|
virallinen lehti |
FI Sarjan L |
|
2023/2131 |
11.10.2023 |
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2023/2131,
annettu 4 päivänä lokakuuta 2023,
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1727 ja neuvoston päätöksen 2005/671/YOS muuttamisesta terroritapauksia koskevan digitaalisen tietojenvaihdon osalta
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 85 artiklan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (1),
sekä katsovat seuraavaa:
|
(1) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/1727 (2) perustettiin Eurojust ja vahvistettiin sen tehtävät ja toimivaltuudet. |
|
(2) |
Neuvoston päätöksen 2005/671/YOS (3) mukaan terrorismin torjunnassa on erittäin tärkeää, että asiaankuuluvilla yksiköillä on käytössään mahdollisimman täydelliset ja ajanmukaiset tiedot. Kyseisessä päätöksessä edellytetään, että jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset antavat Eurojustille tietoja syytetoimista ja tuomioista, jotka liittyvät kahteen tai useampaan jäsenvaltioon vaikuttaviin tai mahdollisesti vaikuttaviin terrorismirikoksiin. |
|
(3) |
Päätöksen 2005/671/YOS tulkinnan epäyhdenmukaisuudet aiheuttavat sen, että joissakin tapauksissa tietoja ei jaeta oikeaan aikaan, niitä ei jaeta lainkaan, tai kaikkia asiaankuuluvia tietoja ei jaeta. Eurojustin on saatava riittävästi tietoja rajat ylittävien tutkintatoimien välisten yhteyksien havaitsemiseksi. |
|
(4) |
Asetuksen (EU) 2018/1727 mukaan yksi Eurojustin tärkeistä tehtävistä on jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten avustaminen tutkinta- ja syytetoimien parhaan mahdollisen koordinoinnin varmistamisessa, mihin kuuluu myös tällaisten tutkinta- ja syytetoimien välisten yhteyksien havaitseminen. Asetuksen perusteella Eurojust voi soveltaa ennakoivampaa lähestymistapaa ja tarjota jäsenvaltioille parempia palveluja, esimerkiksi ehdottamalla tutkinnan käynnistämistä sekä tunnistamalla koordinointitarpeita, tapauksia, joissa mahdollisesti rikotaan kaksoisrangaistavuuden kieltoa, ja puutteita syytetoimissa. |
|
(5) |
Eurojust perusti syyskuussa 2019 päätöksen 2005/671/YOS perusteella Euroopan oikeudellisen terrorismintorjuntaa koskevan rekisterin, jonka erityistavoitteena on havaita terrorismirikoksista epäiltyjä vastaan käynnistettyjen oikeudellisten menettelyjen väliset mahdolliset yhteydet ja tällaisista yhteyksistä johtuvat mahdolliset koordinointitarpeet. |
|
(6) |
Euroopan oikeudellinen terrorismintorjuntaa koskeva rekisteri perustettiin asetuksen (EU) 2018/1727 hyväksymisen jälkeen, minkä vuoksi rekisteriä ei ole integroitu asianmukaisesti Eurojustin tekniseen infrastruktuuriin eikä sitä mainita asetuksessa (EU) 2018/1727. Sen vuoksi tämä tilanne on tarpeen korjata. |
|
(7) |
Terrorismin tehokasta torjumista varten on olennaisen tärkeää, että toimivaltaisten kansallisten viranomaisten ja unionin virastojen välillä vaihdetaan tehokkaasti tietoja terrorismirikoksiin liittyvistä tutkinta- ja syytetoimista. On erittäin tärkeää, että käytettävissä on mahdollisimman täydelliset ja ajantasaiset tiedot. |
|
(8) |
Terroristijärjestöt ovat yhä useammin osallisina myös muunlaisissa vakavissa rikoksissa ja kuuluvat usein järjestäytyneisiin rikollisverkostoihin. Kyseisiin vakaviin rikoksiin kuuluvat esimerkiksi ihmiskauppa, huumekauppa, talousrikokset ja rahanpesu. Vakaviin rikoksiin liittyvien oikeudellisten menettelyjen ja tällaisten vakavien rikosten välillä on tarpeen suorittaa ristiintarkistus. |
|
(9) |
Jotta Eurojust voisi havaita terrorismirikoksista epäiltyjä vastaan vireille pantujen rajat ylittävien oikeudellisten menettelyjen väliset yhteydet sekä näiden oikeudellisten menettelyjen ja Eurojustissa käsiteltyjen muihin vakaviin rikostapauksiin liittyvien tietojen väliset yhteydet, on olennaisen tärkeää, että Eurojust saa toimivaltaisilta kansallisilta viranomaisilta mahdollisimman nopeasti tämän asetuksen asiaankuuluvien säännösten mukaisesti tiedot, jotka ovat tarpeen näiden yhteyksien havaitsemiseksi ristiintarkistuksen avulla. |
|
(10) |
Tietojen toimittamiseksi Eurojustille toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on tiedettävä tarkasti, millaisia tietoja niiden on toimitettava ja missä kansallisen rikosoikeudellisen menettelyn vaiheessa ja missä tapauksissa tiedot toimitetaan. Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten olisi toimitettava tiedot Eurojustille jäsennellysti, organisoidusti, järjestelmällisesti ja puoliautomatisoidusti. Puoliautomatisoidulla tarkoitetaan, että tietojen toimittamiseen käytetty tapa on osittain automatisoitu ja osittain ihmisen valvonnassa. Kyseisen tiedontoimittamistavan odotetaan parantavan merkittävästi Eurojustin saamien tietojen laatua ja lisäävän niiden merkityksellisyyttä. |
|
(11) |
Tietojen jakaminen, tallentaminen ja ristiintarkistaminen lisäävät merkittävästi Eurojustin käsittelemien tietojen määrää. Nämä seikat olisi otettava huomioon määritettäessä nykyisten menettelyjen ja kehysten puitteissa Eurojustin tarvitsemia taloudellisia, teknisiä ja henkilöresursseja. |
|
(12) |
Osaksi kansallista lainsäädäntöä saatettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/541 (4) tarjoaa toimivaltaisille kansallisille viranomaisille viitekehyksen terrorismirikosten määrittelyä varten. |
|
(13) |
Luotettavien tunnistetietojen vaihto on ratkaisevan tärkeää, jotta Eurojust voi havaita terrorismia koskevien tutkintatoimien ja terrorismirikoksista epäiltyjä koskevien oikeudellisten menettelyjen väliset yhteydet. Se on olennaisen tärkeää Eurojustille myös sellaisten tietojoukkojen luomiseksi ja tallentamiseksi, joilla varmistetaan tällaisten terrorismia koskevien tutkintatoimien tai oikeudellisten menettelyjen kohteena olevien henkilöiden luotettava tunnistaminen. Biometristen tietojen käyttö on siksi tärkeää, kun otetaan huomioon erityisesti kolmansien maiden kansalaisten aakkosnumeerisiin tietoihin liittyvä epävarmuus sekä se, että epäillyt käyttävät joskus vale- tai kaksoishenkilöllisyyksiä ja että biometriset tiedot ovat usein ainoa yhteys epäiltyihin tutkintavaiheessa. Kun toimivaltaiset kansalliset viranomaiset tallentavat ja keräävät biometrisiä tietoja ja voivat toimittaa niitä rikosoikeudellisia menettelyjä tai rikosoikeudellisissa menettelyissä noudatettavia prosessuaalisia oikeuksia koskevan kansallisen lainsäädännön nojalla, niiden olisi siis voitava vaihtaa saatavilla olevia biometrisiä tietoja Eurojustin kanssa. Biometriset tiedot ovat arkaluonteisia ja niiden käsittely vaikuttaa Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklan mukaiseen yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamista ja henkilötietojen suojaa koskevaan oikeuteen, minkä vuoksi biometrisiä tietoja olisi toimitettava tavalla, joka on täysin tarpeellisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden sekä käyttötarkoituksen rajoittamisen periaatteen mukainen, ja ainoastaan terrorismirikoksiin liittyvien rikosoikeudellisten menettelyjen kohteena olevien henkilöiden tunnistamista varten. |
|
(14) |
Koska tiedot olemassa olevista yhteyksistä muihin oikeudellisiin menettelyihin ovat erittäin hyödyllisiä tutkinnan varhaisessa vaiheessa, toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on toimitettava tietoja Eurojustille heti, kun asia on saatettu oikeusviranomaisen käsiteltäväksi kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Asia olisi katsottava saatetuksi oikeusviranomaisen käsiteltäväksi esimerkiksi silloin, kun oikeusviranomaiselle ilmoitetaan meneillään olevasta tutkinnasta, se hyväksyy tai määrää tutkintatoimen tai päättää syytteen nostamisesta, sovellettavasta kansallisesta lainsäädännöstä riippuen. Jos toimivaltainen kansallinen viranomainen on jo tietoinen oman jäsenvaltionsa rikosoikeudellisen menettelyn ja toisen jäsenvaltion rikosoikeudellisen menettelyn välisistä yhteyksistä, sen olisi ilmoitettava asiasta Eurojustille. |
|
(15) |
Kun otetaan huomioon, että joidenkin jäsenvaltioiden oikeusperinteiden ja -järjestelmien mukaan oikeusviranomainen ei valvo tutkintatoimia ja osallistuu menettelyyn vasta myöhemmässä vaiheessa, tämä asetus ei saisi estää toimivaltaisia kansallisia viranomaisia toimittamasta kansallisille jäsenilleen tietoja terrorismia koskevista tutkintatoimista jo aikaisemmassa vaiheessa kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. |
|
(16) |
Jotta voidaan varmistaa oikeudellisessa terrorismintorjuntaa koskevassa rekisterissä olevien tietojen paikkansapitävyys, havaita tapausten väliset yhteydet tai varmistaa epäillyn henkilöllisyys tutkinnan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja varmistaa määräaikojen noudattaminen, toimivaltaisten kansallisten viranomaisten olisi pidettävä toimittamansa tiedot ajan tasalla. Tällaisiin ajan tasalle saatettaviin tietoihin olisi luettava uudet tiedot, jotka koskevat tutkinnan kohteena olevaa henkilöä, tuomioistuinten päätöksiä esimerkiksi tutkintavankeudesta ja oikeudenkäynnin aloittamisesta, vapauttavia tuomioita ja lopullisia syyttämättäjättämispäätöksiä sekä oikeudellista yhteistyötä koskevia pyyntöjä tai havaittuja yhteyksiä muihin lainkäyttöalueisiin. |
|
(17) |
Toimivaltaisia kansallisia viranomaisia ei pitäisi velvoittaa jakamaan terrorismirikoksia koskevia tietoja Eurojustin kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jos se vaarantaisi meneillään olevan tutkinnan tai henkilön turvallisuuden tai olisi kyseisen jäsenvaltion keskeisten turvallisuusetujen vastaista. Tällaista poikkeusta tiedonjakovelvollisuudesta olisi sovellettava vain poikkeuksellisissa olosuhteissa ja tapauskohtaisesti. Harkitessaan, olisiko kyseisestä velvollisuudesta poikettava, toimivaltaisten kansallisten viranomaisten olisi otettava asianmukaisesti huomioon, että Eurojust käsittelee kansallisten viranomaisten toimittamia tietoja unionin tietosuojalainsäädäntöä noudattaen, ja otettava samalla huomioon oikeudellisten menettelyjen luottamuksellisuus. |
|
(18) |
Arkaluonteisten tietojen vaihtamiseen toimivaltaisten kansallisten viranomaisten ja Eurojustin välillä ja tällaisten tietojen käsittelyyn olisi käytettävä suojattuja viestintäkanavia, kuten hajautettua tietojärjestelmää tai neuvoston päätöksessä 2008/976/YOS (5) tarkoitettuja suojattuja tietoliikenneyhteyksiä, jotta tällaisia tietoja voidaan suojata luvattomalta luovuttamiselta ja kyberhyökkäyksiltä. Suojattujen viestintäkanavien käyttö ei saisi rajoittaa tulevaa teknologista kehitystä. |
|
(19) |
Turvallisen tietojenvaihdon takaamiseksi sekä viestinnän ja tietojenvaihdon eheyden suojaamiseksi asianhallintajärjestelmän olisi oltava liitettynä suojattuihin viestintäkanaviin ja täytettävä korkeat kyberturvallisuusstandardit. Tällaisia suojattuja viestintäkanavia voidaan käyttää myös asianhallintajärjestelmän liittämiseksi muihin unionin tietojärjestelmiin, siltä osin kuin näiden järjestelmien perustamisesta annetuissa säädöksissä säädetään Eurojustin pääsystä tietoihin. |
|
(20) |
Hajautetun tietojärjestelmän olisi mahdollistettava suojattu tietojenvaihto toimivaltaisten kansallisten viranomaisten ja Eurojustin välillä niin, etteivät unionin toimielimet, elimet tai laitokset ole osallisena tällaisen tietojenvaihdon sisällössä. Hajautetun tietojärjestelmän olisi koostuttava jäsenvaltioiden ja Eurojustin tietoteknisistä taustajärjestelmistä, jotka on liitetty toisiinsa yhteentoimivilla yhteyspisteillä. Hajautetun tietojärjestelmän yhteyspisteiden olisi perustuttava e-CODEX-järjestelmään. |
|
(21) |
Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano hajautetun tietojärjestelmän perustamisen ja käytön suhteen tapauksissa, jotka kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (6) mukaisesti. |
|
(22) |
Jäsentämättömän tiedon toimittaminen edellyttää manuaalisia toimia, lisää hallinnollista taakkaa ja heikentää ristiintarkistuksen tulosten laatua. Siksi toimivaltaisten kansallisten viranomaisten olisi toimitettava tiedot jäsennellysti noudattaen 23 päivänä maaliskuuta 2017 annetussa komission tiedonannossa ”Eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet – täytäntöönpanostrategia” tarkoitetuissa eurooppalaisissa yhteentoimivuusperiaatteissa määriteltyjä yhteentoimivuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia. Lisäksi tiedonsiirtoa olisi automatisoitava mahdollisimman paljon toimivaltaisten kansallisten viranomaisten hallinnollisen taakan keventämiseksi ja tarvittavien tietojen säännöllisen ja nopean toimittamisen varmistamiseksi. |
|
(23) |
Eurojust tarvitsee nykyaikaisen asianhallintajärjestelmän, jotta arkaluonteisten henkilötietojen käsittely olisi turvallista. Oikeudellinen terrorismintorjuntaa koskeva rekisteri on tarpeen integroida uuteen järjestelmään ja sen toiminnot on tarpeen mahdollistaa uudessa järjestelmässä, minkä lisäksi on tarpeen parantaa Eurojustin valmiuksia havaita tapausten välisiä yhteyksiä samalla, kun pääsääntöisesti hyödynnetään täysimääräisesti olemassa olevia kansallisia ja unionin mekanismeja biometristen tietojen vertailemiseksi. |
|
(24) |
On tärkeää, että kansalliset jäsenet hallinnoivat edelleen toimivaltaisilta kansallisilta viranomaisilta saamiaan tietoja ja ovat niistä vastuussa. Mitään operatiivisia henkilötietoja ei oletusarvoisesti saisi jakaa toisen jäsenvaltion kanssa. Operatiivisia henkilötietoja olisi jaettava ainoastaan siinä määrin kuin toimivaltaiset kansalliset viranomaiset sallivat tietojenvaihdon. Jotta voidaan digitalisoida mahdollisten yhteyksien seuranta ja nopeuttaa sitä ja samanaikaisesti varmistaa tietojen täysi hallinta, olisi otettava käyttöön käsittelykoodit. |
|
(25) |
Nykypäivän terrorismi sekä vakava ja järjestäytynyt rikollisuus ovat erittäin dynaamisia ja globaalistuneita ilmiöitä, jotka vaikuttavat usein kahteen tai useampaan jäsenvaltioon. Vaikka terrorismilla on jo aiemmin ollut vahva kansainvälinen ulottuvuus, terrorismirikoksen tekijöiden kansainvälinen yhteistyö on lisääntynyt merkittävästi sähköisen viestinnän käytön ja saatavuuden myötä. Terrorismirikoksen kansainvälinen luonne ei välttämättä ole tiedossa, kun asia saatetaan oikeusviranomaisen käsiteltäväksi, vaan se voi paljastua Eurojustin suorittamassa tietojen ristiintarkistuksessa. Tämän vuoksi terrorismirikosten tutkinta tai niihin liittyvät syytetoimet edellyttävät syyttäjäviranomaisten toiminnan yhteensovittamista ja yhteistyötä tai yhteisin perustein toteutettavia syytetoimia, kuten Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 85 artiklassa määrätään. Terroritapauksia koskevia tietoja olisi vaihdettava Eurojustin kanssa oikea-aikaisesti, ellei tietyn tapauksen olosuhteista käy selvästi ilmi, että se on luonteeltaan täysin kansallinen. |
|
(26) |
Terroritapausten tutkinta- ja syytetoimia vaikeuttaa usein se, että kansalliset tutkinta- ja syyttäjäviranomaiset eivät vaihda tietoja keskenään. Jotta uudet terrorismia koskevat tutkinnat voidaan ristiintarkistaa aiempien tutkintatoimien kanssa ja havaita niiden väliset mahdolliset yhteydet, on tarpeen varmistaa, että aiempia tutkintatoimia ja tuomioita koskevien tietojen säilyttämisaika on riittävän pitkä operatiivista toimintaa varten. Sen vuoksi on tarpeen pidentää tietojen tallentamisen määräaikoja oikeudellisessa terrorismintorjunnan rekisterissä. |
|
(27) |
Sen avulla, että on mahdollista ristiintarkistaa uudet terrorismia koskevat tutkinnat aiempien tutkintatoimien kanssa, voidaan havaita niiden väliset mahdolliset yhteydet ja tarve tehdä yhteistyötä. Tällainen ristiintarkistus voisi paljastaa, että jäsenvaltiossa vireillä olevassa asiassa epäiltynä tai syytettynä olevaa henkilöä on aiemmin epäilty tai häntä vastaan on nostettu syyte loppuun käsitellyssä asiassa toisessa jäsenvaltiossa. Siinä voitaisiin myös havaita meneillään olevien tutkinta- ja syytetoimien välisiä yhteyksiä, jotka olisivat muutoin voineet jäädä piiloon. Näin on myös silloin, kun aiemmat tutkinnat ovat päättyneet vapauttavaan tuomioon tai lopulliseen syyttämättäjättämispäätökseen. Tästä syystä tuomioita koskevien tietojen lisäksi on tapauksen mukaan tarpeen tallentaa tiedot myös aiemmista tutkintatoimista. |
|
(28) |
On varmistettava, että tietoja tutkintatoimista, jotka ovat päättyneet vapauttavaan tuomioon tai lopulliseen syyttämättäjättämispäätökseen, käsitellään ainoastaan syytetoimiin liittyviä tarkoituksia varten. Näitä tietoja ei saa käyttää muihin tarkoituksiin kuin yhteyksien havaitsemiseen meneillään olevien tutkinta- ja syytetoimien kanssa ja näiden tutkinta- ja syytetoimien tukemiseen. Ellei toimivaltainen kansallinen viranomainen tapauskohtaisesti toisin päätä, Eurojustin olisi voitava edelleen käsitellä tällaisia operatiivisia henkilötietoja. Jos toimivaltainen kansallinen viranomainen päättää sen jälkeen, kun vapauttava tuomio tai syyttämättäjättämispäätös on tullut lainvoimaiseksi, ettei syytteistä vapautettujen tai syyttämättä jätettyjen henkilöiden tietoja ole tarpeen käsitellä, muun muassa tapauksen erityispiirteiden taikka vapauttavan tuomion tai syyttämättäjättämispäätöksen perusteiden vuoksi, kyseiset tiedot olisi poistettava. |
|
(29) |
Eurojust on tehnyt kolmansien maiden kanssa 12 yhteistyösopimusta, joissa sallitaan operatiivisten henkilötietojen siirtäminen ja kolmannen maan yhteyssyyttäjien lähettäminen Eurojustiin. Lisäksi Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan välisessä kauppa- ja yhteistyösopimuksessa (7) sallitaan yhteyssyyttäjän lähettäminen. Neuvosto antoi maaliskuussa 2021 komissiolle valtuudet neuvotella yhteistyösopimuksista Eurojustin ja 13 muun kolmannen valtion eli Algerian, Argentiinan, Armenian, Bosnia ja Hertsegovinan, Brasilian, Kolumbian, Egyptin, Israelin, Jordanian, Libanonin, Marokon, Tunisian ja Turkin välillä. |
|
(30) |
Asetus (EU) 2018/1727 muodostaa oikeusperustan kolmansien maiden kanssa tehtävälle yhteistyölle ja tietojenvaihdolle, mutta siihen ei sisälly sääntöjä, jotka koskisivat Eurojustiin lähetettyjen kolmansien maiden yhteyssyyttäjien kanssa tehtävän yhteistyön muodollisia ja teknisiä näkökohtia ja erityisesti heidän pääsyään asianhallintajärjestelmään. Asetuksessa (EU) 2018/1727 olisi oikeusvarmuuden vuoksi vahvistettava nimenomainen oikeusperusta Eurojustin ja kolmansien maiden yhteyssyyttäjien väliselle yhteistyölle ja heidän pääsylleen asianhallintajärjestelmään. Eurojustin olisi pantava täytäntöön riittävät suojatoimet ja turvatoimenpiteet tietojen ja perusoikeuksien suojaamiseksi ajantasaisten teknisten järjestelyjen ja tiukkojen sisäisten sääntöjen avulla. |
|
(31) |
Käsitellessään operatiivisia henkilötietoja tämän asetuksen mukaisesti Eurojustin olisi varmistettava tietosuojan korkea taso. Operatiivisten henkilötietojen käsittelyn osalta Eurojustiin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (8) 3 artiklaa ja IX lukua sekä operatiivisten henkilötietojen käsittelyä koskevia erityissääntöjä, joista säädetään asetuksessa (EU) 2018/1727, sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2022/838 (9) ja tällä asetuksella. Kyseisiä säännöksiä sovelletaan kaikkien operatiivisten henkilötietojen käsittelyyn Eurojustissa. Niitä sovelletaan erityisesti kaikkiin asianhallintajärjestelmässä käsiteltäviin operatiivisiin henkilötietoihin riippumatta siitä, käsittelevätkö niitä kansalliset jäsenet, kansalliset yhteyshenkilöt, yhteyssyyttäjät vai muut asetuksen (EU) 2018/1727 mukaisesti valtuutetut henkilöt. |
|
(32) |
Asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla olisi oltava yksinomainen oikeus päättää siitä, pitäisikö Eurojustin tukea tutkinta- ja syyttäjäviranomaisten toiminnan yhteensovittamista ja yhteistyötä ja miten se tapahtuisi, jollei sovellettavasta kansallisesta lainsäädännöstä, unionin oikeudesta tai kansainvälisestä oikeudesta, johon sisältyy keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevia yleissopimuksia ja muita kansainvälisiä sopimuksia, muuta johdu. |
|
(33) |
Oikeusvarmuuden vuoksi olisi selkeytettävä suhdetta, joka vallitsee tietojenvaihdossa, jota toimivaltaisten kansallisten viranomaisten ja Eurojustin välillä tehdään terroritapauksissa yhtäältä päätöksen 2005/671/YOS ja toisaalta asetuksen (EU) 2018/1727 nojalla. Tästä syystä asiaa koskevat säännökset olisi poistettava päätöksestä 2005/671/YOS ja lisättävä asetukseen (EU) 2018/1727. |
|
(34) |
Jotkin toimivaltaiset kansalliset viranomaiset on jo yhdistetty päätöksen 2008/976/YOS 9 artiklassa tarkoitettuun suojattuun tietoliikenneyhteyteen, mutta monilla toimivaltaisilla kansallisilla viranomaisilla ei ole vielä yhteyttä siihen tai suojattuihin viestintäkanaviin. Jotta voidaan varmistaa, että jäsenvaltioilla on riittävästi aikaa luoda tällainen yhteys toimivaltaisille kansallisille viranomaisille, täytäntöönpanoon olisi myönnettävä siirtymäaika. |
|
(35) |
Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevien 1 ja 2 artiklan sekä 4 a artiklan 1 kohdan mukaisesti Irlanti ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista. |
|
(36) |
Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. |
|
(37) |
Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EU) 2018/1725 42 artiklan mukaisesti ja hän on antanut lausunnon 26 päivänä tammikuuta 2022, |
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Asetuksen (EU) 2018/1727 muuttaminen
Muutetaan asetus (EU) 2018/1727 seuraavasti:
|
1) |
korvataan 3 artiklan 5 kohta seuraavasti: ”5. Eurojust voi myös avustaa tutkinta- ja syytetoimissa, jotka koskevat vain jäsenvaltiota ja kolmatta maata tai jäsenvaltiota ja kansainvälistä järjestöä sillä edellytyksellä, että kyseisen kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön kanssa on tehty yhteistyösopimus tai yhteistyöjärjestely 52 artiklan mukaisesti, tai sillä edellytyksellä, että tietyssä tapauksessa tällaisen tuen antamiseen liittyy keskeinen etu. Päätöksen siitä, antaako jäsenvaltio oikeusapua kolmannelle maalle tai kansainväliselle järjestölle ja miten se sitä antaa, tekee yksinomaan asianomaisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jollei sovellettavasta kansallisesta lainsäädännöstä, unionin oikeudesta tai kansainvälisestä oikeudesta muuta johdu.” |
|
2) |
muutetaan 20 artikla seuraavasti:
|
|
3) |
muutetaan 21 artikla seuraavasti:
|
|
4) |
lisätään artikla seuraavasti: ”21 a artikla Terroritapauksia koskeva tietojenvaihto 1. Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on terrorismirikosten osalta tiedotettava kansallisille jäsenilleen kaikista käynnissä olevista tai päätökseen saatetuista oikeusviranomaisten valvomista rikostutkinnoista heti, kun asia on saatettu oikeusviranomaisen käsiteltäväksi kansallisen lainsäädännön, erityisesti kansallisen rikosprosessioikeuden, mukaisesti, sekä kaikista käynnissä olevista tai päätökseen saatetuista syytetoimista, oikeudenkäynneistä ja tuomioistuinten päätöksistä terrorismirikosten osalta. Tätä velvollisuutta on sovellettava kaikkiin terrorismirikoksia koskeviin rikostutkintoihin riippumatta siitä, onko niillä tiedossa oleva yhteys toiseen jäsenvaltioon tai kolmanteen maahan, paitsi jos rikostutkinta vaikuttaa erityisolosuhteidensa vuoksi selvästi vain yhteen jäsenvaltioon. 2. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta, jos
3. Terrorismirikoksilla tarkoitetaan tässä artiklassa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2017/541 (*1) tarkoitettuja rikoksia. 4. Edellä olevan 1 kohdan mukaisesti toimitettaviin tietoihin on sisällyttävä liitteessä III esitetyt operatiiviset henkilötiedot ja muut kuin henkilötiedot. Näihin tietoihin voi sisältyä liitteessä III olevan d kohdan mukaisia henkilötietoja, mutta ainoastaan jos toimivaltaisilla kansallisilla viranomaisilla on hallussaan tällaisia henkilötietoja tai ne voidaan toimittaa toimivaltaisille kansallisille viranomaisille kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja jos tietojen toimittaminen on tarpeen, jotta rekisteröity voidaan tunnistaa luotettavasti 27 artiklan 5 kohdan mukaisesti. 5. Jollei 2 kohdasta muuta johdu, toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on ilmoitettava kansallisille jäsenilleen muutoksista 1 kohdan nojalla toimitettuihin tietoihin ilman aiheetonta viivytystä ja mahdollisuuksien mukaan viimeistään 10 työpäivän kuluessa tällaisista muutoksista. 6. Toimivaltainen kansallinen viranomainen ei ole velvollinen toimittamaan tällaisia tietoja, jos ne on jo toimitettu Eurojustille. 7. Toimivaltainen kansallinen viranomainen voi milloin tahansa pyytää Eurojustin tukea jatkotoimissa, jotka koskevat tämän artiklan nojalla toimitettujen tietojen perusteella havaittuja yhteyksiä. (*1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/541, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2017, terrorismin torjumisesta sekä neuvoston puitepäätöksen 2002/475/YOS korvaamisesta sekä neuvoston päätöksen 2005/671/YOS muuttamisesta (EUVL L 88, 31.3.2017, s. 6).”;" |
|
5) |
lisätään artiklat seuraavasti: ”22 a artikla Turvallinen digitaalinen viestintä ja tietojenvaihto toimivaltaisten kansallisten viranomaisten ja Eurojustin välillä 1. Tämän asetuksen mukainen toimivaltaisten kansallisten viranomaisten ja Eurojustin välinen viestintä toteutetaan hajautetun tietojärjestelmän kautta. Jäljempänä 23 artiklassa tarkoitettu asianhallintajärjestelmä liitetään turvallisen ja luotettavan rajatylittävän tietojenvaihdon mahdollistavaan sellaisten tietojärjestelmien ja yhteentoimivien e-CODEX-yhteyspisteiden verkostoon, joiden toiminnasta ja hallinnoinnista vastaa kukin yksittäinen jäsenvaltio ja Eurojust erikseen, jäljempänä ’hajautettu tietojärjestelmä’. 2. Jos tietojenvaihto 1 kohdan mukaisesti ei ole mahdollista siksi, että hajautettu tietojärjestelmä ei ole käytettävissä tai olosuhteet ovat poikkeukselliset, se on toteutettava jollain muulla mahdollisimman nopealla ja tarkoituksenmukaisella keinolla. Jäsenvaltioiden ja Eurojustin on varmistettava, että nämä vaihtoehtoiset viestintäkeinot ovat luotettavia ja takaavat vastaavan turvallisuus- ja tietosuojatason. 3. Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on toimitettava tämän asetuksen 21 ja 21 a artiklassa tarkoitetut tiedot Eurojustille kansallisista rekistereistä puoliautomatisoidusti ja jäsennellysti. Komissio määrittelee Eurojustia kuullen tällaista toimittamista koskevat järjestelyt täytäntöönpanosäädöksellä tämän asetuksen 22 b artiklan mukaisesti. Kyseisessä täytäntöönpanosäädöksessä määritellään erityisesti tämän asetuksen liitteessä III olevan d kohdan mukaisesti toimitettujen tietojen muoto ja tällaisten tietojen toimittamista koskevat tarvittavat tekniset standardit sekä vahvistetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/850 (*2) 3 artiklan 9 kohdassa määritellyt digitaaliset prosessistandardit. 4. Komissio vastaa sellaisen viitesovelluksen luomisesta, ylläpidosta ja kehittämisestä, jota jäsenvaltiot ja Eurojust voivat päättää käyttää taustajärjestelmänään. Viitesovelluksen on perustuttava moduuleihin, mikä tarkoittaa, että ohjelmisto pakataan ja toimitetaan erillään e-CODEX-järjestelmän komponenteista, joilla se yhdistetään hajautettuun tietojärjestelmään. Moduulirakenteen on mahdollistettava se, että jäsenvaltiot käyttävät uudelleen tai lujittavat olemassa olevia kansallisia oikeudellisen viestinnän infrastruktuureitaan rajatylittävää käyttöä varten ja Eurojustin olisi voitava yhdistää asianhallintajärjestelmänsä hajautettuun tietojärjestelmään. 5. Komissio tarjoaa viitesovelluksen ja ylläpitää ja tukee sitä maksutta. Viitesovelluksen luominen, ylläpito ja kehittäminen rahoitetaan unionin yleisestä talousarviosta. 6. Jäsenvaltiot ja Eurojust vastaavat omista kustannuksistaan, jotka aiheutuvat asetuksen (EU) 2022/850 3 artiklan 3 alakohdassa määritellyn valtuutetun e-CODEX-yhteyspisteen perustamisesta ja toiminnasta sekä asiaankuuluvien tietojärjestelmiensä perustamisesta ja mukauttamisesta, jotta ne olisivat yhteentoimivia yhteyspisteiden kanssa. 22 b artikla Komission hyväksymät täytäntöönpanosäädökset 1. Komissio hyväksyy tämän asetuksen mukaista viestintää varten perustettavaa hajautettua tietojärjestelmää ja sen käyttöä koskevat tarvittavat täytäntöönpanosäädökset, joissa vahvistetaan seuraavat:
2. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään viimeistään 1 päivänä marraskuuta 2025 22 c artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. 22 c artikla Komiteamenettely 1. Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011 (*3) tarkoitettu komitea. 2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa. Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, ja tuolloin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa. (*2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/850, annettu 30 päivänä toukokuuta 2022, siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön alalla käytettävästä tietokoneistetusta rajatylittävän sähköisen tietojenvaihdon järjestelmästä (e-CODEX-järjestelmä) ja asetuksen (EU) 2018/1726 muuttamisesta (EUVL L 150, 1.6.2022, s. 1)." (*3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).”;" |
|
6) |
korvataan 23, 24 ja 25 artikla seuraavasti: ”23 artikla Asianhallintajärjestelmä 1. Eurojust perustaa asianhallintajärjestelmän liitteessä II lueteltujen operatiivisten henkilötietojen, liitteessä III lueteltujen tietojen ja muiden kuin henkilötietojen käsittelyä varten. 2. Asianhallintajärjestelmän tarkoituksena on
3. Asianhallintajärjestelmä voidaan yhdistää neuvoston päätöksen 2008/976/YOS (*4) 9 artiklassa tarkoitettuun suojattuun tietoliikenneyhteyteen ja muihin suojattuihin viestintäkanaviin sovellettavan unionin lainsäädännön mukaisesti. 4. Kun Eurojustille on myönnetty pääsy muiden unionin säädösten nojalla perustetuissa muissa unionin tietojärjestelmissä oleviin tai niistä saatuihin tietoihin, se voi käyttää asianhallintajärjestelmää päästäkseen tällaisissa tietojärjestelmissä oleviin tietoihin tai muodostaakseen yhteyden näihin tietojärjestelmiin tietojen, mukaan lukien henkilötiedot, hakemista ja käsittelyä varten edellyttäen, että tämä on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi ja tällaisten tietojärjestelmien perustamisesta annettujen unionin säädösten mukaista. 5. Edellä 3 ja 4 kohdassa ei uloteta Eurojustille myönnettyjä pääsyoikeuksia koskemaan muita unionin tietojärjestelmiä näiden järjestelmien perustamisesta annettujen unionin säädösten nojalla. 6. Tehtäviensä suorittamiseksi kansalliset jäsenet voivat käsitellä henkilötietoja, jotka koskevat heidän käsiteltävänään olevia yksittäisiä tapauksia, tämän asetuksen tai muiden sovellettavien säädösten mukaisesti. Heidän on annettava tietosuojavastaavalle pääsy asianhallintajärjestelmässä käsiteltäviin henkilötietoihin. 7. Käsitellessään operatiivisia henkilötietoja Eurojust ei luo muita automaattisesti käsiteltäviä tiedostoja kuin asianhallintajärjestelmän. Kansalliset jäsenet voivat tilapäisesti tallentaa ja analysoida henkilötietoja määrittääkseen, ovatko tällaiset tiedot merkityksellisiä Eurojustin tehtävien kannalta ja voidaanko ne sisällyttää asianhallintajärjestelmään. Kyseisiä tietoja voidaan säilyttää enintään kolmen kuukauden ajan. 24 artikla Asianhallintajärjestelmän tietojen hallinta 1. Kansallisen jäsenen on tallennettava hänelle tämän asetuksen tai muiden sovellettavien säädösten mukaisesti toimitetut tiedot asianhallintajärjestelmään. Kansallinen jäsen vastaa käsittelemiensä tietojen hallinnasta. 2. Kansallinen jäsen päättää tapauskohtaisesti siitä, pidetäänkö tietoihin pääsy rajoitettuna vai sallitaanko pääsy tietoihin tai niiden osiin muille kansallisille jäsenille, Eurojustiin lähetetyille yhteyssyyttäjille, valtuutetulle Eurojustin henkilöstölle tai muille Eurojustin lukuun työskenteleville henkilöille, jotka ovat saaneet tarvittavan valtuutuksen hallintojohtajalta. 3. Kansallisen jäsenen on ilmoitettava toimivaltaisia kansallisia viranomaisia kuullen yleisesti tai tiettyjen ehtojen täyttyessä tietojen jatkokäsittelyä, saatavuutta ja siirtämistä koskevista rajoituksista, jos on havaittu 23 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettu yhteys. 25 artikla Pääsy asianhallintajärjestelmään kansallisella tasolla 1. Edellä 20 artiklan 3 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetuilla henkilöillä on pääsy ainoastaan seuraaviin tietoihin:
2. Kansallinen jäsen päättää tämän artiklan 1 kohdassa säädetyin rajoituksin, miten laaja pääsy 20 artiklan 3 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetuille henkilöille myönnetään heidän jäsenvaltiossaan. 3. Edellä olevan 21 a artiklan mukaisesti toimitettuihin tietoihin saavat tutustua kansallisella tasolla ainoastaan 20 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetut Eurojustin terrorismiasioiden kansalliset yhteyshenkilöt. 4. Kukin jäsenvaltio voi kansallista jäsentään kuultuaan päättää, että 20 artiklan 3 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetut henkilöt voivat tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa säädetyin rajoituksin tallentaa jäsenvaltiotaan koskevia tietoja asianhallintajärjestelmään. Asianomaisen kansallisen jäsenen on vahvistettava tällainen panos. Kollegio vahvistaa tämän kohdan käytännön toteutuksen yksityiskohdat. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava Eurojustille ja komissiolle tämän kohdan täytäntöönpanoa koskevasta päätöksestään. Komissio ilmoittaa siitä muille jäsenvaltioille. (*4) Neuvoston päätös 2008/976/YOS, tehty 16 päivänä joulukuuta 2008, Euroopan oikeudellisesta verkostosta (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 130).”;" |
|
7) |
muutetaan 27 artikla seuraavasti:
|
|
8) |
muutetaan 29 artikla seuraavasti:
|
|
9) |
lisätään artikla seuraavasti: ”54 a artikla Kolmansien maiden yhteyssyyttäjät 1. Kolmannen maan yhteyssyyttäjä voidaan lähettää Eurojustiin sellaisen Eurojustin ja kyseisen kolmannen maan välillä ennen 12 päivää joulukuuta 2019 tehdyn yhteistyösopimuksen tai sellaisen Euroopan unionin toiminasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan mukaisen, unionin ja kolmannen maan välisen kansainvälisen sopimuksen perusteella, jolla hyväksytään yhteyssyyttäjän lähettäminen. 2. Yhteyssyyttäjän oikeudet ja velvollisuudet määritellään 1 kohdassa tarkoitetussa yhteistyösopimuksessa tai kansainvälisessä sopimuksessa tai 47 artiklan 3 kohdan mukaisesti tehdyssä yhteistyöjärjestelyssä. 3. Eurojustiin lähetetyille yhteyssyyttäjille annetaan pääsy asianhallintajärjestelmään turvallista tietojenvaihtoa varten. Eurojust on 45 ja 46 artiklan mukaisesti vastuussa yhteyssyyttäjien suorittamasta henkilötietojen käsittelystä asianhallintajärjestelmässä. Operatiivisia henkilötietoja voidaan siirtää kolmansien maiden yhteyssyyttäjille asianhallintajärjestelmän kautta ainoastaan tässä asetuksessa, kyseisen maan kanssa tehdyssä sopimuksessa tai muissa sovellettavissa välineissä vahvistettujen sääntöjen ja edellytysten mukaisesti. Yhteyssyyttäjiin sovelletaan soveltuvin osin 24 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa ja 24 artiklan 2 kohtaa. Kollegio vahvistaa yksityiskohtaiset pääsyehdot.”; |
|
10) |
lisätään 80 artiklaan kohdat seuraavasti: ”9. Eurojust voi jatkaa tilapäisistä työtiedostoista ja hakemistosta koostuvan asianhallintajärjestelmän käyttöä 1 päivään joulukuuta 2025 saakka, jos uusi asianhallintajärjestelmä ei ole vielä käytössä. 10. Toimivaltaiset kansalliset viranomaiset ja Eurojust voivat jatkaa muiden kuin 22 a artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen viestintäkanavien käyttöä sen kuukauden ensimmäiseen päivään saakka, joka alkaa kahden vuoden kuluttua tämän asetuksen 22 b artiklassa tarkoitetun täytäntöönpanosäädöksen voimaantulopäivästä, jos 22 a artiklan 1 kohdassa tarkoitetut viestintäkanavat eivät ole vielä käytettävissä niiden väliseen suoraan viestintään. 11. Toimivaltaiset kansalliset viranomaiset voivat jatkaa tietojen toimittamista muilla tavoin kuin puoliautomaattisesti 22 a artiklan 3 kohdan mukaisesti sen kuukauden ensimmäiseen päivään saakka, joka alkaa kahden vuoden kuluttua tämän asetuksen 22 b artiklassa tarkoitetun täytäntöönpanosäädöksen voimaantulopäivästä, jos teknisiä vaatimuksia ei ole vielä määritetty.” |
|
11) |
lisätään liite seuraavasti: ”LIITE III
|
2 artikla
Päätöksen 2005/671/YOS muuttaminen
Muutetaan päätös 2005/671/YOS seuraavasti:
|
1) |
kumotaan 1 artiklan c alakohta; |
|
2) |
muutetaan 2 artikla seuraavasti:
|
3 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.
Tehty Strasbourgissa 4 päivänä lokakuuta 2023.
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
R. METSOLA
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
J. M. ALBARES BUENO
(1) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 12. heinäkuuta 2023 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, annettu 18. syyskuuta 2023.
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1727, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virastosta (Eurojust) ja neuvoston päätöksen 2002/187/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 138).
(3) Neuvoston päätös 2005/671/YOS, tehty 20 päivänä syyskuuta 2005, terrorismirikoksia koskevasta tiedonvaihdosta ja yhteistyöstä (EUVL L 253, 29.9.2005, s. 22).
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/541, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2017, terrorismin torjumisesta sekä neuvoston puitepäätöksen 2002/475/YOS korvaamisesta sekä neuvoston päätöksen 2005/671/YOS muuttamisesta (EUVL L 88, 31.3.2017, s. 6).
(5) Neuvoston päätös 2008/976/YOS, tehty 16 päivänä joulukuuta 2008, Euroopan oikeudellisesta verkostosta (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 130).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
(7) EUVL L 149, 30.4.2021, s. 10.
(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).
(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/838, annettu 30 päivänä toukokuuta 2022, asetuksen (EU) 2018/1727 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse joukkotuhontaa, ihmisyyttä vastaan tehtyjä rikoksia, sotarikoksia ja niiden liitännäisrikoksia koskevien todisteiden säilyttämisestä, analysoinnista ja tallentamisesta Eurojustissa (EUVL L 148, 31.5.2022, s. 1).
ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2023/2131/oj
ISSN 1977-0812 (electronic edition)