7.7.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 174/19

KOMISSION SUOSITUS (EU) 2023/1425,

annettu 27 päivänä kesäkuuta 2023,

kestävään talouteen siirtymisen rahoituksen helpottamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 292 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

1)	Siirtyminen kestävään talouteen vuoteen 2050 mennessä on haastavaa, mutta se tarjoaa myös mahdollisuuksia unionin taloudelle. Investoinnit vihreään siirtymään auttavat tekemään Euroopasta maailman ensimmäisen ilmastoneutraalin ja taloudeltaan kestävän maanosan.

Tällä vuosikymmenellä tarvitaan kiireellisiä toimia, jotta kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää 55 prosentilla ja erityisesti luonto- ja vesikriiseihin liittyvät ympäristötavoitteet voidaan saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Unionin on investoitava vuosina 2021–2030 vuosittain noin 700 miljardia euroa enemmän kuin vuosina 2011–2020 taloutensa irrottamiseksi hiilestä sekä ympäristötavoitteidensa (1) ja ehdotetun nettonollateollisuutta koskevan säädöksen (2). tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ilmastoneutraaliin ja kestävään talouteen siirtymistä varten tarvitaan rahoitusta yrityksille, jotka haluavat kehittyä kestäviksi mutta jotka eivät voi yhdellä kertaa siirtyä täysin ympäristöystävälliseen ja ilmastoneutraaliin toimintamalliin. Tulevina vuosina tarvitaan siirtymärahoitusta, jotta voidaan varmistaa reaalitalouden viiveetön ja hallittu siirtyminen kohti kestävyyttä ja samalla EU:n talouden kilpailukyky. Kaikki kestävässä taloudessa tarvittavat teknologiat eivät ole vielä käytettävissä, ja talouden toimijat voivat saavuttaa nämä tavoitteet eri tahdissa.

4)	Kestävällä rahoituksella rahoitetaan sekä toimintaa, joka on jo ympäristöystävällistä, että toimintaa, joka on ajan mittaan siirtymässä tällaiselle tasolle. Kestävien investointien määrän odotetaan kasvavan ajan mittaan siirtymän edetessä.

Unionin oikeudellisessa kehyksessä ei määritellä siirtymärahoituksen käsitettä, mutta se olisi ymmärrettävä siten, että sillä rahoitetaan ilmasto- ja ympäristötehokkuuteen tehtäviä parannuksia, jotka mahdollistavat siirtymisen kestävään talouteen EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteita vastaavassa aikataulussa.

EU:n kestävän rahoituksen kehykseen, johon kuuluvat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852 (3), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/2089 vahvistetut menetelmät (4), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2464 (5) sekä eurooppalaista vihreää joukkolainaa koskeva asetusehdotus (6), sisältyy suojatoimia ja periaatteita, jotka voivat osaltaan selittää sitä, mitä siirtymärahoituksella tarkoitetaan.

Ilmastoneutraaliin ja kestävään talouteen siirtymisen rahoittaminen on keskeisellä sijalla komission vuonna 2021 antamassa tiedonannossa ”Kestävään talouteen siirtymisen rahoitusstrategia” (7). Siinä todetaan, että kestävään rahoitukseen on omaksuttava osallistava lähestymistapa, joka ei riipu alasta, maantieteestä, toimijoista eikä siirtymän erilaisista lähtökohdista.

8)	Tässä suosituksessa selvennetään siirtymärahoituksen käsitettä ja tunnustetaan se merkittävä rooli, joka markkinatoimijoilla voi olla, jos ne käyttävät vapaaehtoisesti unionin kestävän rahoituksen kehyksen tarjoamia työkaluja siirtymärahoitukseen.

9)	Yritykset, rahoituksen välittäjät ja sijoittajat, jäsenvaltiot ja valvontaviranomaiset voisivat hankkia, tarjota tai käsitellä siirtymärahoitusta käyttämällä vapaaehtoisesti tässä suosituksessa esitettyjä kestävän rahoituksen työkaluja.

10)	Tällä suosituksella pyritään tukemaan siirtymärahoitusta sijoittajien kannalta luotettavassa ympäristössä kannustamalla kestävän rahoituksen työkalujen vapaaehtoiseen käyttöön ja tietojen antamiseen tavoilla, joilla voidaan varmistaa siirtymäsijoitusmahdollisuuksien uskottavuus.

11)

Suositus pohjautuu unionin kestävän rahoituksen kehykseen ja siirtymärahoitusta koskevien johtavien kansainvälisten aloitteiden osatekijöihin, kuten siirtymärahoitusta koskeviin OECD:n ohjeisiin (8), G20-maiden siirtymärahoituskehykseen (9), kestävän rahoituksen kansainvälisen foorumin siirtymärahoitusraporttiin (10) ja muiden kuin valtiollisten yhteisöjen nollapäästösitoumuksia käsittelevän Yhdistyneiden kansakuntien korkean tason asiantuntijaryhmän raporttiin (11). Sen vuoksi tätä suositusta noudattavien kansainvälisten sijoittajien pitäisi voida sovittaa siirtymätavoitteidensa ja rahoitustarpeidensa päänäkökohdat yhteen kansainvälisten markkinakäytäntöjen kanssa.

12)

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman (12) tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavaan siirtymään sisältyy siirtyminen ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteena on rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 celsiusasteeseen ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen (13) mukaisesti, siirtyminen ilmastonmuutoksen kestävään talouteen sekä siirtyminen kohti ympäristön kannalta kestävää taloutta eli kiertotalouteen perustuvaa, saasteetonta ja luontomyönteistä taloutta sekä vesivarojen ja meriluonnonvarojen kestävää käyttöä.

13)	Markkinatoimijat voivat soveltaa tätä suositusta sekä ilmasto- että ympäristösiirtymään.

14)

Yrityksillä (sekä muilla kuin rahoitusalan yrityksillä että rahoitusalan yrityksillä) voi olla erilaiset lähtökohdat kestävyyteen siirtymisessä riippuen eri tekijöistä, kuten toimialoista ja maantieteellisistä alueista, joilla ne toimivat. Yrityksillä on myös erilaiset mahdollisuudet ja valmiudet siirtymän toteuttamiseen riippuen niiden koosta, käytettävissä olevista taloudellisista ja fyysisistä resursseista tai infrastruktuurin ja teknologian saatavuudesta. Tämän seurauksena yrityksillä on erilaiset rahoitustarpeet.

15)

Siirtymärahoituksen käyttö on vapaaehtoista. Kaikilla yrityksillä ja kaikilla talouden aloilla ei ole merkittäviä ilmasto- tai ympäristösiirtymään liittyviä rahoitustarpeita. Jos vaikutuksia voidaan kuitenkin vähentää ja niitä ollaan vähentämässä, tämä parannus olisi tunnustettava ja sen rahoitusta olisi helpotettava.

16)

Pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) saattavat tarvita rahoitusta siirtymäänsä, ja jos näin on, ne voisivat hyödyntää siirtymärahoitusta julkistamalla keskeiset kestävyystiedot. Pk-yritysten koon ja rajallisempien resurssien vuoksi tämä voi kuitenkin olla vaikeaa ja kallista. Pk-yritykset saattavat tarvita arvoketjuunsa kuuluvien rahoituskumppanien, tavarantoimittajien ja asiakkaiden tukea harkitessaan siirtymärahoitustarpeitaan ja saadakseen siirtymärahoitusta käytännössä. Suuria yrityksiä ja rahoituksen välittäjiä kannustetaan soveltamaan suhteellisuusperiaatetta tehdessään yhteistyötä pk-yritysten kanssa ja noudattamaan pidättyvyyttä pyytäessään tietoja pk-yritysten arvoketjun kumppaneilta, tavarantoimittajilta ja asiakkailta.

17)

Siirtymärahoitus voi myös auttaa rahoittamaan sellaisten yritysten siirtymää, jotka toimivat aloilla, joihin siirtyminen kestävään talouteen vaikuttaa eniten. Esimerkiksi tällaisten yritysten uudet investoinnit ja niihin liittyvät pääomamenot voivat olla yhteensopivia unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseen tähtäävän siirtymän kanssa.

18)

Siirtymärahoituksen tarve voidaan määrittää suunnittelemalla etukäteen ja asettamalla siirtymätavoitteita. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi määrittelemällä yrityksen lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteet ja toimet ilmastoneutraaliin ja kestävään talouteen siirtymisen mukaisesti sekä laatimalla investointi- ja toimintasuunnitelmat, joista käyvät ilmi jo osoitetut ja vielä tarvittavat resurssit. Näin voidaan varmistaa, että tavoitteet saavutetaan ja toimet suunnitellaan ja toteutetaan läpinäkyvällä, uskottavalla ja johdonmukaisella tavalla. Tämä voidaan tehdä sekä yritys- että toimintatasolla riippuen siitä, millä tasolla siirtymärahoitusta tarvitaan.

19)

Siirtymäsuunnittelu eli prosessi, jossa yritykset muuntavat ympäristö- ja ilmastotavoitteensa toiminnaksi, voi auttaa yrityksiä minimoimaan siirtymään liittyvät strategiset ja taloudelliset riskit, tunnistamaan liiketoimintamahdollisuuksia ja selkeyttämään liiketoimintastrategiaansa, mikä voi houkutella uusia sijoittajia ja liikekumppaneita.

20)

Yritykset voivat kuitenkin käyttää myös unionin kestävän rahoituksen työkaluja, kuten kestävyysluokitusjärjestelmää, ei ainoastaan luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen ja pääomamenojen ilmoittamiseen vaan myös siirtymäprosessiaan tukevana ennakoivana työkaluna käyttämällä luokitusjärjestelmän kriteerejä viitearvoina tavoitteiden asettamisessa. Luokitusjärjestelmää käytetään entistä enemmän siirtymärahoituksen tarkoituksiin, ja monet yritykset ilmoittavat luokitusjärjestelmän mukaiset pääomamenot olennaisesti suuremmiksi kuin vastaavat tulot, erityisesti aloilla, joilla vaikutukset ovat suuria.

21)

Investoinnit, joilla pyritään saavuttamaan kestävyysluokitusjärjestelmän mukaisuus viidessä (poikkeustapauksissa kymmenessä) vuodessa, katsotaan täysin luokitusjärjestelmän mukaisiksi pääomamenoiksi, jos niihin liittyy pääomamenoja koskeva suunnitelma, joka on eräänlainen toimintatason siirtymäsuunnitelma (14). Myös investoinnit parhaaseen saatavilla olevaan teknologiaan ovat investointeja asetuksessa (EU) 2020/852 määriteltyihin siirtymätoimintoihin, minkä vuoksi ne tunnustetaan myös luokitusjärjestelmän mukaisiksi edellyttäen, että ne eivät johda pitkäaikaiseen lukkiutumiseen hiili-intensiiviseen teknologiaan tai estä vihreämpien teknologioiden kehittämistä. Kyse on taloudellisista toiminnoista, joissa ei tällä hetkellä ole olemassa vaihtoehtoista teknologiaa ja joissa ollaan siirtymässä ilmastoneutraaliuteen. Jotta voidaan varmistaa jatkuvat parannukset koko siirtymän ajan, asetuksessa (EU) 2020/852 säädetään siirtymätoimien teknisten arviointikriteerien tarkistamisesta kolmen vuoden välein, jotta voidaan ottaa huomioon uudet teknologiat ja tieteellinen näyttö heti, kun niitä tulee saataville.

22)

Kestävyysluokitusjärjestelmä voi myös olla hyödyllinen ohjenuora, joka täydentää ilmasto- tai ympäristötavoitteita tai siirtymäsuunnitelmia sellaisten taloudellisten toimintojen osalta, joilla ei voida merkittävästi edistää jonkin asetuksessa (EU) 2020/852 vahvistetun ympäristötavoitteen saavuttamista, mutta joiden ympäristötehokkuudessa on edelleen mahdollista saavuttaa merkittäviä parannuksia. Luokitusjärjestelmän kriteerejä ja periaatteita voidaan käyttää sellaisten väli- tai vähimmäistavoitteiden asettamiseen, joihin voitaisiin hankkia siirtymärahoitusta, jos investoinnit ovat yhteensopivia EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteiden kanssa (15). Tämä olisi varmistettava tiettyä toimintaa koskevalla siirtymäsuunnitelmalla (toimintaperusteisella siirtymäsuunnitelmalla).

23)

Tiedot osoittavat, että kestävyysluokitusjärjestelmä toimii suunnitellulla tavalla. STOXX Europe 600 -indeksiin kuuluvat yritykset, jotka ovat tähän mennessä raportoineet nollatasoa suuremmasta luokitusjärjestelmän mukaisuudesta (16), raportoivat luokitusjärjestelmän mukaisuuden olevan pääomamenojen osalta keskimäärin noin 23 prosenttia, toimintamenojen osalta 24 prosenttia ja tulojen osalta 17 prosenttia (17).

24)

EU:n ilmastosiirtymää koskevat vertailuarvot ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaiset vertailuarvot ovat asianmukaisia työkaluja sellaisten sijoitussalkkujen suunnitteluun, joihin liittyy hiilestä irtautumista koskevia tavoitteita. Sijoitusrahastot, jotka seuraavat näitä vertailuarvoja, ovat kasvaneet huomattavasti, ja niiden arvo on tällä hetkellä 116 miljardia euroa. Myös sellaisten ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien markkinapohjaisten vertailuarvojen (ESG-vertailuarvojen), joissa on ympäristökestävyyteen liittyviä osatekijöitä, käyttö lisääntyy.

25)

Siirtymäsuunnitelmat ovat hyödyllinen työkalu ilmasto- tai ympäristötavoitteiden muuntamisessa toimiksi ja investointisuunnitelmiksi sekä yritysten että taloudellisen toimintojen tasolla, kun viestitään rahoituksen välittäjien ja sijoittajien kanssa. Rahoituksen välittäjät ja sijoittajat voivat myös ottaa huomioon siirtymäsuunnitelmista saadut tiedot sekä suunnitelmiin sisältyvien tavoitteiden eheyden, läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden arvioidessaan sijoitukseen liittyviä siirtymäriskejä ja fyysisiä kestävyysriskejä.

26)

Siirtymäsuunnitelmat eivät ole tällä hetkellä pakollisia, mutta ne ovat kehittymässä yhdeksi keskeisistä ennakoivista välineistä, joita yritykset voivat käyttää tavoitteidensa ja niiden saavuttamiseksi tarvittavan rahoituksen määrittämiseen ja ilmaisemiseen. Suunnitelmiin sisältyy tietoja välitavoitteista, toimista, prosesseista ja resursseista. Siirtymäsuunnitelmat voidaan laatia tukeutumalla direktiiviin (EU) 2022/2464 ja sen nojalla laadittuihin raportointistandardeihin, kun siirtymäsuunnitelmat ovat osa yleistä liiketoimintastrategiaa yrityksessä, joka pyrkii mukauttamaan toimintansa Pariisin sopimuksessa asetettuun tavoitteeseen rajoittaa maapallon lämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen.

27)

Direktiivin (EU) 2022/2464 mukaisten raportointivelvoitteiden soveltamisalaan kuuluvien yritysten on ilmoitettava kaikki kestävyyskysymyksiä koskevat aikasidonnaiset tavoitteet, joita niillä mahdollisesti on, sekä kaikki suunnitelmat, joita niillä mahdollisesti on sen varmistamiseksi, että niiden liiketoimintamalli ja -strategia sopivat yhteen sen kanssa, että siirrytään kestävään talouteen ja ilmaston lämpeneminen rajoitetaan 1,5 celsiusasteeseen.

28)

Komissio esitti helmikuussa 2022 ehdotuksen direktiiviksi yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta (18) sen varmistamiseksi, että sisämarkkinoilla toimivat yritykset edistävät talouksiemme kestävää siirtymää. Siinä ehdotetaan, että direktiivin soveltamisalaan kuuluvat yritykset hyväksyvät suunnitelman, jolla varmistetaan, että yrityksen liiketoimintamalli ja -strategia vastaavat kestävään talouteen siirtymistä ja ilmaston lämpenemisen rajoittamista 1,5 celsiusasteeseen Pariisin sopimuksen mukaisesti.

29)

Siirtymäsuunnitelma, joka on osa yrityksen yleistä strategiaa, voi kattaa myös siirtymän kohti ympäristötavoitteita. Siirtymäsuunnitelman uskottavuutta voitaisiin lisätä siten, että hyväksyessään sen yrityksen johto sisällyttää siihen lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteista ja toimista muodostuvan jäsennellyn kokonaisuuden, mukaan lukien jo osoitetut ja vielä tarvittavat resurssit, sen varmistamiseksi, että tavoitteet ja toimet toteutetaan uskottavalla ja johdonmukaisella tavalla, myös pyrkimällä välttämään pitkän aikavälin lukkiutuminen kasvihuonekaasuintensiivisiin tai ympäristön kannalta merkittävästi haitallisiin toimintoihin tai omaisuuseriin, kun huomioon otetaan näiden omaisuuserien koko elinkaari.

30)

Rahoituksen välittäjillä on keskeinen rooli tuettaessa reaalitalouden siirtymistä kestävyyteen. Siirtymärahoituksen tarjoaminen reaalitalouteen antaa rahoitusalalle mahdollisuuden täyttää rahoitustehtävänsä siirtymän aikana, vähentää siirtymäriskiä ajan mittaan ja mahdollistaa sen, että ala voi toteuttaa oman hallitun siirtymänsä. Siirtymärahoitus ja siihen liittyvät sijoitukset voivat vähentää siirtymään liittyvää rahoitusriskiä tulevaisuudessa, vaikka niihin ei kohdistukaan automaattisesti pienempää rahoitusriskiä kuin muihin sijoituksiin.

31)

Pankkien luotonanto ja sijoitukset ovat molemmat tärkeitä reaalitalouden rahoittamisen kannalta, ja molempien odotetaan tarjoavan merkittävän määrän siirtymärahoitusta yrityksille. Pankeilla ja muilla institutionaalisilla sijoittajilla on erityisen hyvät mahdollisuudet tarjota siirtymärahoitusta asiakkailleen, koska ne voivat hyödyntää läheisiä asiakassuhteitaan. Tässä yhteydessä pankit voivat ottaa huomioon tämän suosituksen yhdessä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2013/36/EU (19) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 575/2013 (20) sisältyvien siirtymäriskejä ja fyysisiä riskejä koskevien säännösten kanssa. Molempia säädöksiä ollaan parhaillaan tarkistamassa.

32)	Euroopan pankkiviranomaisen tulevassa vihreitä lainoja koskevassa lausunnossa (21) sekä kestävän rahoituksen foorumin työssä (22) tarkastellaan siirtymärahoituksen eri näkökohtia ja annetaan aineistoa tämän aiheen tulevia pohdintoja varten.

33)

Kestävyystietojen antaminen auttaa selkeyttämään tiedonvaihtoa rahoituksen välittäjien ja siirtymävaiheessa olevien yritysten välillä. Esimerkiksi ennakoivat tiedot ilmasto- tai ympäristötavoitteista tai siirtymäsuunnitelmista, jos sellaisia on, voivat tarjota hyödyllistä tietoa sijoittajille ja rahoituksen välittäjille, jotka ovat itse sitoutuneita siirtymään. Tiedot auttavat rahoituksen välittäjiä ja sijoittajia päättämään, mitä sijoitustuotteisiin sisällytetään tai ei sisällytetä, sekä arvioimaan erilaisten sijoitusten aikajänteiden vaikutuksia ja hukkainvestointien riskejä.

34)	Rahoituksen välittäjät ja sijoittajat voivat myös edistää siirtymää tarjoamalla erityisiä siirtymään liittyviä rahoitusratkaisuja, jotka kytkeytyvät yritysten asettamiin ilmasto- tai ympäristötavoitteisiin.

35)

Jäsenvaltioita kehotetaan jatkamaan tietoisuuden lisäämistä siirtymärahoituksen hakemiseen tai tarjoamiseen sovellettavista konsepteista. Niitä pyydetään jatkossakin antamaan koulutusta ja teknistä apua, joka voi auttaa lisäämään siirtymärahoituksen käyttöönottoa, ja tarjoamaan erityisiä siirtymään liittyviä rahoitusratkaisuja yrityksille, jotka ovat halukkaita osallistumaan siirtymään.

36)

Euroopan valvontaviranomaisten ja unionin kansallisten toimivaltaisten viranomaisten olisi edelleen lisättävä tietoisuutta siirtymärahoituskonsepteista. Tämä auttaa lisäämään markkinatoimijoiden luottamusta siihen, miten unionin kestävän rahoituksen työkaluja voidaan käyttää tuloksellisesti, ja kannustaa siirtymärahoituksen käyttöönottoon ja vähentää viherpesun riskiä.

37)

Tässä asiakirjassa ei anneta suosituksia kaikista ilmastoneutraaliin ja kestävään talouteen siirtymisen rahoitukseen liittyvistä näkökohdista. Tarkoituksena on selventää siirtymärahoituksen peruskäsitteitä ja sellaisten työkalujen käyttöä, joilla voidaan kannustaa lisäämään yksityisen siirtymärahoituksen käyttöönottoa.

38)

Tämä suositus ei ole tyhjentävä, sillä markkinatoimijat voivat löytää muitakin tapoja edistää tai hankkia siirtymärahoitusta, joka on sopusoinnussa kestävään talouteen siirtymisen kanssa. Suositusta olisi tarkasteltava yhdessä markkinoiden tai lainsäädännön tulevan kehityksen kanssa. Kestävän rahoituksen foorumi auttaa tunnistamaan siirtymärahoitukseen liittyviä markkinakäytäntöjä, ja markkinatoimijat voivat antaa palautetta, jolla voidaan tarkentaa kestävän rahoituksen kehyksen osatekijöitä ja sen käyttöä siirtymärahoitukseen. Ne voivat antaa palautetta foorumin kautta tai komission järjestämissä tiedotustapahtumissa, kuten työpajoissa ja sidosryhmien vuoropuheluissa. Komissio aikoo myös lisätä yhteistyötään kansainvälisten kumppaneiden kanssa, esimerkiksi kestävän rahoituksen kansainvälisen foorumin kautta ja kestävän rahoituksen neuvontakeskuksen kautta Global Gateway -strategian yhteydessä, edistääkseen siirtymärahoituksen käyttöönottoa ja kansainvälistä yhteentoimivuutta maailmanlaajuisesti,

ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN:

1. TARKOITUS JA SOVELTAMISALA

1.1

Tämä suositus on jatkoa komission tiedonannolle ”Kestävään talouteen siirtymisen rahoitusstrategia” (23).

1.2

Suosituksessa esitetään käytännön ehdotuksia siitä, miten siirtymärahoitusta olisi lähestyttävä, ja sen tarkoituksena on tukea markkinaosapuolia, jotka haluavat saada tai tarjota siirtymärahoitusta.

1.3

Suositus on osoitettu yrityksille, jotka haluavat edistää siirtymistä ilmastoneutraaliuteen ja ympäristökestävyyteen ja parantaa samalla kilpailukykyään ja jotka hakevat rahoitusta tätä tarkoitusta varten tehtäviin investointeihin. Suosituksessa pyritään selittämään kestävän rahoituksen työkalujen käyttöä tähän tarkoitukseen. Siirtymärahoitus ja vihreä rahoitus (24) voidaan erottaa yleisestä rahoituksesta, johon ei liity kestävyystavoitteita.

1.4

Tätä suositusta ei yleisesti ottaen ole tarkoitus soveltaa mikroyrityksiin (25) niiden koosta ja hallinnollisista valmiuksista johtuen.

1.5

Suositus on osoitettu myös

a)	rahoituksen välittäjille ja sijoittajille, jotka ovat halukkaita tarjoamaan siirtymärahoitusta yrityksille,

b)	jäsenvaltioille ja finanssivalvontaviranomaisille tietoisuuden lisäämiseksi aiheesta ja teknisen avun antamiseksi, jotta voidaan edistää siirtymärahoituksen käyttöönottoa ja tarjoamista reaalitaloudelle.

1.6

Suositus ei rajoita sellaisen unionin lainsäädännön soveltamista, jossa asetetaan oikeudellisia velvoitteita.

1.7

Myös unionin ulkopuoliset toimijat voivat vapaasti käyttää tätä suositusta, mutta niillä voi olla erityistarpeita, joita tässä ei oteta huomioon.

2. MÄÄRITELMÄT

Tässä suosituksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

2.1

’Siirtymällä’ tarkoitetaan siirtymistä nykyisestä ilmasto- ja ympäristötehokkuuden tasosta kohti ilmastoneutraalia, ilmastonmuutoksen kestävää ja ympäristökestävää taloutta aikataulussa, joka mahdollistaa seuraavien tavoitteiden saavuttamisen:

maapallon lämpötilan nousun rajoittaminen 1,5 celsiusasteeseen Pariisin sopimuksen mukaisesti sekä unionissa toimivien yritysten ja siellä harjoitettavien toimintojen osalta ilmastoneutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2050 mennessä ja kasvihuonekaasupäästöjen 55 prosentin vähennys vuoteen 2030 mennessä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1119 (26) mukaisesti,

b)	ilmastonmuutokseen sopeutuminen (27) ja

muut unionin ympäristötavoitteet, sellaisina kuin ne on määritelty asetuksessa (EU) 2020/852, eli ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen, biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen, merten ja makean veden luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu sekä siirtyminen kiertotalouteen.

2.2

’Siirtymärahoituksella’ tarkoitetaan sellaisten investointien rahoittamista, jotka ovat sopusoinnussa siirtymän kanssa ja edistävät sitä ja joilla vältetään lukkiutumisvaikutukset, mukaan lukien

a)	sijoitukset salkkuihin, joissa seurataan ilmastosiirtymää koskevia EU:n vertailuarvoja ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaisia vertailuarvoja, jäljempänä ’EU:n ilmastovertailuarvot’;

sijoitukset kestävyysluokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin, mukaan lukien

—	asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa määritellyt ilmastonmuutoksen hillintätavoitetta koskevat taloudelliset siirtymätoiminnat;

—	luokitusjärjestelmäkelpoiset taloudelliset toiminnat, jotka muuttuvat luokitusjärjestelmän mukaisiksi komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/2178 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti enintään viiden (poikkeustapauksissa kymmenen) vuoden kuluessa (28);

c)	sijoitukset yrityksiin tai taloudellisiin toimintoihin, joilla on uskottava siirtymäsuunnitelma yrityksen tasolla tai toiminnan tasolla;

d)	sijoitukset yrityksiin tai taloudellisiin toimintoihin, joilla on uskottavat tieteeseen perustuvat tavoitteet, jos se on kohtuullista, ja joita puoltavat tiedot, joilla varmistetaan tinkimättömyys, läpinäkyvyys ja vastuullisuus.

2.3

’Siirtymäsuunnitelmalla’ tarkoitetaan yrityksen yleisen strategian osatekijää, jossa esitetään tavoitteet ja toimet sen siirtymiseksi kohti ilmastoneutraalia tai kestävää taloutta, mukaan lukien toimet kuten kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen niin, että ne vastaavat tavoitetta rajoittaa ilmastonmuutos 1,5 celsiusasteeseen.

3. SUOSITUS SIIRTYMÄRAHOITUSTA HAKEVILLE YRITYKSILLE

Kestävän rahoituksen työkalut siirtymärahoitustarpeiden määrittämiseksi ja ilmaisemiseksi

3.1

Yritykset voivat tarkastella siirtymärahoitustarpeitaan omien kestävyysvaikutustensa, -riskiensä ja -mahdollisuuksiensa pohjalta. Nämä voidaan määrittää olennaisuusarvioinnin avulla.

3.2

Siirtymärahoitustarpeidensa määrittämiseksi yritykset voisivat aluksi asettaa siirtymätavoitteita ja määritellä yksittäisiä siirtymäpolkuja tieteeseen perustuvien skenaarioiden ja polkujen pohjalta (29).

3.3

3.4

Kun siirtymätavoitteet ja niihin liittyvät siirtymärahoitustarpeet kirjataan selkeästi uskottavaan siirtymäsuunnitelmaan, rahoituksen välittäjät ja sijoittajat voivat helpommin ymmärtää ja vertailla siirtymärahoitusmahdollisuuksia.

3.5

Siirtymärahoitustarpeet voidaan täsmentää suunnitelluiksi pääomamenoiksi ja ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseen liittyviksi toimintamenoiksi sekä siirtymään liittyviksi juokseviksi tai kohdennetuiksi tuloiksi.

3.6

Yritykset voivat tarvittaessa keskustella rahoituksen välittäjien ja sijoittajien kanssa erityisistä siirtymärahoitustarpeistaan ja sopivimmista rahoitusratkaisuista.

4. USKOTTAVIEN SIIRTYMÄPOLKUJEN KÄYTTÖ TIETEESEEN PERUSTUVIEN TAVOITTEIDEN ASETTAMISEKSI

4.1

Kun yritykset asettavat tieteeseen perustuvia tavoitteitaan ja määrittävät siirtymärahoitustarpeitaan, ne voivat käyttää vertailukohtana julkisesti saatavilla olevia monialaisia tai alakohtaisia hiilestä irtautumisen skenaarioita ja kehityspolkuja ja, jos sellaisia on, ympäristön parantamisen skenaarioita.

4.2

Skenaarioita tai kehityspolkuja käytettäessä on suositeltavaa, että ne perustuvat tieteeseen. Hiilestä irtautumisen kehityspolkujen osalta on suositeltavaa käyttää Pariisin sopimuksen mukaisia skenaarioita ja polkuja, kuten Kansainvälisen energiajärjestön tai kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin skenaarioita, joissa 1,5 celsiusasteen tavoitetta ei ylitetä tai se ylitetään vain vähän (31).

4.3

Yksittäisen yrityksen kehityspolkuja on suositeltavaa mukauttaa unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteiden mukaisesti ja yrityksen toimipaikkojen ja lähtökohdan perusteella. Tämän tukemiseksi on suositeltavaa tutustua myös Euroopan komission laatimiin toimialaekosysteemikohtaisiin laadullisiin EU:n siirtymäpolkuihin (32), kun arvioidaan ilmastosiirtymään liittyviä haasteita ja saatavilla olevia huipputeknologioita sekä laajempia vihreitä, digitaalisia ja sietokykyyn liittyviä haasteita tietyllä alalla.

4.4

Siirtymärahoitusta voidaan hankkia ilman siirtymäsuunnitelmaa käyttämällä tieteeseen perustuvia siirtymätavoitteita, jos tämä on oikeasuhteista yrityksen monimutkaisuuteen, kokoon ja vaikutuksiin nähden ja jos siirtymätavoitteiden tukena on tietoja, joilla varmistetaan kyseisten tavoitteiden tinkimättömyys ja läpinäkyvyys sekä vastuullisuus niiden saavuttamiseksi toteutettavien toimien toteuttamisesta.

5. EU:N ILMASTOVERTAILUARVOJEN KÄYTTÖ

5.1

Yritykset voivat tarvittaessa käyttää EU:n ilmastovertailuarvoissa sovellettuja menetelmiä täydentääkseen tieteeseen perustuvia skenaarioita tai kehityspolkuja. Vertailuarvojen avulla voidaan tukea yksittäisten kehityspolkujen määrittelyä joko yritys- tai hanketasolla tai asettaa siirtymätavoitteita ja auttaa määrittämään siirtymärahoitustarpeita.

5.2

Samoja menetelmiä voidaan käyttää myös sen välttämiseksi, että uusista sijoituksista tulee mahdollisesti hukkainvestointeja. Menetelmillä voidaan mahdollistaa yrityksen liikkeeseenlaskujen tai kyseessä olevaa siirtymähanketta varten hankitun pääoman sisällyttäminen sijoitus- tai lainasalkkuun, jossa seurataan EU:n ilmastovertailuarvoja (33).

6. EU:N KESTÄVYYSLUOKITUSJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ

6.1

Yritykset voivat määrittää siirtymärahoitustarpeensa käyttämällä muiden tieteeseen perustuvien viitearvojen rinnalla vapaaehtoisesti kestävyysluokitusjärjestelmää, kun ne asettavat siirtymätavoitteita tietyille taloudellisille toiminnoille asetuksen (EU) 2020/852 nojalla hyväksyttyjen delegoitujen säädösten (34) soveltamisalaan kuuluvilla talouden aloilla.

6.2

Yrityksiä kannustetaan käyttämään kestävyysluokitusjärjestelmää, kun ne suunnittelevat investointeja, joilla tietyn taloudellisen toiminnan on määrä täyttää luokitusjärjestelmän kriteerit viiden (poikkeustapauksissa kymmenen) vuoden kuluessa, koska tällaiset sijoitukset katsotaan jo täysin luokitusjärjestelmän mukaisiksi.

6.3

Yritykset voivat käyttää kestävyysluokitusjärjestelmää asettaakseen välitavoitteita taloudellisten toimintojen siirtymälle, jotta ne voivat parantaa ympäristötehokkuutta tai viime kädessä muuttua luokitusjärjestelmän mukaisiksi pidemmällä aikavälillä, joka on edelleen riittävän lyhyt ollakseen yhteensopiva siirtymän kanssa. Yritykset voivat esimerkiksi tarvittaessa käyttää luokitusjärjestelmän kriteerejä suunnitellessaan toimintojensa asteittaista saattamista luokitusjärjestelmän mukaiseksi: ensimmäisenä aikasidonnaisena tavoitteena siirtymä viedään pidemmälle kuin ne tasot, jotka on määritelty ”ei merkittävää haittaa” -kriteereissä, ja toisena aikasidonnaisena tavoitteena mukaudutaan merkittävän edistämisen kriteereihin, jotka on selitetty toimintaperusteisessa siirtymäsuunnitelmassa (35).

6.4

Jotta kestävyysluokitusjärjestelmän käyttö siirtymärahoitusta hankittaessa toteutuisi käytännössä, yritykset voisivat määrittää siirtymärahoitustarpeensa yrityksen pääomamenoina. Tarvittaessa ne voisivat myös määrittää nämä tarpeet juoksevien ja kohdennettujen toimintamenojensa tai tulojensa perusteella, jotka

a)	ovat jo luokitusjärjestelmän mukaisia,

b)	ovat luokitusjärjestelmän mukaisia tulevaisuudessa tai

c)	osoittavat suorituskyvyn parantuvan jatkuvasti osana uskottavaa siirtymäsuunnitelmaa, joka on siirtymän mukainen.

7. USKOTTAVAN SIIRTYMÄSUUNNITELMAN KÄYTTÖ

7.1

Yritykset, erityisesti sellaiset, joilla on toimintoja, joihin liittyy olennaisia vaikutuksia tai monimutkaisia siirtymäpolkuja, voivat laatia joko yritys- tai toimintatasolla tai molemmilla siirtymäsuunnitelmia, joissa esitetään siirtymätavoitteet, välitavoitteet, toimet ja resurssitarpeet jäsennellyllä ja johdonmukaisella tavalla, rajoittamatta kuitenkaan lakisääteisten vaatimusten soveltamista.

7.2

Direktiivin (EU) 2022/2464 mukaiset raportointistandardit tarjoavat mallin uskottavien siirtymä- ja toimintasuunnitelmien laatimiselle, ja yritykset voisivat käyttää niitä tällaisten suunnitelmien tinkimättömyyden, läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden varmistamiseksi.

7.3

Tällaisiin suunnitelmiin sisältyvien tavoitteiden tai rahoitustarpeiden määrittämiseksi sekä yritysten että taloudellisten toimintojen tasolla voidaan käyttää kestävyysluokitusjärjestelmää ja EU:n ilmastovertailuarvoja yhdessä tieteeseen perustuvien skenaarioiden tai kehityspolkujen kanssa.

7.4

Ympäristökestävyyttä koskevissa suunnitelmissa voidaan käyttää myös kiertotaloutta (36), biologista monimuotoisuutta (37) ja saasteettomuutta (38) koskevia EU:n strategisia ympäristötoimintasuunnitelmia.

8. RAHOITUSVÄLINEET SIIRTYMÄRAHOITUKSEN HANKKIMISEKSI

8.1

Yrityksiä kannustetaan käyttämään siirtymärahoituksen hankkimiseen yhtä tai useampaa siirtymään liittyvää rahoitusvälinettä, kuten tietyntyyppisiä lainoja tai laskemalla pääomamarkkinoilla liikkeeseen instrumentteja, joilla on erityispiirteitä (39).

Vihreät tai muut kestävyyslainat

8.2

Jos yrityksellä on siirtymärahoitustarpeita, se voi hakea tietyntyyppisiä lainoja, kuten kestävyyteen sidottuja lainoja, vihreitä lainoja tai muita erityistarkoitukseen myönnettäviä lainoja.

8.3

Rahoituksen välittäjät ovat alkaneet tarjota tällaisia lainoja ja saattavat tarjota kilpailukykyisiä korkoja, kun lainojen perustana oleva suunniteltu ympäristötehokkuus auttaa vähentämään siirtymäriskejä tai mahdollistaa rahoituksen välittäjälle alhaisemmat jälleenrahoituskorot.

8.4

Tietyn siirtymätavoitteen saavuttamiseksi tehtävät investoinnit, kuten omaisuuserien parantaminen tai sellaisten uusien investointien tekeminen, jotka mahdollistavat vähäisiä ilmasto- ja ympäristövaikutuksia aiheuttavan tuotannon, voitaisiin rahoittaa erityislainalla, jonka tuotot käytetään yksinomaan tähän tarkoitukseen (”use-of-proceeds financing”). Tarkoituksen ilmaiseminen kestävyysluokitusjärjestelmän kriteereihin liittyvien siirtymätavoitteiden avulla voisi kannustaa siirtymään tarkoitettujen lainojen ottoon.

8.5

Investoinnit suorituskyvyn parantamiseen yritysten tasolla voitaisiin rahoittaa kestävyyteen sidotulla lainalla, johon sisältyy suojatoimenpiteinä tieteeseen perustuvia, aikasidonnaisia ilmasto- tai ympäristötehokkuutta koskevia tavoitteita ja jossa korot on kytketty suunniteltujen kestävyystavoitteiden saavuttamiseen ja lukkiutumisvaikutusten välttämiseen.

Vihreät tai muut kestävyysjoukkolainat

8.6

Yritykset voivat siirtymänsä rahoittamiseksi myös laskea liikkeeseen pääomamarkkinainstrumentteja tai tietyntyyppisiä joukkovelkakirjoja, kuten vihreitä joukkolainoja tai muita kestävyysjoukkolainoja. Joukkolainoja voidaan käyttää pääoman hankkimiseen sekä yrityksen että taloudellisen toiminnan tasolla.

8.7

Hankkiakseen siirtymärahoitusta tiettyyn tarkoitukseen liikkeeseenlaskijat voisivat laskea liikkeeseen joukkolainoja, joiden tuottojen käyttäminen siirtymätarkoituksiin osoitetaan. Vihreitä joukkolainoja koskevia kansainvälisiä standardeja on olemassa, ja niitä voidaan käyttää siirtymärahoitusta hankittaessa. Yritykset voisivat myös harkita vihreitä joukkolainoja koskevan eurooppalaisen standardin käyttämistä vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskuun, kun rahoitetaan sellaisia taloudellisia toimintoja, joista tulee kestävyysluokitusjärjestelmän mukaisia viiden (poikkeustapauksissa kymmenen) vuoden kuluessa.

8.8

Kestävyyteen sidottuja joukkolainoja voidaan käyttää pääoman hankkimiseen yrityksen kestävyyden parantamiseksi sekä yrityksen että toiminnan tasolla. Ne olisi kytkettävä vakaisiin kestävyyttä koskeviin suorituskykytavoitteisiin – esimerkiksi kestävyysluokitusjärjestelmän keskeisiin tulosindikaattoreihin – ja siirtymän kanssa yhdenmukaiseen aikatauluun, koska laskettaessa arvopapereita liikkeeseen yleensä oletetaan, että suunniteltu suorituskyky saavutetaan ja siihen on kannustimia.

8.9

Edellä 3–7 kohdassa mainittuja kestävän rahoituksen työkaluja voidaan käyttää suorituskykytavoitteina sekä vahvistamaan entisestään kestävyyteen sidottujen joukkolainojen uskottavuutta.

Oman pääoman ehtoinen rahoitus ja erityiskohteiden rahoitus

8.10

Yritykset voivat myös laskea liikkeeseen oman pääoman ehtoisia instrumentteja tai harkita erityisrahoitusratkaisuja, jotka on kytketty kestävyyttä koskeviin suorituskykytavoitteisiin yrityksen tasolla, hanketasolla tai taloudellisen toiminnan tasolla. Tällaisten suorituskykytavoitteiden asettamiseen voidaan soveltaa edellä kuvatun kaltaisia konsepteja.

9. SUOSITUS RAHOITUKSEN VÄLITTÄJILLE JA SIJOITTAJILLE, JOTKA HALUAVAT TARJOTA SIIRTYMÄRAHOITUSTA

Työkalut siirtymärahoitustavoitteiden asettamista ja hankkeiden tai yritysten yksilöintiä varten

9.1

Rahoituksen välittäjät voivat osallistua siirtymän rahoittamiseen ottamalla siirtymärahoitustavoitteet huomioon lainananto- tai sijoitusstrategiassaan.

9.2

Asettaessaan siirtymätavoitteita ja muotoillessaan salkkuja koskevia siirtymärahoituskonsepteja ja sijoitus- tai lainanantostrategioita rahoituksen välittäjät voivat

a)	ottaa huomioon yrityksille annetut suositukset siirtymärahoitustarpeiden määrittämisestä ja tavoitteiden asettamisesta (40);

varmistaa, että siirtymärahoituskonsepti edistää reaalitalouden siirtymää ja hiilestä irtautumista ja että siinä otetaan huomioon yritysten erilaiset lähtökohdat ja sovelletaan suhteellisuusperiaatetta (erityisesti pk-yrityksiin) ja että siihen sisältyy ilmastoon ja ympäristöön liittyviä suojatoimia tässä suosituksessa esitetyn siirtymärahoituksen määritelmän mukaisesti;

c)	muuntaa siirtymärahoituskonseptin kaikissa omaisuusluokissa erityisiksi ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin liittyviksi päämääriksi, jotka kattavat kaikentyyppisen rahoituksen ja kaikki talouden alat, joilla on merkitystä siirtymän kannalta;

d)	pitää neuvontaa ja vaikuttamista tärkeänä osana siirtymärahoitusstrategiaa.

9.3

Sijoittajat ja omaisuuserien omistajat voivat kehittää samankaltaisia konsepteja omien varojensa suhteen.

9.4

Toteuttaakseen sijoitusstrategioita käytännössä siirtymärahoituskonsepteilla ja yksilöidäkseen yrityksiä ja hankkeita, jotka täyttävät siirtymätavoitteet, rahoituksen välittäjät ja sijoittajat voivat (41)

a)	käyttää yritysten toimittamia tietoja siirtymätavoitteiden ja siirtymärahoitustarpeiden määrittämiseen, mukaan lukien siirtymäsuunnitelmat ja yritysraportointi;

b)	käyttää EU:n ilmastovertailuarvojen edellyttämiä hiilestä irtautumisen menetelmiä, kuten yritysten selkeät hiilestä irtautumista koskevat tavoitteet ja mahdollisten uusien hukkainvestointien rajoittaminen;

käyttää kestävyysluokitusjärjestelmää ja -kriteereitä yksilöidäkseen investointeja, jotka ovat luokitusjärjestelmäkelpoisia ja jotka voisivat tulla luokitusjärjestelmän mukaisiksi, tarvittaessa välivaiheiden kautta aikataulussa, joka on yhteensopiva siirtymän kanssa. Tarvittaessa voidaan esimerkiksi harkita, että ensimmäisessä vaiheessa rahoitetaan siirtymätoimia, joissa siirtymä viedään pidemmälle kuin ne tasot, jotka on määritelty ”ei merkittävää haittaa” -kriteereissä, ja toisessa vaiheessa mukaudutaan merkittävän edistämisen kriteereihin, jotka on selitetty toimintaperusteisessa siirtymäsuunnitelmassa;

d)	käyttää vihreiden ja siirtymä- ja kestävyyssidonnaisten joukkolainojen tai osakkeiden liikkeeseenlaskun yhteydessä julkaistuja tietoja.

10. YHTEYDENPITO SIIRTYMÄRAHOITUSTA TARVITSEVIIN YRITYKSIIN

10.1

Rahoituksen välittäjiä kannustetaan pitämään tiiviisti yhteyttä siirtymää toteuttavien asiakkaiden ja sijoituskohteina olevien yritysten kanssa erityisesti silloin, kun siirtymärahoituksen tarve on merkittävä.

10.2

Yhteydenpitoon voisi sisältyä sellaisten lainananto- tai sijoitusstrategioiden hahmottelu, jotka voisivat soveltua kyseessä oleviin siirtymärahoitustarpeisiin, sekä näiden strategioiden mukaisen rahoituksen kelpoisuusehdot.

10.3

Yhteydenpidossa asiakkaiden ja sijoituskohteina olevien yritysten kanssa voitaisiin keskustella seuraavista näkökohdista:

a)	olennaiset kestävyysvaikutukset, -riskit ja -mahdollisuudet sekä se, miten ilmasto- ja ympäristövaikutuksiin ja -riskeihin puututaan;

b)	miten vaikutus ilmasto- tai ympäristötavoitteeseen määritetään ja mikä on lainanannon tai sijoitusten aikajänne;

c)	taustalla olevat siirtymäpolut sen varmistamiseksi, että lainananto- tai sijoitusstrategia on yhteensopiva siirtymän kanssa;

d)	sovelletaanko asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa määriteltyä ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta ja miten haitallisia vaikutuksia käsitellään;

e)	miten yritysten kestävyystaso ja siirtymätavoitteet ja -suunnitelmat otetaan huomioon, myös hukkainvestointien riskin arvioinnissa sekä siirtymäriskien ja fyysisten riskien arvioinnissa laajemmin.

11. SIIRTYMÄPERUSTEISET RAHOITUSRATKAISUT

11.1

Yleisten laina- ja rahoitusratkaisujen lisäksi rahoituksen välittäjät voivat tarjota siirtymäperusteisia rahoitusratkaisuja yrityksille tai hankkeille, joilla on merkittäviä siirtymärahoitustarpeita.

11.2

Tähän sisältyy esimerkiksi sellaisten lainojen tai rahoitustuotteiden tarjoaminen, jotka voivat auttaa rahoittamaan siirtymäinvestointeja kentällä, esimerkiksi seuraavien pohjalta:

a)	asetuksen (EU) 2020/852 mukaiset investoinnit, jotka auttavat lisäämään yrityksen toteuttamien kestävyysluokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen osuutta merkityksellisellä tavalla;

b)	EU:n ilmastovertailuarvot, kun ne täydentävät tieteeseen perustuvia skenaarioita tai kehityspolkuja;

c)	uskottavat yritys- tai toimintatason siirtymäsuunnitelmat, joilla pannaan täytäntöön tieteeseen perustuvia tavoitteita;

d)	jos kohtuullista, uskottavat tieteeseen perustuvat tavoitteet, joita tuetaan tiedoilla, joilla varmistetaan tinkimättömyys, läpinäkyvyys ja vastuullisuus;

e)	kiertotaloutta (42), biologista monimuotoisuutta (43) ja saasteettomuutta (44) koskeviin EU:n strategisiin ympäristötoimintasuunnitelmiin perustuva ja niiden kanssa yhteensovitettu ympäristöjalanjäljen pienentäminen;

f)	edellä mainittujen yhdistelmä, esimerkiksi kun siirtymäsuunnitelmiin on sisällytetty kestävyysluokitusjärjestelmän tai EU:n ilmastovertailuarvojen perusteella määritetyt siirtymärahoitustarpeet.

11.3

Rahoituksen välittäjät voivat harkita sellaisten kannustimien asettamista, joilla edistetään vahvaa suoriutumista yrityksen siirtymätavoitteissa esimerkiksi palkitsemalla edistymistä siirtymätavoitteiden tai luokitusjärjestelmän kriteerien täyttämisessä houkuttelevilla koroilla, jotka perustuvat esimerkiksi pienentyneeseen siirtymäriskiin tai laskeneisiin rahoituskustannuksiin.

12. SIIRTYMÄRISKIT JA FYYSISET RISKIT

12.1

Rahoituksen välittäjiä ja sijoittajia kannustetaan arvioimaan, miten niiden siirtymätavoitteet ja siirtymärahoitustarpeet sopivat yhteen niiden riskinhallintastrategioiden kanssa ja edistävät niitä, jotta voidaan puuttua taloudellisiin riskeihin, jotka johtuvat epäsuhdasta siirtymän kanssa.

12.2

Rahoituksen välittäjiä ja sijoittajia kannustetaan erityisesti

a)	ottamaan riskinhallinta- ja yhteydenpitojärjestelyissä huomioon vastapuolilta saadut ennakoivat tiedot, kuten siirtymätavoitteet ja -suunnitelmat, mukaan lukien tiedot niiden uskottavuudesta ja vuotuisesta edistymisestä;

b)	harkitsemaan sellaisten siirtymähankkeiden rahoittamista, joilla voidaan vähentää kestävyystekijöihin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia ja tulevia siirtymäriskejä ja fyysisiä riskejä, esimerkiksi seuraamalla kestävyysluokitusjärjestelmää ilmastonmuutokseen sopeutumisen osalta.

13. PIENIÄ JA KESKISUURIA YRITYKSIÄ KOSKEVA SUOSITUS

Siirtymärahoitusta hakevat pienet ja keskisuuret yritykset

13.1

Jos pk-yritykset ovat kiinnostuneita hankkimaan siirtymärahoitusta, ne tarvitsevat kokonsa, hallinnollisten valmiuksiensa ja resurssiensa vuoksi oikeasuhteisia järjestelyjä, ja siksi niitä kannustetaan olemaan yhteydessä rahoituksen välittäjiin ja sijoittajiin selvittääkseen, mitä rahoitusvaihtoehtoja ja tukipalveluja on saatavilla.

13.2

Siirtymän edistämisestä kiinnostuneet pk-yritykset voisivat harkita siirtymärahoituksen hankkimista siirtymään liittyviin investointeihinsa, jotka voisivat olla välittömiä investointeja tai investointeja tulevaisuuteen, esimerkiksi investointeja seuraaviin:

a)	uudet vihreät teknologiat;

b)	olemassa olevien taloudellisten toimintojen tai omaisuuserien parantaminen;

c)	investoinnit mahdollistaviin teknologioihin;

d)	vihreät hankintapolitiikat (esim. uusiutuva energia);

e)	toimet, joilla viherrytetään niiden tukitoimintoja, kuten toimet, joilla parannetaan niiden rakennusten energiatehokkuutta, sähköajoneuvojen liisaaminen tai hankinta, siirtyminen hiilettömään liikenteen käyttöön ja niiden elintarvikehuollon ympäristöystävällisyyden parantaminen jne.

13.3

Listatut pk-yritykset kuuluvat direktiivin (EU) 2022/2464 soveltamisalaan ja julkistavat tulevaisuudessa kestävyystietoja yksinkertaistettujen raportointistandardien mukaisesti. Pk-yritykset, jotka eivät kuulu mainitun direktiivin soveltamisalaan mutta ovat kiinnostuneita julkaisemaan keskeiset kestävyystietonsa, voisivat harkita näiden yksinkertaistettujen raportointistandardien tai muiden pk-yrityksille tätä tarkoitusta varten räätälöityjen vapaaehtoisten raportointistandardien käyttöä (45).

13.4

Suuria yrityksiä kannustetaan oikeasuhteisella tavalla tukemaan arvoketjuunsa kuuluvia, siirtymärahoituksesta kiinnostuneita pk-yrityksiä siirtymärahoitustarpeiden arvioinnissa ja tarvittaessa keskeisten kestävyystietojen hankkimisessa riippumatta siitä, kuuluvatko ne pakollisen kestävyysraportoinnin piiriin.

13.5

Suuret yritykset voisivat tarvittaessa myös tehdä yhteistyötä rahoituslaitosten kanssa suotuisien rahoitusehtojen ja/tai ostoehtojen tarjoamiseksi siirtymärahoitusta tarvitseville arvoketjukumppaneilleen, erityisesti siirtymän kannalta merkityksellisillä aloilla toimiville pk-yrityksille (46).

14. RAHOITUSRATKAISUT PIENILLE JA KESKISUURILLE YRITYKSILLE

14.1

Pk-yrityksillä on rajalliset valmiudet antaa yksityiskohtaisia tietoja, minkä vuoksi rahoituksen välittäjiä ja sijoittajia kannustetaan soveltamaan suhteellisuusperiaatetta suhteissaan pk-yritysasiakkaisiin. Niiden ei pitäisi pyytää enempää tietoja kuin on tarpeen vaan noudattaa pidättyvyyttä pyytäessään tietoja arvoketjukumppaneina olevilta pk-yrityksiltä.

14.2

Rahoituksen välittäjiä kannustetaan tarjoamaan koulutus- ja tiedotusohjelmia, neuvontapalveluja tai verkkopohjaisia välineitä, joilla autetaan siirtymärahoituksesta kiinnostuneita pk-yrityksiä lisäämään tietoisuuttaan siirtymäriskeistä ja -mahdollisuuksista.

14.3

Asiasta kiinnostuneita pk-yrityksiä voitaisiin tässä yhteydessä tukea, jotta ne voivat arvioida siirtymärahoitustarpeitaan yksinkertaisella tavalla.

14.4

Pk-yrityksille voitaisiin tarjota vihreitä ja siirtymäperusteisia rahoitusratkaisuja, jotka ovat oikeasuhteisia, soveltuvat pk-yrityksille ja kannustavat käyttämään niitä, ottaen huomioon, että listaamattomiin pk-yrityksiin ei sovelleta direktiivin (EU) 2022/2464 ja asetuksen (EU) 2020/852 mukaisia raportointivelvollisuuksia.

15. SUOSITUS JÄSENVALTIOILLE

Jäsenvaltioita pyydetään harkitsemaan seuraavia suosituksia siirtymärahoituksen edistämiseksi:

15.1

Jäsenvaltioita kannustetaan lisäämään markkinatoimijoiden tietoisuutta tarpeesta rahoittaa vihreään siirtymään tehtäviä investointeja sekä olemassa olevista standardeista, periaatteista ja suojatoimista, joilla voidaan varmistaa tällaisten investointien uskottavuus ja ympäristötavoitteiden tinkimättömyys. Jäsenvaltiot voisivat selittää, mitä hyötyjä saadaan EU:n kestävän rahoituksen työkalujen käytöstä tähän tarkoitukseen.

15.2

Jäsenvaltiot voisivat kannustaa markkinaosapuolia käyttämään viiteskenaarioita, jotka perustuvat tieteeseen ja joissa otetaan huomioon Pariisin sopimuksen mukaiset hiilestä irtautumisen kehityspolut, kuten Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) tai kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) skenaariot, joissa 1,5 celsiusasteen tavoitetta ei ylitetä tai se ylitetään vain vähän, tai EU:n, kansalliset tai alakohtaiset kehityspolut, joissa viitataan näihin IEA:n tai IPCC:n skenaarioihin.

15.3

Jäsenvaltiot voisivat EU:n ja kansallisten kilpailusääntöjen puitteissa kannustaa markkinatoimijoita tekemään yhteistyötä, jotta ne voivat jakaa kokemuksia ja parhaita käytäntöjä siirtymärahoituksen antamisesta tai hakemisesta ja yhteisiin haasteisiin vastaamisesta. Jäsenvaltiot voisivat hyödyntää toimialajärjestöjen ja muiden maineenhallintaa harjoittavien elinten roolia tässä suhteessa.

15.4

Jäsenvaltiot voisivat kannustaa siirtymärahoitukseen liittyviä työkaluja ja periaatteita koskevien valmiuksien kehittämiseen, mukaan lukien virkamiesten, sääntelyviranomaisten ja rahoitusalan ammattilaisten koulutus, jotta voidaan auttaa muotoilemaan sellaisia siirtymään liittyviä rahoitusratkaisuja ja -periaatteita, joissa maantieteelliset riippuvuudet otetaan huomioon.

15.5

Jäsenvaltiot voisivat edistää pk-yrityksille räätälöityjä innovatiivisia kestäviä rahoitustuotteita ja -palveluja suhteellisuusperiaate huomioon ottaen.

15.6

Jäsenvaltiot voisivat tukea pk-yrityksiä keskeisten kestävyys- ja siirtymärahoitustietojen vapaaehtoisessa raportoinnissa sidosryhmille ja rahoituksen välittäjille ja sijoittajille, mikä voisi lisätä pk-yrityksille tarjottavien rahoitusvaihtoehtojen valikoimaa.

15.7

Jäsenvaltiot voisivat kannustaa monenvälisiä kehityspankkeja ja kansallisia kehityspankkeja tukemaan näitä pyrkimyksiä tarjoamalla teknistä apua.

15.8

Jäsenvaltiot voisivat kannustaa paikallisten pankkien ja pk-yritysten välisiin aloitteisiin, joilla laaditaan ja toteutetaan kestävän rahoituksen strategioita ja uskottavia siirtymätavoitteita tai pk-yrityksiä koskevia siirtymäsuunnitelmia.

16. SUOSITUS EUROOPAN VALVONTAVIRANOMAISILLE JA KANSALLISILLE TOIMIVALTAISILLE VIRANOMAISILLE

Euroopan valvontaviranomaisia ja kansallisia toimivaltaisia viranomaisia kannustetaan

16.1

Ottamaan tämä suositus huomioon, kun ne seuraavat ja valvovat siirtymään liittyviä viherpesuriskejä.

16.2

Ottamaan huomioon siirtymätavoitteisiin, uskottaviin siirtymäsuunnitelmiin tai kestävyysluokitusjärjestelmän mukaisesti annettuihin tietoihin sisältyvät ennakoivat tiedot arvioidessaan valvottavien yhteisöjen siirtymään liittyviä taloudellisia riskejä.

16.3

Lisäämään valvottavien yhteisöjen tietoisuutta siitä, miten sääntelykehys mahdollistaa vastapuolilta tai sijoituskohteina olevilta yrityksiltä saatujen ennakoivien tietojen käytön siirtymäriskien ja fyysisten riskien arvioinnissa, hallinnassa ja seurannassa.

16.4

Kehittämään kansallisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa siirtymärahoitusta koskevia valmiuksia ja edistämään luotettavaa toimintaympäristöä siirtymärahoituksen saamiselle kaikkialla EU:ssa.

Tehty Brysselissä 27 päivänä kesäkuuta 2023.

Komission puolesta

Mairead MCGUINNESS

Komission jäsen

(1) Unionin on investoitava vuosina 2021–2030 vuosittain 477 miljardia euroa enemmän kuin vuosina 2011–2020, jotta se voi saavuttaa päästövähennystavoitteensa energia- ja liikennealalla. Sen on lisäksi investoitava 110 miljardia euroa vuodessa ympäristötavoitteidensa saavuttamiseksi. Ks. lisätietoja komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa ”Investment needs assessment and funding availabilities to strengthen EU’s Net-Zero technology manufacturing capacity”, SWD(2023) 68 final, ja komission tiedonannossa ”EU:n talous covid-19-pandemian jälkeen: vaikutukset talouden ohjausjärjestelmään” (COM(2021) 662 final).

(2) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan nettonollateknologiatuotteiden valmistusekosysteemiä vahvistavasta toimenpidekehyksestä (nettonollateollisuutta koskeva säädös) (COM(2023) 161 final).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13). Käsitteellä ’kestävyysluokitusjärjestelmä’ tai ’luokitusjärjestelmä’ viitataan jäljempänä asetukseen (EU) 2020/852 sekä sen nojalla annettuihin delegoituihin säädöksiin.

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/2089, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, asetuksen (EU) 2016/1011 muuttamisesta EU:n ilmastosiirtymää koskevien vertailuarvojen, EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ja vertailuarvojen kestävyyteen liittyvien tietojen antamisen osalta (EUVL L 317, 9.12.2019, s. 17).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2464, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, asetuksen (EU) N:o 537/2014, direktiivin 2004/109/EY, direktiivin 2006/43/EY ja direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta yritysten kestävyysraportoinnin osalta (EUVL L 322, 16.12.2022, s. 15).

(6) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisista vihreistä joukkolainoista (COM(2021) 391 final). Lainsäädäntövallan käyttäjät pääsivät poliittiseen yhteisymmärrykseen 28. helmikuuta 2023.

(7) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Kestävään talouteen siirtymisen rahoitusstrategia (COM(2021) 390 final).

(8) OECD (2022), OECD Guidance on Transition Finance: Ensuring Credibility of Corporate Climate Transition Plans, Green Finance and Investment, OECD Publishing, Pariisi.

(9) G20 (2022), 2022 G20 Sustainable Finance Report.

(10) International Platform on Sustainable Finance (2022), Report on Transition Finance. Saatavilla osoitteessa https://finance.ec.europa.eu/system/files/2022-11/221109-international-platform-sustainable-report-transition-finance_en.pdf

(11) United Nations’ High-Level Expert Group on the Net Zero Emissions Commitments of Non-State Entities (2022), Integrity Matters: Net Zero Commitments by Businesses, Financial Institutions, Cities and Regions.

(12) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (COM(2019) 640 final).

(13) Unioni hyväksyi sopimuksen 5. lokakuuta 2016; neuvoston päätös (EU) 2016/1841, annettu 5 päivänä lokakuuta 2016, ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta (EUVL L 282, 19.10.2016, s. 1).

(14) Komission delegoitu asetus (EU) 2021/2178, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 täydentämisestä täsmentämällä niiden tietojen sisältö ja esitystapa, jotka direktiivin 2013/34/EU 19 a tai 29 a artiklan soveltamisalaan kuuluvien yritysten on annettava ympäristön kannalta kestävistä taloudellisista toiminnoista, sekä kyseisen tiedonantovelvollisuuden noudattamiseksi käytettävä menetelmä (EUVL L 443, 10.12.2021, s. 9), liite I.

(15) Toimintaperusteisten siirtymäsuunnitelmien menoja ei voida pitää luokitusjärjestelmän mukaisina, jos ne eivät täysin täytä sovellettavia luokitusjärjestelmän kriteerejä, mutta ne voivat kuitenkin olla merkityksellinen askel kohti kestävyystason parantamista ja houkutella siirtymärahoitusta.

(16) Toukokuun 17. päivään 2023 mennessä 63 prosenttia STOXX Europe 600 -indeksin yrityksistä oli jo ilmoittanut luokitusjärjestelmäkelpoisuudestaan ja luokitusjärjestelmän mukaisuudestaan tilikaudella 2022. Lähde: Bloomberg.

(17) Lähes kaksi kolmasosaa yrityksistä, jotka ilmoittivat luokitusjärjestelmäkelpoisista pääomamenoista, ilmoitti nollatasoa korkeamman yhdenmukaisuusluvun, ja puolet yrityksistä, jotka ilmoittivat luokitusjärjestelmäkelpoisista tuloista, ilmoitti, että luokitusjärjestelmien mukaisten tulojen määrä oli nollaa suurempi. Lähde: Bloomberg.

(18) Ehdotus direktiiviksi yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta ja direktiivin (EU) 2019/1937 muuttamisesta (COM (2022) 71).

(19) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338).

(20) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).

(21) Tuleva lausunto, joka perustuu Euroopan pankkiviranomaiselle vihreistä lainoista ja kiinnelainoista esitettyyn lausuntopyyntöön, on saatavilla osoitteessa https://www.eba.europa.eu/sites/default/documents/files/document_library/About%20Us/Missions%20and%20tasks/Call%20for%20Advice/2022/CfA%20on%20green%20loans%20and%20mortgages/1043881/EBA%20Call%20for%20Advice%20Green%20Loans%20and%20Mortgages_Clean.pdf

(22) Asetuksen (EU) 2020/852 20 artiklalla perustettu kestävän rahoituksen foorumi. Lisätietoja foorumista löytyy osoitteesta https://finance.ec.europa.eu/sustainable-finance/overview-sustainable-finance-old/platform-sustainable-finance_en

(23) Komission tiedonanto ”Kestävään talouteen siirtymisen rahoitusstrategia” (COM(2021) 390 final).

(24) Liitteen jaksossa 1 kuvataan siirtymärahoituksen ja vihreän rahoituksen välisiä eroja ja päällekkäisyyksiä sekä sitä, miten nämä kehittyvät ajan mittaan.

(25) Mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6. toukokuuta 2003 annetussa komission suosituksessa 2003/361/EY (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 1) mikroyritys määritellään yritykseksi, jonka palveluksessa on vähemmän kuin kymmenen työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään kaksi miljoonaa euroa.

(26) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1).

(27) Sellaisena kuin se on määritelty asetuksessa (EU) 2020/852.

(28) Komission delegoitu asetus (EU) 2021/2178, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 täydentämisestä täsmentämällä niiden tietojen sisältö ja esitystapa, jotka direktiivin 2013/34/EU 19 a tai 29 a artiklan soveltamisalaan kuuluvien yritysten on annettava ympäristön kannalta kestävistä taloudellisista toiminnoista, sekä kyseisen tiedonantovelvollisuuden noudattamiseksi käytettävä menetelmä (EUVL L 443, 10.12.2021, s. 9).

(29) Liitteen jaksossa 2 kuvataan, miten yrityksen siirtymätavoitteiden eri ominaispiirteet voidaan ottaa huomioon siirtymärahoitustarpeissa eri aikajänteillä. Liitteen kaaviossa 2 esitetään erilaisia vaihtoehtoja siirtymärahoitustarpeiden hahmottamiseksi.

(30) Liitteen jaksossa 3 esitetään yleiskatsaus työkaluista, joita voidaan käyttää määritettäessä siirtymärahoitustarpeita ja vaihtoehtoja siirtymävaiheen rahoituksen hankkimiseksi.

(31) Tällaisia skenaarioita voisivat olla rahoitusjärjestelmän viherryttämistä käsittelevän verkoston julkaisemat skenaariot.

(32) Euroopan komission laatimat laadulliset EU:n siirtymäpolut ovat saatavilla osoitteessa https://single-market-economy.ec.europa.eu/industry/transition-pathways_en.

(33) Liitteen jaksossa 4 selitetään yksityiskohtaisemmin EU:n ilmastovertailuarvojen menetelmiä ja sitä, miten niitä voidaan käyttää siirtymärahoitustarpeiden ilmaisemiseen.

(34) Esimerkiksi ilmastoa koskeva delegoitu säädös ja mahdolliset tulevat delegoidut säädökset, joissa määritetään teknisiä arviointikriteerejä.

(35) Liitteen jaksossa 5 kuvataan tarkemmin, miten luokitusjärjestelmää voidaan käyttää tähän tarkoitukseen.

(36) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma puhtaamman ja kilpailukykyisemmän Euroopan puolesta (COM(2020) 98 final).

(37) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia: Luonto takaisin osaksi elämäämme (COM(2020) 380 final).

(38) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Terve maapallo kaikille: EU:n toimintasuunnitelma ”Kohti ilman, veden ja maaperän saasteettomuutta” (COM(2021) 400 final).

(39) Liitteen jaksossa 6 annetaan esimerkkejä jäljempänä kuvatuista rahoitusvälineistä.

(40) Ottaen huomioon myös liitteen jakson 2.

(41) Liitteen jaksossa 7 esitetään lisäehdotuksia tällaisista työkaluista.

(42) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma puhtaamman ja kilpailukykyisemmän Euroopan puolesta (COM(2020) 98 final).

(43) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia: Luonto takaisin osaksi elämäämme (COM(2020) 380 final).

(44) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Terve maapallo kaikille: EU:n toimintasuunnitelma ”Kohti ilman, veden ja maaperän saasteettomuutta” (COM(2021) 400 final).

(45) Listattujen pk-yritysten (mikroyrityksiä lukuun ottamatta) raportointi alkaa direktiivin (EU) 2022/2464 mukaan vuonna 2027 tilikauden 2026 perusteella. Listatut pk-yritykset voivat raportoida EFRAGin laatimien erillisten, oikeasuhteisten standardien mukaisesti.

(46) Yritykset voivat esimerkiksi auttaa pk-yrityksiä – riippumatta siitä, kuuluvatko ne pakollisen kestävyysraportoinnin piiriin – käyttämään vapaaehtoisesti unionin kestävän rahoituksen työkaluja tai muita tieteeseen perustuvia välineitä tiedottaakseen siirtymähankkeistaan, siirtymätavoitteistaan tai siirtymäsuunnitelmistaan, jotta pankeille aiheutuvia siirtymäriskejä voidaan käsitellä läpinäkyvällä ja merkityksellisellä tavalla.

LIITE

Tämä liite liittyy komission suositukseen kestävään talouteen siirtymisen rahoituksen helpottamisesta (1). Liite täydentää suosituksia yksityiskohtaisemmilla pohdinnoilla ja esimerkeillä, joilla tuetaan EU:n kestävän rahoituksen kehyksen työkalujen vapaaehtoista käyttöä siirtymärahoituksen yhteydessä. Tässä esitetään yrityksille ja rahoituslaitoksille erilaisia vaihtoehtoja ja ehdotuksia, jotka koskevat siirtymätavoitteiden asettamista, siirtymärahoitustarpeiden ja -hankkeiden ilmaisemista ja määrittämistä sekä siirtymärahoituksen hankkimista tai tarjoamista.

Sisällysluettelo

Vihreän rahoituksen ja siirtymärahoituksen suhde

Miten yrityksen erityyppiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet voitaisiin ottaa huomioon yksittäisissä siirtymätavoitteissa

Yleiskatsaus kestävän rahoituksen työkaluista siirtymärahoitustarpeiden määrittämiseksi ja ilmaisemiseksi

EU:n ilmastovertailumenetelmät

EU:n kestävyysluokitusjärjestelmä

5.1.

Mihin EU:n kestävyysluokitusjärjestelmää voidaan käyttää

5.2.

Kestävyysluokitusjärjestelmä siirtymätyökaluna

5.3.

Vaihtoehdot kestävyysluokitusjärjestelmän käyttämiselle siirtymärahoitustarpeiden määrittämisessä

Rahoitusvälineet siirtymärahoituksen hankkimiseksi

Euroopan unionin kestävän rahoituksen työkalujen käyttö rahoituksen välittäjien ja sijoittajien toimesta

1. Vihreän rahoituksen ja siirtymärahoituksen suhde

Kestävällä rahoituksella rahoitetaan sekä toimintaa, joka on jo ympäristöystävällistä, että toimintaa, joka on ajan mittaan siirtymässä tällaiselle tasolle.

Jäljempänä olevasta kaaviosta 1 käy ilmi, miten siirtymärahoitus liittyy yleiseen rahoitukseen ja vihreään rahoitukseen ja miten nämä erilaiset rahoitusmuodot voivat kehittyä lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Yleinen rahoitus, jolla ei ole kestävyystavoitteita, voidaan erottaa vihreästä rahoituksesta ja siirtymärahoituksesta. Tällainen yleinen rahoitus voi tällä hetkellä koskea sekä kestävyysvaikutuksiltaan suurta että kestävyysvaikutuksiltaan vähäistä toimintaa. Talouden siirtymän edetessä toiminnan vaikutusten on ajan mittaan muututtava vähäisiksi.

Siirtymärahoituksella pyritään rahoittamaan kyseistä siirtymää. Se voi kattaa sekä rahoituksen, jonka tuotot on sidottu tähän tarkoitukseen (”use-of-proceeds financing”), että yleisiin tarkoituksiin myönnettävän (yritys)rahoituksen. Lyhyellä aikavälillä siirtymärahoitus ei usein johda parannuksiin, jotka täyttäisivät ympäristötehokkuutta koskevat tavoitteet. Pitkällä aikavälillä siirtymärahoitus on kuitenkin sovitettava yhteen EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteiden kanssa, minkä vuoksi sitä pidetään joko vihreänä tai vaikutuksiltaan vähäisenä.

2. Miten yrityksen erityyppiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet voitaisiin ottaa huomioon yksittäisissä siirtymätavoitteissa

Tämä jakso liittyy komission suosituksen kohtiin 3 ja 4.

Yritykset voivat tarkastella siirtymärahoitustarpeitaan omien kestävyysvaikutustensa, -riskiensä ja -mahdollisuuksiensa pohjalta. Nämä voidaan määrittää olennaisuusarvioinnilla, jossa noudatetaan kaksinkertaiseen olennaisuuteen perustuvaa lähestymistapaa.

Yritykset voisivat tässä arvioinnissa käyttää ilmastoon ja ympäristöön liittyvää skenaarioanalyysia lähtökohtana fyysisten ja siirtymäriskien ja -mahdollisuuksien tunnistamiselle ja arvioinnille lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Tällaisen olennaisuusarvioinnin (2) tulosten perusteella yritykset voisivat tarvittaessa asettaa siirtymätavoitteita ja määrittää siirtymärahoitustarpeet ja -sitoumukset.

Kaaviossa 2 esitetään yleiskatsaus työkaluista, joita voidaan käyttää pohdittaessa, miten siirtymärahoitustarpeet määritetään olennaisten vaikutusten tapauksessa ja miten rahoitustarpeet määritetään vähäisten tai jäännösvaikutusten huomioon ottamiseksi.

Yrityksiä kannustetaan siirtymäänsä suunnitellessaan ja siirtymärahoitustarpeita määrittäessään harkitsemaan siirtymätavoitteiden asettamista siirtymän kanssa yhteensopivien merkityksellisten siirtymäpolkujen perusteella ottaen huomioon vaikutusten tyypin ja muut tekijät, kuten vaikutusten vakavuuden, mittakaavan, laajuuden ja korjaamattomuuden. Yritykset voivat hyödyntää direktiiviä (EU) 2022/2464 (yritysten kestävyysraportointia koskeva direktiivi) ja sen täytäntöönpanoa varten saatavilla olevia standardeja ja ohjeita.

Yrityksiä kannustetaan pohtimaan seuraavassa esitetyllä tavalla, miten erilaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet voitaisiin ottaa huomioon siirtymätavoitteissa ja niihin liittyvissä siirtymärahoitustarpeissa.

Taulukko 1.

Ilmasto- ja ympäristötavoitteiden asettamiseen liittyviä yleisiä näkökohtia tapauksissa, joihin liittyy olennaisia vaikutuksia

Tarkastellaan uskottavia vertailukehyksiä prosessissa käytettyjen menetelmien tueksi, mukaan lukien seuraavat:

—

Tieteeseen perustuva skenaarioanalyysi ja maailmanlaajuiset, EU:n tai kansalliset alakohtaiset kehityspolut, joissa 1,5 celsiusasteen tavoitetta ei ylitetä tai se ylitetään vain vähän ja joissa viitataan IPCC:hen, IEA:han tai muihin uskottaviin ja tieteeseen perustuviin yksityisiin aloitteisiin. Tarkastellaan skenaarioita, joissa otetaan huomioon yrityksen erityinen tilanne maantieteellisen sijainnin ja taloudellisen toiminnan osalta.

—	Unionin kestävän rahoituksen sääntelykehys, mukaan lukien kestävyysluokitusjärjestelmäasetus ja EU:n ilmastovertailuarvoja koskevat menetelmät (ks. tämän liitteen jaksot 3–5).

—	Kiertotaloutta (3), biologista monimuotoisuutta (4) ja saasteettomuutta (5) koskevat unionin strategiset ympäristötoimintasuunnitelmat.

—	Tutustutaan komission laatimiin ilmastoon liittyviä näkökohtia koskeviin laadullisiin EU:n siirtymäpolkuihin (6), kun arvioidaan siirtymään liittyviä haasteita ja saatavilla olevia huipputeknologioita kyseessä olevalla alalla.

2)	Siirtymätavoitteiden uskottavuuden varmistamiseksi harkitaan sellaisten siirtymätavoitteiden asettamista, jotka ovat aikasidonnaisia, tieteeseen perustuvia ja toteuttamiskelpoisia.

3)	Harkitaan näiden tavoitteiden erittelemistä toiminnan ja tuotteen tasolla ja määritetään keskeiset mahdollistavat tekijät toiminnan tasolla, mukaan lukien taloudelliset resurssit, sen varmistamiseksi, että tavoitteet muunnetaan käytännön toimiksi.

Tarvittaessa, viitaten 3 kohtaan, harkitaan odotettujen hiilestä irtautumisen keinojen ja niiden määrällisten kokonaispanosten määrittämistä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteiden saavuttamisessa sekä suunniteltujen keskeisten toimien määrittämistä, mukaan lukien muutokset yrityksen tuote- ja palveluvalikoimassa ja uusien teknologioiden käyttöönotto.

5)	Harkitaan mittareita, joiden avulla mitataan ja seurataan siirtymätavoitteiden toteuttamista, kuten toimien vaikuttavuutta, ajan mittaan saavutettua edistystä ja sidosryhmien osallistumista.

6)	Harkitaan, miten siirtymätavoitteet otetaan huomioon liiketoiminnan suunnittelun ja rahoitussuunnittelun prosesseissa sekä riskinhallintakehyksessä.

Tarkastellaan siirtymätavoitteiden yleistä tinkimättömyyttä ympäristön kannalta, ei luovuta yhdestä tavoitteesta toisen tavoitteen hyväksi, ja harkitaan ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen käyttämistä tähän tarkoitukseen kestävyysluokitusjärjestelmäasetuksen mukaisesti. Otetaan huomioon myös ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia koskevien vähimmäistason suojatoimien noudattaminen.

Harkitaan toimenpiteitä, joilla varmistetaan tavoitteiden ja niiden asettamisperusteiden läpinäkyvyys, jotta sijoittajia ja rahoituksen välittäjiä kannustettaisiin ottamaan ne huomioon siirtymärahoitusta tarjotessaan. Harkitaan esimerkiksi tavoitteiden ilmaisemista osana uskottavaa siirtymäsuunnitelmaa, jotta voidaan lisätä niiden saavuttamisen uskottavuutta ottaen huomioon ulkoiset riippuvuudet (7) paikoissa, joissa yritys toimii.

Harkitaan sen varmistamista, että käytössä on vankka ohjausprosessi, jolla tuetaan siirtymätavoitteiden toteuttamista ja valvontaa, mukaan lukien seuraavat:

a)	Siirtymätavoitteiden hyväksyminen yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimissä.

b)	Hyvän sisäisen valvonnan käyttöönotto, mukaan lukien näiden siirtymätavoitteiden toteuttamista tukevien toimien valvontaan ja toteuttamiseen liittyvien tehtävien ja vastuiden selkeä jako.

c)	Säännöllinen raportointi hallintoelimille siirtymätavoitteiden toteuttamisesta.

10)	Harkitaan tarvittaessa kolmannen osapuolen suorittaman varmentamisen käyttämistä siirtymätavoitteiden ja niihin liittyvän tavoitteiden asettamis- ja seurantaprosessin uskottavuuden lisäämiseksi.

Taulukko 2.

Yksinkertaisia parannustavoitteita koskevia näkökohtia tapauksissa, joihin ei liity olennaisia vaikutuksia

Sellaisten yritysten tapauksessa, joissa pääasiallisen taloudellisen toiminnan vaikutukset ovat vähäiset, mahdollisia jäännösvaikutuksia voidaan mahdollisesti vähentää esimerkiksi kyseisen yrityksen tukitoiminnoissa (esim. toimistorakennusten energiatehokkuus, liikenteen tai liikkumisen päästöt, uusiutuvan energian ostaminen, elintarvikehuollon viherryttäminen jne.).

Harkitaan tarvittaessa:

yksinkertaisia parannustavoitteita, joiden mukaisesti investoidaan rakennusten energiatehokkuuteen ja vähennetään merkittävästi sähkön tai lämmityksen käytöstä aiheutuvia päästöjä, ja vastaavia investointeja, erityisesti asetuksen (EU) 2020/852 (kestävyysluokitusjärjestelmäasetus) nojalla hyväksyttyjen delegoitujen säädösten soveltamisalaan kuuluvien mahdollistavien toimintojen avulla;

b)	hankintaperiaatteita, joissa keskitytään kestävyysnäkökohtiin.

3. Yleiskatsaus kestävän rahoituksen työkaluista siirtymärahoitustarpeiden määrittämiseksi ja ilmaisemiseksi

Kestävän rahoituksen työkaluja, erityisesti kestävyysluokitusjärjestelmää tai EU:n ilmastovertailuarvoja, sekä uskottavia siirtymäsuunnitelmia voidaan käyttää tukemaan siirtymätavoitteiden määrittelyä ja ilmaisemaan erityisiä siirtymärahoitustarpeita yrityksen tasolla ja taloudellisten toimintojen tasolla. Tämän jälkeen voidaan hankkia siirtymärahoitusta vihreillä tai kestävyyteen sidotuilla joukkolainoilla, lainoilla, pääomarahoituksella tai erityisrahoituksella.

Jäljempänä olevassa kaaviossa 3 esitetään yleiskatsaus työkaluista, joita voidaan käyttää siirtymärahoitustarpeiden ilmaisemiseen ja rahoituksen hankintaan.

4. EU:n ilmastovertailumenetelmät

Tämä jakso liittyy komission suosituksen kohtaan 5.

Jos alakohtaisia tieteeseen perustuvia kehityspolkuja tai etenemissuunnitelmia ei ole, yritykset voisivat harkita EU:n ilmastovertailuarvojen menetelmiä ja käyttää niitä tavalla, jolla varmistetaan yhdenmukaisuus IEA:n tai IPCC:n 1,5 celsiusasteen skenaarion kanssa.

Jos on olemassa alakohtaisia tieteeseen perustuvia skenaarioita ja kehityspolkuja, yritykset voisivat harkita, voidaanko niiden avulla täyttää myös EU:n ilmastovertailuarvojen vähimmäisvaatimukset.

Salkkuihin, joissa seurataan EU:n ilmastovertailuarvoja, sisällytetään todennäköisemmin sellaisten yritysten pääomamarkkinoilla liikkeeseen laskemia instrumentteja, jotka täyttävät ilmastovertailuarvoja koskevien menetelmien vähimmäisvaatimukset ja osoittavat sen (esimerkiksi uskottavalla siirtymäsuunnitelmalla, jossa otetaan huomioon direktiivin (EU) 2022/2464 ja sen täytäntöönpanon nojalla saatavilla olevat standardit ja ohjeet).

Ilmastovertailuarvojen vähimmäisvaatimukset

EU:n ilmastovertailuarvot perustuvat kriteereihin, joilla pyritään varmistamaan salkuille siirtymäpolku, joka on yhteensopiva kestävään talouteen siirtymisen kanssa (8). Vähimmäisvaatimukset hiilestä irtautumista koskevalle ilmastovertailuarvojen tavoitteelle ja kehityspolulle edellyttävät kasvihuonekaasuintensiteetin tai absoluuttisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä vähintään 7 prosentilla vuodessa (9).

Kunakin vuonna, jona tavoitteita ei saavuteta, saavuttamatta jääneet tavoitteet olisi kompensoitava korjaamalla hiilestä irtautumisen kehityspolun tavoitteita ylöspäin seuraavana vuonna.

Mahdollisuuksien mukaan olisi harkittava alhaisempien keskimääräisten päästöjen osoittamista verrattuna vertaisyrityksiin ja 17. heinäkuuta 2020 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 9–12 artiklassa lueteltujen erityisten poissulkemistekijöiden välttämistä.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteita asettavien ja julkaisevien yritysten painottaminen

Yritysten pääomamarkkinoilla liikkeeseen laskemia instrumentteja voidaan painottaa EU:n ilmastovertailuarvoja seuraavassa vertailuarvossa enemmän, jos liikkeeseen laskeva yritys voi osoittaa asettaneensa ja julkaisseensa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet ja jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	arvopapereiden liikkeellelaskija julkaisee johdonmukaisesti ja tarkasti tiedot scope 1, 2 ja 3 -kasvihuonekaasupäästöistään;

b)	arvopapereiden liikkeeseenlaskija on vähentänyt kasvihuonekaasuintensiteettiään tai tapauksen mukaan absoluuttisia kasvihuonekaasupäästöjään, mukaan lukien scope 1, 2 ja 3 -kasvihuonekaasupäästöt, keskimäärin vähintään 7 prosenttia vuodessa vähintään kolmena peräkkäisenä vuonna.

5. EU:n kestävyysluokitusjärjestelmä

Tämä jakso liittyy komission suosituksen kohtaan 6.

5.1. Mihin EU:n kestävyysluokitusjärjestelmää voidaan käyttää

Yritykset voivat käyttää kestävyysluokitusjärjestelmää siirtymärahoituksen työkaluna taloudellisten toimintojensa siirtymän suunnitteluun ja tarvittavien siirtymäinvestointien määrittämiseen. Sitä voidaan käyttää kestävien investointien luokitteluun, nykyisen ja suunnitellun ilmasto- tai ympäristötehokkuuden mittaamiseen, tavoitteiden asettamiseen ja viestintään, mukaan lukien luokitusjärjestelmään liittyvien tavoitteiden esittäminen siirtymäsuunnitelmissa.

5.2. Kestävyysluokitusjärjestelmä siirtymätyökaluna

Kestävyysluokitusjärjestelmässä määritellään ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja eikä yrityksiä, minkä ansiosta yritykset voivat toteuttaa siirtymänsä siten, että ne lisäävät asteittain ympäristön kannalta kestävien toimintojensa osuutta.

Kaaviossa 5 havainnollistetaan, miten yritys voi toteuttaa asteittaisen siirtymän toiminnoissaan, tässä tapauksessa tehtaissa harjoitetuissa toiminnoissa, ja investoida niiden parantamiseen, jotta vihreiden toimintojen osuus lisääntyy tulevaisuudessa. Toimintaperusteiset siirtymäsuunnitelmat voivat olla keskeinen osa yritystason siirtymästrategiaa.

5.3. Vaihtoehdot kestävyysluokitusjärjestelmän käyttämiselle siirtymärahoitustarpeiden määrittämisessä

Yritykset voivat käyttää kestävyysluokitusjärjestelmää määrittääkseen siirtymärahoitustarpeensa toimintatasolla.

Luokitusjärjestelmässä ei määrätä aikataulusta, johon mennessä yrityksen olisi saatettava toimintansa kriteerien mukaiseksi. Sen sijaan siinä annetaan markkinatoimijoille mahdollisuus käyttää joustavasti omien tieteeseen perustuvien siirtymäpolkujensa aikatauluja. Yritykset voivat viitata luokitusjärjestelmän kriteereihin ilmasto- ja ympäristötavoitteita asettaessaan, ja jos nämä tavoitteet ovat yhdenmukaisia siirtymän kanssa ja niiden saavuttaminen on uskottavaa, ne voivat hankkia siirtymärahoitusta niiden toteuttamista varten.

Kaaviossa 6 havainnollistetaan, miten kestävyysluokitusjärjestelmää voidaan käyttää tähän tarkoitukseen, ja esitetään vaihtoehtoja, joita voidaan harkita tietyssä järjestyksessä siten, että kaikkein kunnianhimoisempien vaihtoehtojen toteutettavuutta tarkastellaan ensin.

1) Jo kestävyysluokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen rahoittaminen

Jos taloudellinen toiminta on jo luokitusjärjestelmän mukaista, yritykset voisivat pohtia, onko niillä nykyisiä ja tulevia rahoitustarpeita, joiden avulla luokitusjärjestelmän mukaisuus jatkuu myös tulevaisuudessa.

2) Investoinnit kestävyysluokitusjärjestelmän mukaisuuteen

Jos taloudellinen toiminta on luokitusjärjestelmäkelpoista mutta ei vielä luokitusjärjestelmän mukaista, yritykset voisivat harkita sen saattamista luokitusjärjestelmän teknisten arviointikriteerien mukaiseksi viiden (poikkeustapauksissa kymmenen) vuoden kuluessa (10). Ne voivat määrittää näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat siirtymäinvestoinnit pääomamenosuunnitelmassa. Tällaiset pääomamenot katsotaan luokitusjärjestelmän mukaisiksi investoinneiksi.

3) Investoinnit kestävyysluokitusjärjestelmän mukaisuuteen pidemmällä aikavälillä

Jos luokitusjärjestelmän mukaiseksi saattaminen viiden (poikkeustapauksissa kymmenen) vuoden kuluessa ei ole mahdollista, voidaan harkita omaisuuserän tai taloudellisen toiminnan saattamista luokitusjärjestelmän suorituskykykriteerien mukaiseksi pidemmällä aikavälillä, joka on edelleen yhteensopiva siirtymän kanssa. Siirtymäinvestointeihin, joilla luokitusjärjestelmän mukaisuus saavutetaan vasta pidemmällä aikavälillä kuin delegoidussa asetuksessa (EU) 2021/2178 sallitussa viidessä (poikkeustapauksissa kymmenessä) vuodessa, voitaisiin liittää toimintakohtainen siirtymäsuunnitelma, joka on yhteensopiva siirtymän kanssa ja jossa perustellaan tavoitteiden (11) saavuttamiseen tarvittava pidempi aikaväli ja osoitetaan, miten luokitusjärjestelmän mukaisuus saavutetaan myöhemmässä vaiheessa.

Ympäristönäkökohtien osalta tavoitteet voitaisiin yhdenmukaistaa kansainvälisten ja EU:n ympäristöpoliittisten tavoitteiden kanssa, kuten tavoitteiden, jotka liittyvät vesivarojen ja meriluonnonvarojen kestävään käyttöön ja suojeluun, kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen ja vähentämiseen sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojeluun ja ennallistamiseen.

4) Investoinnit siirtymiseen ensimmäisessä vaiheessa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvän ”ei merkittävää haittaa” -tason yläpuolelle

Yritykset, joiden toiminta ei tällä hetkellä täytä kestävyysluokitusjärjestelmän ”ei merkittävää haittaa” -kriteereitä ja joissa ei tällä hetkellä ole mahdollista tehdä investointeja merkittävän edistämisen kriteerien täyttämiseksi viidessä (poikkeustapauksissa kymmenessä) vuodessa, voisivat harkita kyseisten toimintojen ympäristötehokkuuden parantamista ”ei merkittävää haittaa” -kriteereissä määriteltyjä suoritustasoja korkeammalle määräajassa, joka on riittävän lyhyt ollakseen yhteensopiva siirtymän kanssa (12). Tällaisissa siirtymäinvestoinneissa, jotka siirtymän ensimmäisenä vaiheena parantavat suorituskykyä luokitusjärjestelmän ”ei merkittävää haittaa” -kriteerien tasoa korkeammalle, yritykset voisivat harkita, että investointeihin liitetään toimintakohtainen siirtymäsuunnitelma, joka on yhteensopiva siirtymän kanssa ja jossa perustellaan, miksi tämä välivaihe on tarpeen ja miten luokitusjärjestelmän mukaisuus saavutetaan myöhemmässä vaiheessa.

Suunnitelmassa voitaisiin osoittaa, i) miten toiminta siirtyy merkityksellisen suorituskykyparannuksen myötä ”ei merkittävää haittaa” -kriteerien tasoa korkeammalle tasolle ja kohti merkittävän edistämisen kriteerien tasoa ja ii) miten jatkuvalla ilmasto- tai ympäristötehokkuuden parantamisella varmistetaan, että vältetään merkittävän haitan aiheutuminen tulevaisuudessa, kun talous siirtyy lähemmäs ilmastoneutraaliutta ja kun myös toleranssirajat sille, mitä pidetään merkittävänä haittana, siirtyvät ajan mittaan.

5) Muilla keinoilla toimintaperusteisessa siirtymäsuunnitelmassa määritellyt investoinnit

Sellaisten vaikutuksiltaan suurien taloudellisten toimintojen osalta, jotka eivät vielä kuulu kestävyysluokitusjärjestelmää koskevien delegoitujen säädösten soveltamisalaan ja joille ei ole luokitusjärjestelmäasetuksen soveltamisalaan kuuluvaa vaikutukseltaan vähäistä vaihtoehtoa, yritykset voisivat harkita muiden keinojen, kuten tieteeseen perustuvien kehityspolkujen, käyttämistä tavoitteiden ja rahoitustarpeiden määrittämiseen.

6) Investoinnit ympäristövaikutuksiltaan vähäisten toimintojen siirtymään

Niiden taloudellisten toimintojen osalta, joiden vaikutukset ovat vähäiset ja jotka eivät siten kuulu kestävyysluokitusjärjestelmän piiriin, yritykset voisivat harkita asiaankuuluvien luokitusjärjestelmän kriteerien käyttöä jäännösvaikutusten käsittelemiseksi esimerkiksi investoimalla rakennusten energiatehokkuuteen, vähäpäästöiseen liikkumiseen, mahdollistaviin teknologioihin jne.

6. Rahoitusvälineet siirtymärahoituksen hankkimiseksi

Tämä jakso liittyy komission suosituksen kohtaan 8.

Yritykset voivat harkita yhden tai useamman siirtymään liittyvän rahoitusvälineen käyttöä siirtymärahoituksen hankkimiseen. Nämä voivat olla esimerkiksi tietyntyyppisiä lainoja tai pääomamarkkinoilla liikkeeseen laskettuja arvopapereita, joilla on erityispiirteitä. Jäljempänä olevassa taulukossa 3 on esimerkkejä tästä.

Taulukko 3

Esimerkkejä laina- tai pääomamarkkinoiden rahoitusvälineistä siirtymävaiheen rahoituksen hankkimiseksi

Vihreät lainat ja muut kestävyyslainat

Rahoitetaan hankkeita tai investointeja lainoilla, joilla on erityinen siirtymään liittyvä tarkoitus (tuottojen käyttötarkoitus sidottu, use-of-proceeds), kuten lainat, joilla parannetaan omaisuuseriä tai tehdään uusia investointeja, jotka mahdollistavat vähähiilisen tuotannon tai merkittävästi paremman ympäristötehokkuuden. Esimerkiksi:

—	lainat, joilla rahoitetaan siirtymähankkeita, joilla on uskottava toimintaperusteinen siirtymäsuunnitelma tai jotka ovat osa uskottavaa yksikkötason siirtymäsuunnitelmaa (13);

—	lainat, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmäkelpoisia taloudellisia toimintoja, jotka saavuttavat luokitusjärjestelmän mukaisuuden viiden (poikkeustapauksissa kymmenen) vuoden aikajänteellä;

—	jos kohtuullista, uskottavat tieteeseen perustuvat tavoitteet, joita tuetaan tiedoilla, joilla varmistetaan tinkimättömyys, läpinäkyvyys ja vastuullisuus;

—	lainat, joilla rahoitetaan muita tämän suosituksen 2.2 kohdassa tarkoitettuihin toimintoihin tehtäviä siirtymäinvestointeja;

—	määritellään luotettavat ympäristötehokkuuden indikaattorit siirtymäsuunnitelmaan sisältyvien yritysten investointien rahoittamiseksi.

Haetaan yleisiin tarkoituksiin myönnettävää (yritys)lainaa, joka on kytketty yleisen kestävyyden paranemiseen 2.1 kohdassa määritellyn siirtymän mukaisesti. Esimerkiksi:

—	lainat, joilla on keskeiset suorituskykytavoitteet, sellaisten siirtymäinvestointien rahoittamiseksi, jotka ovat tieteeseen perustuvien siirtymäpolkujen mukaisia;

—	lainat, joilla on keskeiset suorituskykytavoitteet, sellaisten siirtymäinvestointien rahoittamiseksi, jotka perustuvat saavutettavaan luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen kokonaisosuuteen;

—	lainat sellaisten siirtymäinvestointien rahoittamiseen, jotka perustuvat uskottavaan siirtymäsuunnitelmaan, jossa on keskeiset suorituskykytavoitteet.

Vihreät joukkolainat ja muut kestävyysjoukkolainat

Harkitaan joukkolainojen liikkeeseenlaskua tiettyyn siirtymätarkoitukseen osoittamalla, että tuotot on sidottu tähän tarkoitukseen.

Esimerkiksi lasketaan liikkeeseen eurooppalaisesta vihreästä joukkolainasta annetun asetuksen mukainen joukkolaina, jolla rahoitetaan investointeja luokitusjärjestelmäkelpoisiin taloudellisiin toimintoihin, jotka saavuttavat luokitusjärjestelmän mukaisuuden viiden (poikkeustapauksissa kymmenen) vuoden kuluessa.

Harkitaan yrityksen siirtymätavoitteeseen sidotun joukkolainan (esim. kestävyyteen sidotun joukkolainan) liikkeeseen laskemista käyttämällä kestävyysluokitusjärjestelmää, uskottavia yksikkötason (14) ja toimintatason siirtymäsuunnitelmia tai uskottavia tieteeseen perustuvia tavoitteita, jos ne ovat oikeasuhteisia, ja

—	määritellään keskeiset suorituskykytavoitteet siirtymäsuunnitelmaan sisältyvien olennaisten yritysinvestointien rahoittamiseksi;

—	yrityksiä kehotetaan kytkemään kestävyyteen sidottuun joukkolainaan liittyvät kestävyysvaatimuksensa kestävyysluokitusjärjestelmään tai EU:n ilmastovertailuarvoon liittyvään tavoitteeseen;

—	tähän voi sisältyä luokitusjärjestelmään perustuvien tavoitteiden avulla määriteltyjen siirtymäinvestointien rahoittaminen.

Harkitaan eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja koskevan asetuksen mukaisen vapaaehtoisen tiedonantomallin käyttöä vakiomuotoisten tietojen antamiseksi sijoittajille ja rahoituksen välittäjille sellaisten joukkolainojen liikkeeseenlaskusta, jotka eivät ole eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja koskevan standardin mukaisia.

Oman pääoman ehtoinen rahoitus

Jos oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseenlaskut ovat asianmukainen rahoitusväline, harkitaan edellä mainittujen kaltaisten siirtymäkriteerien käyttämistä keskeisten kestävyyteen liittyvien suorituskykytavoitteiden määrittelemiseksi.

Erityisrahoitus

Harkitaan erityisrahoitusta, kuten liisausta, strukturoituja rahoitusratkaisuja, hankerahoitusta ja sekarahoitusvälineitä, käyttämällä edellä mainittujen kaltaisia siirtymäkriteerejä keskeisten kestävyyteen liittyvien suorituskykytavoitteiden määrittelemiseksi.

7. Euroopan unionin kestävän rahoituksen työkalujen käyttö rahoituksen välittäjien ja sijoittajien toimesta

Tämä jakso liittyy komission suosituksen kohtaan 9.

Rahoituksen välittäjät ja sijoittajat, jotka haluavat tarjota siirtymärahoitusta reaalitalouden siirtymän tukemiseksi, voisivat käyttää kestävän rahoituksen työkaluja asettaakseen salkkuja koskevia tavoitteita ja yksilöidäkseen hankkeita tai yrityksiä siirtymän rahoittamista varten. Jäljempänä olevassa taulukossa 4 on esimerkkejä tästä.

Taulukko 4

Miten kestävän rahoituksen työkaluja voidaan käyttää salkkutavoitteiden asettamiseen ja hankkeiden tai yritysten yksilöimiseen siirtymän rahoittamista varten

Harkitaan EU:n ilmastovertailuarvoihin liittyvien hiilestä irtautumisen menetelmien käyttöä salkkuja koskevien siirtymätavoitteiden asettamiseen ja asiaankuuluvien yritysten yksilöintiin:

EU:n ilmastovertailuarvoihin liittyvien hiilestä irtautumisen menetelmien käyttö hiilestä irtautumista koskevien tavoitteiden asettamiseen:

Harkitaan EU:n ilmastovertailuarvojen käyttöä hiilestä irtautumista koskevien strategioiden toteuttamiseen ja sijoitetaan sellaisista yrityksistä koostuvaan salkkuun, joilla on erilaiset ilmastotavoitteet ja siirtymärahoitustarpeet. Luodaan rahoitustuotteita, joissa toisinnetaan edellä mainittujen vertailuarvojen menetelmät (15);

Vertailuarvojen hallinnoijia kannustetaan harkitsemaan yritysten painottamista niiden asettamien hiilestä irtautumista koskevien tavoitteiden perusteella;

Harkitaan vertailuarvojen menetelmien käyttöä rahoitusvälineiden ja salkkujen järjestelmälliseen arviointiin ja suunnitellaan salkkujen kehityspolut kohti ilmastoneutraaliutta asettamalla hiilestä irtautumista koskevat vähimmäisvaatimukset vuositasolla.

EU:n ilmastovertailuarvojen menetelmien käyttö yritysten yksilöintiin lainanantoa tai sijoituksia varten:

Harkitaan EU:n ilmastovertailuarvojen tai muiden tieteeseen perustuvien ESG-vertailuarvojen käyttöä sellaisten yritysten yksilöimiseksi, joiden siirtymä on yhteensopiva kestävään talouteen siirtymisen kanssa. Harkitaan sellaisten vertailuarvojen käyttöä, joiden avulla hallinnoijat voivat painottaa yrityksiä, joilla on tieteeseen perustuva siirtymäpolku ja suunnitelma;

Rahoituksen välittäjät ja sijoittajat voivat tarvittaessa käyttää EU:n ilmastovertailuarvojen menetelmien poissulkemisperusteita sulkeakseen pois ympäristön tai yhteiskunnan kannalta haitalliset taloudelliset toiminnat tai tuotantomenetelmät sekä sellaiset toiminnat tai tuotantomenetelmät, jotka muutoin aiheuttavat merkittävää haittaa ilmasto- tai ympäristötavoitteille.

Harkitaan kestävyysluokitusjärjestelmän käyttöä salkkutason tavoitteiden asettamiseen ja asiaankuuluvien yritysten yksilöintiin:

Kestävyysluokitusjärjestelmän kriteerien käyttö salkkujen ilmasto- ja ympäristötavoitteiden asettamiseen:

Harkitaan luokitusjärjestelmän kriteerien ja sen mukaisesti annettujen tietojen käyttöä tavoitteiden asettamisessa ja edistymisen seuraamisessa salkkutasolla ja omaisuuserien omistajien tapauksessa varojen yleisessä allokoinnissa.

Harkitaan luokitusjärjestelmän mukaisesti annettujen tietojen käyttöä luokitusjärjestelmäkelpoisten sijoitusten osuuden, luokitusjärjestelmän mukaisten sijoitusten osuuden ja luokitusjärjestelmän kriteerien noudattamisessa saavutetun edistymisen seurantaan.

Mikäli tiedot ovat saatavilla, harkitaan luokitusjärjestelmään perustuvan vihreiden omaisuuserien osuuden ja vihreiden investointien osuuden käyttöä sellaisten alakohtaisten tavoitteiden asettamiseen salkkutasolla, joita salkun keskiarvo voi lähentyä siirtymän aikana. Pankit voivat esimerkiksi käyttää salkun vihreiden omaisuuserien suhdetta ja absoluuttisia hiilipäästöjä tai asuntolainasalkun keskimääräistä energiatehokkuutta kehittääkseen päästövähennystavoitteita tai energiatehokkuustavoitteen ja niiden välitavoitteita.

Harkitaan, voidaanko yritysten tulevana tai suunniteltuna vihreiden omaisuuserien osuutena käyttää siirtymään liittyvää sellaisten suunniteltujen tulojen, pääomamenojen tai toimintamenojen osuutta, jotka saatetaan luokitusjärjestelmän mukaisiksi viiden (poikkeustapauksissa kymmenen) vuoden kuluessa (mutta jotka eivät täytä delegoidun asetuksen (EU) 2021/2178 edellytyksiä, joiden mukaan ne voitaisiin välittömästi tunnustaa luokitusjärjestelmän mukaisiksi pääomamenoiksi), jos niiden tukena on uskottava siirtymäsuunnitelma.

Vastaavia mittareita voitaisiin suunnitella myös muille kuin luokitusjärjestelmäkelpoisille toiminnoille, jotka ovat osa uskottavaa siirtymäsuunnitelmaa.

Luokitusjärjestelmän mukaisesti annettujen tietoja käyttö yritysten yksilöintiin lainanantoa tai sijoituksia varten:

Harkitaan yritysten luokitusjärjestelmäkelpoisista ja luokitusjärjestelmän mukaisista tuloista, pääomamenoista ja tarvittaessa toimintamenoista annettujen tietojen käyttöä muiden yritystietojen täydentämiseen siirtymähankkeiden yksilöimiseksi;

Kun on kyse luokitusjärjestelmäkelpoisista hankkeista, harkitaan yritystiedoissa tai yksikkötason tai toimintakohtaisissa siirtymäsuunnitelmissa luokitusjärjestelmän mukaisesti annettujen pakollisten ja, jos saatavilla, vapaaehtoisten tietojen käyttöä sellaisten hankkeiden yksilöimiseksi, joilla on seuraaviin liittyviä siirtymärahoitustavoitteita:

—	luokitusjärjestelmän mukaiseksi saattaminen, jossa luokitusjärjestelmän kriteerit pyritään täyttämään vaiheittain tai tietyllä aikavälillä;

—	luokitusjärjestelmän kriteerien osatekijät, kuten ”ei merkittävää haittaa” -periaate, jolla varmistetaan merkittävät suorituskyvyn parannukset;

—	tarkistetaan, onko käytössä toimintakohtaisia siirtymäsuunnitelmia, sen varmistamiseksi, että tällaisten hankkeiden tavoitteet ovat yhdenmukaisia kestävään talouteen siirtymisen kanssa;

—

sellaisten taloudellisten toimintojen osalta, jotka eivät kuulu luokitusjärjestelmäasetuksen nojalla annettujen delegoitujen säädösten soveltamisalaan, käytetään luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 2 kohdassa vahvistettuja periaatteita ohjeena vähimmäisedellytyksistä, joiden täyttyessä toiminta voidaan ottaa huomioon siirtymärahoitusta annettaessa.

Harkitaan yritysten kestävyysraportointia koskevan direktiivin mukaisesti annettujen yritystietojen käyttöä, kun valitaan yrityksiä, joilla on erityisiä siirtymätavoitteita ja -tarpeita:

Harkitaan yhteisten mittareiden käyttöä siirtymäsuunnitelmissa sekä yksikkö- että toimintatasolla, jotta voidaan järjestelmällisesti määrittää siirtymärahoitustarpeet tietyillä aloilla yritysten ilmoittamien taloudellisten tunnuslukujen ja investointisuunnitelmien perusteella, esimerkiksi:

—	Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet scope 1 – ja scope 2 -päästöille ja mahdollisuuksien mukaan myös oleellisille scope 3 -päästöille;

—	Taloudellisen toiminnan saattaminen luokitusjärjestelmän mukaiseksi ja sitä koskevat suunnitelmat vaikutuksiltaan merkittävillä aloilla;

—	Pääomamenot siirtymävaiheiden rahoittamiseksi viittaamalla keskeisiin kestävyysmittareihin (esim. luokitusjärjestelmään perustuvat pääomamenot);

—	Siirtymätavoitteiden uskottavuus niiden toimien ja keinojen perusteella, joita yritykset aikovat käyttää tavoitteiden saavuttamiseksi, ja niiden riippuvuus ulkoisista tekijöistä (16) sekä siirtymän odotetut kustannukset;

—	Siirtymäriskit ja se, miten mahdollisilla siirtymätavoitteilla voidaan vähentää tällaisia riskejä ajan mittaan;

—	Sijoitukset ilmastoon liittyviin rahoitusmahdollisuuksiin (esim. prosenttiosuus kaikesta salkku-/merkintäsitoumustoiminnasta);

—	Nykyiset ja suunnitellut rahoitetut päästöt eri aloilla, maantieteellisillä alueilla ja aikajänteillä;

—	Salkkujen mukauttamisen mittarit (esim. painotettu keskimääräinen hiili-intensiteetti, implisiittinen lämpötilan nousu, rahoitetut päästöt suhteessa yleisesti käytettyyn, tieteeseen perustuvaan vertailuarvoon).

Harkitaan siirtymäsuunnitelmissa annettujen tietojen käyttöä sellaisten yritysten tai hankkeiden yksilöimiseen, joilla on selkeät hiilestä irtautumista koskevat tavoitteet ja joilla on tällä hetkellä suuret päästöt mutta joilla on uskottavat siirtymäsuunnitelmat niiden vähentämiseksi ajan mittaan, mikä mahdollistaa sen, että salkku voi irtautua hiilestä samassa tahdissa kuin sijoituskohteina olevat yritykset.

Harkitaan yritysten kestävyysraportointia koskevaan direktiiviin (EU) 2022/2464 ja sen täytäntöönpanoon liittyvien standardien ja ohjeiden käyttöä, jos niitä on saatavilla, yrityksen ilmasto- ja ympäristötehokkuuden, sen lähtökohdan ja yksittäisen siirtymäpolun arviointiin, jotta siirtymätavoitteista, siirtymäsuunnitelmista ja tilinpäätösraportoinnissa annettuja tietoja voidaan täydentää.

Harkitaan vihreiden ja siirtymä- ja kestävyyssidonnaisten joukkolainojen tai osakkeiden liikkeeseenlaskun yhteydessä julkaistujen tietojen ja esitteiden käyttöä:

Harkitaan vihreiden joukkolainojen, kestävyyteen sidottujen joukkolainojen tai muiden siirtymärahoitusominaisuuksia sisältävien joukkolainojen liikkeeseenlaskijoiden antamien tietojen käyttöä sellaisten sijoitusten valintaan, joilla on tinkimättömät ympäristötavoitteet ja joiden tavoitetaso vastaa sijoittajan odotuksia.

Harkitaan eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja koskevan asetuksen tarjoaman läpinäkyvyyden hyödyntämistä, jotta siirtymärahoitusta varten voidaan valita hankkeita, joissa ympäristötavoitteiden tinkimättömyys varmistetaan kestävyysluokitusjärjestelmällä. Tuottojen käytön suurempi läpinäkyvyys lisää tällaisten sijoitusten uskottavuutta ja luotettavuutta, erityisesti jos ne liittyvät yrityksen asettamiin kestävyyskynnyksiin tai -tavoitteisiin, jotka se julkistaa yritystiedoissaan.

Harkitaan vapaaehtoisia tiedonantomalleja käyttävien liikkeeseenlaskijoiden tarjoaman suuren läpinäkyvyyden hyödyntämistä, kun on kyse liikkeeseenlaskijoista, jotka käyttävät muita kuin eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja koskevassa asetuksessa säädettyjä standardeja, jotta siirtymärahoitusta varten voidaan valita hankkeita, jotka on yhteensovitettu kestävään talouteen siirtymisen kanssa.

Harkitaan siirtymässä olevien yritysten liikkeeseenlaskujen yhteydessä julkaistuihin esitteisiin sisältyvien siirtymätavoitteita tai siirtymärahoitustarpeita koskevien tietojen käyttöä, jotta kestävyysriskejä ja liikkeeseenlaskun ominaispiirteitä voidaan arvioida yhdessä hankkeen muiden taloudellisten riskien ja hyötyjen kanssa (17).

(1) Komission suositus kestävään talouteen siirtymisen rahoituksen helpottamisesta, C(2023) 3844.

(2) Kestävyysnäkökohta on vaikutukseltaan olennainen, kun se liittyy yrityksen olennaisiin ihmisiin tai ympäristöön kohdistuviin tosiasiallisiin tai mahdollisiin, myönteisiin tai kielteisiin vaikutuksiin lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Olennaiseen kestävyysnäkökohtaan sisältyvät vaikutukset, joita yritys on aiheuttanut tai joihin se on myötävaikuttanut, sekä vaikutukset, jotka liittyvät suoraan yrityksen toimintoihin, tuotteisiin ja palveluihin sen liikesuhteiden kautta. Olennaisella kestävyydellä voi olla merkitystä myös taloudellisesta näkökulmasta, esimerkiksi jos kestävyysriski toteutuu arvottomien omaisuuserien kautta.

(3) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma puhtaamman ja kilpailukykyisemmän Euroopan puolesta (COM(2020) 98 final).

(4) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia – Luonto takaisin osaksi elämäämme (COM(2020) 380 final).

(5) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Terve maapallo kaikille: EU:n toimintasuunnitelma ”Kohti ilman, veden ja maaperän saasteettomuutta” (COM(2021) 400 final).

(6) Komission laatimat EU:n siirtymäpolut ovat saatavilla osoitteessa https://single-market-economy.ec.europa.eu/industry/transition-pathways_en

(7) Yrityksen riippuvuus ulkoisista tekijöistä eri maantieteellisillä alueilla tarkasteltaessa yksikkötason siirtymäsuunnitelmansa saavuttamista, esimerkiksi mahdolliset tulevat toimintaperiaatteet, teknologiavalmiudet, yhteiskunnallinen hyväksyttävyys, resurssien saatavuus ja fyysiset ilmastovaikutukset paikoissa, joissa se toimii.

(8) Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1818, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2020, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1011 täydentämisestä EU:n ilmastosiirtymää koskevien vertailuarvojen ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen vähimmäisvaatimusten osalta, 6–12 artikla.

(9) Vähimmäisvaatimukset esitetään 17. heinäkuuta 2020 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 7–9 artiklassa.

(10) Luokitusjärjestelmään liittyvien tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen mukaan luokitusjärjestelmän mukaisuuden saavuttamiseen kuluva aika voi olla pidempi kuin viisi vuotta vain, jos pidempi ajanjakso on objektiivisesti perusteltu kyseisen taloudellisen toiminnan ja päivityksen erityispiirteiden vuoksi, mutta se saa olla enintään kymmenen vuotta.

(11) Näihin liittyviä pääomamenoja ei pidetä luokitusjärjestelmän mukaisina, mutta ne voivat olla merkityksellinen askel siirtymäpolulla kohti parempia kestävyystasoja.

(12) Näihin liittyviä pääomamenoja ei pidetä luokitusjärjestelmän mukaisina, mutta ne voivat olla merkityksellinen askel siirtymäpolulla kohti parempia kestävyystasoja.

(13) Direktiivin (EU) 2022/2464 (yritysten kestävyysraportointia koskeva direktiivi) ja sen täytäntöönpanon mukaisesti.

(14) Direktiivin (EU) 2022/2464 (yritysten kestävyysraportointia koskeva direktiivi) ja sen täytäntöönpanon mukaisesti.

(15) Vertailuarvoissa edellytetään, että hiilestä irtautumista koskeva perustavoite on EU:n ilmastosiirtymää koskevien vertailuarvojen osalta 30 prosenttia ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen osalta 50 prosenttia. Lisäksi edellytetään kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä vuositasolla 7 prosentilla ja scope 3 -päästöjen huomioon ottamista, ja osakesidonnaisten arvopapereiden jakaumalle on asetettu rajoitteet sen varmistamiseksi, että toimialojen edustavuus vastaa emovertailuarvoa (vältetään toimialojen suosiminen).

(16) Esimerkiksi mahdolliset tulevat politiikat, teknologiavalmius, yhteiskunnallinen hyväksyttävyys, resurssien saatavuus ja fyysiset ilmastovaikutukset paikoissa, joissa yritys toimii.

(17) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetusten (EU) 2017/1129, (EU) N:o 596/2014 ja (EU) N:o 600/2014 muuttamisesta unionin julkisten pääomamarkkinoiden houkuttelevuuden lisäämiseksi yritysten kannalta ja pienten ja keskisuurten yritysten pääoman saannin helpottamiseksi (COM/2022/762 final) edistää läpinäkyvyyttä, sillä siinä edellytetään kestävyystietojen sisällyttämistä sellaisia liikkeeseenlaskuja koskeviin esitteisiin, joissa esitetään kestävyysväitteitä.

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1418, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2023, suojan myöntämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 99 artiklan mukaisesti nimitykselle Pic Saint-Loup (SAN)	1
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1419, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2023, tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön	3
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1420, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2023, tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön	6
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1421, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2023, natriummetabisulfiitista vapautuneen rikkidioksidin hyväksymisestä valmisteryhmään 9 kuuluvissa biosidivalmisteissa käytettävänä tehoaineena Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 528/2012 mukaisesti ( 1 )	9
		PÄÄTÖKSET
	*	Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2023/1422, annettu 3 päivänä heinäkuuta 2023, afrikkalaiseen sikaruttoon liittyvistä tietyistä väliaikaisista kiireellisistä toimenpiteistä Kroatiassa (tiedoksiannettu numerolla C(2023) 4589) ( 1 )	12
	*	Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2023/1423, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2023, akroleiinin käyttöä valmisteryhmään 12 kuuluvissa biosidivalmisteissa koskevan hyväksymisen voimassaolon päättymispäivän lykkäämisestä annetun täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2022/1486 kumoamisesta ( 1 )	15
	*	Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2023/1424, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2023, akroleiinin käyttöä valmisteryhmään 12 kuuluvissa biosidivalmisteissa koskevan hyväksymisen uusimatta jättämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 528/2012 mukaisesti ( 1 )	17
		SUOSITUKSET
	*	Komission suositus (EU) 2023/1425, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2023, kestävään talouteen siirtymisen rahoituksen helpottamisesta	19

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 174

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	66. vuosikerta 7. heinäkuu 2023