(1)

Versailles’ssa 11 päivänä maaliskuuta 2022 kokoontuneet EU:n valtion- ja hallitusten päämiehet sitoutuivat vahvistamaan Euroopan puolustusvoimavaroja Venäjän Ukrainaa vastaan toteuttaman hyökkäyssodan vuoksi. He sopivat lisäävänsä puolustusmenoja merkittävästi, kehittävänsä lisäkannustimia, joilla kannustetaan jäsenvaltioita investoimaan yhdessä yhteisiin hankkeisiin ja puolustusvoimavarojen yhteiseen hankintaan, tekevänsä lisäinvestointeja suorituskykyihin, jotka ovat tarpeen kaikkien tehtävien ja operaatioiden toteuttamiseen, synergioiden ja innovoinnin edistämisestä sekä Euroopan puolustusteollisuuden vahvistamisesta ja kehittämisestä, myös pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä ’pk-yritykset’, osalta.

(2)

Venäjän perusteeton hyökkäys Ukrainaan 24 päivänä helmikuuta 2022 ja sen hyökkäyssodan jatkuminen ovat tehneet selväksi, että nykyisten puutteiden korjaamiseksi on ratkaisevan tärkeää toimia kiireellisesti. Korkean intensiteetin sodankäynnin ja alueellisten konfliktien paluu Eurooppaan vaikuttaa kielteisesti unionin ja jäsenvaltioiden turvallisuuteen ja edellyttää jäsenvaltioilta huomattavaa kapasiteetin lisäämistä kaikkein kiireellisimpien ja kriittisimpien puutteiden korjaamiseksi, erityisesti niiden, joita puolustukseen liittyvien tuotteiden siirto Ukrainaan on kasvattanut.

(3)

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on korostanut dramaattisesti tarvetta mukauttaa Euroopan puolustusalan tekninen ja teollinen perusta (EDTIB) rakenteellisiin muutoksiin, tehostaa unionin sotilaallista tutkimusta ja kehittämistä, nykyaikaistaa sotilaskalustoa ja vahvistaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä puolustusalan hankintojen yhteydessä.

(4)

Komissio ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, jäljempänä ’korkea edustaja’, esittivät 18 päivänä toukokuuta 2022 yhteisen tiedonannon puolustusalan investointivajeiden analyysistä ja siihen perustuvista jatkotoimista. Yhteisessä tiedonannossa korostettiin vuosien ajan jatkuneen puolustusmenojen vajaakäytön vaikutuksia ja puolustusalan rahoitusvajeita, tuotantovajeita ja voimavaravajeita unionissa. Yhteisessä tiedonannossa täsmennettiin, että sodankäynnin paluu Eurooppaan paljasti puolustustarvikevarastojen epäkohtien ja puutteiden kasautumisen, teollisen tuotantokapasiteetin vähenemisen ja yhteishankintojen ja yhteistyön rajallisuuden. Yhteisessä tiedonannossa korostettiin myös puutteita, jotka vaikuttavat välittömästi jäsenvaltioiden asevoimien toimintavapauteen, ja kiireellistä tarvetta täydentää tiettyjä varastoja, korvata vanhentunut sotilaskalusto, esimerkiksi entisessä Neuvostoliitossa suunniteltu tai valmistettu kalusto, ja vahvistaa strategisia valmiuksia.

(5)

Yhteisessä tiedonannossa myös ehdotettiin solidaarisuuden hengessä suunniteltua lyhyen aikavälin välinettä keinona kannustaa jäsenvaltioita tekemään vapaaehtoisia yhteistoiminnallisia hankintoja ja siten paikkaamaan yhteisvoimin kiireellisimmät ja kriittisimmät vajeet ja varsinkin ne, jotka ovat seurausta reagoinnista Venäjän Ukrainaa vastaan käymästä hyökkäyssodasta.

(6)

Kyseisellä ehdotetulla uudella lyhyen aikavälin välineellä pyritään vahvistamaan osaltaan yhteisiä puolustushankintoja, ja siihen liittyvä unionin rahoitus auttaa kehittämään unionin puolustusteollisia valmiuksia, myös lisäämällä puolustustuotteiden tuotantoa. Sillä edistetään myös Euroopan puolustusviraston johtokunnan eurooppalaisen yhteistoiminnallisen tarvikehankinnan kokonaismenoille vuonna 2007 määrittämää 35 prosentin yhteistä vertailuarvoa.

(7)

Euroopan puolustusalan teknologisen ja teollisen perustan vahvistamisen olisi sen vuoksi oltava kyseisten toimien keskiössä. Vaikeuksia ja puutteita todellakin on edelleen, samoin hajanaisuutta, mikä heikentää yhteistyötä ja tuotteiden yhteentoimivuutta.

(8)

Tässä asetuksessa säädetyt erityinen rakenne, kelpoisuusedellytykset ja kriteerit ovat ominaisia vain lyhyen aikavälin välineelle, ja ne ovat seurausta erityisolosuhteista ja nykyisestä hätätilanteesta.

(9)

Puolustustarvikemarkkinoiden nykyisessä tilanteessa, jota leimaavat kohonnut turvallisuusuhka ja korkean intensiteetin konfliktitilanteen todellinen mahdollisuus, jäsenvaltiot kasvattavat nopeasti puolustusmäärärahojaan ja valmistautuvat tekemään samankaltaisia puolustustarvikkeiden hankintoja. Tämä on johtanut niin suureen kysyntään, että se saattaa ylittää Euroopan puolustusalan teknologisen ja teollisen perustan valmistuskapasiteetin, joka on tällä hetkellä mitoitettu rauhan ajan tuotantoa varten.

(10)

Sen vuoksi on odotettavissa hintojen voimakasta nousua ja viivästyksiä toimitusajoissa, mikä saattaa vahingoittaa unionin ja jäsenvaltioiden turvallisuutta. Puolustusteollisuuden on turvattava tuotantokapasiteetti, jota tarvitaan tilausten käsittelyyn, sekä kriittisten raaka-aineiden ja osakomponenttien saanti. Kyseisessä yhteydessä tuottajat saattavat asettaa suuret tilaukset etusijalle, jolloin kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat maat saattavat jäädä suojattomiksi, koska ne eivät ole tarpeeksi suuria eikä niillä ole varoja suurten tilausten tekemiseen.

(11)

Itäisten naapurimaiden nykyinen geopoliittinen tilanne on osoittanut, että vaikka toimien päällekkäisyyttä olisi vältettävä, monipuoliset puolustusmarkkinat voivat osaltaan parantaa markkinoilla välittömästi saatavilla olevien tuotteiden valikoimaa ja siten edistää jäsenvaltioiden kiireellisten tarpeiden täyttämistä riittävästi.

(12)

Olisi myös pyrittävä siihen, että puolustusmenojen lisäyksen seurauksena Euroopan puolustusalan teknologinen ja teollinen perusta vahvistuu merkittävästi kaikkialla unionissa. Ilman koordinointia tai yhteistyötä kansallisten investointien kasvu saattaa vain pahentaa hajanaisuutta.

(13)

Kun otetaan huomioon edellä mainitut haasteet ja niihin liittyvät rakenteelliset muutokset, on tarpeen nopeuttaa Euroopan puolustusalan teknologisen ja teollisen perustan mukautumista sen kilpailukyvyn ja tehokkuuden lisäämiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 173 artiklan mukaisesti, ja näin osaltaan vahvistaa ja uudistaa jäsenvaltioiden puolustusteollisia valmiuksia. Osana teollisten puutteiden korjaamista pakottavimpiin vajeisiin olisi puututtava kiireellisesti.

(14)

Erityisesti olisi tarjottava kannustimia yhteisiin investointeihin ja puolustushankintoihin, sillä tällaisella yhteistoiminnalla varmistettaisiin, että Euroopan puolustusalan teknologisen ja teollisen perustan vaatimat muutokset tehdään yhteistyössä, jolloin teollisuuden hajanaisuus ei enää lisäänny ja yhteentoimivuus paranee.

(15)

Tätä varten olisi perustettava lyhyen aikavälin väline, jolla lisätään jäsenvaltioiden yhteistyötä puolustustuotteiden hankintavaiheessa, jäljempänä ’väline’. Välineellä kannustetaan jäsenvaltioita toimimaan yhteistyössä ja suorittamaan etenkin kyseisten vajeiden paikkaamiseksi tehtävät hankinnat yhdessä, millä parannettaisiin yhteentoimivuutta sekä vahvistettaisiin ja uudistettaisiin jäsenvaltioiden puolustusteollisia valmiuksia.

(16)

Rajoittamatta budjettivallan käyttäjän oikeuksia välineelle osoitetut varat rahoitetaan nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa ilman, että se vaikuttaa jo tiettyihin unionin toimiin sidottuihin varoihin.

(17)

Välineellä olisi vähennettävä yhteistoiminnallisiin hankintoihin liittyviä riskejä ja kompleksisuutta ja samalla annettava mahdollisuus saavuttaa mittakaavaetuja jäsenvaltioiden toimissa, joilla pyritään lujittamaan ja nykyaikaistamaan Euroopan puolustusalan teknologista ja teollista perustaa kiinnittäen erityistä huomiota pk-yrityksiin ja markkina-arvoltaan keskisuuriin yrityksiin, jäljempänä ’midcap-yritykset’, mikä lisäisi unionin kapasiteettia, selviytymiskykyä ja toimitusvarmuutta. Yhteistoiminnallisiin hankintoihin kannustamisen tuloksena myös asiaankuuluvien järjestelmien hallinnolliseen rasitukseen ja elinkaaren hallintaan liittyvät kustannukset pienisivät. Välinettä olisi täydennettävä toimilla, joilla vahvistetaan Euroopan puolustus- ja turvallisuusalan markkinoita, palveluja ja järjestelmiä sekä luodaan kaikille jäsenvaltioiden toimittajille tasapuoliset toimintaedellytykset. Euroopan puolustusalan teknologisen ja teollisen perustan yhteistoiminnalliset hankinnat yhteismarkkinoilla mahdollistavat mittakaavaedut sekä varmistavat innovoinnin ja tehokkuuden sekä tuotannon että teknologian alalla.

(18)

Välineen pohjana ja perustana on komission ja Euroopan puolustusviraston johtajan ja korkean edustajan perustaman yhteisten puolustushankintojen työryhmän työ 18 päivänä toukokuuta 2022 annetun yhteisen tiedonannon mukaisesti, ja sillä pyritään koordinoimaan hyvin lyhytaikaisia puolustushankintatarpeita ja ottamaan jäsenvaltiot ja unionin puolustustarvikevalmistajat mukaan tukemaan yhteishankintoja varastojen täydentämiseksi, etenkin Ukrainalle annettu tuki huomioon ottaen.

(19)

Euroopan turvallisuustilanne edellyttää pikaista pohdintaa siitä, miten liiallista hajanaisuutta voidaan vähentää erillisillä unionin aloitteilla ja miten asiaankuuluvat välineet voidaan kytkeä toisiinsa strategisesti. Välineen tarkoituksena on varmistaa johdonmukaisuus unionin nykyisten puolustukseen liittyvien yhteistyöaloitteiden, kuten voimavarojen kehittämissuunnitelman, puolustuksen koordinoidun vuosittaisen tarkastelun, Euroopan puolustusrahaston ja pysyvän rakenteellisen yhteistyön kanssa, sekä luoda synergioita muiden unionin ohjelmien kanssa. Väline on täysin yhdenmukainen turvallisuus- ja puolustusalan strategisen kompassin tavoitteiden kanssa. Tarvittaessa voidaan ottaa huomioon myös alueellisia ja kansainvälisiä prioriteetteja, myös Pohjois-Atlantin puolustusliiton yhteydessä laadittuja, jos ne ovat unionin prioriteettien mukaisia eivätkä estä minkään jäsenvaltion tai assosioituneen maan osallistumista, pyrkien samalla välttämään tarpeetonta päällekkäisyyttä.

(20)

Koska välineen tavoitteena on lisätä unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja tehokkuutta, välineen hyödyntämiseksi yhteistoiminnalliset hankintasopimukset on tehtävä sellaisten toimeksisaajien tai alihankkijoiden kanssa, jotka ovat sijoittautuneet unioniin tai assosioituneihin maihin ja jotka eivät ole muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden tai muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöjen määräysvallassa. Tässä yhteydessä määräysvallan toimeksisaajaan tai alihankkijaan olisi ymmärrettävä tarkoittavan kykyä käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa toimeksisaajassa tai alihankkijassa joko suoraan tai yhden tai useamman muun oikeussubjektin välityksellä. Unionin ja jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetujen suojelemisen varmistamiseksi edellytetään lisäksi, että yhteistoiminnalliseen hankintaan osallistuvien toimeksisaajien ja alihankkijoiden kyseiseen yhteistoiminnalliseen hankintaan käytettävän infrastruktuurin, tilojen, välineiden ja resurssien olisi sijaittava jäsenvaltion tai assosioituneen maan alueella.

(21)

Joissakin olosuhteissa olisi oltava mahdollista poiketa periaatteesta, jonka mukaan välineestä tukea saavaan yhteistoiminnalliseen hankintaan osallistuvat toimeksisaajat ja alihankkijat eivät ole muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden tai muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöjen määräysvallassa. Tässä yhteydessä unioniin tai assosioituneeseen maahan sijoittautunut toimeksisaaja tai alihankkija, joka on muun kuin assosioituneen kolmannen maan tai muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisön määräysvallassa, olisi voitava osallistua yhteistoiminnalliseen hankintaan toimeksisaajana tai alihankkijana edellyttäen, että täytetään tiukat ehdot, jotka liittyvät unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetuihin sellaisina kuin ne on vahvistettu yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan yhteydessä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston nojalla, myös Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan vahvistamisen näkökulmasta.

(22)

Yhteistoiminnallisiin hankintamenettelyihin ja -sopimuksiin olisi myös sisällyttävä vaatimus, jonka mukaan muu kuin assosioitunut kolmas maa tai muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisö ei saa rajoittaa jäsenvaltioiden mahdollisuutta käyttää kyseistä puolustustuotetta. Kiireellisissä tapauksissa, joissa Euroopan puolustusalan teknologisen ja teollisen perustan valmiudet ovat riittämättömät jäsenvaltioiden varastojen kiireellisimpien ja kriittisimpien puutteiden täyttämiseksi tai jos Euroopan puolustusalan teknologinen ja teollinen perusta ei pysty toimittamaan tarvittavia puolustustuotteita asianmukaisessa määräajassa, kyseistä vaatimusta ei pitäisi soveltaa, jos hankitut tuotteet olivat käytössä ennen 24 päivää helmikuuta 2022 useimpien yhteishankintaan osallistuvien jäsenvaltioiden asevoimissa. Jos kyseistä poikkeusta sovelletaan, yhteishankintaan osallistuvien maiden olisi tarkasteltava mahdollisuutta korvata rajoitetut komponentit unionin tai assosioituneiden maiden komponenteilla, joihin ei sovelleta rajoituksia.

(23)

Välineen puitteissa jaettavien avustusten muotona olisi oltava rahoitus, joka ei perustu kustannuksiin vaan tulosten saavuttamiseen suhteessa yhteistoiminnallisen hankintamenettelyn tehtäväkokonaisuuksiin, välitavoitteisiin tai tavoitteisiin, jotta saadaan aikaan tarvittava kannustava vaikutus.

(24)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa hyväksyä monivuotinen työohjelma, jossa vahvistetaan rahoituksen painopisteet ja sovellettavat rahoitusehdot. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (3) mukaisesti.

(25)

Kannustavan vaikutuksen aikaansaamiseksi unionin rahoitusosuuden tasoa olisi voitava vaihdella kunkin toimen osalta esimerkiksi seuraavien tekijöiden perusteella: yhteistoiminnallisen hankinnan monimutkaisuus, yhteistyöhön liittyvät tekijät tai osallistuvien jäsenvaltioiden tai assosioituneiden maiden lukumäärä tai uusien jäsenvaltioiden tai assosioituneiden maiden liittyminen olemassa oleviin yhteistyöjärjestelyihin, mutta se saisi olla enintään 15 prosenttia välineen kokonaisbudjetista, ja enintään 15 prosenttia yhteistoiminnallisen hankintasopimuksen arvioidusta arvosta jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden yhteenliittymää kohti. Koska sellaisiin hankintamenettelyihin yleensä liittyy suurempia kustannuksia, joissa on mukana suurempi määrä toimeksisaajia, tai joissa hankittu kalusto siirretään kolmansiin maihin, kyseistä ylärajaa olisi nostettava 20 prosenttiin kokonaisbudjetista ja 20 prosenttiin yhteistoiminnallisen hankintasopimuksen arvioidusta arvosta jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden yhteenliittymää kohti, jos Ukraina tai Moldova on yksi puolustustuotteiden lisättyjen määrien saajista hankintatoimessa tai jos vähintään 15 prosenttia yhteistoiminnallisen hankintasopimuksen arvioidusta arvosta osoitetaan toimeksisaajina tai alihankkijoina toimiville pk-yrityksille tai midcap-yrityksille. Puolustustuotteiden lisättyjen määrien hankinta Ukrainaa ja Moldovaa varten olisi oltava mahdollista osallistuvien jäsenvaltioiden suostumuksella, kun otetaan huomioon kyseisten kahden unionin ehdokasmaan erityinen turvallisuustilanne johtuen Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaa vastaan.

(26)

Jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden olisi nimitettävä hankintaedustaja, joka tekee yhteistoiminnallisia hankintoja niiden puolesta. Hankintaedustajan olisi oltava jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan sijoittautunut Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU (4) 2 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/25/EU (5) 3 artiklan 1 kohdassa määritelty hankintaviranomainen, Euroopan puolustusvirasto tai kansainvälinen järjestö.

(27)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (6), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 193 artiklan 2 kohdan mukaisesti avustusta voidaan myöntää jo aloitettuun toimeen, jos hakija voi osoittaa, että toimi oli aloitettava ennen avustussopimuksen allekirjoittamista. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on muuttanut merkittävästi puolustusmarkkinoiden olosuhteita, joihin Euroopan puolustusalan teknologisen ja teollisen perustan on sopeuduttava erittäin rajallisessa ajassa. Ottaen huomioon kyseisen sopeutumisen kiireellisyys ja tärkeys sekä riski sisämarkkinoiden ja asiaankuuluvien puolustustuotteiden toimitusketjujen pirstaloitumisesta entisestään, yhteishankintoja koskevan yhteistyön aloittavien jäsenvaltioiden oli toimittava välittömästi lähettääkseen tärkeän signaalin markkinoille ja Euroopan puolustusalan teknologiselle ja teolliselle perustalle. Näin ollen unionin taloudellisen tuen olisi oltava mahdollista varhaisessa vaiheessa. Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 193 artiklassa säädetään, rahoituspäätöksessä olisi näin ollen sallittava rahoitusosuuksien myöntäminen 24 päivästä helmikuuta 2022 alkavalle ajanjaksolle ulottuville toimille, vaikka kyseiset toimet olisi aloitettu ennen avustushakemuksen jättämispäivää edellyttäen, että ne eivät ole päättyneet ennen avustussopimuksen allekirjoittamista.

(28)

Tämä asetus ei rajoita Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/81/EY (7) vahvistettujen sääntöjen soveltamista. Tässä asetuksessa kuitenkin säädetään yksityiskohtaisemmista tukikelpoisuusvaatimuksista. Direktiivissä 2009/81/EY säädetään, että jäsenvaltiot voivat sisällyttää lainsäädäntöönsä mahdollisuuden asettaa hankinta-asiakirjoissa toimitusvarmuutta tai tietoturvaa koskevia vaatimuksia. Tämä asetus perustuu direktiivin 2009/81/EY kyseisiin säännöksiin, ja se sisältää hankintaedustajille asetettavia velvoitteita, jotka koskevat sopimusasiakirjoihin sisällytettäviä kelpoisuusvaatimuksia. Tällaisten velvoitteiden olisi oltava ensisijaisia suhteessa niiden kanssa ristiriidassa olevaan lainsäädäntöön siinä jäsenvaltiossa ja niissä assosioituneissa maissa, johon tai joihin asianomainen hankintaedustaja on sijoittautunut.

(29)

Komission suosituksen (EU) 2018/624 (8) tavoitteena on helpottaa puolustusalan pk-yritysten ja välittäjänä toimivien yritysten rajatylittävää markkinoillepääsyä. Siinä jäsenvaltioita kehotetaan erityisesti hyödyntämään direktiivin 2009/81/EY tarjoamia joustomahdollisuuksia, kuten sen 21 artiklassa esitettyjä joustomahdollisuuksia tai hankintaerien käytön lisäämistä tai sähköisiä hankintoja. Siinä myös kehotetaan jäsenvaltioita keventämään hankintoihin liittyvää hallinnollista taakkaa, erityisesti pitämällä tietopyynnöt tai valintaperusteet oikeasuhteisina. Tämän asetuksen yhteydessä jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden nimittämien hankintaedustajien olisi yhteistoiminnallisten hankintojen toteuttamisessa hyödynnettävä parhaalla mahdollisella tavalla komission suosituksia, jotta varmistetaan pk-yritysten tasapuolinen pääsy tuettuihin hankintoihin.

(30)

Tässä asetuksessa vahvistetaan 27 päivän lokakuuta 2023 ja 31 päivän joulukuuta 2025 väliselle ajanjaksolle välineen rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston on määrä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (9), 18 kohdan mukaisesti ensisijaisena rahoitusohjeena vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(31)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (10) ja neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (11), (Euratom, EY) N:o 2185/96 (12) ja (EU) 2017/1939 (13) mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäisemiseen, havaitsemiseen, korjaamiseen ja tutkimiseen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintään ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määräämiseen liittyvät toimenpiteet. Erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 nojalla Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on valta tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti valtuudet tutkia rikoksia, jotka vahingoittavat unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (14) mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvien jäsenvaltioiden osalta EPPOlle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(32)

Merentakaisiin maihin tai alueisiin sijoittuneet henkilöt ja yhteisöt voivat neuvoston päätöksen (EU) 2021/1764 (15) 85 artiklan 1 kohdan nojalla saada rahoitusta välineen sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(33)

Tässä asetuksessa puolustustuotteilla olisi tarkoitettava direktiivin 2009/81/EY soveltamisalaan, sellaisena kuin se määritetään kyseisen direktiivin 2 artiklassa, kuuluvia tuotteita, erityisesti tuotetyyppejä, jotka sisältyvät neuvoston 15 päivänä huhtikuuta 1958 tekemässä päätöksessä 255/58 (16) vahvistettuun aseiden, ammusten ja sotatarvikkeiden luetteloon. Kyseiseen luetteloon sisältyy ainoastaan kalusto, joka on suunniteltu, kehitetty ja tuotettu erityisesti sotilaallisiin tarkoituksiin. Luettelo on kuitenkin yleisluonteinen, ja sitä on tulkittava laajasti tekniikan kehityksen, hankintapolitiikkojen ja sellaisten sotilaallisten vaatimusten perusteella, jotka johtavat uudentyyppisen kaluston kehittämiseen esimerkiksi unionin yhteisen puolustustarvikeluettelon perusteella. Tässä asetuksessa puolustustuotteiden olisi katettava myös tuotteet, jotka on alun perin suunniteltu siviilikäyttöön mutta jotka on myöhemmin muutettu sotilaallisiin tarkoituksiin käytettäväksi aseissa, ammuksissa tai sotamateriaalissa.

(34)

Kansallinen turvallisuus säilyy Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 2 kohdan nojalla yksinomaan kunkin jäsenvaltion vastuulla. Jäsenvaltiot määrittävät keskenään järjestelyt, joita sovelletaan yhteistoiminnallisia hankintoja koskevien turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamiseen kansallisten lakien ja asetusten mukaisesti.

(35)

Komissio suojaa EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja komission päätöksessä (EU, Euratom) 2015/444 (17) säädettyjen turvallisuussääntöjen mukaisesti. Neuvostossa kokoontuneiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä Euroopan unionin edun vuoksi vaihdettujen turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamisesta 4 päivänä toukokuuta 2011 tehdyn sopimuksen (18) ja neuvoston päätöksen 2013/488/EU (19) mukaisesti jäsenvaltiot tarjoavat EU:n turvallisuusluokitelluille tiedoille päätöksessä 2013/488/EU vahvistetuissa neuvoston turvallisuussäännöissä säädettyä suojaa vastaavan suojan.

(36)

Komission tulisi laatia välineestä arviointikertomus ja toimittaa se Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31 päivänään joulukuuta 2026 mennessä. Arviointikertomuksessa olisi arvioitava välineen nojalla toteutettujen toimien vaikutusta ja tehokkuutta sekä pohdittava samalla kriittisesti kaikkien unionin puolustusalan toimitusketjussa tarvittavien komponenttien turvaamista ottaen asianmukaisesti huomioon huoltovarmuusjärjestelyjen merkityksen ja Euroopan puolustusalan teknologisen ja teollisen perustan toiminnan. Lisäksi arviointikertomuksessa olisi yksilöitävä raaka-aineiden, komponenttien ja tuotantokapasiteetin puutteet ja kriittiset riippuvuudet muista kuin assosioituneista kolmansista maista kriittisten teknologioiden seurantakeskuksessa tehdyn työn pohjalta. Arviointikertomusta olisi hyödynnettävä teknologian etenemissuunnitelmia koskevassa komission työssä, mukaan lukien toimenpiteet, joilla lievennetään kyseisiä puutteita ja kriittisiä riippuvuuksia.

(37)

Tämä asetus ei rajoita jäsenvaltioiden harkintavaltaa niiden puolustukseen liittyvien tuotteiden vientipolitiikan osalta.

(38)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

(39)

Tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti, jotta sen täytäntöönpano voitaisiin aloittaa mahdollisimman pian,

1)

’yhteistoiminnallisella hankinnalla’ vähintään kolmen jäsenvaltion yhdessä toteuttamaa hankintaa;

2)

’määräysvallalla toimeksisaajaan tai alihankkijaan’ kykyä käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa toimeksisaajassa tai alihankkijassa joko suoraan tai välillisesti yhden tai useamman muun oikeussubjektin välityksellä;

3)

’johtorakenteella’ kansallisen lainsäädännön mukaisesti nimettyä ja tapauksen mukaan toimitusjohtajalle raportoivaa oikeussubjektin elintä, jolle on annettu valtuudet määritellä kyseisen oikeussubjektin strategia, tavoitteet ja yleinen johtaminen ja joka valvoo ja seuraa johdon päätöksentekoa;

4)

’muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisöllä’ muuhun kuin assosioituneeseen kolmanteen maahan sijoittautunutta oikeussubjektia tai, jos se on sijoittautunut unioniin tai assosioituneeseen maahan, oikeussubjektia, jonka johtorakenteet ovat muussa kuin assosioituneessa kolmannessa maassa;

5)

’hankintaedustajalla’ jäsenvaltioon tai assosioituneeseen kolmanteen maahan sijoittautunutta direktiivin 2014/24/EU 2 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa ja direktiivin 2014/25/EU 3 artiklan 1 kohdassa määriteltyä hankintaviranomaista, Euroopan puolustusvirastoa tai kansainvälistä järjestöä, jonka jäsenvaltiot ja assosioituneet maat ovat nimenneet suorittamaan yhteistoiminnallisen hankinnan niiden puolesta;

6)

’puolustustuotteilla’ direktiivin 2009/81/EY soveltamisalaan, sellaisena kuin se on määritelty kyseisen direktiivin 2 artiklassa, kuuluvia tuotteita, myös kenttälääkinnän tarvikkeet;

7)

’turvallisuusluokitelluilla tiedoilla’ missä tahansa muodossa olevia tietoja tai aineistoja, joiden luvaton ilmitulo saattaisi vaihtelevassa määrin vahingoittaa unionin tai yhden tai useamman jäsenvaltion etuja ja joilla on EU:n turvallisuusluokitusmerkintä tai vastaava turvallisuusluokitusmerkintä, sellaisena kuin se on vahvistettu Euroopan unionin edun vuoksi vaihdettujen turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamisesta tehdyssä, neuvostossa kokoontuneiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välisessä sopimuksessa (20);

8)

’arkaluonteisilla tiedoilla’ turvallisuusluokittelemattomia tietoja ja dataa, joita on suojattava luvattomalta käytöltä tai ilmitulolta tapauksen mukaan unionin oikeudessa tai kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen velvoitteiden vuoksi taikka luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön yksityisyyden tai turvallisuuden suojaamiseksi.

a)

jäsenvaltioiden julkiset viranomaiset;

b)

assosioituneiden maiden julkiset viranomaiset;

c)

hankintaedustajat.