KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2023/2104,

annettu 4 päivänä heinäkuuta 2023,

delegoidun asetuksen (EU) 2015/2402 muuttamisesta sähkön ja lämmön erillisen tuotannon yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen tarkistamiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU mukaisesti

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU (1) ja erityisesti sen 14 artiklan 10 kohdan toisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2015/2402 (2) vahvistettiin tarkistetut sähkön ja lämmön erillisen tuotannon yhdenmukaistetut hyötysuhteen viitearvot asiaankuuluvien tekijöiden, kuten rakentamisvuoden ja polttoainetyyppien, mukaan eriteltyjen arvojen matriisina, jota täydennettiin keskimääräisiä ilmasto-olosuhteita ja vältettyjä verkkohäviöitä koskevilla korjauskertoimilla.

(2)

Komissio toteutti sähkön ja lämmön erillisen tuotannon yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen uudelleentarkastelun, jäljempänä ’uudelleentarkastelu’, jossa otettiin huomioon jäsenvaltioiden ja sidosryhmien toimittamat tiedot, jotka koskevat operatiivista käyttöä todellisissa olosuhteissa. Tarkastelujaksolla vuosina 2016–2021 todetun parhaan saatavilla ja taloudellisesti perusteltavissa olevan teknologian kehityksen seurauksena delegoidussa asetuksessa (EU) 2015/2402 tehty erottelu, joka koskee yhteistuotantoyksikön rakentamisvuotta, olisi säilytettävä sähkön erillisen tuotannon yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen yhteydessä.

(3)

Uudelleentarkastelu osoitti, että on tarpeen ottaa huomioon uusia polttoaineita ja uusia teknologioita, joita voitaisiin käyttää laajemmin tai ottaa käyttöön yhteistuotannossa. Sen vuoksi luetteloa energialähteistä, joilla on erilliset viitearvot, olisi laajennettava kattamaan myös sähköllä tuotetut kaasut (e-kaasut) ja kaupattu vety. Kaupatulle vedylle olisi asetettava erilliset viitearvot vedyn käytön tehostamiseksi suurissa yhteistuotantoyksiköissä.

(4)

Uudelleentarkastelussa kannatettiin sitä, että kaikille fossiilisille polttoaineille käytetään erillisessä sähköntuotannossa yhtä viitearvoa, joka perustuu maakaasun käyttöön kombivoimalaitoksissa. Nestemäisiä tai kiinteitä fossiilisia polttoaineita käyttävien uusien yhteistuotantoyksiköiden rakentaminen ei ole unionin pitkän aikavälin energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden mukaista. Jotta vältettäisiin takautuvat muutokset nykyisiin järjestelmiin, viitearvot olisi saatettava ajan tasalle ja niitä olisi sovellettava uusiin ja merkittävästi uudistettuihin fossiilisia polttoaineita käyttäviin yhteistuotantoyksiköihin, jotka otetaan käyttöön 1 päivänä tammikuuta 2024 tai sen jälkeen.

(5)

Uudelleentarkastelu osoitti, että lämmön erillisen tuotannon yhdenmukaistettuja hyötysuhteen viitearvoja olisi muutettava ainoastaan fossiilisten polttoaineiden osalta. Fossiilisten polttoaineiden uudet viitearvot vahvistetaan maakaasua käyttävien lämpökattiloiden perusteella, ja niitä olisi sovellettava uusiin tai merkittävästi uudistettuihin erillisiin lämmöntuotantoyksiköihin, jotka valmistuvat 1 päivänä tammikuuta 2024 tai sen jälkeen.

(6)	Koska yhteistuotantoon tehtäville investoinneille tarvitaan vakaat olosuhteet ja investoijien luottamus on saatava jatkumaan, on aiheellista vahvistaa sähkön ja lämmön yhdenmukaistetut viitearvot.

(7)

Direktiivin 2012/27/EU yhtenä tavoitteena on edistää sähkön ja lämmön yhteistuotantoa energian säästämiseksi, ja siksi olisi tarjottava kannustin nykyaikaistaa vanhempia yhteistuotantoyksiköitä, jotta niiden energiatehokkuutta voidaan parantaa. Tällaisen kannustimen tarjoamiseksi ja noudattaen vaatimusta, jonka mukaan yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen olisi perustuttava direktiivin 2012/27/EU liitteessä II olevassa f kohdassa esitettyihin periaatteisiin, yhteistuotantoyksikköön sovellettavien sähkön hyötysuhteen viitearvojen olisi suurennuttava yksikön rakentamisvuotta seuraavasta yhdennestätoista vuodesta delegoidun asetuksen (EU) 2015/2402 3 artiklan 2 kohdan sääntöjen mukaisesti.

(8)

Lämmöntuotannosta on tulossa yhä tärkeämpää energiajärjestelmän varmuuden, häiriönsietokyvyn ja joustavuuden kannalta. Joidenkin yhteistuotantojärjestelmien toimintaa voidaan muuttaa toimitusvarmuuden, joustavuuden tai lisäpalvelujen tarjoamiseksi sähköjärjestelmälle, sovelluksesta riippuen. Delegoidun asetuksen (EU) 2015/2402 tulevissa tarkistuksissa olisi tarkasteltava hyötysuhdetasojen kehitystä, sillä lämpövoimalaitosten on mukautettava toimintaansa, jotta ne pystyisivät joustavammin vastaamaan uusiutuvan energian jaksottaisuuteen ja kysyntäpuolen sähköistämiseen.

(9)	Sen vuoksi delegoitua asetusta (EU) 2015/2402 olisi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan delegoitu asetus (EU) 2015/2402 seuraavasti:

Korvataan liitteet I ja II tämän asetuksen liitteellä I.

Korvataan liite IV tämän asetuksen liitteellä II.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2024.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 4 päivänä heinäkuuta 2023.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN

(1) EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1.

(2) Komission delegoitu asetus (EU) 2015/2402, annettu 12 päivänä lokakuuta 2015, sähkön ja lämmön erillisen tuotannon yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen tarkistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU mukaisesti ja komission täytäntöönpanopäätöksen 2011/877/EU kumoamisesta (EUVL L 333, 19.12.2015, s. 54).

LIITE I

”LIITE I

Sähkön erillisen tuotannon yhdenmukaistetut hyötysuhteen viitearvot

(1 artiklassa tarkoitetut)

Seuraavassa taulukossa esitetyt sähkön erillisen tuotannon yhdenmukaistetut hyötysuhteen (%) viitearvot perustuvat alempiin lämpöarvoihin ja ISO-standardin mukaisiin vakioilmasto-olosuhteisiin (ilman lämpötila 15 °C, paine 1,013 baaria, suhteellinen kosteus 60 %).

	Luokka	Energialähde	Rakentamisvuosi
	Luokka	Energialähde	Ennen vuotta 2016	2016–2023	Vuodesta 2024
Kiinteät	S1	Kivihiili, myös antrasiitti, bituminen kivihiili, puolibituminen kivihiili, koksi, puolikoksi ja petrolikoksi	44,2	44,2	53,0
	S2	Ruskohiili, ruskohiilibriketit ja öljyliuske	41,8	41,8	53,0
	S3	Turve ja turvebriketit	39,0	39,0	53,0
	S4	Kuiva biomassa, myös puu ja muu kiinteä biomassa, joihin kuuluvat puupelletit ja -briketit, kuivatut puulastut, puhdas ja kuiva jätepuuta, pähkinänkuoret, oliivin kivet ja muut kivet	33,0	37,0	37,0
	S5	Muu kiinteä biomassa, myös muu kuin tyypin S4 puu sekä musta- ja ruskealipeä	25,0	30,0	30,0
	S6	Yhdyskunta- ja teollisuusjäte (uusiutumaton, muuta kuin biologista alkuperää oleva jäte, kuten muovi, kumi ja muut synteettiset materiaalit) ja uusiutuva/biologisesti hajoava jäte	25,0	25,0	25,0
Nesteet	L7	Raskas polttoöljy, kaasu/dieselöljy ja muut öljytuotteet	44,2	44,2	53,0
	L8	Bionesteet, myös biometanoli, bioetanoli, biobutanoli, biodiesel, muut bionesteet ja kaikki e-nesteet	44,2	44,2	44,2
	L9	Jätenesteet, myös biologisesti hajoavat ja uusiutumattomat jätteet (mukaan lukien tali, rasva ja mäski)	25,0	29,0	29,0
Kaasumaiset	G10	Maakaasu, nestekaasu, nesteytetty maakaasu ja biometaani	52,5	53,0	53,0
	G11A	Kaupattu vety (1)	44,2	44,2	53,0
	G11B	Jalostamokaasut, synteesikaasut, vety (sivutuote) ja e-kaasut (2)	44,2	44,2	44,2
	G12	Anaerobisesta mädätyksestä, kaatopaikoilta ja jäteveden käsittelystä saatava biokaasu	42,0	42,0	42,0
	G13	Koksauskaasu, masuunikaasu, kaivoskaasu ja muut talteen otetut kaasut (ei kuitenkaan jalostamokaasu)	35,0	35,0	35,0
Muut	O14A	Hukkalämpö, myös prosessien pakokaasut, eksotermisten kemiallisten reaktioiden tuote (syöttölämpötila > 200 °C)		30,0	30,0
	O14B	Hukkalämpö, myös prosessien pakokaasut, eksotermisten kemiallisten reaktioiden tuote (syöttölämpötila < 200 °C)		30,0	20,0
	O15	Ydinvoima		33,0	33,0
	O16	Aurinkolämpö		30,0	30,0
	O17	Geoterminen energia		19,5	19,5
	O18	Muut polttoaineet, joita ei ole mainittu edellä		30,0	30,0

LIITE II

Lämmön erillisen tuotannon yhdenmukaistetut hyötysuhteen viitearvot

(1 artiklassa tarkoitetut)

Seuraavassa taulukossa esitetyt lämmön erillisen tuotannon yhdenmukaistetut hyötysuhteen (%) viitearvot perustuvat alempiin lämpöarvoihin ja ISO-standardin mukaisiin vakioilmasto-olosuhteisiin (ilman lämpötila 15 °C, paine 1,013 baaria, suhteellinen kosteus 60 %).

Luokka		Energialähde	Rakentamisvuosi
			Ennen vuotta 2016			2016–2023			Vuodesta 2024
			Kuuma vesi	Höyry (3)	Pakokaasujen suora käyttö (4)	Kuuma vesi	Höyry (3)	Pakokaasujen suora käyttö (4)	Kuuma vesi	Höyry (3)	Pakokaasujen suora käyttö (4)
Kiinteät	S1	Kivihiili, myös antrasiitti, bituminen kivihiili, puolibituminen kivihiili, koksi, puolikoksi ja petrolikoksi	88	83	80	88	83	80	92	87	84
	S2	Ruskohiili, ruskohiilibriketit ja öljyliuske	86	81	78	86	81	78	92	87	84
	S3	Turve ja turvebriketit	86	81	78	86	81	78	92	87	84
	S4	Kuiva biomassa, myös puu ja muu kiinteä biomassa, joihin kuuluvat puupelletit ja -briketit, kuivatut puulastut, puhdas ja kuiva jätepuuta, pähkinänkuoret, oliivin kivet ja muut kivet	86	81	78	86	81	78	86	81	78
	S5	Muu kiinteä biomassa, myös muu kuin tyypin S4 puu sekä musta- ja ruskealipeä	80	75	72	80	75	72	80	75	72
	S6	Yhdyskunta- ja teollisuusjäte (uusiutumaton, muuta kuin biologista alkuperää oleva jäte, kuten muovi, kumi ja muut synteettiset materiaalit) ja uusiutuva/biologisesti hajoava jäte	80	75	72	80	75	72	80	75	72
Nesteet	L7	Raskas polttoöljy, kaasu/dieselöljy ja muut öljytuotteet	89	84	81	85	80	77	92	87	84
	L8	Bionesteet, myös biometanoli, bioetanoli, biobutanoli, biodiesel, muut bionesteet ja kaikki e-nesteet	89	84	81	85	80	77	85	80	77
	L9	Jätenesteet, myös biologisesti hajoavat ja uusiutumattomat jätteet (mukaan lukien tali, rasva ja mäski)	80	75	72	75	70	67	75	70	67
Kaasumaiset	G10	Maakaasu, nestekaasu, nesteytetty maakaasu ja biometaani	90	85	82	92	87	84	92	87	84
	G11A	Kaupattu vety	89	84	81	90	85	82	92	87	84
	G11B	Jalostamokaasut, synteesikaasut, vety (sivutuote) ja e-kaasut	89	84	81	90	85	82	90	85	82
	G12	Anaerobisesta mädätyksestä, kaatopaikoilta ja jäteveden käsittelystä saatava biokaasu	70	65	62	80	75	72	80	75	72
	G13	Koksauskaasu, masuunikaasu, kaivoskaasu ja muut talteen otetut kaasut (ei kuitenkaan jalostamokaasu)	80	75	72	80	75	72	80	75	72
Muut	O14A	Hukkalämpö, myös prosessien pakokaasut, eksotermisten kemiallisten reaktioiden tuote (syöttölämpötila > 200 °C)	–	–	–	92	87	–	92	87	–
	O14B	Hukkalämpö, myös prosessien pakokaasut, eksotermisten kemiallisten reaktioiden tuote (syöttölämpötila < 200 °C)	–	–	–	92	87	–	92	87	–
	O15	Ydinvoima	–	–	–	92	87	–	92	87	–
	O16	Aurinkolämpö	–	–	–	92	87	–	92	87	–
	O17	Geoterminen energia	–	–	–	92	87	–	92	87	–
	O18	Muut polttoaineet, joita ei ole mainittu edellä	–	–	–	92	87	–	92	87	–

”

(1) Vety, jonka sen toimittaja on myynyt yhteistuotantoyksikön toiminnanharjoittajalle.

(2) E-kaasuilla tarkoitetaan kaasumaista synteettistä polttoainetta, joka on peräisin uusiutuvasta vedystä ja hiilidioksidista, joka on otettu talteen joko keskittyneestä lähteestä, kuten teollisuuslaitoksen savukaasuista, tai ilmasta.

(3) Jos tällaisissa laitoksissa ei oteta sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten hyötysuhdetta laskettaessa huomioon lauhteen palautusta, taulukossa esitettyjä höyryntuotannon hyötysuhteita olisi korotettava 5 prosenttiyksikköä.

(4) Jos lämpötila on 250 °C tai sitä korkeampi, on käytettävä suoran lämmönkäytön arvoja.

Jännitetaso	Korjauskerroin (siirretty)	Korjauskerroin (paikalla käytetty)
≥ 345 kV	1	0,976
≥ 200 - < 345 kV	0,972	0,963
≥ 100 - < 200 kV	0,963	0,951
≥ 50 - < 100 kV	0,952	0,936
≥ 12 - < 50 kV	0,935	0,914
≥ 0,45 - < 12kV	0,918	0,891
< 0,45 kV	0,888	0,851