäyttöön, kierrätykseen ja muuhun materiaalin talteenottoon, mukaan lukien maantäyttötoimet, joissa käytetään jätettä korvaamaan muita materiaaleja, jätehierarkian ja EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallin (74) mukaisesti, jollei hyväksytyssä kunnostamissuunnitelmassa anneta teknisten tai ympäristöön liittyvien syiden perusteella selkeitä perusteluja, jotka eivät liity kustannuksiin.

6)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

Seuraavat seikat on varmistettava:

a)

unionissa Natura 2000 -alueiden osalta: toiminnalla ei ole merkittäviä vaikutuksia Natura 2000 -alueisiin niiden suojelutavoitteiden kannalta neuvoston direktiivin 92/43/ETY 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti tehdyn asianmukaisen arvioinnin perusteella;

b)

unionissa millä tahansa alueella: toiminta ei haittaa direktiivien 92/43/ETY ja 2009/147/EY nojalla suojeltujen lajien kantojen suotuisan suojelun tason palautumista tai säilyttämistä. Toiminta ei myöskään haittaa kyseessä olevien ja direktiivin 92/43/ETY nojalla suojeltujen luontotyyppien suotuisan suojelun tason palautumista tai säilyttämistä;

c)

haitallisten vieraslajien tuonti estetään tai niiden leviämistä hallitaan asetuksen (EU) N:o 1143/2014 mukaisesti.

(1)  Euroopan lääkeviraston ohjeet ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden ympäristöriskien arvioinnista (27.6.2023 hyväksytty versio, saatavilla osoitteessa https://www.ema.europa.eu/en/environmental-risk-assessment-medicinal-products-human-use-scientific-guideline).

(2)  Tärkeimmät aineenvaihduntatuotteet ovat ihmisen aineenvaihduntatuotteita, jotka todennäköisesti erittyvät ympäristöön. Kyseiset aineenvaihduntatuotteet yksilöidään myyntilupahakemuksissa käytettävissä olevien lääkkeiden aineenvaihduntaa koskevien (ei-)kliinisten tutkimusten perusteella. Aineenvaihduntatuotteiden yksilöimisessä on noudatettava asiakirjaa EMA/CPMP/ICH/286/1995, s. 8. Perusyhdisteen (vaikuttavan farmaseuttisen aineen) keskeisten ihmisen aineenvaihduntatuotteiden keskeisiä muuntumistuotteita ovat ne, joiden osuus perusyhdisteen liuenneen orgaanisen hiilen (DOC) määrästä tai orgaanisen hiilen kokonaismäärästä (TOC) on yli 10 prosenttia.

(3)  OECD Guidelines for the Testing of Chemicals, Test 301 (A-F), Ready Biodegradability (27.6.2023 hyväksytty versio, saatavilla osoitteessa https://www.oecd.org/chemicalsafety/risk-assessment/1948209.pdf). OECD 301 (A-F) -testiä käytetään sellaisten aineiden tunnistamiseen, joiden oletetaan biohajoavan nopeasti ja kokonaisuudessaan eli jotka mineralisoituvat aerobisissa ympäristöolosuhteissa.

(4)  OECD Guidelines for the Testing of Chemicals, Test No. 308: Aerobic and Anaerobic Transformation in Aquatic Sediment Systems (27.6.2023 hyväksytty versio, saatavilla osoitteessa https://www.oecd-ilibrary.org/environment/test-no-308-aerobic-and-anaerobic-transformation-in-aquatic-sediment-systems_9789264070523-en).

(5)  Korkeamman tason tutkimusten (OECD 308) tulokset sisältäen niin sanotut puoliintumisajat, jotka osoittavat, minkä ajan kuluttua 50 prosenttia vaikuttavasta farmaseuttisesta aineesta on biohajonnut. Riittävän nopean biohajoamisen, eli hajoavuuden, osoittamiseen käytetään asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteen XIII mukaisia puoliintumisaikoja, joihin viitataan myös Euroopan lääkeviraston ERA-ohjeissa.

(6)  Komissio tarkastelee uudelleen f ja g alakohdassa tarkoitettujen aineiden valmistusta, markkinoille saattamista tai käyttöä koskevaan kieltoon sovellettavia poikkeuksia sen jälkeen, kun se on julkaissut kemikaalien välttämätöntä käyttöä koskevat horisontaaliset periaatteet.

(7)  Tämän kohdan vaatimukset koskevat epäpuhtauksia, jotka on yksilöity tärkeimmiksi ympäristöongelmiksi kussakin BREF-asiakirjassa tai asiaa koskevien BAT-päätelmien BAT-päästötasoja koskevissa komission täytäntöönpanopäätöksissä. Jos BAT-päästötasoissa erotetaan toisistaan ”olemassa olevat” ja ”uudet laitokset”, toiminnanharjoittajat osoittavat uusia laitoksia koskevien BAT-päästötasojen noudattamisen. Jos BAT-päästötasoille ei anneta vaihteluväliä vaan vain yksi arvo, päästötasojen on oltava kyseisen arvon alapuolella. Jos BAT-päästötasojen vaihteluväli ilmaistaan seuraavasti: ”<x–y yksikkö” (ts. vaihteluvälin alemman BAT-päästötasojen arvon ilmaistaan olevan ”pienempi kuin”), keskipiste lasketaan käyttämällä muuttujia x ja y. Keskiarvojen laskentajaksot ovat samat kuin edellä kuvattujen BREF-asiakirjojen BAT-päästötasoilla.

(8)  Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2022/2427, annettu 6 päivänä joulukuuta 2022, teollisuuden päästöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevien päätelmien vahvistamisesta kemianteollisuuden poistokaasujen yhdenmukaisia hallinta- ja käsittelyjärjestelmiä varten (EUVL L 318, 12.12.2022, s. 157).

(9)  The Best Available Techniques Reference Document (BREF) for Manufacture of Organic Fine Chemicals (saatavilla osoitteessa https://eippcb.jrc.ec.europa.eu/sites/default/files/2019-11/ofc_bref_0806.pdf).

(10)  Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2016/902, annettu 30 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisista kemian alan jätevesien ja jätekaasujen yhdenmukaisten käsittely- ja hallintajärjestelmien parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevista päätelmistä (EUVL L 152, 9.6.2016, s. 23).

(11)  Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskeva vertailuasiakirja epäorgaanisten peruskemikaalien – kiinteiden ja muiden – laajamittaista valmistusta varten (27.6.2023 hyväksytty versio: https://eippcb.jrc.ec.europa.eu/sites/default/files/2019-11/lvic-s_bref_0907.pdf).

(12)  Epäorgaanisten peruskemikaalien – ammoniakin, happojen ja lannoitteiden – laajamittaista valmistusta koskeva parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskeva vertailuasiakirja (27.6.2023 hyväksytty versio: https://eippcb.jrc.ec.europa.eu/sites/default/files/2019-11/lvic_aaf.pdf).

(13)  Epäorgaanisten hienokemikaalien valmistusta koskeva parhaita käytettävissä olevia tekniikoita koskeva vertailuasiakirja (BREF) (SIC) (27.6.2023 hyväksytty versio: https://eippcb.jrc.ec.europa.eu/reference/production-speciality-inorganic-chemicals).

(14)  European Medicines Agency ICH guideline Q3C (R8) on impurities: guideline for residual solvents. Step 5, 2022 (27.6.2023 hyväksytty versio, saatavilla osoitteessa https://www.ema.europa.eu/en/documents/scientific-guideline/international-conference-harmonisation-technical-requirements-registration-pharmaceuticals-human-use_en-33.pdf).

(15)  Jos sovelletaan kriteerin 1.3 mukaista poikkeusta.

(16)  ISO-standardi 14067:2018, Kasvihuonekaasut. Tuotteiden hiilijalanjälki. Hiilijalanjäljen laskemista koskevat vaatimukset ja ohjeet (27.6.2023 hyväksytty versio, saatavilla osoitteessa: https://www.iso.org/standard/71206.html).

(17)  ISO-standardi 14064-1:2018, Greenhouse gases – Part 1: Specification with guidance at the organization level for quantification and reporting of greenhouse gas emissions and removals (27.6.2023 hyväksytty versio, saatavilla osoitteessa: https://www.iso.org/standard/66453.html).

(18)  Yhteinen tutkimuskeskus, Best Environmental Management Practice for the Public Administration Sector, 2019 (27.6.2023 hyväksytty versio, saatavilla osoitteessa https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/6063f857-7789-11e9-9f05-01aa75ed71a1/language-en).

(19)  ISO 14046:2014 Ympäristöasioiden hallinta. Vesijalanjälki. Periaatteet, vaatimukset ja ohjeet (27.6.2023 hyväksytty versio, saatavana osoitteessa https://www.iso.org/standard/43263.html).

(20)  Euroopan lääkeviraston ohjeet ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden ympäristöriskien arvioinnista (27.6.2023 hyväksytty versio, saatavilla osoitteessa https://www.ema.europa.eu/en/environmental-risk-assessment-medicinal-products-human-use-scientific-guideline).

(21)  Tärkeimmät aineenvaihduntatuotteet ovat ihmisen aineenvaihduntatuotteita, jotka todennäköisesti erittyvät ympäristöön. Kyseiset aineenvaihduntatuotteet yksilöidään myyntilupahakemuksissa käytettävissä olevien lääkkeiden aineenvaihduntaa koskevien (ei-)kliinisten tutkimusten perusteella. Aineenvaihduntatuotteiden yksilöimisessä on noudatettava asiakirjaa EMA/CPMP/ICH/286/1995, s. 8. Perusyhdisteen (vaikuttavan farmaseuttisen aineen) keskeisten ihmisen aineenvaihduntatuotteiden keskeisiä muuntumistuotteita ovat ne, joiden osuus perusyhdisteen liuenneen orgaanisen hiilen (DOC) määrästä tai orgaanisen hiilen kokonaismäärästä (TOC) on yli 10 prosenttia.

(22)  OECD Guidelines for the Testing of Chemicals, Test 301 (A-F), Ready Biodegradability (27.6.2023 hyväksytty versio, saatavilla osoitteessa https://www.oecd.org/chemicalsafety/risk-assessment/1948209.pdf). OECD 301 (A-F) -testiä käytetään sellaisten aineiden tunnistamiseen, joiden oletetaan biohajoavan nopeasti ja kokonaisuudessaan eli jotka mineralisoituvat aerobisissa ympäristöolosuhteissa.

(23)  OECD Guidelines for the Testing of Chemicals, Test No. 308: Aerobic and Anaerobic Transformation in Aquatic Sediment Systems (27.6.2023 hyväksytty versio, saatavilla osoitteessa https://www.oecd-ilibrary.org/environment/test-no-308-aerobic-and-anaerobic-transformation-in-aquatic-sediment-systems_9789264070523-en).

(24)  Korkeamman tason tutkimusten (OECD 308) tulokset sisältäen niin sanotut puoliintumisajat, jotka osoittavat, minkä ajan kuluttua 50 prosenttia vaikuttavasta farmaseuttisesta aineesta on biohajonnut. Riittävän nopean biohajoamisen, eli hajoavuuden, osoittamiseen käytetään asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteen XIII mukaisia puoliintumisaikoja, joihin viitataan myös Euroopan lääkeviraston ERA-ohjeissa.

(25)  Komissio tarkastelee uudelleen f ja g alakohdassa tarkoitettujen aineiden valmistusta, markkinoille saattamista tai käyttöä koskevaan kieltoon sovellettavia poikkeuksia sen jälkeen, kun se on julkaissut kemikaalien välttämätöntä käyttöä koskevat horisontaaliset periaatteet.

(26)  Tämän kohdan vaatimukset koskevat epäpuhtauksia, jotka on yksilöity tärkeimmiksi ympäristöongelmiksi kussakin BREF-asiakirjassa tai asiaa koskevien BAT-päätelmien BAT-päästötasoja koskevissa komission täytäntöönpanopäätöksissä. Jos BAT-päästötasoissa erotetaan toisistaan ”olemassa olevat” ja ”uudet laitokset”, toiminnanharjoittajat osoittavat uusia laitoksia koskevien BAT-päästötasojen noudattamisen. Jos BAT-päästötasoille ei anneta vaihteluväliä vaan vain yksi arvo, päästötasojen on oltava kyseisen arvon alapuolella. Jos BAT-päästötasojen vaihteluväli ilmaistaan seuraavasti: ”<x–y yksikkö” (ts. vaihteluvälin alemman BAT-päästötasojen arvon ilmaistaan olevan ”pienempi kuin”), keskipiste lasketaan käyttämällä muuttujia x ja y. Keskiarvojen laskentajaksot ovat samat kuin edellä kuvattujen BREF-asiakirjojen BAT-päästötasoilla.

(27)  Täytäntöönpanopäätös (EU) 2022/2427.

(28)  The Best Available Techniques Reference Document (BREF) for Manufacture of Organic Fine Chemicals, (27.6.2023 hyväksytty versio: https://eippcb.jrc.ec.europa.eu/sites/default/files/2019-11/ofc_bref_0806.pdf).

(29)  Täytäntöönpanopäätös (EU) 2016/902.

(30)  Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskeva vertailuasiakirja epäorgaanisten peruskemikaalien – kiinteiden ja muiden – laajamittaista valmistusta varten (27.6.2023 hyväksytty versio: https://eippcb.jrc.ec.europa.eu/sites/default/files/2019-11/lvic-s_bref_0907.pdf).

(31)  Epäorgaanisten peruskemikaalien – ammoniakin, happojen ja lannoitteiden – laajamittaista valmistusta koskeva parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskeva vertailuasiakirja (27.6.2023 hyväksytty versio: https://eippcb.jrc.ec.europa.eu/sites/default/files/2019-11/lvic_aaf.pdf).

(32)  Epäorgaanisten hienokemikaalien valmistusta koskeva parhaita käytettävissä olevia tekniikoita koskeva vertailuasiakirja (BREF) (SIC) (27.6.2023 hyväksytty versio: https://eippcb.jrc.ec.europa.eu/reference/production-speciality-inorganic-chemicals).

(33)  European Medicines Agency ICH guideline Q3C (R8) on impurities: guideline for residual solvents. Step 5, 2022 (27.6.2023 hyväksytty versio, saatavilla osoitteessa https://www.ema.europa.eu/en/documents/scientific-guideline/international-conference-harmonisation-technical-requirements-registration-pharmaceuticals-human-use_en-33.pdf).

(34)  Jos sovelletaan kriteerin 1.3 mukaista poikkeusta.

(35)  ISO-standardi 14067:2018, Kasvihuonekaasut. Tuotteiden hiilijalanjälki. Hiilijalanjäljen laskemista koskevat vaatimukset ja ohjeet (27.6.2023 hyväksytty versio, saatavilla osoitteessa: https://www.iso.org/standard/71206.html).

(36)  ISO-standardi 14064-1:2018, Greenhouse gases – Part 1: Specification with guidance at the organization level for quantification and reporting of greenhouse gas emissions and removals (27.6.2023 hyväksytty versio, saatavilla osoitteessa: https://www.iso.org/standard/66453.html).

(37)  Yhteinen tutkimuskeskus, Best Environmental Management Practice for the Public Administration Sector, 2019 (27.6.2023 hyväksytty versio, saatavilla osoitteessa https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/6063f857-7789-11e9-9f05-01aa75ed71a1/language-en).

(38)  ISO 14046:2014 Ympäristöasioiden hallinta. Vesijalanjälki. Periaatteet, vaatimukset ja ohjeet (27.6.2023 hyväksytty versio, saatavana osoitteessa https://www.iso.org/standard/43263.html).

(39)  Vaarallinen jäte on jätettä, jolla on yksi tai useampi direktiivin 2008/98/EY liitteessä III lueteltu vaarallinen ominaisuus. Tällaista jätettä ovat esimerkiksi kotitalouksien tuottamat vaaralliset jätejakeet, jäteöljyt, akut, puhdistamaton sähkö- ja elektroniikkalaiteromu, puhdistamattomat liikenteestä poistetut ajoneuvot ja tietyt terveydenhuollossa syntyvät jätteet, kuten tartuntavaaralliset ja sytotoksiset jätteet. Vaarallisten jätteiden kattava luokitus esitetään Euroopan jäteluettelossa (joka on vahvistettu komission päätöksellä 2000/532/EY).

(40)   27.6.2023 hyväksytty versio (saatavilla osoitteessa https://unece.org/transport/standards/transport/dangerous-goods/adr-2023-agreement-concerning-international-carriage).

(41)  Asetuksen (EU) 2018/858 mukaisesti.

(42)  CLC/EN 50625-1: 2014 Collection, logistics & Treatment requirements for WEEE – Part 1: General treatment requirements.

(43)  Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun keräys-, logistiikka- ja prosessointivaatimukset. Osa 4: Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun keräyksen ja siihen liittyvän logistiikan erittely.

(44)  Täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/1147.

(45)   ’Kierrätettävä jäte’ on jätettä, joka voidaan kierrättää direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 17 alakohdan mukaisesti.

(46)   ’Kierrätyskelvoton jäte’ on jätettä, jota ei voida kierrättää direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 17 alakohdan mukaisesti.

(47)  Direktiivin 2008/98/EY liitteen I mukaisesti.

(48)  Täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/1147.

(49)  Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2019/2010, annettu 12 päivänä marraskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston antaman direktiivin 2010/75/EU mukaisten jätteenpolton parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevien päätelmien laatimisesta (EUVL L 312, 3.12.2019, s. 55).

(50)  EN 14899:2005 Jätteiden karakterisointi – Jätemateriaalien näytteiden ottaminen – Näytteenottosuunnitelman laatiminen ja soveltaminen

(51)  EN 12457-2:2002 Characterisation of waste – Leaching – Compliance test for leaching of granular waste materials and sludges – Part 2: One stage batch test at a liquid to solid ratio of 10 l/kg for materials with particle size below 4 mm (without or with size reduction).

(52)  EN ISO 9888:1999 Water quality – Evaluation of ultimate aerobic biodegradability of organic compounds in aqueous medium – Static test (Zahn-Wellens method) (27.6.2023 hyväksytty versio, saatavilla osoitteessa https://www.iso.org/standard/28121.html).

(53)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1013/2006, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2006, jätteiden siirrosta (EUVL L 190, 12.7.2006, s. 1).

(54)  Elohopeaa sisältävällä jätteellä tarkoitetaan jätettä, joka koostuu elohopeasta tai elohopeayhdisteistä, sisältää niitä tai on niiden saastuttamaa.

(55)  WHO, Safe management of wastes from health-care activities, 2. painos, 2014 (27.6.2023 hyväksytty versio, saatavilla osoitteessa https://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0012/268779/Safe-management-of-wastes-from-health-care-activities-Eng.pdf).

(56)  Täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/1147.

(57)  Kaatopaikoista 26 päivänä huhtikuuta 1999 annetussa neuvoston direktiivissä 1999/31/EY (EYVL L 182, 16.7.1999, s. 1) ’kaatopaikka’ määritellään jätteiden (sekä vaarattoman että tavanomaisen jätteen) käsittelypaikaksi, jossa jätettä sijoitetaan maan päälle tai maahan (eli maan alle).

’Laillisten vaatimusten vastaisella’ kaatopaikalla tarkoitetaan kaatopaikkaa, joka ei täytä asiaa koskevassa EU:n tai kansallisessa lainsäädännössä määriteltyjä toiminnallisia ja teknisiä vaatimuksia.

(58)   ’Luvaton kaatopaikka’ on paikka, jota käytetään jätteen loppukäsittelyyn ja jota ei ole varustettu pilaantumista ehkäisevällä järjestelmällä.

(59)   ’Päästöllä’ tarkoitetaan ympäristövastuusta ympäristövahinkojen ehkäisemisen ja korjaamisen osalta 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/35/EY (EUVL L 143, 30.4.2004, s. 56) 2 artiklan mukaan ihmisen toimista aiheutuvaa aineiden, valmisteiden, organismien tai mikro-organismien pääsemistä ympäristöön.

(60)  Neuvoston direktiivi 1999/31/EY, annettu 26 päivänä huhtikuuta 1999, kaatopaikoista (EYVL L 182, 16.7.1999, s. 1).

(61)  Esimerkiksi kansainvälisellä tasolla International Solid Waste Associationin (ISWA) julkaisemat kaatopaikkojen toimintaohjeet.

(62)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/35/EY, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, ympäristövastuusta ympäristövahinkojen ehkäisemisen ja korjaamisen osalta (EUVL L 143, 30.4.2004, s. 56).

(63)  Sellaisena kuin se määritellään direktiivin 2004/35/EY 2 artiklan 6 alakohdassa.

(64)  Ks. direktiivin 2004/35/EY liitteessä II oleva 2 kohta. EU:n ulkopuolella toteutettavien kunnostamistoimien osalta viitataan pilaantuneiden alueiden hoitoa koskeviin UNEP:n ohjeisiin, ellei kansallisessa lainsäädännössä edellytetä vastaavien tai tiukempien standardien käyttöä.

(65)  Ks. direktiivin 2004/35/EY liitteessä II oleva 1.3.1 kohta. EU:n ulkopuolella toteutettavan kunnostamisen osalta viitataan pilaantuneiden alueiden hoitoa koskeviin UNEP:n ohjeisiin sekä International Solid Waste Associationin julkaisemiin kaatopaikkojen hallintaa koskeviin standardeihin ja ohjeasiakirjoihin, mukaan lukien International Guidelines for Landfill Evaluation (2011), Roadmap for Closing Waste Dumpsites (2016) ja Landfill Operational Guidelines (2014, 2019).

(66)  EU:n ulkopuolella toteutettavan kunnostamisen osalta viitataan pilaantuneiden alueiden hoitoa koskeviin UNEP:n ohjeisiin sekä International Solid Waste Associationin julkaisemiin kaatopaikkojen hallintaa koskeviin standardeihin ja ohjeasiakirjoihin, mukaan lukien International Guidelines for Landfill Evaluation (2011), Roadmap for Closing Waste Dumpsites (2016) ja Landfill Operational Guidelines (2014, 2019).

(67)  EU:n ulkopuolella toteutettavan kunnostamisen osalta viitataan pilaantuneiden alueiden hoitoa koskeviin UNEP:n ohjeisiin sekä International Solid Waste Associationin julkaisemiin kaatopaikkojen hallintaa koskeviin standardeihin ja ohjeasiakirjoihin, mukaan lukien International Guidelines for Landfill Evaluation (2011), Roadmap for Closing Waste Dumpsites (2016) ja Landfill Operational Guidelines (2014, 2019).

(68)  Sellaisena kuin se määritellään direktiivin 2004/35/EY 2 artiklan 6 alakohdassa.

(69)  Ks. direktiivin 2004/35/EY liitteessä II oleva 2 kohta.

(70)  Ks. direktiivin 2004/35/EY liitteessä II oleva 2 kohta. Kolmansissa maissa harjoitettavaan toimintaan sovelletaan pilaantuneiden alueiden hoitoa koskevia UNEP:n ohjeita (UNEP/MC/COP.8/Rev.1) – Guidance_Contaminated_Sites_EN.pdf (mercuryconvention.org), ellei kansallisessa lainsäädännössä edellytetä tiukempia standardeja.

(71)  Ks. direktiivin 2004/35/EY liitteessä II oleva 1.3.1 kohta.

Kolmansissa maissa toteutettavien toimien osalta noudatetaan vastaavan sovellettavan kansallisen lainsäädännön tai vastaavien kansainvälisten standardien (kuten pilaantuneiden alueiden hoitoa koskevien UNEP:n ohjeiden (UNEP/MC/COP.8/Rev.1) –Guidance_Contaminated_Sites_EN.pdf (mercuryconvention.org)) vaatimuksia, jotka edellyttävät kunnostamista vaihtoehtoisella, läpinäkyvästi kuvatulla prosessilla sekä arvonmääritystä sopivan strategian määrittelemiseksi. Strategiaan on sisällyttävä erityinen kunnostamissuunnitelma, jossa esitetään ensisijaiset korjaavat toimenpiteet (myös seurantavaatimukset) sekä täydentävät ja korvaavat toimenpiteet erityisessä kunnostamissuunnitelmassa.

(72)   ’Paljon hiiltä sitovalla maalla’ tarkoitetaan direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 4 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettuja kosteikkoja, mukaan lukien turvemaata, pysyvästi metsän peittämiä alueita, ruohoalueita, mangrovemetsiä ja meriheinäniittyjä.

(73)   ’Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöillä’ tarkoitetaan suoria kasvihuonekaasupäästöjä, jotka ovat peräisin toiminnanharjoittajan omistamista tai määräysvallassa olevista lähteistä. ’Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöillä’ tarkoitetaan epäsuoria kasvihuonekaasupäästöjä, jotka ovat peräisin toiminnanharjoittajan kuluttaman sähkön tuotannosta.

(74)  EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmalli, syyskuu 2016 (https://ec.europa.eu/docsroom/documents/20509/?locale=fi).

Lisäys A

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset yleiset kriteerit

I.   Kriteerit

Toimintaan liittyvät olennaiset fyysiset ilmastoriskit on määritetty tämän lisäyksen II jakson taulukossa luetelluista riskeistä suorittamalla perusteellinen ilmastoriskin ja haavoittuvuuden arviointi, joka sisälsi seuraavat vaiheet:

a)

toiminnan arviointi sen määrittämiseksi, mitkä tämän lisäyksen II jaksossa luetellut fyysiset ilmastoriskit voivat vaikuttaa taloudellisen toiminnan toteuttamiseen sen odotetun eliniän aikana;

b)

jos toiminnan arvioidaan olevan vaarassa yhden tai useamman tämän lisäyksessä II jaksossa luetellun fyysisen ilmastoriskin vuoksi, ilmastoriskin ja haavoittuvuuden arviointi taloudellisen toiminnan fyysisten ilmastoriskien olennaisuuden arvioimiseksi;

c)

arviointi sopeutumisratkaisuista, joilla havaittua fyysistä ilmastoriskiä voidaan vähentää.

Ilmastoriskin ja haavoittuvuuden arviointi on suhteutettu toiminnan laajuuteen ja sen odotettuun elinkaareen siten, että

a)

kun toiminnan odotettu elinkaari on alle 10 vuotta, arviointi suoritetaan vähintään käyttämällä ilmastoprojektioita pienimmässä asianmukaisessa mittakaavassa;

b)

kaiken muun toiminnan arvioinnissa käytetään uusinta teknologiaa hyödyntäviä korkeimman mahdollisen erottelutarkkuuden ilmastoprojektioita nykyisissä tulevaisuuden skenaarioissa (1), jotka vastaavat toiminnan odotettua elinkaarta, mukaan lukien vähintään 10–30 vuoden ilmastoennusteet suurille investoinneille.

Ilmastoprojektiot ja vaikutusten arviointi perustuvat parhaisiin käytäntöihin ja saatavilla oleviin ohjeisiin, ja niissä otetaan huomioon haavoittuvuutta ja riskianalyysia koskeva uusin tieteellinen tieto sekä hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin uusimpien raporttien (2) mukaiset menetelmät, vertaisarvioidut tieteelliset julkaisut ja avoimeen lähdekoodiin perustuvat (3) tai maksulliset mallit.

Olemassa olevia aineellisia hyödykkeitä käyttävän nykyisen ja uuden toiminnan osalta talouden toimija toteuttaa enintään viiden vuoden ajan fyysisiä ja muita kuin fyysisiä ratkaisuja (sopeutumisratkaisut), joilla vähennetään tärkeimpiä kyseiseen toimintaan olennaisesti liittyviä tunnistettuja fyysisiä ilmastoriskejä. Kyseisten ratkaisujen täytäntöönpanoa varten laaditaan vastaavasti sopeutussuunnitelma.

Talouden toimija sisällyttää uusia aineellisia hyödykkeitä käyttävään uuteen ja nykyiseen toimintaan sopeutumisratkaisut, joilla vähennetään tärkeimpiä kyseiseen toimintaan suunnittelu- ja rakentamishetkellä olennaisesti liittyviä tunnistettuja fyysisiä ilmastoriskejä, ja on toteuttanut ne ennen toiminnan aloittamista.

Käyttöön otetut sopeutumisratkaisut eivät vaikuta haitallisesti sopeutumistoimiin tai muiden ihmisten, luonnon, kulttuuriperinnön, omaisuuden ja muun taloudellisen toiminnan kykyyn sietää fyysisiä ilmastoriskejä; ovat yhdenmukaisia paikallisten, alakohtaisten, alueellisten tai kansallisten sopeutumisstrategioiden ja -suunnitelmien kanssa; ja ottavat huomioon luontoon perustuvat ratkaisut (4) tai tukeutuvat siniseen tai vihreään infrastruktuuriin (5) mahdollisuuksien mukaan.

II.   Ilmastoon liittyvien uhkien luokittelu (6)

 

Lämpötilaan liittyvät

Tuuleen liittyvät

Veteen liittyvät

Maamassoihin ja maaperään liittyvät

Krooniset

Lämpötilan muutokset (ilma, makea vesi, merivesi)

Tuuliolojen muutokset

Sadeolojen ja -tyyppien muutokset (vesisade, raekuurot, lumi- tai jäätävä sade)

Rannikon eroosio

Lämpökuormitus

 

Sademäärien tai hydrologinen vaihtelu

Maaperän huonontuminen

Lämpötilan vaihtelut

 

Valtamerten happamoituminen

Maaperän eroosio

Ikiroudan sulaminen

 

Meriveden intruusio

Vettyneen rinnemaan valuminen

 

 

Merenpinnan kohoaminen

 

 

 

Vesistressi

 

Akuutit

Lämpöaalto

Hirmumyrsky, hurrikaani, taifuuni

Kuivuus

Lumivyöry

Kylmyysaalto/halla/pakkanen

Myrsky (myös lumimyrskyt, pöly- ja hiekkamyrskyt)

Voimakas sade (vesisade, raekuurot, lumi- tai jäätävä sade)

Maanvyörymä

Maastopalo

Pyörremyrsky

Tulva (rannikko-, joki-, hulevesi- ja pohjavesitulva)

Maansortuma

 

 

Jäätikköjärven purkautuminen

 

(1)  Tulevaisuuden skenaarioihin kuuluvat hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin kasvihuonekaasujen pitoisuuksien mahdolliset kehityskulut RCP2.6, RCP4.5, RCP6.0 ja RCP8.5.

(2)  Ilmastonmuutosta koskevat arviointiraportit: Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutokseen liittyvää tutkimustietoa arvioivan hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) säännöllisesti julkaisema raportti ”Impacts, Adaptation and Vulnerability” (https://www.ipcc.ch/reports/).

(3)  Esimerkiksi Euroopan komission hallinnoimat Copernicus-palvelut.

(4)  Luontoon perustuvilla ratkaisuilla tarkoitetaan luonnon innoittamia ja luontopohjaisia ratkaisuja, jotka ovat kustannustehokkaita ja tuottavat yhtä aikaa ympäristöön liittyviä, sosiaalisia ja taloudellisia hyötyjä ja auttavat luomaan selviytymiskykyä. Tällaiset ratkaisut tuovat enemmän ja monimuotoisemmin luontoa ja luonnonmukaisia piirteitä ja prosesseja kaupunkeihin, maisemiin ja merimaisemiin paikallisten, resurssitehokkaiden ja järjestelmään kohdistuvien toimien avulla. Näin ollen luontoon perustuvat ratkaisut hyödyttävät biologista monimuotoisuutta ja tukevat erilaisten ekosysteemipalvelujen tarjoamista (27.6.2023 hyväksytty versio: https://ec.europa.eu/research/environment/index.cfm?pg=nbs).

(5)  Ks. komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Vihreä infrastruktuuri (GI) – Euroopan luonnonpääoman parantaminen (COM(2013) 249 final).

(6)  Tässä taulukossa oleva luettelo ilmastoon liittyvistä uhkista ei ole tyhjentävä. Kyseessä on ohjeellinen luettelo yleisimmistä vaaroista, jotka olisi vähintään otettava huomioon ilmastoriskin ja haavoittuvuuden arvioinnissa.

Lisäys B

Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua koskevat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset yleiset kriteerit

Ympäristön tilan heikkenemisen riskit, jotka liittyvät veden laadun säilyttämiseen ja vesistressin välttämiseen, määritetään ja niihin puututaan. Tavoitteena on saavuttaa asetuksen (EU) 2020/852 2 artiklan 22 ja 23 kohdassa määritelty hyvä vesien tila ja hyvä ekologinen potentiaali direktiivin 2000/60/EY (1) mukaisesti sekä noudattaa vedenkäytön ja vesiensuojelun hallintasuunnitelmaa, joka on laadittu asianomaisia sidosryhmiä kuullen mahdollisesti vaikutusten kohteeksi joutuneelle vesimuodostumalle tai -muodostumille.

Jos ympäristövaikutusten arviointi tehdään direktiivin 2011/92/EU mukaisesti ja siihen sisältyy arviointi vaikutuksista veden tilaan direktiivin 2000/60/EY mukaisesti, vaikutuksista veden tilaan ei tarvitse tehdä lisäarviointia edellyttäen, että todettuihin riskeihin on puututtu.

Toiminta ei estä ympäristön hyvän tilan saavuttamista merivesissä tai huononna merivesiä, joiden ympäristön tila on jo hyvä direktiivin 2008/56/EY (2) 3 artiklan 5 alakohdassa esitetyn määritelmän mukaisesti, ottaen huomioon päätös (EU) 2017/848 kyseisiä kuvaajia koskevien vertailuperusteiden ja menetelmästandardien osalta.

(1)  Kolmansissa maissa toteutettavan toiminnan osalta varmistetaan vesien hyvää tasoa ja ekologista potentiaalia koskevien vastaavien tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävän kansallisen lainsäädännön tai kansainvälisten standardien mukaisesti, menettelysääntöjen ja aineellisten sääntöjen avulla, eli noudattaen yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa laadittua vedenkäytön ja vesiensuojelun hallintasuunnitelmaa, että 1) toiminnan vaikutus mahdollisesti vaikutusten kohteeksi joutuneen vesimuodostuman tai -muodostumien tunnistettuun tilaan tai ekologiseen potentiaaliin arvioidaan ja 2) hyvän tilan tai ekologisen potentiaalin heikkeneminen vältetään tai ehkäistään tai, jos tämä ei ole mahdollista, että 3) toiminta on perusteltua sellaisten parempien ympäristövaihtoehtojen puutteessa, jotka eivät ole kustannuksiltaan suhteettomia tai teknisesti mahdottomia, ja kaikki käytännön toimenpiteet on toteutettu vesimuodostuman tilaan kohdistuvien kielteisten vaikutusten hillitsemiseksi.

(2)  Direktiivin 2008/56/EY 3 artiklan 5 alakohdassa olevassa määritelmässä säädetään erityisesti, että ympäristön hyvä tila on määritettävä kyseisen direktiivin liitteessä I olevien laadullisten kuvaajien perusteella.

Lisäys D

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista koskevat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset yleiset kriteerit

Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) tai seulonta (1) on toteutettu direktiivin 2011/92/EU mukaisesti (2).

Jos on toteutettu YVA, pannaan täytäntöön lieventäviä ja korvaavia toimenpiteitä ympäristön suojelemiseksi.

Niiden paikkojen/toimien osalta, jotka sijoittuvat biologisen monimuotoisuuden kannalta herkille alueille tai niiden läheisyyteen (mukaan lukien suojelualueiden Natura 2000 -verkosto, Unescon maailmanperintökohteet ja keskeiset biodiversiteettialueet sekä muut suojelualueet), on tarpeen mukaan tehty asianmukainen arviointi (3), jonka päätelmien perusteella on toteutettu tarvittavat rajoittamistoimenpiteet (4).

(1)  Menettely, jonka avulla toimivaltainen viranomainen määrittää direktiivin 2011/92/EU liitteessä II lueteltujen hankkeiden osalta, tehdäänkö ympäristövaikutusten arviointi (kyseisen direktiivin 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti).

(2)  Kolmansissa maissa tapahtuvan toiminnan osalta vastaavan sovellettavan kansallisen lainsäädännön tai vastaavien sovellettavien kansainvälisten standardien mukaisesti, joissa edellytetään YVA:n tai seulonnan toteuttamista, esimerkiksi IFC:n suorituskykystandardi 1: ”Assessment and Management of Environmental and Social Risks”.

(3)  Direktiivien 2009/147/EY ja 92/43/ETY mukaisesti. Kolmansissa maissa tapahtuvan toiminnan osalta vastaavan sovellettavan kansallisen lainsäädännön tai vastaavien sovellettavien kansainvälisten standardien mukaisesti, joiden tavoitteena on luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojeleminen ja joissa edellytetään 1) seulontamenettelyn suorittamista sen määrittämiseksi, tarvitaanko tietyn toiminnan osalta asianmukaista arviointia sen mahdollisista vaikutuksista suojeltuihin luontotyyppeihin ja lajeihin; 2) tällaista asianmukaista arviointia, jos seulonnassa todetaan, että se on tarpeen, esimerkiksi IFC:n suorituskykystandardi 6: ”Biodiversity Conservation and Sustainable Management of Living Natural Resources”.

(4)  Nämä toimenpiteet on yksilöity sen varmistamiseksi, että hanke, suunnitelma tai toiminta ei vaikuta merkittävästi suojelualueen suojelutavoitteisiin.

LIITE IV

Tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista ja aiheuttaako kyseinen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa millekään muulle ympäristötavoitteelle

Sisällysluettelo

1.

 Ympäristön suojeluun ja ennallistamiseen liittyvä toiminta 116

1.1

 Luontotyyppien, ekosysteemien ja lajien suojelu, mukaan lukien ennallistaminen 116

2.

 Majoitustoiminta 120

2.1

 Hotellit, lomamajoitus, leirintäalueet ja vastaavanlainen majoitus 120

1.    Ympäristön suojeluun ja ennallistamiseen liittyvä toiminta

1.1   Luontotyyppien (1) , ekosysteemien (2) ja lajien suojelu, mukaan lukien ennallistaminen

Toiminnan kuvaus

Sellaisten suojelutoimintojen käynnistäminen, kehittäminen ja toteuttaminen omaan laskuun tai palkkio- tai sopimusperusteisesti, joiden tarkoituksena on maan, makean veden ja meren luontotyyppien, ekosysteemien ja niihin liittyvien eläin- ja kasvilajien populaatioiden tilan ja kehityssuuntien säilyttäminen tai parantaminen, mukaan lukien ennallistamistoiminnot.

Taloudellinen toiminta kattaa

a)

in situ -suojelutoiminnan, jolla biologista monimuotoisuutta koskevassa yleissopimuksessa (3) tarkoitetaan ekosysteemien ja luontaisten elinympäristöjen suojelua sekä lajien elinkykyisten populaatioiden säilyttämistä ja elvyttämistä niiden luonnollisessa ympäristössä;

b)

ennallistamistoiminnan, jossa aktiivisesti tai passiivisesti tuetaan i) ekosysteemin elpymistä kohti hyvää tilaa tai hyvään tilaan (4), ii) luontotyypin elpymistä mahdollisimman korkeatasoiseen tilaan ja sen suotuisaan viitealaan tai luontaiseen laajuuteen, iii) lajin elinympäristön (5) elpymistä laadullisesti ja määrällisesti riittäväksi tai iv) lajien kantojen elpymistä tyydyttäville tasoille;

Taloudellinen toiminta ei sisällä biologisen monimuotoisuuden osatekijöiden ex situ -suojelua, mukaan lukien kasvitieteellisissä puutarhoissa, eläintarhoissa, akvaarioissa tai siemenpankeissa.

Tähän luokkaan kuuluvilla taloudellisilla toiminnoilla ei ole asetuksella (EY) N:o 1893/2006 perustetussa tilastollisessa toimialaluokituksessa tarkoitettua NACE-koodia mutta se luokitellaan osittain NACE-koodiin R91.04. Toiminnat liittyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 691/2011 (6) perustetun ympäristönsuojelutoimien tilastoluokituksen (CEPA) luokkaan 6.

Tekniset arviointikriteerit

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelun ja ennallistamisen merkittävä edistäminen

1.   Yleiset edellytykset

1.1

Toiminnalla tuetaan jotakin seuraavista:

a)

ekosysteemien, lajien, luontotyyppien tai lajien elinympäristöjen hyvän tilan säilyttäminen;

b)

ekosysteemien, luontotyyppien tai lajien elinympäristöjen palauttaminen tai ennallistaminen kohti hyvää tilaa tai hyvään tilaan, myös lisäämällä niiden pinta-alaa tai levinneisyysaluetta.

1.2

Toimintaa voivat harjoittaa kaikentyyppiset toimijat pääasiallisesta toiminta-alasta riippumatta.

2.   Alustava kuvaus suojelutoiminnan kattamasta alueesta

2.1

Toimintaa harjoitetaan alueella, jonka alkuperäisistä ekologisista olosuhteista on laadittu kuvaus, joka sisältää seuraavat osatekijät:

a)

nykyisten luontotyyppien ja niiden tilan kartoitus;

b)

tarvittaessa alueen suojeluasema;

c)

alueen tärkeimpien lajien tilanteen kuvaus suojelun kannalta (mukaan lukien luettelo lajeista, kannan likimääräinen koko, lajin elinympäristön arvioitu koko ja laatu, ajanjakso, jona laji käyttää aluetta);

d)

alueen merkitys lajien, luontotyyppien tai lajien elinympäristöjen hyvän tilan saavuttamisen kannalta tapauksen mukaan alueellisella, kansallisella tai kansainvälisellä tasolla;

e)

tarvittaessa mahdollisuudet parantaa alueella esiintyvien lajien, luontotyyppien tai lajien elinympäristöjen tilaa tai palauttaa luontotyyppejä tai lajien elinympäristöjä alueelle tai parantaa luontotyyppien välistä kytkeytyneisyyttä.

3.   Hoitosuunnitelma tai vastaava väline

3.1

Alueella on hoitosuunnitelma tai vastaava väline, kuten ennallistamissuunnitelma (7), jota päivitetään säännöllisesti ja joka tapauksessa vähintään joka kymmenes vuosi ja joka sisältää seuraavat tiedot:

a)

kuvaus alueen odotetusta vaikutuksesta toimivaltaisen luonnonsuojelu- tai ympäristöviranomaisen asettamiin luonnonsuojelutavoitteisiin, kun otetaan huomioon alueellinen, kansallinen, unionin ja kansainvälinen oikeudellinen ja poliittinen konteksti;

b)

luettelo suojelutoimenpiteistä hyötyvistä lajeista, luontotyypeistä ja lajien elinympäristöistä, jäljempänä ’kohteena olevat luontotyypit ja lajit’;

c)

suunnitelman kesto ja selkeä kuvaus kunkin kohteena olevan luontotyypin ja lajin suojelutavoitteista ja vastaavista suojelutoimenpiteistä, joilla puututaan havaittuihin paineisiin ja uhkiin, mukaan lukien arvioitu määräaika suojelutavoitteiden saavuttamiselle. Jos määräajat ylittävät hoitosuunnitelman keston, määritellään odotettu edistyminen (välitavoitteet) tavoitteiden saavuttamisessa;

d)

kuvaus uhkista ja paineista, jotka voivat haitata suojelutavoitteiden saavuttamista, mukaan lukien ilmastonmuutoksen aiheuttamat ennakoidut elinympäristöjen muutokset;

e)

toimenpiteet, joilla varmistetaan, että kaikki toiminnan ”ei merkittävää haittaa” -kriteerit täyttyvät;

f)

sosiaalisten näkökohtien huomioiminen (ml. maiseman säilyttäminen, sidosryhmien kuuleminen kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen ehtojen ja edellytysten mukaisesti);

g)

tarvittaessa kuvaus parannetuista ekosysteemipalveluista, kuten hiilen varastoinnista, vedenpuhdistuksesta, tulvasuojelusta, eroosion ehkäisemistä, pölytyksestä, virkistysmahdollisuuksista ja laajemmista sosioekonomisista hyödyistä;

h)

seurantajärjestelmä, jossa on erityiset ja asiaankuuluvat indikaattorit, joiden avulla voidaan mitata edistymistä suojelutavoitteiden saavuttamisessa, ja määrittää tarvittaessa korjaavat toimenpiteet;

i)

alueen hoitoon tai ennallistamiseen osallistuvat henkilöt ja organisaatiot ja tarvittaessa suojelutavoitteiden saavuttamiseksi luotu yhteistyö tai kumppanuudet;

j)

toimenpiteet, jotka on toteutettu suojelutavoitteiden, suojelutoimenpiteiden, seurannan ja sen tulosten avoimuuden varmistamiseksi;

k)

suojelutoimenpiteiden toteuttamiseen, alueen seurantaan ja sen tarkastukseen tarvittava rahoitus.

3.2

Jos hoitosuunnitelma tai vastaava väline ei sisällä kaikkia 3.1 kohdassa täsmennettyjä osatekijöitä, tiedot toimittaa toiminnanharjoittaja.

4.   Tarkastus

4.1

Riippumaton kolmannen osapuolen sertifioija todentaa suojelualueen alustavan kuvauksen ja 2 ja 3 kohdassa täsmennetyn hoitosuunnitelman tai vastaavan välineen suojelutoiminnan alussa.

4.2

Hoitosuunnitelman tai vastaavan välineen voimassaoloajan päättyessä ja joka tapauksessa vähintään joka kymmenes vuosi tarkistetaan hoitosuunnitelman alussa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ja ”ei merkittävää haittaa” -kriteerien noudattaminen.

Todentamiseen sisältyy ajantasainen yksityiskohtainen kuvaus 2 kohdassa määritellyistä alueen ekologisista olosuhteista, arvio suojelutoimenpiteiden tehokkuudesta ja suojelutavoitteiden saavuttamisesta, arvio hoitosuunnitelman tai vastaavan välineen päivitetystä versiosta sekä suositukset seuraavaa hoitosuunnitelmaa tai vastaavaa välinettä varten.

4.3

Edellä olevan 4.1 ja 4.2 kohtien mukaisen todentamisen suorittaa jompikumpi seuraavista:

a)

asianomaiset kansalliset toimivaltaiset viranomaiset;

b)

riippumaton kolmannen osapuolen sertifioija, kansallisten viranomaisten tai toiminnan harjoittajan pyynnöstä.

Kustannusten vähentämiseksi tarkastuksia voidaan tehdä yhdessä minkä tahansa metsäsertifioinnin, maankäytön sertifioinnin, biologisen monimuotoisuuden sertifioinnin, ilmastosertifioinnin tai muun tarkastuksen yhteydessä.

Riippumattomalla kolmannen osapuolen sertifioijalla ei saa olla omistajaan tai rahoittajaan liittyviä eturistiriitoja eikä hän saa osallistua toiminnan kehittämiseen tai toteuttamiseen.

Sertifioija antaa todentamisen perusteella tarkastuskertomuksen.

5.   Takuu pysyvyydestä

5.1

Kansallisen lainsäädännön mukaisesti alueeseen, jolla toiminta tapahtuu, sovelletaan jotakin seuraavista toimenpiteistä:

a)

alue on luokiteltu IUCN:n suojelualueluokitusjärjestelmän (8) mukaiseksi suojelualueeksi, direktiivin 92/43/ETY mukaiseksi Natura 2000 -alueeksi tai muuksi tehokkaaksi alueperusteiseksi suojelutoimenpiteeksi (OECM) (9) kansallisen lainsäädännön tai sellaisen kansainvälisen yleissopimuksen nojalla, jonka jäsenvaltio on allekirjoittanut, ja sitä hoidetaan tehokkaasti, jotta voidaan estää lajien ja luontotyyppien tai lajien elinympäristöjen heikentyminen ja mahdollistaa niiden elpyminen;

b)

alue on toimivaltaisten viranomaisten hyväksymässä lakisääteisessä maan, makean veden tai meren käyttösuunnitelmassa tarkoitettu ennallistettavaksi tai suojeltavaksi;

c)

alueeseen sovelletaan julkista tai yksityistä sopimusjärjestelyä, jolla voidaan varmistaa suojelutavoitteiden saavuttaminen ja säilyttäminen.

5.2

Sen alueen toimija, jolla suojelutoimintaa harjoitetaan, sitoutuu siihen, että suojelutavoitteiden mukainen uusi hoitosuunnitelma tai vastaava väline laaditaan ennen edellisen suunnitelman päättymistä.

6.   Lisävähimmäisvaatimukset

6.1

Toisen taloudellisen toiminnan vaikutusten kompensointi ei sisälly tähän toimintaan (10). Ainoastaan suojelusta/ennallistamisesta johtuvat biologisen monimuotoisuuden nettohyödyt voidaan ottaa huomioon tässä toiminnassa (11) merkittävänä panoksena.

6.2

Haitallisten vieraslajien tuonti estetään tai niiden leviämistä hallitaan asetuksen (EU) N:o 1143/2014 mukaisesti.

Ei merkittävää haittaa

1)

Ilmastonmuutoksen hillintä

Toimintaan ei liity paljon hiiltä sitovan maan huonontumista (12) eikä paljon hiiltä sitovan meriympäristön huonontumista.

2)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Ei sovelleta

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Torjunta-aineiden käyttö minimoidaan ja vaihtoehtoisia toimintatapoja tai tekniikoita, jotka voivat sisältää muita kuin kemiallisia vaihtoehtoja torjunta-aineille, suositaan direktiivin 2009/128/EY mukaisesti, lukuun ottamatta tapauksia, joissa torjunta-aineiden käyttö on tarpeen tuholaisten ja taudinpurkausten torjumiseksi.

Toiminnalla minimoidaan lannoitteiden, myös lannan, käyttö sen varmistamiseksi, että se ei ylitä sitä, mikä on tarpeen alueen suojelu- ja ennallistamistavoitteiden saavuttamiseksi, ja siinä noudatetaan hyvän maatalouskäytännön ohjeita ja neuvoston direktiivin 91/676/ETY mukaisesti laadittuja toimintasuunnitelmia nitraattien käytöstä pilaantumisalttiilla vyöhykkeillä (13). Toiminta on asetuksen (EU) 2019/1009 tai lannoitteita ja maatalouskäyttöön tarkoitettuja maanparannusaineita koskevien kansallisten sääntöjen mukaista.

Toteutetaan hyvin dokumentoituja ja todennettavissa olevia toimenpiteitä, joilla vältetään sellaisten vaikuttavien aineiden käyttö, jotka on lueteltu asetuksen (EU) 2019/1021 (14) liitteessä I olevassa A osassa, kansainvälisen kaupan kohteina olevia tiettyjä vaarallisia kemikaaleja ja torjunta-aineita koskevan ilmoitetun ennakkosuostumuksen menettelystä tehdyssä Rotterdamin yleissopimuksessa, elohopeaa koskevassa Minamatan yleissopimuksessa sekä Montrealin pöytäkirjassa otsonikerrosta heikentävistä aineista, ja sellaisten tehoaineiden käyttö, jotka on luokiteltu WHO:n suositteleman torjunta-aineiden vaarallisuusluokituksen (WHO Recommended Classification of Pesticides by Hazard (15)) mukaisesti luokkaan Ia (äärimmäisen vaarallinen) tai Ib (erittäin vaarallinen).

Veden ja maaperän pilaantumista ehkäistään ja saastumistapauksissa ryhdytään puhdistamistoimenpiteisiin.

Toiminta on vaikuttavia aineita koskevan kansallisen lainsäädännön mukaista.

2.    Majoitustoiminta

2.1   Hotellit, lomamajoitus, leirintäalueet ja vastaavanlainen majoitus

Toiminnan kuvaus

Lyhytaikaisen matkailumajoituksen (16) tarjoaminen liitännäispalvelujen kanssa tai ilman niitä, mukaan lukien siivous-, ruoka- ja juoma-, pysäköinti- ja pesulapalvelut, uima-altaat ja liikuntatilat, virkistyspalvelut sekä konferenssi- ja kokoontumistilat.

Tähän sisältyy majoitus, jonka tarjoavat:

a)

kaikenlaiset hotellit ja motellit;

b)

loma-asunnot;

c)

huoneistot, huvilat ja mökit;

d)

retkeilymajat ja vuoristomajatalot;

e)

leirintäalueet ja matkailuvaunualueet;

f)

tilat ja palvelut matkailuvaunuille;

g)

virkistysleirit sekä kalastus- ja metsästysleirit;

h)

suojaavat katokset tai pelkät leiriytymistilat telttoja ja/tai makuupusseja varten.

Tähän luokkaan eivät kuulu:

a)

asuntojen ja kalustettujen tai kalustamattomien huoneistojen tarjoaminen pysyvämpään käyttöön, yleensä kuukausittain tai vuosittain;

b)

risteilyalukset.

Matkailutoiminnan virallisessa hyväksymisvaiheessa määriteltyjen vaikutusten säilyttämis- tai ennallistamiskompensaatioita ei katsota suojelu- tai ennallistamistoimenpiteiden edistämiseksi.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin I55.10, I55.20 ja I55.30 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tekniset arviointikriteerit

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelun ja ennallistamisen merkittävä edistäminen

1.   Suojelu- tai ennallistamistoimintojen edistäminen

1.1

Toiminta edistää suojelu- tai ennallistamistoimenpiteitä, jotka täyttävät tämän liitteen 1.1 jaksossa esitetyt toiminnan ”Luontotyyppien, ekosysteemien ja lajien suojelu, mukaan lukien ennallistaminen” tekniset arviointikriteerit selkeästi määritellyillä alueilla, samassa matkailukohteessa (17) tai sen läheisyydessä kuin majoitus. Alue voi olla mikä tahansa alue, jolla on suuri luonnonsuojeluarvo ja joka kuuluu hoitosuunnitelman tai vastaavan välineen, kuten ennallistamissuunnitelman, piiriin (jäljempänä ’suojelualue’).

1.2

Edellä 1.1 kohdassa tarkoitetut säilyttämis- tai ennallistamistoimenpiteitä edistävät toiminnat määritellään erityisessä sopimuksessa tai vastaavassa asiakirjassa toiminnanharjoittajan ja alueen suojelusta tai ennallistamisesta vastaavan organisaation välillä. Sopimus on voimassa vähintään viisi vuotta, ja sitä tarkistetaan säännöllisesti, joka tapauksessa vähintään joka viides vuosi. Siinä määritellään selkeät aikasidonnaiset tavoitteet suojelu- tai ennallistamisalueen edistämiseksi. Edellä 1.1 kohdassa tarkoitettu säilyttämis- tai ennallistamistoimenpiteiden edistäminen voi olla rahallista tai luontoissuoritusta, ja se voi olla jossakin seuraavista muodoista:

a)

vierailujen tarjoaminen tai järjestäminen suojelualueelle, jolla sovelletaan sisäänpääsy-, lupa- tai käyttäjämaksua;

b)

suojelualueeseen suoraan liittyviä palveluja koskevien (alueen hoidosta vastaavan organisaation myöntämien) käyttöoikeussopimusten ja vuokrasopimusten hallinnointi;

c)

majoitusliikkeiden hallinnointi suojelualueella, kun ei sovelleta käyttöoikeussopimusta (alueen hoidosta vastaavan organisaation suostumuksella);

d)

vapaaehtoisten tarjoaminen tai hallinnointi suojeluun suoraan liittyviin toimintoihin (suojelualueen suojelutavoitteiden mukaisesti);

e)

suojeluun ja asianmukaiseen käyttäytymiseen suoraan liittyvien koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen tai hallinnointi (suojelualueen suojelutavoitteiden mukaisesti);

f)

suojelualueella harjoitetuista kestävistä käytännöistä peräisin olevien tuotteiden, kuten elintarvikkeet, juomat ja käsityöt, hankinta jälleenmyyntiin tai suoraan käyttöön yhteisymmärryksessä alueen hoidosta vastaavan organisaation kanssa;

g)

suojelualueelta peräisin olevien tavaroiden hankinta jälleenmyyntiä varten (tai muu kaupallinen järjestely, jolla taataan, että tavaroiden myynnistä saatavat tulot kertyvät suojelualueelle);

h)

tekijänoikeuksien, myös kuvien tai nimien käytön, maksaminen suoraan suojelualueen hoidosta vastaavalle organisaatiolle;

i)

matkailijoiden vapaaehtoisten lahjoitusten kerääminen niiden siirtämiseksi säännöllisesti suojelualueen hoidosta vastaavan organisaation perustamalle erityiselle rahastolle tai tilille.

1.3

Sopimuksessa määritelty prosentuaalinen osuus (%) vastaa vähintään:

a)

yhtä prosenttia yksittäisen majoitusliikkeen vuotuisesta liikevaihdosta, jos sopimus kattaa vain yhden majoitusliikkeen;

b)

0,7 prosenttia yksittäisen majoitusliikkeen vuotuisesta liikevaihdosta, jos sopimus tai vastaava asiakirja on yhteissopimus ja kattaa ryhmän, johon kuuluu 2–10 majoitusliikettä;

c)

0,5 prosenttia yksittäisen majoitusliikkeen vuotuisesta liikevaihdosta, jos sopimus tai vastaava asiakirja on kollektiivinen ja kattaa ryhmän, johon kuuluu yli 10 majoitusliikettä.

Toimintaan kansallisen tai paikallisen sääntelykehyksen puitteissa sovellettavia pakollisia rahoitusosuuksia, mukaan lukien ympäristöverot tai tariffit, ei pidetä suojelu- tai ennallistamistoimintana.

2.   Toimintasuunnitelma luonnonsuojelun edistämiseksi

2.1

Toiminnassa on laadittu ja pantu täytäntöön matkailupalvelua tai -tarjontaa koskeva toimintasuunnitelma, jossa määritellään, miten toiminta voidaan toteuttaa tavalla, joka on yhteensopiva sen suojelualueen hoitosuunnitelman tai vastaavan välineen kanssa, jota toiminnalla on tarkoitus edistää, ja edistää sen täytäntöönpanoa. Suunnitelma sisältää kaikki seuraavat alueen suojelu- tai ennallistamistavoitteiden kannalta merkitykselliset toimenpiteet:

a)

selkeät tavoitteet ja toimet, joilla pyritään välttämään tai minimoimaan biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvat suorat kielteiset vaikutukset, mukaan lukien alueen kantokykyä tai hyväksyttävää muutosta (18) koskeva analyysi, jonka laatii alueen suojelusta tai ennallistamisesta vastaava organisaatio tai toiminnan harjoittaja yhteistyössä kyseisen organisaation (19) kanssa ja sisältää seuraavat seikat (20):

i)

käynnit luonnonkohteissa: ekosysteemeille tai luontotyypeille aiheutuvien välittömien vahinkojen välttäminen matkailijoiden virtojen ja liikkumisen hallinnan avulla;

ii)

vuorovaikutus luonnonvaraisten lajien kanssa:

—

vahingollisista toimista, kuten eläinten ruokinta, munien ja pesien tuhoaminen tai vahingoittaminen, kasvien tai korallien tuhoaminen tai poistaminen, aiheutuvien haittojen ja häiriöiden välttäminen;

—

matkailijoiden paikallisista liikkeistä aiheutuvien välillisten haittojen ja häiriöiden, kuten roskaantumisen, melu- ja muovisaasteen, kemiallisen saastumisen tai valosaasteen, välttäminen;

—

haitallisten vieraslajien tuonnin ehkäiseminen ja välttäminen (21);

iii)

luonnonvaraisten eläinten ja kasvien (22) kerääminen ja pyynti ja niillä käytävä kauppa: suojeltuja lajeja ei kerätä eikä pyydetä, kuluteta eikä myydä;

b)

tarvittaessa kuvaus suojelun hallinnointitahojen tai paikallisten kansalaisjärjestöjen tai yhteisöjen kanssa tehdyistä kumppanuussopimuksista, joilla edistetään sen alueen suojelua tai ennallistamista, johon se aikoo osallistua;

c)

biologista monimuotoisuutta koskeva tiedotus- ja valistussuunnitelma, joka liittyy matkailutoiminnan erityisiin vaikutuksiin (23);

d)

selkeät puitteet edistämispanoksen tehokkuuden jatkuvalle seurannalle ja mittaamiselle, mukaan lukien mukautuva lähestymistapa, joka mahdollistaa tarvittaessa korjaavien toimien määrittämisen.

3.   Kestävä toimitusketju ja ympäristöjärjestelmä

3.1

Majoitusliikkeen tuotteista (kuten elintarvikkeista ja juomista, puusta, huonekalut mukaan luettuina, ja paperi-, pahvi- ja muovituotteista) kohtuullinen osuus on markkinoiden parhaiden käytäntöjen mukaisesti sertifioitu ympäristönormien (24) mukaisesti. Majoitusliike sitoutuu parantamaan jatkuvasti riippumattoman kolmannen osapuolen sertifioimien tuotteiden osuutta.

3.2

Niissä majoitusliikkeissä, joissa on yli 50 työntekijää, toiminta täyttää jonkin seuraavista kriteereistä:

a)

majoitusliikkeellä on ympäristöjärjestelmä (EMS), joka edellyttää kolmannen osapuolen myöntämää sertifiointia, kuten EU:n ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmä (EMAS) (25), ISO 14001:2015 (26) tai vastaava, ja joka vastaa ympäristöasioiden hallinnan parhaita toimintatapoja ja ympäristönsuojelun tason vertailuarvoja, kuten matkailua koskeva EMAS-viiteasiakirja (27) tai vastaava kansallinen tai kansainvälinen standardi;

b)

majoitusliikkeelle on myönnetty EU-ympäristömerkki tai vastaava standardin ISO 14024:2018 (28) mukainen tyypin I ympäristömerkki tai vastaava vapaaehtoinen merkki, joka täyttää vastaavat vaatimukset (29).

4.   Vähimmäisvaatimukset

4.1

On toteutettu ympäristövaikutusten arviointi (YVA) tai seulontamenettely (30) direktiivin 2011/92/EU (31) mukaisesti. Jos on toteutettu YVA, pannaan täytäntöön lieventäviä ja korvaavia toimenpiteitä ympäristön suojelemiseksi.

Toiminnalla ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia suojelualueisiin (Unescon maailmanperintökohteet, keskeiset biodiversiteettialueet sekä muut suojelualueet kuin Natura 2000 -alueet) eikä suojeltuihin lajeihin sellaisen vaikutustenarvioinnin perusteella, jossa otetaan huomioon paras käytettävissä oleva tieto (32). Toiminta ei haittaa kansallisen lainsäädännön nojalla suojeltujen lajien kantojen ja luontotyyppien suotuisan suojelun tason ennallistamista tai säilyttämistä.

Unionissa Natura 2000 -alueiden osalta toiminnalla ei ole merkittäviä vaikutuksia Natura 2000 -alueisiin niiden suojelutavoitteiden kannalta neuvoston direktiivin 92/43/ETY 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti tehdyn asianmukaisen arvioinnin perusteella.

Unionissa millään alueella toiminta ei haittaa direktiivien 92/43/ETY ja 2009/147/EY nojalla suojeltujen lajien kantojen suotuisan suojelun tason palautumista tai säilyttämistä. Toiminta ei myöskään haittaa direktiivin 92/43/ETY nojalla suojeltujen luontotyyppien suotuisan suojelun tason palautumista tai säilyttämistä.

4.2

Haitallisten vieraslajien tuonti estetään tai niiden leviämistä hallitaan asetuksen (EU) N:o 1143/2014 mukaisesti.

4.3

Virkistysmetsästys ja -kalastus sallitaan vain, jos ne on nimenomaisesti sisällytetty suojelualueen suojelu- tai hoitosuunnitelmaan, jonka hallintoelin on vahvistanut, ja niitä harjoitetaan sovellettavan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

5.   Tarkastus

Toiminnan alussa ja sen jälkeen vähintään joka viides vuosi teknisten arviointikriteerien noudattamista valvovat asiaankuuluvat kansalliset toimivaltaiset viranomaiset tai riippumaton kolmannen osapuolen sertifioija, kuten erityinen sertifiointi- tai akkreditointijärjestelmä, kansallisten viranomaisten tai toiminnan harjoittajan pyynnöstä.

Riippumattomalla kolmannen osapuolen sertifioijalla ei saa olla erityisesti omistajaan tai rahoittajaan liittyviä eturistiriitoja eikä hän saa osallistua toiminnan kehittämiseen tai toteuttamiseen.

Kustannusten vähentämiseksi tarkastuksia voidaan tehdä minkä tahansa muun tarkastuksen yhteydessä.

Ei merkittävää haittaa

1)

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ennen 31 päivänä joulukuuta 2020 rakennettujen rakennusten osalta rakennuksella on vähintään luokan C energiatehokkuustodistus. Vaihtoehtoisesti rakennus kuuluu kansallisen tai alueellisen rakennuskannan parhaaseen 30 prosenttiin toiminnallisen primäärienergian kysynnän perusteella ja osoitettuna riittävällä näytöllä, jossa vähimmillään verrataan kyseessä olevan rakennuksen energiatehokkuutta ennen 31 päivää joulukuuta 2020 rakennetun kansallisen tai alueellisen rakennuskannan energiatehokkuuteen ja jossa vähimmillään erotellaan asuinrakennukset muista rakennuksista.

Joulukuun 31 päivän 2020 jälkeen rakennettujen rakennusten osalta primäärienergian kysyntä (33), joka määrittää rakennuksen rakentamisesta johtuvan energiatehokkuuden, ei ylitä kynnysarvoa, joka on asetettu direktiivin 2010/31/EU täytäntöönpanemiseksi säädetyn kansallisen lähes nollaenergiarakennusta koskevan lainsäädännön vaatimuksissa. Energiatehokkuus on sertifioitu energiatehokkuustodistuksella (EPC).

Toimintaan ei liity paljon hiiltä sitovan maan huonontumista (34) eikä paljon hiiltä sitovan meriympäristön huonontumista.

2)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

3)

Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

4)

Siirtyminen kiertotalouteen

Majoitusliike:

a)

ei käytä tai tarjoa vierailleen mitään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/904 (35) liitteessä I olevassa B osassa lueteltuja tuotteita;

b)

erottelee syntypaikalla paperin, metallin, muovin, lasin ja biojätteen, jos alueella on näiden materiaalien erilliskeräys (36);

c)

on laatinut elintarvikejätteen ehkäisemissuunnitelman, johon sisältyy erityinen aikasidonnainen määrällinen tavoite elintarvikejätteen vähentämiseksi (37).

5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.

Toiminta on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/2193 (38) mukaista.

Melu-, muovi-, valo- ja kemiallinen saaste minimoidaan.

(1)   ’Luontotyypillä’ tarkoitetaan direktiivin 92/43/ETY 1 artiklan b alakohdan mukaisesti maa- ja vesialuetta, jota luonnehtivat maantieteelliset, abioottiset ja bioottiset ominaisuudet ja joka on joko luonnontilainen tai puolittain luonnontilainen.

(2)   ’Ekosysteemillä’ tarkoitetaan dynaamista kokonaisuutta, jossa kasvi-, eläin- ja pieneliöyhteisöt toimivat elottomassa ympäristössään toiminnallisena yksikkönä ja joka kattaa luontotyypit, lajien elinympäristöt ja lajien kannat.

(3)  Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen 2 artikla ”Määritelmät” (27.6.2023 hyväksytty versio, yleissopimus saatavilla osoitteessa https://www.cbd.int/convention/articles/?a=cbd-02).

(4)   ’Hyvällä tilalla’ tarkoitetaan tilaa, jossa ekosysteemin keskeiset ominaisuudet eli sen fyysinen, kemiallinen, koostumuksellinen, rakenteellinen ja toiminnallinen tila sekä sen maisema- ja merimaisemaominaisuudet heijastavat korkeatasoista ekologista eheyttä, vakautta ja häiriönsietokykyä, jotka ovat tarpeen ekosysteemin pitkän aikavälin ylläpidon varmistamiseksi, tämän kuitenkaan rajoittamatta ’hyvän tilan’ tarkempia määritelmiä erilaisissa lainsäädäntökehyksissä.

(5)   ’Lajin elinympäristöllä’ tarkoitetaan erityisten abioottisten ja bioottisten tekijöiden avulla määriteltyä ympäristöä, jossa laji elää jossakin elinkaarensa vaiheessa.

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 691/2011, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2011, Euroopan ympäristötilinpidosta (EUVL L 192, 22.7.2011, s. 1).

(7)  Ennallistamissuunnitelma voi olla osa hoitosuunnitelmaa. Jos alue kuuluu hoitosuunnitelman piiriin, täydentävää ennallistamissuunnitelmaa ei tarvita.

(8)  Ks. https://www.iucn.org/theme/protected-areas/about/protected-area-categories (27.6.2023 hyväksytty versio).

(9)  OECM:n määritelmä ja sen soveltamista koskevat ohjeet esitetään biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen päätöksessä 14/8 (27.6.2023 hyväksytty versio, yleissopimus saatavilla osoitteessa https://www.cbd.int/doc/decisions/cop-14/cop-14-dec-08-en.pdf).

(10)  Biologisen monimuotoisuuden kompensaatiot ovat mitattavissa olevia suojelutuloksia toimenpiteistä, joilla on tarkoitus kompensoida toiminnasta tai hankkeesta biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvia haitallisia jäännösvaikutuksia, joita ei voida välttää tai joita aiheutuu sen jälkeen, kun asianmukaiset ennaltaehkäisevät ja lieventävät toimenpiteet on toteutettu. Biologisen monimuotoisuuden kompensoinnin tavoitteena on suojella samoja biologisen monimuotoisuuden arvoja (luontotyypit, lajit tai ekosysteemit), joihin toiminta tai hanke vaikuttaa kielteisesti.

(11)  Tähän voi sisältyä kompensoivien toimenpiteiden lisäksi myös muita suojelu- ja ennallistamistuloksia.

(12)   ’Paljon hiiltä sitovalla maalla’ tarkoitetaan direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 4 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettuja kosteikkoja, mukaan lukien turvemaa, ja pysyvästi metsän peittämiä alueita.

(13)  Neuvoston direktiivi 91/676/ETY, annettu 12 päivänä joulukuuta 1991, vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta (EYVL L 375, 31.12.1991, s. 1).

(14)  Jolla pannaan unionissa täytäntöön pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskeva Tukholman yleissopimus (EUVL L 209, 31.7.2006, s. 3).

(15)  The WHO Recommended Classification of Pesticides by Hazard (versio 2019), (27.6.2023 hyväksytty versio: https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/332193/9789240005662-eng.pdf?ua=1).

(16)   ’Matkailulla’ tarkoitetaan toimintaa, jossa henkilöt matkustavat tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella sijaitsevaan kohteeseen alle vuoden ajaksi missä tahansa muussa pääasiallisessa tarkoituksessa, liiketoiminta, vapaa-aika tai muu henkilökohtainen syy mukaan luettuina, kuin työsuhdetta varten matkan kohteena olevaan paikkaan sijoittautuneessa yksikössä; ks. Eurostatin Statistics Explained -sanastosta (27.6.2023 hyväksytty versio, https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Glossary:Tourism).

(17)   ’Matkailukohde’ määritellään tässä yhteydessä vierailun kohteena olevaksi maantieteelliseksi alueeksi, joka koostuu resursseista ja nähtävyyksistä, joita tavallisesti edistää matkailukohteiden hallinto-organisaatio tai paikallinen, alueellinen tai kansallinen matkailuorganisaatio.

(18)   ”Kantokyky” määritellään niiden henkilöiden enimmäismääräksi, jotka voivat vierailla matkailukohteessa samanaikaisesti aiheuttamatta vahinkoa fyysiselle, taloudelliselle ja sosiokulttuuriselle ympäristölle ja heikentämättä vierailijoiden tyytyväisyyden laatua tavalla, jota ei voida hyväksyä. (UNEP/MAP/PAP, 1997).

(19)  Kantokyky voidaan määrittää myös osana 4.1 kohdassa tarkoitettua ympäristövaikutusten arviointia (YVA) tai seulontaa.

(20)  Hotelleja koskevien GSTC-kriteerien mukaisesti (27.6.2023 hyväksytty versio, saatavilla osoitteessa https://www.gstcouncil.org/gstc-criteria/gstc-industry-criteria-for-hotels/).

(21)  Haitallisten vieraslajien tuontia ehkäistään ja niiden leviämistä hallinnoidaan haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta 22 päivänä lokakuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1143/2014 (EUVL L 317, 4.11.2014, s. 35) mukaisesti. EU:n ulkopuolella viitataan kansalliseen lainsäädäntöön ja biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen (CBD) täydentävään vapaaehtoiseen ohjeistukseen haitallisten vieraslajien tahattoman tuonnin välttämisestä elävien organismien kaupan yhteydessä (27.6.2023 hyväksytty versio; CBD-päätös 14.11. Invasive alien species (cbd.int)).

(22)  Luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä 9 päivänä joulukuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 (EYVL L 61, 3.3.1997, s. 1) ja luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 4 päivänä toukokuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 865/2006 (EUVL L 166, 19.6.2006, s. 1), joilla pannaan täytäntöön luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa unionissa koskeva yleissopimus (CITES), mukaisesti. Kolmansissa maissa harjoitettava toiminta luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen (CITES) mukaisesti.

(23)  Majoituspalveluja koskevan EU-ympäristömerkin arviointiperuste 26 a: Majoitusliikkeen on tarjottava vieraille ympäristöviestintään ja -kasvatukseen liittyviä tiedotteita, joissa käsitellään paikallista biologista monimuotoisuutta, maisemaa ja luonnonsuojelutoimenpiteitä.

(24)  Esimerkiksi EU-ympäristömerkki majoitusliikkeille arviointiperusteista EU-ympäristömerkin myöntämiseksi majoitusliikkeille 25 päivänä tammikuuta 2017 annetun komission päätöksen (EU) 2017/175 (tiedoksiannettu numerolla C(2017) 299) (EUVL L 28, 2.2.2017, s. 9) mukaisesti, ja luonnonmukaista tuotantoa koskeva EU:n sertifiointi elintarvikkeiden ja juomien osalta luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 kumoamisesta 30 päivänä toukokuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/848 mukaisesti (EUVL L 150, 14.6.2018, s. 1), FSC-merkintä puulle ja paperituotteille (27.6.2023 hyväksytty versio, saatavilla osoitteessa https://fsc.org/en) tai Rainforest Alliance -sertifiointi tietyille tuotteille (27.6.2023 hyväksytty versio, saatavilla osoitteessa https://www.rainforest-alliance.org/for-business/2020-certification-program/).

(25)  Asetuksen (EY) N:o 1221/2009 mukaisesti.

(26)  ISO 14001:2015, Ympäristöjärjestelmät – Vaatimukset ja niiden soveltamisohjeita.

(27)  Komission päätös (EU) 2016/611, annettu 15 päivänä huhtikuuta 2016, organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä) annetun asetuksen (EY) N:o 1221/2009 mukaisesta viiteasiakirjasta, jossa esitetään ympäristöasioiden hallinnan parhaat toimintatavat, alakohtaiset ympäristönsuojelun tason indikaattorit ja vertailuesimerkkejä huipputason osaamisesta matkailualalla (tiedoksiannettu numerolla C(2016) 2137) (EUVL L 104, 20.4.2016, s. 27).

(28)  ISO 14024:2018, Environmental labels and declarations. Type I environmental labelling. Principles and procedures (Ympäristömerkit ja ympäristöselosteet – Tyypin I ympäristöselosteet – Periaatteet ja menettelyt).

(29)  Vaatimuksiin kuuluvat erityisesti se, että noudatetaan useisiin kriteereihin perustuvaa lähestymistapaa; kriteerit laaditaan tieteeseen perustuvassa prosessissa ja ne menevät pidemmälle kuin lainsäädännössä edellytetään, ja merkkiin liittyy puolueeton valvontamenettely, mukaan lukien kolmannen osapuolen suorittama todentaminen.

(30)  Menettely, jonka avulla toimivaltainen viranomainen määrittää direktiivin 2011/92/EU liitteessä II lueteltujen hankkeiden osalta, tehdäänkö ympäristövaikutusten arviointi (kyseisen direktiivin 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti).

(31)  Kolmansissa maissa tapahtuvan toiminnan osalta vastaavan sovellettavan kansallisen lainsäädännön tai vastaavien sovellettavien kansainvälisten standardien mukaisesti, joissa edellytetään YVA:n tai seulonnan toteuttamista, esimerkiksi IFC:n suorituskykystandardi 1: Assessment and Management of Environmental and Social Risks.

(32)  Kolmansissa maissa tapahtuvan toiminnan osalta vastaavan sovellettavan kansallisen lainsäädännön tai vastaavien sovellettavien kansainvälisten standardien mukaisesti, joiden tavoitteena on luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojeleminen ja joissa edellytetään 1) seulontamenettelyn suorittamista sen määrittämiseksi, tarvitaanko tietyn toiminnan osalta asianmukaista arviointia sen mahdollisista vaikutuksista suojeltuihin luontotyyppeihin ja lajeihin; 2) tällaista asianmukaista arviointia, jos seulonnassa todetaan, että se on tarpeen, esimerkiksi IFC:n suorituskykystandardi 6: ”Biodiversity Conservation and Sustainable Management of Living Natural Resources”.

(33)  Rakennuksen tavanomaisiin käyttötarkoituksiin liittyvän energiantarpeen täyttämiseen tarvittavan energian laskettu määrä, joka ilmaistaan numeerisella primäärienergiankäytön indikaattorilla (kWh/m2/vuosi) ja joka perustuu asiaankuuluvaan kansalliseen laskentamenetelmään, siinä muodossa kuin se on ilmaistu energiatehokkuustodistuksessa.

(34)   ’Paljon hiiltä sitovalla maalla’ tarkoitetaan direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 4 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettuja kosteikkoja, mukaan lukien turvemaa, ja pysyvästi metsän peittämiä alueita.

(35)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/904, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2019, tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutuksen vähentämisestä (EUVL L 155, 12.6.2019, s. 1).

(36)  Majoitusliikkeen on eroteltava syntypaikalla ainoastaan ne materiaalit, joita varten erilliskeräys on olemassa.

(37)   ’Elintarvikejäte’ siten kuin se määritellään direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 4 a alakohdassa.

(38)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/2193, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, tiettyjen keskisuurista polttolaitoksista ilmaan joutuvien epäpuhtauspäästöjen rajoittamisesta (EUVL L 313, 28.11.2015, s. 1).

Lisäys A

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset yleiset kriteerit

I.   Kriteerit

Tähän toimintaan liittyvät olennaiset fyysiset ilmastoriskit on yksilöity tämän lisäyksen II jakson taulukossa lueteltujen riskien perusteella suorittamalla perusteellinen ilmastoriskin ja haavoittuvuuden arviointi, joka sisälsi seuraavat vaiheet:

a)

toiminnan arviointi sen määrittämiseksi, mitkä tämän lisäyksen II jaksossa luetellut fyysiset ilmastoriskit voivat vaikuttaa taloudellisen toiminnan toteuttamiseen sen odotetun eliniän aikana;

b)

jos toiminnan arvioidaan olevan vaarassa yhden tai useamman tämän lisäyksen II jaksossa luetellun fyysisen ilmastoriskin vuoksi, ilmastoriskin ja haavoittuvuuden arviointi taloudellisen toiminnan fyysisten ilmastoriskien olennaisuuden arvioimiseksi;

c)

arviointi sopeutumisratkaisuista, joilla havaittua fyysistä ilmastoriskiä voidaan vähentää.

Ilmastoriskin ja haavoittuvuuden arviointi on suhteutettu toiminnan laajuuteen ja sen odotettuun elinkaareen siten, että

a)

kun toiminnan odotettu elinkaari on alle 10 vuotta, arviointi suoritetaan vähintään käyttämällä ilmastoprojektioita pienimmässä asianmukaisessa mittakaavassa;

b)

kaiken muun toiminnan arvioinnissa käytetään uusinta teknologiaa hyödyntäviä korkeimman mahdollisen erottelutarkkuuden ilmastoprojektioita nykyisissä tulevaisuuden skenaarioissa (1), jotka vastaavat toiminnan odotettua elinkaarta, mukaan lukien vähintään 10–30 vuoden ilmastoprojektiot suurille investoinneille.

Ilmastoennusteet ja vaikutusten arviointi perustuvat parhaisiin käytäntöihin ja saatavilla oleviin ohjeisiin, ja niissä otetaan huomioon haavoittuvuutta ja riskianalyysia koskeva uusin tieteellinen tieto sekä hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin uusimpien raporttien (2) mukaiset menetelmät, vertaisarvioidut tieteelliset julkaisut ja avoimeen lähdekoodiin perustuvat (3) tai maksulliset mallit.

Olemassa olevia aineellisia hyödykkeitä käyttävän nykyisen ja uuden toiminnan osalta talouden toimija toteuttaa enintään viiden vuoden ajan fyysisiä ja muita kuin fyysisiä ratkaisuja (sopeutumisratkaisut), joilla vähennetään tärkeimpiä kyseiseen toimintaan olennaisesti liittyviä tunnistettuja fyysisiä ilmastoriskejä. Kyseisten ratkaisujen täytäntöönpanoa varten laaditaan vastaavasti sopeutumissuunnitelma.

Talouden toimija sisällyttää uusia aineellisia hyödykkeitä käyttävään uuteen ja nykyiseen toimintaan sopeutumisratkaisut, joilla vähennetään tärkeimpiä kyseiseen toimintaan suunnittelu- ja rakentamishetkellä olennaisesti liittyviä tunnistettuja fyysisiä ilmastoriskejä, ja on toteuttanut ne ennen toiminnan aloittamista.

Käyttöön otetut sopeutumisratkaisut eivät vaikuta haitallisesti sopeutumistoimiin tai muiden ihmisten, luonnon, kulttuuriperinnön, omaisuuden ja muun taloudellisen toiminnan kykyyn sietää fyysisiä ilmastoriskejä; ovat yhdenmukaisia paikallisten, alakohtaisten, alueellisten tai kansallisten sopeutumisstrategioiden ja -suunnitelmien kanssa ja ottavat huomioon luontoon perustuvat ratkaisut (4) tai tukeutuvat siniseen tai vihreään infrastruktuuriin (5) mahdollisuuksien mukaan.

II.   Ilmastoon liittyvien uhkien luokittelu (6)

 

Lämpötilaan liittyvät

Tuuleen liittyvät

Veteen liittyvät

Maamassoihin ja maaperään liittyvät

Krooniset

Lämpötilan muutokset (ilma, makea vesi, merivesi)

Tuuliolojen muutokset

Sadeolojen ja -tyyppien muutokset (vesisade, raekuurot, lumi- tai jäätävä sade)

Rannikon eroosio

Lämpökuormitus

 

Sademäärien tai hydrologinen vaihtelu

Maaperän huonontuminen

Lämpötilan vaihtelut

 

Valtamerten happamoituminen

Maaperän eroosio

Ikiroudan sulaminen

 

Meriveden intruusio

Vettyneen rinnemaan valuminen

 

 

Merenpinnan kohoaminen

 

 

 

Vesistressi

 

Akuutit

Lämpöaalto

Hirmumyrsky, hurrikaani, taifuuni

Kuivuus

Lumivyöry

Kylmyysaalto/halla/pakkanen

Myrsky (myös lumimyrskyt, pöly- ja hiekkamyrskyt)

Voimakas sade (vesisade, raekuurot, lumi- tai jäätävä sade)

Maanvyörymä

Maastopalo

Pyörremyrsky

Tulva (rannikko-, joki-, hulevesi- ja pohjavesitulva)

Maansortuma

 

 

Jäätikköjärven purkautuminen

 

(1)  Tulevaisuuden skenaarioihin kuuluvat hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin kasvihuonekaasujen pitoisuuksien mahdolliset kehityskulut RCP2.6, RCP4.5, RCP6.0 ja RCP8.5.

(2)  Ilmastonmuutosta koskevat arviointiraportit: Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutokseen liittyvää tutkimustietoa arvioivan hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) säännöllisesti julkaisema raportti ”Impacts, Adaptation and Vulnerability” (https://www.ipcc.ch/reports/).

(3)  Esimerkiksi Euroopan komission hallinnoimat Copernicus-palvelut.

(4)  Luontoon perustuvilla ratkaisuilla tarkoitetaan luonnon innoittamia ja luontopohjaisia ratkaisuja, jotka ovat kustannustehokkaita ja tuottavat yhtä aikaa ympäristöön liittyviä, sosiaalisia ja taloudellisia hyötyjä ja auttavat luomaan selviytymiskykyä. Tällaiset ratkaisut tuovat enemmän ja monimuotoisemmin luontoa ja luonnonmukaisia piirteitä ja prosesseja kaupunkeihin, maisemiin ja merimaisemiin paikallisten, resurssitehokkaiden ja järjestelmään kohdistuvien toimien avulla. Näin ollen luontoon perustuvat ratkaisut hyödyttävät biologista monimuotoisuutta ja tukevat erilaisten ekosysteemipalvelujen tarjoamista. (27.6.2023 hyväksytty versio: https://ec.europa.eu/research/environment/index.cfm?pg=nbs).

(5)  Ks. komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Vihreä infrastruktuuri (GI) – Euroopan luonnonpääoman parantaminen (COM(2013) 249 final).

(6)  Tässä taulukossa oleva luettelo ilmastoon liittyvistä uhkista ei ole tyhjentävä. Kyseessä on ohjeellinen luettelo yleisimmistä vaaroista, jotka olisi vähintään otettava huomioon ilmastoriskin ja haavoittuvuuden arvioinnissa.

Lisäys B

Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua koskevat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset yleiset kriteerit

Ympäristön tilan heikkenemisen riskit, jotka liittyvät veden laadun säilyttämiseen ja vesistressin välttämiseen, määritetään ja niihin puututaan. Tavoitteena on saavuttaa asetuksen (EU) 2020/852 2 artiklan 22 ja 23 kohdassa määritelty hyvä vesien tila ja hyvä ekologinen potentiaali direktiivin 2000/60/EY (1) mukaisesti sekä noudattaa vedenkäytön ja vesiensuojelun hallintasuunnitelmaa, joka on laadittu asianomaisia sidosryhmiä kuullen mahdollisesti vaikutusten kohteeksi joutuneelle vesimuodostumalle tai -muodostumille.

Jos ympäristövaikutusten arviointi tehdään direktiivin 2011/92/EU mukaisesti ja siihen sisältyy arviointi vaikutuksista veden tilaan direktiivin 2000/60/EY mukaisesti, vaikutuksista veden tilaan ei tarvitse tehdä lisäarviointia edellyttäen, että todettuihin riskeihin on puututtu.

Toiminta ei estä ympäristön hyvän tilan saavuttamista merivesissä tai huononna merivesiä, joiden ympäristön tila on jo hyvä direktiivin 2008/56/EY (2) 3 artiklan 5 alakohdassa esitetyn määritelmän mukaisesti, ottaen huomioon päätös (EU) 2017/848 kyseisiä kuvaajia koskevien vertailuperusteiden ja menetelmästandardien osalta.

(1)  Kolmansissa maissa toteutettavan toiminnan osalta varmistetaan vesien hyvää tasoa ja ekologista potentiaalia koskevien vastaavien tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävän kansallisen lainsäädännön tai kansainvälisten standardien mukaisesti, menettelysääntöjen ja aineellisten sääntöjen avulla, eli noudattaen yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa laadittua vedenkäytön ja vesiensuojelun hallintasuunnitelmaa, että 1) toiminnan vaikutus mahdollisesti vaikutusten kohteeksi joutuneen vesimuodostuman tai -muodostumien tunnistettuun tilaan tai ekologiseen potentiaaliin arvioidaan ja 2) hyvän tilan tai ekologisen potentiaalin heikkeneminen vältetään tai ehkäistään tai, jos tämä ei ole mahdollista, että 3) toiminta on perusteltua sellaisten parempien ympäristövaihtoehtojen puutteessa, jotka eivät ole kustannuksiltaan suhteettomia tai teknisesti mahdottomia, ja kaikki käytännön toimenpiteet on toteutettu vesimuodostuman tilaan kohdistuvien kielteisten vaikutusten hillitsemiseksi.

(2)  Direktiivin 2008/56/EY 3 artiklan 5 alakohdassa olevassa määritelmässä säädetään erityisesti, että ympäristön hyvä tila on määritettävä kyseisen direktiivin liitteessä I olevien laadullisten kuvaajien perusteella.

Lisäys C

Kemikaalien käyttöön ja esiintymiseen liittyvät ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä koskevat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset yleiset kriteerit

Toiminta ei johda seuraavien tuotteiden valmistukseen, markkinoille saattamiseen tai käyttöön:

a)

asetuksen (EU) 2019/1021 liitteissä I tai II luetellut aineet sellaisenaan, seoksissa tai esineissä, lukuun ottamatta aineita, joita esiintyy tahattomina jääminä;

b)

elohopea ja elohopeayhdisteet, niiden seokset ja lisättyä elohopeaa sisältävät tuotteet sellaisina kuin ne on määritelty asetuksen (EU) 2017/852 2 artiklassa;

c)

asetuksen (EY) N:o 1005/2009 liitteissä I tai II luetellut aineet sellaisenaan, seoksissa tai esineissä;

d)

direktiivin 2011/65/EU liitteessä II luetellut aineet sellaisenaan, seoksissa tai esineissä, paitsi jos noudatetaan täysin kyseisen direktiivin 4 artiklan 1 kohtaa;

e)

asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä XVII luetellut aineet sellaisenaan, seoksissa tai esineissä, paitsi jos noudatetaan kaikilta osin kyseisen liitteen mukaisia vaatimuksia;

f)

asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklassa säädettyjen kriteerien mukaiset ja kyseisen asetuksen 59 artiklan 1 kohdan mukaisesti tunnistetut aineet sellaisenaan, seoksissa tai esineissä, jos niiden pitoisuus on yli 0,1 painoprosenttia, vähintään 18 kuukauden ajan, paitsi jos toiminnanharjoittajat arvioivat ja dokumentoivat, että markkinoilla ei ole saatavilla muita soveltuvia vaihtoehtoisia aineita tai tekniikoita ja että aineita käytetään valvotuissa olosuhteissa (1).

Lisäksi toiminta ei saa johtaa muiden aineiden, jotka täyttävät asetuksessa (EY) N:o 1272/2008 asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklassa tarkoitettujen vaaraluokkien tai vaarakategorioiden osalta säädetyt kriteerit, valmistukseen, esiintymiseen lopputuotteessa tai tuotoksessa taikka markkinoille saattamiseen sellaisenaan, seoksissa tai esineissä, jos niiden pitoisuus on yli 0,1 painoprosenttia, paitsi jos toiminnanharjoittajat arvioivat ja dokumentoivat, että markkinoilla ei ole saatavilla muita soveltuvia vaihtoehtoisia aineita tai tekniikoita, ja aineita käytetään valvotuissa olosuhteissa (2).

(1)  Komissio tarkastelee uudelleen poikkeuksia, joita sovelletaan f alakohdassa tarkoitettujen aineiden valmistusta, markkinoille saattamista tai käyttöä koskevaan kieltoon, sen jälkeen, kun se on julkaissut kemikaalien välttämätöntä käyttöä koskevat horisontaaliset periaatteet.

(2)  Komissio tarkastelee uudelleen aineiden valmistusta, esiintymistä lopputuotteessa tai tuotoksessa taikka markkinoille saattamista koskevaan kieltoon sovellettavia poikkeuksia sen jälkeen, kun se on julkaissut kemikaalien välttämätöntä käyttöä koskevat horisontaaliset periaatteet.

LIITE V

Delegoidun asetuksen (EU) 2021/2178 liitteiden I, II, III, IV, V, VII, IX ja X muuttaminen

1)   

Muutetaan liite I seuraavasti:

a)

korvataan 1.1.2.2 jakson viides kohta seuraavasti:

”Osoittajaan on sisällyttävä tämän jakson ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu pääomamenojen osa, joka edistää merkittävästi jotakin asiaankuuluvista ympäristötavoitteista. Osoittajassa on eriteltävä se osa pääomamenoista, joka on kohdennettu kunkin ympäristötavoitteen merkittävään edistämiseen.”

b)

korvataan 1.1.3.2 jakson neljäs kohta seuraavasti:

”Osoittajaan on sisällyttävä tämän jakson ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu toimintamenojen osa, joka edistää merkittävästi jotakin asiaankuuluvista ympäristötavoitteista. Osoittajassa on eriteltävä se osa toimintamenoista, joka on kohdennettu kunkin ympäristötavoitteen merkittävään edistämiseen.”

c)

korvataan 1.2.1 jakson toinen kohta seuraavasti:

”Liikevaihdon ja pääomamenojen osalta muiden kuin rahoitusalan yritysten on viitattava tilinpäätöstensä vastaaviin eriin.”;

d)

korvataan 2 jakson e alakohta seuraavasti:

”e)

muiden kuin rahoitusalan yritysten on yksilöitävä ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset taloudelliset toiminnat ja ilmoitettava näiden taloudellisten toimintojen osuus liikevaihto-, CapEx- ja OpEx-indikaattorien nimittäjästä yrityksen tai konsernin tasolla;”.

2)   

Korvataan liite II seuraavalla liitteellä:

”LIITE II

LOMAKKEET MUIDEN KUIN RAHOITUSALAN YRITYSTEN KESKEISILLE TULOSINDIKAATTOREILLE

Lomake: Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta – vuotta N koskevat tiedot

Tilikausi N

Vuosi

Merkittävän edistämisen kriteerit

”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)  (8)

 

 

 

 

Taloudelliset toiminnat (1)

Koodi  (1) (2)

Liikevaihto (3)

Osuus liikevaihdosta, vuosi N (4)

Ilmastonmuutoksen hillintä (5)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6)

Vesi (7)

Ympäristön pilaantuminen (8)

Kiertotalous (9)

Biologinen monimuotoisuus (10)

Ilmastonmuutoksen hillintä (11)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12)

Vesi (13)

Ympäristön pilaantuminen (14)

Kiertotalous (15)

Biologinen monimuotoisuus (16)

Vähimmäistason suojatoimet (17)

Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2.) osuus liikevaihdosta, vuosi N-1 (18)

Luokka mahdollistava toiminta (19)

Luokka siirtymätoiminta (20)

Teksti

 

Valuutta

%

K; E; E/S  (2)  (3)

K; E; E/S  (2)  (3)

K; E; E/S  (2)  (3)

K; E; E/S  (2)  (3)

K; E; E/S  (2)  (3)

K; E; E/S  (2)  (3)

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

%

M

T

A.

 LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1

 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Toiminta 1

 

 

%

 

 

 

 

 

 

K

K

K

K

K

K

K

%

 

 

Toiminta 1  (4)

 

 

%

 

 

 

 

 

 

K

K

K

K

K

K

K

%

M

 

Toiminta 2

 

 

%

 

 

 

 

 

 

K

K

K

K

K

K

K

%

 

T

Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)

 

%

%

%

%

%

%

%

K

K

K

K

K

K

K

%

 

 

Josta mahdollistavat toiminnat

 

%

%

%

%

%

%

%

K

K

K

K

K

K

K

%

M

 

Josta siirtymätoiminnat

 

%

%

 

 

 

 

 

K

K

K

K

K

K

K

%

 

T

A.2

 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat  (7)

 

KEL; E/KEL  (6)

KEL; E/KEL  (6)

KEL; E/KEL  (6)

KEL; E/KEL  (6)

KEL; E/KEL  (6)

KEL; E/KEL  (6)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toiminta 1  (5)

 

 

%

KEL

KEL

 

 

KEL

 

 

 

 

 

 

 

 

%

 

 

Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)

 

%

%

%

%

%

%

%

 

 

 

 

 

 

 

%

 

A.

 Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1+A.2)

 

%

%

%

%

%

%

%

 

 

 

 

 

 

 

 

 

B.

 EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto

 

%

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

YHTEENSÄ

 

100 %

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lomake: Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista – vuoden N tiedot

Tilikausi N

Vuosi

Merkittävän edistämisen kriteerit

”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)  (16)

 

 

 

 

Taloudelliset toiminnat (1)

Koodi  (9) (2)

Pääomamenot (3)

Osuus pääomamenoista, vuosi N (4)

Ilmastonmuutoksen hillintä (5)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6)

Vesi (7)

Ympäristön pilaantuminen (8)

Kiertotalous (9)

Biologinen monimuotoisuus (10)

Ilmastonmuutoksen hillintä (11)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12)

Vesi (13)

Ympäristön pilaantuminen (14)

Kiertotalous (15)

Biologinen monimuotoisuus (16)

Vähimmäistason suojatoimet (17)

Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2.) osuus pääomamenoista, vuosi N-1 (18)

Luokka mahdollistava toiminta (19)

Luokka siirtymätoiminta (20)

Teksti

 

Valuutta

%

K; E; E/S  (10)  (11)

K; E; E/S  (10)  (11)

K; E; E/S  (10)  (11)

K; E; E/S  (10)  (11)

K; E; E/S  (10)  (11)

K; E; E/S  (10)  (11)

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

%

M

T

A.

 LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1

 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Toiminta 1

 

 

%

 

 

 

 

 

 

K

K

K

K

K

K

K

%

 

 

Toiminta 1  (12)

 

 

%

 

 

 

 

 

 

K

K

K

K

K

K

K

%

M

 

Toiminta 2

 

 

%

 

 

 

 

 

 

K

K

K

K

K

K

K

%

 

T

Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1)

 

%

%

%

%

%

%

%

K

K

K

K

K

K

K

%

 

 

Joista mahdollistavat toiminnat

 

%

%

%

%

%

%

%

K

K

K

K

K

K

K

%

M

 

Joista siirtymätoiminnat

 

%

%

 

 

 

 

 

K

K

K

K

K

K

K

%

 

T

A.2

 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat  (15)

 

KEL; E/KEL  (14)

KEL; E/KEL  (14)

KEL; E/KEL  (14)

KEL; E/KEL  (14)

KEL; E/KEL  (14)

KEL; E/KEL  (14)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toiminta 1 (13)

 

 

%

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

%

 

 

Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2)

 

%

%

%

%

%

%

%

 

 

 

 

 

 

 

%

 

A.

 Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1+A.2)

 

%

%

%

%

%

%

%

 

 

 

 

 

 

 

 

 

B.

 EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot

 

%

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

YHTEENSÄ

 

100 %

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lomake: Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista – vuoden N tiedot

Tilikausi N

Vuosi

Merkittävän edistämisen kriteerit

”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)  (22)

 

 

 

 

Taloudelliset toiminnat (1)

Koodi  (17) (2)

Toimintamenot (3)

Osuus toimintamenoista, vuosi N (4)

Ilmastonmuutoksen hillintä (5)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6)

Vesi (7)

Ympäristön pilaantuminen (8)

Kiertotalous (9)

Biologinen monimuotoisuus (10)

Ilmastonmuutoksen hillintä (11)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12)

Vesi (13)

Ympäristön pilaantuminen (14)

Kiertotalous (15)

Biologinen monimuotoisuus (16)

Vähimmäistason suojatoimet (17)

Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2.) osuus toimintamenoista, vuosi N-1 (18)

Luokka mahdollistava toiminta (19)

Luokka siirtymätoiminta (20)

Teksti

 

Valuutta

%

K; E; E/S  (18)  (19)

K; E; E/S  (18)  (19)

K; E; E/S  (18)  (19)

K; E; E/S  (18)  (19)

K; E; E/S  (18)  (19)

K; E; E/S  (18)  (19)

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

%

M

T

A.

 LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1

 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Toiminta 1

 

 

%

 

 

 

 

 

 

K

K

K

K

K

K

K

%

 

 

Toiminta 1  (*1)

 

 

%

 

 

 

 

 

 

K

K

K

K

K

K

K

%

M

 

Toiminta 2

 

 

%

 

 

 

 

 

 

K

K

K

K

K

K

K

%

 

T

Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1)

 

%

%

%

%

%

%

%

K

K

K

K

K

K

K

%

 

 

Josta mahdollistavat toiminnat

 

%

%

%

%

%

%

%

K

K

K

K

K

K

K

%

M

 

Josta siirtymätoiminnat

 

%

%

 

 

 

 

 

K

K

K

K

K

K

K

%

 

T

A.2

 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat  (22)

 

KEL; E/KEL  (21)

KEL; E/KEL  (21)

KEL; E/KEL  (21)

KEL; E/KEL  (21)

KEL; E/KEL  (21)

KEL; E/KEL  (21)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toiminta 1  (20)

 

 

%

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

%

 

 

Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2)

 

%

%

%

%

%

%

%

 

 

 

 

 

 

 

%

 

A.

 Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1+A.2)

 

%

%

%

%

%

%

%

 

 

 

 

 

 

 

 

 

B.

 EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot

 

%

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

YHTEENSÄ

 

100 %

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 
”;

3)   

Lisätään liitteessä III olevaan 1.1 jaksoon neljäs kohta seuraavasti:

”Poiketen siitä, mitä tämän jakson ensimmäisessä alakohdassa säädetään, kiinteistösijoitukset on sisällytettävä osoittajaan siinä määrin ja siinä suhteessa kuin niillä rahoitetaan luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja.”

4)   

Muutetaan liite IV seuraavasti:

a)

poistetaan jaksossa ”Keskeisten tulosindikaattorien osoittajien erittely ympäristötavoitteittain” ilmaisu ”Siirtymätoiminnat: A % (liikevaihto; pääomamenot)” riveiltä 2–6;

b)

korvataan kahdeksas rivi seuraavasti:

”Muihin vastapuoliin ja omaisuuseriin liittyvien vastuiden osuus kaikista keskeisen tulosindikaattorin kattamista omaisuuseristä:

X %

Muihin vastapuoliin ja omaisuuseriin liittyvien vastuiden arvo:

[rahamäärä]”

c)

korvataan kolmastoista rivi seuraavasti:

”Muihin vastapuoliin ja omaisuuseriin liittyvien luokitusjärjestelmän mukaisten vastuiden osuus kaikista keskeisen tulosindikaattorin kattamista omaisuuseristä:

Liikevaihtoon perustuva: %

Pääomamenoihin perustuva: %

Muihin vastapuoliin ja omaisuuseriin liittyvien luokitusjärjestelmän mukaisten vastuiden arvo:

Liikevaihtoon perustuva: [rahamäärä]

Pääomamenoihin perustuva: [rahamäärä]”

5)   

Muutetaan liite V seuraavasti:

a)

korvataan 1.1.2 jakson kolmas kohta seuraavasti:

”Seuraavat omaisuuserät jätetään pois GAR-osuuden osoittajasta:

a)

kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat;

b)

vaadittaessa maksettavat pankkien väliset lainat;

c)

sellaisiin yrityksiin liittyvät vastuut, jotka eivät ole direktiivin 2013/34/EU 19 a tai 29 a artiklan mukaan velvollisia julkistamaan muita kuin taloudellisia tietoja;

d)

johdannaiset;

e)

käteisvarat ja niihin liittyvät varat;

f)

muut varojen luokat (kuten liikearvo, hyödykkeet jne.).”;

b)

korvataan 1.2.1 jakson viides kohta seuraavasti:

”GAR-osuuden lisäksi luottolaitosten on ilmoitettava GAR-osuuden osoittajasta pois jätettyjen omaisuuserien osuus niiden kaikista omaisuuseristä tämän asetuksen 7 artiklan 2 ja 3 kohdan ja tämän liitteen 1.1.2 kohdan mukaisesti.”;

c)

korvataan 1.2.1.1 jakson ensimmäisessä kohdassa oleva taulukko seuraavalla taulukolla:

”Ympäristötavoitteet

Ensimmäinen vaihe

Toinen vaihe

Vihreiden omaisuuserien osuus (GAR-osuus)

Ilmastonmuutoksen hillintä

(CCM)

Niiden luottojen / vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden / oman pääoman ehtoisten instrumenttien, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmäkelpoisia taloudellisia toimintoja ilmastonmuutoksen hillintää koskevan tavoitteen edistämiseksi, osuus kaikista muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvistä luotoista / vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista / oman pääoman ehtoisista instrumenteista sekä kaikista muista huomioon otettavista taseen omaisuuseristä

Niiden luottojen / vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden / oman pääoman ehtoisten instrumenttien, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja ilmastonmuutoksen hillintää koskevan tavoitteen edistämiseksi, osuus luotoista / vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista / oman pääoman ehtoisista instrumenteista, joilla rahoitetaan taloudellisia toimintoja luokitusjärjestelmään kuuluvilla aloilla ilmastonmuutoksen hillintää koskevan tavoitteen edistämiseksi

Joista: saatavien tulojen käyttö

Joista: mahdollistavat toiminnat

Joista: siirtymätoiminnat

Niiden luottojen / vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden / oman pääoman ehtoisten instrumenttien, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja ilmastonmuutokseen hillintää koskevan tavoitteen edistämiseksi, osuus kaikista muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvistä luotoista / vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista / oman pääoman ehtoisista instrumenteista sekä kaikista muista huomioon otettavista taseen omaisuuseristä

Joista: saatavien tulojen käyttö

Joista: mahdollistavat toiminnat

Joista: siirtymätoiminnat

Varannot ja virrat

 

 

 

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

(CCA)

Niiden luottojen / vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden / oman pääoman ehtoisten instrumenttien, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmäkelpoisia taloudellisia toimintoja ilmastonmuutoksen hillintää koskevan tavoitteen edistämiseksi, osuus kaikista muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvistä luotoista / vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista / oman pääoman ehtoisista instrumenteista sekä kaikista muista huomioon otettavista taseen omaisuuseristä

Niiden luottojen / vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden / oman pääoman ehtoisten instrumenttien, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan tavoitteen edistämiseksi, osuus luotoista / vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista / oman pääoman ehtoisista instrumenteista, joilla rahoitetaan taloudellisia toimintoja luokitusjärjestelmään kuuluvilla aloilla ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan tavoitteen edistämiseksi

Joista: saatavien tulojen käyttö

Joista: mahdollistavat toiminnat

Niiden luottojen / vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden / oman pääoman ehtoisten instrumenttien, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan tavoitteen edistämiseksi, osuus kaikista muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvistä luotoista / vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista / oman pääoman ehtoisista instrumenteista sekä kaikista muista huomioon otettavista taseen omaisuuseristä

Joista: saatavien tulojen käyttö

Joista: mahdollistavat toiminnat

Varannot ja virrat

 

 

 

Vesivarat ja merten luonnonvarat

(WTR)

Niiden luottojen / vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden / oman pääoman ehtoisten instrumenttien, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmäkelpoisia taloudellisia toimintoja vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua koskevan tavoitteen edistämiseksi, osuus kaikista muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvistä luotoista / vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista / oman pääoman ehtoisista instrumenteista sekä kaikista muista huomioon otettavista taseen omaisuuseristä

Niiden luottojen / vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden / oman pääoman ehtoisten instrumenttien, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua koskevan tavoitteen edistämiseksi, osuus luotoista / vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista / oman pääoman ehtoisista instrumenteista, joilla rahoitetaan taloudellisia toimintoja luokitusjärjestelmään kuuluvilla aloilla vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua koskevan tavoitteen edistämiseksi

Joista: saatavien tulojen käyttö

Joista: mahdollistavat toiminnat

Niiden luottojen / vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden / oman pääoman ehtoisten instrumenttien, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua koskevan tavoitteen edistämiseksi, osuus kaikista muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvistä luotoista / vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista / oman pääoman ehtoisista instrumenteista sekä kaikista muista huomioon otettavista taseen omaisuuseristä

Joista: saatavien tulojen käyttö

Joista: mahdollistavat toiminnat

Varannot ja virrat

 

 

 

Kiertotalous

(CE)

Niiden luottojen / vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden / oman pääoman ehtoisten instrumenttien, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmäkelpoisia taloudellisia toimintoja kiertotalouteen siirtymistä koskevan tavoitteen edistämiseksi, osuus kaikista muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvistä luotoista / vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista / oman pääoman ehtoisista instrumenteista sekä kaikista muista huomioon otettavista taseen omaisuuseristä

Niiden luottojen / vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden / oman pääoman ehtoisten instrumenttien, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja kiertotalouteen siirtymistä koskevan tavoitteen edistämiseksi, osuus luotoista / vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista / oman pääoman ehtoisista instrumenteista, joilla rahoitetaan taloudellisia toimintoja luokitusjärjestelmään kuuluvilla aloilla kiertotalouteen siirtymistä koskevan tavoitteen edistämiseksi

Joista: saatavien tulojen käyttö

Joista: mahdollistavat toiminnat

Niiden luottojen / vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden / oman pääoman ehtoisten instrumenttien, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja kiertotalouteen siirtymistä koskevan tavoitteen edistämiseksi, osuus kaikista muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvistä luotoista / vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista / oman pääoman ehtoisista instrumenteista sekä kaikista muista huomioon otettavista taseen omaisuuseristä

Joista: saatavien tulojen käyttö

Joista: mahdollistavat toiminnat

Varannot ja virrat

 

 

 

Ympäristön pilaantuminen

(PPC)

Niiden luottojen / vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden / oman pääoman ehtoisten instrumenttien, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmäkelpoisia taloudellisia toimintoja ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä koskevan tavoitteen edistämiseksi, osuus kaikista muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvistä luotoista / vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista / oman pääoman ehtoisista instrumenteista sekä kaikista muista huomioon otettavista taseen omaisuuseristä

Niiden luottojen / vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden / oman pääoman ehtoisten instrumenttien, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä koskevan tavoitteen edistämiseksi, osuus luotoista / vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista / oman pääoman ehtoisista instrumenteista, joilla rahoitetaan taloudellisia toimintoja luokitusjärjestelmään kuuluvilla aloilla ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä koskevan tavoitteen edistämiseksi

Joista: saatavien tulojen käyttö

Joista: mahdollistavat toiminnat

Niiden luottojen / vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden / oman pääoman ehtoisten instrumenttien, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä koskevan tavoitteen edistämiseksi, osuus kaikista muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvistä luotoista / vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista / oman pääoman ehtoisista instrumenteista sekä kaikista muista huomioon otettavista taseen omaisuuseristä

Joista: saatavien tulojen käyttö

Joista: mahdollistavat toiminnat

Varannot ja virrat

 

 

 

Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

(BIO)

Niiden luottojen / vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden / oman pääoman ehtoisten instrumenttien, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmäkelpoisia taloudellisia toimintoja biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista koskevan tavoitteen edistämiseksi, osuus kaikista muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvistä luotoista / vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista / oman pääoman ehtoisista instrumenteista sekä kaikista muista huomioon otettavista taseen omaisuuseristä

Niiden luottojen / vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden / oman pääoman ehtoisten instrumenttien, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista koskevan tavoitteen edistämiseksi, osuus luotoista / vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista / oman pääoman ehtoisista instrumenteista, joilla rahoitetaan taloudellisia toimintoja luokitusjärjestelmään kuuluvilla aloilla biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista koskevan tavoitteen edistämiseksi

Joista: saatavien tulojen käyttö

Joista: mahdollistavat toiminnat

Niiden luottojen / vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden / oman pääoman ehtoisten instrumenttien, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista koskevan tavoitteen edistämiseksi, osuus kaikista muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvistä luotoista / vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista / oman pääoman ehtoisista instrumenteista sekä kaikista muista huomioon otettavista taseen omaisuuseristä

Joista: saatavien tulojen käyttö

Joista: mahdollistavat toiminnat

Varannot ja virrat”

d)

korvataan 1.2.1.1 jakson i alakohdan otsikko seuraavasti:

”i)

Muihin kuin rahoitusalan yrityksiin kohdistuvien luotonantotoimintojen GAR-osuus (GAR loans and advances, GAR L&A)”;

e)

korvataan 1.2.1.1 jakson i alakohdan toinen alakohta seuraavasti:

”(1)(c):n määrä lasketaan seuraavalla kaavalla: 1(c) = (1)(c)(1) + (1)(c)(2), jossa:

 

(1)(c)(1) on luotot, joista saatujen tulojen käyttö on tiedossa, mukaan lukien asetuksen (EU) N:o 575/2013 147 artiklan 8 kohdassa tarkoitettu erityskohteiden rahoitus;

 

(1)(c)(2) on luotot, joista saatavien tulojen käyttö ei ole tiedossa (yleislainat).”;

f)

korvataan 1.2.1.1 jakson i alakohdan kolmas alakohta seuraavasti:

”Luottolaitosten on (1)(c)(1):n osalta otettava huomioon muuhun kuin rahoitusalan yritykseen liittyvien sellaisten vastuiden, joista saatujen tulojen käyttö on tiedossa, mukaan lukien erityiskohteiden rahoituksen liittyvien vastuiden, bruttomääräinen kirjanpitoarvo siinä määrin ja siinä suhteessa kuin ne rahoittavat luokitusjärjestelmän mukaista taloudellista toimintaa. Arvioinnin, jossa tarkastellaan tämän vaatimuksen täyttämistä, on perustuttava vastapuolen toimittamiin tietoihin hankkeesta tai toiminnoista, joihin saadut tulot käytetään. Luottolaitosten on annettava tiedot rahoitettavan taloudellisen toiminnan tyypistä. Kaksinkertainen huomioon ottaminen ei ole sallittua. Jos sama erityiskohteiden rahoitukseen liittyvä vastuu on merkityksellinen kahden ympäristötavoitteen kannalta, luottolaitosten on kohdennettava se siihen tavoitteeseen, joka on merkityksellisempi.”;

g)

korvataan 1.2.1.1 jakson i alakohdan kuudes kohta seuraavasti:

” GAR L&A -osuus (kunkin ympäristötavoitteen osalta) = (1)(c)/(1)(a). Luottolaitosten on ilmoitettava GAR-osuus CapEx- ja liikevaihtoindikaattorien perusteella sekä tarvittaessa erikseen se keskeisen tulosindikaattorin osa, joka koskee mahdollistavia ja siirtymätoimintoja.”;

h)

korvataan 1.2.1.1 jakson ii alakohdan kolmas alakohta seuraavasti:

”Luottolaitosten on (2)(c)(1):n osalta otettava huomioon seuraavat seikat:

 

(2)(c)(1)(a) Unionin lainsäädännön mukaisesti liikkeeseen laskettuihin ympäristön kannalta kestäviin joukkovelkakirjalainoihin liittyvien vastuiden yhteenlaskettu bruttomääräinen kirjanpitoarvo. Sellaisten joukkovelkakirjalainojen ajankohtaiset liikkeeseenlaskut, jotka niiden liikkeeseenlaskijat luokittelevat vihreiksi joukkovelkakirjalainoiksi ja joista saadut tulot on sijoitettava luokitusjärjestelmäkelpoisiin taloudellisiin toimintoihin, on arvioitava liikkeeseenlaskijan liikkeeseenlaskua varten antamien erityistietojen perusteella sen mukaan, missä määrin taloudelliset toiminnat ovat asetuksen (EU) 2020/852 mukaisesti luokitusjärjestelmän mukaisia tai rahoitetut hankkeet ovat luokitusjärjestelmän mukaisia. Luottolaitosten on annettava avoimesti tietoja rahoitettavan taloudellisen toiminnan tyypistä. Kaksinkertainen huomioon ottaminen ei ole sallittua. Jos sama vihreä joukkovelkakirjalaina voi olla merkityksellinen kahden ympäristötavoitteen kannalta, luottolaitosten on kohdennettava se siihen tavoitteeseen, joka on merkityksellisempi.

 

(2)(c)(1)(b) Vastuisiin, joista saatujen tulojen käyttö on tiedossa, mukaan lukien erityskohteiden rahoitukseen liittyviin vastuisiin, sijoitettujen vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden bruttomääräinen kirjanpitoarvo siinä määrin kuin rahoitettavat toiminnat ovat luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja. Arvioinnin on perustuttava liikkeeseenlaskijan liikkeeseenlaskua varten antamiin erityistietoihin. Kaksinkertainen huomioon ottaminen ei ole sallittua. Jos sama erityiskohteiden rahoitukseen liittyvä vastuu voi olla merkityksellinen kahden ympäristötavoitteen kannalta, luottolaitosten on kohdennettava se siihen tavoitteeseen, joka on merkityksellisempi. Luottolaitosten on annettava avoimesti tietoja rahoitettavan taloudellisen toiminnan tyypistä.”;

i)

korvataan 1.2.1.2 jakson toinen, kolmas ja neljäs kohta seuraavasti:

”Tämän GAR-osuuden on sisällettävä tiedot kaikista ympäristötavoitteista sekä erittelyn mahdollistavista toimista. Ilmastonmuutoksen hillinnän osalta GAR-osuuden on lisäksi sisällettävä tiedot siirtymätoiminnoista. Luottolaitosten on myös annettava tiedot varannoista ja virroista.

Niiden vastuiden osalta, joista saatavien tulojen käyttö on tiedossa, luottolaitosten on otettava huomioon rahoitusalan yritysten GAR-osuuden osoittajan osalta merkityksellisiin tilinpäätössalkkuihin sisältyvien luottojen ja vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden bruttomääräinen kirjanpitoarvo rahoitusalan yrityksille siinä määrin ja siinä suhteessa kuin kyseisillä vastuilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän mukaista taloudellista toimintaa. Arvioinnin, jossa tarkastellaan tämän vaatimuksen täyttämistä, on perustuttava vastapuolen toimittamiin tietoihin. Kaksinkertainen huomioon ottaminen ei ole sallittua. Jos sama vastuu on merkityksellinen kahden ympäristötavoitteen kannalta, luottolaitosten on kohdennettava se siihen tavoitteeseen, joka on merkityksellisempi.

Niiden vastuiden osalta, joista saatavien tulojen käyttö ei ole tiedossa, GAR-osuuden osoittaja lasketaan vastapuolten keskeisten tulosindikaattorien perusteella, jotka on laskettu tämän asetuksen mukaisesti. Suhdeluvun osoittajassa huomioon otettava merkityksellisiin tilinpäätössalkkuihin sisältyvien rahoituslaitoksiin liittyvien luottojen, vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden ja omistusosuuksien määrä on niiden bruttomääräisten kirjanpitoarvojen summa painotettuna luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen osuudella ja eriteltynä ympäristötavoitteiden ja mahdollistavien toimintojen mukaan kunkin vastapuolen osalta. Ilmastonmuutoksen hillintää koskevan tavoitteen osalta erittelyn on lisäksi sisällettävä siirtymätoiminnot kunkin vastapuolen osalta.

Jos vastapuoli on toinen asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa tarkoitettu luottolaitos ja, vain tätä tarkoitusta varten, kyseisen asetuksen 117 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tai 2 kohdassa tarkoitettu kansainvälinen kehityspankki, liikevaihtoon ja pääomamenoihin perustuvina keskeisinä tulosindikaattoreina käytetään merkityksellisiin tilinpäätössalkkuihin sisältyvien vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden, luottojen ja oman pääoman ehtoisten instrumenttien bruttomääräistä kirjanpitoarvoa painotettuna ”vastapuolen yhteenlasketulla GAR-osuudella”, eli bruttomääräinen kirjanpitoarvo kerrotaan vastapuolen ”yhteenlasketulla GAR-osuudella”.”;

j)

korvataan 1.2.1.3 jakson ensimmäinen kohta seuraavasti:

”Asuinkiinteistölainoihin tai asuntojen perusparannuslainoihin liittyvien vähittäisvastuiden GAR-osuus lasketaan niiden kotitalouksille myönnettyjen lainojen osuutena, joiden vakuutena on asuinkiinteistö tai jotka on myönnetty rakennuksia koskevien asiaankuuluvien teknisten arviointikriteerien perusteella luokitusjärjestelmän mukaisiin asuntojen perusparannustarkoituksiin, erityisesti perusparantamiseen, hankintaan ja omistamiseen, komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 liitteissä I ja II olevien 7.1, 7.2, 7.3, 7.4, 7.5, 7.6 ja 7.7 jakson tai delegoidun asetuksen (EU) 2023/2486 liitteessä II olevien 3.1 ja 3.2 jakson mukaisesti, kaikista kotitalouksille myönnetyistä lainoista, joiden vakuutena on asuinkiinteistö tai jotka on myönnetty asuntojen perusparantamiseen. Tähän GAR-osuuteen on sisällyttävä tiedot siirtymätoiminnoista sekä tiedot varannoista ja virroista.”;

k)

korvataan 1.2.1.3 jakson i alakohdan ensimmäinen ja toinen kohta seuraavasti:

”Luottolaitosten antamien keskeistä tulosindikaattoria koskevien tietojen on katettava vähittäislaina- ja erityisesti kiinnelainasalkku. Tämä keskeinen tulosindikaattori on ilmoitettava ottaen huomioon komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 liitteessä I tai II olevissa 7.1, 7.2, 7.3, 7.4, 7.5, 7.6 ja 7.7 jaksossa tai delegoidun asetuksen (EU) 2023/2486 liitteessä II olevissa 3.1 ja 3.2 jaksossa vahvistetut rakennusten tekniset arviointikriteerit.

Luottolaitosten on ilmoitettava asuinkiinteistölainasalkkuaan koskeva keskeinen tulosindikaattori kotitalouksille myönnettyjen asuinkiinteistövakuudellisten ja erityisesti asianmukaisia ympäristötavoitteita komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 liitteessä I tai II olevien 7.1, 7.2, 7.3, 7.4, 7.5, 7.6 ja 7.7 jakson tai delegoidun asetuksen (EU) 2023/2486 liitteessä II olevien 3.1 ja 3.2 jakson mukaisesti edistävien lainojen osuutena kotitalouksille myönnettyjen asuinkiinteistövakuudellisten lainojen kokonaismäärästä.”;

l)

korvataan 1.2.1.3 jakson i alakohdan viides kohta seuraavasti:

”Luottolaitosten on otettava suhdeluvun osoittajassa huomioon myös ne lainat, jotka on myönnetty rakennusten tai asuntojen perusparantamiseen rakennuksia koskevien asianmukaisten teknisten arviointikriteerien perusteella erityisesti komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 liitteessä I tai II olevien 7.1, 7.2, 7.3, 7.4, 7.5 ja 7.6 jakson tai delegoidun asetuksen (EU) 2023/2486 liitteessä II olevien 3.1 ja 3.2 jakson mukaisesti.”;

m)

korvataan 1.2.1.4 jakson ensimmäinen kohta seuraavasti:

”Jos luottolaitoksilla on liiketoimintamalli, joka perustuu pitkälti julkisen asuntotuotannon rahoittamiseen, niiden on ilmoitettava keskeinen tulosindikaattori, joka koskee viranomaisten rahoitustoimintaan liittyvien vastuiden osuutta asiaankuuluvien teknisten arviointikriteerien mukaisesti ja erityisesti komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 liitteessä I tai II olevien 7.1, 7.2, 7.3, 7.4, 7.5, 7.6 ja 7.7 jakson tai delegoidun asetuksen (EU) 2023/2486 liitteessä II olevien 3.1 ja 3.2 jakson mukaisesti. Luottolaitos arvioi ja ilmoittaa tämän GAR-osuuden kunnille julkisen asuntotuotannon rahoitukseen myönnettyjen ja komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 liitteessä I tai II olevien 7.1, 7.2, 7.3, 7.4, 7.5, 7.6 ja 7.7 jakson tai delegoidun asetuksen (EU) 2023/2486 liitteessä II olevien 3.1 ja 3.2 jakson mukaiset asiaankuuluvat tekniset arviointikriteerit täyttävien lainoihin tai vieraan pääoman ehtoisiin arvopapereihin liittyvien vastuiden osuutena kaikista kunnille julkisen asuntotuotannon rahoitukseen myönnetyistä lainoista. Luottolaitoksen on annettava tiedot varannoista ja virroista.”;

n)

korvataan 1.2.1.4 jakson kolmas kohta seuraavasti:

”Kun on kyse muiden toimintojen ja varojen kuin julkisen asuntotuotannon rahoittamisesta, joista saatavien tulojen käyttö on tiedossa, luottolaitosten on otettava huomioon viranomaiseen liittyvien vastuiden, mukaan lukien erikoiskohteiden rahoitukseen liittyvien vastuiden, bruttomääräinen kirjanpitoarvo siinä määrin ja siinä suhteessa kuin rahoituksella rahoitetaan luokitusjärjestelmän mukaista taloudellista toimintaa. Arvioinnin, jossa tarkastellaan tämän vaatimuksen täyttämistä, on perustuttava viranomaisen toimittamiin tietoihin hankkeesta tai toiminnoista, joihin saadut tulot käytetään. Luottolaitosten on annettava tiedot rahoitettavan taloudellisen toiminnan tyypistä. Kaksinkertainen huomioon ottaminen ei ole sallittua. Jos sama erityiskohteiden rahoitukseen liittyvä vastuu on merkityksellinen kahden ympäristötavoitteen kannalta, luottolaitosten on kohdennettava se siihen tavoitteeseen, joka on merkityksellisempi.”;

o)

korvataan 1.2.1.6 jakso seuraavasti:

”1.2.1.6.   Yhteenlaskettu GAR-osuus

Luottolaitosten on annettava tiedot yhteenlasketusta GAR-osuudesta. Tämä osuus kuvaa vastuisiin perustuvien keskeisten tulosindikaattoreiden kumulatiivista arvoa. Sen nimittäjään sisällytetään yhteenlasketut taseen omaisuuserät ilman 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja saamisia, ja sen osoittaja saadaan laskemalla yhteen vastuisiin perustuvien keskeisten tulosindikaattoreiden ympäristön kannalta kestävien vastuiden osoittajat:

a)

rahoitusalan yrityksiin kohdistuvien rahoitustoimien yhteenlaskettu GAR-osuus kaikkien ympäristötavoitteiden osalta;

b)

muihin kuin rahoitusalan yrityksiin kohdistuvien rahoitustoimien yhteenlaskettu GAR-osuus kaikkien ympäristötavoitteiden osalta;

c)

asuinkiinteistövakuudellisten vastuiden GAR-osuus, mukaan lukien asuntojen perusparannuslainat, ilmastonmuutoksen hillintää, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja kertotaloutta koskevien tavoitteiden osalta;

d)

kotitalouksien autolainojen GAR-osuus ilmastonmuutoksen hillintää koskevan tavoitteen osalta;

e)

paikallishallintojen rahoitukseen käytettävien tuottojen GAR-osuus kaikkien ympäristötavoitteiden osalta;

f)

haltuun otettujen, myytävänä olevien liike- ja asuinkiinteistövakuuksien GAR-osuus ilmastonmuutokseen liittyvien tavoitteiden osalta.

Luottolaitosten on ilmoitettava yhdessä yhteenlasketun GAR-osuuden kanssa niiden omaisuuserien prosenttiosuus, jotka on jätetty pois GAR-osuuden osoittajasta 7 artiklan 2 ja 3 kohdan ja tämän liitteen 1.1.2 jakson mukaisesti.”;

p)

korvataan 1.2.2.1 jakson ensimmäinen kohta seuraavasti:

”Yrityksille myönnettyjen rahoitusvakuuksien vihreä osuus määritellään niiden luottojen ja vieraan pääoman ehtoisten arvopaperien rahoitusvakuuksien osuutena, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja, kaikista yrityksille myönnetyistä luotoista ja vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden rahoitusvakuuksista. Tähän on sisällyttävä varannoista ja virroista annettavat tiedot kaikkien ympäristötavoitteiden osalta. Ilmastonmuutoksen hillinnän osalta tähän on myös sisällyttävä tiedot siitä, mitkä ovat mahdollistavia toimintoja ja mitkä siirtymätoimintoja. Muiden ympäristötavoitteiden osalta tähän on myös sisällyttävä tiedot siitä, mitkä ovat mahdollistavia toimintoja.”;

q)

korvataan 1.2.2.2 jakson ensimmäinen kohta seuraavasti:

”Hoidettavina olevien varojen vihreä osuus on niiden hoidettavina olevien yrityksille kuuluvien varojen (oman ja vieraan pääoman ehtoiset instrumentit ja kiinteistöt) osuus, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja, kaikista hoidettavina olevista varoista (oman ja vieraan pääoman ehtoiset instrumentit ja muut varat). Tähän on sisällyttävä varannoista ja virroista annettavat tiedot kaikkien ympäristötavoitteiden osalta. Ilmastonmuutoksen hillinnän osalta tähän on myös sisällyttävä tiedot siitä, mitkä ovat mahdollistavia toimintoja ja mitkä siirtymätoimintoja. Muiden ympäristötavoitteiden osalta tähän on myös sisällyttävä tiedot siitä, mitkä ovat mahdollistavia toimintoja.”;

r)

korvataan 1.2.3 jakson toisessa ja kolmannessa kohdassa ilmaisu ”täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 680/2014” ilmaisulla ”täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/451”.

s)

korvataan liitteessä V ilmaisut ”omistusosuudet”, ”omistusosuuksista”, ”omistusosuuksien” ja ”omistusosuuksilla” ilmaisuilla ”oman pääoman ehtoiset instrumentit”, ”oman pääoman ehtoisista instrumenteista”, ”oman pääoman ehtoisten instrumenttien” ja ”oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla”;

6)   

lisätään liitteessä VII olevaan 2.4 jaksoon viidennen kohdan jälkeen kohta seuraavasti:

”Poiketen siitä, mitä tämän 2.4 kohdan toisessa ja kolmannessa alakohdassa säädetään, kiinteistösijoitukset on sisällytettävä osoittajaan siinä määrin ja siinä suhteessa kuin niillä rahoitetaan luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja.”;

7)   

Korvataan liitteessä IX olevan 1 kohdan kuudes kohta seuraavasti:

”Poiketen siitä, mitä tämän 1 kohdan ensimmäisessä ja viidennessä alakohdassa säädetään, sijoituskohteena olevan yrityksen liikkeeseen laskemat vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, joilla on tarkoitus rahoittaa tiettyjä yksilöityjä toimintoja tai hankkeita, tai ympäristön kannalta kestävät joukkovelkakirjalainat on sijoituskohteena olevan yrityksen antamien tietojen perusteella sisällytettävä osoittajaan niiden luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen arvoon saakka, joita kyseisistä joukkovelkakirjalainoista ja vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista saatavilla tuloilla rahoitetaan.”;

8)   

lisätään liitteessä IX olevan 1 kohdan loppuun kohta seuraavasti:

”Poiketen siitä, mitä tämän 1 kohdan ensimmäisessä ja viidennessä alakohdassa säädetään, kiinteistösijoitukset on sisällytettävä osoittajaan siinä määrin ja siinä suhteessa kuin niillä rahoitetaan luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja.”;

9)   

korvataan liitteessä IX olevan 2 jakson ensimmäinen kohta seuraavasti:

”Muiden vakuutus- ja jälleenvakuutusyritysten kuin henkivakuutusyritysten on laskettava vakuutustoimintoihin liittyvä keskeinen tulosindikaattori ja esitettävä ”bruttovakuutusmaksutulo” vahinkovakuutustoiminnoista tai tapauksen mukaan luokitusjärjestelmän mukaisia vakuutus- tai jälleenvakuutustoimintoja vastaavat jälleenvakuutustuotot ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen liitteessä II olevien 10.1 ja 10.2 kohdan mukaisesti. Keskeinen tulosindikaattori on esitettävä tapauksen mukaan prosenttiosuutena jostakin seuraavista:

a)

yhteenlaskettu bruttovakuutusmaksutulo vahinkovakuutustoiminnasta;

b)

yhteenlaskettu bruttovakuutusmaksutulo vahinkojälleenvakuutustoiminnasta;

c)

yhteenlasketut vahinkovakuutustuotot;

d)

yhteenlasketut vahinkojälleenvakuutustuotot.”;

10)   

Korvataan Liitteessä X oleva ensimmäinen lomake seuraavalla lomakkeella:

”LIITE X

LOMAKKEET VAKUUTUS- JA JÄLLEENVAKUUTUSYRITYSTEN KESKEISILLE TULOSINDIKAATTOREILLE

Lomake: Vahinkovakuutus- ja jälleenvakuutusyritysten vakuutusten merkintää koskeva keskeinen tulosindikaattori

 

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen merkittävä edistäminen

Ei merkittävää haittaa

 

Taloudelliset toiminnat (1)

Absoluuttiset vakuutusmaksut, vuosi t (2)

Osuus vakuutusmaksuista, vuosi t (3)

Osuus vakuutusmaksuista, vuosi t-1 (4)

Ilmastonmuutoksen hillintä (5)

Vesivarat ja merten luonnonvarat (6)

Kiertotalous (7)

Ympäristön pilaantuminen (8)

Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (9)

Vähimmäistason suojatoimet (10)

 

Valuutta

%

%

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

A.1

 Luokitusjärjestelmän mukaiset vahinkovakuutus- ja vahinkojälleenvakuutustoiminnat (ympäristön kannalta kestävät)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

A.1.1

joista jälleenvakuutettuja

 

 

 

 

 

 

 

 

 

A.1.2

joista jälleenvakuutustoiminnasta johtuvia

 

 

 

 

 

 

 

 

 

A.1.2.1

joista jälleenvakuutettuja (edelleenvakuutus)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

A.2

 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) vahinkovakuutus- ja vahinkojälleenvakuutustoiminnat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

B.

 Luokitusjärjestelmän mukaiset vahinkovakuutus- ja vahinkojälleenvakuutustoiminnat

 

 

 

 

 

Yhteensä (A.1+A.2+B)

 

100 %

100 %

 

 

 

 

 

 

”Vakuutusmaksut” sarakkeissa (2) ja (3) ilmoitetaan bruttovakuutusmaksutulona tai tapauksen mukaan vahinkovakuutus- tai vahinkojälleenvakuutustoimintaan liittyvänä liikevaihtona.

Sarakkeessa (4) olevat tiedot on ilmoitettava vuonna 2024 ja sen jälkeen annettavissa tiedoissa.

Vahinkovakuutus- ja jälleenvakuutustoiminta voidaan saattaa asetuksen (EU) 2020/852 mukaiseksi ainoastaan ilmastonmuutokseen sopeutumisen mahdollistavana toimintana.
”;

11)   

poistetaan liitteessä X olevan toisen taulukon jaksossa ”Keskeisten tulosindikaattorien osoittajien erittely ympäristötavoitteittain” ilmaisu ”Siirtymätoiminnat: A % (liikevaihto; pääomamenot)” riveiltä 2–6;

12)   

korvataan liitteessä X olevan toisen taulukon kahdeksas rivi seuraavasti:

”Muihin vastapuoliin ja omaisuuseriin liittyvien vastuiden osuus kaikista keskeisen tulosindikaattorin kattamista omaisuuseristä:

X %

Muihin vastapuoliin ja omaisuuseriin liittyvien vastuiden arvo:

[rahamäärä]”

13)   

korvataan liitteessä X olevan toisen taulukon viidestoista rivi seuraavasti:

”Muihin vastapuoliin ja omaisuuseriin liittyvien luokitusjärjestelmän mukaisten vastuiden osuus kaikista keskeisen tulosindikaattorin kattamista omaisuuseristä:

Liikevaihtoon perustuva: %

Pääomamenoihin perustuva: %

Muihin vastapuoliin ja omaisuuseriin liittyvien luokitusjärjestelmän mukaisten vastuiden arvo suhteessa kaikkiin keskeisen tulosindikaattorin kattamiin omaisuuseriin:

Liikevaihtoon perustuva: [rahamäärä]

Pääomamenoihin perustuva: [rahamäärä]”

(1)  Koodi on lyhenne tavoitteesta, jota taloudellinen toiminta on kelpoinen edistämään merkittävästi, sekä jakson numero, joka toiminnalle on annettu tavoitetta koskevassa liitteessä, toisin sanoen

—

ilmastonmuutoksen hillintä: CCM

—

ilmastonmuutokseen sopeutuminen: CCA

—

vesivarat ja merten luonnonvarat: WTR

—

kiertotalous: CE

—

ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen: PPC

—

biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit: BIO

Esimerkiksi toiminnan ”Metsitys” koodi on: CCM 1.1

Jos toiminta on kelpoinen edistämään merkittävästi useampaa kuin yhtä tavoitetta, koodit ilmoitetaan kaikkien tavoitteiden osalta.

Esimerkiksi, jos toiminnanharjoittaja ilmoittaa, että toiminta ”Uusien rakennusten rakentaminen” edistää merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää ja kiertotaloutta, koodi on: CCM 7.1. / CE 3.1.

Tämän lomakkeen A.1 ja A.2 jaksossa on käytettävä samoja koodeja.

(2)  K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta

 

E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta

 

E/S – Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen tavoitteen osalta

(3)  Jos taloudellinen toiminta edistää merkittävästi useita ympäristötavoitteita, muiden kuin rahoitusalan yritysten on ilmoitettava lihavoituna, mikä niistä on merkityksellisin ympäristötavoite rahoitusalan yritysten keskeisten tulosindikaattorien laskennan kannalta, ja vältettävä samalla kaksinkertaista huomioon ottamista. Jos rahoituksesta saatujen tulojen käyttö ei ole tiedossa, rahoitusalan yritysten on keskeisissä tulosindikaattoreissaan laskettava useita ympäristötavoitteita edistävien taloudellisten toimintojen rahoitus sen merkityksellisimmän ympäristötavoitteen yhteydessä, jonka muut kuin rahoitusalan yritykset ilmoittavat lihavoituna tässä lomakkeessa. Ympäristötavoite voidaan ilmoittaa lihavoituna vain kerran riviä kohden, jotta vältetään taloudellisten toimintojen kaksinkertainen huomioon ottaminen rahoitusalan yritysten keskeisissä tulosindikaattoreissa. Tämä ei koske laskentaa, jossa määritetään, ovatko taloudelliset toiminnat luokitusjärjestelmän mukaisia asetuksen (EU) 2019/2088 2 artiklan 12 alakohdassa määriteltyjen rahoitustuotteiden osalta. Muiden kuin rahoitusalan yritysten on myös ilmoitettava seuraavalla lomakkeella kunkin ympäristötavoitteen osalta, missä määrin taloudellinen toiminta on luokitusjärjestelmäkelpoista ja luokitusjärjestelmän mukaista, kun on kyse useita ympäristötavoitteita edistävistä toiminnoista:

Image 1

(4)  Sama toiminta voi olla luokitusjärjestelmän mukainen joko yhden tai useamman tavoitteen osalta.

(5)  Sama toiminta voi olla ympäristötavoitteiden osalta luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen.

(6)  KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta

E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta

(7)  Toiminnat ilmoitetaan tämän lomakkeen kohdassa A.2 jaksossa, jos ne eivät ole luokitusjärjestelmän mukaisia minkä tahansa sellaisen ympäristötavoitteen osalta, joiden suhteen ne ovat luokitusjärjestelmäkelpoisia. Toiminnat, jotka ovat luokitusjärjestelmän mukaisia ainakin yhden ympäristötavoitteen osalta, on ilmoitettava tämän lomakkeen kohdassa A.1.

(8)  Jotta toiminta voidaan ilmoittaa kohdassa A.1, sen on täytettävä kaikki DNSH-kriteerit ja vähimmäistason suojatoimet. Muut kuin rahoitusalan yritykset voivat täyttää kohdassa A2 lueteltujen toimintojen osalta vapaaehtoisesti sarakkeet 5–17. Muut kuin rahoitusalan yritykset voivat ilmoittaa merkittävän edistämisen sekä DNSH-kriteerit, jotka ne täyttävät tai eivät täytä, kohdassa A.2 käyttämällä seuraavia koodeja: (a) merkittävä edistäminen – koodit K/E ja K/KEL koodien KEL ja E/KEL sijasta ja (b) DNSH-kriteerit – koodit K/E.

(9)  Koodi on lyhenne tavoitteesta, jota taloudellinen toiminta on kelpoinen edistämään merkittävästi, sekä jakson numero, joka toiminnalle on annettu tavoitetta koskevassa liitteessä, toisin sanoen

—

ilmastonmuutoksen hillintä: CCM

—

ilmastonmuutokseen sopeutuminen: CCA

—

vesivarat ja merten luonnonvarat: WTR

—

kiertotalous: CE

—

ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen: PPC

—

biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit: BIO

Esimerkiksi toiminnan ”Metsitys” koodi on: CCM 1.1

Jos toiminta on kelpoinen edistämään merkittävästi useampaa kuin yhtä tavoitetta, koodit ilmoitetaan kaikkien tavoitteiden osalta.

Esimerkiksi, jos toiminnanharjoittaja ilmoittaa, että toiminta ”Uusien rakennusten rakentaminen” edistää merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää ja kiertotaloutta, koodi on: CCM 7.1. / CE 3.1.

Tämän lomakkeen A.1 ja A.2 jaksossa on käytettävä samoja koodeja.

(10)  K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta

E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta

E/S – Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen tavoitteen osalta

(11)  Jos taloudellinen toiminta edistää merkittävästi useita ympäristötavoitteita, muiden kuin rahoitusalan yritysten on ilmoitettava lihavoituna, mikä niistä on merkityksellisin ympäristötavoite rahoitusalan yritysten keskeisten tulosindikaattorien laskennan kannalta, ja vältettävä samalla kaksinkertaista huomioon ottamista. Jos rahoituksesta saatujen tulojen käyttö ei ole tiedossa, rahoitusalan yritysten on keskeisissä tulosindikaattoreissaan laskettava useita ympäristötavoitteita edistävien taloudellisten toimintojen rahoitus sen merkityksellisimmän ympäristötavoitteen yhteydessä, jonka muut kuin rahoitusalan yritykset ilmoittavat lihavoituna tässä lomakkeessa. Ympäristötavoite voidaan ilmoittaa lihavoituna vain kerran riviä kohden, jotta vältetään taloudellisten toimintojen kaksinkertainen huomioon ottaminen rahoitusalan yritysten keskeisissä tulosindikaattoreissa. Tämä ei koske laskentaa, jossa määritetään, ovatko taloudelliset toiminnat luokitusjärjestelmän mukaisia asetuksen (EU) 2019/2088 2 artiklan 12 alakohdassa määriteltyjen rahoitustuotteiden osalta. Muiden kuin rahoitusalan yritysten on myös ilmoitettava seuraavalla lomakkeella kunkin ympäristötavoitteen osalta, missä määrin taloudellinen toiminta on luokitusjärjestelmäkelpoista ja luokitusjärjestelmän mukaista, kun on kyse useita ympäristötavoitteita edistävistä toiminnoista:

Image 2

(12)  Sama toiminta voi olla luokitusjärjestelmän mukainen joko yhden tai useamman tavoitteen osalta.

(13)  Sama toiminta voi olla ympäristötavoitteiden osalta luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen.

(14)  KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta

E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta

(15)  Toiminnat ilmoitetaan tämän lomakkeen kohdassa A.2 jaksossa, jos ne eivät ole luokitusjärjestelmän mukaisia minkä tahansa sellaisen ympäristötavoitteen osalta, joiden suhteen ne ovat luokitusjärjestelmäkelpoisia. Toiminnat, jotka ovat luokitusjärjestelmän mukaisia ainakin yhden ympäristötavoitteen osalta, on ilmoitettava tämän lomakkeen kohdassa A.1.

(16)  Jotta toiminta voidaan ilmoittaa kohdassa A.1, sen on täytettävä kaikki DNSH-kriteerit ja vähimmäistason suojatoimet. Muut kuin rahoitusalan yritykset voivat täyttää kohdassa A2 lueteltujen toimintojen osalta vapaaehtoisesti sarakkeet 5–17. Muut kuin rahoitusalan yritykset voivat ilmoittaa merkittävän edistämisen sekä DNSH-kriteerit, jotka ne täyttävät tai eivät täytä, kohdassa A.2 käyttämällä seuraavia koodeja: (a) merkittävä edistäminen – koodit K/E ja K/KEL koodien KEL ja E/KEL sijasta ja (b) DNSH-kriteerit – koodit K/E.

(17)  Koodi on lyhenne tavoitteesta, jota taloudellinen toiminta on kelpoinen edistämään merkittävästi, sekä jakson numero, joka toiminnalle on annettu tavoitetta koskevassa liitteessä, toisin sanoen

—

ilmastonmuutoksen hillintä: CCM

—

ilmastonmuutokseen sopeutuminen: CCA

—

vesivarat ja merten luonnonvarat: WTR

—

kiertotalous: CE

—

ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen: PPC

—

biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit: BIO

Esimerkiksi toiminnan ”Metsitys” koodi on: CCM 1.1

Jos toiminta on kelpoinen edistämään merkittävästi useampaa kuin yhtä tavoitetta, koodit ilmoitetaan kaikkien tavoitteiden osalta.

Esimerkiksi, jos toiminnanharjoittaja ilmoittaa, että toiminta ”Uusien rakennusten rakentaminen” edistää merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää ja kiertotaloutta, koodi on: CCM 7.1. / CE 3.1.

Tämän lomakkeen A.1 ja A2 jaksossa on käytettävä samoja koodeja.

(18)  K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta

E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta

E/S – Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen tavoitteen osalta

(19)  Jos taloudellinen toiminta edistää merkittävästi useita ympäristötavoitteita, muiden kuin rahoitusalan yritysten on ilmoitettava lihavoituna, mikä niistä on merkityksellisin ympäristötavoite rahoitusalan yritysten keskeisten tulosindikaattorien laskennan kannalta, ja vältettävä samalla kaksinkertaista huomioon ottamista. Jos rahoituksesta saatujen tulojen käyttö ei ole tiedossa, rahoitusalan yritysten on keskeisissä tulosindikaattoreissaan laskettava useita ympäristötavoitteita edistävien taloudellisten toimintojen rahoitus sen merkityksellisimmän ympäristötavoitteen yhteydessä, jonka muut kuin rahoitusalan yritykset ilmoittavat lihavoituna tässä lomakkeessa. Ympäristötavoite voidaan ilmoittaa lihavoituna vain kerran riviä kohden, jotta vältetään taloudellisten toimintojen kaksinkertainen huomioon ottaminen rahoitusalan yritysten keskeisissä tulosindikaattoreissa. Tämä ei koske laskentaa, jossa määritetään, ovatko taloudelliset toiminnat luokitusjärjestelmän mukaisia asetuksen (EU) 2019/2088 2 artiklan 12 alakohdassa määriteltyjen rahoitustuotteiden osalta. Muiden kuin rahoitusalan yritysten on myös ilmoitettava seuraavalla lomakkeella kunkin ympäristötavoitteen osalta, missä määrin taloudellinen toiminta on luokitusjärjestelmäkelpoista ja luokitusjärjestelmän mukaista, kun on kyse useita ympäristötavoitteita edistävistä toiminnoista:

Image 3

(*1)  Sama toiminta voi olla luokitusjärjestelmän mukainen joko yhden tai useamman tavoitteen osalta.

(20)  Sama toiminta voi olla ympäristötavoitteiden osalta luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen.

(21)  f) KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta

E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta

(22)  Toiminnat ilmoitetaan tämän lomakkeen kohdassa A.2 jaksossa, jos ne eivät ole luokitusjärjestelmän mukaisia minkä tahansa sellaisen ympäristötavoitteen osalta, joiden suhteen ne ovat luokitusjärjestelmäkelpoisia. Toiminnat, jotka ovat luokitusjärjestelmän mukaisia ainakin yhden ympäristötavoitteen osalta, on ilmoitettava tämän lomakkeen kohdassa A.1.

(23)  Jotta toiminta voidaan ilmoittaa kohdassa A.1, sen on täytettävä kaikki DNSH-kriteerit ja vähimmäistason suojatoimet. Muut kuin rahoitusalan yritykset voivat täyttää kohdassa A2 lueteltujen toimintojen osalta vapaaehtoisesti sarakkeet 5–17. Muut kuin rahoitusalan yritykset voivat ilmoittaa merkittävän edistämisen sekä DNSH-kriteerit, jotka ne täyttävät tai eivät täytä, kohdassa A.2 käyttämällä seuraavia koodeja: a) merkittävä edistäminen – koodit K/E ja K/KEL koodien KEL ja E/KEL sijasta ja b) DNSH-kriteerit – koodit K/E.

LIITE VI

”LIITE VI

Lomake luottolaitosten keskeisille tulosindikaattoreille

Lomakkeen numero

Nimi

0

Yhteenveto keskeisistä tulosindikaattoreista

1

GAR-osuuden laskennassa käytettävät omaisuuserät

2

GAR-osuutta koskevat alakohtaiset tiedot

3

Lainakannan GAR-osuutta koskeva keskeinen tulosindikaattori

4

Lainavirran GAR-osuutta koskeva keskeinen tulosindikaattori

5

Taseen ulkopuolisia vastuita koskeva keskeinen tulosindikaattori

6

Muista palveluista kuin luotonannosta ja omaisuudenhoidosta saatuja palkkiotuottoja koskeva keskeinen tulosindikaattori

7

Kaupankäyntisalkkua koskeva keskeinen tulosindikaattori

0.   Yhteenveto keskeisistä tulosindikaattoreista, jotka luottolaitosten on ilmoitettava luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklan mukaisesti

 

Ympäristön kannalta kestävät omaisuuserät yhteensä

Keskeinen tulosindikaattori  (*4)

Keskeinen tulosindikaattori  (*5)

prosenttiosuus (kaikista omaisuuseristä)  (*3)

GAR-osuuden osoittajasta pois jätettyjen omaisuuserien prosenttiosuus (7 artiklan 2 ja 3 kohta sekä liitteessä V oleva 1.1.2 jakso)

GAR-osuuden nimittäjästä pois jätettyjen omaisuuserien prosenttiosuus (7 artiklan 1 kohta ja liitteessä V oleva 1.2.4 jakso)

Pääasiallinen keskeinen tulosindikaattori

Lainakannan vihreiden omaisuuserien osuus (GAR-osuus)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ympäristön kannalta kestävät toiminnat yhteensä

Keskeinen tulosindikaattori

Keskeinen tulosindikaattori

prosenttiosuus (kaikista omaisuuseristä)

GAR-osuuden osoittajasta pois jätettyjen omaisuuserien prosenttiosuus (7 artiklan 2 ja 3 kohta sekä liitteessä V oleva 1.1.2 jakso)

GAR-osuuden nimittäjästä pois jätettyjen omaisuuserien prosenttiosuus (7 artiklan 1 kohta ja liitteessä V oleva 1.2.4 jakso)

Täydentävät keskeiset tulosindikaattorit

GAR-osuus (lainavirta)

 

 

 

 

 

 

 

Kaupankäyntivarasto  (*1)

 

 

 

 

 

 

 

Rahoitusvakuudet

 

 

 

 

 

 

 

Hoidettavina olevat varat

 

 

 

 

 

 

 

Palkkiotuotot  (*2)

 

 

 

 

 

 

Huomautus 1:

Lomakkeissa olevia mustaksi värjättyjä soluja ei raportoida.

Huomautus 2:

Palkkiotuottoja (lomake 6) ja kaupankäyntisalkkua (lomake 7) koskevia keskeisiä tulosindikaattoreja aletaan soveltaa vasta vuodesta 2026. Pk-yritysten sisällyttäminen näihin keskeisiin tulosindikaattoreihin edellyttää positiivista tulosta vaikutustenarvioinnista.

1.   GAR-osuuden laskennassa käytettävät omaisuuserät

Image 4

Image 5

2.   GAR-osuutta koskevat alakohtaiset tiedot

Image 6

3.   Lainakannan GAR-osuutta koskeva keskeinen tulosindikaattori

1.

Luottolaitosten on ilmoitettava tässä lomakkeessa lainakannan GAR-osuutta koskevat keskeiset tulosindikaattorit, jotka lasketaan lomakkeessa 1 annettujen tietojen perusteella käyttämällä tässä lomakkeessa ehdotettuja kaavoja.

2.

GAR-osuutta (”luokitusjärjestelmäkelpoisten” toimintojen vihreiden omaisuuserien osuutta) koskeviin tietoihin on liitettävä tiedot siitä, mikä osuus kaikista omaisuuseristä on otettu GAR-osuudessa huomioon.

3.

Luottolaitokset voivat ilmoittaa tässä lomakkeessa olevien tietojen lisäksi niiden omaisuuserien osuuden, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja, jotka ovat ympäristön kannalta kestäviä (luokitusjärjestelmän mukaisia). Nämä tiedot täydentäisivät tietoja keskeisestä tulosindikaattorista, joka koskee ympäristön kannalta kestävien omaisuuserien osuutta kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä.

4.

Luottolaitosten on kopioitava tämä lomake tuloihin ja pääomamenoihin perustuvien tietojen antamisen osalta.

Image 7

Image 8

4.   Lainavirran GAR-osuutta koskeva keskeinen tulosindikaattori

Image 9

5.   Taseen ulkopuolisia vastuita koskeva keskeinen tulosindikaattori

Image 10

6.   Muista palveluista kuin luotonannosta ja omaisuudenhoidosta saatuja palkkiotuottoja koskeva keskeinen tulosindikaattori

Image 11

Image 12

7.   Kaupankäyntisalkkua koskeva keskeinen tulosindikaattori

Image 13

Image 14

”

(*1)  Luottolaitokset, jotka eivät täytä vakavaraisuusasetuksen 94 artiklan 1 kohdan tai 325 a artiklan 1 kohdan edellytyksiä

(*2)  Palkkiotuotot muista palveluista kuin luotonannosta ja hoidettavina olevista varoista

Laitosten on annettava tulevaisuuteen suuntautuvat tiedot tästä keskeisestä tulosindikaattorista, tavoitteet mukaan lukien, sekä asiaankuuluvat selitykset käytetystä menetelmästä.

(*3)  Keskeisen tulosindikaattorin kattamien omaisuuserien prosenttiosuus pankkien kokonaisvaroista

(*4)  Vastapuolen liikevaihtoindikaattorin perusteella

(*5)  Vastapuolen CapEx-indikaattorin perusteella lukuun ottamatta luotonantotoimintoja, joissa yleisen luotonannon osalta käytetään liikevaihtoindikaattoria

LIITE VIII

”LIITE VIII

Lomake sijoituspalveluyritysten keskeisille tulosindikaattoreille

Lomakkeen numero

Nimi

0

Yhteenveto keskeisistä tulosindikaattoreista, jotka sijoituspalveluyritysten on ilmoitettava luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklan mukaisesti

1

Sijoituspalveluyritysten keskeinen tulosindikaattori – Omaan lukuun harjoitettavaan kaupankäyntiin liittyvät palvelut

2

Sijoituspalveluyritysten keskeinen tulosindikaattori – Muut palvelut

0.   Yhteenveto keskeisistä tulosindikaattoreista, jotka sijoituspalveluyritysten on ilmoitettava luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklan mukaisesti

 

Ympäristön kannalta kestävät omaisuuserät yhteensä

Keskeinen tulosindikaattori  (*3)

Keskeinen tulosindikaattori  (*4)

% (kaikista omaisuuseristä)  (*2)

Pääasiallinen keskeinen tulosindikaattori (kaupankäynti omaan lukuun)

Vihreiden omaisuuserien osuus

 

 

 

 

 

Kokonaistuotot ympäristön kannalta kestävistä palveluista ja toiminnoista

Keskeinen tulosindikaattori

Keskeinen tulosindikaattori

% (kokonaistuotoista)

Pääasiallinen keskeinen tulosindikaattori (muut palvelut ja toiminnat kuin kaupankäynti omaan lukuun)

Tuottoja koskeva keskeinen tulosindikaattori  (*1)

 

 

 

 

1.   Sijoituspalveluyritysten keskeinen tulosindikaattori – Omaan lukuun harjoitettavaan kaupankäyntiin liittyvät palvelut

Image 15

2.   Sijoituspalveluyritysten keskeinen tulosindikaattori – Muut palvelut

Image 16

”

(*1)  palkkiot ja muut rahalliset edut

(*2)  keskeisen tulosindikaattorin kattamien omaisuuserien prosenttiosuus kaikista omaisuuseristä

(*3)  perustuu vastapuolen liikevaihtoindikaattoriin

(*4)  perustuu vastapuolen CapEx-indikaattoriin

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_del/2023/2486/oj

ISSN 1977-0812 (electronic edition)