20.6.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 157/1

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2023/1182,

annettu 14 päivänä kesäkuuta 2023,

ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä, jotka on tarkoitus saattaa markkinoille Pohjois-Irlannissa, koskevista erityissäännöistä ja direktiivin 2001/83/EY muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan ja 168 artiklan 4 kohdan c alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Sopimus Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä, jäljempänä ’erosopimus’, tehtiin unionin puolesta neuvoston päätöksellä (EU) 2020/135 (3), ja se tuli voimaan 1 päivänä helmikuuta 2020. Erosopimuksen 126 artiklassa tarkoitettu siirtymäkausi, jonka aikana unionin oikeutta sovellettiin edelleen Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa erosopimuksen 127 artiklan mukaisesti, päättyi 31 päivänä joulukuuta 2020.

(2)	Irlantia/Pohjois-Irlantia koskeva pöytäkirja, jäljempänä ’pöytäkirja’, on erottamaton osa erosopimusta.

(3)

Pöytäkirjan liitteessä 2 lueteltuja unionin oikeuden säännöksiä sovelletaan kyseisessä liitteessä vahvistetuin edellytyksin Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa Pohjois-Irlannin osalta. Kyseisessä luettelossa mainitaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY (4) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 726/2004 (5). Näin ollen Pohjois-Irlannissa markkinoille saatettavien lääkkeiden on oltava kyseisten unionin oikeuden säännösten mukaisia.

(4)	Direktiivissä 2001/83/EY vahvistetaan ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevat säännöt ja asetuksessa (EY) N:o 726/2004 vahvistetaan ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevat unionin lupamenettelyt.

(5)	Pohjois-Irlannin erityistilanteen huomioon ottamiseksi on aiheellista hyväksyä erityissääntöjä, jotka koskevat ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden saattamista markkinoille Pohjois-Irlannissa.

(6)

On aiheellista selventää, että pöytäkirjan liitteessä 2 lueteltuja unionin oikeuden säännöksiä olisi sovellettava ihmisille tarkoitettuihin lääkkeisiin, jotka on tarkoitus saattaa markkinoille Pohjois-Irlannissa, jollei tässä asetuksessa säädetä erityissääntöjä. Tapauksissa, joissa sovelletaan tämän asetuksen erityissääntöjä, ja jos kyseiset tämän asetuksen erityissäännöt ja pöytäkirjan liitteessä 2 luetellut unionin oikeuden säännökset ovat keskenään epäjohdonmukaiset, olisi sovellettava ensisijaisesti kyseisiä tämän asetuksen erityissääntöjä.

(7)	Lisäksi on tärkeää varmistaa, että tässä asetuksessa vahvistettujen erityissääntöjen soveltaminen ei lisää kansanterveyteen kohdistuvaa riskiä sisämarkkinoilla.

(8)

Erityissääntöihin olisi sisällytettävä kielto esittää direktiivissä 2001/83/EY tarkoitetut turvaominaisuudet sellaisten ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden ulommassa päällyksessä tai, jos ulompaa päällystä ei ole, pakkauksessa, jotka on tarkoitus saattaa markkinoille Pohjois-Irlannissa, sekä kielto saattaa markkinoille Pohjois-Irlannissa uusia ja innovatiivisia lääkkeitä, joille on myönnetty myyntilupa asetuksen (EY) N:o 726/2004 mukaisesti. Erityissääntöihin olisi lisäksi sisällyttävä tiettyjä merkintävaatimuksia ihmisille tarkoitetuille lääkkeille, jotka on tarkoitus saattaa markkinoille Pohjois-Irlannissa. Sen vuoksi komission delegoitua asetusta (EU) 2016/161 (6) ei olisi sovellettava ihmisille tarkoitettuihin lääkkeisiin, jotka on tarkoitus saattaa markkinoille Pohjois-Irlannissa.

(9)

Uusien ja innovatiivisten lääkkeiden osalta Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava sallia kyseisten lääkkeiden saattaminen markkinoille Pohjois-Irlannissa edellyttäen, että tietyt edellytykset täyttyvät, toisin sanoen se, että lupa on myönnetty Yhdistyneen kuningaskunnan oikeuden mukaisesti ja että lääkkeet saatetaan markkinoille Pohjois-Irlannissa Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltaisten viranomaisten myöntämän luvan ehtojen mukaisesti, että kyseiset lääkkeet täyttävät tietyt merkintävaatimukset ja että Yhdistynyt kuningaskunta on antanut kirjalliset vakuudet komissiolle.

(10)

Lisäksi olisi otettava käyttöön asianmukaiset suojatoimet unionia varten sen varmistamiseksi, että erityissääntöjen soveltaminen ei lisää kansanterveyteen kohdistuvia riskejä sisämarkkinoilla. Tällaisiin suojatoimiin olisi kuuluttava se, että Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltainen viranomainen seuraa jatkuvasti ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden saattamista markkinoille Pohjois-Irlannissa, jollei tässä asetuksessa vahvistetuista erityissäännöistä muuta johdu, ja lääkkeiden siirtäminen jäsenvaltioon tai saattaminen markkinoille jäsenvaltiossa kielletään kokonaan, jollei tässä asetuksessa vahvistetuista erityissäännöistä muuta johdu.

(11)

Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla keskeytetään joidenkin tai kaikkien tässä asetuksessa vahvistettujen erityissääntöjen soveltaminen, jos on näyttöä siitä, että Yhdistynyt kuningaskunta ei toteuta asianmukaisia toimenpiteitä puuttuakseen kyseisten erityissääntöjen vakavaan tai toistuvaan rikkomiseen. Tällaisessa tapauksessa on aiheellista säätää muodollisesta tiedotus- ja kuulemismekanismista, jolla on selkeät määräajat, joiden kuluessa komission olisi toimittava. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (7) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(12)	Jos ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden saattamista markkinoille Pohjois-Irlannissa koskevien erityissääntöjen soveltaminen keskeytetään, tällaisiin lääkkeisiin olisi sovellettava uudelleen pöytäkirjan liitteessä 2 lueteltuja asiaankuuluvia säännöksiä.

(13)	Jotta voidaan varmistaa tehokas ja nopea reagointi kasvaneeseen kansanterveydelliseen riskiin, tässä asetuksessa olisi säädettävä komission mahdollisuudesta antaa delegoituja säädöksiä kiireellisen menettelyn mukaisesti.

(14)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

(15)	On aiheellista säätää siirtymäkaudesta tässä asetuksessa vahvistettujen erityissääntöjen soveltamiseksi ihmisille tarkoitettuihin lääkkeisiin, jotka ovat jo markkinoilla Pohjois-Irlannissa.

(16)	Tämän asetuksen hyväksymisen vuoksi direktiivi 2001/83/EY olisi muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1. Tässä asetuksessa vahvistetaan erityissäännöt, jotka koskevat ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä, jotka on tarkoitus saattaa markkinoille Pohjois-Irlannissa direktiivin 2001/83/EY 6 artiklan mukaisesti.

2. Tässä asetuksessa vahvistetaan myös säännöt, jotka koskevat tässä asetuksessa vahvistettujen erityissääntöjen soveltamisen keskeyttämistä.

3. Irlantia/Pohjois-Irlantia koskevan pöytäkirjan, jäljempänä ’pöytäkirja’, liitteessä 2 lueteltuja unionin oikeuden säännöksiä sovelletaan tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen lääkkeiden saattamiseen markkinoille Pohjois-Irlannissa, jollei tässä asetuksessa vahvistetuissa erityissäännöissä toisin säädetä.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EY) N:o 726/2004 2 artiklassa vahvistettuja määritelmiä, mukaan lukien direktiivin 2001/83/EY 1 artiklassa vahvistetut määritelmät.

3 artikla

1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja lääkkeitä koskevat erityissäännöt

1. Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltaiset viranomaiset Pohjois-Irlannin osalta voivat sallia, että tukkukauppaluvan haltijat, joilla ei ole asiaankuuluvaa valmistuslupaa, tuovat Pohjois-Irlantiin tämän asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja lääkkeitä muista Yhdistyneen kuningaskunnan osista edellyttäen, että direktiivin 2001/83/EY 40 artiklan 1 a kohdan ensimmäisen alakohdan a–d alakohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

2. Direktiivin 2001/83/EY 54 artiklan o alakohdassa tarkoitettuja turvaominaisuuksia ei saa olla tämän asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen lääkkeiden ulommassa päällyksessä tai, jos ulompaa päällystä ei ole, pakkauksessa.

3. Jos tämän asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa lääkkeessä on direktiivin 2001/83/EY 54 artiklan o alakohdassa tarkoitettuja turvaominaisuuksia, kyseiset ominaisuudet on poistettava tai peitettävä kokonaan.

4. Direktiivin 2001/83/EY 48 artiklassa tarkoitetun pätevyysvaatimukset täyttävän henkilön on tämän asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen lääkkeiden osalta varmistettava, että kyseisen direktiivin 54 artiklan o alakohdassa tarkoitettuja turvaominaisuuksia ei ole kiinnitetty lääkkeen pakkaukseen.

5. Tukkukauppaluvan haltijoiden ei tarvitse:

a)	tarkastaa tämän asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja lääkkeitä direktiivin 2001/83/EY 80 artiklan ensimmäisen kohdan c a alakohdan mukaisesti;

b)	pitää kirjaa direktiivin 2001/83/EY 80 artiklan ensimmäisen kohdan e alakohdan viimeisen luetelmakohdan mukaisesti.

6. Tämän asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen lääkkeiden toimituksissa, jotka menevät henkilölle, jolla on lupa tai oikeus lääkkeiden yleiseen jakeluun direktiivin 2001/83/EY 82 artiklan mukaisesti, tukkukauppiaan ei tarvitse liittää mukaan asiakirjaa, josta käy ilmi lääkkeiden eränumero kyseisen direktiivin 82 artiklan ensimmäisen kohdan viimeisen luetelmakohdan mukaisesti siltä osin kuin on kyse Yhdistyneestä kuningaskunnasta Pohjois-Irlannin osalta.

4 artikla

Tämän asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja lääkkeitä, jotka kuuluvat asetuksen (EY) N:o 726/2004 3 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin ryhmiin, koskevat erityissäännöt

1. Tämän asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua lääkettä, joka kuuluu asetuksen (EY) N:o 726/2004 3 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin ryhmiin ja jolle on myönnetty myyntilupa kyseisen asetuksen 10 artiklan mukaisesti, ei saa saattaa markkinoille Pohjois-Irlannissa.

2. Sen estämättä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa säädetään, tämän asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu lääke, joka kuuluu asetuksen (EY) N:o 726/2004 3 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin ryhmiin, voidaan saattaa markkinoille Pohjois-Irlannissa edellyttäen, että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltaiset viranomaiset ovat sallineet lääkkeen markkinoille saattamisen Yhdistyneen kuningaskunnan oikeuden mukaisesti ja myöntämänsä luvan ehtojen mukaisesti;

b)	kyseinen lääke on varustettu merkinnöillä tämän asetuksen 5 artiklan mukaisesti;

c)	Yhdistynyt kuningaskunta antaa komissiolle kirjalliset vakuudet tämän asetuksen 8 artiklan mukaisesti.

5 artikla

1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen lääkkeiden merkintöjä koskevat erityissäännöt

Edellä 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa lääkkeissä on oltava yksilölliset merkinnät, jotka täyttävät seuraavat vaatimukset:

ne on kiinnitettävä lääkkeen pakkaukseen näkyvään paikkaan helposti havaittavalla ja luettavalla sekä pysyvällä tavalla; niitä ei saa millään tavalla peittää, himmentää tai katkaista eikä niiden huomioarvoa saa vähentää kirjallisella tai kuvallisella ilmaisulla eikä muulla väliin tulevalla materiaalilla;

b)	niissä on oltava sanat: ”UK only”.

6 artikla

1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen lääkkeiden seuranta

Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltaisen viranomaisen on jatkuvasti seurattava 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen lääkkeiden saattamista markkinoille Pohjois-Irlannissa sekä 3, 4 ja 5 artiklassa vahvistettujen erityissääntöjen tehokasta täytäntöönpanoa.

7 artikla

1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen lääkkeiden siirtämistä jäsenvaltioon tai jäsenvaltion markkinoille saattamista koskeva kielto

1. Edellä 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja lääkkeitä ei saa siirtää Pohjois-Irlannista jäsenvaltioon eikä saattaa markkinoille jäsenvaltiossa.

2. Jäsenvaltioiden on sovellettava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia, jos tässä asetuksessa vahvistettuja erityissääntöjä ei noudateta.

8 artikla

Yhdistyneen kuningaskunnan komissiolle antamat kirjalliset vakuudet

Yhdistyneen kuningaskunnan on toimitettava komissiolle kirjalliset vakuudet siitä, että 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen lääkkeiden markkinoille saattaminen ei lisää kansanterveyteen kohdistuvaa riskiä sisämarkkinoilla ja että tällaisia lääkkeitä ei siirretä jäsenvaltioon, mukaan lukien vakuudet siitä, että

a)	talouden toimijat noudattavat 5 artiklassa vahvistettuja merkintävaatimuksia;

b)	käytössä on 3, 4 ja 5 artiklassa vahvistettujen erityissääntöjen tehokas seuranta, täytäntöönpano ja valvonta, jotka toteutetaan muun muassa tarkastusten ja auditointien avulla.

9 artikla

3, 4 ja 5 artiklassa vahvistettujen erityissääntöjen soveltamisen keskeyttäminen

1. Komissio seuraa jatkuvasti, miten Yhdistynyt kuningaskunta soveltaa 3, 4 ja 5 artiklassa vahvistettuja erityissääntöjä.

2. Jos on näyttöä siitä, että Yhdistynyt kuningaskunta ei toteuta asianmukaisia toimenpiteitä puuttuakseen 3, 4 ja 5 artiklassa säädettyjen erityissääntöjen vakavaan tai toistuvaan rikkomiseen, komissio ilmoittaa asiasta Yhdistyneelle kuningaskunnalle kirjallisella ilmoituksella.

Komissio aloittaa kolmen kuukauden pituiseksi ajanjaksoksi ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun kirjallisen ilmoituksen päivämäärästä neuvottelut Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa kyseiseen kirjalliseen ilmoitukseen johtaneen tilanteen korjaamiseksi. Perustelluissa tapauksissa komissio voi pidentää tätä ajanjaksoa edelleen kolmella kuukaudella.

3. Jos tämän artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun kirjalliseen ilmoitukseen johtanutta tilannetta ei korjata tämän artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetussa määräajassa, siirretään komissiolle valta antaa tämän asetuksen 10 ja 11 artiklan mukaisesti delegoitu säädös, jolla täydennetään tätä asetusta täsmentämällä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista erityissäännöistä ne, joiden soveltaminen on määrä keskeyttää väliaikaisesti tai pysyvästi.

4. Jos delegoitu säädös on annettu tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti, kyseisessä delegoidussa säädöksessä täsmennettyjen 3, 4 ja 5 artiklan erityissääntöjen soveltaminen päättyy kyseisen delegoidun säädöksen voimaantuloa seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä.

5. Jos tilanne, joka johti delegoidun säädöksen antamiseen tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti, on korjattu, komissio antaa 10 ja 11 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla täydennetään tätä asetusta täsmentämällä ne 3, 4 ja 5 artiklan erityissäännöt, joiden soveltaminen on keskeytetty ja joita on määrä soveltaa uudelleen.

6. Jos delegoitu säädös on annettu tämän artiklan 5 kohdan nojalla, kyseisessä delegoidussa säädöksessä täsmennettyjä 3, 4 ja 5 artiklan erityissääntöjä sovelletaan uudelleen kyseisen delegoidun säädöksen voimaantuloa seuraavan kuukauden ensimmäisestä päivästä.

10 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2. Siirretään komissiolle 14 artiklassa tarkoitetusta soveltamispäivästä viiden vuoden ajaksi 9 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 9 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6. Edellä olevan 9 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

11 artikla

Kiireellinen menettely

1. Tämän artiklan nojalla annetut delegoidut säädökset tulevat voimaan viipymättä, ja niitä sovelletaan niin kauan kuin niitä ei vastusteta 2 kohdan mukaisesti. Kun delegoitu säädös annetaan tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, esitetään samalla ne perusteet, joiden vuoksi sovelletaan kiireellistä menettelyä.

2. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat 10 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti vastustaa delegoitua säädöstä. Siinä tapauksessa komissio kumoaa säädöksen välittömästi sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin tai neuvoston päätös vastustaa sitä on annettu sille tiedoksi.

12 artikla

Suojatoimivaatimuksia koskevat siirtymäsäännökset

Lääkkeet, jotka on laillisesti saatettu markkinoille Pohjois-Irlannissa ennen 14 artiklassa tarkoitettua soveltamispäivää ja joita ei ole pakattu uudelleen tai merkitty uudelleen kyseisen päivän jälkeen, voidaan edelleen asettaa saataville markkinoilla Pohjois-Irlannissa niiden voimassaolon päättymispäivään saakka ilman, että niiden on oltava 3, 4 ja 5 artiklassa vahvistettujen erityissääntöjen mukaisia.

13 artikla

Direktiivin 2001/83/EY muuttaminen

Kumotaan direktiivin 2001/83/EY 5 a artikla tämän asetuksen 14 artiklassa tarkoitetusta soveltamispäivästä.

14 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2025 edellyttäen, että Yhdistynyt kuningaskunta on antanut 8 artiklassa tarkoitetut kirjalliset vakuudet ja että komissio on julkaissut ennen kyseistä päivää tämän artiklan viidennessä kohdassa tarkoitetun tiedonannon.

Jos kyseiset kirjalliset vakuudet annetaan ennen 1 päivää tammikuuta 2025 tai kyseisen päivän jälkeen, tätä asetusta sovelletaan sitä kuukautta seuraavan kuukauden ensimmäisestä päivästä, jona Yhdistynyt kuningaskunta antaa kyseiset kirjalliset vakuudet.

Komissio antaa kuukauden kuluessa näiden kirjallisten takeiden vastaanottamisesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa se arvioi kyseisiä kirjallisia takeita.

Komissio julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä ilmoituksen, jossa ilmoitetaan tämän asetuksen soveltamispäivä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 14 päivänä kesäkuuta 2023.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

R. METSOLA

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. ROSWALL

(1) Lausunto annettu 27. huhtikuuta 2023 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 9. toukokuuta 2023 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 30. toukokuuta 2023.

(3) Neuvoston päätös (EU) 2020/135, annettu 30 päivänä tammikuuta 2020, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamista Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä koskevan sopimuksen tekemisestä (EUVL L 29, 31.1.2020, s. 1).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY, annettu 6 päivänä marraskuuta 2001, ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä (EYVL L 311, 28.11.2001, s. 67).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 726/2004, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2004, ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista unionin lupa- ja valvontamenettelyistä ja Euroopan lääkeviraston perustamisesta (EUVL L 136, 30.4.2004, s. 1).

(6) Komission delegoitu asetus (EU) 2016/161, annettu 2 päivänä lokakuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/83/EY täydentämisestä vahvistamalla ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden pakkauksissa olevia turvaominaisuuksia koskevat yksityiskohtaiset säännöt (EUVL L 32, 9.2.2016, s. 1).

(7) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

20.6.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 157/11

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2023/1184,

annettu 10 päivänä helmikuuta 2023,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 täydentämisestä ottamalla käyttöön unionin menetelmä, jossa vahvistetaan muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tuotantoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä 11 päivänä joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 (1) ja erityisesti sen 27 artiklan 3 kohdan seitsemännen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Muuta kuin biologista alkuperää olevat uusiutuvat nestemäiset ja kaasumaiset liikenteen polttoaineet ovat tärkeitä lisättäessä uusiutuvan energian osuutta aloilla, joiden odotetaan tukeutuvan kaasumaisiin ja nestemäisiin polttoaineisiin pitkällä aikavälillä, kuten meriliikenne ja ilmailu. On tarpeen ottaa käyttöön unionin menetelmä, jossa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt, joiden mukaan muuta kuin biologista alkuperää olevien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tuotannossa käytettävää sähköä voidaan pitää kokonaan uusiutuvana. Tätä tarkoitusta varten ja ottaen huomioon direktiivin (EU) 2018/2001 yleiset ympäristötavoitteet on tarpeen vahvistaa puolueettomiin ja syrjimättömiin kriteereihin perustuvat selkeät säännöt. Sähköstä tuotettuja muuta kuin biologista alkuperää olevia nestemäisiä ja kaasumaisia polttoaineita pidetään uusiutuvina periaatteessa vain, jos niihin käytetty sähkö on tuotettu uusiutuvista lähteistä. Uusiutuva sähkö voi olla peräisin laitoksesta, joka on suoraan yhteydessä muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tuotantolaitokseen (tavallisesti elektrolyysilaite) tai se voi olla peräisin suoraan sähköverkosta.

(2)

Lähes kaikkien muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden energiasisältö perustuu elektrolyysillä tuotettuun uusiutuvaan vetyyn. Fossiilipohjaisesta sähköstä tuotetun vedyn päästöintensiteetti on huomattavasti suurempi kuin maakaasusta tavanomaisissa prosesseissa tuotetun vedyn päästöintensiteetti. Sen vuoksi on tärkeää varmistaa, että muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tuotannossa tarvittavan sähkön kysyntä tyydytetään uusiutuvista energialähteistä tuotetulla sähköllä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on korostanut unionin tarvetta siirtyä pikaisesti puhtaaseen energiaan ja vähentää riippuvuuttaan fossiilisten polttoaineiden tuonnista. Komissio hahmotteli RepowerEU-tiedonannossa (2) strategiansa riippumattomuuden saavuttamiseksi Venäjän fossiilisista polttoaineista hyvissä ajoin ennen vuosikymmenen loppua. Muuta kuin biologista alkuperää olevilla uusiutuvilla nestemäisillä ja kaasumaisilla liikenteen polttoaineilla on tärkeä rooli tämän tavoitteen saavuttamisessa sekä yleisesti riippuvuuden vähentämisessä fossiilisten polttoaineiden tuonnista. Sen vuoksi vahvistettavat kriteerit ovat tärkeitä myös, jotta varmistetaan, että muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien liikenteen polttoaineiden edellyttämän vedyn tuottamiseksi tarvittavan sähkön kysyntä ei johda Venäjältä peräisin olevien fossiilisten polttoaineiden tuonnin lisääntymiseen tarvittavan sähkön tuotantoa varten.

(3)

Tässä asetuksessa vahvistettuja sääntöjä olisi sovellettava riippumatta siitä, tuotetaanko muuta kuin biologista alkuperää oleva nestemäinen tai kaasumainen liikenteen polttoaine unionin alueella vai sen ulkopuolella. Kun viitataan tarjousalueeseen ja taseselvitysjaksoon, jotka ovat käsitteitä, joita käytetään unionissa mutta ei kaikissa muissa maissa, on aiheellista sallia kolmansien maiden polttoaineiden tuottajien tukeutua vastaaviin käsitteisiin edellyttäen, että tämän asetuksen tavoite säilytetään ja kyseisen säännöksen täytäntöönpano perustuu kussakin kolmannessa maassa käytössä olevaan lähinnä samankaltaiseen käsitteeseen. Tarjousalueen osalta tällaisen käsitteen perustana voivat olla vastaavat markkinasäännöt, vastaavat sähköverkon fyysiset ominaisuudet, erityisesti yhteenliitännän taso, tai viime kädessä maa.

(4)

Vetyteollisuuden, sen arvoketjun ja markkinoiden vasta kehittyvä luonne merkitsee sitä, että uusiutuvan sähkön tuotantolaitosten sekä muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tuotantolaitosten suunnitteluun ja rakentamiseen liittyy usein merkittäviä lupamenettelyiden viivästyksiä ja muita odottamattomia esteitä, vaikka niiden toiminnan olisi määrä käynnistyä samanaikaisesti. Käytännön toteutettavuuden vuoksi on aiheellista ottaa huomioon enintään 36 kuukauden ajanjakso määritettäessä, onko uusiutuvan sähkön tuotantolaitoksen toiminta käynnistynyt sen jälkeen vai samaan aikaan kuin muuta kuin biologista alkuperää olevaa uusiutuvaa nestemäistä ja kaasumaista liikenteen polttoainetta tuottavan laitoksen toiminta. Muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tuotannossa käytettävän uusiutuvan sähkön hankkiminen suoralla liitännällä uusiutuvan sähkön tuotantolaitoksesta, jota ei ole liitetty verkkoon, osoittaa, että sähkö tuotetaan kyseisessä laitoksessa. Jos uusiutuvan sähkön tuotantolaitos ja vedyn tuotantolaitos on kuitenkin liitetty myös verkkoon sen lisäksi, että ne on liitetty suoraan toisiinsa, olisi esitettävä todisteet siitä, että vedyn tuotannossa käytetty sähkö toimitetaan suoran liitännän kautta. Vedyn tuotannossa käytettävää sähköä suoran liitännän kautta toimittavan laitoksen olisi aina toimitettava uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä. Jos se toimittaa muuta kuin uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä, tuloksena saatavaa vetyä ei pitäisi katsoa uusiutuvaksi.

(5)

Tarjousalueilla, joilla uusiutuva sähkö muodostaa jo hallitsevan osuuden, verkosta otettu sähkö olisi katsottava kokonaan uusiutuvaksi edellyttäen, että muuta kuin biologista alkuperää olevan uusiutuvan nestemäisen ja kaasumaisen liikenteen polttoaineen tuotannon täyden kuorman käyttötuntimäärä rajoitetaan uusiutuvan sähkön osuuteen tarjousalueella ja että tämän osuuden ylittävää tuotantoa ei pidetä uusiutuvana. Uusien uusiutuvan sähkön tuotantolaitosten lisääminen ei ole tarpeen, koska voidaan kohtuudella olettaa, että uusiutuvan vedyn tuotanto tarjousalueella, jolla uusiutuvan energian osuus on yli 90 prosenttia, mahdollistaa direktiivin (EU) 2018/2001 25 artiklan 2 kohdassa säädetyn kasvihuonekaasupäästöjen 70 prosentin vähentämistä koskevan kriteerin täyttymisen, ja koska se voi haitata sähköjärjestelmän toimintaa.

(6)

Vastaavasti tarjousalueilla, joilla tuotetun sähkön päästöintensiteetti on alle 18 gCO2eq/MJ, uusien uusiutuvan sähkön tuotantolaitosten lisääminen ei ole tarpeen 70 prosentin päästövähennysten saavuttamiseksi uusiutuvan vedyn osalta. Tällaisissa tapauksissa on aiheellista katsoa verkosta otettu sähkö kokonaan uusiutuvaksi edellyttäen, että sähkön uusiutuvat ominaisuudet osoitetaan uusiutuvan sähkön hankintasopimuksilla ja soveltamalla ajallista ja maantieteellistä korrelaatiota koskevia kriteerejä. Jos näitä edellytyksiä ja kriteerejä ei noudateta, uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tuotantoon käytettävää sähköä ei voida pitää kokonaan uusiutuvana.

(7)

Lisäksi on aiheellista pitää verkosta otettua sähköä kokonaan uusiutuvana sellaisina aikoina, jolloin muuta kuin biologista alkuperää olevan uusiutuvan nestemäisen ja kaasumaisen liikenteen polttoaineen tuotanto tukee uusiutuvan energian tuotannon integrointia sähköjärjestelmään ja vähentää uusiutuvan sähköntuotannon ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyn tarvetta.

(8)

Kaikissa muissa tapauksissa uusiutuvan vedyn tuotannolla olisi kannustettava uuden uusiutuvan sähkön tuotantokapasiteetin käyttöönottoon, ja sen olisi tapahduttava silloin kun ja siellä missä uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä on saatavilla (ajallinen ja maantieteellinen korrelaatio), jotta vältetään luomasta kannustimia fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan sähköntuotannon lisäämiselle. Koska uusiutuvan sähkön tuotantolaitosten suunnitteluun ja rakentamiseen liittyy usein merkittäviä lupamenettelyiden viivästyksiä, on aiheellista pitää uusiutuvan sähkön tuotantolaitosta uutena, jos sen toiminta on käynnistynyt aikaisintaan 36 kuukautta ennen muuta kuin biologista alkuperää olevan uusiutuvan nestemäisen ja kaasumaisen liikenteen polttoaineen tuotantolaitoksen toiminnan käynnistymistä.

(9)

Sähkönhankintasopimukset ovat sopiva kannustin uuden uusiutuvan sähkön tuotantokapasiteetin käyttöönotolle edellyttäen, että uusi uusiutuvan sähkön tuotantokapasiteetti ei saa taloudellista tukea sen vuoksi, että uusiutuvaa vetyä tuetaan jo, koska se voidaan ottaa huomioon direktiivin (EU) 2018/2001 25 artiklassa polttoaineen toimittajille asetetun velvoitteen täyttämisessä. Vaihtoehtoisesti polttoaineen tuottajat voisivat tuottaa muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tuotannossa tarvittavan uusiutuvan sähkön myös omalla uusiutuvan sähkön tuotantokapasiteetillaan. Sähkönhankintasopimuksen peruuttaminen ei saisi vaikuttaa siihen, että uusiutuvan sähkön tuotantolaitosta voidaan pitää edelleen uutena laitoksena, jos siihen sovelletaan uutta sähkönhankintasopimusta. Lisäksi uusiutuvan vedyn tuotantolaitoksen tuotantokapasiteettia lisäävän laajennuksen toiminnan voidaan katsoa käynnistyneen samanaikaisesti alkuperäisen laitoksen kanssa. Näin vältettäisiin mahdollinen tarve tehdä sähkönhankintasopimus eri laitosten kanssa aina, kun uusi laajennus otetaan käyttöön, mikä vähentää hallinnollista taakkaa. Uusiutuvan sähkön tuotantolaitokselle maksettavaa taloudellista tukea, joka maksetaan takaisin, tai taloudellista tukea maan hankintaa tai verkkoliitäntöjä varten ei pitäisi katsoa toimintatueksi tai investointitueksi.

(10)

Joidenkin uusiutuvien energialähteiden, kuten tuulivoiman ja aurinkoenergian, vaihtelevan luonteen sekä sähköverkon ylikuormituksen vuoksi uusiutuvaa sähköä ei välttämättä ole jatkuvasti saatavilla uusiutuvan vedyn tuotantoon. Sen vuoksi on aiheellista vahvistaa säännöt, joilla varmistetaan, että uusiutuvaa vetyä tuotetaan silloin kun ja siellä missä uusiutuvaa sähköä on saatavilla.

(11)

Sen osoittamiseksi, että uusiutuvan vedyn tuotanto tapahtuu aikoina, jolloin uusiutuvaa sähköä on saatavilla, vedyn tuottajien olisi osoitettava, että uusiutuvan vedyn tuotanto tapahtuu saman kalenterikuukauden aikana kuin uusiutuvan sähkön tuotanto, että elektrolyysilaitteen käyttämä varastoitu sähkö on tuotettu uusiutuvista energialähteistä tai että elektrolyysilaite käyttää sähköä sellaisina aikoina, jolloin fossiilisiin energialähteisiin perustuva sähköntuotanto ei ole sähkön alhaisten hintojen vuoksi taloudellisesti kannattavaa, minkä vuoksi sähkön lisäkysyntä johtaa uusiutuvan sähköntuotannon lisääntymiseen eikä lisää fossiilisiin energialähteisiin perustuvaa sähkön tuotantoa. Synkronointikriteeriä olisi tiukennettava, kun vedyn tuotannon nopean mukauttamisen sekä sähköntuotannon ja vedyn tuotannon synkronoinnin mahdollistavat markkinat, infrastruktuuri ja teknologiat tulevat saataville.

(12)

Tarjousalueet on suunniteltu siten, että vältetään verkon ylikuormitus alueella. Sen varmistamiseksi, että uusiutuvaa vetyä tuottavan elektrolyysilaitteen ja uusiutuvan sähkön tuotantolaitoksen välinen sähköverkko ei ylikuormitu, on aiheellista edellyttää, että molemmat laitokset sijaitsevat samalla tarjousalueella. Jos ne sijaitsevat yhteenliitetyillä tarjousalueilla, sähkön hinnan sillä tarjousalueella, jolla uusiutuvan sähkön tuotantolaitos sijaitsee, olisi oltava yhtä suuri tai korkeampi kuin sillä tarjousalueella, jolla muuta kuin biologista alkuperää oleva uusiutuva nestemäinen ja kaasumainen liikenteen polttoaine tuotetaan, jotta se tukisi ylikuormituksen vähentämistä, tai sähkönhankintasopimuksen nojalla uusiutuvaa sähköä tuottavan laitoksen olisi sijaittava siihen tarjousalueeseen yhteenliitetyllä offshore-tarjousalueella, jolla elektrolyysilaite sijaitsee.

(13)	Jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus asettaa elektrolyysilaitteiden sijaintia tarjousalueella koskevia lisäkriteereitä, jotta ne voivat ottaa huomioon tarjousalueidensa kansalliset erityispiirteet ja jotta tuetaan sähkö- ja vetyverkkojen yhdennettyä suunnittelua.

(14)

Polttoaineiden tuottajat voisivat yhdistellä joustavasti eri vaihtoehtoja muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tuotannossa käytettävän sähkön laskemiseksi edellyttäen, että kuhunkin sähköä verkkoon tuottavaan yksikköön sovelletaan vain yhtä vaihtoehtoa. Jotta varmistetaan sääntöjen asianmukainen noudattaminen, on aiheellista pyytää polttoaineiden toimittajia dokumentoimaan perusteellisesti, mistä vaihtoehdoista muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tuotannossa käytettävä uusiutuva sähkö on otettu. Vapaaehtoisilla järjestelmillä ja kansallisilla järjestelmillä odotetaan olevan tärkeä rooli sääntöjen täytäntöönpanossa ja sertifioinnissa kolmansissa maissa, sillä jäsenvaltioiden on hyväksyttävä tunnustetuista vapaaehtoisista järjestelmistä saadut todisteet.

(15)

Direktiivin (EU) 2018/2001 7 ja 19 artiklassa annetaan riittävät takeet siitä, että uusiutuvan vedyn tuotantoon käytettävän sähkön uusiutuvista ominaisuuksista voidaan hyötyä vain kerran ja vain yhdellä loppukäytön alalla. Direktiivin 7 artiklalla varmistetaan, että laskettaessa uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuutta energian kokonaisloppukulutuksesta muuta kuin biologista alkuperää olevia uusiutuvia nestemäisiä ja kaasumaisia liikenteen polttoaineita ei oteta huomioon, koska niiden tuottamiseen käytetty uusiutuva sähkö on jo otettu huomioon. Direktiivin 19 artiklalla pitäisi välttää se, että sekä uusiutuvan sähkön tuottaja että kyseisestä sähköstä tuotettujen muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tuottaja voivat saada alkuperätakuut, varmistamalla, että uusituvan sähkön tuottajalle myönnetyt alkuperätakuut peruutetaan.

(16)

Ajallisen korrelaation toteuttamista haittaavat lyhyellä aikavälillä tuntikohtaisen täsmäyttämisen mittaamista koskevat tekniset esteet, elektrolyysilaitteiden suunnittelulle aiheutuvat haasteet sekä sellaisen vetyinfrastruktuurin puute, joka mahdollistaa uusiutuvan vedyn varastoinnin ja siirron jatkuvia vetytoimituksia tarvitseville loppukäyttäjille. Sen vuoksi ajallista korrelaatiota koskevien kriteerien olisi oltava joustavampia alkuvaiheessa, jotta markkinatoimijat voivat ottaa käyttöön tarvittavat tekniset ratkaisut ja mahdollistetaan muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tuotannon lisääminen.

(17)	Koska uusiutuvan sähkön tuotantolaitosten suunnitteluun ja rakentamiseen tarvitaan aikaa ja koska ei ole sellaisia uusia uusiutuvan sähkön tuotantolaitoksia, jotka eivät saa tukea, tämän asetuksen 5 artiklan a ja b alakohdan vaatimuksia olisi sovellettava vasta myöhemmässä vaiheessa.

(18)

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanon myötä riippuvuuden fossiilisista polttoaineista sähköntuotannossa pitäisi vähentyä ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuuden pitäisi kasvaa. Komission olisi seurattava tiiviisti tätä kehitystä ja arvioitava tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten vaikutusta, erityisesti ajallista korrelaatiota koskevien vaatimusten asteittaisen tiukentamisen vaikutusta, tuotantokustannuksiin, kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiin ja energiajärjestelmään ja toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2028.

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt sen määrittämiseksi, milloin muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tuotantoon käytetty sähkö voidaan katsoa kokonaan uusiutuvaksi. Näitä sääntöjä sovelletaan muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tuotantoon, joka tapahtuu elektrolyysillä, ja vastaavasti vähemmän yleisiin tuotantomenetelmiin.

Sääntöjä sovelletaan riippumatta siitä, tuotetaanko muuta kuin biologista alkuperää oleva nestemäinen tai kaasumainen liikenteen polttoaine unionin alueella vai sen ulkopuolella.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)	’tarjousalueella’ jäsenvaltioiden osalta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/943 (3) 2 artiklan 65 alakohdassa määriteltyä tarjousaluetta tai kolmansien maiden osalta jotain vastaavaa käsitettä;

2)	’erillisellä linjalla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2019/944 (4) 2 artiklan 41 alakohdassa määriteltyä erillistä linjaa;

’uusiutuvan sähkön tuotantolaitoksella’ yksittäisiä yksiköitä tai yksikköryhmiä, jotka tuottavat sähköä yhdessä tai useammassa paikassa samoista tai eri direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 1 alakohdassa määritellyistä uusiutuvista lähteistä, lukuun ottamatta yksiköitä, jotka tuottavat sähköä biomassasta, ja varastointiyksikköjä;

4)	’polttoaineen tuottajalla’ talouden toimijaa, joka tuottaa muuta kuin biologista alkuperää olevaa uusiutuvaa nestemäistä ja kaasumaista liikenteen polttoainetta;

’toiminnan käynnistymisellä’ muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tai uusiutuvan sähkön tuotannon aloittamista ensimmäisen kerran tai sellaisen direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 10 alakohdassa määritellyn voimalaitoksen päivittämisen jälkeen, jonka edellyttämät investoinnit ylittävät 30 prosenttia vastaavan uuden laitoksen rakentamiseen tarvittavista kustannuksista;

6)	’älykkäällä mittausjärjestelmällä’ direktiivin (EU) 2019/944 2 artiklan 23 alakohdassa määriteltyä älykästä mittausjärjestelmää;

7)	’taseselvitysjaksolla’ unionin osalta asetuksen (EU) 2019/943 2 artiklan 15 alakohdassa määriteltyä taseselvitysjaksoa tai kolmansien maiden osalta jotain vastaavaa käsitettä.

3 artikla

Säännöt uusiutuvan sähkön tuotantolaitoksesta suoran liitännän kautta saatavan sähkön laskemiseksi kokonaan uusiutuvaksi

Osoittaakseen täyttäneensä direktiivin (EU) 2018/2001 27 artiklan 3 kohdan viidennessä alakohdassa vahvistetut kriteerit, jotta uusiutuvan sähkön tuotantolaitoksesta suoralla liitännällä saatava sähkö voidaan laskea kokonaan uusiutuvaksi, polttoaineen tuottajan on esitettävä todisteet seuraavista seikoista:

uusiutuvan sähkön tuotantolaitokset on liitetty muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tuotantolaitokseen erillisellä linjalla tai uusiutuvan sähkön tuotanto ja muuta kuin biologista alkuperää olevan nestemäisen ja kaasumaisen liikenteen polttoaineen tuotanto tapahtuu samassa laitoksessa;

uusiutuvan sähkön tuotantolaitosten toiminta käynnistyi aikaisintaan 36 kuukautta ennen muuta kuin biologista alkuperää olevaa uusiutuvaa nestemäistä ja kaasumaista liikenteen polttoainetta tuottavan laitoksen toiminnan käynnistymistä; jos olemassa olevaan muuta kuin biologista alkuperää olevaa uusiutuvaa nestemäistä ja kaasumaista liikenteen polttoainetta tuottavaan laitokseen lisätään uutta tuotantokapasiteettia, lisäkapasiteetin katsotaan olevan osa olemassa olevaa laitosta edellyttäen, että kapasiteetti lisätään samalle laitosalueelle ja lisäys tehdään viimeistään 36 kuukauden kuluttua alkuperäisen laitoksen toiminnan käynnistymisestä;

sähkön tuotantolaitosta ei ole liitetty verkkoon tai sähkön tuotantolaitos on liitetty verkkoon, mutta älykkäällä mittausjärjestelmällä, jolla mitataan kaikkia verkosta tulevia sähkövirtoja, osoitetaan, ettei verkosta oteta sähköä muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tuottamiseksi.

Jos polttoaineen tuottaja käyttää myös verkosta otettua sähköä, se voi laskea sen kokonaan uusiutuvaksi, jos se täyttää 4 artiklassa vahvistetut säännöt.

4 artikla

Yleiset säännöt verkosta otettavan sähkön laskemiseksi kokonaan uusiutuvaksi

1. Polttoaineiden tuottajat voivat laskea verkosta otetun sähkön kokonaan uusiutuvaksi, jos muuta kuin biologista alkuperää olevaa uusiutuvaa nestemäistä ja kaasumaista liikenteen polttoainetta tuottava laitos sijaitsee tarjousalueella, jolla uusiutuvan sähkön keskimääräinen osuus edellisenä kalenterivuonna oli yli 90 prosenttia ja muuta kuin biologista alkuperää olevan uusiutuvan nestemäisen ja kaasumaisen liikenteen polttoaineen tuotanto ei ylitä enimmäistuntimäärää, joka on vahvistettu suhteessa uusiutuvan sähkön osuuteen tarjousalueella.

Tämä enimmäistuntimäärä lasketaan kertomalla kunkin kalenterivuoden tuntien kokonaismäärä uusiutuvan sähkön osuudella, joka on ilmoitettu siltä tarjousalueelta, jolla muuta kuin biologista alkuperää olevaa uusiutuvaa nestemäistä ja kaasumaista liikenteen polttoainetta tuotetaan. Uusiutuvan sähkön keskimääräinen osuus määritetään jakamalla direktiivin (EU) 2018/2001 7 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti laskettu uusiutuvista lähteistä tuotetun sähkön kokonaisloppukulutus tarjousalueella kaikista energialähteistä, poislukien aiemmin ylöspäin pumpattu vesi, tuotetun sähkön bruttotuotannolla, sellaisena kuin se määritellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1099/2008 (5) liitteessä B, ja lisäämällä siihen sähkön tuonti tarjousalueelle ja vähentämällä siitä sähkön vienti tarjousalueelta. Kun uusiutuvan sähkön keskimääräinen osuus ylittää 90 prosenttia kalenterivuoden aikana, sen katsotaan edelleen olevan yli 90 prosenttia seuraavien viiden kalenterivuoden ajan.

2. Jos 1 kohdassa säädetyt edellytykset eivät täyty, polttoaineen tuottajat voivat laskea verkosta otetun sähkön kokonaan uusiutuvaksi, jos muuta kuin biologista alkuperää olevan uusiutuvan nestemäisen ja kaasumaisen liikenteen polttoaineen tuotantolaitos sijaitsee tarjousalueella, jolla tuotetun sähkön päästöintensiteetti on alle 18 gCO2eq/MJ, edellyttäen, että seuraavat kriteerit täyttyvät:

polttoaineiden tuottajat ovat tehneet suoraan tai välittäjien kautta yhden tai useamman uusiutuvan sähkön hankintasopimuksen sellaisten talouden toimijoiden kanssa, jotka tuottavat sähköä uusiutuvista energialähteistä yhdessä tai useammassa uusiutuvan sähkön tuotantolaitoksessa, vähintään yhtä suuresta määrästä kuin kokonaan uusiutuvaksi ilmoitetun sähkön määrä ja ilmoitettu sähkö on tosiasiallisesti tuotettu kyseisessä laitoksessa tai kyseisissä laitoksissa;

ajallista ja maantieteellistä korrelaatiota koskevat 6 ja 7 artiklan mukaiset edellytykset täyttyvät.

Sähköntuotannon päästöintensiteetti määritetään viimeisimpien saatavilla olevien tietojen perusteella samalla tavalla kuin jota käytetään verkkosähkön keskimääräisen hiili-intensiteetin laskemiseen direktiivin (EU) 2018/2001 28 artiklan 5 kohdan nojalla annetussa delegoidussa säädöksessä vahvistetussa muuta kuin biologista alkuperää olevista uusiutuvista nestemäisistä ja kaasumaisista liikenteen polttoaineista ja kierrätetyistä hiilipitoisista polttoaineista aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten arviointimenetelmässä.

Kun sähköntuotannon päästöintensiteetti on pienempi kuin 18 gCO2eq/MJ kalenterivuoden aikana, sähkön keskimääräisen päästöintensiteetin katsotaan olevan edelleen pienempi kuin 18 gCO2eq/MJ seuraavien viiden kalenterivuoden ajan.

3. Verkosta otettu sähkö, jota käytetään muuta kuin biologista alkuperää olevan uusiutuvan nestemäisen ja kaasumaisen liikenteen polttoaineen tuottamiseen, voidaan myös laskea kokonaan uusiutuvaksi, jos muuta kuin biologista alkuperää olevan uusiutuvan nestemäisen ja kaasumaisen liikenteen polttoaineen tuottamiseen käytetty sähkö kulutetaan sellaisella taseselvitysjaksolla, jonka ajalta polttoaineen tuottaja voi kansalliselta siirtoverkonhaltijalta saadun näytön perusteella osoittaa, että

a)	uusiutuvia energialähteitä käyttävien sähkön tuotantolaitosten ajojärjestystä muutettiin alaspäin asetuksen (EU) 2019/943 13 artiklan mukaisesti,

b)	muuta kuin biologista alkuperää olevan uusiutuvan nestemäisen ja kaasumaisen liikenteen polttoaineen tuotantoon kulutettu sähkö vähensi ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyn tarvetta vastaavalla määrällä.

4. Jos 1, 2 ja 3 kohdan edellytykset eivät täyty, polttoaineiden tuottajat voivat laskea verkosta otetun sähkön kokonaan uusiutuvaksi, jos se täyttää 5, 6 ja 7 artiklan mukaiset täydentävyyttä, ajallista korrelaatiota ja maantieteellistä korrelaatiota koskevat edellytykset.

5 artikla

Täydentävyys

Edellä 4 artiklan 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun täydentävyyttä koskevan edellytyksen katsotaan täyttyvän, jos polttoaineiden tuottajat tuottavat omissa laitoksissaan uusiutuvaa sähköä vähintään yhtä suuren määrän kuin kokonaan uusiutuvaksi ilmoitetun sähkön määrä tai ne ovat tehneet suoraan tai välittäjien kautta yhden tai useamman uusiutuvan sähkön hankintasopimuksen sellaisten talouden toimijoiden kanssa, jotka tuottavat sähköä uusiutuvista energialähteistä yhdessä tai useammassa uusiutuvan sähkön tuotantolaitoksessa, vähintään yhtä suuresta määrästä kuin kokonaan uusiutuvaksi ilmoitetun sähkön määrä ja ilmoitettu sähkö on tosiasiallisesti tuotettu kyseisessä laitoksessa tai kyseisissä laitoksissa edellyttäen, että seuraavat kriteerit täyttyvät:

Uusiutuvan sähkön tuotantolaitoksen toiminta käynnistyi aikaisintaan 36 kuukautta ennen muuta kuin biologista alkuperää olevaa uusiutuvaa nestemäistä ja kaasumaista liikenteen polttoainetta tuottavan laitoksen toiminnan käynnistymistä.

Jos uusiutuvan sähkön tuotantolaitos täytti tämän kohdan ensimmäisen alakohdan vaatimukset sellaisen polttoaineen toimittajan kanssa tehdyn uusiutuvan sähkön hankintasopimuksen nojalla, jonka voimassaolo on päättynyt, sen toiminnan katsotaan uuden uusiutuvan sähkön hankintasopimuksen nojalla käynnistyneen samanaikaisesti muuta kuin biologista alkuperää olevaa uusiutuvaa nestemäistä ja kaasumaista liikenteen polttoainetta tuottavan laitoksen kanssa.

Jos olemassa olevaan muuta kuin biologista alkuperää olevaa uusiutuvaa nestemäistä ja kaasumaista liikenteen polttoainetta tuottavaan laitokseen lisätään uutta tuotantokapasiteettia, lisäkapasiteetin toiminnan katsotaan käynnistyneen samaan aikaan kuin alkuperäisen laitoksen edellyttäen, että kapasiteetti lisätään samalle laitosalueelle ja lisäys tehdään viimeistään 36 kuukauden kuluttua alkuperäisen laitoksen toiminnan käynnistymisestä.

Uusiutuvan sähkön tuotantolaitos ei ole saanut toiminta- tai investointitukea, lukuun ottamatta laitosten ennen niiden päivittämistä saamaa tukea, rahoitustukea maan hankintaa tai verkkoliitäntöjä varten, tukea, joka ei ole nettotukea, kuten tukea, joka maksetaan kokonaisuudessaan takaisin, ja tukea sellaisille uusiutuvan sähkön tuotantolaitoksille, jotka tuottavat sähköä tutkimukseen, testaukseen ja demonstrointiin käytettävää muuta kuin biologista alkuperää olevaa uusiutuvaa nestemäistä ja kaasumaista liikenteen polttoainetta tuottaville laitoksille.

6 artikla

Ajallinen korrelaatio

Joulukuun 31 päivään 2029 asti edellä 4 artiklan 2 ja 4 kohdassa tarkoitetun ajallista korrelaatiota koskevan edellytyksen katsotaan täyttyvän, jos muuta kuin biologista alkuperää oleva uusiutuva nestemäinen ja kaasumainen liikenteen polttoaine tuotetaan saman kalenterikuukauden aikana kuin uusiutuvan sähkön hankintasopimuksen mukaisesti tuotettu uusiutuva sähkö tai se tuotetaan uusiutuvalla sähköllä, joka on peräisin elektrolyysilaitteen tai uusiutuvan sähkön tuotantolaitoksen kanssa saman verkkoliitäntäpisteen takana sijaitsevasta uudesta varastosta, joka on ladattu saman kalenterikuukauden aikana kuin uusiutuvan sähkön hankintasopimuksen mukainen sähkö on tuotettu.

Tammikuun 1 päivästä 2030 ajallista korrelaatiota koskevan edellytyksen katsotaan täyttyvän, jos muuta kuin biologista alkuperää oleva uusiutuva nestemäinen ja kaasumainen liikenteen polttoaine tuotetaan saman yhden tunnin ajanjakson aikana kuin uusiutuvan sähkön hankintasopimuksen mukaisesti tuotettu uusiutuva sähkö tai se tuotetaan uusiutuvalla sähköllä, joka on peräisin elektrolyysilaitteen tai uusiutuvan sähkön tuotantolaitoksen kanssa saman verkkoliitäntäpisteen takana sijaitsevasta uudesta varastosta, joka on ladattu saman yhden tunnin ajanjakson aikana kuin uusiutuvan sähkön hankintasopimuksen mukainen sähkö on tuotettu. Jäsenvaltiot voivat soveltaa tässä kohdassa vahvistettuja sääntöjä 1 päivästä heinäkuuta 2027 alkaen alueellaan tuotettuun muuta kuin biologista alkuperää olevaan uusiutuvaan nestemäiseen ja kaasumaiseen liikenteen polttoaineeseen ilmoitettuaan asiasta komissiolle.

Ajallista korrelaatiota koskevan edellytyksen katsotaan täyttyvän aina, jos muuta kuin biologista alkuperää oleva uusiutuva nestemäinen ja kaasumainen liikenteen polttoaine tuotetaan yhden tunnin ajanjakson aikana, jolloin komission asetuksen (EU) 2015/1222 (6) 39 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu vuorokausimarkkinoiden yhteenkytkennästä saatava sähkön selvityshinta tarjousalueella on enintään 20 euroa megawattitunnilta tai alhaisempi kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (7) vaatimusten täyttämiseksi määritetyn yhtä hiilidioksiditonnia vastaavan määrän päästämistä ympäristöön kyseisenä ajanjaksona koskevan oikeuden hinta kerrottuna luvulla 0,36.

7 artikla

Maantieteellinen korrelaatio

1. Edellä 4 artiklan 2 ja 4 kohdassa tarkoitetun maantieteellistä korrelaatiota koskevan edellytyksen katsotaan täyttyvän, jos vähintään yksi seuraavista elektrolyysilaitteen sijaintia koskevista kriteereistä täyttyy:

a)	uusiutuvan sähkön hankintasopimuksen nojalla uusiutuvista energialähteistä sähköä tuottava laitos sijaitsee tai sijaitsi toiminnan käynnistyessä samalla tarjousalueella kuin elektrolyysilaite;

uusiutuvan sähkön tuotantolaitos sijaitsee yhteenliitetyllä tarjousalueella, joka voi olla toisessa jäsenvaltiossa, ja 6 artiklassa tarkoitetut vuorokausimarkkinoiden sähkön hinnat yhteenliitetyllä tarjousalueella kyseisenä ajanjaksona ovat yhtä suuret tai korkeammat kuin sillä tarjousalueella, jolla muuta kuin biologista alkuperää oleva uusiutuva nestemäinen ja kaasumainen liikenteen polttoaine tuotetaan;

c)	uusiutuvan sähkön hankintasopimuksen nojalla uusiutuvista energialähteistä sähköä tuottava laitos sijaitsee offshore-tarjousalueella, joka on yhteenliitetty siihen tarjousalueeseen, jolla elektrolyysilaite sijaitsee.

2. Rajoittamatta asetuksen (EU) 2019/943 14 ja 15 artiklan soveltamista jäsenvaltiot voivat 1 kohdassa vahvistettujen kriteerien lisäksi ottaa käyttöön elektrolyysilaitteiden ja uusiutuvan sähkön tuotantolaitosten sijaintia koskevia lisäkriteerejä sen varmistamiseksi, että kapasiteetin lisäykset ovat yhteensopivia vety- ja sähköverkon kansallisen suunnittelun kanssa. Mahdolliset lisäkriteerit eivät saa haitata sähkön sisämarkkinoiden toimintaa.

8 artikla

Yhteiset säännöt

Polttoaineiden tuottajien on toimitettava seuraavat luotettavat tiedot, jotka osoittavat kaikkien 3–7 artiklassa säädettyjen vaatimusten noudattamisen, tarvittaessa kunkin tunnin osalta:

muuta kuin biologista alkuperää olevan uusiutuvan nestemäisen ja kaasumaisen liikenteen polttoaineen tuottamiseen käytetyn sähkön määrä eriteltynä seuraavasti:

i)	verkosta otetun sähkön määrä, jota ei katsota kokonaan uusiutuvaksi, sekä uusiutuvan sähkön osuus;

ii)	sähkön määrä, joka katsotaan kokonaan uusiutuvaksi, koska se on saatu suoralla liitännällä uusiutuvan sähkön tuotantolaitoksesta 3 artiklan mukaisesti;

iii)	verkosta otetun sähkön määrä, joka katsotaan kokonaan uusiutuvaksi 4 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen kriteerien mukaisesti;

iv)	sähkön määrä, joka katsotaan kokonaan uusiutuvaksi 4 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen kriteerien mukaisesti;

v)	sähkön määrä, joka katsotaan kokonaan uusiutuvaksi 4 artiklan 3 kohdassa vahvistettujen kriteerien mukaisesti;

vi)	sähkön määrä, joka katsotaan kokonaan uusiutuvaksi 4 artiklan 4 kohdassa vahvistettujen kriteerien mukaisesti;

uusiutuvan sähkön tuotantolaitosten tuottaman uusiutuvan sähkön määrä riippumatta siitä, onko laitokset liitetty suoraan elektrolyysilaitteeseen tai käytetäänkö uusiutuvaa sähköä muuta kuin biologista alkuperää olevan uusiutuvan nestemäisen ja kaasumaisen liikenteen polttoaineen tuotantoon vai muihin tarkoituksiin;

c)	polttoaineen tuottajan tuottaman muuta kuin biologista alkuperää olevan uusiutuvan ja uusiutumattoman nestemäisen ja kaasumaisen liikenteen polttoaineen määrä.

9 artikla

Vaatimustenmukaisuuden todistaminen

Riippumatta siitä, onko muuta kuin biologista alkuperää oleva uusiutuva nestemäinen ja kaasumainen liikenteen polttoaine tuotettu unionin alueella vai sen ulkopuolella, polttoaineiden tuottajat voivat käyttää kansallisia tai kansainvälisiä vapaaehtoisia järjestelmiä, jotka komissio on tunnustanut direktiivin (EU) 2018/2001 30 artiklan 4 kohdan mukaisesti, osoittaakseen tämän asetuksen 3–7 artiklassa säädettyjen kriteerien noudattamisen, tarpeen mukaan 8 artiklan mukaisesti.

Jos polttoaineen tuottaja toimittaa näyttöä tai tietoja, jotka on saatu sellaisesta järjestelmästä, josta on tehty direktiivin (EU) 2018/2001 30 artiklan 4 kohdan mukainen päätös, siltä osin kuin tällainen päätös kattaa järjestelmän osalta mainitun direktiivin 27 artiklan 3 kohdan viidennen ja kuudennen alakohdan säännösten noudattamisen osoittamisen, jäsenvaltion ei pidä vaatia muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden toimittajia toimittamaan lisänäyttöä tässä asetuksessa vahvistettujen kriteerien noudattamisesta.

10 artikla

Raportointi

Komissio antaa viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2028 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten vaikutusta, myös ajallisen korrelaation vaikutusta, tuotantokustannuksiin, kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiin ja energiajärjestelmään.

11 artikla

Siirtymävaihe

Edellä olevaa 5 artiklan a ja b alakohtaa ei sovelleta ennen 1 päivää tammikuuta 2038 muuta kuin biologista alkuperää olevaa uusiutuvaa nestemäistä ja kaasumaista liikenteen polttoainetta tuottaviin laitoksiin, joiden toiminta käynnistyy ennen 1 päivää tammikuuta 2028. Tätä vapautusta ei sovelleta sellaiseen muuta kuin biologista alkuperää olevan uusiutuvan nestemäisen ja kaasumaisen liikenteen polttoaineen tuotantokapasiteettiin, joka lisätään 1 päivän tammikuuta 2028 jälkeen.

12 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 10 päivänä helmikuuta 2023.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN

(1) EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82.

(2) COM(2022) 108 final.

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/943, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2019, sähkön sisämarkkinoista (EUVL L 158, 14.6.2019, s. 54).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/944, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2019, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta (EUVL L 158, 14.6.2019, s. 125).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1099/2008, annettu 22 päivänä lokakuuta 2008, energiatilastoista (EUVL L 304, 14.11.2008, s. 1).

(6) Komission asetus (EU) 2015/1222, annettu 24 päivänä heinäkuuta 2015, kapasiteetin jakamista ja ylikuormituksen hallintaa koskevien suuntaviivojen vahvistamisesta (EUVL L 197, 25.7.2015, s. 24).

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32).

20.6.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 157/20

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2023/1185,

annettu 10 päivänä helmikuuta 2023,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 täydentämisestä vahvistamalla kierrätetyillä hiilipitoisilla polttoaineilla saavutettavia kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskeva vähimmäiskynnys ja täsmentämällä menetelmä muuta kuin biologista alkuperää olevilla uusiutuvilla nestemäisillä ja kaasumaisilla liikenteen polttoaineilla ja kierrätetyillä hiilipitoisilla polttoaineilla saavutettavien kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Kun otetaan huomioon tarve vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä huomattavasti ja mahdollisuus vähentää kunkin polttoaineen kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi käyttämällä muun muassa hiilidioksidin talteenotto- ja varastointitekniikoita ja kun otetaan huomioon direktiivissä (EU) 2018/2001 muille polttoaineille asetetut kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevat vaatimukset, kaikentyyppisillä kierrätetyillä hiilipitoisilla polttoaineilla saavutettaville kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksille olisi asetettava 70 prosentin vähimmäiskynnys.

(2)

On vahvistettava objektiivisiin ja syrjimättömiin kriteereihin perustuvat selkeät säännöt muuta kuin biologista alkuperää olevista uusiutuvista nestemäisistä ja kaasumaisista liikenteen polttoaineista ja kierrätetyistä hiilipitoisista polttoaineista ja niiden fossiilisista vertailukohdista aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten laskemiseksi.

(3)

Kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmässä olisi otettava huomioon muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden ja kierrätettyjen hiilipitoisten polttoaineiden tuotannosta aiheutuvat päästöt koko elinkaaren ajalta, ja menetelmän olisi perustuttava objektiivisiin ja syrjimättömiin kriteereihin.

(4)	Hyvityksiä ei pitäisi antaa sellaisen hiilidioksidin talteenotosta, joka on jo otettu huomioon unionin lainsäädännön muiden säännösten nojalla. Näin ollen tällaista talteen otettua hiilidioksidia ei pidä katsoa vältetyksi, kun määritetään panoksen nykyisen tai suunnitellun käytön päästöjä.

(5)

Muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden ja kierrätettyjen hiilipitoisten polttoaineiden tuotannossa käytetyn hiilidioksidin alkuperällä ei ole merkitystä määritettäessä tällaisten polttoaineiden päästövähennyksiä lyhyellä aikavälillä, sillä tällä hetkellä on käytettävissä monia hiilidioksidin lähteitä ja niistä voidaan ottaa hiilidioksidia talteen edistäen samalla hiilestä irtautumista. Taloudessa, jossa pyritään ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä, talteen otettavan hiilidioksidin lähteet muuttuvat keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä todennäköisesti harvinaisiksi ja rajoitetaan yhä suuremmassa määrin niihin hiilidioksidipäästöihin, joiden vähentäminen on vaikeinta. Lisäksi kestämättömistä polttoaineista peräisin olevaa hiilidioksidia sisältävien muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden ja kierrätettyjen hiilipitoisten polttoaineiden käytön jatkaminen ei ole yhteensopivaa ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä tähtäävän kehityspolun kanssa, koska se merkitsisi kestämättömien polttoaineiden käytön ja siitä aiheutuvien päästöjen jatkumista. Sen vuoksi kestämättömien polttoaineiden päästöjen talteenottoa ei tulisi loputtomiin pitää päästöjen välttämisenä määritettäessä kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden ja kierrätettyjen hiilipitoisten polttoaineiden käytöstä. Päästöjä, jotka on otettu talteen kestämättömien polttoaineiden poltosta sähköntuotannossa, olisi pidettävä vältettyinä päästöinä vuoteen 2035 asti, sillä näiden päästöjen pitäisi vähentyä huomattavasti siihen mennessä, kun taas kestämättömien polttoaineiden muusta käytöstä aiheutuvia päästöjä olisi pidettävä vältettyinä päästöinä vuoteen 2040 asti, sillä nämä päästöt tulevat jatkumaan pidempään. Näitä päivämääriä tarkastellaan uudelleen sen perusteella, miten unionin laajuinen ilmastotavoite vuodelle 2040 on pantu täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (2) soveltamisalaan kuuluvilla aloilla. Komissio ehdottaa vuoteen 2040 ulottuvaa ilmastoa koskevaa unionin välitavoitetta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1119 (3) mukaisesti viimeistään kuuden kuukauden kuluttua Pariisin sopimuksen mukaisesti tehtävästä ensimmäisestä maailmanlaajuisesta tilannekatsauksesta. Direktiivin 2003/87/EY tavoitteen täytäntöönpano määrittää tarkemmin päästöjen odotetun niukkuuden kullakin alalla.

(6)

Direktiivin 2003/87/EY liitteessä I luetelluista toiminnoista aiheutuvat päästöt, toisin sanoen teollisista prosesseista ja kestämättömien polttoaineiden poltosta aiheutuvat päästöt, olisi estettävä, vaikka ne olisi mahdollista ottaa talteen ja käyttää muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden ja kierrätettyjen hiilipitoisten polttoaineiden tuotantoon. Näihin päästöihin sovelletaan hiilen hinnoittelua, jolla kannustetaan kestämättömien polttoaineiden päästöjen vähentämiseen. Näin ollen jos tällaisia päästöjä ei oteta huomioon tuotantoketjun alkupäässä hiilen tehokkaan hinnoittelun avulla, ne on otettava huomioon eikä niitä pitäisi katsoa vältetyiksi.

(7)

Muuta kuin biologista alkuperää olevia uusiutuvia nestemäisiä ja kaasumaisia liikenteen polttoaineita ja kierrätettyjä hiilipitoisia polttoaineita voidaan tuottaa erilaisissa prosesseissa, joiden tuloksena voi muodostua erityyppisiä polttoaineita tai niiden seoksia. Kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten arvioinnissa käytettävällä menetelmällä olisi sen vuoksi voitava määrittää todelliset päästövähennykset kyseisistä prosesseista, myös prosesseista, joista saadaan sekä muuta kuin biologista alkuperää olevia uusiutuvia nestemäisiä ja kaasumaisia liikenteen polttoaineita että kierrätettyjä hiilipitoisia polttoaineita.

(8)

Muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden ja kierrätettyjen hiilipitoisten polttoaineiden kasvihuonekaasuintensiteetin määrittämiseksi on tarpeen laskea tällaisten polttoaineiden energiasisällön osuus prosessin tuotoksesta. Tätä varten kunkin polttoainetyypin osuus olisi määritettävä jakamalla kyseisen polttoainetyypin asiaankuuluva energiapanos prosessiin syötetyllä asiaankuuluvalla kokonaisenergiapanoksella. Jos tuotetaan muuta kuin biologista alkuperää olevia uusiutuvia nestemäisiä ja kaasumaisia liikenteen polttoaineita, on tarpeen määrittää, onko asiaankuuluva sähköpanos katsottava kokonaan uusiutuvista energialähteistä tuotetuksi. Asiaankuuluva sähköpanos olisi laskettava kokonaan uusiutuvista energialähteistä tuotetuksi, jos direktiivin (EU) 2018/2001 27 artiklan 3 kohdan viidennen ja kuudennen alakohdan säännökset täyttyvät. Muussa tapauksessa uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian osuuden määrittämisessä olisi käytettävä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön keskimääräistä osuutta tuotantomaassa mitattuna kaksi vuotta ennen kyseistä vuotta. Jos tuotetaan kierrätettyjä hiilipitoisia polttoaineita, ainoastaan uusiutumatonta alkuperää olevia nestemäisiä tai kiinteitä jätevirtoja, jotka eivät sovellu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY (4) 4 artiklan mukaiseen materiaalien hyödyntämiseen, ja uusiutumatonta alkuperää olevaa, jätteiden käsittelystä peräisin olevaa kaasua ja pakokaasua, joita syntyy teollisuuslaitosten tuotantoprosessin väistämättömänä ja tahattomana seurauksena, voidaan pitää asiaankuuluvana energiapanoksena kierrätettyjen hiilipitoisten polttoaineiden tuotannossa.

(9)

Muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden ja kierrätettyjen hiilipitoisten polttoaineiden fossiiliseksi vertailukohdaksi olisi asetettava 94 gCO2ekv/MJ direktiivissä (EU) 2018/2001 biopolttoaineille ja bionesteille vahvistetun arvon mukaisesti.

(10)

Tärkein peruste sille, miksi kierrätettyjen hiilipitoisten polttoaineiden käyttöä halutaan lisätä, on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen parantamalla tukikelpoisten raaka-aineiden käytön tehokkuutta nykyisiin käyttötarkoituksiin verrattuna. Koska kierrätettyjen hiilipitoisten polttoaineiden tuotannossa käytettäviä raaka-aineita on voitu käyttää aiemmin energiantuotannossa, kasvihuonekaasupäästöjä laskettaessa on syytä ottaa huomioon kasvihuonekaasupäästöt, joita näiden joustamattomien panosten siirtäminen niiden nykyisestä käyttötarkoituksesta aiheuttaa. Samaa olisi sovellettava joustamattomiin panoksiin, jotka ovat peräisin yhdistetyistä prosesseista ja joita käytetään muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tuottamiseen.

(11)

Jos muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tuotannossa käytettävä sähkö otetaan sähköverkosta eikä sitä voida katsoa kokonaan uusiutuvista energialähteistä tuotetuksi, olisi sovellettava siinä jäsenvaltiossa kulutetun sähkön keskimääräistä hiili-intensiteettiä, jossa polttoaine tuotetaan, sillä se kuvaa parhaiten koko prosessin kasvihuonekaasuintensiteettiä. Vaihtoehtoisesti muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden ja kierrätettyjen hiilipitoisten polttoaineiden tuotannossa käytettävälle verkkosähkölle, jota ei voida katsoa direktiivin (EU) 2018/2001 27 artiklan 3 kohdan nojalla kokonaan uusiutuvista energialähteistä tuotetuksi, voidaan määrittää kasvihuonekaasujen päästöarvot sen mukaan, kuinka monta täyden kuorman käyttötuntia muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden ja kierrätettyjen hiilipitoisten polttoaineiden tuotantolaitos on toiminnassa. Jos muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tuottamiseen käytetty sähkö katsotaan kokonaan uusiutuvista energialähteistä tuotetuksi direktiivin (EU) 2018/2001 27 artiklassa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti, tähän sähköön olisi sovellettava hiili-intensiteettiä 0,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tässä asetuksessa vahvistetaan vähimmäiskynnys kierrätetyillä hiilipitoisilla polttoaineilla saavutettaville kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksille ja täsmennetään menetelmä muuta kuin biologista alkuperää olevilla uusiutuvilla nestemäisillä ja kaasumaisilla liikenteen polttoaineilla ja kierrätetyillä hiilipitoisilla polttoaineilla saavutettavien kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten laskemiseksi.

2 artikla

Kierrätettyjä hiilipitoisia polttoaineita käyttäen aikaan saatujen kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten on oltava vähintään 70 prosenttia.

3 artikla

Muuta kuin biologista alkuperää olevilla uusiutuvilla nestemäisillä ja kaasumaisilla liikenteen polttoaineilla ja kierrätetyillä hiilipitoisilla polttoaineilla saavutettavat kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset määritetään liitteessä I esitetyn menetelmän mukaisesti.

4 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 10 päivänä helmikuuta 2023.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN

(1) EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).

LIITE

Menetelmä muuta kuin biologista alkuperää olevilla uusiutuvilla nestemäisillä ja kaasumaisilla liikenteen polttoaineilla ja kierrätetyillä hiilipitoisilla polttoaineilla saavutettavien kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten määrittämiseksi

A. MENETELMÄ

Muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tai kierrätettyjen hiilipitoisten polttoaineiden tuotannosta ja käytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt lasketaan seuraavasti:

E = e i + e p + e td + e u – e ccs

jossa:

E	=	polttoaineen käytöstä aiheutuvat kokonaispäästöt (gCO2ekv / MJ polttoainetta)
e i	=	e i joustava + e i joustamaton – e käyttö: panosten toimittamisesta aiheutuvat päästöt (gCO2ekv / MJ polttoainetta)
e i joustava	=	joustavista panoksista aiheutuvat päästöt (gCO2ekv / MJ polttoainetta)
e i joustamaton	=	joustamattomista panoksista aiheutuvat päästöt (gCO2ekv / MJ polttoainetta)
e käyttö	=	panosten nykyisestä tai suunnitellusta käytöstä aiheutuvat päästöt (gCO2ekv / MJ polttoainetta)
e p	=	jalostuksesta aiheutuvat päästöt (gCO2ekv / MJ polttoainetta)
e td	=	kuljetuksesta ja jakelusta aiheutuvat päästöt (gCO2ekv / MJ polttoainetta)
e u	=	polttoaineen poltosta sen loppukäytössä aiheutuvat päästöt (gCO2ekv / MJ polttoainetta)
e ccs	=	hiilidioksidin talteenotosta ja geologisesta varastoinnista saatavat vähennykset päästöissä (gCO2ekv / MJ polttoainetta)

Koneiden ja laitteiden valmistuksesta aiheutuvia päästöjä ei oteta huomioon.

Muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden ja kierrätettyjen hiilipitoisten polttoaineiden kasvihuonekaasuintensiteetti määritetään jakamalla prosessin kokonaispäästöt kaavan kunkin elementin osalta prosessista saatavalla polttoaineen kokonaismäärällä ja ilmaistaan hiilidioksidiekvivalenttigrammoina polttoaineen megajoulea kohti (gCO2ekv / MJ polttoainetta). Jos polttoaine on muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden, kierrätettyjen hiilipitoisten polttoaineiden ja muiden polttoaineiden yhdistelmä, kaikilla (polttoaine)tyypeillä katsotaan olevan sama kasvihuonekaasuintensiteetti.

Tästä säännöstä tekee poikkeuksen yhteiskäsittely, jossa prosessin tavanomainen panos korvataan vain osittain muuta kuin biologista alkuperää olevilla uusiutuvilla nestemäisillä ja kaasumaisilla liikenteen polttoaineilla ja kierrätetyillä hiilipitoisilla polttoaineilla.

Tällaisessa tilanteessa kasvihuonekaasuintensiteettiä laskettaessa on eroteltava suhteellisesti panosten energia-arvon perusteella

—	prosessin osa, joka perustuu tavanomaiseen panokseen, ja

—	prosessin osa, joka perustuu muuta kuin biologista alkuperää oleviin uusiutuviin nestemäisiin ja kaasumaisiin liikenteen polttoaineisiin ja kierrätettyihin hiilipitoisiin polttoaineisiin, olettaen, että prosessin osat ovat muutoin identtiset.

Prosessien välillä on tehtävä vastaava ero, kun muuta kuin biologista alkuperää olevia uusiutuvia nestemäisiä ja kaasumaisia liikenteen polttoaineita ja kierrätettyjä hiilipitoisia polttoaineita käsitellään yhdessä biomassan kanssa.

Kasvihuonekaasuintensiteetti voidaan laskea keskiarvona polttoaineiden koko tuotannosta enintään yhden kalenterikuukauden ajalta, mutta se voidaan laskea myös lyhyemmiltä aikaväleiltä. Jos polttoaineen tai välituotteiden lämpöarvon parantamiseen käytetään panoksena sähköä, joka katsotaan direktiivissä (EU) 2018/2001 säädetyn menetelmän mukaisesti kokonaan uusiutuvista lähteistä tuotetuksi, aikavälin on täytettävä ajallista korrelaatiota koskevat vaatimukset. Yksittäisille aikaväleille laskettuja kasvihuonekaasuintensiteetin arvoja voidaan tämän jälkeen tarvittaessa käyttää keskimääräisen kasvihuonekaasuintensiteetin laskemiseen enintään yhden kuukauden ajalta edellyttäen, että kullekin aikavälille lasketut yksittäiset arvot ylittävät 70 prosentin vähimmäissäästökynnyksen.

Vähennykset = (E F – E) / E F

jossa:

E	=	muuta kuin biologista alkuperää olevan uusiutuvan nestemäisen tai kaasumaisen liikenteen polttoaineen tai kierrätetyn hiilipitoisen polttoaineen käytöstä aiheutuvat kokonaispäästöt.
E F	=	fossiilisesta vertailukohdasta aiheutuvat kokonaispäästöt.

Kaikkien muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden ja kierrätettyjen hiilipitoisten polttoaineiden kohdalla fossiilisen vertailukohdan kokonaispäästöt ovat 94 gCO2ekv/MJ.

Jos prosessin tuotosta ei voida katsoa kokonaan muuta kuin biologista alkuperää oleviksi uusiutuviksi nestemäisiksi ja kaasumaisiksi liikenteen polttoaineiksi tai kierrätetyksi hiilipitoiseksi polttoaineeksi, näiden osuudet kokonaistuotoksesta määritetään seuraavasti:

a)	Muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden osuus määritetään jakamalla prosessiin syötettävä asiaankuuluva uusiutuva energiapanos prosessiin syötettävien asiaankuuluvien energiapanosten kokonaismäärällä.

b)	Kierrätetyn hiilipitoisen polttoaineen osuus määritetään jakamalla prosessiin syötettävä asiaankuuluva energiapanos, jota voidaan käyttää kierrätettyjen hiilipitoisten polttoaineiden tuotannon lähteenä, prosessiin syötettävien asiaankuuluvien energiapanosten kokonaismäärällä.

Materiaalipanoksen osalta asiaankuuluva energia on sen materiaalipanoksen tehollinen lämpöarvo, joka liittyy osaksi polttoaineen molekyylirakennetta (1).

Niiden sähköpanosten osalta, joita käytetään polttoaineen tai välituotteiden lämpöarvon parantamiseen, asiaankuuluva energia on sähkön energia.

Teollisuuden poistokaasujen osalta asiaankuuluva energia on poistokaasun sisältämä energia poistokaasujen alhaisemman lämpöarvon vuoksi. Kun kyseessä on lämpö, jota käytetään polttoaineen tai välituotteen lämpöarvon parantamiseen, asiaankuuluva energia on polttoaineen synteettisessä valmistuksessa käytetty lämmön hyötyenergia. Hyötylämpö on kokonaislämpöenergia kerrottuna Carnot-hyötysuhteella direktiivin (EU) 2018/2001 liitteessä V olevan C osan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti. Muut panokset otetaan huomioon ainoastaan määritettäessä polttoaineen kasvihuonekaasuintensiteettiä.

Panosten toimituksista aiheutuvia päästöjä määritettäessä on erotettava toisistaan joustavat ja joustamattomat panokset. Joustamattomat panokset ovat panoksia, joiden tarjontaa ei voida lisätä kysynnän kasvaessa. Näin ollen kaikki panokset, joita voidaan käyttää hiilen lähteenä kierrätettyjen hiilipitoisten polttoaineiden tuotannossa, ovat joustamattomia, kuten myös tuotokset, jotka on tuotettu kiinteässä suhteessa yhdistettyä prosessia (2) käyttäen ja joiden osuus tuotoksen taloudellisesta arvosta on alle 10 prosenttia. Jos panoksen osuus taloudellisesta arvosta on vähintään 10 prosenttia, panos on katsottava joustavaksi. Joustavia panoksia ovat periaatteessa ne, joiden tarjontaa voidaan lisätä kysynnän kasvaessa. Jalostamojen öljytuotteet kuuluvat tähän luokkaan, koska jalostamot voivat muuttaa tuotteidensa suhdetta.

Sähkölle, joka voidaan direktiivin (EU) 2018/2001 27 artiklan 3 kohdan nojalla katsoa kokonaan uusiutuvista energialähteistä tuotetuksi, määritetään kasvihuonekaasupäästöjen tasoksi 0.

Muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden ja kierrätettyjen hiilipitoisten polttoaineiden tuottamiseen käytettävän verkosta otetun sähkön, jota ei voida katsoa kokonaan uusiutuvista energialähteistä tuotetuksi direktiivin (EU) 2018/2001 27 artiklan 3 kohdan mukaisesti, kasvihuonekaasujen päästöarvojen määrittämiseen on sovellettava kunakin kalenterivuonna yhtä seuraavista kolmesta vaihtoehtoisesta menetelmästä:

a)	kasvihuonekaasujen päästöarvot määritetään tässä liitteessä olevan C osan mukaisesti. Tämä ei vaikuta valtiontukisääntöjen nojalla tehtävään arviointiin;

kasvihuonekaasujen päästöarvot määritetään sen mukaan, kuinka monta täyden kuorman käyttötuntia muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden ja kierrätettyjen hiilipitoisten polttoaineiden tuotantolaitos on toiminnassa. Jos täyden kuorman käyttötuntimäärä on yhtä suuri tai pienempi kuin se tuntimäärä, jonka aikana uusiutuvista energialähteistä sähköä tuottavat laitokset tai ydinvoimalat ovat asettaneet sähkön rajahinnan sen edeltävän kalenterivuoden aikana, jolta on saatavissa luotettavaa dataa, muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden ja kierrätettyjen hiilipitoisten polttoaineiden tuotantoprosessissa käytettävälle verkkosähkölle on määritettävä kasvihuonekaasujen päästöarvoksi 0 gCO2ekv/MJ. Jos tämä täyden kuorman käyttötuntimäärä ylittyy, muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden ja kierrätettyjen hiilipitoisten polttoaineiden tuotantoprosessissa käytettävälle verkkosähkölle on määritettävä kasvihuonekaasujen päästöarvoksi 183 gCO2ekv/MJ; tai

käyttämällä sen yksikön kasvihuonekaasujen päästöarvoa, joka tuottaa sähköä rajahinnalla muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tuotantohetkellä samalla tarjousalueella, jos nämä tiedot ovat julkisesti saatavilla kansalliselta siirtoverkonhaltijalta.

Jos käytetään b alakohdassa vahvistettua menetelmää, sitä on sovellettava myös sähköön, jota käytetään muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden ja kierrätettyjen hiilipitoisten polttoaineiden tuottamiseen ja joka katsotaan kokonaan uusiutuvista energialähteistä tuotetuksi direktiivin (EU) 2018/2001 27 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Yhdistetystä prosessista aiheutuvat joustavien panosten kasvihuonekaasupäästöt on määritettävä niiden tosiasiallisesta tuotantoprosessista saatujen tietojen perusteella. Määrittämisessä on otettava huomioon kaikki päästöt, jotka aiheutuvat panoksen tuotannosta toimitusketjun kaikissa vaiheissa, mukaan lukien panoksen tuottamiseen tarvittavan primäärienergian tuotannosta, panoksen käsittelystä ja panoksen kuljetuksesta aiheutuvat päästöt. Polttoainepanosten hiilipitoisuuteen liittyviä poltosta aiheutuvia päästöjä ei oteta huomioon (3).

Joustavista panoksista aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole peräisin yhdistetystä prosessista, on kuitenkin määritettävä tämän liitteen B osassa olevien arvojen perusteella. Jos panosta ei mainita B osan luettelossa, kasvihuonekaasuintensiteettiä koskevat tiedot voidaan tarkistaa JEC:n WTW-raportin viimeisimmästä versiosta, ECOINVENT-tietokannasta, virallisista lähteistä, kuten hallitustenväliseltä ilmastopaneelilta (IPCC), Kansainväliseltä energiajärjestöltä tai kansallisilta viranomaisilta, muista arvioiduista lähteistä, kuten E3- tai GEMIS-tietokannasta, tai vertaisarvioiduista julkaisuista.

Kunkin panoksen, lukuun ottamatta niitä, joiden kohdalla arvot on otettu tämän liitteen B osasta, toimittajan on laskettava panoksen kasvihuonekaasuintensiteetti (4) noudattaen tässä asiakirjassa esitettyjä menettelyitä ja raportoitava laskettu arvo seuraavaan tuotantovaiheeseen tai lopullisen polttoaineen tuottajalle. Samaa sääntöä sovelletaan panosten toimittajiin myös toimitusketjun alkupäässä.

Joustamattomista panoksista aiheutuviin päästöihin on sisällytettävä päästöt, jotka aiheutuvat näiden panosten siirtämisestä pois aiemmasta tai vaihtoehtoisesta käytöstä. Näissä päästöissä on otettava huomioon panoksen avulla aiemmin tuotetun sähkön, lämmön tai tuotteiden tuotannon menetys sekä panoksen lisäkäsittelystä ja kuljetuksesta mahdollisesti aiheutuvat päästöt. Seuraavia sääntöjä sovelletaan:

Joustamattomien panosten toimittamisesta aiheutuvat päästöt määritetään kertomalla sähkön, lämmön tai muiden tuotteiden menetetty tuotanto asiaankuuluvalla päästökertoimella. Jos menetetään sähköntuotantoa, on otettava huomioon sen maan verkkosähkön tuotannon päästökertoimet, jossa siirto tapahtui, määritettyinä 5 tai 6 kohdassa esitetyn asiaankuuluvan menetelmän mukaisesti. Jos materiaalia siirretään muualle, korvaavalle materiaalille määritettävät päästöt lasketaan samalla tavalla kuin materiaalipanoksille tämän menetelmän mukaan. Jos muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tai kierrätettyjen hiilipitoisten polttoaineiden tuotannon alkamisesta on kulunut enintään 20 vuotta, sähkön, lämmön ja materiaalien tuotannon menetys määritetään sen sähkön ja lämmön keskimääräisen määrän perusteella, joka tuotettiin joustamattomasta panoksesta kolmen viimeisen vuoden aikana ennen muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tai kierrätettyjen hiilipitoisten polttoaineiden tuotannon alkamista. Jos tuotannon alkamisesta on kulunut yli 20 vuotta, sähkön, lämmön tai muiden tuotteiden tuotannon menetys on määritettävä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevissa päätelmissä esitettyjen energiatehokkuuden vähimmäisvaatimusten perusteella. Jos prosessi ei kuulu parhaan käytettävissä olevan tekniikan piiriin, menetetyn tuotannon arvioinnissa on käytettävä perustana vastaavaa prosessia, jossa käytetään uusinta tekniikkaa.

Kun on kyse joustamattomista panoksista, jotka ovat teollisuusprosessien välivirtoja, kuten koksiuunikaasu, terästehtaan masuunikaasu tai öljynjalostamon jalostamokaasu, ja joiden kohdalla polttoainetuotantoon siirtämisen vaikutusta ei voida mitata suoraan, panosten siirtämisestä aiheutuvat päästöt on määritettävä käyttämällä simulaatioita laitoksen toiminnasta ennen sen muuntamista kierrätettyjen hiilipitoisten polttoaineiden tuotantoon ja sen jälkeen. Jos laitoksen muutoksen seurauksena joidenkin tuotteiden tuotanto on vähentynyt, joustamattomasta panoksesta aiheutuviin päästöihin on sisällytettävä menetettyjen tuotteiden korvaamisesta aiheutuvat päästöt.

Jos prosessissa käytetään joustamattomia panoksia uusista laitoksista, kuten uudesta terästehtaasta, jossa tehtaan masuunikaasusta tuotetaan kierrätettyjä hiilipitoisia polttoaineita, on otettava huomioon vaikutus panoksen siirtämisestä pois taloudellisimmasta vaihtoehtoisesta käytöstä. Sen jälkeen päästövaikutukset lasketaan asiaankuuluvissa BAT-päätelmissä esitettyjen energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten mukaisesti. Niiden teollisten prosessien osalta, jotka eivät kuulu parhaan käytettävissä olevan tekniikan piiriin, päästövähennykset on laskettava sellaisen vastaavan prosessin perusteella, jossa sovelletaan uusinta tekniikkaa.

10.

Nykyisestä tai suunnitellusta käytöstä aiheutuviin päästöihin sisältyvät kaikki panoksen nykyiseen tai suunniteltuun käyttöön liittyvät päästöt, jotka vältetään, kun panos käytetään polttoaineen tuotantoon. Näihin päästöihin on sisällytettävä sen hiilen hiilidioksidiekvivalentti, joka sisällytettiin polttoaineen kemialliseen koostumukseen ja joka olisi muussa tapauksessa vapautunut ilmakehään hiilidioksidina. Tämä koskee myös hiilidioksidia, joka otettiin talteen ja sisällytettiin polttoaineeseen, jos vähintään yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

hiilidioksidi on otettu talteen toiminnasta, joka sisältyy direktiivin 2003/87/EY liitteessä I olevaan luetteloon, on otettu huomioon tuotantoketjun alkupäässä hiilen tehokkaan hinnoittelujärjestelmän avulla ja on sisällytetty polttoaineen kemialliseen koostumukseen ennen vuotta 2036. Tätä määräaikaa jatketaan vuoteen 2041 asti muissa tapauksissa kuin sellaisen hiilidioksidin osalta, joka on peräisin polttoaineiden poltosta sähköntuotantoa varten; tai

b)	hiilidioksidi on otettu talteen ilmasta; tai

talteen otettu hiilidioksidi on peräisin kestävyyttä ja kasvihuonekaasujen vähentämistä koskevien kriteereiden mukaisesta biopolttoaineiden, bionesteiden tai biomassan tuotannosta tai poltosta ja hiilidioksidin talteenotosta ei ole saatu hyvityksiä hiilidioksidin talteenotosta ja korvaamisesta saatavien päästövähennysten perusteella kuten direktiivin (EU) 2018/2001 liitteessä V ja VI on esitetty; tai

talteen otettu hiilidioksidi on peräisin direktiivin (EU) 2018/2001 25 artiklan 2 kohdassa ja 28 artiklan 5 kohdassa sekä tässä asetuksessa esitettyjen kasvihuonekaasujen vähentämistä koskevien kriteereiden mukaisesta muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tai kierrätettyjen hiilipitoisten polttoaineiden poltosta; tai

e)	talteen otettu hiilidioksidi on peräisin geologisesta hiilidioksidin lähteestä, ja se on vapautunut luonnollisesti.

Tämä ei koske talteen otettua hiilidioksidia, joka on peräisin hiilidioksidin tuottamiseksi tarkoituksellisesti poltetusta polttoaineesta, ja hiilidioksidia, jonka talteenotosta on annettu päästöhyvitystä lainsäädännön muiden säännösten nojalla.

Hiilidioksidin talteenottoprosessissa käytettyihin panoksiin, kuten sähköön, lämpöön ja kuluviin materiaaleihin, liittyvät päästöt on laskettava panoksiin liittyviin päästöihin.

11.

Edellä 10 kohdan a alakohdassa vahvistettuja päivämääriä tarkastellaan uudelleen sen perusteella, miten asetuksen (EU) 2021/1119 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti vahvistettu unionin laajuinen ilmastotavoite vuodelle 2040 on pantu täytäntöön direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuuluvilla aloilla.

12.

Jalostuksesta aiheutuviin päästöihin on sisällyttävä itse jalostuksesta, jätteen käsittelystä ja vuodoista aiheutuvat suorat päästöt.

13.

Polttoaineen poltosta aiheutuvilla päästöillä tarkoitetaan käytössä olevan polttoaineen poltosta aiheutuvia kokonaispäästöjä.

14.

Päästölaskelmissa huomioon otettavien kasvihuonekaasujen ja niiden hiilidioksidiekvivalenttien on oltava samat kuin ne, jotka täsmennetään direktiivin (EU) 2018/2001 liitteessä V olevan C osan 4 kohdassa.

15.

Jos prosessi tuottaa useita sivutuotteita, kuten polttoaineita tai kemikaaleja, sekä energiaan liittyviä sivutuotteita, kuten lämpöä, sähköä tai mekaanista energiaa, jotka viedään laitoksesta, kasvihuonekaasupäästöt on osoitettava näille sivutuotteille seuraavia lähestymistapoja noudattaen:

a)	Päästöt osoitetaan sivutuotteet tuottavan prosessin lopussa. Osoitettavien päästöjen on sisällettävä itse prosessista aiheutuvat päästöt sekä prosessiin syötettävistä panoksista aiheutuvat päästöt.

Osoitettavien päästöjen on oltava e i + ne e p:n, e td:n ja e ccs:n osat, jotka syntyvät sen prosessivaiheen loppuun mennessä, jossa sivutuote tuotetaan. Jos jokin prosessiin syötettävä panos on toisen prosessin sivutuote, päästöt on osoitettava ensin toisessa prosessissa panokselle osoitettavien päästöjen määrittämiseksi.

c)	Jos hankkeen piiriin kuuluva laitos käsittelee vain yhtä hankkeen sivutuotteista, kyseisen laitoksen päästöt on luettava kokonaisuudessaan kyseiselle sivutuotteelle.

d)	Jos prosessissa voidaan muuttaa tuotettujen sivutuotteiden suhdetta, päästöt on osoitettava fyysisen syy-yhteyden perusteella määrittämällä, mikä vaikutus prosessin päästöihin on sillä, että vain yhden sivutuotteen tuotosta kasvatetaan ja muut tuotokset pidetään vakioina.

Jos tuotteiden suhde on kiinteä ja kaikki sivutuotteet ovat polttoaineita, sähköä tai lämpöä, päästöt on osoitettava energiasisällön perusteella. Jos päästöjä osoitetaan viedylle lämmölle energiasisällön perusteella, lämmöstä voidaan ottaa huomioon ainoastaan hyötylämmön osuus direktiivin (EU) 2018/2001 liitteessä V olevan C osan 16 kohdan mukaisesti.

Jos tuotteiden suhde on kiinteä ja jotkin sivutuotteet ovat materiaaleja, joilla ei ole energiasisältöä, päästöt on osoitettava sivutuotteiden taloudellisen arvon perusteella. Huomioon otettava taloudellinen arvo on tuotteiden keskimääräinen hinta tehtaan portilla viimeisten kolmen vuoden aikana. Jos tällaista tietoa ei ole saatavilla, arvo arvioidaan vähentämällä hyödykkeen hinnoista kuljetus- ja varastointikustannukset (5).

16.

Kuljetuksesta ja jakelusta aiheutuviin päästöihin on sisällytettävä valmiiden polttoaineiden varastoinnista ja jakelusta aiheutuvat päästöt. Panoksille määritettyjen päästöjen e i on sisällettävä niiden kuljetuksesta ja varastoinnista aiheutuvat päästöt.

17.

Jos prosessi, jossa valmistetaan muuta kuin biologista alkuperää olevia uusiutuvia nestemäisiä ja kaasumaisia liikenteen polttoaineita tai kierrätettyjä hiilipitoisia polttoaineita, tuottaa hiilidioksidipäästöjä, jotka varastoidaan pysyvästi hiilidioksidin geologisesta varastoinnista annetun direktiivin 2009/31/EY mukaisesti, tämä voidaan hyvittää prosessin tuotteille päästövähennyksenä muuttujassa e ccs . Varastointitoiminnoista (mukaan lukien hiilidioksidin kuljetuksesta) aiheutuvat päästöt on otettava huomioon muuttujassa e p .

B. JOUSTAVIEN PANOSTEN KASVIHUONEKAASUINTENSITEETTIEN ”STANDARDIARVOT”

Muiden panosten kuin sähkön kasvihuonekaasuintensiteetit esitetään seuraavassa taulukossa:

	Kokonaispäästöt gCO2ekv/MJ	Tuotantoketjun alkupään päästöt gCO2ekv/MJ	Poltosta aiheutuvat päästöt gCO2ekv/MJ
Maakaasu	66,0	9,7	56,2
Dieselöljy	95,1	21,9	73,2
Bensiini	93,3	19,9	73,4
Raskas polttoöljy	94,2	13,6	80,6
Metanoli	97,1	28,2	68,9
Kivihiili	112,3	16,2	96,1
Ruskohiili	116,7	1,7	115,0

	gCO2ekv/kg
Ammoniakki	2 351,3
Kalsiumkloridi (CaCl2)	38,8
Sykloheksaani	723,0
Kloorivetyhappo (HCl)	1 061,1
Voiteluaineet	947,0
Magnesiumsulfaatti (MgSO4)	191,8
Typpi	56,4
Fosforihappo (H3PO4)	3 124,7
Kaliumhydroksidi (KOH)	419,1
Puhdas CaO prosesseja varten	1 193,2
Natriumkarbonaatti (Na2CO3)	1 245,1
Natriumkloridi (NaCl)	13,3
Natriumhydroksidi (NaOH)	529,7
Natriummetoksidi (Na(CH3O))	2 425,5
SO2	53,3
Rikkihappo (H2SO4)	217,5
Urea	1 846,6

C. SÄHKÖN KASVIHUONEKAASUINTENSITEETTI

Sähkön kasvihuonekaasuintensiteetti on määritettävä maiden tasolla tai tarjousalueiden tasolla. Sähkön kasvihuonekaasuintensiteetti voidaan määrittää ainoastaan tarjousalueiden tasolla, jos vaadittavat tiedot ovat julkisesti saatavilla. Sähkön kasvihuonekaasuintensiteetti ilmaistaan hiilidioksidiekvivalenttigrammoina sähkön kilowattituntia kohti (gCO2ekv/kWh) ja sen laskennassa on otettava huomioon kaikki sähköntuotannon potentiaaliset primäärienergian lähteet, laitoksen tyyppi, konversiohyötysuhteet ja voimalaitoksen oma sähkönkulutus.

Laskelmassa on otettava huomioon kaikki sähköntuotannossa käytettävien polttoaineiden polttamiseen ja toimitukseen liittyvät hiilidioksidiekvivalentit päästöt. Tämä perustuu sähköntuotantolaitoksissa käytettyjen eri polttoaineiden määrään sekä polttoaineen polton päästökertoimiin ja tuotantoketjun alkupään polttoaineiden päästökertoimiin.

Muut kasvihuonekaasut kuin hiilidioksidi muunnetaan hiilidioksidiekvivalenteiksi kertomalla niiden hiilidioksidiin verrattava ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali (GWP) 100 vuoden ajanjaksolla direktiivin (EU) 2018/2001 liitteessä V olevan C osan 4 kohdassa vahvistetulla tavalla. Biomassapolttoaineiden poltosta aiheutuvia CO2-päästöjä ei oteta huomioon niiden biogeenisen alkuperän vuoksi mutta CH4- ja N2O-päästöt otetaan huomioon.

Polttoaineiden poltosta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa on käytettävä IPCC:n oletuspäästökertoimia, jotka koskevat kiinteää polttoa energiateollisuudessa (IPCC 2006). Tuotantoketjun alkupään päästöihin on sisällyttävä päästöt kaikista prosesseista ja vaiheista, joita polttoaineen valmisteleminen sähköntuotantoon edellyttää; eli päästöt sähköntuotannossa käytettävän polttoaineen tuotannosta, jalostuksesta ja kuljetuksesta.

Lisäksi on otettava huomioon kaikki tuotantoketjun alkupään päästöt, jotka aiheutuvat biomassan viljelystä, korjuusta, keräämisestä, jalostuksesta ja kuljetuksesta. Turve ja fossiilisista lähteistä peräisin olevien jätemateriaalien ainesosat katsotaan fossiilisiksi polttoaineiksi.

Polttoaineet, joita käytetään sähkön bruttotuotantoon ainoastaan sähköä tuottavissa laitoksissa, määritetään sähköntuotannon ja sähköksi muuntamisen tehokkuuden perusteella. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa polttoaineet, jotka käytetään yhteistuotannossa lämmön tuotantoon, on laskettava ottamalla huomioon vaihtoehtoinen lämmöntuotanto, jonka keskimääräinen kokonaishyötysuhde on 85 prosenttia; loput polttoaineista osoitetaan sähköntuotantoon.

Ydinvoimaloiden osalta oletetaan, että ydinlämmön konversiohyötysuhde on 33 prosenttia, tai huomioidaan Eurostatin tai vastaavan akkreditoidun lähteen toimittamat tiedot.

Sähköntuotantoon, joka perustuu uusiutuviin energialähteisiin, kuten vesivoimaan, aurinkoenergiaan, tuulienergiaan ja geotermiseen energiaan, ei liity polttoaineiden käyttöä. Sähköntuotantolaitosten rakentamisesta, käytöstä poistamisesta ja jätehuollosta aiheutuvia päästöjä ei oteta huomioon. Näin ollen uusiutuviin energialähteisiin (tuuli-, aurinko-, vesi- ja geoterminen energia) perustuvan sähköntuotannon hiilidioksidiekvivalenttien päästöjen katsotaan olevan 0.

Sähkön bruttotuotannon hiilidioksidiekvivalentteihin päästöihin on sisällytettävä tuotantoketjun alkupään päästöt, jotka on esitetty JEC:n WTW-raportin viidennen version (Prussi et al., 2020) taulukossa 3, ja kiinteän polton oletuspäästökertoimet, jotka on esitetty asiakirjan ”IPCC Guidelines for National Greenhouse Gas Inventories” (IPCC 2006) taulukoissa 1 ja 2. Käytetyn polttoaineen toimittamiseen liittyvät tuotantoketjun alkupään päästöt lasketaan käyttämällä JEC:n WTW-raportin viidennen version päästökertoimia (Prussi et al., 2020).

Sähkön hiili-intensiteetti lasketaan seuraavalla kaavalla:

jossa:	e gross_prod	=	hiilidioksidiekvivalentit päästöt
	=	tuotantoketjun alkupään hiilidioksidiekvivalentit päästökertoimet
	=	polttoaineiden polton hiilidioksidiekvivalentit päästökertoimet
B i	=	polttoaineenkulutus sähköntuotantoon
	=	sähköntuotantoon käytetyt polttoaineet

Sähkön nettotuotannon määrä määräytyy sähkön bruttotuotannon, voimalaitoksen oman sähkönkulutuksen ja pumppuvoimaan perustuvasta varastoinnista aiheutuvan sähköhäviön perusteella.

jossa:	E net	=	sähkön nettotuotanto
E gross	=	sähkön bruttotuotanto
E own	=	voimalaitoksen oma sisäinen sähkönkulutus
E pump	=	pumppaukseen kuluva sähkö

Tuotetun nettosähkön hiili-intensiteetti on nettosähkön tuottamisesta tai käytöstä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisbruttomäärä:

jossa: CI – sähköntuotannon hiilidioksidiekvivalentit päästöt

Sähköntuotantoa ja polttoaineenkulutusta koskevat tiedot

Sähköntuotantoa ja polttoaineenkulutusta koskevat tiedot on hankittava Kansainvälisen energiajärjestön tiedoista ja tilastoista, jotka sisältävät tietoja energiataseista ja eri polttoaineilla tuotetusta sähköstä, esim. Kansainvälisen energiajärjestön verkkosivuston Data and Statistic -osiosta (Energy Statistics Data Browser) (6).

EU:n jäsenvaltioiden osalta voidaan käyttää Eurostatin tietoja, jotka ovat yksityiskohtaisempia. Jos kasvihuonekaasuintensiteetti määritetään tarjousalueiden tasolla, on käytettävä sellaisista virallisista kansallisista tilastoista saatuja tietoja, jotka ovat yhtä yksityiskohtaisia kuin Kansainvälisen energiajärjestön tiedot. Polttoaineenkulutusta koskevien tietojen on sisällettävä yksityiskohtaisimmat kansallisista tilastoista saatavat tiedot: kiinteät fossiiliset polttoaineet, valmistetut kaasut, turve ja turvetuotteet, öljyliuske ja öljyhiekka, öljy ja öljytuotteet, maakaasu, uusiutuvat energialähteet ja biopolttoaineet, uusiutumaton jäte ja ydinvoima. Uusiutuviin energialähteisiin ja biopolttoaineisiin kuuluvat biopolttoaineet, uusiutuva yhdyskuntajäte, vesivoima, valtamerienergia, geoterminen energia, tuuli- ja aurinkoenergia sekä lämpöpumput.

Syöttötietoja kirjallisuuslähteistä

Taulukko 1

Kiinteän polton oletuspäästökertoimet [g / MJ polttoainetta nettolämpöarvon mukaan]

Polttoaine

CO2

CH4

N2O

Kiinteät fossiiliset polttoaineet

Antrasiitti

98,3

0,001

0,0015

Koksihiili

94,6

0,001

0,0015

Muu bituminen kivihiili

94,6

0,001

0,0015

Puolibituminen kivihiili

96,1

0,001

0,0015

Ruskohiili

101

0,001

0,0015

Puristehiili

97,5

0,001

0,0015

Koksaamokoksi

107

0,001

0,0015

Kaasukoksi

107

0,001

0,0001

Kivihiiliterva

80,7

0,001

0,0015

Ruskohiilibriketit

97,5

0,001

0,0015

Valmistetut kaasut

Jakelukaasu

44,4

0,001

0,0001

Koksaamokaasu

44,4

0,001

0,0001

Masuunikaasu

260

0,001

0,0001

Muut talteen otetut kaasut

182

0,001

0,0001

Turve ja turvetuotteet

106

0,001

0,0015

Öljyliuske ja -hiekka

73,3

0,003

0,0006

Öljy ja öljytuotteet

Raakaöljy

73,3

0,003

0,0006

Maakaasukondensaatti

64,2

0,003

0,0006

Jalostamojen syöttöaineet

73,3

0,003

0,0006

Lisäaineet ja hapettavat lisäaineet

73,3

0,003

0,0006

Muut hiilivedyt

73,3

0,003

0,0006

Jalostamokaasu

57,6

0,001

0,0001

Etaani

61,6

0,001

0,0001

Nestekaasu

63,1

0,001

0,0001

Moottoribensiini

69,3

0,003

0,0006

Lentobensiini

0,003

0,0006

Bensiininomainen lentopetroli

0,003

0,0006

Lentopetroli

71,5

0,003

0,0006

Muu petroli

71,5

0,003

0,0006

Teollisuusbensiini

73,3

0,003

0,0006

Kaasuöljy ja dieselöljy

74,1

0,003

0,0006

Polttoöljy

77,4

0,003

0,0006

Raskasbensiini ja muu teollisuusbensiini

73,3

0,003

0,0006

Voiteluaineet

73,3

0,003

0,0006

Bitumi

80,7

0,003

0,0006

Öljykoksi

97,5

0,003

0,0006

Parafiinivahat

73,3

0,003

0,0006

Muut öljytuotteet

73,3

0,003

0,0006

Maakaasu

56,1

0,001

0,0001

Jätteet

Teollisuusjäte (uusiutumaton)

143

0,03

0,004

Uusiutumaton yhdyskuntajäte

91,7

0,03

0,004

Huom	Arvot on kerrottava direktiivin (EU) 2018/2001 liitteessä V olevan C osan 4 kohdassa vahvistetuilla GWP-kertoimilla.

Lähde:

IPCC, 2006.

Taulukko 2

Biomassasta peräisin olevien polttoaineiden kiinteän polton oletuspäästökertoimet [g / MJ polttoainetta nettolämpöarvon mukaan]

Polttoaine

CO2

CH4

N2O

Primääriset kiinteät biopolttoaineet

0,03

0,004

Puuhiili

0,2

0,004

Biokaasut

0,001

0,0001

Uusiutuva yhdyskuntajäte

0,03

0,004

Puhdas biobensiini

0,003

0,0006

Sekoitettu biobensiini

0,003

0,0006

Puhtaat biodieselit

0,003

0,0006

Sekoitetut biodieselit

0,003

0,0006

Puhdas biolentopetroli

0,003

0,0006

Sekoitettu biolentopetroli

0,003

0,0006

Muut nestemäiset biopolttoaineet

0,003

0,0006

Lähde:

IPCC, 2006.

Taulukko 3

Polttoaineen tuotantoketjun alkupään päästökertoimet [gCO2ekv / MJ polttoainetta nettolämpöarvon mukaan]

Polttoaine

Päästökerroin

Kivihiili

15,9

Ruskohiili

1,7

Turve

Hiilikaasut

Öljytuotteet

11,6

Maakaasu

12,7

Kiinteät biopolttoaineet

0,7

Nestemäiset biopolttoaineet

46,8

Teollisuusjäte

Yhdyskuntajäte

Biokaasut

13,7

Ydinvoima

1,2

Lähde:

JEC:n WTW-raportin viides versio.

Taulukossa A esitetään sähkön kasvihuonekaasuintensiteetin arvot Euroopan unionissa maakohtaisesti. Jos sähkön kasvihuonekaasuintensiteetti määritetään maan tasolla, Euroopan unionista peräisin olevaan sähköön on käytettävä näitä arvoja, kunnes sähkön päästöintensiteetin määrittämiseksi on saatavilla tuoreempia tietoja (7).

Taulukko A

Sähkön kasvihuonekaasuintensiteetti Euroopan unionissa vuonna 2020

Maa

Tuotetun sähkön kasvihuonekaasuintensiteetti (gCO2ekv/MJ)

Itävalta

39,7

Belgia

56,7

Bulgaria

119,2

Kypros

206,6

Tšekki

132,5

Saksa

99,3

Tanska

27,1

Viro

139,8

Kreikka

125,2

Espanja

54,1

Suomi

22,9

Ranska

19,6

Kroatia

55,4

Unkari

72,9

Irlanti

89,4

Italia

92,3

Latvia

39,4

Liettua

57,7

Luxemburg

52,0

Malta

133,9

Alankomaat

99,9

Puola

196,5

Portugali

61,6

Romania

86,1

Slovakia

45,6

Slovenia

70,1

Ruotsi

4,1

Lähde:

Yhteinen tutkimuskeskus, 2022.

(1) Jos materiaalipanos sisältää vettä, teholliseksi lämpöarvoksi katsotaan materiaalipanoksen kuiva-aineen tehollinen lämpöarvo (toisin sanoen veden haihduttamiseen tarvittavaa energiaa ei oteta huomioon). Perinteisten polttoaineiden tuotannossa välituotteina käytettäviä muuta kuin biologista alkuperää olevia uusiutuvia nestemäisiä ja kaasumaisia liikenteen polttoaineita ei oteta huomioon.

(2) Yhdistettyjä prosesseja ovat prosessit, jotka tapahtuvat samassa teollisuuslaitoksessa tai joissa panos toimitetaan erityisen toimitusinfrastruktuurin kautta tai joissa yli puolet kaikkien panosten energiasta syötetään muuta kuin biologista alkuperää olevan uusiutuvan nestemäisen tai kaasumaisen liikenteen polttoaineen tai kierrätetyn hiilipitoisen polttoaineen tuotantoon.

(3) Jos hiili-intensiteetit otetaan B osassa olevasta taulukosta, poltosta aiheutuvia päästöjä ei oteta huomioon. Tämä johtuu siitä, että poltosta aiheutuvat päästöt otetaan huomioon lopullisen polttoaineen jalostuksesta tai poltosta aiheutuvissa päästöissä.

(4) Kohdan 6 mukaisesti kasvihuonekaasuintensiteettiin ei pidä laskea päästöjä, jotka sisältyvät toimitetun panoksen sisältämään hiileen.

(5) Huom. Olennaista on määrittää sivutuotteiden suhteelliset arvot, joten yleisellä inflaatiolla ei ole merkitystä.

(6) Esimerkiksi: https://www.iea.org/data-and-statistics/data-tools/energy-statistics-data-browser?country=GERMANY&energy=Coal&year=202

(7) Euroopan komissio asettaa ajan tasalle saatetut tiedot säännöllisesti saataville.

20.6.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 157/35

NEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2023/1187,

annettu 19 päivänä kesäkuuta 2023,

unionin tuesta ydinterrorismin torjumisesta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen yleismaailmalliseksi saattamista ja tehokasta täytäntöönpanoa varten

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 28 artiklan 1 kohdan ja 31 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 12 päivänä joulukuuta 2003 joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian, jäljempänä ’strategia’, jossa todetaan, että asesululla, aseidenriisunnalla ja asevalvonnalla voidaan merkittävästi edistää terrorismin torjuntaa maailmanlaajuisesti, sillä näin pienennetään sitä riskiä, että valtioiden ulkopuoliset toimijat saavat käyttöönsä joukkotuhoaseita, radioaktiivisia aineita ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmiä. Strategian III luvussa on luettelo toimenpiteistä, jotka on toteutettava sekä unionissa että kolmansissa maissa joukkotuhoaseiden leviämisen torjumiseksi.

(2)

Unioni panee strategiaa aktiivisesti täytäntöön ja toteuttaa sen III luvussa lueteltuja toimenpiteitä erityisesti edistämällä yleismaailmallisuutta ja vahvistamalla tarpeen mukaan tärkeimpiä aseriisuntaa ja aseiden leviämisen estämistä koskevia sopimuksia ja todentamisjärjestelyjä sekä antamalla varoja monenvälisten järjestöjen, kuten YK:n huumausaine- ja kriminaalipolitiikan toimiston (UNODC) ja YK:n terrorisminvastaisen toimiston (UNOCT), toteuttamien erityishankkeiden tukemiseen.

(3)	YK:n yleiskokous hyväksyi 13 päivänä huhtikuuta 2005 ydinterrorismin torjumista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, joka avattiin allekirjoittamista varten 14 päivänä syyskuuta 2005.

(4)	YK:n pääsihteeri käynnisti 24 päivänä toukokuuta 2018 aseriisuntaa koskevan toimintaohjelmansa ”Securing our Common Future”, jonka mukaan kasvavia ydinaineisiin liittyviä riskejä ei voida hyväksyä.

(5)	Neuvosto hyväksyi 10 päivänä joulukuuta 2018 päätöksen (YUTP) 2018/1939 (1).

(6)	Neuvosto hyväksyi 7 päivänä kesäkuuta 2021 päätöksen (YUTP) 2021/919 (2) päätöksen (YUTP) 2018/1939 muuttamisesta ja sen täytäntöönpanon jatkamisesta 30 päivään marraskuuta 2022 covid-19-pandemian aiheuttamien haasteiden jatkumisen vuoksi.

(7)

Neuvosto hyväksyi 8 päivänä marraskuuta 2022 päätöksen (YUTP) 2022/2185 (3) päätöksen (YUTP) 2018/1939 muuttamisesta ja sen täytäntöönpanon jatkamisesta edelleen 30 päivään kesäkuuta 2023, kun otetaan huomioon päätöksen (YUTP) 2018/1939 mukaisten hanketoimien täytäntöönpanon jatkuva viivästyminen covid-19-pandemian vaikutuksen vuoksi.

(8)

Vuoden 2022 turvallisuus- ja puolustusalan strategisessa kompassissa viitataan joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviämisen jatkuvaan uhkaan ja ilmaistaan unionin tavoite vahvistaa konkreettisia toimia aseistariisunnan, asesulku- ja asevalvontatavoitteiden tukemiseksi. Se mainitsee myös kansainvälisen terrorismin uhan jatkuvana haasteena ja unionin tahdon vahvistaa toimiaan terrorismin ehkäisemiseksi ja torjumiseksi paremmin.

(9)	Tämän päätöksen tekninen täytäntöönpano olisi annettava UNODC:lle ja UNOCT:n alaiselle YK:n terrorisminvastaiselle toimistolle (UNCCT).

(10)	Tämä päätös olisi pantava täytäntöön noudattaen Euroopan komission ja YK:n välistä taloudellisia ja hallinnollisia asioita koskevaa puitesopimusta, jota sovelletaan unionin YK:n hallinnoimiin ohjelmiin tai hankkeisiin maksamien rahoitusosuuksien hallinnointiin,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1. Joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian, EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian ja turvallisuus- ja puolustusalan strategisen kompassin täytäntöönpanemiseksi unioni edistää edelleen ydinterrorismin torjumisesta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen (ICSANT), jäljempänä ’yleissopimus’, saattamista yleismaailmalliseksi ja sen tehokasta täytäntöönpanoa operatiivisella toimella.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun toimen tarkoituksena on oltava

a)	lisätä niiden valtioiden määrää, jotka käynnistävät menettelyt yleissopimukseen liittymiseksi, ja parantaa tietoisuutta ja tietämystä yleissopimuksesta kohderyhmien, kuten kansallisten poliitikkojen ja päätöksentekijöiden, keskuudessa ja kansainvälisillä foorumeilla;

b)	parantaa edunsaajamaiden rikosoikeusviranomaisten ja muiden asiaankuuluvien kansallisten sidosryhmien kansallista lainsäädäntöä ja valmiuksia tutkinnan, syytetoimien ja lainkäytön aloilla tapauksissa, joissa yleissopimus on merkityksellinen;

c)	tehostaa politiikkoja, käytäntöjä ja menettelyjä, joilla ehkäistään ja havaitaan uhka, että valtioiden ulkopuoliset toimijat, mukaan lukien terroristit, hankkivat, pitävät hallussaan ja/tai käyttävät ydinaineita tai muita radioaktiivisia aineita, ja reagoidaan siihen;

d)	parantaa tietämystä ja ymmärrystä säteily- ja ydinterrorismin ja muun tällaisiin materiaaleihin liittyvän rikollisen toiminnan uhasta;

e)	tehostaa kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä, mukaan lukien tietojenvaihtoa, sopimusvaltioiden sisällä ja niiden välillä, kun suunnitellaan ja hyväksytään tehokkaita ja käytännöllisiä toimenpiteitä yleissopimuksen panemiseksi tuloksellisesti täytäntöön.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun toimen yksityiskohtainen kuvaus on esitetty liitteessä.

2 artikla

1. Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, jäljempänä ’korkea edustaja’, vastaa tämän päätöksen täytäntöönpanosta.

2. Edellä 1 artiklassa tarkoitetun toimen teknisestä täytäntöönpanosta vastaavat UNODC ja UNOCT.

3. UNODC ja UNOCT toteuttavat kyseisen tehtävän korkean edustajan alaisuudessa. Tätä tarkoitusta varten korkea edustaja sopii tarvittavista järjestelyistä UNODC:n ja UNOCT:n kanssa.

3 artikla

1. Rahoitusohje 1 artiklassa tarkoitetun unionin rahoittaman toimen toteuttamiseksi on 4 000 000,82 euroa.

2. Edellä 1 kohdassa vahvistetulla rahoitusohjeella rahoitettavia menoja hallinnoidaan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavien sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti.

3. Komissio valvoo 1 kohdassa tarkoitetulla rahoitusohjeella rahoitettavien menojen asianmukaista hallinnointia. Tätä varten se tekee rahoitusosuussopimukset UNODC:n ja UNOCT:n kanssa. Rahoitusosuussopimuksissa on määrättävä, että UNODC:n ja UNOCT:n on varmistettava unionin osuudelle sen määrää vastaava näkyvyys.

4. Komissio pyrkii tekemään 3 kohdassa tarkoitetut sopimukset mahdollisimman pian tämän päätöksen voimaantulon jälkeen. Se ilmoittaa neuvostolle kyseisessä prosessissa mahdollisesti ilmenevistä vaikeuksista ja sopimusten tekopäivästä.

4 artikla

1. Korkea edustaja raportoi neuvostolle tämän päätöksen täytäntöönpanosta UNODC:n ja UNOCT:n säännöllisten raporttien perusteella. Nämä säännölliset raportit ovat perustana neuvoston suorittamalle arvioinnille.

2. Komissio toimittaa tietoja 1 artiklassa tarkoitetun toimen toteuttamisen rahoitusnäkökohdista.

5 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tämän päätöksen voimassaolo päättyy 36 kuukauden kuluttua päivästä, jona 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut sopimukset on tehty. Sen voimassaolo päättyy kuitenkin kuuden kuukauden kuluttua sen voimaantulopäivästä, jos sopimusta ei ole kyseisen ajanjakson kuluessa tehty.

Tehty Luxemburgissa 19 päivänä kesäkuuta 2023.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

E. BUSCH

(1) Neuvoston päätös (YUTP) 2018/1939, annettu 10 päivänä joulukuuta 2018, unionin tuesta ydinterrorismin torjumisesta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen yleismaailmalliseksi saattamista ja tehokasta täytäntöönpanoa varten (EUVL L 314 11.12.2018, s. 41).

(2) Neuvoston päätös (YUTP) 2021/919, annettu 7 päivänä kesäkuuta 2021, unionin tuesta ydinterrorismin torjumisesta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen yleismaailmalliseksi saattamista ja tehokasta täytäntöönpanoa varten annetun päätöksen (YUTP) 2018/1939 muuttamisesta (EUVL L 201, 8.6.2021, s. 27).

(3) Neuvoston päätös (YUTP) 2022/2185, annettu 8 päivänä marraskuuta 2022, unionin tuesta ydinterrorismin torjumisesta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen yleismaailmalliseksi saattamista ja tehokasta täytäntöönpanoa varten annetun päätöksen (YUTP) 2018/1939 muuttamisesta (EUVL L 288, 9.11.2022, s. 80).

LIITE

Tuetaan ydinterrorismin torjumisesta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen yleismaailmalliseksi saattamista ja tehokasta täytäntöönpanoa

Tiivistelmä

Taustaa

Vuonna 2005 tehty kansainvälinen yleissopimus ydinterrorismin torjumisesta (ICSANT), jäljempänä ’yleissopimus’, on yksi 19 kansainvälisestä terrorismin vastaisesta oikeudellisesta välineestä, jotka ovat välttämättömiä kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden kannalta. Maaliskuussa 2023 yleissopimuksen sopimuspuolia oli 120, mikä tarkoittaa, että yli kolmannes maailmasta jää vielä yleissopimuksen suojan ulkopuolelle. Jotta voidaan hyödyntää yleissopimuksen koko potentiaali ja välttää turvasatamia ja lainsäädännön porsaanreikiä, sopimuksen yleismaailmalliseksi saattaminen on edelleen keskeinen tavoite. Sopimuspuoleksi tuleminen on kuitenkin vasta ensimmäinen välttämätön askel; olennaista on myös tehokas (lainsäädännöllinen ja tekninen) täytäntöönpano.

Yleissopimukseen liittyminen edellyttää tarvittavan kansallisen täytäntöönpanolainsäädännön hyväksymistä sen varmistamiseksi, että kaikki yleissopimuksessa asetetut vaatimukset saatetaan riittävällä tavalla osaksi kansallisia oikeusjärjestelmiä. Näin voidaan kattaa laajasti oikeudellisesti rikokset, joihin liittyy ydinaineita tai muita radioaktiivisia aineita, mukaan lukien terroriteot, sekä mekanismeille tällaisen toiminnan ehkäisemiseksi ja siihen reagoimiseksi.

Ensimmäinen Euroopan unionin ja Yhdistyneiden kansakuntien välinen hanke, jolla edistetään ydinterrorismin torjumisesta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen yleismaailmalliseksi saattamista ja tehokasta täytäntöönpanoa, alkoi vuonna 2019 ja päättyy kesäkuussa 2023. Kyseessä on tärkeä monenvälinen turvallisuuskumppanuus, jolla torjutaan jatkuvaa uhkaa siitä, että valtioista riippumattomat toimijat hankkivat tai käyttävät ydinaineita tai muita radioaktiivisia aineita terrorismi- tai muihin rikollisiin tarkoituksiin. Tämä on erityisen tärkeää aikana, jolloin poliittista huomiota kiinnitetään ydinturvakysymyksiin entistä enemmän maailmanlaajuisesti.

Hankkeen perustelut

Yleissopimus on edelleen erittäin tärkeä paitsi maille, joilla on ydinaine- ja ydinvoimaohjelmia, myös kaikille muille maille, koska se kattaa myös muun muassa lääketieteessä, teollisuudessa ja maataloudessa yleisesti käytetyt muut radioaktiiviset aineet. Sen vuoksi on tarpeen jatkaa yleissopimuksen maailmanlaajuiseksi saattamisen ja tehokkaan täytäntöönpanon edistämistä ja tukemista osoittamalla, miten hyödyllistä on, että kaikki valtiot liittyvät sopimukseen ja estävät ja kieltävät sellaisen valtioista riippumattomien toimijoiden harjoittaman terrorismin ja muun rikollisen toiminnan, johon liittyy ydinaineita tai muita radioaktiivisia aineita. Niinpä Euroopan unioni ja YK käynnistävät jälleen kumppaneina uuden hankkeen, jolla tuetaan ydinterrorismin torjumisesta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen yleismaailmalliseksi saattamista ja tehokasta täytäntöönpanoa.

Hankkeen tavoite

Hankkeen tavoitteena on tukea yleissopimuksen yleismaailmalliseksi saattamista ja tehokasta täytäntöönpanoa ja siten varmistaa, ettei missään ole turvasatamia niille, jotka tekevät tai pyrkivät tekemään terroritekoja tai muita rikoksia, joihin liittyy ydinainetta tai muuta radioaktiivista ainetta.

Hankkeen kesto

1. heinäkuuta 2023–30. kesäkuuta 2026 (36 kuukautta)

Hankkeen maantieteellinen soveltamisala

Globaali, alueellinen, kansallinen

Hankkeen toteutustapa

Hankkeen toteuttavat YK:n huumausaine- ja kriminaalipolitiikan toimisto (UNODC) terrorismin torjuntaosasto (TPB) kemiallisiin, biologisiin, säteileviin ja ydinaineisiin (CBRN) liittyvän terrorismin torjuntaohjelman kautta sekä YK:n terrorisminvastainen toimisto (UNOCT) joukkotuhoaseita käyttävän terrorismin tai kemiallisen, biologisen, säteily- ja ydinterrorismin estämistä ja niihin reagoimista koskevan YK:n terrorismintorjuntakeskuksen (UNCCT) ohjelman kautta. Toteutus tapahtuu tiiviissä yhteistyössä asiaankuuluvien paikallistoimistojen sekä tarvittaessa kansainvälisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa, mukaan lukien EU:n edustustot, EU:n CBRN-osaamiskeskusaloite, Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA), YK:n alueidenvälinen rikollisuuden ja oikeuden tutkimuslaitos (UNICRI), YK:n aseriisuntatoimisto (UNODA) ja päätöslauselman 1540 (2004) nojalla perustetun YK:n turvallisuusneuvoston komitean asiantuntijaryhmä.

Hanke jakautuu kahteen osaan, joista toisen toteuttaa UNODC ja toisen UNOCT/UNCCT kumpikin oman toimeksiantonsa ja asiantuntemuksensa pohjalta. Osan tuotoksista ja toimista toteuttaa UNODC, osan UNOCT/UNCCT. Joissakin tapauksissa mukana ovat kummatkin.

Hanke perustuu 10. joulukuuta 2018 annetussa neuvoston päätöksessä (YUTP) 2018/1939 vahvistetun hankkeen aikana toteutettuihin toimiin ja kehitettyihin välineisiin.

Se toteutetaan asiaa koskevien YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien ja YK:n maailmanlaajuisen terrorisminvastaisen strategian mukaisesti. Niissä korostetaan voimakkaasti, että kaikkien terrorisminvastaisten toimien on oltava kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia. Hankkeeseen sisällytetään nykyiset kansainväliset ihmisoikeusnormit ja -standardit (sellaisina kuin ne sisältyvät sopimuksiin, tapaoikeuteen ja muihin välineisiin).

Hanke toteutetaan sukupuolisensitiivisesti siten, että sukupuolinäkökohdat otetaan huomioon koko hankkeessa. Hankkeella edistetään sukupuolinäkökulmia ja sen menetelmiin sisällytetään sukupuoliulottuvuus. Nais- ja miespuolisten virkahenkilöiden yhtäläiset mahdollisuudet osallistua kaikkiin hanketapahtumiin varmistetaan mahdollisuuksien mukaan korostaen etuja, joita saadaan naispuolisten virkahenkilöiden osallistamisesta kansallisiin instituutioihin. Kaikki työpajoja edeltävistä ja niiden jälkeisistä kyselyistä ja testeistä saatu palaute eritellään sukupuolen mukaan sen varmistamiseksi, että hankkeessa voidaan saada esille naispuolisten virkahenkilöiden näkökulma ja raportoida siitä. Hankeindikaattoreiden avulla kerätään ja raportoidaan sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja.

UNODC ja UNOCT koordinoivat tarpeen mukaan toimiensa täytäntöönpanoa.

Jos toimien toteuttaminen edellyttää ulkopuolista asiantuntemusta, UNODC ja UNOCT pyrkivät käyttämään asiantuntijoita Euroopan unionin jäsenvaltioista.

Hankkeeseen sisältyy yhteistyö kansainvälisen yhteisön ja kansallisten viranomaisten, kuten parlamenttien, oikeusministeriöiden ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa. Näin edistetään yleissopimuksen yleismaailmalliseksi saattamista, tehdään siihen liittymisen merkitys näkyvämmäksi ja kehitetään valmiuksia sen tehokasta täytäntöönpanoa varten.

Hankkeen lopputulokset

Lopputulos 1: Yhä useampi valtio harkitsee prosessia tai käynnistää prosessin yleissopimukseen liittymiseksi taikka liittyy siihen. Tietoisuus ja tietämys yleissopimuksesta lisääntyy kohderyhmien keskuudessa (kansalliset poliitikot ja muut päätöksentekijät, myös parlamenttien jäsenet) ja kansainvälisillä foorumeilla. Synergioita muiden asiaankuuluvien kansainvälisten oikeudellisten välineiden (CPPNM, ACPPNM, YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1540) kanssa hyödynnetään tarpeen mukaan.

Lopputulos 2: Edunsaajamaiden rikosoikeusviranomaisten ja muiden asiaankuuluvien kansallisten sidosryhmien parempi kansallinen lainsäädäntö ja paremmat valmiudet tutkia, asettaa syytteeseen ja antaa ratkaisu asioissa, joissa yleissopimus olisi merkityksellinen.

Lopputulos 3: Tehokkaammat politiikat, käytännöt ja menettelyt, joilla ehkäistään ja havaitaan uhka, että valtioiden ulkopuoliset toimijat, mukaan lukien terroristit, hankkivat, pitävät hallussaan ja/tai käyttävät ydinaineita tai muita radioaktiivisia aineita, ja reagoidaan siihen. Parempi tietämys ja ymmärrys säteily- ja ydinterrorismin ja muun tällaisiin materiaaleihin liittyvän rikollisen toiminnan uhasta.

Lopputulos 4: Tehokkaampi kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö, mukaan lukien tietojenvaihto sopimusvaltioiden sisällä ja niiden välillä, kun suunnitellaan ja hyväksytään tehokkaita ja käytännöllisiä toimenpiteitä yleissopimuksen panemiseksi tuloksellisesti täytäntöön.

Hankkeen tuotokset ja toimet

Tuotos 1.1: Tuodaan esille yleissopimuksen yleismaailmalliseksi saattamisen ja tehokkaan täytäntöönpanon merkitystä näkyvyyden, vaikuttamisen ja asiaa koskeviin tapahtumiin osallistumisen avulla

Toimi 1.1.1: Hankkeen käynnistäminen ja aiempien toimien tulosten esittely (UNODC/UNOCT)

UNODC ja UNOCT/UNCCT järjestävät hankkeen käynnistystilaisuuden Wienissä ja New Yorkissa ja kutsuvat mukaan jäsenvaltioiden paikallisia pysyviä edustustoja. Toteuttajat pyrkivät ottamaan mukaan keskeisten jäsenvaltioiden – sekä Euroopan unionin että kohdealueiden jäsenvaltioiden – edustajia, jotta voidaan lisätä tämän toisen hankkeen kiinnostavuutta ja vauhdittaa sitä sekä helpottaa toteuttamista kansallisella ja alueellisella tasolla. Nämä tapahtumat tarjoavat myös tilaisuuden jakaa edellisen hankkeen tuloksia ja kokemuksia.

Toimi 1.1.2: Tehdään tunnetuksi tutkimusta syistä, joiden vuoksi YK:n jäsenvaltiot eivät ole liittyneet yleissopimukseen, niiden kohtaamista haasteista sekä välineistä yleissopimuksen tehokasta täytäntöönpanoa varten (UNOCT)

UNOCT/UNCCT järjestää kolme istuntoa, joissa tehdään tunnetuksi ja levitetään tutkimusta syistä, joiden vuoksi YK:n jäsenvaltiot eivät ole liittyneet yleissopimukseen, niiden kohtaamista haasteista sekä välineistä yleissopimuksen tehokasta täytäntöönpanoa varten. Tutkimus on tehty osana yleissopimukseen liittyvää hanketta, joka päättyy kesäkuussa 2023. Tutkimus tarjoaa syvällisemmän käsityksen yleissopimukseen liittymättä jättäneiden valtioiden syistä ja haasteista, ja siinä esitetään joukko suosituksia siitä, miten voitaisiin varmistaa yhä useamman valtion liittyminen yleissopimukseen ja yleissopimuksen tehokkaampi täytäntöönpano. UNOCT/UNOCT toteuttaa jatkotoimia erityisesti sellaisten keskeisten jäsenvaltioiden kanssa, jotka voisivat hyötyä tutkimuksen tuloksista ja ohjeista.

Toimi 1.1.3: Näkyvyys, vaikuttaminen ja osallistuminen muiden järjestöjen (UNODC/UNOCT) isännöimiin yleissopimukseen liittyviin tapahtumiin

Toimeksiantojensa mukaisesti UNODC ja UNOCT/UNCCT tarjoavat tarvittaessa asiantuntemusta ja edistävät yleissopimusta ja siihen liittyvää työtä hankkeen puitteissa asiaankuuluvilla kansainvälisillä foorumeilla, kuten tapahtumissa, jotka liittyvät seuraaviin tai joiden järjestämisestä vastaavat seuraavat:

—	kansainväliset oikeudelliset kehykset, muun muassa yleissopimus ydinaineiden turvajärjestelyjä koskevista toimista ja sen muutos, YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1540 (2004) ja ydinsulkusopimus,

—	kansainväliset järjestöt, muun muassa IAEA, Kansainvälinen rikospoliisijärjestö (Interpol), UNICRI, YK:n aseidenriisunnan tutkimuslaitos (UNIDIR), UNODA ja YK:n oikeudellinen osasto (OLA), kansalaisyhteiskunta, mukaan lukien kansalaisjärjestöt,

—	kansainväliset aloitteet, muun muassa EU:n CBRN-osaamiskeskus, joukkotuhoaseiden ja

—	materiaalien leviämisen estämistä koskeva yleismaailmallinen kumppanuus, Nuclear Threat Initiative ja terrorismintorjunnan koordinointia koskeva YK:n Global Compact -aloite.

Tuotos 1.2: Edistetään ja lisätään yleissopimukseen liittymistä ja synergioita muiden asiaankuuluvien kansainvälisten oikeudellisten välineiden kanssa

Toimi 1.2.1: Edistetään yleissopimukseen liittymistä maavierailujen avulla (UNODC)

UNODC järjestää kahdeksan (8) maavierailua valtioihin, jotka eivät vielä ole yleissopimuksen sopimuspuolia ja jotka UNODC:n analyysin ja aiemman yhteistyön perusteella hyötyisivät eniten pääkaupungeissa käytävistä henkilökohtaisista neuvotteluista. Tässä se hyödyntää yleismaailmalliseksi saattamista koskevaa mittavaa tiedotustoimintaansa ja laajaa kenttätoimistojen verkostoaan. UNODC tekee maavierailuilla yhteistyötä kansallisten sidosryhmien, tarvittaessa myös parlamentin jäsenten, kanssa.

Toimi 1.2.2: Edistetään yleissopimukseen liittymistä sellaisten jäsenvaltioiden kansallisten parlamenttien kanssa tehtävän yhteistyön avulla, jotka eivät ole yleissopimuksen sopimuspuolia (UNOCT)

UNOCT/UNCCT järjestää kolme (3) kansallista tapahtumaa, joissa vedotaan yhteisesti niiden jäsenvaltioiden parlamentteihin, jotka eivät vielä ole yleissopimuksen sopimuspuolia. Tiedotustilaisuuteen kutsutaan myös muita sidosryhmiä, kuten ulkoasiainministeriö, oikeusministeriö, ydinalan sääntelyviranomaisia ja lainvalvontaviranomaisia. Kansallisissa tapahtumissa keskitytään yleissopimuksen merkitykseen ydinturvan parantamisessa, täydentävyyteen ja synergioihin muiden kansainvälisten oikeudellisten välineiden kanssa, yleissopimukseen liittymisen etuihin ja sen ulkopuolelle jäämiseen liittyvään riskiin, hyviin täytäntöönpanokäytäntöihin sekä sellaisen terrorismin uhkaan, johon liittyy ydin- ja radioaktiivisia aineita. UNOCT/UNCCT tekee yhdessä terrorismin ehkäisemiseen ja torjuntaan liittyvästä parlamentaarisesta yhteistyöstä vastaavan Dohassa sijaitsevan UNOCTin ohjelmatoimiston kanssa tiivistä yhteistyötä kansainvälisten ja alueellisten parlamentaaristen järjestöjen kanssa edistääkseen yleissopimukseen liittymistä.

Toimi 1.2.3: Edistetään yleissopimukseen liittymistä alueellisten työpajojen avulla (UNODC)

EU:n ensimmäisessä yleissopimushankkeessa toteutettujen, yleismaailmalliseksi saattamiseen tähtäävien toimien kestävyyden parantamiseksi UNODC järjestää neljä (4) virtuaalista alueellista, alueiden välistä ja aluetasoa alempaa seurantatyöpajaa sellaisten valtioiden poliittisille ja muille päätöksentekijöille, jotka eivät vielä ole yleissopimuksen sopimuspuolia (kolme (3) englanniksi ja yhden (1) ranskaksi).

Virtuaaliset työpajat perustuvat edellisen neuvoston päätöksen nojalla toteutettuihin toimiin kestävyyden varmistamiseksi. Hankkeessa laadittua materiaalia, kuten verkko-opiskelu- ja koulutusoppaita sekä sähköistä tiedotusmateriaalia (saatavilla jo kaikilla kuudella YK:n virallisella kielellä) käytetään tarpeen mukaan ennen työpajoja ja niiden aikana. Työpajoissa käsitellään yleissopimuksen lisäksi synergioita ydinaineiden turvajärjestelyjä koskevista toimista tehdyn yleissopimuksen ja sen muutosasiakirjan sekä YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1540 (2004) kanssa. Työpajoihin otetaan tarvittaessa mukaan asiaankuuluvia sidosryhmiä (esim. IAEA). UNODC kannustaa valtioita nimeämään virtuaalisiin työpajoihin parlamentin jäseniä.

Toimi 1.2.4: IAEA:n ja UNODC:n toinen yhteinen seminaari yleissopimuksen yleismaailmalliseksi saattamisen ja CPPNM:n muutoksen edistämiseksi (UNODC)

UNODC järjestää yhdessä IAEA:n kanssa toisen tällaisen tapahtuman 11.–12. marraskuuta 2021 menestyksekkäästi järjestetyn ensimmäisen yhteisen tapahtuman pohjalta. Seminaari pidetään Wienissä Itävallassa.

Toimi 1.2.5: Edistetään yleissopimukseen liittymistä vuoden 2024 kansainvälisen ydinturvakonferenssin yhteydessä järjestettävän korkean tason tapahtuman avulla (UNODC)

IAEA:n kansainvälisen ydinturvakonferenssin yhteydessä vuonna 2020 pidetyn UNODC:n menestyksekkään oheistapahtuman pohjalta UNODC järjestää korkean tason tapahtuman seuraavassa ydinturvakonferenssissa, joka pidetään vuonna 2024 Wienissä Itävallassa. Konferenssi on keskeinen ydinalan tapaaminen, johon kuuluu ministeritason osuus sekä tieteellistä ja teknistä ohjelmaa ja jossa teknisten istuntojen rinnalla käydään näin ollen korkean tason poliittisia keskusteluja. Edelliseen, vuonna 2020 järjestettyyn konferenssiin osallistui yli 57 ministeriä ja yli 2 000 asiantuntijaa yli 130 maasta ja 35 kansainvälisestä järjestöstä.

Toimi 1.2.6: Edistetään yleissopimukseen liittymistä New Yorkissa vietettävän terrorismin vastaisen viikon yhteydessä järjestettävän korkean tason tapahtuman avulla (UNODC)

YK:n terrorisminvastaisen viikon aikana New Yorkissa UNOCT/UNCCT järjestää korkean tason tapahtuman, joka kokoaa yhteen jäsenvaltioita ja terrorismin torjuntaan osallistuvia kansainvälisiä kumppaneita joka toinen vuosi. Tapahtuman odotetaan saavan suurta näkyvyyttä.

Toimi 1.2.7: Oheistapahtuma ihmisoikeusulottuvuudesta yleissopimuksen täytäntöönpanon yhteydessä (UNODC/UNOCT)

UNODC ja UNOCT järjestävät yleissopimuksen ihmisoikeusmääräyksiä käsittelevän oheistapahtuman. Tilaisuuteen kutsutaan puhujiksi muun muassa ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistämistä ja suojelua terrorismia torjuttaessa käsittelevä erityisraportoija sekä muiden hallitustenvälisten ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Tapahtuman pohjana on muun muassa UNODC:n terrorismintorjunnan oikeudellinen koulutusohjelma nro 4, joka käsittelee ihmisoikeuksia ja rikosoikeudellisia toimia terrorismin torjunnassa, sekä koulutusohjelma nro 1, jonka aineena on terrorismin torjunta kansainvälisen oikeuden yhteydessä.

Lopputulos 2: Edunsaajamaiden rikosoikeusviranomaisten ja muiden asiaankuuluvien kansallisten sidosryhmien parempi kansallinen lainsäädäntö ja paremmat valmiudet tutkinnan, syytetoimien ja lainkäytön aloilla tapauksissa, joissa yleissopimus olisi merkityksellinen.

Tuotos 2.1: Tarjotaan apua lainsäädäntökysymyksissä sitä pyytäville valtioille

Toimi 2.2.1: Tarjotaan apua lainsäädäntökysymyksissä yleissopimuksen määräysten täytäntöönpanemiseksi ja lainsäädännön soveltamisen mahdollistamiseksi etulinjan virkahenkilöiden, lainvalvontaviranomaisten, syyttäjien ja oikeuslaitoksen toimesta (UNODC)

UNODC tarjoaa apua lainsäädäntökysymyksissä sitä pyytäville valtioille pyynnöstä ja tarpeen mukaan asiakirjatarkastusten avulla. Se käyttää tässä pohjana seuraavia: UNODC:n ja IAEA:n yhteinen malli ydinterrorismin kriminalisointimääräyksiä varten, UNODC:n laatima ja UNODC:n yleissopimusta käsittelevällä verkkosivustolla oleva itsearviointikysely, UNODC:n keskinäisen oikeusavun ja rikoksen johdosta tapahtuvan luovuttamisen käsikirja ja UNODC:n keskinäisen oikeusapupyynnön laatijan työkalu, UNODC:n koosteessa yleissopimuksen 2 artiklan kansallisesta täytäntöönpanolainsäädännöstä määritetyt hyvät käytännöt sekä välineet, jotka UNODC:n on määrä laatia tuotoksen 2.3 mukaisesti. UNODC tarjoaa kohderyhmille mahdollisuuden esitellä parlamentin jäsenille ehdotettuja lainsäädäntömuutoksia.

Tuotos 2.2: Parannetaan kansallisten rikosoikeusjärjestelmien valmiuksia yleissopimukseen liittyvien rikosten ehkäisemisen, havaitsemisen, torjunnan ja tutkinnan sekä niitä koskevan syytteeseenpanon ja ratkaisun antamisen aloilla.

UNODC järjestää viisi (5) kansallista seminaaria oikeusalan koulutuskeskusten alumneille ja kymmenen (10) verkkoseminaaria yleissopimuksen soveltamisen eri näkökohdista. UNODC tukeutuu pitkäaikaiseen ja todistettuun alan asiantuntemukseen, jota on saatu sen CBRN-terrorismin torjuntaohjelman puitteissa YK:n yleiskokouksen UNODC:lle antaman toimeksiannon mukaisesti.

Toimi 2.2.1: Kansalliset seminaarit oikeusalan koulutuskeskuksille (UNODC)

UNODC järjestää viisi (5) seminaaria oikeusalan koulutuskeskuksille sopimusvaltioissa parantaakseen niiden valmiuksia panna yleissopimus tehokkaasti täytäntöön ja lisätäkseen tietoisuutta yleissopimuksesta. Seminaareissa esitellään muun muassa käsikirja yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluviin rikoksiin liittyvistä fiktiivisistä tapauksista sekä muuta UNODC:n laatimaa aineistoa, tuotoksen 2.3 mukaisesti laadittu aineisto mukaan lukien, ja sovelletaan kouluttajien koulutus -menetelmää jatkuvuuden varmistamiseksi.

Toimi 2.2.2: Verkkoseminaarien sarja (UNODC)

UNODC järjestää kymmenen (10) verkkoseminaaria yleissopimuksen erilaisista keskeisistä näkökohdista, kuten lainkäyttövallasta, luovuttamisesta, ihmisoikeuksista ja todistusaineiston säilyttämisestä. Verkkoseminaarit ovat monikielisiä. Mukaan kutsutaan myös muita kansainvälisiä yhteisöjä, kuten IAEA, Interpol, EU:n CBRN-osaamiskeskus ja päätöslauselman 1540 mukainen komitea. Verkkoseminaarien tallenteet asetetaan saataville verkossa jatkuvuuden varmistamiseksi. Kutsuilla pysyviin edustustoihin kannustetaan kansallisia sidosryhmiä, myös parlamenttien jäseniä, osallistumaan.

Tuotos 2.3: Kehitetään, päivitetään, laajennetaan ja/tai erilaistetaan teknisen avun välineitä

Toimi 2.3.1: Yleissopimuksen verkkosivusto (UNODC)

UNODC:n yleissopimusta käsittelevästä verkkosivustosta (unodc.org/icsant) on tullut eri puolilla maailmaa toimivien alan ammattilaisten keskeinen tietolähde. Sivusto sisältää kaikki yleissopimusta koskevat saatavilla olevat resurssit, mukaan lukien sen proseduraalinen historia, liittymisten tilanne, analyyttiset artikkelit, kansallisen täytäntöönpanolainsäädännön kokoelma, valmiuksien kehittämisvälineet ja asiaan liittyvä UNODC:n tekninen ja lainsäädäntökysymyksissä antama apu. Sivusto otettiin käyttöön syyskuussa 2021, ja sillä on vieraillut yli 10 000 käyttäjää. UNODC aikoo ylläpitää, päivittää säännöllisesti ja täydentää verkkosivustoa kaikilla YK:n virallisilla kielillä (arabia, kiina, englanti, ranska, venäjä ja espanja). Verkkosivustolle tulevat esimerkiksi kaikki kehitetyt uudet välineet, tapahtumaraportit ja täydentävä kansallinen lainsäädäntö, jolla pannaan täytäntöön yleissopimuksen 2 artikla.

Lisäksi verkkosivustolle tulee yleissopimuksen mukaisesti nimettyjen viranomaisten tietokanta (tuotoksen 4.1 mukaisesti).

Toimi 2.3.2: Teknisen avun erityisvälineet (UNODC)

UNODC kehittää ja julkaisee paperiversiona ja sähköisessä muodossa UNODC:n yleissopimuksen verkkosivustolla (unodc.org/icsant) sopimusta käsitteleviä täydentäviä teknisen avun erikoisvälineitä kaikilla kuudella YK:n virallisella kielellä. Aineisto sisältää seuraavat:

—	välineistö, joka käsittelee yleissopimuksen eri näkökohtia (esim. lainkäyttövalta, ihmisoikeudet, viranomaisvalvonnan ulkopuolisten aineiden takavarikointi ja turvajärjestelyt sekä kansainvälinen yhteistyö)

—	välineistö, joka käsittelee synergioita ydinaineiden turvajärjestelyjä koskevista toimista tehdyn yleissopimuksen (CPPNM) ja sen muutoksen kanssa

—	välineistö, joka käsittelee synergioita YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1540 (2004) kanssa

—	välineistö, joka käsittelee IAEA:n ja UNODC:n yhdessä laatimia rikosoikeudellisia mallimääräyksiä, jotka koskevat yleissopimuksessa sekä CPPNM:ssä ja sen muutoksessa määriteltyjä rikoksia.

Toimi 2.3.3: Video yleissopimuksen proseduraalisesta historiasta ja tärkeimmistä määräyksistä (UNODC)

UNODC tuottaa videon, jossa selitetään yleissopimuksen proseduraalista historiaa ja tärkeimpiä määräyksiä. Videossa tuodaan esiin yleissopimuksen merkitystä useiden sopimusvaltioiden ja muiden sidosryhmien kertomusten avulla ottaen huomioon maantieteellinen tasapaino ja sukupuolten tasapuolinen edustus. Video asetetaan saataville kaikilla kuudella YK:n virallisella kielellä UNODC:n yleissopimusta käsittelevällä verkkosivustolla (unodc.org/icsant).

Tuotos 3.1: Vahvistetaan jäsenvaltioiden valmiuksia estää ja havaita ydinaineiden tai muiden radioaktiivisten aineiden hankinta, hallussapito ja/tai käyttö ja reagoida siihen

UNOCT/UNCCT järjestää neljä (4) alueellista työpajaa ja suunnitteluharjoitusta kehittääkseen jäsenvaltioiden valmiuksia torjua ydinterrorismia Afrikassa, Keski-Aasiassa ja Kaukasiassa sekä Kaakkois- ja Itä-Euroopassa. Alueellisilla seminaareilla ja suunnitteluharjoituksilla parannetaan jäsenvaltioiden valmiuksia havaita, tutkia rikosteknisesti ja hillitä säteily- ja ydinterrorismia sekä reagoida siihen. Tässä yhteydessä käytetään muun muassa räätälöityjä menetelmiä, joilla autetaan kansallisia viranomaisia yleissopimuksen tehokkaassa täytäntöönpanossa ja kansainvälisen yhteistyön tehostamisessa. Tämä osoittaa, miten tärkeää on olla yleissopimuksen sopimuspuolena. Työpajat kannustavat alueellisten johtavien toimijoiden tunnistamiseen ja hyvien käytäntöjen etelä–etelä-vaihtoon. Lisäksi maiden valinta perustuu muun muassa havaintoihin ja päätelmiin, jotka on esitetty valtiosta riippumattomia toimijoita ja niiden mahdollista CBRNE-aineiden käyttöä koskevassa UNOCT/UNCCT:n ja Interpolin yhteisessä globaalissa uhka-arviossa.

Toimi 3.1.1: Alueelliset seminaarit ja suunnitteluharjoitukset jäsenvaltioiden valmiuksien kehittämiseksi ydinterrorismin torjunnassa (UNOCT)

UNOCT/UNCCT järjestää neljä (4) alueellista seminaaria ja suunnitteluharjoituksia valmiuksien kehittämiseksi seuraavilla aloilla:

Säteily- ja ydinterrorismin torjunta, painotuksena havaitseminen, jotta voidaan kehittää valmiuksia havaitsemisen alalla, painottaen säteily- ja ydinaineiden havaitsemista koskevien hyvien käytäntöjen tunnistamista ja soveltamista tiedotuksen ja sellaisten välineiden avulla, joilla edistetään valmiuksien kehittämistä säteily- ja ydinterrorismin torjumiseksi rajaturvallisuuden osalta.

Säteily- ja ydinterrorismin torjunta, painotuksena rikostekninen tutkinta, jotta voidaan kehittää valmiuksia havaitsemiseen liittyvän rikosteknisen tutkinnan alalla, painottaen rikosteknisen ydinmateriaalitutkimuksen ja viranomaisten välisen koordinoinnin merkitystä säteily- ja ydinterrorismin torjuntavalmiuksien kehittämisen edistämiseksi.

Säteily- ja ydinterrorismin torjunta, painotuksena reagointi ja lieventäminen, jotta voidaan kehittää valmiuksia reagoinnin ja lieventämisen alalla, painottaen kykyä reagoida tehokkaasti, oikea-aikaisesti ja koordinoidusti terroritekoihin, joissa käytetään ydin- tai muuta radioaktiivista materiaalia, olennaisena osana ydinturvakehystä.

Tuotos 3.2: Jäsenvaltioiden tietämys ja ymmärrys säteily- ja ydinterrorismin uhasta paranee

UNOCT/UNCCT järjestää neljä (4) kohdennettua kansallista koulutusta neljälle (4) jäsenvaltiolle säteily- ja ydinterrorismin torjuntavalmiuksien kehittämiseksi. Koulutuksella parannetaan jäsenvaltioiden valmiuksia muun muassa ymmärtää riskejä ja uhkaa, kehittää vastatoimia, harjoitella turvallisuuspoikkeamiin reagoimista sekä tunnistaa ja suojella kriittistä infrastruktuuria ja keskeisiä resursseja. Näissä toimissa UNOCT/UNCCT hyödyntää laajaa kokemusta koulutuskokonaisuudesta, joka on kehitetty ja toteutettu sen maailmanlaajuisessa ohjelmassa joukkotuhoaseita käyttävän terrorismin tai kemiallisen, biologisen, säteily- ja ydinterrorismin estämisen ja niihin reagoimisen edistämiseksi. Ohjelmassa on koulutettu yli 1 500 virkahenkilöä.

Toimi 3.2.1: Kansallinen koulutus säteily- ja ydinterrorismin torjumiseksi (UNOCT)

UNOCT/UNCCT tekee yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa soveltuvan terrorisminvastaisen koulutuksen määrittämiseksi niiden painopisteiden ja tarpeiden mukaisesti seuraavasti:

Kansallinen koulutus – Säteily- ja ydinuhkien peruskurssi, jonka ansiosta henkilöstö kykenee reagoimaan tehokkaasti säteily- ja ydinuhkaskenaarioon ja joka antaa pelastustyöntekijöille suosituksia, jotta nämä pystyvät työskentelemään mahdollisesti vaarallisia säteily- ja ydinaineita sisältävässä ympäristössä.

Kansallinen koulutus – Säteily- ja ydinuhkien jatkokurssi, jossa käsitellään asiaankuuluvia säteily- ja ydinuhkiin liittyviä aiheita. Kurssi sisältää käytännön demonstraatioita ja harjoituksia. Siinä käsitellään realistisia skenaarioita, joihin kuuluu säteilymateriaalin laittoman kaupan havaitseminen ja kieltäminen, säteily- tai ydinmateriaalin tunnistaminen rikospaikalla sekä säteily- ja ydinvaarojen ja -todistusaineiston tunnistaminen.

Kansallinen koulutus – Säteily- ja ydinuhkien edistyneen tason kurssi, jossa käsitellään yksityiskohtaisemmin säteily- ja ydinuhkia, painottaen erityisesti radiologisia aseita ja omatekoisia ydinräjähdelaitteita.

Kansallinen koulutus – Säteily- ja ydinuhkien vastatoimia koskeva kurssi, jossa esitellään eri viranomaisten välistä lähestymistapaa. Tässä lähestymistavassa keskitytään säteily- ja ydinuhkien vastatoimien kehittämiseen sekä säteily- ja ydinonnettomuuksiin liittyviin yhteisiin vastatoimiin, joita toteuttavat keskeiset kansalliset viranomaiset, kuten lainvalvonta-, tulli- ja turvallisuusviranomaiset, pelastustyöntekijät, tiedustelu-, kansanterveys- ja sääntelyviranomaiset, teollisuus jne.

Kansallinen koulutus – Kriittisen infrastruktuurin suojaamista koskeva kurssi, jossa keskitytään aloihin, joihin voidaan kohdistaa suoria hyökkäyksiä, kuten ydinvoimaloihin, ydintutkimusreaktoreihin, radiolähteitä sisältäviin paikkoihin, liikennesolmukohtiin sekä aloihin, joihin valtiosta riippumattomat toimijat voivat kohdistaa hyökkäyksiä herkkien ja valvottujen teknologioiden hankkimiseksi.

Tuotos 4.1: Yleissopimuksen mukaisen tietojenvaihdon helpottaminen

YK:n oikeudellinen osasto, joka huolehtii tämän yleissopimuksen mukaisista pääsihteerin tallettajatehtävistä, antoi 3. lokakuuta 2022 UNODC:lle virallisesti tehtäväksi vastaanottaa ja levittää sopimuspuolien 7 artiklan 4 kohdan mukaisesti tekemiä ilmoituksia viranomaisten nimeämisestä ottaen huomioon yleissopimukseen liittyvä UNODC:n toimeksianto, rooli ja asiantuntemus. Kaikki tällaiset ilmoitukset on lähetettävä sähköpostiosoitteeseen unodc-icsant@un.org. Vastaanotetut ilmoitukset julkaistaan UNODC:n ylläpitämällä yleissopimuksen verkkosivustolla, ja kun UNODC on toimittanut ne edelleen oikeudelliselle osastolle, YK:n sopimuskokoelman verkkosivustolla.

Toimi 4.1.1: Kampanja, jolla kannustetaan yleissopimuksen sopimuspuolia nimeämään toimivaltainen viranomainen ja yhteyspiste yleissopimuksen 7 artiklan 4 kohdan mukaisesti (UNODC)

UNODC toteuttaa tiedotustoimia, joiden tarkoituksena on kannustaa yleissopimuksen sopimuspuolina jo olevia valtioita täyttämään 7 artiklan 4 kohdassa asetettu velvoite, jonka mukaan sopimusvaltiot ilmoittavat YK:lle yleissopimukseen liittyvien tietojen lähettämisestä ja vastaanottamisesta vastaavat toimivaltaiset viranomaisensa ja yhteystahonsa. Toimiin kuuluvat kirjeiden lähettäminen asiaankuuluville pysyville edustustoille, joita pyydetään täyttämään 7 artiklan 4 kohdan mukaiset velvoitteensa, kahdenvälisten kokousten järjestäminen sekä esitteiden ja muun tiedotusmateriaalin laatiminen kaikilla kuudella YK:n virallisella kielellä.

Toimi 4.1.2: Yleissopimuksen mukaisten kansallisten toimivaltaisten viranomaisten ja yhteystahojen kokous (UNODC)

UNODC järjestää tällaisten toimivaltaisten viranomaisten ja yhteystahojen ensimmäisen kokouksen Wienissä, Itävallassa, hankkeen kolmantena vuotena. Kokoukseen sisältyy muun muassa mallikoordinointiharjoitus ja koulutusta siitä, miten toimia tehokkaasti 7 artiklan 4 mukaisena yhteystahona. Kokous on suunnattu kansallisille yhteystahoille ja muille asiaankuuluville kansallisille sidosryhmille.

Toimi 4.1.3: Yleissopimukseen liittyvät virtuaaliset katsaukset UNODC:n olemassa oleville turvallisuus- ja oikeusasioiden verkostoille (UNODC)

UNODC:n eri alueille (esim. Sahelin, Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan sekä Intian valtameren alueelle) perustamien turvallisuus- ja oikeusasioiden yhteyspisteistä koostuvien pitkäaikaisten yhteistyöverkostojen pohjalta UNODC esittää verkossa teknisiä katsauksia ja tekee virtuaalista yhteistyötä näiden verkostojen kanssa kouluttajien kouluttamiseksi. Näiden pitkäaikaisten verkostojen yhteyspisteet tekevät säännöllisesti yhteistyötä analysoimalla operatiivisia haasteita, jakamalla hyviä käytäntöjä näihin haasteisiin vastaamiseksi ja keskustelemalla asiaankuuluvista tapauksista.

Tuotos 4.2: Kohderyhmät hyödyntävät yleissopimukseen liittymisestä ja sen täytäntöönpanosta saatuja parhaita käytäntöjä ja kokemuksia alueellisella tasolla, jotta voidaan parantaa yleissopimuksen tehokasta täytäntöönpanoa ja ydinturvallisuutta

Toimi 4.2.1: Alan toimijoiden muodostamien yhteisöjen kokoukset (UNOCT)

UNOCT/UNCCT järjestää neljä (4) kokousta edistääkseen säteily- ja ydinalan sekä terrorismintorjunnan alan toimijoiden kansallista yhteistyötä tietojen ja tiedustelutietojen jakamisen sekä virastojen välisen koordinoinnin tehostamiseksi. Näihin kokouksiin osallistuu alan toimijoiden yhteisöjä, joihin kuuluu muun muassa terrorismintorjunnasta vastaavien virastojen, tullin, pelastustyöntekijöiden, tiedusteluviranomaisten, oikeuslaitoksen, lainvalvontaviranomaisten, päätöksentekoelinten, kansanterveysviranomaisten ja ydinalan sääntelyviranomaisten edustajia. Alan toimijoiden yhteisöt voivat näissä kokouksissa eritellä tietojenvaihtoon, tiedustelutiedon jakamiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön liittyviä puutteita, haasteita ja saatuja kokemuksia sekä jakaa parhaita käytäntöjä. Nämä yhteisöt edistävät yleissopimuksen tehokkaan täytäntöönpanon ja ydinturvallisuuden kannalta merkityksellisten sidosryhmien yhteistyötä ja koordinointia ja hyödyntävät UNOCTin Connect & Learn -alustaa. Tämä lokakuussa 2021 käyttöön otettu innovatiivinen verkossa toimiva valmiuksien kehittämisväline kokoaa yhteen jäsenvaltiot, yksityissektorin, tiedeyhteisön, ajatushautomot, tutkimuslaitokset ja kansalaisyhteiskunnan, jotta voidaan vahvistaa henkilökohtaisen teknisen avun toimittamista. Alusta on ainutlaatuinen virtuaalinen väline, jolla poistetaan esimerkiksi kustannusseikkojen, välimatkojen ja pandemiarajoitusten kaltaisia esteitä asettamalla terrorismintorjuntaan ja väkivaltaisten ääriliikkeiden ehkäisyyn ja torjuntaan liittyviä resursseja kaikkien sidosryhmien ja toimijoiden saataville milloin ja missä tahansa.

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 157

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	66. vuosikerta 20. kesäkuu 2023

Sisältö		I Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/1182, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2023, ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä, jotka on tarkoitus saattaa markkinoille Pohjois-Irlannissa, koskevista erityissäännöistä ja direktiivin 2001/83/EY muuttamisesta ( 1 )	1

	II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset
	ASETUKSET
*	Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1183, annettu 19 päivänä kesäkuuta 2023, Kongon demokraattisen tasavallan tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 1183/2005 täytäntöönpanosta	8
*	Komission delegoitu asetus (EU) 2023/1184, annettu 10 päivänä helmikuuta 2023, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 täydentämisestä ottamalla käyttöön unionin menetelmä, jossa vahvistetaan muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tuotantoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt	11
*	Komission delegoitu asetus (EU) 2023/1185, annettu 10 päivänä helmikuuta 2023, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 täydentämisestä vahvistamalla kierrätetyillä hiilipitoisilla polttoaineilla saavutettavia kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskeva vähimmäiskynnys ja täsmentämällä menetelmä muuta kuin biologista alkuperää olevilla uusiutuvilla nestemäisillä ja kaasumaisilla liikenteen polttoaineilla ja kierrätetyillä hiilipitoisilla polttoaineilla saavutettavien kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten määrittämiseksi	20
*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1186, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2023, nimityksen kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin (Kullings kalvdans (SMM))	34
	PÄÄTÖKSET
*	Neuvoston päätös (YUTP) 2023/1187, annettu 19 päivänä kesäkuuta 2023, unionin tuesta ydinterrorismin torjumisesta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen yleismaailmalliseksi saattamista ja tehokasta täytäntöönpanoa varten	35
*	Neuvoston päätös (YUTP) 2023/1188, annettu 19 päivänä kesäkuuta 2023, rajoittavista toimenpiteistä Krimin ja Sevastopolin laittoman liittämisen johdosta annetun päätöksen 2014/386/YUTP muuttamisesta	46
*	Neuvoston täytäntöönpanopäätös (YUTP) 2023/1189, annettu 19 päivänä kesäkuuta 2023, Kongon demokraattisen tasavallan tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2010/788/YUTP täytäntöönpanosta	47