(1)

Euroopan unionin, Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Moldovan tasavallan välinen assosiaatiosopimus (2), jäljempänä ’assosiaatiosopimus’, muodostaa perustan unionin ja Moldovan tasavallan väliselle suhteelle. Neuvoston päätöksen 2014/492/EU (3) mukaisesti assosiaatiosopimuksen V osastoa, joka koskee kauppaa ja kaupan liitännäistoimenpiteitä, on sovellettu väliaikaisesti 1 päivästä syyskuuta 2014, ja se tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2016 kaikkien jäsenvaltioiden ratifioitua assosiaatiosopimuksen.

(2)

Assosiaatiosopimuksessa ilmaistaan assosiaatiosopimuksen osapuolten, jäljempänä ’osapuolet’, halu lujittaa ja laajentaa suhteitaan kunnianhimoisesti ja innovatiivisesti, jotta ne voivat helpottaa asteittaista taloudellista yhdentymistä ja toteuttaa sen osapuolille Maailman kauppajärjestön (WTO) jäsenyyden perusteella kuuluvien oikeuksien ja velvollisuuksien mukaisesti.

(3)

Assosiaatiosopimuksen 143 artiklassa määrätään, että osapuolet perustavat asteittain vapaakauppa-alueen tullitariffeja ja kauppaa koskevan vuoden 1994 yleissopimuksen, jäljempänä ’GATT 1994 -sopimus’, XXIV artiklan mukaisesti. Tätä tarkoitusta varten assosiaatiosopimuksen 147 artiklassa määrätään tullien asteittaisesta poistamisesta assosiaatiosopimuksen liitteeseen XV sisältyvien tulliluetteloiden mukaisesti sekä mahdollisuudesta nopeuttaa ja laajentaa tällaista poistamista.

(4)

Venäjän Ukrainaa vastaan käymällä hyökkäyssodalla, joka on ollut käynnissä 24 päivästä helmikuuta 2022 lähtien, on erittäin kielteinen vaikutus Moldovan tasavallan kykyyn käydä kauppaa muun maailman kanssa, erityisesti siitä syystä, että Moldovan tasavallan vienti perustuu Ukrainan alueen kautta tapahtuvaan kauttakulkuun ja Ukrainan infrastruktuurin käyttöön, jotka ovat nyt suurelta osin poissa käytöstä. Tällaisissa kriittisissä olosuhteissa ja Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaa vastaan aiheutuvien Moldovan tasavallan talouteen kohdistuvien kielteisten vaikutusten lieventämiseksi on tarpeen nopeuttaa unionin ja Moldovan tasavallan välisten taloussuhteiden lähentämistä ja antaa Moldovan tasavallan taloudelle tukea nopeasti. Sen vuoksi on tarpeen ja aiheellista jatkaa toimia, joilla edistetään Moldovan tasavallan kauppavirtoja ja myönnetään kauppaa vapauttavien toimenpiteiden muodossa myönnytyksiä kaikkien tuotteiden osalta, jotta nopeutetaan tullien poistamista unionin ja Moldovan tasavallan välisestä kaupasta.

(5)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan 3 kohdan mukaan unioni huolehtii johdonmukaisuudesta ulkoisen toimintansa eri alojen välillä. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan 1 kohdan mukaan yhteistä kauppapolitiikkaa harjoitetaan unionin ulkoista toimintaa koskevien periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti.

(6)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/1279 (4) voimassaolo päättyy 24 päivänä heinäkuuta 2023.

(7)

Tällä asetuksella käyttöön otettavien kauppaa vapauttavien toimenpiteiden olisi oltava seuraavanlaisia: i) keskeytetään hedelmien ja vihannesten tulohintajärjestelmän soveltaminen ja ii) keskeytetään tariffikiintiöiden ja tuontitullien soveltaminen. Kyseisten toimenpiteiden avulla unioni tiivistää Moldovan tasavallan ja unionin taloudellista yhdentymistä ja antaa väliaikaisesti asianmukaista taloudellista tukea Moldovan tasavallalle ja niille talouden toimijoille, joihin Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan vaikuttaa.

(8)

Jotta ehkäistäisiin petokset, tässä asetuksessa vahvistettujen kauppaa vapauttavien toimenpiteiden edellytyksenä olisi oltava, että Moldovan tasavalta on noudattanut kaikkia asiaankuuluvia edellytyksiä assosiaatiosopimuksen mukaisten etujen saamiseksi, mukaan lukien asianomaisten tuotteiden alkuperäsäännöt ja niihin liittyvät menettelyt, ja että Moldovan tasavalta tekee tiivistä hallinnollista yhteistyötä unionin kanssa siten kuin assosiaatiosopimuksessa määrätään.

(9)

Moldovan tasavallan olisi pidättäydyttävä ottamasta käyttöön uusia tulleja tai vaikutukseltaan vastaavia maksuja ja uusia määrällisiä rajoituksia tai vaikutukseltaan vastaavia toimenpiteitä unionista peräisin olevassa tuonnissa, lisäämästä voimassa olevien tullien tai maksujen määriä ja ottamasta käyttöön mitään muita rajoituksia, ellei se ole selkeästi perusteltua Venäjän Ukrainaa vastaan käynnistämän hyökkäyssodan aiheuttamassa tilanteessa. Jos Moldovan tasavalta ei noudata jotakin kyseisistä edellytyksistä, komissiolla olisi oltava valtuudet keskeyttää väliaikaisesti tässä asetuksessa säädetyt kauppaa vapauttavat toimenpiteet kokonaan tai osittain.

(10)

Assosiaatiosopimuksen 2 artiklassa määrätään, että muun muassa demokratian periaatteiden, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen sekä joukkotuhoaseiden, niihin liittyvien materiaalien ja niiden kantolaitteiden leviämisen estäminen ovat assosiaatiosopimuksen olennaisia osia. Osapuolet sitoutuvat mainitun artiklan nojalla noudattamaan erityisesti seuraavia yleisiä periaatteita: oikeusvaltioperiaatteen ja hyvän hallintotavan noudattaminen, korruption, järjestäytyneen ja muun, myös valtioiden rajat ylittävän, rikollisen toiminnan ja terrorismin torjuminen sekä kestävän kehityksen ja tehokkaan monenvälisyyden periaatteiden noudattaminen. On aiheellista ottaa käyttöön mahdollisuus keskeyttää väliaikaisesti tässä asetuksessa säädetyt kauppaa vapauttavat toimenpiteet, jos Moldovan tasavalta ei noudata joko kyseisiä olennaisia osia tai kyseisiä yleisiä periaatteita.

(11)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, jotta se voi väliaikaisesti keskeyttää tässä asetuksessa säädetyt kauppaa vapauttavat toimenpiteet, jos tämän asetuksen mukainen tuonti vaikuttaa haitallisesti samankaltaisten tai suoraan kilpailevien tuotteiden unionin tuottajiin. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (5) mukaisesti.

(12)

Jollei komission kolmen kuukauden kuluessa tekemästä arvioinnista, joka perustuu tämän asetuksen vaikutusten säännölliseen seurantaan ja jonka se tekee joko jäsenvaltion asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä tai omasta aloitteestaan, muuta johdu, on tarpeen säätää mahdollisuudesta ottaa uudelleen käyttöön assosiaatiosopimuksen mukaisesti muutoin sovellettavat tullit sellaisten tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden tuonnin osalta, jotka vaikuttavat haitallisesti samankaltaisten tai suoraan kilpailevien tuotteiden markkinoihin unionissa.

(13)

Komission vuosikertomukseen pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen, joka on olennainen osa assosiaatiosopimusta, täytäntöönpanosta olisi sisällytettävä yksityiskohtainen arvio tässä asetuksessa vahvistettujen kauppaa vapauttavien toimenpiteiden toteuttamisesta.

(14)

Kun otetaan huomioon Moldovan tasavallan taloudellinen tilanne ja se, että asetuksen (EU) 2022/1279 voimassaolo päättyy 24 päivänä heinäkuuta 2023, tämän asetuksen olisi tultava kiireellisesti voimaan 25 päivänä heinäkuuta 2023,

a)

keskeytetään kaikki assosiaatiosopimuksen liitteessä XV-A vahvistetut tariffikiintiöt ja sallitaan kyseisiin kiintiöihin luettavien tuotteiden tuonti unioniin Moldovan tasavallasta ilman tulleja;

b)

keskeytetään tulohintajärjestelmän soveltaminen niiden tuotteiden osalta, joihin sitä sovelletaan assosiaatiosopimuksen liitteen XV-B mukaisesti; kyseisten tuotteiden tuontiin ei sovelleta tulleja.

a)

Moldovan tasavalta noudattaa assosiaatiosopimuksessa määrättyjä alkuperäsääntöjä ja niihin liittyviä menettelyjä;

b)

Moldovan tasavalta pidättäytyy ottamasta käyttöön uusia tulleja tai vaikutukseltaan vastaavia maksuja ja uusia määrällisiä rajoituksia tai vaikutukseltaan vastaavia toimenpiteitä unionista peräisin olevassa tuonnissa, lisäämästä voimassa olevien tullien tai maksujen määriä taikka ottamasta käyttöön mitään muita rajoituksia, mukaan lukien syrjivät sisäiset hallinnolliset toimenpiteet, ellei se ole selkeästi perusteltua Venäjän Ukrainaa vastaan käynnistämän hyökkäyssodan aiheuttamassa tilanteessa; ja

c)

Moldovan tasavalta kunnioittaa demokratian periaatteita, ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, estää joukkotuhoaseiden, niihin liittyvien materiaalien ja niiden kantolaitteiden leviämistä, noudattaa oikeusvaltion ja hyvän hallintotavan periaatteita, torjuu korruptiota, järjestäytynyttä ja muuta, myös valtioiden rajat ylittävää, rikollista toimintaa ja terrorismia sekä noudattaa assosiaatiosopimuksen 2, 9 ja 16 artiklassa määrättyjä kestävän kehityksen ja tehokkaan monenvälisyyden periaatteita.

(1)

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on koetellut Euroopan puolustusteollisuutta ja puolustustarvikemarkkinoita ja paljastanut niissä useita puutteita, jotka heikentävät niiden kykyä vastata vaadittavan turvatulla ja oikea-aikaisella tavalla jäsenvaltioiden kiireellisiin tarpeisiin saada puolustustuotteita ja -järjestelmiä, kuten ammuksia ja ohjuksia, kun otetaan huomioon kyseisten tuotteiden ja järjestelmien suuri kulutus korkean intensiteetin konfliktin aikana.

(2)

Unioni ja sen jäsenvaltiot ovat 24 päivästä helmikuuta 2022 tasaisesti tehostaneet toimiaan auttaakseen Ukrainan kiireellisten puolustustarpeiden täyttämisessä. Tässä yhteydessä epävakauden, strategisen kilpailun ja turvallisuusuhkien lisääntyessä Versailles’ssa 11 päivänä maaliskuuta 2022 kokoontuneet unionin valtion- tai hallitusten päämiehet päättivät ottaa enemmän vastuuta unionin omasta turvallisuudesta ja ryhtyä päättäväisiin lisätoimiin Euroopan suvereniteetin rakentamiseksi. He sitoutuivat ”vahvistamaan Euroopan puolustusvoimavaroja” ja sopivat puolustusmenojen lisäämisestä, yhteistyön tehostamisesta yhteisten hankkeiden sekä puolustusvoimavarojen yhteistoiminnallisen hankinnan avulla, puutteiden korjaamisesta, innovoinnin edistämisestä sekä unionin puolustusteollisuuden vahvistamisesta ja kehittämisestä. Neuvosto hyväksyi 21 päivänä maaliskuuta 2022 strategisen kompassin unionin turvallisuuden ja puolustuksen vahvistamiseksi seuraavalla vuosikymmenellä, jäljempänä ’strateginen kompassi’, ja Eurooppa-neuvosto hyväksyi sen 24 päivänä maaliskuuta 2022. Strategisessa kompassissa korostetaan tarvetta lisätä puolustusmenoja ja investoida enemmän suorituskykyihin sekä unionin että kansallisella tasolla.

(3)

Komissio sekä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja esittivät 18 päivänä toukokuuta 2022 yhteisen tiedonannon puolustusalan investointivajeiden analyysistä ja siihen perustuvista jatkotoimista korostaen unionissa olevia puolustusalan rahoitus-, tuotanto- ja voimavaravajeita. Komissio esitteli 19 päivänä heinäkuuta 2022 Euroopan parlamentin ja neuvoston ehdotuksen asetukseksi Euroopan puolustusteollisuuden vahvistamista yhteistoiminnallisten hankintojen avulla koskevasta välineestä (EDIRPA), jonka tarkoituksena on tukea jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä hankintavaiheessa, jotta voidaan paikata yhteistyössä kiireellisimmät ja kriittisimmät vajeet ja varsinkin ne, jotka ovat seurausta reagoinnista Venäjän Ukrainaa vastaan käymään hyökkäyssotaan. EDIRPA auttaa vahvistamaan yhteistoiminnallisia puolustushankintoja ja siihen liittyvän unionin rahoituksen kautta lujittamaan unionin puolustusteollista kapasiteettia ja unionin puolustusteollisuuden mukauttamista rakenteellisiin markkinamuutoksiin, jotka ovat seurausta uusien haasteiden, kuten korkean intensiteetin konfliktin paluun, aiheuttamasta kysynnän kasvusta.

(4)

Neuvosto sopi 20 päivänä maaliskuuta 2023 Ukrainan tilanteen perusteella ja ottaen huomioon sen kiireelliset puolustustarpeet erityisesti ampumatarvikkeiden osalta kolmitahoisesta lähestymistavasta, jolla pyrittiin toimittamaan Ukrainalle yhteisenä ponnistuksena miljoona tykistöammusta seuraavien 12 kuukauden kuluessa. Se sopi, että Ukrainaan toimitetaan kiireellisesti maasta maahan -ammuksia ja tykistöammuksia sekä pyydettäessä ohjuksia olemassa olevista varastoista tai tehtyjä tilauksia uudelleenpriorisoimalla. Lisäksi se kehotti jäsenvaltioita hankkimaan yhdessä Euroopan puolustusteollisuudelta (ja Norjalta) ampumatarvikkeita sekä pyydettäessä ohjuksia Euroopan puolustusviraston (EDA) olemassa olevan hankkeen puitteissa tai täydentävillä jäsenvaltioiden johtamilla hankintahankkeilla, jotta ne voivat täydentää varastojaan ja samalla mahdollistaa Ukrainalle annettavan tuen jatkamisen. Kyseisten toimien tukemiseksi neuvosto päätti ottaa käyttöön asianmukaista rahoitusta muun muassa Euroopan rauhanrahaston kautta. Lisäksi neuvosto antoi komissiolle tehtäväksi esittää konkreettisia ehdotuksia, joilla tuetaan kiireellisesti Euroopan puolustusteollisuuden valmistuskapasiteetin kasvattamista, turvataan toimitusketjut, helpotetaan tehokkaita hankintamenettelyjä, puututaan tuotantokapasiteetin puutteisiin ja edistetään investointeja, myös käyttämällä tarvittaessa unionin talousarviovaroja. Tällainen investointien edistäminen on olennaisen tärkeää sen varmistamiseksi, että unionin omat turvallisuustarpeet täytetään asianmukaisesti kaikkina aikoina ja että unionin puolustusteollisuus ja sisämarkkinat ovat tämänhetkisten haasteiden tasalla. Nämä kolme toisiinsa liittyvää toimintalinjaa on toteutettava rinnakkaisesti ja koordinoidusti. Kolmen toimintalinjan asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi kansallisten puolustusmateriaalialan johtajien tasolla järjestetään myös säännöllisiä kokouksia yhteisten puolustushankintojen työryhmän (joka muodostuu komission, Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) ja EDA:n edustajista) kanssa, jotta voidaan arvioida tarpeet ja teolliset valmiudet sekä varmistaa tarvittava tiivis koordinointi.

(5)

Neuvosto hyväksyi 13 päivänä huhtikuuta 2023 Euroopan rauhanrahastosta rahoitettavan avustustoimenpiteen, jolla tuetaan Ukrainan asevoimia miljardin euron edestä ja jonka perusteella jäsenvaltioille voidaan korvata Ukrainalle olemassa olevista varastoista tai tehtyjä tilauksia uudelleenpriorisoimalla ajanjaksolla 9 päivästä helmikuuta31 päivään toukokuuta 2023 lahjoitetut maasta maahan -ammukset ja tykistöammukset sekä mahdollisesti ohjukset. Yhteishankintojen osalta tähän mennessä 24 jäsenvaltiota sekä Norja ovat allekirjoittaneet yhteistyöhön perustuvaa ampumatarvikkeiden hankintaa koskevan EDA:n hankejärjestelyn.

(6)

Yhteiset toimet, joiden ansiosta jäsenvaltiot voivat täydentää ehtyneitä varastojaan ja tukea Ukrainaa, voivat olla tehokkaita vain, jos unionin tarjontapuoli pystyy toimittamaan tarvittavat puolustustuotteet ajoissa. Koska varastot kuitenkin hupenevat nopeasti, unionin tuotanto lähestyy enimmäiskapasiteettiaan jäsenvaltioiden tai kolmansien maiden tilausten takia ja hintojen nousu on kiihtymässä, unionin teollisuuspolitiikan lisätoimenpiteet ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa valmistuskapasiteetin nopea kasvattaminen.

(7)

Yhteisten puolustushankintojen työryhmän työssä, joka koskee hyvin lyhytaikaisten puolustushankintatarpeiden koordinointia sekä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja unionin puolustustarvikevalmistajien kanssa yhteistoiminnallisten hankintojen tukemiseksi varastojen täydentämistä varten, erityisesti Ukrainalle tarjottavan tuen huomioon ottaen, korostetaan, että unionin teollisuudessa on valmistuskapasiteettia maasta maahan -ammusten ja tykistöammusten sekä ohjusten alalla, jäljempänä ’kyseeseen tulevat puolustustuotteet’. Unionin puolustusteollisuuden tuotantokapasiteetti on kuitenkin räätälöity sellaisia aikoja varten, jolloin haasteet poikkesivat unionin nykyisistä haasteista. Tarjontavirtoja on mukautettu vähäisemmän kysynnän perusteella, joten varastot ovat minimaalisia ja kustannusten vähentämiseksi käytetään eri puolilla maailmaa toimivia toimittajia, mikä altistaa unionin puolustusteollisuuden riippuvuuksille. Nykyinen valmistuskapasiteetti ja olemassa olevat toimitus- ja arvoketjut eivät tässä yhteydessä sen vuoksi mahdollista puolustustuotteiden turvattua ja oikea-aikaista toimittamista, jotta voitaisiin täyttää jäsenvaltioiden turvallisuustarpeet ja tukea jatkossakin Ukrainan tarpeita, mikä luo jännitteitä kyseeseen tulevien puolustustuotteiden markkinoilla ja aiheuttaa syrjäytymisvaikutuksen riskin. Lisätoimet unionin tasolla ovat sen vuoksi tarpeen.

(8)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 173 artiklan 3 kohdan mukaisesti unioni myötävaikuttaa teollisuuden rakenteellisiin muutoksiin mukauttamisen nopeuttamista koskevan tavoitteen toteutumiseen. Sen vuoksi on aiheellista tukea unionin teollisuutta, jotta voidaan lisätä sen tuotantovolyymia, lyhentää sen tuotannon läpimenoaikaa ja puuttua mahdollisiin pullonkauloihin tai tekijöihin, jotka voisivat viivästyttää tai haitata kyseeseen tulevien puolustustuotteiden oikea-aikaista saatavuutta ja toimittamista.

(9)

Unionin tasolla toteutettavilla toimenpiteillä olisi pyrittävä vahvistamaan Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan (EDTIB) kilpailukykyä ja resilienssiä ampumatarvikkeiden ja ohjusten alalla, jotta se on mahdollista kiireellisesti mukauttaa rakenteelliseen muutokseen.

(10)

Tätä varten olisi perustettava väline, josta annetaan rahoitustukea teollisuuden vahvistamiseen kaikissa kyseeseen tulevien puolustustuotteiden tuotantoon unionissa liittyvissä toimitus- ja arvoketjuissa, jäljempänä ’väline’.

(11)

Välineen täsmällinen rakenne sekä tukikelpoisuusehdot ja -perusteet, jotka vahvistetaan tässä asetuksessa, koskevat nimenomaan tätä lyhyen aikavälin välinettä ja selittyvät erityisillä olosuhteilla ja tämänhetkisellä hätätilanteella.

(12)

Väline on yhdenmukainen unionin olemassa olevien yhteistoiminnallisten puolustukseen liittyvien aloitteiden kanssa, kuten Euroopan puolustusrahaston, ehdotetun EDIRPAn sekä Euroopan rauhanrahaston aloitteiden kanssa, ja sillä luodaan synergioita muiden unionin ohjelmien kanssa. Väline on täysin yhdenmukainen strategisen kompassin tavoitetason kanssa.

(13)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) 2018/1046 (3), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, olisi sovellettava välineeseen, jollei toisin säädetä.

(14)

Varainhoitoasetuksen 193 artiklan 2 kohdan mukaisesti avustusta voidaan myöntää jo aloitettuun toimeen, jos hakija voi osoittaa, että toimi oli aloitettava ennen avustussopimuksen allekirjoittamista. Ennen avustushakemuksen jättämispäivää aiheutuneet kustannukset eivät kuitenkaan ole avustuskelpoisia, paitsi asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa. Jotta voidaan ottaa huomioon neuvoston 20 päivänä maaliskuuta 2023 esittämä kehotus nopeuttaa kyseeseen tulevien puolustustuotteiden toimittamista, rahoituspäätöksessä olisi oltava mahdollista vahvistaa rahoitusosuuksia sellaisten toimien osalta, jotka kattavat kyseisestä päivästä alkavan ajanjakson.

(15)

Tässä asetuksessa vahvistetaan välineen koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston on määrä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (4) 18 kohdan mukaisesti ensisijaisena rahoitusohjeena vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(16)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1060 (5) 73 artiklan 4 kohdassa säädettyjä mahdollisuuksia voitaisiin soveltaa edellyttäen, että hanke on kyseisessä asetuksessa vahvistettujen sääntöjen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1058 (6) vahvistetun Euroopan aluekehitysrahaston ja asetuksessa (EU) 2021/1057 (7) vahvistetun Euroopan sosiaalirahasto plussan soveltamisalan mukainen. Asetuksen (EU) 2021/1060 24 artiklan mukaisesti komission on arvioitava jäsenvaltion toimittamat muutetut ohjelmat ja esitettävä huomautuksia kahden kuukauden kuluessa muutetun ohjelman toimittamisesta. Tilanteen kiireellisyyden vuoksi komission olisi pyrittävä saattamaan muutettujen kansallisten ohjelmien arviointi päätökseen ilman aiheetonta viivytystä.

(17)

Ehdottaessaan muutettuja tai uusia elpymis- ja palautumissuunnitelmia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 (8) 21 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden olisi voitava ehdottaa toimenpiteitä, joilla edistetään myös välineen tavoitteita, neuvoston päätöksessä (EU, Euratom) 2020/2053 (9), neuvoston asetuksessa (EU) 2020/2094 (10) ja asetuksessa (EU) 2021/241 vahvistettujen tarkoitusten ja vaatimusten mukaisesti. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi harkittava erityisesti toimenpiteitä, jotka liittyvät sellaisiin välineen mukaisen ehdotuspyynnön perusteella jätettyihin ehdotuksiin, joille on myönnetty huippuosaamismerkki välineen mukaisesti.

(18)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (11) sekä neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (12), (Euratom, EY) N:o 2185/96 (13) ja (EU) 2017/1939 (14) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäisemiseen, havaitsemiseen, korjaamiseen ja tutkimiseen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintään ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määräämiseen liittyvät toimenpiteet. Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on valtuudet erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti valtuudet tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (15) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaisesti toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(19)

Euroopan vapaakauppaliiton jäsenten, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, olisi oltava mahdollista osallistua välineeseen assosioituneina maina Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa (16) vahvistetun yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään niiden unionin ohjelmiin osallistumisen toteuttamisesta kyseisen sopimuksen mukaisesti hyväksytyn päätöksen perusteella. Tällä asetuksella olisi edellytettävä, että kyseiset kolmannet maat myöntävät toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, OLAFille ja tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti.

(20)

Kun otetaan huomioon puolustusteollisuuden erityispiirteet ja se, että puolustusalalla kysyntä tulee lähes yksinomaisesti sellaisista jäsenvaltioista ja assosioituneista maista, jotka myös valvovat kaikkea puolustukseen liittyvien tuotteiden ja teknologioiden hankintaa, mukaan lukien vienti, puolustusteollisuuden toiminta ei noudata tavanomaisia sääntöjä ja liiketoimintamalleja, joita sovelletaan perinteisemmillä markkinoilla. Teollisuus ei siksi tee merkittäviä omarahoitteisia teollisuusinvestointeja, vaan se tekee niitä ainoastaan sitovien tilausten seurauksena. Vaikka jäsenvaltioiden sitovat tilaukset ovat ennakkoehto kaikille investoinneille, komissio voi puuttua asiaan vähentämällä teollisuusinvestointien riskejä avustuksilla ja lainoilla, jotka mahdollistavat nopeamman mukautumisen käynnissä olevaan rakenteelliseen markkinamuutokseen. Nykyisessä hätätilanteessa unionin tuen olisi katettava enintään 50 prosenttia tukikelpoisista välittömistä kustannuksista, jotta voitaisiin auttaa tuensaajia toteuttamaan toimia mahdollisimman pian, vähentää heidän investointiensa riskiä ja siten nopeuttaa kyseeseen tulevien puolustustuotteiden saatavuutta.

(21)

Välineestä olisi annettava rahoitustukea varainhoitoasetuksessa säädetyillä keinoilla toimiin, joilla edistetään kyseeseen tulevien puolustustuotteiden oikea-aikaista saatavuutta ja toimittamista, kuten teollisuuden koordinointi- ja verkostoitumistoimiin, kyseeseen tulevien puolustustuotteiden valmistukseen osallistuvien yritysten rahoituksen saantiin, kapasiteetin varaamiseen, vanhentuneiden tuotteiden teollisiin kunnostusprosesseihin, olemassa olevan tuotantokapasiteetin laajentamiseen, optimointiin, nykyaikaistamiseen, parantamiseen tai käyttötarkoituksen muuttamiseen taikka uuden tuotantokapasiteetin käyttöönottoon kyseisellä alalla sekä henkilöstön koulutukseen.

(22)

Koska välineen tarkoituksena on parantaa unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja tehokkuutta, ainoastaan julkisten tai yksityisessä omistuksessa olevien yhteisöjen, jotka ovat sijoittautuneet unioniin tai assosioituneisiin maihin ja joiden johtorakenteet ovat unionissa tai assosioituneissa maissa, olisi voitava olla tukikelpoisia. Kyseiset yhteisöt eivät joko saisi olla muun kuin assosioituneen kolmannen maan tai muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisön määräysvallassa, tai vaihtoehtoisesti niihin olisi pitänyt soveltaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/452 (17) tarkoitettua seurantaa ja tarvittaessa riskejä vähentäviä toimenpiteitä ottaen huomioon tämän asetuksen 4 artiklassa tarkoitetut tavoitteet. Tukikelpoisena saajana ei saisi olla yhteisö, joka on sijoittautunut muuhun kuin assosioituneeseen kolmanteen maahan, tai yhteisö, joka on sijoittautunut unioniin tai assosioituneeseen maahan mutta jonka johtorakenteet ovat muussa kuin assosioituneessa kolmannessa maassa.

(23)

Unioniin tai assosioituneeseen maahan sijoittautuneiden yhteisöjen, jotka ovat muun kuin assosioituneen kolmannen maan tai muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisön määräysvallassa ja joihin ei ole sovellettu asetuksessa (EU) 2019/452 tarkoitettua seurantaa ja tarvittaessa riskejä vähentäviä toimenpiteitä, olisi voitava olla saajia ainoastaan, jos täytetään tiukat ehdot, jotka liittyvät unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetuihin, sellaisina kuin ne on vahvistettu yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan yhteydessä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston nojalla, myös Euroopan puolustusalan teollisen ja teknologisen perustan (EDTIB) vahvistamisen näkökulmasta. Tällaisten yhteisöjen osallistuminen ei saisi olla ristiriidassa välineen tavoitteiden kanssa. Tässä yhteydessä määräysvallan olisi ymmärrettävä tarkoittavan kykyä käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa yhteisössä joko suoraan tai yhden tai useamman muun yhteisön välityksellä. Hakijoiden olisi toimitettava kaikki asiaankuuluvat tiedot toimessa käytettävistä infrastruktuureista, välineistä, omaisuudesta ja resursseista. Toimitusvarmuutta koskevat jäsenvaltioiden huolenaiheet olisi myös otettava huomioon tältä osin. Nykyisestä ampumatarvikkeiden toimituskriisistä johtuvan tilanteen kiireellisyyden vuoksi välineessä olisi otettava huomioon olemassa olevat toimitusketjut.

(24)

Välineestä tukea saavaan toimeen osallistuvien saajien infrastruktuurien, välineiden, omaisuuden ja resurssien olisi sijaittava jäsenvaltion tai assosioituneen maan alueella toimen koko keston ajan.

(25)

Välineestä ei saisi antaa rahoitustukea sellaisten kyseeseen tulevien puolustustuotteiden tuotantokapasiteetin kasvattamiseen, joihin sovelletaan muun kuin assosioituneen kolmannen maan tai muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisön asettamaa rajoitusta, joka rajoittaa jäsenvaltioiden kykyä käyttää kyseeseen tulevia puolustustuotteita. Saajan olisi pyrittävä varmistamaan, että välineestä rahoitettava toimi mahdollistaa tuotosten toimittamisen Ukrainaan.

(26)

Neuvoston päätöksen (EU) 2021/1764 (18) 85 artiklan nojalla merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille sijoittautuneet luonnolliset henkilöt ja elimet ja laitokset voivat saada rahoitusta välineen sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon asiaankuuluva merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(27)

Hakijoiden tekemiä ehdotuksia arvioidessaan komission olisi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, miten ne edistävät välineen tavoitteiden saavuttamista. Ehdotuksia olisi arvioitava erityisesti sen perusteella, mikä on niiden vaikutus valmistuskapasiteetin lisäämiseen, kasvattamiseen, varaamiseen tai nykyaikaistamiseen sekä asiaankuuluvan työvoiman uudelleen- ja täydennyskoulutukseen. Niitä olisi myös arvioitava sen perusteella, mikä on niiden vaikutus kyseeseen tulevien puolustustuotteiden tuotannon läpimenoajan lyhentämiseen, myös tilausten uudelleenpriorisointimekanismien kautta, pullonkaulojen tunnistamiseen ja poistamiseen niiden toimitusketjuissa sekä kyseisten toimitusketjujen resilienssin kehittämiseen yritysten, erityisesti merkittävässä määrin asianomaisissa toimitusketjuissa toimivien pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) ja mid-cap-yritysten, rajatylittävän yhteistyön kehittämisen ja toteuttamisen kautta.

(28)

Suunnitellessaan, myöntäessään ja pannessaan täytäntöön unionin rahoitustukea komission olisi kiinnitettävä erityistä huomiota sen varmistamiseen, ettei tällainen tuki vaikuta haitallisesti kilpailun edellytyksiin sisämarkkinoilla.

(29)

Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaa vastaan johtuva kriisi on paitsi tuonut esiin puutteita unionin puolustusteollisuudessa myös aiheuttanut haasteita puolustustuotteiden sisämarkkinoiden toiminnalle. Nykyinen geopoliittinen tilanne kasvattaa kysyntää merkittävästi, mikä vaikuttaa kyseeseen tulevien puolustustuotteiden ja niiden komponenttien tuotannon ja myynnin sisämarkkinoiden toimintaan unionissa. Jotkin jäsenvaltiot ovat toteuttaneet tai todennäköisesti toteuttavat toimenpiteitä säilyttääkseen omat varastonsa kansallisen turvallisuuden vuoksi, kun taas toisilla jäsenvaltioilla on vaikeuksia saada kyseeseen tulevien puolustustuotteiden valmistukseen tai hankintaan tarvittavia tavaroita. Joskus vaikeudet yhden raaka-aineen tai tietyn komponentin saannissa haittaavat kokonaisia tuotantoketjuja. Sisämarkkinoiden toiminnan varmistamiseksi on tarpeen vahvistaa koordinoidusti yhdenmukaistetut säännöt puolustustuotteiden toimitusvarmuuden lisäämiseksi. Kyseisiin toimenpiteisiin olisi sisällytettävä lupamenettelyn nopeuttaminen ja hankintamenettelyjen helpottaminen. Kyseisten toimenpiteiden olisi perustuttava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklaan.

(30)

Koska on tärkeää varmistaa kyseeseen tulevien puolustustuotteiden toimitusvarmuus, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tuotantolaitosten suunnitteluun, rakentamiseen ja toimintaan, tuotantopanosten unionin sisäisiin siirtoihin sekä kyseeseen tulevien lopputuotteiden hyväksymiseen ja sertifiointiin liittyvät hallinnolliset hakemukset käsitellään tehokkaasti ja oikea-aikaisesti.

(31)

Yleisen edun mukaisen turvallisuutta koskevan tavoitteen saavuttamiseksi on tarpeen, että kyseeseen tulevien puolustustuotteiden tuotantoon liittyvät tuotantolaitokset perustetaan mahdollisimman nopeasti ja että hallinnollinen rasite pidetään mahdollisimman pienenä. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi käsiteltävä kyseeseen tulevien puolustustuotteiden tuotantoon tarkoitettujen laitosten ja laitteistojen suunnitteluun, rakentamiseen ja toimintaan liittyvät hakemukset mahdollisimman nopeasti. Tällaiset hakemukset olisi asetettava etusijalle, kun oikeudellisia etuja tasapainotetaan yksittäisessä tapauksessa.

(32)

Kun otetaan huomioon tämän asetuksen tavoite sekä hätätilanne ja tämän asetuksen hyväksymisen poikkeuksellinen asiayhteys, jäsenvaltioiden olisi tapauskohtaisesti harkittava kansallisen ja sovellettavan unionin oikeuden mukaisten puolustukseen liittyvien poikkeusten käyttöä, jos ne katsovat, että tällaisten poikkeusten käyttö helpottaisi kyseisen tavoitteen saavuttamista. Tämä voisi koskea erityisesti ympäristö-, terveys- ja turvallisuuskysymyksiä koskevaa unionin oikeutta, joka on välttämätöntä ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun parantamiseksi sekä kestävän ja turvallisen kehityksen saavuttamiseksi. Kyseisen oikeuden täytäntöönpano voisi kuitenkin myös aiheuttaa sääntelyesteitä, jotka haittaavat unionin puolustusteollisuuden mahdollisuuksia kasvattaa kyseeseen tulevien puolustustuotteiden tuotantoa ja toimituksia. Unioni ja sen jäsenvaltiot ovat yhteisesti vastuussa siitä, että ne tarkastelevat kiireellisesti mitä tahansa toimia, joita ne voisivat toteuttaa mahdollisten esteiden lieventämiseksi. Mitkään tällaiset unionin, alueellisen tai kansallisen tason toimet eivät saisi vaarantaa ympäristöä, terveyttä ja turvallisuutta.

(33)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/81/EY (19) tarkoituksena on yhdenmukaistaa hankintamenettelyjä julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekemiseksi puolustus- ja turvallisuusalalla ja siten mahdollistaa jäsenvaltioiden turvallisuusvaatimusten ja Euroopan unionin toiminnasta tehdystä sopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttäminen. Kyseinen direktiivi sisältää etenkin erityissäännöksiä, jotka koskevat kriisistä johtuvia kiireellisiä tilanteita, erityisesti lyhennettyjä määräaikoja tarjousten vastaanottamiselle ja mahdollisuutta käyttää neuvottelumenettelyä julkaisematta ennalta hankintailmoitusta. Nykyisen ampumatarvikkeiden toimituskriisin aiheuttama äärimmäinen kiire saattaisi kuitenkin olla ristiriidassa jopa kyseisten säännösten kanssa tapauksissa, joissa vähintään kaksi jäsenvaltiota aikoo tehdä yhteistoiminnallisen hankinnan. Joissakin tapauksissa ainoa ratkaisu kyseisten jäsenvaltioiden turvallisuusetujen varmistamiseksi on avata olemassa oleva puitejärjestely sellaisten jäsenvaltioiden hankintaviranomaisille/hankintayksiköille, jotka eivät olleet sen alkuperäisiä osapuolia, vaikka kyseisestä mahdollisuudesta ei ollut määrätty alkuperäisessä puitejärjestelyssä.

(34)

Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan julkisia hankintoja koskevaan sopimukseen tehtävät muutokset on rajoitettava tiukasti siihen, mikä on olosuhteiden kannalta ehdottoman välttämätöntä, samalla kun noudatetaan mahdollisimman suuressa määrin syrjimättömyyden, avoimuuden ja suhteellisuuden periaatteita. Tältä osin olisi oltava mahdollista poiketa direktiivistä 2009/81/EY lisäämällä puitejärjestelyssä määrättyjä määriä ja avaamalla se muiden jäsenvaltioiden hankintaviranomaisille/hankintayksiköille. Kyseisten lisättyjen määrien osalta kyseisiin hankintaviranomaisiin/hankintayksikköihin olisi sovellettava samoja ehtoja kuin alkuperäisen puitejärjestelyn tehneeseen alkuperäiseen hankintaviranomaiseen/hankintayksikköön. Tällaisissa tapauksissa alkuperäisen hankintaviranomaisen/hankintayksikön olisi myös annettava talouden toimijalle, joka täyttää hankintaviranomaisen/hankintayksikön puitejärjestelyä koskevassa hankintamenettelyssä alun perin vahvistamat edellytykset, mukaan lukien direktiivin 2009/81/EY 39–46 artiklassa tarkoitetut laadulliset valintaperusteet, mahdollisuus liittyä kyseiseen puitejärjestelyyn. Lisäksi olisi toteutettava asianmukaisia avoimuutta koskevia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että kaikki asiasta mahdollisesti kiinnostuneet osapuolet saavat siitä tiedon. Jotta voidaan rajoittaa kyseisten muutosten vaikutuksia sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan ja estää suhteettomat kilpailun vääristymät, puitejärjestelyihin olisi oltava mahdollista tehdä tällaisia muutoksia ainoastaan 30 päivään kesäkuuta 2025 saakka.

(35)

Euroopan puolustuksen teollinen ja teknologinen perusta (EDTIB) tarvitsee sekä julkista että yksityistä rahoitusta, jotta se olisi kilpailukykyinen, innovatiivinen ja resilientti ja pystyisi kasvattamaan tuotantokapasiteettiaan. Kuten 15 päivänä helmikuuta 2022 annetussa komission tiedonannossa ”Komission panos Euroopan puolustukseen” todetaan, kestävää rahoitusta koskevat unionin aloitteet ovat edelleen linjassa niiden unionin toimien kanssa, joilla pyritään helpottamaan Euroopan puolustusteollisuuden riittävää rahoituksen ja investointien saantia. Tässä yhteydessä unionin kestävän rahoituksen kehys ei estä investointeja puolustukseen liittyvään toimintaan. Unionin puolustusteollisuus on ratkaiseva toimija unionin resilienssin ja turvallisuuden ja siten rauhan ja sosiaalisen kestävyyden kannalta. Kestävään rahoitukseen liittyviä politiikkatoimia koskevissa unionin aloitteissa kiistanalaiset aseet, joihin sovelletaan niiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin, käytön, siirron ja toimittamisen kieltäviä, jäsenvaltioiden allekirjoittamia kansainvälisiä yleissopimuksia, katsotaan yhteensopimattomiksi sosiaalisen kestävyyden vaatimusten kanssa. Unionin puolustusteollisuuteen sovelletaan jäsenvaltioiden toteuttamaa, sotilas- ja kaksikäyttötuotteiden siirtoa ja vientiä koskevaa tiivistä sääntelyyn perustuvaa tarkastelua. Tässä mielessä se, että kansalliset ja eurooppalaiset rahoitusalan toimijat, kuten kansalliset kehityspankit ja -laitokset, sitoutuisivat tukemaan Euroopan puolustusteollisuutta, antaisi vahvan signaalin yksityiselle sektorille. Samalla kun Euroopan investointipankki (EIP) harjoittaa täysimääräisesti muita talouskehitykseen ja julkiseen politiikkaan liittyviä rahoitustehtäviään, mukaan lukien vihreä ja digitaalinen siirtymä, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 309 artiklan sekä perussääntönsä mukaisesti, sen olisi lisättävä tukeaan Euroopan puolustusteollisuudelle ja yhteishankinnoille sen tämänhetkisen kaksoiskäyttöön liittyvän tuen ohella, jos tällaiset investoinnit selvästi palvelisivat strategisen kompassin painopisteiden täytäntöönpanoa.

(36)

Kyseeseen tulevien puolustustuotteiden arvoketjuihin kuuluvilla yrityksillä olisi oltava mahdollisuus saada velkarahoitusta, jotta voidaan nopeuttaa valmistuskapasiteetin lisäämiseksi tarvittavia investointeja. Välineellä olisi helpotettava ampumatarvikkeiden ja ohjusten alalla toimivien unionin yritysten rahoituksen saantia. Tällä asetuksella olisi erityisesti varmistettava, että kyseisille yrityksille myönnetään samat ehdot kuin muille yrityksille tarjotaan niin, että katetaan erityisesti puolustusalalle aiheutuvat mahdolliset lisäkustannukset.

(37)

Komission olisi voitava perustaa osana investointeja helpottavia toimia erityinen väline, johon viitataan nimityksellä ’kasvattamisrahasto’. Kasvattamisrahasto olisi toteutettava välillisen hallinnoinnin kautta. Komission olisi tältä osin selvitettävä tarkoituksenmukaisin tapa hyödyntää unionin talousarvion vipuvaikutusta, jotta voidaan vapauttaa julkisia ja yksityisiä investointeja tavoitellun nopean kasvattamisen tueksi, esimerkiksi ottamalla käyttöön rahoitusta yhdistävä väline, myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/523 (20) perustetun InvestEU-rahaston puitteissa, tiiviissä yhteistyössä sen toteutuskumppaneiden kanssa. Kasvattamisrahaston toimilla olisi tuettava valmistuskapasiteetin lisäämistä ampumatarvikkeiden ja ohjusten alalla tarjoamalla mahdollisuuksia lisätä rahoituksen saatavuutta yrityksille kaikissa arvoketjuissa.

(38)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, joka koskee työohjelman hyväksymistä ja rahoituksen myöntämistä valikoituihin toimiin. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (21) mukaisesti.

(39)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli reagoida turvallisuuskriisin vaikutukseen, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

(40)

Tätä asetusta olisi sovellettava rajoittamatta unionin kilpailusääntöjen ja erityisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101–109 artiklan ja niiden säädösten, joilla pannaan täytäntöön kyseiset artiklat, soveltamista.

(41)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 41 artiklan 2 kohdan mukaisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston 2 luvusta aiheutuvat toimintamenot otetaan menoina unionin talousarvioon, lukuun ottamatta sellaisista toimista johtuvia menoja, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla.

(42)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (22) 22 ja 23 kohdan nojalla tätä asetusta olisi arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Tällaisiin vaatimuksiin olisi tarvittaessa sisällyttävä mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella arvioidaan tämän asetuksen käytännön vaikutuksia. Komission olisi tehtävä tätä asetusta koskeva arviointi viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2024, myös esittääkseen tarvittaessa ehdotuksia tähän asetukseen tehtäviksi muutoksiksi.

(43)

Koska Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan aiheuttaa välittömän vaaran toimitusvarmuudelle, tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(44)

Tätä asetusta olisi sovellettava sen vaikuttamatta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen,

(1)

Direktiivin 2011/65/EU 4 artiklan 1 kohdassa edellytetään jäsenvaltioiden varmistavan, etteivät markkinoille saatetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet sisällä mainitun direktiivin liitteessä II lueteltuja vaarallisia aineita. Kyseistä rajoitusta ei sovelleta tiettyihin käyttötarkoituksiin, jotka luetellaan kyseisen direktiivin liitteessä IV.

(2)

Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden eri luokat, joihin direktiiviä 2011/65/EU sovelletaan, luetellaan mainitun direktiivin liitteessä I.

(3)

Lyijy on rajoitusten kohteena oleva aine, joka mainitaan direktiivin 2011/65/EU liitteessä II.

(4)

Komissio vastaanotti 1 päivänä joulukuuta 2021 direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti laaditun hakemuksen, joka koskee poikkeuksen sisällyttämistä kyseisen direktiivin liitteeseen IV siltä osin kuin on kyse lyijyn käytöstä termaalisena stabiloivana aineena polyvinyylikloridissa, jota käytetään perusmateriaalina in vitro -diagnostiikkaan tarkoitettujen lääkinnällisten laitteiden sensoreissa, jäljempänä ’pyydetty poikkeus’.

(5)

Pyydetyssä poikkeuksessa kuvatut in vitro -diagnostiikkaan tarkoitetut lääkinnälliset laitteet kuuluvat direktiivin 2011/65/EU liitteessä I olevaan luokkaan 8 ”lääkinnälliset laitteet”.

(6)

Pyydetyn poikkeuksen arvioimiseksi tehtiin tekninen ja tieteellinen arviointitutkimus (2). Arvioinnin yhteydessä järjestettiin direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 7 kohdassa vaadittuja sidosryhmien kuulemisia. Kuulemisten yhteydessä saadut huomautukset julkistettiin asiaa koskevalla verkkosivustolla.

(7)

Pyydetyn poikkeuksen arvioinnissa todettiin, että lyijyn korvaaminen tietyissä sensoreissa on vielä kesken. Korvaavien aineiden saatavuus tällaisia erityislaitteita varten ei ole varmaa, koska nykyiset lyijyä korvaavat aineet eivät ole luotettavia kaikkien parametrien osalta (esimerkiksi kreatiniini ja veren ureatyppi) tai niiden tarkkuus on puutteellista. Lisäksi arvioinnissa todettiin, että pyydetyn poikkeuksen hylkääminen vaikuttaisi kielteisesti terveydenhuoltopalveluihin.

(8)

Pyydetty poikkeus täyttää vähintään yhden direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa esitetyistä edellytyksistä: korvaavien aineiden luotettavuutta poikkeuksen kattamassa käyttötarkoituksessa ei pystytä varmistamaan. Lisäksi otetaan huomioon ympäristölle, terveydelle ja kuluttajien turvallisuudelle aiheutuvat kokonaishaitat sekä sosioekonomiset vaikutukset, joita aiheutuisi, jos poikkeusta ei myönnetä.

(9)

Pyydetty poikkeus on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (3) mukainen eikä se näin ollen vaikuta heikentävästi siinä säädettyyn ympäristön- ja terveydensuojeluun.

(10)

Näin ollen on aiheellista myöntää pyydetty poikkeus sisällyttämällä sen piiriin kuuluva käyttötarkoitus direktiivin 2011/65/EU liitteeseen IV luokkaan 8 kuuluvien sähkö- ja elektroniikkalaitteiden osalta.

(11)

Kun otetaan huomioon lyijyä korvaavien aineiden odotettavissa oleva saatavuus poikkeuksen piiriin kuuluvassa käyttötarkoituksessa sekä mahdolliset tulevat asetukseen (EY) N:o 1907/2006 perustuvat rajoitukset, jotka koskevat lyijyä polyvinyylikloridissa, on tarpeen myöntää poikkeus rajoitetuksi ajaksi, joka päättyy 31 päivänä joulukuuta 2023. Kyseinen määräaika vahvistetaan direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti.

(12)

Sen vuoksi direktiiviä 2011/65/EU olisi muutettava,

(1)

Neuvosto päätti 4 päivänä helmikuuta 2008 nimittää Euroopan unionin erityisedustajan, jäljempänä ’erityisedustaja’, Kosovoon.

(2)

Neuvosto hyväksyi 30 päivänä heinäkuuta 2020 päätöksen (YUTP) 2020/1135 (1), jolla Tomáš SZUNYOG nimitettiin erityisedustajaksi Kosovoon. Erityisedustajan toimeksiantoa on jatkettu neuvoston päätöksellä (YUTP) 2021/1194 (2), ja sen on määrä päättyä 31 päivänä elokuuta 2023.

(3)

Erityisedustajan toimeksiantoa olisi jatkettava 12 kuukaudella, ja 1 päivänä syyskuuta 2023 alkavalle ja 31 päivänä elokuuta 2024 päättyvälle kaudelle olisi vahvistettava uusi rahoitusohje.

(4)

Erityisedustaja toteuttaa toimeksiantonsa tilanteessa, joka voi huonontua ja joka saattaa vaarantaa perussopimuksen 21 artiklassa määrättyjen unionin ulkoisen toiminnan tavoitteiden saavuttamisen,

1)

korvataan 1 artikla seuraavasti:

2)

lisätään 5 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Erityisedustajan toimeksiantoon liittyviin menoihin tarkoitettu rahoitusohje 1 päivänä syyskuuta 2023 alkavalle ja 31 päivänä elokuuta 2024 päättyvälle kaudelle on 2 850 000 euroa.”;

3)

korvataan 14 artiklan toinen virke seuraavasti:

”Erityisedustaja esittää neuvostolle, korkealle edustajalle ja komissiolle toimeksiannossa saavutettua edistymistä koskevia säännöllisiä kertomuksia sekä viimeistään 31 päivänä toukokuuta 2024 lopullisen kattavan selvityksen toimeksiannon toteuttamisesta.”.

(1)

Neuvosto päätti 7 päivänä heinäkuuta 2003 nimittää Euroopan unionin erityisedustajan, jäljempänä ’erityisedustaja’, Etelä-Kaukasiaan.

(2)

Neuvosto hyväksyi 13 päivänä marraskuuta 2017 päätöksen (YUTP) 2017/2071 (1), jolla Toivo KLAAR nimitettiin erityisedustajaksi Etelä-Kaukasiaan ja Georgian kriisiä varten. Erityisedustajan toimeksiantoa on tämän jälkeen jatkettu, viimeksi neuvoston päätöksellä (YUTP) 2022/1237 (2), ja sen voimassaolon on määrä päättyä 31 päivänä elokuuta 2023.

(3)

Erityisedustajan toimeksiantoa olisi jatkettava 12 kuukaudella, ja 1 päivänä syyskuuta 2023 alkavalle ja 31 päivänä elokuuta 2024 päättyvälle kaudelle olisi vahvistettava uusi rahoitusohje.

(4)

Erityisedustaja toteuttaa toimeksiantonsa tilanteessa, joka voi huonontua ja joka saattaa vaarantaa perussopimuksen 21 artiklassa määrättyjen unionin ulkoisen toiminnan tavoitteiden saavuttamisen,

1)

korvataan 1 artikla seuraavasti:

2)

lisätään 5 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Erityisedustajan toimeksiantoon liittyviin menoihin tarkoitettu rahoitusohje 1 päivänä syyskuuta 2023 alkavalle ja 31 päivänä elokuuta 2024 päättyvälle kaudelle on 2 763 000 euroa.”;

3)

korvataan 14 artiklan ensimmäisen kohdan toinen virke seuraavasti:

”Erityisedustaja antaa neuvostolle, korkealle edustajalle ja komissiolle säännöllisesti toimeksiannossa saavutettua edistymistä koskevia kertomuksia ja lopullisen kattavan kertomuksen toimeksiannon toteuttamisesta viimeistään 31 päivänä toukokuuta 2024.”.