(1)

Unionin ja Pohjois-Makedonian tasavallan, jäljempänä ’Pohjois-Makedonia’, välisiä suhteita kehitetään edelleen osana Euroopan yhteisöjen ja ja niiden jäsenvaltioiden sekä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen (2), jäljempänä ’vakautus- ja assosiaatiosopimus’, puitteissa. Liittymisneuvottelut unionin ja Pohjois-Makedonian välillä aloitettiin 19 päivänä heinäkuuta 2022.

(2)

Covid-19-pandemian vuonna 2020 aiheuttama taantuma ja viimeaikainen energiakriisi ovat vaikuttaneet merkittävästi Pohjois-Makedonian talouteen. Kyseiset olosuhteet ovat vaikuttaneet osaltaan maan huomattavaan rahoitusvajeeseen, ulkoisen rahoitusaseman heikkenemiseen sekä kasvaviin julkisen talouden tarpeisiin.

(3)

Pohjois-Makedonian hallitus on osoittanut vahvan sitoutumisensa toteuttaa lisäuudistuksia, joissa keskitytään 24 päivänä toukokuuta 2022 annetuissa EU:n sekä Länsi-Balkanin ja Turkin välisen talous- ja rahoitusvuoropuhelun yhteisissä päätelmissä yksilöityihin keskeisiin politiikan aloihin, myös perustavanlaatuisiin aloihin, kuten oikeuslaitokseen, korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan, hyvään hallintotapaan ja oikeusvaltioperiaatteeseen.

(4)

Pohjois-Makedonia on saattanut onnistuneesti päätökseen covid-19-pandemiaan liittyneen makrotaloudellisen rahoitusapuoperaation Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (EU) 2020/701 (3) nojalla, sillä kaikki kyseisessä päätöksessä tarkoitetussa yhteisymmärryspöytäkirjassa unionin kanssa sovitut uudistustoimet on toteutettu.

(5)

Pohjois-Makedonian hallitus ja kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) pääsivät huhtikuussa 2022 virkamiestason sopimukseen 24 kuukautta kestävästä, enintään 530 000 000 euron suuruisesta varauksellisesta ja likviditeettijärjestelystä, jonka IMF:n johtokunta hyväksyi virallisesti 22 päivänä marraskuuta 2022. IMF:n ohjelmalla pyritään lieventämään maan heikentyvää ulkoista rahoitusasemaa, tukemaan julkisen talouden vakauttamista ja nopeuttamaan rakenneuudistuksia useilla aloilla, kuten veropolitiikassa ja julkisissa investoinneissa.

(6)

Taloustilanteen ja -näkymien heikentyessä Pohjois-Makedonia pyysi unionilta huhtikuussa 2022 makrotaloudellista rahoitusapua IMF:n ohjelman täydentämiseksi. Komissio kuitenkin keskeytti kyseisen pyynnön käsittelyn, koska tuolloin maan talous oli edelleen varsin häiriönsietokykyinen ja käytettävissä oli muitakin rahoitusvaihtoehtoja vuoden 2022 ulkoisen rahoituksen tarpeiden tyydyttämiseksi. Pohjois-Makedonian hallitus uusi makrotaloudellista rahoitusapua koskevan pyyntönsä lokakuussa 2022.

(7)

Koska Pohjois-Makedonia on ehdokasmaa ja on aloittanut liittymisneuvottelut, sen katsotaan olevan oikeutettu saamaan makrotaloudellista rahoitusapua unionilta.

(8)

Unionin Pohjois-Makedonialle antaman makrotaloudellisen rahoitusavun olisi oltava poikkeuksellinen rahoitusväline, jolla myönnetään sitomatonta ja kohdentamatonta maksutasetukea Pohjois-Makedonian välittömiin ulkoisen rahoituksen tarpeisiin ja sillä olisi tuettava sellaisen toimenpideohjelman toteuttamista, joka sisältää tiukkoja ja välittömiä sopeutus- ja rakenneuudistustoimia Pohjois-Makedonian maksutasetilanteen parantamiseksi lyhyellä aikavälillä.

(9)

Koska Pohjois-Makedonia maksutaseessa on IMF:n myöntämistä varoista huolimatta edelleen huomattava ulkoinen rahoitusvaje, Pohjois-Makedonialle annettavaa unionin makrotaloudellista rahoitusapua pidetään nykyisissä poikkeuksellisissa olosuhteissa asianmukaisena vastauksena maan pyyntöön saada tukea taloutensa vakauttamiseen yhdessä IMF:n ohjelman kanssa. Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla on tarkoitus tukea Pohjois-Makedonian talouden vakauttamista ja rakenneuudistusohjelmaa täydentämällä IMF:n rahoitusjärjestellä saataville asetettuja varoja.

(10)

Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi pyrittävä tukemaan kestävän ulkoisen rahoitusaseman palauttamista Pohjois-Makedoniaan ja siten sen taloudellista ja sosiaalista kehitystä.

(11)

Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun suorittamisen odotetaan toteutuvan rinnan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1529 (4) mukaisen liittymistä valmistelevan tukivälineen mukaisten budjettitukitoimien täytäntöönpanemisen kanssa.

(12)

Unionin Pohjois-Makedonialle myöntämän makrotaloudellisen rahoitusavun suuruuden määrittämisen olisi perustuttava Pohjois-Makedonian jäljellä olevien ulkoisen rahoituksen tarpeiden määrälliseen arviointiin ja siinä otetaan huomioon maan kyky rahoittaa itseään omista varoistaan ja erityisesti sen käytössä olevat kansainväliset varannot. Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla Pohjois-Makedonialle olisi täydennettävä IMF:n ja Maailmanpankin ohjelmia ja rahoitusta. Avun määrää määritettäessä olisi otettava huomioon myös monenvälisiltä avunantajilta odotetut rahoitusosuudet, tarve varmistaa unionin ja muiden avunantajien välinen oikeudenmukainen taakanjako sekä unionin muiden ulkoisten rahoitusvälineiden aiempi käyttäminen Pohjois-Makedoniassa ja unionin kaikkien toimenpiteiden tuottama lisäarvo Pohjois-Makedoniassa.

(13)

Komission olisi varmistettava, että unionin makrotaloudellinen apu Pohjois-Makedonialle on oikeudellisesti ja sisällöltään ulkoisen toiminnan eri alojen keskeisten periaatteiden ja tavoitteiden, kyseisten alojen suhteen toteutettujen toimenpiteiden ja muiden asiaankuuluvien unionin politiikkojen mukainen.

(14)

Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi tuettava unionin Pohjois-Makedoniaan soveltamaa ulkopolitiikkaa. Komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi työskenneltävä tiiviisti yhdessä koko makrotaloudellisen rahoitusapuoperaation keston ajan unionin ulkopolitiikan yhteensovittamiseksi ja sen johdonmukaisuuden varmistamiseksi.

(15)

Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi tuettava Pohjois-Makedonian sitoutumista arvoihin, jotka ovat yhteisiä unionin kanssa, mukaan lukien demokratia, oikeusvaltioperiaate, hyvä hallintotapa, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, kestävä kehitys ja köyhyyden vähentäminen, sekä sen sitoutumista avoimen, sääntöihin perustuvan ja oikeudenmukaisen kaupan periaatteisiin.

(16)

Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun ennakkoedellytyksenä olisi oltava, että Pohjois-Makedonia noudattaa tehokkaita demokraattisia mekanismeja, kuten parlamentaarista monipuoluejärjestelmää, ja oikeusvaltioperiaatetta sekä takaa ihmisoikeuksien kunnioittamisen. Lisäksi unionin makrotaloudellisen rahoitusavun erityistavoitteina olisi oltava julkisten varainhoitojärjestelmien tehokkuuden, sekä läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden lisääminen, finanssisektorin ohjauksen, hallinnan ja valvonnan vahvistaminen Pohjois-Makedoniassa sekä sellaisten rakenneuudistusten edistäminen, joilla pyritään tukemaan kestävää ja osallistavaa kasvua, työpaikkojen luomista ja julkisen talouden vakauttamista. Komission olisi säännöllisesti seurattava sekä kyseisen ennakkoedellytyksen täyttymistä että kyseisten tavoitteiden saavuttamista.

(17)

Sen varmistamiseksi, että unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvät unionin taloudelliset edut suojataan tehokkaasti, Pohjois-Makedonian olisi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä, jotka liittyvät petosten, korruption ja muiden kyseiseen rahoitusapuun mahdollisesti liittyvien sääntöjenvastaisuuksien estämiseen ja torjumiseen. Lisäksi olisi säädettävä, että komissio huolehtii tarkastuksista ja tilintarkastustuomioistuin tilintarkastuksista ja että Euroopan syyttäjänvirasto käyttää toimivaltaansa Pohjois-Makedonialle myönnettävän unionin makrotaloudellisen rahoitusavun osalta.

(18)

Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun maksaminen Pohjois-Makedonialle ei rajoita Euroopan parlamentin eikä neuvoston valtuuksia budjettivallan käyttäjinä.

(19)

Lainan muodossa Pohjois-Makedonialle myönnettävän unionin makrotaloudellisen rahoitusavun edellyttämien määrärahojen määrien olisi vastattava monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettuja talousarviomäärärahoja.

(20)

Komission olisi hallinnoitava unionin makrotaloudellista rahoitusapua Pohjois-Makedonialle. Sen varmistamiseksi, että Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat seurata tämän päätöksen täytäntöönpanoa, komission olisi annettava niille säännöllisesti tietoja kyseisen rahoitusavun täytäntöönpanosta ja toimitettava niille asiaan liittyvät asiakirjat.

(21)

Jotta tämän päätöksen täytäntöönpanolle voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (5) mukaisesti.

(22)

Unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun Pohjois-Makedonialle olisi sovellettava talouspoliittisia ehtoja, jotka vahvistetaan yhteisymmärryspöytäkirjassa. Yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi ja tehokkuussyistä komissio olisi valtuutettava neuvottelemaan tällaisista ehdoista Pohjois-Makedonian viranomaisten kanssa jäsenvaltioiden edustajista muodostuvan komitean valvonnassa asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti. Mainitun asetuksen mukaan neuvoa-antavaa menettelyä olisi sovellettava pääsääntöisesti kaikkiin muihin kuin mainitussa asetuksessa säädettyihin tapauksiin. Kun otetaan huomioon yli 90 000 000 euron suuruisen avun mahdollisesti huomattava vaikutus, olisi asianmukaista käyttää asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaista tarkastelumenettelyä kyseisen raja-arvon ylittävien toimien osalta. Kun otetaan huomioon Pohjois-Makedonialle myönnettävän unionin makrotaloudellisen rahoitusavun määrä, yhteisymmärryspöytäkirjan hyväksymiseen sekä kyseisen avun vähentämiseen, keskeyttämiseen tai peruuttamiseen olisi sovellettava tarkastelumenettelyä.

(23)

Kun otetaan huomioon rahoitusavun vähäinen määrä, eli 100 000 000 euroa, sen kertaluonteisuus ja toivottu maksuaikataulu, lainanottotoimien joustavuus ja tehokkuus hajautettuun rahoitusstrategiaan verrattuna varmistettaisiin back-to-back-järjestelyllä. Sen vuoksi komission olisi poikkeuksellisesti rahoitettava lainaerät pääomamarkkinoilta back-to-back-järjestelyllä eikä käyttämällä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (6) 220 a artiklassa säädettyä hajautettua rahoitusstrategiaa. Näin ollen makrotaloudellinen rahoitustuki Pohjois-Makedonialle on aiheellista rahoittaa yksittäisillä rahoitustoimilla,

(1)

Neuvosto hyväksyi 18 päivänä tammikuuta 2012 päätöksen 2013/255/YUTP (1) ja asetuksen (EU) N:o 36/2012 (2) Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä neuvoston annettua päätelmät, joissa neuvosto tuomitsi väkivallan sekä laajamittaisen ja järjestelmällisen ihmisoikeuksien törkeän loukkaamisen Syyriassa.

(2)

Syyrian tilanteen heikkenemisen ja ihmisoikeuksien ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden laajamittaisen ja järjestelmällisen loukkaamisen vuoksi, mukaan lukien kemiallisten aseiden käyttö siviiliväestöä vastaan, neuvosto on jatkanut nimien lisäämistä niiden henkilöiden ja yhteisöjen luetteloihin, joihin unionin rajoittavia toimenpiteitä sovelletaan.

(3)

Helmikuun 6 päivänä 2023 tapahtunut traaginen maanjäristys on pahentanut olosuhteita entisestään ja lisännyt Syyrian väestön kärsimyksiä.

(4)

Eurooppa-neuvosto vahvisti päätelmissään 9 päivänä helmikuuta 2023, että unioni on valmis antamaan lisää apua kärsimysten lievittämiseksi kaikilla maanjäristyksen koettelemilla alueilla. Se kehotti kaikkia varmistamaan humanitaarisen pääsyn Syyrian maanjäristyksen uhrien luokse riippumatta siitä, missä nämä ovat, ja kehotti humanitaarista yhteisöä varmistamaan avun nopean toimittamisen Yhdistyneiden kansakuntien puitteissa.

(5)

Unionin rajoittavien toimenpiteiden, mukaan lukien Syyrian tilanteen johdosta toteutetut toimenpiteet, ei ole tarkoitus vaikeuttaa humanitaarisen avun toimittamista sitä tarvitseville. Neuvoston Syyrian tilanteen johdosta hyväksymät rajoittavat toimenpiteet eivät rajoita unionin ja Syyrian välistä kauppaa useimmilla aloilla, mukaan lukien elintarvikkeet ja lääkkeet. Lisäksi yksittäisten toimenpiteiden osalta on olemassa poikkeuksia, joilla mahdollistetaan varojen ja taloudellisten resurssien asettaminen toimenpiteiden kohteiksi nimettyjen henkilöiden ja yhteisöjen saataville, jos tällaiset varat tai taloudelliset resurssit ovat tarpeen yksinomaan humanitaarisen hätäavun toimittamiseksi Syyriassa tai avun antamiseksi siviiliväestölle Syyriassa. Tietyissä tapauksissa tarvitaan asiaankuuluvan kansallisen toimivaltaisen viranomaisen ennakkolupa.

(6)

Neuvosto hyväksyi 23 päivänä helmikuuta 2023 päätöksen (YUTP) 2023/408 (3) ja asetuksen (EU) 2023/407 (4), joilla otettiin käyttöön vapautus, joka koskee toimenpiteiden kohteiksi nimettyjen luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden sekä yhteisöjen varojen jäädyttämistä ja rajoituksia varojen ja taloudellisten resurssien asettamiselle näiden käyttöön. Neuvosto päätti, että tätä vapautusta olisi sovellettava sellaisten kansainvälisten järjestöjen ja tiettyjen määriteltyjen toimijaryhmien hyväksi, jotka osallistuvat humanitaariseen toimintaan, aluksi kuuden kuukauden ajan eli 24 päivään elokuuta 2023 saakka.

(7)

Jotta voidaan vastata Syyrian jatkuvaan humanitaarisen kriisiin, jota maanjäristys on kärjistänyt, ja helpottaa avun nopeaa toimittamista, vapautuksen voimassaoloa on aiheellista jatkaa 24 päivään helmikuuta 2024.

(8)

Tähän asetukseen sisältyvät muutokset kuuluvat perussopimuksen soveltamisalaan, ja sen vuoksi niiden täytäntöönpano edellyttää unionin tason sääntelyä erityisesti sen varmistamiseksi, että niitä sovelletaan yhdenmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa.

(9)

Asetus (EU) N:o 36/2012 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti,

(1)

Komissio on komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 (2) 28 artiklan 2 ja 3 kohdan sekä 34 artiklan mukaisesti tutkinut Itävallan toimittamat perinteisten merkintöjen ”Landwein”, ”Qualitätswein”, ”Kabinett/Kabinettwein”, ”Spätlese/Spätlesewein”, ”Auslese/Auslesewein”, ”Strohwein”, ”Schilfwein”, ”Eiswein”, ”Ausbruch/Ausbruchwein”, ”Trockenbeerenauslese”, ”Beerenauslese/Beerenauslesewein” muutoksen hyväksymistä koskevan hakemuksen ja julkaissut sen Euroopan unionin virallisessa lehdessä (3).

(2)

Komissiolle ei ole toimitettu vastaväitteitä komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/34 (4) 22 artiklan mukaisesti.

(3)

Sen vuoksi perinteisten merkintöjen ”Landwein”, ”Qualitätswein”, ”Kabinett/Kabinettwein”, ”Spätlese/Spätlesewein”, ”Auslese/Auslesewein”, ”Strohwein”, ”Schilfwein”, ”Eiswein”, ”Ausbruch/Ausbruchwein”, ”Trockenbeerenauslese” ja ”Beerenauslese/Beerenauslesewein” muutos olisi delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 31 artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksyttävä ja merkittävä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/34 25 artiklassa tarkoitettuun suojattujen perinteisten merkintöjen sähköiseen rekisteriin.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn komitean lausunnon mukaiset,

(1)

Formaldehydi on huoneenlämpötilassa ja ilmakehän paineessa erittäin reaktiivinen kaasu. Se on luokiteltu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (2) liitteessä VI olevassa 3 osassa kategoriaan 1B kuuluvaksi syöpää aiheuttavaksi aineeksi, kategoriaan 2 kuuluvaksi perimää vaurioittavaksi aineeksi, kategoriaan 3 kuuluvaksi välittömästi myrkylliseksi aineeksi, kategoriaan 1B kuuluvaksi ihoa syövyttäväksi aineeksi ja kategoriaan 1 kuuluvaksi ihoa herkistäväksi aineeksi.

(2)

Formaldehydi on suuren tuotantomäärän kemikaali, jolla on monia erilaisia käyttötarkoituksia. Sitä syntyy myös sisäisesti ihmisissä ja eläimissä, ja se on olennainen aineenvaihdunnan välituote kaikissa soluissa. Lisäksi unionissa valmistetusta ja unioniin tuodusta formaldehydistä 98 prosenttia käytetään kemiallisena välituotteena erilaisissa jatkokäyttösovelluksissa käytettävien formaldehydipohjaisten hartsien, kestomuovien ja muiden kemikaalien tuotannossa. Formaldehydipohjaisia hartseja käytetään monenlaisten esineiden valmistuksessa, ja näistä esineistä saattaa vapautua formaldehydiä. Formaldehydipohjaisia hartseja käytetään ensisijaisesti puupohjaisten levyjen valmistuksessa, jossa ne toimivat puuhakkeen sideaineena. Tällaisia hartseja käytetään myös muiden puupohjaisten tuotteiden, kuten huonekalujen ja lattiapäällysteiden, tuotannossa sekä tapeteissa, vaahdoissa, maantieajoneuvojen ja ilma-alusten osissa sekä tekstiili- ja nahkatuotteissa.

(3)

Komissio pyysi 20 päivänä joulukuuta 2017 (3) asetuksen (EY) N:o 1907/2006 69 artiklan 1 kohdan nojalla Euroopan kemikaalivirastoa, jäljempänä ’kemikaalivirasto’, laatimaan mainitun asetuksen liitteen XV vaatimusten mukaisen asiakirja-aineiston, jäljempänä ’liitteen XV mukainen asiakirja-aineisto’, jotta voidaan arvioida kuluttajien käyttöön tarkoitetuissa seoksissa ja esineissä esiintyvien formaldehydin ja formaldehydiä vapauttavien aineiden aiheuttama riski ihmisten terveydelle.

(4)

Kemikaalivirasto (jota kutsutaan asiakirja-aineiston toimittamisen yhteydessä ’asiakirja-aineiston toimittajaksi’) toimitti 11 päivänä maaliskuuta 2019 liitteen XV mukaisen asiakirja-aineiston (4), joka osoitti, että sisätiloissa olevista kuluttajaesineistä vapautuvan formaldehydin ihmisten terveydelle aiheuttama riski ei ole kaikissa skenaarioissa riittävän hyvin hallinnassa ja että unionin laajuiset toimet ovat tarpeen kyseisen riskin torjumiseksi.

(5)

Asiakirja-aineiston toimittaja arvioi formaldehydin aiheuttaman vaaran tarkastelemalla aineen vaikutuksia useisiin tutkittaviin ominaisuuksiin ja päätteli, että hengitysteitse aiheutuva riski, joka johtaa aistielinten ärsytykseen, on herkin ihmisiin kohdistuva vaikutus. Liitteen XV mukaisessa asiakirja-aineistossa arvioitiin kuluttajien altistumiseen liittyvät formaldehydin hengittämisestä aiheutuvat riskit ottaen huomioon Maailman terveysjärjestön (WHO) ohjeet koskien sisäilman laatua formaldehydin osalta (30 minuutin keskimääräinen pitoisuus; perustuu ihmisen aistielinten ärsytykseen) (5). Ohjeissa annetaan lyhyen aikavälin arvo (0,1 mg/m3) keuhkojen toimintaan kohdistuvien haitallisten vaikutusten sekä pitkäaikaisten terveysvaikutusten, kuten nenänielusyövän, ehkäisemiseksi. Asiakirja-aineiston toimittaja käytti tätä arvoa tasona, jonka ylittyessä ihmiset eivät saisi altistua formaldehydille (johdettu vaikutukseton altistumistaso (DNEL)), ja laski ehdotetulle päästörajalle arvon 0,124 mg/m3.

(6)

Asiakirja-aineiston toimittaja totesi saatavilla olevan kirjallisuuden sekä altistumisen arvioinnin tulosten perusteella, että ihmisten terveydelle koituvat riskit, jotka aiheutuvat formaldehydin vapautumisesta kuluttajien käyttöön tarkoitetuista seoksista, ovat riittävän hyvin hallinnassa.

(7)

Näin ollen asiakirja-aineiston toimittaja ehdotti, että formaldehydiä tai formaldehydiä vapauttavia aineita sisältävien esineiden, jotka aiheuttavat kuluttajien altistumista, saattaminen markkinoille kielletään, jos formaldehydin vapautuminen testikammion ilmaan nostaa sen formaldehydipitoisuuden suuremmaksi kuin 0,124 mg/m3. Lisäksi asiakirja-aineiston toimittaja täsmensi, että jos maantieajoneuvoihin ja ilma-aluksiin on valmistuksen aikana tarkoituksellisesti lisätty formaldehydiä tai formaldehydiä vapauttavia aineita, tällaisia maantieajoneuvoja ja ilma-aluksia ei pitäisi saattaa markkinoille, jos niiden sisätiloista mitattu formaldehydipitoisuus on suurempi kuin 0,1 mg/m3 ja jos kuluttajat voivat niissä altistua formaldehydille (6).

(8)

Asiakirja-aineiston toimittajan alkuperäisessä ehdotuksessa vahvistettiin vakiomenetelmäksi standardi EN 717–1 puupohjaisista levyistä vapautuvan formaldehydin mittaamiseksi testikammiossa. Sen selventämiseksi, että myös muita soveltuvia testimenetelmiä voidaan käyttää ja että asia koskee muitakin esineitä kuin puupohjaisia levyjä, asiakirja-aineiston toimittaja korvasi ehdotuksessaan viittauksen standardiin EN 717–1 laajemmalla olosuhteiden ja menetelmien kuvauksella. Ympäristöolosuhteet saattavat vaikuttaa esineistä vapautuviin formaldehydipäästöihin, minkä vuoksi liitteen XV mukaisessa asiakirja-aineistossa on lueteltu myös asiaankuuluvat testausparametrit.

(9)

Kemikaaliviraston riskinarviointikomitea, jäljempänä ’RAC’, antoi lausuntonsa 13 päivänä maaliskuuta 2020. Lausunnossaan RAC katsoi, että WHO:n ohjearvo ei anna riittävää suojaa koko väestölle, ja totesi erityisesti, ettei ihmisen aistielinten lyhytaikaisia ärsytysvaikutuksia voida käyttää pitkän aikavälin vaikutusten, kuten syövän, ennustamiseen. RAC asetti DNEL-tasoksi 0,05 mg/m3, joka on johdettu eläimillä hengitysteitse tapahtuvaa pitkäaikaista altistusta koskevista tiedoista, ja totesi, että esineistä vapautuvan formaldehydin ja maantieajoneuvojen sisätiloissa esiintyvän formaldehydin raja-arvoksi on tarpeen asettaa 0,05 mg/m3, jotta riski olisi hallinnassa.

(10)

RAC:n mukaan formaldehydistä aiheutuva riski ilma-alusten matkustajille on riittävän hyvin hallinnassa.

(11)

RAC suositteli 24 kuukauden siirtymäaikaa voimaantulosta ehdotetun rajoituksen soveltamisen alkamiseen asiakirja-aineiston toimittajan ehdottaman 12 kuukauden sijasta, koska pidempi aika katsottiin tarpeelliseksi standardisoitujen analyysimenetelmien kehittämiseksi kaikilla asianomaisilla sektoreilla. RAC totesi ehdotetun rajoituksen, sellaisena kuin se on RAC:n muuttamana, olevan soveltuvin unionin laajuinen toimenpide, jolla voidaan puuttua kuluttajien altistumisesta formaldehydille aiheutuviin tunnistettuihin riskeihin, kun otetaan huomioon riskien vähentämisen tehokkuus sekä toteutettavuus ja seurantakeinot.

(12)

Kemikaaliviraston sosioekonomisesta analyysista vastaava komitea, jäljempänä ’SEAC’, antoi 17 päivänä syyskuuta 2020 lausuntonsa asiakirja-aineiston toimittajan ehdottamasta rajoituksesta ja RAC:n ehdottamista muutoksista.

(13)

Lausunnossaan SEAC pani merkille, että asiakirja-aineiston toimittajan ehdotuksesta aiheutuu kymmenien miljoonien eurojen kustannukset, jotka liittyvät tuotantoon, näytteenottoon, testaukseen ja täytäntöönpanon valvontaan. SEAC totesi kuitenkin, että näiden kustannusten odotetaan jäävän asianomaisilla sektoreilla suhteellisen vähäisiksi, koska useimmat nykyisin unionin markkinoille saatettavat esineet, mukaan lukien maantieajoneuvot, ovat jo ehdotetun raja-arvon mukaisia. Lisäksi SEAC totesi, että asiakirja-aineiston toimittajan ehdottaman rajoituksen hyödyt saataisiin rajoittamalla formaldehydiä suurina pitoisuuksina vapauttavien esineiden markkinoille saattamista, tuonti mukaan lukien. Rajoitus vähentäisi silmien ja ylähengitysteiden ärsytykseen ja nenänielusyöpään liittyviä haitallisia terveysvaikutuksia pääasiassa uusissa asunnoissa asuvilla henkilöillä.

(14)

SEAC katsoi, että hyöty, joka saataisiin sisätiloissa olevista kuluttajaesineistä vapautuvan ja maantieajoneuvojen sisätiloissa olevan formaldehydin ehdotetusta rajoittamisesta, voitaisiin saavuttaa melko vähäisin yhteiskunnalle koituvin kustannuksin. Näin ollen SEAC totesi, että asiakirja-aineiston toimittajan ehdotus on soveltuvin unionin laajuinen toimenpide, jolla voidaan puuttua tunnistettuun ihmisten terveyteen kohdistuvaan riskiin, kun otetaan huomioon toimenpiteen sosioekonomiset hyödyt ja sosioekonomiset kustannukset, jos toimenpiteeseen sisällytetään tiettyjä poikkeuksia ja ehdotetut testausolosuhteet hyväksytään.

(15)

Jotta sidosryhmillä olisi riittävästi aikaa panna rajoitus täytäntöön, SEAC suositteli, että rajoituksen soveltamista lykätään 24 kuukaudella kaikilla sektoreilla. Kuorma- ja linja-autojen osalta SEAC suositteli kuitenkin 36:ta kuukautta, koska näiden ajoneuvojen sisätilojen formaldehydipitoisuuksien mittaamiseen on tarpeen kehittää standardisoituja analyysimenetelmiä.

(16)

Lisäksi SEAC totesi, että ehdotetusta rajoituksesta, sellaisena kuin se on RAC:n muuttamana, aiheutuu kymmenien miljardien eurojen suuruiset sosioekonomiset kustannukset, jotka liittyvät tutkimukseen ja kehittämiseen tehtäviin investointeihin, uusiin teknologioihin, korkeampiin tuotantokustannuksiin, näytteenotto- ja testauskustannuksiin sekä työpaikkojen menetykseen. Lisäksi sillä voi olla kielteisiä vaikutuksia kierrätykseen ja kiertotalouteen. SEAC totesi, että tietyille sovelluksille on olemassa teknisesti toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja, joiden avulla RAC:n ehdottama raja-arvo voitaisiin saavuttaa, mutta ne edellyttävät kauaskantoisia teknologisia muutoksia ja tietyissä tapauksissa vähemmän kestävien vaihtoehtojen käyttöä.

(17)

SEAC myönsi, että RAC:n ehdotuksella on potentiaalisia lisähyötyjä altistumisen vähentyessä, mikä voi vähentää enemmän silmien ja ylähengitysteiden ärsytystä ja nenänielusyöpiä verrattuna asiakirja-aineiston toimittajan ehdotukseen. RAC ei kuitenkaan kvantifioinut raja-arvon alentamisesta johtuvaa riskin vähentymistä, minkä vuoksi terveyteen liittyvien lisähyötyjen suuruusluokkaa ei tiedetä. Lisäksi SEAC teki osana arviointiaan selvityksen, jossa se laski, että korkeiden sosioekonomisten kustannusten vuoksi nenänielusyövän esiintymisen uusissa asunnoissa asuvan unionin väestön keskuudessa olisi oltava 200 kertaa suurempi kuin havaittu todellinen esiintyvyys, jotta RAC:n ehdotusta voitaisiin pitää kustannuksiinsa nähden kannattavana. Kun otetaan huomioon tämä kannattavuusselvitys, toimialalta kuulemisten aikana saadut tiedot sekä sellaisten tietojen puuttuminen, joiden perusteella terveydelle koituvat lisähyödyt voitaisiin kvantifioida, SEAC totesi, että RAC:n ehdottamaan raja-arvoon perustuva rajoitus ei vaikuta sosioekonomisten hyötyjen ja sosioekonomisten kustannusten kannalta soveltuvalta toimenpiteeltä, jolla voitaisiin puuttua havaittuun riskiin.

(18)

Asiakirja-aineiston toimittajan ehdotuksesta kuultiin foorumia täytäntöönpanon valvontaa koskevien tietojen vaihtamiseksi, ja sen suositukset ehdotuksen toteutettavuudesta ja valvottavuudesta on otettu huomioon. On kuitenkin syytä huomata, että foorumi ei tarkastellut RAC:n suosittelemia muutoksia, koska ne esitettiin foorumin kuulemisen jälkeen.

(19)

Kemikaalivirasto toimitti RAC:n ja SEAC:n lausunnot komissiolle 23 päivänä helmikuuta 2021 (7). RAC:n ja SEAC:n lausunnoissa todettiin, että kuluttajien terveydelle aiheutuu riski, joka ei ole riittävän hyvin hallinnassa ja johon on puututtava unionin laajuisesti, koska formaldehydipäästöjä vapautuu esineistä sisäilmaan ja maantieajoneuvoista niiden sisätiloihin.

(20)

Komissio toteaa, että asiakirja-aineiston toimittajan ehdottamassa rajoituksessa sekä RAC:n ja SEAC:n lausunnoissa viitataan kuluttajiin, mutta ehdotuksen perustana olevassa arvioinnissa käsitellään riskiä populaatiolle, joka saattaa altistua sisäilman formaldehydille. Tähän populaatioon ei luettu työntekijöitä mutta kylläkin henkilöt, jotka eivät ole asianomaisten tuotteiden suoria kuluttajia. Oikeudellisen selkeyden vuoksi on siksi aiheellista viitata suureen yleisöön rajoituksen kohteena olevana populaationa.

(21)

Komissio ottaa huomioon liitteen XV mukaisen asiakirja-aineiston ja RAC:n ja SEAC:n lausunnot ja katsoo, että esineistä vapautuva formaldehydi aiheuttaa ihmisten terveydelle riskin, jota ei voida hyväksyä, ja että rajoitus, jolla asetetaan raja-arvo formaldehydiä aiheuttaville esineille, jotta vähennetään suuren yleisön altistumista formaldehydille hengitysteitse, on soveltuvin unionin laajuinen toimenpide riskin torjumiseksi.

(22)

Formaldehydi on elävissä organismeissa luontaisesti esiintyvä aine. Lisäksi formaldehydiä voi vapautua sellaisten aineiden hajotessa, joita esiintyy luontaisesti esineen valmistuksessa käytetyissä materiaaleissa, kuten ligniinin hajotessa puussa. Komissio on samaa mieltä asiakirja-aineiston toimittajan kanssa siitä, että esineet, joista formaldehydiä vapautuu yksinomaan sen luontaisen esiintymisen tai formaldehydiä vapauttavien aineiden luontaisen esiintymisen vuoksi, olisi jätettävä tämän rajoituksen soveltamisalan ulkopuolelle.

(23)

Komissio on samaa mieltä asiakirja-aineiston toimittajan kanssa siitä, että ehdotettu raja-arvo 0,124 mg/m3 estää saattamasta unionin markkinoille esineitä, joista vapautuu suuria määriä formaldehydiä, ja että on aiheellista rajoittaa altistumista formaldehydille sisäympäristöissä. Komissio katsoo kuitenkin, että WHO:n ohjearvoa noudattamalla riskiä voidaan pienentää vain vähän nykyisten vapaaehtoisten ja kansallisten päästörajojen vuoksi ja siksi, että suurimman osan nykyisin markkinoille saatetuista esineistä odotetaan jo olevan raja-arvon 0,124 mg/m3 mukaisia. WHO:n ohjearvon saavuttaminen ei myöskään riittäisi havaittuun riskiin puuttumiseksi, kun otetaan huomioon RAC:n lausunto. Myös nykyiset maantieajoneuvojen sisätilojen formaldehydipitoisuudet ovat suurelta osin ehdotetun raja-arvon 0,1 mg/m3 mukaisia.

(24)

Komissio myöntää lisäksi SEAC:n sosioekonomisesta arvioinnista tekemien päätelmien perusteella, että RAC:n ehdottamalla raja-arvolla 0,05 mg/m3 olisi merkittäviä sosioekonomisia vaikutuksia unionille. Komission mukaan tällainen raja-arvo edellyttää tietyissä tapauksissa siirtymistä vähemmän kestäviin vaihtoehtoihin, joilla on kielteisiä vaikutuksia kierrätykseen ja kiertotalouteen, erityisesti kun otetaan huomioon, ettei tällaisen raja-arvon terveyshyötyjä ole arvioitu asiakirja-aineiston toimittajan ehdottamaan raja-arvoon verrattuna.

(25)

Sen vuoksi komissio tarkasteli väliarvojen 0,080 mg/m3 ja 0,062 mg/m3 soveltuvuutta. SEAC oli tehnyt näistä arvoista osittaisen arvioinnin sidosryhmiltä kuulemisissa saadun palautteen perusteella. Komissio päätteli, että tällaisten väliarvojen käyttöönotto merkitsisi ihmisten ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien terveyden parempaa suojelua asiakirja-aineiston toimittajan ehdottamaan raja-arvoon verrattuna, samalla kun siitä aiheutuisi pienempi sosioekonominen rasite ja vähemmän teknologisia haasteita kuin RAC:n ehdottamasta raja-arvosta, erityisesti yhdistettynä riittäviin siirtymäkausiin ja tiettyihin poikkeuksiin.

(26)

Komissio toteaa, että kustannukset nousevat eksponentiaalisesti raja-arvoa alennettaessa ja että teollisuuden arvioidut yhteenlasketut kustannukset olisivat vähintään satoja miljoonia euroja raja-arvon ollessa 0,080 mg/m3 ja miljardeja euroja, jos raja-arvo on 0,062 mg/m3. Komissio on analysoinut SEAC:n kannattavuusselvitystä, jonka laskelmien mukaan raja-arvon 0,062 mg/m3 kannattavuusrajan saavuttamiseksi nenänielusyövän esiintymisen uusissa asunnoissa asuvan unionin väestön keskuudessa olisi oltava 70 kertaa suurempi kuin todellinen havaittu esiintyvyys ja 30 kertaa suurempi raja-arvon 0,080 mg/m3 tapauksessa. Komissio katsoo kuitenkin myös, että formaldehydi on syöpää aiheuttava aine, jonka raja-arvo 0,062 mg/m3 tuottaisi suurempia terveyshyötyjä unionin väestölle. Vaikka komissio myöntää, että näiden kahden arvon väliset kustannuserot ovat merkittäviä, se katsoo erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, kuten lapsille, mahdollisesti koituvien terveyshyötyjen vuoksi, että alhaisemman raja-arvon korkeammat kustannukset ovat perusteltuja niiden esineiden osalta, jotka vaikuttavat eniten sisäilman laatuun.

(27)

Komissio ottaa huomioon, että puupohjaiset levyt ja puupohjaisista levyistä valmistetut esineet tai muut puupohjaiset esineet sekä puuta tai muita materiaaleja sisältävät huonekalut, joiden tuotannossa käytetään muuta kuin luontaisesti esiintyvää formaldehydiä, ovat sisäilmassa esiintyvän formaldehydin tärkeimmät päästölähteet, etenkin hiljattain rakennetuissa asunnoissa. Sen vuoksi komissio katsoo, että alhaisempi päästöraja on asianmukainen tällaisille esineille ja tuotteille, jotka koostuvat useammasta kuin yhdestä esineestä, jäljempänä ’moniosaiset tuotteet’, jotka ovat sisäilmassa esiintyvän formaldehydin suurimmat lähteet, ja että sillä parannetaan suuren yleisön suojelua samalla kun rajoitetaan sosioekonomisia kustannuksia sektoreilla, jotka eivät tuota päästöjä samassa määrin.

(28)

Samoin on aiheellista vahvistaa alempi raja-arvo formaldehydin esiintymiselle maantieajoneuvojen sisätiloissa, joita suuri yleisö käyttää, jotta voidaan varmistaa erityisesti haavoittuvien väestöryhmien riittävä suojelu myös pahimmissa mahdollisissa skenaarioissa.

(29)

Sen vuoksi komissio katsoo, että sopivin unionin laajuinen toimenpide, jolla puututaan formaldehydin aiheuttamaan riskiin sisäilmassa ja maantieajoneuvojen sisätiloissa on rajoitus, jossa huonekalujen ja puupohjaisten esineiden osalta raja-arvoksi asetetaan 0,062 mg/m3 ja jota sovelletaan koko moniosaiseen tuotteeseen sekä maantieajoneuvojen sisätiloihin, ja jossa kaikkien muiden esineiden osalta raja-arvoksi asetetaan 0,080 mg/m3. Lisäksi komissio katsoo, että esineistä sisäilmaan vapautuvan formaldehydin pitoisuus olisi mitattava erityisissä vertailuolosuhteissa, jotta voidaan varmistaa tämän rajoituksen yhdenmukainen täytäntöönpano. Tietyissä tapauksissa pitäisi olla mahdollista käyttää myös muita testiolosuhteita edellyttäen, että testituloksiin sovelletaan tieteellisesti pätevää korrelaatiota.

(30)

Jotta voidaan lieventää kielteisiä vaikutuksia ja alentaa asianomaisille aloille aiheutuvia kustannuksia sekä antaa sidosryhmille riittävästi aikaa panna rajoitus täytäntöön, komissio katsoo aiheelliseksi lykätä rajoituksen soveltamista 36 kuukaudella kaikilla sektoreilla. Maantieajoneuvojen osalta pidetään kuitenkin asianmukaisena 48 kuukauden lykkäystä, kun otetaan huomioon ajoneuvojen pitkä kehitys- ja markkinointiaika, autoteollisuuden tiukat materiaalivaatimukset, monimutkaiset toimitusketjut ja alkuperäiset laitevalmistajat sekä aika, joka tarvitaan kuorma- ja linja-autojen päästömittaukseen käytettävän standardisoidun analyysimenetelmän (8) käyttöönottoon.

(31)

Esineiden, joita ennakoitavissa olevissa olosuhteissa käytetään yksinomaan ulkona, tapauksessa kuluttajien altistumisen voidaan olettaa tapahtuvan rakennusten ulkoseinien ulkopuolella, ja tällaiset esineet olisi jätettävä rajoituksen soveltamisalan ulkopuolelle. Myös rakenteissa käytettävät esineet, joita käytetään yksinomaan rakennuksen vaipan ja höyrynsulun ulkopuolella ja jotka eivät päästä formaldehydiä sisäilmaan, pitäisi jättää rajoituksen soveltamisalan ulkopuolelle, koska ne eivät lisää altistumista formaldehydille sisäilmassa.

(32)

Yksinomaan teolliseen tai ammattikäyttöön tarkoitettuja esineitä ei pitäisi sisällyttää rajoituksen soveltamisalaan, kunhan nämä käyttötarkoitukset eivät aiheuta suuren yleisön altistumista. Lisäksi teollisuus- ja ammattityöntekijöiden altistumista formaldehydille säännellään jo neuvoston direktiivillä 98/24/EY (9) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2004/37/EY (10).

(33)

Esineistä peräisin olevien formaldehydipäästöjen odotetaan vähenevän ajan mittaan formaldehydijäämien kaasunpoistuman vuoksi. Käytettyjä esineitä ei siksi pitäisi sisällyttää rajoituksen soveltamisalaan. Myös foorumi täytäntöönpanon valvontaa koskevien tietojen vaihtamiseksi suositteli poikkeusta käytettyjen esineiden osalta, koska rajoituksen täytäntöönpanon valvonta voisi niiden tapauksessa olla vaikeaa.

(34)

Seuraaviin tuotteisiin sovelletaan jo formaldehydin raja-arvoja koskevia unionin sääntöjä, minkä vuoksi niitä ei pitäisi sisällyttää rajoituksen soveltamisalaan: asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä XVII olevan nimikkeen 72 soveltamisalaan kuuluvat esineet, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 528/2012 (11) soveltamisalaan kuuluvia biosidivalmisteita olevat esineet, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/745 (12) soveltamisalaan kuuluvat laitteet ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/425 (13) soveltamisalaan kuuluvat henkilönsuojaimet.

(35)

Komission asetuksessa (EU) N:o 10/2011 (14) vahvistetaan formaldehydin raja-arvo elintarvikkeiden kanssa kosketukseen joutuville muovisille materiaaleille ja tarvikkeille. Vaikka unionin lainsäädännössä ei vahvisteta erityistä formaldehydin raja-arvoa muille elintarvikkeiden kanssa kosketukseen joutuville materiaaleille ja tarvikkeille, tuottajien on voitava osoittaa toimivaltaisille viranomaisille niiden turvallisuus. Elintarvikekontaktimateriaaleja koskevien vaatimusten tavoitteena on suojella ihmisten terveyttä puuttumalla aineiden mahdolliseen siirtymiseen elintarvikkeisiin. Koska näiden vaatimusten vuoksi on erittäin epätodennäköistä, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1935/2004 (15) tarkoitetuista elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvista tarvikkeista vapautuisi merkittävästi formaldehydiä ympäröivään ilmaan, komissio katsoo, että kyseisiä tarvikkeita ei pitäisi sisällyttää rajoituksen soveltamisalaan.

(36)

Asiakirja-aineiston toimittaja, RAC ja SEAC ehdottivat poikkeusta leluille, jotka kuuluvat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/48/EY (16) soveltamisalaan; direktiivissä asetetaan formaldehydipäästöjen raja-arvoksi 0,1 mg/m3 hartsisidosteisissa puuleluissa, jotka on tarkoitettu alle 3-vuotiaille lapsille. Komissio ei kuitenkaan pidä tällaista poikkeusta asianmukaisena, koska lapsia ei pitäisi suojella vähemmän tiukasti kuin muita väestönosia. Sisäilmaan joutuvien formaldehydipäästöjen raja-arvoa olisi sen vuoksi sovellettava kaikenikäisille lapsille tarkoitettuihin leluihin.

(37)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1907/2006 olisi muutettava,

(38)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 1907/2006 133 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

(1)

Covid-19-pandemia, sen vaikutus elintarvikeketjuihin sekä energian ja maatalouden tuotantopanosten hintojen nousu syksystä 2021 lähtien ovat aiheuttaneet paineita maatalousalalle. Tuotantopanosten hinnat ovat nousseet merkittävästi kaikilla maatalouden aloilla. Energia- ja lannoitekustannukset nousivat geopoliittisen ja geotaloudellisen kehityksen vuoksi jo ennen Venäjän Ukrainaan kohdistamaa hyökkäyssotaa. Sota on sittemmin pahentanut tilannetta ja vaikuttanut hyvin kielteisesti markkinoiden odotuksiin.

(2)

Tämän seurauksena energia- ja lannoitekustannusten osuus välituotekäytöstä kasvoi merkittävästi vuonna 2022. Suurinta kasvu oli peltokasveja ja monivuotisia kasveja viljelevillä tiloilla, joilla molemmilla lannoitteet ovat suuri kustannuserä. Lannoitteiden hinnat ovat edelleen ennen näkemättömän korkeat. Tietojen perusteella näyttää siltä, että viljelijät ovat reagoineet vähentämällä lannoitteiden käyttöä, ja tällä hetkellä on epävarmaa, missä määrin tästä aiheutuu kielteisiä vaikutuksia tuotoksiin sekä elintarvikkeiden ja rehujen laatuun.

(3)

Muiden tuotantopanosten, kuten kasvinsuojeluaineiden ja eläinten terveydenhoitokäsittelyjen sekä koneiden ja pakkausten, hinnat viljelijöille ja elintarvikeketjun toimijoille ovat nousseet yleisen inflaation mukaisesti.

(4)

Myös maataloustuotteiden hinnat nousivat vuonna 2022. Tähän oli syynä elpyminen covid-19-pandemiasta sekä se, että Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäys aiheutti huolta riittävästä maailmanlaajuista tarjonnasta. Eräillä aloilla, kuten maito-, viini-, hedelmä- ja vihannesaloilla, korkeat hinnat eivät kuitenkaan ole pystyneet kompensoimaan korkeampien tuotantopanoskustannusten aiheuttamaa liiketoiminnan tuloksen heikkenemistä.

(5)

Viime aikoina useimpien maataloustuotteiden, kuten viljan, öljykasvien, maitotuotteiden ja viinin, hinnat ovat laskeneet huomattavasti. Joissakin jäsenvaltioissa ja tietyillä alueilla tilanne on vaikeutunut erityisen paljon, koska tuotantopanosten hintojen ja maataloustuotteiden hintojen välinen suhde on heikentynyt.

(6)

Tuottajien kustannusten nousu on nostanut elintarvikkeiden kuluttajahintoja kaikkialla unionissa. Tämä on vaikuttanut ruoan kohtuuhintaisuuteen. Tuoreimmat luvut osoittavat, että elintarvikkeiden hintainflaation vaikutus kuluttajiin on jatkuvasti korkea, yli 15 prosenttia kaikkialla unionissa. Joissakin jäsenvaltioissa tämä nousu on lähes 40 prosenttia. On näyttöä siitä, että korkeat hinnat ovat vaikuttaneet kulutustasoon tietyillä elintarvikealoilla, kuten liha-, viini- ja hedelmä- ja vihannesaloilla. Kuluttajat ovat siirtäneet kysyntää edullisempiin elintarvikkeisiin, pois sellaisista elintarvikkeista kuin luonnonmukaiset elintarvikkeet, viini sekä alkuperänimityksillä ja maantieteellisillä merkinnöillä suojatut elintarvikkeet. Tällaiset kysynnän muutokset ovat omiaan vaikuttamaan kielteisesti tuottajien investointien tuottoon.

(7)

Tietyillä maatalousaloilla ja tietyissä jäsenvaltioissa tätä yleistä talousvaikeuksien skenaariota ovat pahentaneet kiireelliset alakohtaiset haasteet.

(8)

Viimeaikaiset poikkeukselliset epäsuotuisat sääilmiöt, kuten kuivuus (Espanja, Italia ja Portugali) ja tulvat (Italia), ovat aiheuttaneet maataloustuottajille merkittävää vahinkoa, joka vaarantaa heidän taloudellisen elinkelpoisuutensa. Vaikka on viitteitä siitä, että tällaisia ilmiöitä esiintyy tilanteessa, jossa maatalouteen kohdistuu ilmastonmuutoksen vuoksi yleisesti yhä enemmän riskejä, niiden voimakkuus on ollut poikkeuksellinen.

(9)

Vilja- ja öljykasvien alalla unionin eri tuotantoalueita koettelevat äärimmäiset sääilmiöt vaarantavat vakavasti kevään ja kesän satojen määrän ja laadun. Alan hinnat laskevat. Viljan hinnat laskivat viime vuoteen verrattuna noin 40 prosenttia. Tämä aiheuttaa ongelmia viljelijöille, sillä monet ovat viime kuukausina ostaneet kalliita tuotantopanoksia, ja nyt heidän tuotteistaan maksettavat markkinahinnat hädin tuskin kattavat tai joissakin tapauksissa eivät lainkaan kata heidän kustannuksiaan. Jotkut viljelijät eivät myöskään ole pystyneet kylvämään peltojaan, koska maaperä ei ole riittävän kosteaa ja kasteluvettä ei ole tarpeeksi saatavilla, mikä johtaa tuotannon ja satojen vähenemiseen. Tämä koskee erityisesti Tšekkiä, Tanskaa, Irlantia, Espanjaa, Ranskaa, Kyprosta, Latviaa, Itävaltaa, Portugalia, Sloveniaa ja Ruotsia.

(10)

Hedelmä- ja vihannesalan markkinatilanne on erittäin vaikea, mikä johtuu korkeasta inflaatiosta, joka vaikuttaa kulutukseen, ja lisäksi korkeista energiakustannuksista. Kulutuksen arvioidaan laskeneen ainakin 10 prosenttia. Energia on tärkeä kustannustekijä kasvihuonetuotannossa ja sadonkorjuun jälkeisessä logistiikassa. Tämän seurauksena tuottajien voittomarginaaleihin kohdistuu yhä paineita maataloushintojen noususta huolimatta. Samanlaiset haasteet koskevat myös humala-alaa. Tilanne vaikuttaa useisiin jäsenvaltioihin, erityisesti Belgiaan, Tšekkiin, Saksaan, Viroon, Irlantiin, Kreikkaan, Kroatiaan, Italiaan, Kyprokseen, Latviaan, Alankomaihin, Sloveniaan ja Suomeen.

(11)

Eläinalalla rehun korkeat hinnat yhdessä energian hinnan ja yleisen inflaation kanssa aiheuttavat vakavia vaikeuksia tuottajille. Vaikka naudan- ja sianlihan ja siipikarjan hinnat ovat yleisesti ottaen suotuisat, tuottajien on vaikea kattaa tuotantokustannuksiaan. Vaikeudet ovat tätäkin selvempiä maitoalalla, sillä hinnat ovat alkaneet laskea tuntuvasti vuoden 2022 lopun huipusta. Lisäksi elintarvikkeiden kuluttajahinnat vaikuttavat laatutuotteiden kysyntään. Laatutuotteet muodostavat suuren osan viljelijöiden tuloista näillä aloilla. Maitoala on Latviassa ja Liettuassa erityisen haastavassa tilanteessa, sillä maidon kansalliset hinnat ovat laskeneet enemmän kuin muissa jäsenvaltioissa. Myös Belgiassa, Tšekissä, Saksassa, Virossa, Kreikassa, Espanjassa, Ranskassa, Kroatiassa, Italiassa, Kyproksessa, Luxemburgissa, Maltassa, Itävallassa, Sloveniassa ja Suomessa karjankasvatusalat kärsivät edellä mainituista vaikeuksista.

(12)

Inflaatiosta johtuva kysynnän supistuminen, myös vientimarkkinoilla, yhdistettynä suureen tarjontaan vaikuttaa erityisesti viinialaan tietyillä alueilla. Tämä koskee varsinkin puna- ja roseeviinejä. Viinimarkkinoiden epävarmuutta ovat lisänneet myös tuotantopanosten nousevat kustannukset ja epätavanomaiset sääilmiöt. Tämä kehitys on vaikuttanut erityisesti Saksaan, Espanjaan, Ranskaan, Italiaan ja Portugaliin.

(13)

On mahdollista, että komission delegoidun asetuksen (EU) 2023/1225 (2) 2 artiklalla käyttöön otettu väliaikainen erityinen tislaustoimenpide, jonka nojalla jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kansallisia tukiohjelmia viinialalla, ei riitä korjaamaan tilannetta ohjelmien taloudellisten rajoitusten vuoksi. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi voitava käyttää lisävaroja vahvistaakseen viinialan kansallisiin tukiohjelmiin osoitettuja talousarviomäärärahojaan uusien tislaustoimien rahoittamiseksi samojen tukikelpoisuusvaatimusten ja tukiedellytysten mukaisesti, lukuun ottamatta täytäntöönpanon määräaikaa, jota olisi mukautettava tämän asetuksen mukaisesti rahoitettaviin toimiin. Jos jäsenvaltio päättää käyttää tätä mahdollisuutta, tässä asetuksessa säädetyn unionin rahoitusosuuden olisi oltava käytettävissä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2115 (3) liitteessä VII varainhoitovuosien 2023 ja 2024 osalta vahvistettujen määrärahojen lisäksi.

(14)

Yhä erittäin korkeat tuotantopanosten hinnat, maataloustuotteiden hintojen lasku sekä tiettyjä aloja ja jäsenvaltioita koettelevat ongelmat voivat aiheuttaa maataloustuottajille maksuvalmiusongelmia. Jäsenvaltiot ovat turvautuneet unionin valtiontukisääntöjen mukaisiin valtiontukitoimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi.

(15)

Komissio on päättänyt kahdesta maatalouden hätätukipaketista, jotka hyödyttävät tiettyjä jäsenvaltioita. Niistä maksetaan korvauksia viljelijöille vilja- ja öljykasvien aloilla, joihin on kohdistunut suurimmat vaikutukset. Kyseessä ovat komission täytäntöönpanoasetukset (EU) 2023/739 (4) ja (EU) 2023/1343 (5), joilla pyritään puuttumaan hintapaineiden aiheuttamiin kielteisiin vaikutuksiin mainituilla aloilla. Tämä kolmas hätätukipaketti koskee muiden jäsenvaltioiden viljelijöitä, jotka kärsivät maataloustuotannon elinkelpoisuuteen vaikuttavista erityisongelmista.

(16)

Sen vuoksi olisi hyväksyttävä poikkeuksellinen toimenpide, jolla edistetään havaittujen erityisongelmien ratkaisemista ja estetään tuotannon nopea heikkeneminen niissä jäsenvaltioissa, jotka eivät ole saaneet tukea täytäntöönpanoasetuksissa (EU) 2023/739 ja (EU) 2023/1343 vahvistetuista kahdesta hiljattaisesta maatalouden tukipaketista.

(17)

Mainitut vaikeudet ovat asetuksen (EU) N:o 1308/2013 221 artiklassa tarkoitettuja erityisiä ongelmia. Niihin ei voida helposti puuttua mainitun asetuksen 219 tai 220 artiklan nojalla toteutetuilla toimenpiteillä. Tilanne ei liity olemassa olevaan tiettyyn markkinahäiriöön tai sen nimenomaiseen uhkaan. Se ei myöskään liity eläintautien leviämisen estämiseksi toteutettaviin toimenpiteisiin eikä kansanterveyden taikka eläinten tai kasvien terveyden riskeistä johtuvaan kuluttajien luottamuksen menettämiseen.

(18)

Tukea saavien jäsenvaltioiden käytettävissä olevien määrien vahvistamisessa olisi otettava huomioon kunkin jäsenvaltion painoarvo unionin maatalousalalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 (6) liitteessä III vahvistettujen suoria tukia koskevien nettoenimmäismäärien perusteella. Espanjaa, Italiaa ja Portugalia koskevissa määrissä olisi otettava huomioon, että poikkeukselliset epäsuotuisat sääilmiöt ovat vaikuttaneet erityisesti kyseisiin jäsenvaltioihin. Latviaa ja Liettuaa koskevissa määrissä olisi otettava huomioon, että näiden maiden tilanne maitoalalla on erityisen haastava.

(19)

Tukea saavien jäsenvaltioiden olisi jaettava tuki tehokkaimpien kanavien kautta objektiivisin ja syrjimättömin perustein, joissa otetaan huomioon asianomaisten viljelijöiden kohtaamien vaikeuksien ja taloudellisten vahinkojen laajuus. Niiden olisi varmistettava, että viljelijät ovat tuen lopullisia edunsaajia, ja vältettävä markkinoiden tai kilpailun vääristyminen.

(20)

Koska tukea saaville jäsenvaltioille myönnettävät määrät korvaavat vain osan viljelijöille aiheutuneista taloudellisista vaikeuksista, asianomaisten jäsenvaltioiden olisi voitava myöntää tuottajille kansallista lisätukea tässä asetuksessa vahvistetuin edellytyksin ja siinä asetetuissa määräajoissa.

(21)

Jotta tukea saaville jäsenvaltioille annettaisiin liikkumavaraa jakaa tuki sen mukaisesti, mitä asianomaisten viljelijöiden tilanne vaatii, niiden olisi voitava antaa sen kasautua muun tuen kanssa, jota rahoitetaan Euroopan maatalouden tukirahastosta ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta, mutta ilman viljelijöille maksettavia liiallisia korvauksia.

(22)

Tukea saavien jäsenvaltioiden olisi liiallisten korvausten välttämiseksi otettava huomioon muista kansallisista tai unionin tukivälineistä tai yksityisistä järjestelmistä kyseisten taloudellisten tappioiden kattamiseen myönnetty tuki.

(23)

Koska unionin tuki vahvistetaan euromääräisenä, yhdenmukaisen ja samanaikaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen vahvistaa päivämäärä niille jäsenvaltioille, jotka eivät ole ottaneet käyttöön euroa, myönnettävän määrän muuntamiselle niiden kansalliseksi valuutaksi. Tämä koskee Tšekkiä, Tanskaa ja Ruotsia. Koska tässä asetuksessa ei säädetä määräajasta tukihakemusten jättämiselle, on aiheellista harkita komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/127 (7) 30 artiklan 3 kohdan soveltamiseksi tämän asetuksen voimaantulopäivää valuuttakurssin määräytymisperusteeksi tässä asetuksessa vahvistettujen määrien osalta.

(24)

Talousarvioon liittyvistä syistä unionin olisi rahoitettava asianomaisille tukea saaville jäsenvaltioille aiheutuneet menot ainoastaan, jos nämä menot on toteutettu tiettyyn määräaikaan mennessä. Tähän kiireelliseen toimenpiteeseen myönnettävä tuki olisi sen vuoksi maksettava viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2024.

(25)

Tukea saavien jäsenvaltioiden olisi toimitettava komissiolle yksityiskohtaiset tiedot tämän asetuksen täytäntöönpanosta, jotta unioni voi seurata tällä asetuksella käyttöön otetun toimenpiteen tehokkuutta.

(26)

Sen varmistamiseksi, että viljelijät saavat tukea mahdollisimman pian, tukea saavien jäsenvaltioiden olisi voitava soveltaa tätä asetusta viipymättä. Tämän asetuksen olisi sen vuoksi tultava voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(27)

Tässä asetuksessa säädetty toimenpide on maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn komitean lausunnon mukainen,

(1)

Asetuksessa (EU) 2016/429 säädetään, että unioniin tulevien eläinten, sukusolujen ja alkioiden ja eläinperäisten tuotteiden lähetysten on tultava kolmannesta maasta tai alueelta tai tällaisen kolmannen maan tai alueen vyöhykkeeltä tai lokerosta, joka on kyseisen asetuksen 230 artiklan 1 kohdan mukaisesti merkitty luetteloon.

(2)

Komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2020/692 (2) täsmennetään eläinterveysvaatimukset, joiden mukaisia tiettyihin lajeihin ja luokkiin kuuluvien eläinten, sukusolujen ja alkioiden ja eläinperäisten tuotteiden kolmansista maista tai alueilta tai niiden vyöhykkeiltä tai vesiviljelyeläinten ollessa kyseessä niiden lokeroista tulevien lähetysten on oltava unioniin saapumista varten.

(3)

Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2021/404 (3) vahvistetaan luettelot kolmansista maista tai alueista tai niiden vyöhykkeistä tai lokeroista, joista niihin lajeihin ja luokkiin kuuluvien eläinten ja niiden sukusolujen ja alkioiden ja eläinperäisten tuotteiden, jotka kuuluvat delegoidun asetuksen (EU) 2020/692 soveltamisalaan, saapuminen unioniin on sallittua.

(4)

Tarkemmin sanoen täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/404 liitteissä V ja XIV vahvistetaan luettelot kolmansista maista tai alueista tai niiden vyöhykkeistä, joista siipikarjan, siipikarjan sukusolujen ja alkioiden sekä siipikarjasta ja riistalinnuista saatavan tuoreen lihan lähetysten saapuminen unioniin on sallittua.

(5)

Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti komissiolle kahdesta korkeapatogeenisen lintuinfluenssan taudinpurkauksesta, jotka havaittiin siipikarjassa Cumbrian (1) kreivikunnassa Englannissa ja Aberdeenshiren (1) hallintoalueella Skotlannissa ja vahvistettiin laboratorioanalyysillä (RT-PCR) 2 ja 9 päivänä heinäkuuta 2023.

(6)

Tämän tuoreen korkeapatogeenisen lintuinfluenssan taudinpurkauksen jälkeen Yhdistyneen kuningaskunnan eläinlääkintäviranomaiset muodostivat tartunnan saaneiden pitopaikkojen ympärille vähintään 10 kilometrin rajoitusvyöhykkeen ja toteuttivat hävittämistoimenpiteitä korkeapatogeenisen lintuinfluenssan esiintymisen rajoittamiseksi ja kyseisen taudin leviämisen estämiseksi.

(7)

Yhdistynyt kuningaskunta on toimittanut komissiolle tietoja alueensa epidemiologisesta tilanteesta ja toimenpiteistä, joita on toteutettu korkeapatogeenisen lintuinfluenssan leviämisen estämiseksi.

(8)

Komissio on arvioinut nämä tiedot. Komissio katsoo, että kun otetaan huomioon eläinterveystilanne Yhdistyneen kuningaskunnan eläinlääkintäviranomaisten muodostamalla alueella, johon sovelletaan rajoituksia, siipikarjan, siipikarjan sukusolujen ja alkioiden sekä siipikarjasta ja riistalinnuista saatavan tuoreen lihan lähetysten saapuminen unioniin kyseisiltä alueilta olisi keskeytettävä unionin eläinterveystilanteen suojelemiseksi.

(9)

Kanada, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat ovat toimittaneet korkeapatogeenisen lintuinfluenssan osalta päivitetyt tiedot alueidensa epidemiologisista tilanteista, jotka ovat johtaneet täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/404 liitteissä V ja XIV vahvistettuihin tiettyjen tuotteiden unioniin saapumisen keskeyttämisiin.

(10)

Kanada on toimittanut päivitetyt tiedot alueensa epidemiologisesta tilanteesta, joka liittyy 32:een korkeapatogeenisen lintuinfluenssan taudinpurkaukseen, jotka on havaittu Albertan (6), Brittiläisen Columbian (11), Nova Scotian (1), Ontarion (2), Quebecin (6) ja Saskatchewanin (6) provinsseissa sijaitsevissa siipikarjan pitopaikoissa ja vahvistettu 14 päivän huhtikuuta 2022 ja 6 päivän toukokuuta 2023 välisenä aikana.

(11)

Yhdistynyt kuningaskunta on toimittanut päivitetyt tiedot alueensa epidemiologisesta tilanteesta, joka liittyy kolmeen korkeapatogeenisen lintuinfluenssan taudinpurkaukseen, jotka on havaittu Lincolnshiren (2) ja East Sussexin (1) kreivikunnissa Englannissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitsevissa siipikarjan pitopaikoissa ja vahvistettu 17 päivän toukokuuta 2023 ja 25 päivän toukokuuta 2023 välisenä aikana.

(12)

Yhdysvallat on toimittanut päivitetyt tiedot alueensa epidemiologisesta tilanteesta, joka liittyy kolmeen korkeapatogeenisen lintuinfluenssan taudinpurkaukseen, jotka on havaittu Pohjois-Dakotan, Etelä-Dakotan ja Tennesseen osavaltioissa sijaitsevissa siipikarjan pitopaikoissa ja vahvistettu 5 päivän tammikuuta 2023 ja 19 päivän huhtikuuta 2023 välisenä aikana.

(13)

Kanada, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat ovat toimittaneet tiedot myös toimenpiteistä, jotka on toteutettu korkeapatogeenisen lintuinfluenssan leviämisen estämiseksi. Näiden taudinpurkausten johdosta Kanada, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat ovat toteuttaneet hävittämistoimenpiteitä taudin leviämisen torjumiseksi ja rajoittamiseksi sekä saattaneet päätökseen tarvittavat puhdistus- ja desinfiointitoimenpiteet sen jälkeen, kun hävittämistoimenpiteet oli toteutettu niiden alueilla sijaitsevissa siipikarjan pitopaikoissa, joissa tartuntaa esiintyi.

(14)

Komissio on arvioinut Kanadan, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltojen toimittamat tiedot. Komissio katsoo, että Kanada, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat ovat antaneet asianmukaiset takeet siitä, että keskeytyksiin johtanut eläinterveystilanne ei enää uhkaa eläin- tai kansanterveyttä unionissa ja että näin ollen siipikarjasta saatujen hyödykkeiden saapuminen unioniin kyseisiltä Kanadan, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltojen vyöhykkeiltä, joilta unioniin saapuminen on keskeytetty, olisi sallittava uudelleen.

(15)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/404 liitteitä V ja XIV olisi muutettava, jotta voidaan ottaa huomioon korkeapatogeenisen lintuinfluenssan nykyinen epidemiologinen tilanne Kanadassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Yhdysvalloissa.

(16)

Koska Namibia ei ole moneen vuoteen vienyt unioniin siipikarjaa ja sen sukusoluja ja alkioita, sileälastaisten lintujen tuoretta lihaa, siipikarjasta ja riistalinnuista saatavia lihavalmisteita eikä munia ja munatuotteita eikä suunnittele niiden vientiä, se on pyytänyt, että se poistetaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/404 liitteissä V, XIV, XV ja XIX vahvistetuista niiden kolmansien maiden luetteloista, joista kyseisten hyödykkeiden saapuminen unioniin on sallittua. Sen vuoksi kyseisiä liitteitä olisi muutettava.

(17)

Komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2023/1226 (4) muutettiin täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/404 liitteitä V ja XIV niin, että Kanadaa koskevissa kohdissa aiemmin päättyneeksi merkitylle vyöhykkeelle CA-2.187 asetettiin alkamisajankohta. Liitteessä V olevan 1 osan kyseistä vyöhykettä koskevalla rivillä on havaittu virhe, joka olisi oikaistava. Näin ollen mainittu liite olisi oikaistava.

(18)

Kun otetaan huomioon korkeapatogeenisen lintuinfluenssan epidemiologinen tilanne Kanadassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Yhdysvalloissa sekä Namibian pyyntö, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/404 liitteisiin V, XV, XIV ja XIX tällä asetuksella tehtävien muutosten olisi tultava voimaan kiireellisesti.

(19)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/404 liitteessä V olevan 1 osan Kanadaa koskevan kohdan vyöhykettä CA-2.187 koskevan rivin oikaisua olisi sovellettava täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/1226 soveltamispäivästä.

(20)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

(1)

Neuvosto hyväksyi 31 päivänä toukokuuta 2013 päätöksen 2013/255/YUTP (1).

(2)

Neuvosto on edelleen hyvin huolestunut Syyrian tilanteesta. Yli vuosikymmenen jälkeen Syyrian konflikti ei ole vielä läheskään ohi ja aiheuttaa edelleen kärsimystä ja epävakautta. Alueella 6 päivänä helmikuuta 2023 tapahtunut traaginen maanjäristys on lisännyt entisestään Syyrian väestön kärsimystä.

(3)

Eurooppa-neuvosto ilmaisi 9 päivänä helmikuuta 2023 antamissaan päätelmissä syvän osanottonsa 6 päivänä helmikuuta 2023 tapahtuneen traagisen maanjäristyksen uhreille sekä solidaarisuutensa Turkin ja Syyrian väestöille. Eurooppa-neuvosto vahvisti unionin olevan valmis antamaan lisää apua kärsimyksen lieventämiseksi kaikilla maanjäristyksen koettelemilla alueilla. Se kehotti kaikkia varmistamaan humanitaarisen avun pääsyn maanjäristyksen uhrien luo Syyriaan riippumatta siitä, missä he ovat, ja kehotti humanitaarista yhteisöä varmistamaan avun nopean toimittamisen Yhdistyneiden kansakuntien puitteissa.

(4)

Neuvosto vahvisti 20 päivänä toukokuuta 2021 antamissaan päätelmissä, jotka koskivat komission Euroopan parlamentille ja neuvostolle antamaa tiedonantoa ”EU:n humanitaarinen toiminta: uudet haasteet, samat periaatteet”, että se on sitoutunut välttämään tai ainakin lieventämään unionin rajoittavien toimenpiteiden mahdollisia tahattomia kielteisiä vaikutuksia periaatteelliseen humanitaariseen toimintaan. Neuvosto toisti, että unionin rajoittavat toimenpiteet ovat kaikkien kansainväliseen oikeuteen perustuvien velvoitteiden mukaisia, erityisesti ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden, kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja kansainvälisen pakolaisoikeuden mukaisia. Se korosti, että on tärkeää noudattaa unionin pakotepolitiikassa täysimääräisesti humanitaarisia periaatteita ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta muun muassa sisällyttämällä tapauksen mukaan johdonmukaisesti humanitaarisia poikkeuksia rajoittavien toimenpiteiden järjestelmiin ja varmistamalla, että on olemassa tehokkaat puitteet, joiden ansiosta humanitaariset järjestöt voivat hyödyntää tällaisia poikkeuksia.

(5)

Neuvosto muistuttaa, että unionin rajoittavien toimenpiteiden, myös Syyrian tilanteen johdosta toteutettavien toimenpiteiden, ei ole tarkoitus haitata eikä estää humanitaarisen avun, ei myöskään lääkinnällisen avun, toimittamista. Syyrian tilanteen johdosta määrätyt rajoittavat toimenpiteet eivät kohdistu valtaosaan eri aloista, kuten elintarvikkeisiin, lääkkeisiin ja terveydenhuollon laitteisiin. Lisäksi yksittäisten toimenpiteiden osalta on jo olemassa poikkeuksia, joilla mahdollistetaan varojen ja taloudellisten resurssien asettaminen toimenpiteiden kohteiksi nimettyjen henkilöiden ja yhteisöjen saataville, jos tällaiset varat tai taloudelliset resurssit ovat tarpeen yksinomaan humanitaarisen hätäavun toimittamiseksi Syyriassa tai avun antamiseksi siviiliväestölle Syyriassa. Tietyissä tapauksissa tarvitaan asiaankuuluvan kansallisen toimivaltaisen viranomaisen ennakkolupa.

(6)

Neuvosto hyväksyi 23 päivänä helmikuuta 2023 päätöksen (YUTP) 2023/408 (2), jolla otettiin käyttöön vapautus, joka koskee toimenpiteiden kohteiksi nimettyjen luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden sekä yhteisöjen varojen jäädyttämistä ja rajoituksia varojen ja taloudellisten resurssien asettamiselle näiden käyttöön, sellaisten kansainvälisten järjestöjen ja tiettyjen määriteltyjen toimijaryhmien hyväksi, jotka osallistuvat humanitaariseen toimintaan. Neuvosto päätti, että tätä vapautusta, joka ei edellytä asiankuuluvan kansallisen toimivaltaisen viranomaisen ennakkolupaa, olisi sovellettava aluksi kuuden kuukauden ajan eli 24 päivään elokuuta 2023.

(7)

Ottaen huomioon Syyrian humanitaarisen kriisin vakavuuden ja jotta voidaan helpottaa avun nopeaa toimittamista, vapautuksen voimassaoloa on aiheellista jatkaa 24 päivään helmikuuta 2024.

(8)

Unionin lisätoimet ovat tarpeen tämän päätöksen tiettyjen toimenpiteiden panemiseksi täytäntöön.

(9)

Päätös 2013/255/YUTP olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti,

(1)

Siviili-ilmailua lukuun ottamatta unionin lainsäädännössä ei tällä hetkellä säädetä julkisissa tiloissa metallin havaitsemiseen käytettävien ilmaisimien yhdenmukaistetuista suorituskykyvaatimuksista. Tällaiset vaatimukset vaihtelevat jäsenvaltioittain, minkä vuoksi suuren yleisön suojelu turvallisuusuhkilta on epätasaista eikä aina riittävän korkealla tasolla. Terroristit ja muut rikolliset voivat hyödyntää tästä johtuvia haavoittuvuuksia, myös tehdäkseen iskuja tai harjoittaakseen muuta rikollista toimintaa jäsenvaltioissa, joissa julkisten tilojen turvallisuustaso on alhaisempi.

(2)

Viime vuosina terrori-iskuja on tehty eri puolilla unionia pääasiassa julkisiin tiloihin, ja ne ovat kohdistuneet suureen yleisöön. Jotta voidaan suojautua riittävän hyvin turvallisuusuhkilta julkisissa tiloissa kaikkialla unionissa, metallinilmaisimia koskevat vapaaehtoiset suorituskykyvaatimukset olisi vahvistettava unionin tasolla.

(3)

Siviili-ilmailun alalla käytettäviin ilmaisinlaitteisiin, metallinilmaisimet mukaan luettuina, sovelletaan komission täytäntöönpanopäätöksessä C(2015) 8005 (1) vahvistettuja yksityiskohtaisia vaatimuksia. Nämä vaatimukset on määritelty hyvin, ja ne tarjoavat korkeatasoisen suojan siviili-ilmailun turvaamisessa. Sen vuoksi tämän suosituksen ei tulisi kattaa kyseistä alaa. Lisäksi selkeyden vuoksi olisi täsmennettävä, että tämän suosituksen ei tulisi vaikuttaa metallinilmaisimien turvallisuusnäkökohtia sääntelevien unionin säädösten soveltamiseen.

(4)

EU:n terrorisminvastaisessa ohjelmassa (2) komissio sitoutui tukemaan ilmaisinteknologioita koskevien vapaaehtoisten EU:n vaatimusten kehittämistä sen varmistamiseksi, että teknologioilla havaitaan uhat, jotka on tarpeen havaita, mutta säilytetään samalla henkilöiden liikkuvuus. Kyseisen sitoumuksen täyttämiseksi komissio perusti ilmaisukykyvaatimuksia käsittelevän teknisen työryhmän, joka koostuu jäsenvaltioiden asiantuntijoista, valmistajista ja useiden komission yksiköiden virkamiehistä, ja pyysi sitä avustamaan metallinilmaisimien vapaaehtoisten EU:n suorituskykyvaatimusten kehittämisessä unionin tasolla. Tämä suositus ja erityisesti tähän sisältyvät tuoteasiakirjoja ja metallinilmaisimien suorituskykyä koskevat vapaaehtoiset vaatimukset perustuvat kyseisen työryhmän tekemään valmistelutyöhön.

(5)

Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi sovellettava vapaaehtoisia EU:n suorituskykyvaatimuksia julkisissa tiloissa käytettäviksi tarkoitettujen metallinilmaisimien julkisissa hankinnoissa.

(6)

Jäsenvaltioilta ei tulisi edellyttää, että ne hankkivat tai käyttävät julkisissa tiloissa juuri tiettyjä metallinilmaisimia. Päätöksenteon siitä, mitä metallinilmaisimia hankitaan tai käytetään tietyssä julkisessa tilassa, olisi kuuluttava edelleen yksinomaan jäsenvaltioille unionin oikeuden mukaisesti. Vapaaehtoisia EU:n suorituskykyvaatimuksia olisi sovellettava jäsenvaltioiden hankintatoimien yhteydessä, jotta jäsenvaltioiden viranomaisten julkisissa tiloissa käyttämien metallinilmaisimien suorituskyvyssä voidaan kaikkialla unionissa saavuttaa korkea taso.

(7)

Vapaaehtoisissa EU:n suorituskykyvaatimuksissa olisi esitettävä useita standardeja, jotka vastaavat asianomaisten metallinilmaisimien erilaisia käyttötapoja. Matalin standardi koskee vähemmän herkkiä laitteita, jotka on tarkoitettu käytettäviksi joukkoliikenteessä tai massatapahtumissa. Tällöin on tarpeen havaita erityisesti vaaralliset aseet, mutta suuri määrä ihmisiä tavaroineen on saatava kulkemaan läpi ja aiheettomien hälytysten osuus on pidettävä alhaisena. Korkein standardi koskee herkempiä laitteita, jotka on tarkoitettu käytettäviksi silloin, kun on havaittava pienimmätkin uhat ja hidas läpimenovauhti voidaan hyväksyä.

(8)

Vapaaehtoisten EU:n suorituskykyvaatimusten ei tulisi katsoa korvaavan metallinilmaisimien kansallisia suorituskykystandardeja, jos tällaisia kansallisia standardeja on olemassa. Jäsenvaltioiden olisi voitava unionin oikeuden mukaisesti edelleen vapaasti soveltaa julkisissa tiloissa käytettäviin metallinilmaisimiin tiukempia suorituskykyvaatimuksia.

(9)

Tällä suosituksella olisi välillisesti kannustettava valmistajia noudattamaan vaatimuksia metallinilmaisimien tulevassa valmistuksessa. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi vaadittava julkisissa tiloissa turvallisuusuhkien havaitsemiseen käytettäviä metallinilmaisimia koskevassa hankinta-asiakirjassa, että tarjoajat sisällyttävät tarjoukseensa tuoteasiakirjat ja vaatimustenmukaisuusvakuutuksen, joka perustuu valmistajan omaan menetelmään, jolla osoitetaan, että metallinilmaisimet ovat tähän suositukseen sisältyvien vapaaehtoisten suorituskykyvaatimusten mukaisia.

(10)

Metallinilmaisimien käyttö julkisissa tiloissa voi aiheuttaa haasteita yksityisyyden ja henkilötietojen suojaa koskevien oikeuksien kannalta. Kaikessa metallinilmaisimien tällaiseen käyttöön liittyvässä toiminnassa, mukaan lukien laitteiden hankinta ja käyttö sekä mahdolliset myöhemmät käsittelytoimet, on ratkaisevan tärkeää rajoittaa yksityisyyteen puuttumista mahdollisimman paljon ja joka tapauksessa toimia asiaa koskevan unionin lainsäädännön, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (3), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/680 (4) ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan, mukaisesti.

(11)

Kun otetaan erityisesti huomioon asiaa koskeva tekninen kehitys turvallisuusuhkien havaitsemisessa, metallinilmaisimien vapaaehtoisia suorituskykyvaatimuksia olisi tarvittaessa tarkistettava ja mukautettava. Komissio seuraa sen vuoksi ilmaisukykyvaatimuksia käsittelevän teknisen työryhmän avustuksella tiiviisti teknistä ja muuta asiaa koskevaa kehitystä ja arvioi säännöllisesti, onko tätä suositusta tarpeen mukauttaa.

(12)

Vaikuttavuuden ja läpinäkyvyyden vuoksi ja erityisesti siksi, että on tärkeää puuttua havaittuihin turvallisuusuhkiin niin pian kuin mahdollista, jäsenvaltioita olisi kannustettava panemaan tämä suositus täytäntöön ja toimittamaan komissiolle kertomus täytäntöönpanotoimenpiteistään kohtuullisen ajan kuluessa.

(13)

Näiden kertomusten ja muiden merkityksellisten tietojen perusteella olisi sopivan ajan kuluttua arvioitava tämän suosituksen täytäntöönpanossa saavutettua edistystä muun muassa sen arvioimiseksi, tarvitaanko asiaa koskevia sitovia unionin säädöksiä,

1.

2.

3.

4.

5.

6.