Euroopan unionin L 242/2023

(3) EUVL C 279, 20.7.2022, s. 1.

(4) EUVL C 391, 12.10.2022, s. 6.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/3

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1814,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021, pääluokka I – Euroopan parlamentti

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021, pääluokka I – Euroopan parlamentti,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan, 104 artiklan 3 kohdan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0086/2023),

panee merkille, että Euroopan parlamentin, jäljempänä ’parlamentti’, tilinpitäjä vakuutti lopullista tilinpäätöstä varmentaessaan saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot parlamentin taloudellisesta asemasta, toimien tuloksista ja rahavirroista;

ottaa huomioon, että parlamentin hallinnolle lähetettiin tavanomaista menettelyä noudattaen 145 kysymystä ja saaduista kirjallisista vastauksista keskusteltiin talousarvion valvontavaliokunnan avoimessa kokouksessa 1. joulukuuta 2022 talousarviosta vastaavan varapuhemiehen, pääsihteerin, Euroopan tason poliittisista puolueista ja Euroopan tason poliittisista säätiöistä vastaavan viranomaisen (jäljempänä ’vastuuviranomainen’) johtajan ja sisäisen tarkastajan läsnä ollessa;

C.	katsoo, että julkisen varainhoidon laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta on aina varaa parantaa ja että valvontaa tarvitaan sen varmistamiseksi, että poliittinen johto ja parlamentin hallinto ovat vastuuvelvollisia unionin kansalaisille;

D.	ottaa huomioon, että luottamus parlamentin lahjomattomuuteen ja oikeusvaltioon on ensiarvoisen tärkeää eurooppalaisen demokratian toiminnan kannalta;

E.	katsoo, että parlamentin lahjomattomuus on olennaisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa, että yksityiset ja ulkoiset intressit eivät vaikuta demokraattisiin prosesseihin ja että kansalaisten oikeuksia kunnioitetaan täysimääräisesti;

F.	ottaa huomioon todenneensa 16. syyskuuta 2021 antamassaan päätöslauselmassa, että on tärkeää vahvistaa avoimuutta ja lahjomattomuutta unionin toimielimissä perustamalla riippumaton unionin eettinen elin;

G.	toteaa korostaneensa 15. joulukuuta 2022 antamassaan päätöslauselmassa, että Qatariin liittyi korruptioepäilyjä ja että unionin toimielimissä tarvittiin laajempaa avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta;

Parlamentin talousarvio- ja varainhallinto

panee merkille, että parlamentin lopullinen talousarvio vuonna 2021 oli yhteensä 2 063 521 135 euroa eli 19,4 prosenttia monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeesta 7 (1), johon sisältyvät kaikki unionin toimielinten hallintomenot vuonna 2021, ja toteaa, että kasvua vuoden 2020 talousarvioon verrattuna (2 038 745 000 euroa) oli 1,2 prosenttia;

ottaa huomioon, että tileihin kirjattuja tuloja oli 31. joulukuuta 2021 yhteensä 215 332 108 euroa (203 449 523 euroa vuonna 2020) ja niistä käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja oli 37 150 961 euroa (33 567 305 euroa vuonna 2020);

korostaa, että viisi lukua kattoi 75,8 prosenttia kaikista maksusitoumuksista ja nämä luvut olivat luku 10 ”Toimielimen jäsenet”, luku 12 ”Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt”, luku 20 ”Kiinteistöt ja niiden liitännäiskulut”, luku 21 ”Tietojenkäsittely, laitteet ja irtain omaisuus” ja luku 42 ”Parlamentin jäsenten avustajiin liittyvät menot”, ja toteaa tämän osoittavan, että parlamentin menot ovat suurimmaksi osaksi erittäin joustamattomia;

panee merkille, että parlamentin tilinpäätös varainhoitovuodelta 2021 perustui seuraaviin määriin:

a)	Käytettävissä olleet määrärahat (euroa)

määrärahat 2021

2 063 521 135

erikseen esitetyt siirrot varainhoitovuodelta 2020

74 900 000

automaattiset siirrot varainhoitovuodelta 2020

356 517 980

käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja vastaavat määrärahat vuodeksi 2021

37 150 961

käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja vastaavien määrärahojen siirrot vuodelta 2020

39 313 649

Yhteensä:

2 571 403 726

b)	Määrärahojen käyttö varainhoitovuonna 2021 (euroa)

sitoumukset

2 435 954 496

suoritetut maksut

2 077 518 430

seuraavalle vuodelle automaattisesti siirretyt määrärahat, mukaan lukien käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin perustuvat määrärahat

419 702 461

seuraavalle vuodelle erikseen siirretyt määrärahat

22 007 230

peruuntuneet määrärahat

52 175 603

c)	Talousarviosta saatu rahoitus (euroa)

saatu vuonna 2021

215 332 108

d)	Kokonaistase 31. joulukuuta 2021 (euroa)

1 720 527 780

toteaa, että parlamentin talousarvioon otetuista määrärahoista sidottiin 98,5 prosenttia eli 2 033 160 247 euroa ja peruuntumisaste oli 0,6 prosenttia; panee tyytyväisenä merkille, että edellisten vuosien tapaan talousarvion toteutusaste oli erittäin korkea; panee merkille, että maksuja oli yhteensä 1 649 796 euroa eli maksumäärärahojen käyttöaste oli 81,1 prosenttia (vuonna 2020 määrä oli 1 590 035 012 euroa eli 81,5 prosenttia);

toteaa, että parlamentin budjettivaliokunta hyväksyi varainhoitovuonna 2021 kahdeksantoista varainhoitoasetuksen 31 ja 49 artiklan mukaista siirtoa (ns. C-siirrot), joiden kokonaismäärä oli 106 753 497 euroa eli 5,2 prosenttia lopullisista määrärahoista; panee merkille, että puhemies hyväksyi puolestaan kahdeksan siirtoa (ns. P-siirrot), joiden kokonaismäärä oli 26 464 877 euroa eli 1,3 prosenttia vuoden 2021 talousarviosta;

huomauttaa, että covid-19-kriisistä johtuneiden talousarviosäästöjen vuoksi määrärahasiirtoja tehtiin vuonna 2021 enemmän kuin pandemiaa edeltäneinä vuosina, jolloin yhteenlaskettujen C- ja P-siirtojen osuus oli yhteensä 5 prosenttia vuonna 2019, 3,2 prosenttia vuonna 2018 ja 4,0 prosenttia vuonna 2017; palauttaa mieliin, että tavanomainen matkustaminen oli mahdollista vain osan vuotta, joten parlamentin asianomaisia budjettikohtia ei käytetty täysimääräisesti ja määrärahat kohdennettiin uudelleen muihin tarkoituksiin;

toteaa, että covid-19-pandemian vuoksi määrärahoja jäi vuonna 2021 eniten käyttämättä ja siirrettiin budjettikohdissa, jotka koskivat tavanomaisia matkakuluja (20 041 000 euroa), henkilöstön virkamatkakuluja (18 460 000 euroa), vierailijaryhmiin liittyviä järjestelyjä ja vierailijaryhmien vastaanottoa (16 517 980 euroa) ja avustajakuluja (11 418 251 euroa); panee merkille, että budjettikohdista, joista määrärahoja siirrettiin eniten eli yli 5 000 000 euroa, kertyi C- ja P-siirroissa yhteensä 79 152 282 euroa;

panee merkille, että covid-19-pandemiasta johtuva ylijäämä osoitettiin C- ja P-budjettisiirroin vuonna 2021 pääasiassa parlamentin kiinteistöpolitiikan rahoittamiseen: vuokrasopimuksista aiheutuviin maksuihin kohdennettiin 33 559 035 euron lisäys Adenauer II -rakennushankeinvestointien jatkamiseksi ja ”kiinteän omaisuuden hankintaan” kohdennettiin 22 007 230 euron lisäys, joka mahdollisti Trèves II -rakennuksen hankkimisen; toteaa, että yhdessä nämä muodostivat 52,1 prosenttia C-siirroista vuonna 2021; toteaa, että muilla huomattavilla siirroilla vastattiin covid-19-pandemiasta johtuviin ennakoimattomiin tarpeisiin, jotka liittyivät muun muassa terveydenhuoltoon ja ennaltaehkäisytoimenpiteisiin, tekniseen laitteistoon ja tulkkausmenoihin etätyön ja hybridikokousten tukemiseksi; panee merkille, että lisäksi tehtiin siirtoja, jotka liittyivät Euroopan tulevaisuutta käsittelevään konferenssiin ja erilaisiin tietotekniikkapalveluja koskeviin investointeihin;

Tilintarkastustuomioistuimen lausunnot vuoden 2021 tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta)

10.

palauttaa mieliin, että tilintarkastustuomioistuin arvioi kaikkien unionin toimielinten hallintomenot erikseen yhtenä toimintalohkoryhmänä; korostaa, että hallintomenoja ovat henkilöstömenot (palkat, palkanlisät ja eläkkeet), joiden osuus kokonaismäärästä oli 68 prosenttia, sekä muuntyyppiset, kuten kiinteistöihin, laitteisiin, energiaan, viestintään ja tietotekniikkaan, liittyvät menot;

11.

panee merkille, että monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 7 ”Euroopan yleinen hallinto” osuus unionin talousarviosta vuonna 2021 oli 10,7 miljardia euroa eli 5,9 prosenttia, josta parlamentin osuus oli 2,1 miljardia euroa eli 19,4 prosenttia; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin tarkasti tähän monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen kuuluvan 60 tapahtuman otoksen ja havaitsi, että näistä 15 tapahtumaan (25 prosenttiin) liittyi virhe, ja kvantifioimiensa viiden virheen perusteella tilintarkastustuomioistuin arvioi, että unionin hallintomenojen virhetaso vuonna 2021 on alle olennaisuusrajan; palauttaa mieliin tilintarkastustuomioistuimelle antamansa suosituksen laajentaa otostaan tarkastetuista tapahtumista, jotta voidaan määrittää, mistä virheitä sisältävien tapahtumien suuri osuus johtuu, vaikka se onkin alle olennaisuusrajan;

12.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021 esitetään parlamenttia koskevia erityisiä havaintoja, jotka koskevat virheitä kahdessa maksussa: i) pieni liikaa maksettu määrä tietotekniikkapalveluista sopimusehtojen virheellisen soveltamisen vuoksi ja ii) parlamentin yhdelle poliittiselle ryhmälleen suorittama maksu; on huolissaan siitä, että puhemiehistön hyväksymät sisäiset hankintasäännöt ja niiden soveltamista koskevat parlamentin ohjeet mahdollistavat neuvottelumenettelyjen käytön raha-arvoltaan suurten sopimusten yhteydessä, vaikka varainhoitoasetuksessa säädetään avointen tai rajoitettujen hankintamenettelyjen käytöstä; toteaa lisäksi tilintarkastustuomioistuimen havainneen, että kyseessä oleva poliittinen ryhmä ei noudattanut näitä sisäisiä sääntöjä kaikilta osin sen vuoksi, että kyseisen ryhmän mukaan sen oli vaikea löytää tarjoajaa, joka pystyi täyttämään erityiskriteerit, joiden perusteella sopimus myönnettiin; korostaa, että tilintarkastustuomioistuin on aiemmin raportoinut puutteista poliittisten ryhmien hankintoihin liittyvissä maksutapahtumissa;

13.

panee merkille, että parlamentin hallinnon kantana on, että neuvottelumenettelyn käyttöä raha-arvoltaan suurissa sopimuksissa, eli hankintasopimuksissa, jotka on myönnetty menettelyissä, joiden arvo saavuttaa varainhoitoasetuksen 175 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut kynnysarvot, sovelletaan ainoastaan suoraan hallinnointiin, kun taas poliittiset ryhmät hallinnoivat niille osoitettuja varoja välillisen hallinnoinnin periaatteiden mukaisesti soveltaen vastaavasti varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohtaa; pitää kuitenkin myönteisenä, että parlamentti hyväksyi tilintarkastustuomioistuimen suosituksen tarkistaa ohjeitaan sääntöjen soveltamisesta poliittisten ryhmien julkisiin hankintoihin, jotta ne vastaisivat paremmin varainhoitoasetusta; kehottaa parlamentin hallintoa ottamaan huomioon tekniset erityispiirteet, jotka ovat ominaisia eräille hankintamenettelyille, joihin ainoastaan rajallinen määrä erittäin asiantuntevia tarjoajia pystyy vastaamaan; kehottaa pääsihteeriä raportoimaan talousarvion valvontavaliokunnalle, kun mainittu tarkistus on suoritettu; panee merkille parlamentin hallinnon sitoumuksen jatkaa poliittisten ryhmien tukemista siinä, että määrärahat käytetään sovellettavien sääntöjen mukaisesti;

14.

panee erityisesti merkille, että tilintarkastustuomioistuin tutki lisäksi 74,9 miljoonan euron maksun, joka liittyi rue Wiertzillä sijaitsevan Scholl-rakennuksen ostamiseen, johon käytettiin covid-19-kriisin aikana käyttämättä jääneitä varoja, jotka oli siirretty vuodelta 2020; toteaa, että tarjouksia pyytäessään parlamentti käytti myöntämisperusteita, joissa painotettiin ehdotetun rakennuksen hintaa ja laatua molempia 50 prosentin pisteosuudella; panee merkille, että parlamentti sai kaksi tarjousta ja teki sopimuksen Scholl-rakennusta ehdottaneen tarjoajan kanssa ja että tämä rakennus sijaitsee paljon lähempänä parlamentin päätoimipaikkaa mutta sen neliöhinta oli 30 prosenttia kalliimpi kuin rakennuksen, jota ehdotti toinen tarjoaja; toteaa, että tilintarkastustuomioistuin katsoi, että ”parlamentin myöntämisperusteet vähensivät merkittävästi hinnan merkitystä ostopäätöksen perustana ja että oli näin ollen epätodennäköistä, että jokin muu tarjous olisi hyväksytty”; korostaa, että on tärkeää taata tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille tarjoajille, jotta voidaan vakuuttaa, että hankinta on sääntöjenmukainen, ja välttää mahdollinen maineriski; toteaa, että Scholl-rakennuksen hankinta antaa parlamentille mahdollisuuden vahvistaa keskeisen rakennuskompleksin turvallisuutta, säilyttää suora yhteys muihin parlamentin rakennuksiin ja varjella investointeja, joita rakennukseen on tähän mennessä tehty;

15.

panee merkille parlamentin vastauksen tilintarkastustuomioistuimen huomautukseen, jonka mukaan etäisyysperusteella oli merkittävä asema laatukriteereissä (sen painotuskerroin 20 pistettä 50 laatupisteestä) ja yhdistämismahdollisuus keskeisiin rakennuksiin sai lisäpainotuskertoimen (4 pistettä 50 laatupisteestä), minkä vuoksi parlamentti piti Scholl-rakennusta rue Wiertzillä kokonaistaloudellisesti edullisimpana suuresta hintaerosta huolimatta; panee merkille, että puhemiehistö arvioi Scholl-rakennuksen hankintaa käyttöoikeussopimuksen päättämiseen liittyvän asian huomioon ottaen ja katsoi sen valossa, että rahaa säästyisi merkittävä määrä eli jäljellä olevat sopimusperusteiset maksut (24 000 000 euroa) ja parlamentin jo tekemät investoinnit (15 300 000 euroa);

Sisäisen tarkastajan vuosikertomus

16.

toteaa, että asiasta vastaavan valiokunnan ja sisäisen tarkastajan kokouksessa 1. joulukuuta 2022 sisäinen tarkastaja esitteli vuosikertomuksensa ja kuvasi suorittamiaan tarkastuslausumaa koskevia tarkastuksia ja konsultointipalveluja sekä raportoi tämänhetkistä tilannetta koskevista tuloksista keskittyen vuonna 2021 seuraaviin aiheisiin:

—	avustajakorvausta koskeva tarkastus (varainhoidon pääosasto (FINS))

—	Euroopan tason poliittisten puolueiden ja Euroopan tason poliittisten säätiöiden rahoituksen tarkastuksen toisen vaiheen valmistelu (FINS)

—	tietohallintokehyksen perustan luomista koskeva konsultointitoimeksianto (innovoinnin ja teknisen tuen pääosasto (ITEC))

—	henkilöstön virkamatkojen tarkastus (henkilöstöasioiden pääosasto (PERS))

—	hankintamenettelyä koskeva tarkastus (infrastruktuurin ja logistiikan pääosasto (INLO))

—	parlamentin riskinhallintakehyksen tarkastelu

—	sisäisiin tarkastuskertomuksiin sisältyvien keskeneräisten toimien seuranta – vaiheet 1 ja 2, 2021;

17.

pitää myönteisinä ja tukee seuraavia toimia, joista sisäinen tarkastaja on sopinut asiasta vastaavien pääosastojen kanssa varmennustoimeksiantojen perusteella:

—

avustajakorvausta koskevan tarkastuksen osalta on tarpeen käsitellä kysymystä, joka koskee jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeissa vahvistettujen maksun välittäjien palkkioiden enimmäismäärien noudattamista; on vähennettävä viivästyksiä maksun välittäjien toimittamissa selvityksissä parlamentin heille maksamista määristä ja tätä koskevien FINS-pääosaston suorittamien tarkastusten päätökseensaannissa ja korjattava toistuva sumien kertyminen; on selkiytettävä jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeiden tiettyjä määräyksiä ja niihin liittyviä sisäisiä ohjeita, jotka eivät johdonmukaisesti tue paikallisille avustajille maksettavien avustajakorvausten tehokasta ja vaikuttavaa hallinnointia;

—

Euroopan tason poliittisten puolueiden ja Euroopan tason poliittisten säätiöiden rahoitusta koskevan tarkastuksen toisen vaiheen osalta on syytä pitää myönteisenä, että parlamentin sisäinen tarkastaja ja vastuuviranomainen allekirjoittivat tammikuun 2022 alussa yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt tarkastustoimille, joita sisäinen tarkastaja voi päättää suorittaa osana parlamentin talousarvion toteuttamista koskevia tarkastuksiaan, jotka koskevat hallinto- ja valvontajärjestelmiä, joita vastuuviranomainen soveltaa Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden rekisteröinti- ja valvontamenettelyihin ja tarvittaessa seuraamusten asettamiseen niille;

—

tiedonhallintakehystä koskevan konsultointitehtävän tavoitteena oli tukea ITEC-pääosastoa sen pyrkimyksissä kehittää valmiuksia, joiden avulla parlamentti voi varmistaa, että data on korkealaatuista datan koko elinkaaren ajan; tässä yhteydessä annettiin kuusi erityissuositusta, jotka koskivat dataan liittyvien hankkeiden sisällyttämistä parlamentin salkkuun kaudella 2022–2024, toimielimen datainventaarion perustamista, paikallisten datayhteyshenkilöiden tehtävien perustamista, pääosastojen välisen elimen perustamista valmistelemaan dataa koskevia päätöksiä, elimen suorittamaa valvontaa ja mahdollisten synergioiden kartoittamista olemassa olevien dataan liittyvien politiikkojen ja muiden vaatimusten noudattamista koskevien vaatimusten kanssa;

18.

panee merkille juuri päätökseen saadut varmennustoimeksiannot, joita koskeva sisäisen tarkastajan toimenkuvauksen mukainen viestintäprosessi on parhaillaan meneillään;

—

henkilöstön virkamatkojen tarkastuksessa keskityttiin arvioimaan kaikkien henkilöstöryhmien, myös valtuutettujen avustajien, virkamatkoja koskevien sisäisten hallinto- ja valvontajärjestelmien tehokkuutta ja vaikuttavuutta sekä sitä, onko näiden järjestelmien toiminta henkilöstösääntöjen, niihin liittyvän sisäisen sääntelykehyksen ja varainhoitoasetuksen asiaankuuluvien säännösten mukaista;

—

INLO-pääosaston hankintamenettelyä koskevassa tarkastuksessa huomio kohdennettiin hankintoihin liittyvien sisäisten hallinto- ja valvontajärjestelmien tehokkuuden ja vaikuttavuuden arviointiin, siihen, ovatko hankintamenettelyt sovellettavan lainsäädännön ja siihen liittyvän sisäisen sääntelykehyksen mukaisia, sekä hallinnointia koskevien tietojen ja kirjaamisen luotettavuuteen;

—	parlamentin riskinhallintakehyksen tarkastelussa keskityttiin arvioimaan kyseisen kehyksen kehitysastetta, minkä perusteella arvioitiin nykytilannetta ja kartoitettiin tapoja parantaa kehyksen tehokkuutta ja vaikuttavuutta;

19.

panee merkille, että vuoden 2021 seurantaprosessissa saatettiin päätökseen 47 tointa 99 keskeneräisestä toimesta, joiden täytäntöönpanolle sovitut määräajat olivat umpeutuneet; korostaa, että joitakin jäljellä olevista 52 toimesta suositeltiin useita vuosia sitten mutta niitä ei ole pantu täytäntöön, ja korostaa, että niistä 23:lla puututaan merkittävään riskiin; odottaa eri pääosastojen varmistavan, että jäljellä olevat toimet saatetaan viipymättä päätökseen ja että sovitut toimet toteutetaan sisäisen tarkastajan vuosikertomuksessa asetettujen määräaikojen mukaisesti; kehottaa pääsihteeriä tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle kaksi kertaa vuodessa jäljellä olevien toimien tilanteesta;

20.

toteaa, että varainhoitoasetuksen 118 artiklan 9 kohdan mukaan ”sisäisen tarkastajan kertomukset ja havainnot sekä asianomaisen unionin toimielimen kertomus asetetaan yleisön saataville vasta, kun sisäinen tarkastaja on vahvistanut niiden johdosta toteutetut toimet”; toteaa, että käytännössä kertomukset ja havainnot ovat saatavilla vasta, kun kaikki suositukset on pantu täytäntöön, mikä tarkoittaa käytännössä useiden vuosien viivettä, ennen kuin ne ovat saatavilla, ja että jäsenten on tiedonsaantitarpeen perusteella mahdollista tutustua niihin vain luottamuksellisiin asiakirjoihin tutustumista koskevien puhemiehistön sääntöjen mukaisesti; kehottaa puhemiehistöä varmistamaan, että jäsenillä on välitön mahdollisuus tutustua sisäiseen tarkastuskertomukseen kokonaisuudessaan nopeammin ainakin vastuuvapausmenettelyn yhteydessä; kehottaa lisäksi puhemiehistöä asettamaan kunkin sisäisen tarkastuskertomuksen yleisön saataville vuoden kuluttua sen valmistumisesta heti, kun sisäinen tarkastaja on vahvistanut edellisen vuoden suosituksen johdosta toteutetut toimet; muistuttaa lisäksi, että suositusten vahvistaminen ei edellytä kaikkien suositusten täysimääräistä täytäntöönpanoa; kehottaa pääsihteeriä raportoimaan talousarvion valvontavaliokunnalle vuotuisista tarkastustoimista niin usein kuin on tarpeen;

21.

panee merkille, että sisäisen tarkastuksen yksikön päällikkö vaihtui 1. maaliskuuta 2021; panee huolestuneena merkille, että tarkastustoimintaan vaikutti erityisesti tietotekniikka-alalla kielteisesti se, että noin puolet tarkastusryhmän jäsenistä vaihtui ja virkoja oli avoinna yhteensä 16 kuukauden ajan suunniteltua kauemmin, koska sopivia ehdokkaita oli vaikea löytää parlamentin hallinnon jatkuvasta tuesta huolimatta; pitää myönteisinä sisäisen tarkastajan toimenpiteitä tietojärjestelmiin erikoistuneen tarkastajan jäljellä olevan tehtävän täyttämiseksi ehdokkaalla, jolla on vahva asiaankuuluva tausta, sekä toimenpiteitä, joita on tällä välin toteutettu valmiuksien kehittämiseksi ja erikoiskoulutuksen lisäämiseksi; muistuttaa parlamentin hallintoa siitä, että on tärkeää suunnitella avoimia työpaikkoja riittävän ajoissa sisäisen tarkastuksen kaltaisissa keskeisissä yksiköissä;

22.

panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2021 ulkopuolinen arvioija vahvisti vuoden 2016 tavoin, että sisäinen tarkastus noudattaa yleisesti ottaen sisäisten tarkastajien standardeja ja eettisiä sääntöjä, mikä tarkoittaa, että sisäisen tarkastuksen kansainvälisiä ammattistandardeja noudatetaan erittäin tarkkaan;

Parlamentin hallinnon ja puhemiehistön jatkotoimet aiemman vastuuvapauspäätöslauselman johdosta

23.

panee merkille parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle vuotta 2020 koskevaan vastuuvapauspäätöslauselmaan 26. syyskuuta 2022 annetut kirjalliset vastaukset ja pääsihteerin 25. lokakuuta 2022 antaman esityksen, jossa hän käsitteli useita parlamentin päätöslauselmassa esitettyjä kysymyksiä ja pyyntöjä, sekä niiden johdosta jäsenten kanssa käydyn keskustelun;

24.

muistuttaa, että puhemiehistö koostuu Euroopan parlamentin puhemiehestä, 14 varapuhemiehestä ja viidestä parlamentin demokraattisesti valitsemasta kvestorista (jotka ovat äänioikeudettomia jäseniä); muistuttaa, että kun täysistunto pyytää parlamenttia ja parlamentin hallintoa soveltamaan erilaisia sääntöjä tai toimenpiteitä, puhemiehistön olisi keskusteltava ja äänestettävä tällaisista sääntöjä tai toimenpiteitä koskevista ehdotuksista työjärjestyksen 25 artiklan ja liitteen V ja varainhoitoasetuksen 6 ja 262 artiklan mukaisesti; pitää valitettavana, että huomattavaa määrää täysistunnon vastuuvapauspäätöslauselmissa hyväksymistä erittäin konkreettisista vaatimuksista ei oteta aina kunnolla huomioon puhemiehistön kokouksissa käytävissä keskusteluissa, vaikka sekä puhemiehistön jäsenet että pääsihteeri ovat tietoisia vastuuvapautta koskevista päätöslauselmista ja heillä on mahdollisuus tehdä ehdotuksia edellä mainitun 25 artiklan mukaisesti; muistuttaa, että demokraattinen valvonta toteutetaan vastuuvapausmenettelyn kautta ja että parlamentin olisi toimittava roolimallina kaikille unionin toimielimille ja elimille; korostaa, että covid-19-pandemian aikana puhemiehistön keskusteluissa oli keskityttävä suurelta osin jäsenten ja henkilöstön koskemattomuuden suojeluun ja varmistettava samalla toiminnan jatkuvuus;

25.

muistuttaa työjärjestyksen 25 artiklan huomioon ottaen, että puhemiehistön vastuulla on ratkaista parlamentin sisäistä organisaatiota ja jäseniä koskevat taloudelliset, organisatoriset ja hallinnolliset kysymykset; on huolissaan siitä, että puhemiehistön päätöksissä ei useinkaan noudateta täysistunnon vastuuvapauspäätöslauselmissa ilmaisemaa tahtoa; muistuttaa varainhoitoasetuksessa ja työjärjestyksessä vahvistetun vastuuvapausmenettelyn merkityksestä ja vaatii, että parlamentin toimintaan vaikuttavat päätöslauselmat otetaan tarkasti huomioon ja että niitä seurataan legitiimillä ja avoimella tavalla; panee merkille, että puhemiehistön kokousten esityslistat ja pöytäkirjat sekä päätökset julkaistaan parlamentin verkkosivustolla; kehottaa jälleen pääsihteeriä tekemään konkreettisia ehdotuksia puhemiehistön päätöksenteon avoimuuden parantamiseksi; suosittelee, että talousarvion valvontavaliokunnalle tiedotetaan järjestelmällisesti aina, kun puhemiehistö aikoo keskustella vastuuvapauspäätöslauselmaan perustuvasta ehdotuksesta;

26.

suhtautuu myönteisesti pääsihteerin ehdotukseen, että puhemiehistölle annetaan mahdollisuus keskustella tärkeitä asioita koskevista päätösluonnoksista ja päättää niistä seuraavassa kokouksessaan; kehottaa puhemiehistöä ja kvestoreita panemaan täytäntöön tämän käytännön;

Covid-19-pandemiaan liittyvät toimenpiteet

27.

panee merkille, että vuotta 2021 leimasi covid-19-pandemian aiheuttamien haasteiden jatkuminen, minkä vuoksi useimpia vuonna 2020 käyttöön otettuja ennennäkemättömiä ja poikkeuksellisia toimenpiteitä oli jatkettava ja tarvittaessa mukautettava, jotta jäsenille ja henkilöstölle aiheutuva riski voitiin minimoida ja samalla voitiin varmistaa, että parlamentti pystyy jatkamaan ydintoimintojaan; panee merkille, että covid-19-pandemiasta johtuva ylijäämä oli arviolta yhteensä 95 804 765 euroa ja samalla muiden budjettikohtien määrärahoja oli lisättävä yhteensä 26 230 480 eurolla, mikä merkitsee 69 574 285 euron nettosäästöä;

28.

panee erityisesti merkille, että etätyöjärjestelyjä, etä-äänestystä ja hybridikokouksia sovellettiin edelleen laajassa mittakaavassa koko vuoden 2021 ajan; toteaa, että velvoite tehdä 100-prosenttisesti etätyötä poistettiin asteittain suurimmalta osalta henkilöstöä, valtuutetut avustajat mukaan lukien, kesäkuusta 2021 alkaen ja että pääsihteeri päätti 16. heinäkuuta 2021 laajentaa käytössä olleen etätyöjärjestelyn soveltamisalaa; panee merkille, että syyskuussa 2021 luovuttiin joistakin parlamentin toimintaan liittyvistä rajoituksista, jotka koskivat esimerkiksi valtuuskuntia tai yksittäisten vierailijoiden vastaanottamista, ja että parlamentin henkilöstöä koskevat uudet etätyösäännöt tulivat voimaan;

29.

suhtautuu myönteisesti tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa 18/2022 ”EU:n toimielimet ja covid-19-pandemia” esittämiin päätelmiin, joiden mukaan tarkastetut toimielimet, myös parlamentti, olivat osoittaneet kriisinkestävyytensä covid-19-pandemian aikana ja että ne olivat reagoineet nopeasti ja joustavasti ja hyötyneet aiemmista digitalisaatioon tehdyistä investoinneista; korostaa tilintarkastustuomioistuimen suosituksia, erityisesti toiminnan jatkuvuussuunnitelmien tarkistamista ja sen arviointia, miten uudet työskentelytavat soveltuvat covid-19-pandemian jälkeiseen ympäristöön;

30.

panee merkille, että vuonna 2021 jatkuneen covid-19-pandemian vaikutuksesta parlamentin talousarviossa tehtiin suuria määrärahasiirtoja ja talousarvioon jäi ylijäämää muun muassa matkakulujen, vierailijaryhmiin liittyvien järjestelyjen ja vierailijaryhmien vastaanoton, parlamentin vierailukeskusten toiminnan ja paikalla tapahtuvan koulutuksen aloilla sekä energiankulutuksen vähenemisen ansiosta; panee merkille, että samaan aikaan pandemian seurauksena määrärahatarpeet lisääntyivät muilla aloilla, erityisesti terveydenhuollossa ja ennaltaehkäisyssä sekä monikielisiä hybridikokouksia ja äänestyksiä varten tarvittavien teknisten laitteiden ja logistiikan alalla; panee merkille, että huomattava osa viime vuosien säästöistä siirrettiin kiinteistöpolitiikkaan;

31.

korostaa, että covid-19-pandemialla oli valtava vaikutus vuoteen 2021 ja että useimpia vuonna 2020 käyttöön otettuja poikkeustoimenpiteitä oli jatkettava ja mukautettava; on huolissaan siitä, että tietyissä tapauksissa osa toimenpiteistä, joita otettiin käyttöön covid-19-pandemian leviämisen estämiseksi, johti työolojen muuttumiseen tietyissä parlamentin yksiköissä, kuten kopio- ja painatusyksikössä, millä oli kielteinen vaikutus osaan henkilöstön jäsenistä: esimerkiksi Brysselin painatusyksikössä henkilöstön jäsenten oli työskenneltävä eristyksissä pitkän aikaa vielä turvatoimenpiteistä luopumisen jälkeen; pyytää parlamentin hallintoa arvioimaan ennakoivasti uudelleen työoloja mahdollisissa samankaltaisissa tilanteissa;

32.

korostaa, että vuoden 2021 aikana parlamentin työhön kohdistui lukuisia haasteita, joista tärkein oli epävarmuus covid-19-pandemian kehityksestä; antaa tunnustusta parlamentin työterveysyksikön keskeiselle roolille covid-19-pandemian torjunnan eturintamassa ja toteaa pandemian aiheuttaneen valtavasti työtä, kuten henkilöstön hoitoa, testausta ja rokottamista, psykologisen tuen tarjoamista ja hillintätoimenpiteisiin liittyvää neuvontaa; panee merkille, että henkilöstön vuotuinen lääkärintarkastus oli poikkeuksellisesti peruttava ja henkilöstöä pyydettiin käymään vuotuisessa lääkärintarkastuksessa parlamentin ulkopuolella parlamentin tavanomaisesti tarjoamin edellytyksin henkilöstösääntöjen 59 artiklan 6 kohdan mukaisesti, ja on tyytyväinen siihen, että pandemiatilanteen kehitys on mahdollistanut henkilöstön vuotuisten lääkärintarkastusten ottamisen jälleen ohjelmaan; pitää myönteisenä, että lokakuussa 2021 perustettiin terveyskriisien ennakointi- ja hallintayksikkö (MPCM), joka koostuu Brysselin ja Luxemburgin työterveysyksiköiden henkilöstöstä ja jonka tavoitteena on parantaa parlamentin valmiuksia reagoida tuleviin kriiseihin;

33.

panee merkille, että testauskeskusten kokonaiskustannukset olivat 5 415 789 euroa Brysselissä, 302 288 euroa Luxemburgissa ja 39 370 euroa Strasbourgissa; pitää myönteisenä, että kansanterveysviranomaiset toimittivat rokotteet ja kaiken muun materiaalin maksutta parlamentin rokotuskampanjaa varten; panee merkille, että Brysselissä sijaitsevan rokotuskeskuksen kokonaiskustannukset vuonna 2021 olivat 230 502 euroa, johon sisältyy kuuden tilapäisen sairaanhoitajan palkkaaminen vahvistukseksi (45 655 euroa) ja käytössä olleen tietoteknisen välineen mukauttaminen hallintotarkoituksiin (184 847 euroa); antaa tunnustusta Brysselin työterveysyksikön, sopimuslaboratorion henkilöstön sekä parlamentin testaus- ja rokotuskeskuksissa työskennelleiden vapaaehtoistyöntekijöiden työhön; toteaa, että sekä Strasbourgissa että Luxemburgissa kansalliset viranomaiset järjestivät rokotuskampanjat, joten parlamentille ei aiheutunut kustannuksia;

34.

palauttaa mieliin, että turvatoimenpiteistä covid-19-pandemian leviämisen rajoittamiseksi 1. kesäkuuta 2021 tehdyn puhemiehen päätöksen 4 artiklassa säädettiin kaikkien parlamentin rakennuksiin saapuvien henkilöiden ruumiinlämmön tarkastamisesta; panee merkille, että tätä varten parlamentti osti erilaisia ruumiinlämmön ilmaisinmalleja yhteensä 595 459 eurolla (382 515 euroa vuonna 2020 ja 212 944 euroa vuonna 2021); panee merkille, että vuonna 2021 ostetuista laitteista 40 metallinilmaisinportteihin asennettua ruumiinlämmön ilmaisinta poistettiin käytöstä 14. maaliskuuta 2022 ja neljä kameraa on nyt varastossa; korostaa, että kesän aikana kävi useasti niin, että henkilöiltä evättiin sisäänpääsy ulkoilman lämpötilan ollessa korkea, eikä asialla ollut mitään tekemistä korkean kuumeen kanssa; muistuttaa, ettei otettu käyttöön minkäänlaista säännöstä, jolla olisi estetty henkilöitä, joilta oli evätty pääsy parlamentin tiloihin, yrittämästä päästä sisään vähän myöhemmin uudestaan; panee merkille, että parlamentti ei käsitellyt eikä kerännyt Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (2) 10 artiklan mukaisia arkaluonteisia tietoja; toteaa, että koska ei ollut tarpeen tallentaa mitään arkaluonteisia tietoja, niiden henkilöiden määrästä, joilta toimenpiteen voimassaoloaikana evättiin pääsy parlamentin tiloihin, ei ole tietoa; pitää valitettavana päätelmää, jonka mukaan ruumiinlämmön tarkastusten tai laitteiden hankinnan vaikuttavuutta ei näin ollen ole mahdollista arvioida; muistuttaa periaatteesta, jonka mukaan julkisten varojen käytön yhteydessä olisi aina oltava mahdollista tarkistaa menojen sääntöjenmukaisuus ja käytön tehokkuus;

35.

panee merkille, että Brysselissä ei ollut tarvetta vähentää siivoushenkilöstöä, koska rakennukset pysyivät avoimina, ja että Strasbourgissa ja Luxemburgissa siivoustarpeiden kasvu kompensoi toiminnan vähenemisen, joten siivouspalvelujen tarjoajille ei aiheutunut tappioita vuoden aikana; panee merkille, että kaksi siivousurakoitsijaa Brysselissä käynnisti vuoden 2021 lopussa ja vuoden 2022 alussa työntekijöidensä tyytyväisyyskyselyn, kuten vuoden 2020 vastuuvapauspäätöslauselmassa pyydettiin; panee merkille, että työntekijät vastasivat kyselyyn nimettömästi ja että vastaukset vastaanotettiin ja tallennettiin suojatulle alustalle; korostaa tulosten analyysin osoittavan, että yli 90 prosenttia ensimmäisen urakoitsijan henkilöstöstä on motivoituneita suoriutumaan hyvin, kokee johdon näyttävän hyvää esimerkkiä ja tuntee olevansa osa yhtenäistä ryhmää; panee merkille, että 9. marraskuuta 2022 alkaen kaksi uutta palveluntarjoajaa huolehtii kaikista parlamentin Brysselissä sijaitsevien tilojen siivouspalveluista; suhtautuu myönteisesti siihen, että uuteen urakoitsijaan sovelletaan tiukempia velvoitteita, joilla varmistetaan oikeudenmukaiset työolot; muistuttaa, että uusi urakoitsija on sitoutunut ottamaan palvelukseensa kaikki työntekijät, jotka olivat olleet entisen urakoitsijan palveluksessa vähintään yhdeksän kuukautta, ja pyytää parlamenttia varmistamaan, että tätä sitoumusta noudatetaan;

36.

muistuttaa, että covid-19-pandemialla oli kielteisiä vaikutuksia parlamentin ateriapalveluhenkilöstöön; on tyytyväinen huhtikuun 2020 ja joulukuun 2021 välisenä aikana toteutettuihin solidaarisuustoimenpiteisiin – hyväntekeväisyysaterioiden tarjoaminen ja liiketoiminnan jatkuvuutta koskevan korvauksen maksaminen kolmella toimipaikkakunnalla – joilla autettiin turvaamaan ateriapalveluhenkilöstölle ainakin 37 työpaikkaa; antaa tunnustusta siitä, että parlamentti oli ensimmäinen unionin toimielin, joka käynnisti elintarvikkeiden lahjoitusohjelman, ja että covid-19-kriisin aikana se oli ainoa toimielin, joka ryhtyi toimiin työllisyyden turvaamiseksi; panee tyytyväisenä merkille, että sen jälkeen, kun kaikki ateriapalvelut käynnistettiin uudelleen maaliskuussa 2022, on luotu 20 uutta työpaikkaa; toteaa, että ateria- ja siivouspalvelujen suorittamisesta vastaavat ulkoiset palveluntarjoajat, koska kyse on erityispalveluista, jotka eivät täytä talon sisäisesti hoidettavia tehtäviä koskevia edellytyksiä; korostaa, että ateria- ja siivouspalvelujen kaltaisten keskeisten palvelujen siirtäminen talon sisäisiksi palveluiksi edellyttäisi työntekijöiden laajamittaista rekrytointia ja johtaisi kustannusten merkittävään kasvuun; katsoo siksi, että hallintoelinten ei pitäisi harkita näiden palvelujen siirtämistä talon sisäisiksi palveluiksi;

Tulkit

37.

muistuttaa, että parlamentin työjärjestyksen mukaan jäsenillä on oikeus käyttää puheenvuoroja haluamallaan virallisella kielellä, mikä ilmentää Euroopan kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta ja tekee unionin toimielimistä myös saavutettavampia ja avoimempia kaikille unionin kansalaisille; on tyytyväinen parlamentin virkamiesten ja freelancetulkkien pandemian aikana tekemään työhön, joka mahdollisti tämän oikeuden säilymisen ja parlamentin toiminnan eurooppalaisen demokratian tyyssijana; korostaa, että tulkkauksen laatu vaikuttaa suoraan unionin kansalaisille välitettyyn viestiin;

38.

panee merkille, että parlamentin hallinto otti käyttöön suojatoimia muun muassa rajoittamalla viikoittaisten tulkkaustuntien määrää, koska tulkkaus etäyhteyden kautta oli työläämpää ja tulkit joutuivat oleskelemaan pitkiä aikoja kokoushuoneen ulkopuolella (esim. yhdistetyissä tiloissa ja jäsenvaltioiden keskitetyissä tiloissa); pitää myönteisenä, että useat puhemiehistön vuosina 2020 ja 2021 hyväksymät toimet teknisen infrastruktuurin vahvistamisesta etätulkkausta varten mahdollistivat tulkkauskapasiteetin asteittaisen lisäämisen 70 prosenttiin covid-19-pandemiaa edeltäneestä kapasiteetista marraskuusta 2020 huhtikuuhun 2021 ja 90 prosenttiin tammikuussa 2022;

39.

on huolissaan raportoiduista kuulo-ongelmista, joita aiheutui jouduttaessa etätulkkaamaan pitkiä aikoja heikkolaatuisin äänentoistojärjestelmin; pitää hälyttävänä, että 63,5 prosenttia vastaajista (127 vastaajaa 200:sta) ilmoitti kuulo-ongelmista vakinaisten tulkkien valtuuskunnan vuoden 2021 alussa toteuttamassa etäsimultaanitulkkausta koskevassa kyselyssä ja 54 prosenttia vastaajista (702 vastaajaa 1 602:sta) mainitsi vakinaisten ja freelancetulkkien keskuudessa toukokuussa 2022 tehdyssä kyselyssä, että työskentely covid-19-pandemiasta aiheutuneissa olosuhteissa vaikutti heidän terveyteensä ja hyvinvointiinsa; korostaa, että parlamentin työterveysyksikkö seuraa tulkkien raportoimia terveysongelmia ja että hallinto on toteuttanut kohdennettuja toimia äänenlaadun parantamiseksi; muistuttaa unionin toimielinten huolenpitovelvollisuudesta työntekijöidensä suhteen ja toteaa, että se on otettava huomioon toteutettaessa ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä;

40.

panee merkille puheenjohtajakokouksen 2. kesäkuuta 2022 tekemän päätöksen sallia poikkeuksia valiokuntien kokouksissa käytetyissä etäpuheenvuoroissa ja toteaa, että tekniset laitteistot ja etäpuheenvuorojen vaatimustenmukaisuus ovat tärkeimmät ratkottavat haasteet laadukkaan äänentoiston varmistamiseksi parlamentin hybridikokouksissa; pitää myönteisenä, että muiden toimenpiteiden ja tiedotuskampanjoiden yhteydessä jäsenille jaettiin yli 1 700 korkealaatuista ammattitason mikrofonia ja 1 342 kuuloketta ja että kvestorien ilmoituksissa 50/2020 ja 12/2021 annettiin ohjeita etäpuheenvuorojen pitäjille; panee merkille, että parlamentin hallinto tarjoaa laadukkaita mikrofoneja kokeiluluonteisesti myös tilaisuuksiin etänä osallistuville ulkopuolisille puhujille, kuten vetoomuksen esittäjille; pitää valitettavana, että toimet ja myönnetyt määrärahat menevät hukkaan, jos jäsenet ja muut puhujat voivat edelleen käyttää etäpuheenvuoroja ilman asiankuuluvia laitteistoja; on tyytyväinen kampanjaan, jolla lisätään tietoisuutta äänenlaadun merkityksestä etäpuheenvuoroissa, ja kehottaa lisäämään teknisiä tarkastuksia ennen jokaista puheenvuoroa;

41.

panee merkille, että Interactio-alustan palvelut hankittiin vuonna 2021 käytettävissä olevalla puitesopimuksella, jossa ei tällä hetkellä viitata konferenssitulkkausta koskevaan ISO-standardiin; panee merkille, että pääsihteeri toteaa parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle toimittamissaan kirjallisissa vastauksissa, että Interactio-alusta täyttää äänenlaatua koskevat ISO:n vaatimukset;

42.

panee merkille, että parlamentin tulkit olivat lakossa kesäkuusta lokakuuhun 2022 tarkoituksenaan parantaa työoloja ja ennen kaikkea äänenlaatua ja rajoittaa etäpuheenvuorojen tulkkaustuntien määrää ja kestoa, kuten covid-19-pandemian aikana tehtiin; pitää valitettavana, että parlamentin hallinto turvautui tulkkien lakon aikana ulkoisiin tulkkauspalveluihin, joiden kokonaiskustannukset olivat 47 324 euroa, sillä tämä päätös vaaransi parlamentin tulkkauksen laatutason ja varsinkin häiritsi työntekijöiden lakko-oikeutta; korostaa, että parlamentin elinten ydinkokouksissa ei yleensä pitäisi käyttää ulkoisia etätulkkauspalveluja; pitää myönteisinä ammattiliiton, tulkkien edustajien ja parlamentin hallinnon 17. lokakuuta 2022 sopimia tilapäisiä etäkokousten työjärjestelyjä ja panee merkille, että tulkkien työoloista aiotaan neuvotella, jotta ne vastaisivat pandemian jälkeisiä parlamentin työmenetelmiä; korostaa, että LINC-pääosaston olisi suunniteltava tulevat tulkkauskapasiteettitarpeensa ja pyrittävä rekrytoimaan uudet tulkit oikea-aikaisesti;

Henkilöstö, valtuutetut avustajat ja paikalliset avustajat, harjoittelijat

Henkilöstö

43.

panee merkille, että vuoden 2021 lopussa 6 621 toimesta 877 oli avoinna (13,2 prosenttia); panee merkille unionin toimielinten, myös parlamentin, kohtaamat yleiset vaikeudet osaajien houkuttelemisessa ja palveluksessa pitämisessä, mikä vaikuttaa työvoiman diversiteettiin ja maantieteelliseen jakautumiseen; panee merkille, että vuonna 2021 PERS-pääosasto toteutti kaksi kyselytutkimusta, joissa selvitettiin tärkeimpiä syitä työpaikan hakemiseen parlamentista, ja että tulokset viittasivat palkkoihin mutta myös työn merkitykseen ja joustaviin työoloihin; panee merkille parlamentin hallinnon lausunnon Euroopan unionin henkilöstövalintatoimiston (EPSO) järjestämien kilpailujen hitaudesta mutta muistuttaa meneillään olevasta muutosprosessista, jolla kilpailujen kestoa pyritään lyhentämään, niitä pyritään tehostamaan ja erikoisalojen profiilit pyritään täsmäyttämään paremmin siten, että samalla säilytetään objektiivisuus ja yhdenvertainen kohtelu prosessin ytimessä; panee merkille, että parlamentti ryhtyi vuonna 2021 järjestämään sisäisiä kilpailuja, ja on huolissaan siitä, että nopeutetut palvelukseenottomenettelyt voivat johtaa ammattiryhmien väliseen syrjintään;

44.

kehottaa harkitsemaan tarkkaan uusia työskentelytapoja, joilla voidaan sovittaa yhteen parlamentin hallinnon tarpeet (mukaan lukien tiimien yhteenkuuluvuus, sisäinen viestintä ja uusien tulokkaiden perehdyttäminen) ottaen huomioon henkilöstön odotukset ja tyytyväisyys, millä parannettaisiin henkilöstön suorituskykyä sekä lisättäisiin parlamentin houkuttelevuutta työnantajana; pitää tässä mielessä tärkeänä käydä aitoa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua henkilöstön edustajien kanssa keskeisistä kysymyksistä, kuten joustavasta työympäristöstä, terveydestä ja hyvinvoinnista sekä koulutuksesta ja uramahdollisuuksista; kehottaa myös kiinnittämään huomiota tarpeeseen tarkistaa häirintää koskevia sääntöjä näiden uusien työskentelytapojen osalta; toteaa, että fyysinen läsnäolo on tärkeää kaikkien parlamentaarisissa prosesseissa mukana olevien toimijoiden tehokkaan vuorovaikutuksen kannalta; ehdottaa, että perustetaan sekakomitea, joka auttaa PERS-pääosastoa valvomaan, että etätyötä ja oikeutta olla tavoittamattomissa koskevat selkeät suuntaviivat, joita voidaan mukauttaa eri yksiköiden tarpeisiin, pannaan tehokkaasti täytäntöön ja että niitä noudatetaan; korostaa, että jotta kaikilla olisi yhtenäiset henkilöstösääntöihin perustuvat säännöt, parlamentin olisi yhdenmukaistettava etätyösäännöt muiden unionin toimielinten kanssa, jotka ovat ottaneet käyttöön mahdollisuuden tehdä etätyötä kolmen toimipaikan ulkopuolella, mikä lisäisi myös parlamentin houkuttelevuutta työnantajana;

45.

muistuttaa, että parlamentin valiokuntien sihteeristöjen henkilöstömäärä oli vuoden 2020 lopussa huomattavan alimitoitettu muun muassa lisääntyneen työmäärän, covid-19-pandemian johdosta sovellettujen työmenetelmien ja uusien väliaikaisten valiokuntien perustamisen vuoksi; panee tyytyväisenä merkille, että vuoden 2022 talousarvion hyväksymisen jälkeen henkilöstötaulukkoon luotiin 66 uutta virkaa (12 virkaa ulkoasioiden pääosastoon (EXPO) ja 54 virkaa sisäasioiden pääosastoon (IPOL)), jotta parlamentin valiokunnille annettavaa tukea voidaan vahvistaa nopeasti; on huolissaan siitä, että henkilöstön nettolisäykseksi (mukaan lukien henkilöstötaulukon mukaiset toimet ja sopimussuhteiset toimihenkilöt) on tällä hetkellä suunniteltu vain kahdeksaa uutta henkilöstön jäsentä, vaikka sopimussuhteisten toimihenkilöiden määrä on vähentynyt 23:lla tammikuun ja marraskuun 2022 välisenä aikana; muistuttaa pääsihteeriä sitoutumisesta EXPO-pääosaston ja IPOL-pääosaston henkilöresurssien tosiasialliseen vahvistamiseen, mukaan lukien sopimussuhteisten toimihenkilöiden riittävä määrä; huomauttaa, että valiokuntien, politiikkayksiköiden, horisontaalisten yksiköiden ja tukiyksiköiden kaikki käytettävissä olevat resurssit olisi osoitettava parlamentin lainsäädäntö-, talousarvio- ja valvontavaltuuksien ja -menettelyjen täytäntöönpanoon; kehottaa siksi jakamaan käytettävissä olevat resurssit sen mukaan, kuinka aktiivisia valiokunnat ovat näillä aloilla, eikä pelkästään lainsäädäntömietintöjen määrän mukaan;

46.

on huolissaan pääsihteerin ehdotukseen perustuvasta puhemiehistön 21. marraskuuta 2022 tekemästä päätöksestä henkilöstösääntöjen 27 artiklaa koskevista yleisistä täytäntöönpanosäännöksistä; pitää tärkeänä päästä oikeudenmukaiseen maantieteelliseen tasapainoon parlamentin henkilöstön keskuudessa edellyttäen, että toimenpiteet ovat ”asianmukaisia”, kuten 27 artiklassa edellytetään, ja korostaa, että kilpailuissa on noudatettava henkilöstösäännöissä ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja perusperiaatteita, kuten yhdenvertaisuuden, syrjintäkiellon ja suhteellisuuden periaatteita; muistuttaa lisäksi, että 27 artiklassa todetaan, että ”nämä asianmukaiset toimenpiteet on perusteltava eivätkä ne saa koskaan johtaa muihin kuin ansioihin perustuviin palvelukseen ottoa koskeviin perusteisiin”; kehottaa välittämään yleiset täytäntöönpanosäännökset välittömästi parlamentin oikeudellisen yksikön käsiteltäväksi vaatimustenmukaisuuden arviointia varten;

47.

panee merkille ”sopimussuhteisia toimihenkilöitä koskeva strategia II” -hankkeen, jolla pyritään tukemaan pääosastoja näiden arvioidessa, olisiko ulkoisten palveluntarjoajien hoitamien toimintojen siirtäminen sisäisiksi parlamentin kannalta edullisempaa; panee merkille, että PERS-pääosasto tuki tehtävien siirtämistä parlamentin sisäisiksi koskevien menettelyjen käynnistämistä INLO- ja ITEC-pääosastoissa ja turvallisuusasioiden pääosastossa (SAFE); toistaa, että sopimussuhteisten toimihenkilöiden palvelukseenotto on hyväksyttävä toimenpide silloin, kun se on perusteltua, mutta vaatii, että ydintehtävät olisi uskottava vakinaiselle henkilöstölle;

48.

panee merkille, että parlamentilla on erityisesti vaikeuksia löytää palvelukseensa ehdokkaita, jotka haluavat työskennellä Luxemburgissa, mikä johtuu pääasiassa korkeista elinkustannuksista ja asuntojen hintojen noususta, kun he saavat Brysselin elinoloihin mukautettua palkkaa; pyytää parlamentin hallintoa toimittamaan komissiolle pyynnön puuttua Luxemburgissa pitkään jatkuneeseen ja vakavaan palkkojen indeksointia koskevaan ongelmaan hyväksymällä delegoidun säädöksen, jolla korjataan henkilöstösääntöjen asiaa koskeva säännös;

49.

panee merkille tietämyksenhallintajärjestelmien merkityksen, jotta voidaan välttää taitotiedon menetys parlamentin hallinnossa; toteaa, että henkilöstökierto voi auttaa henkilöstön jäseniä hankkimaan uusia taitoja, mutta katsoo myös, että parlamentin hallinnon olisi motivoitava ja autettava henkilöstön jäseniä siirtymään yksiköistä toiseen vapaaehtoisesti ja että pakolliseen henkilöstökiertojärjestelmään olisi turvauduttava viimeisenä keinona, koska joissakin tapauksissa henkilöstön jäsenet saattavat lähteä parlamentista tämän velvoitteen tähden; huomauttaa, että pakollinen henkilöstökiertopolitiikka voi olla erityisen haastava IPOL-pääosaston henkilöstölle sen erityisasiantuntemuksen vuoksi; kehottaa uudistamaan henkilöstökiertoa koskevia toimintaperiaatteita perusteellisesti ottaen huomioon henkilöstön edustajien näkemykset ja kokemukset;

50.

palauttaa mieliin, että puhemiehistö hyväksyi 13. tammikuuta 2020 uudet ja kunnianhimoisemmat sukupuolten tasapuolista edustusta parlamentin hallinnon ylemmän ja keskijohdon viroissa koskevat tavoitteet, jotka on määrä saavuttaa vuoteen 2024 mennessä, jolloin yksikönpäälliköistä 50 prosentin, johtajista 50 prosentin ja pääjohtajista 40 prosentin olisi oltava naisia; palauttaa mieliin, että puhemiehistö laati ja hyväksyi 6. heinäkuuta 2020 sukupuolten tasa-arvoa koskevan toimintasuunnitelman vuosiksi 2021–2022, jonka tarkoituksena on helpottaa näiden tavoitteiden täytäntöönpanoa ja valtavirtaistaa sukupuolten tasa-arvo kattavasti kaikessa parlamentin toiminnassa; pitää myönteisenä, että 42,7 prosenttia yksikönpäälliköistä ja 50 prosenttia johtajista on naisia ja että pääjohtajien tehtävissä toimivien naisten osuus on kasvanut 15,4 prosentista 28 prosenttiin vuodesta 2021; panee merkille, että vuonna 2021 parlamentti otti palvelukseensa 536 naista (50,3 prosenttia) ja 530 miestä (49,7 prosenttia) kaikissa henkilöstöryhmissä yhteensä; panee merkille vaikeudet saavuttaa tyydyttävä sukupuolijakauma joissakin erityisissä yksiköissä, kuten SAFE-pääosastossa, jonka henkilöstöstä 81 prosenttia on miehiä ja 19 prosenttia naisia; pyytää hallintoa arvioimaan vuosien 2021–2022 etenemissuunnitelmaa valittujen edistymisen seurantaindikaattoreiden perusteella tulevan vastuuvapausmenettelyn yhteydessä;

51.

pitää myönteisenä puhemiehistön marraskuussa 2021 hyväksymää monimuotoisuutta koskevaa etenemissuunnitelmaa, jossa asetetaan yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevia tavoitteita, kuten esteettömyyttä ja osallistamista käsittelevän ryhmän roolin ja toimeksiannon vahvistaminen, jotta tehostetaan koordinointia ja yhteistyötä parlamentin vammaispolitiikan valmistelussa ja täytäntöönpanossa sekä konkreettisten ehdotusten esittämistä; pitää myönteisenä, että parlamentti on ensimmäinen toimielin, joka järjestää vammaisia harjoittelijoita ja sopimussuhteisia toimihenkilöitä koskevia valintamenettelyjä (positiiviset erityistoimet);

52.

muistuttaa, että henkilöstösääntöjen 9 artiklan mukaan henkilöstökomitea edustaa henkilöstön etuja näiden toimielimeen nähden ja pitää heihin jatkuvasti yhteyttä; huomauttaa, että parlamentin hallintoelinten päätöksillä on usein merkittävä vaikutus henkilöstöön, ja toistaa näin ollen, että on olennaisen tärkeää, että henkilöstön edustajia kuullaan keskusteltaessa parlamentin henkilöstöpolitiikkaan vaikuttavista yleisistä kysymyksistä;

53.

palauttaa mieliin 18. huhtikuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa komissiolle antamansa suosituksen ”tarkistaa ylemmän johdon nimittämistä koskevaa hallinnollista menettelyään, jotta voidaan varmistaa parhaiden ehdokkaiden valinta siten, että noudatetaan suurinta mahdollista avoimuutta ja yhtäläisiä mahdollisuuksia, jolloin se voisi toimia esimerkkinä muille unionin toimielimille”; muistuttaa, että pääsihteerin nimitysmenettely oli avoin prosessi, jossa ehdokkaita kohdeltiin oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti noudattaen kaikkia tarvittavia kelpoisuusvaatimuksia; korostaa, että valituksi tulleen ehdokkaan valintapäätös tehtiin puhemiehistön suurella enemmistöllä;

Parlamentin jäsenten valtuutetut avustajat

54.

toistaa kantansa, jonka mukaan jäsenten ja valtuutettujen avustajien välinen erityinen yhteistyösuhde voi kattaa tilanteen, jossa molemmat osapuolet päättävät irtisanoa sopimuksen yhteisellä sopimuksella ennakoitua aikaisemmin ilman luottamuksen menettämistä; kehottaa puhemiehistöä kuulemaan parlamentin oikeudellista yksikköä ja PERS-pääosastoa siitä, voidaanko sopimus irtisanoa yhteisellä sopimuksella ennen sen voimassaolon päättymistä, ja ilmoittamaan talousarvion valvontavaliokunnalle siitä, mihin tulokseen se on tullut;

55.

toistaa, että jäsenten mukana Strasbourgissa pidettäviin istuntoihin osallistuville valtuutetuille avustajille olisi annettava matkamääräys ja heille olisi maksettava korvaus sovellettavien sääntöjen mukaisesti;

56.

pyytää jälleen kerran, että valtuutetuille avustajille maksetaan sama päiväraha kuin virkamiehille ja muulle henkilöstösääntöjen alaiselle henkilöstölle Strasbourgissa pidettäviin istuntojaksoihin osallistumiseksi tehtävillä virkamatkoilla ottaen huomioon, että korvauksen kokonaismäärärahat pysyvät ennallaan; katsoo, että nykyinen tilanne, jota pahentaa viime vuosina tapahtunut kumulatiivinen hintojen nousu, vaikeuttaa valtuutettujen avustajien taloudellista tilannetta, koska heidän on matkustettava työnsä vuoksi Strasbourgiin aivan kuten parlamentin virkamiesten ja muun henkilöstösääntöjen alaisen henkilöstön; ei ymmärrä tätä epätasa-arvoista kohtelua virkamatkoilla Strasbourgiin, sillä valtuutettujen avustajien parlamentin kolmen toimipaikan ulkopuolelle suuntautuvien virkamatkojen kulut korvataan soveltuvin osin virkamiesten virkamatkoihin sovellettavien sääntöjen mukaisesti; korostaa, että päivärahan mukauttaminen henkilöstösääntöjen alaisen henkilöstön päivärahaan lakkauttaisi myös perusteettoman järjestelyn, jossa valittavana on kolme eri korvausmäärää; toistaa näin ollen puhemiehistölle esittämänsä pyynnön muuttaa sen 2. lokakuuta 2017 tekemää päätöstä tämän mukautuksen toteuttamiseksi;

57.

toteaa, että sovellettavissa puhemiehistön ja puheenjohtajakokouksen antamissa säännöissä kielletään tällä hetkellä valtuutettuja avustajia matkustamasta jäsenten mukana parlamentin virallisilla valtuuskunta- ja valiokuntamatkoilla; huomauttaa, että tekninen tuki, jota valtuutetut avustajat antavat virkamatkojen aikana, on erittäin tärkeää matkaan osallistuville jäsenille; on huolissaan siitä, että tämä tilanne johtaa käytännössä siihen, että jäsenet rahoittavat valtuutettujen avustajien matkoja yleisellä kulukorvauksella, ja pakottaa valtuutetut avustajat käyttämään vuosilomaansa; kehottaa puhemiehistöä ja puheenjohtajakokousta muuttamaan nykyisiä sääntöjä niin, että valtuutetuille avustajille annettaisiin mahdollisuus osallistua jäsenen mukana tietyin myöhemmin määriteltävin edellytyksin ja virkamatkojen logistiset rajoitteet huomioon ottaen parlamentin virallisille valtuuskuntamatkoille ja virkamatkoille, kuten useissa vastuuvapauspäätöslauselmissa on pyydetty;

58.

pitää myönteisenä, että puhemiehistö tarkisti vierailijaryhmiä koskevia sääntöjä viimeksi siten, että jäsenille annettiin mahdollisuus nimetä taloudellisen vastuun kantavia ammattilaisia, ja toteaa, että tämän seurauksena valtuutettujen avustajien osuus vierailijaryhmien vetäjistä laski 28 prosentilla; vaatii näin ollen puhemiehistöltä, että valtuutettuja avustajia ei saisi nimetä ryhmien vetäjiksi, sillä tämäntasoinen taloudellinen vastuu voisi vaarantaa asianmukaiset tarkastusmenettelyt, tai kehottaa vaihtoehtoisesti erottamaan toisistaan ryhmän vetäjän ja taloudellisen vastuun kantajan roolit, jolloin taloudellisen vastuun kantajana voisi toimia ainoastaan kutsutun ryhmän jäsen tai ammattilainen, kuten maksun välittäjä tai matkatoimisto;

59.

muistuttaa, että jäsenet voivat tarjota harjoittelupaikkaa kolmansien maiden kansalaisille edellyttäen, että he varmistavat, että harjoittelijat täyttävät kohdemaan viisumivaatimukset; toteaa, että Belgiaan yli 90 päivän pituista Brysselin harjoittelujaksoa varten kolmansista maista tulevien työntekijöiden on haettava ennakkolupaa toimivaltaisilta alueellisilta viranomaisilta eli Brysselin talous- ja työllisyysviranomaisilta; pitää huolestuttavana, että parlamentin toimivaltainen yksikkö sopi kyseisten viranomaisten kanssa, että asianomaisen jäsenen toimisto toimittaa ehdokasta koskevat asiakirjat, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että jonkin jäsenen toimistossa työskentelevän valtuutetun avustajan on toimitettava omat henkilötietonsa viranomaisille voidakseen toimia yhteyspisteenä viranomaisten suuntaan kolmannesta maasta tulevan harjoittelijan viisumihakemukseen liittyvissä asioissa; muistuttaa, että parlamentti ei voi asettaa valtuutettuja avustajia tilanteeseen, joka voisi vahingoittaa heidän oikeuksiaan henkilöstösääntöjen alaisina työntekijöinä, ja kehottaa parlamentin hallintoa ratkaisemaan asian jollakin muulla tavalla, joka ei vaaranna valtuutettujen avustajien yksityisyyttä ja oikeusturvaa eikä parlamentin turvallisuutta;

60.

kehottaa parlamentin hallintoa ajoittamaan valtuutetuille avustajille annettavan koulutuksen siten, että se mukautuu heidän työmääränsä, joka liittyy suoraan parlamentin kalenteriin ja jäsenten yleiseen läsnäoloon parlamentissa, jotta tehtävien hoitaminen voidaan sovittaa yhteen ammatillisen koulutuksen kanssa, johon heillä on oikeus muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen VII osaston soveltamisohjeiden 11 artiklan nojalla;

Harjoittelijat

61.

panee merkille Schuman-harjoittelijoiden rekrytointi- ja kehitysohjelman, jonka parlamentin hallinto käynnisti ensimmäisen kerran maaliskuun 2021 harjoittelujaksolla; pitää valitettavana, että parlamentin hallinto ei kuullut henkilöstökomiteaa aloitteen alkuvaiheessa, ja panee merkille 18. lokakuuta 2021 antamassaan päätöslauselmassa esittämänsä kielteisen lausunnon, jossa kyseenalaistetaan tämän ohjelman objektiivisuus ja oikeudenmukaisuus; on tietoinen, että parlamentin hallinnolla on vaikeuksia rekrytoida ja pitää toimielimen palveluksessa osaajia, erityisesti nuoria ammattilaisia; vaatii, että rekrytointi perustuu unionin julkishallinnon avoimuuden, objektiivisuuden ja oikeudenmukaisuuden keskeisille periaatteille; korostaa, että rekrytointimenettelyjen on perustuttava ansioihin ja niiden on oltava kilpailullisia, oikeudenmukaisia ja avoimia, ja kehottaa pääsihteeriä ottamaan ohjelmaa mukauttaessaan huomioon sekä henkilöstökomitean että valtuutettujen avustajien komitean mielipiteet, jotta voidaan sopia jatkossa noudatettavasta mallista;

62.

panee merkille, että harjoittelijat saavat parlamentin ruokaloissa yhden euron hinnanalennuksen aiemmin tehtyihin sopimuksiin ja tuolloisiin hintoihin perustuvien aiempien hinnanalennusten perusteella; katsoo, että alennus on tällä hetkellä puhtaasti symbolinen ja riittämätön, ja kehottaa siksi parlamentin hallintoa harkitsemaan, voitaisiinko ottaa käyttöön alennettujen hintojen automaattinen päivitys ateriahintojen vaihtelujen perusteella;

Avoimuus ja etiikka

63.

korostaa, että avoimuus, vastuuvelvollisuus ja lahjomattomuus ovat keskeisiä eettisiä periaatteita unionin toimielimissä ja erityisesti parlamentissa eurooppalaisen demokratian tyyssijana; muistuttaa, että heikot eettiset säännöt ja niiden noudattamisen valvonnan puute voivat vaarantaa toimielimen lahjomattomuuden ja että epäeettinen käyttäytyminen on estettävä ja siitä on saatettava vastuuseen ja tuomittava, koska se vahingoittaa merkittävästi parlamentin ja koko unionin uskottavuutta ja legitiimiyttä ja muodostaa vakavan uhan demokratialle ja kansalaisten luottamukselle; palauttaa mieliin 15. joulukuuta 2022 annetun parlamentin päätöslauselman Qatariin liittyvistä korruptioepäilyistä ja Euroopan unionin toimielinten laajemmasta avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden tarpeesta; palauttaa mieliin päätelmät ja suositukset, jotka tilintarkastustuomistuin esitti erityiskertomuksessaan 13/2019 EU:n toimielinten eettisistä toimintapuitteista, sekä 16. syyskuuta 2021 annetun parlamentin päätöslauselman avoimuuden ja lahjomattomuuden vahvistamisesta EU:n toimielimissä ja toteaa, että siinä kehotettiin perustamaan riippumaton toimielinten välinen eettinen elin, jolla on ennaltaehkäisevä, sääntöjen noudattamista koskeva ja neuvoa-antava rooli; kehottaa komissiota viimeistelemään ja esittämään ehdotuksensa, jossa vahvistetaan tällainen tehtävä; muistuttaa, että tällainen unionin eettinen elin on perustettava nykyisen vaalikauden loppuun mennessä;

64.

korostaa, että luottamusta unionin päätöksentekoon on tuettava vahvistamalla avoimuutta, eettisyyttä ja hyviä toimintatapoja parlamentissa; kehottaa tarkistamaan perusteellisesti parlamentin eettisiä toimintapuitteita ottaen huomioon saadut kokemukset, varmistaen niiden täysimääräinen täytäntöönpano ja vahvistaen nykyisiä valvontasääntöjä sen varmistamiseksi, että on olemassa vahvempia pelotteita, jotta voidaan puuttua tehokkaasti nykyisiin ja tuleviin uhkiin ja häirintään riippumatta siitä, ovatko niiden kohteena jäsenet tai henkilöstö; korostaa, että maksullisella lobbauksella rahoitettu laiton toiminta on vakava hyökkäys demokratiaa vastaan ja siihen on suhtauduttava nollatoleranssilla ja tehostetulla valppaudella; kehottaa erityisesti tarkistamaan työjärjestystä ja jäsenten menettelysääntöjä sekä vahvistamaan ja uudistamaan kiireellisesti nykyistä Euroopan parlamentin jäsenten toimintaa käsittelevää neuvoa-antavaa komiteaa ottamalla siihen mukaan riippumattomia asiantuntijoita, jotka on valittu pätevyytensä, kokemuksensa, riippumattomuutensa ja ammatillisten ominaisuuksiensa perusteella, jotta voidaan lisätä sen näkyvyyttä, lujittaa sen roolia ja vahvistaa sen toimivaltuuksia ja varmistaa, etteivät edunvalvojat pääse vaikuttamaan jäsenten toimintaan asiattomasti, sääntelemällä tiukasti palkkiota vastaan suoritettavaa edustajantoimen aikaista toimintaa, lahjoja tai matkakutsuja, tulevia työpaikkoja koskevien odotusten luomista ja tietojen tai yhteyksien epäasianmukaista käyttöä; suosittelee antamaan korruption torjuntaa ja avoimuutta koskevaa koulutusta jäsenille, valtuutetuille avustajille ja henkilöstölle;

65.

korostaa tässä yhteydessä tarvetta tiukempiin sääntöihin, suurempaan avoimuuteen ja jäsenten sivutulojen seurantaan, jotta voidaan välttää eturistiriidat; pyytää tarkistamaan menettelysääntöjä tämän erityisen huolenaiheen huomioon ottamiseksi;

66.

korostaa viimeaikaisia avoimuuteen ja korruptioon liittyviä rikkomuksia, jotka liittyvät kansalaisjärjestöihin ”Fight Impunity” ja ”No Peace Without Justice” ja pitää valitettavana, että Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu järjesti kesäkuussa 2022 kaksipäiväisen konferenssin näiden järjestöjen kanssa siitä huolimatta, että niitä ei ollut rekisteröity avoimuusrekisteriin;

67.

muistuttaa, että puhemiehistön hyväksymien julkisia kuulemisia koskevien parlamentin sääntöjen (3) mukaan edunvalvojia voidaan kutsua puhujiksi parlamentin tilaisuuksiin, myös valiokuntakokouksiin, ainoastaan, jos he ovat rekisteröityneet avoimuusrekisteriin, ja että kuulemistilaisuuden järjestävän valiokunnan tai parlamentin hallintoelimen sihteeristö on vastuussa tämän velvoitteen noudattamisen varmistamisesta; kehottaa hallintoa tekemään pakollisia avoimuustarkastuksia ja valiokuntien sihteeristöjä tekemään vastaavia tarkastuksia;

68.

kehottaa hallintoa ottamaan käyttöön keinot, joilla vahvistetaan sisäisiä sääntöjä ja välineitä eturistiriitojen ehkäisemiseksi, kuten varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmä ja hankintafoorumi, erityisesti parlamentin elinten tilaamien tapahtumien ja tutkimusten osalta, ja tekemään avoimuusrekisteriin rekisteröitymisestä pakollista missä tahansa muodossa osallistuville ulkopuolisille tahoille;

69.

korostaa, että sidosryhmien pääsyä Euroopan parlamentin tiloihin koskevia sääntöjä on tarkistettava; suosittelee käyttämään digitaalisia ratkaisuja avoimuusrekisterissä olevan sidosryhmän tunnistenumeron integroimiseksi kaikkiin parlamentin toimiin ja jäljittämiseksi kaikissa parlamentin toimissa, joissa on mukana ulkopuolisia tahoja, kuten rekisteröintinumeron pyytäminen vierailijoiden akkreditointia ja tapahtumien järjestämistä varten;

70.

panee merkille, että avoimuusrekisterin tietojen laatu on parantunut viime vuosina, ja on tyytyväinen yhteisen sihteeristön rooliin tässä laadun parantumisessa sen rajallisista resursseista huolimatta; pitää kuitenkin valitettavana, että tietojen yleinen laatu on edelleen epätyydyttävä; kehottaa tarjoamaan kaikki tarvittavat resurssit sen varmistamiseksi, että avoimuusrekisteriin liittyvät sisäiset säännöt pannaan tehokkaasti täytäntöön, myös asettamalla tarvittaessa asianmukaisia seuraamuksia; kehottaa vahvistamaan avoimuusrekisteriä, jonka olisi oltava aidosti pakollinen, ja laajentamaan sen soveltamisalaa niin, että se kattaa myös kolmansien maiden edustajat;

71.

palauttaa mieliin, että on tärkeää varmistaa ja edistää avointa ja eettistä edunvalvontaa unionin tasolla, ja muistuttaa, että avoimuusrekisteri perustettiin sen varmistamiseksi, että unionin toimielimet voivat käydä avointa ja läpinäkyvää vuoropuhelua edunvalvojien ja kansalaisyhteiskunnan kanssa; palauttaa mieliin työjärjestyksen 11 artiklan mukaiset avoimuusvelvoitteet ja kehottaa parlamenttia kannustamaan aktiivisesti jäseniä ja henkilöstöä olemaan järjestämättä tapaamisia tai osallistumatta edunvalvontatoimintaan sellaisten organisaatioiden kanssa, joita ei ole rekisteröity avoimuusrekisteriin; muistuttaa, että kaikille jäsenille olisi lähetettävä säännöllisin väliajoin säännöllisemmin tietoa ja muistutusilmoituksia tapaamisten julkistamisvelvoitteesta; kehottaa parlamentin perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokuntaa tarkistamaan työjärjestystä niin, että tapaamisten julkistamisvelvoite laajennetaan koskemaan kaikkia mietintöjen, lausuntojen tai päätöslauselmien parissa työskenteleviä jäseniä; pitää myönteisenä, että parlamentin infrastruktuuria, jonka avulla jäsenet voivat julkistaa edunvalvojien kanssa suunnitellut tapaamiset, on päivitetty, ja että se on nyt linkitetty sekä avoimuusrekisteriin että lainsäädäntötyön seurantatietokantaan; kehottaa parlamentin yksiköitä kehittämään parlamentin verkkosivuston infrastruktuuria niin, että valtuutetut avustajat ja poliittiset neuvonantajat voivat vapaaehtoisesti julkistaa tapaamisensa edunvalvojien kanssa; kehottaa parlamentin yksiköitä luomaan käyttäjäystävällisen verkkotietokannan, jossa julkaistaan tietoja edunvalvontakokouksista avoimessa muodossa;

72.

kehottaa hallintoa ottamaan huomioon avoimuutta ja etiikkaa koskevat talousarvion valvontavaliokunnan vaatimukset puhemiehistön 8. helmikuuta 2023 hyväksymän toimintasuunnitelman ”Lahjomattomuuden, riippumattomuuden ja vastuuvelvollisuuden vahvistaminen – Ensimmäiset toimet” ja asiaa koskevien parlamentin päätöslauselmien mukaisesti; kehottaa parlamentin hallintoa ottamaan huomioon myös oikeusasiamiehen huomautukset ja tulevat suositukset asiassa SI/1/2023/MIK, joka koskee uudistusprosessia parlamentin etiikkaa ja avoimuutta koskevan kehyksen parantamiseksi edelleen; kehottaa parlamenttia panemaan nopeasti täytäntöön kaikki parlamentin päätöslauselmissa esitetyt pyynnöt, mukaan lukien sisäisten valvonta- ja seurantamekanismien vahvistaminen sekä väärinkäytösten paljastamista koskevien sisäisten sääntöjen mukauttaminen EU:n direktiivin normeihin;

73.

palauttaa erityisesti mieliin tarpeen panna viipymättä täytäntöön kaikki 15 toimenpidettä, jotka parlamentti hyväksyi 15. joulukuuta 2022 antamassaan päätöslauselmassa Qatarin korruptioepäilyistä ja laajemmasta avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden tarpeesta EU:n toimielimissä ja joiden tavoitteena on hillitä korruptiota ja lisätä lahjomattomuutta, vastuuvelvollisuutta ja avoimuutta, sekä selkeät pyynnöt, jotka Euroopan parlamentti esitti 16. helmikuuta 2023 antamassaan päätöslauselmassa parlamentin Euroopan unionin toimielinten lahjomattomuuden vahvistamiseksi pyytämien toimenpiteiden seurannasta;

74.

panee merkille, että sidosryhmien rekisteröintiä koskevan vuoden 2021 toimielinten välisen sopimuksen nykyiset suuntaviivat ovat riittämättömiä; korostaa, että avoimuusrekisteriin rekisteröinnin yhteydessä on tehtävä perusteellinen esitarkastus kaikkien rahoituslähteiden paljastamiseksi; panee merkille, että unionin varoista myönnettävän rahoituksen on oltava jäljitettävissä suorasta vastaanottajasta lopulliseen edunsaajaan, kun varoja siirretään ketjussa eteenpäin; kehottaa tarkistamaan avoimuusrekisterin rekisteröintiä koskevat suuntaviivat, jotta voidaan paljastaa kaikki saapuvat ja poistuvat varat, mukaan lukien varojen siirtäminen kansalaisjärjestöltä ja sidosryhmältä toiselle;

75.

panee merkille, että joissakin tapauksissa kansalaisjärjestöjen ja sidosryhmien työtä on käytetty laittoman toiminnan rahoittamiseen ja parlamentin päätöksentekoon vaikuttamiseen kolmansien osapuolten puolesta; huomauttaa, että tällaisia tapauksia on havaittu käytössä olevien valvonta- ja turvatoimien ansiosta mutta parantamisen varaa on huomattavasti;

76.

muistuttaa, että edunvalvojien pääsy unionin toimielimiin ja niiden rahoitusohjelmiin on tarkistettava etukäteen ja että on tarkistettava, onko ne mahdollisesti sisällytettävä varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmään (EDES);

77.

kehottaa kieltämään ystävyysryhmät kolmansien maiden kanssa niissä tapauksissa, joissa parlamentin virallinen valtuuskunta on jo olemassa; muistuttaa, että työjärjestyksen 35 artiklaa on noudatettava, jotta vältetään toiminnan sekoittaminen parlamentin viralliseen toimintaan kolmansien maiden kanssa; suosittelee, että parlamentti sallii tapauskohtaisesti ystävyysryhmät sellaisen toiminnan osalta, joka liittyy tiettyihin osa-alueisiin tai joihinkin paikallisiin vainottuihin vähemmistöihin, joita varten ei ole olemassa virallista valtuuskuntaa;

78.

panee merkille, että jäsenten toimintaa käsittelevä neuvoa-antava komitea tutki vuonna 2021 kahta menettelysääntöjen väitettyä rikkomista koskevaa tapausta, joista toisessa puhemies päätti määrätä asianomaisille jäsenille seuraamuksen huomautuksen muodossa heinäkuussa 2021; panee merkille, että parlamentin hallinto tarkasti yhden Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeiden mukaisen mahdollisen eturistiriidan, joka johtui vuonna 2021 havaitusta perheenjäsenen palkkaamisesta, mikä puolestaan johti lopulta siihen, että vuonna 2022 aloitettiin väärinkäytettyjen avustajamenojen takaisinperintämenettely;

79.

huomauttaa, että parlamentin puhemiehet eivät ole koskaan määränneet taloudellista seuraamusta jäsenelle huolimatta siitä, että jäsenet ovat rikkoneet menettelysääntöjä ainakin 25 kertaa viimeisten 11 vuoden aikana; kehottaa puhemiestä harkitsemaan taloudellisten seuraamusten määräämistä, jos on näytetty toteen, että jäsenet ovat rikkoneet menettelysääntöjä, jotta varmistetaan, että seuraamuksilla todella on ehkäisevä vaikutus;

80.

panee merkille, että vuonna 2021 Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) tutki 18:aa tapausta ja Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) kolmea tapausta, joissa parlamentti oli osallisena ja jotka liittyivät jäsenten taloudellisiin ja sosiaalietuuksiin ja poliittisten rakenteiden rahoitukseen; panee merkille, että OLAFin 18 tutkimuksesta neljästä laadittiin raportti, joka sisälsi taloudellisia suosituksia, yksi johti loppuraporttiin, joka sisälsi kurinpidollisia suosituksia, viisi johti päätökseen asian hylkäämisestä ja kahdeksan tutkimusta oli edelleen käynnissä vuonna 2022; panee myös merkille, että OLAF tutki viittä tapausta, joissa oli mukana parlamentin henkilöstöä ja joista kaksi saatettiin päätökseen vuonna 2021 ilman suosituksia ja kolmea ei saatu päätökseen; panee merkille, että yhtäkään EPPOn tutkimuksista ei saatu päätökseen vuonna 2021; pyytää hallintoa ilmoittamaan, onko OLAFin suositukset pantu täysimääräisesti täytäntöön ja riskinalaiset määrät (erityisesti sääntöjenvastaisiksi maksuiksi todetut 1 837 000 euroa) peritty takaisin, sekä toimittamaan tutkimuksen kohteena olevien tapausten luokittelusta yhteenvedon (joka ei sisällä arkaluonteisia tietoja), jotta voidaan tehdä johtopäätöksiä ja parannuksia;

81.

panee merkille, että OLAFilla ei ole tällä hetkellä missään olosuhteissa pääsyä jäsenten toimistoihin, tietokoneisiin eikä sähköpostitileihin edes silloin, kun jäseniin liittyviä tapauksia tutkitaan perustellun epäilyn perusteella; korostaa, että on tarpeen olla olemassa asianmukainen menettely, jolla OLAFille myönnettäisiin pääsy tapauksissa, joissa on perusteltuja epäilyjä yksittäisiä jäseniä kohtaan; kehottaa puhemiehistöä perustamaan tällaisen menettelyn sekä tunnustamaan ja varmistamaan OLAFin toimivallan tutkia jäsenten mahdollisia menettelysääntöjen rikkomisia;

82.

palauttaa mieliin, että menettelysääntöjen 4 artiklassa määrätään taloudellisten etujen ja eturistiriitojen osalta, että jäsenten taloudellisia sidonnaisuuksia koskevan ilmoituksen tietojen on oltava täsmällisiä, jotta voidaan havaita kaikki mahdolliset eturistiriidat parlamentaarisen toiminnan kanssa; pitää kuitenkin valitettavana, että monissa ilmoituksissa on vain epämääräisiä tai yleisluonteisia toimenkuvauksia, ja toistaa näin ollen puhemiehistölle esittämänsä kehotuksen tarkistaa ilmoitusten muotoa siten, että niissä edellytetään yksityiskohtaisempia tietoja; pyytää puhemiestä ohjeistamaan yksiköitä suorittamaan järjestelmällisesti näiden ilmoitusten perusteellisia tarkastuksia;

83.

panee merkille, että kahdeksannen vaalikauden 459 jäsenestä, joita ei valittu uudelleen vuonna 2019, parlamentille toimitettiin vain yksi ilmoitus toimikauden jälkeisestä työstä; panee merkille, että vuonna 2021 palveluksesta lähteneistä 203 virkamiehestä 54 pyysi lupaa toiminnan harjoittamiselle palvelussuhteen päättymisen jälkeen; suhtautuu myönteisesti puhemiehistön päätökseen (4) vahvistaa sääntöjä entisten jäsenten ja virkamiesten pyöröovi-ilmiön sääntelemiseksi ottamalla käyttöön karenssiajan entisille jäsenille, jotka eivät saa osallistua lobbaus- tai edunvalvontatoimintaan parlamentin kanssa kuuden kuukauden kuluessa heidän edustajantoimensa päättymisestä; pitää myönteisenä myös päätöstä selventää sääntöjä, jotka koskevat pääsyä parlamentin tiloihin, entisten jäsenten pysyvien kulkulupien korvaamista päivittäisillä kulkuluvilla ja sen varmistamista, että lobbaustoimintaa harjoittavat entiset jäsenet ja parlamentin henkilöstö tunnistetaan erityisestä kulkuluvasta; kehottaa parlamenttia varmistamaan, että nämä uudet säännöt ovat vaikuttavia, että niitä seurataan tiiviisti ja niiden noudattamista valvotaan; katsoo, että entisille jäsenille ei pitäisi maksaa yleistä kulukorvausta, ja kehottaa siksi poistamaan jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeiden 42 artiklan 4 kohdan;

84.

pitää nimenhuutoäänestystä keskeisenä välineenä, joka lisää avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta unionin kansalaisia kohtaan; kehottaa ottamaan automaattisen nimenhuutoäänestyksen käyttöön kaikissa lopullisissa äänestyksissä lukuun ottamatta salaisia äänestyksiä ja lisäämään niiden nimenhuutoäänestysten määrää, joita poliittinen ryhmä voi pyytää istuntojaksoa kohden työjärjestyksen 190 artiklan 2 kohdan mukaisesti, tai vapauttamaan lainsäädäntöasiakirjat tästä rajoituksesta;

85.

panee merkille meneillään olevan hankkeen, joka koskee täysistuntoäänestystietojen saataville asettamista tarkoitukseen varatussa tilassa, jossa käyttäjät voivat tutustua selkeisiin ja lukijaystävällisiin asiakirjoihin, ja katsoo, että avoimuuden ja julkisen valvonnan vuoksi parlamentin olisi mentävä pidemmälle ja luotava johdonmukainen verkkosivusto, jossa yhdistyvät kaikki lainsäädäntötyöhön liittyvät toisiinsa yhteydessä olevat verkkosivustot, kuten lainsäädäntötyön seurantatietokanta, jäsenprofiilit, täysistunnon verkkosivusto jne.; kehottaa parlamentin yksiköitä asettamaan kaikki tarkistukset ja tiedot nimenhuutoäänestyksistä saataville valiokuntatasolla ja sisällyttämään ne uuteen malliin;

86.

panee merkille, että oikeusasiamies käsitteli vuonna 2021 kuuttatoista parlamenttia koskevaa asiaa, joista annettiin kaksi suositusta, joista toisessa pyydettiin viranomaista lisäämään verkkosivustonsa avoimuutta ja toisessa pyydettiin parlamentin hallintoa tiedottamaan paremmin harjoittelupaikkaa hakeville mahdollisuudesta pyytää erityisapua, ja toteaa, että molemmat suositukset pantiin täytäntöön;

87.

kehottaa puhemiehistöä tarkistamaan menettelysääntöjä siten, että niihin sisällytetään jäseniä koskevia rajoituksia, jotka koskevat sekä lähisukulaisten että muiden sukulaisten palkkaamista;

Häirintä ja väärinkäytösten paljastaminen

88.

panee merkille, että vuonna 2021 käynnistettiin kuusi häirintätapausta jäseniä vastaan ja että vuodelta 2020 vireillä oli neljä tapausta; panee merkille, että neljässä vuonna 2021 päätökseen saatetussa tapauksessa häirintää ei havaittu; panee merkille, että vuonna 2021 henkilöstön jäsen teki yhden uuden häirintää koskevan valituksen ja että yksi tapaus oli vireillä ja kolme tapausta saatettiin päätökseen; pitää valitettavana, että joidenkin häirintätapausten tutkinta kesti yli vuoden ja aiheutti tarpeetonta haittaa jäsenille, henkilöstölle ja valtuutetuille avustajille; muistuttaa parlamentin hallintoa siitä, että sillä on oikeudellinen velvollisuus tutkia sen käsiteltäväksi saatetut tapaukset riittävän tarkasti, nopeasti ja harkiten; kehottaa puhemiehistöä asettamaan määräajat häirintää koskevien valitusten käsittelylle;

89.

korostaa, että Euroopan parlamentin jäsenten asianmukaista käyttäytymistä koskevissa säännöissä määrätään, että edustajantointa hoitaessaan jäsenten on käyttäydyttävä kaikkia Euroopan parlamentissa työskenteleviä kohtaan arvokkaasti, kohteliaasti, kunnioittavasti ja ilman ennakkoluuloja tai syrjintää; panee tyytyväisenä merkille parlamentin nollatoleranssilinjan häirinnän suhteen ja toteutetut tiedotuskampanjat; pitää kuitenkin huolestuttavana, että 28. lokakuuta 2022 vain 245 tämänhetkistä jäsentä (36,3 prosenttia) oli suorittanut kunnioittavaa ja arvokasta kohtelua työpaikalla koskevan koulutuksen; palauttaa mieliin, että parlamentti on useaan otteeseen pyytänyt, että kaikille jäsenille annetaan häirinnän torjuntaa koskevaa pakollista koulutusta, ja ehdottaa, että sitä aletaan antaa myös henkilöstölle, muiden muassa eri pääosastojen ja poliittisten ryhmien johtotehtävissä oleville henkilöille; pitää myönteisenä, että 21. marraskuuta 2022 pidetyssä puhemiehistön kokouksessa käytiin periaatekeskustelu toimintaperiaatteista häirinnän torjumiseksi, ja pyytää puhemiehistöä esittämään lopullisen kannan aiheesta; pitää tärkeänä, että asiaan puututaan varhain ja että toteutetaan koulutus- ja tiedotustoimia, ja panee merkille hallinnon aloitteen sisäisten sovittelijoiden tehtävän perustamisesta yhtenä keinona ratkaista konflikteja varhaisessa vaiheessa, mihin olisi sisällyttävä myös tietojen antaminen molemmille osapuolille heidän oikeuksistaan;

90.

panee merkille, että työpaikkakiusaamista ja sen ennaltaehkäisyä työpaikalla käsittelevä neuvoa-antava komitea koostuu kolmesta nimittävän viranomaisen nimeämästä jäsenestä (puheenjohtaja mukaan luettuna), kahdesta henkilöstökomitean jäsenestä ja yhdestä työterveysyksikön asiantuntijasta; panee merkille, että jäsenistä tehtyjä työpaikkahäirintää koskevia valituksia käsittelevä neuvoa-antava komitea koostuu kolmesta kvestorista (puheenjohtaja mukaan luettuna), ensimmäisen komitean puheenjohtajasta, kahdesta valtuutettujen avustajien komitean jäsenestä, yhdestä henkilöstökomitean jäsenestä (vain henkilöstön jäsentä koskevissa tapauksissa) ja kahdesta asiantuntijasta, joista toinen edustaa oikeudellista yksikköä ja toinen työterveysyksikköä; on huolissaan siitä, ettei näissä kummassakaan komiteassa ole häirintäkysymyksiä käsitteleviä riippumattomia asiantuntijoita eikä ensimmäisessä komiteassa ole oikeudellisen yksikön edustajaa; muistuttaa, että viimeksi mainitun komitean puheenjohtajan ääni ratkaisee, ja on huolissaan siitä, että eturistiriitoja saattaa syntyä siitä, että tehtävässä on parlamentin jäsen; pyytää puhemiehistöä tarkastelemaan uudelleen molempien neuvoa-antavien komiteoiden kokoonpanoa, jotta niihin voidaan sisällyttää asianmukaista riippumatonta asiantuntemusta ja jotta voidaan välttää eturistiriitoja, ja määräämään häirinnän ehkäisemisestä ja yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevasta pakollisesta koulutuksesta niiden kaikille jäsenille; suosittelee, että neuvoa-antavien komiteoiden toimintaa tarkastellaan perusteellisesti uudelleen pätevyytensä, kokemuksensa, riippumattomuutensa ja ammatillisten ominaisuuksiensa perusteella valittujen häirinnän ehkäisemiseen erikoistuneiden asiantuntijoiden avustuksella niin, että parlamentilla on selkeät, tehokkaat ja vakaat menettelysäännöt ja että samalla varmistetaan asianmukaiset vastausajat ja tarvittavat menettelylliset takeet, tiedotus, neuvonta ja suojelutoimenpiteet kaikkien osapuolten osalta tarpeen mukaan;

91.

panee merkille, että vuonna 2021 oli yksi väärinkäytösten paljastamista koskeva tapaus ja että väärinkäytöksen paljastaja oli ottanut yhteyttä OLAFiin ennen yhteydenottoa yhteyspisteeseen; kehottaa pääsihteeriä selventämään ristiriitaisia tietoja vuosina 2021 ja 2022 ilmoitettujen väärinkäytösten paljastamista koskevien tapausten määrästä; muistuttaa hallintoa sen velvollisuudesta ilmoittaa väitetyistä petostapauksista välittömästi OLAFille; panee merkille, että parlamentin hallinto sai useita nimettömiä petos- ja väärinkäytösväitteitä, joita kaikkia tutkittiin joko parlamentin sisällä tai OLAFin toimesta, ja kehottaa parlamentin hallintoa laatimaan yhteenvedon mahdollisten tutkittavaksi otettujen tapausten luonteesta ja hallinnon toteuttamista toimenpiteistä;

92.

muistuttaa, että parlamentilla on pääsihteerin kabinetissa väärinkäytösten paljastajien yhteyspiste, johon sääntöjenvastaisuuksista voidaan raportoida ja joka tarjoaa neuvoja ja auttaa soveltamaan henkilöstösääntöjen 22 c artiklaa ja asiaankuuluvia täytäntöönpanosäännöksiä; kehottaa hallintoa käynnistämään pikaisesti tiedotuskampanjan yhteyspisteen olemassaolosta; kehottaa puhemiehistöä vaatimaan, että väärinkäytösten paljastajien yhteyspisteille tehdään asiaankuuluvia taustatarkistuksia ja annetaan koulutusta;

93.

muistuttaa, että valtuutetut avustajat ovat erityisen työsuhdetilanteensa vuoksi erityisen haavoittuvassa asemassa, mitä tulee ilmoittamiseen petoksista ja väärinkäytösten paljastajien suojelun pyytämiseen; kehottaa siksi pääsihteeriä muuttamaan kattavasti 4. joulukuuta 2015 hyväksyttyjä ja henkilöstösääntöihin sisältyviä väärinkäytösten paljastamista koskevia sisäisiä sääntöjä, jotta ne vastaisivat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä (EU) 2019/1937 (5), sekä tarjoamaan väärinkäytöksiä paljastaville valtuutetuille avustajille ja henkilöstölle tehostettua suojelua, muun muassa perustamalla suojattuja kanavia ilmoittamista varten samaan tapaan kuin häirinnän uhreille, erityisesti siltä osin, kuin on kyse väliaikaisista toimenpiteistä hallinnollisen tutkinnan aikana, kaikista muista asianmukaisista suojelutoimenpiteistä ja avusta, jotta he voivat ryhtyä oikeustoimiin kärsimänsä vahingon vuoksi; pyytää parlamenttia lisäämään mahdollisuuksien mukaan parlamentin henkilöstön tietoisuutta heidän saatavillaan olevasta väärinkäytösten paljastajien suojelusta; kehottaa lisäksi ottamaan käyttöön väärinkäytösten paljastamista koskevan pakollisen koulutuksen jäsenille ja kaikille sekä hallinnossa että poliittisissa ryhmissä toimiville esimiehille, jotka ottaisivat vastaan mahdollisia ilmoituksia väärinkäytösten paljastamisesta (6) 1 a;

Viestintä ja toimielinten välinen yhteistyö

Viestintä

94.

pitää tärkeänä, että parlamentin viestintästrategialla saadaan yhteys unionin kansalaisiin erilaisten monikanavaisten hankkeiden ja toimien avulla huolimatta vuonna 2021 kohdatuista haasteista; panee merkille, että parlamentin sosiaalisen median kanavissa sitoutuneisuusaste kasvoi keskimäärin 69 prosenttia vuosina 2020–2021, ja seuraajien määrä kasvoi keskimäärin 11 prosenttia vuonna 2021; panee merkille, että kesäkuussa 2021 tehdyn puhemiehen päätöksen jälkeen vierailukeskukset avattiin osittain uudelleen ja että vuoden loppuun mennessä vierailijoita oli 337 984 ja talousarviositoumukset vuonna 2021 olivat 15 982 020 euroa; panee merkille, että Zweig-vierailukeskuksen työt jatkuivat suunnitellusti vuonna 2021 ja että se vihittiin käyttöön marraskuussa 2022, ja pyytää tältä osin kiinnittämään huomiota siihen, kuinka paljon aikaa vierailijaryhmiltä kuluu siirtymiseen Zweig-rakennuksesta Spaak-rakennukseen, mukaan lukien turvallisuus- ja henkilöllisyystarkastukset, sillä se voi vähentää ryhmien määrää, joka voidaan päivittäin vastaanottaa; panee merkille, että Euroopan historian talo, Parlamentarium ja Europa Experience -keskukset pysyivät suljettuina tai toimivat pienemmällä kapasiteetilla osan aikaa vuonna 2021; pitää myönteisenä, että Euroopan nuorisotapahtuma voitiin lopulta järjestää hybridimuodossa vuonna 2021 ja että se oli menestys, sillä siihen osallistui 10 000 nuorta, mutta pitää valitettavana, että parlamentin tiloihin pääsyä hidastutti puutteellinen valmistautuminen turvatarkastuksiin; panee merkille ensimmäisen LUX-yleisöelokuvapalkinnon, johon liittyvään äänestykseen osallistui 6 000 äänestäjää, ja ensimmäisen Daphne Caruana Galizia -journalistipalkinnon, johon tehtiin yli 200 hakemusta eri puolilta unionia;

95.

panee merkille, että neljään Euroopan parlamentin yhteystoimistoon (Madrid, Rooma, Bratislava ja Zagreb) asennettiin vuonna 2021 VoxBox-tilat pilottihankkeena ja että kevyitä ja käyttäjäystävällisiä audiovisuaalisia laitteita oli tarkoitus asentaa 14:ään 24:stä valitusta Euroopan parlamentin yhteystoimistosta kesäkuun 2022 loppuun mennessä; muistuttaa, että parlamentti paransi yhteystoimistojen audiovisuaalipalveluja myös etätäysistuntojen yhteydessä; odottaa, että yhteystoimistojen viestintästrategiaa tarkistetaan siten, että tehdyt investoinnit todella auttavat tavoittamaan unionin kansalaiset, ja kehottaa yhteystoimistoja tiedottamaan vaalipiireihinsä kuuluville parlamentin jäsenille hyvissä ajoin toimintakalenteristaan, jotta voidaan varmistaa parempi koordinointi ja jäsenten läsnäolo;

96.

korostaa, että työmäärä yhteystoimistoissa näyttää lisääntyneen merkittävästi uusien pysyvien tehtävien myötä, ja kehottaa parlamenttia varmistamaan, että yhteystoimistoilla on riittävät henkilö- sekä tekniset ja taloudelliset resurssit tehtäviensä suorittamiseen;

97.

panee merkille, että puhemiehistö hyväksyi toukokuussa 2018 Brysselin entisen tiedotuspisteen nykyaikaistamisen ja että uusi Info Hub pyrkii tavoittamaan kansalaisyhteiskunnan sidosryhmiä, mielipidevaikuttajia, kumppaneita ja erityisiä eturyhmiä; panee merkille, että Info Hubin kokonaiskustannukset olivat noin 8 400 000 euroa, josta noin 6,6 miljoonaa euroa käytettiin kunnostustöihin ja 1,8 miljoonaa euroa viestintätoimiin, ja että se on ottanut vastaan 20 000 vierailijaa sen jälkeen, kun se avasi ovensa heinäkuun 2022 puolivälissä; pitää kuitenkin valitettavana, että jäsenet eivät ole tietoisia kyseisistä tiloista, ja kehottaa tiedottamaan paremmin niiden toiminnasta ja mahdollisista käyttötavoista;

98.

pitää myönteisenä kunnianhimoista Europa Experience -ohjelmaa, jonka tavoitteena on tuoda unioni lähelle kansalaisiaan; pitää myönteisenä, että covid-19-pandemian aiheuttamista haasteista huolimatta Europa Experience -keskusten vierailijoiden kokonaismäärä kasvoi hieman vuodesta 2020, jolloin vierailijoita oli 124 352, vuoteen 2021, jolloin vierailijoita oli 135 835; panee myös merkille, että vuosien 2020 ja 2021 matkustusrajoitukset aiheuttivat viivästyksiä kiinteistöjä koskevissa sopimusmenettelyissä (näin tapahtui Dublinissa, Prahassa, Madridissa, Bukarestissa, Lissabonissa, Bratislavassa, Riiassa ja Vilnassa) vaikuttamatta kuitenkaan kielteisesti vuokramaksuihin, koska ne tulevat maksuun, kun kunnostustyöt on saatettu loppuun; panee merkille, että vuonna 2021 toiminnassa oli kuusi hajautettua vierailukeskusta (Berliini, Kööpenhamina, Helsinki, Ljubljana, Tallinna ja Parlamentarium Simone Veil Strasbourgissa) ja että parlamentin viestinnän pääosasto käynnisti viiden uuden laajan näyttelyn toteutuksen (Pariisi, Rooma, Tukholma, Praha ja Varsova) ja saattoi päätökseen kolmen muun uuden hankkeen suunnittelun (Wien, Dublin ja Luxemburg), kun taas INLO-pääosasto teki toteutettavuustutkimuksia seitsemässä muussa pääkaupungissa; panee merkille, että suurin osa Europa Experience -keskuksista avataan yleisölle vuonna 2024, mutta ymmärtää, että tämä hanke on riippuvainen nopeasti muuttuvista kiinteistömarkkinanäkymistä;

99.

panee merkille, että Kansalaisten puutarhassa järjestetyillä klassisen musiikin lounaskonserteilla haluttiin tukea klassisen musiikin soittajia covid-19-kriisin aikana ja osoittaa parlamentin arvostavan eurooppalaista musiikkiperintöä; panee merkille, että vuonna 2021 järjestettiin 40 konserttia, joissa oli 4 106 kuulijaa ja joita varten osoitettiin 51 925 euron määräraha; tuki tätä aloitetta varauksetta covid-19-pandemian poikkeusolojen aikana vuosina 2020 ja 2021 mutta kyseenalaistaa sen, että parlamentti on käyttänyt veronmaksajien rahoja kunnostaakseen Kansalaisten puutarhaa ja rakennusta, jotka ovat Belgian valtiolle kuuluva julkinen tila;

Monikielisyys

100.

muistuttaa, että unioni ja siten myös parlamentti on oikeudellisesti sitoutunut varmistamaan tiedon ja viestinnän saavutettavuuden vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen mukaisesti; kehottaa siksi parlamentin hallintoa kehittämään erityisiä aloitteita, joilla varmistetaan parlamentin asiakirjojen ja keskustelujen kattavampi ja parempi saavutettavuus etenkin unionin tilasta käytävän keskustelun sekä ”Tämä on Eurooppa” -täysistuntokeskustelujen yhteydessä käyttäen mallina esimerkiksi komission viikoittaisissa keskusteluissa järjestettyä kansainvälisen viittomakielen tulkkausta; toistaa pääsihteerille pitkään esittämänsä pyynnön analysoida kansainvälisen viittomakielen tulkkauksen toteutettavuutta kaikissa täysistuntokeskusteluissa ja toteuttaa tämä pyyntö viipymättä; katsoo lisäksi, että täysistuntojen edelleenlähettäminen kussakin jäsenvaltiossa käytetyillä viittomakielillä lisäisi vammaisten henkilöiden osallistumista unionin demokraattiseen prosessiin; panee merkille, että käännöspääosasto on kehittämässä välinettä, jonka avulla parlamentin monikieliset keskustelut voidaan litteroida ja kääntää automaattisesti reaaliajassa, jotta kaikilla kansalaisilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet saada tietoa omalla kielellään; pyytää hankkeesta ajantasaisia tietoja ja analyysiä sen täytäntöönpanosta ja kokonaiskustannuksista;

Kansainvälinen yhteistyö

101.

panee merkille, että parlamentin virkamiesten läsnäololla unionin edustustoissa tai muissa elimissä pyritään vahvistamaan parlamenttienvälisiä suhteita kansainvälisten organisaatioiden kanssa; ilmaisee kuitenkin jälleen huolen puhemiehistön 11. helmikuuta 2019 tekemästä päätöksestä, joka koskee parlamentin tukea Jakartassa toimivalle Euroopan unionin ASEANin edustustolle, Addis Abebassa toimivalle Euroopan unionin Afrikan unionin edustustolle ja New Yorkissa toimivalle Euroopan unionin YK-edustustolle; panee merkille, että vuonna 2020 ei lähetetty yhtään henkilöstöä mutta vuonna 2022 New Yorkiin lähetettiin kaksi virkamiestä ja Addis Abebaan yksi; muistuttaa parlamentin hallintoa sen sitoumuksesta ottaa käyttöön mitattavissa olevia indikaattoreita arvioidakseen niiden vuotuista tuloksellisuutta; kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, että parlamentin hallinto on perustanut suhteista ASEANiin vastaavan yksikön ja ehdottanut, että suurin osa sen henkilöstöstä sijoitetaan Jakartaan, kun taas kahta muuta kohdetta varten hallinto on yksinkertaisesti valinnut parlamentin ylempiä virkamiehiä; kehottaa jälleen noudattamaan kyseisen henkilöstön nimitysprosesseissa avoimuutta ja tiedottamaan asiasta parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle;

102.

on huolissaan siitä, että kahdeksan jäsentä päätti vuonna 2021 omasta aloitteestaan tarkkailla vaaleja kolmansissa maissa, joihin parlamentti oli päättänyt olla lähettämättä vaalitarkkailuvaltuuskuntaa tai joihin sitä ei ollut kutsuttu; panee merkille, että kaikissa kahdeksassa tapauksessa jäsenet rikkoivat Euroopan parlamentin demokratiatuki- ja vaalikoordinointiryhmän täytäntöönpanosäännöksiä ja että heitä ei voitu valita eikä valittu osallistumaan mihinkään viralliseen vaalitarkkailuvaltuuskuntaan ennen vuoden 2021 loppua; pyytää, että epävirallisiin vaalitarkkailutehtäviin osallistuville parlamentin jäsenille olisi määrättävä seuraamuksia toimikauden keston ajaksi;

Digitalisaatio ja kyberturvallisuus

103.

panee tyytyväisenä merkille, että digitaalisen allekirjoituksen portaali (DiSP) antaa jäsenille mahdollisuuden allekirjoittaa asiakirjoja digitaalisesti ja parantaa näin menettelyjen tehokkuutta, jäljitettävyyttä ja avoimuutta, ja pitää valitettavana, että toisin kuin DiSP-portaalissa, täysistuntotarkistukset allekirjoitetaan edelleen käsin ja lähetetään eteenpäin skannatussa muodossa, mikä on täysin vanhentunut ja raskas menettely; kehottaa puhemiehistöä ryhtymään tarvittaviin toimiin, jotta jäsenet voivat tulevaisuudessa allekirjoittaa täysistuntotarkistuksia digitaalisesti; kehottaa ulottamaan DiSP-portaalin käytön koskemaan kaikkia allekirjoitettavia asiakirjoja;

104.

panee merkille, että asiakirjahallinto- ja arkistointiohjelmisto HERMESin käyttö päätettiin keskeyttää 10. toukokuuta 2021, koska siinä on paljon puutteita ja ennen kaikkea siksi, että sitä ei voitu mukauttaa parlamentin työnkulkuihin ja siinä on ollut muita merkittäviä teknisiä ongelmia; panee merkille, että HERMES-järjestelmän taustajärjestelmän ja käyttöliittymän ulkoiset kustannukset ovat tähän mennessä olleet 7 500 000 euroa ja sisäiset kustannukset 1 700 000 euroa eli rakenteilla olevana käyttöomaisuutena ilmoitettu kokonaismäärä oli noin 9 200 000 euroa; panee merkille, että HERMES-järjestelmän taustajärjestelmä on edelleen käytössä asiakirja- ja rekisterihallinnassa ja myös muissa sovelluksissa;

105.

panee merkille, että vuonna 2021 etä-äänestykset mahdollistavien teknisten ratkaisujen kokonaiskustannukset olivat 1 275 500 euroa, mukaan lukien täysistuntosovellusten laajentaminen (120 000 euroa), EPVote-äänestyssovelluksen kehittäminen (233 500 euroa), jäsenten tietotekninen tuki (529 200 euroa), sähköisen e-voting-äänestysjärjestelmän käyttöönotto (250 000 euroa) ja tilapäispalvelut, jotta jäsenet pystyivät osallistumaan toimintaan yhteystoimistoista käsin (142 800 euroa); panee merkille kaikkien niiden tietoteknisten järjestelmien tärkeyden, joilla varmistetaan parlamentin asianmukainen etätoiminta, mutta huomauttaa kuitenkin, että kaikki toteutetut innovaatiot edellyttävät, että niiden ylläpitoon tehdään investointeja tulevia käyttötarkoituksia varten;

106.

panee merkille, että parlamentin virtuaaliseen työpöytäinfrastruktuuriin (VDI) ei useinkaan pääse aamun ruuhkahuipun kirjautumisaikoina; kehottaa yksiköitä varmistamaan, että virtuaalisella työpöytäinfrastruktuurilla on riittävästi kapasiteettia myös ruuhka-aikoina;

107.

pitää myönteisenä, että parlamentti on investoinut kyberturvallisuutensa vahvistamiseen muun muassa perustamalla ITEC-pääosastoon asiaa käsittelevän osaston ja lisäämällä merkittävästi asiaan liittyviä resursseja, joilla pyritään parantamaan parlamentin tietojärjestelmien suojelua jatkuvasti kasvavilta uhkilta ja kiristysohjelmahyökkäyksiltä; kehottaa parlamenttia jatkamaan toimiaan ja lisäämään investointejaan kyberturvallisuuteen; korostaa tarvetta varmistaa, että tällä strategisella alalla rekrytoidaan ja pidetään palveluksessa korkeasti koulutettua henkilöstöä; ehdottaa, että parlamentin koko henkilöstölle tarjotaan säännöllisesti päivitettäviä kyberturvallisuuteen liittyviä koulutusohjelmia; pitää myönteisenä, että verkkoportaalin kautta tarjottavien digitaalisten palvelujen valikoima on laajentunut, minkä johdosta tapahtumien määrä on kasvanut 67 prosentilla eli huomattavasti vuoden 2020 osuudesta ja jäsenet käyttävät verkkoportaalia 85-prosenttisesti matka- ja oleskelukuluihinsa liittyvissä tapahtumissa; antaa kiitosta erityistoimenpiteistä, joita on toteutettu hallinnollisten menettelyjen helpottamiseksi ja byrokratian vähentämiseksi jäsenille tarkoitettujen palvelujen osalta, mukaan lukien verkkoportaalin digitalisoinnin laajentaminen;

108.

panee merkille, että SAFE-pääosaston uudelleenorganisaation myötä pääosastoon oli tarkoitus perustaa uusi teknologia- ja tietoturvaosasto, jotta varmistettaisiin kaikkien parlamentin käsittelemien tietoluokkien suojaaminen; panee merkille, että perustettaessa turvallisuustekniikan erityistä yksikköä parlamentin hallintokaavioon ei kuitenkaan luotu yksikönpäällikön virkaa; kehottaa pääsihteeriä korjaamaan tilanteen nopeasti, jotta uudelle keskeiselle osastolle voidaan antaa tarvittavat resurssit tehtäviensä täyttämiseen;

Kiinteistöpolitiikka, logistiikka ja turvallisuus

Kiinteistöpolitiikka

109.

panee merkille, että parlamentin vuoden 2019 jälkeistä aikaa koskevan kiinteistöstrategian on tarkoitus tarjota puitteet tuleville päätöksille ja edistää parlamentin kiinteistökannan lujittamista sekä mukauttaa samalla tiloja kokoustapojen kehityksen mukaan, tuoda toiminta paikallistasolle ja lähemmäs kansalaisia Europa Experience -keskusten kautta, parantaa parlamentin rakennusten turvallisuutta ja liittää keskeiset rakennukset yhteen; panee merkille, että parlamentin hallinto kehittää parhaillaan kattavaa toimintatapaa parlamentin pitkän aikavälin kiinteistöpolitiikan määrittelemiseksi ottaen huomioon energiakriisin vaikutukset, raaka-aineiden hintojen nousun, ympäristövelvoitteet ja parlamentin uudet työmenetelmät; kehottaa parlamentin hallintoa pohtimaan, onko tulevaisuudessa tarvetta hankkia tai rakentaa uusia rakennuksia; panee merkille, että 8. maaliskuuta 2021 hyväksyttiin tilojen integroitua hallintaa koskeva strategia, jossa keskitytään parlamentin kiinteistökannan elinkaarihallintaan;

110.

ilmaisee huolensa Trèves I -rakennuksen rakenteellisista ongelmista; korostaa, että rakennus on kiireellisesti kunnostettava viimeisimpien energia- ja ympäristönormien mukaiseksi; korostaa, että tarvitaan kiireellisiä toimenpiteitä epävakaan lämmitysjärjestelmän, ilmastoinnin ja liikuntarajoitteisille henkilöille soveltuvien wc-tilojen puutteen, heikon äänieristyksen ja viemäriongelman korjaamiseksi;

111.

panee merkille, että puhemiehistö hyväksyi 18. lokakuuta 2021 Trèves II -rakennuksen hankinnan mahdollistaakseen parlamentin Brysselissä sijaitsevien keskeisten rakennusten liittämiseen toisiinsa, ja toteaa, että rakennus on parlamentin käytettävissä 1. tammikuuta 2025 alkaen; varoittaa, että energiatehokkuustodistuksen mukaan rakennuksen vuotuinen primäärienergian kulutus vastaa luokkaa E ja että rakennuksen viimeisin perusparannus tehtiin vuonna 2000; kehottaa puhemiehistöä hyväksymään tarvittavat peruskorjaukset rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseksi sovellettavien energiatehokkuussäännösten mukaisesti, kun rakennus otetaan parlamentin käyttöön;

112.

panee merkille Spaak-rakennuksen uudistamista koskevan arkkitehtikilpailun, jossa kilpailijat toimittivat ehdotuksensa tammikuussa 2021, valintalautakunta analysoi 15 ehdokasta ja asetti viisi palkinnonsaajaa paremmuusjärjestykseen helmikuussa 2021 ja puhemiehistö hyväksyi tuomariston ehdottamat viisi palkinnonsaajaa 6. heinäkuuta 2022 pitämässään kokouksessa; katsoo, että on toteutettava tarvittavat toimenpiteet rakennuksen kunnostamiseksi sen heikentyvän kunnon takia, jotta voidaan varmistaa henkilöstön turvallisuus ja hyvinvointi ilman kohtuuttomia talousarviovaikutuksia; kehottaa siksi antamaan asianmukaista tietoa ja kuulemaan parlamentin asiasta vastaavia valiokuntia peruskorjaussuunnitelmien seuraavista vaiheista sekä uusien rakennusten hankintaa koskevista suunnitelmista;

113.

panee merkille puhemiehistön 23. lokakuuta 2019 tekemän yksimielisen päätöksen hyväksyä IDEA Lab -idealaboratorion perustaminen työhuoneiden ja -tilojen hallinnointia koskevien uusien, innovatiivisten ratkaisujen testaamiseksi; panee merkille, että puhemiehistön päätös ei perustunut mihinkään tiettyyn kustannusarvioon, ja panee tyytyväisenä merkille pääsihteerin ilmoituksen, että jokaiseen päätösehdotukseen liitetään rahoitusselvitys arvioiduista kustannuksista ja että menot olisi kirjattava avoimesti; pitää myönteisenä pysyvän innovointilaboratorion perustamista sekä erillisen budjettikohdan laatimista mutta katsoo, että kustannusten on pysyttävä kohtuullisina ja perusteltavissa olevina; panee merkille, että innovatiivisen arkkitehtonisen konseptin toteuttamiseksi tarvittavat rakennustyöt, mukaan lukien tekniset laitteet ja asennuskustannukset, maksoivat 2 000 euroa neliömetriltä lisää ”tavanomaisiin” kunnostustöihin liittyvien kustannusten päälle, mutta niiden odotetaan hyödyttävän myöhempiä kunnostustöitä, jos niitä tehdään laajemmin; panee merkille, että tähän mennessä arkkitehtonisen konseptin toteuttamisen edellyttämien rakennustöiden arvo on 663 265 euroa ja tietotekniikkalaitteiden kustannukset 108 104 euroa;

114.

huomauttaa, että IDEA Lab on tarkoitettu jäsenten käyttöön; pyytää tiedottamaan jäsenille tähän liittyen innovaatioista ja testatuista ratkaisuista, jotka on määrä ottaa käyttöön tulevaisuudessa, sekä innovaatioista ja testatuista ratkaisuista, joihin ei enää panosteta, ja kertomaan, mistä syistä näin ei tehdä; kyseenalaistaa tarjoajien valinnan ja joidenkin testattavien teknisten innovaatioiden perusteet ja pitää valitettavana, että jotkin mielenkiintoiset innovaatiot olisivat liian kalliita tässä mittakaavassa; katsoo, että yhtenä IDEA Labiin liittyvänä ensisijaisena toimena olisi oltava sellaisen innovatiivisen arkkitehtonisen ratkaisun kehittäminen, jonka ansiosta jäsenten työhuoneissa olevia käyttämättömiä suihkutiloja höydynnettäisiin paremmin; kehottaa kiinteistöjä käsittelevää puhemiehistön työryhmää ja parlamentin hallintoa varmistamaan IDEA Labiin osoitettujen määrärahojen avoimuuden lisäämisen ja esittämään talousarvion valvontavaliokunnalle säännöllisesti luettelon innovatiivisista ratkaisuista, niiden kustannuksista ja saadusta palautteesta sekä mahdolliset säästöt, joita syntyy, jos ne toteutetaan;

115.

panee merkille, että vuonna 2021 ilmoitettiin yhteensä 83 varkaudesta jäsenten ja henkilöstön työhuoneissa eli 58,2 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2020 ja että varastettujen esineiden kokonaisarvo oli 190 791 euroa; on tyytyväinen, että parlamentin asiasta vastaavat yksiköt löysivät kahteen merkittävään varkauteen syyllistyneen henkilön – toisessa varkaudessa varastettiin 101 hybriditietokonetta ja 26 iPadia ja toisessa 15 hybriditietokonetta – ja että asia on vireillä belgialaisessa tuomioistuimessa;

116.

panee tyytyväisenä merkille, että Belgian kansallinen viranomainen (ONE – Office de la Naissance et de l’Enfance) sertifioi Wayenbergin päiväkodin vuoden 2021 lopussa; pitää valitettavina palveluntarjoajan kanssa vuonna 2021 esiintyneitä ongelmia – muun muassa osastoja suljettiin ja covid-19-protokollaa muutettiin äkillisesti useita kertoja peräkkäin – ja on tyytyväinen, että 1. helmikuuta 2022 alkaen toiminta siirtyy uudelle palveluntarjoajalle ja että käyttöön otetaan toimenpide, jolla valvotaan uuden sopimuksen täytäntöönpanoa;

117.

panee merkille, että Luxemburgissa sijaitsevan Adenauer-rakennuksen itäsiiven rakennustyöt saatiin valmiiksi vuonna 2020 ja että laajamittainen toimistojen muutto Schuman-rakennuksesta päättyi vuonna 2022; panee merkille, että länsisiiven rakennustyöt aloitettiin vuonna 2020 ja että toimistotila on lähes kokonaan osoitettu parlamentin henkilöstön käyttöön; ilmaisee syvän huolensa siitä, että parlamentin viime vuosien suurimmat ja kalleimmat kiinteistöinvestoinnit jäävät nykyään vajaakäyttöisiksi, koska rakennusten käyttöaste on hyvin alhainen;

Ruokalat

118.

panee huolestuneena merkille, että pääsihteeri päätti 22. maaliskuuta 2021 lakkauttaa ruokaloiden, kahviloiden ja henkilöstömyymälän valvontakomitean (CORECA) sillä perusteella, että lokakuusta 2020 lähtien kaikki kyseiset toiminnot parlamentin tiloissa ovat perustuneet käyttöoikeussopimuksiin eikä parlamentti osallistu millään tavalla toimintojen rahoittamiseen suoraan talousarviostaan; katsoo silti CORECAn olleen hyödyllinen yhteyspiste parlamentin asiasta vastaavien yksiköiden ja henkilöstökomitean välillä ateriavalikoiman ja ateriapalvelujen suhteen ja että useissa toimipisteissä olisi esimerkiksi ollut hyödyllistä pyytää henkilöstön mielipidettä ja palautetta ateriavalikoimaan äskettäin tehdyistä mukautuksista; kehottaa siksi pääsihteeriä palauttamaan CORECAn tai perustamaan vastaavan yhteyspisteen henkilöstön edustajien kuulemiseksi;

119.

panee merkille, että parlamentin Spinelli-rakennuksen -1. kerroksen ruokalan tarjoaman ruoan laatu on heikentynyt, minkä lisäksi se on usein ruuhka-aikoina täynnä, mikä johtaa pitkiin jonoihin ja odotusaikoihin; pitää valitettavana myös sitä, että Astrid Lulling Lounge on supistanut tarjontaansa ja tarjolla on vain päivän lämmin annos; kehottaa puhemiehistöä pohtimaan tarvetta monipuolistaa ruokatarjontaa ja mahdollisuutta asettaa joitakin pääsyrajoituksia parlamentin päärakennusten ruokaloihin;

120.

muistuttaa, että käyttöoikeussopimusten teknisissä eritelmissä määrätään velvollisuudesta tarjota ratkaisu, jolla voidaan ennakkopyynnöstä ottaa huomioon ruokaintoleranssit; huomauttaa, että valtaosa asiakkaista ei ole lainkaan tietoisia näiden ehtojen olemassaolosta ja että ne ovat joka tapauksessa selvästi riittämättömät parlamentissa tarjotun palvelun kannalta; kehottaa lisäämään viestintää ja tiedottamaan suoraan tarjolla olevien aterioiden allergeeneista; toistaa pyyntönsä, että parlamentin ruokaloissa ja kahviloissa olisi oltava päivittäin tarjolla vähintään yksi tuore gluteeniton ateriavaihtoehto sekä vaihtoehtoja, joissa otetaan selvästi huomioon muut ruokavaliorajoitukset;

Turvallisuus

121.

panee merkille, että valmistautuminen yleisten turvallisuuspalvelutehtävien siirtämiseen parlamentin sisäiselle henkilöstölle Luxemburgissa jatkui koko vuoden 2021 ajan, jolloin järjestettiin kaikki palvelukseenottomenettelyt ja niiden seuranta sekä 115 toimihenkilön perehdyttämiskoulutus; toteaa, että sopimus tehtävien siirtämisestä parlamentin sisäiselle henkilöstölle tuli voimaan 1. tammikuuta 2022; on huolissaan siitä, että turvallisuusalan toimiin on vaikea houkutella ja palkata erikoistunutta henkilöstöä yhdestäkään jäsenvaltiosta, kun toimet on luokiteltu tehtäväryhmään I ja palkkaus on vastaavalla tasolla; toistaa pitävänsä erityisen huolestuttavana tilannetta Luxemburgissa, jossa tämä palkka on alhaisempi kuin työehtosopimusten mukainen vähimmäispalkka, minkä vuoksi parlamentin on maksettava täydentävää korvausta; muistuttaa siksi, että parlamentin olisi vakuutettava komissiolle, että Luxemburgia koskevan korjauskertoimen luominen on erittäin kiireellistä;

122.

korostaa integroitua kulunvalvontajärjestelmää (iPACS) koskevaa hanketta, jonka tarkoituksena on tarjota parlamentille vakaa, tehokas ja innovatiivinen kulunvalvontajärjestelmä; panee merkille, että hankkeen täytäntöönpanossa ilmeni viivästyksiä vuonna 2020, koska valittu toimeksisaaja oli mahdollisessa varainhoitoasetuksen 136 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa poissulkemistilanteessa; panee tyytyväisenä merkille SAFE- ja INLO-pääosastojen välisen yhteistyön, joka mahdollisti teknisten toimien täysimääräisen uudelleen käynnistämisen kesäkuusta 2021 alkaen ja kaikkien parlamentin rakennusten integroinnin järjestelmään; on tyytyväinen, että kaikille jäsenille, valtuutetuille avustajille ja ulkopuolisille palveluntarjoajille jaetaan erittäin turvalliset, ei-kopioitavissa olevat kulkuluvat;

123.

pitää valitettavana, että parlamentin rakennusten evakuointijärjestelmä perustuu suurelta osin vapaaehtoiseen turvallisuushenkilöstöön, ja korostaa, että vapaaehtoisia on ollut vaikea rekrytoida rakennuksiin, joissa on läsnä vähemmän hallintohenkilöstöä, ja ottaa huomioon, että vapaaehtoiset voivat myös työskennellä etänä; korostaa, että on tärkeää olla luottamatta ainoastaan koulutettuihin vapaaehtoisiin, jotka pystyvät ohjaamaan ja tukemaan parlamentin rakennuksessa läsnä olevia ihmisiä evakuointiharjoitusten ja todellisten hätätilanteiden aikana;

124.

kehottaa parlamentin rakennuksiin pääsyä valvovia turvallisuuspalveluita etsimään järkevän ratkaisun ulkoisille valokuvaajille, jotka työskentelevät parlamentin tiloissa päivittäin ja joiden on kuljetettava mukanaan suuri määrä ammattikäyttöön tarkoitettuja laitteita turvatarkastuksen kautta joka kerta, esimerkiksi antamalla heidän käyttää lehdistölle varattua erityistä sisäänkäyntiä;

125.

huomauttaa, että pääsy parlamentin rakennuksiin viikonloppuisin edellyttää, että läsnäolotieto merkitään paperiseen rekisteriin, ja suosittelee vahvasti tämän menetelmän aiempien ongelmien perusteella luotettavamman ja tehokkaamman järjestelmän käyttöönottoa;

Parlamentin toiminnasta ja matkoista aiheutuva ympäristöjalanjälki

126.

panee merkille EMAS-yksikön 14. joulukuuta 2021 tekemän puuteanalyysin parlamentin nykyisestä ympäristönsuojelun tasosta; kehottaa parlamentin hallintoa raportoimaan toimista, joilla pyritään korjaamaan puutteet, jotta kaikki kiinteistöjä, kuljetuksia ja vihreää parlamenttia käsittelevän puhemiehistön työryhmän valikoimat tavoitteet voidaan saavuttaa ajoissa;

127.

panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2021 hiilidioksidipäästöt olivat vuotta 2019 pienemmät eli 2 501 tonnia; pitää myönteisenä, että tulevaisuudessa todennäköisesti jatketaan useita vuosina 2020 ja 2021 kehitettyjä tai laajennettuja käytäntöjä, joilla pyritään varmistamaan toiminnan jatkuvuus ja jotka ovat osoittautuneet hyödyllisiksi parlamentin ympäristötehokkuuden kannalta, erityisesti toimenpiteitä, jotka liittyvät digitalisaatioon ja etätyöhön, jotka auttoivat vähentämään paperin kulutusta (joka vuonna 2021 oli 11,8 kiloa kokoaikaista työntekijää kohden, kun vuonna 2019 se oli 28,1 kiloa kokoaikaista työntekijää kohden), asiakirjojen kuljetusta kolmen toimipaikan välillä (hiilidioksidipäästöt olivat 49 tonnia verrattuna 72 tonniin vuonna 2019) sekä työmatkoista ja matkustamisesta yleensä aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä;

128.

muistuttaa, että henkilöliikenteen osuus parlamentin hiilijalanjäljestä on noin kaksi kolmasosaa; panee merkille, että Strasbourgiin suuntautuvien kuukausittaisten työmatkojen hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2021 noin 490 tonnia, mukaan lukien henkilöstön ja valtuutettujen avustajien matkat sekä asiakirjojen ja laitteiden kuljetus; korostaa kuitenkin parlamentin pyrkimyksiä vähentää hiilidioksidipäästöjä tilausjunien avulla sekä paperitonta toimistoa koskevaa aloitetta hiilijalanjäljen pienentämiseksi;

129.

panee merkille, että vuonna 2021 pidettiin 15 täysistuntoa, joista 14 toteutettiin hybridimuodossa (viisi Brysselissä, seitsemän Strasbourgissa ja kaksi mini-istuntoa Brysselissä), ja että Brysselissä pidettiin yksi mini-istunto vakiomuodossa; panee merkille, että vuonna 2021 Strasbourgiin kulkevista Thalys-tilausjunista aiheutuneet kustannukset olivat 2 227 207 euroa ja virkamatkojen kustannukset 9 578 266 euroa, ja ottaa huomioon, että ulkopuoliset tulkit työskentelivät etäyhteyden välityksellä, mikä alensi kokonaiskustannuksia pandemiaa edeltäviin vuosiin verrattuna; panee merkille, että Thalys-tilausjunat peruttiin tammikuusta toukokuuhun 2021 ja kesä- ja heinäkuussa 2021 käytössä oli vain yksi juna ja että näin vuonna 2021 säästettiin yhteensä 1 659 845 euroa; panee merkille, että henkilöstön virkamatkakulut Strasbourgiin vuonna 2021 vähenivät 18 248 274 eurolla vuoden 2018 kokonaismenoihin verrattuna;

130.

panee merkille, että Strasbourgissa järjestettyjen täysistuntojen keskeyttäminen tuotti parlamentin sihteeristön mukaan yhteensä 26 260 608 euron säästöt ja pienensi samalla merkittävästi parlamentin hiilijalanjälkeä; korostaa, että tilintarkastustuomioistuimen arvion mukaan muutto Strasbourgista Brysseliin voisi tuottaa 114 miljoonan euron vuotuiset säästöt sekä 616 miljoonan euron kertaluonteisen säästön, jos Strasbourgin rakennuksista luovutaan onnistuneesti, tai 40 miljoonan euron kertaluonteisen menoerän, jos tässä ei onnistuta;

131.

panee merkille, että energia- ja lämmityskustannukset olivat vuonna 2021 yhteensä 13 157 982 euroa (2 259 496 euroa Luxemburgissa, 3 102 010 euroa Strasbourgissa ja 7 796 476 euroa Brysselissä), kun taas parlamentin tilojen arvioidut vuotuiset energia- ja lämmityskustannukset vuonna 2022 ovat 41 020 327 euroa ja vuoden 2023 talousarviomäärärahat tähän tarkoitukseen 42 150 000 euroa; on huolissaan siitä, että nykyinen energiakriisi johtaa energian hintojen nousuun myös tulevaisuudessa ja että se vaikuttaa näin ollen voimakkaasti parlamentin talousarvioon, minkä vuoksi oikeasuhteiset ja tehokkaat energiansäästötoimet ovat olennaisen tärkeitä;

132.

suhtautuu myönteisesti aurinkosähköpaneelien asentamiseen Spinelli-, Montoyer 70-, Brandt- ja Antall-rakennuksiin Brysselissä; pitää lisäksi myönteisenä päätöstä käynnistää uusi tutkimus paikan päällä tapahtuvasta sähköntuotannosta Strasbourgissa tietojen päivittämiseksi sekä uusien ratkaisujen etsimiseksi; kannustaa puhemiehistöä lisäksi tekemään tutkimuksen tulosten perusteella päätöksen niin monen aurinkosähköpaneelin asentamisesta kuin on mahdollista ja hyödyllistä;

Energiansäästötoimenpiteet

133.

toteaa, että monissa jäsenvaltioissa ja unionin muissa toimielimissä toteutettujen toimenpiteiden tapaan puhemiehistön päätös lämmitysjärjestelmän kytkemisestä pois päältä ja rakennusten lämpötilan laskemisesta mahdollisimman alhaiseksi torstai-illasta maanantaiaamuun saakka ja loma-aikoina johtaisi merkittäviin säästöihin, joiden arvioidaan olevan yhteensä yli 2,5 miljoonaa euroa; kehottaa kuitenkin parlamenttia takaamaan rakennustensa asianmukaisen lämpötilan maanantaista perjantaihin tavanomaisina työpäivinä; ymmärtää, että energiankulutusta on vähennettävä, ja korostaa, että lämmityksen säästötoimissa on otettava huomioon henkilöstön hyvinvointi;

134.

muistuttaa, että tehokkaat valaistusratkaisut ovat rakennusten kestävyyden kannalta olennainen tekijä; pitää myönteisenä, että nykyisten valonlähteiden korvaamista energiaa säästävillä LED-lampuilla arvioidaan aina kun se on mahdollista ja toteutettavissa parlamentin rakennuksissa; panee merkille, että niiden Brysselissä sijaitsevien parlamentin rakennusten, jotka on vuokrattu tai joiden tulevaisuudesta odotetaan päätöstä, työhuoneisiin ei ole asennettu liiketunnistimia ja että vaikuttaa siltä, että useissa Spinelli-rakennuksen työhuoneissa ne eivät toimi asianmukaisesti; on tyytyväinen siihen, että kaikissa Strasbourgin tilojen työhuoneissa on liiketunnistimet ja että Luxemburgissa sijaitsevassa uudessa Adenauer-rakennuksessa on automaattinen virrankatkaisu, joka perustuu liikkeen puuttumiseen; kehottaa parlamenttia varmistamaan, että energiankulutuksen vähentämiseksi Brysselissä sijaitseviin tiloihin asennetaan mahdollisimman pian täysin toimivat liiketunnistimet aina, kun se on mahdollista; ymmärtää, että energiankulutusta on vähennettävä, mutta vaatii, että valaistukseen liittyvissä säästötoimissa otetaan huomioon henkilöstön hyvinvointi;

Liikkuminen

135.

ymmärtää, että virka-autojen ydintoimintana on jäsenten kuljetus, mukaan lukien matka Brysselin ja Strasbourgin välillä; huomauttaa, että vuonna 2021 virka-autojen paikoista keskimäärin 15 prosenttia jäi käyttämättä kyseisellä matkalla; kehottaa jälleen parlamentin hallintoa laajentamaan käyttäjäryhmää varmistaen samalla, että jäsenille on varmasti paikat, eli antamaan parlamentin henkilöstölle mahdollisuus matkustaa ilman, että mukana on parlamentin jäsen, antamaan säännöllisiä päivityksiä vapaana olevista paikoista sekä ottamaan käyttöön varauslistan ja johdonmukaiset määräajat matkan vahvistamiselle;

136.

on tyytyväinen siihen, että Brysselin toimipaikassa sähköajoneuvoille on varattu 138 pysäköintipaikkaa, joissa kussakin on latausasema, ja että parlamentin pakettiautoja varten on varattu 12 paikkaa; ottaa huomioon paikallisviranomaisten myöntäneen huhtikuussa 2021 viimeisimmän Spinelli-rakennusta koskevan ympäristöluvan ja toteaa, että tätä suurta maanalaista pysäköintialuetta, jolla on latausasemia, varten tarvitaan sprinklerijärjestelmä, joka asennetaan vuonna 2022, mikä mahdollistaa 20 uuden latausaseman asentamisen; kehottaa INLO-pääosastoa suunnittelemaan ja panemaan täytäntöön latausasemia koskevan aikataulun, jotta estetään yksittäisiä autoja tukkimasta yksittäisiä paikkoja pitkiksi ajoiksi; kannustaa parlamenttia jatkamaan sähköautojen latausinfrastruktuurin kunnianhimoista laajentamista kaikentyyppisiä ajoneuvoja varten;

137.

panee merkille, että Scholl- ja Adenauer-rakennuksiin tehtiin uusia pysäköintialueita polkupyörille; kehottaa hallintoa arvioimaan henkilöstön nykyiset tarpeet polkupyörien pysäköintipaikkojen osalta parlamentin rakennuksissa ja niiden ulkopuolella ja tarvittaessa lisäämään käytettävissä olevien pysäköintipaikkojen määrää;

138.

suhtautuu myönteisesti henkilöstön mahdollisuuteen vuokrata tavallisia polkupyöriä ja sähköpolkupyöriä istuntojaksojen aikana Strasbourgissa; pitää valitettavana, että polkupyörät on käytännössä varattu loppuun yli viikko etukäteen; kehottaa parlamenttia tutkimaan mahdollisuutta tarjota lisää vuokrapyöriä Strasbourgissa, jotta voidaan vastata jäsenten ja henkilöstön kysyntään ja edistää kestävää liikkumista;

Varainhoito ja hallinto

139.

huomauttaa, että parlamentin hallintoelinten talousarvio-, hallinto- ja henkilöstöpäätöksillä on laaja-alainen vaikutus hallintoon ja ne vaikuttavat siten täytäntöönpanovaiheeseen esimerkiksi muissakin kuin alun perin suunnitelluissa yksiköissä; kehottaa siksi pääsihteeriä sisällyttämään tuleviin ehdotuksiinsa realistisen arvioinnin vaikutuksista parlamentin talousarvioon, hallintoon ja henkilöstöön ennen parlamentin hallintoelimissä käytävää keskustelua;

140.

kehottaa lopettamaan sellaisten ulkopuolisten yritysten käytön, jotka Yalen yliopiston laatiman luettelon (7) mukaan jatkavat edelleen toimintaansa Venäjällä;

141.

panee merkille, että vierailijaryhmien vastaanottoa koskevien sääntöjen viimeisimmässä, 18. tammikuuta 2021 tehdyssä, tarkistuksessa ei oteta vierailujen peruuttamisen yhteydessä huomioon mahdollisia ylivoimaisia esteitä; kehottaa puhemiehistöä harkitsemaan kansallisen lakon hyväksymistä ylivoimaiseksi esteeksi, kun järjestetty ryhmävierailu peruutetaan, koska usein asia on niin, että kansalliset lakkopäivät ilmoitetaan paljon myöhemmässä vaiheessa ja sen jälkeen, kun liput on jo ostettu, ja on erittäin työlästä peruuttaa ryhmävierailu aivan viime hetkellä ja koittaa saada takaisin kaikki vierailun järjestämisestä aiheutuneet taloudelliset kustannukset;

Yhteinen sairausvakuutusjärjestelmä

142.

kehottaa puhemiehistöä varmistamaan, että yhteinen sairausvakuutusjärjestelmä antaa johdonmukaisen ja yksilöllisen selityksen korvauspyynnön hylkäämiselle; toteaa, että käytäntö, jossa pdf-tiedostomuotoinen korvauspyyntö hylätään ilman mahdollisuutta riitauttaa päätös henkilökohtaisesti, aiheuttaa tiettyjä vaikeuksia korvausten hakijoille; kehottaa puhemiehistöä harkitsemaan, että otetaan käyttöön mahdollisuus antaa hakijan hoidosta vastaavien paikallisten lääkärien keskustella asiasta vastaavan yhteisen sairausvakuutusjärjestelmän yksikön tai asiantuntijaryhmän kanssa hoidon ja lääketieteellisten hyötyjen selittämiseksi; ilmaisee myös haluavansa parantaa sovelluksen käyttäjäystävällisyyttä yksittäisten pyyntöjen nopeamman ja suoremman seurannan mahdollistamiseksi; pyytää, että yhteiseen sairausvakuutusjärjestelmään kuuluvat asianomaiset elimet ottavat asianmukaisesti ja säännöllisesti huomioon viimeaikaisen lääketieteellisen kehityksen ja tietämyksen, kun korvattavien hoitojen ja lääkkeiden luetteloa päivitetään;

Jäsenten matkat ja kulut

143.

muistuttaa tilintarkastustuomioistuimen suosituksesta, jonka mukaan parlamentin olisi toteutettava tarvittavat muutokset varmistaakseen, että se maksaa päivärahan ainoastaan niille parlamentin jäsenille, jotka ovat siihen oikeutettuja, ja jonka parlamentti hyväksyi; muistuttaa, että puhemiehistö päätti kesäkuussa 2019 keskusrekisterin ja täysistunnon läsnäolorekisterin automatisointihankkeesta, johon kuuluu biometristä teknologiaa, ja parlamentin hallinto sisällytti hankkeeseen ensimmäisen erän Euroopan tietosuojavaltuutetun maaliskuussa 2021 antamia suosituksia ja odottaa nyt sen lopullisia suosituksia; katsoo, että uuden teknologian käyttö on olennainen askel kohti rahoitusprosessien digitalisointia, jolla pyritään välttämään petokset ja toisena henkilönä esiintyminen, lisäämään hallinnon tehokkuutta ja nopeuttamaan asiaankuuluvien etuuksien maksamista, ja kehottaa siksi toteuttamaan läsnäolorekisterin automatisoinnin tehokkaan ja turvallisen ratkaisun avulla kaikin tarvittavin tietosuojaa koskevin takein;

144.

muistuttaa, että parlamentti käynnisti vuonna 2019 hankkeen automatisoidakseen läsnäolotietojen kirjaamisen biometrisellä teknologialla läsnäolotietojen keskusrekisteriin, ja allekirjoitti hanketta koskevan sopimuksen vuoden 2020 lopussa; korostaa, että biometristen tietojen laajamittaista käsittelyä olisi vältettävä; pyytää jälleen puhemiehistöä kehittämään vaihtoehtoisen ratkaisun, johon ei liity biometristen tietojen käsittelyä ja jolla varmistetaan, että päivärahan oikeasti saavat vain siihen oikeutetut jäsenet; pitää valitettavana, että tätä hanketta edelleen jatketaan huolimatta kielteisestä lausunnosta, jonka Euroopan tietosuojavaltuutettu antoi maaliskuun 2021 lopussa, joka toistettiin sen vuosikertomuksessa 2021 ja jossa todettiin, että parlamentin olisi harkittava vähemmän yksityisyyteen puuttuvia vaihtoehtoja tietosuojan osalta;

145.

pitää myönteisenä puhemiehen 21. marraskuuta 2022 antamaa ilmoitusta siitä, että perustetaan tilapäinen puhemiehistön työryhmä, jonka tehtävänä on tarkistaa perinpohjaisesti Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeita, jotta määräykset voidaan mukauttaa lainsäädännön viimeaikaiseen kehitykseen, jäsenten uusiin käytäntöihin ja sisäisen tarkastajan suosituksiin varmistaen samalla johdonmukaisuus ja oikeusvarmuus; suosittelee painokkaasti, että ennen nykyisen toimikauden päättymistä järjestetään jäsenten ja hallinnon asianomaisten yksiköiden kattava kuuleminen, jotta työryhmä saa kokeneilta jäseniltä ja virkamiehiltä ensi käden tietoa parlamenttia koskevien sääntöjen käytännön soveltamisesta ja valmiuksista tunnistaa epäjohdonmukaisuuksia, muun muassa kun on kyse säännöistä, jotka koskevat jäsenten läsnäolorekisterin aukioloaikoja eri kaupungeissa täysistuntoviikkojen, virkamatkojen ja muun parlamentin toiminnan yhteydessä;

146.

pitää valitettavana, että käytössä ei ole järjestelmää, jolla varmistettaisiin, että jäsenet voivat jatkaa ydintehtäviensä hoitamista, ennen kaikkea puheenvuorojen pitämistä keskusteluissa ja äänestämistä, kun he ovat tilapäisesti poissa perustellusta syystä, kuten vanhempainvapaalla, pitkäaikaisella sairauslomalla tai omaishoitovapaalla; katsoo, että tämä on ongelma, koska se voi vaikuttaa kielteisesti kansalaisten edustukseen parlamentissa ja erityisesti nuorempiin, etenkin naispuolisiin, jäseniin; panee merkille parlamentin työjärjestykseen 20. joulukuuta 2020 tehdyt muutokset, jotka mahdollistavat etä-äänestyksen mutta vain sillä ehdolla, että puhemies vahvistaa poikkeusolot; toistaa täysistunnossa useaan kertaan esittämänsä pyynnön, että puhemiehistö käynnistäisi työjärjestyksen tarkistamisen, jotta jäsenet pystyvät hoitamaan tehtäviään perusteltujen poissaolojen aikana, ja että siten hyödynnettäisiin parlamentin tekemiä suuria ponnisteluja ja taloudellisia investointeja teknisiin ratkaisuihin etä-äänestysten mahdollistamiseksi;

147.

palauttaa mieliin, että aiemmissa vastuuvapauspäätöslauselmissa parlamentti pyysi yleisen kulukorvauksen uudistamista, jotta tämän kertakorvauksen menot olisivat avoimempia ja vastuullisempia; panee merkille, että puhemiehistön kokouksessa 7. maaliskuuta 2022 ilmoitettiin yleistä kulukorvausta käsittelevän puhemiehistön tilapäisen työryhmän perustamisesta, ja toteaa, että tämän työryhmän tehtävänä on arvioida puhemiehistön 2. heinäkuuta 2018 yleisestä kulukorvauksesta katettavien kulujen luettelon vahvistamisesta tekemän päätöksen toimivuutta yhdeksännellä vaalikaudella saatujen kokemusten perusteella; panee merkille, että puhemiehistö hyväksyi 17. lokakuuta 2022 pitämässään kokouksessa jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeisiin joukon tarkistuksia, joilla selkeytetään yleisen kulukorvauksen saamiseen ja käyttöön sovellettavia sääntöjä ja toimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään avoimuutta sekä lisätään oikeutta korvaukseen koskevaa oikeusvarmuutta; korostaa, että tilapäistä työryhmää pyydettiin ottamaan asianmukaisesti huomioon jäsenten käyttöön annettujen varojen avoimuutta, vastuuvelvollisuutta ja moitteetonta varainhoitoa koskevat näkökohdat, edustajantoimen vapauden ja riippumattomuuden periaatteet ja tavoitteen välttää tarpeettomien hallinnollisten rasitteiden aiheuttamista jäsenille, heidän toimistoilleen ja parlamentin yksiköille; korostaa, että työjärjestyksen 11 artiklan 4 ja 5 kohdan mukaisesti jäsenet voivat vapaasti dokumentoida sen, kuinka he käyttävät yleisen kulukorvauksen varoja, yksityiskohtaisesti tai kustannustyypeittäin, joko itse tai ulkopuolisen tarkastajan tuella ja julkistaa nämä tiedot kokonaan tai osittain omalla verkkosivullaan parlamentin verkkosivustolla; pitää myönteisenä, että jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeisiin on sisällytetty yksinkertaistettu luettelo kustannustyypeistä ja että on myös hyväksytty tarkistus, jolla selvennetään jäsenten mahdollisuutta käyttää yleistä kulukorvausta, jos muut korvaukset on käytetty loppuun;

148.

muistuttaa, että työjärjestyksen 11 artiklan 4 kohdan mukaisesti parlamentti antaa jäsenille jo nyt mahdollisuuden julkistaa vapaaehtoinen tarkastus tai vahvistus kuluistaan, ja pitää valitettavana, että kalenterivuonna 2021 toimitettiin vain 18 vapaaehtoista ilmoitusta yleisen kulukorvauksen käytöstä; kehottaa parlamentin yksiköitä lähettämään jäsenille vuosittain muistutuksen tästä mahdollisuudesta;

149.

muistuttaa, että Euroopan oikeusasiamies, jäljempänä ’oikeusasiamies’, antoi asiassa 1651/2018/THH suosituksen, että yleisölle annetaan oikeus tutustua puhemiehistön tilapäisen työryhmän ehdotukseen yleisestä kulukorvauksesta katettavien kulujen luettelon tarkistamisesta; pitää valitettavana, että parlamentti hylkäsi oikeusasiamiehen suosituksen, ja kehottaa parlamentin hallintoa harkitsemaan uudelleen yleisölle myönnettävää oikeutta tutustua kyseisiin asiakirjoihin;

150.

panee merkille, että vuonna 2021 tavanomaiset matkakulut olivat 40 338 767 euroa; ehdottaa matkatoimiston soveltaman hinnoittelun tarkistamista, jotta voidaan sovittaa yhteen parlamentin tarvitsema joustavuus ja edullisemmat vaihtoehdot; huomauttaa, että matkatoimiston jäsenille tarjoamat matkaehdotukset eivät ole aina kovin helppotajuisia ja että niiden saaminen kestää liian kauan ja että jälkimmäinen seikka vaikuttaa tarjolla olevien vaihtoehtojen hintaan tai jopa matkavaihtoehtojen saatavuuteen; kehottaa parlamentin hallintoa toteuttamaan tarjotuista palveluista tyytyväisyystutkimuksen, joka kohdennetaan kaikille jäsenille eikä ainoastaan säännöllisille asiakkaille, jotta voidaan selvittää, mitkä ongelmat ovat saattaneet estää joitakin heistä tekemästä varausta matkatoimiston kautta; huomauttaa, että henkilöstön jäsenten matkamääräykset saapuvat usein liian lähellä matkustuspäivää, vaikka virkamatka olisi hyväksytty paljon aikaisemmin, mikä myös vaikuttaa kielteisesti saatavalla olevaan tarjontaan, ja pyytää hallintoa etsimään parannuksia tähän tilanteeseen;

151.

panee merkille, että vuonna 2021 matkatoimisto, johon otettiin yhteyttä suhteista Keski-Amerikan maihin vastaavan parlamentin valtuuskunnan (DCAM) virkamatkaan liittyen, ei voinut antaa tarjousta lennoista Kuubaan ja sieltä takaisin, koska Yhdysvaltojen omistamana yrityksenä sen on kunnioitettava Yhdysvaltojen Kuuban vastaista kauppasaartoa; toteaa, että matkatoimiston oli ulkoistettava edellä mainittujen lentojen etsintä toiselle toimistolle, mikä johti viivästyksiin prosessissa; muistuttaa, että parlamentin elinten on käytettävä matkatoimistonsa antamaa tarjousta, jotta se voi laatia virkamatkoja koskevan rahoitusselvityksen, mihin saattavat vaikuttaa negatiivisesti Kuubaa ja muita maita, joille Yhdysvallat on määrännyt pakotteita, koskevat rajoitukset; vaatii, että tämä asia otetaan asianmukaisesti huomioon seuraavassa uuden matkatoimiston valintaa koskevassa tarjouskilpailussa;

152.

kehottaa FINS-pääosastoa laatimaan jäsenten, maksun välittäjien, avustajien ja palveluntarjoajien välille selkeän oikeusvaltioperiaatteen normien mukaisen vastuumenetelmän, jonka avulla taataan maksuihin tai muihin rahoitustoimiin liittyvien virheiden tai väärinkäytösten tapauksessa se, että ainoastaan virheen tai väärinkäytöksen tehnyttä osapuolta pidetään tilivelvollisena ja vastuullisena; korostaa, että seuraamukset olisi kohdistettava vain virheen tehneelle osapuolelle, joka on vastuussa varojen väärinkäytöstä;

153.

on erittäin huolissaan asiasta vastuussa olevan FINS-pääosaston henkilöstön harkintavallan laajuudesta jäsenten pyyntöjen arvioinnissa, myös työsopimusten tai palveluntarjoajien sopimusten valinnassa täydentävää jälkitarkastusta varten; panee merkille, että ei ole olemassa virallisia vastuuvelvollisuutta koskevia mekanismeja ja menettelyjä, joilla varmistettaisiin menettelyjen asianmukaisuus menettelyissä FINS-pääosaston kanssa, mikä lisää syrjinnän ja eriarvioisen kohtelun riskiä; muistuttaa FINS-pääosastoa avointen, selkeiden ja syrjimättömien normien soveltamisesta, myös silloin, kun tarkastetaan, onko paikallisten avustajien suorittamat tehtävät toteutettu;

Vapaaehtoinen eläkerahasto

154.

on huolissaan siitä, että vapaaehtoisen eläkerahaston vakuutusmatemaattinen alijäämä 31. joulukuuta 2021 oli 379 miljoonaa euroa (31. joulukuuta 2020 se oli 371,3 miljoonaa euroa); on huolissaan siitä, että varojen odotetaan loppuvan täysin viimeistään vuoden 2024 loppuun tai vuoteen 2025 mennessä ja että vapaaehtoinen eläkerahasto jatkaa tällä välin omaisuuserien myyntiä täyttääkseen eläkevelvoitteensa, mikä todennäköisesti tarkoittaa jäljellä olevan pääoman hupenemista; muistuttaa puhemiehistön 10. joulukuuta 2018 tekemästä päätöksestä nostaa eläkeikä 63 vuodesta 65 vuoteen ja ottaa käyttöön tulevien eläkkeensaajien eläkkeistä pidätettävä viiden prosentin suuruinen maksu vapaaehtoisen eläkerahaston kestävyyden parantamiseksi; toteaa, että 15 päivänä syyskuuta 2021 antamassaan tuomiossa asioissa T-720/19–T-725/19, Ashworth ym. v. parlamentti (8), unionin yleinen tuomioistuin totesi, että puhemiehistön 10. joulukuuta 2018 tekemä riidanalainen päätös ei vaikuttanut jo saatuihin oikeuksiin, ja vahvisti puhemiehistön toimivallan antaa päätöksiä, joilla pyritään parantamaan rahaston kestävyyttä, edellyttäen, että ne ovat suhteellisuusperiaatteen mukaisia; panee merkille, että unionin tuomioistuimen 15. syyskuuta 2021 antamaan tuomioon haettiin muutosta ja että parlamentin puhemiehistö tarkastelee tällä välin vaikutuksia tuleviin ehdotuksiin, jotka koskevat vaihtoehtoja rahaston kestävyyden parantamiseksi samalla kun parlamentin vastuita vähennetään; kehottaa pääsihteeriä siksi ehdottamaan puhemiehistölle lisää toteutettavissa olevia toimenpiteitä rahaston menettelytapojen mukauttamiseksi;

155.

kehottaa puhemiehistöä auttamaan selkeyttämään niiden jäsenten ja entisten jäsenten etuuksia, jotka saavat useita eläkkeitä unionin toimielimissä hoitamiensa tehtävien vuoksi; korostaa entisten komission jäsenten tapausta ja pyytää tietoja siitä, voidaanko vapaaehtoisesta eläkerahastosta maksettavat maksut suorittaa komission jäsenen eläkeoikeuksien perusteella maksettavien etuuksien lisäksi ja ovatko komission jäsenehdokkaat velvollisia ilmaisemaan nämä tiedot; pyytää parlamenttia selventämään, onko eläkkeiden keskinäinen ja osittainen vähentäminen mahdollista;

156.

kehottaa puhemiehistöä toimittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle rahaston yksityiskohtaisen kustannusarvioennusteen tuleville vuosille; kehottaa sitä myös ryhtymään jatkotoimiin toteuttamiskelpoisen, laillisen ja oikeudenmukaisen ratkaisun löytämiseksi asian kiireellisyyden vuoksi; pyytää hallintoa ja puhemiehistöä takaamaan, ettei tulevissa pelastusoperaatioissa käytetä veronmaksajien rahoja;

157.

toteaa, että parlamentti ei osallistu salkunhoitoon, mutta ilmaisee huolensa lehdistössä julkaistuista artikkeleista, jotka koskevat vapaaehtoisen eläkerahaston tekemiä sijoituksia, ja toimielimelle mahdollisesti aiheutuvasta maineriskistä; korostaa, että sijoitusten olisi oltava yhdenmukaisia ja johdonmukaisia unionin politiikoissa asetettujen tavoitteiden kanssa; kehottaa rahaston neuvoa-antavaa komiteaa tarkistamaan kaikki nykyiset sijoitukset, jotka eivät ole unionin arvojen ja tavoitteiden mukaisia;

Vuosikertomus tehdyistä hankintasopimuksista

158.

palauttaa mieliin, että varainhoitoasetuksessa määritellään tiedot, jotka toimielimen tekemistä sopimuksista on toimitettava budjettivallan käyttäjälle ja kansalaisille; toteaa, että varainhoitoasetuksessa vaaditaan julkistamaan tehdyt sopimukset, joiden arvo on yli 15 000 euroa, ja että kyseessä on raja-arvo, jonka ylittyessä tarjouskilpailumenettely on pakollinen; panee merkille, että vuonna 2021 tehtiin yhteensä 221 hankintasopimusta, joista 80 perustui avoimiin tai rajoitettuihin menettelyihin ja niiden arvo oli 761,1 miljoonaa euroa ja 135 sopimusta perustui neuvottelumenettelyihin ja niiden arvo oli 253,5 miljoonaa euroa; panee merkille, että arvon perusteella laskettuna neuvottelumenettelyissä tehtyjen sopimusten osuus tehtyjen sopimusten kokonaisarvosta aleni 31 prosentista (2020) 2 prosenttiin (2021) mutta nousi määrän perusteella laskettuna 179,1 miljoonasta eurosta (2020) 253,5 miljoonaan euroon (2021);

159.

panee merkille seuraavan eritelmän vuosina 2020 ja 2021 tehdyistä sopimustyypeistä, mukaan lukien rakennussopimukset:

Sopimustyyppi	2021		2020
Sopimustyyppi	Määrä	Osuus (%)	Määrä	Osuus (%)
Palvelut Toimitettavat tavarat Urakat Rakennusurakat	176 27 10 8	79,6 12 4,5 3,6	161 21 13 3	81,3 10,6 6,6 1,5
Yhteensä	221	100	225	100

Sopimustyyppi	2021		2020
Sopimustyyppi	Arvo (euroina)	Osuus (%)	Arvo (euroina)	Osuus (%)
Palvelut Toimitettavat tavarat Urakat Rakennusurakat	634 689 038 136 777 513 76 247 759 168 302 638	62 13 8 17	457 940 293 14 143 825 28 291 234 86 812 000	77 3 5 15
Yhteensä	1 016 016 948	100	587 187 352	100
(Vuosikertomus Euroopan parlamentin tekemistä hankintasopimuksista, 2021, s. 7)

160.

panee merkille seuraavan eritelmän vuosina 2021 ja 2020 tehdyistä hankintasopimuksista menettelytyypeittäin ja määrän ja arvon perusteella:

Menettelytyyppi	2021		2020
Menettelytyyppi	Määrä	Osuus (%)	Määrä	Osuus (%)
Avoin Rajoitettu Neuvottelu Kiinnostuksenilmaisupyyntöön perustuva luettelo Poikkeus Innovaatiokumppanuus Dynaaminen hankintajärjestelmä Nopeutettu avoin menettely	78 2 135 2 2 0 1 0	35 1 61 1 1 0 0 0	57 3 135 1 1 1 0 0	29 2 68 0 0 1 0 0
Yhteensä	221	100	198	100

161.

pitää myönteisenä, että parlamentti perusti 1. kesäkuuta 2021 sosiaalisesti vastuullisia julkisia hankintoja käsittelevän työryhmän, jossa ovat mukana kaikki pääosastot ja jonka tehtävänä on kehittää periaatteita ja käytännön ohjeita sosiaalisten näkökohtien täytäntöönpanon edistämiseksi parlamentin hankinnoissa; panee merkille, että työryhmä sopi ensimmäisestä alustavasta lähestymistavasta sosiaalisiin hankintoihin vuoden 2021 lopussa ja että tätä lähestymistapaa testataan käytännössä vuonna 2022; pitää myönteisenä, että parlamentti on kehittänyt henkilöstölleen koulutusta kestävistä/yhteiskuntavastuullisista julkisista hankinnoista ja että parlamentin yksiköiden käyttöön on annettu neuvontapalvelu;

Poliittiset ryhmät (momentti 400)

162.

toteaa, että vuonna 2021 momentin 400 määrärahat poliittisille ryhmille ja sitoutumattomille jäsenille käytettiin seuraavasti (9):

Ryhmä	2021					2020
Ryhmä	Määrärahat vuodessa	Omat varat ja siirretyt määrärahat	Maksut	Vuotuisten määrärahojen käyttöaste (%)	Seuraavalle kaudelle siirretyt määrärahat	Määrärahat vuodessa	Omat varat ja siirretyt määrärahat	Maksut	Vuotuisten määrärahojen käyttöaste (%)	Seuraavalle kaudelle siirretyt määrärahat
Euroopan kansanpuolue (PPE)	16 750	10 229	13 646	81,47	12 562	17 239	4 448	11 489	66,65	10 198
Euroopan parlamentin sosialistit ja demokraatit (S&D)	13 584	9 829	12 295	90,51	10 188	13 609	5 734	9 533	70,05	9 809
Renew Europe (ent. Euroopan liberaalidemokraattien liitto (ALDE))	9 192	6 948	6 997	76,12	6 894	9 230	3 847	4 063	44,02	6 922
Vihreät / Euroopan vapaa allianssi (Verts/ALE)	6 927	4 891	6 126	88,43	5 196	6 381	2 376	4 054	63,53	4 703
Identiteetti ja demokratia (ID)	6 874	4 762	5 940	86,42	5 155	7 121	1 616	3 976	55,84	4 761
Euroopan konservatiivit ja reformistit (ECR)	6 005	3 982	6 269	104,39	3 718	5 851	2 272	4 145	70,85	3 978
The Left – Euroopan yhtynyt vasemmisto / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto (GUE/NGL)	3 806	2 266	4 036	106,05	2 036	3 790	1 536	3 060	80,72	2 266
Sitoutumattomat jäsenet	1 862	1 041	595	31,94	861	1 726	738	429	24,82	1 041
Yhteensä	65 000	43 948	55 904	86,01	46 611	64 947	22 568	40 749	62,74	43 678

163.

on tyytyväinen siihen, että poliittisten ryhmien riippumattomat ulkopuoliset tarkastajat antoivat varainhoitovuodelta 2021 vain vakiomuotoisia lausuntoja;

164.

muistuttaa, että nämä määrärahat on tarkoitettu kattamaan unionin poliittiseen toimintaan liittyvä ydintoiminta ja että poliittiset ryhmät ovat vastuussa parlamentille niiden käytöstä; on erittäin huolissaan siitä, että näitä määrärahoja voitaisiin käyttää perusoikeuksien ja -vapauksien tai unionin arvojen vastaisten viestien välittämiseen; muistuttaa erityisesti, että parlamentti tuomitsee historiallisen revisionismin ja kehottaa luomaan yhteisen muistokulttuurin menneiden totalitaaristen ja autoritaaristen hallintojen rikosten tuomitsemiseksi; kehottaa parlamentin hallintoa tutkimaan huolellisesti ja jopa takautuvasti kaikki poliittisten ryhmien rahoittamat julkaisut, jotka eivät ole näiden arvojen mukaisia;

Euroopan tason poliittiset puolueet ja Euroopan tason poliittiset säätiöt

165.

panee merkille, että vastuuviranomaisen palvelukseen nimitettiin uusi johtaja 1. syyskuuta 2021 alkavaksi ja 31. elokuuta 2026 päättyväksi kaudeksi;

166.

muistuttaa vilkkaan ja sopeutumiskykyisen eurooppalaisen demokratian, jota unionin tason poliittisten puolueiden moniarvoisuus tukee, keskeisestä roolista; korostaa siksi, että on varmistettava tasapuoliset toimintaedellytykset ja että noudattamista on valvottava kunnioittaen täysin menettelyllisiä oikeuksia; pitää tässä yhteydessä myönteisenä vastuuviranomaisen keskeistä työtä, kun se valvoo riippumattomasti ja tiiviissä yhteistyössä parlamentin kanssa, toimivatko Euroopan tason poliittiset puolueet ja säätiöt oikeudellisen kehyksen mukaisesti, tarjoaa avoimuutta kansalaisille ja edistää Euroopan parlamentin vaalien rehellisyyttä; kehottaa budjettivallan käyttäjää varmistamaan, että vastuuviranomaisella on tarvittavat resurssit, erityisesti henkilöstö- ja tietotekniikkaresurssit, mukaan lukien kyberturvallisuusasiantuntijat, jotta se voi jatkaa nykyisen toimeksiantonsa täyttämistä muun muassa ulkomaisen sekaantumisen muuttuvien uhkien vuoksi, erityisesti unionin arvojen suojelemiseksi, vaalitarkoituksiin tapahtuvan henkilötietojen väärinkäytön torjumiseksi ja lahjoitusten alkuperän tunnistamiseksi, ja toteuttaa lainsäätäjän mahdollisesti antamat uudet tehtävät; korostaa tässä yhteydessä, että Euroopan parlamentin vaalivuosi 2024 on ratkaisevan tärkeä eurooppalaisen demokratian taloudellisen ja toiminnallisen eheyden kannalta ja lisää merkittävästi vastuuviranomaisen työtä;

167.

toteaa tässä yhteydessä, että Euroopan unionin on kaikilta osin panostettava demokratian eheyttä lisääviin resursseihin; muistuttaa, että vastuuviranomainen on unionin riippumaton elin, minkä vuoksi sen määrärahat ja virat olisi erotettava avoimella tavalla parlamentin määrärahoista ja viroista; toistaa näin ollen suosituksensa perustaa vastuuviranomaista varten Euroopan unionin yleiseen talousarvioon erillinen kohta, kuten se ilmaisi 19. lokakuuta 2022 antamassaan päätöslauselmassa esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2023;

168.

on tyytyväinen siihen, että vastuuviranomainen on jatkanut oikeusasiamiehen tammikuussa 2021 asian 1094/2020/DL yhteydessä antamien parannusehdotusten toteuttamista eli parantanut verkkosivustoa, minkä ansiosta katsojille tarjottavan tiedon määrää voidaan lisätä, lisännyt linkin parlamentin verkkosivustolle sekä julkaissut tietoja Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden rekisteristä;

169.

toteaa, että vuonna 2021 momentin 402 määrärahat käytettiin seuraavasti (10):

Puolue (2021)	Lyhenne	Omat varat	EP:n lopullinen maksuosuus(1)	Tulot yhteensä	EP:n maksu-osuuden osuus tuki-kelpoisista menoista (enintään 90 %)	Tulojen ylijäämä (siirto varaukseen tai tappio)
Euroopan kansanpuolue	PPE	1 283 598	7 737 916	9 021 514	90	788 064
Euroopan sosialidemokraattinen puolue	PSE	977 280	6 217 037	7 194 317	90	645 859
Euroopan liberaalidemokraattien puolue	ALDE	734 661	4 504 780	5 239 441	90	857 838
Euroopan vihreät	EGP	560 006	3 597 971	4 157 977	90	854 803
Euroopan vasemmistopuolue	EL	245 367	1 557 308	1 802 675	90	87 074
Euroopan demokraattipuolue	EDP	112 014	652 921	764 935	90	120 482
Euroopan vapaa allianssi	EFA	119 583	812 993	932 576	90	103 910
Euroopan konservatiivien ja reformistien puolue	ECR	483 292	1 432 428	1 915 720	78	–
Euroopan kristillinen poliittinen liike	ECPM	98 679	708 660	807 339	90	3 178
Identiteetti ja demokratia -puolue	ID	119 545	573 595	693 140	90	–
Yhteensä		4 734 025	27 795 609	32 529 634		3 461 208

170.

toteaa, että vuonna 2021 momentin 403 määrärahat käytettiin seuraavasti (11):

Säätiö (2021)	Lyhenne	Liittyy puoluee-seen	Omat varat	EP:n lopullinen avustus	Tulot yhteensä	EP:n avustuk-sen osuus tuki-kelpoi-sista kustan-nuksista (enintään 95 %)	Tulojen ylijäämä (siirto varauk-seen tai tappio)
Eurooppa-tutkimuksen Wilfried Martens -keskus	WMCES	PPE	480 822	4 450 779	4 931 601	95,00	161 217
Foundation for European Progressive Studies -säätiö	FEPS	PSE	354 391	4 897 963	5 252 354	95,00	48 172
Euroopan liberaalifoorumi	ELF	ALDE	369 813	2 651 252	3 021 065	95,00	221 975
Green European Foundation -säätiö	GEF	EGP	146 351	2 156 106	2 302 456	95,00	20 419
Transform Europe	TE	EL	77 546	1 218 962	1 296 508	94,83	10 340
Institute of European Democrats -säätiö	IED	PDE	27 763	504 172	531 935	95,00	854
Coppieters-säätiö	Coppieters	EFA	86 417	520 773	607 190	95,00	45 208
New Direction – Foundation for European Reform	ND	ECR	258 096	1 519 566	1 777 662	95,00	–
Sallux	SALLUX	ECPM	23 013	366 409	389 422	95,00	3 728
Association pour l’Identité et Démocratie Fondation	ID-säätiö	ID	12 778	660 075	672 853	95,00	–
Yhteensä			1 836 990	18 946 056	20 783 046		511 913

(1) Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2093, annettu 17 päivänä joulukuuta 2020, vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 11).

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

(3) Säännöt julkisista kuulemisista, puhemiehistön päätös 18. kesäkuuta 2003.

(4) Puhemiehistön kokous 13. maaliskuuta 2023 (PE-9/BUR/PV/2023–03) ja puhemiehistön päätös 17. huhtikuuta 2023 (PE 422.534/BUR).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1937, annettu 23 päivänä lokakuuta 2019, unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta (EUVL L 305, 26.11.2019, s. 17).

(6) Tämä perustuu Transparency International EU -järjestön suosituksiin.

(7) https://som.yale.edu/story/2022/over-1000-companies-have-curtailed-operations-russia-some-remain

(8) Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15.9.2021, Richard Ashworth ym. v. parlamentti, T-720/19–T-725/19, ECLI:EU:T:2021:580.

(9) Kaikki määrät on ilmaistu tuhansina euroina.

(10) Kaikki määrät on ilmaistu tuhansina euroina.

(11) Kaikki määrät on ilmaistu tuhansina euroina.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/36

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1815,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021, pääluokka II – Eurooppa-neuvosto ja neuvosto

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2021 (1),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021 (2) (COM(2022) 323 – C9-0229/2022),

—	ottaa huomioon neuvoston vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2021 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021 sekä toimielinten vastaukset (3),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (4) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0085/2023),

1.	lykkää päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä neuvoston pääsihteerille Eurooppa-neuvoston ja neuvoston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(1) EUVL C 445, 29.10.2021, s. 150.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/37

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1816,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021, pääluokka II – Eurooppa-neuvosto ja neuvosto,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0085/2023),

toteaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 319 artiklan nojalla parlamentti on yksin vastuussa Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä ja että Eurooppa-neuvoston ja neuvoston talousarvio muodostaa unionin talousarvion yhden pääluokan;

B.	ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti Eurooppa-neuvosto ei toimi lainsäätäjänä;

C.	ottaa huomioon, että SEUT 317 artiklan nojalla komissio toteuttaa talousarviota omalla vastuullaan moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja että voimassa olevan kehyksen mukaisesti komissio tunnustaa muiden unionin toimielinten toimivallan toteuttaa omia talousarvion pääluokkiaan;

ottaa huomioon, että SEUT 235 artiklan 4 kohdan ja 240 artiklan 2 kohdan nojalla Eurooppa-neuvostoa ja neuvostoa, jäljempänä ’neuvosto’, avustaa neuvoston pääsihteeristö ja että neuvoston pääsihteeri on täysin vastuussa unionin talousarvion pääluokkaan II otettujen määrärahojen moitteettomasta hallinnoinnista;

toteaa, että parlamentti on lähes kahdenkymmenen vuoden ajan noudattanut vakiintunutta ja tunnustettua käytäntöä myöntää vastuuvapaus kaikille unionin toimielimille, elimille, toimistoille ja virastoille ja että komissio kannattaa sitä, että käytäntöä myöntää kullekin unionin toimielimelle, elimelle, toimistolle ja virastolle vastuuvapaus sen hallintomenoista noudatetaan jatkossakin;

F.	ottaa huomioon, että varainhoitoasetuksen 59 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio tunnustaa muiden unionin toimielinten toimivallan toteuttaa omia talousarvion pääluokkiaan;

G.	toteaa, että neuvoston yhteistyöhaluttomuus vastuuvapausmenettelyssä on vuodesta 2009 alkaen johtanut siihen, että parlamentti on joutunut epäämään neuvoston pääsihteeriltä vastuuvapauden;

haluaa korostaa vastuuvapauden myöntävänä viranomaisena vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, että unionin toimielinten demokraattista legitimiteettiä on erityisen tärkeää vahvistaa edelleen lisäämällä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä soveltamalla tulosbudjetoinnin käsitettä ja noudattamalla henkilöresursseja koskevaa hyvää hallintotapaa;

I.	katsoo, että Eurooppa-neuvoston ja neuvoston olisi unionin yleisestä talousarviosta rahoituksensa saavina unionin toimieliminä oltava avoimia ja demokraattisesti vastuuvelvollisia unionin kansalaisille ja niiden olisi oltava julkisten varojen käytön demokraattisen valvonnan alaisia;

J.	toteaa, että Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä vahvistetaan veronmaksajien ja yleisön oikeus saada tietoa julkisten tulojen käytöstä;

ottaa huomioon, että Euroopan oikeusasiamies totesi neuvoston lainsäädäntöprosessin avoimuutta koskeneessa strategisessa tutkimuksessaan OI/2/2017/TE, että neuvoston käytäntö lainsäädäntöprosessin avoimuuden suhteen muodosti hallinnollisen epäkohdan ja siihen olisi puututtava, jotta kansalaiset voivat seurata unionin lainsäädäntöprosessia;

panee merkille, että neuvoston talousarvio kuuluu monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen 7 ”EU:n yleinen hallinto”, jonka kokonaismäärä vuonna 2021 oli 10,7 miljardia euroa; panee merkille, että neuvoston talousarvion osuus koko monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen 7 sisältyvästä hallintobudjetista on noin 5,6 prosenttia;

panee merkille, että varainhoitovuotta 2021 koskevassa vuosikertomuksessaan tilintarkastustuomioistuin kasvatti hallinnon alaan kuuluvien tapahtumien otosta 48 tapahtumasta vuonna 2020 60:een vuonna 2021;

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen maininnan, että sen useiden vuosien aikana tekemää työ osoittaa monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 7 menojen olevan kaiken kaikkiaan vähäriskisiä;

panee tyytyväisenä merkille, ettei tilintarkastustuomioistuin havainnut varainhoitovuotta 2021 koskevassa vuosikertomuksessaan neuvostoa koskevia erityisiä ongelmia;

Vastuuvapausmenettelyn nykytilanne

pitää erittäin valitettavana, että parlamentti joutui varainhoitovuoden 2020 osalta jälleen kerran epäämään vastuuvapauden neuvostolta, koska neuvosto kieltäytyy tekemästä yhteistyötä parlamentin kanssa varmistaakseen perusteellisen, hallitun ja tietoon perustuvan vastuuvapausmenettelyn;

korostaa, että nykyisen tulkinnan ja käytännön mukaan parlamentilla on oikeus myöntää vastuuvapaus SEUT 319 artiklan sekä sovellettavien varainhoitoasetuksen säännösten ja parlamentin työjärjestyksen määräysten mukaisesti eli sillä on valta myöntää vastuuvapaus, jotta voidaan säilyttää avoimuus ja varmistaa demokraattinen vastuuvelvollisuus unionin veronmaksajia kohtaan;

korostaa, että varainhoitoasetuksen 59 artiklan 1 kohdassa säädetään, että komissio tunnustaa muiden unionin toimielinten toimivallan toteuttaa omia talousarvion pääluokkiaan, ja pitää näin ollen käsittämättömänä, että neuvosto pitää asianmukaisena, että komissiolle olisi myönnettävä vastuuvapaus neuvoston talousarvion toteuttamisesta;

korostaa, että parlamentti on lähes kahdenkymmenen vuoden ajan noudattanut vakiintunutta ja tunnustettua käytäntöä myöntää vastuuvapaus kaikille unionin toimielimille, elimille, toimistoille ja virastoille; muistuttaa, että komissio on ilmoittanut, ettei se pysty valvomaan muiden toimielinten talousarvioiden toteuttamista; painottaa komission todenneen useasti, että käytäntöä, jossa parlamentti myöntää kullekin unionin toimielimelle suoraan vastuuvapauden niiden hallintomenoista, olisi noudatettava jatkossakin;

korostaa, että parlamentin on mahdotonta hoitaa tehtäviään asianmukaisesti ja tehdä tietoon perustuvaa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä nykytilanteessa, jossa se voi vain tarkistaa tilintarkastustuomioistuimen ja oikeusasiamiehen kertomukset sekä neuvoston verkkosivustolla olevat tiedot mutta se ei saa neuvostolta kirjallisia tai suullisia vastauksia vuotuisen vastuuvapausmenettelyn aikana eli jossa neuvosto kieltäytyy yhteistyöstä parlamentin kanssa vuotuisen vastuuvapausmenettelyn yhteydessä;

10.

pitää valitettavana, että neuvosto on yli vuosikymmenen ajan osoittanut, ettei sillä ole lainkaan poliittista tahtoa tehdä yhteistyötä parlamentin kanssa vuotuisen vastuuvapausmenettelyn yhteydessä; korostaa, että tällä asenteella on ollut pysyvä kielteinen vaikutus molempiin toimielimiin vaarantaen koko unionin julkisuuskuvan, mikä on saattanut huonoon valoon unionin talousarvion hallinnoinnin ja demokraattisen valvonnan sekä horjuttanut kansalaisten luottamusta unionin avoimuuteen; pitää äärimmäisen valitettavana, että neuvosto kieltäytyy edelleen vilpittömästä yhteistyöstä vastuuvapausmenettelyssä;

11.

korostaa, että vaikka nykytilannetta pitää parantaa lisäämällä toimielinten välistä yhteistyötä perussopimusten puitteissa, perussopimusten tarkistaminen voisi selkeyttää vastuuvapausmenettelyä ja lisätä sen avoimuutta siten, että parlamentille annetaan nimenomainen toimivalta myöntää vastuuvapaus kaikille unionin toimielimille, elimille, toimistoille ja virastoille erikseen;

12.

muistuttaa, että Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö tukee veronmaksajien ja yleisön oikeutta saada tietoa julkisten tulojen käytöstä; vaatii siksi kunnioittamaan täysimääräisesti parlamentin oikeuksia ja roolia demokraattisen vastuuvelvollisuuden periaatteen takaajana; kehottaa neuvostoa noudattamaan asianmukaisesti parlamentin vastuuvapausmenettelyn aikana hyväksymiä suosituksia;

13.

kehottaa neuvostoa aloittamaan neuvottelut parlamentin kanssa uudelleen mahdollisimman pian, jotta voidaan löytää ratkaisu nykyisessä vastuuvapausmenettelyn kehyksessä, jos se on kiinnostunut osoittamaan unionin kansalaisille, että se suhtautuu vakavasti talousarvion asianmukaiseen valvontaan ja avoimuuteen siten, että samalla kunnioitetaan parlamentilla ja neuvostolla vastuuvapausmenettelyssä olevia rooleja;

14.

panee merkille, että vaikka neuvosto ei ole halukas tekemään yhteistyötä vastuuvapausmenettelyssä, parlamentti korostaa kuitenkin joitakin poliittisia painopisteitä ja esittää tässä mietinnössä joitakin neuvoston talousarvio- ja varainhallintoa koskevia huomautuksia ja muita vastuuvapausmenettelyn kannalta merkityksellisiä huomautuksia;

15.

panee merkille, että parlamentti joutui tätä mietintöä laatiessaan käyttämään neuvoston verkkosivustolla olevia tietoja, koska neuvosto on edellisten vuosien tapaan päättänyt olla vastaamatta pääsihteeristölleen lähetettyyn kyselyyn ja olla hyväksymättä kutsua tulla vastaamaan unionin kansalaisten demokraattisesti valittujen edustajien esittämiin kysymyksiin, kuten kaikki muut toimielimet tekevät osana vastuuvapausmenettelyä;

Poliittiset painopisteet

16.

muistuttaa, että SEUT 286 artiklan 2 kohdan mukaisesti neuvosto nimittää tilintarkastustuomioistuimen jäsenet parlamenttia kuultuaan; pitää valitettavana, että neuvosto on toistuvasti jättänyt huomiotta parlamentin suositukset, joita se antaa tilintarkastustuomioistuimen jäsenten nimittämistä koskevassa neuvoa-antavassa roolissaan, ja pikemminkin nimittää jatkuvasti jäseniä, jotka parlamentti on torjunut;

17.

pitää yleisesti valitettavana, että neuvosto käyttää erioikeuttaan nimityspäätöksiä koskevissa menettelyissä monissa unionin toimielimissä, elimissä, toimistoissa ja virastoissa ottamatta huomioon asianosaisten näkemyksiä tai Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) suosituksia; korostaa tarvetta tarkastella uudelleen neuvoston erioikeuden käyttämistä, jotta voidaan taata asianomaisten toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen osallistuminen ja vahvistaa sitä sekä lisätä nimitettyjen legitiimiyttä;

18.

panee merkille sukupuolten edustuksen vakavan epätasapainon tilintarkastustuomioistuimessa, jossa oli vuoden 2021 lopussa vain kahdeksan naisjäsentä verrattuna 18 miesjäseneen; toteaa, että vaikeudet sukupuolten tasapuolisen edustuksen saavuttamisesta tilintarkastustuomioistuimessa johtuvat nykyisestä nimitysmenettelystä; toistaa neuvostolle esittämänsä kehotuksen tarkastella uudelleen nimitysmenettelyä, jotta tähän ongelmaan voidaan puuttua konkreettisin toimin, esimerkiksi tekemällä jäsenvaltioille pakolliseksi esittää ehdokkaaksi vähintään kaksi eri sukupuolten edustajaa;

19.

pitää valitettavana, että neuvosto on toistaiseksi jättänyt huomiotta parlamentin 17. joulukuuta 2020 antaman päätöslauselman (1) tarpeesta erityiseen sukupuolten tasa-arvoa käsittelevään neuvoston kokoonpanoon, ja korostaa, että erityisellä institutionaalisella foorumilla varmistettaisiin sukupuolten tasa-arvon aikaisempaa tiiviimpi sisällyttäminen unionin toimintapolitiikkoihin ja strategioihin sekä välttämätön koordinointi ja edistyminen tärkeimmissä sukupuolten tasa-arvoon liittyvissä asiakokonaisuuksissa;

20.

palauttaa mieliin oikeusasiamiehen strategisessa tutkimuksessa OI/2/2017/TE antamat suositukset neuvoston lainsäädäntöprosessin avoimuudesta ja tukee niitä; pitää valitettavana, että neuvoston päätöksentekoprosessi on vielä kaikkea muuta kuin täysin avoin, mikä vaikuttaa kansalaisten luottamukseen unionin avoimuuteen ja vaarantaa siten koko unionin maineen; vaatii neuvostoa toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet oikeusasiamiehen suositusten ja Euroopan unionin tuomioistuimen asiaa koskevien tuomioiden täytäntöön panemiseksi ilman aiheetonta viivytystä; pitää tässä mielessä tärkeänä unionin yleisen tuomioistuimen äskettäin antamaa, unionin lainsäädäntöprosessin avoimuutta koskevaa tuomiota asiassa T-163/21 De Capitani v. neuvosto (2), jossa todettiin, että neuvoston työryhmissä laatimat asiakirjat eivät ole luonteeltaan teknisiä vaan lainsäädännöllisiä, joten niissä noudatetaan asiakirjoihin tutustumisoikeutta; korostaa, että tuomioistuin selventää, että evätessään oikeuden tutustua tällaisiin asiakirjoihin neuvoston olisi esitettävä konkreettiset ja täsmälliset perustelut, ja hylkää täysin neuvoston viittaukset epämääräisiin vaaroihin riittävänä perusteena; tukee voimakkaasti tuomioistuimen näkemystä, jonka mukaan oikeus tutustua lainsäädäntöasiakirjoihin ei millään tavoin heikentäisi päätöksentekoprosessia, vaikka neuvosto näin väittääkin, vaan olisi yksinkertaisesti kaikkiin demokraattiseen legitiimiyteen perustuviin järjestelmiin sisältyvän lainsäätäjien ja jäsenvaltioiden julkista vastuuta koskevaa velvoitteen mukainen;

21.

katsoo neuvostossa tietyillä politiikan aloilla noudatettavan yksimielisyysvaatimuksen lamauttavan unionin päätöksentekoprosessin ja altistavan sen jäsenvaltioiden hallitusten sisäpoliittisissa tarkoituksissa harjoittamalle kiristykselle erityisesti sellaisten jäsenvaltioiden taholta, jotka eivät noudata oikeusvaltioperiaatetta; kehottaa neuvostoa soveltamaan määräenemmistöäänestyksiä aina, kun siitä määrätään perussopimuksissa, ja harkitsemaan äänestysmenettelyjä koskevien perussopimusten säännösten tarkistamista; katsoo, että yleinen siirtyminen määräenemmistöäänestyksiin neuvostossa on ratkaiseva askel kohti tehokkaampaa päätöksentekoa;

22.

ilmaisee syvän huolensa siitä, että Eurooppa-neuvoston rooli lainsäädäntöasioissa on kasvanut, vaikka sillä ei ole lainsäädäntö- eikä toimeenpanovaltaa eikä se sovella samoja avoimuusvaatimuksia kuin neuvosto eli se ei ole vastuuvelvollinen;

23.

pahoittelee, että jäsenvaltioiden pysyvien edustajien osallistuminen avoimuusrekisteriin on täysin vapaaehtoista, ja painottaa, että kaikkien pysyvien edustustojen olisi osallistuttava avoimuusrekisteriin aktiivisesti ennen jäsenvaltionsa puheenjohtajakauden alkamista, sen aikana ja sen päätyttyä; katsoo, että eturistiriitoja, pyöröovi-ilmiötä ja edunvalvonnan avoimuutta koskevia nykyisiä eettisiä sääntöjä olisi lujitettava ja yhdenmukaistettava; kannustaa neuvostoa hyödyntämään avoimuusrekisteriä täysimääräisesti piittaamatta sen tämänhetkisistä rajoituksista ja kehottaa neuvostoa kieltäytymään tapaamisista rekisteröimättömien edunvalvojien kanssa;

24.

pitää valitettavana neuvoston kantaa avoimuusrekisteriin, koska se kieltäytyi harkitsemasta toimenpiteiden vahvistamista ja hylkäsi kaikki parannussuositukset;

25.

ilmaisee jälleen vakavan huolensa toimintapolitiikkaa ja talousarviota koskevassa päätöksenteossa mukana olevien jäsenvaltioiden edustajien vahvistetuista eturistiriidoista; katsoo, että jäsenvaltioiden edustajien, jotka hyötyvät omistamiensa yritysten kautta suoraan unionin tuista, ei saisi antaa osallistua kyseisiin tukiin liittyvää toimintapolitiikkaa tai rahoitusta koskeviin keskusteluihin ja äänestyksiin;

26.

kehottaa jälleen neuvoston puheenjohtajana toimivia maita kieltäytymään yritysten harjoittamasta sponsoroinnista kulujensa osittaiseksi kattamiseksi; ymmärtää, että kansallisista talousarvioista saatavat varat vaihtelevat huomattavasti jäsenvaltioiden välillä ja että jokaisella jäsenvaltiolla olisi koostaan ja käytettävissä olevasta talousarviostaan riippumatta oltava yhtäläinen mahdollisuus järjestää onnistunut neuvoston puheenjohtajakausi, mutta katsoo, että yrityssponsoroinnin hyväksyminen on riski maineelle, koska se voi aiheuttaa eturistiriitoja; kehottaa jälleen neuvostoa sisällyttämään neuvoston puheenjohtajuudet talousarvioon, jotta voidaan yleisesti varmistaa neuvoston työskentelyprosessin tehokkuutta ja vaikuttavuutta koskevat asianmukaiset ja yhdenmukaiset vaatimukset; on pettynyt neuvoston antamiin yrityssponsorointia koskeviin ei-sitoviin ohjeisiin ja katsoo, että niitä olisi tarkistettava;

Talousarvio- ja varainhallinto

27.

panee merkille, että neuvoston talousarvio vuodeksi 2021 oli 594 386 954 euroa, mikä merkitsee 0,6 prosentin marginaalista lisäystä vuoteen 2020 verrattuna, ja että lisäys on pienempi kuin kasvu vuodesta 2019 vuoteen 2020 (joka oli 1,5 prosenttia);

28.

toistaa pitävänsä valitettavana, ettei Eurooppa-neuvoston ja neuvoston talousarviota ole erotettu kahdeksi selvästi erilliseksi talousarvioksi, kuten parlamentti on aiemmissa vastuuvapauspäätöslauselmissaan suosittanut, jotta parannettaisiin avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta, etenkin Eurooppa-neuvoston osalta, jonka kuluista on tällä hetkellä mahdoton saada luotettavaa tietoa;

29.

panee merkille, että neuvoston pääsihteeristö julkaisee joukon vuotuisia toimintakertomuksia pääsihteeristön eri osista, mutta neuvoston pääsihteeristön toiminnasta on vaikea saada kattavaa yleiskuvaa, koska neuvoston toimia ei käsitellä eikä esitellä johdonmukaisesti yhdessä ainoassa kertomuksessa;

30.

panee tyytyväisenä merkille, että vuotuisiin toimintakertomuksiin sisältyy neuvoston valtuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien tarkastuslausumia, joissa todetaan, että resursseja on käytetty aiottuun tarkoitukseen moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja että käyttöön otetut valvontamenettelyt antavat tarvittavat takeet tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta;

31.

panee merkille, että vuonna 2021 neuvosto teki 43 määrärahasiirtoa, jotka kaikki perustuivat varainhoitoasetuksen 29 artiklaan ja joista kaksi edellytti budjettivallan käyttäjälle tiedottamista;

Sisäinen hallinto, toiminnan tuloksellisuus ja sisäinen valvonta

32.

pitää myönteisenä, että neuvoston pääsihteeristö pystyi varmistamaan, että päätöksentekoa voitiin jatkaa Eurooppa-neuvostossa ja neuvostossa covid-19-pandemian aiheuttaman poikkeustilan jatkumisesta huolimatta;

33.

panee merkille, että vuonna 2021 neuvosto järjesti yhteensä 4 581 kokousta, mikä merkitsee huomattavaa 30 prosentin lisäystä verrattuna vuoteen 2020, jolloin järjestettiin 3 520 kokousta; panee merkille, että suurin osa kasvusta johtuu siitä, että työryhmäkokousten määrä kasvoi huomattavasti 48 prosentilla 2 790:stä 4 135:een;

34.

panee tyytyväisenä merkille, että neuvosto toimittaa vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle yhteenvedon neuvoston pääsihteeristössä toimitettujen sisäisten tarkastusten määrästä ja tyypeistä sekä yhteenvedon annetuista suosituksista ja niiden johdosta toteutetuista toimista; panee merkille, että vuonna 2021 toimitettiin kahdeksan sisäistä tarkastusta;

35.

panee merkille, että sisäiset tarkastukset kattavat valtuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien vuotuisen suunnittelun ja raportoinnin; panee merkille, että sisäisten tarkastusten tärkeimpiin suosituksiin sisältyy suositus siitä, että neuvoston taloushallinto-osaston olisi annettava valtuutetuille tulojen ja menojen hyväksyjille ohjeita siitä, miten heidän sisäisen valvontajärjestelmänsä tehokkuutta ja vaikuttavuutta koskeva arviointi dokumentoidaan, jotta voidaan varmistaa varainhoitoasetuksen 74 artiklan 9 kohdan täysimääräinen noudattaminen; panee tyytyväisenä merkille, ettei sisäisen tarkastajan tarvinnut antaa yhtään erittäin tärkeää suositusta neuvoston rahoitusneuvontapalvelun tarkastuksen johdosta;

36.

panee merkille, että tietosuojaa koskeva sisäinen tarkastus osoittaa, että yleisesti ottaen käytössä oleva sisäisen valvonnan järjestelmä antaa kohtuullisen varmuuden prosesseista, joiden avulla neuvoston pääsihteeristön yksiköt voivat käsitellä tietoja vaaditulla korkeatasoisella tietosuojalla; panee kuitenkin merkille, että neuvoston sisäinen tarkastaja antoi suosituksia, joissa keskityttiin roolien ja vastuiden selventämiseen, tietosuojayhteyshenkilöiden roolin vahvistamiseen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (3) (EU:n tietosuoja-asetus) täytäntöönpanoa koskevien uusien täytäntöönpanopäätösten hyväksymiseen neuvoston pääsihteeristössä, edellä mainitun asetuksen nojalla tehtyjen, EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisesti selosteiksi muunnettavien ilmoitusten suman purkamiseen, selkeään tiedottamiseen siitä, minkä tyyppiset toimet edellyttävät tietosuojarekisteriä, ja suunnitelman laatimiseen vanhojen ilmoitusten suman poistamiseksi sekä pilvipalvelupolitiikan tarkistamiseen;

37.

panee merkille, että palvelukseenottoa koskevan tarkastuksen perusteella neuvoston sisäinen tarkastaja antoi neuvoston pääsihteeristölle suosituksia vahvistaakseen indikaattorin tai indikaattoreita, jolla tai joilla seurataan palvelukseenottopolitiikan keskeisen tavoitteen (”tarjotaan neuvoston pääsihteeristölle paras henkilöstö sen tarpeiden täyttämiseksi”) saavuttamista; panee tyytyväisenä merkille, ettei sisäisen tarkastajan tarvinnut antaa yhtään erittäin tärkeää suositusta tavallista lainsäätämisjärjestystä koskevan tarkastuksen johdosta;

38.

panee merkille, että käyttöturvallisuustarkastuksen perusteella neuvoston sisäinen tarkastaja saattoi todeta, että käytössä oleva sisäisen valvonnan järjestelmä antaa kaiken kaikkiaan kohtuullisen varmuuden käyttöturvallisuutta koskevien tavoitteiden saavuttamisesta; panee kuitenkin merkille, että sisäinen tarkastaja antoi suosituksia laadunvalvonnan ja tietoturvallisuuden tason testausten seurannan dokumentoinnista, fyysisen turvallisuuden parantamisesta, turvallisuushenkilöstölle annettujen ohjeiden päivittämisestä ja tietoturvaverkon uuden riskinarvioinnin tekemisestä;

39.

panee merkille, että neuvoston pääsihteeristön toimistoautomaatioverkoston tarkastuksessa neuvoston sisäinen tarkastaja antoi suosituksia, jotka liittyvät toimeksiantojen selventämiseen, verkkolaitteiston haavoittuvuusarviointitoimien jakamiseen ja arkaluonteisten järjestelmien siirtämiseen suojatumpiin verkkopaikkoihin;

40.

panee merkille, että neuvoston pääsihteeristön kiinteistönhallintajärjestelmiä tukevan verkon tarkastuksessa neuvoston sisäinen tarkastaja antoi suosituksia, joiden tarkoituksena oli määritellä strategia, joka koskee kiinteistönhallintajärjestelmien tulevaisuutta ja digitaalisten palvelujen osallistumista niihin liittyviin operatiivisiin toimiin, sopia kolmansien osapuolten kanssa tehtäviin sopimuksiin sisällytettävistä tietoturvaa koskevista vähimmäisvaatimuksista, jotta voidaan hallita riskiä, joka aiheutuu ulkoisten palveluntarjoajien pääsystä neuvoston pääsihteeristön järjestelmiin, ja arvioida kiinteistöhallinnon tietotekniikkajärjestelmien siirtymistä digitaalisten palvelujen tietokeskuksiin, jotta voidaan lieventää nykyiseen tietojenkäsittely-ympäristöön kohdistuvia fyysisiä ja ympäristöuhkia;

41.

panee tyytyväisenä merkille, että osana neuvoston pääsihteeristön palvelujen digitalisointia sähköisten laskujen suhteellinen osuus on kasvanut jatkuvasti 1 prosentista vuonna 2014 74 prosenttiin vuonna 2020 ja 89 prosenttiin vuonna 2021;

Henkilöresurssit, tasa-arvo ja henkilöstön hyvinvointi

42.

panee merkille, että vuonna 2021 neuvoston henkilöstötaulukossa oli 3 029 tointa; pitää kuitenkin valitettavana, että neuvosto julkaisee hyvin vähän tietoja henkilöstönsä kokoonpanosta; panee merkille, että sen verkkosivustolla annettujen tietojen mukaan 16. tammikuuta 2022 neuvoston pääsihteeristön palveluksessa oli 3 119 henkilöstön jäsentä, joista 1 791 (57 prosenttia) oli naisia ja 1 328 (43 prosenttia) miehiä; panee merkille, että ylimpään johtoon luokiteltiin 50 henkilöstön jäsentä, joista 19 (38 prosenttia) oli naisia ja 31 (62 prosenttia) miehiä; panee merkille, että keskijohtoon luokiteltiin 82 henkilöstön jäsentä, joista 36 (44 prosenttia) oli naisia ja 46 (56 prosenttia) miehiä; panee merkille, että hallintovirkamiehiksi luokiteltiin 1 459 henkilöstön jäsentä, joista 806 (55 prosenttia) oli naisia ja 653 (45 prosenttia) miehiä; panee vielä merkille, että assistenttien tehtäväryhmässä oli 1 412 henkilöstön jäsentä, joista 889 (63 prosenttia) oli naisia ja 523 (37 prosenttia) miehiä;

43.

pahoittelee sukupuolten epätasapainoista edustusta neuvoston pääsihteeristön ylemmissä johtotehtävissä; kehottaa neuvostoa ryhtymään välittömiin ja konkreettisiin toimenpiteisiin sukupuolten välisen tasapainon saavuttamiseksi kaikilla hierarkiatasoilla;

44.

pitää valitettavana, ettei saatavilla ole tietoja sukupuolten tasa-arvoa koskevan neuvoston toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta eikä toimenpiteistä, joilla varmistetaan neuvoston palveluksessa oleville vammaisille henkilöille yhtäläiset mahdollisuudet; kehottaa neuvostoa antamaan budjettivallan käyttäjälle tietoja henkilöstönsä sukupuolijakaumasta, maantieteellisestä jakautumisesta ja vammaisista työntekijöistä samoin kuin näihin liittyvistä sisäisistä politiikoista; toteaa, että vaikka kaikki 27 jäsenvaltiota ovat edustettuina henkilöstössä, maantieteellinen tasapaino ei ole optimaalinen (jotkin jäsenvaltiot ovat yliedustettuina);

Eettiset toimintapuitteet ja avoimuus

45.

pitää valitettavana, että parlamentin useista pyynnöistä huolimatta Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan menettelysääntöjä ei ole saatettu parlamentin ja komission vastaavien menettelysääntöjen mukaisiksi etenkään siltä osin kuin on kyse toimista, jotka on hyväksyttävä puheenjohtajan tehtävän päättymisen jälkeen;

46.

pitää valitettavana, ettei se ole saanut tietoa kaikkiin neuvoston henkilöstön jäseniin sovellettavista toimintasäännöistä; muistuttaa, että toiminnan eettisyys edistää moitteetonta varainhoitoa ja lisää yleisön luottamusta ja että kuten tilintarkastustuomioistuin korosti erityiskertomuksessaan 13/2019, unionin toimielinten eettisissä toimintapuitteissa on parantamisen varaa, mikä on äärimmäisen tärkeää, koska henkilöstön ja jäsenten epäeettinen käyttäytyminen herättää aina suurta mielenkiintoa julkisuudessa ja vähentää luottamusta unioniin;

47.

muistuttaa tilintarkastustuomioistuimen edellä mainitussa erityiskertomuksessa 13/2019 antamasta suosituksesta neuvoston eettisen kehyksen parantamiseksi; ilmaisee huolensa siitä, että unionilla ei ole yhteistä eettistä kehystä, joka ohjaisi jäsenvaltioiden edustajien työtä neuvostossa, kuten tilintarkastustuomioistuin on todennut;

48.

panee merkille, että neuvoston pääsihteeristö julkaisee vuotuisen kertomuksen, joka sisältää tietoja neuvoston pääsihteeristön entisten korkeiden virkamiesten ammatillisesta toiminnasta palvelussuhteen päätyttyä (henkilöstösääntöjen 16 artiklan kolmas ja neljäs kohta); panee merkille, että vuotta 2022 koskevan kertomuksen mukaan kaksi johtavaa virkamiestä ilmoitti aikovansa harjoittaa ammattitoimintaa esittäen yhteensä seitsemän pyyntöä; toteaa, ettei yhdenkään pyynnön todettu kuuluvan 16 artiklan soveltamisalaan;

Digitalisaatio, kyberturvallisuus ja tietosuoja

49.

panee merkille, että tietojenkäsittelyä ja televiestintää koskeva neuvoston talousarvio vuonna 2021 oli 47 116 000 euroa, mikä merkitsee 5,9 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna;

50.

pitää myönteisenä, että videoneuvottelujen ja hybridikokousten määrä kasvoi 107 prosenttia vuoden 2020 1 380:stä 2 859:ään vuonna 2021;

51.

kehottaa neuvostoa tutkimaan tapoja käyttää avoimen lähdekoodin teknologioita mahdollisimman laajasti ja raportoimaan tällaisten järjestelmien käytön edistymisestä;

Kiinteistöt

52.

panee merkille, että neuvoston kiinteistöbudjetti vuonna 2021 oli 57 151 000 euroa, mikä merkitsee 0,9 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna;

53.

panee merkille, että neuvosto on ilmoittanut kiinteistöpolitiikkansa olevan vakaata ja että vuodesta 2004 lähtien esitetty tavoite, jonka mukaan sen ja Brysselissä kokoontuvan Eurooppa-neuvoston kaikki toiminta tapahtuu neuvoston omistamissa rakennuksissa, saavutettiin Europa-rakennuksen käyttöönoton myötä vuonna 2016;

Ympäristö ja kestävä kehitys

54.

toteaa, että ympäristöä ja kestävyyttä koskevista neuvoston aloitteista on vaikea saada ajantasaista tietoa; kannustaa neuvostoa raportoimaan järjestelmällisesti työnsä ympäristö- ja kestävyysnäkökohdista osana vuotuista raportointiaan;

55.

kehottaa neuvostoa, ellei se ole jo näin tehnyt, ottamaan käyttöön järjestelmiä, joilla henkilöstöä kannustetaan käyttämään julkista liikennettä tai muita vähäpäästöisiä liikennemuotoja, kuten polkupyöriä, hiilijalanjälkensä pienentämiseksi;

56.

panee merkille, että neuvoston rahoitusselvityksessä mainitaan, että vuoden 2021 lopussa neuvostolla oli 2 589,2 uusiutuvan energian sertifikaattia rakennustensa katoilla sijaitsevien aurinkopaneelien tuottaman energian perusteella; pyytää neuvostoa raportoimaan kyseisten sertifikaattien myynnistä avoimilla markkinoilla ja niistä saatavien tulojen käyttöaikeista;

Toimielinten välinen yhteistyö

57.

kehottaa neuvostoa toteuttamaan jatkotoimia Euroopan parlamentin 9. kesäkuuta 2022 valmistelukunnan ehdottamisesta perussopimusten tarkistamiseksi antaman päätöslauselman (4) johdosta;

58.

kehottaa neuvostoa noudattamaan kaikilta osin talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16. joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (5) mukaisia velvoitteita;

Viestintä

59.

panee merkille, että vuonna 2021 neuvoston verkkosivustolla vieraili ennätyksellisesti yli 20 miljoonaa vierailijaa, mikä merkitsee 23 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna, ja että seuraajien määrä Facebookissa kasvoi 3 prosenttia ja seuraajien määrä Twitterissä kasvoi 11 prosenttia ja Instagramissa 29 prosenttia;

60.

kannustaa neuvostoa tekemään yhteistyötä Euroopan tietosuojavaltuutetun kanssa voidakseen hyödyntää kahta avoimen lähdekoodin sosiaalisen median alustaa – EU Voice ja EU Video – jotka käynnistettiin julkisena pilottihankkeena vapaiden ja avoimen lähdekoodin sosiaalisten verkostojen edistämiseksi; kannustaa neuvostoa käyttämään erittäin suurille verkkoalustoille vaihtoehtoisia hajautettuja sosiaalisia verkostoja, kuten Mastodonia.

(2) Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio, 25. tammikuuta 2023, De Capitani v. neuvosto, T-163/21, ECLI:EU:T:2023:15.

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

(4) EUVL C 493, 27.12.2022, s. 130.

(5) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 28.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/45

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU, Euratom) 2023/1817,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021, pääluokka III – Komissio

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2021 (1),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021 (COM(2022)323 – C9-0227/2022) (2),

—	ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2020 koskevien vastuuvapauspäätösten seurannasta (COM(2022)331) sekä yksityiskohtaiset vastaukset Euroopan parlamentin nimenomaisiin pyyntöihin,

—	ottaa huomioon komission antaman EU:n talousarviota koskevan vuotuisen hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksen 2021 (COM(2022)401),

—	ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2021 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2022)292) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2022)160),

—

ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021 ja toimielinten vastaukset (3), tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen EU:n talousarvion tuloksellisuudesta – tilanne vuoden 2021 lopussa ja toimielinten vastaukset (4) sekä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (5) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle (06247/2023 – C9-0063/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan ja liitteen V,

—

ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan, kehitysvaliokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot,

—	ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan kirjeen,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0101/2023),

1.	myöntää komissiolle vastuuvapauden Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja jäsenvaltioiden parlamenteille ja niiden kansallisille ja alueellisille tilintarkastuselimille sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(3) EUVL C 391, 12.10.2022, s. 6

(4) EUVL C 429, 11.11.2022, s. 8.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/47

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU, Euratom) 2023/1818,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanoviraston (Chafea) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2021 (1),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021 (COM(2022)323 – C9-0227/2022) (2),

—	ottaa huomioon kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanoviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021 (3),

—	ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2020 koskevien vastuuvapauspäätösten seurannasta (COM(2022)331) sekä yksityiskohtaiset vastaukset Euroopan parlamentin nimenomaisiin pyyntöihin,

—	ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2021 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2022)292) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2022)160),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen unionin virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (4),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (5) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (06250/2023 – C9-0055/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

—

—	ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 (7) ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan,

—

ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesta toimeenpanovirastojen varainhoitoa koskevasta malliasetuksesta 21. syyskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1653/2004 (8) ja erityisesti sen 66 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan,

—	ottaa huomioon kuluttaja-, terveys- ja elintarvikeasioiden toimeenpanoviraston perustamisesta ja päätöksen 2004/858/EY kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2013/770/EU (9),

—

ottaa huomioon täytäntöönpanopäätöksen 2013/770/EU muuttamisesta kuluttaja-, terveys- ja elintarvikeasioiden toimeenpanoviraston muuttamiseksi kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanovirastoksi 17. joulukuuta 2014 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2014/927/EU (10),

—

ottaa huomioon Euroopan ilmasto-, infrastruktuuri- ja ympäristöasioiden toimeenpanoviraston, Euroopan terveys- ja digitaaliasioiden toimeenpanoviraston, Euroopan tutkimuksen toimeenpanoviraston, Euroopan innovaationeuvoston ja pk-yritysasioiden toimeenpanoviraston, Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston ja Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanoviraston perustamisesta ja täytäntöönpanopäätösten 2013/801/EU, 2013/771/EU, 2013/778/EU, 2013/779/EU, 2013/776/EU ja 2013/770/EU kumoamisesta 12. helmikuuta 2021 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2021/173 (11),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan ja liitteen V,

—

—	ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan kirjeen,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0101/2023),

1.	myöntää kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanoviraston väliaikaiselle johtajalle vastuuvapauden toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen, päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021, pääluokka III – Komissio, ja näihin päätöksiin erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanoviraston väliaikaiselle johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(3) EUVL C 478, 16.12.2022, s. 21.

(9) EUVL L 341, 18.12.2013, s. 69.

(10) EUVL L 363, 18.12.2014, s. 183.

(11) EUVL L 50, 15.2.2021, s. 9.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/49

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU, Euratom) 2023/1819,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan ilmasto-, infrastruktuuri- ja ympäristöasioiden toimeenpanoviraston – CINEA (ennen 1. huhtikuuta 2021 innovoinnin ja verkkojen toimeenpanovirasto) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2021 (1),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021 (COM(2022)323 – C9-0227/2022) (2),

—	ottaa huomioon Euroopan ilmasto-, infrastruktuuri- ja ympäristöasioiden toimeenpanoviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021 (3),

—	ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2020 koskevien vastuuvapauspäätösten seurannasta (COM(2022)331) sekä yksityiskohtaiset vastaukset Euroopan parlamentin nimenomaisiin pyyntöihin,

—	ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2021 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2022)292) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2022)160),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (4),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (5) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (06250/2023 – C9-0055/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

—

—	ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 (7) ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan,

—

—	ottaa huomioon innovoinnin ja verkkojen toimeenpanoviraston perustamisesta ja päätöksen 2007/60/EY, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2008/593/EY, kumoamisesta 23. joulukuuta 2013 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2013/801/EU (9),

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan ja liitteen V,

—

—	ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan kirjeen,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0101/2023),

1.	myöntää Euroopan ilmasto-, infrastruktuuri- ja ympäristöasioiden toimeenpanoviraston johtajalle vastuuvapauden toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen, päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021, pääluokka III – Komissio, ja näihin päätöksiin erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan ilmasto-, infrastruktuuri- ja ympäristöasioiden toimeenpanoviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(3) EUVL C 427, 9.11.2022, s. 10.

(9) EUVL L 352, 24.12.2013, s. 65.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/51

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU Euratom) 2023/1820,

annettu 10. päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanoviraston – EACEA (ennen 1. huhtikuuta 2021 koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2021 (1),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021 (COM(2022)323 – C9-0227/2022) (2),

—	ottaa huomioon Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanoviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021 (3),

—	ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2020 koskevien vastuuvapauspäätösten seurannasta (COM(2022)331) sekä yksityiskohtaiset vastaukset Euroopan parlamentin nimenomaisiin pyyntöihin,

—	ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2021 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2022)292) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2022)160),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (4),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (5) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (06250/2023 – C9-0055/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

—

—	ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 (7) ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan,

—

—	ottaa huomioon koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston perustamisesta ja päätöksen 2009/336/EY kumoamisesta 18. joulukuuta 2013 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2013/776/EU (9),

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan ja liitteen V,

—

—	ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan kirjeen,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0101/2023),

1.	myöntää Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanoviraston johtajalle vastuuvapauden toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen, päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021, pääluokka III – Komissio, ja näihin päätöksiin erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanoviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(3) EUVL C 427, 9.11.2022, s. 11.

(9) EUVL L 343, 19.12.2013, s. 46.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/53

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1821,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan innovaationeuvoston ja pk-yritysasioiden toimeenpanoviraston – Eismea (ennen 1. huhtikuuta 2021 pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaava toimeenpanovirasto) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2021 (1),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021 (COM(2022)323 – C9-0227/2022) (2),

—	ottaa huomioon Euroopan innovaationeuvoston ja pk-yritysasioiden toimeenpanoviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021 (3),

—	ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2020 koskevien vastuuvapauspäätösten seurannasta (COM(2022)331) sekä yksityiskohtaiset vastaukset Euroopan parlamentin nimenomaisiin pyyntöihin,

—	ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2021 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2022)292) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2022)160),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (4),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (5) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (06250/2023 – C9-0055/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

—

—	ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 (7) ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan,

—

—	ottaa huomioon pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaavan toimeenpanoviraston perustamisesta ja päätösten 2004/20/EY ja 2007/372/EY kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2013/771/EU (9),

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan ja liitteen V,

—

—	ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan kirjeen,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0101/2023),

1.	myöntää Euroopan innovaationeuvoston ja pk-yritysasioiden toimeenpanoviraston johtajalle vastuuvapauden toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen, päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021, pääluokka III – Komissio, ja näihin päätöksiin erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan innovaationeuvoston ja pk-yritysasioiden toimeenpanoviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(3) EUVL C 427, 9.11.2022, s. 23.

(9) EUVL L 341, 18.12.2013, s. 73.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/55

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU, Euratom) 2023/1822,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston (ERCEA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2021 (1),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021 (COM(2022)323 – C9-0227/2022) (2),

—	ottaa huomioon Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021 (3),

—	ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2020 koskevien vastuuvapauspäätösten seurannasta (COM(2022)331) sekä yksityiskohtaiset vastaukset Euroopan parlamentin nimenomaisiin pyyntöihin,

—	ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2021 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2022)292) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2022)160),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (4),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (5) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (06250/2023 – C9-0055/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

—

—	ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 (7) ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan,

—

—	ottaa huomioon Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston perustamisesta ja päätöksen 2008/37/EY kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2013/779/EU (9),

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan ja liitteen V,

—

—	ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan kirjeen,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0101/2023),

1.	myöntää Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston vt. johtajalle vastuuvapauden toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen, päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021, pääluokka III – Komissio, ja näihin päätöksiin erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston vt. johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(3) EUVL C 427, 9.11.2022, s. 32.

(9) EUVL L 346, 20.12.2013, s. 58.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/57

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU, Euratom) 2023/1823,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan terveys- ja digitaaliasioiden toimeenpanoviraston (HADEA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2021 (1),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021 (COM(2022)323 – C9-0227/2022) (2),

—	ottaa huomioon Euroopan terveys- ja digitaaliasioiden toimeenpanoviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021 (3),

—	ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2020 koskevien vastuuvapauspäätösten seurannasta (COM(2022)331) sekä yksityiskohtaiset vastaukset Euroopan parlamentin nimenomaisiin pyyntöihin,

—	ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2021 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2022)292) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2022)160),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (4),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (5) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (06250/2023 – C9-0055/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

—

—	ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 (7) ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan ja liitteen V,

—

—	ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan kirjeen,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0101/2023),

1.	myöntää Euroopan terveys- ja digitaaliasioiden toimeenpanoviraston johtajalle vastuuvapauden toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen, päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna [2019], pääluokka III – Komissio, ja näihin päätöksiin erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan terveys- ja digitaaliasioiden toimeenpanoviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(3) EUVL C 427, 9.11.2022, s. 47.

(9) EUVL L 50, 15.2.2021, s. 9.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/59

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU, Euratom) 2023/1824,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan tutkimuksen toimeenpanoviraston (REA) (ennen 1 päivää huhtikuuta 2021 tutkimuksen toimeenpanovirasto) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2021 (1),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021 (COM(2022) 323 – C9-0227/2022) (2),

—	ottaa huomioon Euroopan tutkimuksen toimeenpanoviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021 (3),

—	ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2020 koskevien vastuuvapauspäätösten seurannasta (COM(2022) 331) sekä yksityiskohtaiset vastaukset Euroopan parlamentin nimenomaisiin pyyntöihin,

—	ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2021 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2022) 292) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2022) 160),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (4),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (5) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (06250/2023 – C9-0055/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

—

—	ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 (7) ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan,

—

—	ottaa huomioon tutkimuksen toimeenpanoviraston perustamisesta ja päätöksen 2008/46/EY kumoamisesta 13. joulukuuta 2013 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2013/778/EU (9),

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan ja liitteen V,

—

—	ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan kirjeen,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0101/2023),

1.	myöntää Euroopan tutkimuksen toimeenpanoviraston johtajalle vastuuvapauden toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen, päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna [2019], pääluokka III – Komissio, ja näihin päätöksiin erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan tutkimuksen toimeenpanoviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(3) EUVL C 427, 9.11.2022, s. 50.

(9) EUVL L 346, 20.12.2013, s. 54.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/61

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1825,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021, pääluokka III – Komissio,

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastojen talousarvioiden toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan ja liitteen V,

—

ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan, kehitysvaliokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0101/2023),

A.	toteaa, että unionin talousarvio on merkittävä väline yhteisten politiikkatavoitteiden saavuttamiseksi ja sen osuus on keskimäärin 1,3 prosenttia unionin bruttokansantulosta tai 2,4 prosenttia jäsenvaltioiden yleisistä julkisista menoista ja kaikista julkisista menoista unionissa;

toteaa, että kun parlamentti myöntää komissiolle vastuuvapauden, se varmentaa ja arvioi sisäisten ja ulkopuolisten tarkastusten perusteella, onko varat käytetty oikein ja onko politiikkatavoitteet saavutettu, ja vahvistaa näin komission varainkäytön sääntöjenmukaisuuden ja tuloksellisuuden varoille saatavan vastineen suhteen;

Poliittiset painopisteet

toteaa jälleen olevansa vahvasti sitoutunut Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen kirjattuihin perusperiaatteisiin ja arvoihin, joita ovat esimerkiksi 317 artiklassa tarkoitettu moitteeton varainhoito ja 325 artiklassa tarkoitetut petosten torjunta ja unionin taloudellisten etujen suojaaminen;

korostaa, että avoimuus, vastuuvelvollisuus ja lahjomattomuus ovat keskeisiä eettisiä periaatteita unionin toimielimissä; palauttaa mieliin päätelmät ja suositukset, jotka tilintarkastustuomioistuin esitti erityiskertomuksessaan 13/2019 EU:n toimielinten eettisistä toimintapuitteista, sekä parlamentin 16. syyskuuta 2021 antaman päätöslauselman avoimuuden ja lahjomattomuuden vahvistamisesta EU:n toimielimissä perustamalla riippumaton EU:n eettinen elin, jolla on yhtäältä ennaltaehkäisevä rooli tietoisuuden lisäämisen ja eettisen ohjauksen avulla ja toisaalta sääntöjen noudattamista koskeva ja neuvoa-antava rooli ja joka voi antaa suosituksia eettisistä kysymyksistä, eturistiriidat mukaan luettuina;

korostaa EPPOn, Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust), Europolin ja OLAFin roolia korruption torjunnassa; kehottaa vahvistamaan edelleen EPPOn ja OLAFin valmiuksia sekä niiden välistä yhteistyötä; kehottaa laatimaan yhteiset korruption vastaiset säännöt, joita sovelletaan unionin elinten koko henkilöstöön;

korostaa unionin talousarvion tärkeyttä unionin poliittisten painopisteiden saavuttamisen kannalta ja sen merkitystä autettaessa jäsenvaltioita covid-19-pandemian ja sen seurausten kaltaisissa odottamattomissa tilanteissa; painottaa, että talousarvion moitteeton ja oikea-aikainen toteutus auttaa osaltaan vastaamaan tehokkaammin ja vaikuttavammin tarpeisiin ja haasteisiin eri politiikanaloilla; varoittaa, että talousarvion toteutus kovassa kiireessä saattaa johtaa virheiden ja sääntöjenvastaisuuksien lisääntymiseen;

muistuttaa, että on tärkeää suorittaa jälkiarvioinnit myös kriisitoimena luotujen rahoitusohjelmien osalta; toteaa, että ohjelman tuloksellisuutta olisi arvioitava suhteessa vaikuttavuuteen, tehokkuuteen, merkityksellisyyteen, johdonmukaisuuteen ja unionin tason lisäarvoon varainhoitoasetuksen, paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen ja paremman sääntelyn suuntaviivojen mukaisesti;

painottaa, että unionin talousarvio-ohjelmien tuloksellisuudesta raportoiminen on tärkeää vastuuvapausmenettelyn kannalta; kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, että sijoitettujen varojen lisäarvo liittyy läheisesti saavutettuihin tuloksiin ja siihen, kuinka ne auttavat parantamaan unionin kansalaisten jokapäiväistä elämää ja taloudellista vaikutusta unionin sisällä;

toistaa syvän huolensa joidenkin jäsenvaltioiden oikeusvaltiotilanteesta, joka on itsessään erittäin huolestuttava ja aiheuttaa unionin talousarviolle vakavia menetyksiä; korostaa, että unionin varoja ei saa käyttää demokratian vastaiseen toimintaan tai autoritaarisuuden vahvistamiseen; palauttaa mieliin, että unioni otti käyttöön oikeudellisen ehdollisuusmekanismin estääkseen rahoituksen antamisen oikeusvaltioperiaatetta heikentäville jäsenvaltioille, ja panee tyytyväisenä merkille tämän mekanismin ensimmäisen soveltamisen Unkarin tapauksessa, jossa menettely käynnistettiin marraskuussa 2021 ja saatiin päätökseen joulukuussa 2022 ja 55 prosenttia (noin 6,35 miljardia euroa) kolmesta koheesiopolitiikan ohjelmasta jäädytettiin; toteaa, että vaikka tosiseikkojen perusteella varoista olisi voitu jäädyttää 100 prosenttia, Unkarin ja Puolan elpymis- ja palautumissuunnitelmat on hyväksytty; korostaa, että molempiin suunnitelmiin sisältyy useita oikeusvaltioperiaatteen keskeisimmistä välitavoitteista; kehottaa komissiota seuraamaan tilannetta jatkuvasti ja estämään rahoituksen antamisen niin kauan kuin oikeusvaltioperiaatteen rikkominen uhkaa unionin talousarvion moitteetonta varainhoitoa; toistaa tässä yhteydessä vakaan näkemyksensä, että jäsenvaltioiden on kunnioitettava demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta saadakseen unionin varoja, ja kehottaa komissiota kiinnittämään huomiota siihen, että oikeusvaltiotilanne on heikentynyt myös muissa jäsenvaltioissa; kehottaa siksi komissiota käynnistämään viipymättä ehdollisuusmekanismin soveltamisen aina, kun jäsenvaltioissa havaitaan oikeusvaltion periaatteiden rikkomisten vaikuttavan tai uhkaavan vakavasti vaikuttaa riittävän suoraan unionin talousarvion moitteettomaan varainhoitoon tai unionin taloudellisten etujen suojaamiseen; tähdentää lisäksi, että parlamentin, neuvoston ja komission on tehtävä tiivistä yhteistyötä ja on lujitettava institutionaalista valvontaa; korostaa komissiolle ja toimeenpanovirastoille toistuvasti esittämiään painokkaita kehotuksia varmistaa unionin talousarvion suojaaminen hyödyntämällä kattavasti ja järjestelmällisesti digitaalisia ja automatisoituja raportointi-, seuranta- ja tarkastusjärjestelmiä ja laatimalla yhteisiä korruptionvastaisia sääntöjä sekä tekemällä toimielinten välisestä avoimuusrekisteristä (1) pakollinen kaikille unionin toimielimille, myös erillisvirastoille;

muistuttaa, että Unkarin talouskehitys on ollut suurelta osin kytköksissä ulkomaisiin pääomainvestointeihin; pitää siksi valitettavana Unkarin hallituksen monikansallisuutta vastustavaa retoriikkaa ja pitää valitettavana sitä, että korruption institutionaalistuminen ja läpinäkymätön julkisten hankintojen järjestelmä, joihin olisi puututtava ehdollisuusmekanismin soveltamisen yhteydessä pyydettyjen uudistusten avulla, antoivat hallitukselle viime vuosina mahdollisuuden lisätä omistajuuttaan energia-, pankki-, televiestintä- ja media-alalla; pitää valitettavana valikoivaa ja puolueellista lupien epäämistä ja mielivaltaisen jäykkien ehtojen ja rajoitusten asettamista, joilla pyritään heikentämään taloudellisesti ja kiristämään tiettyjä ulkomaisia yrityksiä, kunnes niiden on pakko hyväksyä Unkarin hallituksen tai hallitusta lähellä olevien oligarkien vihamielinen yrityskaappaus kokonaan tai osittain hintaan, joka alittaa selvästi yrityksen todellisen arvon; arvostelee komissiota siitä, että se ei ole täyttänyt velvollisuuttaan puolustaa sisämarkkinoita ja oikeudenmukaista kilpailua, koska se ei ole puuttunut näihin laajamittaisiin oikeusvaltio- ja sisämarkkinasääntöjen rikkomisiin;

panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen havainnot unionin talousarvion suojaamisesta; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen 11/2022 ”EU:n talousarvion suojaaminen”, jossa tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että tietyistä komission poissulkemisjärjestelmän vahvuuksista huolimatta puutteet heikentävät sen vaikuttavuutta; panee huolestuneena merkille, että varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmän (EDES) täytäntöönpano on edennyt suunniteltua hitaammin; on huolissaan siitä, että lähestymistapojen erot heikentävät poissulkemisen yleistä vaikuttavuutta; kehottaa komissiota työskentelemään yhdessä parlamentin kanssa varainhoitoasetuksen uudelleenlaatimiseksi, jotta voidaan edelleen parantaa EDES-järjestelmää ja tehdä siitä tehokas ja vaikuttava väline;

10.

korostaa tarvetta laajentaa aloja, joilla EDES-järjestelmää käytetään suoran hallinnoinnin lisäksi, ja pyytää komissiota käyttämään sitä kaikkien unionin varojen yhteydessä, mukaan lukien yhteistyössä hallinnoitavat varat; toteaa, että EDES-järjestelmää on käytettävä järjestelmällisesti, jotta varmistetaan, että yritykset ja tosiasialliset omistajat ja edunsaajat, jotka on tuomittu petoksesta, korruptiosta tai muusta vakavasta talousrikostoiminnasta, eivät voi hyötyä unionin varoista; painottaa tarvetta yhdenmukaistaa Arachne-välineeseen sisältyvät indikaattorit EDES-järjestelmän poissulkemisperusteiden kanssa, jotta varmistetaan, että poissuljetut talouden toimijat näkyvät myös Arachne-välineessä; peräänkuuluttaa mahdollisimman suurta yhteentoimivuutta Arachne-välineen, EDES-järjestelmän ja muiden tietoteknisten välineiden välille, jotta voidaan vähentää tarvetta syöttää tietoja eri tietojärjestelmiin useita kertoja ja pitää hallinnollinen rasitus mahdollisimman vähäisenä; katsoo, että ei tarvita enempää vaan paremmin kohdennettuja valvontajärjestelmiä, joihin liittyy uusien teknologioiden käyttö petosten, korruption tai muun vakavan talousrikostoiminnan torjumiseksi siten, että niissä ei voida hyödyntää unionin rahoitusta;

11.

toteaa jälleen, että tarvitaan ehdottomasti komission tarjoamaa yhtä ainoaa pakollista yhdennettyä ja yhteentoimivaa tieto- ja seurantajärjestelmää, joka mahdollistaa unionin rahoituksen saajia, myös tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia, koskevien tietojen sähköisen tallentamisen ja säilyttämisen sekä näiden tietojen saatavuuden tiedonlouhintaan ja riskien pisteytykseen; painottaa, että on olennaisen tärkeää saada selkeä ja läpinäkyvä yleiskuva maksettujen unionin varojen jakautumisesta ja mahdollisesta keskittymisestä muun muassa sellaisen toiminnon avulla, joka mahdollistaa näiden varojen yhdistämisen; korostaa, että tämä vähentäisi taloushallinnon toimijoiden, valvojien ja tarkastajien sekä unionin varojen saajien hallinnollista rasitetta, helpottaisi valintaan, myöntämis- ja ratkaisumenettelyihin, varainhoitoon, seurantaan, tutkimuksiin, valvontaan ja tarkastuksiin liittyvää riskinarviointia ja auttaisi myös ennaltaehkäisemään, havaitsemaan, korjaamaan ja seuraamaan tuloksekkaasti petoksia, korruptiota, lahjontaa, eturistiriitoja, päällekkäistä rahoitusta ja muita sääntöjenvastaisuuksia, joihin on todella puututtava sekä jäsenvaltioissa että unionin tasolla tehokkailla ja vaikuttavilla ennaltaehkäisevillä ja pelotekeinoilla, myös asettamalla selkeitä seuraamuksia; toteaa, että tämä digitalisaatiokehitys on viivästynyt ja välttämätön, kun otetaan huomioon varojen väärinkäytön, petosten, kavallusten, eturistiriitojen, kaksinkertaisen rahoituksen ja muiden systeemisten ongelmien rajatylittävä luonne; korostaa, että tähän yhteiseen tiedonlouhintavälineeseen olisi voitava tehdä helposti hakuja ja sen olisi oltava OLAFin, EPPOn ja komission käytettävissä, jotta unionin talousarviota ja Next Generation EU -välinettä voidaan suojata paremmin sääntöjenvastaisuuksilta, petoksilta ja eturistiriidoilta;

12.

pitää valitettavana, että kaikki jäsenvaltiot eivät hyödynnä komission tiedonlouhinta- ja riskienpisteytysvälinettä sellaisten hankkeiden, edunsaajien ja toimeksisaajien tunnistamiseksi, joihin liittyy petoksen, eturistiriitojen ja sääntöjenvastaisuuksien riski elpymis- ja palautumistukivälineen osalta; panee merkille, että viisi tilintarkastustuomioistuimen tarkastusotokseen kuuluvaa jäsenvaltiota (Kreikka, Espanja, Ranska, Kroatia ja Italia) käyttää komission tiedonlouhinta- ja riskienpisteytysvälinettä; palauttaa mieliin, että yhteinen tiedonlouhinta- ja riskienpisteytysväline on keskeinen tekijä unionin taloudellisten etujen suojaamisessa ja erityisesti petosten, eturistiriitojen ja päällekkäisen rahoituksen ehkäisemisessä sekä avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden lisäämisessä;

13.

pitää komission Kohesio-verkkosivustoa ja avoimen datan alustaa hyödyllisinä koheesiopolitiikan ja yhteiseen hallinnointiin liittyvien investointien avoimuus- ja vastuuvelvollisuusvälineinä ohjelmakausilla 2014–2020 ja 2021–2027, koska niihin kootaan unionin tukemien hankkeiden kansalliset luettelot ja niiden avulla kartoitetaan toimia (Kohesio) ja tarjotaan ajantasaisia tietoja hyväksytyistä ohjelmista sekä seurataan säännöllisesti rahoitusta ja unionin sitoumuksia ja maksuja (avoimen datan alusta); panee merkille meneillään olevat mukautukset, joilla pyritään kattamaan asianmukaisesti ohjelmakausi 2021–2027, mutta korostaa, että tarvitaan ehdottomasti koordinointia ja yhteentoimivuutta Arachne-riskienpisteytysvälineen kanssa; kehottaa siksi komissiota varmistamaan eri välineiden tehokkaan yhteentoimivuuden;

14.

toteaa jälleen, että on tarpeen parantaa tasapainoa sääntöjen ja menettelyjen yksinkertaistamisen jatkamisen sekä useimmin toistuvien sääntöjenvastaisten menojen paremman valvonnan välillä, kehittää pakollisia koulutustilaisuuksia ja käytännön tietoa hakijoille, etenkin uusille hakijoille, ja parantaa pk-yrityksille, spin-off -yrityksille, startup-yrityksille, hallinto- ja maksajavirastoille ja kaikille muille asiaankuuluville sidosryhmille annettavaa apua ja ohjeistusta;

15.

korostaa, että elpymis- ja palautumistukivälineen ja uudistetun yhteisen maatalouspolitiikan uusien täytäntöönpanomallien vuoksi tulosindikaattoreiden käyttöä on lisätty ja niiden merkitys on kasvanut, mukaan lukien indikaattoreiden valinta, tavoitteiden ja välitavoitteiden määrittely ja seuranta ja niitä koskeva raportointi; kehottaa tässä yhteydessä komissiota parantamaan edelleen unionin talousarvion tuloksellisuutta koskevaa valvontaa ja raportointia yksinkertaistettujen ja laadukkaampien indikaattoreiden, kuten ilmastomenoja koskevien indikaattoreiden, sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevien indikaattoreiden ja biodiversiteetti-indikaattoreiden, avulla vuosien 2021–2027 meno-ohjelmien hyväksyttyjen perussäädösten mukaisesti; toteaa, että välitavoitteet ja tavoitteet ja tulosindikaattorit ovat luonteeltaan erilaisia; toteaa, että elpymis- ja palautumistukivälineessä tehdään lisäksi ero sijoitusten ja uudistusten välillä; kehottaa jälleen komissiota antamaan yleiskuvan koko tarkastussyklistä jäsenvaltioissa ja komissiossa sekä vastaavien tarkastusviranomaisten, myös tilintarkastustuomioistuimen, sekä OLAFin ja EPPOn, kanssa tehtävästä yhteistyöstä;

16.

on huolissaan siitä, että komission säädösluonteisten välineiden, kuten lausuntojen, suositusten, tiedonantojen, päätöslauselmien, jotka eivät liity lainsäädäntöön, ilmoitusten, ohjeasiakirjojen ja hallinnollisia painopisteitä koskevien lausuntojen, määrä kasvaa ja ne tulevat yhä monimutkaisemmiksi; kehottaa komissiota yksinkertaistamaan ja keventämään näitä välineitä ja hyödyntämään niitä pyrkiessään yksinkertaistamaan menettelyjä entisestään ja vähentämään byrokraattista taakkaa; palauttaa mieliin REFIT-ohjelman, jolla yksinkertaistetaan unionin sääntöjä ja vähennetään tarpeettomia rasitteita ja saavutetaan samalla lainsäädännön tarjoamat edut sekä otetaan käyttöön ”yksi sisään, yksi ulos” -periaate; pyytää komissiota soveltamaan järjestelmällisesti periaatetta, jonka mukaan uudet rasitteet kompensoidaan poistamalla samalta politiikanalalta vastaavia rasitteita;

17.

toteaa jälleen, että petosten torjuntaa on tehostettava sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla tiiviissä yhteistyössä EPPOn ja OLAFin kanssa; arvostaa EPPOn merkittäviä ponnisteluja ja korostaa sen roolia unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden rikosten tutkinnassa ja niitä koskevissa syytetoimissa; korostaa EPPOn täyden riippumattomuuden ja puolueettomuuden merkitystä sen tehtävien tehokkaan hoitamisen kannalta; korostaa, että EPPOn ja OLAFin riippumattomuus, puolueettomuus ja vaikuttavuus edellyttävät riittäviä taloudellisia ja henkilöresursseja etenkin Next Generation EU -välineeseen liittyvien uusien tehtävien vuoksi; kehottaa komissiota reagoimaan kiireellisesti pyyntöihin, joita EPPO on esittänyt talousarvionsa toteuttamisen osalta, jotta EPPO voi hoitaa kaikilta osin tehokkaasti syyttäjänviraston tehtäväänsä;

18.

panee merkille, että komissio esittää vuosikertomuksensa unionin taloudellisten etujen suojaamisesta (PIF-kertomus) seuraavan vuoden syksyllä, joten parlamentti pystyy hyväksymään kertomuksen vasta kahden vuoden kuluttua kyseisen kertomuksen kattamasta ajanjaksosta (n+2); korostaa, että parlamentin olisi voitava käsitellä ja hyväksyä PIF-kertomus viimeistään seuraavana vuonna (n+1), jotta voidaan tehostaa kertomuksessa esitettyjen petosten, veronkierron ja muiden taloudellisten väärinkäytösten vastaisia unionin politiikkoja ja vastatoimia; kehottaa OLAFia ja komissiota hyväksymään PIF-kertomuksensa vastaavasti;

19.

korostaa, että on tärkeää, että kansalaisjärjestöt ja välittäjät toimivat avoimesti rahoituksensa ja omistajuutensa suhteen, sillä ne ovat tärkeitä toimijoita unionin talousarvion toteutuksessa erilaisten hallinnointimenetelmien perusteella ja erityisesti ulkoisten toimien alalla; on erittäin huolissaan rahoituksen osoittamisesta hankkeisiin, joita ovat toteuttaneet kansalaisjärjestöt, joilla on yhteyksiä radikaaleihin uskonnollisiin ja poliittisiin järjestöihin, tai joissa on ollut mukana tällaisia kansalaisjärjestöjä; kehottaa komissiota takaamaan, että unionin varoilla rahoitetaan ainoastaan järjestöjä, jotka kunnioittavat tiukasti kaikkia unionin arvoja; kehottaa komissiota perustamaan ennakointimekanismeja, joissa yksilöidään selkeästi unionin alueella ja sen ulkopuolella toimivat kansalaisjärjestöt, jotka ovat myöntäneet olevansa sidoksissa uskonnollisiin fundamentalistisiin verkostoihin ja edistävät agendaa, joka heikentää unionin arvoja; kehottaa tässä yhteydessä perustamaan julkisen mustan listan kansalaisjärjestöistä, jotka ovat osallistuneet vihapuheen ja terrorismiin yllyttämisen kaltaiseen toimintaan tai väkivaltaa tukevien tai ihannoivien uskonnollisten ääriliikkeiden toimintaan tai jotka ovat käyttäneet väärin tai kavaltaneet unionin varoja ja jotka on merkitty EDES-tietokantaan, jotta varmistetaan, että niillä ei ole pääsyä unionin toimielimiin ja unionin rahoitusohjelmiin; toistaa, että varoja ei voida kohdentaa eikä yhdistää mihinkään terroristisen ja/tai uskonnollisen tai poliittisen radikalisoitumisen aatteeseen tai näiden muotoon; korostaa, että avoimuusrekisteriin rekisteröinnin yhteydessä on tehtävä perusteellinen esitarkastus kaikkien rahoituslähteiden paljastamiseksi; panee merkille, että unionin varoista myönnettävän rahoituksen on oltava jäljitettävissä suorasta vastaanottajasta lopulliseen edunsaajaan, kun varoja siirretään ketjussa eteenpäin; palauttaa mieliin, että julkisen rahoituksen osalta unionin perussäädöksissä säännellään, kuinka avoimuutta ja näkyvyyttä on tässä yhteydessä käsiteltävä, ja muistuttaa siksi komissiota sen vastuusta tarkistaa, että noudatetaan sääntöjä ja menettelyjä erityisesti siltä osin kuin on kyse kansalaisjärjestöille ja rahoituslaitosten välittäjille edelleen myönnettäviä avustuksia koskevista säännöistä ja menettelyistä; kehottaa lisäksi komissiota antamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle yleiskatsauksen kansalaisjärjestöihin liittyvien unionin varojen kokonaismäärästä;

20.

kehottaa komissiota laatimaan selkeyden, oikeusvarmuuden ja oikeusvaltioperiaatteen edistämiseksi ehdotuksen kansalaisjärjestöjä koskevaksi asetukseksi, jossa määritellään ja luokitellaan selkeästi kansalaisjärjestöjen toiminta-ala ja koko; lainsäädännössä olisi annettava selkeä yleiskuva ehdoista, joilla kansalaisjärjestöt voivat saada unionin rahoitusta, ja siinä olisi käsiteltävä seuraavia velvoitteita:

a)	on ilmoitettava saadut määrät ja rahoituslähteet ja rekisteröitävä kaikki ulkovaltojen johtotason edustajien puolesta suoritetut toimet;

b)	levitetty tiedotusaineisto on merkittävä vaadituin tiedoin;

c)	on ilmoitettava tulevat ja poistuvat rahoitus- ja muut virrat, mukaan lukien maksut tai muut kuin rahalliset lahjoitukset, jotka siirretään kattojärjestön sisällä yhdeltä jäsenenä olevalta kansalaisjärjestöltä toiselle;

d)	kansalaisjärjestöjen poliittisen mainonnan tai poliittisten kampanjoiden rahoitus on julkistettava;

e)	on noudatettava demokraattista vastuuvelvollisuutta ja kunnioitettava unionin arvoja;

yritysrakenteeltaan yksityisyritysten kaltaisille erittäin suurille kansalaisjärjestöille on asetettava velvollisuus raportoida yhteiskuntavastuusta, työsuojelumääräysten noudattamisesta, sukupuolten tasa-arvon edistämisestä, kestävyysraportointivelvoitteista, investointien luokitusjärjestelmästä ja hankintaketjuista;

21.

korostaa, että ehdotuksen olisi katettava myös avoimuutta koskevat velvoitteet komission puolesta, mukaan lukien kansalaisjärjestöjen kanssa tehtyjen rahoitus-, hallinto- tai yhteistyösopimusten julkistaminen;

22.

muistuttaa komissiota siitä, että kaikkiin lainsäädäntöehdotuksiin, joilla on merkittäviä taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia, on liitettävä vankat ja perusteelliset vaikutustenarvioinnit; korostaa tämän olevan osa komission paremman sääntelyn agendaa ja painottaa vastuuvapauden myöntävän viranomaisen seuraavan tiiviisti, että nämä vaikutustenarvioinnit tehdään täysin neutraalisti ja puolueettomasti ja että niissä analysoidaan järjestelmällisesti tarkasteltavien vaihtoehtojen vaikutuksia ja parhaaksi arvioidun vaihtoehdon kustannuksia ja hyötyjä myös ottaen huomioon sidosryhmien näkemykset avointen julkisten kuulemisten avulla;

23.

kiinnittää huomiota tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukseen 17/2022 ”Ulkopuoliset konsultit Euroopan komissiossa”, jossa korostetaan, että Euroopan komissio tekee vuosittain noin miljardin euron arvosta sopimuksia ulkopuolisten konsulttien palveluista ja turvautuu konsultteihin varsin monenlaisessa konsultointi-, selvitys-, arviointi- ja tutkimustoiminnassa, ja todetaan, että komission tapa hallinnoida ulkopuolisten konsulttien käyttöä ei riitä varmistamaan, että komissio saa rahalle parhaan mahdollisen vastineen, eikä se suojaa komission etuja kaikilta osin; korostaa lisäksi, että näiden palvelujen käyttöä sääntelevässä kehyksessä on merkittäviä aukkoja, jotka saattavat aiheuttaa palveluntarjoajien keskittymiseen, liialliseen riippuvuuteen ja eturistiriitoihin liittyviä riskejä, joita ei valvota riittävästi; vaatii tässä yhteydessä komissiota kehittämään edelleen ulkopuolisten konsulttien käyttöä sääntelevää kehystään, hyödyntämään paremmin ulkopuolisten konsulttipalvelujen tuloksia, tehostamaan seurantaa, jotta voidaan lieventää ulkopuolisten konsulttien palvelujen käytöstä aiheutuvia riskejä, parantamaan ulkopuolisten konsulttien palvelujen käyttöä koskevaa raportointiaan ja antamaan tarkkaa ja kattavaa tietoa hankittujen palvelujen määrästä ja tyypeistä; korostaa lisäksi, että unionin virastoilla on käyttämätöntä potentiaalia tarjota erityistä, merkityksellistä tietoa ja samoja laadukkaita tuotteita kuin ulkopuoliset konsultit, jos niiden toimeksiannot sen sallivat; kehottaa komissiota tarkastelemaan tätä mahdollisuutta tulevaisuudessa konsultointi- ja tutkimustarkoituksissa tietyillä aloilla;

24.

pitää myönteisenä elpymis- ja palautumistukivälineen alkuvaiheen panosta ja sen jatkossa tarjoamia mahdollisuuksia covid-19-pandemian jälkeisen voimakkaan talouden laskusuhdanteen ehkäisemisessä; panee merkille, että elpymis- ja palautumistukiväline on ollut keskeisessä asemassa eurooppalaiseen ohjausjaksoon perustuvien maakohtaisten suositusten täytäntöönpanon edistämisessä lähes kaikissa jäsenvaltioissa; huomauttaa kuitenkin, että useita maakohtaisia suosituksia ei ole vielä käsitelty, ja panee myös merkille elpymis- ja palautumistukivälineen roolin tehtäessä unionin talouksista ja yhteiskunnista kestävämpiä, palautumiskykyisempiä ja paremmin valmistautuneita vihreän ja digitaalisen siirtymän haasteisiin ja mahdollisuuksiin;

25.

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen havainnot ja johtopäätökset sen elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevassa ensimmäisessä vuotuisessa arvioinnissa; ymmärtää, että elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanoon kohdistuu aikapaineita, jotta voidaan tarjota oikea-aikaista tukea covid-19-kriisistä toipumiseksi, mutta sen täytäntöönpanomalli on paljon suoraviivaisempi, mikä keventää huomattavasti sekä komissiolle että jäsenvaltioille aiheutuvia vaatimuksia ja vähentää komission valvontataakkaa ja siirtää sitä jäsenvaltioille etenkin koheesio- tai maatalouspolitiikan rahoitus-, raportointi- ja valvontarakenteeseen verrattuna; korostaa, että kaikkiin nopean täytäntöönpanon malleihin on liitettävä vakaa valvontajärjestelmä, josta komission on vastattava; kehottaa komissiota varmistamaan, että ehdottaessaan uusia unionin ohjelmia ja toimintapolitiikkoja, joissa käytetään samaa tuloksellisuusperusteista täytäntöönpanomallia kuin elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanossa, se ottaa täysimääräisesti huomioon elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanosta saadut kokemukset ja elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevat tilintarkastustuomioistuimen tarkastusten ja arviointien havainnot ja suositukset; muistuttaa, että on tärkeää tietää, onko käynnissä varojen käyttöönottovaihe, sillä elpymis- ja palautumistukiväline on vuonna 2023 puolivälissä; panee merkille, että komissio on edistynyt vastuuvapauden myöntävän viranomaisen esittämien avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta koskevien huolenaiheiden käsittelyssä perustamalla koheesiopolitiikan Kohesio-sivuston kaltaisen foorumin;

26.

on tyytyväinen REPowerEU-suunnitelmaa koskevissa toimielinten välisissä neuvotteluissa saavutettuun yhteisymmärrykseen siitä, että elpymis- ja palautumistukivälineen tulostaulussa julkaistaan puolivuosittain sata suurinta lopullista edunsaajaa jäsenvaltiota kohti; kehottaa jälleen asettamaan vastuuvapausmenettelyn yhteydessä asiaankuuluvien unionin toimielinten ja vastuuvapauden myöntävän viranomaisen saataville luettelon kaikkien unionin politiikkojen ja hankkeiden lopullisista edunsaajista;

27.

panee merkille komission onnistuneet pyrkimykset kerätä rahoitusta rahoitusmarkkinoilta rahoitusvarojen tarjoamiseksi elpymis- ja palautumistukivälineeseen, joka on tärkeä väline vakavan kriisin aikana; on kuitenkin huolestunut korkojen noususta ja siitä, että niiden vuoksi kyky maksaa lainat takaisin on epävarma, sekä tästä unionin hyväksytylle talousarviolle ja unionin politiikoille aiheutuvasta riskistä; kehottaa komissiota lieventämään riskiä ja pitämään parlamentin täysin ajan tasalla näiden lainojen vuotuisesta tilanteesta;

28.

ilmaisee huolensa elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa toteutettavien rajat ylittävien hankkeiden rajallisesta määrästä; toteaa samalla, että yksi elpymis- ja palautumistukivälineen tavoitteista on tukea unionin jäsenvaltioiden talouden elpymistä covid-19-pandemian jälkeen; korostaa, että kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien mukauttaminen unionin toimintapoliittisiin tavoitteisiin, myös rajat ylittäviin hankkeisiin, tuottaa unionin tason lisäarvoa;

29.

on huolissaan siitä, että useiden unionin eri politiikkoja koskevien asetusten hyväksyminen myöhäisessä vaiheessa on kauden 2014–2020 ohjelmakauden alkuvaiheen tavoin aiheuttanut huomattavaa viivästystä täytäntöönpanon aloittamisessa ohjelmakaudella 2021–2027; vaatii komissiota toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet politiikkojen täytäntöönpanon nopeuttamiseksi kentällä ja kiinnittämään samalla erityistä huomiota laatuun ja tarpeeseen tehostaa petosten torjuntaa ja suojata unionin taloudellisia etuja; kiinnittää huomiota siihen, että erityisesti yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin puitteissa huomattava osa vuoden 2021 talousarviomäärärahoista on kohdennettava uudelleen seuraaville vuosille; korostaa tässä yhteydessä riskiä, jonka maksattamatta olevat sitoumukset aiheuttavat unionin talousarviolle, sillä ne saattavat johtaa siihen, että huomattava määrä maksusitoumuksia vapautetaan, mikä puolestaan vähentäisi unionin talousarvion vaikutusta; pyytää komissiota ilmoittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle toimenpiteistä, joita se aikoo toteuttaa tämän tilanteen välttämiseksi, ja tekemään tarvittavat johtopäätökset sekä ottamaan oppia kokemuksesta varmistaakseen, että vastaava tilanne ei toistu vuosien 2028–2034 monivuotisen rahoituskehyksen alussa;

30.

kannustaa komissiota, tilintarkastustuomioistuinta ja neuvostoa pyrkimään aikaistamaan vastuuvapausmenettelyä vuoteen N+1;

31.

panee merkille, että Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa N:o 7 (Euroopan unionin erioikeudet ja vapaudet) määrätään niin kutsuttujen kulkulupien myöntämisestä unionin toimielinten jäsenille ja erityisesti Euroopan parlamentin jäsenille käytettäväksi matkustusasiakirjoina; on huolestunut siitä, että kulkuluvista vastaava komission keskusyksikkö vastustaa Euroopan parlamentin jäsenen tehtävän merkitsemistä asiakirjaan, mikä merkitsee sitä, että jäsenet eivät pysty todistamaan asemaansa matkustaessaan toisin kuin esimerkiksi EUH:n diplomaattihenkilöstö; kehottaa komissiota ryhtymään kiireellisiin toimiin tämän epäjohdonmukaisuuden korjaamiseksi, jotta toimielinten jäsenet voivat asianmukaisesti osoittaa edustajantoimensa matkustaessaan;

32.

pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuin antoi jälleen kielteisen lausunnon menojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta ja totesi, että komission ja jäsenvaltioiden valvontamekanismit eivät yksinkertaisesti ole riittävän luotettavia; korostaa, että on tärkeää vahvistaa komission ja jäsenvaltioiden valvontamekanismeja, joita tilintarkastustuomioistuin pitää epäluotettavina ja jotka siten vaarantavat vuotuisen hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksen luotettavuuden;

33.

muistuttaa, että komission olisi seurattava yksityiskohtaisesti kaikkia parlamentin huomautuksia, myös siltä osin, kuin ne koskevat kaikkia poliittisia painopisteitä;

I LUKU

Monivuotinen rahoituskehys

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuslausuma ja talousarvio- ja varainhallinto

Tilien luotettavuus

34.

pitää myönteisenä tilintarkastustuomioistuimen toteamusta, että Euroopan unionin varainhoitovuoden 2021 tilit olivat luotettavat varainhoitoasetuksen mukaisesti ja ettei talousarvion tulopuolen virhetaso ollut olennainen;

35.

panee merkille, että 31. joulukuuta 2021 velkojen kokonaismäärä oli 496,4 miljardia euroa ja varojen kokonaismäärä 414,1 miljardia euroa; korostaa, että 82,3 miljardin euron ero muodostui (negatiivisista) nettovaroista ja että kyseiset varat sisälsivät varauksia sekä sen osan unionille joulukuun 31. päivään mennessä jo aiheutuneista menoista, joka on katettava tulevista talousarvioista;

36.

panee merkille, että vuoden 2021 loppuun mennessä edunsaajille oli aiheutunut arviolta 129,9 miljardia euroa sellaisia tukikelpoisia menoja, jotka olivat vielä ilmoittamatta (2020: 107,8 miljardia euroa), ja että nämä määrät kirjattiin menojäämiksi; toteaa, että arvioon liittyvä lisäys koskee pääasiassa elpymis- ja palautumistukivälinettä, joka on Next Generation EU -välineen keskeinen osa ja jonka on tarkoitus auttaa covid-19-pandemiasta aiheutuneiden välittömien taloudellisten ja sosiaalisten vahinkojen korjaamisessa; korostaa, että elpymis- ja palautumistukivälineestä jäsenvaltioille suoritettavat maksuerät on määritetty ennalta vuoteen 2026 asti;

37.

panee merkille, että komission arvion mukaan Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamista koskevaan prosessiin liittyvän siirtymäkauden päättyessä unionin tileistä ilmeni tasepäivänä 41,8 miljardin euron nettosaaminen Yhdistyneeltä kuningaskunnalta (2020: 47,5 miljardia euroa) ja että tästä määrästä 10,9 miljardin euron osuus arvioidaan maksettavan 12 kuukauden kuluessa raportointiajankohdasta;

38.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin arvioi Venäjän Ukrainaan ilman edeltävää provokaatiota kohdistaman perusteettoman hyökkäyksen vaikutusta tileihin; pitää myönteisenä tilintarkastustuomioistuimen arviota, jonka mukaan Venäjän hyökkäystä Ukrainaan on käsitelty tileillä asianmukaisesti tilinpäätöksen jälkeisenä tapahtumana, jonka johdosta tilinpäätöslaskelmia ei oikaista, ja että hyökkäyksen vaikutus on ilmoitettu asianmukaisesti ja esitetty oikein konsolidoidussa tilinpäätöksessä;

39.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin tarkasti osana tavanomaisia tarkastustoimenpiteitään varat, velat, tulot ja menot, myös komission covid-19-pandemiaan liittyvien toimien yhteydessä toteuttamien toimenpiteiden osalta; panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin katsoo, että ne on esitetty konsolidoidussa tilinpäätöksessä oikein;

Unionin tulojen ja menojen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus

40.

pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuin antoi kielteisen lausunnon unionin talousarvion menopuolen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta;

41.

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen laskeman 3,0 prosentin kokonaisvirhetason, joka on 1,0 prosenttiyksikköä olennaisuusrajan yläpuolella; toteaa tämän olevan heikennys verrattuna vuoteen 2020, jolloin virhetaso oli 2,7 prosenttia eli silloinkin selvästi olennaisuusrajan yläpuolella; panee merkille komission vastauksen, jonka mukaan se ei kiistä tilintarkastustuomioistuimen vahvistamaa virhetasoa mutta puolustaa samalla oman työnsä tuloksia, joiden perusteella ilmoitetaan arvioitu virhetaso maksamishetkellä erilaisen menetelmän perusteella; panee merkille, että komissio laskee, että vuonna 2021 sen riski maksamishetkellä oli 1,9 prosenttia; on huolissaan siitä, että toisin kuin tilintarkastustuomioistuin komissio arvioi virhetasonsa olevan olennaisuusrajan alapuolella ja jopa tilintarkastustuomioistuimen arvioiman virhetason vaihteluvälin alimman pään (2,2 prosenttia) alapuolella;

42.

pitää valitettavana havaittuja virheitä, jotka ovat osoitus jatkuvista puutteista hallintoviranomaisten toteamassa menojen sääntöjenmukaisuudessa, sekä sitä, että tilintarkastustuomioistuin on havainnut puutteita valvontaviranomaisen otantamenetelmissä;

43.

panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin katsoo, että komission riskinarvioinnissa riskitaso arvioidaan todennäköisesti liian alhaiseksi monilla aloilla; korostaa, että tilintarkastustuomioistuin raportoi muun muassa puutteista komission jälkitarkastuksissa otsakkeessa 1 ”Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous”, virheiden arvioinnista liian pieniksi otsakkeessa 2 ”Koheesio, palautumiskyky ja arvot” sekä riskien arvioinnista liian pieniksi ja suuresta määrästä virheitä otsakkeessa 6 ”Naapurialueet ja muu maailma”; korostaa, että ”Luonnonvarojen ja ympäristön” alalla molemmat toimielimet ovat yhdenmukaisia laskelmissaan mutta esimerkiksi ”Sisämarkkinoiden, innovoinnin ja digitaalitalouden” alalla tilintarkastustuomioistuin arvioi virhetasoksi 4,4 prosenttia, kun taas komissio arvioi riskitasoksi maksamishetkellä 1,3 prosenttia;

44.

panee merkille, että komissio valvoo unionin talousarviota sekä ennen maksujen suorittamista että sen jälkeen ja tekee tarvittaessa oikaisuja; panee merkille, että tämä valvontajärjestelmä näkyy sekä maksamishetken riskissä, joka on arvio maksamishetkellä sovellettavien sääntöjen ja säännösten vastaisten menojen tasosta, että (ohjelman) päättämishetken riskissä, joka on arvio sääntöjen ja säännösten vastaisten menojen tasosta siinä vaiheessa, kun kaikki tarkastukset ja vastaavat oikaisut on saatettu päätökseen eikä muita toimia ole lainsäädännöllisesti toteutettavissa; panee lisäksi merkille, että komission arvioitu riski ohjelmien päättämishetkellä on 0,8 prosenttia eli selvästi alle kahden prosentin olennaisuusrajan;

45.

toistaa kannattavansa tilintarkastustuomioistuimen tarkastustapaa ja -menetelmää; toteaa, että tämä menetelmä perustuu kansainvälisiin tilintarkastusstandardeihin, jotka edellyttävät tapahtumien satunnaisotoksen testausta, ja että edustava otos ei voi olla kokonaan riskiperusteinen; panee huolestuneena merkille erot tilintarkastustuomioistuimen ja komission laskemissa virhetasoissa ja maksamishetken riskitasossa; korostaa, että näitä eroja ei esiinny kaikilla menoaloilla; huomauttaa, että komissio arvioi riskitason maksamishetkellä järjestelmällisesti virhetasoa koskevan vaihteluvälin alhaisempaan päähän tai tilintarkastustuomioistuimen tilastollisten arvioiden alapuolelle, ja on huolissaan siitä, että näin komissio aliarvioi järjestelmällisesti nykyisen virhetason; kehottaa komissiota harkitsemaan uudelleen menetelmäänsä ja tekemään yhteistyötä tilintarkastustuomioistuimen kanssa, jotta voidaan lisätä yhdenmukaistamista vertailukelpoisempien lukujen saamiseksi; korostaa kuitenkin, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastuslausumassa esitetty yleinen arvio virhetasosta ei osoita petoksen esiintymistä;

46.

on huolestunut siitä, että toimiessaan mahdollisesti aliarvioitujen riskien pohjalta komissio ei kykene tehokkaasti suojaamaan unionin taloudellisia etuja; on huolestunut myös siitä, että tämä aiheuttaa sekaannusta vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle ja unionin kansalaisille, sillä komissio ottaa yhtäältä huomioon tilintarkastustuomioistuimen laskeman virhetason aloilla, joilla se on olennaisuusrajan alapuolella (luonnonvarat), mutta esittää oman arvioidun virhetasonsa maksamishetkellä aloilla, joilla tilintarkastustuomioistuimen virhetaso on olennaisuusrajan yläpuolella, mikä kyseenalaistaa sen tilinpäätösraportoinnin luotettavuuden;

47.

pyytää tilintarkastustuomioistuinta ottamaan huomioon korjaavien toimenpiteiden vaikutuksen kokonaisvirhetasoon;

48.

panee merkille vuoden 2020 vuosikertomukseen perustuvat tilintarkastustuomioistuimen seurantahuomautukset takaisinperintöjä koskevasta raportoinnista komission vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa ja toteaa, että se oli tilintarkastustuomioistuimen mukaan monimutkaista eikä aina selkeää; panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen, jonka mukaan komissio on tarkistanut raportointiaan, millä on saatu aikaan parannuksia; on kuitenkin huolissaan siitä, että tilintarkastustuomioistuin katsoo, että ”aiempien maksujen oikaisujen” (5,6 miljardia euroa) ja asiaankuuluvien menojen prosenttiosuuden (3,3 prosenttia) esittäminen on riittämätöntä ja voi johtaa harhaan; panee erityisesti merkille tilintarkastustuomioistuimen havainnon, jonka mukaan esitettyihin lukuihin sisältyy ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, jotka eivät liity aiempiin maksuihin tai hyväksyttyihin menoihin, ja jäsenvaltioiden ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, joiden ei voida katsoa johtuvan suoraan komissiosta;

49.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin totesi, että vähäriskisten menojen virhetaso ei ollut olennainen, kun taas suuririskisten menojen virhetaso oli edelleen olennainen; korostaa, että eniten 3,0 prosentin virhetasoon vaikuttivat ”Koheesio, palautumiskyky ja arvot” (1,2 prosenttiyksikköä) ja seuraavaksi eniten ’Luonnonvarat ja ympäristö’ (0,7 prosenttiyksikköä), ’Naapurialueet ja muu maailma’ (0,4 prosenttiyksikköä) ja ’Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous’ (0,4 prosenttiyksikköä);

50.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin jakaa tarkastuksensa perusjoukon suuririskisiin menoihin (lähinnä kulujen korvaamiseen perustuvat maksut) ja vähäriskisiin menoihin (lähinnä tukioikeuksiin perustuvat maksut); panee kuitenkin huolestuneena merkille, että komissio luokittelee vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessaan menot suuririskisten, keskisuuren riskin ja vähäriskisten menojen luokkiin kansallisten viranomaisten, muiden kumppaneiden ja komission itsensä vuosittain tekemien tarkastusten perusteella; korostaa, että kun tilintarkastustuomioistuin ja komissio käyttävät eri riskiluokkia, vastuuvapauden myöntävän viranomaisen on vaikea tehdä vertailevaa analyysia kyseisistä kertomuksista; panee huolestuneena merkille, että tämä johtaa eroavaisuuteen tilintarkastustuomioistuimen suuririskisiä menoja koskevan laskelman (63,2 prosenttia) ja komission laskelman (22 prosenttia) välillä; muistuttaa, että tällaiset tilintarkastustuomioistuimen ja komission väliset erot haittaavat vastuuvapauden myöntävän viranomaisen tarvitsemien tietojen luotettavuutta;

51.

panee huolestuneena merkille, että merkittäviä ongelmia havaittiin kulujen korvaamiseen perustuvissa menoissa, joiden osuus oli 63,2 prosenttia tilintarkastustuomioistuimen tarkastamasta perusjoukosta ja joiden arvioitu virhetaso oli 4,7 prosenttia; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen havaitsemien virheiden vaikutukset varainhoitovuoden hyväksyttyihin menoihin olivat sekä olennaisia että laajalle ulottuvia;

52.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin katsoo, että 31. joulukuuta 2021 päättyneen varainhoitovuoden tilinpäätöksessä hyväksytyt elpymis- ja palautumistukivälineen menot olivat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja asianmukaiset (sääntöjenmukaiset) mutta Espanjalle suoritettavan maksun yhteydessä yhtä välitavoitetta ei ollut saavutettu tyydyttävästi, ja epäilee edelleen komission arviota kyseisiin elpymis- ja palautumistukivälineen menoihin liittyvästä välitavoitteesta ja tavoitteista; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen arvion mukaan virhe ei ollut olennainen; muistuttaa, että elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa tarkastuslausuman laadintaa varten ja perustaksi sen lausunnolle elpymis- ja palautumistukivälineen vuoden 2021 menojen sääntöjenmukaisuudesta; toteaa, että tarkastuksen perusjoukko koostui vuoden 2021 ainoasta maksuerästä eli Espanjalle suoritetusta maksusta ja siihen liittyvien ennakkomaksujen kirjanpidollisesta selvittämisestä; muistuttaa, että ainoa syy siihen, että havaittua virhettä ei kvantifioitu, oli se, että komissiolla ei ollut osasuorituksia koskevaa menetelmää; toteaa, että komissio julkaisi tällaisen menetelmän 21. helmikuuta 2023;

Talousarvio- ja varainhallinto

53.

panee huolestuneena merkille, että vuonna 2021 sitoumusten toteutusaste oli hyvin alhainen, 68 prosenttia käytettävissä olleesta kokonaismäärästä, ja että alakohtaisten asetusten hyväksymisen viivästyminen vuonna 2021 viivästytti uusien ohjelmien käynnistämistä; pitää myönteisenä, että ERI-rahastojen yleinen käyttöaste kasvoi vuonna 2021, koska maksut olivat suurempia kuin vuonna 2020; korostaa, että vuoden 2021 lopussa oli jäljellä yhä noin 161 miljardia euroa, jotka on määrä käyttää vuonna 2025 tapahtuvaan ERI-rahastojen ohjelmien päättämiseen mennessä; toistaa huolensa huomattavista eroista jäsenvaltioiden käyttöasteissa ja siitä, että joillakin jäsenvaltioilla on edelleen käytettävissään yli 40 prosenttia sidotuista määristä; korostaa jälleen, että valtavat erot jäsenvaltioiden käyttövalmiuksissa ovat yksi vakavimmista esteistä vähemmän kehittyneiden alueiden tehokkaammalle kehitykselle;

54.

panee merkille, että vuosien 2014–2020 ERI-rahastojen edelleen käyttämättä jääneet varat muodostavat suurimman osan unionin talousarvion maksattamatta olevista sitoumuksista; kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti toteuttamisen edistymistä jäsenvaltioissa ja analysoimaan eroja keskittyen erityisesti vajaakäyttöön ja alhaisiin käyttöasteisiin; odottaa komissio toimittavan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle maakohtaisia arviointeja, joissa yksilöidään toistuvat ongelmat, ja toteuttavan kaikki asianmukaiset toimenpiteet tilanteen optimoimiseksi muun muassa teknisen avun ja parhaiden käytäntöjen vaihdon avulla;

55.

panee jälleen huolestuneena merkille, että vuoden 2021 lopussa maksattamatta olevien sitoumusten määrä oli ennätyksellisen suuri, 341,6 miljardia euroa (unionin talousarvio ja maksattamatta olevat Next Generation EU -sitoumukset yhdessä); korostaa, että maksattamatta olevat sitoumukset ylittävät todennäköisesti 460 miljardia euroa vuonna 2023 mutta tämän jälkeen ne normaalisti vähenevät, kun Next Generation EU -välineen päättymisvaihe lähestyy; korostaa, että maksattamatta olevien sitoumusten tietty määrä on looginen seuraus unionin talousarviojärjestelmästä, jossa on maksusitoumus- ja maksumäärärahoja, mutta ilmaisee huolensa siitä, että huomattava määrä maksattamatta olevia sitoumuksia voi muodostaa riskin unionin talousarvion moitteettomalle ja normaalille toiminnalle tulevaisuudessa;

56.

panee merkille, että unionin talousarvion maksattamatta olevat sitoumukset vähenivät vuoden 2020 lopun historiallisen korkealta tasolta ja että komissio ennustaa, että vuonna 2027 odotettavissa oleva kasvu kasvaa hieman pääasiassa maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen välisen eron pienenemisen vuoksi; katsoo, että tilintarkastustuomioistuin on useaan otteeseen huomauttanut, että maksattamatta olevia määriä voidaan vähentää vain, jos budjetoidut maksumäärärahat ylittävät maksusitoumusmäärärahat ja ne käytetään; kehottaa komissiota noudattamaan johdonmukaisesti tätä suositusta, joka on looginen sen vaatimuksen kanssa, että maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen välinen suhde säilytetään asianmukaisena;

57.

painottaa, että vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä on käytettävissä lyhyempi aika yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin piiriin kuuluvien varojen käyttöön kuin aiemmissa monivuotisissa rahoituskehyksissä; on tietoinen haasteista, jotka liittyvät näiden rahastojen hallinnointiin ja valvontaan sääntöjen noudattamisen ja moitteettoman varainhoidon varmistamista silmällä pitäen; on huolissaan Next Generation EU -ohjelman täytäntöönpanosta jäsenvaltioille aiheutuvan hallinnollisen rasitteen lisääntymisestä ja jäsenvaltioiden taipumuksesta asettaa Next Generation EU -ohjelman täytäntöönpano etusijalle perinteisiin yhteistyössä hallinnoitaviin rahastoihin nähden, kuten talousarvion valvontavaliokunnassa 23. tammikuuta 2023 järjestetyssä julkisessa kuulemisessa todettiin;

58.

katsoo, että komission ohjeet eturistiriitojen välttämiseen ja hallintaan varainhoitoasetuksen mukaisesti aiheuttavat merkittävää ja perusteetonta byrokratiaa erityisesti pk-yrityksille, voittoa tavoittelemattomille järjestöille ja paikallistason osallistamisrakenteille; katsoo, että ohjeissa olisi keskityttävä taloudellisiin ja rahoituksellisiin hyötyihin sen sijaan, että niihin pyrittäisiin sisällyttämään henkilökohtaisen elämän tai yhteiskuntasuhteiden valvonta nimenomaan paikallisella tai alueellisella tasolla; pyytää komissiota noudattamaan täysimääräisesti suhteellisuusperiaatetta ja yksityisyyden suojaa koskevaa periaatetta asettamatta kaikkia toimijoita yleisen epäilyksen alaisiksi; kehottaa komissiota selventämään nykyisiä ohjeitaan tässä suhteessa, jotta tilanne olisi selkeä hakijoille ja päätöksentekoelimille;

59.

on huolissaan tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2020 kertomuksessaan yksilöimistä ja varainhoitovuoden 2021 osalta toistuneista asiaan liittyvistä riskeistä, nimittäin siitä, että eri talousarviovälineiden rinnakkaiseen hallinnointiin tarvittavia hallinnollisia resursseja ei ehkä ole saatavilla riittävästi ja että järjestelmän joustavuuden käyttöönotto covid-19-pandemian vaikutuksista selviytymiseksi voi johtaa vakiintuneiden valvontajärjestelmien heikkenemiseen;

60.

panee huolestuneena merkille, että unionin talousarvioon kohdistuva ehdollisten velkojen kokonaisriski kasvoi vuosien 2020 ja 2021 välillä 131,9 miljardista eurosta 277,9 miljardiin euroon; toteaa, että kaksi suurinta syytä tähän merkittävään kasvuun olivat Next Generation EU -välineen käyttöönotto ja SURE-välineestä myönnettyjen lainojen määrän kasvu; on ymmärtänyt, että ehdollisista veloista unionin talousarviolle aiheutuvaa riskiä lievennetään nostamalla omien varojen enimmäismäärää ja tekemällä SURE-välineen lainoja koskevia jäsenvaltioiden vastatakauksia;

Suositukset

61.

kannattaa painokkaasti tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa sekä asiaan liittyvissä erityiskertomuksissa esitettyjä suosituksia; kehottaa komissiota panemaan ne viipymättä täytäntöön ja tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle täytäntöönpanon edistymisestä;

62.

kehottaa komissiota erityisesti

varmistamaan unionin talousarvion suojaamisen hyödyntämällä yleisesti ja järjestelmällisesti digitaalisia ja automatisoituja raportointi-, seuranta- ja tarkastusjärjestelmiä (Arachne, EDES jne.) ja perustamaan varainhoitoasetuksen seuraavien tarkistusten yhteydessä kiireellisesti integroidun ja yhteentoimivan järjestelmän, jonka käyttö on pakollista ja joka perustuu muun muassa olemassa oleviin välineisiin ja tietokantoihin; kehittämään elpymis- ja palautumisvälineen tulostaulun, jotta varmistetaan välitavoitteiden ja tavoitteiden kuvauksen ja tarkastuksen tulosten avoimuus; varmistamaan, että kaikki jäsenvaltiot käyttävät järjestelmiä ja keskusrekistereitä tosiasiallisten omistajien ja edunsaajien ja lopullisten edunsaajien ilmoittamiseen;

yksinkertaistamaan oleellisesti sääntöjä ja menettelyjä, kehittämään pakollisia koulutustilaisuuksia ja käytännön tietoa hakijoille, etenkin uusille hakijoille, ja parantamaan pk-yrityksille ja kansalaisjärjestöille, spin-off- ja startup-yrityksille, hallintoelimille ja maksajavirastoille ja kaikille muille asiaankuuluville sidosryhmille annettavaa apua ja ohjeistusta vaarantamatta tarkastusten laatua;

lisäämään edelleen Next Generation EU -välineeseen liittyviä komission ja jäsenvaltioiden hallinnollisia valmiuksia ja ehdottamaan tilintarkastustuomioistuinta, EPPOa ja OLAFia varten asianmukaisia budjettikohtia sen varmistamiseksi, että ne panevat Next Generation EU -välineeseen liittyvät uudet, tulevat tehtävät vaikuttavasti täytäntöön, unionin varojen suojaamiseksi;

laatimaan yhteenvedon eri menoaloihin ja takaisinperintöihin liittyvien erojen syistä sekä eroista tuloksissa, jotka koskevat tilintarkastustuomioistuimen laskemaa arvioitua virhetasoa ja komission vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa laskemaa riskitasoa maksamishetkellä, ja tiedottamaan niistä vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä tekemään tilintarkastustuomioistuimen kanssa yhteistyötä sekä johdon että teknisellä tasolla, jotta voidaan ottaa käyttöön unionin menojen virhetasoa koskeva yhtenäinen menetelmä;

e)	tekemään yhteistyötä tilintarkastustuomioistuimen kanssa riskien luokittelumenetelmien ja tilintarkastusmenetelmien yhdenmukaistamiseksi;

vertaamaan REACT-EU-välineen täytäntöönpanoasteita jäsenvaltioissa, joiden oli määrä saada rahoitustukea elpymis- ja palautumistukivälineestä, ja jäsenvaltioissa, joissa kansallinen elpymissuunnitelma on hyväksytty vain ehdollisena myöhemmässä vaiheessa (Unkari ja Puola), ja kartoittamaan havaittujen erojen syitä, erityisesti hallinnollisten valmiuksien saatavuuden osalta;

g)	tukemaan edelleen jäsenvaltioita sekä tarkastusten laadun parantamiseksi ja niiden määrän lisäämiseksi että petosten torjunnan parhaiden käytäntöjen jakamiseksi;

h)	yksinkertaistamaan menettelyä, myös rahoituksen edellytyksenä olevien asiakirjojen osalta, noudattaen tarkastus- ja seurantaperiaatteita;

i)	julkaisemaan tarkastuskertomuksensa, myös eturistiriitatapausten osalta, kohtuullisessa aikataulussa sen varmistamiseksi, että tarkastuskohde toteuttaa suositetut korjaavat toimet ja jatkotoimet;

j)	seuraamaan tarkasti mahdollista korruptio- ja petosriskiä;

k)	helpottamaan toimielinten välistä yhteistyötä pyrkimällä nopeuttamaan vastuuvapausmenettelyä vuoteen n+1 vaarantamatta kuitenkaan prosessin laatua;

l)	tehostamaan toimia avoimuuden lisäämiseksi varojen käytössä, myös lopullisia edunsaajia koskevien tietojen osalta, ja tiukentamaan varojen maksamista veroparatiiseihin sijoittautuneille yrityksille;

m)	kiinnittämään enemmän huomiota jäsenvaltioihin, joiden hallinto- ja valvontajärjestelmät ovat vain osittain luotettavia tai eivät ole lainkaan luotettavia ja joissa on kohonnut unionin varoihin liittyvien petosten ja korruption riski, ja osoittamaan näille jäsenvaltioille enemmän teknistä tukea;

arvioimaan uudelleen, kuinka se on määrittänyt yhteisöjä kansalaisjärjestöiksi, määrittelemään ne selkeästi ja parantamaan edelleen unionin edunvalvontarekisteriä varmistaen, että unionin toimielimiä lähestyvät kansalaisjärjestöt rekisteröidään edunvalvojiksi; kehottaa lisäksi komissiota perustamaan tehokkaan mekanismin, jolla varmistetaan, että kansalaisjärjestöjen toiminta on unionin arvojen mukaista, ja vaatimaan täyttä avoimuutta niiden rahoituksesta siten, että kaikkien rekisteröityjen yhteisöjen rahoituksesta saadaan syvällisempi käsitys, ja katsoo, että tämän olisi oltava edellytys lähestyttäessä kaikkia unionin toimielimiä, elimiä ja virastoja;

o)	sitoutumaan takaamaan avoimuusrekisterin sihteeristölle riittävät resurssit sen varmistamiseksi, että eturyhmien, edunvalvojien ja kansalaisjärjestöjen edunvalvontatoimintaa koskevien merkintöjen paikkansapitävyys voidaan tarkistaa ja että edunvalvonnasta tulee avoimempaa;

p.	laatimaan kansalaisjärjestöjen kanssa vakiosopimuksen unionin rahoituksen saamisen ehdoista; korostaa, että tämän sopimuksen on oltava yhtä sitova kaikille unionin toimielimille ja virastoille;

Unionin talousarvion tuloksellisuus

63.

on tyytyväinen tilintarkastustuomioistuimen kertomukseen unionin talousarvion tuloksellisuudesta – tilanne vuoden 2021 lopussa, jossa keskitytään siihen, kuinka viisi horisontaalisen toimintapolitiikan painopistettä, jotka ovat ilmastonmuutoksen torjunta, biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen, sukupuolten tasa-arvo, Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteet ja digitaalinen, siirtymä, on valtavirtaistettu unionin talousarvioon;

64.

pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan tämän tuloksellisuuskertomuksen valmistelulla on kielteinen vaikutus sen tarkastukseen ja uusiin unionin painopisteisiin; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen päätöksen jatkaa tuloksellisuusraportointia vuosikertomuksen kolmannessa luvussa aiemmin noudatettujen suuntaviivojen mukaisesti; huomauttaa, että voimassa olevien lakisääteisten määräaikojen vuoksi tilintarkastustuomioistuimen voi olla vaikeaa sisällyttää arviotaan vuotuisesta hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksesta vuosikertomukseensa; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta ottamaan vuotuiset hallinto- ja tuloksellisuuskertomukset huomioon vuotuisessa raportoinnissaan tai tarvittaessa erillisessä asiakirjassa, jotta ne voidaan huomioida vuotuisessa vastuuvapausmenettelyssä; palauttaa mieliin, että tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöä lisättiin jo vuonna 2023 Next Generation EU -välineen aiheuttaman työmäärän kasvun huomioon ottamiseksi;

65.

panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että vuosien 2021–2027 monivuotinen rahoituskehys tarjoaa puitteet useimpien horisontaalisten painopisteiden käsittelylle, että tilintarkastustuomioistuimen valitsemat horisontaaliset toimintapoliittiset painopisteet sisältyvät valittuihin unionin meno-ohjelmiin ja että komissio on kehittänyt menetelmiä, joilla seurataan menoja joidenkin horisontaalisten toimintapoliittisten painopisteiden osalta;

66.

on huolissaan siitä, että vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa esitetään liian myönteiset johtopäätökset edistymisestä valtavirtaistamistavoitteiden saavuttamisessa, että saatavilla on vain vähän tietoa siitä, edistääkö rahoitus mielekkäällä tavalla useita painopisteitä samanaikaisesti, että komission tuloksellisuuskehys on keskittynyt pääasiassa tuottoihin eikä vielä mittaa tuloksia ja että komissiolla on haasteita raportoitujen tietojen arvioinnissa;

67.

panee merkille, että komission mukaan ilmastoa ja biologista monimuotoisuutta koskevat painopisteet on sisällytetty tuloksellisuuskehykseen, mutta panee erittäin huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessaan 09/2022 ”Ilmastomenot EU:n talousarviossa vuosina 2014–2020” esittämät lisähavainnot; on huolestunut siitä, että ilmoitetut menot eivät aina olleet merkityksellisiä ilmastotoimien kannalta ja että unionin talousarviosta ilmastoon ja biologiseen monimuotoisuuteen osoitettu osuus oli ilmoitettu liian suurena; panee lisäksi huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen havainnot, joiden mukaan ilmastomenoja koskeva raportointi oli kokonaisuutena epäluotettavaa, sillä menetelmä oli hyvin arvionvarainen ja siinä seurattiin ainoastaan menojen potentiaalisia myönteisiä vaikutuksia ilmastoon mutta ei arvioitu menojen lopullista myötävaikutusta unionin ilmastotavoitteisiin; panee huolestuneena merkille, että vaarana oli se, että suunnitellut tai sidotut määrät eivät tulisi käytetyiksi, mikä on saattanut paisuttaa raportoituja ilmastomenoja entisestään; on huolestunut tilintarkastustuomioistuimen havainnosta, että vuosien 2021–2027 ilmastoraportointiin on odotettavissa vain vähäisiä parannuksia; pitää valitettavana, ettei komissio ollut vielä korjannut ilmoitetuissa luvuissa olevia puutteita uudella menetelmällään; ilmaisee syvän pettymyksensä komission reaktioon, joka on osoitus vastuun puutteesta ja siitä, että sen menetelmässä olevia puutteita ei ole täysin tunnustettu; ei voi hyväksyä komission lausumaa, jonka mukaan erimielisyys vastuuvapauden myöntävän viranomaisen jäsenten kanssa on hyväksyttävä, sillä tilintarkastustuomioistuimen mukaan ilmastotoimiin kaudella 2014–2020 käytetyksi ilmoitettu määrä oli ilmoitettu ainakin 72 miljardia euroa liian suureksi;

68.

on huolestunut siitä, että aiempia menoja, oikeudenmukaisen siirtymän rahasto mukaan luettuna, ei mahdollisesti ole analysoitu kattavasti; katsoo, että kattavat vaikutustenarvioinnit ovat tarpeellisia unionin talousarvion tuloksellisuuden varmistamiseksi; pitää sääntelyntarkastelulautakunnan roolia olennaisen tärkeänä; kannustaa komissiota kehittämään välineitä ja menettelyjä, jotka mahdollistavat sen käytettävissä olevan asiantuntemuksen tehokkaan käytön; kehottaa komissiota perustelemaan erikseen tapaukset, joissa se poikkeaa suosituksista;

69.

panee merkille, että sukupuolten tasa-arvon sisällyttämisessä tuloksellisuuskehykseen on edistytty; panee erittäin huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin on havainnut sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisessa puutteita, joista on lisäksi käyty useita keskusteluja parlamentin naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnassa; pitää valitettavana, että komission ensimmäisessä arviossa unionin talousarvion kokonaisvaikutuksesta sukupuolten tasa-arvon edistämiseen ilmeni puutteita; panee huolestuneena merkille, että komissio jatkaa unionin ohjelmien täytäntöönpanoa, vaikka niissä ei aseteta sukupuolten tasa-arvolle lainkaan menotavoitteita eikä juurikaan indikaattoreita; kehottaa komissiota edistämään edelleen sukupuolten tasapuolista edustusta ja sukupuolitietoista budjetointia varoja kohdennettaessa; kehottaa komissiota kehittämään pikaisesti sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevan menetelmän, jotta sukupuolten tasa-arvonäkökulma voidaan sisällyttää kaikkiin politiikan aloihin;

70.

pitää valitettavana, että unionin ohjelmien edistymisestä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa on saatavilla vain vähän tietoa; panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuimen aiemmasta tarkastustyöstä käy ilmi, että komissio ei raportoi talousarvion vaikutuksesta kestävän kehityksen tavoitteisiin; suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio on alkanut raportoida unionin meno-ohjelmien ja kestävän kehityksen tavoitteiden välisistä yhteyksistä;

71.

pitää myönteisenä, että digitaalinen siirtymä on uusi painopiste; on ymmärtänyt, että komissio on antanut tietoja erityisohjelmien vaikutuksesta digitaaliseen siirtymään, ja odottaa tilintarkastustuomioistuimelta viimeisintä arviota tämän painopisteen täytäntöönpanoa koskevan komission raportoinnin luotettavuudesta;

Suositukset

72.

73.

kehottaa komissiota lisäksi

tehostamaan tuloksellisuusraportointia edellä mainituilla aloilla, mukaan lukien ilmasto, sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen ja maantieteellinen tasapaino;

toteuttamaan jatkotoimia tilintarkastustuomioistuimen suositusten johdosta, jotta unionin menot voidaan yhdistää paremmin sen ilmasto-, biodiversiteetti-, sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamis- ja energiatavoitteisiin;

esittämään vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa selkeän ja kattavan arvioinnin ohjelmien tuloksellisuudesta;

74.

korostaa, että vastuuvapauden myöntävä viranomainen pitää erittäin tärkeänä, että tilintarkastustuomioistuin panee nämä suositukset täytäntöön täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti, ja arvioi tilannetta perusteellisesti seuraavassa vastuuvapausmietinnössä;

Tulot

75.

panee merkille, että unionin talousarvion tulot koostuvat omista varoista, ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista, joilla rahoitetaan pääasiassa elpymis- ja palautumistukivälineen menoja, ja muista tuloista; toteaa, että bruttokansantuloon perustuvat omat varat olivat 115,8 miljardia euroa (48,2 prosenttia), talousarviotakaukset, lainanotto ja lainananto Next Generation EU -välineen yhteydessä 55,5 miljardia euroa (23,2 prosenttia), unionin sopimuksiin ja ohjelmiin liittyvät rahoitusosuudet ja palautukset 19,8 miljardia euroa (8,3 prosenttia), perinteiset omat varat 19,0 miljardia euroa (7,9 prosenttia), arvonlisäveroon perustuvat omat varat 17,9 miljardia euroa (7,5 prosenttia), muovipakkausjätteeseen perustuvat omat varat 5,9 miljardia euroa (2,5 prosenttia) ja muut tulot 5,7 miljardia euroa (2,4 prosenttia);

76.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin tutki komission 55 perintämääräyksestä koostuvan otoksen, joka oli suunniteltu niin, että se oli edustava kaikkien tulolähteiden osalta, ja komission järjestelmät, joilla varmistetaan erilaiset omat varat ja hallinnoidaan niitä, perinteisten omien varojen kirjanpito- ja hallinnointijärjestelmät kolmessa jäsenvaltiossa sekä budjettipääosaston ja Eurostatin vuotuisiin toimintakertomuksiin sisältyvien sääntöjenmukaisuutta koskevien tietojen luotettavuuden;

77.

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen päätelmän, että tulojen virhetaso ei ollut olennainen; panee merkille, että tuloihin liittyvät tarkastetut järjestelmät olivat yleisesti ottaen vaikuttavia mutta eräissä jäsenvaltioissa perinteisten omien varojen keskeiset sisäisen valvonnan menettelyt ja alv-varaumien ja perinteisiä omia varoja koskevien avointen kohtien hallinnointi komissiossa havaittiin yhä jatkuvien puutteiden vuoksi vain osittain vaikuttaviksi;

78.

panee huolestuneena merkille, että tullien osalta riskinä on, että tuojat joko jättävät ne ilmoittamatta kansallisille tulliviranomaisille tai ilmoittavat ne virheellisesti; korostaa, että tuloja koskeva tilintarkastustuomioistuimen tarkastuslausunto ei kattanut näitä määriä, joita kutsutaan ”tullivajeeksi” ja jotka ovat petosten vuoksi jääneet kirjaamatta jäsenvaltioiden perinteisten omien varojen kirjanpitojärjestelmiin; panee huolestuneena merkille, että tullivaje saattaa vaikuttaa jäsenvaltioiden vahvistamien tullien määrään; on huolissaan siitä, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan unionin toimet, joilla on pyritty pienentämään vajetta tai lieventämään sitä riskiä, että perinteisiä omia varoja ei saada kerättyä täysimääräisesti, olivat kolmantena vuonna peräkkäin puutteellisia; on huolestunut siitä, että jäsenvaltioissa on ollut jo vuosien ajan vakavia puutteita perinteisiä omia varoja koskevassa kirjanpidossa ja hallinnoinnissa; panee huolestuneena merkille, että useissa komission tullitoimintasuunnitelman toimissa ei ole edistytty riittävästi;

79.

panee tyytyväisenä merkille, että pitkään avoimina olleiden perinteisiä omia varoja koskevien kohtien määrä oli laskenut merkittävästi vuosina 2019–2021 ja että komissio oli uudistanut perinteisiä omia varoja koskevien tarkastustulosten käsittelyä koskevaa menettelyä, ja kannustaa komissiota sisällyttämään siihen järjestelmän, jolla jäsenvaltioiden puutteet luokiteltaisiin sen mukaan, mikä niistä on ratkaistava ensin, ja asettamaan määräajat jatkotoimille jäsenvaltioiden vastausten perusteella;

80.

panee merkille, että budjettipääosasto on kuudetta vuotta perättäin pitänyt voimassa varauman, jonka mukaan unionin talousarvioon siirretyt perinteisten omien varojen määrät vuosilta 2011–2017 ovat epätarkkoja Kiinasta tuotujen tekstiilien ja jalkineiden aliarvostuksen vuoksi; panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin julkisti 8. maaliskuuta 2022 lopullisen päätöksensä komission Yhdistynyttä kuningaskuntaa vastaan käynnistämässä rikkomusmenettelyssä ja totesi, että Yhdistynyt kuningaskunta ei ollut noudattanut unionin oikeuden mukaisia velvoitteitaan omien varojen osalta;

Suositukset

81.

kannattaa tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa sekä asiaan liittyvissä erityiskertomuksissa esitettyjä suosituksia; kehottaa komissiota panemaan ne viipymättä täytäntöön ja tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle täytäntöönpanon edistymisestä;

82.

kehottaa komissiota lisäksi

a)	parantamaan perinteisten omien varojen taloudellisten riskien arviointia panemalla oikea-aikaisesti täytäntöön tullitoimintasuunnitelman asiaankuuluvat toimenpiteet;

varmistamaan unionin talousarvion suojaamisen hyödyntämällä yleisesti ja järjestelmällisesti digitaalisia ja automatisoituja raportointi-, seuranta- ja tarkastusjärjestelmiä ja perustamaan kiireellisesti integroidun ja yhteentoimivan järjestelmän, joka perustuu muun muassa olemassa oleviin välineisiin ja tietokantoihin;

Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous

83.

panee merkille, että monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 1 ”Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous” osuus unionin talousarviosta oli 10,2 prosenttia eli 18,5 miljardia euroa ja että tästä määrästä 10,8 miljardia euroa (58,7 prosenttia) käytettiin tutkimukseen, 2,6 miljardia euroa (13,9 prosenttia) avaruusalaan, 2,2 miljardia euroa (11,8 prosenttia) liikenteeseen, energiaan ja digitaalitalouteen, 1,5 miljardia euroa InvestEU-ohjelmaan ja 1,4 miljardia euroa (7,4 prosenttia) muihin aloihin;

84.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin tutki 130 tapahtuman tilastollisesti edustavan otoksen, joka kattoi kaikentyyppiset monivuotisen rahoituskehyksen tämän otsakkeen menot, tiedot, jotka talouden ja rahoituksen pääosasto, tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto ja Euroopan tutkimuksen toimeenpanovirasto antavat vuotuisissa toimintakertomuksissaan sääntöjenmukaisuudesta ja jotka on sisällytetty komission vuotuiseen hallinto- ja tuloksellisuuskertomukseen, sekä valitut komission tietotekniset järjestelmät;

85.

panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että sisämarkkinoiden, innovoinnin ja digitaalitalouden alan menojen arvioitu virhetaso oli olennainen, 4,4 prosenttia, kun se oli edellisenä vuonna ollut 3,9 prosenttia; toteaa huolestuneena, että komission laskema riski maksamishetkellä oli 1,3 prosenttia, mikä on sekä olennaisuusrajan että tilintarkastustuomioistuimen arvioidun virhetason vaihteluvälin alapuolella; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen havainnon, että komission jo toteuttamista toimenpiteistä huolimatta virhetaso esitettiin edelleen liian alhaisena;

86.

panee merkille, että Horisontti 2020 -puiteohjelma muodosti edelleen suurimman osan tilintarkastustuomioistuimen otokseen sisältyneistä hankkeista, ja toteaa, että tarkastukseen ei ollut vielä poimittu yhtään Horisontti Eurooppa -puiteohjelman hanketta; huomauttaa, että Horisontti 2020 -puiteohjelman ja seitsemännen puiteohjelman menot olivat edelleen riskialttiita ja ne olivat havaittujen virheiden pääasiallinen lähde;

87.

panee huolestuneena merkille, että säännöt, jotka koskevat Horisontti 2020 -puiteohjelman henkilöstökulujen ilmoittamista, olivat yksinkertaistamispyrkimyksistä huolimatta edelleen monimutkaiset ja henkilöstökulujen laskeminen oli edelleen merkittävä virhelähde kuluilmoituksissa; pitää valitettavana, että yksi virheiden pääasiallisista syistä oli se, että henkilöstökulujen laskentamenetelmää oli sovellettu virheellisesti; on tyytyväinen siihen, että sen seuraajaan Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan sisältyy määräys kertakorvausten ja yksikkökustannusten laajemmasta käytöstä henkilöstökustannuksissa; katsoo siksi, että komission olisi entisestään lujitettava ja helpotettava henkilöstökustannusten ilmoittamisen virtaviivaistamista ja edistettävä yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen laajempaa käyttöä, sillä ne ovat ennakkoedellytyksiä virhetasojen vakauttamiselle olennaisuusrajan alapuolelle; kehottaa kiinnittämään huomiota tilintarkastustuomioistuimen huomautukseen, jonka mukaan yksityiset toimijat, erityisesti pk-yritykset ja uudet toimijat, ovat virhealttiita;

88.

toteaa, että vuonna 2021 sisämarkkinaohjelman erityistuki tuotti tuloksia hyvien käytäntöjen ja menestystarinoiden levittämisen suhteen yhteisötalouden aloitteiden tukemisessa paikallis- ja aluetasolla ja yhteisötalouden edistämistä ajavan eurooppalaisen verkoston tukemisessa; panee merkille, että komissio toteutti vuonna 2021 kampanjan mainostaakseen rahoituksen saatavuutta koskevaa verkkosivustoa ja sarjan pk-yrityksille tarkoitettuja EU:n tukivälineitä käsitteleviä verkkoseminaareja sekä sosiaalisen viestinnän foorumeille omistetun kampanjan (Outreach to Businesses and Citizens), jossa korostettiin rajat ylittävää yritystukea ja pk-yritysten mahdollisuuksia;

89.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin totesi erityiskertomuksessaan 15/2022 ”Horisontti 2020 -puiteohjelmaan osallistumisen laajentamiseen tähtäävät toimenpiteet olivat hyvin suunniteltuja, mutta kestävä muutos riippuu pääasiassa kansallisten viranomaisten toimista”, että vaikka osallistumista laajentavien toimenpiteiden suunnittelu oli enimmäkseen tarkoituksenmukaista, niiden avulla voidaan vain vauhdittaa tutkimus- ja innovaatiotoiminnan edistymistä; on tyytyväinen siihen, että vaikka laajentamistoimenpiteiden täytäntöönpanossa on ollut haasteita, niiden ensimmäiset tulokset ovat havaittavissa; panee huolestuneena merkille, että komissio ei ole toteuttanut riittäviä järjestelyjä seuratakseen osallistumista laajentavien toimenpiteiden vaikutusta; korostaa tilintarkastustuomioistuimen päätelmää, että sellaisten tilanteiden välttämiseksi, joissa suurin osa osallistumista laajentavista hankkeista toteutetaan vain muutamissa maissa, komission olisi seurattava tiiviisti, missä määrin eri maat ovat mukana Horisontti Eurooppa -puiteohjelman laajentamistoimenpiteissä, ja jos merkittävää epätasapainoa ilmenee toistuvasti, laajennettava osallistumismallin kattavuutta;

90.

panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin totesi erityiskertomuksessaan 07/2022 ”Pk-yritysten kansainvälistymistä tukevat välineet”, että pk-yritysten kansainvälistymisstrategian täytäntöönpano jäi komissiolta puutteelliseksi; on tyytyväinen siihen, että Yritys-Eurooppa-verkosto on pääsemässä keskeisiin tavoitteisiinsa, mutta pitää valitettavana, että sen näkyvyys ja kattavuus kolmansissa maissa eivät ole optimaalisia; panee merkille, että Startup Europe -aloitteella vastattiin tärkeisiin tarpeisiin, mutta tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että kestävyys, seuranta ja koordinointi vaihtelevat;

Suositukset

91.

92.

kehottaa komissiota lisäksi

yksinkertaistamaan sääntöjä ja menettelyjä, kehittämään pakollisia koulutustilaisuuksia ja käytännön tietoa hakijoille, etenkin uusille hakijoille, ja parantamaan pk-yrityksille, spin-off- ja startup-yrityksille, hallintoelimille ja maksajavirastoille ja kaikille muille asiaankuuluville sidosryhmille annettavaa apua ja ohjeistusta vaarantamatta tarkastusten laatua;

b)	antamaan edunsaajille ohjeita ohjelmien välisistä eroista keskittyen vertaamaan Horisontti Eurooppa-puiteohjelmaan liittyviä tukikelpoisuusnäkökohtia Horisontti 2020 -puiteohjelmaan ja vastaaviin ohjelmiin nähden;

varmistamaan unionin talousarvion suojaamisen hyödyntämällä yleisesti ja järjestelmällisesti digitaalisia ja automatisoituja raportointi-, seuranta- ja tarkastusjärjestelmiä ja perustamaan kiireesti integroidun ja yhteentoimivan järjestelmän, joka perustuu muun muassa olemassa oleviin välineisiin ja tietokantoihin;

d)	pyrkimään siihen, että laajenevasti osallistuvat maat osallistuvat tasapuolisemmin laajentamistoimenpiteisiin;

tarjoamaan tukea, edistämään hankkeiden edunsaajien ja mahdollisten teollisuutta edustavien kumppanien välisiä yhteyksiä erityisesti sellaisten jo olemassa olevien unionin aloitteiden avulla, joilla pyritään luomaan yhteyksiä tutkimusalan ja yritysten välille, ja tukemaan lisää hankkeiden näkyvyyttä kannustamalla edunsaajia päivittämään tiedot hankkeiden tuloksista säännöllisesti ja asettamaan tulokset julkisesti saataville tähän tarkoitukseen perustetuilla unionin foorumeilla;

lisäämään pk-yritysten kansainvälistymiseen suunnattavan tuen tunnettuutta, johdonmukaisuutta ja kestävyyttä; toteaa jälleen, että on tarpeen yksinkertaistaa sääntöjä ja menettelyjä, kehittää pakollisia koulutustilaisuuksia ja tarjota käytännön tietoa hakijoille, etenkin uusille hakijoille, sekä parantaa pk-yrityksille, spin-off- ja startup-yrityksille, hallinto- ja maksajavirastoille ja kaikille muille asiaankuuluville sidosryhmille annettavaa apua ja ohjeistusta;

Koheesio, palautumiskyky ja arvot

93.

panee merkille, että monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 2 ”Koheesio, palautumiskyky ja arvot” osuus unionin talousarviosta oli 44,1 prosenttia eli 80,1 miljardia euroa; tästä määrästä 45,5 miljardia euroa (56,9 prosenttia) käytettiin Euroopan aluekehitysrahastoon (EAKR) ja muihin alueellisiin toimiin, 19,4 miljardia euroa (24,2 prosenttia) Euroopan sosiaalirahastoon (ESR), 9,7 miljardia euroa (12,1 prosenttia) koheesiorahastoon, 2,4 miljardia euroa (3,0 prosenttia) Erasmus+ -ohjelmaan, 1,0 miljardia euroa (1,2 prosenttia) Verkkojen Eurooppa -välineen liikenneosioon, 0,6 miljardia euroa (0,7 prosenttia) ERI-rahastoihin ja 1,5 miljardia euroa (1,9 prosenttia) muihin aloihin;

94.

pitää myönteisenä, että käyttöaste kasvoi vuonna 2021, jolloin unionin talousarviosta maksettiin 56 miljardia euroa EAKR:n/koheesiorahaston rahoitusta, kun se aiempina vuosina oli keskimäärin 40,6 miljardia euroa, minkä johdosta käyttöaste oli noin 75 prosenttia marraskuun 2022 lopussa (verrattuna 67 prosenttiin vuoden 2021 lopussa); panee tyytyväisenä merkille, että kesäkuun 2022 loppuun mennessä ruohonjuuritasolla oli valittu lähes miljoona hanketta (988 000 hanketta);

95.

huomauttaa, että EAKR:n, koheesiorahaston ja EUSR:n rahoituksella on ollut keskeinen rooli covid-19-pandemian seurausten hillitsemisessä, lähentymisen edistämisessä ja sen varmistamisessa, ettei ketään jätetä jälkeen; panee merkille CRII+ -välineen tarjoaman poikkeuksellisen joustavuuden, jonka ansiosta kauden 2014–2020 kohdentamattomista talousarviomäärärahoista on maksettu noin 23 miljardia euroa; panee merkille, että REACT-EU-välineen 50,6 miljardin euron lisärahoitus on myös korvamerkitty vuoteen 2023 saakka kriisien korjaamiseen ja elpymiseen, jotta voidaan kuroa umpeen kuilu alkuvaiheen kriisitoimien ja pidemmän aikavälin elpymisen välillä;

96.

panee tyytyväisenä merkille, että REACT-EU oli ensimmäinen Next Generation EU -väline, jolla kanavoitiin tehokasta tukea Euroopan taloudelle, yrityksille ja työntekijöille ruohonjuuritasolla, ja että siitä myönnettiin muun muassa yli 4,6 miljardia euroa avustuksia käyttöpääoman muodossa yli 754 000 pk-yritykselle ja osoitettiin 4,4 miljardia euroa erityisesti covid-19-pandemian torjuntaan liittyviin terveydenhuoltotoimenpiteisiin ja 2 miljardia euroa sairaaloiden lääkinnällisten laitteiden hankintaan; panee merkille, että tästä välttämättömästä rahoituksesta on maksettu 13 200 hengityskonetta ja 12 500 sairaalapaikkaa tehohoitoyksiköille ja että koheesiopolitiikan rahoitusta on käytetty 372 miljoonaa euroa kaikkiin rokotuskustannuksiin, mukaan lukien 133 miljoonaa covid-19-rokotetta ja tarvittava jäähdytysinfrastruktuuri;

97.

panee tyytyväisenä merkille, että EaSI-ohjelman rahoitusvälineillä (joihin kuuluvat mikrorahoitusta ja yhteiskunnallista yrittäjyyttä koskeva takuu, investointivalmiuksia kehittävä aloite ja lainarahasto) tuettiin vuonna 2021 edelleen mikroyrityksiä ja yhteiskunnallisia yrityksiä ja että ohjelman käynnistämisen ja syyskuun 30. päivän 2021 välisenä aikana allekirjoitettiin 401 miljoonan euron arvosta takaussopimuksia, joiden tuloksena mikroyrityksille ja yhteiskunnallisille yrityksille myönnettiin kaikkiaan 154 137 lainaa, joiden arvo oli yhteensä 2,5 miljardia euroa; pitää kuitenkin valitettavana, että EaSI-ohjelma käynnistyi myöhään vuonna 2021 covid-19-pandemian ja muiden ongelmien vuoksi;

98.

toteaa, että unionissa keskimäärin useampi kuin joka viides henkilö ja joka neljäs lapsi on edelleen köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa; muistuttaa, että unioni on sitoutunut tukemaan kaikkein vähävaraisimpia FEAD-rahaston ja ESR+:n kautta ja lievittämään siten unionissa köyhyyden pahimpia muotoja, kuten ruoan puutetta, asunnottomuutta ja lapsiköyhyyttä; panee merkille, että FEAD-rahastosta saa tukea vuosittain noin 13 miljoonaa ihmistä, joista noin neljä miljoonaa on alle 15-vuotiaita lapsia;

99.

panee tyytyväisenä merkille komission tiiviin yhteistyön jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa täytäntöönpanon nopeuttamiseksi ruohonjuuritasolla, erityisesti vaikeuksissa oleviksi katsottujen ohjelmien osalta, ja niiden auttamiseksi ratkaisemaan tähän liittyvät merkittävät ongelmat; panee merkille, että komissio antoi jäsenvaltioille varhaista ohjausta sen varmistamiseksi, että niillä oli riittävästi aikaa valmistautua ohjelmakauden päättämiseen, ja hyväksyi lokakuussa 2021 asiaa koskevat suuntaviivat, jotka toimitettiin jäsenvaltioille verkkoseminaarien ja koulutuskurssien muodossa;

100.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin tutki 243 tapahtumasta koostuvan tilastollisesti edustavan otoksen tämän monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen eri menoista; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin tutki työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston ja alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston vuotuisissa toimintakertomuksissa annetut sääntöjenmukaisuustiedot, jotka sisällytettiin sen jälkeen komission vuotuiseen hallinto- ja tuloksellisuuskertomukseen, sekä kansallisten tarkastusviranomaisten tekemän työn;

101.

panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että koheesion, palautumiskyvyn ja arvojen alan menojen virhetaso oli olennainen ja monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 2 arvioitu virhetaso oli 3,6 prosenttia, kun se oli edellisenä vuonna 3,5 prosenttia; panee merkille, että alaotsakkeen 2 a menojen arvioitu virhetaso oli 4,1 prosenttia; huomauttaa, että komissio ilmoitti, että yhdistetty kokonaisriskitaso maksamishetkellä oli monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 2 osalta 1,7–2,3 prosenttia, kun taas alaotsakkeen 2 a osalta komissio arvioi, että riski maksamishetkellä oli 1,8–2,5 prosenttia; kehottaa kiinnittämään huomiota komission ja tilintarkastustuomioistuimen lukujen välisiin eroihin;

102.

panee tyytyväisenä merkille, että komissio on parantanut enimmäisriskin arviointimenetelmäänsä, mutta toteaa huolestuneena, että sen varmennusmalliin liittyy yhä toimintariskejä; on huolissaan siitä, että komissio esittää vähimmäisarvion virhetasosta, joka ei ole lopullinen; panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen toteamuksen, että koska asiakirjatarkastuksissa ei välttämättä havaita ja korjata sääntöjenvastaisia menoja, niiden arvo tarkastusviranomaisten raportoimien jäännösvirhetasojen oikeellisuuden vahvistamisessa on vähäinen; toteaa huolestuneena, että tarkastusviranomaisten riskiluokitus ei aina vaikuta siihen, valitaanko tapahtuma säännönmukaisuustarkastuksiin;

103.

painottaa, että koheesiota koskevassa otsakkeessa yleisimmät tilintarkastustuomioistuimen havaitsemat virheet olivat tukeen oikeuttamattomia kuluja, tukeen oikeuttamattomia hankkeita ja sisämarkkinasääntöjen rikkomisia, erityisesti julkisia hankintoja ja valtiontukia koskevien sääntöjen noudattamatta jättämistä;

104.

panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuimen viiden viime vuoden aikana toimittamat tarkastustulokset osoittavat, että tällä hetkellä käytössä olevat tarkastukset eivät vielä riittävästi korvaa alan suurta luontaista virheriskiä ja että tämä koskee erityisesti hallintoviranomaisia, joiden tarkastukset ovat edelleen osittain tehottomia edunsaajien ilmoittamiin menoihin liittyvien sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemisessä tai havaitsemisessa; pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen laskemaan arvioituun virhetasoon vaikuttaa eniten hallintoviranomaisten heikko päätöksenteko, esimerkiksi tukeen oikeuttamattomien hankkeiden tai sääntöjenvastaisen valtiontuen hyväksyminen;

105.

toteaa huolestuneena, että tarkastusviranomaisten työn toteutus- ja dokumentointitavassa on yhä puutteita; on huolissaan siitä, että kun tilintarkastustuomioistuin suoritti uudelleen kansallisten tarkastusviranomaisten tarkastuksia, se havaitsi useissa tapauksissa kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia virheitä, joita kansalliset tarkastusviranomaiset eivät olleet aiemmin havainneet;

106.

panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi erityiskertomuksessaan 08/2022 ”Pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävä Euroopan aluekehitysrahaston tuki”, että jäsenvaltiot eivät käyttäneet EAKR:ää riittävän kohdennetusti pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseen; on huolissaan siitä, että EAKR:n tuki ei parantanut merkittävästi tuettujen pk-yritysten kilpailukykyä, ja panee merkille tilintarkastustuomioistuimen havainnon, jonka mukaan itsenäisten hankkeiden tukeminen rajoittaa EAKR:n mahdollisia vaikutuksia; panee huolestuneena merkille, että EAKR:n valintamenettelyt eivät ole riittävän kilpailukykyisiä ja että suurin osa tuesta myönnetään avustuksina eikä takaisinmaksettavana tukena;

107.

kehottaa komissiota lopettamaan kaiken rahoituksen, jonka kohteina ovat islamismi, järjestöt, joilla on yhteyksiä islamismiin, sekä kampanjat, joissa ihannoidaan hijabia ja pyritään oikeuttamaan sen käyttö;

Suositukset

108.

109.

kehottaa komissiota lisäksi

a)	jatkamaan yhteistyötä tilintarkastustuomioistuimen kanssa tietoja koskevien standardien ja säädöstekstien tulkinnan yhdenmukaistamiseksi edelleen;

tekemään EDESin ja Arachnen kaltaisten tietoteknisten välineiden käytöstä pakollista ja järjestelmällistä kaikkien unionin varojen yhteydessä, yhteistyöhön perustuva hallinnointi mukaan luettuna, ja varmistamaan uuden teknologian paremman käytön, jotta voidaan lisätä valvontaa ja suojata unionin talousarviota petoksilta ja varojen väärinkäytöltä;

varmistamaan unionin talousarvion suojaamisen hyödyntämällä yleisesti ja järjestelmällisesti digitaalisia ja automatisoituja raportointi-, seuranta- ja tarkastusjärjestelmiä ja perustamaan kiireellisesti integroidun ja yhteentoimivan järjestelmän, joka perustuu muun muassa olemassa oleviin välineisiin ja tietokantoihin;

d)	raportoimaan ohjelmakauden alussa suoritetuista varhaisista ennaltaehkäisevistä järjestelmätarkastuksista, jotta voidaan vahvistaa jäsenvaltioiden valvontajärjestelmien tehokkuus, sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi käytössä oleva järjestelmä mukaan luettuna;

tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden tarkastusviranomaisten kanssa sen varmistamiseksi, että erityisesti elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitukseen liittyvä päällekkäisen rahoituksen riski katetaan hyvin kansallisissa tarkastuksissa; vaatii komissiota suorittamaan aihekohtaisia tai säännönmukaisuuden tarkastuksia, jotka on räätälöity suuririskisille alueille ja/tai jäsenvaltioille;

Luonnonvarat ja ympäristö

110.

panee merkille, että monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 3 ”Luonnonvarat ja ympäristö” osuus unionin talousarviosta oli 31,3 prosenttia eli 56,8 miljardia euroa; toteaa, että tästä määrästä 38,3 miljardia euroa (67,3 prosenttia) käytettiin Euroopan maatalouden tukirahaston (maataloustukirahasto) suoriin tukiin, 14,6 miljardia euroa (25,7 prosenttia) maaseudun kehittämisen maatalousrahastoon (maaseuturahasto), 2,5 miljardia euroa (4,5 prosenttia) maataloustukirahaston markkinoihin liittyviin menoihin, 0,9 miljardia euroa (1,6 prosenttia) meri- ja kalatalousalaan, 0,4 miljardia euroa (0,7 prosenttia) ympäristön ja ilmastotoimien ohjelmassa (LIFE) ja 0,1 miljardia euroa (0,2 prosenttia) muilla aloilla;

111.

panee merkille, että vuosi 2021 oli YMP:n kaksivuotisen siirtymäkauden ensimmäinen vuosi, jolloin vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen kuuluvia Euroopan maatalouden tukirahaston (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tukipaketteja käytettiin YMP:n täytäntöönpanoon siirtymäsääntöjen mukaisesti samalla, kun kauden 2014–2020 maaseudun kehittämisohjelmia jatkettiin; panee myös merkille, että vuoden aikana sidottiin ja maksettiin monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027 vuodeksi 2021 budjetoitu maataloustukirahaston 40,7 miljardin euron rahoitus; panee merkille, että maaseuturahaston ja Next Generation EU -välineen vuoden 2021 maksusitoumusmäärärahoista (17,7 miljardia euroa) maksettiin 624 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja että 14 miljardia euroa vuoden 2021 maksuista liittyi ennen vuotta 2021 tehtyihin sitoumuksiin;

112.

pitää valitettavana, ettei Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) varoja käytetä riittävästi; korostaa, että EMKR:n 5,69 miljardin euron määrärahoista, jotka olivat käytettävissä yhteistyöhön perustuvaan hallinnointiin vuosina 2014–2020, oli sidottu vain 4,1 miljardia euroa vuoden 2021 loppuun mennessä; panee merkille, että EMKR:n varojen puutteellinen käyttö johtuu todennäköisesti siitä, että mahdollisten edunsaajien on vaikea jättää rahoitushakemuksia ja niiden käsittely on hankalaa, ja pyytää komissiota analysoimaan, miksi näin on;

113.

panee merkille, että jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön hallinto- ja valvontajärjestelmiä kaksinkertaisen rahoituksen tunnistamiseksi ja että käytössä on menettelyjä tällaisten tilanteiden korjaamiseksi tarvittaessa; panee myös merkille, että jos tarkastuksissa ja menettelyissä havaitaan puutteita, komissio voi suositella parannuksia jäsenvaltioille ja tarvittaessa tehdä rahoitusoikaisuja unionin talousarvion suojaamiseksi;

114.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin tutki 212 tapahtuman tilastollisesti edustavan otoksen, joka kattoi kaikentyyppiset monivuotisen rahoituskehyksen tämän otsakkeen menot; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin tutki myös sääntöjenmukaisuustiedot, jotka maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto ja ilmastotoimien pääosasto antavat vuotuisissa toimintakertomuksissaan ja jotka on sen jälkeen sisällytetty komission vuotuiseen hallinto- ja tuloksellisuuskertomukseen, sekä jäsenvaltioiden valitut järjestelmät;

115.

panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että luonnonvarojen alan virhetaso oli lähellä olennaisuusrajaa, arviolta 1,8 prosenttia, kun se edellisen varainhoitovuoden aikana oli 2,0 prosenttia, ja että suurin osa havaituista virheistä koski maaseudun kehittämiseen ja markkinatoimenpiteisiin liittyviä tapahtumia; korostaa, että tämä luku vastaa komission omia arvioita; panee merkille, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston arvion mukaan riski maksamishetkellä (mukautettu virhetaso) oli suorien tukien osalta noin 1,4 prosenttia, maaseudun kehittämisen osalta 2,9 prosenttia ja markkinatoimenpiteiden osalta 2,1 prosenttia, mikä vastaa tilintarkastustuomioistuimen havaintoja; toteaa tilintarkastustuomioistuimen ja komission virhearvioiden vastaavan näin toisiaan toisin kuin muilla menoaloilla;

116.

painottaa, että tilintarkastustuomioistuimen havaitsemia tyypillisimpiä virheitä olivat edunsaajat, jotka eivät ole oikeutettuja tukeen, tukeen oikeuttamattomat menot, hallinnolliset virheet ja maatalouden ympäristösitoumusten noudattamatta jättäminen; panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi useita tapauksia, joissa komissiolla oli riittävästi tietoa, jonka avulla virhe olisi voitu ehkäistä tai havaita ja korjata ennen kuin menot hyväksyttiin; korostaa tilintarkastustuomioistuimen katsovan, että tämän luvun arvioitu virhetaso olisi ollut 1,2 prosenttiyksikköä alhaisempi, jos jäsenvaltioiden viranomaiset ja komissio (suoran hallinnoinnin osalta) olisivat hyödyntäneet asianmukaisesti kaikkia käytettävissään olevia tietoja; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin pitää tätä hallinnollisena virheenä, joka johtuu saatavilla olevien tietojen käyttämättä jättämisestä;

117.

toteaa, että suoriin tukiin, joiden osuus menoista oli 67 prosenttia, liittyy pienempi virheriski; toteaa, että suorien tukien hallinnointiin käytetään yhdennettyä hallinto- ja valvontajärjestelmää (IACS), johon sisältyy viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmä (LPIS); panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin katsoo, että yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä ja erityisesti viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmä muodostavat vaikuttavan hallinto- ja valvontajärjestelmän, jonka avulla varmistetaan, ettei suorien tukien virhetaso kokonaisuutena arvioituna ole olennainen; panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen havainneen, että maaseudun kehittämiseen, markkinatoimenpiteisiin ja muihin maksuihin, joiden osuus menoista oli 33 prosenttia, liittyy suurempi virheriski;

118.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin totesi erityiskertomuksessaan 14/2022 ”Komission toimet yhteiseen maatalouspolitiikkaan kohdistuvien petosten torjumiseksi”, että petosriskit vaihtelevat YMP:n maksujärjestelmien välillä; pitää myönteisenä, että komissio on ryhtynyt toimiin petosmenojen torjumiseksi; pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan komission toteuttamat toimet eivät olleet riittävän ennakoivia tiettyihin petosriskeihin, kuten laittomaan maananastukseen, puuttumisessa; tähdentää, että jäsenvaltioiden tarkastusten heikkoudet altistavat ne petoksentekijöille ja että komission olisi valvottava paremmin kansallisia petostentorjuntatoimenpiteitä, annettava konkreettisempia ohjeita ja edistettävä uuden teknologian käyttöä petosten ehkäisemisessä ja havaitsemisessa; panee huolestuneena merkille, että jotkin maksajavirastot ovat ilmoittaneet tarvitsevansa komissiolta enemmän käytännön neuvoja;

119.

pitää valitettavana, että komission toimet YMP:n maksuihin liittyvien petosten havaitsemiseksi ja torjumiseksi eivät johda riskien ja väärinkäytösten merkittävään poistamiseen; kehottaa komissiota arvioimaan järjestelmällisesti YMP:n tukien käyttöä laatimalla kunkin jäsenvaltion suurimmista edunsaajista luettelo ja julkaisemalla se;

120.

panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin totesi erityiskertomuksessaan 16/2022 ”Data yhteisessä maatalouspolitiikassa”, että olemassa oleva data ja välineet tuottavat vain osittain tietoja, joita tarvitaan tietoon perustuvaan päätöksentekoon unionin tasolla; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että komissio on tehnyt useita aloitteita parantaakseen olemassa olevan datan hyödyntämistä; pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että tällä alalla on edelleen esteitä;

121.

panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin totesi erityiskertomuksessaan 10/2022 ”Leader-ohjelma ja paikallisyhteisöjen omat kehittämishankkeet helpottavat paikallista sitoutumista, mutta lisähyötyjä ei ole vielä osoitettu riittävän hyvin”, että paikalliset toimintaryhmät helpottavat paikallista sitoutumista mutta niihin liittyy lisäkustannuksia ja hitaita hyväksymisprosesseja; toteaa huolestuneena, että Leader-ohjelman ja paikallisyhteisöjen omien kehittämishankkeiden tuottamia lisähyötyjä ei ole vielä osoitettu;

122.

muistuttaa, että on tärkeää kohdentaa YMP-rahoitus oikeudenmukaisesti ja että yhtäältä olisi estettävä erityisesti poliittisesti näkyviä varakkaita henkilöitä, eliittiä ja suuria monialayrityksiä käyttämästä varoja väärin ja toisaalta olisi keskityttävä aktiivista täysitehoista maataloustoimintaa harjoittaviin viljelijöihin;

Suositukset

123.

124.

kehottaa komissiota lisäksi

yksinkertaistamaan merkittävästi sääntöjä ja menettelyjä, kehittämään pakollisia koulutustilaisuuksia ja käytännön tietoa hakijoille, etenkin uusille hakijoille, ja parantamaan pk-yrityksille, spin-off- ja startup-yrityksille, hallintoelimille ja maksajavirastoille ja kaikille muille asiaankuuluville sidosryhmille annettavaa apua ja ohjeistusta vaarantamatta tarkastusten laatua;

b)	käyttämään paremmin ja kannustamaan käyttämään systemaattisesti tekoälyä ja dataa, joka on peräisin uusista teknologioista, kuten unionin omistamista Copernicus Sentinel -satelliiteista, jotta voidaan seurata ja valvoa YMP:n varojen asianmukaista käyttöä;

c)	tekemään tietoteknisten Arachne- ja EDES-välineiden käytöstä pakollista ja järjestelmällistä maksajavirastoissa, sillä ne ovat tärkeitä välineitä, joiden avulla voidaan tunnistaa hankkeet, edunsaajat ja toimeksisaajat, joihin liittyy petosriski;

varmistamaan unionin talousarvion suojaamisen hyödyntämällä yleisesti ja järjestelmällisesti digitaalisia ja automatisoituja raportointi-, seuranta- ja tarkastusjärjestelmiä ja perustamaan kiireellisesti integroidun ja yhteentoimivan järjestelmän, joka perustuu muun muassa olemassa oleviin välineisiin ja tietokantoihin;

e)	esittämään YMP:n sääntöjen muuttamista, jotta estettäisiin unionin varojen maksaminen tilanteissa, joissa maa on otettu haltuun voimakeinoin tai joissa omistajuus on ilmoitettu virheellisesti;

f)	keräämään ja julkaisemaan tietoja maatalouden suurimmista edunsaajista kaikissa jäsenvaltioissa, mukaan lukien muista unionin rahastoista saadut yhdennetyt tiedot;

Muuttoliike ja rajaturvallisuus, turvallisuus ja puolustus

125.

pitää myönteisenä monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 4 ”Muuttoliike ja rajaturvallisuus” perustamista ohjelmakaudelle 2021–2027, koska tämä korostaa asiaan liittyvien kysymysten merkitystä koko unionille ja erityisesti unionin talousarviolle; panee merkille, että vuonna 2021 otsakkeessa oli 2,5 miljardin euroa maksumäärärahoja turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (1,2 miljardia euroa), sisäisen turvallisuuden rahastosta – ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineestä (0,4 miljardia euroa) sekä Euroopan unionin turvapaikkavirastosta, Frontexista ja eu-LISAsta (0,9 miljardia euroa); toteaa, että nämä menot liittyivät pääasiassa ohjelmakauden 2014–2020 jäljellä olevien hankkeiden ja järjestelmien loppuun saattamiseen;

126.

panee merkille, että monivuotisen rahoituskehyksen otsake 5 ”Turvallisuus ja puolustus” koski 0,7 miljardin euron maksumäärärahoja Euroopan puolustusrahastosta (0,2 miljardia euroa), sisäisen turvallisuuden rahastosta – poliisiyhteistyöstä (0,2 miljardia euroa), erillisvirastoista (0,2 miljardia euroa) ja ydinturvallisuudesta ja käytöstäpoistosta (0,1 miljardia euroa);

127.

on huolissaan siitä, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastamasta 28 tapahtumasta yhdeksään (32 prosenttiin) liittyi virhe, että tilintarkastustuomioistuin määritti kvantitatiivisesti kuusi virhettä, joilla oli vaikutusta unionin talousarviosta maksettuihin määriin, ja että tilintarkastustuomioistuin havaitsi lisäksi kuusi tapausta, joissa oikeudellisia ja varainhoitoa koskevia säännöksiä ei ollut noudatettu, vaikka tällä ei ollut vaikutusta unionin talousarvioon;

128.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin tarkasti myös jäsenvaltioiden AMIF- ja ISF-rahastojen tilinpäätökset tarkastaneiden kolmen jäsenvaltion tarkastusviranomaisen tekemän työn; pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi niiden raportoinnissa puutteita, jotka liittyivät hankkeiden valintaan, hankintamenettelyihin, menojen tukikelpoisuuden riittämättömään testaukseen ja riittämättömään kirjausketjuun tai puutteelliseen dokumentointiin, minkä vuoksi tukeen oikeuttamattomia menoja ei havaittu, tarkastuspäätelmät olivat epäluotettavia ja tarkastusviranomaisten työstä saatiin vain rajallinen varmuus; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin on laatinut suosituksia havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi;

129.

panee merkille komission kirjallisiin kysymyksiin antamista vastauksista, että pk-yritykset osallistuvat Euroopan puolustusrahaston ehdotuspyyntöihin ja että 43 prosentissa valituista ehdotuksista on mukana pk-yrityksiä; panee merkille, että komissio tarjoaa yleistä teknistä tukea mahdollisille Euroopan puolustusrahaston varojen edunsaajille rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalin kautta; panee lisäksi merkille, että komissio katsoo, että pk-yritysten osallistumista Euroopan puolustusrahaston ehdotuspyyntöihin tuetaan kaikkia osallistujia hyödyttävien yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen kautta ja järjestämällä tiedotuspäiviä; toteaa, että tämä ei ehkä riitä pk-yrityksille, kun otetaan huomioon näiden yritysten kohtaamat ongelmat, jotka liittyvät pääasiassa unionin rahoitusta koskevan erityistietämyksen ja hallinnollisten valmiuksien puutteeseen;

130.

panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan puolustusrahaston ehdotuspyyntöjen (2021) ensimmäisenä vuonna lopulliseen menettelyyn osallistui 692 yksittäistä yhteisöä (Maltaa lukuun ottamatta) kaikista jäsenvaltioista ja Norjasta ja siinä valittiin 61 ehdotusta, ja katsoo tämän osoittavan, että sekä osallistumisaste että rajat ylittävän yhteistyön taso oli korkea; panee myös merkille, että yhteen rahoituksen saajaksi valittuun ehdotukseen osallistui yhteisöjä keskimäärin kahdeksasta jäsenvaltiosta;

Suositukset

131.

132.

kehottaa lisäksi komissiota tarkastelemaan toimia, joita tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston yhteinen täytäntöönpanokeskus on toteuttanut Horisontti Eurooppa -puiteohjelman varojen osalta tukeakseen pk-yrityksiä ja joita ovat muun muassa verkkoseminaarit ja koordinaattoripäivät, ja toisintamaan tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston yhteisen täytäntöönpanokeskuksen lähestymistavan onnistuneet elementit Euroopan puolustusrahastoon, jotta etenkin pk-yritykset saisivat enemmän erityistietoa unionin rahoituksesta ja niiden hallinnollista taakkaa vähennettäisiin;

133.

kehottaa tilintarkastustuomioistuinta harkitsemaan monivuotisen rahoituskehyksen eri otsakkeiden huomioon ottamista vuosikertomuksessaan osoittamalla kullekin otsakkeelle erityisen luvun;

Naapurialueet ja muu maailma

134.

panee tyytyväisenä merkille, että NDICI–Globaali Eurooppa -väline hyväksyttiin vuonna 2021 tämän monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen tärkeimmäksi rahoitusvälineeksi, jonka tavoitteena on puolustaa ja edistää unionin arvoja, periaatteita ja keskeisiä etuja maailmanlaajuisesti sekä auttaa edistämään monenvälisyyttä ja vahvempia kumppanuuksia unionin ulkopuolisten maiden kanssa; panee merkille, että NDICI–Globaali Eurooppa -väline heijastaa suurta muutosta vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen verrattuna, sillä aiemmin Euroopan kehitysrahastoista rahoitettu yhteistyö Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren kumppanimaiden kanssa on nyt sisällytetty EU:n yleiseen talousarvioon; pitää valitettavana, ettei globaaleja kehityshankkeita varten ole olemassa yhdennetympää lähestymistapaa;

135.

muistuttaa, että kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto (DEVCO) organisoitiin uudelleen 16. tammikuuta 2021 ja siitä tuli kansainvälisten kumppanuuksien pääosasto (INTPA); suhtautuu myönteisesti resurssien vahvistamiseen kansainvälisten kumppanuuksien alalla ottamalla käyttöön NDICI–Globaali Eurooppa -väline ja myös Team Europe -lähestymistavan avulla;

136.

panee merkille, että otsakkeen ”Naapurialueet ja muu maailma” maksut vuonna 2021 olivat 10,9 miljardia euroa; panee merkille, että nämä maksut suoritettiin useiden välineiden kautta ja käyttäen erilaisia tukimuotoja; panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin piti tässä monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeessa virhetasoa suurena ja että tarkastetuista 67 tapahtumasta 32:een (48 prosenttiin) liittyi virheitä;

137.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi kaksitoista tapausta, joissa ei ollut noudatettu oikeudellisia ja varainhoitoa koskevia säännöksiä ja joilla ei ollut vaikutusta unionin talousarvioon mutta jotka kuitenkin heikentävät moitteetonta varainhoitoa ja saattavat tehdä kuluista tukikelvottomia; toteaa, että mainitut tapaukset liittyivät hankkeiden valintaan ja hankintasääntöjen soveltamiseen ja kuluilmoitusten mukana toimitettuihin asiakirjoihin;

138.

panee merkille naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosaston vuonna 2021 tekemän seitsemännen jäännösvirhetasoa koskevan tutkimuksen tulokset ja erityisesti kokonaisjäännösvirhetason, jonka todettiin olevan 1,05 prosenttia eli alle kahden prosentin olennaisuusrajan; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen havaitsemat rajoitteet jäännösvirhetason määrittämismenetelmässä ja erityisesti sen, että merkittävää osaa naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosaston menoista ei oteta huomioon jäännösvirhetason otannassa, mikä tilintarkastustuomioistuimen mukaan saattaa johtaa siihen, että virheitä jää havaitsematta; on erityisen huolestunut siitä, että naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosasto ei ilmoittanut poissulkemisista vuoden 2021 vuotuisessa toimintakertomuksessaan;

139.

panee merkille kansainvälisten kumppanuuksien pääosaston vuoden 2021 jäännösvirhetasoa koskevan selvityksen tulokset, joissa erotetaan toisistaan unionin talousarviosta (1,45 prosenttia) ja Euroopan kehitysrahastoista (0,91 prosenttia) täytäntöönpantujen varojen jäännösvirhetaso; panee tyytyväisenä merkille, että kansainvälisten kumppanuuksien pääosasto ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen suositukset jäännösvirhetasoa koskevista tarkastushavainnoista; panee merkille kansainvälisten kumppanuuksien pääosaston antamat selvitykset jäännösvirhetasoa koskevasta menetelmästään ja eron jäännösvirhetason ja tilintarkastustuomioistuimen tekemän tarkastustyön välillä sekä sen perusteella tehdyt tilintarkastustuomioistuimen päätelmät; on kuitenkin huolissaan siitä, että tilintarkastustuomioistuin esitti perustavanlaatuista kritiikkiä menetelmästä ja että varaumia koskevat päätökset ovat edelleen voimassa;

140.

pitää valitettavana palestiinalaiskoulujen oppikirjoissa ja opintokorteissa olevaa ongelmallista ja vihamielistä aineistoa, jota ei vieläkään ole poistettu; korostaa, että koulutus ja rauhanomaisten ja puolueettomien oppikirjojen saatavuus on oppilaiden kannalta olennaisen tärkeää, erityisesti kun otetaan huomioon teini-ikäisten lisääntyvä osallistuminen terrori-iskuihin; korostaa, että unioni antaa palestiinalaishallinnolle rahoitustukea koulutuksen alalla edellyttäen oppikirjasisällön yhdenmukaistamista Unescon normien kanssa, kuten unionin opetusministerit päättivät Pariisissa 17. maaliskuuta 2015, kaikkien juutalaisvastaisten viittausten poistamista ja vihaan ja väkivaltaan yllyttävien esimerkkien poistamista, kuten Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamista varainhoitovuosina 2016, 2018, 2019 ja 2020 koskeviin vastuuvapauspäätöksiin liitetyissä päätöslauselmissa on toistuvasti pyydetty; vaatii siksi komissiota valvomaan tarkasti, että palestiinalaishallinto muuttaa koko opetussuunnitelmaa pikaisesti;

141.

on huolestunut unionin rahoittamiin hankkeisiin Länsirannalla kohdistuvista hävittämis- ja takavarikointitoimista; palauttaa mieliin neuvoston kannan, jonka mukaan se on sitoutunut varmistamaan, että kaikissa Israelin ja unionin välisissä sopimuksissa on todettava yksiselitteisesti ja nimenomaisesti, ettei niitä sovelleta Israelin vuodesta 1967 lähtien miehittämiin alueisiin, samoin kuin sitoutunut siihen, että siirtokuntatuotteisiin sovellettavan voimassa olevan unionin lainsäädännön ja nykyisten kahdenvälisten järjestelyjen tehokas täytäntöönpano jatkuu;

142.

panee merkille Jordan Industry 4.0 & Digitalisation Innovation Centren (InJo4.0) konsernijohtoisen hankkeen täytäntöönpanovaikeudet; korostaa, että hankkeelta puuttuu selkeä johto ja hallinto ja että konsortion johtava kumppani on hallinnut hankkeen resursseja siten, että kumppanit ovat saaneet resursseja käyttöönsä vain hyvin rajoitetusti tai eivät lainkaan, ja että kaksi kumppania on jo päättänyt lähteä hankkeesta; lisäksi hankkeen koordinoijana toimivan hankkeen vetäjän selvä eturistiriita ja pelko siitä, että koordinaattorin yritykselle syntyy monopoli kaikkien immateriaalioikeuksien omimisen kautta, kyseenalaistaa komission kyvyn hallinnoida hanketta; kehottaa komissiota suorittamaan riippumattoman tarkastuksen, jotta saadaan selkeä yleiskuva käytännön kysymyksistä, varmistetaan hankkeen oikeudellinen ja avoin täytäntöönpano ja kehitetään suojatoimia tulevia hankkeita varten, jotta vältetään yhden ainoan yrityksen hallitseva asema, sekä avoimia viestintäkanavia kolmansissa maissa toteutettavia hankkeita varten;

143.

toteaa, että on tärkeää liittää toisiinsa oikeusvaltioperiaatetta koskeva ehdollisuus ja yhdenmukaisuus unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa; toistaa, että IPA III -välineen rahoitus on kytkettävä tiukasti näihin kriteereihin eikä varoja saa maksaa Länsi-Balkanin maille, elleivät nämä kriteerit selvästi täyty, kuten tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa 1/2022 ”EU:n tuki oikeusvaltioperiaatteen edistämiselle Länsi-Balkanilla” korostetaan;

144.

palauttaa mieliin, että kehitys- ja yhteistyöpolitiikan tavoitteena on köyhyyden poistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen ja että varojen olisi päädyttävä vain niiden tarkoitetuille edunsaajille;

Suositukset

145.

146.

kehottaa komissiota lisäksi

a)	harkitsemaan uudelleen tilintarkastustuomioistuimen yksilöimien menoluokkien poissulkemista ja ilmoittamaan selkeästi jäännösvirhetasoa koskevan menetelmänsä rajoitukset;

ilmoittamaan paremmin esittämänsä virhetasot suhteessa tilintarkastustuomioistuimen esittämään virhetasoon ja selittämään erot paremmin ja ilmoittamaan selkeästi, että komissio tukee tilintarkastustuomioistuimen virhetasoa, ja esittämään omat laskelmansa, jotta saataisiin yksityiskohtaisempi analyysi, jossa tarkastellaan virheiden perimmäisiä syitä;

varmistamaan, että tulevat kumppanuussopimukset perustuvat avoimuuden, solidaarisuuden, jaetun vastuun, ihmisoikeuksien kunnioittamisen, oikeusvaltion ja kansainvälisen oikeuden periaatteisiin käytännössä tekemällä ihmisoikeuksia koskevia vaikutusten ennakkoarviointeja ennen sitoutumista kolmansissa maissa toteutettaviin hankkeisiin sekä seuraamalla niitä koko täytäntöönpanovaiheen ajan ja asettamalla tulokset vastuuvapauden myöntävän viranomaisen saataville;

noudattamaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2021/947 (2) varmistamalla, että NDICI–Globaali Eurooppa -välineen muuttoliikkeeseen liittyvät menot ovat alustavasti 10 prosenttia välineestä; varmistamaan täyden avoimuuden laatimalla selkeän yleiskatsauksen kaikista kolmansien maiden kanssa muuttoliikkeen hallinnan alalla tehtävän yhteistyön rahoittamiseen käytetyistä unionin talousarvioon sisältyvistä välineistä, mukaan lukien tiedot rahoituksen määrästä, tarkoituksesta ja lähteestä, sekä antamalla yksityiskohtaiset tiedot mahdollisista muista EU:n virastojen, kuten Frontexin, tarjoamista tukitoimista, jotta varmistetaan, että vastuuvapauden myöntävä viranomainen voi hoitaa vaikuttavasti institutionaalisen tehtävänsä valvoa unionin talousarvion toteuttamista;

tekemään luettelon kaikista lopullisista edunsaajista ja hankkeista tarkastajien ja vastuuvapauden myöntävän viranomaisen saataville ja tehostamaan komission toimia unionin rahoituksen lopullisia saajia koskevien tietojen keräämiseksi komission tasolla; kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikki yksityishenkilöt tai ryhmät, jotka ovat kytköksissä tai yhteydessä terroristijärjestöihin tai tukevat niitä, suljetaan unionin rahoituksen ulkopuolelle;

f)	lisäämään NDICI – Globaali Eurooppa -välineen rahoituksen johdonmukaisuutta ja kestävyyttä;

g)	esittämään kattavan katsauksen uuden Global Gateway -ohjelman menoista ja yksinkertaistamaan nykyisiä välineitä, jotta unionin painopisteet voidaan valtavirtaistaa Global Gatewayn puitteissa;

EU:n yleinen hallinto

147.

panee merkille, että monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen 7 ”EU:n yleinen hallinto” liittyvät maksut olivat 10,7 miljardia euroa eli 5,9 prosenttia unionin talousarvion menoista ja että näitä menoja olivat muun muassa henkilöstömenot ja eläkemenot, joiden osuus hallintomenojen kokonaismäärästä oli vuonna 2021 noin 68 prosenttia, ja kiinteistöihin, laitteisiin, energiaan, viestintään ja tietotekniikkaan liittyvät menot; toteaa, että komissio käyttää tästä kokonaismäärästä 6,3 miljardia euroa (58,5 prosenttia) ja muut unionin toimielimet ja elimet käyttävät loput; toteaa, että tilintarkastustuomioistuin raportoi erikseen unionin virastoista ja muista elimistä sekä Eurooppa-kouluista; painottaa, että tilintarkastustuomioistuimella ei ole valtuuksia toimittaa tilintarkastusta Euroopan keskuspankissa;

148.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin tutki 60 tapahtumasta koostuvan tilastollisesti edustavan otoksen monivuotisen rahoituskehyksen tämän otsakkeen eri menoista; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin tutki myös muun muassa sääntöjenmukaisuutta koskevat tiedot, jotka kaikki eri toimielimet ja elimet (muun muassa hallintomenoista pääasiasiallisesti vastaavat Euroopan komission pääosastot ja yksiköt) olivat esittäneet vuotuisissa toimintakertomuksissaan ja jotka oli myöhemmin otettu komission vuotuiseen hallinto- ja tuloksellisuuskertomukseen;

149.

panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen arvion mukaan EU:n yleisen hallinnon virhetaso ei ollut olennainen; panee merkille, että komissiolle ei ole osoitettu uusia suosituksia;

150.

panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin totesi erityiskertomuksessaan 18/2022 ”EU:n toimielimet ja covid-19-pandemia”, että toimielinten toiminnan jatkuvuutta koskevat suunnitelmat olivat enimmäkseen tunnustettujen standardien mukaisia ja muodostivat perustan kriisiin vastaamiselle; panee tyytyväisenä merkille, että toimielimet onnistuivat minimoimaan ydintoimintoihinsa kohdistuvat häiriöt; toteaa, että uusien työskentelytapojen tehokkuuden arviointi kriisin jälkeisessä toimintaympäristössä on alkanut;

151.

panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin totesi erityiskertomuksessaan 17/2022 ”Ulkopuoliset konsultit Euroopan komissiossa”, että ulkopuolisten konsulttien toimeksiantoja sääntelevässä kehyksessä ja konsulttien käytön perustelemisessa oli merkittäviä puutteita; panee merkille, että hankintamenettelyjä oli noudatettu, mutta tiettyjä riskejä ei edelleenkään hallinnoitu hyvin; on huolissaan heikkouksista ulkopuolisten konsulttipalvelujen hallinnointi- ja käyttötavassa; on huolissaan siitä, että komission hallintotiedot ovat vain osittain tarkkoja ja järjestelmällinen raportointi on puutteellista;

Eurooppa-koulut

152.

panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin ei havainnut olennaisia virheitä Eurooppa-koulujen vuoden 2021 lopullisessa konsolidoidussa tilinpäätöksessä; panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen painottamat parannukset yksittäisissä ja konsolidoiduissa tilinpäätöksissä;

153.

panee huolestuneena merkille keskustoimiston ja tilintarkastustuomioistuimen valitsemien kahden koulun sisäisen valvonnan järjestelmissä havaitut puutteet, jotka koskevat erityisesti niiden rekrytointi-, hankinta- ja maksumenettelyjä; toteaa huolestuneena, ettei tilintarkastustuomioistuin ole kyennyt vahvistamaan, että koulujen varainhallinto vuonna 2021 oli täysin varainhoitoasetuksen ja henkilöstösääntöjen mukainen;

Suositukset

154.

kannattaa tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa sekä asiaan liittyvissä erityiskertomuksissa esitettyjä suosituksia; kehottaa komissiota ja Eurooppa-koulujen keskustoimistoa panemaan ne viipymättä täytäntöön omien toimivaltuuksiensa puitteissa ja tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle täytäntöönpanon edistymisestä; kehottaa varmistamaan Eurooppa-koulujärjestelmän täysimääräisen parlamentaarisen valvonnan vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi ja hallinnon parantamiseksi;

155.

kehottaa komissiota lisäksi

a)	jatkamaan työtään sukupuolten tasa-arvon varmistamiseksi kaikilla hallinnon tasoilla nykyisen komission toimikauden loppuun mennessä ja sukupuolen mukaan eriteltyjen tietojen toimittamiseksi;

jatkamaan työtään henkilöstönsä oikeudenmukaisen maantieteellisen tasapainon varmistamiseksi kaikilla tasoilla, etenkin ylemmän johdon, jossa on edelleen suurta epätasapainoa, tasolla, ja täyttämään samalla henkilöstösääntöjen vaatimukset, jotka koskevat hakijoiden pätevyyttä ja ansioita; korostaa, että virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 27 artiklan mukaan komission on kaikkien unionin toimielinten tavoin varmistettava, että kaikki jäsenvaltiot ovat suhteellisesti edustettuina;

c)	toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet jatkaakseen monimuotoisemman ja osallistavamman työympäristön ja -kulttuurin luomista toteuttamalla toimia vammaisten henkilöiden hyväksi, mukaan lukien rakennusten esteettömyyden parantaminen;

d)	esittämään analyysin vaikutuksista, joita aiheutuu yhä useampien sopimussuhteisten toimihenkilöiden palkkaamisesta, josta parlamentti on toistuvasti ilmaissut huolensa;

e)	vahvistamaan selkeät säännöt pyöröovi-ilmiöstä erityisesti komission jäsenille ja entisille johtotason virkamiehille, jotka ottavat palveluksesta erottuaan vastaan uusia tehtäviä myös virastoissa;

f)	olemaan väärinkäytösten paljastajien suojelun eturintamassa raivaamassa tietä kaikkien toimielinten yhdenmukaisemmalle sääntelylle, joka perustuu parhaisiin käytäntöihin ja korkeampiin standardeihin;

Covid-19-pandemiaan liittyvä tuki

156.

pitää valitettavana, ettei komissio ole vieläkään laatinut kattavaa kertomusta covid-19-pandemiaan liittyvistä unionin talousarvion menoista;

157.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin totesi erityiskertomuksessaan 28/2022 ”Hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tukiväline (SURE)”, että SURE-väline oli oikea-aikainen vastaus työttömyyden riskin lieventämiseen covid-19-pandemian aikana ja että siitä aiheutui vähäinen taloudellinen riski unionin talousarviolle; toteaa tyytyväisenä, että SURE-lainoilla rahoitettiin kansallisia työpaikkojen säilyttämiseen tähtääviä järjestelyitä, joilla hillittiin työttömyyden kasvua covid-19-kriisin aikana; pitää valitettavana, että SURE-välineen vaikutusta ei voida täysin arvioida, koska seurantatiedot ovat rajallisia eikä jälkiarviointia ole suoritettu; kehottaa komissiota parantamaan huomattavasti tietojen seurantaa ja varaamaan kipeästi kaivattuja resursseja, jotta sen ohjelmien ja politiikkojen tuloksia ja tuotoksia voidaan arvioida luotettavasti; korostaa, että jälkiarviointien jatkuva puute ei mahdollista unionin seuraavan talousarvion suunnittelua tosiasioiden pohjalta;

158.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin totesi erityiskertomuksessaan 19/2022 ”EU:n covid-19-rokotehankinnat”, että unioni on luonut räätälöidyn hankintajärjestelmän covid-19-rokotteita varten; toteaa, että neuvottelut turvasivat jäsenvaltioille monipuolisen rokotevalikoiman; panee merkille, että komissio tuki sopimusten täytäntöönpanoa, mutta sillä oli vain vähän vaikutusvaltaa toimitushäiriöiden ratkaisemiseen; pitää valitettavana, ettei komissio ole toimittanut tilintarkastustuomioistuimelle lisätietoja näiden sopimusten sisällöstä; korostaa, että kaikilla unionin toimielimillä ja jäsenvaltioilla sekä julkisilla tai yksityisillä unionin varojen saajilla on velvollisuus julkistaa kaikki asiakirjat, myös tiedot komission käymistä alustavista neuvotteluista, tilintarkastustuomioistuimen meneillään olevan tarkastuksen yhteydessä esittämästä virallisesta pyynnöstä; palauttaa mieliin, että Euroopan parlamentti esitti vuoden 2020 vastuuvapauspäätöslauselmassa suosituksen siitä, että covid-19-rokotteen ostamista koskeva tekstiviestienvaihto asetettaisiin tutustuttavaksi;

159.

pitää valitettavana, ettei komissio ole vieläkään toimittanut avoimesti tietoja rokotevalmistajien kanssa käydyistä neuvotteluista, mikä on herättänyt epäilyjä; pitää jälleen kerran myönteisenä Euroopan oikeusasiamiehen päätöstä pyytää komission puheenjohtajalta selkeitä ja konkreettisia tietoja rokotevalmistajien kanssa käydyistä neuvotteluista ja pyytää lisäämään avoimuutta tehdyistä sopimuksista;

160.

pitää valitettavana, että komission puheenjohtaja ei osallistunut kuulemistilaisuuteen Euroopan parlamentin erityisvaliokunnissa antaakseen konkreettisia vastauksia Euroopan kansalaisten suoraan valitsemille jäsenille, mikä on osoitus kansalaisille tarjottavan tiedon puutteesta;

Suositukset

161.

162.

kehottaa komissiota lisäksi

a)	raportoimaan kattavasti covid-19-pandemiaan liittyvistä menoista ja raportoimaan asiasta vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle, mukaan lukien rokotteiden hankintasopimusten esittely;

varmistamaan, että covid-19-rokotteiden valmistajat noudattavat ennakko-ostosopimusten ehtoja, erityisesti ehtoja, jotka koskevat tuotantokustannusarvioita, ennakkorahoituksen käyttöä ja tarvittaessa sopimuslausekkeita, jotka koskevat sitä, etteivät valmistajat tavoittele voittoa, ja toteuttamaan tarvittaessa korjaavia toimia ja tiedottamaan asiasta asianmukaisesti vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle;

c)	osallistumaan Euroopan parlamentissa järjestettäviin kuulemistilaisuuksiin rokotevalmistajien kanssa käydyistä neuvotteluista ja niiden kanssa tehdyistä sopimuksista;

II LUKU

Elpymis- ja palautumistukiväline

Yleiset huomautukset

163.

korostaa, että covid-19-pandemian puhkeaminen muutti äkillisesti unionin taloudellisia ja sosiaalisia näkymiä ja edellytti yhtenäisiä toimia, jotka johtivat joulukuussa 2020 sopimukseen Euroopan elpymispaketista, johon sisältyi elpymis- ja palautumistukiväline, sekä monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027; muistuttaa, että elpymis- ja palautumistukiväline on tuloksellisuuteen perustuva väliaikainen elpymisväline eli maksut on kytketty kansallisiin elpymis- ja palautumissuunnitelmiin sisältyviin uudistuksiin ja investointeihin liittyvien välitavoitteiden ja tavoitteiden tyydyttävään saavuttamiseen; korostaa, että vaikka elpymis- ja palautumistukiväline rahoitetaan laskemalla liikkeeseen velkaa, elpymis- ja palautumistukivälineettä koskevassa asetuksessa säädetään, että elpymis- ja palautumissuunnitelmien on saavutettava ilmasto- ja digitaalimenoja koskevat tavoitteet ja edistettävä asianmukaisesti unionin kannalta merkityksellisiä politiikan aloja; muistuttaa, että kullakin kansallisella suunnitelmalla olisi vastattava vaikuttavasti eurooppalaisessa ohjausjaksossa ja erityisesti neuvoston antamissa maakohtaisissa suosituksissa yksilöityihin kaikkiin haasteisiin tai merkittävään osaan niistä; korostaa elpymis- ja palautumistukivälineen lisäarvoa, koska sillä tuetaan ennennäkemätöntä uudistus- ja investointiohjelmaa, jolla pyritään vastaamaan jäsenvaltioiden kohtaamiin erityisiin haasteisiin;

164.

panee merkille, että vuonna 2021 komissio hyväksyi 22 kansallista elpymis- ja palautumissuunnitelmaa, joihin sidottiin 154 miljardia euroa lainoina ja 291 miljardia euroa avustuksina; panee merkille, että komissio maksoi ennakkomaksuja lainoista, joiden kokonaisarvo oli 18 miljardia euroa, ja että kaksi suurinta saajaa olivat Italia (15,9 miljardia euroa) ja Kreikka (1,65 miljardia euroa); muistuttaa, että kun neuvosto hyväksyi kansalliset elpymis- ja palautumissuunnitelmat, jäsenvaltiot saivat ennakkomaksua enintään 13 prosenttia rahoitusosuudesta; panee merkille, että komissio maksoi ennakkomaksuja avustuksista yhteensä 36,3 miljardia euroa ja että kaksi suurinta saajaa olivat Espanja (9,04 miljardia euroa) ja Italia (8,95 miljardia euroa); panee merkille, että komissio maksoi Espanjalle yhden maksun, jonka arvo oli 10,0 miljardia euroa; panee merkille, että Espanjalle suoritettuun maksuun liittyi 1,5 miljardin euron ennakkomaksujen selvittäminen kyseisen jäsenvaltion ennakkomaksuina saamista 9,04 miljardista eurosta komission ja Espanjan kuningaskunnan välisen rahoitussopimuksen 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

165.

panee merkille komission toimet, jotka liittyivät arvopaperien liikkeeseenlaskuun kansainvälisillä pääomamarkkinoilla elpymis- ja palautumistukivälineen rahoittamiseksi, ja toteaa, että komissio keräsi tätä varten vuoden 2021 loppuun mennessä 71,0 miljardia euroa pitkäaikaista rahoitusta ja 20 miljardia euroa lyhytaikaista rahoitusta; panee merkille, että liikkeeseen laskettiin Next Generation EU -välineen ensimmäinen vihreä joukkolaina, jonka arvo on 12,0 miljardia euroa, ja se edellyttää raportointia vihreillä joukkolainoilla hankittujen varojen täsmällisestä käytöstä ja investointien vaikutuksesta; palauttaa mieliin tilintarkastustuomioistuimen havaitsemat tuloksellisuusraportointiin liittyvät ongelmat sekä maineeseen liittyvät ja taloudelliset riskit, joita tämä voi aiheuttaa vihreille joukkolainoille; katsoo, että näistä lainatuista määristä on aiheutunut ensimmäisiä korkokuluja, mukaan lukien yli 20 miljardin euron suuruinen EKP:iin talletettu negatiivinen korko; panee merkille unionin talousarvioon kohdistuvan korkoriskin, joka johtuu Next Generation EU -välineen rahoitustarpeista;

166.

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen vuotta 2021 koskevaan vuosikertomukseen sisältyvän huomautuksen elpymis- ja palautumistukivälineestä ja ainoasta vuonna 2021 suoritetusta maksusta, joka osoitettiin Espanjalle; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen tutki komission ennakkotyötä, joka koski kaikkia tähän maksuun liittyviä välitavoitteita, ja arvioi, oliko komissio kerännyt riittävästi asianmukaista näyttöä, joka tukisi sen arviointia maksupyyntöön sisältyvien välitavoitteiden tyydyttävästä saavuttamisesta; toteaa, ettei tilintarkastustuomioistuin tarkastellut muita maksuja vuonna 2021; on huolestunut siitä, ettei tilintarkastustuomioistuin kykene arvioimaan kaikkia välitavoitteita, jotka liittyvät kaikille jäsenvaltioille suoritettaviin tuleviin maksuihin, mikä vaikuttaa sen tuleviin analyyseihin; ehdottaa kuitenkin, että tilintarkastustuomioistuin sisällyttää vuoden 2022 otokseensa kaikkia vuonna 2022 suoritettuja maksuja koskevat välitavoitteet ja tavoitteet;

167.

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen päätelmän, jonka mukaan Espanjalle vuonna 2021 suoritetun maksun osalta yhtä välitavoitteista ei ollut saavutettu tyydyttävästi; pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuin ei pystynyt kvantifioimaan tämän virheen vaikutuksia, koska menetelmä, jolla kvantifioitaisiin välitavoitteen tai tavoitteen (osittaisen) saavuttamatta jäämisen vaikutus, on tarpeen kehittää hyvissä ajoin; panee merkille, että komission sisäinen tarkastaja havaitsi tämän menetelmän puuttumisen komission varainhoitoa koskevassa vuoden 2021 kokonaislausunnossaan ja kiinnitti siihen erityistä huomiota; pitää valitettavana, että komissiolla ei ollut käytössään vahvempaa menetelmää ennen maksujen suorittamista; katsoo, että komissio on syyllistynyt laiminlyöntiin, koska se ei ole ottanut käyttöön tätä menetelmää ennen maksujen suorittamista, sillä tämä kyseenalaistaa välitavoitteiden ja tavoitteiden tyydyttävää saavuttamista koskevan komission arvioinnin; panee kuitenkin tyytyväisenä merkille, että vastuuvapauden myöntävän viranomaisen ja tilintarkastustuomioistuimen esittämien toistuvien kehotusten jälkeen komissio antoi 21. helmikuuta 2023 elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan tiedonannon, joka sisältää kaksi liitettä, joihin sisältyvät ”Kehys välitavoitteiden ja tavoitteiden arviointiin elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen nojalla” ja ”Komission menetelmä maksujen keskeyttämisen määrittämiseksi elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen nojalla”;

168.

antaa tunnustusta komission toimille, joilla se korjaa menetelmän puuttumisen elpymis- ja palautumistukivälineen ensimmäisen 23 maksun osalta; toteaa, että menetelmän olisi tarjottava komissiolle mahdollisuus määrittää keskeytettävä määrä, jos välitavoitetta tai tavoitetta ei saavuteta tyydyttävästi, noudattaen kaikilta osin yhdenvertaisen kohtelun ja suhteellisuuden periaatteita; toteaa, että keskeytettävää määrää laskettaessa otetaan huomioon sekä elpymis- ja palautumistukivälineen tulosperusteinen luonne että uudistusten ja investointien ainutlaatuinen yhdistelmä ja se, että kaikilla toimenpiteillä ei edistetä yhtäläisesti kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman tavoitteiden saavuttamista; toteaa kuitenkin, että välitavoitteiden ja tavoitteiden arviointikehyksessä ei selitetä esimerkiksi sitä, miksi operatiivisessa järjestelyssä kuvattua todentamismekanismia ja seurantavaiheita ei pitäisi ottaa arvioinnissa huomioon ja miksi de minimis -kynnys määritellään siten, että poikkeama on ”noin 5 prosenttia tai sitä vähemmän”; korostaa, että välitavoitteiden ja tavoitteiden tyydyttävää saavuttamista koskevat määritelmät ovat epäselviä ja sisältävät subjektiivisia osatekijöitä, kuten ”poikkeama muotovaatimuksesta on vähäinen”, ”vähäinen ja suhteellinen viive” ja ”poikkeama sisältöön liittyvästä vaatimuksesta on vähäinen”; pyytää, että tältä osin annetaan lisäselvennyksiä, ja kehottaa soveltamaan selkeää ja kattavaa lähestymistapaa poikkeamien arviointiin, jotta varmistetaan, että poikkeamat rajoittuvat siihen, mikä on välttämätöntä; katsoo, että maksujen keskeyttämismenetelmää olisi parannettava edelleen investointikomponentin osalta, jotta välitavoitteet ja tavoitteet voidaan yhdistää paremmin todellisiin aiheutuneisiin kustannuksiin; korostaa, että edistymistä olisi arvioitava jatkuvasti, jotta varmistettaisiin, että välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttaminen ei viivästyisi huomattavasti;

169.

toteaa, että maksujen keskeyttämisen määrittämistä koskevassa menetelmässä ei anneta selitystä kertoimiksi valituille arvoille ja että myös se sisältää subjektiivisia osatekijöitä, kuten korjatun yksikköarvon mukautukset ylös- tai alaspäin, sekä termejä, joita ei ole määritelty selkeästi, kuten ”olennaisen tärkeät investoinnit” tai ”erityisen tärkeät uudistukset”; pyytää antamaan lisäselvennyksiä;

170.

panee merkille talousarvion valvontavaliokunnan Espanjaan 20.–23. helmikuuta 2023 tekemän virkamatkan jälkeen annetut päätelmät, joissa tunnustettiin vaikeudet Espanjan elpymis- ja palautumistukivälineen varojen hallinnointi- ja valvontafoorumin (CoFFEE) täysimääräisessä täytäntöönpanossa ja erityisesti puutteellinen yhteentoimivuus alueellisten ja unionin alustojen kanssa ja todettiin, että järjestelmä ei ollut täysin toimintakykyinen; panee merkille, että komissio arvioi, että Espanjan elpymissuunnitelman välitavoite on saavutettu tyydyttävästi ja on täysin toimiva, vaikka näin ei vielä tuolloin ollut; toteaa, että komissio pyysi lisätietoja ja havaitsi puutteita tiedonkeruussa; toteaa, että järjestelmästä voi muodostua vahva keskushallinnon sisäinen valvontajärjestelmä; suosittelee, että järjestelmän yhteentoimivuutta asiaankuuluvien järjestelmien kanssa unionin, alueellisella ja kansallisella tasolla parannetaan; korostaa, että avoimuutta olisi lisättävä, jotta alueet voivat jakaa parhaita käytäntöjä ja asettaa riittävät tiedot ja yhdistetyt digitaaliset tiedot helposti yleisön saataville nykyaikaisten hakutoimintojen avulla;

171.

panee merkille, että komission sisäinen tarkastus aloitti tarkastustoimeksiannon Next Generation EU -välineen osalta vuonna 2021; panee merkille, että tehdyn työn perusteella sisäinen tarkastaja kiinnittää komission varainhoitoa koskevassa vuoden 2021 kokonaislausunnossaan huomiota myös tarpeeseen jatkaa valvonnan suunnittelua ja asianmukaisen varainhoidon sekä tarkastus- ja valvontastrategioiden täytäntöönpanoa koskevaa työtä; katsoo, että sisäinen tarkastaja on olennainen osa komission sisäistä valvontaa ja että sisäisen tarkastajan omasta tarkastustoiminnasta peräisin oleva riippumaton ja puolueeton tieto on välttämätöntä, jotta se voi toimia tehokkaasti; korostaa, että kansainvälisten sisäisen tarkastuksen standardien mukaan sisäisen tarkastuksen olisi harkittava työnsä parempaa koordinointia ulkoisena tarkastajana toimivan tilintarkastustuomioistuimen kanssa;

172.

palauttaa mieliin talousarvion valvontavaliokunnan budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle antaman lausunnon ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta; palauttaa mieliin siinä esitetyn kehotuksen laatia luettelo kaikista välineen lopullisista edunsaajista ja hankkeista noudattaen kaikilta osin tietosuojavaatimuksia ja pitää kirjaa talouden toimijoista ja niiden tosiasiallisista omistajista ja edunsaajista tarkastusta ja valvontaa varten; katsoo, että elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 22 artiklan 2 kohdan d alakohta jäsenvaltiot velvoitetaan antamaan nämä tiedot i) tarkastusta ja valvontaa varten ja ii) vertailukelpoisten tietojen tarjoamiseksi varojen käytöstä; toteaa lisäksi, että 22 artiklan 3 kohdan säännöksissä kehotetaan asettamaan komission käytettävissä olevat tiedot vastuuvapausmenettelyn yhteydessä vastuuvapauden myöntävän viranomaisen saataville; toteaa, että näitä tietoja voivat pyytää kansalliset valvonta-, tutkinta- ja tarkastuselimet tai unionin tasolla elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 22 artiklan 2 kohdan e alakohdan mukaisesti komissio sekä OLAF, EPPO ja tilintarkastustuomioistuin; pitää valitettavana tiedon puutetta siitä, miten unionin taloudellisia etuja suojellaan maksuja suoritettaessa;

173.

on tyytyväinen toimielinten välisissä neuvotteluissa REPowerEU-asetuksesta, jolla muutetaan elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevaa asetusta, saavutettuun yhteisymmärrykseen siitä, että jäsenvaltioiden on julkistettava REPowerEU-asetuksen ja elpymis- ja palautumistukivälineen sata suurinta varojen saajaa kussakin jäsenvaltiossa puolivuosittain helmikuuhun 2024 mennessä; panee merkille, että komissio kehotti 1. helmikuuta 2023 hyväksytyissä ohjeissa jäsenvaltioita julkistamaan tällaisen luettelon heti huhtikuussa 2023 elpymis- ja palautumistukivälineen avoimuuden lisäämiseksi; katsoo kuitenkin, että tämä ei korvaa vaatimusta toimittaa tilintarkastajille ja vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle luettelo kaikista lopullisista saajista ja hankkeista kunkin varainhoitovuoden osalta;

174.

panee merkille, että Next Generation EU -välineen, koheesiopolitiikan ja maaseudun kehittämisohjelmien täytäntöönpanosta vastaavat komission yksiköt ilmoittivat vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle, että ne ovat koordinoineet ennakkoon toimiaan välttääkseen päällekkäisen rahoituksen näissä ohjelmissa mahdollisesti tukikelpoisille toimille; katsoo, että jäsenvaltioiden suorittamat jälkitarkastukset lopullisten saajien tasolla ovat välttämättömiä päällekkäisen rahoituksen havaitsemiseksi; muistuttaa, että on tärkeää, että unionin tasolla on yksi pakollinen yhdennetty tieto- ja seurantajärjestelmä yhteentoimivuuden varmistamiseksi unionin ja kansallisten järjestelmien välillä, jotta voidaan muun muassa tunnistaa tapaukset, joissa on päällekkäistä rahoitusta ja varoja on käytetty väärin eri jäsenvaltioissa;

175.

panee merkille, että komission lähestymistapa julkisia hankintoja ja valtiontukia koskevien sääntöjen noudattamiseen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisissa investoinneissa on tukeutua kansallisiin järjestelmiin ja turvautua rikkomusmenettelyihin, kun jäsenvaltioissa havaitaan sääntöjen noudattamatta jättämistä; katsoo, että tämä ei välttämättä kohdistu vastaanottajiin, jotka ovat hyötyneet epäoikeudenmukaisesti sääntöjen noudattamatta jättämisestä; toteaa, että kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien mukaisesti ensisijainen vastuu tässä asiassa on jäsenvaltioilla, joiden on otettava käyttöön asianmukaiset valvontajärjestelmät ja noudatettava kaikkea asiaankuuluvaa kansallista ja unionin lainsäädäntöä, myös hankinta- ja valtiontukisääntöjä; palauttaa mieliin tilintarkastustuomioistuimen aiemmissa vastuuvapauskertomuksissa esittämät toistuvat havainnot, joiden mukaan tiettyjen kansallisten viranomaisten tai todentamisviranomaisten työ on liian altista virheille ja epäluotettavaa; korostaa siksi, että myös komissiolla on vastuu varmistaa, että käytössä on vaikuttavia ja tehokkaita sisäisen valvonnan järjestelmiä, joilla varmistetaan kaikkien unionin ja kansallisten sääntöjen, myös erityisesti julkisia hankintoja ja valtiontukia koskevien sääntöjen, sekä petosten, korruption, eturistiriitojen ja päällekkäisen rahoituksen ehkäisemistä ja havaitsemista koskevien sääntöjen noudattaminen, ja puuttua tilanteeseen, jos jäsenvaltiot eivät toimi elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevassa asetuksessa edellytetyllä tavalla, myös suorittamalla maksuja osittain, vaikka julkisia hankintoja ja valtiontukia koskevia sääntöjä ei noudateta; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti komission tarkastusstrategiaan ja EU:n taloudellisten etujen suojaamista koskevien järjestelmätarkastusten käynnistämiseen 16 jäsenvaltiossa vuonna 2022 sekä suunnitelmiin kattaa kaikki jäsenvaltiot vuoden 2023 loppuun mennessä;

176.

on huolissaan siitä, että erot tarkastusten laadussa ja jäsenvaltioiden soveltamien valvontajärjestelmien monimutkaisuus saattavat aiheuttaa puutteita elpymis- ja palautumistukivälineestä saatavien varojen sisäisessä valvontajärjestelmässä jäsenvaltioissa; on huolissaan tilintarkastustuomioistuimen lausunnossa 04/2022 komission ehdotuksesta elpymis- ja palautumissuunnitelmien REPowerEU-luvuiksi esitetystä havainnosta, jonka mukaan käytössä ei ole vaikuttavaa petosten raportointimekanismia, joka mahdollistaisi unionin taloudellisten etujen suojaamisen jatkuvan seurannan ja valvonnan elpymis- ja palautumistukivälineen osalta; on huolestunut tilintarkastustuomioistuimen havainnosta, jonka mukaan jäsenvaltioilla ei ole velvollisuutta ilmoittaa elpymis- ja palautumistukivälineeseen liittyvistä petosepäilyistä komissiolle sääntöjenvastaisuuksien hallinnointijärjestelmän kautta ja EPPOlle asiaankuuluvien asetusten mukaisesti; on huolissaan OLAFin, EPPOn, Europolin ja muiden toimivaltaisten elinten toistuvista varoituksista, joiden mukaan tehottomampi sisäisen valvonnan järjestelmä voisi houkuttaa väärinkäytöksiin, petoksiin ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen;

177.

muistuttaa, että komission on pantava elpymis- ja palautumistukiväline täytäntöön suoraan hallinnoiden noudattaen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksyttyjä asiaankuuluvia sääntöjä, erityisesti varainhoitoasetusta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) 2020/2092 (3); toistaa, että oikeusvaltioperiaatetta koskevan ehdollisuusmekanismin vaikuttavuus perustuu osittain unionin tason tarkastuksista ja tutkimuksista saatuihin tietoihin ja että näiden tietojen puuttuminen saattaa vaikuttaa kielteisesti mekanismin vaikuttavuuteen;

178.

on huolissaan paikallis- ja alueviranomaisten riittämättömästä osallistumisesta kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien valmisteluun ja vähäisestä vaikutusvallasta elpymis- ja palautumissuunnitelmien lopullisiin versioihin; korostaa, että kaikissa jäsenvaltioissa olisi sovellettava osallistavaa lähestymistapaa, joka perustuu myös yhteiseen hallintoon, jotta varmistetaan, että paikallis- ja alueviranomaiset, kansalaisyhteiskunnan järjestöt, työmarkkinaosapuolet, tiedeyhteisö tai muut asiaankuuluvat sidosryhmät osallistuvat asianmukaisesti kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien suunnitteluun ja täytäntöönpanoon; kehottaa niitä osallistumaan kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanoon mahdollisimman laajasti kansallisen lainsäädäntökehyksen mukaisesti selkeiden, oikeudenmukaisten, avointen ja ei-poliittisten periaatteiden pohjalta;

179.

kehottaa komissiota varmistamaan unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, että jäsenvaltiot soveltavat nollatoleranssia korruptioon, mukaan lukien vahvat ennakkotarkastukset kavalluksen, petosten ja eturistiriitojen ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi ilman poikkeuksia;

Elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanoa koskeva raportointi

180.

panee merkille elpymis- ja palautumistukivälineen tulostaulua koskevan komission raportoinnin elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanosta, kuten elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 30 artiklassa säädetään; panee merkille, että suurin osa tähänastisesta raportoinnista, erityisesti yhteisten indikaattoreiden osalta, koskee odotettuja tuloksia saavutettujen tulosten sijaan; muistuttaa, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi saman ongelman ilmastomenoja koskevassa erityiskertomuksessaan 09/2022;

181.

panee merkille elpymis- ja palautumistukivälineen tulostaulun, jossa komissio raportoi edistymisestä elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanossa; pitää esitettyjä tietoja hyödyllisinä, kun otetaan huomioon saatavilla olevien tietojen määrä; pitää myönteisenä, että tulostauluun on sisällytetty yksityiskohtainen luettelo saavutetuista välitavoitteista ja tavoitteista, joista käy ilmi jäsenvaltioissa ja toimintapoliittisissa pilareissa saavutettu edistys; katsoo kuitenkin, että sitä olisi kehitettävä edelleen siten, että siihen sisällytetään lisätietoja ja elpymis- ja palautumistukivälineessä tapahtuneesta edistymisestä ja sen todellisesta tuloksellisuudesta; katsoo, että indikaattoreiden osalta olisi esitettävä helppolukuisesti todellinen edistys, ei pelkästään budjetoitua tai odotettua edistystä;

182.

kehottaa komissiota panemaan alulle kaikkien toimivaltaisten komission yksiköiden sekä riippumattomien akateemisten ja kansalaisyhteiskunnan panosten pohjalta oikeusvaltiota koskevien välitavoitteiden erityisen ja yksityiskohtaisen tulostaulun, jossa otetaan huomioon jäsenvaltioiden uudistukset ja se, missä määrin ne noudattavat välitavoitteita ja unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä;

183.

toteaa, että elpymis- ja palautumistukivälineen tulostaulu sisältää kattavan ja hyödyllisen virallisen asiakirjarekisterin, josta saa tietoa tärkeimmistä sopimuksista, joita jäsenvaltioiden kanssa on tehty kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa, ja niihin liittyvistä asiakirjoista, kuten komission alustavista arvioinneista, jotka koskevat jäsenvaltioille suoritettuja maksuja; toteaa, että elpymis- ja palautumistukivälinettä koskeva asetus mahdollistaa rahoitusvirtojen, erityisesti kullekin jäsenvaltiolle myönnettyjen ja maksettujen avustusten ja lainojen, jäljittämisen unionin tasolta elpymis- ja palautumistukivälineen varojen edunsaajina olevien jäsenvaltioiden tasolle elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 22 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja mahdollistaa siten yleiskuvan saamisen elpymis- ja palautumistukivälineen tosiasiallisesta täytäntöönpanosta tältä osin; muistuttaa, että elpymis- ja palautumistukivälineen tulostaulu ei mahdollista rahoitusvirtojen jäljittämistä unionin tasolta jäsenvaltioiden lopullisiin saajiin eikä anna selkeää yleiskuvaa elpymis- ja palautumistukivälineen tosiasiallisesta täytäntöönpanosta tältä osin;

184.

muistuttaa, että elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa todetaan, että elpymis- ja palautumistukivälineen erityistavoitteena on antaa jäsenvaltioille rahoitustukea niiden elpymis- ja palautumissuunnitelmissa esitettyjen uudistusten ja investointien välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamiseksi; ymmärtää, ettei elpymis- ja palautumistukivälineen varoja saa missään tapauksessa käyttää korvaamaan toistuvia kansallisia talousarviomenoja elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti; panee kuitenkin huolestuneena merkille ensimmäiset viitteet siitä, ettei voida sulkea pois mahdollisuutta, että elpymis- ja palautumistukivälineen varoja käytetään korvaamaan kansallisia menoja useissa jäsenvaltioissa; katsoo, että kansallisten menojen analyysi on tarpeen sen selvittämiseksi, missä määrin elpymis- ja palautumistukivälineen kautta saatavilla oleva rahoitus on todella ollut täydentävää eikä sitä ole käytetty korvaamaan toistuvia kansallisia menoja; muistuttaa, että elpymis- ja palautumistukivälineen mukaisesti tässä vaiheessa ei ole saatavilla tietoja siitä, mitä on tapahtunut jäsenvaltioiden vastaanottamille ennakkomaksuille, joista ei ole vielä aiheutunut investointeihin liittyviä kustannuksia; kehottaa komissiota huolehtimaan asiaankuuluvista tarkastuksista ja valvonnasta täydentävyyden varmentamiseksi; panee lisäksi merkille, että komissio on laatinut suuntaviivat päällekkäisen rahoituksen tulkinnan määrittelemiseksi ja antanut jäsenvaltioille selkeää tietoa synergioiden varmistamiseksi ja päällekkäisen rahoituksen välttämiseksi; panee lisäksi merkille, että jäsenvaltiot raportoivat muista rahastoista elpymis- ja palautumistukivälineen toimenpiteisiin saadusta rahoituksesta;

185.

muistuttaa, että maksuja koskevien tositteiden säilyttäminen on moitteettoman varainhoidon tärkeä periaate; on huolestunut tilintarkastustuomioistuimen havainnosta, jonka mukaan kirjausketju ei ollut riittävä kattamaan kaikkia tekijöitä, joita pidettiin merkityksellisinä ensimmäisen maksupyynnön kahden välitavoitteen arviointiprosessissa; palauttaa erityisesti mieliin välitavoitetta 215 koskevat tilintarkastustuomioistuimen havainnot ja komission tähän havaintoon antaman vastauksen, jossa selitetään, että komission myönteinen arvio perustui DATAESTUR-verkkosivuston sisällön analyysiin, mukaan lukien loka- ja marraskuussa 2021 tehdyt kuvakaappaukset; panee merkille, että komissio myöntää, että näitä kuvakaappauksia ei rekisteröity sisäisten ohjeiden mukaisesti ja että tietojen kirjaamista voitaisiin parantaa; palauttaa mieliin vastuuvapauden myöntävän viranomaisen kirjallisen kysymyksen, jossa pyydettiin tätä analyysia, ja komission vastauksen, jonka mukaan se ei laatinut analyysia eikä yksityiskohtaista raporttia tästä asiasta mutta useat komission virkamiehet olivat tarkastelleet DATAESTUR-verkkosivustoa ja vahvistaneet, että vaaditut tiedot olivat saatavilla; toteaa, että tämä ei ehkä ole moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaista;

186.

panee merkille, että komissio otti käyttöön erityisen tietoteknisen välineen (Fenix) elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanoa koskevaa jäsenvaltioiden raportointia varten; on kuitenkin huolestunut siitä, että tilintarkastustuomioistuimella on rajallinen pääsy tähän järjestelmään ja että tämä koskee sekä niiden henkilöiden määrää, joilla on pääsy, että pääsyn laajuutta; pitää myönteisenä, että komissio on luonut Arachne-välineeseen toiminnon, joka mahdollistaa elpymis- ja palautumistukivälineen investointeja ja tavoitteita koskevien tietojen syöttämisen välineeseen; kehottaa jäsenvaltioita lataamaan Arachne-välineeseen täydelliset ja kattavat tiedot elpymis- ja palautumistukivälineestä;

187.

panee merkille, että talouden ja rahoituksen pääosaston (ECFIN) varainhoitovuotta 2021 koskeva tarkastuslausuma poikkeaa kaikkien muiden pääosastojen tarkastuslausumista; panee merkille, että lausuma antaa takeet tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta, ja ne ovat linjassa muiden pääosastojen kanssa; panee lisäksi merkille elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 22 artiklan 5 kohdan täytäntöönpanon lisäämisen lausumaan; panee merkille komission vastauksen vastuuvapauden myöntävän viranomaisen kirjallisiin kysymyksiin, jonka mukaan se eroaa vain muodon osalta mutta ei varmuuden tason osalta; panee myös merkille, että elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 22 artiklan 5 kohdan ja tuloksellisuusperusteisen lähestymistavan mukaisesti velvollisuus suojata unionin taloudellisia etuja on jäsenvaltiolla; panee lisäksi merkille komission vastauksen, jonka mukaan se varmistaa sekä kunkin elpymis- ja palautumissuunnitelman alustavan arvioinnin että jäsenvaltioiden unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi käyttöön ottamien järjestelmien tarkastusten avulla, että kukin jäsenvaltio panee täytäntöön tarvittavat seuranta- ja valvontajärjestelmät; korostaa, että toisin kuin kaikkien muiden pääosastojen tarkastuslausumissa ECFIN-pääosaston lausumassa ei varmisteta, että tilien perustana olevat toimet olivat kaikkien unionin ja kansallisten sääntöjen mukaisia lopullisten vastaanottajien tai hankkeiden tasolla; toteaa, että komission perussopimuksen valvojana antaman tarkastuslausuman, joka koskee erityisesti unionin taloudellisten etujen suojaamista ja vastuuvelvollisuutta veronmaksajia kohtaan, on oltava luotettava eikä se voi jättää tilaa epäilylle siitä, että komissio kiertää vastuutaan yksittäisten tulojen ja menojen hyväksyjien eriävillä lausumilla;

Koheesiopolitiikan ja elpymis- ja palautumistukivälineen välinen suhde

188.

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen katsauksessaan 01/2023 koheesiopolitiikan ja elpymis- ja palautumistukivälineen kautta annettavasta unionin rahoituksesta esittämät huomautukset, joissa käsitellään kummankin rahoituslähteen täydentävyyttä; panee erityisesti merkille, että kaudella 2014–2020 Euroopan aluekehitysrahaston ja koheesiorahaston osuus kaikista julkisista investoinneista oli jo noin 10 prosenttia 27 jäsenvaltion unionissa ja että elpymis- ja palautumistukiväline lisää entisestään unionin rahoittamien julkisten investointien osuutta jäsenvaltioissa; palauttaa tässä yhteydessä mieliin tilintarkastustuomioistuimen havainnon, jonka mukaan koheesiorahaston määrärahojen käyttöaste oli poikkeuksellisen alhainen vuonna 2021, mikä johtui siitä, että yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen ja rahastokohtaisten asetusten hyväksyminen vasta vuoden 2021 puolivälissä, REACT-EU-välineen ohjelmasuunnittelu ja muiden hätätoimenpiteiden täytäntöönpano vaikuttivat yhdessä hallintoviranomaisiin;

189.

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen päätelmän, jonka mukaan niissä jäsenvaltioissa, joissa unionin rahoittamien investointien osuus on jo suuri, elpymis- ja palautumistukivälineen tarjoama lisärahoitus saattaa entisestään lisätä painetta, joka kohdistuu jäsenvaltioiden kykyyn käyttää niiden käytettävissä olevat varat; muistuttaa, että elpymis- ja palautumistukivälinettä hallinnoidaan suoraan, kun taas koheesiopolitiikan varoja hallinnoidaan yhteistyössä, mikä tarkoittaa, että unionilla ja jäsenvaltioiden viranomaisilla on kunkin rahoituslähteiden osalta erilaiset vastuualueet; on huolissaan siitä, että erilaisista toteutustavoista – elpymis- ja palautumistukivälineen suora hallinnointi ja koheesiopolitiikan yhteistyössä toteutettava hallinnointi – johtuen elpymis- ja palautumistukivälineen suoraviivaisempi täytäntöönpanomenetelmä saattaa ”syrjäyttää” koheesiopolitiikan monimutkaisemman rahoituksen; toteaa, että tämä heikentää paikallisviranomaisten ja alueiden, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen sekä talouselämän ja työmarkkinaosapuolten osallistumista unionin rahoitukseen; panee merkille riskin, että joillakin jäsenvaltioilla ei ehkä ole riittäviä hallinnollisia valmiuksia käsitellä rinnakkaisista hallinnointijärjestelmistä aiheutuvaa taakkaa; panee merkille, että tällaisia hallinnollisiin valmiuksiin kohdistuvia paineita havaittiin CONT-valiokunnan eri kuulemistilaisuuksissa ja virkamatkoilla; on myös huolissaan siitä, että Next Generation EU -väline voi joissakin jäsenvaltioissa johtaa unionin varojen suunnittelun, seurannan ja valvonnan uudelleenkansallistamissuuntaamiseen sekä unionin tasolta kansallisille hallituksille että mahdollisesti alueilta kansallisille hallituksille; muistuttaa varoituksista, että elpymis- ja palautumistukiväline voi olla vastaisku koheesiopolitiikan avulla viime vuosikymmeninä aikaan saadulle myönteiselle kehitykselle alueiden toimintamahdollisuuksien parantamisen alalla ja että suoran rahoitussuhteen puuttuminen komission ja hallintoviranomaisten välillä heikentää varainhoidon valvonnan ja vastuuvapauden myöntämisen keskeisiä näkökohtia;

190.

on huolissaan elpymis- ja palautumistukivälineen vähäisestä panoksesta rajat ylittävään yhteistyöhön, erityisesti kun otetaan huomioon siihen liittyvän unionin rahoituksen määrä;

191.

panee merkille, että komission yksiköiden valmisteluasiakirjojen mukaan 20 jäsenvaltiota suunnittelee rajat ylittäviä hankkeita kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissaan, ja toteaa, että investoidut määrät vaihtelevat suuresti jäsenvaltioittain; huomauttaa, että vuonna 2021 suunnitellut keskimääräiset investoinnit olivat vain noin 6 prosenttia jäsenvaltioiden rajat ylittäviin hankkeisiin kohdennetuista elpymis- ja palautumistukivälineen kokonaismäärärahoista; katsoo, että elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa on käynnistetty liian vähän rajat ylittäviä hankkeita, ja on huolissaan elpymis- ja palautumistukivälineen vähäisestä panoksesta rajat ylittävään yhteistyöhön, erityisesti kun otetaan huomioon siihen liittyvän unionin rahoituksen määrä; toteaa, että voimakkaampi keskittyminen rajat ylittäviin hankkeisiin olisi vaatinut enemmän aikaa suunnitteluun ja kannustinmekanismin jäsenvaltioille; korostaa, että elpymis- ja palautumistukivälineellä on merkittävä rooli, kun pyritään suuntaamaan unionia kohti energiaomavaraisuutta ja vauhdittamaan energiasiirtymää; korostaa, että unioni tarvitsee riippumatonta energiahuoltoa ja että rajat ylittäviin verkkoihin, yhdysjohtoihin ja vetyhankkeisiin on siksi investoitava; panee tyytyväisenä merkille, että komissio tarjoutui tammikuussa 2021 antamissaan ohjeissa tarjoamaan asiasta kiinnostuneille jäsenvaltioille koordinointifoorumin avustamaan rajat ylittävien hankkeiden perustamisessa; panee merkille, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 (4) muuttamiseksi elpymis- ja palautumissuunnitelmien REPowerEU-lukujen osalta esitetään 27 a artiklassa kriteeri uudistusten ja investointien rajat ylittävästä tai useita maita koskevasta ulottuvuudesta tai vaikutuksesta; pitää kuitenkin valitettavana, että tavoite, jonka mukaan 30 prosenttia hankkeista on rajat ylittäviä, ei ole sitova; kehottaa asettamaan käytössä olevat elpymis- ja palautumistukivälineen lainat niiden jäsenvaltioiden saataville, jotka ovat kiinnostuneita investoimaan rajat ylittäviin hankkeisiin, joissa keskitytään energiaomavaraisuuteen ja energiaverkon muuttamiseen unionissa;

192.

korostaa, että vapautuneet elpymis- ja palautumistukivälineen maksut on asetettava kokonaisuudessaan niiden jäsenvaltioiden saataville, jotka ovat kiinnostuneita investoimaan rajat ylittäviin hankkeisiin, joissa keskitytään energiaomavaraisuuteen ja energiaverkon muuttamiseen;

Kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien arviointi

193.

panee merkille havainnot, jotka tilintarkastustuomioistuin esitti erityiskertomuksessaan 21/2022 ”Komission toimet kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien arvioimiseksi – Yleisesti ottaen asianmukaisia, mutta täytäntöönpanoon jää edelleen riskejä”; toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen arvio perustuu kuuden jäsenvaltion otokseen, joista neljälle myönnettiin eniten avustuksia absoluuttisesti mitattuna ja kahdelle myönnettiin eniten avustuksia suhteessa niiden bruttokansantuotteeseen vuonna 2020; panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen päätelmän, jonka mukaan komission arviointi kansallisista elpymis- ja palautumissuunnitelmista oli yleisesti ottaen asianmukainen, kun otetaan huomioon prosessin monimutkaisuus ja aikarajoitukset, vaikka siinä havaittiin myös puutteita ja riskejä elpymis- ja palautumistukivälineen onnistuneelle täytäntöönpanolle; pitää myönteisenä, että komissio tuki jäsenvaltioita elpymis- ja palautumissuunnitelmien valmisteluvaiheessa ja laati ohjeasiakirjoja; panee merkille, että komissio hyväksyi lähes poikkeuksetta tilintarkastustuomioistuimen suositukset;

194.

on huolissaan siitä, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi puutteita vuosien 2019 ja 2020 maakohtaisten suositusten noudattamisessa kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin arvioi, että suhteellisen pienten jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmissa ei ollut puutteita, kun taas suurempien jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmissa oli vakavia puutteita; on huolissaan tilintarkastustuomioistuimen toteamista ”neuvotteluista” elpymis- ja palautumissuunnitelmista sopimisen yhteydessä, sillä ne johtavat jäsenvaltioiden epätasa-arvoiseen kohteluun; asettaa lisäksi kyseenalaiseksi, pannaanko tärkeitä maakohtaisten suositusten osia, joita jäsenvaltiot eivät toteuta edes elpymis- ja palautumistukivälineen taloudellisten kannustimien myötä, koskaan täytäntöön;

195.

arvostelee sitä, että komissio ei ole selittänyt, miten maksuerän suuruus liittyy taustalla olevien välitavoitteiden ja tavoitteiden määrään ja suuruuteen; on huolissaan siitä, että tämä epäsuhta maksun suuruudessa ja taustalla olevien välitavoitteiden ja tavoitteiden lukumäärässä voi kannustaa jäsenvaltioita jättämään toimittamatta loppumaksupyyntöjä, jotka joissakin tapauksissa edellyttävät suhteellisen suurta määrää saavutettuja välitavoitteita ja tavoitteita, ja siten olemaan saattamatta päätökseen kaikkia elpymis- ja palautumissuunnitelmassa sovittuja uudistuksia ja investointeja sen jälkeen, kun ne ovat jo saaneet suurimman osan elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusosuudestaan;

196.

palauttaa mieliin tilintarkastustuomioistuimen havainnon, jonka mukaan tilintarkastustuomioistuimen otoksessa havaituista puutteista huolimatta komissio antoi kaikkia kansallisia elpymis- ja palautumissuunnitelmia arvioidessaan elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa tehtyjen investointien kustannusarvioille B-luokituksen, mikä tuo esiin mahdollisia kyseisten määrien oikeellisuuteen liittyviä ongelmia; toteaa, että nämä puutteet vaihtelevat alkaen siitä, että joistakin suunnitteluvaiheessa olevista toimenpiteistä puuttuu, siihen, että laskelmien perustana käytetyt oletukset eivät olleet täysin uskottavia yhdenkään yksittäisen toimenpiteen osalta; panee merkille, että komissio arvioi kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien arvioidut kokonaiskustannukset elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteessä V mainittujen kriteerien perusteella; huomauttaa, että komissio vaati jokaista jäsenvaltiota parantamaan kustannusarvioitaan ja toimittamaan lisänäyttöä ja -perusteluja, kunnes kustannusarvion uskottavuus ja kohtuullisuus saavat vähintään B-luokituksen; korostaa, että tietyllä investointien ja uudistusten yhdistelmällä varmistetaan, että tarvittavat uudistukset toteutetaan oikea-aikaisesti ja usein aiempina vuosina ja että ne pidetään voimassa; korostaa, että vastuuvapauden myöntävän viranomaisen on saatava täysi selvyys unionin varojen asianmukaisesta käytöstä jo ennen elpymis- ja palautumistukivälineen voimassaolon päättymistä; korostaa riskiä, että jäsenvaltiot eivät pyydä viimeistä maksuerää ja että ne eivät näin ollen välttämättä pysty toteuttamaan kaikkia uudistuksia ja investointeja sen jälkeen, kun ne ovat saaneet suurimman osan elpymis- ja palautumistukivälineestä myönnetystä kokonaisrahoitustuestaan;

197.

toteaa, että on tärkeää, että kaikki jäsenvaltioille elpymis- ja palautumistukivälineestä myönnetyt varat johtavat uudistuksiin ja investointeihin, sillä vasta silloin vastuuvapauden myöntävä viranomainen voi olla varma, että kaikki varat on jaettu lopullisille saajille täydentävyysperiaatetta täysimääräisesti noudattaen; muistuttaa aiemmissa vastuuvapausmietinnöissä esitetystä kritiikistä, joka koskee käytäntöä, jonka mukaan jotkin jäsenvaltiot ovat järjestelmällisesti ylikirjanneet yhteistyössä hallinnoitavia rahoitusohjelmia ja vetäytyneet unionin varoilla rahoitetuista hankkeista, kun niihin liittyvissä menoissa havaitaan sääntöjenvastaisuuksia ja/tai petoksia, jolloin vältetään tehokkaasti unionin tutkimukset ja/tai tehokkaat jatkotoimet ja mahdolliset oikaisut; pitää valitettavana, että näistä sääntöjenvastaisuuksista ja mahdollisista petoksista aiheutuva rasite siirtyy kansalliseen talousarvioon ja siten kansallisille veronmaksajille;

Välitavoitteiden määrittely

198.

on huolissaan tilintarkastustuomioistuimen havainnosta, jonka mukaan tietyt välitavoitteet ja tavoitteet eivät ole selkeitä; jakaa tilintarkastustuomioistuimen huolen siitä, että selkeiden ja vertailukelpoisten välitavoitteiden ja tavoitteiden määritelmien puuttuminen aiheuttaa riskin siitä, että kyseisiä välitavoitteita ja tavoitteita on vaikea arvioida, ja lisäksi tilanteeseen liittyy riski siitä, että alun perin tähtäimessä ollutta tavoitetta ei saavuteta; korostaa, että tämä jättää komissiolle paljon harkintavaltaa sen arvioidessa, onko epämääräisesti määritelty välitavoite ja tavoite saavutettu; panee tässä yhteydessä merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen, jonka mukaan Espanjan ensimmäisen maksupyynnön välitavoitetta 395 ei saavutettu tyydyttävästi; panee huolestuneena merkille komission vastauksen, jonka mukaan osatekijä, jota tilintarkastustuomioistuimen mukaan ei saavutettu, ei sisälly välitavoitteeseen, vaan toimenpiteen kuvaukseen; korostaa, että välitavoitteiden ja tavoitteiden noudattaminen voidaan vahvistaa vain yksityiskohtaisen arvioinnin ja selkeiden kriteerien perusteella eikä poliittisten neuvottelujen perusteella; katsoo, että elpymis- ja palautumistukivälineestä saatuja kokemuksia olisi hyödynnettävä ja niiden pohjalta olisi kehitettävä standardoitu menetelmä välitavoitteiden ja tavoitteiden määrittelyä varten;

199.

korostaa, että välitavoitteiden noudattaminen voidaan vahvistaa vain yksityiskohtaisen arvioinnin sekä selkeiden ja vahvistettujen kriteerien perusteella eikä poliittisten neuvottelujen pohjalta;

200.

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen havainnon, jonka mukaan välitavoitteet ja tavoitteet perustuvat usein tuotos- ja jopa panosindikaattoreihin, mikä rajoittaa mahdollisuutta mitata toimenpiteiden tuloksellisuutta esittämällä ainoastaan saavutetut tuotokset eikä tuloksia ja viime kädessä niiden keskipitkän aikavälin vaikutuksia elpymis- ja palautumistukivälinettä koskeviin unionin toimintapoliittisiin tavoitteisiin; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen siitä, että vaikutusindikaattoreilla on määritelmänsä mukaan pidempi aikahorisontti, joka ei välttämättä sovellu hyvin elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon rajalliseen määräaikaan;

201.

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen havainnon, jonka mukaan komission arvio elpymis- ja palautumissuunnitelmista perustui osittain järjestelyihin, joita ei ollut vielä toteutettu; panee tässä yhteydessä merkille tilintarkastustuomioistuimen havainnon, että komissio sisällytti uusia välitavoitteita ja tavoitteita, jotka oli saavutettava ennen ensimmäistä maksua, elpymis- ja palautumissuunnitelman hyväksymisen edellytykseksi ja että sen arviointi auttoi parantamaan välitavoitteiden ja tavoitteiden laatua; toteaa huolestuneena, että jos käytössä ei ole täysin toimivaa seurantajärjestelmää siinä vaiheessa kun elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpano käynnistyy, vaarana on välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisen arvioinnin ja seurannan viivästyminen; painottaa, että otokseen valittujen jäsenvaltioiden valvontajärjestelmät ja täytäntöönpanoelimet eivät olleet vielä kaikilta osin käytössä arvioinnin ajankohtana, kun elpymis- ja palautumissuunnitelmat hyväksyttiin, mikä rajoitti myös komission arviota jäsenvaltioiden hallinnollisista valmiuksista; panee tässä yhteydessä lisäksi merkille tilintarkastustuomioistuimen havainnon, että jopa tarkastus- ja valvontajärjestelyjen osalta, jotka olivat viimeinen keino tietojen luotettavuuden kannalta, annettiin A-luokitus, vaikka useita toimenpiteitä ei ollut toteutettu; panee tässä mielessä merkille tilintarkastustuomioistuimen päätelmän siitä, että kaikkien tämän alan kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien A-luokitus selittyy ainakin osittain sillä, että elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevassa asetuksessa sallitaan vain joko A-luokitus (riittävä) tai C-luokitus (riittämätön), jolloin C-luokitus johtaa koko elpymis- ja palautumissuunnitelman hylkäämiseen; muistuttaa, että asianmukaiset tarkastus- ja valvontarakenteet ovat edellytys varojen saamiselle elpymis- ja palautumistukivälineestä;

202.

panee tutkivien journalistien raporteista merkille, että useat jäsenvaltiot ovat hyödyntäneet elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisessa konsulttiyritysten tarjoamaa asiantuntemusta ja että nämä yritykset puolestaan tarjoavat palveluja elpymis- ja palautumistukivälineen mukaisen rahoitustuen mahdollisten vastaanottajien tukemiseksi näissä jäsenvaltioissa;

Suositukset

203.

204.

kehottaa tilintarkastustuomioistuinta

kehittämään tehokkaan menetelmän, jonka avulla voidaan poimia välitavoitteita ja tavoitteita, jos se päättää arvioida komission arvioinnin uudelleen, koska sillä ei ole tulevaisuudessa resursseja tarkistaa kaikkien maksupyyntöjen kaikkia välitavoitteita ja tavoitteita; katsoo, että tässä menetelmässä olisi tunnistettava tehokkaasti välitavoitteet ja tavoitteet, joiden kohdalla saavuttamatta jäämisen riski on suurempi ja/tai joilla on suurempi merkitys asetettujen lopullisten tavoitteiden yleisen onnistumisen kannalta; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta sisällyttämään välitavoitteita ja tavoitteita koskevan komission arvioinnin tarkastukseensa niiden saavuttamista koskevan dokumentoinnin kirjausketjun;

205.

kehottaa komissiota

asettamaan tarkastajien ja vastuuvapauden myöntävän viranomaisen saataville luettelon kaikista elpymis- ja palautumistukivälineen rahoituksen lopullisista vastaanottajista ja hankkeista kaikkien maksujen osalta (vuodelta 2021 ja koko elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon ajalta) ja antamaan tilintarkastustuomioistuimelle täysin esteettömän pääsyn tietotekniseen Fenix-välineeseen;

toteuttamaan toimia, joilla otetaan käyttöön jäsenvaltioiden uusi velvoite julkistaa sata lopullista vastaanottajaa, jotka saavat eniten elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta, ja toteuttamaan kaikki asiaankuuluvat toimenpiteet, jos jäsenvaltiot eivät kykene panemaan tätä määräystä asianmukaisesti täytäntöön;

ilmoittamaan jäsenvaltioiden kanssa kaikkien jäsenvaltioissa elpymis- ja palautumistukivälineen varoilla toteutettujen sosiaalisten ohjelmien ja tukitoimenpiteiden tarkan nimen; pyytää siksi ilmoittamaan elpymis- ja palautumistukivälineen varojen osuuden näissä ohjelmissa ja ilmoittamaan tarkasti etuudet, jotka on suhteellisesti korvattu elpymis- ja palautumistukivälineen varoilla kansallisissa työttömyysturva-, terveydenhuolto-ja pitkäaikaishoitojärjestelmissä;

selittämään vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen välitavoitteiden ja tavoitteiden arviointikehyksen ja elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen mukaisen maksujen keskeyttämisen määrittämistä koskevan komission menetelmän perustelut ja logiikan ja harkitsemaan muiden määritelmien antamista niihin sisältyvien subjektiivisten osatekijöiden vaikutuksen vähentämiseksi;

arvioimaan, miten jäsenvaltiot ovat saavuttaneet oikeusvaltiota koskevat elpymis- ja palautumissuunnitelmien välitavoitteet yksityiskohtaisen arvioinnin, selkeiden ja vahvistettujen kriteerien perusteella ja täysin unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti, tarkastelemalla uudistuksia koskevan lainsäädännön virallisen hyväksymisen lisäksi myös oikeudellista ja käytännön soveltamista mutta ei poliittisten neuvottelujen pohjalta;

f)	noudattamaan nykyistä avoimempaa nimitysmenettelyä kaikkien tehtävien, erityisesti johtotehtävien, osalta ja selventämään nykyistä nimitysmenettelyä, koska sen avoimuudessa ja vastuuvelvollisuudessa on puutteita;

g)	olemaan hyväksymättä maksupyyntöjä, ellei kaikkia oikeusvaltioperiaatetta koskevia välitavoitteita ole täysin saavutettu;

tukemaan jäsenvaltioita niiden hallinnollisten valmiuksien parantamisessa, jotta ne voivat käsitellä elpymis- ja palautumistukivälineen ja koheesiorahaston täytäntöönpanon rinnakkaisia hallinnollisia järjestelmiä, ja auttamaan niitä vähentämään tarpeetonta hallinnollista rasitusta, yksinkertaistamaan tarjouskilpailuja ja tarjoamaan kohdennetumpaa tietoa ja siten helpottamaan pk-yritysten ja itsenäisten ammatinharjoittajien rahoituksen saantia;

kiinnittämään erityistä huomiota signaaleihin väärinkäytöksistä, petoksista ja järjestäytyneestä rikollisuudesta, joiden tähtäimessä ovat elpymis- ja palautumistukivälineestä saatavilla olevat varat, yhdessä Europolin, EPPOn, OLAFin ja muiden asiaankuuluvien toimijoiden kanssa ja ottamaan käyttöön raportoinnin komissiolle petosepäilyistä elpymis- ja palautumistukivälineessä sääntöjenvastaisuuksien hallinnointijärjestelmän kautta ja EPPOlle asiaankuuluvien asetusten mukaisesti;

tekemään selväksi, että kaikki hankkeet ja toimenpiteet, joita rahoitetaan neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 (5) mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisista elpymis- ja palautumissuunnitelmista, on katsottava rahoitetuiksi elpymis- ja palautumistukivälineestä saaduilla unionin varoilla, joten ne kuuluvat EPPOn toimivaltaan;

pyytää, erityisesti kun otetaan huomioon sisäisen tarkastajan tarkastussuunnittelun perustana oleva riskinarviointi, että elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon olisi jatkossakin oltava näkyvästi esillä sen tarkastussuunnitelmissa, kun otetaan huomioon sen innovatiivinen luonne ja suuret taloudelliset panokset;

arvioimaan menettelyä maakohtaisten suositusten täytäntöönpanon valvomiseksi eurooppalaisessa ohjausjaksossa ja elpymis- ja palautumistukivälineessä ja tarvittaessa ehdottamaan uusia välineitä täytäntöönpanon valvomiseksi pitäen mielessä, että joidenkin jäsenvaltioiden osalta kaikki maakohtaiset suositukset otettiin huomioon elpymis- ja palautumissuunnitelmassa, kun taas toisten (suurempien) jäsenvaltioiden osalta kaikkia maakohtaisia suosituksia ei käsitelty;

erottamaan selkeästi toisistaan budjetoidut tulokset ja saavutetut tulokset elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevassa tiedonannossaan yleisesti ja täsmällisemmin elpymis- ja palautumistukivälineen tulostaulussa, jotta kansalaisille voidaan tiedottaa asianmukaisesti ja jotta voidaan välttää väärinkäsitykset;

julkaisemaan – myös elpymis- ja palautumistukivälineen tulostaulun osalta – enemmän tietoa määristä, joita unioni on lainannut elpymis- ja palautumistukivälineen rahoittamiseksi, ja lainoista aiheutuneista koroista sekä korkomääristä, joita jäsenvaltiot ovat maksaneet komissiolle lainoista, jotka niille on myönnetty elpymis- ja palautumistukivälineestä;

tekemään vuonna 2023 analyysin kansallisista menoista vertaamalla kansallisten talousarvioiden menoja ja investointeja ennen kuin elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitus asetettiin niiden jäsenvaltioiden saataville, jotka saivat välineen tuesta suurimman osan, ja sen jälkeen, jotta voidaan määrittää, korvasiko elpymis- ja palautumistukivälineestä peräisin oleva rahoitus toistuvia kansallisia menoja investointien sijasta, todeten samalla, että covid-19-pandemian jälkeinen talouden vakava taantuma on torjuttu;

p)	raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle, mitä ne jäsenvaltiot, jotka saivat elpymis- ja palautumistukivälineestä ennakkomaksuja, joita ei vielä voitu kohdentaa investointeihin, tekivät vastaanottamillaan varoilla;

hyväksymään vain ne välitavoitteet ja tavoitteet, joista se on saanut täytäntöönpanoaan tukevaa dokumentointia eikä pelkästään jäsenvaltioiden lausumia, ja varmistamaan riittävän kirjausketjun, johon kirjataan kaikki välitavoitteiden ja tavoitteiden arviointiprosessissa merkityksellisiksi katsotut seikat;

asettamaan luotettavan ennakko- ja jälkikäteiskehyksen sen tarkistamiseksi, onko kaikki välitavoitteet ja tavoitteet todella saavutettu ja dokumentoitu, mukaan lukien välitavoitteiden arvioinnin kirjausta koskeva riittävä kirjausketju, ja kiinnittämään erityistä huomiota sen arviointiin, onko ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta noudatettu, ja elpymis- ja palautumistukivälineen vihreitä ja digitaalisia tavoitteita edistävien investointien tulosten perustelemiseen;

harkitsemaan uudelleen talouden ja rahoituksen pääosaston tarkastuslausuman muotoilua ja laajentamaan sen alaa siten, että siinä tarkasteltaisiin, ovatko elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavat toimenpiteet unionin ja kansallisten sääntöjen mukaisia tulevina vuosina, kun otetaan huomioon komission esittämä riittämätön perustelu ja vastuu perussopimuksen valvojana unionin taloudellisten etujen suojaamisesta;

t)	seuraamaan tiiviisti erityisesti tarkastukseen, seurantaan ja valvontaan liittyvien välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamista;

u)	arvioimaan jäsenvaltioiden tarkastus- ja valvontajärjestelyiden rakenteen lisäksi myös niiden tosiasiallisen toiminnan elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 22 artiklan mukaisesti ja kartoittamaan aloja, joilla toimintaa olisi mahdollista parantaa tai tehostaa;

v)	selventämään vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle, mitä menetelmiä se on soveltanut sovittujen maksuprofiilien laatimiseksi, erityisesti miten taustalla olevien välitavoitteiden ja tavoitteiden määrä ja suuruus liittyvät kunkin maksuerän kokoon;

toteuttamaan uudelleen tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen 21/2022 maksuprofiileja koskevan analyysin kaikkien jäsenvaltioiden kaikkien maksuprofiilien osalta ja raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle, miten kukin maksupyyntö liittyy kunkin jäsenvaltion osalta saavutettavien välitavoitteiden ja tavoitteiden määrään, ja ehdottamaan toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että kaikki välitavoitteet ja tavoitteet saavutetaan 31. elokuuta 2026 mennessä;

käsittelemään riskejä ja haasteita, joita aiheutuu koheesiopolitiikan ja elpymis- ja palautumistukivälineen samanaikaisesta täytäntöönpanosta ja jotka koskevat erityisesti paikallisten, alueellisten, talouselämän ja työmarkkinaosapuolten sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistumista, mikä saattaisi helpottaa elpymis- ja palautumistukivälineen rahoituksen käyttöä koheesiorahoitukseen verrattuna, painottamalla enemmän näiden toimijoiden osallistumista elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanoon yhteiseen hallinnointiin perustuvan lähestymistavan avulla, jonka tarkoituksena on myös vahvistaa täydentävyyttä elpymis- ja palautumistukivälineen ja koheesiorahoituksen välillä;

kannustamaan voimakkaasti jäsenvaltioita, jotka pyrkivät muuttamaan elpymis- ja palautumissuunnitelmiaan rajat ylittävien hankkeiden sisällyttämiseksi investointeihinsa, ja kiinnittämään enemmän huomiota tällaisiin aidosti eurooppalaisiin hankkeisiin yleensä; muistuttaa, että rajat ylittävissä hankkeissa olisi puututtava energian siirron, jakelun ja varastoinnin nykyisiin pullonkauloihin ja tuotettava siten unionin tason lisäarvoa; hyväksyy jäsenvaltioiden REPowerEU-luvut vain, jos niissä osoitetaan vähintään 30 prosenttia rahoituksesta hankkeisiin, joilla on rajat ylittävä tai useita maita kattava ulottuvuus tai vaikutus, kuten REPowerEU-neuvotteluissa sovittiin, ja raportoimaan asiasta vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle;

asettamaan jäljellä olevat lainat ja vapautetut maksut kokonaisuudessaan saataville erityisesti rajat ylittäviin hankkeisiin, joissa keskitytään energiaomavaraisuuteen ja nopeutetaan energiasiirtymää; kehottaa komissiota kannustamaan ja tukemaan jäsenvaltioita rajat ylittävien hankkeiden kehittämiseksi etenkin energiaomavaraisuuden alalla ja mahdollistamaan sen, että jäsenvaltiot voivat hakea lainaa jäljellä olevista lainoista ja vapautetuista maksuista energiaan keskittyvien rajat ylittävien hankkeiden rahoittamiseksi; kehottaa komissiota raportoimaan sekä parlamentille että neuvostolle täytäntöönpanon edistymisestä sekä keskeytetyistä ja vapautetuista maksuista ja lainapyynnöistä;

aa)

tehostamaan tarvittaessa jäsenvaltioissa suoritettavia järjestelmätarkastuksiaan kunkin sisäisen valvonnan järjestelmän osalta (hajautettujen tai täytäntöönpanomenetelmien tapauksessa) ja varmistamaan, että yksittäisiin hankinta-asiakirjoihin kohdistetaan kohtuullinen vähimmäismäärä testejä, jotta voidaan taata sisäisten valvontajärjestelmien tehokkuus käytännössä;

ab)

varmistamaan, että päällekkäisen rahoituksen tarkastukset sisällytetään jäsenvaltioiden tarkastus- ja valvontakehyksiin Next Generation EU -välineen, maaseudun kehittämisen ja koheesiopolitiikan ohjelmien osalta, ja varmistamaan niiden asianmukaisen toiminnan järjestelmätarkastusten avulla; kehottaa lisäksi komissiota varmistamaan, että päällekkäistä rahoitusta ei tapahdu, suorittamalla riskiperusteisia tarkastuksia kaikista näiden ohjelmien lopullisille vastaanottajille suoritetuista maksuista;

ac)	varmistamaan, että jäsenvaltioiden lopullisten vastaanottajien rekistereiden luotettavuus on taattu erityisesti oikeellisuuden ja täydellisyyden osalta, jotta unionin tasolla toteutetaan asianmukaisia jatkotoimia, jos havaitaan lopullisia vastaanottajia koskevia sääntöjenvastaisuuksia;

ad)	raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle, mitä komissio on tehnyt poistaakseen mahdolliset eturistiriidat jäsenvaltioissa ja unionin tasolla erityisesti konsulttien palkkaamisen osalta;

ae)

antamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle yksityiskohtaisen kertomuksen uudistuksista, jotka jäsenvaltiot olivat toteuttaneet jo ennen maksujen suorittamista, sekä pakollisista toimenpiteistä, joita ne ovat toteuttaneet kansallisen lainsäädännön mukauttamiseksi uusiin unionin direktiiveihin kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien välitavoitteina tai tavoitteina.

(1) Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission toimielinten välinen sopimus, tehty 20 päivänä toukokuuta 2021, pakollisesta avoimuusrekisteristä (EUVL L 207, 11.6.2021, s. 1).

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/947, annettu 9 päivänä kesäkuuta 2021, naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 466/2014/EU muuttamisesta ja kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1601 ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 480/2009 kumoamisesta (EUVL L 209, 14.6.2021, s. 1).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2092, annettu 16 päivänä joulukuuta 2020, yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi (EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 1).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17).

(5) Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/97

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU, Euratom) 2023/1826,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

Euroopan unionin yleiseen talousarvioon varainhoitovuonna 2021 liittyvien tilien päättämisestä, pääluokka III – Komissio

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2021 (1),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021 (COM(2022)323 – C9-0227/2022) (2),

—	ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2020 koskevien vastuuvapauspäätösten seurannasta (COM(2022)331) sekä yksityiskohtaiset vastaukset Euroopan parlamentin nimenomaisiin pyyntöihin,

—	ottaa huomioon komission antaman EU:n talousarviota koskevan vuotuisen hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksen 2021 (COM(2022)401),

—	ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2021 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2022)292) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2022)160),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021 ja toimielinten vastaukset (3) sekä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (4) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle (06247/2023 – C9-0063/2023),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (06250/2023 – C9-0055/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

—

—	ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 (6) ja erityisesti sen 14 artiklan 2 ja 3 kohdan,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan ja liitteen V,

—

—	ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan kirjeen,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0101/2023),

1.	hyväksyy Euroopan unionin yleiseen talousarvioon varainhoitovuonna 2021 liittyvien tilien päättämisen;

2.	esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle ja Euroopan investointipankille sekä jäsenvaltioiden parlamenteille ja niiden kansallisille ja alueellisille tilintarkastuselimille sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puheenjohtaja

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(6) EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/99

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1827,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021, pääluokka IV – Euroopan unionin tuomioistuin

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2021 (1),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021 (COM(2022) 323 – C9-0230/2022) (2),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2021 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021 sekä toimielinten vastaukset (3),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (4) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0073/2023),

1.	myöntää tuomioistuimen kirjaajalle vastuuvapauden Euroopan unionin tuomioistuimen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan unionin tuomioistuimelle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/100

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1828,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021, pääluokka IV – Euroopan unionin tuomioistuin,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0073/2023),

ottaa huomioon, että Euroopan unionin tuomioistuin on Euroopan unionin lainkäyttöelin, jonka tehtävänä on varmistaa unionin oikeuden noudattaminen valvomalla perussopimusten yhdenmukaista tulkintaa ja soveltamista sekä varmistamalla unionin toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen toteuttamien toimenpiteiden laillisuus;

B.	ottaa huomioon, että Euroopan unionin tuomioistuin auttaa vaalimaan unionin arvoja ja pyrkii oikeuskäytäntönsä avulla rakentamaan yhdentynyttä Eurooppaa;

C.	ottaa huomioon, että Euroopan unionin tuomioistuin koostuu kahdesta tuomioistuimesta, jotka ovat unionin tuomioistuin ja unionin yleinen tuomioistuin;

panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuimen talousarvio kuuluu monivuotisen rahoituskehyksen (MRK) otsakkeeseen 7 ”EU:n yleinen hallinto”, jonka kokonaismäärä vuonna 2021 oli 10,7 miljardia euroa (eli 5,9 prosenttia unionin menoista); panee merkille, että tuomioistuimen talousarvion osuus unionin kaikista hallintomenoista on noin 4,1 prosenttia;

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen maininnan, että useiden vuosien aikana tehty työ osoittaa monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 7 menojen olevan kaiken kaikkiaan vähäriskisiä; panee kuitenkin merkille, että vuosikertomuksessa EU:n talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021 ei anneta Euroopan unionin tuomioistuimesta olennaisia tietoja, ja kehottaa tilintarkastustuomioistuinta sisällyttämään seuraaviin vuosikertomuksiin kattavat tiedot kaikkien johdonmukaisen vastuuvapausmenettelyn edellyttämien vaatimusten täyttämisestä;

panee tyytyväisenä merkille, ettei tilintarkastustuomioistuin havainnut varainhoitovuotta 2021 koskevassa vuosikertomuksessa Euroopan unionin tuomioistuinta koskevia erityisiä ongelmia;

Talousarvio- ja varainhallinto

panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuimelle vuodeksi 2021 osoitetut kokonaismäärärahat olivat noin 444 miljoonaa euroa, mikä merkitsee lisäystä 436 miljoonasta eurosta vuonna 2020 ja 429 miljoonasta eurosta vuonna 2019;

panee merkille, että vuonna 2021 talousarvion toteutusaste oli korkea, 98,69 prosenttia, joka on linjassa edellisen vuoden talousarvion toteuttamisasteen kanssa, sillä se oli 98,19 prosenttia; panee merkille, että vuonna 2021 Euroopan unionin tuomioistuin teki kymmenen varainhoitoasetuksen 29 artiklan mukaista määrärahasiirtoa, joiden kokonaismäärä oli 17,9 miljoonaa euroa eli neljä prosenttia varainhoitovuoden määrärahoista;

antaa Euroopan unionin tuomioistuimelle tunnustusta keskimääräisen maksuajan jatkuvasta lyhenemisestä, sillä vuonna 2021 maksuaika oli 24,63 päivää eli vähennystä oli noin yksi päivä vuoteen 2020 verrattuna; arvostaa sitä, että ulkopuolisiin käännöksiin liittyvien laskujen, joiden osuus oli 75 prosenttia maksettujen laskujen kokonaismäärästä ja joissa sopimuksen mukainen määräaika on 60 päivää, keskimääräinen maksuaika oli 27,48 päivää, kun taas muiden laskujen, joiden osalta sopimuksen mukainen maksuaika on 30 päivää, keskimääräinen maksuaika oli 18,92 päivää;

huomauttaa, että vuonna 2021 covid-19-pandemia vaikutti merkittävästi Euroopan unionin tuomioistuimen kaikkiin toimintoihin, sekä oikeudenkäytölliseen että hallinnolliseen toimintaan, ja että kyseinen kriisi vaikutti määrärahojen käyttöön useissa Euroopan unionin tuomioistuimen budjettikohdissa; panee merkille, että joissakin budjettikohdissa nettovaikutus oli määrärahojen käytön väheneminen, kun taas toisten budjettikohtien osalta kriisi vaati lisämenoja; panee tyytyväisenä merkille, että covid-19-pandemiasta saatujen kokemusten hyödyntämiseksi Euroopan unionin tuomioistuin tarkisti hätä- ja toiminnanjatkuvuussuunnitelmaansa vuonna 2021;

panee merkille, että lukujen osalta covid-19-pandemian vuoksi vaaditut lisämenot voidaan arvioida 1,7 miljoonaksi euroksi (lisäkulut tietotekniikkalaitteiden ja -palvelujen hankinnasta henkilöstön yleisen etätyöskentelyn vuoksi olivat 0,9 miljoonaa euroa, desinfiointiaineiden ja henkilönsuojainten hankinnasta Euroopan unionin tuomioistuimen jäsenille ja henkilöstölle, joiden edellytettiin työskentelevän tuomioistuimen rakennuksissa, 0,1 miljoonaa euroa sekä lämmityskustannusten noususta, joka johtui päätöksestä vaihtaa ilmaa useammin Euroopan unionin tuomioistuimen rakennuksissa, 0,3 miljoonaa euroa); panee merkille, että säästöjen arvioidaan olevan 6 miljoonaa euroa (freelance-tulkkaukseen liittyvissä budjettikohdissa säästöiksi arvioidaan 1,1 miljoonaa euroa, ammatillisen koulutuksen ja virkamatkojen osalta säästöiksi arvioidaan 1,1 miljoonaa euroa, rakennusten siivouksen ja huollon osalta säästöiksi arvioidaan 0,5 miljoonaa euroa, kalusteiden, toimistotarvikkeiden ja protokollaan liittyvien toimien osalta säästöiksi arvioidaan 0,5 miljoonaa euroa ja palkkojen mukautuksen supistamisesta 1,9 prosenttiin aiheutuneiksi säästöiksi arvioidaan 1,2 miljoonaa euroa);

10.

huomauttaa, että säästöjen nettomääräksi voidaan arvioida 4,3 miljoonaa euroa, mikä mahdollisti kiinteistöihin liittyvän ennakkomaksun rahoittamisen osana vuoden lopun keräilysiirtoa Euroopan unionin tuomioistuimen tulevan taloudellisen taakan keventämiseksi;

Sisäinen hallinto, tuloksellisuus ja sisäinen valvonta

11.

ymmärtää, että vuonna 2021 covid-19-pandemian vaikutusten torjumiseksi suunnitellut toimenpiteet mahdollistivat sen, että Euroopan unionin tuomioistuin pystyi säilyttämään korkean tuloksellisuuden tason hyödyntämällä saatuja kokemuksia käyttämällä etätyötä, viestintätekniikoita ja videoneuvottelujärjestelmää, joka mahdollistaa etäistunnot molemmissa tuomioistuimissa; on tyytyväinen siihen, että Euroopan unionin tuomioistuimelle myönnettiin Euroopan oikeusasiamiehen hyvän hallinnon palkinto luokassa ”Huippuosaaminen innovoinnin ja muutoksen alalla”;

12.

panee merkille, että vuonna 2021 kahden tuomioistuimen käsiteltäväksi saatettujen asioiden kokonaismäärä (1 720 vuonna 2021 verrattuna 1 584:ään vuonna 2020) sekä päätökseen saatettujen asioiden määrä (1 723 vuonna 2021 verrattuna 1 540:een vuonna 2020) lisääntyivät; ymmärtää, että kasvu koski ensisijaisesti unionin tuomioistuinta ja johtui pääasiassa unionin yleisen tuomioistuimen päätöksistä tehtyjen valitusten määrän merkittävästä kasvusta, joka liittyi unionin yleisen tuomioistuimen toiminnan lisääntymiseen, johon syynä on syyskuussa 2021päätökseen saatu unionin yleisen tuomioistuimen uudistus; korostaa, että 29 prosenttiin unionin yleisen tuomioistuimen päätöksistä haetaan muutosta unionin tuomioistuimelta;

13.

panee merkille menettelyjen keskimääräisen keston pidentymisen vuonna 2021 (17,2 kuukautta verrattuna 15,4 kuukauteen vuonna 2020); panee merkille, että unionin tuomioistuimessa menettelyjen keskimääräinen kesto piteni 16,6 kuukauteen vuonna 2021, kun se vuonna 2020 oli 15,4 kuukautta, ja yleisessä tuomioistuimessa keskimääräinen kesto piteni 17,3 kuukauteen, kun se vuonna 2020 oli 15,4 kuukautta; on yhtä mieltä siitä, että keskimääräisen keston yleinen pidentyminen saattoi ainakin osittain liittyä pandemiaan liittyviin toimenpiteisiin, jotka hyväksyttiin osapuolten oikeuksien käyttämisen helpottamiseksi myöntämällä lisäkuukausi kirjallisten lausumien esittämiseen, ja siihen, että osapuolet eivät pystyneet matkustamaan Euroopan unionin tuomioistuimen toimipaikkaan Luxemburgiin, minkä vuoksi menettelyn suullinen vaihe oli pidempi;

14.

panee merkille, että kahdessa tuomioistuimessa vireillä olevien asioiden määrä pysyi vakaana vuonna 2021 (2 541 asiaa, 1 428 asiaa unionin yleisessä tuomioistuimessa ja 1 113 asiaa unionin tuomioistuimessa, kun vastaava luku vuonna 2020 oli 2 542);

Henkilöresurssit, tasa-arvo ja henkilöstön hyvinvointi

15.

panee merkille, että vuonna 2021 Euroopan unionin tuomioistuimessa tapahtui merkittävä osittainen uudistuminen, kun unionin tuomioistuimeen tuli yhdeksän uutta tuomaria ja yleiseen tuomioistuimeen viisi uutta tuomaria;

16.

panee merkille, että heinäkuusta 2022 lähtien unionin yleisessä tuomioistuimessa on ollut kaksi tuomaria jäsenvaltiota kohden, kun taas unionin tuomioistuimessa on edelleen yksi tuomari jäsenvaltiota kohden; kannustaa Euroopan unionin tuomioistuinta jatkamaan analyysiään siitä, miten työtaakkaa voidaan tasapainottaa kahden tuomioistuimen välillä;

17.

katsoo, että on tärkeää puuttua sukupuolten epätasapainoiseen edustukseen tuomareiden kollegiossa; on tietoinen siitä, että unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen jäsenet nimitetään jäsenvaltioiden hallitusten yhteisellä sopimuksella ja että Euroopan unionin tuomioistuimella ei ole sananvaltaa tuomareiden tai julkisasiamiesten valintaan eikä myöskään neuvostolla tai parlamentilla ole siinä roolia; arvostaa sitä, että unionin yleisen tuomioistuimen presidentti lähetti parlamentin kehotuksesta 26. maaliskuuta 2021 jäsenvaltioiden hallitusten edustajien konferenssin puheenjohtajalle kirjeen, joka koski unionin yleisen tuomioistuimen 26 tuomarin toimikauden päättymistä, korostaakseen, että on tärkeää varmistaa sukupuolten tasapuolinen edustus unionin yleisessä tuomioistuimessa, ja kehottaakseen jäsenvaltioiden hallituksia ottamaan tämän tavoitteen huomioon nimetessään ehdokkaita tuomareiden osittaiseen vaihtamiseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2015/2422 (1) johdanto-osan 11 kappaleen mukaisesti; kehottaa jäsenvaltioiden hallituksia ottamaan huomioon sukupuolten tasapuolisen edustuksen tarpeen uusia tuomareita nimetessään;

18.

panee merkille, että vuoden 2021 lopussa Euroopan unionin tuomioistuimessa oli 2 247 virkamiestä ja muuta henkilöstön jäsentä, kun vastaava luku vuoden 2020 lopussa oli 2 239, ja panee merkille, että vuonna 2021 henkilöstön jakautuminen hallintoluokkiin oli yhdenmukainen edellisten vuosien jakautumisen kanssa (59 prosenttia oli virkamiehiä, 33 prosenttia väliaikaisia toimihenkilöitä ja 8 prosenttia sopimussuhteisia toimihenkilöitä vuonna 2021 verrattuna vuoteen 2020, jolloin 60 prosenttia oli virkamiehiä, 32 prosenttia väliaikaisia toimihenkilöitä ja 8 prosenttia sopimussuhteisia toimihenkilöitä); panee merkille, että vuonna 2021 virkojen täyttöaste oli korkea, 97 prosenttia; huomauttaa, että virat/toimet jakautuivat toimialoittain samankaltaisesti kuin aiempina vuosina ja että lähes 86 prosenttia viroista/toimista liittyi tuomioistuintoimintaan tai kielellisiin tehtäviin;

19.

panee merkille, että sukupuolijakauma henkilöstössä ja johtotehtävissä oli vuonna 2021 samansuuntainen kuin edellisenä vuonna; panee merkille, että vuoden 2021 lopussa 60 prosenttia henkilöstöstä oli naisia (1 355 henkilöstön jäsentä), ja korostaa, että Euroopan unionin tuomioistuin on ylittänyt unionin toimielinten keskiarvon naisten edustuksessa hallinnon vastuutehtävissä (naisilla oli 54 prosenttia hallintoviroista ja 40 prosenttia keskijohdon ja ylemmän johdon viroista);

20.

panee arvostaen merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin pyrkii maantieteelliseen tasapainoon kannustamalla aliedustetuista jäsenvaltioista tulevia henkilöitä esittämään hakemuksia, julkaisemalla avoimia toimia koskevat ilmoitukset toimielinten välisessä portaalissa ja tekemällä tiivistä yhteistyötä komission henkilöstövalintatoimiston (EPSO) kanssa selvittääkseen tapoja parantaa henkilöstön rekrytointia; huomauttaa, että epätasapaino on edelleen merkittävä, ja kannustaa Euroopan unionin tuomioistuinta pyrkimään jäsenvaltioiden tasapuolisempaan edustukseen henkilöstössään, etenkin unioniin vuoden 2004 jälkeen liittyneiden jäsenvaltioiden osalta;

21.

on tietoinen Luxemburgin työmarkkinoiden erityispiirteistä ja suhtautuu myönteisesti kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan, jota on noudatettu laadittaessa uutta henkilöjohtamisstrategiaa, joka kattaa kaikki työelämän vaiheet: rekrytointi, taitojen kehittäminen, perus- ja jatkokoulutus, työn varjostaminen ja mentorointi, uraohjauspalvelu, joka käynnistettiin vuonna 2021, ja virkakiertomahdollisuudet eläkkeelle siirtymiseen valmistautumiseen asti; katsoo, että sitoutuneiden ja lahjakkaiden henkilöstön jäsenten rekrytointi edellyttää innostavaa ja dynaamista työympäristöä, ja arvostaa sitä, että moninaisuuteen ja osallistavuuteen liittyvät kysymykset valtavirtaistetaan kaikkiin Euroopan unionin tuomioistuimen hallinnossa sovellettaviin strategioihin;

22.

panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2021 Euroopan unionin tuomioistuimen koulutus- ja kehitysyksikön, joka vastaa yhtäläisten mahdollisuuksien ja monimuotoisuuden yksiköstä, toimintaan sisältyi erityisiä aloitteita, jotka liittyivät yhtäläisiin mahdollisuuksiin, monimuotoisuuteen ja osallistavuuteen, kuten yhtäläisistä mahdollisuuksista ja monimuotoisuudesta vastaavien edustajien osallistuminen eri toimielinten välisiin työryhmiin tällä alalla ja erityisesti monimuotoisuutta palvelukseenottomenettelyissä käsittelevään EPSOn työryhmään, henkilöstölle ja johtajille suunnatut tiedotustoimet ja uusille tulokkaille tarkoitetun perehdytysohjelman uudelleensuunnittelu, jotta voidaan ottaa huomioon monimuotoisuutta ja osallisuutta koskevien toimintaperiaatteiden näkökohdat;

23.

panee merkille, että toimielinten välisen korkean tason työryhmän (HLIG) tuloksiin kohdistuu suuria odotuksia; toteaa, että ryhmä perustettiin vuonna 2020 tarkastelemaan ratkaisuja, jotka todennäköisesti lisäisivät Luxemburgin houkuttelevuutta henkilöstön keskuudessa, ja etsimään ratkaisuja Luxemburgin houkuttelevuuden lisäämiseksi verrattuna muihin kaupunkeihin, joissa on unionin muiden toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen päätoimipaikkoja; on tietoinen siitä, että korkean tason ryhmä hyväksyi kesäkuussa 2021 raportin, jossa yksilöidään toimia, joita voidaan toteuttaa asiaankuuluvilla aloilla; panee merkille, että näiden toimien joukossa harkittiin tilapäisen majoituksen tarjoamista; pyytää Euroopan unionin tuomioistuinta raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tämän ehdotuksen toteuttamiseksi käynnistetyistä toimista;

24.

on huolissaan työuupumustapausten määrän kasvusta vuonna 2021 (arviolta 34 tapausta) vuoteen 2020 verrattuna (arviolta 27 tapausta); panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin on käyttänyt enemmän resursseja työuupumustapausten ehkäisemiseen ja seurantaan lisäämällä konsultoivan psykologin tuntimäärää, palkkaamalla uuden neljännen sairaanhoitajan ja assistentin, jolla on erityinen vastuu henkilöstön hyvinvoinnin parantamiseen tähtäävien toimien kehittämisestä ja koordinoinnista, sekä järjestämällä lukuisia koulutustilaisuuksia johtajille heidän johtamistaitojensa parantamiseksi ja auttaakseen heitä työtaakan oikeudenmukaisessa jakamisessa ja syrjinnän välttämisessä; kehottaa jälleen Euroopan unionin tuomioistuinta seuraamaan edelleen jatkuvasti lisääntyvän työmäärän vaikutusta henkilöstön hyvinvointiin ja kannustaa käyttämään henkilöstön tyytyväisyystutkimuksia, jotta saadaan parempi käsitys ongelman alkuperästä ja hyväksyttyjen toimenpiteiden vaikutuksista;

25.

antaa Euroopan unionin tuomioistuimelle tunnustusta siitä, että se on toteuttanut erityistoimenpiteitä henkilöstön fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin varmistamiseksi, kun otetaan huomioon covid-19-pandemian vuoksi vuonna 2021 käyttöön otetut erityiset etätyöjärjestelyt; panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuimessa käytettävissä oleviin joustaviin työjärjestelyihin kuuluvat osa-aikatyö, vanhempainloma, perhevapaa, joustava työaika ja etätyö, että nämä vaihtoehdot ovat kaikkien henkilöstöryhmien käytettävissä henkilöstösääntöjen, muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen ja sovellettavien sisäisten päätösten mukaisesti ja että asiaa koskevista päivityksistä tiedotetaan henkilöstölle asianmukaisesti intranetissä ja sisäisessä uutiskirjeessä; korostaa kuitenkin, että tällaisten työjärjestelyjen käyttäjien välillä on edelleen epätasapainoa naispuolisten henkilöstön jäsenten hyväksi siten, että vanhempainlomaa hakeneista 205 henkilöstä 163 oli naisia ja vain 42 miehiä ja osa-aikatyötä hakeneista 98 henkilöstä 87 oli naisia ja vain 11 miehiä; toistaa pyyntönsä, että Euroopan unionin tuomioistuin ryhtyisi tehokkaaseen sisäiseen viestintään, jolla pyritään selventämään paremmin kaikille henkilöstön jäsenille tarjottavia vaihtoehtoja;

26.

huomauttaa, että henkilöstön arvio Euroopan unionin tuomioistuimen työoloista vuoden 2021 pandemian aikana ja pandemian jälkeisinä aikoina oli yleisesti ottaen positiivinen ja että Euroopan unionin tuomioistuin teki vuosina 2020 ja 2021 henkilöstön ja johtajien keskuudessa kolme kyselyä, ja otti huomioon niissä ilmaistun kiinnostuksen pysyvään valinnaiseen työskentelyyn kotoa käsin sitten, kun palataan normaaleihin työskentelymalleihin; suhtautuu myönteisesti hyväksyttyihin aloitteisiin, joilla parannetaan etätyötä tekevien henkilöstön jäsenten oloja, kuten kotitoimistopakettiin (kannettava tietokone, näyttö, telakointiasema, hiiri ja näppäimistö, kuulokkeet ja ergonominen tuoli) sekä tekniseen tukeen ja apuun, kuten videoneuvotteluihin, etätyömenetelmiä ja -strategioita koskevaan koulutustarjontaan, hyvien käytäntöjen levittämiseen ja puhelinpalvelun perustamiseen toimielimen suojatun verkon kautta, mikä on estänyt henkilöstön ylimääräiset televiestintäkustannukset;

27.

arvostaa henkilöstön mielenterveyteen vuoden 2021 sulkutoimien aikana kiinnitettyä huomiota, henkilöstölle säännöllisesti lähetettyjä lukuisia viestejä, muun muassa neuvoja eristäytymisestä selviytymiseksi, yhteystahoja ja tietoa avun ja tuen hakemiseksi, käytännön tietoa lääkärissäkäynneistä, parhaita käytäntöjä etätyöskentelyssä, neuvontapsykologin informatiivisia videoita siitä, miten työ- ja yksityiselämän tasapainoa voidaan pitää yllä sulkutoimien aikana, sekä mahdollisuutta järjestää neuvontapsykologin kanssa neuvontatapaamisia;

28.

panee merkille, että vuonna 2021 Euroopan unionin tuomioistuin otti palvelukseen 255 harjoittelijaa, joista 173 sai kuukausittaista tuloa; pitää valitettavana, että vuonna 2021 palkallisten harjoittelijoiden osuus (68 prosenttia) laski edelliseen vuoteen verrattuna (72 prosenttia vuonna 2020); pitää kuitenkin myönteisenä, että 29. marraskuuta 2021 hyväksyttiin harjoittelua koskeva muutospäätös, jonka mukaan Euroopan unionin tuomioistuimen on maksettava korvaus kaikille harjoittelijoille, lukuun ottamatta harjoittelijoita, jotka saavat korvausta muista lähteistä, ja heillä on myös oikeus saada kiinteämääräisen matkakorvauksen lisäksi kuukausittainen avustus, joka vastaa muiden unionin toimielinten myöntämiä avustuksia; panee merkille Euroopan unionin tuomioistuimen edistymisen palkattomien harjoittelujaksojen prosenttiosuuden vähentämisessä ja kehottaa tuomioistuinta varmistamaan, että kaikki harjoittelijat saavat kohtuullisen korvauksen, joka on muiden unionin toimielinten maksamien korvausten tasolla, lukuun ottamatta harjoittelijoita, jotka saavat palkkaa muista lähteistä;

29.

kannustaa Euroopan unionin tuomioistuinta jatkamaan toimintaperiaatteitaan, joilla pyritään neuvomaan johtajia ja ottamaan heidät mukaan henkilöstön hyvinvoinnin turvaamiseen, sekä arvioimaan edelleen jatkuvasti lisääntyvän työmäärän vaikutusta henkilöstön hyvinvointiin, jotta voidaan ymmärtää paremmin ongelmien syitä ja tutkia mahdollisia ratkaisuja; pitää myönteisenä hallinnon ja henkilöstön edustajien välistä sosiaalista vuoropuhelua ja kyselyjen käynnistämistä henkilöstön jäsenten näkemysten keräämiseksi monista merkityksellisistä aiheista, kuten etätyöjärjestelystä ja itsenäisyydestä työssä;

Eettiset toimintapuitteet ja avoimuus

30.

suhtautuu myönteisesti 7. lokakuuta 2021 voimaan tulleiden unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen jäsenten uusien käytännesääntöjen hyväksymiseen; panee tyytyväisenä merkille, että niissä keskitytään erityisesti jäsenten sidonnaisuuksia koskeviin ilmoituksiin, jotka valitettavasti edelleen ovat omaan ilmoitukseen perustuvia, niiden säännölliseen päivittämiseen aina tilanteen muuttuessa ja vähintään joka kolmas vuosi sekä niiden julkaisemiseen Curia-verkkosivustolla vuoden 2021 lopusta alkaen; korostaa, että uudet säännökset koskevat erityisesti eturistiriitojen ehkäisemistä, ja on samaa mieltä Euroopan unionin tuomioistuimen kanssa siitä, että tiukan lähestymistavan tarkoituksena on vahvistaa kansalaisten luottamusta unionin oikeuslaitoksen riippumattomuuteen;

31.

arvostaa sitä, että jäsenten matkoja, virkamatkoja, autoja ja kuljettajien käyttöä koskevat Euroopan unionin tuomioistuimen sisäiset säännöt, jotka on aiemmin vahvistettu useissa täydentävissä päätöksissä, on koottu yhdeksi päätökseksi, joka hyväksyttiin maaliskuussa 2021; katsoo, että tämä mahdollistaa sääntöjen täytäntöönpanon yksinkertaistamisen ja tarjoaa avoimemmat toimintapuitteet; pitää myönteisenä jäsenten ansioluettelojen julkistamista vuoden 2021 lopussa, mukaan lukien lisätiedot, kuten kunniatehtävät tai myönnetyt arvonimet sekä jäsenyydet säätiöissä;

32.

panee merkille, että vuodesta 2018 lähtien Curia-verkkosivustolla on julkaistu vuosittain luettelot sekä unionin tuomioistuimen että unionin yleisen tuomioistuimen jäsenten ulkoisesta toiminnasta, millä on saavutettu asianmukainen avoimuuden taso; korostaa, että jäsenten odotetaan omistautuvan täysimääräisesti tehtäviensä hoitamiseen Euroopan unionin tuomioistuimessa ja että he voivat harjoittaa ulkoista toimintaa vain, jos se liittyy heidän tehtäviensä hoitamiseen ja jos siihen on myönnetty ennakkolupa, joka myönnetään vain, jos tällainen toiminta on sopusoinnussa käytännesääntöjen vaatimusten ja erityisesti sen velvoitteen kanssa, jonka mukaan heidän on oltava käytettävissä lainkäyttötoimintaa varten;

33.

pitää valitettavana, että henkilöstön jäsenten uusien käytännesääntöjen, joiden odotettiin valmistuvan vuoden 2021 loppuun mennessä, hyväksymisprosessi on edelleen kesken, ja kehottaa siksi tuomioistuinta saattamaan tämän prosessin päätökseen mahdollisimman pian; korostaa, että on tärkeää antaa henkilöstölle ajantasaiset ja kattavat toimintaohjeet monista arkaluonteisista aiheista, kuten pyöröovitapauksista, viranhoitoon kuulumattomasta toiminnasta ja ammatillisesta toiminnasta palvelussuhteen päättymisen jälkeen, ja toistaa pyyntönsä antaa vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asianmukaisesti tietoa henkilöstön uusien käytännesääntöjen lopullisesta sisällöstä ja hyväksymisestä;

34.

huomauttaa, että Euroopan unionin tuomioistuin pyrkii tällä hetkellä varmistamaan henkilöstön eettisesti oikean toiminnan pääasiassa uusille tulokkaille tarkoitetulla pakollisella koulutuspaketilla, joka on myös pitkään työskennelleiden kollegojen saatavilla, sekä sisäistä valvontaa ja varainhoitoa koskevalla koulutuksella (vuonna 2021 järjestettiin yhteensä 14 koulutustilaisuutta); panee jälleen merkille, että näihin tilaisuuksiin osallistui vain vähän henkilöstöä (99 henkilöstön jäsentä yhteensä yli 2 000 henkilöstön jäsenestä); kehottaa Euroopan unionin tuomioistuinta kannustamaan edelleen henkilöstön osallistumista eettisiä kysymyksiä käsitteleville kursseille, tekemään henkilöstökyselyjä, joilla todennetaan käsitys nykyisestä eettisestä kehyksestä, ja lisäämään henkilöstön osallistumista; suhtautuu myönteisesti sähköisen viestinnän käyttöä koskeviin tilapäisiin suuntaviivoihin, joissa käsitellään oikeutta olla tavoittamattomissa ja henkilötietojen suojaa ja vahvistetaan tietojen käyttöä, säilyttämistä ja arkistointia koskevat säännöt;

35.

panee merkille, että henkilöstö esitti 96 pyyntöä, jotka koskivat lupaa harjoittaa ammattitoimintaa Euroopan unionin tuomioistuimen palveluksesta lähtemisen jälkeen, ja että kaikki pyynnöt hyväksyttiin, että karenssiajan rikkomisia ei havaittu, että lakimiesavustajien menettelysääntöjen luottamuksellisuutta ja eturistiriitoja koskevia erityisiä sääntöjä sovelletaan entisiin henkilöstön jäseniin, jotka ovat siirtyneet tällaisista tehtävistä, ja että kaksi ilmoitusta ulkopuolisesta toiminnasta henkilökohtaisista syistä myönnetyn virkavapauden aikana tutkittiin ja hyväksyttiin;

36.

panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin on päivittänyt petostentorjuntastrategiaansa olennaisena osana riskinhallintaperiaatteitaan ja että riskirekisteri on perustettu niiden mukaisesti ja se sisältää riskit, jotka liittyvät Euroopan unionin tuomioistuimen toiminnan arkaluonteisuuteen, kuten tietojen luvaton julkistaminen;

37.

kehottaa lopettamaan sellaisten ulkopuolisten yritysten käytön, jotka Yalen yliopiston laatiman luettelon (2) mukaan jatkavat edelleen toimintaansa Venäjällä;

Digitalisaatio, kyberturvallisuus ja tietosuoja

38.

suhtautuu myönteisesti Euroopan unionin tuomioistuimen pyrkimyksiin nopeuttaa ja laajentaa toimintansa ja menettelyjensä digitalisointia sekä oikeudenkäytössä että hallinnossa; ymmärtää, että tavoitteena on vahvistaa oikeudenkäyttöön liittyvän toiminnan suoran tuen tarjontaa ja siten puuttua ennennäkemättömään työmäärään erityisesti unionin tuomioistuimessa;

39.

on tyytyväinen yhdennetyn asianhallintajärjestelmän (SIGA) kehittämisessä vuonna 2021 saavutettuun edistykseen ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin optimoida ja automatisoida tapausten käsittelyn eri vaiheet laajemmin;

40.

panee merkille kyberhyökkäysten suuren määrän vuonna 2021 aiempiin vuosiin verrattuna ja arvostaa sitä, että ne kaikki hoidettiin ilman merkityksellisiä vaikutuksia; kiittää Euroopan unionin tuomioistuinta sen aktiivisesta roolista kyberturvallisuuden vahvistamista koskevien aloitteiden tukemisessa kaikissa unionin toimielimissä, elimissä, toimistoissa ja virastoissa osana CERT-EU:n johtokuntaa ja toimiessaan digitalisaatiota käsittelevän toimielinten välisen komitean (ICDT) jäsenenä; on tietoinen siitä, että Euroopan unionin tuomioistuin on uudistanut kybertietoisuusohjelmansa, kehittänyt henkilöstölleen pakollisen verkkokurssin kyberturvallisuudesta ja tehnyt tutkimuksen nollaluottamuksesta osana monivuotista digitalisaatio-ohjelmaa ja että se aloitti vuonna 2021 sellaisen uuden verkon yksityiskohtaista suunnittelua koskevan työn, johon sisältyy nollaluottamusarkkitehtuuri; kannustaa Euroopan unionin tuomioistuinta myös tekemään säännöllisiä riskinarviointeja tietoteknisestä infrastruktuuristaan ja varmistamaan kyberpuolustuksensa säännölliset tarkastukset ja testit;

41.

panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin käyttää ensisijaisesti avoimen lähdekoodin teknologiaan perustuvia sisäisesti ylläpidettyjä järjestelmiä käsitellessään arkaluontoisia oikeudellisia sisältöjään ja että kun pilvipalveluratkaisuja otetaan käyttöön, Euroopan unionin tuomioistuin suunnittelee erityisiä teknisiä toimenpiteitä ja neuvottelee sopimuksista, joihin sisältyy tiukkoja tietosuoja- ja turvallisuusvaatimuksia, tarvittaessa Euroopan tietosuojavaltuutetun luvalla; toteaa, että tällainen lähestymistapa mahdollistaa sen, että Euroopan unionin tuomioistuin voi säilyttää itsellään teknisten järjestelmiensä hallinnan, suojella tietojen tallentamisen ja tietovirtojen omistajuutta ja välttää kriittisen riippuvuuden kaikista ulkoisista järjestelmistä, myös muiden toimielinten järjestelmistä; huomauttaa, että omistajuutta vahvistetaan käytössä olevilla käyttöoikeuksia koskevilla toimintaperiaatteilla, nimittämällä virkamiehiä palvelujohtajiksi, jotka vastaavat Euroopan unionin tuomioistuimen infrastruktuurista, varmistamalla toiminnan jatkuva seuranta ja erottamalla kehittämisryhmien ja ulkopuolisten konsulttien ja toimeksisaajien tehtävät toisistaan;

42.

pitää myönteisenä, että neutraalimpien asiakirja- ja tiedonsiirtomuotojen käyttöä harkitaan avoimen teknologian toimistovälineiden edistämiseksi ja avoimuuden lisäämiseksi; panee merkille, että tammikuusta 2021 lähtien käsittelytoimien keskusrekisteri on ollut verkossa ja se on suoraan yleisön saatavilla;

43.

muistuttaa, että osana osallistumistaan kaikkiin ICDT:n alaryhmiin Euroopan unionin tuomioistuin siirtyi vuonna 2021 kehitteillä olevia teknologioita käsittelevän ryhmän puheenjohtajaksi; toteaa, että tämän lokakuussa 2020 perustetun ryhmän päätavoitteena on seurata teknologian kehitystä ja edistää sitä koskevaa yhteistä lähestymistapaa unionin toimielimissä, elimissä, toimistoissa ja virastoissa tekoälyn, lohkoketjun, ohjelmistorobotiikan ja kvanttilaskennan aloilla; on tietoinen siitä, että valmisteilla on toimielinten välinen yhteinen ohjelma, joka sisältää yleiskatsauksen investoinneista, saatavilla olevasta osaamisesta, jo kehitetyistä tuotteista ja uudelleenkäyttömahdollisuuksista sekä tulevista yhteistyöaloista ja että siihen on määrä sisällyttää uusia taitoja koskeva koulutus, yhteinen rakenne tulevan yhteistyön tukemiseksi ja toimielinten välisen innovaatiokeskuksen perustaminen;

44.

seuraa aiempia päätöslauselmia tekoälyn käytöstä oikeusjärjestelmissä ja kehottaa Euroopan unionin tuomioistuinta varmistamaan, että ihmisoikeuksia kunnioitetaan mahdollisimman hyvin; ymmärtää, että tekoälyvälineiden käytön päätarkoituksena on analysoida tekstejä, jotta tietoja voidaan hakea automaattisesti ja nopeuttaa tiettyjen tehtävien käsittelyä; panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin on sitoutunut ottamaan huomioon perusoikeuksien kunnioittamisen, syrjimättömyyden, turvallisuuden, avoimuuden, puolueettomuuden ja älyllisen rehellisyyden sekä käyttäjien valvonnan periaatteet tekoälyn käyttöä oikeusjärjestelmissä ja niiden ympäristössä koskevan eurooppalaisen eettisen peruskirjan mukaisesti; muistuttaa, että joka tapauksessa ihmistoimijan olisi aina seurattava tekoälyn avulla suoritettavia tehtäviä ja ratkaistava ne ja niissä olisi oltava ”sisäänrakennettu eettisyys” ja ”sisäänrakennettu ihmisoikeuksien noudattaminen”; toistaa pyyntönsä saada tietoja siitä, miten tekoälyä mahdollisesti käytetään Euroopan unionin tuomioistuimen toiminnassa;

45.

panee merkille, että Euroopan tietosuojavaltuutetun vuonna 2020 käynnistämä tutkimus, joka koski kolmannen osapuolen verkkopalvelujen (kuten YouTube, Twitter, LinkedIn, Google Play ja Apple) käyttöä Euroopan unionin tuomioistuimessa ja velvoitetta asettaa saataville yhteisrekisterinpitäjää koskevan sopimuksen olennainen sisältö, on edelleen kesken; panee lisäksi merkille, että tietosuojavaltuutettu käynnisti tutkimuksen myös siitä, miten Euroopan unionin tuomioistuin on käyttänyt pilvipalveluja, joita tarjoavat Cloud II -hankintasopimusten nojalla Amazon Web Services ja Microsoft, ja että päätöstä ei ole vielä tehty; pitää myönteisinä jatkotoimia, joita Euroopan unionin tuomioistuin on toteuttanut noudattaakseen tietosuojavaltuutetun suosituksia;

Kiinteistöt ja turvallisuus

46.

pitää myönteisenä budjettivallan käyttäjälle Euroopan unionin tuomioistuimen kiinteistöinvestointisuunnitelmista annettua yksityiskohtaista kertomusta, joka on laadittu varainhoitoasetuksen 266 artiklan mukaisesti; panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuimella on kesäkuusta 2021 lähtien ollut sopimus sen kiinteistöomaisuuden luettelon laatimisesta ja järjestelmällisestä tarkastuksesta ja että siihen osoitettiin 140 000 euroa vuonna 2021 ja 230 000 euroa vuonna 2022;

47.

panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin toimi vuonna 2021 edelleen puheenjohtajana sen aloitteesta vuonna 2014 perustetussa toimielinten välisessä turvallisuusryhmässä, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa toimintatapoja, vaihtaa parhaita käytäntöjä, tehdä yhteistyötä erityisen uhan ilmetessä ja koordinoida rakennusten kulunvalvontamenettelyjen käyttöönottoa;

48.

on tietoinen siitä, että lokakuusta 2019 lähtien Euroopan unionin tuomioistuin on isännöinyt rakennuskompleksissaan EPSOn Luxemburgin-toimistoa ja tarjonnut sille kokoushuoneita, joita se tarvitsee Luxemburgissa oleviin virkoihin ehdolla oleville tarkoitettujen arviointikeskusten järjestämiseen erityisesti kääntämisen alalla;

49.

panee merkille, että Luxemburgissa olevien kiinteistöjen koordinointia käsittelevä toimielinten välinen työryhmä (GICIL) on jatkanut työtään aiempaa satunnaisemmin Luxemburgiin sijoittautuneiden unionin toimielinten käytäntöjen yhdenmukaistamisen edistämiseksi; panee merkille, että GICIL edistää hyvien käytäntöjen vaihtoa kiinteistöhallinnon alalla ja helpottaa toimielinten välistä yhteistyötä kaasu- ja sähkötoimitusten alalla sekä tarjoaa rakennusalan teknisen avun palveluja, jotka tuottavat mittakaavaetuja; panee merkille, että sen suojeluksessa järjestettiin 11. kesäkuuta 2021 työpaja, jossa käsiteltiin työpisteiden suunnittelun uusia konsepteja pandemian jälkeen;

Ympäristö ja kestävä kehitys

50.

panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin on hyväksynyt ympäristöä koskevat toimintaperiaatteet, jotka ovat julkisesti saatavilla sen verkkosivustolla, ja kannattaa Euroopan unionin tuomioistuimen rekisteröintiä EMAS-järjestelmään (vuodesta 2016) ja sen osallistumista toimielinten välisiin ympäristökomiteoihin, joissa vaihdetaan ympäristöalan hyviä käytäntöjä ja annetaan panos yhteisten ympäristöstrategioiden laatimiseen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja taloudellisten synergioiden saavuttamiseksi ja joita ovat GIME (Groupe Interinstitutionnel de Management Environmental, joka kokoaa yhteen EMAS-koordinaattorit useista EU:n toimielimistä, joiden kotipaikka ei ole yksinomaan Luxemburgissa) ja ECOnet (toimielinten välinen ympäristöverkosto, joka koostuu unionin eri Luxemburgissa sijaitsevien toimielinten EMAS-koordinaattoreista ja on yhteydessä Luxemburgin pääsihteerien ja hallintopäälliköiden kollegioon – CaLuxiin), sekä toimielinten välinen vihreitä julkisia hankintoja käsittelevä työryhmä;

51.

panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2021 Euroopan unionin tuomioistuin vähensi merkittävästi sähkön, veden ja paperin kulutusta, ruokala- ja toimistojätettä sekä kasvihuonekaasupäästöjä; panee merkille, että yhteensä 3 447 neliömetrin aurinkosähköpaneelien asentaminen tuotti 381 586 kilowattituntia ja auttoi siten osaltaan kestävän energiahuollon varmistamisessa; panee myös merkille, että vuonna 2021 asennettiin 32 vesipistettä, jotka otettiin käyttöön vuonna 2022 asiantuntijalääkärien terveyssuositusten mukaisesti, mikä vähentää kertakäyttöisten muovipullojen kulutusta;

52.

on tietoinen siitä, että hiilidioksidipäästöjen erittäin jyrkkä väheneminen (vähennys 32 747 hiilidioksidiekvivalenttitonnista 11 181 hiilidioksidiekvivalenttitonniin vuodesta 2010 vuoteen 2020) selittyy myös pandemiaan liittyvällä rakennusten alhaisella käyttöasteella ja matkustamisen vähenemisellä; kannustaa Euroopan unionin tuomioistuinta rajoittamaan edelleen paperinkulutustaan ja pyrkimään tavoitteeseen tulla paperittomaksi toimielimeksi;

53.

panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin asettaa vuoden 2022 EMAS-ohjelman mukaisesti uudistettuja ympäristötavoitteita ympäristöjalanjälkensä pienentämiseksi entisestään; pitää myönteisinä useita Euroopan unionin tuomioistuimen hyväksymiä aloitteita, joilla tuetaan sen henkilöstön kestävää liikkuvuutta ja lisätään tietoisuutta asiasta, mukaan lukien hybridi- ja sähköautojen käytön edistäminen henkilöstön jäsenille, tuki vuosittaiselle rajat ylittävälle julkiselle liikenteelle ja maksuton käyttöoikeus Luxemburgin kaupungin perustamaan itsepalvelupyöräpalveluun;

Toimielinten välinen yhteistyö

54.

suhtautuu myönteisesti Euroopan unionin tuomioistuimen sitoumukseen löytää koordinoituja lähestymistapoja covid-19-pandemian aiheuttamiin moninaisiin haasteisiin vastaamiseksi; panee merkille, että kriisinhallintastrategiaa koskevia keskusteluja käytiin tuomioistuimen kirjaajan johdolla Euroopan unionin toimielinten ja elinten hallintopäälliköiden kollegion kokouksissa ja CALuxin kokouksissa, joihin osallistui Luxemburgin kansallisten viranomaisten edustajia;

55.

panee merkille lukuisat yksikön tason sopimukset komission (henkilökohtaisten etuuksien hallinto- ja maksutoimisto ja julkaisutoimisto), CERT-EU:n kanssa (kyberturvallisuuden alalla) sekä parlamentin ja neuvoston kanssa (jotta voidaan jakaa taloudellinen rasite, joka liittyy etätestausvälinepalveluun freelancetulkkien toimielinten välisen akkreditoinnin yhteydessä) sekä muiden unionin toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen käännösyksiköiden kanssa tehdyn vuotuisen rahoitussopimuksen useiden tietoteknisten välineiden rahoittamiseksi; on tietoinen siitä, että käännös- ja tulkkausalan yhteistyötä jatkettiin toimielinten välisessä käännös- ja tulkkauskomiteassa sekä sen tulkkauksen toimeenpanevassa komiteassa ja käännöstoimen toimeenpanevassa komiteassa;

56.

panee arvostaen merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin tekee yhteistyötä myös Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF), Euroopan tietosuojavaltuutetun ja Euroopan oikeusasiamiehen kanssa ja että Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) kanssa käydään aktiivista tietojenvaihtoa tietämyksen jakamiseksi, mukaan lukien koulutustarjonta valtuutetuille Euroopan syyttäjille, jotta he voivat tutustua tuomioistuimen toimintaan, noudattaen yhteisymmärryspöytäkirjaa, josta neuvotellaan parhaillaan ja jonka tavoitteena on luoda Euroopan unionin tuomioistuimen ja EPPOn välille vahvempaa yhteistyötä;

57.

pitää myönteisenä Euroopan unionin oikeudellisen verkoston toimintaa, jolla edistettiin ja helpotettiin Euroopan unionin tuomioistuimen ja kansallisten tuomioistuinten välistä yhteistyötä erityisesti oikeusalan tutkimuksen, monikielisen terminologian ja teknologisen innovoinnin aloilla;

Viestintä

58.

kehottaa jälleen Euroopan unionin tuomioistuinta lisäämään viestintätoimiaan, jotta voidaan vahvistaa yhteyksiä kansalaisiin lisäämällä avoimuutta sen toiminnassa, tehostamalla digitaaliteknologian käyttöä ja noudattamalla viestintästrategiaa, jonka avulla voidaan antaa oikea kuva ja käsitys Euroopan unionin tuomioistuimen roolista ja siitä, miten se sopii unionin visioon;

59.

panee merkille, että vuonna 2021 julkisten viestintä- ja tiedotustoimien määrärahat olivat 510 500 euroa ja ne kattoivat sisäisten ja ulkoisten julkaisujen (esim. vuosikertomukset), videomateriaalin, vierailijoille tarkoitetun tiedotusmateriaalin, mediaseurannan sekä oikeusalan ammattilaisille tai lehdistölle ja tiedotusvälineille tarkoitetun erityismateriaalin tuottamisen;

60.

panee merkille, että vuonna 2021 videoneuvotteluja käytettiin 131 istunnossa unionin yleisessä tuomioistuimessa ja unionin tuomioistuimessa ja että Curia-verkkosivustolla julkaistiin 231 lehdistötiedotetta yhteensä 3 206 eri kieliversiona, tiedotusvälineille ja oikeusalan ammattilaisille lähetettiin viikon tai kahden viikon välein 601 uutiskirjettä ensikäden tietojen antamiseksi, tietoisuuden lisäämiseksi tärkeistä tapauksista ja tehtyjen päätösten selittämiseksi ja 630 pikatiedotetta tapauksista, joita ei käsitelty lehdistötiedotteissa;

61.

panee merkille, että Curia-verkkosivustolla oli 6,1 miljoonaa kävijää ja 25,3 miljoonaa katselukertaa vuonna 2021; korostaa e-Curian kasvavaa roolia unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen sekä toisaalta asianosaisten ja heidän edustajiensa välisenä viestintäkanavana; kannustaa kehittämään e-Curian toimintoja vielä pidemmälle;

62.

huomauttaa, että lähes 90 prosenttia kaikista unionin tuomioistuimelle ja unionin yleiselle tuomioistuimelle vuonna 2021 toimitetuista oikeudenkäyntiasiakirjoista toimitettiin e-Curia-sovelluksella; korostaa, että e-Curian käyttöaste oli 85 prosenttia unionin tuomioistuimessa ja 93 prosenttia unionin yleisessä tuomioistuimessa (verrattuna 79 prosenttiin ja 95 prosenttiin vuonna 2020); korostaa, että kahdessa tuomioistuimessa avattujen käyttäjätilien määrä oli vuoden 2020 lopussa 7 378 ja vuotta myöhemmin se oli kasvanut 8 212:een; panee merkille, että vuoden 2019 lopussa kansallisten tuomioistuinten avaamia käyttäjätilejä oli vain 45, vuoden 2020 lopussa niitä oli 121 ja 31. joulukuuta 2021 mennessä jo 223, mikä osoittaa, että käyttäjät luottavat laajalti e-Curian käyttökelpoisuuteen ja luotettavuuteen; on tyytyväinen siihen, että e-Curian käyttöönotto vuonna 2011 on vaikuttanut merkittävästi postituskustannuksiin, jotka laskivat noin 85 prosenttia vuosina 2011–2021;

63.

panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuimen näkyvyys ja seuraajien määrä ovat lisääntyneet tärkeimmillä alustoilla ja sosiaalisissa verkostoissa (Twitter ja LinkedIn, mutta myös Mastodon-alusta) ja että oikeusalan ammattilaisille on laadittu räätälöityä viestintää aiheenmukaisten muistioiden ja oikeuskäytännön kuukausikatsauksen avulla;

64.

pitää myönteisenä, että Euroopan unionin tuomioistuin osallistuu aktiivisesti Euroopan tietosuojavaltuutetun käynnistämään EU Voice -hankkeeseen, jonka tarkoituksena on olla vuorovaikutuksessa kansalaisten kanssa ja jolla pyritään edistämään hajautettujen, vapaiden ja avoimen lähdekoodin sosiaalisten verkostojen käyttöä vaihtoehtona omisteisille alustoille;

65.

kehottaa jälleen Euroopan unionin tuomioistuinta lisäämään avoimuutta ottamalla käyttöön innovatiivisia ratkaisuja kansalaisille suunnatussa viestinnässä; pitää myönteisenä edistymistä tuomioiden antamisen ja istuntojen suoratoistossa, jossa edettiin vuonna 2021 tehdyn teknisen työn perusteella pilottivaiheeseen vuoden 2022 alussa, kun unionin tuomioistuimen suuren jaoston ensimmäiset istunnot on lähetetty suoratoistona huhtikuusta 2022 lähtien;

66.

antaa Euroopan unionin tuomioistuimelle tunnustusta sen sitoutumisesta monikielisyyteen ja on samaa mieltä siitä, että jokaisen asianosaisen ja kansalaisen tavoittaminen tämän omalla kielellä merkitsee sekä unionin kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden turvaamista että unionin oikeusjärjestelmän tehokkuuden, saatavuuden ja legitiimiyden varmistamista;

67.

korostaa Euroopan unionin tuomioistuimen työn merkitystä käsiteltäessä asioita, jotka kyseenalaistavat Eurooppa-hankkeen perusajatuksen ja sen taustalla olevat arvot ja periaatteet; korostaa Euroopan unionin tuomioistuimen päätösten merkitystä erityisesti oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen osalta; on tietoinen sen päätösten kauaskantoisista seurauksista;

68.

suhtautuu myönteisesti Euroopan unionin tuomioistuimen aloitteeseen tarjota virtuaalinen vierailuohjelma Euroopan kansalaisille; panee merkille, että pilottihanke on tällä hetkellä ulotettu koskemaan kaikkia lukio-opiskelijoita unionissa ja että tulevaisuudessa sitä pyritään monipuolistamaan kehittämällä ohjelmia, jotka on tarkoitettu muuntyyppiselle yleisölle; on tyytyväinen siihen, että Euroopan unionin tuomioistuimen tietosuojavastaava oli mukana pilottivaiheen alusta lähtien;

69.

tukee kansalaisyhteiskunnan (3) vaatimusta, jonka mukaan Euroopan unionin tuomioistuimen istunnot olisi lähetettävä suoratoistona sen verkkosivustolla, sillä tämä on jo käytäntönä monissa kansallisissa ja kansainvälisissä tuomioistuimissa, kuten Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2015/2422, annettu 16. joulukuuta 2015, Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan N:o 3 muuttamisesta (EUVL L 341, 24.12.2015, s. 14).

(2) https://som.yale.edu/story/2022/over-1000-companies-have-curtailed-operations-russia-some-remain

(3) https://thegoodlobby.eu/a-letter-to-the-president-of-the-court-of-justice-of-the-european-union-to-live-stream-hearings/

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/110

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1829,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021, pääluokka V – Tilintarkastustuomioistuin

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2021 (1),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021 (COM(2022)323 – C9-0231/2022) (2),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2021 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021 sekä toimielinten vastaukset (3),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (4) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0081/2023),

1.	myöntää tilintarkastustuomioistuimen pääsihteerille vastuuvapauden tilintarkastustuomioistuimen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 256, 19.7.2021, s. 106.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/111

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1830,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021, pääluokka V – Tilintarkastustuomioistuin,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0081/2023),

ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on unionin ulkoinen tarkastaja, jonka tehtävänä on riippumatonta, ammattimaista ja vaikuttavaa tarkastustyötä tekemällä arvioida unionin toimien taloudellisuutta, vaikuttavuutta, tehokkuutta, laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta parantaakseen tilivelvollisuutta, avoimuutta ja varainhoitoa ja lisätä siten kansalaisten luottamusta ja vastata vaikuttavalla tavalla unionin nykyisiin ja tuleviin haasteisiin;

ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on vuosittain antanut tulostilinsä riippumattoman ulkoisen tarkastajan tarkastettavaksi varainhoitovuoden 1987 päättämisestä lähtien ja että ulkoisen tarkastajan kertomukset on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä varainhoitovuoden 1992 kertomuksesta alkaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 287 ja 319 artiklan määräysten soveltamista;

ottaa huomioon, että johdon tilivelvollisuus budjettivallan käyttäjille toteutetaan tilintarkastustuomioistuimen pääsihteerin vuotuisella toimintakertomuksella, jonka tarkoituksena on varainhoitoasetuksen 74 artiklan 9 kohdan mukaisesti antaa tietoja resurssien hallinnoinnista, myös järjestelmistä, sekä tilintarkastustuomioistuimen sisäisen valvonnan järjestelmien tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta;

E.	toteaa, että toimimalla avoimesti ja riippumattomasti tilintarkastustuomioistuin edistää demokraattista valvontaa, julkista keskustelua ja unionin varainhoidon moitteettomuutta;

ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on omaksunut kannan, jonka mukaan unionin hallinnon, sen vastuuvelvollisuuden ja avoimuuden sekä unionin politiikkojen täytäntöönpanosta raportoitujen tietojen laadun ja luotettavuuden arvioimiseksi paras ratkaisu olisi valtuuttaa tilintarkastustuomioistuin tarkastamaan kaikki unionin toimielimet, elimet, toimistot ja virastot, jotka on perustettu perussopimuksilla tai niiden nojalla, sekä kaikki hallitustenväliset rakenteet, joilla on keskeinen merkitys unionin toiminnan kannalta; ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin pitäisi näin ollen myönteisinä kaikkia aloitteita, joilla sille annettaisiin laajempi toimeksianto;

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen talousarvio kuuluu monivuotisen rahoituskehyksen (MRK) otsakkeeseen 7 ”EU:n yleinen hallinto”, jonka kokonaismäärä vuonna 2021 oli 10,7 miljardia euroa (eli 5,9 prosenttia unionin talousarviomenoista); toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen talousarvion osuus unionin hallintomenojen kokonaismäärästä on noin 1,5 prosenttia, eli se muodostaa alle 0,1 prosenttia unionin kaikista menoista;

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen maininnan, että sen useiden vuosien aikana tekemä työ osoittaa monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 7 menojen olevan kaiken kaikkiaan vähäriskisiä;

on tietoinen siitä, että tilintarkastustuomioistuimen tilinpäätöksen tarkastaa riippumaton ulkoinen tarkastaja, jotta voidaan soveltaa samoja avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden periaatteita kuin tilintarkastustuomioistuin soveltaa tarkastuskohteisiinsa; panee tyytyväisenä merkille, että ulkoisen tarkastajan suorittamassa tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa ei sen ilmoituksen mukaan ollut tullut esiin ongelmia;

Talousarvio- ja varainhallinto

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2021 oli 153 721 727 euroa, mikä merkitsee hienoista 0,97 prosentin lisäystä verrattuna 152 237 000 euroon vuonna 2020, ja toteaa, että lisäys johtui pääasiassa palkkamukautuksista;

panee merkille, että talousarvion toteutusaste oli korkea, 96,65 prosenttia, kun se vuonna 2020 oli 95,70 prosenttia, ja että maksujen osuus sitoumusten kokonaismäärästä oli 94,45 prosenttia, kun se vuonna 2020 oli 94,12 prosenttia; korostaa, että keskimääräinen maksuaika vuonna 2021 oli 10,7 päivää ja sähköisten laskujen osuus oli 19 prosenttia, kun se vuonna 2020 oli 11 prosenttia;

panee merkille, että varainhoitovuodelle 2021 siirrettyjen määrärahojen kokonaismäärä oli 8 242 668 euroa ja niiden osuus sitoumusten kokonaismäärästä oli 5,55 prosenttia, kun vastaavat luvut vuonna 2020 olivat 8 565 175 euroa ja 5,88 prosenttia; panee merkille, että vuodelta 2020 vuodelle 2021 ilman eri toimenpiteitä siirrettyjen määrärahojen käyttöaste oli 91,70 prosenttia vuonna 2021, kun se vuonna 2020 oli 92,24 prosenttia;

panee merkille, että covid-19-pandemia vaikutti vuonna 2021 tilintarkastustuomioistuimen toimintaan ja tämän seurauksena joissakin budjettikohdissa määrärahojen käyttö väheni, kun taas joissakin muissa kohdissa terveyskriisi vaati lisämenoja; panee merkille, että näin ollen tilintarkastustuomioistuin teki vuoden 2021 kuluessa 30 määrärahasiirtoa, joiden kokonaismäärä oli 4 397 588 euroa ja joiden tavoitteena oli kohdentaa varoja uudelleen erityistarpeiden rahoittamiseen;

panee merkille, että lisämenot vuonna 2021 vuoteen 2020 verrattuna liittyivät tilojen kunnostukseen (+294,55 prosenttia), turvallisuuteen (+167,55 prosenttia), tietotekniikkaan (+12,34 prosenttia) ja teknisiin laitteisiin ja laitteistoihin (+31,85 prosenttia), kun taas säästöjä saatiin aikaan vähentämällä virkamatkoihin (–48,83 prosenttia), julkaisuihin (–41,29 prosenttia), yhteisiin tulkkaus- ja konferenssipalveluihin (–61,54 prosenttia) ja oikeudelliseen yksikköön (–75 prosenttia) liittyviä menoja; korostaa, että henkilöstön virkamatkoihin tarkoitettujen määrärahojen käyttöaste vuonna 2121 oli 25,03 prosenttia lopullisista määrärahoista, kun se vuonna 2020 oli 23,94 prosenttia, ja toteaa, että tämä johtui covid-19-pandemiasta, jonka vuoksi tarkastajat eivät pystyneet matkustamaan; muistuttaa, että tilintarkastustuomioistuimen on syytä toteuttaa kaikki mahdolliset toimenpiteet varmistaakseen, että virkamatkoihin tarkoitettujen määrärahojen käytössä noudatetaan tarkasti taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteita;

Sisäinen hallinto, tuloksellisuus ja sisäinen valvonta

palauttaa mieliin tilintarkastustuomioistuimen vuosien 2021–2025 strategian ja tähdentää, että tilintarkastustuomioistuin on tehostanut pyrkimyksiään käyttää tarkastuksissaan modernia teknologiaa ja uusia tekniikoita niin tehokkaasti kuin mahdollista, jotta se voisi tuottaa enemmän ja parempaa tietoa tilivelvollisuusprosessia varten; pitää myönteisenä tilintarkastustuomioistuimen kykyä tehdä tarkastustyötä kentällä huolimatta matkustusrajoituksista ja kansanterveystoimenpiteistä, jotka vaikuttivat voimakkaasti tarkastuksiin paikalla, sekä pitää myönteisenä etätarkastusten lisääntynyttä käyttöä, joka mahdollisti merkityksellisen vuorovaikutuksen sidosryhmien kanssa ja tulosten tuottamisen oikea-aikaisesti; korostaa, että parlamentti pitää tärkeänä tilintarkastustuomioistuimen strategian 2021–2025 täytäntöönpanon tehokasta ja oikea-aikaista seurantaa, jotta voidaan taata johdonmukaisuus tiukimpien avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta koskevien vaatimusten kanssa ja tarjota tehokasta julkista tarkastuspalvelua unionissa; katsoo, että tämä seuranta edellyttää tulosindikaattoreiden suunnittelua ja välitavoitteiden ja mitattavissa olevien tulosten määrittelyä strategiassa mainittua toimintasuunnitelmaa laadittaessa sekä säännöllistä raportointia strategian täytäntöönpanon edistymisestä, mukaan lukien väliarviointi ja vertaisarviointi;

10.

panee merkille, että vuonna 2021 tarkastuspäiviä paikan päällä oli yhteensä 1 156, kun vastaava luku oli 1 817 vuonna 2020 ja 6 109 vuonna 2019; panee merkille, että pääasiallisten tuotosten määrä on pysynyt ennallaan tai joissakin tapauksissa parantunut aiempiin vuosiin nähden, sillä tilintarkastustuomioistuin antoi esimerkiksi 256 suositusta vuonna 2021, kun vastaava luku vuonna 2020 oli 189, esitti seitsemän vuosikertomusta, kuten vuonna 2020, ja 27 erityiskertomusta, kun vastaava luku vuonna 2020 oli 26, kun taas lausuntojen määrä laski vuonna 2021 kahteen, kun niitä vuonna 2020 oli annettu 11, ja katsausten määrä väheni vuonna 2021 viiteen, kun niitä vuonna 2020 oli annettu kuusi;

11.

pitää myönteisenä käynnistettyä sisäistä pohdintaprosessia, jonka tarkoituksena on kartoittaa parannuksia erityiskertomuksien valmistelun ja laatimisen kestoa koskevan enintään 13 kuukauden tavoitteen saavuttamiseksi määrittelemällä paremmin tarkastuksen laajuus tai supistamalla sitä, tehostamalla tarkastusten edistymisen seurantaa, lyhentämällä sisäisten tarkistusmenettelyjen kestoa laatutasoon vaikuttamatta ja lyhentämällä ilmoitus- ja jakeluaikoja mahdollisuuksien mukaan tai poistamalla ne kokonaan;

12.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin hyväksyi heinäkuussa 2021 vuosia 2021–2025 koskevan kehityssuunnitelmansa, jolla pyritään lisäämään datan ja teknologian käyttöä tarkastuksissa, ja toteaa, että siinä keskitytään datan käytön lisäämiseen ja asetetaan kyseiseksi ajanjaksoksi tavoitteita, joiden tarkoituksena on teknologian käytön avulla tukea tilintarkastustuomioistuimen tarkastustavoitteiden saavuttamista; panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin on perustanut DATA-tiimin (Data and Technology for Audit), johon kuuluu asiantuntijoita, datatutkijoita ja IT-tarkastajia ja jonka tavoitteena on tukea tarkastustiimejä ja vastata tilintarkastustuomioistuimen tarkastustyön digitalisoinnin edistämisestä; kannattaa tilintarkastustuomioistuimen merkittäviä pyrkimyksiä parantaa tietoteknisiä valmiuksiaan tehdä kehittyneitä data-analyysejä;

13.

arvostaa tilintarkastustuomioistuimen toimintamallia, jonka mukaan se vahvistaa strategiansa kehityssuuntausten analyysin, riskien arvioinnin sekä institutionaalisten sidosryhmien ja tarkastuskohteiden painopisteiden perusteella; katsoo, että tilintarkastustuomioistuimen ja parlamentin välistä vuoropuhelua kiinnostavien aiheiden ja painopisteiden määrittämiseksi olisi virtaviivaistettava ja koordinoitava, jotta voidaan taata johdonmukaisuus ja sovittujen tärkeiden kysymysten asianmukainen kattaminen välttäen samalla päällekkäisyyksiä; on tietoinen siitä, että tilintarkastustuomioistuin laatii työohjelmansa täysin riippumattomasti mutta käyttää parlamentilta sen valiokuntien puheenjohtajakokouksen välityksellä saatua palautetta; katsoo, että tilintarkastustuomioistuimen työohjelma olisi suunniteltava siten, että se tarjoaisi tehokkaamman analyysin erityisesti tietyistä määritetyistä painopisteistä, jotta sillä olisi tulevaisuudessa enemmän joustavuutta elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan huomattavan työmäärän suhteen; muistuttaa, että tilintarkastustuomioistuimen resursseja ei tulisi käyttää erityskertomusten määrän lisäämiseen vaan olisi keskityttävä ennemminkin Euroopan nykyistä tilannetta ja haasteita koskeviin erityiskertomuksiin, esimerkiksi elpymis- ja palautumistukiväline, NextGenerationEU, covid-19-pandemian torjunta ja tullihallinto;

14.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin on tehnyt tarvearviointianalyysin ja esittänyt pyynnön tarkastajantoimien määrän lisäämisestä vuonna 2023 ja täyttänyt samalla 20 uutta tointa, jotka se sai vuoden 2022 henkilöstötaulukossa voidakseen keskittyä NextGenerationEU-välineeseen; toteaa, että NextGenerationEU lisää jatkossa työmäärää ja että tilintarkastustuomioistuin on ilmoittanut aikovansa keskittyä erityisesti elpymis- ja palautumistukivälineeseen; pitää erittäin valitettavana, että neuvoston elpymis- ja palautumistukivälineeseen sisällyttämissä talousarvion valvontaa koskevissa säännöksissä ei anneta tilintarkastustuomioistuimelle riittäviä valtuuksia tarkastaa jäsenvaltioiden menoja;

15.

katsoo, että tilintarkastustuomioistuimen työn olisi tarjottava tarkempi analyysi muista unionin toimielimistä, sillä nämä ovat olennainen osa vastuuvapausmenettelyä; toteaa, että otsakkeen ”EU:n yleinen hallinto” menoja pidetään vähäriskisinä eikä otsakkeen menojen tarkastuksessa ole tähän mennessä löydetty olennaisuusrajan ylittäviä virheitä, ja katsoo, että tarkastus tuottaisi vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle nykyistä merkityksellisempää tietoa, jos se suoritettaisiin noudattamalla erilaista toimintamallia, jossa jokaista toimielintä ei välttämättä arvioitaisi erikseen joka vuosi;

16.

toteaa, että seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen, elpymis- ja palautumistukivälineeseen ja NextGenerationEU-välineeseen liittyviin muutoksiin sisältyvät unionin talousarvion rahoitus ja käyttö, mukaan lukien uudet omien varojen muodot, ja että monilla toimintalohkoilla toteutetaan merkityksellinen siirtymä sääntöjen noudattamiseen perustuvista tukikelpoisuussäännöistä tulosperusteisiin näkökohtiin; ymmärtää, että tilintarkastustuomioistuin aikoo kehittää jatkuvasti tarkastuslähestymistapaansa ja -menetelmiään antaakseen vakuuttavan lausuman myös tässä muuttuvassa skenaariossa;

17.

kannustaa tilintarkastustuomioistuinta lisäämään panostustaan unionin talousarvioon kohdistuvien petosten torjuntaan määrittämällä puutteita, jotka tekevät unionin rahoittamista ohjelmista alttiita petoksille, ja raportoimalla niistä sekä lisäksi ottamalla huomioon unionin petostentorjuntajärjestelmän eri toimijoiden välillä parhaillaan käytävän keskustelun ja tehostamalla tarkastustyötä yhteistyössä petosten havaitsemisesta vastaavien elinten kanssa, arvioimalla säännöllisesti kyseisten elinten toimintaa ja antamalla vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle sen analyysin kannalta merkityksellistä palautetta;

18.

pitää erinomaisena tilintarkastustuomioistuimen strategiaa, että se sitoutuu laatimaan suosituksia kustannustehokkuudesta vähentääkseen osaltaan byrokratiaa; huomauttaa, että erityisesti tilintarkastustuomioistuimen suositukset menettelyjen tehokkuuden lisäämisestä, parhaiden käytäntöjen käytöstä, koordinoinnin parantamisesta, vakioprosessien luomisesta, ylisääntelyn estämisestä sekä yksinkertaistamisesta ja digitalisoinnista palvelevat tätä tavoitetta;

19.

korostaa, että tilintarkastustuomioistuin suositteli vuonna 2021 unionin tason analyysi- ja koordinointivalmiuksien kehittämistä, jotta voidaan paremmin koordinoida riskinarviointeja ja kehittää ja ylläpitää unionin laajuisia riskitietokantoja jäsenvaltioiden käyttöön; nostaa esille tilintarkastustuomioistuimen tärkeän tuen pyrkimyksille kehittää tehokkaita tiedonlouhintavalmiuksia, jotta voidaan suorittaa unionin tason data-analyyseja ja tunnistaa unionin kannalta merkityksellisiä riskejä; kannattaa sitä, että tilintarkastustuomioistuin tukee jäsenvaltioita julkishallinnon tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämisessä määrittämällä sääntelyyn ja hallintoon liittyviä esteitä ja parantamalla unionin ja jäsenvaltioiden välistä tiedonvaihtokehystä; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta vahvistamaan vaatimukset, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan helposti ja yhteentoimivasti kerätä, käsitellä ja tallentaa tietoja, joita tarvitaan jäsenvaltioiden julkisten menojen käytön tarkastamiseksi;

20.

kehottaa tilintarkastustuomioistuinta jatkamaan pyrkimyksiään tarkastella vihreiden toimien seurantaa elpymis- ja palautumistukivälineen yhteydessä ja arvioida elpymis- ja palautumistukivälinettä sen suhteen, miten se on linjassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ilmastotoimia koskevien tavoitteiden kanssa ja miten se edistää niitä, ja panee merkille, että osana näitä pyrkimyksiä se antoi äskettäin erityiskertomuksen ja lausunnon ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta ja EU:n luokitusjärjestelmän soveltamisesta; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta sisällyttämään toimintaansa erityisiä tehtäviä, joissa arvioidaan sitä, miten elpymis- ja palautumistukivälineen digitalisaatiotavoitteet edistävät unionin digitaalistrategiaa ja digitaalista muutosta ja vaikuttavat niihin; on huolissaan siitä, että komissio määritteli vasta 21. helmikuuta 2023 selkeän menetelmän niiden taloudellisten vaikutusten määrittämiseksi, joita aiheutuu siitä, että yhtä tai useampaa maksujen perustana olevaa välitavoitetta ei ole saavutettu tyydyttävästi;

Henkilöresurssit, tasa-arvo ja henkilöstön hyvinvointi

21.

panee merkille, että vuoden 2021 lopussa tilintarkastustuomioistuimella oli (edellisten vuosien tapaan) 853 vakinaista ja väliaikaista tointa, joista 527 oli tarkastusjaostoissa, mukaan lukien 104 tointa jäsenten kabineteissa, ja että tilintarkastustuomioistuimessa työskenteli lisäksi 92 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 25 kansallista asiantuntijaa, kun vastaavat luvut vuonna 2020 olivat 83 ja 15;

22.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimessa työskenteli vuonna 2021 kokoaikavastaavaksi muutettuina yhteensä 955 työntekijää, joista 749 (eli 79 prosenttia) suoritti tarkastustehtäviä;

23.

panee merkille, että vuonna 2021 käynnistettiin merkittäviä toimia resurssien tarjoamiseksi NextGenerationEU-välineen tarkastusta varten, erityisesti syyskuussa 2021 käynnistetty sisäinen kiinnostuksenilmaisupyyntö ja lokakuussa 2021 julkaistu kansallisia asiantuntijoita koskeva pyyntö, ja että valintamenettely, jonka perusteella laadittiin 20 uuden väliaikaisen toimihenkilön varallaololuettelo, on saatu päätökseen ja menettely näiden 20 väliaikaisen toimihenkilön palvelukseen ottamiseksi saataneen kokonaisuudessaan päätökseen vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen loppuun mennessä;

24.

panee merkille, että 31. joulukuuta 2021 tilintarkastustuomioistuimen toimien täyttöaste oli 97,3 prosenttia (tilintarkastustuomioistuimen 853 vakituisesta ja väliaikaisesta toimesta 23 oli avoinna palvelukseenottoa varten), kun vastaava luku vuoden 2020 lopussa oli 97,2 prosenttia; pitää ilahduttavana, että rekrytointia jatkettiin intensiivisesti ja että sen tuloksena otettiin vuonna 2021 palvelukseen 80 uutta työntekijää: 16 virkamiestä, 21 väliaikaista toimihenkilöä, 30 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 13 kansallista asiantuntijaa;

25.

panee merkille, että sukupuolten tasapuoliseen edustukseen pyritään asianmukaisesti ja että se on saavutettu hyvin, sillä viranhaltijoista 50,76 prosenttia ja väliaikaisista toimihenkilöistä 60,82 prosenttia on naisia, ja että heidän osuutensa on lähellä tätä tasoa myös sopimussuhteisten toimihenkilöiden (47,83 prosenttia on naisia) ja kansallisten asiantuntijoiden (48 prosenttia on naisia) ryhmässä; panee ilahtuneena merkille sukupuolijakauman myönteisen tilanteen johtotehtävissä, sillä 28 kabinettipäälliköstä 13 on naisia ja kymmenestä johtajan toimesta neljää hoitaa nainen, mutta panee merkille, että toimialapäälliköiden osalta jakauma on edelleen epätasapainossa, sillä 50 toimesta 18:aa hoitaa nainen;

26.

pitää valitettavana, että sukupuolten tasapuolinen edustus ei toteudu tilintarkastustuomioistuimen jäsenten kollegiossa; huomauttaa, että sukupuolten tasa-arvo on yksi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa vahvistetuista unionin perusarvoista; korostaa, että sukupuolten tasa-arvon olisi oltava tärkeässä asemassa unionin kaikkien politiikkojen lisäksi myös sen toimielinten sisäisessä organisaatiossa; pitää mahdottomana hyväksyä, että tilintarkastustuomioistuimen koko historian aikana sen kaiken kaikkiaan 116 jäsenestä vain 16 on ollut naisia; toteaa kuitenkin, että nykyinen kollegio on lähempänä sukupuolten tasapuolisen edustuksen saavuttamista, sillä 27 jäsenestä kymmenen on naisia;

27.

ymmärtää, että sukupuolten tasapuolisen edustuksen saavuttaminen on haastavaa, koska nimittäminen on yksinomaan jäsenvaltioiden vastuulla, ja pitää valitettavana, että 13 jäsenvaltiota ei ole koskaan lähettänyt tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi naista; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta kuitenkin analysoimaan kokoonpanoaan, jotta se voi tiedottaa asiasta neuvostolle ja asianomaisille jäsenvaltioille, jotta sukupuolten tasapuolinen edustus otettaisiin huomioon nimityspäätöksessä; toistaa kehotuksensa sukupuolten tasapuolisen edustuksen saavuttamisesta ja kannustaa kansallisia viranomaisia esittämään eri sukupuolia edustavia ehdokkaita, jotta saavutetaan edes jotakuinkin sukupuolten tasapaino tilintarkastustuomioistuimen jäsenten keskuudessa;

28.

pitää valitettavana, että neuvosto nimittää toistuvasti tilintarkastustuomioistuimen jäseniä, jotka parlamentti on hylännyt; korostaa, että parlamentin arviota ehdokkaiden soveltuvuudesta tilintarkastustuomioistuimeen olisi pidettävä sitovana;

29.

panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2021 hyväksyttiin uusi monimuotoisuutta ja osallisuutta koskeva strategia ja monimuotoisuutta ja osallisuutta koskeva toimintasuunnitelma, molemmat vuosiksi 2021–2025; panee merkille, että uusiin toimintaperiaatteisiin sisältyy tuloksellisuuden arviointikriteeri, joka koskee johtajien kykyä vaalia osallistavaa hallintoa ja edistää monimuotoisuutta ja osallisuutta sekä työ- ja yksityiselämän tasapainoa; antaa tunnustusta siitä, että vuonna 2021 nimettiin ensimmäistä kertaa yksi tilintarkastustuomioistuimen jäsen vammaislähettilääksi ja että hänen tukemanaan järjestettiin vammaisteemaviikko osallistavan kulttuurin edistämiseksi;

30.

panee tyytyväisenä merkille kattavat tulosindikaattorit ja tavoitteet, jotka on otettu käyttöön tilintarkastustuomioistuimen monimuotoisuus- ja osallisuusaloitteiden seurantaa varten, sekä yhtäläisiä mahdollisuuksia ja henkilöstön osallistumista koskevat kyselytutkimukset; panee merkille, että jälkimmäisestä käy ilmi, että suurimmalla osalla henkilöstöstä on myönteinen käsitys vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä, tuesta ja luottamuksesta;

31.

panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin allekirjoitti 14. lokakuuta 2021 Diversity Charter Lëtzebuerg -asiakirjan, joka on kansallinen teksti, jota on ehdotettu kaikille Luxemburgissa toimiville organisaatioille, jotka haluavat sitoutua monimuotoisuuden edistämiseen ja hallinnointiin konkreettisin toimin;

32.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen henkilöstön maantieteellinen tasapaino on vieläkin saavuttamatta, mikä kuvastaa sitä, että tilintarkastustuomioistuimella on ongelmia houkutella ihmisiä töihin (ja asumaan) Luxemburgiin muun muassa korkeiden asumiskustannusten vuoksi; panee ilahtuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin on alkanut mainostaa kiinnostuksenilmaisupyyntöjä digitaalisissa sanomalehdissä ja työnhakusivustoilla jäsenvaltioissa, jotka ovat aliedustettuina tilintarkastustuomioistuimessa, ja ottamalla yhteyttä tilintarkastustuomioistuimen asianomaisiin kabinetteihin kyseisten jäsenvaltioiden osalta; toteaa myös, että tilintarkastustuomioistuimella on palkkojen kilpailukyvyn parantamisessa ennakoiva lähestymistapa ja se pyrkii löytämään ratkaisuja; kannustaa tilintarkastustuomioistuinta olemaan yhteydessä kansallisiin viranomaisiin unionin jäsenvaltioiden pysyvien edustustojen kautta, käyttämään tehokkaammin sosiaalista mediaa palvelukseenottomenettelyjensä mainostamisessa ja osallistumaan uramessuille ja vastaaviin tapahtumiin aliedustetuissa jäsenvaltioissa tehdäkseen tilintarkastustuomioistuinta tunnetuksi työnantajana; antaa tukensa sille, että tilintarkastustuomioistuin on mukana Relations with European Academia -verkostoa koskevassa aloitteessa, jonka tarkoituksena on houkutella lahjakkaita osaajia Luxemburgissa toimiviin unionin toimielimiin korkeakouluille suunnattujen yhteishankkeiden avulla;

33.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen asiantuntijalääkärille raportoitiin vuonna 2021 seitsemästä työuupumustapauksesta, ja toteaa, että tilintarkastustuomioistuin pitää määrää erittäin suurena ja katsoo sen liittyvän poikkeuksellisiin työ- ja elinoloihin covid-19-pandemian aikana; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin on toteuttanut kyselytutkimuksen ymmärtääkseen, miten covid-19-pandemia on vaikuttanut henkilöstöön, ja käynnistänyt tiedotuskampanjan, jolla pyritään edistämään työ- ja yksityiselämän tervettä tasapainoa; pitää suuressa arvossa laajennettua psykologista tukea henkilöstön jäsenille yhtenä monista eri aloitteista;

34.

panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen ”Back at the office” -hyvinvointiohjelman, joka käsittää henkistä, fyysistä ja sosiaalista tukea ja joka on räätälöity hybridimuotoisen työelämän erityispiirteisiin ja jolla pyritään ehkäisemään työuupumusta ja parantamaan kestokykyä; arvostaa sitä, että tilintarkastustuomioistuin on vahvistanut oikeuden olla tavoittamattomissa ottamalla käyttöön saavutettavissa olemisen aikarajat, joiden ulkopuolella henkilöstön ei odoteta työskentelevän tai olevan saavutettavissa muutoin kuin hätätapauksissa tai jos siitä on sovittu etukäteen;

35.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöpolitiikkaan sisältyy häirinnän vastainen mekanismi, joka koostuu häirintäyhdyshenkilöiden, asiantuntijalääkärin, esihenkilöiden, sovitteluyksikön ja henkilöstöhallinto-osaston toimia koordinoivasta tukiverkostosta; kehottaa jälleen tilintarkastustuomioistuinta jatkamaan työtä häirintäkantelujen raportointivälineen ja sisäisten eettisten toimintapuitteiden parantamiseksi; on tietoinen siitä, että tilintarkastustuomioistuimen tuoreimmat häirinnän vastaiset toimintaperiaatteet ovat vuodelta 2017; kannustaa tilintarkastustuomioistuinta päivittämään kyseisiä toimintaperiaatteita, joiden tarkistaminen käynnistettiin vuonna 2021, jotta voidaan kiinnittää enemmän huomiota ennaltaehkäisyyn, tietoisuuden lisäämiseen ja tuen antamiseen osallistuvien eri henkilöiden koordinointiin, ja luomaan selkeämmän raportointimenettelyn ja viestintää koskevan toimintamallin;

36.

panee merkille marraskuussa 2021 hyväksytyn päätöksen hybridimuotoisesta työstä ja panee merkille, että työolot käsittävät myös työajan jaksotuksen ja joustavan työajan; panee merkille, että etätyö on rajoitettu kymmeneen työpäivään kuukaudessa;

37.

muistuttaa kokemuksista, joita saatiin Karel Pinxtenin väärinkäytöksistä, joihin hän oli syyllistynyt ollessaan tilintarkastustuomioistuimen jäsen, ja toteaa, että hänen osaltaan ei voitu ryhtyä minkäänlaisiin toimiin, joilla olisi voitu korjata kattavasti tilintarkastustuomioistuimelle ja koko unionille aiheutunut taloudellinen ja mainehaitta, koska ei ollut olemassa oikeusperustaa, jonka perusteella olisi voitu periä takaisin hänen palkkansa hänen tehtäviinsä liittymättömien virkamatkojen poissaolopäiviltä ja muiden perusteettomien poissaolojen ajalta; korostaa, että hänen epäasialliseen toimintaansa oli myötävaikuttanut sisäisten sääntöjen epätäsmällisyys ja että valvonnan laiminlyönnit olivat mahdollistaneet toiminnan jatkumisen, kuten unionin tuomioistuin totesi 30. syyskuuta 2021 antamassaan tuomiossa (1); panee merkille tilintarkastustuomioistuimen tässä asiassa toteuttamat toimet, joihin kuului yhteistyö Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) kanssa, koskemattomuuden pidättäminen ja SEUT-sopimuksen 286 artiklan 6 kohdan mukaisen menettelyn saattaminen onnistuneesti päätökseen; painottaa, että tilintarkastustuomioistuimen olisi tehtävä kaikki voitavansa estääkseen vastaavat tapaukset tulevaisuudessa, ja on tästä syystä sitoutunut tukemaan tilintarkastustuomioistuinta ja tekemään sen kanssa yhteistyötä tarpeellisten mukautusten tekemisessä sen sisäisiin sääntöihin; toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen olisi toimittava unionin varojen vartijana ja että sen olisi noudatettava korkeimpia mahdollisia eettisiä normeja erityisesti unionin toimielimissä korkeissa viroissa toimivien henkilöiden kohdalla;

38.

panee merkille, että vuoteen 2020 asti läsnäolorekisteri kattoi ainoastaan tilintarkastustuomioistuimen jäsenten kollegion fyysiset kokoukset, joita oli vain muutamia, vaikka parlamentti oli ilmaissut vaatimuksensa; toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen päätöksellä nro 21–2021 määrättiin, että jäsenten osallistuminen muihin kokouksiin on kirjattava myös läsnäolorekisteriin ja toistaa joka vuosi vuoden 2017 vastuuvapausmenettelystä lähtien esittämänsä pyynnön siitä, että läsnäolorekisteriä laajennetaan siten, että se kattaa myös työpäivät, virkamatkat, lomat ja perustellut poissaolot, jotta jäsenten tekemästä työstä saadaan tarkka kuva ja jotta läsnäolorekisteri toimisi välineenä, jolla ehkäistään mahdollisia poissaoloja; huomauttaa, että tilintarkastustuomioistuimen jäsenet sitoutuvat toimikautenaan tehtäviensä hoitamiseen; panee merkille, että jäsenten läsnäolorekisteri vuodelta 2021 asetettiin parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan jäsenten saataville tammikuussa 2022; esittää jälleen pyyntönsä saada vuotuiset päivitykset läsnäolorekisteristä, jotta se voidaan ottaa huomioon vastuuvapausmenettelyssä

39.

panee tyytyväisenä merkille, että parlamentin suosituksen mukaisesti tilintarkastustuomioistuimen jäsenten ja entisten jäsenten muutettuihin toimintasääntöihin, jotka julkaistiin 2. toukokuuta 2022, sisältyy uusi 10 artiklan 1 kohta, jossa määrätään seuraavaa: ”Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet sitoutuvat toimikautenaan tehtäviensä hoitamiseen. He asuvat tilintarkastustuomioistuimen kotipaikkakunnalla.”; katsoo, että tämä tarkistettu määräys on parlamentin esittämän tulkinnan, moitteettoman varainhoidon periaatteen ja tilintarkastustuomioistuimelta odotettujen eettisten normien mukainen; panee merkille, että tällä hetkellä kaikkien tilintarkastustuomioistuimen jäsenten pääasiallinen asuinpaikka on Luxemburgissa;

40.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen jäsenen asettautumiskorvaus myönnetään sillä edellytyksellä, että jäsen näyttää toteen, että asuinpaikan vaihtaminen oli tarpeen, jotta hän voi aloittaa tehtävässä, henkilöstösääntöjen 20 artiklassa vahvistetun periaatteen mukaisesti; toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen henkilöstön ja jäsenten kaikkien taloudellisten oikeuksien, myös asettautumiskorvauksen, hallinnointi on siirretty komission palkkatoimistolle (PMO), joka pyytää tarvittavat tositteet ja todentaa niiden pätevyyden; panee merkille, että PMO suoritti vuonna 2021 tilintarkastustuomioistuimen pyynnöstä asettautumiskorvauksen jälkitarkastuksen ja raportoi tuloksista tilintarkastustuomioistuimelle todeten, että vuonna 2021 ei ollut tapahtunut sääntöjenvastaisuuksia;

41.

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen äskettäin hyväksymät säännöt ja käyttöehdot, joilla säännellään ajoneuvojen yksityiskäyttöä; on ymmärtänyt, että tilintarkastustuomioistuimen jäsenet ovat nyt velvollisia kattamaan sellaisesta ajoneuvon käytöstä, joka ei liity virkamatkaan, aiheutuneet tosiasialliset kustannukset ja kattamaan muut tehtävien hoitamiseen liittyvät matkat, jos ne ylittävät tämänkaltaiseen käyttöön varatun vakiokilometrimäärän; on huolissaan siitä, että kyseisellä päätöksellä käyttöön otettu järjestelmä on sekava eikä osoita väitettyä hallinnollista tehokkuutta; toistaa aiemmissa vastuuvapauspäätöslauselmissa esittämänsä kannan, jonka mukaan ajoneuvojen käyttö olisi rajoitettava jäsenten tehtävien hoitamiseen; toteaa, että virka-autojen käytölle on unionin toimielimissä erilaiset säännöt eikä sääntöjen erilaisuudelle ole ainakaan näkyvää perustetta; kehottaa komissiota ehdottamaan kaikille unionin toimielimille yhteisiä sääntöjä virka-autojen käytölle;

42.

katsoo, että virkamatkat ovat olennaisen tärkeitä, jotta tilintarkastustuomioistuin voi täyttää tehtävänsä ja jotta sen jäsenet voivat toimia tilintarkastustuomioistuimen edustajina omissa maissaan; pitää myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuin julkaisee verkkosivustollaan tiedot jäsentensä tekemistä virkamatkoista, mutta painottaa, että aiempina vuosina tehtyjen matkojen poistaminen sivustolta niin pian ei ole tilintarkastustuomioistuimelta odotetun avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden mukaista; kehottaa samoin jälleen noudattamaan avoimutta tilintarkastustuomioistuimen virkamatkojen tarkoituksen ja kustannusten suhteen ja pyytää tilintarkastustuomioistuinta tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tapauksista, joissa ennakko- ja jälkitarkastuksissa on havaittu sääntöjenvastaisuuksia; hylkää tilintarkastustuomioistuimen arvion avoimuusrekisteristä ja sen tekemän päätöksen olla liittymättä siihen ja kannustaa tilintarkastustuomioistuinta harkitsemaan asiaa uudelleen ja toistaa vakavan kehotuksensa liittyä siihen, koska rekisteri ei muodosta estettä tilintarkastustuomioistuimen täydelle riippumattomuudelle;

43.

pitää myönteisenä päätöstä julkaista jäsenten tekemät virkamatkat muiltakin kuin kuluvalta vuodelta, mutta muistuttaa, että on tärkeää julkaista myös jäsenten kokousaikataulu kokonaisuudessaan, julkiset ja työhön liittyvät tapaamiset mukaan luettuina;

44.

kehottaa tilintarkastustuomioistuinta varmistamaan, että säännöillä voidaan estää virkamatkamääräysten mahdollinen väärinkäyttö, joka saattaa asettaa kyseenalaiseksi tilintarkastustuomioistuimen jäsenten kunniallisuuden, riippumattomuuden ja objektiivisuuden; pyytää erityisesti, että virkamatkojen aikana hoidettavat jäsenen tehtävät ja velvollisuudet merkitään selvästi, jotta vältetään kaikki mahdolliset väärinkäytökset;

45.

pyytää tilintarkastustuomioistuinta kiinnittämään huomiota tilintarkastustuomioistuimen sisäisen tarkastuksen yksikön (IAS) vuonna 2021 antamaan suositukseen, jonka mukaan sen olisi varmistettava, että PMO suorittaa tehokkaita virkamatkamenojen tarkastuksia, erityisesti soveltamalla asianmukaisesti tilintarkastustuomioistuimen virkamatkaopasta, ja helpotettava ajoneuvokannan hallinnointia ja käyttöä, edustuskuluja koskevien sääntöjen, ammatillista koulutusta koskevien sääntöjen sekä tilintarkastustuomioistuimen jäsenten ja entisten jäsenten toimintasääntöjä koskevien uusien päätösten täytäntöönpanoa erityisesti antamalla lisäohjeita kaikille asianomaisille toimijoille;

46.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin otti vuonna 2021 palvelukseen 55 harjoittelijaa ja että kaikki saivat kuukausittaisen apurahan lukuun ottamatta yhtä, joka ei ollut oikeutettu siihen, koska kyseisen harjoittelijan harjoittelu oli tapahtunut yliopisto-ohjelman puitteissa; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta ryhtymään asianmukaisiin toimiin varmistaakseen, että kaikki sen palvelukseen tulevat harjoittelijat saavat kohtuullisen korvauksen;

Eettiset toimintapuitteet ja avoimuus

47.

pitää myönteisenä meneillään olevaa uudistusprosessia, jossa tilintarkastustuomioistuin noudattaa aiemmissa vastuuvapauspäätöslauselmissa esitettyjä suosituksia ja jossa keskitytään joihinkin varainhoitoon, avoimuuteen ja eettiseen toimintatapaan liittyviin näkökohtiin;

48.

katsoo, että tilintarkastustuomioistuimen rooli ja merkitys unionin riippumattomana ulkoisena tarkastajana ja sen varainhoidon valvojana edellyttävät, että vastuuvapauden myöntävällä viranomaisella on erittäin tiukat arviointikriteerit, ja edellyttävät tilintarkastustuomioistuimelta, että se sitoutuu noudattamaan korkeimpia mahdollisia normeja; korostaa aiemmin antamiensa vastuuvapauspäätöslauselmien tavoin tältä osin, että tilintarkastustuomioistuimen kaltaisten ylimpien tarkastuselinten on noudatettava tiukkoja vaatimuksia, joten niiden täytyy olla organisaatioina esikuvallisia, herättää luottamusta ja olla uskottavia ja että johdon on näytettävä omilla toimillaan suuntaa näiden tavoitteiden saavuttamiselle; pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuimen jäsenet valitsivat nykyisen presidentin, jolla on lisäpontimena huomattava kokemus unionin toimielimistä ja asioista, jotka liittyvät unionin varainhoidon tarkastamiseen;

49.

toteaa tilintarkastustuomioistuimen eettisen komitean ja sen nimitysmenettelyn osalta, että tilintarkastustuomioistuimen sisäisissä menettelyissä presidentille annetaan oikeus ehdottaa tilintarkastustuomioistuimen jäsenten kollegiolle sopivia ehdokkaita; toteaa, että kollegio päättää eettisen komitean jäsenten nimittämisestä enemmistöllä; korostaa lisäksi, että SEUT-sopimuksen 285 artiklan mukaan tilintarkastustuomioistuimen jäsenet hoitavat tehtäväänsä täysin riippumattomina, joten myös eettisen komitean on oltava täysin riippumaton; kehottaa jälleen tilintarkastustuomioistuinta tarkastelemaan uudelleen eettisen komitean nimittämistä ja kokoonpanoa koskevia sääntöjä; pyytää jälleen kerran tilintarkastustuomioistuimen eettistä komiteaa raportoimaan etiikkaa koskevan sisäisen tarkastuskertomuksen tärkeimmistä havainnoista, mitä pyydettiin jo vuosien 2020 ja 2019 vastuuvapausmenettelyissä;

50.

toteaa jälleen, että vaikka tilintarkastustuomioistuimen nykyisten ja entisten jäsenten tarkistetuissa toimintasäännöissä nimenomaisesti asetetaan velvoite toimittaa vuotuinen ilmoitus sidonnaisuuksista, tilintarkastustuomioistuimen olisi vahvistettava nykyistä järjestelmää sen varmistamiseksi, että sen jäsenet noudattavat korkeimpia eettisiä periaatteita sekä edellytettyjä eettisiä arvoja ja periaatteita, joita ovat kunniallisuus, riippumattomuus, objektiivisuus, ammatillinen toimintatapa, arvokkuus, sitoutuminen ja lojaalisuus;

51.

panee merkille, että eettisen neuvonnan tukirakenne koostuu eettisestä komiteasta, eettisistä neuvonantajista, avoimuusportaalista ja koulutustiimistä, jonka tehtävänä on laatia etiikkaa käsittelevistä kursseista, konferensseista ja työpajoista koostuva koulutusohjelma, jonka päätarkoituksena on lisätä tietoisuutta ja tarjota häirintäyhdyshenkilöille erityistä koulutusta häirintään liittyvistä aiheista; toteaa, että 131 henkilöä osallistui etiikkaa käsitteleviin koulutustilaisuuksiin, jotka ovat pakollisia uusille työntekijöille, sekä yhtäläisiä mahdollisuuksia ja häirinnän torjumista koskeviin koulutustilaisuuksiin, ja toteaa, että näiden lisäksi järjestetään erityisesti päälliköille, eettisille neuvonantajille ja häirintäyhdyshenkilöille tarkoitettuja koulutustilaisuuksia;

52.

on tietoinen siitä, että tilintarkastustuomioistuin aloitti vuonna 2021 henkilöstönsä eettisten toimintapuitteiden päivittämisen; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen eettisten toimintapuitteiden arvioinnin suoritti ulkopuolinen konsultti, jonka vuonna 2022 antamat suositukset perustuivat henkilöstökyselyyn, henkilöstön kanssa järjestettyyn työpajaan, johtajien haastatteluihin ja asiakirjojen tarkasteluun; on ymmärtänyt, että analyysin jälkeen ensimmäisenä on vuorossa tilintarkastustuomioistuimen eettisten ohjeiden päivittäminen ja sen jälkeen väärinkäytösten paljastamista koskevien sääntöjen päivittäminen;

53.

pitää myönteisenä tilintarkastustuomioistuimen nykyisten ja entisten jäsenten toimintasääntöjen päivittämistä, joka toteutetaan parlamentin edellisessä vastuuvapausmenettelyssä esittämien huomautusten johdosta; korostaa, että parlamentin suositusten mukaan toimintasäännöissä otetaan käyttöön jäsenten velvoite asua tilintarkastustuomioistuimen kotipaikkakunnalla, säännellään tilintarkastustuomioistuimen jäsenten ja henkilöstön välisiä sopimussuhteita ja rajoitetaan jäsenten mahdollisuuksia olla mukana politiikassa; suhtautuu erityisen myönteisesti uuteen 12 artiklan 2 kohtaan, jossa erityisesti kielletään jäseniä ottamasta vastaan palkattomia kunniatehtäviä poliittisissa järjestöissä, mikä takaa tilintarkastustuomioistuimen jäsenten täyden riippumattomuuden;

54.

panee petostentorjuntaan liittyvien asioiden osalta merkille, että sisäisen tarkastuksen yksikkö totesi vuonna 2021, ettei ole minkäänlaista asiakirjaa, jossa vahvistettaisiin tilintarkastustuomioistuimen petostentorjuntapolitiikka, ja ettei tilintarkastustuomioistuimella ole koko toimielimen kattavaa petostentorjuntastrategiaa;

55.

huomauttaa, että sisäisen tarkastuksen yksikkö on katsonut sisäisten petosten ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi toteutettavien sisäisten valvontatoimien osalta, että tarvitaan jäsennellympää toimintamallia, joka koskee petosten dokumentointia, niiden yhteyttä riskinarviointeihin sekä petosriskien hallintaan ja sen tehokkuuteen osoitettuja resursseja; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta noudattamaan sisäisen tarkastuksen yksikön suositusta ja antamaan selkeämmän viestin tilintarkastustuomioistuimen roolista petosten torjunnassa;

56.

kehottaa lopettamaan sellaisten ulkopuolisten yritysten käytön, jotka Yalen yliopiston laatiman luettelon (2) mukaan jatkavat edelleen toimintaansa Venäjällä;

Digitalisaatio, kyberturvallisuus ja tietosuoja

57.

panee merkille, että tietotekniikan kokonaisbudjetti vuonna 2021 oli 9 141 000 euroa siirrot mukaan luettuina, kun se oli ollut 10 093 000 euroa vuonna 2020 ja 8 085 000 euroa vuonna 2019; huomauttaa, että lisäykset olivat perusteltuja sekä vuonna 2020 että vuonna 2021, sillä ne käytettiin tilintarkastustuomioistuimessa viiden vuoden välein tehtävään tietoteknisen varastointi-infrastruktuurin uusimiseen ja investointeihin, joiden avulla tilintarkastustuomioistuin mukautti toimintaansa hybridimuotoiseen työhön;

58.

on yhtä mieltä siitä, että digitaalinen muutos on koko organisaation läpäisevä prosessi, ja toteaa, että se on toteutunut vuonna 2021 useissa hankkeissa, joihin kuuluvat hybridikäyttäjäkokemusta tarjoavien teknologioiden kehittäminen, tilintarkastustuomioistuimen tiedontallennusjärjestelmän päivittäminen, tietoteknisen palautuspalvelukeskuksen migraatio ja tietotekniikkajärjestelmien turvallisuuden vahvistaminen;

59.

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen myös vuonna 2021 toteuttamat toimet, joilla pyrittiin mukautumaan muuttuviin työoloihin, edistämään tarkastustoiminnan digitalisaatiota ja parantaman teknologiaa ja käytäntöjä koko organisaatiossa, jotta pystytään edelleen tarjoamaan tehokasta julkista tarkastuspalvelua unionissa; on tietoinen siitä, että jotta tässä asiassa edistyttäisiin edelleen, tiedot on asetettava saataville komission ja jäsenvaltioiden pyytämässä muodossa; kehottaa komissiota kannustamaan jäsenvaltioita kehittämään yhteentoimivuutta;

60.

on ymmärtänyt, että covid-19-pandemian asettamien rajoitusten vuoksi tarkastuksen koko elinkaari toteutettiin myös vuonna 2021 suurelta osin digitaalisesti, mikä koski tarkastusten valmistelua, näytön keräämistä ja kuulemismenettelyjä, ja että jäsenvaltioihin tehdyt virkamatkat korvattiin videopuheluilla, jotka tarvittaessa etätulkattiin;

61.

panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen digitaalisessa toimintaympäristössä vuonna 2021 saavutetut merkittävät virstanpylväät, kuten ohjelmistorobotiikkapalvelut, jotka otettiin käyttöön tarkastustiimien yksitoikkoisen toisarvoisen työn vähentämiseksi, toimeenpanovirastojen tarkastusten automatisointi osana säännöllistä tarkastusprosessia ja uuden pilvipohjaisen käännöstoiminnan hallinnointijärjestelmän käyttöönotto;

62.

panee tyytyväisenä merkille, että vuosien 2018–2021 kyberturvallisuussuunnitelman täytäntöönpano saatiin päätökseen ja että seuraaviksi kolmeksi vuodeksi (2022–2024) hyväksyttiin uusi kyberturvallisuussuunnitelma, jossa kaavaillaan asteittaista siirtymistä nollaluottamusarkkitehtuuriin niiden säännösten mukaisesti, jotka on esitetty ehdotuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi toimenpiteistä yhteisen korkean kyberturvatason varmistamiseksi kaikissa unionin toimielimissä, elimissä ja laitoksissa; panee merkille, että vuonna 2021 ei havaittu yhtään tilintarkastustuomioistuimeen kohdistunutta onnistunutta kyberhyökkäystä, ja pitää tärkeänä tilintarkastustuomioistuimen ja EU:n toimielinten, elinten ja virastojen tietotekniikan kriisiryhmän (CERT-EU) välistä yhteistyötä; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta kiinnittämään edelleen runsaasti huomiota kyberuhkiin ja tietoturvaan, erityisesti siksi, että vakavien kyberhyökkäysten määrä on kasvanut huomattavasti viime vuosina, mikä tekee kaikista unionin toimielimistä houkuttelevia kohteita mahdollisille hyökkääjille; kannustaa tilintarkastustuomioistuinta toteuttamaan säännöllisiä riskinarviointeja tietoteknisen infrastruktuurinsa osalta;

63.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin oli mukana isännöimässä vuonna 2021 Euroopan kyberturvallisuuskuukauden aloitustapahtumaa ja että tilintarkastustuomioistuimen monimuotoisuus- ja osallisuusvastaava koordinoi yhtä aloitustapahtuman pääosioista, jonka aiheena olivat naiset ja kyberturvallisuus ja jossa monipuolinen ryhmä eri taustoista tulleita naisia vaihtoi näkemyksiä naisten motivoinnista lähtemään mukaan kyberturvallisuus- ja teknologia-alalle;

64.

panee merkille, että vuonna 2021 päätettiin vahvistaa budjettikohtia, jotka koskivat investointeja pääasiassa hybridityöhön ja digitalisaatioon liittyviin laitteisiin ja palveluihin, ja että lisämäärärahoja käytettiin myös tilintarkastustuomioistuimen kyberpuolustusvalmiuksien vahvistamiseen, uuteen käännösten hallintajärjestelmään ja uuteen sidosryhmien hallintajärjestelmään tehtäviin investointeihin sekä unionin sähköisen allekirjoitussovelluksen täytäntöönpanoon;

65.

pitää myönteisenä päätöstä ottaa tilintarkastustuomioistuimen keskeisiksi elementeiksi vapaat avoimen lähdekoodin ohjelmistot, kuten Linux useiden tietotekniikkainfrastruktuuripalvelimien käyttöjärjestelmänä ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot Belenios, jota käytetään salaisen äänestyksen äänestysjärjestelmänä, ja Nagios, joka on tilintarkastustuomioistuimen tietotekniikkaoperaatiotiimien käytössä; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin käyttää avoimen lähdekoodin ohjelmistoa NextCloudia asiakirjojen vaihtamiseen tarkastuskohteiden kanssa ECAFiles-järjestelmässä, joka toimii tiukimpien turvallisuutta ja henkilötietojen suojaa koskevien vaatimusten mukaisesti;

66.

panee tyytyväisenä merkille, että tietojenkäsittelysopimuksia pannaan täytäntöön aina, kun kolmannet osapuolet käsittelevät tietoja, ja tilintarkastustuomioistuin varmistaa rekisterinpitäjänä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (3) 29 artiklan noudattamisen ja käsittelytoimien täysimääräisen valvonnan; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen tietosuojavaltuutettua kuullaan järjestelmällisesti tietojen käsittelyyn ja teknisiin ja organisatorisiin toimiin liittyvissä kysymyksissä;

Kiinteistöt ja turvallisuus

67.

arvostaa tilintarkastustuomioistuimen tapaa kuulla henkilöstöä ja edustajia ennen kuin rakennusten peruskorjaushankkeita koskevista aloitteista tehdään päätöksiä; kannustaa tilintarkastustuomioistuinta ottamaan tällaisissa aloitteissa huomioon vammaisten henkilöiden tarpeet sekä fyysisen ja digitaalisen esteettömyyden;

68.

panee merkille, että K2-rakennuksen peruskorjaustyö etenee suunnitellusti, että viides ja neljäs kerros toimitettiin joulukuun 2021 lopussa ja ovat täysin käyttövalmiita ja että kolmannen ja toisen kerroksen työ samoin kuin lämmitys-, ilmastointi- ja ilmanvaihtokoneiden uusiminen on edistynyt; panee merkille, että sen jälkeen, kun K1-rakennuksen julkisivujen lasielementtejä oli pudonnut vuonna 2019 ja kun asianmukaiset määrärahasiirrot oli tehty, tilintarkastustuomioistuimen hallintoasioiden komitea päätti suojakalvojen asennuttamisesta kiinteisiin lasielementteihin, ja toteaa, että 90 prosenttia tästä työstä on saatu päätökseen;

Ympäristö ja kestävä kehitys

69.

panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2021 julkaistiin tilintarkastustuomioistuimen ensimmäinen kestävyyskertomus, joka on laadittu Global Reporting Initiative -ohjeiston mukaisesti, ja toteaa tämän olevan jatkoa sille, että kestävyys vahvistettiin läpileikkaavaksi seikaksi tilintarkastustuomioistuimen vuosien 2021–2025 strategiassa;

70.

kehottaa tilintarkastustuomioistuinta hyväksymään jäsennellyn liikkumissuunnitelman, joka käsittää autojen yhteiskäytön, polkupyöräparkit ja sähköakkulaturit, ja tutkimaan mahdollisuutta laskea virkamatkakustannuksille hiilibudjetti siten, että liikennemuoto valitaan kustannusten lisäksi vaikutusten perusteella; antaa tilintarkastustuomioistuimelle tunnustusta siitä, että se on asennuttanut sähkö- ja hybridiautojen latauspisteitä tiloihinsa;

71.

korostaa, että kokonaisenergiankulutus laski 24 prosenttia vuosien 2014 ja 2021 välillä mutta että se kasvoi 0,8 prosenttia vuosien 2020 ja 2021 välillä, mikä johtui ilmanvaihtojärjestelmien pitkäaikaisen käytön aiheuttamasta ylikulutuksesta covid-19-pandemiaan liittyvien ennaltaehkäisevien toimenpiteiden yhteydessä; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta varmistamaan, että sen toimitilojen katoille asennetaan aurinkopaneeleja;

72.

on tietoinen, että vuodelta 2021 annetussa tilintarkastustuomioistuimen kasvihuonekaasupäästöjä koskevassa vuotuisessa arvioinnissa, jossa seurataan sen toimia hiilijalanjäljen pienentämiseksi, todetaan, että kokonaispäästöt olivat 7 578 hiilidioksidiekvivalenttitonnia, kun ne vuonna 2014 olivat 10 699 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (perusskenaario), ja huomauttaa, että tämä merkitsee, että kasvihuonekaasupäästöt vähentyivät 3 121 hiilidioksidiekvivalenttitonnia kyseisellä ajanjaksolla;

73.

huomauttaa, että jätteen muodostumista vähennettiin 62 prosenttia vuodesta 2019 vuoteen 2021 ja 18,7 prosenttia vuodesta 2020 vuoteen 2021, että vuonna 2021 kierrätysaste oli 59 prosenttia ja lajitteluaste 82 prosenttia ja että sadeveden keräysjärjestelmä, jonka kokonaisvarastointikapasiteetti on 95 m3 ja jota käytetään pääasiassa puutarhan kunnossapitoon, vähensi osaltaan veden kokonaiskulutusta;

74.

huomauttaa, että tilintarkastustuomioistuin kuuluu valmistautumista tuleviin riskeihin ja ilmastokriisiin sekä pitkän aikavälin näkökulman omaksumista tarkastuksissa käsittelevän hankeryhmän vetäjiin ja että se on myös jäsenenä IMS Luxembourg -verkostossa (Inspiring More Sustainability), johon kuuluu Luxemburgiin sijoittautuneita yrityksiä ja organisaatioita ja joka on sitoutunut edistämään yritysten yhteiskuntavastuuta;

75.

on tyytyväinen paperinkulutuksen vähentämisessä saavutettuun edistykseen ja kannustaa tilintarkastustuomioistuinta hyödyntämään edelleen covid-19-pandemian aikana saatuja kokemuksia paperinkulutuksen vähentämiseksi;

Toimielinten välinen yhteistyö

76.

katsoo, että tilintarkastustuomioistuimen tehtävä edellyttää tehostettua koordinointia parlamentin ja neuvoston kanssa, rakentavaa suhdetta komissioon, joka on päätarkastuskohteen asemassa, ja tiiviimpää yhteydenpitoa jäsenvaltioiden kanssa eli sekä jäsenvaltioiden hallitusten kanssa, erityisesti kun otetaan huomioon niiden keskeinen rooli unionin taloudellisten etujen suojaamisessa, että kansallisten parlamenttien kanssa ja muiden ylimpien tarkastuselinten kanssa;

77.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin, komissio ja Euroopan investointipankki (EIP) allekirjoittivat uuden kolmikantasopimuksen marraskuussa 2021; pitää myönteisenä, että kyseinen sopimus mahdollistaa tarkastettujen EIP:n asiakirjojen paremman saatavuuden ja virtaviivaistamisen, mutta pitää edelleen valitettavana, että sopimus ei tarjoa parlamentin vaatimaa laajaa ratkaisua; on tietoinen siitä, että tilintarkastustuomioistuimella ei ole valtuuksia tarkastaa toimia, joissa käytetään ainoastaan EIP:n omia varoja; muistuttaa, että tilintarkastustuomioistuimen odotetaan saavan käyttöönsä kaikki tiedot, jotka liittyvät yksinomaan unionin politiikkojen täytäntöönpanoon tarkoitettuihin EIP:n toimiin; on tilintarkastustuomioistuimen kanssa yhtä mieltä mahdollisuudesta sisällyttää tuleviin unionin säädöksiin, joilla annetaan EIP:lle valtuus unionin politiikkojen täytäntöönpanemiseksi, kattava ja selkeä valtuutus, jolla tilintarkastustuomioistuimelle annetaan perussopimusten mukaisesti valtuudet tarkastaa kaikkien tällaisten säädösten perusteella toteutettujen toimien tuloksellisuusnäkökohdat ja täysimääräinen oikeus tutustua kaikkiin tätä varten tarpeellisina pitämiinsä asiakirjoihin; kehottaa komissiota pyytämään tilintarkastustuomioistuimelta lausuntoa ennen tällaisten säädösten ehdottamista;

78.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin ja Euroopan vakausmekanismi (EVM) ovat allekirjoittaneet yhteisymmärryspöytäkirjan, joka koskee tilintarkastustuomioistuimen tarkastajien lyhytaikaisia tehtäviä EVM:n tilintarkastuslautakunnan työn tukemiseksi alan asiantuntijoina;

79.

suhtautuu myönteisesti Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) kanssa allekirjoitettuun työjärjestelyyn, joka tarjoaa jäsennellyt puitteet yhteistyölle ja antaa tuomioistuimelle mahdollisuuden siirtää asioita suoraan EPPOn käsiteltäviksi; arvostaa OLAFin kanssa käytyä tiivistä vuoropuhelua, jonka tuloksena vuonna 2021 aloitettiin nopeasti kuuden tapauksen tutkimukset sen jälkeen, kun tilintarkastustuomioistuin oli toimittanut asiaankuuluvat tiedot; pitää erityisen tärkeänä yhteistyön lujittamista tilintarkastustuomioistuimen, EPPOn, OLAFin ja Euroopan oikeusasiamiehen kanssa päällekkäisten tutkimusten välttämiseksi ja korostaa tarvetta keskustella yhteisesti tärkeistä aloista;

80.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin on ylimpien tarkastuselinten kansainvälisen järjestön (INTOSAI) aktiivinen jäsen ja yksi INTOSAIn eurooppalaisen aluejärjestön, Euroopan ylimpien tarkastuselinten järjestön (EUROSAI) 30 perustajajäsenestä; huomauttaa, että tilintarkastustuomioistuin tekee yhteistyötä muiden ylimpien tarkastuselinten ja kansainvälisten tarkastusorganisaatioiden kanssa sekä kahdenvälisesti 27 jäsenvaltion ylimpien tarkastuselinten kanssa että monenvälisesti unionin ylimpien tarkastuselinten yhteyskomiteassa ja että tilintarkastustuomioistuin tukee myös unionin ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden ylimpiä tarkastuselimiä; pitää arvossa sitä, että tilintarkastustuomioistuin on yksi Global Audit Leadership Forumin 25 jäsenestä, ja toteaa, että tämän foorumin tavoitteena on tehostaa sen jäseninä olevien ylimpien tarkastuselinten tarkastustoimintaa, käsitellä maailmanlaajuisia ja strategisia kysymyksiä ja edistää INTOSAI-yhteisön toimintaa;

81.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin vaalii toimielinten välistä yhteistyötä ja että se käyttää palvelutasosopimuksia optimoidakseen resurssien käyttöä ja saadakseen aikaan säästöjä hyödyntäen samalla kumppanien erityisasiantuntemusta; panee merkille, että palvelutasosopimuksista yksi on komission palkkatoimiston kanssa tehty eläkkeiden, virkamatkojen, taloudellisten oikeuksien ja palkanmaksun hallinnointia koskeva sopimus ja yksi henkilöstöpalvelujen tarjoamista koskevat sopimus ja muut tulkkaukseen, kääntämiseen ja julkaisutoimintaan liittyviä sopimuksia; huomauttaa, että palvelutasosopimuksen soveltamisalaa voidaan laajentaa tarkistuksilla ja että näin tehtiin vuonna 2021 henkilöturvallisuusselvityspalvelujen tarjoamista koskevan sopimuksen yhteydessä sen jälkeen, kun tilintarkastustuomioistuin oli hyväksynyt päätöksen nro 41/2021 EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista säännöistä (4);

82.

pitää arvossa sitä, että tilintarkastustuomioistuin on Luxemburgissa toimivan Bridge Forum Dialogue -foorumin jäsen, ja toteaa, että tämän foorumin tavoitteena on herättää keskustelua Eurooppaa koskevista kysymyksistä ja se kokoaa yhteen ylikansallisia instituutioita ja virastoja, kansallisia instituutioita sekä kansalaisyhteiskunnan ja tiedemaailman edustajia;

Viestintä

83.

toteaa, että vuonna 2021 viestintä- ja promootiotoimintaan osoitetut määrärahat olivat yhteensä 205 000 euroa ja että alkuperäisestä 275 000 euron budjetista 70 000 euroa siirrettiin muihin budjettikohtiin vuoden aikana; panee merkille, että määrärahojen käyttöaste oli 73,93 prosenttia (151 562 euroa);

84.

panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan unionin ylimpien tarkastuselinten yhteyskomitea julkaisi heinäkuussa 2021 covid-19-pandemian johdosta toteutettuja toimia koskevan tarkastuskoosteen, jossa annetaan tietoa pandemian vaikutuksista ja sen torjuntatoimista kansallisella ja ylikansallisella tasolla, ja että yhteyskomitean verkkosivustolla on otettu käyttöön uusi covid-19-osio, jonka tarkoituksena on helpottaa oikea-aikaisempaa ja jatkuvampaa tietojen antamista asiaa koskevasta unionin ylimpien tarkastuselinten tarkastustyöstä;

85.

pitää myönteisenä, että vuonna 2021 julkaistiin monimuotoisuutta ja osallisuutta koskeva viestintäsuunnitelma, joka sisältää tietoa tilintarkastustuomioistuimen viestintätavoitteista, kohdeyleisöstä, sidosryhmistä, viesteistä, kanavista ja seurannasta;

86.

kannustaa tilintarkastustuomioistuinta tekemään yhteistyötä Euroopan tietosuojavaltuutetun kanssa voidakseen hyödyntää kahta avoimen lähdekoodin sosiaalisen median alustaa, EU Voice ja EU Video, jotka käynnistettiin julkisena pilottihankkeena vapaiden ja avoimen lähdekoodin sosiaalisten verkostojen edistämiseksi; kannustaa lisäksi tilintarkastustuomioistuinta käyttämään hyvin suurille verkkoalustoille vaihtoehtoisia hajautettuja sosiaalisia verkostoja, kuten Mastodon-alustaa;

87.

toistaa tilintarkastustuomioistuimelle esittämänsä kehotuksen lisätä viestintätoimiaan voidakseen vahvistaa yhteyksiä kansalaisiin lisäämällä avoimuutta toiminnassaan, tehostamalla digitaaliteknologian käyttöä ja noudattamalla viestintästrategiaa, jonka avulla voidaan antaa oikea kuva ja käsitys tilintarkastustuomioistuimen roolista ja siitä, miten se sopii unionin visioon, sekä parantaa tilintarkastustuomioistuimen näkyvyyttä useissa jäsenvaltioissa.

(1) Unionin tuomioistuimen tuomio (täysistunto) 30.9.2021, Euroopan tilintarkastustuomioistuin v. Karel Pinxten, C-130/19, ECLI:EU:C:2021:782.

(2) https://som.yale.edu/story/2022/over-1000-companies-have-curtailed-operations-russia-some-remain

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/123

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1831,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021, pääluokka VI – Talous- ja sosiaalikomitea

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2021 (1),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021 (COM(2022)323 – C9-0232/2022) (2),

—	ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2021 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021 sekä toimielinten vastaukset (3),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (4) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0074/2023),

1.	myöntää talous- ja sosiaalikomitean pääsihteerille vastuuvapauden talous- ja sosiaalikomitean talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/124

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1832,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021, pääluokka VI – Talous- ja sosiaalikomitea,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0074/2023),

ottaa huomioon, että Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on unionin neuvoa-antava elin, joka tarjoaa foorumin jäsenvaltioiden järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan erilaisten talouselämän, sosiaalialan ja yhteiskuntaelämän toimijoiden kuulemiselle ja niiden väliselle vuoropuhelulle ja yhteisymmärrykselle;

ottaa huomioon, että komitea osallistuu unionin päätöksentekoprosessiin ja varmistamalla yhteydet unionin politiikkojen sekä taloudellisten ja sosiaalisten olojen ja kansalaisten todellisuuden välillä se pyrkii tavoitteisiinsa, joita ovat parempi lainsäädäntö, alhaalta ylöspäin suuntautuva osallistava demokratia ja eurooppalaisten arvojen edistäminen;

ottaa huomioon, että tietyissä tapauksissa komission tai neuvoston on kuultava komiteaa; ottaa huomioon, että komitea voi myös antaa lausuntoja omasta aloitteestaan ja että Euroopan yhtenäisasiakirjassa, Maastrichtin sopimuksessa ja Amsterdamin sopimuksessa on määritelty laaja lausuntopyyntöjen ala, jolla parlamentti voi kuulla komiteaa;

ottaa huomioon, että komitean talous- ja budjettiasiain toimikunta on sen valvontaelin, joka valvoo kaikkia talousarviomenettelyjä ja etenkin ennakkoarvioiden laatimista, talousarvion toteuttamista, vuotuista toimintakertomusta, vastuuvapausmenettelyä ja tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen johdosta toteutettavia jatkotoimia;

haluaa korostaa vastuuvapauden myöntävänä viranomaisena vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, että unionin toimielinten demokraattista legitimiteettiä on erityisen tärkeää vahvistaa edelleen lisäämällä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä soveltamalla tehokkaan talous- ja yleishallinnon ja tulosbudjetoinnin käsitettä ja noudattamalla henkilöresursseja koskevaa hyvää hallintotapaa;

panee merkille, että komitean talousarvio kuuluu monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen 7 ”EU:n yleinen hallinto”, jonka kokonaismäärä vuonna 2021 oli 10,7 miljardia euroa (eli 5,9 prosenttia unionin menoista); ottaa huomioon, että komitean talousarvion osuus unionin kaikista hallintomenoista oli 1,2 prosenttia;

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen maininnan, että useiden vuosien aikana tehty työ osoittaa monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 7 menojen olevan kaiken kaikkiaan vähäriskisiä; panee kuitenkin merkille, että vuosikertomuksessa EU:n talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021 ei anneta komiteasta olennaisia tietoja, ja kehottaa tilintarkastustuomioistuinta sisällyttämään seuraaviin vuosikertomuksiinsa kattavat tiedot kaikkien johdonmukaisen vastuuvapausmenettelyn edellyttämien vaatimusten täyttämisestä;

panee tyytyväisenä merkille, ettei tilintarkastustuomioistuin havainnut varainhoitovuotta 2021 koskevassa vuosikertomuksessa komiteaa koskevia erityisiä ongelmia;

Talousarvio- ja varainhallinto

panee merkille, että komitean lopullinen talousarvio vuodeksi 2021 oli 145 024 938 euroa, mikä merkitsee hienoista 1,7 prosentin lisäystä verrattuna 142 539 393 euroon vuonna 2020 ja 138 502 768 euroon vuonna 2019; panee merkille, että vuonna 2021 tärkeimmät budjettikohdat, joiden osuus kokonaistalousarviosta oli noin 80 prosenttia, olivat palkkoja ja palkanlisiä sekä sen jälkeen jäsenten matkakuluja ja päivärahoja, pitkäaikaisista vuokrasopimuksista aiheutuvia maksuja, tulkkeja ja tilojen kunnostusta koskevat budjettikohdat;

panee huolestuneena merkille, että talousarvion toteutusaste oli alhainen, 90,8 prosenttia, verrattuna 91,8 prosenttiin vuonna 2020 ja kaukana pandemiaa edeltäneistä tasoista, 98,1 prosenttia vuonna 2019 ja 98,7 prosenttia vuonna 2018; panee merkille, että unionin talousarvioon palautettujen sitomattomien määrärahojen määrä oli suurin neljän viime vuoden aikana ja yhteensä 13 336 920 euroa, kun määrä oli 11 677 200 euroa vuonna 2020, 2 579 332 euroa vuonna 2019 ja 1 819 462 euroa vuonna 2018; toteaa, että komitea pitää tätä vähennystä covid-19-pandemian suorana seurauksena; panee kuitenkin merkille, että tuloslaskelmassa kokonaismenot kasvoivat vuonna 2021 hieman eli 5 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna ja että komitea selittää tätä toiminnan lisääntymisellä covid-19-pandemian ensimmäiseen vuoteen verrattuna; huomauttaa, että nämä kaksi indikaattoria näyttävät osoittavan vastakkaisiin suuntiin;

korostaa, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 31. joulukuuta 2021 alhainen, 78 prosenttia, eli alhaisempi kuin 83,2 prosenttia vuonna 2020 ja 92,5 prosenttia vuonna 2019; panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2021 keskimääräinen maksuaika lyheni 19,94 päivään, mikä on parannus verrattuna vuoteen 2020 (28,44 päivää) ja vuoteen 2019 (30,12 päivää); toteaa kuitenkin, että sähköisten laskujen osuus kaikista laskuista oli vuonna 2021 vain 68 prosenttia, kun se oli 67 prosenttia vuonna 2020, eli se oli edelleen pienempi kuin vuoden 2019 taso 79 prosenttia;

toteaa, että vuodelta 2021 vuodelle 2022 siirrettiin ennennäkemättömän suuri ylijäämä, 13 163 207 euroa, eli paljon enemmän kuin vuonna 2020 (jolloin siirrettiin 8 722 448 euroa) ja vuonna 2019 (jolloin siirrettiin 8 614 946 euroa);

panee merkille, että covid-19-pandemia vaikutti vuonna 2021 komitean toimintaan, joten joissakin budjettikohdissa määrärahojen käyttö väheni (jäsenten matkakulut ja korvaukset, tulkkaus, henkilöstön virkamatkat sekä tapahtumien ja kuulemistilaisuuksien järjestäminen, mukaan lukien näihin tapahtumiin liittyvät ateriapalvelut) mutta joissakin kohdissa terveyskriisi edellytti lisämenoja (tekninen tuki etä- ja hybridikokouksiin, mukaan lukien simultaanitulkkaus, tietoteknisten valmiuksien vahvistaminen lisääntyneen etätyön vuoksi ja komitean työterveyshuollon tarvitsemat lisälaitteet); toteaa, että käyttämättä jääneet määrärahat käytettiin aiemmissa vastuuvapausmenettelyissä todetun tietotekniikkaan ja kiinteistöihin liittyvän suman purkamiseen;

10.

panee merkille, että vuonna 2021 budjettikohdasta toiseen tehtyjen siirtojen määrä oli 5 323 400 euroa, joten vuoden 2021 siirrot ja vuonna 2020 siirretty 10 378 352 euron määrä olivat 2,5–5 kertaa suuremmat kuin covid-19-pandemiaa edeltävien vuosien siirrot (3 119 041 euroa vuonna 2019 ja 1 981 731 euroa vuonna 2018); huomauttaa, että siirrot käynnistettiin aiemmin vuoden aikana mutta ponnisteluista huolimatta kaikkia ylijäämiä ei voitu covid-19-pandemian vuoksi käyttää;

11.

panee merkille, että komitea jatkoi vuonna 2021 toimiaan parantaakseen hallintomenettelyjensä kustannustehokkuutta ja se saavutti täysin paperittomat taloushallinnon toiminnot ja käytti sopimuksissa ja tarkistuksissa hyväksyttyä sähköisiä allekirjoituksia; panee merkille, että säästöjä on saatu aikaan pääasiassa synergialla, joka on seurausta komitean ja alueiden komitean välisestä vuonna 2021 uusitusta yhteistyösopimuksesta, erityisesti infrastruktuurin (vuokrien, kunnossapidon, kulutustavaroiden ja henkilöstön osalta arvioidut kokonaissäästöt olivat yli 12 miljoonaa euroa), tietotekniikan, turvallisuuden ja kokouspalvelujen aloilla;

12.

on tietoinen siitä, että komiteaa koskevat tarjouskilpailumenettelyt järjestetään siten, että joko komitean omat yksiköt järjestävät ne tai komitean ja alueiden komitean yhteispalvelut järjestävät ne komitean puolesta; panee merkille, että vuonna 2021 oli vain 13 hankintamenettelyä, joissa komitea oli joko ainoa hankintaviranomainen tai osallistuva hankintaviranomainen yhdessä alueiden komitean kanssa ja joista kaksi peruttiin tarjousten puuttumisen vuoksi ja kaksi toteutettiin rakennusurakoiden alalla avoimina menettelyinä siten, että komitea oli osallistuva hankintaviranomainen; toteaa, että loput toteutettiin neuvottelumenettelyinä ja niistä seitsemän koski arvoltaan keskisuuria ja vähäisiä sopimuksia ja kahdessa ei julkaistu etukäteen hankintailmoitusta varainhoitoasetuksen mukaisesti;

13.

korostaa, että useissa neuvoston budjettikomitean kokouksissa keskusteltiin huhti-kesäkuussa 2021 komitean ehdotuksesta, joka koski erityiskorvausta osallistumisesta komitean kokouksiin etäyhteyden välityksellä; panee merkille, että komitean talous- ja budjettiasiain toimikunnan ehdotuksessa, jota komitean kvestorit tukivat ja jonka neuvosto hyväksyi, etäosallistumisesta maksettavan korvauksen määräksi vahvistettiin 145 euroa, joka on puolet neuvoston päätöksen 2013/471/EU (1) 2 artiklan 1 kohdassa säädetystä korvauksesta, sitä sovellettiin 1. heinäkuuta 2021 alkaen ja se rajoittui ajanjaksoon, jolloin covid-19-pandemia vaikeutti matkustamista; toteaa korvauksen maksamisen edellyttävän, että kunkin osallistujan osallistuminen kokoukseen tai tapahtumaan tarkistetaan erilaisin menetelmin, joita ovat allekirjoitusluettelot, sähköiset yhteysraportit, kuvakaappaukset tai muut raportit, joista puheenvuorot käyvät ilmi, ja että korvaus voidaan suorittaa vain näiden tietojen perusteella; korostaa, että etäosallistumisen tapauksessa maksetaan vain alennettu korvaus ja että muita korvauksia (kuten matkakuluja tai päivärahoja) ei makseta, kun on tarkistettu läsnäolo ja se, että muuta kolmansien osapuolten rahoitusta ei ole saatu; katsoo kuitenkin, että alennettukin korvaus on yleisen mielipiteen kannalta vaikeasti ymmärrettävissä, sillä se voi vahingoittaa komitean mainetta; katsoo lisäksi, että koska terveyttä koskevat toimenpiteet ja covid-19-pandemian aikaiset toimenpiteet on poistettu, etäosallistumisesta kokouksiin maksettava korvaus ei ole enää tarpeen;

Sisäinen hallinto, tuloksellisuus ja sisäinen valvonta

14.

panee merkille, että myös vuonna 2021 komitean toimintaan vaikutti covid-19-pandemia ja että vuoden aikana tehtiin joukko päätöksiä, jotta komitean tärkeimmät elimet kykenivät jatkamaan toimintaansa turvallisuusnäkökohtien aiheuttamista rajoituksista huolimatta; ottaa huomioon, että nämä päätökset koskivat kokousten muotoa, rakennuksiin pääsyn edellytyksiä, tapahtumien hallintaa ja muita terveys- ja turvallisuustoimenpiteitä, kuten lähikontaktien välttämistä ja kokousten järjestämistä etäkokousmuodossa, josta siirryttiin myöhemmin hybridimuotoon, mukaan lukien hybridiäänestys ja sähköisten työnkulkujen käyttö;

15.

panee merkille komitean vuonna 2021 hyväksymän uuden hallintosuunnitelman, jossa määritellään sen pääsihteeristön strategia sekä viisi keskeistä arvoa ja viisi keskeistä strategista tavoitetta, jotka ohjaavat komitean työtä seuraavien viiden vuoden ajan, ja jossa vahvistetaan suoraan hallintosuunnitelmaan liittyvät vuotuiset strategiset tavoitteet; toteaa, että vuodelle 2021 oli 33 tavoitetta, jotka oli suunniteltu kaikille komitean hallinnon osille;

16.

kiinnittää huomiota komitean talous- ja budjettiasiain toimikunnan rooliin ja toteaa, että se valmistelee kaikki rahoitus- tai talousarviopäätökset komitean työvaliokunnalle ja on järjestäytynyt siten, että siinä on tilapäisiä alaryhmiä, jotka käsittelevät tapauskohtaisia aiheita tehokkaammin ja joista kussakin on kolme jäsentä, yksi kustakin komiteassa edustettuna olevasta ryhmästä;

17.

suhtautuu myönteisesti komitean integroituun toiminta-analyysiohjelmaan, jonka tarkoituksena on kuvata ja kartoittaa kaikki taustalla olevat toimintaprosessit, jotka vaikuttavat budjettikohtien menoennusteisiin ja jonka odotetaan auttavan tunnistamaan mahdollisia perimmäisiä syitä vaihteluihin menoennusteiden ja toimintojen lopullisten kustannusten välillä ja siten parantamaan entisestään komitean jäsenten poliittisen toiminnan tukemiseksi käytettävissä olevien henkilöstö- ja rahoitusresurssien moitteetonta ja tehokasta hallinnointia;

18.

on huolissaan komitean sisäisen tarkastuksen käytettävissä olevien resurssien niukkuudesta, sillä sen henkilöstömäärä vaikuttaa suoraan tehdyn työn määrään ja laatuun ja siten varmuuteen, jonka sisäinen tarkastus voi antaa riski- ja valvontaympäristöstä; toteaa, että marraskuusta 2021 alkaen sisäisen tarkastuksen ulkopuolinen avustaja on auttanut kolmea tällä hetkellä sisäisen tarkastuksen palveluksessa olevaa henkilöstön jäsentä näiden työssä, mutta katsoo, ettei tällaisen väliaikaisen lisähenkilöstön avulla varmisteta sisäisen tarkastuksen tehtävän vähimmäisrahoitusta koskevien kansainvälisten normien noudattamista; ilmaisee tukensa komitean ehdotukselle muuttaa sisäisen tarkastuksen jo olemassa oleva hallintoavustajan virka hallintovirkamiehen viraksi, jotta voidaan vahvistaa sisäistä tarkastusta lyhyellä aikavälillä; kehottaa komiteaa ja alueiden komiteaa optimoimaan sisäisten tarkastustensa koordinoinnin pannessaan täytäntöön komitean ja alueiden komitean välistä yhteistyösopimusta;

19.

panee merkille, että komitea toteutti toimia sisäisen valvonnan standardien täytäntöönpanemiseksi erityistä luotettavuutta edellyttävien tehtävien arvioinnissa hyväksymällä joulukuussa 2020 yksityiskohtaiset toimintaperiaatteet, joihin sisältyy erityistä luotettavuutta edellyttävien tehtävien määritelmä ja kaikkiin toimiin liittyvien riskien arvioinnissa käytettävä menetelmä; panee merkille, että komitean laajuinen arviointi saatettiin päätökseen vuonna 2021; toteaa kuitenkin sisäisen tarkastuksen havaintojen osoittaneen, että parantamisen varaa on; panee merkille, että vuoden 2018 palkanmaksuja koskeva sisäinen tarkastus, tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2019 havaitsema aiheettomien korvausten maksaminen sekä vuonna 2020 tehty uusi varmennusta koskeva sisäinen tarkastus osoittivat, että lakisääteisten oikeuksien hallinnointiin liittyvää valvontaa on tarkasteltava tarkemmin; pyytää komiteaa tiedottamaan parlamentille tarkastushavaintojen johdosta toteutettavista täsmällisistä jatkotoimista;

20.

toteaa keskeisten toiminta- ja tulosindikaattoreiden olevan tehokas hallinnointiväline ja panee merkille, että niitä on tulkittu covid-19-pandemian skenaarion valossa ja että siksi niiden painotettu merkitys on otettu huomioon viestintää koskevien suuntausten, fyysiseen läsnäoloon perustuvien kokousten, työpaikan ihmissuhteiden, painatusyksikön tuottavuuden ja tulkkauksen kannalta;

21.

22.

panee merkille, että vuonna 2021 komitea antoi 200 lausuntoa (131 vuonna 2020 ja 127 vuonna 2019) ja että niistä 151 perustui lausuntopyyntöihin, 28 oli oma-aloitteisia lausuntoja ja 12 valmistelevia lausuntoja (lausuntopyyntöihin perustuvia lausuntoja oli 65 vuonna 2020 ja 59 vuonna 2019); pitää myönteisenä päätöstä käynnistää annettujen lausuntojen tehostettua seurantaa koskeva pilottihanke, jonka tavoitteena on seurata tiiviimmin kyseisten toimielinten toteuttamia toimia sellaisten lausuntojen valikoidun luettelon pohjalta, jotka ovat poliittisesti tai strategisesti tärkeitä suhteessa komitean jaostojen työohjelmaan ja komitean panokseen komission vuotuiseen työohjelmaan, ja toteaa, että pilottihanke on määrä toteuttaa syyskuun 2022 ja huhtikuun 2023 välisenä aikana; ottaa huomioon, että tähän tehostettuun seurantaan sisältyy komitean esittelijän roolin vahvistaminen suhteessa lainsäädäntöprosessin eri toimijoihin, mukaan lukien tämän läsnäolo parlamentin valiokuntakokouksissa ja näkyvyyteen kohdennettu räätälöity viestintä;

23.

panee merkille, että Euroopan parlamentin ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean yhteistyösopimuksen täytäntöönpanoa koskevasta kertomuksesta käy ilmi, että vuonna 2021 komitean lausuntojen valmistelun yhteydessä parlamentin vastapuolten kanssa pidettyjen kokousten määrä kaksinkertaistui vuoteen 2020 verrattuna, mikä on jälleen osoitus komitean osallistumisesta lainsäädäntösykliin, ja kehottaa komiteaa varmistamaan, että sen lausunnot jaetaan parlamentin asianomaisten valiokuntien jäsenille parlamentin, komitean ja alueiden komitean välisen yhteistyösopimuksen mukaisesti; panee merkille, että meneillään olevia menettelyjä koskevien kahdenvälisten kokousten lisäksi sekä parlamentin että komitean jäsenet osallistuivat erilaisiin tapahtumiin, konferensseihin ja kokouksiin ja että parlamentin vastapuolten kanssa pidettiin 156 kokousta, komission vastapuolten kanssa 538 kokousta ja neuvoston ja jäsenvaltioiden vastapuolten kanssa 139 kokousta;

24.

panee merkille laajan osallistumisen joka toinen kuukausi järjestettäviin Euroopan kiertotalousyhteisön verkkoseminaareihin (EU:n kiertotalouskeskustelut) sekä EU:n luomupalkintoihin, jotka olivat ensimmäiset unionin laajuiset luomualan palkinnot ja jotka komissio, komitea, alueiden komitea, European Voice of Farmers and Agri-Cooperatives -järjestö ja Kansainvälinen luomualan kattojärjestö (IFOAM – Organics Europe) järjestivät yhdessä, sekä niistä saadun myönteisen palautteen; panee merkille, että vuonna 2021 järjestettiin joitakin korkean tason konferensseja, joista saatiin myönteisiä osallistumistuloksia, ja että näitä olivat esimerkiksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman geopolitiikkaa käsittelevä kansalaisyhteiskunnan konferenssi, korkean tason julkinen konferenssi energiaköyhyydestä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja vihreän kehityksen ohjelman risteyskohdassa sekä korkean tason konferenssi Länsi-Balkanin nuorisopolitiikasta; suhtautuu myönteisesti komitean merkitykseen vihreän siirtymän sosiaalisen ulottuvuuden varmistamisessa;

25.

panee merkille, että Euroopan tulevaisuuskonferenssia käsittelevän väliaikaisen ryhmänsä työn välityksellä komitea järjesti suoraan 75 tapahtumaa, joista 33 kansallisella tasolla ja 42 keskustasolla, tai tuki niiden järjestämistä ja että 60 prosentissa näistä 75 tapahtumasta laadittiin raportteja konferenssin foorumilla ja että pelkästään kyseisiin 45 tapahtumaan kokoontui yli 7 600 osallistujaa; panee merkille, että komitea myös kirjasi 60 uutta ideaa konferenssin foorumilla ja käynnisti laajan viestintäkampanjan sosiaalisessa mediassa ja että monet näistä ideoista vaikuttivat toukokuussa 2022 hyväksyttyihin 325 lopulliseen ehdotukseen;

Henkilöresurssit, tasa-arvo ja henkilöstön hyvinvointi

26.

panee merkille, että komitea onnistui vuonna 2021 covid-19-pandemiasta johtuvista rajoituksista huolimatta takaamaan turvalliset työolot; panee merkille komitean työterveyshuollon toteuttamat toimet ja toteaa, että se päivitti jatkuvasti tiloissa noudatettavia yleisiä terveyssääntöjä ja piti henkilöstön ajan tasalla siten, että henkilöstölle oli jatkuvasti tarjolla henkilökohtaista ja verkossa saatavilla olevaa psykososiaalista tukea ja jäsenille, henkilöstölle ja hallinnolle annettiin ajantasaista lääketieteellistä tietoa, ja toteaa, että se myös osallistui aktiivisesti komission rokotuskampanjaan; painottaa synergiaa, jota saatiin aikaan parlamentin kanssa covid-19-testauksessa;

27.

panee merkille, että komitean mukaan sillä oli 31. joulukuuta 2021 palveluksessaan 699 työntekijää, kun määrä oli 702 sekä vuonna 2020 että vuonna 2019; toteaa, että vuonna 2021 komitean henkilöstötaulukossa olevien virkojen/toimien määrä kasvoi 699:ään, kun se oli 668 vuonna 2020; huomauttaa, että talousarviossa hyväksyttyjen toimien täyttöaste oli 94,3 prosenttia vuonna 2021 eli hiukan alhaisempi kuin vuosina 2020 (95,5 prosenttia), 2019 (96 prosenttia) ja 2018 (96,6 prosenttia), ja panee merkille, että vuonna 2021 saatiin päätökseen 74 palvelukseenottoa, kun niiden määrä oli 58 vuonna 2020 ja 57 vuonna 2019;

28.

panee merkille, että vuonna 2021 palveluksessa oli suuri määrä väliaikaisia ja sopimussuhteisia toimihenkilöitä (107 väliaikaista toimihenkilöä ja 46 sopimussuhteista toimihenkilöä yhteensä 699:stä henkilöstön jäsenestä, kun väliaikaisia toimihenkilöitä oli 93 vuonna 2020 ja 81 vuonna 2019 ja sopimussuhteisia toimihenkilöitä oli 47 vuonna 2020 ja 43 vuonna 2019); on huolissaan siitä, että tästä tilanteesta aiheutuu komitealle tietämyksen ja asiantuntemuksen huomattavan menetyksen riski määräaikaisten työsopimusten päättyessä; kehottaa komiteaa syventämään edelleen hallinnollista yhteistyötään alueiden komitean kanssa yhteispalveluja koskevan järjestelyn avulla, jotta voidaan lisätä henkilöstön yhdistämisestä syntyviä synergiavaikutuksia;

29.

panee henkilöstötaulukosta merkille, että henkilöresurssien leikkaus komiteassa näyttää ylittäneen komission asettaman viiden prosentin tavoitteen (7,98 prosentin henkilöstövähennys vuoden 2013 lukuihin verrattuna); on tietoinen siitä, että viime vuosina hyväksyttyjen ja tulevien uusien painopisteiden vuoksi komitea on pyytänyt lisäresursseja vuoden 2023 talousarvion valmistelun yhteydessä (kolme uutta hallintovirkamiehen virkaa);

30.

panee tyytyväisenä merkille, että nopeuttaakseen palvelukseenottoprosessia johtotehtäviä varten komitean henkilöstö- ja varainhoitoasioiden osasto on toteuttanut toimenpiteitä, joilla lisätään ryhmien puheenjohtajien ja sihteeristöjen päälliköiden tietoisuutta tarpeesta suunnitella valinnat ja palvelukseenotot etukäteen, jotta vältetään yksiköiden edun mukaisesti toimien väliaikaisen täyttämisen pitkittyminen ja johtajien päällekkäiset virat, ja panee tyytyväisenä merkille, että palvelukseenottoa hoitavalle henkilöstölle on annettu ohjeita ja avointen toimien julkaisemisessa on otettu käyttöön ennakoivat toimintaperiaatteet; panee merkille, että henkilöstö- ja varainhoitoasioiden osasto laati henkilöstön palvelukseenottoa ja säilyttämistä koskevan yksityiskohtaisen toimintasuunnitelman, jonka komitean hallintoneuvosto hyväksyi lokakuussa 2021 ja joka rakentuu ennakoivan suunnittelun, houkuttelevuuden lisäämisen ja kykyjen säilyttämisen ympärille;

31.

panee merkille, että naiset ovat enemmistönä komitean henkilöstössä (448 yhteensä 669:stä) sekä hallintoavustajien että hallintovirkamiesten luokassa; pitää myönteisenä sukupuolten tasapuolista edustusta keskijohdon ja ylemmän johdon tehtävissä, sillä naisia oli näissä tehtävissä 52 prosenttia ja miehiä 48 prosenttia, kun vuonna 2020 naisia oli 46 prosenttia ja miehiä 54 prosenttia ja vuonna 2019 naisia oli 48 prosenttia naisia ja miehiä 52 prosenttia; arvostaa komitean yhtäläisistä mahdollisuuksista vastaavan virkamiehen toimintaa tulevan monimuotoisuutta ja osallisuutta koskevan strategian ja toimintasuunnitelman laatimisessa ja on tietoinen siitä, että talous- ja budjettiasiain toimikunta tarkastelee parhaillaan sukupuolitietoisen budjetoinnin käytännön toteutusta julkisissa elimissä ulkopuolisten puhujien, kuten parlamentin naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan puheenjohtajan, antamien tietojen perusteella, ja toteaa, että tarkastelua jatketaan perusteellisella analyysillä tavoista, joilla tällä välineellä voitaisiin käsitellä sukupuolten tasa-arvoa;

32.

korostaa, että vaikka henkilöstöä tulee kaikista jäsenvaltioista, komitean maantieteellinen tasapaino ei ole tyydyttävä, sillä jäsenvaltiot eivät ole edustettuina samassa suhteessa; panee merkille, että vuoden 2004 jälkeen unioniin liittyneistä 13 jäsenvaltiosta kotoisin olevien johtajien osuus oli 19 prosenttia vuonna 2021 (sama osuus kuin vuonna 2019) verrattuna 15 prosenttiin vuonna 2020 ja että hallintovirkamiesten jakautuminen palkkaluokittain osoittaa, että 65 prosenttia kyseisistä jäsenvaltioista tulevista hallintovirkamiehistä kuuluu tällä hetkellä palkkaluokkiin AD 8 – AD 10, joten he voivat hakea johtotehtäviin; kehottaa komiteaa jatkamaan toimia, tehostamaan pyrkimyksiään ja sitoutumaan saavuttamaan henkilöstössään tasapainoisen maantieteellisen jakauman kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisten osalta keskittyen erityisesti johdon tasoon ja ottaen huomioon unioniin vuoden 2004 jälkeen liittyneiden jäsenvaltioiden edustuksen;

33.

panee merkille, että covid-19-pandemiasta johtuvista rajoituksista selviämiseksi hyväksyttyihin toimenpiteisiin kuului kannettavan tietokoneen ja kuulokkeiden tarjoaminen kaikille henkilöstön jäsenille, ergonomisten tuolien tarjoaminen asianmukaisesti perustelluista lääketieteellisistä syistä, rajoitetun kertakorvauksen maksaminen vuonna 2020 pakollisesta etätyöajasta aiheutuneiden poikkeuksellisten kustannusten kattamiseksi sekä vuonna 2021 yksilöllisestä pyynnöstä mahdollisuus saada toinen näyttö, jos se on lääketieteellisistä syistä välttämätöntä, sekä huhtikuusta 2021 alkaen kuuden kuukauden ajan tilapäinen 20 euron kuukausikorvaus henkilöstön jäsenille ja harjoittelijoille erilaisten lisäkustannusten kattamiseksi;

34.

kehottaa komiteaa hyväksymään päivitetyn monimuotoisuutta ja osallisuutta koskevan strategian ja toimintasuunnitelman; edellyttää, että tällaisessa strategiassa ja toimintasuunnitelmassa arvioidaan covid-19-pandemian aikana saatuja kokemuksia, tarjotaan joustavia välineitä eri henkilöstöryhmien erilaisiin tarpeisiin vastaamiseksi ja edistetään monimuotoisuutta ja osallisuutta mutta myös työ- ja yksityiselämän tasapainoa ja yhtäläisiä mahdollisuuksia henkilöstölle; pyytää komiteaa tiedottamaan parlamentille edistymisestä tässä asiassa;

35.

panee merkille, että vuonna 2021 komitea arvioi yhtäläisiä mahdollisuuksia ja monimuotoisuutta koskevaa toimintasuunnitelmaansa käynnistääkseen laajemman monimuotoisuutta ja osallisuutta koskevan strategian laatimisen; panee merkille, että kansainvälisen homofobian vastaisen päivän yhteydessä järjestettiin verkkotapahtumia ja että komitea osallistui yhtäläisiä mahdollisuuksia käsittelevien EU:n toimielinten sekakomiteoiden konferenssiin ja erilaisiin toimielinten välisiin verkostoihin monimuotoisuuden ja yhtäläisten mahdollisuuksien alalla; kannustaa komiteaa hyväksymään edelleen alhaalta ylöspäin suuntautuvia aloitteita, joilla autetaan tekemään komiteasta osallistavampi työpaikka; pyytää komiteaa sisällyttämään tulevaan monimuotoisuutta ja osallisuutta koskevaan strategiaan ja toimintasuunnitelmaan erityisiä toimia vammaisten hakijoiden rekrytoimiseksi ja osallistamiseksi ja kiinnittämään rakennusten kunnostamisen yhteydessä vastaavaa huomiota esteettömyyteen ja liikkuvuuteen;

36.

panee merkille, että nykyiset työolot mahdollistavat suuren joustavuuden ja että vaikka ennakkosuunnittelua vaaditaan, ajan kirjaaminen ei enää ole pakollista; panee merkille, että kun komitea päätti tehdä poikkeuksen työajan kirjaamiseen vuosina 2020 ja 2021, aikataulua oli mahdollista mukauttaa yksilöllisiin tarpeisiin, kunhan yksikön tarpeet täytettiin, ja toteaa tämän helpottavan työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista vaikeissa olosuhteissa;

37.

panee merkille, että covid-19-pandemian aiheuttama työolojen muutos vaikutti siihen, kuinka paljon epätyypillisiä työaikajärjestelyjä hyödynnettiin, ja että epätyypillisiä työaikajärjestelyjä koskevat pyynnöt ovat vähentyneet tasaisesti keväästä 2020 alkaen; panee merkille, että vuonna 2021 ja ensimmäistä kertaa vuoden 2016 jälkeen soveltuvaa epätyypillistä työaikajärjestelyä tarvitsevan henkilöstön osuus laski alle 20 prosenttiin (18,88 prosenttia vuonna 2021 verrattuna 23,93 prosenttiin vuonna 2020 ja 32,19 prosenttiin vuonna 2019); toteaa, että hakemusten väheneminen vuodesta 2020 vuoteen 2021 koski pääasiassa naisia, sillä heistä joka viides haki vuonna 2021 epätyypillistä työaikajärjestelyä, kun taas miesten osalta luku pysyi vakaana (32 miestä vuonna 2020 verrattuna 31 mieheen vuonna 2021); panee merkille, että joustavia työskentelymalleja käyttävien miesten määrä kasvoi merkittävästi vuonna 2019, mutta miesten ja naisten osuudet pysyi suunnilleen samana vuosina 2020 ja 2021 (noin viidesosa hakemuksista oli miesten tekemiä);

38.

panee merkille, että meneillään olevan covid-19-pandemian vuoksi etätyö oli edelleen yleinen käytäntö vuonna 2021 mutta 14. kesäkuuta 2021 alkaen henkilöstö saattoi vapaaehtoisesti palata työpaikalle vähitellen yhtenä päivänä viikossa noudattaen tiloissa käytössä olevia varotoimenpiteitä; toteaa, että etätyö ulkomailta käsin oli mahdollista koko henkilöstölle rajoitetun ajan erityisolosuhteissa, kuten erityisen vaikeissa perhetilanteissa, joihin liittyi pakottavia lääketieteellisiä tai sosiaalisia syitä; pitää myönteisenä, että oikeus olla tavoittamattomissa, joka on jo vahvistettu aiemmassa etätyöjärjestelmää koskevassa päätöksessä, mainitaan nyt nimenomaisesti 1. huhtikuuta 2022 voimaan tulleessa komitean tarkistetussa työoloja koskevassa päätöksessä; kannustaa komiteaa tutkimaan pitkän aikavälin etätyöratkaisuja pandemian jälkeisessä tilanteessa;

39.

suhtautuu myönteisesti komitean ja alueiden komitean koordinoiman tutkimuksen käynnistämiseen maaliskuussa 2021, jotta voidaan arvioida koko henkilöstön kokemuksia pitkästä etätyöjaksosta ja määrittää mahdollisia suuntaviivoja tulevaisuutta varten; toteaa, että yli 71 prosenttia henkilöstöstä, johtajat mukaan luettuina, antoi covid-19-pandemian vuoksi asetetuista rajoituksista suurelta osin positiivista palautetta ja esitti kommentteja, jotka otettiin huomioon valmisteltaessa työoloja koskevaa tarkistettua päätöstä, ja toteaa, että päätös laadittiin vuonna 2021 ja se tuli voimaan laajan sosiaalisen vuoropuhelun jälkeen 1. huhtikuuta 2022 pilottihankkeena kuuden kuukauden ajaksi;

40.

pitää valitettavana, ettei komitea kyennyt myöskään vuonna 2021 tarjoamaan tietoja henkilöstönsä työuupumustapauksista; kunnioittaa tietosuojaan liittyviä rajoituksia mutta muistuttaa komiteaa anonymisoitujen tilastotietojen tärkeydestä organisaation johdon päätöksille ja katsoo myös, että henkilöstön hyvinvointi on turvattava; toteaa jälleen, että tietoisuuden lisäämiseen tähtäävät toimet, työmäärän hallintaan, viestintään ja konfliktinratkaisuun liittyvät hyvät käytännöt sekä työhönpaluuta koskevat toimintaperiaatteet olisi otettava huomioon;

41.

panee merkille, että vuonna 2021 komitea valmisteli tarkistettua päätöstä menettelyistä työpaikkakiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseksi ja käsittelemiseksi (päätös 090/22A) ja keskusteli siitä, mutta se hyväksyttiin vasta maaliskuussa 2022; toteaa, että tämä on osa tammikuussa 2021 hyväksyttyä laajempaa eettistä toimintasuunnitelmaa, joka perustuu henkilöstön ja hallinnon edustajista koostuvan yhteisen työryhmän suosituksiin; toistaa pitävänsä valitettavana, että tämän uuden päätöksen hyväksyminen on edennyt hitaasti ja että päätökseen ei valitettavasti sisälly erityistä menettelyä sellaisia häirintätapauksia varten, joissa on osallisena jäsen ja virkamies (päätöksen 090/22 A määritelmän mukaisesti), ja että tämän seurauksena häirintätapausten käsittelyyn ei sovelleta yhdenmukaisia menettelyjä, mikä johtaa uhrien erilaiseen kohteluun; kehottaa komiteaa ottamaan välittömästi käyttöön erityisen menettelyn, joka antaa kaikille asianmukaisen ja pitkään odotetun suojan häirinnältä; katsoo, että vain häirintää koskeva nollatoleranssi estää tulevaisuudessa sen, että komiteassa esiintyy väitteitä häirinnästä ja vakavista väärinkäytöksistä;

42.

panee merkille, että vuonna 2021 komitea otti 52 harjoittelijaa viiden kuukauden ajaksi, neljä harjoittelijaa kolmen kuukauden ajaksi ja kaksi harjoittelijaa ulkopuolisten julkisten elinten myöntämien avustusten perusteella; toteaa, että viiden kuukauden ajaksi otetut harjoittelijat saivat kuukausittaisen avustuksen ja korvauksia, kun taas lyhytaikaisemmat harjoittelijat eivät olleet oikeutettuja taloudelliseen tukeen; pitää myönteisenä, että myös parlamentin vuoden 2020 vastuuvapausmenettelyssä esittämän pyynnön johdosta käynnissä on sisäinen pohdinta sen varmistamiseksi, että kaikki harjoittelijat saavat kohtuullisen korvauksen, ja että on laadittu uudet puitteet, joilla selvennetään harjoittelijoiden oikeuksia ja velvollisuuksia; toteaa, että parhaillaan niistä kuullaan komitean oikeudellista yksikköä ja sen henkilöstökomiteaa ja niiden odotetaan olevan käytössä seuraavaa maaliskuussa 2023 alkavaa harjoittelujaksoa varten;

43.

kehottaa jälleen komiteaa sisällyttämään sisäisen hallinnon strategiaansa covid-19-pandemiasta saadut kokemukset, jotka koskevat toiminnan jatkuvuutta ja kriisinhallintaa, tietoteknistä reagointikykyä, organisaation häiriönsietokykyä, henkilöstöä koskevaa huolenpitovelvollisuutta, viestinnän vaikuttavuutta ja työprosessien joustavuutta, jotta se voi kehittää tulossuuntautuneen hallintotavan, jolla voidaan kannustaa terveeseen työ- ja yksityiselämän tasapainoon;

Eettiset toimintapuitteet ja avoimuus

44.

pitää myönteisenä, että komitean käytännesääntöjä päivitettiin tammikuussa 2021 tiukentamalla seuraamuksia ja laajentamalla soveltamisalaa ja että näin luotiin tehokkaampi mekanismi jäsenten rikkomusten käsittelyä varten, ja on tietoinen siitä, tämän perusteella komitean työjärjestystä tarkistettiin maaliskuussa 2022; pitää myönteisenä, että tammikuussa 2021 hyväksyttiin yksityiskohtainen eettinen toimintasuunnitelma, joka perustuu henkilöstön ja hallinnon edustajista koostuvan yhteisen työryhmän suosituksiin;

45.

pitää erittäin tärkeänä etiikkaa ja lahjomattomuutta koskevaa sisäistä tarkastusta, jonka tarkoituksena on saada kohtuullinen varmuus siitä, että yhteiset eettiset arvot, periaatteet ja normit yleiset edun noudattamiseksi ja sen asettamiseksi yksityisten etujen edelle ovat keskenään johdonmukaisia ja että niitä noudatetaan; kehottaa jälleen harkitsemaan myös etiikkaa ja avoimuutta koskevaa ulkoista tarkastusta;

46.

panee merkille, että väärinkäytösten paljastamista koskevan komitean tarkistetun päätöksen (päätös 297/21A) tultua voimaan 15. joulukuuta 2021 ja menettelyistä työpaikkakiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseksi ja käsittelemiseksi 31. maaliskuuta 2022 hyväksytyn tarkistetun päätöksen (päätös 090/22A) tultua voimaan uudistettua eettistä oikeudellista kehystä täydennetään tarkistetulla päätöksellä, jossa vahvistetaan kurinpitomenettelyjä ja hallinnollisia tutkimuksia koskevat yleiset täytäntöönpanosäännökset; kannustaa komiteaa varmistamaan, että prosessiin kuuluu sen oikeudellisen yksikön ja tietosuojavastaavan kuuleminen sekä vuoropuhelu komitean henkilöstökomitean ja unionin henkilöstösääntökomitean kanssa;

47.

panee merkille, että Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tapaukseen OC/2018/0666/A1 liittyvät sovintoratkaisut on viimein pantu kokonaisuudessaan täytäntöön kaikkien asianomaisten henkilöstön jäsenten osalta; pitää valitettavana, että komitea reagoi hitaasti sovintoratkaisujen tekemiseen ja täytäntöönpanoon; panee merkille, että maaliskuussa 2021 käytyjen keskustelujen jälkeen päästiin sopimukseen keinoista tilanteen korjaamiseksi komitean entisen jäsenen osalta, jonka OLAF oli todennut vakavan väärinkäytöksen uhriksi, ja toteaa, että sopimuksessa keskitytään vahvistamaan komitean käytännesääntöjä, lujittamaan eettisiä toimintapuitteita, asettamaan etusijalle oikeudenmukaisen sovintoratkaisun löytäminen ja esittämään julkiset anteeksipyynnöt uhreille;

48.

pitää myönteisenä, että komitean puheenjohtaja antoi 13. huhtikuuta 2022 julkisen lausunnon, joka julkaistiin komitean verkkosivustolla ja jossa hän esitti komitean puolesta virallisen anteeksipyyntönsä kaikille OLAFin tapauksessa OC/2018/0666/A1 määritetyille uhreille, sekä henkilöstön jäsenille että entiselle jäsenelle; ilmaisee jälleen huolensa siitä, että komitean pääsihteeri on edelleen haluton myöntämään sisäisiä puutteita ja kantamaan vastuuta, mikä tarkoittaa, että komitea rikkoo huolenpitovelvollisuutta henkilöstöään kohtaan;

49.

korostaa, että unionin tuomioistuin vahvisti 6. lokakuuta 2022 asiassa C-673/21 (2) antamassaan tuomiossa komitean työvaliokunnan 9. kesäkuuta 2020 tekemällä päätöksellä toteutettujen toimenpiteiden laillisuuden;

50.

panee merkille, että komitea on asianomistaja vireillä olevassa oikeudenkäynnissä, jonka kansalliset viranomaiset ovat käynnistäneet väärinkäytöksestä syytettyä entistä jäsentä vastaan, ja että belgialainen tuomioistuin käsittelee väärinkäytöstä parhaillaan antaakseen pätevän päätöksen; pyytää komiteaa tiedottamaan parlamentille oikea-aikaisesti tapauksen etenemisestä;

51.

pitää erittäin valitettavana, että parlamentin yksiselitteiset kehotukset tehdä riippumaton ulkopuolinen tutkinta, jossa tarkastellaan erityisesti komitean henkilöstöhallinnon menettelyjä ja niiden vaikuttavuutta keskittyen hallintohierarkian vastuiden tunnistamiseen häirintäväitteiden käsittelyssä ja henkilöstön hyvinvoinnin varmistamiseen, on yhä jätetty huomiotta; kehottaa komiteaa toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet estääkseen tehokkaasti mahdolliset häirintätapaukset tulevaisuudessa; pitää olennaisen tärkeänä taata henkilöstön hyvinvointi ja estää tehokkaasti ja pikaisesti jo tapahtuneen kaltaiset uudet tapaukset;

52.

huomauttaa, että vuonna 2021 OLAF tutki kahta komiteaan liittyvää tapausta, joista toinen oli käynnistetty vuonna 2019 ja jossa oli mukana komitean jäsen; toteaa, että sen käsittely päätettiin vuonna 2022, sillä OLAF ei löytänyt todisteita unionin taloudellisiin tai muihin etuihin vaikuttavasta petoksesta tai sääntöjenvastaisuudesta; huomauttaa, että toisessa tapauksessa oli myös mukana komitean jäsen ja että OLAF päätti sen käsittelyn vuonna 2021, kun Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) oli käynnistänyt rinnakkaisen rikostutkinnan samoista tosiseikoista; panee merkille, että OLAF päätti vuonna 2022 toisen, vuodelta 2020 peräisin olevan tapauksen, jossa oli myös mukana jäsen, sillä kyseinen jäsen oli sillä välin kuollut;

53.

huomauttaa, että toistaiseksi on yhä avoinna yksi tapaus, josta komitea ilmoitti parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle vuonna 2020 ja josta komitean nimittävä viranomainen aikoi tehdä lopullisen päätöksensä vuoden 2022 loppuun mennessä; toteaa, että molempien osapuolten ensimmäisessä kuulemisessa esittämien huomautusten perusteella käynnistettiin täydentävä selvitys, jotta voitiin tutkia edelleen useita kohtia ja kuulla uusia todistajia, ja se saatiin päätökseen ennen vuoden 2022 kesätaukoa; pitää erittäin valitettavana, että tämä sisäinen tutkinta on tähän mennessä kestänyt jo kaksi vuotta ilman lopullisia päätelmiä, mikä on vakavasti haitannut asianomaisten henkilöiden elämää ja estänyt tapauksen mahdollisen siirron OLAFille; pyytää komiteaa antamaan lopullisen päätöksensä mahdollisimman pian ja ilmoittamaan parlamentille tuloksista;

54.

arvostaa komitean halukkuutta tehdä yhteistyötä unionin tutkintaelinten (OLAF ja EPPO) kanssa; panee merkille, että komission tutkinta- ja kurinpitotoimiston kanssa allekirjoitettiin vuonna 2021 palvelutasosopimus sisäisten hallinnollisten tutkimusten suorittamisesta;

55.

pitää myönteisenä, että tammikuussa 2021 käyttöön otettuihin komitean tarkistettuihin käytännesääntöihin sisältyy erityisiä määräyksiä taloudellisten sidonnaisuuksien ilmoittamisesta ja eturistiriidoista; huomauttaa, että sääntöihin sisällytettiin uusi määräys, jonka mukaan aloittaessaan tehtävässään jäsenten, komitean neuvoa-antavan valiokunnan ”teollisuuden muutokset” nimettyjen edustajien, varajäsenten ja asiantuntijoiden on toimitettava komitean puheenjohtajalle taloudellisia sidonnaisuuksiaan koskeva ilmoitus, joka on toimitettava uudelleen vuosittain 1. tammikuuta ja jäsenen vaihtuessa toimikauden aikana mahdollisimman pian mutta joka tapauksessa kahden kuukauden kuluessa; huomauttaa, että tarkistettuihin käytännesääntöihin sisältyy pyöröovi-ilmiötä koskevia erityismääräyksiä ja että niissä määrätään, että entinen jäsen ei saa kahden vuoden ajan toimikautensa päättymisestä harjoittaa edunvalvontaa suhteessa nykyisiin jäseniin tai henkilöstöön asioissa, joiden alalla heillä on tärkeitä tehtäviä tai joista he laativat raportteja; pyytää julkaisemaan ja päivittämään säännöllisesti komitean virallisella verkkosivustolla tiedot siitä, kuinka sekä taloudellisia ilmoituksia että karenssiaikaa koskevia poikkeuksia noudatetaan;

56.

panee tyytyväisenä merkille, että etiikkaa koskevasta koulutuksesta tuli pakollista kaikille henkilöstön jäsenille vuonna 2021 ja että lisäksi siihen sisältyy johtajille suunnattua tarkempaa koulutusta; panee merkille, että komitean jäsenten etiikkaa koskevaa koulutusta on tarkistettu siten, että se on uusien käytännesääntöjen mukaista ja kattaa kaikki eettiset kysymykset; arvostaa sitä, että on perustettu uusi eettisten neuvonantajien ryhmä antamaan parasta mahdollista neuvontaa kollegoille, jotka pyytävät ryhmän neuvoa eettisistä kysymyksistä, kuten komitean sisäisistä säännöistä väärinkäytösten paljastajien suojelemisesta kielteisiltä toimilta ja heidän oikeudestaan pysyä nimettöminä, ja tukemaan heitä prosessin aikana, ja että tietoa eettisistä neuvonantajista jaetaan kaikille tulokkaille; korostaa, että kunnioitusta työelämässä koskeva komitean uusi opas henkilöstölle julkaistiin toukokuussa 2022 ja että komitea laatii parhaillaan myös uutta henkilöstönsä arvoja koskevaa peruskirjaa;

57.

kannustaa voimakkaasti komiteaa pohtimaan edelleen osallistumistaan toimielinten väliseen avoimuusrekisteriin tätä tarkoitusta varten vuonna 2022 käynnistetyn arviointiprosessin avulla;

58.

on huolestunut siitä, ettei komitea ole toistaiseksi hyväksynyt petostentorjuntastrategiaa; kehottaa komiteaa käynnistämään sisäisen petosriskianalyysin ja koordinoimaan toimintaansa muiden asiasta vastaavien komission yksiköiden kanssa, jotta voidaan harkita asianmukaisen sisäisen petostentorjuntastrategian hyväksymistä;

59.

kehottaa lopettamaan sellaisten ulkopuolisten yritysten käytön, jotka Yalen yliopiston laatiman luettelon (3) mukaan jatkavat edelleen toimintaansa Venäjällä;

Digitalisaatio, kyberturvallisuus ja tietosuoja

60.

huomauttaa, että komitea pyrki tukemaan elpymisprosessia covid-19-pandemian jälkeen voidakseen erityisesti hyötyä enemmän digitalisaation lisääntymisestä ja että digitalisaation ja kyberturvallisuuden alalla toteutettavia toimia ohjattiin edelleen komitean digitaalistrategialla;

61.

panee merkille, että vuoden 2021 alkuperäiset tietotekniikkamäärärahat olivat 5 400 000 euroa (4 700 000 euroa vuonna 2020), eli lisäystä oli 700 000 euroa (15 prosenttia); panee merkille, että käyttämättömiä määrärahoja siirrettiin budjettikohtien välillä 1 900 000 euroa ja että siirtojen tarkoituksena oli käsitellä edelleen edellisissä vastuuvapausmenettelyissä todettua tietotekniikkaan liittyvää sumaa, ja toteaa, että niiden tuloksena vuoden 2021 tietotekniikkamäärärahojen lopullinen määrä oli 7 300 000 euroa (7 500 000 euroa vuonna 2020);

62.

panee merkille, että 1. marraskuuta 2021 voimaan tulleella alueiden komitean kanssa tehdyllä uudella hallinnollista yhteistyötä koskevalla sopimuksella edistetään hyvien digitaalisten käytäntöjen vaihtoa komitean tietoteknisten ja digitaalisten palvelujen parantamiseksi;

63.

panee merkille, että komitean tietotekniikkainfrastruktuuriin ja verkkoviestintäkanaviin kohdistuu yhä enemmän kyberuhkia ja että komitea on kiinnittänyt yhä enemmän huomiota tietoteknisten järjestelmien konfiguroinnin vahvistamiseen, haavoittuvuuksien tunnistamiseen yhteistyössä EU:n toimielinten, elinten ja virastojen tietotekniikan kriisiryhmän (CERT-EU) kanssa, jäsenten ja henkilöstön kyberturvallisuustietoisuuden lisäämiseen ja kehittyneen tietokoneverkon todentamisprotokollan käyttöönottoon; kehottaa komiteaa kiinnittämään edelleen paljon huomiota kyberturvallisuuskysymyksiin, erityisesti siksi, että vakavien kyberhyökkäysten määrä on kasvanut huomattavasti viime vuosina, mikä tekee unionin toimielimistä houkuttelevia kohteita mahdollisille hyökkääjille; kannustaa komiteaa tekemään säännöllisiä riskinarviointeja tietoteknisestä infrastruktuuristaan ja varmistamaan kyberpuolustuksensa säännölliset tarkastukset ja testit;

64.

panee merkille, että komitea käyttää avoimen lähdekoodin teknologiaa ja että vuonna 2021 komitean tietojärjestelmissä käytettiin yhä enemmän avoimen lähdekoodin kirjastoja ja kehyksiä; korostaa, että osana hybridipilviympäristön kehittämistä komitean digitaalistrategiassa kaavaillaan siirtymistä nykyisestä toimitiloissa olevasta sähköpostisovelluksesta pilvipalvelun ylläpitämään sovellukseen;

65.

huomauttaa, että suurinta osaa komitean teknisistä järjestelmistä pidetään yllä sisäisesti ja sisäinen henkilöstö hallinnoi niitä, ja toteaa, että ulkoistettujen järjestelmien valvontaa ja omistajuutta pidetään yllä ja ne varmistetaan sopimustasolla ja niitä täydennetään organisatorisilla ja teknisillä toimenpiteillä, kuten siten, että tietosuojaa koskevien vaikutusten ja riskien arvioinneissa noudatetaan alakohtaisia parhaita käytäntöjä;

Kiinteistöt ja turvallisuus

66.

palauttaa mieliin, että JDE-rakennusta (2018) ja BvS- ja REM-rakennuksia (2019) koskevien osto-optioiden toteuttamisen jälkeen sekä komiteasta että alueiden komiteasta tuli näiden rakennusten omistajia; panee merkille, että Trèves 74 -rakennuksesta (TR74) ja Belliard 68 -rakennuksesta (B68–72) on tehty pitkäaikaiset rahoitusleasingsopimukset; panee merkille, että budjettivallan käyttäjä hyväksyi 10. toukokuuta 2021 Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) entisen Belliard 100 -rakennuksen (B100) vuokrasopimuksen siirtämisen komitealle ja alueiden komitealle syyskuusta 2021 alkaen ja että TR74- ja B68-72-rakennukset siirrettiin komissiolle syyskuussa 2022 vaihtamalla ne VanMaerlant-rakennukseen (VMA);

67.

on tietoinen siitä, että kiinteistöjen vaihdon vuoksi komitean ja alueiden komitean toimistotilojen määrä väheni merkittävästi ja että menetys oli noin 10 000 neliömetriä; panee merkille, että EUH:n kanssa allekirjoitettiin hallinnollinen sopimus B100-rakennuksen vuokrasopimuksen siirtämisestä 1. syyskuuta 2021 alkaen, jotta voitiin osittain kompensoida toimistotilojen vähenemistä, ja että tämän sopimuksen johdosta lopullisena seurauksena on, että toimistotila vähenee noin 5 000 neliömetriä vuoden 2021 alun tilanteeseen verrattuna;

68.

toteaa, että kiinteistöstrategian keskeisenä osatekijänä on maantieteellinen keskittäminen, jota noudatettiin, kun TR74- ja B68-rakennukset vaihdettiin VMA-rakennukseen; ottaa huomioon, että toteutettu kiinteistöjen vaihto edellyttää lisätoimenpiteitä asianmukaisen työympäristön tarjoamiseksi uusille vuokralaisille ja että kesäkuussa 2021 hyväksyttiin kunnostus- ja perusparannustöitä, jotta mahdollistettiin toimistotilojen joustavammat järjestelyt ja jotta niitä voidaan siten mukauttaa helposti uusiin työnteon muotoihin sen lisäksi, että vähennetään edelleen energian- ja vedenkulutusta; toteaa, että työt rahoitetaan keräilysiirrolla;

69.

panee merkille, että vuonna 2021 toteutettiin merkittäviä kunnostustöitä yhteistyössä alueiden komitean kanssa ja että vuonna 2021 asiaa koskevaan budjettikohtaan ”Tilojen kunnostus” osoitettiin 4 925 895 euroa verrattuna 1 121 655 euroon vuonna 2020 ja 594 061 euroon vuonna 2019;

Ympäristö ja kestävä kehitys

70.

suhtautuu myönteisesti vuoden 2021 positiivisiin ympäristötuloksiin sähkön, veden ja paperin kulutuksen osalta (vähennykset 2,1 prosenttia, 14,3 prosenttia ja 55 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna); panee merkille aurinkopaneelien asentamisen kahteen komitean ja alueiden komitean rakennukseen ja toteaa, että tekeillä on uusi analyysi, jonka tavoitteena on jatkaa aurinkopaneelien asentamista todennäköisesti vuonna 2023;

71.

korostaa, että 69,6 prosenttia komitean henkilöstöstä käyttää ympäristöystävällisiä liikennemuotoja; panee merkille voimassa olevat liikkuvuutta koskevat toimintaperiaatteet, joilla edistetään kestävien matkustusmuotojen käyttöä työmatkoilla ja joiden mukaan julkisen liikenteen lippuihin myönnetään rahoitusta ja pyöräilijöille maksetaan kuukausittainen korvaus; huomauttaa, että käytettävissä on sekä virka-polkupyöriä että latauslaitteita sähkökäyttöisille virka-autoille;

72.

pitää myönteisenä lokakuussa 2021 käynnistettyä vähäpäästöisiä virkamatkoja koskevaa innovatiivista aloitetta, jonka tarkoituksena on kannustaa virkamatkoille osallistuvaa henkilöstöä valitsemaan vähemmän saastuttavia liikennemuotoja (juna, linja-auto jne.) ja jonka mukaan matkatoimisto ehdottaa matkustusvaihtoehtoja syntyvien hiilidioksidipäästöjen mukaisessa nousevassa järjestyksessä;

Toimielinten välinen yhteistyö

73.

katsoo, että hallinnollinen yhteistyö ja synergioiden selvittäminen muiden toimielinten kanssa ovat tärkeä hallinnointiväline komitean kaltaiselle pienelle toimielimelle;

74.

on tietoinen alueiden komitean kanssa yhteisten palvelujen alalla tehtävästä yhteistyöstä, jonka puitteissa komiteat kokoavat yhteen noin 460 työntekijää (joista noin 290 kuuluu komiteaan) ja yli 55 miljoonaa euroa vuodessa (josta yli 30 miljoonaa komitealta); toteaa, että 1. marraskuuta 2021 viiden vuoden ajaksi voimaan tulleella komitean ja alueiden komitean välisellä nykyisellä hallinnollisella yhteistyösopimuksella on vahvistettu yhteistyön hallintaa ja valvontamekanismeja ja se on uusi osoitus halukkuudesta jakaa resursseja tehokkaasti ja luoda synergioita; toteaa, että nykyiseen hallinnolliseen yhteistyösopimukseen sisältyy innovoinnin ja tietotekniikan osaston perustaminen sekä keskitetyn julkisista hankinnoista ja varainhoidosta vastaavan yksikön ja hankintojen asiantuntijaryhmän perustaminen jo olemassa olevien yhteisten palvelujen yhteyteen;

75.

panee merkille, että komitea ulkoistaa tietyn määrän palveluja muille toimielimille, etenkin komissiolle, kyseisen toimielimen eri yksiköiden kanssa tehtyjen palvelutasosopimusten kautta (palkkatoimisto ja budjettipääosasto, henkilöstöhallinnon pääosasto ja digitalisaatiosta vastaava pääosasto) saadakseen keskeisiä ohjelmistovälineitä; panee merkille, että parlamentin ja komission kanssa on tehty erityisiä tilapäisiä sopimuksia covid-19-pandemian joidenkin näkökohtien käsittelemiseksi; huomauttaa, että komitea hyötyy myös osallistumisesta komission tai parlamentin johtamiin toimielinten välisiin tarjouskilpailumenettelyihin tietotekniikan, virkamatkojen, vakuutusten, kuljetusten, ajoneuvojen vuokrauksen ja audiovisuaalisten laitteiden aloilla;

76.

panee merkille, että neuvottelut yhteistyöpöytäkirjan tarkistamiseksi komission kanssa aloitettiin vuonna 2021;

Viestintä

77.

panee merkille, että vuonna 2021 viestintään osoitetut määrärahat olivat noin 1,5 miljoonaa euroa ja että ne oli tarkoitettu pääasiassa verkossa toteutettaviin toimiin, joiden kohteina oli tiettyjä kohderyhmiä (kansalaisyhteiskunnan järjestöt ja unionin toimielimet), mukaan lukien lehdistö- ja mediasuhteet, tapahtumien järjestäminen ja yhteystoiminta sekä verkkoviestinnän tehostaminen ja vierailut komiteaan;

78.

panee merkille, että komitea aloitti vuoden 2021 toisella puoliskolla työn ulkoisen viestintästrategiansa parissa ja että tarkoituksena on parantaa viestinnän laatua, tavoittavuutta ja vaikutusta; toteaa, että komitean viestintätoimikunta päätti yleisenä painopisteenä parantaa julkisuuskuvaa, vaikutusta ja hallintoa ja integroida viestinnän paremmin lainsäädäntötyöhön; panee merkille, että tähän tavoitteeseen päästäkseen komitea selkeytti viestintäänsä täysistuntojen aikana ja niiden ympärillä varmistaakseen, että jokaisesta lausunnosta tiedotetaan oikealle yleisölle soveltuvimmilla käytettävissä olevilla välineillä ja sopivimpaan aikaan; kannustaa komiteaa hyväksymään kattavan viestintäkehyksen, johon sisällytetään kahdesta covid-19-pandemiavuodesta saadut kokemukset, jotta voidaan valmistautua mahdollisiin tuleviin häiriötilanteisiin ja varmistaa toiminnan jatkuvuus;

79.

panee tyytyväisenä merkille, että komitea on toimielinten välisen verkkoviestintäkomitean sosiaalisen median työryhmän jäsen ja että se on osallistunut keskusteluihin kahden sosiaalisen median alustan, EU Voice and EU Video, pilottivaiheesta, ja toteaa näiden edistävän datasuvereniteettia ja digitaalista suvereniteettia koskevaa unionin strategiaa; toteaa, että nämä kaksi alustaa ovat osa hajautettuja, vapaita ja avoimen lähdekoodin sosiaalisen median verkostoja, jotka yhdistävät käyttäjiä yksityisyyttä korostavassa ympäristössä, jossa ei ole mainoksia;

80.

toistaa komitealle esittämänsä kehotuksen lisätä viestintätoimiaan voidakseen vahvistaa yhteyksiä kansalaisiin lisäämällä avoimuutta toiminnassaan, tehostamalla digitaaliteknologian käyttöä ja noudattamalla viestintästrategiaa, jonka avulla voidaan antaa oikea kuva ja käsitys komitean roolista ja siitä, miten se sopii unionin visioon.

(1) Neuvoston päätös 2013/471/EU, annettu 23. syyskuuta 2013, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsenten ja varajäsenten päivärahojen myöntämisestä ja matkakulujen korvaamisesta (EUVL L 253, 25.9.2013, s. 22).

(2) Unionin tuomioistuimen tuomio 6. lokakuuta 2022, KN vastaan Euroopan talous- ja sosiaalikomitea, C-673/21, ECLI:EU:C:2022:759.

(3) https://som.yale.edu/story/2022/over-1000-companies-have-curtailed-operations-russia-some-remain

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/136

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1833,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021, pääluokka VII – Alueiden komitea

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2021 (1),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021 (COM(2022)323 – C9-0232/2022) (2),

—	ottaa huomioon alueiden komitean vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2021 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021 sekä toimielinten vastaukset (3),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (4) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0080/2023),

1.	myöntää alueiden komitean pääsihteerille vastuuvapauden alueiden komitean talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman alueiden komitealle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(7) EUVL L 207, 11.6.2021, s. 1.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/137

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1834,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021, pääluokka VII – Alueiden komitea,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0080/2023),

ottaa huomioon, että alueiden komitea on poliittinen edustuselin, jonka 329 jäsentä on valittu vaaleilla 27 jäsenvaltion alueilta, kaupungeista, kylistä ja kunnista, että se toimii unionin toimielinten neuvoa-antavana elimenä ja että sen tehtävänä on osallistua unionin politiikan muotoiluun ja päätöksentekoprosessiin paikallis- ja alueviranomaisten näkökulmasta ja pyrkiä samalla tekemään unionista tehokkaampi ja tuomaan sitä lähemmäs kansalaisia;

B.	ottaa huomioon, että tietyissä tapauksissa komission tai neuvoston on kuultava komiteaa, että komitea voi myös antaa lausuntoja omasta aloitteestaan ja että perussopimuksissa on vahvistettu laaja lausuntopyyntöjen ala, jolla parlamentti voi kuulla komiteaa;

ottaa huomioon, että komitean toimet määritellään sen yleisen poliittisen strategian perusteella, joka on esitetty 2. heinäkuuta 2020 annetussa päätöslauselmassa sen painopisteistä vuosiksi 2020–2025 (1), ja ottaa huomioon, että komitea hyväksyi toimikaudelleen 2020–2025 kolme poliittista painopistettä sekä niihin liittyvät kolme viestintäkampanjaa: unioni lähemmäs kansalaisia, selviytymiskykyisten alue- ja paikallisyhteisöjen luominen ja yhteenkuuluvuuden edistäminen EU:n perusarvona;

ottaa huomioon, että paikallis- ja alueviranomaisten osuus julkisista menoista on kolmasosa, julkisista investoinneista puolet ja verotuloista neljäsosa ja että monissa jäsenvaltioissa niillä on toimivaltaa opetuksen, talouskehityksen ja koheesion, ympäristön, sosiaalisen suojelun, terveydenhuollon ja yleishyödyllisten palvelujen kaltaisilla keskeisillä aloilla, joten paikallisen, alueellisen, kansallisen ja EU:n tason koordinointi lisää lainsäädännön legitiimiyttä, parantaa vastuunottoa ja auttaa ajamaan paremmin kansalaisten etuja;

ottaa huomioon, että komitea pyrkii poliittiseen tavoitteeseensa eli vahvistamaan osallistumistaan unionin koko poliittiseen ja lainsäädäntösykliin ja pyrkii samalla konkretisoimaan yhteyttä unionin kansalaisiin käyttäen komitean jäseniä vahvoina mielipidevaikuttajina näiden yhteisöissä ja paikallis- ja alueviranomaisten valtakunnallisissa järjestöissä;

ottaa huomioon, että tehdäkseen toiminnastaan strategisempaa ja vaikuttavampaa komitea määritti yhdeksän lippulaivahanketta ja toteutti vuonna 2021 niiden johdosta jatkotoimia: 1) elpymis- ja palautumistukiväline, 2) terveyteen liittyvät covid-19-toimet, 3) Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa koskeva toimintasuunnitelma, 4) CoR4Climate Pact -hanke, 5) rajatylittävän yhteistyön tulevaisuus, 6) uusi muuttoliikettä ja kotouttamista koskeva sopimus, 7) Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi, 8) maaseutualueita koskeva pitkän aikavälin visio ja 9) komitean strateginen talousarvio – varmistetaan komitealle oikeudenmukainen osuus resursseista;

ottaa huomioon, että unionin koheesiopolitiikkaa ja -rahoitusta vuosina 2021–2027 koskeva Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060 (2), joka tuli voimaan heinäkuussa 2021, sisältää viittauksia kumppanuuden ja monitasoisen hallinnon periaatteeseen, jota komitea ja parlamentti tukevat ja johon sisältyy alueiden osallistuminen;

ottaa huomioon, että yli neljästäsadasta kansallisesta ja alueellisesta ohjelmasta, joilla toteutetaan unionin koheesiopolitiikkaa ohjelmakaudella 2021–2027, saadaan käyttöön noin 380 miljardia euroa eri rahastoista, jotta voidaan vastata unionin alueiden ja kaupunkien taloudellisiin, sosiaalisiin ja ympäristöön liittyviin haasteisiin;

ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241 (3) unionin elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta tuli voimaan 13. helmikuuta 2021 ja se tarjoaa oikeusperustan enintään 672,5 miljardin euron (vuoden 2018 hintoina) varojen ja lainojen jakamiselle jäsenvaltioille vuosina 2021–2026; toteaa, että sen tavoitteena on tukea muun muassa taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja puuttua unionin alueiden välisiin eroihin;

ottaa huomioon, että koska komitea on varainhoitoasetuksessa tarkoitettu unionin toimielin, sen on hyväksyttävä oma tilinpäätöksensä, joka laaditaan julkissektorin kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin perustuvien komission tilinpitäjän hyväksymien tilinpäätössääntöjen (EU:n tilinpäätössääntö) mukaisesti ja joka viime kädessä konsolidoidaan unionin tilinpäätökseen;

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen maininnan, että useiden vuosien aikana tehty työ osoittaa monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 7 menojen olevan kaiken kaikkiaan vähäriskisiä; toteaa kuitenkin, että varainhoitovuotta 2021 koskevassa vuosikertomuksessa ei anneta komiteasta olennaisia tietoja, ja kehottaa tilintarkastustuomioistuinta sisällyttämään seuraaviin vuosikertomuksiinsa kattavat tiedot kaikkien johdonmukaisen vastuuvapausmenettelyn edellyttämien vaatimusten täyttämisestä;

panee tyytyväisenä merkille, ettei tilintarkastustuomioistuin havainnut varainhoitovuotta 2021 koskevassa vuosikertomuksessa komiteaa koskevia erityisiä ongelmia;

Talousarvio- ja varainhallinto

panee merkille, että komitean lopullinen talousarvio vuodeksi 2021 oli 106 740 880 euroa, mikä merkitsee hienoista 5,15 prosentin lisäystä verrattuna 101 508 480 euroon vuonna 2020 ja 98 751 065 euroon vuonna 2019; panee merkille, että kuten viime vuoden vastuuvapauspäätöslauselmassa todettiin, tärkeimmät budjettikohdat olivat palkkoja ja korvauksia koskevat budjettikohdat sekä sen jälkeen kiinteistöjen vuokria ja pitkäaikaisia vuokrasopimuksia, tietoteknisiä laitteita ja ohjelmistoja ja sitten kuluja kokouksiin osallistuttaessa ja oheiskuluja ja tulkkauspalveluja koskevat budjettikohdat;

toteaa, että talousarvion toteutusaste oli korkea, 98,9 prosenttia, verrattuna 92,7 prosenttiin vuonna 2020 ja että se oli lähempänä pandemiaa edeltäviä tasoja (99,6 prosenttia vuonna 2019 ja 99,3 prosenttia vuonna 2018) ja panee merkille, että 31. joulukuuta 2021 maksumäärärahojen käyttöaste oli 85,1 prosenttia eli parempi kuin 82,4 prosenttia vuonna 2020 mutta edelleen alempi kuin 88,8 prosenttia vuonna 2019 ja 91 prosenttia vuonna 2018; korostaa, että vuonna 2021 keskimääräinen maksuaika oli 16,11 päivää, mikä on parannus verrattuna vuoteen 2020 (17,21 päivää) ja vuoteen 2019 (17,23 päivää); panee merkille, ettei sähköisten laskujen käyttö ollut vieläkään tyydyttävää, sillä niiden osuus vuonna 2021 oli vain 32 prosenttia kaikista laskuista, mikä on enemmän kuin 29 prosenttia vuonna 2020 mutta vähemmän kuin 33 prosenttia vuonna 2019;

panee merkille maksujen lisääntymisen vuodesta 2020 vuoteen 2021, jotka olivat molemmat covid-19-pandemiavuosia, ja toteaa kasvun liittyvän toiminnan lisääntymiseen vuonna 2021, kun tietotekniikka-alan lisäinvestoinnit mahdollistivat videokokouslaitteiden laajemman käytön virtuaali- ja hybridikokouksissa (vuoteen 2020 verrattuna), millä vältettiin tapahtumien peruuttaminen tai lykkääminen, vaikka covid-19-pandemian vuoksi asetetut rajoitukset olivat yhä voimassa;

toteaa, että vuodelta 2021 vuodelle 2022 siirrettiin 11 198 492 euron ylijäämä eli hieman vähemmän kuin vuonna 2020 (jolloin siirrettiin 11 708 078 euroa) ja paljon enemmän kuin vuonna 2019 (jolloin siirrettiin 8 874 776 euroa); panee merkille, että vuoden 2021 lopussa sitomatta oli 1,1 miljoonaa euroa, jotka siis palautettiin unionin talousarvioon, ja että tämä oli huomattavasti vähemmän kuin vuonna 2020, jolloin sitomatta jäi noin 7,4 miljoonaa euroa, joten kyseinen määrä oli lähempänä pandemiaa edeltäviä tasoja (vuonna 2019 sitomatta jäi 0,4 miljoonaa euroa); kannustaa komiteaa tehostamaan edelleen käytettävissä olevien määrärahojen seurantaa ja hallinnointia;

panee merkille, että covid-19-pandemia vaikutti vuonna 2021 komitean toimintaan, joten joissakin budjettikohdissa määrärahojen käyttö väheni (kokous-, matka- ja oleskelukulut, tulkkaus, virkamatkat ja kiinteistöjen käyttökulut) mutta joissakin kohdissa terveyskriisi vaati lisämenoja (terveyspalvelut sekä tietotekniikka- ja videokokoushankkeet); panee merkille, että näin ollen säästöjen arvioidaan olevan yli 8 miljoonaa euroa verrattuna 11 miljoonan euron säästöihin varainhoitovuonna 2020;

10.

palauttaa mieliin, että määrärahojen käytön optimoimiseksi komitea teki vuonna 2021 budjettikohtien välisiä määrärahasiirtoja, joiden kokonaismäärä oli 8,7 miljoonaa euroa (8,2 prosenttia), kun määrä oli 6,6 miljoonaa euroa vuonna 2020 (6,5 prosenttia), ja että siirrot tehtiin pääasiassa aloilta, joilla syntyi huomattavia säästöjä, aloille, joilla tarvittiin lisämäärärahoja (tietotekniikka, viestintä ja ulkoinen asiantuntemus); korostaa, että komitea valmisteli seitsemän ulkoista määrärahasiirtoa ja budjettivallan käyttäjä hyväksyi ne vuonna 2021; panee merkille, ettei komitealla ollut vuoden lopussa yhtä erityistä keräilysiirtoa;

11.

on tietoinen siitä, että komiteaa koskevat tarjouskilpailumenettelyt järjestetään siten, että joko sen omat yksiköt järjestävät ne tai komitean ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean yhteiset yksiköt järjestävät ne komitean puolesta; panee merkille, että vuonna 2021 komitean omat yksiköt käsittelivät aiempiin vuosiin verrattuna ennennäkemättömän määrän arvoltaan korkeita avoimia menettelyjä, minkä vuoksi kyseisen vuoden aikana allekirjoitettiin ennätysmäärä monivuotisia puitesopimuksia; huomauttaa, että samaan aikaan toiminnan tai tapahtumien järjestämiseen liittyvien, arvoltaan vähäisten tai keskisuurten neuvottelumenettelyjen määrä pysyi covid-19-pandemian vuoksi tavallista pienempänä ja noin puolet vuoden 2021 työohjelmassa suunnitelluista menettelyistä oli peruutettava; panee merkille, että kyseiset menettelyt liittyivät valiokuntien ja poliittisten ryhmien suunniteltuihin kokouksiin, joissa siirryttiin hybridiympäristöstä täysin etänä järjestettäviin kokouksiin;

Sisäinen hallinto, tuloksellisuus ja sisäinen valvonta

12.

ymmärtää, että vuonna 2021 komitean suurimmat haasteet liittyivät tarpeeseen mukautua täysin covid-19-pandemian seurauksena syntyneisiin uusiin olosuhteisiin ja että tässä tilanteessa resursseja ei yleisesti ollut riittävästi ja tietoteknisiä resursseja oli mukautettava digitalisaatioprosessin tukemiseen; panee merkille kaikkien asianomaisten osapuolten yhteiset ponnistelut, jotka mahdollistivat jatkuvan tuen tarjoamisen komitean poliittiselle toiminnalle siten, että etäkokousten ja Agoran ja KIKLOSin kaltaisten viestintäfoorumien avulla varmistettiin toiminnan jatkuminen ja samalla turvattiin komitean jäsenten ja henkilöstön terveys ja turvallisuus; pitää myönteisenä, että on perustettu joukko työryhmiä, joiden tehtävänä on käsitellä eri yksiköihin yleisesti liittyviä kysymyksiä, kuten tarvetta yksinkertaistaa komitean prosesseja, vahvistaa strategista suunnittelua ja digitalisoida sen menettelyjä;

13.

panee merkille, että komitea hoitaa tehtäväänsä antamalla lausuntoja, jotka koskevat komission tekemiä lainsäädäntöehdotuksia (lausuntopyynnöt), ja oma-aloitteisia lausuntoja, joissa kehotetaan unionin toimielimiä toimimaan, ja että komitean kantoja voidaan tuoda esiin päätöslauselmissa; panee merkille, että vuonna 2021 komitea antoi lausuntoja lausuntopyyntöjen perusteella ja omasta aloitteestaan sekä unionin asiakirjoihin perustuvia lausuntoja ja päätöslauselmia siten, että asiakirjojen määrä oli yhteensä 69, kun se oli 56 vuonna 2020 ja 55 vuonna 2019; panee merkille, että komitea julkaisi tutkimuksia ja raportteja tietyistä aiheista, kuten EU:n toisen vuotuisen alue- ja kuntabarometrin, joka on raportti unionin alueiden ja kuntien tilasta, ja piti yhteyttä yli miljoonaan vaaleilla valittuun alue- ja paikallistason poliitikkoon EU-asioista vastaavien alue- ja paikallisvaltuutettujen verkosto-kampanjansa kautta ja että se koordinoi RegHub 2.0 -verkoston kaltaisia verkostoja osana paremman sääntelyn Fit for Future -foorumia, ja toteaa, että komitea järjesti yli 200 konferenssia ja tapahtumaa ja tiedotti työstään asianmukaisten kanavien ja välineiden kautta;

14.

panee merkille, että covid-19-pandemia vaikutti voimakkaasti komitean toimikauden 2020–2025 ensimmäiseen vuoteen, mutta sen jälkeen vuonna 2021 komitea kokoontui kuusi kertaa täysistuntoon (kolme etä- ja kolme hybridikokousta);

15.

panee merkille, että vuonna 2021 komitean jäsenet osallistuivat 42:een parlamentin valiokuntien kokoukseen (14:ään vuonna 2020 ja 13:een vuonna 2019), että parlamentin jäsenet osallistuivat 58:aan komitean täysistuntoon tai valiokuntakokoukseen (46:een vuonna 2020 ja 62:een vuonna 2019) ja että komitean osallistuminen neuvoston puheenjohtajavaltion tapahtumiin on pysynyt pääosin tasaisena vuosien aikana (20 kertaa vuonna 2021, 15 vuonna 2020 ja 22 vuonna 2019);

16.

suhtautuu myönteisesti vuonna 2021 tehtyyn komitean suunnittelu- ja raportointijärjestelmän ja sisäisen valvonnan järjestelmän kustannustehokkuusanalyysiin, jossa tarkasteltiin koko hallinnollista ympäristöä, kevennettiin prosesseja sekä yksinkertaistettiin, digitalisoitiin ja hyödynnettiin eri välineiden välisiä synergioita hankkeiden lähentämisen avulla; panee merkille, että komitean työvaliokunta hyväksyi maaliskuussa 2021 analyysia koskevan periaatemuistion, että seuraavina kuukausina alkoi kunkin välineen mukauttaminen ja että toiminnan jatkuvuutta koskevien toimintaperiaatteiden ja riskinhallintamenetelmien analyysi saatiin päätökseen joulukuuhun 2021 mennessä;

17.

pitää myönteisenä joidenkin sisäisten valvontaprosessien, kuten taloushallinnon toimijoiden hallinnoinnin, tarkistamista ja yksinkertaistamista vuonna 2021; huomauttaa, että myös tietotekniikan hallintomallia yksinkertaistettiin, jotta rajalliset tietotekniset resurssit voidaan kohdentaa paremmin;

18.

suhtautuu myönteisesti Going for IMPact! -aloitteen yhteydessä vuonna 2021 hyväksyttyihin toimenpiteisiin, joilla pyritään tekemään komiteasta kustannustehokkaampi ja lisäämään sen poliittista vaikutusta; panee merkille useat hankkeet, kuten lähentymishankkeen, jolla pyritään yksinkertaistamaan hallinnollista kehystä ja siten vähentämään päällekkäisyyksiä ja lisäämään synergioita suunnitteluun ja raportointiin, riskinhallintaan, vaikutuksia koskevaan kertomukseen ja toiminnan jatkuvuuteen liittyvien eri välineiden ja joihinkin sisäisen valvonnan standardeihin liittyvien prosessien välillä; kannattaa yksinkertaistamishankkeita, joita on kaikkiaan 55, ja jotka on määritelty ja käynnistetty komitean eri osastojen tasolla, ja toteaa, että lähes puolet niistä (26) saatiin kokonaisuudessaan päätökseen vuonna 2021 ja toinen suuri joukko (25) on noin puoliksi toteutettu;

19.

arvostaa sitä, että 449 edustajasta koostuvan Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin täysistuntoon osallistui 18 komitean edustajaa ja 12 paikallisesti ja alueellisesti vaaleilla valittua poliitikkoa, kun otetaan huomioon, että alun perin ehdotettu määrä oli vain neljä komitean edustajaa ja että määrää lisättiin komitean ehdotuksen perusteella; toteaa, että tämä merkittävä osallistuminen Euroopan tulevaisuuskonferenssiin antoi komitealle mahdollisuuden järjestää kuusi korkean tason tapahtumaa, 60 paikallistapahtumaa, 63 tapahtumaa Euroopan alueiden ja kuntien teemaviikolla ja 7 tapahtumaa nuorten päättäjien ohjelmassa ja että näin tavoitettiin yli 10 000 kansalaista, paikallispoliitikkoa ja sidosryhmien edustajaa; painottaa, että komitea esitti Euroopan tulevaisuuskonferenssin monikielisellä digitaalisella foorumilla 44 ideaa, joihin sisältyi keskeisiä viestejä tulevaisuuskonferenssin yhdeksän pääaiheen yhteydessä hyväksytyistä lausunnoista, ja korostaa, että monet ideoissa esitetyistä näkemyksistä sisältyvät konferenssin lopullisia tuloksia käsittelevään raporttiin; kannustaa lisäksi komiteaa auttamaan jäseniään osallistumaan kansalaisten kanssa EU:ta koskevista asioista käytäviin paikallisiin vuoropuheluihin;

20.

korostaa, että lopullisia tuloksia käsittelevässä raportissa Euroopan tulevaisuuskonferenssin täysistunto kehotti 40. suosituksensa toimenpiteen nro 3 yhteydessä uudistamaan komiteaa siten, että se tarjoaa asianmukaiset vuoropuhelukanavat sekä alueille että kaupungeille ja kunnille ja vahvistamaan sen roolia toimielinrakenteessa, jos on kyse asioista, joilla on alueellisia vaikutuksia;

21.

suhtautuu myönteisesti siihen, että maaliskuussa 2021 käynnistettiin komitean uuden sukupolven alueellisten keskusten verkosto (RegHub 2.0), joka on osa komitean paremman sääntelyn välineitä, johon kuuluu yli 50 jäsentä ja tarkkailijaa (paikallis- ja alueviranomaisia ja elimiä 21 jäsenvaltiosta) ja jonka tehtävänä on seurata unionin politiikkojen täytäntöönpanoa paikan päällä ja varmistaa, että alueellisten ja paikallisten sidosryhmien näkemykset otetaan huomioon arvioitaessa näitä politiikkoja Euroopan tasolla; panee merkille, että RegHub 2.0 -verkostosta on tullut komission Fit for Future -foorumin alaryhmä, korkean tason asiantuntijaryhmä, joka arvioi unionin nykyisiä politiikkoja ja antaa lausuntoja siitä, kuinka näitä politiikkoja voitaisiin mukauttaa paremmin tuleviin haasteisiin, ja toteaa, että RegHub 2.0 antoi vuonna 2021 panoksensa neljään Fit for Future -foorumin lausuntoon, joista kolmessa laatijana oli yksi komitean edustajista Fit for Future -foorumissa;

22.

panee tyytyväisenä merkille, että komitea käyttää monenlaisia foorumeja, verkostoja ja välineitä, joilla pyritään tukemaan poliittista sykliä, ja että näitä ovat muun muassa koheesiopolitiikkaa tukeva ryhmittymä, autoteollisuusalueiden allianssi, eurooppalainen alueellisen yhteistyön yhtymä, Euroopan yrittäjyysalue, osaamisvaihdon foorumi, laajakaistafoorumi, vihreän kehityksen ohjelmaa paikallistasolla käsittelevä työryhmä, saasteettomuutta käsittelevä sidosryhmäfoorumi, covid-19-foorumi, AK:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan yhteysryhmä, toissijaisuusperiaatteen toteutumisen seurantaverkosto, kaupunginjohtajien ilmastosopimus, EU:n ruokahävikki- ja ruokajätefoorumi, Euroopan älykkään matkailun pääkaupunki, luomualueet ja EU:n luomualan tunnustuspalkinnot; panee tyytyväisenä merkille, että komitea osallistuu aktiivisesti myös muiden unionin toimielinten perustamiin verkostoihin, joita ovat muun muassa komission Fit for Future -foorumi ja ”kunnat ja alueet maahanmuuttajien kotouttamisen edistämiseksi” -verkosto;

23.

panee merkille, että vuonna 2021 ohjaavia periaatteita olivat komitean poliittiset painopisteet toimikaudeksi 2020–2025 ja että näihin painopisteisiin liittyi kolme viestintäkampanjaa, joista yksi koski unionin lähentämistä kansalaisiin, toinen digitaalisten, ympäristöön liittyvien ja demografisten haasteiden mukanaan tuoman yhteiskunnallisen muutoksen ymmärtämistä ja siihen vastaamista ja kolmas sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta perusarvona, jolla varmistetaan, että unioni palvelee kansalaisiaan; huomauttaa, että näiden painopisteiden toteuttamiseksi on luotu vahvat yhteistyösuhteet parlamentin jäsenten ja sen asiaankuuluvien valiokuntien sekä komission jäsenten ja komission alakohtaisten yksiköiden (pääosastot) kanssa;

24.

panee merkille komitean antaman merkittävän panoksen laadittaessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2021/1755 (4), jolla perustettiin brexit-mukautusvaraus ja luotiin oikeusperusta 5,4 miljardin euron ohjelman käyttöönotolle vuosina 2021–2023, jotta alueita voitiin auttaa selviytymään Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen taloudellisista ja sosiaalisista seurauksista;

25.

panee merkille komitean keskeisen roolin Horisontti Eurooppa -ohjelman missioiden suunnittelussa ja täytäntöönpanossa, sillä se kannustaa sovittamaan näitä missioita varten varatut 1,5 miljardia euroa tiiviisti yhteen rakennerahastoista alueellisten innovaatiostrategioiden täytäntöönpanoon myönnettyjen 30 miljardin euron kanssa; toteaa, että näillä missioilla vastataan tärkeisiin poliittisiin haasteisiin ja niissä asetetaan tavoitteita, jotka on saavutettava vuoteen 2030 mennessä, kuten 150 alueen ja kunnan tekeminen ilmastokestäviksi, 100 ilmastoneutraalin ja älykkään kaupungin perustaminen ja 100 elävän laboratorion perustaminen, jotta voidaan johtaa siirtymää kohti tervettä maaperää; pitää myönteisenä komitean esittelijän tehostettua yhteistyötä komission pääosastojen kanssa ja missioiden toimille suunniteltuja jatkotoimia, kuten alueellisten innovaatioekosysteemien ja älykkään erikoistumisen strategioiden kehittämistä sekä eurooppalaisia tutkimusaluekeskuksia ja vihreää siirtymää älykkään erikoistumisen konseptissa koskevia pilottihankkeita;

26.

pitää myönteisenä strategisen yhteistyön vahvistamista Euroopan vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanon yhteydessä, kuten vihreän kehityksen ohjelmaa paikallistasolla koskevan kampanjan käynnistämistä; panee merkille, että osana vihreän kehityksen ohjelmaa paikallistasolla käsittelevän komitean työryhmän toimintaa tehtiin komission ympäristöasioiden pääosaston kanssa tehostettua yhteistyötä, johon kuului saasteettomuutta käsittelevän sidosryhmäfoorumin perustaminen vuonna 2021;

27.

panee merkille, että komitean laajakaistafoorumi käynnistettiin tammikuussa 2021 uudelleen yhdessä komission kanssa, jotta voidaan seurata digitaalisia kysymyksiä koskevien keskeisten unionin aloitteiden täytäntöönpanoa, mukaan lukien eurooppalaiset digitaali-innovointikeskittymät osana unionin Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaa, kiinnittäen huomiota erityisesti kansallisille, alueellisille ja paikallisille keskuksille annettavaan rahoitukseen sellaisten toimien kattamiseksi, jotka tuottavat selvää eurooppalaista lisäarvoa; on tietoinen siitä, että useissa komitean lausunnoissa ja julkaisuissa korostettiin Euroopan digitaalista valmiutta koskevan komission ensisijaisen tavoitteen alueellisia näkökohtia ja että niillä oli merkittävä vaikutus lainsäädäntöehdotuksiin, kuten digipalvelusäädökseen (5) ja digimarkkinasäädökseen (6) sekä vuoteen 2030 ulottuvaan digitaaliseen kompassiin;

28.

panee merkille, että komission kesäkuussa 2021 hyväksymä unionin maaseutualueiden pitkän aikavälin visio johti siihen, että komitea osallistuu huomattavalla tavalla hallintomekanismiin etenkin maaseutusopimusten osalta ja että pitkän aikavälin visio on yhdenmukainen unionin maaseutua koskevan toimintaohjelman kanssa, jota komitea on kannattanut vuodesta 2016 lähtien; katsoo, että pitkän aikavälin visio tarjoaa unionin maaseutualueille yhteiset puitteet yhteydenpidolle ja yhteistyölle unionin, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla;

29.

katsoo, että paikallis- ja aluetason sisällyttäminen kansallisten elpymissuunnitelmien täytäntöönpanoon Euroopan parlamentin elpymis- ja palautumistukivälinettä käsittelevän työryhmän kanssa tehtävän säännöllisen yhteistyön avulla tarjoaa tilaisuuden tarkastella alueellista ja paikallista ulottuvuutta, kun seurataan täytäntöönpanotoimia;

Henkilöresurssit, tasa-arvo ja henkilöstön hyvinvointi

30.

panee merkille komitean uuden organisaatiokaavion, jossa taloushallinnon tapahtumien luominen on keskitetty huippuosaamisen reserviin ja tietotekniikan hallintomallia on kevennetty, jotta rajalliset tietotekniset resurssit voidaan kohdentaa paremmin;

31.

panee merkille, että vuonna 2021 henkilöstötaulukossa oli 494 virkaa/toimea (491 vuonna 2020) ja henkilöstön kokonaismäärä oli 606 (601 vuonna 2020); panee merkille, että vuonna 2021 virkojen/toimien täyttöaste oli korkea, 98 prosenttia, ja että siinä oli lisäystä verrattuna 96,3 prosenttiin vuonna 2020 ja se ylitti vuosiksi 2021–2022 asetetun vähintään 96 prosentin tavoitteen;

32.

panee merkille, että komitea palkkaa väliaikaista ja sopimussuhteista henkilöstöä keskipitkän ja pitkän aikavälin sijaisiksi ja erityishankkeisiin ja että vuonna 2021 väliaikaisen ja sopimussuhteisen henkilöstön määrä oli 141 (125 vuonna 2020 ja 121 vuonna 2019); katsoo, että tästä tilanteesta aiheutuu komitealle institutionaalisen muistin, tietämyksen ja asiantuntemuksen huomattavan menetyksen riski määräaikaisten työsopimusten päättyessä; kannustaa komiteaa syventämään edelleen hallinnollista yhteistyötään talous- ja sosiaalikomitean kanssa yhteispalveluja koskevan järjestelyn avulla, jotta voidaan lisätä henkilöstön yhdistämisestä syntyviä synergiavaikutuksia;

33.

kehottaa komiteaa tutkimaan synergiaa muiden toimielinten kanssa sekä logistiikan, digitaalisten palvelujen, kuljettajapalvelun ja muiden hallinnollisten tehtävien että tiettyjen tiedotus- ja viestintätoimien osalta erityisesti jäsenvaltioissa, joissa komitean jäsenillä on hajanaiset tukiverkostot ja joissa ne tukeutuvat pelkästään omaan paikalliseen henkilöstöönsä;

34.

panee merkille, että vuonna 2021 komitean henkilöstön yleinen sukupuolijakauma oli 56,8 prosenttia naisia koko henkilöstöstä eli sama kuin vuonna 2020; pitää valitettavana sukupuolten epätasapainoista edustusta ylemmässä johdossa vuonna 2021, sillä miehiä oli näissä tehtävissä 62,5 prosenttia ja naisia 37,5 prosenttia; pitää samoin valitettavana sukupuolten epätasapainoista edustusta keskijohdossa, jossa miesten osuus oli 68,4 prosenttia ja naisten osuus 31,6 prosenttia; kannustaa rekrytoinnista vastaavaa henkilöä sitoutumaan perusteellisesti siihen, että avoimia toimia koskevista ilmoituksista tehdään osallistavampia, ja kannustamaan useampia naisia hakemaan johtotehtäviin, myös varmistamalla tasapainoisen edustuksen valintalautakunnissa ja tarjoamalla koulutusmahdollisuuksia naispuoliselle henkilöstölle, joka haluaa valmistautua johtajan uraan, ja ehdottamalla joustavampia järjestelyjä;

35.

pitää myönteisenä vuosien 2022–2027 monimuotoisuus- ja osallisuusstrategiaa, johon liittyy toimintasuunnitelma ja josta keskusteltiin komitean talous- ja hallintoasiain komissiossa ja komitean työvaliokunnassa kesäkuussa 2022; panee merkille, että strategiassa asetetaan lyhyen aikavälin tavoitteeksi, että naisia olisi johtotehtävissä 40 prosenttia, ja yleiseksi päätavoitteeksi 50 prosenttia, kun lyhyen aikavälin tavoite on saavutettu; kehottaa jälleen komiteaa nostamaan tavoitetasoa vuotuisissa toimintasuunnitelmissa, joilla strategia pannaan täytäntöön;

36.

arvostaa sitä, että monimuotoisuus- ja osallisuusstrategiassa odotettavissa oleviin toimenpiteisiin kuuluu mentorointijärjestelmä johtotehtävistä kiinnostuneille naisille, tietoisuutta lisääviä seminaareja johtajille erilaisista yhtäläisiin mahdollisuuksiin liittyvistä aiheista ja tilastojen tiivis seuranta, jotta voidaan hyväksyä oikea-aikaisesti korjaavia toimenpiteitä; pyytää komiteaa raportoimaan parlamentille monimuotoisuus- ja osallisuusstrategiaan liittyvän toimintasuunnitelman asteittaisesta täytäntöönpanosta komitean monimuotoisuutta ja osallisuutta käsittelevän sekakomitean tuella; kehottaa jälleen komiteaa jatkamaan toimiaan sukupuolten tasapuolisen edustuksen saavuttamiseksi kaikilla hierarkian tasoilla;

37.

panee merkille, että komitean palveluksessa on virkamiehiä kaikista jäsenvaltioista yhtä lukuun ottamatta; kannustaa komiteaa jatkamaan toimia saavuttaakseen koko henkilöstönsä keskuudessa asianmukaisen maantieteellisen jakauman keskittyen tässä erityisesti johdon tasoon; suhtautuu myönteisesti aloitteisiin, joilla pyritään lisäämään komitean avointen työpaikkojen näkyvyyttä siten, että ilmoitukset julkaistaan komitean verkkosivustolla, jotta voidaan parantaa kaikkialta unionista tulevien kilpailun läpäisseiden henkilöiden mahdollisuuksia ilman maantieteellistä syrjintää; toteaa, että kaikista ylemmän johdon viroista/toimista ilmoitetaan julkisesti myös laajan sosiaalisen median tiedotuskampanjan kautta, jotta varmistetaan mahdollisimman suuren joukon tavoittaminen kaikissa jäsenvaltioissa; arvostaa henkilöstölähettiläiden käyttöä, sillä he luovat myönteistä kuvaa työnantajasta, ja arvostaa sitä, että komitea on vuodesta 2021 lähtien lisännyt perinteisempien viestintäkanavien lisäksi läsnäoloaan myös sosiaalisessa mediassa ja verkossa toimivilla rekrytointialustoilla, jotta se voi mainostaa asiaankuuluvia avoimia toimia pääasiassa tilapäisille henkilöstön jäsenille tai kansallisille asiantuntijoille;

38.

korostaa, että komitean on kaikkien unionin toimielinten tavoin varmistettava, että kaikki jäsenvaltiot ovat oikeasuhteisesti edustettuina henkilöstössä, ja samalla sen on otettava huomioon hakijoiden pätevyys ja ansiot; vaatii komiteaa toteuttamaan toimia saavuttaakseen maantieteellisen tasapainon siten, että kaikkien jäsenvaltioiden kansalaiset ovat edustettuina ja että otetaan huomioon jäsenvaltioiden kirjo virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 27 artiklan mukaisesti;

39.

pitää myönteisenä, että sukupuoleen liittyviin erityiskysymyksiin on kiinnitetty jatkuvasti huomiota ja että esimerkiksi vuonna 2021 nimitettiin kansainvälisen homofobian, bifobian, transfobian ja interfobian vastaisen päivän johdosta ensimmäinen hlbti+-yhteyshenkilö auttamaan kollegoita, jotka haluaisivat keskustella henkilökohtaisista kokemuksistaan komiteassa työskentelystä tai joilla on perheenjäseninään hlbti+-henkilöitä; kannustaa komiteaa hyväksymään edelleen alhaalta ylöspäin suuntautuvia aloitteita, joilla autetaan tekemään komiteasta osallistavampi työpaikka;

40.

panee tyytyväisenä merkille 16. huhtikuuta 2021 päättyneen henkilöstön tyytyväisyyskyselyn käynnistämisen ja toteaa, että siinä keskityttiin henkilöstön tyytyväisyyteen etätyöhön ja työympäristöön, jollaisen henkilöstö haluaisi pandemian jälkeiselle ajalle, ja toteaa, että sen tulokset otettiin huomioon hyväksyttäessä entistä joustavampia etätyöehtoja vuonna 2022;

41.

panee asianmukaisesti merkille komitean sitoutumisen henkilöstöhallinnon kehyksen nykyaikaistamiseen ja ottaa huomioon, että etätyöjärjestelmiä on parannettu ja on valmisteltu uusi hybridityöjärjestely, jota testataan parhaillaan komitean ja talous- ja sosiaalikomitean yhteisessä digitaalista työpaikkaa koskevassa pilottihankkeessa; huomauttaa, että hankkeella pyritään määrittelemään ja jakamaan digitaalisia yhteistyövälineitä koskevia parhaita käytäntöjä ja se perustuu myös parlamentin edellisessä vastuuvapauspäätöslauselmassaan hyväksymiin malleihin, jotka koskevat tulosjohtamista, digitaalista työtä, etätyötä yhtäläisin ehdoin työpaikalla tehtävän työn kanssa, joustavuutta luottamukseen pohjautuvan järjestelmän perusteella sekä oikeutta olla tavoittamattomissa;

42.

pitää myönteisenä, että uusi etätyötä koskeva pilottihanke tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden tehdä etätyötä 2–3 päivää viikossa; toteaa, että siihen sisältyy myös työ- ja yksityiselämän tasapainon käsite ja siinä korostetaan oikeutta olla tavoittamattomissa; panee merkille, että covid-19-pandemian tukitoimien yhteydessä komitea tarjosi henkilöstölle 150–250 euron kertakorvauksen mahdollisten lisäkustannusten, kuten ergonomisten laitteiden hankinnan, kattamiseksi;

43.

panee merkille, että komitea valmisteli vuonna 2021 yhdessä työntekijöiden edustajien kanssa uutta joustavaa hybridityöjärjestelyä, joka oli määrä ottaa käyttöön vuonna 2022; panee merkille, että uudessa järjestelyssä on useita erilaisia osa-aikamalleja, erityinen osa-aika, johon liittyy puolen päivän aikahyvitys, sekä vakavissa tapauksissa palkallinen osa-aika, johon sovelletaan tapauskohtaista menettelyä; panee merkille, että vuonna 2021 tehtiin 118 päätöstä, jotka koskivat 58:aa joustavaa työjärjestelyä hyödyntänyttä henkilöstön jäsentä, joista 46 oli naisia; toteaa, että myös vanhempain- ja perheloma ovat mahdollisia ja että 49 henkilöstön jäsentä, joista 36 oli naisia, otti vanhempainlomaa vuonna 2021;

44.

panee merkille, että vuonna 2021 ilmoitettiin 14 työuupumustapauksesta (koko henkilöstön määrä 554, kun vuonna 2020 ilmoitettiin 12 työuupumustapauksesta), ja panee merkille komitean poissaolojen johdosta toteuttamat yksilölliset jatkotoimet; toistaa komitealle esittämänsä suosituksen keskittyä edelleen ensisijaiseen ennaltaehkäisyyn psykososiaalisten riskien ja työuupumuksen vähentämiseksi sekä vuotuisiin lääkärintarkastuksiin; arvostaa tässä yhteydessä sitä, että on lisää koulutusta ja kursseja, joilla keskitytään fyysiseen hyvinvointiin;

45.

panee merkille, että komitea hyväksyi 26. huhtikuuta 2021 päätöksen nro 108/2021 ihmisarvon suojelusta työpaikalla, konfliktien hallinnasta ja häirinnän torjumisesta; pitää tätä päätöstä jatkona pitkään jatkuneelle vuoropuhelulle kaikkien asianomaisten sidosryhmien, myös häirintäyhdyshenkilöiden verkoston ja komitean henkilöstökomitean, kanssa; arvostaa sitä, että uudella päätöksellä laajennetaan soveltamisalaa, että siinä esitetään käyttäytymissäännöt ja mahdolliset epäviralliset ja viralliset konfliktinratkaisumekanismit ja että siihen liittyy erityinen käytännön opas, jossa annetaan konkreettisia lisäselvityksiä; arvostaa sitä, että tietoisuuden lisäämiseksi tästä päätöksestä ja sen vaikutuksista järjestettiin tiedotustilaisuuksia henkilöstölle ja johtajille säännöllisesti tarjottavan etiikkaa ja lahjomattomuutta koskevan sisäisen koulutuksen lisäksi;

46.

on tietoinen siitä, että 2. helmikuuta 2021 päivätyssä komitean säännössä nro 3/2021 määrätään kiinteämääräisen etäkokouskorvauksen maksamisesta komitean jäsenille, asianmukaisesti valtuutetuille varajäsenille, esittelijöiden asiantuntijoille ja puhujille, jotka on kutsuttu etä- tai hybridikokouksiin, jotta voidaan korvata tällaisten kokousten valmistelusta ja niihin osallistumisesta aiheutuvia yleisiä kuluja; toteaa, että samassa säännössä vahvistetaan koko vuoden 2021 osalta perusteet, jotka koskevat 200 euron päiväkohtaisen korvauksen maksamista, tarkistamista ja määrittämistä, ja siinä määrätään, että saadakseen korvauksen jäsenten on allekirjoitettava osallistumisilmoitus ja toimitettava se jäsenten maksupalveluun, jotta hallinto voi varmistaa kyseisen henkilön läsnäolon; huomauttaa kuitenkin, että poikkeustoimenpiteiden soveltamisesta covid-19-pandemian aikana äskettäin toukokuussa 2022 hyväksytyn päätöksen nro 15/2022 mukaan kaikki komitean elinten kokoukset pidetään tällä hetkellä paikan päällä;

47.

panee merkille, että vuonna 2021 komitealla oli kaikkiaan 58 harjoittelijaa, joista 48 valittiin viiden kuukauden harjoitteluun ja he saivat sen aikana kuukausittaisen avustuksen, liikkuvuusavustuksen ja matkakulukorvauksen, ja 10 oli lyhytaikaisiin opintokäynteihin osallistuvia henkilöitä ja heidän lyhyemmät harjoittelujaksonsa olivat 1–4 kuukautta ja heistä kolme sai kuukausituloja maansa hallitukselta; on tyytyväinen komitean sitoumukseen ehdottaa etätyöjärjestelyjä myös harjoittelijoilleen;

48.

Eettiset toimintapuitteet ja avoimuus

49.

kehottaa jälleen komiteaa harkitsemaan uudelleen osallistumista pakollisesta avoimuusrekisteristä 20. toukokuuta 2021 tehdyllä Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisellä toimielinten sopimuksella (7) perustettuun avoimuusrekisteriin, joka mahdollistaa unionin toimielinten, elinten, laitosten ja virastojen ja muiden allekirjoittaneiden elinten vapaaehtoisen osallistumisen mutta ei kata alue- ja paikallisviranomaisten ja niitä edustavien yhdistysten toimintaa; toistaa kantansa, jonka mukaan komitean vuonna 2018 laatima henkilöstön vuorovaikutusta ulkopuolisten tahojen kanssa koskeva käytännön opas on vain rajoitetusti pätevä, ja vahvistaa, että on tärkeää toimia erittäin avoimesti edunvalvontakokousten suhteen, sillä ne saattavat vaikuttaa neuvoa-antavaan tehtävään, joka komitealla on unionin toimielimiin nähden; kehottaa komiteaa saattamaan päätökseen käytettävissä olevien vaihtoehtojen sisäisen analyysinsä ja liittymään avoimuusrekisteriin;

50.

pitää myönteisenä, että komitea on kerännyt parlamentin suositusten mukaisesti jäseniltään ja varajäseniltään taloudellisia tietoja koskevat ilmoitukset, jotka suurelta osin puuttuivat (tammikuussa 2021 oli edelleen toimittamatta 146 taloudellisia tietoja koskevaa ilmoitusta huolimatta 26. tammikuuta 2020 voimaan tulleisiin käytännesääntöihin sisältyvästä velvoitteesta antaa sellainen), joten lokakuussa 2022 oli edelleen toimittamatta 32 ilmoitusta yhteensä 629 nimetyltä jäseneltä ja varajäseneltä; panee merkille, että 32 puuttuvasta ilmoituksesta viisi koski jäseniä, jotka nimitettiin vuonna 2022 eivätkä olleet vielä osallistuneet aktiivisesti komitean kokouksiin, ja että loput 27 ilmoitusta koskivat varajäseniä, joista 18 nimitettiin vuonna 2022, kaksi vuonna 2021 ja seitsemän vuonna 2020, ja että näistä varajäsenistä vain yksi oli osallistunut komitean toimintaan (etänä vuonna 2021); kannustaa komiteaa seuraamaan taloudellisia tietoja koskevien ilmoitusten puuttumista ja noudattamaan tiukkoja toimintaperiaatteita voidakseen valvoa avoimuusvelvoitteiden noudattamista;

51.

panee merkille, että koulutusjärjestelmää koskevan uuden päätöksen hyväksymisen myötä etiikkaa koskevasta koulutuksesta on tullut suositeltavan sijaan pakollista, kertauskurssit mukaan luettuina, ja että näin valmistellaan henkilöstön tiiviimpää osallistumista eettisiä kysymyksiä koskeviin aloitteisiin; panee merkille, että vuonna 2021 järjestettiin 14 erityisesti etiikkaa ja lahjomattomuutta koskevaa koulutustilaisuutta, joihin osallistui 251 henkilöstön jäsentä (60 prosenttia johtajista ja 57,30 prosenttia koko henkilöstöstä, johtajat mukaan luettuina) ja että järjestettiin 34 koulutustilaisuutta, joissa käsiteltiin väärinkäytösten paljastamista, eturistiriitoja ja häirintää, sekä 25 tilaisuutta, joissa käsiteltiin varainhoidon eri näkökohtia, mikä myös lisäsi tietoisuutta eturistiriidoista;

52.

panee merkille, että Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) tutki vuonna 2021 kahta komiteaan liittyvää tapausta, joista ensimmäinen koski mahdollista perusteettomien matkakorvausten maksamista ja toinen väitteitä rahoitukseen liittyvistä väärinkäytöksistä, häirinnästä ja huonosta hallinnosta komitean ja talous- ja sosiaalikomitean yhteisessä yksikössä; huomauttaa, että ensin mainitun tapauksen käsittely päätettiin, kun komitea pyysi palauttamaan maksetun korvauksen takaisin eettisistä syistä, koske se ei ollut määrittänyt oikeusperustaa, jonka nojalla se voisi määrätä takaisinperinnän, ja että OLAF ei ottanut toista tapausta käsiteltäväksi vaan suositteli, että komitea ja talous- ja sosiaalikomitea tekevät sisäisen tutkimuksen häirinnästä ja huonosta hallinnosta; pyytää komiteaa raportoimaan parlamentille tämän vuonna 2021 käynnistetyn tutkimuksen tuloksista;

53.

pitää valitettavana, ettei komitea ole hyväksynyt petostentorjuntastrategiaa; kehottaa komiteaa käynnistämään sisäisen petosriskianalyysin ja koordinoimaan toimintaansa asiasta vastaavien komission yksiköiden kanssa voidakseen hyväksyä asianmukaisen sisäisen petostentorjuntastrategian;

54.

kehottaa lopettamaan sellaisten ulkopuolisten yritysten käytön, jotka Yalen yliopiston laatiman luettelon (8) mukaan jatkavat edelleen toimintaansa Venäjällä;

Digitalisaatio, kyberturvallisuus ja tietosuoja

55.

huomauttaa, että vuonna 2021 komitea käytti tietotekniikkahankkeisiin ja -laitteisiin 6 112 846 euroa (6 392 372 euroa vuonna 2020 ja 4 033 320 euroa vuonna 2019); korostaa, että määrärahojen lisäys vuosina 2021 ja 2020 johtui pitkälti käyttämättä jääneiden määrärahojen siirtämisestä muista budjettikohdista;

56.

on tietoinen siitä, että vaikka määrärahasiirrot olisivat vaikuttavia ja oikea-aikaisia, niillä ei voi korvata tietotekniikkaresurssien moitteettoman suunnittelun ja ohjelmoinnin edellyttämää rakenteellista tietotekniikkarahoitusta; on huolestunut erityisesti tietotekniikkapalvelujen rahoitusvajeesta, sillä se tarkoittaa, ettei ole mahdollista tehdä jäsenneltyä uudelleentarkastelua ja tarvittaessa investointeja tietoteknisiin resursseihin, jotka ovat määritelmällisesti pidempiaikaisia ja joita on pidettävä yllä koko niiden elinkaaren ajan; on huolestunut erityisesti siksi, että tämä voi vaarantaa kyberturvallisuuden ja estää tarvittavan työmarkkinoilla saatavilla olevan tietoteknisen asiantuntemuksen houkuttelemisen ja säilyttämisen;

57.

pitää myönteisenä, että komitea on edistynyt merkittävästi työprosessiensa täydellisessä digitalisoinnissa, etenkin asiakirjojen sähköisessä hallinnoinnissa ja niiden hyväksymistä koskevissa työnkuluissa, mukaan lukien meneillään oleva työ sähköisten allekirjoitusten hyödyntämiseksi kattavasti, taloushallinnon toimijoiden hallinnointi, riskinhallinta ja valintamenettelyjen tai yhteisten valiokuntien hallinnointi;

58.

panee merkille, että komitea toteutti vuonna 2021 useita tärkeitä hankkeita jatkaakseen toimintaprosessiensa digitalisointia ja helpottaakseen komitean jäsenten poliittista työtä edistämällä monikielisyytä sekä keventämällä, yksinkertaistamalla ja päivittämällä nykyisiä toimintaprosesseja; panee merkille, että komitean digitaalista tulevaisuutta käsittelevässä ryhmässä kokoontuu komitean jäseniä ja hallinnon edustajia keskustelemaan ja antamaan neuvoja tietotekniikkaan ja digitaalisaatioon liittyvistä kysymyksistä ja että talous- ja sosiaalikomitean kanssa tehdyllä 1. marraskuuta 2021 voimaan tulleella uudella hallinnollista yhteistyötä koskevalla sopimuksella edistetään hyvien digitaalisten käytäntöjen vaihtoa komitean tietoteknisten ja digitaalisten palvelujen parantamiseksi;

59.

panee merkille, että komitean tietotekniikkainfrastruktuuriin ja verkkoviestintäkanaviin, kuten sen ulkoiseen verkkosivustoon, kohdistuu yhä enemmän kyberuhkia; kannustaa komiteaa kiinnittämään edelleen paljon huomiota kyberturvallisuuskysymyksiin, vahvistamaan tietotekniikkajärjestelmäänsä ja varmistamaan tiiviin yhteistyön EU:n toimielinten, elinten ja virastojen tietotekniikan kriisiryhmän (CERT-EU) kanssa, jotta mahdollistetaan haavoittuvuuksien varhainen tunnistaminen ja häiriötilanteiden ennaltaehkäisy ja hallinta sekä lisätään sen jäsenten ja henkilöstön kybertietoisuutta; kannustaa komiteaa tekemään säännöllisiä riskinarviointeja tietoteknisestä infrastruktuuristaan ja varmistamaan kyberpuolustuksensa säännölliset tarkastukset ja testit;

60.

arvostaa sitä, että komitea käyttää avoimen lähdekoodin teknologiaa ja että vuonna 2021 komitean tietojärjestelmissä käytettiin yhä enemmän avoimen lähdekoodin kirjastoja ja kehyksiä sekä uusia avoimen lähdekoodin teknologiaan perustuvia sovelluksia, joilla käsitellään tarkistuksia;

61.

on tyytyväinen siihen, että suurinta osaa teknisistä järjestelmistä pidetään yllä sisäisesti ja sisäinen henkilöstö hallinnoi niitä;

Kiinteistöt ja turvallisuus

62.

panee merkille, että budjettivallan käyttäjä hyväksyi 10. toukokuuta 2021 EUH:n entisen Belliard 100 -rakennuksen (B100) vuokrasopimuksen siirtämisen komitealle ja talous- ja sosiaalikomitealle syyskuusta 2021 alkaen ja että rakennuksen vuokrakustannukset katetaan säästöillä, joita syntyy koko Van Maerlant-rakennuksen (VMA) edullisemmista vuokrakustannuksista verrattuna komissiolle syyskuusta 2022 alkaen siirrettyjen Belliard 68 -rakennuksen (B68) ja Trèves 74 -rakennuksen (TRE74) vuokrakustannuksiin;

63.

on siinä käsityksessä, että B100-rakennuksen lisäpinta-ala ei täysin korvaa tilojen menetystä, joka aiheutui komitean ja talous- ja sosiaalikomitean B68- ja TRE74-rakennusten vaihtamisesta komission VMA-rakennukseen, ja että menetys on noin 5 000 neliömetriä verrattuna tilanteeseen vuoden 2021 alussa; toteaa, ettei tällaista vajetta voida täysin kompensoida vaihtoehtoisilla toimenpiteillä, kuten tiivistämällä muiden rakennusten toimistotiloja ja lisäämällä etätyötä, mutta kehottaa olemaan tekemättä pitkäaikaisia sitoumuksia uusista toimistotiloista ennen kuin tällaiset toimenpiteet on selvitetty perusteellisesti;

64.

toteaa, että oli välttämätöntä nykyaikaistaa ja kunnostaa BvS-rakennuksen (Rue Montoyer 92-102), REM-rakennuksen (Rue Belliard 93) ja VMA-rakennuksen toimistotiloja, jotta henkilöstöä voitiin sijoittaa asianmukaiseen työympäristöön ja asianmukaisiin työoloihin; panee merkille, että peruskorjaustöitä koskevan tarjouskilpailun perusteella tehtiin 1. joulukuuta 2021 sopimus VMA-rakennuksen töiden suorittamisesta ja sen kokonaiskustannukset olivat 9 miljoonaa euroa; toteaa, että suurin osa näistä kustannuksista, noin 6 miljoonaa euroa, oli jo käytettävissä vuoden 2021 alustavassa talousarviossa ja budjettivallan käyttäjä oli hyväksynyt ne kertaluonteisena pyyntönä vuodelle 2021 ja että muissa budjettikohdissa oli mahdollista säästää määrärahoja 3 miljoonaa euroa ja käyttää ne VMA-rakennuksen kunnostamiseen;

Ympäristö ja kestävä kehitys

65.

suhtautuu myönteisesti komitean vuonna 2021 käynnistämään tutkimukseen, jossa määritellään hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteita ja -skenaarioita ja ehdotetaan toimenpiteitä eri aloilla, jotta Euroopan vihreän kehityksen ohjelma voidaan panna paremmin täytäntöön komiteassa;

66.

suhtautuu myönteisesti vuoden 2021 positiivisiin ympäristötuloksiin sähkön, veden ja paperin kulutuksen osalta (vähennykset 2,1 prosenttia, 14,3 prosenttia ja 55 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna); panee merkille aurinkopaneelien asentamisen kahteen komitean rakennukseen ja toteaa, että tekeillä on uusi analyysi, jonka tavoitteena on jatkaa aurinkopaneelien asentamista todennäköisesti vuonna 2023;

67.

korostaa, että 75,8 prosenttia komitean henkilöstöstä käyttää ympäristöystävällisiä liikennemuotoja; kannustaa komiteaa panemaan täytäntöön liikkuvuutta koskevia toimintaperiaatteita, joilla edistetään kestävien matkustustapojen käyttöä työmatkoilla, jotka kattavat autojen yhteiskäytön, polkupyörien pysäköintipaikat ja sähköakkujen latauspisteet ja joissa harkitaan rahallista korvausta joko julkisen liikenteen kustannuksista tai pysäköintitilojen käytöstä luopumisesta;

Toimielinten välinen yhteistyö

68.

on tietoinen talous- ja sosiaalikomitean kanssa yhteisten palvelujen alalla tehtävästä vankasta yhteistyöstä, jonka puitteissa komiteat kokoavat yhteen noin 460 työntekijää (joista noin 170 kuuluu komiteaan) ja yli 55 miljoonaa euroa vuodessa (josta noin 24 miljoonaa komitealta); pitää myönteisenä 1. marraskuuta 2021 viiden vuoden ajaksi voimaan tullutta komitean ja talous- ja sosiaalikomitean välistä nykyistä hallinnollista yhteistyösopimusta; katsoo, että nykyinen hallinnollinen yhteistyösopimus auttaa merkittävästi vahvistamaan yhteistyön hallintaa ja valvontamekanismeja ja se on uusi osoitus halukkuudesta jakaa resursseja tehokkaasti ja luoda synergioita; toteaa, että nykyiseen hallinnolliseen yhteistyösopimukseen sisältyy innovoinnin ja tietotekniikan osaston perustaminen sekä keskitetyn julkisista hankinnoista ja varainhoidosta vastaavan yksikön ja hankintojen asiantuntijaryhmän perustaminen jo olemassa olevien yhteisten palvelujen yhteyteen;

69.

panee merkille, että komitea tekee yhteistyötä myös komission kanssa (vuosimaksua vastaan) henkilöstön eläke- ja lähtöasioiden käsittelyn (palkkatoimisto) ja Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan mukaisten henkilökohtaisten oikeuksien käsittelyn ja henkilöstön koulutuksen (henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosasto), päiväkotien ja muiden hyväksyttyjen lastenhoitoyksiköiden (infrastruktuuri- ja logistiikkatoimisto), erilaisten tietoteknisten alustojen käytön (ABAC-hallinto- ja tietojärjestelmä, mukaan lukien sen kirjanpitojärjestelmä ja -resurssit sekä sopimusmoduulit, NAP-järjestelmä palkkalaskelmia varten ja SYSPER 2 -henkilöstöhallinto- ja tietojärjestelmä) (budjettipääosasto ja tietotekniikan pääosasto) sekä Euroopan unionin virallisen lehden (joka on sisältynyt vuodesta 2020 alkaen komission talousarvioon) julkaisujen alalla;

70.

panee merkille, että komitea järjestää esittelijöilleen lausuntojaan käsitteleviä valmistelu- ja seurantakokouksia (niin kutsuttuja kahdenvälisiä kokouksia) parlamentin, komission ja neuvoston kanssa ja että komitean ja parlamentin esittelijöiden kesken käydään säännöllisiä keskusteluja rinnakkaisista asiakokonaisuuksista; kannustaa komiteaa parantamaan edelleen valmiuksiaan tarjota unionin keskeisille toimielimille kentältä saatua näyttöä tietojen, empiiristen analyysien ja parhaiden käytäntöjen kokoelmien käytön avulla;

71.

arvostaa sitä, että komitean jäsenet osallistuvat unionin politiikkoja koskevaan koko poliittiseen ja lainsäädäntösykliin joko osallistumalla varhaisessa vaiheessa komission toimintapoliittisen ohjelman laatimiseen tai lisäämällä lainsäätäjille antamiaan lausuntoja koskevia jatkotoimia ja että se toimii yhteistyössä komission yksiköiden kanssa politiikkojen ja lainsäädännön täytäntöönpanon ja arvioinnin yhteydessä; kannustaa komiteaa tuomaan edelleen esiin saavutuksiaan lainsäädäntösyklissä;

72.

toteaa, että komitea on pyytänyt lainsäädäntötyöhön suoraan osallistuvia unionin toimielimiä antamaan sille oikeuden tutustua nelipalstaiseen asiakirjaan tiettyjen lainsäädäntömenettelyjen osalta, jotta komitea voi hoitaa neuvoa-antavan tehtävänsä paitsi lainsäädäntöprosessin alussa myös trilogivaiheessa; toteaa, ettei tähän pyyntöön ole vielä vastattu ja että komitea harkitsee ryhtyvänsä oikeustoimiin, jos oikeutta tutustua asiakirjoihin ei myönnetä; pyytää saada tietoja asiassa käytävän vuoropuhelun etenemisestä;

73.

on tietoinen parlamentin kanssa vuonna 2021 tehdystä toimielinten välisestä työstä pilottihankkeessa ”Paikallispäättäjät EU:ta rakentamassa”, joka kuvastaa komitean pyrkimyksiä antaa tukensa paikallis- ja alueviranomaisille, jotka eivät ole virallisesti edustettuina komiteassa, unionin tarjoamiin mahdollisuuksiin liittyvissä asioissa; toteaa, että tavoitteena on, että jokaisessa unionin 120 000 alue- ja paikallisvaltuustossa on vähintään yksi unioniin liittyvistä asioista vastaava päättäjä, ja toteaa, että tähän mennessä EU:n paikallispäättäjien verkostossa on noin 2 000 jäsentä;

74.

on tietoinen siitä, että komitea pitää täysistuntonsa parlamentin ja komission tiloissa kompensoidakseen omien kokoustilojensa kapasiteetin puutetta; panee merkille, että komitea myös ostaa tulkkauspalveluja komissiolta (tulkkauksen pääosasto) ja parlamentilta eikä sillä ole omia tulkkauspalveluja;

75.

toistaa aiemmissa vastuuvapaussuosituksissa ilmaistun kannan, että on tarpeen panna täysimääräisesti täytäntöön 5. helmikuuta 2014 tehty parlamentin, komitean ja talous- ja sosiaalikomitean välinen yhteistyösopimus, jonka mukaan parlamenttiin siirrettiin yhteensä 60 kääntäjää, joista 24 oli komiteasta, vastineeksi mahdollisuudesta käyttää Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun palveluja; on tietoinen siitä, että komitea on pyytänyt vuoden 2023 talousarvioesityksessään vielä 1,24:ää miljoonaa euroa budjettikohtaan 1 4 0 0 ”Muu henkilöstö” tavanomaisten määrärahojen lisäksi keinona kompensoida tämän yhteistyösopimuksen täytäntöönpanon epäsuhtaisia vaikutuksia, jotta se voisi ottaa palvelukseen 19 uutta sopimussuhteista toimihenkilöä vuonna 2023;

76.

pitää myönteisenä, että covid-19-pandemian vuoksi asetetuista rajoituksista huolimatta yhteistyö parlamentin kanssa lisääntyy jatkuvasti, kun valikoiduissa ensisijaisissa asiakokonaisuuksissa, joita tarkistetaan ja päivitetään vuosittain, tehdään kahdenvälistä yhteistyötä; korostaa, että säännölliset kokoukset näiden kahden toimielimen puhemiehen ja puheenjohtajan ja varapuhemiesten ja varapuheenjohtajien välillä ja jäsennelty yhteistyö toimielinten esittelijöiden kesken sekä komitean ja parlamentin valiokuntien välillä lisääntyivät vuoden 2021 aikana; kannustaa komiteaa jatkamaan edelleen yhteistyötä parlamentin kanssa;

77.

panee merkille, että komitea jatkoi vuonna 2021 tiivistä yhteistyötään neuvoston puheenjohtajakolmikon ja neuvoston kunkin puheenjohtajavaltion kanssa ja antoi neljä lausuntoa neuvoston puheenjohtajavaltiolta saatujen lausuntopyyntöjen perusteella; panee merkille, että komitea on myös kehittänyt neuvoston pääsihteeristön kanssa ensisijaisiin asiakokonaisuuksiin liittyviä yhteistyöaloitteita esittämällä lausuntoja ja asiakirjoja neuvoston asianomaisissa työryhmissä;

Viestintä

78.

panee merkille, että vuonna 2021 viestintään osoitetut määrärahat olivat noin 2,1 miljoonaa euroa ja että niistä noin 400 000 euroa käytettiin tapahtumiin, 800 000 euroa tiedotusvälineisiin ja 900 000 euroa internetiin, sosiaaliseen mediaan ja digitaaliseen sisältöön; panee tyytyväisenä merkille, että komitean näkyvyys lehdistössä ja sosiaalisessa mediassa lisääntyi vuodesta 2020 vuoteen 2021 siten, että kasvun prosenttiosuus oli kaksinumeroinen, ja toteaa, että kasvu aiheutui sisäisten resurssien uudelleenkohdentamisesta ja näkyi sen tiedotustoimien lisääntymisenä; toteaa, että komitea ei todennäköisesti pysty tekemään samaa seuraavina vuosina tiukentuvien budjettirajoitusten vuoksi;

79.

panee merkille, että komitean roolin vahvistamista ja siitä tiedottamisen parantamista koskevissa johtavissa periaatteissa keskitytään osallistumisen lisäämiseen unionin lainsäädäntöprosessin kaikissa vaiheissa ja vaikuttavampien ja enemmän luottamukseen perustuvien kumppanuuksien luomiseen muiden unionin toimielinten kanssa;

80.

on tyytyväinen siihen, että on perustettu keskeisten tulosindikaattoreiden järjestelmä, jolla mitataan ja seurataan komitean viestinnän vaikutusta, mukautetaan viestinnän painopisteet poliittisiin painopisteisiin ja edistetään hajautettua viestintää monien eri aloitteiden avulla, joita ovat muun muassa digitaaliset mestarikurssit jäsenille, uutiskirjeen konseptin kehittäminen ja verkostojen perustaminen suhteiden vahvistamiseksi komitean entisten jäsenten ja harjoittelijoiden ja muiden kanssa;

81.

panee merkille vuoden 2021 monet verkostoitumisaloitteet, kuten Ukraina-työryhmän, joka käynnisti avoimuutta koskevan vertaisaloitteen, yhdessä komission kanssa käynnistetyn saasteettomuutta käsittelevän sidosryhmäfoorumin saasteettomuutta käsittelevän toimintaohjelman valtavirtaistamiseksi ja unionin saasteettomuustoimintasuunnitelman täytäntöönpanemiseksi, nuoret päättäjät -ohjelman yhteisen tietoteknisen alustan sekä Let’s get digital -digitaalialustan, joilla helpotetaan siihen osallistuvien paikallisten, alueellisten, kansallisten ja unionin viranomaisten viestintäalan ammattilaisten verkostoitumista;

82.

on yhtä mieltä siitä, että komitean sääntömääräisten kokousten suoratoisto verkossa kaikilla unionin kielillä on lisännyt komitean yleistä näkyvyyttä ja että alue- ja kuntabarometrin asettaminen saataville unionin avoimen datan portaalin, data.europa.eu, kautta lisää näkyvyyttä asiantuntijoiden keskuudessa;

83.

kannustaa komiteaa jatkamaan kaikkien tutkimustensa järjestelmällistä julkaisemista toimielinten välisessä tietokannassa ja pitää myönteisenä tutkimuksia ja ulkoista asiantuntemusta koskevissa puitesopimuksissa vuodesta 2021 alkaen kaavailtua mahdollisuutta ottaa mukaan visuaalista aineistoa ja sosiaalisen median aineistoa, joita voidaan jakaa, jotta voidaan vahvistaa lopputuotteita koskevaa viestintää ja sen näkyvyyttä;

84.

panee merkille, että komitea on tällä hetkellä läsnä suosituimmilla tekijänoikeuslain alaisilla sosiaalisen median alustoilla; kannustaa komiteaa käyttämään hyvin suurille verkkoalustoille vaihtoehtoisia hajautettuja sosiaalisia verkostoja, kuten Mastodon-alustaa; on yhtä mieltä komitean kanssa siitä, että vaihtoehtoisten alustojen, jotka suojaavat yksityisyyttä paremmin kuin hallitsevat valtavirran alustat, laajempi käyttö olisi tietosuojaa ja digitaalista suvereniteettia koskeva kannanotto;

85.

kannustaa komiteaa tekemään yhteistyötä Euroopan tietosuojavaltuutetun kanssa voidakseen hyödyntää kahta avoimen lähdekoodin sosiaalisen median alustaa, EU Voice ja EU Video, jotka käynnistettiin julkisena pilottihankkeena vapaiden ja avoimen lähdekoodin sosiaalisten verkostojen käytön edistämiseksi;

86.

(1) Euroopan alueiden komitean päätöslauselma aiheesta ”Euroopan alueiden komitean painopisteet vuosina 2020–2025 – Unioni lähemmäs ihmisiä kylien, kuntien ja alueiden kautta” (EUVL C 324, 1.10.2020, s. 8).

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060, annettu 24. kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja varainhoitosäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista varainhoitosäännöistä (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 159).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 12. helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1755, annettu 6. lokakuuta 2021, brexit-mukautusvarauksen perustamisesta (EUVL L 357, 8.10.2021, s. 1).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/2065, annettu 19. lokakuuta 2022, digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta (digipalvelusäädös) (EUVL L 277, 27.10.2022, s. 1).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/1925, annettu 14. syyskuuta 2022, kilpailullisista ja oikeudenmukaisista markkinoista digitaalialalla ja direktiivien (EU) 2019/1937 ja (EU) 2020/1828 muuttamisesta (digimarkkinasäädös) (EUVL L 265, 12.10.2022, s. 1).

(8) https://som.yale.edu/story/2022/over-1000-companies-have-curtailed-operations-russia-some-remain

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/150

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1835,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021, pääluokka VIII – Euroopan oikeusasiamies

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2021 (1),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021 (COM(2022) 323 – C9-0234/2022) (2),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021 sekä toimielinten vastaukset (3),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (4) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0067/2023),

1.	myöntää Euroopan oikeusasiamiehelle vastuuvapauden Euroopan oikeusasiamiehen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan oikeusasiamiehelle, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan unionin tuomioistuimelle, Euroopan tietosuojavaltuutetulle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/151

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1836,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021, pääluokka VIII – Euroopan oikeusasiamies,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan kirjeen,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0067/2023),

ottaa huomioon, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 228 artiklassa määrätään, että Euroopan oikeusasiamiehellä, jonka Euroopan parlamentti valitsee, on valtuudet ottaa vastaan unionin kansalaisilta sekä niiltä luonnollisilta henkilöiltä tai oikeushenkilöiltä, joiden asuinpaikka tai sääntömääräinen kotipaikka on jossakin jäsenvaltiossa, kanteluja unionin toimielinten, elinten ja laitosten toiminnassa ilmenneistä epäkohdista, lukuun ottamatta Euroopan unionin tuomioistuimen toimintaa lainkäyttöelimenä, ja että hän tutkii nämä kantelut ja laatii niistä kertomuksen;

C.	ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin asetuksessa (EU, Euratom) 2021/1163 (1) säädetään oikeusasiamiehen ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista (Euroopan oikeusasiamiehen ohjesääntö);

D.	ottaa huomioon, että Euroopan oikeusasiamiehen päätöstä täytäntöönpanosäännösten hyväksymisestä tarkistetaan parhaillaan asetuksen (EU, Euratom) 2021/1163 hyväksymisen jälkeen;

panee merkille, että Euroopan oikeusasiamiehen talousarvio kuuluu monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen 7 ”EU:n yleinen hallinto”, jonka kokonaismäärä vuonna 2021 oli 10,7 miljardia euroa; toteaa oikeusasiamiehen olevan suhteellisen pieni toimielin, jonka talousarvio on vain noin 0,12 prosenttia koko hallintobudjetista;

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen maininnan, että tarkastukset ovat jo useamman vuoden ajan osoittaneet, että hallintomenoissa riski on yleisesti ottaen alhainen; panee kuitenkin merkille, että vuosikertomuksessa EU:n talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuodelta 2021 ei anneta Euroopan oikeusasiamiehestä olennaisia tietoja, ja kehottaa tilintarkastustuomioistuinta sisällyttämään seuraaviin vuosikertomuksiin kattavat tiedot kaikkien johdonmukaisen vastuuvapausmenettelyn edellyttämien vaatimusten täyttämisestä;

panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin myös toteaa varainhoitovuotta 2021 koskevassa vuosikertomuksessaan, ettei se havainnut mitään erityisiä oikeusasiamiestä koskevia ongelmia;

Talousarvio- ja varainhallinto

panee merkille, että oikeusasiamiehen talousarvio vuodeksi 2021 oli 12 501 836 euroa, mikä merkitsee vähäistä 1,2 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna, mitä arvioitaessa olisi kuitenkin otettava huomioon, että vuonna 2020 talousarvio kasvoi 7,4 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna;

panee merkille, että suurin määrärahalisäys liittyi vuokriin ja johtui oikeusasiamiehen Brysselin toimiston muutosta; panee merkille, että oikeusasiamies pystyi maksamaan kaikki uuden rakennuksen kunnostustöihin liittyvät kustannukset vuonna 2021 sen sijaan, että maksuja olisi suoritettu kuuden vuoden ajan; toteaa, että tällä on myönteinen vaikutus oikeusasiamiehen tulevien vuosien talousarvioihin;

panee kuitenkin merkille, että vuonna 2021 talousarvion toteutusaste oli vain 88,8 prosenttia eli alhaisempi kuin vuonna 2020, jolloin toteutusaste oli 94,9 prosenttia; toteaa, että myös vuoden 2021 talousarvion toteuttamiseen vaikutti voimakkaasti covid-19-pandemia, joka osittain viivästytti palvelukseenottoa mutta rajoitti myös merkittävästi fyysisiä tapahtumia, konferensseja ja virkamatkoja;

panee tyytyväisenä merkille, että oikeusasiamiehen laskujen maksuaika on edelleen hyvin lyhyt, sillä se on keskimäärin 11,35 päivää, mutta suosittelee samalla voimakkaasti sähköisen laskutusjärjestelmän käyttöönottoa;

pitää myönteisenä, että oikeusasiamies on tehnyt monenlaisia palvelutasosopimuksia erityisesti parlamentin ja komission kanssa, minkä ansiosta toimielin pystyy säästämään rahaa, kun sen ei tarvitse perustaa rakenteita näiden palvelujen hallinnoimiseksi; pitää lisäksi myönteisenä, että oikeusasiamies osallistuu myös toimielinten välisiin puitesopimuksiin, mikä antaa oikeusasiamiehelle myös mahdollisuuden hyötyä alhaisemmista hinnoista ja vähentää tämän tarvetta perustaa omat monitahoiset hallintorakenteensa;

Sisäinen hallinto, toiminnan tuloksellisuus ja sisäinen valvonta

10.

toteaa, että vuosi 2021 oli haastava, mikä johtui erityisesti edelleen jatkuneista covid-19-pandemian vaikutuksista ja tarpeesta turvata henkilöstön hyvinvointi ja luoda uusia työmenetelmiä; kannustaa oikeusasiamiestä ottamaan käyttöön kattavan viestintäkehyksen, jossa otetaan huomioon covid-19-pandemiasta kahtena vuonna saadut kokemukset, jotta ollaan valmistautuneita mahdollisiin tuleviin häiriötilanteisiin ja kyetään varmistamaan toiminnan jatkuvuus;

11.

panee merkille, että oikeusasiamies jatkoi vuonna 2021 ”Kohti vuotta 2024” -strategian täytäntöönpanoa tavoitteenaan luoda uusi yksinkertaisempi rakenne, jossa on vähemmän johtajia ja joka kannustaa yhteistyöpohjaisen työskentelyn lisäämiseen sekä joustaviin ja ketteriin prosesseihin;

12.

pitää erittäin myönteisenä, että oikeusasiamies on viime vuosina pystynyt lyhentämään merkittävästi erityyppisten asioiden käsittelyyn keskimäärin kuluvaa aikaa; toteaa, että kantelun keskimääräinen käsittelyaika lyheni 29 päivään vuonna 2021, kun se vuonna 2018 oli ollut 78 päivää, mikä merkitsee 63 prosentin vähennystä, ja että toimikauden aikana keskimääräinen käsittelyaika on lyhentynyt 157 päivästä 61 päivään, mikä merkitsee 61 prosentin vähennystä; toteaa, että tutkimuksen keskimääräinen kesto on lyhentynyt 254 päivästä 112 päivään eli 56 prosenttia;

13.

panee tyytyväisenä merkille, että oikeusasiamies on edelleen parantanut tehokkaita menettelyjään toimivaltaansa kuulumattomien kantelujen käsittelemiseksi, ja toteaa, että näitä kanteluja tulee noin 1 400 vuodessa; panee lisäksi tyytyväisenä merkille, että hallinto-osaston käsittelemien oikeusasiamiehen toimivaltaan kuulumattomien kantelujen osuus on kasvanut 22 prosentista (2020) 35 prosenttiin vuonna 2021;

14.

panee merkille, että kansalaisten oikeus tutustua asiakirjoihin kuuluu oikeusasiamiehen merkittäviin prioriteetteihin ja että joka neljäs tutkimus koskee tätä asiaa; panee lisäksi merkille, että oikeuteen tutustua asiakirjoihin liittyy myös se, mitä toimintatapaa unionin hallinto noudattaa teksti- ja pikaviestien osalta, sekä asiakirjojen oikea-aikainen saatavuus; tukee oikeusasiamiehen kehotusta nykyaikaistaa asiakirjoihin tutustumista koskevaa unionin lainsäädäntöä siten, että siinä otetaan paremmin huomioon kansalaisten oikeudet, ja odottaa kiinnostuneena lisätietoa siitä, kuinka oikeusasiamies voi neuvoa unionin toimielimiä ja elimiä sellaisten järjestelmien käyttöönotossa, joilla parannetaan asiakirjojen saatavuuteen liittyvien asioiden käsittelyä; pyytää oikeusasiamiestä antamaan palautetta komission uudesta tämän alan tietoteknisestä välineestä, EASE-tietojärjestelmästä (Electronic Access to European Commission Documents);

Henkilöresurssit, tasa-arvo ja henkilöstön hyvinvointi

15.

panee merkille, että vuoden 2021 lopussa oikeusasiamiehen palveluksessa oli 74 henkilöstön jäsentä eli lähes saman verran kuin vuoden 2020 lopussa, jolloin henkilöstön jäseniä oli 73, ja täsmälleen saman verran kuin vuoden 2019 lopussa; panee kuitenkin merkille, että sopimussuhteisten toimihenkilöiden määrä väheni ensin 11:stä (2019) kahdeksaan vuonna 2020 ja sitten kuuteen vuonna 2021 ja että väliaikaisten toimihenkilöiden määrä kasvoi ensin 23:sta (2019) 28:aan vuonna 2020 ja sitten 30:een vuonna 2021; toteaa, että virkamiesten määrä on pysynyt kutakuinkin ennallaan, sillä se oli 40 vuonna 2019, 37 vuonna 2020 ja 38 vuonna 2021;

16.

panee tyytyväisenä merkille, että vuoden 2021 lopussa henkilöstössä oli edustettuna 18 unionin kansalaisuutta eli tilanne ei ole muuttunut vuodesta 2020 ja että johtotehtävissä on viiden kansalaisuuden edustajia (verrattuna neljään vuonna 2020); kehottaa oikeusasiamiestä jatkamaan ponnistelujaan tasapainoisen maantieteellisen jakauman saavuttamiseksi henkilöstössään (erityisesti johtotasolla) niin, että siihen kuuluisi kansalaisia kaikista jäsenvaltioista;

17.

panee merkille, että oikeusasiamiehen koko henkilöstöstä 68 prosenttia on naisia ja että naisten määrä on hiukan kasvanut vuodesta 2020, jolloin heidän osuutensa oli 66 prosenttia; panee lisäksi merkille, että naiset muodostavat suurimman osan henkilöstöstä kaikissa henkilöstöryhmissä: johto, AD, AST, AST-SC; CA – tehtäväryhmä IV ja muut tehtäväryhmät; kehottaa oikeusasiamiestä jatkamaan ponnistelujaan tasapainoisen sukupuolijakauman saavuttamiseksi ottaen huomioon toimiston pienen koon;

18.

panee merkille, että hybridimuotoista työtä koskevissa uusissa säännöissä kuukausittaisen etätyön osuudeksi on määritelty 60 prosenttia ja että päivittäisistä työjärjestelyistä huolehditaan tiimitasolla; panee tyytyväisenä merkille, että joustavia työjärjestelyjä voivat hyödyntää kaikki henkilöstöryhmät; panee lopuksi vielä merkille, että henkilöstö saa tehdä etätyötä asemapaikan ulkopuolelta 15 päivää vuodessa;

19.

panee tyytyväisenä merkille, että oikeusasiamies käyttää asianhallintajärjestelmää, josta saa reaaliaikaiset tiedot kantelujen jakautumisesta tutkimuksista vastaaville virkailijoille, minkä ansiosta johtajat pystyvät mukauttamaan työmäärää vastaavasti; panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2021 ei ollut yhtäkään ilmoitettua työuupumustapausta; panee lisäksi tyytyväisenä merkille, että sairauspoissaolopäivien määrä laski 28 prosenttia vuonna 2021 vuoteen 2020 verrattuna ja että yli 30 päivää sairauslomalla olleen henkilöstön määrä laski kolmanneksella eli yhdeksästä (2020) kuuteen vuonna 2021;

20.

panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2021 ei ollut yhtäkään ilmoitettua häirintätapausta; panee merkille, että tapaus, josta tehtiin ilmoitus vuonna 2020, oli vuonna 2021 vielä tutkittavana OLAFissa ja että sen käsittely päätettiin vuonna 2022 eikä OLAF antanut yhtään suositusta; panee lopuksi vielä merkille, että oikeusasiamies on järjestänyt eettisten kysymysten yhteyshenkilöilleen ja sovittelukomitean jäsenille koulutusta huolehtiakseen siitä, että heillä on tarvittava tietämys voidakseen suorittaa oikeusasiamiehen häirinnän vastaiseen politiikkaan liittyviä tehtäviään;

21.

panee tyytyväisenä merkille, että oikeusasiamies otti vuonna 2021 palvelukseen suhteellisen suuren määrän harjoittelijoita, yhteensä 16, ja tarjosi siten monille nuorille mahdollisuuden hankkia kokemusta työskentelystä EU:n palveluksessa; panee lisäksi tyytyväisenä merkille, että kaikki vuonna 2021 palvelukseen otetut harjoittelijat saivat palkkaa;

Eettiset toimintapuitteet ja avoimuus

22.

panee tyytyväisenä merkille, että oikeusasiamiehen verkkosivustolla on eettisiä kysymyksiä käsittelevä oma sivunsa ja että vuonna 2021 hyväksyttiin sisäiset säännöt, joita sovelletaan henkilöstön jäsenten ulkoiseen toimintaan ja tehtäviin; panee lisäksi tyytyväisenä merkille, että oikeusasiamiehen toimisto järjesti kaikille henkilöstön jäsenille tilaisuuden, jossa esiteltiin periaatteet, joita se soveltaa ulkoiseen toimintaan, ja toteaa, että tilaisuus oli ollut määrä pitää vuonna 2021 mutta sitä oli lykättävä vuoden 2022 alkupuolelle;

23.

pitää myönteisenä, että sisäinen tarkastaja tarkastelee parhaillaan oikeusasiamiehen eettisiä toimintapuitteita osana työohjelmaansa; kehottaa oikeusasiamiestä tiedottamaan parlamentille tämän tarkastelun tuloksista ja sisäisten tarkastajien mahdollisesti antamista suosituksista;

24.

antaa oikeusasiamiehelle tunnustusta siitä, että sen toiminnan aikataulu julkaistaan sen verkkosivustolla ja että se käyttää johdonmukaisesti avoimuusrekisteriä tarkistaakseen, että sen järjestämien tilaisuuksien tai kokousten puhujat tai osallistujat ovat rekisteröityneet siihen; panee tyytyväisenä merkille, että oikeusasiamies sitoutui liittämään verkkosivustollaan ilmoitetun tapahtumien isännän ja kokousten osanottajat avoimuusrekisteriin tehtyihin merkintöihin; onnittelee oikeusasiamiestä asiassa saavutetusta edistyksestä ja kannustaa oikeusasiamiestä jatkamaan avoimuuden lisäämistä;

25.

panee merkille, että oikeusasiamiehen strategia petosten ehkäisemiseksi perustuu eettiseen toimintatapaan liittyviin toimiin; panee lisäksi tyytyväisenä merkille, että oikeusasiamies soveltaa kahden silmäparin periaatetta varmistaakseen, että jokaista toimenpidettä käsittelee vähintään kaksi henkilöä;

26.

panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2021 ei havaittu eturistiriitatapauksia ja että kaikille toimensa jättäville henkilöstön jäsenille lähetetään nyt kirje, jossa heille tiedotetaan heidän edelleen jatkuvista velvoitteistaan oikeusasiamiehen toimistoa kohtaan ja heidän velvollisuudestaan ilmoittaa toimistolle ja saada siltä etukäteen lupa, jos he aikovat harjoittaa ansiotyötä tai muuta ammatillista toimintaa kahden vuoden sisällä siitä, kun he ovat lähteneet unionin palveluksesta;

27.

panee tyytyväisenä merkille, että oikeusasiamies hyväksyi vuonna 2015 yksityiskohtaiset sisäiset säännöt, jotka koskevat tarvetta suojella väärinkäytösten paljastajia kielteisiltä toimilta ja tukea heitä prosessin aikana; toteaa lisäksi, että vuonna 2021 ei ollut yhtäkään ilmoitettua väärinkäytösten paljastamistapausta;

28.

kehottaa lopettamaan sellaisten ulkopuolisten yritysten käytön, jotka Yalen yliopiston laatiman luettelon (2) mukaan jatkavat edelleen toimintaansa Venäjällä;

Digitalisaatio, kyberturvallisuus ja tietosuoja

29.

panee merkille, että tietotekniikkamenot kasvoivat huomattavasti vuonna 2021, mikä oli mahdollista toteutetun määrärahasiirron ansiosta, ja toteaa, että ne kasvoivat lähes 2,5-kertaisiksi nousten 127 430 eurosta (2020) 303 020 euroon vuonna 2021 ja lisäys kohdennettiin pääasiassa videoneuvottelupalvelujen parantamiseen;

30.

panee merkille, että oikeusasiamieheen ei kohdistunut kyberhyökkäyksiä vuonna 2021 ja että toimielin tukeutuu ensisijaisesti Euroopan parlamenttiin asioissa, jotka liittyvät sen varmistamiseen, että sen kyberturvallisuus on riittävällä tasolla;

31.

kannustaa oikeusasiamiestä työskentelemään tiiviissä yhteistyössä Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston kanssa; ehdottaa, että oikeusasiamiehen koko henkilöstölle tarjotaan säännöllisesti päivitettäviä kyberturvallisuuteen liittyviä koulutusohjelmia;

32.

panee tyytyväisenä merkille, että oikeusasiamiehen toiminnot, kuten kantelujen käsittely, henkilöstöhallinto ja rahoitus, on jo täysin digitalisoitu, mutta kantelut voidaan edelleen toimittaa paperimuodossa, jolloin niihin myös vastataan paperimuodossa, jos kantelija valitsee kyseisen muodon;

33.

panee tyytyväisenä merkille, että oikeusasiamiehen kantelujen käsittelyssä suorittamaa henkilötietojen käsittelyä koskenut Euroopan tietosuojavaltuutetun tutkimus, jonka seurauksena tietosuojavaltuutettu suoritti oikeusasiamiehen tiloissa tarkastuksen vuonna 2019, saatettiin päätökseen ja että kaikki tietosuojavaltuutetun suositukset on hyväksytty, minkä seurauksena asian käsittely päätettiin vuonna 2021;

34.

panee merkille, että oikeusasiamies asettaa mahdollisuuksien mukaan etusijalle avoimeen lähdekoodiin perustuvien välineiden käytön ja että oikeusasiamiehen verkkosivustolla käytetään yksinomaan avoimen lähdekoodin ohjelmistoja;

Kiinteistöt

35.

panee merkille, että vuosi 2021 oli siirtymävuosi, jolloin oikeusasiamies muutti lokakuussa 2021 Brysselin toimistonsa uusiin toimitiloihin, jotka on järjestelty yhteisöllisiksi työtiloiksi;

36.

pitää myönteisenä, että uusissa toimitiloissa on nykyteknologian avulla saatu pienennettyä ympäristöjalanjälkeä;

37.

panee tyytyväisenä merkille, että oikeusasiamies aikoo parantaa Brysselissä sijaitsevan rakennuksensa esteettömyyttä, ja odottaa mielenkiinnolla päivityksiä asian edistymisestä;

Ympäristö ja kestävä kehitys

38.

panee tyytyväisenä merkille, että toimisto on onnistunut vuosien mittaan vähentämään merkittävästi paperin käyttöä digitalisoimalla prosesseja muun muassa ottamalla käyttöön mahdollisuuden allekirjoittaa asiakirjoja sähköisesti ja luopumalla suurelta osin vuosikertomuksen ja uutiskirjeiden painetuista versioista;

39.

panee merkille, että oikeusasiamies on nykyteknologian ansiosta voinut ottaa käyttöön järjestelmiä, joilla vähennetään energiankulutusta muun muassa liikeilmaisinten ja keskitetysti säädettävien termostaattien avulla;

40.

panee tyytyväisenä merkille, että toimisto kannustaa julkisen liikenteen käyttöön korvaamalla 50 prosenttia julkisen liikenteen käytön vuotuisista kustannuksista 500 euron ylärajaan asti ja että sillä on entistä paremmat pysäköintitilat polkupyörällä kulkevaa henkilöstöä varten, kun taas uudessa rakennuksessa ei ole parkkihallia autoille;

41.

panee merkille, että toimisto vuokraa rakennuksensa Euroopan parlamentilta ja pyytää osoittamaan aurinkopaneelien asentamista katolle koskevat tiedustelut parlamentille; kannustaa kuitenkin toimistoa puhumaan äänekkäästi sen puolesta, että tällaiset paneelit asennettaisiin, jos niitä ei vielä ole;

Toimielinten välinen yhteistyö

42.

pitää myönteisenä, että oikeusasiamies tekee tiivistä epävirallista yhteistyötä OLAFin, EPPOn ja tilintarkastustuomioistuimen kanssa, jotta voidaan välttää tutkimusten päällekkäisyys ja keskustella molemminpuolisesti kiinnostavista aiheista, kuten eturistiriidoista ja pyöröovi-ilmiöstä;

43.

korostaa, että oikeusasiamiehen on tärkeää pitää yllä korkeatasoista tiedonvaihtoa ja yhteistyötä Euroopan oikeusasiamiesten verkoston (ENO) kanssa; panee tyytyväisenä merkille, että oikeusasiamies on alkanut tarjota tiettyjä aloja koskevia kohdennettuja työpajoja ja seminaareja ENOn jäsenten toimistoissa työskenteleville asiantuntijoille ja että se isännöi vuotuista ENO-konferenssia; kannustaa oikeusasiamiestä vahvistamaan läheisiä suhteitaan unionin toimielimiin, elimiin ja virastoihin.

44.

pitää myönteisenä, että oikeusasiamies tekee Euroopan parlamentin asiaankuuluvien valiokuntien kanssa tiivistä yhteistyötä tärkeissä tutkimuksissa joko esittelemällä työtä suoraan valiokuntien kokouksissa tai lähettämällä tietoja valiokuntien puheenjohtajille; panee tyytyväisenä merkille, että oikeusasiamiehen parlamentille antamaan vuosikertomukseen sisältyy nyt erityinen osio ”Vaikutus ja saavutukset”, johon on sisällytetty oikeusasiamiehen suositusten, ratkaisujen ja ehdotusten tilastollista seurantaa ja jossa annetaan lisäksi konkreettisia esimerkkejä vaikutuksista;

45.

toteaa, että talousarvion valvontavaliokunta odottaa mielenkiinnolla tietoa työstä, jota oikeusasiamies on tehnyt elpymis- ja palautumistukivälineen avoimuuteen ja vastuuvelvollisuuteen liittyvissä asioissa, ja että valiokunta aikoo tutkia nämä tiedot varmistaakseen, että varat käytetään asianmukaisesti; kehottaa oikeusasiamiestä tiedottamaan budjettivallan käyttäjälle säännöllisesti kohtaamistaan vaikeuksista sekä saaduista kokemuksista tulevaa rahoitusta varten;

Viestintä

46.

panee merkille, että toimisto on kehittänyt verkkosivustoaan edelleen tehdäkseen siitä helppokäyttöisemmän kansalaisille, jotka haluavat löytää tietoja kanteluista, ja tehdäkseen siitä ylipäätään houkuttelevamman käyttäjien kannalta; toteaa lisäksi, että myös SoMesin käyttö voi lisätä tietämystä oikeusasiamiehen työstä, samaan tapaan kuin vuonna 2021, painottaen erityisesti oikeutta tutustua unionin asiakirjoihin.

(1) Euroopan parlamentin asetus (EU, Euratom) 2021/1163, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan oikeusasiamiehen tehtävien hoitamista koskevasta ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista (Euroopan oikeusasiamiehen ohjesääntö) ja päätöksen 94/262/EHTY, EY, Euratom kumoamisesta (EUVL L 253, 16.7.2021, s. 1).

(2) https://som.yale.edu/story/2022/over-1000-companies-have-curtailed-operations-russia-some-remain

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/157

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1837,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021, pääluokka IX – Euroopan tietosuojavaltuutettu

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2021 (1),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021 (COM(2022) 323 – C9-0235/2022) (2),

—	ottaa huomioon Euroopan tietosuojavaltuutetun vuosikertomuksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021 sekä toimielinten vastaukset (3),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (4) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0070/2023),

1.	myöntää Euroopan tietosuojavaltuutetulle vastuuvapauden Euroopan tietosuojavaltuutetun talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan tietosuojavaltuutetulle, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan unionin tuomioistuimelle, Euroopan oikeusasiamiehelle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/158

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1838,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021, pääluokka IX – Euroopan tietosuojavaltuutettu,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0070/2023),

B.	ottaa huomioon, että henkilötietojen suoja on unionin oikeuden suojaama perusoikeus ja että se vahvistetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 8 artiklassa,

C.	ottaa huomioon, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 artiklassa määrätään, että luonnollisten henkilöiden suojaa heitä koskevien henkilötietojen käsittelyssä koskevien sääntöjen noudattamista valvoo riippumaton viranomainen;

ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/1725 (1) säädetään riippumattoman viranomaisen eli Euroopan tietosuojavaltuutetun perustamisesta ja että viranomaisen tehtävänä on suojata tietosuojaa ja yksityisyyttä koskevaa oikeutta ja taata se ja varmistaa, että unionin toimielimet, elimet, toimistot ja virastot omaksuvat vahvan tietosuojakulttuurin;

E.	ottaa huomioon, että tietosuojavaltuutettu hoitaa tehtäviään tiiviissä yhteistyössä muiden tietosuojaviranomaisten kanssa osana Euroopan tietosuojaneuvostoa ja että se palvelee yleistä etua ja noudattaa puolueettomuuden, tinkimättömyyden, avoimuuden ja käytännöllisyyden periaatteita;

ottaa huomioon, että tietosuojavaltuutettu siirtää tulojen ja menojen hyväksyjän valtuudet johtajalle tietosuojavaltuutetun talousarviota ja hallintoa koskevista tehtävistä ja vastuista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (2) 72 artiklan 2 kohdan mukaisesti laaditun toimenkuvauksen mukaisesti, kun taas tietosuojavaltuutetun tilinpitäjän tehtävästä vastaa komission tilinpitäjä Euroopan tietosuojavaltuutetun 1. maaliskuuta 2017 tekemän päätöksen mukaisesti;

panee merkille, että Euroopan tietosuojavaltuutetun talousarvio kuuluu monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen 7 ”EU:n yleinen hallinto”, jonka kokonaismäärä vuonna 2021 oli 10,7 miljardia euroa; toteaa tietosuojavaltuutetun olevan suhteellisen pieni toimielin, jonka talousarvio on vain noin 0,18 prosenttia koko hallintobudjetista;

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen maininnan, että useiden vuosien aikana tehty työ osoittaa, että näiden menojen riski on yleisesti ottaen alhainen; panee kuitenkin merkille, että vuosikertomuksessa EU:n talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuodelta 2021 ei anneta tietosuojavaltuutetusta olennaisia tietoja, ja kehottaa tilintarkastustuomioistuinta sisällyttämään seuraaviin vuosikertomuksiin kattavat tiedot kaikkien johdonmukaisen vastuuvapausmenettelyn edellyttämien vaatimusten täyttämisestä;

panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin totesi varainhoitovuotta 2021 koskevassa vuosikertomuksessaan, ettei se havainnut tietosuojavaltuutettua koskevia erityisiä ongelmia;

Talousarvio- ja varainhallinto

panee merkille, että tietosuojavaltuutetun talousarviosta katetaan myös Euroopan tietosuojaneuvoston riippumattoman sihteeristön toiminta, ja toteaa, että tietosuojavaltuutettu on tietosuojaneuvoston jäsen ja tarjoaa henkilöstöä sen sihteeristölle;

panee tyytyväisenä merkille tietosuojavaltuutetun julkaiseman vuosikertomuksen vuodelta 2021; panee merkille, että vuonna 2021 tietosuojavaltuutettu saavutti tai ylitti asetetut tavoitteet kahdeksassa yhdeksästä keskeisestä tulosindikaattorista;

panee merkille, että tietosuojavaltuutetun talousarvio vuodeksi 2021 oli 19 463 193 euroa, mikä merkitsee 0,07 prosentin marginaalista vähennystä vuoteen 2020 verrattuna; katsoo, että tätä arvioitaessa olisi kuitenkin otettava myös huomioon, että talousarvio kasvoi 16,3 prosenttia vuodesta 2019 vuoteen 2020 ja että samaan aikaan alkoi covid-19-pandemia, joka lisäsi työmäärää;

panee lisäksi merkille, että talousarvion toteutusaste oli 86 prosenttia vuonna 2021, mikä merkitsee huomattavaa lisäystä vuodesta 2020, jolloin toteutusaste oli 73 prosenttia; toteaa, että myös vuoden 2021 talousarvion toteuttamiseen vaikutti voimakkaasti covid-19-pandemia, joka ennen kaikkea rajoitti merkittävästi fyysisiä tapahtumia, konferensseja ja virkamatkoja;

panee merkille, että vuonna 2021 käyttöaste oli 89,60 prosenttia ja keskimääräinen maksuaika oli 19,98 päivää; kannustaa tietosuojavaltuutettua lyhentämään maksuviivästyksiä hyödyntämällä sähköisiä ratkaisuja, joiden avulla viranomaisten toiminnasta voidaan tehdä avoimempaa ja kestävämpää;

10.

panee tyytyväisenä merkille, että tietosuojavaltuutettu jatkoi vuonna 2021 toimiaan hallinnon tehokkuuden lisäämiseksi hyödyntämällä palvelutasosopimuksia ja osallistui jälleen laajoihin toimielinten välisiin puitesopimuksiin;

Sisäinen hallinto, toiminnan tuloksellisuus ja sisäinen valvonta

11.

toteaa vuoden 2021 olleen myös haastava erityisesti covid-19-pandemian vuoksi, sillä se aiheutti välittömän tarpeen turvata henkilöstön hyvinvointi ja synnytti samalla uusia tehtäviä, kun oli otettava käyttöön EU:n digitaalinen koronatodistus sekä seurattava matkustajatietolomakkeita, kontaktien jäljityssovelluksia ja muita viruksen torjunnassa käytettäviä teknologioita ja varmistettava, että ne olivat täysin henkilötietojen suojaa koskevan unionin lainsäädännön mukaisia;

12.

pitää myönteisenä, että tietosuojavaltuutettu perusti välittömästi sisäisen covid-19-työryhmän seuraamaan ja arvioimaan aktiivisesti unionin pandemian johdosta toteuttamia toimia, jotka herättivät kysymyksiä ja huolenaiheita henkilötietojen suojasta ja luonnollisten henkilöiden yksityisyyden suojasta; panee lisäksi tyytyväisenä merkille, että tietosuojavaltuutettu käynnisti kilpailun useampien tietosuoja-asiantuntijoiden rekrytoimiseksi ja mukautti sisäistä organisaatiota tietosuojaan liittyvän lisääntyneen työmäärän huomioon ottamiseksi;

13.

panee tyytyväisenä merkille, että tietosuojavaltuutettu mainitsee viime vuoden vastuuvapauspäätöslauselmaan antamissaan vastauksissa päättäneensä vahvistaa ennakkotarkastuksia asianmukaisilla tarkistuslistoilla ja palkata yhden kokoaikaisen henkilöstön jäsenen sisäisen valvonnan koordinaattorin tehtävään, jotta voidaan parantaa sisäisiä menettelyjä ja tehostaa organisaatiota vuoden 2023 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen;

14.

panee tyytyväisenä merkille, että tietosuojavaltuutettu on käynnistänyt toiminnan jatkuvuuden ja kriisinhallinnan uudelleentarkastelun asiaankuuluvien sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa covid-19-pandemiasta saatujen kokemusten sisäisen arvioinnin jälkeen, ja toteaa, että myös Euroopan parlamentti kannusti tähän vuoden 2020 vastuuvapauspäätöslauselmassa; on siinä käsityksessä, että prosessi on edelleen käynnissä, ja odottaa saavansa vuoden 2022 vastuuvapausmenettelyn yhteydessä tietoa saaduista kokemuksista ja mahdollisista toimenpiteistä;

Henkilöresurssit, tasa-arvo ja henkilöstön hyvinvointi

15.

panee merkille, että vuoden 2021 lopussa tietosuojavaltuutetun palveluksessa oli 132 henkilöstön jäsentä eli vähän enemmän kuin vuoden 2020 lopussa, jolloin henkilöstön jäseniä oli 124, ja huomattavasti enemmän kuin vuoden 2019 lopussa, jolloin henkilöstön jäseniä oli 107; panee huolestuneena merkille, että sopimussuhteisten toimihenkilöiden määrä kasvoi vuodesta 2020, jolloin se oli 37, niin että vuoden 2021 lopussa sopimussuhteisia toimihenkilöitä oli 49, ja että virkamiesten määrä laski samalla ajanjaksolla 72:sta 68:aan; kannustaa tietosuojavaltuutettua tarjoamaan työntekijöilleen vakituisia työsopimuksia, jotta taataan toiminnan jatkuvuus ja turvatut työpaikat; korostaa, että tietosuojavaltuutetun haasteena on houkutella asiantuntijoita, joilla on tarvittavaa asiantuntemusta tietyillä aloilla, ja kannustaa tietosuojavaltuutettua selvittämään keinoja, joilla se voisi lisätä avointen virkojensa näkyvyyttä;

16.

panee merkille, että tietosuojavaltuutetulla oli neljä kertaa enemmän lainsäädäntöä koskevia kuulemisia vuoteen 2019 verrattuna, ja toteaa, että tätä työmäärän kasvua hoitamaan on otettu vain yksi uusi henkilöstön jäsen; panee lisäksi merkille, että unionin toimielinten tietoaineistot, joiden seurannasta tietosuojavaltuutettu vastaa, lisääntyvät myös jyrkästi;

17.

panee tyytyväisenä merkille, että vuoden 2021 lopussa henkilöstössä edustettuna olevien EU:n kansalaisuuksien määrä oli kasvanut 21:een, kun se vuoden 2020 lopussa oli 20; panee lisäksi merkille, että kun edustettuina on useampia kansalaisuuksia, toimielimen maantieteellinen tasapaino on parantunut; kehottaa tietosuojavaltuutettua myös jatkamaan yhtäläisten mahdollisuuksien ja maantieteellisen tasapainon edistämistä keskijohdon ja ylemmän johdon toimissa;

18.

panee merkille, että kahdessa ylimmän johdon virassa oli mies mutta keskijohdossa naisten osuus oli 75 prosenttia (kolme neljästä); panee merkille, että tehtäväryhmissä II–IV 38 henkilöstön jäsentä 48:sta eli lähes 80 prosenttia oli naisia; panee lisäksi merkille, että naisten osuus koko työvoimasta oli 63 prosenttia vuonna 2021, kun se vuonna 2020 oli 58 prosenttia;

19.

panee tyytyväisenä merkille, että tietosuojavaltuutettu mainitsee viime vuoden vastuuvapauspäätöslauselmaan antamissaan vastauksissa, että sen henkilöstöhallinto osallistuu säännöllisesti henkilöstövalintaan ja palvelukseenottoon liittyviä tiedostamattomia ennakkoasenteita käsittelevään koulutukseen, jotta varmistetaan yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevan strategian asianmukainen täytäntöönpano;

20.

panee merkille, että vuoden 2021 lopussa toimien täyttöaste oli 88 prosenttia, mikä on melko alhainen; toteaa samalla, että vuoden 2021 lopussa oli käynnissä joitakin valintamenettelyjä ja joitakin virkoja pidettiin avoimina odotettaessa tietosuojakilpailun läpäisseiden varallaololuetteloa, joka julkaistiin vuoden 2022 ensimmäisen puoliskon lopussa; panee lisäksi merkille, että vuonna 2021 ei ollut avoinna yhtään ylemmän johdon tai keskijohdon virkaa;

21.

panee tyytyväisenä merkille, että tietosuojavaltuutettu kiinnitti huomiota sekä tietosuojavaltuutetun että tietosuojaneuvoston henkilöstön henkisen hyvinvoinnin varmistamiseen covid-19-pandemian aikana, myös tarjoamalla muun muassa sekä henkilökohtaista että ryhmätukea;

22.

panee tyytyväisenä merkille, että tietosuojavaltuutettu on kehittänyt joustavien työjärjestelyjen järjestelmän, johon kuuluu myös joustava työaika, jossa henkilöstö voi päättää päivittäin töidensä aloittamis- ja päättämisajankohdan klo 7.00–20.30 välisenä aikana; pitää lisäksi myönteisenä, että tietosuojavaltuutettu on luonut myös järjestelmän, jossa henkilöstö voi kerryttää korvattavissa olevia ylityötunteja;

23.

panee merkille, että nykyisten sääntöjen mukaan henkilöstön jäsenet voivat tehdä etätyötä enintään kolme päivää viikossa ja että esimiehen suostumuksella jotkut henkilöstön jäsenet voivat tehdä etätyötä yli 60 prosenttia; pitää myönteisenä, että etätyösääntöjen mukaan henkilöstö voi työskennellä asemapaikan ulkopuolella enintään 15 päivää vuodessa ja nimittävän viranomaisen suostumuksella vielä 15 päivää; kannustaa tietosuojavaltuutettua sallimaan etätyön mahdollisuuksien mukaan henkilöstön jäsenten sitä pyytäessä;

24.

panee merkille, että tietosuojavaltuutettu on parhaillaan perustamassa tyytyväisyystutkimusten tulosten perusteella työryhmää kehittämään strategista lähestymistapaa, jolla varmistetaan, että työmäärä jaetaan tasapuolisesti henkilöstön kesken; panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2021 ei kirjattu yhtään työuupumustapausta; pitää lisäksi myönteisenä, että sairauslomalla olevien henkilöiden ja sairauspoissaolojen määrä väheni vuonna 2021 vuoteen 2020 verrattuna;

25.

pitää myönteisenä, että vuonna 2021 ei ilmoitettu työpaikkakiusaamisesta tai seksuaalisesta häirinnästä ja että tietosuojavaltuutettu vakuuttaa tarkkailevansa valppaasti, ettei tällaisia tapauksia esiinny tulevaisuudessa;

26.

panee tyytyväisenä merkille, että tietosuojavaltuutettu ja tietosuojaneuvosto ottavat palvelukseensa suhteellisen suuren määrän harjoittelijoita toimielimen kokoon suhteutettuna; panee lisäksi tyytyväisenä merkille, että kaikki maaliskuussa 2021 palvelukseen otetut kahdeksan harjoittelijaa ja lokakuussa 2021 palvelukseen otetut yhdeksän harjoittelijaa saivat palkkaa;

Eettiset toimintapuitteet ja avoimuus

27.

panee merkille, että tietosuojavaltuutetun eettisiin toimintapuitteisiin, joita päivitettiin vuonna 2019, sisältyy muun muassa häirintää, eturistiriitojen ehkäisemistä ja muita eettisiä kysymyksiä koskevaa pakollista perehdyttämiskoulutusta uusille tulokkaille; panee merkille, että vuonna 2021 näiden alojen koulutusta annettiin 25 henkilölle ja että kaikkien toimielimen palvelukseen tulevien on allekirjoitettava salassapitovakuutus ja heidän on vakuutettava, ettei heillä ole eturistiriitoja; pitää lisäksi myönteisenä, että vuonna 2022 koulutukseen aiottiin lisätä väärinkäytösten paljastamista käsittelevä osio;

28.

pyytää tietosuojavaltuutettua antamaan tietoja ylemmän johdon virkoja koskevista käytännesäännöistä, joiden laatiminen päätettiin aloittaa;

29.

panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2021 ei tehty OLAFin tutkimuksia tietosuojavaltuutetun tai tietosuojaneuvoston henkilöstön jäsenistä; toteaa, että Euroopan oikeusasiamies käsitteli vuonna 2021 yhtä tietosuojavaltuutettua koskevaa tapausta, joka saatettiin päätökseen ja jonka päätelmissä todettiin, että asiassa oli päästy sopimukseen, eikä tietosuojavaltuutetulle siten annettu suosituksia; on lisäksi tyytyväinen siihen, että vuonna 2021 ei esiintynyt eturistiriitatapauksia eikä väärinkäytösten paljastamistapauksia;

30.

panee merkille, että tietosuojavaltuutettu ei tällä hetkellä käytä toimielinten välistä avoimuusrekisteriä mutta se julkaisee kokoustensa, myös edunvalvojien kanssa järjestettyjen kokousten, esityslistat ja taltioinnit ja puheenvuorot verkkosivustollaan; kehottaa tietosuojavaltuutettua saattamaan päätökseen sisäisen analyysinsä käytettävissä olevista vaihtoehdoista ja liittymään pakollista avoimuusrekisteriä koskevaan toimielinten väliseen sopimukseen;

31.

panee tyytyväisenä merkille toimet, jotka tietosuojavaltuutettu suoritti kansalaisen tiedonsaantipyynnön johdosta; korostaa kuitenkin, että tietosuojavaltuutettu antoi asiassa päätöksen ennen kuin kaikki tosiseikat oli tarkistettu ja vahvistettu, vaikka valitusmenettelyä oli käsitelty yli kaksi vuotta ja se oli edelleen käynnissä vuoden 2022 lopussa; kehottaa tietosuojavaltuutettua tarkistamaan työjärjestystään, jotta varmistetaan kansalaisten tekemien valitusten tehokas ja oikea-aikainen tarkastelu ottaen huomioon kaikki asiaankuuluvat tiedot (3);

32.

toteaa, ettei vuonna 2021 ollut yhtään tapausta, jossa henkilöstön jäsen olisi lähtenyt toimielimestä yksityisen sektorin palvelukseen, eikä yhtään karenssiaikaa koskevaa tapausta; panee tyytyväisenä merkille, että talousarviosta ei myönnetty varoja entisille parlamentin jäsenille, komission jäsenille tai korkean tason (AD14 alkaen) virkamiehille toimimisesta neuvonantajana tai muussa roolissa;

33.

kehottaa lopettamaan sellaisten ulkopuolisten yritysten käytön, jotka Yalen yliopiston laatiman luettelon (4) mukaan jatkavat edelleen toimintaansa Venäjällä;

Digitalisaatio, kyberturvallisuus ja tietosuoja

34.

panee merkille, että vuoden 2021 talousarviositoumukset olivat 20 prosenttia suuremmat kuin vuonna 2020 tietotekniikkahankkeiden ja -laitteiden osalta, mukaan lukien videoneuvottelulaitteet, joiden ansiosta organisaatiossa voitiin järjestää hybridikokouksia;

35.

toteaa, että Euroopan parlamentti tarjoaa monia keskeisiä tietoteknisiä toimintoja, myös kyberturvallisuuden alalla, yrityspalvelujen tarjoajana ja CERT-EU:n (tietotekniikan kriisiryhmä) kautta; pyytää tietosuojavaltuutettua pitämään silmällä yleisesti henkilötietojen vaihtoa unionin toimielinten välillä kyberturvallisuuden varmistamiseksi; pitää myönteisenä, että tietosuojavaltuutettu toteuttaa kuitenkin toimia parantaakseen digitaalista vaikuttavuuttaan ja turvallisuuttaan muun muassa antamalla säännöllistä kybertietoisuuden parantamista koskevaa koulutusta koko henkilöstölleen, mukaan lukien perehdyttämiskoulutus uusille tulokkaille;

36.

on tyytyväinen siihen, että tietosuojavaltuutettu testaa ja esittelee edelleen avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöä omisteisten välineiden vaihtoehtona, jotta voidaan estää riippuvuussuhteen syntyminen yhteen toimittajaan, säilyttää teknisten järjestelmien hallinta itsellä, vahvistaa käyttäjien yksityisyyden suojaa ja tietosuojaa sekä lisätä turvallisuutta ja avoimuutta kansalaisia kohtaan; kannustaa tietosuojavaltuutettua tiedottamaan näistä näkökohdista muille unionin toimielimille;

37.

suhtautuu myönteisesti uuteen TechSonar-aloitteeseen, jolla pyritään seuraamaan teknologian uusia suuntauksia, jotta voidaan ymmärtää paremmin niiden mahdollisia vaikutuksia yksittäisiin ihmisiin ja varmistaa kestävä digitaalinen tulevaisuus, jossa henkilötietojen suoja taataan;

38.

muistuttaa, että tietosuojavaltuutetun työmäärä kasvaa todennäköisesti entisestään unionissa vahvistuvan digitalisaatiokehityksen, virastojen toimeksiantojen tarkistamisen ja komission erityisesti oikeus- ja sisäasioiden alalla esittämien aloitteiden vuoksi, ja toteaa, että näitä ovat lausunnot Europolin toimeksiannosta, digipalvelusäädös/digimarkkinasäädös, tarkistettu verkko- ja tietoturvadirektiivi sekä yhteiset lausunnot tekoälysäädöksestä ja EU:n digitaalisesta koronatodistuksesta; panee tyytyväisenä merkille tietosuojavaltuutetun yhteistyössä Euroopan tietosuojaneuvoston kanssa lainsäädäntötyöhön antaman panoksen; painottaa, että taloudelliset ja henkilöresurssit on mukautettava kasvavaan työmäärään ja että tietosuojavaltuutetun määrärahoja on lisättävä vastaavasti.

Kiinteistöt

39.

panee merkille, että kun Euroopan oikeusasiamies lähti Brysselissä sijaitsevasta rue Montoyer 30 -rakennuksesta lokakuun 2021 lopussa, tietosuojavaltuutetusta ja tietosuojaneuvostosta tuli tämän Euroopan parlamentin vuokralle antaman rakennuksen ainoat vuokralaiset; panee merkille, että rakennuksen kolme kerrosta kunnostettiin ja yli sata tietosuojavaltuutetun ja tietosuojaneuvoston henkilöstön jäsentä muutti työhuoneisiin; panee myös merkille, että kunnostukseen kuului rakennuksen nykyaikaistaminen ja mukauttaminen covid-19-pandemian jälkeisiin uusiin työoloihin, muun muassa uusien kannettavien videoneuvottelulaitteiden käyttöönotto;

40.

panee merkille, että vuoden 2020 vastuuvapausmietinnössä Euroopan parlamentti kannusti tietosuojavaltuutettua ottamaan kiinteistöstrategiassaan huomioon liikuntarajoitteisten tai muiden vammaisten henkilöiden tarpeet; toteaa, että tietosuojavaltuutettu viittaa vastauksissaan Euroopan parlamentin kanssa tekemäänsä hallinnolliseen sopimukseen; kannustaa kuitenkin tietosuojavaltuutettua kiinnittämään kiinteistöstrategiassaan erityistä huomiota tähän asiaan;

Ympäristö ja kestävä kehitys

41.

panee tyytyväisenä merkille, että tietosuojavaltuutettu on jatkanut pyrkimyksiään tulla paperittomaksi toimielimeksi muun muassa varmistamalla, että laskujen maksukiertoa hallinnoidaan sähköisesti ja että henkilöstöhallinnon valinta- ja arviointiprosesseja hallinnoidaan paperittomasti;

42.

on tyytyväinen siihen, että tietosuojavaltuutettu kannustaa edelleen julkisen liikenteen käyttöön korvaamalla 50 prosenttia julkisen liikenteen kuukausi- tai vuosimaksuista ja varaa edelleen pysäköintitiloistaan riittävästi tilaa henkilöstönsä polkupyörille;

43.

panee merkille tietosuojavaltuutetun ilmoituksen, että se aikoo selvittää suunnitelmia asentaa aurinkopaneeleja Euroopan parlamentin sille vuokraamaan rakennukseen, ja kannustaa tietosuojavaltuutettua puoltamaan tällaisten paneelien asentamista;

Toimielinten välinen yhteistyö

44.

pitää myönteisenä tietosuojavaltuutetun valvontatehtävässään tekemää yhteistyötä muiden unionin toimielinten, elinten ja virastojen ja erityisesti vastaperustetun EPPOn kanssa;

45.

on tyytyväinen siihen, että tietosuojavaltuutettu seuraa tiiviisti Euroopan keskuspankin toteuttamaa digitaalisen euron arviointihanketta, jossa käsitellään muun muassa oikeutta yksityisyyteen ja henkilötietojen suojaa; toteaa, että tietosuojavaltuutettu tarvitsee lisäresursseja tämän hankkeen valvomiseen;

46.

pitää myönteisenä tietosuojavaltuutetun tekemää aloitetta perustaa sekä tietosuojaneuvoston asiantuntijoista että ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva asiantuntijatukireservi, joka avustaa kansallisia tietosuojaviranomaisia näiden yhteisen edun kannalta merkittävissä tutkimuksissa ja täytäntöönpanotoimissa tekemässä työssä;

47.

panee merkille, että tietosuojavaltuutettu kävi Europolin kanssa vuoropuhelua laajamittaisten tietoaineistojen käsittelystä virastossa, jotta varmistetaan tietojen sääntöjenmukainen käsittely; panee merkille, että tietosuojavaltuutettu on tuonut syyskuusta 2020 lähtien useaan otteeseen esiin vakavan huolensa tietojen minimoinnista ja tietoaineistojen säilyttämisestä ilman että rekisteröityjä luokitellaan; kannustaa tietosuojavaltuutettua jatkamaan vuoropuhelua näiden ongelmien ratkaisemiseksi;

48.

panee merkille, että tietosuojavaltuutettu ei tehnyt vuonna 2021 uusia toimielinten välisiä sopimuksia mutta se tarkisti Euroopan parlamentin kanssa tehtyä hallinnollista sopimusta, jotta parlamentin tiloihin Strasbourgiin voitaisiin perustaa tietosuojavaltuutetun pysyvä toimisto, mikä auttaa myös pitämään tiiviimmin yhteyttä Euroopan neuvostoon ja helpottaa suuria määriä henkilötietoja käsittelevän eu-LISAn tietokantojen säännöllisiä tarkastuksia;

49.

panee merkille tietosuojavaltuutetun Schrems II -strategian puitteissa käynnistetyt kaksi tutkimusta, jotka koskevat henkilötietojen siirtoa EU:n/ETA:n ulkopuolisiin maihin;

Viestintä

50.

panee tyytyväisenä merkille, että tietosuojavaltuutettu järjesti vuonna 2021 tilaisuuksia, joilla pyrittiin myös vahvistamaan sen roolia ja parantamaan kansalaisten käsitystä sen tehtävästä, ja että näitä tilaisuuksia olivat muun muassa tietosuojapäivä, Eurooppa-päivä, tietosuojavaltuutetun harjoittelijoiden konferenssi ja podcast-lähetykset, tietosuojavaltuutetun kansalaisyhteiskuntahuippukokous, vuotuinen tietokoneita, yksityisyyden suojaa ja tietosuojaa käsittelevä konferenssi, maailmanlaajuinen tietosuojakokous ja tietosuojan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi;

51.

arvostaa sitä, että tietosuojavaltuutettu valmisteli kahta sosiaalisen median alustaa – EU Voice ja EU Video – koskevan julkisen pilottivaiheen, ja toteaa, että ne käynnistettiin vuonna 2022 ja niiden tarkoituksena on edistää hajautettujen, vapaiden ja avoimen lähdekoodin teknologioiden käyttöä vaihtoehtona sosiaalisille verkostoille; katsoo, että nämä pilottialoitteet edistävät unionin datasuvereniteettia ja digitaalista suvereniteettia, joilla pyritään edistämään unionin riippumattomuutta digitaalisessa maailmassa;

52.

suhtautuu myönteisesti tietosuojavaltuutetun pyrkimyksiin seurata ja selittää suurelle yleisölle teknologian uusinta kehitystä ja sen mahdollista vaikutusta tietosuojaan ja yksityisyyteen TechDispatch- ja TechSonar-raporttien avulla; toteaa, että tarvitaan lisää teknisesti ammattitaitoista työvoimaa, jotta voidaan varmistaa näiden tehtävien asianmukainen seuranta; panee tyytyväisenä merkille, että TechDispatch-aloite sai Global Privacy and Data Protection 2021 -palkinnon koulutuksen ja yleisen tietoisuuden luokassa 43. maailmanlaajuisessa tietosuojakokouksessa vuonna 2021; kannustaa tietosuojavaltuutettua lisäämään valmiuksiaan teknologian seurannan alalla ja käynnistämään havaintojaan ja suosituksiaan koskevia tiedotuskampanjoita.

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(3) Asia koskee Alankomaiden kansalaisen van der Linden tapausta, josta on kerrottu tiedotusvälineissä. Jos koko menettely olisi voitu käsitellä nopeammin, kansalainen olisi saattanut olla tyytyväinen tietosuojavaltuutetulle vuoden 2020 jälkipuoliskolla tehdyn valituksen lopputulokseen.

(4) https://som.yale.edu/story/2022/over-1000-companies-have-curtailed-operations-russia-some-remain

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/165

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1839,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021, pääluokka X – Euroopan ulkosuhdehallinto

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2021 (1),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021 (COM(2022) 323 – C9-0236/2022) (2),

—	ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2021 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2022) 292),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021 sekä toimielinten vastaukset (3),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (4) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0088/2023),

1.	myöntää unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle vastuuvapauden Euroopan ulkosuhdehallinnon talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan ulkosuhdehallinnolle, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä Euroopan oikeusasiamiehelle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(1) EUVL C 391, 12.10.2022, s. 6.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/166

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1840,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021, pääluokka X – Euroopan ulkosuhdehallinto,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0088/2023),

A.	ottaa huomioon, että Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) vastaa Brysselissä sijaitsevan päätoimipaikkansa hallintomenojen hallinnoinnista ja 144 unionin edustuston ja toimiston verkostosta;

B.	ottaa huomioon, että EUH:n vastuuta on laajennettu siten, että se kattaa myös edustustoissa työskentelevän komission henkilöstön hallinnoinnin useiden palvelutasosopimusten avulla;

C.	ottaa huomioon, että edustustojen tehtävänä on edustaa unionia ja sen kansalaisia ympäri maailmaa kehittämällä verkostoja ja kumppanuuksia sekä edistää unionin arvoja ja etuja;

D.	toteaa EUH:n säilyttäneen luontaisen ja alkuperäisen erityislaatunsa, joka syntyi, kun siihen koottiin neuvoston ja komission entisten ulkosuhteista vastaavien yksiköiden henkilöstöä ja jäsenvaltioiden diplomaatteja;

E.	ottaa huomioon, että EUH:n sisäisten sääntöjen mukaan EUH:n pääsihteeri toimii sen valtuutettuna tulojen ja menojen hyväksyjänä ja resurssihallinnosta vastaava pääjohtaja toimii pääasiallisena edelleenvaltuutettuna tulojen ja menojen hyväksyjänä;

F.	ottaa huomioon, että talousarvion toteuttamiseen sovelletaan varainhoitoasetusta ja EUH:n talousarvion toteuttamista koskevia sisäisiä sääntöjä;

panee merkille, että EUH:n talousarvio kuuluu monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen 7 ”EU:n yleinen hallinto”, jonka kokonaismäärä vuonna 2021 oli 10,7 miljardia euroa; panee merkille, että EUH:n talousarvion (maksut, mukaan lukien komission rahoitusosuudet) osuus koko monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen 7 sisältyvästä hallintobudjetista on noin yhdeksän prosenttia;

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen maininnan, että tarkastukset ovat jo useamman vuoden ajan osoittaneet, että hallintomenoissa riski on yleisesti ottaen alhainen; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta kuitenkin sisällyttämään seuraaviin vuosikertomuksiin kattavammat tiedot kaikkien johdonmukaisen vastuuvapausmenettelyn edellyttämien vaatimusten täyttämisestä;

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen maininnan, että se havaitsi EUH:n suorittamissa maksuissa kaksi kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevaa virhettä, joista yhdessä oli kyse erään unionin edustuston hankkimiin palveluihin liittyvän sopimuksen puuttumisesta, kun taas toisessa virhe liittyi etuuksiin, jotka oli maksettu sellaiselle henkilöstön jäsenelle, joka ei ollut ilmoittanut äskettäisistä muutoksista henkilökohtaisessa tilanteessaan;

panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin toteaa myös, että se tarkasti EUH:n valvontajärjestelmät eikä havainnut niissä merkittäviä ongelmia;

panee lisäksi merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi vuonna 2015 merkittäviä puutteita, jotka liittyivät unionin edustustojen järjestämiin hankinta- ja palvelukseenottomenettelyihin; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin kohdisti vuonna 2021 näihin huomautuksiin seurantaa tarkastamalla otoksen, joka koostui kymmenestä unionin edustustojen järjestämästä hankintamenettelystä ja kahdeksasta paikallisen henkilöstön palvelukseenottomenettelystä; panee merkille, että vuonna 2019 EUH teki hankintamenettelyyn parannuksia yksinkertaistamalla ja uudistamalla toimintamenettelyjä unionin edustustoissa, keskittämällä osan prosesseista päätoimipaikkaan sekä laatimalla uusia malleja hankinta-asiakirjoille ja että se tarkisti säännöt ja ehdot, joilla säännellään paikallisen henkilöstön palvelukseenottoa unionin edustustoihin, ja suoritti ennakkotarkastuksia ennen palvelukseenottoa; panee lopuksi vielä huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi viidessä tarkastamistaan kymmenestä hankintamenettelystä joitakin puutteita tavassa, jolla unionin edustustot sovelsivat julkisia hankintoja koskevia sääntöjä, ja havaitsi joitakin puutteita kaikissa kahdeksassa paikallista henkilöstöä koskevassa palvelukseenottomenettelyssä; kehottaa EUH:ta ryhtymään toimiin sellaisten ongelmien ratkaisemiseksi, jotka johtavat hankinnoissa havaittuihin virheisiin, ja estämään asiaa koskevien sääntöjen rikkomisen tulevaisuudessa;

kannustaa voimakkaasti EUH:ta toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä, kuten tehostamaan koulutusta ja parantamaan ohjeita sekä hankinta-asiakirjoja koskevia malleja, jotta virheiden määrä saataisiin vähenemään unionin edustustojen järjestämien hankinta- ja palvelukseenottomenettelyjen yhteydessä, ja raportoimaan toteutetuista toimenpiteistä vastuuvapauden myöntäville viranomaisille;

Talousarvio- ja varainhallinto

panee merkille, että EUH:n talousarvio vuodeksi 2021 oli 767 626 000 euroa, mikä merkitsee 5,0 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna, ja toteaa, että lisäys oli samankaltainen kuin vuonna 2020, jolloin se oli 5,2 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna; toteaa, että oman talousarvionsa lisäksi EUH sai komissiolta käyttöönsä 211 200 000 euroa (joka sisälsi myös käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja ja edelliseltä varainhoitovuodelta siirrettyjä määriä) kattaakseen unionin edustustoissa työskentelevän komission henkilöstön hallintokulut; panee merkille, että muiden määrien ohella EUH sai myös rahoitusosuuksia edustustoissa työskentelevän Euroopan kehitysrahaston henkilöstön yhteisten kustannusten kattamiseksi, minkä jälkeen EUH:n hallinnoimien määrärahojen (maksusitoumusmäärärahat) kokonaismäärä oli yhteensä 1 091,1 miljoonaa euroa;

panee merkille, että EUH:n vuoden 2021 lopullisen talousarvion maksusitoumusmäärärahoista käytettiin 99,4 prosenttia, mikä on enemmän kuin vuonna 2020, jolloin niistä käytettiin 95,0 prosenttia; panee merkille, että vuoden 2021 talousarvion maksumäärärahoista käytettiin 84,5 prosenttia eli hieman enemmän kuin vuonna 2020, jolloin niistä käytettiin 82,3 prosenttia;

10.

panee merkille, että EUH:n päätoimipaikan lopullinen talousarvio siirtojen jälkeen oli yhteensä 295 miljoonaa euroa, joista käytettiin 290,5 miljoonaa euroa eli 98,5 prosenttia; panee merkille, että maksumäärärahoista käytettiin 238,3 miljoonaa euroa eli 80,8 prosenttia;

11.

panee merkille, että lopullinen talousarvio EUH:n edustustoja varten oli siirtojen jälkeen yhteensä 472,6 miljoonaa euroa, joista käytettiin 472,4 miljoonaa euroa eli 99,9 prosenttia; panee merkille, että maksumäärärahoista käytettiin 410,1 miljoonaa euroa eli 86,8 prosenttia;

12.

panee merkille, että covid-19-pandemian vuoksi vuonna 2021 lisättiin tietotekniikkamäärärahoja, kun taas erinäisten menoerien, kuten palkkojen, määrärahoja vähennettiin; panee merkille, että EUH ilmoitti budjettivallan käyttäjälle vuoden 2021 aikana kolmesta siirrosta, joista kaksi suoritettiin covid-19-pandemiasta aiheutuneiden lisämenojen ja vuoden lopussa tehtävän täsmäytyksen kattamiseksi;

13.

panee merkille, että EUH suoritti 131 352 maksua vuonna 2021 ja että niistä 115 060 eli 87,6 prosenttia maksettiin määräajassa; panee lisäksi merkille, että keskimääräinen nettomaksuaika oli 18 päivää ja että sähköisen laskutuksen osuus oli 24 prosenttia;

14.

panee tyytyväisenä merkille, että EUH on allekirjoittanut huomattavan määrän palvelutasosopimuksia pääasiassa komission kanssa mutta myös muiden toimielinten kanssa ja että ne kattavat yli 70 erilaista palvelua 16 taholta; panee lisäksi merkille, että komission tilinpitäjä (budjettipääosasto) toimii edelleen EUH:n tilinpitäjänä mutta EUH on lisännyt omia valmiuksiaan hoitaa joitakin tilinpitotoimintoja ja myös edustustojen tilinpitotoimintoja;

15.

panee tyytyväisenä merkille, että tilojen yhteiskäyttösopimusten, jotka koskevat jäsenvaltioiden ja muiden unionin yksiköiden henkilöstön sijoittamista unionin edustustoihin, määrä on edelleen kasvussa, ja toteaa, että sopimuksia oli jo yhteensä 115 ja ne koskivat 67:ää unionin edustustoa ja yhteensä 36:ta kumppania;

Sisäinen hallinto, toiminnan tuloksellisuus ja sisäinen valvonta

16.

panee merkille, että EUH toteutti vuonna 2021 suurimman organisaatiouudistuksensa sitten sen perustamisen vuonna 2011 ja perusti pääsihteerin kabinetin ja kuusi suurta maantieteellistä osastoa ottaakseen paremmin huomioon nykyisen geopoliittisen tilanteen; panee merkille, että lisäksi perustettiin uusi strategisen viestinnän ja ennakoinnin osasto yhdistämällä kaksi strategisen viestinnän jaostoa ja toimintapolitiikan suunnittelusta ja strategisesta ennakoinnista vastaava jaosto, jotta disinformaatiota voidaan käsitellä paremmin;

17.

panee merkille, että covid-19-pandemia vaikutti edelleen voimakkaasti työoloihin EUH:ssa vuonna 2021; panee merkille, että säästöjä saatiin aikaan erityisesti palkkakustannuksissa, kun palvelukseenottomenettelyt hidastuivat, sekä muun muassa virkamatka-, kokous- ja konferenssikustannuksissa; panee merkille, että pandemia loi myös mahdollisuuksia disinformaation levittämiseen ja ulkomaisen manipulointiin ja sekaantumiseen ja lisäsi näin ollen EUH:n kohtaamia haasteita;

18.

panee merkille, että vuonna 2021 EUH:n eteen tuli Afganistanissa, Sahelin alueella ja Etiopiassa useita turvallisuuskriisejä, joiden yhteydessä se hankki tietoa ja reagoi muutoksiin paikan päällä melko myöhään, mikä johti siihen, että unionin henkilöstö jouduttiin evakuoimaan nopeasti;

19.

panee tyytyväisenä merkille, että yksikään unionin edustusto ei esittänyt varaumia vuonna 2021;

20.

panee merkille, että EUH:n työn eri osa-alueita tarkastavat sen sisäinen tarkastaja, komission sisäinen tarkastus ja tilintarkastustuomioistuin; toteaa, että vaikka on tärkeää varmistaa perusteelliset kontrollit ja tarkastukset, on yhtä tärkeää välttää päällekkäisyyksiä;

21.

panee tyytyväisenä merkille, että komission sisäinen tarkastus totesi vuonna 2021 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista antamassaan vuosikertomuksessa, että kaikki kolmeen aiempaan komission ja EUH:n toimien koordinointia koskevaan tarkastukseen liittyneet suositukset oli pantu täytäntöön;

22.

panee merkille, että EUH:n sisäisen tarkastuksen jaosto (IAD) keskittyi vuosia 2018–2021 koskevassa suunnitelmassaan pääasiassa henkilöstömenoihin, joiden osuus EUH:n menoista on yli 50 prosenttia; panee merkille, että IAD:n suunnitelmassa vuosiksi 2022–2024 keskitytään muihin aloihin, joita ei ole aiemmin käsitelty, kuten turvallisuuteen, infrastruktuuriin ja tietotekniikkaan; kehottaa EUH:ta tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tämän sisäisen tarkastuksen tuloksista;

23.

panee tyytyväisenä merkille, että kaikkia EUH:n talousarvioon varainhoitovuonna 2021 kirjattuja rahoitustoimia valvotaan ositettujen otantojen avulla käyttäen samanlaista menetelmää kuin Euroopan tilintarkastustuomioistuin käyttää;

Henkilöresurssit, tasa-arvo ja henkilöstön hyvinvointi

24.

panee merkille, että vuoden 2021 lopussa EUH:ssa työskenteli 5 072 henkilöstön jäsentä, joista 2 303 (45,4 prosenttia) EUH:n päätoimipaikassa ja 2 769 (54,6 prosenttia) unionin edustustoissa ja toimistoissa eri puolilla maailmaa; panee merkille, että tämä merkitsee huomattavaa 9,2 prosentin lisäystä, kun vuonna 2020 henkilöstön jäseniä oli 4 643, joista 2 286 työskenteli EUH:n päätoimipaikassa ja 2 357 edustustoissa ja toimistoissa; panee merkille, että eniten henkilöstön määrä lisääntyi edustustoissa ja toimistoissa, joita varten komissiolta siirrettiin yli 450 paikallisen toimihenkilön tointa EUH:n talousarvioon; panee lopuksi vielä merkille, että EUH sai vuonna 2021 budjettivallan käyttäjältä 47 kokoaikavastaavaa lisää;

25.

panee merkille, että vuoden 2021 lopussa EUH:n palveluksessa oli 1 706 virkamiestä ja väliaikaista toimihenkilöä, 1 543 paikallista toimihenkilöä, 567 sopimussuhteista toimihenkilöä, 467 kansallista asiantuntijaa, 43 nuorempaa asiantuntijaa unionin edustustoissa ja 746 muuhun ulkopuoliseen henkilöstöön kuuluvaa työntekijää ja harjoittelijaa; panee lopuksi vielä merkille, että unionin edustustoissa työskenteli lisäksi 3 327 komission henkilöstön jäsentä;

26.

panee merkille, että vuonna 2021 EUH:n henkilöstöstä oli naisia 46,7 prosenttia, mikä on hieman vähemmän kuin vuoden 2020 lopussa, jolloin heitä oli 48,7 prosenttia; panee kuitenkin merkille, että naisten osuus AD-henkilöstöstä oli 37,4 prosenttia, mikä on enemmän kuin vuonna 2020, jolloin se oli 37,3 prosenttia; panee tyytyväisenä merkille, että naisten määrä on kasvanut suhteellisesti kaikissa johtotehtävissä, sillä naisten määrä keskijohdossa kasvoi 32,7 prosentista (2020) 35,4 prosenttiin vuonna 2021 ja ylemmässä johdossa 25,5 prosentista 26,3 prosenttiin ja naisten osuus edustustojen päälliköistä puolestaan 27,1 prosentista 29,4 prosenttiin; kannustaa EUH:ta näyttämään esimerkkiä lisäämällä naisten määrää edustustojen päällikön tehtävissä ja osallistumaan feministiseen diplomatiaan erityisesti sellaisissa kolmansissa maissa, joissa sukupuolten tasa-arvoa koskevat normit ovat löyhemmät, jotta voidaan edistää naisten oikeuksia ja osallistavaa hallintotapaa;

27.

panee tyytyväisenä merkille, että EUH on nimittänyt tasa-arvo- ja monimuotoisuuslähettilään, jonka tehtävänä on lisätä tietoisuutta asiasta ja sitä koskevaa pohdintaa diplomatiassa, poliittisessa vuoropuhelussa ja toimintaperiaatteita koskevissa päätöksissä; pitää lisäksi myönteisenä, että EUH avaa osana #NoWomanNoEUDiplomacy-strategiaa mentorointiohjelmia AST- ja alempien AD-palkkaluokkien naisille tarjotakseen heille urapolun ylempiin tehtäviin; kehottaa EUH:ta keskittymään edelleen sukupuolten tasapuolisen edustuksen varmistamiseen henkilöstössä ja johdossa ja raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle aloitteista ja edistymisestä tämän saavuttamisessa;

28.

kehottaa laatimaan vaikuttavia tasa-arvokoulutusstrategioita EUH:ssa; korostaa, että on tärkeää investoida resursseihin ja asiantuntemukseen sellaisten koulutusstrategioiden kehittämiseksi, joissa keskitytään sukupuolten tasa-arvoa koskevan lähestymistavan soveltamiseen kansainvälisissä toimissa ja ohjelmissa, jotta EUH:ssa saadaan aikaan todellinen kulttuurin muutos; täsmentää, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen mekanismien integrointiin, sukupuolitietoisen budjetoinnin käsittelyyn, sukupuolivaikutusten arviointeihin ja sukupuolistuneen väkivallan torjumiseen; ehdottaa, että hyväksytään kattava koulutusohjelma GAP III -toimintasuunnitelman panemiseksi asianmukaisesti täytäntöön kaikilla EUH:n tasoilla;

29.

panee tyytyväisenä merkille, että kaikki jäsenvaltiot ovat edustettuina henkilöstössä ja että erityisesti vuonna 2004 tai sen jälkeen liittyneistä jäsenvaltioista (EU13-maat) tulleiden henkilöstön jäsenten suhteellinen määrä on kasvanut, mikä on varmistanut kohtuullisemman jakauman koko henkilöstössä; korostaa kuitenkin, että johdon tasolla on yhä suurta epätasapainoa, vaikka Euroopan parlamentti on lukuisia kertoja pyytänyt puuttumaan tähän ongelmaan; on huolestunut siitä, että vain 24 jäsenvaltiota on edustettuina EUH:n lähettiläiden joukossa ja että jakauma on siten epätasaisempi ja että 135 virasta 82 eli 61 prosenttia on niillä viidellä jäsenvaltiolla, joista on eniten lähettiläitä (Ranska 19, Saksa 18, Espanja 17, Italia 16 ja Belgia 12); painottaa olevansa huolestunut edustustojen päälliköiden osalta vallitsevasta maantieteellisestä epätasapainosta ja toistaa EUH:lle esittämänsä kehotuksen jatkaa työtä maantieteellisen edustuksen tasapainon parantamiseksi, jotta kaikkien jäsenvaltioiden kansalaiset olisivat asianmukaisesti edustettuina;

30.

tähdentää, että EU13-jäsenvaltiot käsittävät noin 23 prosenttia unionin väestöstä; panee merkille, että keskijohdon tehtävissä työskentelevien EU13-maiden kansalaisten määrä kasvoi 13,8 prosentista (2020) 16,2 prosenttiin vuonna 2021, että näistä maista tulevien ylempien johtajien määrä kasvoi 7,3 prosentista 8,9 prosenttiin ja että näistä maista tulevien lähettiläiden määrä kasvoi 14,1 prosentista (2020) 18 prosenttiin vuonna 2021; korostaa, että EUH:n on kaikkien unionin toimielinten tavoin varmistettava, että kaikki jäsenvaltiot ovat suhteellisesti edustettuina ja että huomioon otetaan hakijoiden pätevyys ja ansiot; vaatii EUH:ta varmistamaan henkilöstönsä maantieteellinen tasapainon, jotta se koostuu asianmukaisesti kaikkien jäsenvaltioiden edustajista ja jotta siinä otetaan huomioon jäsenvaltioiden kirjo virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 27 artiklan mukaisesti; kehottaa EUH:ta jälleen jatkamaan vuorovaikutusta jäsenvaltioiden kanssa mainostaakseen virkojaan/toimiaan kansallisessa diplomaattiverkostossa ja tutkijapiireissä;

31.

panee huolestuneena merkille, että vuonna 2021 EUH:n päätoimipaikassa oli avoinna 15 keskijohdon tointa ja viisi ylemmän johdon tointa ja unionin edustustoissa viisi keskijohdon tointa keskimäärin kolmen kuukauden ajan ja että 15 henkilöstön jäsentä toimi virkaatekevinä johtotehtävissä toimien ollessa avoimina; kannustaa EUH:ta tiedottamaan paremmin avoimista viroistaan ja uramahdollisuuksistaan sekä tutkimaan keinoja henkilöstön palvelukseenoton parantamiseksi;

32.

panee merkille, että EUH on jatkanut paikallisia toimihenkilöitä koskevien työehtojen uudistuksen täytäntöönpanoa ja että 62 prosenttia paikallisista toimihenkilöistä liittyi uudistukseen, mikä yhdessä 1. kesäkuuta 2020 jälkeen palvelukseen otettujen uusien työntekijöiden kanssa merkitsee sitä, että yli 66 prosenttia paikallisista toimihenkilöistä kuului uusien sääntöjen piiriin 31. maaliskuuta 2022 mennessä; kehottaa EUH:ta lisäämään unionin edustustoille annettavaa koulutusta ja ohjeistusta paikallisen henkilöstön palvelukseenottomenettelyistä, jotta se voi varmistaa läpinäkyvyyden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden noudattamisen;

33.

panee merkille, että EUH:n henkilöstöllä on EUH:n päätoimipaikassa lupa tehdä etätyötä enintään kolme päivää viikossa ja unionin edustustoissa enintään yksi päivä; panee tyytyväisenä merkille, että EUH antaa sekä päätoimipaikan henkilöstölle että unionin edustustojen ulkomaanhenkilöstölle mahdollisuuden tehdä 10 päivää etätyötä asemapaikan ulkopuolelta ja että päivien määrää voidaan korottaa erityistilanteissa, jotta voidaan tukea hankalissa perhetilanteissa olevia kollegoja;

34.

panee merkille, että vuonna 2021 niiden henkilöiden määrä, joilla oli sairauspoissaoloja, kasvoi 9,3 prosenttia ja sairauspoissaolopäivien määrä 36 prosenttia; katsoo, että tämä on suhteellisen suuri lisäys, ja kehottaa EUH:ta tutkimaan tarkemmin, onko jotakin tehtävissä fyysisten ja psyykkisten työolojen parantamiseksi, jotta voidaan varmistaa, että tilanne paranee tulevina vuosina; kehottaa EUH:ta ryhtymään tarvittaviin toimiin työuupumuksen riskin lievittämiseksi ja henkilöstönsä hyvinvoinnin varmistamiseksi;

35.

panee merkille, että EUH ei säilytä tietoja henkilöstön vammoista mutta että EUH:n päätoimipaikan ja edustustojen koko henkilöstölle osoitettuun kyselyyn vastanneista 1 075 henkilöstön jäsenestä 24 ilmoitti, että heillä on pysyvä vamma, ja 23 ilmoitti lyhytaikaisesta tai väliaikaisesta vammasta; panee lisäksi merkille, että EUH on pyytänyt unionin edustustoja antamaan tietoja tilojensa ja sijaintikaupunkinsa soveltuvuudesta sekä esteettömyydestä ja saavutettavuudesta, mikä on nähtävä ensimmäisenä askeleena sitä kohti, että myös vammaisia työntekijöitä voidaan lähettää edustustoihin; kehottaa EUH:ta tiedottamaan edelleen edistymisestä vammaisten henkilöiden integroimisessa sen palvelukseen;

36.

pitää myönteisenä, että EUH:ssa on erilaisia tilapäistä muihin tehtäviin siirtoa koskevia ohjelmia ja vaihto-ohjelmia jäsenvaltioiden, kolmansien maiden, kansainvälisten järjestöjen ja unionin toimielinten, kuten Euroopan parlamentin, kanssa; pitää erityisen myönteisenä, että covid-19-pandemiatilanteen kohentumisen vuoksi EUH:n ja parlamentin välistä ohjelmaa voitiin jatkaa jälleen marraskuusta 2021 alkaen;

37.

panee tyytyväisenä merkille, että EUH ottaa päätoimipaikkaansa ja unionin edustustoihin suhteellisen suuren määrän harjoittelijoita, 461 harjoittelijaa kaiken kaikkiaan, ja että se antaa siten monille nuorille mahdollisuuden kokeilla työtä unionin toimielimessä; panee lisäksi merkille, että kaikille päätoimipaikan harjoittelijoille myönnetään kuukausittainen apuraha ja että useimmat edustustojen harjoittelijat (96 prosenttia) saavat korvauksen EUH:lta tai muilta toimielimiltä; kehottaa EUH:ta ryhtymään asianmukaisiin toimiin varmistaakseen, että kaikki sen palvelukseen tulevat harjoittelijat saavat kohtuullisen korvauksen;

38.

kannustaa jatkamaan toimia EUH:n ydinhenkilöstön nuorentamiseksi ja pysyvän, erikoistuneen eurooppalaisen diplomaattikunnan luomiseksi säännöllisten erikoistuneiden avointen kilpailujen avulla, joiden tarkoituksena on ottaa palvelukseen henkilöitä, joilla on monenlaista lahjakkuutta, osaamista ja potentiaalia;

Eettiset toimintapuitteet ja avoimuus

39.

toteaa, että eettistä toimintatapaa ja avoimuutta koskevien sääntöjen ja normien noudattaminen on olennaisen tärkeää kaikille julkisille instituutioille ja erityisesti EUH:lle, joka edustaa unionin arvoja eri puolilla maailmaa 144 edustustossaan ja toimistossaan; pitää siksi myönteisenä, että EUH on äskettäin hyväksynyt ammatillisen toimintatavan periaatteet; kannustaa EUH:ta järjestämään koko henkilöstölleen systemaattisesti koulutustilaisuuksia ja tietoisuuskoulutusta asianmukaisesta toimintatavasta;

40.

panee merkille, että EUH tarjoaa etiikkaa koskevaa koulutusta uusien tulokkaiden perehdytystilaisuuksissa ja osana unionin suurlähettiläiden valmennusseminaareja; panee lisäksi tyytyväisenä merkille, että kaikkien unionin palvelukseen nimitettyjen johtajien on suoritettava häirinnästä vapaan työympäristön luomista käsittelevä kurssi; kannustaa EUH:ta myös sisällyttämään etiikkaa käsittelevän yleiskurssin työntekijän lähettämistä edustustoihin ja toimistoihin edeltävään pakolliseen valmentautumisohjelmaan;

41.

panee merkille, että vuonna 2021 Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) oli tutkittavana viisi EUH:n henkilöstöä koskevaa tapausta, joista neljän käsittely päätettiin ilman suosituksia ja yhden käsittelyn päätteeksi annettiin suosituksia; pyytää EUH:ta antamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tietoja näiden suositusten täytäntöönpanosta;

42.

panee merkille, että vuonna 2021 EUH:lla ei ollut yhteyksiä EPPOn kanssa mutta että EUH on valmis tekemään yhteistyötä ja että EPPOlla on aloite näiden kahden mahdollisesta keskinäisestä yhteisymmärryspöytäkirjasta; toteaa, että tiivis yhteistyö sekä OLAFin että EPPOn kanssa on tärkeää yleisen petostentorjuntastrategian yhteydessä;

43.

panee tyytyväisenä merkille, että EUH päivittää parhaillaan petostentorjuntastrategiaansa OLAFin petostentorjuntastrategioista vuonna 2021 antamien menetelmien ja ohjeiden mukaisesti; pitää myönteisenä, että EUH aikoo varmistaa, että tietoisuuskoulutukset suunnataan kaikille henkilöstöryhmille; kannustaa EUH:ta tekemään tällaisesta koulutuksesta pakollista ainakin koko ulkomaille lähetettävälle henkilöstölle; pyytää EUH:ta tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle uudesta strategiasta, kun se on saatu valmiiksi, mukaan lukien tiedot sen levittämisestä henkilöstölle;

44.

panee merkille, että EUH vastaanotti Euroopan oikeusasiamieheltä 16 pyyntöä ja että niistä 13 tapauksessa todettiin, että hallinnollista epäkohtaa ei ollut, kun taas yhdessä tapauksessa havaittiin hallinnollinen epäkohta ja kahden tapauksen käsittely on vielä kesken; panee tyytyväisenä merkille, että EUH on sitoutunut noudattamaan oikeusasiamiehen suosituksia niissä kahdessa tapauksessa, joissa oikeusasiamies on antanut tällaisia suosituksia;

45.

kehottaa EUH:ta seuraamaan edustustojen entisen ylemmän henkilöstön ja entisten päälliköiden sijoittautumista ottaen huomion heidän arkaluonteisen poliittisen asemansa; kehottaa EUH:ta tarkastelemaan järjestelmällisesti mahdollisia ongelmallisia siirtymisiä yksityiselle sektorille tai kolmansien maiden organisaatioihin ja jatkamaan entisten ylempien henkilöstön jäsenten ammatillisen toiminnan seurantaa pakollisen karenssiajan loppuun asti, sillä ratkaisemattomat eturistiriitatilanteet voivat vaarantaa korkeiden eettisten normien toteutumisen unionin hallinnossa;

46.

panee tyytyväisenä merkille, että jotkin tilanteet, joissa edustustojen henkilöstö on ilmoittanut eturistiriidoista, hoidettiin niin, että kyseessä olevat henkilöt vapautettiin tietyistä tehtävistä; panee tyytyväisenä merkille, että EUH sovelsi kolmeen eläkkeelle jääneeseen virkamieheen karenssiaikaa, jonka ajan näiden on pidätyttävä ammatillisista yhteyksistä entisiin kollegoihinsa, ja että EUH:lle ei tullut yhtään valitusta tämän karenssiajan rikkomisesta;

47.

kehottaa EUH:ta kieltämään kaikilta palveluksesta lähteneiltä virkamiehiltä edunvalvonta- ja vaikuttamistoiminnan karenssiajan ajaksi;

48.

kehottaa EUH:ta toteuttamaan viipymättä jatkotoimia ilmoituksensa johdosta, jonka mukaan se hyväksyy ja panee täytäntöön ulkoisia toimia ja toimeksiantoja koskevat itsenäiset täytäntöönpanosäännöksensä, jotka luovat sui generis -oikeusperustan edustustojen päälliköille, jotta voidaan paremmin suojella koko unionin imagoa ja mainetta;

49.

panee merkille, että EUH:lla ei ole suoraa roolia unionin lainsäädännössä mutta sillä on kuitenkin tärkeä rooli pakotteita koskevissa päätöksissä ja kansainvälisiä kauppasopimuksia koskevissa neuvotteluissa, joilla on huomattava sääntelyvaikutus; pitäisi siksi äärimmäisen tärkeänä EUH:n liittymistä palvelutasosopimuksen pohjalta unionin avoimuusrekisteriin; kehottaa EUH:ta julkaisemaan avoimuuden parantamiseksi kaikki tapaamisensa kaikenlaisten edunvalvontaorganisaatioiden kanssa, myös unionin edustustojen päälliköiden tapaamiset;

50.

panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2021 ei kirjattu yhtään väärinkäytösten paljastamista koskevaa tapausta ja että EUH soveltaa väärinkäytösten paljastamista koskevia komission suuntaviivoja ja asettaa ne saataville EUH:n intranetissä;

51.

kehottaa lopettamaan sellaisten ulkopuolisten yritysten käytön, jotka Yalen yliopiston laatiman luettelon (1) mukaan jatkavat edelleen toimintaansa Venäjällä;

Digitalisaatio, kyberturvallisuus ja tietosuoja

52.

panee merkille, että vuoteen 2020 verrattuna investoinnit tietotekniikkahankkeisiin ja -laitteisiin vähenivät 6,4 prosenttia 22 290 743 euroon, kun taas investoinnit turvallisuuteen kasvoivat 24,6 prosenttia 5 778 000 euroon;

53.

pitää myönteisenä, että EUH on jatkanut teknisten laitteiden päivittämistä ja uusimista vuonna 2021 esimerkiksi kaksinkertaistamalla verkon kaistanleveyden etätyöskentelykokemuksen parantamiseksi ja asentamalla yli 500 uutta videoneuvottelulaitteistoa päätoimipaikkaan ja unionin edustustoihin; panee lisäksi tyytyväisenä merkille, että EUH digitalisoi kokonaan henkilöresursseihinsa, hallintoonsa ja varainhoitoonsa liittyvät työnkulut, mikä lisäsi organisaation tehokkuutta;

54.

panee merkille, että kyberturvallisuudesta on tulossa yhä tärkeämpi huomioon otettava tekijä, ja panee tyytyväisenä merkille, että EUH on jakanut koko EUH:n laajuudelta uuden EU Restricted -järjestelmän varmistaakseen EU Restricted -tason suojatun viestinnän ja että on toteutettu toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että komission jäsenet ja muut voivat soittaa suojattuja puheluja; panee tyytyväisenä merkille, että EUH säilyttää erittäin korkean turvallisuusluokitustason tietoja suojatuissa järjestelmissä, jotka ovat täysin erillään muista verkoista ja internetistä;

55.

panee huolestuneena merkille, että EUH:n kyberhäiriötilanteiden ja -tapahtumien seurantaa koskeva ratkaisu (SIEM) tuotti vuonna 2021 yli 16 000 kyberhälytystä, minkä seurauksena havaittiin 236 todellista kyberhyökkäystä, joista kaikki eivät johtaneet tietoturvaloukkauksiin; kehottaa EUH:ta keskittymään edelleen voimakkaasti kyberturvallisuuteen ja hybridiuhkiin, erityisesti niihin, joiden takana ovat ulkomaiset valtiot, ja tekemään yhteistyötä muiden unionin toimielinten ja jäsenvaltioiden kanssa tällaisten uhkien tunnistamiseksi ja unionin infrastruktuurin suojelemiseksi niin hyvin kuin mahdollista; painottaa, että kybertietoisuus ja järjestelmällinen koulutusohjelma koko henkilöstölle, johto mukaan luettuna, ovat tehokkaan kyberturvallisuuskehyksen keskeisiä osatekijöitä;

56.

panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan tietosuojavaltuutettu teki vuonna 2021 kolme EUH:ta koskevaa tarkastusta ja että kaikki tarkastukset katsotaan saatetuiksi päätökseen ilman lisähuomautuksia;

57.

panee tyytyväisenä merkille, että EUH on hyväksynyt säilytyspalvelustrategian, jolla varmistetaan, että sen toimintaa koskeva keskeinen sisältö pysyy sen tiloissa ja että EUH:n tiedot ovat sen suoraan omistamilla ja valvomilla palvelimilla; kehottaa edelleen EUH:ta varmistamaan, että unionin dataa säilytetään mahdollisimman laajasti vain EU:n/ETA:n tiloissa; pitää lisäksi myönteisenä, että EUH varmistaa edelleen, että henkilötietojen käsittelyyn liittyvät tiedot ja viestintä ovat helposti ymmärrettäviä ja täysin unionin lainsäädännön mukaisia;

58.

toteaa, että EUH arvioi parhaillaan avoimen lähdekoodin ratkaisuja tasavertaisesti omisteisten ohjelmistoratkaisujen kanssa ja käyttää erilaisia avoimen lähdekoodin tuotteita kehittäjiä, säilytyspalveluratkaisuja, sovelluspalvelimia sekä tunnistautumista ja käyttöoikeuksien hallintaa varten;

59.

panee tyytyväisenä merkille, että EUH on ottanut käyttöön säilytyspalvelua koskevat toimintaperiaatteet ja ylläpitää keskusrekisteriä kaikista yrityssovelluksiin ja -palveluihin liittyvistä tietojärjestelmistä ja teknisistä palveluista; panee lisäksi merkille, että toimitiloissa säilytettävien tietojärjestelmien osalta sekä järjestelmä että sen data ovat EUH:n suoraan omistamilla ja sen valvonnassa olevilla palvelimilla ja että tietosuojavastaava varmistaa, että käytössä on moitteettomat tietosuojan valvontatoimet;

Kiinteistöt

60.

panee merkille, että EUH hallinnoi erittäin suurta ja monenkirjavaa rakennuskantaa, joka käsittää päätoimipaikan rakennukset Brysselissä, noin 180 toimistorakennusta ja 150 unionin suurlähettiläiden asuntoa eri puolilla maailmaa; on yhtä mieltä siitä, että Brysselissä ja useimmissa maailman maissa, joissa unionin voi ajatella ylläpitävän edustusta, rakennusten omistaminen tulee pitkällä aikavälillä todennäköisesti edullisemmaksi kuin vuokraus;

61.

panee tyytyväisenä merkille, että EUH on alkanut mukauttaa toimistotiloja uudenlaisiin työskentelytapoihin, jotta voidaan luoda houkuttelevia työympäristöjä ja varmistaa sen rakennusten mahdollisimman ekotehokas käyttö; pyytää samalla, että tällaiset suunnitelmat toteutetaan tiiviissä yhteistyössä henkilöstön kanssa;

62.

pitää erittäin myönteisenä, että EUH tukee ilmastoneutraaliuden tavoitetta ja että EUH asettaa etusijalle rakennukset, joilla on ympäristösertifiointi; kannustaa EUH:ta myös toteuttamaan energiansäästötoimenpiteitä nykyisessä rakennuskannassa; panee tyytyväisenä merkille, että EUH on jo asentanut 355 neliömetrin laajuisen aurinkosähkölaitteiston päätoimipaikkaan ja 18:aan unionin edustustoon, ja kannustaa EUH:ta lisäämään investointejaan aurinkopaneeleihin kaikkialla maailmassa; pyytää EUH:ta tekemään kustannus-hyötyanalyysin erityisesti Brysselissä sijaitsevaan rakennukseen asennetusta järjestelmästä, jotta siitä saadut tiedot voidaan jakaa muille unionin toimielimille, jotka eivät ole vielä asentaneet tällaisia järjestelmiä;

63.

panee merkille, että EUH varmistaa jatkossakin vahvan keskittymisen turvallisuuteen sekä päätoimipaikassa että unionin edustustoissa ja toimistoissa; panee nykyisen geopoliittisen tilanteen vuoksi tyytyväisenä merkille myös sen, että vakoilu-uhkien ehkäisemistä on tehostettu; tukee täysimääräisesti EUH:ta sen lisätessä turvallisuustoimenpiteitään, joilla pyritään suojaamaan sekä henkilöstöä että fyysistä ja digitaalista infrastruktuuria uhkilta ja hyökkäyksiltä;

Ympäristö ja kestävä kehitys

64.

pitää erittäin myönteisenä, että EUH on perustanut ympäristöasioiden hallintajärjestelmän, joka kattaa muun muassa energiansäästöt, henkilöstön liikkumisen, virka-autojen hiilidioksidipäästörajat, tietotekniikan, ympäristöä säästävät hankinnat ja kierrätyksen sekä jätteiden lajittelun ja jota on tarkoitus parantaa asteittain;

65.

panee merkille, että EUH on hyväksynyt ja pannut täytäntöön aloitteita tukeakseen kestäviä liikkumismuotoja henkilöstönsä keskuudessa ja asettanut vuodeksi 2023 tavoitteen, että noin 80 prosenttia henkilöstöstä käyttäisi ympäristöystävällisiä liikennevälineitä; kehottaa EUH:ta tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle siitä, miten näiden tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty;

66.

panee tyytyväisenä merkille, että EUH alkoi maaliskuussa 2021 kerätä unionin edustustoilta ympäristötietoja muun muassa energian ja veden kulutuksesta, jätteiden syntymisestä, työmatkaliikenteestä, ympäristöystävällisistä tarjouskilpailuista ja materiaalien, kuten paperin ja polttoaineen, kulutuksesta; kannustaa EUH:ta jatkamaan ja laajentamaan tätä aloitetta kaikkiin edustustoihin ja helpottamaan parhaiden käytäntöjen vaihtoa edustustojen välillä;

67.

panee tyytyväisenä merkille, että EUH osallistuu ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevaan toimielinten väliseen tukipalveluun ja että unionin edustustoille annetaan hankinta-asiakirjojen ympäristökriteereihin liittyvää tukea; kannustaa ottamaan nämä kriteerit asteittain käyttöön kaikissa unionin edustustoissa ja pyytää EUH:ta tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle edistymisestä tällä alalla;

Toimielinten välinen yhteistyö

68.

pitää myönteisenä, että EUH ja komissio ovat tehneet sopimuksia Restricted-tason asiakirjojen vaihdosta ja että EUH:n ja sekä neuvoston että komission pääsihteeristön välillä on sovittu erityisestä palvelutasosopimuksesta suojattujen erittäin korkean turvallisuusluokitustason ääni- ja sanomanvälitysjärjestelmien tarjoamisesta, sillä ne ovat yhä tärkeämpiä geopoliittisen tilanteen vuoksi;

69.

pitää myönteisenä, että EUH teki ja allekirjoitti toimipaikkasopimuksen Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitsevaa unionin edustustoa varten;

70.

panee tyytyväisenä merkille, että EUH on ilmoittanut tekevänsä hyvää keskinäiseen luottamukseen perustuvaa yhteistyötä OLAFin ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kanssa ja pitänyt säännöllisiä kokouksia eri työskentelytasoilla petosten ehkäisemiseksi sekä tutkimusten ja meneillään olevan tarkastustyön sekä suositusten täytäntöönpanon varmistamiseksi; kannustaa voimakkaasti EUH:ta kehittämään samanlaista luottamusta ja yhteistyötä EPPOn kanssa;

Viestintä

71.

panee merkille, että EUH:n määrärahat strategista viestintää ja julkisuusdiplomatiaa varten olivat vuonna 2021 yli 26,17 miljoonaa euroa ja että niillä tuettiin viestintätoimia päätoimipaikassa ja kaikissa unionin edustustoissa;

72.

pitää myönteisenä, että viestinnän painopisteinä ovat muun muassa unionin arvot ja edut, kansainvälisiin terveyskriiseihin vastaaminen ja ilmastotoimet ja että unionin edustustot ovat keskittyneet Eurooppa-päivän, Pride-päivän, naistenpäivän ja ilmastodiplomatian viikon kaltaisiin teemapäiviin;

73.

kannustaa EUH:ta tekemään yhteistyötä Euroopan tietosuojavaltuutetun kanssa voidakseen hyödyntää kahta avoimen lähdekoodin sosiaalisen median alustaa, EU Voice ja EU Video, jotka käynnistettiin julkisena pilottihankkeena vapaiden ja avoimen lähdekoodin sosiaalisten verkostojen edistämiseksi;

74.

korostaa, että EUH tekee tiivistä yhteistyötä riippumattomien tiedotusvälineiden ja kansalaisyhteiskunnan kumppaneiden kanssa itäisen kumppanuuden alueella parantaakseen niiden valmiuksia torjua ulkomaista tiedonmanipulointia ja sekaantumista koskevia uhkia; panee tyytyväisenä merkille, että EUH tekee tiivistä yhteistyötä Ukrainan kanssa tukeakseen sen strategisia viestintätoimia Venäjän hyökättyä maahan sotilaallisesti ilman edeltävää provokaatiota, jotta voidaan varmistaa, että Venäjän harjoittama tiedonmanipulointi paljastuu ja sitä torjutaan;

75.

kehottaa EUH:ta lujittamaan unionin edustustoja itäisen kumppanuuden maissa; korostaa tarvetta auttaa niitä itäisen kumppanuuden maita, jotka kärsivät Venäjän Ukrainaan kohdistamasta hyökkäyssodasta ja tiedottamaan niiden kansalaisille tehokkaammin unionin politiikoista;

76.

pitää erittäin myönteisenä, että EUH on investoinut merkittävästi toimiin, joilla vahvistetaan ja kehitetään kykyä torjua disinformaatiota ja ulkomaista sekaantumista unioniin liittyviin asioihin muun muassa toteuttamalla strategisen viestinnän jaoston organisaatiouudistus vuonna 2021, lisäämällä Kiinaan keskittyviä tiimejä, palkkaamalla 27 strategisesta viestinnästä vastaavaa toimihenkilöä unionin edustustoihin ja perustamalla tietojen jakamisen ja analysoinnin keskuksia eri puolille unionia, jotta EUH voi paremmin torjua tiedonmanipulointia ja sekaantumista; korostaa, että EUH on unionin tärkein ulkomaisen sekaantumisen torjunnasta vastaava toimielin;

77.

kehottaa jälleen EUH:ta vahvistamaan kolmansissa maissa toimivien unionin edustustojen asemaa, jotta voidaan lujittaa niiden kykyä torjua ulkomaisten valtiollisten toimijoiden järjestämiä disinformaatiokampanjoita, jotka uhkaavat demokraattisia arvoja; kehottaa lisäksi EUH:ta vahvistamaan unionin edustustojen toimintaa unionin naapurustossa ja Länsi-Balkanin maissa, jotta voidaan tukea aktiivisempaa ja tehokkaampaa jäsenyysnäkymiä koskevaa viestintäpolitiikkaa ja tarjota parasta mahdollista tukea niille maille, jotka ovat sitoutuneet demokratiaa edistäviin ja EU-myönteisiin uudistuksiin; kehottaa unionin edustustoja jatkamaan koordinoituja toimiaan unionin rahoittamien hankkeiden näkyvyyden lisäämiseksi;

78.

panee huolestuneena merkille korkean edustajan unionin suurlähettiläiden vuosikokouksessa 2022 antaman lausunnon, jossa hän totesi, että unionin edustustojen raportit saapuivat liian myöhään ja että hän sai paremmin tietoja tiedotusvälineistä; kehottaa EUH:ta tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle puutteista, joita on havaittu, ja toimista, joihin on ryhdytty niiden korjaamiseksi;

79.

kannustaa unionin edustustoja tukemaan kolmansien maiden paikallisia toimijoita, kansalaisjärjestöjä ja työmarkkinaosapuolia ja tekemään yhteistyötä niiden kanssa, jotta voidaan edistää työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja vuoropuhelua oikeusvaltioperiaatteesta, perusoikeuksista ja korruption torjunnasta; pyytää unionin edustustoja seuraamaan tiiviisti demokratian tilaa eri maissa ja antamaan logistista ja teknistä tukea ihmisoikeuksien ja alkuperäiskansojen puolustajille, erityisesti naisille; kehottaa unionin edustustoja jatkamaan koordinoituja toimiaan unionin rahoittamien hankkeiden näkyvyyden lisäämiseksi, erityisesti ehdokasmaissa.

(1) https://som.yale.edu/story/2022/over-1000-companies-have-curtailed-operations-russia-some-remain

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/176

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1841,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston taseet ja tulostilit varainhoitovuodelta 2021 (COM(2022)321 – C9-0281/2022),

—	ottaa huomioon Euroopan kehitysrahastoja koskevat rahoitustiedot (COM(2022)321),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen kahdeksannesta, yhdeksännestä, kymmenennestä ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahastosta rahoitetuista toimista varainhoitovuodelta 2021 ja komission vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon 28. helmikuuta 2023 annetut neuvoston suositukset Euroopan kehitysrahastojen toimien toteuttamisen osalta komissiolle myönnettäväksi vastuuvapaudeksi varainhoitovuodelta 2021 (05671/2023 – C9-0056/2023, 05672/2023 – C9-0057/2023, 05673/2023 – C9-0058/2023, 05674/2023 – C9-0059/2023),

—	ottaa huomioon komission kertomuksen vastuuvapauden myöntämistä koskevasta seurannasta varainhoitovuoden 2020 osalta (COM(2022)331),

—	ottaa huomioon Cotonoussa Beninissä 23. kesäkuuta 2000 (3) allekirjoitetun ja Ouagadougoussa Burkina Fasossa 22. kesäkuuta 2010 (4) muutetun Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän (AKT) jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen,

—	ottaa huomioon merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin 25. marraskuuta 2013 annetun neuvoston päätöksen 2013/755/EU (”MMA-assosiaatiopäätös”) (5),

—

ottaa huomioon merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin, mukaan lukien suhteet Euroopan unionin sekä Grönlannin ja Tanskan kuningaskunnan välillä (päätös merentakaisten alueiden, Grönlanti mukaan luettuna, assosiaatiosta) 5. lokakuuta 2021 annetun neuvoston päätöksen (EU) 2021/1764 (6),

—	ottaa huomioon neljännen AKT–EY-yleissopimuksen toisen rahoituspöytäkirjan mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta ja hoidosta 20. joulukuuta 1995 tehdyn neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen (7) 33 artiklan,

—

ottaa huomioon Cotonoussa, Beninissä 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen rahoituspöytäkirjan mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta ja hoidosta sekä taloudellisen avun jakamisesta EY:n perustamissopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille 18. syyskuuta 2000 tehdyn neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen (8) 32 artiklan,

—

ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen perustuvasta Euroopan unionin avun rahoituksesta AKT–EU-kumppanuussopimuksen mukaisesti sekä rahoitustuen myöntämisestä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille 24. ja 26. kesäkuuta 2013 tehdyn neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen (9) 11 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—	ottaa huomioon neljänteen AKT–EY-yleissopimukseen perustuvaan kehitysrahoitusyhteistyöhön sovellettavan 16. kesäkuuta 1998 annetun varainhoitoasetuksen (10) 74 artiklan,

—	ottaa huomioon yhdeksänteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavan 27. maaliskuuta 2003 annetun varainhoitoasetuksen (11) 119 artiklan,

—	ottaa huomioon kymmenenteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 18. helmikuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 215/2008 (12) 50 artiklan,

—	ottaa huomioon yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 2. maaliskuuta 2015 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2015/323 (13) 48 artiklan,

—	ottaa huomioon yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta ja asetuksen (EU) 2015/323 kumoamisesta 26. marraskuuta 2018 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2018/1877 (14) 42 artiklan,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan, 100 artiklan kolmannen luetelmakohdan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon kehitysvaliokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0114/2023),

1.	myöntää komissiolle vastuuvapauden kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja Euroopan investointipankille sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(2) EUVL C 400, 17.10.2022, s. 170.

(3) EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3.

(4) EUVL L 287, 4.11.2010, s. 3.

(5) EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1.

(6) EUVL L 355, 7.10.2021, s. 6.

(7) EYVL L 156, 29.5.1998, s. 108.

(8) EYVL L 317, 15.12.2000, s. 355.

(9) EUVL L 210, 6.8.2013, s. 1.

(10) EYVL L 191, 7.7.1998, s. 53.

(11) EUVL L 83, 1.4.2003, s. 1.

(12) EUVL L 78, 19.3.2008, s. 1.

(13) EUVL L 58, 3.3.2015, s. 17.

(14) EUVL L 307, 3.12.2018, s. 1.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/178

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1842,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan, 100 artiklan kolmannen luetelmakohdan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon kehitysvaliokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0114/2023),

A.	ottaa huomioon, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 208–210 artiklassa määritelty unionin kehitysyhteistyö toimii maailmanlaajuisessa kontekstissa ja että se on määritelty YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmassa ja sen kestävän kehityksen tavoitteissa;

ottaa huomioon, että unionilla on yhteistyöhön perustuvat suhteet useiden kehitysmaiden kanssa, että päätavoitteena on edistää taloudellista, sosiaalista ja ympäristöön liittyvää kehitystä, että sen tärkeimpänä tavoitteena on köyhyyden vähentäminen ja poistaminen pitkällä aikavälillä ja että tähän pyritään antamalla edunsaajamaille kehitysapua ja teknistä tukea;

C.	ottaa huomioon, että unionin kehitysyhteistyön tavoitteena on vaalia ja edistää unionin arvoja ja etuja maailmanlaajuisesti, jotta voidaan noudattaa SEU-sopimuksen 3 artiklan 5 kohdassa, 8 artiklassa ja 21 artiklassa vahvistettuja unionin ulkoisen toiminnan tavoitteita ja periaatteita;

ottaa huomioon, että vuodesta 1959 vuoteen 2020 Euroopan kehitysrahastoista (EKR:t) on annettu kehitysapua Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioille (AKT-valtiot) sekä merentakaisille maille ja alueille; ottaa huomioon, että unionin suhteita AKT-maihin ja merentakaisiin maihin ja alueisiin säänneltiin kumppanuussopimuksella, joka allekirjoitettiin 23. kesäkuuta 2000 Cotonoussa (Cotonoun sopimus) 20 vuoden ajaksi ja jota myöhemmin jatkettiin 30. kesäkuuta 2022 saakka;

ottaa huomioon, että yhdestoista EKR on saavuttanut lopullisen vaiheensa, kun sen raukeamislauseke tuli voimaan 31. joulukuuta 2020, ja että vuodesta 2021 alkaen EKR-ohjelmat on sisällytetty unionin monivuotiseen rahoituskehykseen; ottaa huomioon, että voimassa olevia rahoitussopimuksia koskevia erillisiä sopimuksia allekirjoitetaan kuitenkin 31. joulukuuta 2023 asti;

ottaa huomioon, että vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä kehitysapu AKT-maille on sisällytetty naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineeseen – Globaali Eurooppa (NDICI – Globaali Eurooppa) ja kehitysapu merentakaisille maille ja alueille on sisällytetty päätökseen merentakaisten alueiden, Grönlanti mukaan luettuna, assosiaatiosta (1);

G.	ottaa huomioon, että kahdeksatta, yhdeksättä, kymmenettä ja yhdettätoista EKR:ää ei ole sisällytetty unionin yleiseen talousarvioon, vaan ne pannaan edelleen täytäntöön ja niistä raportoidaan edelleen erikseen niiden päättämiseen asti;

H.	ottaa huomioon, että kehitysrahastoja hallinnoi lähes kokonaan komission kansainvälisten kumppanuuksien pääosasto (INTPA) (2) ja vähäistä osuutta (0,25 prosenttia) EKR:n vuoden 2021 menoista hallinnoi EU:n pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosasto;

ottaa huomioon, että kehitysyhteistyössä on käynnissä kehitys, jossa siirrytään perinteisemmästä sosiaalisiin aloihin keskittymisestä painottamaan voimakkaammin keskinäisiä etuja, mukaan lukien investoinnit, kauppa ja korkean lisäarvon talouden alojen kehittäminen, kestävä kehitys, koulutus ja sukupuolten tasa-arvo;

ottaa huomioon, että kehittyvien kumppanimaiden maatalousalalla tarvitaan rakenteellisia muutoksia erityisesti siten, että parannetaan paikallisten pienviljelijöiden toimintamahdollisuuksia, autetaan heitä käyttämään uutta maatalousteknologiaa, otetaan käyttöön nykyaikaisia vesihuoltomenetelmiä sekä helpotetaan markkinoille pääsyä;

toteaa, että Team Europe -lähestymistavan (3) avulla unioni toimii yhdessä jäsenvaltioiden kanssa kentällä paikallisten edunsaajien ja muiden avunantajien kanssa konkreettisten vaikutusten ja muutoksen aikaansaamiseksi kumppanimaissa; muistuttaa, että budjettituen on vastattava kumppanimaiden tarpeita sekä unionin keskeisiä politiikkoja; muistuttaa, että on myös tarpeen mitata ohjelmien tuloksellisuutta ja vaikutusta kumppanimaihin ja siviiliväestöön;

L.	ottaa huomioon, että kehitysyhteistyö kuuluu jäsenvaltioiden ja unionin jaetun toimivallan piiriin ja että SEUT 208 artiklassa todetaan nimenomaisesti, että ”unionin ja jäsenvaltioiden kehitysyhteistyöpolitiikat täydentävät ja tukevat toisiaan”;

M.	ottaa huomioon, että unioni ja jäsenvaltiot voivat toteuttaa yhteisiä toimia ja niiden olisi tiedotettava toisilleen kehitysyhteistyön alalla toteutettavista toimista;

N.	katsoo, että kestävyys on ratkaisevan tärkeää asetettujen tavoitteiden ja tulosten ja erityisesti kehitysavun pitkän aikavälin vaikutusten saavuttamiseksi;

ottaa huomioon, että perinteisesti EKR:n täytäntöönpano ja kehitys yleisesti tapahtuvat riskialttiissa, monimutkaisissa ja nopeasti kehittyvissä ympäristöissä ja että tilannetta pahensivat vuonna 2021 covid-19-pandemia ja joidenkin unionin kumppanimaiden epävakaa poliittinen tilanne, jotka haittasivat EKR:n ja vastaavien tarkastustoimien toteuttamista;

ottaa huomioon, että jatkuvasti kasvava kuilu tarvittavien ja käytettävissä olevien varojen välillä paheneviin ilmasto-, nälkä- ja velkakriiseihin sekä humanitaarisiin ja muihin kriiseihin vastaamiseksi kasvattaa eriarvoisuutta teollisuusmaiden ja vähemmän kehittyneiden maiden välillä ja nostaa köyhyysastetta ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin;

Q.	ottaa huomioon, että edellisestä toteamuksesta riippumatta avoimuuden, vastuuvelvollisuuden ja ihmisoikeuksia koskevan huolellisuusvelvoitteen sekä korruption ja petosten torjunnan edistäminen on avainasemassa unionin budjettitukitoimien onnistumisen kannalta;

R.	toteaa, että humanitaarinen apu ja kehitysapu ovat osoitus todellisesta maailmanlaajuisesta solidaarisuudesta, joka on kirjattu perussopimuksiin ja joka on unionin arvojen keskiössä;

Talousarvion toteutus

palauttaa mieliin, että vuodelle 2021 olivat leimallisia kaksi tapahtumaa: se oli ensimmäinen vuosi sen jälkeen, kun yhdennentoista EKR:n raukeamislauseke tuli sovellettavaksi (31. joulukuuta 2020), mikä tarkoittaa, että vuonna 2021 ei enää tehty yhdennentoista EKR:n hankkeita koskevia kokonaissitoumuksia, ja lisäksi pitkittynyt covid-19-kriisi vaikutti vuonna 2021 kymmenennen ja yhdennentoista EKR:n rahoituksen toteutumiseen sopimusten (yksittäiset sitoumukset: 2 118 miljoonaa euroa) ja maksujen (3 393 miljoonaa euroa) osalta (4);

panee merkille, että vuonna 2021 EKR:n osuus oli maksujen osalta 46,1 prosenttia komission INTPA-pääosaston salkusta ja niiden määrä oli 3 435 miljoonaa euroa (eli 91,27 prosenttia vuotuisesta tavoitteesta); panee merkille, että Euroopan investointipankin (EIP) maksut olivat 613 miljoonaa euroa; panee merkille, että koska yhdennentoista EKR:n raukeamislauseke tuli sovellettavaksi 31. joulukuuta 2020, vuonna 2021 ei tehty uusia sitoumuksia lukuun ottamatta yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista EKR:n toimista osana AKT-maiden investointikehystä takaisin saatujen varojen sitomista; panee merkille, että EIP:n maksut AKT-maiden investointikehyksen osalta olivat 179 miljoonaa euroa;

pitää valitettavana, että covid-19-tilanteen pitkittymisen vuoksi 50 prosenttia Saharan eteläpuolisen Afrikan edustustoista ei saavuttanut ennakoitua vähimmäismaksutavoitettaan (90 prosenttia); korostaa, että tämä oli tilanne etenkin Madagaskarissa, joka sulki rajansa lähes kokonaan, minkä vuoksi täytäntöönpanon jatkaminen alun perin suunnitellulla tavalla oli hyvin vaikeaa, Tšadissa ja Gambiassa täytäntöönpanon keskeyttämisen tai viivästymisen vuoksi, Etiopiassa, Guineassa (Conakry) ja Malissa, joissa poliittisilla kriiseillä oli merkittävä vaikutus toimiin, mikä puolestaan vaikutti huomattavasti ennakoituihin budjettitukimaksuihin; panee lisäksi merkille, että myös Tyynenmeren ja Karibian alueilla covid-19-rajoitukset vaikuttivat täytäntöönpanoon ja Fidžillä ja Haitissa taloudellisen, sosiaalisen ja poliittisen tilanteen heikkenemisestä johtuvilla haitallisilla oheisvaikutuksilla oli tuhoisa vaikutus infrastruktuurihankkeisiin;

pitää myönteisenä, että INTPA-pääosasto pyrkii säännöllisesti vähentämään vanhojen ennakkomaksujen ja vanhojen käyttämättä jääneiden sitoumusten määrää asettamansa 35 prosentin tavoitteen mukaisesti; toteaa, että se ylitti tämän tavoitteen vähentämällä EKR:n vanhojen ennakkomaksujen osuutta 46 prosenttia (50 prosenttia muilla tukialoilla) ja EKR:n vanhojen käyttämättä jääneiden sitoumusten osuutta 39 prosenttia koko vastuualueellaan;

panee merkille, että INTPA-pääosasto saavutti tavoitteensa, jonka mukaan EKR:n vanhoja päättyneitä sopimuksia on enintään 15 prosenttia; toteaa, että se saavutti 13 prosentin tuloksen EKR:n osalta ja 10 prosentin tuloksen koko vastuualueellaan; panee merkille, että EKR:n osalta tilanne on parantunut johdonmukaisesti vuodesta 2017 lähtien;

Toimien vaikutukset tilinpäätöksessä

panee merkille ennakkomaksujen 101 miljoonan euron vähennyksen, josta suurin osa johtui siitä, että ennakkomaksuja maksettiin vähemmän, koska sopimuksia tehtiin vähemmän (3 670 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja 2 118 miljoonaa euroa vuonna 2021); toteaa, että tämä vähennys johtui pääasiassa jatkuvan covid-19-pandemian ja geopoliittisten kriisien aiheuttamista haasteista ja että käteisvarat ja muut rahavarat lisääntyivät 266 miljoonalla eurolla ennakkomaksujen ja muiden maksujen merkittävän vähenemisen vuoksi;

panee merkille, että avoimena olleiden sopimusten määrä oli vuoden 2021 lopussa huomattavasti pienempi, mikä johtui sekä EKR:n supistamisesta että jatkuvan covid-19-pandemian ja geopoliittisten kriisien kielteisestä vaikutuksesta uusien sopimusten allekirjoittamiseen, ja toteaa, että menojäämät vähenivät tämän seurauksena huomattavasti, 519 miljoonaa euroa;

panee lisäksi merkille, että tukivälineiden menojen 1 743 miljoonan euron kokonaisvähennys johtui seuraavien seikkojen yhteisvaikutuksesta: yhtäältä covid-19-pandemiaan ja useiden maiden epävakaaseen geopoliittiseen tilanteeseen liittyvät haastavat olosuhteet vaikeuttivat EKR:n toimien toteuttamista vuonna 2021 ja toisaalta kymmenennen EKR:n ja aiempien EKR:ien toimien väheneminen on linjassa kyseisten EKR:ien supistamisen kanssa, ja avoimena olleiden sopimusten määrä oli tämän vuoksi näiden EKR:ien osalta vähäisempi;

toteaa, että toimien vaikuttavalla täytäntöönpanolla ja riittävällä rahoituksella voidaan varmistaa unionin kehitysyhteistyön legitiimiys ja vaikuttavuus; katsoo, että mitä pidempi kehityspolitiikan sopimusten kesto on, sitä kestävämpiä hankkeet ovat;

10.

panee merkille, että AKT-maissa toteutettaviin muihin toimiin tarkoitettu 600 000 000 euron EKR-rahoitus, jonka jäsenvaltiot vapauttivat äskettäin, käytetään nyt toimiin, joilla autetaan lievittämään maailmanlaajuista elintarvikekriisiä; katsoo, että nämä varat on käytettävä lisätuen osoittamiseen paikalliseen pienimuotoiseen maatalouteen sekä agroekologisiin käytäntöihin ja kestävään kalastukseen, koska ne edistävät paikallisyhteisöjen elintarvikeomavaraisuutta ja vähentävät niiden riippuvuutta heilahtelevista kansainvälisistä elintarvike- ja maatalousmarkkinoista; kehottaa jäsenvaltioita vastedes johdonmukaisesti pidättäytymään EKR:stä vapautettujen varojen vastaanottamisesta, kun otetaan huomioon rahoitustarpeet AKT-maiden kiireellisten tarpeiden kattamiseksi ja unionin ja sen jäsenvaltioiden kehityssitoumusten rahoitus sekä perussopimuksessa vahvistetut kehitystä tukevaa politiikkajohdonmukaisuutta koskevat velvoitteet;

11.

korostaa lisäksi, että ruokakriisin perimmäisiin syihin puuttuminen edellyttää rakenteellisia muutoksia kehittyvien kumppanimaiden maatalousalalla, erityisesti lisäämällä paikallisten pienviljelijöiden mahdollisuuksia käyttää uutta maatalousteknologiaa ja ottaa käyttöön nykyaikaisia vesihuoltomenetelmiä sekä helpottamalla heidän pääsyään markkinoille;

Tilien luotettavuus

12.

panee merkille, että kahdeksannen EKR:n (1995–2000) määrärahat olivat 12,8 miljardia euroa, yhdeksännen EKR:n (2000–2007) määrärahat 13,8 miljardia euroa, kymmenennen EKR:n (2008–2013) määrärahat 22,7 miljardia euroa ja yhdennentoista EKR:n määrärahat 30,5 miljardia euroa, joista 29,1 miljardia euroa on osoitettu AKT-maille ja 0,4 miljardia euroa merentakaisille maille ja alueille siten, että 1,1 miljardia euroa on osoitettu hallintomenoihin;

13.

panee merkille, että komissio päätti vuonna 2019 kahdeksannen EKR:n hankkeiden jäljellä olevat avoimet tapahtumat ja että kaikki jäljellä olevat varat ja purettuja sitoumuksia vastaavat varat siirrettiin yhdeksänteen EKR:ään; toteaa lisäksi, että komissio ilmoitti vuonna 2021, että kahdeksannen EKR:n rahoitus ja toiminta päättyivät ja että kaikki siihen liittyvät toimet on saatu päätökseen, kaikki tarkastukset ja valvontatoimet suoritettu ja kaikki sopimukset ja rahoituspäätökset päätetty EKR:n tilinpäätöksessä;

14.

panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin katsoo vuosikertomuksessaan kahdeksannesta, yhdeksännestä, kymmenennestä ja yhdennestätoista EKR:stä rahoitetuista toimista varainhoitovuodelta 2021, että tilinpäätös 31. joulukuuta 2021 päättyneeltä varainhoitovuodelta antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot EKR:ien taloudellisesta asemasta sekä toimien tuloksista, rahavirroista ja nettovarallisuuden muutoksista mainittuna päivänä päättyneeltä varainhoitovuodelta neuvoston asetuksen (EU) 2018/1877 (5) (EKR:n varainhoitoasetus) ja julkista sektoria koskevien tilinpäätösstandardien mukaisesti;

15.

toteaa, että kun EKR:n ohjelmat on sisällytetty unionin monivuotiseen rahoituskehykseen, tilintarkastustuomioistuimen EKR:ää koskevasta tarkastuksesta luovutaan vähitellen, kun EKR:n maksut vähenevät ja maksut unionin talousarviosta lisääntyvät; panee merkille, että tämän jälkeen tilintarkastustuomioistuin siirtää asteittain resursseja unionin talousarvion tarkastamiseen; toteaa kuitenkin, että nykyinen toimintatapa (EKR:ää koskeva erillinen kertomus) säilytetään vuoden 2022 tarkastuslausuman osalta;

Tilien perustana olevien toimien laillisuus ja sääntöjenmukaisuus

16.

panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan 31. joulukuuta 2021 päättyneen varainhoitovuoden tilien perustana olevat tulot olivat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja sääntöjenmukaiset;

17.

toteaa jälleen olevansa huolissaan monista mahdollisista syistä, joiden vuoksi tilintarkastustuomioistuin on antanut toistuvasti kielteisiä lausuntoja menojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta, koska 31. joulukuuta 2021 päättyneen varainhoitovuoden tileissä hyväksyttyjen menojen virhetaso oli olennainen;

18.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin tarkasti toimien sääntöjenmukaisuuden tutkimalla 140 tapahtuman otoksen, joka oli edustava kaiken tyyppisten EKR:n maksujen osalta; toteaa lisäksi, että otokseen sisältyi 26 tapahtumaa, jotka liittyivät Afrikka-hätärahastoon, 92 tapahtumaa, jotka 17 EU:n edustustoa olivat hyväksyneet (6), ja 22 maksua, jotka komission päätoimipaikka oli hyväksynyt (7);

19.

panee huolestuneena merkille, että tarkastetuista 140 tapahtumasta 54:ään (38,8 prosenttiin) sisältyi virheitä, kun vuonna 2020 määrä oli 36 (25,7 prosenttia) ja tapahtumien määrä sama; korostaa lisäksi, että tilintarkastustuomioistuin kvantifioi 43 virhettä (31 vuonna 2020) ja arvioi niiden perusteella varainhoitovuoden 2021 virhetasoksi 4,6 prosenttia (3,8 prosenttia vuonna 2020);

20.

panee huolestuneena merkille, että varainhoitovuonna 2021 havaitut virheet olivat tyypiltään samankaltaisia kuin vuonna 2020, eli arvioidut virheet koskivat tukeen oikeuttamattomia menoja (38,6 prosenttia vuonna 2021, 38,2 prosenttia vuonna 2020), julkisia hankintoja koskevien sääntöjen vakavaa rikkomista (14,6 prosenttia vuonna 2021, 2,2 prosenttia vuonna 2020), olennaisten todentavien asiakirjojen puuttumista (23,3 prosenttia vuonna 2021, 38,3 prosenttia vuonna 2020) ja menoja, joita ei ollut aiheutunut (18,1 prosenttia vuonna 2021, 14,9 prosenttia vuonna 2020);

21.

panee huolestuneena merkille, että arvioitu virhetaso ylittää järjestelmällisesti olennaisuusrajan (2 prosenttia) ja oli 4,6 prosenttia kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista EKR:n menojen osalta varainhoitovuonna 2021 (kun se oli 3,8 prosenttia vuonna 2020, 3,5 prosenttia vuonna 2019, 5,2 prosenttia vuonna 2018, 4,5 prosenttia vuonna 2017, 3,3 prosenttia vuonna 2016, 3,8 prosenttia vuosina 2015 ja 2014, 3,4 prosenttia vuonna 2013 ja 3 prosenttia vuonna 2012); toteaa, että arvioidun virhetason nousu oli 0,8 prosenttia verrattuna varainhoitovuoteen 2020 (0,3 prosenttia vuonna 2020); toteaa jälleen, että on ratkaisevan tärkeää puuttua tehokkaasti tämän nousun syihin;

22.

toteaa, että vuoden 2020 tapaan tilintarkastustuomioistuin ei voinut covid-19-pandemian vuoksi tehdä tarkastuskäyntejä EU:n edustustoihin paikan päällä (8), mikä esti sitä suorittamasta tiettyjä tarkastustoimenpiteitä, erityisesti tarkastamasta sopimusten täytäntöönpanoa valittujen tapahtumien osalta, ja siksi tilintarkastustuomioistuimen tarkastustyö rajoittui pääasiassa tapahtumien ja hankkeiden asiakirjatarkastuksiin etäyhteydessä tarkastuskohteisiin; panee kuitenkin merkille, että komission kirjallisiin kysymyksiin antamien vastausten ja parlamentin talousarvion valvontavaliokunnassa käydyn kuulemiskeskustelun perusteella ei ole näyttöä siitä, että paikan päällä tehtävien vierailujen puuttuminen olisi lisännyt varojen väärinkäyttöä; toteaa lisäksi, että komissio uskoo Team Europe -lähestymistavan helpottaneen paljon tiiviimpää koordinointia edunsaajamaiden tasolla unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä ja siten lisänneen sekä vaikuttavuutta että vastuuvelvollisuutta;

Seuranta- ja varmennusjärjestelmien avoimuus ja vaikuttavuus

23.

panee merkille INTPA-pääosaston päätelmän sen vastuulla olevien tarkastusten kustannustehokkuudesta (sen valvontajärjestelmän vaikuttavuus, tehokkuus ja taloudellisuus) (9); korostaa kuitenkin, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan sen havaitsemien virheiden esiintyvyys osoittaa aiempien vuosien tapaan, että näissä tarkastuksissa oli puutteita ja että joitakin virheitä havaittiin lopullisissa kuluilmoituksissa, joihin oli kohdistettu ulkoisia ennakkotarkastuksia ja menojen tarkastuksia; pyytää komissiota tarkistamaan korkean virhetason vuoksi joka vuosi ennakko- ja jälkitarkastusstrategiaansa ja jatkamaan digitalisoinnin yleistämistä järjestelmällisempien tarkastusten toteuttamiseksi siten, että etusijalle asetetaan kumppanimaat, joissa on havaittu eniten virheitä;

24.

panee huolestuneena merkille, että komissio ja sen täytäntöönpanokumppanit tekivät, kuten myös vuonna 2020, enemmän virheitä avustuksiin ja edunsaajamaiden, kansainvälisten järjestöjen ja jäsenvaltioiden virastojen kanssa tehtyihin rahoitus- ja valtuutussopimuksiin liittyvissä tapahtumissa kuin muissa tukimuodoissa (esimerkiksi urakka-, tavarahankinta- tai palvelusopimuksissa); panee lisäksi merkille, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastamista 92 tämäntyyppisestä tapahtumasta 39:ään liittyi kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia virheitä, joiden osuus arvioidusta virhetasosta oli 81 prosenttia;

25.

on tietoinen siitä, että kuten komissio vastauksissaan (10) tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukseen toteaa, komissio toimii kolmansissa maissa monimutkaisissa poliittisissa ja teknisissä yhteyksissä ja tekee yhteistyötä monien kumppanien, kuten kumppanimaiden, kansainvälisten järjestöjen ja jäsenvaltioiden virastojen kanssa; panee myös merkille, että vaikka toimintasuunnitelmia laaditaan säännöllisesti virhetasojen pitämiseksi mahdollisimman alhaisina, komissio pitää tässä yhteydessä nollavirheskenaariota epätodennäköisenä;

26.

pyytää tilintarkastustuomioistuimen huomautusten mukaisesti komissiota jälleen kerran pohtimaan uudelleen jälkitarkastuksissa käytettävää kustannustehokkuusmallia, sillä se ei välttämättä ole vaikuttava ja saattaa johtaa juuri niihin puutteisiin, joista sekä tilintarkastustuomioistuin että parlamentti ovat huomauttaneet;

27.

panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta huolestuneena merkille, että kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevista virheistä 15:n ja ei-kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevista virheistä kahdeksan kohdalla komissiolla oli käytettävissään riittävät tiedot, joiden perusteella virhe olisi voitu ehkäistä tai havaita ja korjata ennen menon hyväksymistä; panee lisäksi merkille, että tilintarkastustuomioistuimen arvion mukaan arvioitu virhetaso olisi ollut 2,4 prosenttiyksikköä alhaisempi (1,19 prosenttiyksikköä vuonna 2020), jos komissio olisi hyödyntänyt asianmukaisesti kaikkea käytettävissään olevaa tietoa;

28.

panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että 25 tapahtumaan, joihin liittyi kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia virheitä, joiden osuus arvioidusta virhetasosta oli 1,9 prosenttiyksikköä, oli kohdistettu tarkastus tai niitä koskevat menot oli tarkastettu; toteaa lisäksi, että INTPA-pääosaston valvontajärjestelmä perustuu ennakkotarkastuksiin ja että tilintarkastustuomioistuin ei voinut arvioida tarkastuskertomuksissa / menojen tarkastusta koskevissa kertomuksissa esitettyjen toteutettua tarkastustyötä koskevien tietojen perusteella, olisiko virheet voitu havaita ja korjata kyseisten ennakkotarkastusten yhteydessä, sillä kertomukset eivät kata ilmoitettuja menoja sataprosenttisesti eivätkä ne ole niin yksityiskohtaisia, että niiden avulla olisi mahdollista vahvistaa, kuuluivatko tapahtumat, joissa tilintarkastustuomioistuin havaitsi virheitä, ennakkotarkastusten piiriin;

29.

pitää myönteisenä, että komissio tarkisti syyskuussa 2021 ja toukokuussa 2022 menojen tarkastamiseen liittyvät tehtävänmääritykset; panee merkille, että komissio aikoo syventää edelleen analyyseja ja käsitellä muita näkökohtia, kuten otantaa, ja ottaa huomioon saadut kokemukset ja helmikuussa 2022 tarkastuspuitesopimuksen käyttäjille tehdyssä kyselytutkimuksessa saadut vastaukset;

30.

painottaa, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi kaksi menoalaa, joilla tapahtumissa esiintyy erityisten maksuehtojen ansiosta vähemmän virheitä: a) budjettituki ja b) kansainvälisten järjestöjen toteuttamat usean rahoittajan hankkeet, joihin sovelletaan niin kutsuttua nimellistä lähestymistapaa (11); panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin tarkasti vuonna 2021 neljä budjettitukeen perustuvaa tapahtumaa ja kahdeksan kansainvälisten järjestöjen hallinnoimaa nimelliseen lähestymistapaan perustuvaa hanketta;

31.

ei pidä hyväksyttävänä sitä, että aiempien vuosien tapaan jotkin kansainväliset järjestöt antoivat vain rajoitetun pääsyn asiakirjoihin (esim. vain lukuoikeuden), jolloin tilintarkastustuomioistuin ei voinut ottaa asiakirjoista kopioita, mikä haittasi tarkastuksen suunnittelua ja toteuttamista, aiheutti viivästyksiä ja esti siten tilintarkastustuomioistuinta käyttämästä SEUT-sopimuksessa varmistettua perustavanlaatuista etuoikeuttaan, kuten aiemmin tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksissa vuosilta 2018 ja 2020 mainitaan; panee merkille komission pyrkimykset puuttua ongelmaan tekemällä aktiivista yhteistyötä niiden kansainvälisten järjestöjen kanssa, joiden tapahtumat vaikuttivat virhetasoon, sekä määrittämällä käytännön ratkaisuja että käymällä korkean tason vuoropuhelua; on tyytyväinen siihen, että näillä ponnisteluilla on saatu joitakin myönteisiä tuloksia: yhteistyö Maailmanpankin kanssa on parantunut tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2021 tarkastuksen osalta vuoteen 2020 verrattuna; katsoo kuitenkin ehdottomasti, että on tehtävä enemmän, ja kehottaa komissiota jatkamaan ponnisteluja ja vahvistamaan yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen kanssa sen varmistamiseksi, että tilintarkastustuomioistuimella on kattava, rajoittamaton ja oikea-aikainen pääsy kaikkiin tarvittaviin tietoihin, jotta se voi tarkistaa unionin talousarviomenojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden;

32.

panee merkille, että INTPA-pääosaston kymmenennessä jäännösvirhetasoa koskevassa selvityksessä, jonka ulkopuolinen toimeksisaaja suoritti sen puolesta vuonna 2021, arvioitiin, että jäännösvirhetaso oli komission asettaman 2 prosentin olennaisuusrajan alapuolella kuudetta vuotta peräkkäin ja että se oli 1,14 prosenttia (0,95 prosenttia vuonna 2020);

33.

korostaa, että tilintarkastustuomioistuimen näkemyksen mukaan jäännösvirhetasoa koskeva selvitys ei ole varmennustoimeksianto eikä tarkastus vaan se perustuu jäännösvirhetasoa koskevaan menetelmään ja käsikirjaan, jotka INTPA-pääosasto on toimittanut; painottaa lisäksi, että tilintarkastustuomioistuin on kehitysrahastoa koskevissa vuosikertomuksissaan vuosina 2017–2020 kuvannut sellaisia rajoituksia selvityksissä, jotka ovat saattaneet johtaa jäännösvirhetason järjestelmälliseen aliarviointiin;

34.

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen lausunnon, jonka mukaan se pitää jäännösvirhetasoa koskevan selvityksen kriittisenä seikkana sitä, miten paljon tukeudutaan muiden tarkastajien työhön, ja selittää, että seuraavat kolme skenaariota ovat mahdollisia: a) muiden tarkastajien työhön ei tukeuduta lainkaan ja tapahtumatarkastukset suoritetaan kokonaan; b) muiden tarkastajien työhön tukeudutaan osittain ja tapahtumatarkastuksia suoritetaan vähemmän; c) muiden tarkastajien työhön tukeudutaan kokonaan eikä lisätarkastuksia suoriteta; toteaa, että muiden tarkastajien työhön tukeuduttiin kokonaan 15 prosentissa tapahtumista vuonna 2020 ja tämä osuus nousi 34 prosenttiin tapahtumista vuonna 2021; on siksi tilintarkastustuomioistuimen kanssa yhtä mieltä siitä, että näin laaja tukeutuminen muiden tarkastajien työhön on vastoin jäännösvirhetasoa koskevan selvityksen tarkoitusta, joka on niiden virheiden määrän arviointi, joita ei ollut ehkäisty tai havaittu ja korjattu INTPA-pääosaston hallinnon tarkastusten yhteydessä;

35.

panee merkille, että INTPA-pääosasto on supistanut vuodesta 2018 alkaen merkittävästi vuotuisissa toimintakertomuksissa esitettyjen varaumien kohteena ollutta alaa (eli niiden kattamaa osuutta vuosittaisista menoista) ja että vastaavasti vuoden 2021 vuotuiseen toimintakertomukseen ei sisälly varaumia;

36.

on yhtä mieltä tilintarkastustuomioistuimen kanssa siitä, ettei varaumien jättäminen pois vuoden 2021 toimintakertomuksesta ole perusteltua ja että se johtuu osittain jäännösvirhetasoa koskevan selvityksen rajoitteista, sillä tilintarkastustuomioistuimen havainnot kyseisestä selvityksestä koskevat myös selvitykseen perustuvia arvioita riskinalaisista määristä; panee merkille, että INTPA-pääosasto arvioi riskinalaisen kokonaismäärän olleen maksamishetkellä 79,65 miljoonaa euroa (1,41 prosenttia vuoden 2021 menoista) ja ohjelmien päättämishetkellä 66,03 miljoonaa euroa; toteaa lisäksi, että INTPA-pääosasto arvioi, että maksamishetken riskinalaisesta määrästä oikaistaan sen tarkastuksissa tulevina vuosina 13,62 miljoonaa euroa (24 prosenttia), ja toteaa, että tätä kutsutaan oikaisukapasiteetiksi (12);

37.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen varainhoitovuosia 2019 ja 2020 koskevissa vuosikertomuksissaan antamien suositusten mukaisesti INTPA-pääosasto selvitti parasta tapaa ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen suositukset tekemällä muutoksia jäännösvirhetasoa koskevan selvityksen käsikirjaan ja menetelmiin ja ottamalla odotetut kustannukset ja hyödyt täysimääräisesti huomioon; panee merkille, että INTPA-pääosasto päivitti jäännösvirhetasoa koskevan selvityksen käsikirjaa ja menetelmiä tammikuussa 2022;

38.

toteaa, että INTPA-pääosasto pyrkii parantamaan niiden tietojen laatua, joiden perusteella se laskee oikaisukapasiteetin, ja että se jatkoi vuonna 2021 koulutus- ja tiedotustoimintaansa, joka koski takaisinperintää ja kirjanpitotietojen laatua; panee merkille, että aiempien vuosien tapaan INTPA-pääosasto suoritti perintämääräyksiä koskevia kohdennettuja tarkastuksia ja pyrki tällöin korjaamaan havaittuja eroavuuksia; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin kävi läpi vuoden 2021 oikaisukapasiteettia koskevan laskelman ja testasi takaisinperintöjen kokonaisperusjoukosta (raha-arvosta) 35 prosenttia, eikä otoksessa havaittu virheitä;

39.

suhtautuu myönteisesti siihen, että komission pääosastojen taloudellisen raportoinnin johdonmukaisuuden parantamiseksi laadittiin talouden tulostaulukko, joka sisälsi kuusi indikaattoria (13); panee merkille, että vuonna 2021 lisättiin neljä muuta indikaattoria (14); toteaa, että näistä kymmenestä indikaattorista kuutta sovellettiin kehitysrahastoon ja erityisrahastoihin vuonna 2021; panee merkille, että kokonaissitoumusten käytössä INTPA-pääosaston tulos oli 99 prosenttia unionin talousarvion osalta ja 97 prosenttia EKR:n osalta vuonna 2021, kun luvut olivat 95 prosenttia ja 94 prosenttia vuonna 2020, ja että maksujen suorittamisessa ajallaan pääosasto pääsi 97 prosenttiin unionin talousarvion osalta ja 95 prosenttiin EKR:n osalta vuonna 2021, kun luvut olivat 98 prosenttia ja 97 prosenttia vuonna 2020;

Petosten ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen

40.

panee merkille, että INTPA-pääosasto on vuodesta 2014 lähtien kehittänyt ja toteuttanut omaa petostentorjuntastrategiaansa Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) esittämien menetelmien pohjalta ja että strategian voimaantulon jälkeen siihen on tehty kolme päivitystä, joista viimeinen hyväksyttiin vuonna 2021; panee merkille, että strategian toteutusta seurataan ja johto saa puolivuosittain kertomuksen käynnissä olevista OLAFin tutkimuksista ja OLAFin suositusten seurannasta; toteaa lisäksi, että INTPA-pääosaston vuonna 2021 hyväksymä uusi toimintasuunnitelma sisältää 16 sisäistä toimea, joista 80 prosenttia toteutettiin ilmoitetussa määräajassa tai suunnitellussa aikataulussa ja loppuja 20:ä prosenttia toimista joko toteutetaan parhaillaan tai niiden toteuttamisen määräaika oli vuonna 2022 ja ne oli määrä saada päätökseen vuonna 2022 (15);

41.

panee merkille, että INTPA-pääosasto osallistui myös komission petostentorjuntastrategiaan ja toteutti oikea-aikaisesti petostentorjunnan toimintasuunnitelman toimen nro 33 (SWD(2021)0262) (16); pitää valitettavana, että INTPA-pääosasto toteutti jatkotoimia, jotka koskivat vain 33:a prosenttia OLAFin taloudellisista suosituksista ja että kaiken kaikkiaan 20 prosenttia taloudellisista suosituksista (jotka on annettu vuosina 2017–2021) on pantu kokonaisuudessaan täytäntöön, 20 prosenttia on pantu osittain täytäntöön ja 60 prosentissa täytäntöönpanomenettely on käynnissä tai suositukset ovat vielä analysoitavina; vaatii parantamaan OLAFin suositusten täytäntöönpanoastetta, vaikka toistuvat vaikeudet OLAFin suositusten noudattamisessa johtuvat oikeudellisista erityispiirteistä ja rajoitteista, kuten muun muassa pitkistä oikeuskäsittelyistä, vanhentumisajan umpeen kulumisesta ja konkurssista;

42.

panee merkille, että vuoden 2021 lopussa INTPA-pääosasto oli tietoinen 23:sta meneillään olevasta tutkimuksesta (17 vuonna 2020, 19 vuonna 2019) ja että OLAF päätti kolme tutkimusta antamalla taloudellisia, hallinnollisia ja/tai oikeudellisia suosituksia ja kaksi tutkimusta ilman suosituksia;

43.

pitää myönteisenä uutta verkkokoulutusta petostentorjunnasta unionin ulkosuhteissa, INTPA-pääosaston ulkoisille kumppaneille suunnatun tiedotuskampanjan käynnistämistä, pääosaston petostentorjunnan yhteyshenkilön harjoittamaa tiedon keskittämistä ja jakamista tiiviissä yhteistyössä pääosaston petostentorjuntaverkoston ja OLAFin kanssa, verkkosivujen ja käsikirjojen päivityksiä sekä vuotuista muistiota ja tiedotuskampanjaa koko henkilöstölle petostentorjunnasta ja petoksia koskevista seuraamusvälineistä;

44.

kehottaa komissiota parantamaan edelleen valvontaa, jotta voidaan vähentää tapahtumissa ilmeneviä virheitä, ja panemaan tilintarkastustuomioistuimen suositukset kaikilta osin täytäntöön;

45.

korostaa, että unionin kehitysyhteistyön legitiimiys ja tehokkuus perustuvat toimien asianmukaiseen täytäntöönpanoon ja niiden asianmukaiseen rahoitukseen; kehottaa komissiota parantamaan edelleen valvontaa, jotta voidaan vähentää tapahtumissa havaittujen virheiden määrää, ja panemaan tilintarkastustuomioistuimen suositukset täytäntöön kaikilta osin;

Mahdollinen vaikutus, joka Yhdistyneen kuningaskunnan eroamisella Euroopan unionista on EKR:n vuoden 2021 tileihin

46.

toteaa, että sen jälkeen kun Yhdistynyt kuningaskunta ja unioni olivat tehneet sopimuksen Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä (jäljempänä ’erosopimus’), Yhdistynyt kuningaskunta sitoutui pysymään EKR:n sopimuspuolena siihen asti, että yhdestoista EKR ja kaikki aiemmat, vielä päättämättä olevat EKR:t olisi päätetty; panee myös merkille, että Yhdistynyt kuningaskunta noudattaa samoja yhdennentoista EKR:n perustamisesta tehdyn sisäisen sopimuksen velvollisuuksia kuin jäsenvaltiot sekä aiemmista EKR:stä aiheutuvia velvollisuuksia kyseisten EKR:ien päättämiseen saakka;

47.

panee merkille, että erosopimuksessa todetaan myös, että mikäli kymmenennen EKR:n tai aiempien EKR:ien piiriin kuuluvista hankkeista peräisin olevia määriä ei ole sidottu tai ne on vapautettu erosopimuksen voimaantulopäivänä, Yhdistyneen kuningaskunnan osuutta kyseisistä määristä ei käytetä uudelleen ja että sama koskee Yhdistyneen kuningaskunnan osuutta varoista, jotka yhdennessätoista EKR:ssä ovat jääneet sitomatta tai jotka on vapautettu 31. joulukuuta 2021 jälkeen;

48.

pitää myönteisenä tilintarkastustuomioistuimen päätelmää, jonka mukaan erosta ei aiheudu raportoitavaa taloudellista vaikutusta EKR:n vuoden 2021 tileihin ja 31. joulukuuta 2021 päivätyt EKR-tilit kuvastavat oikein eroprosessin tilannetta tuona ajankohtana;

Unionin budjettituki

49.

panee komissiolle lähetetyistä kyselylomakkeeseen annetuista konsolidoiduista vastauksista merkille, että vuonna 2021 EKR:n budjettitukimaksut olivat 340 miljoonaa euroa ja että 25 AKT-maata ja 10 merentakaista maata ja aluetta sai EKR:stä budjettitukea vuonna 2021;

50.

toteaa, että kahden viime vuoden aikana unionin budjettituella on autettu maita yhteensä 4,2 miljardin euron maksuilla (3 miljardia euroa vuonna 2020 ja 1,2 miljardia euroa vuonna 2021) tukemaan eri alojen uudistuksia ja estämään taloudellisia ja sosiaalisia takaiskuja; toteaa lisäksi, että pyrkimyksiä käyttää varoja ennakoivasti vuonna 2020 ei voitu täysin kompensoida vuonna 2021, sillä uusi NDICI – Globaali Eurooppa -väline tuli voimaan vuoden aikana ja liittymistä valmisteleva tukiväline vasta vuoden 2021 lopussa; panee merkille, että lisäksi poliittiset esteet ja kotimaiset kriisit haittasivat käynnissä olevien ohjelmien toteutusta useissa maissa;

51.

panee merkille, että Saharan eteläpuolinen Afrikka on edelleen suurin unionin budjettituen saaja (35 prosenttia) ja sen jälkeen tulevat Euroopan naapurialueet (31 prosenttia), Aasia (16 prosenttia), Latinalainen Amerikka (6 prosenttia), Länsi-Balkan (4 prosenttia), Karibian alue (3 prosenttia), merentakaiset maat/alueet (3 prosenttia) ja Tyynenmeren alue (2 prosenttia); panee lisäksi merkille, että sopimustyypeittäin jaoteltuina alakohtaisten tulosperusteisten uudistussopimusten osuus (79 prosenttia) oli suurempi kuin valtiorakenteiden ja selviytymiskyvyn kehittämistä koskevien sopimusten (19 prosenttia) ja kestävän kehityksen tavoitteita koskevien sopimusten (2 prosenttia) osuudet koko salkun arvosta;

52.

korostaa, että unionin budjettituki on keino antaa vaikuttavaa apua, myös kriisitilanteissa, ja että se auttaa vahvistamaan maiden järjestelmiä ja talousarviomenettelyjä, jotta voidaan panna täytäntöön julkisia toimintapolitiikkoja ja saada aikaan kestäviä tuloksia; muistuttaa, että on tärkeää säilyttää covid-19-rokotteiden maailmanlaajuista saatavuutta koskeva yhteistyömekanismi (Covax), jotta voidaan maksimoida osallistujamaiden ihmisten mahdollisuudet saada covid-19-rokotteita tai muita rokotteita uuden kriisitilanteen sattuessa mahdollisimman nopeasti, oikeudenmukaisesti ja turvallisesti; painottaa lisäksi, että sillä oli ratkaiseva merkitys covid-19-pandemian aikana, sillä se tarjosi enemmän finanssipoliittista liikkumavaraa pandemian kielteisten vaikutusten torjumiseksi; toteaa, että näitä toimia olisi jatkettava lähitulevaisuudessa, kun otetaan huomioon Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan tuhoisat maailmanlaajuiset vaikutukset;

53.

kiinnittää huomiota siihen, että köyhyyden poistaminen, demokraattisten arvojen edistäminen ja ympäristön tilan heikkeneminen ovat nykypäivänäkin suurimpia haasteita; muistuttaa, että maailma, jossa 1,2 miljardia ihmistä elää 111 kehitysmaassa (17) akuutissa ja moniulotteisessa köyhyydessä, on sekä epäoikeudenmukainen että ekologisesti kestämätön; kehottaa myöntämään riittävästi rahoitusta, jotta voidaan pysäyttää meneillään oleva etääntyminen YK:n kestävän kehityksen tavoitteista;

54.

korostaa, että köyhyyden poistaminen ei ole hyväntekeväisyyttä vaan oikeudenmukainen teko ja avain valtavan inhimillisen potentiaalin vapauttamiseen; painottaa lisäksi, että ilman ulkoisia toimia köyhyyden kierre tavallisesti jatkuu monella rintamalla, sillä perheet, joilla on vain vähän tai ei lainkaan varoja, jäävät köyhyysloukkuun ja kärsivät kroonisesta elintarvikepulasta, huonosta terveydestä, ilmastosta johtuvista muutoksista ja sosiaalisesta leimautumisesta; tähdentää, että syrjäisillä alueilla asuvat perheet ovat edelleen vailla monia peruspalveluja, kuten puhdasta vettä ja sanitaatiota ja terveydenhuoltoa, sekä markkinajärjestelmiä, ja että tämä kaikki pitää yllä tai jopa huonontaa niiden sosioekonomista asemaa;

55.

kiinnittää huomiota siihen, että ihmisten ja etenkin nuorten olisi voitava asua, opiskella ja työskennellä omassa maassaan ja omalla alueellaan; korostaa, että jos ei toteuteta tehokkaita ja vaikuttavia toimenpiteitä köyhyyden torjumiseksi ja anneta tehokasta tukea mikrorahoitukseen ja pienimuotoisen yrittäjyyden kehittämiseen, taloudellisista syistä alkavat muuttoliikkeet, erityisesti aivovientiä aiheuttava muuttoliike, lisääntyvät edelleen ja aiheuttavat moninaisia haasteita sekä kohde- että lähtömaille;

56.

katsoo ehdottomasti, että moniulotteinen ja kokonaisvaltainen lähestymistapa äärimmäiseen köyhyyteen on paras lähestymistapa, ja toteaa jälleen, että opetus (ja koulutus) on sekä ihmisoikeus että tehokkain väline köyhyyden, sosiaalisen syrjäytymisen ja eriarvoisuuden torjumiseksi;

57.

korostaa, että arviolta 64 miljoonaa kehitysmaiden lasta ei käy alemman perusasteen koulua; painottaa tämän koskevan etenkin tyttöjä, sillä heidän oikeutensa laadukkaaseen opetukseen ovat heikentyneet edelleen ja että siihen ovat syynä koulujen sulkemiset, etäoppimismahdollisuuksien (myös digitaalisten) puuttuminen ja maiden talouksiin kohdistuvan paineen aiheuttama kansallisten koulutusmäärärahojen väheneminen; korostaa lisäksi, että yksi merkittävä syy on väkivalta maailman nykyisillä konfliktialueilla ja toinen suuri este, joka usein liittyy läheisesti konflikteihin, on köyhyys; muistuttaa, että on tärkeää asettaa yhtäläiset mahdollisuudet keskeiselle sijalle kehityksessä; tähdentää, että naisten oikeuksien vahvistaminen ja asianmukaiseen koulutukseen pääsy kehitysmaissa, erityisesti tyttöjen ja naisten osalta, ovat tärkeitä askelia köyhyyden ja heikon ruokaturvan torjunnassa; korostaa lisäksi, että kumppanimaissa on edistettävä nuorten naisten mahdollisuuksia osallistua eurooppalaisiin hankkeisiin, yrityskoulutukseen ja -rahoitukseen, koska naisilla on tärkeä rooli paikallisen ja alueellisen talouden kehittämisessä useissa kehitysmaissa;

58.

panee merkille, että unioni tukee koulutusta noin sadassa maassa kumppanuuksilla, kuten maailmanlaajuinen koulutuskumppanuus (18) ja Education Cannot Wait (19), ja jatkaa edelleen sukupuolten tasa-arvon edistämistä yhteistyössä hallitusten ja valtiosta riippumattomien sidosryhmien kanssa;

59.

on tyytyväinen siihen, että komissio on asettanut ensisijaiseksi painopisteeksi ylittää asetettu 10 prosentin tavoite ja saavuttaa koulutuksen osalta 13 prosentin tavoite INTPA-pääosaston kokonaissalkusta;

60.

panee merkille, että vuonna 2021 unioni maksoi EKR:stä 85 miljoonaa euroa koulutuksen tukemiseen kumppanimaissa, mikä on edistänyt yli 32 miljoonan alemman perusasteen opiskelijan ja lähes kolmen miljoonan keskiasteen opiskelijan osallistumista koulutukseen vuosina 2018–2020; panee merkille, että 85 miljoonasta eurosta 6 miljoonaa euroa käytettiin tukemaan Erasmus-ohjelman liikkuvuutta ja valmiuksien kehittämistä koskevia hankkeita AKT-maissa, 31 miljoonaa euroa maksettiin ammatilliseen opetukseen ja koulutukseen ja tästä määrästä 5 miljoonaa euroa maksettiin osana budjettitukiohjelmia, 1,2 miljoonaa euroa urakoihin ja tarvikkeisiin, 0,8 miljoonaa euroa palveluihin ja loput 24 miljoonaa euroa avustuksina;

61.

panee merkille, että komissio lupasi viime vuonna maailmanlaajuiseen koulutuskumppanuuteen 700 miljoonaa euroa, jotta voidaan auttaa tarjoamaan 140 miljoonalle lapselle koulutetut opettajat ja saada vielä 88 miljoonaa lasta kouluun ja oppimisen pariin;

62.

toteaa jälleen, että yrittäjyysohjelmilla on keskeinen rooli köyhyyden torjunnassa ja talouskasvun kehittämisessä; korostaa, että liiketoimintakoulutuksen tarjoaminen voi auttaa pienyrittäjiä perustamaan yrityksiä ja parantaa liiketoimintakäytäntöjä, jotta köyhät perheet voivat hahmotella tiensä kohti kestävää toimeentuloa ja sosioekonomista selviytymiskykyä; toteaa kuitenkin, että tällaisten ohjelmien vaikuttavuuden parantamiseksi koulutusta olisi täydennettävä räätälöidyillä tuki- ja seurantapalveluilla; palauttaa mieliin, että kumppanimaissa on edistettävä nuorten naisten mahdollisuuksia osallistua eurooppalaisiin hankkeisiin, liiketoimintakoulutukseen ja rahastoihin;

63.

pitää myönteisenä uuden maakohtaisen riskinhallintakehyksen (RMF+) voimaantuloa vuonna 2021; toteaa, että tämä uusi väline perustuu aiempaan riskinhallintakehykseen, joka otettiin käyttöön vuonna 2013; toteaa lisäksi, että uusi kehys on mukautettu kansainvälisten kumppanuuksien muuttuvaan toimintaympäristöön, kehittyvään geopoliittiseen ympäristöön ja uuteen NDICI – Globaali Eurooppa -välineeseen ja että sitä sovelletaan maihin, joiden kanssa unionilla on kahdenvälisiä yhteistyöjärjestelyitä, mukaan lukien huomattava määrä maita, joille ei myönnetä budjettitukea;

64.

panee merkille, että unionin edustustot ja komission keskusyksiköt käyttävät riskinhallintakehyksen päätelmiä ja seuraavat riskienvähentämistoimenpiteiden toteuttamista ja poliittisen vuoropuhelun painopisteiden edistymistä synergiassa muiden nykyisten analyysi- ja raportointivälineiden kanssa;

65.

katsoo, että muiden unionin ohjelmien tavoin EKR:n näkyvyys ja julkisuus eivät ole riittäviä EU:n rahoituksesta hyötyvän paikallisväestön keskuudessa, sitä ei ymmärretä riittävän hyvin eikä väestö ole tietoinen unionin tuesta ja solidaarisuudesta; katsoo myös, että EKR:ää on selitettävä paremmin kansalaisille;

66.

pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että komissio on ottanut käyttöön johdonmukaiset ja sitovat viestintää ja unionin näkyvyyttä koskevat vähimmäissäännöt kaikissa unionin rahoitusohjelmissa ja hallinnointitavoissa rahoituskaudella 2021–2027 (20); katsoo kuitenkin, että kunkin edunsaajamaan olisi oltava osittain vastuussa viestintätoimien suunnittelusta (unionin yksiköiden valvonnassa), jotta voidaan lisätä väestön tietoisuutta unionin rahoittamista hankkeista ja toimista; pyytää komissiota selvittämään tätä mahdollisuutta;

67.

katsoo, että kunkin edunsaajamaan olisi esitettävä pitkän aikavälin suunnitelma, jossa esitetään sen hankkeet ja tavoitteet monivuotisen rahoituskehyksen aikataulun mukaisesti; katsoo, että tällainen rakenne voisi lisätä EU:n kehitysavun avoimuutta ja ennustettavuutta ja mahdollistaisi komission määrittelemien pitkän aikavälin tavoitteiden asettamisen etenkin aloilla, jotka edellyttävät ennakoivaa suunnittelua, kuten energia, terveydenhuolto, vesihuolto sekä digitaalinen ja vihreä siirtymä; toteaa, että edunsaajamaan hallituksen olisi esitettävä tällainen suunnitelma ja että se voisi tukeutua paikallisten sidosryhmien osallistumiseen, ja toteaa, että näiden osallistumista olisi edistettävä; katsoo, että tämä edistäisi myös kohdemaiden osallistumista unionin kehitysyhteistyöpolitiikan laatimiseen toimielinten ja sidosryhmien osallistumisen kautta;

68.

kehottaa komissiota arvioimaan, voitaisiinko avoimuuden ja tiedonsaannin parantamiseksi perustaa verkkofoorumi, jolla julkistettaisiin kaikki EKR:n ja NDICI – Globaali Eurooppa -välineen hankkeet;

69.

panee tyytyväisenä merkille, että ulkoisten toimien alalla INTPA-pääosasto on yhdessä muiden asianomaisten pääosastojen ja yksiköiden kanssa hyväksynyt uuden lähestymistavan viestintään maakohtaisella, alueellisella ja maailmanlaajuisella tasolla; toteaa, että tässä uudessa lähestymistavassa siirrytään pois hajanaisesta hankekohtaisesta viestinnästä kohdennetumpaan ja strategisempaan toimintaan; pitää myönteisenä, että on julkistettu viestintää ja EU:n näkyvyyden lisäämistä ulkoisissa toimissa koskevat päivitetyt suuntaviivat (21), joissa esitetään, mitä unionin ulkoisia toimia toteuttavilta kumppaneilta odotetaan;

70.

pitää valitettavana, että sen jälkeen kun unionin ja AKT-maiden välisen Cotonoun kumppanuussopimuksen voimassaolo päättyi helmikuussa 2020 ja uusi kumppanuussopimus parafoitiin huhtikuussa 2021, neuvosto ei ole vieläkään antanut valtuutusta uuden kumppanuussopimuksen allekirjoittamiseen, minkä vuoksi vanhaa sopimusta on pitänyt jatkaa vuosi kerrallaan ja koko AKT- ja unionin yhteisöt ovat joutuneet oikeudellisesti harmaalle alueelle poliittisen vuoropuhelun ja kehityspolitiikan jatkamisen osalta; kehottaa neuvostoa poistamaan yhden jäsenvaltion veto-oikeuden ja antamaan valtuutuksen uuden kumppanuussopimuksen allekirjoittamiseen;

71.

katsoo, että unionin kehitysavun tuloksia voitaisiin parantaa koordinoimalla tehokkaasti ja kohdennetusti EKR:n ja NDICI – Globaali Eurooppa -välineen rahoitustoimia erityisesti rajat ylittävien hankkeiden avulla, jotta voidaan luoda synergioita ja lisätä EKR:n ja NDICI – Globaali Eurooppa -välineen rahoituksen lisäarvoa;

72.

kiinnittää huomiota julkisia avustuksia ja yksityisiä lainoja yhdistelevien rahoitusta yhdistävien välineiden lisäarvoon; kehottaa komissiota asettamaan tällaisten välineiden käytön etusijalle ja kannustamaan siihen; kehottaa komissiota ottamaan yksityisen sektorin tähän mukaan, etenkin paikallisten pk-yritysten ja yrittäjien kautta;

73.

panee merkille komission huomautukset arvioinneista, joita se on tehnyt muun muassa EKR:stä; pyytää kuitenkin jälleen tekemään kattavan arvioinnin EKR:stä rahoitettavista hankkeista, jotta parlamentti voi arvioida tarkasti EKR:n varojen vaikutusta ja varmistaa, että noudatetaan kehitysavun perimmäistä tavoitetta eli köyhyyden vähentämistä ja lopulta poistamista;

74.

kiinnittää huomiota siihen, että konteksti, jossa unionin kehitystä ja humanitaarista apua koskevaa politiikkaa harjoitetaan, huononee jatkuvasti ja sille on ominaista erityisesti covid-19-pandemia, ilmastonmuutoksen vaikutusten jatkuva paheneminen, biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen, yhä puutteellisempi ruokaturva ja Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan voimistuvat vaikutukset; panee merkille jatkuvasti kasvavan kuilun tarvittavien ja käytettävissä olevien varojen välillä paheneviin ilmasto-, nälkä- ja velkakriiseihin sekä humanitaarisiin ja muihin kriiseihin vastaamiseksi, mikä kasvattaa eriarvoisuutta ja lisää köyhyysastetta ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin; kehottaa myöntämään riittävästi rahoitusta, jotta voidaan pysäyttää meneillään oleva etääntyminen YK:n kestävän kehityksen tavoitteista sen sijaan, että edistyttäisiin niiden saavuttamisessa; korostaa, että huolimatta lukuisista unionin kohtaamista haasteista, jotka liittyvät covid-19-pandemiaan ja Venäjän Ukrainaan kohdistamaan hyökkäyssodan sekä sen geopoliittisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin, kehitysapumenoja on lisättävä;

75.

pitää valitettavana, että kehitysrahoituksessa ei ole siirrytty ”miljardeista triljooniin”, vaikka sitä pidettiin välttämättömänä, kun kestävän kehityksen tavoitteet hyväksyttiin vuonna 2015; toteaa, että on kiireellisesti otettava käyttöön enemmän maailman yksityisomistuksessa olevia resursseja investointien edistämisen ja verotuksen tehostamisen avulla varmistaen samalla, että toimet noudattavat Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteita ja kehitystä tukevaa politiikkajohdonmukaisuutta, sekä myös lisättävä kehitysrahoituksen julkista rahoitusta kansainvälisten sitoumusten mukaisesti, joiden täyttämisestä unioni on kaukana;

Vuoden 2020 vastuuvapausmenettelyn seuranta

76.

panee merkille, että komissio esitti yhteenvedon toimista, jotka se on toteuttanut parlamentin ja neuvoston vuoden 2020 vastuuvapausmenettelyssä ilmaisemien keskeisten poliittisten painopisteiden johdosta, ja että se sisältyy vastuuvapauden myöntämistä koskevasta seurannasta varainhoitovuoden 2020 osalta Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettuun komission kertomukseen (22), joka on osa integroitua talous- ja vastuuvelvollisuusraportointia;

77.

panee merkille, että vastauksena parlamentin pyyntöön komissio on toimittanut parlamentille ajantasaiset tiedot kahdeksannen ja yhdeksännen EKR:n täytäntöönpanosta;

78.

pitää myönteisenä merentakaisten maiden ja alueiden hallinnon tukemista koskevan parlamentin suosituksen täytäntöönpanoa, sillä se takaa varojen oikeudenmukaisen jakamisen; korostaa kuitenkin tarvetta vahvistaa unionin toiminnan johdonmukaisuutta AKT-alueella sen varmistamiseksi, että kehitystavoitteet asetetaan etusijalle ja että merentakaisia maita ja alueita koskevat politiikat liittyvät niiden kunkin maantieteellisten alueiden kehittämiseen ja ovat unionin ensisijaisten tavoitteiden mukaisia;

79.

panee lisäksi merkille, että parlamentin huomautukset on otettu huomioon arvioitaessa INTPA-pääosaston vuoden 2021 toimintasuunnitelmaa valvonnan puutteiden ja suurten riskien korjaamisen osalta.

(1) Neuvoston päätös (EU) 2021/1764, annettu 5. lokakuuta 2021, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin, mukaan lukien suhteet Euroopan unionin sekä Grönlannin ja Tanskan kuningaskunnan välillä (päätös merentakaisten alueiden, Grönlanti mukaan luettuna, assosiaatiosta) (EUVL L 355, 7.10.2021, s. 6).

(2) Kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosastosta (DEVCO) tuli kansainvälisten kumppanuuksien pääosasto (INTPA) tammikuussa 2021.

(3) Väline, jolla autetaan EU:n edustustoja tekemään parempaa yhteistyötä jäsenvaltioiden ja eri maiden sidosryhmien kanssa yhteisen ohjelmasuunnittelun ja täytäntöönpanon avulla, https://europa.eu/capacity4dev/wbt-team-europe

(4) Euroopan kehitysrahaston tilinpäätös – varainhoitovuosi 2021, https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52022DC0321

(5) Neuvoston asetus (EU) 2018/1877, annettu 26. marraskuuta 2018, yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta ja asetuksen (EU) 2015/323 kumoamisesta (EUVL L 307, 3.12.2018, s. 1).

(6) Botswana, Burkina Faso, Djibouti, Etiopia, Ghana, Guinea-Bissau, Haiti, Itä-Timor, Jamaika, Liberia, Malawi, Mali, Niger, Nigeria, Sambia, Tansania ja Uganda.

(7) Kaikki 140 maksua suoritettiin INTPA-pääosaston kautta.

(8) Botswana, Burkina Faso, Etiopia, Ghana, Guinea-Bissau, Haiti, Liberia, Malawi, Niger, Nigeria, Sambia, Tansania ja Uganda.

(9) INTPA-pääosaston vuotuinen toimintakertomus vuodelta 2021, s. 51.

(10) https://www.eca.europa.eu/Lists/ECADocuments/annualreports-2021/annualreports-2021_FI.pdf (s. 383).

(11) Kun komission maksuosuudet useiden rahoittajien tuella toteutettuihin hankkeisiin yhdistetään muiden rahoittajien maksuosuuksiin eikä varoja kohdenneta tiettyihin tunnistettavissa oleviin menoeriin, komissio olettaa nimellisen lähestymistavan mukaisesti, että menot ovat EU:n tukikelpoisuussääntöjen mukaisia, jos yhdistettyyn kokonaismäärään sisältyy tukikelpoisia menoja määrä, joka riittää vastaamaan EU:n rahoitusosuuden määrää, https://www.eca.europa.eu/Lists/ECADocuments/annualreports-2021/annualreports-2021_FI.pdf

(12) INTPA-pääosaston vuotuinen toimintakertomus 2021, s. 34.

(13) Indikaattorit ovat 1) maksusitoumusmäärärahojen toteutuminen, 2) maksusitoumusmäärärahojen ennakkoarvioiden toteutuminen, 3) maksumäärärahojen toteutuminen, 4) maksumäärärahojen ennakkoarvioiden toteutuminen, 5) kokonaissitoumusten käyttö ja 6) maksujen suorittaminen ajallaan.

(14) Neljä lisäindikaattoria ovat 7) sitoumusten vapauttaminen ajallaan, 8) laskun kirjaamisaika, 9) kirjanpitotietojen laatu ja 10) hallintatietojen laatu.

(15) INTPA-pääosaston vuotuinen toimintakertomus 2021, s. 43.

(16) Tarvittaessa erityisiä petostentorjuntatoimenpiteitä sisällytetään budjettituen ehtoihin. Budjettituen ja makrotaloudellisen rahoitusavun osalta parannetaan tarvittaessa valvontastrategioita ja vahvistetaan todentamismekanismeja, https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/HTML/?uri=CELEX:52021SC0262

(17) Vuoden 2022 maailmanlaajuinen moniulotteinen köyhyysindeksi.

(18) https://www.globalpartnership.org/

(19) https://www.educationcannotwait.org/

(20) https://commission.europa.eu/funding-tenders/managing-your-project/communicating-and-raising-eu-visibility_fi

(21) https://international-partnerships.ec.europa.eu/knowledge-hub/communicating-and-raising-eu-visibility-guidance-external-actions_en

(22) COM(2022), 0331 https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52022DC0331

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/190

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1843,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisestä

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston taseet ja tulostilit varainhoitovuodelta 2021 (COM(2022)0321 – C9-281/2022),

—	ottaa huomioon Euroopan kehitysrahastoja koskevat rahoitustiedot (COM(2022)321),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen kahdeksannesta, yhdeksännestä, kymmenennestä ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahastosta rahoitetuista toimista varainhoitovuodelta 2021 ja komission vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon 28. helmikuuta 2023 annetut neuvoston suositukset Euroopan kehitysrahastojen toimien toteuttamisen osalta komissiolle myönnettäväksi vastuuvapaudeksi varainhoitovuodelta 2021 (05671/2023 – C9-0056/2023, 05672/2023 – C9-0057/2023, 05673/2023 – C9-0058/2023, 05674/2023 – C9-0059/2023),

—	ottaa huomioon komission kertomuksen vastuuvapauden myöntämistä koskevasta seurannasta varainhoitovuoden 2020 osalta (COM(2022)331),

—	ottaa huomioon Cotonoussa Beninissä 23. kesäkuuta 2000 (3) allekirjoitetun ja Ouagadougoussa Burkina Fasossa 22. kesäkuuta 2010 (4) muutetun Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän (AKT) jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen,

—	ottaa huomioon merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin 25. marraskuuta 2013 annetun neuvoston päätöksen 2013/755/EU (”MMA-assosiaatiopäätös”) (5),

—

—	ottaa huomioon neljännen AKT–EY-yleissopimuksen toisen rahoituspöytäkirjan mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta ja hoidosta 20. joulukuuta 1995 tehdyn neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen (7) 33 artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—	ottaa huomioon neljänteen AKT–EY-yleissopimukseen perustuvaan kehitysrahoitusyhteistyöhön sovellettavan 16. kesäkuuta 1998 annetun varainhoitoasetuksen (10) 74 artiklan,

—	ottaa huomioon yhdeksänteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavan 27. maaliskuuta 2003 annetun varainhoitoasetuksen (11) 119 artiklan,

—	ottaa huomioon kymmenenteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 18. helmikuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 215/2008 (12) 50 artiklan,

—	ottaa huomioon yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 2. maaliskuuta 2015 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2015/323 (13) 48 artiklan,

—	ottaa huomioon yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta ja asetuksen (EU) 2015/323 kumoamisesta 26. marraskuuta 2018 annetun neuvoston päätöksen (EU) 2018/1877 (14) 42 artiklan,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan, 100 artiklan kolmannen luetelmakohdan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon kehitysvaliokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0114/2023),

1.	hyväksyy kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisen;

2.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja Euroopan investointipankille sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(1) EUVL C 391, 12.10.2022, s. 6.

(2) EUVL C 400, 17.10.2022, s. 170.

(3) EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3.

(4) EUVL L 287, 4.11.2010, s. 3.

(5) EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1.

(6) EUVL L 355, 7.10.2021, s. 6.

(7) EYVL L 156, 29.5.1998, s. 108.

(8) EYVL L 317, 15.12.2000, s. 355.

(9) EUVL L 210, 6.8.2013, s. 1.

(10) EYVL L 191, 7.7.1998, s. 53.

(11) EUVL L 83, 1.4.2003, s. 1.

(12) EUVL L 78, 19.3.2008, s. 1.

(13) EUVL L 58, 3.3.2015, s. 17.

(14) EUVL L 307, 3.12.2018, s. 1.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/192

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1844,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (06248/2023 – C9-0074/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston perustamisesta 5. kesäkuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/942 (4) ja erityisesti sen 35 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (5) ja erityisesti sen 105 artiklan,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0111/2023),

1.	myöntää Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston johtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 158, 14.6.2019, s. 22.

(1) EUVL C 141, 29.3.2022, s. 157.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/194

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1845,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0111/2023),

toteaa, että Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston tulo- ja menotaulukon mukaan (1) sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2021 oli 23 590 235 euroa, mikä merkitsee 36,38 prosentin lisäystä verrattuna vuoteen 2020; toteaa, että viraston talousarvio rahoitetaan osittain unionin talousarviosta ja osittain viraston perimillä maksuilla;

Talousarvio- ja varainhallinto

panee merkille, että varainhoitovuonna 2021 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli kyseisenä vuonna maksusitoumusmäärärahojen osalta 94,06 prosenttia (alle viraston suunnitteleman 95 prosentin tavoitteen) eli 4,81 prosenttia pienempi kuin vuonna 2020; panee lisäksi merkille, että kyseisenä vuonna maksumäärärahojen käyttöaste oli 65,96 prosenttia (alle viraston suunnitteleman 75 prosentin tavoitteen), mikä merkitsee 15,11 prosentin vähennystä vuoteen 2020 verrattuna;

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan vuonna 2019 useat erillissopimukset, jotka oli tehty tietotekniikkapalveluita koskeneen puitesopimuksen nojalla, olivat osittain sääntöjenvastaisia, sama sääntöjenvastaisuus voi koskea myös kyseisen puitesopimuksen nojalla sittemmin suoritettuja maksuja ja sopimuksen perusteella vuonna 2021 suoritettujen maksujen määrä oli 21 534 euroa; panee merkille, että asiaankuuluva puitesopimus päättyy vuonna 2025 ja että viraston vastauksen mukaan se on minimoinut hintaluettelon ulkopuoliset hankinnat siinä määrin kuin se on mahdollista – alle 10 prosenttiin kunkin erillissopimuksen arvosta – sen operatiivisen toiminnan jatkuvuus huomioon ottaen;

panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan virasto siirsi 6,6 miljoonaa euroa (29,9 prosenttia) vuoden 2021 maksusitoumusmäärärahoista vuodelle 2022 ja että tästä määrästä 4,0 miljoonaa euroa – 54 prosenttia toimintamenoista – liittyi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1227/2011 (2) mukaisiin operatiivisiin ydintoimintoihin, ja että siirtojen suuri määrä on vastoin talousarvion vuotuisperiaatetta ja viittaa rakenteellisiin ongelmiin talousarvion toteuttamisessa; panee merkille, että viraston vastauksen mukaan vuosi 2021 oli ensimmäinen vuosi, jona virasto peri maksuja, ja koska sillä ei ollut tästä aiempaa kokemusta, se oli varovainen tehdessään resurssejaan koskevaa sopimusta ja lykkäsi useiden sellaisten operatiivisten hankkeiden käynnistämistä, jotka oli tarkoitus kattaa maksuilla, ensimmäisen maksuerän maksamiseen asti, ja että tämä johti varainhoitovuoden lopussa suureen määrään siirtoja maksusitoumusmäärärahojen avoimista saldoista; panee lisäksi merkille, että tilintarkastustuomioistuin on myös raportoinut varainhoitovuodelta seuraavalle siirrettyjen määrärahojen suuresta määrästä vuosina 2020 ja 2019 ja että vastuuvapauden myöntävä viranomainen on pyytänyt virastoa ratkaisemaan ongelman ja parantamaan edelleen talousarviosuunnitteluaan ja täytäntöönpanosyklejään;

panee merkille, että vuosi 2021 oli ensimmäinen vuosi, kun virasto keräsi rekisteröidyiltä raportointimekanismeilta maksuja palveluista, joita se tarjoaa energiamarkkinoiden toimijoiden asetuksen (EU) N:o 1227/2011 täytäntöönpanoa varten ilmoittamien tietojen keräämiseksi, käsittelemiseksi ja analysoimiseksi;

Toiminnan tuloksellisuus

toteaa, että virasto käyttää keskeisiä tulosindikaattoreita arvioidakseen työohjelmansa täytäntöönpanoon ja tavoitteisiin liittyvän toimintansa tuloksia ja muita muun muassa henkilö- ja taloudellisten resurssien hallinnan suhteen; on tyytyväinen siihen, että keskeiset tulosindikaattorit saavutettiin ja että virasto on kiinnittänyt huomiota toimenpiteisiin, joilla se voi parantaa toimintansa tehokkuutta ja vaikuttavuutta; suosittaa kuitenkin, että virasto huomioi indikaattorit, joita ei ole vielä saavutettu tai joiden täytäntöönpano ei ole edennyt suunnitellusti;

panee merkille, että viraston työohjelma pantiin suurelta osin täytäntöön ja että puutteellisten henkilöresurssien vuoksi joitakin lähinnä asetukseen (EU) N:o 1227/2011 liittyvistä tehtävistä arvioitiin vähemmän tärkeiksi, ne peruttiin, niitä siirrettiin myöhempään ajankohtaan tai ne yhdistettiin osittain muihin tehtäviin; panee lisäksi merkille, että viraston mukaan tehtävät ja niihin myönnetyt määrärahat oli ajoitettu epäsopusuhtaisesti esimerkiksi energian tukkumarkkinoiden eheyttä ja tarkasteltavuutta koskevan lainsäädännön ja puhtaan energian markkinoiden osalta;

Henkilöstöpolitiikka

panee merkille, että 31. joulukuuta 2021 henkilöstötaulukosta oli täytetty 95,77 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 71 väliaikaisesta toimesta 68 oli täytetty (hyväksyttyjä toimia oli vuonna 2020 samoin 71); panee merkille, että vuonna 2021 viraston palveluksessa oli lisäksi 30 sopimussuhteista toimihenkilöä, neljä kansallista asiantuntijaa ja 10 tilapäistä työntekijää; korostaa, että vuoden 2021 lopussa 23,4 prosenttia viraston työvoimasta oli harjoittelijaohjelmaan kuuluvia ja vuokratyöntekijöitä, ja toistaa siksi tilintarkastustuomioistuimen suositukset pysyvien ja jatkuvien tehtävien antamisesta viraston omalle henkilöstölle;

pitää valitettavana, että sukupuolten edustus oli viraston ylemmässä johdossa edelleen hyvin selvästi epätasapainoinen (yksi nainen eli 17 prosenttia ja viisi miestä eli 83 prosenttia); panee merkille, että koko henkilöstössä sukupuolijakauma oli 37 naista (37 prosenttia) ja 63 miestä (63 prosenttia); panee merkille, että viraston johtokuntaan kuului yhdeksän naista (50 prosenttia) ja yhdeksän miestä (50 prosenttia); kehottaa virastoa toteuttamaan konkreettisia toimenpiteitä sukupuolten tasapuolisen edustuksen parantamiseksi hierarkian kaikilla tasoilla mahdollisimman pian ja raportoimaan edistymisestä vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle;

panee merkille, että virastolla on työntekijöiden ihmisarvon suojelua sekä työpaikkakiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet ja että se kuuluu virastojen väliseen häirintäyhdyshenkilöiden verkostoon; panee merkille, että vuonna 2021 ei ilmoitettu häirintätapauksista, ja kannustaa virastoa jatkamaan ja kehittämään työtä tapausten ehkäisemiseksi myös tulevaisuudessa;

10.

muistuttaa, että on tärkeää kehittää pitkän aikavälin henkilöstöpolitiikka, jossa käsitellään työ- ja yksityiselämän tasapainoa, elinikäistä ohjausta ja erityisten koulutusmahdollisuuksien tarjoamista urakehitystä varten, sukupuolten tasapuolista edustusta kaikilla henkilöstötasoilla, etätyötä, oikeutta olla tavoittamattomissa, maantieteellisen tasapainon parantamista, jotta varmistetaan kaikkien jäsenvaltioiden asianmukainen edustus, vammaisten henkilöiden palvelukseenottoa ja integrointia sekä sen varmistamista, että heitä kohdellaan yhdenvertaisesti ja heidän mahdollisuuksiaan edistetään laajasti;

Hankinnat

11.

panee merkille, että vuonna 2021 saatiin päätökseen 200 hankintamenettelyä, kun vuonna 2020 vastaava luku oli 109, ja että tarvittaisiin lisähenkilöstöä, koska menettelyjen määrä kasvaa; panee merkille, että virasto otti käyttöön sähköisen tarjouskilpailun, tarjousten sähköisen toimittamisen ja sähköisen laskutuksen ja että se on testannut julkisten hankintojen hallinnointivälinettä tarkoituksenaan ottaa se käyttöön vuoden 2023 aikana; panee merkille, että koska vuosi 2021 oli ensimmäinen vuosi, jona virasto peri maksuja, se suhtautui varovaisesti hankintamenettelyjen käynnistämiseen; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle kaikesta edistymisestä tässä asiassa;

12.

muistuttaa, että kaikissa hankintamenettelyissä on tärkeää varmistaa reilu kilpailu tarjoajien välillä ja hankkia tavaroita ja palveluita parhaaseen mahdolliseen hintaan siten, että samalla kunnioitetaan avoimuuden, suhteellisuuden, yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita; pyytää ottamaan käyttöön komission sähköisiin hankintoihin kehittämät tietotekniset välineet; kehottaa lisäämään hankintaohjeisiin ajantasaisen selvennyksen menettelyistä ja malleista; panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen, jonka mukaan julkisiin hankintoihin liittyvät puutteet ovat kasvussa ja muodostavat edelleen maksujen sääntöjenvastaisuuden suurimman syyn useimmissa virastoissa;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

13.

panee merkille viraston nykyiset toimenpiteet ja jatkuvat pyrkimykset, joiden tarkoituksena on turvata avoimuus ja eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä varmistaa väärinkäytösten paljastajien suojelu; panee merkille, että virasto panee täytäntöön eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevat kattavat toimintaperiaatteensa ja kerää johdoltaan, johtokuntansa jäseniltä ja varajäseniltä, sääntelyneuvostoltaan ja valituslautakunnaltaan sekä viraston työryhmien puheenjohtajilta ja varapuheenjohtajilta ja viraston työryhmien koollekutsujilta sidonnaisuuksia koskevat vuotuiset ilmoitukset; panee lisäksi merkille, että virasto arvioi tehdyt ilmoitukset, määrittää niiden perusteella riskitason ja käsittelee ne asiaankuuluvasti;

14.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan virasto arvioi vuosien 2019 ja 2021 välillä kolmea tapausta, joissa saattoi esiintyä eturistiriitoja siitä syystä, että korkeassa virka-asemassa oleva henkilöstön jäsen alkoi korvausta vastaan harjoittaa viranhoitoonsa kuulumatonta toimintaa tai otti vastaan uuden työpaikan viraston ulkopuolelta, ja yhdessä tilintarkastustuomioistuimen tarkastamassa tapauksessa virasto oli henkilöstösääntöjen 16 artiklan vastaisesti laiminlyönyt sekakomitean kuulemisen ja tehnyt päätöksensä, jossa asetettiin rajoituksia eturistiriitojen riskin lieventämiseksi, määräajan jo päätyttyä; panee merkille, että virasto pyysi myöhemmin asianomaista henkilöä noudattamaan asetettuja rajoituksia, mutta tällä pyynnöllä ei ollut oikeusperustaa; panee merkille, että viraston vastauksen mukaan se piti kirjeenvaihtoa entisen henkilöstön jäsenen kanssa hyvänä ratkaisuna virallistaa sopimusvelvoitteet päätöksen peruuttamisen jälkeen ja tapana suojautua operatiivisilta, oikeudellisilta ja maineeseen liittyviltä riskeiltä, ja virasto on sitoutunut toimimaan prosessissa oikea-aikaisesti ja asianmukaisesti;

15.

panee merkille, että virastolla on eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevat toimintaperiaatteet, jotka hyväksyttiin viraston johtokunnan 31. tammikuuta 2015 tekemällä päätöksellä; painottaa, että tarvitaan järjestelmällisempiä sääntöjä, jotka koskevat avoimuutta, jääviyttä, eturistiriitoja, laitonta lobbausta ja pyöröovi-ilmiötä, ja että tarvittaessa viraston eturistiriitoja koskevia toimintaperiaatteita on päivitettävä; kehottaa virastoa vahvistamaan sisäisiä valvontamekanismejaan, myös perustamalla sisäisen korruptiontorjuntamekanismin;

Sisäinen valvonta

16.

panee merkille, että komission sisäinen tarkastus teki vuonna 2021 suunnittelua, budjetointia ja seurantaa koskevan tarkastuksen ja että tammikuussa 2022 julkistetussa loppuraportissa annettiin yksi erittäin tärkeä suositus toimintoperusteisen budjetoinnin täytäntöönpanosta, ajankäytön kirjaamisesta ja työmäärän arvioinnista sekä yksi tärkeä suositus hankintojen suunnittelusta, seurannasta ja raportoinnista ja että niille laadittiin toimintasuunnitelma; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle kaikesta edistymisestä tässä asiassa;

17.

panee merkille, että komission sisäisen tarkastuksen asetuksen (EU) N:o 1227/2011 täytäntöönpanoa koskeneen vuoden 2020 tarkastuksen johdosta antamista suosituksista kaksi erittäin tärkeää ja kolme tärkeää suositusta oli pantu kaikilta osin täytäntöön ja niistä oli raportoitu vuonna 2021 komission sisäiselle tarkastukselle, joka saattoi asian päätökseen vuonna 2022, ja että yksi tärkeä suositus oli määrä panna täytäntöön vuonna 2022; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle kaikesta edistymisestä tässä asiassa;

18.

panee merkille, että tietotekniikan turvallisuutta virastossa ja tietoturvaa REMIT-asetuksen alalla koskeneen vuoden 2018 tarkastuksen jälkeen neljä tärkeää suositusta oli pantu kaikilta osin täytäntöön ja komission sisäinen tarkastus oli saattanut ne päätökseen vuonna 2021, yksi tärkeä suositus oli pantu kaikilta osin täytäntöön ja sisäinen tarkastus oli saattanut sen päätökseen vuonna 2022 ja yhden tärkeän suosituksen täytäntöönpano oli merkittävästi viivästynyt mutta se pantiin kaikilta osin täytäntöön ja siitä raportoitiin sisäiselle tarkastukselle vuonna 2022; panee lisäksi merkille, että henkilöstöhallintoa koskeneen vuoden 2017 tarkastuksen jälkeen toimintasuunnitelma oli pantu täytäntöön vuonna 2020 ja että komission sisäinen tarkastus oli saattanut sen päätökseen vuonna 2021;

19.

panee merkille, että viraston johtokunta hyväksyi joulukuussa 2021 uuden petostentorjuntastrategian, joka perustuu vuosien 2019–2021 petostentorjuntastrategian täytäntöönpanokertomuksen tuloksiin;

20.

panee merkille, että virasto tilaa ja toteuttaa yhteistyössä CERT-EU:n kanssa keskeisten tieto- ja viestintäteknisten järjestelmiensä säännöllisiä haavoittuvuuskartoituksia turvallisuuteen ja tietosuojaan liittyvien ongelmien arvioimiseksi ja on ottanut käyttöön tekniikoita ongelmien vähentämiseksi ja että virasto oli saanut päätökseen kaikkien suurimmissa unionin toimielimissä jo käytössä olevien kyberturvallisuusstandardien kehittämisen ja mukauttamisen, minkä jälkeen se tarkisti ensimmäisen kerran vuonna 2021 yhtä standardia sen mukauttamiseksi uusiin riskeihin;

21.

panee merkille, että virasto suoritti kesäkuussa 2021 vuoden puolivälin riskinarvioinnin arvioidakseen uudelleen alun perin ennakoituja riskejä ja että viraston päätöksistä tehtävien valitusten määrän lisääntymisestä johtuvat riskit määriteltiin kriittisiksi riskeiksi; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle kaikesta edistymisestä tässä asiassa;

22.

muistuttaa, että on tärkeää vahvistaa hallinto- ja valvontajärjestelmiä, jotta voidaan varmistaa viraston asianmukainen toiminta; korostaa painokkaasti, että tarvitaan tehokkaat hallinto- ja valvontajärjestelmät, jotta voidaan välttää mahdolliset eturistiriitatapaukset, ennakko- tai jälkitarkastusten puuttuminen, talousarviositoumusten ja oikeudellisten sitoumusten puutteellinen hallinnointi sekä se, että tapauksia ei merkitä poikkeusrekisteriin;

Digitalisaatio ja vihreä siirtymä

23.

panee merkille, että parantaakseen tehokkuutta ja resurssien käyttöä virasto hyödyntää useita tietoteknisiä välineitä, mukaan lukien Euroopan komission tarjoamia yhteisiä palveluja, kuten ARESia (asiakirjahallinto) ja Sysperiä (henkilöstöhallinto);

24.

panee huolestuneena merkille, että henkilö- ja taloudellisten resurssien puute on rajoittanut viraston kykyä parantaa ja kehittää edelleen digitalisaatiotaan (esimerkiksi pilvipalveluhankkeita oli keskeytettävä), koska joillakin osa-alueilla suoritetuilla kyberturvallisuustoimenpiteillä ei voida lieventää riskejä yhdenmukaisesti viraston riskinottohalun kanssa;

25.

panee tyytyväisenä merkille viraston ympäristötoimintasuunnitelman 2021–2022, joka sisältää 17 konkreettista toimenpidettä viraston hiilijalanjäljen pienentämiseksi, kuten muun muassa hämärätunnistimien ja LED-valaistuksen asentaminen, pilvipalvelujen käytön lisääminen ja sataprosenttisesti vihreän sähkön hankinta;

26.

pitää myönteisenä, että virasto keskittyi vuonna 2021 kaasualan osalta Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti energia-alan hiilestä irtautumista koskevaan tulevaan lainsäädäntöön ja laati kannanoton sääntelyä koskevista keskeisistä vaatimuksista kaasun saamiseksi hiilettömäksi, valkoisen kirjan metaanivuotojen ennaltaehkäisemistä energia-alalla koskevista säännöistä ja sääntelyä koskevan valkoisen kirjan vetyverkkojen sääntelyn ajankohdasta ja tavasta; panee lisäksi merkille kannanoton Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 347/2013 (3) parantamisesta ja valkoisen kirjan sähkö–kaasu-muuntamisen kohtelusta sääntelyssä; panee myös merkille viraston panoksen ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” -säädöspaketin osalta;

27.

muistuttaa, että on tärkeää lisätä paitsi viraston sisäisen toiminnan ja hallinnoinnin digitalisaatiota myös nopeuttaa menettelyjen digitalisointia; korostaa, että viraston on jatkossakin toimittava tässä suhteessa ennakoivasti, jottei virastojen välille pääse syntymään digitaalista kuilua; kehottaa kuitenkin kiinnittämään huomiota siihen, että on toteutettava kaikki tarvittavat varotoimet, jotta vältetään käsiteltävien tietojen verkkoturvallisuuteen kohdistuvat riskit;

28.

kannustaa virastoa työskentelemään tiiviissä yhteistyössä ENISAn (Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto) kanssa; kehottaa tarjoamaan viraston koko henkilöstölle säännöllisesti päivitettäviä kyberturvallisuuteen liittyviä koulutusohjelmia;

Toiminnan jatkuvuus covid-19-kriisin aikana

29.

panee merkille, että maaliskuussa 2021 perustettiin viraston ylemmästä johdosta koostuva jatkuvuudenhallintaryhmä, joka vastaa henkilöresursseista, tietotekniikasta ja turvallisuudesta, ja että virasto aloitti uusia toimintatapoja koskevan strategiansa toteuttamisen syksyllä 2021; panee lisäksi merkille, että viraston pääasiallinen toimintatapa oli etätyön tekeminen henkilöstön terveyden turvaamiseksi, että virasto pyrki myös ottamaan käyttöön työnteon hybridimalleja ja että henkilöstön läsnäoloa työpaikalla rajoitettiin käytössä olleiden turvallisuustoimenpiteiden mukaisesti; kannustaa virastoa organisoimaan paremmin kokoukset, jotka voitaisiin pitää tulevaisuudessa tehokkaammin etänä kuin paikan päällä;

30.

panee merkille, että viraston johtaja antoi mahdollisuuden ja hyväksyntänsä väliaikaisiin poikkeuksiin turvallisuussäännöistä arkaluonteisiin tietoihin pääsyn helpottamiseksi asetuksen (EU) N:o 1227/2011 nojalla tehtävän työn aikana ja että siinä yhteydessä sovellettiin useita riskinlieventämistoimenpiteitä;

Muita huomautuksia

31.

panee tyytyväisenä merkille, että osana pyrkimystään uudistaa julkisuuskuvaansa ja parantaa verkkosivustonsa helppokäyttöisyyttä virasto aloitti vuonna 2021 julkisen verkkosivustonsa siirtämisen uuteen sisällönhallintajärjestelmään (Drupal); panee erityisesti merkille parannukset viraston julkisia tapahtumia koskevilla sivuilla;

32.

kehottaa virastoa kehittämään edelleen synergioitaan (esimerkiksi henkilöresurssit, kiinteistöjen hallinnointi, tietotekniikkapalvelut ja turvallisuus) ja lisäämään yhteistyötään, hyvien käytäntöjen vaihtoa ja keskustelua yhteistä etua koskevista aloista muiden unionin virastojen kanssa tehokkuuden parantamiseksi;

33.

viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 10. toukokuuta 2023 antamaansa päätöslauselmaan (4).

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1227/2011, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, energian tukkumarkkinoiden eheydestä ja tarkasteltavuudesta (EUVL L 326, 8.12.2011, s. 1).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 347/2013, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2013, Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista ja päätöksen N:o 1364/2006/EY kumoamisesta sekä asetusten (EY) N:o 713/2009, (EY) N:o 714/2009 ja (EY) N:o 715/2009 muuttamisesta (EUVL L 115, 25.4.2013, s. 39).

(4) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0190.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/199

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1846,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisestä

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (06248/2023 – C9-0074/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston perustamisesta 5. kesäkuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/942 (4) ja erityisesti sen 35 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0111/2023),

1.	hyväksyy Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisen;

2.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 158, 14.6.2019, s. 22.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/200

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1847,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä BERECin tukiviraston (BEREC-virasto) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon BERECin tukiviraston (BEREC-virasto) lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (06248/2023 – C9-0075/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) ja BERECin tukiviraston (BEREC-virasto) perustamisesta, asetuksen (EU) 2015/2120 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1211/2009 kumoamisesta 11. joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston (EU) 2018/1971 (4) ja erityisesti sen 28 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0129/2023),

1.	myöntää BERECin tukiviraston (BEREC-virasto) johtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman BERECin tukiviraston (BEREC-virasto) johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 321, 17.12.2018, s. 1.

(1) EUVL C 141, 29.3.2022, s. 146.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/202

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1848,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä BERECin tukiviraston (BEREC-virasto) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä BERECin tukiviraston (BEREC-virasto) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0129/2023),

toteaa, että BERECin tukiviraston tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen hyväksytty talousarvio varainhoitovuodeksi 2021 oli 7 341 357 euroa eli lisäystä vuoteen 2020 verrattuna oli 1,49 prosenttia ja se liittyi lähinnä henkilöstömenojen kasvuun; ottaa huomioon, että viraston talousarvio rahoitetaan pääosin unionin talousarviosta ja kolmansien maiden rahoitusosuuksista; ottaa huomioon, että vuoden 2021 hyväksyttyyn talousarvioon saatiin lisätuloja aiemmilta vuosilta siirretyistä kolmansien maiden rahoitusosuuksista ja hallinnollisten toimien määrärahoista;

B.	ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2021 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja asianmukaiset (sääntöjenmukaiset);

Talousarvio- ja varainhallinto

panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2021 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 99,97 prosenttia vuoden lopullisen hyväksytyn talousarvion maksusitoumusmäärärahojen osalta, mikä merkitsee 0,89 prosentin kasvua vuoteen 2020 verrattuna; panee tyytyväisenä merkille, että talousarvion toteutusaste oli korkein viimeisten viiden vuoden aikana ja ylitti hallintoneuvoston vahvistaman 95 prosentin kynnysarvon; panee merkille, että kyseisen vuoden maksumäärärahojen käyttöaste oli 69,33 prosenttia, eli siinä oli 8,19 prosenttia lisäystä vuoteen 2020 verrattuna, mutta se oli vuosien 2017 ja 2019 tasojen alapuolella, koska määrärahoja siirrettiin, jotta voitiin käynnistää useita erityishankkeita, jotka oli määrä saada päätökseen vuonna 2022;

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi varainhoitovuoden 2019 osalta, että oikeudellisiin palveluihin liittynyt hankintamenettely oli sääntöjenvastainen ja siten kyseisen puitesopimuksen nojalla sittemmin suoritetut maksut ovat sääntöjenvastaisia ja että vuonna 2021 puitesopimukseen liittyvien maksujen määrä oli 4 444 euroa;

Toiminnan tuloksellisuus

panee merkille, että arvioidakseen saavutettuja tuloksia tavoitteisiinsa nähden virasto käyttää keskeisiä tulosindikaattoreita, joihin kuuluvat talousarviohallinto, sukupuolten tasapuolinen edustus ja henkilötietojen suoja; pitää myönteisenä, että yksi keskeisistä tulosindikaattoreista on oikeus tutustua käsiteltyihin asiakirjoihin 15 työpäivän kuluessa; panee merkille, että tieto- ja viestintäteknisiä järjestelmiä koskevat keskeiset tulosindikaattorit ovat käytössä, ja pitää valitettavana, että BERECin vuosien 2022–2025 tieto- ja viestintätekniikan strategian laatimista tukevan tietoteknisen konsultointisopimuksen allekirjoittamista oli lykättävä vuoteen 2022, koska tällaisia palveluja koskevaa sopimusta ei ollut saatavilla; on tyytyväinen siihen, että keskeiset tulosindikaattorit saavutettiin ja että virasto on kiinnittänyt huomiota toimenpiteisiin, joilla se voi parantaa toimintansa tehokkuutta ja vaikuttavuutta; suosittaa kuitenkin, että virasto huomioi keskeiset tulosindikaattorit, joita ei ole vielä saavutettu tai joiden täytäntöönpano ei ole edennyt suunnitellusti;

panee merkille, että virasto toimitti vuonna 2021 BERECille kaksi tutkimusta (jotka koskivat kuluttajien suhtautumista digitaalisiin alustoihin viestintävälineinä ja covid-19-pandemian jälkeisiä toimia digitaalisen kuilun umpeen kuromiseksi) ja osan tutkimuksesta, joka koskee BERECin ja viraston ympäristöjalanjäljen pienentämistä, ja toteaa, että sen loppuraportti oli määrä antaa vuonna 2022 ja sitä varten allekirjoitettiin vuonna 2021 kolme erillissopimusta;

Henkilöstöpolitiikka

panee merkille, että 31. joulukuuta 2021 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 93,75 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 16 väliaikaisesta toimesta 15 oli täytettynä (sama määrä hyväksyttyjä toimia kuin vuonna 2020); panee merkille, että vuonna 2021 viraston palveluksessa työskenteli lisäksi 21 sopimussuhteista toimihenkilöä, yhdeksän kansallista asiantuntijaa ja kahdeksan määräaikaista työntekijää ja konsulttia;

panee huolestuneena merkille sukupuolten epätasapainoisen edustuksen viraston johdossa; panee merkille viraston ylemmän ja keskijohdon jäsenten sukupuolijakauman ja toteaa, että kolme neljästä jäsenestä (75 prosenttia) oli miehiä; panee lisäksi merkille viraston hallintoneuvoston sukupuolijakauman ja toteaa, että 21 henkilöä 28:stä (75 prosenttia) oli miehiä; panee kuitenkin merkille, että vuoden 2021 lopussa henkilöstön keskuudessa saavutettiin kaiken kaikkien sukupuolten tasapuolinen edustus, sillä naisia oli 52 prosenttia ja miehiä 48 prosenttia; kehottaa virastoa toteuttamaan konkreettisia toimenpiteitä sukupuolten tasapuolisen edustuksen parantamiseksi hierarkian kaikilla tasoilla mahdollisimman pian ja raportoimaan asiasta vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle;

panee huolestuneena merkille vuoden 2020 vastuuvapausmenettelyn seurannasta, että koska ei löydetty unionin toimielintä tai elintä jakamaan sisäisen valvonnan koordinaattorin valmiuksia, virasto päätti palkata määräaikaisen työntekijän 3,5 kuukaudeksi hoitamaan tätä tehtävää; panee lisäksi merkille, että virastolle ilmoitettiin komission aikomuksesta lopettaa kirjanpitopalvelujen tarjoaminen ja tarjota virastolle mahdollisuutta harkita tilinpitäjän jakamista toisen viraston kanssa ja että virasto katsoo, että kirjanpidon siirtäminen viraston sisällä hoidettavaksi ei ole mahdollista lyhyellä aikavälillä; kehottaa virastoa raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle kaikesta tässä suhteessa tapahtuneesta kehityksestä; on huolestunut siitä, että viraston riskirekisteriin kirjattiin vuonna 2022 tähän liittyvä tehokkuuden ja tulosten laadun alenemisen ja osaamisen menettämisen riski; panee merkille, että virasto valmistelee parhaillaan lieventäviä toimenpiteitä; kehottaa virastoa raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle kaikesta tässä suhteessa tapahtuneesta kehityksestä;

panee edellisvuoden vastuuvapaushavaintojen seurannasta merkille, että virasto on toteuttanut toimenpiteitä, kuten isäntäjäsenvaltion kanssa tehdyn uuden päätoimipaikkaa koskevan sopimuksen, lisätäkseen etuja viraston henkilöstölle ja puuttuakseen ammattilaisten houkuttelemisen ja palveluksessa pitämisen vaikeuksiin; panee lisäksi merkille, että virasto järjesti uudelleen rajallisen henkilöstötaulukkonsa toimien käytön varmistaakseen, että pakollisista vähimmäisvalmiuksista huolehditaan;

10.

palauttaa mieliin, että rekrytointimenettelyjen menettelylliset puutteet heikentävät avoimuuden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteita; vaatii virastoa parantamaan sisäistä rekrytointimenettelyään, jotta arviointiprosesseja ja avoimia toimia koskevia ilmoituksia voidaan selkiyttää;

Hankinnat

11.

panee merkille, että virasto on vuodesta 2019 lähtien käyttänyt keskitettyä hankintamallia ja että helmikuusta 2022 alkaen se on käyttänyt myös komission julkisten hankintojen hallinnointivälinettä keventääkseen julkisia hankintamenettelyjään entisestään;

12.

panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan eräässä tietotekniikkapalveluja koskevassa hankintamenettelyssä virasto pyysi toimeksisaajalta tarjousta täsmentämättä etukäteen, mitä palveluja tarvittiin, mikä haittasi toiminnan vaikuttavuutta, tehokkuutta ja taloudellisuutta, ja että virasto ei myöskään tehnyt ennakkotarkastuksia puitesopimuksen mukaisten erillissopimusten hinnoille; panee merkille viraston vastauksen, jonka mukaan se parantaa kaikkien työselvityksen hyväksymiseen johtavien prosessin vaiheiden dokumentointia ja muuttaa sisäistä menettelyään siten, että tulevien erillissopimusten hyväksymismenettelyyn sisällytetään kaikkien hintojen tarkastusten asianmukainen dokumentointi; kehottaa virastoa raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle kaikesta tässä suhteessa tapahtuneesta kehityksestä;

13.

muistuttaa, että kaikissa hankintamenettelyissä on tärkeää varmistaa reilu kilpailu tarjoajien välillä ja hankkia tavaroita ja palveluita parhaaseen mahdolliseen hintaan siten, että samalla kunnioitetaan avoimuuden, suhteellisuuden, yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita; panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen, jonka mukaan julkisiin hankintoihin liittyvät puutteet ovat kasvussa ja ovat edelleen maksujen sääntöjenvastaisuuden suurin syy useimmissa virastoissa;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

14.

panee merkille, että virasto julkistaa verkkosivustollaan lähes kaikki hallintoneuvostonsa ansioluettelot ja eturistiriitoja koskevat ilmoitukset; kehottaa virastoa parantamaan pyrkimyksiään avoimuuteen tässä yhteydessä;

15.

panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että eräässä rekrytointimenettelyssä valintalautakunta ei ollut ennen hakemusten tutkimista vahvistanut, miten kustakin valintaperusteesta annettaisiin pisteitä, ja että valintalautakunnan puheenjohtaja oli ilmoittanut ammatillisesta eturistiriidasta kahden hakijan osalta, jotka työskentelivät hänen valvonnassaan, mutta lopullisessa arviointikertomuksessa ei kuitenkaan kuvattu, miten tämä eturistiriita oli ratkaistu; panee merkille viraston vastauksen, jonka mukaan se laatii uusia sisäisiä malleja valintamenettelyjä varten ja hyväksyi sisäiset säännöt, jotka koskevat sopimuksia tekemään valtuutetun viranomaisen päätöksen noudattamisen dokumentointia; kehottaa virastoa parantamaan avoimuutta ja varmistamaan sen, huolehtimaan asianmukaisesta dokumentoinnista valintamenettelyjen aikana ja raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle kaikesta asiassa saavutetusta edistyksestä;

16.

panee merkille, että hallintoneuvosto hyväksyi vuonna 2019 eturistiriitojen hallintaa ja ehkäisemistä koskevat tarkistetut toimintaperiaatteet, joihin sisältyy eturistiriitojen arviointi ja lieventävien toimenpiteiden määrääminen hallintoneuvoston jäsenten mahdollisten tai vahvistettujen eturistiriitojen tapauksessa; painottaa, että tarvitaan järjestelmällisempiä sääntöjä, jotka koskevat avoimuutta, jääviyttä, eturistiriitoja, laitonta lobbausta ja pyöröovi-ilmiötä, ja että tarvittaessa viraston eturistiriitoja koskevia toimintaperiaatteita on päivitettävä; kehottaa virastoa vahvistamaan sisäisiä valvontamekanismejaan, mukaan lukien sisäisen korruptiontorjuntamekanismin perustaminen;

Sisäinen valvonta

17.

panee merkille, että komission sisäinen tarkastus toimitti virastossa vuonna 2020 kattavan riskinarvioinnin laatiakseen sen strategisen sisäisen tarkastussuunnitelman tulevalle kaudelle 2021–2023, että se ei havainnut kriittisiä riskejä ja että vuoden 2021 alussa se päätti kaikki aiempien tarkastusten perusteella annetut suositukset; toteaa, että sisäisen valvonnan väliaikainen koordinaattori toimitti lokakuusta joulukuuhun 2021 viraston sisäisen valvonnan järjestelmän tehokkuuden ja vaikuttavuuden arvioinnin ja osoitti näin, että viraston valvontaan liittyvät kustannukset vastaavat hyötyjä; panee merkille, että sisäisen valvonnan kehyksen vaatimusten noudattamisen arvioinnissa todettiin, että kaiken kaikkiaan virasto noudattaa vaatimuksia mahdollisimman hyvin ilman erityisesti sisäiseen valvontaan palkattua henkilöstöä; kehottaa virastoa raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle kaikesta sisäisen valvonnan toimintoon liittyvästä kehityksestä;

18.

panee merkille, että vastuuvapauden myöntävän viranomaisen vuoden 2020 vastuuvapautta koskeviin huomautuksiin liittyvän viraston seurantakertomuksen mukaan komissio lopettaa kirjanpitopalvelujen tarjoamisen virastolle vuonna 2023 ja henkilöstötaulukkoon sisältyvien nykyisten 16 toimen voimin virasto ei kykene hoitamaan pakollisia tilinpitäjän tehtäviä viraston sisällä; kehottaa komissiota ja virastoa osoittamaan tarvittavat resurssit jatkuvuuden varmistamiseksi tällä keskeisellä alalla ja raportoimaan asiasta vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle;

19.

muistuttaa, että on tärkeää vahvistaa hallinto- ja valvontajärjestelmiä, jotta voidaan varmistaa viraton asianmukainen toiminta; korostaa painokkaasti, että tarvitaan vaikuttavat hallinto- ja valvontajärjestelmät, jotta voidaan välttää mahdolliset eturistiriitatapaukset, ennakko- tai jälkitarkastusten puuttuminen, talousarviositoumusten ja oikeudellisten sitoumusten puutteellinen hallinnointi sekä se, että tapauksia ei merkitä poikkeusrekisteriin;

Digitalisaatio ja vihreä siirtymä

20.

panee merkille, että virasto perusti vuonna 2020 kestävyyttä käsittelevän asiantuntijoiden verkostoitumisryhmän; panee merkille, että virasto osallistui kesäkuussa 2022 päätökseen saatettuun Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) toimielinten väliseen hankintamenettelyyn, joka koski kasvihuonekaasupäästöjen hyvityksiin liittyvää konsultointia ja niiden hallintaa; pitää myönteisenä, että viraston monivuotiseen viherryttämistä koskevaan toimintasuunnitelmaan sisältyy sitoumus vähentää hiilidioksidipäästöjä asteittain; panee lisäksi merkille, että on ehdotettu uusia sääntöjä matkustamisen ja siihen liittyvien päästöjen vähentämiseksi;

21.

panee merkille, että virasto käynnisti vuonna 2021 työpajahankkeen määritelläkseen tulevaisuuden digitaalista työpaikkaa koskevia hankkeita varten strategisen etenemissuunnitelman, jossa käsitellään teknologiaa ja työskentelytapoja, sekä tietosuojaa koskevan vaikutustenarvioinnin ja tietotekniikan turvallisuussuunnitelman Microsoft Office -palveluille ja mahdollista pilvipalveluihin siirtymistä koskevia strategioita; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle näiden hankkeiden toteutuksesta; panee lisäksi merkille, että virasto jakoi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/1972 (2) mukaisesti erinäisiä toimintakustannuksia, jotka liittyivät yleisvaltuutustietokannan ja sellaisia numerovaroja, joita on oikeus käyttää oman alueen ulkopuolella unionissa, koskevan tietokannan ylläpitokustannuksiin;

22.

panee vuoden 2020 vastuuvapaushavaintojen seurannan perusteella merkille, ettei virasto ole vielä ryhtynyt laatimaan kyberturvallisuutta koskevia toimintaperiaatteita tietoturvallisuutta unionin toimielimissä, elimissä ja laitoksissa koskevan tulevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/881 (3) yhteydessä; pitää kuitenkin myönteisenä viraston yhteistyötä CERT-EU:n (EU:n toimielinten, elinten ja virastojen tietotekniikan kriisiryhmä) ja kolmannen osapuolen tietoteknisten turvallisuusratkaisujen tarjoajan kanssa; kehottaa virastoa nopeuttamaan kyberturvallisuutta koskevien toimintaperiaatteiden laatimista; panee lisäksi merkille, että tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden verkostoitumisryhmä laati kyberturvallisuusuhkia käsittelevän raportin, jossa keskitytään verkkourkintahyökkäyksiin ja jonka tarkoituksena on arvioida kansallisten sääntelyviranomaisten omaksumia kyberturvallisuuskäytäntöjä;

23.

kannustaa virastoa työskentelemään tiiviissä yhteistyössä ENISAn (Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto) kanssa; ehdottaa, että viraston koko henkilöstölle tarjotaan säännöllisesti päivitettäviä kyberturvallisuuteen liittyviä koulutusohjelmia; kehottaa virastoa kehittämään kyberturvallisuutta koskevia toimintaperiaatteitaan nopeammin, antamaan ne ennen 31. joulukuuta 2023 ja raportoimaan asiasta vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle;

24.

muistuttaa, että on tärkeää lisätä viraston digitalisaatiota sisäisen toiminnan ja hallinnoinnin osalta mutta myös menettelyjen digitalisoinnin nopeuttamiseksi; korostaa, että viraston on jatkossakin toimittava tässä suhteessa ennakoivasti, jottei virastojen välille pääse syntymään digitaalista kuilua; kehottaa kuitenkin kiinnittämään huomiota siihen, että on toteutettava kaikki tarvittavat turvatoimet, jotta vältetään käsiteltävien tietojen verkkoturvallisuuteen kohdistuvat riskit;

Toiminnan jatkuvuus covid-19-kriisin aikana

25.

panee merkille viraston pyrkimykset tukea BERECin työryhmiä myös kokousten ja työpajojen järjestämisessä; toteaa, että vuonna 2021 lähes kaikki BERECin työryhmien kokoukset olivat virtuaalisia; kannustaa virastoa hyödyntämään etätyö- ja hybridityömenetelmistä saatuja kokemuksia käytännössä, jotta tulevaisuudessa voidaan paremmin järjestää kokoukset ja tapahtumat, jotka voitaisiin toteuttaa tehokkaammin etä- kuin lähimuodossa; muistuttaa, että vuonna 2021 järjestettiin yhteensä 490 virtuaalista työryhmäkokousta ja niiden avulla koottiin yhteen yli 10 000 osallistujaa;

26.

panee merkille covid-19-pandemian jälkeisiä toimenpiteitä digitaalisen kuilun umpeen kuromiseksi käsittelevän tutkimuksen, jonka päätelmät sisällytettiin BERECin raporttiin covid-19-kriisistä ja viestintäverkoista saaduista kokemuksista häiriönsietokykyistä yhteiskuntaa varten;

27.

panee erityisesti merkille komission yksiköiden kanssa tehdyn yksikön tason sopimuksen komission tietoteknisen välineen ”advance gateway to meeting” käytöstä; panee lisäksi merkille, että tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden verkostoitumisryhmä pyrki saamaan valmiiksi raportin audio- ja videokonferenssiratkaisuista ja digitaalisista kokousratkaisuista sekä toisen raportin älykkäistä toimistoratkaisuista;

Muita huomautuksia

28.

panee merkille viraston pyrkimykset lisätä tietoisuutta sen omasta tehtävästä ja BERECin tehtävästä unionin ja isäntäjäsenvaltion kansalaisten keskuudessa sekä etenkin viraston osallistumisen EU:n edustustojen aloitteisiin; ottaa lisäksi huomioon viraston ja BERECin uutta visuaalista ilmettä ja BERECin verkkosivuston suunnittelua ja sisältöä koskevat työpajat; panee merkille BERECin vuotuisessa viestintäsuunnitelmassa virastolle suunniteltujen toimien toteuttamisen, mukaan lukien BERECin julkisten tapahtumien ja sidosryhmäfoorumien järjestäminen Latviassa; kehottaa virastoa jatkamaan työtä viraston näkyvyyden lisäämiseksi erityisesti isäntäjäsenvaltiossa;

29.

panee tyytyväisenä merkille, että virastolla on EUIPO:n kanssa vakiintuneita synergioita, jotka koskevat uutta verkkosivustojen sisällönhallintajärjestelmää, organisaation verkkosivuston tieto- ja viestintäteknisiä toimia ja viraston uusien tieto- ja viestintäteknisten järjestelmien mahdollista siirtämistä EUIPO:n datakeskuksiin;

30.

kehottaa virastoa kehittämään edelleen synergioitaan (esimerkiksi henkilöresurssit, kiinteistöjen hallinnointi, tietotekniikkapalvelut ja turvallisuus) ja lisäämään yhteistyötä, hyvien käytäntöjen vaihtoa ja keskustelua yhteistä etua koskevista aloista muiden unionin virastojen kanssa tehokkuuden parantamiseksi;

31.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/1972, annettu 11. joulukuuta 2018, eurooppalaisesta sähköisen viestinnän säännöstöstä (EUVL L 321, 17.12.2018, s. 36).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/881, annettu 17. huhtikuuta 2019, Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto ENISAsta ja tieto- ja viestintätekniikan kyberturvallisuussertifioinnista sekä asetuksen (EU) N:o 526/2013 kumoamisesta (kyberturvallisuusasetus) (EUVL L 151, 7.6.2019, s. 15).

(4) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0190.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/207

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1849,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

BERECin tukiviraston (BEREC-virasto) varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisestä

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon BERECin tukiviraston (BEREC-virasto) lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (06248/2023 – C9-0075/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0129/2023),

1.	hyväksyy BERECin tukiviraston (BEREC-virasto) varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisen;

2.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen BERECin tukiviraston (BEREC-virasto) johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 321, 17.12.2018, s. 1.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/208

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1850,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen (CdT) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EUn virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä keskukselle (06248/2023 – C9-0076/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen perustamisesta 28. marraskuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2965/94 (4) ja erityisesti sen 14 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0104/2023),

1.	myöntää Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen johtajalle vastuuvapauden keskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen (CdT) johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EYVL L 314, 7.12.1994, s. 1.

(1) EUVL C 141, 29.3.2022, s. 57.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/209

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1851,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen (CdT) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0104/2023),

toteaa, että Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2021 oli 53 031 743 euroa, mikä merkitsee 13,30 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna; ottaa huomioon, että 89,88 prosenttia keskuksen talousarviosta on peräisin toimielinten sekä muiden virastojen ja elinten suorista maksuosuuksista;

B.	ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan keskuksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2021 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että keskuksen tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja asianmukaiset (sääntöjenmukaiset);

Talousarvio- ja varainhallinto

panee huolestuneena merkille, että varainhoitovuonna 2021 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli kyseisenä vuonna maksusitoumusmäärärahojen osalta 83,54 prosenttia eli 6,45 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2020; toteaa, että kyseisenä vuonna maksumäärärahojen käyttöaste oli 76,51 prosenttia, mikä on 6,86 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2020;

panee merkille, että poikkeuksellisten tapahtumien johdosta keskus ei soveltanut vuoden 2021 osalta mekanismia, jossa talousarvion ylijäämä (1,1 miljoonaa euroa) palautetaan automaattisesti asiakkaille; panee merkille, että tämä summa on siirretty vuodelle 2022;

Toiminnan tuloksellisuus

panee merkille keskuksen keskittymisen sen toimintaan liittyviin välittömiin tuloksiin; panee merkille keskeiset taloudelliset tulosindikaattorit, jotka antavat hyvän kuvan keskuksen toiminnan tuloksellisuudesta; toteaa, että tuotosten lisäksi keskeiset strategiset tulosindikaattorit antavat moniulotteisen näkökulman keskuksen toiminnan tuloksellisuuteen; kannustaa keskusta seuraamaan edelleen tuloksellisuuttaan kummallakin tasolla, sekä toiminnan välittömiä tuotoksia että strategista tuloksellisuutta; panee merkille, että keskus on raportoinut vuodesta 2021 lähtien useista tietotekniseen turvallisuuteen liittyvistä keskeisistä tulosindikaattoreista ja että se jatkaa tietojärjestelmiensä turvallisuuden arvioinnissa käytettävien menetelmien tarkentamista;

panee merkille, että käännettyjen, muutettujen, editoitujen ja revisoitujen asiakirjojen sivumäärä, 367 264 sivua, oli 9,7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020 (322 443 sivua); panee merkille, että käännettyjen EU:n tavaramerkkien sivumäärä, 274 706 sivua, väheni vuonna 2021 entisestään 8,5 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna (300 348 sivua); toteaa, että käännettyjen sivujen lukumäärä on EU:n tavaramerkkien osalta merkittävässä laskusuunnassa; panee merkille, että vuonna 2021 käännettyjen sivujen kokonaismäärä oli 641 970 sivua ja että sivujen todellinen määrä pysyi jokseenkin vakaana vuoteen 2020 verrattuna (635 269 sivua);

panee merkille keskuksen pyrkimykset lisätä tietoisuutta monikielisyyden merkityksestä virastojen toiminnassa ja edistää monikielistä viestintää unionin kansalaisten tavoittamiseksi ja kannustaa keskusta tekemään vielä enemmän; odottaa mielenkiinnolla ensimmäisiä tuloksia vuonna 2021 käynnistetystä pilottihankkeesta, jonka tarkoituksena on analysoida virastojen nykyisiä monikielisyyskäytäntöjä, jotta voidaan luoda monikielisyyden välineistö ja laatia yhteiset suuntaviivat virastojen kieliperiaatteita varten; kehottaa kaikkia unionin toimielimiä ja elimiä kohtelemaan kaikkia unionin kieliä yhdenvertaisina;

toteaa, että ulkoisten kielipalvelujen tarjoajien tuottamien käännösten laadussa on ollut toistuvia ongelmia ja keskus on ottanut tässä mielessä käyttöön järjestelmän, jolla arvioidaan ulkoistettujen käännösten laatua ja parannetaan puutteellisiksi osoittautuneita käännöksiä; panee tyytyväisenä merkille, että keskus on laatinut erityiset ohjeet laatua koskevista odotuksistaan ja tarjonnut ulkoisille palveluntarjoajille opastusta toistuviin ongelmiin puuttumiseksi ja se toteutti tiukkoja toimenpiteitä useita sellaisia toimeksisaajia vastaan, joiden asiakirjat todettiin toistuvasti heikkolaatuisiksi, mikä johti joissain tapauksissa puitesopimusten päättämiseen;

panee tyytyväisenä merkille, että tehokkuuden parantamiseksi keskuksen strategiaan sisältyy sen työtapojen täydellinen uudelleenarviointi, sen joidenkin strategisten välineiden uudistaminen, kustannustehokkuustoimien toteuttaminen sen toimintamallissa, keskuksen tuotteiden todellisia kustannuksia koskevien tietojen täsmentäminen ja sen työnkulun hallintajärjestelmän (eCdT) jatkuva parantaminen; kehottaa keskusta kehittämään edelleen synergioitaan ja lisäämään yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen vaihtoa muiden unionin virastojen kanssa tehokkuuden parantamiseksi esimerkiksi henkilöresurssien, kiinteistöjen hallinnoinnin, tietotekniikkapalvelujen ja turvallisuuden aloilla;

suhtautuu myönteisesti keskuksen aktiiviseen yhteistyöhön muiden unionin virastojen kanssa; on tyytyväinen siihen, että komissio on painottanut sen varmistamista, että unionin virastojen ja elinten perustamissäädösten nojalla keskuksen tehtävänä on tarjota virastojen ja elinten toiminnassa tarvittavat käännöspalvelut keskuksen kielipalveluja täysimääräisesti hyödyntäen;

on tyytyväinen keskuksen vuonna 2021 käyttöön ottamiin uusiin palveluihin, kuten kevyttä jälkieditointia koskeva palvelu, lyhyiden tekstien nopeampi Paste’n’Go -käännöspalvelu ja useiden alojen asiakaskohtaiset konekääntimet; panee merkille toimielinten välisestä IATE-termitietokannasta julkaistut kuusi uutta versiota sekä Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen, tilintarkastustuomioistuimen ja komission käännöstoimen pääosaston kanssa toteutettavien pilottihankkeiden käynnistämisen; panee lisäksi merkille keskuksen onnistuneen yhteistyön useissa eri hankkeissa Euroopan syyttäjänviraston kanssa;

10.

pitää myönteisenä, että vuonna 2021 keskus otti vuosia 2019–2020 koskevan muutossuunnitelmansa täytäntöönpanon pohjalta käyttöön asiakaskeskeisemmän laatua koskevan lähestymistavan, jonka ansiosta asiakkaat voivat valita useista eri käännöspalveluista perusteellisesti tarkistetuista käännöksistä täysin automatisoituun palveluun, mikä tarjoaa asiakkaille uusia mahdollisuuksia käännösbudjettiensa optimoimiseksi; panee merkille, että vuoden 2021 asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan asiakkaat ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä keskuksen tarjoamien palvelujen valikoimaan ja laatuun;

Henkilöstöpolitiikka

11.

panee merkille, että 31. joulukuuta 2021 henkilöstötaulukosta oli täytetty 95,33 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 51 virasta 47 oli täytetty ja 142 hyväksytystä väliaikaisesta toimesta 137 oli täytetty (193 hyväksyttyä tointa, sama määrä kuin vuonna 2019); panee merkille, että vuonna 2021 keskuksessa työskenteli lisäksi 24 sopimussuhteista toimihenkilöä (hyväksyttyjä toimia 28);

12.

panee merkille keskuksen vuodelta 2021 ilmoitetun sukupuolijakauman, jonka mukaan sen ylemmässä johdossa oli yksi nainen, johtokunnassa 32 miestä (62 prosenttia) ja 24 naista (38 prosenttia) ja koko henkilöstössä 82 miestä (39 prosenttia) ja 126 naista (61 prosenttia); toteaa, että miehet ovat aliedustettuina keskuksen koko henkilöstössä; pyytää keskusta pyrkimään sukupuolten tasapuoliseen edustukseen henkilöstössä ja johtokunnassa; korostaa maantieteellisen tasapainon merkitystä ja sitä, että kaikkien jäsenvaltioiden olisi oltava suhteellisesti edustettuina, jotta kaikkien jäsenvaltioiden kansalaiset tulevat asianmukaisesti edustetuiksi;

13.

pitää valitettavana johtokunnan jäsenten suurta määrää, sillä se ei helpota päätöksentekoa eikä yksinkertaista hallintoa;

14.

panee merkille, että keskuksella on käytössään virallisen ja epävirallisen menettelyn sisältävät toimintaperiaatteet työpaikkakiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseksi sekä nimetyt häirintäyhdyshenkilöt, joilla on valmiudet vastata epävirallisesta menettelystä; pitää myönteisenä, että keskus liittyi vuonna 2021 EU:n virastojen verkoston häirintäyhdyshenkilöiden käyttöä käsittelevään työryhmään; panee merkille, että keskuksen vastauksen mukaan vuonna 2021 ei ilmoitettu yhdestäkään häirintätapauksesta;

15.

toteaa, että keskus on kehittänyt henkilöstöpolitiikan, jossa käsitellään työ- ja yksityiselämän tasapainoa, urakehitystä, etätyötä ja toimintarajoitteisten henkilöiden integrointia, ja että henkilöstön vaihtuvuus oli vuonna 2021 keskuksessa 2,72 prosenttia;

Hankinnat

16.

panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen, joka koskee keskuksen vuoden 2021 julkisia hankintoja koskevissa menettelyissä havaittuja puutteita ja jonka mukaan keskus oli tehnyt sopimuksia neuvottelumenettelyn perusteella julkaisematta etukäteen hankintailmoitusta; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen päätelmän, jonka mukaan kyseiset sopimukset, joihin liittyen suoritettiin maksuja 108 200 euron arvosta, olivat sääntöjenvastaisia; kehottaa keskusta tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle toimista, joita se on toteuttanut, jotta tällaiset sääntöjenvastaisuudet voidaan välttää tulevaisuudessa;

17.

pitää myönteisenä, että keskus otti vuonna 2021 kaikilta osin käyttöön sähköiset hankintamenettelyt; muistuttaa, että kaikissa hankintamenettelyissä on tärkeää varmistaa reilu kilpailu tarjoajien välillä ja hankkia tavaroita ja palveluita parhaaseen mahdolliseen hintaan siten, että samalla kunnioitetaan avoimuuden, suhteellisuuden, yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita; pyytää ottamaan käyttöön komission sähköisiin hankintoihin kehittämät tietotekniset välineet; kehottaa lisäämään hankintaohjeisiin ajantasaisen selvennyksen menettelyistä ja malleista; panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen, jonka mukaan julkisiin hankintoihin liittyvät puutteet ovat kasvussa ja muodostavat edelleen maksujen sääntöjenvastaisuuden suurimman syyn useimmissa virastoissa;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

18.

panee merkille, että keskuksen vuoden 2020 vastuuvapausmenettelyä koskevan seurannan mukaan keskuksen verkkosivusto siirrettiin Drupaliin ja että sivustolle lisättiin kentät johtokunnan kunkin jäsenen ansioluetteloa varten; panee merkille keskuksen vastauksen, jonka mukaan se etsii johtokuntansa koon vuoksi parhaillaan ratkaisua sen mahdollistamiseksi, että johtokunnan jäsenet voisivat itse ladata sivustolle sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset ja ansioluettelot ja pitää ne ajan tasalla; kehottaa keskusta tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asian edistymisestä kunnes johtokunnan kaikkien jäsenten ansioluettelot on julkaistu;

19.

pitää myönteisenä, että keskus edellyttää kaikilta ehdokkaiden arviointiin valintamenettelyissä ja tarjousten arviointiin hankintamenettelyissä osallistuvilta henkilöstönsä jäseniltä, että nämä allekirjoittavat ilmoituksen eturistiriidoista; panee merkille, että keskuksen johtajan sidonnaisuuksia koskeva ilmoitus on julkaistu keskuksen verkkosivustolla; panee lisäksi merkille, että vuonna 2021 ei tehty yhtään ilmoitusta tai aloitettu käsittelyä eturistiriitatapauksista tai väärinkäytösten paljastamisesta;

20.

panee tyytyväisenä merkille 25. kesäkuuta 2022 annetut uudet päätökset henkilöstön jäseniä koskevien eturistiriitojen ennaltaehkäisystä ja hallinnasta; kannustaa keskusta laatimaan omat toimintasääntönsä; painottaa, että tarvitaan järjestelmällisempiä sääntöjä, jotka koskevat avoimuutta, jääviyttä, eturistiriitoja, laitonta lobbausta ja pyöröovi-ilmiötä; kehottaa keskusta vahvistamaan sisäisiä valvontamekanismejaan, mukaan lukien sisäisen korruptiontorjuntamekanismin perustaminen;

Sisäinen valvonta

21.

panee merkille keskuksen sisäisen valvonnan järjestelmän arvioinnin ja keskuksen johdon näkemyksen, jonka mukaan seurantatarkastuksissa ei havaittu tapauksia, joissa kontrollit eivät olisi olleet riittäviä tai vaikuttavia ja olisivat altistaneet keskuksen keskeisille riskeille, ja pitää myönteisenä, että tarkastukset tehtiin keskuksen sisäisen valvonnan kehyksen viiteen osatekijään liittyvien 17 periaatteen perusteella; panee tyytyväisenä merkille keskuksen päätelmän, jonka mukaan sen valvontajärjestelmät ovat kaiken kaikkiaan täysin vaikuttavia vaikka joitakin parannuksia tarvitaan keskuksen palautumiskyvyn lisäämiseksi entisestään;

22.

panee merkille keskuksen ilmoituksen siitä, että se toteutti vuonna 2021 petostentorjuntaa koskevassa vuosien 2019–2020 toimintasuunnitelmassa jäljellä olleet toimet ja oli päivittänyt petosten havaitsemista ja niistä raportointia koskevia prosessejaan;

23.

panee huolestuneena merkille keskuksen sisäisessä valvonnassa useiden julkisia hankintoja koskevien menettelyjen yhteydessä ilmenneet puutteet, joista tilintarkastustuomioistuin raportoi ja joista yhdessä tapauksessa arviointikomitean jäsenet eivät olleet allekirjoittaneet ilmoituksia eturistiriitojen puuttumisesta ja toisessa tapauksessa keskus ei ollut tehnyt muodollista päätöstä olla nimittämättä arviointikomiteaa, ei myöskään ollut antanut arviointikertomusta tai hankintapäätöstä eikä julkaissut ilmoitusta tehdystä sopimuksesta; kehottaa keskusta laatimaan toimintasuunnitelman, jotta lievennetään riskiä tällaisten puutteiden toistuvasta ilmenemisestä; kehottaa lisäksi keskusta tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asian edistymisestä;

Digitalisaatio ja vihreä siirtymä

24.

panee merkille, että keskuksella on käytössään tietojärjestelmäturvallisuuden toimintaperiaatteet sekä useita turvallisuusstandardeja ja että se tekee tiivistä yhteistyötä CERT-EU:n (unionin toimielinten, elinten ja virastojen tietotekniikan kriisiryhmä) kanssa kyberturvallisuutensa parantamiseksi; kehottaa keskusta valmistautumaan tietojärjestelmäturvallisuuden toimintaperiaatteidensa päivittämiseen, kun otetaan huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston kaksi tulevaa asetusta kyberturvallisuudesta ja tietoturvasta unionin toimielimissä, elimissä, laitoksissa ja virastoissa; kannustaa keskusta myös tarjoamaan järjestelmällisesti päivitettyjä kyberturvallisuuteen liittyviä koulutusohjelmia koko henkilöstölleen, myös johdolle, koska tämä on toimivan kyberturvallisuuskehyksen keskeinen tekijä;

25.

pitää myönteisenä keskuksen vuonna 2021 toteuttamia lisätoimia työmenetelmiensä ja palvelujensa joustavoittamiseksi, optimoimiseksi ja digitalisoimiseksi; korostaa erityisesti, että keskus on ottanut käyttöön komission ABAC-, SYSPER-, MIPS- ja ARES-järjestelmät sekä Systal-ohjelmiston (sähköisten valinta- ja rekrytointimenettelyjen uusi ohjelmisto) ja SARA-järjestelmän (henkilöstön toimintojen ajankäytön seurantajärjestelmä); pitää myönteisenä keskuksen päätöstä komission hyväksyttyä sähköistä allekirjoitusta koskevan järjestelmän käyttämisestä;

26.

panee merkille, että uuden vuokrasopimuksen tekemisen jälkeen vuonna 2021 keskus vähensi toimistotilojaan 33 prosenttia, minkä odotetaan vähentävän keskuksen sähkönkulutusta ja lämmitykseen käytettävän energian kulutusta; pitää myönteisenä, että keskus käyttää energiaa säästäviä valaisimia ja liiketunnistimia ja että se hankkii energiaa ympäristöystävällisistä energialähteistä;

Toiminnan jatkuvuus covid-19-kriisin aikana

27.

panee merkille, että vuonna 2021 laadittiin uudet toiminnan jatkuvuutta koskevat toimintaperiaatteet ja toteutettiin edelleen laatukatselmuksia sääntöjen noudattamisen ja tehokkuuden varmistamiseksi keskuksen prosesseissa ja menettelyissä; pitää valitettavana, että elektronisten laitteiden maailmanlaajuinen puute hidasti joitakin keskuksen tietoteknisiä ja infrastruktuurihankkeita;

28.

panee merkille, että keskuksen mukaan etätyön laajentunut käyttö covid-19-pandemian alkamisen jälkeen on toiminut hyvin ja on yhdessä keskuksen prosessien optimoinnin ja digitalisoinnin kanssa parantanut toiminnan tuloksellisuutta, tehokkuutta ja resurssien kohdentamista; panee kuitenkin merkille, että henkilöstön läsnäoloa paikan päällä koskeneet rajoitukset hidastuttivat keskuksen joidenkin hankkeiden täytäntöönpanoa;

Muita huomautuksia

29.

panee tyytyväisenä merkille keskuksen vuonna 2021 toteuttamat toimet sen yleisen näkyvyyden parantamiseksi; panee merkille keskuksen sosiaalisen median parantuneet mittaustiedot; antaa keskukselle tunnustusta siitä, että se isännöi korkean tason monikielisyysseminaaria ja osallistui aktiivisesti komission selkeän kirjoittamisen konferenssiin ja että se on toteuttanut parhaiden käytänteiden vaihtoa yliopistojen ja maailmanlaajuisen käännösyhteisön kanssa sisältäneitä tiedotustoimia;

30.

kehottaa keskusta tehostamaan toimiaan, jotka koskevat asiaankuuluvien tuloksellisuustietojen raportointia unionin kansalaisille ja suurelle yleisölle selkeällä ja saavutettavissa olevalla kielellä; kehottaa keskusta varmistamaan suuremman avoimuuden ja julkisen vastuuvelvollisuuden käyttämällä tiedotusvälineitä ja sosiaalisen median kanavia;

31.

(2) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0190.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/214

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1852,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen (CdT) varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisestä

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä keskukselle (06248/2023 – C9-0076/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen perustamisesta 28. marraskuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2965/94 (4) ja erityisesti sen 14 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0104/2023),

1.	hyväksyy Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen (CdT) varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisen;

2.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen (CdT) johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EYVL L 314, 7.12.1994, s. 1.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/215

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1853,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä keskukselle (06248/2023 – C9-0077/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) perustamisesta ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 337/75 kumoamisesta 16. tammikuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/128 (4) ja erityisesti sen 15 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0125/2023),

1.	myöntää Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) pääjohtajalle vastuuvapauden keskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 30, 31.1.2019, s. 90.

(1) EUVL C 114, 29.3.2022, s. 4.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/217

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1854,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0125/2023),

toteaa, että Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) tulo- ja menotaulukon mukaan (1) sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2021 oli 18 488 800 euroa, mikä merkitsee 1,15 prosentin lisäystä vuoden 2020 talousarvioon verrattuna; panee merkille, että keskuksen talousarvio rahoitetaan pääasiassa unionin talousarviosta;

B.	ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan keskuksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2021 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että keskuksen tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja asianmukaiset (sääntöjenmukaiset);

Talousarvio- ja varainhallinto

panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2021 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste kyseisen vuoden maksusitoumusmäärärahojen osalta oli 100 prosenttia eli se säilyi samana kuin vuonna 2020; panee merkille, että työohjelmassa maksusitoumusmäärärahojen käyttöasteelle vuodelle 2021 asetettu tavoite (98 prosenttia) saavutettiin; toteaa, että kyseisenä vuonna maksumäärärahojen käyttöaste oli 80,02 prosenttia, mikä merkitsee 10,56 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna;

panee tyytyväisenä merkille, että assosioituneiden maiden rahoitusosuuksien laskentamenetelmän mukauttaminen vuonna 2021 edesauttoi Norjalta ja Islannilta saatujen rahoitusosuuksien hienoista kasvua; panee merkille, että tämän lisäyksen seurauksena lisätalousarviolla 1/2021 lisättiin 13 100 euroa talousarvion osastoon 2, mikä nosti lopullisen talousarvion määrän 18 488 800 eurosta 18 501 900 euroon;

panee merkille, että keskus alkoi vuonna 2021 käyttää uutta kirjanpitojärjestelmää (ABAC), jota myös komissio käyttää; panee lisäksi merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen, jonka mukaan päivämäärä, johon mennessä talousarviositoumukset olisi viimeistään ollut toteutettava, oli vuodelta 2021 vuodelle 2022 siirrettyjen talousarviositoumusten osalta kirjattu järjestelmään virheellisesti; pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan näitä talousarviositoumuksia saatettiin siirtää sääntöjenvastaisesti vuodelle 2022; panee tyytyväisenä merkille, että keskus reagoi nopeasti tilintarkastustuomioistuimen havaintoon päivittämällä kaikkien edellä tarkoitettujen talousarviositoumusten viimeiset toteuttamispäivät ja peruuttamalla 11 talousarviositoumusta, joiden kokonaisarvo oli 45 923 euroa; vaatii painokkaasti noudattamaan talousarvion vuotuisperiaatetta; korostaa, että keskuksen olisi edelleen parannettava talousarviosuunnitteluaan ja täytäntöönpanosyklejään, jotta vältetään liialliset viivästykset työohjelmien tai hankintasuunnitelmien täytäntöönpanossa;

Toiminnan tuloksellisuus

panee tyytyväisenä merkille, että keskus pani työohjelmansa täysimääräisesti täytäntöön vuonna 2021; panee merkille, että keskus ilmoitti tehostaneensa osaamista koskevaa tiedonhankintaa megatrendien yhteydessä auttamalla sidosryhmiä tunnistamaan puutteita osaamista koskevan tiedon hankinnassa ja mahdollisia esteitä sen tehostamiselle; antaa tunnustusta keskukselle siitä, että se käynnisti uuden, vihreän seurantaryhmän, jotta voidaan tutkia suuntauksia kohti vihreämpää ja kestävämpää taloutta ja sen vaikutuksia ammatilliseen koulutukseen, julkaisi kertomuksen oppisopimuskoulutettavien pitkän aikavälin liikkuvuuden esteiden tunnistamiseksi, käynnisti pieniä osaamiskokonaisuuksia koskevan tutkimuksen, jonka tulokset esiteltiin marraskuussa 2021 maailmanlaajuisessa konferenssissa, johon otti osaa 240 osallistujaa 40 maasta, antoi tukea yksilöllisiä oppimistilejä koskevalle komission aloitteelle ja käynnisti syksyllä 2021 uuden verkkoportaalin, jossa on hyvät tietojen visualisointivalmiudet ja innovatiivisempia ja kohderyhmäkeskeisempiä ominaisuuksia;

muistuttaa, että keskuksella on tärkeä rooli muun muassa sen varmistamisessa, että digitaaliset taidot sisällytetään ammatilliseen koulutukseen koko unionissa ja että asiaankuuluvien aloitteiden, kuten Euroopan osaamisohjelmasta annettu neuvoston suositus, kestävää kilpailukykyä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja selviytymiskykyä tukeva ammatillisen koulutuksen aloite ja digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma, täytäntöönpanoa ja vaikutusta valvotaan; katsoo, että keskus voisi myös osallistua elpymis- ja palautumistukivälineen digitaalisen muutoksen pilarin mukaisten jäsenvaltioiden hankkeiden arviointiin; panee tyytyväisenä merkille, että keskus on toteuttanut äskettäin toimia arvioidakseen pandemian ja digitaalisen siirtymän vaikutusta liiketoimintakäytäntöjen mukauttamiseen unionin työmarkkinoiden uusiin realiteetteihin ja hyödyntänyt tässä esimerkiksi covid-19-pandemiaa koskevaa Euroopan yritystutkimusta yhteistyössä Eurofoundin kanssa;

panee merkille, että keskus käyttää merkillepantavaa toiminnan tuloksellisuuden mittausjärjestelmää, joka sisältää keskeisiä tulosindikaattoreita, joilla arvioidaan keskuksen toiminnasta saatavaa lisäarvoa hankkeiden, toiminnan ja organisaation tasolla, ja muita toimenpiteitä, joilla parannetaan sen talousarviohallintoa; pitää myönteisenä, että tulosindikaattoreissa on sekä ympäristöindikaattoreita että sosiaalista kestävyyttä mittaavia indikaattoreita;

Henkilöstöpolitiikka

panee merkille, että 31. joulukuuta 2021 henkilöstötaulukosta oli täytetty 97 prosenttia (kuten vuonna 2020) siten, että unionin talousarviossa hyväksytyistä 82:sta väliaikaisesta toimesta oli täytetty 78 tointa ja yhdeksästä hyväksytystä virasta oli täytetty yhdeksän virkaa; panee merkille, että vuonna 2021 keskuksessa työskenteli 18 sopimussuhteista toimihenkilöä;

on huolissaan puutteista, joita tilintarkastustuomioistuin havaitsi keskuksen rekrytointimenettelyissä; panee merkille, että yhdessä tapauksessa keskus käytti ulkopuolisia konsultteja hakemusten seulomiseen avointa tointa koskevassa ilmoituksessa esitettyjen esivalintakriteerien perusteella, kun taas toisessa tapauksessa keskus ei toteuttanut kaikkia tarvittavia toimenpiteitä tehokkaan sisäisen valvonnan mekanismin luomiseksi asiaan liittyvien riskien lieventämiseksi; panee merkille, että keskuksen ja ulkopuolisten konsulttien suorittaman arvioinnin välillä oli suuria eroja, jotka johtuivat esivalintakriteerien pisteytystä koskevien selkeiden ja yksityiskohtaisten ohjeiden puuttumisesta; palauttaa mieliin, että rekrytointimenettelyjen menettelylliset puutteet heikentävät avoimuuden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteita; vaatii keskusta parantamaan sisäistä rekrytointimenettelyään, jotta arviointiprosesseja ja avoimia toimia koskevia ilmoituksia voidaan selkiyttää;

panee tyytyväisenä merkille keskuksen päätöksen palauttaa sisäisen oikeudellisen neuvonantajan toimi vuonna 2021; panee merkille, että sisäisen oikeudellisen neuvonantajan avoimen toimen täyttämistä koskevan ilmoituksen hakuaika päättyi 29. syyskuuta 2022, ja kehottaa keskusta tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asian mahdollisesta etenemisestä;

10.

panee merkille vuodelta 2021 ilmoitetun sukupuolijakauman osalta, että keskuksen ylemmässä johdossa oli epätasapainoisesti neljä miestä (66,7 prosenttia) ja kaksi naista (33,3 prosenttia); panee myös merkille, että hallintoneuvostoon kuului 80 miestä (51 prosenttia) ja 76 naista (49 prosenttia); pitää valitettavana hallintoneuvoston jäsenten suurta määrää (156 jäsentä, joihin kuuluu 84 äänivaltaista jäsentä ja lisäksi tarkkailijoita ja varajäseniä), sillä se vaikeuttaa päätöksentekoa tai yksinkertaistettua hallinnointia; panee myös merkille, että koko henkilöstössä naisia oli 57 prosenttia ja miehiä 43 prosenttia; pitää myönteisenä, että sosiaalista kestävyyttä mittaavissa indikaattoreissa on sukupuolten tasa-arvoa koskevia indikaattoreita; muistuttaa, että on tärkeää kehittää pitkän aikavälin henkilöstöpolitiikka, jossa käsitellään työ- ja yksityiselämän tasapainoa, elinikäistä ohjausta ja erityisten koulutusmahdollisuuksien tarjoamista urakehitystä varten, sukupuolten tasapuolista edustusta kaikilla henkilöstötasoilla, etätyötä, oikeutta olla tavoittamattomissa, maantieteellisen tasapainon parantamista, jotta varmistetaan kaikkien jäsenvaltioiden asianmukainen edustus, vammaisten henkilöiden palvelukseenottoa ja integrointia sekä sen varmistamista, että heitä kohdellaan yhdenvertaisesti ja heidän mahdollisuuksiaan edistetään laajasti;

11.

korostaa maantieteellisen tasapainon merkitystä ja sitä, että kaikkien jäsenvaltioiden olisi oltava suhteellisesti edustettuina, jotta kaikkien jäsenvaltioiden kansalaiset tulevat asianmukaisesti edustetuiksi;

12.

panee kiinnostuneena merkille, että keskus tarjoaa henkilöstön jäsenille ja heidän perheenjäsenilleen luottamuksellista ympärivuorokautista neuvontatukipalvelua; panee merkille, että ihmisarvoa työpaikalla koskevien toimintaperiaatteiden mukaisesti häirintäyhdyshenkilöiden verkoston koordinaattori laatii vuosikertomukset, jotka lähetetään hallintoneuvostolle ja julkaistaan koko henkilöstölle; panee merkille, että vuoden 2021 kertomuksen mukaan kolme keskuksen henkilöstön jäsentä konsultoi häirintäyhdyshenkilöä aloittamatta epämuodollista menettelyä ja kaksi jäsentä aloitti epämuodollisen menettelyn; kehottaa keskusta tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle aloitettujen epämuodollisten menettelyjen seurannasta;

Hankinnat

13.

panee merkille, että vuonna 2021 käsiteltiin 23 hankintamenettelyä;

14.

panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin raportoi useista sääntöjenvastaisuustapauksista hankintasopimusten hallinnoinnissa; panee erityisesti merkille, että keskus suoritti 180 590 euron maksun tilauksesta saamatta toimeksisaajalta puitesopimuksessa edellytettyjä erityisiä ilmoituksia; pitää valitettavana, että laiminlyönti koski kaikkia puitesopimukseen liittyviä 28:aa tilausta, joiden kokonaisarvo oli 883 539 euroa; pitää lisäksi valitettavana, että keskukseen saattoi kohdistua teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyviä oikeudellisia riskejä;

15.

panee merkille, että keskus on lieventänyt tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2020 hankintasopimuksessa havaitsemaa virhettä peruuttamalla sääntöjenvastaisen sopimuksen 26. helmikuuta 2021 alkaen;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

16.

panee merkille keskuksen nykyiset toimenpiteet ja jatkuvat pyrkimykset avoimuuden, eturistiriitojen ennaltaehkäisyn ja hallinnan sekä väärinkäytösten paljastajien suojelun varmistamiseksi;

17.

panee merkille, että keskuksen hallintoneuvosto koostuu 94 jäsenestä (tarkkailijat mukaan luettuina) ja 60 varajäsenestä; palauttaa mieliin, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/128 (2) mukaan kaikkien hallintoneuvoston kokouksiin osallistuvien tai äänioikeutta käyttävien jäsenten ja varajäsenten on toimitettava ilmoitus sidonnaisuuksista; panee tyytyväisenä merkille, että 12. syyskuuta 2022 kaikki hallintoneuvoston varsinaiset jäsenet olivat toimittaneet ilmoituksensa ja vain kolmelta varajäseneltä puuttui ilmoitus; panee kuitenkin merkille, että arvioitaessa valintalautakunnan jäsenten ennakkoilmoituksia sidonnaisuuksista vuonna 2021 havaittiin yksi eturistiriita; panee merkille, että sisäisen valvonnan koordinaattorin lausunnon perusteella pääjohtaja päätti korvata kyseisen valintalautakunnan jäsenen;

18.

panee tyytyväisenä merkille, että keskus ilmoitti tehneensä vuonna 2021 valintamenettelyihin liittyviä eturistiriitoja koskevia jälkitarkastuksia ja että arviointi osoitti, että suurin osa tarkastuksista oli käytössä ja toimi tehokkaasti ja että joillakin osa-alueilla tarvitaan lisäparannuksia;

19.

muistuttaa lisäksi, että myös hallintoneuvoston jäseniä pyydetään toimittamaan lyhyet ansioluettelot, vaikka tämä ei olekaan virallinen vaatimus; panee merkille, että 16. syyskuuta 2022 hallintoneuvoston 94:stä jäsenestä 34 ei ollut toimittanut ansioluetteloaan ja 60:stä aktiivisesta varajäsenestä 27 ei ollut toimittanut ansioluetteloaan; kehottaa keskusta varmistamaan täyden avoimuuden julkaisemalla kaikkien hallintoneuvoston jäsenten ja asianomaisten ulkopuolisten ja sisäisten asiantuntijoiden ansioluettelot ja ilmoitukset sidonnaisuuksista;

20.

muistuttaa, että on tärkeää osallistua pakollista avoimuusrekisteriä koskevaan toimielinten väliseen sopimukseen; painottaa, että tarvitaan järjestelmällisempiä sääntöjä, jotka koskevat avoimuutta, jääviyttä, eturistiriitoja, laitonta lobbausta ja pyöröovi-ilmiötä; kehottaa keskusta vahvistamaan sisäisiä valvontamekanismejaan, myös perustamalla sisäisen korruptiontorjuntamekanismin;

Sisäinen valvonta

21.

panee merkille, että vuonna 2021 sisäisen valvonnan kokonaiskustannukset olivat 988 545 euroa (55 461 euroa välittömiä kustannuksia ja 933 084 euroa välillisiä kustannuksia), mikä on 5,3 prosenttia keskuksen talousarviosta; panee lisäksi merkille, että vuonna 2021 keskuksen sääntöjenvastaisuusrekisteriin kirjattiin 26 sopimuksiin ja varainhoitoon liittyvää sääntöjenvastaista tapausta; panee tyytyväisenä merkille, että sisäisen valvonnan koordinaattorin suositukset pantiin täytäntöön ja niitä seurattiin sääntöjenvastaisuuksien toistumisen välttämiseksi;

22.

palauttaa mieliin, että vuonna 2020 sisäinen tarkastus suoritti etäyhteyden välityksellä täysimittaisen riskinarvioinnin, joka kattoi keskuksen hallinnollisen, taloudellisen, operatiivisen ja tietoteknisen prosessin; panee tyytyväisenä merkille, että sisäisen tarkastuksen 29. tammikuuta 2021 toimittamassa seurantatarkastuksessa todettiin, että keskus oli pannut kaikki suositukset täytäntöön asianmukaisesti ja vaikuttavasti;

23.

panee merkille, että arviointiperiaatteidensa mukaan keskus toimittaa ennakkoarvioinnin yli 500 000 euron hankintamenettelyistä ja jälkiarvioinnin hankkeista tai toimista, joiden kokonaismenot ovat yli 500 000 euroa; panee merkille, että rahoitus- ja hankintajohtajan vuoden 2021 kertomuksessa todettiin, että tarkastetulla kaudella käynnistetyt hankintamenettelyt olivat ennakkoarvioinnin vaatimusten mukaisia; panee lisäksi merkille, että vuonna 2022 valmistuneessa jälkiarvioinnissa vahvistettiin, että toiminta oli vaikuttavaa, tehokasta ja johdonmukaista ja tuotti unionin tason lisäarvoa;

24.

panee tyytyväisenä merkille keskuksen reaktion tilintarkastustuomioistuimen hankintasopimusten hallinnointia koskeviin havaintoihin, koska se on mukauttanut sisäisiä menettelyjään estääkseen vastaavanlaiset tapahtumat tulevaisuudessa; panee lisäksi tyytyväisenä merkille, että keskus on päivittänyt tulevia rekrytointimenettelyjään tilintarkastustuomioistuimen tätä alaa koskevien huomautusten perusteella; kehottaa keskusta korjaamaan pikaisesti avoimia toimia koskevissa ilmoituksissa esitettyjen esivalintakriteerien pisteytystä koskevien selkeiden ja yksityiskohtaisten ohjeiden puuttumisen, kuten tilintarkastustuomioistuin pyysi unionin virastoja koskevassa vuoden 2021 kertomuksessaan;

25.

panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen havaitsemat puutteet maksujen hallinnoinnissa, erityisesti ennakkotarkastuksissa, jotka voivat altistaa keskuksen oikeudellisille riskeille ja maineriskeille;

26.

muistuttaa, että on tärkeää vahvistaa hallinto- ja valvontajärjestelmiä, jotta voidaan varmistaa keskuksen asianmukainen toiminta; korostaa painokkaasti, että tarvitaan vaikuttavat hallinto- ja valvontajärjestelmät, jotta voidaan välttää mahdolliset eturistiriitatapaukset, ennakko- tai jälkitarkastusten puuttuminen, talousarviositoumusten ja oikeudellisten sitoumusten puutteellinen hallinnointi sekä se, että tapauksia ei merkitä poikkeusrekisteriin;

Digitalisaatio ja vihreä siirtymä

27.

panee merkille, että keskus jatkaa pyrkimyksiä kyberturvallisuutensa ja henkilötietojen suojansa parantamiseksi erityisesti uusien monivaiheiseen tunnistukseen perustuvien järjestelmien ja henkilöstön koulutuksen avulla; toteaa, että keskus on sitoutunut laatimaan kyberturvallisuusperiaatteet tulevan kyberturvallisuusasetuksen (3) antamisen jälkeen; toteaa, että keskus teki vuoden 2022 alussa tietosuojaa koskevan vaikutustenarvioinnin määrittääkseen asianmukaisia lieventäviä toimenpiteitä, joilla varmistetaan mahdollisimman korkea tietoturvallisuuden taso verkossa;

28.

muistuttaa, että on tärkeää paitsi lisätä keskuksen sisäisen toiminnan ja hallinnoinnin digitalisaatiota myös nopeuttaa menettelyjen digitalisointia; korostaa, että keskuksen on jatkossakin toimittava tässä suhteessa ennakoivasti, jottei unionin virastojen välille pääse syntymään digitaalista kuilua; kehottaa kuitenkin kiinnittämään huomiota siihen, että on toteutettava kaikki tarvittavat varotoimet, jotta vältetään käsiteltävien tietojen verkkoturvallisuuteen kohdistuvat riskit; kannustaa keskusta työskentelemään tiiviissä yhteistyössä Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston (ENISA) kanssa;

29.

panee merkille keskuksen jatkuvat toimet ympäristövaikutusten vähentämiseksi sekä digitaalisen ja vihreän siirtymän toteuttamiseksi; panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2021 keskus ilmoitti covid-19-kriisin yhteydessä, että virkamatkoihin ja kokouksiin liittyvät menot olivat vähentyneet 78 prosenttia, ja että se on suunnitellut vähentävänsä henkilöstönsä matkoja 70 prosenttia (covid-19-kriisiä edeltäneeseen tasoon verrattuna) ohjelmakaudella 2023–2025; on tyytyväinen keskuksen tavoitteeseen tulla hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä;

30.

palauttaa mieliin keskuksen pitkäaikaisen sitoutumisen ympäristöasioiden hallintakäytäntöihin; panee merkille keskuksen ympäristöasioiden hallintajärjestelmän, joka auttaa keskusta saavuttamaan ympäristötavoitteensa; panee tyytyväisenä merkille ympäristöindikaattorin ”hiilidioksidipäästöt (tonnia)”, sillä se on osoitus keskuksen sitoutumisesta vihreiden tavoitteiden saavuttamiseen, ja pitää sitä hyödyllisenä vertailuarvona pandemian jälkeisen päästökehityksen ja keskuksen hiilijalanjäljen seuraamiseksi;

31.

panee tyytyväisenä merkille, että keskus koordinoi vuonna 2021 EU:n virastojen tieteellisen neuvonnan verkostossa tehtyä kyselytutkimusta, jossa kartoitetaan toimia, joissa käsitellään kestävän kehityksen sosioekonomisia vaikutuksia, ja osoitetaan, miten tällä asiantuntemuksella voitaisiin tukea Euroopan vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanoa;

Toiminnan jatkuvuus covid-19-kriisin aikana

32.

panee tyytyväisenä merkille, että keskus laati ja otti käyttöön nopeasti kriisinhallintasuunnitelman covid-19-pandemian käsittelemiseksi ja toteutti tässä mielessä varotoimenpiteitä, kuten otti käyttöön etätyön ja peruutti fyysisiä tapahtumia ja virkamatkoja, jotta toiminnan jatkuvuus voitiin turvata; panee merkille, että vuonna 2021 kaikki keskuksen tapahtumat järjestettiin edelleen virtuaalisesti, mutta osallistujien palautteen jatkuva ja järjestelmällinen analysointi osoitti, että osallistumisaste verkossa oli korkea ja yleinen tyytyväisyysaste oli 98 prosenttia;

33.

panee merkille, että keskus julkaisi tiiviissä yhteistyössä Eurofoundin asiantuntijoiden kanssa työasiakirjan, jossa raportoidaan ensimmäisistä havainnoista, jotka on saatu Euroopan yritystutkimuksen 2020 covid-19-seurannasta; panee lisäksi merkille, että keskuksen verkkosivustolle luotiin erityinen covid-19-sivu, jonka avulla käyttäjät voivat helpommin tutustua asiaan liittyviin erilaisiin toimiin;

Muita huomautuksia

34.

panee merkille keskuksen pitkäaikaisen yhteistyö- ja tietojenvaihtokäytännön muiden unionin virastojen, kuten Eurofoundin ja Euroopan koulutussäätiön (ETF), kanssa; palauttaa erityisesti mieliin ENISAn kanssa 4. toukokuuta 2020 allekirjoitetun palvelutasosopimuksen resurssien jakamisesta; huomauttaa, että nämä resurssit koskevat vuodesta 2021 alkaen myös tietosuojavastaavaa; kehottaa keskusta tiedottamaan säännöllisesti sopimuksen täytäntöönpanosta; panee lisäksi merkille, että Euroopan työviranomaisen kanssa sovittiin vuonna 2022 yhteisymmärryspöytäkirjasta ja että Euroopan työnvälitysverkoston ja Skills-OVATE-välineen puitteissa tehtävä yhteistyö on määritelty keskeiseksi painopisteeksi;

35.

panee tyytyväisenä merkille keskuksen ja Eurofoundin, ETF:n ja Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston välisen säännöllisen koordinoinnin ja yhteistyön; kehottaa keskusta kehittämään edelleen synergioita, lisäämään yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen vaihtoa ja tehostamaan keskusteluja yhteistä etua koskevilla aloilla muiden unionin virastojen kanssa tehokkuuden parantamiseksi esimerkiksi henkilöresurssien, kiinteistöjen hallinnoinnin, tietotekniikkapalvelujen ja turvallisuuden aloilla;

36.

kehottaa keskusta tehostamaan toimiaan ja raportoimaan asiaankuuluvista tuloksellisuustiedoista unionin kansalaisille ja yleisölle selkeällä ja helposti ymmärrettävällä kielellä; kehottaa keskusta varmistamaan suuremman avoimuuden ja julkisen vastuuvelvollisuuden käyttämällä paremmin tiedotusvälineitä ja sosiaalisen median kanavia;

37.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/128, annettu 16 päivänä tammikuuta 2019, Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) perustamisesta ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 337/75 kumoamisesta (EUVL L 30, 31.1.2019, s. 90).

(3) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi toimenpiteistä yhteisen korkean kyberturvatason varmistamiseksi unionin toimielimissä, elimissä ja laitoksissa (COM(2022) 122).

(4) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0190.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/223

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1855,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisestä

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä keskukselle (06248/2023 – C9-0077/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) perustamisesta ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 337/75 kumoamisesta 16. tammikuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/128 (4) ja erityisesti sen 15 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0125/2023),

1.	hyväksyy Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisen;

2.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 30, 31.1.2019, s. 90.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/224

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1856,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston (CEPOL) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston (CEPOL) lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (06248/2023 – C9-0078/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirastosta (CEPOL) ja neuvoston päätöksen 2005/681/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta 25. marraskuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/2219 (4) ja erityisesti sen 20 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0102/2023),

1.	myöntää Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston (CEPOL) pääjohtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston (CEPOL) pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 319, 4.12.2015, s. 1.

(1) EUVL C 216, 31.5.2022, s. 1.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/226

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1857,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston (CEPOL) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston (CEPOL) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0102/2023),

ottaa huomioon, että Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston (CEPOL) tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2021 oli 30 044 194 euroa, mikä merkitsee 1,82 prosentin vähennystä vuoteen 2020 verrattuna, ja toteaa, että virastoa rahoitetaan unionin rahoitusosuudella ja tiettyjen hankkeiden osalta ulkoisilla käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla;

B.	ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut kertomuksessaan viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2021 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja asianmukaiset (sääntöjenmukaiset);

Talousarvio- ja varainhallinto

panee merkille, että varainhoitovuonna 2021 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 96,78 prosenttia, mikä merkitsee 5,09 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna; panee merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 72,26 prosenttia, mikä merkitsee 1,93 prosentin vähennystä vuoteen 2020 verrattuna; panee lisäksi merkille, että maksumäärärahojen kumulatiivinen käyttöaste neljän parhaillaan käynnissä olevan monivuotisen kansainvälisen lainvalvontayhteistyöhankkeen (unionin ulkoisen avun varat) täytäntöönpanon kahden ensimmäisen vuoden aikana (2020 ja 2021) oli 22,25 prosenttia;

panee merkille hyväksytyn budjettitarkistuksen, jolla viraston vuoden 2021 talousarviota vähennettiin 800 000 eurolla, jotka palautettiin komissiolle; panee merkille viraston selityksen, jonka mukaan pandemia heikensi merkittävästi mahdollisuuksia järjestää paikan päällä toteutettavia lainvalvontakoulutuksia vuoden 2021 ensimmäisten neljännesten aikana, minkä vuoksi määrärahoja jäi käyttämättä huomattava määrä; korostaa kuitenkin, että virasto on sopeutunut tehokkaasti, muuntanut toimiaan verkko-opiskeluksi ja siten varmistanut koulutusohjelmiensa täytäntöönpanon;

panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2021 C8-varojen (jotka siirrettiin vuodelta 2020 vuodelle 2021) käyttöaste oli 100 prosenttia; panee lisäksi merkille, että vuodelta 2021 siirrettiin vuodelle 2022 suuri määrä määrärahoja, 2 411 091 euroa, mikä oli 24 prosenttia viraston vuoden 2021 sääntömääräisestä talousarviosta;

Toiminnan tuloksellisuus

panee merkille, että covid-19-kriisi vaikutti viraston työohjelman toteutusasteeseen varsinkin paikan päällä toteutettavan toiminnan osalta; on tyytyväinen siihen, että suurin osa asetetuista tavoitteista saavutettiin tai ylitettiin; panee tyytyväisenä merkille asiakkaiden tyytyväisyysasteen vuonna 2021 ja toteaa, että 97 prosenttia viraston koulutustoimintaan osallistuneista oli kertonut olevansa tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä;

panee merkille, että vuonna 2021 komissio suoritti viraston viisivuotisarvioinnin; panee tyytyväisenä merkille, että arviointikertomuksessa esitetyt päätelmät olivat yleisesti ottaen myönteisiä, ja kehottaa virastoa panemaan täytäntöön arviointikertomuksessa annetut suositukset;

panee tyytyväisenä merkille, että covid-19-pandemian vaikutuksista huolimatta virasto lisäsi edelleen yhteyksiään ja koulutukseen osallistuneiden määrä kasvoi 17 prosentilla vuoteen 2020 verrattuna; on lisäksi tyytyväinen viraston poikkeuksellisen hyviin tuloksiin verkko-oppimisen alalla sekä verkossa keväällä 2021 järjestettyyn CEPOLin tutkimus- ja tiedekonferenssiin, johon osallistui yli 500 henkilöä; panee merkille, että CEPOLin vaihto-ohjelmaa lykättiin elokuun puoliväliin ja että vuonna 2021 suunnitelluista vaihdoista onnistuttiin toteuttamaan 57 prosenttia;

panee merkille, että virasto sai päätökseen toisen EU:n strategisten koulutustarpeiden arvioinnin (EU-STNA), jossa määritettiin lainvalvontaviranomaisten koulutuksen painopisteet vuosiksi 2022–2025; panee tyytyväisenä merkille CEPOLin uuden lainvalvontayhteistyön, tietojenvaihdon ja yhteentoimivuuden tietokeskuksen (CKC INT) perustamisen;

korostaa, että unionin tason lainvalvontakoulutuksessa on otettava huomioon unionin turvallisuuteen kohdistuvat uhat viraston toimeksiannon mukaisesti; korostaa jälleen, että on tärkeää antaa lainvalvontakoulutusta, joka koskee strategioita rasismin ja syrjinnän torjumiseksi sekä rotuun ja etniseen alkuperään perustuvan profiloinnin ja väkivallan ehkäisemiseksi; korostaa, että poliisiviranomaisille tarvitaan kiireellisesti erityiskoulutusta, jossa keskitytään tekoälyteknologian vaaroihin ja asianmukaiseen käyttöön kansalaisten turvallisuuden varmistamiseksi;

panee tyytyväisenä merkille, että on perustettu perusoikeuksia käsittelevä asiantuntijaryhmä, jolla pyritään parantamaan viraston tämän alan koulutusstrategiaa, sekä viraston ja jäsenvaltioiden välisen yhteistyön tehostamista käsittelevä asiantuntijaryhmä, jolla pyritään parantamaan yhteistyön laatua ja tehokkuutta; panee merkille asiantuntijaryhmän ehdotuksen lisätä soveltuvin osin perusoikeudet läpileikkaavana kysymyksenä jäsenvaltioille ja kolmansille maille tarjottaviin koulutuksiin painottaen erityisesti perusoikeuksia ja rikoksentorjuntaa;

10.

panee merkille, että vuonna 2021 virasto alkoi toteuttaa neljää monivuotista kansainvälistä hanketta, joilla tuetaan kolmansien maiden valmiuksien kehittämistä asiaankuuluvilla lainvalvontaa koskevilla toiminta-aloilla;

11.

panee tyytyväisenä merkille yhteistyön, jota on tehty CEPOLin kyberrikollisuutta käsittelevän akatemian kautta erikoistuneiden kyberrikollisuuden osaamiskeskusten, kuten Euroopan kyberrikostorjuntakeskuksen, Euroopan kyberrikollisuuden tutkinnan koulutusryhmän, Euroopan juridisen koulutusverkoston ja Interpolin, kanssa kyberrikollisuuden alan kasvaviin koulutustarpeisiin vastaamiseksi;

12.

korostaa, että virastolla on työjärjestelyjä Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol), Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust), Euroopan raja- ja merivartioviraston, Euroopan juridisen koulutusverkoston ja komission kanssa ja että sillä on käynnissä neuvotteluja Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen ja Euroopan unionin turvapaikkaviraston kanssa;

13.

panee huolestuneena merkille, ettei virastolla ole työjärjestelyjä komission verotuksen ja tulliliiton pääosaston (TAXUD) kanssa, mikä estää virastoa laajentamasta toimintansa kohdeyleisöä siten, että se käsittäisi tulliviranomaiset ja rajavartijat; kannustaa virastoa varmistamaan, että sillä on käytössä työjärjestelyt kaikkien keskeisten elinten kanssa;

14.

kannustaa virastoa räätälöimään koulutusmenetelmiään paremmin kohdeyleisönsä mukaan; kehottaa virastoa noudattamaan komission arvioinnin tuloksia ja mukauttamaan sellaisten lainvalvontaviranomaisten koulutusta, joille käytännön koulutus (yhteiset harjoitukset, simulaatiot, suunnitteluharjoitukset) soveltuu paremmin kuin (virtuaalinen) teoreettinen luokkahuoneopiskelu;

Henkilöstöpolitiikka

15.

panee merkille, että 31. joulukuuta 2021 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 91 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 33 väliaikaisesta toimesta 30 oli täytettynä (sama määrä hyväksyttyjä toimia kuin vuonna 2020); panee merkille, että vuonna 2021 virastossa työskenteli lisäksi 58 sopimussuhteista toimihenkilöä (joista 20 hoiti säännöllisiä toimia ja 38 ulkoisesti rahoitettuja valmiuksien kehittämishankkeita) ja seitsemän kansallista asiantuntijaa (joista kuutta rahoitettiin viraston talousarviosta ja yhtä terrorisminvastaisesta koulutushankkeesta nro 2); panee lisäksi merkille, että 31. joulukuuta 2021 virastossa työskenteli 19 tilapäistä työntekijää, joiden tehtävät liittyivät ydintoimintoihin, kuten verkko-oppiminen, tieto- ja viestintätekniikka, oikeudellinen tuki ja johdon tuki;

16.

korostaa, että viraston tehtävät ovat lisääntyneet merkittävästi sen nykyisen toimeksiannon voimaantulon jälkeen, mutta henkilöstön määrää ei ole edelleenkään lisätty vastaavasti; panee huolestuneena merkille komission virastolle tekemät ehdotukset olla pyytämättä uusia toimia tuleville vuosille, vaikka virastoon tarvitaan lisää työntekijöitä; korostaa lisäksi, että henkilöstövajeen vuoksi virasto käyttää sopimussuhteisia toimihenkilöitä useissa tehtävissä, joita tavallisesti hoitaisivat väliaikaiset toimihenkilöt; kehottaa komissiota harkitsemaan uudelleen toimien palkkaluokkia koskevaa kantaansa, jotta toimet vastaisivat henkilöstön jäsenten työmäärää ja vastuita;

17.

panee huolestuneena merkille, että vuonna 2021 henkilöstön vaihtuvuusaste oli edelleen korkea: 11,8 prosenttia; on tyytyväinen toimiin, joilla virastossa on pyritty puuttumaan tähän ongelmaan, esimerkiksi ottamalla käyttöön uusi jäsennelty lähtöhaastattelu; korostaa, että tällaisten haastattelujen tulokset ovat osoittaneet, että suuri vaihtuvuus johtuu pääasiassa suuresta työmäärästä ja toimien alhaisista palkkaluokista; korostaa lisäksi, että virastolla on ollut vaikeuksia palvelukseenottoprosesseissa, koska hakemuksia on saatu vähän ja useat valitut hakijat ovat kieltäytyneet työtarjouksista; korostaa, että viraston toimien palkkoihin sovellettava korjauskerroin heikentää erittäin voimakkaasti viraston kykyä vähentää henkilöstön vaihtuvuutta, saada palvelukseen sen toimeksiannon optimaaliseen täytäntöönpanoon vaadittava henkilöstö sekä houkutella korkean osaamistason hakijoita; kehottaa komissiota tarkistamaan korjauskerrointa, jotta sillä voitaisiin ottaa paremmin huomioon viraston isäntäkaupunkiin muuttamisesta ja siellä elämisestä johtuvat taloudelliset realiteetit; kehottaa lisäksi komissiota ja virastoa tarjoamaan lisää palveluja, kuten pääsy kansainvälisiin kouluihin sekä mahdollisuus käyttää lastenhoito- ja terveydenhuoltopalveluja, jotta virastosta voitaisiin tehdä houkuttelevampi työpaikka;

18.

panee tyytyväisenä merkille, että virasto on pannut täytäntöön useita SYSPER-moduuleja ja aikoo jatkaa niiden täytäntöönpanoa ja lisätä useampien perusmoduulien ja valinnaisten moduulien käyttöä;

19.

panee tyytyväisenä merkille viraston vuonna 2021 ilmoittaman sukupuolijakauman, jonka mukaan johtotehtävissä oli kolme miestä ja kolme naista (yksi ylempi johtaja ja viisi keskijohtajaa), hallintoneuvostossa oli 16 miestä (59 prosenttia) ja 11 naista (41 prosenttia) ja koko henkilöstössä oli 39 miestä (45 prosenttia) ja 48 naista (55 prosenttia); antaa virastolle tunnustusta vuonna 2021 saavutetusta sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta; on kuitenkin huolissaan maantieteellisen jakauman epätasapainosta ja siitä, ettei viraston palveluksessa ole lainkaan henkilöstöä Kyproksesta, Tšekin tasavallasta, Tanskasta, Ranskasta, Irlannista, Luxemburgista, Maltasta ja Sloveniasta; kehottaa virastoa ottamaan palvelukseenottomenettelyissään ehdottoman ensisijaisesti huomioon maantieteellisen tasapainon ja raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asian edistymisestä;

20.

panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2021 virasto järjesti koulutuksia esimerkiksi etiikasta ja lahjomattomuudesta, kunnioituksesta ja ihmisarvosta, häirinnän ehkäisemisestä ja hyvinvoinnista; panee tyytyväisenä merkille, että virasto hyväksyi vuonna 2021 toimintaperiaatteet ihmisarvon suojelemisesta ja työpaikkakiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän ehkäisemisestä; panee lisäksi tyytyväisenä merkille, että virastossa on otettu käyttöön epävirallinen menettely häirintäyhdyshenkilöineen; panee merkille viraston vastauksen, jonka mukaan vuonna 2021 ei ilmoitettu yhdestäkään häirintätapauksesta;

Hankinnat

21.

panee huolestuneena merkille, että varainhoitovuoden 2019 jälkeen tilintarkastustuomioistuin on esittänyt joka vuosi uusia viraston hankintoihin liittyviä huomautuksia; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautukset viraston sopimusten hallinnoinnista ja hankintamenettelyistä vuodelta 2021; panee erityisesti merkille, että vuonna 2021 virasto suoritti maksuja, jotka liittyivät tietyissä unionin ulkopuolisissa maissa toteutettuihin toimiin; panee merkille, että nämä toimet eivät kuuluneet sen puitesopimuksen piiriin, jonka perusteella niihin liittyvät maksut suoritettiin; panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen johtopäätöksen, että virasto on kyseisessä tapauksessa toiminut varainhoitoasetuksen 172 artiklan vastaisesti; pitää valitettavana, että asiaan liittyvät maksut, joita oli yhteensä 76 590 euroa, olivat tilintarkastustuomioistuimen mukaan sääntöjenvastaisia; panee merkille, että virasto päätti tehdä poikkeuksen, jota sovellettiin ainoastaan kiireellisiin toimintatarpeisiin unionin ulkopuolisissa maissa, ja että kyseinen päätös merkittiin viraston poikkeusrekisteriin; panee lisäksi merkille, että virasto käytti toistuvasti poikkeusmenettelyä, jotta voitiin varmistaa toiminnan jatkuvuus ja moitteeton varainhoito siihen asti, kunnes käynnissä oleva menettely saatiin päätökseen ja sen tuloksena tammikuussa 2022 allekirjoitettiin uusi puitesopimus ilman rajoituksia;

22.

panee merkille, että vuonna 2021 virastolla oli ainoastaan yksi väliaikaisen toimihenkilön ja yksi sopimussuhteisen toimihenkilön toimi hankintoihin liittyviä menettelyjä varten ja lisäksi kaksi sopimussuhteista toimihenkilöä, jotka työskentelivät ulkoisesti rahoitettujen hankkeiden parissa; panee merkille, että virasto käyttää tilapäisiä toimihenkilöitä selvitäkseen työmäärästä; korostaa erittäin huolestuneena, että vähintään marraskuuhun 2022 saakka korkeimpaan palkkaluokkaan sijoitettu hankintavirkamies kuului palkkaluokkaan AST 5 ja hänet oli otettu palvelukseen palkkaluokassa AST 3, ja toteaa, että virasto katsoi tämän palkkaluokan olevan liian alhainen ottaen huomioon toimeen liittyvät velvollisuudet; korostaa, että tällaisten toimien sijoittaminen liian alhaisiin palkkaluokkiin voi vaikuttaa viraston toteuttamien hankintamenettelyjen laatuun; kehottaa komissiota puuttumaan kiireellisesti näihin ongelmiin;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

23.

panee tyytyväisenä merkille viraston nykyiset toimet ja jatkuvat pyrkimykset avoimuuden sekä eturistiriitojen ennaltaehkäisyn ja hallinnan varmistamiseksi; panee tyytyväisenä merkille, että useimpien hallintoneuvoston jäsenten ja ylimpään johtoon kuuluvien sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset ja ansioluettelot julkistetaan viraston verkkosivustolla; panee tyytyväisenä merkille, että ilmoitusten muoto mahdollistaa sellaisten ammatillisten, taloudellisten, henkilökohtaisten ja muiden sidonnaisuuksien ilmoittamisen, jotka voivat liittyä viraston toimintaan; panee merkille, että palkkiota saavien asiantuntijoiden sidonnaisuuksia koskevia ilmoituksia ja luottamuksellisuutta koskevia vakuutuksia ei julkisteta viraston verkkosivustolla; kehottaa virastoa asettamaan myös nämä asiakirjat saataville verkkosivustollaan mahdollisimman pian; on tyytyväinen siihen, että viraston verkkosivustolla julkaistua vuosittaista luetteloa asiantuntijasopimuksista täydennetään tiedoilla asiantuntijoiden antamista sidonnaisuuksia koskevista ilmoituksista ja luottamuksellisuutta koskevista vakuutuksista;

Sisäinen valvonta

24.

panee merkille viraston arvioinnin sen sisäisen valvonnan järjestelmästä ja arvioinnin johtopäätöksen, jonka mukaan järjestelmä on vaikuttava, ajan tasalla ja hyvin toimiva, ja että siihen tarvitaan vain vähäisiä parannuksia; kehottaa virastoa nimenomaisesti sisällyttämään arviointiinsa tilintarkastustuomioistuimen huomautukset ja niihin liittyvät suositukset;

25.

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta, että viraston sisäisen valvonnan järjestelmässä oli useita puutteita, jotka liittyivät erityisesti hankintamenettelyihin ja talousarviositoumusten hallinnointiin; panee hankintojen osalta merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen tapauksesta, jossa valintaperusteita ja myöntämisperusteita ei ollut erotettu toisistaan selkeästi, mikä vaaransi avoimuuden periaatteen ja asetti viraston alttiiksi maineeseen liittyville ja oikeudellisille riskeille; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen toisesta tapauksesta, jossa virasto ei ollut seurannut, oliko laskuja maksamatta, ja siten asetti itsensä alttiiksi sille riskille, että se ei kykenisi täyttämään taloudellisia velvoitteitaan kolmansia osapuolia kohtaan, jos budjettirajoituksia asetettaisiin; kehottaa virastoa ilmoittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle toimenpiteistä, joilla se aikoo puuttua näihin ongelmiin, sekä tiedottamaan sille asiassa saavuttamastaan edistyksestä;

26.

palauttaa mieliin, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi viraston sisäisessä valvontaympäristössä muita kuin hankintoja koskevia talousarviositoumusten hallinnointiin liittyviä puutteita, ja panee tyytyväisenä merkille, että virasto on toteuttanut konkreettisia toimia näiden virheiden korjaamiseksi, mukaan lukien säännöllinen sopimusten hallinnointia koskeva koulutus hankejohtajille ja muulle asiaankuuluvalle henkilöstölle, jotta voidaan lisätä tietoisuutta tällaisista tapauksista ja vähentää niiden esiintymistä; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asiassa saavuttamastaan edistyksestä;

27.

panee merkille, että lokakuussa 2021 sisäinen tarkastus aloitti tarkastuksen, joka koski viraston henkilöstöhallintoa ja etiikkaa; panee merkille sisäisen tarkastuksen lopullisen tarkastuskertomuksen myönteiset johtopäätökset sekä siinä havaitut parannuskohteet, jotka koskivat palvelukseenotto-, arviointi- ja uudelleenluokittelumenettelyjä; kehottaa virastoa panemaan täytäntöön sisäisen tarkastuksen suositukset;

28.

panee huolestuneena merkille viraston sisäisen valvonnan puutteet, jotka liittyivät virallistetun teknologiaa koskevan valvonnan (esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan varmuuskopiointikäytännöt) ja asiakirjahallintoa koskevan menettelykehyksen puutteeseen; kehottaa virastoa ottamaan käyttöön komission asiakirjahallinnon ARES-järjestelmän, mukaan lukien tarvittaessa toisen viraston avustuksella;

Digitalisaatio ja vihreä siirtymä

29.

panee merkille, että virastolla ei ole virallistettuja kyberturvallisuusperiaatteita; panee lisäksi merkille, että virasto tekee yhteistyötä CERT-EU:n ja muiden kumppanien kanssa parantaakseen kyberturvallisuutta ja digitaalisten tallenteiden suojaa; tiedostaa virastoon tällä alalla kohdistuvat rajoitteet, jotka johtuvat sen henkilöstötaulukon mukaisesta henkilöstön pienestä määrästä;

30.

on tyytyväinen siihen, että virasto on edelleen kehittänyt lainvalvonnan koulutusfoorumia (LEEd) useilla teknisillä parannuksilla, erityisesti foorumiin vuoden 2020 lopussa kohdistuneen kyberhyökkäyksen ja sitä seuranneen foorumin sulkemisen valossa; panee tyytyväisenä merkille LEEd-foorumin nopean palauttamisen ja keskeneräisten verkkotoimien täytäntöönpanon vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä; toteaa lisäksi viraston raportoineen, että se on saavuttanut suhteellisen korkean digitalisaation tason ja että sen prosesseista on tullut paperittomia;

31.

kannustaa virastoa työskentelemään tiiviissä yhteistyössä ENISAn (Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto) kanssa; kehottaa virastoa tarjoamaan koko henkilöstölleen säännöllisesti päivitettäviä kyberturvallisuuteen liittyviä koulutusohjelmia; kehottaa virastoa laatimaan kyberturvallisuustoimintaperiaatteensa nopeammin, saamaan ne valmiiksi ennen 31. joulukuuta 2023 ja raportoimaan asiassa saavutetusta edistyksestä vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle;

32.

panee tyytyväisenä merkille, että tammikuussa 2021 otettiin käyttöön henkilökohtaisten taitojen ja liiketoimintataitojen kehittämistä tukeva uusi oppimiskokonaisuus, johon sisältyy 500 uutta verkko-oppimismoduulia ja jossa tarjotaan paikka 1 000 LEEd-foorumin käyttäjälle, ja että lokakuussa 2022 lisenssi laajennettiin 2 000 paikkaan;

33.

panee merkille viraston pyrkimykset vähentää ympäristövaikutuksiaan; panee tyytyväisenä merkille erityisesti viraston sisäiset säännöt, joiden mukaan henkilöstön jäsenten ja koulutustoimintaan osallistuvien olisi lyhyillä välimatkoilla käytettävä muita matkustusmuotoja kuin lentämistä; panee tyytyväisenä merkille, että virasto maksaa henkilöstölleen korvauksia julkisen liikenteen käytöstä aiheutuvista kuluista;

Toiminnan jatkuvuus covid-19-kriisin aikana

34.

toteaa viraston raportoineen, että vuonna 2021 covid-19-pandemialla oli vakavia vaikutuksia sen paikan päällä järjestettävään toimintaan; panee erityisesti merkille, että joidenkin vuodelle 2021 suunniteltujen toimien täytäntöönpanoa lykättiin vuoteen 2022, jotkin toimet peruttiin ilman korvaavia toimia, useita toimia peruttiin ja paikan päällä toteutettavia toimia siirrettiin verkkoon; antaa virastolle tunnustusta sen häiriönsietokyvystä ja siitä, että se reagoi kriisiin kohdentamalla varoja uudelleen tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi;

35.

on tyytyväinen siihen, että henkilöstön suhteellisen suuresta vaihtuvuudesta huolimatta virasto varmisti toimintansa jatkuvuuden ja henkilöstönsä turvallisuuden erilaisilla toimenpiteillä, mukaan lukien laajennetut etätyöjärjestelyt ja joustavat työaikajärjestelyt, sähköinen työnkulku, tilapäisten työntekijöiden ja kansallisten asiantuntijoiden palvelukseen ottaminen ja sosiaalisten järjestelyjen säilyttäminen;

Muita huomautuksia

36.

panee huolestuneena merkille, ettei virastolla ole edelleenkään riittävästi toimistotilaa ja -alaa operatiivisia toimia varten ja että se toimii kolmessa eri paikassa; pitää valitettavana, että Unkarin hallitus on luopunut kansainvälisten organisaatioiden yhteistä rakennuskompleksia koskevasta alustavasta suunnitelmastaan; panee merkille, että viraston pääjohtaja jatkoi keskusteluja Unkarin viranomaisten kanssa vuonna 2022; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle toimitilojaan koskevasta kehityksestä ja isäntäjäsenvaltion kanssa käytävien keskustelujen etenemisestä; panee tyytyväisenä merkille, että virastoon on perustettu sisäinen työryhmä, joka arvioi vaihtoehtoja siitä, miten nykyisiä tiloja voitaisiin hyödyntää parhaiten;

37.

muistuttaa, että viraston olisi varmistettava täysi avoimuus ja perusoikeuksien kunnioittaminen kaikessa toiminnassaan, myös kolmansien maiden kanssa.

38.

kehottaa virastoa tehostamaan toimiaan ja raportoimaan asiaankuuluvista tuloksellisuustiedoista unionin kansalaisille ja suurelle yleisölle selkeällä ja helposti ymmärrettävällä kielellä; kehottaa virastoa varmistamaan suuremman avoimuuden ja julkisen vastuuvelvollisuuden käyttämällä paremmin tiedotusvälineitä ja sosiaalisen median kanavia;

39.

(2) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0190.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/232

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1858,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston (CEPOL) varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisestä

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston (CEPOL) lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (06248/2023 – C9-0078/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirastosta (CEPOL) ja neuvoston päätöksen 2005/681/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta 25. marraskuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/2219 (4) ja erityisesti sen 20 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0102/2023),

1.	hyväksyy Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston (CEPOL) varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisen;

2.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston (CEPOL) pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 319, 4.12.2015, s. 1.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/233

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1859,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston (EASA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston (EASA) lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (06248/2023 – C9-0079/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

ottaa huomioon yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2111/2005, (EY) N:o 1008/2008, (EU) N:o 996/2010, (EU) N:o 376/2014 ja direktiivien 2014/30/EU ja 2014/53/EU muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 552/2004, (EY) N:o 216/2008 ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 kumoamisesta 4. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1139 (4) ja erityisesti sen 121 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0098/2023),

1.	myöntää Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston (EASA) pääjohtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston (EASA) pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 212, 22.8.2018, s. 1.

(1) EUVL C 141, 29.3.2022, s. 81.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/235

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1860,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston (EASA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0098/2023),

toteaa, että Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2021 oli 203 802 000 euroa, mikä merkitsee 11,34 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna; toteaa, että 38 900 000 euroa viraston talousarviosta oli peräisin unionin talousarviosta ja 109 791 000 euroa oli tuloja maksuista ja palkkioista (2);

ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut kertomuksessaan Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2021 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja asianmukaiset (sääntöjenmukaiset);

Talousarvio- ja varainhallinto

panee merkille, että varainhoitovuonna 2021 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli kyseisenä vuonna maksusitoumusmäärärahojen osalta 96,31 prosenttia eli 2,31 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2020; toteaa lisäksi, että kyseisenä vuonna maksumäärärahojen käyttöaste oli 87,34 prosenttia, mikä on 5,30 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2020;

panee merkille, että vuoden lopussa viraston maksut ja palkkiot olivat 11,2 miljoonaa euroa ylijäämäisiä; toteaa, että maksuihin ja palkkioihin liittyvä ylijäämä lisätään kertyneeseen ylijäämään, joka kasvoi 60,9 miljoonasta eurosta 72,1 miljoonaan euroon;

panee merkille, että varainhoitovuodelle 2021 siirrettyjen maksusitoumusmäärärahojen peruuntumisaste laski 1,55 prosenttiin (5,46 prosentista vuonna 2020) ja alitti komission asettaman 5 prosentin enimmäismäärän;

Toiminnan tuloksellisuus

panee merkille, että vuonna 2021 virasto toteutti tiettyjä toimenpiteitä arvioidakseen toimintansa tuottamaa lisäarvoa ja muita toimenpiteitä parantaakseen talousarviohallintoaan käyttämällä 130 tavoitteen ja 60 keskeisen tulosindikaattorin yhdistelmää 11 keskeisellä toiminta-alalla ja yhdeksässä muussa luonteeltaan horisontaalisessa hankkeessa tai aloitteessa; panee merkille, että covid-19-kriisin jatkuvista vaikutuksista huolimatta viraston tuloksellisuus oli hyvä, sillä sen vuoden 2021 työohjelman toteutusaste oli 84 prosenttia ja keskeisistä tulosindikaattoreista 76 prosenttia oli hyvällä mallilla; arvostaa sitä, että keskeiset tulosindikaattorit saavutettiin, ja sitä, että virasto on kiinnittänyt huomiota toimenpiteisiin, joilla voidaan parantaa viraston työn tehokkuutta ja vaikuttavuutta; suosittelee kuitenkin, että virasto panee merkille indikaattorit, joita ei ole vielä saavutettu tai joiden saavuttamisessa on jääty jälkeen, erityisesti poikkeamailmoitusten oikea-aikainen käsittely ja korjaavien toimien toteutusnopeus tarkastushavaintojen jälkeen;

antaa tunnustusta viraston keskeisistä saavutuksista ja edistymisestä vihreisiin ratkaisuihin ja digitalisaatioon liittyvillä kehittyvillä aloilla vuonna 2021; panee tässä yhteydessä merkille, että virasto tehosti puhtaaseen ilmailuun tähtääviä toimiaan EASAn kestävän ilmailun ohjelman 2021 avulla erilaisilla toimilla, kuten kestävien lentopolttoaineiden ja vety- ja hybriditoimisen ilmailun käyttöönotolla sekä ympäristömerkkiohjelman pilottivaiheen loppuun saattamisella; panee merkille viraston drooniohjelmasta saadut muut tuotokset, kuten ensimmäisen U-Space-sääntelypaketin julkaiseminen, sekä eri hankkeista saadut tuotokset, jotka koskevat ilmaliikenteen hallinnan järkeistämistä yhtenäistämällä lennonjohtajien lupakirjojen myöntämisen ja maalaitteistot; on tyytyväinen siitä, että Boeing 737 Maxin muutetun version palauttaminen käyttöön on hyväksytty; suhtautuu myönteisesti lisätoimiin, jotka virasto toteutti tutkimuksen ja innovoinnin alalla liittymällä vuonna 2021 Horisontti Eurooppa -ohjelmaan, puhtaan ilmailun kumppanuuteen ja SESAR-ohjelmaan; on lisäksi tyytyväinen, että virasto on jatkuvasti parantanut turvallisuutta ja sitoutunut tukemaan innovointia Euroopan lentoturvallisuussuunnitelman avulla ja toteutti vuonna 2021 keskeisiä hankkeita, kuten hyväksyi lausunnon lentotoiminnasta eri sääolosuhteissa; panee merkille, että brexit johti organisaatioiden hyväksyntää koskevien hakemusten määrän merkittävään kasvuun vuonna 2021;

kehottaa kohdentamaan riittävästi rahoitusta ja kannustimia kestävien lentopolttoaineiden tutkimuksen ja kehittämisen jatkamiseen, jotta niistä voidaan tehdä tehokkaampia ja edullisempia ja jotta niiden markkinoita voidaan tehostaa ja avata;

pitää myönteisinä viraston jatkuvia pyrkimyksiä etsiä uusia yhteistyöaloja muiden unionin virastojen kanssa silloin, kun se on mahdollista, ja ottaen huomioon toiminnan luonne, jotta voidaan vähentää mahdollista päällekkäisyyttä; pitää myönteisinä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen, Euroopan koulutussäätiön, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ja Euroopan ympäristökeskuksen kanssa toteutettuja konkreettisia toimia; kehottaa virastoa kehittämään edelleen synergioitaan ja lisäämään yhteistyötä ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa muiden EU:n virastojen kanssa tehokkuuden parantamiseksi (esimerkiksi henkilöresurssit, kiinteistöjen hallinnointi, tietotekniikkapalvelut ja turvallisuus);

panee merkille viraston jatkuvat pyrkimykset tulla tehokkaammaksi ja siten vapauttaa resursseja, myös pätevää henkilöstöä; antaa virastolle tässä yhteydessä tunnustusta siitä, että se on hyödyntänyt kansallisten ilmailuviranomaisten asiantuntemusta pätevien yksiköiden kanssa tehtyjen 26 kumppanuussopimuksen ja kahden puitesopimuksen avulla, mikä helpotti 63 000 työtunnin ulkoistamista vuonna 2021;

kannustaa virastoa osallistumaan unionin vuoden 2023 yleisen talousarvioon sisältyvään pilottihankkeeseen, joka koskee lentopetrolistandardeja ja turvallisuussertifiointia käsittelevää eurooppalaista elintä, osoittamalla siihen sekä asiantuntemustaan että riittävät resurssit;

10.

panee tyytyväisenä merkille viraston pyrkimykset tukea uusien teknologioiden, toimintojen ja liiketoimintamallien integroimista Euroopan ilmailujärjestelmään sen tutkimus- ja innovointiohjelman avulla;

11.

on tyytyväinen sotilaallisen ohjelman (2020–) edistymiseen ja korostaa viraston roolia Euroopan sotilaallisessa liikkuvuudessa; kehottaa lisäämään sotilaallista liikkuvuutta koskevan budjettikohdan määrärahoja EU:n talousarviossa nopeasti ja merkittävästi, jotta voidaan vastata alan haasteisiin;

12.

kehottaa lisäämään siviili- ja sotilastarpeiden välistä synergiaa sotilaallisen liikkuvuuden toimintasuunnitelman puitteissa yksinkertaistamalla prosesseja ja yhdenmukaistamalla sääntöjä; korostaa, että tämä voisi antaa virastolle mahdollisuuden tukea edelleen valtioiden ja teollisuuden kilpailukykyä esimerkiksi yhteisten sääntöjen laatimisen ja valtion ilma-alusten sertifioinnin avulla;

Henkilöstöpolitiikka

13.

panee merkille, että 31. joulukuuta 2021 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 92,94 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 680 väliaikaisesta toimesta 632 oli täytettynä (verrattuna 680 hyväksyttyyn toimeen vuonna 2020); panee merkille, että vuonna 2021 virastossa työskenteli lisäksi 91 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 18 kansallista asiantuntijaa; panee merkille, että viraston henkilöstömäärä väheni vuoteen 2019 verrattuna covid-19-pandemiaan liittyvien taloudellisten vaikutusten vuoksi, minkä seurauksena virasto vähensi henkilöstöön liittyviä investointeja ja suosi samalla sisäistä liikkuvuutta ja resurssien jakamista; pitää myönteisinä viraston ilmoittamia toimenpiteitä, joilla pyritään estämään henkilöstön suuri vaihtuvuus, ja panee merkille, että vuonna 2021 henkilöstön vaihtuvuus oli 0,84 prosenttia;

14.

panee merkille viraston ylemmän johdon sukupuolijakauman ja toteaa, että viidestä ylemmästä johtajasta kolme (60 prosenttia) oli miehiä; panee huolestuneena merkille viraston hallintoneuvoston epätasapainoisen sukupuolijakauman ja toteaa, että sen 82 jäsenestä 63 (77 prosenttia) oli miehiä; panee merkille myös viraston koko henkilöstön sukupuolijakauman ja toteaa, että 959:stä henkilöstön jäsenestä 643 (67 prosenttia) oli miehiä; kehottaa virastoa jatkamaan pyrkimyksiään sukupuolten tasapuolisen edustuksen saavuttamiseksi henkilöstötasolla konkreettisilla toimilla, joilla naisia houkutellaan hakemaan viraston avoimia virkoja; panee merkille, että virasto seuraa jatkuvasti sukupuolten tasapuolisen edustuksen kehitystä ja että naisten edustus johtotehtävissä (jaoston päälliköstä johtajaan) on noussut 16,9 prosentista 21,25 prosenttiin vuonna 2021 ja että tammikuusta 2020 lähtien viraston neljästä johtajasta kaksi on ollut naisia;

15.

panee merkille viraston arvion eläkkeelle jäävien määrän tulevasta kasvusta; pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että on perustettu osaamisen hallintaa ja työvoiman strategista suunnittelua koskeva ohjelma, joka auttaa virastoa arvioimaan muun muassa sitä, missä ulkoisia resursseja tarvitaan; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle ohjelman tuloksista; panee lisäksi merkille, että virasto hyväksyi keskipitkän aikavälin henkilöstöskenaarion, jolla vahvistetaan keskeisiä osaamisaloja ja edistetään henkilöstön kehittämistä tarjoamalla vuonna 2021 noin 80:lle henkilöstön jäsenelle sisäisiä uramahdollisuuksia eri osaamisaloilla;

16.

Hankinnat

17.

panee merkille, että vuonna 2021 virastolla oli hallinnoitavana ja/tai se teki 33 arvoltaan suurta ja keskisuurta menettelyä, 90 arvoltaan vähäistä menettelyä ja 48 asiantuntijasopimusta sekä 600 puitesopimusten mukaista erillissopimusta; pitää myönteisenä, että teknisiä kiinteistöhuoltopalveluja varten on pantu täytäntöön konsolidoitu hankintastrategia yhdistämällä useita sopimustyyppejä, jotta voidaan parantaa sopimusten hallinnointia ja keskittää ulkoistettuja palveluja;

18.

panee vastuuvapauden myöntävän viranomaisen vuotta 2020 koskevien huomautusten seurannan osalta merkille, että virasto toteutti hankintakäytäntöjensä parantamiseksi toimenpiteitä, joilla pyritään maksimoimaan reilu kilpailu ja vastine rahalle, lisäämään avoimuutta ja vähentämään poikkeusten tarvetta, muun muassa järjestämällä taloushallinnon toimijoille koulutusta tietoisuuden lisäämiseksi; panee tyytyväisenä merkille, että virasto on edistynyt sähköistä laskutusta koskevassa ratkaisussa; kehottaa virastoa jatkamaan digitaalisten ratkaisujensa optimointia ja nykyaikaistamista hankintaprosessien virtaviivaistamiseksi edelleen ja tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä asiassa tapahtuneesta kehityksestä;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

19.

panee merkille viraston nykyiset toimenpiteet ja jatkuvat pyrkimykset, joilla pyritään varmistamaan avoimuus, eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä väärinkäytösten paljastajien suojelu; pitää ilahduttavana, että vuonna 2021 ei ollut tosiasiallisia eturistiriitatapauksia; panee lisäksi merkille, että kaikki viraston mahdolliset eturistiriitatapaukset voitaisiin käsitellä toteuttamalla lieventäviä toimia; panee merkille, että hallintoneuvoston jäsenten ja ylemmän johdon ansioluettelot ja sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset on julkistettu viraston verkkosivustolla; kehottaa virastoa liittymään edunvalvojien pakollista avoimuusrekisteriä koskevaan uuteen toimielinten väliseen sopimukseen, jonka komissio, neuvosto ja parlamentti ovat allekirjoittaneet;

20.

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen henkilöstösääntöjen 16 artiklan noudattamatta jättämisestä tapauksissa, joissa saattoi esiintyä eturistiriitoja; kehottaa virastoa saattamaan päätökseen korjaavat toimet ja ottamaan huomioon eturistiriitojen riskin; panee merkille viraston vastauksen, jonka mukaan asiasta tehtiin perusteellinen arviointi;

21.

panee merkille, että virasto päivitti eturistiriitojen hallintaa ja ennaltaehkäisyä koskevia toimintaperiaatteitaan hyväksymällä EASAn henkilöstöä koskevat käytännesäännöt, joihin sisältyy vaatimus, jonka mukaan viraston kaikkien henkilöstön jäsenten on täytettävä eturistiriidattomuudesta annettava ilmoitus, lahjoja ja vieraanvaraisuutta koskevat säännöt sekä käytännesääntöjä ja niiden liitteitä koskeva pakollinen koulutus viraston koko henkilöstölle;

22.

muistuttaa, että on tärkeää vahvistaa hallinto- ja valvontajärjestelmiä, jotta voidaan varmistaa viraston asianmukainen toiminta; korostaa painokkaasti, että tarvitaan vaikuttavat hallinto- ja valvontajärjestelmät, jotta voidaan välttää mahdolliset eturistiriitatapaukset, ennakko- tai jälkitarkastusten puuttuminen, talousarviositoumusten ja oikeudellisten sitoumusten puutteellinen hallinnointi sekä se, että tapauksia ei merkitä poikkeusrekisteriin;

23.

panee merkille, että teknisen luonteensa vuoksi virasto käy avointa vuoropuhelua ilmailualan sidosryhmien kanssa ja ottaa huomioon niiden näkemykset tehdessään päätöksiä säännöistä ja sertifiointimenettelyistä; panee lisäksi merkille, että kaikista viraston ilmailualan sidosryhmiensä kanssa järjestämistä teknisistä työpajoista kerrotaan viraston verkkosivustolla olevalla tapahtumasivulla;

Sisäinen valvonta

24.

panee merkille, että viraston sisäisen valvonnan normeihin sisältyy kehys, joka koostuu viidestä sisäisen valvonnan osa-alueesta, 17 periaatteesta ja kansainvälisestä laatustandardista (ISO 9001:2015); panee lisäksi merkille, että vuonna 2021 tehtiin valvontatarkastus, jonka perusteella todettiin, että viraston sisäisen valvonnan järjestelmä on täysin sen hallintostandardien mukainen;

25.

panee merkille, että vuonna 2021 virasto pani täytäntöön suurimman osan sisäisen tarkastuksen toimialan toteuttaman sertifiointia ja organisaatioiden osallistumisastetta koskevan tarkastuksen edellyttämistä toimista; kehottaa virastoa panemaan täytäntöön jäljellä olevat toimet;

26.

toteaa, että viraston oma sisäinen tarkastus toteutti vuonna 2021 kolme varmennustarkastusta arvioidakseen, oliko asiaankuuluvia säännöksiä noudatettu, saavutettiinko prosesseilla niiden tavoitteet ja oliko keskeisiä riskejä lievennetty asianmukaisesti viraston sisällä; panee merkille, että eräät suositukset koskivat joko valvontaympäristön tai prosessien yleisen tehokkuuden parantamista entisestään; kehottaa virastoa saattamaan päätökseen jäljellä olevien toimien täytäntöönpanon vuoden 2021 seurantatarkastusten yhteydessä;

Digitalisaatio ja vihreä siirtymä

27.

antaa virastolle tunnustusta laajasta toimenpidekokonaisuudesta, jolla se pyrkii pienentämään ympäristöjalanjälkeään; nostaa tässä yhteydessä esiin tekniikan, jota käytetään viraston ekologisessa rakennuksessa ja joka auttaa optimoimaan energian käyttöä ja veden kulutusta, ja painottaa sitä, että virasto sisällyttää energiahuollon palveluna tarjouseritelmiin, se ostaa 100-prosenttisesti uusiutuvaa energiaa ja toteuttaa muita toimenpiteitä, joilla henkilöstöä kannustetaan käyttämään junia tai julkista liikennettä, sekä vähentää virkamatkoja; antaa virastolle lisäksi tunnustusta sen hyvitysjärjestelmästä, joka koskee sähkönkulutusta ja junalla tehtäviä virkamatkoja;

28.

panee tyytyväisenä merkille, että on hyväksytty useita eurooppalaisia kumppanuuksia vihreän ja digitaalisen siirtymän nopeuttamiseksi, mukaan lukien yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyritystä koskeva kumppanuus, jonka tavoitteena on nopeuttaa ilmaliikenteen hallinnan digitalisaatiota Euroopan ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelman mukaisesti; muistuttaa tässä yhteydessä yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan 2+ merkityksestä yhdenmukaistamisen, yhteentoimivuuden parantamisen ja tehokkuuden saavuttamisessa;

29.

panee merkille, että virasto jatkoi organisaationsa muutosohjelmaa (”Destination: Future-proof”), jonka keskeiset tavoitteet liittyvät työskentelytapojen nykyaikaistamiseen ja keskeisten prosessien yksinkertaistamiseen, mukaan lukien keskeiset toiminnot, kuten sääntöjen laatiminen, ensimmäinen lentokelpoisuus ja organisaatioiden hyväksynnät; on tässä yhteydessä tyytyväinen viraston edistymiseen digitaalisten palvelujen tarjoamisessa ulkoisille sidosryhmille tuottamalla käyttöönottovalmiita ratkaisuja poikkeamien ilmoittamiseen (ECCAIRS2), mahdollistamalla pääsyn EASAn sääntöihin (sähköiset säännöt), toteuttamalla FlexTool-työkalun poikkeusten ja vapautusten keräämiseksi sekä tarjoamalla yhteistyösivustoja ja droonirekisterin; kehottaa virastoa jatkamaan uuden digitaalisen keskeisen tietoteknisen alustansa rakentamista digitalisaatiota koskevan etenemissuunnitelman (CORAL) mukaisesti ja ylittämään tässä asiassa asetetun tavoitteen (65 prosenttia); kehottaa virastoa ottamaan käyttöön kyberturvallisuustoimintaperiaatteet ja panemaan täytäntöön tietoturvaa koskevan etenemissuunnitelman;

30.

kannustaa virastoa työskentelemään tiiviissä yhteistyössä ENISAn (Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto) kanssa; korostaa, että viraston on tärkeää tehdä säännöllisiä riskinarviointeja tietoteknisestä infrastruktuuristaan ja varmistaa kyberpuolustuksensa säännölliset tarkastukset ja testit; kannustaa virastoa myös tarjoamaan järjestelmällisesti päivitettyjä kyberturvallisuuteen liittyviä koulutusohjelmia koko henkilöstölleen, myös johdolle, koska tämä on tehokkaan kyberturvallisuuskehyksen keskeinen tekijä;

Toiminnan jatkuvuus covid-19-kriisin aikana

31.

panee merkille, että virasto omaksui pandemian toisena vuonna varovaisen lähestymistavan menosuunnitteluun, mukaan lukien ulkoisten rekrytointien hidastaminen; panee lisäksi merkille, että kasvavaa työmäärää hallittiin hyödyntämällä uusia työskentelymenetelmiä (esimerkiksi etätyö ja päivittäinen hybridityö) ja investoimalla tehokkuus- ja digitalisaatioaloitteisiin, jotta voitiin vähentää olemassa oleviin resursseihin kohdistuvaa painetta; kannustaa virastoa hyödyntämään etätyö- ja hybridityömenetelmistä saatuja kokemuksia käytännössä, jotta tulevaisuudessa voidaan paremmin järjestää kokoukset, jotka voitaisiin järjestää tehokkaammin etä- kuin lähimuodossa;

32.

panee merkille, että virasto keskittyi covid-19-pandemian vaikutusten vuoksi lentomatkustajien suojeluun sekä turvallisuusseurausten tunnistamiseen ja lieventämiseen; panee tyytyväisenä merkille viraston toimet, jotka se on toteuttanut paluuta normaaliin toimintaan koskevan hankkeen yhteydessä julkaisemalla turvallisuustiedotteita ja ohjemateriaalia, sekä muut toimet, joilla tarjotaan joustotoimenpiteitä ja sääntelyhelpotuksia, käsitellään terveysriskejä ja kehittymässä olevia riskejä ja kehitetään yhteistyötä kumppanimaiden kanssa;

33.

kehottaa virastoa jatkuvasti seuraamaan lentoturvallisuutta, mukaan lukien matkustamomiehistön väsymys viraston perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1139 (3) mukaisesti;

Muut huomiot

34.

antaa virastolle tunnustusta siitä, että se toteutti onnistuneesti EASA Lightin eli verkkosivustonsa osion, jossa tarjotaan sisältöä muulle yleisölle kuin asiantuntijoille; kannustaa virastoa kehittämään tätä tarjontaa käytettävyyspalautteen pohjalta; kiittää lisäksi virastoa parannuksista mittareissa, joilla seurataan EASA Pron käyttöä eli viraston verkkosivuston osiota, jossa annetaan yksityiskohtaisia tietoja toimialan sidosryhmille; panee tyytyväisenä merkille, että virasto vahvisti vuonna 2021 yhteyksiään tiedemaailmaan perustamalla tiedekomitean, jossa on asiantuntijoita, jotka voivat antaa neuvoja asiaankuuluvien alojen kehityksestä;

35.

korostaa, että kaikkien unionin toimielinten on noudatettava varainhoitoasetusta ja tiukkoja hallintovaatimuksia;

36.

(2) EUVL C 141, 29.3.2022, s. 80.

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1139, annettu 4. heinäkuuta 2018, yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2111/2005, (EY) N:o 1008/2008, (EU) N:o 996/2010, (EU) N:o 376/2014 ja direktiivien 2014/30/EU ja 2014/53/EU muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 552/2004, (EY) N:o 216/2008 ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 kumoamisesta (EUVL L 212, 22.8.2018, s. 1).

(4) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0190.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/240

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1861,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston (EASA) varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisestä

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston (EASA) lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (06248/2023 – C9-0079/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0098/2023),

1.	hyväksyy Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston (EASA) varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisen;

2.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston (EASA) pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 212, 22.8.2018, s. 1.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/242

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1862,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (nykyisin Euroopan unionin turvapaikkavirasto – EUAA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (06248/2023 – C9-0080/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamisesta 19. toukokuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 439/2010 (4) ja erityisesti sen 36 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin turvapaikkavirastosta ja asetuksen (EU) N:o 439/2010 kumoamisesta 15. joulukuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2303 (5) ja erityisesti sen 55 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0123/2023),

1.	myöntää Euroopan unionin turvapaikkaviraston pääjohtajalle vastuuvapauden Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan unionin turvapaikkaviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 132, 29.5.2010, s. 11.

(5) EUVL L 468, 30.12.2021, s. 1.

(1) EUVL C 141, 29.3.2022, s. 172.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/244

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1863,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (nykyisin Euroopan unionin turvapaikkavirasto – EUAA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0123/2023),

toteaa, että Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2021 oli 152 743 528 euroa, mikä merkitsee 8,5 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna; toteaa, että viraston talousarvio rahoitetaan pääasiassa unionin talousarviosta; muistuttaa, että viraston kasvava rooli tuli esille komission uudessa Euroopan muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksessa, joka julkistettiin syyskuussa 2020; panee merkille, että viraston operatiivinen jalanjälki on kasvanut viime vuosina;

B.	ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut kertomuksessaan viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2021 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja asianmukaiset (sääntöjenmukaiset);

Talousarvio- ja varainhallinto

ottaa huomioon, että varainhoitovuonna 2021 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 96,67 prosenttia, mikä merkitsee hienoista 1,53 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna (95,14 prosenttia); toteaa, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 90,91 prosenttia, mikä merkitsee 10 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna (80,91 prosenttia); antaa virastolle tunnustusta sen käyttöön ottamista toimenpiteistä pitkään jatkuneen maksuviivästysongelman ratkaisemiseksi ja toteaa, että vuonna 2021 suuri osuus maksuista (96,5 prosenttia) suoritettiin ajoissa;

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin totesi, että vuoden 2016 ja 2020 hankintamenettelyt, jotka koskivat vuokratiloja Roomassa ja Lesboksella, olivat sääntöjenvastaisia, joten näihin menettelyihin liittyvät vuonna 2021 suoritetut 362 204 euron suuruiset maksut olivat sääntöjenvastaisia; panee merkille viraston toteuttamat korjaavat toimenpiteet ja toteaa, että muutto uusiin tiloihin Lesboksella ja Roomassa on odotettavissa vuoden 2023 ensimmäisellä tai toisella vuosineljänneksellä; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asiassa saavutetusta edistyksestä;

Toiminnan tuloksellisuus

panee merkille, että virasto käyttää tiettyjä mittareita keskeisinä tulosindikaattoreina toimiensa tuloksellisuuden arvioinnissa; on tyytyväinen viraston vuoden 2021 työohjelman täytäntöönpanoon, sillä 78 prosenttia sen vuotuisista indikaattoreista ja 85 prosenttia sen monivuotisista indikaattoreista oli saavutettu tai ylitetty huolimatta maailmanlaajuisesta covid-19-pandemiasta johtuvista jatkuvista haasteista;

antaa virastolle tunnustusta siitä, että se on lisännyt teknistä ja operatiivista apuaan jäsenvaltioille ja että se on valmis reagoimaan nopeasti Afganistanin humanitaariseen kriisiin, Valko-Venäjän rajan ylittävien turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun ja Ukrainan sodan aiheuttamiin haasteisiin; panee tässä yhteydessä merkille, että virasto allekirjoitti vuonna 2021 Latvian, Liettuan ja Belgian kanssa uusia toimintasuunnitelmia, perusti turvallisia väyliä afganistanilaisille käsittelevän asiantuntijafoorumin, tehosti jäsenvaltioille annettavaa tukea neuvoston direktiivin 2001/55/EY (2) (tilapäistä suojelua koskeva direktiivi) täytäntöönpanemiseksi ja että osa viraston henkilöstöstä oli läsnä Moldovassa tukemassa vapaaehtoisia siirtoja jäsenvaltioihin antamalla tietoja paikan päällä;

panee merkille, että virasto ilmoitti tehostaneensa vuonna 2021 merkittävästi uuden toimeksiantonsa valmisteluja, jotta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2303 (3) voidaan hyväksyä lopullisesti; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle kyseisen asetuksen uusien säännösten täytäntöönpanosta, jotka koskevat neuvoa-antavaa ryhmää, perusoikeusvastaavaa, jäsenvaltioiden 500 asiantuntijasta koostuvaa turvapaikkavalmiushenkilöiden luetteloa, yhteyshenkilöiden lähettämistä jäsenvaltioihin ja kolmansiin maihin, seurantamekanismia ja valitusmekanismia;

panee merkille, että virastolla on kiinteää kahdenvälistä yhteistyötä muiden oikeus- ja sisäasioiden virastojen kanssa ja että se on allekirjoittanut työjärjestelyjä Euroopan raja- ja merivartioviraston, Euroopan unionin perusoikeusviraston ja eu-LISAn kanssa sekä yhteistyösuunnitelmia eu-LISAn kanssa, mikä mahdollistaa yhteisten hankkeiden koordinoinnin ja tietojen systemaattisen jakamisen; kannustaa virastoa kehittämään edelleen synergioitaan ja lisäämään yhteistyötä, hyvien käytäntöjen vaihtoa ja keskusteluja yhteistä etua koskevista aloista muiden unionin virastojen kanssa tehokkuuden parantamiseksi;

Henkilöstöpolitiikka

panee merkille sukupuolten tasapuolisen edustuksen osalta, että viraston ylemmässä johdossa oli yhdeksän miestä (69 prosenttia) ja neljä naista (31 prosenttia), että sen hallintoneuvostossa oli 20 miestä (67 prosenttia) ja 10 naista (33 prosenttia) ja että sen henkilöstössä oli kaikkiaan 176 miestä (39 prosenttia) ja 272 naista (61 prosenttia); muistuttaa, että vastuu hallintoneuvoston jäsenten nimittämisestä on jäsenvaltioiden kansallisilla edustajilla; kehottaa jälleen virastoa ja jäsenvaltioita noudattamaan sukupuolten tasapuolista edustusta nimetessään ja nimittäessään ylimmän johdon tai hallintoneuvoston jäseniä;

panee merkille, että 31. joulukuuta 2021 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 86,61 prosenttia (92,35 prosenttia virastolle tarjotut 21 tointa mukaan lukien) ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 366 väliaikaisesta toimesta 317 oli täytettynä (vuonna 2020 hyväksyttyjä toimia oli 366); panee merkille, että vuonna 2021 viraston palveluksessa oli lisäksi 100 sopimussuhteista toimihenkilöä ja kuusi kansallista asiantuntijaa ja hyväksyttyjä toimia oli vastaavasti 123 ja 11; panee merkille, että vuonna 2020 luotiin 58 tointa lisää lyhytaikaisia (yhden vuoden) sopimussuhteisia toimihenkilöitä varten ja ne täytettiin vähitellen vuonna 2021 Italian ja Kyproksen operaatioita varten ja että ne oli tarkoitus lakkauttaa asteittain vuonna 2022; panee tyytyväisenä merkille, että viraston täyttöaste kasvoi asteittain; korostaa kuitenkin, että vuonna 2021 henkilöstön vaihtuvuusaste oli 6,55 prosenttia, mikä ylittää asetetun tavoitteen (alle 5 prosenttia);

panee erittäin huolestuneena merkille viraston varainhoitovuoden 2021 tilinpäätöksen liitetiedon nro 3.7.1, jossa todettiin, että henkilöresurssien puute vuonna 2022 saattoi rajoittaa kykyä hoitaa joitakin viraston uuteen toimeksiantoon kuuluvia tehtäviä; panee merkille, että virasto korostaa, että viraston henkilöstötaulukkoon olisi sisällytettävä 68 uutta tointa (kolmen vuoden aikana), jotta uuden toimeksiannon vaatimukset voitaisiin täyttää kestävällä tavalla ja jotta viraston toiminta-alalla esiintyviin erilaisiin kriiseihin liittyvät tarpeet voitaisiin täyttää kestävällä tavalla; kehottaa komissiota ottamaan viraston operatiiviset tarpeet paremmin huomioon päättäessään tulevista henkilöstötaulukoista;

10.

palauttaa huolestuneena mieliin tilintarkastustuomioistuimen havainnon, jonka mukaan vuonna 2020 virastolla oli 16 johtotason tehtävää avoinna, joista 10 oli ollut väliaikaisesti täytettynä yli vuoden ajan, mikä oli vastoin henkilöstösääntöjä, joiden mukaan johtotason tehtävät voidaan täyttää väliaikaisin nimityksin korkeintaan yhdeksi vuodeksi; panee merkille viraston vastauksen syistä, joiden vuoksi johtajien rekrytointia ei oltu asetettu etusijalle vuonna 2021; toteaa, että näitä syitä olivat muun muassa covid-19-pandemian aiheuttamat käytännön rajoitukset, uudet muuttoliike- ja turvapaikkakriisit, viraston kaksi rakenteellista uudelleenjärjestelyä ja tarve varmistaa toiminnan jatkuvuus ja keskittyä muiden kuin johtotason toimien täyttämiseen; korostaa kuitenkin, että viraston henkilöstötaulukossa oli kaksi virkaatekevää johtajaa, mikä voi johtaa tehottomuuteen sekä haitata johtajuutta ja strategista jatkuvuutta; panee lisäksi merkille viraston pääjohtajan Euroopan parlamentissa 30. marraskuuta 2022 pidetyssä kuulemistilaisuudessa antaman lausunnon, jonka mukaan tuohon päivään mennessä seitsemän johtajaa, mukaan lukien kolme ylemmän johdon jäsentä, oli edelleen väliaikaisesti nimitettynä, ja heistä kaksi oli hoitanut tehtäväänsä yli vuoden; panee viraston vastauksista merkille, että vuoden 2022 loppuun mennessä oli täytettävänä kaksi ylemmän johdon tehtävää ja kolmas oli tarkoitus julkaista seuraavien kuukausien kuluessa; panee huolestuneena merkille viraston henkilöstön nimettömänä esittämät väitteet, että yli vuoden väliaikaisesti täytettynä olleita ylimmän johdon tehtäviä on enemmän kuin kaksi, kehottaa virastoa valaisemaan asiaa, myös parlamentille, sillä se koskee viraston avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta; panee lisäksi merkille, että pääjohtaja päätti 18. tammikuuta 2023 olla uusimatta yhden vuoden täytettynä olleita väliaikaisia johtotason toimia ja olla jatkamatta yli vuoden kestäneitä sopimuksia; kehottaa jälleen virastoa käynnistämään tai saattamaan viipymättä päätökseen rekrytointimenettelyt, jotka ovat tarpeen kaikkien sen johtotason toimien täyttämiseksi, noudattaen kaikilta osin sovellettavia oikeudellisia vaatimuksia, ja tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asian edistymisestä;

11.

muistuttaa, että yksi syy riippuvuuteen tilapäisestä henkilöstöstä oli asetuksen (EU) 2021/2303 hyväksymisen ja voimaantulon viivästyminen, koska aikaansaadun sopimuksen mukaan viraston ei ollut mahdollista jatkaa näitä sopimuksia ennen kyseisen asetuksen voimaantuloa; pitää valitettavana, että komissio ei toiminut riittävän ennakoivasti kyseisiä toimia suunniteltaessa ja niitä virastoon osoitettaessa; korostaa, että syntyneellä tilanteella oli kielteinen vaikutus viraston rekrytointivalmiuksiin ja kykyyn tukea jäsenvaltioita asianmukaisesti, mikä on viime kädessä haitallista turvapaikanhakijoille ja pakolaisille, jotka kärsivät pitkittyneistä menettelyistä ja riittämättömistä vastaanotto-olosuhteista; korostaa lisäksi, että kyseiset toimet olivat olleet täytettyinä tilapäisesti jo yli vuoden ajan, mikä on henkilöstösääntöjen vastaista ja vaarantaa myös viraston strategisen jatkuvuuden;

12.

panee huolestuneena merkille, että parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan (CONT) jäsenet vastaanottivat 14. syyskuuta 2022 nimettömän sähköpostin, joka sisälsi väitteitä viraston koko ylimmän johdon ryhmän aiheuttamista henkilöstöön liittyvistä sääntöjenvastaisuuksista; on tietoinen kyseisten syytösten vakavuudesta, sillä niihin sisältyy väitteitä ylimpään johtoon kuuluvien henkilöiden laittomasta, epäselvästä tai puolueellisesta rekrytoinnista ja ylentämisestä ja nepotismista sekä väitteitä kiusaamisesta ja siitä, että sitä peitettiin, sekä varojen väärinkäytöstä viraston henkilöstön virkamatkoilla; panee merkille, että näiden väitteiden seurauksena Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) on käynnistänyt tutkinnan 24. marraskuuta 2022; korostaa, että jotkut CONT-valiokunnan jäsenet vastaanottivat 23. tammikuuta 2023 toisen nimettömän valituksen, joka sisälsi uusia väitteitä; panee merkille, että pääjohtaja ilmoitti antaneensa täyden tukensa OLAFin tutkinnan käynnistämiselle ja luvanneensa 30. marraskuuta 2022 pidetyssä CONT-valiokunnan kokouksessa avustaa viranomaisia kaikin mahdollisin tavoin; pyytää virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tutkinnan edistymisestä ja sen vaiheista;

13.

panee merkille, että virasto on ottanut käyttöön ihmisarvon suojelua ja työpaikkakiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet; pitää myönteisenä, että virasto järjesti vuonna 2021 näitä kysymyksiä koskevia tiedotuskampanjoita ja nimitti häirintäyhdyshenkilöitä; panee merkille, että virasto vastaanotti neljä väitettyä työpaikkakiusaamista koskevaa valitusta, joista yksi peruutettiin; panee merkille, että kolmesta muusta valituksesta tehtiin ulkopuolisen asianajotoimiston tuella alustava arviointi, jossa päädyttiin siihen, että häirintää koskevaa alustavaa näyttöä ei löytynyt, ja että tämän vuoksi viraston lisätoimenpiteitä ei pidetty tarpeellisina; kehottaa virastoa toimittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tapausten luokittelun ja perusteet, joiden perusteella se päätti pyytää tukea ulkopuoliselta asianajotoimistolta, vaikka virastolla oli oma oikeudellinen yksikkönsä;

14.

panee merkille, että vuonna 2021 jäsenvaltioiden osoittamien asiantuntijoiden riittämätön määrä muodosti edelleen ongelman; panee lisäksi merkille, että virasto vastasi lähetettyjä asiantuntijoita koskeviin tarpeisiin kaikissa asianomaisissa jäsenvaltioissa palkkaamalla ulkopuolisia asiantuntijoita ja lyhytaikaisia sopimussuhteisia toimihenkilöitä; kehottaa jälleen jäsenvaltioita noudattamaan kansallisia asiantuntijoita koskevia velvoitteitaan, jotta viraston ei tarvitsisi turvautua ulkopuolisiin toimeksisaajiin;

15.

panee tyytyväisenä merkille henkilöstön hyvinvoinnin osalta, että virasto on ottanut käyttöön sisäisiä toimenpiteitä, kuten seminaareja ja kursseja, psykologisia ja sosiaalisia tukipalveluja, vinkkejä henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin parantamiseksi etätyön aikana sekä henkilöstön ja puolisoiden kielikursseja kotoutumista varten;

Hankinnat

16.

panee merkille, että vuonna 2021 virasto käynnisti 83 menettelyä (vuonna 2020 käynnistettyjä menettelyjä oli 65) ja että 42,17 prosenttia näistä oli neuvottelumenettelyjä, joissa oli yksi ehdokas, ja 31,33 prosenttia oli avoimia menettelyjä;

17.

panee tyytyväisenä merkille, että virasto kuului niihin unionin virastoihin, jotka käyttivät komission sähköisiä hankintavälineitä, erityisesti eNotices-, eTendering- ja eSubmission-välineitä; panee lisäksi merkille, että kaikki sisäiset hankintaprosessit on täysin digitalisoitu käyttämällä Paperless- ja ERDMS -järjestelmiä; kannustaa virastoa jatkamaan pyrkimyksiään julkisten hankintamenettelyjensä digitalisoimiseksi harkitsemalla julkisten hankintojen hallinnointivälineen (PPMT) täytäntöönpanoa ja käyttöä;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

18.

panee merkille, että viraston vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle sidonnaisuuksia koskevista ilmoituksista antaman vastauksen mukaan kaikki henkilöstön jäsenet allekirjoittavat ilmoituksen sidonnaisuuksista palvelussuhteen alkaessa; panee merkille, että viraston pääjohtajan sidonnaisuuksia koskeva ilmoitus julkistetaan viraston verkkosivustolla; panee merkille, että hallintoneuvoston jäsenten ansioluettelot ja sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset on julkistettu viraston verkkosivustolla; kehottaa virastoa julkaisemaan ylemmän johdon kaikkien jäsenten ansioluettelot ja sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset verkkosivustollaan;

19.

panee tyytyväisenä merkille, että virasto on edistynyt eturistiriitojen hallintaa koskevien toimintaperiaatteidensa päivittämisessä; toteaa, että nämä toimintaperiaatteet perustuvat kolmeen pilariin: hallintoneuvoston päätös, jota sovelletaan hallintoneuvoston jäseniin ja neuvoa-antavan ryhmän jäsenorganisaatioihin, pääjohtajan päätös, joka sisältää työsuhteen päättymisen jälkeistä toimintaa koskevia ohjeita ja eettisiä ohjeita ja jota sovelletaan henkilöstöön, sopimussuhteisiin asiantuntijoihin, tarjoajiin ja avustusten saajiin, sekä toinen pääjohtajan päätös, johon sisällytetään oikeusasiamiehen Euroopan hyvän hallintotavan säännöstö ja julkisen palvelun periaatteet; pitää myönteisenä, että virasto on sitoutunut ottamaan huomioon myös tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa esitetyt pyöröovi-ilmiötä koskevat suositukset; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle näiden päätösten hyväksymisestä; toteaa lisäksi, että vuonna 2021 ei raportoitu, tutkittu tai saatettu päätökseen yhtään eturistiriitatapausta;

20.

panee merkille viraston pyrkimykset lisätä henkilöstön tietoisuutta väärinkäytösten paljastamiseen tarkoitetusta menettelystä ja sitä varten luoduista kanavista; panee lisäksi merkille, että virasto järjesti vuonna 2021 neljä etiikkaa ja lahjomattomuutta koskevaa koulutustilaisuutta, joihin osallistui 33 osallistujaa, ja kaksi kunnioitusta ja ihmisarvoa koskevaa koulutustilaisuutta, joihin osallistui 24 osallistujaa; korostaa kuitenkin, että ne menettelyn käynnistäneet henkilöt, jotka paljastivat ylempään johtoon kohdistettuja väärinkäytöksiä koskevia väitteitä, jotka toimitettiin vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle syyskuussa 2022, eivät käyttäneet viraston tarjoamia väärinkäytösten paljastamiseen tarkoitettuja turvallisia kanavia;

21.

pitää valitettavana, että virasto ei ole ajanmukaistanut toimintaperiaatteitaan eturistiriitojen käsittelemiseksi ja ehkäisemiseksi, kuten tilintarkastustuomioistuin suositteli vuonna 2020;

Sisäinen valvonta

22.

panee merkille, että virasto arvioi sisäisen valvonnan järjestelmänsä vuonna 2021 ja totesi, että käytössä olevat valvontatoimet toimivat suunnitellusti siten, että kaikki osatekijät ja periaatteet olivat vaikuttavia tai täysin vaikuttavia, vaikka joitakin parannuksia tarvitaan; panee lisäksi merkille viraston tilanteen 81 korjaavan toimenpiteen osalta, joista 30 (37 prosenttia) on suunnitteilla, 38 (47 prosenttia) on kesken ja 13 (16 prosenttia) on toteutettu; on tyytyväinen siihen, että 92 prosenttia toimista toteutettiin vuonna 2021 oikea-aikaisesti; panee merkille, että viraston vuosien 2020–2022 petostentorjuntastrategiaan perustuva viraston toimintasuunnitelma pantiin täysimääräisesti täytäntöön vuonna 2021;

23.

panee tyytyväisenä merkille, että virasto käsitteli tilintarkastustuomioistuimen toistuvaa huomautusta varainhoidon jälkitarkastusten käyttöönotosta; panee merkille, että virasto toteutti vuonna 2021 varainhoidon jälkitarkastuksia useilla aloilla varainhoitovuosien 2020 ja 2021 osalta riskiperusteisen strategian perusteella; panee tyytyväisenä merkille, että virasto raportoi tässä yhteydessä, että viraston johto oli täysin hyväksynyt loppukertomuksen huomautukset, suositukset ja korjaavat toimenpiteet ja että ne oli jaettu sisäisen tarkastuksen ja tilintarkastustuomioistuimen kanssa; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asian seurannasta;

24.

panee merkille, että vuonna 2021 sisäinen tarkastus suoritti viraston hallintoa ja tietotekniikkahankkeiden hallinnointia koskevan tarkastuksen, jossa ei havaittu merkittäviä tai kriittisiä ongelmia; panee lisäksi merkille tämän tarkastuksen ja sisäisen tarkastuksen vuonna 2020 suorittaman, viraston henkilöstöhallintoa ja etiikkaa koskevan tarkastuksen osalta, että useita suosituksia ja korjaavia toimenpiteitä oli yhä avoinna; kehottaa virastoa tehostamaan toimiaan kyseisten toimien saattamiseksi päätökseen ja jatkamaan hyvää käytäntöään päivittää ja julkaista säännöllisesti sisäisen tarkastuksen itsearviointiin perustuva korjaava toimintasuunnitelma;

25.

toteaa, että saatuaan vuoden 2018 lopussa OLAFin kertomuksen, jota käsiteltiin laajasti vuoden 2018 vastuuvapausmietinnössä, virasto käynnisti vuonna 2019 kolme kurinpitomenettelyä; panee merkille, että kaikki kolme kurinpitomenettelyä on saatettu päätökseen; pyytää virastoa esittämään vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle lisätietoja kyseisten menettelyjen tuloksista;

Digitalisaatio ja vihreä siirtymä

26.

panee merkille, että virastolla oli käytössä tieto- ja viestintätekniikkapolitiikka, joka sisältää tietoturvastandardit ja kyberturvallisuuspoikkeamien käsittelymenettelyjä koskevat ohjeet; suhtautuu myönteisesti vuonna 2021 toteutettuihin kyberturvallisuustoimenpiteisiin, kuten tieto- ja viestintätekniikan turvallisuusoperaatioiden keskuksen perustamiseen ja viraston vastuualueeseen kuuluvien käyttöoikeuksien hallinnan monivaiheiseen tunnistukseen;

27.

antaa virastolle tunnustusta sen merkittävästä edistymisestä rahoitusprosesseja koskevien tehtävien digitalisoinnissa ja automatisoinnissa, lähetettyjen asiantuntijoiden joukkomaksujärjestelmässä, uuden henkilöstön rekrytoinnissa ja perehdyttämisessä, paperittoman sovelluksen päivittämisessä menojen seurannan, valvonnan ja niitä koskevien jatkotoimien tehostamiseksi, asiakirjojen sähköisessä tallentamisessa ja mahdollisuudessa tutustua palkkakuitteihin verkossa; panee merkille, että vuonna 2021 virasto otti käyttöön neljä uutta SYSPER-moduulia;

28.

panee merkille viraston nykyiset ympäristöystävälliset toimet, kuten muun muassa linja-autoyhteyden järjestäminen henkilöstölleen, yhteiskyytijärjestelyjen ja polkupyörien pysäköinnin helpottaminen ja paperittomien työnkulkujen avulla tapahtuvan fyysisten kiertolistojen vähentäminen; kehottaa virastoa seuraamaan viime vuosien pohdintoja ympäristöstrategiansa kehittämisestä toimenpiteillä, joilla on voimakkaampia ja pitkäkestoisia ympäristövaikutuksia; kannustaa virastoa ryhtymään tarvittaviin toimiin EMAS-sertifioinnin saamiseksi;

Toiminnan jatkuvuus covid-19-kriisin aikana

29.

panee tyytyväisenä merkille, että viraston toiminnan jatkuvuutta koskeva suunnitelma hyväksyttiin 31. maaliskuuta 2021, joten tilintarkastustuomioistuimen huomautus vuodelta 2020 saatiin päätökseen; panee merkille, että vuonna 2021 covid-19-toimintaryhmä korvattiin toiminnan jatkuvuutta käsittelevällä lautakunnalla, joka käsitteli tärkeitä toiminnan jatkuvuuteen liittyviä kysymyksiä vuoden jälkipuoliskolla; panee merkille, että covid-19-pandemialla ja sillä, että viraston koko valintamenettely siirrettiin verkkoon, oli vaikutusta viraston organisaatioon, myös sen rekrytointitoimintaan, jolla oli ruuhkaa edellisvuodesta ja viivästyksiä meneillään olevissa menettelyissä;

30.

kannustaa virastoa hyödyntämään etätyö- ja hybridityömenetelmistä saatuja kokemuksia käytännössä, jotta tulevaisuudessa voidaan paremmin järjestää kokoukset ja tehtävät, jotka voitaisiin toteuttaa tehokkaammin etänä kuin lähimuodossa; muistuttaa, että tiedonhakumatkoilla painopiste siirtyi toisiin menetelmiin alkuperämaatietojen keräämisessä ja yhteyden säilyttämisessä lähteisiin; toteaa, että tämä toteutettiin etänä suoritetulla tiedonkeruulla ja avoimen lähdekoodin tiedusteluvälineillä ja -tekniikoilla;

Muita huomautuksia

31.

antaa virastolle tunnustusta pyrkimyksistä lisätä julkista näkyvyyttään vuonna 2021 erilaisilla viestintäkampanjoilla, mukaan lukien kampanja, joka koski sitä, että virastosta on tullut Euroopan unionin turvapaikkavirasto, ja viraston uutta yrityskuvaa, ja neuvoa-antavan ryhmän pitämillä kokouksilla sekä yhteistyöllä kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa ja niiden kuulemisella asioissa, jotka koskevat koulutusta, aihekohtaista toimintaa ja viraston keskeisiä asiakirjoja;

32.

pitää myönteisenä marraskuussa 2021 julkaistua hbltiq-henkilöiden tilannetta käsittelevää uutta, päivitettyä alkuperämaatietoja koskevaa tutkimusopasta, joka saattaa auttaa turvapaikkamenettelyjä käsitteleviä asianajajia, oikeusavustajia ja tuomareita;

33.

(2) Neuvoston direktiivi 2001/55/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2001, vähimmäisvaatimuksista tilapäisen suojelun antamiseksi siirtymään joutuneiden henkilöiden joukottaisen maahantulon tilanteissa, ja toimenpiteistä näiden henkilöiden vastaanottamisen ja vastaanottamisesta jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten tasapuolisen jakautumisen edistämiseksi (EYVL L 212, 7.8.2001, s. 12).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2303, annettu 15 päivänä joulukuuta 2021, Euroopan unionin turvapaikkavirastosta ja asetuksen (EU) N:o 439/2010 kumoamisesta (EUVL L 468, 30.12.2021, s. 1).

(4) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0190.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/250

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1864,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (nykyisin Euroopan unionin turvapaikkavirasto – EUAA) varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisestä

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (06248/2023 – C9-0080/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamisesta 19. toukokuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 439/2010 (4) ja erityisesti sen 36 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin turvapaikkavirastosta ja asetuksen (EU) N:o 439/2010 kumoamisesta 15. joulukuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2303 (5) ja erityisesti sen 55 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0123/2023),

1.	hyväksyy Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisen;

2.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan unionin turvapaikkaviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 132, 29.5.2010, s. 11.

(5) EUVL L 468, 30.12.2021, s. 1.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/252

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1865,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan pankkiviranomaisen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä viranomaiselle (06248/2023 – C9-0081/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta 24. marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010 (4) ja erityisesti sen 64 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0110/2023),

1.	myöntää Euroopan pankkiviranomaisen toimitusjohtajalle vastuuvapauden viranomaisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan pankkiviranomaisen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12.

(1) EUVL C 112, 8.3.2022, s. 28.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/253

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1866,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan pankkiviranomaisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0110/2023),

toteaa, että Euroopan pankkiviranomaisen tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2021 oli 49 132 610 euroa; toteaa, että viranomaisen toiminta rahoitetaan unionin rahoitusosuudella (18 506 940 euroa) sekä jäsenvaltioiden kansallisten valvontaviranomaisten ja tarkkailijoiden rahoitusosuuksilla (30 625 670 euroa);

B.	ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan Euroopan pankkiviranomaisen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2021 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viranomaisen tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset;

Talousarvio- ja varainhallinto

panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2021 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli kyseisenä vuonna maksusitoumusmäärärahojen osalta 98,51 prosenttia eli 0,66 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2020; panee lisäksi merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 83,99 prosenttia eli 6,37 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2020;

Toiminnan tuloksellisuus

toteaa, että viranomainen käyttää edelleen tiettyjä mittareita, kuten keskeisiä tulosindikaattoreita, arvioidakseen toiminnastaan saatavaa lisäarvoa ja muita mittareita parantaakseen talousarviohallintoaan; panee merkille, että viranomainen toteutti 91 prosenttia työohjelmastaan ja että tähän sisältyi 21 prosenttia ylimääräisiä tehtäviä, joita ei ollut alun perin ennakoitu suunnitelmassa;

panee tyytyväisenä merkille, että viranomainen on vuonna 2021 kehittänyt edelleen synergioita Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen kanssa yhteisen tietoturvatoiminnon kautta; panee myös merkille, että viranomainen osallistuu moniin toimielinten välisiin menettelyihin, mistä juontaa juurensa, että vuonna 2021 90 prosenttia 143 puitesopimuksesta oli muiden EU:n elinten tekemiä;

on tietoinen siitä, että viranomainen jatkoi Basel III -sääntelykehyksen täytäntöönpanon seurantaa ja päätti tehdä Basel III:n seurannasta pakollista joulukuusta 2021 alkaen; panee merkille, että se toteutti kahden vuoden välein tehtävän unionin laajuisen stressitestauksen, jolla oli keskeinen merkitys arvioitaessa rahoituslaitosten kykyä selviytyä epäsuotuisasta markkinakehityksestä, mikä oli erityisen tärkeää vuonna 2021 covid-19-kriisin yhteydessä;

korostaa, että viranomainen sai valmiiksi purkamismahdollisuutta koskevat ohjeet; toteaa, että nämä ohjeet ovat merkittävä askel pyrittäessä täydentämään unionin oikeudellista kehystä kriisinratkaisun alalla kansainvälisten standardien pohjalta ja unionin parhaita käytäntöjä hyödyntäen;

panee tyytyväisenä merkille, että viranomainen teki vuonna 2021 merkityksellisiä organisaatiomuutoksia ottaakseen huomioon toimeksiantonsa ja työohjelmansa muuttuvat painopisteet, ja toteaa, että tehtäviä ja toimintoja ryhmiteltiin uudelleen ydinyksiköissä ja -osastoissa; panee erityisesti merkille, että organisaatiomuutosten yhteydessä perustettiin uusia yksiköitä, jotka kuvastavat digitaalisen rahoituksen, ympäristöä, yhteiskuntaa ja hallintotapaa koskevan raportoinnin ja avoimuuden sekä rahanpesun torjunnan kaltaisten aiheiden kasvavaa merkitystä;

Henkilöstöpolitiikka

panee merkille, että 31. joulukuuta 2021 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 94,44 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 162 väliaikaisesta toimesta 153 oli täytettynä (vuonna 2020 hyväksyttyjä toimia oli 145); panee merkille, että vuonna 2021 viranomaisen palveluksessa työskenteli lisäksi 49 sopimussuhteista toimihenkilöä (50 hyväksyttyä) ja 20 kansallista asiantuntijaa (19 hyväksyttyä ja 7 kansallista asiantuntijaa, joista ei aiheudu kustannuksia); panee merkille, että henkilöstön vaihtuvuusaste väliaikaisten toimihenkilöiden, sopimussuhteisten toimihenkilöiden ja kansallisten asiantuntijoiden keskuudessa on kasvanut hieman, 12 prosenttiin (kun se oli 9 prosenttia vuonna 2020), mikä johtuu siitä, että kansallisten asiantuntijoiden komennuksia päättyi jonkin verran;

panee tyytyväisenä merkille, että viranomaisen palveluksessa on 28:aa kansalaisuutta edustavia henkilöitä, joista 48,4 prosenttia on naisia ja 51,6 prosenttia miehiä; on tietoinen, että naisten osuus ylemmässä johdossa oli 42,9 prosenttia kesäkuussa 2022; pitää myönteisenä tätä sukupuolten tasa-arvon kohentumista ylemmässä johdossa; suhtautuu myönteisesti uusien tiiminjohtajan tehtävien käyttöönottoon, jotta voidaan valmistella seuraavaa johtajasukupolvea, ja panee merkille, että 41,7 prosenttia näihin tehtäviin valituista on naisia;

on tietoinen, että viranomainen on ottanut käyttöön ihmisarvon suojelua ja työpaikkakiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet; panee merkille, että henkilöstö ja johtajat osallistuivat seksuaalisen häirinnän ja työpaikkakiusaamisen ehkäisemistä koskevaan koulutukseen ja että vuonna 2021 nimitettiin neljä uutta häirintäyhdyshenkilöä; panee myös merkille, että häirintäyhdyshenkilöt järjestivät vuonna 2021 henkilöstölle kaksi tiedotustilaisuutta omasta roolistaan ja viranomaisen toimintaperiaatteista häirinnän ehkäisemiseksi; panee merkille, että erään henkilöstön jäsenen vuonna 2020 esille ottaman häirintätapauksen tutkinnan jälkeen asian käsittely päätettiin vuonna 2021, koska riippumattoman arvioinnin jälkeen todettiin, ettei väitettä tukevaa näyttöä ollut;

Hankinnat

10.

panee merkille, että viranomainen saattoi vuonna 2021 päätökseen kolme hankintamenettelyä, jotka ylittivät direktiivissä säädetyn kynnysarvon, ja neljä neuvottelumenettelyjen muodossa järjestettävää tarjouskilpailua, joiden arvo oli yli 15 000 euroa; panee lisäksi merkille, että viranomainen lisäsi hankintayhteistyötään muiden Euroopan valvontaviranomaisten ja Ranskassa sijaitsevien unionin virastojen kanssa;

11.

on huolestunut tilintarkastustuomioistuimen huomautuksesta, jonka mukaan viranomainen pyrki saamaan käyttöönsä pankkien velkoihin sekä pääomamarkkinoihin liittyviä tietoja ja totesi, että vain kahdella talouden toimijalla oli mahdollisuudet toimittaa viranomaiselle sen edellyttämiä palveluita; panee merkille, että viranomainen aloitti siten kaksi erillistä neuvottelumenettelyä, jotka koskivat 100 000 euron ja 43 800 euron arvoisia sopimuksia, ja ettei se julkaissut etukäteen hankintailmoitusta, mikä perustui varainhoitoasetuksen liitteessä I olevan 11.1 kohdan b alakohdan ii ja iii alakohtaan; panee huolestuneena merkille, että viranomainen ei kummassakaan tapauksessa toteuttanut kaikkia niitä menettelyvaiheita, joita edellytetään varainhoitoasetuksen liitteessä I olevassa 16 kohdassa, kuten ei esimerkiksi toimittanut tarjouspyyntöä eikä laatinut tarjouseritelmiä; kehottaa viranomaista varmistamaan, että kaikissa hankintamenettelyissä noudatetaan varainhoitoasetuksessa säädettyjä menettelyvaiheita, mukaan lukien ne, joissa hankittavia palveluja voi tarjota vain yksi ainoa talouden toimija;

12.

pitää myönteisenä, että viranomainen on kaikilta osin ottanut käyttöön ja pannut täytäntöön sähköiset hankintamenettelyt; panee merkille, että se käyttää kaikilta osin komission saataville asettamaa ohjelmistopakettia: e-Notices (sähköiset ilmoitukset), e-Tendering (sähköiset tarjouskilpailut), e-Submission (tarjousten sähköinen toimittaminen), MyWorkplace ja julkisten hankintojen hallinnointiväline; on tyytyväinen siihen, että hankintatiimillä on täysin paperittomat työprosessit ja että se käyttää Advanced Qualified Signature ja Qualified Electronic Signature -ohjelmistoja sekä sisäisten että ulkoisten vastapuolten hyväksyntöjen ja allekirjoitusten hankkimiseen hankinta- ja sopimusasiakirjoihin;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

13.

korostaa, että hallintoneuvoston työjärjestyksen mukaan hallintoneuvoston jäsenet, joilla on eturistiriita jossain asiassa, eivät saa osallistua kyseistä asiaa koskeviin keskusteluihin tai äänestyksiin hallintoneuvostossa; panee kuitenkin merkille, että kesäkuuhun 2022 asti jäsen sai kuitenkin olla läsnä kokouksessa, jos kukaan ei vastustanut sitä; on huolestunut siitä, että tämä vaaransi hallintoneuvoston riippumattomuuden; vaatii viranomaista toteuttamaan tarvittavat toimet mahdollisten eturistiriitaepäilyjen välttämiseksi ja pitää myönteisinä viranomaisen toteuttamia toimia hallintoneuvoston, johtokunnan ja tiettyjen hallintoneuvoston komiteoiden jäsenten riippumattomuuden vahvistamiseksi varmistamalla, että jäsenet, joilla on eturistiriita, eivät osallistu keskusteluihin tai äänestykseen esityslistalla olevista asioista, joissa heillä on eturistiriita;

14.

panee huolestuneena merkille, että erityiskertomuksessaan nro 13/2021 ”EU:n toimet rahanpesun torjumiseksi pankkisektorilla ovat hajanaisia ja täytäntöönpano on riittämätöntä” tilintarkastustuomioistuin totesi, että viranomaisen henkilöstö tutki perusteellisesti EU:n lainsäädännön mahdollisia rikkomisia, mutta tarkastajat löysivät kuitenkin kirjallista näyttöä lautakunnan jäseniin kohdistuneista lobbausyrityksistä ajanjaksona, jolloin lautakunta käsitteli erästä mahdollista suositusta; panee lisäksi merkille, että hallintoneuvosto hylkäsi lopulta suositusluonnoksen; kehottaa viranomaista jälleen lujittamaan sääntöjä, jotta voidaan taata lautakunnan jäsenten riippumattomuus heidän käsittelyjensä aikana, ja raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä asiassa toteutetuista toimista;

15.

panee merkille, että viranomainen julkistaa kaikki henkilöstön tapaamiset ulkopuolisten yksityisen sektorin sidosryhmien kanssa ja että se tekee tämän kahden viikon välein puheenjohtajan tapauksessa (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010 (2) 49 a artiklan mukaisesti) ja että tätä sovelletaan samalla tavoin toimitusjohtajaan (52 a artiklassa tosin edellytetään, että toimitusjohtajan tapaamiset on julkistettava, muttei täsmennetä, miten pian näiden tapaamisten jälkeen); panee merkille, että kun on kyse muun henkilöstön tapaamisista yksityisen sektorin sidosryhmien kanssa, tiedot julkistetaan neljännesvuosittain;

16.

palauttaa mieliin, että viranomaisella on henkilöstön eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet ja hallintoneuvoston ja johtokunnan jäseniä koskevat erityiset toimintaperiaatteet; toteaa, että molemmissa toimintaperiaatteissa edellytetään vuotuista ilmoitusta kaikista sidonnaisuuksista, jotka aiheuttavat ristiriidan sellaisen toiminnan osalta, joka kuuluu viranomaisen toimialaan ja joka on toteutettu kahden edellisen vuoden aikana (hallintoneuvoston ja johtokunnan osalta) tai edeltävien viiden vuoden aikana (koko henkilöstö); pitää myönteisenä, että molemmissa toimintaperiaatteissa velvoitetaan ilmoittamaan eturistiriitatilanteet, jotka eivät sisälly vuotuisiin ilmoituksiin, koska käsittelemättä jääneet eturistiriitatilanteet voivat vaarantaa korkeiden eettisten normien täytäntöönpanon;

17.

panee merkille, että Euroopan oikeusasiamies aloitti 29. syyskuuta 2020 tutkimuksen, joka koski Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen kieltäytymistä antamasta yleisölle oikeutta tutustua äänestystuloksiin ja asiaan liittyviin perusteluihin, jotka koskevat hallintoneuvoston päätöstä vähittäismarkkinoille tarkoitettuja paketoituja ja vakuutusmuotoisia sijoitustuotteita koskevasta teknisen sääntelystandardin luonnoksesta; korostaa, että viranomainen niin ikään hyväksyy tällaiset tekniset standardit samojen menettelyjen perusteella kuin Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen; panee merkille, että viranomaisen hallintoneuvosto päätti 29. toukokuuta 2021 hyväksyä muutoksia työjärjestykseensä siten, että sääntely- tai täytäntöönpanostandardien luonnosten hyväksymistä koskevat äänestykset sisällytetään hallintoneuvoston kokousten pöytäkirjaan;

18.

painottaa, että tarvitaan järjestelmällisiä sääntöjä, jotka koskevat avoimuutta, jääviyttä, eturistiriitoja, laitonta lobbausta ja pyöröovi-ilmiötä; kehottaa viranomaista vahvistamaan sisäisiä valvontamekanismejaan, mukaan lukien sisäisen korruptiontorjuntamekanismin perustaminen;

Sisäinen valvonta

19.

panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi palvelukseenottomenettelyihin vaikuttaneita sisäisen valvonnan puutteita, kuten sen, että viranomainen ei yhdessä menettelyssä vahvistanut ennen hakemusten tutkimista, kuinka paljon pisteitä hakijoiden on vähintään saatava, jotta he tulisivat merkityksi esivalintaluetteloon, mikä heikensi avoimuuden ja hakijoiden tasapuolisen kohtelun periaatteita; kehottaa viranomaista korjaamaan tämän puutteen ja parantamaan palvelukseenottomenettelyjään;

20.

on niin ikään huolestunut siitä, että toisessa menettelyssä valintalautakunta oli perustettu joukolla sähköpostiviestejä sen sijaan että olisi tehty yksi ainoa nimityspäätös, joten jäljitysketju ei ollut kaikkien nimitysten osalta täydellinen; panee kuitenkin merkille, että tarkastuksen jälkeen viranomainen toimitti asiakirjoja osoittaakseen, että se oli tältä osin muuttanut prosessejaan;

21.

pitää myönteisenä, että oikeudellista yksikköä vahvistettiin tammikuussa 2021 laajentamalla sen toimiala kattamaan kaikki oikeudelliset ja sääntöjenmukaisuuteen liittyvät kysymykset, kuten etiikka, tietosuoja, petostentorjunta, riskinhallinta, väärinkäytösten paljastaminen ja asiakirjojen saatavuus, sen tuen lisäksi, jota se perinteisesti antaa toimintapoliittiselle työlle; panee myös merkille, että vuonna 2021 tehtiin petosriskin arviointi ja otettiin käyttöön täytäntöönpanosuunnitelma; kehottaa viranomaista tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle jatkotoimista, joita on toteutettu petosriskien vähentämiseksi edelleen;

22.

panee merkille, että toimitusjohtaja hyväksyi sisäisen valvonnan kehyksen itsearviointia koskevan kertomuksen vuodelta 2020 joulukuussa 2021; panee lisäksi merkille, että viranomainen teki vuonna 2021 Deloitten kanssa sopimuksen tuesta ja neuvonnasta parannettaessa viranomaisen nykyisen riskinhallintaohjelman yhteensopivuutta COSOn yritysriskien hallintakehyksen (ERM) kanssa; toteaa lisäksi, että sisäinen tarkastus teki vuonna 2021 viranomaista koskevan perusteellisen riskinarvioinnin, jonka tuloksena laadittiin strateginen sisäisen tarkastuksen suunnitelma, joka kattaa vuodet 2022–2024; kehottaa viranomaista tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle näiden ulkoisten arviointien tuloksista sekä sisäisen valvonnan kehyksen edistymisestä ja täytäntöönpanosta;

Digitalisaatio ja vihreä siirtymä

23.

panee merkille, että yhteistyöalustan käyttöönotto on vähentänyt sähköpostiviestittelyä ja luonut tehokkaampia prosesseja; on myös tietoinen siitä, että sähköisen rekrytointivälineen käyttöönotto vuonna 2022, vuorovaikutteisen yhteisen sääntökirjan automatisointi ja sähköisten työnkulun välineiden käyttö rahoituksen ja henkilöstöhallinnon alalla ovat muita käynnissä olevia aloitteita;

24.

panee huolestuneena merkille, että viranomainen oli vuonna 2021 yksi tuhansista organisaatioista, joihin kohdistui valtiollisen toimijan kyberhyökkäys, jossa käytettiin hyväksi Microsoft Exchangen nollapäivähaavoittuvuutta; panee merkille viranomaisen toimet, joiden avulla se pysäytti hyökkäyksen, suojasi palvelun uudelleen ja palautti sen kokonaan ennalleen; kannustaa viranomaista työskentelemään tiiviissä yhteistyössä Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston (ENISA) ja unionin toimielinten, elinten ja virastojen tietotekniikan kriisiryhmän (CERT-EU) kanssa ja tekemään säännöllisiä riskinarviointeja tietotekniikkainfrastruktuuristaan ja varmistamaan kyberpuolustuksensa säännölliset tarkastukset ja testit; kehottaa tarjoamaan viranomaisen kaikille henkilöstön jäsenille, johto mukaan lukien, säännöllisesti päivitettäviä kyberturvallisuuteen liittyviä koulutusohjelmia;

25.

muistuttaa, että on tärkeää lisätä viranomaisen sisäisen toiminnan ja hallinnoinnin digitalisaatiota ja myös nopeuttaa menettelyjen digitalisointia; korostaa, että viranomaisen on jatkossakin toimittava tässä suhteessa ennakoivasti, jottei virastojen välille pääse syntymään digitaalista kuilua; kehottaa kuitenkin kiinnittämään huomiota siihen, että on toteutettava kaikki tarvittavat turvatoimet, jotta vältetään käsiteltävien tietojen verkkoturvallisuuteen mahdollisesti kohdistuvat riskit;

26.

korostaa, että viranomainen on ottanut käyttöön keskeisiä ympäristöindikaattoreita ja konkreettisia tavoitteita osoittaakseen ympäristöjärjestelmänsä tehokkuuden ja vaikuttavuuden; panee tyytyväisenä merkille, että viranomainen saavutti vuonna 2021 keskeiset välitavoitteet tiellään kohti ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS) liittyvää sertifiointia, jonka se sai elokuussa 2022;

27.

panee vuoden 2020 vastuuvapausmenettelyn seurannan perusteella tyytyväisenä merkille, että viranomainen on vuodesta 2021 lähtien hankkinut kaiken sähkön aurinkoenergiaan ja tuulivoimaan perustuvista lähteistä; on tietoinen viranomaisen tavoitteesta vähentää toimitiloissaan pidettäviä kokouksia 50 prosentilla ja vähentää vastaavasti myös henkilöstön virkamatkoja hiilijalanjälkensä pienentämiseksi;

Toiminnan jatkuvuus covid-19-kriisin aikana

28.

panee merkille, että covid-19-pandemian aikana viranomainen tuki etätyötä monin erilaisin toimenpitein (erilaiset itsehallintataitoja koskevat koulutukset, mindfulness-tilaisuudet, hyvinvointia ja yhteenkuuluvuuden tunnetta tukevat aktiviteetit, keinot kunnioittaa oikeutta olla tavoittamattomissa, taloudellinen tuki etätyöhön kotitoimistoissa, yhteistyövälineiden / sosiaalisen verkoston kehittäminen, jotta kaikki voivat ilmaista mielipiteensä ja pysyä ajan tasalla, henkilöstökysely jne.), jotka osaltaan auttoivat muun muassa kehittämään henkilöstön itsenäisyyttä, lisäämään tietyntyyppisen työn tuottavuutta, parantamaan teknistä osaamista, räätälöimään entistä paremmin sisäistä viestintää ja säästämään työmatkoihin kuluvaa aikaa; kannustaa viranomaista hyödyntämään etätyö- ja hybridityömenetelmistä saatuja kokemuksia käytännössä, jotta tulevaisuudessa voidaan paremmin järjestää, mitkä kokoukset ja tapahtumat voitaisiin toteuttaa tehokkaammin etä- kuin lähimuodossa; muistuttaa, että viranomainen saavutti myönteisiä tuloksia hybriditapahtumiin osallistumisessa;

Muita huomautuksia

29.

kehottaa viranomaista kehittämään edelleen synergioitaan (esimerkiksi henkilöresurssit, kiinteistöjen hallinnointi, tietotekniikkapalvelut ja turvallisuus) ja lisäämään yhteistyötä, hyvien käytäntöjen vaihtoa ja keskustelua yhteistä etua koskevista aloista muiden unionin virastojen kanssa tehokkuuden parantamiseksi;

30.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1093/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12).

(3) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0190.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/258

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1867,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisestä

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan pankkiviranomaisen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä viranomaiselle (06248/2023 – C9-0081/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0110/2023),

1.	hyväksyy Euroopan pankkiviranomaisen varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisen;

2.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan pankkiviranomaisen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/259

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1868,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä keskukselle (06248/2023 – C9-0082/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen perustamisesta 21. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 851/2004 (4) ja erityisesti sen 23 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0146/2023),

1.	myöntää Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen johtajalle vastuuvapauden keskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 142, 30.4.2004, s. 1.

(1) EUVL C 141, 29.3.2022, s. 39.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/261

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1869,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 13/2022,

—	ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0146/2023),

toteaa, että Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen, jäljempänä ’keskus’, tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2021 oli 168 115 000 euroa, mikä merkitsee 169,03 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna, ja että tämä selittyy uusilla tehtävillä, joita keskukselle annettiin terveyshätätilanteiden valmiusviranomaisen (HERA) perustamisen yhteydessä; toteaa, että noin 98,74 prosenttia keskuksen talousarviosta rahoitetaan unionin talousarviosta;

B.	ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan keskuksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2021 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että keskuksen tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja asianmukaiset (sääntöjenmukaiset);

Talousarvio- ja varainhallinto

panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2021 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli kyseisenä vuonna maksusitoumusmäärärahojen osalta 99,35 prosenttia, mikä merkitsee 2,58 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna; panee merkille, että kyseisenä vuonna maksumäärärahojen käyttöaste oli 64,08 prosenttia, mikä merkitsee 11,18 prosentin vähennystä edellisvuoteen verrattuna;

toteaa, että vuonna 2021 keskuksen vuosien 2021–2027 strategian täytäntöönpano oli hidasta covid-19-pandemian sekä keskukselle HERAn perustamisen yhteydessä määrättyjen uusien velvoitteiden vuoksi; kehottaa komissiota myöntämään keskukselle tarvittavat resurssit, jotta se voi saavuttaa vuosien 2021–2027 strategiansa tavoitteet ja panna täytäntöön tehtävänsä tarkistetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 851/2004 (2) mukaisesti;

Toiminnan tuloksellisuus

antaa keskukselle tunnustusta covid-19-pandemiaan liittyvien toimien jatkamisesta ja erityisesti kansanterveyteen liittyviä tapahtumia koskevien prosessien parantamisesta pandemiasta ja kansainvälisestä vertailuanalyysistä saatujen oppien perusteella; toteaa kuitenkin, että keskuksen kansanterveyden hätäsuunnitelman joidenkin tuotosten täytäntöönpanoa lykättiin;

panee merkille, että keskus toteutti 74 prosenttia vuosien 2021–2023 yhtenäisessä ohjelma-asiakirjassaan suunnitelluista tuotoksista; panee merkille, että 16:ta prosenttia keskuksen suunnitelluista tuotoksista ei ollut vielä aloitettu vuoden 2021 lopussa tai ne viivästyivät; panee merkille, että suurin osa viivästyksistä vuoden 2021 suunniteltujen tuotosten saavuttamisessa johtui covid-19-pandemiaan liittyvästä suuresta työmäärästä keskuksessa, jäsenvaltioissa ja/tai kumppaniorganisaatioissa; panee merkille, että vuonna 2021 keskus osallistui moniin covid-19-pandemiaan liittyviin toimiin, kuten covid-19-taudin epidemiologisen seurannan toteuttamiseen ja tieteellisen ohjeistuksen julkaisemiseen kansanterveyttä koskevan päätöksenteon tueksi;

panee merkille keskuksen toimet HERAn rakenteen valmistelemiseksi ja pyynnön, että keskus tukisi jäsenvaltioita avustuksilla niiden koko genomin sekvensointia koskevien kapasiteetin ja valmiuksien muodostamisessa ja/tai laajentamisessa;

panee merkille, että keskus jatkaa uuden indikaattoreihin perustuvan eurooppalaisen valvontajärjestelmän kehittämistä ja täytäntöönpanoa EpiPulsessa ja että tavoitteena on kattaa asteittain covid-19 ja kaikki muut taudit ja terveysongelmat, joita unioni valvoo; kehottaa keskusta tiedottamaan säännöllisesti vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle kyseisen järjestelmän kehittämisestä;

panee merkille, että keskus järjesti kolmannen yhteisen strategiakokouksen keskeisten sidosryhmiensä kanssa vuonna 2021 ja että keskustelun aiheet valittiin muun muassa kolmannen ulkoisen arvioinnin perusteella;

panee tyytyväisenä merkille, että keskus tekee yhteistyötä muiden unionin virastojen kanssa, kuten Euroopan lääkeviraston (EMA), kanssa uuden rokoteseurantafoorumin perustamiseksi; panee merkille, että keskus on laajentanut tavoitettaan parantaa terveysturvaa EU:ssa siten, että se pyrkii vahvistamaan yhteistyötä ja koordinointia keskuksen ja unionin ulkopuolisissa maissa olevien kumppaneiden välillä;

panee tyytyväisenä merkille, että keskus vaihtaa edelleen parhaita käytäntöjä ja työskentelee säännöllisesti muiden unionin virastojen, erityisesti Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen, EMAn ja Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen, kanssa; toteaa lisäksi, että keskus osallistuu muiden unionin virastojen järjestämiin toimielinten yhteisiin hankintamenettelyihin; kannustaa keskusta pyrkimään aktiivisesti lisäämään ja laajentamaan yhteistyötä asiaankuuluvien järjestöjen ja yhdistysten, kansallisten toimivaltaisten elinten ja kansainvälisten järjestöjen, kuten Maailman terveysjärjestön, kanssa ja välttämään samalla päällekkäisyyksiä nykyisten suuntaviivojen kanssa;

Henkilöstöpolitiikka

10.

panee merkille, että 31. joulukuuta 2021 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 95,2 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 208 väliaikaisesta toimesta 198 oli täytettynä (vuonna 2020 hyväksyttyjä toimia oli 180); panee merkille, että vuonna 2021 keskuksen palveluksessa työskenteli lisäksi 112 sopimussuhteista toimihenkilöä ja viisi kansallista asiantuntijaa;

11.

panee huolestuneena merkille keskuksen ylemmän johdon jäsenten epätasaisen sukupuolijakauman ja toteaa, että neljä kuudesta (66,67 prosenttia) oli miehiä; panee merkille keskuksen koko henkilöstön sukupuolijakauman ja toteaa, että 170 henkilöä 271:stä oli naisia (62,73 prosenttia); kehottaa keskusta toteuttamaan konkreettisia toimenpiteitä sukupuolten tasapuolisen edustuksen saavuttamiseksi keskuksen hierarkian kaikilla tasoilla mahdollisimman pian ja raportoimaan asiasta vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle; muistuttaa myös, että on tärkeää varmistaa tasapainoinen maantieteellinen edustus keskuksen johdossa ja henkilöstössä;

12.

panee merkille, että keskuksella on toimintaperiaatteet, joilla suojellaan työntekijöiden ihmisarvoa ja ehkäistään häirintää; panee tyytyväisenä merkille, että keskus on luonut uutta ja nykyistä henkilöstöään varten kunnioittavaa työympäristöä käsittelevän verkkosivuston ja sen lisäksi verkossa olevan perehdytysohjelman, jossa kerrotaan häirintää koskevista toimintaperiaatteista ja määritelmistä sekä siitä, miten häirintätapauksista voi ilmoittaa; panee merkille, että vuonna 2021 yhtään häirintätapausta ei ilmoitettu, saatettu päätökseen sisäisesti tai saatettu Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi; panee lisäksi merkille, että vuonna 2021 käynnistettiin hanke, joka koskee kunnioitusta työpaikalla;

13.

panee merkille, että terveyskriisin pitkittymisen ja HERAn keskukselle vuonna 2021 myöntämän suuren avustuksen vuoksi keskukselle myönnettiin 73 lisätointa, jotka on määrä täyttää vuosina 2021–2024 (46 tointa vuonna 2021); panee lisäksi merkille, että tämän seurauksena keskukselle vuonna 2020 osoitetut 20 lyhytaikaisen sopimussuhteisen toimihenkilön tointa on tarkoitus lakkauttaa asteittain vuoteen 2023 mennessä;

14.

Hankinnat

15.

panee merkille, että vuonna 2021 keskus teki yhteensä 257 sopimusta, joihin kuului 21 puitesopimusta, 14 suoraa sopimusta ja 131 erityissopimusta; panee merkille, että vuonna 2021 keskus teki myös 27 kumppanuutta koskevaa puitesopimusta, 24 kansallisille kansanterveysviranomaisille myönnettäviä hankeavustuksia koskevaa sopimusta ja 40 erillisavustusta koskevaa sopimusta; panee merkille, että keskus on liittynyt 20:een toimielinten ja virastojen väliseen sopimukseen, jotka on tehty muiden tahojen toteuttamien hankintamenettelyjen perusteella ja joiden nojalla keskus voi hankkia tuotteita ja palveluja;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

16.

panee merkille keskuksen nykyiset toimenpiteet ja jatkuvat toimet avoimuuden, eturistiriitojen ennaltaehkäisyn ja hallinnan sekä väärinkäytösten paljastajien suojelun varmistamiseksi; panee tyytyväisenä merkille mahdollisten ristiriitojen olemassaolon konkreettisen kolmivaiheisen arvioinnin, johon kuuluu sidonnaisuuksia koskevien ilmoitusten kerääminen, mahdollisten havaittujen ristiriitojen tarkastelu ja arviointi sekä päätös asianmukaisista toimista keskuksen riippumattomuuden varmistamiseksi; panee lisäksi merkille, että vakiokyselylomakkeeseen annettujen vastausten mukaan sidonnaisuuksia koskevien ilmoitusten tarkastamisesta vastaavalle keskuksen komitealle ei ilmoitettu varsinaisia eturistiriitatapauksia vuonna 2021;

17.

panee merkille, että vuonna 2021 keskus oli parhaillaan panemassa täytäntöön henkilöstön eturistiriitoja koskevaa sisäistä menettelyään ja että sääntöjen noudattamista valvova virkamies ja henkilöstöosasto tekevät yhteistyötä kyseisen menettelyn täytäntöönpanossa; kehottaa keskusta tiedottamaan asian edistymisestä;

18.

painottaa, että tarvitaan järjestelmällisempiä sääntöjä, jotka koskevat avoimuutta, jääviyttä, eturistiriitoja, laitonta lobbausta ja pyöröovi-ilmiötä; kehottaa keskusta vahvistamaan sisäisiä valvontamekanismejaan, myös perustamalla sisäisen korruptiontorjuntamekanismin;

19.

viitaa Euroopan oikeusasiamiehen käynnistämään ja vuonna 2021 valmistuneeseen strategiseen tutkimukseen siitä, miten keskus keräsi ja välitti tietoja covid-19-pandemian aikana erityisesti kriisin varhaisessa vaiheessa; pitää valitettavana Euroopan oikeusasiamiehen havaintoja siitä, että keskuksella ei ollut käytössään riittäviä toimenpiteitä kaikkien tarvittavien tietojen hankkimiseksi jäsenvaltioilta; pitää myönteisinä keskuksen toteuttamia toimenpiteitä, joiden avulla kansalaisten on helpompi seurata keskuksen tieteellisten lausuntojen kehitystä ja tutustua tieteellisten arviointien perustana oleviin tietoihin; kehottaa keskusta varmistamaan täyden avoimuuden julkaistaessa tieteellisiä tutkimuksia ja parantamaan suurelle yleisölle suunnatun ulkoisen viestinnän kapasiteettiaan varmistamalla, että kaikki keskeiset tiedot ja erityisesti kansanterveysuhkiin liittyvät tiedot ovat saatavilla kaikilla unionin kielillä ja ovat helposti unionin kansalaisten saatavilla;

Sisäinen valvonta

20.

panee merkille, että keskus sai tammikuussa 2021 henkilöstöhallintoaan ja etiikkaansa vuonna 2020 koskevan sisäisen tarkastuksen loppukertomuksen; panee merkille, että tarkastuksen johdosta annettiin neljä suositusta, joista kaksi luokiteltiin erittäin tärkeiksi ja kaksi tärkeiksi ja että keskus pani täytäntöön yhden suosituksen ja suunnitteli panevansa kolme muuta täytäntöön vuoden 2022 loppuun mennessä; kehottaa keskusta tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle suunniteltujen toimien täytäntöönpanosta; panee lisäksi merkille, että sisäinen tarkastus teki vuonna 2021 rajoitetun tarkastuksen uuden sisäisen valvonnan kehyksen täytäntöönpanosta ja että tarkastuksessa annettiin neljä suositusta, jotka kaikki luokiteltiin tärkeiksi; kehottaa keskusta tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle kaikesta tähän liittyvästä kehityksestä;

21.

panee merkille, että keskuksen vuoden 2021 itsearviointi sisäisen valvonnan kehyksen täytäntöönpanosta osoitti, että sisäisen valvonnan järjestelmä on olemassa ja toimiva, mutta joitakin parannuksia tarvitaan; panee erityisesti merkille keskuksen tavoitteen laatia sisäistä viestintää koskevat toimintaperiaatteet, jotka perustuvat keskuksen vuosien 2021–2027 yleiseen viestintäpolitiikkaan ja joihin sisältyy tiedotus sisäisen valvonnan tavoitteista ja vastuualueista; kehottaa keskusta tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tähän liittyvästä kehityksestä;

22.

Digitalisaatio ja vihreä siirtymä

23.

panee merkille, että keskuksen tilat on sertifioitu ”vihreäksi rakennukseksi” ja että lisäksi se sai vuonna 2020 ”BREEAM In-Use” -ympäristösertifioinnin arvosanalla ”Very Good”; pitää myönteisenä, että keskuksen käyttämä sähkö tuotetaan täysin vesivoimalla; panee merkille, että keskus sai päätökseen eurooppalaiseen ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS) perustuvan ympäristöjärjestelmänsä täytäntöönpanon ensimmäisen vaiheen; kehottaa keskusta tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle kaikesta tähän liittyvästä kehityksestä;

24.

panee tyytyväisenä merkille, että kaudella 2020–2022 keskus pystyi hakemaan ja levittämään covid-19-tautiin liittyviä epidemiologisia tietoja maailmanlaajuisesti verkkohakujen automatisoinnin avulla; panee tyytyväisenä merkille eurooppalaisen terveysdata-avaruuden puitteissa tehtävän yhteistyön ja pilottihankkeen valmistelun;

25.

panee merkille, että vuonna 2021 kyberrikolliset ja hakkeriaktivistit jatkoivat hyökkäyksiä keskukseen ja että tämän vuoksi keskus otti käyttöön uusia kyberturvallisuustoimenpiteitä, kuten Microsoft Defenderin, rikosteknisiä työkaluja syväanalyysia varten, tietoturvan hallintajärjestelmän ja korotettujen käyttöoikeuksien ja henkilöllisyyksien hallinnan; panee merkille, että keskus on laatinut kyberturvallisuustoimintaperiaatteet ja lisännyt myös tietotekniikan turvallisuudesta vastaavaa henkilöstöään; panee lisäksi merkille, että keskus oli perustamassa turvallisuusviranomaista; kehottaa keskusta noudattamaan suosituksia, jotka tilintarkastustuomioistuin antoi erityiskertomuksessaan EU:n toimielinten, elinten ja virastojen kyberturvallisuudesta (3), jossa tilintarkastustuomioistuin pyysi unionin toimielimiä, elimiä ja virastoja laatimaan niiden koko tietotekniikkainfrastruktuurin kattavan tietotekniikan turvallisuutta koskevien riskien hallintajärjestelmän ja tekemään säännöllisiä riskinarviointeja sekä tarjoamaan turvallisuustietoisuuteen tähtäävää järjestelmällistä koulutusta koko henkilöstölle, myös johdolle; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille äskettäin hyväksytyt kyberturvallisuustoimintaperiaatteet, jotka kattavat kaikki näkökohdat toimintatarpeista henkilöstön osaamiseen ja tietoisuuteen sekä tekniseen turvallisuuteen; kehottaa keskusta tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle kaikesta tähän liittyvästä kehityksestä;

26.

muistuttaa, että on tärkeää lisätä keskuksen digitalisaatiota sisäisen toiminnan ja hallinnoinnin osalta mutta myös menettelyjen digitalisoinnin nopeuttamiseksi; kehottaa keskusta mahdollisuuksien mukaan siirtymään paperittomaan asiakirjahallintoon ja paperittomiin sisäisiin prosesseihin; korostaa, että keskuksen on jatkossakin toimittava tässä suhteessa ennakoivasti, jottei virastojen välille pääse syntymään digitaalista kuilua; kehottaa kuitenkin kiinnittämään huomiota tarpeeseen toteuttaa kaikki välttämättömät turvatoimet, jotta vältetään käsiteltävien tietojen verkkoturvallisuuteen mahdollisesti kohdistuvat riskit;

27.

kannustaa keskusta tekemään tiivistä yhteistyötä ENISAn (Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto) ja CERT-EU:n (unionin toimielinten, elinten ja virastojen tietotekniikan kriisiryhmä) kanssa ja tekemään säännöllisiä riskinarviointeja tietotekniikkainfrastruktuuristaan ja varmistamaan kyberpuolustuksensa säännölliset tarkastukset ja testit; kehottaa tarjoamaan kaikille henkilöstön jäsenille, myös johdolle, säännöllisesti päivitettäviä kyberturvallisuuteen liittyviä koulutusohjelmia keskeisenä osana keskuksen tehokasta kyberturvallisuuskehystä;

Toiminnan jatkuvuus covid-19-kriisin aikana

28.

pitää myönteisenä, että keskus on sitoutunut pitämään kiinni vuonna 2021 alkavan stipendiohjelmansa aloituspäivästä; panee merkille, että stipendiohjelmalla vahvistetaan suoraan toimintavalmiuksia rajat ylittävien uhkien torjumiseksi tarjoamalla kokonaan verkossa olevia moduuleja;

29.

panee tyytyväisenä merkille, että keskus osallistui edelleen koko vuoden 2021 ajan vahvasti covid-19-pandemian hillitsemistoimiin; panee merkille, että keskuksen tärkeimmät toimet tällä ajanjaksolla liittyivät rokotusstrategioiden ja rokotteiden käyttöönottosuunnitelmien tukemiseen, valvontaan ja epidemioiden varhaistunnistuksen toteuttamiseen, näkemysten antamiseen ihmisten käyttäytymisestä rokotusten hyväksymisen ja ottamisen suhteen, riskien ja huolenaiheiden arviointiin sekä covid-19-ennustekeskuksen perustamiseen; korostaa, että keskus toteutti ja julkaisi 22 nopeaa riski-/epidemia-arviointia ja vastasi yli 600:aan sidosryhmien pyyntöön; panee merkille, että keskus myös jatkoi viikoittaisten covid-19-katsausten laatimista ja julkaisi edelleen karttoja, joilla tuettiin neuvoston suositusta yhteisestä lähestymistavasta matkustusrajoituksiin EU:ssa;

30.

toteaa, että vuonna 2020 keskus toteutti strategiaa ja tuloksia koskevan ulkoisen arvioinnin covid-19-toimistaan (”The external strategic and performance review of the ECDC response to COVID-19”) ja että vuonna 2021 se sai päätökseen tässä arvioinnissa annettujen suositusten täytäntöönpanon;

Muita huomautuksia

31.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa N:o 13/2022 (4) todettiin, että keskus ei arvioi kattavasti ohjeidensa hyödyllisyyttä ja vaikutusta, ja kehotettiin keskusta keräämään sidosryhmiltään säännöllistä palautetta tämän puutteen korjaamiseksi;

32.

panee tyytyväisenä merkille, että keskus sai vuonna 2021 edelleen paljon kiinnostusta osakseen tiedotusvälineissä, sosiaalisessa mediassa ja verkkosivustoillaan covid-19-pandemian luonnollisen kehityksen yhteydessä; panee merkille, että vuonna 2021 keskuksen verkkosivustoilla käytiin 18 miljoonaa kertaa, mikä oli vähemmän kuin vuonna 2020 (32 miljoonaa kertaa); panee merkille, että keskuksen lehdistö- ja mediatiimi käsitteli 963 tiedotusvälineiden pyyntöä, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli noin 1 917; panee merkille, että keskuksen seuraajien määrä Twitterissä kasvoi 18 prosenttia ja fanien ja seuraajien määrä Facebookissa kasvoi 44 prosenttia; kannustaa keskusta jatkamaan tätä suuntausta ja harkitsemaan parhaiden käytäntöjen jakamista muiden unionin virastojen kanssa, jotta voidaan maksimoida niiden toimintaa koskevan tiedon levittäminen suurelle yleisölle;

33.

panee tyytyväisenä merkille, että keskus on osallistunut aktiivisesti yhteiseen toimeen ”TERROR”, jolla korjataan puutteita jäsenvaltioiden terveydenhuollon varautumisessa ja vahvistetaan toimia biologisiin ja kemiallisiin terrori-iskuihin vastaamiseksi; kehottaa keskusta sitoutumaan entistä tiiviimmin turvallisuusuhkien torjumiseen;

34.

kehottaa keskusta kehittämään edelleen synergioitaan (esimerkiksi henkilöresurssit, kiinteistöjen hallinnointi, tietotekniikkapalvelut ja turvallisuus), yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen vaihtoa muiden unionin virastojen kanssa tehokkuuden parantamiseksi;

35.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 851/2004, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen perustamisesta (EUVL L 142, 30.4.2004, s. 1).

(3) Erityiskertomus N:o 05/2022, ”EU:n toimielinten, elinten ja virastojen kyberturvallisuus: valmiustaso ei kokonaisuutena ole oikeassa suhteessa uhkiin”, s. 44.

(4) Erityiskertomus N:o 13/2022, ”Vapaa liikkuvuus EU:ssa covid-19-pandemian aikana: sisärajatarkastuksia on valvottu vähän ja jäsenvaltioiden toimet ovat olleet koordinoimattomia”, s. 41.

(5) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0190.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/266

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1870,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisestä

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä keskukselle (06248/2023 – C9-0082/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen perustamisesta 21. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 851/2004 (4) ja erityisesti sen 23 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0146/2023),

1.	hyväksyy Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisen;

2.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 142, 30.4.2004, s. 1.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/267

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1871,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan kemikaaliviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (06248/2023 – C9-0083/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

ottaa huomioon kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta 18. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (4) ja erityisesti sen 97 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0133/2023),

1.	myöntää Euroopan kemikaaliviraston pääjohtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan kemikaaliviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1.

(1) EUVL C 141, 29.3.2022, s. 120.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/269

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1872,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan kemikaaliviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0133/2023),

toteaa, että Euroopan kemikaaliviraston tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2021 oli 110 728 826 euroa, mikä merkitsee 1,25 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna; toteaa, että noin 26 prosenttia viraston talousarviosta on peräisin maksuista ja palkkioista ja 72 prosenttia unionilta ja kolmansilta mailta;

B.	ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2021 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja asianmukaiset (sääntöjenmukaiset);

Talousarvio- ja varainhallinto

panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2021 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 98,39 prosenttia, mikä merkitsee hienoista 0,10 prosentin vähennystä vuoteen 2020 verrattuna, ja että kyseisen vuoden maksumäärärahojen käyttöaste oli 86,23 prosenttia, mikä merkitsee 1,31 prosentin vähennystä vuoteen 2020 verrattuna;

toteaa, että virasto saa rahoituksensa alan yritysten suorittamista maksuista ja tasapainottavasta unionin rahoituksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (2), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (3) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 528/2012 (4) mukaisesti sekä unionin rahoitusosuudesta, joka liittyy erinäisten ympäristödirektiivien ja kansainvälisten yleissopimusten mukaisiin toimiin; toteaa, että vuonna 2021 virasto keräsi maksutuloja yhteensä 30 198 445 euroa ja sai puolestaan unionin talousarviosta rahoitusta 79 665 478 euroa (mukaan lukien kolmansien maiden rahoitusosuudet) ja erityisiin sopimuksiin perustuvista maksuosuuksista 4 349 206 euroa; toteaa, että asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukaisen rekisteröinnin lopullisen määräajan mentyä umpeen vuonna 2018 viraston saamat maksutulot ovat vähentyneet huomattavasti, minkä vuoksi se on joutunut turvautumaan yhä enemmän unioniin toimintansa rahoittamiseksi;

painottaa, että viraston maksutulojen heikkoon ennakoitavuuteen on puututtava; kehottaa komissiota esittämään viipymättä ehdotuksensa viraston hallinnon vahvistamiseksi ja sen rahoitusmallin kestävyyden lisäämiseksi kestävyyttä edistävässä kemikaalistrategiassa antamansa sitoumuksen mukaisesti (5);

Toiminnan tuloksellisuus

panee merkille, että virasto tarkasteli uudelleen strategista suunnitelmaa vuosiksi 2019–2023; panee merkille, että virasto toteutti 194 vuoden 2021 työohjelmassa tavoitteiksi asetetuista 214 toimesta ja tuotoksesta ja että loput 18 toimea ja tuotosta jäivät toteuttamatta pääasiassa covid-19-pandemian vuoksi ja erityisesti siksi, että kumppaneilta saadut panokset viivästyivät tai niitä saatiin ennakoitua vähemmän; arvostaa sitä, että keskeiset tulosindikaattorit saavutettiin, ja sitä, että virasto on kiinnittänyt huomiota toimenpiteisiin, joilla voidaan parantaa sen työn tehokkuutta ja vaikuttavuutta; suosittaa kuitenkin, että virasto huomioi indikaattorit, joita ei ole vielä saavutettu tai joiden täytäntöönpano ei ole edennyt suunnitellusti;

panee merkille, että virasto on sääntelyviranomaisten joukossa liikkeellepaneva voima, kun pannaan täytäntöön unionin kemikaalilainsäädäntöä ihmisten terveyden ja ympäristön sekä innovoinnin ja kilpailukyvyn hyväksi; toteaa, että virasto antaa tietoja kemikaaleista, auttaa yrityksiä noudattamaan lainsäädäntöä ja edistää kemikaalien turvallista käyttöä;

panee merkille viraston huolta aiheuttavien aineiden tunnistamisen ja riskinhallinnan alalla saavuttamat tulokset, joihin kuuluvat muun muassa vuonna 2021 suoritetut yhteensä 371 vaatimustenmukaisuuden tarkastusta sekä uusien pysyvien orgaanisten yhdisteiden tunnistamistarkoituksessa laaditut alustava arviointi ja alustava riskiprofiili kahdesta aineesta; panee merkille kemikaalien turvallisessa ja kestävässä käytössä teollisuudessa saavutetut tulokset, joihin kuuluu muun muassa vuonna 2021 voimaan tullut velvollisuus tehdä ilmoitus ammatti- ja kuluttajakäyttöön tarkoitetuista vaarallisista seoksista; panee merkille viraston kemikaalien kestävässä hallinnassa kaikissa unionin lainsäädännön täytäntöönpanon vaiheissa saavuttamat tulokset, erityisesti komissiolle kestävyyttä edistävän kemikaalistrategian täytäntöönpanon varhaisvaiheessa annetun tuen;

panee tyytyväisenä merkille, että virasto on tehostanut vaatimusten noudattamisen seurantaa ja että se on suurelta osin onnistunut havaitsemaan vaatimustenvastaiset rekisteröinnit ja toteuttamaan jatkotoimia niiden yritysten osalta, joiden on annettava selvityksiä toimitetuista tiedoista; panee huolestuneena merkille, että näistä ponnisteluista huolimatta noin 40 prosenttia näistä yrityksistä ei edelleenkään noudata vaatimuksia; toteaa, että jäsenvaltioiden kanssa yhteistyössä tehtävä täytäntöönpanon valvonta on aikaa vievä prosessi ja tapaukset voitaisiin ratkaista nopeammin, jos virastolla olisi käytettävissään oikeudelliset keinot niiden yritysten rekisteröintinumeroiden peruuttamiseksi, jotka eivät noudata sääntöjä;

panee merkille, että virasto tekee yhteisymmärryspöytäkirjojen avulla tiivistä yhteistyötä muiden unionin virastojen, kuten Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen, Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen ja Euroopan lääkeviraston kanssa; korostaa tällaisen lähestymistavan merkitystä sen varmistamiseksi, että kunkin viraston työ on johdonmukaista muiden virastojen työn kanssa, ja moitteettoman varainhoidon vaatimusten täyttämiseksi; pitää myönteisenä palvelujen yhteiskäyttöä ja kannustaa unionin virastoja tekemään yhteistyötä mahdollisuuksien mukaan;

panee merkille, että virasto aloitti vuonna 2021 Euroopan ympäristökeskuksen kanssa yhteishankkeen, jonka tarkoituksena on auttaa komissiota kehittämään kemikaali-indikaattorien kehys kemiallisen saastumisen aiheuttajien ja vaikutusten seuraamiseksi ja kemikaalilainsäädännön vaikuttavuuden mittaamiseksi;

10.

panee merkille, että virasto antoi komissiolle tieteellis-teknistä tukea kestävyyttä edistävän kemikaalistrategian täytäntöönpanossa ja että se on julkaissut viisivuotiskertomuksensa asetuksen (EY) N:o 1907/2006 ja asetuksen (EY) N:o 1272/2008 toiminnasta (6);

Henkilöstöpolitiikka

11.

panee merkille, että 31. joulukuuta 2021 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 97,41 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 467 väliaikaisesta toimesta 453 oli täytettynä (vuonna 2020 hyväksyttyjä toimia oli 463); panee merkille, että vuonna 2021 viraston palveluksessa työskenteli lisäksi 130 sopimussuhteista toimihenkilöä ja kolme kansallista asiantuntijaa;

12.

korostaa, että on varmistettava, että viraston henkilöstömäärä on riittävä ja että se vastaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan, unionin kestävyyttä edistävään kemikaalistrategiaan ja kiertotalouden toimintasuunnitelmaan ja erityisesti saasteettomuustavoitteeseen liittyviä tarpeita;

13.

pitää valitettavana, että sukupuolijakauma viraston ylemmässä johdossa ja keskijohdossa oli entistäkin epätasapainoisempi, sillä näissä tehtävissä oli 27 miestä (82 prosenttia) ja kuusi naista (18 prosenttia); panee merkille, että viraston antamien tietojen mukaan hallintoneuvoston sukupuolijakauma oli 15 miestä (42 prosenttia) ja 21 naista (58 prosenttia) ja koko henkilöstön 261 miestä (46 prosenttia) ja 312 naista (54 prosenttia); panee tyytyväisenä merkille, että virasto hyväksyi maaliskuussa 2022 monimuotoisuutta ja osallisuutta koskevan peruskirjansa, jonka tavoitteena on lisätä aliedustettujen sukupuolten osuutta sekä tukitehtävissä että johdossa; kehottaa virastoa toteuttamaan konkreettisia toimenpiteitä sukupuolten tasapuolisen edustuksen saavuttamiseksi viraston hierarkian kaikilla tasoilla mahdollisimman pian ja raportoimaan asiasta vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle;

14.

panee merkille, että virastolla on käytössä häirinnän vastaiset toimintaperiaatteet ja niitä koskevat suuntaviivat; panee tyytyväisenä merkille, että virasto järjesti vuonna 2021 häirinnän ehkäisemistä koskevaa koulutusta koko henkilöstölle; panee merkille, että johto pyrkii edistämään asianmukaista käyttäytymistä järjestämällä henkilöstön ja häirintäyhdyshenkilöiden kokouksia ja tarjoamalla konfliktitapauksissa koulutettujen sovittelijoiden toteuttamaa sovittelua työpaikalla;

15.

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

16.

panee tyytyväisenä merkille, että virasto julkistaa edelleen verkkosivustollaan kaikkien hallintoneuvostonsa ja komiteoidensa jäsenten ansioluettelot, myös viraston henkilöstöön kuuluvien puheenjohtajien, pääjohtajansa ja kaikkien valituslautakuntansa jäsenten ansioluettelot; panee tyytyväisenä merkille, että viraston eturistiriitojen ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet kattavat koko henkilöstön työsuhteen keston ja että riippumattomuuden varmistamiseksi tiedekomiteoihin, hallintoneuvostoon ja valvontafoorumiin osallistuvat ulkopuoliset asiantuntijat arvioidaan kuuden kohdennetun kelpoisuuskriteerin perusteella;

17.

toteaa, että vuonna 2021 ei ilmoitettu yhtään väärinkäytösten paljastamistapausta; panee tyytyväisenä merkille, että virasto on ottanut käyttöön tarvittavat puitteet väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi viraston tasolla;

18.

painottaa, että tarvitaan järjestelmällisempiä sääntöjä, jotka koskevat avoimuutta, jääviyttä, eturistiriitoja, laitonta lobbausta ja pyöröovi-ilmiötä; panee kuitenkin merkille, että viraston henkilöstön jäsenten on ilmoitettava uusista työtehtävistä kahden ensimmäisen vuoden ajan siitä, kun heidän palvelussuhteensa virastossa on päättynyt, ja että virasto voi kieltää uuden tehtävän tai asettaa uutta tehtävää koskevia ehtoja; panee merkille, että viraston hallintoneuvosto tarkisti viraston petostentorjuntastrategiaa joulukuussa 2016; kehottaa virastoa vahvistamaan sisäisiä valvontamekanismejaan, mukaan lukien sisäisen korruptiontorjuntamekanismin perustaminen;

Sisäinen valvonta

19.

panee merkille, että sisäinen tarkastus ei vuonna 2021 suorittanut erityistä tarkastusta vaan keskittyi vuosia 2022–2024 koskevan strategisen tarkastussuunnitelman valmisteluun; panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2020 toteutettua yhdennettyä sääntelystrategiaa koskevan tarkastuksen seurannassa todettiin, että kaikkien suositusten käsittely voitiin päättää; panee tyytyväisenä merkille, että sisäinen tarkastus päätti vuonna 2020 suoritetun tulosjohtamista koskevan seurantatarkastuksen jäljellä olleiden keskeneräisten suositusten käsittelyn;

20.

panee merkille, että viraston sisäisen tarkastuksen yksikkö suoritti kolme varmennustarkastusta, jotka koskivat sisäisten valvontajärjestelmien sääntöjenmukaisuutta ja laatua sekä toimien tehokkuutta ja vaikuttavuutta; panee merkille, että ympäristönäkökohtien tunnistamista ja arviointia virastossa koskeneen ensimmäisen tarkastuksen tuloksena annettiin kolme suositusta; panee merkille, että viraston suunnittelu-, seuranta- ja raportointiprosessia koskeneen toisen tarkastuksen tuloksena annettiin viisi tärkeää suositusta; panee merkille, että biosiditehoaineiden hyväksymisprosessia (uudelleentarkasteluohjelman puitteissa) koskeneen kolmannen tarkastuksen tuloksena annettiin viisi suositusta (joista yksi oli erittäin tärkeä suositus);

21.

panee merkille, että viraston sisäisen tarkastuksen yksikkö suoritti kaksi seurantatarkastusta, jotka koskivat toimintasuunnitelmien täytäntöönpanoa ja joissa todettiin, että yhden erittäin tärkeän toimen ja kahden tärkeän toimen täytäntöönpano oli edelleen kesken; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä suhteessa mahdollisesti tapahtuneesta kehityksestä;

22.

muistuttaa, että on tärkeää vahvistaa hallinto- ja valvontajärjestelmiä, jotta voidaan varmistaa viraton asianmukainen toiminta; korostaa painokkaasti, että tarvitaan vaikuttavat hallinto- ja valvontajärjestelmät, jotta voidaan välttää mahdolliset eturistiriidat, ennakko- tai jälkitarkastusten puuttuminen, talousarviositoumusten ja oikeudellisten sitoumusten puutteellinen hallinnointi sekä se, että tapauksia ei merkitä poikkeusrekisteriin;

Digitalisaatio ja vihreä siirtymä

23.

panee tyytyväisenä merkille, että virasto toteutti vuonna 2021 pakollisen turvallisuustiedotuskampanjan ja otti käyttöön kehittyneemmät sähköpostin suojaustoimenpiteet, joihin sisältyi erilaisia turvallisuusominaisuuksia, kuten sähköpostin liitetiedostojen hiekkalaatikointi (sandboxing), turvalliset linkit sähköpostiviesteissä olevia URL-osoitteita varten ja kehittyneet uhkien havaitsemistekniikat; panee tyytyväisenä merkille, että virasto on parantanut valmiuksiaan havaita mahdolliset meneillään olevat tunkeutumiset ja identiteettien väärinkäyttö, jotta voidaan havaita eteneminen kriittisempiin järjestelmiin sen jälkeen, kun on ensin saatu luvaton pääsy johonkin viraston alemman profiilin järjestelmään;

24.

panee merkille, että virasto soveltaa ja noudattaa uusimpia turvallisuuskäytäntöjä suojatakseen luottamuksellisia tietoja, jotka lepäävät viraston tietojärjestelmissä tai liikkuvat jäsenvaltioiden viranomaisten kaltaisille valtuutetuille käyttäjille, ja että se validoi säännöllisesti käytössä olevien turvatoimien tehokkuuden tekemällä sisäisiä riskinarviointeja ja haavoittuvuusarviointeja sekä riippumattomien turvallisuusasiantuntijoiden suorittamia turvallisuustestejä;

25.

panee merkille, että virasto laati vuosiksi 2020–2022 ympäristöasioita koskevan työohjelman, jossa asetetaan tavoitteita luonnonvarojen kulutuksen vähentämiseksi, jätteiden vähentämiseksi ja viraston hiilijalanjäljen pienentämiseksi; panee tyytyväisenä merkille, että viraston ISO 14001 -sertifioidulle ympäristöasioiden hallintajärjestelmälle (EMS) tehtiin onnistuneesti seurantatarkastus, sisäinen tarkastus, ulkoinen ympäristökatselmus ja ympäristönäkökohtien todentamistarkastus;

26.

muistuttaa, että on tärkeää lisätä paitsi viraston sisäisen toiminnan ja hallinnoinnin digitalisaatiota myös nopeuttaa menettelyjen digitalisointia; korostaa, että viraston on jatkossakin toimittava tässä suhteessa ennakoivasti, jottei virastojen välille pääse syntymään digitaalista kuilua; kehottaa kuitenkin kiinnittämään huomiota siihen, että on toteutettava kaikki tarvittavat turvatoimet, jotta vältetään käsiteltävien tietojen verkkoturvallisuuteen mahdollisesti kohdistuvat riskit;

27.

kannustaa virastoa työskentelemään tiiviissä yhteistyössä ENISAn (Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto) ja CERT-EU:n (EU:n toimielinten, elinten ja virastojen tietotekniikan kriisiryhmä) kanssa ja tekemään säännöllisiä riskinarviointeja tietotekniikkainfrastruktuuristaan ja varmistamaan kyberpuolustuksensa säännölliset tarkastukset ja testit; kehottaa tarjoamaan viraston kaikille henkilöstön jäsenille säännöllisesti päivitettäviä kyberturvallisuuteen liittyviä koulutusohjelmia; kehottaa virastoa kehittämään kyberturvallisuuspolitiikkaansa nopeammin, ottamaan sen käyttöön ennen 31. joulukuuta 2023 ja raportoimaan asiasta vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle;

Toiminnan jatkuvuus covid-19-kriisin aikana

28.

panee merkille, että edeltävien vuosien laajamittaisen ja pitkäaikaisen etätyön jälkeen virasto on pyrkinyt ottamaan käyttöön uudenlaista tiedotusta henkilöstölle; panee merkille, että virasto järjesti vuonna 2021 turvallisuusvastaavien verkoston 18. vuosikokouksen, jossa keskusteltiin uuteen identiteetinhallintavälineeseen liittyvistä seikoista sekä siitä, minkälaisia tietotekniikkaan ja tietoturvaan liittyviä vaikutuksia kestävyyttä edistävällä kemikaalistrategialla on;

Eläinkokeet

29.

korostaa, että virasto on jatkanut toimiaan, joiden avulla pyritään luopumaan asteittain eläinkokeista Euroopassa siinä määrin kuin se on mahdollista nykyisen sääntelykehyksen puitteissa; panee tyytyväisenä merkille, että virasto otti käyttöön valtuutuksen eläinkokeettomien menetelmien käyttämisestä Computational Assessment Unit B2 -yksikössään; toteaa, että tämä on välttämätön muttei vielä riittävä askel oikeaan suuntaan; kannustaa virastoa siksi tekemään yhteistyötä kaikkien sidosryhmien kanssa nopeuttaakseen sitä, että kemikaalien turvallisuustestauksessa siirrytään kokonaan eläinkokeettomiin menetelmiin; muistuttaa, että lain mukaan yritysten on käytettävä vaihtoehtoisia menetelmiä aina, kun se on mahdollista, joten yritysten olisi tehtävä eläinkokeita vain viimeisenä keinona;

30.

kannustaa virastoa perustamaan työryhmän, joka keskittyy eläinkokeiden vähentämiseen ja korvaamiseen;

31.

panee tyytyväisenä merkille, että komissio aikoo yhdessä viraston kanssa laatia etenemissuunnitelman, jonka avulla voidaan määrittää tarve siirtyä eläinkokeettomaan järjestelmään teollisuuskemikaalien sääntelyssä; katsoo, että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen ja Euroopan lääkeviraston olisi oltava mukana etenemissuunnitelmaa käsittelevässä työryhmässä; kehottaa sisällyttämään etenemissuunnitelmaan kunnianhimoisia ja kauaskantoisia välitavoitteita, joilla nopeutetaan eläinkokeettomien menetelmien sääntömääräistä käyttöä ja hyväksymistä;

Muita huomautuksia

32.

panee merkille, että viraston koko henkilöstölle järjestettiin vuonna 2021 paloturvallisuuskoulutusta ja evakuointikoulutusta ja että palveluntarjoajille järjestettiin erillisiä koulutustilaisuuksia viraston tiloissa; panee tyytyväisenä merkille, että pelastussuunnitelma päivitettiin ja se annettiin tiedoksi Helsingin pelastusviranomaisille; panee merkille, että viraston säteilyturvallisuusvastaava sai säteilyturvallisuuskoulutusta Suomen sertifioidulta koulutusorganisaatiolta;

33.

panee merkille, että virasto jatkoi vuonna 2021 työnsä esittelyä tiedotusvälineiden kautta ja että siitä ilmestyi yli 4 000 juttua, joista 58 prosenttia oli yleismediassa; panee merkille, että viraston henkilöstö jakoi edelleen aktiivisesti sisältöä omien sosiaalisen median kanaviensa kautta ja että virasto oli aktiivinen sosiaalisessa mediassa (Twitter, LinkedIn ja Facebook) vuonna 2021 ja teki yhteistyötä jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa yhteisissä kampanjoissa, kuten ainutkertaista koostumustunnistetta koskevassa kampanjassa;

34.

kannustaa virastoa kehittämään edelleen synergioitaan (esimerkiksi henkilöresurssit, kiinteistöjen hallinnointi, tietotekniikkapalvelut ja turvallisuus) ja lisäämään yhteistyötä, hyvien käytäntöjen vaihtoa ja keskusteluja yhteistä etua koskevista aloista muiden unionin virastojen kanssa tehokkuuden parantamiseksi;

35.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18. joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008, annettu 16. joulukuuta 2008, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta (EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 528/2012, annettu 22. toukokuuta 2012, biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä (EUVL L 167, 27.6.2012, s. 1).

(5) Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia – Kohti myrkytöntä ympäristöä (COM(2020)0667, 14. lokakuuta 2020, s. 16).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008, annettu 16. joulukuuta 2008, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta (EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1).

(7) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0190.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/275

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1873,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisestä

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan kemikaaliviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (06248/2023 – C9-0083/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0133/2023),

1.	hyväksyy Euroopan kemikaaliviraston varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisen;

2.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan kemikaaliviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/277

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1874,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan ympäristökeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä keskukselle (06248/2023 – C9-0084/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euroopan ympäristökeskuksesta sekä ympäristöä koskevasta Euroopan tieto- ja seurantaverkostosta 23. huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 401/2009 (4) ja erityisesti sen 13 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0143/2023),

1.	myöntää Euroopan ympäristökeskuksen toiminnanjohtajalle vastuuvapauden keskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan ympäristökeskuksen toiminnanjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 126, 21.5.2009, s. 13.

(1) EUVL C 141, 29.3.2022, s. 12.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/279

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1875,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan ympäristökeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0143/2023),

toteaa, että Euroopan ympäristökeskuksen tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2021 oli 64 867 177 euroa, mikä merkitsee 27,64 prosentin vähennystä vuoteen 2020 verrattuna; ottaa huomioon, että keskuksen talousarvio rahoitetaan pääasiassa unionin talousarviosta ja EFTA-valtioiden rahoitusosuudesta (79,26 prosenttia) sekä erityisen sopimuksen mukaisista maksuosuuksista (20,73 prosenttia) ja etenkin Copernicus-ohjelmaa koskevista maksuosuuksista;

B.	ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut kertomuksessaan viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2021 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja asianmukaiset (sääntöjenmukaiset);

Talousarvio- ja varainhallinto

panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2021 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli kyseisenä vuonna 100 prosenttia, mikä merkitsee hienoista 0,04 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna; panee merkille, että kyseisenä vuonna maksumäärärahojen käyttöaste oli 84,90 prosenttia, mikä merkitsee 1,18 prosentin vähennystä edellisvuoteen verrattuna;

Toiminnan tuloksellisuus

panee merkille keskuksen saavutukset, jotka koskevat biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä, ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista, ihmisten terveyttä ja ympäristöä, kiertotaloutta ja luonnonvarojen käyttöä, kestävän kehityksen suuntauksia, tulevaisuudennäkymiä ja näihin liittyviä toimia ja erityisesti erityistavoitteen laatia arviointeja ja indikaattoreita unionin kestävyystavoitteiden tueksi; toteaa, että vuosi 2021 oli keskuksen Eionet-strategian 2021–2030 ensimmäinen täytäntöönpanovuosi ja että strategia on linjassa unionin poliittisten painopisteiden kanssa;

painottaa, että keskus tuottaa luotettavaa ja riippumatonta tietoa ympäristöstä; antaa tunnustusta sen vuonna 2021 julkaisemien tuotosten laadusta, kuten MapMyTree-välineen käynnistämisestä EU:n biodiversiteettistrategian sisältämän kolmen miljardin puun sitoumuksen mukaisesti, eurooppalaista ilmastolakia koskevien neuvottelujen tukemisesta ja ilmastonmuutosta käsittelevän eurooppalaisen tieteellisen neuvottelukunnan perustamisesta sekä uuden verkkoportaalin käyttöönotosta meluraportoinnin tueksi;

panee merkille, että keskus käyttää keskeisiä tulosindikaattoreita seuratakseen kvantitatiivisesti muun muassa keskuksen toiminnan suunnittelua, vuotuisen työohjelman toteuttamista sekä taloudellisten ja henkilöresurssien hallinnointia; panee erityisesti merkille, että keskeisten kertomusten ja arviointien toteutusaste vuonna 2021 oli 89 prosenttia, mikä jäi hieman alle tavoitteen, ja että talousarvion toteutusaste oli 95,2 prosenttia mitattuna prosenttiosuutena lakisääteisessä tai sopimusperusteisessa määräajassa suoritetuista maksuista; arvostaa sitä, että keskeiset tulosindikaattorit saavutettiin, ja sitä, että keskus on kiinnittänyt huomiota toimenpiteisiin, joilla voidaan parantaa sen työn tehokkuutta ja vaikuttavuutta; suosittaa kuitenkin, että keskus huomioi indikaattorit, joita ei ole vielä saavutettu tai joiden täytäntöönpano ei ole edennyt suunnitellusti;

panee merkille, että keskus jatkoi vuonna 2021 tehokasta yhteistyötä Eionetin, unionin toimielinten ja maailmanlaajuisten toimijoiden kanssa; panee tyytyväisenä merkille keskuksen keskeisen roolin unionin politiikkojen, Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja kahdeksatta ympäristöalan toimintaohjelmaa koskevan ehdotuksen mukaisten ympäristö- ja ilmastotoimien tukemisessa;

muistuttaa, että keskus otti vuonna 2021 hoitoonsa uusia tehtäviä, joilla tuettiin unionin ympäristötavoitteiden saavuttamista osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja kahdeksatta ympäristöalan toimintaohjelmaa ja myötävaikutettiin myös EU:n maailmanlaajuisiin sitoumuksiin ja vahvistettiin siten sen asemaa politiikan kannalta merkityksellisen ympäristötiedon merkittävänä lähteenä;

Henkilöstöpolitiikka

toteaa, että 31. joulukuuta 2021 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 99,28 prosenttia siten, että unionin talousarviossa hyväksytyistä 140 toimesta (vuonna 2020 hyväksyttyjä toimia oli 130) oli täytetty kolme virkaa ja 136 väliaikaista tointa; panee merkille, että vuonna 2021 virastossa työskenteli lisäksi 79 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 18 kansallista asiantuntijaa; katsoo, että keskuksen henkilöstömäärää olisi lisättävä lähivuosina, jotta voidaan hoitaa tehtävät, jotka liittyvät unionin pyrkimyksiin tulla ilmastoneutraaliksi, sekä kiertotalouteen ja luonnon ennallistamiseen; muistuttaa, että komission ehdotuksessa asetukseksi luonnon ennallistamisesta todetaan, että pelkästään tulevan asetuksen tavoitteiden seurantaan tarvitaan 12 lisätointa; huomauttaa, että poliittiset päätöksentekijät luottavat keskuksen asiantuntemukseen ja tukeen toteuttaessaan ilmastoneutraalin tulevaisuuden saavuttamiseen tarvittavia uudistuksia; kehottaa siksi keskusta ja komissiota arvioimaan tähän liittyviä mahdollisuuksia ja raportoimaan asiasta vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle; korostaa, että keskuksen riittämättömät resurssit voivat heikentää toimielinten mahdollisuuksia saada aikaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan liittyviä sitoumuksia;

panee huolestuneena merkille keskuksen ylemmän johdon jäsenten epätasaisen sukupuolijakauman ja toteaa, että kuusi yhdeksästä oli miehiä (67 prosenttia); panee merkille sukupuolten tasapuolisen edustuksen keskuksen johtokunnassa ja toteaa, että johtokunnan 38 jäsenestä 18 oli miehiä (47 prosenttia); panee merkille sukupuolten tasapuolisen edustuksen keskuksen koko henkilöstössä ja toteaa, että 112 henkilöä 206:sta (54 prosenttia) oli naisia; kehottaa keskusta toteuttamaan konkreettisia toimenpiteitä sukupuolten tasapuolisen edustuksen parantamiseksi viraston hierarkian kaikilla tasoilla mahdollisimman pian ja raportoimaan asiasta vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle;

panee vuoden 2020 vastuuvapausmietinnön seurannasta merkille, että keskus laati henkilöstöpolitiikkaa koskevan monivuotisen kehyksen, joka vastaa keskuksen Eionet-strategiaa 2021–2030, jossa on viisi painopistealaa; panee lisäksi merkille, että keskuksella on hyvinvointikoordinaattori;

10.

panee vuoden 2020 vastuuvapausmietinnön seurannasta merkille kestävää rahoitusta koskevan lainsäädännön osalta, että keskus palkkasi vuonna 2021 vielä yhden väliaikaisen toimihenkilön työskentelemään kestävän rahoituksen parissa ja että rahoitusselvityksessä tämän toimen on suunniteltu kestävän vain kolme vuotta, minkä jälkeen keskus ei pysty jatkamaan näitä tukitehtäviä nykyisellä tasolla;

11.

panee merkille, että keskus toimittaa edelleen resurssitarpeita koskevat arvionsa komissiolle; panee lisäksi merkille, että komission kanssa käydyn keskustelun jälkeen uusi lainsäädäntö tulee kattamaan tukitoimintoja ja että keskus on todennut, että luonnon ennallistamista koskevasta lainsäädännöstä annettavaan asetukseen liittyvä uusi tukitoimi ei ole riittävä;

12.

panee tyytyväisenä merkille, että keskuksella on ihmisarvon suojelua sekä työpaikkakiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet, joita tuetaan muun muassa etiikkaa ja lahjomattomuutta koskevalla verkkokurssilla; panee merkille, että keskuksella on häirintäyhdyshenkilöiden verkosto ja että sen intranetissä on käytännön tietoa siitä, miten häirinnästä voi ilmoittaa ja miten häirintäyhdyshenkilöön voi ottaa yhteyttä;

13.

Hankinnat

14.

panee merkille, että keskus jatkaa aktiivisesti yhteisiä hankintamenettelyjä komission kanssa puitesopimusten kautta sekä erilaisten komission järjestelmien ja palvelujen käyttämistä;

15.

panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että keskus muutti korjaus- ja huoltopalveluja koskevaa palveluhankintapuitesopimusta kaksinkertaistamalla alkuperäiset enimmäismäärärahat 500 000 eurosta 1 000 000 euroon ja että perusteluna oli ilman etukäteen julkaistavaa hankintailmoitusta järjestettäviin neuvottelumenettelyihin sovellettava poikkeus, jonka ehdot eivät täyttyneet, ja että lisäksi varainhoitoasetuksessa säädetyt edellytykset sopimusten muuttamiseen ilman uutta hankintamenettelyä eivät täyttyneet; panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan muutos oli sääntöjenvastainen; panee lisäksi merkille, että vuonna 2021 ei suoritettu asiaan liittyviä maksuja;

16.

muistuttaa, että kaikissa julkisissa hankintamenettelyissä on tärkeää varmistaa reilu kilpailu tarjoajien välillä ja hankkia tavaroita ja palveluita parhaaseen mahdolliseen hintaan siten, että samalla kunnioitetaan avoimuuden, suhteellisuuden, yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita; pyytää ottamaan käyttöön komission sähköisiin hankintoihin kehittämät tietotekniset välineet; kehottaa lisäämään hankintaohjeisiin ajantasaisen selvennyksen menettelyistä ja malleista; panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen, jonka mukaan julkisiin hankintoihin liittyvät puutteet ovat kasvussa ja muodostavat edelleen maksujen sääntöjenvastaisuuden suurimman syyn useimmissa unionin virastoissa;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

17.

panee merkille keskuksen nykyiset toimenpiteet ja käynnissä olevat toimet, joilla pyritään ennaltaehkäisemään ja hallitsemaan eturistiriitoja sekä suojelemaan väärinkäytösten paljastajia; panee merkille, että vuonna 2021 ei ollut yhtään vireillä tai kesken olevaa tai käsiteltyä väärinkäytösten paljastamista koskevaa tapausta; toteaa, että keskuksessa ei raportoitu eturistiriitoja koskevia tapauksia vuonna 2021;

18.

panee vuoden 2020 vastuuvapausmietinnön seurannasta merkille, että keskus seuraa edelleen toimitettuja ansioluetteloita ja sidonnaisuuksia koskevia ilmoituksia ja kehottaa johtokunnan jäseniä toimittamaan vapaaehtoisesti omat ansioluettelonsa ja sidonnaisuuksia koskevat ilmoituksensa, jos he eivät ole niitä vielä toimittaneet;

19.

painottaa, että tarvitaan järjestelmällisempiä sääntöjä, jotka koskevat avoimuutta, jääviyttä, eturistiriitoja, laitonta lobbausta ja pyöröovi-ilmiötä; kehottaa keskusta vahvistamaan sisäisiä valvontamekanismejaan, mukaan lukien sisäisen korruptiontorjuntamekanismin perustaminen;

Sisäinen valvonta

20.

panee merkille ”tulevaisuuden työpaikka” -hankkeen käynnistämisen jälkeen tapahtuneen rakennemuutoksen; panee merkille laadunhallintajärjestelmän parantamishankkeen valmistelun, jotta voidaan korjata havaitut puutteet, kuten vain osittainen vaatimusten noudattaminen valvontaympäristön, valvontatoimien sekä tiedotuksen ja viestinnän osa-alueilla;

21.

panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta huolestuneena merkille, että puitesopimusta ruokala- ja ateriapalvelujen tarjoamisesta keskuksen tiloissa jatkettiin kaksi kertaa ja että ensimmäistä sopimuskauden pidennystä varten keskus ei toimittanut poikkeusta koskevaa ilmoitusta, mikä ei vastaa keskuksen sisäisen valvonnan standardeja, joiden mukaan kaikki poikkeamat on dokumentoitava, perusteltava ja hyväksyttävä; panee lisäksi huolestuneena merkille, että keskus laati toisesta sopimuskauden pidennyksestä poikkeusta koskevan ilmoituksen mutta ei toimittanut sitä poikkeuksia koskevaan keskusrekisteriin; panee merkille keskuksen vastauksen, jonka mukaan covid-19-pandemia vaikeutti uutta palveluhankintapuitesopimusta koskevan tarjouskilpailun suunnittelua ja käynnistämistä; kehottaa keskusta vahvistamaan sisäistä valvontajärjestelmäänsä tältä osin;

22.

panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että keskus teki paikkatietojärjestelmän tukipalveluja koskevaan palvelusopimukseen muutoksen, jolla palvelujen toimittamista jatkettiin kuukaudella ja että pidennys kattoi ajan 28. helmikuuta 2021–31. maaliskuuta 2021; panee huolestuneena merkille, että muutos tuli voimaan vasta 22. maaliskuuta 2021, eli sen jälkeen kun molemmat sopimuspuolet olivat allekirjoittaneet sen, joten palveluita toimitettiin 22 päivän ajan ilman sopimusta; panee merkille, että vaikka keskus havaitsi tämän, se ei täyttänyt poikkeusta koskevaa ilmoitusta; panee merkille keskuksen vahvistuksen siitä, että viivästys johtui huolimattomuudesta; suhtautuu myönteisesti keskuksen vastaukseen, jonka mukaan se aikoo tehostaa valvontaansa ja menettelyjään vähentääkseen sopimuksen jatkamiseen liittyvää viivästymisriskiä ja varmistaakseen poikkeusta koskevan ilmoituksen tekemisen, jos varainhoitoasetusta rikotaan tahattomasti;

23.

panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että keskus maksoi tietotekniikkapalveluja koskevan puitesopimuksen nojalla 25 000 euroa erilliseen työpakettiin kuuluvista oheispalveluista tarkistamatta ensin, mitä tarkkoja profiileja ja päivittäisiä hintoja toimeksisaaja oli tosiasiallisesti soveltanut toimittaessaan ja laskuttaessaan palveluja; panee keskuksen vastauksesta merkille, että se on toteuttanut toimia tilintarkastustuomioistuimen esittämien huolenaiheiden käsittelemiseksi tulevia tilauksia silmällä pitäen;

24.

Digitalisaatio ja vihreä siirtymä

25.

panee tyytyväisenä merkille, että keskus hyväksyi huhtikuussa 2021 Eionet-digitalisaatiokehyksen ja toteutti useita keskeisiä toimia, joilla se muun muassa nykyaikaisti keskuksen datainfrastruktuuria ja käynnisti tekoälyn käyttöä koskevia hankkeita; pitää myönteisenä, että keskus otti vuonna 2021 käyttöön useita uusia digitaalisia tietämystuotteita, kuten ilmaston ja terveyden eurooppalaisen seurantakeskuksen ja Climate-ADAPT-portaaliin sisältyvän European Climate Data Explorer -palvelun ja interaktiiviset verkkoraportit ilmanlaadusta ja ilmastovaaroista;

26.

panee merkille keskuksen tietoverkon ja kyberturvallisuusuhkien osalta, että keskus on ottanut toimistoissa käyttöön ”sinisen” ja ”vihreän” verkon ja että vihreässä verkossa henkilöstön kannettavat tietokoneet erotetaan kaikista sisäisistä järjestelmistä ja sininen verkko, jossa ohjelmistojen saatavuutta on rajoitettu, on tarkoitettu kannettaville tietokoneille, joita ei vielä voida eristää;

27.

panee merkille keskuksen ympäristöjärjestelmän ja sen sitoumuksen tulla ilmastoneutraaliksi organisaatioksi; panee merkille, että keskus tilasi vuonna 2021 tutkimuksen, jonka tarkoituksena oli määrittää toteuttamiskelpoisia toimia keskuksen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä;

28.

muistuttaa, että on tärkeää lisätä paitsi keskuksen sisäisen toiminnan ja hallinnoinnin digitalisaatiota myös nopeuttaa menettelyjen digitalisointia; korostaa, että keskuksen on jatkossakin toimittava tässä suhteessa ennakoivasti, jottei unionin virastojen välille pääse syntymään digitaalista kuilua; kehottaa kuitenkin kiinnittämään huomiota siihen, että on toteutettava kaikki tarvittavat turvatoimet, jotta vältetään käsiteltävien tietojen verkkoturvallisuuteen mahdollisesti kohdistuvat riskit;

29.

kannustaa keskusta työskentelemään tiiviissä yhteistyössä Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston (ENISA) ja unionin toimielinten, elinten ja virastojen tietotekniikan kriisiryhmän (CERT-EU) kanssa ja tekemään säännöllisiä riskinarviointeja tietotekniikkainfrastruktuuristaan ja varmistamaan kyberpuolustuksensa säännölliset tarkastukset ja testit; kehottaa tarjoamaan keskuksen koko henkilöstölle, johto mukaan lukien, säännöllisesti päivitettäviä kyberturvallisuuteen liittyviä koulutusohjelmia; kehottaa keskusta kehittämään nopeammin kyberturvallisuuspolitiikkaansa, ottamaan sen käyttöön ennen 31. joulukuuta 2023 ja raportoimaan asiasta vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle;

Toiminnan jatkuvuus covid-19-kriisin aikana

30.

panee merkille, että keskus otti käyttöön pandemiaan liittyvien rajoitusten vuoksi verkossa tapahtuvan palvelukseenoton ja sitä tuettiin Systal-palvelukseenottoalustan käyttöönotolla, jonka ansiosta keskus pystyi saattamaan päätökseen suuren määrän palvelukseenottoja vuosina 2020 ja 2021 ja vähentämään avointen työpaikkojen määrän alhaiseksi kunkin kyseisen vuoden lopussa;

31.

pitää myönteisenä, että meneillä olleesta covid-19-pandemiasta huolimatta keskuksen työ vuonna 2021 oli edelleen tehokasta ja joustavaa ja se toteutettiin ilman tarpeettomia viivästyksiä; kannustaa keskusta hyödyntämään etätyö- ja hybridityömenetelmistä saatuja kokemuksia käytännössä, jotta jatkossa voidaan paremmin organisoida, mitkä kokoukset ja tehtävät voitaisiin toteuttaa tehokkaammin, jos ne järjestettäisiin etänä eikä lähimuodossa;

32.

panee merkille, että keskus alkoi vuonna 2021 panna täytäntöön kyberturvallisuutta koskevia perustoimenpiteitä odotettaessa kyberturvallisuusasetusta, jossa esitetään toimenpiteitä kyberturvatason varmistamiseksi unionin toimielimissä, elimissä ja laitoksissa (ns. kyberturvallisuusasetus), ja ottaa käyttöön nollaluottamukseen perustuvan lähestymistavan ja monivaiheisen tunnistuksen kaikkien sisäisten palvelujen osalta ja että tietotekniikkaan liittyviä hallinnollisia erioikeuksia tarkistettiin ja rajattiin minimiin;

Muita huomautuksia

33.

panee merkille, että keskus käynnisti vuonna 2021 monivuotisen ja moniosaisen hankkeen, jolla se pyrkii virtaviivaistamaan verkkotoimintaansa tulevina vuosina, kehittämään vahvempia verkkosisältöä koskevia toimintaperiaatteita keskuksen kaikilla alustoilla ja parantamaan navigointilogiikkaa; panee merkille, että keskuksen uusi verkkosivusto tulee olemaan verkkosisällön saavutettavuutta koskevien WCAG 2.1 -ohjeiden mukainen;

34.

muistuttaa, että on tärkeää tiedottaa yleisölle riittävästi riskeistä, joita aiheutuu passiivisuudesta ilmastonmuutoksen torjunnan ja siihen sopeutumisen suhteen; pitää myönteisenä keskuksen toimintaa tässä suhteessa niin audiovisuaalisen sisällön, verkkokeskustelujen, vuosittaisen valokuvakilpailun kuin paikallisen tiedotustoiminnankin osalta, ja kehottaa keskusta kehittämään ja jos mahdollista tehostamaan toimintaa lähitulevaisuudessa;

35.

panee merkille, että keskus toimi EU:n virastojen verkoston (EUAN) ja sen useimpien alaverkostojen puheenjohtajana digitalisaatiota, viherryttämiseen liittyvää häiriönsietokykyä ja elpymistä koskevien unionin painopisteiden mukaisesti ja pyrki muun muassa edistämään vihreää siirtymää, joka tukee EUANin hallinnon viherryttämistä;

36.

37.

(2) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0190.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/284

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1876,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan ympäristökeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä keskukselle (06248/2023 – C9-0084/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euroopan ympäristökeskuksesta sekä ympäristöä koskevasta Euroopan tieto- ja seurantaverkostosta 23. huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 401/2009 (4) ja erityisesti sen 13 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0143/2023),

1.	hyväksyy Euroopan ympäristökeskuksen varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisen;

2.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan ympäristökeskuksen toiminnanjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 126, 21.5.2009, s. 13.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/285

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1877,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan kalastuksenvalvontaviraston (EFCA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan kalastuksenvalvontaviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (06248/2023 – C9-0085/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euroopan kalastuksenvalvontavirastosta 19. maaliskuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/473 (4) ja erityisesti sen 45 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0112/2023),

1.	myöntää Euroopan kalastuksenvalvontaviraston pääjohtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan kalastuksenvalvontaviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 83, 25.3.2019, s. 18.

(1) EUVL C 141, 29.3.2022, s. 128.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/286

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1878,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan kalastuksenvalvontaviraston (EFCA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan kalastuksenvalvontaviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0112/2023),

toteaa, että Euroopan kalastuksenvalvontaviraston tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2021 oli 21 621 000 euroa, mikä merkitsee 22,99 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna, ja toteaa lisäyksen johtuneen Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa tehdyn kauppa- ja yhteistyösopimuksen puitteissa virastolle osoitetuista uusista tehtävistä; toteaa, että viraston talousarvio rahoitetaan unionin talousarviosta ja käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista;

B.	ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2021 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja asianmukaiset (sääntöjenmukaiset);

Talousarvio- ja varainhallinto

on tyytyväinen tilintarkastustuomioistuimen lausumaan, jonka mukaan viraston tilinpäätös 31. joulukuuta 2021 päättyneeltä varainhoitovuodelta on unionin varainhoitoasetuksen ja komission tilinpitäjän vahvistamien kirjanpitosääntöjen mukainen;

toteaa, että virasto sai unionin yleisestä talousarviosta 21 miljoonan euron rahoitusosuuden vuonna 2021, mikä merkitsee 24,3 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna; huomauttaa, että sekä viraston vuotuinen talousarvio että sen henkilöstömäärä ovat unionin virastojen alhaisimpia;

panee tyytyväisenä merkille 4 miljoonan euron lisäavustuksen, jonka komissio myönsi Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa tehdyn kauppa- ja yhteistyösopimuksen puitteissa lisätalousarvion kautta virastolle, jotta se suoriutuu Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen aiheuttamasta lisääntyneestä työmäärästä ja uuden suhteen mahdollisista vaikutuksista kalastuksenvalvontakehykseen;

panee merkille, että varainhoitovuonna 2021 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli kyseisenä vuonna maksusitoumusmäärärahojen osalta 99,07 prosenttia, mikä merkitsee pientä, 1,80 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna; toteaa, että kyseisenä vuonna maksumäärärahojen käyttöaste oli 74,48 prosenttia, mikä on 6,70 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2020;

Toiminnan tuloksellisuus

palauttaa mieliin viraston keskeisen panoksen yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) tavoitteiden, erityisesti kalastuksenvalvonnan, täytäntöönpanoon; korostaa, että kalastuksenvalvonta-asetuksen tarkistus lisää viraston tukitehtävien määrää entisestään; korostaa, että on epäjohdonmukaista pyrkiä täyttämään lisääntyvät velvoitteet osoittamatta siihen riittävästi resursseja; korostaa siksi, että viraston taloudellisten ja henkilöresurssien on oltava riittävät tulevina vuosina;

panee tyytyväisenä merkille, että virasto käyttää keskeisiä tulosindikaattoreita arvioidakseen toimintojensa tuottamia tuloksia, jotka liittyvät esimerkiksi tarkastuksiin ja rikkomuksia koskeviin suuntauksiin, sääntöjen noudattamisen tasoon liittyvään kehitykseen, annettuun koulutukseen ja talousarvion toteuttamiseen; panee lisäksi merkille, että covid-19-pandemian edelleen aiheuttamista haasteista huolimatta virasto pani täytäntöön 98,6 prosenttia vuotuisesta työohjelmasta;

toteaa, että vuonna 2021 virasto raportoi 53 567 (merellä tai maissa) tehtyä tarkastusta (39 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020), joiden perusteella havaittiin 4 928 epäiltyä rikkomusta (109 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020); katsoo näiden lukujen osoittavan, että tarkastukset ja niiden seurantatoimet ovat edelleen keskeinen väline YKP:n sääntöjen noudattamisen varmistamisessa; huomauttaa kuitenkin, että tämä kasvu peittää alueiden välisiä eroja, sillä Pohjanmerellä (-67 prosenttia) ja Mustallamerellä (-1 prosenttia) on ollut laskua ja läntisillä vesialueilla (+ 24 prosenttia), Välimerellä (+ 82 prosenttia), Itämerellä (+ 14 prosenttia) ja NAFO-NEAFC-alueilla (+ 163 prosenttia) on ollut kasvua; toteaa, että tarkastusten määrän merkittävä väheneminen Pohjanmerellä johtuu pääasiassa Yhdistyneen kuningaskunnan, jonka osuus vuonna 2020 tehdyistä tarkastuksista oli 70 prosenttia, tekemien tarkastusten loppumisesta; kehottaa virastoa toimittamaan yksityiskohtaisempia tietoja näiden muutosten syistä; huomauttaa, että tarkastuksilla ja muilla seurantatoimilla on keskeinen rooli paitsi kalakantojen asianmukaisessa hoidossa myös unionin kalastajien tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamisessa;

panee merkille yhteisen kalastuspolitiikan mukaista seuranta-, tarkastus- ja valvontajärjestelmää koskevat muutokset työohjelmaan, Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa tehdystä kauppa- ja yhteistyösopimuksesta johtuvat toimenpiteet ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta rahoitettavien hankkeiden valmistelun;

korostaa laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen (LIS-kalastus) torjunnan osalta, että virastolla on tärkeä rooli laittoman kalastuksen torjuntaa koskevien unionin valvontajärjestelmien laajempaan ja yhdenmukaiseen soveltamiseen kannustamisessa;

10.

panee tyytyväisenä merkille, että virasto on jatkanut yhteistyötä Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) ja Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) kanssa tukeakseen rannikkovartiostotoimintoja hoitavia kansallisia viranomaisia; pitää tätä yhteistyötä esimerkkinä unionin virastojen välisestä synergiasta ja toteaa, että sen olisi toimittava innoituksen lähteenä muiden alojen virastoille; kehottaa virastoa jatkamaan ponnistelujaan tältä osin ja katsoo, että olisi asianmukaista myös lisätä viraston ja Euroopan ympäristökeskuksen välistä yhteistyötä;

11.

korostaa viraston roolia valmiuksien kehittämisen ja koulutuksen tarjoamisessa kolmansille maille ja viraston keskeistä roolia tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamisessa kaikkien rannikkovaltioiden kesken;

Henkilöstöpolitiikka

12.

panee tyytyväisenä merkille, että 31. joulukuuta 2021 henkilöstötaulukon toimista oli täytetty 100 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 65 väliaikaisesta toimesta kaikki oli täytetty (61 hyväksyttyä tointa vuonna 2020); panee merkille, että vuonna 2021 viraston palveluksessa työskenteli lisäksi 11 sopimussuhteista toimihenkilöä ja kuusi kansallista asiantuntijaa;

13.

panee merkille, että virastolle myönnettiin lisämäärärahoja vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä (12 miljoonan euron lisäys vuonna 2022), mihin sisältyi 16 uutta henkilöstötaulukkoon sisältyvää toimea (neljä myönnettiin jo vuoden 2021 talousarviossa) ja kuusi ulkopuolisen henkilöstön jäsentä (kaksi myönnettiin jo vuonna 2021); panee merkille, että lisäresurssit antavat virastolle tarvittavan toimintakapasiteetin, jotta se voi avustaa jäsenvaltioita ja komissiota kalastuksen seurannassa, valvonnassa ja tarkkailussa YKP:n vaatimusten mukaisesti, mukaan lukien Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa tehtyyn kauppa- ja yhteistyösopimukseen liittyvät toimenpiteet;

14.

panee merkille, että viraston periaatteena on edistää henkilöstön yhdenvertaista kohtelua ja sen tavoitteena on sukupuolten tasapuolinen edustus sekä lukumäärän, palkkaluokkien että vastuutasojen osalta; pitää valitettavana, että naisten osuus palkkaluokan AD 8 tai sitä korkeamman palkkaluokan henkilöstöstä on vain 38 prosenttia, vaikka osuus merkitseekin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna; toteaa, että on tehtävä enemmän yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi johtotasolla; kehottaa virastoa tehostamaan toimiaan sukupuolten tasapuolista edustusta koskevien toimintaperiaatteidensa osalta, jotta voidaan edistää yhdenvertaisuutta myös johtotasolla;

15.

16.

pitää myönteisenä, että virastolla on häirinnän torjuntaa koskevat säännöt ja häirintäyhdyshenkilöitä ja että sen intranetissä on saatavilla näitä koskevaa tietoa; panee lisäksi merkille, että virasto tarjoaa henkilöstölle pakollista koulutusta häirinnän torjunnasta, etiikasta ja lahjomattomuudesta;

Hankinnat

17.

panee merkille, että viraston vuoden 2021 tärkeimmät hankintatoimet koskivat avoimen menettelyn käynnistämistä kolmen merivartioaluksen vuokraamiseksi; toteaa lisäksi, että virasto teki puitesopimusten mukaisia hankintasopimuksia kalastuksen valvontaan, työpaikan parannustoimiin, kielikursseihin ja merenkulun valvontaan liittyvistä palveluista ja osallistui muun muassa ulkoistetuista palveluista ja lentovalvonnasta tehtyihin toimielinten välisiin puitesopimuksiin; toteaa, että vuonna 2021 virasto osallistui kaikkiaan yhdeksään eri toimielinten väliseen tarjouskilpailuun komission ja muiden virastojen kanssa;

18.

korostaa, että laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen torjunta edellyttää asianmukaista taloudellista tukea; panee tyytyväisenä merkille, että viraston vuokraamaa merivartioalusta on vahvistettu kalastuksen valvonnan ja tarkastusten suorittamiseksi kansainvälisillä ja unionin vesillä ja kansallisten viranomaisten tukemiseksi; panee merkille, että polttoaineiden hintojen nousu vaikutti viraston toiminnallisiin valmiuksiin;

19.

panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2021 virastossa liittyi julkisten hankintojen hallinnointivälineeseen (PPMT) (ottaakseen sen käyttöön vuonna 2022), joka on komission sähköisten hankintamenettelyjen alustaan kuuluva komponentti, joka on integroitu viraston käyttämien muiden järjestelmien, kuten sähköisten tarjouskilpailujen ja tarjousten sähköisen toimittamisen järjestelmien, kanssa;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

20.

panee merkille viraston nykyiset toimenpiteet ja jatkuvat pyrkimykset, joilla pyritään turvaamaan avoimuus, eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä väärinkäytösten paljastajien suojelu; panee merkille, että virasto julkaisee verkkosivustollaan hallintoneuvoston jäsenten ja ylimmän johdon sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset ja ansioluettelot; panee lisäksi merkille, että virasto päivittää säännöllisesti taulukkoa, joka sisältää tiedot kaikista sen pääjohtajan ja henkilöstön kokouksista unionin toimintapolitiikkojen laatimiseen ja täytäntöönpanoon osallistuvien organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien kanssa, jotta varmistetaan täysi avoimuus ja luottamus viraston toimintaan, ja toteaa, että taulukko on saatavilla viraston verkkosivustolla; kehottaa jälleen virastoa päivittämään sivua säännöllisesti, jotta varmistetaan täysi avoimuus ja luottamus viraston toimintaan;

21.

painottaa avoimuutta, jääviyttä, eturistiriitoja ja laitonta lobbausta koskevien järjestelmällisempien sääntöjen tarvetta; kehottaa virastoa vahvistamaan sisäisiä valvontamekanismejaan, myös perustamalla sisäisen korruptiontorjuntamekanismin; panee kuitenkin merkille, että virasto pani täytäntöön petostentorjuntastrategiansa, joka perustui riskinarviointiin ja jossa otettiin huomioon OLAFin ohjeet;

Sisäinen valvonta

22.

panee merkille, että komission sisäinen tarkastus aloitti vuonna 2021 vuosien 2021–2023 strategisen sisäisen tarkastuksen suunnitelman mukaisesti tarkastuksen viraston ja komission meri- ja kalastusasioiden pääosaston välisestä yhteistyöstä yhteisestä kalastuspolitiikasta annetun asetuksen (EU) N:o 1380/2013 (2) 30 artiklaan liittyvissä toiminnoissa (kansainvälisten määräysten noudattaminen); kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle kaikesta edistymisestä tässä asiassa;

23.

toteaa, että virasto on arvioinut sisäisen valvonnan järjestelmänsä ja todennut, että kaiken kaikkiaan käytössä on suunnitellusti toimivat asianmukaiset valvontatoimet ja riskejä seurataan ja lievennetään asianmukaisesti ja ettei vuonna 2021 ilmoitettu merkittävistä valvonnan puutteista;

Digitalisaatio ja vihreä siirtymä

24.

panee merkille, että virasto jatkaa henkilöstöhallinnon, hankintojen ja talousarvion seurannan aloilla sähköisten tukivälineiden käyttöönottoa, kuten muun muassa Sysper-järjestelmän lisämoduulien, vuosille 2024–2025 suunnitellun uuden ja parannetun täydellisen varainhoitojärjestelmän sekä sähköisten hankintamenettelyiden ja sopimushallinnoinnin integroitujen välineiden käyttöönotto ja hyväksytyn sähköisen allekirjoituksen käyttö; toteaa lisäksi, että osana digitaalisen muutoksen strategiaansa virasto soveltaa pilvipalvelut etusijalle asettavaa cloud-first-toimintaperiaatetta ja turvallista multi-cloud-hybridimallia ja jatkaa myös virtuaaliseen työtilaan liittyviä parannuksia;

25.

kannustaa virastoa työskentelemään tiiviissä yhteistyössä Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston (ENISA) ja unionin toimielinten, elinten ja virastojen tietotekniikan kriisiryhmän (CERT-EU) kanssa ja tekemään säännöllisiä riskinarviointeja tietotekniikkainfrastruktuuristaan ja varmistamaan kyberpuolustuksensa säännölliset tarkastukset ja testit; kehottaa tarjoamaan viraston kaikille henkilöstön jäsenille, johto mukaan lukien, säännöllisesti päivitettäviä kyberturvallisuuteen liittyviä koulutusohjelmia;

26.

pitää myönteisenä, että virasto pyrkii saamaan ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmän (EMAS) sertifioinnin ja että se on toteuttanut toimenpiteitä ympäristövaikutustensa vähentämiseksi, kuten vähintään yhden mahdollisten tarjoajien tehokasta ympäristökäyttäytymistä koskevan kriteerin sisällyttäminen hankintamenettelyihin, sähkönkulutuksen vähentäminen led-valaistuksen avulla sekä sähköinen jakelu ja digitaalinen allekirjoitus paperin ja tulostinmusteen kulutuksen vähentämiseksi;

Toiminnan jatkuvuus covid-19-kriisin aikana

27.

panee merkille, että viraston toiminnan jatkuvuuden hallintaryhmän mukaan virasto oli hyvin valmistautunut jatkamaan toimintojaan turvatusti etätyön avulla eikä hallintaryhmä antanut pääjohtajalle kertaakaan vuoden 2021 aikana suositusta aktivoida virastoa koskeva toiminnan jatkuvuussuunnitelma; panee merkille, että se ehdotti kuitenkin joitakin muutoksia yksikköjen erillisiin palautumissuunnitelmiin ja vararatkaisuja koskevia erityisjärjestelyjä, jotka sittemmin toteutettiin; kannustaa virastoa hyödyntämään etätyö- ja hybridityömenetelmistä saatuja kokemuksia käytännössä, jotta tulevaisuudessa voidaan paremmin järjestää kokoukset ja tehtävät, jotka voitaisiin toteuttaa tehokkaammin etä- kuin lähimuodossa;

28.

toteaa, että covid-19-pandemian ja joidenkin satamien sulkemisen vuoksi operatiivista suunnittelua oli muutettava vuosien 2020 ja 2021 aikana ja että ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä joinakin päivinä suoritettiin päivystystä ja aikaa, jonka alukset viipyvät merellä, oli pidennettävä; panee lisäksi merkille, että merivartioalukset pysyivät toiminnassa koko kriisin ajan ja suorittivat kalastuksen valvontaa ja tarkastuksia ja tukivat muita merivartiotoimintoja;

29.

korostaa, että virasto pyrki lieventämään vaikutuksia, joita covid-19-pandemialla oli kalastuksen valvontaan, tarkastuksiin ja jäsenvaltioiden täytäntöönpanotoimiin, ja keskittyi tämän vuoksi enemmän muihin käytettävissä oleviin toimintoihin, kuten se oli tehnyt vuonna 2020, kuten tietojen seuranta ja analysointi käyttäen hyväksi sääntöjen noudattamisen indikaattoreita koskevia menetelmiään, ja käytti saatavilla olevia välineitä, kuten Frontexin kanssa yhteistyössä toteutetuista valvontalennoista saadut lisätiedot, droonien käyttöönotto EMSA:n kanssa tehdyn yhteistyön puitteissa ja Copernicus-ohjelmasta saatujen satelliittikuvien analysointi;

Muita huomautuksia

30.

panee merkille viraston suurelle yleisölle suuntaamat ja yhteistyössä komission meri- ja kalastusasioiden pääosaston kanssa toteuttamat viestintätoimet; panee erityisesti merkille yhteiskäyttösuunnitelmista ja EU:n kalastuksen etävalvonnasta vuonna 2021 toteutetut videot; panee lisäksi tyytyväisenä merkille, että viestinnällään valtiosta riippumattomien sidosryhmien kanssa virasto edistää sääntöjen noudattamisen kulttuurin kehittämistä yhteisen kalastuspolitiikan alalla;

31.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).

(3) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0190.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/291

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1879,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

Euroopan kalastuksenvalvontaviraston (EFCA) varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisestä

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan kalastuksenvalvontaviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (06248/2023 – C9-0085/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euroopan kalastuksenvalvontavirastosta 19. maaliskuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/473 (4) ja erityisesti sen 45 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0112/2023),

1.	hyväksyy Euroopan kalastuksenvalvontaviraston varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisen;

2.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan kalastuksenvalvontaviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 83, 25.3.2019, s. 18.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/292

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1880,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä viranomaiselle (06248/2023 – C9-0086/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

ottaa huomioon elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28. tammikuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 (4) ja erityisesti sen 44 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0131/2023),

1.	myöntää Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen toiminnanjohtajalle vastuuvapauden viranomaisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen toiminnanjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1.

(1) EUVL C 141, 29.3.2022, s. 69.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/294

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1881,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0131/2023),

toteaa, että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2021 oli 129 179 801,95 euroa, mikä merkitsee 25,39 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna ja johtuu pääasiassa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1381 puitteissa myönnetyistä lisäresursseista (2); toteaa, että viranomaisen talousarvio rahoitetaan pääasiassa unionin talousarviosta;

B.	ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan viranomaisen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2021 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viranomaisen tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja asianmukaiset (sääntöjenmukaiset);

Talousarvio- ja varainhallinto

panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2021 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli kyseisenä vuonna maksusitoumusmäärärahojen osalta 99,99 prosenttia, mikä merkitsee hienoista 0,01 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna; toteaa lisäksi, että kyseisenä vuonna maksumäärärahojen käyttöaste oli 88,85 prosenttia, mikä merkitsee 0,44 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna;

Toiminnan tuloksellisuus

panee merkille, että viranomaisen vuoden 2021 työsuunnitelman toteuttamisessa noudatettiin vuoden 2020 strategiaa, jota johtokunta päätti jatkaa vuodella SARS-CoV-2-pandemian vuoksi;

panee merkille viranomaisen työohjelman toteuttamisen ja toiminnan hyvän tuloksellisuuden keskeisiin tulosindikaattoreihin ja tuotoksiin nähden; panee merkille, että viranomainen tarkisti vuonna 2021 tuloksellisuuskehystään ja keskeisiä tulosindikaattoreitaan saadakseen ne vastaamaan vuonna 2021 hyväksyttyä viranomaisen strategiaa vuodeksi 2027 ja teki niihin muutoksia asetuksen (EU) 2019/1381 voimaantulon johdosta; panee lisäksi merkille, että viranomaisen vastuu unionin kansalaisiin nähden on kasvanut sen jälkeen, kun myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 178/2002 (3) tehty muutos tuli voimaan; panee myös merkille, että viranomainen hyväksyi ohjelma-asiakirjansa 2022–2024;

toteaa, että joidenkin sellaisten alun perin suunniteltujen toimien siirtäminen pois painopisteistä, joiden tarkoituksena oli valmistella viranomaista asetuksen (EU) 2019/1381 muuttamiseen, sai aikaan vuodelle 2021 siirretyn kertymän, joka viivästytti tehokkuushyötyjen aikaansaamista; kehottaa viranomaista raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä suhteessa mahdollisesti tapahtuneesta kehityksestä;

suhtautuu myönteisesti viranomaisen pyrkimyksiin vahvistaa yhteistyötään muiden unionin virastojen kanssa keskittyen erityisesti kahteen näkökohtaan: avustuksia ja hankintoja koskevien tarpeiden jakaminen yhteisten hankintamenettelyjen kartoittamiseksi ja teknologioiden ja resurssien jakaminen yhteisten tietoteknisten ratkaisujen mukauttamiseksi; panee erityisesti merkille, että viranomainen on toteuttanut koordinointitoimia Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen, Euroopan kemikaaliviraston ja Euroopan lääkeviraston kanssa;

korostaa, että vuonna 2021 viranomainen saattoi päätökseen 704 kysymyksen käsittelyn tieteellisten lausuntojen, teknisten raporttien ja taustajulkaisujen muodossa eli 81 vähemmän kuin mitä oli suunniteltu (785);

Henkilöstöpolitiikka

toteaa, että 31. joulukuuta 2021 henkilöstötaulukosta oli täytetty 98,16 prosenttia siten, että unionin talousarviossa hyväksytyistä 380 toimesta (vuonna 2020 hyväksyttyjä toimia oli 354) oli täytetty viisi vakinaista ja 368 väliaikaista tointa; toteaa, että tämän lisäksi vuonna 2021 viranomaisen palveluksessa oli 140 sopimussuhteista toimihenkilöä ja kaksitoista kansallista asiantuntijaa ja että viranomaiselle on myönnetty 33 uutta tointa asetuksen (EU) 2019/1381 täytäntöönpanoa varten;

panee tyytyväisenä merkille viranomaisen ylemmän johdon sukupuolijakauman ja toteaa, että viidestä jäsenestä kolme oli naisia (60 prosenttia); panee merkille viranomaisen johtokunnan sukupuolijakauman ja toteaa, että viidestätoista jäsenestä kaksitoista oli miehiä (80 prosenttia); panee merkille viranomaisen koko henkilöstön sukupuolijakauman, jossa 467:stä henkilöstön jäsenestä 285 oli naisia (61,03 prosenttia);

pitää myönteisenä viranomaisen myönteistä työnantajabrändiä koskevaa uutta strategiaa, jossa kuvataan selkeästi viranomaisen arvolupauksia, kuten joustavia työoloja ja tukea uudelleenasettautumiselle, jotta viranomaisen avoimista toimista tiedotettaisiin kohdennetusti paremmin henkilöstössä aliedustettuina oleviin maissa; panee merkille, että viranomainen suunnitteli työmahdollisuuksia koskevan uuden verkkosivuston luomista; panee merkille, että viranomainen pyrkii erityisesti lisäämään näkyvyyttään viestintä- ja yhteistyöosaston, EU:n virastojen verkoston sekä muiden kansainvälisten virastojen ja kumppaniorganisaatioiden tuella; kehottaa viranomaista raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä suhteessa mahdollisesti tapahtuneesta kehityksestä;

10.

panee merkille, että Euroopan komission äskettäin ehdottamiin etätyösääntöihin, joita viranomainen soveltaa vastaavasti, liittyy tiettyjä rajoituksia, jotka koskevat erityisesti osittaista etätyötä asemamaan ulkopuolella; on huolissaan siitä, että nykyiset rajoitukset etätyöskentelyä ulkomailla koskeviin sääntöihin voivat vaikuttaa viranomaisen houkuttelevuuteen tämän rekrytoidessa työntekijöitä eri jäsenvaltioista; kehottaa soveltamaan näitä sääntöjä joustavammin ja lisäämään näin viranomaisen houkuttelevuutta ja tasapainottamaan sen henkilöstön kansallisuusjakaumaa;

11.

panee merkille, että viranomaisella on ihmisarvon suojelua ja työpaikkakiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet, joihin kuuluvat henkilöstön kaikkien jäsenten käytettävissä olevat häirintäyhdyshenkilöt;

12.

Hankinnat

13.

toteaa, että vuonna 2021 viranomainen toteutti 116 hankintamenettelyä ja sen julkisten hankintojen komitea arvioi kuusitoista asiakirjakokonaisuutta pyrkien varmistamaan ennen ehdotetun sopimuksen allekirjoittamista merkittävien hankintamenettelyjen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden; toteaa, että julkisten hankintojen komitea pystyi neuvoa-antavassa ominaisuudessaan varmistamaan kaikkien kuudentoista asiakirjakokonaisuuden osalta kohtuullisella varmuudella, että hankintamenettelyt ja niiden perusteella tehdyt sopimukset olivat sääntöjenmukaisia ja laillisia;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

14.

panee merkille viranomaisen nykyiset toimenpiteet ja jatkuvat pyrkimykset varmistaa avoimuus, eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä väärinkäytösten paljastajien suojelu; pitää valitettavana, että viranomainen ei edelleenkään julkaise johtokuntansa jäsenten ansioluetteloita verkossa; kehottaa viranomaista toteuttamaan asiaa koskevia toimenpiteitä;

15.

panee merkille, että vuonna 2021 viranomainen havaitsi ja käsitteli yhdeksän eturistiriitaa ulkoisten asiantuntijoiden vuotuisissa sidonnaisuuksia koskevissa ilmoituksissa; toteaa, että viranomainen päätti olla rekrytoimatta yhtä esivalinnassa valittua ehdokasta arvioituaan tämän ehdokkaan sidonnaisuuksia koskevan ilmoituksen; panee merkille, että lisäksi viranomainen havaitsi ja ennaltaehkäisi kolme eturistiriitaa hankintasopimusten ja avustusten myöntämismenettelyissä; kehottaa viranomaista jatkamaan ponnistelujaan mahdollisten ja tosiasiallisten eturistiriitojen havaitsemiseksi ja käsittelemiseksi ja tiedottamaan asiasta vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle;

16.

kehottaa viranomaista varmistamaan, että kaikki johtotason jäsenet ja neuvoa-antavat jäsenet, heidän varajäsenensä ja muut asiantuntijat ovat asianmukaisesti toimittaneet vuotuiset sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset; kehottaa viranomaista varmistamaan, että eturistiriitoja ja avoimuutta koskevia sääntöjä noudatetaan hyvin kaikessa sen toiminnassa;

17.

toteaa, että viranomaisen oli määrä ottaa käyttöön vuoteen 2022 mennessä uusi työsuhteen päättymiseen sovellettava toimintamalli, johon sisältyy kriteereitä ja menettelyä, joiden nojalla palveluksesta lähtevältä henkilöstöltä estetään pääsy luottamuksellisiin tietoihin; kehottaa viranomaista raportoimaan tässä suhteesta mahdollisesti tapahtuneesta kehityksestä;

18.

painottaa, että tarvitaan järjestelmällisempiä sääntöjä, jotka koskevat avoimuutta, jääviyttä, eturistiriitoja, laitonta lobbausta ja pyöröovi-ilmiötä; kehottaa viranomaista vahvistamaan sisäisiä valvontamekanismejaan, myös perustamalla sisäisen korruptiontorjuntamekanismin;

Sisäinen valvonta

19.

panee merkille, että viranomainen on arvioinut raportointivuotta koskevat sisäisen valvonnan järjestelmänsä ja todennut, että kaiken kaikkiaan kaikki sisäisen valvonnan osatekijät ja periaatteet olivat käytössä ja toimivat suunnitellusti; panee tyytyväisenä merkille, että viranomainen kuitenkin yksilöi erinäisiä toimenpiteitä, jotta arkaluonteisten tietojen hallintaa voidaan edelleen vahvistaa ja jotta varmistetaan tarkoituksenmukainen riskienhallinta sekä sisäiset valvontamekanismit asetuksesta (EU) 2019/1381 johtuvien määrärahalisäysten vuoksi;

20.

panee merkille, että komission sisäinen tarkastus toteutti vuonna 2020 tarkastuksen, joka koski tieteellisten tuotosten arviointia ja hyväksymistä elintarvikkeiden ainesosien ja pakkausten alalla, ja että viranomainen on pannut täytäntöön tarkastuksessa annetun huomautuksen ja sen katsotaan saattaneen asian päätökseen;

21.

toteaa, että komission sisäinen tarkastus julkisti vuonna 2021 lopullisen kertomuksen viranomaisen hankintasopimusten ja avustusten myöntämismenettelyistä vuosilta 2019–2020; panee merkille, että komission sisäisen tarkastuksen mukaan viranomaisen hankintasopimusten ja avustusten myöntämismenettelyjään varten laatima hallinnointi-, riskienhallinta- ja sisäisen valvonnan kehys on asianmukaisesti suunniteltu sekä tehokas ja vaikuttava ja antaa näin ollen kohtuullisen varmuuden siitä, että sisäisen valvonnan keskeiset tavoitteet on saavutettu; panee merkille, että komission sisäinen tarkastus esitti kolme tärkeää suositusta; kehottaa viranomaista raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä suhteessa mahdollisesti tapahtuneesta kehityksestä;

22.

muistuttaa, että on tärkeää vahvistaa hallinto- ja valvontajärjestelmiä, jotta voidaan varmistaa viranomaisen asianmukainen toiminta; korostaa painokkaasti, että tarvitaan vaikuttavat hallinto- ja valvontajärjestelmät, jotta voidaan välttää mahdolliset eturistiriitatapaukset, ennakko- tai jälkitarkastusten puuttuminen, talousarviositoumusten ja oikeudellisten sitoumusten puutteellinen hallinnointi sekä se, että tapauksia ei merkitä poikkeusrekisteriin;

23.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2020 esittämien huomautusten johdosta toteutetut korjaavat toimet on saatettu päätökseen; muistuttaa, että korjaavat toimet tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2017 esittämien huomautusten johdosta on saatettava päätökseen, erityisesti tilinpitäjän riippumattomuuden vahvistamiseksi siten, että tilinpitäjä on suoraan vastuussa viranomaisen johtajalle;

Digitalisaatio ja vihreä siirtymä

24.

panee merkille transaktiopalvelujen, digitaalisen yhteistyön ja viranomaisen teknologian etenemissuunnitelman osa-alueilla saavutetun kehityksen; toteaa, että viranomainen on pyrkinyt luomaan modernimman ja joustavamman työympäristön toteuttamalla tietoteknisiä investointeja teknologian aiemman etenemissuunnitelman yhteydessä ja että nämä investoinnit auttoivat ennaltaehkäisemään vakavia häiriöitä viranomaisen työssä covid-19-pandemian aikana; pitää myönteisenä digitaalisen yhteistyön hanketta, jonka tarkoituksena on parantaa tietämyksen ja asiantuntemuksen vaihtoa viranomaisen henkilöstön, asiantuntijoiden ja sidosryhmien verkostoissa; toteaa, että digitaalisen yhteistyön hanke ylitti sille asetetun tavoitteen, joka oli 170 sosiaalisen yhteistyön aktiivista ryhmää vuonna 2021, sillä aktiivisia ryhmiä oli 204;

25.

panee merkille kattavaksi tietotekniseksi DoI-ratkaisuksi kutsutun tietoteknisen välineen toteuttamisen ja toteaa, että se on tarkoitettu riippumattomuuteen liittyvien toimintojen toteuttamiseen, mukaan lukien sidonnaisuuksia koskevien ilmoitusten – joihin sovelletaan viranomaisen riippumattomuutta koskevia sääntöjä – seulonta; panee huolestuneena merkille, että uuden tietoteknisen välineen käytössä ilmeni teknisiä ongelmia, jotka vaikuttivat kielteisesti kyseisten toimien toteuttamiseen; kehottaa viranomaista raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä suhteessa mahdollisesti tapahtuneesta kehityksestä;

26.

muistuttaa, että on tärkeää lisätä digitalisaatiota viranomaisen sisäisen toiminnan ja hallinnoinnin osalta mutta myös menettelyjen digitalisoinnin nopeuttamiseksi; korostaa, että viranomaisen on jatkossakin toimittava tässä suhteessa ennakoivasti, jottei virastojen välille pääse syntymään digitaalista kuilua; kehottaa kuitenkin kiinnittämään huomiota siihen, että on toteutettava kaikki tarvittavat turvatoimet, jotta vältetään käsiteltävien tietojen verkkoturvallisuuteen mahdollisesti kohdistuvat riskit;

27.

kannustaa viranomaista työskentelemään tiiviissä yhteistyössä ENISAn (Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto) ja CERT-EU:n (EU:n toimielinten, elinten ja virastojen tietotekniikan kriisiryhmä) kanssa ja tekemään säännöllisiä riskinarviointeja tietotekniikkainfrastruktuuristaan sekä varmistamaan kyberpuolustuksensa säännölliset tarkastukset ja testit; kehottaa tarjoamaan viranomaisen kaikille henkilöstön jäsenille, johto mukaan lukien, säännöllisesti päivitettäviä kyberturvallisuuteen liittyviä koulutusohjelmia;

Toiminnan jatkuvuus covid-19-kriisin aikana

28.

panee merkille, että viranomainen jatkoi vuonna 2021 toimintaansa ja pystyi toteuttamaan työohjelmansa covid-19-pandemian vaikutuksista huolimatta; toteaa, että viranomainen keskeytti henkilöstönsä virkamatkat ja fyysiset kokoukset ja tapahtumat ja asetti etusijalle virtuaaliset järjestelyt, mikä pienensi asiaankuuluvien budjettikohtien menoja varainhoitovuoteen 2020 verrattuna; panee lisäksi merkille, että henkilöstön paluuta työpaikalle lykättiin ja edistettiin etätyötä; kannustaa viranomaista hyödyntämään henkilöstön virkamatkoista saatuja kokemuksia, jotta tulevaisuudessa voidaan järjestää paremmin kokoukset ja tehtävät, jotka hoituvat tehokkaammin etänä kuin paikan päällä;

29.

panee merkille, että viranomainen otti vuonna 2021 käyttöön Taleo-rekrytointivälineessä sähköisen perehdytysmoduulin, jossa henkilöstön ja harjoittelijoiden perehdytystä hallinnoidaan ja tuetaan automatisoidulla ratkaisulla, jota mukautettiin lisäksi pandemiatilanteeseen;

Muita huomautuksia

30.

panee merkille, että viranomainen pyrki parantamaan suuren yleisön tietoisuutta elintarvikkeiden turvallisuudesta käynnistämällä vuonna 2021 tätä varten ensimmäisen EU:n laajuisen digitaalisen viestintäkampanjan, jonka tarkoituksena on kertoa ymmärrettävästi unionissa elintarvikkeiden turvallisuuden taustalla olevista tieteellisistä näkökohdista ja auttaa tekemään elintarvikkeiden valinnassa tietoon perustuvia päätöksiä; toteaa, että kampanja toteutettiin yhteistyössä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja kohdistettiin suoraan muille kuin asiantuntijoille; panee tyytyväisenä merkille kampanjan jälkeen toteutetussa arviointikyselyssä saadut positiiviset tulokset;

31.

korostaa, että kestävien rehun lisäaineiden ja torjunta-aineiden kestävien vaihtoehtojen nopea hyväksyntä on tärkeässä asemassa Pellolta pöytään -strategian tavoitteiden saavuttamisessa; korostaa tässä yhteydessä, että riittävä henkilöstömäärä ja henkilöstön riittävä asiantuntemus ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan estää viivästykset kestävien rehun lisäaineiden ja torjunta-aineiden kestävien vaihtoehtojen hyväksyntään liittyvissä hakemus- ja arviointimenettelyissä;

32.

muistuttaa, että vuonna 2021 parlamentti hyväksyi kuusi muuntogeenisten ravinto- ja rehukasvien tuontia koskevaa vastalausetta; korostaa, että yksi syy vastalauseille on se, että geneettisesti muunnettuja organismeja käsittelevän viranomaisen lautakunnan tekemissä riskinarvioinneissa on puutteita; kehottaa viranomaista käsittelemään näitä puutteita ja korjaamaan ne kiireellisesti;

33.

kehottaa kiinnittämään huomiota jatkuviin puutteisiin eläinten hyvinvoinnin alalla, kuten muun muassa elävien eläinten kuljetuksissa; on tässä yhteydessä tyytyväinen eläinten hyvinvointiin liittyvissä laajoissa toimeksiannoissa käynnistettyihin toimiin, jotka koskevat erityisesti eläinkuljetuksia. ja toteaa toimeksiantojen muodostavan perustan tätä alaa koskevalle uudelle lainsäädännölle;

34.

35.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1381, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, elintarvikeketjuun sovellettavan EU:n riskinarvioinnin avoimuudesta ja kestävyydestä sekä asetusten (EY) N:o 178/2002, (EY) N:o 1829/2003, (EY) N:o 1831/2003, (EY) N:o 2065/2003, (EY) N:o 1935/2004, (EY) N:o 1331/2008, (EY) N:o 1107/2009 ja (EU) 2015/2283 sekä direktiivin 2001/18/EY muuttamisesta (EUVL L 231, 6.9.2019, s. 1).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, annettu 28 päivänä tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä (EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1).

(4) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0190.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/299

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1882,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisestä

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä viranomaiselle (06248/2023 – C9-0086/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0131/2023),

1.	hyväksyy Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisen;

2.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen toiminnanjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/300

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1883,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan tasa-arvoinstituutin lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä instituutille (06248/2023 – C9-0087/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euroopan tasa-arvoinstituutin perustamisesta 20. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1922/2006 (4) ja erityisesti sen 15 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0121/2023),

1.	myöntää Euroopan tasa-arvoinstituutin johtajalle vastuuvapauden instituutin talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan tasa-arvoinstituutin johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 403, 30.12.2006, s. 9.

(1) EUVL C 141, 29.3.2022, s. 123.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/301

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1884,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan tasa-arvoinstituutin talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0121/2023),

A.	toteaa, että Euroopan tasa-arvoinstituutin tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2021 oli 8 692 878 euroa, mikä merkitsee 12,17 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna;

ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan Euroopan tasa-arvoinstituutin tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2021 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että instituutin tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja asianmukaiset (sääntöjenmukaiset);

ottaa huomioon, että sukupuolten tasa-arvo on yksi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa vahvistetuista unionin perusarvoista; toteaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 artiklassa määrätään, että unioni pyrkii kaikissa toimissaan poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja että siinä vahvistetaan siten sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen periaate;

ottaa huomioon, että covid-19-pandemian seuraukset, Ukrainan sota sekä sukupuolten tasa-arvon ja naisten oikeuksien, etenkin seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien, heikentäminen useissa jäsenvaltioissa ovat vaikuttaneet erityisen paljon sukupuolten tasa-arvoon unionissa; ottaa huomioon, että energian hintojen ja elinkustannusten nousun vaikutukset uhkaavat vaikuttaa naisiin suhteettomasti; toteaa, että tämä voi syventää eriarvoisuutta entisestään ja haitata sukupuolten tasa-arvoa; katsoo, että tarvitaan lisätutkimuksia energiaköyhyyden sukupuolisidonnaisista vaikutuksista unionissa; ottaa huomioon, että vuonna 2022 tasa-arvoindeksi koko EU:ssa oli 68,6 ja että se oli noussut vuodesta 2021 vain 0,6:lla, mikä osoittaa, että EU:n eteneminen kohti sukupuolten tasa-arvoa on hidasta;

Talousarvio- ja varainhallinto

panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2021 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli kyseisenä vuonna maksusitoumusmäärärahojen osalta 98,92 prosenttia, mikä merkitsee 1,18 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna; toteaa, että kyseisenä vuonna maksumäärärahojen käyttöaste oli 71,39 prosenttia, mikä on 3,44 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2020;

panee merkille, että instituutin talousarvion lopullinen määrä muodostui, kun talousarvioon tehtiin ensimmäinen budjettitarkistus, joka oli määrältään 971 698 euroa eli 12 prosenttia enemmän kuin vuoden 2021 alkuperäinen talousarvio, ja instituutin hallintoneuvoston hyväksymä toinen budjettitarkistus, jossa määrärahoja vähennettiin 375 000 euroa eli 4,14 prosenttia vuoden lopussa todettujen covid-19-pandemiaan liittyvien säästöjen vuoksi;

panee merkille, että instituutin seuraavalle varainhoitovuodelle siirretyt toimintamenot nousivat 54,79 prosenttiin vuonna 2022 (49,49 prosenttia vuonna 2021);

Toiminnan tuloksellisuus

muistuttaa, että instituutti perustettiin edistämään ja vahvistamaan sukupuolten tasa-arvoa unionissa; korostaa instituutin keskeistä roolia sukupuolten tasa-arvon edistämisessä unionissa, sillä se tarjoaa esimerkiksi tutkimustietoa ja dataa, ja toteaa, että instituutti on osoittautunut ratkaisevan tärkeäksi ja tehokkaaksi tässä tehtävässä; korostaa, että instituutille on annettava riittävät ja vakaat taloudelliset ja henkilöresurssit, jotta se voi hoitaa tehtävänsä; muistuttaa, että instituutin tehtävänä on kerätä, analysoida ja levittää tietoja sukupuolten tasa-arvosta sekä kehittää, analysoida, arvioida ja levittää soveltuvia menetelmiä, jotta voidaan tukea sukupuolten tasa-arvon sisällyttämistä osaksi kaikkia unionin politiikkoja ja niihin perustuvia kansallisia politiikkoja; kannustaa yhteistyöhön instituutin ja unionin muiden virastojen välillä;

panee merkille, että instituutti käyttää operatiivisiin tavoitteisiin liittyviä tiettyjä keskeisiä tulosindikaattoreita, joilla arvioidaan sen toiminnasta saatavaa lisäarvoa; panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2021 instituutti toteutti 96,62 prosenttia työohjelmastaan ja saavutti siten vuosien 2021–2023 yhtenäisessä ohjelma-asiakirjassa esitetyt tavoitteensa;

panee merkille, että instituutti julkaisi vuonna 2021 raportin, jossa analysoidaan covid-19-pandemian seurauksia parisuhdeväkivallan uhreille, ja toteutti ensimmäisen laajan tutkimuksensa, jossa kerättiin näyttöä covid-19-pandemian seurauksista epäviralliseen hoivaan ja työ- ja yksityiselämän tasapainoon, hyvinvointiin, työllisyyteen ja työoloihin; panee lisäksi merkille, että instituutti kehitti sukupuolten tasa-arvon edistämiseen osoitettujen varojen seurantavälineen ja sai näin valmiiksi sukupuolitietoisen budjetoinnin vaiheittaisen välineistön, jolla pyritään auttamaan hallintoviranomaisia valtavirtaistamaan sukupuolten tasa-arvo yhteistyöhön perustuvassa hallinnoinnissa; panee lisäksi merkille, että instituutti valmisteli sukupuolinäkökohdat huomioon ottavia julkisia hankintoja koskevan välineistön EU:n varoja ja kansallisia talousarvioita varten täydentämään sosiaalisesti vastuullisia julkisia hankintoja koskevaa komission kehystä;

panee merkille, että instituutti vahvisti yhteistyötään unionin virastojen, erityisesti Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) ja Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound), kanssa koko vuoden ajan; panee merkille instituutin osallistumisen oikeus- ja sisäasioiden virastojen verkoston toimintaan covid-19-kriisitoimien ja unionin Ukrainaa kohtaan osoittaman solidaarisuuden yhteydessä; panee lisäksi merkille instituutin osallistumisen EU:n virastojen tieteellisen neuvonnan verkostoon (EU-ANSA) ja erityisesti kvantitatiivisia kyselytutkimustietoja käsittelevään klusteriin ja sosioekonomiseen klusteriin; kehottaa instituuttia kehittämään edelleen synergioitaan (esimerkiksi henkilöresurssit, kiinteistöjen hallinnointi, tietotekniikkapalvelut ja turvallisuus), yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen vaihtoa muiden unionin virastojen kanssa tehokkuuden parantamiseksi;

panee tyytyväisenä merkille instituutin ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan meneillään olevan yhteistyön; korostaa arvokasta panosta, jonka instituutti voi tarjota kaikille Euroopan parlamentin valiokunnille, jotta sukupuolinäkökulma voidaan sisällyttää paremmin kaikkiin EU:n toimintapolitiikkoihin; panee merkille, että instituutti on erikoistunut erityisesti jäsenvaltioiden politiikkoja koskevien tietojen toimittamiseen ja niiden arviointiin ja että sillä on hyvä käsitys asiasta;

Henkilöstöpolitiikka

panee merkille, että 31. joulukuuta 2021 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 96 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 27 väliaikaisesta toimesta 26 oli täytettynä (sama määrä toimia kuin vuonna 2020); panee merkille, että instituutti käynnisti 12 hakumenettelyä, joista neljä koski sopimussuhteisia toimihenkilöitä, viisi väliaikaisia toimihenkilöitä, yksi kansallisia asiantuntijoita ja kaksi harjoittelijan paikkaa; painottaa, että vuoden 2021 aikana vaihtuvuus oli 11 prosenttia; panee merkille henkilöstökartoituksen, jonka mukaan 77,6 prosenttia instituutin henkilöstöstä työskenteli operatiivisissa tehtävissä, 14,5 prosenttia hallinnollisessa tuessa ja 7,9 prosenttia muissa tehtävissä; panee merkille, että 27. toukokuuta 2021 hyväksyttiin uudet keskijohtoon kuuluvaa henkilöstöä koskevat säännöt;

10.

panee merkille tasapainoisen sukupuolijakauman ylemmässä johdossa (kaksi miestä ja kaksi naista eli molempia 50 prosenttia) ja epätasapainoisen sukupuolijakauman hallintoneuvostossa (kuusi miestä eli 19 prosenttia ja 26 naista eli 81 prosenttia) ja koko henkilöstössä (12 miestä eli 29 prosenttia ja 30 naista eli 71 prosenttia); toistaa instituutille esittämänsä kehotuksen varmistaa tulevaisuudessa sukupuolten tasapuolinen edustus; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon, että on tärkeää varmistaa sukupuolten tasapuolinen edustus nimitettäessä jäseniä instituutin hallintoneuvostoon;

11.

panee merkille, että vuonna 2021 instituutti sai 513 hakemusta, kun lukuun ei oteta harjoittelupaikkoja ja kansallisten asiantuntijoiden tehtäviä koskevia hakemuksia, ja että niistä 68 prosenttia oli naisilta ja 32 prosenttia miehiltä; pitää myönteisenä sitä, että ylemmässä johdossa on saavutettu sukupuolten tasapuolinen edustus, mutta on huolissaan koko henkilöstön epätasapainoisesta sukupuolijakaumasta; panee tyytyväisenä merkille instituutin aktiivisen osallistumisen vuodesta 2021 lähtien EU:n virastojen verkoston moninaisuutta ja osallisuutta käsittelevään työryhmään sekä erilaiset toimet monimuotoisuuden ja osallisuuden parantamiseksi instituutissa;

12.

panee merkille, että instituutti teki vuonna 2021 järjestelyjä allekirjoittaakseen yhden vuoden sopimuksen UAB Manpower Lit -yrityksen kanssa vuokrahenkilöstön hankkimisesta; muistuttaa, että Euroopan unionin tuomioistuimen 11. marraskuuta 2021 antamassa tuomiossa (asia C-948/19) vahvistettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/104/EY (2) sovellettavuus unionin erillisvirastoihin sekä vuokratyöntekijöiden ja henkilöstösääntöjen alaisen henkilöstön yhdenvertaisen kohtelun periaate ja että Liettuan korkein oikeus piti kyseisen tuomion voimassa; panee tässä yhteydessä merkille, että sopimuksen tehnyt yritys UAB Manpower Lit kieltäytyi jatkamasta vuokratyövoiman tarjoamista koskevaa sopimusta vuodesta 2022 alkaen;

13.

suosittelee, että instituutille osoitetaan lisää henkilöstöä ja riittävästi rahoitusta ottaen huomioon sen oma arvio tarpeistaan, jotta voidaan vastata sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevien teknisen avun pyyntöjen jyrkkään kasvuun, esimerkiksi vastata kiireellisesti erilaisten ja peräkkäisten yhteiskunnallisten, taloudellisten ja ilmastoon liittyvien kriisien yhä voimakkaampaan vaikutukseen naisiin ja sukupuolten tasa-arvoon, sekä sukupuolten tasa-arvon ja naisten oikeuksien heikentymisen useissa jäsenvaltioissa ja maailmanlaajuisesti;

14.

panee tyytyväisenä merkille instituutin kattavan hyvinvointipolitiikan, johon sisältyy useita henkilöstön työ- ja yksityiselämän tasapainoa, etätyötä ja tervettä elämäntapaa tukevia toimenpiteitä; panee psykologisen tuen osalta merkille, että vuonna 2021 saatiin päätökseen yksi riippumaton tutkimus työpaikkakiusaamista koskevasta väitteestä ja että se johti tutkimuksen kohteena olevan henkilöstön jäsenen irtisanomiseen; antaa tunnustusta instituutin henkilöstöään varten laatimasta kattavasta koulutussuunnitelmasta; kannustaa instituuttia kehittämään pitkän aikavälin henkilöstöpolitiikan, jossa käsitellään työ- ja yksityiselämän tasapainoa, elinikäistä ohjausta ja erityisten koulutusmahdollisuuksien tarjoamista urakehitystä varten, sukupuolten tasapuolista edustusta kaikilla henkilöstötasoilla, etätyötä, oikeutta olla tavoittamattomissa, maantieteellisen tasapainon parantamista, jotta varmistetaan kaikkien jäsenvaltioiden asianmukainen edustus, vammaisten henkilöiden palvelukseenottoa ja integrointia sekä sen varmistamista, että heitä kohdellaan yhdenvertaisesti ja heidän mahdollisuuksiaan edistetään laajasti;

Hankinnat

15.

panee merkille, että vuonna 2021 saatiin päätökseen 47 hallinnollista hankintamenettelyä ja 62 operatiivista hankintamenettelyä; panee merkille, että instituutti päivitti hankintoja koskevat henkilöstön ohjeet, mukaan lukien tarkistuslistat, sisäiset aikataulut ja menettelyvaiheet, hankintatoimien yhteydessä tuotettavien asiakirjojen laadun parantamiseksi;

16.

panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen, jonka mukaan instituutti suoritti vuonna 2021 sääntöjenvastaisia maksuja (yhteensä 12 200 euroa) sellaisten käännöspalvelujen hankinnasta, jotka eivät kuuluneet asianomaisen kiinnostuksenilmaisupyynnön soveltamisalaan;

17.

muistuttaa, että kaikissa hankintamenettelyissä on tärkeää varmistaa reilu kilpailu tarjoajien välillä ja hankkia tavaroita ja palveluja parhaaseen mahdolliseen hintaan siten, että samalla kunnioitetaan avoimuuden, suhteellisuuden, yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita; pyytää ottamaan käyttöön komission sähköisiin hankintoihin kehittämät tietotekniset välineet; kehottaa lisäämään hankintaohjeisiin ajantasaisen selvennyksen menettelyistä ja malleista; panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen, jonka mukaan julkisiin hankintoihin liittyvät puutteet ovat kasvussa ja muodostavat edelleen maksujen sääntöjenvastaisuuden suurimman syyn useimmissa virastoissa;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

18.

panee merkille instituutin nykyiset toimet ja jatkuvat pyrkimykset avoimuuden, eturistiriitojen ennaltaehkäisyn ja hallinnan sekä väärinkäytösten paljastajien suojelun varmistamiseksi; panee merkille, että instituutti viimeistelee parhaillaan eturistiriitoja koskevia toimintaohjeitaan; panee merkille, että vuosien 2021–2023 petostentorjuntastrategia pantiin menestyksekkäästi täytäntöön vuonna 2021 siihen liittyvän toimintasuunnitelman mukaisesti ja OLAFin esittämien menetelmien pohjalta; pitää myönteisenä, että vuonna 2021 järjestettiin lisäksi useita eettisiä kysymyksiä ja lahjomattomuutta koskevia koulutuksia sekä petostentorjuntaa koskevia tiedotustilaisuuksia; painottaa, että on otettava käyttöön tai ajantasaistettava säännöllisesti järjestelmällisiä sääntöjä, jotka koskevat avoimuutta, jääviyttä, eturistiriitoja, laitonta lobbausta ja pyöröovi-ilmiötä;

19.

toteaa, että instituutti on julkaissut verkkosivustollaan johtajansa ja useimpien hallintoneuvostonsa jäsenten ansioluettelot ja sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset; muistuttaa ansioluetteloiden ja sidonnaisuuksia koskevien ilmoitusten julkaisemisen tärkeydestä; kehottaa instituuttia julkaisemaan kaikkien hallintoneuvostonsa jäsenten ansioluettelot ja sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset;

Sisäinen valvonta

20.

panee tyytyväisenä merkille toimenpiteet, jotka instituutti toteutti vuonna 2021 sisäisen valvonnan järjestelmänsä vahvistamiseksi; panee tässä yhteydessä merkille jälkitarkastusten suorittamista koskevan menettelyn tarkistamisen; antaa tässä yhteydessä tunnustusta siitä, että jälkitarkastuksia on tehty syyskuusta 2021 alkaen ja niihin liittyvät tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen johdosta aloitetut toimet on saatettu päätökseen; panee lisäksi tyytyväisenä merkille, että instituutti päivitti laadunvarmistuspolitiikkaansa, jossa määritellään hankkeiden erityiset valvontatoimenpiteet;

21.

toteaa huolestuneena, että tilintarkastustuomioistuin teki huomautuksia useista puutteista hallinto- ja valvontajärjestelmissä; panee merkille, että ensimmäinen huomautus koski eräässä rekrytointimenettelyssä havaittuja puutteita, jotka heikensivät avoimuuden ja hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun periaatteita, ja että toinen huomautus koski yhden kansallisten asiantuntijoiden valintamenettelyn puutteita, jotka heikensivät valintamenettelyn objektiivisuutta ja viittaavat siihen, että instituutin sisäisessä valvonnassa on puutteita, panee merkille, että kolmas huomautus liittyy hankintamenettelyyn, jossa kaikki arviointikomitean jäsenet kuuluivat samaan hallinnolliseen yksikköön, mikä on vastoin varainhoitoasetuksen 150 artiklan 3 kohtaa; palauttaa mieliin, että rekrytointimenettelyjen menettelylliset puutteet heikentävät avoimuuden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteita; vaatii instituuttia parantamaan sisäistä rekrytointimenettelyään, jotta arviointiprosesseja ja avoimia toimia koskevia ilmoituksia voidaan selkiyttää;

22.

panee merkille, että komission sisäisen tarkastuksen vuosia 2019–2021 koskevan sisäisen tarkastuksen strategisen tarkastussuunnitelman mukaan vuonna 2021 suoritettiin yhteensä 1 800 valvontatoimea 40 tapahtuman otoksessa, jossa tarkastettu määrä oli kaikkiaan 920 776 euroa; panee merkille, että lopulliset tulokset osoittavat, että käytössä olevalla sisäisen valvonnan järjestelmällä varmistetaan varainhoitosääntöjen ja sisäisten menettelyjen noudattaminen tapahtumissa; panee merkille, että kertomukseen sisältyi neljä suositusta, jotka koskevat sisäisen valvonnan tehostamista vähäisten puutteiden korjaamiseksi; panee tyytyväisenä merkille, että instituutti pani kaikilta osin täytäntöön kaikki suositukset myös edellisiltä vuosilta ja että sisäinen tarkastus saattoi niihin liittyvät toimet päätökseen helmikuussa 2022;

23.

panee merkille, että vuoden 2021 sisäistä valvontaa koskeva erityisarviointi suoritettiin instituutin sisäisen valvonnan kehyksen ja sisäisen valvonnan arviointia koskevien ohjeiden mukaisesti; panee merkille kyseisen arvioinnin päätelmän, jonka mukaan kaikki periaatteet ovat käytössä ja toimivat tarkoitetulla tavalla ja sisäisen valvonnan järjestelmän osa-alueilla 2, 3 ja 5 havaittiin kuusi kohtalaista puutetta; kehottaa instituuttia tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle näiden puutteiden käsittelyssä saavutetusta edistyksestä; panee tyytyväisenä merkille instituutin toteuttamat toimet riskien lieventämiseksi, myös arkaluonteisten tehtävien osalta;

24.

kehottaa instituuttia vahvistamaan edelleen sisäisiä valvontamekanismejaan, mukaan lukien sisäisen korruptiontorjuntamekanismin perustaminen;

Digitalisaatio ja vihreä siirtymä

25.

panee merkille, että instituutti pyrki varmistamaan työpaikan kustannustehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden; panee merkille, että instituutti on perustanut virkamatkojen hallinnointivälineen, jonka avulla voidaan seurata matkoista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä; panee merkille, että vuoden 2021 seurannan mukaan instituutin virkamatkojen hiilidioksidipäästöt olivat kahdeksan tonnia; panee merkille, että instituutti on sisällyttänyt ympäristötoimenpiteitä koskevat vaatimukset monentyyppisiin sopimuksiin; panee tyytyväisenä merkille instituutin sitoumuksen asentaa aurinkopaneeleja Vilnassa sijaitseviin tiloihinsa, jotta voidaan parantaa rakennuksen ympäristötehokkuutta ja käyttää ainoastaan vihreitä energialähteitä; panee kiinnostuneena merkille, että instituutti on hankkinut sovelluksen, jonka avulla se voi seurata ympäristöjalanjälkeään, ja että sovellus oli tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2022; kehottaa instituuttia ilmoittamaan budjettivallan käyttäjälle tähän asiaan liittyvästä kehityksestä;

26.

panee merkille, että instituutti digitalisoi keskeiset prosessinsa kokonaan vuonna 2021 ottamalla käyttöön sähköisiä työnkulkuja ja sähköisen allekirjoituksen; panee merkille, että instituutti on päivittänyt tieto- ja viestintätekniikan turvallisuutta koskevaa politiikkaansa ja tiedonhallintapolitiikkaansa; panee tyytyväisenä merkille instituutin vastauksen, jonka mukaan sillä on käytössä kyberturvallisuuspolitiikka ja se on toteuttanut useita kyberturvallisuustoimenpiteitä, kuten monivaiheisen todennusjärjestelmän ja tietotekniikkatiimin jäsenten turvallisuuskoulutuksen; kannustaa instituuttia tekemään säännöllisiä riskinarviointeja tietoteknisestä infrastruktuuristaan ja varmistamaan kyberpuolustuksensa säännölliset tarkastukset ja testit;

Toiminnan jatkuvuus covid-19-kriisin aikana

27.

panee merkille, että instituutti mukautti nopeasti toimintatapojaan varmistaakseen toiminnan jatkuvuuden tarkistetun yhtenäisen ohjelma-asiakirjan mukaisesti; kiittää tuesta, jota instituutti antoi neuvoston puheenjohtajavaltioille Portugalille ja Slovenialle tarjoamalla sukupuolten tasa-arvoa koskevaa uutta näyttöä pohjaksi covid-19:n sosioekonomisia vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon koskeviin neuvoston päätelmiin; panee merkille, että oikeus- ja sisäasioiden virastojen verkostossa on keskusteltu yhteisistä aloitteista, jotka koskevat covid-19-kriisitoimia ja toiminnan jatkuvuussuunnitelmia; panee tyytyväisenä merkille, että instituutti päivitti toiminnan jatkuvuussuunnitelmaansa heinäkuussa 2022;

28.

kannustaa virastoa hyödyntämään käytännössä covid-19-pandemiasta saatuja kokemuksia henkilöstön matkojen suhteen, jotta tulevaisuudessa voidaan paremmin järjestää kokouksia, tapahtumia ja haastatteluja, jotka voitaisiin toteuttaa tehokkaammin etä- kuin lähimuodossa;

Muita asioita

29.

antaa instituutille tunnustusta sen pyrkimyksistä lisätä julkista näkyvyyttään lehdistötilaisuuksilla ja -tiedotteilla, mediakampanjoilla, kuten 16-päiväisellä aktivismitapahtumalla, ja tiiviillä yhteydenpidolla toimittajiin; panee merkille instituutin sosiaalisen median ja mediapyyntöjen parantuneet mittaustiedot;

30.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/104/EY, annettu 19. marraskuuta 2008, vuokratyöstä (EUVL L 327, 5.12.2008, s. 9).

(3) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0190.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/306

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1885,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisestä

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan tasa-arvoinstituutin lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä instituutille (06248/2023 – C9-0087/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euroopan tasa-arvoinstituutin perustamisesta 20. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1922/2006 (4) ja erityisesti sen 15 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0121/2023),

1.	hyväksyy Euroopan tasa-arvoinstituutin varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisen;

2.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan tasa-arvoinstituutin johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 403, 30.12.2006, s. 9.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/307

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1886,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen (EIOPA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä viranomaiselle (06248/2023 – C9-0088/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/79/EY kumoamisesta 24. marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1094/2010 (4) ja erityisesti sen 64 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0103/2023),

1.	myöntää Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toimitusjohtajalle vastuuvapauden viranomaisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 331, 15.12.2010, s. 48.

(1) EUVL C 141, 29.3.2022, s. 141.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/309

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1887,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen (EIOPA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0103/2023),

ottaa huomioon, että Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2021 oli 32 839 626 euroa, mikä merkitsee 15,69 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna; ottaa huomioon, että viranomaisen toiminta rahoitetaan unionin rahoitusosuudella (12 140 600 euroa eli 36,96 prosenttia) sekä jäsenvaltioiden kansallisten valvontaviranomaisten rahoitusosuuksilla (20 258 026 euroa eli 61,69 prosenttia);

ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2021 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viranomaisen tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset;

Talousarvio- ja varainhallinto

panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2021 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 99,98 prosenttia eli 0,02 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2020; panee kuitenkin merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 79,12 prosenttia eli 3,67 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2020; kehottaa viranomaista nostamaan maksumäärärahojen käyttöastetta;

Toiminnan tuloksellisuus

panee merkille, että viranomainen käyttää tiettyjä mittareita, kuten keskeisiä tulosindikaattoreita, arvioidakseen toiminnastaan saatavaa lisäarvoa ja muita mittareita parantaakseen talousarviohallintoaan; panee merkille, että viranomainen asetti vuonna 2021 neljätoista strategisen tason tulostavoitetta työnsä seitsemällä keskeisellä osa-alueella; panee tyytyväisenä merkille, että viranomainen saavutti tai ylitti 12 näistä tavoitteista ja on saavuttamassa tavoitteet kahden jäljellä olevan keskeisen tulosindikaattorin osalta;

panee merkille, että viranomainen toimitti ajoissa 304 tuotetta ja palvelua eli 88 prosenttia kokonaismäärästä ja lisäksi 35 tuotetta ja palvelua viivästyi hieman ja kahdeksan jäi toteuttamatta, mikä johtui usein siitä, että asioita priorisoitiin uudelleen poliittisten päätösten, covid-19-pandemian vaikutusten, muihin aloitteisiin liittyvien yhteyksien ja resurssien puutteen vuoksi;

on tyytyväinen viranomaisen tärkeimpiin saavutuksiin vuonna 2021; panee merkille, että on kehitetty teknisiä standardeja, joilla pyritään torjumaan rahoitustuotteiden ”viherpesua” ja parantamaan vähittäismarkkinoille tarkoitettuja paketoituja ja vakuutusmuotoisia sijoitustuotteita koskevien avaintietoasiakirjojen saatavuutta yksityissijoittajille; panee tyytyväisenä merkille, että viranomainen julkaisi vuonna 2021 valvontaviranomaisten riippumattomuuteen sovellettavat kriteerit ja käsitteli valvontakäytäntöjen lähentymistä muun muassa asioissa, jotka koskevat valvontakäytäntöjä ja odotuksia rikkomistapauksissa; panee tyytyväisenä merkille, että on kehitetty eurooppalainen järjestelmäriskin arviointikehys, jonka avulla viranomainen ja sen jäsenet voivat muodostaa näkemyksen Euroopan vakuutusmarkkinoiden suuntauksista ja kehityksestä sekä potentiaalisesta järjestelmäriskistä;

panee merkille, että vuonna 2021 viranomainen kohdensi uudelleen henkilöresursseja tukeakseen valvontakäytäntöjen lähentymistä; toteaa, että tämä kohdentaminen oli tilintarkastustuomioistuimen viranomaiselle erityiskertomuksessaan nro 29/2018 antaman suosituksen johdosta toteutettu jatkotoimi; panee merkille digitalisaatioon liittyvät toimet, joita viranomainen on toteuttanut tehokkuuden lisäämiseksi muun muassa päivittämällä keskeistä teknistä infrastruktuuria, toteuttamalla aloitteita liiketoimintaprosessien automatisoinnin edistämiseksi ja tekemällä parannuksia Extranetiin;

Henkilöstöpolitiikka

panee merkille, että 31. joulukuuta 2021 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 99 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 138 väliaikaisesta toimesta 137 oli täytettynä (vuonna 2020 hyväksyttyjä toimia oli 127); panee merkille, että vuonna 2021 viranomaisen palveluksessa työskenteli lisäksi 33 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 23 kansallista asiantuntijaa;

panee merkille toimet, joita viranomainen on toteuttanut henkilöstön sukupuolijakauman tasapainottamiseksi; panee merkille viranomaisen vuodelta 2021 ilmoitetun sukupuolijakauman, josta käy ilmi, että sen ylemmässä johdossa on viisi miestä (63 prosenttia) ja kolme naista (38 prosenttia), johtokunnassa kolme miestä (43 prosenttia) ja neljä naista (57 prosenttia) ja koko henkilöstössä 98 miestä (52 prosenttia) ja 89 naista (48 prosenttia); kehottaa viranomaista kehittämään edelleen pitkän aikavälin henkilöstöpolitiikkaa, jossa käsitellään työ- ja yksityiselämän tasapainoa, elinikäistä ohjausta ja erityisten koulutusmahdollisuuksien tarjoamista urakehitystä varten, sukupuolten tasapuolista edustusta kaikilla henkilöstötasoilla, etätyötä, oikeutta olla tavoittamattomissa, maantieteellisen tasapainon parantamista, jotta varmistetaan kaikkien jäsenvaltioiden asianmukainen edustus, vammaisten henkilöiden palvelukseenottoa ja integrointia sekä sen varmistamista, että heitä kohdellaan yhdenvertaisesti ja heidän mahdollisuuksiaan edistetään laajasti;

panee tyytyväisenä merkille, että etätyöskentelyn aikana viranomainen suoritti myös palvelukseenottonsa etänä ja sen painopisteenä oli turvata oikeanlaiset profiilit, jotta voitiin varmistaa viranomaisen toimeksiannon jatkuva toteuttaminen, ja että viranomainen jatkoi uusien tulokkaiden integroimista läpi vuoden järjestämällä heille erityisiä perehdytystilaisuuksia ja tarvittavaa tukea heidän aloittaessaan viranomaisen palveluksessa etänä;

panee merkille, että viranomainen tarjosi vuonna 2021 henkilöstölle ja johdolle kohdennettua koulutusta, jossa käsiteltiin uutta työtilannetta, kuten hybriditiimejä ja etätyötä; panee erityisesti merkille, että johtamis- ja hallinnointitaidot olivat keskiössä johtoryhmän koulutuksessa vuonna 2021;

10.

panee tyytyväisenä merkille toimet, joita viranomainen toteutti vuonna 2021 tuodakseen vakuutus- ja eläkealaa, etenkin alan johtotehtäviä, esille kannattavana uravalintana naisille, julkaisemalla joukon johtotehtävissä olevien naisten profiileja ja ottamalla puhujien moninaisuuden yhdeksi päätöksentekokriteeriksi valittaessa puhujia puhetilaisuuksiin;

11.

panee merkille, että valituslautakunnan kokoonpano vaihtui 1. joulukuuta 2021; panee lisäksi merkille, että vaihdos koski viittä jäsentä ja viittä varajäsentä, joiden toimikausi kestää 30 päivään marraskuuta 2026 saakka ja on uusittavissa kerran;

12.

panee tyytyväisenä merkille, että on hyväksytty ihmisarvon suojelua sekä työpaikkakiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet; panee merkille käytössä olevan yksityiskohtaisen menettelyn toimintaperiaatteiden täytäntöönpanon varmistamiseksi; antaa viranomaiselle tunnustusta siitä, että sillä on sisäinen häirintäyhdyshenkilöiden verkosto, johon kuuluvat henkilöt on koulutettu antamaan henkilöstölle neuvontaa ja osallistumaan tarvittaessa häirintää koskevaan epäviralliseen menettelyyn; panee tyytyväisenä merkille, että on otettu käyttöön hallinnollisia tutkimuksia ja kurinpitomenettelyjä koskeva mallipäätös; toteaa, että tämä mallipäätös edistää niiden henkilöiden suojelutoimenpiteitä, joiden väitetään joutuneen häirinnän kohteeksi;

13.

antaa viranomaiselle tunnustusta siitä, että se on sitoutunut proaktiiviseen monimuotoisuuden johtamismalliin, jossa ei tyydytä pelkästään siihen, että varmistetaan syrjintäkieltoa ja tasa-arvoa koskevien sääntöjen noudattaminen; panee tyytyväisenä merkille monimuotoisuus- ja osallisuusstrategian ja yksityiskohtaisen toimintasuunnitelman hyväksymisen, EU:n virastojen verkoston (EUAN) monimuotoisuutta ja osallisuutta koskevan peruskirjan hyväksymisen ja monialaisia toimenpiteitä koskevat toimet; panee merkille, että tällaisiin toimenpiteisiin kuuluvat yhteistyö muiden toimielinten kanssa, oikeudenmukaisen ja tasapuolisen urakehityksen varmistaminen ja kohdennetut toimenpiteet tiettyjen ryhmien osalta;

Hankinnat

14.

panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen, että viranomaisen tiloja koskevassa vuokrasopimuksessa määrätään, että vuokranantajan on annettava etukäteen suostumus ennen kuin kiinteistöön voidaan tehdä muutoksia tai siihen voidaan asentaa lisävarusteita; panee lisäksi merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen määräyksestä, että vain vuokranantajan nimeämät urakoitsijat voivat suorittaa muutos- tai asennustyöt; pitää valitettavana, että viranomainen antoi näiden sopimusvelvoitteiden vuoksi kunnostustyöt suoraan vuokranantajan nimeämille toimeksisaajille ilman asianmukaista hankintamenettelyä; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen päätelmän, jonka mukaan tähän sopimusehtoon liittyvät määrät (vuonna 2021 maksetut 288 125 euroa) olivat näin ollen sääntöjenvastaisia; kehottaa viranomaista noudattamaan sovellettavien sääntöjen mukaisia velvoitteitaan sen käynnistäessä tulevia hankintamenettelyjään;

15.

muistuttaa, että hankintamenettelyssä on tärkeää varmistaa reilu kilpailu tarjoajien välillä ja hankkia tavaroita ja palveluita parhaaseen mahdolliseen hintaan siten, että samalla kunnioitetaan avoimuuden, suhteellisuuden, yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita; panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen, jonka mukaan julkisiin hankintoihin liittyvät puutteet ovat kasvussa ja ovat edelleen maksujen sääntöjenvastaisuuden suurin syy useimmissa virastoissa; kehottaa viranomaista ottamaan käyttöön komission sähköisiin hankintamenettelyihin kehittämät tietotekniset välineet; kehottaa komissiota selventämään ja päivittämään menettelyjä ja malleja hankintaohjeissa;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

16.

panee merkille, että vuonna 2021 viranomaisen hallintoneuvoston työjärjestyksen mukaan hallintoneuvoston jäsenet, joilla oli eturistiriita jossain asiassa, eivät saaneet osallistua kyseistä asiaa koskeviin keskusteluihin tai äänestyksiin hallintoneuvostossa, mutta he olisivat kuitenkin läsnä kokouksessa; yhtyy tilintarkastustuomioistuimen huomautukseen, jonka mukaan sellaisten hallintoneuvoston jäsenten, joilla on eturistiriita jossain asiassa, läsnäolo hallintoneuvoston kokouksissa vaarantaisi hallintoneuvoston riippumattomuuden; panee lisäksi merkille tilintarkastustuomioistuimen havainnot, joiden mukaan kaksi arvioijaa, jotka hallintoneuvosto nimittää laatimaan puheenjohtajan ja toimitusjohtajan vuotuiset tuloksellisuuskertomukset, pysyvät tehtävässään jopa silloin, kun heihin saattaa liittyä eturistiriita; panee tyytyväisenä merkille, että hallintoneuvosto tarkisti työjärjestystään heinäkuussa 2022 ja pani täytäntöön tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen, joka koski niiden hallintoneuvoston jäsenten, joita eturistiriita koskee, läsnäoloa keskusteluissa ja äänestyksissä; panee lisäksi merkille, että viranomaisen johtokunta hyväksyi joulukuussa 2022 tarkistetun päätöksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan arvioinnista tilintarkastustuomioistuimen huomautusten mukaisesti;

17.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa tarkasteltiin yhtä vuosien 2019 ja 2021 välille ajoittuvaa tapausta, jossa saattoi esiintyä eturistiriita siitä syystä, että korkeassa virka-asemassa oleva henkilöstön jäsen otti vastaan uuden työpaikan viranomaisen ulkopuolelta; panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen, jonka mukaan viranomainen ei tässä tapauksessa kuullut sekakomiteaa ja rikkoi näin ollen asetuksen N:o 31 (ETY) 11 (Euratom) (2) (henkilöstösäännöt) 16 artiklaa ja henkilöstösääntöjen liitteessä II olevaa 2 artiklaa; panee kuitenkin merkille joulukuussa 2022 hyväksytyn, viranomaisen henkilöstön jäseniä koskevan eettisen säännöstön tarkistetun version, jonka mukaan voidaan perustaa erilaisia henkilöstösääntöjen 9 artiklan mukaisia pariteettikomiteoita, myös ylempää johtoa varten;

18.

panee tyytyväisenä merkille, että viranomaisen verkkosivustolla julkaistaan viranomaisen oikeudellisten vaatimusten mukaisesti hallintoneuvoston ja johtokunnan jäsenten ansioluettelot, viranomaisen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan esittely ja viranomaisen osastopäälliköiden lyhyt esittely; panee lisäksi tyytyväisenä merkille, että viranomaisen verkkosivustolla julkaistaan sen henkilöstön tapaamiset edunvalvojien kanssa;

19.

kiittää viranomaista erityisesti siitä, että se on yksi yhdeksästä virastosta, jotka olivat ottaneet käyttöön omat sisäiset sääntönsä paikkaamaan sitä, ettei unionin lainsäädännössä säännellä virastojen hallintoneuvostojen jäsenten toimintaa, ja toteaa, että viranomainen soveltaa siten mahdollisten pyöröovitilanteiden käsittelyyn lainsäädännön asettamia vähimmäisvaatimuksia tiukempia vaatimuksia;

20.

painottaa, että tarvitaan järjestelmällisiä sääntöjä, jotka koskevat avoimuutta, jääviyttä, eturistiriitoja ja laitonta lobbausta; kehottaa viranomaista ottamaan käyttöön myös sisäisiä korruption vastaisia toimia; kehottaa viranomaista tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asian edistymisestä;

21.

panee merkille käytössä olevat ulkoista ja sisäistä väärinkäytösten paljastamista koskevat säännöt; panee tyytyväisenä merkille, että viranomainen on luonut verkkosivustolleen erityisen julkisen verkkosivun sekä asiointiosoitteen, johon on rajoitettu pääsyoikeus, varmistaakseen väärinkäytösten paljastajien suojelun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1094/2010 (3) 17 a artiklan mukaisesti; panee tyytyväisenä merkille, että viranomaisen täytäntöönpanosääntöjä, joissa vahvistetaan väärinkäytösten paljastamista koskevat ohjeet, kehitetään edelleen;

Sisäinen valvonta

22.

panee tyytyväisenä merkille, että viranomainen on pannut täytäntöön kaikki komission sisäisen tarkastuksen kriittiset ja erittäin tärkeät suositukset ja että se seuraa tiiviisti jäljellä olevien suositusten täytäntöönpanoa asiaa koskevien toimintasuunnitelmien avulla ja sovittujen määräaikojen puitteissa;

23.

panee merkille, että viranomainen suoritti sisäisen valvonnan kehyksensä vuotuisen arvioinnin ja totesi, että kaikki osatekijät ja periaatteet on pantu täytäntöön ja ne toimivat suunnitellusti, mutta joitakin parannuksia tarvitaan muun muassa toiminnan jatkuvuuteen, prosessinhallintaan, koulutukseen ja tiedotukseen liittyvissä asioissa; panee tyytyväisenä merkille, että viranomainen on tarkastellut järjestelmällisesti valvontaan liittyviä tuloksia ja indikaattoreita sekä sisäisen tarkastuksen, laatua valvovan komitean, tilintarkastusyhteisöjen ja tilintarkastustuomioistuimen esittämiä huomautuksia ja suosituksia;

24.

on tyytyväinen viranomaisen vuonna 2021 toteuttamiin toimenpiteisiin, jotka liittyvät uusien valtuuksien ja tehtävien täytäntöönpanoon liittyvien riskien torjuntaan, pätevyysvaatimukset täyttävän ammattitaitoisen henkilöstön houkuttelemiseen ja kyberturvallisuusuhkien torjuntaan; panee merkille, että viranomainen toteaa tehneensä vuonna 2021 riskinhallintaprosessiinsa parannuksia, joilla pyritään integroimaan paremmin suunnittelu- ja raportointiprosessit, neljännesvuosittaiset seurantatoimet ja kaikkien riskirekisterien tehostaminen; panee tyytyväisenä merkille, että viranomainen analysoi vuonna 2021 aiempien petostentorjuntastrategioidensa tuloksia, mikä oli avuksi määriteltäessä viranomaisen nykyistä petostentorjuntastrategiaa 2022–2024;

25.

panee merkille, että viranomainen teki vuonna 2021 ensimmäistä kertaa arvioinnin ennakko- ja jälkitoimia, talousarviohallintoa, suunnittelua, arviointia, petostentorjuntaa, tietosuojaa, etiikkaa, riskinhallintaa ja sisäistä valvontaa koskevien valvontatoimiensa kustannustehokkuudesta; panee lisäksi merkille, että vuonna 2021 näiden valvontatoimien välittömät kustannukset olivat 1,98 prosenttia viranomaisen vuoden 2021 kokonaistalousarviosta ja niitä varten osoitettiin 7,47 kokoaikavastaavaa; antaa viranomaiselle tunnustusta sen valvontatoimien huomattavasta kustannustehokkuudesta;

Digitalisaatio ja vihreä siirtymä

26.

panee merkille, että viranomainen teki yhteistyötä ulkopuolisten konsulttien kanssa erilaisten tietotekniikkahankkeiden toteuttamiseksi; on tyytyväinen viranomaisen toimiin uuden pilvipalvelustrategian kehittämiseksi ja valmisteluihin, joita se teki vuosina 2022 ja 2023 toteutettavaa merkittävää teknistä siirtymää varten;

27.

muistuttaa, että on tärkeää investoida tieto- ja viestintätekniseen henkilöstöön, jolla on pitkäaikaiset sopimukset, jotta vältetään aivovuoto, tehottomuus ja mahdollisesti korkeampi kyberhyökkäysten riski ja alttius niille;

28.

kannustaa viranomaista työskentelemään tiiviissä yhteistyössä Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston (ENISA) ja unionin toimielinten, elinten ja virastojen tietotekniikan kriisiryhmän (CERT-EU) kanssa ja tekemään säännöllisiä riskinarviointeja tietotekniikkainfrastruktuuristaan ja varmistamaan kyberpuolustuksensa säännölliset tarkastukset ja testit; kehottaa tarjoamaan viranomaisen kaikille henkilöstön jäsenille säännöllisesti päivitettäviä kyberturvallisuuteen liittyviä koulutusohjelmia; kehottaa viranomaista kehittämään edelleen kyberturvallisuutta koskevia toimintaperiaatteitaan ja tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asian edistymisestä;

29.

panee merkille, että viranomainen on investoinut covid-19-pandemian torjuntatoimien vuoksi säästyneet varat uusiin teknologioihin ja prosessien digitalisointiin, kuten muun muassa yleiseurooppalaista yksilöllistä eläketuotetta (PEPP) koskevien rekistereiden täytäntöönpanoon ja uuden liiketoimintatiedon hallintaratkaisun (BI 2.0) kehittämiseen;

30.

panee tyytyväisenä merkille, että viranomainen hyväksyi 1. heinäkuuta 2021 tieto- ja viestintätekniikan turvallisuutta ja hallintoa koskevat ohjeet tavoitteenaan kehittää kaikkien taloushallintojärjestelmään osallistuvien digitaalista häiriönsietokykyä;

31.

on tyytyväinen, että viranomainen toteuttaa parhaillaan tilintarkastustuomioistuimen suosituksen mukaisesti ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmää (EMAS), jonka sertifiointia on kaavailtu alustavasti vuodeksi 2022; panee lisäksi tyytyväisenä merkille, että viranomainen on perustanut ympäristönäkökohtia koskevan rekisterin, jossa esitetään yksityiskohtaisesti viranomaisen keskeiset ympäristövaikutukset, laatinut toimintasuunnitelman, johon sisältyy noin 140 toimea, ja perustanut ympäristöasioiden hallintajärjestelmän; panee merkille viranomaisen toteuttamat toimet, joilla se pyrkii vähentämään hallinnollisten toimiensa ympäristövaikutuksia muun muassa vähentämällä paperin käyttöä, ottamalla käyttöön sähköiset työnkulut ja tukemalla virtuaalista osallistumista tapahtumiin;

32.

panee tyytyväisenä merkille, että viranomainen on liittynyt toimielinten väliseen päästökompensaatiota koskevaan hankintamenettelyyn ja aikoo kompensoida vuodesta 2022 alkaen noin 250–300 tonnia organisaation toimintaan, kuten välttämättömään liikematkustukseen, liittyviä hiilidioksidipäästöjä; on myös tyytyväinen siihen, että viranomainen aikoo vähentää paikan päällä järjestettävien tapaamisten ja virkamatkojen määrää 35 prosentilla vuodesta 2022 alkaen;

Toiminnan jatkuvuus covid-19-kriisin aikana

33.

toteaa, että vuonna 2021 oli merkillepantavan vaativa vuotuinen työohjelma, johon sisältyi työtä, joka oli vuonna 2020 jätetty toteuttamatta viranomaisen työhön kohdistuneiden covid-19-pandemian vaikutusten vuoksi; kannustaa viranomaista hyödyntämään sen henkilöstön matkoista saatuja kokemuksia käytännössä, jotta tulevaisuudessa voidaan paremmin järjestää kokoukset ja tehtävät, jotka hoituvat tehokkaammin etänä kuin paikan päällä;

34.

panee merkille, että viranomainen oli kertomansa mukaan edelleen soveltanut erilaisia henkilöstöä, vierailijoita sekä johtokunnan ja hallintoneuvoston jäseniä koskevia toimenpiteitä covid-19-viruksen leviämisen hidastamiseksi ja toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi; panee erityisesti merkille, että viranomaisen koko henkilöstö ja sen kaikki hallintoelimet ja työryhmät jatkoivat edelleen kokoaikaista etätyötä; panee lisäksi merkille, että viranomainen ilmoitti edellisvuoden tapaan noin 1 150 000 euron budjettisäästöistä, jotka johtuivat pääasiassa henkilöstön virkamatkojen keskeyttämisestä ja henkilöstön sekä johtokunnan ja hallintoneuvoston kokousten järjestämisestä yksinomaan etänä;

Muita huomautuksia

35.

on tyytyväinen viranomaisen muiden virastojen kanssa tekemään tietotekniikka-alan yhteistyöhön, jossa on työstetty yhteisiä hankkeita, joiden päämääränä on muun muassa ottaa käyttöön digitaalinen, sääntelyn edellyttämä raportointi sekä soveltuvuus- ja luotettavuusarviointia koskevien tietojen vaihtoon tarkoitettu alusta ja kehittää niitä; panee tyytyväisenä merkille, että viranomainen osallistui vuonna 2021 Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston aloitteesta järjestettyihin häirintäyhdyshenkilöitä koskeviin yhteisiin valvontatilaisuuksiin;

36.

panee merkille toimet, joita viranomainen on toteuttanut lisätäkseen näkyvyyttään julkisuudessa tehostamalla läsnäoloaan sosiaalisessa mediassa, pitämällä lehdistötilaisuuksia, antamalla haastatteluja tiedotusvälineille, järjestämällä tapaamisia kuluttajajärjestöjen ja tiedemaailman edustajien kanssa tai osallistumalla kolmansien osapuolten järjestämiin puhetilaisuuksiin; kehottaa viranomaista jatkamaan ja tehostamaan toimiaan, joiden tarkoituksena on lisätä sen näkyvyyttä julkisuudessa ja tavoittaa suuri yleisö paremmin;

37.

(2) Asetus N:o 31 (ETY), 11 (Euratom), Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiajärjestön virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta (EYVL 45, 14.6.1962, s. 1385/62).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1094/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/79/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 48).

(4) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0190.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/315

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1888,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen (EIOPA) varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisestä

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä viranomaiselle (06248/2023 – C9-0088/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0103/2023),

1.	hyväksyy Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisen;

2.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 331, 15.12.2010, s. 48.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/316

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1889,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä instituutille (06248/2023 – C9-0089/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin perustamisesta 11. maaliskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 294/2008 (4) ja erityisesti sen 21 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutista 20. toukokuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/819 (5) ja erityisesti sen 23 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0130/2023),

1.	myöntää Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) johtajalle vastuuvapauden instituutin talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 97, 9.4.2008, s. 1.

(5) EUVL L 189, 28.5.2021, s. 61.

(1) EUVL C 141, 29.3.2022, s. 161.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/318

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1890,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0130/2023),

A.	toteaa, että Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2021 oli 360 913 825,71 euroa, mikä merkitsee 42,26 prosentin vähennystä vuoteen 2020 verrattuna;

B.	ottaa huomioon, että hallintoneuvosto osoitti 357 511 198 euroa (96 prosenttia) instituutin kahdeksalle osaamis- ja innovaatioyhteisölle niiden vuoden 2021 liiketoimintasuunnitelmien toteuttamista varten;

C.	ottaa huomioon, että talousarvio varainhoitovuodeksi 2021 pieneni, koska osaamis- ja innovaatioyhteisöille myönnettiin ja maksettiin vuonna 2021 huomattavasti aiempaa vähemmän avustuksia, mikä johtui siirtymisestä edellisestä monivuotisesta rahoituskehyksestä uuteen monivuotiseen rahoituskehykseen;

D.	ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan instituutin tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2021 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että instituutin tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja asianmukaiset (sääntöjenmukaiset);

Talousarvio- ja varainhallinto

panee merkille, että varainhoitovuonna 2021 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli kyseisenä vuonna maksusitoumusmäärärahojen osalta 97,91 prosenttia eli 1,94 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2020; toteaa lisäksi, että kyseisenä vuonna maksumäärärahojen käyttöaste oli 99,47 prosenttia, mikä merkitsee 0,34 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna;

panee merkille, että instituutin vuosien 2021–2027 strateginen innovaatio-ohjelma on hyväksytty ja siinä on otettu huomioon instituutin aiempaa suurempi talousarvio, joka on lähes kolme miljardia euroa tälle seitsemän vuoden kaudelle, sekä sen laajennettu toimeksianto;

toteaa instituutin erään tilapäisen työntekijän 1 200 euron matka- ja oleskelukulujen korvaamista koskevan seurantahuomautuksen osalta, että instituutti käynnisti vuonna 2022 korjaavana toimenpiteenä tilapäispalvelujen hankintaa koskevan uuden tarjouskilpailun, joka kattaa tilapäisten toimihenkilöiden työmatkakulut ja matkustukseen liittyvät seikat mahdollisten riskien pienentämiseksi;

Toiminnan tuloksellisuus

panee merkille, että instituutilla on käytössä sen osaamis- ja innovaatioyhteisöihin liittyvien keskeisten tulosindikaattoreiden järjestelmä; panee merkille, että osaamis- ja innovaatioyhteisöt eivät käyttäneet instituutin myöntämiä avustusmääriä kokonaisuudessaan, kuten ei aiempinakaan vuosina;

toteaa, että instituutti toteutti työohjelmansa kattavasti vuonna 2021, vaikka neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 (2) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/695 (3) myöhästynyt hyväksyminen aiheutti joitain viivästyksiä; panee merkille, että joitain painopisteitä, kuten seurantastrategia ja siirtyminen eGrants-järjestelmään, lykättiin vuodelle 2022 instituutin riittämättömien henkilöresurssien vuoksi; panee merkille, että yksi instituutin tärkeimmistä saavutuksista vuonna 2021 oli sen korkeakoulutuksen innovointikapasiteetin kehittämistä koskevan ”HEI Initiative: Innovation Capacity Building for Higher Education” -aloitteen käynnistäminen, ja toteaa, että tämä aloite on yksi vuosien 2021–2027 strategisen innovaatio-ohjelman keskeisistä tavoitteista; panee tyytyväisenä merkille, että avustusten keskimääräinen myöntämisaika on lyhentynyt 187 päivästä 117 päivään;

pitää myönteisenä synergioiden ja yhteistyökäytäntöjen kehittämistä muiden instituutioiden ja elinten kanssa; panee tässä yhteydessä merkille vuonna 2021 saavutetun edistyksen instituutin ja Euroopan innovaationeuvoston (EIC) yhteisymmärryspöytäkirjan täytäntöönpanossa ja yhteiset hankkeet, jotka koskevat osaamis- ja innovaatioyhteisöjen startup-yritysten liittymistä EIC:n Accelerator-aloitteeseen ja naisten yrittäjyyttä koskevan Women Entrepreneurship Agenda -ohjelman edistämistä; panee merkille instituutin yhteistyön Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston kanssa muun muassa palvelukseenottolautakuntien ja tietotekniikan tukipalvelujen alalla; panee lisäksi merkille instituutin ja Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston hedelmällisen yhteistyön unionin yritysten ja pienten ja keskisuurten yritysten innovoinnin lisäämiseksi ja toteaa, että vuonna 2021 yli 700 henkilöä osallistui 35 toimeen;

Henkilöstöpolitiikka

panee merkille, että 31. joulukuuta 2021 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 93 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 45 väliaikaisesta toimesta 42 oli täytettynä (sama määrä hyväksyttyjä toimia kuin vuonna 2020); panee merkille, että vuonna 2021 instituutin palveluksessa työskenteli lisäksi 21 sopimussuhteista toimihenkilöä, 15 väliaikaista henkilöstön jäsentä ja yksi kansallinen asiantuntija;

pitää valitettavana, että sukupuolet eivät olleet tasapuolisesti edustettuina instituutin ylemmässä ja keskijohdossa, joihin kuuluvista kuudesta henkilöstä viisi (83 prosenttia) oli miehiä; panee merkille instituutin hallintoneuvoston sukupuolijakauman ja toteaa, että sen 15 jäsenestä yhdeksän (60 prosenttia) oli miehiä, ja instituutin koko henkilöstön sukupuolijakauman, ja toteaa, että 63:sta henkilöstön jäsenestä 35 (56 prosenttia) oli naisia; panee merkille, että instituutti on sitoutunut panemaan täytäntöön sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan toiminta-ohjelmansa ja se toteutti vuonna 2021 useita tähän liittyviä toimia, kuten osaamis- ja innovaatioyhteisöjen yhteinen naisten yrittäjyyttä ja johtajuutta koskeva ohjelma sekä kohdennettu hanke ”Girls Go Circular”, jolla pyrittiin lisäämään naisten osallistumista tieteen, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan aloilla; kehottaa instituuttia toteuttamaan konkreettisia toimenpiteitä sukupuolten tasapuolisen edustuksen parantamiseksi hierarkian kaikilla tasoilla mahdollisimman pian ja raportoimaan asiasta vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle;

panee merkille, että yksi entinen komission jäsen ja yksi entinen parlamentin jäsen, jotka ovat instituutin hallintoneuvoston jäseniä, saavat varoja instituutin talousarviosta;

10.

panee merkille, että vuonna 2021 instituutin henkilöstön vaihtuvuusaste oli 6,3 prosenttia; toteaa, että Unkarin matalan palkkakertoimen vuoksi instituutin on vaikeaa houkutella palvelukseensa korkeasti koulutettuja ammattilaisia ja säilyttää heidät palveluksessaan; pitää myönteisenä instituutin kannustimia ja sosiaalisia aloitteita, joilla pyritään estämään henkilöstön suuri vaihtuvuus;

11.

panee merkille, että instituutin työmäärä kasvoi merkittävästi vuonna 2021 ja sille osoitettiin uusia tehtäviä, jotka liittyivät instituutin Horisontti Eurooppa -puiteohjelman alaiseen laajennettuun toimeksiantoon; panee kuitenkin merkille, ettei instituutille osoitettu laajennetun toimeksiannon ja lisääntyneiden tehtävien ohella lainkaan uusia henkilöresursseja, mikä loi kriittisen henkilöstövajeen ja vaaransi instituutin monivuotisen työohjelman toteuttamisen sekä sen hallinnoimien varojen asianmukaisen hoitamisen; toteaa, että tämän seurauksena instituutin hallinnolliset kulut olivat erittäin alhaiset, kaksi prosenttia sen kokonaistalousarviosta, kun taas Horisontti 2020 -puiteohjelman aikana vastaava osuus oli keskimäärin 4,6 prosenttia; panee tässä yhteydessä merkille riskin, että instituutin vuotuisen työohjelman kaikkia keskeisiä osia ei saada toteutettua; toteaa, että instituutin hallintoneuvosto puuttui instituutin henkilöstövajeeseen ja sen aiheuttamiin riskeihin ja hyväksyi vuoden 2021 lopussa käytettävissä olevien resurssien hallinnoinnin uudelleenjärjestelyn ja instituutin rakenteen ja organisaatiokaavion tarkistamisen vuonna 2022; korostaa, että sen jälkeen, kun instituutin ensimmäinen lisävirkoja/-toimia koskeva pyyntö vuosille 2021 ja 2022 evättiin, se esitti uudelleen pyynnön 10 lisävirasta/-toimesta vuonna 2022; toteaa, että instituutin resurssit on mukautettava uuden toimeksiannon vaatimuksiin; muistuttaa, että henkilöstötarpeiden täyttämättä jättäminen lisää virheiden ja sääntöjenvastaisuuksien riskiä ja saattaa siten myös haitata unionin talousarvion moitteetonta varainhoitoa;

12.

muistuttaa, että on tärkeää kehittää pitkän aikavälin henkilöstöpolitiikka, jossa käsitellään työ- ja yksityiselämän tasapainoa, elinikäistä ohjausta ja erityisten koulutusmahdollisuuksien tarjoamista urakehitystä varten, sukupuolten tasapuolisen edustuksen aikaansaamista kaikilla henkilöstötasoilla, etätyötä, oikeutta olla tavoittamattomissa, maantieteellisen tasapainon parantamista, jotta varmistetaan kaikkien jäsenvaltioiden asianmukainen edustus, ja vammaisten henkilöiden palvelukseenottoa ja integrointia sekä sen varmistamista, että heitä kohdellaan yhdenvertaisesti ja heidän mahdollisuuksiaan edistetään laajasti;

Hankinnat

13.

panee merkille, että vuonna 2021 instituutti saattoi päätökseen 87 prosenttia hankintamenettelyistä suunnitelmansa mukaisesti ja siten ylitti tavoitteensa saattaa päätökseen 85 prosenttia hankintamenettelyistä vuonna 2021; toteaa instituutin raportoineen, että kaikki sen ensisijaiset menettelyt saatiin päätökseen lukuun ottamatta viestintäpalveluja ja tapahtumien hallintaa koskevaa uutta puitesopimusta;

14.

panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että kahden tarkastetun maksun osalta instituutti oli hyväksynyt maksuihin liittyvät talousarviositoumukset vasta sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen, että tämä oli komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (4) 73 artiklan 2 kohdan vastaista; panee instituutin vastauksesta merkille, että se siirtyy vuodesta 2023 alkaen käyttämään avustusten hallinnointiin komission Horisontti Eurooppa -puiteohjelman standarditietotekniikkavälinettä, jonka järjestelmään kuuluu samankaltaisia virheitä estävät sisäiset tarkastukset; panee lisäksi merkille, että instituutti on sitoutunut päivittämään rahoitusprosesseja koskevaa asianomaista toimintaohjettaan tarvittavien muutosten huomioon ottamiseksi; kehottaa virastoa raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä suhteessa tapahtuneesta kehityksestä;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

15.

panee merkille instituutin nykyiset toimenpiteet ja jatkuvat pyrkimykset, joiden tarkoituksena on turvata avoimuus, eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä varmistaa väärinkäytösten paljastajien suojelu; toteaa, että instituutti julkisti verkkosivustollaan hallintoneuvostonsa jäsenten ja johtohenkilöstön eturistiriitoja koskevat ilmoitukset ja ansioluettelot;

16.

panee merkille, että instituutti on sitoutunut päivittämään ja parantamaan eturistiriitojen ennaltaehkäisyä ja hallintaa koskevia toimintaperiaatteitaan; panee merkille, että instituutin hallintoneuvosto pyysi etukäteen komissiolta lupaa hyväksyä päätös, joka koskee eturistiriitojen ennaltaehkäisyä ja hallintaa ja päätöksentekoprosesseja instituutin henkilöstön eturistiriitojen välttämiseksi ja jolla täydennetään instituutin nykyisiä voimassa olevia sääntöjä; suhtautuu myönteisesti instituutin lisätoimenpiteisiin, kuten vakiomuotoisten eturistiriitoja koskevien mallien käyttöönotto ja eturistiriitoja käsittelevän neuvoa-antavan komitean perustaminen; toteaa, että uudelleenluokittelun ja valintamenettelyjen yhteydessä on havaittu eturistiriitatapauksia ja niihin on puututtu voimassa olevilla lieventävillä toimenpiteillä;

17.

panee tyytyväisenä merkille, että instituutti on yhä yksi yhdeksästä virastosta, jotka ovat ottaneet käyttöön omat, hallintoneuvoston jäsenten toimintaa koskevat sisäiset sääntönsä, jotka menevät pidemmälle kuin mahdollisia pyöröovitilanteita koskevat lailliset vähimmäisvaatimukset; panee erityisesti merkille, että instituutin menettelysääntöjen mukaan hallintoneuvoston jäsenet eivät saa jäsenyytensä päättymisen jälkeen kahteen vuoteen ottaa vastaan palkallisia tai palkattomia tehtäviä sellaisessa liikeyrityksessä, tutkimuskeskuksessa tai yliopistossa, joka osallistuu instituutin osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimintaan tai saa siltä avustusta; panee lisäksi merkille, että instituutti laati toimintaperiaatteet, jota koskevat palveluksesta eroavan henkilöstön pääsyä luottamuksellisiin tietoihin, sekä ohjeet työsuhteen päättymisen jälkeisistä rajoituksista ja kielloista; kehottaa instituuttia pitämään vastuuvapauden myöntävän viranomaisen ajan tasalla näiden periaatteiden täytäntöönpanosta;

18.

painottaa, että tarvitaan järjestelmällisempiä sääntöjä, jotka koskevat avoimuutta, jääviyttä, eturistiriitoja, laitonta lobbausta ja niin kutsuttua pyöröovi-ilmiötä; kehottaa instituuttia vahvistamaan sisäisiä valvontamekanismejaan, mukaan lukien sisäisen korruptiontorjuntamekanismin perustaminen;

Sisäinen valvonta

19.

panee merkille, että instituutin sisäisen tarkastuksen toiminnon kertomuksen mukaan seurantatarkastuksen piiriin kuuluvista 87 suosituksesta 29 keskeneräisen suosituksen käsittely päätettiin, 25 keskeneräisen suosituksen luokitusta alennettiin eikä minkään keskeneräisen suosituksen luokitusta päivitetty ylöspäin; toteaa, että näin ollen 31. joulukuuta 2021 kriittisiä suosituksia ei ollut keskeneräisenä;

20.

panee merkille, että vuonna 2021 instituutti aloitti sisäisen tarkastuksen toiminnon siirtämisen osaamis- ja innovointiyhteisöjen seuranta- ja valvontatoiminnoksi osana organisaatiorakenteensa tarkistamista;

21.

panee merkille instituutin tarkistetun vuosien 2021–2023 petostentorjuntastrategian; toteaa, että vuodelle 2021 asetetuista 14 petostentorjuntatavoitteesta yhdeksän saavutettiin kokonaan, neljä osittain ja yhtä lykättiin;

22.

panee merkille, että komission sisäinen tarkastus suoritti henkilöstöhallinnon tarkastuksen vuonna 2021; panee merkille, että tämän tarkastuksen yhteydessä annettiin kolme tärkeää suositusta; toteaa komission sisäisen tarkastuksen aiempien tarkastusten seurantatoimien osalta, että vuonna 2021 instituutilla ei ollut keskeneräisiä kriittisiä tai erittäin tärkeitä sisäisen tarkastuksen suosituksia, kun taas joitakin tärkeitä suosituksia oli lykätty ja ne ovat yhä keskeneräisinä;

23.

panee merkille instituutin sisäisen tarkastuksen itsearvioinnin päätelmät, joiden mukaan sen sisäinen valvontajärjestelmä on yleisesti ottaen vaikuttava ja tehokas mutta tarvitsee edelleen joitakin periaatetta 12 koskevia parannuksia;

24.

muistuttaa, että on tärkeää vahvistaa hallinto- ja valvontajärjestelmiä, jotta voidaan varmistaa viraston asianmukainen toiminta; korostaa painokkaasti, että tarvitaan tehokkaat hallinto- ja valvontajärjestelmät, jotta voidaan välttää mahdolliset eturistiriitatapaukset, ennakko- ja jälkitarkastusten puuttuminen, talousarviositoumusten ja oikeudellisten sitoumusten puutteellinen hallinnointi sekä se, että tapauksia ei merkitä poikkeusrekisteriin;

Digitalisaatio ja vihreä siirtymä

25.

panee merkille toimenpiteet, joilla instituutti on pyrkinyt parantamaan verkkoturvallisuuttaan ja lisäämään digitalisaatiotaan; panee merkille, että vuonna 2021 instituutti pani täytäntöön kaikki EU:n toimielinten, elinten ja virastojen tietotekniikan kriisiryhmän seurantapalvelut; panee merkille, että vuonna 2021 instituutti teki kyberturvallisuustarkastuksia ja pani täytäntöön kaikki niistä saadut suositukset; panee merkille, ettei vuonna 2021 raportoitu lainkaan kyberturvallisuuspoikkeamia; panee merkille, että vuonna 2021 instituutti hyväksyi henkilöstöhallinnon lisämoduuleja SYSPER-järjestelmän (komission henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä) asteittaisen käyttöönoton yhteydessä;

26.

toteaa, että instituutin ilmastoa käsittelevä osaamis- ja innovaatioyhteisö on johtavassa roolissa vaikuttavan ympäristöasioiden hallinnan edistämisessä unionissa; antaa tunnustusta instituutin jatkuvalle työlle matkustamisen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi; panee merkille, että vuonna 2021 perustettiin kestävyyskomitea kartoittamaan lisätoimia, jotta instituutin toiminnasta voidaan tehdä hiilineutraalia;

27.

muistuttaa, että on tärkeää lisätä instituutin sisäisen toiminnan ja hallinnoinnin digitalisointia mutta nopeuttaa myös menettelyjen digitalisointia; korostaa, että instituutin on jatkossakin toimittava tässä suhteessa ennakoivasti, jottei unionin virastojen välille pääse syntymään digitaalista kuilua; kehottaa kuitenkin kiinnittämään huomiota siihen, että on toteutettava kaikki tarvittavat turvatoimet, jotta vältetään käsiteltävien tietojen verkkoturvallisuuteen kohdistuvat riskit;

28.

kannustaa instituuttia työskentelemään tiiviissä yhteistyössä Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston (ENISA) kanssa; kehottaa tarjoamaan instituutin koko henkilöstölle säännöllisesti päivitettäviä kyberturvallisuuteen liittyviä koulutusohjelmia; kehottaa virastoa kehittämään kyberturvallisuutta koskevia toimintaperiaatteitaan nopeammin, ottamaan ne käyttöön ennen 31. joulukuuta 2023 ja raportoimaan asiasta vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle;

Toiminnan jatkuvuus covid-19-kriisin aikana

29.

tiedostaa, että instituutin oli vaikeaa hallita toiminnan jatkuvuutta Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan siirtymisen aikana, koska instituutin tarkistettua oikeudellista kehystä ei hyväksytty ajoissa; panee merkille instituutin vuonna 2021 hyväksymät lieventävät toimenpiteet, joiden avulla se pyrki sopeutumaan Horisontti Eurooppa -puiteohjelman oikeudellisen kehyksen vaatimuksiin mainitusta viivästymisestä huolimatta, kuten yksinkertaistamista käsittelevän työryhmän kokoukset ja siirtymän etenemissuunnitelma vuodeksi 2021; panee tyytyväisenä merkille, että näiden toimien avulla instituutti pystyi siirtymään onnistuneesti Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan minimoiden toimintaan kohdistuneet häiriöt;

30.

panee merkille instituutin käynnissä olevat toimet toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi covid-19-pandemian yhteydessä, kuten Microsoft Teamsin käyttöönoton viestintää ja yhteistyötä varten sekä säännöllisin väliajoin toteutettavat kyselyt henkilöstön palautteen keräämiseksi keskeisistä kysymyksistä; kannustaa instituuttia hyödyntämään etätyö- ja hybridityömenetelmistä saatuja kokemuksia käytännössä, jotta tulevaisuudessa voidaan paremmin järjestää kokoukset ja tapahtumat, jotka voitaisiin toteuttaa tehokkaammin etä- kuin lähimuodossa; muistuttaa, että instituutti saavutti myönteisiä tuloksia hybriditapahtumiin osallistumisessa;

Muita huomioita

31.

toteaa, että uudessa vuosien 2021–2027 strategisessa innovaatio-ohjelmassa kehotetaan tehostamaan jäsenvaltioiden osallistumista lisäämällä yhteistyötä, viestintää ja näkyvyyttä; panee merkille instituutin jatkotoimet viestinnän ja tietoisuuden vahvistamiseksi sen omassa yhteisössä; panee erityisesti merkille, että instituutti perusti 89 kansallisen yhteyspisteen verkoston, jossa on edustettuna 57 maata, joiden joukossa on unionin jäsenvaltioiden lisäksi Horisontti Eurooppa -puiteohjelman assosioituneita maita ja muita kolmansia maita; panee lisäksi merkille, että instituutin tietokeskuksesta on kehitetty toimintapoliittisten valmisteluasiakirjojen ja raporttien julkinen arkisto;

32.

kehottaa instituuttia kehittämään edelleen synergioitaan (esimerkiksi henkilöresurssit, kiinteistöjen hallinnointi, tietotekniikkapalvelut ja turvallisuus) ja lisäämään yhteistyötä, hyvien käytäntöjen vaihtoa ja keskustelua yhteistä etua koskevista aloista muiden unionin virastojen kanssa tehokkuuden parantamiseksi;

33.

(2) Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2093, annettu 17. joulukuuta 2020, vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 11).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/695, annettu 28. huhtikuuta 2021, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” perustamisesta, sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta sekä asetusten (EU) N:o 1290/2013 ja (EU) N:o 1291/2013 kumoamisesta (EUVL L 170, 12.5.2021, s. 1).

(4) Komission delegoitu asetus (EU) 2019/715, annettu 18. joulukuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta (EUVL L 122, 10.5.2019, s. 1).

(5) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0190.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/323

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1891,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisestä

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä instituutille (06248/2023 – C9-0089/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin perustamisesta 11. maaliskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 294/2008 (4) ja erityisesti sen 21 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutista 20. toukokuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/819 (5) ja erityisesti sen 23 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0130/2023),

1.	hyväksyy Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisen;

2.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 97, 9.4.2008, s. 1.

(5) EUVL L 189, 28.5.2021, s. 61.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/325

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1892,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan työviranomaisen (ELA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan työviranomaisen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä viranomaiselle (06248/2023 – C9-0090/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euroopan työviranomaisen perustamisesta, asetusten (EY) N:o 883/2004, (EU) N:o 492/2011 ja (EU) 2016/589 muuttamisesta ja päätöksen (EU) 2016/344 kumoamisesta 20. kesäkuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1149 (4) ja erityisesti sen 28 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0117/2023),

1.	myöntää Euroopan työviranomaisen pääjohtajalle vastuuvapauden viranomaisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan työviranomaisen pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 186, 11.7.2019, s. 21.

(1) EUVL C 114, 31.3.2021, s. 232.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/327

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1893,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan työviranomaisen (ELA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan työviranomaisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0117/2023),

toteaa, että Euroopan työviranomaisen tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2021 oli 24 219 500 euroa; toteaa, että viranomaisen talousarvio rahoitetaan unionin talousarviosta; ottaa huomioon, että 1 838 391 euroa käytettiin komission työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston alaisuudessa ja että kun viranomaisesta tuli taloudellisesti riippumaton, se hallinnoi suoraan 22 381 110 euron määrää;

B.	ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin totesi kertomuksessaan viranomaisen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2021 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viranomaisen tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja asianmukaiset (sääntöjenmukaiset);

Talousarvio- ja varainhallinto

panee merkille, että viranomainen käynnisti toimintansa 17. lokakuuta 2019 ja saavutti taloudellisen riippumattomuuden 26. toukokuuta 2021 ja että Slovakian tasavallan kanssa tehdyn päätoimipaikkaa koskevan sopimuksen valmistuttua se aloitti toimintansa tiloissaan Bratislavassa syyskuussa 2021; panee tyytyväisenä merkille viranomaisen toiminnan käynnistymisen ja korostaa tämän olevan sen ensimmäinen vastuuvapausmenettely;

korostaa, että viranomaisen työ on ollut käynnistämis- ja muotoutumisvaiheessa; on tietoinen siitä, että sisäisiä prosesseja on kehitettävä ja integroitava edelleen tulevalla kaudella, kunnes viranomainen on täysin toimintakykyinen vuonna 2024;

Toiminnan tuloksellisuus

panee merkille, että alun perin vuodeksi 2021 suunniteltu hanke, jonka tarkoituksena oli kehittää jäsennelty tulosjohtamisjärjestelmä, jolla tuetaan johdonmukaisten keskeisten tulosindikaattoreiden kehittämistä, viivästyi ja on parhaillaan toteutettavana; kehottaa viranomaista raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä suhteessa mahdollisesti tapahtuneesta kehityksestä;

korostaa viranomaisen saavutuksia, jotka liittyvät ensimmäiseen alakohtaiseen aloitteeseen, jossa keskityttiin liikkuvien työntekijöiden ja heidän työnantajiensa oikeuksiin kausityön alalla, sen toimintasuunnitelmaa ja siihen liittyvää kampanjaa, joita toteutetaan yhteistyössä jäsenvaltioiden, työmarkkinaosapuolten ja muiden sidosryhmien kanssa ja joihin on koottu yhteen kaikki viranomaisen operatiiviset tehtävät;

panee tyytyväisenä merkille, että viranomainen tuki vuonna 2021 kymmentä ensimmäistä samanaikaista ja yhteistä tarkastusta, joihin osallistui 11 jäsenvaltiota; panee lisäksi merkille, että pimeän työn vastainen eurooppalainen foorumi integroitiin sujuvasti viranomaisen yhteyteen vuonna 2021 ja että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1149 (2) mukaisesti viranomainen otti komissiolta hoitaakseen joitakin Euroopan työnvälitysverkoston (EURES) erityistehtäviä, etenkin EURES-verkoston hallinnoinnin ja koulutus- ja viestintätoimet sekä vastuun EURES-portaalista;

panee tyytyväisenä merkille, että viranomainen sai valmiiksi tarvittavat puitteet sovittelutehtävänsä käynnistämiseksi vuoden 2022 alussa ja että viranomaisen hallintoneuvosto hyväksyi joulukuussa 2021 sovittelumenettelyä koskevat säännöt ja käynnisti ehdotuspyynnön varmistaakseen nimitykset eri sovittelutehtäviin;

panee tyytyväisenä merkille, että viranomainen syvensi yhteistyötään muiden unionin elinten ja organisaatioiden kanssa; suhtautuu myönteisesti SOLVIT-verkoston ja sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan kanssa tehtyihin ensimmäisiin sopimuksiin, jotka saatiin valmiiksi vuonna 2021; panee lisäksi merkille, että viranomainen aloitti neuvottelut muista yhteistyöjärjestelyistä, myös Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) ja Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) kanssa; panee myös merkille, että syyskuussa 2021 viranomainen ja Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto (Europol) tukivat jäsenvaltioiden toimia kausityöntekijöiden hyväksikäytön torjumiseksi; kehottaa viranomaista tutkimaan edelleen mahdollisuuksia laajentaa työjärjestelyjään ja jakaa resurssejaan muiden unionin elinten kanssa päällekkäisissä tehtävissä;

10.

panee merkille, että kaikki vuoden 2021 työohjelmassa suunnitellut toimet toteutettiin lukuun ottamatta henkilöstövaihtoa ja keskinäistä avunantoa koskevia hankkeita pimeän työn vastaisen eurooppalaisen foorumin puitteissa; toteaa, että näitä kysyntälähtöisiä toimia koskevien hakemusten puuttumisen voidaan katsoa johtuvan covid-19-pandemiasta; toteaa hallintoneuvoston katsovan, että viranomaisen toisena toimintavuonnaan saavuttamat tulokset luovat perustan viranomaisen täyden toimintakyvyn ja digitalisoinnin saavuttamiselle ennen vuotta 2024;

Henkilöstöpolitiikka

11.

panee huolestuneena merkille, että henkilöstötaulukosta oli 31. joulukuuta 2021 täytetty 84,21 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 38 väliaikaisen toimihenkilön toimesta 32 oli täytetty; panee merkille, että vuonna 2021 viranomaisen palveluksessa työskenteli lisäksi 11 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 41 kansallista asiantuntijaa (mukaan lukien 27 kansallista yhteyshenkilöä); panee merkille, että vuonna 2021 viranomainen pystyi intensiivisten rekrytointitoimien jälkeen lisäämään työvoimaansa merkittävästi viranomaisen yhden keskeisen painopisteen mukaisesti;

12.

kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että viranomaisen palveluksessa on eniten kansallisia asiantuntijoita (vuoden 2023 henkilöstötaulukossa on 60 kansallista asiantuntijaa 144 henkilöstön jäsenestä) verrattuna muihin unionin erillisvirastoihin; kehottaa muuntamaan 15:ta kansallisen asiantuntijan tointa väliaikaisiksi toimiksi, jotta viranomaisella on käytössään asianmukainen henkilöstö tehtävänsä toteuttamisen jatkamiseen;

13.

panee merkille, että sukupuolten tasapuolinen edustus ei toteudu viranomaisen ylemmässä johdossa, jossa neljä henkilöä kuudesta oli miehiä (67 prosenttia); panee merkille, ettei sukupuolten tasapuolinen edustus toteudu viranomaisen hallintoneuvostossa, jossa 20 henkilöä 33:sta oli miehiä (61 prosenttia); toteaa, ettei sukupuolten tasapuolinen edustus toteudu myöskään viranomaisen koko henkilöstössä, jossa 23 henkilöä 43:stä oli naisia (53 prosenttia); panee merkille kansallisten asiantuntijoiden (mukaan lukien kansalliset yhteyshenkilöt) sukupuolijakauman ja toteaa, että heistä 49 prosenttia oli naisia ja 51 prosenttia miehiä; panee lisäksi merkille, että vuoden 2021 lopussa viranomaisen palveluksessa oli sen henkilöstötaulukkoon sisältyvien virkojen/toimien mukaan (henkilöstösääntöjen alainen henkilöstö) 14:ää kansalaisuutta edustavaa henkilöä ja että se aikoi lisätä edustettuina olevien kansalaisuuksien määrää 18:aan vuonna 2022; kehottaa viranomaista ottamaan palvelukseenottomenettelyissään ehdottoman ensisijaisesti huomioon maantieteellisen tasapainon ja raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä suhteessa mahdollisesti tapahtuneesta kehityksestä; palauttaa mieliin, että on tärkeää varmistaa sukupuolten tasapuolinen edustus henkilöstössä, ja kehottaa viranomaista ottamaan tämän seikan huomioon ylemmän johdon tulevissa nimityksissä; kehottaa myös jäsenvaltioita ottamaan tämän huomioon, kun ne nimittävät hallintoneuvoston jäseniä tai kansallisia asiantuntijoita;

14.

panee merkille, että vuonna 2021 viranomainen hyväksyi ensimmäisen organisaatiorakenteensa, suunnitteli organisaation ja jatkoi sisäisten sääntöjen ja menettelyjen hyväksymistä ja kehittämistä ja että se loi yhdessä henkilöstönsä kanssa tehtävänsä ja arvojensa kuvauksen, jossa otetaan huomioon kaikkien työntekijöiden monimuotoisuus ja kulttuurit; toteaa lisäksi, että viranomainen pyrkii siihen, että se on täydessä toiminnassa vuonna 2024;

15.

panee merkille, että viranomainen hyväksyi maaliskuussa 2022 toimintaperiaatteet ihmisarvon suojelusta sekä työpaikkakiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän ehkäisemisestä ja ryhtyi sen jälkeen järjestämään pakollisia häirinnän vastaisia työpajoja koko henkilöstölle, myös ulkopuolisille toimeksisaajille, sekä erityisiä tilaisuuksia johtajille; panee lisäksi merkille, että viranomainen käynnisti kesäkuussa 2022 häirintäyhdyshenkilöitä koskevan kiinnostuksenilmaisupyynnön; kehottaa viranomaista raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä suhteessa mahdollisesti tapahtuneesta kehityksestä;

16.

Hankinnat

17.

panee merkille, että viranomainen hyödynsi vuonna 2021 parhaalla mahdollisella tavalla nykyisiä toimielinten välisiä puitesopimuksia hallinnollisissa ja operatiivisissa toimissaan ja käynnisti tarvittaessa (neuvottelumenettelyyn perustuvia ja avoimia) tarjouspyyntöjä; panee lisäksi merkille, että viranomainen sai päätökseen yhteensä 106 hankintamenettelyä ja allekirjoitti kuusi palvelutasosopimusta;

18.

panee merkille, että viranomainen nivelsi vuonna 2021 toimintaansa ABAC Assets -sovelluksen sähköisen hankintamenettelyn moduulit, tarjousten sähköisen toimittamisen sekä julkisten hankintojen hallinnointivälineen; toteaa, että viranomainen alkoi käyttää hallinnointivälinettä vuonna 2022;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

19.

panee merkille, että viranomainen kehittää parhaillaan eturistiriitoja koskevia kattavia toimintaperiaatteita ja että viranomaisen elinten (hallintoneuvosto, sidosryhmien edustajien ryhmä, viranomaisen työryhmät) työjärjestykset sisältävät eturistiriitoja koskevia määräyksiä; panee lisäksi merkille, että hallintoneuvoston jäsenet ovat antaneet eturistiriitoja koskevat ilmoituksensa ja ne on julkistettu;

20.

panee merkille, että viranomainen julkistaa pääjohtajansa ansioluettelon ja valmistelee parhaillaan muiden relevanttien ansioluetteloiden julkistamista vuonna 2023; kehottaa viranomaista raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä suhteessa mahdollisesti tapahtuneesta kehityksestä;

21.

panee merkille, että viranomainen tapasi vuonna 2021 ulkoisia sidosryhmiä, kuten ammattiliittojen edustajia, työnantajajärjestöjä ja yritysten edustajia sekä kansallisia viranomaisia ja kansallisia toimielimiä; panee huolestuneena merkille, että viranomaisella ei ole keskitettyä rekisteriä asiaankuuluvista ulkopuolisten tahojen kanssa pidetyistä kokouksista eikä se suunnittele ottavansa sellaista käyttöön ennen vuotta 2023; kehottaa viranomaista ottamaan tällaisen rekisterin käyttöön mahdollisimman pian ja tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä suhteessa mahdollisesti tapahtuneesta kehityksestä;

22.

panee tyytyväisenä merkille, että viranomainen hyväksyi 25. toukokuuta 2021 myös väärinkäytösten paljastamista koskevat komission suuntaviivat;

23.

painottaa, että tarvitaan järjestelmällisiä sääntöjä, jotka koskevat avoimuutta, jääviyttä, eturistiriitoja, laitonta lobbausta ja pyöröovi-ilmiötä; kehottaa viranomaista vahvistamaan sisäisiä valvontamekanismejaan, myös perustamalla sisäisen korruptiontorjuntamekanismin;

Sisäinen valvonta

24.

panee huolestuneena merkille, että vaikka tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan viranomaisen hallintoneuvosto on hyväksynyt komission sisäisen tarkastuksen tehtävää koskevan perussäännön (vuonna 2021) ja viranomaisen sisäisen valvonnan kehyksen (vuonna 2020), viranomainen ei kuitenkaan ollut vielä hyväksynyt asianmukaista riskinhallinta- ja valvontastrategiaa eikä vahvistanut perussääntöjä tulojen ja menojen hyväksyjälle, edelleenvaltuutetuille tulojen ja menojen hyväksyjille tai tilinpitäjälle, ja että nämä puutteet haittaavat viranomaisen sisäisen valvonnan kehyksen täytäntöönpanoa; panee viranomaisen vastauksesta merkille, että se on saanut riskinarviointiprosessin valmiiksi, että sillä on käytössä useita toimintaperiaatteita ja menettelyjä sisäisen valvonnan kehyksen täytäntöönpanemiseksi ja että se pyrkii jatkuvasti vahvistamaan sisäisen valvonnan kehystään ja suunnittelee hyväksyvänsä asiaankuuluvat peruskirjat; kehottaa viranomaista tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle sisäisen valvontajärjestelmänsä ja riskinhallinnan kehittymisestä;

25.

toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan viranomainen kirjasi yhteensä 73 118 euron omaisuuserät ABAC Assets -sovellukseen sekä käyttöomaisuuskirjanpitoon, että nämä omaisuuserät koostuivat pääasiassa toimistokalusteista ja että viranomainen antoi kullekin tavaralle inventaaritunnisteen ja määritti sen tulevan sijainnin; panee kuitenkin merkille, että Covid-19-pandemian vuoksi omaisuuseriä ei tarkastuksen aikaan ollut varustettu tunnisteella eikä niitä ollut vielä sijoitettu niille määriteltyihin paikkoihin; toteaa lisäksi, että se, että täydelliset ja ajan tasalla olevat inventaarit, joissa täsmennettäisiin viranomaisen aineellisten hyödykkeiden sijaintipaikka, puuttuvat, on vastoin varainhoitoasetuksen 87 artiklaa, ja että puute vaikuttaa kielteisesti viranomaisen kykyyn varmistua siitä, että sen omaisuuserät on turvattu; panee merkille viranomaisen vastauksen, jonka mukaan covid-19-pandemiasta johtuvien rajoitustoimenpiteiden vuoksi aineelliset hyödykkeet oli niiden toimittamisen jälkeen äskettäin sijoitettu niille tarkoitettuihin tiloihin suunnitelmaa ja henkilöstömäärää vastaavasti ja että merkitsemisprosessi ja kalustoluettelot on saatu konkreettisesti valmiiksi;

26.

toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan viranomainen allekirjoitti 11. joulukuuta 2020 EURESin koulutuksia koskevan erillissopimuksen, joka kattoi vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen ja jonka arvo oli 299 437 euroa, ja että 9. marraskuuta 2021 allekirjoitettiin EURES-koulutusten tarjoamisesta uusi puitesopimus, jonka arvo oli 12 miljoonaa euroa ja enimmäiskesto 48 kuukautta ja että tähän puitesopimukseen liittyviä maksuja ei suoritettu vuonna 2021; panee lisäksi merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan viranomainen ei ottanut käyttöön koulutustoimien operatiivisiin ja taloudellisiin näkökohtiin liittyviä ennakko- ja jälkitarkastuksia, jotka olisivat perustuneet toteutettuja koulutustoimia koskevaan suoraan näyttöön, vaan se tukeutui kouluttajien laatimiin raportteihin; toteaa, että suoraan näyttöön perustuvien virallistettujen menettelyjen puuttuminen voi vaarantaa hallinnoinnista annettujen ohjeiden täytäntöönpanon ja viranomaisen tavoitteiden saavuttamisen;

27.

toteaa, että vastauksena tilintarkastustuomioistuimen huomautukseen viranomainen totesi, että on luotava asianmukainen sisäinen rakenne ja otettava käyttöön suoraan näyttöön perustuvia virallistettuja menettelyjä; panee merkille, että viranomainen käyttää koulutustoimissa suoraa valvontaa ja että vuodesta 2023 alkaen se perustaa suoran valvonnan mekanismin, jonka puitteissa viranomaisen henkilöstö osallistuu 10 prosenttiin EURESin tarjoamista koulutuksista siten, että osuuteen kuuluu esimerkkejä kaikista koulutustyypeistä ja -muodoista, ja tarkkailee koulutuksen toteutusta ja että arvioitujen koulutusten johdosta tehdään osallistujien keskuudessa myös tyytyväisyyskysely;

28.

panee merkille, että viranomainen hyväksyi ja pani täytäntöön vuosien 2021–2023 petostentorjuntastrategiansa ja että strategian täytäntöönpanoa seurataan sitä koskevan toimintasuunnitelman avulla;

Digitalisaatio ja vihreä siirtymä

29.

panee merkille, että viranomainen on luonut Microsoft 365 -tarjonnan ja eri toimielinten yhteisesti käyttämien komission järjestelmien ympärille tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja, joihin on pääsy suojatun VPN-ratkaisun kautta ja joita riippumattomat konsultit ja CERT-EU ovat arvioineet; toteaa lisäksi, että viranomainen on konfiguroinut tieto- ja viestintätekniikan turvallisuuden seurantaratkaisun, joka mahdollistaa CERT-EU:n suorittaman seurannan palvelutasosopimuksen perusteella;

30.

panee merkille, että viranomaisen kyberturvallisuutta koskevat toimintaperiaatteet laaditaan vuonna 2023 ja niissä otetaan huomioon tieto- ja viestintätekniikan strategia ja virastojen lähestymistapa uuteen kyberturvallisuusasetukseen; kehottaa viranomaista raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä suhteessa mahdollisesti tapahtuneesta kehityksestä;

31.

muistuttaa, että on tärkeää lisätä viranomaisen digitalisaatiota sisäisen toiminnan ja hallinnoinnin osalta mutta myös menettelyjen digitalisoinnin nopeuttamiseksi; korostaa, että viranomaisen on jatkossakin toimittava tässä suhteessa ennakoivasti, jottei virastojen välille pääse syntymään digitaalista kuilua; kehottaa kuitenkin kiinnittämään huomiota siihen, että on toteutettava kaikki tarvittavat turvatoimet, jotta vältetään käsiteltävien tietojen verkkoturvallisuuteen kohdistuvat riskit;

32.

kannustaa viranomaista työskentelemään tiiviissä yhteistyössä ENISAn (Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto) kanssa; kehottaa tarjoamaan viranomaisen koko henkilöstölle säännöllisesti päivitettäviä kyberturvallisuuteen liittyviä koulutusohjelmia; kehottaa viranomaista kehittämään kyberturvallisuutta koskevia toimintaperiaatteitaan nopeammin, antamaan ne ennen 31. joulukuuta 2023 ja raportoimaan asiasta vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle;

33.

panee tyytyväisenä merkille, että viranomaisen päätoimipaikka Slovakiassa (Landererova 12 -rakennus, L12) on saanut Leadership in Energy and Environmental Design -ympäristöluokitusjärjestelmän (LEED) mukaisen kultatason sertifioinnin;

Toiminnan jatkuvuus covid-19-kriisin aikana

34.

panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta huolestuneena merkille, että viranomainen ei ole vielä hyväksynyt toiminnan jatkuvuussuunnitelmaa ja että vakiintuneen ja kattavan jatkuvuussuunnitelman puuttuminen on merkittävä sisäinen heikkous; panee viranomaisen vastauksesta merkille, että covid-19-pandemiatilanteen vuoksi toiminnan jatkuvuuden takasi ratkaisu, joka perustui päivittäiseen etätyöhön, ja että viranomainen pitää toiminnan jatkuvuussuunnitelmaa kuvaavaa kattavaa asiakirjaa tärkeänä ja se on määrä saada valmiiksi vuoden 2023 aikana; kehottaa viranomaista raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä suhteessa mahdollisesti tapahtuneesta kehityksestä;

35.

panee tyytyväisenä merkille raportin etätyön vaikutuksesta sovellettavaan sosiaaliturvaan covid-19-pandemian aikana ja sisäisen arvioinnin covid-19-pandemian vaikutuksesta viranomaisen toiminta-aloihin;

Muita huomautuksia

36.

panee merkille, että viranomainen kehitti vuonna 2021 edelleen viestintätoimiaan, sen seuraajien määrä sosiaalisessa mediassa kasvoi, uusille sosiaalisen median alustoille luotiin uusia sivustoja ja interaktiivinen ja osallistavampi sisältö, kuten videot, lisääntyivät; toteaa, että viranomainen kehitti edelleen verkkosivustoaan, visuaalista ilmettään, logoaan ja muita artefakteja, jotka lisäävät sen näkyvyyttä ja tunnettuutta; kehottaa viranomaista tehostamaan toimiaan ja raportoimaan asiaankuuluvista tuloksellisuustiedoista unionin kansalaisille ja suurelle yleisölle selkeällä ja saavutettavissa olevalla kielellä; kehottaa viranomaista varmistamaan suuremman avoimuuden ja julkisen vastuuvelvollisuuden käyttämällä paremmin tiedotusvälineitä ja sosiaalisen median kanavia;

37.

panee tyytyväisenä merkille viranomaisen hallintotason yhteistyön Eurofoundin, EU-OSHAn ja Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) kanssa sekä työohjelmien luonnosten vaihdon Eurofoundin, Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) ja EIGEn kanssa synergian varmistamiseksi asianomaisissa työohjelmissa;

38.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1149, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, Euroopan työviranomaisen perustamisesta, asetusten (EY) N:o 883/2004, (EU) N:o 492/2011 ja (EU) 2016/589 muuttamisesta ja päätöksen (EU) 2016/344 kumoamisesta (EUVL L 186, 11.7.2019, s. 21).

(3) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0190.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/333

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1894,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

Euroopan työviranomaisen (ELA) varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisestä

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan työviranomaisen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä viranomaiselle (06248/2023 – C9-0090/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euroopan työviranomaisen perustamisesta, asetusten (EY) N:o 883/2004, (EU) N:o 492/2011 ja (EU) 2016/589 muuttamisesta ja päätöksen (EU) 2016/344 kumoamisesta 20. kesäkuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1149 (4) ja erityisesti sen 28 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0117/2023),

1.	hyväksyy Euroopan työviranomaisen varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisen;

2.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan työviranomaisen pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 186, 11.7.2019, s. 21.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/334

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1895,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan lääkeviraston (EMA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan lääkeviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (06248/2023 – C9-0091/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön lupa- ja valvontamenettelyistä ja Euroopan lääkeviraston perustamisesta 31. maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 726/2004 (4) ja erityisesti sen 68 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0106/2023),

1.	myöntää Euroopan lääkeviraston toimitusjohtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan lääkeviraston toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 136, 30.4.2004, s. 1.

(1) EUVL C 141, 29.3.2022, s. 26.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/336

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1896,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan lääkeviraston (EMA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan lääkeviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0106/2023),

toteaa, että Euroopan lääkeviraston tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2021 oli 379 228 000 euroa, mikä merkitsee 2,56 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna; panee merkille, että Euroopan lääkevirasto on maksuin rahoitettava virasto ja että sen vuoden 2021 tuloista noin 89,40 prosenttia oli peräisin maksuista, jotka lääketeollisuus suoritti tarjotuista palveluista, 9,90 prosenttia unionin talousarviosta ja 0,7 prosenttia ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista;

B.	ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2021 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja asianmukaiset;

Talousarvio- ja varainhallinto

panee merkille, että varainhoitovuonna 2021 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli kyseisenä vuonna maksusitoumusmäärärahojen osalta 96,38 prosenttia eli 2,46 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2020; pitää valitettavana, että kyseisenä vuonna maksumäärärahojen käyttöaste oli 72,36 prosenttia, mikä on 6,11 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2020;

Toiminnan tuloksellisuus

panee merkille, että covid-19-pandemian aiheuttamista vaikeuksista huolimatta virasto edisti vuonna 2021 edelleen ihmisille ja eläimille tarkoitettujen lääkkeiden toimivia sisämarkkinoita ja toimi keskuksena lääkealan sääntelyviranomaisten eurooppalaisen verkostolle, joka panee täytäntöön tällaisiin tuotteisiin sovellettavan unionin lainsäädäntökehyksen; antaa tunnustusta siitä, että virasto on tukenut unionin toimia covid-19-pandemian torjumiseksi arvioimalla oikea-aikaisesti rokotteita ja hoitokeinoja SARS-CoV-2-viruksen aiheuttamien infektioiden ehkäisemistä ja hoitamista varten;

kiittää virastoa sen vuoden 2021 merkittävistä saavutuksista, joita olivat muun muassa neljän covid-19-rokotteen ja viiden covid-19-hoidon suositteleminen hyväksyttäväksi, myyntiluvan suositteleminen 92 uudelle ihmisille tarkoitetulle lääkkeelle ja 12 uudelle eläinlääkkeelle, kuuden PRIME-ohjelmassa nimetyn lääkkeen suositteleminen hyväksyttäväksi ja 19 lääkkeen harvinaislääkkeeksi määrittelyn vahvistaminen; kiittää virastoa myös siitä, että se on edistynyt täysin toimivan kliinisiä tutkimuksia koskevan tietojärjestelmän luomisessa ja käynnistänyt kliinisten tutkimusten vauhdittamista EU:ssa koskevan aloitteen;

panee merkille, että vuonna 2021 useimmat viraston työmääräindikaattorit ja keskeiset tulosindikaattorit saavutettiin tai ylitettiin ja suurin osa tavoitteista eteni suunnitellusti tai saatettiin päätökseen; panee lisäksi merkille edellisen vuoden vastuuvapausmenettelyä koskevien huomautusten seurannan osalta, että covid-19-pandemian aiheuttamista vaikeuksista huolimatta virasto edistyy uusien tulosjohtamisvälineiden, -konseptien ja -prosessien käyttöönotossa, sillä se on kehittänyt kattavan tuloksellisuus- ja kehitysohjelman, johon sisältyy tavoitteiden jakaminen portaittain ylemmiltä tasoilta tiimi- tai yksilötasolle ja edistymisen säännöllinen seuranta jatkuvan tulosjohtamisen avulla; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle, kun nämä aloitteet on pantu täytäntöön viraston toiminnassa;

panee merkille, että virasto on edelleen vahvistanut kyberturvallisuusvalmiuksiaan ja kyberpuolustustaan joulukuussa 2020 tapahtuneen kyberhyökkäyksen vuoksi; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille, että virasto on perustanut tietoturvallisuuden hallinnasta vastaavan ohjauskomitean, jonka tarkoituksena on varmistaa tietoturvastrategian ja sen täytäntöönpanosuunnitelman valvonta, omistajuus ja ohjaus koko virastossa, ja turvaoperaatiokeskuksen, joka seuraa viraston verkkoa vuorokauden ympäri, sekä kehittänyt turvallisuustietoisuus- ja turvallisuuskoulutusohjelman, jolla pyritään edistämään vahvaa turvallisuuskulttuuria virastossa; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle näiden toimenpiteiden tuloksista; panee merkille, että virasto tarkistaa parhaillaan tietoturvastrategiaansa, jotta se voi ottaa käyttöön kolmivuotisen parannussuunnitelman vastaavien organisaatioiden parhaiden käytäntöjen mukaisesti;

panee tyytyväisenä merkille viraston pyrkimykset torjua mikrobilääkeresistenssiä ja erityisesti eläinlääkekomitean vuosiksi 2021–2025 hyväksymän mikrobilääkkeitä koskevan strategian; panee tyytyväisenä merkille, että eläimille tarkoitettujen mikrobilääkkeiden kokonaismyynti Euroopan maissa oli 47 prosenttia pienempi vuonna 2021 kuin vuonna 2011 marraskuussa 2022 julkaistun eurooppalaisen eläinten mikrobilääkkeiden käytön seurantajärjestelmän raportin ”Sales of veterinary antimicrobial agents in 31 European countries in 2021 – Trends from 2010–2021” mukaan;

korostaa, että eläinkokeiden korvaamisen on oltava etusijalla lääkkeiden kehittämisessä, kun sovelletaan kolmen R:n periaatteita (”replacement” eli korvaaminen, ”reduction” eli vähentäminen ja ”refinement” eli parantaminen) eläinten käytössä lääkkeiden kehittämiseen, valmistamiseen ja testaamiseen; pitää valitettavana, että kolmen R:n periaatteista vastaavan työryhmän toiminta oli vuonna 2021 keskeytettävä covid-19-pandemiasta johtuvan toiminnan jatkuvuuden suunnittelua koskevan toimintapolitiikan vuoksi ja että virasto ei siksi laatinut tästä aiheesta toimintakertomusta; panee tyytyväisenä merkille, että kolmen R:n periaatteista vastaavan työryhmän toiminta käynnistettiin uudelleen vuoden 2022 lopulla ja että sidosryhmien kanssa järjestetään tästä aiheesta kokouksia vuonna 2023; odottaa, että virasto laatii kaksivuotiskertomuksensa kolmen R:n periaatteisiin liittyvistä toimistaan mahdollisimman pian;

panee merkille viraston viralliset työjärjestelyt sen tärkeimpien unionin virastojen kumppaneiden (Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, Euroopan kemikaalivirasto ja Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus) kanssa, joissa määritetään yhteistyön ja keskinäisen kuulemisen luonne yhteistä etua koskevilla aloilla; panee merkille viraston aktiivisen yhteistyön Euroopan terveyshätätilanteiden valmiusviranomaisen kanssa lääketieteellisten vastatoimien alalla ja valmisteilla olevan yhteisymmärryspöytäkirjan niiden tehtävien ja vastuiden selventämiseksi ja täydentävyyden varmistamiseksi; panee tyytyväisenä merkille, että virasto osallistuu säännöllisesti yhteisiin hankintamenettelyihin muiden unionin erillisvirastojen ja komission yksiköiden kanssa ja järjestää yhteisiä hankintamenettelyjä, jotka ovat avoimia muille unionin virastoille;

Henkilöstöpolitiikka

panee merkille, että 31. joulukuuta 2021 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 98,02 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 657 väliaikaisesta toimesta 644 oli täytettynä (vuonna 2020 hyväksyttyjä toimia oli 596); panee merkille, että vuonna 2021 viraston palveluksessa oli lisäksi 206 sopimussuhteista toimihenkilöä, 28 kansallista asiantuntijaa ja 138 tilapäistä työntekijää;

10.

ilmaisee huolensa siitä, että viraston henkilöstöä ei ole kasvatettu riittävästi, vaikka uusia tehtäviä on lisätty ja maksuihin liittyvä työmäärä on kasvanut vuosien mittaan hyväksyttyjen lääkkeiden määrän lisääntymisen vuoksi, mikä aiheuttaa virastolle huomattavia paineita; kehottaa virastoa tutkimaan tapoja järjestää hyvinvointia koskevia henkilöstön kyselytutkimuksia ja ottaa käyttöön menetelmiä, joilla estettäisiin työuupumusta ja heikentynyttä suorituskykyä;

11.

panee huolestuneena merkille puutteet sukupuolten tasapuolisessa edustuksessa viraston ylemmässä johdossa, jossa seitsemäntoista 28 johtajasta (61 prosenttia) oli miehiä; panee merkille sukupuolten tasapuolisen edustuksen viraston hallintoneuvostossa, jonka 66 jäsenestä 37 (56 prosenttia) oli miehiä, ja koko henkilöstössä, jonka 850 jäsenestä 562 (66 prosenttia) oli naisia; kehottaa virastoa toteuttamaan konkreettisia toimenpiteitä sukupuolten tasapuolisen edustuksen parantamiseksi viraston hierarkian kaikilla tasoilla mahdollisimman pian ja raportoimaan asiasta vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle;

12.

panee merkille viraston meneillään olevan työn sellaisen pitkän aikavälin henkilöstöhallinnon kehyksen luomiseksi, jossa keskeistä on työ- ja yksityiselämän tasapaino; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille hybridityöympäristön täysimittaisen toteutuksen, hyvinvointia ja työntekijöiden tukemista koskevat viraston ohjelmat, työmäärän hallintaa käsittelevän työryhmän perustamisen, henkilöstöhallinnon erityisen terveysryhmän sekä hyvinvointia koskevat koulutukset ja kyselytutkimukset;

13.

panee merkille, että budjettivallan käyttäjän päättämä 61 väliaikaisen toimihenkilön huomattava lisäys henkilöstöön auttoi virastoa selviytymään covid-19-pandemian aiheuttamasta ylimääräisestä työstä sekä viraston laajennetun toimeksiannon täytäntöönpanoon liittyvistä toimista;

14.

muistuttaa, että on tärkeää kehittää pitkän aikavälin henkilöstöpolitiikka, jossa käsitellään työ- ja yksityiselämän tasapainoa, elinikäistä ohjausta ja erityisten koulutusmahdollisuuksien tarjontaa urakehitystä varten, sukupuolten tasapuolista edustusta kaikilla henkilöstötasoilla, etätyötä, oikeutta olla tavoittamattomissa, maantieteellisen tasapainon parantamista, jotta varmistetaan kaikkien jäsenvaltioiden asianmukainen edustus, vammaisten henkilöiden palvelukseenottoa ja integrointia sekä sen varmistamista, että vammaisia henkilöitä kohdellaan yhdenvertaisesti ja heidän mahdollisuuksiaan edistetään laajasti;

Hankinnat

15.

panee huolestuneena merkille, että vuosi 2021 oli kolmas peräkkäinen vuosi, josta tilintarkastustuomioistuin on esittänyt virastolle uusia hankintoihin liittyviä huomautuksia; panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille huomautuksen, jonka mukaan virasto yliarvioi erään puitesopimuksen arvon, sillä useammat yritykset olisivat voineet jättää tarjouksia, jos taloudellisiin ja rahoitusvalmiuksiin liittyvässä vaatimuksessa (vuotuinen liikevaihto) olisi ollut alempi kynnysarvo; kehottaa virastoa tarkastelemaan hankintamenettelyjensä puutteita ja myös noudattamaan tilintarkastustuomioistuimen suosituksia;

16.

toteaa viraston entisten Lontoossa sijaitsevien toimitilojen vuokrasopimuksesta vuoteen 2039 asti johtuvien mahdollisten vastuiden olevan edelleen ongelma; panee vuosia 2020 ja 2021 koskevien tilintarkastustuomioistuimen kertomusten perusteella huolestuneena merkille, että tällaisten vastuiden arvioitu määrä nousi 377 miljoonasta eurosta (31. joulukuuta 2020) 383 miljoonaan euroon (31. joulukuuta 2021); panee merkille, että virasto teki rakennuksen omistajan kanssa sopimuksen entisten tilojensa alivuokrauksesta heinäkuusta 2019 alkaen; toteaa, että alivuokraussopimuksen ehdot ovat päävuokrasopimuksen mukaisia ja että sopimus kestää vuoteen 2039 asti; toteaa, että viraston tilojen alivuokraaminen kolmannessa maassa merkitsee resurssien käyttämistä sellaiseen toimintaan, joka ei kuulu viraston lakisääteisen toimeksiannon piiriin; toteaa lisäksi, että tarvitaan poliittinen päätös, jotta voidaan varmistaa pitkän aikavälin ratkaisu tähän kysymykseen;

17.

panee merkille toimenpiteet, jotka virasto on toteuttanut ottaakseen huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2019 esittämän huomautuksen, joka koskee viraston kolmen yrityksen kanssa tekemää puitesopimusta vuokratyöntekijöiden käytöstä; panee lisäksi merkille, että tilintarkastustuomioistuin on vaihtanut tämän huomautuksen tilan tekemättä olevasta kesken olevaksi; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin suostui arvioimaan tätä huomautusta uudelleen sen tilan muuttamiseksi toteutetuksi sen jälkeen, kun vuokratyöntekijöiden hankintaa koskeva uusi menettely oli käynnistetty 25. toukokuuta 2022;

18.

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

19.

panee merkille viraston nykyiset toimenpiteet ja käynnissä olevat toimet, joilla pyritään turvaamaan avoimuus, ennaltaehkäisemään ja hallitsemaan eturistiriitoja sekä suojelemaan väärinkäytösten paljastajia; panee merkille, että vuonna 2021 ei ilmoitettu sisäisistä väärinkäytösten paljastamistapauksista, mutta vastaanotettiin kuitenkin 29 ilmoitusta ulkoisista väärinkäytösten paljastamistapauksista, joista 23 saatettiin päätökseen ja kuusi tapausta on edelleen vireillä; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vireillä olevien tapausten edistymisestä;

20.

panee merkille, että virasto on julkistanut verkkosivustollaan hallintoneuvoston jäsenten, ylemmän johdon ja viraston työhön osallistuvien tieteellisten asiantuntijoiden ansioluettelot ja sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset; panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2021 virasto ei ilmoittanut yhdestäkään eturistiriidasta; antaa virastolle kiitosta siitä, että se on ottanut käyttöön eturistiriitoja ja nk. pyöröovitilanteita koskevat hallintoneuvoston jäseniin sovellettavat säännöt;

21.

pitää myönteisinä viraston toteuttamia lisätoimia, joiden tarkoituksena on lisätä viraston toiminnan avoimuutta, mukaan lukien raportointi viraston henkilöstön kokouksista ulkoisten sidosryhmien kanssa, ja on tyytyväinen, että näihin tietoihin voi tutustua viraston verkkosivustolla;

22.

painottaa, että pidettävä voimassa järjestelmällisiä sääntöjä, jotka koskevat avoimuutta, jääviyttä, eturistiriitoja, laitonta lobbausta ja pyöröovi-ilmiötä; kehottaa virastoa tarkistamaan ja parantamaan käytännesääntöjään ja vahvistamaan edelleen sisäisiä valvonta- ja tarkastusmekanismejaan, mukaan lukien sisäisen korruptiontorjuntamekanismin perustaminen;

23.

korostaa, että vaikka suurin osa viraston rahoituksesta on peräisin yksityisistä lähteistä, se on viranomainen; pitää erittäin tärkeänä sitä, että säilytetään yleisön luottamus viraston riippumattomuuteen ja lahjomattomuuteen sekä varmuus siitä, ja toteaa, että sen kaikessa toiminnassa on näin ollen varmistettava laaja avoimuus, jotta vältetään sääntelyloukku ja varmistetaan, että kansalaisten luottamus lääkealan oikeudelliseen ja sääntelykehykseen unionissa säilyy;

Sisäinen valvonta

24.

panee merkille, että sekä viraston käytössä olevan sisäisen valvonnan järjestelmän yksittäiset osat että järjestelmä kokonaisuudessaan ovat kaiken kaikkiaan vaikuttavia mutta joitakin parannuksia tarvitaan joidenkin erityisten tekijöiden vaikuttavuuden lisäämiseksi edelleen; panee lisäksi merkille, että viraston hallintoneuvosto hyväksyi vuonna 2021 varainhoidon jälkitarkastusten menetelmiä koskevan uuden lähestymistavan ja uudet sisäiset ohjeet ja otti käyttöön uudet aikataulut, joiden mukaan tarkastus on suoritettava 18 kuukauden ajanjakson aikana; panee merkille, että sisäisen valvonnan menettelyissä ei tullut esiin merkittäviä puutteita, vaikka mahdollisia parannuksia varten yksilöitiin kaksi valvonnan alaa, joita käsitellään parhaillaan erityisissä parannussuunnitelmissa; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asiassa tapahtuneesta edistyksestä;

25.

panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa esitetyn huomautuksen, jonka mukaan kahdessa tarkastetussa rekrytointimenettelyssä havaittiin useita menettelyllisiä puutteita, jotka heikensivät avoimuuden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteita; kehottaa virastoa käsittelemään puutteita, jotka tilintarkastustuomioistuin havaitsi rekrytoinnissa, ja vahvistamaan sisäistä valvontajärjestelmäänsä; kehottaa viranomaista tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asian edistymisestä;

26.

pitää valitettavana, että rekrytointimenettelyjen menettelylliset puutteet heikentävät avoimuuden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteita; vaatii virastoa parantamaan sisäistä rekrytointimenettelyään, jotta arviointiprosesseja ja avoimia toimia koskevia ilmoituksia voidaan selkiyttää; huomauttaa, että viraston vuosikertomuksessa ilmoitettu osastopäälliköiden lukumäärä oli 18 vuonna 2021 ja 13 vuonna 2020;

27.

Digitalisaatio ja vihreä siirtymä

28.

panee merkille, että virasto jatkoi vuonna 2021 tehokkuuden lisäämiseen tähtäävää strategiaansa, joka perustuu digitaaliseen muutokseen ja toiminnan digitaalista muutosta käsittelevän työryhmän toteuttamiin toimiin; panee tyytyväisenä merkille, että toimiin sisältyi tekoälyn, koneoppimisen ja robotiikan tutkiminen pragmaattisten ratkaisujen kehittämiseksi viraston toiminnan nykyisiin tarpeisiin sekä innovoinnin nopeuttaminen digitaalisen innovoinnin laboratoriossa, joka kehitti kehyksen prosessien analysoimista varten tehokkuuden lisäämiseksi koko virastossa teknologian ja digitaalisen innovoinnin avulla;

29.

panee tyytyväisenä merkille edistymisen viraston hallinnon digitalisointiohjelmassa, jolla pyritään nykyaikaistamaan henkilöstöhallinnossa, taloushallinnossa ja suunnittelussa käytettäviä prosesseja ja välineitä; panee tyytyväisenä merkille tuloksellisuus- ja kehitysohjelman ensimmäisen ja toisen vaiheen aloituksen vuonna 2021; panee merkille, että ohjelmaan kuuluu muun muassa olemassa oleviin perehdyttämisjärjestelmiin integroidun uuden digitaalisen välineen käyttöönotto kaikkien tulos- ja kehitysprosessien hallinnoimista varten sekä aiemman paperisen henkilökansion ja skannatut työasiakirjat korvaavan digitaalisen henkilökansion käyttöönotto koko henkilöstösääntöjen alaiselle henkilöstölle;

30.

panee tyytyväisenä merkille viraston vuonna 2021 toteuttamat kestävyystoimet sen toiminnasta johtuvan hiilijalanjäljen pienentämiseksi; panee merkille, että nämä toimet johtivat monenlaisiin myönteisiin tuloksiin, kuten viraston energian- ja vedenkulutuksen merkittävään vähenemiseen; panee tyytyväisenä merkille, että virasto edistyi vuonna 2021 rekisteröitymisessä ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään, viraston ympäristöjärjestelmän päivittämisessä niiden resurssien määrittämiseksi, jotka auttavat sisällyttämään ympäristöjärjestelmän toiminnot operatiivisiin toimintaprosesseihin, sekä viraston ympäristöjalanjäljen seuraamisessa soveltamalla kasvihuonekaasuja koskevaa GHG-protokollaa;

31.

muistuttaa, että on tärkeää lisätä paitsi viraston sisäisen toiminnan ja hallinnoinnin digitalisaatiota myös nopeuttaa menettelyjen digitalisointia; kehottaa virastoa mahdollisuuksien mukaan siirtymään paperittomaan asiakirjahallintoon ja -prosesseihin; korostaa, että viraston on jatkossakin toimittava tässä suhteessa ennakoivasti, jottei virastojen välille pääse syntymään digitaalista kuilua; kehottaa kuitenkin kiinnittämään huomiota siihen, että on toteutettava kaikki tarvittavat turvatoimet, jotta vältetään käsiteltävien tietojen verkkoturvallisuuteen mahdollisesti kohdistuvat riskit;

32.

kannustaa virastoa työskentelemään tiiviissä yhteistyössä ENISAn (Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto) ja CERT-EU:n (unionin toimielinten, elinten ja virastojen tietotekniikan kriisiryhmä) kanssa ja tekemään säännöllisiä riskinarviointeja tietotekniikkainfrastruktuuristaan ja varmistamaan kyberpuolustuksensa säännölliset tarkastukset ja testit; ehdottaa, että viraston koko henkilöstölle tarjotaan säännöllisesti päivitettäviä kyberturvallisuuteen liittyviä koulutusohjelmia; kehottaa virastoa kehittämään kyberturvallisuuspolitiikkaansa nopeammin, ottamaan sen käyttöön ennen 31. joulukuuta 2023 ja raportoimaan asiasta vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle;

Toiminnan jatkuvuus covid-19-kriisin aikana

33.

panee merkille, että toiminnan jatkuvuutta koskevan suunnitelman käyttöönotto koko vuodeksi 2021 johti siihen, että joitakin viraston toimia jouduttiin keskeyttämään, lykkäämään tai supistamaan; panee lisäksi merkille, että virasto jatkoi toiminnan jatkuvuussuunnitelmansa ja kansanterveysuhkia koskevan suunnitelmansa seuraamista suojellakseen henkilöstön, edustajien ja toimeksisaajien terveyttä ja turvallisuutta ja jatkoi samalla toimeksiantonsa täyttämistä;

34.

panee merkille, että virasto toteutti erinäisiä toimenpiteitä seuratakseen ja lieventääkseen covid-19-pandemian vaikutuksia, mukaan lukien terveys- ja turvallisuusriskien hallinta lähikontaktien välttämisen ja työntekijöiden etätyön mahdollistamisen avulla; panee merkille, että covid-19-pandemia ei vaikuttanut merkittävästi viraston toimintaan ja tuloksiin;

Muita huomautuksia

35.

antaa virastolle tunnustusta sen pyrkimyksistä vuonna 2021 antaa selkeää, avointa, täsmällistä ja oikea-aikaista tietoa covid-19-rokotteiden ja -hoitojen hyväksymisestä ja valvonnasta unionissa ennennäkemättömän nopeasti ja lyhyin väliajoin; toteaa, että viraston viestintä oli keskeisessä asemassa unionin kansalaisten rauhoittamisessa, väärien tietojen ja disinformaation torjunnassa, luottamuksen rakentamisessa ja kansanterveyden suojelemisessa; antaa tunnustusta viraston parantuneista mittareista ja myönteisestä palautteesta, joka koski sen verkkosivuston liikennettä, lehdistötilaisuuksia ja sosiaalisen median tilejä vuonna 2021;

36.

panee merkille, että virasto kehitti vuonna 2021 uuden viisivuotisen ulkoista viestintää ja vuorovaikutusta koskevan puitestrategian vuosiksi 2021–2025; panee merkille, että strategialla pyritään parantamaan unionin kansalaisten ymmärrystä virastosta ja sen työstä sekä tarjoamaan strateginen kehys vuotuisten viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelmien laatimista varten; panee merkille, että uudessa puitestrategiassa asetetaan tavoitteita, kuten kansanterveydellisten vaikutusten lisääminen, tiiviimpi yhteistyö kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa ja optimoitujen kriisiviestintäprosessien käyttöönotto;

37.

kehottaa virastoa kehittämään edelleen synergioitaan (esimerkiksi henkilöresurssien, kiinteistöjen hallinnoinnin, tietotekniikkapalvelujen ja turvallisuuden alalla) ja lisäämään yhteistyötä, hyvien käytäntöjen vaihtoa ja keskusteluja yhteistä etua koskevista aloista muiden unionin virastojen kanssa tehokkuuden parantamiseksi;

38.

(2) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0190.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/342

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1897,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

Euroopan lääkeviraston (EMA) varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisestä

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan lääkeviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (06248/2023 – C9-0091/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön lupa- ja valvontamenettelyistä ja Euroopan lääkeviraston perustamisesta 31. maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 726/2004 (4) ja erityisesti sen 68 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0106/2023),

1.	hyväksyy Euroopan lääkeviraston varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisen;

2.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan lääkeviraston toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 136, 30.4.2004, s. 1.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/343

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1898,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä keskukselle (06248/2023[19] – C9-0092/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksesta 12. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1920/2006 (4) ja erityisesti sen 15 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0107/2023),

1.	myöntää Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen johtajalle vastuuvapauden keskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 376, 27.12.2006, s. 1.

(1) EUVL C 141, 29.3.2022, s. 32.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/345

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1899,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0107/2023),

toteaa, että Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (jäljempänä ’keskus’) tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2021 oli 18 974 791 euroa, mikä merkitsee 5,13 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna; toteaa, että keskuksen talousarvio rahoitetaan pääasiassa (90-prosenttisesti) unionin talousarviosta;

B.	ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan keskuksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2021 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että keskuksen tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja asianmukaiset (sääntöjenmukaiset);

Talousarvio- ja varainhallinto

panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2021 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 100 prosenttia eli sama kuin vuonna 2020; panee merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 96,35 prosenttia, mikä merkitsee 1,62 prosentin lisäystä edellisvuoteen verrattuna; panee lisäksi tyytyväisenä merkille, että vuodelta 2020 vuodelle 2021 siirrettyjen maksumäärärahojen käyttöaste oli 98,80 prosenttia;

Toiminnan tuloksellisuus

panee merkille, että keskuksen tuloksellisuuden mittausmallissa yksilöidään rajallinen määrä (10) yhdistettyjä keskeisiä tulosindikaattoreita, joita käytetään, kun mitataan haluttujen tuotosten aikaansaamisen tuloksellisuutta ja kohdennettujen resurssien käytön tehokkuutta, ja joita täydennetään korkeamman tason keskeisillä tulosindikaattoreilla, joissa keskitytään tuloksiin ja vaikutuksiin; panee merkille, että keskus oli määritellyt tulosindikaattoreiden osalta 54 vuotuista tavoitetta, joista se oli saavuttanut 47 (87 prosenttia); pitää tulosindikaattoreiden lisäksi myönteisenä sitä, että keskus on ottanut käyttöön seurannassa usean indikaattorin käyttöön perustuvan toimintatavan; panee merkille, että seurannassa keskitytään tämän toimintatavan mukaisesti viiteen keskeiseen epidemiologiseen indikaattoriin;

panee merkille, että keskus saavutti vuonna 2021 suurimman osan tulosindikaattoreistaan; panee merkille, että useiden mittareiden osalta tavoitteet saavutettiin vain osittain, kuten henkilöstön kunkin jäsenen koulutuspäivien keskimääräistä lukumäärää koskenut kolmen päivän tavoite, josta saavutettiin 1,2 päivää, mikä johtui läpi vuoden jatkuneista matkustusrajoituksista, ja rekrytointimenettelyjen keskimääräistä neljän kuukauden pituutta koskenut tavoite, johon ei päästy, sillä keskimääräinen pituus oli 4,5 kuukautta, mikä johtui rekrytointien lisääntymisestä vuonna 2021; panee lisäksi merkille, että osa tulosindikaattoreista, jotka koskivat kolmansien maiden kanssa toteutettavien teknisen avun hankkeiden tehokasta täytäntöönpanoa, saavutettiin vain osittain täytäntöönpanon olosuhteiden vuoksi, covid-19-pandemiaan liittyneet rajoitteet mukaan lukien;

pitää myönteisenä, että keskuksen hallintoneuvosto hyväksyi toisen vuoteen 2025 ulottuvan etenemissuunnitelman sekä keskuksen uuden toimintamallin, jolla keskusta pyritään kehittämään edelleen asiakaskeskeiseksi ja datavetoiseksi organisaatioksi; panee merkille, että nämä asiakirjat ohjaavat keskuksen työtä vuonna 2021 käynnistetyn vuoden 2025 strategian täytäntöönpanon toisessa vaiheessa; korostaa, että keskus on vastuullinen osapuoli monissa Euroopan unionin neuvoston vuonna 2021 hyväksymän EU:n huumausainetoimintasuunnitelman 2021–2025 keskeisissä toimissa;

antaa tunnustusta keskuksen työnsä kolmella osa-alueella (terveys, turvallisuus ja organisaation toimintaa edistävät tekijät) suorittamista toimista ja saavuttamasta edistyksestä; panee erityisesti merkille vuonna 2021 julkaistun keskuksen ensimmäisen täysin digitaalisen lippulaivajulkaisun ja siihen liittyvät kahdeksan miniopasta, joissa käsitellään kansanterveyden keskeisiä huumeisiin liittyviä haasteita, uuden verkkovälineistön käyttöönoton, jolla pyritään saavuttamaan tavoitteet tietyillä terveyden osa-alueilla, sekä erityisraportit, joita on julkaistu huumausaineisiin liittyvästä uudesta kehityksestä Afganistanissa ja Iranissa unionille aiheutuvista uhkatekijöistä sekä Balkanin alueesta ja eteläisistä salakuljetusreiteistä unioniin; panee lisäksi merkille keskuksen asiakaskeskeisen toimintatavan, sen pyrkimykset varmistaa tuotteiden ja palvelujen toimittaminen oikeaan aikaan sekä keskuksen lisääntyneen näkyvyyden verkkokanavilla;

pitää myönteisenä keskuksen osallistumista huumausaineita käsitteleviin koulutustapahtumiin ja valmiuksien kehittämistoimiin, joissa se on välittänyt tietämystään yli 870:lle huumausaineiden torjunnan alalla toimivalle ammattilaiselle, mikä on lähes 75 prosentin lisäys vuoteen 2020 verrattuna; pitää lisäksi myönteisenä huumausaineita käsittelevän EU:n talvikurssin käynnistämistä vuonna 2021 jo järjestettävän vastaavan kesäkurssin lisänä;

Henkilöstöpolitiikka

panee merkille, että 31. joulukuuta 2021 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 96 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä seitsemästä virasta seitsemään oli nimitetty virkamies ja 69 hyväksytystä väliaikaisesta toimesta 66:een oli nimitetty väliaikainen toimihenkilö (vuosina 2020 ja 2021 hyväksyttyjä toimia oli 76); panee merkille, että vuonna 2021 keskuksen palveluksessa työskenteli lisäksi 27 sopimussuhteista toimihenkilöä ja yksi kansallinen asiantuntija; pitää myönteisenä, että keskuksen palveluksessa ei ole enää vuoden 2021 jälkeen ollut tilapäistyöntekijöitä; pitää myönteisenä keskuksen vuonna 2021 tekemää henkilöstökartoitusta ja sen resurssien toimivaa ja tehokasta kohdentamista, kun 71,77 prosenttia keskuksen henkilöstöresursseista oli kohdennettu operatiivisiin tehtäviin, 18,65 prosenttia hallinnolliseen tukeen ja 9,58 prosenttia muihin tehtäviin;

panee huolestuneena merkille, että keskuksen antamien tietojen mukaan sen ylemmässä johdossa oli kaksi naista (22 prosenttia) ja seitsemän miestä (78 prosenttia) ja sen hallintoneuvostossa 20 naista (38 prosenttia) ja 32 miestä (62 prosenttia); toteaa, että sen koko henkilöstöön kuului 29 miestä (45 prosenttia) ja 36 naista (55 prosenttia); palauttaa mieliin, että on tärkeää varmistaa sukupuolten tasapuolinen edustus henkilöstössä ja kehottaa keskusta ottamaan tämän huomioon ylemmän johdon tulevissa nimityksissä; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita ottamaan tämän näkökohdan huomioon, kun ne nimittävät omia jäseniään hallintoneuvostoon; muistuttaa myös, että on tärkeää varmistaa tasapainoinen maantieteellinen edustus niin keskuksen johdossa kuin henkilöstössäkin;

pitää valitettavana, että keskus ei ole vielä ottanut käyttöön yhtään henkilöresurssien Sysper-hallintojärjestelmän moduulia; kehottaa keskusta parantamaan henkilöstöhallintojärjestelmänsä digitalisointia sen tehokkuuden parantamiseksi;

Hankinnat

10.

pitää myönteisenä, että keskus pani täytäntöön vuoden 2021 hankintasuunnitelman onnistuneesti ja toteutti 98 neuvottelumenettelyä, joiden kokonaisarvo oli 1 556 147 euroa; pitää myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuimella ei ollut huomautettavaa siitä, miten keskus on soveltanut julkisia hankintoja koskevia sääntöjä;

11.

panee tyytyväisenä merkille, että keskus käyttää sähköistä hankintamenettelyä, tarjousten sähköistä toimittamista ja sähköistä laskutusta; kannustaa keskusta jatkamaan hankintamenettelyjensä digitalisointia ja tutkimaan mahdollisuuksia aloittaa julkisten hankintojen digitaalisen hallinnointivälineen käyttöönotto ja käyttö;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

12.

panee merkille keskuksen nykyiset toimenpiteet ja jatkuvat pyrkimykset, joilla pyritään turvaamaan avoimuus, ennaltaehkäisemään ja hallitsemaan eturistiriitoja sekä huolehtimaan väärinkäytösten paljastajien suojelusta; panee tyytyväisenä merkille, että keskus julkisti verkkosivustollaan ylemmän johtonsa, hallintoneuvostonsa jäsenten ja tiedekomitean jäseninä olevien ulkopuolisten asiantuntijoiden ilmoitukset sidonnaisuuksista; panee tyytyväisenä merkille, että keskus myös julkisti verkkosivustollaan tiedekomiteansa jäseninä olevien ulkopuolisten asiantuntijoiden ansioluettelot; panee merkille keskuksen vastauksen, jonka mukaan se on julkaissut verkkosivustollaan kaikkien hallintoneuvostonsa jäsenten ja ylempään johtoonsa kuuluvien henkilöiden ansioluetteloiden yhteenvedot; pitää kuitenkin valitettavana, että keskuksen verkkosivustolla on saatavilla yhteenveto ainoastaan näiden nykyisistä tehtävistä; kehottaa keskusta päivittämään verkkosivustoaan ja lisäämään sinne hallintoneuvostonsa jäsenten ja ylempään johtoonsa kuuluvien henkilöiden ansioluettelot, joista käy ilmi näiden koko ammatillinen tausta;

13.

panee merkille, että eturistiriidan riskin olemassaoloa arvioidaan keskuksen johtajan johdolla ja että hallintoneuvosto hyväksyy tarpeen mukaan toimenpiteet, joiden tarkoituksena on ennaltaehkäistä eturistiriitoja tai välttää ne; toteaa, että vuonna 2021 ei raportoitu, tutkittu tai saatettu päätökseen yhtään eturistiriitatapausta;

Sisäinen valvonta

14.

panee merkille, että komission sisäinen tarkastus teki vuonna 2021 tarkastuksen, joka koski keskuksen sisäisen valvonnan järjestelmää sekä henkilöresurssien hallinnointia koskevien sääntöjen ja menettelyjen noudattamista; panee merkille, että komission sisäisen tarkastuksen laatimassa lopullisessa tarkastuskertomuksessa annettiin kolme erittäin tärkeää suositusta toiminnan eettisyyden hallinnoinnista, työmäärän ja toiminnan tuloksellisuuden hallinnoinnista sekä henkilöstökansioiden turvallisuustarkastuksista ja kolme tärkeää suositusta henkilöstövalinnasta ja rekrytoinnista; kehottaa keskusta panemaan täytäntöön komission sisäisen tarkastuksen antamien suositusten toteuttamista koskevan sovitun toimintasuunnitelman ja tiedottamaan budjettivallan käyttäjälle asian edistymisestä;

15.

panee merkille, että keskus teki vuonna 2021 arvioinnin sisäisen valvonnan kehyksestään ja totesi, että kaikki osatekijät olivat käytössä ja toimivat ja että valvontaympäristöön, valvontatoimiin sekä tiedotukseen ja viestintään olisi suositeltavaa tehdä joitakin parannuksia; panee kuitenkin merkille, että keskuksen arvioinnin mukaan nykyisillä puutteilla ei ollut vaikutusta sisäisen valvonnan kehyksen yleiseen vaikuttavuuteen; pitää myönteisenä meneillään olevia toimia, joilla keskus panee täytäntöön sen sisäisen valvonnan kehyksessä havaittujen puutteiden korjaamiseksi hyväksytyn suunnitelman;

16.

panee merkille, että keskus toteutti vuonna 2021 kattavia riskinmäärittämis- ja arviointitoimia riskinhallintansa parantamiseksi; panee lisäksi merkille, että keskus toteutti useita kehittämistoimia, joilla parannettiin sisäisen valvonnan järjestelmän yleistä vaikuttavuutta; panee erityisesti merkille, että keskuksessa otettiin käyttöön toimintojen operatiivisessa suunnittelussa, seurannassa ja raportoinnissa uusi organisaatiohallinnon tietojärjestelmä Matrix; toteaa myös, että keskus laati ja virallisti organisaatiohallintoa ja sisäisen valvonnan järjestelmää koskevan uuden strategian komission antamien sovellettavien ohjeiden mukaisesti;

17.

panee merkille, että keskus hyväksyi vuonna 2021 tarkistetun petostentorjuntastrategian, joka sisälsi kolme strategista tavoitetta, sekä toimintasuunnitelman, joka oli määrä panna täytäntöön vuonna 2022; kehottaa keskusta tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asian edistymisestä;

18.

on huolestunut tilintarkastustuomioistuimen huomautuksesta, joka koskee ulkopuolisen henkilöstön ja tilapäistyöntekijöiden käyttöä ja jonka osalta keskus ei vielä ole toteuttanut korjaavia toimia; on huolestunut siitä, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan keskus palkkasi näitä tilapäistyöntekijöitä puitesopimuksen avulla noudattamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/104/EY (2) ja Portugalin työlainsäädännön vaatimuksia; kehottaa keskusta perehtymään tilapäistyöntekijöidensä työehtoihin ja -oloihin ja huolehtimaan siitä, että ne ovat unionin ja kansallisen työlainsäädännön mukaisia; kehottaa keskusta lisäksi käyttämään mahdollisimman paljon vakinaista henkilöstöä ja kehottaa jälleen kerran komissiota varmistamaan asianmukaiset henkilöresurssit tähän tarkoitukseen; pitää myönteisenä komission ehdotusta muuttaa keskus unionin huumausainevirastoksi; muistuttaa, että uudelle virastolle olisi annettava tarvittavat taloudelliset ja henkilöresurssit, jotta se voi saavuttaa tavoitteet ja hoitaa tehtävät ja velvollisuudet, jotka sille on osoitettu Euroopan unionin huumausainevirastosta annetun asetuksen nojalla;

Digitalisaatio ja vihreä siirtymä

19.

panee merkille, että keskus on seurannut aktiivisesti ympäristötehokkuuttaan ja hiilijalanjälkeään jatkuvaan parantamiseen pyrkien ja vähentänyt vuosien mittaan hiilijalanjälkeään vuoden 2014 perustasoon verrattuna 9,99 tonnista 0,82 tonniin henkilöstön jäsentä kohti vuonna 2020; panee merkille, että hiilidioksidipäästöjen huomattava väheneminen johtui osittain covid-19-pandemiaan liittyneestä virkamatkojen ja liikenteen vähenemisestä sekä siitä, että keskus siirtyi käyttämään uusiutuvista energialähteistä tuotettua hiilidioksidineutraalia sähköä; panee kiinnostuneena merkille, että keskus edellyttää käyttämään ympäristöä säästävien julkisten hankintojen menettelyjä ympäristöystävällisten ratkaisujen edistämiseksi, kun sopimuksia uusitaan; panee merkille, että keskuksen pitkän aikavälin tavoitteena on saada ympäristösertifiointi ja että se ottaa tässä asianmukaisesti huomioon käytettävissä olevat resurssit; kehottaa keskusta jatkamaan siirtymäänsä uusiutuvien energialähteiden käyttöön ja toteaa, että keskuksen järjestelmä ja ympäristöä koskevat toimintatavat ovat esimerkillisiä;

20.

pitää myönteisenä, että keskus julkaisi vuonna 2021 ensimmäiset moduulit julkaisustaan Health and Social Responses to Drug Problems: A European Guide 2021, joka on keskuksen ensimmäinen täysin digitaalinen julkaisu;

21.

panee merkille keskuksen jatkuvat toimet tieto- ja viestintäteknisen infrastruktuurinsa kehittämiseksi, jotta se tukisi organisaation etätyöjärjestelyjä; panee tässä yhteydessä merkille turvallisuuspoikkeamiin reagoinnista vastaavan ryhmän perustamisen sekä oikea-aikaisen operatiivisen reagoinnin terveyteen ja turvallisuuteen liittyviin pyyntöihin; panee lisäksi merkille, että sen jälkeen, kun keskus aktivoi toiminnan jatkuvuutta koskevan suunnitelman vuonna 2020, se on käyttänyt rekrytoinneissa etävälineitä; toteaa, että keskus otti käyttöön uusia toimenpiteitä kyberturvallisuutensa parantamiseksi, kuten loppukäyttäjien laitteita, välineiden käyttöönottoa ja verkkoalueen arkkitehtuuria koskevan muutosohjelman, jolla parannetaan nopeaa reagointia uhkiin, sekä kaksivaiheisen tunnistuksen integroinnin sovelluksiin, joihin on pääsy paikallisverkon ulkopuolelta;

Toiminnan jatkuvuus covid-19-kriisin aikana

22.

pitää myönteisenä, että keskus kehitti covid-19-pandemian torjuntaa koskevien kansanterveystoimien koordinointiin perustetun työryhmän puitteissa joustavan ja kattavan kehyksen, joka auttaa käsittelemään pandemiaan liittyviä ongelmia jäsennellysti; panee merkille, että kehys sisälsi useita pilareita, joista esimerkkejä ovat välitön reagointi sidosryhmien tukemiseksi, prosessin aloittaminen sen arvioimiseksi, mikä vaikutus tilanteella on keskuksen nykyisiin keskeisiin toimintoihin, sekä koordinoinnin ja synergioiden varmistaminen näiden toimintojen välillä; toteaa, että pandemiatilanteen kehityttyä keskus lopetti toiminnan jatkuvuutta koskevan suunnitelman soveltamisen lokakuussa; panee merkille, että keskus teki vuonna 2022 arvioinnin saaduista kokemuksista; kehottaa keskusta raportoimaan budjettivallan käyttäjälle arvioinnin tuloksista;

Muita huomautuksia

23.

panee merkille, että keskus tekee jatkuvaa yhteistyötä unionin muiden virastojen ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa; pitää myönteisenä, että hiljattain perustetun eurooppalaisen sisäisen turvallisuuden innovaatiokeskuksen jäsenenä keskus teki yhteistyötä yhteisen tutkimuskeskuksen ja Europolin kanssa unionin koordinoiman pilottihankkeen toteutuksessa, jossa oli tavoitteena kehittää verkossa toimiva monen käyttäjän joustava ohjelmistokehys pimeän verkon rikollisen toiminnan seuraamiseksi; panee merkille keskuksen oikeus- ja sisäasioiden alan virastojen verkostossa Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston (CEPOL) kanssa tekemän yhteistyön, joka koskee CEPOLin koulutusalustan LEEdin käyttöä; panee lisäksi merkille keskuksen yhteistyön Euroopan unionin turvapaikkaviraston kanssa tutkimuksen tekemiseksi päihteidenkäyttöön liittyvistä ongelmista ja alan ammattilaisten ratkaisuista ongelmiin turvapaikanhakijoiden vastaanotossa EU:ssa; panee myös merkille teknisen yhteistyön hankkeet (IPA7, EU4MD ja EMCDDA for Georgia), joita keskus toteutti vuonna 2021 kolmansien maiden kanssa sellaisilla osa-alueilla kuin huumausaineista tiedottaminen ja huumausaineisiin liittyvät terveys- ja turvallisuusuhat;

24.

panee tyytyväisenä merkille, että keskus hyödyntää edelleen synergiaetuja Euroopan meriturvallisuusviraston kanssa yritys- ja tukipalvelujen sekä yhteisten tilojen hallinnoinnin alalla Lissabonissa ja että nämä synergiat liittyvät myös tieto- ja viestintätekniikkaan, televiestintään ja internetpohjaisiin infrastruktuureihin ja palveluihin; toteaa, että muiden unionin virastojen kanssa on otettu käyttöön toiminnallisia synergioita oikeus- ja sisäasioiden sekä terveydenhuollon aloilla; on tyytyväinen tähän kahden viraston tapaan käyttää yhteisiä resursseja ja katsoo, että tätä esimerkkiä olisi syytä noudattaa;

25.

pitää myönteisenä keskuksen ja Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanuusmaiden välistä alueellista yhteistyötä Euroopan naapuruusvälineestä rahoitettavien teknisen tuen EU4MD-hankkeiden välityksellä; pitää lisäksi myönteisenä keskuksen ensimmäisen kahdenvälisen teknisen tuen hankkeen (EMCDDA for Georgia) käynnistymistä vuonna 2021; korostaa näiden kumppanuuksien merkitystä jäsenvaltioille ja naapuruuskumppanimaille, kun parannetaan turvallisuutta unionin naapurialueilla ja torjutaan huumausaineiden laitonta kauppaa sekä laittomien aineiden käyttöä;

26.

kehottaa keskusta keskittymään tutkimustensa tulosten levittämiseen suurelle yleisölle ja pyrkimään saavuttamaan yleisön sosiaalisen median ja muiden viestintäkanavien avulla; pitää tältä osin myönteisenä keskuksen laatimien raporttien saatavuutta;

27.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/104/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, vuokratyöstä (EUVL L 327, 5.12.2008, s. 9).

(3) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0190.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/350

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1900,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisestä

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä keskukselle (06248/2023[19] – C9-0092/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksesta 12. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1920/2006 (4) ja erityisesti sen 15 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0107/2023),

1.	hyväksyy Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisen;

2.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 376, 27.12.2006, s. 1.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/351

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1901,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan meriturvallisuusviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (06248/2023 – C9-0093/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euroopan meriturvallisuusviraston perustamisesta 27. kesäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1406/2002 (4) ja erityisesti sen 19 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0113/2023),

1.	myöntää Euroopan meriturvallisuusviraston pääjohtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan meriturvallisuusviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EYVL L 208, 5.8.2002, s. 1.

(1) EUVL C 141, 29.3.2022, s. 72.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/352

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1902,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan meriturvallisuusviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0113/2023),

toteaa, että Euroopan meriturvallisuusviraston tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2021 oli 105 774 716,82 euroa, mikä merkitsee 9,36 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna; toteaa, että viraston talousarvio rahoitetaan unionin talousarviosta ja toiminnallisista tuloista;

B.	ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2021 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja asianmukaiset (sääntöjenmukaiset);

Talousarvio- ja varainhallinto

panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2021 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli kyseisenä vuonna maksusitoumusmäärärahojen osalta 99,67 prosenttia, mikä merkitsee hienoista 0,78 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna, ja että kyseisen vuoden maksumäärärahojen käyttöaste oli 97,32 prosenttia, mikä merkitsee niin ikään 1,24 prosentin lisäystä;

panee vuoden 2020 vastuuvapausmenettelyn seurannan perusteella tyytyväisenä merkille, että maksuviivästysongelman korjaamiseksi toteutettujen erilaisten toimenpiteiden ansiosta viivästyneiden maksujen osuus oli vuonna 2021 hyvin alhainen, 0,56 prosenttia; panee lisäksi merkille, että vuonna 2021 saavutettiin sekä maksusitoumusmäärärahojen yli 95 prosentin käyttöastetta koskeva tavoite että maksumäärärahojen alle viiden prosentin peruuntumisastetta koskeva tavoite;

Tuloksellisuus

panee merkille, että virasto käyttää keskeisiä tulosindikaattoreita mitatakseen vuotuisen työohjelmansa täytäntöönpanoa keskeisillä aloilla, joihin virasto osallistuu (kestävyys ja tekninen apu, turvallisuus, turvatoimet, digitaaliset palvelut ja yksinkertaistaminen sekä valvonta), sekä sen horisontaalisia toimia; panee merkille, että covid-19-pandemian aiheuttamista jatkuvista rajoituksista huolimatta vuodeksi 2021 asetetut tavoitteet saavutettiin yleisellä tasolla vuotuisen työohjelman korkean täytäntöönpanoasteen ansiosta;

panee merkille, että virasto teki yhteistyötä Euroopan ympäristökeskuksen kanssa meriliikennealan ympäristöulottuvuuden analysoimiseksi, minkä seurauksena julkaistiin ensimmäinen Euroopan meriliikenteen ympäristöraportti; panee merkille, että virasto tekee yhteistyötä EMCDDA:n kanssa niiden maantieteellisen läheisyyden vuoksi; panee lisäksi merkille Euroopan kalastuksenvalvontaviraston (EFCA) kanssa tehdyn palvelutasosopimuksen kirjanpitotoiminnon varamekanismista;

on tyytyväinen siihen, että viraston, Euroopan kalastuksenvalvontaviraston (EFCA) ja Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) välinen kolmikantatyöjärjestely on toiminut hyvin vuodesta 2017 lähtien; pitää tätä järjestelyä esimerkkinä unionin virastojen välisestä synergiasta ja katsoo, että sen olisi toimittava innoituksen lähteenä muille virastoille muilla aloilla; kehottaa virastoa jatkamaan ponnistelujaan tältä osin ja pitää asianmukaisena lisätä myös viraston, Euroopan ympäristökeskuksen ja Euroopan kalastuksenvalvontaviraston välistä yhteistyötä, jotta voidaan kerätä tietoja meriekosysteemejä koskevaa tieteellistä tutkimusta varten;

pitää myönteisenä, että virasto jatkaa kahden teknisen avun yhteistyöhankkeen toteuttamista kolmansien maiden kanssa Välimeren alueella (SAFEMEDIV) ja Mustanmeren ja Kaspianmeren alueella (BCSEA); pitää näitä kolmansien maiden kanssa toteutettavia hankkeita hyvinä esimerkkeinä yhteistyöstä meriturvallisuuden, merellisen turvallisuuden ja meriympäristön säilyttämisen parantamiseksi; kehottaa virastoa jatkamaan ponnistelujaan tältä osin ja harkitsemaan uutta vastaavaa yhteistyötä kolmansien maiden kanssa;

on tyytyväinen siihen, että virasto on edelleen keskeinen kumppani komissiolle ja jäsenvaltioille meriturvallisuusnormien kehittämisessä ja EU:n merenkulun digitalisoinnissa ja yksinkertaistamisessa; on tyytyväinen myös viraston tarjoamaan tekniseen ja operatiiviseen apuun;

panee erityisesti tyytyväisenä merkille viraston vahvemman roolin EU:n meriturvallisuuslainsäädännön arvioinnissa, todentamisessa ja täytäntöönpanossa ja toteaa, että viraston rooli on kasvanut vuosien mittaan ja että komission ja EFTAn valvontaviranomaisen tukipyyntöjen odotetaan lisääntyvän edelleen ottaen huomioon alan painoarvon kasvu EU:n tasolla;

korostaa viraston roolia Euroopan vesien seurannassa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa jätteiden laittoman hävittämisen ja mahdollisten öljypäästöjen havaitsemiseksi; kehottaa virastoa vahvistamaan edelleen valvontaansa ja digitaalisia valmiuksiaan, jotta voidaan torjua laittoman toiminnan aiheuttamaa vesien saastumista; korostaa viraston työtä jäsenvaltioiden etsintä- ja pelastustoimien tukemiseksi;

Henkilöstöpolitiikka

10.

panee merkille, että 31. joulukuuta 2021 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 99,06 prosenttia siten, että 210 toimeen unionin talousarviossa hyväksytyistä 212 toimesta oli nimitetty virkamies tai väliaikainen toimihenkilö (verrattuna 212 hyväksyttyyn toimeen vuonna 2020); toteaa, että vuonna 2021 virastossa työskenteli lisäksi 50 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 13 kansallista asiantuntijaa;

11.

panee tyytyväisenä merkille, että viraston ylemmän johdon sukupuolijakauma oli tasapainossa ja että kolme viidestä oli naisia (60 prosenttia); panee huolestuneena merkille viraston hallintoneuvoston sukupuolijakauman epätasapainon ja toteaa, että 65 jäsenestä 47 (72 prosenttia) oli miehiä; panee huolestuneena merkille myös viraston koko henkilöstön sukupuolijakauman, jossa 268 henkilöstä 172 (64 prosenttia) oli miehiä; panee lisäksi merkille, että vuonna 2021 virasto käynnisti onnistuneesti Speed Network -aloitteen tarjotakseen virastossa työskentelystä tai yleensäkin merenkulkualan urasta kiinnostuneille naisille mahdollisuuden lyhyeen vapaamuotoiseen keskusteluun naispuolisten henkilöstön jäsenten kanssa; kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon, että on tärkeää huolehtia sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta nimitettäessä jäseniä viraston hallintoneuvostoon;

12.

panee merkille, että virastolla on työpaikkakiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet, joiden mukaan henkilöstön tukena toimii häirintäyhdyshenkilöitä, henkilöstölle tarjotaan säännöllisiä koulutus- ja tiedotustilaisuuksia, ja että viraston intranetissä on tätä koskevaa tietoa;

Hankinnat

13.

panee merkille, että vuonna 2021 käynnistettiin 51 hankintamenettelyä (25 avointa menettelyä, kolme erityistä neuvottelumenettelyä, neljä tarjousperusteista neuvottelumenettelyä ja 19 arvoltaan erittäin vähäistä ja vähäistä neuvottelumenettelyä) ja allekirjoitettiin yhteensä 65 sopimusta;

14.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan virasto muutti 14:ää palvelujen tarjoamista koskevaa erillissopimusta ja että näiden muutosten kokonaisarvo oli 6,8 miljoonaa euroa, mikä merkitsee 76 prosentin lisäystä sopimusten alkuperäiseen arvoon, eivätkä ne olleet varainhoitoasetuksen 172 artiklan 3 kohdan d alakohdan mukaisia; panee lisäksi merkille, että vuonna 2021 tehdyt maksut (5,4 miljoonaa euroa) olivat tulosta sellaisten yksikköhintojen soveltamisesta, jotka oli vahvistettu mainittuihin sopimuksiin sovellettavissa puitesopimuksissa ja jotka eivät ylittäneet puitesopimusten alkuperäisiä enimmäishintoja, ja toteaa, että kyseiset muutokset eivät muuttaneet taloudellista tasapainoa toimeksisaajan eduksi eivätkä vääristäneet kilpailua, minkä vuoksi puitesopimuksen nojalla tehdyt maksut eivät olleet virheellisiä; panee merkille, että viraston vastauksen mukaan se on ryhtynyt toimenpiteisiin tulevien tarjouseritelmien ja sopimusmallien muuttamiseksi vastaavasti; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle kaikesta edistymisestä tässä asiassa;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

15.

toteaa, että virastolla on käytössä hallintoneuvostonsa jäsenten ja ylimmän johdon eturistiriitoja koskevat ilmoitukset; toteaa myös, että käytössä on lisäksi esimerkiksi valintalautakuntien jäsenten eturistiriitoja koskevat erityisilmoitukset; panee lisäksi merkille, että virastolla on käytössä useita toimintaperiaatteita ja menettelyjä eturistiriitojen tunnistamiseksi ja välttämiseksi ja että se on pannut täytäntöön väärinkäytösten paljastamista koskevat sisäiset säännöt ja antaa myös säännöllistä koulutusta aiheesta;

16.

panee tyytyväisenä merkille, että virasto kehitti ja pani täytäntöön maaliskuussa 2022 sen avoimuusrekisteriä koskevat sisäiset säännöt ja osallistuu äskettäin tehtyyn edunvalvojien pakollista avoimuusrekisteriä koskevaan toimielinten väliseen sopimukseen, jonka komissio, neuvosto ja parlamentti allekirjoittivat;

17.

painottaa, että tarvitaan järjestelmällisempiä sääntöjä, jotka koskevat avoimuutta, jääviyttä, eturistiriitoja ja laitonta lobbausta; kehottaa viranomaista vahvistamaan sisäisiä valvontamekanismejaan, mukaan lukien sisäisen korruptiontorjuntamekanismin perustaminen;

Sisäinen valvonta

18.

panee merkille, että sisäinen tarkastus suoritti tietotekniikkahallintoa ja tietotekniikkaportfolion hallinnointia koskevan tarkastuksen etänä vuonna 2021 ja totesi, että tieto- ja viestintätekniikkatoimintojen yhdeksi osastoksi yhdistämisen myötä virasto on laatinut tietotekniikan hallintojärjestelyjään varten kaiken kaikkiaan tehokkaat ja vaikuttavat hallinnointi- ja valvontajärjestelmät ja pannut ne täytäntöön; panee lisäksi merkille, että sisäinen tarkastus antoi kuusi suositusta, joista virasto esitti toimintasuunnitelman; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle kaikesta edistymisestä tässä asiassa;

19.

panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2021 komission sisäinen tarkastus ja tilintarkastustuomioistuin eivät esittäneet yhtään kriittistä suositusta tai huomautusta, jotka olisivat voineet johtaa varauman esittämiseen vuotuisessa vahvistuslausumassa; panee merkille, että vuonna 2021 annettiin yksi OLAFin tutkimukseen liittyvä suositus, johon liittyviä jatkotoimia toteutetaan parhaillaan;

20.

panee merkille viraston suorittaman sisäisen valvonnan järjestelmän vuotuisen arvioinnin ja siinä tehdyn päätelmän, jonka mukaan kaikki sisäisen valvonnan periaatteet ja viisi sisäisen valvonnan osa-aluetta oli pantu asianmukaisesti täytäntöön ja olivat kaiken kaikkiaan vaikuttavia, että tarvitaan vain vähäisiä parannuksia ja ettei ollut tehty yhtään ilmoitusta valvonnan merkittävistä puutteista;

Digitalisaatio ja vihreä siirtymä

21.

panee merkille, että virasto jatkoi käynnissä olevia digitalisointitoimia tukeakseen sähköisiä todistuskirjoja koskevia tavoitteita, joilla pyritään helpottamaan jäsenvaltioiden työtä lippu-, satama- ja rannikkovaltioina; toteaa lisäksi, että virasto tuki komissiota eräiden direktiivien tarkistamista koskevien vaikutustenarvioinnin valmistelutyössä (satamavaltioiden suorittamasta valvonnasta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/16/EY (2) ja lippuvaltiota koskevien vaatimusten noudattamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/21/EY (3), joissa säädetään sähköisten todistuskirjojen sisällyttämisestä); katsoo, että virasto voi toimia koordinointitehtävässä Euroopan satamien turvallisuutta varmistettaessa ja avustaa komissiota tämän tehokkaassa täytäntöönpanossa;

22.

panee merkille viraston pilvipalvelustrategian käynnistämisen ja toteaa sen mahdollistavan merialan digitaalisia palveluja nopeuttavan uusimman teknologisen toimintaympäristön luomisen; pitää myönteisenä meritilannekuvan kehittämistä ja uuden SafeSeaNet-järjestelmän saattamista toimintakuntoon;

23.

tukee viraston pyrkimyksiä edistää Euroopan vihreän meriliikenteen toimintaohjelmaa vahvistamalla unionin valmiuksia suojella meriympäristöä ja hallita ilmastonmuutosta muun muassa siirtymällä myös meriliikenteessä kestävään liikkumiseen, mikä näkyy joulukuussa 2020 hyväksytyssä kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategiassa; muistuttaa lisäksi roolista, joka virastolla voisi olla riskinarviointivalmiuksien parantamisessa turvallisuuden aloilla, myös vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotossa;

24.

pitää myönteisenä sitä, että virasto jatkoi vuosien 2020–2024 strategiansa täytäntöönpanoa, sillä sen ansiosta virasto voi hoitaa merivalvontaan, meriturvallisuuteen ja merenkulun turvatoimiin liittyvät tehtävänsä ja edistää samalla tehokkaasti unionin digitaalisia ja ympäristöön liittyviä tavoitteita; pitää erityisen myönteisenä, että virasto julkaisi yhdessä Euroopan ympäristökeskuksen kanssa Euroopan meriliikenteen ensimmäisen ympäristöraportin (European Maritime Transport Environmental Report), johon oli koottu todennettuja tietoja merenkulkutoiminnan ympäristöjalanjäljestä; muistuttaa tässä yhteydessä, että kaikkien tulevien ilmasto- ja ympäristötoimenpiteiden on perustuttava perusteelliseen vaikutustenarviointiin, ja toteaa, että IMO:n tuella toteutettava kokonaisvaltainen lähestymistapa meriliikenteen päästöjen vähentämiseen on ratkaisevan tärkeä;

25.

katsoo, että virastolla on tärkeä rooli pyrittäessä tekemään Euroopan vesistä turvallisempia ja myös kestävämpiä ja vihreää toimintaohjelmaa tukevia; suhtautuu myönteisesti siihen, että virasto on ottanut käyttöön ympäristöpolitiikan sekä hyväksynyt seuraavien vuosien strategiset pilarit ja tavoitteet, joilla vahvistetaan EU:n valmiuksia suojella meriympäristöä ja hallita ilmastonmuutosta muun muassa siirtymällä kestävään liikkumiseen; kehottaa virastoa kehittämään toimenpiteitä, joilla vähennetään muovin käyttöä aluksilla;

26.

korostaa viraston roolia, kun meriliikenteen alalla pannaan menestyksekkäästi täytäntöön siirtymä uusiutuviin ja vähähiilisiin polttoaineisiin; on tältä osin tyytyväinen viraston panokseen teknisen tuen ja datan tarjoamisessa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan liittyville aloitteille, mukaan lukien FuelEU Maritime -aloite ja saasteettomuustoimintasuunnitelma-aloite, sekä energiatehokkuutta ja hiili-intensiteettiä koskeviin IMO:n toimiin; korostaa roolia, joka virastolla voisi olla vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin ja tuulen käyttövoimateknologioiden käyttöönotossa sekä merellä sijaitsevissa uusiutuvan energian laitoksissa; korostaa näin ollen, että viraston toimeksiantoon voitaisiin tehdä vastaavia mukautuksia, jotta se voi vahvistaa tukeaan, ja sen tähän tarkoitukseen osoitettuja talousarviovaroja voidaan mahdollisesti lisätä;

27.

kannustaa käyttämään uutta teknologiaa (tekoäly ja koneoppiminen) sekä kehittämään mahdollisesti edelleen viraston merenkulkualan digitaalisia palveluja käsitelleessä työpajassa 15. joulukuuta 2021 esiteltyä viraston merenkulun analytiikkavälineen (EMAT) prototyyppiä; kehottaa virastoa tiedottamaan tästä asiasta vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle;

28.

panee tyytyväisenä merkille, että vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä virasto käynnisti hankkeen tietoturvallisuuden hallintaa koskevan ISO 27.001 -standardin toteuttamiseksi valmistautuakseen tuleviin kyberturvallisuus- ja tietoturva-asetuksiin; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asian edistymisestä;

29.

kannustaa virastoa työskentelemään tiiviissä yhteistyössä ENISAn (Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto) ja CERT-EU:n (EU:n toimielinten, elinten ja virastojen tietotekniikan kriisiryhmä) kanssa ja tekemään säännöllisiä riskinarviointeja tietotekniikkainfrastruktuuristaan ja varmistamaan kyberpuolustuksensa säännölliset tarkastukset ja testit; kehottaa tarjoamaan viraston koko henkilöstölle säännöllisesti päivitettäviä kyberturvallisuuteen liittyviä koulutusohjelmia; kehottaa virastoa kehittämään kyberturvallisuuspolitiikkaansa nopeammin, saattamaan sen valmiiksi ennen 31. joulukuuta 2023 ja raportoimaan asiasta vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle;

30.

panee merkille, että vuonna 2021 virasto jatkoi ympäristöasioiden hallinnan täytäntöönpanoa ja laati ja hyväksyi ensimmäisen ympäristöselontekonsa; panee tyytyväisenä merkille viraston vuonna 2021 toteuttamat viherryttämistoimet ja -hankkeet, kuten sen varmistamisen, että sen käyttämä energia on 100-prosenttisesti peräisin uusiutuvista vihreistä lähteistä, aurinkopaneelien asentamisen, paperittoman toimiston politiikan ja pyrkimykset minimoida vedenkulutus;

31.

panee merkille, että EU:n ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS) rekisteröitymistä koskeva sisäinen tarkastus tehtiin kesäkuussa 2021 ja että EMAS-rekisteröintiä koskevan ulkoisen sertifiointitarkastuksen ensimmäinen osa suoritettiin marraskuussa 2021; panee tyytyväisenä merkille, että ulkoinen tarkastus saatiin päätökseen vuonna 2022 ja että virasto on nyt rekisteröity EMAS-järjestelmään ja sen ympäristöselonteko on julkaistu;

Toiminnan jatkuvuus covid-19-kriisin aikana

32.

panee merkille, että pandemia vauhditti työn jatkamisen etäyhteyden välityksellä mahdollistavien välineiden ja -menetelmien käyttöönottoa virastossa ja että näihin välineisiin ja menetelmiin kuuluivat muun muassa suorat lähetykset, virtuaalitodellisuusteknologia ja etätarkastustekniikat; kannustaa virastoa hyödyntämään etätyö- ja hybridityömenetelmistä saatuja kokemuksia käytännössä, jotta jatkossa voidaan paremmin tunnistaa kokoukset ja tehtävät, jotka voitaisiin järjestää tehokkaammin etä- kuin lähimuodossa; panee lisäksi merkille, että henkilöstö, jonka hoitamiin tehtäviin covid-19-pandemiaan liittyvät matkustusrajoitukset vaikuttivat suoraan, kuten asiantuntijakorvauksia ja virkamatkakorvauksia käsittelevä henkilöstö, määrättiin tilapäisesti hoitamaan muita tehtäviä ja paikkaamaan henkilöstön poissaoloja; panee lisäksi merkille, että virasto on yksilöinyt useita tähän vakavaan terveyskriisiin liittyviä uusia riskejä ja mahdollisuuksia ja sisällyttänyt ne päivitettyihin riskirekistereihin;

33.

panee tyytyväisenä merkille viraston raportin ”Impact of COVID-19 on the Maritime Sector in the EU”, jossa esitettiin perusteellinen katsaus pandemian vaikutuksista merenkulkualla liikenteeseen, kauppaan, EU:n jäsenvaltion lipun alla purjehtimiseen ja omistuksen säilymiseen EU:n sisällä, laivanrakennukseen, turvallisuuteen ja ympäristötarkastuksiin sekä tiettyihin segmentteihin, kuten risteily- ja matkustajaliikenteeseen;

Muita huomautuksia

34.

kehottaa jälleen virastoa parantamaan verkkosivustonsa saatavuutta muillakin kielillä kuin englanniksi; katsoo, että kielellisen monimuotoisuuden lisääminen helpottaa unionin kansalaisten tiedonsaantia ja lisää siten heidän ymmärrystään ja tietämystään Euroopan unionin toiminnasta meriturvallisuuden alalla;

35.

pitää myönteisenä viraston julkaisua ”Annual Overview of Marine Casualties and Incidents 2021”, jossa esitetään tilastotietoja merionnettomuuksista ja merellä sattuneista vaaratilanteista vuosina 2014–2020;

36.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/16/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, satamavaltioiden suorittamasta valvonnasta (EUVL L 131, 28.5.2009, s. 57).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/21/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, lippuvaltiota koskevien vaatimusten noudattamisesta (EUVL L 131, 28.5.2009, s. 132).

(4) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0190.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/357

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1903,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisestä

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan meriturvallisuusviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (06248/2023 – C9-0093/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euroopan meriturvallisuusviraston perustamisesta 27. kesäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1406/2002 (4) ja erityisesti sen 19 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0113/2023),

1.	hyväksyy Euroopan meriturvallisuusviraston varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisen;

2.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan meriturvallisuusviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EYVL L 208, 5.8.2002, s. 1.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/358

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1904,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä ENISAn (Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston (ENISA) lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (06248/2023 – C9-0094/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto ENISAsta ja tieto- ja viestintätekniikan kyberturvallisuussertifioinnista sekä asetuksen (EU) N:o 526/2013 kumoamisesta 17. huhtikuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/881 (kyberturvallisuusasetus) (4) ja erityisesti sen 31 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0115/2023),

1.	myöntää Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston (ENISA) pääjohtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston (ENISA) pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 151, 7.6.2019, s. 15.

(1) EUVL C 141, 29.3.2022, s. 84.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/360

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1905,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä ENISAn (Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston (ENISA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0115/2023),

toteaa, että ENISAn tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2021 oli 23 473 060 euroa, mukaan lukien 640 000 euron rahoitusosuus Kreikan viranomaisilta toimistorakennuksen vuokraa varten, mikä merkitsee 8,26 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna; toteaa, että viraston talousarvio rahoitetaan pääasiassa unionin talousarviosta;

B.	ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2021 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja asianmukaiset (sääntöjenmukaiset);

Talousarvio- ja varainhallinto

panee merkille, että varainhoitovuonna 2021 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli kyseisenä vuonna maksusitoumusmäärärahojen osalta 99,51 prosenttia, mikä merkitsee 2,16 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna; panee lisäksi merkille, että varainhoitovuoden maksumäärärahojen käyttöaste oli 77,40 prosenttia (alle viraston suunnitellun 85 prosentin tavoitteen), mikä merkitsee 8,77 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna;

Toiminnan tuloksellisuus

toteaa, että virasto käyttää keskeisiä tulosindikaattoreita arvioidakseen toimintaansa ja saavuttamiaan tuloksia suhteessa työohjelmansa tavoitteisiin ja että näitä ovat esimerkiksi lisäarvo unionin toimielimille, elimille ja laitoksille sekä jäsenvaltioille päätöksenteon ja politiikan täytäntöönpanon tukemisessa ja kyky edistää unionin kyberuhkien sietokykyä antamalla oikea-aikaista ja tehokasta tietoa ja osaamista; arvostaa sitä, että keskeiset tulosindikaattorit saavutettiin, ja sitä, että virasto on kiinnittänyt huomiota toimenpiteisiin, joilla voidaan parantaa sen työn tehokkuutta ja vaikuttavuutta; kehottaa kuitenkin virastoa panemaan merkille indikaattorit, joita ei ole vielä saavutettu tai joiden osalta on jääty jälkeen;

panee merkille, että virasto tarkasteli mahdollisuutta edistää yhteisillä palveluilla unionin toimielinten, elinten ja laitosten kyberturvallisuutta koskevan tulevan asetuksen täytäntöönpanoa yhteistyössä unionin tietotekniikan kriisiryhmän ja EU:n virastojen verkoston kanssa; kehottaa virastoa raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä suhteessa mahdollisesti tapahtuneesta kehityksestä;

Henkilöstöpolitiikka

panee merkille, että 31. joulukuuta 2021 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 90,79 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 76 väliaikaisesta toimesta 69 oli täytettynä (verrattuna 69 hyväksyttyyn toimeen vuonna 2020); panee merkille, että vuonna 2021 viraston palveluksessa oli lisäksi 27 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 10 kansallista asiantuntijaa;

toteaa jälleen olevansa huolissaan sukupuolijakauman epätasapainosta viraston ylemmässä johdossa, jossa oli viisi miestä (71 prosenttia) ja kaksi naista (29 prosenttia); panee huolestuneena merkille viraston johtokunnan epätasapainoisen sukupuolijakauman ja toteaa, että 28:sta johtokunnan jäsenestä 24 (86 prosenttia) oli miehiä; panee merkille myös viraston koko henkilöstön sukupuolijakauman ja toteaa, että 106:sta henkilöstön jäsenestä 57 (54 prosenttia) oli miehiä; kehottaa virastoa ja jäsenvaltioita ottamaan sukupuolten tasapuolisen edustuksen huomioon nimetessään ja nimittäessään ylimmän johdon tai johtokunnan jäseniä; pyytää virastoa raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle konkreettisista toimenpiteistä sukupuolten tasapuolisen edustuksen parantamiseksi;

panee merkille, että virastolla on työntekijöiden ihmisarvon suojelua ja häirinnän ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet, mukaan lukien asiaa koskeva intranetsivu, erityinen vuotuinen koulutus ja häirintäyhdyshenkilöt, ja että sillä on yhteisymmärryspöytäkirja häirintäyhdyshenkilöiden jakamiseksi Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) kanssa;

panee merkille, että virasto tarjosi palvelujaan pitkälti tilapäisten toimihenkilöiden avulla, jotka tukivat päivittäistä hallinnollista työtä, ja ottaa huomioon, että lisätukea tarvittiin myös uudelleenorganisoinnin ja uutta rakennusta varten tehtyjen valmistelujen vuoksi, jotka lisäsivät rahoitus- ja hankintatiimin työmäärää; panee myös tyytyväisenä merkille, että viraston tarkistettu rekrytointipolitiikka on vähentänyt tilapäisen henkilöstön määrää; panee lisäksi tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että henkilöstön määrän kasvu vuonna 2021 johtui siitä, että virasto onnistui täyttämään monia tehtäviä, jotka olivat olleet pitkään avoinna; tiedostaa, että kyberturvallisuus- ja tieto- ja viestintätekniikka-aloilla vallitsee kova kilpailu ammattitaitoisen ja sitoutuneen työvoiman löytämisessä;

muistuttaa, että on tärkeää kehittää pitkän aikavälin henkilöstöpolitiikka, jossa käsitellään työ- ja yksityiselämän tasapainoa, elinikäistä ohjausta ja erityisten koulutusmahdollisuuksien tarjoamista urakehitystä varten, sukupuolten tasapuolista edustusta kaikilla henkilöstötasoilla, etätyötä, oikeutta olla tavoittamattomissa, maantieteellisen tasapainon parantamista, jotta varmistetaan kaikkien jäsenvaltioiden asianmukainen edustus, vammaisten henkilöiden rekrytointia ja integrointia sekä sen varmistamista, että heitä kohdellaan yhdenvertaisesti ja heidän mahdollisuuksiaan edistetään laajasti; kehottaa jälleen virastoa kehittämään edelleen henkilöstöpolitiikkaansa ja työkulttuuriaan, jotta henkilöstökyselyistä saatuun palautteeseen voidaan vastata tehokkaammin;

Hankinnat

toteaa, että vuonna 2021 virasto sai päätökseen yhteensä 58 hankintamenettelyä, joista kaksi se toteutti yhdessä Cedefopin kanssa;

10.

panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta, että virasto tekee järjestelmällisesti arvoltaan vähäisiä sopimuksia ilman, että tulojen ja menojen hyväksyjä antaa ja allekirjoittaa asiaankuuluvan myöntämispäätöksen, mikä ei ole Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (2) liitteessä I olevan 30.3 ja 30.4 kohdan mukaista; panee merkille viraston vastauksen, jonka mukaan se on jo toteuttanut tarvittavat toimet tämän ongelman ratkaisemiseksi; kehottaa virastoa raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä suhteessa mahdollisesti tapahtuneesta kehityksestä;

11.

panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että virasto on kehittänyt ja ottanut käyttöönsä kustannus-hyötyanalyysiin perustuvan menetelmän sen päättämiseksi, ulkoistetaanko tietty palvelu vai tuotetaanko se sisäisesti, ja että tässä menetelmässä on suunnittelupuutteita, jotka voivat vaikuttaa päätöksentekoprosessin puolueettomuuteen, ja se asettaa viraston alttiiksi taloudellisille riskeille; panee merkille viraston vastauksen, jonka mukaan se on jo toteuttanut tarvittavat toimet tämän ongelman ratkaisemiseksi; kehottaa virastoa raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä suhteessa mahdollisesti tapahtuneesta kehityksestä;

12.

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta, että kahdessa hankintamenettelyssä virasto oli käyttänyt myöntämisperusteena yrityksen teknisiä valmiuksia, jotka liittyvät selvästi tarjoajan eivätkä tarjouksen arviointiin, ja että tällainen valinta- ja myöntämisperusteiden päällekkäisyys heikentää oikeusvarmuutta ja asettaa viraston alttiiksi maineeseen liittyville ja oikeudellisille riskeille; panee merkille viraston vastauksen, jonka mukaan se on jo toteuttanut tarvittavat toimet tämän ongelman ratkaisemiseksi; kehottaa virastoa raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä suhteessa mahdollisesti tapahtuneesta kehityksestä;

13.

muistuttaa, että kaikissa hankintamenettelyissä on tärkeää varmistaa reilu kilpailu tarjoajien välillä ja hankkia tavaroita ja palveluja parhaaseen mahdolliseen hintaan siten, että samalla kunnioitetaan avoimuuden, suhteellisuuden, yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita; pyytää ottamaan käyttöön komission sähköisiin hankintoihin kehittämät tietotekniset välineet; kehottaa lisäämään hankintaohjeisiin ajantasaisen selvennyksen menettelyistä ja malleista; panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen, jonka mukaan julkisiin hankintoihin liittyvät puutteet ovat kasvussa ja ovat edelleen maksujen sääntöjenvastaisuuden suurin syy useimmissa virastoissa;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

14.

panee merkille viraston nykyiset toimenpiteet ja jatkuvat pyrkimykset avoimuuden sekä eturistiriitojen ennaltaehkäisyn ja hallinnan takaamiseksi ja panee merkille, että johtokunnan jäsenten ansioluettelot ja heidän sitoumusvakuutuksensa ja sidonnaisuuksia koskevat ilmoituksensa on julkistettu viraston verkkosivustolla;

15.

panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että virasto arvioi vuosien 2019 ja 2021 välillä kolmea tapausta, joissa saattoi esiintyä eturistiriitoja siitä syystä, että korkeassa virka-asemassa oleva henkilöstön jäsen otti vastaan uuden työpaikan viraston ulkopuolelta, ja että tilintarkastustuomioistuimen tarkastamassa tapauksessa virasto oli henkilöstösääntöjen 16 artiklan vastaisesti laiminlyönyt sekakomitean kuulemisen; panee viraston vastauksesta merkille, että se aikoo perustaa virallisesti sekakomitean noudattaakseen sovellettavaa oikeudellista kehystä; kehottaa virastoa raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä suhteessa mahdollisesti tapahtuneesta kehityksestä;

16.

painottaa, että tarvitaan järjestelmällisempiä sääntöjä, jotka koskevat avoimuutta, jääviyttä, eturistiriitoja, laitonta lobbausta ja pyöröovi-ilmiötä; kehottaa virastoa vahvistamaan sisäisiä valvontamekanismejaan, mukaan lukien sisäisen korruptiontorjuntamekanismin perustaminen;

Sisäinen valvonta

17.

toteaa, että vuonna 2019 sisäisen tarkastuksen kertomuksessa henkilöstöhallintoa ja etiikkaa koskevasta tarkastuksesta annettiin kolme erittäin tärkeää ja neljä tärkeää suositusta; panee merkille, että vaikka sisäinen tarkastus saattoi päätökseen neljä suositusta, vuoden 2021 lopussa oli keskeneräisenä kolme tärkeää suositusta, joita ei ollut pantu kokonaan täytäntöön asetetussa määräajassa; kehottaa virastoa raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä suhteessa mahdollisesti tapahtuneesta kehityksestä;

18.

panee merkille, että sisäinen tarkastus suoritti vuonna 2021 strategista suunnittelua, ohjelmasuunnittelua ja tuloksellisuuden hallintaa koskevan tarkastuksen ja antoi huhtikuussa 2022 lopullisen tarkastuskertomuksensa, johon sisältyi kolme tärkeää suositusta; kehottaa virastoa raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä suhteessa mahdollisesti tapahtuneesta kehityksestä;

19.

panee merkille, että virasto hyväksyi erityistä luotettavuutta edellyttäviä tehtäviä koskevat toimintaperiaatteet vuonna 2021 ja niitä alettiin soveltaa toukokuussa 2022;

20.

toteaa sisäisen valvonnan arvioinnin vuodelta 2021 osoittavan, että sisäinen valvonta antaa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston toimintaperiaatteet, prosessit, tehtävät ja toimintatavat yhdessä edistävät sen vaikuttavaa ja tehokasta toimintaa, auttavat takaamaan sisäisen ja ulkoisen raportoinnin laadun ja auttavat varmistamaan sitä koskevien asetusten noudattamisen, mutta että tiettyjen periaatteiden osalta tarvitaan joitakin parannuksia, mukaan lukien viraston sisäisen valvonnan kehyksen indikaattorien tarkentaminen, yritysten riskinhallintakehyksen laatiminen, tietotekniikan hallinnoinnin ja sen taustalla olevan toimintapolitiikka- ja menettelykehyksen tarkistaminen sekä viraston rekrytointipolitiikan tarkistaminen ja viraston toiminnan jatkuvuussuunnitelman päivittäminen; kehottaa virastoa raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä suhteessa mahdollisesti tapahtuneesta kehityksestä;

21.

panee merkille, että viraston eturistiriitoihin sovellettavia toimintaperiaatteita ja petostentorjuntastrategiaa päivitettiin ja ne hyväksyttiin vuonna 2021;

22.

Digitalisaatio ja vihreä siirtymä

23.

panee merkille virastolle kyberturvallisuusasetuksessa annetut tehtävät, joilla pyritään saavuttamaan kyberturvallisuuden yhteinen korkea taso koko unionissa, esimerkiksi jäsenvaltioiden sekä unionin toimielinten, elinten ja laitosten aktiivinen tukeminen kyberturvallisuuden parantamisessa; panee lisäksi merkille, että virasto tukee uusien toimintapoliittisten asiakokonaisuuksien kehittämistä, kuten verkko- ja tietoturva, digitaalinen häiriönsietokyky, sähköinen tunnistaminen, todentaminen ja luottamuspalvelut, eurooppalainen sähköisen viestinnän säännöstö, 5G, verkkolompakot, tekoäly ja kyberturvallisuutta koskeva verkkosääntö; pitää myönteisenä, että ehdotetun kyberkestävyyssäädöksen mukaan olisi viraston tehtävä arvioida, aiheuttaako jokin tuote merkittävän kyberturvallisuusriskin; korostaa, että on varmistettava riittävä henkilöstömäärä, joka vastaa viraston lisääntyneitä tehtäviä;

24.

panee merkille, että virastolla on käytössä kyberturvallisuusperiaatteet ja erityisesti että se soveltaa syvyyssuuntaisen puolustuksen lähestymistapaa; panee lisäksi merkille, että vuonna 2021 virasto käynnisti tietotekniikkaa koskevien käytäntöjensä ja menettelykehyksensä tarkistamisen, mukaan lukien viraston tietoturvapolitiikka; panee lisäksi merkille, että kaikille henkilöstön jäsenille tarjotaan vuosittain tietosuojakoulutusta ja kybertietoisuuskursseja;

25.

26.

panee merkille, että virasto kehittää parhaillaan ympäristöasioiden hallintajärjestelmää saadakseen unionin ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmän (EMAS) sertifioinnin; panee lisäksi merkille, että Kreikan viranomaiset tekivät viraston puolesta vuokrasopimuksen sen Ateenassa sijaitsevista toimitiloista, jotka olivat täysin käyttövalmiit 1. heinäkuuta 2021 alkaen, ja että tämän ansiosta virasto voi kehittää laajemman joukon vihreitä toimenpiteitä toteutettavaksi;

Toiminnan jatkuvuus covid-19-kriisin aikana

27.

panee merkille, että covid-19-pandemian alusta lähtien ja vuoden 2021 aikana virasto otti käyttöön ja piti käytössä pysyviä etätyövaihtoehtoja ja samalla piti yllä ja paransi työntekijöiden motivaatiota, tehokkuutta ja kehitystä; panee tyytyväisenä merkille erityisesti, että pandemian aikana kaikille henkilöstön jäsenille lähetetiin erityisestä asiointiosoitteesta päivittäisiä tiedotteita, joissa ilmoitettiin tapausten määrä ja maailmanlaajuisen tilanteen viimeisin kehitys, jotta henkilöstö pysyi tilanteen tasalla; kannustaa virastoa hyödyntämään etätyö- ja hybridityömenetelmistä saatuja kokemuksia käytännössä, jotta tulevaisuudessa voidaan paremmin järjestää kokoukset ja tehtävät, jotka voitaisiin toteuttaa tehokkaammin etä- kuin lähimuodossa;

Muita huomioita

28.

panee merkille, että marraskuussa 2021 virasto hyväksyi kansainvälisen strategiansa, minkä ansiosta se on voinut tehdä yhteistyötä valikoitujen kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa, erityisesti pyrkiessään yhteistyöjärjestelyihin Ukrainan, Yhdysvaltojen ja Naton kanssa;

29.

kehottaa virastoa kehittämään edelleen synergioitaan (esimerkiksi henkilöresurssit, kiinteistöjen hallinnointi, tietotekniikkapalvelut ja turvallisuus) ja lisäämään yhteistyötä, hyvien käytäntöjen vaihtoa ja keskusteluja yhteistä etua koskevista aloista muiden unionin virastojen kanssa tehokkuuden parantamiseksi;

30.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18. heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(3) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0190.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/365

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1906,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

ENISAn (Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto) varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisestä

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston (ENISA) lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (06248/2023 – C9-0094/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0115/2023),

1.	hyväksyy Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston (ENISA) varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisen;

2.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston (ENISA) pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 151, 7.6.2019, s. 15.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/366

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1907,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan syyttäjänviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan syyttäjänvirastolle (06247/2023 – C9-0073/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa 12. lokakuuta 2017 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 (4) ja erityisesti sen 94 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0079/2023),

1.	myöntää Euroopan syyttäjänviraston hallintojohtajalle vastuuvapauden Euroopan syyttäjänviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan syyttäjänviraston hallintojohtajalle, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/368

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1908,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan syyttäjänviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0079/2023),

A.	ottaa huomioon, että Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) perustettiin neuvoston asetuksella (EU) 2017/1939 (1);

ottaa huomioon, että EPPO on unionin uusi riippumaton syyttäjänvirasto, joka vastaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2017/1371 (2) säädettyjen ja asetuksessa (EU) 2017/1939 määritettyjen unionin taloudellisia etuja vahingoittavien rikosten tutkimisesta sekä kyseisten rikosten tekijöiden ja niihin osallisten asettamisesta syytteeseen ja saattamisesta tuomittaviksi;

ottaa huomioon, että EPPO tulee väliin tilanteessa, jossa vain kansalliset viranomaiset voisivat tutkia näitä rikoksia ja nostaa niistä syytteitä mutta niiden toimivalta ei ulotu niiden maan rajojen ulkopuolelle ja muilla organisaatioilla, kuten Eurojustilla, OLAFilla ja Europolilla, ei ole tarvittavia valtuuksia suorittaa asiaa koskevia rikostutkintoja ja toteuttaa syytetoimia;

ottaa huomioon, että EPPOn toimivaltaan kuuluu monentyyppisiä petoksia, kuten muun muassa alv-petokset, joista koituvat vahingot ovat yli 10 miljoonaa euroa, rahanpesu ja korruptio, ja että EPPO hoitaa niihin liittyviä syyttäjän tehtäviä osallistuvien jäsenvaltioiden toimivaltaisissa tuomioistuimissa siihen asti, kun asia on lopullisesti ratkaistu;

ottaa huomioon, että kansalliset tuomioistuimet valvovat oikeudellisesti EPPOn prosessuaalisia toimia ja että Euroopan unionin tuomioistuimella on – näitä toimia koskevien ennakkoratkaisujen tai laillisuusvalvonnan muodossa – täydentävät valtuudet varmistaa unionin oikeuden johdonmukainen soveltaminen;

ottaa huomioon, että EPPOn toiminta jakautuu keskustasoon, johon kuuluu sen päätoimipaikka Luxemburgissa ja joka koostuu Euroopan pääsyyttäjästä, 22:sta Euroopan syyttäjästä (yksi kustakin osallistuvasta EU-maasta) ja hallintojohtajasta, sekä hajautettuun (kansalliseen) tasoon, joka koostuu osallistuvissa 22 jäsenvaltiossa toimivista valtuutetuista Euroopan syyttäjistä;

G.	ottaa huomioon, että keskustasolla Euroopan pääsyyttäjä ja 22 Euroopan syyttäjää muodostavat EPPOn kollegion ja valvovat tutkinta- ja syytetoimia, joita kansallisista viranomaisistaan täysin riippumattomina toimivat valtuutetut Euroopan syyttäjät toteuttavat kansallisella tasolla;

ottaa huomioon, että asetuksen (EU) 2017/1939 93 artiklan mukaan EPPOn hallintojohtaja, joka toimii viraston tulojen ja menojen hyväksyjänä, toteuttaa sen talousarvion omalla vastuullaan ja talousarviossa asetetuissa rajoissa ja toimittaa vuosittain budjettivallan käyttäjälle kaikki arviointimenettelyjen tuloksen kannalta olennaiset tiedot;

I.	ottaa huomioon, että EPPOn varainhoitosääntöjen 50 artiklan 2 kohdan mukaisesti komission tilinpitäjä toimii myös EPPOn tilinpitäjänä ja vastaa sen unionin tilinpäätökseen konsolidoitavan tilinpäätöksen laatimisesta;

J.	ottaa huomioon, että nykyisen kehyksen mukaisesti tilintarkastustuomioistuin käy läpi lopullisen tilinpäätöksen ja neuvosto antaa suosituksen vastuuvapauden myöntämisestä viraston hallintojohtajalle kunkin varainhoitovuoden talousarvion toteuttamisesta ja Euroopan parlamentti tekee siitä päätöksen;

K.	ottaa huomioon, että virasto aloitti operatiivisen toimintansa 1. kesäkuuta 2021, siitä tuli taloudellisesti riippumaton Euroopan komissiosta 24. kesäkuuta 2021 ja se laatii tänä vuonna ensimmäiset vuotuiset tilinpäätösasiakirjat;

panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen myönteisen lausunnon EPPOn tilien luotettavuudesta varainhoitovuodelta 2021 sekä tilien perustana olevien tulojen ja maksujen laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta);

panee tyytyväisenä merkille EPPOn toimet sellaisen operatiivisen rakenteen ja tukijärjestelmän perustamiseksi, joka mahdollistaa sen toimimisen unionin riippumattomana syyttäjänvirastona, erityisesti henkilöstön rekrytoinnin keskus- ja hajautetulle tasolle, erityisen asianhallintajärjestelmän perustamisen, mukaan lukien ohjelmiston hankinta ja pääsyn hankkiminen sen tehtävien suorittamisen kannalta olennaisiin tietokantoihin, sekä asiaankuuluvien kumppaneiden kanssa aloitetun tiiviin yhteistyön;

katsoo, että tänä EPPOn operatiivisen toiminnan ja hallinnon ensimmäisenä vuonna saadut kokemukset ovat tuoneet esiin erinäisiä asetukseen (EU) 2017/1939 liittyviä puutteita, mikä edellyttää komission oikea-aikaisia toimia asiaan puuttumiseksi; kehottaa komissiota käymään aktiivista vuoropuhelua EPPOn kanssa ja esittämään viipymättä asetuksen (EU) 2017/1939 tarkistamista koskevan riittävän kattavan ehdotuksen, jonka tarkoituksena on korjata nykyiset puutteet, jotka koskevat erityisesti taloudellisiin ja henkilöresursseihin liittyviä sisäisiä menettelyjä; pyytää EPPOa ilmoittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle hyvissä ajoin toimenpiteistä, joita on toteutettu näiden puutteiden tai havaittujen mahdollisten uusien puutteiden korjaamiseksi;

korostaa, että kaikki maksut, jotka suoritetaan elpymis- ja palautumistukivälineen kansallisissa suunnitelmissa kuvattuihin uudistuksiin ja investointeihin perustuvien välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamiseksi, katsotaan unionin varoiksi; korostaa, että näin ollen kaikki asiaan liittyvät hankkeet, maksut, tarjouskilpailut ja muut toimet kuuluvat EPPOn toimivaltaan; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita toimimaan täydessä yhteistyössä EPPOn kanssa kaikissa tutkimuksissa, jotka liittyvät elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanoon;

Talousarvio- ja varainhallinto

panee merkille, että EPPOlle vuodeksi 2021 osoitetut kokonaismäärärahat olivat 26,3 miljoonaa euroa eli niitä oli supistettu alkuperäisestä 45 miljoonan euron määrästä; toteaa, että 9 200 000 euron lisämääräraha myönnettiin ja käytettiin, kun EPPO toimi edelleen taloudellisesti osana komissiota; on siinä käsityksessä, että alun perin odotetusta 45 miljoonan euron määrästä 9 500 000 euroa palautettiin unionin talousarvioon; huomauttaa, että 9,5 miljoonan euron palauttaminen johtui valtuutettujen Euroopan syyttäjien nimitysten viivästymisestä EPPOn toiminnan alussa sekä siitä, että henkilöstösääntöjen alaisen henkilöstön palkkaamiseen myönnettyä määrärahakiintiötä ei käytetty, koska henkilöstötaulukkoa ei ollut mukautettu vastaavasti;

panee merkille, että vuonna 2021 EPPOn määrärahat kasvoivat huomattavasti vuoteen 2020 verrattuna (11,6 miljoonaa euroa) sen seurauksena, että vuonna 2017 asetuksen (EU) 2017/1939 hyväksymisen yhteydessä aliarvioitua käsiteltävien asioiden määrää korjattiin; painottaa, että henkilö- ja taloudelliset resurssit on mukautettava kasvavaan työmäärään ja että EPPOn määrärahoja on lisättävä vastaavasti;

panee merkille, että maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 97 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 71 prosenttia; korostaa, että 26 prosenttia maksumäärärahoista siirrettiin vuodelle 2022; panee merkille, että 83 prosenttia maksutapahtumista suoritettiin säädetyssä määräajassa ja että keskimääräinen maksuaika oli 21,1 päivää; painottaa, että myöhästyneistä maksuista 34 prosenttia oli yhden päivän myöhässä ja 75 prosenttia alle viisi päivää myöhässä; kannustaa EPPOa lyhentämään maksuviivästyksiä hyödyntämällä tehokkaasti sähköisiä ratkaisuja, jotka myös tekisivät instituutioiden toiminnasta avoimempaa ja kestävämpää;

huomauttaa, että covid-19-pandemialla ei ollut yleisesti ottaen erityistä vaikutusta EPPOn toimintaan, kun ajatellaan kokonaismäärärahasiirtoja, siirtoja budjettikohtien välillä tai tarvittavia investointeja sekä tavaroiden ja palvelujen markkinakustannuksia; toteaa kuitenkin, että covid-19-pandemia saattoi jossain määrin olla esteenä valtuutettujen Euroopan syyttäjien oikea-aikaiselle nimittämiselle ja viivästyttää siten syyte- ja tutkintatoimien aloittamista;

panee merkille, että merkittävimmän aineettoman omaisuuden muodostaa EPPOn oma tietotekniikkajärjestelmä, jota käytetään EPPOn käsittelemien asioiden ja muiden luottamuksellisten tietojen tallentamiseen, hallinnointiin ja välittämiseen suojatulla tavalla ja joka on yhteydessä jäsenvaltioiden järjestelmiin (asianhallintajärjestelmä); panee merkille, että ohjelmiston kehittäminen alkoi ennen kuin EPPOsta tuli komissiosta riippumaton ja asianhallintajärjestelmää varten siihen mennessä maksettu olennainen arvo on siirretty komissiolta;

10.

huomauttaa, että komissio siirsi suurimman osan aineellisesta omaisuudesta EPPOlle veloituksetta ja että tätä lahjoitusta vastaavat tulot on kirjattu tileille tuloiksi;

11.

toteaa, että oikeuksien ja vastuiden äskettäinen siirto komissiolta, mikä kylläkin oli sovitun täytäntöönpanojärjestelyn perusteella odotettua asetuksen (EU) 2017/1939 hyväksymisen jälkeen, edellyttää edelleen EPPOlta huomattavia toimia maksuviivästyksiä koskevan ongelman ja sen sisäisten varainhoitosääntöjen noudattamista koskevien asioiden käsittelemiseksi, mukaan lukien sen toiminnan operatiivisiin ja taloudellisiin näkökohtiin liittyvät valvontatoimet;

12.

kannustaa EPPOa käyttämään sähköisiä laskutusmenettelyjä, jotta varmistetaan, että maksujen suorittamiseen liittyviä toimia hallinnoidaan tehokkaammin;

13.

panee merkille, että valtuutettujen Euroopan syyttäjien operatiiviseen toimintaan (kokoukset ja virkamatkat) liittyviä asiaankuuluvia lisäkustannuksia, joita heidän palkkojensa lisäksi aiheutuu, pidettiin toimintamenoina osana EPPOn talousarviota asetuksen (EU) 2017/1939 91 artiklan 5 kohdan mukaisesti;

14.

on ymmärtänyt, että EPPO tutkii parhaillaan mahdollisuutta hankkia palveluja kansallisilta auktorisoiduilta kääntäjiltä, jotka toimivaltaiset kansalliset viranomaiset ovat tunnustaneet sellaisten virallisten käännösten yksinomaisiksi tarjoajiksi, jotka ovat hyväksyttäviä ja käyttökelpoisia oikeudenkäynneissä, tai mahdollisuutta osallistua suoraan valtuutetuille Euroopan syyttäjille tällaisista palveluista aiheutuneisiin kustannuksiin korvaamalla kansallisella tasolla aiheutuneita kustannuksia;

15.

muistuttaa, että asetuksen (EU) 2017/1939 31 artiklan ja 91 artiklan 5 ja 6 kohdan, joissa vahvistetaan tilanteet, joissa voidaan vaatia rahoitusosuutta EPPOn talousarviosta kattamaan hajautetun tason tutkintakustannuksia ja kansallisella tasolla toteutettavia poikkeuksellisen kalliita tutkintatoimenpiteitä, täytäntöönpano edellyttää asiaa koskevien varainhoitosääntöjen mukauttamista, koska ne eivät tällä hetkellä salli kansallisille oikeusjärjestelmille aiheutuneiden kulujen korvaamista; huomauttaa, että EPPOn toimien arkaluonteisuuden ja luottamuksellisuuden vuoksi tieto hankintamenettelyn käynnistämisestä saattaa jäädä saamatta ja siksi säännöissä on otettava huomioon mahdollisuus tehdä EPPOn ja jäsenvaltioiden välisiä rahoitussopimuksia ja palvelutasosopimuksia; kehottaa komissiota ryhtymään tältä osin toimiin ja ehdottamaan asianmukaisia muutoksia varainhoitoasetukseen ja ottamaan samalla huomioon tarpeen jakaa tällaisista kustannuksista aiheutuva rasite suhteellisuusperiaatteen mukaisesti;

16.

on tietoinen siitä, että talousarviomenettelyn yhteydessä EPPOn seuraavan vuoden tarpeista ilmoitetaan komissiolle viimeistään 31. tammikuuta; huomauttaa, että näiden tarpeiden määrittämisen kannalta olennaisen ennakkoarvioinnin tuloksissa otetaan asianmukaisesti huomioon arvioitu käsiteltävien asioiden määrä (saapuvien rikosilmoitusten ja aloitettujen tutkintatoimien keskimääräinen lukumäärä sekä meneillään olevien tutkintatoimien vaihe); panee kuitenkin merkille, että tässä ennakkoarvioinnissa ei oteta huomioon elpymis- ja palautumistukivälineen käyttöönoton vaikutusta, vaikka se on lisännyt saatavilla olevien varojen määrää sekä petosten ja huonon hallinnon riskiä; huomauttaa, että määrärahatarpeiden määrittämistä hankaloittavat vielä se, että EPPOn toimivalta on luonteeltaan pakollista eikä sillä ole harkintavaltaa tutkinta- ja syytetoimien tarkoituksenmukaisuuden osalta, sekä se, että tutkimusten lukumäärän ja niiden kustannusten välillä ei ole kiinteää korrelaatiota, sillä kustannuksia on hyvin vaikea ennustaa; korostaa, että EPPOlle on annettava riittävät resurssit ja tarvittavat oikeudet, jotta se voi hoitaa tehtävänsä menestyksekkäästi;

17.

huomauttaa, että kutakin osallistuvaa jäsenvaltiota on pyydetty selventämään, miten elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevista petoksista raportoidaan EPPOlle, ja että parhaillaan käydään keskustelua siitä, miten EPPO voisi puuttua asiaan tehokkaasti;

18.

on huolissaan siitä, että tällaisten elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevien petosten havaitsemisen ja niitä koskevan syytteeseenpanon jälkeen mahdollisesti toteutettavista korjaavista toimenpiteistä ei ole varmuutta;

19.

kehottaa komissiota antamaan tältä osin asianmukaista ohjausta ja tiedottamaan budjettivallan käyttäjälle kattavasti vaihtoehdoista;

20.

on yhtä mieltä siitä, että EPPOa koskevan keskipitkän aikavälin resurssikehyksen puuttuminen sekä talousarvion että henkilöstön osalta aikana, jolloin toimintaa on nopeasti lisättävä ja hallinnollinen perusta luotava, rajoittaa vaihtoehtoja, jotka olisi asetettava saataville, jotta voidaan saavuttaa mahdollisimman suuri joustavuus organisatorisen infrastruktuurin kehittämisessä niin innovatiiviselle hankkeelle kuin EPPO;

Sisäinen hallinto, tuloksellisuus ja sisäinen valvonta

21.

kannustaa EPPOa tarkastelemaan säännöllisesti uudelleen tulosindikaattoreitaan sen erityisen toimintamallin käytöstä saatujen operatiivisten kokemusten pohjalta;

22.

panee merkille, että vuonna 2021 EPPO vastaanotti 2 832 ilmoitusta mahdollisista rikoksista – 1 351 kansallisilta viranomaisilta, 190 unionin toimielimiltä, elimiltä, organisaatioilta ja virastoilta, 1 282 yksityisiltä osapuolilta ja 9 viran puolesta; on ymmärtänyt, että todennettuaan ilmoitetut tiedot asetuksen (EU) 2017/1939 24 artiklan 6 kohdan mukaisesti EPPO totesi, että oli perusteita käyttää sen toimivaltaa ja ottaa asia käsiteltäväksi tai aloittaa tutkinta 576 asiassa (samalla kun vuoden 2021 lopussa oli 84 arviointia kesken) ja että näistä asioista 31 siirrettiin vielä kansallisten viranomaisten käsiteltäviksi sen jälkeen, kun EPPO oli käyttänyt toimivaltaansa; panee merkille, että EPPO nosti vuonna 2021 viisi syytettä ja että tuomioistuimet antoivat EPPOn käsittelemissä tapauksissa yhden lopullisen tuomion, kun taas kolmessa muussa tapauksessa sovellettiin yksinkertaistettuja syyttämismenettelyjä;

23.

panee tyytyväisenä merkille, että EPPO hyväksyy parhaillaan kattavaa toiminnan jatkuvuussuunnitelmaa; korostaa, että on tärkeää hyväksyä mahdollisimman pian toiminnan jatkuvuussuunnitelma, jotta voidaan välttää toiminnan häiriöt ja myös varautua tuleviin häiriötilanteisiin;

24.

kehottaa komissiota ja osallistuvia jäsenvaltioita harkitsemaan EPPOn toimeksiannon ja toimivallan laajentamista siten, että ne kattavat unionin rajoittavien toimenpiteiden rikkomisten tutkinnan, niitä koskevat syytetoimet ja niiden saattamisen tuomioistuimen tutkittavaksi;

Henkilöresurssit, tasa-arvo ja henkilöstön hyvinvointi

25.

pitää myönteisenä, että EPPO pyrkii tehokkaaseen rekrytointi- ja perehdytysprosessiin tavoitteenaan taata täysimääräisen operatiivisen toimintakyvyn saavuttaminen mahdollisimman nopeasti;

26.

panee merkille, että väliaikaisten ja sopimussuhteisten toimihenkilöiden tointen täyttöaste oli 94 prosenttia ja että 22 osallistuvassa jäsenvaltiossa oli 95 valtuutettua Euroopan syyttäjää alun perin budjetoiduista 140:stä;

27.

on siinä käsityksessä, että vuoden 2021 lopussa EPPOn henkilöstön kokonaismäärä oli 217 ja siitä keskustoimistossa työskenteli 122 henkilöstösääntöjen alaista toimihenkilöä (91 väliaikaista toimihenkilöä ja 31 sopimussuhteista toimihenkilöä), kun taas kansallisissa toimistoissa oli 95 erityisneuvonantajaa, ja että molempien toimistojen sukupuolijakauma oli hyvässä tasapainossa; huomauttaa kuitenkin, että sukupuolijakauma viidessä johtotehtävässä ei ollut optimaalinen (neljä miestä ja yksi nainen) ja että parannusta olisi saatava aikaan tässä asiassa samoin kuin monimuotoisuusstrategian laatimisessa siten, että sillä kannustettaisiin asianmukaisesti vammaisia henkilöitä hakemaan paikkoja EPPOssa;

28.

pitää valitettavana, että valtuutettujen Euroopan syyttäjien valintamenettelyissä on useissa jäsenvaltioissa toistuvasti epäonnistuttu alun perin budjetoitujen paikkojen täyttämisessä eri syistä, joista voidaan mainita muun muassa palkkataso (80 prosenttia AD9-tasosta – erityisneuvonantajan aseman mukaisesti, joka ei aina vastaa valtuutetuilta Euroopan syyttäjiltä edellytettyä pätevyyttä ja kokemusta), selkeän uranäkymän puuttuminen ja epävarmuus heidän sosiaaliturvastaan ja sairausvakuutuksestaan;

29.

uskoo, että valtuutettujen Euroopan syyttäjien monimutkainen hallinnollinen asema (jäsenvaltioiden on huolehdittava heidän sosiaalisista oikeuksistaan ja etuuksistaan, kuten eläkeoikeuksia, työaikaa ja lomia koskevista järjestelmistä, ja palkka maksetaan EU:n talousarviosta ja lasketaan prosenttiosuutena EU:n virkamiehen palkasta) vähentää näiden tointen houkuttelevuutta ja tekee niihin liittyvästä nimitysprosessista vähemmän valikoivan;

30.

ymmärtää, että yleisten henkilöstösääntöjen täytäntöönpanosääntöjen soveltaminen valtuutettuihin Euroopan syyttäjiin muodostaa riskin oikeuslaitoksen riippumattomuudelle, mutta henkilöstösääntöjen 110 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti ja ilman komission etukäteen antamaa hyväksyntää EPPOn asema ei salli valtuutettuja Euroopan syyttäjiä koskevien vaihtoehtoisten täytäntöönpanosääntöjen hyväksymistä; muistuttaa, että EPPO on ainoa unionin elin, jonka palveluksessa on syyttäjiä, ja että syyttäjien riippumattomuus on ensiarvoisen tärkeää syyttäjänviraston asianmukaisen toiminnan kannalta; kehottaa komissiota käsittelemään tätä kysymystä ja varmistamaan tarvittavan joustavuuden oikeudellisessa kehyksessä, jotta syyttäjien erityisasema EPPOn henkilöstönä voidaan ottaa täysimääräisesti huomioon; katsoo, että tämä tilanne pitää sisällään lisäseikkoja, jotka puoltavat asetuksen (EU) 2017/1939 ja EPPOn aseman tarkistamista;

31.

antaa EPPOn johdolle tunnustusta siitä, että se on toimivaltansa puitteissa toteuttanut kaikki mahdolliset toteuttamiskelpoiset toimet asian käsittelemiseksi ja käyttänyt käytettävissä olleet resurssit tointen täyttöasteen nostamiseksi ja rekrytointiprosessin nopeuttamiseksi pandemian jälkeisistä ongelmista huolimatta; on tietoinen pandemian jälkeisistä rajoituksista ja Luxemburgin erittäin kilpailtujen työmarkkinoiden erityispiirteistä ja toteaa, että pääasiassa korkeista elinkustannuksista johtuva Luxemburgin houkuttelemattomuus työskentelypaikkakuntana on rajoittanut myös tehtäviin hakevien ehdokkaiden maantieteellistä monipuolisuutta; huomauttaa, että taloudellisen kokonaispaketin ja uranäkymien puolesta EPPO ei ole yhtä kilpailukykyinen kuin neljä unionin toimielintä, joilla on työntekijöitä Luxemburgissa (parlamentti, komissio, tuomioistuin ja tilintarkastustuomioistuin), koska se ei voi tarjota mahdollisuutta päästä unionin virkamieheksi, ja että ainoa Luxemburgiin sijoitettu unionin virasto on sulautettu ja siirretty Brysseliin nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa;

32.

on huolissaan siitä, kuinka usein useimmilla aloilla, joilla ei ollut mahdollista käyttää unionin virkamieshenkilöstöä, turvauduttiin kolmansien osapuolten kaupallisiin palveluihin ja tilapäistyöntekijäjärjestelyihin ja että tämä johti toisinaan epätyydyttäviin työoloihin, kun työmäärä pysytteli pitkään korkeana huomattavalle määrälle EPPOn henkilöstöä; kehottaa komissiota käsittelemään viipymättä EPPOn henkilöstövajetta, kun se ehdottaa tulevaa henkilöstötaulukkoa;

33.

on yhtä mieltä tilintarkastustuomioistuimen kanssa siitä, että taloushallinnossa havaitut puutteet kuvastavat myös rahoitus- ja hankintatehtäviin osoitettujen resurssien vajavaisuutta ja merkitsevät sitä, että EPPOn henkilöstöhallinnossa on heikkouksia;

34.

toteaa, että henkilöresursseihin liittyvissä asioissa on kiinnitettävä huomiota siihen, että taataan avoimuuden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden täysimääräinen noudattaminen, ja vaikka on tietoinen siitä, että EPPOn operatiivisten toimien käynnistysvaiheita leimasivat kiireellisyys ja paine, muistuttaa, että on tarpeen toteuttaa jatkotoimia joidenkin rekrytointimenettelyjen täytäntöönpanoa koskeneiden tilintarkastustuomioistuimen havaintojen johdosta;

35.

pitää myönteisenä, että noin 86 prosenttia EPPOn eri osastoille palvelukseen otetusta henkilöstöstä työskentelee tutkintaan liittyvissä tehtävissä (186 työntekijää, mukaan lukien 95 valtuutettua Euroopan syyttäjää);

36.

toteaa, että EPPOn henkilöstöstrategiassa keskitytään operatiivisten resurssien lisäämiseen vuosina 2022–2023, että myös hallinnollisten ja keskitettyjen tukitoimintojen on kasvettava, jotta voidaan tukea kasvavaa määrää operatiivisia tehtäviä hoitavaa henkilöstöä, ja että on ratkaisevan tärkeää myös lisätä rekrytointeja sääntöjen noudattamista ja riskinhallintaa koskevien tehtävien sekä digitaalisten ja turvallisuuspalvelujen alalla;

37.

panee merkille, että työjärjestelyissä, jotka hyväksyttiin vuodeksi 2021 sen jälkeen, kun oli saatu lupa palata työskentelemään työpaikalle, annettiin mahdollisuus työskennellä kotoa käsin enintään 2,5 päivää viikossa ja että suurin osa henkilöstöstä käytti tätä vaihtoehtoa laajalti; on ymmärtänyt, että EPPO yhdenmukaistaa toimintaperiaatteitaan äskettäin annettujen työaikaa ja hybridityötä koskevien komission täytäntöönpanosääntöjen kanssa;

Eettiset toimintapuitteet ja avoimuus

38.

panee merkille, että EPPO kehittää parhaillaan eettisten toimintapuitteidensa keskeisiä ominaisuuksia; pitää myönteisenä, että se on hyväksynyt petostentorjuntastrategian riskiperusteisen hallintonsa yhdeksi osa-alueeksi, että koko henkilöstö antaa ilmoituksen eturistiriidoista, että koko operatiiviseen henkilöstöön sovelletaan henkilöturvallisuusselvitystä koskevaa vaatimusta ja että sidonnaisuusilmoitukset pyydetään ja tutkitaan kaikkien syyttäjätehtävien ja hallintojohtajan osalta;

39.

on tyytyväinen siihen, että EPPOn kollegio on hyväksynyt väärinkäytösten paljastamista koskevat täytäntöönpanosäännöt, ja on ymmärtänyt, että näihin säännöksiin sovelletaan nyt uusia käytännön täytäntöönpanotoimia;

40.

on tietoinen siitä, että Euroopan oikeusasiamies käynnisti vuonna 2021 valtuutetun Euroopan syyttäjän nimitysmenettelyä koskevan asian käsittelyn; on ymmärtänyt, että koska sama kantelija on esittänyt saman kantelun Euroopan unionin tuomioistuimessa, Euroopan oikeusasiamies oli päättänyt lopettaa asian käsittelyn ottaen huomioon, että oikeusasiamies ei voi tutkia kanteluja, kun epäilyksenalaisia seikkoja käsitellään tai on käsitelty oikeudenkäynnissä;

41.

kehottaa lopettamaan sellaisten ulkopuolisten yritysten käytön, jotka Yalen yliopiston laatiman luettelon (3) mukaan jatkavat edelleen toimintaansa Venäjällä;

Digitalisaatio, kyberturvallisuus ja tietosuoja

42.

huomauttaa, että EPPOn asianhallintajärjestelmä perustuu komission kilpailun pääosaston kehittämään järjestelmään ja että vaikka vaihtoehdoista tällaisen järjestelmän liittämiseksi muihin vastaaviin (esimerkiksi OLAFin tai Europolin käyttämiin) välineisiin ei ole toistaiseksi keskusteltu, laaja yhteentoimivuus varmistetaan kuitenkin käyttämällä komission kehittämiä ja saataville asettamia konsepteja ja komponentteja;

43.

panee merkille, että EPPOn asianhallintajärjestelmää hallinnoi täysimääräisesti EPPO ja että vaikka sen kehittäminen on ulkoistettu, sopimusta hallinnoi EPPOn asianhallintajärjestelmän ohjelmatiimi; panee merkille, että operatiivinen järjestelmä ja sen data tallennetaan EPPOn omaan datakeskukseen ja niitä käsitellään siellä ja että keskusta hallinnoi erityinen asianhallintajärjestelmän tukitiimi;

44.

pitää myönteisenä, että automatisoitujen käännöspalvelujen käyttöön on kiinnitetty huomiota ja että on kehitetty syyttäjille, keskusviraston henkilöstölle ja muulle henkilöstölle tarkoitettu ”käännösportaali”, jotta voidaan tehostaa asioiden käsittelyä ja rajoittaa kääntämiseen liittyvien kustannusten kasvua, sillä viraston työmäärän kasvu huomioon ottaen niiden odotetaan kasvavan;

45.

kannustaa virastoa kehittämään edelleen omia kyberturvallisuusvalmiuksiaan täydentääkseen CERT-EU:n ja komission tietotekniikan pääosaston tarjoamia palveluja ja tehdäkseen yhteistyötä niiden kanssa;

46.

panee merkille, että vuonna 2021 investoitiin 547 000 euroa audiovisuaalisiin ja teknisiin laitteisiin ja laitteistoihin ja että 872 000 euroa ja 4 871 000 euroa investoitiin hallinnollisiin ja operatiivisiin tieto- ja viestintätekniikan tavaroihin ja palveluihin (laitteistot, ohjelmistot, palvelut, analyysit, ohjelmointi ja tekninen tuki); panee merkille, että EPPO hyödynsi vuonna 2021 täysimääräisesti työskentelyjärjestelyihin covid-19-pandemian vuoksi tehdyistä mukautuksista johtuvaa kehitystä ja tukeutui komission tietotekniikan pääosastoon videoneuvottelujärjestelyissä ja käynnisti hankkeen kaikkien kokoushuoneidensa päivittämiseksi niin, että niissä on täydet videoneuvotteluvalmiudet;

Kiinteistöt ja turvallisuus

47.

on tietoinen siitä, että EPPO sai vuonna 2021 Luxemburgin hallitukselta maksutta käyttöönsä yhteensä 8 335 neliömetriä toimistotilaa, jonka vuokra maksaisi noin 3 901 000 euroa vuodessa, ja että Luxemburgin hallitus tarjoutui lisäksi vuonna 2021 kunnostamaan tiloja maksutta arviolta 2 700 000 euron edestä;

48.

panee merkille, että isäntäjäsenvaltion viranomaiset tarjoavat toimistotilat maksutta eikä näiden kanssa ole vielä allekirjoitettu minkäänlaista vuokrasopimusta huolimatta siitä, mitä toimipaikkasopimuksen 3.2 artiklassa määrätään; on yhtä mieltä tilintarkastustuomioistuimen kanssa siitä, että kun virallista kirjallista vuokrasopimusta ei ole, EPPO voi jäädä vaille sen tehtävien hoitamisen edellyttämää asianmukaista pitkän aikavälin vakautta; on ymmärtänyt, että EPPO on saanut oman osuutensa asiasta päätökseen ja antanut asian isäntäjäsenvaltion viranomaisen käsiteltäväksi; kehottaa Luxemburgin hallintoa nopeuttamaan prosessia ja saattamaan menettelyn päätökseen viipymättä;

Ympäristö ja kestävä kehitys

49.

toteaa, että EPPOn käytössä olevasta rakennuksesta ja siihen liittyvistä palveluista vastaavat Luxemburgin viranomaiset, jotka vastaavat myös kestävyyteen ja energiatehokkuuteen liittyvistä investoinneista;

50.

kehottaa EPPOa hyväksymään henkilöstönsä kestävää liikkumista koskevan strategian;

Toimielinten välinen yhteistyö

51.

on tyytyväinen EPPOn pyrkimyksiin tehdä tiivistä yhteistyötä ja koordinoida toimia tehokkaasti kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa;

52.

korostaa, että EPPO teki vuonna 2021 yhteistyösopimuksen komission kanssa ja työjärjestelyjä Euroopan investointipankkiryhmän, OLAFin, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen, Europolin ja Eurojustin kanssa;

53.

panee tyytyväisenä merkille 21 palvelutasosopimuksen ja yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittamisen unionin muiden toimielinten ja elinten kanssa, jotta voidaan maksimoida jo olemassa olevista sopimusasiakirjoista saatavat hyödyt;

54.

korostaa, että on tärkeää käydä tuloksellista vuoropuhelua EPPOon osallistumattomien jäsenvaltioiden kanssa; panee merkille, että vuonna 2021 EPPO aloitti 48 tutkintaa, joissa oli mukana osallistumattomia jäsenvaltioita; panee merkille, että rikosasioissa tehtävää oikeudellista yhteistyötä koskeviin unionin säädöksiin perustuva yhteistyö toimii sujuvasti Tanskan, Unkarin ja Ruotsin kanssa, vaikkakin eri tahtiin kuin osallistujamaiden kanssa; yhtyy Euroopan pääsyyttäjän ilmaisemaan huoleen siitä, että Irlanti ja Puola eivät tee yhteistyötä EPPOn tutkinnoissa, joissa edellytetään todisteiden keräämistä näistä kahdesta osallistumattomasta jäsenvaltiosta;

55.

on huolestunut osallistumattomien jäsenvaltioiden yhteistyöhaluttomuudesta siitä lähtien, kun EPPO aloitti toimintansa kesäkuussa 2021, ja toteaa sen vaikuttavan etenkin todisteiden keräämiseen; korostaa, että vuonna 2022 kaikista osallistumattomista maista EPPOlla oli käynnissä eniten Puolaa koskevia tutkintoja; pitää valitettavana, että Puola viivästytti merkittävästi rikosprosessilakiinsa tehtävää muutosta, joka vaaditaan Puolan ja EPPOn työjärjestelyn käyttöönottoa varten; panee merkille, että edellä mainittu muutos on sittemmin hyväksytty; kehottaa osallistumattomia jäsenvaltioita noudattamaan täysimääräisesti velvollisuuksiaan varmistaa vilpitön yhteistyö EPPOn kanssa;

56.

kehottaa komissiota edistämään sitä, että EPPOon osallistuisi useampia muita jäsenvaltioita, jotka eivät vielä osallistu siihen; kehottaa näitä maita pidättäytymään sellaisista toimintamalleista, jotka voisivat johtaa siihen, että syntyisi koskemattomuuden ja erioikeuksien alueita, ja hyväksymään ainakin yhteistyösopimuksia, jotka helpottavat tehokkaasti EPPOn toimien toteuttamista, ja varmistamaan vilpittömän yhteistyön EPPOn kanssa; kannustaa myös EPPOa löytämään tehokkaita ja tuloksellisia työjärjestelyjä viiden osallistumattoman unionin jäsenvaltion kanssa ja määrittelemään, miten EPPO voi tehdä parempaa yhteistyötä niiden kanssa;

57.

huomauttaa, että EPPOn yhteistyötä komission kanssa hallinnollisen takaisinperinnän ja turvaamistoimenpiteiden alalla, sellaisena kuin niistä säädetään asetuksen (EU) 2017/1939 103 artiklan 2 kohdassa, säännellään komission kanssa tehdyllä yhteistyösopimuksella; panee merkille, että EPPO ei ole vielä antanut tästä asiasta minkäänlaista palautetta; ymmärtää, että 103 artiklan 2 kohdan mukaisen yhteistyön onnistunut täytäntöönpano edellyttää koordinointia jäsenvaltioissa toimivien valtuutettujen Euroopan syyttäjien kanssa, ja on tietoinen siitä, että EPPOn riippumattomuutta koskevan yleisen periaatteen noudattaminen ja johdonmukaisuus sen tutkimusten tehokkuutta ja vaikuttavuutta koskevan tavoitteen kanssa on olennaisen tärkeää; kehottaa EPPOa neuvomaan valtuutettuja Euroopan syyttäjiä näiden toimissa, joilla tuetaan komission toimia unionin talousarvion turvaamiseksi, ja pyytää sekä EPPOa että komissiota raportoimaan tästä asiasta;

58.

kannustaa EPPOa työskentelemään tiiviisti ja vahvistamaan yhteistyötään Euroopan tilintarkastustuomioistuimen, OLAFin ja oikeusasiamiehen kanssa päällekkäisten tutkimusten välttämiseksi ja korostaa tarvetta keskustella yhteisesti tärkeistä aloista;

59.

panee merkille, että EPPOlla on ollut tarkkailijan asema Camden Asset Recovery Inter-Agency Networkissa (CARIN) joulukuusta 2020 lähtien, että se on tarkkailijan asemassa kansainvälisissä liikesuhteissa tapahtuvan korruption vastaisessa työryhmässä (WGB) ja että se on kutsuttu myös osallistumaan tarkkailijana Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) lainvalvontaviranomaisten kahdesti vuodessa järjestettäviin kokouksiin ja rahanpesunvastaisen toimintaryhmän (FATF/GAFI) sihteeristön kanssa vuonna 2021 pidettyihin alustaviin kokouksiin, joissa valmisteltiin EPPOn hakemusta tarkkailijaksi;

Viestintä

60.

panee merkille, että EPPOn ulkoinen viestintä keskittyy sen verkkosivustoalustalle (www.eppo.europa.eu) ja että sen viestintää jaetaan EPPOn virallisten tilien kautta Facebookissa, Twitterissä ja LinkedInissä ja että näillä alustoilla tarjotaan erilaisia vaihtoehtoja (yleisön oikeutta tutustua asiakirjoihin koskeva pyyntö, yhteydenottolomakkeet kansalaisille, toimittajille ja potentiaalisille hakijoille);

61.

pitää arvossa sitä, että lehdistötiedotteiden julkaiseminen, sosiaalisen median päivitykset ja EPPOn operatiivista ja institutionaalista toimintaa koskevat haastattelut, joita Euroopan pääsyyttäjä, Euroopan syyttäjät ja useat asiantuntijahenkilöstön jäsenet antavat, lisäävät merkittävästi tietämystä ja tietoisuutta EPPOn roolista ja toiminnasta;

62.

kannustaa EPPOa sisällyttämään strategisiin toimiinsa kohdennettuja toimia, joilla pyritään lisäämään sen näkyvyyttä, ja edistämään tietämystä ja ymmärrystä unionin visiosta ja lähestymistavasta unionin ja veronmaksajien etujen suojaamisessa.

(1) Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

(3) https://som.yale.edu/story/2022/over-1000-companies-have-curtailed-operations-russia-some-remain

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/376

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1909,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisestä

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan syyttäjänviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan syyttäjänvirastolle (06247/2023 – C9-0073/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa 12. lokakuuta 2017 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 (4) ja erityisesti sen 94 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0079/2023),

1.	hyväksyy Euroopan syyttäjänviraston varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisen;

2.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan syyttäjänviraston hallintojohtajalle, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/377

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1910,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin rautatieviraston (ERA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin rautatieviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (06248/2023 – C9-0095/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euroopan unionin rautatievirastosta ja asetuksen (EY) N:o 881/2004 kumoamisesta 11. toukokuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/796 (4) ja erityisesti sen 65 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0100/2023),

1.	myöntää Euroopan unionin rautatieviraston pääjohtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan unionin rautatieviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 138, 26.5.2016, s. 1.

(1) EUVL C 162, 13.4.2022, s. 5.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/379

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1911,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin rautatieviraston (ERA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin rautatieviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0100/2023),

A.	toteaa, että Euroopan unionin rautatieviraston tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2021 oli 31 827 678 euroa, mikä merkitsee 3,45 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna; toteaa, että viraston talousarvio rahoitetaan pääasiassa unionin talousarviosta;

B.	ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut kertomuksessaan viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2021 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja asianmukaiset (sääntöjenmukaiset);

Talousarvio- ja varainhallinto

panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2021 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion määrärahojen toteutusaste oli kyseisenä vuonna 99,82 prosenttia, mikä merkitsee hienoista 0,16 prosentin vähennystä vuoteen 2020 verrattuna; toteaa lisäksi, että kyseisenä vuonna maksumäärärahojen käyttöaste oli 93,54 prosenttia, mikä merkitsee 4,25 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna;

toteaa, että vuoden 2021 talousarvion toteutuma oli 69 638 euroa eli vähemmän kuin vuonna 2020, jolloin se oli 114 225 euroa;

panee merkille viraston vuonna 2021 kohtaamat haasteet talousarvion toteuttamisessa, mukaan lukien toimet, joilla pyrittiin käyttämään mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti komission toukokuussa 2021 viraston tietoteknisten turvallisuusvalmiuksien vahvistamiseksi osoittamat noin 1,3 miljoonan euron määrärahat; antaa virastolle tunnustusta siitä, että se käytti noin 81 prosenttia näistä määrärahoista huolimatta siitä, että aikataulu oli rajoitettu;

panee merkille, että virasto raportoi talousarvioonsa viime vuosina kohdistuneista jatkuvista paineista, jotka johtuvat siitä, että sen henkilöstö ei riitä kattamaan neljännen rautatiepaketin mukanaan tuomia uusia ja laajennettuja tehtäviä; panee huolestuneena merkille viraston vastauksen, jonka mukaan sen on joka vuosi täytynyt leikata yhä enemmän toimintamäärärahojaan henkilöstön palkkojen maksamiseksi; antaa virastolle tunnustusta toimenpiteistä, joita se on toteuttanut tällaisten puutteiden vaikutusten lieventämiseksi esimerkiksi korottamalla tuntitaksaa, jota se soveltaa viranomaistehtäviin liittyviin toimiin;

muistuttaa, että virastolla on liikennevirastoista pienin talousarvio, vaikka rautatieliikenteen ympäristötehokkuus on erinomainen, ja että rautatieliikenteestä on muuta hyötyä ja komissio on asettanut sen yhdeksi painopisteekseen toimintasuunnitelmassaan rautateiden pitkän matkan ja rajat ylittävän matkustajaliikenteen edistämiseksi; ilmaisee jälleen tukensa lisämäärärahojen osoittamiseksi virastolle, jotta sillä olisi tarvittavat resurssit, joiden turvin se voi toimia tehokkaana viranomaisena ja hoitaa tehtävänsä erityisesti kilpailukyvyn lisäämisen sekä turvallisuuden ja rajat ylittävän yhteentoimivuuden parantamisen osalta;

Toiminnan tuloksellisuus

panee merkille, että virasto ilmoitti toteuttaneensa 76,41 prosenttia vuoden 2021 vuosiohjelmastaan (59,35 prosenttia vuonna 2020); pitää myönteisenä, että suurin osa yhtenäisessä ohjelma-asiakirjassa 2021–2023 vahvistetuista keskeisistä tulosindikaattoreista on saavutettu; panee kuitenkin merkille, että joitakin tärkeitä keskeisiä tulosindikaattoreita ei ole vielä saavutettu, kuten niitä, jotka liittyvät sukupuolten tasa-arvoa koskevaan tarkastukseen, vuotta 2021 edeltävien tarkastushavaintojen käsittelyn päättämiseen (vuoden 2021 alussa käynnistetyistä 14 toimesta 12 oli siirretty vuoteen 2022) ja naisten edustukseen liikennealalla;

panee merkille joitakin viraston tärkeimpiä saavutuksia vuonna 2021, kuten kalustoyksikkölupien (1260), yhtenäisten turvallisuustodistusten (41) ja ERTMS:n ratalaitteiden hyväksyntöjen (2) huomattavasti runsaslukuisempi toimittaminen oikea-aikaisesti, rautatiealan myönteisen turvallisuuskulttuurin kehittämiseen tähtäävän kunnianhimoisen turvallisuusilmastotutkimuksen loppuun saattaminen (johon osallistui 100 organisaatiota ja josta saatiin yhteensä 46 500 vastausta), eurooppalaisen kalustorekisterin käyttöönotto tuotantoympäristössä ja YTE-paketin tarkistamisen edistymisen vuoteen 2022 mennessä; pitää myönteisenä neljännen rautatiepaketin teknisen pilarin täysimääräistä saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä kaikissa unionin jäsenvaltioissa ja muistuttaa, että ERTMS:n toteuttaminen vuoteen 2030 mennessä on kiireellisen tärkeää;

panee merkille viime vuoden vastuuvapaushavaintojen seurannan osalta, että virasto siirsi yhtenäisen ohjelma-asiakirjansa vuotuisesta ja tuotokseen keskittyvästä kohdennetusta järjestelmästä monivuotiseen tuloslähtöiseen järjestelmään, jonka keskiössä on toimintalogiikan soveltaminen viraston koko ”suunnittele/toteuta/tarkista/toimi”-syklissä (PDCA), tulosten ja vaikutusten seurannassa käytettävät keskeiset tulosindikaattorit (lisäarvo rautatiejärjestelmälle) sekä yhtenäisen ohjelma-asiakirjan tulostaulu, joka jaetaan säännöllisesti viraston hallintoneuvoston kanssa viraston näyttöön perustuvaa hallinnointia varten;

muistuttaa, että sen jälkeen, kun neljännen rautatiepaketin tekninen pilari oli saatettu kokonaisuudessaan osaksi kansallista lainsäädäntöä vuoden 2020 lopussa, virastolle osoitettiin useita uusia tehtäviä, jotka lisäsivät merkittävästi työmäärää; panee merkille, että virasto on laatinut yhteistyössä komission kanssa vahvistamissuunnitelman ja toteuttanut tapauskohtaista priorisointia, jotta se selviytyisi paremmin uudesta työmäärästä;

10.

antaa virastolle tunnustusta siitä, että se pyrkii jatkuvasti parantamaan tehokkuuttaan ja talousarvion toteuttamista vuonna 2021 laaditun vahvistamissuunnitelmansa avulla; panee merkille, että vahvistamissuunnitelma perustuu erinäisiin pilareihin, kuten tiedonkeruun ja avoimuuden lujittamiseen edelleen tehostetun seurannan ja datavetoisen tuloskulttuurin avulla; kehottaa virastoa kehittämään edelleen synergioitaan (esimerkiksi henkilöresurssit, kiinteistöjen hallinnointi, tietotekniikkapalvelut ja turvallisuus), yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen vaihtoa muiden unionin virastojen kanssa tehokkuuden parantamiseksi;

11.

pitää myönteisenä, että virasto on jatkanut menestyksekkäästi tehtäviensä hoitamista unionin rautateiden yhteentoimivuuden, turvallisuuden ja yhdenmukaistamisen alalla; suhtautuu myönteisesti viraston jatkuvaan sitoutumiseen yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen luomista koskevaan tavoitteeseen ja rautatieyhteyksien parantamiseen; panee merkille rautateiden tärkeän roolin kestävän matkustamisen ja tavaraliikenteen varmistamisessa kaikkialla unionissa tulevina vuosikymmeninä ja korostaa näin viraston työn tärkeyttä tässä mielessä;

12.

muistuttaa, että vuosi 2021 oli myös Euroopan rautateiden teemavuosi, jolla korostettiin sitä, että rautatieliikenne on yksi kestävimmistä, innovatiivisimmista ja turvallisimmista liikennemuodoista; panee merkille, että osana Euroopan rautateiden teemavuotta unionin erikoisjuna matkusti mantereen halki pysähtyen yli sadassa kaupungissa 26 maassa ja että tässä aloitteessa esiteltiin rautateiden potentiaalia ja sen saavutuksia yhteentoimivien rautateiden kehittämisessä kaikkialla Euroopassa sekä sitä, että on tärkeää poistaa kaikki jäljellä olevat rajat ylittävät esteet;

13.

panee tyytyväisenä merkille viraston strategisen panoksen kansallisten sääntöjen alalla; antaa tunnustusta viraston vuonna 2021 tekemälle laajalle työlle, jonka tarkoituksena oli arvioida kalustoyksiköiden hyväksyntää koskevia kansallisia sääntöjä, ja odottaa kiinnostuneena arvioinnin valmistumista jäljellä olevien jäsenvaltioiden osalta vuonna 2022 sekä tuloksia sääntöjen vähentämisestä tulevina vuosina;

14.

vaatii, että TEN-T:n keskeisen rautatieverkon valmiiksi saattaminen on asetettava keskeiseksi painopisteeksi; kehottaa jälleen osoittamaan Euroopan investointipankin (EIP) tukea rautatieinvestointeihin ja toimenpiteisiin, joilla valmistellaan rautatieliikenteen renessanssia;

15.

ehdottaa, että virasto harkitsisi toimenpiteitä rautatieliikenteen palvelujen laadun parantamiseksi;

Henkilöstöpolitiikka

16.

panee merkille, että 31. joulukuuta 2021 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 98 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 151 väliaikaisesta toimesta 148 oli täytettynä (vuonna 2020 hyväksyttyjä toimia oli myös 148); panee lisäksi merkille, että vuonna 2021 viraston palveluksessa työskenteli 34 sopimussuhteista toimihenkilöä (36 hyväksyttyä) ja 2 kansallista asiantuntijaa (4 hyväksyttyä);

17.

panee merkille keskuksen ylemmän johdon puutteellisen sukupuolijakauman ja toteaa, että seitsemän yhdeksästä jäsenestä oli miehiä (77,78 prosenttia); panee merkille viraston hallintoneuvoston sukupuolijakauman ja toteaa, että 49 jäsenestä 28 (57,14 prosenttia) oli miehiä; panee merkille myös viraston koko henkilöstön sukupuolijakauman, jossa 125 henkilöä (65 prosenttia) 192:stä oli miehiä; panee merkille viraston jatkuvan työn sukupuolten välisen kuilun kaventamiseksi erityishankkeilla, kuten ”Naiset ja liikenne”, jolla vahvistetaan naisten työllistymistä ja yhtäläisiä mahdollisuuksia liikennealalla; panee merkille viraston pyrkimykset vahvistaa sekä etätyötä että maantieteellistä tasapainoa rekrytoinnissa; palauttaa mieliin, että rekrytointimenettelyjen menettelylliset puutteet heikentävät avoimuuden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteita; vaatii virastoa parantamaan sisäistä rekrytointimenettelyään, jotta arviointiprosesseja ja avoimia toimia koskevia ilmoituksia voidaan selkiyttää; muistuttaa, että on tärkeää kehittää pitkän aikavälin henkilöstöpolitiikka, jossa käsitellään työ- ja yksityiselämän tasapainoa, elinikäistä ohjausta ja urakehitystä sekä vammaisten henkilöiden rekrytointia ja integrointia;

18.

panee merkille viraston uuden henkilöstöstrategian (2023–2027), jolla pyritään edistämään pitkän aikavälin sitoutumista ja vähentämään henkilöstön vaihtuvuutta; korostaa, että kaikki sukupuolten tasapuolisen edustuksen ja yhtäläisten mahdollisuuksien varmistamiseksi yksilöidyt ensisijaiset toimet toteutetaan synergiassa kyseisen strategian kanssa, ja kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle niiden täytäntöönpanosta; panee merkille, että virasto aloitti vuonna 2021 siirtymisensä SYSPER-välineeseen henkilöstöhallintoaan varten ja että käyttöönoton oli määrä tapahtua vuoden 2022 alussa;

19.

panee merkille, että komissio suunnitteli lisäystä viraston henkilöstötaulukkoon vuodesta 2023 alkaen, mihin ei liittynyt vastaavaa lisäystä sen määrärahoihin; muistuttaa, että virasto toteuttaa jo merkittäviä ponnisteluja saavuttaakseen komission toimintapoliittisten tavoitteiden tehokkaan saavuttamisen edellyttämän tavoitetason nykyisten budjettirajoitusten puitteissa; korostaa, että useat työntekijät ilmoittivat merkittävän määrän ylitöitä vuonna 2021; toteaa, että tämä korostaa epäsuhtaa resurssien ja käytännön tarpeiden välillä; huomauttaa, että viraston tehtävien tyydyttävä hoitaminen edellyttää henkilöstön asianmukaisen työ- ja yksityiselämän tasapainon ylläpitämistä;

20.

panee merkille ongelmat, joita aiheutuu viraston henkilöstön jäsenille, jotka yrittävät hakeutua Ranskan terveydenhuollon piiriin, koska Ranskan kansallinen viranomainen ei hyväksy heidän liittymistään kansalliseen terveydenhuoltojärjestelmään;

21.

panee merkille, että vuoden 2020 ja vuoden 2022 puolivälin välisenä aikana virastossa ilmoitettiin neljästä häirintätapauksesta ja kolme sen henkilöstön jäsenistä kirjattiin rekisteriin; toteaa kuitenkin, että tutkintoja ei tehty eikä yhtään tapausta viety tuomioistuimen käsiteltäväksi; kannustaa virastoa kehittämään edelleen toimintalinjojaan ja menetelmiään tällaisten tapausten ehkäisemiseksi tulevaisuudessa tehokkaammin;

Hankinnat

22.

panee merkille, että alkuperäistä hankintasuunnitelmaa on päivitetty vuoden aikana lisäämällä siihen 350 000 euroa uutta tarjouspyyntöä varten ja 228 000 euroa muutettua puitesopimusta varten; panee merkille, että virasto toteutti vuonna 2021 neljä avointa tarjouskilpailua, neljä neuvottelumenettelyä ja kaksi uudelleen kilpailuttamista;

23.

muistuttaa, että viraston tehtävänä on ottaa huomioon pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) tarpeet; panee merkille vuonna 2020 tehdyn tilintarkastustuomioistuimen havainnon, jonka mukaan viraston olisi otettava käyttöön vaikuttavat menettelyt, joilla tarkistetaan, että hakijat täyttävät pk-yrityskriteerit; antaa virastolle tunnustusta käynnissä olevista toimenpiteistä tilintarkastustuomioistuimen suosituksen täytäntöönpanemiseksi, kuten pk-yritysten erityisedellytyksiä koskevien tietojen asettamisesta selvästi hakijoiden nähtäville, joilla varmistetaan, että pk-yrityksiksi ilmoittautuville hakijoille annetaan mahdollisuus omaan ilmoitukseen ja että käytössä on työnkulku, jonka avulla tarkastukset voidaan käsitellä toimitetun näytön perusteella;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

24.

panee merkille, että virasto on julkistanut verkkosivustollaan hallintoneuvoston jäsenten ja ylemmän johdon ansioluettelot ja sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset; panee merkille, että 49:stä hallintoneuvoston jäsenestä kahden ansioluettelot puuttuvat; ottaa huomioon, että virasto ei julkista ulkopuolisten ja viraston omien asiantuntijoiden ansioluetteloita;

25.

suhtautuu myönteisesti viraston pyrkimyksiin lisätä avoimuutta toiminnastaan julkistamalla verkkosivustollaan säännöllisesti tiedot kaikista kokouksista, joita pääjohtaja on järjestänyt organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien kanssa viraston toimintaan liittyvistä kysymyksistä; kehottaa virastoa liittymään edunvalvojien pakollista avoimuusrekisteriä koskevaan uuteen toimielinten väliseen sopimukseen, jonka komissio, neuvosto ja parlamentti ovat allekirjoittaneet;

Sisäinen valvonta

26.

panee merkille, että virasto on vastuuvapauden myöntävän viranomaisen vuonna 2020 esittämien huomautusten johdosta sisäisen hallintojärjestelmänsä valvontaulottuvuuden vahvistamiseksi siirtynyt komission suuntaviivoihin perustuvaan sisäisen valvonnan kehykseen keskittyvään järjestelmään, ja että kansainvälinen standardi ISO 9001:2015 oli edelleen toissijainen viite, joka oli määrä poistaa käytöstä vuonna 2022;

27.

toteaa, että virasto toteutti sisäisen valvonnan kehyksensä vuotuisen arvioinnin ja että viraston todettiin noudattavan yleisesti velvollisuuksiaan, vaikka joitakin lisäparannuksia on toteutettava; panee merkille, että määriteltyjä jatkotoimia seurataan koko vuoden 2022 ajan; panee lisäksi merkille, että virastossa tehtiin toinen seurantatarkastus sen varmentamiseksi, että sen prosessit täyttävät ISO-vaatimukset, ja että todentamisviranomainen ei havainnut vaatimustenvastaisuuksia;

28.

panee merkille, että komission sisäinen tarkastus (IAS) suoritti riskinarvioinnin määrittääkseen aloja viraston tulevia tarkastuksia varten tulevina vuosina (2021–2023); panee merkille, että riskinarvioinnissa yksilöitiin kolme tarkastusaihetta: strateginen suunnittelu ja seuranta, tietotekniikkahallinto ja neljännen rautatiepaketin täytäntöönpano; panee merkille, että ensimmäinen tarkastus on tehty, lopullinen tarkastuskertomus on lähetetty virastolle maaliskuussa 2022 ja sisäisen tarkastuksen kanssa on sovittu toimintasuunnitelmasta;

29.

muistuttaa, että sisäinen tarkastus suoritti vuonna 2019 tiedonhallintaa ja tietoturvallisuutta koskevan tarkastuksen; panee merkille, että lopullinen tarkastuskertomus sisälsi kaksi suositusta, joita IAS piti erittäin tärkeinä ja jotka koskivat tietohallintokehystä sekä tietotekniikan jatkuvuutta ja fyysistä turvallisuutta; korostaa, että näiden suositusten virallinen tarkistettu täytäntöönpanopäivä oli vuoden 2022 lopussa; kehottaa viranomaista tiedottamaan budjettivallan käyttäjälle asian edistymisestä;

30.

panee merkille, että vuonna 2021 kirjattiin 35 sääntöjenvastaisuutta ja että rahoitukseen liittyvät sääntöjenvastaisuudet vähenivät aiempiin vuosiin verrattuna;

31.

panee merkille, että OLAF käynnisti vuonna 2021 sisäisen tutkinnan, joka on edelleen käynnissä; kehottaa virastoa raportoimaan budjettivallan käyttäjälle tutkinnan tuloksista; kehottaa virastoa ottamaan huomioon, että petosten torjuntaa ja etiikkaa koskevaan koulutukseen osallistuminen on vähäistä, vaikka se on pakollista; kannustaa virastoa parantamaan koulutukseen osallistumista, jotta voidaan parantaa havaitsemistekniikoita ja kannustaa henkilöstöä ilmoittamaan kaikista petosepäilyistä;

Digitalisaatio ja vihreä siirtymä

32.

toteaa, että virasto on työnkulussaan saavuttanut erittäin laajan digitalisaation; toteaa viraston olevan aktiivinen jäsen työryhmässä, joka koskee sähköisiä hankintoja koskevaa komission hanketta, joka on pantu lähes kokonaan täytäntöön; panee tyytyväisenä merkille viraston roolin vuodesta 2021 lähtien yhtenä kolmesta pilottivirastosta, jotka siirtyvät ABAC-rahoitussovelluksesta uuteen SUMMAan; panee tyytyväisenä merkille, että virasto hyötyi komission vuonna 2021 antamasta erityistuesta ja otti käyttöön arvokkaita toimenpiteitä kyberturvallisuutensa vahvistamiseksi, kuten korjaavat toimet, joilla puututaan joidenkin tietojärjestelmien haavoittuvuuksiin, sen tietojärjestelmiä koskevat murtautumistestit, ulkoistettujen tietojärjestelmien turvallisuusvalvontamenettelyt sekä säännölliset tietotekniikan turvallisuutta koskevat tiedotustilaisuudet koko henkilöstölle; panee merkille, että tämän seurauksena virastoon kohdistui vuonna 2021 vähemmän kyberturvallisuushyökkäyksiä kuin vuonna 2020; panee lisäksi merkille, että virasto tekee yhteistyötä EASAn kanssa jakaakseen asiantuntemusta vakiintuneesta tietoteknisestä järjestelmästä, jolla seurataan lentoliikenteen turvallisuustietoja; kannustaa virastoa työskentelemään tiiviissä yhteistyössä ENISAn (Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto) kanssa;

33.

suhtautuu myönteisesti viraston sitoumukseen ja jatkuviin pyrkimyksiin edistää kestävyyttä ja vähentää ympäristövaikutuksiaan; panee kiinnostuneena merkille, että virasto sisällytti vuoden 2023 yhtenäisen ohjelma-asiakirjan luonnokseen erityisen ympäristöstrategian vihreän kehityksen ohjelman painopisteiden ja nykyisen taloudellisen tilanteen puitteissa; kehottaa virastoa asettamaan työohjelmassaan hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteen ja tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle ympäristöstrategian tehokkaasta käyttöönotosta;

Toiminnan jatkuvuus covid-19-kriisin aikana

34.

panee viraston vuoden 2021 konsolidoidusta vuotuisesta toimintakertomuksesta merkille, että se reagoi covid-19-pandemiaan oikea-aikaisesti ja asianmukaisesti sekä henkilöstönsä ja työjärjestelyjensä että rautatiealan osalta; panee viraston henkilöstöpolitiikkaa koskevan vastauksen perusteella merkille, että virasto tuki etätyön soveltamista koko henkilöstöön useilla toimenpiteillä, joista on tulossa uusi normaali, kuten datayhteyden kaistanleveyden lisääminen ja etäyhteyksien optimointi (VPN) kotoa käsin työskentelevälle henkilöstölle; kannustaa virastoa panemaan etätyö- ja hybridityömenetelmistä saadut kokemukset käytäntöön, jotta tulevaisuudessa voidaan paremmin järjestää kokoukset ja tehtävät, jotka ovat toteutettavissa tehokkaammin etänä kuin lähimuodossa; panee lisäksi merkille rautatiealaan liittyvien pandemiatoimien osalta, että virasto laati raportin sellaisten matkustajien matkustusturvallisuudesta covid-19-pandemian aikana, jotka matkustavat pitkiä etäisyyksiä junalla ja käyttäen muita liikennemuotoja, ja järjesti verkkoseminaarin rautatieliikenteen elpymisestä pandemian jälkeen;

Muita huomautuksia

35.

panee merkille viraston jatkuvan suuntauksen vähentää kahden toimipaikan (Lille ja Valenciennes) kustannuksia ja keskittää toimintansa vain yhteen paikkaan; panee erityisesti merkille, että virasto on sitoutunut jättämään uusimatta Lillessä sijaitsevien tilojen vuokrasopimuksen ja rajoittamaan Lilleen suuntautuvat matkat pakollisiin kokouksiin;

36.

panee merkille, että viraston kehityskulku unionin viranomaiseksi aiheuttaa sen, että viraston nykyisen päätoimipaikan rakennus Valenciennesissa ei enää täytä tarvittavia vaatimuksia sen henkilöstön ja toimintojen sijoittamiseksi;

37.

korostaa, että kaikkien unionin toimielinten on noudatettava varainhoitoasetusta ja tiukkoja hallintovaatimuksia;

38.

(2) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0190.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/384

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1912,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

Euroopan unionin rautatieviraston (ERA) varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisestä

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin rautatieviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (06248/2023 – C9-0095/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euroopan unionin rautatievirastosta ja asetuksen (EY) N:o 881/2004 kumoamisesta 11. toukokuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/796 (4) ja erityisesti sen 65 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0100/2023),

1.	hyväksyy Euroopan unionin rautatieviraston varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisen;

2.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan unionin rautatieviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 138, 26.5.2016, s. 1.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/385

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1913,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä viranomaiselle (06248/2023 – C9-0097/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta 24. marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010 (4) ja erityisesti sen 64 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0137/2023),

1.	myöntää Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen toimitusjohtajalle vastuuvapauden viranomaisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84.

(1) EUVL C 141, 29.3.2022, s. 152.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/387

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1914,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0137/2023),

ottaa huomioon, että Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2021 oli 60 600 822 euroa, mikä merkitsee 7,64 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna; ottaa huomioon, että viranomaisen toiminta rahoitetaan unionin rahoitusosuudella (19 172 407 euroa eli 30,59 prosenttia), jäsenvaltioiden kansallisten valvontaviranomaisten rahoitusosuuksilla (23 936 648 euroa eli 38,20 prosenttia) sekä valvonnan kohteena olevilta organisaatioilta perittävillä maksuilla (17 087 867 euroa eli 27,27 prosenttia);

B.	ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan viranomaisen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2021 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viranomaisen tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja asianmukaiset (sääntöjenmukaiset);

Talousarvio- ja varainhallinto

panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2021 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 99,94 prosenttia, mikä merkitsee hienoista 0,92 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna; panee merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 89,91 prosenttia, mikä merkitsee 4,40 prosentin lisäystä edellisvuoteen verrattuna;

panee merkille, että vuosi 2021 oli ensimmäinen kokonainen vuosi, jona viranomainen peri maksuja kolmansien maiden keskusvastapuolilta, ja ensimmäinen vuosi, jona se alkoi periä maksuja arvopaperistamisrekistereiltä, niiden maksujen lisäksi, joita se perii luottoluokituslaitoksilta ja kauppatietorekistereiltä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 648/2012 (2) ja (EU) 2015/2365 (3) nojalla;

panee tyytyväisenä merkille, että viranomainen on parantanut maksujen hallinnointijärjestelmäänsä tarkoituksenaan hallinnoida paremmin esimerkiksi luottoluokituslaitosten tai kauppatietorekisterien myöhässä suorittamia maksuja ja näistä maksuista kertyneitä korkoja;

Toiminnan tuloksellisuus

panee merkille, että viranomainen käyttää tiettyjä mittareita, kuten keskeisiä tulosindikaattoreita, arvioidakseen toiminnastaan saatavaa lisäarvoa ja muita mittareita, kuten analysoitujen riskiaiheiden määrää, peruutettujen maksumäärärahojen osuutta sekä henkilöstön vaihtuvuusastetta, parantaakseen talousarviohallintoaan; antaa viranomaiselle tunnustusta siitä, että sen vuoden 2021 työohjelmasta 91 prosenttia on saatu päätökseen ja että se on saavuttanut tai ylittänyt useimmat keskeisistä tulosindikaattoreistaan;

panee tyytyväisenä merkille, että viranomainen on ryhmitellyt vuoden 2021 tuotokset tärkeysjärjestykseltään kolmeen luokkaan: i) ”tärkeä”, johon kuuluu 128 strategisiin prioriteetteihin liittyvää tuotosta, ii) ”vähemmän tärkeä”, johon kuuluu 75 muuta kuin edellä mainittuihin prioriteetteihin liittyvää tuotosta, ja iii) ”vähiten tärkeä”, johon kuuluu 29 sellaisiin tehtäviin liittyvää tuotosta, jotka suoritetaan vain, jos on aikaa;

panee merkille, että viranomaisen strategisissa painopisteissä keskityttiin vuonna 2021 kolmeen läpileikkaavaan aiheeseen: terveet unionin pääomamarkkinat, kestävä rahoitus sekä innovointi ja digitalisaatio; panee lisäksi merkille viranomaisen tuotokset ja saavutukset vuonna 2021 aloilla, jotka eivät liity suoraan näihin prioriteetteihin, kuten muun muassa unionin hiilimarkkinat, täytäntöönpanotoimet, sijoituspalvelut, sijoitusten hoito tai keskusvastapuolet;

on tyytyväinen viranomaisen vuoden 2021 saavutuksiin, joita ovat muun muassa Euroopan valvontaviranomaisia koskeneesta vuoden 2019 tarkistuksesta juontuvien uusien toimeksiantojen täytäntöönpano, valmistautuminen uusiin valvontatehtäviin (arvopaperistamisrekisterien, raportointipalvelujen tarjoajien ja kriittisten vertailuarvojen valvonta), kahden ensimmäisen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/2402 (4) mukaisen arvopaperistamisrekisterin rekisteröinnin hyväksyminen, valmistelut Euroopan rahamarkkinainstituutin valvontatehtävien siirtämiseksi viranomaiselle ja seitsemän kolmannessa maassa toimivan unionin tasolla tunnustettujen vertailuarvojen hallinnoijan valvonnan siirtäminen viranomaisen vastuulle;

on tyytyväinen viranomaisen toimiin, joita se vuonna 2021 toteutti finanssimarkkinoiden digitalisoinnista aiheutuvien riskien alalla antaakseen unionin toimielimille teknistä palautetta komission ehdotuksista, jotka koskivat asetusta kryptovarojen markkinoista ja digitaalista häiriönsietokykyä koskevasta säädöksestä; panee tyytyväisenä merkille, että viranomainen on laatinut vuosiksi 2022–2024 kestävän rahoituksen etenemissuunnitelman, jota käytetään käytännön välineenä sen varmistamisessa, että viranomainen suoriutuu koordinoidusti monenlaisista kestävään rahoitukseen liittyvistä tehtävistä usealla eri alalla;

panee tyytyväisenä merkille, että viranomainen tekee yhteistyötä kahden muun Euroopan valvontaviranomaisen eli Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen ja Euroopan pankkiviranomaisen kanssa Euroopan valvontaviranomaisten yhteiskomitean välityksellä; panee tyytyväisenä merkille, että ESMAlla on yhteinen tilinpitäjä Euroopan pankkiviranomaisen kanssa ja että suurin osa hankintamenettelyistä, jotka toteutetaan sen johdolla, on yhteisiä hankintoja muiden virastojen ja komission kanssa; panee merkille viranomaisen ja energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston vuonna 2013 tekemän yhteisymmärryspöytäkirjan, jolla luodaan puitteet tietojenvaihdolle silloin, kun näiden molempien sääntelytehtävät käyvät yksiin energian tukkumarkkinoihin liittyvissä asioissa; korostaa, että hyödykemarkkinoiden nykytilanne johtaa todennäköisesti tarpeeseen vahvistaa yhteistyötä energiamarkkinoihin liittyvissä sääntelykysymyksissä; kannustaa viranomaista toteuttamaan toimia tämän tiiviimmän yhteistyön helpottamiseksi;

Henkilöstöpolitiikka

10.

panee merkille, että 31. joulukuuta 2021 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 85,20 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 250 väliaikaisesta toimesta 213 oli täytettynä (vuonna 2020 hyväksyttyjä toimia oli 226); panee merkille, että vuonna 2021 viranomaisen palveluksessa työskenteli lisäksi 85 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 10 kansallista asiantuntijaa;

11.

panee merkille, että vuonna 2021 henkilöstön määrä kasvoi 23 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna ja että henkilöstösääntöjen alaisia henkilöstön jäseniä tuli 58 lisää; antaa viranomaiselle tunnustusta sen ponnisteluista, kun se otti vuonna 2021 palvelukseen 102 uutta henkilöstön jäsentä 21 (sisäisen ja ulkoisen) valintamenettelyn tuloksena käytyään läpi 2 075 ansioluetteloa ja haastateltuaan 175 hakijaa;

12.

panee merkille viranomaisen ylemmän johdon sukupuolijakauman ja toteaa, että neljä viidestä ylempään johtoon kuuluvasta oli naisia (80 prosenttia); panee merkille viranomaisen johtokunnan sukupuolijakauman ja toteaa, että kolme viidestä johtokunnan jäsenestä oli naisia (60 prosenttia); panee lisäksi merkille viranomaisen koko henkilöstön sukupuolijakauman ja toteaa, että 162 henkilöstön jäsentä 308:sta oli miehiä (53 prosenttia); palauttaa mieliin, että on tärkeää varmistaa sukupuolten tasapuolinen edustus sekä maantieteellisesti tasapuolinen edustus viranomaisen johdossa ja henkilöstön keskuudessa, ja kehottaa viranomaista ottamaan nämä seikat huomioon tulevissa nimityksissä; korostaa ehdokkaiden osaamisen, tietojen ja kokemuksen merkitystä, kun henkilöstöä otetaan palvelukseen ja ylennetään;

13.

panee merkille, että viranomaisella on työntekijöiden ihmisarvon suojelua ja työpaikkakiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet; panee tyytyväisenä merkille, että näiden toimintaperiaatteiden soveltamista tuetaan viestintätoimien ja tiedotustilaisuuksien avulla; pitää myönteisenä, että vuonna 2021 ei ilmoitettu, tutkittu tai viety tuomioistuimeen yhtään häirintätapausta; pitää lisäksi myönteisenä viranomaisen suunnitelmaa laatia ”monimuotoisuutta ja osallisuutta koskevat toimintaperiaatteet”;

14.

kehottaa viranomaista kehittämään edelleen pitkän aikavälin henkilöstöpolitiikkaa, jossa käsitellään työ- ja yksityiselämän tasapainoa, elinikäistä ohjausta ja erityisten koulutusmahdollisuuksien tarjoamista urakehitystä varten, sukupuolten tasapuolista edustusta kaikilla henkilöstötasoilla, etätyötä, oikeutta olla tavoittamattomissa, maantieteellisen tasapainon parantamista, jotta varmistetaan kaikkien jäsenvaltioiden asianmukainen edustus, vammaisten henkilöiden palvelukseenottoa ja integrointia sekä sen varmistamista, että heitä kohdellaan yhdenvertaisesti ja heidän mahdollisuuksiaan edistetään laajasti;

Hankinnat

15.

panee merkille, että viranomaisella oli vuonna 2021 hallinnoitavanaan 15 hankintamenettelyä, joista seitsemän saatettiin kokonaan päätökseen; antaa viranomaiselle tunnustusta sen pyrkimyksistä luoda synergioita muiden unionin virastojen ja komission kanssa yhteisillä hankintamenettelyillä; kannustaa viranomaista jatkamaan synergioiden kehittämistä muiden unionin elinten kanssa;

16.

panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa esitetyn huomautuksen, että viranomainen oli vuonna 2021 päättänyt käynnistää neuvottelumenettelyn ilmoitusta julkaisematta, mikä oli vastoin varainhoitoasetuksen liitteessä I olevaa 3.1 kohtaa; panee lisäksi merkille, että kyseisen päätöksen perusteluja ei ollut ennen toimiin ryhtymistä hyväksytty poikkeusraporteissa, joista pidetään kirjaa keskitetysti; kehottaa viranomaista varmistamaan tulevaisuudessa, että kaikki tapaukset, joissa poiketaan vakiintuneista prosesseista ja menettelyistä, käsitellään laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden periaatteiden mukaisesti;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

17.

antaa viranomaiselle tunnustusta sen käyttöön ottamista kattavista toimenpiteistä ja toimintaperiaatteista sekä siitä, kuinka huolellisesti se soveltaa niitä varmistaakseen avoimuuden, eettiset toimintatavat ja hyvän hallintotavan sekä eturistiriitojen ennaltaehkäisyn ja hallinnan viranomaisen henkilöstön jäsenten, hallintoneuvoston, johtokunnan ja keskusvastapuolten valvontakomitean keskuudessa; panee merkille, että – sellaisen arvion perusteella, jonka viranomaisen eettisten asioiden neuvonantaja teki eräässä yksittäisessä tarkastuksessa, joka toteutettiin kolmen tiiminjohtajan tehtävän perustamiseen liittyvän yksittäisen menettelyn yhteydessä – ehdotettiin valintalautakuntien jäsenten sidonnaisuusilmoituksia koskevien ohjeiden uudelleentarkastelua, jotta voitaisiin lisätä näiden ilmoitusten avoimuutta; kehottaa viranomaista tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle, kun tämä uudelleentarkastelu on saatu päätökseen ja hyväksytty;

18.

panee merkille, että vuonna 2021 viranomainen sai 11 eturistiriitoja koskevaa ilmoitusta ennen hallintoneuvoston kokouksia ja kaksi vastaavaa ilmoitusta ennen johtokunnan kokouksia; panee lisäksi merkille, että viranomaisen eettisten asioiden tiimi tarkasti vuonna 2021 muun muassa 251 henkilöstön jäsenten tekemää vuotuista ilmoitusta, joista yhdessäkään ei tuotu esille eturistiriitoihin liittyviä ongelmia, 16 puolisoiden ansiotoimintaan liittyvää uudelleentarkastelua varten toimitettua ilmoitusta, joissa ei ilmennyt mitään erityistoimia edellyttäviä asioita, ja 38 anomusta, joissa pyydettiin lupaa saada käydä kauppaa rahoitusvälineillä ja joista suurin osa hyväksyttiin; panee lisäksi merkille, että vuonna 2021 eettisten asioiden tiimi arvioi 94 pyyntöä, jotka koskivat eturistiriitojen ehkäisemistä palvelukseenoton yhteydessä, minkä jälkeen eettisten asioiden tiimi suositteli viranomaisen toimitusjohtajalle valintalautakunnan kokoonpanon muuttamista yhdeksässä tapauksessa; kehottaa viranomaista tiedottamaan edelleen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle toimenpiteistä, joita se on toteuttanut sen varmistamiseksi, ettei eturistiriitoja esiinny;

19.

panee merkille, että viranomainen perusti kaksi sekakomiteaa – yhden ylempiä johtajia ja yhden henkilöstön jäseniä koskeville asioille – joiden puoleen on käännyttävä, jos syntyy huoli eturistiriidasta, joka liittyy henkilön aiottuun tulevaan toimintaan tämän lähdettyä viranomaisen palveluksesta; panee lisäksi merkille, että viranomainen järjesti vuonna 2021 yhdeksän kahdenkeskistä lopputapaamista viranomaisen palveluksesta lähdössä olleiden henkilöstön jäsenten kanssa tarkistaakseen toimintaa koskevat ilmoitukset ja arvioidakseen, onko niiden tehtävien, joita asianomaiset henkilöt ovat viranomaisen palveluksessa hoitaneet, ja heidän tulevan toimintansa välillä eturistiriitoja; panee merkille, että minkäänlaisia ongelmia ei tässä asiassa tullut esille;

20.

antaa tunnustusta siitä, että viranomainen toteutti vuonna 2021 useita toimia, joiden tarkoituksena oli tiedottaa eturistiriitoihin liittyvistä säännöistä, eettisistä säännöistä, kaupankäyntiä rahoitusvälineillä koskevasta tutkimuksesta sekä työsuhteen päättymisen jälkeisistä säännöistä ja karenssiajoista; antaa viranomaiselle kiitosta myös siitä, että se on ottanut käyttöön eturistiriitoja ja nk. pyöröovitilanteita koskevat johtokuntansa jäseniin sovellettavat säännöt;

21.

panee tyytyväisenä merkille, että viranomainen julkistaa johtokuntansa jäsenten ja johtoportaaseen kuuluvan henkilöstönsä ansioluettelot ja sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset; on tyytyväinen siihen, että viranomainen raportoi avoimesti henkilöstönsä tapaamisista ulkoisten sidosryhmien kanssa ja asettaa tiedot niistä saataville verkkosivustolleen;

22.

panee tyytyväisenä merkille, että viranomainen on sitoutunut korkeimpiin eettisiin normeihin eturistiriitojen ehkäisemisessä; muistuttaa tilintarkastustuomioistuimen huomautusten mukaisesti siitä vaatimuksesta, että viranomaisen hallintoneuvoston jäsenten on pidätyttävä osallistumasta keskusteluihin tai äänestyksiin asioista, joissa heillä on eturistiriita; korostaa, että näiden jäsenten olisi myös pidätyttävä osallistumasta kokouksiin, joissa tällaisia keskusteluja käydään, jotta voidaan säilyttää hallintoneuvoston riippumattomuus; panee tyytyväisenä merkille viranomaisen vastauksen, jonka mukaan se on muuttanut toimintaperiaatteitaan niin, että niissä nimenomaisesti vaaditaan jäseniä, joita eturistiriita koskee, poistumaan huoneesta;

23.

panee tyytyväisenä merkille, että eturistiriitoja koskevia ja eettisiä toimintaperiaatteitaan noudattaen virasto on ottanut käyttöön väliaikaisen kiellon, jonka mukaan sen henkilöstö ei saa käydä kauppaa tietyillä rahoitusvälineillä, jotta voidaan välttää sisäpiirikauppojen riski; kehottaa viranomaista tiedottamaan edelleen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle toimenpiteistä, joita on toteutettu eturistiriitojen ehkäisemiseksi;

24.

panee tyytyväisenä merkille, että ESMA ja Euroopan pankkiviranomainen julkaisivat heinäkuussa 2021 tarkistetut yhteiset ohjeet ylimmän hallintoelimen jäsenten ja keskeisistä toiminnoista vastaavien henkilöiden soveltuvuuden arvioinnista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveihin 2013/36/EU (5) ja 2014/65/EU (6) tehtyjen muutosten seurauksena, ja pitää myönteisenä niiden vaikutusta ylimmän hallintoelimen jäsenten soveltuvuuden arviointiin erityisesti asioissa, jotka koskevat rahanpesun torjuntaa ja terrorismin rahoitukseen liittyviä riskejä sekä sukupuolten moninaisuuden edistämistä;

25.

muistuttaa tilintarkastustuomioistuimen huomautusten mukaisesti, että viranomaisen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan arviointiprosessissa voi syntyä eturistiriitatilanne, jos jonkin hallintoneuvoston jäsenen kansalliseen toimivaltaiseen viranomaiseen sovelletaan unionin oikeuden rikkomista koskevaa menettelyä; panee siksi tyytyväisenä merkille, että viranomainen on luvannut ottaa arviointimenettelyssään käyttöön yksiselitteisen ristiviittauksen eturistiriitoihin;

26.

painottaa, että tarvitaan avoimuutta, jääviyttä, eturistiriitoja ja laitonta lobbausta koskevia järjestelmällisiä sääntöjä; kehottaa viranomaista ottamaan käyttöön myös sisäisiä korruptiontorjuntatoimia; kehottaa viranomaista tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asian edistymisestä;

Sisäinen valvonta

27.

pitää myönteisenä viranomaisen sisäisen valvonnan järjestelmän vuotuista arviointia ja päätelmää, jonka mukaan tällainen järjestelmä on olemassa ja toimii hyvin; toteaa, että samoin kuin vastaavassa vuonna 2020 toteutetussa arvioinnissa, viranomainen tarkasteli 78:aa sisäisen valvonnan indikaattoria, jotka kattoivat kaikki sisäisen valvonnan periaatteet, ja havaitsi 22 puutetta, joista useimmat olivat vähäisiä ja joista yksikään ei kyseenalaistanut sisäisen valvonnan periaatteiden olemassaoloa ja moitteetonta toimintaa; panee merkille, että havaitut parannusmahdollisuudet liittyivät pääasiassa osa-alueisiin ”valvontaympäristö” ja ”valvontatoimet”;

28.

panee merkille, että komission sisäinen tarkastus suoritti vuonna 2021 viranomaisen henkilöstöhallintoa ja etiikkaa koskevan tarkastuksen, jossa todettiin, että viranomaisen näillä aloilla käyttöön ottamat hallinto- ja valvontajärjestelmät on suunniteltu asianmukaisesti, ne on pantu tehokkaasti täytäntöön ja ne tukevat viranomaista sen toimintatavoitteiden saavuttamisessa; toteaa, että sisäinen tarkastus antoi kyseisen tarkastuksen perusteella neljä suositusta; kehottaa viranomaista tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asian edistymisestä;

29.

Digitalisaatio ja vihreä siirtymä

30.

panee tyytyväisenä merkille, että viranomainen siirsi vuonna 2021 onnistuneesti toimintoperusteisen hallintomallinsa Excel-pohjaisesta järjestelmästä uuteen pilvipohjaiseen ympäristöön, jonka odotetaan viranomaisen mukaan parantavan sen suunnittelu- ja raportointivalmiuksia tilanteessa, jossa sen budjetointi- ja kustannuslaskentamallit ovat yhä mutkikkaampia;

31.

panee tyytyväisenä merkille, että viranomainen pyrki vahvistamaan kyberturvallisuuteen liittyviä puolustautumiskeinojaan tarkistamalla turvallisuuteen liittyvää havaitsemisstrategiaansa kehittyneempien ja automatisoitujen välineiden avulla, parantamalla viranomaisen tieto- ja viestintätekniikkayksikön turvallisuusosaamista ja palkkaamalla uuden tietoturvavastaavan ja asiakirjahallinnosta vastaavan toimihenkilön;

32.

33.

kannustaa viranomaista työskentelemään tiiviissä yhteistyössä ENISAn (Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto) ja CERT-EU:n (unionin toimielinten, elinten ja virastojen tietotekniikan kriisiryhmä) kanssa ja tekemään säännöllisiä riskinarviointeja tietotekniikkainfrastruktuuristaan ja varmistamaan kyberpuolustuksensa säännölliset tarkastukset ja testit; ehdottaa, että viranomaisen koko henkilöstölle tarjotaan säännöllisesti päivitettäviä kyberturvallisuuteen liittyviä koulutusohjelmia; kehottaa viranomaista kehittämään edelleen kyberturvallisuutta koskevia toimintaperiaatteitaan ja tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asian edistymisestä;

34.

antaa viranomaiselle tunnustusta sen kunnianhimoisesta ympäristöpolitiikasta, jonka ansiosta vuonna 2021 saatiin aikaan parannuksia useissa keskeisiin ympäristöindikaattoreihin liittyvissä asioissa, kuten jätteiden vähentämisessä, paperin kierrätyksessä ja matkustuksen vähentämisessä; panee merkille, että kestävyystavoitteiden vaikutuksia tai edistymistä niiden saavuttamisessa mitataan ja seurataan viranomaisen johdon käyttöön ottaman keskeisten tulosindikaattorien valvontapaneelin avulla;

35.

on tyytyväinen siihen, että viranomainen on edistynyt pyrkimyksissään päästä rekisteröitymään EU:n ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS) vuoteen 2022 mennessä; panee merkille viranomaisen suunnitelman olla täysin paperiton vuoteen 2025 mennessä;

Toiminnan jatkuvuus covid-19-kriisin aikana

36.

panee merkille, että viranomainen vastasi edelleen menestyksekkäästi covid-19-pandemian aiheuttamiin haasteisiin esimerkiksi tekemällä jatkuvasti mukautuksia toimitiloihinsa ja menettelyihinsä niiden muuttuvien suojatoimenpiteiden mukaisesti, joita Ranskan hallitus ja komissio hyväksyivät;

37.

panee merkille, että viranomaisen toiminta on vuonna 2021 jatkunut sujuvana niiden panostusten ansiosta, joita se on aiemmin tehnyt audio- ja videokokousjärjestelmiin ja äänestysvälineeseen; panee lisäksi merkille, että viranomainen otti käyttöön uuden työpisteiden hallinta- ja varaustyökalun, jonka avulla voitiin varmistaa paremmin kansanterveysohjeistuksen noudattaminen työpaikalla, lisätä joustavuutta ja valmistautua pandemian jälkeiseen todellisuuteen;

Muita huomautuksia

38.

panee merkille, että viranomainen tunnisti vuonna 2021 erinäisiä riskejä, kuten muun muassa rajalliset valmiudet hoitaa toimeksiantonsa, riittämättömät resurssit ja puutteellinen asiantuntemus mittavasta lainsäädäntöohjelmasta (pääomamarkkinaunioni ja keskusvastapuolet) selviämiseksi, Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen seuraukset, viranomaisen mahdolliset uudet toimeksiannot tietyillä aloilla (kuten arvopaperikeskukset), epävakaammat rahoitusmarkkinat sekä kolmansien maiden keskusvastapuolten valvontakäytäntöjen vähäinen lähentyminen ja näiden keskusvastapuolten vähäinen valvonta; kehottaa komissiota ottamaan nämä seikat huomioon ja osoittamaan viranomaiselle resurssit, jotka se tarvitsee hoitaakseen uudet tai laajennetut toimeksiannot;

39.

panee merkille, että seikat, joista tilintarkastustuomioistuin oli esittänyt huomautuksia edellisinä vuosina, kuten viranomaisen harjoittama toimintojen vuotuinen ristiinrahoitus, maksujen laskentajärjestelmän yhdenmukaistaminen ja mahdollisuus maksumekanismin kiertämiseen, ovat asioita, joihin viranomainen ei voi vaikuttaa; kehottaa komissiota tarkistamaan kyseisiä delegoituja säädöksiä ja muuttamaan näihin asioihin liittyviä säännöksiä viranomaisen ehdotuksen mukaisesti;

40.

kehottaa viranomaista keskittymään toimintansa tulosten levittämiseen yleisölle ja pyrkimään tavoittamaan yleisön sosiaalisen median ja muiden viestintäkanavien avulla;

41.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 648/2012, annettu 4. heinäkuuta 2012, OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä (EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/2365, annettu 25. marraskuuta 2015, arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien ja uudelleenkäytön raportoinnista ja läpinäkyvyydestä sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 337, 23.12.2015, s. 1).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2402, annettu 12. joulukuuta 2017, yleisestä arvopaperistamista koskevasta kehyksestä ja erityisestä kehyksestä yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle arvopaperistamiselle sekä direktiivien 2009/65/EY, 2009/138/EY ja 2011/61/EU ja asetusten (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 347, 28.12.2017, s. 35).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26. kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/65/EU, annettu 15. toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 349).

(7) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0190.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/393

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1915,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisestä

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä viranomaiselle (06248/2023 – C9-0097/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0137/2023),

1.	hyväksyy Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisen;

2.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/394

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1916,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan koulutussäätiön (ETF) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan koulutussäätiön lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä säätiölle (06248/2023 – C9-0098/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euroopan koulutussäätiön perustamisesta 16. joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1339/2008 (4) ja erityisesti sen 17 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0135/2023),

1.	myöntää Euroopan koulutussäätiön johtajalle vastuuvapauden säätiön talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan koulutussäätiön johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 354, 31.12.2008, s. 82.

(1) EUVL C 141, 29.3.2022, s. 23.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/395

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1917,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan koulutussäätiön (ETF) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan koulutussäätiön talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0135/2023),

A.	toteaa, että Euroopan koulutussäätiön tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2021 oli 21 402 739 euroa, mikä merkitsee 2,13 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna; toteaa, että säätiön talousarvio rahoitetaan kokonaan unionin talousarviosta;

B.	ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan säätiön tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2021 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että säätiön tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja asianmukaiset (sääntöjenmukaiset);

Talousarvio- ja varainhallinto

panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2021 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli kyseisenä vuonna maksusitoumusmäärärahojen osalta korkea (99,91 prosenttia), mikä merkitsee hienoista 0,04 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna; huomauttaa kuitenkin, että kyseisenä vuonna maksumäärärahojen käyttöaste oli 86,23 prosenttia, mikä merkitsee 9,43 prosentin vähennystä vuoteen 2020 verrattuna;

Toiminnan tuloksellisuus

panee merkille, että säätiön vuoden 2021 työohjelmasta toteutui 95,58 prosenttia, mikä on korkein toteutusaste viiden viime vuoden aikana, ja että 91,15 prosenttia toimista saatettiin loppuun oikea-aikaisesti; panee tyytyväisenä merkille, että säätiö on ylittänyt kaikkien keskeisten tulosindikaattoreiden tavoitteet;

panee merkille säätiön vuoden 2021 keskeiset saavutukset, jotka perustuvat kolmeen strategiseen tavoitteeseen: merkitykselliset taidot ja ennakointi, taitojen kehittäminen ja validointi sekä koulutuspolitiikkojen tuloksellisuus ja laatu; panee merkille, että säätiö toteutti nämä tavoitteet kolmella keskeisellä palvelulla: osaamiskeskus, seuranta ja arviointi sekä poliittinen neuvonta;

panee merkille säätiön vuonna 2021 käynnistämät uudet aloitteet, kuten massadatan avulla tehtävän analyysin vihreän osaamisen paikantamisesta ja avoimista työpaikoista kumppanimaissa sekä analyysit alustatyön laajuudesta, edellytyksistä ja mahdollisuuksista itäisen kumppanuuden maissa ja Länsi-Balkanin maissa; panee merkille, että säätiö onnistui vuonna 2021 mukauttamaan sekä käynnissä olevien että ennakoitujen osaamisen kysynnän muutosten pohjalta osaamistarpeita koskevan politiikkansa vaatimuksia, mukaan lukien erityisesti sen osaamisverkoston laajentaminen; panee lisäksi merkille, että säätiön laadunvarmistusfoorumi kasvaa jatkuvasti ja kokoaa yhteen 22 kumppanimaata foorumilla, jolla käydään kahden- ja monenvälistä vuoropuhelua ammatillisen koulutuksen hallinnosta; tuo esiin säätiön toimet, joilla se auttaa unionin ulkosuhdetoiminnassa siirtymävaiheen maita ja kehitysmaita ottamaan käyttöön inhimillisen pääomansa mahdollisuudet uudistamalla koulutus- ja työmarkkinajärjestelmiä;

panee tyytyväisenä merkille erityisesti säätiön aloitteen ”Skills for Enterprise Development” (2), jolla vastataan tarpeeseen mukauttaa osaamista unionin naapurimaissa, laajentumismaissa ja Keski-Aasian maissa luomalla yhteyksiä ammatillisen koulutuksen ja pienten ja keskisuurten yritysten välille; korostaa, että tämä aloite antaa yrityksille mahdollisuuden vastata muun muassa koronaviruspandemiasta johtuviin haasteisiin ja hallita niitä edistämällä vihreämpiä, osallistavampia ja innovatiivisempia yhteiskuntia sekä vauhdittamalla kestävää kilpailukykyä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja selviytymiskykyä ja siten varmistaa yrityksen toiminnan kehittäminen ja jatkuvuus;

panee tyytyväisenä merkille, että säätiö on vahvistanut työtään ja suhteitaan kumppanimaissaan unionin naapuruus- ja laajentumisalueilla; panee lisäksi tyytyväisenä merkille, että säätiö tarkisti maaliskuussa 2022 yhteistyötään Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa Venäjän Ukrainaan ilman edeltävää provokaatiota kohdistaman perusteettoman hyökkäyksen jälkeen ja lopetti kaiken yhteistyön;

suhtautuu myönteisesti säätiön aloitteeseen seurata Ukrainan kriisiä ja toteuttaa toimia siihen vastaamiseksi aina, kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista, tiiviissä yhteistyössä komission eri yksiköiden kanssa hyödyntäen komission temaattista asiantuntemusta ja maan koulutusjärjestelmiä koskevaa tietämystä ja vahvistamalla samalla kumppanuuksia paikallisten sidosryhmien ja muiden tahojen kanssa;

Henkilöstöpolitiikka

panee merkille, että 31. joulukuuta 2021 henkilöstötaulukon toimista oli täytettynä 102,3 prosenttia siten, että unionin talousarviossa hyväksytyistä 86 väliaikaisesta toimesta oli täytettynä 88, joista kaksi oli väliaikaisia toimihenkilöitä, joilla kompensoidaan osa-aikatyötä säätiön varainhoitosääntöjen 38 artiklan 2 kohdan mukaisesti (vuonna 2020 hyväksyttyjä toimia oli 86); panee merkille, että vuonna 2021 säätiön palveluksessa työskenteli lisäksi 42 sopimussuhteista toimihenkilöä ja yksi paikallinen toimihenkilö;

panee erittäin huolestuneena merkille, että maantieteellinen tasapaino on edelleen haaste; panee merkille, että 43 prosenttia säätiön henkilöstöstä on sen jäsenvaltion kansalaisia, jossa säätiö sijaitsee; panee erittäin huolestuneena merkille, että vain 16,8 prosenttia säätiön henkilöstöstä on peräisin unioniin vuodesta 2004 liittyneistä jäsenvaltioista, vaikka näissä jäsenvaltioissa asuu 23,2 prosenttia unionin väestöstä; toteaa, että säätiö käyttää ansioihin perustuvia valintamenettelyjä, joissa ansioiden ollessa yhtäläiset valitaan ehdokkaat, joiden kansalaisuus on aliedustettuna; kehottaa säätiötä ottamaan palvelukseenottomenettelyissään ehdottoman ensisijaisesti huomioon maantieteellisen tasapainon ja raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä suhteessa mahdollisesti tapahtuneesta kehityksestä;

10.

panee merkille, että sukupuolijakauma keski- ja ylemmässä johdossa oli vuonna 2021 kuusi naista kymmenestä (kuten vuonna 2020); panee merkille, että hallituksen jäsenten sukupuolijakauma oli 40 prosenttia miehiä (10 jäsentä) ja 60 prosenttia naisia (15 jäsentä) ja koko henkilöstöstä 34 prosenttia (44 jäsentä) oli miehiä ja 66 prosenttia (87 jäsentä) naisia; palauttaa mieliin, että on tärkeää varmistaa sukupuolten tasapuolinen edustus, ja kehottaa säätiötä ottamaan tämän seikan huomioon tulevissa nimityksissä;

11.

panee merkille, että vuonna 2021 koronaviruspandemian aikana säätiö tarjosi häirintäyhdyshenkilöjen palveluja etäyhteyden välityksellä kaikille työntekijöille; panee tyytyväisenä merkille, että kaikille uusille tulokkaille järjestettiin työpaikkahäirintää koskeva perehdytystilaisuus ja häirintäyhdyshenkilöiden alustus; pitää kuitenkin valitettavana, että sisäisillä työntekijöillä on mahdollisuus käyttää vain epävirallista menettelyä; toteaa, että vuonna 2021 yhtään häirintätapausta ei kirjattu, tutkittu tai viety tuomioistuimeen;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

12.

panee merkille, että säätiö on julkistanut verkkosivustollaan hallituksensa jäsenten sekä ylemmän ja keskijohdon kaikki eturistiriitoja koskevat ilmoitukset ja ansioluettelot;

13.

toteaa, että säätiö ei ole vielä laatinut eturistiriitojen hallintaa ja ehkäisemistä koskevia toimintaperiaatteita; panee kuitenkin merkille, että säätiö laati vuonna 2018 kattavan luettelon eettisistä kysymyksistä, myös eturistiriidoista; panee lisäksi merkille, että luetteloa päivitettiin vuonna 2021 ja siihen lisättiin viimeisimmät lainsäädäntöviittaukset;

Hankinnat

14.

panee merkille, että hankintoja koskevia synergioita muiden toimielinten kanssa on etsitty ja että kaikkia hankintatarpeita on arvioitu järjestelmällisesti tapauskohtaisesti; panee merkille, että vuonna 2021 säätiö oli sopimuspuolena 28:ssa toimielinten välisessä sopimuksessa, kymmenessä palvelutasosopimuksessa ja viidessä muille virastoille avoimessa sopimuksessa;

15.

panee merkille, että hankintatarjousten sähköisestä toimittamisesta tuli säätiössä yleinen käytäntö; panee tyytyväisenä merkille, että äskettäin perustetussa ympäristöä säästäviä hankintoja käsittelevässä työryhmässä kokeiltiin tarjousten vihreitä valinta- ja ratkaisuperusteita;

Sisäinen valvonta

16.

panee merkille säätiön vastauksen tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2020 kertomuksessa esittämään huomautukseen, joka koski sisäisen valvonnan periaatteen 12 noudattamatta jättämistä ja säätiön toteuttamia toimenpiteitä; panee merkille, että säätiö on noudattanut tilintarkastustuomioistuimen suositusta ja tarkastellut perusteellisesti ja säännöllisesti poikkeuksia ja noudattamatta jättämisiä; panee lisäksi merkille säätiön uusien toimintaperiaatteiden kehittämisen ja täytäntöönpanon sekä poikkeamien (poikkeusten ja noudattamatta jättämisten) käsittelyn virtaviivaistetun työnkulun; panee lisäksi merkille, että säätiö tarkasteli vuonna 2021 perusteellisesti kaikkia koronaviruspandemian vuoksi vuoden 2021 ensimmäiseen neljännekseen asti tehtyjä päätöksiä sen varmistamiseksi, että kaikki päätökset, jotka johtivat poikkeamiseen säätiön sääntelykehyksestä, myös muut kuin taloudelliset poikkeamat, kirjattiin asianmukaisesti;

17.

panee merkille, että säätiö käynnisti vuonna 2021 sisäisen tarkastuksen, joka koski täydentävyyttä ja yhteistyömekanismeja säätiön ja Euroopan komission yksiköiden välillä, ja että tarkastus oli tarkoitus saattaa päätökseen vuonna 2022; panee merkille, että tämä tarkastus sisältyy komission sisäisen tarkastuksen monivuotiseen suunnitelmaan; panee lisäksi merkille, että säätiö on virallisesti saattanut päätökseen kaikki sisäisen tarkastuksen aiemmat tarkastussuositukset ja että sillä ei ole avoinna olevia tarkastussuosituksia;

18.

palauttaa mieliin, että säätiöllä on ollut yksi tilintarkastustuomioistuimen huomautus avoinna vuodesta 2018 lähtien ja että siinä viitataan erääseen hankintamenettelyyn, jossa oli kyse tilapäistyöntekijöiden vuokraamisesta ja jossa säätiö sovelsi sopimuksentekoperusteita, jotka koostuivat suurimmaksi osaksi kilpailuun perustumattomista hintatekijöistä; toteaa, että säätiö aikoo ratkaista ongelman vuonna 2023, kun seuraava tilapäistyöntekijöiden hankintamenettely käynnistetään suunniteltujen toimien mukaisesti;

19.

panee merkille säätiön sisäisen valvonnan järjestelmästään tekemän myönteisen arvioinnin, jossa sisäisen valvonnan periaatteiden arvioitiin olevan 82,4-prosenttisesti vaikuttavia (71 prosenttia vuonna 2020) ja 17,6-prosenttisesti osittain vaikuttavia (29 prosenttia vuonna 2020) ja jonka mukaan parannuksia tarvitaan vain vähän; panee merkille, että säätiö on poikkeusrekisteriä koskevien tilintarkastustuomioistuimen havaintojen perusteella tarkastellut perusteellisesti ja säännöllisesti poikkeuksia ja noudattamatta jättämisiä;

20.

panee merkille, että säätiö on kehittänyt ja toteuttanut omaa petostentorjuntastrategiaansa käyttämällä petostentorjuntaviraston kehittämiä menetelmiä;

21.

muistuttaa, että on tärkeää vahvistaa hallinto- ja valvontajärjestelmiä, jotta voidaan varmistaa säätiön asianmukainen toiminta; korostaa painokkaasti, että tarvitaan vaikuttavat hallinto- ja valvontajärjestelmät, jotta voidaan välttää mahdolliset eturistiriitatapaukset, ennakko- tai jälkitarkastusten puuttuminen, talousarviositoumusten ja oikeudellisten sitoumusten puutteellinen hallinnointi sekä se, että tapauksia ei merkitä poikkeusrekisteriin;

Digitalisaatio ja vihreä siirtymä

22.

panee tyytyväisenä merkille säätiön vuonna 2021 määrittelemän digitaalistrategian ja sen täytäntöönpanoa koskevan etenemissuunnitelman, joilla pyritään lisäämään digitaalisten ja verkkotyökalujen käyttöä säätiön palvelujen tarjoamiseksi ja sidosryhmien osallistamiseksi sekä sisäisen tehokkuuden lisäämiseksi; antaa tunnustusta nopeasta digitalisoinnista sisäisissä prosesseissa, mukaan lukien henkilöstöhallinto, varainhallinnon työnkulun digitaalinen allekirjoitus ja hankintojen hallinnointi, sekä ulkoisessa vuorovaikutuksessa, mukaan luettuna digitaalisten verkkotyökalujen käyttö esimerkiksi viestinnässä ja kokouksissa;

23.

panee merkille säätiön vuonna 2021 toteuttamat erityistoimet tehokkuuden lisäämiseksi, mukaan lukien useiden maksupyyntöjen ryhmittely yhteen maksumääräykseen, digitaalisten allekirjoitusten työnkulun käyttö sisäisissä asiakirjoissa ja digitalisaation edistyminen hankintaprosessissa käytettävän julkisten hankintojen hallinnointivälineen perusteellisen testaamisen ja käyttöönoton sekä varainhallinnon prosesseja koskevan sisäisen ja ulkoisen viestinnän täyden digitalisoinnin avulla;

24.

panee merkille, että säätiö hyväksyi vuonna 2021 uuden kyberturvallisuutta koskevan toimintapolitiikan, joka kehitettiin turvallisuutta koskevalla koordinoidulla lähestymistavalla, johon sisältyy yleinen toimintapolitiikka ja erityiset tietoturvapolitiikat; panee lisäksi merkille, että säätiöllä on koordinoitu monialainen työryhmä, joka käsittelee kyberturvallisuutta, tietoturvaa, henkilöstön fyysistä turvallisuutta ja rakennusten turvallisuutta; panee tyytyväisenä merkille säätiön tieto-omaisuusluettelon laatimisen ja vuonna 2021 saavutetun edistyksen siirtymisessä uuteen digitaaliseen asiakirjahallintajärjestelmään;

25.

panee tyytyväisenä merkille säätiön rekisteröinnin ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS) ja ISO 14001 -sertifioinnit; antaa tunnustusta säätiön toteuttamista konkreettisista toimista, joihin sisältyi vuonna 2021 energiaa, muovia, liikennettä, päästöjä ja ympäristöä säästäviä hankintoja koskevia viherryttämistoimia;

26.

muistuttaa, että on tärkeää paitsi lisätä säätiön sisäisen toiminnan ja hallinnoinnin digitalisaatiota myös nopeuttaa menettelyjen digitalisointia; korostaa, että säätiön on jatkossakin toimittava tässä suhteessa ennakoivasti, jottei virastojen välille pääse syntymään digitaalista kuilua; kehottaa kuitenkin kiinnittämään huomiota siihen, että on toteutettava kaikki tarvittavat turvatoimet, jotta vältetään käsiteltävien tietojen verkkoturvallisuuteen kohdistuvat riskit;

27.

kannustaa säätiötä työskentelemään tiiviissä yhteistyössä ENISAn (Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto) ja CERT-EU:n (unionin toimielinten, elinten ja virastojen tietotekniikan kriisiryhmä) kanssa ja tekemään säännöllisiä riskinarviointeja tietotekniikkainfrastruktuuristaan ja varmistamaan kyberpuolustuksensa säännölliset tarkastukset ja testit; ehdottaa, että säätiön koko henkilöstölle tarjotaan säännöllisesti päivitettäviä kyberturvallisuuteen liittyviä koulutusohjelmia;

Toiminnan jatkuvuus covid-19-kriisin aikana

28.

panee merkille, että säätiö jatkoi vuonna 2021 tiivistä yhteistyötä EU:n virastojen verkoston kanssa vaihtaakseen tietoa koronaviruskriisin hallinnasta ja uusista etätyösäännöistä; panee merkille säätiön toteuttamat tukitoimet pandemian jatkuvaa hallintaa varten, mukaan lukien EU:n koronatodistusta koskevien pyyntöjen käsittely, sopimusten laatiminen kolmen terveysaseman kanssa ja johtajan päätösten tekeminen suojalaseista ja kotitoimistolaitteiden maksamisesta;

Muita huomautuksia

29.

panee merkille, että säätiö solmi vuonna 2021 mediakumppanuuksia työn ja oppimisen tulevaisuutta koskevan kampanjan järjestämiseksi laajalle yleisölle; panee lisäksi merkille säätiön toiminnan erilaisilla sosiaalisen median kanavilla, mikä paransi indikaattoreita vuonna 2021; kehottaa säätiötä tehostamaan toimiaan ja raportoimaan asiaankuuluvista tuloksellisuustiedoista unionin kansalaisille ja suurelle yleisölle selkeällä ja ymmärrettävällä kielellä; kehottaa säätiötä varmistamaan suuremman avoimuuden ja julkisen vastuuvelvollisuuden hyödyntämällä paremmin tiedotusvälineitä ja sosiaalisen median kanavia;

30.

panee tyytyväisenä merkille säätiön pitkäaikaisen kumppanuuden ja yhteisen työn Cedefopin ja Eurofoundin kanssa niiden kanssa tehtyjen yhteistyösopimusten mukaisesti sekä vuonna 2021 laaditun ja vuonna 2022 voimaan tulleen Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston kanssa tehdyn sopimuksen kirjanpitopalvelujen jakamisesta; kehottaa säätiötä kehittämään edelleen synergioitaan (esimerkiksi henkilöresurssit, kiinteistöjen hallinnointi, tietotekniikkapalvelut ja turvallisuus) ja hyvien käytäntöjen vaihtoa erityisesti yhteistä etua koskevilla aloilla sekä tutkimaan mahdollisuutta lisätä sen toimintaa ja työjärjestelyjä unionin muiden elinten ja virastojen kanssa tehokkuuden parantamiseksi;

31.

(2) https://www.etf.europa.eu/en/what-we-do/skills-enterprise-development

(3) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0190.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/400

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1918,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

Euroopan koulutussäätiön (ETF) varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisestä

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan koulutussäätiön lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä säätiölle (06248/2023 – C9-0098/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euroopan koulutussäätiön perustamisesta 16. joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1339/2008 (4) ja erityisesti sen 17 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0135/2023),

1.	hyväksyy Euroopan koulutussäätiön varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisen;

2.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan koulutussäätiön johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 354, 31.12.2008, s. 82.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/401

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1919,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Euroopan unionin viraston (eu-LISA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Euroopan unionin viraston (eu-LISA) lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (06248/2023 – C9-0099/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

ottaa huomioon vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavasta Euroopan unionin virastosta (eu-LISA) sekä asetuksen (EY) N:o 1987/2006 ja neuvoston päätöksen 2007/533/YOS muuttamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1077/2011 kumoamisesta 14. marraskuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1726 (4) ja erityisesti sen 47 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0105/2023),

1.	myöntää vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Euroopan unionin viraston toimitusjohtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Euroopan unionin viraston toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 295, 21.11.2018, s. 99.

(1) EUVL C 162, 13.4.2022, s. 22.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/403

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1920,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Euroopan unionin viraston (eu-LISA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Euroopan unionin viraston (eu-LISA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0105/2023),

toteaa, että vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Euroopan unionin viraston (eu-LISA), jäljempänä ’virasto’, tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2021 oli 216 513 780 euroa, mikä tarkoittaa 9,83 prosentin vähennystä vuoteen 2020 verrattuna ja jatkaa laskusuuntausta, joka alkoi vuonna 2019, jolloin viraston talousarviota lisättiin 40,23 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna; toteaa, että viraston talousarvio rahoitetaan lähes yksinomaan unionin talousarviosta;

ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut kertomuksessaan viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2021 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat tuloja koskevat toimet olivat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja asianmukaiset (sääntöjenmukaiset); ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan virheitä sisältäneiden maksujen kokonaismäärä oli 18,11 miljoonaa euroa, ja tästä määrästä se katsoi 15,67 miljoonan euron osuuden olevan viraston varainhoitosääntöjen tiettyjen säännösten vastainen ja 2,44 miljoonan euron osuuden olevan asiaa koskevien puitesopimusten säännösten vastainen, ja toteaa, että nämä määrät vastasivat yhteensä 6,20 prosentin osuutta vuonna 2021 käytettävissä olleista maksumäärärahoista, mikä ylitti tarkastuksen osalta määritetyn olennaisuusrajan ja johti siten varauman sisältävään lausuntoon tilien perustana olevien maksujen laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta); ottaa huomioon, että näitä sääntöjenvastaisia maksuja lukuun ottamatta tilintarkastustuomioistuin totesi, että 31. joulukuuta 2021 päättyneen varainhoitovuoden tilien perustana olevat maksut olivat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja asianmukaiset (sääntöjenmukaiset);

Talousarvio- ja varainhallinto

panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2021 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 100 prosenttia, mikä merkitsee 24,39 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna; panee lisäksi merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 94,65 prosenttia, mikä merkitsee 0,24 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna;

on tyytyväinen siihen, että vuonna 2021 ei tehty erikseen esitettäviä siirtoja; panee kuitenkin merkille osastossa 2 (infrastruktuuri- ja toimintamenot) olevien ilman eri toimenpiteitä siirrettävien jaksottamattomien maksumäärärahojen suuren määrän (11,1 miljoonaa euroa), joka vastaa 56:ta prosenttia kyseisen osaston 19,8 miljoonan euron kokonaismäärästä ja 93,55:tä prosenttia ilman eri toimenpiteitä varainhoitovuodelta 2021 vuodelle 2022 siirrettävien määrärahojen kokonaismäärästä (11,8 miljoonaa euroa); yhtyy tilintarkastustuomioistuimen kantaan, jonka mukaan toistuvat siirtojen suuret määrät ovat vastoin talousarvion vuotuisperiaatetta ja viittaavat rakenteellisiin ongelmiin talousarvion toteuttamisessa; panee merkille viraston vastauksen, jonka mukaan osaston 2 menoja koskevat määrärahasiirrot liittyivät pääasiassa ulkoisten tukipalvelujen tarjoajiin, joiden kanssa virasto oli tehnyt hankintasopimuksen paikatakseen järjestelmällistä henkilövajetta, joka on seurausta uusien tehtävien osoittamisesta virastolle ilman niitä varten annettuja asianmukaisia henkilöresursseja; panee lisäksi merkille, että näiden ulkoisten palveluntarjoajien kanssa tehtyjen hankintasopimusten kestot eivät vastanneet kalenterivuotta vaan sitä ajanjaksoa, joksi tarjottuja palveluja tarvittiin; kehottaa tästä huolimatta virastoa korjaamaan nämä puutteet ja tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asian eteen toteutetuista toimenpiteistä; kehottaa komissiota parantamaan uusien tehtävien osoittamisen ja tarvittavien resurssien jakamisen koordinointia, jotta vähennetään tarvetta turvautua ulkoisiin palveluntarjoajiin;

katsoo, että viraston olisi jatkettava vuoropuheluaan komission kanssa, jotta se voi ehdottaa muutoksia viraston monivuotiseen talousarviosuunnitteluun siten, että se saa järjestelmien kehittämiseen tarkoitetut varat vasta sen jälkeen, kun oikeusvarmuus on varmistettu;

Tuloksellisuus

pitää myönteisenä, että virasto käyttää tiettyjä välineitä, kuten keskeisiä tulosindikaattoreita, joilla se arvioi toimintojensa tuottamaa lisäarvoa ja parantaa talousarviohallintoaan; panee merkille, että viraston ilmoituksen mukaan se on saavuttanut perustamisasetuksessaan (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1726 (2)) vahvistetut vuotta 2021 koskevat tavoitteensa ja saavuttanut vuoden 2021 vuotuisessa työohjelmassa määritellyt tulokset sekä tulosten että tuloksellisuuden osalta; suhtautuu myönteisesti siihen, että virasto jatkoi vuonna 2021 työtä sopeutuakseen päivitettyyn toimeksiantoonsa, josta säädettiin kyseisessä 11. joulukuuta 2018 voimaantulleessa asetuksessa, ja panee merkille, että vuosiksi 2021–2027 hyväksyttiin uusi pitkän aikavälin strategia, jolla ohjataan viraston pitkän aikavälin kehitystä ja toimintaa ja sen tulevaa monivuotista ja vuotuista ohjelmasuunnittelua;

panee merkille, että viraston hallinnoimien tietotekniikkajärjestelmien suorituskyky ja käytettävyys olivat asiaankuuluvien palvelutasosopimusten mukaisia; panee merkille, että virasto on kehittänyt jatkuvasti rajanylitystietojärjestelmää (EES) ja EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmää (ETIAS) koskevia uusia tietojärjestelmiä, järjestelmää niiden jäsenvaltioiden tunnistamiseksi, joilla on tietoja kolmansien maiden kansalaisten aiemmista tuomioista (ECRIS-TCN), sekä uusien ja nykyisten järjestelmien yhteentoimivuutta; toteaa lisäksi, että näiden uusien järjestelmien käyttöönotto viivästyi useilla kuukausilla, kun taas yhteentoimivuusarkkitehtuurin yleisen aikataulun mukainen valmistumisaika vuoden 2023 loppuun mennessä pysyi ennallaan; antaa virastolle tunnustusta siitä, että se on saattanut useita hankkeita päätökseen, kuten yhdenmukaisten kansallisten rajapintojen asentamisen, VIS-järjestelmän viestintäinfrastruktuurin parantamisen ja yhteisen biometrisen tunnistuspalvelun (BMS) julkaisun; on tyytyväinen siihen, että virasto on tehostanut tutkimus- ja innovointitoimiaan toteuttamalla hankkeita tekoälyn, saumatonta ja kontaktitonta rajanylitystä koskevan teknologian ja sisäisen turvallisuuden aloilla; panee merkille, että Strasbourgissa sijaitsevan toimipaikan toista laajennusta koskeva viraston hanke etenee suunnitellusti; panee lisäksi merkille, että virasto tarkasteli tätä hanketta uudelleen ja yritti saada sen puitteissa lisäkapasiteettia käyttöön ennen odotettua valmistumista vuonna 2028 modulaaridatakeskuksen, toimistotilojen supistamisen ja toimintapaikan laajennuksen vaiheittaisen rakentamisen avulla;

pitää myönteisenä, että virasto antaa yhdessä Euroopan unionin turvapaikkaviraston (Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston seuraaja) ja eurooppalaisen raja- ja merivartioston kanssa aktiivista tukea niille jäsenvaltioille, joiden kautta muuttajat ja turvapaikanhakijat pääasiallisesti saapuvat unioniin; panee merkille, että useiden vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien keskuskomponentti on viraston vastuulla ja että nämä järjestelmät ovat puolestaan yhteydessä kansallisiin järjestelmiin;

on tyytyväinen siihen, että virasto jatkaa unionin politiikkojen täytäntöönpanon tukemista ihmisten ja tavaroiden vapaan liikkuvuuden, yhteisen matkustusviisumin, rajavalvonnan, maahanmuuton ja turvapaikka-asioiden aloilla sekä kansallisten lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten välisen yhteistyön tukemista myös järjestäytyneen rikollisuuden, ihmisten salakuljetuksen, ihmiskaupan ja terrorismin torjunnassa;

Henkilöstöpolitiikka

panee merkille, että 31. joulukuuta 2021 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 90,61 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 213 väliaikaisesta toimesta 193 oli täytettynä (vuonna 2020 hyväksyttyjä toimia oli 202); panee merkille, että vuonna 2021 viraston palveluksessa oli lisäksi 107 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 10 kansallista asiantuntijaa ja hyväksyttyjä toimia oli vastaavasti 132 ja 11;

korostaa, että vuonna 2021 virastosta lähti seitsemän työntekijää, mikä merkitsee 5,5 prosentin vaihtuvuutta, ja toteaa, että tämä ylittää 5 prosentin tavoitetason ja vuoden 2020 3,7 prosentin vertailutason; panee tyytyväisenä merkille, että viraston johto seuraa ja arvioi tämän indikaattorin taustalla olevia syitä; panee viraston vastauksista merkille, että viraston järjestämissä lähtöhaastatteluissa syiksi ilmoitettiin muun muassa sopimusten lyhyt kesto, niiden matalat palkkaluokat ja suuri työmäärä; korostaa tarvetta lisätä joustavuutta henkilöresurssien saatavuudessa, jotta virasto kykenee mukautumaan työmäärän vaihteluihin ja mahdollisiin viivästyksiin asiaa koskevien säädösten hyväksymisessä; kehottaa komissiota käymään rakentavaa vuoropuhelua viraston kanssa ja käsittelemään näitä kysymyksiä määrittäessään saatavilla olevia resursseja tulevissa henkilöstötaulukoissa;

10.

panee huolestuneena merkille viraston sukupuolijakauman ja toteaa, että sen ylimmässä johdossa oli kaksi miestä (100 prosenttia) eikä ollenkaan naisia, sen hallintoneuvostossa oli 49 miestä (81,7 prosenttia) ja 11 naista (18,3 prosenttia) ja koko henkilöstössä 215 miestä (69,4 prosenttia) ja 95 naista (30,6 prosenttia); toteaa, että vastuu henkilöiden nimittämisestä hallintoneuvostoon on kunkin jäsenvaltion asiaankuuluvilla kansallisilla viranomaisilla; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan aktiivisesti huomioon sukupuolten tasapuolisen edustuksen viraston hallintoneuvoston jäseniä ehdotettaessa ja nimitettäessä; panee merkille viraston pyrkimykset sukupuolten tasapuolisen edustuksen parantamiseksi ja pitää myönteisenä vuonna 2021 tapahtunutta hienoista kehitystä; kehottaa virastoa kuitenkin pyrkimään aktiivisesti sukupuolten tasapuoliseen edustukseen ja ilmoittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asiaa koskevasta toimintasuunnitelmasta; muistuttaa myös, että on tärkeää varmistaa tasapainoinen maantieteellinen edustus viraston johdossa ja henkilöstössä;

11.

panee merkille, että vuonna 2021 virasto käynnisti 15 valintamenettelyä ja vastaanotti 1 944 hakemusta yhteensä 18 palvelukseenottomenettelyyn; antaa virastolle tunnustusta ilmoitetuista tehokkuushyödyistä ja viraston palvelukseenottoprosessin parantumisesta sekä sen julkisuuskuvasta houkuttelevana työnantajana; panee tässä yhteydessä merkille viraston eri toimet, kuten ”Agile recruitment” -pilottihankkeen, viraston osallistumisen verkossa järjestettyihin maailmanlaajuisiin ”Women in Tech” -uramessuihin, avoimia toimia koskevien ilmoitusten julkaisemisen myös muualla kuin viraston verkkosivustolla sekä profiilien ryhmittämisen tai olemassa olevien varallaololuettelojen käytön vastaavien palkkaluokkien tai tehtäväryhmien osalta; panee lisäksi merkille, että viraston osaamiskehystä analysoitiin, ja kannustaa virastoa kehittämään osaamiseen perustuvan henkilöstöhallintostrategian;

12.

kiittää virastoa sen nollatoleranssilinjasta häirinnän suhteen; toteaa, että vuonna 2021 virasto käsitteli 14:ää tapausta, jotka liittyivät työpaikkakiusaamiseen tai seksuaaliseen häirintään; toteaa tässä yhteydessä lisäksi, että virasto suoritti kaksi alustavaa arviointia, joiden johdosta käynnistettiin kolme hallinnollista tutkimusta ja irtisanottiin yksi henkilöstön jäsen; pitää myönteisenä viraston järjestämiä verkkoseminaareja ja tiedotustilaisuuksia häirinnän ehkäisemisestä ja häirintäyhdyshenkilöiden tehtävästä sekä sen toteuttamia toimenpiteitä, joilla parannetaan viraston henkilöstön työhyvinvointia ja työ- ja yksityiselämän tasapainoa mielenterveyttä käsittelevien verkkoseminaarien ja henkilökohtaisen ohjauksen avulla;

13.

on tyytyväinen siihen, että virasto käyttää kaikkia henkilöstöhallinnon välineenä käytettävän SYSPER-järjestelmän perusmoduuleja ja useita valinnaisia moduuleja; kannustaa virastoa jatkamaan henkilöstöhallintojärjestelmänsä digitalisointia;

Hankinnat

14.

panee merkille viraston ilmoittavan, että poikkialainen suunnittelukehys (Transversal Engineering Framework), joka on suurin viraston koskaan allekirjoittama hankintasopimus, on osoittautunut toimintakykyiseksi useissa viraston keskeisissä operatiivisissa toimissa ja että tavoitteena on edelleen maksimoida laaja-alaisten hankintojen hyödyt koordinoimalla eri toimeksisaajien työpanokset useisiin hankkeisiin; panee merkille, että vuonna 2021 valmisteltiin ja allekirjoitettiin useita tärkeitä tarjouskilpailuja ja sopimuksia, jotka koskivat ECRIS-TCN:n keskusjärjestelmää, viisumitietojärjestelmän / biometrisen tunnistusjärjestelmän uuden testausympäristön päivitettyä versiota ja tulevan asiakirjahallintajärjestelmäratkaisun teknologian arviointia;

15.

tuo esiin tilintarkastustuomioistuimen varauman sisältävän lausunnon maksujen laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta) ja toteaa sen liittyvän useampaa puitesopimusta koskevien kuuden vuonna 2021 suoritetun maksun (kokonaisarvo 18,11 miljoonaa euroa) sääntöjenvastaisuuksiin, ja toteaa, että näiden maksujen osuus oli 6,20 prosenttia vuonna 2021 käytettävissä olleista maksumäärärahoista; panee huolestuneena merkille, että vuosi 2021 on toinen peräkkäinen vuosi, jolta tilintarkastustuomioistuin antoi vastaavan varauman sisältävän lausunnon viraston hankintojen ja sopimushallinnon alalta; panee merkille, että viraston mukaan tältä osin sääntöjen noudattamiseen vaikuttavat useat tekijät, jotka liittyvät operatiiviseen ja talousarvion suunnitteluun, hankintamalliin, sopimussuhteiden kehityksen hallintaan sekä henkilöstömäärän riittämättömyyteen ja jotka rajoittavat viraston mahdollisuutta rajata sopimusten soveltamisalaa, kestoa ja arvoa; korostaa, että viraston hallinnoimiin laaja-alaisiin tietojärjestelmiin tehtävien lisäysten ja päivitysten vuoksi virasto oli siirtynyt vertikaalisesta hankinnasta poikkialaiseen hankintaan, minkä vuoksi komissiolta peritty alkuperäinen vertikaalinen hankintamalli ei enää ollut toimiva; toteaa, että tämän siirtymän pääasialliset syyt liittyivät toimittajariippuvuuden vähentämiseen ja mittakaavaetujen saavuttamiseen tai kustannusten alentamiseen;

16.

nostaa esiin tilintarkastustuomioistuimen huomautukset 40 miljoonan euron erillissopimuksesta, jolla pannaan täytäntöön laaja-alaisia tietojärjestelmiä koskeva puitesopimus ja jonka virasto allekirjoitti täsmentämättä hankittujen palvelujen yksityiskohtia; panee viraston selvityksistä merkille, että teknologian nopea kehitys edellyttää suurempaa joustavuutta tietotekniikkahankinnoissa; huomauttaa, että viraston laatimat puitesopimukset edellyttävät suurta joustavuutta, jotta voidaan mukautua paitsi teknologiseen kehitykseen myös lainsäädännön muutoksiin, kuten uusien viraston hallinnoimien laaja-alaisten tietojärjestelmien luomiseen tai olevassa olevien mukauttamiseen; korostaa, että toistuvat viivästykset asiaa koskevien säädösten hyväksymisessä ja täytäntöönpanossa ovat täysin viraston vaikutusvallan ulottumattomissa, mutta ne ovat keskeisiä tekijöitä määritettäessä, miten yksityiskohtaisesti ja täsmällisesti virasto voi laatia puitesopimuksia ensimmäistä kertaa; panee lisäksi merkille viraston ilmoittaneen, että sen hankintaperiaatteet ja -käytännöt ovat parantuneet viime vuosien aikana mutta tällä on vain vähän merkitystä vanhojen voimassa olevien sopimusten kannalta; kehottaa virastoa arvioimaan saatuja kokemuksia ja tilintarkastustuomioistuimen näkemyksiä, jotta voidaan taata kestävien parannusten aikaan saaminen tällä alalla; tukee virastoa sen pyrkimyksissä hyväksyä hankintoja koskevat kattavat suuntaviivat ja ensimmäiset sopimushallintoa koskevat toimintaperiaatteet ja kehottaa virastoa toimittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tällaiset asiakirjat, kun ne on hyväksytty; kehottaa virastoa, tilintarkastustuomioistuinta ja komissiota tutkimaan mahdollisia ratkaisuja hankintojen joustavuuden ja mukautumiskyvyn parantamiseksi, jotta viraston toimeksianto voidaan toteuttaa tehokkaasti;

17.

panee merkille viraston kannan, jonka mukaan tilintarkastustuomioistuimen havaitsemista muodollisista sääntöjenvastaisuuksista ei koitunut taloudellista vahinkoa unionin talousarviolle;

18.

nostaa esiin, että vuonna 2021 virasto allekirjoitti 759 oikeudellista sitoumusta; toteaa, että viraston hankintahenkilöstössä työskentelee 14 henkeä (11 virkamiestä ja 3 avustajaa); korostaa, että virastolla ei ole asianmukaisen palkkaluokan virkaa täysimittaisen hankintayksikön perustamiseksi; kehottaa komissiota ottamaan huomioon nämä tarpeet määrittäessään saatavilla olevia resursseja tulevissa henkilöstötaulukoissa;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

19.

panee merkille viraston nykyiset toimet ja jatkuvat pyrkimykset, joiden tarkoituksena on turvata avoimuus, eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä väärinkäytösten paljastajien suojelu; pitää myönteisenä, että virasto tarkisti ja hyväksyi vuonna 2021 väärinkäytösten paljastamista koskevat suuntaviivat, jotta viraston sisäisen tarkastuksen toiminnolle voitiin antaa tehtäväksi tarjota luottamuksellista ja puolueetonta ohjausta väärinkäytösten paljastamista koskevista säännöistä;

20.

panee tyytyväisenä merkille, että virasto julkaisee vuosittain verkkosivustollaan hallintoneuvoston jäsenten ja ylimmän johdon sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset ja ansioluettelot; pitää myönteisenä, että virasto on perustanut avoimuusrekisterin, jossa sen ylemmän johdon ja talouden toimijoiden väliset kokoukset julkaistaan viraston verkkosivustolla;

Sisäinen valvonta

21.

panee merkille, että Euroopan tietosuojavaltuutettu suoritti vuonna 2018 tietosuojatarkastuksen toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) ja viisumitietojärjestelmän (VIS) osalta ja vuonna 2019 Eurodacin osalta, jotka ovat kaikki viraston operoimia ja hallinnoimia, ja että tarkastusten perusteella annettiin yhteensä 72 suositusta; toteaa, että virasto on pannut näitä suosituksia täytäntöön ja että se järjestää neljännesvuosittain tilannekatsauksia niiden täytäntöönpanon edistymisen seuraamiseksi; kannustaa virastoa pitämään tietosuojaa koskevat toimensa asialistansa kärjessä; pyytää virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle näiden suositusten täytäntöönpanon edistymisestä;

22.

suhtautuu myönteisesti viraston sisäistä valvontajärjestelmää koskevaan vuotuiseen arviointiin, jossa todettiin, että viraston sisäinen valvontajärjestelmä on olemassa, toimiva ja vaikuttava, vaikka joitakin parannuksia tarvitaan; on myös tyytyväinen edistymiseen tilintarkastustuomioistuimen aiempina vuosina esittämien huomautusten ja parlamentin aiempien vastuuvapauspäätöslauselmien noudattamisessa ja siihen, että virasto on pannut täytäntöön tilintarkastustuomioistuimen suositukset vuosilta 2018 ja 2019 julkisia hankintoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättämisestä; muistuttaa, että jäljellä olevien kahden huomautuksen osalta työ on vielä kesken; kehottaa virastoa tehostamaan toimiaan toteuttaakseen korjaavia toimenpiteitä tilintarkastustuomioistuimen jäljellä olevien huomautusten osalta;

23.

panee merkille, että vuoden 2021 lopussa tarkastussuositusten toteutusaste oli 77 prosenttia (24 suositusta oli pantu täytäntöön ja 37 suositusta oli määrä panna täytäntöön); toteaa, että vuoden 2021 lopussa avoimena oli yhteensä 32 suositusta, joista yksikään ei ollut ”kriittinen”; panee huolestuneena merkille, että seitsemän suositusta oli myöhässä, mikä tarkoittaa, että suositusten täytäntöönpano oli kesken, vaikka täytäntöönpanon määräaika oli päättynyt; kehottaa virastoa panemaan jäljellä olevat suositukset viipymättä täytäntöön ja raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle saavutetusta edistyksestä; katsoo, että Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) kertomuksen OC-2020-0441-A2 havainnot olisi asetettava vastuuvapauden myöntävän viranomaisen saataville; pyytää virastoa lisäksi toimittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle raportin OLAFin suositusten täytäntöönpanosta;

Digitalisaatio ja vihreä siirtymä

24.

kiittää virastoa sen erilaisista energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävistä toimista, joista esimerkkejä ovat ekosähkön ja yksinomaan kierrätyspaperin käyttö sekä Tallinnan rakennuksen lämmittäminen palvelinhuoneesta talteenotetulla lämmöllä; kehottaa virastoa nopeuttamaan unionin ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmän (EMAS) mukaisen sertifioinnin saamista koskevia menettelyjä; pyytää virastoa lisäksi toimittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle viimeisimpiä ympäristöselontekojaan koskevat kertomukset;

25.

panee merkille viraston vuonna 2021 toteuttamat kyberturvallisuuden alan lisätoimenpiteet, kuten asiaa koskevien kuuden standardin hyväksymisen ja tietoturvaloukkauksia käsittelevän ryhmän perustamiseen liittyvien toimien käynnistämisen sekä viraston jatkuvan yhteistyön EU:n toimielinten, elinten ja virastojen tietotekniikan kriisiryhmän (CERT-EU) kanssa ja jäsennellyn tietoturvariskien hallinta- ja valvontakehyksen täytäntöönpanon; toteaa, että vuonna 2021 virasto teki yhteistyötä Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston (ENISA) kanssa unionin kyberturvallisuuslainsäädännön käytännön täytäntöönpanossa ja viraston vuotuisessa kyberturvallisuusharjoituksessa; kehottaa virastoa ottamaan käyttöön uusia talousarvion ja hankintojen digitalisoinnin välineitä, kuten sähköiset allekirjoitukset, sähköiset sopimukset ja sähköinen laskutus;

Toiminnan jatkuvuus covid-19-kriisin aikana

26.

on tyytyväinen viraston kykyyn varmistaa sen hallinnoimien järjestelmien keskeytymätön käytettävyys ja häiriönsietokyky sekä Schengen-alueen normaali toiminta huolimatta vuonna 2021 jatkuneen covid-19-pandemian aiheuttamista haasteista; panee kuitenkin tässä yhteydessä merkille, että uusien järjestelmien kehittämistä koskevia täytäntöönpanoaikatauluja tarkistettiin, koska laitteistojen saatavuudessa oli puutteita, laitteiden toimituksissa ja asennuksissa oli viivästymisiä ja paikan päällä oli vähemmän henkilöstöä ja toimeksisaajia;

27.

antaa virastolle tunnustusta sen tekemästä yhteistyöstä muiden unionin toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen kanssa tietämyksen ja parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi toiminnan jatkuvuuteen liittyvissä asioissa; kiittää virastoa myös siitä, että se on osallistunut toimielinten välisen turvallisuusasioiden koulutus- ja tietoisuusryhmän sekä oikeus- ja sisäasioiden turvallisuusvastaavien verkoston aloitteisiin yhteisten turvallisuuskysymysten käsittelemiseksi;

Muita asioita

28.

on tyytyväinen viraston aktiiviseen toimintaan verkossa vuonna 2021 ja panee merkille sen sosiaalisen median mittareissa tapahtuneet parannukset; antaa virastolle tunnustusta sen panoksesta ulkoisiin verkkokampanjoihin, kuten ”Digital EU” ja ”Women in Tech”, ja siitä, että se on järjestänyt hyvän tavoittavuuden tapahtumia, kuten vuosittaisen konferenssin ja eu-LISAn tietotekniikan alan pyöreän pöydän keskusteluja;

29.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1726, annettu 14. marraskuuta 2018, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavasta Euroopan unionin virastosta (eu-LISA) sekä asetuksen (EY) N:o 1987/2006 ja neuvoston päätöksen 2007/533/YOS muuttamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1077/2011 kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 99).

(3) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0190.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/409

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1921,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Euroopan unionin viraston (eu-LISA) varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisestä

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Euroopan unionin viraston (eu-LISA) lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (06248/2023 – C9-0099/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0105/2023),

1.	hyväksyy vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Euroopan unionin viraston (eu-LISA) varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisen;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Euroopan unionin viraston toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 295, 21.11.2018, s. 99.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/411

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1922,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (06248/2023 – C9-0100/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) perustamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2062/94 kumoamisesta 16. tammikuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/126 (4) ja erityisesti sen 16 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0132/2023),

1.	myöntää Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) väliaikaiselle pääjohtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) väliaikaiselle pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 30, 31.1.2019, s. 58.

(1) EUVL C 141, 29.3.2022, s. 42.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/413

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1923,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0132/2023),

toteaa, että Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2021 oli 16 114 100 euroa, mikä merkitsee pientä, 0,35 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna; toteaa, että viraston talousarvio rahoitetaan pääasiassa unionin talousarviosta;

B.	ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin totesi kertomuksessaan viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2021 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja asianmukaiset (sääntöjenmukaiset);

Talousarvio- ja varainhallinto

panee merkille, että varainhoitovuonna 2021 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli kyseisenä vuonna maksusitoumusmäärärahojen osalta 97,26 prosenttia, mikä merkitsee pientä, 0,46 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna; pitää valitettavana, että kyseisenä vuonna maksumäärärahojen käyttöaste oli 63,53 prosenttia, mikä merkitsee pientä, 1,38 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna;

panee kuitenkin tyytyväisenä merkille, että virasto on saanut päätökseen kaikki toimet, joita se on toteuttanut varainhoitovuosien 2018 ja 2019 talousarvioiden toteuttamiseen liittyvien tilintarkastustuomioistuimen huomautusten perusteella;

panee merkille, että virasto suunnittelee neljännesvuosittain, miten se kohdentaa talousarvion osastoon 3 kuuluvat maksusitoumusmäärärahat ja maksumäärärahat vuotuista työohjelmaa varten, ja lisäksi se suunnittelee kuukausittain sekä maksusitoumusmäärärahojen että maksumäärärahojen käyttöä täytäntöönpanovaiheessa ja tarkastelee sitä säännöllisesti uudestaan; panee lisäksi merkille, että vuonna 2021 virasto keskitti hallinnolliset resurssit ja asiantuntemuksen kaikkien hankintojensa hallinnointia varten, mukaan lukien hankintojen suunnittelu, tarjouskilpailut, sopimusten myöntäminen ja seuranta; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle, onko odotetut tulokset eli yhdenmukaistaminen ja tehokkuus saavutettu erityisesti siirtojen hallinnoinnin osalta;

Tuloksellisuus

arvostaa viraston toimia, joilla kehitetään, kerätään ja tarjotaan työterveyttä ja työturvallisuutta koskevia luotettavia ja merkityksellisiä tietoja, analyysejä ja välineitä, ja toteaa, että näillä edistetään terveellisten ja turvallisten työpaikkojen luomiseen kaikkialla unionissa pyrkivää unionin politiikkaa;

panee merkille, että virasto käyttää tiettyjä toimenpiteitä keskeisinä tulosindikaattoreina arvioidakseen toimintansa tuottamaa lisäarvoa ja muita toimenpiteitä parantaakseen talousarvion hallinnointia, kuten työohjelmien toteutuminen, maksumäärärahojen peruuttaminen ja välitysmahdollisuudet verkostoitumisen avulla; panee erityisesti merkille, että virasto käyttää keskeistä tulosindikaattoria maksusitoumusmäärärahojen toteutumisen arvioinnissa; panee merkille, että virasto saavutti lähes kaikki tavoitteensa ja että kuusi työohjelman tuotosta peruutettiin, koska pandemia vaikutti matkustamiseen ja tapahtumien järjestämiseen;

panee merkille, että vuonna 2021 virasto asetti saataville tulokset työterveys- ja työturvallisuuskatsauksesta, jossa keskityttiin etätyöhön ja psykososiaalisten riskitekijöiden sekä työntekijöiden osallistumisen merkitykseen tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hallinnassa ja jota käytettiin perustana lokakuussa 2020 aloitetulle 24 kuukauden mittaiselle Terveellinen työ -kampanjalle ”Työn keventämisen keinot käyttöön”; panee lisäksi merkille viraston digitalisaatioon, psykologisiin riskeihin ja terveydenhuoltoalaan keskittyvät toimet ja katsaukset; panee tyytyväisenä merkille, että virasto osallistui toimiin, jotka unioni toteutti vastatakseen covid-19-kriisiin; panee lisäksi merkille, että kesäkuussa 2021 hyväksyttiin viraston työterveyttä ja -turvallisuutta koskeva strategiakehys 2021–2027;

panee lisäksi merkille roolin, joka virastolla voi olla tuettaessa unionin toimielinten työtä, joka koskee työntekijöiden suojelemista vaaroilta, jotka liittyvät asbestialtistukseen työssä, ja työntekijöiden suojelemista vaaroilta, jotka liittyvät altistumiseen syöpää aiheuttaville, perimän muutoksia aiheuttaville ja lisääntymiselle vaarallisille aineille, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/37/EY (2) mukaisesti sekä neuvoston direktiivin 98/24/EY (3) tarkistamista;

panee merkille, että virastolle on annettu merkittävä rooli Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa vahvistettujen periaatteiden täytäntöönpanon ja Porton tavoitteiden saavuttamisen yhteydessä; panee tyytyväisenä merkille, että virasto on vahvasti sitoutunut varmistamaan, että kaikilla työntekijöillä on samat työterveyttä ja työturvallisuutta koskevat oikeudet yrityksen koosta ja sopimuksen tai työsuhteen tyypistä riippumatta, sekä toteuttamaan työperäisten kuolemantapausten osalta Vision Zero -lähestymistapaa;

korostaa, että on varmistettava riittävät henkilö- ja rahoitusresurssit, joiden turvin virasto voi edelleen panna työohjelmaansa täytäntöön niin, että toiminnan toteutusaste pysyy erittäin korkeana, erityisesti kun otetaan huomioon työterveyttä ja työturvallisuutta koskevan EU:n uuden strategiakehyksen 2021–2027 täytäntöönpano;

10.

toteaa, että virasto tekee tiivistä yhteistyötä muiden virastojen kanssa, kuten Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound), perusoikeusviraston, Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen ja yhteisen tutkimuskeskuksen kanssa, niitä yhteisesti kiinnostavilla aihealueilla kuten työllisyys- ja sosiaalipolitiikan alalla ja on parhaillaan virallistamassa yhteistyötään Euroopan työviranomaisen (ELA) kanssa; panee merkille, että virasto teki työsuojelubarometrin kehittämisessä yhteistyötä Eurostatin kanssa; panee lisäksi merkille, että virasto tuki Euroopan meriturvallisuusvirastoa öljypäästöjen siivoamista koskevien terveys- ja turvallisuusohjeiden laatimisessa ja Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastoa sen työssä asiakaspalvelusta vastaavien virkamiesten psykososiaaliseen kuormitukseen keskittyvän kattavan riskinarviointioppaan laatimiseksi ja osallistui EU4BorderSecurity-aloitteeseen Frontexin kanssa; panee merkille, että virasto jatkoi logistisen tuen antamista kansallisille koordinointikeskuksille ja niiden verkostoille;

Henkilöstöpolitiikka

11.

panee merkille, että 31. joulukuuta 2021 henkilöstötaulukon toimista oli täytettynä 97,5 prosenttia (unionin talousarviossa hyväksytyistä 40 väliaikaisesta toimesta 39 oli täytettynä); panee merkille, että vuonna 2021 viraston palveluksessa oli lisäksi 25 sopimussuhteista toimihenkilöä;

12.

panee merkille vuonna 2021 ilmoitetun sukupuolijakauman, jossa ylemmässä johdossa oli kolme miestä (75 prosenttia) ja yksi nainen (25 prosenttia), hallintoneuvostossa oli 65 miestä (66 prosenttia) ja 34 naista (34 prosenttia) ja viraston koko henkilöstössä oli 21 miestä (33 prosenttia) ja 43 naista (67 prosenttia); kehottaa virastoa tasapainottamaan koko henkilöstön sukupuolijakaumaa ja raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle kaikesta asiassa saavutetusta edistyksestä; kehottaa jälleen komissiota ja neuvostoa varmistamaan, että sukupuolten tasapuolinen edustus otetaan huomioon nimitettäessä jäseniä viraston hallintoneuvostoon;

13.

panee merkille, että viraston palveluksessa oli 64 henkilöstön jäsentä 15 jäsenvaltiosta; on erittäin huolissaan jäljellä olevien 12 jäsenvaltion kansalaisten aliedustuksesta henkilöstössä; kehottaa virastoa ottamaan palvelukseenottomenettelyissään ehdottoman ensisijaisesti huomioon maantieteellisen tasapainon ja raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asian edistymisestä;

14.

pitää myönteisenä, että vuonna 2021 ei ilmoitettu yhdestäkään häirintätapauksesta ja että virasto on sitoutunut vahvasti edistämään häirintää ehkäiseviä toimintamalleja, järjestämään henkilöstölleen säännöllisiä tiedotustilaisuuksia ja pitämään aihetta käsittelevän intranetsivun ajan tasalla;

Hankinnat

15.

panee merkille, että virasto pani täytäntöön rahoitus- ja hankintatoimiaan koskevan strategian, jonka tavoitteena on optimoida resurssien käyttö, yhdenmukaistaa prosessit, määrittää paremmin tehtävät ja vastuualueet ja saavuttaa tehokkuushyötyjä; panee lisäksi merkille, että tämän strategian täytäntöönpanolla saavutettiin virastolle optimaalinen rahoitus- ja hankintatoimintamalli;

16.

panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta, että yhdessä avoimessa eriin jaetussa hankintamenettelyssä yhden erän arviointikomitean jäsenet olivat allekirjoittaneet eturistiriitojen puuttumista koskevan ilmoituksen vasta sopimuksen tekemisen jälkeen, ja toteaa, että tämä on heikkous hankintamenettelyssä sekä vastoin varainhoitoasetuksen 61 ja 150 artiklan vaatimuksia; kehottaa virastoa noudattamaan varainhoitoasetusta tulevissa menettelyissä;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

17.

panee merkille viraston nykyiset toimet ja jatkuvat pyrkimykset avoimuuden sekä eturistiriitojen ennaltaehkäisyn ja hallinnan varmistamiseksi; panee merkille, että joulukuussa 2021 hyväksyttiin päätös lahjojen ja vieraanvaraisuuden hyväksymistä koskevista säännöistä, joita viraston henkilöstön on noudatettava; panee merkille, että hallintoneuvoston jäseniä pyydetään antamaan sidonnaisuuksia koskevan ilmoituksen lisäksi ilmoitus siitä, että heillä ei ole eturistiriitoja; pitää myönteisenä, että molemmat ilmoitukset ovat nähtävillä viraston verkkosivustolla; toteaa tyytyväisenä, että virastossa ei raportoitu eturistiriitoja koskevista tapauksista vuonna 2021;

Sisäinen valvonta

18.

pitää myönteisenä, että virasto noudattaa sääntöjenvastaisuutta koskevaa strategiaa, jossa kirjataan sekä ennakkoon että jälkikäteen havaitut poikkeavuudet ja jonka tavoitteena on parantaa nykyisiä menettelyjä ja havaita sisäisen valvonnan heikkoudet aikaisemmassa vaiheessa; panee merkille, että vuonna 2021 kirjatut sääntöjenvastaisuudet eivät osoittaneet nykyisessä valvonnassa olevan merkittäviä puutteita; panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2021 virasto osallistui jälleen komission käynnistämään erillisvirastojen riskinhallinnan vertaisarviointiin ja jakoi sen yhteydessä tietoa ja kertoi menetelmistään ja kriittisistä riskeistään muille työryhmään osallistuneille virastoille;

19.

muistuttaa, että hallintoneuvosto hyväksyi vuonna 2019 sisäisen valvonnan kehyksen, joka perustuu komission sisäisen valvonnan kehykseen; panee merkille, että raportointivuotta 2021 koskevassa sisäisen valvonnan kehyksen arvioinnissa todettiin, että kehyksen sääntöjenmukaisuus ja täytäntöönpano olivat tyydyttäviä;

20.

panee merkille, että viraston riskinhallintarekisteri on liitetty sisäisen valvonnan kehykseen ja ylempi johto arvioi niitä molempia säännöllisesti; panee merkille, että vuoden 2021 aikana valvotuista riskeistä neljä riskiä luokiteltiin ”ulkoiseen ympäristöön” liittyviksi, kaksi riskiä luokiteltiin ”sisäiseen ympäristöön” liittyviksi eikä yhtäkään luokiteltu mahdolliseksi uhaksi viraston maineen tai strategisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta;

21.

panee merkille, että vuonna 2021 virasto laati ja sai valmiiksi uuden petostentorjuntastrategiansa vuosiksi 2022–2026; on tyytyväinen siihen, että vuonna 2021 toteutettiin erityistä luotettavuutta edellyttävien tehtävien määrittämistä ja hallinnointia koskeva menettely;

Digitalisaatio ja vihreä siirtymä

22.

palauttaa mieliin edellisinä vuosina käyttöön otetut etätyöjärjestelyt ja asiakirjahallintajärjestelmän ja panee merkille, että virasto otti käyttöön useita uusia sisäisiä sähköisiä menettelyjä ja jatkoi niiden täytäntöönpanoa; panee lisäksi merkille sähköisten välineiden täytäntöönpanon, joka tapahtui sähköisten kokousten ja sähköisten hankintojen (sähköiset tarjouskilpailut, tarjousten sähköinen toimittaminen ja julkisten hankintojen hallinnointiväline) laajan käytön sekä sähköisten allekirjoitusten ja sähköisten työnkulujen hyväksymisen avulla; panee tältä osin tyytyväisenä merkille viraston hallinnonalojen asteittaisen yksinkertaistamisen ja digitalisoinnin;

23.

panee merkille viraston panoksen kiertotaloutta koskevaan ennakointitutkimukseen, jossa pyrittiin määrittämään uusia ja kehittymässä olevia vihreään siirtymään liittyviä työterveys- ja työturvallisuusriskejä, jotka ovat merkityksellisiä päättäjien ja tutkijoiden kannalta;

24.

panee merkille, että virasto aloitti yhteistyön CERT-EU:n kanssa tekemällä yksikön tason sopimuksen viraston kyberturvallisuuden varmistamiseksi; panee merkille, että vuonna 2021 käynnistettiin useita turvallisuustarkastuksia viraston sovellusten ja verkkosivustojen turvallisuustason arvioimiseksi; panee merkille, että virasto on alkanut koordinoida virastojen tasolla yhteisen ratkaisun täytäntöönpanoa kyberturvallisuuspalvelujen tarjoamiseksi unionin pienemmille virastoille; kehottaa virastoa raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä suhteessa mahdollisesti tapahtuneesta kehityksestä;

Toiminnan jatkuvuus covid-19-kriisin aikana

25.

toteaa, että covid-19-kriisin vuoksi merkittävä osa virkamatkoihin ja kokouksiin osoitetuista vuoden 2021 määrärahoista jäi käyttämättä ja osa niistä siirrettiin osastojen, lukujen, kohtien ja toimien välillä;

26.

panee tyytyväisenä merkille, että virasto järjesti asiantuntijakeskusteluja pandemiavalmiudesta työpaikoilla; panee merkille, että virasto toteutti lähes kaikki työohjelmansa toimet (96 prosenttia) suunnitellulla tavalla ja otti samalla hoitaakseen ja toteutti suunnittelemattomia covid-19-pandemiaan liittyviä tehtäviä;

27.

panee merkille, että tukeakseen vuonna 2020 käyttöön otettuja henkilöstön etätyöjärjestelyjä virasto otti vuonna 2021 käyttöön uusia sisäisiä sähköisiä menettelyjä ja jatkoi niiden täytäntöönpanoa tukeakseen toiminnan jatkuvuutta;

28.

panee merkille, että vuonna 2021 virasto jatkoi tehokasta viestintää ja työterveyden ja työturvallisuuden edistämistä joko suoraan tai verkostonsa kautta lähes kokonaan verkossa pandemiarajoitusten vuoksi;

Muita huomioita

29.

panee tyytyväisenä merkille viraston hallinnon tason yhteistyön Eurofoundin, Euroopan työviranomaisen ja Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) kanssa sekä työohjelmien luonnosten vaihdon Eurofoundin, Euroopan kemikaaliviraston ja EIGEn kanssa synergioiden varmistamiseksi näiden virastojen työohjelmissa; kehottaa virastoa tutkimaan edelleen synergioita ja mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa ja työjärjestelyjään muiden unionin elinten kanssa; kehottaa virastoa tutkimaan mahdollisuuksia jakaa resursseja päällekkäisten tehtävien osalta muiden unionin elinten kanssa;

30.

kehottaa virastoa tehostamaan toimiaan ja raportoimaan merkityksellisistä tuloksellisuustiedoista unionin kansalaisille ja suurelle yleisölle selkeällä ja helposti ymmärrettävällä kielellä; kehottaa virastoa varmistamaan suuremman avoimuuden ja julkisen vastuuvelvollisuuden käyttämällä paremmin tiedotusvälineitä ja sosiaalisen median kanavia;

31.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/37/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta (kuudes neuvoston direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan l kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) (EUVL L 158, 30.4.2004, s. 50).

(3) Neuvoston direktiivi 98/24/EY, annettu 7 päivänä huhtikuuta 1998, työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemisesta työpaikalla esiintyviin kemiallisiin tekijöihin liittyviltä riskeiltä (neljästoista direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) (EYVL L 131, 5.5.1998, s. 11).

(4) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0190.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/418

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1924,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisestä

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (06248/2023 – C9-0100/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) perustamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2062/94 kumoamisesta 16. tammikuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/126 (4) ja erityisesti sen 16 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0132/2023),

1.	hyväksyy Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisen;

2.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) väliaikaiselle pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 30, 31.1.2019, s. 58.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/419

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU, Euratom) 2023/1925,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä Euratomin hankintakeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euratomin hankintakeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä keskukselle (06248/2023 – C9-0096/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euratomin hankintakeskuksen perussäännöstä 12. helmikuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/114/EY, Euratom (4) ja erityisesti sen liitteessä olevan 8 artiklan,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0126/2023),

1.	myöntää Euratomin hankintakeskuksen pääjohtajalle vastuuvapauden keskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euratomin hankintakeskuksen pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 41, 15.2.2008, s. 15.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/420

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1926,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euratomin hankintakeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euratomin hankintakeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0126/2023),

toteaa, että Euratomin hankintakeskuksen, jäljempänä ’keskus’, tulo- ja menotaulukon mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2021 oli 210 000 euroa, mikä merkitsee 8,7 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna; toteaa, että keskuksen koko talousarvio rahoitetaan unionin talousarviosta;

B.	ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan keskuksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2021 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että keskuksen tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja asianmukaiset (sääntöjenmukaiset);

Talousarvio- ja varainhallinto

panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2021 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena kuluvan vuoden maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 99,76 prosenttia, mikä merkitsee hienoista 0,21 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna, ja panee merkille, että kuluvan vuoden maksumäärärahojen käyttöaste oli 51,22 prosenttia, mikä merkitsee 28,88 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna;

panee merkille, että varainhoitovuodelle 2022 siirrettiin vuonna 2021 maksattamatta olevia sitoumuksia (RAL) yhteensä 101 966,38 euroa eli 49 prosenttia sidotuista määristä (verrattuna 177 578,67 euroon eli 78 prosenttiin vuonna 2020) ja että tästä määrästä rahoitettiin pääasiassa tietotekniikkapalveluja, jotka liittyivät ydinalan seurantakeskusta ja Euratomin hankintakeskuksen tiedonhallintaa koskevan, vielä keskeneräisen NOEMI-hankkeen siirtymävaiheeseen, sekä koulutusta tai konferensseja, jotka oli määrä toteuttaa vuoden 2022 alussa; kehottaa keskusta raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä suhteessa mahdollisesti tapahtuneesta kehityksestä;

panee merkille, että keskus, joka ei voi toimia tässä asiassa yksipuolisesti, on 1. tammikuuta 2021 alkaen kirjannut tilinpäätökseensä Yhdistyneen kuningaskunnan osuuden takaisinmaksua koskevan kirjanpitomääräyksen ja että Yhdistyneen kuningaskunnan jäsenyyden päättymisen vuoksi Yhdistyneelle kuningaskunnalle mahdollisesti myöhemmin suoritettavista maksuista, palautuksista tai korvauksista päätetään yhdessä komission kanssa; kehottaa keskusta raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä suhteessa mahdollisesti tapahtuneesta kehityksestä;

Toiminnan tuloksellisuus

panee tyytyväisenä merkille, että komission hyväksynnän jälkeen 1. heinäkuuta 2021 tulivat voimaan uudet säännöt, joissa määritetään tapa, jolla keskuksen on määrä tasapainottaa tarjontaa ja kysyntää, ja että niissä muun muassa annettiin uusia määritelmiä ja laajennettiin virallisesti yksinkertaistetun menettelyn soveltamisalaa;

panee erityisesti merkille keskuksen työn toimitusvarmuutta ja hintoja käsittelevän neuvoa-antavan komitean työryhmän kanssa, jolle annettiin uusi toimeksianto vuonna 2021;

Henkilöstöpolitiikka

panee merkille, että 31. joulukuuta 2021 henkilöstötaulukosta oli täytetty 94,12 prosenttia ja että henkilöstötaulukossa hyväksytystä 17 toimesta 16:een oli nimitetty komission viranhaltija (vuonna 2020 hyväksyttyjä toimia oli 17); panee lisäksi merkille, että keskuksella oli vaikeuksia löytää alempiin palkkaluokkiin avustajia tehtävien edellyttämän erityisen profiilin vuoksi ja ottaen huomioon tehtävien palkkatason suhteessa Luxemburgin elinkustannuksiin;

panee merkille, että vuonna 2021 keskus ilmoitti, että kaikkien henkilöstön jäsenten sukupuolijakauma oli 56 prosenttia naisia ja 44 prosenttia miehiä;

Hankinnat

panee merkille, että uusien sääntöjen voimaantulon jälkeen keskus julkaisi lomakkeet, joita on käytettävä keskuksen tekemien tavarahankintasopimusten esittämiseen ja palveluhankintasopimuksista ilmoittamiseen;

Sisäinen valvonta

10.

panee merkille, että keskus teki vuonna 2021 riskinarvioinnin päivityksen, joka kattoi kaikki keskuksen toiminnan osa-alueet ja toimintaan liittyvät ja hallinnolliset prosessit, ja että käytössä olevia tarkastuksia mukautettiin riskeihin; kehottaa keskusta raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä suhteessa mahdollisesti tapahtuneesta kehityksestä;

11.

panee merkille, että keskus suoritti vuonna 2021 sisäisen valvontansa vaikuttavuutta koskevan arvioinnin, johon sisältyi ennalta määriteltyjen seurantaindikaattoreiden arviointi, mukaan lukien kyselytutkimus, tarkastustulosten ja uusien tai keskeneräisten suositusten arviointi sekä sääntöjenvastaisuuksien ja poikkeustapausten analyysi; panee merkille, että arvioinnissa ei paljastunut riskejä, jotka voisivat johtaa varaumaan vuotuisessa tarkastuslausumassa;

12.

panee tietoturvan osalta merkille, että kaikista keskuksen henkilöstön jäsenistä ja kaikista ulkopuolisista toimeksisaajista oli tehty turvallisuusselvitys ja lisäksi että NOEMI-tietojärjestelmälle tehtiin haavoittuvuusarviointi, joka aiotaan toistaa sen jälkeen, kun kaikki tämän arvioinnin suositukset on toteutettu; kehottaa keskusta raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä suhteessa mahdollisesti tapahtuneesta kehityksestä;

13.

Digitalisaatio ja vihreä siirtymä

14.

panee tyytyväisenä merkille, että vuoden 2020 vastuuvapausmenettelyn seurannan mukaisesti vuonna 2021 käynnistettiin NOEMI-tietotekniikkahanke, jolla pyritään vahvistamaan keskuksen valmiuksia seurata ydinmateriaali- ja polttoainemarkkinoita ja säilyttää samalla turvallisesti arkaluonteisia ydinalan sopimuksia koskevat tiedot, ja toteaa, että tuleva kehitys riippuu tulevista talousarvioista saatavasta rahoituksesta; panee lisäksi merkille, että hankkeen seuraavissa vaiheissa suunnitellaan ydinalan hankintasopimusten ja keskuksen tietojen täydellistä digitaalista käsittelyä; kehottaa keskusta raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä suhteessa mahdollisesti tapahtuneesta kehityksestä;

15.

muistuttaa, että on tärkeää lisätä keskuksen digitalisaatiota sisäisen toiminnan ja hallinnoinnin osalta mutta myös menettelyjen digitalisoinnin nopeuttamiseksi; korostaa, että keskuksen on jatkossakin toimittava tässä suhteessa ennakoivasti, jottei unionin virastojen välille pääse syntymään digitaalista kuilua; kehottaa kuitenkin kiinnittämään huomiota siihen, että on toteutettava kaikki tarvittavat turvatoimet, jotta vältetään käsiteltävien tietojen verkkoturvallisuuteen kohdistuvat riskit;

16.

kannustaa keskusta työskentelemään tiiviissä yhteistyössä ENISAn (Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto) ja CERT-EU:n (unionin toimielinten, elinten ja virastojen tietotekniikan kriisiryhmä) kanssa ja tekemään säännöllisiä riskinarviointeja tietotekniikkainfrastruktuuristaan ja varmistamaan kyberpuolustuksensa säännölliset tarkastukset ja testit; ehdottaa, että säätiön koko henkilöstölle tarjotaan säännöllisesti päivitettäviä kyberturvallisuuteen liittyviä koulutusohjelmia; kehottaa keskusta kehittämään kyberturvallisuutta koskevia toimintaperiaatteitaan nopeammin, antamaan ne ennen 31. joulukuuta 2023 ja raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä suhteessa mahdollisesti tapahtuneesta kehityksestä;

Toiminnan jatkuvuus covid-19-kriisin aikana

17.

panee merkille, että covid-19-pandemia vaikutti edelleen unionissa vuonna 2021 ja komission ohjeita noudattaen keskus otti etätyön oletusarvoiseksi vaihtoehdoksi minimoidakseen henkilöstölle ja heidän perheilleen aiheutuvat riskit ja että resursseihin pääsyä tarvinnut kriittinen ja välttämätön henkilöstö, jonka oli työskenneltävä paikan päällä, pystyi tekemään niin vuorotellen;

18.

panee merkille, että keskus muutti menomalliaan tarkistamalla talousarviota ja tekemällä sisäisiä siirtoja, koska sääntömääräisiin työmatkoihin ja neuvoa-antavan komitean kokouksiin liittyvät menot vähenivät, ja että sen sijaan keskus investoi tietotekniikkajärjestelmäänsä; panee lisäksi merkille, että neuvoa-antavan komitean kokoukset järjestettiin vuonna 2021 verkossa;

Muita huomautuksia

19.

panee tyytyväisenä merkille vuonna 2021 yhteistyössä komission viestinnän pääosaston kanssa toteutetun keskuksen verkkosivustouudistuksen, jossa sivusto tehtiin yhdenmukaistamiseksi komission verkkosivuston kanssa ja siitä luotiin ajan tasalla oleva, käyttäjäystävällinen dynaaminen alusta; panee lisäksi merkille, että kaikki verkkosivustolla julkaistut tiedot laadittiin uudelleen käyttäjäkokemuksen parantamiseksi;

20.

kehottaa keskusta tehostamaan toimiaan ja raportoimaan asiaankuuluvista tuloksellisuustiedoista unionin kansalaisille ja suurelle yleisölle selkeällä ja helposti ymmärrettävällä kielellä; kehottaa keskusta varmistamaan suuremman avoimuuden ja julkisen vastuuvelvollisuuden käyttämällä paremmin tiedotusvälineitä ja sosiaalisen median kanavia;

21.

kehottaa keskusta kehittämään edelleen synergioitaan (esimerkiksi henkilöresurssit, kiinteistöjen hallinnointi, tietotekniikkapalvelut ja turvallisuus) ja lisäämään yhteistyötä, hyvien käytäntöjen vaihtoa ja keskustelua yhteistä etua koskevista aloista muiden unionin virastojen kanssa tehokkuuden parantamiseksi; kehottaa keskusta tutkimaan edelleen mahdollisuuksia laajentaa työjärjestelyjään ja jakaa resurssejaan muiden unionin elinten kanssa päällekkäisissä tehtävissä;

22.

panee tyytyväisenä merkille keskuksen vuotuiseen kertomukseen 2021 sisältyvät suositukset ydinmateriaalien ja polttoaineen toimitusvarmuutta koskevista keskuksen suosituksista; kehottaa keskusta lisäämään suosituksiaan mahdollisuuksista monipuolistaa uraanin hankintalähteitä polttoainekierron kussakin vaiheessa; muistuttaa, että ydinvoimalat tuottivat noin 25,2 prosenttia unionissa tuotetusta kokonaissähköstä vuonna 2021;

23.

(1) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0190.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/423

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU, Euratom) 2023/1927,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

Euratomin hankintakeskuksen varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisestä

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euratomin hankintakeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä keskukselle (06248/2023 – C9-0096/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euratomin hankintakeskuksen perussäännöstä 12. helmikuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/114/EY, Euratom (4) ja erityisesti sen liitteessä olevan 8 artiklan,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0126/2023),

1.	hyväksyy Euratomin hankintakeskuksen varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisen;

2.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euratomin hankintakeskuksen pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 41, 15.2.2008, s. 15.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/424

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1928,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä säätiölle (06248/2023 – C9-0101/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) perustamisesta ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1365/75 kumoamisesta 16. tammikuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/127 (4) ja erityisesti sen 16 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0109/2023),

1.	myöntää Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) pääjohtajalle vastuuvapauden säätiön talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 30, 31.1.2019, s. 74.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/426

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1929,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0109/2023),

toteaa, että Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) tulo- ja menotaulukon mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2021 oli 21 757 000 euroa, mikä merkitsee 1,69 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna; toteaa, että säätiön talousarvio rahoitetaan pääasiassa unionin talousarviosta;

B.	ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin totesi kertomuksessaan säätiön tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2021 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että säätiön tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja asianmukaiset;

Talousarvio- ja varainhallinto

panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2021 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli kyseisenä vuonna määrärahojen osalta 99,98 prosenttia, mikä merkitsee hienoista 0,06 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna; panee merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli kyseisenä vuonna 83,56 prosenttia, mikä merkitsee 3,12 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna;

on huolissaan siitä, että määrärahojen todellinen ostovoima pienenee ja että toimintatalousarvion osuus oli 39 prosenttia vuonna 2010 ja se laski 28 prosenttiin vuonna 2021; korostaa, että tämän suuntauksen jatkuminen vaarantaa säätiön kyvyn kerätä riittävästi ajantasaista ja luotettavaa tietoa;

panee tyytyväisenä merkille, että vuodelta 2020 siirrettyjen varojen toteutusaste oli 98,10 prosenttia, mikä on 1,7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vastaava luku vuonna 2020;

panee huolestuneena merkille, että Irlannin kasvavien elinkustannusten vuoksi säätiön toimintatalousarvion osuus pienenee jatkuvasti 37,6 prosentista vuonna 2012 26,4 prosenttiin vuonna 2021; varoittaa, että tämän suuntauksen jatkuminen vaarantaa säätiön kyvyn ylläpitää työnsä laatua ja parantaa sitä entisestään;

panee tyytyväisenä merkille, että säätiö on jakanut tilinpitäjänsä palveluja Euroopan työviranomaisen (ELA) kanssa, mikä on auttanut viimeksi mainittua toimintansa sujuvassa laajentamisessa;

Toiminnan tuloksellisuus

panee merkille, että vuodeksi 2021 suunnitelluilla työohjelman tuotoksilla päästiin 93 prosentin saavutusasteeseen ja että vuodelle 2021 asetetuista 41 tavoitteesta saavutettiin 38;

panee merkille, että säätiö käyttää kahdeksaa keskeistä tulosindikaattoria, jotka sisältyvät sen tuloksellisuuden seurantajärjestelmään; panee erityisesti merkille, että säätiön asiantuntemuksen hyödyntäminen keskeisissä unionitason toimintapoliittisissa asiakirjoissa on parantunut selvästi, sillä se oli 34,6 prosenttia vuonna 2020 ja 74 prosenttia vuonna 2021, ja mainitsee esimerkkeinä ehdotuksen direktiiviksi miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen soveltamisen lujittamisesta, neuvoston päätelmät etätyöstä, komission kertomukset pitkäaikaishoidosta unionissa, työtä välittävistä digitaalisista alustoista unionissa ja Euroopan työllisyyden ja sosiaalisen tilanteen kehitystä käsittelevästä katsauksesta 2021; panee lisäksi merkille, että säätiön tietämyksen hyödyntäminen tiedotusvälineissä lisääntyi selvästi, sillä vuonna 2021 lehtiartikkeleja oli 1 083 verrattuna 703 artikkeliin vuonna 2020, ja antaa säätiölle tunnustusta erityisesti sen korkean profiilin näkyvyydestä keskeisissä eurooppalaisissa ja kansainvälisissä tiedotusvälineissä tärkeimpien aiheiden yhteydessä, kuten raportoitaessa covid-19-pandemian erilaisista vaikutuksista, etätyöstä, oikeudesta olla tavoittamattomissa ja vähimmäispalkkaa koskevista kysymyksistä; panee merkille, että säätiön osallistuminen toimintapolitiikan kannalta merkityksellisiin tapahtumiin ja kokouksiin kasvoi koko vuoden ajan, sillä vuonna 2021 säätiön panosten määrä oli 360 verrattuna 202 panokseen vuonna 2020;

suhtautuu myönteisesti erityisesti hyvin oikea-aikaisiin ja hyödyllisiin toimiin, joilla tiedotettiin covid-19-pandemian aiheuttamien muutosten kannalta merkityksellisistä havainnoista etätyön, alustatyön, sukupuolten epätasa-arvon ja sukupolvien välisten erojen lisääntymisen, työvoimapulan, pitkäaikaishoidon ja työmarkkinasuhteiden alalla perustuen verkkokyselyyn aiheesta eläminen, työskentely ja covid-19-pandemia ja covid-19-pandemiaa koskevaan EU PolicyWatch -tietokantaan, mukaan lukien raportit ”Työolot covid-19-pandemian aikana ja pandemian vaikutukset tulevaisuuden työelämään” (1) ja ”Covid-19-pandemian vaikutukset nuoriin EU:ssa” (2); katsoo, että säätiöllä voi olla ratkaiseva rooli analysoitaessa edelleen etätyön lisääntymistä ja sen vaikutusta työ- ja yksityiselämän tasapainoon ja työolojen laatuun sekä jaettaessa parhaita käytäntöjä ja arvioitaessa mahdollisia politiikkatoimia; pitää myönteisenä, että säätiön työohjelmassa analysoidaan työolojen, työmarkkinasuhteiden, työllisyyden ja elinolojen parantamista koskevia politiikkavaihtoehtoja;

toistaa pitävänsä tärkeänä säätiön pysyvistä seurantavälineistä, etenkin sen tekemistä Euroopan laajuisista kyselytutkimuksista, saatavaa laadukasta tietoa näyttöön perustuvaa päätöksentekoa varten;

10.

on tyytyväinen säätiön vuonna 2021 tekemään aktiiviseen yhteistyöhön sidosryhmiensä, kuten Euroopan parlamentin, komission, neuvoston (puheenjohtajavaltiot Portugali ja Slovenia), unionin virastojen, kuten Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA), Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop), Euroopan koulutussäätiön (ETF), Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) ja Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA), sekä muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa; panee merkille säätiön vuoden 2021 huomattavat tuotokset eli kuusi verkkoseminaaria, kuusi toimintovideota, säätiön podcast-sarjan (EurofoundTalks) käynnistäminen, kolme sosiaalisen median kampanjaa, kannanotot Euroopan tulevaisuuskonferenssiin ja tiivistelmien toimittaminen tutkimusraporteista 21 kielellä; korostaa yhteisten tapahtumien ja julkaisujen kehittämistä useiden muiden unionin virastojen kanssa;

11.

antaa säätiölle tunnustusta siitä, että se laati toimintasuunnitelman vastauksena vuosien 2021–2024 ohjelmansa ennakkoarvioinnissa esitettyihin suosituksiin; toteaa, että osa toimista edellyttää keskipitkän aikavälin toimia, kun taas toiset on jo toteutettu, kuten rahoitusvarojen käytön optimointi ohjelman tavoitteiden sovittamiseksi käytettävissä oleviin resursseihin; panee lisäksi merkille, että arvioinnin ulkoiset toimeksisaajat arvioivat vuonna 2021 kahta toimintoa (Digitaaliaika: työn ja työllisyyden mahdollisuudet ja haasteet ja Lähentymisen seuranta Euroopan unionissa), jotka olivat uusia ohjelmakaudella 2017–2020; panee merkille, että tässä arvioinnissa tarkasteltiin näiden toimien saavutuksia ja toimien täytäntöönpanosta saatuja kokemuksia sekä sitä, missä määrin näille toimille alun perin asetetut tavoitteet oli saavutettu ja miten ne olivat vaikuttaneet päätöksentekoon; panee merkille, että säätiö käynnisti vuonna 2021 arvioinnin nykyisestä oppimis- ja kehitysohjelmastaan ja lähestymistavastaan;

12.

panee merkille, että säätiön yksinomaan covid-19-pandemiaa koskevan ”COVID-19 EU Policy Watch” -tietokannan painopistettä on laajennettu kattamaan sellaisten toimintapolitiikkojen tutkiminen, jotka liittyvät useisiin (kriisi)tilanteisiin, kuten Ukrainan sotaan, inflaation nousuun ja pakolaisten tilapäiseen suojeluun, viherryttämiseen ja digitaalistrategiaan, ja että se on näin ollen nimetty uudelleen EU Policy Watch -tietokannaksi; toteaa, että tämä tietokanta on ainoa olemassa oleva unionin laajuinen lähde, joka kuvaa tarkasti työmarkkinaosapuolten osallistumista tällaisten politiikkojen suunnitteluun ja täytäntöönpanoon ja jota voidaan näin ollen hyödyntää erilaisissa kansalliseen työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun liittyvissä seurantavaatimuksissa, kuten talouspolitiikan EU-ohjausjaksossa;

Henkilöstöpolitiikka

13.

pitää valitettavana, että 31. joulukuuta 2021 henkilöstötaulukosta oli täytetty vain 89 prosenttia (verrattuna 95 prosenttiin vuonna 2020) ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 91 toimesta oli täytettynä yhdeksän vakinaista virkaa ja 74 väliaikaista toimea (vuonna 2020 hyväksyttyjä toimia oli 91) ja että kaksi henkilöstön jäsentä oli virkavapaalla henkilökohtaisista syistä eikä heitä oltu korvattu välittömästi; huomauttaa kuitenkin, että kun otetaan huomioon vuonna 2021 tarjotut ja hyväksytyt avoimet toimet, 94 prosenttia toimista oli täytetty; panee merkille, että vuonna 2021 säätiössä työskenteli lisäksi 13 sopimussuhteista toimihenkilöä; panee merkille, että säätiöstä lähti vuonna 2021 kuusi henkilöstön jäsentä (henkilöstön vaihtuvuus 5,8 prosenttia), joista kaksi eläkkeelle jäämisen vuoksi; pitää valitettavana, että kolmea johdon tointa ei ollut täytetty; antaa säätiölle tunnustusta siitä, että se on jatkuvasti pohtinut hyviä käytäntöjä ja työolojen parantamista; muistuttaa, että on tärkeää torjua henkilöstön vaihtuvuutta unionin virastoissa;

14.

panee merkille, että säätiön sukupuolijakauma vuonna 2021 oli seuraava: ylemmässä johdossa miehiä oli viisi (56 prosenttia) ja naisia neljä (44 prosenttia), hallintoneuvostossa miehiä oli 54 (64 prosenttia) ja naisia 30 (36 prosenttia) ja säätiön koko henkilöstössä miehiä oli 41 (43 prosenttia) ja naisia 55 (57 prosenttia); panee merkille Kyprokselta, Virosta, Maltalta ja Sloveniasta tulevan henkilöstön aliedustuksen; muistuttaa komissiota ja jäsenvaltioita, että on tärkeää varmistaa sukupuolten tasapuolinen edustus ja maantieteellinen tasapaino nimitettäessä jäseniä säätiön hallintoneuvostoon; kehottaa säätiötä varmistamaan sukupuolten tasapuolisen edustuksen ja maantieteellisen tasapainon henkilöstönsä rekrytoinnissa;

15.

panee merkille, että säätiöllä on vuodesta 2013 lähtien ollut toimintaperiaatteet ihmisarvon suojelemiseksi ja ihmisten kunnioittamiseksi sekä häirinnän ehkäisemiseksi (Eurofoundin toimintaperiaatteet); panee merkille, että säätiöllä on luonnos näitä toimintaperiaatteita koskevaksi menettelykäsikirjaksi, jonka käsittely on parhaillaan kuulemisvaiheessa; pitää myönteisenä, että uusi henkilöstö, harjoittelijat ja paikalliset väliaikaiset toimihenkilöt osallistuvat ihmisarvoa ja kunnioitusta koskevan ohjelman osana perehdytystään; pitää myönteisenä, että vuonna 2021 koulutuksessa käsiteltiin fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia ja teknologiaa, jota tarvitaan korkean suorituskyvyn ylläpitämiseksi etätyössä;

16.

antaa säätiölle tunnustusta sen ennakoivasta lähestymistavasta henkilöstön hyvinvoinnin mittaamisessa sisäisten tutkimusten ja kyselylomakkeiden avulla; suhtautuu myönteisesti vuotuiseen ”etiikkakuukausi”-ohjelmaan, jonka yhteydessä vuonna 2021 pidetyissä tilaisuuksissa keskityttiin myönteisen työpaikkakulttuurin luomiseen analysoimalla hyviä toimintatapoja erityistilanteissa; muistuttaa, että on tärkeää kehittää pitkän aikavälin henkilöstöpolitiikka, jossa käsitellään työ- ja yksityiselämän tasapainoa, elinikäistä uraohjausta ja erityisten koulutusmahdollisuuksien tarjoamista urakehitystä varten, sukupuolten tasapuolista edustusta kaikilla henkilöstötasoilla, etätyötä, oikeutta olla tavoittamattomissa, maantieteellisen tasapainon parantamista, jotta varmistetaan kaikkien jäsenvaltioiden asianmukainen edustus, vammaisten henkilöiden rekrytointia ja integrointia sekä sen varmistamista, että vammaisia henkilöitä kohdellaan yhdenvertaisesti ja heidän mahdollisuuksiaan edistetään laajasti;

Hankinnat

17.

panee merkille, että säätiö käynnisti vuonna 2021 seitsemän avointa tarjouskilpailua, joiden sopimusten arvo oli 1 942 570 euroa; panee lisäksi merkille, että säätiö käynnisti 21 arvoltaan vähäistä ja keskisuurta menettelyä (joista neuvoteltiin kolmen ja viiden ehdokkaan kanssa), joiden kokonaisarvo oli 1 248 790 euroa;

18.

palauttaa mieliin tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen, jonka mukaan säätiö teki kesäkuussa 2019 sähkönjakelua koskevan puitesopimuksen, jonka enimmäismäärä oli 170 000 euroa, ja että sopimus tehtiin neuvottelumenettelyn perusteella yhden ainoan ehdokkaan kanssa julkaisematta etukäteen hankintailmoitusta; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen, jonka mukaan toimeksisaaja on vähittäismyyjä, joka toimittaa sähköä, jota ei ole noteerattu perushyödykemarkkinoilla eikä hankittu näiltä markkinoilta, minkä vuoksi säätiön noudattamaa neuvottelumenettelyä koskevaa poikkeusta ei voida soveltaa; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen päätelmän, jonka mukaan tämän sopimuksen perusteella sittemmin suoritetut maksut ovat sääntöjenvastaisia ja että vuonna 2021 näiden maksujen määrä oli 30 689 euroa; panee merkille, että kyseinen sopimus on päättynyt kesäkuussa 2021; panee tyytyväisenä merkille, että sisäisiä hankintamenettelyjä mukautettiin vastaavasti;

19.

panee merkille, että säätiö on hyväksynyt tarkistetun hankintasuunnitelman vuodeksi 2021; panee lisäksi merkille, että säätiö on alkanut tarkastella hankintamenettelyjä, joita käytettiin laajoja kyselytutkimuksia koskevissa tarjouskilpailuissa; panee merkille, että sisäinen tarkastus aloitti syksyllä 2021 säätiön hankintojen ja sopimusten hallinnoinnin tarkastuksen; panee tyytyväisenä merkille, että säätiö on ottanut käyttöön julkisten hankintojen hallinnointivälineen;

20.

muistuttaa, että julkisissa hankintamenettelyissä on tärkeää varmistaa reilu kilpailu tarjoajien välillä ja hankkia tavaroita ja palveluita parhaaseen mahdolliseen hintaan siten, että samalla kunnioitetaan avoimuuden, suhteellisuuden, yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita; pyytää ottamaan käyttöön komission sähköisiin hankintoihin kehittämät tietotekniset välineet; kehottaa lisäämään hankintaohjeisiin ajantasaisen selvennyksen menettelyistä ja malleista; panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen, jonka mukaan julkisiin hankintoihin liittyvät puutteet ovat kasvussa ja muodostavat edelleen maksujen sääntöjenvastaisuuden suurimman syyn useimmissa unionin virastoissa;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

21.

panee merkille, että säätiön verkkosivustolla on julkaistu hallintoneuvoston jäsenten ja johtoasemassa olevan henkilöstön eturistiriitoja koskevat ilmoitukset ja ansioluettelot; antaa säätiölle tunnustusta siitä, että se on ottanut käyttöön eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet, joihin sisältyy yksityiskohtainen menettely mahdollisia eturistiriitatilanteita varten;

22.

panee merkille säätiön kirjallisiin kysymyksiin antaman vastauksen, jonka mukaan se noudattaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä (EU) 2019/1937 (3); panee merkille, että vuonna 2021 ei ollut yhtään väärinkäytösten paljastamista koskevaa tapausta; pitää myönteisenä, että vuosien 2021–2023 petostentorjuntastrategian täydennyksenä henkilöstölle selitettiin väärinkäytösten paljastamista koskevia suuntaviivoja helpommin saatavilla olevassa muodossa; pitää lisäksi myönteisenä säätiön avoimuutta vierailijaryhmien ja säätiön neuvoa-antaviin komiteoihin nimitettyjen akateemisten asiantuntijoiden suhteen;

Sisäinen valvonta

23.

panee merkille, että säätiön sisäisen valvonnan kehys kattaa viisi osatekijää (valvontaympäristö, riskinarviointi, valvontatoimet, tiedotus ja viestintä sekä seurantatoimet) ja sisältää 17 periaatetta; panee merkille, että näiden osatekijöiden tehokkuutta arvioidaan sisäisen tarkastuksen toteuttaman jatkuvan seurannan, tiettyjen alojen riskejä ja valvontaa koskevien havaintojen ja suositusten sekä sisäisen arvioinnin avulla; panee merkille sisäisen tarkastuksen antaman tuen säätiön nykyiselle raportointimekanismille;

24.

panee merkille, että sisäinen tarkastus antoi huhtikuussa 2021 henkilöresursseja ja etiikkaa koskevan loppuraporttinsa, joka sisälsi neljä suositusta, joista yhtäkään ei luokiteltu kriittiseksi; panee merkille, että sovittiin toimintasuunnitelmasta näiden suositusten täytäntöönpanemiseksi vuonna 2022;

25.

antaa säätiölle tunnustusta siitä, että se on kehittänyt ja ottanut käyttöön erityistä luotettavuutta edellyttäviin tehtäviin sovellettavan toimintapolitiikan; panee merkille, että säätiön vuoden 2021 riskirekisteri ja lieventävät toimet tarkastettiin ja vuoden 2022 ohjelmaan liittyvät riskit arvioitiin; on tyytyväinen siihen, että vuonna 2021 otettiin käyttöön petostentorjuntastrategia 2021–2023 ja että säätiön koko henkilöstölle annettiin mahdollisuus tutustua petostentorjunnan etenemissuunnitelmaan ja infografiikkaan, johon sisältyy petosepäilytapauksissa toteutettavat toimet; panee lisäksi tyytyväisenä merkille, että tiedotustilaisuuksia ja valistuskampanjoita järjestettiin muun muassa kyberturvallisuuden, plagioinnin torjunnan sekä eturistiriitojen ja tietoturvaloukkausten ehkäisemisen aloilla;

26.

Digitalisaatio ja vihreä siirtymä

27.

pitää myönteisinä vuonna 2021 käyttöön otettuja toimenpiteitä, jotka koskevat säätiön kyberturvallisuutta; panee erityisesti merkille vuoden 2021 kybertietoisuusohjelman ja koko henkilöstölle tarjotun tietoisuuden lisäämiseen tähtäävän koulutuksen, monivaiheisen todennusjärjestelmän käyttöönoton ja CERT-EU:n (EU:n toimielinten, elinten ja virastojen tietotekniikan kriisiryhmä) suorittamat verkon penetraatiotestaukset ja verkkourkintaa koskevat simulointitestit; panee tyytyväisenä merkille, että säätiö on ennakoivasti valmistautunut tietojärjestelmäturvallisuuden toimintaperiaatteidensa päivittämiseen, kun otetaan huomioon kaksi tulevaa unionin asetusta, jotka koskevat kyberturvallisuutta ja tietoturvaa unionin toimielimissä ja elimissä; kannustaa säätiötä työskentelemään tiiviissä yhteistyössä ENISAn (Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto) kanssa;

28.

antaa säätiölle tunnustusta siitä, että se on toteuttanut johdonmukaisesti digitalisoinnin etusijalle asettavaa lähestymistapaansa eri toiminta-aloilla, erityisesti sisällön tuotannossa ja levittämisessä verkossa ja mobiilikanavissa; panee merkille, että vuonna 2021 tämän alan toimissa keskityttiin tietojen visualisointiin, verkkoanalysointivälineen kehittämiseen ja suunnitelman laatimiseen keskitetyn tietovaraston kehittämiseksi tilastotietojen jakamista varten; panee merkille, että vuonna 2021 säätiö valmisteli hyväksytyn sähköisen allekirjoituksen käyttöönottoa; pitää myönteisenä säätiön kehittämää verkkosovellusta, joka mahdollistaa sukupuolten tasa-arvoa kuvaavat reaaliaikaiset laskelmat; antaa lisäksi tunnustusta uuden ohjelmiston käytöstä unionin toimintapoliittisten asiakirjojen poimimiseksi, mikä on tehostanut sen seuraamista, miten niitä on käytetty keskeisissä unionitason toimintapoliittisissa asiakirjoissa;

29.

antaa tunnustusta säätiön ympäristöystävällisistä toimista, joilla vähennetään sen sähkönkulutusta, parannetaan sen lämmityskattiloiden energiatehokkuutta ja asennetaan lisälatauspisteitä sähköautoille; onnittelee säätiötä siitä, että sen paperinkulutus väheni jyrkästi 1,9 miljoonasta arkista vuonna 2019 148 980 arkkiin vuonna 2020 ja 84 990 arkkiin vuonna 2021; panee tyytyväisenä merkille säätiön vastauksen, jonka mukaan se on viiden viime vuoden aikana hankkinut ainoastaan 100-prosenttisesti vihreää sähköä uusiutuvista energialähteistä; panee merkille, että säätiö toteutti vuonna 2021 merkittäviä lisätoimia valmistautuakseen EMAS-sertifiointiin, joka oli määrä toteuttaa vuoden 2022 kolmannella vuosineljänneksellä;

Toiminnan jatkuvuus covid-19-kriisin aikana

30.

panee merkille, että säätiön vuoden 2021 työohjelmaa ja toiminnan jatkuvuutta koskevaa suunnitelmaa mukautettiin covid-19-kriisin tuomaan uuteen tilanteeseen, sidosryhmien erilaisiin tarpeisiin ja nykyisten velvoitteiden täytäntöönpanossa esiintyviin häiriöihin;

31.

panee merkille, että covid-19-pandemian aiheuttamista pitkittyneistä sulkutoimista huolimatta säätiö jatkoi menestyksekkäästi pandemian vaikutusten seuraamista koskevaa tiedonkeruutaan meneillään oleviin hankkeisiin, joita olivat esimerkiksi covid-19-pandemiaa koskeva EU Policy Watch -tietokanta ja puhelimitse toteutettu Euroopan työoloja koskeva kyselytutkimus; panee merkille, että heinäkuussa 2021 julkaistulla kyseisen verkkokyselyn viidennellä kierroksella pyrittiin saamaan selville covid-19-pandemian laaja-alaiset vaikutukset unionin kansalaisten työhön ja elämään kahden viime vuoden aikana ja että siinä myös valotetaan Ukrainan sodan aiheuttamaa uutta epävarmaa todellisuutta, ennätyksellisen korkeaa inflaatiota ja elinkustannusten jyrkkää nousua; suhtautuu myönteisesti näihin innovatiivisiin tiedonkeruumenetelmiin, joiden avulla säätiö on voinut luoda ja ylläpitää koko unionissa tapahtuvaa kehitystä koskevaa merkityksellistä ja luotettavaa tietokantaa, joka auttaa poliittisia päättäjiä tekemään perusteltuja päätöksiä;

Muita huomautuksia

32.

panee merkille säätiön toimet ja pyrkimykset yleisen tietosuoja-asetuksen noudattamiseksi; panee erityisesti merkille tietosuojaloukkauksia koskevan toimintapolitiikan hyväksymisen, tietosuojatarkastuksen suorittamisen unionin tietosuojalainsäädännön noudattamisen sisäisen tason arvioimiseksi, tietosuojailmoitusten julkaisemisen säätiön sivuilla internetissä tai intranetissä, työntekijöiden tietosuojapolitiikan päivittämisen ja jatkuvat pyrkimykset lisätä ja vahvistaa henkilöstön tietoisuutta tietosuojasta;

33.

panee tyytyväisenä merkille, että säätiöllä on yhteistyösopimuksia tai yhteisymmärryspöytäkirjoja useiden unionin virastojen, kuten EU-OSHA:n, Cedefopin, ETF:n, EIGE:n ja FRA:n, kanssa; toteaa, että tällaiset sopimukset muodostavat perustan tietolähteiden vaihdolle ja yhteisille aloitteille tutkimuksen, tapahtumien ja verkkojärjestelmien aloilla; toteaa lisäksi, että tällaiset sopimukset mahdollistavat virastojen välisen koordinoinnin, jolla varmistetaan ohjelma-asiakirjojen varhainen vaihto palautteen antamiseksi, päällekkäisyyksien välttämiseksi sekä synergioiden ja mahdollisten yhteistyöalojen tunnistamiseksi; kehottaa säätiötä kehittämään edelleen synergioitaan (esimerkiksi henkilöresurssit, kiinteistöjen hallinnointi, tietotekniikkapalvelut ja turvallisuus), yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen vaihtoja muiden unionin virastojen kanssa tehokkuuden parantamiseksi;

34.

panee merkille, että säätiö tehosti vuonna 2021 yhteistyötään muiden unionin virastojen kanssa toteuttamalla yhteisiä tapahtumia ja julkaisuja EIGE:n kanssa sukupuolten tasa-arvon ylöspäin tapahtuvasta lähentymisestä ja sukupuolten palkkaerosta, Cedefopin kanssa Euroopan yritystutkimuksen yhteisen analyysin pohjalta ja Euroopan ympäristökeskuksen kanssa vähähiilisten energiapolitiikkojen sosiaalisista haasteista; panee lisäksi merkille, että säätiö jatkoi kokemusten vaihtoa ja yhteistyötä FRA:n kanssa tutkimusmenetelmien ja niiden kehittämisen alalla sekä EU-OSHA:n kanssa digitalisaation, myös etätyön, ja muun tutkimuksen alalla;

35.

panee merkille, että säätiö allekirjoitti yhteisymmärryspöytäkirjan ELA:n kanssa kesäkuussa 2022; toteaa, että säätiö allekirjoitti marraskuussa 2021 yhteistyösopimuksen Firenzen yliopistollisen Eurooppa-instituutin kanssa; panee merkille, että syyskuussa 2022 se allekirjoitti uuden puitesopimuksen yhteistyöstä Kansainvälisen työjärjestön kanssa; panee lisäksi merkille, että vaikka Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön kanssa tehtävää yhteistyötä koskeva sopimusluonnos on vielä valmisteilla, yhteistyötä jatketaan tapauskohtaisesti eri tutkimusaloilla, joita ovat esimerkiksi työpaikkojen laatu, työehtosopimusneuvottelut ja vähimmäispalkat; panee tyytyväisenä merkille, että säätiö on laajentanut yhteistyötään kattamaan Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen;

36.

pitää myönteisenä, että säätiö pyrkii jatkuvasti parantamaan havaintojensa saavutettavuutta ja levittämistä, tavoittamaan uusia yleisöjä ja varmistamaan, että unionin sidosryhmät voivat saada tietoa monin eri tavoin ”digitalisointi etusijalle” -lähestymistavan mukaisesti, mukaan lukien äskettäin käynnistetyt podcast-sarjat ja tehostettu datan visualisointi; kehottaa säätiötä tehostamaan toimiaan ja raportoimaan asiaankuuluvista tuloksellisuustiedoista unionin kansalaisille ja suurelle yleisölle selkeällä ja ymmärrettävällä kielellä; kehottaa säätiötä varmistamaan suuremman avoimuuden ja julkisen vastuuvelvollisuuden hyödyntämällä paremmin tiedotusvälineitä ja sosiaalisen median kanavia; odottaa, että säätiö raportoi vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä suhteessa tapahtuneesta kehityksestä;

37.

(1) https://www.eurofound.europa.eu/fi/publications/report/2022/working-conditions-in-the-time-of-covid-19-implications-for-the-future

(2) https://www.eurofound.europa.eu/fi/publications/report/2021/impact-of-covid-19-on-young-people-in-the-eu

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1937, annettu 23. lokakuuta 2019, unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta (EUVL L 305, 26.11.2019, s. 17).

(4) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0190.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/432

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1930,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisestä

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä säätiölle (06248/2023 – C9-0101/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) perustamisesta ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1365/75 kumoamisesta 16. tammikuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/127 (4) ja erityisesti sen 16 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0109/2023),

1.	hyväksyy Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisen;

2.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 30, 31.1.2019, s. 74.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/433

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1931,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (06248/2023 – C9-0102/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virastosta (Eurojust) ja neuvoston päätöksen 2002/187/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta 14. marraskuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1727 (4) ja erityisesti sen 63 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0122/2023),

1.	myöntää Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) hallintojohtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) hallintojohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 295, 21.11.2018, s. 138.

(1) EUVL C 141, 29.3.2022, s. 91.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/435

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1932,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virastolle (Eurojust) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0122/2023),

toteaa, että Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2021 oli 53 297 699 euroa, mikä merkitsee 27,81 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna; toteaa, että viraston talousarvio rahoitetaan lähes yksinomaan unionin talousarviosta;

B.	ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2021 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja asianmukaiset (sääntöjenmukaiset);

Talousarvio- ja varainhallinto

panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2021 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 99,97 prosenttia; panee merkille, että tämä merkitsee hienoista 0,02 prosentin vähennystä vuodesta 2020; panee merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 84,58 prosenttia, mikä merkitsee 0,49 prosentin vähennystä vuoteen 2020 verrattuna;

Tuloksellisuus

panee merkille, että virasto käyttää keskeisiä tulosindikaattoreita arvioidakseen sen toiminnasta saatavaa lisäarvoa ja parantaakseen sen talousarviohallintoa; panee merkille, että virasto määritteli vuoden 2021 vuotuisessa työsuunnitelmassaan 59 keskeistä tulosindikaattoria ja vuosien 2019–2021 monivuotista strategiaa varten yhdeksän monivuotista keskeistä tulosindikaattoria; panee merkille, että lukuun ottamatta niitä keskeisiä tulosindikaattoreita, joihin covid-19-pandemia vaikutti, ja niitä, joita ei pidetä mitattavissa olevina tai joita ei ole mahdollista arvioida, virasto saavutti tavoitteet vain 36:ssa 49 keskeisestä tulosindikaattorista (73 prosentissa kuten vuonna 2020) ja kaikissa kuudessa monivuotisessa tulosindikaattorissa (100 prosentissa);

panee merkille, että virasto jatkoi operatiivisen yhteistyön vahvistamista ja yhteyssyyttäjien ohjaamien tapausten määrän kasvattamista, minkä seurauksena vuonna 2021 uusia tapauksia oli 290; panee tyytyväisenä merkille, että virasto jatkoi toimia lisätäkseen tapausten ohjaamista viraston ja Euroopan oikeudellisen verkoston (EJN) välillä, ja toteaa, että vuonna 2021 EJN:lle ohjattiin 44 tapausta; panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2021 virasto edisti eurooppalaisten pidätysmääräysten täytäntöönpanoa 480 uudessa tapauksessa ja 713:ssa vireillä olevassa tapauksessa ja mahdollisti eurooppalaisen tutkintamääräyksen käytön 4 262 tapauksessa; panee lisäksi merkille, että kansalliset syyttäjät eri puolilta unionia ja sen ulkopuolelta kääntyivät viraston puoleen saadakseen apua 10 105 rajatylittävässä rikostutkinnassa (15 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020), joista 4 808 tapausta pantiin vireille vuonna 2021 ja 5 297 tapauksen käsittely oli jo vireillä;

panee tyytyväisenä merkille, että virasto on tukenut komissiota valmisteltaessa neuvottelujen aloittamista unionin ja 13 kolmannen maan välisistä kansainvälisistä sopimuksista, jotka koskevat operatiivisten tietojen, myös henkilötietojen, vaihtoa; panee lisäksi merkille, että viraston yhteyspisteiden verkosto laajeni vuonna 2021 ja kattaa nyt 60 maata; panee lisäksi merkille, että unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välistä rajatylittävää yhteistyötä on vahvistettu nimittämällä virastoon yhteyssyyttäjä ja avustajia Yhdistyneestä kuningaskunnasta;

painottaa viraston merkittävää roolia sen avustaessa jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia vakavaan rajat ylittävään ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvissä syytetoimissa; antaa tunnustusta viraston lakimiehistä ja analyytikoista koostuvan ryhmän panokselle oikeudellisen neuvonnan, analyysien ja operatiivisen avun antamisessa ja toteaa, että vuonna 2021 ryhmä tuki suoraan 466:ta tapausta; kiittää virastoa siitä, että se antoi vuonna 2021 tukea 457 koordinointikokoukselle ja 22 koordinointikeskukselle videoneuvottelujen välityksellä ja muilla hybridiratkaisuilla lähikokousten lisäksi; panee tyytyväisenä merkille, että virasto tarjosi oikeusviranomaisille tukea nopeilla toimenpiteillä 1 928 tilanteessa, johon liittyi aikapainetta;

pitää myönteisenä, että virasto tehosti vuonna 2021 strategista yhteistyötään vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen kumppaneiden, kuten Frontexin, Europolin ja eu-LISAn, kanssa; pitää lisäksi myönteisenä, että virasto ja Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) ovat allekirjoittaneet työjärjestelyn, jolla pannaan käytännössä täytäntöön kummankin viraston asetuksissa vahvistetut yhteistyötavat; pitää myönteisenä EPPOlle myöhemmin tarjottua oikeudellista ja operatiivista apua yhteistyön helpottamiseksi EPPOon osallistumattomien jäsenvaltioiden kanssa;

kannattaa viraston ja Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) välisen yhteistyön vahvistamista entisestään erityisesti asianajajien saatavuuden, uhrien oikeuksien sekä vankilaoloihin liittyvien ongelmien osalta;

Henkilöstöpolitiikka

panee tyytyväisenä merkille, että 31. joulukuuta 2021 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 100 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 207 väliaikaisesta toimesta 207 oli täytettynä (vuonna 2020 hyväksytyistä 207 toimesta oli täytettynä 204); panee merkille, että vuonna 2021 viraston palveluksessa työskenteli lisäksi 30,5 sopimussuhteista toimihenkilöä ja että 21 kokoaikavastaavasta kansallisen asiantuntijan toimesta 19 oli täytettynä; panee kuitenkin merkille viraston vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle antamasta vastauksesta viraston huolen vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä osoitettujen henkilöresurssien riittämättömyydestä, erityisesti kun otetaan huomioon viraston tehtävien lisääntyminen ja vaatimus tarjota tukea operatiivisissa tapauksissa sekä Eurojustin uudesta oikeudellisesta kehyksestä johtuva lisätyömäärä; kehottaa virastoa ja komissiota käymään aktiivista vuoropuhelua henkilövajeongelman ratkaisemiseksi viraston tulevissa henkilöstötaulukoissa;

panee merkille, että viraston sukupuolijakauma ja maantieteellinen jakauma eivät olleet tasapainoisia vuonna 2021; toteaa viraston ilmoittaneen, että sen ylemmässä ja keskijohdossa oli kuusi miestä (67 prosenttia) ja kolme naista (33 prosenttia), hallintoneuvostossa 18 miestä (67 prosenttia) ja 9 naista (33 prosenttia) ja koko henkilöstössä 77 miestä (33 prosenttia) ja 158 naista (67 prosenttia); pyytää virastoa varmistamaan tulevaisuudessa sukupuolijakauman ja maantieteellisen jakauman tasapainon henkilöstössä; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon, että on tärkeää huolehtia sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta nimitettäessä jäseniä viraston johtokuntaan;

10.

pitää myönteisinä viraston nykyisiä toimia ja jatkuvia pyrkimyksiä häirinnän ehkäisemiseksi; panee merkille, että uusi häirintäyhdyshenkilöiden ryhmä nimitettiin edellisen toimikauden päätyttyä; panee tyytyväisenä merkille, että virasto tarjosi vuonna 2021 koko henkilöstölle kertauskoulutusta työpaikkakiusaamisesta ja seksuaalisesta häirinnästä ja että häirintäyhdyshenkilöille ja johtajille annettiin lisäkoulutusta konfliktinhallinnasta ja -ratkaisusta; toteaa, että vuonna 2021 ei ilmoitettu yhdestäkään häirintätapauksesta;

11.

panee kiinnostuneena merkille, että virasto toteutti joitakin sisäisiä toimenpiteitä lieventääkseen pitkäaikaisen etätyön henkilöstölle aiheuttamaa rasitusta, ja toteaa, että näihin kuului muun muassa toimenpiteitä, joilla taataan oikeus olla tavoittamattomissa ja oikeus keskittyä; panee tyytyväisenä merkille, että keskittymisoikeuden turvaamiseksi otettiin käyttöön ”rauhalliset viikot” ja ”kokouksettomat päivät”, jotta voidaan vähentää virtuaalikokouksista aiheutuvaa stressiä ja digitaalista ylikuormitusta ja keskittyä tiettyihin tehtäviin; kehottaa virastoa jakamaan näiden toimenpiteiden avulla saavutetut tulokset ja henkilöstön hyvinvointia koskevat hyvät käytännöt tehdessään yhteistyötä muiden unionin erillisvirastojen kanssa;

12.

panee tyytyväisenä merkille, että virasto on nimittänyt väärinkäytösten paljastamista varten yhteyspisteen, joka tarjoaa henkilöstölle luottamuksellista ja puolueetonta ohjausta väärinkäytösten paljastamista koskevista säännöistä; pitää myönteisenä, että vuonna 2021 järjestettiin yksi etiikkaa ja väärinkäytösten paljastamista koskeva koulutus koko henkilöstölle;

13.

panee merkille, että virasto otti vuonna 2021 palvelukseen 23 väliaikaista ja sopimussuhteista toimihenkilöä ulkoisten palvelukseenottomenettelyjen kautta; panee merkille, että on tehty kaksi nimitystä, joilla kompensoidaan osa-aikatyön vaikutuksia, jotka olivat keskimäärin 4,9 kokoaikaista työntekijää koko vuoden aikana; panee tyytyväisenä merkille, että viraston keskeisten tulosindikaattorien mukaisesti operatiivisiin tehtäviin lähetetyn henkilöstön prosentuaalinen osuus oli vuonna 2021 suurempi kuin vuonna 2020; panee kuitenkin merkille, että OLAF suorittaa parhaillaan tutkintaa väitteistä, jotka koskevat sääntöjenvastaisuuksia palvelukseenotossa; panee merkille, että OLAF ei antanut virastolle suosituksia vuonna 2021; kehottaa virastoa varmistamaan, että se toimii täydessä yhteistyössä OLAFin kanssa ja raportoi budjettivallan käyttäjälle tutkinnan tuloksista hyvissä ajoin ja avoimesti;

14.

panee tyytyväisenä merkille, että virasto on ottanut käyttöön SYSPER-henkilöstöhallintotyökalun ensimmäisen vaiheen ja että ensimmäiset moduulit olivat käytettävissä syyskuussa 2021; kannustaa virastoa jatkamaan uusien moduulien käyttöönottoa henkilöstöhallinnon parantamiseksi;

Hankinnat

15.

panee merkille, että vuonna 2021 saatiin päätökseen 51 hankintamenettelyä, joiden kokonaisarvo oli 42 249 672 euroa; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin tarkasti tuloksellisuustarkastuksen yhteydessä talouden toimijoiden asettamista mustalle listalle koskevan viraston käytännön, joka kattaa varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmän, ja toteaa, että sen tarkastuksen tarkoituksena oli arvioida, käytetäänkö poissulkemista vaikuttavalla tavalla suojaamaan unionin varoja epäluotettavilta varojen saajilta; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tämän tarkastuksen johtopäätöksistä heti, kun ne ovat saatavilla;

16.

suhtautuu myönteisesti sähköisen tarjouskilpailun ja tarjousten sähköisen toimittamisen hyväksymiseen ja täytäntöönpanoon hankintamenettelyjen digitalisoinnin yhteydessä sekä meneillään olevaan julkisten hankintojen hallinnointivälineen testaamiseen; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle julkisten hankintojen hallinnointivälineen käyttöönotosta ja jatkamaan hankintamenettelyjensä digitalisointia;

17.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen varainhoitovuodelta 2020 antamassa tarkastuskertomuksessa tekemän huomion mukaan vuonna 2018 allekirjoitettuun puitesopimukseen liittyvä ajoneuvojen leasing-vuokrausta koskeva hankintamenettely oli sääntöjenvastainen; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen, jonka mukaan kaikki kyseisen sopimuksen perusteella suoritetut maksut olivat sääntöjenvastaisia, ja toteaa, että vuonna 2021 tällaisten maksujen määrä oli 34 022 euroa; panee merkille viraston vastauksen, jonka mukaan toimet tällaisten tapausten korjaamiseksi on laadittu; kiinnittää huomiota siihen, että tällaiset tilanteet voivat vahingoittaa viraston mainetta; kehottaa virastoa käsittelemään tämän löydöksen viipymättä ja raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle kehitetyistä ratkaisuista;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

18.

panee merkille viraston nykyiset toimet ja sen jatkuvat pyrkimykset, joiden tavoitteena on varmistaa avoimuus ja ennaltaehkäistä ja hallita eturistiriitoja; panee merkille, että virasto hyväksyi 21. kesäkuuta 2021 uuden petostentorjuntastrategian sen jälkeen, kun vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla oli tehty petoksia koskeva riskinarviointi; panee tyytyväisenä merkille riskinarvioinnin vahvistaneen, että petoksen riski on virastossa melko pieni;

19.

panee merkille viraston eturistiriitojen hallintaa koskevan pysyväisohjeen; panee kiinnostuneena merkille, että lisäksi kaikkia viraston palveluksesta lähteviä työntekijöitä pyydetään lähtöä seuraavina kahtena vuonna täyttämään lupahakemus ammattitehtävässä aloittamista varten, jotta varmistetaan, että heidän tulevan tehtävänsä ja viraston palveluksessa toimimisen välillä ei ole eturistiriitaa; pitää myönteisenä, että virasto julkaisee verkkosivustollaan kansallisten jäsentensä, hallintoneuvostossa olevan komission edustajan ja hallintojohtajan sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset ja ansioluettelot; pitää kuitenkin valitettavana, että viraston ylemmän johdon, ulkopuolisten asiantuntijoiden ja sisäisten asiantuntijoiden ansioluetteloita ei julkaista viraston verkkosivustolla; kehottaa virastoa julkaisemaan nämä ansioluettelot verkkosivustollaan viipymättä;

Sisäinen valvonta

20.

panee tyytyväisenä merkille viraston sisäisestä valvontajärjestelmästään tekemän arvioinnin, jossa todettiin, että kaikki sisäisen valvonnan periaatteet ovat käytössä ja toimivat ja että niissä on vähäisiä puutteita, joiden korjaamiseksi on jo suunniteltu toimenpiteitä;

21.

panee merkille viraston uuden oikeudellisen kehyksen täytäntöönpanon rajoitetun tarkastelun; korostaa, että tammikuussa 2021 toimitettuun lopulliseen tarkastuskertomukseen sisältyi kaksi sisäisen tarkastuksen suositusta, joista yksi koski viraston oma-aloitteisia toimia operatiivisten tehtävien hoitamisessa ja toinen viraston tarvetta päivittää riskinhallintarekisteriään; panee merkille, että helmikuussa 2021 toimitetun viraston toimintasuunnitelman mukaan ensimmäistä suositusta varten suunnitellut toimet olivat käynnissä, kun taas toista suositusta varten suunnitellut toimet on merkitty loppuun saatetuiksi; kehottaa virastoa panemaan täysimääräisesti täytäntöön kaikki sisäisen tarkastuksen suositukset ja raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle saavutetusta edistyksestä;

22.

panee merkille viraston uuden sisäisen valvonnan kehyksen täytäntöönpanon rajoitetun tarkastelun; korostaa, että toukokuussa 2021 toimitetussa lopullisessa tarkastuskertomuksessa sisäinen tarkastus suositteli virastolle iCAT-kyselytutkimuksen tekemistä pehmeiden valvontamenetelmien arvioinnin tehostamiseksi osana sisäisen valvontakehyksen kokonaisarviointia; panee merkille, että toukokuussa 2021 toimitetun viraston toimintasuunnitelman mukaan sisäinen iCAT-kyselytutkimus oli suunniteltu toteutettavaksi vuonna 2022; kehottaa virastoa jatkamaan kaikkien sisäisen tarkastuksen suositusten täytäntöönpanoa ja raportoimaan tästä vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle;

23.

panee merkille, että vuonna 2021 Euroopan tietosuojavaltuutettu teki viraston tietosuojatoimien ensimmäisen tietosuojatarkastuksen, jossa tietosuojavaltuutettu totesi, että yleisesti ottaen virasto noudatti tietosuojakehystä tyydyttävällä tavalla eikä kriittisiä ongelmia ollut;

Digitalisaatio ja vihreä siirtymä

24.

panee merkille, että virasto käynnisti vuonna 2021 ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmän (EMAS) / ISO 14001 -standardin vaatimusten noudattamista koskevan kehyksen täytäntöönpanon; panee tyytyväisenä merkille, että viraston energiapalvelujen tarjoajien mukaan 70 prosenttia sen käyttämästä energiasta on peräisin uusiutuvista energialähteistä; panee lisäksi merkille, että virasto järjesti osana unionin viherryttämisverkostoa (Greening network) vuonna 2021 julkisen tarjouskilpailun ympäristöasioiden hallintajärjestelmästä sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja kompensointia koskevista palveluista;

25.

panee merkille, että virasto käynnisti vuonna 2021 useita tieto- ja viestintätekniikan hankkeita, jotka koskivat muun muassa videokokouslaitteita, korjaavien toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja sähköisen rekrytoinnin työkaluja; panee tyytyväisenä merkille, että virasto käynnisti videokokouslaitteiden osalta hankkeen, jolla lisätään saatavilla olevien tulkkauskielten määrää ja parannetaan viraston videokokousten käyttäjäkokemusta;

26.

pitää myönteisinä viraston jatkuvia toimia turvallisuuslokien seuraamiseksi ja mahdollisiin kyberturvallisuuspoikkeamiin reagoimiseksi; panee merkille, että virasto allekirjoitti vuonna 2021 EU:n toimielinten, elinten ja virastojen tietotekniikan kriisiryhmän (CERT-EU) kanssa yhteisymmärryspöytäkirjan kyberturvallisuustuen ja lokitietojen seurannan parantamiseksi; panee lisäksi merkille, että virasto ennakoi tulevan kyberturvallisuusasetuksen täytäntöönpanoa ja kehittää parhaillaan kyberturvallisuusrakennetta sitä varten; kehottaa virastoa jatkamaan tiedottamista budjettivallan käyttäjälle asian edistymisestä;

27.

pitää myönteisenä viraston osallistumista pilottina komission prosessiin nykyaikaistetun kirjanpito- ja varainhoitojärjestelmän (SUMMA) käyttöönottamiseksi; panee merkille, että vuonna 2021 virasto tarjosi keskeisille käyttäjille tukea SUMMA-järjestelmän käyttöönoton eri vaiheissa vaatimusten analysoinnista ja määrittelystä testaukseen, tietojen siirtämiseen ja vuonna 2022 tapahtuvaan käyttöönottoon;

28.

suhtautuu myönteisesti viraston vuonna 2021 toteuttamiin toimiin, joilla käynnistettiin keskeiset valmistelevat aloitteet Eurojustin uuden asianhallintajärjestelmän käyttöönottoa varten ja jotka liittyivät digitaalista tietojenvaihtoa rajatylittävissä terrorismitapauksissa koskevaan lainsäädäntöehdotukseen; korostaa, että samassa yhteydessä kun tulevassa lainsäädännössä osoitetaan uusia tehtäviä, on annettava koordinoidusti myös riittävät henkilö- ja talousarvioresurssit, ja toteaa tämän edellyttävän samalla kohtuullista joustavuutta, jotta vältetään tilanteet, joissa resursseja jaetaan liian myöhään;

Toiminnan jatkuvuus covid-19-kriisin aikana

29.

panee merkille, että vuonna 2021 viraston toiminnan jatkuvuutta käsittelevä työryhmä kokoontui edelleen viikoittain varmistamaan, että mahdollisiin viraston työhön kohdistuviin vaikutuksiin puututaan ennakoivasti; panee merkille, että virasto toteutti joitakin korjaavia toimia, kuten määrärahasiirtoja ja keskeisten tulosindikaattorien tavoitteiden vuosittaisen tarkistamisen aloilla, joihin covid-19-pandemia edelleen vaikutti;

30.

panee merkille, että vuonna 2021 pidetyistä koordinointikokouksista 83 prosenttia järjestettiin verkossa ja seitsemän prosenttia hybridimuotoisina; panee merkille, että virasto on sitoutunut pitämään tietyn vähimmäisosuuden koordinointikokouksista verkossa tai hybridimuotoisina ja järjestämään valintamenettelyjä etäyhteydellä;

Muita huomautuksia

31.

panee merkille, että virasto tehosti edelleen tietosuojavaatimusten noudattamista; muistuttaa, että viraston verkkosivustolle luotiin käsittelytoimia koskeva rekisteri virastoa koskevan asetuksen 57 artiklan mukaisesti; panee merkille, että vuoden 2021 lopussa sen verkkosivustolla oli julkaistu 82 tietuetta käsittelytoimista; korostaa, että tietosuojavastaava vastaanotti ja käsitteli vuoden aikana kuusi pyyntöä saada tutustua henkilötietoihin;

32.

kehottaa virastoa tehostamaan toimiaan ja raportoimaan asiaankuuluvista tuloksellisuustiedoista unionin kansalaisille ja suurelle yleisölle selkeällä ja saavutettavalla kielellä; kehottaa virastoa varmistamaan suuremman avoimuuden ja julkisen vastuuvelvollisuuden hyödyntämällä paremmin tiedotusvälineitä ja sosiaalisen median kanavia;

33.

(2) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0190.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/440

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1933,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisestä

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (06248/2023 – C9-0102/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virastosta (Eurojust) ja neuvoston päätöksen 2002/187/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta 14. marraskuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1727 (4) ja erityisesti sen 63 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0122/2023),

1.	hyväksyy Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisen;

2.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) hallintojohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 295, 21.11.2018, s. 138.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/441

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1934,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä keskukselle (06248/2023 – C9-0103/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS, 2009/934/YOS, 2009/935/YOS, 2009/936/YOS ja 2009/968/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta 11. toukokuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/794 (4) ja erityisesti sen 60 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0138/2023),

1.	myöntää Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) pääjohtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 135, 24.5.2016, s. 53.

(1) EUVL C 162, 13.4.2022, s. 16.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/443

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1935,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0138/2023),

toteaa, että Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2021 oli 178 310 917 euroa, mikä merkitsee 12,41 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna; toteaa, että viraston talousarvio rahoitetaan pääasiassa unionin talousarviosta;

B.	ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut kertomuksessaan viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2021 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja asianmukaiset (sääntöjenmukaiset);

Talousarvio- ja varainhallinto

panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2021 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 98,72 prosenttia eli 0,72 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2020; panee merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 83,51 prosenttia, mikä merkitsee 1,58 prosentin vähennystä vuoteen 2020 verrattuna;

panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuimen huomautus, jossa korostetaan virastolla olevia maksuviivästyshaasteita, on edelleen ajankohtainen; on samaa mieltä tilintarkastustuomioistuimen kanssa siitä, että virasto vaarantaa maineensa tämän toistuvan puutteen vuoksi; panee merkille viraston pyrkimykset vähentää maksuviivästyksiään; on tyytyväinen siihen, että vuonna 2021 maksuviivästysten osuus oli 7,8 prosenttia, kun se vuonna 2020 oli 32,8 prosenttia; panee tyytyväisenä merkille, että virasto on sitoutunut saavuttamaan vuonna 2022 tason, jossa maksuviivästysten osuus on enintään 5 prosenttia, muun muassa seuraamalla kuukausittain tulosindikaattoria ja toteuttamalla muita lieventäviä toimia; panee merkille, että vuodelta 2021 vuodelle 2022 siirretyt nykyiseen talousarvioon liittyvät määrärahat olivat suhteellisen korkealla tasolla (15,20 prosenttia eli 25,7 miljoonaa euroa); pyytää virastoa jatkamaan toimiaan ja käsittelemään tämän asian vuotuisperiaatetta täysimääräisesti noudattaen;

Tuloksellisuus

panee tyytyväisenä merkille, että virasto käyttää tiettyjä toimenpiteitä keskeisinä tulosindikaattoreina, joilla arvioidaan sen toiminnasta saatavaa lisäarvoa, ja muita toimenpiteitä, joilla parannetaan sen talousarviohallintoa; panee merkille, että vuonna 2021 virasto seurasi yhteensä 44:ää organisaation tulosindikaattoria, joista 33:lla saavutettiin tai ylitettiin asetetut tavoitteet;

on tyytyväinen viraston edistymiseen vuoden 2020 jälkeistä aikaa koskevassa Europolin strategiassa asetettujen viiden monivuotisen strategisen painopisteen saavuttamisessa; panee erityisesti merkille SIRENE-toimiston perustamisen, operatiivista analyysia varten perustetun data-analyysiportaalin, johon sisältyy uusia ominaisuuksia sisäänrakennetun tietosuojan parantamiseksi, ja viraston säännöllisen tuen neljälle suurelle Horisontti 2020 -innovaatiohankkeelle; panee lisäksi merkille, että vuonna 2021 hyväksyttiin viraston tiedonhallintastrategian täytäntöönpanosuunnitelma, jolla pyritään saavuttamaan kahdeksan strategista tavoitetta toimilla ja tehtävillä, joita äskettäin perustettu tiedonhallintayksikkö seuraa ja joista se raportoi säännöllisesti;

tuo esille, että vuonna 2021 toimien määrä oli 2 519 eli 9 prosenttia suurempi kuin vuonna 2020; nostaa lisäksi esiin erinomaiset tulokset useilla aloilla, kuten Europolin tietojärjestelmän (EIS) ja QUESTin (Query Europol System) käytössä, joissa tehtiin vuonna 2021 yli 12 miljoonaa hakua, mikä merkitsee 20 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna; panee merkille käyttäjien antamat myönteiset arviot viraston vuonna 2021 tekemissä käyttäjätyytyväisyystutkimuksissa, jotka koskivat useita sen toimia;

panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2021 Euroopan terrorismintorjuntakeskus tuki yhteensä 1 010:tä terrorismintorjunnan alan operaatiota, mikä ylittää selvästi 650 operaation vuotuisen tavoitteen; panee merkille, että unioni teki Yhdysvaltojen kanssa tehdyn terrorismin rahoituksen jäljittämisohjelmaa koskevan sopimuksen puitteissa 104 hakupyyntöä vuonna 2021, kun edellisenä vuonna niitä tehtiin 174;

pitää myönteisenä rikollisuuden ja terrorismin vastaisen Länsi-Balkanin kumppanuuden puitteissa toteutettuja viraston toimia, erityisesti Sarajevossa järjestettyä ensimmäistä operatiivisten koulutustarpeiden analysointia käsittelevää työpajaa ja sen jälkeen Budapestissa järjestettyä terrorismin rahoituksen torjuntaan keskittynyttä alueellista koulutuskurssia sekä useita työpajoja ja verkkoseminaareja;

suhtautuu myönteisesti terrorismin torjunnan alan rajatylittäviin aloitteisiin erityisesti Länsi-Balkanin, Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan maiden (MENA) sekä Turkin kanssa; panee erityisesti merkille komission muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston järjestämät Euroopan terrorismintorjuntakeskuksen ja kaikkien Länsi-Balkanin kumppaneiden väliset kokoukset, joissa keskusteltiin Länsi-Balkanin yhteisen terrorisminvastaisen toimintasuunnitelman edistymisestä ja sen täytäntöönpanoa koskevasta kertomuksesta; panee merkille Euroopan terrorismintorjuntakeskuksen osallistumisen useisiin työpajoihin, konferensseihin ja kokouksiin, joita järjestivät Euroopan ulkosuhdehallinnon MENA-alueen edustustot, arabimaiden sisäministereiden neuvosto ja Counter Terrorism MENA -hanke; kannustaa virastoa jatkamaan rajatylittävää yhteistyötä kolmansien maiden kanssa terrorismin torjunnan alalla;

panee tyytyväisenä merkille, että virasto pyrkii tiiviiseen yhteistyöhön muiden unionin elinten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa kaikkien unionin kansalaisten turvallisuusetujen takaamiseksi; panee tyytyväisenä merkille, että virasto on tehnyt Sentinel-operaatiossa yhteistyötä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) kanssa OLAFin liityttyä operaatioon, Euroopan syyttäjänviraston kanssa niin ikään Sentinel-operaatiossa unionin covid-19-elpymisvaroihin liittyvien petosten torjumiseksi ja Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston (CEPOL) kanssa eri tavoin, kuten koulutustilaisuuksissa ja konferensseissa; kehottaa virastoa jatkamaan vahvojen yhteyksien luomista muihin asiaan liittyviin unionin toimielimiin; kehottaa virastoa tutkimaan keinoja resurssien ja/tai henkilöstön jakamiseksi päällekkäisissä tehtävissä muiden vastaavia toimia toteuttavien virastojen, erityisesti CEPOLin, kanssa;

10.

pitää myönteisenä Europolin tietosuoja-asiantuntijoiden verkoston perustamista ja toteaa, että verkoston välityksellä esitellään tietosuojaan liittyviä hankkeita, parhaita käytäntöjä ja tapahtumia lainvalvonnan yhteydessä;

11.

panee merkille viraston ja Euroopan tietosuojavaltuutetun vuonna 2021 tekemän yhteistyön, jonka puitteissa Europolista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/794 (2), jäljempänä ’Europol-asetus’, 39 artiklassa edellytetyt ennakkokuulemista koskevat toimet lisääntyivät; panee lisäksi merkille, että virasto on pannut täysimääräisesti täytäntöön ja arvioinut kaikki toimet (lukuun ottamatta yhtä kesken olevaa teknistä täytäntöönpanoa), jotka sisältyvät viraston toimintasuunnitelmaan, jonka se laati jatkotoimena Euroopan tietosuojavaltuutetun 18. syyskuuta 2020 tekemälle päätökselle suurten ja monimutkaisten tietoaineistojen käsittelystä; panee lisäksi merkille, että arviolta 25 henkilöstön jäsentä (kolme prosenttia viraston henkilöstöstä) on osoitettu tehtäviin, joilla vastataan tietosuojan valvontaan ja varmistamiseen liittyviin toimiin; panee kuitenkin merkille, että Euroopan tietosuojavaltuutettu pyysi syyskuussa 2022 Euroopan unionin tuomioistuinta kumoamaan muutetun Europol-asetuksen kaksi säännöstä; panee kyseisen kumoamista koskevan Euroopan tietosuojavaltuutetun pyynnön johdosta tyytyväisenä merkille jäsenvaltioiden, operatiivisten yhteistyökumppaneiden ja viraston toteuttamat toimet, koska näiden artiklojen osalta pyyntöjä ei esitetty ja kaikille ennen muutetun Europol-asetuksen voimaantuloa tallennetuille tiedoille on tällä välin osoitettu rekisteröityjen ryhmä;

12.

on huolissaan erityisesti yhdestä virastoa vastaan tehdystä yksittäisestä valituksesta Euroopan tietosuojavaltuutetulle, joka koskee pääsyn epäämistä henkilötietoihin; panee merkille, että tietosuojavaltuutetun ja viraston käymän vuoropuhelun jälkeen tietosuojavaltuutettu teki päätöksen, jossa virastoa ohjeistetaan noudattamaan rekisteröidyn pyyntöä kaksi vuotta valituksen tekemisen jälkeen; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tämän tilanteen edistymisestä ja noudattamaan täysimääräisesti henkilötietojen suojaa koskevia velvoitteitaan;

13.

pitää myönteisenä, että perusoikeusviraston kanssa allekirjoitettiin yhteisymmärryspöytäkirja, joka auttaisi varmistamaan, että virasto noudattaa perusoikeuksia;

Henkilöstöpolitiikka

14.

panee tyytyväisenä merkille, että 31. joulukuuta 2021 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 99,80 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 615 väliaikaisesta toimesta 614 oli täytettynä (kuten vuonna 2020); panee merkille, että vuonna 2021 viraston palveluksessa oli lisäksi 214 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 59 kansallista asiantuntijaa ja hyväksyttyjä toimia oli vastaavasti 235 ja 71; panee merkille, että virastossa on neljä kansallisten asiantuntijoiden ryhmää, joista kolmesta ei aiheudu lainkaan tai aiheutuu vain vähän kuluja viraston talousarviolle, ja toteaa, että näissä ryhmissä oli 91 henkilöä ja kansallisten asiantuntijoiden kokonaismäärä vuonna 2021 oli siten 150;

15.

on tyytyväinen siihen, että viraston avoimien työpaikkojen osuus oli vuonna 2021 alhainen (0,2 prosenttia), mikä on selvästi alle vuotuisen tavoitteen (avoimien työpaikkojen osuus enintään 2 prosenttia), sekä siihen, että vaihtuvuus laski 10,9 prosentista vuonna 2020 6,9 prosenttiin vuonna 2021; panee lisäksi merkille, että virasto seuraa säännöllisesti näitä indikaattoreita suhteessa vuotuisiin tavoitteisiin; panee tyytyväisenä merkille, että virasto on pyrkinyt vähentämään suurta vaihtuvuutta toteuttamalla useita toimenpiteitä, kuten sisäiset etenemismahdollisuudet, joustavan työaikajärjestelmän tai koulutus- ja kehitysmahdollisuudet; toteaa kuitenkin, että tietyissä rajatuissa tehtävissä lainvalvontatyön keskeisellä alalla sopimusten enimmäiskesto on yhdeksän vuotta;

16.

panee merkille, että sukupuolijakauma vuonna 2021 oli seuraava: ylemmässä ja keskijohdossa 83 prosenttia oli miehiä (29 miestä ja kuusi naista), hallintoneuvostossa 79 prosenttia oli miehiä (44 miestä ja 12 naista) ja henkilöstössä 65 prosenttia oli miehiä (541 miestä ja 288 naista); on huolissaan naisten osuuden vähenemisestä johtotehtävissä: vuonna 2021 se oli 17 prosenttia, kun se vuonna 2020 oli 21 prosenttia; toteaa, että vastuu sukupuolten tasapuolisen edustuksen varmistamisesta hallintoneuvoston jäsenistössä on jäsenvaltioilla; kehottaa jälleen virastoa ja jäsenvaltioita varmistamaan tulevaisuudessa tasapuolisemman sukupuolijakauman hallintoneuvostossa, viraston johdossa ja henkilöstössä; muistuttaa myös, että on tärkeää varmistaa tasapainoinen maantieteellinen edustus viraston johdossa ja henkilöstössä;

17.

panee merkille viraston vastauksen, jonka mukaan vuonna 2021 tehtiin yksi hallinnollinen tutkimus väitteistä, jotka koskivat työpaikkakonflikteihin liittyvää häirintää; panee lisäksi merkille, että hallinnollinen tutkimus saatiin päätökseen kesäkuussa 2022 eikä päätöstä ollut tehty siihen mennessä, kun vastuuvapauden myöntävä viranomainen sai viraston vastauksen 16. syyskuuta 2022; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asiassa tehdystä päätöksestä ja sen jälkeisistä toimista; panee lisäksi merkille, että vuonna 2021 tuomioistuimen käsiteltäväksi ei tuotu yhtään viraston henkilöstöä koskevaa häirintätapausta;

18.

on huolissaan viraston vuonna 2021 ilmoittamista kahdeksasta työuupumustapauksesta; muistuttaa kuitenkin, että tämä on alle yksi prosentti viraston koko henkilöstöstä; panee tyytyväisenä merkille, että virasto toteutti useita ennaltaehkäiseviä toimia, mukaan lukien työterveyttä ja elintapoja koskevan neuvonnan tarjoaminen, osa-aikatyö lääketieteellisistä syistä, mielenterveystarkastukset, joustavaa työaikaa koskevat vaihtoehdot ja erityiset tapaamiset henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi;

19.

pitää myönteisenä viraston vuoden 2020 jälkeistä aikaa koskevan ihmisoikeusstrategian sekä monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta koskevan strategian hyväksymistä; panee lisäksi tyytyväisenä merkille sisäisen tarkastuksen vuonna 2021 tekemät monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja inklusiivisuutta koskevat tarkastukset sekä viraston eettisen kehyksen uudelleentarkastelun; on tyytyväinen näiden tarkastusten myönteisiin päätelmiin;

20.

panee tyytyväisenä merkille, että sen jälkeen, kun SYSPER-henkilöstöhallintojärjestelmä avattiin viraston koko henkilöstölle, virasto on ottanut käyttöön perusmoduulit sekä useimmat valinnaiset moduulit; toteaa, että uusien moduulien täytäntöönpano on käynnissä; kehottaa virastoa jatkamaan henkilöstöhallintoa koskevien toimiensa digitalisointia;

Julkiset hankinnat

21.

panee merkille, että vuonna 2021 viraston vuotuisen hankintasuunnitelman täytäntöönpanoaste oli 79 prosenttia, ja että virasto toteutti 10 hankintamenettelyä, jotka koskivat yli 15 000 euron sopimuksia ja joiden kokonaisarvo oli 58 314 000 euroa; panee erittäin huolestuneena merkille, että yksi arvoltaan 405 000 euron sopimus tehtiin neuvottelumenettelyllä julkaisematta etukäteen hankintailmoitusta; kehottaa virastoa noudattamaan täysimääräisesti kaikkia hankintailmoitusten julkaisemiseen sovellettavia kynnysarvosäännöksiä;

22.

pitää myönteisenä, että julkisten hankintamenettelyjen digitalisointi on osa viraston hankintapolitiikkaa ja varainhoitoyksikön strategiaa; panee tyytyväisenä merkille, että virasto käyttää sähköisiä hankintavälineitä, kuten eNotices-, eSubmission- ja eTendering-sovelluksia, joista viimeksi mainittua sovelletaan myös arvoltaan keskisuuriin menettelyihin vuodesta 2022 alkaen; panee tyytyväisenä merkille, että virasto on perehtymässä julkisten hankintojen hallinnointivälineeseen, joka on tarkoitus ottaa käyttöön tammikuussa 2023; kannustaa virastoa jatkamaan hankintamenettelyjensä digitalisointia ja tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle, miten se on edistynyt asiassa;

23.

pitää myönteisenä viraston osallistumista 16:een muiden hankintaviranomaisten järjestämään toimielinten väliseen hankintamenettelyyn; kannustaa virastoa jatkamaan osallistumistaan tällaisiin menettelyihin tehokkuuden lisäämiseksi ja mittakaavaetujen saavuttamiseksi;

24.

panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan kaikki tilintarkastustuomioistuimen aiempina vuosina esittämiin hankintoja ja sopimushallintaa koskeviin huomautuksiin liittyvät jatkotoimet on saatettu päätökseen;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

25.

panee merkille viraston nykyiset toimet ja jatkuvat pyrkimykset, joiden tarkoituksena on varmistaa avoimuus, eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta, väärinkäytösten paljastajien suojelu ja häirinnän torjuminen; panee tyytyväisenä merkille, että hallintoneuvoston jäsenten ja ylimmän johdon sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset ja ansioluettelot julkaistaan viraston verkkosivustolla; kiittää virastoa erityisesti siitä, että se on yksi yhdeksästä virastosta, jotka olivat ottaneet käyttöön omat sisäiset sääntönsä paikkaamaan sitä, ettei unionin oikeudessa säännellä virastojen hallintoneuvostojen jäsenten toimintaa, ja toteaa, että virasto soveltaa siten mahdollisten pyöröovitilanteiden käsittelyyn lainsäädännön asettamia vähimmäisvaatimuksia tiukempia vaatimuksia;

26.

panee merkille, että virasto arvioi vuosien 2019 ja 2021 välillä kahta tapausta, joissa saattoi esiintyä eturistiriitoja siitä syystä, että korkeassa virka-asemassa oleva henkilöstön jäsen otti vastaan uuden työpaikan viraston ulkopuolelta; panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen havainnon, jonka mukaan yhdessä näistä tapauksista virasto ei tehnyt päätöstä henkilöstösääntöjen 16 artiklassa säädetyssä määräajassa ja antoi siten käytännössä asianomaiselle henkilölle luvan ottaa vastaan uusi työpaikka rajoituksetta; panee viraston vastauksesta merkille tapauksen jälkiarvioinnin vahvistaneen, ettei virasto ollut eturistiriitatilanteessa; kehottaa virastoa kuitenkin noudattamaan kaikkia henkilöstösääntöjen säännöksiä ja soveltamaan kattavasti ja tehokkaasti oikeudellista kehystä, jota sovelletaan mahdollisten pyöröovitilanteiden ja niihin liittyvien eturistiriitojen riskin käsittelyyn;

27.

panee merkille raportit viraston ja Frontexin yhteistyöstä rajavartio-operaatioiden alalla, erityisesti Frontexin ”henkilötietojen käsittely riskianalyysiä varten” -ohjelmaa koskevien havaintojen yhteydessä; muistuttaa, että viraston ja muiden oikeus- ja sisäasioiden virastojen välisen yhteistyön olisi oltava täysin avointa, sitä olisi valvottava asianmukaisesti ja sen vastuuvelvollisuus olisi varmistettava; kehottaa virastoa toteuttamaan toimenpiteitä, joilla varmistetaan unionin avoimuussääntöjen täysimääräinen noudattaminen sekä perusoikeuksien, tietosuojanormien ja vastuuvelvollisuuden toteutuminen, myös tehtäessä yhteistyötä muiden oikeus- ja sisäasioiden virastojen ja kumppanien kanssa; katsoo, että viraston ja kolmansien osapuolten välisten kokousten ja keskustelujen julkistaminen silloin, kun tällaisia tietoja voidaan julkistaa niiden operatiivista toimintaa vaarantamatta, auttaa lisäämään avoimuutta; pitää myönteisenä viraston perusoikeusvastaavan nopeaa nimittämistä ja toteaa, että tämä tehtävä otettiin käyttöön 28. kesäkuuta 2022 voimaan tulleella Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2022/991 (3), jolla muutettiin Europol-asetusta;

Sisäinen valvonta

28.

panee merkille, että komission sisäinen tarkastus (IAS) sai päätökseen viraston sopimushallintaa koskevan tarkastuksensa ja antoi neljä tärkeäksi luokiteltua suositusta; kehottaa virastoa toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet näiden suositusten täytäntöönpanemiseksi; kehottaa virastoa panemaan täysimääräisesti täytäntöön kaikki sisäisen tarkastuksen henkilöstöhallintoa, etiikkaa ja tietoturvaa koskevissa aiemmissa tarkastuksissa antamat tärkeiksi luokitellut suositukset, joita ei vielä ole pantu täytäntöön, ja tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle edistymisestään tässä asiassa;

29.

panee merkille, että viraston sisäisen valvonnan kehyksen osatekijät olivat läsnä ja toimivat integroidusti koko virastossa ja että sisäisen valvonnan järjestelmä vähensi tehokkaasti hyväksyttävälle tasolle riskiä siitä, että viraston toimintaa, raportointia ja vaatimustenmukaisuutta koskevia vuotuisia ja monivuotisia tavoitteita ei saavuteta; panee merkille, että virasto on edistynyt hyvin sisäisen tarkastuksen tarkastussuositusten jatkotoimissa ja toteaa, että kaikkien vuoden 2015 jälkeen annettujen kriittisten ja erittäin tärkeiden suositusten, jotka oli määrä toteuttaa vuonna 2021, täytäntöönpanoaste on 87 prosenttia (yhteensä 381 suositusta);

30.

panee merkille, että sisäinen tarkastus sai vuonna 2021 päätökseen myös kolme tarkastustoimeksiantoa, jotka koskivat viraston ympärivuorokautista operatiivista tukea, ABAC-järjestelmässä myönnettyjen käyttöoikeuksien validointia ja viraston asiakirjaforensiikkaa, ja toteaa, että näiden johdosta annettiin 32 suositusta, joista kaksi on luokiteltu ”kriittiseksi” ja kaksi ”erittäin tärkeäksi”; panee huolestuneena merkille sisäisen tarkastuksen suorittaman viraston varojen hallinnointia koskevan tarkastuksen, jossa annettiin 39 suositusta, joista viisi on luokiteltu ”kriittiseksi” ja 15 ”erittäin tärkeäksi”; kehottaa virastoa panemaan sisäisen tarkastuksen suositukset täytäntöön sovitussa aikataulussa ja tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asian edistymisestä;

31.

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen neljä suositusta, jotka se esitti vuonna 2021 antamassaan erityiskertomuksessa viraston jäsenvaltioille antaman tuen vaikuttavuudesta muuttajien salakuljetuksen torjunnassa; kehottaa virastoa panemaan tilintarkastustuomioistuimen suositukset täytäntöön sovitussa aikataulussa ja tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asian edistymisestä;

Digitalisaatio ja vihreä siirtymä

32.

panee merkille viraston vuonna 2021 toteuttamat erilaiset tieto- ja viestintätekniikan kehittämistoimet tietojenvaihdon, hakujen, ristiintarkistusten ja tiedonhallinnan sekä tietojärjestelmien hyväksymisen aloilla; panee lisäksi merkille viraston edistymisen unionin laajuisessa yhteentoimivuudessa ja pääsyssä unionin laaja-alaisiin tietojärjestelmiin, viraston kyberturvallisuuden parantamiseksi toteutetut toimenpiteet ja muut aloitteet, kuten viraston hybridipilvistrategian hyväksymisen, biometriikkaa hyödyntävän kasvojentunnistusvälineen valinnan ja sähköisen allekirjoitustyökalun käyttöönoton sisäisiä asiakirjoja varten;

33.

panee huolestuneena merkille, että viraston julkiseen verkkosivustoon kohdistui vuonna 2021 kaksi hajautettua palvelunestohyökkäystä; panee tyytyväisenä merkille, että nämä hyökkäykset aiheuttivat vain vähäisiä häiriöitä;

34.

kannustaa virastoa työskentelemään tiiviissä yhteistyössä Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston ja EU:n toimielinten, elinten ja virastojen tietotekniikan kriisiryhmän kanssa ja tekemään säännöllisiä riskinarviointeja tietotekniikkainfrastruktuuristaan ja varmistamaan kyberpuolustuksensa säännölliset tarkastukset ja testit; kehottaa virastoa tarjoamaan koko henkilöstölleen säännöllisesti päivitettäviä kyberturvallisuuteen liittyviä koulutusohjelmia;

35.

on tyytyväinen siihen, että virasto sai EMAS- ja ISO 14001:2015 -sertifikaatit vuonna 2021; panee tyytyväisenä merkille viraston pyrkimykset vähentää tai kompensoida hiilidioksidipäästöjään eri keinoilla alkaen sähkön ostamisesta 100-prosenttisesti uusiutuvista lähteistä henkilöstön tiedotustoimiin saakka; panee merkille, että yli 15 000 euron sopimuksissa virasto ottaa huomioon ympäristönäkökohdat; panee tyytyväisenä merkille, että virasto seuraa ympäristövaikutuksiaan sen vuotuiseen toimintakertomukseen sisältyvillä ympäristöindikaattoreilla;

Toiminnan jatkuvuus covid-19-kriisin aikana

36.

panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2021 viraston kriisinhallintaryhmä jatkoi covid-19-pandemian vaikutusten hallintaa antamalla ohjeita jatkotoimista ja pitämällä henkilöstön säännöllisesti ajan tasalla; panee tässä yhteydessä merkille, että joitakin fyysistä läsnäoloa edellyttäviä toimintoja oli lykättävä tai ne oli peruutettava, kun taas suurin osa muusta kuin operatiivisesta henkilöstöstä jatkoi pääsääntöisesti etätyötä; pitää myönteisenä, että virasto on hyväksynyt toiminnan vaikutusanalyysin, jossa esitetään myös covid-19-kriisistä ja vuoden 2020 sähkökatkoksesta saadut kokemukset;

Muita huomautuksia

37.

panee merkille, että viraston aktiivisuutta vaikutukseltaan merkittävissä verkkomedioissa ja kävijöiden määrää viraston verkkosivustolla koskevat mittaustiedot parantuivat vuonna 2021, ja panee merkille viraston pyrkimykset lisätä yleistä näkyvyyttään haastattelujen ja lehdistötiedotteiden avulla; kannustaa virastoa jatkamaan tiedotusta työstään, tutkimuksestaan ja toimistaan;

38.

kehottaa virastoa keskittymään toimintansa tulosten levittämiseen suurelle yleisölle ja pyrkimään tavoittamaan yleisön sosiaalisen median ja muiden viestintäkanavien avulla; pitää tässä yhteydessä myönteisinä viraston nykyisiä pyrkimyksiä sen toiminnan tunnettuuden lisäämiseksi;

39.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/794, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS, 2009/934/YOS, 2009/935/YOS, 2009/936/YOS ja 2009/968/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 135, 24.5.2016, s. 53).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/991, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2022, asetuksen (EU) 2016/794 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse Europolin yhteistyöstä yksityisten osapuolten kanssa, Europolin suorittamasta henkilötietojen käsittelystä rikostutkintojen tukemiseksi sekä Europolin roolista tutkimuksessa ja innovoinnissa (EUVL L 169, 27.6.2022, s. 1).

(4) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0190.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/449

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1936,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisestä

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä keskukselle (06248/2023 – C9-0103/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0138/2023),

1.	hyväksyy Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisen;

2.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 135, 24.5.2016, s. 53.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/450

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1937,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (06248/2023 – C9-0105/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta 15. helmikuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 168/2007 (4) ja erityisesti 21 sen artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0141/2023),

1.	myöntää Euroopan unionin perusoikeusviraston johtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan unionin perusoikeusviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 53, 22.2.2007, s. 1.

(1) EUVL C 141, 29.3.2022, s. 60.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/452

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1938,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin perusoikeusviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0141/2023),

toteaa, että Euroopan unionin perusoikeusviraston tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2021 oli 24 860 491 euroa, mikä merkitsee 2,87 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna; toteaa, että viraston talousarvio rahoitetaan lähes yksinomaan unionin talousarviosta;

B.	ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut kertomuksessaan viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2021 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja asianmukaiset (sääntöjenmukaiset);

Talousarvio- ja varainhallinto

panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2021 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 100 prosenttia eli sama kuin vuonna 2020; panee merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 70,95 prosenttia, mikä merkitsee hienoista 0,1 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna;

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan virasto siirsi 7 miljoonaa euroa (27 prosenttia) vuoden 2021 maksusitoumusmäärärahoista vuodelle 2022 ja että tästä määrästä 96 prosenttia liittyi operatiivisiin toimiin; korostaa tilintarkastustuomioistuimen jälleen esittämää näkemystä, että siirtojen suuri määrä viittaa rakenteellisiin ongelmiin viraston talousarvion toteuttamisessa ja on vastoin talousarvion vuotuisperiaatetta; panee merkille, että tämä on toistuva ongelma; panee merkille viraston vastauksen, jonka mukaan siirtojen suuri määrä johtuu pääasiassa viraston ydintoimintojen luonteesta, mukaan lukien toiminnot, jotka kestävät useita kuukausia ja saattavat jatkua vuoden lopun jälkeen, ja viraston talousarvion toteutuman taso oli yli 99 prosenttia; pitää myönteisinä viraston toimia sen talousarviosuunnittelun parantamiseksi ja sitä, että se on ottanut käyttöön seuraavalle vuodelle tehtävien suunniteltujen siirtojen seurantavälineen; kehottaa virastoa jatkamaan siirtojensa määrän seurantaa ja parantamaan talousarvion toteutussyklejään;

pitää valitettavana, ettei viraston henkilöstötaulukkoa ole lisätty vuoden 2017 jälkeen ja että määrärahojen kasvu johtui pääasiassa indeksoinnista inflaatioasteen vuoksi eikä ollut oikeassa suhteessa lisääntyneeseen työmäärään ja pyyntöjen määrään etenkään sen jälkeen, kun asetus (EU) 2022/555 (2), jolla muutettiin asetusta (EY) N:o 168/2007 (3) (’perustamisasetus’), tuli voimaan ja jolla otettiin käyttöön uusia toimia oikeudellisen ja poliisiyhteistyön alalla; korostaa, että ilman taloudellisia ja henkilöstöä koskevia riittäviä resursseja virasto ei voi suorittaa kaikkia sille osoitettuja tehtäviä eikä panna täysimääräisesti täytäntöön uutta toimeksiantoaan, mikä johtaa tilanteeseen, joka saattaa vaikuttaa laadullisesti viraston työhön;

Toiminnan tuloksellisuus

panee tyytyväisenä merkille, että virastolla on käytössä osana toiminnan tuloksellisuuden mittausta keskeisten tulosindikaattoreiden järjestelmä; panee merkille, että vuonna 2021 saatiin päätökseen viraston toiminnan tuloksellisuuden mittauskehyksen ja keskeisten tulosindikaattoreiden uudelleenarviointi, jonka tarkoituksena oli saada ne vastaamaan paremmin ohjelma-asiakirjojen ja toimintakertomusten vaatimuksia ja tarpeita; panee tyytyväisenä merkille, että keskeisiin tulosindikaattoreihin nähden viraston toiminta oli erittäin tuloksellista vuonna 2021, sillä virasto ylitti lähes kaikki keskeisten tulosindikaattoreiden mukaisesti asetetut tavoitteet; panee erityisesti merkille sen toiminnan erinomaisen tuloksellisuuden, kun otetaan huomioon tieteellisten tuotosten määrä, viraston antamat panokset ja saavuttamat tulokset sekä sidosryhmien tyytyväisyys viraston järjestämiin tapahtumiin;

pitää myönteisinä viraston aloitteita synergioiden luomiseksi muiden oikeus- ja sisäasiainvirastojen kanssa useilla aloilla, mukaan lukien digitalisointi ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpano; panee tyytyväisenä merkille, että virasto oli vuonna 2021 aktiivisesti mukana yhteensä 60:ssä oikeus- ja sisäasioiden alalla toteutetussa toimessa; panee tyytyväisenä merkille viraston päätöksen osallistua eri yhteishankintamenettelyihin, kuten johtamistaitojen arvioinnista järjestetty menettely; panee erityisesti merkille viraston yhteistyön Eurojustin kanssa luettelon laatimiseksi konkreettisista toimista, joita toteutetaan yhteistä etua koskevilla aloilla (esim. eurooppalainen pidätysmääräys) vuosien 2021–2022 aikana; panee lisäksi merkille, että virasto allekirjoitti vuonna 2021 yhteistyösopimuksen tai yhteisymmärryspöytäkirjan Europolin, CEPOLin, Eurojustin ja EIGEn kanssa; pitää myönteisenä perusoikeuksiin liittyvää tukea, jota virasto on antanut Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) ja Europolin johtamille tekoälyä ja biometriaa koskeville hankkeille;

panee merkille, että virasto osallistui yhteensä noin 60:een oikeus- ja sisäasioiden alan toimeen, joista 24 koski muuttoliikettä, turvapaikka-asioita ja rajaturvallisuutta ja 16 sisäistä turvallisuutta sekä vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta; korostaa viraston Europolin ja Frontexin johtamiin tekoälyyn ja biometriikkaan liittyviin hankkeisiin antamaa tukea ja katsoo, että viraston suositukset olisi otettava huomioon;

pitää myönteisenä tukea, jota virasto on antanut Frontexille perusoikeusvalvojien ja apulaisperusoikeusvastaavan toimien luomisessa ja rekrytoinneissa; korostaa, että virasto jatkoi yhteistyötään Frontexin kanssa ja että viraston johtaja osallistui Frontexin hallintoneuvoston kokouksiin; pitää lisäksi myönteisenä aktiivista roolia, joka virastolla on ollut Frontexin perusoikeusvalvojien kouluttamisessa; palauttaa mieliin, että virasto antoi koko vuoden 2021 ajan perusoikeuksien näkökulmasta tukea Europolin ja Frontexin johtamiin tekoälyyn ja biometriikkaan liittyviin hankkeisiin;

Henkilöstöpolitiikka

panee merkille, että 31. joulukuuta 2021 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 93 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 72 väliaikaisesta toimesta 67 oli täytettynä (sama määrä hyväksyttyjä toimia kuin vuonna 2020); panee merkille, että vuonna 2021 viraston palveluksessa työskenteli lisäksi 30,1 (kokoaikavastaavaa) sopimussuhteista toimihenkilöä ja 6 (kokoaikavastaavaa) kansallista asiantuntijaa;

panee tyytyväisenä merkille viraston sukupuolijakauman, jonka mukaan sen ylemmässä johdossa oli kolme miestä (50 prosenttia) ja kolme naista (50 prosenttia), sen hallintoneuvoston 64 jäsenestä 37 oli naisia (58 prosenttia) ja sen 96:sta henkilöstön jäsenestä 49 (51 prosenttia) oli naisia;

10.

pitää myönteisenä viraston meneillään olevaa työtä, joka koskee pitkän aikavälin henkilöresurssikehyksen luomista osaamiskehystä, työmäärän arviointia ja hyvinvointikyselyä koskeneista kolmesta keskeisestä arvioinnista saatujen tulosten perusteella; pitää tässä yhteydessä myönteisenä viraston uuden henkilöstöhallinnon suunnitelman käyttöönottoa; kehottaa virastoa saattamaan päätökseen jäljellä olevat vaiheet (työntekijöitä koskeva osaamisen arviointi ja puuteanalyysi), jotta se voi ottaa käyttöön valmiuksiin perustuvan osaamisen johtamisjärjestelmän;

11.

pitää myönteisenä, että virasto otti vuonna 2021 käyttöön SYSPER-järjestelmän; panee tyytyväisenä merkille, että virasto on pannut täytäntöön yhdeksän moduulia ja valmistelee kolmen muun moduulin täytäntöönpanoa ja että sen aikomuksena on ottaa käyttöön järjestelmän perus- ja valinnaisista paketeista lisämoduuleja;

12.

panee merkille, että virasto ei kirjannut yhtään työuupumustapausta vuonna 2021; pitää myönteisenä viraston suorittamia henkilöstön hyvinvointia tukevia toimenpiteitä, kuten psykologisen tuen palvelujen tarjoaminen henkilöstölle tai kerran viikossa paikan päällä tarjottavat lääketieteellisen neuvonantajan palvelut;

Hankinnat

13.

panee merkille, että virasto käynnisti vuonna 2021 kahdeksan hankintamenettelyä (kolme avointa ja viisi neuvottelumenettelyä) ja allekirjoitti 546 sopimusta, joista kolme oli suoria sopimuksia, joiden kokonaisarvo oli 2 768 596 euroa, 480 oli erillissopimuksia tai puitesopimusten tilauslomakkeita, joiden kokonaisarvo oli 9 564 632 euroa, ja 63 oli arvoltaan vähäisiä hankintasopimuksia, joiden kokonaisarvo oli 269 428 euroa;

14.

panee tyytyväisenä merkille, että virasto käyttää hankintamenettelyissään hankintojen sähköistä ilmoittamista, sähköistä hankintamenettelyä ja tarjousten sähköistä toimittamista; kannustaa virastoa jatkamaan hankintamenettelyjensä digitalisointia ja pitää myönteisinä viraston toimia julkisten hankintojen digitaalisen hallinnointivälineen ottamiseksi käyttöön;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

15.

pitää myönteisinä viraston nykyisiä toimia ja jatkuvia pyrkimyksiä avoimuuden, eturistiriitojen ennaltaehkäisyn ja hallinnan sekä väärinkäytösten paljastajien suojelun varmistamiseksi; pitää myönteisinä viraston vuonna 2021 toteuttamia toimia, jotka koskivat erityisten työohjeiden laatimista väärinkäytösten sisäisen paljastamisen työnkulusta ja näistä ohjeista tiedottamista henkilöstölle; panee merkille, että virasto tarkisti vuonna 2021 eturistiriitojen hallintaa ja ennaltaehkäisemistä koskevan henkilöstölle tarkoitetun käytännön oppaansa; panee lisäksi merkille, että vuonna 2021 ei tehty yhtään ilmoitusta eturistiriitatapauksista tai väärinkäytösten paljastamisesta; antaa virastolle tunnustusta siitä, että se on laatinut omat sääntönsä paikatakseen sitä, että unionin lainsäädännöstä puuttuu säännöksiä, joilla säänneltäisiin sen hallintoneuvoston jäsenten toimintaa;

16.

panee tyytyväisenä merkille, että lähes kaikkien hallintoneuvoston jäsenten ja tieteellisen komitean jäsenten ansioluettelot ja sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset on julkistettu viraston verkkosivustolla; toteaa, että virasto ei kuitenkaan ole julkistanut sen johtoon kuuluvien henkilöiden ja viraston omien asiantuntijoiden ansioluetteloita; toteaa kuitenkin, että viraston verkkosivustolla on sen johtoon kuuluvien henkilöiden ja viraston omien asiantuntijoiden lyhyt esittely; kehottaa virastoa julkaisemaan vielä julkistamattomat ansioluettelot ja sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset ja pitää myönteisinä toimenpiteitä, joita on jo toteutettu riskien lieventämiseksi;

Sisäinen valvonta

17.

panee merkille, että virasto suoritti vuonna 2021 jälkitarkastuksen, jossa tarkastettiin otos pandemian ensimmäisten kuukausien aikana vuonna 2020 suoritetuista maksutapahtumista; panee merkille viraston päätelmän, jonka mukaan tarkastuksessa todettiin kaksi mahdollista vähäistä virhettä, joiden perusteella annettiin joitakin muodollisia huomautuksia, mutta mitään kriittisiä ongelmia ei havaittu; pitää myönteisenä, että virasto hyväksyi vuonna 2021 erityisen riskinarvioinnin perusteella petostentorjuntastrategiansa päivitetyn version, joka sisältää petosten ennaltaehkäisyä koskevan koulutuksen, henkilöstön tietämyksen parantamisen tiedotustilaisuuksien avulla ja petosriskiä koskevat arvioinnit;

18.

panee merkille, että virasto teki vuonna 2021 arvioinnin sen uuden sisäisen valvonnan kehyksen täytäntöönpanon tasosta; panee merkille viraston tekemän johtopäätöksen, jonka mukaan järjestelmän kaikki osatekijät ovat käytössä ja toimivat ja että periaatteiden 3, 4, 5 ja 14 osalta tarvitaan joitakin parannuksia; panee periaatteiden 3 ja 5 osalta merkille, että koko henkilöstön toimenkuvausten päivittäminen saatiin onnistuneesti päätökseen vuonna 2022 ja että ne saatiin vastaamaan komission SYSPER-järjestelmän mallia; panee periaatteen 4 osalta merkille, että osaamiskehystä pannaan parhaillaan täytäntöön, ja kehottaa virastoa nopeuttamaan toimiaan, jotta yhdennetyn sisäisen viestintäpolitiikan laatimista koskeva ulkoistaminen saadaan viimeisteltyä (periaate 14);

19.

panee poikkeuksien kirjaamista ja hyväksymistä koskevan viraston menettelyn osalta merkille, että vuonna 2021 kirjattiin neljä poikkeusta, joissa tapahtumien kokonaisarvo oli yli 5 000 euroa ja joilla ei viraston arvion mukaan ollut taloudellisia vaikutuksia;

Digitalisaatio ja vihreä siirtymä

20.

panee merkille viraston jatkuvat pyrkimykset kustannustehokkaan ja ympäristöystävällisen työpaikan varmistamiseksi; panee merkille, että virasto on sitoutunut suorittamaan arvioinnin siitä, miten se voisi pienentää ympäristöjalanjälkeään nykyisten toimitilojen tilanteen huomioon ottaen;

21.

panee merkille, että virasto otti vuosien 2020 ja 2021 välisenä aikana käyttöön pilvipalvelut (puhelin-, video- ja verkkoneuvotteluja, verkkoyhteistyötä ja asiakirjahallintaa varten) ja digitalisoi näin sisäiset varainhoidon ja muut työnkulut; pitää myönteisenä virkamatkajärjestelmän (MiPS) käyttöönottoa, sillä se edistää viraston digitalisointitoimia sekä henkilö- ja taloudellisten resurssien optimointia korvaamalla paperiasiakirjoihin perustuvia työnkulkuja ja tarjoaa viraston henkilöstölle ja henkilöstöhallinnolle paremmat valmiudet raportointiin; on lisäksi tyytyväinen viraston jatkuviin toimiin kyberturvallisuuden varmistamiseksi sekä vuonna 2021 toteutettuihin uusiin toimenpiteisiin, kuten kaksivaiheinen tunnistus, tietoliikenneyhteyden geopaikannusseuranta ja viimeisimpien tuotepäivitysten asentaminen; kannustaa virastoa työskentelemään tiiviissä yhteistyössä ENISAn (Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto) ja CERT-EU:n (unionin toimielinten, elinten ja virastojen tietotekniikan kriisiryhmä) kanssa ja tekemään säännöllisiä riskinarviointeja tietotekniikkainfrastruktuuristaan ja varmistamaan kyberpuolustuksensa säännölliset tarkastukset ja testit;

Toiminnan jatkuvuus covid-19-kriisin aikana

22.

toteaa, että toiminnanjatkuvuussuunnitelman soveltamista jatkettiin vuonna 2021 ja kaikki viraston kokoukset ja tapahtumat järjestettiin virtuaalisesti; korostaa, että yhteensä 29 suunnitellusta koulutustoimesta järjestettiin lopulta vain 13 verkkoratkaisuja käyttäen, minkä vuoksi toteutusaste jäi alhaiseksi (45 prosenttia); panee lisäksi merkille, että päätöksentekoprosessin helpottamiseksi, kun fyysisiä kokouksia ei voinut järjestää, osa hallintoneuvoston päätöksistä tehtiin kirjallisina menettelyinä; toteaa rekrytointien osalta, että virasto käytti ehdokkaiden haastattelemiseksi videoneuvotteluteknologiaa;

23.

toteaa, että virasto toteutti vuonna 2021 kaikkien kyseisen vuoden hankkeiden osalta erityisen riskinarvioinnin, jossa se otti huomioon covid-19-pandemiaan liittyvät riskit; on tyytyväinen siihen, että virasto määritti tässä yhteydessä lieventämistoimia, joilla ehkäistiin se, että suunniteltujen hanketoimien loppuun saattamiseen kohdistuisi merkittäviä vaikutuksia; korostaa, että vuoden 2021 perusoikeusfoorumi, joka oli perusoikeuksien tilaa unionissa käsittelevä lippulaivatapahtuma, järjestettiin hybridimuodossa; kannustaa virastoa hyödyntämään covid-19-pandemiasta saatuja kokemuksia käytännössä, jotta tulevaisuudessa voidaan paremmin järjestää kokoukset, tapahtumat ja haastattelut, jotka voitaisiin toteuttaa tehokkaammin etä- kuin lähimuodossa;

Muita huomautuksia

24.

panee merkille viraston jatkuvan työn sen pyrkiessä parantamaan yleistä näkyvyyttään ja läsnäoloaan verkossa useilla aloitteilla, kuten muuttoliikettä koskeva sähköinen tietopaketti, Euroopan unionin perusoikeuskirjaa koskeva verkko-oppimisväline ja perusoikeuksia käsittelevä podcast-lähetys; panee erityisesti merkille, että viraston perusoikeuksien yhteistyöalustalla mukana olevien organisaatioiden määrä kohosi vuonna 2021 yhteensä 798 organisaatioon kaikista EU:n jäsenvaltioista ja ehdokasmaista ja viraston vuonna 2021 järjestämä perusoikeusfoorumi kokosi yhteen yli 3 000 ihmistä kaikkialta maailmasta; korostaa, että virastolta tilattiin edelleen unionin virastoista eniten julkaisuja; toteaa, että virastoa koskevat viittaukset mediassa lisääntyivät 35 prosenttia;

25.

(2) Neuvoston asetus (EU) 2022/555, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2022, Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 168/2007 muuttamisesta (EUVL L 108, 7.4.2022, s. 1).

(3) Neuvoston asetus (EY) N:o 168/2007, annettu 15 päivänä helmikuuta 2007, Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta (EUVL L 53, 22.2.2007, s. 1).

(4) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0190.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/456

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1939,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisestä

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (06248/2023 – C9-0105/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta 15. helmikuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 168/2007 (4) ja erityisesti 21 sen artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0141/2023),

1.	hyväksyy Euroopan unionin perusoikeusviraston varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisen;

2.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan unionin perusoikeusviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 53, 22.2.2007, s. 1.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/457

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1940,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan raja- ja merivartioviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (06248/2023 – C9-0106/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta sekä asetusten (EU) N:o 1052/2013 ja (EU) 2016/1624 kumoamisesta 13. marraskuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1896 (4) ja erityisesti sen 116 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0142/2023),

1.	myöntää Euroopan raja- ja merivartioviraston pääjohtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan raja- ja merivartioviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 295, 14.11.2019, s. 1.

(1) EUVL C 141, 29.3.2022, s. 112.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/458

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1941,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan raja- ja merivartioviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0142/2023),

toteaa, että Euroopan raja- ja merivartioviraston, jäljempänä ’virasto’, tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2021 oli 535 245 042 euroa, mikä merkitsee 46,87 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna; toteaa, että viraston talousarvio rahoitetaan pääasiassa unionin talousarviosta;

B.	katsoo, että kaikkien unionin elinten, toimistojen ja virastojen olisi toimittava avoimesti ja oltava unionin kansalaisille kaikin puolin vastuussa niille uskotuista varoista;

C.	ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut kertomuksessaan viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2021 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja asianmukaiset (sääntöjenmukaiset);

D.	ottaa huomioon, että virasto on toteuttanut joulukuusta 2019 lähtien uutta toimeksiantoa, johon liittyy operaatioiden ja henkilöstön määrän kasvu ja joka edellyttää riittävää talousarviota;

E.	ottaa huomioon, että vuonna 2021 viraston määrärahat ja henkilöstötaulukon toteutusaste kasvoivat merkittävästi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1896 (2) nojalla laajennetun toimeksiannon vuoksi;

ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin totesi viraston tukea ulkorajojen valvontaan koskevassa erityiskertomuksessaan nro 8/2021, että viraston ensisijaisiin tehtäviin eli tilanneseurantaan, riskianalyysiin, haavoittuvuusarviointiin, yhteisiin operaatioihin ja nopeisiin rajainterventioihin, palauttamisoperaatioihin ja viraston koulutukseen liittyi useita puutteita eikä tarve- ja vaikutustenarviointeja tehty ennen viraston menojen eksponentiaalista kasvua;

Talousarvio- ja varainhallinto

panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan viraston 31. joulukuuta 2021 päättyneeltä varainhoitovuodelta annetun tilinpäätöksen perustana olevat tulot ja maksut ovat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja sääntöjenmukaiset;

panee merkille, että varainhoitovuonna 2021 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 94,70 prosenttia eli 4,27 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2020; kehottaa virastoa kiinnittämään enemmän huomiota siihen, että vältetään maksusitoumusten jääminen alhaiselle tasolle ja saavutetaan toteutusaste, joka on lähempänä 100 prosentin tavoitetta;

pitää valitettavana, että vaikka viraston taloushallinnon yksikkö on ottanut käyttöön tiettyjä mekanismeja talousarvion toteuttamisen parantamiseksi, maksumäärärahojen käyttöaste oli vuonna 2021 vain 50,42 prosenttia, mikä on 4,90 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2020; panee merkille viraston tälle vähenemiselle antaman selityksen, jonka mukaan maksut kenttäoperaatioiden osalta suoritetaan suurelta osin vuonna n+1 ja kenttäoperaatioiden merkittävän laajenemisen myötä maksumäärärahojen käyttöaste vuonna 2021 väheni väistämättä;

panee merkille viraston talousarvioon vuonna 2021 tehdyn toisen tarkistuksen, joka liittyy unionin talousarvioon palautettuihin 14,5 miljoonaan euroon; katsoo, että viraston perustelut tämän tarkistuksen hyväksymiselle ovat riittämättömät; kehottaa virastoa esittämään tulevissa kertomuksissaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tarkemmat perustelut sille, miksi määrärahojen palauttamista unionille koskevat budjettitarkistukset hyväksyttiin;

on huolissaan siitä, että määrärahojen siirrot (C8-määrärahat) vuodelta 2020 vuodelle 2021 olivat 159 400 000 euroa, kun vuodelta 2021 vuodelle 2022 ne olivat 237 000 000 euroa; katsoo, että tämä taso on erityisen korkea; pitää valitettavana, että C8-määrärahojen käyttöaste oli vuonna 2021 vain 87 prosenttia, mikä on alhaisempi kuin edellisvuosina (2019 ja 2020); panee kuitenkin merkille viraston huomion siitä, että pandemia on vaikuttanut tähän indikaattoriin; toteaa, että avustukset muodostavat noin 60 prosenttia viraston koko toimintatalousarviosta ja että viraston mukaan niistä suurin osa liittyy toimiin, jotka ovat tavallisesti pidempiaikaisia; panee lisäksi merkille viraston huomion siitä, että seuraavalle varainhoitovuodelle siirretyt merkittävät määrät ovat perusteltuja, sillä suurin osa niistä liittyy toimien joulukuussa päättyvään elinkaareen, minkä vuoksi siirto seuraavalle varainhoitovuodelle on välttämätön; ymmärtää viraston huomion, jonka mukaan siirrettyjen määrärahojen peruuntumisriskiä lieventää se seikka, että kaikkien siirrettyjen määrien osalta on oltava voimassa oikeudellinen sitoumus, mikä antaa jonkin verran varmuutta siitä, että määrät maksetaan; palauttaa siitä huolimatta mieliin ja jakaa tilintarkastustuomioistuimen näkemyksen, että liialliset määrärahojen siirrot voidaan joissain tapauksissa estää parantamalla talousarviosuunnittelua ja talousarvion täytäntöönpanosyklejä; kehottaa virastoa jatkamaan ponnistelujaan tätä kohti myös pyrkimällä tarkempiin kustannusarvioihin ja talousarvioennusteisiin sekä raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle edistymisestä tässä asiassa;

on huolissaan tilintarkastustuomioistuimen ”tiettyjä seikkoja painottavassa kappaleessa” esittämästä huomiosta, joka koskee joulukuulle 2020 päivätyn talousarviositoumuksen siirtämistä varainhoitovuodelle 2021 ilman, että sitoumuksen perustana olisi ollut ennen vuoden 2020 loppua tehty oikeudellinen sitoumus; toteaa, että vuonna 2021 tähän asiaan liittyvät maksut olivat 18 375 458 euroa; toteaa lisäksi, että virasto korjasi tämän sääntöjenvastaisuuden myöhemmillä oikeudellisilla sitoumuksilla, jotka kattoivat koko vuoden 2021;

panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen toisen ”tiettyjä seikkoja painottavassa kappaleessa” esittämän huomion, jonka mukaan unionin ulkopuolisten Schengen-maiden rahoitusosuudet ja niitä tasapainottava unionin rahoitusosuus on laskettu väärin; panee merkille, että viimeksi mainittu oli ilmoitettu 2,6 miljoonaa euroa liian suurena ja ensin mainitut saman verran liian pienenä; panee lisäksi merkille, että tällä ei ollut vaikutusta toiminnan tuottoihin vuoden 2021 tuloslaskelmassa; katsoo kuitenkin edelleen tämän viittaavan siihen, että komission on annettava unionin elimille lisäohjeistusta siitä, kuinka unionin ulkopuolisten maiden rahoitusosuudet lasketaan oikein; kehottaa komissiota antamaan lisäohjeistusta viipymättä;

panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen kolmannen ”tiettyjä seikkoja painottavassa kappaleessa” esittämän huomion viraston tilinpitäjän lausumasta, ettei tulojen ja menojen hyväksyjän käyttöön ottamaa uutta järjestelmää voitu validoida, sillä validoinnin edellyttämät tiedot puuttuivat, ja toteaa, että kyseistä järjestelmää käytetään kirjanpidollisten tietojen tuottamiseen viraston varoista ja veloista sekä talousarvion toteuttamisesta; toteaa, että komissiolla on käytössä sama järjestelmä, jonka komission tilinpitäjä on validoinut; kehottaa virastoa toimittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle selvityksiä tästä asiasta;

korostaa, että tarvitaan vahva, tehokas ja hyvin toimiva virasto, joka pystyy avustamaan jäsenvaltioita unionin yhteisten ulkorajojen valvonnassa ja varmistamaan yhdennetyn rajaturvallisuuden, jotta näitä rajoja voidaan valvoa tehokkaasti ja kunnioittaen täysimääräisesti perusoikeuksia ja jotta voidaan parantaa unionin palauttamispolitiikan tehokkuutta; toteaa, että virasto ja jäsenvaltiot ovat yhteisesti vastuussa perusoikeusvelvoitteiden täyttämisestä; korostaa, että ulkorajojen tehokas ja oikeudenmukainen valvonta on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan suojella Schengen-aluetta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueena; korostaa, että tiivis yhteistyö ja kolmansien maiden kanssa tehdyt sopimukset esimerkiksi takaisinottosopimusten, teknisen avun, koulutuksen ja palauttamistoimien alalla sekä kehitysapu ovat tärkeitä asioita EU:n tehokkaan rajaturvallisuuden takaamiseksi (3); kehottaa virastoa ja jäsenvaltioita kehittämään edelleen yhteistyörakenteita, tietojenvaihtoa ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa;

10.

panee merkille viraston toimet, joilla lievennetään mahdollisesti käyttämättä jääneiden määrärahojen menettämisen korkeaa riskiä siten, että jäsenvaltiot toimittavat kuukausittain seurantataulukot, joissa esitetään ajantasaiset tosiasiallisesti aiheutuneet kustannukset; kehottaa sisäistä tarkastusta (IAS) arvioimaan viraston kustannusten seurantaan ja tarpeiden ennustamiseen käyttämää avustussäännösten mukaista mekanismia sekä Frontex Application for Return -sovelluksen (FAR) järjestelmän ja laittoman muuttoliikkeen hallintasovelluksen (IRMA) järjestelmän päivittämisen vaikutusta sen palauttamisoperaatioiden varainhoitoon;

Toiminnan tuloksellisuus

11.

panee merkille, että virasto otti vuonna 2021 käyttöön uuden organisaatiorakenteen ja että tällä merkittävällä hankkeella se pyrkii järjestämään laajennetun toimeksiantonsa tehokkaasti; panee merkille viraston organisaatiomuutoksen vaikutukset ja muutokset; antaa tässä yhteydessä tunnustusta viraston strategialle lisätä tehokkuutta digitalisoinnin, automatisoinnin tai tietyillä aloilla sovellettavien sääntöjen ja menettelyjen yksinkertaistamisen avulla;

12.

panee merkille, että virasto käytti vuonna 2021 tiettyjä mittauksia keskeisinä tulosindikaattoreina arvioidakseen toimintansa tuloksellisuutta ja että viraston hallintoneuvosto on hyväksynyt nämä vuosia 2021–2023 koskevaan yhtenäiseen ohjelma-asiakirjaan pohjautuvat mittaukset; panee tyytyväisenä merkille, että viraston toimittamien tuotteiden ja palvelujen koettu laatu on parantunut, sillä vuonna 2021 se sai arvioinneista keskimääräiseksi tulokseksi 94,34 prosenttia, ja arviot olivat korkeasta erittäin korkeaan; pitää valitettavana, että virasto ei saavuttanut asetettuja tavoitteita kaikkien tulosindikaattoreiden, esimerkiksi maksuviivästysten tai kentälle lähettävän teknisen kaluston saatavuuden, osalta;

13.

panee merkille, että virasto lähetti onnistuneesti kentälle isäntäjäsenvaltioihin ja neljälle unionin lentoasemalle eurooppalaisen raja- ja merivartioston pysyvän joukon ensimmäiset toimihenkilöt; toteaa, että viimeksi mainitun pääasiallisissa toimissa keskityttiin tukemaan yhteistyötä matkustusasiakirjojen tunnistamisessa ja myöntämisessä, palauttamista koskevassa neuvonnassa ja lentojen varaamisessa FAR-järjestelmässä; toteaa lisäksi, että vuonna 2021 virasto toteutti 19 yhteisoperaatiota, joihin osallistui yhdeksän isäntäjäsenvaltiota, 23 osallistuvaa jäsenvaltiota, 32 viranomaista ja neljä kolmatta maata; panee merkille viraston nopean rajaintervention, jolla vastattiin muuttopaineeseen Liettuan ja Valko-Venäjän välisellä maaulkorajalla ja valvottiin Liettuaan ja unioniin suuntautuvia laittomia maahanmuuttovirtoja, mutta painottaa samalla näissä operaatioissa ilmi tulleita perusoikeuksiin liittyviä huolenaiheita, joita myös perusoikeusvastaava on yksilöinyt; panee merkille viraston operaatioita koskevan tiedotuksen Liettuan nopean rajaintervention, Englannin kanaalissa suoritetun yhteisen Opal Coast -operaation sekä kolmannessa maassa (Serbiassa) käynnistetyn uuden yhteisen operaation yhteydessä; panee merkille jäsenvaltioiden yhteyshenkilöiden ensimmäistä lähettämistä koskevan pilottivaiheen käynnistämisen; pyytää virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tämän pilottivaiheen arvioinnin tuloksista niiden valmistuttua;

14.

panee merkille, että maarajoilla vuonna 2021 toteutettujen operatiivisten toimien tuloksena tehtiin 3 546 ilmoitusta erityistapahtumasta, joihin liittyi 16 304 kiinni otettua laitonta muuttajaa, 6 461 laitonta muuttajaa ja 368 pidätettyä salakuljettajaa; panee tyytyväisenä merkille viraston toimet, jotka johtivat 18 301 muun kuin unionin kansalaisen palauttamiseen lentoteitse – näistä 10 193 henkilöä 337 tilauslennoilla järjestetyllä operaatiolla 33 paluumaahan ja 8 108 henkilöä reittilennoilla 107 paluumaahan; panee merkille, että vuonna 2021 vapaaehtoisen paluun osuus kaikista reittilennoilla tehdyistä palauttamisista oli 57 prosenttia ja että virasto vuokrasi 22 ilma-alusta palauttamisoperaatioita varten; antaa tunnustusta ensimmäisen viraston johtaman täysimittaisen palauttamisoperaation onnistuneesta valmistelusta ja järjestämisestä ja toteaa, että tässä operaatiossa virasto otti hoitaakseen järjestävän jäsenvaltion tehtävät;

15.

toteaa, että huhtikuussa 2021 allekirjoitettiin vakavista erityistapahtumista annettavien raporttien (SIR) mekanismia koskeva tarkistettu pysyväisohje, jolla määritettiin perusoikeusvastaavan rooli ja toimivalta; toteaa lisäksi, että SIR-mekanismia koskevan pysyväisohjeen tarvittava lisätarkistus on viivästynyt, ja on tyytyväinen siihen, että mekanismia viimeistellään parhaillaan yhteistyössä perusoikeusvastaavan kanssa kuullen viraston perusoikeuksia käsittelevän neuvoa-antavan ryhmän edustajaa; muistuttaa, että tämä oli yksi seitsemästä virastolle edellisinä vuosina asetetusta vastuuvapauden myöntämisen ehdosta; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle SIR-mekanismia koskevan pysyväisohjeen viimeistelystä;

16.

korostaa, että jokaiseen operaatiosuunnitelmaan olisi sisällyttävä avoin raportointimekanismi sen varmistamiseksi, että jokainen toiminta-alueella tapahtunut erityistapahtuma raportoidaan ja että niiden osalta ryhdytään asianmukaisiin jatkotoimiin; korostaa, että tätä raportointimekanismia olisi käytettävä näiden voimavarojen rahoitustavasta riippumatta, jotta varmistetaan, että virasto ja erityisesti perusoikeusvastaava voivat valvoa koko toiminta-aluetta ja tutkia kaikki SIR-raportit tai muut tapaukset, jotka viittaavat sääntöjen noudattamatta jättämiseen;

17.

suhtautuu myönteisesti viraston 25. tammikuuta 2022 tekemään päätökseen, jossa täsmennetään asetuksen (EU) 2019/1896 46 artiklan täytäntöönpanoa koskevaa pysyväisohjetta, joka on laadittu jäsenvaltioiden, Schengenin säännöstöön osallistuvien maiden, perusoikeusvastaavan ja perusoikeuksia käsittelevän Frontexin neuvoa-antavan ryhmän esittämien kommenttien ja huomioiden mukaisesti;

18.

suhtautuu myönteisesti palauttamistapausten hallintajärjestelmän (RECAMAS) malliin perustuvien palauttamistapausten tietoteknisten järjestelmien täytäntöönpanoon Italiassa, Belgiassa ja Suomessa; yhtyy hallintoneuvoston virastolleen antamaan suositukseen olla yhteydessä myös muihin jäsenvaltioihin ja täyttää tarvittavat edellytykset tämän esimerkin seuraamiseksi;

19.

panee merkille, että SIR-raporttien määrä kasvoi merkittävästi vuosien 2020 ja 2021 välisenä aikana vain kymmenestä raportista 62:een, joista 53 kuului äskettäin muutetun pysyväisohjeen piiriin; pitää valitettavana, että eniten ilmoituksia tehtiin Liettuasta ja Kreikasta; on tyytyväinen siihen, että on otettu käyttöön uusi menettely, jossa kaikki voimankäyttöä sisältäneet erityistapahtumat ilmoitetaan kuukausittain perusoikeusvastaavalle, joka on sitoutunut laatimaan menettelystä vuotuisen arvioinnin; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tämän arvioinnin tuloksista; on tyytyväinen siihen, että perusoikeusvalvojat alkoivat toimia operatiivisessa kehyksessä ja viettivät yli 200 päivää lähetettyinä 10 maahan ja osallistuivat 15 palauttamisoperaatioon;

20.

panee merkille, että vuonna 2021 perusoikeusvastaava vastaanotti ja arvioi viraston valitusmekanismin puitteissa 27 valitusta ja otti niistä kuusi käsiteltäväksi; on syvästi huolissaan käsiteltäväksi otettuihin valituksiin liittyvistä väitetyistä perusoikeuksien loukkauksista;

21.

muistuttaa, että unionin tuomioistuin totesi 30. kesäkuuta 2022 antamassaan tuomiossa, että Liettuan lainsäädäntö, joka sallii kansainvälisen suojelun epäämisen ja hakijoiden automaattisen säilöönoton pelkästään sillä perusteella, että he ovat ylittäneet rajan laittomasti, on ristiriidassa unionin oikeuden kanssa; panee merkille, että heinäkuusta 2022 alkaen virasto ei enää osallistunut rajavalvontaan Liettuassa eikä avustanut Liettuaa siinä; panee kuitenkin merkille, että virasto jatkoi toimintaansa Liettuassa ja että sen virkamiehiä työskenteli rajatarkastuksissa vielä unionin tuomioistuimen tuomion jälkeenkin; palauttaa mieliin, että muun muassa Euroopan neuvosto on ilmaissut olevansa huolissaan humanitaarisesta tilanteesta ja ihmisoikeuksien rikkomisesta Latvian ja Valko-Venäjän välisellä rajalla, ja toteaa tilanteen johtuvan siitä, että Valko-Venäjän hallinto on välineellistänyt muuttajat; kehottaa virastoa vahvistamaan, ettei se osallistu toimiin, jotka liittyvät unionin tuomioistuimen unionin oikeuden vastaiseksi katsomaan Liettuan lainsäädäntöön, ja pidättymään osallistumasta unionin oikeuden vastaisiin operaatioihin;

22.

panee merkille unionin tuomioistuimessa vireillä olevat kanteet, jotka on nostettu virastoa vastaan sellaisten uhrien puolesta, jotka olivat hakeneet suojelua Kreikasta; toteaa, että tuomioistuinta pyydettiin ratkaisemaan, laiminlöikö virasto asetuksen (EU) 2019/1896 46 artiklan 4 kohtaa pidättymällä tekemästä päätöstä peruuttaa kokonaan tai osittain rahoitus sen Egeanmeren alueen toimilta, keskeyttää kyseiset toimet tai lopettaa ne kokonaan tai osittain; kehottaa virastoa toimittamaan tähän liittyen parlamentille kaikki asiaankuuluvat asiakirjat, mukaan lukien perusoikeusvastaavan 1. syyskuuta 2022 antama lausunto, vakavia erityistapahtumia koskevat raportit vuosilta 2021 ja 2022 sekä tiedot tutkinnasta, joka koskee viraston kulttuurivälittäjän ja vähintään 130 kolmannen maan kansalaisen karkottamista pakkokeinoin Turkkiin, kuten hallintoneuvostolle raportoitiin marraskuussa 2021; panee merkille, että entinen tehtävää tilapäisesti hoitanut pääjohtaja ja perusoikeusvastaava olivat perusoikeusvastaavan Kreikassa vallitsevasta tilanteesta tekemään arviointiin liittyvien lausuntojen ja suositusten perusteella yhteydessä Kreikan viranomaisiin saadakseen takeet perusoikeuskehyksen täytäntöönpanosta Kreikassa suoritettavien operatiivisten toimien yhteydessä; toteaa, että Kreikan viranomaiset laativat kyseisten keskustelujen pohjalta suojatoimien täytäntöönpanosuunnitelman, mitä perusoikeusvastaava ja hallintoneuvosto pitivät hyvänä saavutuksena; tuo esiin, että perusoikeusvastaava on pannut merkille menettelyihin liittyvät pyrkimykset, ja toteaa, että perusoikeusvastaava suositti virastoa vetäytymään Kreikasta asetuksen (EU) 2019/1896 46 artiklan nojalla;

23.

panee merkille viraston yhteistyön Euroopan kalastuksenvalvontaviraston ja Euroopan meriturvallisuusviraston kanssa resurssien koordinoimiseksi ja jakamiseksi esimerkiksi tietojenvaihdon, valvonta- ja viestintäpalvelujen, valmiuksien kehittämisen, riskianalyysin ja erityisesti valmiuksien jakamisen aloilla; panee lisäksi merkille, että tähän yhteistyöhön sovelletaan kolmen viraston allekirjoittamaa kolmikantatyöjärjestelyä, joka päivitettiin vuonna 2021 toistaiseksi voimassa olevaksi; suhtautuu myönteisesti sen täytäntöönpanoon esimerkiksi operaatioilla, joilla puututaan rannikkovartiostoon liittyviin asioihin tietyillä merialueilla, ja viraston tarjoamilla ilma-aluspalveluilla; kehottaa virastoa tutkimaan edelleen mahdollisuuksia koordinoida ja jakaa resursseja myös muiden virastojen, erityisesti oikeus- ja sisäasioiden virastojen, kanssa huolimatta niiden mahdollisista eroista operatiivisessa toiminnassa;

24.

panee merkille, että virasto on lykännyt tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessaan nro 8/2021 antaman tietojenvaihtokehyksen ja Euroopan tilannekuvan parantamista koskevan suosituksen 1 täytäntöönpanon määräaikaa (joka oli vuoden 2021 loppuun mennessä) yli vuodella vuoden 2022 puolivälistä vuoden 2023 kolmannelle ja viimeiselle neljännekselle; kehottaa virastoa asettamaan tämän asian etusijalle;

Henkilöstöpolitiikka

25.

panee merkille, että 31. joulukuuta 2021 henkilöstötaulukon viroista/toimista oli täytettynä 82 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 1 050 väliaikaisesta toimesta 861 oli täytettynä; panee merkille, että lisäksi virastolle työskenteli 506 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 187 kansallista asiantuntijaa (vuonna 2021 virastolle oli hyväksytty 730 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 220 kansallista asiantuntijaa); on tyytyväinen siihen, että viraston tointen täyttöaste on kasvanut noin 15 prosentilla vuodesta 2020, ja toteaa, että palvelukseen otettiin 432 uutta työntekijää mutta täytettyjen tointen nettomäärä kasvoi 320:llä (1234:stä vuonna 2020 1554:ään vuonna 2021); panee merkille, että viraston tointen täyttöaste on 79 prosenttia, mikä on korkein täyttöaste asetuksen (EU) 2019/1896 voimaantulon jälkeen; panee lisäksi merkille, että Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmän (ETIAS) keskusyksikön osastoon otettiin 44 ETIASin jäsentä; pitää valitettavana, että viraston henkilöstön ulkoinen vaihtuvuus lähes kaksinkertaistui 2,8 prosentista vuonna 2020 4,4 prosenttiin vuonna 2021; panee tyytyväisenä merkille viraston jatkuvat ponnistelut ja kriittiset parannukset palvelukseenoton alalla viivästyksistä huolimatta; toteaa, että oikea-aikainen palvelukseenotto ja maantieteellisen tasapainon saavuttaminen ovat edelleen haasteellisia asioita pääasiassa Puolaan sovellettavan alhaisen kertoimen vuoksi; panee lisäksi merkille, että Puolan alhainen kerroin on jo pitkään ollut virastolle haasteellinen seikka, jota on viime kuukausina vaikeuttanut entisestään maan ennätyksellinen inflaatio, joka nousi 16,6 prosenttiin joulukuussa 2022;

26.

panee merkille viraston vuonna 2021 ilmoitetun sukupuolijakauman, jonka mukaan ylemmässä johdossa miehiä on 15 (68,18 prosenttia) ja naisia 7 (31,82 prosenttia), hallintoneuvostossa miehiä on 55 (83,3 prosenttia) ja naisia 11 (16,7 prosenttia) ja viraston koko henkilöstössä miehiä on 1 116 (71,8 prosenttia) ja naisia 438 (28,2 prosenttia); toteaa, että vastuu sukupuolten tasapuolisen edustuksen varmistamisesta hallintoneuvostossa on jäsenvaltioilla; pitää erittäin valitettavana, että parlamentin virastolle ja jäsenvaltioille esittämistä aiemmista kehotuksista huolimatta toimet sukupuolten tasapuolisen edustuksen parantamiseksi viraston ylimmässä johdossa ja henkilöstössä olivat riittämättömiä; kehottaa virastoa ja jäsenvaltioita korjaamaan tämän asian ja ottamaan huomioon sukupuolten tasapuolisen edustuksen uutta henkilöstöä rekrytoidessaan ja tehdessään nimityksiä edellä mainittuihin tehtäviin;

27.

panee tyytyväisenä merkille perusoikeusvastaavan nimittämisen kesäkuussa 2021; pitää kuitenkin valitettavana, että Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) on todennut, että perusoikeusvastaavaa ei nimetty sellaisten raporttien käsittelijäksi, jotka liittyvät vakaviin erityistapahtumiin, joissa perusoikeuksia on väitetysti rikottu; panee lisäksi merkille, että virasto on päässyt lähemmäs laajennetun toimeksiantonsa täysimääräistä toteuttamista: vuonna 2022 sillä oli yhteensä 46 perusoikeusvalvojaa, kun vuonna 2021 heitä oli vain 20; toteaa, että suurin osa perusoikeusvalvojista on nimitetty AD-tasolle; pitää kuitenkin valitettavana, että perusoikeusvalvojien välillä on eriarvoisuutta, sillä 15 toimii edelleen AST-tehtävässä, kun muut 31 on otettu palvelukseen AD-tasolle; muistuttaa, että parlamentti ja komissio ovat jo pitkään vaatineet, että AD-tasolle olisi nimitettävä vähintään 40 perusoikeusvalvojaa; korostaa, että asetuksessa (EU) 2019/1896 vahvistetaan puitteet perusoikeusvalvojien määrän lisäämiselle edelleen viraston laajentuessa entisestään ja että perusoikeusvalvojien alustava määrä (40) on vähimmäis-, ei enimmäismäärä; kehottaa komissiota ja virastoa muuttamaan viraston henkilöstötaulukkoa, jotta kaikki perusoikeusvalvojat otetaan palvelukseen AD-tasolle; kehottaa virastoa ottamaan uudet perusoikeusvalvojat palvelukseen yksinomaan AD-tasolle; toteaa, että asetuksen (EU) 2019/1896 110 artiklan 6 kohdan vaatimuksen mukaan joulukuuhun 2020 mennessä on otettava palvelukseen vähintään 40 perusoikeusvalvojaa, ja pitää valitettavana, että tämän täyttäminen on viivästynyt lähes kahdella vuodella; muistuttaa, että entisellä pääjohtajalla oli vahingollinen vaikutus tähän toistuvasti viivästyneeseen prosessiin, ja suhtautuu myönteisesti aikaisemman väliaikaisen johdon pyrkimyksiin täyttää asetuksen vaatimus;

28.

suhtautuu myönteisesti viraston kattaviin toimenpiteisiin ja toimintaperiaatteisiin häirinnän torjumiseksi; panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2021 hyväksyttiin Frontexin häirintäyhdyshenkilöiden menettelykäsikirja, jossa määritellään viraston häirinnän torjuntaa koskevien toimintaperiaatteiden käytännön soveltaminen; panee merkille häirintäyhdyshenkilöiden keskeisen roolin viraston henkilöstön ihmisarvon suojelemisessa sekä työpaikkakiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän ehkäisemisessä; painottaa samalla politiikan käytäntöön siirtävän organisaatiokulttuurin merkitystä, koska menettelykäsikirjan hyväksyntähetkellä vakavat väärinkäytökset, jotka liittyivät muun muassa häirintään, jatkuivat viraston avainhenkilöiden joukossa; panee merkille, että näihin on puututtu OLAFin tutkinnan havaintojen jatkotoimina; on tältä osin tyytyväinen viraston sitoumukseen rakenteelliseen muutokseen ja erityisesti häirintäyhdyshenkilöiden verkoston laajentamiseen; toistaa viraston johdolle antamansa kehotuksen teettää perusteellinen tutkimus nykyisten seksuaalisen häirinnän vastaisten menettelyjen täytäntöönpanosta, tehdä kattavaa yhteistyötä kaikkien asiaan liittyvien viranomaisten kanssa, raportoida vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle havainnoista ja esittää yksityiskohtainen toimintasuunnitelma, joka sisältää toimenpiteitä, joilla varmistetaan seksuaalisen häirinnän nollatoleranssi viraston kaikissa toimissa;

29.

panee merkille viraston parlamentin kirjallisiin kysymyksiin antamat vastaukset, joiden mukaan vuonna 2021 viraston toimivaltaisille yksiköille ilmoitettiin yhteensä 10 häirintätapauksesta; panee lisäksi merkille, että vuonna 2021 käynnistetyistä seitsemästä virallisesta menettelystä neljä saatettiin päätökseen; kehottaa virastoa arvioimaan huolellisesti kaikki vireillä olevat tapaukset ja soveltamaan nollatoleranssia työpaikkakiusaamiseen, seksuaaliseen häirintään tai muuhun häirintään ja saattamaan näihin väärinkäytöksiin syyllistyneet nopeasti vastuuseen; kehottaa virastoa lisäksi tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle henkilöstön jäsenen järkyttävää kuolemaa vuonna 2020 koskevan uudelleen aloitetun tutkinnan tuloksista;

30.

panee merkille, että virasto on kiinnittänyt huomiota ja suhtautunut ennakoivasti työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyviin käytäntöihin ja menettelyihin; on tältä osin tyytyväinen työterveyttä ja -turvallisuutta käsittelevän sisäisen työryhmän perustamiseen tehokkaan sisäisen koordinoinnin, kuulemisen ja painopisteiden määrittelyn varmistamiseksi; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle työterveyden ja -turvallisuuden kehyksen puitteissa ehdotetuista toimista ja toimenpiteistä ja niiden toteuttamisesta; panee merkille viraston nykyiset toimenpiteet, eli joustavan työajan ja liikuntaedun, joilla pyritään parantamaan viraston henkilöstön työhyvinvointia sekä työ- ja yksityiselämän tasapainoa; kehottaa virastoa ottamaan käyttöön lisää toimenpiteitä tällä alalla, myös ottamalla esimerkkiä muista unionin toimielimistä ja elimistä;

Hankinnat

31.

panee merkille, että virasto käynnisti vuonna 2021 36 avointa tarjouskilpailua, joista 18 johti kokonaisarvoltaan 218 400 000 euron sopimusten allekirjoittamiseen ja joista 18 on edelleen käynnissä (kokonaisarvo arviolta 241 000 000 euroa); panee lisäksi merkille, että virasto käynnisti 29 arvoltaan vähäistä tai keskisuurta menettelyä (neuvottelu kolmen ja viiden ehdokkaan kanssa), joiden kokonaisarvo oli 12 000 000 euroa, ja toteaa, että näistä 29 menettelystä 25:ssä allekirjoitettiin vuonna 2021 sopimuksia, joiden kokonaisarvo oli 11 800 000 euroa, ja että kesken on vielä neljä menettelyä, joiden kokonaisarvo on 300 000 euroa; panee lisäksi merkille, että vuonna 2021 virasto käsitteli 203 arvoltaan erittäin vähäistä menettelyä (neuvottelu yhden ehdokkaan kanssa), joiden kokonaisarvo oli 2 500 000 euroa; panee lopuksi merkille, että vuonna 2021 käsiteltiin 991 nykyisten puitesopimusten mukaista menettelyä, joiden kokonaisarvo oli 194 600 000 euroa ja joista 900:ssa allekirjoitettiin erillissopimuksia tai tilauslomakkeita, joiden kokonaisarvo on 172 200 000 euroa, ja että edelleen on käynnissä 91 menettelyä, joiden kokonaisarvo on 22 300 000 euroa;

32.

antaa tunnustusta viraston pyrkimyksille varmistaa vuonna 2021 strategisesti tärkeät sopimukset liittyen esimerkiksi valvontaan käytettäviin ilma-aluksiin, henkilönsuojainten ja saniteettitarvikkeiden toimittamiseen, nelivetoisten maastoajoneuvojen toimittamiseen, virka-aseiden toimittamiseen, satelliittikuvien toimittamiseen, karttojen tuotantopalvelujen toimittamiseen, meteorologisten ja merentutkimuksen tietopalvelujen tarjoamiseen tai miehittämättömien ilma-alusten ja hyötykuormien hankintaan; on tyytyväinen viraston huolellisuuteen hankintoja koskevan koulutussuunnitelman laatimisessa ja täytäntöönpanossa;

33.

toistaa olevansa erittäin huolissaan tiedotusvälineissä elokuussa 2022 olleista uutisista, joiden mukaan virasto käytti toimeksisaajaa, jonka väitettiin käyttäneen hyväksi kulttuurivälittäjiä tarjoamalla heille eurooppalaisia palkka- ja työolonormeja rikkovia työoloja; panee merkille kulttuurivälittäjien tästä asiasta esittämän vetoomuksen sekä heidän Euroopan oikeusasiamiehelle tekemänsä kantelun; panee merkille viraston tiedotusvälineille antamat vastaukset, joiden mukaan virasto otti vetoomuksen johdosta yhteyttä toimeksisaajaan ja muistutti sitä sillä olevista velvoitteista; pitää valitettavana, että viraston parlamentille toimittamista tiedoista ei löydy tietoja sopimuksen täytäntöönpanosta ja työntekijöitä koskevien ehtojen noudattamisesta;

34.

panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautukset hankintojen alalla; panee erityisesti merkille, että virasto on käynnistänyt hankintamenettelyn matkapalvelujen tarjoamista koskevasta puitesopimuksesta, jossa tarjoajien taloudellisia, teknisiä ja ammatillisia valmiuksia koskevat vaatimukset asetettiin hyvin alhaisiksi; panee merkille, että hankintasopimuksen arvioitu arvo, johon virasto perusti arvionsa, oli 15 000 000 euroa, kun taas sopimuksen perustana oleva arvo kattoi suunniteltujen virkamatkojen kulut, jotka olivat arviolta noin 240 000 000 euroa; yhtyy tilintarkastustuomioistuimen päätelmään, jonka mukaan virasto asetti tässä tapauksessa itsensä alttiiksi erilaisille riskeille, kuten sille, ettei toimeksisaaja kykene toimittamaan sopimusperusteisia palveluja ajoissa vähimmäislaatuisina ja ettei sopimusta täytetä asianmukaisesti; pitää valitettavana, että kyseistä sopimusta ei lopulta täytetty, minkä seurauksena viraston toiminnan jatkuvuudessa ilmeni vakavia katkoja; on tyytyväinen siihen, että tiettyjen tarkistusten jälkeen sopimus purettiin välittömästi; korostaa, että on vältettävä tarjoajien arviointia löyhin vaatimuksin tai arviointien tekemistä harhaanjohtavien tietojen pohjalta;

35.

panee merkille viraston raportoineen, että se on parantanut vuotuisen hankintasuunnitelman suunnittelua ja seurantaa; kehottaa sisäistä tarkastusta sisällyttämään tämän suunnitelman tuleviin tarkastuksiinsa;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

36.

on tyytyväinen siihen, että parlamentin pyyntö on toteutettu ja viraston hallintoneuvoston jäsenten ja sen toimeenpanevan johdon ansioluettelot ja sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset on julkaistu viraston verkkosivustolla;

37.

panee merkille lisätoimet, joita on toteutettu viraston toiminnan avoimuuden parantamiseksi; suhtautuu myönteisesti viraston pääjohtajan päätökseen perustaa avoimuusrekisteri asetuksen (EU) 2019/1896 118 artiklan mukaisesti; panee merkille vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle annetun vastauksen, jossa annetaan tietoja viraston avoimuusrekisteriin vuonna 2021 kirjatuista ja dokumentoiduista kontakteista ja kokouksista; pyytää virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle säännöllisesti tämän välineen täytäntöönpanosta ja käytöstä;

38.

palauttaa mieliin Euroopan oikeusasiamiehen perusoikeusvelvoitteita koskevassa oma-aloitteisessa tutkimuksessaan antaman päätöksen; muistuttaa lisäksi, että virastolla on velvollisuus varmistaa avoimuus ennakoivasti, kuten asetuksen (EU) 2019/1896 114 artiklan 2 kohdassa edellytetään; kehottaa virastoa panemaan kaikki Euroopan oikeusasiamiehen suositukset täytäntöön; toistaa ehdotuksensa siitä, että virasto laatii ja panee täytäntöön uudet käytännesäännöt, joilla varmistetaan täysi avoimuus ja hyvä hallinto, ja että virasto tiedottaa vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä asiassa saavutetusta edistyksestä;

39.

tuo esiin, että 15. joulukuuta 2022 asiassa 1261/2020 ja 1361/2020 antamassaan päätöksessä Euroopan oikeusasiamies totesi viraston toiminnassa hallinnollisen epäkohdan, joka koski sen viimeaikaista käytäntöä antaa asiakirjoja tutustuttavaksi;

40.

panee merkille viraston 27. kesäkuuta 2022 päivätyn muistion viraston johdon siirtymäkauden aikana toteuttamista toimista ja erityisesti sen pyrkimyksistä vahvistaa organisaation hyvän hallintotavan ja vastuuvelvollisuuden edellyttämiä menettelyjä lisäämällä avoimuutta, ennakoivaa viestintää ja yhteydenpitoa sisäisiin ja ulkoisiin sidosryhmiin; on tyytyväinen viraston aloitteeseen julkaista selonteko, jossa se tiedottaa yleisölle operatiivisista toimistaan kattavasti; suhtautuu lisäksi myönteisesti siihen, että virasto on sitoutunut julkaisemaan verkkosivustollaan perusoikeusvastaavan ja neuvoa-antavan ryhmän hallintoneuvostolle esittämät suositukset; on tyytyväinen siihen, että virasto on lopultakin lisännyt avoimuuttaan toimialapäivistään siten, että viraston verkkosivustolla on julkaistu seurantakertomuksia, joissa annetaan tietoa toimialapäiville osallistuvista yrityksistä ja niiden esitelmistä;

41.

toteaa, että viraston väärinkäytösten paljastamista koskevien toimenpiteiden ja ohjeiden soveltaminen on tuottanut tuloksia; panee merkille, että vuonna 2021 henkilöstö ilmoitti yhdestä petostapauksesta ja kahdesta väitetystä häirintätapauksesta; panee lisäksi merkille, että näistä kolmesta tapauksesta yhden käsittely on päättynyt ja kahden muun käsittely on käynnissä tiedonhankintamatkavaiheessa; kehottaa virastoa varmistamaan, että syylliset saatetaan vastuuseen teoistaan, ja tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle näiden kolmen tapauksen tuloksista ja niiden johdosta toteutetuista jatkotoimista;

42.

palauttaa mieliin, että virastolle osoitetun laajemman toimivallan ja suurempien määrärahojen myötä on lisättävä myös avoimuutta ja vastuunottoa sekä kunnioitettava ja suojeltava perusoikeuksia täysimääräisesti; suhtautuu tältä osin myönteisesti siihen, että virasto käyttää avoimuusrekisteriä, ja panee merkille, että sekä hallintoneuvosto että toimeenpaneva johto ovat asettaneet etusijalle toimet, joilla parannetaan edelleen luotettavuutta ja vastuuvelvollisuutta koskevia järjestelyjä virastojen välisellä tasolla; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille sisäisen tarkastuksen yksikön perustamisen ja sisäisen tarkastuksen toimintaohjeen hyväksymisen vuonna 2022; toistaa olevansa tyrmistynyt viraston toiminnasta sen entisen pääjohtajan alaisuudessa vastuunkannon ja avoimuuden sekä perusoikeuksien kunnioittamisen osalta ja toteaa, että kyseinen henkilö toimi pääjohtajana koko vuoden 2021 ja erosi vasta 29. huhtikuuta 2022; on tyytyväinen väliaikaisen toimeenpanevan johdon ilmaisemaan sitoumukseen korjata kaikki näihin liittyvät puutteet; korostaa, että tällainen vastuuvelvollisuus ja avoimuus sekä perusoikeuksien noudattaminen ovat olennaisen tärkeitä arvioitaessa vastuuvapauden myöntämistä virastolle kyseiseltä varainhoitovuodelta;

Sisäinen valvonta

43.

panee merkille, että viraston arvioinnin mukaan sen sisäisen valvonnan järjestelmä toimi osittain vuonna 2021; jakaa hallintoneuvoston huolen siitä, että 17:stä arvioidusta osa-alueesta ainoastaan kahdella ei havaittu puutteita; on lisäksi huolissaan siitä, että merkittäviä puutteita on havaittu osa-alueella 5 (”pitää yksilöitä tilivastuullisina sisäisen valvonnan vastuualueistaan pyrittäessä saavuttamaan tavoitteita”) ja osa-alueella 10 (”valitsee ja kehittää valvontatoimia, joilla lievennetään tavoitteiden saavuttamiseen kohdistuvat riskit hyväksyttäville tasoille”); suhtautuu myönteisesti viraston 15 kehittämistoimeen valvonnan tehostamiseksi aloilla, joilla siinä on havaittu puutteita; panee merkille, että näistä neljä toimea edellyttää jatkuvaa kehittämistä ja neljä muuta toimea on käynnissä; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle saavutetusta edistyksestä;

44.

on huolissaan siitä, että virasto kirjasi sopimusten ja erityisesti avustusten hallinnoinnin alalla paljon sääntöjenvastaisia tapauksia; pitää valitettavana, että vuosina 2020–2021 poikkeamien (poikkeukset ja sääntöjenvastaiset tapahtumat) lukumäärä kasvoi selvästi 106:sta 159:ään ja niihin liittyvä arvo 10,2 miljoonasta eurosta 21,3 miljoonaan euroon; panee huolestuneena merkille, että vuonna 2021 avustusten hallinnoinnin osuus tästä määrästä oli 72 prosenttia; toteaa lisäksi, että vuonna 2021 kirjattiin kahdeksan poikkeamaa, joissa arvo oli yli miljoona euroa;

45.

pitää valitettavana, että sisäisen tarkastuksen antamien 12 suosituksen täytäntöönpanossa on viivästyksiä, ja toteaa, että nämä suositukset koskevat sopimusten hallinnointia, tietotekniikkahallintoa ja hankehallintaa sekä henkilöstöhallintoa ja -suunnittelua ja henkilöresurssien kohdentamista; kehottaa virastoa korjaamaan nämä puutteet mahdollisimman pian, tarvittaessa komission avustuksella, ja tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asiassa saavutetusta edistyksestä;

46.

palauttaa mieliin tilintarkastustuomioistuimen suosituksen, jonka mukaan viraston olisi hyväksyttävä ja pantava täytäntöön arkaluonteisia tehtäviä koskevat toimintaperiaatteet; panee merkille viraston raportoineen, että tällaisten toimintaperiaatteiden luonnosta ollaan viimeistelemässä; vaatii virastoa panemaan tämän suosituksen täytäntöön mahdollisimman pian;

47.

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautukset viraston sisäisen valvonnan puutteista palvelukseenottomenettelyissä ja hankintamenettelyissä sekä valtuuksien siirtämisessä valtuutetuille tai edelleenvaltuutetuille tulojen ja menojen hyväksyjille; panee lisäksi merkille viraston vastaukset tilintarkastustuomioistuimen havaintoihin ja jo toteutetut toimenpiteet; panee tyytyväisenä merkille, että virasto hyväksyi tammikuussa 2022 valintalautakunnan jäsenille selkeämmät ohjeet, joilla varmistetaan johdonmukaisempi arviointi ja yhdenmukaiset menettelyt; kehottaa sisäistä tarkastusta sisällyttämään tuleviin tarkastuksiinsa viraston päivitetyt palvelukseenottomenettelyt;

48.

pitää myönteisenä, että on otettu käyttöön toimenpiteitä, joilla parannetaan määrärahojen siirtämistä seuraavalle varainhoitovuodelle, jotta estetään sääntöjenvastaiset siirrot; on lisäksi tyytyväinen päätöksestä ottaa viraston taloushallinnon yksikkö mukaan määrärahojen siirtämistä koskevaan prosessiin, valtuutetuille tulojen ja menojen hyväksyjille annettavan koulutuksen suunniteltuun parantamiseen sekä viraston sisäisen tarkastuksen yksikön perustamiseen;

Digitalisaatio ja vihreä siirtymä

49.

on tyytyväinen viraston pyrkimykseen sisällyttää kestävyys paremmin operatiiviseen, analyyttiseen, tieteelliseen ja hallinnolliseen toimintaansa; panee merkille myönteisen arvion viraston kokemuksista ympäristöä säästävistä julkisista hankinnoista tätä alaa koskevien suuntaviivojen käyttöönoton jälkeen; on tyytyväinen siihen, että virasto päätti vastuuvapauden myöntävän viranomaisen kannustamana jakaa hyviä käytäntöjä ja saatuja kokemuksia muiden virastojen kanssa; pitää lisäksi myönteisenä ympäristöä säästäviä hankintoja koskevia tiedotustoimia; panee merkille, että viraston yksiköitä kannustetaan jatkuvasti käyttämään ympäristöystävällisyyskriteerejä ja ympäristöä säästäviä ratkaisuja julkisissa hankinnoissa;

50.

panee merkille, että vuonna 2021 virasto toimi yhdeksästä unionin virastosta koostuvan oikeus- ja sisäasioiden virastojen verkoston (JHAAN) puheenjohtajana; on tyytyväinen viraston päätökseen tutkia oikeus- ja sisäasioiden virastojen välistä yhteistyötä järjestämällä seminaareja ja koulutusta ilmastonmuutoksen, ympäristörikosten, yritysten hiilineutraaliuden ja vihreän kehityksen ohjelman mukaisten politiikkojen alalla; panee tyytyväisenä merkille, että JHAAN-verkosto sitoutui toteuttamaan useita toimia ympäristön tukemiseksi ympäristörikosten torjumiseksi; on tyytyväinen siihen, että JHAAN-verkosto allekirjoitti EU:n vihreän kehityksen ohjelmaa koskevan yhteisen julkilausuman, jossa sitoudutaan noudattamaan tähän kehykseen liittyviä EU:n poliittisia tavoitteita ja tuetaan unionia ja jäsenvaltioita niiden saavuttamisessa;

51.

pitää myönteisenä sitä, että virasto pyrkii vähentämään toimintansa ympäristövaikutuksia erilaisilla toimenpiteillä, mukaan lukien asiakirjojen digitaalinen levittäminen, paperiton työnkulku rahoitustapahtumissa, sähköisten oppimisvälineiden käyttö koulutuksissa ja etäkokousten pitäminen; ymmärtää, että pyrkiessään kohti hiilineutraaliutta viraston tavoitteena on kerätä dataa hiilijalanjäljestä ja kulutuksesta henkilöä kohti; panee lisäksi merkille, että virasto käynnisti vihreän kehityksen ohjelmaa ja eurooppalaista raja- ja merivartiostoa koskevan tutkimuksen, jonka tarkoituksena on sisällyttää ympäristökestävyys kaikkiin viraston prosesseihin, toimintapolitiikkoihin ja operaatioihin; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tämän tutkimuksen tuloksista ja sen johdosta toteutetuista toimista;

52.

suhtautuu myönteisesti viraston päätökseen vahvistaa kyberturvallisuusstrategia, jossa käsitellään tarvittavia toimia häiriönsietokyvyn parantamiseksi kyberturvallisuusuhkien varalta ja viraston digitaalisten tietueiden suojaamiseksi; suhtautuu myönteisesti myös tällä alalla vuonna 2021 toteutettuihin tärkeimpiin toimenpiteisiin, kuten turvallisuuden seurantavalmiuksien parantamiseen, tieto- ja viestintätekniikan haavoittuvuuksien hallintavalmiuksiin ja päätelaitteiden tietoturvasta huolehtivaan EDR-teknologiaan; panee merkille, että virasto on hyväksynyt Frontexin turvallisuussäännöt, Frontexin tiedonhallintakehyksen ja tieto- ja viestintätekniikan strategian vuosille 2022–2027; panee lisäksi merkille, että virasto aikoo perustaa ympärivuorokautisen turvaoperaatiokeskuksen kyberturvallisuusoperaatioita varten;

53.

panee merkille, että viraston strategia tehokkuuden parantamiseksi liittyy läheisesti erilaisten tietoteknisten välineiden käyttöönottoon; on tyytyväinen EU RESTRICTED -turvallisuusluokan Eurosur-verkoston arkkitehtuurin nykyaikaistamiseen, viraston henkilöstölle tarjottavaan laajennettuun digitaaliseen tukeen ja sellaisen pysyvän joukon lähettämiseen, jonka digitaalinen jalanjälki on tutkittu, kokemusten saamiseksi etätuen tarjoamisesta toiminta-alueilla; kehottaa ottamaan SYSPER-järjestelmän täysimääräisesti käyttöön viraston henkilöstöhallinnossa;

54.

on tyytyväinen viraston pyrkimyksiin ja edistymiseen palauttamisiin liittyvän digitalisaation alalla, erityisesti RECAMAS-viitemallin päivitysten, Frontexin palauttamisen hallintasovelluksen (FAR) ja FAR-tilauslentojen järjestelmän uusien versioiden ja IRMA-järjestelmän avulla tapahtuvan jatkuvan tilastotietojen keruun yhteydessä;

Toiminnan jatkuvuus covid-19-kriisin aikana

55.

on tyytyväinen viraston toiminnan jatkuvuussuunnitelman hyväksymiseen; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle sen toiminnan jatkuvuussuunnitelman täytäntöönpanosta;

56.

antaa tunnustusta viraston jatkuville pyrkimyksille sopeutua pandemian kolmanteen ja neljänteen aaltoon liittyviin muuttuviin olosuhteisiin muun muassa päivitetyillä sisäisillä käytännöillä kuten paperittomilla työnkuluilla, sähköisillä hyväksymismenettelyillä ja virtuaalikokouksilla; panee merkille pandemian puhkeamisen jälkeen perustetun kriisiyksikön keskeisen roolin toimeenpanevan johdon päätöksenteon tukemisessa toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi, viraston toiminnan häiriintymisen minimoimiseksi ja turvallisen työympäristön takaamiseksi;

57.

on tyytyväinen siihen, että virasto on laatinut ohjeet, jotka koskevat terveyttä ja turvallisuutta pandemioiden tai epidemioiden aikana tehtävissä palauttamisoperaatioissa ja joilla pyritään varmistamaan, että palauttamisoperaatioita voidaan jatkaa turvallisesti tällaisissa tilanteissa;

Muita huomautuksia

58.

panee merkille, että virasto on sitoutunut määrittelemään ja toteuttamaan käytännössä perusoikeuksien noudattamisen toimissaan hyväksymällä vuonna 2021 perusoikeusstrategian ja perusoikeuksia koskevan toimintasuunnitelman; suhtautuu myönteisesti viraston sitoumukseen valvoa perusoikeuksia koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle perusoikeuksia koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa edistymisestä; korostaa, että perusoikeusstrategian menestys riippuu sen täytäntöönpanosta ja että OLAFin raportin havainnot koskevat myös varainhoitovuotta 2021; toteaa tältä osin, että a) perusoikeusvastaavaa estettiin asetuksen (EU) 2019/1896 säännösten vastaisesti saamasta operatiivisia tietoja ja että b) viraston aiempi toimeenpaneva johto sivuutti työntekijät, jotka ilmoittivat sääntöjen mukaisesti perusoikeusloukkauksista; on tältä osin tyytyväinen siihen, että perusoikeusvastaava on sittemmin otettu mukaan ja häntä kuullaan kaikissa asiaankuuluvissa asiakokonaisuuksissa ja hänellä on säännöllisiä tapaamisia toimeenpanevan johdon ja neuvoa-antavan ryhmän kanssa; panee merkille perusoikeusasioiden yhteyspisteiden verkoston perustamisen kaikkiin viraston yksiköihin perusoikeusasiantuntemuksen kehittämiseksi kaikilla toiminta-aloilla; panee merkille perusoikeusvalvojien tärkeän roolin ja sen, että heillä on pääsy operaatioalueille ja he tekevät tiivistä yhteistyötä viraston operatiivisen henkilöstön kanssa; panee kuitenkin merkille, että perusoikeusvastaavan toimistossa on alle 20 henkilöstön jäsentä vaikka viraston palvelukseenottosuunnitelmassa henkilöstömäärä kasvaa; kehottaa virastoa tehostamaan toimiaan, jotta perusoikeusvastaavan toimistolle saadaan tarvittavat resurssit sen tehtävien hoitamista varten; panee lisäksi merkille viraston päätöksen vahvistaa pääjohtajaa ja hallintoneuvostoa koskevat säännöt, joiden mukaan näiden on tiedotettava neuvoa-antavalle ryhmälle sen suositusten jatkotoimista ja varmistettava, että perusoikeusvastaavan suositusten johdosta toteutetaan toimia; odottaa viraston panevan täytäntöön perusoikeusvastaavan suositukset, jotka esitetään hänen vuoden 2021 vuosikertomuksessaan; kehottaa virastoa varmistamaan, että hallintoneuvostolle esitetyt perusoikeusvastaavan ja neuvoa-antavan ryhmän suositukset annetaan tiedoksi myös vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle;

59.

toistaa, että OLAFin raportin havainnot rajoittuvat väärinkäytöksiin ja siihen, että yksittäiset henkilöt eivät ole noudattaneet menettelyjä; toteaa, että virasto teki arvokasta työtä perusoikeusvastaavan roolin vahvistamiseksi mutta että virasto ei vielä tehnyt perusteellisempaa analyysia varmistaakseen, ettei rakenteellisia ongelmia ole; toistaa tässä yhteydessä, että on i) analysoitava sisäistä valvontaa, koska yksittäisten henkilöiden väärinkäytökset saivat jatkua liian kauan; ii) seurattava viraston suhteita jäsenvaltioihin, sillä OLAFin havainnot viittaavat siihen, että jäsenvaltiot painostavat rannikkovartiostoa ja salaavat pakkokäännytyksiä, mikä asettaa viraston työn kyseenalaiseksi muutenkin kuin menneen johdon osalta; ja iii) arvioitava sitä, että asetuksen (EU) 2019/1896 46 artiklaa sovelletaan edelleen, koska virasto päätti lisätä läsnäoloaan Egeanmerellä vaikka tiedotusvälineiden raportit ja OLAFin havainnot viittaavat jatkuviin perusoikeusloukkauksiin tällä alalla;

60.

panee merkille, että lokakuusta 2021 alkaen virasto on raportoinut säännöllisesti hallintoneuvostolle Euroopan oikeusasiamiehen, Egeanmerellä toteutettavien operaatioiden perusoikeusnäkökohtia sekä oikeudellisia ja operatiivisia näkökohtia käsittelevän työryhmän ja Euroopan parlamentin Frontexin valvontatyöryhmän suositusten täytäntöönpanon edistymisestä; pyytää virastoa tiedottamaan myös vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle näiden suositusten täytäntöönpanon edistymisestä;

61.

palauttaa mieliin unionin tuomioistuimen päätelmän, jonka mukaan kuin Unkarin viranomaisten tekemät palauttamispäätökset ovat ristiriidassa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/115/EY (4) ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan kanssa; kehottaa virastoa pidättymään osallistumasta toimiin, jotka ovat ristiriidassa unionin oikeuden kanssa; panee viraston vastauksesta merkille sen suorittaneen tarkastuksia ja todenneen, ettei se ollut koskaan osallistunut palauttamisiin, jotka liittyivät siihen Unkarin lainsäädäntöön, jonka unionin tuomioistuin katsoi olevan ristiriidassa unionin oikeuden kanssa (Unkarin kansallinen säädös LXXXIX vuodelta 2007 ja säädös LVIII vuodelta 2020); painottaa, että jos virasto haluaa aloittaa puhtaalta pöydältä ja sitoutua uudelleen avoimuuteen, sen olisi oltava näissä tapauksissa selkeämpi ja avoimempi; panee merkille, että viraston mukaan se vaatii Unkaria vahvistamaan menettelyllisiä näkökohtia koskevat erityiset vastuuvapauslausekkeet, kun se pyytää viraston tukea, ja toteaa, että tällä taataan, että koko virasto tekee kaikkensa varmistaakseen, että kaikki sen Unkarissa tukemat palauttamismenettelyt ovat täysin palauttamista ja turvapaikkaa koskevan unionin oikeudellisen kehyksen mukaisia; panee lisäksi merkille, että virasto lisäsi Unkarin toteuttamien palauttamisten seurantatoimia ja tehosti kuulemista ja yhteistyötä Unkaria käsittelevän perusoikeusvastaavan kanssa; painottaa, että menettelyt ovat tehokkaita vain jos niiden täytäntöönpano on tehokasta, ja toteaa, että tämä on erityinen huolenaihe ottaen huomioon oikeusvaltioperiaatteen yleinen tilanne Unkarissa;

62.

korostaa, että viraston suoran ja epäsuoran osallistumisen rajojen valvontaan ja rajavartiointiin on kuljettava käsi kädessä perusoikeusrikkomusten ehkäisemisen ja torjumisen kanssa sekä sen kanssa, että varmistetaan palauttamiskieltoa koskevan periaatteen noudattaminen unionin säännöstön mukaisesti; kehottaa viraston hallintoneuvostoa vahvistamaan sisäisen valvonnan rakenteitaan ja muistuttaa, että on tärkeää arvioida ja valvoa jatkuvasti johtohenkilöstön toimintaa ja pyrkiä tällä tavoin havaitsemaan ja ratkaisemaan ajoissa tilanteet, joissa on kyse huonosta hallinnosta, sekä panna täytäntöön pysyväisohje viraston toimien rahoituksen peruuttamisesta taikka toimen keskeyttämisestä, lopettamisesta tai käynnistämättä jättämisestä, jos tällaisia riskejä ilmenee;

63.

panee merkille viraston hallintoneuvoston vuonna 2021 tekemät päätökset, joilla hyväksyttiin henkilötietojen käsittelysääntöihin liittyvät täytäntöönpanosäännöt; palauttaa mieliin, että Euroopan tietosuojavaltuutettu antoi lausuntoja viraston tietojenkäsittelysäännöistä ja että tämän seurauksena virasto laati uudelleen asiaankuuluvat hallintoneuvoston päätökset varmistaakseen unionin tietosuojasääntöjen täysimääräisen noudattamisen; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle edistymisestä tässä asiassa; kehottaa virastoa lisäksi pyytämään Euroopan tietosuojavaltuutetulta lausuntoa tietojenkäsittelysääntöjä koskevien tarkistettujen hallintoneuvoston päätösten johdosta;

64.

panee huolestuneena merkille tiedotusvälineissä esiintyneet raportit väitetyistä väärinkäytöksistä henkilötietojen käsittelyä riskianalyysiä varten koskevan ohjelman (PeDRA) laajentamisessa; panee viraston vastauksesta merkille, että hanke oli toteutettu vuosina 2015–2017 ja että virastolla oli mahdollisuus kehittää tarvittavat valmiudet henkilötietojen käsittelemiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1168/2011 (5) 11 artiklan c kohdan mukaisesti; panee lisäksi merkille viraston kannan, jonka mukaan se oli käsitellyt ainoastaan rajat ylittävästä rikollisuudesta ja terrorismista epäiltyjen henkilöiden operatiivisia henkilötietoja eikä se ollut aloittanut uhrien ja todistajien henkilötietojen käsittelyä; toistaa olevansa erittäin huolestunut tiedoista, joiden mukaan tietosuojavaltuutettu on toistuvasti varoittanut, että tämä tiedonkeruun laajentaminen olisi vastoin unionin lainsäädäntöä, mutta virasto on aluksi päättänyt sivuuttaa tämän varoituksen; panee merkille hallintoneuvoston päätökset 56/2021, 68/2021 ja 69/2021, jotka annettiin viraston tietosuojasääntöjä koskevien Euroopan tietosuojavaltuutetun lausuntojen vastaanottamisen jälkeen, joiden johdosta viraston tietosuojavastaava laati toimintasuunnitelman tietosuojavaltuutetun suositusten täytäntöönpanoa varten; kehottaa virastoa käsittelemään tämän asian ja varmistamaan unionin tietosuojasääntöjen täysimääräisen noudattamisen, kuulemaan säännöllisesti tietosuojavaltuutettua ja tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle uudistuksen tilanteesta ja edistymisestä;

65.

pitää valitettavana, että OLAFin raportin asettamisessa Euroopan parlamentin jäsenten sekä ylimmän johdon ja perusoikeusvastaavan saataville on kestänyt kauan; muistuttaa, että tulossa on vielä kaksi uutta virastoon liittyvää OLAFin loppuraporttia; vaatii, että vaikka OLAFin raportin havainnot saattavat koskea yleistä etua, luottamuksellinen raportti on julkaistava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (6) mukaisesti, jotta kunnioitetaan OLAFin tekemien tutkimusten luottamuksellisuutta sekä asianosaisten henkilöiden laillisia oikeuksia, myös heidän tietosuojaa koskevia oikeuksiaan; toistaa vaatimuksensa siitä, että näiden loppuraporttien valmistuttua mahdollisuus tutustua niihin on myönnettävä välittömästi parlamentin jäsenille sekä kaikille viraston johtoon kuuluville, joiden on tarpeen tutustua kyseisiin raportteihin, jotta taataan viraston avoimuus ja vastuuvelvollisuus sekä viraston talousarvion asianmukainen toteutus tulevaisuudessa;

66.

panee merkille, että tiedotusvälineiden raporteissa, Frontexin valvontatyöryhmän päätelmissä ja OLAFin raportin havainnoissa yksilöidyt ongelmat johtivat vastuuvapauden epäämiseen edellisessä vastuuvapausmenettelyssä; korostaa, että virasto on parhaillaan siirtymävaiheessa sen entisen pääjohtajan erottua tehtävästään viraston huonoon hallintoon kohdistuvan OLAFin tutkinnan johdosta; pitää lisäksi tässä mielessä myönteisinä erilaisia toimia, joita väliaikainen johto on toteuttanut toimintansa ja normiensa parantamiseksi; panee tyytyväisenä merkille, että näissä toimissa käsiteltiin talousarvio- ja varainhallintoon liittyviä kysymyksiä, kuten tulojen ja menojen hyväksyjien valtuutusten ja edelleenvaltuutusten selkeyttämistä, perusoikeuksien parempaa kunnioittamista väliaikaisen toimeenpanevan johdon ja perusoikeusvastaavan välisen tehostetun institutionaalisen yhteistyön avulla, ja on tyytyväinen myös johtamiskulttuurin muutoksiin, jotka on saatu aikaan näkyvällä siirtymisellä kohti hajauttamista, tehtävien jakamista ja parempaa vuoropuhelua päätöksentekoprosessissa; pitää erityisen myönteisenä, että väliaikainen johto on sitoutunut muuttamaan johtamiskulttuuria ja pyrkii murtamaan vaikenemisen kulttuurin ja rohkaisemaan yhteistyöhön ongelmien ratkaisemiseksi; kehottaa virastoa jatkamaan sitoutumistaan näiden tarvittavien uudistusten täysimääräiseen täytäntöönpanoon myös muun kuin tilapäisen pääjohtajan nimittämisen jälkeen ja raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle saavutetusta edistyksestä;

67.

muistuttaa virastoa siitä, että se on tilivelvollinen parlamentille ja että parlamentti on sitoutunut varmistamaan, että virasto edistää unionin oikeuden jatkuvaa ja yhdenmukaista soveltamista, mukaan lukien perusoikeuksia koskeva unionin säännöstö, erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirja; korostaa, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan tehostettua yhteistyötä viraston hallintoneuvoston kanssa vahvistamalla viraston avoimuutta, vastuuvelvollisuutta ja demokraattista valvontaa;

68.

kehottaa virastoa tehostamaan toimiaan, jotka koskevat asiaankuuluvien tuloksellisuustietojen raportointia unionin kansalaisille ja suurelle yleisölle selkeällä ja saavutettavissa olevalla kielellä; kehottaa virastoa varmistamaan suuremman avoimuuden ja julkisen vastuuvelvollisuuden käyttämällä tiedotusvälineitä ja sosiaalisen median kanavia;

69.

panee merkille hallintoneuvoston 20. joulukuuta 2022 pitämässään ylimääräisessä kokouksessa tekemän päätöksen nimittää Hans Leijtens viraston uudeksi pääjohtajaksi; kannustaa virastoa tehostamaan käynnissä olevia toimia ja ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin sen varmistamiseksi, että unionin normeja noudatetaan kaikilta osin ja erityisesti talousarvio- ja varainhallinnon, perusoikeuksien, organisaatiokulttuurin ja avoimuuden alalla; kehottaa jälleen virastoa esittämään yksityiskohtaisen etenemissuunnitelman siitä, miten se aikoo ratkaista jäljellä olevat huolenaiheet, sekä selkeän ja yksityiskohtaisen aikataulun kyseisten toimien toteuttamiselle sekä saattamaan päätökseen korjaavat toimet kaikkien Euroopan oikeusasiamiehen, Frontexin valvontatyöryhmän ja neuvoa-antavan ryhmän esille ottamien jäljellä olevien huolenaiheiden ratkaisemiseksi; kehottaa virastoa toteuttamaan tarvittavat uudistukset täysimääräisesti myös muun kuin tilapäisen pääjohtajan nimittämisen jälkeen ja raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle saavutetusta edistyksestä;

70.

viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta 10. toukokuuta 2023 antamaansa päätöslauselmaan (7) EU: n erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1896, annettu 13 päivänä marraskuuta 2019, eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta sekä asetusten (EU) N:o 1052/2013 ja (EU) 2016/1624 kumoamisesta (EUVL L 295, 14.11.2019, s. 1).

(3) Frontexin strateginen riskianalyysi 2022.

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/115/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 98).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1168/2011, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004 muuttamisesta (EUVL L 304, 22.11.2011, s. 1).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(7) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0190.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/470

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1942,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisestä

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan raja- ja merivartioviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (06248/2023 – C9-0106/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta sekä asetusten (EU) N:o 1052/2013 ja (EU) 2016/1624 kumoamisesta 13. marraskuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1896 (4) ja erityisesti sen 116 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0142/2023),

1.	hyväksyy Euroopan raja- ja merivartioviraston varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisen;

2.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan raja- ja merivartioviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 295, 14.11.2019, s. 1.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/471

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1943,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston – EUSPA (ennen 12 päivää toukokuuta 2021 Euroopan GNSS-virasto) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (06248/2023 – C9-0104/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan GNSS-viraston perustamisesta, eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien hallintorakenteista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1321/2004 kumoamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 683/2008 muuttamisesta 22. syyskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 912/2010 (4) ja erityisesti sen 14 artiklan,

—

ottaa huomioon unionin avaruusohjelman ja Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston perustamisesta sekä asetusten (EU) N:o 912/2010, (EU) N:o 1285/2013 ja (EU) N:o 377/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU kumoamisesta 28. huhtikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/696 (5) ja erityisesti sen 85 ja 86 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0116/2023),

1.	myöntää Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston toimitusjohtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 276, 20.10.2010, s. 11.

(5) EUVL L 170, 12.5.2021, s. 69.

(1) EUVL C 141, 29.3.2022, s. 104.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/473

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1944,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston – EUSPA (ennen 12 päivää toukokuuta 2021 Euroopan GNSS-virasto) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0116/2023),

ottaa huomioon, että Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2021 oli 57 130 215,17 euroa, mikä merkitsee 61,16 prosentin lisäystä verrattuna vuoteen 2020, ja toteaa kasvun johtuneen siitä, että virasto sai EU:n uuden avaruusohjelman myötä uusia tehtäviä; toteaa, että viraston talousarvio rahoitetaan pääasiassa unionin talousarviosta;

ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2021 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja asianmukaiset (sääntöjenmukaiset); ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin esittää tiettyjä seikkoja painottavan kappaleen, jossa kuvataan, miten Venäjän Ukrainaa vastaan käynnistämä hyökkäyssota vaikuttaa viraston tulos- ja taselaskelmiin;

Talousarvio- ja varainhallinto

panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2021 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli kyseisenä vuonna maksusitoumusmäärärahojen osalta 100 prosenttia eli sama kuin vuonna 2020; pitää valitettavana, että maksumäärärahojen käyttöaste oli kyseisenä vuonna 74,78 prosenttia, mikä on 8,60 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2020;

panee merkille, että virasto hallinnoi perustalousarvionsa lisäksi edelleen suurta delegoitua talousarviota (korvamerkityt määrärahat), erityisesti Euroopan geostationaarisen navigointilisäjärjestelmän (EGNOS) käytön, Galileo-järjestelmän käytön ja Horisontti 2020 -puiteohjelman valtuutussopimusten puitteissa; panee lisäksi merkille, että virasto allekirjoitti vuonna 2021 komission kanssa rahoitusosuussopimuksen, jolla viraston hallinnoitavaksi annettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/696 (2) mukaisesti Horisontti Eurooppa -puiteohjelman, Copernicuksen, Euroopan unionin valtiollisen satelliittiviestinnän (GOVSATCOM) ja avaruustilannetietoisuuden (SSA) lisäkomponentit; toteaa lisäksi, että vuonna 2021 delegoidusta talousarviosta sidottiin yhteensä 6 361 705 119 euroa ja maksuja suoritettiin 1 574 943 399 euron arvosta;

Toiminnan tuloksellisuus

ottaa huomioon, että asetuksella (EU) 2021/696 perustettiin virasto, joka korvasi Euroopan GNSS-viraston ja oli sen seuraaja; toteaa, että tällä asetuksella laajennetaan viraston vastuualueita eurooppalaisissa GNSS-ohjelmissa; panee merkille viraston tuloksellisen toiminnan, mukaan lukien sen onnistunut siirtyminen asetuksen (EU) 2021/696 mukaisesti; on myös tyytyväinen siihen, että vuonna 2021 virasto hyväksyi neuvottelujen jälkeen rahoitusta koskevan puitekumppanuussopimuksen ja rahoitusosuussopimuksen, jotka mahdollistivat avaruusohjelman tehokkaan ja vaikuttavan toteuttamisen päällekkäisyyksiä välttäen ja kehitys- ja toimintariskit minimoiden siten, että hyödynnetään Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ja viraston välistä synergiaa, joka perustuu kummankin viraston osaamiseen ja valmiuksiin sekä selkeään komentoketjuun; panee lisäksi merkille, että puitekumppanuussopimuksen ja rahoitusosuussopimuksen mukaisesti virasto hallinnoi EGNOS-järjestelmän ja Galileo-järjestelmän käyttöä ja toimii komission valtuutuksesta hankintaviranomaisena sopimuksen täytäntöönpanovaiheessa;

panee merkille, että vuonna 2021 virasto vastasi useista EGNOSin ja Galileon täytäntöönpanoon liittyvistä toimista, kuten EGNOSin ja Galileon turvallisuusakkreditoinnin varmistamisesta riippumattoman turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakuntansa välityksellä sekä osallistumisesta EGNOS- ja Galileo-palvelujen myynninedistämiseen ja markkinointiin, mukaan lukien tarvittavan markkina-analyysin tekeminen ja tiiviiden yhteyksien luominen muun muassa järjestelmän käyttäjiin ja mahdollisiin käyttäjiin; panee lisäksi merkille, että virasto suoritti muita EGNOSin ja Galileon täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä, jotka komissio oli uskonut sille valtuutus- ja rahoitusosuussopimuksilla;

korostaa unionin avaruusohjelman ja viraston perustamisen merkitystä; panee tyytyväisenä merkille viraston panoksen avaruusturvallisuuden tarjoajana sekä satelliittinavigoinnin, maan havainnoinnin, yhteenliitettävyyden ja avaruustutkimuksen ja -innovoinnin alalla, mikä auttaa varmistamaan unionin kansalaisten turvallisuuden ja investoinnit kriittiseen infrastruktuuriin; kehottaa virastoa ja komissiota määrittämään tarkemmin mahdollisia synergioita unionin avaruusohjelman komponenttien ja tulevien ohjelmien välillä, kuten IRIS2-ohjelman (unionin turvallisten yhteyksien ohjelma) ja avaruusliikenteen hallinnan täytäntöönpanossa; kehottaa virastoa ja komissiota maksimoimaan unionin kaksikäyttöisen avaruusinfrastruktuurin käytön ja vahvistamaan rooliaan Euroopan turvallisuuden ja puolustuksen alalla; kannustaa virastoa osallistumaan turvallisuutta ja puolustusta tukevan EU:n avaruusstrategian täytäntöönpanoon;

Henkilöstöpolitiikka

panee merkille, että 31. joulukuuta 2021 henkilöstötaulukosta oli täytetty 100 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 191:stä väliaikaisesta toimesta oli täytetty 191 tointa (verrattuna 150 hyväksyttyyn toimeen vuonna 2020); panee merkille, että vuonna 2021 viraston palveluksessa työskenteli lisäksi 56 sopimussuhteista toimihenkilöä ja seitsemän kansallista asiantuntijaa;

pitää valitettavana, että sukupuolten tasapuolinen edustus ei toteutunut viraston ylemmässä johdossa, sillä kaikki kolme ylemmän johdon jäsentä olivat miehiä (100 prosenttia); pitää valitettavana, että sukupuolten tasapuolinen edustus ei toteutunut viraston hallintoneuvostossa, sillä 28:sta jäsenestä 23 oli miehiä (82 prosenttia); panee lisäksi huolestuneena merkille viraston koko henkilöstön sukupuolijakauman ja toteaa, että 247:stä henkilöstön jäsenestä 168 (68 prosenttia) oli miehiä; panee merkille, että virasto laatii parhaillaan monimuotoisuutta ja osallisuutta koskevaa strategiaa, joka sisältää toimintasuunnitelman; kehottaa virastoa toteuttamaan konkreettisia toimenpiteitä sukupuolten tasapuolisen edustuksen parantamiseksi hierarkian kaikilla tasoilla mahdollisimman pian ja raportoimaan asiasta vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle;

panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta huolestuneena merkille, että se havaitsi kahdessa tarkastamassaan rekrytointimenettelyssä useita menettelyllisiä puutteita, jotka heikensivät avoimuuden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteita, että avoimia toimia koskevissa ilmoituksissa ei kummassakaan tapauksessa vahvistettu pistemäärää, joka tarvittiin esivalinta- tai varallaololuetteloon pääsemiseksi, eikä myöskään niiden hakijoiden lukumäärää, jotka kirjattaisiin kyseisiin luetteloihin, että valintalautakunnan ohjeet siitä, miten eri valintaperusteista annetaan pisteitä, eivät olleet riittävän yksityiskohtaisia sen varmistamiseksi, että valintalautakunnan jäsenet olisivat soveltaneet yhdenmukaista lähestymistapaa, ja että toisessa näistä kahdesta rekrytointimenettelystä ei ollut erään testin osalta vahvistettu etukäteen menetelmää, jonka mukaisesti pisteet annettaisiin; panee merkille viraston vastauksen, jonka mukaan se aikoo muokata rekrytointimenettelyjään vastaanotettujen huomautusten perusteella; kehottaa virastoa raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä suhteessa mahdollisesti tapahtuneesta kehityksestä;

panee vuotta 2020 koskevan vastuuvapauden seurannasta merkille, että virasto sopi komission kanssa suunnitelmasta vähentää sopimussuhteisten toimihenkilöiden kokonaismäärää asteittain ja progressiivisesti siten, että se on rahoitusnäkymien loppuun mennessä asetuksen (EU) 2021/696 liitteenä olevan rahoitusselvityksen mukainen, ja että viraston on kuitenkin lisättävä erityisesti Galileon turvallisuuden valvontakeskuksen käyttö- ja turvallisuustehtävissä työskentelevien sopimussuhteisten toimihenkilöiden määrää; panee lisäksi merkille, että virasto korosti komissiolle ja hallintoneuvostolleen, että sopimussuhteisten toimihenkilöiden määrän vähentämiseen liittyy operatiivisia riskejä, joita virasto aikoo hallita lisäämällä ulkoistamista, vaikka tämä lisää taloudellisia kustannuksia; kehottaa virastoa raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä suhteessa mahdollisesti tapahtuneesta kehityksestä;

10.

panee merkille viraston olemassa olevat toimet ja politiikat, joilla pyritään suojelemaan ihmisarvoa ja ehkäisemään työpaikkakiusaamista ja seksuaalista häirintää; panee erityisesti merkille, että virasto on ottanut käyttöön häirintäyhdyshenkilöjen epämuodollista menettelyä koskevan oppaan, joka helpottaa vaivatonta ja luottamuksellista raportointia; panee merkille, että vuonna 2021 raportoitiin neljä häirintäyhdyshenkilöjen konsultointia ja että yksikään näistä konsultoinneista ei johtanut siihen, että asia olisi tutkittu tai viety tuomioistuimeen, ja että kaikki konsultaatiot keskeytettiin sen jälkeen, kun menettelyä koskevat tiedot oli annettu ja häirintäyhdyshenkilön ja valituksen tehneen osapuolen välillä oli käyty epämuodollinen keskustelu;

11.

12.

Hankinnat

13.

panee merkille, että virasto jatkaa sähköisten hankintojen toteuttamista aina kun se on mahdollista ottaen huomioon valitun hankintamenettelyn, vaihdettavien asiakirjojen luonteen ja unionin turvallisuusetujen suojaamisen; panee merkille, että sähköisiä hankintamenettelyjä on käytetty muun muassa äskettäin järjestetyissä tarjouskilpailuissa, jotka koskivat päätoimipaikan vartiointia, hallinnollista tukea ja Copernicus-demonstraattoria;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

14.

panee merkille viraston nykyiset toimenpiteet ja jatkuvat pyrkimykset avoimuuden sekä eturistiriitojen ennaltaehkäisyn ja hallinnan varmistamiseksi;

15.

panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että virasto arvioi vuosien 2019 ja 2021 välillä yhtä tapausta, jossa saattoi esiintyä eturistiriita siitä syystä, että korkeassa virka-asemassa oleva henkilöstön jäsen otti vastaan uuden työpaikan viraston ulkopuolelta ja virasto hyväksyi uuden työn, mutta asetti sen suhteen rajoituksia, ja vaikka viraston olisi yleisten periaatteiden mukaisesti selostettava syyt päätöksilleen, se ei esittänyt perusteluja kyseisille rajoituksille; panee merkille viraston vastauksen, jonka mukaan se ottaa huomautuksen asianmukaisesti huomioon menettelyissään ja haluaa selventää, että kyseisessä tapauksessa virasto ei ilmoittanut päätöksessä rajoitusten asettamisen syitä, koska se katsoi niiden olevan itsestään selviä; kehottaa virastoa raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä suhteessa mahdollisesti tapahtuneesta kehityksestä;

16.

panee merkille, että virastossa oli vuonna 2021 yksi väärinkäytösten paljastamista koskeva tapaus ja että tutkinta oli vielä kesken vuoden lopussa; kehottaa virastoa raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä suhteessa mahdollisesti tapahtuneesta kehityksestä;

17.

painottaa, että tarvitaan järjestelmällisempiä sääntöjä, jotka koskevat avoimuutta, jääviyttä, eturistiriitoja, laitonta lobbausta ja pyöröovi-ilmiötä; kehottaa virastoa vahvistamaan sisäisiä valvontamekanismejaan, myös perustamalla sisäisen korruptiontorjuntamekanismin;

Sisäinen valvonta

18.

panee vuoden 2020 vastuuvapausmenettelyn seurannasta tyytyväisenä merkille, että viraston ESAlle suorittamiin EGNOS- ja Galileo-ohjelmien täytäntöönpanoa koskeviin maksuihin liittyvän riskin osalta komission puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosasto tarkasti ESAn menot vuodelta 2019 (viraston puolesta) ja että puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston ja viraston yhteinen tilintarkastajien ryhmä tarkasti ESAn menot vuosilta 2020 ja 2021 ja että tarkastuksessa ei havaittu huomautettavaa näiden kolmen peräkkäisen vuoden osalta;

19.

panee tyytyväisenä merkille, että ESA on parantanut talousarvionsa toteuttamisen avoimuutta asettamalla ehdot unionin varojen hallinnoinnille, ottamalla käyttöön talousarvion seuranta- ja valvontatoimenpiteitä ja vahvistamalla periaatteet, joiden mukaisesti ESAlle suoritetaan korvaus kustakin komponentista, johon se osallistuu, ja ottaa huomioon, että EU:n ulkopuolisena elimenä ESA ei ole vastuussa unionin kansalaisille talousarviomenoista (3);

20.

panee merkille, että komission sisäinen tarkastus julkaisi marraskuussa 2021 Galileo-järjestelmän käyttöä koskevan tarkastuskertomuksen, joka sisälsi neljä tärkeää suositusta; panee merkille, että virasto toteutti ainakin kaksi kolmasosaa suositusten täytäntöönpanoa koskevista toimista; kehottaa virastoa raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä suhteessa mahdollisesti tapahtuneesta kehityksestä;

21.

panee vuoden 2020 vastuuvapausmenettelyn seurannasta merkille, että sisäisen tarkastuksen vuotta 2019 koskeva tarkastus GNNS-viraston henkilöstön valmiuksien kehittämisestä saatiin päätökseen ja että tarkastuksen täytäntöönpanotarkastus oli määrä saada päätökseen vuonna 2022; kehottaa virastoa raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä suhteessa mahdollisesti tapahtuneesta kehityksestä;

22.

Digitalisaatio ja vihreä siirtymä

23.

panee merkille, että virasto päätti vuonna 2021 laajentaa tärkeimpiä tietojärjestelmiään pilvipalveluihin ja ottaa käyttöön tietovuotojen ehkäisyn kaltaisia teknologioita; panee lisäksi tyytyväisenä merkille sähköpostin S/MIME-salauksen käyttöönoton, joka mahdollistaa salattujen ja digitaalisesti allekirjoitettujen viestien vaihdon muiden samaa teknologiaa käyttävien toimielinten kanssa, euSign-järjestelmän käyttöönoton sekä viraston pääpalomuurien korvaamisen uusimmilla malleilla, jotka mahdollistavat verkkoliikenteen paremman seurannan ja valvonnan;

24.

toteaa, että virasto tekee aktiivisesti yhteistyötä komission kanssa avaruusalalla sovellettavien vihreiden tavoitteiden osalta varmistaakseen, että sen ydintoiminnassa keskitytään erityisesti ympäristövaikutuksiin; toteaa lisäksi, että virasto on luonut toimintakehyksen ympäristöasioiden hallintajärjestelmän täytäntöönpanoprosessin käynnistämiseksi; panee niin ikään merkille, että virasto seuraa säännöllistä energiankulutusta ja soveltaa kierrätysperiaatteita kaikilla aloilla muiden toimien ohella ja myös tukee ympäristöä säästävien hankintojen perustekijöitä; panee vielä merkille, että virasto pyysi korkeampaa ympäristöluokitusta uusille rakennuksille sekä suunnittelun että rakentamisen osalta;

25.

muistuttaa, että on tärkeää lisätä viraston digitalisaatiota sisäisen toiminnan ja hallinnoinnin osalta mutta myös menettelyjen digitalisoinnin nopeuttamiseksi; korostaa, että viraston on jatkossakin toimittava tässä suhteessa ennakoivasti, jottei unionin virastojen välille pääse syntymään digitaalista kuilua; kehottaa kuitenkin kiinnittämään huomiota siihen, että on toteutettava kaikki tarvittavat varotoimet, jotta vältetään käsiteltävien tietojen verkkoturvallisuuteen kohdistuvat riskit;

26.

kannustaa virastoa työskentelemään tiiviissä yhteistyössä ENISAn (Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto) ja CERT-EU:n (unionin toimielinten, elinten ja virastojen tietotekniikan kriisiryhmä) kanssa ja tekemään säännöllisiä riskinarviointeja tietotekniikkainfrastruktuuristaan ja varmistamaan kyberpuolustuksensa säännölliset tarkastukset ja testit; kehottaa tarjoamaan viraston kaikille henkilöstön jäsenille säännöllisesti päivitettäviä kyberturvallisuuteen liittyviä koulutusohjelmia; kehottaa virastoa kehittämään kyberturvallisuutta koskevia toimintaperiaatteitaan nopeammin, antamaan ne ennen 31. joulukuuta 2023 ja raportoimaan asiasta vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle;

Toiminnan jatkuvuus covid-19-kriisin aikana

27.

panee merkille, että viraston johto vastasi voimakkaasti covid-19-pandemiaan kaikissa toimipaikoissa ja varmisti näin henkilöstön terveyden ja turvallisuuden ja toiminnan jatkuvuuden sekä määritti ja otti käyttöön viraston toimipaikkavastaavien verkoston, jota on käytetty muun muassa terveys- ja turvallisuustoimenpiteiden toteuttamiseen kaikissa toimipaikoissa covid-19-pandemian vastatoimena;

Muita huomautuksia

28.

panee merkille, että virasto on kaikki covid-19-pandemiaan liittyvät toimenpiteet huomioon ottaen käynnistänyt ensimmäisen ulkoilmanäyttelynsä nimeltä EUSPA Open, jossa se esittelee suurelle yleisölle uuden tehtävänsä ja unionin avaruusohjelman;

29.

pitää myönteisenä viraston vuonna 2021 toteuttamaa sosiaalisen median kampanjaa #EUSpace 4 our Planet, jossa korostettiin unionin avaruusohjelman panosta muun muassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan; panee lisäksi merkille, että viraston asetuksen (EU) 2021/696 mukaisesti toteuttaman siirtymisen nojalla virasto on ottanut ennakoivasti yhteyttä useisiin tiedotusvälineisiin jäsenvaltiossa;

30.

kehottaa virastoa kehittämään edelleen synergioitaan (esimerkiksi henkilöresurssit, kiinteistöjen hallinnointi, tietotekniikkapalvelut ja turvallisuus) ja lisäämään yhteistyötä, hyvien käytäntöjen vaihtoa ja keskustelua yhteistä etua koskevista aloista muiden unionin virastojen kanssa tehokkuuden parantamiseksi;

31.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/696, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, unionin avaruusohjelman ja Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston perustamisesta sekä asetusten (EU) N:o 912/2010, (EU) N:o 1285/2013 ja (EU) N:o 377/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU kumoamisesta (EUVL L 170, 12.5.2021, s. 69).

(3) EPRS, ”Towards EU leadership in the space sector through open strategic autonomy”, tammikuu 2023, s. 8.

(4) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0190.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/478

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1945,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston – EUSPA (ennen 12 päivää toukokuuta 2021 Euroopan GNSS-virasto) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (06248/2023 – C9-0104/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0116/2023),

1.	hyväksyy Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisen;

2.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 276, 20.10.2010, s. 11.

(5) EUVL L 170, 12.5.2021, s. 69.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/480

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1946,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin erillisvirastojen talousarvioiden toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021: toiminnan tuloksellisuus, varainhoito ja sen valvonta

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin erillisvirastojen talousarvioiden toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021,

—	ottaa huomioon komission kertomuksen vastuuvapauden myöntämistä koskevasta seurannasta varainhoitovuoden 2021 osalta (COM(2022)331),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021 sekä virastojen vastaukset (1),

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnot,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0144/2023),

toteaa, että tämä päätöslauselma sisältää asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 262 artiklan sekä Euroopan parlamentin työjärjestyksen liitteessä V olevan 3 artiklan mukaisesti asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskeviin vastuuvapauspäätöksiin liittyvät luonteeltaan yleiset huomautukset;

B.	toteaa, että tämä päätöslauselma sisältää asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 262 artiklan ja Euroopan parlamentin työjärjestyksen liitteessä V olevan 3 artiklan mukaisesti Euratomin hankintakeskusta koskevaan vastuuvapauspäätökseen liittyvät luonteeltaan yleiset huomautukset;

C.	katsoo, että unionin virastojen olisi keskityttävä tehtäviin, joilla on selvää eurooppalaista lisäarvoa, ja että näiden tehtävien organisointi olisi optimoitava, jotta vältetään päällekkäisyydet unionin veronmaksajien edun mukaisesti;

antaa virastoille tunnustusta niiden selviytymiskyvystä ja pyrkimyksistä ylläpitää niiden työtä ja korkealaatuista tuotosta koskevia korkeita vaatimuksia toisen covid-19-pandemiavuoden asettamista rajoituksista huolimatta;

toteaa, että vuonna 2021 unionin 33 erillisviraston kumulatiiviset kokonaismäärärahat olivat noin 3 206 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina, mikä on noin 5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020, ja 3 090 miljoonaa euroa maksumäärärahoina, mikä on 6,88 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020; toteaa lisäksi, että 3 090 miljoonan euron maksumäärärahoista noin 2 477 miljoonaa euroa rahoitettiin unionin yleisestä talousarviosta ja että määrä on 77,27 prosenttia virastojen kokonaisrahoituksesta vuonna 2021 (72,83 prosenttia vuonna 2020); toteaa vielä, että noin 728 miljoonaa euroa rahoitettiin palkkioilla ja maksuilla sekä osallistuvien maiden suorilla maksuosuuksilla (12,15 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2020);

panee huolestuneena merkille, että joidenkin virastojen lopulliset talousarviot on jäädytetty nimellisesti kuudeksi vuodeksi ja että kasautuvan inflaation vuoksi määrärahojen todellinen ostovoima pienenee; toteaa, että tämän suuntauksen jatkuminen vaarantaa virastojen valmiudet hoitaa tehtävänsä tehokkaasti ja oikea-aikaisesti;

suhtautuu myönteisesti Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessaan EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021, jäljempänä ’tilintarkastustuomioistuimen kertomus’, esittämään päätelmään, jonka mukaan tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa, joka koski virastojen tilinpäätöksiä 31. joulukuuta 2021 päättyneeltä varainhoitovuodelta sekä tilien perustana olevia tuloja, saatiin yleisesti ottaen vahvistus aiempina vuosina raportoiduille myönteisille tuloksille; toteaa kuitenkin, että tilien perustana olevien maksujen osalta tarvitaan tilintarkastustuomioistuimen mukaan joitakin parannuksia;

Tilintarkastustuomioistuimen havaitsemat pääasialliset riskit

toteaa, että kuten vuonna 2020, tilintarkastustuomioistuin pitää kertomuksensa mukaan virastojen tilien luotettavuuteen kohdistuvaa riskiä yleisesti ottaen vähäisenä, koska tilit laaditaan komission tilinpitäjän hyväksymien, kansainvälisesti hyväksyttyihin tilinpäätösstandardeihin perustuvien kirjanpitosääntöjen mukaisesti;

painottaa, että kuten vuonna 2020, tilintarkastustuomioistuin pitää kertomuksensa mukaan virastojen tilien perustana olevien tulojen laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen kohdistuvaa riskiä yleisesti ottaen vähäisenä useimpien virastojen kohdalla ja keskisuurena sellaisten osittain omarahoitteisten virastojen kohdalla, joissa maksujen ja muiden rahoitusosuuksien keräämistä säännellään erityisin säädöksin;

toteaa, että tilintarkastustuomioistuin pitää virastojen tilien perustana olevien maksujen laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen kohdistuvaa riskiä kaiken kaikkiaan keskisuurena, joskin riski vaihtelee vähäisestä suureen eri budjettikohdissa; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan osastossa 1 (henkilöstömenot) riski on yleisesti vähäinen, osastossa 2 (hallintomenot) riski on keskisuuri ja osastossa 3 (toimintamenot) riski vaihtelee vähäisestä suureen kunkin viraston ja sen toimintamenojen luonteen mukaan; huomauttaa, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan riskit osastossa 3 ovat samankaltaisia kuin osastossa 2, mutta koska määrät ovat paljon suurempia osastossa 3, vaikutuksen katsotaan olevan suurempi;

toteaa, että tilintarkastustuomioistuin pitää varainhoidon moitteettomuuteen kohdistuvaa riskiä keskisuurena ja ensisijaisesti sellaisiin julkisiin hankintamenettelyihin liittyvänä, joiden yhteydessä ei ole varmistettu, että rahalle saadaan paras mahdollinen vastine;

toteaa, että tilintarkastustuomioistuin pitää talousarviohallintoon kohdistuvaa riskiä vähäisenä ja että tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksesta kävi ilmi, että sidottuja määrärahoja siirrettiin seuraavalle varainhoitovuodelle paljon, mikä oli kuitenkin tilintarkastustuomioistuimen mukaan perusteltua toimien monivuotisen luonteen vuoksi tai syistä, joihin virastot eivät voineet vaikuttaa;

10.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin mainitsee ”muuna riskinä” covid-19-pandemian, joka on vaikuttanut tilintarkastustuomioistuimen työhön, sillä tarkastajat eivät ole matkustusrajoitusten vuoksi voineet tehdä tarkastuksia paikalla, hankkia nähtäväkseen alkuperäisiä asiakirjoja tai haastatella tarkastuskohteiden henkilöstöä henkilökohtaisesti; toteaa tyytyväisenä, että tilintarkastustuomioistuin on tästä huolimatta tehnyt työnsä asiakirjatarkastusten ja tarkastuskohteiden edustajien etähaastattelujen avulla; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen arvion, jonka mukaan paikan päällä tehtävien tarkastusten puuttumisen takia lisääntyneestä havaitsemisriskistä huolimatta se pystyi tarkastuskohteilta hankitun evidenssin perusteella saattamaan tarkastustyönsä loppuun ja tekemään siitä johtopäätöksiä;

11.

panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan useimmissa tapauksissa virastot ovat toteuttaneet korjaavia toimia aiempien vuosien tarkastushavaintojen perusteella, ja kehottaa kaikkia asianomaisia virastoja jatkamaan kesken olevia (39) ja toteuttamatta olevia (9) toimiaan tilintarkastustuomioistuimen huomautusten johdosta, erityisesti hallinto- ja valvontajärjestelmien, julkisten hankintamenettelyjen ja talousarviohallinnon alalla;

Talousarvio- ja varainhallinto

12.

painottaa tyytyväisenä, että tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen mukaan kaikkien virastojen tilien luotettavuudesta annettiin vakiomuotoinen tarkastuslausunto; toteaa lisäksi, että tilintarkastustuomioistuin antoi vakiomuotoisen lausunnon kaikkien virastojen tilien perustana olevien tulojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta; toteaa, että tilintarkastustuomioistuin antoi vakiomuotoisen lausunnon kaikkien virastojen tilien perustana olevien maksujen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta lukuun ottamatta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavaa Euroopan unionin virastoa (eu-LISA); tuo esiin tilintarkastustuomioistuimen varauman sisältävän lausunnon, koska kuusi vuonna 2021 suoritettua maksua ei ollut puitesopimusten määräysten mukaisia, ja toteaa, että niiden kokonaismäärä oli 18,11 miljoonaa euroa eli 6,2 prosenttia vuonna 2021 käytettävissä olleiden maksumäärärahojen kokonaismäärästä;

13.

toteaa tilien luotettavuuden osalta, että tilintarkastustuomioistuin käytti ”tiettyjä seikkoja painottavaa kappaletta” Euroopan lääkeviraston (EMA), Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) ja Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) tapauksessa; toteaa, että EMAn osalta tiettyjä seikkoja painottava kappale liittyi viraston aiempien, Lontoossa sijainneiden toimitilojen vuokrasopimukseen, joka on voimassa vuoteen 2039 asti ja johon ei sisälly sopimuksen ennenaikaista päättämistä koskevia määräyksiä, ja toteaa, että mahdollisten vuokravastuiden määrä olisi 31. joulukuuta 2021 arvioituna 383 miljoonaa euroa; toteaa, että Frontexin osalta tiettyjä seikkoja painottava kappale liittyi EU:n ulkopuolisten Schengen-maiden rahoitusosuuksien virheelliseen laskentaan, sillä niiden osuus oli 2,6 miljoonaa euroa vähemmän kuin niiden olisi pitänyt maksaa Frontexin talousarvioon vuonna 2021; toteaa, että EIGEn osalta tiettyjä seikkoja painottava kohta liittyi sen ehdolliseen vastuuseen (22 000 euroa), joka voisi realisoitua, jos EIGE häviää vireillä olevan vuokratyöntekijöitä koskevan oikeudenkäynnin;

14.

panee merkille, että virastojen tilien perustana olevien maksujen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden osalta tilintarkastustuomioistuin julkaisi Frontexia koskevan tiettyjä seikkoja painottavan kappaleen, jossa 21. joulukuuta 2020 päivätty talousarviositoumus siirrettiin vuodelle 2021 ilman, että Frontex olisi tehnyt oikeudellisen sitoumuksen ennen vuoden 2020 loppua; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta, että Frontex korjasi tämän sääntöjen noudattamatta jättämisen myöhemmillä oikeudellisilla sitoumuksilla, jotka kattoivat koko vuoden 2021;

15.

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen assosioituneiden maiden rahoitusosuuksia koskevan huomautuksen, jonka mukaan se, että sopimuksissa on erilaisia menetelmiä näiden rahoitusosuuksien laskemiseksi, aiheuttaa riskin siitä, että kyseiset rahoitusosuussopimukset pannaan täytäntöön virheellisesti; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin kehottaa virastoja, joita ongelma koskee, kuulemaan komissiota sen arvioimiseksi, olisiko sopimukset yhdenmukaistettava komission rahoitusosuussopimusten kanssa sekä niiden laskentamenetelmien kanssa, jotka koskevat assosioituneiden maiden rahoitusosuuksia;

16.

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen, joka koski seuraavalle varainhoitovuodelle siirrettyjen määrärahojen liiallista määrää ja viivästyneiden maksujen suurta osuutta kymmenessä virastossa ja puutteita (rakenteellinen ongelma, heikko talousarviosuunnittelu tai mahdollinen talousarvion vuotuisperiaatteen rikkominen) erityisesti kolmessa virastossa eli Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirastossa (ACER), eu-LISAssa ja Euroopan unionin perusoikeusvirastossa (FRA); vaatii painokkaasti noudattamaan talousarvion vuotuisperiaatetta; toistaa tilintarkastustuomioistuimen suosituksen, jonka mukaan asianomaisten virastojen olisi edelleen parannettava talousarviosuunnitteluaan ja täytäntöönpanosyklejään, jotta vältetään liialliset viivästykset työohjelmien tai hankintasuunnitelmien täytäntöönpanossa;

17.

panee kuitenkin merkille, että joissakin tapauksissa määrärahasiirtojen suuri määrä johtuu myös tekijöistä, joihin erillisvirastot eivät voi vaikuttaa, kuten niiden toiminnan luonne monivuotisina kausina tai tarve turvautua uudelleen ulkopuolisiin toimeksisaajiin varainhoitovuotta pidemmällä aikavälillä henkilöstövajeen vuoksi;

18.

muistuttaa, että on tärkeää käynnistää ja ylläpitää aktiivista vuoropuhelua komission ja virastojen välillä asianmukaisten resurssien jakamisesta ja niitä vastaavien henkilöstötaulukoiden suunnittelusta ottaen huomioon unionin toimintapoliittiset tavoitteet ja päämäärät, jotka ovat lisääntyneet viime vuosina ja jotka ovat johtaneet useiden virastojen uusiin ja laajennettuihin tehtäviin ja toimeksiantoihin;

Toiminnan tuloksellisuus

19.

panee merkille, että kaikki virastot käyttävät erilaisia keskeisten tulosindikaattoreiden järjestelmiä, suunniteltuja tuotoksia tai strategisia tavoitteita, jotka on asetettu osana toiminnan tuloksellisuuden mittaamista; antaa tunnustusta virastoille, joiden vuotuisen työohjelman toteutusaste oli yli 95 prosenttia vuonna 2021; kehottaa kaikkia virastoja tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuotuisen työohjelmansa toteutusasteesta konsolidoituna lukuna prosentteina ilmaistuna; arvostaa virastojen saavuttamia keskeisiä tulosindikaattoreita ja sitä, että virastot ovat kiinnittäneet huomiota toimenpiteisiin, joilla voidaan parantaa niiden työn tehokkuutta ja vaikuttavuutta; kehottaa kuitenkin virastoja huomioimaan indikaattorit, joita ei ole vielä saavutettu tai joiden täytäntöönpano ei ole edennyt suunnitellusti;

20.

panee merkille kaikkien virastojen saavutukset ja menestykset vuonna 2021, joka oli covid-19-pandemian toinen vuosi, ja toteaa, että erityishaasteita kohdistui oikeus- ja sisäasioiden, liikenteen ja lääketieteen aloilla toimiviin virastoihin;

21.

korostaa unionin virastojen arvokasta roolia niiden auttaessa unionin toimielimiä suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintapolitiikkoja erityisesti suorittamalla erityisiä teknisiä, tieteellisiä, operationaalisia ja hallinnollisia tehtäviä; arvostaa työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioita käsittelevien Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop), Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound), Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA), Euroopan koulutussäätiön (ETF) ja Euroopan työviranomaisen (ELA) korkealaatuista asiantuntemusta ja työtä; muistuttaa tässä yhteydessä, että virastot on varustettava niille osoitettuja tehtäviä vastaavasti ja että niillä on oltava riittävä määrä henkilöstöä, joka on vakaassa työsuhteessa ja jolla on riittävät aineelliset resurssit; toistaa siksi, että on varmistettava riittävät henkilö- ja taloudelliset resurssit, joiden turvin ne voivat edelleen panna työohjelmaansa täytäntöön niin, että toiminnan toteutusaste pysyy erittäin korkeana; korostaa kunkin viraston merkitystä ja lisäarvoa sen omalla erityisalalla sekä virastojen riippumattomuutta; muistuttaa, että virastojen asianmukainen toiminta edellyttää myös laadukasta työmarkkinaosapuolten välistä vuoropuhelua;

22.

muistuttaa, että vuotuinen keskustelu EMPL-valiokunnassa virastojen vuotuisista työohjelmista ja monivuotisista strategioista on olennaisen tärkeä sen varmistamiseksi, että ohjelmat ja strategiat ovat yhdenmukaisia todellisten poliittisten painopisteiden kanssa erityisesti Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa määriteltyjen periaatteiden ja Porton tavoitteiden täytäntöönpanon yhteydessä;

23.

palauttaa mieliin EU:n oikeus- ja sisäasioiden virastojen tärkeän roolin, sillä ne ovat välttämättömiä EU:n politiikkojen täytäntöönpanolle, sekä tärkeän tuen, jota ne antavat unionin toimielimille ja elimille sekä jäsenvaltioille perusoikeuksien, turvallisuuden ja oikeuden alalla suorittamalla operatiivisia, analyyttisia sekä hallinto- ja valvontatehtäviä; muistuttaa siksi tarpeesta varmistaa oikeus- ja sisäasioiden virastoille riittävät taloudelliset ja henkilöresurssit; toteaa, että kaikkien virastojen olisi hoidettava tehtävänsä tehokkaasti;

24.

muistuttaa, että virastot pystyvät parhaiten arvioimaan resurssien käyttöä ja niillä on olennaisen tärkeä rooli sopivien kestävien hankkeiden tukemisessa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti; kehottaa komissiota varmistamaan rahoituksen, jolla tuetaan unionin virastoja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun turvaamisessa; toteaa, että unionin virastoilla on ratkaiseva rooli unionin toimielinten kanssa käytävän työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun turvaamisessa;

25.

kehottaa virastoja jatkamaan synergioiden kehittämistä (henkilöresurssien, hankintojen, digitalisaation, kiinteistöhallinnon, tietotekniikkapalvelujen ja kyberturvallisuuden kaltaisilla aloilla) sekä yhteistyön ja hyvien käytäntöjen vaihdon kehittämistä muiden unionin virastojen kanssa tehokkuuden parantamiseksi erityisesti inflaatiopaineiden yhteydessä; kehottaa virastoja jatkamaan raportointia vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tehokkuushyötyjä koskevan strategiansa täytäntöönpanosta ja päivittämään strategiaa tarvittaessa;

26.

kehottaa komissiota käyttämään enemmän virastojen monialaisia arviointeja eri politiikanalojen toimivuustarkastusten yhteydessä; huomauttaa, että komission olisi hyödynnettävä arviointituloksia synergioiden ja mahdollisten muutosten, muun muassa sulauttamisten, määrittämisessä, ja tarpeen vaatiessa laadittaessa muuttuviin tarpeisiin perustuvia lainsäädäntöehdotuksia;

27.

panee tyytyväisenä merkille työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston vastuualueeseen kuuluvien virastojen jatkuvan hyvän yhteistyön, sillä ne vaihtavat säännöllisesti tietoja työohjelmiensa suunnitteluvaiheessa ja pitävät toisensa ajan tasalla kehityksestä ja havainnoista;

28.

panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta huolestuneena merkille kahden viraston (Euroopan unionin turvapaikkavirasto (EUAA) ja Euroopan unionin avaruusohjelmavirasto (EUSPA)) julkistamat tiedot Ukrainaa vastaan käydyn hyökkäyssodan vaikutuksista niiden toimintaan; panee tässä yhteydessä merkille, että Ukrainasta pakolaisia vastaanottavien jäsenvaltioiden avun kysyntä on lisääntynyt ja että Galileo-satelliittien avaruuteen lähettäminen venäläisillä Sojuz-kantoraketeilla on keskeytynyt; panee tässä yhteydessä merkille EUSPAn ja Euroopan avaruusjärjestön välisen rahoitusta koskevan puitekumppanuussopimuksen allekirjoittamisen ja näiden kahden viraston välisen tehostetun yhteistyön, jonka ansiosta unioni voi osallistua avaruuden turvallisuuden takaamiseen ja saavuttaa strategisen riippumattomuuden;

Henkilöstöpolitiikka

29.

toteaa, että 33 erillisviraston palveluksessa oli vuonna 2021 virkamiehiä, väliaikaisia ja sopimussuhteisia toimihenkilöitä sekä lähetettyjä kansallisia asiantuntijoita yhteensä 9 631 (9 001 vuonna 2020), joten lisäystä vuoteen 2020 verrattuna oli 7,00 prosenttia; panee merkille, että osa kasvusta (0,93 prosenttia) johtuu siitä, että vuonna 2021 taloudellisesti riippumattomaksi tulleen uuden viraston ELAn henkilöstön määrä (84) lisättiin ensimmäistä kertaa;

30.

panee merkille, että viidessä virastossa kirjattiin työuupumustapauksia (yhteensä 23) ja että 13 virastossa osa niiden työntekijöistä käytti ylityövapaita vuonna 2021; panee erityisesti merkille, että suuri määrä työntekijöitä on pitänyt ylityövapaata EUAAssa (78 työntekijää 423 työntekijästä), Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisessa –EFSA (117 työntekijää 516 työntekijästä), Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksessa – EMCDDA (78 työntekijää 110 työntekijästä), Euroopan meriturvallisuusvirastossa – EMSA (88 työntekijää 273 työntekijästä), eu-LISAssa (229 työntekijää 310 työntekijästä) ja Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastossa –Europol (583 työntekijää 979 työntekijästä);

31.

panee merkille, että kaikki virastot ovat ottaneet käyttöön toimenpiteitä henkilöstön työhyvinvoinnin sekä työ- ja yksityiselämän tasapainon parantamiseksi; panee merkille, että tällaisten toimenpiteiden määrä ja vaikutus vaihtelevat suuresti virastoittain ja että virastojen välillä ei näytä olevan yhteistä viitekehystä; panee merkille, että joitakin virastoja lukuun ottamatta vammaisten henkilöiden integroimiseksi ei yleensä ole olemassa toimenpiteitä;

32.

panee huolestuneena merkille, että vuonna 2021 henkilöstön vaihtuvuus oli yli 5 prosenttia 16 virastossa yhteensä 33 virastosta; antaa tunnustusta virastoille (esim. Euroopan unionin lentoturvallisuusvirasto (EASA)), jotka ovat toteuttaneet kohdennettuja toimenpiteitä ehkäistäkseen henkilöstön suuren vaihtuvuuden; korostaa, että on tärkeää, että kaikki virastot toteuttavat tällaisia toimenpiteitä;

33.

toistaa huolensa siitä, että tilintarkastustuomioistuin on havainnut useissa virastoissa toistuvan puutteen, joka koskee ulkopuolisen henkilöstön ja vuokratyöntekijöiden palkkaamista; kehottaa puuttumaan virastojen riippuvuuteen ulkopuolisen henkilöstön rekrytoinnista ja noudattamaan sovellettavaa työlainsäädäntöä; on huolissaan siitä, että hankintamenettelyjä hallinnoivien virkojen palkkaluokka ei ole asianmukainen; panee merkille unionin tuomioistuimen 11. marraskuuta 2021 asiassa C-948/19 antaman tuomion (4) , jonka mukaan unionin virastojen vuokratyöntekijöiden katsottiin kuuluvan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/104/EY (5) soveltamisalaan; kehottaa virastoja käyttämään mahdollisimman paljon vakinaista henkilöstöä ja komissiota varmistamaan asianmukaiset henkilöresurssit tähän tarkoitukseen;

34.

kehottaa EU:n virastojen verkostoa (EUAN) laatimaan yleisen toimintapolitiikan, jossa vakinainen henkilöstö asetetaan etusijalle ulkopuolisiin konsultteihin nähden, jotta voidaan taata laadukkaat työolot ja estää tietämyksen ja kokemuksen häviäminen;

35.

panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen sisältämät huomautukset, joiden mukaan kahdeksassa virastossa havaittiin rekrytointimenettelyihin liittyviä puutteita vuonna 2021; palauttaa mieliin, että rekrytointimenettelyjen menettelylliset puutteet heikentävät avoimuuden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteita; pyytää asianomaisia virastoja parantamaan sisäisiä rekrytointimenettelyjään monilta osin, erityisesti arviointiprosesseja ja ilmoituksia avoinna olevista toimista;

36.

panee merkille, että sukupuolten tasapuolinen edustus parani vuonna 2021 vuoteen 2020 verrattuna ylemmän johdon tasolla, jossa miehiä oli 68 prosenttia (74,6 prosenttia vuonna 2020) ja naisia 32 prosenttia (25,4 prosenttia vuonna 2020) ja koko henkilöstön osalta miehiä oli 50,26 prosenttia ja naisia oli 49,73 prosenttia (vuonna 2020 vastaavat osuudet olivat 52,7 prosenttia ja 47,3 prosenttia); panee lisäksi merkille, että virastojen hallintoneuvostoissa sukupuolijakauma oli 62 prosenttia miehiä ja 38 prosenttia naisia, mikä merkitsee myös sukupuolten tasapuolisen edustuksen parantumista edelliseen vuoteen verrattuna; kehottaa virastoja toimimaan sukupuolten tasapuolisen edustuksen parantamiseksi entisestään ylemmän johdon tasolla; kehottaa jälleen komissiota ja jäsenvaltioita noudattamaan sukupuolten tasapuolista edustusta nimetessään ja nimittäessään johdon tai hallintoneuvostojen jäseniä; toteaa jälleen, että virastojen kunnianhimoisena tavoitteena on komission tavoin saavuttaa 50 prosentin sukupuolipariteetti kaikilla hallinnon tasoilla vuoden 2024 loppuun mennessä;

37.

pitää valitettavana, että sukupuolten tasa-arvo puuttuu EU:n virastojen verkoston monivuotisesta strategiasta 2021–2027; kehottaa verkostoa sisällyttämään sukupuolten tasa-arvon strategioihinsa;

38.

toistaa olevansa huolissaan joidenkin virastojen (esim. Cedefop, EU-OSHA ja Eurofound) hallintoneuvostojen liian suuresta koosta, koska se vaikeuttaa päätöksentekoa ja aiheuttaa huomattavia hallinnollisia kustannuksia; kehottaa komissiota esittämään tältä osin soveltuvan ehdotuksen;

39.

panee merkille, että vuonna 2021 EU:n virastojen verkosto perusti työryhmän käsittelemään moninaisuuteen ja osallisuuteen liittyviä kysymyksiä kaikissa virastoissa; panee merkille, että työryhmä laati ja hyväksyi moninaisuutta ja osallisuutta koskevan peruskirjan, johon sisältyy viisi sitoumusta, mukaan lukien monimuotoisuuden ja osallisuuden varmistaminen koko uran ajan rekrytoinnista ylennyksiin ja liikkuvuuteen sekä tavoite, jonka mukaan aliedustetun sukupuolen osuuden olisi oltava 40 prosenttia keskijohdossa kaikissa virastoissa; kehottaa kaikkia virastoja hyväksymään ja panemaan täytäntöön tämän peruskirjan; suhtautuu myönteisesti moninaisuutta ja osallisuutta käsittelevän työryhmän toteuttamiin lisätoimiin, kuten virastojen henkilöstön keskuudessa toteutetun moninaisuutta ja osallisuutta käsitelleen kyselyn käynnistäminen, yhteyksien solmiminen ja yhteistyösopimuksien tekeminen komission ja Euroopan parlamentin kanssa parhaiden käytäntöjen ja innovatiivisten ideoiden vaihtamiseksi ja vuotta 2022 koskevan toimintasuunnitelman laatiminen, jossa ehdotetaan virastoille 29:ää toimea, joilla edistetään unionin henkilöstösäännöissä vahvistettuja monimuotoisuuden ja syrjimättömyyden periaatteita yhdenmukaisella tavalla koko verkostossa; kehottaa EU:n virastojen verkostoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle näiden asioiden edistymisestä;

40.

toteaa, että unionin erillisvirastojen henkilöstön maantieteellinen jakauma myötäilee jäsenvaltioiden väestöjen prosenttiosuuksia EU27:ssä paremmin kuin komission henkilöstön maantieteellinen jakauma; pitää valitettavana kuuden jäsenvaltion aliedustusta, 18 jäsenvaltion yliedustusta ja kolmen jäsenvaltion likimääräistä tasapainoa; katsoo, että virastojen olisi pyrittävä yhdessä parantamaan maantieteellistä edustusta yleisesti; kehottaa tässä yhteydessä EU:n virastojen verkostoa koordinoimaan virastojen toimia suunnitelman ja tarvittavien horisontaalisten toimenpiteiden esittämiseksi kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi;

41.

42.

panee merkille, että kaikki virastot ovat ottaneet käyttöön koko henkilöstönsä osalta toimintaperiaatteet ja toimenpiteet häirinnän ehkäisemiseksi ja torjumiseksi ja että jotkin virastot ovat toteuttaneet erityistoimenpiteitä (esim. koulutuskurssit, tietoisuuden lisäämistä tarjoavat tilaisuudet tai valmennukset) ylemmän ja keskijohdon jäsenille; panee myös merkille, että virastojen mukaan 24 häirintätapauksen tutkinta oli vuonna 2021 kesken tai saatettu päätökseen; panee merkille, että joissakin virastoissa (esim. EUAA) henkilöstöön liittyvissä menettelyissä (esimerkiksi häirintätapauksissa) haetaan tukea unionin virkamiesoikeuteen (unionin henkilöstösäännöt) erikoistuneilta ulkoisilta asianajotoimistoilta, vaikka virastoilla olisi omat oikeudelliset yksikkönsä; kehottaa virastoja tiedottamaan tarvittaessa vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle kaikista henkilöstöön liittyvistä tapauksista, joissa tällaisilta asianajotoimistoilta saatiin tukea vuosina 2017–2022;

43.

palauttaa mieliin tilapäistyöntekijöiden käyttöä koskevan Euroopan unionin tuomioistuimen 11. marraskuuta 2021 antaman tuomion, jossa käsitellään useita kysymyksiä, jotka liittyvät vuokratyöntekijöitä koskevan direktiivin 2008/104/EY soveltamiseen unionin virastoissa; kehottaa tilapäisiä työntekijöitä käyttäviä virastoja tehostamaan pyrkimyksiään vähentää henkilöstön jäseniä korvaavien tilapäisten työntekijöiden määrää;

Hankinnat

44.

panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi 34 julkisiin hankintamenettelyihin liittyvää puutetta vuonna 2021 (verrattuna 18:aan puutteeseen vuonna 2020) ja että asianomaisten virastojen määrä kasvoi 19 virastoon vuonna 2021 (verrattuna yhdeksään virastoon vuonna 2020); panee lisäksi merkille, että tällaiset puutteet ovat edelleen suurin sääntöjenvastaisten maksujen lähde, ja että ne johtuvat joko vuonna 2021 tai aiempina vuosina raportoiduista sääntöjenvastaisista hankintamenettelyistä; toistaa tilintarkastustuomioistuimen suosituksen, jonka mukaan virastojen olisi kiinnitettävä huomiota siihen, että kun ne panevat täytäntöön puitesopimuksia, niiden olisi käytettävä erityissopimuksia vain asianomaisen puitesopimuksen kattamien tavaroiden ja palveluiden hankkimiseen; toistaa lisäksi tilintarkastustuomioistuimen suosituksen, jonka mukaan virastojen, joissa ongelmia havaittiin, olisi parannettava julkisia hankintamenettelyjään ja näin varmistettava, että sovellettavia sääntöjä noudatetaan täysimääräisesti;

45.

panee tyytyväisenä merkille, että unionin virastot käyttävät yhä enemmän sähköisiä hankintavälineitä ja että niillä on ollut tärkeä rooli varmistettaessa toiminnan jatkuvuus hankinnoissa etätyöolosuhteissa; panee merkille, että virastojen yleisimmin käyttämät e-Prior-moduulit ovat sähköinen tarjouskilpailu, tarjousten sähköinen toimittaminen ja sähköinen laskutus ja että useat virastot ottivat käyttöön julkisten hankintojen hallinnointivälineen vuoden 2021 aikana; antaa tunnustusta virastoille (Euroopan unionin elinten käännöskeskus (CdT), Euroopan pankkiviranomainen (EPV), Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto (ENISA) ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA)) siitä, että ne raportoivat digitalisoineensa täysin hankintamenettelynsä;

46.

muistuttaa, että kaikissa hankintamenettelyissä on tärkeää varmistaa reilu kilpailu tarjoajien välillä ja hankkia tavaroita ja palveluita parhaaseen mahdolliseen hintaan siten, että samalla kunnioitetaan avoimuuden, suhteellisuuden, yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita; kehottaa kaikkia virastoja panemaan täytäntöön komission kehittämät sähköisen hankinnan tietotekniset välineet ja kehottaa komissiota selkeyttämään ja päivittämään hankintaohjeisiin sisältyviä menettelyjä ja malleja;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

47.

panee merkille, että yhtä virastoa lukuun ottamatta kaikilla virastoilla on käytössä eturistiriitojen ennaltaehkäisemistä ja hallintaa koskevat toimintaperiaatteet; painottaa, että on otettava käyttöön tai ajantasaistettava säännöllisesti järjestelmällisiä sääntöjä, jotka koskevat avoimuutta, jääviyttä, eturistiriitoja, pyöröovi-tilanteita ja laitonta lobbausta sekä petostentorjuntastrategioita; kehottaa lisäksi kaikkia virastoja kehittämään sisäisen korruptiontorjuntastrategian; kehottaa virastoja tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle näiden asioiden edistymisestä;

48.

kehottaa virastoja tarvittaessa liittymään edunvalvojien pakollista avoimuusrekisteriä koskevaan uuteen toimielinten väliseen sopimukseen, jonka komissio, neuvosto ja parlamentti ovat allekirjoittaneet; panee merkille, että joillakin virastoilla (esim. Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin (BEREC), Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirasto (CEPOL) ja CdT) ei niiden toiminnan luonteen vuoksi ole tapaamisia edunvalvojien kanssa;

49.

panee merkille, että kaikki virastot vaativat sidonnaisuuksia koskevan ilmoituksen hallintoneuvoston ja ylemmän johdon jäseniltä ja että ne julkaisevat ilmoitukset verkkosivustollaan;

50.

toteaa, että useimmat virastot julkaisevat verkkosivustollaan hallintoneuvoston jäsenten, johtotehtävissä toimivan henkilöstön, ulkopuolisten ja sisäisten asiantuntijoiden ansioluettelot tai lyhyen kuvauksen heidän taustastaan; panee merkille, että Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC), Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) ja Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) (sisäiset asiantuntijat), Frontexin, Euroopan unionin rautatieviraston (ERA) ja ESMAn (sekä sisäiset että ulkopuoliset asiantuntijat), Cedefopin (jotkin hallintoneuvoston jäsenet ja varajäsenet) ja EU-OSHAn (hallintoneuvoston jäsenet ja varajäsenet) verkkosivustoilla ansioluettelot ovat puutteellisia tai puuttuvat niiltä kokonaan; muistuttaa virastoja siitä, että on tärkeää lisätä avoimuutta niiden hallintoneuvoston jäsenten, johtotehtävissä toimivan henkilöstön sekä ulkopuolisten ja sisäisten asiantuntijoiden taustojen suhteen; kehottaa EU:n virastojen verkostoa koordinoimaan jäsenvirastojensa toimia kyseisten jäsenten, henkilöstön ja asiantuntijoiden ansioluetteloiden julkaisemiseksi verkkosivustoillaan ja toteaa, että ansioluetteloihin olisi sisällyttävä ainakin työkokemus ja koulutus;

51.

toistaa tilintarkastustuomioistuimen huolen siitä, että virastot ovat erityisen alttiita pyöröovitilanteiden aiheuttamille riskeille, sillä ne tukeutuvat väliaikaiseen henkilöstöön ja niiden henkilöstön vaihtuvuus on tästä syystä suurta, ja virastojen hallintomallin mukaan hallintoneuvostojen jäsenet ovat yleensä tehtävässään suhteellisen lyhyen ajan; toteaa, että joidenkin virastojen kohdalla riskiä lisäävät entisestään merkittävät sääntelyvaltuudet tai yhteydet toimialaan; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen suorittaman horisontaalisen aiheen tarkastuksen, joka liittyi eturistiriitoihin ja mahdollisiin pyöröovitilanteisiin noin 40 virastossa; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin tutki tätä tarkastusta varten vuosina 2019–2021 esiintyneitä tapauksia, joissa viraston nykyiset tai entiset johtohenkilöstön jäsenet ottivat vastaan työpaikan virastosta lähdettyään tai hoitivat viranhoitoonsa kuulumatonta tehtävää korvausta vastaan viraston palveluksessa ollessaan; panee lisäksi merkille, että tilintarkastustuomioistuin kävi lisäksi läpi samanlaisia tapauksia virastojen hallintoneuvostojen jäsenten ja entisten jäsenten osalta;

52.

toteaa huolestuneena, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastamista 40 virastosta vain 20 oli tarkastellut mahdollisia pyöröovitapauksia niiden ylempään johtoon kuuluvan henkilöstön osalta; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen päätelmän, jonka mukaan virastot noudattivat yleisesti sovellettavia oikeudellisia vaatimuksia; panee kuitenkin huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuudessa virastossa (ACER, Europan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen (EASA), EIOPA, ENISA, Europol ja EUSPA) useita oikeudellisia velvoitteita koskevia menettelyyn liittyviä rikkomuksia, esimerkiksi luetteloa arvioiduista tapauksista ei julkaista, sekakomiteaa ei ole kuultu tai virallista päätöstä ei ole annettu 30 työpäivän kuluessa; kehottaa virastoja vahvistamaan niiden mahdollisia pyöröovitilanteita koskevia sisäisiä menettelyjä ja kontrolleja, jotta voidaan varmistaa, että unionin virkamiehiin sovellettavissa henkilöstösäännöissä ja Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa vahvistettuja sovellettavia sääntöjä noudatetaan täysimääräisesti;

53.

pitää erittäin valitettavana tehottomuutta ja riittämättömyyttä sen valvonnassa, että virastojen nykyinen ja entinen henkilöstö noudattavat pyöröovi-ilmiötä koskevia vaatimuksia ja rajoituksia; panee huolestuneena merkille, että tässä yhteydessä ilmoittamatta jätetyt pyöröovitapaukset ja lähtevälle henkilöstölle asetettujen rajoitusten rikkomiset, jotka liittyvät heidän uusiin tehtäviinsä, saattavat jäädä huomaamatta, mikä voi johtaa epäoikeudenmukaisiin etuihin tietyille yksityisen sektorin toimijoille sisäpiiritiedon tai lobbauksen muodossa; toteaa, että nämä puutteet ja riskit johtuvat unionin tätä alaa koskevassa unionin oikeudellisessa kehyksessä asetetuista rajallisista velvoitteista; antaa tunnustusta BEREC-virastolle, EPV:lle ja ESMAlle siitä, että niillä on käytössään menettelyt pyöröovi-ilmiötä koskevien sovellettavien sääntöjen noudattamisen valvomiseksi;

54.

toteaa, että mahdollisten pyöröovi-ilmiöiden käsittelyä ja niihin liittyvää eturistiriitariskiä koskevia sääntöjä ei sovelleta virastojen hallintoneuvostojen, tieteellisten komiteoiden, asiantuntijaryhmien ja muiden vastaavien elinten jäseniin; panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että tarkastetulla kaudella (2019–2021) vain neljä virastoa oli arvioinut tapauksia, joissa virastojen hallintoneuvostojen jäsenet olivat ottaneet vastaan uuden työpaikan tai alkaneet harjoittaa tehtäväänsä kuulumatonta, viraston ulkopuolista toimintaa; pitää valitettavana, että virastojen hallintoneuvostojen jäsenten EU-palveluksen jälkeisen työllistymisen osalta arvioitiin vain 25 tapausta (3,8 prosenttia) yhteensä 659:stä tapauksesta; antaa tunnustusta EPV:lle, EIOPAlle, Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutille (EIT), EMAlle, ESMAlle, Europolille ja FRAlle siitä, että ne ovat ottaneet käyttöön erityissäännöksiä, jotka kattavat pyöröovi-ilmiön riskin niiden hallintoneuvostojen jäsenten osalta nykyisestä oikeudellisesta tyhjiöstä huolimatta;

55.

kehottaa EU:n virastojen verkostoa koordinoimaan toimia, joilla kaikissa sen jäsenvirastoissa otetaan käyttöön i) hallintoneuvostojen jäseniä koskevat menettelysäännöt ja säännöt, joissa vahvistetaan periaatteet, menettelyt ja erityiset mekanismit kyseisten jäsenten eturistiriita- ja pyöröovitilanteiden käsittelemiseksi; ii) menettelyt, joilla valvotaan, että nykyinen ja entinen henkilöstö (myös johtohenkilöstö) noudattaa pyöröovi-ilmiön alalla sovellettavia päätöksiä ja niihin liittyviä rajoituksia; kehottaa lisäksi EU:n virastojen verkostoa koordinoimaan toimia kaikkien Euroopan oikeusasiamiehen 28. helmikuuta 2019 antamassa tarkastuskertomuksessa (asia SI/2/2–17/NF) antamien suositusten täytäntöönpanemiseksi kaikissa sen jäsenvirastoissa, jotta voidaan panna täytäntöön virkamieskunnasta lähtenyttä unionin johtohenkilöstöä koskeva yhden vuoden mittainen lobbaus- ja edunvalvontakielto, ja julkaisemaan vuosittain tiedot tätä varten arvioiduista tapauksista; toteaa kuitenkin, että näillä suosituksilla ei ole sitovaa voimaa, ja kehottaa komissiota korjaamaan tämän puutteen; kehottaa lisäksi EU:n virastojen verkostoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle näiden asioiden edistymisestä;

56.

toteaa, että useimmat virastot ilmoittivat, että ne eivät olleet tutkineet eturistiriitatapauksia ja/tai saattaneet niiden tutkimista päätökseen vuonna 2021; pitää erittäin valitettavana, että useissa virastoissa raportoitiin mahdollisia eturistiriitatapauksia (Cedefop: 1 tapaus; EFSA: 13 tapausta; EIT: 1 tapaus; Eurofound: 1 tapaus; Europol: 2 tapausta), jotka liittyivät muun muassa valintalautakuntiin, ulkoisiin asiantuntijoihin, rekrytointimenettelyihin, hankinta- ja avustusmenettelyihin tai viraston entiseen henkilöstöön; panee merkille asianomaisten virastojen vastaukset näiden raportoitujen tapausten seurantaan;

57.

panee merkille, että kaikilla virastoilla on käytössä väärinkäytösten paljastajia koskevat toimintaperiaatteet, joista osa (EMA, eu-LISA) päivitti niitä vuonna 2021; kehottaa CEPOLia ottamaan käyttöön erityisiä turvallisia ilmoituskanavia väärinkäytösten paljastajia koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1937 (6) asiaa koskevien vaatimusten mukaisesti; panee merkille, että vuonna 2021 väärinkäytösten paljastamista koskevista tapauksista ilmoitettiin EPV:ssä (yksi päätökseen saatettu tapaus) ja Frontexissa (3 tapausta: yksi päätökseen saatettu ja OLAFille ilmoitettu tapaus ja kaksi vireillä olevaa tapausta) ja EUSPAssa (yksi vireillä oleva tapaus); panee lisäksi merkille, että EMA ei ilmoittanut sisäisistä väärinkäytösten paljastamistapauksista, mutta kuitenkin vastaanotettiin 29 ilmoitusta ulkoisista väärinkäytösten paljastamistapauksista, joista 23 saatettiin päätökseen ja kuusi tapausta on edelleen vireillä; kehottaa asianomaisia virastoja tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vireillä olevien tapausten edistymisestä; kehottaa kaikkia virastoja tarjoamaan säännöllisesti koko henkilöstölleen kertauskoulutusta väärinkäytösten paljastamista koskevista toimintaperiaatteista, sisällyttämään tämän aiheen uusille tulokkaille tarkoitettuihin perehdytysohjelmiin ja julkaisemaan tiedot väärinkäytösten paljastamisesta virastojen intranetsivuilla;

Sisäinen valvonta

58.

panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen havainnot vuodelta 2021 hallinto- ja valvontajärjestelmien alalla, jotka koskivat puutteita mahdollisten eturistiriitatapausten alalla, ennakko- tai jälkitarkastusten puuttumista, talousarviositoumusten ja oikeudellisten sitoumusten puutteellista hallinnointia sekä sitä, että tapauksia ei merkitä poikkeusrekisteriin;

59.

panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että Euroopan valvontaviranomaisten (ESA) perustamisasetuksissa on säännöksiä, joilla varmistetaan, että niiden hallintoneuvoston jäsenet toimivat riippumattomasti ja puolueettomasti unionin edun mukaisesti; panee lisäksi merkille, että tilintarkastustuomioistuin raportoi Euroopan valvontaviranomaiseen vaikuttavista hallintoon liittyvistä ongelmista useissa aiempina vuosina antamissaan erityiskertomuksissa, joissa se suositteli, että komissio harkitsisi sellaisten muutosten ehdottamista ESAn hallintorakenteeseen, joiden avulla ne voisivat käyttää valtuuksiaan tehokkaammin, vaikka lainsäätäjä ei vuonna 2019 hyväksynyt komission ehdottamaa tarkistettua hallintorakennetta; panee lisäksi merkille, että komissio esitti heinäkuussa 2021 ehdotuksen uuden unionin rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaviranomaisen (AMLA) perustamisesta, jota koskevat neuvottelut ovat käynnissä;

60.

toteaa, että kaikki virastot ilmoittivat vuoden 2021 lopussa panneensa tarkistetun COSO-malliin perustuvan sisäisen valvonnan kehyksen täytäntöön ja suorittaneensa sisäisen valvonnan kehystä koskevan vuotuisen arvioinnin; kehottaa kaikkia virastoja toimittamaan vähintään osatason arvioinnin tulokset mutta kannustaa kuitenkin virastoja yksityiskohtaisempaan raportointiin, esimerkiksi kunkin sisäisen valvonnan periaatteen osalta;

61.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan aiempien vuosien huomautusten seurannan osalta vuonna 2021 saatiin päätökseen 67 huomautusta ja 48 huomautusta oli edelleen kesken tai tekemättä; kehottaa virastoja panemaan huomautukset huolellisesti täytäntöön ja parantamaan edelleen sisäisen valvonnan kehyksiään; toteaa vielä, että yhdeksän virastoa ilmoitti, että niissä oli meneillään OLAFin tutkinta;

62.

muistuttaa, että on tärkeää vahvistaa hallinto- ja valvontajärjestelmiä, jotta voidaan varmistaa virastojen asianmukainen toiminta; korostaa painokkaasti, että tarvitaan vaikuttavat hallinto- ja valvontajärjestelmät, jotta voidaan välttää mahdolliset eturistiriitatapaukset, ennakko- tai jälkitarkastusten puuttuminen, talousarviositoumusten ja oikeudellisten sitoumusten puutteellinen hallinnointi sekä se, että tapauksia ei merkitä poikkeusrekisteriin;

Digitalisaatio ja vihreä siirtymä

63.

antaa tunnustusta siitä, että kaikki virastot ovat ottaneet käyttöön eriasteisia toimenpiteitä vähentääkseen ympäristövaikutuksiaan ja vaikuttaakseen myönteisesti kestävään kehitykseen ja ilmastoneutraaliuteen; toteaa, että tällaiset toimenpiteet koskevat esimerkiksi henkilöstön kestävää liikkuvuutta, ympäristöystävällisempien tilojen käyttöä, jätehuoltoa, paperin ja kulutushyödykkeiden kulutuksen vähentämistä, energiankäytön parantamista jne.; toteaa kuitenkin, että joissakin virastoissa (esim. CEPOL) on tehtävä paljon enemmän niiden ympäristökestävyyteen liittyvien toimenpiteiden osalta; kehottaa kaikkia virastoja siirtymään mahdollisimman pian vihreään sähköön, aina kun se on mahdollista sataprosenttisesti uusiutuvista lähteistä, ja asentamaan mahdollisuuksien mukaan aurinkopaneeleja rakennustensa katoille;

64.

toteaa, että kuudella virastolla on EMAS-sertifikaatti (ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmä), 19 virastoa ei ole EMAS-sertifioitu ja seitsemässä virastossa EMAS-sertifiointiprosessi on käynnissä; panee merkille, että useimmat virastot eivät ole panneet täytäntöön ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja (GPP) tai ovat vähitellen ottamassa käyttöön vihreitä (selkeitä ja todennettavissa olevia ympäristö-) kriteerejä julkisissa hankintamenettelyissään; kehottaa kaikkia virastoja nopeuttamaan ympäristöä säästävien julkisten hankintojen hyväksymistä ja täysimääräistä täytäntöönpanoa; kehottaa virastoja tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle näiden asioiden edistymisestä;

65.

kannustaa kaikkia virastoja hyväksymään monivuotisia viherryttämistä koskevia toimintasuunnitelmia, joihin sisältyy hiilidioksidivähennyksiä koskevia sitoumuksia; kannustaa lisäksi kaikkia virastoja julkaisemaan vuotuisia ympäristöraportteja, joissa arvioidaan asiaankuuluvien keskeisten suorituskykyindikaattorien avulla niiden ympäristötehokkuutta ja hiilidioksidijalanjälkeä;

66.

toteaa, että vuosi 2021 oli useimmille virastoille keskeinen vuosi, kun otetaan huomioon erilaiset toimenpiteet, joita on toteutettu virastojen kyberturvallisuuden vahvistamiseksi ja niiden hallussa olevien digitaalisten tietueiden suojaamiseksi; pitää kuitenkin valitettavana, että näitä toimenpiteitä ei ole yhdenmukaistettu virastojen välillä; antaa tunnustusta virastoille, jotka ovat ennakoivasti valmistautuneet tietojärjestelmäturvallisuuden toimintaperiaatteiden päivittämiseen, kun otetaan huomioon kaksi tulevaa unionin asetusta, jotka koskevat kyberturvallisuutta ja tietoturvaa unionin toimielimissä ja elimissä; kehottaa kaikkia virastoja noudattamaan esimerkkiä tässä asiassa; kannustaa virastoja työskentelemään tiiviissä yhteistyössä ENISAn kanssa; panee merkille EU-OSHAn aloitteen koordinoida sellaisen yhteisen ratkaisun täytäntöönpanoa, jolla tarjotaan kyberturvallisuuspalveluja pienemmille virastoille; panee merkille, että jotkin virastot (BEREC, CEPOL) eivät ole vielä hyväksyneet kyberturvallisuuspolitiikkaa, ja kehottaa niitä tekemään niin; kehottaa virastoja tarjoamaan koko henkilöstölle säännöllisesti päivitettäviä kyberturvallisuuteen liittyviä koulutusohjelmia;

67.

muistuttaa, että on tärkeää lisätä viraston digitalisaatiota sisäisen toiminnan ja hallinnoinnin osalta mutta myös menettelyjen digitalisoinnin nopeuttamiseksi; on tyytyväinen siihen, että vuonna 2021 useimmat virastot edistyivät edelleen digitalisaatiossa ja työnkulun ja menettelyjen optimoinnissa erityisesti henkilöstöhallinnon, rahoituksen ja hankintamenettelyjen aloilla; kannustaa kaikkia virastoja hyväksymään ja ottamaan käyttöön Advanced Qualified Signature – ja Qualified Electronic Signature -ohjelmistot sekä sisäisten että ulkoisten vastapuolten hyväksyntöjen ja allekirjoitusten hankkimiseen hankinta- ja sopimusasiakirjoihin;

Toiminnan jatkuvuus covid-19-kriisin aikana

68.

toteaa, että vuosi 2021 oli uusien haasteiden vuosi, joka edellytti sopeutumista, innovointia, selviytymiskykyä ja joustavuutta covid-19-pandemian jatkuessa ja uusien poliittista ja taloudellista epävakautta aiheuttaneiden tekijöiden vuoksi;

69.

toteaa, että etätyö oli olennaisen tärkeää virastojen toiminnan jatkuvuuden kannalta vuonna 2021 ja että se onnistui myös siksi, että virastot investoivat audio- ja videoneuvotteluihin ja muihin verkkovälineisiin; panee virastojen vastauksista merkille, että etätyöllä ja hybridityöllä on ollut neutraali tai myönteinen vaikutus lähes kaikkien virastojen suorituskykyyn ja että jotkin virastot katsovat, että etätyöllä on merkittävä rooli lahjakkuuksien houkuttelemisessa ja palveluksessa pitämisessä; kannustaa virastoa hyödyntämään etätyö- ja hybridityömenetelmistä saatuja kokemuksia käytännössä, jotta tulevaisuudessa voidaan paremmin järjestää kokoukset ja tehtävät, jotka voitaisiin toteuttaa tehokkaammin etä- kuin lähimuodossa; panee lisäksi merkille, että useat virastot toteuttivat henkilöstönsä keskuudessa kyselytutkimuksia, joissa arvioitiin etätyön vaikutuksia, ja että niiden tulokset osoittivat yleisesti myönteisiä kokemuksia ja (oletettua) tehokkuuden lisääntymistä, mutta haasteitakin tuli ilmi ja ne koskivat yhteyksiä muiden ryhmien jäseniin ja mahdollisesti vaarantuvaa yhteenkuuluvuuden tunnetta; kannustaa kaikkia virastoja hyväksymään ja panemaan täytäntöön työaikaa ja hybridityötä koskevan komission päätöksen;

Muita huomautuksia

70.

suhtautuu myönteisesti virastojen toimiin työnsä tulosten julkistamiseksi ja julkaisemiseksi eri kanavien kautta, mukaan lukien niiden verkkosivustot ja sosiaalinen media; kehottaa virastoja tehostamaan toimiaan ja raportoimaan asiaankuuluvista tuloksellisuustiedoista unionin kansalaisille ja suurelle yleisölle selkeällä ja helposti ymmärrettävällä kielellä, jotta voidaan varmistaa suurempi avoimuus ja julkinen vastuuvelvollisuus hyödyntämällä paremmin tiedotusvälineitä ja sosiaalisen median kanavia; odottaa, että virastot tiedottavat tästä asiasta vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle;

71.

palauttaa mieliin, että vuonna 2020 tilintarkastustuomioistuin testasi automatisoituja tarkastusmenettelyjä useiden toimeenpanovirastojen tilien tarkastuksen alalla; panee merkille, että vuonna 2021 tilintarkastustuomioistuin laajensi tällaisten menettelyjen käytön kaikkiin virastoihin, mutta erillisvirastojen tapauksessa se sovelsi kuitenkin kymmentä menettelyä, jotka koskevat ainoastaan palkkoja; panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille tulokset, jotka on saatu soveltamalla onnistuneesti automatisoituja menettelyjä; pitää valitettavana, että puutteet standardoitujen tietoteknisten välineiden käytössä (sähköiset hankinnat sekä rahoitus, kirjanpito ja raportointi) muodostavat tilintarkastustuomioistuimelle vakavia esteitä digitaalisten tarkastustekniikoiden käytön laajentamiselle muille aloille ja kaikkiin virastoihin; suhtautuu kuitenkin myönteisesti tilintarkastustuomioistuimen suunnitelmaan laajentaa näiden tekniikoiden käyttö koskemaan virastojen vuoden 2022 julkisten hankintamenettelyjen tarkastusta;

72.

katsoo, että EU:n virastojen verkoston on tehtävä enemmän, jotta siitä voi tulla virastojen todellinen koordinointikeskus ja jotta voidaan lisätä virastojen välistä yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen vaihtoa muun muassa niiden toimintakustannusten vähentämiseksi; kehottaa virastoja sopimaan, että niiden organisaatiokaavioista osoitetaan ylimääräinen osa-aikainen toimi (0,5 kokoaikaista työntekijää) EU:n virastojen verkostolle; pyytää EU:n virastojen verkostoa toimittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle päivitetyn luettelon yhteyspisteistä kaikissa virastoissa;

73.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman vastuuvapausmenettelyn kohteena oleville erillisvirastoille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

(2) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.

(3) EUVL L 122, 10.5.2019, s. 1.

(4) Unionin tuomioistuimen tuomio 11. marraskuuta 2021 asiassa C-948/19, UAB ”Manpower Lit” v. E.S. ja muut, ECLI:EU:C:2021:906.

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/104/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, vuokratyöstä (EUVL L 327, 5.12.2008, s. 9).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1937, annettu 23 päivänä lokakuuta 2019, unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta (EUVL L 305, 26.11.2019, s. 17).

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/491

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1947,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan kiertotaloutta ja biopohjaisia ratkaisuja edistävän yhteisyrityksen – CBE JU(ennen 30 päivää marraskuuta 2021 biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyritys) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan kiertotaloutta ja biopohjaisia ratkaisuja edistävän yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n yhteisyrityksistä varainhoitovuodelta 2021 sekä yhteisyritysten vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteisyritykselle (06252/2023 – C9-0107/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyrityksen perustamisesta 6. toukokuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 560/2014 (4) ja erityisesti sen 12 artiklan,

—

ottaa huomioon Horisontti Eurooppa -ohjelman yhteisyritysten perustamisesta sekä asetusten (EY) N:o 219/2007, (EU) N:o 557/2014, (EU) N:o 558/2014, (EU) N:o 559/2014, (EU) N:o 560/2014, (EU) N:o 561/2014 ja (EU) N:o 642/2014 kumoamisesta 19. marraskuuta 2021 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2021/2085 (5) ja erityisesti sen 26 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 13. maaliskuuta 2019 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/887 (6),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0093/2023),

1.	myöntää Euroopan kiertotaloutta ja biopohjaisia ratkaisuja edistävän yhteisyrityksen toimitusjohtajalle vastuuvapauden yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan kiertotaloutta ja biopohjaisia ratkaisuja edistävän yhteisyrityksen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 169, 7.6.2014, s. 130.

(1) EUVL L 169, 7.6.2014, s. 130.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/493

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1948,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan kiertotaloutta ja biopohjaisia ratkaisuja edistävän yhteisyrityksen (ennen 30 päivää marraskuuta 2021 biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyritys) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan kiertotaloutta ja biopohjaisia ratkaisuja edistävän yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0093/2023),

ottaa huomioon, että biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyritys, jäljempänä ’BBI-yhteisyritys’, perustettiin toukokuussa 2014 Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteyteen kaudeksi, joka olisi päättynyt 31. joulukuuta 2024 (1); ottaa huomioon, että marraskuussa 2021 perustettiin asetuksella (EU) 2021/2085 (2) Euroopan kiertotaloutta ja biopohjaisia ratkaisuja edistävä yhteisyritys, jäljempänä ’CBE-yhteisyritys’, BBI-yhteisyrityksen tilalle Horisontti Eurooppa -puiteohjelman yhteyteen kaudeksi, joka päättyy 31. joulukuuta 2031;

B.	ottaa huomioon, että Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa toimivien yhteisyritysten yleisenä pyrkimyksenä on olla tavoitelähtöisempiä kuin aiemmissa ohjelmissa ja lisäksi ne yrittävät luoda aiempaa kunnianhimoisempia kumppanuuksia oman teollisuudenalansa toimijoiden kanssa;

ottaa huomioon, että CBE-yhteisyritystä rahoitetaan vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä ja sen tavoitteena on saattaa yhteen kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät ja edistää unionin vakiinnuttamista tutkimuksen avaintoimijaksi siten, että kumppanit osallistuvat ja sitoutuvat suunnittelemaan ja toteuttamaan eurooppalaista lisäarvoa tuottavia tutkimus- ja innovointitoimia koskevaa ohjelmaa;

ottaa huomioon, että yhteisyrityksillä, jotka toimivat monivuotisen rahoituskehyksen tutkimus- ja innovointiohjelmissa, on erillinen oikeushenkilöllisyys ja ne hyväksyvät omat tutkimus- ja innovointiohjelmansa strategisilla tutkimusaloillaan ja panevat ne täytäntöön ehdotuspyyntöjen tai hankintojen kautta;

ottaa huomioon, että CBE-yhteisyrityksen yleisenä tavoitteena on nopeuttaa biopohjaisten innovatiivisten ratkaisujen innovointiprosessia ja kehittämistä, nopeuttaa olemassa olevien kypsien ja innovatiivisten biopohjaisten ratkaisujen markkinoille saattamista sekä varmistaa biopohjaisten teollisuusjärjestelmien ympäristötehokkuuden korkea taso;

ottaa huomioon, että Horisontti Eurooppa -puiteohjelman keston huomioon ottamiseksi CBE-yhteisyritykseen liittyvät ehdotuspyynnöt on julkistettava 31. joulukuuta 2027 mennessä; ottaa huomioon, että asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ehdotuspyyntöjä voidaan julkistaa 31. joulukuuta 2028 saakka;

G.	ottaa huomioon, että CBE-yhteisyrityksen perustajaosakkaat ovat unioni, jota edustaa komissio, ja teolliset kumppanit, joita edustaa biopohjaisten teollisuudenalojen yhteenliittymä (BIC);

ottaa huomioon, että unionin rahoitusosuus CBE-yhteisyritykselle, ETA-määrärahat mukaan luettuina, on enintään miljardi euroa (josta enintään 23,5 miljoonaa euroa hallintomenoihin); ottaa huomioon, että CBE-yhteisyrityksen muut osakkaat kuin unioni suorittavat – tai huolehtivat siitä, että niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt suorittavat – kymmenen vuoden ajanjaksona rahoitusosuuden, joka on yhteensä vähintään 1 miljardia euroa, ja että tästä määrästä enintään 23,5 miljoonaa euroa voidaan osoittaa hallintomenoihin;

Yleistä

panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen katsovan kertomuksessaan CBE-yhteisyrityksen tilinpäätöksestä, jäljempänä ’tilintarkastustuomioistuimen kertomus’, että varainhoitovuoden 2021 tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot CBE-yhteisyrityksen taloudellisesta asemasta 31. joulukuuta 2021 sekä sen toimien tuloksista, rahavirroista ja nettovarallisuuden muutoksista mainittuna päivänä päättyneeltä varainhoitovuodelta CBE-yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen ja komission tilinpitäjän vahvistamien kirjanpitosääntöjen mukaisesti ja että tilien perustana olevat toimet olivat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja asianmukaiset (sääntöjenmukaiset);

toteaa, että Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa asetetaan yhteisyritykselle kunnianhimoisia tavoitteita, jotka voidaan saavuttaa vain, jos suunnitellaan ja toteutetaan tehokkaita ratkaisuja, joilla puututaan sisäisen valvonnan järjestelmien puutteisiin ja valmistaudutaan tuleviin haasteisiin, jotka johtuvat lisääntyneistä vastuista esimerkiksi henkilöstöhallinnossa ja suunnittelussa; huomauttaa tässä yhteydessä, että erityisen monimutkaiset ja vaivalloiset laskelmat ja raportointivaatimukset muodostavat merkittävän virheriskin, ja kehottaa siksi selvittämään mahdollisuuksia yksinkertaistamiseen aina kun se on mahdollista ja nykyisen oikeudellisen kehyksen mukaista;

panee merkille, että yhteisyrityksillä ei ole yhdenmukaistettua hallintomenojen määritelmää, joka on yhteisyritysten osakkaiden rahoitusosuuksien laskennan perusta ja edellytys tällaisten menojen vertailukelpoisuudelle; kehottaa tämän vuoksi laatimaan kaikille yhteisyrityksille yhteiset suuntaviivat, joissa sovelletaan yhdenmukaistettua lähestymistapaa tiettyjen hallintomenojen menoluokkien, kuten kuulemisista, selvityksistä, analyyseistä, arvioinneista ja teknisestä avusta aiheutuvien menojen, luokitteluun;

Talousarvio- ja varainhallinto

panee merkille, että hallintoneuvosto hyväksyi joulukuussa 2020 CBE-yhteisyrityksen vuoden 2021 talousarvion, jonka kokonaismäärä (vahvistettu talousarvio ja uudelleen käyttöönotetut määrärahat) oli 5 215 066 euroa maksusitoumusmäärärahoina ja 174 626 895 euroa maksumäärärahoina, ja että tarkistuksia ei tehty;

pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan maksumäärärahoista, jotka varainhoitovuonna 2021 oli budjetoitu Horisontti 2020 -puiteohjelman hankkeisiin, CBE-yhteisyritys käytti vain 71 prosenttia, mihin vaikuttivat covid-19-pandemian kaltaiset ulkoiset tekijät ja suuren Horisontti 2020 -hankkeen odottamaton lopettaminen pääedunsaajan mentyä konkurssiin vuonna 2021;

panee lisäksi merkille, että entisen BBI-yhteisyrityksen talousarvioon sisältyi aiempien vuosien (2018, 2019 ja 2020) käyttämättä jääneiden määrärahojen ylijäämä, johon sisältyi 600 000 euroa hallinnollisia maksusitoumusmäärärahoja ja maksumäärärahoja ja toimintapuolella 46 881 709 euroa toimintaan liittyviä maksumäärärahoja; panee myös merkille, että uudelleen käyttöönotetut määrärahat käytettiin ensisijaisesti CBE-yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen mukaisesti ja hallinnollisista maksusitoumusmäärärahoista käytettiin vuoden loppuun mennessä lähes 100 prosenttia, hallinnollisista maksumäärärahoista 84 prosenttia ja toimintaan liittyvistä maksumäärärahoista 79 prosenttia;

panee merkille, että vuoden 2021 lopussa unionin osuus oli 728 228 000 euroa ja teollisuusryhmittymän osuus 52 239 000 euroa vahvistettuina luontoissuorituksina, 14 559 000 euroa käteissuorituksina hallintomenoihin ja 3 250 000 euroa käteissuorituksina toimintakustannuksiin;

panee merkille, että CBE-yhteisyrityksen toimintaan liittyvistä velvoitteista vuoden 2021 lopussa voidaan todeta, että yhteisyritys oli sitonut lähes täysimääräisesti 815 800 000 euroa unionin enimmäisrahoitusosuudesta, joka koski Horisontti 2020 -puiteohjelmassa allekirjoitettuja avustussopimuksia; panee merkille, että lisäksi noin 159 600 000 euroa eli 19,6 prosenttia jää maksettavaksi tulevina vuosina; panee merkille, että toisaalta yksityiset osakkaat ovat antaneet oikeudellisen sitoumuksen 266 500 000 euron luontoissuorituksista ja rahoitusosuuksista ja tämä vastaa 56:ta prosenttia 475 300 000 euron viitteellisestä tavoitteesta, joka oli asetettu CBE-yhteisyrityksen hyväksymissä vuotuisissa työohjelmissa; panee kuitenkin merkille, että koska kaikki Horisontti 2020 -puiteohjelman ehdotuspyynnöt saatiin päätökseen vuoden 2020 loppuun mennessä, CBE-yhteisyritys ei tule saavuttamaan yksityisten osakkaidensa viitteellistä tavoitetta ohjelmakauden loppuun mennessä;

panee merkille, että CBE-yhteisyritys käytti Horisontti 2020 -puiteohjelman hankkeisiin budjetoiduista maksumäärärahoista71 prosenttia, mikä selittyy pääasiassa sillä, että viimeaikaisia Horisontti 2020 -hankkeita on jouduttu covid-19-pandemian vuoksi keskeyttämään ja niiden kestoa jatkamaan ja että eräs laajamittainen Horisontti 2020 -hanke lopetettiin pääedunsaajan mentyä konkurssiin vuonna 2021; panee merkille, että CBE-yhteisyrityksellä ei vuonna 2021 ollut toimintaan liittyviä maksusitoumusmäärärahoja, koska se oli saanut viimeisen ehdotuspyyntönsä päätökseen vuoden 2020 loppuun mennessä;

10.

panee merkille, että vuoden 2021 lopussa teollisuutta edustavat osakkaat ilmoittivat täydentävien toimien luontoissuorituksia yhteensä 1 646 500 000 euroa, mikä oli 74 prosenttia tavoitteena olleesta 2 225 400 000 eurosta; panee kuitenkin merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen, jonka mukaan ilmoitettuun määrään liittyvä todentamisprosessi oli kesken 715 600 000 euron osalta (43 prosenttia ilmoitetusta määrästä); panee merkille, että jotta tavoitteen saavuttaminen ohjelman loppuun mennessä varmistettaisiin, CBE-yhteisyrityksen hallintoneuvosto hyväksyi helmikuussa 2022 teollisuutta edustavien osakkaiden 658 000 000 euron lisäinvestoinnit sellaisiin vuoden 2022 toimiin, jotka liittyivät läheisesti CBE-yhteisyrityksen strategisiin tavoitteisiin; panee siksi merkille, että tällä yksityisten osakkaiden sitoumuksella voidaan lieventää CBE-yhteisyritykseen kohdistuvaa riskiä siitä, ettei se saavuta täydentäviin toimiin liittyvää luontoissuoritustavoitettaan Horisontti 2020 -puiteohjelman loppuun mennessä;

11.

panee merkille, että sen jälkeen, kun tilintarkastustuomioistuin esitti vuonna 2020 huomautuksen validoituja luontoissuorituksia koskevien tietojen puuttumisesta, biopohjaisten teollisuudenalojen yhteenliittymä onnistui julkaisemassaan vuotuisessa toimintakertomuksessa 2021 esittämään suuren määrän todistuksia, jotka kattavat yhteenliittymän osakkuusyhteisöjen luontoissuoritukset täydentäviin toimiin pääasiassa vuodesta 2020 alkaen mutta myös vuosilta 2019 ja 2018 ja joiden toimittaminen viivästyi covid-19-pandemian aikana;

12.

tähdentää, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi vuonna 2020 riskin, joka liittyy CBE-yhteisyrityksen Horisontti 2020 -puiteohjelman tutkimus- ja innovointiohjelman toteuttamiseen, ja toteaa, että vuotuisessa toimintakertomuksessa 2021 raportoidut toiminnalliset saavutukset vahvistavat, että vaikka CBE-yhteisyrityksen molempien osakkaiden (Euroopan komissio ja biopohjaisten teollisuudenalojen yhteenliittymä) käteissuoritukset ovat vähentyneet, yhteisyritys onnistui saavuttamaan strategiset tavoitteensa; pitää erityisen myönteisenä, että vuodelta 2021 raportoiduista toimintaan liittyvistä painopisteistä 41 hanketta saatiin päätökseen ja kaikki keskeiset hankkeen tuloksellisuuteen liittyvät tulosindikaattorit saavutettiin; antaa lisäksi arvoa sille, että käynnissä olevien hankkeiden odotetut tulokset osoittavat, että lopulliset keskeiset tulosindikaattorit ylittävät merkittävästi tavoitteet, jotka on asetettu Euroopan biopohjaisten teollisuudenalojen kehittämistä ja kasvua tukevassa strategisessa innovointi- ja tutkimuslinjauksessa (Strategic Innovation and Research Agenda: Bio-based Industries for Development and Growth in Europe), jossa yksilöitiin tutkimus-, demonstrointi- ja käyttöönottotoimet, jotka CBE-yhteisyrityksen on määrä toteuttaa Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteydessä;

13.

panee merkille, että CBE-yhteisyritys raportoi vuotuisessa toimintakertomuksessaan 2021 edelleen biopohjaisten teollisuudenalojen yhteenliittymän tai sen osakkuusyhteisöjen toimittamien luontoissuoritusten todellisista arvoista asetuksessa (EU) N:o 560/2014 (3) vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja että luontoissuoritusten ja rahoitusosuuksien kokonaismäärä oli jo 70 prosenttia odotetusta 2,73 miljardin euron lopullisesta arvosta ja yhteisyritys on hyvässä aikataulussa kyseisen lopullisen tavoitteen saavuttamisessa vuoteen 2024 mennessä;

Toiminnan tuloksellisuus

14.

panee merkille, että toimitusjohtaja esitteli CBE-yhteisyrityksen vuoden 2021 painopisteet ja tavoitteet hallintoneuvostolle tämän 17. kesäkuuta 2020 pidetyssä kokouksessa, minkä jälkeen lopullinen versio esiteltiin ja siitä keskusteltiin 7. lokakuuta 2020; panee merkille, että painopisteet sisällytettiin sitten vuoden 2021 vuotuiseen työsuunnitelmaan tavoitteina vuodelle 2021 ja niillä pyritään vakiinnuttamaan hankekokonaisuus säilyttäen samalla laatuvaatimukset suurimman työtaakan keventämiseksi; panee lisäksi merkille, että Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa varmistettiin sujuva siirtymä BBI-yhteisyrityksestä ja uuteen CBE-yhteisyritykseen;

15.

panee merkille, että vuonna 2021 ei ollut avoimia ehdotuspyyntöjä ja viimeisin ehdotuspyyntö toteutettiin vuonna 2020 ja että CBE-yhteisyritys jatkoi hankekokonaisuutensa hallinnointia, mikä johti 18 avustussopimuksen allekirjoittamiseen, jolloin yhteisyrityksen hankkeiden kokonaismäärä kasvoi 142:een (71 tutkimus- ja innovointitointa, 39 demonstrointitointa, 14 lippulaivahanketta ja 18 koordinointi- ja tukitointa), joista 96 oli edelleen käynnissä vuoden 2021 lopussa ja 46 saatu päätökseen;

16.

panee merkille, että vuonna 2021 ulkopuolinen toimeksisaaja toteutti erityisen tutkimuksen (4), jossa validoitiin heinäkuuhun 2020 mennessä päätökseen saatettujen BBI-yhteisyrityksen 32 hankkeen keskeisten tulosindikaattoreiden tulokset ja esitettiin kokonaisarvio BBI-yhteisyrityksen hankekokonaisuudesta; panee merkille, että validointiprosessissa analysoitiin raportoituja keskeisten tulosindikaattoreiden tuloksia ja vaikutuksia suhteessa hankeasiakirjoissa esitettyyn näyttöön, mukaan lukien riippumattomien asiantuntijoiden säännöllisesti laatimat kertomukset, tuotokset ja tarkastusraportit; panee lisäksi merkille, että validointipistemäärä kehitettiin sen osoittamiseksi, missä määrin raportoitujen keskeisen tulosindikaattorin tulosten tueksi oli esitetty näyttöä;

17.

panee merkille, että suurin osa (noin 90 prosenttia) validoiduista tiedoista sai pistemääräksi 1 tai 2 (validointipisteet: 1, 2, 3), mikä osoittaa, että BBI-yhteisyritykselle asetettu keskeisten tulosindikaattorien kehys antaa merkityksellisen kuvan ohjelman tuloksista ja vaikutuksista;

18.

panee merkille, että lippulaivahankkeet ja edistyneet demonstrointihankkeet myötävaikuttavat eniten sosioekonomisiin vaikutuksiin, kuten työpaikkojen luomiseen, maaseudun kehittämiseen ja alkutuottajille koituviin hyötyihin, alueellisiin ja paikallisiin vaikutuksiin sekä markkinoihin ja teollisuuteen kohdistuviin vaikutuksiin; panee merkille, että näiden hankkeiden teknologinen kypsyystaso mahdollistaa teknologioiden käyttöönoton laajassa teollistuotantoa edeltävässä mittakaavassa osallistaen toimijoita koko arvoketjusta paikallisista raaka-ainetoimittajista loppukäyttäjiin ja paikallisviranomaisiin;

19.

panee merkille, että teollisuusprosessien ja -tuotteiden ympäristövaikutusten vähentäminen on yksi CBE-yhteisyrityksen keskeisistä tavoitteista; panee merkille, että CBE-yhteisyrityksen hankkeista 65 prosentin osalta raportoitiin hiilidioksidipäästöjen ja muiden kasvihuonekaasujen päästöjen vähenemisestä, mikä auttaa merkittävästi hillitsemään ilmastonmuutosta; panee merkille, että hankkeista 29 prosentin osalta raportoitiin biopohjaisista toimista vapautuneen hiilidioksidin käytöstä/kierrätyksestä, mikä vastaa niiden suorien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä;

20.

panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2021 CBE-yhteisyrityksen tehokas tuloksellisuus ydintoimintojen alalla jatkui Horisontti 2020 -puiteohjelman keskeisten tulosindikaattoreiden osalta, joiden perusteella CBE-yhteisyritystä seurataan, mikä vahvistaa aiempina vuosina havaitut myönteiset suuntaukset: vuoden 2020 ehdotuspyynnön hakijoiden tiedonsaantiaika (TTI) saavutettiin tammikuussa 2021 ja oli 137 päivää, kun tavoite oli 153 päivää (100 prosenttia ajoissa); vuoden 2020 ehdotuspyynnön perusteella valittujen ehdotusten avustusaika (TTG) oli keskimäärin 236 päivää, kun tavoite oli 245 päivää, ja kaikki avustussopimukset allekirjoitettiin ajoissa (100 prosenttia ajoissa); muutosaika (TTA) oli 9 päivää, kun tavoite oli 45 päivää (100 prosenttia ajoissa); vuoden 2020 ehdotuspyynnön perusteella valittujen ehdotusten ennakkomaksuaika (TTP) oli keskimäärin 9,5 päivää, kun tavoite oli 30 päivää (100 prosenttia ajoissa), ja väli- ja loppumaksujen osalta keskimäärin 66 päivää, kun tavoite oli 90 päivää (100 prosenttia ajoissa);

21.

panee merkille, että vuoden 2020 vastuuvapausmenettelyssä teollis- ja tekijänoikeuksista esitetyn huomautuksen jälkeen CBE-yhteisyrityksen allekirjoittamat avustussopimukset vastaavat nyt komission unionin talousarvion toteuttamiseksi laatimaa avustussopimusmallia eikä teollis- ja tekijänoikeuksien hallinnoinnissa ole poikkeamia; panee lisäksi merkille, että teollis- ja tekijänoikeuksien ja tulosten julkaisemisen osalta hankkeiden tulosten omistusoikeus on edelleen edunsaajilla ja että niiden on täytettävä Horisontti 2020 -puiteohjelman avustussopimusmallin osan 3 (Taustaa ja tuloksia koskevat oikeudet ja velvollisuudet) mukaiset erityisvelvoitteet, jotka koskevat avointa tiedettä ja tutkimustulosten saatavuutta;

Hankinnat, henkilöstö ja palvelukseenottomenettelyt

22.

panee merkille, että vuoden 2021 loppuun mennessä CBE-yhteisyrityksen ohjelmatoimistossa oli 22 henkilöstön jäsentä ja että vuonna 2021 käynnistettiin neljä palvelukseenottomenettelyä, joiden tuloksena otettiin palvelukseen yksi hankevastaava (sopimussuhteinen toimihenkilö), yksi sidosryhmäsuhteista vastaava johdon avustaja (väliaikainen toimihenkilö), yksi viestintäavustaja (väliaikainen toimihenkilö) ja yksi rahoitusavustaja (sopimussuhteinen toimihenkilö); panee lisäksi merkille, että selviytyäkseen suurimmasta työtaakastaan CBE-yhteisyritys teki vuoden 2020 tapaan tilapäispalveluja koskevan komission puitesopimuksen kautta useita lyhytaikaisia vuokrapalveluja koskevia sopimuksia, joilla vastattiin yhteisyrityksen ohjelmatoimiston erityistarpeisiin;

23.

panee huolestuneena merkille, että tilapäisen henkilöstön keskimääräinen vuotuinen osuus oli edelleen korkea, 19 prosenttia henkilöstösääntöjen alaisesta henkilöstöstä; muistuttaa, että sopimussuhteisten toimihenkilöiden suuri osuus lisää yleensä merkittävästi CBE-yhteisyrityksen henkilöstön vaihtuvuutta ja tekee henkilöstötilanteesta entistä epävakaamman; korostaa lisäksi, että tilapäisen henkilöstön käytön olisi pysyttävä väliaikaisena ratkaisuna, sillä muutoin se voi heikentää CBE-yhteisyrityksen yleistä tuloksellisuutta, kuten keskeisen osaamisen säilyttämistä, ja johtaa epäselvyyksiin vastuuvelvollisuuden osalta, mahdollisiin oikeuskiistoihin ja henkilöstön tehokkuuden alenemiseen; muistuttaa, että CBE-yhteisyrityksen olisi kehitettävä virallinen malli tai ohjeistus siitä, miten henkilöstötarpeet (mukaan lukien keskeinen osaaminen) arvioidaan, jotta voidaan optimoida henkilöresurssien käyttö;

24.

panee merkille, että vuoden 2021 vuotuisen toimintakertomuksen perusteella sukupuolijakauma oli asianmukainen, sillä naisten osuus ohjelmatoimiston tasolla oli 64 prosenttia, valtioiden edustajien ryhmässä (varajäsenet mukaan lukien) 46 prosenttia ja tieteellisissä komiteoissa 57 prosenttia; kannustaa CBE-yhteisyritystä pitämään edelleen yllä ja parantamaan sukupuolten tasapuolista edustusta;

25.

ottaa huomioon, että yhteisyrityksen vuotuisen toimintakertomuksen mukaan naisten osuus hallintoneuvostossa on kasvanut edellisvuoden 20 prosentista ja oli 30 prosenttia vuoden 2021 lopulla; kannustaa CBE-yhteisyritystä toteuttamaan lisätoimia sukupuolten tasapuolisen edustuksen parantamiseksi hallintoneuvostossa;

26.

panee merkille, että yhteisyritykset eivät ole maksaneet unionin eläkejärjestelmään vuoden 2016 jälkeen osaa työnantajamaksuista, joka vastaa niiden kolmansilta mailta saamien tulojen suhdetta niiden kokonaistuloihin, koska komissio ei ole sisällyttänyt näitä menoja yhteisyritysten talousarvioihin eikä pyytänyt virallisesti maksujen suorittamista; kehottaa komissiota ryhtymään toimiin vastaavien ongelmien välttämiseksi tulevaisuudessa;

27.

panee merkille, että CBE-yhteisyritys ryhtyi vuonna 2021 johtamaan neljän muun yhteisyrityksen kanssa SYSTAL-välinettä, Oraclen suunnittelemaa sähköistä rekrytointivälinettä, jota useat erillisvirastot jo käyttävät, ja että CBE-yhteisyritys käytti tätä välinettä ensimmäisen kerran syyskuussa 2021 julkaisemalla yhden toimen;

28.

panee merkille, että sen varmistamiseksi, että henkilöstön jäsenet ovat päteviä tehtävissään ja pystyvät selviytymään vaativasta työympäristöstä, henkilöstöhallinto kehitti vuonna 2021 oppimis- ja kehityskehyksen, jossa otetaan huomioon CBE-yhteisyrityksen vuotuiset tavoitteet; panee merkille, että covid-19-pandemian vuoksi kaikki oppimistoimet järjestettiin verkossa;

29.

tähdentää, että vuoden 2020 vastuuvapausmenettelyssä hankintamenettelystä esitetyn huomautuksen jälkeen CBE-yhteisyritys on toteuttanut kaikki mahdolliset toimenpiteet varmistaakseen mahdollisimman laajan kilpailun hankintamenettelyissään varainhoitoasetuksen mukaisesti; pitää lisäksi myönteisenä, että CBE-yhteisyritys käyttää julkisia hankintoja koskevien ilmoitustensa julkaisemiseen eTendering-järjestelmää ja on pannut täytäntöön kaikki sähköisten hankintaratkaisujen (kuten tarjousten sähköisen toimittamisen) liittymisvaatimukset, jotka oli tarkoitus integroida täysimääräisesti tähän järjestelmään vuoden 2022 loppuun mennessä;

30.

ottaa huomioon, että sen jälkeen, kun vuoden 2020 vastuuvapausmenettelyssä esitettiin huomautus siitä, että CBE-yhteisyrityksellä ei ole tukirakennetta henkilöstön psykologisen hyvinvoinnin varmistamiseksi, yhteisyritys kehitti joukon tapahtumia, joilla tuetaan henkilöstöä pandemian asettamiin haasteisiin vastaamisessa, ja että valmisteltaessa työpaikalle paluuta koskevaa strategiaa uusien työskentelytapojen puitteissa on otettu käyttöön parhaita käytäntöjä ja työntekoa koskevia kultaisia sääntöjä;

Sisäinen valvonta ja sisäinen tarkastus

31.

panee merkille, että CBE-yhteisyrityksen sisäisen valvonnan kehys perustuu 17 valvontaperiaatteeseen ja se on yhdenmukainen komission valvontakehyksen kanssa ja se on ollut voimassa 1. tammikuuta 2020 alkaen;

32.

panee merkille, että vuoden 2021 sisäisen valvonnan arvioinnin tulokset vahvistavat, että CBE-yhteisyrityksen valvontajärjestelmä on käytössä ja toimii, vaikka joitakin parannuksia tarvitaan; panee merkille, että kaiken kaikkiaan kaikki sisäisen valvonnan osatekijät toimivat yhdessä yhdennetyllä tavalla, järjestelmä on sisäisen valvonnan kehyksen mukainen ja se toimii riittävän tehokkaasti ja mahdollistaa riittävän riskien valvonnan, jotta valvontatavoitteet voidaan saavuttaa;

33.

panee merkille, että Horisontti 2020 -puiteohjelman maksujen jälkitarkastuksista vastaa komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston yhteinen tarkastus; panee merkille, että vuoden 2021 loppuun mennessä tehtyjen jälkitarkastusten tulosten perusteella yhteisyritys raportoi Horisontti 2020 -puiteohjelman hankkeiden edustavaksi virhetasoksi 1,9 prosenttia ja jäännösvirhetasoksi 1,2 prosenttia (selvitetyt ennakkomaksut ja loppumaksut); panee kuitenkin merkille, että edellä esitettyihin virhetasoihin olisi suhtauduttava varauksella, koska kaikkia tarkastustuloksia ei vielä ole saatavilla, joten virhetasot eivät ole täysin edustavia valvottavien menojen osalta;

34.

antaa arvoa sille, että vuoden 2020 tapaan on näyttöä siitä, että Horisontti 2020 -puiteohjelmassa tehdyt yksinkertaistamiset sekä suurimpien edunsaajien vähitellen karttunut kokemus ovat vaikuttaneet myönteisesti virheiden määrään ja tasoon; panee kuitenkin merkille, että edunsaajat tekevät edelleen virheitä, jotka johtuvat yleensä sääntöjen puutteellisesta ymmärtämisestä tai noudattamatta jättämisestä;

35.

korostaa, että tilintarkastustuomioistuimen havainnot vahvistivat, että ilmoitetuissa henkilöstökustannuksissa on jatkuvia systeemisiä virheitä ja että erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ja uudet edunsaajat ovat alttiimpia virheille kuin muut edunsaajat; korostaa, että kyseisistä virheistä on kerrottu säännöllisesti myös tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksissa vuodesta 2017 lähtien; korostaa siksi, että henkilöstökustannusten ilmoittamista koskevien Horisontti 2020 -puiteohjelman sääntöjen selkeyttäminen ja yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käytön lisääminen ovat edellytys virhetasojen vakauttamiselle olennaisuusrajan alapuolelle; painottaa, että CBE-yhteisyrityksen olisi vahvistettava sisäisiä valvontajärjestelmiään niin, että niiden avulla voidaan puuttua pk-yrityksiin ja uusiin edunsaajiin liittyviin suurempiin riskeihin, sekä kannustettava voimakkaasti tiettyjä virheille alttiimpia edunsaajaryhmiä (kuten pk-yrityksiä ja uusia edunsaajia) käyttämään Personnel Costs Wizard -välinettä; panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2022 kaikki yhteisyritykset alkoivat toteuttaa toimia virhetasojen alentamiseksi tilintarkastustuomioistuimen ehdottaman toimen mukaisesti, muun muassa selvittämällä vaihtoehtoja yksinkertaistetuiksi kustannusmuodoiksi, kuten yksikkökustannuksia, kertakorvauksia ja kiinteitä osuuksia;

36.

panee merkille, että arvioidakseen CBE-yhteisyrityksen toimintaan liittyviä kontrolleja, jotka liittyivät maksuihin, tilintarkastustuomioistuin poimi ja tarkasti satunnaisotoksen, joka koostui lopullisille edunsaajille vuonna 2021 suoritetuista Horisontti 2020 -puiteohjelman maksuista, ja että tarkastuksen tarkoituksena oli saada vahvistus jälkitarkastuksissa havaituille virhetasoille (5); panee merkille, että yhdessä tapauksessa tilintarkastustuomioistuin havaitsi ja kvantifioi välittömiin henkilöstökuluihin liittyvän virheen ja kulut oli ilmoitettu sellaisen henkilön osalta, joka ei ollut edunsaajan palveluksessa eikä välittömässä sopimussuhteessa hankkeeseen;

37.

panee merkille, että vuoden 2020 vastuuvapausmenettelyssä tilintarkastustuomioistuin havaitsi edunsaajien ilmoittamiin henkilöstökuluihin liittyviä jatkuvia systeemisiä virheitä ja että näistä virheistä raportoitiin säännöllisesti myös yhteisen tarkastuksen jälkitarkastuksissa, minkä jälkeen CBE-yhteisyritys on edelleen aktiivisesti sitoutunut parantamaan menoja koskevia valvontastrategioitaan ja se on osallistunut Horisontti 2020 -puiteohjelman ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelman hallinnon puitteissa tässä yhteydessä toteutettuihin yhteisiin toimiin, jotka kohdistuivat myös tarkasti yksilöityihin unionin varojen edunsaajaryhmiin;

Eturistiriitojen ja petosriskien hallinta ja ehkäiseminen

38.

panee merkille, että vuoden 2021 lopussa riskirekisterissä yksilöitiin ja kuvattiin yhteensä 11 riskiä, joiden merkitys, lähentyminen ja keskinäinen riippuvuus vaihtelivat; huomauttaa, että vuonna 2021 tehty riskinarviointi vahvisti aiempien vuosien suuntauksen ja että jotkut lisäriskit vähenivät sisäisen valvonnan tehostumisen sekä keskeisistä toiminnoista, kuten Horisontti 2020 -puiteohjelman avustusten suunnittelusta, prosesseista ja järjestelmistä, saadun kokemuksen ansiosta;

39.

pitää myönteisenä, että mahdollisten eturistiriitojen hallinnan osalta CBE-yhteisyrityksen ohjelmatoimisto on kehittänyt kattavan joukon sääntöjä ja menettelyjä, jotka pannaan tehokkaasti täytäntöön sen koko hallintorakenteessa, ja että hankkeiden ja tarjousten arvioinnista vastaavien asiantuntijoiden eturistiriitojen ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi on toteutettu erityistoimenpiteitä;

40.

painottaa, että vuoden 2021 aikana nämä valvontajärjestelmät toimivat tehokkaasti ja että ei ole mitään sellaista raportoitavaa, mikä voisi vaikuttaa tulojen ja menojen hyväksyjän antamaan kohtuulliseen varmuuteen;

41.

panee merkille, että vuoden 2020 vastuuvapausmenettelyssä esitetyn huomautuksen jälkeen CBE-yhteisyritys raportoi vuoden 2021 vuotuisessa toimintakertomuksessaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle petosriskien hallinnasta ja vahvisti, että yhteisyritys jatkoi aiempina vuosina annettujen suositusten tehokasta täytäntöönpanoa ja raportoi siitä Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF);

42.

panee merkille, että vuoden 2020 vastuuvapausmenettelyssä esitetyn huomautuksen jälkeen hallintoneuvoston jäsenten sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset julkaistaan CBE-yhteisyrityksen virallisella verkkosivustolla ja että ne sisältävät myös asiaankuuluvat tiedot jäsenten aiemmasta ja nykyisestä ammatillisesta toiminnasta;

43.

panee merkille, että vuoden 2020 vastuuvapausmenettelyssä esitetyn huomautuksen jälkeen CBE-yhteisyritys on toteuttanut erinäisiä toimia ja koulutusta häirinnän ja petosten torjumiseksi, eturistiriitojen ehkäisemiseksi ja väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi; panee lisäksi merkille, että eettiset toimintaperiaatteet sisältyvät laajaan joukkoon toimia ja riskinhallintamekanismeja, joiden vaikuttavuutta tarkkailevat jatkuvasti CBE-yhteisyrityksen hallintorakenteessa hyvin yksilöidyt vastuuvelvolliset toiminnot, ja että sisäinen tarkastus ja Euroopan tilintarkastustuomioistuin testaavat lausuman antajina säännöllisesti kaikkia asiaankuuluvia valvontajärjestelmiä; panee merkille, että CBE-yhteisyritys on raportoinut säännöllisesti vuotuisissa toimintakertomuksissaan näistä riskinhallintamekanismeista ja erityisesti mahdollisesta häirinnästä, eturistiriidoista ja petollisista tapahtumista, jotka voisivat johtaa varaumiin CBE-yhteisyrityksen toimitusjohtajan antamassa vuotuiseen toimintakertomukseen liitetyssä vuotuisessa tarkastuslausumassa; panee merkille, että CBE-yhteisyrityksen vuotuisessa toimintakertomuksessa 2021 ei raportoida havainnoista ja päätelmistä, jotka voisivat johtaa varaumaan kyseisillä aloilla.

(2) Neuvoston asetus (EU) 2021/2085, annettu 19 päivänä marraskuuta 2021, Horisontti Eurooppa -ohjelman yhteisyritysten perustamisesta sekä asetusten (EY) N:o 219/2007, (EU) N:o 557/2014, (EU) N:o 558/2014, (EU) N:o 559/2014, (EU) N:o 560/2014, (EU) N:o 561/2014 ja (EU) N:o 642/2014 kumoamisesta (EUVL L 427, 30.11.2021, s. 17).

(3) Neuvoston asetus (EU) N:o 560/2014,annettu 6 päivänä toukokuuta 2014 biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyrityksen perustamisesta (EYVL L 169, 7.6.2014, s. 130).

(4) https://www.bbi.europa.eu/sites/default/files/executive-summary-bbi-ju-portfolio-kpi.pdf

(5) Kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevien virheiden raportointikynnys, joka koskee edunsaajien tasolla testattuja avustusmaksuja, on yksi prosentti tarkastetuista kuluista.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/500

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1949,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

Euroopan kiertotaloutta ja biopohjaisia ratkaisuja edistävän yhteisyrityksen – CBE JU (ennen 30 päivää marraskuuta 2021 biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyritys) varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisestä

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan kiertotaloutta ja biopohjaisia ratkaisuja edistävän yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n yhteisyrityksistä varainhoitovuodelta 2021 sekä yhteisyritysten vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteisyritykselle (06252/2023 – C9-0107/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyrityksen perustamisesta 6. toukokuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 560/2014 (4) ja erityisesti sen 12 artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 13. maaliskuuta 2019 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/887 (6),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0093/2023),

1.	hyväksyy Euroopan kiertotaloutta ja biopohjaisia ratkaisuja edistävän yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisen;

2.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan kiertotaloutta ja biopohjaisia ratkaisuja edistävän yhteisyrityksen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 169, 7.6.2014, s. 130.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/502

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1950,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä puhtaan ilmailun yhteisyrityksen (ennen 30 päivää marraskuuta 2021 Clean Sky 2 -yhteisyritys) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon puhtaan ilmailun yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n yhteisyrityksistä varainhoitovuodelta 2021 sekä yhteisyritysten vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteisyritykselle (06252/2023 – C9-0108/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon Clean Sky 2 -yhteisyrityksestä 6. toukokuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 558/2014 (4) ja erityisesti sen 12 artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 13. maaliskuuta 2019 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/887 (6),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0078/2023),

1.	myöntää puhtaan ilmailun yhteisyrityksen toimitusjohtajalle vastuuvapauden yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman puhtaan ilmailun yhteisyrityksen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 169, 7.6.2014, s. 77.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/504

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1951,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä puhtaan ilmailun yhteisyrityksen (ennen 30 päivää marraskuuta 2021 Clean Sky 2 -yhteisyritys) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä puhtaan ilmailun yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0078/2023),

ottaa huomioon, että Clean Sky -yhteisyritys perustettiin joulukuussa 2007 seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman yhteyteen kymmeneksi vuodeksi ilmailualan yhteisen teknologia-aloitteen toteuttamiseksi (Clean Sky 1); ottaa huomioon, että toukokuussa 2014 neuvosto jatkoi yhteisyrityksen elinkaarta Horisontti 2020 -puiteohjelmassa ajanjaksoksi, joka päättyy 31. joulukuuta 2024 (Clean Sky 2);

B.	toteaa, että neuvosto hyväksyi marraskuussa 2021 asetuksen (EU) 2021/2085 (1) (perussäädös), jolla perustettiin puhtaan ilmailun yhteisyritys Clean Sky 2:n tilalle Horisontti Eurooppa -puiteohjelman yhteyteen kaudeksi, joka päättyy 31. joulukuuta 2031;

C.	ottaa huomioon, että puhtaan ilmailun yhteisyritys on julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus, jonka tavoitteena on siirtää ilmailu kohti kestävää ja ilmastoneutraalia tulevaisuutta;

D.	ottaa huomioon, että sen perustajaosakkaita ovat komission edustama unioni ja ilmailualan organisaatiot, jotka ovat sitoutuneet luomaan uuden luotettavia ja ilmastoneutraaleja ilmailujärjestelmiä koskevan maailmanlaajuisen standardin;

ottaa huomioon, että yhteisyritykselle hallinnollisten ja toimintamenojen kattamiseksi myönnettävä unionin rahoitusosuus, ETA-määrärahat mukaan luettuina, on enintään 1,7 miljardia euroa, josta enintään 39,223 miljoonaa euroa voidaan osoittaa hallintomenoihin; ottaa huomioon, että yhteisyrityksen muut osakkaat kuin unioni suorittavat – tai huolehtivat siitä, että niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt suorittavat – kymmenen vuoden ajanjaksona rahoitusosuuden, joka on yhteensä vähintään 2,4 miljardia euroa, ja että tästä määrästä enintään 39,223 miljoonaa euroa voidaan osoittaa hallintomenoihin;

Talousarvio- ja varainhallinto

panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan yhteisyrityksen tilinpäätös 31. joulukuuta 2021 päättyneeltä varainhoitovuodelta antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot yhteisyrityksen taloudellisesta asemasta 31. joulukuuta 2021 sekä sen toimien tuloksista, rahavirroista ja nettovarallisuuden muutoksista mainittuna päivänä päättyneeltä varainhoitovuodelta yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen ja komission tilinpitäjän vahvistamien kirjanpitosääntöjen mukaisesti ja että tilien perustana olevat toimet olivat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja asianmukaiset (sääntöjenmukaiset);

toteaa, että Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa asetetaan yhteisyritykselle kunnianhimoisia tavoitteita, jotka voidaan saavuttaa vain, jos suunnitellaan ja toteutetaan tehokkaita ratkaisuja, joilla puututaan sisäisen valvonnan järjestelmien puutteisiin ja valmistaudutaan tuleviin haasteisiin, jotka johtuvat lisääntyneestä vastuusta esimerkiksi henkilöstöhallinnossa ja henkilöresurssien suunnittelussa; huomauttaa tässä yhteydessä, että erityisen monimutkaiset ja vaivalloiset laskelmat ja raportointivaatimukset muodostavat merkittävän virheriskin, ja kehottaa siksi selvittämään mahdollisuuksia yksinkertaistamiseen aina kun se on mahdollista ja nykyisen oikeudellisen kehyksen mukaista;

panee merkille, että yhteisyrityksen vuoden 2021 lopullinen käytettävissä oleva talousarvio, mukaan lukien talousarvioon uudelleen otetut edeltävien vuosien käyttämättömät määrärahat, käyttötarkoitukseensa sidotut tulot ja seuraavalle vuodelle uudelleen kohdennetut määrärahat, sisälsi 182,6 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja ja 189,9 miljoonaa euroa maksumäärärahoja;

ymmärtää, että covid-19-pandemian aiheuttama tilanne vaikutti talousarvion toteutukseen erityisesti hallintomenoja koskevien maksumäärärahojen osalta ja että siitä huolimatta yhteisyrityksen maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste vuonna 2021 oli 99,6 prosenttia (lukuun ottamatta käyttämättä jääneitä määrärahoja, joita ei tarvittu kyseisenä vuotena) ja käytettävissä olleiden maksumäärärahojen käyttöaste 82,3 prosenttia (lukuun ottamatta vuoden 2021 käyttämättä jääneitä 22,9 miljoonan euron määrärahoja) ja että käyttöaste olisi 56,3 prosenttia, jos käyttämättä jääneet määrärahat lasketaan mukaan maksumäärärahojen kokonaismäärään;

panee merkille, että vuoden 2021 lopussa yhteisyritys oli sitonut lähes kokonaan EU:n 1 716 miljoonan euron enimmäisrahoitusosuuden, joka koski Horisontti 2020 -puiteohjelmassa allekirjoitettuja avustussopimuksia; panee merkille, että tästä määrästä noin 273 miljoonaa euroa eli 16 prosenttia jää maksettavaksi tulevina vuosina; panee lisäksi merkille, että yksityiset osakkaat ovat antaneet oikeudellisen sitoumuksen 2 113,8 miljoonan euron luontoissuorituksista;

korostaa, että yhteisyrityksen vuonna 2021 Horisontti 2020 -puiteohjelman hankkeisiin käytettävissä olleiden maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 100 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 83 prosenttia;

panee merkille vuotuisesta toimintakertomuksesta, että vuosien 2022–2023 talousarviosuunnitelmaa tarkistettiin ja siihen lisättiin vuosilta 2020–2021 siirrettyjä määrärahoja (käyttämättä jääneitä tai uudelleen kohdennettuja määrärahoja), jotta jäljelle jääneistä toimista voidaan toimittaa tietoja ohjelman loppuun asti; panee merkille, että seuraava jakso tulee olemaan kriittinen, koska ohjelman tuloksista 70 prosenttia on tarkoitus saada aikaan ohjelman kahden viimeisen vuoden aikana, kun ohjelman rahoituksesta on jäljellä noin 10 prosenttia; panee lisäksi merkille, että edelleen on olemassa suuri viivästysten riski joissakin innovatiivisten ilma-alusten demonstraatioalustaa koskevissa toimissa (Innovative Aircraft Demonstration Platforms, IADP) / integroitujen teknologioiden demonstraatiotoimissa (Integrated Technology Demonstrators, ITD) ja että se edellyttää osakkailta erityisseurantaa, jotta ne voivat saavuttaa tavoitteensa Clean Sky 2 -ohjelman toiminta-aikana; panee lisäksi merkille, että seuraavalla jaksolla kaikkien IADP-, ITD- ja poikittaistoimien osalta on määrä vahvistaa loppuun saattamista koskeva suunnitelma puolivuotisarvioinnissa (joka oli määrä tehdä heinäkuussa 2022) ja että edistymisen väliarvioinneilla tulee olemaan keskeinen rooli kumulatiivisen tuloksen arvioinnissa ja että niiden avulla vahvistetaan tulosten aikataulun mukaista saavuttamista koskeva suunnitelma;

Henkilöstö ja hankinnat

panee merkille, että yhteisyrityksen henkilöstötaulukossa oli vuonna 2021 yhteensä 42 henkilöstösääntöjen alaisen henkilöstön jäsentä (väliaikaisia ja sopimussuhteisia toimihenkilöitä) ja kaksi kansallista asiantuntijaa ja että vuoden 2021 lopussa oli täytettynä 42 tointa; ottaa huomioon, että vuonna 2021 yhteisyritys käynnisti rekrytointimenettelyn kahdesta toimesta (ryhmänvetäjä ja hankevastaava); panee lisäksi merkille, että henkilöstösääntöjen alaisten toimien lisäksi yhteisyritys turvautuu ulkoisiin palveluntarjoajiin, joita ovat muun muassa www-vastaava, muiden yhteisyritysten kanssa yhteinen tietoteknisten palvelun tarjoaja, yhdeksän tilapäistä toimihenkilöä ja yksi viestintäkonsultti (englanninkielisten tekstien laatija), jotka tarjoavat yhteisyritykselle lisätukea;

panee tilintarkastustuomioistuimen aiempina vuosina esittämien huomautusten seurannan perusteella huolestuneena merkille, että väliaikaisen henkilöstön käyttö on lisääntynyt viime vuosina ja on edelleen korkea, noin 13 prosenttia henkilöstösääntöjen alaisesta henkilöstöstä; muistuttaa, että sopimussuhteisten toimihenkilöiden suuri määrä lisää yleensä merkittävästi yhteisyrityksen henkilöstön vaihtuvuutta ja tekee henkilöstötilanteesta entistä epävakaamman; korostaa lisäksi, että tilapäisen henkilöstön käytön olisi pysyttävä väliaikaisena ratkaisuna, sillä muutoin se voi heikentää yhteisyrityksen yleistä tuloksellisuutta, kuten keskeisen osaamisen säilyttämistä, ja johtaa epäselvyyksiin vastuuvelvollisuuden osalta, mahdollisiin oikeuskiistoihin ja henkilöstön tehokkuuden alenemiseen; panee merkille yhteisyrityksen vastauksen, jonka mukaan sen on täytynyt viime vuosina jatkuvasti lisätä tilapäisen henkilöstön käyttöä jäykän henkilöstötaulukon rajoitusten vuoksi tehtävämäärän ja työkuorman kasvaessa ja tämän suuntauksen odotetaan jatkuvan kahdessa ohjelmassa – Clean Sky 2 -ohjelmassa ja uudessa puhtaan ilmailun ohjelmassa, joita toteutetaan samanaikaisesti; panee lisäksi merkille, että optimaalisempi ratkaisu olisi antaa yhteisyritykselle enemmän joustovaraa sopimussuhteisten toimihenkilöiden toimien määrän osalta henkilöstötaulukossa; muistuttaa kuitenkin, että yhteisyrityksen olisi kehitettävä virallinen malli tai ohjeistus siitä, miten henkilöstötarpeita (mukaan lukien olennaiset pätevyysvaatimukset) arvioidaan, jotta voidaan optimoida henkilöstöresurssien käyttö;

10.

panee tyytyväisenä merkille, että yhteisyritys jatkoi muiden yhteisyritysten kanssa henkilöstöhallinnon Systal-verkkovälineen käyttöönottoa turvattujen valintamenettelyjen toteuttamiseksi; panee merkille, että uudelleenluokitusjärjestelmää koskevan hallintoneuvoston päätöksen mukaisesti yhteisyritys suoritti vuonna 2021 uudelleenluokituksen, joka koski yhtätoista väliaikaista toimihenkilöä ja kolmea sopimussuhteista toimihenkilöä;

11.

pitää valitettavana, että vuonna 2021 ei käynnistetty yhtään ehdotuspyyntöä;

12.

panee tyytyväisenä merkille pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) vahvan osallistumisen (rahoitettujen hankkeiden osallistujien kokonaismäärästä pk-yrityksiä oli 29 prosenttia eli 555 osallistujaa 1887:stä) ja pk-yritysten hakemusten korkean hyväksymisasteen (43 prosenttia); muistuttaa, että yhteisyritys luo uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille;

13.

panee merkille, että vuonna 2021 tehtiin ja allekirjoitettiin 17 sopimusta, jotka liittyivät hankintoihin ja erillissopimuksiin voimassa olevien puitesopimusten täytäntöönpanemiseksi;

14.

panee vuotuisesta vuoden 2021 toimintakertomuksesta sukupuolten tasapuolisen edustuksen osalta merkille, että puhtaan ilmailun yhteisyrityksessä naisten osuus ohjelmiin osallistumisessa, hankekoordinaattoreina, neuvonantajina ja asiantuntijoina oli pienempi kuin edellisenä vuonna; pitää valitettavana, että nämä osuudet olivat laskeneet, ja kehottaa lisäämään toimia sukupuolten tasapuolisen edustuksen edistämiseksi;

15.

panee merkille, että vuodesta 2016 alkaen yhteisyritykset eivät ole maksaneet henkilöstönsä osalta unionin eläkejärjestelmään sitä osaa työnantajamaksuista, joka vastaa niiden muiden kuin EU:n tukemien tulojen suhdetta niiden kokonaistuloihin, koska komissio ei ole sisällyttänyt näitä menoja yhteisyritysten talousarvioihin eikä pyytänyt maksuja virallisesti; kehottaa komissiota ryhtymään toimiin vastaavien ongelmien välttämiseksi tulevaisuudessa;

16.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2020 antaman väliaikaisen henkilöstön käyttöä koskevan suosituksen seuranta on vielä kesken; kehottaa yhteisyritystä puuttumaan tähän ongelmaan mahdollisimman pian, koska tilanne aiheuttaa yhteisyritykselle epävakautta ja merkittäviä riskejä; toteaa, että yhteisyrityksen henkilöstösääntöjen alaisen henkilöstön määrä ei riitä tutkimus- ja innovointiohjelman täytäntöönpanon toteuttamiseen;

Sisäinen valvonta

17.

18.

panee merkille, että arvioidakseen yhteisyrityksen operatiivisia kontrolleja, jotka liittyivät maksuihin, tilintarkastustuomioistuin poimi ja tarkasti satunnaisotoksen, joka koostui lopullisille edunsaajille vuonna 2021 suoritetuista Horisontti 2020 -puiteohjelman maksuista, ja että tarkastuksen tarkoituksena oli saada vahvistus jälkitarkastuksissa havaituille virhetasoille; pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi ja kvantifioi yhdessä tapauksessa systeemisen virheen, jossa oli kyse henkilöstökuluihin liittyvien tuntitaksojen virheellisestä laskemisesta;

19.

korostaa, että tilintarkastustuomioistuimen havainto vahvisti, että ilmoitetuissa henkilöstökustannuksissa on jatkuvia systeemisiä virheitä ja että erityisesti pk-yritykset ja uudet edunsaajat ovat alttiimpia virheille kuin muut edunsaajat; korostaa, että näistä virheistä on kerrottu säännöllisesti myös tilintarkastustuomioistuimen aiemmissa vuosikertomuksissa vuodesta 2017 lähtien; korostaa siksi, että henkilöstökustannusten ilmoittamista koskevien Horisontti 2020 -puiteohjelman sääntöjen selkeyttäminen ja yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käytön lisääminen ovat edellytys virhetasojen vakauttamiselle olennaisuusrajan alapuolelle; painottaa, että yhteisyrityksen olisi vahvistettava sisäisiä valvontajärjestelmiään niin, että niiden avulla voidaan puuttua pk-yrityksiin ja uusiin edunsaajiin liittyviin suurempiin riskeihin, sekä kannustettava voimakkaasti tiettyjä edunsaajaryhmiä, jotka ovat alttiimpia virheille (kuten pk-yrityksiä ja uusia edunsaajia), käyttämään Personnel Costs Wizard -välinettä; panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2022 kaikki yhteisyritykset ovat alkaneet toteuttaa tilintarkastustuomioistuimen ehdottamia toimia virhetasojen alentamiseksi, muun muassa selvittää yksinkertaistettuja kustannusvaihtoja, kuten yksikkökustannuksia, kertakorvauksia ja kiinteämääräisiä korvauksia;

20.

on erittäin huolestunut siitä, että vuonna 2021 tärkeitä asiakirjoja hyväksyttiin kopioimalla toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän allekirjoitus ja liittämällä näin saatu kuva Word-muodossa olevaan asiakirjaan, joka tämän jälkeen muunnettiin pdf-muotoon, ja että tämä menettely koski esimerkiksi arviointikomitean jäsenten ilmoituksia eturistiriidan puuttumisesta, hankintoihin liittyviä arviointikertomuksia, palvelukseenottoihin liittyviä arviointikertomuksia, palvelukseenoton valintalautakuntiin liittyviä päätöksiä, hankintapäätöksiä ja työsopimuksia; on yhtä mieltä tilintarkastustuomioistuimen tekemän huomautuksen kanssa siitä, että tähän käytäntöön voi liittyä oikeudellisia riskejä, sillä hylätty ehdokas voi riitauttaa allekirjoitettujen arviointiasiakirjojen sääntöjenmukaisuuden; kehottaa yhteisyritystä lopettamaan välittömästi tämän käytännön ja valitsemaan turvallisen lupamenettelyn;

21.

panee merkille, ettei yhteisyrityksillä ole yhdenmukaistettua hallintomenojen määritelmää, ja toteaa, että tämä määritelmä on yhteisyrityksen osakkaiden rahoitusosuuksien laskennan perusta ja edellytys vertailukelpoisten lukujen esittämiselle; kehottaa tämän vuoksi laatimaan kaikille yhteisyrityksille yhteiset suuntaviivat, joissa sovelletaan yhdenmukaistettua lähestymistapaa tiettyjen hallintomenojen menoluokkien, kuten kuulemisista, selvityksistä, analyyseistä, arvioinneista ja teknisestä avusta aiheutuvien menojen, luokitteluun;

22.

pitää myönteisenä digitaalisen allekirjoituksen käyttöönottoa; kannustaa yhteisyritystä työskentelemään digitalisaation edistämiseksi;

Sisäinen tarkastus

23.

panee merkille vuotuisesta toimintakertomuksesta, että yhteisyrityksen sisäisen tarkastuksen toiminnosta vastasi vuonna 2021 komission sisäinen tarkastus ja puhtaan ilmailun yhteisyrityksen sisäinen tarkastaja varainhoitosääntöjen 28 ja 29 artiklan mukaisesti;

24.

panee merkille, että komission sisäinen tarkastus ei suorittanut vuonna 2021 uutta varmennustarkastusta; panee merkille, että aiempien suositusten perusteella suoritettiin useita seurantatarkastuksia; panee merkille, että Horisontti 2020 -puiteohjelmasta tehtyjä avustussopimuksia koskeneen tarkastuksen (jonka loppuraportti annettiin 22. lokakuuta 2020) seurantatarkastus alkoi huhtikuussa 2021; panee merkille, että komission sisäisen tarkastuksen kesäkuussa 2021 antamien päätelmien mukaan yhteisyritys oli pannut asianmukaisesti ja tehokkaasti täytäntöön tarkastuksessa annetut kolme suositusta ja että näin ollen niihin liittyvät toimet voitiin katsoa suoritetuiksi;

25.

panee merkille, että tulosjohtamista koskeneen tarkastuksen (jonka loppuraportti annettiin 20. marraskuuta 2017) seurantatarkastus alkoi heinäkuussa 2021; panee merkille, että asiaankuuluva suositus koski Horisontti 2020 -hankkeiden tuloksellisuuden valvontaa ja raportointia; panee merkille, että toimintasuunnitelma sisälsi kolme alatoimea, jotka liittyivät heikkouksiin yhteisyrityksen prosessissa sen valvoessa sitä, miten osakkaiden Clean Sky 2 -hankkeet edesauttoivat Clean Sky 2 -ohjelman korkean tason tavoitteiden saavuttamista; panee merkille, että yhteisyritys ehdotti toimien täytäntöönpanon jälkeen komission sisäiselle tarkastukselle, että useassa vaiheessa täytäntöönpantujen suositusten katsottaisiin olevan valmiita päätökseen saattamista varten, ja että niitä koskeva viimeisin päivitys on tehty toukokuussa 2021; panee merkille, että puhtaan ilmailun yhteisyritykselle osoittamassaan vuotta 2021 koskeneessa erityisessä muistiossa komission sisäinen tarkastus katsoi, että suositukset on pantu täytäntöön;

26.

panee merkille, että tammikuussa 2022 aloitettiin seurantatarkastus, joka koski tulosjohtamisesta tehtyä tarkastusta (jonka loppuraportti annettiin 20. marraskuuta 2017) ja Horisontti 2020 -puiteohjelmasta tehtyjä avustussopimuksia koskenutta tarkastusta (jossa käsiteltiin koko prosessia ehdotuspyyntöjen aihepiirien määrittämisestä avustussopimuksen allekirjoittamiseen ja jonka loppuraportti annettiin 15. marraskuuta 2016); panee merkille, että yhteisyritys on pannut täytäntöön useassa vaiheessa kaksi suositusta, jotka koskivat yhteisyrityksen sisäisiä menettelyjä käsittelevien ohjeistusten (kuten hallintokäsikirjan ja laatukäsikirjan) päivittämistä vastaamaan tämänhetkisiä Horisontti 2020 -prosesseja ja joiden osalta se ehdotti komission sisäiselle tarkastukselle marraskuussa 2021, että niiden käsittely päätetään; panee merkille, että puhtaan ilmailun yhteisyritystä koskevassa vuoden 2021 vuosikertomuksessaan komission sisäinen tarkastus katsoi, että suositukset on pantu täytäntöön;

Petosten ja eturistiriitojen ennaltaehkäisy

27.

panee tyytyväisenä merkille, että yhteisyritys jatkoi vuonna 2021 sen elimiin ja henkilöstön jäseniin sovellettavista eturistiriitojen ennaltaehkäisyn ja hallinnan säännöistä annettujen hallintoneuvoston päätösten soveltamista, ja että siihen liittyvissä prosesseissa, kuten yhteisyrityksen hallintoneuvoston jäseniä, arviointimenettelyjen asiantuntijoita sekä hankinta- ja rekrytointilautakuntia koskevissa prosesseissa, sovellettiin johdonmukaisesti vaadittuja varotoimenpiteitä mahdollisten eturistiriitojen tunnistamiseksi; korostaa, että yhteisyritys on laatinut asiaa koskevan riskinarvioinnin perusteella luonnoksen erityistä luotettavuutta edellyttäviä tehtäviä koskeviksi toimintaperiaatteiksi, jotka oli määrä viimeistellä vuonna 2022;

28.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen tekemän arvioinnin mukaan covid-19-pandemian yhteydessä on otettava huomioon laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen kohdistuvana lisäuhkana konkurssipetosten tai muun sellaisen petollisen toiminnan riski, joilla yritetään välttää taloudellisia ongelmia ja toimitusrajoituksiin liittyviä ongelmia; arvostaa sitä, että yhteisyritys poimi erityisen riskiperusteisen otoksen, joka kattoi sen kumppaneidensa kanssa tekemien avustussopimusten piiriin kuuluvien hankkeiden perusjoukon, ja kohdensi siihen jälkitarkastuksia ja että niiden mukaan hankkeisiin on jossakin määrin kohdistunut covid-19-pandemiaan liittyviä tilintarkastustuomioistuimen kuvailemia rajoitteita, kuten taloudellisen tilanteen heikkenemistä, operatiivisia viivästyksiä ja keskivertoa korkeampia henkilöstökuluja;

29.

pitää valitettavana, että OLAF laati vuonna 2021 päätelmät ja raportit kahdesta Clean Sky -ja Clean Sky 2 -yhteisyrityksen antamia avustuksia koskeneesta tapauksesta ja että molemmissa tapauksissa saatiin vahvistus väitetystä petoksesta;

30.

panee merkille, että molemmissa tapauksissa OLAFin suositukset koskevat toimenpiteitä, joihin yhteisyrityksen olisi ryhdyttävä, jotta se voisi periä takaisin rahoitusta, ja että sen olisi harkittava ilmoittavansa kyseisestä toimijasta ja henkilöstä komission järjestelmissä (poissulkemistietokanta); panee merkille, että yhteisyritys on saanut päätökseen unionin yleisessä tuomioistuimessa vuonna 2018 vireille pannun riita-asian, joka koski Italiassa ilmennyttä tapausta, ja että se pyrkii siihen, että yleisen tuomioistuimen tuomio pannaan täytäntöön kansallisella tasolla; panee merkille, että yhteisyritys oli Belgiaan liittyneessä tapauksessa ilmoittanut selvittäjälle rahallisista vaateistaan jo vuonna 2017 OLAFin kertomuksen perusteella ja saatuaan vahvistuksen petoksesta ja että se arvioi parhaillaan, mihin oikeustoimiin se voisi ryhtyä kansallisella tasolla.

(1) Neuvoston asetus (EU) 2021/2085, annettu 19 päivänä marraskuuta 2021, Horisontti Eurooppa -ohjelman yhteisyritysten perustamisesta sekä asetusten (EY) N:o 219/2007, (EU) N:o 557/2014, (EU) N:o 558/2014, (EU) N:o 559/2014, (EU) N:o 560/2014, (EU) N:o 561/2014 ja (EU) N:o 642/2014 kumoamisesta (EUVL L 427, 30.11.2021, s. 17).

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/509

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1952,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

puhtaan ilmailun yhteisyrityksen (ennen 30 päivää marraskuuta 2021 Clean Sky 2 -yhteisyritys) varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisestä

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon puhtaan ilmailun yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n yhteisyrityksistä varainhoitovuodelta 2021 sekä yhteisyritysten vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteisyritykselle (06252/2023 – C9-0108/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon Clean Sky 2 -yhteisyrityksestä 6. toukokuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 558/2014 (4) ja erityisesti sen 12 artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 13. maaliskuuta 2019 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/887 (6),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0078/2023),

1.	hyväksyy puhtaan ilmailun yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisen;

2.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen puhtaan ilmailun yhteisyrityksen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 169, 7.6.2014, s. 77.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/511

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1953,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyrityksen (KDT-yhteisyritys) (ennen 30. marraskuuta 2021 ECSEL-yhteisyritys) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n yhteisyrityksistä varainhoitovuodelta 2021 sekä yhteisyritysten vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteisyritykselle (06252/2023 – C9-0109/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon ECSEL-yhteisyrityksen perustamisesta 6. toukokuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 561/2014 (4) ja erityisesti sen 12 artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 13. maaliskuuta 2019 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/887 (6),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0082/2023),

1.	myöntää keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyrityksen toimitusjohtajalle vastuuvapauden yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyrityksen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 169, 7.6.2014, s. 152.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/513

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1954,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyrityksen (KDT-yhteisyritys) (ennen 30. marraskuuta 2021 ECSEL-yhteisyritys) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0082/2023),

ottaa huomioon, että elektroniset komponentit ja järjestelmät Euroopan johtoasemaa varten -yhteisyritys (ECSEL) perustettiin 6. toukokuuta 2014 Horisontti 2020 -ohjelman puitteissa 27. kesäkuuta 2014 voimaan tulleella neuvoston asetuksella (EU) N:o 561/2014 (1)31. joulukuuta 2024 päättyväksi kaudeksi; ottaa huomioon, että ECSEL-yhteisyritys korvasi ENIAC- ja ARTEMIS-yhteisyritykset, joiden toimintakausi päättyi 26. kesäkuuta 2014; ottaa huomioon, että marraskuussa 2021 neuvoston asetuksella (EU) 2021/2085 (2) perustettiin keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyritys, jäljempänä ’KDT-yhteisyritys’, ECSEL-yhteisyrityksen tilalle 31. joulukuuta 2031 päättyväksi kaudeksi;

ottaa huomioon, että KDT-yhteisyritys on julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus, jonka hallinnoimalla tutkimus- ja innovointiohjelmalla pyritään vahvistamaan unionin strategista riippumattomuutta elektronisten komponenttien ja järjestelmien alalla; ottaa huomioon, että KDT-yhteisyrityksen olisi käsiteltävä selvästi määritettyjä aihealueita, jotka auttaisivat unionin toimialoja suunnittelemaan, valmistamaan ja käyttämään innovatiivisinta teknologiaa elektronisten komponenttien ja järjestelmien alalla;

ottaa huomioon, että KDT-yhteisyrityksen osakkaita ovat komission edustama unioni, osallistujavaltiot sekä kolme toimialajärjestöä, eli European Association on Smart System Integration, eurooppalaisten nanoelektroniikkatoimien yhdistys ja Inside Industry Association, jotka edustavat sidosryhmiä mikro- ja nanoelektroniikan, älykkäiden integroitujen järjestelmien ja sulautettujen/kyberfyysisten järjestelmien aloilta;

ottaa huomioon, että KDT-yhteisyritykselle hallinnollisten ja toimintamenojen kattamiseksi myönnettävä unionin rahoitusosuus, ETA-määrärahat mukaan luettuina, on enintään 1 800 000 000 euroa, josta enintään 26 331 000 euroa voidaan osoittaa hallintomenoihin; ottaa huomioon, että KDT-yhteisyrityksen yksityisten osakkaiden on suoritettava KDT-yhteisyritykselle rahoitusosuus, joka on vähintään 2 500 000 000 euroa, tai huolehdittava siitä, että niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt suorittavat sen; ottaa huomioon, että yksityisten osakkaiden on suoritettava enintään 26 331 000 euron rahoitusosuus KDT-yhteisyrityksen hallintomenoihin kymmeneksi vuodeksi tai huolehdittava siitä, että niiden osakkuus- ja sidosyhteisöt suorittavat sen;

Yleistä

panee tyytyväisenä merkille neuvoston yleisnäkemyksen ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan puolijohde-ekosysteemiä vahvistavasta toimenpidekehyksestä (sirusäädös);

toteaa, että Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa asetetaan KDT-yhteisyritykselle kunnianhimoisia tavoitteita, jotka voidaan saavuttaa vain, jos suunnitellaan ja toteutetaan tehokkaita ratkaisuja, joilla puututaan sisäisen valvonnan järjestelmien puutteisiin ja valmistaudutaan tuleviin haasteisiin, jotka johtuvat lisääntyneestä vastuusta esimerkiksi henkilöstöhallinnossa ja suunnittelussa; huomauttaa tässä yhteydessä, että erityisen monimutkaiset ja vaivalloiset laskelmat ja raportointivaatimukset muodostavat merkittävän virheriskin, ja kehottaa siksi KDT-yhteisyritystä selvittämään mahdollisuuksia yksinkertaistamiseen aina kun se on mahdollista ja nykyisen oikeudellisen kehyksen mukaista;

panee merkille, että yhteisyrityksillä ei ole yhdenmukaistettua hallintomenojen määritelmää, ja toteaa, että tämä määritelmä on yhteisyrityksen osakkaiden rahoitusosuuksien laskennan perusta ja vertailukelpoisuuden edellytys; kehottaa tämän vuoksi laatimaan kaikille yhteisyrityksille yhteiset suuntaviivat, joissa sovelletaan yhdenmukaistettua lähestymistapaa tiettyjen hallintomenojen menoluokkien, kuten kuulemisista, selvityksistä, analyyseistä, arvioinneista ja teknisestä avusta aiheutuvien menojen, luokitteluun;

Talousarvio- ja varainhallinto

panee tyytyväisenä merkille, että KDT-yhteisyrityksen tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot KDT-yhteisyrityksen taloudellisesta asemasta 31. joulukuuta 2021 sekä sen toimien tuloksista, rahavirroista ja nettovarallisuuden muutoksista kyseisenä varainhoitovuonna yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen ja komission tilinpitäjän vahvistamien kirjanpitosääntöjen mukaisesti ja että tilien perustana olevat toimet olivat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja asianmukaiset (sääntöjenmukaiset);

panee merkille, että vuonna 2021 KDT-yhteisyrityksen käytettävissä olevien määrärahojen kokonaismäärä (johon sisältyvät uudelleen talousarvioon otetut aiempien vuosien käyttämättömät määrärahat, käyttötarkoitukseensa sidotut tulot ja seuraavalle vuodelle uudelleen kohdennetut määrärahat) sisälsi 218 300 000 euroa maksusitoumusmäärärahoja ja 199 300 000 euroa maksumäärärahoja ja että maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 99,4 prosenttia (verrattuna 99,59 prosenttiin vuonna 2020) ja maksumäärärahojen käyttöaste 84 prosenttia (verrattuna 88,63 prosenttiin vuonna 2020);

panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että vuoden 2021 lopussa KDT-yhteisyritys päätti rahoituksellisesti käynnissä olleet seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman hankkeet; panee merkille, että seitsemännen puiteohjelman allekirjoitettujen toimien kokonaiskustannusten perusteella sekä niiden maksujen perusteella, joita KDT-yhteisyritys sekä sen edeltäjät eli ENIAC-, ARTEMIS- ja ECSEL-yhteisyritys olivat tehneet näiden toimien yhteisrahoittamiseksi, osakkaiden lopulliset rahoitusosuudet arvioidaan seuraaviksi: unionin osuus on 564 300 000 euroa, osallistujavaltioiden osuus on 812 500 000 euroa ja yksityisten osakkaiden luontoissuoritukset ovat 2 202 400 000 euroa;

panee merkille, että vuoden 2021 lopussa KDT-yhteisyritys oli sitonut täysimääräisesti 1 170 000 000 euroa EU:n enimmäisrahoitusosuudesta, joka koski Horisontti 2020 -puiteohjelmassa allekirjoitettuja avustussopimuksia; panee merkille, että tästä määrästä noin 190 300 000 euroa eli 16,6 prosenttia jää maksettavaksi tulevina vuosina;

panee merkille, että maksumäärärahoista, jotka varainhoitovuonna 2021 oli budjetoitu Horisontti 2020 -puiteohjelman hankkeisiin, KDT-yhteisyritys käytti 85 prosenttia; panee merkille, että KDT-yhteisyrityksellä ei vuonna 2021 ollut juuri lainkaan operatiivisia maksusitoumusmäärärahoja, sillä se oli saanut viimeisen ehdotuspyyntönsä päätökseen vuoden 2020 loppuun mennessä;

panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että yksityisten osakkaiden potentiaaliset lopulliset luontoissuoritukset operatiivisiin Horisontti 2020 -toimintoihin arvioitiin vuoden 2021 lopussa 1 594 200 000 euroksi; panee merkille, että KDT-yhteisyritys voi laskea ja validoida yksityisten osakkaiden luontoissuoritusten tosiasiallisen määrän vasta sen jälkeen kun sekä KDT-yhteisyritys että osallistujavaltiot ovat suorittaneet kaikki maksut ja kun kaikki hankkeiden päättyessä annettavat todistukset ja niihin liittyvät tiedot on vastaanotettu; panee merkille, että tästä syystä, ja kun vuoden 2021 lopussa vain vähäinen määrä Horisontti 2020 -hankkeita oli saatu päätökseen, teollisuuden validoidut luontoissuoritukset olivat 300 600 000 euroa; panee merkille, että vuoden 2021 lopussa yksityisten osakkaiden (toistaiseksi validoimattomat) kumulatiiviset luontoissuoritukset arvioitiin 968 200 000 euroksi ja arvio perustui KDT-yhteisyrityksen hallintoneuvoston käyttöönottamaan pro rata temporis -menetelmään;

10.

panee merkille, että osallistujavaltiot olivat vuoden 2021 loppuun mennessä allekirjoittaneet sopimusperusteisia sitoumuksia 1 106 200 000 euron edestä ja ne ilmoittivat rahoitusosuuksiensa määräksi yhteensä 450 200 000 euroa, jonka ne olivat maksaneet suoraan tukemiensa Horisontti 2020 -hankkeiden kansallisille edunsaajille; panee merkille, että osallistujavaltioiden rahoitusosuuden ja unionin vuoden 2021 lopussa maksaman 1 058 100 000 euron rahoitusosuuden määrän välinen ero johtuu siitä, että useimmat osallistujavaltiot ottavat kulunsa huomioon ja raportoivat niistä KDT-yhteisyritykselle vasta sen jälkeen kun niiden tukemat Horisontti 2020 -hankkeet ovat päättyneet;

Hankinnat ja henkilöstö

11.

panee merkille, että hankintoja ja sopimuksia hallinnoidaan KDT-yhteisyrityksen varainhoitoa koskevien säännösten mukaisesti ja että niitä koordinoidaan KDT-yhteisyrityksen hallinto- ja varainhoitoryhmässä;

12.

panee merkille, että KDT-yhteisyritys osoitti varoja niiden palvelujen ja tarvikkeiden hankintaan, joita se tarvitsee saavuttaakseen tavoitteensa ja tukeakseen asianmukaisesti toimintaansa ja infrastruktuuriaan; panee merkille, että moitteettoman varainhoidon ja tehokkuuden varmistamiseksi KDT-yhteisyritys hyödynsi mahdollisimman laajasti asiaankuuluvien komission yksiköiden ja yksityisten osakkaidensa kanssa jo tehtyjä palvelutasosopimuksia sekä toimielinten välisiä puitesopimuksia (esim. tietotekniikkapalvelut ja -laitteet, tilapäinen henkilöstö ja ulkoinen tarkastus); panee merkille, että covid-19-pandemian aiheuttaman terveystilanteen ja asetettujen rajoitusten vuoksi käytännössä kaikki kokoukset ja tapahtumat järjestettiin etäyhteyden välityksellä ja että vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä tehtiin vain muutama virkamatka, minkä vuoksi KDT-yhteisyritys toteutti vuonna 2021 hyvin vähän hankintamenettelyjä ja nämä koskivat lähinnä arvoltaan vähäisiä sopimuksia;

13.

panee merkille, että toukokuussa 2021 käynnistettiin kaksi neuvottelumenettelyä, jotka koskivat kahta arvoltaan hyvin vähäistä sopimusta logistisesta tuesta ja videoiden tekemisestä osana ECSEL-yhteisyrityksen vuoden 2021 symposiumin digitaalisen version järjestämistä ja että ECSEL-yhteisyritys käynnisti syyskuussa 2021 neuvottelumenettelyn arvoltaan vähäisestä sopimuksesta, joka liittyi korkean tason seminaarin järjestämiseen;

14.

panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että 31. joulukuuta 2021 KDT-yhteisyrityksen palveluksessa oli 29 työntekijää, joihin kuului väliaikaisia toimihenkilöitä ja sopimussuhteisia toimihenkilöitä sekä kansallisia asiantuntijoita; panee vuotuisesta toimintakertomuksesta merkille, että ECSEL-yhteisyritys otti vuonna 2021 palvelukseen kaksi sopimussuhteista toimihenkilöä rahoitus-/hallintoavustajan toimiin (jotka olivat avoinna aiempien henkilöstön jäsenten lähdettyä); panee merkille, että palvelukseenottomenettely saatiin päätökseen vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä; panee merkille, että kaksi väliaikaista toimihenkilöä siirtyi eläkkeelle ja että yhden paikka on jo täytetty;

15.

panee huolestuneena merkille, että vuosina 2018–2021 kaikissa yhteisyrityksissä tilapäisen henkilöstön keskimääräinen vuotuinen osuus oli edelleen korkea, noin 11 prosenttia henkilöstösääntöjen alaisesta henkilöstöstä; muistuttaa, että sopimussuhteisten toimihenkilöiden suuri osuus lisää yleensä merkittävästi KDT-yhteisyrityksen henkilöstön vaihtuvuutta ja tekee henkilöstötilanteesta entistä epävakaamman; korostaa lisäksi, että tilapäisen henkilöstön käytön olisi pysyttävä väliaikaisena ratkaisuna, sillä muutoin se voi heikentää yhteisyrityksen yleistä tuloksellisuutta, kuten keskeisen osaamisen säilyttämistä, ja johtaa epäselvyyksiin vastuuvelvollisuuden osalta, mahdollisiin oikeuskiistoihin ja henkilöstön tehokkuuden alenemiseen;

16.

panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että komissio on antanut asetuksen (EU) 2021/2085 muuttamista koskevan ehdotuksen (3), jolla KDT-yhteisyritys tullaan muuttamaan siruyhteisyritykseksi, ja että uuden yhteisyrityksen uusi vastuualue on Siruja Euroopalle -aloitteen täytäntöönpano monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 aikana; panee tyytyväisenä merkille, että KDT-yhteisyritys tukee tässä yhteydessä sellaisten innovatiivisten seuraavan sukupolven puolijohdeteknologioiden kehittämistä, joiden pitäisi vahvistaa unionin sirutuotantovalmiutta; panee merkille, että ehdotuksen mukaan KDT-yhteisyritys toteuttaa hankkeita, joiden arvo on noin 10,9 miljardia euroa monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 aikana, ja että yhteisyrityksen olisi otettava palvelukseen 19 uutta henkilöstön jäsentä, jotta suunniteltu henkilöstömäärä (50 henkilöstösääntöjen alaista työntekijää) toteutuisi vuoteen 2025 mennessä; on huolissaan siitä, että koska KDT-yhteisyrityksessä oli vuoden 2021 lopussa vain 29 henkilöstön jäsentä (13 väliaikaista toimihenkilöä ja 16 sopimussuhteista toimihenkilöä), sillä voi olla huomattavia henkilöresursseihin liittyviä haasteita näiden uusien rekrytointien hallinnoinnissa, kun lisäksi on vielä laadittava uudet hallinnolliset ja operatiiviset prosessit;

17.

panee vuotuisesta toimintakertomuksesta 2021 sukupuolten tasapuolisen edustuksen osalta merkille, että KDT-yhteisyrityksessä katsauksiin osallistuvien naispuolisten asiantuntijoiden määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna sekä prosentteina että absoluuttisina lukuina; pitää valitettavana, että 19,4 prosentin osuus on edelleen alhainen, ja kehottaa lisäämään sukupuolten tasapuolista edustusta koskevia toimia;

18.

panee merkille, että vuodesta 2016 alkaen yhteisyritykset eivät ole maksaneet henkilöstönsä osalta unionin eläkejärjestelmään sitä osaa työnantajamaksuista, joka vastaa niiden kolmansilta mailta saamien tulojen suhdetta niiden kokonaistuloihin, koska komissio ei ole sisällyttänyt näitä menoja yhteisyritysten talousarvioihin eikä pyytänyt maksuja virallisesti; kehottaa komissiota ryhtymään toimiin vastaavien ongelmien välttämiseksi tulevaisuudessa;

Sisäinen valvonta

19.

panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että hallinnollisia sopimuksia, jotka ENIAC- ja ARTEMIS-yhteisyritykset olivat tehneet kansallisten rahoitusviranomaisten kanssa, sovelletaan sen jälkeenkin, kun nämä yhteisyritykset sulautettiin ECSEL-yhteisyritykseksi; panee merkille, että ENIAC- ja ARTEMIS-yhteisyritysten jälkitarkastusstrategiat perustuivat näiden sopimusten mukaisesti suurelta osin siihen, että kansalliset rahoitusviranomaiset tarkastivat hankkeiden kuluilmoitukset; pitää valitettavana, että ECSEL-yhteisyritys ei voinut seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman maksujen osalta laskea vain yhtä luotettavaa painotettua virhetasoa tai jäännösvirhetasoa, sillä kansallisten rahoitusviranomaisten soveltamat menetelmät ja menettelyt vaihtelivat huomattavasti, ja että koska ECSEL-yhteisyrityksen maksut, jotka liittyivät seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman jäljellä olevien hankkeiden päättämiseen, olivat vuonna 2021 yhteensä vain 600 000 euroa eli 0,4 prosenttia kaikista operatiivisista maksuista, niihin ei liittynyt olennaisten virheiden riskiä vuonna 2021;

20.

panee vuotuisesta toimintakertomuksesta merkille, että Horisontti 2020 -puiteohjelman maksujen jälkitarkastuksista vastaa komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston yhteinen tarkastus; pitää valitettavana, että vuoden 2021 loppuun mennessä tehtyjen jälkitarkastusten tulosten perusteella yhteisyritys raportoi Horisontti 2020 -puiteohjelman hankkeiden edustavaksi virhetasoksi 2,2 prosenttia (verrattuna 2,68 prosenttiin vuonna 2020) ja jäännösvirhetasoksi 1,2 prosenttia (verrattuna 1,25 prosenttiin vuonna 2020);

21.

panee merkille, että arvioidakseen KDT-yhteisyrityksen operatiivisia kontrolleja, jotka liittyivät maksuihin, tilintarkastustuomioistuin poimi ja tarkasti satunnaisotoksen, joka koostui lopullisille edunsaajille vuonna 2021 suoritetuista Horisontti 2020 -puiteohjelman maksuista, ja tarkastuksen tarkoituksena oli saada vahvistus jälkitarkastuksissa havaituille virhetasoille (kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevien virheiden raportointikynnys, joka koskee edunsaajien tasolla testattuja avustusmaksuja, on yksi prosentti tarkastetuista kuluista); pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi ja kvantifioi kahdessa tapauksessa virheitä, jotka johtuivat siitä, että henkilöstökuluja oli ilmoitettu liikaa;

22.

korostaa, että tilintarkastustuomioistuimen havainnot vahvistivat toistuvia systeemisiä virheitä ilmoitettujen henkilöstökulujen osalta ja että erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ja uudet edunsaajat ovat alttiimpia virheille kuin muut edunsaajat; korostaa, että näistä virheistä raportoidaan säännöllisesti myös tilintarkastustuomioistuimen edellisissä vuosikertomuksissa vuodesta 2017 lähtien; korostaa siksi, että henkilöstökustannusten ilmoittamista koskevien Horisontti 2020 -puiteohjelman sääntöjen selkeyttäminen ja yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käytön lisääminen ovat edellytys virhetasojen vakauttamiselle olennaisuusrajan alapuolelle; painottaa, että KDT-yhteisyrityksen olisi vahvistettava sisäisiä valvontajärjestelmiään niin, että niiden avulla voidaan puuttua suurempiin riskeihin, jotka liittyvät pk-yrityksiin ja uusiin edunsaajiin, sekä kannustettava voimakkaasti tiettyjä edunsaajaryhmiä, jotka ovat alttiimpia virheille (kuten pk-yrityksiä ja uusia edunsaajia), ottamaan käyttöön Personnel Costs Wizard -väline; panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2022 kaikki yhteisyritykset ovat alkaneet toteuttaa toimia virhetasojen alentamiseksi tilintarkastustuomioistuimen ehdotusten mukaisesti, muun muassa selvittämällä yksinkertaistettuja kustannusmuotojen vaihtoehtoja, kuten yksikkökustannuksia, kertakorvauksia ja kiinteitä prosenttimääriä;

23.

panee vuotuisesta toimintakertomuksesta merkille, että ECSEL-yhteisyritys arvioi vuonna 2021 sisäisen valvonnan järjestelmiensä vaikuttavuutta tarkistetun kehyksen perusteella; panee merkille, että itsearvioinnin yleisenä tavoitteena oli ymmärtää, olivatko kaikki periaatteet käytössä ja toimivatko ne; panee merkille, että arviointi perustui pääasiassa seurantaindikaattoreiden itsearviointiin ja sisäisen tarkastuksen yksikön, tilintarkastustuomioistuimen ja ulkoisten tarkastajien raporttien analysointiin ja että sen tukena käytettiin muuta todentavaa aineistoa (kuten poikkeusrekisteri, riskinarviointi sekä toimien, suositusten ja havaintojen seuranta) sekä johdon kanssa ECSEL-yhteisyrityksen toiminnasta ja tavoitteista käytyjä keskusteluja;

24.

panee tyytyväisenä merkille, että ECSEL-yhteisyritys on arvioinut raportointivuotta koskevaa sisäisen valvonnan järjestelmäänsä ja todennut, että se on tehokas ja että osatekijät ja periaatteet ovat käytössä ja toimivat suunnitellusti;

Sisäinen tarkastus

25.

panee merkille, että komission sisäinen tarkastus toimii KDT-yhteisyrityksen sisäisenä tarkastajana yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen 28 artiklan mukaisesti; panee merkille, että ECSEL-yhteisyrityksen toimitusjohtaja tiedotti lokakuussa 2021 sisäisille tarkastajille ECSEL-yhteisyrityksen viimeaikaisista merkittävistä tapahtumista ja viimeisimmän riskinarvioinnin tuloksista;

Uusi keskitetty järjestelmä, jolla hallinnoidaan osallistujavaltioiden rahoitusosuuksia

26.

panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että KDT-yhteisyrityksen on Horisontti Eurooppa -puiteasetuksen ja asetuksen (EU) 2021/2085 mukaisesti otettava käyttöön uusi keskitetty varainhoitojärjestelmä (Central Management of Financial Contributions, CMFC) ja tämän uuden järjestelmän avulla KDT-yhteisyritys hallinnoi osallistujavaltioiden rahoitusosuuksia;

27.

panee merkille, että kukin osallistujavaltio voi suunnitellussa CMFC-järjestelmässä päättää, että se maksaa KDT-yhteisyritykselle oman rahoitusosuutensa hanketasolla alueelleen sijoittautuneiden edunsaajien osalta; panee merkille, että prosessin aikana kullakin osallistujavaltiolla on lisäksi veto-oikeus kaikissa niissä asioissa, joissa on kyse siitä, kuinka asianomaisen osallistujavaltion omat kansalliset rahoitusosuudet, jotka on maksettu KDT-yhteisyritykselle kyseiseen osallistujavaltioon sijoittautuneita hakijoita varten, tullaan käyttämään unionin rahoitus- ja kilpailusääntöjen mukaisesti; panee merkille, että veto-oikeus antaa osallistujavaltiolle mahdollisuuden päättää kansallisten strategisten painopisteidensä perusteella, tukeeko se jotain kansallista tuensaajaa, joka kuuluu valittuun ja hyväksyttyyn tutkimus- ja innovointihankkeeseen;

28.

panee lisäksi merkille, että KDT-yhteisyrityksen on pantava täytäntöön kaikkien sellaisten osallistujavaltioiden rahoitusosuusmaksut, jotka ovat päättäneet antaa KDT-yhteisyrityksen käyttöön rahoitusosuuksiaan; panee merkille, että KDT-yhteisyrityksen on hallinnoitava ja valvottava kahta vaihtoehtoista prosessia, joilla tuetaan osallistujavaltioiden kanssa tehtyjä hallinnollisia sopimuksia; panee merkille, että jokaisen osallistujavaltion kansallisen rahoitusviranomaisen on allekirjoitettava hallinnollinen sopimus KDT-yhteisyrityksen kanssa ja viranomaisen on joko maksettava KDT-yhteisyritykselle kansallisia rahoitusosuuksia tai koordinoitava kansallisia varainsiirtosopimuksia, jotka koskevat maksuja edunsaajille, ja lisäksi viranomaisen on raportoitava rahoitusosuuksista;

29.

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen huolen siitä, että komissio ei arvioinut, kuinka paljon lisäresursseja KDT-yhteisyritys tarvitsee suunnitellun CMFC-järjestelmän täytäntöönpanemiseksi, ja että kyseiset tarpeet eivät sisältyneet myöskään KDT-yhteisyrityksen alustaviin henkilöstöresurssiarvioihin, jotka koskivat Horisontti Eurooppa -ohjelman täytäntöönpanoa; yhtyy tilintarkastustuomioistuimen näkemykseen, että nämä CMFC-järjestelmän käyttöönottoon liittyvät suunnittelupuutteet – yhdessä henkilöstötilanteen ja tietoteknisten välineiden ja tietoteknisen tuen puutteen kanssa – voivat haitata KDT-yhteisyrityksen ohjelmien täytäntöönpanoa ja muiden osakkaiden rahoitusosuuksien toteutumista ja että jos CMFC-järjestelmää on hoidettava manuaalisesti, tarvitaan suuri määrä työvoimaa; kehottaa KDT-yhteisyritystä ja komissiota tiedottamaan asian edistymisestä vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle.

(1) Neuvoston asetus (EU) N:o 561/2014, annettu 6. toukokuuta 2014, ECSEL-yhteisyrityksen perustamisesta (EUVL L 169, 7.6.2014, s. 152).

(2) Neuvoston asetus (EU) 2021/2085, annettu 19. marraskuuta 2021, Horisontti Eurooppa -ohjelman yhteisyritysten perustamisesta sekä asetusten (EY) N:o 219/2007, (EU) N:o 557/2014, (EU) N:o 558/2014, (EU) N:o 559/2014, (EU) N:o 560/2014, (EU) N:o 561/2014 ja (EU) N:o 642/2014 kumoamisesta (EUVL L 427, 30.11.2021, s. 17).

(3) Ehdotus neuvoston asetukseksi Horisontti Eurooppa -puiteohjelman yhteisyritysten perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2021/2085 muuttamisesta siruyhteisyrityksen osalta, COM(2022)0047, 8.2.2022.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/518

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1955,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyrityksen (KDT-yhteisyritys) (ennen 30. marraskuuta 2021 ECSEL-yhteisyritys) varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisestä

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n yhteisyrityksistä varainhoitovuodelta 2021 sekä yhteisyritysten vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteisyritykselle (06252/2023 – C9-0109/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon ECSEL-yhteisyrityksen perustamisesta 6. toukokuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 561/2014 (4) ja erityisesti sen 12 artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 13. maaliskuuta 2019 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/887 (6),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0082/2023),

1.	hyväksyy keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisen;

2.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyrityksen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 169, 7.6.2014, s. 152.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/520

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1956,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä puhtaan vedyn yhteisyrityksen (ennen 30 päivää marraskuuta 2021: toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon puhtaan vedyn yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n yhteisyrityksistä varainhoitovuodelta 2021 sekä yhteisyritysten vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteisyritykselle (06252/2023 – C9-0112/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen perustamisesta 6. toukokuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 559/2014 (4) ja erityisesti sen 12 artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 13. maaliskuuta 2019 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/887 (6),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0083/2023),

1.	myöntää puhtaan vedyn yhteisyrityksen toimitusjohtajalle vastuuvapauden yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman puhtaan vedyn yhteisyrityksen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 169, 7.6.2014, s. 108.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/522

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1957,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä puhtaan vedyn yhteisyrityksen (ennen 30 päivää marraskuuta 2021: toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä puhtaan vedyn yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0083/2023),

ottaa huomioon, että polttokenno- ja vety-yhteisyritys perustettiin toukokuussa 2008 neuvoston asetuksella (EY) N:o 521/2008 (1) seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman yhteyteen 31. joulukuuta 2017 päättyväksi ajanjaksoksi; ottaa huomioon, että neuvosto hyväksyi toukokuussa 2014 asetuksen (EU) N:o 559/2014 (2) ja jatkoi yhteisyrityksen toiminnan kestoa Horisontti 2020 -puiteohjelmassa kaudelle, joka olisi päättynyt 31. joulukuuta 2024 (toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys); ottaa huomioon, että marraskuussa 2021 perustettiin neuvoston asetuksella (EU) 2021/2085 (3) puhtaan vedyn yhteisyritys toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tilalle Horisontti Eurooppa -ohjelman yhteyteen kaudeksi, joka päättyy 31. joulukuuta 2031;

ottaa huomioon, että puhtaan vedyn yhteisyritys on julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus vety- ja polttokennoteknologian tutkimuksen ja innovoinnin alalla ja että sen perustajaosakkaita ovat komission edustama unioni, teollisuusryhmittymä (Hydrogen Europe) ja tutkimusryhmittymä (Hydrogen Europe Research);

C.	ottaa huomioon, että puhtaan vedyn yhteisyritykselle hallinnollisten ja toimintamenojen kattamiseksi myönnettävä unionin rahoitusosuus, ETA-määrärahat mukaan luettuina, on enintään miljardi euroa, josta enintään 30 193 000 euroa voidaan osoittaa hallintomenoihin;

ottaa huomioon, että puhtaan vedyn yhteisyrityksen muut osakkaat kuin unioni suorittavat – tai huolehtivat siitä, että niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt suorittavat – rahoitusosuuden, joka on yhteensä vähintään miljardi euroa, josta enintään 30 193 000 euroa voidaan osoittaa hallintomenoihin asetuksessa (EU) 2021/2085 määritettynä kymmenen vuoden ajanjaksona;

E.	ottaa huomioon, että puhtaan vedyn yhteisyrityksen yleisenä tavoitteena on tukea puhtaita vetyratkaisuja ja -teknologioita koskevaa tutkimus- ja innovointitoimintaa unionissa unionin uuden tutkimuksen ja innovoinnin rahoitusohjelman ”Horisontti Eurooppa” puitteissa;

Talousarvio- ja varainhallinto

panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen katsovan kertomuksessaan puhtaan vedyn yhteisyrityksen tilinpäätöksestä, että varainhoitovuoden 2021 tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot puhtaan vedyn yhteisyrityksen taloudellisesta asemasta 31. joulukuuta 2021 sekä sen toimien tuloksista, rahavirroista ja nettovarallisuuden muutoksista mainittuna päivänä päättyneeltä varainhoitovuodelta yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen ja komission tilinpitäjän vahvistamien kirjanpitosääntöjen mukaisesti ja että tilien perustana olevat toimet olivat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja asianmukaiset (sääntöjenmukaiset);

toteaa, että Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa asetetaan puhtaan vedyn yhteisyritykselle kunnianhimoisia tavoitteita, jotka voidaan saavuttaa vain, jos suunnitellaan ja toteutetaan tehokkaita ratkaisuja, joilla puututaan sisäisen valvonnan järjestelmien puutteisiin ja valmistaudutaan tuleviin haasteisiin, jotka johtuvat lisääntyneestä vastuusta esimerkiksi henkilöstöhallinnossa ja suunnittelussa; huomauttaa tässä yhteydessä, että erityisen monimutkaiset ja vaivalloiset laskenta- ja raportointivaatimukset muodostavat merkittävän virheriskin, ja kehottaa siksi selvittämään mahdollisuuksia yksinkertaistamiseen aina kun se on mahdollista ja nykyisen oikeudellisen kehyksen mukaista;

panee merkille, että puhtaan vedyn yhteisyrityksen lopullinen käytettävissä oleva talousarvio varainhoitovuodeksi 2021 (mukaan lukien talousarvioon uudelleen otetut edeltävien vuosien käyttämättömät määrärahat, käyttötarkoitukseensa sidotut tulot ja uudelleen seuraavalle vuodelle kohdennetut määrärahat) sisälsi 15,8 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja (104,2 miljoonaa euroa vuonna 2020) ja 56,2 miljoonaa euroa maksumäärärahoja (103,8 miljoonaa euroa vuonna 2020); toteaa, että vuonna 2021 maksusitoumusmäärärahojen kokonaiskäyttöaste oli 97 prosenttia (94 prosenttia vuonna 2020) ja maksumäärärahojen 87 prosenttia (95 prosenttia vuonna 2020);

panee merkille, että vuonna 2021 maksusitoumusmäärärahat vähenivät 85 prosenttia ja maksumäärärahat 44 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna; panee merkille, että vuoden 2021 talousarvion supistuminen johtui vuonna 2021 käynnistettyjen ehdotuspyyntöjen puutteesta; painottaa, että vuodelle 2021 ei suunniteltu ennakkomaksuja;

toteaa, että vuoden 2021 loppuun mennessä unioni oli maksanut asetuksen (EU) 2021/2085 ja sen nojalla tehtyjen päätösten mukaisesta 470 miljoonan euron enimmäisrahoitusosuudesta yhteensä 426,5 miljoonaa euroa käteis- ja luontoissuorituksina seitsemännestä puiteohjelmasta ja teollisuus- ja tutkimusryhmittymää edustavat osakkaat olivat maksaneet yhteensä 466 miljoonaa euroa validoituja suorituksia, joihin sisältyi 443,9 miljoonan euron arvosta seitsemännen puiteohjelman hankkeisiin tehtyjä luontoissuorituksia;

panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että vuoden 2021 loppuun mennessä puhtaan vedyn yhteisyritys oli sitonut 425,5 miljoonaa euroa (95 prosenttia) unionin 450 miljoonan euron enimmäisrahoitusosuudesta allekirjoitettuihin seitsemännen puiteohjelman avustussopimuksiin ja että tästä määrästä noin 3 miljoonaa euroa (0,7 prosenttia) jää maksettavaksi tulevina vuosina; panee merkille, että yksityiset osakkaat tekivät samaa tasoa olevat luontoissuoritukset; panee merkille, että maksumäärärahoista, jotka varainhoitovuonna 2021 oli budjetoitu seitsemännen puiteohjelman hankkeisiin, puhtaan vedyn yhteisyritys käytti 97,8 prosenttia (89 prosenttia vuonna 2020), ja että puhtaan vedyn yhteisyrityksellä ei vuonna 2021 ollut juuri lainkaan operatiivisia maksusitoumusmäärärahoja, sillä se oli saanut viimeisen ehdotuspyyntönsä päätökseen vuoden 2014 loppuun mennessä;

toteaa, että vuoden 2021 loppuun mennessä unioni oli maksanut Horisontti 2020 -puiteohjelmasta yhteensä 545,5 miljoonaa euroa ja yksityiset osakkaat olivat maksaneet käteis- ja luontoissuorituksina yhteensä 50 miljoonaa euroa, joista 38,6 miljoonaa euroa oli luontoissuorituksia puhtaan vedyn yhteisyrityksen Horisontti 2020 -hankkeisiin;

panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että yksityisten osakkaiden operatiivisten toimien 38,6 miljoonan euron validoitujen luontoissuoritusten taso johtuu siitä, että puhtaan vedyn yhteisyritys varmentaa ne myöhemmin Horisontti 2020 -puiteohjelmassa, kun hankkeiden loppumaksut suoritetaan ja on aika antaa todistukset taloutta koskevista selvityksistä; panee tyytyväisenä merkille, että yksityiset osakkaat maksoivat vuoden 2021 lopun tilanteen mukaan yhteensä 1 039 miljoonaa euroa luontoissuorituksina täydentäviin toimiin, mikä on huomattavasti enemmän kuin asetuksessa (EU) 2021/2085 Horisontti 2020 -puiteohjelman koko keston ajalle säädetty 285 miljoonan euron vähimmäismäärä;

toteaa, että puhtaan vedyn yhteisyritys oli vuoden 2021 lopussa sitonut 646 miljoonaa euroa unionin enimmäisrahoitusosuudesta, joka koski Horisontti 2020 -puiteohjelmassa allekirjoitettuja avustus- ja muita sopimuksia, ja että tästä määrästä noin 112,6 miljoonaa euroa eli 17,8 prosenttia jää maksettavaksi tulevina vuosina; panee lisäksi merkille, että yksityiset osakkaat ovat antaneet oikeudellisen sitoumuksen 158,3 miljoonan euron luontoissuorituksista;

10.

panee merkille, että maksusitoumusmäärärahoista, jotka vuonna 2021 oli budjetoitu Horisontti 2020 -puiteohjelman hankkeisiin, puhtaan vedyn yhteisyritys oli käyttänyt 98 prosenttia, kun taas maksumäärärahojen käyttöaste oli 87,8 prosenttia (97 prosenttia vuonna 2020);

11.

panee merkille, että yhteisyrityksillä ei ole yhdenmukaistettua hallintomenojen määritelmää, joka on yhteisyritysten osakkaiden rahoitusosuuksien laskennan perusta ja edellytys tällaisten menojen vertailukelpoisuudelle; kehottaa tämän vuoksi laatimaan kaikille yhteisyrityksille yhteiset suuntaviivat, jotta ne noudattavat yhdenmukaistettua lähestymistapaa tiettyjen hallintomenojen menoluokkien, kuten kuulemisista, selvityksistä, analyyseistä, arvioinneista ja teknisestä avusta aiheutuvien menojen, luokitteluun;

Hankinnat ja henkilöstö

12.

panee tyytyväisenä merkille, että tarjousten ja sopimusten hallinnointia on yksinkertaistettu mahdollisimman paljon noudattamalla komission käynnistämiä toimielinten välisiä hankintamenettelyjä ja käyttämällä niihin perustuvia monivuotisia puitesopimuksia; toteaa, että puhtaan vedyn yhteisyritys tekee muiden yhteisyritysten kanssa yhteistyötä tarjouskilpailujen osalta hallinnollisen rasituksen minimoimiseksi; panee merkille, että aiempien vuosien tapaan suurin osa puhtaan vedyn yhteisyrityksen sopimuksista tehtiin nykyisten monivuotisten puitesopimusten nojalla, lukuun ottamatta pääasiassa operatiivisia hankintatoimia;

13.

panee merkille, että operatiiviset hankintatoimet, tietotekniikkapalvelut ja Euroopan vetyviikon järjestäminen vuonna 2021 olivat määrällisesti arvokkaimpia sopimuksia ja että tarjouspyynnön käynnistämistä ja julkaisemista sekä tarjousten vastaanottamista ja avaamista on yksinkertaistettu käyttämällä eTendering-, eNotices- ja eSubmission-moduuleja; toteaa, että viimeksi mainitun moduulin avulla tarjoukset voidaan kirjata automaattisesti Euroopan komission tietotekniseen asiakirjahallintajärjestelmään; panee merkille, että puhtaan vedyn yhteisyritys käyttää eSubmission-moduulin viimeisintä versiota, joten tarjousten julkaiseminen, toimittaminen ja vastaanottaminen sekä avaamisvaiheet ovat nyt täysin digitaalisia;

14.

panee tyytyväisenä merkille, että puhtaan vedyn yhteisyritys käyttää komission tietotekniikan pääosaston tarjoamaa EU Sign -ohjelmistoratkaisua, jonka avulla asiakirjoissa voidaan käyttää hyväksyttyä sähköistä allekirjoitusta; toteaa, että ohjelmatoimisto käyttää nyt sopimuksissaan hyväksyttyä sähköistä allekirjoitusta, sillä se helpottaa liiketoimintaprosesseja vähentämällä merkittävästi aikaa ja kustannuksia, jotka aiheutuvat sopimuksen allekirjoittamisesta käsin; toteaa lisäksi, että EU Sign -ohjelmistoratkaisun avulla tehdyt hyväksytyt sähköiset allekirjoitukset ovat oikeudellisesti sitovia, koska ne ovat sähköisiä transaktioita unionin sisämarkkinoilla koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 910/2014 (4) mukaisia ja tarjoavat korkeamman teknisen turvallisuuden tason;

15.

panee merkille, että 31. joulukuuta 2021 puhtaan vedyn yhteisyrityksessä oli 23 väliaikaista toimihenkilöä, kaksi sopimussuhteista toimihenkilöä ja kaksi kansallista asiantuntijaa;

16.

panee vuotuisesta toimintakertomuksesta 2021 merkille sukupuolten tasapuolisen edustuksen osalta, että 44 prosenttia henkilöstön jäsenistä oli naisia ja 56 prosenttia miehiä ja kolmannes johtotehtävissä olevista oli naisia ja kaksi kolmasosaa miehiä; kannustaa puhtaan vedyn yhteisyritystä parantamaan edelleen sukupuolijakaumaa; pitää valitettavana, että naisten osuus Horisontti 2020 -puiteohjelman hankekoordinaattoreista, jotka työskentelevät esimerkiksi komission neuvoa-antavissa ryhmissä, asiantuntijaryhmissä ja arviointipaneeleissa tai yksittäisinä asiantuntijoina, on enintään 33 prosenttia;

17.

panee huolestuneena merkille, että vuosina 2018–2021 kaikissa yhteisyrityksissä tilapäisen henkilöstön keskimääräinen vuotuinen osuus oli edelleen korkea, noin 11 prosenttia henkilöstösääntöjen alaisesta henkilöstöstä; muistuttaa, että sopimussuhteisten toimihenkilöiden suuri osuus henkilöstöstä lisää yleensä merkittävästi puhtaan vedyn yhteisyrityksen henkilöstön vaihtuvuutta ja tekee henkilöstötilanteesta entistä epävakaamman; korostaa lisäksi, että väliaikaisen henkilöstön käytön olisi pysyttävä väliaikaisena ratkaisuna, sillä muutoin se voi heikentää puhtaan vedyn yhteisyrityksen yleistä tuloksellisuutta, kuten keskeisen osaamisen säilyttämistä, ja johtaa epäselvyyksiin vastuuvelvollisuuden osalta, mahdollisiin oikeuskiistoihin ja henkilöstön tehokkuuden alenemiseen;

18.

panee merkille, että vuodesta 2016 alkaen yhteisyritykset eivät ole maksaneet henkilöstönsä osalta unionin eläkejärjestelmään sitä osaa työnantajamaksuista, joka vastaa niiden kolmansilta mailta saamien tulojen suhdetta niiden kokonaistuloihin, koska komissio ei ole sisällyttänyt näitä menoja yhteisyritysten talousarvioihin eikä pyytänyt maksuja virallisesti; kehottaa komissiota ryhtymään toimiin vastaavien ongelmien välttämiseksi tulevaisuudessa;

19.

panee merkille, että vuonna 2021 järjestettiin yhdessä muiden yhteisyritysten kanssa yhteisiä tietotekniikkaa koskevia kokouksia, joiden päätarkoituksena oli valmistella siirtymistä Office 365-, SharePoint- ja OneDrive-ratkaisuihin;

20.

panee vuotuisesta toimintakertomuksesta merkille, että covid-19-pandemian aikana henkilöstön jäsenet käyttivät aikaa verkkokoulutuksiin osallistumiseen lisätäkseen työhönsä liittyvää tietämystä; toteaa, että koulutuksiin osallistumiseen kannustettiin voimakkaasti, jotta henkilöstö pysyisi motivoituneena ja yhteydessä muihin sulkutoimien aikana;

21.

panee merkille, että helmikuussa 2021 toisessa polttokenno- ja vety-yhteisyrityksessä otettiin käyttöön Sysper-järjestelmä ja että uusia moduuleja lisättiin koko vuoden ajan; panee lisäksi tyytyväisenä merkille, että on odotettavissa, että virkamatkojen käsittelyjärjestelmä sekä henkilöstön arviointeja ja ylennyksiä koskeva ominaisuus otetaan käyttöön; kannattaa toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen marraskuussa 2021 käyttöön ottaman uuden rekrytointivälineen, Systalin, käyttöä ja seuraavan rekrytoinnin toteuttamista tämän järjestelmän avulla; katsoo, että tällaisilla välineillä voidaan tukea tarvittavaa korkean osaamistason työntekijöiden rekrytointia;

Sisäinen tarkastus

22.

panee vuotuisen toimintakertomuksen perusteella merkille, että sisäinen valvonta tapahtuu puhtaan vedyn yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen mukaisesti;

23.

korostaa, että sisäinen tarkastus hyväksyi vuonna 2021 toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen laatiman toimintasuunnitelman, jossa käsitellään kahta tärkeää suositusta, jotka annettiin sisäisen tarkastuksen suorittaman Horisontti 2020 -puiteohjelman avustusten täytäntöönpanoa toisessa polttokenno- ja vety-yhteisyrityksessä koskevan tarkastuksen pohjalta, ja totesi, että toimintasuunnitelma on riittävä havaittujen riskien lieventämiseksi;

24.

toteaa, että vuonna 2021 toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys virallisti sovitun toimintasuunnitelman mukaisesti nykyiset seurantakäytännöt, jotka koskevat avustussopimusten riskejä ja monimutkaisuutta, ja laati sisäiset ohjeet Horisontti 2020 -puiteohjelman hankkeiden tulosten levittämisen ja hyödyntämisen seurantaa varten; panee merkille, että toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys katsoi vuoden 2021 loppuun mennessä, että kaikki toimintasuunnitelmat oli pantu kokonaisuudessaan täytäntöön;

Sisäinen valvonta

25.

panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että puhtaan vedyn yhteisyritys toteuttaa edunsaajien luona tehtävät jälkitarkastukset, jotka koskevat seitsemännen puiteohjelman väli- ja loppumaksuja, kun taas Horisontti 2020 -puiteohjelman maksujen jälkitarkastuksista vastaa komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston yhteinen tarkastus; panee merkille, että vuoden 2021 lopussa käytettävissä olleiden jälkitarkastustulosten perusteella puhtaan vedyn yhteisyritys raportoi, että seitsemännen puiteohjelman hankkeiden edustava virhetaso oli 2 prosenttia (1,97 prosenttia vuonna 2020) ja jäännösvirhetaso 1 prosentti (1,01 prosenttia vuonna 2020) ja Horisontti 2020 -puiteohjelman hankkeiden edustava virhetaso 2,16 prosenttia (sama kuin vuonna 2020) ja jäännösvirhetaso 1,3 prosenttia (1,34 prosenttia vuonna 2020) (selvitetyt ennakkomaksut ja maksut);

26.

panee merkille, että arvioidakseen puhtaan vedyn yhteisyrityksen operatiivisia kontrolleja, jotka liittyivät maksuihin, tilintarkastustuomioistuin poimi ja tarkasti satunnaisotoksen, joka koostui lopullisille edunsaajille vuonna 2021 suoritetuista Horisontti 2020 -puiteohjelman maksuista, ja tarkastuksen tarkoituksena oli saada vahvistus jälkitarkastuksissa havaituille virhetasoille (kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevien virheiden raportointikynnys, joka koskee edunsaajien tasolla testattuja avustusmaksuja, on yksi prosentti tarkastetuista kuluista); pitää valitettavana, että yhdessä tapauksessa tilintarkastustuomioistuin havaitsi ja kvantifioi virheen, joka johtui siitä, että henkilöstökulut oli ilmoitettu laskuvirheen takia liian suurina, ja että toisessa tapauksessa havaittiin systeeminen valvontapuute, joka ei ollut ilmaistavissa kvantitatiivisesti ja joka liittyi siihen, että edunsaajalla ei ollut käytössään hankkeessa tehtyjen työtuntien validointiprosessia;

27.

panee merkille vuotuisesta toimintakertomuksesta, että erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten ja uusien edunsaajien (jotka ovat muita edunsaajia alttiimpia virheille) ilmoittamiin henkilöstökustannuksiin liittyvien jatkuvien systeemisten virheiden vuoksi puhtaan vedyn yhteisyritys oli jo tehostanut sisäistä valvontaansa pk-yritysten ja uusien edunsaajien osalta; toteaa, että näiden toimenpiteiden tulokset olivat nähtävissä ensimmäistä kertaa vuonna 2021 ja ne auttoivat alentamaan merkittävästi pk-yritysten ja uusien edunsaajien edustavaa virhetasoa kahden viime vuoden aikana; panee tyytyväisenä merkille myönteiset tulokset, jotka liittyvät virhetasojen alenemiseen ja puhtaan vedyn yhteisyrityksen halukkuuteen jatkaa tehostettuja riskiperusteisia tarkastuksia vuonna 2022 käyttämällä tehostettua seurantavälinettä, joka kuuluu Horisontti 2020 -puiteohjelman avustusten hallinnointiin tarkoitettuun COMPASS/SyGMa-järjestelmään;

28.

korostaa lisäksi, että henkilöstökustannusten ilmoittamista koskevien Horisontti 2020 -puiteohjelman sääntöjen selkeyttäminen ja yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen laajempi käyttö ovat edellytys virhetasojen vakauttamiselle olennaisuusrajan alapuolelle; panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2022 kaikki yhteisyritykset ovat alkaneet toteuttaa tilintarkastustuomioistuimen ehdottamia toimia virhetasojen alentamiseksi, muun muassa selvittää vaihtoehtoja yksinkertaistetuiksi kustannusmuodoiksi, kuten yksikkökustannuksia, kertakorvauksia ja kiinteitä prosenttimääriä;

29.

panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että puhtaan vedyn yhteisyrityksen osalta kaikkien edellisten vuosien huomautusten seuranta saatiin päätökseen, koska puhtaan vedyn yhteisyritys toteutti korjaavia toimia vuonna 2021;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä petostentorjuntastrategia

30.

panee tyytyväisenä merkille, että sekä toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen hallintoneuvoston että neuvoa-antavien elinten jäseniä varten oli käytössä eturistiriitoja koskevia menettelyjä ja että ne uusittiin joulukuussa 2021 juuri hyväksytyn puhtaan vedyn yhteisyrityksen hallintoneuvoston työjärjestyksen yhteydessä; panee lisäksi tyytyväisenä merkille, että yhteisyritys on toteuttanut erityistoimenpiteitä avustushakemusten sekä hankkeiden ja tarjousten arvioinnista vastaavien asiantuntijoiden eturistiriitojen ennaltaehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi;

31.

panee merkille, että puhtaan vedyn yhteisyritys osallistui aktiivisesti Horisontti Eurooppa -ohjelman valvontastrategian (ennakkotarkastukset, tarkastukset ja petostentorjunta) kehittämiseen osallistumalla yhteisen täytäntöönpanokeskuksen perustamiin asiaa koskeviin työryhmiin ja antamalla tietoja;

32.

pitää kiitettävänä, että puhtaan vedyn yhteisyritys varmistaa myös tutkimusyhteisön yhteisen petostentorjuntastrategian täytäntöönpanon; panee tyytyväisenä merkille, että strategian tärkeimpiä toimia ovat tiedotustilaisuuksien järjestäminen yhteisyrityksessä ja yhteistyö Euroopan petostentorjuntaviraston kanssa komission yhteisen tarkastuksen tai ulkoisten toimeksisaajien suorittamissa riskiperusteisissa tarkastuksissa.

(1) Neuvoston asetus (EY) N:o 521/2008, annettu 30 päivänä toukokuuta 2008, polttokenno- ja vetyteknologian alalla toimivan yhteisyrityksen perustamisesta (EUVL L 153, 12.6.2008, s. 1).

(2) Neuvoston asetus (EU) N:o 559/2014, annettu 6 päivänä toukokuuta 2014, toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen perustamisesta (EUVL L 169, 7.6.2014, s. 108).

(3) Neuvoston asetus (EU) 2021/2085, annettu 19 päivänä marraskuuta 2021, Horisontti Eurooppa -ohjelman yhteisyritysten perustamisesta sekä asetusten (EY) N:o 219/2007, (EU) N:o 557/2014, (EU) N:o 558/2014, (EU) N:o 559/2014, (EU) N:o 560/2014, (EU) N:o 561/2014 ja (EU) N:o 642/2014 kumoamisesta (EUVL L 427, 30.11.2021, s. 17).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 910/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 73).

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/527

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1958,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

puhtaan vedyn yhteisyrityksen (ennen 30 päivää marraskuuta 2021: toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys) varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisestä

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon puhtaan vedyn yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n yhteisyrityksistä varainhoitovuodelta 2021 sekä yhteisyritysten vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteisyritykselle (06252/2023 – C9-0112/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen perustamisesta 6. toukokuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 559/2014 (4) ja erityisesti sen 12 artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 13. maaliskuuta 2019 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/887 (6),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0083/2023),

1.	hyväksyy puhtaan vedyn yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisen;

2.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen puhtaan vedyn yhteisyrityksen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 169, 7.6.2014, s. 108.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/529

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1959,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyrityksen (IHI) (ennen 30 päivää marraskuuta 2021 toinen innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttava yhteisyritys) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n yhteisyrityksistä varainhoitovuodelta 2021 sekä yhteisyritysten vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteisyritykselle (06252/2023 – C9-0113/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon toisen innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen perustamisesta 6. toukokuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 557/2014 (4) ja erityisesti sen 12 artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 13. maaliskuuta 2019 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/887 (6),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0069/2023),

1.	myöntää innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyrityksen toimitusjohtajalle vastuuvapauden yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyrityksen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 169, 7.6.2014, s. 54.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/531

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1960,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyrityksen (IHI) (ennen 30 päivää marraskuuta 2021 toinen innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttava yhteisyritys) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0069/2023),

panee merkille, että marraskuussa 2021 hyväksyttiin neuvoston asetus (EU) 2021/2085 (1), jolla perustettiin innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyritys (IHI) toisen innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen tilalle, ja että uusi yhteisyritys perustettiin Horisontti Eurooppa -ohjelman yhteyteen kaudeksi, joka päättyy 31. joulukuuta 2031;

panee merkille, että IHI-yhteisyritys on julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva terveysalan tutkimusta ja innovointia edistävä elin; ottaa huomioon, että yhteisyrityksen tavoitteena on auttaa luomaan unionin laajuinen terveysalan tutkimuksen ja innovoinnin ekosysteemi, joka edistää tieteellisen tietämyksen muuntamista konkreettisiksi innovaatioiksi; ottaa huomioon, että näiden innovaatioiden olisi katettava sairauksien ennaltaehkäisy, diagnostiikka ja hoito sekä tautien hallinta;

ottaa huomioon, että sen perustajajäseniä ovat komission edustama Euroopan unioni, radiologian, lääkinnällisten sähkölaitteiden ja terveydenhuollon tietotekniikkateollisuuden eurooppalainen koordinointikomitea, Advancing Healthcare, Euroopan lääketeollisuuden kattojärjestö, Euroopan bioteollisuuden yhdistys ja MedTech Europe (lääketieteellisen teknologian alan eurooppalainen toimialajärjestö, mukaan lukien diagnostiikka, lääkinnälliset laitteet ja digitaalinen terveys); ottaa huomioon, että IHI-yhteisyritys noudattaa kahdenvälistä mallia, jossa komissio sekä yksityiset osakkaat teollisuudesta ja tutkimusalalta ovat edustettuina yhteisyrityksen hallintoneuvostossa ja edistävät yhteisyrityksen operatiivista toimintaa;

ottaa huomioon, että IHI-yhteisyrityksen kokonaisbudjetti kaudeksi 2021–2027 on 2,4 miljardia euroa, josta puolet on peräisin Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta; ottaa huomioon, että Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta hallinnollisten ja toimintamenojen kattamiseksi myönnettävä unionin rahoitusosuus, Euroopan vapaakauppaliiton määrärahat mukaan luettuina, on enintään 1,2 miljardia euroa, josta enintään 30,2 miljoonaa euroa voidaan osoittaa hallintomenoihin; ottaa huomioon, että vuosina 2021–2028 unioni osallistuu lisäksi hallinnolliseen talousarvioon enintään 22,3 miljoonalla eurolla, mikä vastaa toiselta innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttavalta yhteisyritykseltä siirrettyjä määrärahoja;

Talousarvio- ja varainhallinto

panee myönteisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin katsoo kertomuksessaan, että IHI-yhteisyrityksen tilinpäätös 31. joulukuuta 2021 päättyneeltä varainhoitovuodelta antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot yhteisyrityksen taloudellisesta asemasta 31 päivältä joulukuuta 2021 sekä sen toimien tuloksista, rahavirroista ja nettovarallisuuden muutoksista mainittuna päivänä päättyneeltä varainhoitovuodelta varainhoitoasetuksensa ja komission tilinpitäjän vahvistamien kirjanpitosääntöjen mukaisesti; korostaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan tilien perustana olevat toimet olivat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja asianmukaiset (sääntöjenmukaiset);

toteaa, että Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa asetetaan IHI-yhteisyritykselle kunnianhimoisia tavoitteita, jotka voidaan saavuttaa vain, jos suunnitellaan ja toteutetaan tehokkaita ratkaisuja, joilla puututaan yhteisyrityksen sisäisen valvonnan järjestelmien puutteisiin ja valmistaudutaan tuleviin haasteisiin, jotka johtuvat lisääntyneestä vastuusta esimerkiksi henkilöstöhallinnossa ja suunnittelussa; huomauttaa tässä yhteydessä, että erityisen monimutkaiset ja vaivalloiset laskenta- ja raportointivaatimukset muodostavat merkittävän virheriskin, ja kehottaa siksi selvittämään mahdollisuuksia yksinkertaistamiseen aina kun se on mahdollista ja nykyisen oikeudellisen kehyksen mukaista;

panee merkille, että IHI-yhteisyrityksen vuoden 2021 lopullinen käytettävissä oleva talousarvio, mukaan lukien edellisten vuosien käyttämättömät määrärahat, jotka yhteisyritys kirjasi uudelleen kuluvan vuoden talousarvioon, käyttötarkoitukseensa sidotut tulot ja uudelleen seuraavalle vuodelle kohdennetut määrärahat olivat 11,0 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina ja 210,4 miljoonaa euroa maksumäärärahoina; toteaa, että maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 75,91 prosenttia (98,66 prosenttia vuonna 2020) ja maksumäärärahojen käyttöaste oli 95,39 prosenttia (97,08 prosenttia vuonna 2020);

panee merkille, että yhteisyrityksillä ei ole yhdenmukaistettua ”hallintomenojen” määritelmää, joka on yhteisyrityksen osakkaiden rahoitusosuuksien laskennan perusta ja edellytys vertailukelpoisten lukujen esittämiselle; kehottaa tämän vuoksi laatimaan kaikille yhteisyrityksille yhteiset suuntaviivat, jotta ne noudattavat yhdenmukaistettua lähestymistapaa tiettyjen hallintomenojen menoluokkien, kuten kuulemisista, selvityksistä, analyyseistä, arvioinneista ja teknisestä tuesta aiheutuvien menojen, luokitteluun;

pitää huolestuttavana, että IHI-yhteisyritys on saavuttanut osakkaidensa rahoitusosuustavoitteet suhteellisen vähäisessä määrin; panee kuitenkin merkille, että tämä johtuu siitä, että yhteisyrityksen innovatiiviseen terveydenhuoltoon liittyvä tutkimus vaatii luonteensa vuoksi hankkeilta pitkäkestoisuutta, sekä siitä, että maailmanlaajuiset konsortiot, jotka toteuttavat hankkeita, ovat laajamittaisia; panee merkille, että yhteisyrityksen on maksettava tulevina vuosina vielä 84,3 miljoonaa euroa käynnissä olevista seitsemännen puiteohjelman hankkeista;

kiinnittää huomiota siihen, että IHI-yhteisyritys toteuttaa samanaikaisesti yhä suurempaa määrää hankkeita, joita rahoitetaan usean monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmista, mikä aiheuttaa riskin siitä, että hallinnolliset resurssit eivät ehkä riitä näiden varojen tehokkaaseen hallinnointiin; pitää myönteisenä, että vuoden 2020 vastuuvapauden myöntämistä koskeva seuranta on johtanut tämän kysymyksen käsittelyyn ja että IHI-yhteisyritys raportoi prosessin yksityiskohdista konsolidoidussa vuotuisessa toimintakertomuksessa 2022;

toteaa IHI-yhteisyrityksen operatiivisista velvoitteista vuoden 2021 lopussa, että yhteisyritys oli sitonut täysimääräisesti 966 miljoonaa euroa EU:n enimmäisrahoitusosuudesta seitsemännen puiteohjelman allekirjoitettuihin avustussopimuksiin ja että tästä määrästä noin 84,3 miljoonaa euroa eli 8,7 prosenttia jää maksettavaksi tulevina vuosina; panee merkille, että yksityiset osakkaat tekivät samaa tasoa olevat luontoissuoritukset; panee merkille, että maksumäärärahoista, jotka varainhoitovuonna 2021 oli budjetoitu seitsemännen puiteohjelman hankkeisiin, yhteisyritys käytti 80 prosenttia; panee lisäksi merkille, että yhteisyrityksellä ei vuonna 2021 ollut juuri lainkaan operatiivisia maksusitoumusmäärärahoja, sillä se oli saanut viimeisen ehdotuspyyntönsä päätökseen vuoden 2014 loppuun mennessä;

panee merkille, että vuoden 2021 lopussa IHI-yhteisyritys oli sitonut 1 452,1 miljoonaa euroa eli 91 prosenttia unionin 1 595,4 miljoonan enimmäisrahoitusosuudesta, joka koski Horisontti 2020 -puiteohjelmassa allekirjoitettuja avustussopimuksia; panee merkille, että tilanne johtui pääasiassa siitä, että vuoden 2019 ehdotuspyynnössä ei voitu kattaa kaikkia suunniteltuja aiheita ja hallintoneuvosto pienensi unionin talousarviota tätä vastaavasti; panee merkille, että tästä sidotusta määrästä noin 616,8 miljoonaa euroa eli 42,5 prosenttia jää maksettavaksi tulevina vuosina; panee lisäksi merkille, että yhteisyrityksen yksityiset osakkaat ovat antaneet oikeudellisen sitoumuksen 1 520,7 miljoonan euron luontoissuorituksista;

korostaa, että maksumäärärahoista, jotka varainhoitovuonna 2021 oli budjetoitu Horisontti 2020 -puiteohjelman hankkeisiin, IHI-yhteisyritys käytti 97 prosenttia ja että yhteisyrityksellä ei vuonna 2021 ollut juuri lainkaan operatiivisia maksusitoumusmäärärahoja, sillä neuvoston asetuksessa (EU) N:o 557/2014 (2) edellytettiin, että kaikki sitoumukset oli tehtävä ennen vuoden 2020 loppua, ja koska asetus (EU) 2021/2085 tuli voimaan vasta vuoden lopussa, vuonna 2021 ei käynnistetty yhtään ehdotuspyyntöä;

Toiminnan tuloksellisuus

10.

panee vuosikertomuksesta merkille, että toisen innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen hankekokonaisuus saatiin päätökseen vuonna 2021, kun allekirjoitettiin toisen innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen 15 viimeistä hankeavustussopimusta; panee merkille, että 15 uuden hankkeen kokonaisbudjetti on 413 miljoonaa euroa, josta noin puolet on peräisin unionin Horisontti 2020 -puiteohjelmasta ja loput EFPIA:n rahoitusosuuksista ja toiseen innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttavaan yhteisyritykseen assosioituneilta kumppaneilta sekä muista lähteistä;

11.

panee tyytyväisenä merkille, että IHI-yhteisyrityksen hankkeet ovat tuottaneet 275 hyödykettä, joiden ansiosta saavutettiin joku merkittävä välitavoite hankkeen elinkaaren aikana (tavoite oli 50); toteaa, että näihin hyödykkeisiin sisältyy muun muassa välineitä, menetelmiä, prosesseja, palveluita ja koulutusmateriaaleja; toteaa, että esimerkkejä välitavoitteista ovat: kliinisten lääketutkimusten keskeiset vaiheet, eläinmallit, prototyypit, kaupallistaminen, patentit ja julkaisut; panee lisäksi merkille, että monissa yhteisyrityksen hankkeissa toimialaa edustavat osallistujat hyödyntävät hankkeiden tuottamia uusia välineitä ja prosesseja, kuten eläinmalleja, standardeja, biologisia merkkiaineita, vakiotoimintamenettelyjä, seulonta-alustojen käyttöä ja kliinisten lääketutkimusten verkostoja;

12.

korostaa, että IHI-yhteisyritys edisti edelleen unionin toimien näkyvyyttä ja toi esiin niiden tuoman lisäarvon viestimällä määrätietoisesti kohdeyleisöille painottaen yhteisyrityksen toiminnan avoimuutta, läpinäkyvyyttä, merkityksellisyyttä ja johdonmukaisuutta; panee merkille, että yhteisyritys jatkoi hankkeiden tulosten ja onnistumisten levittämistä monipuolistamalla tiedotusmateriaalia ja julkaisi yli sata erityylistä artikkelia ja helposti saatavilla olevaa videoklippiä hankkeiden mainostamiseksi sosiaalisessa mediassa ja että lisäksi kaikki innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen hankkeita koskevat tietokoosteet lisättiin vastikään perustetulle IHI-yhteisyrityksen verkkosivustolle niiden tunnetuksi tekemisen helpottamiseksi tulevaisuudessa; kannustaa yhteisyritystä jakamaan kaikki menestyksekkäät näkyvyysstrategiat muiden yhteisyritysten kanssa, jotta kansalaisille voidaan esitellä niiden lisäarvoa;

Palvelukseenotto ja henkilöstö

13.

panee merkille, että henkilöstötaulukossa on 39 väliaikaista toimihenkilöä, 15 sopimussuhteista toimihenkilöä ja kaksi kansallista asiantuntijaa eli yhteensä 56 henkilöstön jäsentä; panee merkille, että 31. joulukuuta 2021 täytettynä oli 50 tointa: 36 väliaikaista toimihenkilöä 39:stä (92,30 prosenttia), 13 sopimussuhteista toimihenkilöä 15:stä (86,70 prosenttia) ja yksi kahdesta kansallisesta asiantuntijasta (50 prosenttia); panee lisäksi merkille, että täyttämättä olevat väliaikaisten toimihenkilöiden toimet oli tarkoitus täyttää vuonna 2022, sillä käynnissä oli kaksi valintamenettelyä, ja että yksi kansallisen asiantuntijan virka oli määrä poistaa vuonna 2022;

14.

pitää myönteisenä, että IHI-yhteisyritys on säilyttänyt hyvän maantieteellisen tasapainon (20 eri maata) ja hyvän sukupuolijakauman (22 naista, 17 miestä) ulkopuolisten konsulttien kuulemisessa;

15.

panee huolestuneena merkille, että vuosina 2018–2021 kaikkien yhteisyritysten tilapäisen henkilöstön keskimääräinen vuotuinen osuus oli edelleen korkea, noin 11 prosenttia henkilöstösääntöjen alaisesta henkilöstöstä; muistuttaa, että sopimussuhteisten toimihenkilöiden suuri määrä lisää yleensä merkittävästi IHI-yhteisyrityksen henkilöstön vaihtuvuutta ja tekee henkilöstötilanteesta entistä epävakaamman; korostaa lisäksi, että tilapäisen henkilöstön käytön olisi pysyttävä väliaikaisena ratkaisuna, sillä muutoin se voi heikentää IHI-yhteisyrityksen yleistä tuloksellisuutta, kuten keskeisen osaamisen säilyttämistä, ja johtaa epäselvyyksiin vastuuvelvollisuuden osalta, mahdollisiin oikeuskiistoihin ja henkilöstön tehokkuuden alenemiseen;

16.

toteaa, että vuoden 2021 vuotuisen toimintakertomuksen mukaan sukupuolijakauma on asianmukainen ja 66 prosenttia henkilöstöstä on naisia: 50 prosenttia hallintoneuvostosta, 61,5 prosenttia valtioiden edustajien ryhmään valituista ehdokkaista ja 41,7 prosenttia tieteellisen komitean varsinaisista jäsenistä on naisia; kannustaa IHI-yhteisyritystä säilyttämään tämän tasapainon;

17.

antaa arvoa sille, että covid-19-pandemia-aikaan liittyvät vaikeudet voitettiin hankehallinnon työnkulun jatkuvien parannusten ja IHI-yhteisyrityksen henkilöstön toteuttamien koordinoitujen toimien ansiosta, mikä takasi toiminnan jatkuvuuden ja johti siten toimintatalousarvion huomattavaan 96,04 prosentin käyttöasteeseen vuonna 2021;

18.

panee merkille, että vuodesta 2016 alkaen yhteisyritykset eivät ole maksaneet henkilöstönsä osalta unionin eläkejärjestelmään sitä osaa työnantajamaksuista, joka vastaa niiden muiden kuin unionin tukemien tulojen suhdetta niiden kokonaistuloihin, koska komissio ei ole sisällyttänyt näitä menoja yhteisyritysten talousarvioihin eikä pyytänyt maksuja virallisesti; kehottaa komissiota ryhtymään toimiin vastaavien ongelmien välttämiseksi tulevaisuudessa;

Sisäisen valvonnan järjestelmät

19.

panee merkille, että jälkitarkastukset, jotka koskevat seitsemännen puiteohjelman väli- ja loppumaksuja, toteuttaa IHI-yhteisyritys, kun taas Horisontti 2020 -puiteohjelman maksujen jälkitarkastuksista vastaa komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston yhteinen tarkastus; panee merkille, että vuoden 2021 lopussa käytettävissä olleiden jälkitarkastustulosten perusteella yhteisyritys raportoi, että seitsemännen puiteohjelman hankkeiden edustava virhetaso oli 1,9 prosenttia (2,16 prosenttia vuonna 2020) ja jäännösvirhetaso 0,8 prosenttia (1,14 prosenttia) ja Horisontti 2020 -puiteohjelman hankkeiden edustava virhetaso 0,97 prosenttia (1,13 prosenttia vuonna 2020) ja jäännösvirhetaso 0,6 prosenttia (0,74 prosenttia vuonna 2020) (selvitetyt ennakkomaksut ja loppumaksut);

20.

panee merkille, että arvioidakseen IHI-yhteisyrityksen operatiivisia kontrolleja, jotka liittyivät maksuihin, tilintarkastustuomioistuin poimi ja tarkasti satunnaisotoksen, joka koostui lopullisille edunsaajille vuonna 2021 suoritetuista Horisontti 2020 -puiteohjelman maksuista, ja että tarkastuksen tarkoituksena oli saada vahvistus jälkitarkastuksissa havaituille virhetasoille; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi ja kvantifioi yhdessä tapauksessa systeemisen virheen, jossa henkilöstökuluja koskevat tuntitaksat oli laskettu virheellisesti sen takia, että taksat eivät perustuneet kokonaiseen, jo päätettyyn varainhoitovuoteen ja että toisessa tapauksessa havaittiin virhe, joka johtui siitä, että ilmoitettujen kalusto- ja matkakulujen tueksi ei ollut esitetty asianmukaista todistusaineistoa;

21.

korostaa, että tilintarkastustuomioistuimen havainnot vahvistivat, että ilmoitetuissa henkilöstökustannuksissa on jatkuvia systeemisiä virheitä ja että erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ja uudet edunsaajat ovat alttiimpia virheille kuin muut edunsaajat; korostaa, että näistä virheistä on kerrottu säännöllisesti myös tilintarkastustuomioistuimen aiemmissa vuosikertomuksissa vuodesta 2017 lähtien; korostaa siksi, että henkilöstökustannusten ilmoittamista koskevien Horisontti 2020 -puiteohjelman sääntöjen selkeyttäminen ja yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen laajempi käyttö ovat edellytys virhetasojen vakauttamiselle olennaisuusrajan alapuolelle; painottaa, että IHI-yhteisyrityksen olisi vahvistettava sisäisiä valvontajärjestelmiään niin, että niiden avulla voidaan puuttua suurempiin riskeihin, jotka liittyvät pk-yrityksiin ja uusiin edunsaajiin, sekä kannustettava voimakkaasti tiettyjä edunsaajaryhmiä, jotka ovat alttiimpia virheille (kuten pk-yrityksiä ja uusia edunsaajia), ottamaan käyttöön Personnel Costs Wizard -väline; panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2022 kaikki yhteisyritykset ovat alkaneet toteuttaa tilintarkastustuomioistuimen ehdottamia toimia virhetasojen alentamiseksi, muun muassa selvittää vaihtoehtoja yksinkertaistetuiksi kustannusmuodoiksi, kuten yksikkökustannuksia, kertakorvauksia ja kiinteitä prosenttimääriä;

22.

toteaa, että kun otetaan huomioon sekä ohjelmien että yksittäisten tutkimushankkeiden monivuotinen luonne, ohjelman keston perusteella laskettu jäännösvirhetaso antaa tarkoituksenmukaisimman kuvan virheiden rahoitusvaikutuksesta, ja että siinä otetaan huomioon IHI-yhteisyrityksen tekemät korjaukset ja se, että yhteisyritys ekstrapoloi tarkastuksissa järjestelmällisesti tehdyt havainnot, mikä lisää merkittävästi tarkastusten puhdistusvaikutusta; tähdentää lisäksi, että ohjelmien edetessä edunsaajat oppivat virheistään ja että yhteisyritys pyrkii tarkastushavainnoista saatujen kokemusten perusteella jatkuvasti tiedottamaan edunsaajille mahdollisista sudenkuopista, jotta nämä voivat raportoida kuluistaan oikein ja siten ehkäistä virheitä;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä petostentorjuntastrategia

23.

panee merkille, että IHI-yhteisyrityksellä on petostentorjuntastrategia, joka on yhdenmukainen komission petostentorjuntastrategian (CAFS 2019) ja tutkimusyhteisön yhteisen petostentorjuntastrategian (RAFS 2019) kanssa ja jota täydennetään palvelusopimusten hallinnointiin ja hallintoon liittyvillä uusilla petostentorjuntatoimilla;

24.

panee merkille, että avustuksiin ja operatiivisiin toimiin liittyviä toimia koordinoidaan komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston ja muiden tutkimusvirastojen kanssa tutkimuksessa ilmeneviä petoksia ja väärinkäytöksiä käsittelevän komitean (Fraud and Irregularity in Research, FAIR) koordinoiman monivuotisen toimintasuunnitelman avulla;

25.

panee merkille, että vuonna 2021 toisen innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen petostentorjuntatoimet kattoivat yhteistyön FAIR-komitean kanssa sekä henkilöstön tietoisuuden lisäämisen petostentorjunnasta (mukaan lukien osallistuminen Euroopan petostentorjuntaviraston konferenssiin ”United against corruption – Upholding the ethical standards of EU Institutions”) ja petoksia koskevasta riskinarvioinnista; panee lisäksi merkille, että tämä tehtävä oli kaksitahoinen: toinen tehtävä liittyi vuotuiseen petostentorjuntasykliin ja toisena, kattavampana ja yksityiskohtaisempana tehtävänä oli luoda perusta IHI-yhteisyrityksen yleisen petostentorjuntastrategian tarkistamiselle;

26.

pitää lisäksi myönteisenä, että IHI-yhteisyrityksen koko henkilöstölle ilmoitettiin säännöllisesti petoksiin liittyvistä riskeistä ja menettelyistä, joita on käytettävä petosepäilyjen tai väärinkäytösten yhteydessä, ja että huomiota kiinnitettiin monialaisiin kysymyksiin, kuten eturistiriitoihin, toimivallan siirtämiseen ja tehtävien eriyttämiseen liittyviin riskeihin.

(2) Neuvoston asetus (EU) N:o 557/2014, annettu 6 päivänä toukokuuta 2014, toisen innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen perustamisesta (EUVL L 169, 7.6.2014, s. 54).

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/536

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1961,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyrityksen (IHI) (ennen 30 päivää marraskuuta 2021 toinen innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttava yhteisyritys) varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisestä

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n yhteisyrityksistä varainhoitovuodelta 2021 sekä yhteisyritysten vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteisyritykselle (06252/2023 – C9-0113/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon toisen innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen perustamisesta 6. toukokuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 557/2014 (4) ja erityisesti sen 12 artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 13. maaliskuuta 2019 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/887 (6),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0069/2023),

1.	hyväksyy innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisen;

2.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyrityksen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 169, 7.6.2014, s. 54.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/538

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU, Euratom) 2023/1962,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä ITERistä ja fuusioenergian kehittämisestä vastaavan eurooppalaisen yhteisyrityksen (F4E) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon ITERistä ja fuusioenergian kehittämisestä vastaavan eurooppalaisen yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n yhteisyrityksistä varainhoitovuodelta 2021 sekä yhteisyritysten vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteisyritykselle (06252/2023 – C9-0111/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

—

—	ottaa huomioon eurooppalaisen yhteisyrityksen perustamisesta ITERiä ja fuusioenergian kehittämistä varten sekä etujen myöntämisestä perustettavalle yhteisyritykselle 27. maaliskuuta 2007 tehdyn neuvoston päätöksen 2007/198/Euratom (4) ja erityisesti sen 5 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0092/2023),

1.	myöntää ITERistä ja fuusioenergian kehittämisestä vastaavan eurooppalaisen yhteisyrityksen pääjohtajalle vastuuvapauden yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman ITERistä ja fuusioenergian kehittämisestä vastaavan eurooppalaisen yhteisyrityksen pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 90, 30.3.2007, s. 58.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/540

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1963,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä ITERistä ja fuusioenergian kehittämisestä vastaavan eurooppalaisen yhteisyrityksen (F4E) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä ITERistä ja fuusioenergian kehittämisestä vastaavan eurooppalaisen yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0092/2023),

A.	ottaa huomioon, että ITERistä ja fuusioenergian kehittämisestä vastaava eurooppalainen yhteisyritys perustettiin neuvoston päätöksellä 2007/198/Euratom (1) 35 vuoden jaksoksi huhtikuussa 2007;

B.	ottaa huomioon, että yhteisyritys aloitti itsenäisen toimintansa maaliskuussa 2008;

C.	ottaa huomioon, että yhteisyrityksen osakkaita ovat Euroopan atomienergiayhteisö (Euratom), jota edustaa komissio, Euratomin jäsenvaltiot sekä kolmannet maat, jotka ovat tehneet Euratomin kanssa yhteistyösopimuksen hallitun ydinfuusion alalla;

ottaa huomioon, että yhteisyrityksen tavoitteena on vastata unionin osuudesta fuusioenergia-alan kansainvälisessä ITER-hankkeessa, panna täytäntöön Euratomin ja Japanin välinen laajempaa lähestymistapaa koskeva sopimus ja valmistella demonstraatiofuusioreaktorin ja muiden asiaan liittyvien laitteistojen rakentamista;

ottaa huomioon, että ITER-hankkeessa on mukana seitsemän kumppania eri puolilta maailmaa – Euratomin edustama unioni, Yhdysvallat, Venäjä, Japani, Kiina, Etelä-Korea ja Intia – ja että unioni on ottanut hankkeenvetäjän aseman 45,4 prosentin osuudella rakennuskustannuksista kunkin muun ITER-osakkaan osuuden ollessa 9,1 prosenttia; ottaa huomioon, että kustannusten jakautuminen muuttuu operatiivisessa fuusion testausvaiheessa, jolloin unionin osuus on 34 prosenttia operatiivisista kustannuksista (2);

F.	ottaa huomioon, että menot, jotka unioni joutuu maksamaan ITER-sopimuksen mukaisten velvoitteidensa ja niihin liittyvien toimintojen vuoksi vuoteen 2031 mennessä, ovat yhteensä 18,2 miljardia euroa (käypinä hintoina) (3);

toteaa, että koska Yhdistynyt kuningaskunta erosi unionista ja Euratomista 31. tammikuuta 2020 ja osapuolet eivät ole onnistuneet tekemään pöytäkirjaa, josta määrätään 30. joulukuuta 2020 hyväksytyssä unionin ja Euratomin sekä Yhdistyneen kuningaskunnan välisessä kauppa- ja yhteistyösopimuksessa, Yhdistynyt kuningaskunta ei ole vieläkään assosioitunut ITER-hankkeeseen eikä ole yhteisyrityksen osakas, minkä vuoksi se ei maksa osuuttaan sen talousarvioon;

H.	ottaa huomioon, että Venäjän Ukrainaan kohdistaman laittoman, provosoimattoman ja perusteettoman hyökkäyssodan ja sen seurausten vaikutuksia yhteisyrityksen toimintaan on vielä vaikea arvioida;

Yleistä

panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin katsoo kertomuksessaan yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2021, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot yhteisyrityksen taloudellisesta asemasta 31. joulukuuta 2021 sekä sen toimien tuloksista, rahavirroista ja nettovarallisuuden muutoksista varainhoitovuodelta 2021 yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen ja komission tilinpitäjän vahvistamien kirjanpitosääntöjen mukaisesti; korostaa lisäksi, että varainhoitovuodelta 2021 annetun tilinpäätöksen perustana olevat toimet olivat olennaisilta osiltaan lailliset ja asianmukaiset (sääntöjenmukaiset);

pitää kuitenkin valitettavana tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa esitettyä huomiota, jonka mukaan yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2021 tilinpäätöksessä esitetään yhteisyrityksen arvio kokonaiskuluista, jotka sille aiheutuvat ITER-hankkeeseen liittyvien toimitusvelvoitteiden saattamisesta päätökseen ja jotka on arvioitu 18,3 miljardiksi euroksi (vuoden 2021 hintoina), ja sitä, että tätä arviota ja riskialtistumaa koskevien keskeisten oletusten muuttuminen voi johtaa siihen, että ITER-hankkeen kulut kasvavat merkittävästi ja/tai hankkeen täytäntöönpano edelleen viivästyy;

toteaa, että Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa asetetaan yhteisyritykselle kunnianhimoisia tavoitteita, jotka voidaan saavuttaa vain, jos suunnitellaan ja toteutetaan tehokkaita ratkaisuja, joilla puututaan sisäisen valvonnan järjestelmien puutteisiin ja valmistaudutaan tuleviin haasteisiin, jotka johtuvat lisääntyneistä vastuista esimerkiksi henkilöstöhallinnossa ja suunnittelussa; huomauttaa tässä yhteydessä, että erityisen monimutkaiset ja vaivalloiset laskenta- ja raportointivaatimukset muodostavat merkittävän virheriskin, ja kehottaa siksi selvittämään mahdollisuuksia yksinkertaistamiseen aina kun se on mahdollista ja nykyisen oikeudellisen kehyksen mukaista;

panee huolestuneena merkille, että on olemassa riski siitä, että ITER-hanke viivästyy entisestään ja sen kustannukset kasvavat, koska Venäjä on ITER-organisaation jäsen, jolla on velvollisuus toimittaa ITERin kokoonpanopaikalle Cadaracheen (Ranska) useita ITER-hankkeiden komponentteja ja suorittaa vuotuisia rahoitusosuuksia ITER-organisaatiolle,

panee merkille, että yhteisyritys pitää yllä arviota kokonaiskuluista, jotka sille aiheutuvat ITER-hankkeeseen liittyvien toimitusvelvoitteiden täyttämisestä (niin sanottu lopullinen kuluarvio, Estimate at Completion, EaC), ja arvioon sisältyvät rakennus- ja käyttövaiheen kulut vuoteen 2035 saakka sekä käytöstäpoisto- ja deaktivointivaiheen kulut vuoteen 2042 saakka; panee lisäksi merkille, että yhteisyritys arvioi vuoden 2021 lopussa näiden kokonaiskulujen määräksi 18,3 miljardia euroa (vuoden 2021 hinnoin), johon sisältyvät vuoden 2021 loppuun mennessä suoritettujen maksujen yhteismäärä (8,3 miljardia euroa) sekä arvio tulevista maksuista (10 miljardia euroa vuoden 2021 hinnoin);

huomauttaa, että muutokset tätä arviota sekä riskialtistumaa koskevissa keskeisissä oletuksissa voivat kuitenkin johtaa siihen, että kulut entisestään kasvavat ja hanke edelleen viivästyy, ja katsoo tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen perusteella, että vuoden 2021 osalta olisi kiinnitettävä erityistä huomiota tapahtumiin, joilla voi olla merkittävä vaikutus lopulliseen kuluarvioon; huomauttaa lisäksi, että näihin keskeisiin oletuksiin sisältyy ITER-hankkeen uusi perusura, joka suunnitelmien mukaan valmistuu vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä, komponenttien myöhäinen toimitus, Venäjää koskevat pakotteet, Ranskan ydinturvallisuusviranomaisen meneillään oleva hyväksyntämenettely, joka koskee tokamak-säiliön komponenttien kokoonpanoa, ja Hot Cell Complexin kuluarvion odotettu tarkistaminen; korostaa, että jos toimituksessa ilmenee ongelmia, jotka johtavat hankkeen jatkamisen kannalta keskeisten komponenttien puuttumiseen, olisi tutkittava vaihtoehtoisia toimitusvirtoja;

palauttaa mieliin, että ITERin on määrä toteuttaa ensimmäinen virallinen käyttötestaus vuonna 2025 ja saavuttaa täysi fuusioteho vuoteen 2035 mennessä; panee kuitenkin merkille, että tämä perusura hyväksyttiin vuonna 2016 ja että sen jälkeen viivästykset rakentamisessa ja valmistuksessa sekä covid-19-pandemia ovat tehneet vuoden 2025 määräajasta entistä epätodennäköisemmän; korostaa lisäksi, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan on olemassa lisäviivästysriski, joka johtuu erilaisten rakentamiseen liittyvien ongelmien yhdistelmästä, kuten teräskammion, jossa fuusiokokeet suoritetaan, tyhjiöastiasektoreiden hitsaamisen ongelmista ja korroosio-ongelmasta, joka aiheuttaa 2,2 millimetrin syvyisiä säröjä lämpösuojalevyihin kaikissa jäähdytysputkissa, joita komponenttipintaan on hitsattu yhteensä 23 kilometriä; toteaa, että koska jäähdytysputkien säröongelma voi olla systeeminen ja vaikuttaa kaikkiin tokamakin lämpösuojakomponentteihin, ITERin uusi johto on aktivoinut tokamakin lämpösuojapaneeleita ja tyhjöastiasektoreita koskevan korjausstrategian;

panee merkille, että korjaustöiden kestoa ja kustannuksia ei tässä vaiheessa voida arvioida täsmällisesti, mutta ITER-neuvosto aikoo hyväksyä uuden perusuran vuoden 2023 lopulla ja asettaa määräajat tietyille tavoitteille, minkä odotetaan merkittävästi myöhäistävän ajankohtia, jolloin se odottaa saavuttavansa keskeiset välitavoitteet, ja näin ollen vaikuttavan lopulliseen kuluarvioon; kehottaa yhteisyritystä raportoimaan tuloksista ja odotetuista viivästyksistä sekä ITER-hankkeen loppuun saattamiselle aiheutuvista seurauksista;

panee merkille ydinturvallisuutta koskevien vaatimusten osalta, että Ranskan ydinturvallisuusviranomaisella on viime kädessä valtuudet hyväksyä kaikki tulevat muutokset suunnitelmiin, joilla on merkitystä ydinturvallisuusvaatimusten kannalta, ja että tässä yhteydessä yhteisyritys haki vuoden 2021 alussa virallisesti Ranskan ydinturvallisuusviranomaisen hyväksyntää uudelle hitsaustavalle ja -teknologialle, joka liittyi tokamak-säiliön komponenttien kokoonpanoon; korostaa kuitenkin, että Ranskan ydinturvallisuusviranomainen pyysi vasta tammikuussa 2022 yhteisyritykseltä lisätietoja saattaakseen analyysinsa loppuun; panee merkille, että vaikka Ranskan ydinturvallisuusviranomaisen hyväksynnän hankkiminen on osa ITER-organisaation tavanomaista kokoonpanoprosessia, menettely voi kuitenkin johtaa useiden kuukausien lisäviivästykseen ja siten vaikuttaa lopulliseen kuluarvioon;

10.

kehottaa yhteisyritystä tarkistamaan Hot Cell Complexin kuluarviota luotettavan kuluarvion laatimiseksi ITER-organisaation suunnitteluvaatimusten nykyisen kypsyystason mukaisesti;

Talousarvio- ja varainhallinto

11.

panee merkille, että yhteisyrityksen hallintoneuvosto hyväksyi joulukuussa 2020 yhteisyrityksen vuoden 2021 alkuperäisen talousarvion, joka oli 1 048,77 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina ja 742,81 miljoonaa euroa maksumäärärahoina, ja että marraskuussa 2021 hallintoneuvosto antoi lisätalousarvion;

12.

panee tyytyväisenä merkille, että lopullisia määrärahoja oli käytettävissä edelliseltä vuodelta siirretyt määrärahat mukaan lukien 1 069,88 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina ja 764,83 miljoonaa euroa maksumäärärahoina;

13.

toteaa, että maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 99,7 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 97,4 prosenttia (vastaavasti 100 prosenttia ja 98 prosenttia vuonna 2020);

14.

toteaa, että maksusitoumusmäärärahoihin käytettävissä olleista 1 069,88 miljoonasta eurosta 88,4 prosenttia käytettiin yksittäisten sitoumusten perusteella (jotka vastasivat 942,50 miljoonan euron määrää);

15.

panee tyytyväisenä merkille, että osakkaiden vuoden 2020 rahoitusosuuksien laskentamenetelmästä annetun vuoden 2020 vastuuvapautta koskeneen suosituksen jälkeen yhteisyritys on toteuttanut korjaavia toimenpiteitä ja erityisesti hyväksynyt luonnoksen yhtenäisestä ohjelma-asiakirjasta, jotta tilintarkastustuomioistuimen esille tuoma ongelma voidaan välttää tulevaisuudessa;

16.

panee näin ollen merkille, että osakkaiden vuoden 2021 rahoitusosuuksien osalta yhteisyritys on hyödyntänyt hallintoneuvostonsa 10. joulukuuta 2019 hyväksymää vuosien 2020–2024 vuotuista ja monivuotista ohjelmaa, jossa osakkaiden rahoitusosuuksien arvioidaan olevan 6,5 miljoonaa euroa;

17.

panee merkille, että tammikuusta 2016 alkaen niillä yhteisyrityksillä, jotka rahoitetaan vain osittain unionin talousarviosta, on ollut velvollisuus maksaa unionin eläkejärjestelmään osa työnantajamaksuista, joka vastaa niiden kolmansilta mailta saamien tulojen suhdetta niiden kokonaistuloihin (4); on huolissaan siitä, että koska komissio ei ole ottanut näitä menoja osaksi yhteisyritysten talousarvioita eikä pyytänyt virallisesti maksujen suorittamista, yhteisyritykset eivät ole vielä maksaneet tällaisia työnantajamaksuja; kehottaa komissiota ryhtymään toimiin vastaavien ongelmien välttämiseksi tulevaisuudessa;

18.

kehottaa tässä yhteydessä komission yhteisyrityksille antaman ohjeistuksen mukaisesti komission henkilökohtaisten etuuksien hallinto- ja maksutoimistoa laskemaan työnantajamaksujen määrän kunkin yhteisyrityksen osalta prosenttilukuna niiden kolmansilta mailta saamista tuloista suhteessa niiden kokonaistuloihin, mukaan lukien toimintamenojen kattamiseen tarkoitetut tulot kolmansilta mailta; panee merkille, että ITERin osalta mainittu prosenttiluku on kauden 2017–2020 osalta 21,6 prosenttia, joka vastaa noin 5,8:aa miljoonaa euroa, ja että vuoden 2021 osalta luku on 19,8 prosenttia, jonka vastaa noin 1,5:tä miljoonaa euroa; korostaa lisäksi, että kun kyseisessä ohjeistuksessa määritetään laskentamenetelmä, jossa yhteisyritysten työnantajamaksut unionin talousarvioon perustuvat tuloihin, siinä otetaan huomioon vain relevantit henkilöstösääntöjen säännökset;

19.

kehottaa yhteisyritystä olemaan odottamatta maksamattomien rahoitusosuuksien lopullista laskentaa vaan ottamaan tämän velvoitteen huomioon suunnitellessaan tulevaa talousarviotaan esimerkiksi eläkemaksujen vastaavan kertymän avulla;

20.

on kuitenkin tietoinen siitä, että yhteisyrityksen perussäännön asiaankuuluvissa määräyksissä edellytetään, että osakkaiden rahoitusosuuksien kokonaismäärä ei saa olla suurempi kuin kymmenen prosenttia yhteisyrityksen vuotuisista hallintomenoista, minkä mukaan yhteisyrityksen työnantajamaksujen määrä olisi noin 740 013 euroa vuodessa (vuoden 2021 lukujen perusteella); panee sen vuoksi merkille, että kun nämä erilaiset oikeussäännöt ovat voimassa rinnakkain, riskinä on, että yhteisyrityksen työnantajamaksujen laskennassa sovelletaan toisistaan poikkeavia tulkintoja, joiden rahoitusvaikutukset ovat erilaisia, ja odottaa, että tämä oikeudellinen epävarmuus poistetaan viipymättä; panee tyytyväisenä merkille yhteisyrityksen valmiuden tehdä yhteistyötä komission kanssa asiaankuuluvien oikeusperustojen yhdenmukaistamiseksi selkeämmin;

Toiminnan tuloksellisuus

21.

panee merkille, että vuosi 2021 oli vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen ensimmäinen vuosi;

22.

panee tyytyväisenä merkille, että yhteisyritys on vuoden 2021 aikana edelleen edistynyt työssään ja jatkanut joidenkin suurien komponenttien toimittamista ITERille suunnitelmien mukaisen kokoonpanon aloittamiseksi, jotta ensimmäisen plasman vaihe saadaan päätökseen vuoden 2025 lopulla; panee merkille, että ITER-organisaatio on parhaillaan tekemässä muutoksia ensimmäisen plasman perusuraan, jota koskevista tuloksista ITER-neuvoston oli määrä päättää vuonna 2022, ja että yhteisyrityksen oli määrä tehdä suunnitelmaansa vastaavat muutokset;

23.

panee merkille, että kymmenen vuoden jälkeen yhteisyritys siirsi rakennuskohteiden koordinointivastuun ITER-organisaatiolle; panee merkille, että rakennustöitä koskevaan julkiseen sopimukseen liitetyn suunnitelman mukaan siirron oli määrä tapahtua vuonna 2018 sen jälkeen, kun rakennustöihin liittyviä pääasiallisia riskejä ei kohteessa enää ollut;

24.

toteaa, että covid-19-pandemialla oli edelleen vuonna 2021 merkittävä vaikutus yhteisyrityksen toimitusketjuun, sillä se vaikutti moniin sen tavaran- ja palveluntoimittajista, ja että pandemia on rajoittanut läsnäoloa työpaikalla ja matkustamista ja vaikuttaa edelleen nyt ja tulevaisuudessa tehokkuuteen, mikä johtuu useimmissa jäsenvaltioissa sovellettavista tehostetuista hygieniatoimenpiteistä; pitää valitettavana, että osa toimituksista viivästyi jopa neljä kuukautta, millä oli 45 miljoonan euron vaikutus lopullisiin kustannuksiin (57 miljoonaa euroa vuonna 2020; molemmat arvot vuoden 2008 hinnoin);

25.

panee lisäksi merkille, että covid-19-pandemia vaikuttaa edelleen välillisesti useisiin yhteisyrityksen sopimuksiin, mikä johtuu raaka-aineiden jyrkistä hinnankorotuksista, ja että tämän vaikutus lopullisiin kustannuksiin on vielä arvioitavana; panee kaikesta huolimatta merkille, että covid-19-pandemian vaikutus on ollut vakava mutta ei olennainen ja että sen vaikutus vuoden 2021 tilinpäätökseen ei ole olennainen;

Petosten ja eturistiriitojen ehkäiseminen

26.

panee merkille, että petostentorjunnan ja eettisten asioiden neuvonantaja edisti ja koordinoi yhteisyrityksen petostentorjuntastrategian ja siihen liittyvän vuosien 2020–2023 petostentorjunnan toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa;

27.

panee tyytyväisenä merkille, että petostentorjunnan toimintasuunnitelmaan kuuluvien toimien täytäntöönpanoa seurataan järjestelmällisesti erityisen tietokannan avulla, ja toteaa, että tietokannassa on yksityiskohtaiset tiedot kunkin toimen laajuudesta, vastuutahosta ja toimen täytäntöönpanon määräajasta ja että petostentorjuntatoimien täytäntöönpanossa on edistytty hyvin;

28.

panee lisäksi merkille, että vuonna 2021 petosten ehkäisystä tiedotettiin ja sitä koskevaa tukea annettiin jatkuvalla tavalla erityisesti hankinnoissa, sopimusten hallinnassa ja varainhoidossa mukana olevalle henkilöstölle ja että yhteisyrityksen sisäisen petostentorjuntaverkoston yhteyshenkilöille jaettiin tietoa henkilökohtaisesti ja säännöllisissä arviointiverkoston kokouksissa;

29.

arvostaa sitä, että toiminnan eettisyyttä sekä eturistiriitojen ennaltaehkäisyä ja hallintaa koskevista säännöistä, menettelyistä, prosesseista ja parhaista käytännöistä on tiedotettu henkilöstölle vuonna 2021 käyttäen apuna myös yhteisyrityksen käsikirjaa, joka sisältää erityisiä eettistä toimintaa ja lahjomattomuutta sekä petostentorjuntaa käsitteleviä lukuja, väärinkäytösten paljastamista käsittelevän kohdan sekä eturistiriitojen ennaltaehkäisyä ja hallintaa koskevan kappaleen;

Henkilöstö ja palvelukseenotto

30.

pitää valitettavana, että marraskuussa 2021 yhteisyrityksen henkilöstö aloitti lakon ja että johtamista koskevien sisäisten ja ulkoisten arviointien sekä useiden sisäisten kyselytutkimusten mukaan pääsyitä siihen, että yhteisyrityksen työympäristö oli huonontunut, olivat ylemmän johdon epäonnistumiset, kuten läpinäkymätön ja puutteellinen päätöksenteko ja sosiaalisen dialogin puute; panee lisäksi merkille, että ulkoista henkilöstöä oli käytetty suhteettoman paljon, mikä oli lisännyt työympäristön haasteita ja riskejä, ja että yhteisyrityksen henkilöstön edustajat olivat vahvistaneet tämän seikan myös virallisissa kirjeissään, joita he olivat lähettäneet yhteisyrityksestä vastaaville komission jäsenille: panee merkille, että komissio (energian pääosasto) totesi kirjeisiin antamassaan vastauksessa, että yhteisyritystä koskeva arviointi tulee vuoden 2022 osalta keskittymään pelkästään henkilöstöhallintokysymyksiin, ja kannusti yhteisyritystä käyttämään 360 asteen lähestymistapaa johtoryhmänsä arvioinnissa;

31.

panee huolestuneena merkille, että yhteisyrityksestä on viime vuosina tullut yhä riippuvaisempi ulkopuolisesta henkilöstöstä; korostaa, että kyseinen tilintarkastustuomioistuimen huomautus on ollut ratkaisematta vuodesta 2019 lähtien, jolloin ulkopuolisen henkilöstön osuus yhteisyrityksen henkilöstösääntöjen alaisesta henkilöstöstä oli 62 prosenttia; korostaa, että yhteisyrityksen nykyisen, vuosia 2021–2027 koskevan strategisen resurssisuunnitelman mukaan ulkopuolisen henkilöstön lukumäärän odotetaan vuonna 2022 kasvavan 93 prosenttiin komission hyväksymästä henkilöstösääntöjen alaisen henkilöstön enimmäislukumäärästä ja vähenevän sen jälkeen asteittain 70 prosenttiin vuoteen 2027 mennessä; muistuttaa, että tilanne aiheuttaa merkittäviä riskejä yhteisyritykselle, sillä sen ote keskeisistä osaamisalueista voi heiketä, vastuuvelvollisuus voi muodostua epäselväksi, oikeudellisia kiistoja voi syntyä ja henkilöstön tehokkuus voi hajautetun henkilöstöhallinnon vuoksi heiketä; korostaa lisäksi, että tilapäisen henkilöstön käytön olisi pysyttävä väliaikaisena ratkaisuna; muistuttaa, että yhteisyrityksen johdon olisi tehostettava toimenpiteitä, joita on jo toteutettu ulkopuolisen henkilöstön käyttöön liittyvien riskien lieventämiseksi; toteaa, että tämä koskee erityisesti tehottoman hallinnoinnin riskiä, joka johtuu henkilöstösääntöjen alaisen ja ulkopuolisen henkilöstön epäselvästä vastuunjaosta;

32.

toteaa, että henkilöresursseja koskevia virheitä ei saa toistaa, hallintokulttuurin muuttaminen on välttämätöntä ja muutos on säilytettävä; toteaa lisäksi, että henkilöresurssien alalla tarvitaan lisätoimia, jotta vältetään tapaukset, joissa virat jäävät avoimiksi pitkäksi aikaa, henkilöstön vaihtuvuus on suurta, ulkopuolista henkilöstöä on kohtuuttoman paljon, syntyy riippuvuutta muutaman henkilöstön jäsenen asiantuntemuksesta ja työmäärä on äärimmäisen suuri, mikä johtaa poissaoloihin ja tehottomuuteen; kehottaa lisäämään toimia yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamista tukevien houkuttelevien ja sosiaalisesti oikeudenmukaisten työehtojen luomiseksi;

33.

tukee sitä, että vastauksena tilanteeseen yhteisyritys käynnisti useita toimia työympäristön ja henkilöstön hyvinvoinnin parantamiseksi; toteaa, että nämä toimet otettiin osaksi muutosohjelmaa, jolla pyrittiin puuttumaan liialliseen työmäärään, huonoon ilmapiiriin työpaikalla sekä johdon puutteelliseen viestintään suunnitelluista organisaatiomuutoksista, ja että odotuksena on, että toimet ovat raportoidut tapahtumat huomioon ottaen tehokkaita;

34.

panee merkille, että yhteisyrityksen koulutus- ja kehittämistoimissa tarjottiin edelleen laaja valikoima erilaista verkko- ja digitaalista materiaalia, joka mahdollistaa suuremman joustavuuden ja vapauden opiskella haluamanaan ajankohtana tai kun siihen on tarve; panee lisäksi merkille, että vuoden 2021 aikana yhteensä 94 prosenttia henkilöstön jäsenistä ilmoittautui vähintään yhteen koulutukseen ja että henkilöstö oli erittäin tyytyväinen sisäisiin koulutus- ja kehittämistoimiin (88 prosenttia yhteisyrityksen henkilöstöstä arvioi toimet erinomaisiksi tai hyviksi);

35.

panee merkille, että 31. joulukuuta 2021 yhteisyrityksessä oli täytettynä 47 virkaa, 226 väliaikaisen toimihenkilön tointa ja 166 sopimussuhteisen toimihenkilön tointa ja että tämän lisäksi yhteisyrityksen palveluksessa oli 11 tilapäistyöntekijää (kokoaikaiseksi muutettuna) ja kaksi kansallista asiantuntijaa;

36.

panee merkille, että vuoden 2021 vuotuisen toimintakertomuksen mukaan sukupuolten edustus yhteisyrityksen henkilöstössä ja johdossa ei ole asianmukainen, koska ainoastaan 19 prosenttia koko henkilöstöstä ja vähemmän kuin kymmenen prosenttia johdosta ja rekrytoidusta henkilöstöstä oli vuonna 2021 naisia; pitää näitä lukuja valitettavina ja kehottaa lisäämään toimia sukupuolten tasapuolisen edustuksen edistämiseksi;

37.

panee merkille, että vuonna 2020 tehdyn covid-19-pandemian vaikutuksia selvittäneen kyselyn jälkeen ja pandemian vaikutuksiin perustuen yhteisyrityksen henkilöstöosasto keskittyi vuonna 2021 edelleen hyvin aktiivisesti emotionaalisen hyvinvoinnin ja stressinhallinnan ennaltaehkäiseviin psykososiaalisiin toimiin;

38.

panee merkille, että vuonna 2021 yhteisyritys julkaisi ulkoisesti 14 ilmoitusta avoimena olevista toimista, jotka koskivat kuutta väliaikaisen toimihenkilön ja kahdeksaa sopimussuhteisen toimihenkilön tointa, että yhteensä 14 valintamenettelyä saatiin päätökseen ja että näistä valintamenettelyistä kolmen menettelyn ilmoitukset oli julkaistu vuonna 2020 ja loppujen 11 menettelyn ilmoitukset vuonna 2021;

Hallinto- ja valvontajärjestelmät

39.

panee merkille, että vuosina 2020 ja 2021 yhteisyrityksessä tehtiin ulkopuolisten asiantuntijoiden toteuttamia säännöllisiä vuotuisia arviointeja sekä intensiivisiä sisäisiä tarkastuksia, jotka kattoivat useimmat yhteisyrityksen toiminnan kriittiset alat, ja että tarkastusten ja arviointien seurauksena toteutettiin korjaavia toimia, joilla pyrittiin puuttumaan havaittuihin riskeihin; pitää kuitenkin valitettavana, että tämä lisäsi hallinnollista taakkaa ja kuitenkin jäi epäselväksi, olivatko uudet tarkastukset tehokkaita ja paransivatko ne järjestelmää;

40.

panee merkille, että vuonna 2021 yhteisyritys yhdenmukaisti edelleen hallinnon ja sisäisen valvonnan standardejaan, indikaattoreitaan ja menettelyjään vastaamaan komission sisäisen valvonnan kehystä;

41.

panee merkille, että yhteisyritys noudatti sisäisen valvonnan järjestelmän vahvuuksien ja heikkouksien yksilöimisessä vaiheittaista lähestymistapaa, joka perustui hallinnon ja sisäisen valvonnan standardien toiminnassa havaittuihin puutteisiin, ja suunnitteli niitä varten korjaavia toimia ja laati päätelmät, joiden perusteella pääjohtaja antoi vahvistuslausuman ja joista raportoitiin konsolidoidussa vuotuisessa toimintakertomuksessa;

42.

panee merkille, että yhteisyrityksen vuoden 2021 konsolidoidussa vuotuisessa toimintakertomuksessa todettiin, että kaikki osatekijät toimivat yhdessä integroidusti; panee kuitenkin merkille, että koska yhdellä osa-alueella eli henkilöstön hyvinvointiin liittyvissä valvontatoimissa havaittiin kriittinen puute, yhteisyrityksen johto teki päätelmän, että sisäisen valvonnan järjestelmä oli vain osittain vaikuttava.

(1) Neuvoston päätös 2007/198/Euratom, tehty 27 päivänä maaliskuuta 2007, eurooppalaisen yhteisyrityksen perustamisesta ITERiä ja fuusioenergian kehittämistä varten sekä etujen myöntämisestä perustettavalle yhteisyritykselle (EUVL L 90, 30.3.2007, s. 58).

(2) ITER-asiakirjat ”Value estimates for ITER Phases of Construction, Operation, Deactivation and Decommissioning and Form of Party Contributions” ja ”Cost Sharing for all Phases of the ITER Project”.

(3) Arviot perustuvat 14. kesäkuuta 2017 annettuun komission tiedonantoon COM(2017) 319 sekä siihen liittyvään komission yksiköiden valmisteluasiakirjaan SWD(2017) 232, taulukko 4.

(4) Asetus N:o 31 (ETY) 11 (Euratom) Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiajärjestön virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta (EYVL 45, 14.6.1962, s. 1385/62), 83 a artikla.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/546

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU, Euratom) 2023/1964,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

ITERistä ja fuusioenergian kehittämisestä vastaavan eurooppalaisen yhteisyrityksen (F4E) varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisestä

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon ITERistä ja fuusioenergian kehittämisestä vastaavan eurooppalaisen yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n yhteisyrityksistä varainhoitovuodelta 2021 sekä yhteisyritysten vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteisyritykselle (06252/2023 – C9-0111/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

—

—	ottaa huomioon eurooppalaisen yhteisyrityksen perustamisesta ITERiä ja fuusioenergian kehittämistä varten sekä etujen myöntämisestä perustettavalle yhteisyritykselle 27. maaliskuuta 2007 tehdyn neuvoston päätöksen 2007/198/Euratom (4) ja erityisesti sen 5 artiklan,

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0092/2023),

1.	hyväksyy ITERistä ja fuusioenergian kehittämisestä vastaavan eurooppalaisen yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisen;

2.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ITERistä ja fuusioenergian kehittämisestä vastaavan eurooppalaisen yhteisyrityksen pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 90, 30.3.2007, s. 58.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/547

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1965,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen (ennen 30. marraskuuta 2021 SESAR-yhteisyritys) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n yhteisyrityksistä varainhoitovuodelta 2021 sekä yhteisyritysten vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteisyritykselle (06252/2023 – C9-0114/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon yhteisyrityksen perustamisesta uuden sukupolven eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän (SESAR) kehittämiseksi 27. helmikuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 219/2007 (4) ja erityisesti sen 4 b artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 13. maaliskuuta 2019 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/887 (6),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0118/2023),

1.	myöntää yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen toimitusjohtajalle vastuuvapauden yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 64, 2.3.2007, s. 1.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/549

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1966,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen (ennen 30 päivää marraskuuta 2021 SESAR-yhteisyritys) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0118/2023),

ottaa huomioon, että yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan tutkimushankkeen yhteisyritys (SESAR) perustettiin helmikuussa 2007 seitsemännen puiteohjelman yhteyteen kahdeksaksi vuodeksi (SESAR 1); ottaa huomioon, että kesäkuussa 2014 neuvosto muutti yhteisyrityksen perustamisasetusta ja jatkoi yhteisyrityksen toiminnan kestoa Horisontti 2020 -puiteohjelmassa 31. joulukuuta 2024 saakka (SESAR);

B.	ottaa huomioon, että neuvosto hyväksyi marraskuussa 2021 perussäädöksen, jolla SESAR-hankkeen tilalle perustettiin SESAR 3 Horisontti Eurooppa -ohjelman yhteyteen kaudeksi, joka päättyy 31. joulukuuta 2031 (1);

ottaa huomioon, että yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyritys on julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus, joka vastaa nykyaikaistetun ilmaliikenteen hallintajärjestelmän kehittämisestä Euroopassa; ottaa huomioon, että sen perustajaosakkaita ovat komission edustama EU, Euroopan lennonvarmistusjärjestö (Eurocontrol) sekä yli 50 organisaatiota, jotka kattavat ilmailun koko arvoketjun lentoasemista ja kaiken tyyppisistä ilmatilan käyttäjistä lennonvarmistuspalveluihin ja miehittämättömien ilma-alusten kauko-ohjaajiin ja huoltoon;

ottaa huomioon, että yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyritykselle hallinnollisten ja toimintamenojen kattamiseksi myönnettävä unionin rahoitusosuus, ETA-määrärahat mukaan luettuina, on enintään 600 miljoonaa euroa, josta enintään 30 miljoonaa euroa voidaan osoittaa hallintomenoihin; ottaa huomioon, että yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen yksityiset osakkaat suorittavat – tai huolehtivat siitä, että niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt suorittavat – rahoitusosuuden, joka on yhteensä vähintään 500 miljoonaa euroa, ja että tästä määrästä enintään 25 miljoonaa euroa voidaan osoittaa hallintomenoihin kymmenen vuoden ajanjaksona;

ottaa huomioon, että Eurocontrol suorittaa rahoitusosuuden, joka on yhteensä enintään 500 miljoonaa euroa, ja että tästä määrästä enintään 25 miljoonaa euroa voidaan osoittaa hallintomenoihin kymmenen vuoden ajanjaksona; ottaa huomioon, että rahoitusosuuteen sisältyvät myös täydentäviin toimiin osoitetut luontoissuoritukset;

F.	korostaa, että kaikkien unionin toimielinten on noudatettava varainhoitoasetusta ja tiukkoja hallintovaatimuksia;

G.	ottaa huomioon, että yksi yhteisyrityksen tärkeimmistä tavoitteista on tukea nopeaa siirtymistä vihreämpään ilmailuun Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti;

Yleistä

huomauttaa, että yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyritys kolmen osapuolen yhteisyrityksenä käyttää – unionin talousarvion ja yksityisten osakkaiden rahoitusosuuksien lisäksi – Eurocontrolilta saadut noin 500 miljoonan euron rahoitusosuudet Horisontti Eurooppa -puiteohjelman toimiin ja että koska komissio ei ottanut Eurocontrolin rahoitusosuuksia huomioon tuottavuusmallissaan, tästä johtuvaa yhteisyrityksen alhaisempaa tuottavuussuhdetta ei voida suoraan verrata muiden yhteisyritysten tuottavuussuhteeseen;

pitää valitettavana, että yhteisyritys raportoi muiden tapaan, että yhteisyrityksen sisäisen talousarvio- ja resurssisuunnitteluprosessin jälkeen sen johtoa ei ollut otettu mukaan vastuupääosaston ja budjettipääosaston väliseen neuvotteluprosessiin; pitää valitettavana myös sitä, että yhteisyrityksen mukaan sillä ei ollut riittävästi tietoa komission tuottavuusmallista, jota käytettiin ohjelmien täytäntöönpanon edellyttämien henkilöstöresurssien määrittämiseen uudella monivuotisella rahoituskehyskaudella, ja että vaikka toteutettavana oli suurempi talousarvio, yhteisyrityksellä ei myöskään ollut riittävästi tietoa siitä, millä perusteella henkilöstön enimmäismäärät asetettiin;

pitää myönteisenä sujuvaa siirtymistä uudeksi oikeussubjektiksi eli SESAR 3 -yhteisyritykseksi ja toteaa, että yhteisyritys kehitti useita monialaisia koordinointimekanismeja, jotka mahdollistivat avoimen ja jäsennellyn yhteistyön ja perustuivat organisaation kunkin jäsenen henkilökohtaiseen asiantuntemukseen, ja erityisesti, että se perusti siirtymän koordinointiryhmän helmikuussa 2021;

toteaa, että Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa asetetaan yhteisyritykselle kunnianhimoisia tavoitteita, jotka voidaan saavuttaa vain, jos suunnitellaan ja toteutetaan tehokkaita ratkaisuja, joilla puututaan sisäisen valvonnan järjestelmien puutteisiin ja valmistaudutaan tuleviin haasteisiin, jotka johtuvat lisääntyneestä vastuusta esimerkiksi henkilöstöhallinnossa ja suunnittelussa; huomauttaa tässä yhteydessä, että erityisen monimutkaiset ja vaivalloiset laskelmat ja raportointivaatimukset muodostavat merkittävän virheriskin, ja kehottaa siksi selvittämään mahdollisuuksia yksinkertaistamiseen aina kun se on mahdollista ja nykyisen oikeudellisen kehyksen mukaista;

painottaa yhteisyrityksen tärkeää roolia digitaalisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisessa; korostaa, että vuosia 2021–2027 koskevat ehdotukset SESARin ja Verkkojen Eurooppa -välineen eurooppalaisista kumppanuuksista ovat ratkaisevan tärkeitä digitalisoidun ja ekologisen ilmailun tulevaisuudelle ja että niille on myönnettävä asianmukainen rahoitus;

korostaa yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan 2+ merkitystä ja kehottaa hyväksymään sen ja panemaan sen täytäntöön oikea-aikaisesti; painottaa, että satelliittijärjestelmien käyttö navigointi-, viestintä- ja seurantatarkoituksiin sekä yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan tutkimushankkeen (SESAR) täysimääräinen käyttöönotto edistävät yhtenäisen eurooppalaisen digitaalisen ilmatilan toteuttamista;

muistuttaa yhteisyrityksen strategisesta roolista ilmailualan hiilestä irtautumisessa, sillä monissa sen hankkeissa keskitytään digitaaliteknologian valjastamiseen, jotta voidaan tukea siirtymistä vihreämpään ilmailualaan;

suhtautuu myönteisesti yleisiin tutkimus- ja innovointitoimiin, jotka SESAR 3 -yhteisyrityksen on määrä toteuttaa vuosina 2021–2031, ja toteaa, että niitä kutsutaan Digitaalinen eurooppalainen ilmatila -ohjelmaksi ja ne toteutetaan osana SESAR-innovointijatkumoa; suhtautuu myönteisesti myös muihin SESAR 3 -yhteisyritykselle asetettuihin painopisteisiin, kuten synergioiden hyödyntäminen muiden eurooppalaisten kumppanuuksien ja kansallisten tai alueellisten ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamisohjelmien kanssa, institutionaalisten ja toimialan sidosryhmien osallistumisen varmistaminen, yhteistyön varmistaminen kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa, SESAR 3 -yhteisyrityksen toimien ja tulosten tunnetuksi tekeminen viestintäaloitteiden avulla;

panee merkille, ettei yhteisyrityksillä ole yhdenmukaistettua ”hallintomenojen” määritelmää, ja toteaa, että tämä käsite on yhteisyrityksen osakkaiden rahoitusosuuksien laskennan perusta ja edellytys vertailukelpoisten lukujen esittämiselle; kehottaa tämän vuoksi laatimaan kaikille yhteisyrityksille yhteiset suuntaviivat, jotta ne voivat noudattaa yhdenmukaistettua lähestymistapaa tiettyjen hallintomenojen menoluokkien, kuten kuulemisista, selvityksistä, analyyseistä, arvioinneista ja teknisestä avusta aiheutuvien menojen, luokitteluun;

10.

on samaa mieltä tilintarkastustuomioistuimen kanssa sen havainnosta, että koska yhteisyritykset ovat riippumattomia ja vastaavat työohjelmiensa täytäntöönpanosta, ne olisi voitu ottaa paremmin mukaan vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen henkilöstöresurssien suunnitteluprosessiin;

Talousarvio- ja varainhallinto

11.

panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen katsovan kertomuksessaan yhteisyrityksen tilinpäätöksestä, että varainhoitovuoden 2021 tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot yhteisyrityksen taloudellisesta asemasta 31. joulukuuta 2021 sekä sen toimien tuloksista, rahavirroista ja nettovarallisuuden muutoksista mainittuna päivänä päättyneeltä varainhoitovuodelta yhteisyrityksen varainhoitoasetuksen ja komission tilinpitäjän vahvistamien kirjanpitosääntöjen mukaisesti, ja pitää myönteisenä sitä, että tilien perustana olevat toimet olivat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja asianmukaiset (sääntöjenmukaiset);

12.

panee merkille, että vuonna 2021 käytettävissä ollut kokonaistalousarvio (mukaan lukien talousarvioon uudelleen otetut edeltävien vuosien käyttämättömät määrärahat, käyttötarkoitukseensa sidotut tulot ja uudelleen seuraavalle vuodelle kohdennetut määrärahat) sisälsi 34,8 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja (163,2 miljoonaa euroa vuonna 2020) ja 69,9 miljoonaa euroa maksumäärärahoja (179,2 miljoonaa euroa vuonna 2020);

13.

toteaa yhteisyrityksen osakkaiden operatiivisten velvoitteiden nykytasosta, että yhteisyritys oli vuoden 2021 lopussa sitonut täysimääräisesti 555,8 miljoonaa euroa unionin enimmäisrahoitusosuudesta, joka koski Horisontti 2020 -puiteohjelmassa allekirjoitettuja avustus- ja hankintasopimuksia, ja että tästä määrästä noin 92,5 miljoonaa euroa eli 16,6 prosenttia jää maksettavaksi tulevina vuosina sellaisten hankkeiden ja sopimusten perusteella, jotka on vielä saatava valmiiksi; toteaa lisäksi, että yksityiset osakkaat ovat antaneet oikeudellisen sitoumuksen 280 miljoonan euron luontoissuoritusten toimittamisesta täysimääräisesti ja että nämä luontoissuoritukset on määritelty teollisuuden toimijoihin sovellettavassa osakassopimuksessa, ja toteaa, että Eurocontrol on puolestaan sitoutunut toimittamaan 433,4 miljoonan euron rahoitusosuuden, joka vastaa 91:tä prosenttia siitä 475 miljoonan euron tavoitteesta, joka kahdenvälisessä sopimuksessa on määritelty operatiivisen rahoitusosuuden määräksi;

14.

korostaa, että maksumäärärahoista, jotka varainhoitovuonna 2021 oli budjetoitu Horisontti 2020 -puiteohjelman hankkeisiin, yhteisyritys käytti 93 prosenttia ja että yhteisyrityksellä ei vuonna 2021 ollut juuri lainkaan operatiivisia maksusitoumusmäärärahoja, sillä se oli saanut viimeisen ehdotuspyyntönsä päätökseen vuoden 2020 loppuun mennessä;

15.

panee merkille, että covid-19-kriisi vaikuttaa edelleen alaan; panee merkille, että yhteisyritys toteutti useita toimenpiteitä, mukaan lukien tarvittaessa avustusten keston pidentäminen, jotta hankkeiden validointitoimet voitiin saattaa päätökseen ja niiden tekniset tulokset voitiin saavuttaa eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan (ATM) yleissuunnitelman aikataulujen mukaisesti; toteaa, että yhteisyrityksen osakkaat ja kumppanit onnistuivat edistämään uusia teknologioita ja prosesseja SESARin innovaatiojatkumon käyttöönottoprosessin kautta aikataulussa, joka määritetään Euroopan ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelmassa, joka on ilmaliikenteen hallinnan digitalisaation etenemissuunnitelma Euroopassa;

16.

panee merkille, että vuonna 2021 talousarvio oli 17,55 miljoonaa euroa alijäämäinen (SESAR 1 -hankkeen alijäämä oli 292 513 euroa sen rahoitusosuuksien ylijäämän lopullisen takaisinmaksun jälkeen ja SESAR 2020 -hankkeen alijäämä oli 17,26 miljoonaa euroa) ja että jäljellä oleva kumulatiivinen ylijäämä oli 592 241 euroa;

Toiminnan tuloksellisuus

17.

panee tyytyväisenä merkille, että yhteisyritys saavutti kaikki vuoden 2021 keskeiset toimintapoliittiset ja operatiiviset tavoitteensa, jotka esitettiin vuosien 2021–2023 yhtenäisessä ohjelma-asiakirjassa;

18.

on tyytyväinen siihen, että yhteisyritys on ottanut käyttöön useita talousarviotoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on tarjota osakkaille ja ilmailualalle välitöntä kassavirtatukea covid-19-kriisin ja siitä osakkaille aiheutuvien taloudellisten vaikutusten johdosta;

19.

pitää myönteisenä ensimmäisten SESAR-innovaatiopäivien järjestämistä ja kaikkia nuorille tutkijoille suunnattuja hankkeita;

20.

on tyytyväinen siihen, että vuonna 2021 yhteisyritys jatkoi 71 hankkeen hallinnointia ja seuraamista kolmella tutkimuslohkollaan (kokeileva tutkimus, teollinen tutkimus ja validointi sekä erittäin laajamittaiset demonstrointihankkeet), ja panee tyytyväisenä merkille, että hankkeilla oli 300 eri edunsaajaa, joista melkein 20 prosenttia oli pk-yrityksiä, 17 prosenttia korkeakouluja tai yliopistoja ja 9 prosenttia tutkimusorganisaatioita, ja suosittelee toimenpiteitä, joilla lisätään pk-yritysten lukumäärää yleensä yhteisyrityksen hallinnoimissa hankkeissa;

Hankinnat ja henkilöstö

21.

panee merkille, että koska yhteisyritys keskittyi siirtymäprosessiin, se rajoitti hankintamenettelyjensä enimmäismäärää, ja että yhteisyrityksellä oli kymmenen hankintamenettelyä, joista kuusi oli arvoltaan hyvin vähäisiä; panee lisäksi merkille, että yhteisyritys allekirjoitti kuusi toimielinten välistä palveluja koskevaa puitesopimusta, kaksi suoraa palveluhankintasopimusta, kahdeksan erillissopimusta yhteisyrityksen puitesopimusten / toimielinten välisten sopimusten täytäntöönpanemiseksi ja yhden palkintoa koskevan sopimuksen;

22.

panee merkille, että yhteisyritys hyväksyi 90 muutosta sopimuksiinsa, erillissopimuksiinsa, yhteisymmärryspöytäkirjoihinsa ja palvelutasosopimuksiinsa pääasiassa SESAR 3 -hankkeeseen siirtymisen johdosta;

23.

panee tyytyväisenä merkille, että kaikissa menettelyissä noudatettiin SESAR-yhteisyrityksen varainhoitoa koskevia sääntöjä, joilla varmistetaan avoimuus, tasapuolinen kilpailu toimittajien välillä ja yhteisyrityksen varojen mahdollisimman tehokas käyttö;

24.

korostaa, että yhteisyritys otti vuonna 2021 käyttöön sähköisen tarjouskilpailun ja tarjousten sähköisen toimittamisen ja että SESAR-yhteisyritys käytti edelleen kaikkien hankinta- ja sopimustoimien kirjaamiseen sopimukseen liittyvien toimien suunnittelutyökalua, jotta se voi hallinnoida sen tavoitteita tukevia hankintatoimia ja varmistaa niiden oikea-aikaisen toteuttamisen; panee lisäksi merkille, että tätä asiakokonaisuutta päivitetään viikoittain yhteistyössä rahoitustapahtumien toiminnallisten alkuunpanijoiden ja organisaation johtoryhmän kanssa;

25.

panee merkille, että yhteisyrityksen vuodelle 2021 hyväksytyssä henkilöstötaulukossa on 38 väliaikaisen tai sopimussuhteisen toimihenkilön toimea ja kaksi kansallisen asiantuntijan toimea, kuten Euroopan unionin vuotuisessa yleisessä talousarviossa esitetään Euroopan komission osalta;

26.

panee vuotuisesta toimintakertomuksesta 2021 sukupuolten tasapuolisen edustuksen osalta merkille, että naisten osallistuminen, Horisontti 2020 -hankkeiden naispuolisten hankekoordinaattoreiden määrä ja muun muassa neuvoa-antavien ryhmien, asiantuntijaryhmien ja arviointipaneelien naispuolisten jäsenten ja yksittäisten asiantuntijoiden määrät eivät lisääntyneet merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna; pitää valitettavana, että naisten osuus Horisontti 2020 -hankkeisiin osallistuneista on itse asiassa laskenut edeltävän vuoden 30 prosentista 29 prosenttiin vuonna 2021; panee harmistuneena merkille, että yhteisyrityksen vuosikertomuksen 2021 mukaisessa hallintoneuvoston sukupuolijakaumassa (yksi nainen, 27 miestä) on erittäin paljon parannettavaa; on pettynyt näihin lukuihin ja kehottaa lisäämään toimia sukupuolten tasapuolisen edustuksen edistämiseksi;

27.

panee huolestuneena merkille, että vuosina 2018–2021 kaikkien yhteisyritysten tilapäisen henkilöstön keskimääräinen vuotuinen osuus oli edelleen korkea, noin 11 prosenttia henkilöstösääntöjen alaisesta henkilöstöstä; muistuttaa, että sopimussuhteisten toimihenkilöiden suuri määrä lisää yleensä merkittävästi yhteisyrityksen henkilöstön vaihtuvuutta ja tekee henkilöstötilanteesta entistä epävakaamman; korostaa lisäksi, että tilapäisen henkilöstön käytön olisi pysyttävä väliaikaisena ratkaisuna, sillä muutoin se voi heikentää yhteisyrityksen yleistä tuloksellisuutta, kuten keskeisen osaamisen säilyttämistä, ja johtaa epäselvyyksiin vastuuvelvollisuuden osalta, mahdollisiin oikeuskiistoihin ja henkilöstön tehokkuuden alenemiseen;

28.

panee merkille, että vuonna 2021 työskentelyä jatkettiin useiden hankkeiden parissa SESAR-yhteisyrityksen tiloissa Brysselissä, jotta voitiin pitää henkilöstön työympäristö ja -tilat tuottavina, turvallisina ja tehokkaina;

29.

huomauttaa, että henkilöresurssien tehokas kohdentaminen pysyi niin ikään SESAR-yhteisyrityksen painopisteenä vuonna 2021 ja että yhteisyrityksessä keskityttiin henkilöstön ammatilliseen kehitykseen ja urakehitykseen sekä sen varmistamiseen, että osoitetut henkilöstöresurssit käytettiin mahdollisimman taloudellisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti;

30.

panee merkille, että yhteisyritys suoritti vuonna 2021 arviointinsa täytäntöönpanosääntöjensä mukaisesti ja pystyi toteuttamaan uudelleenluokittelun, jonka tuloksena kahdeksan väliaikaisen toimihenkilön tehtäväryhmä luokiteltiin uudelleen;

31.

panee merkille, että vuodesta 2016 alkaen yhteisyritykset eivät ole maksaneet henkilöstönsä osalta unionin eläkejärjestelmään sitä osaa työnantajamaksuista, joka vastaa niiden muiden kuin unionin tukemien tulojen suhdetta niiden kokonaistuloihin, koska komissio ei ole sisällyttänyt näitä menoja yhteisyritysten talousarvioihin eikä pyytänyt maksuja virallisesti; kehottaa komissiota ryhtymään toimiin vastaavien ongelmien välttämiseksi tulevaisuudessa;

Sisäinen valvonta

32.

toteaa, että komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston yhteinen tarkastus vastaa yhteisyrityksen Horisontti 2020 -puiteohjelman maksuihin kohdistettavista jälkitarkastuksista ja että vuoden 2021 lopussa käytettävissä olleiden jälkitarkastustulosten perusteella yhteisyritys ilmoitti Horisontti 2020 -puiteohjelman hankkeiden edustavaksi virhetasoksi 0,7 prosenttia (3,46 prosenttia vuonna 2020) ja jäännösvirhetasoksi 0,6 prosenttia (1 prosentti vuonna 2020) (selvitetyt ennakkomaksut ja loppumaksut); panee Horisontti 2020 -puiteohjelmaa koskevaan komission lainsäädäntöehdotukseen liitetystä rahoitusselvityksestä merkille lopullisena tavoitteena olevan, että jäännösvirhetaso on mahdollisimman lähellä kahta prosenttia ohjelmien päättyessä, kun kaikkien tarkastusten, korjausten ja takaisinperintätoimenpiteiden rahoitusvaikutukset on otettu huomioon;

33.

toteaa, että virhetasojen lasku vuonna 2021 voi johtua muun muassa siitä, että edunsaajat tuntevat tukikelpoisuussäännöt paremmin ja ovat siten oppineet aikaisemmista kokemuksista, ja tuloksista, joita on saatu erityisesti tulokkaille ja pk-yrityksille suunnatuista tiedotuskampanjoista, verkkoseminaareista ja koulutuksista; korostaa, että virhetasoihin olisi suhtauduttava varauksella, koska ne voivat muuttua tarkastustuloksista mahdollisesti saatavien lisätietojen myötä;

34.

panee merkille, että arvioidakseen yhteisyrityksen operatiivisia kontrolleja, jotka liittyivät maksuihin, tilintarkastustuomioistuin poimi ja tarkasti satunnaisotoksen, joka koostui lopullisille edunsaajille vuonna 2021 suoritetuista Horisontti 2020 -puiteohjelman maksuista, ja että tarkastuksen tarkoituksena oli saada vahvistus jälkitarkastuksissa havaituille virhetasoille; toteaa tilintarkastustuomioistuimen havainneen ja kvantifioineen yhdessä tapauksessa virheen, jossa edunsaaja oli sisällyttänyt ilmoitukseensa välittömiä henkilöstökuluja, vaikka kyseiset kulut olisi pitänyt ilmoittaa alihankintakuluina; toteaa, että koska avustussopimus ei kuitenkaan kattanut edunsaajan alihankintakuluja, nämä aiheutuneet kulut eivät olleet tukikelpoisia;

35.

korostaa, että tilintarkastustuomioistuimen havainto vahvisti, että ilmoitetuissa henkilöstökuluissa on jatkuvia systeemisiä virheitä ja että erityisesti pk-yritykset ja uudet edunsaajat ovat alttiimpia virheille kuin muut edunsaajat; korostaa, että näistä virheistä on kerrottu säännöllisesti myös tilintarkastustuomioistuimen aiemmissa vuosikertomuksissa vuodesta 2017 lähtien; korostaa siksi, että henkilöstökulujen ilmoittamista koskevien Horisontti 2020 -puiteohjelman sääntöjen selkeyttäminen ja yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käytön lisääminen ovat edellytys virhetasojen vakauttamiselle olennaisuusrajan alapuolelle; painottaa, että yhteisyrityksen olisi vahvistettava sisäisiä valvontajärjestelmiään niin, että niiden avulla voidaan puuttua pk-yrityksiin ja uusiin edunsaajiin liittyvään kohonneeseen riskiin, sekä kannustettava voimakkaasti tiettyjä virheille alttiimpia edunsaajaryhmiä (kuten pk-yrityksiä ja uusia edunsaajia), ottamaan käyttöön henkilöstökuluja koskevan ohjatun it-toiminnon; panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2022 kaikki yhteisyritykset ovat alkaneet toteuttaa tilintarkastustuomioistuimen ehdottamia toimia virhetasojen alentamiseksi, muun muassa selvittää yksinkertaistettuja kustannusvaihtoja, kuten yksikkökustannuksia, kertakorvauksia ja kiinteämääräisiä korvauksia;

36.

panee vuotuisesta toimintakertomuksesta merkille, että yhteisyritys saavutti kaikki vaikuttavaan varainhoitoon, hallintoon ja yrityksen johtoon liittyvät tämän alan tavoitteensa vuosien 2021–2023 yhtenäisen ohjelma-asiakirjan mukaisesti; panee merkille, että tähän sisältyy yhteisyrityksen hanketarkastusten tehokkuuden ja vaikuttavuuden seuranta, yhteisyrityksen yritystoiminnan ja hallintotoimien tehokkuuden ja vaikuttavuuden seuranta ja poikkeus- ja sääntöjenvastaisuusrekisterin seuranta (tavoite 1 prosentin sisällä);

37.

panee merkille, että yhteisyritys kirjasi yhden sääntöjenvastaisuustapahtuman, joka johtui siitä, ettei Horisontti 2020 -takuurahastoa ollut aktivoitu, tai perintämääräyksen antamisesta edunsaajan konkurssin vuoksi (Horisontti 2020 -hanke 763702 (PercEvite)), ja yhden poikkeuksen, joka liittyi yhteisyrityksen tilojen hälytysjärjestelmän seurantaa ja ylläpitoa koskevan sopimuksen (CTR SJU/LC/327-CTR) voimassaolon jatkamiseen;

Eturistiriitojen ja petosten ehkäiseminen ja havaitseminen

38.

korostaa, että toimitusjohtajalle toimitettiin vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä petosten torjuntaa koskeva vuoden 2021 täytäntöönpanokertomus, jossa esitetään yleiskatsaus yhteisyrityksen vuonna 2021 toteuttamista petostentorjuntatoimista, ja että siinä kuvataan erityisesti vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä pidettyjä erityisiä etiikkaa ja petostentorjuntaa koskevia koulutustilaisuuksia, joissa käsiteltiin petosten määritelmiä, varoitusmerkkejä, vakavista sääntöjenvastaisuuksista ilmoittamista, eturistiriitoja, ulkopuolista toimintaa, lahjoja ja palveluksia, varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmän tietokantaa, päällekkäistä rahoitusta sekä plagiointia;

39.

panee lisäksi eturistiriitojen osalta merkille, että yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen hallintoneuvosto hyväksyi joulukuussa 2021 yhteisyrityksen luottamuksellisuutta sekä eturistiriitojen ehkäisemistä, välttämistä ja hallintaa koskevat uudet säännöt, joilla korvattiin aiemmat, vuodesta 2008 lähtien sovelletut säännöt, ja että joulukuussa 2021 hyväksyttiin myös hallintoneuvoston käytännesäännöt;

Sisäinen tarkastus

40.

panee merkille, että vuoden 2021 aikana sisäinen tarkastus suoritti yhteisyrityksen henkilöstöhallintoa ja etiikkaa koskevan tarkastuksen; panee merkille, että kenttätyö tehtiin etänä ja loppuraportti julkaistiin 9. marraskuuta 2021;

41.

panee merkille, että tarkastajat totesivat, että yhteisyrityksen henkilöstöhallintoa ja eettisen ympäristön edistämistä varten käyttöönotetut hallinto- ja valvontajärjestelmät on kaiken kaikkiaan asianmukaisesti suunniteltu sekä tehokkaasti ja vaikuttavasti toteutettu ja tukevat yhteisyritystä sen liiketoimintatavoitteiden saavuttamisessa;

42.

panee kuitenkin merkille, että vaikka tarkastuksessa ei havaittu kriittisiä tai erittäin merkittäviä ongelmakohtia, sisäinen tarkastus katsoo, että joitakin heikkouksia esiintyy ja että tietyillä alueilla, kuten työmäärän hallinnassa, palvelukseenottomenettelyissä ja vuotuisissa sidonnaisuuksia koskevissa ilmoituksissa, yksilöllisten tavoitteiden asettamisessa ja henkilöstöasioista viestimisessä, on parantamisen varaa;

43.

pitää myönteisenä sitä, että SESAR-yhteisyritys laati tilintarkastustuomioistuimen suositusten ja niiden perustana olevien riskien huomioon ottamiseksi yksityiskohtaisen toimintasuunnitelman; pitää myönteisenä myös sitä, että sisäinen tarkastus vahvisti kyseisen yksityiskohtaisen toimintasuunnitelman asianmukaiseksi ja että yhteisyritys odottaa toteuttavansa kaikki toimet vuoden 2022 loppuun mennessä.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/555

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1967,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen (ennen 30. marraskuuta 2021 SESAR-yhteisyritys) varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisestä

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n yhteisyrityksistä varainhoitovuodelta 2021 sekä yhteisyritysten vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteisyritykselle (06252/2023 – C9-0114/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon yhteisyrityksen perustamisesta uuden sukupolven eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän (SESAR) kehittämiseksi 27. helmikuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 219/2007 (4) ja erityisesti sen 4 b artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 13. maaliskuuta 2019 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/887 (6),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0118/2023),

1.	hyväksyy yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisen;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 64, 2.3.2007, s. 1.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/557

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1968,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen (ennen 30 päivää marraskuuta 2021 Shift2Rail-yhteisyritys) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n yhteisyrityksistä varainhoitovuodelta 2021 sekä yhteisyritysten vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteisyritykselle (06252/2023 – C9-0115/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18 päivänä heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (3) ja erityisesti sen 71 artiklan,

—	ottaa huomioon Shift2Rail-yhteisyrityksen perustamisesta 16. kesäkuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 642/2014 (4) ja erityisesti sen 12 artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 13. maaliskuuta 2019 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/887 (6),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0090/2023),

1.	myöntää Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen väliaikaiselle toimitusjohtajalle vastuuvapauden yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen väliaikaiselle toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 177, 17.6.2014, s. 9.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/559

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1969,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen (ennen 30 päivää marraskuuta 2021 Shift2Rail-yhteisyritys) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0090/2023),

ottaa huomioon, että neuvosto hyväksyi marraskuussa 2021 asetuksen (EU) 2021/2085 (perussäädös) (1), jolla perustettiin Euroopan rautatiet -yhteisyritys Shift2Rail-yhteisyrityksen tilalle, ja että uusi yhteisyritys perustettiin Horisontti Eurooppa -ohjelman yhteyteen kaudeksi, joka päättyy 31. joulukuuta 2031;

ottaa huomioon, että yhteisyritys on julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus, jonka tarkoituksena on hallinnoida ja koordinoida Euroopan rautatiejärjestelmien mullistamiseen tähtääviä päämäärälähtöisiä tutkimus-ja innovointitoimia; ottaa huomioon, että yhteisyrityksen päätavoitteina on muun muassa edistää yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen luomista, varmistaa nopea siirtyminen houkuttelevampaan, käyttäjäystävälliseen, kilpailukykyiseen, kohtuuhintaiseen, helposti ylläpidettävään, tehokkaaseen ja kestävään eurooppalaiseen rautatiejärjestelmään, joka on integroitu laajempaan liikennejärjestelmään, ja tukea vahvan ja maailmanlaajuisesti kilpailukykyisen eurooppalaisen rautatieteollisuuden kehittämistä;

ottaa huomioon, että yhteisyrityksen perustajaosakkaita ovat komission edustama Euroopan unioni ja rautatieteollisuuden kumppanit (keskeiset sidosryhmät, joihin kuuluu rautatiekaluston valmistajia, rautatieyhtiöitä, rataverkon haltijoita ja tutkimuskeskuksia) ja että muut tahot voivat osallistua yhteisyritykseen liitännäisosakkaina; ottaa huomioon, että muiden osakkaiden kuin unionin maksamien rahoitusosuuksien ei pitäisi rajoittua kattamaan ainoastaan hallinnollisia menoja ja tutkimus- ja innovointitoimien toteuttamiseen tarvittavaa yhteisrahoitusta vaan niiden olisi liityttävä myös täydentäviin toimiin;

D.	ottaa huomioon, että kaikkien unionin toimielinten on noudatettava varainhoitoasetusta ja tiukkoja hallintovaatimuksia;

Yleistä

pitää myönteisenä, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot yhteisyrityksen taloudellisesta asemasta 31. joulukuuta 2021 sekä sen toimien tuloksista, rahavirroista ja nettovarallisuuden muutoksista mainittuna päivänä päättyneeltä varainhoitovuodelta yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen ja komission tilinpitäjän vahvistamien kirjanpitosääntöjen mukaisesti; korostaa myös, että tilien perustana olevat toimet olivat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja asianmukaiset (sääntöjenmukaiset);

toteaa, että Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa asetetaan yhteisyritykselle kunnianhimoisia tavoitteita, jotka voidaan saavuttaa vain, jos suunnitellaan ja toteutetaan tehokkaita ratkaisuja, joilla puututaan sisäisen valvonnan järjestelmien puutteisiin ja valmistaudutaan tuleviin haasteisiin, jotka johtuvat lisääntyneestä vastuusta esimerkiksi henkilöstöhallinnossa ja suunnittelussa; huomauttaa tässä yhteydessä, että erityisen monimutkaiset ja vaivalloiset laskelmat ja raportointivaatimukset muodostavat merkittävän virheriskin, ja kehottaa siksi selvittämään mahdollisuuksia yksinkertaistamiseen aina kun se on mahdollista ja nykyisen oikeudellisen kehyksen mukaista;

toteaa, että yhteisyritykselle hallinto- ja toimintamenojen kattamiseksi asetuksessa (EU) 2021/2085 säädetyn ajan myönnettävä unionin rahoitusosuus, ETA-määrärahat mukaan luettuina, on enintään 600 miljoonaa euroa, josta vähintään 50 miljoonaa euroa on tarkoitettu järjestelmäpilariin ja josta enintään 24 miljoonaa euroa voidaan osoittaa hallintomenoihin; toteaa, että yhteisyrityksen muut osakkaat kuin unioni suorittavat – tai huolehtivat siitä, että niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt suorittavat – yhteensä vähintään 600 miljoonan euron rahoitusosuuden, josta enintään 24 miljoonaa euroa voidaan osoittaa hallintomenoihin;

panee merkille, ettei yhteisyrityksillä ole yhdenmukaistettua ”hallintomenojen” määritelmää, ja toteaa, että tämä käsite on yhteisyrityksen osakkaiden rahoitusosuuksien laskennan perusta ja edellytys vertailukelpoisten lukujen esittämiselle; kehottaa tämän vuoksi laatimaan kaikille yhteisyrityksille yhteiset suuntaviivat, jotta ne voivat noudattaa yhdenmukaistettua lähestymistapaa tiettyjen hallintokulujen menoluokkien, kuten kuulemisista, selvityksistä, analyyseistä, arvioinneista ja teknisestä avusta aiheutuvien menojen, luokitteluun;

muistuttaa, että ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi merkittävä osa nykyisin maanteitse kuljetettavasta sisämaan rahdista (jonka osuus on 75 prosenttia) olisi siirrettävä rautateille ja sisävesiväylille; toteaa, että automatisoidulla ja verkottuneella multimodaaliliikenteellä sekä digitalisaation mahdollistamilla älykkäillä liikenteenhallintajärjestelmillä on tulevaisuudessa yhä suurempi merkitys;

panee tyytyväisenä merkille yhteisyrityksen parlamentille vuoden 2020 vastuuvapausmenettelyssä antamien vastausten perusteella, että se pyrkii kehittämään edelleen synergioita uuden kumppanuuden ja unionin nykyisten rahoitusmekanismien välillä, mukaan lukien hankkeet, joita rahoitetaan unionin ohjelmista, kuten Verkkojen Eurooppa -välineestä, Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta, Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta sekä InvestEU-ohjelmasta; panee merkille, että näihin pyrkimyksiin sisältyy muun muassa toimia, joilla on tarkoitus edistää mahdollisia yhteyksiä unionin muihin ohjelmiin, työskentely valtioiden edustajien ryhmässä jäsenvaltioiden kanssa ja käyttöönottoryhmän perustaminen, jotta voidaan tukea käyttöönotto- ja investointisuunnitelmien määrittämistä ja yhdenmukaistamista unionin muiden rahoitusvälineiden kanssa; korostaa, että on tärkeää jatkaa näitä toimia, jotta voidaan luoda kestävämpi, luotettavampi ja houkuttelevampi rautatiejärjestelmä;

pitää myönteisenä joulukuussa 2020 käynnistettyä komission uutta kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategiaa, johon sisältyy konkreettisempia rautatiealan virstanpylväitä älykkään ja kestävän tulevaisuuden edistämiseksi; panee merkille, että 82 aloitteen toimintasuunnitelmassa luodaan perusta sille, miten EU:n liikennejärjestelmä pystyy toteuttamaan vihreän ja digitaalisen muutoksen ja parantamaan kykyään selviytyä tulevista kriiseistä;

korostaa, että Horisontti Eurooppa -puiteohjelmalla olisi edistettävä suurnopeusrautatieliikenteen lisäämistä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä; korostaa, että alle 500 kilometrin aikataulunmukaisen joukkoliikenteen olisi oltava unionissa hiilineutraalia, automatisoitu liikkuvuus olisi otettava käyttöön laajassa mittakaavassa ja rautateiden tavaraliikenteen olisi kaksinkertaistuttava vuoteen 2050 mennessä; palauttaa mieliin, että suurnopeusrautatieliikenteen olisi kolminkertaistuttava ja multimodaalinen Euroopan laajuinen liikenneverkko (TEN-T) olisi varusteltava kestävää ja älykästä liikennettä varten nopeilla tietoliikenneyhteyksillä ja sen olisi oltava käytössä runkoverkossa vuoteen 2030 mennessä; painottaa, että ERTMS:n täysi käyttöönotto vuoteen 2030 mennessä on ensisijaisen tärkeää;

toteaa, että digitaalinen muutos voi parantaa liikkumiseen ja liikenteeseen liittyviä ekosysteemejä; toteaa, että digitalisaatio voi parantaa ympäristö- ja kustannustehokkuutta ja lisätä samalla turvallisuutta, mikä puolestaan parantaa elämänlaatua; kehottaa edistämään automaation tasoa, nopeampia ja luotettavampia yhteyksiä ja tietotekniikan mahdollistamaa liikkumispalvelujen hallinnoinnin perusteellista muutosta; katsoo, että yleistä hyötyä voitaisiin saada myös matkustajille tarjottavista nopeista internetyhteyksistä useimmilla asemilla ja reiteillä, käyttäjälähtöisestä telematiikasta ja multimodaalisuuden helpottamisesta;

10.

panee tyytyväisenä merkille, että yhteisyritys on sitoutunut helpottamaan tutkimus- ja innovointitoimintaa sellaisen rakenteeltaan yhdennetyn eurooppalaisen rautatieverkon toteuttamiseksi, jolla poistetaan yhteentoimivuuden esteitä ja luodaan älykäs, kestävä ja häiriönsietokykyinen rautatiejärjestelmä, jotta voidaan varmistaa yhdenmukainen lähestymistapa yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen kehittämiseen ja varmistaa näin yhteenliitettävyys koko unionissa; korostaa, että on tärkeää tukea yhteisyritystä, kun otetaan huomioon rautatieliikenteen edut ympäristötehokkuuden ja turvallisuuden kannalta;

11.

onnittelee yhteisyritystä siitä, että se on jatkanut aktiivista raportointiaan tavoista, joilla se pyrkii edistämään Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteita sekä komission kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategian ja digitaalisen vuosikymmenen tavoitteita, ja että se on näin mukautunut unionin strategisiin tavoitteisiin niin pitkälti kuin mahdollista;

12.

pitää yhteisyrityksen yhteistyötä Euroopan unionin rautatieviraston kanssa tärkeänä, jotta voidaan varmistaa kehitettyjen hankkeiden yhteentoimivuus;

13.

toteaa, että Euroopan rautatiet -yhteisyritys aloitti toimintansa virallisesti 30. marraskuuta 2021;

Talousarvio- ja varainhallinto

14.

korostaa, että yhteisyrityksen vuoden 2021 talousarvio ei sisällä lainkaan tuloja tai maksusitoumus- ja maksumäärärahoja, jotka liittyisivät Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta tai sen yksityisiltä osakkailta peräisin oleviin yhteisyrityksen varoihin, ja että se koostuu ainoastaan Shift2Rail-yhteisyritykseen ja Shift2Rail-yhteisyrityksen osakkaisiin liittyvistä määrärahoista;

15.

panee merkille, että yhteisyrityksen lopullisessa talousarviossa vuodelle 2021 (mukaan lukien edellisten vuosien käyttämättömät määrärahat, jotka yhteisyritys otti uudelleen kyseisen vuoden talousarvioon, käyttötarkoitukseensa sidotut tulot ja uudelleen seuraavalle vuodelle kohdennetut määrärahat) oli 13,625 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina (84,1 miljoonaa euroa vuonna 2020) ja 68,440 miljoonaa euroa maksumäärärahoina (75,8 miljoonaa euroa vuonna 2020);

16.

panee tyytyväisenä merkille, että vuoden 2021 lopussa yhteisyritys oli käyttänyt 100 prosenttia sen aktiivisessa talousarviossa käyttöön asetetuista maksusitoumusmäärärahoista, joihin sisältyvät henkilöstö- ja hallintomenot, ja että aktiivisista maksumäärärahoista käytettiin jopa 85 prosenttia; panee merkille, että maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 100 prosenttia ja maksumäärärahojen 63 prosenttia, kun otetaan huomioon yhteisyrityksen koko talousarvio, mukaan lukien käyttämättä jääneet määrärahat, joita ei tarvittu kyseisenä vuonna;

17.

panee merkille, että vuoden 2021 lopussa yksityiset osakkaat olivat maksaneet validoituina suorituksina yhteensä 189,6 miljoonaa euroa, joihin sisältyi 10,5 miljoonaa euroa käteissuorituksina ja 179,1 miljoonaa euroa validoituina luontoissuorituksina, ja lisäksi täydentäviin toimiin yhteensä 208,8 miljoonaa euroa luontoissuorituksina, kun unionin käteissuoritukset olivat yhteensä 339,2 miljoonaa euroa;

18.

toteaa, että yhteisyritys käynnisti huhtikuussa 2021 Horisontti 2020 -puiteohjelman viimeisen ehdotuspyynnön; toteaa, että tällä ehdotuspyynnöllä yhteisyritys oli vuoden 2021 lopussa sitonut lähes täysimääräisesti 385,5 miljoonaa euroa EU:n enimmäisrahoitusosuudesta, joka koski Horisontti 2020 -puiteohjelmassa allekirjoitettuja avustussopimuksia, ja että tästä määrästä noin 96,4 miljoonaa euroa eli 25 prosenttia jää maksettavaksi tulevina vuosina; panee lisäksi merkille, että yksityiset osakkaat olivat antaneet oikeudellisen sitoumuksen 572,6 miljoonan euron luontoissuorituksista;

19.

korostaa, että yhteisyritys oli käyttänyt Horisontti 2020 -hankkeisiin käytettävissä olleista maksusitoumusmäärärahoista 100 prosenttia; panee merkille, että varainhoitovuonna 2021 käytettävissä olleista toimintaan tarkoitetuista maksumäärärahoista (mukaan lukien käyttämättä jääneet ja uudelleen kohdennetut toimintaan tarkoitetut määrärahat) yhteisyritys käytti vain 61 prosenttia, kun käyttöaste vuonna 2020 oli 76 prosenttia; on tietoinen siitä, että tämä tilanne johtui pääasiassa siitä, että edunsaajien tekniset raportit olivat laadultaan heikkoja tai edunsaajilta piti pyytää lisänäyttöä hankkeen tulosten saavuttamisesta; kehottaa yhteisyritystä selvittämään muita keinoja, joilla voidaan helpottaa hankkeiden tulosten saavuttamista koskevien raportointisääntöjen noudattamista, jotta vältetään viivästykset tulevaisuudessa; toteaa lisäksi, että suurin osa yhteisyrityksen maksuista on kertakorvauksia sellaisista hankkeiden työpaketeista, joita useat edunsaajat ovat toteuttaneet asianmukaisesti; toteaa, että näin ollen yhden edunsaajan viivästyminen vaikuttaa koko työpaketin kertakorvauksen maksuun;

20.

panee merkille, että yhteisyritys suoritti onnistuneesti yli 70 maksua, jotka liittyivät operatiivisiin tarjouskilpailuihin ja avustussopimuksiin ja joiden kokonaismäärä oli 39,3 miljoonaa euroa; panee merkille, että yhteisyritys tähdensi hallintoneuvostolle edunsaajien raportoinnin laadun merkitystä ja sitä, että edunsaajien ja/tai toimeksisaajien on noudatettava määräaikoja, ja että yhteisyritys ilmoitti hallintoneuvostolle marraskuussa 2021, että koska edunsaajat olivat toimittaneet maksupyyntöjä ja niiden perustana olevia asiakirjoja myöhässä, maksumäärärahoja jäisi käyttämättä vuoden lopussa noin 17,5 miljoonan euron edestä; toteaa lisäksi, että yhteisyrityksen oli siirrettävä tämä määrä käyttämättömiin määrärahoihin, jotta se voitiin kirjata uudelleen vuoden 2022 maksumäärärahoihin; toteaa, että yhteisyrityksen näkemyksen mukaan se saavutti tällä uudelleenkohdentamisella 84 prosentin käyttöasteen toimintaan tarkoitettujen maksumäärärahojen (toimintamenot) osalta;

Toiminnan tuloksellisuus

21.

panee tyytyväisenä merkille, että yhteisyritys on vuonna 2021 edennyt pidemmälle Shift2Rail-ohjelman toteuttamisessa, vaikka covid-19-pandemia on vaikuttanut operatiivisiin toimiin ja viivästyttänyt ohjelman tuotoksia vielä noin kuudella kuukaudella verrattuna vuonna 2020 tulleisiin viivästyksiin, erityisesti, koska paikan päällä käynnissä olevien demonstrointitoimien määrä lisääntyi vuonna 2021; toteaa tyytyväisenä, että käytössä olevalla sisäisen valvonnan järjestelmällä on varmistettu vaikuttava, tehokas ja moitteeton varainhoito;

22.

toteaa, että vuonna 2021 yhteisyritys myönsi ja allekirjoitti kaksi avustusta, joiden kokonaisarvo oli 2,34 miljoonaa euroa, aiheisiin ”research and innovation impact and benefits to make rail attractive for stakeholders” ja “digital automated coupler innovation for the European Delivery Programme”;

23.

korostaa, että vuoden 2021 loppuun mennessä Shift2Rail-ohjelmassa saavutettiin ohjelman täytäntöönpanon kannalta ratkaisevia välitavoitteita, kun lähes kaikki yhteisyrityksen varat oli sidottu ohjelman toimiin, ja että kaikki suunnitellut innovointi-ohjelmaan ja monialaisiin toimiin liittyvät toimet olivat käynnissä hyväksytyissä hankkeissa; pitää myönteisenä sitä, että keskimäärin lähes 75 prosenttia ohjelmasta on toteutunut siltä osin kuin on kyse teknologisen valmiuden tason 6/7 (2) saavuttamisesta toimivuuden osoittamiseen liittyvissä demonstraatioissa, jotka on määrä saattaa päätökseen vuonna 2023; panee merkille, että vuonna 2021 toteutettujen toimien kokonaiskustannusten arvioidaan olevan kaikkiaan 123,5 miljoonaa euroa, josta muiden osakkaiden kuin unionin osuus on 113,6 miljoonaa euroa;

24.

panee merkille, että yhteisyritys arvioi vuonna 2021 tutkimus- ja innovointitoimiaan kolmannella tarkastuksella; toteaa, että tässä tarkastuksessa otettiin huomioon Shift2Rail-yhteisyrityksen muun osakkaan (unioni ja assosioituneet osakkaat) koordinoimien käynnissä olevien hankkeiden vuosikatsauksen yhteydessä toimitetut suoritteet ja raportit; toteaa, että samalla yhteisyritys varmisti tällä prosessilla, että edellisen tarkastuksen aikana annettuja suosituksia oli sovellettu asianmukaisesti; toteaa, että kokonaisuutena tarkasteltuna ohjelma hyötyi tällaisesta palautteesta, joka perustui myös ulkopuoliseen asiantuntemukseen;

Henkilöstö ja hankinnat

25.

toteaa, että meneillään olevien / vireillä olevien palvelukseenottomenettelyjen vuoksi 31. joulukuuta 2021 henkilöstöön kuului kaikkiaan 19 jäsentä, joista yksi oli kansallinen asiantuntija; panee merkille, että yhteisyrityksen henkilöstötaulukon mukaan vuoden 2021 lopussa yhteisyrityksessä olisi kuulunut olla 23 virkaa/toimea täytettyinä;

26.

toteaa, että koska uusi Euroopan rautatiet -yhteisyritys aloitti toimintansa 30. marraskuuta 2021, henkilöstötaulukkona käytettiin edelleen Shift2Rail-yhteisyrityksen yhteydessä hyväksyttyä henkilöstötaulukkoa; panee merkille, että hallintoneuvosto hyväksyi uuden henkilöstötaulukon vasta 1. maaliskuuta 2022;

27.

panee vuotuisesta toimintakertomuksesta merkille, että henkilöstömenoihin osoitetut varat käytettiin pääasiassa yhteisyrityksen henkilöstön palkkoihin; panee lisäksi merkille, että yhteisyritys hyödynsi myös ulkopuolista tukea täyttääkseen henkilöstön vaihtuvuudesta aiheutuneen vajeen palvelukseenottoprosessin aikana ja selviytyäkseen yhteisyrityksen toimintaan liittyvästä merkittävästä työmäärästä;

28.

panee huolestuneena merkille, että tilapäisen henkilöstön keskimääräinen vuotuinen osuus oli edelleen korkea, 18 prosenttia henkilöstösääntöjen alaisesta henkilöstöstä; muistuttaa, että sopimussuhteisten toimihenkilöiden suuri määrä lisää yleensä merkittävästi yhteisyrityksen henkilöstön vaihtuvuutta ja tekee henkilöstötilanteesta entistä epävakaamman; korostaa lisäksi, että tilapäisen henkilöstön käytön olisi pysyttävä väliaikaisena ratkaisuna, sillä muutoin se voi heikentää yhteisyrityksen yleistä tuloksellisuutta, kuten keskeisen osaamisen säilyttämistä, ja johtaa epäselvyyksiin vastuuvelvollisuuden osalta, mahdollisiin oikeuskiistoihin ja henkilöstön tehokkuuden alenemiseen; muistuttaa, että yhteisyrityksen olisi kehitettävä virallinen malli tai ohjeistus siitä, miten henkilöstötarpeet (mukaan lukien olennaiset pätevyydet) arvioidaan, jotta voidaan optimoida henkilöstöresurssien käyttö;

29.

pitää valitettavana, että vuonna 2021 henkilöstön vaihtuvuus oli edelleen suurta, sillä osa henkilöstön jäsenistä ja yksi kansallinen asiantuntija lähtivät yhteisyrityksestä; toteaa, että tämä johtui muun muassa siitä, että muut unionin yhteisyritykset pystyvät tarjoamaan väliaikaisten toimihenkilöiden toimia sopimussuhteisten toimihenkilöiden toimien sijaan; kehottaa toteuttamaan lisätoimia henkilöresurssien alalla henkilöstön vaihtuvuuden minimoimiseksi;

30.

panee tyytyväisenä merkille, että yhteisyritys noudatti vuonna 2021 komission covid-19-pandemian johdosta käyttöönottamaa toimintatapaa ja toteutti henkilöstön suojelemiseksi suunniteltuja erityistoimenpiteitä, kuten jo vuonna 2020; panee merkille, että henkilöstöä suojeltiin erityisesti soveltamalla etätyöjärjestelyjä ja lähityön osalta vähentämällä kollegojen välisiä fyysisiä kontakteja ja hyödyntämällä suojatoimenpiteitä; on tyytyväinen siihen, että yhteisyritys pyrki torjumaan covid-19-pandemian kielteisiä vaikutuksia henkilöstön mielenterveyteen ottamalla jo vuonna 2020 käyttöön hyvinvointiohjelman;

31.

panee vuotuisesta toimintakertomuksesta 2021 merkille sukupuolten tasapuolisen edustuksen osalta, että naisten osuus yhteisyrityksen hallintoneuvostossa oli vaihtuvat jäsenet huomioiden edellisvuotta pienempi, sillä se laski 13 prosentista 10 prosenttiin, ja että naisten osuus valtioiden edustajien ryhmässä ja tieteellisessä komiteassa oli 33 prosenttia, kuten vuosina 2019 ja 2020; pitää valitettavana, että nämä luvut ovat pienentyneet tai pysyneet ennallaan edellisiin vuosiin verrattuna, ja kehottaa lisäämään ponnisteluja sukupuolten tasapuolisen edustuksen parantamiseksi;

32.

toteaa, että yhteisyritys on noudattanut hankintatoimien toteuttamisessa varainhoitoasetuksen periaatteita ja komission julkisia hankintoja koskevassa käsikirjassa annettuja ohjeita; toteaa, että tämän tuloksena toteutettiin toimia, joilla saatiin paras vastine rahalle; toteaa, että niille eri hankintamenettelyille, jotka ovat alle olennaisuusrajan tutkimus- ja innovointitoimien ja ohjelman kokonaisarvo huomioon ottaen, on määritetty arvot asianomaisen henkilöstön kollektiivisen tietämyksen ja yksityisiin ja julkisiin organisaatioihin liittyvän aiemman kokemuksen perusteella;

33.

panee tilintarkastustuomioistuimen huomautusten perusteella merkille, että yhteisyritys on valmis maksamaan työnantajan eläkemaksunsa komission yksiköiden laskelman mukaisesti, kun oikeudelliset näkökohdat on vahvistettu, ja kehottaa komissiota toteuttamaan toimia, jotta vastaavat ongelmat voidaan välttää tulevaisuudessa; kehottaa yhteisyritystä olemaan odottamatta maksamattomien rahoitusosuuksien lopullista laskentaa ja ottamaan tämän velvoitteen huomioon suunnitellessaan tulevaa talousarviotaan esimerkiksi kerryttämällä tätä vastaavat eläkemaksut;

34.

onnittelee yhteisyritystä siitä, että se on monivuotisessa toimintaohjelmassaan määritellyt keskeisiä tavoitteita rautatieliikenteen roolin vahvistamiseksi liikennejärjestelmässä, jotta voidaan maksimoida sen panos Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen;

35.

on tyytyväinen siihen, että vuonna 2021 ohjelmatoimisto valvoi edelleen vuodesta 2016 alkaen myönnettyjen ja allekirjoitettujen Shift2Rail-ohjelman 105 hankkeen ja operatiivisen sopimuksen täytäntöönpanoa ja että tutkimuksen ja innovoinnin kokonaisarvoksi on arvioitu 805,1 miljoonaa euroa;

36.

panee merkille, että yhteisyritys osallistui aktiivisesti alan näkyvyyden edistämiseen rautateiden teemavuonna 2021;

37.

on tyytyväinen siihen, että yhteisyritys on vuodesta 2018 lähtien raportoinut jatkuvasti siitä, miten se on edistänyt Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista;

38.

panee merkille covid-19-pandemian jatkuvan vaikutuksen yhteisyrityksen ja sen edeltäjän toimintaan sekä rautatiealaan yleensä ja siitä johtuvat lisäviivästykset joidenkin ohjelmien tuotoksissa, mistä raportoidaan yhteisyrityksen vuotuisessa toimintakertomuksessa; tähdentää yhteisyrityksen korostavan, että covid-19-pandemia vaikuttaa edelleen tiettyihin rautatiealan toimintoihin, vaikka sen vakavimmat vaikutukset ovat laantumassa; onnittelee yhteisyritystä yksityiskohtaisista riskianalyyseistä ja riskinhallintasuunnitelmista, joita sen ohjelmaryhmä ja hankekoordinaattorit ovat tehneet covid-19-pandemian puhkeamisesta lähtien, ja kannustaa sitä siksi jatkamaan niiden laatimista;

Sisäinen tarkastus

39.

toteaa komission sisäisen tarkastuksen vahvistaneen, että vuonna 2021 ei ollut tapauksia, joissa henkilökohtainen puolueettomuus olisi vaarantunut, erityisesti eturistiriitojen, tarkastusten laajuuden rajoitusten, tietoihin pääsyä, henkilöstön tapaamista ja kiinteistöihin tutustumista koskevien rajoitusten tai resurssien puutteen vuoksi;

40.

toteaa, että sisäinen tarkastaja laati strategisen sisäisen tarkastuksen suunnitelman vuosiksi 2021–2023 vuonna 2020 tekemänsä yhteisyrityksen riskinarvioinnin perusteella; toteaa, että yhteisyritys toimitti vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä sisäiselle tarkastukselle ajantasaiset tiedot sen liiketoimintaan vaikuttavista sisäisistä ja ulkoisista tapahtumista sekä päivitetyn version riskirekisteristä; panee merkille, että sisäinen tarkastus ottaa nämä tiedot huomioon valmistellessaan vuoden 2022 tarkastustyötä koskevaa suunnitelmaansa ja laatiessaan yhteisyrityksen seuraavaa perusteellista riskinarviointia ja strategisen sisäisen tarkastuksen suunnitelmaa;

41.

panee merkille, että sisäisen tarkastuksen yksikkö käynnisti vuonna 2021 Horisontti 2020 -puiteohjelmasta tehtävien avustussopimusten täytäntöönpanoa ja loppuun saattamista koskevan tarkastuksen, jonka tavoitteena on arvioida Horisontti 2020 -puiteohjelman avustussopimusten täytäntöönpanoa ja loppuun saattamista koskevien yhteisyrityksen sisäisten valvontatoimien rakenteen asianmukaisuutta sekä niiden tehokkuutta ja vaikuttavuutta; kehottaa yhteisyritystä antamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vastauksen tämän tarkastuksen tuloksista;

Sisäinen valvonta

42.

korostaa, että yhteisyritys hyväksyi vuonna 2020 sisäisen valvonnan tarkistetun kehyksen ja että vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä suoritettiin sisäisen valvonnan tarkistettua kehystä koskeva ensimmäinen vuotuinen itsearviointi, jossa arvioitiin sisäisten valvontatoimien säännönmukaisuutta ja vaikuttavuutta, kun tarkastellaan vuotta 2020 ja kun verrataan nykytilannetta tuolloin käytössä olleisiin sisäisiin valvontatoimiin;

43.

toteaa, että vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä suoritettiin myös sisäisen valvonnan kehyksen uusi vuotuinen arviointi, jossa arvioitiin vuoden 2021 tilannetta sekä kehyksen 17 yksittäisen periaatteen ja viiden osatekijän tasolla että koko kehyksen näkökulmasta; toteaa, että tämä arviointi perustui 53 indikaattoriin ja siinä otettiin huomioon kaikki kyseisenä ajankohtana käytettävissä olleet asiaankuuluvat tiedot, mukaan lukien aiempien sisäisten/ulkoisten tarkastusten tulokset ja yhteisyrityksen poikkeuksia ja noudattamatta jättämisiä koskevaan rekisteriin kirjatut tiedot; toteaa asianmukaisen arvioinnin jälkeen, ettei sisäisessä valvonnassa havaittu olennaisia puutteita; toteaa, että kaikkien sisäisen valvonnan kehyksen yksittäisten periaatteiden ja osatekijöiden todettiin olevan käytössä ja toimivan hyvin;

44.

panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että Horisontti 2020 -puiteohjelman maksujen jälkitarkastuksesta vastaa komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston yhteinen tarkastus; panee merkille, että vuoden 2020 lopussa saatavilla olleiden jälkitarkastusten tulosten perusteella yhteisyritys ilmoitti Horisontti 2020 -puiteohjelman hankkeiden edustavaksi virhetasoksi 2,3 prosenttia (2,9 prosenttia vuonna 2020) ja jäännösvirhetasoksi 1,6 prosenttia (1,99 prosenttia vuonna 2020) (selvitetyt ennakkomaksut ja loppumaksut);

45.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin tarkasti satunnaisotoksen, joka koostui Horisontti 2020 -puiteohjelman maksuista lopullisille edunsaajille vuonna 2021, ja että tarkastuksen tarkoituksena oli saada vahvistus jälkitarkastuksissa havaituille virhetasoille; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin ei havainnut virheitä tai valvontapuutteita otokseen valituissa yhteisyrityksen edunsaajissa;

46.

panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2022 kaikki yhteisyritykset ovat alkaneet toteuttaa toimia virhetasojen alentamiseksi tilintarkastustuomioistuimen ehdottamien toimien mukaisesti ja muun muassa tutkia yksinkertaistettuja kulumuotovaihtoehtoja, kuten yksikkökustannuksia, kertakorvauksia ja kiinteitä määriä, jotka on suunnattu virheille alttiimmille edunsaajille kuten pk-yrityksille ja uusille edunsaajille;

47.

panee merkille, että mahdollisten eturistiriitojen käsittelyn osalta ja tätä asiaa koskevien perustamissäädökseensä perustuvien vaatimusten täyttämiseksi yhteisyritys on hyväksynyt osakkaisiinsa, henkilöstöönsä ja hallintoneuvostonsa jäseniin sovellettavat säännöt sisäisessä oikeudellisessa kehyksessään ja että kyseisten hallintoneuvoston jäsenten vuotuiset sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset ovat julkisesti saatavilla yhteisyrityksen virallisella verkkosivustolla.

(1) Neuvoston asetus (EU) 2021/2085, annettu 19. marraskuuta 2021, Horisontti Eurooppa -ohjelman yhteisyritysten perustamisesta sekä asetusten (EY) N:o 219/2007, (EU) N:o 557/2014, (EU) N:o 558/2014, (EU) N:o 559/2014, (EU) N:o 560/2014, (EU) N:o 561/2014 ja (EU) N:o 642/2014 kumoamisesta (EUVL L 427, 30.11.2021, s. 17).

(2) Teknologisen valmiuden taso vähintään 6 – asiaankuuluvassa ympäristössä demonstroitu teknologia.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/566

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1970,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen (ennen 30 päivää marraskuuta 2021 Shift2Rail-yhteisyritys) varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisestä

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n yhteisyrityksistä varainhoitovuodelta 2021 sekä yhteisyritysten vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteisyritykselle (06252/2023 – C9-0115/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18 päivänä heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (3) ja erityisesti sen 71 artiklan,

—	ottaa huomioon Shift2Rail-yhteisyrityksen perustamisesta 16. kesäkuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 642/2014 (4) ja erityisesti sen 12 artiklan,

—

ottaa huomioon Horisontti Eurooppa -ohjelman yhteisyritysten perustamisesta sekä asetusten (EY) N:o 219/2007, (EU) N:o 557/2014, (EU) N:o 558/2014, (EU) N:o 559/2014, (EU) N:o 560/2014, (EU) N:o 561/2014 ja (EU) N:o 642/2014 kumoamisesta 19 päivänä marraskuuta 2021 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2021/2085 (5) ja erityisesti sen 26 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 13 päivänä maaliskuuta 2019 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/887 (6),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0090/2023),

1.	hyväksyy Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisen;

2.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen väliaikaiselle toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 177, 17.6.2014, s. 9.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/568

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1971,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n yhteisyrityksistä varainhoitovuodelta 2021 sekä yhteisyritysten vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteisyritykselle (06252/2023 – C9-0110/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen perustamisesta 28. syyskuuta 2018 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2018/1488 (4),

—	ottaa huomioon Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen perustamisesta ja asetuksen (EU) 2018/1488 kumoamisesta 13. heinäkuuta 2021 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2021/1173 (5),

—	ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 13. maaliskuuta 2019 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/887 (6),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0089/2023),

1.	myöntää Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen toimitusjohtajalle vastuuvapauden yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021;

2.	esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 252, 8.10.2018, s. 1.

(5) EUVL L 256, 19.7.2021, s. 3.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/570

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1972,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0089/2023),

A.	ottaa huomioon, että Euroopan suurteholaskennan yhteisyritys perustettiin lokakuussa 2018 ajanjaksoksi, joka päättyy 31. joulukuuta 2026 (1), ja että se aloitti itsenäisen työskentelynsä syyskuussa 2020;

ottaa huomioon, että neuvosto hyväksyi heinäkuussa 2021 uuden perustamisasetuksen, jolla yhteisyrityksen toimintakautta jatkettiin vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesti 31. joulukuuta 2033 päättyväksi kaudeksi (2), ja että yhteisyrityksen tehtävänä on kehittää ja ottaa unionissa käyttöön maailman johtava federoitu, turvallinen ja hyperverkotettu suurteholaskenta-, kvanttilaskenta-, palvelu- ja datainfrastruktuuriekosysteemi sekä laajentaa ja ylläpitää sitä, tukea sellaisten innovatiivisten ja kilpailukykyisten kysyntä- ja käyttäjälähtöisten suurteholaskentajärjestelmien kehittämistä ja käyttöönoton edistämistä, jotka perustuvat toimitusketjuun, jolla varmistetaan komponentit, teknologiat ja tietämys ja jolla rajoitetaan häiriöiden riskiä, ja lukuisten erilaisten näihin järjestelmiin optimoitujen sovellusten kehittämistä ja laajentaa kyseisen suurteholaskentainfrastruktuurin käyttäjäpiiri käsittämään lukuisia julkisia ja yksityisiä käyttäjiä sekä tukea kaksitahoista siirtymää ja Euroopan tieteen ja teollisuuden avaintaitojen kehittämistä;

ottaa huomioon, että yhteisyrityksen perustajaosakkaat ovat unioni, jota edustaa komissio, osallistujavaltiot (3) sekä kaksi yksityistä kumppania, joita edustavat eurooppalainen suurteholaskennan teknologiayhteisö ja BDVA-yhteenliittymä; toteaa, että yhteisyrityksen hallintoneuvosto hyväksyi vuoden 2021 lopussa kolmannen yksityisen kumppanin eli eurooppalaisen kvanttiteollisuuskonsortion (European Quantum Industry Consortium) jäsenyyshakemuksen;

D.	ottaa huomioon, että unionin rahoitusosuus yhteisyritykselle on asetuksen (EU) 2021/1173 mukaisesti (ETA:n määrärahat mukaan lukien) enintään 3,081 miljardia euroa, josta hallintomenojen osuus on 92 miljoonaa euroa, edellyttäen, että osallistujavaltioiden rahoitusosuus on vähintään yhtä suuri;

Yleistä

pitää myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuin katsoo kertomuksessaan, että yhteisyrityksen tilinpäätös 31. joulukuuta 2021 päättyneeltä varainhoitovuodelta antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot sen taloudellisesta asemasta 31 päivältä joulukuuta 2021 sekä sen toimien tuloksista, rahavirroista ja nettovarallisuuden muutoksista päättyneeltä varainhoitovuodelta sen varainhoitoasetuksen ja komission tilinpitäjän vahvistamien kirjanpitosääntöjen mukaisesti; tähdentää, että tilien perustana olevat toimet olivat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja sääntöjenmukaiset;

panee kuitenkin merkille, että tilintarkastustuomioistuin katsoi tilien luotettavuuteen kohdistuvan riskin olevan keskisuuri, koska menettelyjä, jotka koskivat omaisuuserien rekisteröimistä ja hallinnointia sekä yhteisyrityksen osakkaiden luontoissuorituksiin liittyvää raportointia, todentamista ja validointia, ei ollut vielä otettu käyttöön;

panee merkille, että yhteisyritys saa Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta noin kahden miljardin euron lisärahoituksen ja Verkkojen Eurooppa -välineestä 200 miljoonan euron lisärahoituksen, joilla tuetaan supertietokone- ja kvanttitietokoneinfrastruktuurien hankintaa, käyttöönottoa, päivittämistä ja käyttämistä;

toteaa, että Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa asetetaan yhteisyritykselle kunnianhimoisia tavoitteita, jotka voidaan saavuttaa vain, jos suunnitellaan ja toteutetaan tehokkaita ratkaisuja, joiden avulla vastataan sisäisen valvonnan järjestelmien puutteisiin ja valmistaudutaan tuleviin haasteisiin, jotka johtuvat lisääntyneistä vastuista esimerkiksi henkilöstöhallinnon ja suunnittelun alalla; huomauttaa tässä yhteydessä, että erityisen monimutkaiset ja vaivalloiset laskenta- ja raportointivaatimukset muodostavat merkittävän virheriskin, ja kehottaa siksi selvittämään mahdollisuuksia yksinkertaistamiseen aina kun se on mahdollista ja nykyisen oikeudellisen kehyksen mukaista;

toteaa, että vuosi 2021 oli yhteisyrityksen ensimmäinen täysi toimintavuosi sen jälkeen, kun se aloitti itsenäisen työskentelynsä syyskuussa 2020;

panee merkille, että yhteisyrityksillä ei ole yhdenmukaistettua ”hallintomenojen” määritelmää, joka on yhteisyrityksen osakkaiden rahoitusosuuksien laskennan perusta ja edellytys vertailukelpoisten lukujen esittämiselle; kehottaa tämän vuoksi laatimaan kaikille yhteisyrityksille yhteiset suuntaviivat tiettyjen hallintomenojen, kuten kuulemisista, selvityksistä, analyyseistä, arvioinneista ja teknisestä avusta aiheutuvien menojen, luokitteluun;

Talousarvio- ja varainhallinto

panee merkille, että vuonna 2021 talousarvion uudet maksumäärärahat olivat 207,5 miljoonaa euroa (verrattuna 181,5 miljoonaan euroon vuonna 2020) ja uudet maksusitoumusmäärärahat 722,4 miljoonaa euroa (verrattuna 509,1 miljoonaan euroon vuonna 2020); panee merkille, että käytettävissä olevat maksumäärärahat olivat 348,2 miljoonaa euroa (verrattuna 181,5 miljoonaan euroon vuonna 2020) ja käytettävissä olevat maksusitoumusmäärärahat 753,4 miljoonaa euroa (verrattuna 509,1 miljoonaan euroon vuonna 2020); panee merkille, että käytettävissä olevat määrärahat sisältävät aiempien vuosien käyttämättömät määrärahat, jotka yhteisyritys on ottanut kuluvan varainhoitovuoden talousarvioon, sekä käyttötarkoitukseensa sidotut tulot ja uudelleen seuraavalle vuodelle kohdennetut määrärahat;

panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin arvioi yhteisyrityksen budjettihallintoon kohdistuvan riskin keskisuureksi, koska yhteisyrityksen talousarvion suunnittelu- ja seurantaprosessissa oli havaittu puutteita ja koska sen sopimukset ja avustustoimet olivat monimutkaisia ja monivuotisia; kehottaa yhteisyritystä käsittelemään asiaa tulevissa talousarvion suunnittelu- ja seurantaprosesseissa;

panee merkille, että yhteisyritys oli jo vuoden 2021 lopussa sitonut 180 miljoonaa euroa ja kattanut näin 50 prosenttia yhteisrahoituksesta, joka koski Horisontti 2020 -puiteohjelman tutkimus- ja innovointiavustuksia, ja toteaa, että tämä on asetuksessa (EU) 2018/1488 asetettu vähimmäistavoite ja että osallistujavaltiot rahoittavat jäljellä olevat 50 prosenttia hankkeiden kokonaiskustannuksista ja yksityisten osakkaiden rahoitusosuuksien on oltava lisä avustustoimien tukikelpoisiin enimmäiskustannuksiin; panee kuitenkin huolestuneena merkille, että kyseiseen päivämäärään mennessä yksityiset osakkaat ovat raportoineet vain 4,2 miljoonan euron edestä luontoissuorituksia; toteaa tilintarkastustuomioistuimen katsovan, että on olemassa suuri riski siitä, että asetuksen (EU) 2018/1488 nojalla edellytetyt yksityisten osakkaiden 420 miljoonan euron rahoitusosuudet eivät toteudu avustushankkeiden toteuttamisajan loppuun mennessä;

10.

toteaa, että neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1173 edellytetään, että yhteisyritys toteuttaa hankkeet, joiden arvo on yhteensä seitsemän miljardia euroa, josta 3,1 miljardia euroa olisi vivutettava osallistujavaltioilta ja 900 miljoonaa euroa yksityisiltä osakkailta käteissuorituksina ja luontoissuorituksina; korostaa tämän olevan huomattava lisäys verrattuna aiempaan monivuotiseen rahoituskehykseen, jonka nojalla yhteisyrityksen oli toteutettava noin 1,4 miljardin euron hankkeet, ja että sen vuoksi riski, että yhteisyrityksessä ei saavuteta asetuksessa (EU) 2021/1173 asetettuja muiden osakkaiden rahoitusosuustavoitteita, kasvaa merkittävästi;

11.

toteaa, että määrärahoista, jotka vuonna 2021 oli budjetoitu operatiivisiin hankkeisiin, yhteisyritys oli käyttänyt operatiivisista maksusitoumusmäärärahoista kaksi prosenttia ja maksumäärärahoista 47 prosenttia; toteaa, että maksusitoumusmäärärahojen erittäin alhainen toteuttamisaste selittyy suurelta osin sillä, että yhteisyrityksen toiminta käynnistyi uuden monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 yhteydessä viivästyneesti heinäkuussa 2021 ja että komissio ja osallistujavaltiot siirsivät yhteisyritykselle 700 miljoonan euron varat joulukuussa 2021; panee merkille, että alhaiseen toteuttamisasteeseen vaikutti myös se, että datakeskusten rakentaminen lykkääntyi isäntämaiden viivästysten sekä niiden ongelmien vuoksi, joita keskeisten komponenttien toimituksissa ilmeni maailmanlaajuisen pandemiatilanteen vuoksi, ja toteaa, että datakeskusrakennukset ovat välttämättömiä jo hankittujen supertietokoneiden vastaanottamiseksi ja käyttämiseksi;

12.

toteaa, että operatiivisten maksumäärärahojen alhainen toteuttamisaste johtui pääasiassa siitä, että eräät uudet infrastruktuurihankkeet viivästyivät, minkä seurauksena vuodelle 2021 suunnitellut ennakkomaksut viivästyivät, ja lisäksi siitä, että suoritteisiin liittyvät ennakkotarkastukset, jotka koskivat Horisontti 2020 -hankkeiden avustusten ensimmäisiä välimaksuja, vaativat yllättäen lisäaikaa;

13.

panee merkille, että kun yhteisyritys suunnitteli vuoden 2021 hallinnollista talousarviota, se ei ottanut hallinnollisten maksusitoumus- ja maksumäärärahojen osalta riittävästi huomioon sitä, että merkittävä määrä aiempien vuosien käyttämättömiä maksumäärärahoja kohdennettaisiin uudelleen; toteaa lisäksi, että edellisten vuosien uudelleen kohdennettuja talousarviomäärärahoja ei käytetty ennen varainhoitovuoden uusia määrärahoja;

14.

panee huolestuneena merkille, että yhteisyritys ei ole vielä kehittänyt luotettavia menettelyjä yksityisten osakkaidensa ja osallistujavaltioiden ilmoittamien luontoissuoritusten validointia ja todentamista varten ja että se on ainoa yhteisyritys, jolla ei ole strategista täytäntöönpanosuunnitelmaa, jonka mukaisesti se varmistaisi, että muiden osakkaiden rahoitusosuudet toteutuvat; kehottaa yhteisyritystä ilmoittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle mihin toimiin on ryhdytty suunnitelman puuttumisen johdosta; painottaa, että yhteisyrityksen olisi pantava täytäntöön luotettavat menettelyt luontoissuoritusten todentamista ja validointia varten sekä otettava käyttöön strateginen täytäntöönpanosuunnitelma (etenemissuunnitelma), jossa asetetaan osallistujavaltioille ja yksityisille osakkaille ohjelmatasolla realistiset välitavoitteet ja vuotuiset rahoitusosuustavoitteet; toteaa lisäksi, että yhteisyritys on pannut merkille tilintarkastustuomioistuimen ehdottamat toimet ja on sitoutunut ratkaisemaan tämän asian hyvissä ajoin;

15.

toteaa, että Horisontti Eurooppa -puiteohjelma ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelma ovat monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027 edelleen yhteisyritysten tärkeimmät rahoituslähteet, joista yhteisrahoitetaan yhteisyritysten tutkimus- ja innovointitoimia kaikkiaan 15,1 miljardilla eurolla, ja että yhteisyritykset käyttävät 11,6 miljardia euroa eli noin 12 prosenttia Horisontti Eurooppa -puiteohjelman 95,5 miljardin euron kokonaistalousarviosta; pitää toisaalta myönteisenä, että yhteisyrityksen ja tulevan siruyhteisyrityksen (4) on lisäksi määrä toteuttaa mittavia hankkeita, jotka liittyvät Digitaalinen Eurooppa -ohjelman mukaiseen Euroopan digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaan, ja että kyseisissä hankkeissa kehitetään valmiuksia, otetaan käyttöön innovaatioita ja tehdään investointeja, ja että yhteisyritys ja tuleva siruyhteisyritys saavat näiden toimien toteuttamiseen 3,4 miljardia euroa unionin rahoitusta Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta, mikä vastaa 39 prosenttia ohjelman 8,6 miljardin euron kokonaisrahoituksesta;

16.

panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että yhteisyrityksen on asetusten (EU) 2021/695 (5) ja (EU) 2021/1173 mukaisesti otettava käyttöön uusi keskitetty varainhoitojärjestelmä (Central Management of Financial Contributions, CMFC) ja tämän uuden prosessin avulla yhteisyritys hallinnoi osallistujavaltioiden rahoitusosuuksia;

17.

panee merkille, että kukin osallistujavaltio voi suunnitellussa CMFC-järjestelmässä päättää, että se maksaa yhteisyritykselle oman rahoitusosuutensa hanketasolla alueelleen sijoittautuneiden edunsaajien osalta, ja että kyseisen prosessin aikana kullakin osallistujavaltiolla on lisäksi unionin rahoitus- ja kilpailusääntöjen mukaisesti veto-oikeus kaikissa niissä asioissa, joissa on kyse siitä, kuinka asianomaisen osallistujavaltion omat kansalliset rahoitusosuudet, jotka on maksettu yhteisyritykselle kyseiseen osallistujavaltioon sijoittautuneita hakijoita varten, tullaan käyttämään, ja toteaa, että veto-oikeus antaa osallistujavaltiolle mahdollisuuden päättää kansallisten strategisten painopisteidensä perusteella, tukeeko se jotain kansallista tuensaajaa, joka kuuluu valittuun ja hyväksyttyyn tutkimus- ja innovointihankkeeseen; panee merkille, että toisaalta yhteisyrityksen on pantava täytäntöön kaikkien sellaisten osallistujavaltioiden rahoitusosuusmaksut, jotka ovat päättäneet antaa yhteisyrityksen käyttöön rahoitusosuuksiaan; panee merkille, että yhteisyrityksen on hallinnoitava ja valvottava kahta vaihtoehtoista prosessia, joilla tuetaan osallistujavaltioiden kanssa tehtyjä hallinnollisia sopimuksia; panee merkille, että jokaisen osallistujavaltion kansallisen rahoitusviranomaisen on allekirjoitettava sopimus yhteisyrityksen kanssa ja viranomaisen on joko maksettava yhteisyritykselle kansallisia rahoitusosuuksia tai koordinoitava kansallisia varainsiirtosopimuksia, jotka koskevat maksuja edunsaajille, ja lisäksi viranomaisen on raportoitava rahoitusosuuksista; panee merkille, että yhteisyrityksen toimintaan liittyvän aikataulun mukaan sopimukset olisi pitänyt allekirjoittaa ennen kuin yhteisyritys allekirjoitti ensimmäisen malliavustussopimuksensa vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen nojalla käynnistettävien ehdotuspyyntöjen osalta; kehottaa yhteisyritystä tutkimaan keinoja tämän hankalan menettelyn yksinkertaistamiseksi ja ilmoittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle mahdollisista ratkaisuvaihtoehdoista;

18.

panee tilintarkastustuomioistuimen huomautuksista merkille, että komissio ei arvioinut, kuinka paljon lisäresursseja yhteisyritys tarvitsee suunnitellun CMFC-järjestelmän täytäntöönpanemiseksi, eikä tarpeita ollut sisällytetty myöskään yhteisyrityksen alustaviin henkilöresurssiarvioihin, jotka koskivat yhteisyrityksen uuden tutkimus- ja innovointiohjelman täytäntöönpanoa; panee merkille, että nämä CMFC-järjestelmän käyttöönottoon liittyvät suunnittelupuutteet – yhdessä henkilöstötilanteen ja tietoteknisten välineiden ja tietoteknisen tuen puutteen kanssa – voivat haitata yhteisyrityksen ohjelmien täytäntöönpanoa ja muiden osakkaiden rahoitusosuuksien toteutumista; panee huolestuneena merkille, että CMFC-järjestelmää on hoidettava manuaalisesti, mikä edellyttää runsaasti henkilöresursseja; pyytää, että vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tiedotetaan tämän uuden keskitetyn järjestelmän täytäntöönpanon tilanteesta;

Hankinnat ja henkilöstö

19.

tähdentää, että tilintarkastustuomioistuin arvioi sopimusperusteisiin menoihin ja julkisiin hankintamenettelyihin liittyvän riskin keskisuureksi, sillä yhteisyrityksellä oli monimutkaisia hankintamenettelyjä, joihin liittyvät sopimukset olivat arvoltaan suuria;

20.

panee merkille, että vuoden 2021 lopussa yhteisyrityksen palveluksessa oli 15 henkilöstösääntöjen alaista työntekijää ja kolme tilapäistyöntekijää, jotka avustavat varainhoidon ja viestinnän ryhmää; panee lisäksi merkille, että asetuksen (EU) 2021/1173 myötä kansallisille asiantuntijoille ei enää myönnetty toimia, rekrytointi keskeytettiin ja sitä jatkettiin vuonna 2022, kun palvelukseen otettiin ohjelmavastaava;

21.

pitää valitettavana, että tärkeimmät tilintarkastustuomioistuimen yksilöimät huolenaiheet liittyvät siihen, että yhteisyrityksellä on liian vähän henkilöstöä ja että koska henkilöstösääntöjen alaista henkilöstöä ei ole riittävästi, tilapäisen henkilöstön käyttö on lisääntynyt, mikä voi heikentää rahoitus-, budjetti- ja henkilöstöhallintoa ja aiheuttaa riskejä toimintojen jatkuvuudelle, keskeisen osaamisen ylläpitämiselle ja riittävälle sisäiselle valvonnalle ja vaikuttaa näin ollen kielteisesti yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamiseen; pitää myönteisenä sitä, että asetuksen (EU) 2021/1173 nojalla yhteisyrityksen on mahdollista toteuttaa toimia ongelman korjaamiseksi ja että se on käynnistänyt palvelukseenottomenettelyn ja priorisoinut yhteisyrityksen keskeisiin tehtäviin ja riskien lieventämiseen liittyviä ensisijaisia toimia, kuten sisäisen tarkastajan toimet;

22.

panee merkille, että asetuksen (EU) 2021/1173 mukaan yhteisyrityksen on toteutettava yli seitsemän miljardin euron talousarvio ja että näin ollen sen olisi palkattava 39 uutta henkilöstön jäsentä, jotta suunniteltu henkilöstömäärä (54 henkilöstösääntöjen alaista työntekijää) toteutuisi vuoden 2023 loppuun mennessä (6); panee merkille, että koska asetuksen (EU) 2021/1173 hyväksyminen viivästyi, yhteisyritys käynnisti tarvittavat rekrytointimenettelyt seitsemän ensisijaisen tehtävän osalta vasta vuoden 2021 lopulla eikä kyennyt lisäämään henkilöstönsä määrää vuoden 2021 aikana;

23.

toteaa, että tilintarkastustuomioistuin teki vuonna 2021 yhteisyrityksen epävarmaa henkilöstötilannetta koskevia havaintoja, mikä edellyttää, että henkilöresurssien alalla toteutetaan lisätoimia yleisesti ja komission resurssisuunnittelun on puututtava tilanteeseen, jotta parannetaan henkilöresurssien suunnittelua ja etenkin palvelukseenottoprosessia ja voidaan välttää pitkään avoimena olevia työpaikkoja, henkilöstön suurta vaihtuvuutta, ulkopuolisten työntekijöiden suurta määrää, riippuvuutta harvojen ihmisten asiantuntemuksesta, liiallista työtaakkaa ja siitä aiheutuvia poissaoloja sekä tehottomuutta ja sen sijaan tarjota houkuttelevia ja sosiaalisesti oikeudenmukaisia työehtoja, joilla tuetaan yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamista;

24.

panee vuotuisesta toimintakertomuksesta 2021 merkille, että arviointeihin ja hankkeiden uudelleentarkasteluihin osallistuvista 45:stä asiantuntijasta 47 prosenttia oli naisia ja 53 prosenttia miehiä; pitää näitä lukuja myönteisinä ja kannustaa yhteisyritystä parantamaan henkilöstönsä jäsenten sukupuolijakaumaa entisestään;

25.

panee merkille, että yhteisyritys tekee yhteistyötä komission budjettipääosaston kanssa yhteisyrityksen eläkemaksuja koskevan tilanteen selkeyttämiseksi tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2021 lopussa antamien suositusten mukaisesti; kehottaa yhteisyritystä olemaan odottamatta maksattamattomien rahoitusosuuksien lopullista laskentaa ja ottamaan tämän velvoitteen huomioon suunnitellessaan tulevaa talousarviotaan esimerkiksi kerryttämällä vastaavat eläkemaksut ja kehottaa komissiota ryhtymään toimiin vastaavien ongelmien välttämiseksi tulevaisuudessa;

Toiminnan tuloksellisuus

26.

panee merkille, että yhteisyrityksen vuoden 2021 tutkimus- ja innovointitoimissa keskityttiin enimmäkseen saattamaan päätökseen vuosina 2019 ja 2020 käynnistetyt ehdotuspyynnöt ja toimet (aiemmin käynnistetyt hankkeet);

27.

pitää myönteisenä, että 13 konsortiota teki sopimuksen yhteisyrityksen kanssa vuonna 2021 ja aloitti sopimuksen mukaiset työt kyseisen vuoden huhtikuussa; panee merkille, että hankkeet kattavat ehdotuspyynnön ”Towards Extreme Scale Technologies and Applications” kolme aihepiiriä ja että hankkeisiin käytetään yli 70 prosenttia Horisontti Eurooppa -strategiassa 2020 niille osoitetuista määrärahoista;

28.

korostaa, että eri konsortiot keskittyvät tutkimus- ja innovointitoimiin, joilla Eurooppaa autetaan kehittymään suurteholaskennan alalla maailmanlaajuisesti kilpailukykyiseksi; panee merkille, että näistä hankkeista kymmenen koskee aihepiiriä EuroHPC-01-2019 (”Extreme scale computing and data driven technologies”) ja kaksi hanketta (MICROCARD ja REGALE) aihepiiriä EuroHPC-02-2019 (”HPC and data centric environments and application platforms”);

29.

panee lisäksi merkille, että exaFOAM-hankkeessa keskitytään aihepiiriin EuroHPC-03-2019 (”Industrial software codes for extreme scale computing”); panee merkille, että yhteisyritys käynnisti vuoden alussa suurteholaskennan koulutusta koskevan ehdotuspyynnön ”Training and Education on High Performance Computing” eurooppalaisen suurteholaskennan maisteriohjelman suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi ja että lokakuussa yhteisyritys ilmoitti, että hanke toteutuisi ja sitä johtaisi Luxemburgin yliopisto, joka toimisi yhteistyössä seitsemän muun eurooppalaisen yliopiston kanssa; on vakuuttunut siitä, että tämä aloite helpottaa sellaisten suurta potentiaalia osoittaneiden henkilöiden koulutusta ja ammatillista kehittymistä, jotka ovat keskeisiä yhteisyrityksen menestymisen kannalta;

30.

panee merkille, että vuonna 2021 yhteisyritys valmisteli eurooppalaisen prosessorialoitteen toista vaihetta, joka käynnistyi vuonna 2022 ja pohjautuu ensimmäisen vaiheen saavutuksiin, ja että aloite on suurteholaskennan, siruteknologian ja infrastruktuurin strategisen riippumattomuuden saavuttamista koskevan eurooppalaisen aloitteen kulmakivi;

Sisäinen valvonta

31.

pitää myönteisenä, että yhteisyritys laati vuonna 2020 toimintasuunnitelman pannakseen vuonna 2021 täytäntöön vielä puuttuvat toimet, jotka liittyivät komission sisäisen valvonnan kehyksen 17:ään sisäisen valvonnan periaatteeseen, ja että yhteisyrityksellä oli kuitenkin useita tärkeitä sisäisen valvonnan toimia hyväksymättä vielä siinä vaiheessa, kun toimintasuunnitelman mukainen vuoden 2021 määräaika oli päättynyt, koska keskeisiä hallintohenkilöstön jäseniä puuttui (kuten talous- ja hallintopäällikkö ja sisäisen tarkastuksen yksikön päällikkö);

32.

panee merkille, että vaikka yhteisyritykseen kohdistui suuremman talousarvion myötä suurempia riskejä, se toteutti vain yksinkertaistetun vuotuisen riskienarviointimenettelyn; panee lisäksi merkille, että yhteisyritys ei ollut vuoden 2021 loppuun mennessä viimeistellyt valvonta- ja seurantastrategiaansa eikä toiminnan jatkuvuutta ja tietotekniikan turvallisuutta koskevaa suunnitelmaansa; korostaa, että nämä viivästykset kasvattivat yhteisyrityksen sisäisen valvonnan riskiä vuonna 2021;

33.

panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2022 kaikki yhteisyritykset ovat alkaneet toteuttaa toimia virhetasojen alentamiseksi tilintarkastustuomioistuimen ehdotusten mukaisesti, muun muassa selvittää yksinkertaistettujen kustannusmuotojen vaihtoehtoja, kuten yksikkökustannuksia, kertakorvauksia ja kiinteitä prosenttimääriä, jotka on suunnattu virheille alttiimmille edunsaajille kuten pk-yrityksille ja uusille edunsaajille;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä petostentorjuntastrategia

34.

pitää myönteisenä, että yhteisyritys on laatinut kattavan joukon sääntöjä ja menettelyjä, jotta sen henkilöstöllä olisi selkeä toimintakehys, ja että näitä sääntöjä sovelletaan yhteisyrityksen koko hallintorakenteessa ja että sekä hallintoelimen että neuvoa-antavien elinten jäseniä varten on otettu käyttöön eturistiriitoja koskevat menettelyt;

35.

pitää lisäksi arvossa, että yhteisyritys on toteuttanut erityistoimenpiteitä avustushakemusten sekä hankkeiden ja tarjousten arvioinnista vastaavien asiantuntijoiden eturistiriitojen ennaltaehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi;

36.

tähdentää, että yhteisyritys hyväksyi tutkimusalan yhteisen petostentorjuntastrategian ja aloitti sen täytäntöönpanon ja että muiden kuin avustuksiin liittyvien menojen osalta yhteisyritys soveltaa soveltuvin osin vastaavasti komission viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosaston hyväksymää petostentorjuntastrategiaa.

(1) Neuvoston asetus (EU) 2018/1488, annettu 28. syyskuuta 2018, Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen perustamisesta (EUVL L 252, 8.10.2018, s. 1).

(2) Neuvoston asetus (EU) 2021/1173, annettu 13. heinäkuuta 2021, Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen perustamisesta ja asetuksen (EU) 2018/1488 kumoamisesta (EUVL L 256, 19.7.2021, s. 3).

(3) Jäsenvaltiot ja yhteisyrityksen jäseniksi halunneet assosioituneet maat: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Islanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Norja, Pohjois-Makedonia, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Serbia, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekin tasavalta, Turkki, Unkari ja Viro.

(4) Komissio ehdotti helmikuussa 2022, että keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyritys muutetaan ja nimetään uudelleen uudeksi siruyhteisyritykseksi. Siruyhteisyrityksen uutena vastuualueena on tarkoitus olla Siruja Euroopalle -aloitteeseen liittyvien valmiuksien kehittäminen monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 yhteydessä. Siruyhteisyritys käyttää tällöin Digitaalinen Eurooppa -ohjelman määrärahoja edistääkseen innovatiivisten, seuraavan sukupolven puolijohdeteknologioiden kehittämistä ja vahvistaakseen Euroopan valmiuksia sirujen tuotannossa.

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/695, annettu 28. huhtikuuta 2021, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” perustamisesta, sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta sekä asetusten (EU) N:o 1290/2013 ja (EU) N:o 1291/2013 kumoamisesta (EUVL L 170, 12.5.2021, s. 1).

(6) COM(2020) 569, 19.9.2020.

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/576

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2023/1973,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisestä

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2021,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n yhteisyrityksistä varainhoitovuodelta 2021 sekä yhteisyritysten vastaukset (1),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2021 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2023 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteisyritykselle (06252/2023 – C9-0110/2023),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

—

—	ottaa huomioon Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen perustamisesta 28. syyskuuta 2018 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2018/1488 (4),

—	ottaa huomioon Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen perustamisesta ja asetuksen (EU) 2018/1488 kumoamisesta 13. heinäkuuta 2021 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2021/1173 (5),

—	ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 13. maaliskuuta 2019 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/887 (6),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0089/2023),

1.	hyväksyy Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2021 tilien päättämisen;

2.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Roberta METSOLA

Pääsihteeri

Alessandro CHIOCCHETTI

(4) EUVL L 252, 8.10.2018, s. 1.

(5) EUVL L 256, 19.7.2021, s. 3.