(1)

Unioni on jäsenenä Maailman kauppajärjestössä (WTO), joka käynnisti marraskuussa 2001 Dohan kierroksen kauppaneuvottelut, jotka tunnetaan myös Dohan kehitysohjelmana. Kalastustukia koskevien WTO:n neuvotteluiden tehtävänä oli edistää Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteen 14.6 saavuttamista.

(2)

Komissio neuvotteli muiden WTO:n jäsenten kanssa kuullen perussopimuksen 207 artiklan 3 kohdalla perustettua komiteaa.

(3)

Neuvottelut saatettiin päätökseen WTO:n 12. ministerikokouksessa 17 päivänä kesäkuuta 2022. Kyseinen ministerikokous hyväksyi pöytäkirjan Maailman kauppajärjestön perustamisesta tehdyn Marrakeshin sopimuksen muuttamisesta, jäljempänä ’pöytäkirja’, ja avasi sen WTO:n jäsenten hyväksymistä varten.

(4)

Pöytäkirjan liite sisältää kalastustukia koskevan sopimuksen, joka lisätään pöytäkirjan tullessa voimaan Maailman kauppajärjestön perustamisesta tehdyn Marrakeshin sopimuksen liitteeseen 1A.

(5)

Pöytäkirja olisi hyväksyttävä,

1.

Tämän pöytäkirjan tullessa voimaan 4 kohdan nojalla muutetaan WTO-sopimuksen liite 1A sisällyttämällä tämän pöytäkirjan liitteessä esitetty kalastustukia koskeva sopimus tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen jälkeen.

2.

Tämän pöytäkirjan määräyksiin ei saa tehdä varaumia.

3.

Tämä pöytäkirja on avoinna jäsenten hyväksyntää varten.

4.

Tämä pöytäkirja tulee voimaan WTO-sopimuksen X artiklan 3 kohdan mukaisesti. (1)

5.

Tämä pöytäkirja talletetaan Maailman kauppajärjestön pääjohtajan huostaan, ja tämä toimittaa välittömästi sen oikeaksi todistetun jäljennöksen ja ilmoituksen kustakin 3 kohdan mukaisesta pöytäkirjan hyväksymisestä kullekin jäsenelle.

6.

Tämä pöytäkirja rekisteröidään Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 102 artiklan määräysten mukaisesti.

(1)

Kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten välisen tehokkaan yhteistyön varmistamiseksi on tarpeen täsmentää, mitä tietoja kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava toisilleen sijoituspalveluyrityksistä ja tapauksen mukaan niiden sivuliikkeiden toiminnasta tai palvelujen tarjoamisen vapauden käytöstä yhdessä tai useammassa muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa niiden kotipaikka sijaitsee.

(2)

On olennaisen tärkeää tarkastella kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten välistä tietojenvaihtoa laajemmasta näkökulmasta, johon sisältyy rajojen yli toimivien sijoituspalveluyritysryhmien valvonta. Sen vuoksi on aiheellista, että tiedot toimitetaan tapauksen mukaan konsolidoidulla tasolla. Erityisesti, jos jäsenvaltiossa, jossa sivuliikkeen kautta toimivalla sijoituspalveluyrityksellä on pääkonttori, sijaitsee myös sen perimmäinen emoyritys ja asianomainen toimivaltainen viranomainen on myös kyseisen ryhmän valvoja, tiedot olisi aiheellista toimittaa konsolidoidulla tasolla eikä sijoituspalveluyrityksen tasolla. Tässä tapauksessa toimivaltaisen viranomaisen olisi kuitenkin ilmoitettava vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, että tiedot toimitetaan sijoituspalveluyritysryhmän konsolidoidulla tasolla.

(3)

Säädettäessä, mitä keskeisiä tekijöitä toimivaltaisten viranomaisten väliseen tietojenvaihtoon olisi sisällyttävä, ei olisi kuitenkaan asianmukaista rajoittaa tällaisen tietojenvaihdon laajuutta rajat ylittävässä toimivaltaisten viranomaisten välisessä tehokkaassa yhteistyössä. Direktiivin (EU) 2019/2034 14 artiklassa säädetään erityisesti paikalla tehtävää sivuliikkeiden tarkastusta koskevien tietojen vaihdosta, jolla voi olla merkitystä myös kyseisen direktiivin 13 artiklan kannalta.

(4)

Sijoittautumisoikeuden ja palvelujen tarjoamisen vapauden käyttöä koskeviin ilmoituksiin liittyvistä yhteistyö- ja tietojenvaihtovaatimuksista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU (2) 34 ja 35 artiklassa. Lisäksi direktiivin 2014/65/EU 80 artiklassa säädetään vaatimuksista, jotka koskevat niiden toimivaltaisten viranomaisten välistä yhteistyötä, jotka vastaavat markkinoiden ja instrumenttien valvonnasta valvontatoimien tai paikan päällä tehtävien tarkastusten tai tutkintojen yhteydessä, ja näitä vaatimuksia täsmennetään komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2017/586 (3). Näin ollen tässä asetuksessa ei täsmennetä vaatimuksia, jotka koskevat tietojenvaihtoa näillä osa-alueilla.

(5)

Vaikka on tarpeen määrittää tiedot, jotka on vaihdettava asiakkaiden riittävän suojan varmistamiseksi ja rahoitusjärjestelmän vakauden turvaamiseksi vastaanottavassa jäsenvaltiossa rajat ylittävien palvelujen tarjoamisen yhteydessä, olisi myös vältettävä päällekkäistä tietojenvaihtoa. Sen vuoksi toimivaltaisten viranomaisten olisi otettava huomioon tiedot, jotka ovat jo niiden saatavilla erityisesti sellaisten mekanismien välityksellä, jotka on perustettu direktiivin (EU) 2019/2034 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimivaltaisten viranomaisten ja direktiivin 2014/65/EU 67 artiklassa nimettyjen viranomaisten välistä tietojenvaihtoa varten sellaisessa jäsenvaltiossa, jossa nämä viranomaiset eivät ole samoja, sekä direktiivin 2014/65/EU 80 artiklan ja delegoidun asetuksen (EU) 2017/586 mukaisesti.

(6)

Jotta voidaan varmistaa sääntely- ja valvontakäytäntöjen riittävä lähentäminen koko unionissa ja sellainen tietojenvaihdon vähimmäistaso, jonka avulla toimivaltaiset viranomaiset pystyvät täyttämään valvontatehtävänsä, on tarpeen vahvistaa vähimmäisvaatimukset kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten välillä vaihdettaville tiedoille. Näiden tietojen olisi katettava vähintään kaikki direktiivin (EU) 2019/2034 13 artiklassa täsmennetyt osa-alueet eli sijoituspalveluyrityksen liikkeenjohto- ja omistusrakenne, sijoituspalveluyrityksen omien varojen vaatimusten noudattaminen, sijoituspalveluyrityksen keskittymäriskiä koskevien vaatimusten ja maksuvalmiusvaatimusten noudattaminen, sijoituspalveluyrityksen hallinto- ja kirjanpitomenettelyt sekä sisäisen valvonnan mekanismit ja kaikki muut merkitykselliset tekijät, jotka voivat vaikuttaa sijoituspalveluyrityksen aiheuttamaan riskiin. Sijoituspalveluyritysten asianmukaisen valvonnan helpottamiseksi vastaanottavien jäsenvaltioiden ja kotijäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi pidettävä toisensa ajan tasalla havaitsemistaan tilanteista, joissa kansallista lainsäädäntöä tai unionin oikeutta ei noudateta, jos tällainen noudattamatta jättäminen voi vaikuttaa asiakkaiden suojeluun tai rahoitusjärjestelmän vakauteen vastaanottavassa jäsenvaltiossa, sekä valvontatoimenpiteistä ja seuraamuksista, joita sijoituspalveluyrityksille määrätään. Kotijäsenvaltioiden ja vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi vaihdettava keskenään myös kriisitilanteisiin varautumista koskevia lisätietoja, jotta vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voisivat valvoa sijoituspalveluyrityksiä tehokkaasti.

(7)

Jotta voidaan varmistaa, että merkityksellisiä tietoja vaihdetaan kohtuullisessa ajassa, ja välttää tilanteet, joissa kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava sijoituspalveluyrityksestä kaikki tiedot vastaanottavien jäsenvaltioiden kaikille toimivaltaisille viranomaisille sijoituspalveluyrityksen luonteesta tai merkityksestä riippumatta, joissakin erityistapauksissa olisi asianmukaista, että ainoastaan tiettyä sivuliikettä koskevat tiedot toimitetaan yksinomaan kyseisen sivuliikkeen valvonnasta vastaaville toimivaltaisille viranomaisille. Vastaavasti tehokkuuden ja oikeasuhteisuuden varmistamiseksi kotijäsenvaltioiden ja vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi vaihdettava tietyillä erityisaloilla toistensa kanssa ainoastaan sellaisia havaittuja tilanteita koskevia tietoja, joissa kansallista lainsäädäntöä tai unionin oikeutta ei ole noudatettu, jolloin tietojenvaihto olisi tarpeetonta sijoituspalveluyrityksen noudattaessa kyseistä lainsäädäntöä ja oikeutta.

(8)

Tämä asetus perustuu Euroopan pankkiviranomaisen, jäljempänä ’EPV’, komissiolle toimittamiin teknisten sääntelystandardien luonnoksiin, joita laadittaessa on kuultu Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaista.

(9)

EPV on järjestänyt avoimia julkisia kuulemisia niistä teknisten sääntelystandardien luonnoksista, joihin tämä asetus perustuu, analysoinut niihin mahdollisesti liittyviä kustannuksia ja hyötyjä sekä pyytänyt neuvoa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010 (4) 37 artiklan mukaisesti perustetulta pankkialan osallisryhmältä,

(1)

Jotta voidaan perustaa valvontakollegioita ja määrittää niiden jäsenet ja mahdolliset tarkkailijat, on tarpeen laatia kuvaukset sijoituspalveluyritysryhmistä. Tällaisen kuvauksen tarkoituksena on yksilöidä unionissa tai kolmannessa maassa sijaitsevat ryhmän yhteisöt tai sivuliikkeet ja kuvata ryhmän kunkin yhteisön luonne, sijainti ja sen valvontaan osallistuvat viranomaiset, sovellettavat vakavaraisuuspoikkeukset sekä yhteisön merkitys ryhmälle ja maalle, jossa se on saanut toimiluvan tai johon se on sijoittautunut.

(2)

Jotta voidaan varmistaa direktiivin (EU) 2019/2034 48 artiklan yhdenmukainen soveltaminen koko unionissa ja siten myös tasapuoliset kilpailuedellytykset, on tärkeää edistää ryhmien valvojien käytäntöjen lähentymistä, kun on kyse valvontakollegioiden perustamisesta valvomaan sijoituspalveluyritysryhmiä. Erityisesti, koska valvontakollegioiden perustaminen on jätetty direktiivin (EU) 2019/2034 46 artiklan mukaisesti määritetyn ryhmän valvojan harkintavaltaan, on olennaisen tärkeää vahvistaa yhteiset perusteet, jotka ryhmien valvojien olisi otettava huomioon päättäessään valvontakollegioiden perustamisesta. Näihin yhteisiin perusteisiin olisi sisällyttävä suhteellisuuskriteerit, niissä olisi otettava huomioon tarve helpottaa valvontatehtäviä ja niillä olisi helpotettava koordinointia ja yhteistyötä asianomaisten kolmansien maiden valvontaviranomaisten kanssa erityisesti silloin, kun tällaista koordinointia ja yhteistyötä tarvitaan vakuusmallia koskevien merkityksellisten tietojen vaihtamiseksi ehdot täyttävien keskusvastapuolten määritysosapuolten valvontaviranomaisten tai ehdot täyttävien keskusvastapuolten valvontaviranomaisten kanssa sekä tällaisten tietojen päivittämiseksi.

(3)

Valvontakollegioiden toiminnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi direktiivin (EU) 2019/2034 48 artiklan 6 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettujen kirjallisten järjestelyjen piiriin olisi kuuluttava kaikki alat, joilla kollegio työskentelee. Sen vuoksi niiden piiriin olisi kuuluttava myös kollegion erityistoimintoihin osallistuvien kollegion jäsenten väliset järjestelyt, mukaan lukien kollegion erityisten alarakenteiden välityksellä harjoitettavat toiminnat, jos tällaisia alarakenteita perustetaan tehokkuussyistä. Kirjallisissa järjestelyissä olisi samasta syystä käsiteltävä myös kollegion työskentelyyn liittyviä operatiivisia näkökohtia, koska nämä helpottavat olennaisesti valvontakollegion toimintaa sekä toiminnan jatkuvuutta koskevissa tilanteissa että kriisitilanteissa. Lisäksi kirjallisten järjestelyjen olisi oltava kattavia, johdonmukaisia ja tyhjentäviä, ja niiden olisi tarjottava riittävä ja asianmukainen perusta, jonka avulla toimivaltaiset viranomaiset voivat hoitaa tehtävänsä valvontakollegion sisällä eikä niinkään sen ulkopuolella.

(4)

Valvontakollegioilla on olennainen merkitys tietojenvaihdossa, kriisitilanteiden ennakoinnissa ja hoidossa sekä sen mahdollistamisessa, että ryhmän valvoja voi harjoittaa tehokasta konsolidoitua valvontaa. Yhtenäisyyden varmistamiseksi EPV:n olisi osallistuttava kaikkiin valvontakollegioihin, jotta se voi hoitaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1093/2010 (2) säädetyt tehtävänsä, Kun otetaan lisäksi huomioon valvontakollegioiden koordinointitehtävä kaikessa sijoituspalveluyritysryhmiä koskevassa valvontatoiminnassa, joka perustuu muuhun unionin lainsäädäntöön, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (EAMV) olisi aina kutsuttava osallistumaan valvontakollegion kokouksiin ja toimintoihin kirjallisten järjestelyjen mukaisesti.

(5)

Voidakseen harjoittaa kaikkea kollegion toimintaa ryhmän valvojalla ja valvontakollegion jäsenillä olisi oltava yleiskuva kaikkien sijoituspalveluyritysryhmään kuuluvien yhteisöjen harjoittamasta toiminnasta, mukaan lukien niiden yhteisöjen toiminta, jotka harjoittavat rahoitustoimintaa ilman, että niitä pidetään sijoituspalveluyrityksinä, sekä kolmansissa maissa toimivien yhteisöjen toiminta. Samasta syystä olisi edistettävä vuorovaikutusta seuraavien tahojen välillä: ryhmän valvoja, kollegion jäsenet, jäsenvaltion viranomaiset tai elimet, jotka vastaavat sijoituspalveluyritysryhmän jonkin yhteisön valvonnasta tai osallistuvat siihen, mukaan lukien niiden vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, joihin on perustettu tärkeiksi arvioituja sivuliikkeitä, ja viranomaiset tai elimet, jotka vastaavat rahoitusvälineiden markkinoiden valvonnasta ja sen estämisestä, että rahoitusjärjestelmää käytetään rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen, ja kuluttajansuojasta vastaavat viranomaiset tai elimet sekä kriisinratkaisuviranomaiset. Sen vuoksi on tärkeää, että kyseiset viranomaiset tai elimet voivat tarvittaessa osallistua valvontakollegion työskentelyyn tarkkailijoina.

(6)

Avoimuuden vuoksi ja valvontakollegion sujuvan toiminnan varmistamiseksi kollegion jäsenten olisi keskusteltava muiden mahdollisten viranomaisten osallistumisen laajuudesta ja tasosta ja sovittava siitä, keiden olisi osallistuttava valvontakollegioon tarkkailijoina. Edellytykset, joilla tällaiset viranomaiset voivat osallistua tarkkailijoina valvontakollegioon, olisi vahvistettava kirjallisissa järjestelyissä selkeästi, ja ne olisi annettava kaikille valvontakollegioon tarkkailijoina osallistuville viranomaisille tiedoksi.

(7)

Valvontakollegion jäsenten olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä ja koordinoitava valvontatoimensa mahdollisimman pitkälle, jotta ne voisivat hoitaa tehtävänsä paremmin ja välttää niiden päällekkäisyydet, mukaan lukien valvonnan alaisille ryhmän yhteisöille osoitettujen tietopyyntöjen päällekkäisyys. Samasta syystä valvontakollegion jäsenten olisi tarkasteltava säännöllisesti kaikkia tehtävien ja velvollisuuksien siirtämistä koskevia sopimuksia erityisesti silloin, kun kollegion jäsenet päättävät resurssien jakamisesta ja laativat suunnitelman paikalla ja muualla suoritettavista valvontatehtävistä valvontakollegion tasolla.

(8)

Ryhmän valvojan olisi voitava saada yleiskuva ryhmän tilanteesta ja toimia edistäjänä, joka varmistaa sujuvan tiedonkulun kollegion jäsenten välillä. Sen vuoksi ryhmän valvojalla olisi oltava pääsy kaikkiin tietoihin, jotka se tarvitsee tehtäviensä ja velvollisuuksiensa hoitamiseksi, ja sen olisi toimittava koordinaattorina, kun kerätään tietoja valvontakollegion jäseniltä, muilta tarkkailijoilta tai ryhmän yhteisöiltä tai muilta valvontaelimiltä tai viranomaisilta, jotka on perustettu sijoituspalveluyritysryhmän vuoksi, ja kun levitetään kerättyjä tietoja. Sama pätee kollegion jäseniin, koska niiden on saatava käyttöönsä merkitykselliset tiedot vastuullaan oleviin yhteisöihin liittyvien tehtäviensä ja velvollisuuksiensa hoitamiseksi ja koska on tarpeen jakaa merkitykselliset tiedot valvontakollegion muiden jäsenten kanssa. Erityisesti, jos ryhmän valvoja katsoo, että tietyt tiedot ovat merkityksellisiä valvontakollegion toisen jäsenen kannalta, se ei saisi perusteettomasti estää kollegion jäseniä saamasta kyseisiä tietoja.

(9)

Valvontakollegiot helpottavat toimivaltaisten viranomaisten välistä yhteistyötä ja koordinointia. Tämä pätee erityisesti sellaisiin päätöksiin, jotka koskevat omien varojen vaatimusten laskemista sisäisten mallien avulla, joiden käyttöön vaaditaan toimivaltaisten viranomaisten etukäteinen lupa. Sen vuoksi on tärkeää täsmentää edellytykset, joiden mukaisesti ryhmän valvoja ja asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset vaihtavat tietoja sisäisten mallien suorituskyvystä ja keskustelevat ja sopivat toimenpiteistä havaittujen puutteiden korjaamiseksi.

(10)

Valvontaresurssien kohdentamiseksi sekä paikalla ja muualla suoritettavien valvontatehtävien kehittämiseksi tai koordinoimiseksi valvontakollegion tasolla valvontakollegion jäsenten olisi otettava huomioon tulokset, jotka saadaan direktiivin (EU) 2019/2034 36 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta vakavaraisuuden arviointiprosessista, joka suoritetaan sijoituspalveluyritysryhmän ja sen jokaisen yhteisön osalta. Jotta voitaisiin paremmin määrittää yhteisen valvontatyön painopisteet ja varmistaa resurssien asianmukainen kohdentaminen, kollegiomuotoisen valvontatarkkailuohjelman laatiminen olisi käynnistettävä, kun asiaankuuluvat vakavaraisuuden arviointiprosessit on saatu päätökseen, ja se olisi saatava päätökseen, kun toimivaltaiset viranomaiset ovat tarkastelleet tehtäviä, jotka ne ovat sitoutuneet hoitamaan kansallisella tasolla, sekä kyseisiin tehtäviin osoitettuja resursseja ja niiden suorittamisen aikatauluja.

(11)

Valvontakollegion jäsenten olisi koordinoitava toimintaansa kriisitilanteisiin valmistautumisessa ja kriisitilanteissa, mukaan lukien tilanteet, joissa on kyse epäsuotuisista muutoksista, jotka voivat vakavasti vaarantaa rahoitusmarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja eheyden tai koko rahoitusjärjestelmän tai sen osan vakauden unionissa, tai muissa tilanteissa, jotka vaikuttavat tai voivat nimenomaisesti vaikuttaa sijoituspalveluyritysryhmän tai jonkin sen yhteisön rahoitus- ja taloustilanteeseen.

(12)

On tarpeen varmistaa, että kriisitilanne arvioidaan ja siihen puututaan asianmukaisesti. Sen vuoksi kollegion jäsenten olisi kriisitilannetta käsitellessään pyrittävä laatimaan ryhmän valvojan koordinoimina tilanteesta koordinoitu valvonta-arviointi, sovittava koordinoiduista valvontatoimista ja seurattava toimiensa toteuttamista. Valvontakollegion jäsenten olisi varmistettava myös, että kaikkea ulkoista viestintää koordinoidaan ja että tähän viestintään sisältyy tekijöitä, joista on sovittu etukäteen jäsenten kesken.

(13)

Tämä asetus perustuu EPV:n komissiolle toimittamiin teknisten sääntelystandardien luonnoksiin.

(14)

EPV on järjestänyt avoimet julkiset kuulemiset teknisten sääntelystandardien luonnoksista, joihin tämä asetus perustuu, analysoinut niihin mahdollisesti liittyviä kustannuksia ja hyötyjä sekä pyytänyt neuvoja asetuksen (EU) N:o 1093/2010 37 artiklan mukaisesti perustetulta pankkialan osallisryhmältä,

(1)

Kotijäsenvaltioiden ja vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välinen tehokas ja oikea-aikainen yhteistyö edellyttää riittävää kaksisuuntaista tietojenvaihtoa kyseisten viranomaisten valvontavaltuuksien puitteissa. Tämän tavoitteen tukemiseksi tietojenvaihtoa varten olisi vahvistettava vakiomuotoiset lomakkeet, mallit ja toimintamenettelyt, määräajat mukaan luettuina. Koska vaihdettavien tietojen olisi oltava oikea-aikaisia ja ajantasaisia, toimivaltaisten viranomaisten olisi pyrittävä vaihtamaan tietoja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ilman aiheetonta viivytystä ja ennen määräaikojen umpeutumista.

(2)

Jotta voidaan varmistaa tehokas tietojen toimittaminen toimivaltaisten viranomaisten asianomaisille yhteyshenkilöille ja tietojen pysyminen luottamuksellisina, toimivaltaisten viranomaisten olisi laadittava yhteyshenkilöluetteloita, asetettava ne saataville ja päivitettävä niitä säännöllisesti.

(3)

Jotta voidaan varmistaa sijoituspalveluyritysten rajatylittävän valvonnan tehokkuus, asiakkaiden ja markkinoiden riittävä suojelu sekä nopeat korjaavat toimet, kotijäsenvaltioiden ja vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava toisilleen kaikista mahdollisista tilanteista, jotka vaikuttavat jonkin sivuliikkeen rahoitusvakauteen tai toimintaan, ja toimitettava kaikki olennaiset ja merkitykselliset tiedot asianomaisesta tilanteesta.

(4)

Kotijäsenvaltioiden ja vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten vaihtamien tietojen tyyppiä ja luonnetta koskevat vaatimukset vahvistetaan komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2023/1117 (2). Sen vuoksi vahvistettaessa vakiomuotoisia lomakkeita, malleja ja menettelyjä tällaisia tietojenvaihtovaatimuksia varten olisi noudatettava kyseisessä delegoidussa asetuksessa vahvistettua soveltamisalaa ja lähestymistapaa. Päällekkäisyyksien välttämiseksi olisi myös otettava huomioon muiden mekanismien kautta jo käyttöön otetut vakiomuotoiset lomakkeet, mallit ja menettelyt, kuten ne, jotka on vahvistettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU (3) 34 ja 35 artiklan mukaisesti.

(5)

Delegoidussa asetuksessa (EU) 2023/1117 vahvistetussa kehyksessä täsmennetään toimivaltaisten viranomaisten vaihtamien tietojen tyyppiä ja luonnetta koskevat vaatimukset. Vaikka viimeksi mainitussa säädetään keskeisistä tekijöistä, joiden olisi kuuluttava toimivaltaisten viranomaisten välisen tietojenvaihdon piiriin, sen tarkoituksena ei ole rajoittaa tällaisen tietojenvaihdon laajuutta, kun pyritään edistämään toimivaltaisten viranomaisten välistä laajaa rajat ylittävää yhteistyötä.

(6)

Tämä asetus perustuu Euroopan pankkiviranomaisen, jäljempänä ’EPV’, komissiolle toimittamiin teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksiin, joita laadittaessa se on kuullut Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaista, jäljempänä ’ESMA’.

(7)

EPV on järjestänyt avoimia julkisia kuulemisia niistä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksista, joihin tämä asetus perustuu, analysoinut niihin mahdollisesti liittyviä kustannuksia ja hyötyjä sekä pyytänyt neuvoa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010 (4) 37 artiklan mukaisesti perustetulta pankkialan osallisryhmältä,

(1)

Tana-Chemie GmbH toimitti 23 päivänä huhtikuuta 2019 Euroopan kemikaalivirastolle, jäljempänä ’kemikaalivirasto’, hakemuksen asetuksen (EU) N:o 528/2012 43 artiklan 1 kohdan ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 414/2013 (2) 4 artiklan mukaisesti saadakseen unionin luvan asetuksen (EU) N:o 528/2012 liitteessä V määriteltyyn valmisteryhmään 1 kuuluvalle ja asetuksen (EU) N:o 414/2013 1 artiklassa tarkoitetulle samalle yksittäiselle biosidivalmisteelle, joka on nimeltään ”APESIN Handaktiv”. Hakemus kirjattiin numerolla BC-CF051114-66 biosidivalmisterekisteriin, jäljempänä ’rekisteri’. Hakemuksessa ilmoitettiin myös asianomaisen biosidiviitevalmisteperheen ”Knieler & Team Propanol Family” hakemusnumero, joka on kirjattu rekisteriin tapausnumerolla BC-AQ050985-22.

(2)

Sama yksittäinen biosidivalmiste ”APESIN Handaktiv” sisältää tehoaineina 1-propanolia ja 2-propanolia, jotka sisältyvät asetuksen (EU) N:o 528/2012 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun unionin hyväksyttyjen tehoaineiden luetteloon valmisteryhmän 1 osalta.

(3)

Kemikaalivirasto toimitti komissiolle 8 päivänä joulukuuta 2021 täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 414/2013 6 artiklan mukaisesti biosidivalmistetta ”APESIN Handaktiv” koskevan lausunnon (3) ja luonnoksen biosidivalmisteen ominaisuuksia koskevasta yhteenvedosta, jäljempänä ’valmisteyhteenveto’.

(4)

Lausunnossa todetaan, että ehdotetut erot kyseisen saman yksittäisen biosidivalmisteen ja asianomaisen viitebiosidivalmisteen välillä rajoittuvat tietoihin, joihin voidaan tehdä hallinnollinen muutos komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 354/2013 (4) mukaisesti, ja että asianomaisen biosidiviitevalmisteperheen ”Knieler & Team Propanol Family” arvioinnin perusteella – kunhan valmisteyhteenvedon luonnosta noudatetaan – kyseinen sama yksittäinen biosidivalmiste täyttää asetuksen (EU) N:o 528/2012 19 artiklan 1 kohdassa vahvistetut edellytykset.

(5)

Kemikaalivirasto toimitti 20 päivänä lokakuuta 2022 komissiolle valmisteyhteenvedon luonnoksen kaikilla unionin virallisilla kielillä asetuksen (EU) N:o 528/2012 44 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(6)

Komissio on kemikaaliviraston lausunnon kanssa samaa mieltä ja katsoo sen vuoksi, että kyseiselle samalle yksittäiselle biosidivalmisteelle ”APESIN Handaktiv” on aiheellista myöntää unionin lupa.

(7)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän biosidivalmistekomitean lausunnon mukaisia,

(1)

Saksan hakemus nimityksen ”Nordhessische Ahle Wurscht / Nordhessische Ahle Worscht” rekisteröimiseksi julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (2) asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(2)

Koska komissiolle ei ole toimitettu asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisia vastaväitteitä, nimitys ”Nordhessische Ahle Wurscht / Nordhessische Ahle Worscht” olisi rekisteröitävä,

(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, otti komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/649 (2) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa, jäljempänä ’alkuperäiset toimenpiteet’. Alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönottoon johtaneeseen tutkimukseen viitataan jäljempänä ilmaisulla ’alkuperäinen tutkimus’. Voimassa olevat polkumyyntitullit ovat 0–31,3 prosenttia (3). Tullit määritettiin vahinkomarginaalin perusteella perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdassa säädetyn alhaisemman tullin säännön mukaisesti.

(2)

Komissio vastaanotti toimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen (4) julkaisemisen jälkeen perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelupyynnön.

(3)

Tarkastelupyynnön, jäljempänä ’pyyntö’, toimitti 4 päivänä tammikuuta 2022 European Steel Association (EUROFER), jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, tiettyjä raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettuja kuumavalssattuja levyvalmisteita valmistavan unionin tuotannonalan puolesta perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Tarkastelupyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon toistumiseen.

(4)

China Iron and Steel Association -järjestö, jäljempänä ’CISA’, väitti, että EUROFER piti liian suuren osan tarkastelupyynnössä esitetyistä tiedoista luottamuksellisina, minkä vuoksi asianomaiset osapuolet eivät voineet esittää siitä merkityksellisiä huomautuksia, ja että tästä syystä pyyntö olisi pitänyt hylätä. CISAn mukaan se, että liian suuri osa tiedoista pidettiin tarkoituksellisesti luottamuksellisina, esti asianomaisia osapuolia saamasta kohtuullista käsitystä tutkimusajanjakson aikaisesta tilanteesta. Erityisesti unionin tuottajien kustannustaulukkoon viitaten CISA väitti, että WTO:n polkumyyntisopimuksessa ja erityisesti sen 6.5.1 artiklassa sekä perusasetuksessa ja erityisesti sen 19 artiklassa todetaan samanlaisin sanamuodoin, että asianomaisilla osapuolilla on velvollisuus julkistaa ei-luottamukselliset tiedot.

(5)

Perusasetuksen 19 artiklassa sallitaan luottamuksellisten tietojen suojaaminen olosuhteissa, joissa niiden luovuttamisesta olisi merkittävää etua kilpailijalle tai sillä olisi huomattavan epäsuotuisa vaikutus tiedon toimittaneeseen henkilöön tai siihen, jolta hän sai tiedon. Pyynnön rajoitetuissa liitteissä esitetyt tiedot kuuluvat tällaisiin tietoihin. Komissio totesi, että erityisesti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelupyynnössä esitetyt tiedot tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantoon tarvittavien tuotannontekijöiden kulutuskertoimista unionin tuottajien osalta sisältävät liikesalaisuudeksi luokiteltavia tietoja, joista ei voida esittää yhteenvetoja. Pyynnön esittäjä käytti laskennallisen normaaliarvon muodostamiseen tuotannontekijöiden kulutusosuuksia, ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelupyynnön ei-luottamuksellisessa versiossa esitettiin riittävä näyttö normaaliarvon muodostamiseen tosiasiallisesti käytetyistä tuotannontekijöistä. Yhteistyössä toimivien vientiä harjoittavien tuottajien ei tutkimuksessa myöskään edellytetä julkistavan tiettyjä luottamuksellisia tietoja, kuten niiden valmistamien tuotelajien reseptiä ja siihen sisältyviä tuotannontekijöiden kulutusosuuksia, tai yhteenvetoa niistä. Näin ollen komissio katsoi, että pyynnön avoin versio, johon asianomaiset osapuolet voivat tutustua, sisälsi kaiken olennaisen näytön ja että valituksen ei-luottamuksellisessa versiossa toimitetut tiedot olivat riittävät, jotta asianomaiset osapuolet saattoivat käyttää puolustautumisoikeuksiaan. Näin ollen väite hylättiin.

(6)

Kun komissio oli todennut perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustettua komiteaa kuultuaan, että oli olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireille panemiseksi, se pani 5 päivänä huhtikuuta 2022 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan perusteella vireille toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun, joka koski Kiinasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuontia unioniin. Se julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä menettelyn vireillepanoa koskevan ilmoituksen (5), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

(7)

CISA väitti, että komission olisi pitänyt hylätä pyyntö siinä ilmoitettujen unionin tuotannonalan kannattavuustietojen perusteella ja ettei pyynnössä osoitettu kohtuullisin perustein, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen voisi johtaa vahingon jatkumiseen. CISAn mukaan unionin tuotannonalan tilanne ei ole niin haavoittuva kuin EUROFER väitti. CISA väitti, ettei yksikään vahinkoindikaattori heikentynyt missään vaiheessa tarkastelujaksoa enempää kuin kulutusindeksi, joka osoitti laskevaa suuntausta, ja että unionin tuotannonala pystyi jossain määrin toipumaan sinä aikana, kun voimassa olevat toimenpiteet suojasivat sitä. CISA totesi myös, että toimenpiteiden käyttöönotto olisi unionin edun vastaista, kun otetaan huomioon EU:n asettamien pakotteiden vaikutukset, toisiinsa liittyvät toimitusketjun häiriöt ja toipuminen covid-19-pandemiasta.

(8)

Komissio muistutti, että pyyntö perustui vahingon toistumisen eikä vahingon jatkumisen todennäköisyyteen. Näin ollen tarkastelupyynnössä esitetyt kannattavuusluvut eivät estäneet tarkastelua koskevan tutkimuksen vireillepanoa, sillä siinä arvioidaan tulevaa kehitystä. Joka tapauksessa kannattavuus on vain yksi useista indikaattoreista, joita käytetään unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen analysointiin. Toisin kuin CISA totesi, komission suorittamassa pyyntöä koskevassa analyysissa kävi ilmi, että pyynnön esittäjä esitti vireillepanovaiheessa riittävää näyttöä siitä, että vahinko todennäköisesti toistuisi, jos Kiinasta tulevaan tuontiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden annettaisiin raueta. Komissio muistutti tältä osin, että toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelupyynnön perusteita arvioitaessa ei ole lainsäädännöllistä velvoitetta ottaa huomioon unionin etua. Näin ollen tarkastelua koskevan tutkimuksen vireillepano oli perusteltua.

(9)

Polkumyynnin jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus käsitti 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2021 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin kaudella, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2018 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(10)

Komissio pyysi vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Komissio ilmoitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta erikseen pyynnön esittäjälle, kaikille tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville Kiinassa toimiville tuottajille, Kiinan viranomaisille sekä tiedossa oleville tuojille, käyttäjille ja kauppiaille ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen.

(11)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(12)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin perusasetuksen 17 artiklan mukaista otantaa.

(13)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli valinnut alustavasti otoksen unionin tuottajista. Komissio valitsi otoksen käyttäen perusteena tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla unionissa tuotetun samankaltaisen tuotteen suurinta tuotantomäärää, joka voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Otokseen valittiin kolme unionin tuottajaa. Otokseen valittujen unionin tuottajien osuus arvioidusta kokonaistuotannosta unionissa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli noin 29 prosenttia. Perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta. Huomautuksia ei saatu, joten komissio vahvisti alustavan otoksen. Otos on unionin tuotannonalaa edustava.

(14)

Otoksen valintamenettelyn aikana ei esitetty huomautuksia, mutta CISA väitti myöhemmissä huomautuksissaan, että otos oli edustavuudeltaan heikko, erityisesti verrattuna alkuperäisessä tutkimuksessa valittuun otokseen, joka vastasi 45:tä prosenttia unionin tuotannosta. CISA pyysi komissiota tutkimaan yksityiskohtaisesti, vaikuttaako otokseen valittujen tuottajien pieni osuus unionin tuotannosta kotimaisen tuotannonalan edustavuuteen.

(15)

Ensinnäkin komissio muistutti, että alkuperäisessä tutkimuksessa ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa käytettyjen otosten erot eivät tarkoita, etteikö otos olisi edustava. Toiseksi komissio totesi, ettei CISA esittänyt alkuperäisessä tutkimuksessa käytettyä otosta koskevan vertailun lisäksi mitään muita olennaisia seikkoja, jotka osoittaisivat, ettei otos ole edustava. Koska otos valittiin perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti käyttäen perusteina samankaltaisen tuotteen tuotantomääriä unionissa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla sekä maantieteellistä edustavuutta ja koska otos rajoittui sellaiseen määrään unionin tuottajia, joka voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa, komissio vahvisti uudelleen, että otos katsottiin edustavaksi.

(16)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot.

(17)

Yksikään etuyhteydetön tuoja ei kuitenkaan ilmoittautunut eikä toimittanut pyydettyjä tietoja.

(18)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi kaikkia tiedossa olevia kiinalaisia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan viranomaisia nimeämään muita mahdollisia tuottajia, jotka voisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(19)

Vireillepanon yhteydessä komissio asetti kyselylomakkeiden kopiot saataville asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitetussa asiakirja-aineistossa ja kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla (6).

(20)

Yksikään kiinalainen tuottaja ei toimittanut pyydettyjä tietoja eikä suostunut osallistumaan otokseen. Komissio ilmoitti Kiinan kansantasavallan edustustolle Euroopan unionissa aikomuksestaan soveltaa käytettävissä olevia tietoja perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Asiasta ei saatu huomautuksia.

(21)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, Kiinasta tulevaa tuontia koskevat päätelmät tehtiin näin ollen käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti hyödyntäen etenkin vientiä ja tuontia koskevia kauppatilastoja (Eurostat, Global Trade Atlas (7), jäljempänä ’GTA’, ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelupyyntö).

(22)

Komissio lähetti Kiinan viranomaisille (8) kyselylomakkeen, joka koski perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa. Kyselylomakkeeseen ei saatu vastausta. Näin ollen komissio ilmoitti Kiinan kansantasavallan edustustolle Euroopan unionissa aikomuksestaan soveltaa käytettävissä olevia tietoja perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Asiasta ei saatu huomautuksia.

(23)

Otokseen valituilta unionin tuottajilta saatiin vastaus kyselylomakkeeseen.

(24)

Komissio pyysi ja tarkisti kaikki tiedot, jotka se katsoi tarpeellisiksi sen määrittämiseksi, onko polkumyynnin ja vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

(25)

Komissio ilmoitti 4 päivänä huhtikuuta 2023 niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi pitää polkumyyntitullit voimassa. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, johon mennessä niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksensa tästä ilmoituksesta.

(26)

Komissio tarkasteli asianomaisten osapuolten toimittamia huomautuksia ja otti ne huomioon soveltuvin osin. Niille osapuolille, jotka pyysivät tulla kuulluiksi, järjestettiin kuuleminen. CISA esitti tällaisen pyynnön, ja sille järjestettiin kuuleminen komission yksiköiden kanssa 12 päivänä huhtikuuta 2023.

(27)

Tämän tarkastelun kohteena ovat tietyt raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistetut valssatut levyvalmisteet, kelatut tai kelaamattomat (määrämittaan leikatut tuotteet ja ohuet liuskat mukaan lukien), ei enempää valmistetut kuin kuumavalssatut, pleteroimattomat ja muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoittamattomat, jäljempänä ’kuumavalssatut levyvalmisteet’ tai ’tarkastelun kohteena oleva tuote’.

Seuraavat tuotteet eivät kuulu tämän tarkastelun piiriin:

Tarkastelun kohteena oleva tuote luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 7208 10 00, 7208 25 00, 7208 26 00, 7208 27 00, 7208 36 00, 7208 37 00, 7208 38 00, 7208 39 00, 7208 40 00, 7208 52 10, 7208 52 99, 7208 53 10, 7208 53 90, 7208 54 00, 7211 13 00, 7211 14 00, 7211 19 00, ex 7225 19 10 (Taric-koodi 7225191090), 7225 30 90, ex 7225 40 60 (Taric-koodi 7225406090), 7225 40 90, ex 7226 19 10 (Taric-koodi 7226191091, 7226191095), 7226 91 91 ja 7226 91 99. Nämä CN- ja Taric-koodit annetaan ainoastaan ohjeellisina, eikä tämä rajoita tariffin luokitteluun myöhemmin mahdollisesti tehtäviä muutoksia.

(28)

Kuumavalssattuja teräslevytuotteita valmistetaan kuumavalssauksella; kyseessä on metallinmuokkausprosessi, jossa kuuma metalli kulkee yhden tai useamman kuumavalssin läpi, jotta siitä tulee ohuempaa ja paksuudeltaan yhdenmukaista, ja jossa metallin lämpötila on rekristallisaatiolämpötilaa korkeampi. Kuumavalssatut teräslevytuotteet voidaan toimittaa eri muodoissa, kuten keloina (myös öljyttyinä tai peitattuina), määrämittaan leikattuina (levyt) tai ohuina liuskoina.

Kuumavalssatuilla teräslevyvalmisteilla on kaksi pääasiallista käyttötarkoitusta. Ne ovat perusraaka-ainetta erilaisten teräksestä valmistettujen lisäarvollisten jatkojalostustuotteiden, kuten kylmävalssattujen teräslevyvalmisteiden ja pinnoitettujen teräsvalmisteiden, tuotannossa. Niitä käytetään myös teollisuudessa raaka-aineena, jota loppukäyttäjät ostavat käytettäväksi eri tarkoituksiin esimerkiksi rakennusalalla (teräsputkien tuotanto), laivanrakennuksessa, kaasusäiliöissä, autoissa, paineastioissa ja energiaputkistoissa.

(29)

Tässä tutkimuksessa tarkasteltavana oleva tuote on Kiinasta peräisin oleva tarkastelun kohteena oleva tuote.

(30)

Alkuperäisen tutkimuksen tavoin tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tutkimuksessa todettiin, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset perusominaisuudet ja samat peruskäyttötarkoitukset:

(31)

Tämän vuoksi näiden tuotteiden katsotaan olevan perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(32)

Tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonti Kiinasta jatkui tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana, joskin vähemmässä määrin kuin alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjaksolla (eli 1 päivän tammikuuta 2015 ja 31 päivän joulukuuta 2015 välillä). Eurostatin tietojen mukaan tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden Kiinasta tulevan tuonnin osuus unionin markkinoista oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla alle 0,1 prosenttia, kun se alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjaksolla oli ollut 4,32 prosenttia (9). Absoluuttisina lukuina ilmaistuna Kiinan vienti unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli noin 28 743 tonnia, mikä on merkittävästi vähemmän kuin alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjaksolla, jolloin Kiinan vienti unioniin oli noin 1 519 304 tonnia (10).

(33)

Kuten johdanto-osan 20 kappaleessa todetaan, yksikään kiinalainen viejä/tuottaja ei toiminut yhteistyössä tutkimuksessa. Sen vuoksi komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi komissio saattaa soveltaa Kiinaa koskevien päätelmien osalta perusasetuksen 18 artiklaa. Komissiolle ei toimitettu asiasta huomautuksia tai kuulemisesta vastaavan neuvonantajan osallistumista koskevia pyyntöjä.

(34)

Näin ollen Kiinaa koskevat päätelmät polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyydestä tehtiin käytettävissä olleiden tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Nämä tiedot saatiin erityisesti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevasta tarkastelupyynnöstä, asianomaisten osapuolten huomautuksista ja muista tietolähteistä, kuten tuontia ja vientiä koskevista kauppatilastoista (Eurostat ja GTA (11)).

(35)

Koska tutkimusta vireille pantaessa oli käytettävissä riittävästi näyttöä, joka viittasi Kiinan osalta perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymiseen, komissio pani tutkimuksen vireille perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan perusteella.

(36)

Saadakseen tiedot, joita se piti tutkimuksensa kannalta tarpeellisina väitettyjen merkittävien vääristymien osalta, komissio lähetti Kiinan viranomaisille kyselylomakkeen. Lisäksi komissio pyysi vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa, toimittamaan tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisesta 37 päivän kuluessa vireillepanoilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Kiinan viranomaisilta ei saatu vastausta kyselylomakkeeseen, eikä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisesta saatu huomautuksia määräajassa. Näin ollen komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että se käyttäisi perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja määrittäessään, esiintyykö Kiinassa merkittäviä vääristymiä.

(37)

Vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa komissio täsmensi myös, että käytettävissä olevan näytön perusteella se oli valinnut alustavasti Meksikon asianmukaiseksi edustavaksi maaksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti voidakseen määrittää vääristymättömiin hintoihin tai vertailuarvoihin perustuvan normaaliarvon. Lisäksi komissio ilmoitti tarkastelevansa muita mahdollisesti soveltuvia maita perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädettyjen kriteerien mukaisesti.

(38)

Komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille 29 päivänä elokuuta 2022 päivätyllä tuotannontekijöitä koskevalla muistiolla niistä lähteistä, joita se aikoi käyttää normaaliarvon määrittämiseen valittuaan Meksikon edustavaksi maaksi. Kyseisessä muistiossa komissio esitti luettelon kaikista tuotannontekijöistä, kuten raaka-aineista, työvoimasta ja energiasta, joita tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuotannossa käytetään. Se myös ilmoitti asianomaisille osapuolille aikovansa vahvistaa myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voiton yrityksestä Ternium SA (edustavassa maassa toimiva tuottaja) käytettävissä olevien tietojen perusteella.

(39)

CISA esitti asiasta huomautuksia 16 päivänä syyskuuta 2022. Se väitti, etteivät GTA-tietokannan tuontitiedoissa esitetyt hinnat ole kotimaisia hintoja vaan tuontihintoja, joihin yleensä vaikuttavat monet tekijät, kuten tuotteen tuontimäärä ja saatavuus sekä vienti- ja tuontimaiden välinen etäisyys. Komissio myönsi, että GTA-tietokannan tuontitiedoissa esitetyt hinnat ovat tuontihintoja. Mikään asiakirja-aineistossa ei kuitenkaan viitannut siihen, etteivät kyseiset hinnat vastaisi edustavan maan kotimarkkinahintoja tai että käytetyt tuontitiedot eivät laatunsa tai määränsä vuoksi soveltuisi laskennallisen normaaliarvon määrittämiseen perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti. Näin ollen väite hylättiin.

(40)

CISA myös kyseenalaisti sen, onko painotetun keskimääräisen yksikköhinnan käyttö mielekäs tapa määrittää raaka-aineiden, kuten ferroseosten, yksikkökustannukset, kun otetaan huomioon, että yksikköhinnoissa oli merkittäviä eroja, jotka johtuivat raaka-aineiden laatuluokista ja/tai alkuperämaasta. Koska kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa, komissio ei pystynyt erittelemään, mihin laatuluokkiin kuuluvia ferroseoksia nimenomaan nämä tuottajat käyttivät kuumavalssattujen levyvalmisteiden valmistuksessa. Sen vuoksi edustavan maan tuontihinta määritettiin kaikista kolmansista maista tulevan, eri laatuluokkiin kuuluvien valmisteiden tuonnin yksikköhintojen painotettuna keskiarvona. Huomioon ei otettu tuontia Kiinasta eikä maista, jotka eivät ole WTO:n jäseniä ja jotka luetellaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/755 (12) liitteessä I.

(41)

Lisäksi CISA toi esille tuotannontekijöiden (tullit sisältävien) CIF-yksikköhintojen paikkansapitävyyteen liittyvän ongelman, sillä Meksikon ilmoittamat GTA-tietokannan tuontitiedot ovat FOB-tason, eivät CIF-tason tietoja. Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa komissiolla ei ole velvollisuutta laskea tarkkaa polkumyyntimarginaalia vaan määrittää polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyys. Kun otetaan huomioon jäljempänä johdanto-osan 118 kappaleessa selitetyt päätelmät, joiden mukaan normaaliarvon ja muuhun maailmaan suuntautuvan viennin hinnan välinen ero oli yli 100 prosenttia, edes toisenlaisen, tuotujen tavaroiden alkuperään perustuvan muuntokertoimen käyttö ei olisi muuttanut komission päätelmiä. Näin ollen tämä väite hylättiin.

(42)

Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan ”normaaliarvo perustuu tavallisesti viejämaan riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin”.

(43)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa todetaan kuitenkin myös, että ”jos […] päätetään, että ei ole asianmukaista käyttää viejämaan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia kyseisessä maassa esiintyvien b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien vuoksi, normaaliarvo muodostetaan yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella” ja että ”muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”.

(44)

Kuten jäljempänä selitetään, komissio päätteli tässä tutkimuksessa, että kun otetaan huomioon saatavilla oleva näyttö ja Kiinan viranomaisten ja tuottajien kieltäytyminen yhteistyöstä, perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen on asianmukaista.

(45)

Hiljattaisissa Kiinan terässektoria koskevissa tutkimuksissa (13) komissio havaitsi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettuja merkittäviä vääristymiä.

(46)

Näissä tutkimuksissa komissio totesi, että Kiinassa valtio puuttuu merkittävästi toimintaan, mikä vääristää markkinaperiaatteiden mukaista resurssien tehokasta jakamista (14). Komissio päätteli erityisesti, että terässektorilla, josta saadaan pääraaka-aine tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottamiseen, Kiinan viranomaisilla on edelleen huomattava omistusosuus (15) perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla, minkä lisäksi Kiinan viranomaiset kykenevät myös puuttumaan hintoihin ja kustannuksiin, koska valtio on läsnä yrityksissä (16) perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla. Komissio totesi vielä, että valtion läsnäolo rahoitusmarkkinoilla ja valtion puuttuminen niiden toimintaan samoin kuin raaka-aineiden ja tuotantopanosten tarjoamiseen lisäävät vääristävää vaikutusta markkinoihin. Yleisesti ottaen Kiinan suunnitelmajärjestelmän tuloksena resursseja keskitetään sektoreille, jotka Kiinan viranomaiset ovat nimenneet strategisiksi tai muutoin poliittisesti merkittäviksi, eikä niitä jaeta markkinavoimien perusteella (17). Lisäksi komissio päätteli, että Kiinan konkurssi- ja varallisuuslainsäädäntö ei toimi asianmukaisesti perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan neljännessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla, ja tästä aiheutuu vääristymiä, jotka liittyvät erityisesti maksukyvyttömien yritysten pitämiseen hengissä sekä maankäyttöoikeuksien myöntämiseen Kiinassa (18). Samalla tavalla komissio totesi terässektorin palkkakustannuksissa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan viidennen luetelmakohdan mukaisia vääristymiä (19) sekä rahoitusmarkkinoilla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennen luetelmakohdan mukaisia vääristymiä, jotka liittyvät etenkin yritystoimijoiden pääoman saantiin Kiinassa (20).

(47)

Kuten aiemmissa Kiinan terässektoria koskevissa tutkimuksissa, komissio tarkasteli myös tässä tutkimuksessa sitä, oliko Kiinan kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttäminen asianmukaista perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Komission tarkastelu perustui asiakirja-aineistossa olevaan näyttöön, pyyntöön sisältyvä näyttö mukaan lukien, sekä julkisesti saatavilla oleviin lähteisiin pohjautuvaan komission yksiköiden valmisteluasiakirjaan ”Significant Distortions in the Economy of the People’s Republic of China for the Purposes of Trade Defence Investigations” (21), jäljempänä ’maaraportti’. Analyysissa tarkasteltiin merkittävää valtion puuttumista Kiinan talouteen yleisesti mutta myös erityistä markkinatilannetta kyseisellä sektorilla, tarkastelun kohteena oleva tuote mukaan lukien. Komissio täydensi vielä tätä näyttöä tekemällä oman tutkimuksen eri kriteereistä, jotka ovat merkityksellisiä Kiinassa esiintyvien – myös komission aiemmissa tätä koskevissa tutkimuksissa havaittujen – merkittävien vääristymien vahvistamisen kannalta.

(48)

Pyynnössä väitettiin, että Kiinan viranomaisten ja julkisen hallinnon eri tasojen viranomaisten laaja-alainen puuttuminen asioihin vaikuttaa laajasti Kiinan koko talouteen, joten kiinalaisen terästeollisuuden kotimarkkinahintoja ja -kustannuksia ei voida käyttää tässä tutkimuksessa. Väitteen tueksi pyynnössä viitattiin komission viimeaikaisiin Kiinan terässektoria koskeviin tutkimuksiin (22) ja terästeollisuuden ylikapasiteettia käsittelevän G20-maiden globaalin foorumin päätelmiin (23).

(49)

Pyynnössä viitattiin erityisesti siihen, että Kiinan viranomaiset puuttuvat toimintaan monitahoisesti hallinnon, talouden ja sääntelyn avulla, kun otetaan huomioon Kiinan perustuslaissa vahvistettu sosialistisen markkinatalouden oppi sekä Kiinan kommunistisen puolueen läsnäolo kaikkialla ja sen vaikuttaminen talouteen strategisten suunnitelmien – kuten 13:nnen ja 14. viisivuotissuunnitelman (24) – avulla.

(50)

Pyynnössä esitettiin esimerkkejä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kaikissa kuudessa luetelmakohdassa mainituista vääristymistä. Viitaten komission aiempiin teräsalaa koskeviin tutkimuksiin, maaraporttiin ja muihin lähteisiin pyynnön esittäjä väitti erityisesti seuraavaa:

(51)

Kiinan viranomaiset eivät esittäneet huomautuksia tai toimittaneet näyttöä, joka olisi tukenut asiakirja-aineistossa, myös maaraportissa, olevaa näyttöä tai pyynnön esittäjän toimittamaa lisänäyttöä merkittävien vääristymien esiintymisestä ja/tai perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen asianmukaisuudesta tässä tapauksessa tai kumonnut tämän näytön.

(52)

Erityisesti tarkastelun kohteena olevan tuotteen alalla eli teräsalalla Kiinan viranomaisten omistusosuus oli edelleen merkittävä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla. Koska tarkastelun kohteena olevan tuotteen kiinalaiset viejät eivät toimineet yhteistyössä, yksityisten ja valtion omistamien tuottajien tarkkaa suhdetta ei voitu määrittää. Tutkimuksessa kuitenkin vahvistettiin, että teräsalan kaksi suurinta tuottajaa, Angang Steel Group, jäljempänä ’Ansteel’, ja China Baowu Steel Group, jäljempänä ’Baowu’, ovat joko kokonaan valtion omistuksessa tai valtiolla on niissä määräysvalta. Joka tapauksessa – vaikka tarkastelun kohteena olevasta tuotteesta ei ole välttämättä erikseen saatavilla tietoja – kyseessä on terästeollisuuden alasektori, joten terästeollisuutta koskevia päätelmiä pidetään näin ollen suuntaa-antavina myös tarkastelun kohteena olevan tuotteen osalta.

(53)

Sekä julkisessa että yksityisessä omistuksessa oleviin yrityksiin kohdistetaan terässektorilla poliittista valvontaa ja ohjausta. Viimeisimmät terässektoria koskevat Kiinan poliittiset asiakirjat vahvistavat, että Kiinan viranomaiset pitävät sektoria edelleen tärkeänä ja aikovat puuttua sen toimintaan, jotta se vastaisi valtion politiikkaa. Esimerkkinä tästä on teollisuus- ja tietotekniikkaministeriön laatima, terästeollisuuden korkealaatuisen kehityksen edistämistä ohjaava lausuntoluonnos, jossa esitetään teollisen perustan konsolidoimisen jatkamista ja teollisen ketjun merkittävää nykyaikaistamista (30), sekä raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskeva 14. viisivuotissuunnitelma, jonka mukaan sektori ”sitoutuu yhdistämään markkinajohtajuuden ja hallituksen edun” ja ”luo ekologisesti johdettujen ja kilpailukykyisten johtavien yritysten joukon” (31), ja myös teräsromuteollisuuden kehittämistä koskeva 14. viisivuotissuunnitelma, jonka yhtenä keskeisistä tavoitteista on ”kasvattaa jatkuvasti teräsromun käyttöosuutta pyrkien siihen, että 14. viisivuotissuunnitelman voimassaoloajan loppuun mennessä teräsromun käyttöosuus koko maan teräksenvalmistuksessa yltää 30 prosenttiin” (32).

(54)

Myös maakuntien tasolla on nähtävissä vastaavia esimerkkejä Kiinan viranomaisten aikomuksesta valvoa ja ohjata sektorin kehitystä. Esimerkiksi Hebeissä suunnitelmana on ”panna vakaasti täytäntöön organisaatioiden ryhmätason kehittämistä koskeva tavoite, nopeuttaa valtion omistamien yritysten sekaomistusta koskevaa uudistusta, keskittyä edistämään yksityisten rauta- ja teräsyritysten aluerajat ylittäviä sulautumia ja uudelleenjärjestelyjä sekä pyrkiä luomaan yhdestä kahteen maailmanluokan suurryhmää ja niiden tueksi kolmesta viiteen kotimaisesti merkittävää suurryhmää”. Lisäksi tavoitteena on ”lisätä entisestään teräsromun kierrätys- ja kiertokäyttöreittejä sekä vahvistaa teräsromun lajittelua ja luokittelua” (33). Hebein teräsalaa koskeva suunnitelma sisältää myös useita viittauksia nimenomaan kuumavalssattuihin terästuotteisiin, joiden osalta tavoitteena on ”kannustaa levyä valmistavia yrityksiä nopeuttamaan alhaisen tason kuumavalssaamojen muuntamista – – ja pyrkimään siihen, että vuoteen 2022 mennessä kuumavalssattujen levyaihioiden osuus jatkojalostusprosesseista on yli 30 prosenttia” (34). Suunnitelmassa mainitaan myös seuraavat tavoitteet: ”Vakiinnutetaan lankojen ja tankojen markkinoiden tuottamat edut. Kannustetaan langan ja tankojen valmistajia tekemään tutkimus- ja kehitystyötä, tuottamaan lujuusluokaltaan yli 500 MPa:n kuumavalssattuja kohokuvioituja terästankoja ja näyttämään suuntaa tuotteiden parannuksen saralla. Tuetaan erikoisterästä valmistavia yrityksiä teknologian ja laitteiden muuntamisen yhdistämisessä sekä laakeriteräksen, vaihteistoteräksen ja muiden erikoisterästuotteiden parantamisessa ja kehittämisessä.”

(55)

Vastaavasti 14. viisivuotissuunnitelman kanssa samaan aikaan toteutettavassa Henanin terästeollisuuden muuttamista ja parantamista koskevassa täytäntöönpanosuunnitelmassa tavoitteena on ”rakentaa yhteensä kuusi tyypillistä terästuotannon tukikohtaa […] esimerkiksi Anyangiin, Jiyuaniin, Pingdingshaniin, Xinyangiin, Shangqiuhun ja Zhououhun sekä laajentaa ja tehostaa terästeollisuutta ja parantaa erikoistumista tällä alalla”. Suunnitelmassa pyritään siihen, että ”vuoteen 2025 mennessä näistä tukikohdista Anyangissa raakaraudan tuotantokapasiteetti on rajattu 14 miljoonaan tonniin ja raakateräksen 15 miljoonaan tonniin” (35). Myös Henanin täytäntöönpanosuunnitelmassa viitataan nimenomaan kuumavalssattuihin tuotteisiin seuraavasti: ”Tuetaan rauta- ja teräsyritysten sulautumiin ja uudelleenjärjestelyihin osallistuvia riippumattomia kuumavalssausyrityksiä sekä parannetaan teollisuusketjun häiriönsietokykyä ja lisätään sen keskittymistä.” (36) Myös muiden maakuntien, kuten Jiangsun (37), Shandongin (38), Shanxin (39) ja Zhejiangin (40), sekä kuntien, kuten Liaoning Dalianin (41), suunnitteluasiakirjoissa asetetaan teollisuuspoliittisia tavoitteita.

(56)

Mitä tulee siihen, että Kiinan viranomaiset kykenevät puuttumaan hintoihin ja kustannuksiin, koska valtio on läsnä yrityksissä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla, tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajien ja Kiinan kommunistisen puoleen välisiä henkilökohtaisia yhteyksiä ei voitu vahvistaa järjestelmällisesti, koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä. Tarkastelun kohteena oleva tuote edustaa kuitenkin terässektorin alasektoria, joten saatavilla olevat teräksen tuottajia koskevat tiedot ovat merkityksellisiä myös tarkastelun kohteena olevan tuotteen kannalta.

(57)

Esimerkiksi Ansteelin puheenjohtaja toimii myös puoluekomitean sihteerinä. Lisäksi yrityksen johtaja ja toimitusjohtaja toimii puoluekomitean varasihteerinä (42). Baowun 100-prosenttisesti omistaman tytäryhtiön Baosteelin puheenjohtaja puolestaan toimii samanaikaisesti puoluekomitean sihteerinä ja yrityksen toimitusjohtaja puoluekomitean varasihteerinä, ja varatoimitusjohtaja on puoluekomitean pysyvän komitean jäsen (43).

(58)

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen sektorilla on myös voimassa syrjivää julkista politiikkaa, jolla suositaan kotimaisia tuottajia tai vaikutetaan muutoin markkinoihin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla. Kuten edellä kuvataan, tutkimuksessa voitiin yksilöidä joitakin asiakirjoja, jotka ohjaavat nimenomaan kuumavalssattujen teräslevyvalmisteiden alasektorin kehittämistä (ks. johdanto-osan 54 kappale Hebein toimintasuunnitelman ja johdanto-osan 55 kappale Henanin toimintasuunnitelman osalta). Tutkimuksessa yksilöitiin myös muita asiakirjoja, jotka osoittivat, että tuotannonala hyötyy valtion ohjeistuksesta ja puuttumisesta terässektorin toimintaan, sillä tarkastelun kohteena oleva tuote edustaa yhtä sen alasektoreista.

(59)

Kiinan viranomaiset pitävät terästeollisuutta edelleen keskeisenä tuotannonalana (44). Tämä vahvistetaan lukuisissa terästä koskevissa suunnitelmissa, ohjeissa ja muissa asiakirjoissa, joita on hyväksytty kansallisella, alueellisella ja kunnallisella tasolla. Maaliskuussa 2021 hyväksytyssä 14. viisivuotissuunnitelmassa Kiinan viranomaiset määrittivät terästeollisuuden muutos- ja päivitystyön sekä optimoinnin ja rakenteellisen sopeutuksen kohteeksi (45). Lisäksi raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa, jota sovelletaan myös terästeollisuuteen, ala mainitaan ”reaalitalouden peruskalliona” ja ”keskeisenä alana, joka muovaa Kiinan kansainvälistä kilpailuetua”. Siinä asetetaan useita tavoitteita ja työmenetelmiä, joilla edistetään terästeollisuuden kehitystä vuosina 2021–2025 ja joita ovat esimerkiksi teknologian kehittäminen, alan rakenteen kehittäminen (erityisesti uusien yrityskeskittymien avulla) ja digitalisaatio (46).

(60)

Tärkeä kuumavalssattujen teräslevyvalmisteiden tuotannossa käytettävä raaka-aine on rautamalmi. Myös rautamalmi mainitaan raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa, jonka mukaan valtio aikoo ”kehittää kotimaisia mineraalivaroja järkevästi”. Suunnitelman tavoitteena on myös ”tehostaa rautamalmin etsintää – –, panna täytäntöön etuuskohteluun oikeuttavia veropolitiikkoja sekä edistää kehittyneen teknologian ja laitteiston käyttöönottoa kiinteän kaivosjätteen syntymisen vähentämiseksi” (47). Maakunnissa, muun muassa Hebeissä, viranomaisten suunnitelmissa on tukea sektoria ”uusiin hankeinvestointeihin kannustavalla alennustuella sekä selvittämällä mahdollisuuksia myöntää rauta- ja teräsyrityksille matalakorkoisia lainoja, jotta nämä voivat siirtyä uusille teollisuudenaloille, ja ohjaamalla rahoituslaitoksia myöntämään tällaisia lainoja, minkä lisäksi hallitus aikoo myöntää alennustukea” (48). Kaiken kaikkiaan Kiinan viranomaiset toteuttavat toimia, joilla toimijat saadaan noudattamaan julkisen politiikan tavoitteita kannustettavien toimialojen tukemiseksi, mukaan lukien tarkastelun kohteena olevan tuotteen valmistuksessa käytettävien pääraaka-aineiden tuotanto. Tällaisilla toimenpiteillä estetään markkinavoimia toimimasta vapaasti.

(61)

Tässä tutkimuksessa tuli esiin jonkin verran näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan neljännen luetelmakohdassa tarkoitetusta konkurssi- ja varallisuuslainsäädännön syrjivästä soveltamisesta tai riittämättömästä täytäntöönpanosta kuumavalssattujen teräslevyvalmisteiden alalla. Tästä esimerkkinä on Chaoyang Iron & Steelin tehdas, joka teki tappiota viitenä peräkkäisenä vuonna (vuodesta 2010 vuoteen 2015) ja oli konkurssin partaalla. Valtion omaisuuserien valvontakomissio on määritellyt yrityksen nk. zombie-yritykseksi (49).

(62)

Kuumavalssattujen teräslevyvalmisteiden alaan vaikuttavat myös edellä johdanto-osan 46 kappaleessa mainitut perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan viidennen luetelmakohdassa tarkoitetut palkkakustannusten vääristymät. Nämä vääristymät vaikuttavat alaan sekä suoraan (tarkastelun kohteena olevaa tuotetta tai sen tärkeimpiä tuotantopanoksia valmistettaessa) että välillisesti (kun ala saa tuotantopanoksia yrityksiltä, joihin sovelletaan samaa Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää) (50).

(63)

Tässä tutkimuksessa ei myöskään esitetty näyttöä siitä, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannonalaan ei vaikuttaisi edellä johdanto-osan 46 kappaleessa mainittu perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennessa luetelmakohdassa tarkoitettu valtion puuttuminen rahoitusjärjestelmän toimintaan. Sen vuoksi valtion merkittävä puuttuminen rahoitusjärjestelmään vaikuttaa voimakkaasti markkinaolosuhteisiin kaikilla tasoilla.

(64)

Komissio muistuttaa vielä, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantoon tarvitaan useita tuotantopanoksia. Kun kuumavalssattujen teräslevyjen tuottajat ostavat tai hankkivat näitä tuotantopanoksia, niiden maksamat hinnat (jotka kirjataan niiden kustannuksina) ovat selvästi alttiina samoille jo aikaisemmin mainituille systeemisille vääristymille. Esimerkkinä voidaan mainita, että tuotantopanosten toimittajat työllistävät työvoimaa, johon kohdistuu vääristymiä. Ne saattavat myös lainata rahaa, johon kohdistuu rahoitussektorista / pääoman jakamisesta johtuvia vääristymiä. Lisäksi niihin sovelletaan suunnittelujärjestelmää, jota toteutetaan valtionhallinnon kaikilla tasoilla ja kaikilla tuotannonaloilla.

(65)

Näin ollen sen lisäksi, että kuumavalssattujen teräslevyjen kotimarkkinoiden myyntihintoja ei voida käyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla, vaikutukset kohdistuvat myös kaikkiin tuotantopanosten (muun muassa raaka-aineiden, energian, maan, rahoituksen ja työvoiman) kustannuksiin, koska valtion merkittävä puuttuminen toimintaan vaikuttaa niiden hinnanmuodostukseen (ks. maaraportin I ja II osa). Pääoman myöntämiseen, maankäyttöoikeuksiin, työvoimaan, energiaan ja raaka-aineisiin liittyvää valtion puuttumista toimintaan esiintyy kaikkialla Kiinassa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että merkittäviä vääristymiä kohdistuu myös tuotantopanokseen, joka on tuotettu Kiinassa yhdistämällä erilaisia tuotannontekijöitä. Sama koskee tuotantopanoksen tuotantopanosta ja niin edelleen.

(66)

CISA esitti 19 päivänä toukokuuta 2022 (51) ja 16 päivänä syyskuuta 2022 (52) useita väitteitä, jotka koskivat väitettyjä merkittäviä vääristymiä. CISA väitti, ettei komission lähteenä käyttämä maaraportti täytä näytölle asetettuja, puolueettomuutta ja objektiivisuutta sekä riittävää todistusarvoa koskevia vaatimuksia, erityisesti siksi, että komissio on laatinut raportin nimenomaan sitä varten, että unionin tuotannonalojen olisi helpompi tehdä valituksia kaupan toimenpiteiden alalla. Lisäksi CISA väitti, että koska maaraportti julkaistiin vuonna 2017, se ei voinut koskea tutkimusajanjakson aikaisia väitettyjä vääristymiä, sillä kyseinen ajanjakso kattoi kalenterivuoden 2021.

(67)

Komissio oli eri mieltä tästä väitteestä. Komissio huomauttaa, että maaraportti on kattava asiakirja, joka perustuu laajaan ja objektiiviseen näyttöön, muun muassa Kiinan viranomaisten julkaisemiin lakeihin, asetuksiin ja muihin virallisiin politiikka-asiakirjoihin, kansainvälisten organisaatioiden kolmansien osapuolten raportteihin, akateemisiin tutkimuksiin ja tutkijoiden artikkeleihin sekä muihin luotettaviin riippumattomiin lähteisiin. Maaraportti on ollut julkisesti saatavilla joulukuusta 2017 lähtien, joten kaikilla asianomaisilla osapuolilla olisi ollut mahdollisuus esittää siitä sekä sen perustana olevasta näytöstä vastalauseita tai huomautuksia tai täydentää niitä. Kiinan viranomaiset tai muut osapuolet eivät ole esittäneet väitteitä tai näyttöä, jotka kumoaisivat raporttiin sisältyvät lähteet. Väitteestä, jonka mukaan maaraportti olisi vanhentunut, komissio totesi erityisesti, että siihen sisältyvät tärkeimmät toimintapoliittiset asiakirjat ja näyttö, mukaan lukien asiaan liittyvät viisivuotissuunnitelmat ja tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen sovellettava lainsäädäntö, olivat pääosin edelleen merkityksellisiä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja ettei mikään osapuoli ole osoittanut, että näin ei enää olisi. Kiina alkoi julkaista uusia viisivuotissuunnitelmia vasta vuonna 2021, ja monet näistä suunnitelmista julkistettiin vasta vuoden jälkipuoliskolla. Tämä vahvistettiin myös komission suorittamassa tapauskohtaisessa tutkimuksessa edellä tiivistetyn mukaisesti.

(68)

Toiseksi CISA väitti, että WTO:n polkumyyntisopimuksen 2.2 artiklassa ei mainita merkittävien vääristymien käsitettä. Kyseisessä määräyksessä laskennallisen normaaliarvon muodostaminen sallitaan tietyissä erityisolosuhteissa, joihin merkittävät vääristymät eivät kuulu. Lisäksi CISA väitti, että WTO:n polkumyyntisopimuksen 2.2 artiklan mukaan normaaliarvo muodostetaan alkuperämaan tuotantokustannusten perusteella, joihin lisätään kohtuullinen määrä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä voittoa, kun taas perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa sallitaan asianmukaisen edustavan maan tietojen käyttö, mikä on WTO:n sääntöjen vastaista. CISA väitti myös, että mahdollinen laskennallinen arvo olisi laskettava WTO:n polkumyyntisopimuksen 2.2.1.1 artiklan mukaisesti ja WTO:n valituselimen asiassa EU – Biodiesel (DS473) sekä WTO:n paneelin asiassa EU – Cost Adjustment Methodologies II (Russia) (DS494) esittämän tulkinnan mukaisesti; niissä ei mainita merkittävien vääristymien käsitettä eikä mahdollisuutta jättää huomiotta vientiä harjoittavan yrityksen tietoja.

(69)

Komissio katsoi, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan säännökset ovat täysin Euroopan unionin niiden WTO-velvoitteiden ja -oikeuskäytännön mukaisia, joihin CISA viittasi. Komissio on lisäksi sitä mieltä, että WTO:n paneelin ja valituselimen asiassa DS473 antaman päätöksen mukaisesti kaikkiin WTO:n jäseniin yleisesti sovellettavat perusasetuksen säännökset, kuten 2 artiklan 5 kohdan toinen alakohta, sallivat kolmannen maan tietojen käytön asianmukaisesti oikaistuina silloin, kun tällainen oikaisu on tarpeen ja perusteltu. Jos viejämaassa esiintyy merkittäviä vääristymiä, sen kustannukset ja hinnat eivät sovellu normaaliarvon muodostamiseen. Tällaisessa tapauksessa tuotanto- ja myyntikustannukset muodostetaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaan vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen perusteella, mukaan lukien sellaisen asianomaisen edustavan maan hintojen tai vertailuarvojen perusteella, jonka kehitystaso on sama kuin viejämaan. Asian DS494 osalta komissio muistuttaa, että sekä EU että Venäjä ovat valittaneet paneelin päätelmistä, jotka eivät ole lopullisia ja joilla ei näin ollen WTO:n vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan ole oikeudellista asemaa WTO-järjestelmässä, koska riitojenratkaisuelin ei ole hyväksynyt niitä WTO:n jäsenten päätöksellä. Kyseistä riitaa koskevassa paneelin raportissa katsottiin nimenomaisesti, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan säännökset eivät kuulu mainitun riidan alaan. Näin ollen komissio hylkäsi tämän väitteen.

(70)

Kolmanneksi CISA väitti, että käytäntö, jossa aiempiin tutkimuksiin viitataan todisteena joistakin väitteistä, kuten pyynnön esittäjä tässä tutkimuksessa teki esittämässään pyynnössä, ei todennäköisesti olisi yhdenmukainen valituselimen todistustaakkaa koskevan lähestymistavan kanssa, joka vahvistetaan WTO:n valituselimen asiassa US – Definitive Antidumping and Countervailing Duties on Certain Products (China) (DS379) antamassa päätöksessä. CISA viittasi erityisesti komission päätelmiin kuumavalssattuja levyvalmisteita koskevassa tukien vastaisessa tutkimuksessa (53).

(71)

Komissio kiistää tämän väitteen. Ensinnäkään pyynnössä ei käytetty perusteena pelkästään kuumavalssattujen levyvalmisteiden tasoitustulleja, vaan siinä käytettiin myös muita lähteitä (54) tukemaan väitettä kuumavalssattujen levyvalmisteiden markkinoiden vääristymistä. Toiseksi komissio ei tee päätelmiään 2 artiklan 6 a alakohdan sovellettavuudesta pyynnön vaan kaiken käytettävissä olevan, tutkimuksen aikana kerätyn näytön perusteella, joka esitetään kokonaisuudessaan tässä jaksossa.

(72)

Kolmanneksi CISA mainitsi 14. viisivuotissuunnitelmaan liittyvän ongelman todeten ensinnäkin, että suunnitelmassa todellakin viitataan teräsalaan mutta vain yleisessä yhteydessä – siinä tuodaan esille perinteisten teollisuudenalojen yleisen muuttamisen ja parantamisen merkitys –, ja huomauttaen lisäksi, että suunnitelmaa ei pitäisi nähdä sitovana lakina vaan tulevaisuuden politiikkaa ohjaavana asiakirjana. CISAn mielestä samanlaisia suunnitelmia on julkaistu myös EU:ssa (esimerkiksi Euroopan komission valkoiset ja vihreät kirjat).

(73)

Tätä väitettä ei voitu hyväksyä. Ensinnäkin Kiinan viranomaisten julkaisemat viisivuotissuunnitelmat eivät ole pelkästään yleisiä ohjeasiakirjoja, vaan ne ovat oikeudellisesti sitovia. Tältä osin komissio viittasi suunnitelmia koskevaan yksityiskohtaiseen analyysiin maaraportin 4 luvussa, jonka 4.3.1 jaksossa käsitellään erikseen suunnitelmien sitovuutta. Kiinan 14. viisivuotissuunnitelmassa muistutetaan nimenomaisesti kaikkia viranomaisia suunnitelmien huolellisesta täytäntöönpanosta: ”Vahvistamme suunnittelun hallintajärjestelmiä, kuten katalogeja ja luetteloita, koostamista ja arkistointia sekä yhdenmukaistamista ja koordinointia, laadimme luetteloita ja katalogeja (esimerkiksi 14. kansalliset viisivuotiset erityissuunnitelmat), edistämme suunnitelmien arkistointia, joka perustuu kansallisen suunnittelun hallinnan integroituun tietoalustaan, ja siirrämme eri suunnitelmia yhtenäisen hallinnan piiriin. Laadimme ja parannamme suunnittelun yhdenmukaistamis- ja koordinointimekanismeja, yhdenmukaistamme Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitean ja valtioneuvoston hyväksymät suunnitelmat ja maakuntien kehittämissuunnitelmat tämän suunnitelman kanssa ennen niiden toimittamista hyväksyttäväksi, ja varmistamme, että kansallisen tason aluesuunnittelu, erityissuunnittelu, alueellinen suunnittelu ja muut suunnittelun tasot on sovitettu yhteen tämän suunnitelman kanssa päätavoitteiden, kehittämissuuntien, yleisen muotoilun, pääasiallisten toimintapolitiikkojen ja hankkeiden sekä riskien ehkäisemisen ja valvonnan osalta” (55). Lisäksi raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa todetaan, että ”kaikkien paikkakuntien on parannettava toimintaansa tämän suunnitelman avulla ja sisällytettävä tämän suunnitelman keskeinen sisältö ja tärkeimmät hankkeet osaksi ensisijaisia paikallisia toimiaan” ja että ”teräsala ja muut keskeiset alat laativat erityisiä täytäntöönpanoa koskevia lausuntoja tämän suunnitelman tavoitteiden ja tehtävien pohjalta” (56).

(74)

Kiinan viranomaiset eivät ole esittäneet tässä tutkimuksessa mitään vastakkaista näyttöä tai väitettä.

(75)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen CISA korosti toistamiseen, ettei maaraportti täytä näytölle asetettuja, puolueettomuutta ja objektiivisuutta sekä riittävää todistusarvoa koskevia vaatimuksia. Edellä esitetyn osalta CISA myös viittasi lukuisiin eri viisivuotissuunnitelmiin, joita sen mukaan ei pitäisi nähdä sitovana lakina vaan yleisinä poliittisina asiakirjoina, joissa asetetaan erilaisia painopisteitä julkisten investointien ohjaamiseksi.

(76)

Kuten johdanto-osan 67 ja 73 kappaleessa selitetään, nämä väitteet hylättiin, ja koska muita todisteita tai väitteitä ei toimitettu päätelmien ilmoittamisen jälkeen, komission päätös pysyi voimassa.

(77)

Kaiken kaikkiaan käytettävissä oleva näyttö osoitti, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen hinnat tai kustannukset, mukaan lukien raaka-aineiden, energian ja työvoiman kustannukset, eivät määräydy vapaiden markkinavoimien mukaan, koska niihin vaikuttaa valtion merkittävä puuttuminen toimintaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, kuten siinä luetellun yhden tai useamman tekijän tosiasiallinen tai mahdollinen vaikutus osoittaa. Tämän perusteella ja koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa, komissio päätteli, että tässä tapauksessa ei ole asianmukaista käyttää kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia normaaliarvon määrittämiseen. Näin ollen komissio päätti muodostaa normaaliarvon yksinomaan vääristymättömiin hintoihin tai vertailuarvoihin perustuvien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella eli tässä tapauksessa asianmukaisen edustavan maan vastaavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti, kuten seuraavassa jaksossa selostetaan.

(78)

Edustavan maan valinta perustui seuraaviin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisiin kriteereihin:

(79)

Kuten johdanto-osan 38 kappaleessa todetaan, komissio julkaisi 29 päivänä elokuuta 2022 asiakirja-aineistoon liitettävän muistion normaaliarvon määrittämisessä käytettävistä lähteistä, jäljempänä ’tuotannontekijöitä koskeva muistio’. Tässä muistiossa kuvataan asiaankuuluvien kriteerien perustana olevat tosiseikat ja näyttö, ja siinä ilmoitettiin asianomaisille osapuolille aikomuksesta pitää Meksikoa asianmukaisena edustavana maana käsiteltävänä olevassa tapauksessa, jos perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintyminen vahvistuisi.

(80)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa lueteltujen kriteerien mukaisesti komissio yksilöi Meksikon maaksi, jonka taloudellinen kehitys vastaa Kiinan tasoa. Maailmanpankki on luokitellut Meksikon ”ylemmän keskitulotason” maaksi bruttokansantulon perusteella. Lisäksi Meksiko todettiin maaksi, jossa tuotetaan tarkastelun kohteena olevaa tuotetta ja jossa asiaa koskevat tiedot ovat helposti saatavilla.

(81)

Koska kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä ja kun komissio oli kaikkien edellä mainittujen tekijöiden perusteella vahvistanut, että Meksiko on asianmukainen edustava maa, sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun tasoa ei ollut tarpeen arvioida perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan viimeisen virkkeen mukaisesti.

(82)

Koska kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä ja koska Meksiko täyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyt kriteerit, komissio valitsi Meksikon asianmukaiseksi edustavaksi maaksi, kuten tarkastelupyynnössä ehdotettiin.

(83)

Normaaliarvon määrittämiseen käytettäviä asiaankuuluvia lähteitä koskevassa muistiossa komissio selitti, että yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi sen olisi tukeuduttava käytettävissä oleviin tietoihin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Edustava maa valittiin toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelupyynnön sisältämien tietojen sekä muiden sellaisten tietolähteiden perusteella, jotka katsottiin asianmukaisiksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa säädettyjen kriteerien mukaisesti perusasetuksen 18 artiklan 5 kohdan nojalla. Näihin tietolähteisiin kuului muun muassa Global Trade Atlas -tietokanta, jäljempänä ’GTA’, jota käytettiin useimpien tuotannontekijöiden, erityisesti raaka-aineiden, vääristymättömien kustannusten määrittämiseen. Komissio ilmoitti myös käyttävänsä seuraavia lähteitä energian vääristymättömien kustannusten määrittämiseen: sähkön osalta viimeisimmät saatavilla olevat tiedot teollisuuskäyttäjien maksamista sähkön hinnoista Meksikossa sivuston Globalpetrolprices.com (59) julkaisemien tietojen perusteella ja kaasun osalta Indices de Referencia de Precios de Gas Naturalin (60) (IPGN) julkaisema hinta. Vääristymättömien työvoimakustannusten vahvistamiseen komissio ilmoitti käyttävänsä Kansainvälisen työjärjestön tilasto-osaston (61) (ILOSTAT) viimeisimpiä julkisesti saatavilla olevia tietoja Meksikon palkkojen määrittämiseksi.

(84)

Komissio sisällytti laskelmiin tuotannollisten yleiskulujen arvon kattamaan kustannukset, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin tuotannontekijöihin. Komissio määritti yleiskulujen osuuden suorista valmistuskustannuksista unionin tuottajia koskevien, pyynnön esittäjän erityisesti tätä tarkoitusta varten toimittamien tietojen pohjalta.

(85)

Tuotannontekijöitä koskevassa muistiossa komissio ilmoitti yksilöineensä yrityksen Ternium SA tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajaksi Meksikossa, joka oli yksilöity maaksi, jossa on tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantoa. Yrityksen tuoreista julkisista taloudellisista tiedoista käyvät ilmi voitto ja kohtuullinen määrä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia, joita tarvitaan vääristymättömän normaaliarvon määrittämiseen.

(86)

Tuontitietojen analyysi osoitti, että Meksikoa voitaisiin käyttää edustavana maana, koska sen tärkeimpien tuotannontekijöiden tuontiin ei merkittävästi vaikuttanut tuonti Kiinasta tai mistään asetuksen (EU) 2015/755 (62) liitteessä I luetellusta maasta.

(87)

Edellä esitetyn perusteella komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille aikovansa käyttää Meksikoa asianmukaisena edustavana maana ja yritystä Ternium SA perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen lähteenä normaaliarvon laskemista varten.

(88)

Asianomaisia osapuolia kehotettiin esittämään huomautuksia Meksikon soveltuvuudesta edustavaksi maaksi ja Ternium S.A:n soveltuvuudesta edustavassa maassa toimivaksi tuottajaksi.

(89)

CISA väitti huomautuksissaan, että kaikista niistä monista maista, joita komissio on viime aikoina valinnut edustavaksi maaksi, Meksiko on ainoa, joka ei ole pystynyt ilmoittamaan tuontihintoja CIF-tasolla, ja se kyseenalaisti komission lähestymistavan muuntaa FOB-hinta CIF-hinnaksi lisäämällä siihen 5 prosenttia. Komissio huomautti, että vaikka tätä muuntosuhdetta ei olisi käytetty, normaaliarvon ja muuhun maailmaan suuntautuvan viennin hinnan välinen ero (ks. johdanto-osan 118 kappale) olisi ollut merkittävä. Sen vuoksi se hylkäsi tämän väitteen.

(90)

CISA väitti myös, ettei ferroseosten vertailuarvo ole luotettava, koska käytetyt HS-koodit kattavat useita eri seoksia, joilla on hyvin erilaiset yksikköhinnat. Komissio huomautti, ettei CISA ilmoittanut, mitkä seostyypit kyseisen vertailuhinnan perustana olevista kootuista tiedoista olisi poistettava. Lisäksi komissio katsoi, että tämä väite on hyödytön, sillä vaikka kyseiselle tuotantopanokselle ei olisi määritetty lainkaan vertailuhintaa, normaaliarvon ja muuhun maailmaan suuntautuvan viennin hinnan välinen ero olisi edelleen merkittävä, kuten johdanto-osan 118 kappaleessa selitetään. Näin ollen komissio hylkäsi tämän väitteen.

(91)

CISA kyseenalaisti myös Ternium S.A:n taloudellisten tulosten asianmukaisuuden, koska ne on ilmoitettu konsernitasolla ja ne kattavat useita maita ja myös muita tuotteita.

(92)

Komissio katsoi, että tässä tapauksessa Ternium S.A:n konsernitason tietojen käyttö oli asianmukaista, koska saatavilla ei ollut yksityiskohtaisempia tietoja pelkästään Ternium Mexicosta ja tarkastelun kohteena olevasta tuotteesta. Lisäksi kyseinen yritys tuottaa pääasiassa terästuotteita, joten sen tietojen katsottiin edustavan terässektoria ja tarkastelun kohteena olevaa tuotetta. Lisäksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa edellytetään, että laskennalliseen normaaliarvoon sisältyvien myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä voiton määrä on vääristymätön ja kohtuullinen. CISA ei kiistänyt, etteikö näin olisi ollut, eikä myöskään perustellut väitettä, jonka mukaan käytetty määrä olisi ollut joko vääristynyt tai kohtuuton. Näin ollen tämä väite hylättiin.

(93)

CISA väitti, että Ternium S.A:n vuoden 2020 taloudellisten tietojen käyttö oli ristiriidassa tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson eli vuoden 2021 kanssa. Komissio piti Ternium S.A:n lukuja käyttökelpoisina, sillä yritys tuotti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla voittoa, sen tilinpäätöstiedot olivat helposti saatavilla ja Meksikon osuus koko konsernin myynnistä oli 52 prosenttia. Lisäksi komissio katsoi, että tässä tutkimuksessa vuoden 2020 käyttö vertailuvuotena on perusteltua, koska se on viimeisin vuosi, jolloin Ternium S.A:n toiminta oli kannattavaa ja sen myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitto olivat kohtuulliset. Kuten tuotannontekijöitä koskevassa muistiossa selitettiin, tilikaudella 2021 yrityksen voitto oli poikkeuksellisen suuri, 58,25 prosenttia, mikä johtui todennäköisesti covid-19-pandemian jälkeisestä elpymisestä. Näin ollen komissio katsoi asianmukaisemmaksi käyttää vuoden 2020 tietoja ja hylkäsi tämän väitteen.

(94)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen CISA väitti, ettei komissio ilmoittanut normaaliarvon määrittämiseen käytettyjä vertailuarvoja, mikä CISAn mukaan mahdollisesti rikkoo suoraan polkumyyntiä koskevan lainsäädännön ja polkumyyntimenettelyjen perusperiaatetta, erityisesti perusasetuksen 20 artiklaa, sekä CISAn puolustautumisoikeuksia toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimuksen keskeisten näkökohtien osalta. CISA myös totesi, että komission vakiintuneena käytäntönä sekä alkuperäisissä tutkimuksissa että toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevissa tarkasteluissa on ollut ilmoittaa normaaliarvon määrittämiseen käytetyt yksityiskohtaiset vertailuhinnat (ja laskelmat), ja siksi se pyysi komissiota noudattamaan samanlaisissa menettelyissä samoja käytäntöjä.

(95)

Komissio totesi, että se toimitti vertailuhinnat eli tärkeimpien tuotannontekijöiden yksikköarvot sekä niiden lähteet 29 päivänä elokuuta 2022 päivätyssä tuotannontekijöitä koskevassa muistiossa. Muiden asianomaisten osapuolten tavoin CISAlle ilmoitettiin, kun tuotannontekijöitä koskeva muistio oli lisätty asiakirja-aineistoon ja sillä oli mahdollisuus tutustua kyseiseen muistioon. Mitään muistiossa mainittuja vertailuarvoja ei ole muutettu. Normaaliarvon laskemiseksi komissio käytti samaa menetelmää, jota oli käytetty pyynnössä ja joka asetettiin kaikkien asianomaisten osapuolten saataville. Komissio myös muistutti, että yrityskohtaisia päätelmiä ei voitu tehdä, koska yksikään kiinalainen tuottaja ei toiminut yhteistyössä. Näin ollen väite hylättiin.

(96)

Edellä esitetyn analyysin perusteella Meksiko täyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyt kriteerit, minkä perusteella sitä voidaan pitää asianmukaisena edustavana maana.

(97)

Kaikki pyyntöön sisältyvät tiedot huomioon ottaen ja asianomaisten osapuolten esittämien huomautusten analysoinnin jälkeen yksilöitiin seuraavat tuotannontekijät ja niiden lähteet normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti:

Taulukko 1

Tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuotannontekijät

(98)

Voidakseen määrittää raaka-aineiden vääristymättömät hinnat edustavan maan tuottajan tehtaalle toimitettuna komissio käytti perustana edustavaan maahan tulevan tuonnin painotettua keskimääräistä hintaa (GTA:n mukaan), johon lisätiin tuontitullit. Edustavan maan tuontihinta määritettiin kaikista kolmansista maista tulevan tuonnin yksikköhintojen painotettuna keskiarvona. Huomioon ei otettu tuontia Kiinasta eikä maista, jotka eivät ole WTO:n jäseniä ja jotka luetellaan asetuksen (EU) 2015/755 liitteessä I. Komissio päätti jättää Kiinasta edustavaan maahan tulevan tuonnin huomiotta, koska se päätteli johdanto-osan 77 kappaleessa, että tässä tapauksessa ei ole asianmukaista käyttää Kiinan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Koska ei ole näyttöä siitä, että samat vääristymät eivät vaikuttaisi myös vientiin tarkoitettuihin tuotteisiin, komissio katsoi niiden vaikuttavan myös vientihintoihin. Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä oli edelleen edustava senkin jälkeen, kun Kiinasta ja muista kuin WTO:n jäsenmaista edustavaan maahan tuleva tuonti oli jätetty huomiotta.

(99)

Yleensä näihin tuontihintoihin olisi vielä lisättävä kotimaan kuljetuskustannukset. Kun otetaan huomioon 3.4 jaksossa esitetty päätelmä ja tämän toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimuksen luonne eli sen toteaminen, jatkuiko polkumyynti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tai voisiko se toistua, eikä niinkään polkumyynnin suuruuden toteaminen, komissio päätti, etteivät kotimaan kuljetuskustannuksia koskevat oikaisut olleet tarpeen. Tällaiset oikaisut vain kasvattaisivat normaaliarvoa ja näin ollen myös polkumyyntimarginaalia.

(100)

ILOSTAT julkaisee tarkkoja tietoja palkoista talouden eri sektoreilla Meksikossa. Komissio käytti Meksikon keskimääräisten työvoimakustannusten ja keskimääräisten viikkotyötuntien osalta viimeisimpiä saatavilla olevia tilastoja vuodelta 2021.

(101)

Yritysten (teollisten käyttäjien) sähkön hinnat Meksikossa julkaisee sivusto Globalpetrolprices.com. Komissio käytti sähkön hintatietoina teollisen sähkön hintoja syyskuulta 2021.

(102)

Kaasun osalta komissio käytti Indices de Referencia de Precios de Gas Naturalin (63) (IPGN) julkaisemaa kaasun hintaa Meksikossa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämän lähteen perusteella voidaan määrittää teollisten käyttäjien maksama maakaasun hinta.

(103)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan ”muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”. Lisäksi on vahvistettava tuotannolliset yleiskulut sellaisten kustannusten kattamiseksi, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin tuotannontekijöihin.

(104)

Komissio käytti näiden tietojen lähteenä edustavan maan tuottajan Ternium S.A:n taloudellisia tietoja, kuten johdanto-osan 85 kappaleessa todetaan.

(105)

Koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio käytti perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja voidakseen vahvistaa vääristymättömän arvon tuotannollisille yleiskuluille. Näin ollen komissio vahvisti tuotannollisten yleiskulujen osuuden kaikista valmistuskustannuksista ja työvoimakustannuksista unionin tuottajien pyynnössä toimittamien tietojen perusteella. Kyseistä prosenttiosuutta sovellettiin tämän jälkeen valmistuskustannusten vääristymättömään arvoon, jotta voitiin laskea vääristymätön arvo tuotannollisille yleiskuluille sen mukaan, mitä lajia tuotettiin.

(106)

Edellä esitetyn perusteella komissio muodosti laskennallisen normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(107)

Ensin komissio määritti vääristymättömät valmistuskustannukset. Koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio käytti pyynnön esittäjän tarkastelupyynnössä esittämiä tietoja kunkin tekijän (raaka-aineet ja työvoima) käytöstä tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuotannossa.

(108)

Määritettyään vääristymättömät valmistuskustannukset komissio lisäsi niihin tuotannolliset yleiskulut, hallinto-, myynti- ja yleiskustannukset sekä voiton. Tuotannolliset yleiskulut määritettiin pyynnön esittäjän antamien tietojen perusteella. Myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitto määritettiin Ternium S.A:n tarkastetussa tilinpäätöksessä (64) ilmoitettujen vuoden 2020 tilinpäätöstietojen perusteella. Komissio lisäsi vääristymättömiin valmistuskustannuksiin seuraavat:

(109)

Tämän perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen laskennallisen normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti. Tämän perusteella määritetty normaaliarvo on 1 381,50 euroa tonnilta.

(110)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen CISA ilmoitti olevansa komission kanssa samaa mieltä siitä, että vuoden 2021 taloudellisten tietojen sijaan on asianmukaisempaa käyttää vuoden 2020 tietoja, joskin se väitti myös, että Ternium S.A:n vuonna 2020 tekemä voitto (16,33 %) oli edelleen melko suuri rauta- ja terästeollisuuden alalle.

(111)

CISA ilmaisi päätelmien ilmoittamisen jälkeen olevansa eri mieltä komission määrittämästä normaaliarvosta. Kuten johdanto-osan 94 kappaleessa todetaan, CISA väitti, ettei se pystynyt todentamaan komission määrittämän normaaliarvon paikkansapitävyyttä, ja CISAn mukaan tutkimuksessa määritetty normaaliarvo oli mahdollisesti virheellinen. Tätä perusteltiin sillä, että vaikka pyynnössä ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa käytetyt ajanjaksot olivat pääosin samat, komission toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa määrittämä normaaliarvo oli yli 80 prosenttia korkeampi kuin pyynnössä määritetty normaaliarvo, vaikka käytetty laskentamenetelmä ja edustava maa olivat samat.

(112)

Komissio ilmoitti tärkeimpien tuotannontekijöiden yksikköarvot 29 päivänä elokuuta 2022 päivätyssä tuotannontekijöitä koskevassa muistiossa. Näistä arvoista käy selkeästi ilmi, että rautamalmin (yksi tärkeimmistä tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa käytetyistä tuotantopanoksista) vertailuhinta nousi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla merkittävästi, 186 prosenttia. Tuotannontekijöitä koskevassa muistiossa ja pyynnössä esitettyjen tuotannontekijöiden hintojen eroista ei myöskään saatu huomautuksia sen jälkeen, kun tuotannontekijöitä koskeva muistio lisättiin asiakirja-aineistoon. Näin ollen tämä väite hylättiin.

(113)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, vientihinta määritettiin käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Komissio pyrki käyttämään saatavilla olevia Eurostatin tilastotietoja vientihintojen määrittämisessä.

(114)

Eurostatin mukaan tiettyjä raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettuja kuumavalssattuja levyvalmisteita tuotiin Kiinasta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kuitenkin vain 28 743 tonnia, mikä vastaa 0,1:tä prosenttia vapaiden markkinoiden kulutuksesta. Tästä syystä komissio katsoi, että analyysia polkumyynnin jatkumisesta ei voitu tehdä näin vähäisen määrän perusteella. Sen vuoksi komissio keskittyi tutkimuksessaan polkumyynnin toistumisen todennäköisyyteen siinä tapauksessa, että toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(115)

Ottaen huomioon edellä johdanto-osan 113 ja 114 kappaleessa esitetyt huomiot komissio analysoi vielä, olisiko polkumyynnin toistuminen todennäköistä, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Tässä yhteydessä tarkasteltiin seuraavia tekijöitä: tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden Kiinasta muualle maailmaan suuntautuvan viennin hinta, Kiinan tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti sekä unionin markkinoiden houkuttelevuus.

(116)

Komissio analysoi Kiinasta kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintakehitystä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Se käytti tätä varten julkisesti saatavilla olevia tietoja, kuten GTA-tietokantaan ilmoitettuja Kiinan vientitilastoja, joista se poimi tiettyjen kuumavalssattujen teräslevyvalmisteiden viennin määrät ja arvot tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(117)

GTA-tietokannan vientitilastojen mukaan Kiinasta muihin maihin suuntautuvan viennin keskimääräinen FOB-hinta oli 660 euroa/tonni, joka noudettuna-hinnaksi oikaistuna (merirahdin ja kotimaisen rahdin sekä purkamismaksujen osalta tehtyjen oikaisujen jälkeen) oli 626 euroa/tonni.

(118)

Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson osalta määritetty keskimääräinen vientihinta oli yli 100 prosenttia edellä 3.4.4 jaksossa vahvistettua normaaliarvoa alhaisempi. Tästä syystä pidettiin todennäköisenä, että jos voimassa olevat toimenpiteet kumottaisiin, kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat alkaisivat myydä unioniin todettua normaaliarvoa alemmilla hinnoilla.

(119)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio teki muiden vientiä harjoittavien tuottajien kapasiteettia koskevat päätelmänsä käytettävissä olevien tietojen pohjalta ja tukeutui tarkastelupyyntöön sisältyviin tietoihin sekä muihin käytettävissä oleviin lähteisiin.

(120)

Kiinan osuus maailman raakateräksen tuotannosta vuonna 2020 oli 56,5 prosenttia, kun se vuonna 2019 oli 53,3 prosenttia (65). OECD:n teräskomitean 88. istunnossaan syyskuussa 2020 antamassa lausunnossa todettiin, että maailmanlaajuisesta negatiivisesta kysynnän häiriöstä huolimatta Kiinassa tuotanto ja varastot ovat kasvaneet merkittävästi edellisen vuoden tasosta. Teräskomitea pani myös huolestuneena merkille Kiinan poikkeavan kehityspolun maailmanlaajuiseen suuntaukseen verrattuna, sillä Kiinassa teräksentuotanto nousi vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla ennätystasolle ja varastot ovat kasvaneet historiallisen suuriksi. Teräskomitea totesi tämän kehityksen aiheuttavan Kiinassa ylitarjonnan riskin, joka pahentaa covid-19-kriisin aiheuttamista kysyntähäiriöistä johtuvaa maailmanlaajuista epätasapainoa. Teräksen tuotantokapasiteetin jatkuvasti kasvavaa suuntausta Kiinassa ovat entisestään kiihdyttäneet luotonannon ehtojen merkittävä höllentyminen sekä suurten teräksentuottajien investointien lisääntyminen samalla, kun pienemmät toimijat ovat edelleen kapasiteetin valvontajärjestelmän ulkopuolella. Myös helmikuussa 2021 julkaistussa tuoreessa OECD:n raportissa (66) tuotiin esille terästeollisuuden maailmanlaajuinen ylikapasiteetin lisääntyminen, jonka taustalla ovat erityisesti Aasian maat, muun muassa Kiina.

(121)

Kiinan hallituksella on kunnianhimoisia suunnitelmia terästeollisuutensa varalle (67) – se aikoo lakkauttaa vanhentuneet tehtaat ja kilpailukyvyttömät yritykset, joilla on liian suuret kustannukset, sekä keskittyä kasvattamaan ja edistämään hallituksen politiikan ja painopisteiden myötäisiä teräksentuottajia. Tarkoituksena on siivota koko teollisuudenala vahvistamalla johtavia toimijoita ja siivoamalla pois alisuoriutujat ja sellaiset yritykset, jotka eivät noudata hallituksen painopisteitä tai ole mukautuneet niihin. Tavoitteena on edistää kyseisen teollisuudenalan ”uuden sukupolven johtavia toimijoita”. Tämä saavutetaan esimerkiksi kapasiteetinvaihtojärjestelmillä ja muuntamalla velkoja osakkeiksi, jolloin valtio saa merkittävästi päätäntävaltaa yksittäisten yritysten toiminnan suhteen. Perimmäisenä tavoitteena on kasvattaa valikoitujen toimijoiden eli sellaisten tehokkaiden tuottajien kapasiteettia, jotka noudattavat valtion terästeollisuudelle asettamia tämänhetkisiä tavoitteita.

(122)

Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelupyynnön sisältämissä tiedoissa tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden kokonaistuotantokapasiteetiksi Kiinassa arvioitiin yli 345 miljoonaa tonnia. Sekä tuotannon määräksi että Kiinan kotimarkkinoiden kulutukseksi puolestaan arvioitiin 314 miljoonaa tonnia vuonna 2020. Tämän perusteella Kiinan käyttämättömän kapasiteetin arvioidaan olleen 31 tonnia vuonna 2020, mikä antaa kuvan käyttämättömän kapasiteetin määrästä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja on lähes yhtä suuri kuin unionin kokonaiskulutus vapailla markkinoilla (noin 35 miljoonaa tonnia) tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(123)

Teräksen kysynnän hiipuminen Kiinassa vuoden 2021 alussa on nyt ja tulevaisuudessa keskeinen vientiä kasvattava tekijä. Kysynnän hiipumisesta johtuva kapasiteetin ja kysynnän epätasapaino todennäköisesti lisää tuottajien painetta suunnata tuotantoaan vientiin. Kiinan kapasiteetti on liian suuri verrattuna Kiinan talouden todellisiin tarpeisiin.

(124)

Lisäksi yhdellä tärkeimmistä markkina-alueista eli Yhdysvaltojen markkinoilla on voimassa tarkastelun kohteena olevaa tuotetta koskevia polkumyyntitoimenpiteitä, mikä rajoittaa kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien pääsyä näille markkinoille.

(125)

Tämän perusteella on todennäköistä, että kiinalaiset tuottajat suuntaavat merkittäviä määriä käyttämätöntä kapasiteettiaan unionin markkinoille polkumyyntihinnoin, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(126)

Unionin markkinat kuuluvat maailman suurimpiin tiettyjen kuumavalssattujen teräslevytuotteiden markkinoihin. Kiinan markkinat eivät voi ottaa vastaan teräksentuotannon ylikapasiteettia, ja tärkeimmät kolmansien maiden markkinat on suljettu Kiinan vienniltä Kiinan vastaisilla polkumyynti-, suoja- tai muilla protektionistisilla toimenpiteillä (68). Lisäksi unionin hinnat (unionin tuotannonalan veloittama keskimääräinen hinta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli 734 euroa tonnilta) ovat korkeammat kuin kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien muualla maailmassa veloittama keskimääräinen hinta (714 euroa tonnilta CIF-tasolla). Koska kuumavalssatut levyvalmisteet ovat erittäin hintaherkkä hyödyke, kiinalaisilla viejillä olisi vahva kannustin suunnata vientiään unioniin, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta, kuten johdanto-osan 200 kappaleessa selitetään.

(127)

Pyynnön esittäjä väitti pyynnössään, että terästä koskevat unionin suojatoimenpiteet, joita sovelletaan tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen, eivät yksinään riittäisi suojaamaan unionin markkinoita merkittävältä polkumyyntituonnin määrältä. Kiinalle ei ole annettu tarkastelun kohteena olevaa tuotetta koskevaa maakohtaista kiintiötä, joten kiinalaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla on mahdollisuus hyödyntää suurta määrää jäännöskiintiöitä, joiden puitteissa ne voivat suunnata vientiään unionin markkinoille, jos polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolo päättyisi. Jos polkumyynnin vastaiset toimenpiteet kumottaisiin, Kiinan vientimäärät todennäköisesti kasvaisivat merkittävästi jäännöskiintiön puitteissa ja Kiinasta tuleva tuonti täyttäisi unionin markkinat, ennen kuin suojatoimenpiteen mukaista kiintiön ylittävää tullia alettaisiin soveltaa.

(128)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että unionin markkinat olisivat houkutteleva kohde Kiinan tämänhetkiselle käyttämättömälle kapasiteetille, jos polkumyyntitoimenpiteet kumottaisiin.

(129)

CISA väitti päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että vaikka normaaliarvo perustuu käytettävissä oleviin tietoihin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti, on kohtuutonta, että kiinalaisten viejien normaaliarvo on lähes kaksi kertaa suurempi kuin unionin tuotannonalan tuotantokustannukset.

(130)

Kuten johdanto-osan 95 ja 112 kappaleessa todetaan, komissio ilmoitti tuotannontekijöiden yksikköarvot ja kuvasi tarkemmin normaaliarvon laskentamenetelmän. Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, Kiinasta tulevaa tuontia koskevat päätelmät tehtiin käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Näihin tietolähteisiin kuului muun muassa Global Trade Atlas -tietokanta, jäljempänä ’GTA’, jota käytettiin useimpien tuotannontekijöiden, erityisesti raaka-aineiden, vääristymättömien kustannusten määrittämiseen. Näin ollen tämä väite hylättiin.

(131)

Ottaen huomioon käyttämätöntä kapasiteettia koskevat päätelmänsä ja päätelmänsä unionin markkinoiden houkuttelevuudesta niiden koon ja hintojen osalta sekä sen, että kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien kolmansissa maissa veloittamat hinnat ovat merkittävästi alle määritetyn normaaliarvon, komissio päätteli, että polkumyynti todennäköisesti toistuisi, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(132)

Pyynnön esittäjän mukaan samankaltaista tuotetta valmisti tarkastelujaksolla 21 unionin tuottajaa. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’.

(133)

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen kokonaistuotannoksi unionissa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vahvistettiin noin 70 miljoonaa tonnia. Komissio määritti luvun kaikkien käytettävissä olevien unionin tuotannonalaa koskevien tietojen, kuten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelupyynnön, todennettujen kyselyvastausten ja EUROFERin makrokyselyyn antamien vastausten, perusteella. Kuten johdanto-osan 13 kappaleessa todetaan, otokseen valittujen unionin tuottajien osuus samankaltaisen tuotteen kokonaistuotannosta unionissa oli 29 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(134)

Tarkastelun kohteena olevaa tuotetta pidetään perusraaka-aineena useiden erilaisten lisäarvollisten jatkojalostustuotteiden, kuten kylmävalssattujen valmisteiden, tuotannossa. Koska unionin tuotannonala on pääosin vertikaalisesti integroitunut ja tuottaa sekä tarkastelun kohteena olevaa tuotetta että jatkojalostustuotteita, kytkösmarkkinoita ja vapaita markkinoita analysoitiin tarvittaessa erikseen.

(135)

Erot kytkösmarkkinoiden ja vapaiden markkinoiden välillä ovat merkityksellisiä vahinkoanalyysissä, koska kytkösmarkkinoille tarkoitetut tuotteet eivät kilpaile suoraan tuonnin kanssa ja mahdolliset siirtohinnat sovitaan ryhmien sisällä erilaisten hinnoittelukäytäntöjen mukaisesti. Sitä vastoin vapaille markkinoille tarkoitetut tuotteet kilpailevat suoraan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kanssa ja hinnat määräytyvät markkinoilla. Vapaiden markkinoiden myynnin kokonaismäärään sisältyy myös unionin tuottajien myynti etuyhteydettömille asiakkaille ja muuhun kuin kytköskäyttöön etuyhteydessä oleville yrityksille.

(136)

Jotta unionin tuotannonalasta saataisiin mahdollisimman kattava kuva, komissio hankki tietoja kaikesta samankaltaiseen tuotteeseen liittyvästä toiminnasta ja määritteli, oliko tuotanto tarkoitettu kytkösmarkkinoille vai vapaille markkinoille. Komissio totesi, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla noin 60 prosenttia samankaltaisen tuotteen kokonaistuotannosta unionissa oli tarkoitettu kytkösmarkkinoille.

(137)

Komissio määritti unionin vapaiden markkinoiden kulutuksen seuraavien perusteella: a) kaikkien tiedossa olevien unionin tuottajien myynti unionin markkinoilla EUROFERin makrokyselyyn antamien vastausten mukaan ja b) kaikista kolmansista maista unioniin tuleva tuonti Eurostatin tietojen mukaan. Unionin kytkösmarkkinoiden kulutus määritettiin kaikkien tiedossa olevien unionin tuottajien kytköskäytön ja unionin markkinoilla tapahtuneen kytkösmyynnin perusteella. Nämä tiedot puolestaan perustuivat EUROFERin makrokyselyyn antamiin vastauksiin.

(138)

Unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Unionin kulutus (tuhatta tonnia)

(139)

Unionin kokonaiskulutus supistui 7 prosenttia vuonna 2019 ja sen jälkeen entistä jyrkemmin vuonna 2020 (–12 %) covid-19-pandemian aiheuttaman kysynnän romahtamisen seurauksena. Tämän laskusuuntauksen jälkeen kulutus kuitenkin elpyi hyvin teräksen kysynnän kasvaessa jälleen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, mutta kulutus jäi silti 6 prosenttia alhaisemmalle tasolle vuoteen 2018 verrattuna.

(140)

Vapaiden markkinoiden kulutus noudatti samaa suuntausta kuin unionin kokonaiskulutus. Jyrkkä 19 prosentin supistuminen taittui vuonna 2020, ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kulutus kasvoi jälleen voimakkaasti peräti 1 prosentin vuoden 2018 tasoa korkeammalle.

(141)

Kytkösmarkkinoiden kulutus kehittyi lähes samalla tavalla kuin unionin kokonaiskulutus: ensin se supistui voimakkaasti (18 prosenttia) vuoteen 2020 saakka, jonka jälkeen se elpyi mutta oli kuitenkin lopulta vain 89 prosenttia vuoden 2018 tasosta.

(142)

Kaiken kaikkiaan unionin kulutus supistui 6 prosenttia tarkastelujaksolla.

(143)

Komissio määritti tuonnin määrät Eurostatin tietojen perusteella. Tuonnin markkinaosuus määritettiin vertaamalla tuontimääriä edellä olevassa taulukossa 2 esitettyyn unionin vapaiden markkinoiden kulutukseen.

(144)

Tuonti asianomaisesta maasta unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 3

Tuontimäärä (tuhatta tonnia), markkinaosuus ja hinnat (euroa/tonni)

(145)

Sen jälkeen, kun toimenpiteet otettiin käyttöön vuonna 2017, Kiinasta tuleva tuonti ja sen markkinaosuus vähenivät mitättömän pieniksi – vuonna 2018 tämän tuonnin markkinaosuus oli 0,002 prosenttia. Vuosina 2018–2020 Kiinasta tuleva tuonti väheni entisestään. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla huhtikuussa 2021 tuonti Kiinasta kuitenkin kasvoi verrattuna edeltävien kolmen vuoden alhaisiin tasoihin. Markkinaosuus pysyi silti hyvin pienenä, 0,1 prosentissa.

(146)

Eurostatin tietojen mukaan Kiinasta tulevan tuonnin hinnat olivat poikkeuksellisen korkeat vuosina 2018, 2019 ja 2020, joskin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ne laskivat jyrkästi. Vuosien 2018–2020 poikkeuksellisen korkeat tuontihinnat liittyvät todennäköisesti siihen, että Kiinasta unioniin suuntautuvan viennin määrä oli tuolloin mitätön eikä sitä voida pitää luotettavana perustana hintatietojen määrittämiseksi.

(147)

Komissio katsoi, etteivät Eurostatissa esitetyt Kiinasta tulevan tuonnin tarkastelujakson aikaiset hinnat edusta kuumavalssattujen levyvalmisteiden keskimääräisiä hintoja, koska Kiinasta tulevan tuonnin määrä oli kyseisenä ajanjaksona erittäin alhainen, ja ettei niiden perusteella voitu tehdä merkityksellisiä päätelmiä.

(148)

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonti muista kolmansista maista kehittyi seuraavasti:

Taulukko 4

Tuonti kolmansista maista

(149)

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen kokonaistuonti muista kolmansista maista kuin asianomaisesta maasta väheni 26 prosenttia vuosina 2018–2020 ja lisääntyi sitten jyrkästi vuonna 2021, jolloin sen markkinaosuus kasvoi 28 prosenttiin, mikä on 20 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018. Unioniin tuodaan kuumavalssattuja levyvalmisteita kaikkiaan yli 40 maasta ympäri maailmaa. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla viisi suurinta kuumavalssattujen levyvalmisteiden viejää EU:hun suuntautuvassa viennissä olivat Venäjä, Intia, Turkki, Egypti ja Taiwan, joiden osuus unionin vapaista markkinoista oli 18 prosenttia ja kuumavalssattujen levyvalmisteiden koko tuonnista 65 prosenttia. Yksittäisistä maista suurin viejä oli Venäjä, jolla oli 5,8 prosentin markkinaosuus, kun taas muiden neljän maan markkinaosuudet olivat kahdesta neljään prosenttia. Yhdelläkään muulla maalla ei ole yli 2 prosentin markkinaosuutta. Suurimmista viejistä Venäjältä (69) ja Turkista (70) tulevaan tuontiin sovelletaan tällä hetkellä polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä.

(150)

Unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arvioinnissa otettiin huomioon kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(151)

Kuten johdanto-osan 13 kappaleessa mainitaan, unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arvioimiseen käytettiin otantamenetelmää.

(152)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit pyynnön esittäjän toimittamien, kaikkia unionin tuottajia koskevien tietojen perusteella. Mikrotaloudelliset indikaattorit komissio arvioi otokseen valituilta unionin tuottajilta saatuihin kyselyvastauksiin sisältyvien tietojen perusteella. Kummankin tietojoukon todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(153)

Makrotaloudelliset indikaattorit ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, työllisyys, tuottavuus, polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman polkumyynnin vaikutuksista.

(154)

Mikrotaloudelliset indikaattorit ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

(155)

Kuten johdanto-osan 136 ja 137 kappaleessa selitetään, jotta unionin tuotannonalasta voitiin saada mahdollisimman kattava kuva, komissio hankki tietoja kaikesta tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannosta ja määritti, oliko tuotanto tarkoitettu kytkösmarkkinoille vai vapaille markkinoille. Tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan komissio analysoi vapaisiin ja kytkösmarkkinoihin liittyvät vahinkoindikaattorit erikseen.

(156)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 5

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(157)

Unionin tuotannonalan tuotantomäärä noudatti samanlaista suuntausta kuin unionin kokonaiskulutus supistuen tarkastelujaksolla kaikkiaan noin 8 prosenttia. Tuotantomäärä pieneni merkittävästi vuonna 2020 ja elpyi sitten teräksen kysynnän kasvaessa jälleen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(158)

Unionin tuotannonalan tuotantokapasiteetti kasvoi tarkastelujaksolla hieman (3 %), mutta kapasiteetin käyttöaste noudatti samaa negatiivista suuntausta kuin tuotantomäärä ja kulutus laskien vuoden 2018 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä 10 prosenttia.

(159)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus vapailla markkinoilla kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Myyntimäärä ja markkinaosuus vapailla markkinoilla (tuhatta tonnia)

(160)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä unionin markkinoilla noudatti tarkastelujaksolla samaa suuntausta kuin kulutus. Vuosina 2018–2020 se ensin väheni johdanto-osan 139 kappaleessa selitetyistä syistä ja elpyi sitten tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Vaikka myyntimäärä elpyi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, se jäi kuitenkin lopulta alle vuoden 2018 tason.

(161)

Unionin tuotannonalan markkinaosuus unionin kulutuksesta kasvoi tarkastelujaksolla vuodesta 2018 vuoteen 2020 hieman, 77 prosentista 79 prosenttiin, ja supistui sitten vuoden 2020 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä 7 prosenttiyksikköä, 72 prosenttiin. Kuten taulukosta 4 käy ilmi, tätä supistumista selittää se, että kolmansista maista tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi 7 prosenttia vuoden 2020 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä, mikä selittää unionin tuotannonalan markkinaosuuden menetyksen vapailla markkinoilla.

Taulukko 7

Kytköskaupan määrä ja markkinaosuus unionin markkinoilla (tuhatta tonnia)

(162)

Unionin tuotannonalan kytköskaupan määrä (joka koostuu kytköskäytöstä sekä kytkösmarkkinamyynnistä unionin markkinoilla) väheni 18 prosenttia vuosina 2018–2020 ja kasvoi sitten 7 prosenttiyksikköä vuonna 2021. Kaikkiaan kytköskaupan määrä väheni tarkastelujaksolla 11 prosenttia, noin 45 miljoonasta tonnista 40 miljoonaan tonniin koko tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Kytkösmarkkinat ja vapaat markkinat kehittyivät yleisesti ottaen samalla tavalla. Näin ollen komissio päätteli, ettei kytkösmarkkinoiden kehityksellä ollut merkittävää vaikutusta unionin tuotannonalan tulokseen vapailla markkinoilla.

(163)

Unionin tuotannonalan kytköskaupan markkinaosuus (ilmaistuna prosentteina kokonaistuotannosta) pysyi tarkastelujaksolla suhteellisen vakaana, 58,1–60,5 prosentissa.

(164)

Kulutuksen ja tuotannon vähentyessä unionin tuotannonala menetti myyntimääräänsä ja markkinaosuuttaan vapailla markkinoilla. Kaiken kaikkiaan unionin tuotannonala ei kasvanut lainkaan tarkastelujakson aikana.

(165)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Työllisyys ja tuottavuus

(166)

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantoon osallistuvien työntekijöiden määrä vuoden 2018 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana kehittyi samaan tahtiin unionin tuotantomäärän kanssa vähentyen ensin jyrkästi vuodesta 2018 vuoteen 2020 ja elpyen sitten hieman tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kaiken kaikkiaan työntekijöiden määrä väheni tarkastelujaksolla 7 prosenttia.

(167)

Unionin tuotannonalan työvoiman tuottavuus – ilmaistuna tuotantomääränä (tonnia) työntekijää kohti – pysyi yleisesti ottaen vakaana tarkastelujaksolla.

(168)

Kuten johdanto-osan 114 kappaleessa selitetään, polkumyynnin esiintymistä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ei voitu määrittää varmasti. Siksi myöskään polkumyyntimarginaalia ei voitu määrittää. Sen vuoksi tutkimuksessa keskityttiin polkumyynnin toistumisen todennäköisyyteen siinä tapauksessa, että polkumyyntitoimenpiteet kumottaisiin.

(169)

Unioni pystyi toipumaan aiemmasta polkumyynnistä alkuperäisen tutkimuksen jälkeen käyttöön otettujen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden ansiosta, kuten vuoden 2018 tiedoista käy ilmi. Tämän vahvistavat myös komission päätelmät Turkista tuotuja kuumavalssattuja levyvalmisteita koskevassa polkumyyntitutkimuksessa (71).

(170)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset yksikkömyyntihinnat asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Myyntihinnat ja tuotantokustannukset unionissa (euroa/tonni)

(171)

Unionin tuotannonalan keskimääräiset myyntihinnat laskivat 18 prosenttia vuosina 2018–2020 ja nousivat sitten jyrkästi (34 %) vuonna 2021 verrattuna vuoteen 2018. Yksikkömyyntihintojen kehitykseen tarkastelujaksolla vaikuttivat covid-19-pandemian aiheuttamat merkittävät häiriöt ja toisaalta kysynnän elpyminen pandemian jälkeen. Yksikkömyyntihinnan äkillinen ja jyrkkä nousu vuonna 2021 johtui teräksen kysynnän kasvusta, tarjonnan niukkuudesta ja tuotantokustannusten kasvusta.

(172)

Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset kasvoivat tarkastelujaksolla 29 prosenttia. Vuonna 2019 tuotantokustannukset kuitenkin nousivat samalla kun yksikkömyyntihinnat laskivat. Unionin tuotannonala ei pystynyt nostamaan myyntihintojaan nousseiden tuotantokustannusten edellyttämälle tasolle, sillä Turkista tuli suuria määriä polkumyyntituontia, mikä painoi hintoja alaspäin. Vuonna 2020 sekä tuotantokustannukset että myyntihinnat laskivat, mutta tuotantokustannukset laskivat vähemmän. Tämä johtui covid-19-pandemian aikaisesta markkinoiden notkahduksesta, joka laski hintoja merkittävästi, kun taas vaikutus tuotantokustannuksiin oli lievempi. Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset nousivat vuonna 2021 jyrkästi energian ja hyödykkeiden hintojen nousun vuoksi. Covid-19-pandemian jälkeisen elpymisen ansiosta kuitenkin myös kysyntä kasvoi, jolloin myös hinnat nousivat merkittävästi (yli 50 % vuoden 2020 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana), jopa enemmän kuin tuotantokustannukset samalla kaudella.

(173)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

(174)

Keskimääräiset työvoimakustannukset kasvoivat 22 prosenttia tarkastelujakson aikana. Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti kasvoivat vuoteen 2018 verrattuna siitä huolimatta, että työntekijöiden määrä väheni tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(175)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Varastot

(176)

Unionin tuotannonalan kuumavalssattujen levyvalmisteiden varastot pienenivät tarkastelujakson aikana jatkuvasti ja vähenivät jyrkästi vuonna 2020, mikä selittyy covid-19-pandemian vaikutuksilla ja kysynnän elpymisellä vuonna 2021. Kuumavalssattuja levyvalmisteita valmistavalle unionin tuotannonalalle ovat tyypillisiä tuottajien ja asiakkaiden väliset (kuukauden, neljännesvuoden tai vuoden pituiset) puitesopimukset, joissa vahvistetaan määrät ja hinnat. Nämä puitesopimukset pannaan täytäntöön ostotilauksilla asiakkaiden tarpeiden mukaan. Tämän ansiosta unionin tuotannonala voi suunnitella tuotantoaan ja varastojaan. Kuten alkuperäisessä tutkimuksessakin todettiin, varastoja ei näin ollen pidetä merkittävänä vahinkoindikaattorina tällä tuotannonalalla, koska unionin tuotannonala valmistaa useimpia samankaltaisten tuotteiden lajeja käyttäjien tilausten perusteella.

(177)

Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

(178)

Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä unionin vapailla markkinoilla saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta.

(179)

Kannattavuus tarkastelujaksolla vaihteli mutta parani kaikkiaan 5,7 prosenttiyksikköä. Sen jälkeen, kun toimenpiteet otettiin käyttöön vuonna 2017, tuotannonala elpyi ja teki vuonna 2018 voittoa. Vuosi 2019 oli kuitenkin tappiollinen, ja pandemian keskellä vuonna 2020 kannattavuus laski alimmalle tasolleen, –18 prosenttiin. Vuonna 2021 kannattavuus jälleen parani merkittävästi voiton ollessa 14,1 prosenttia. Kiinaan kohdistuvien toimenpiteiden käyttöönoton eli vuoden 2017 jälkeen Turkista alhaisin hinnoin tuleva polkumyyntituonti lisääntyi nopeasti, mikä selittää kannattavuuden heikkenemisen vuonna 2019. Tätä kannattavuuden heikkenemistä pahensivat globaalin pandemian vuonna 2020 aiheuttamat häiriöt, kuten toimitusketjujen häiriöt ja teräksen kulutuksen hiipuminen. Teräksen kysynnän kasvu ja myyntihintojen nousu johtivat poikkeuksellisen suuriin voittoihin vuonna 2021, joka oli poikkeuksellinen vuosi unionin tuotannonalalle.

(180)

Nettokassavirralla tarkoitetaan unionin tuottajien kykyä rahoittaa itse toimintaansa. Nettokassavirta kehittyi samalla tavalla kuin kannattavuus supistuen ensin jyrkästi vuodesta 2019 vuoteen 2020 ja elpyen sitten voimakkaasti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(181)

Investoinnit lisääntyivät 82 prosenttia vuoden 2018 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Kaiken kaikkiaan investointivirroissa näkyy tarkastelujaksolla kaksi huippua: vuonna 2019 investoinnit lisääntyivät ensin merkittävästi ja vähenivät sitten vuonna 2020, kunnes vuonna 2021 koettiin toinen huippu. Investointeja tehtiin yleisesti ottaen laadun parantamiseen ja tuotannon viherryttämiseen.

(182)

Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Investointien tuotto kasvoi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla merkittävästi vuoteen 2018 verrattuna. Tarkastelujaksolla se itse asiassa kasvoi kaikkiaan 8,3 prosenttiyksikköä. Investointien tuotto kehittyi samalla tavalla kuin kannattavuus supistuen ensin jyrkästi vuodesta 2019 vuoteen 2020 ja elpyen sitten voimakkaasti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(183)

Otokseen valittujen unionin tuottajien pääoman saanti ei vaikeutunut tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vaan palautui nopeasti pandemian jälkeen.

(184)

Kiinasta tulevaan kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuontiin sovellettavien vuonna 2017 käyttöönotettujen polkumyyntitoimenpiteiden myötä Kiinasta tuleva tuonti väheni ja pysyi tarkastelujakson ajan alle vähimmäistason, minkä ansiosta unionin tuotannonala saattoi alkaa toipua Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vahingollisista vaikutuksista ja olikin toipunut niistä vuoden 2018 loppuun mennessä, kuten komissio vahvisti Turkista peräisin olevien kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuontia koskevassa komission asetuksessa (EU) 2021/1100 (72). Unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen elpyminen pysähtyi kuitenkin äkillisesti ja taloudellinen tilanne kääntyi laskuun vuonna 2019, kun unionin tuotannonala joutui kilpailemaan Turkista tulevan merkittävän ja halvan polkumyyntituonnin kanssa ja laskemaan hintansa alle kustannustason säilyttääkseen markkina-asemansa, mikä aiheutti merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle (73). Heinäkuussa 2021 komissio otti käyttöön Turkkiin kohdistuvia lopullisia toimenpiteitä, ja erinäisten johdanto-osan 179 kappaleessa selitettyjen tekijöiden ansiosta unionin tuotannonalan tilanne parani ja vuoden 2021 loppuun mennessä unionin tuotannonala oli toipunut ja sen taloudellinen tilanne elpynyt vuoden 2018 tilannetta vastaavalle tasolle. Näin ollen katsottiin, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla unionin tuotannonalalle ei enää aiheutunut vahinkoa.

(185)

Tarkempi tarkastelu osoittaa, että lähes kaikki vahinkoindikaattorit, erityisesti tuotanto, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärät ja myyntihinnat, työllisyys ja tuottavuus, voitto, kassavirta ja investointien tuotto, noudattivat tarkastelujaksolla samanlaista suuntausta. Suuntaus oli ensin laskeva vuonna 2019 ja laski sitten jyrkästi vuonna 2020 nousten tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla jälleen tarkastelujakson alkua eli vuotta 2018 vastaaville tasoille. Tämän epäsäännöllisen kehityksen taustalla ovat pitkälti Turkista tulevan kuumavalssattujen levyvalmisteiden alhaisin hinnoin tapahtuneen polkumyyntituonnin merkittävä lisääntyminen ja samaan aikaan puhjenneeseen covid-19-pandemiaan liittyvä ainutlaatuinen dynamiikka. Sulkutoimet ja teollisen toiminnan keskeytymiset johtivat kulutuksen vähenemiseen hyvin alhaiselle tasolle ja teräksen kysynnän hiipumiseen vuonna 2020. Covid-19-pandemian jälkeen seuranneessa elpymisvaiheessa vuonna 2021 teräksen kysyntä ja hinnat kasvoivat jälleen jyrkästi, mikä johti muun muassa terästeollisuuden poikkeuksellisen suuriin voittoihin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(186)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että unionin tuotannonalalle ei aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(187)

Indikaattoreita analysoitaessa on kuitenkin otettava huomioon vuoden 2021 poikkeuksellisen suotuisat olosuhteet teräksen markkinoilla. Pandemian aiheuttama teollisen toiminnan hidastuminen ja sitä seurannut teräksen kysynnän hiipuminen vuonna 2020 sysäsivät terästeollisuuden ja yleisemmin myös globaalin talouden vakavaan taantumaan. Vuonna 2021 kysyntä jälleen elpyi ja sen myötä myös teräksen kulutus kasvoi voimakkaasti, samoin kuin teräksen hinnat.

(188)

Kuten johdanto-osan 186 kappaleessa selitetään, komission päätelmänä oli, ettei unionin tuotannonalalle aiheutunut merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Toisaalta komissio päätteli myös, että ilman polkumyyntitoimenpiteitä polkumyynti todennäköisesti toistuisi, kuten johdanto-osan 131 kappaleessa selitetään. Tämän vuoksi komissio tarkasteli perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, olisiko Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin aiheuttaman vahingon toistuminen todennäköistä, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(189)

Tässä yhteydessä komissio tarkasteli Kiinan tuotantokapasiteettia ja käyttämätöntä kapasiteettia, unionin markkinoiden houkuttelevuutta, Kiinasta tulevan tuonnin todennäköisiä hintatasoja ilman polkumyyntitoimenpiteitä sekä näiden hintatasojen vaikutusta unionin tuotannonalaan.

(190)

Kuten johdanto-osan 122 kappaleessa todetaan, kiinalaisilla tuottajilla on merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia – Kiinan arvioitu käyttämätön kapasiteetti vastaa 89:ää prosenttia EU:n vapaiden markkinoiden kulutuksesta. Tätä käyttämätöntä kapasiteettia voitaisiin käyttää tuottamaan tarkastelun kohteena olevaa tuotetta vietäväksi unioniin, mikäli toimenpiteiden annettaisiin raueta. Lisäksi, kuten johdanto-osan 123 kappaleessa todetaan, teräksen kysynnän hiipuminen Kiinassa on nyt ja tulevaisuudessa keskeinen vientiä kasvattava tekijä. Kysynnän hiipumisesta johtuva kapasiteetin ja kysynnän epätasapaino Kiinassa todennäköisesti lisää kiinalaisten tuottajien painetta suunnata tuotantoaan vientiään.

(191)

Lisäksi yhdellä tärkeimmistä markkina-alueista eli Yhdysvaltojen markkinoilla on voimassa tarkastelun kohteena olevaa tuotetta koskevia polkumyyntitoimenpiteitä, mikä rajoittaa kiinalaisten tuottajien pääsyä näille markkinoille.

(192)

Kuten johdanto-osan 126 kappaleessa todetaan, unionin markkinat kuuluvat maailman suurimpiin tiettyjen kuumavalssattujen levyvalmisteiden markkinoihin. Kiinan markkinat eivät myöskään voi ottaa vastaan teräksentuotannon ylikapasiteettia, ja tärkeimmät kolmansien maiden markkinat on suljettu Kiinan vienniltä Kiinan vastaisilla polkumyynti-, suoja- tai muilla protektionistisilla toimenpiteillä. Lisäksi unionin hinnat ovat korkeammat kuin kiinalaisten viejien muualla maailmassa veloittama keskimääräinen hinta. Näin ollen unionin markkinat olisivat houkutteleva kohde Kiinan tämänhetkiselle käyttämättömälle kapasiteetille, jos polkumyyntitoimenpiteet kumottaisiin.

(193)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen CISA kiisti unionin markkinoiden houkuttelevuutta koskevat päätelmät väittäen, että Kiinan terästeollisuus on riippuvainen omista kotimarkkinoistaan ja että Kiinan kotimarkkinakulutus on kymmenkertainen EU:n vapaiden markkinoiden segmentin kulutukseen verrattuna. Lisäksi se huomautti, että 1 päivästä elokuuta 2021 lähtien tiettyihin terästuotteisiin, muun muassa kuumavalssattuihin teräslevyvalmisteisiin, ei ole enää sovellettu viennin arvonlisäveron palautusta, mikä vähentää kannustimia vientiin ja ohjaa kiinalaista terästuotantoa Kiinan kotimaisen teollisuuden käyttöön.

(194)

Komissio myönsi, että kuumavalssattujen levyvalmisteiden kulutus Kiinan kotimarkkinoilla on huomattavasti suurempaa kuin EU:n vapailla markkinoilla, mutta kuten johdanto-osan 190 kappaleessa selitetään, kiinalaisilla tuottajilla on merkittävä määrä käyttämätöntä kapasiteettia, jota ne eivät pysty käyttämään kotimarkkinoillaan. Näin ollen mikään ei estä kiinalaisia tuottajia käyttämästä tätä käyttämätöntä kapasiteettia tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottamiseen unioniin vietäväksi, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Lisäksi, kuten johdanto-osan 123 kappaleessa todetaan, teräksen kysynnän hiipuminen Kiinassa on nyt ja tulevaisuudessa keskeinen vientiä kasvattava tekijä. Kysynnän hiipumisesta johtuva tuotantokapasiteetin ja kysynnän epätasapaino Kiinassa todennäköisesti lisää kiinalaisten tuottajien painetta suunnata tuotantoaan vientiin. Arvonlisäverojärjestelmän väitetyn muutoksen osalta komissio totesi, ettei CISA toimittanut mitään näyttöä tukemaan väitettä, jonka mukaan arvonlisäveron palautuksia koskeva muutos olisi muuttanut tai tulee muuttamaan merkittävästi kiinalaisten tuottajien vientikäyttäytymistä. Näin ollen komissio hylkäsi tämän väitteen perusteettomana.

(195)

Ottaen huomioon Kiinasta tulevan tuonnin vähäiset määrät vuosina 2018–2021 komissio katsoi, ettei Kiinasta tulevan kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnin todennäköisiä hintoja ilman polkumyyntitoimenpiteitä voitu määrittää luotettavasti Eurostatissa esitettyjen tuontihintojen perusteella. Sen sijaan komissio piti edustavana vertailuarvona vientihintoja Kiinasta kaikkiin muihin kolmansiin maihin kuin unioniin, jäljempänä ’muu maailma’, suuntautuvassa viennissä.

(196)

Kuten edellä johdanto-osan 117 kappaleessa kuvataan, komissio totesi, että Kiinan FOB-vientihinta muualle maailmaan oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla keskimäärin 660 euroa tonnilta. Määrittääkseen todennäköisen hinnan, jolla Kiinan vienti saapuisi unionin rajalle, komissio lisäsi tähän hintaan vakuutus- ja rahtikustannukset. Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio piti parhaina käytettävissä olevina tietoina alkuperäisessä tutkimuksessa käytettyjä kustannuksia (52 euroa eli 7,9 % hinnasta tonnia kohti). Tämän perusteella komissio päätteli, että Kiinasta unioniin suuntautuvan kuumavalssattujen levyvalmisteiden viennin todennäköinen CIF-hinta olisi ilman toimenpiteitä enintään 712 euroa tonnilta.

(197)

Koska kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien kieltäydyttyä yhteistyöstä käytettiin tilastotietoja, useiden tuotelajien osalta voitiin määrittää vain keskimääräinen hinta tonnilta. Koska tietoja ei ollut saatavilla tuotelajien tasolla, komissio ei voinut tehdä tarkkaa hinnan alittavuutta koskevaa laskelmaa, vaan se pystyi ainoastaan vertailemaan keskimääräisiä tonnihintoja.

(198)

Tällä tavoin määritettyä Kiinan vientihintaa verrattiin otokseen valittujen unionin tuottajien asiakkailta unionin markkinoilla tarkastelua koskevan tutkimuksen aikana veloittamiin painotettuihin keskimääräisiin myyntihintoihin, jotka oli oikaistu noudettuna-tasolle.

(199)

Hintoja vertailtiin samassa kaupan portaassa, ja vertailun tulos ilmaistiin prosentteina otokseen valittujen unionin tuottajien teoreettisesta liikevaihdosta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, kuten olisi tehty tarkassa hinnan alittavuuden laskentamenetelmässä. Vertailu osoitti, että Kiinasta unioniin suuntautuvan viennin hinta alittaisi unionin tuotannonalan keskihinnat keskimäärin noin 8 prosentilla.

(200)

Kuumavalssatut levyvalmisteet ovat erittäin hintaherkkä hyödyke, ja kuten todettiin alkuperäisessä tutkimuksessa, joka koski kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuontia Kiinasta, sekä samaa, Turkista peräisin olevaa tuotetta koskevassa tutkimuksessa (74), jo melko vähäisellä hintojen alittavuudella yhdessä suurten määrien kanssa voi hyvinkin olla merkittäviä ja välittömiä vaikutuksia unionin tuotannonalan tulokseen. Molemmissa tutkimuksissa alle 5 prosentin hinnan alittavuuden marginaalit pakottivat unionin tuotannonalan alentamaan myyntihintojaan (tai menettämään markkinaosuuttaan) siinä määrin, että sille aiheutui merkittävää vahinkoa lyhyellä aikavälillä.

(201)

Unionin tuotannonala oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla juuri toipunut epävakaasta ja taloudellisesti vaikeasta, tappioita aiheuttaneesta ajanjaksosta, johon kuului muun muassa covid-19-pandemia, ja se on siksi edelleen haavoittuvassa tilanteessa. Sen vuoksi on erittäin todennäköistä, että Kiinasta merkittävinä määrinä ja halvoin, unionin hintoja alhaisemmin hinnoin tulevan polkumyyntituonnin toistuminen heikentäisi merkittävästi unionin tuotannonalan tulosta erityisesti tuotannon, myyntimäärien ja -hintojen, kannattavuuden ja investointitarpeiden osalta, mikä johtaisi merkittävän vahingon syntymiseen.

(202)

CISA ilmaisi päätelmien ilmoittamisen jälkeen olevansa eri mieltä vahinkoanalyysia varten valitusta tarkastelujaksosta. Se väitti, että Turkista polkumyynnillä tapahtuneen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnin kasvu vuonna 2019, covid-19-pandemian aiheuttama talouden hidastuminen ja pandemian jälkeinen elpyminen vääristivät näyttöä, jota käytettiin polkumyyntiä ja vahinkoa koskevan analyysin perustana. Se väitti, että komission olisi pitänyt analysoida eri ajanjaksoa, ja ehdotti, että komissio tarkastelisi pidempää ajanjaksoa, joka kattaa yhden tai kaksi vuotta ennen tarkastelujaksoa (2016–2018) sekä tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen (2022).

(203)

Komissio hylkäsi tämän väitteen. Se muistutti, että kaikki CISAn luettelemat tekijät, jotka kyseisen osapuolen mielestä voivat vääristää tarkastelujakson aikaista näyttöä, oli otettu huomioon ja niitä oli tarkasteltu huolellisesti komission vahinkoanalyysissa. Lisäksi komissio huomautti, että vaikka tarkasteltavana olisi ollut pidempi ajanjakso ennen tarkastelua koskevaa tutkimusajanjaksoa, kuten CISA ehdotti, samat tekijät olisivat vaikuttaneet myös siihen. Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson osalta komissio muistutti, että perusasetuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaan tutkimusajanjaksoksi valitaan ”ajanjakso, joka polkumyyntitapauksissa tavallisesti käsittää vähintään kuuden kuukauden jakson välittömästi ennen menettelyn aloittamista” ja että ”tutkimusajanjakson jälkeistä aikaa koskevia tietoja ei tavallisesti oteta huomioon”. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan komission ei voida edellyttää ottavan laskelmissaan huomioon tutkimusajanjakson jälkeistä aikaa koskevia tietoja, paitsi jos näistä tiedoista käy ilmi uusia seikkoja, joiden perusteella polkumyyntitullin suunniteltu käyttöönotto olisi ilmeisen asiaankuulumatonta (75). Samaa päättelyä olisi sovellettava myös perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan nojalla vireille pantuihin tarkastelua koskeviin tutkimuksiin. CISA ei esittänyt mitään näyttöä, joka olisi osoittanut, että tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeisten seikkojen perusteella tullin voimassaolon jatkaminen oli ilmeisen asiaankuulumatonta.

(204)

Edellä esitetyn perusteella päätellään, että ilman toimenpiteitä Kiinasta polkumyynnillä ja vahinkoa aiheuttavilla hinnoilla tuleva tuonti hyvin todennäköisesti lisääntyisi huomattavasti ja merkittävä vahinko todennäköisesti toistuisi.

(205)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, olisiko voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden jatkaminen kokonaisuutena tarkasteltuna unionin edun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut.

(206)

Unionin tuotannonala on sijoittautunut 15 jäsenvaltioon (Alankomaat, Belgia, Espanja, Italia, Itävalta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tšekki ja Unkari). Se työllistää yli 38 000 työntekijää tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa.

(207)

Ilman toimenpiteitä unionin tuotannonalaa ei enää suojattaisi Kiinasta tulevan polkumyyntituonnin todennäköiseltä kasvulta, mikä aiheuttaisi merkittävää vahinkoa. Unionin tuottajiin polkumyyntitoimenpiteet vaikuttavat myönteisesti, sillä ne auttavat unionin tuotannonalaa jatkamaan toipumista aiemmasta polkumyynnistä. Sen vuoksi on selkeästi unionin tuotannonalan edun mukaista pitää toimenpiteet voimassa.

(208)

Komissio otti yhteyttä kaikkiin tiedossa oleviin käyttäjiin ja etuyhteydettömiin tuojiin. Yksikään käyttäjä tai etuyhteydetön tuoja ei ilmoittautunut eikä toiminut yhteistyössä tässä tutkimuksessa vastaamalla kyselomakkeeseen. Koska käyttäjät ja etuyhteydettömät tuojat eivät toimineet yhteistyössä ja koska ei ole viitteitä päinvastaisesta, toimenpiteiden jatkamisen ei katsota olevan käyttäjien ja tuojien edun vastaista.

(209)

Komissio analysoi myös, vaikuttaisivatko Kiinan vastaiset toimenpiteet kielteisesti toimitusvarmuuteen, kun otetaan huomioon, että kuumavalssattuja levyvalmisteita koskevia toimenpiteitä on voimassa myös Turkkia, Brasiliaa, Irania ja Venäjää vastaan. Euroferin makrokyselyssä antamien tietojen mukaan unionin tuotannonalan kapasiteetin käyttöaste oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 75 prosenttia ja kokonaistuotantokapasiteetti ylitti unionin kokonaiskulutuksen 18 miljoonalla tonnilla. Lisäksi vaikka muutamiin suurimpiin kuumavalssattujen levyvalmisteiden viejiin sovellettiin toimenpiteitä, kaikkiaan lähes 40 maata vei tarkastelun kohteena olevaa tuotetta unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, mikä osoittaa, että toimenpiteiden jatkaminen ei heikentäisi tarjontalähteiden monipuolisuutta. Näistä syistä ja koska käyttäjät ja tuojat eivät toimineet yhteistyössä, komissio päätteli, että jalostusketjun loppupään käyttäjille ei koidu toimitusvarmuusriskejä.

(210)

CISA nosti päätelmien ilmoittamisen jälkeen esille muun muassa kuumavalssattujen levyvalmisteiden Kiinasta tulevaa tuontia koskevat EU:n suojatoimenpiteet, joka rajoittavat merkittävästi kiinalaisten tuottajien mahdollisuuksia viedä kuumavalssattuja levyvalmisteita EU:n markkinoille ja jotka rajoittavat myös vapaakauppavirtoja, mistä koituu haittaa jatkojalostajille ja loppukäyttäjille.

(211)

Komissio muistutti, että kyseistä suojatoimenpidettä ei voida pitää luonteeltaan pysyvänä eikä tällä hetkellä voimassa olevalla toimenpiteellä (76) ole vaikutusta arviointiin siitä, olisiko tuonnin lisääntyminen todennäköistä ilman polkumyyntitulleja. Näin ollen terästuotteita koskevien suojatoimenpiteiden tilapäisen luonteen huomioon ottaen komissio totesi, ettei niillä voi olla vaikutusta sen tässä tutkimuksessa tekemiin päätelmiin. Toimitusvarmuuden osalta todetaan, että kuten johdanto-osan 209 kappaleessa mainitaan, unionin tuotannonalan kokonaistuotantokapasiteetti ylitti unionin kokonaiskulutuksen ja myös useat muut kolmannet maat veivät kuumavalssattuja levyvalmisteita unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Lisäksi edellä mainittua suojatoimenpidettä tarkastellaan säännöllisesti uudelleen ja sitä mukautetaan tarvittaessa teräksen riittävän tarjonnan varmistamiseksi unionin markkinoilla, minkä vuoksi suojatoimenpiteet eivät aiheuta toimitusvarmuusriskiä jalostusketjun loppupään käyttäjille.

(212)

CISA väitti myös, että hiilirajamekanismin käyttöönotto rajoittaa pääsyä EU:n markkinoille siihen liittyvien raskaiden raportointivelvoitteiden ja lisämaksujen vuoksi.

(213)

Komissio muistutti, että hiilirajamekanismi tulee voimaan vasta lokakuussa 2023 ja että siirtymäkauden aikana eli vuoteen 2026 asti tuojien on vain raportoitava tavaroistaan aiheutuneet päästöt mutta niiltä ei peritä maksuja tänä aikana. Siirtymäkauden perusteena on antaa osapuolille aikaa sopeutua ennen lopullisen järjestelmän käyttöönottoa sekä vähentää riskiä kaupan häiriintymisestä. Näin ollen komissio katsoi, että on ennenaikaista yrittää arvioida hiilirajamekanismin mahdollisia vaikutuksia kuumavalssattujen levyvalmisteiden kauppavirtoihin, ja hylkäsi väitteen.

(214)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, ettei ole pakottavia unionin etua koskevia syitä olla jatkamatta Kiinasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuontia koskevien toimenpiteiden voimassaoloa.

(215)

CISA väitti, että voimassa olevia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä olisi väliaikaisesti oltava soveltamatta perusasetuksen 14 artiklan 4 kohdan mukaisesti sillä perusteella, että molemmat perusasetuksen 14 artiklan 4 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät. Osapuoli väitti, että markkinaolosuhteet ovat väliaikaisesti muuttuneet siten, ettei soveltamatta jättäminen todennäköisesti johtaisi vahingon jatkumiseen tai toistumiseen. CISA viittasi väitteensä yhteydessä unionin jatkojalostusteollisuuden kasvuodotuksiin ja covid-19-pandemian jälkeiseen ennakoituun talouden elpymiseen, tarkasteltavana olevan tuotteen hinnan nousuun, Venäjältä ja Ukrainasta tulevan tuonnin määrän ennakoituun vähenemiseen sekä täytäntöönpanopäätökseen, jolla keskeytettiin Kiinasta peräisin olevien alumiinilevyvalmisteiden tuontiin sovellettavan lopullisen polkumyyntitullin kantaminen (77).

(216)

Komissio hylkäsi CISAn väitteen yleisluonteisena ja perusteettomana. Tarkastelua koskevassa tutkimuksessa vahvistettiin, että ilman toimenpiteitä vahinko todennäköisesti toistuisi, mikä pätee myös soveltamatta jättämiseen. Päätelmien ilmoittamisen jälkeen CISA toisti tämän väitteen muttei esittänyt mitään uusia perusteita sille.

(217)

Komission tekemien, polkumyynnin ja vahingon toistumista ja unionin etua koskevien päätelmien perusteella Kiinasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuontiin sovellettavat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisi pidettävä voimassa.

(218)

Tullien väliset erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä, jotta varmistetaan yksilöllisten polkumyyntitullien soveltaminen. Niiden yritysten, joihin sovelletaan yksilöllistä polkumyyntitullia, on esitettävä jäsenvaltioiden tulliviranomaisille pätevä kauppalasku. Laskun on täytettävä tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset. Tuontiin, jonka yhteydessä ei esitetä tällaista kauppalaskua, olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa polkumyyntitullia.

(219)

Laskun esittäminen on välttämätöntä, jotta jäsenvaltioiden viranomaiset voivat soveltaa tuontiin yksilöllisiä polkumyyntitulleja, mutta se ei ole ainoa tekijä, jonka tulliviranomaiset ottavat huomioon. Vaikka jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitettäisiin lasku, joka täyttää kaikki tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset, tulliviranomaisten on tehtävä tavanomaiset tarkastukset ja ne voivat – kuten kaikissa muissakin tapauksissa – vaatia lisäasiakirjoja (esimerkiksi lähetysasiakirjat) varmentaakseen vakuutukseen sisältyvien tietojen paikkansapitävyyden ja varmistaakseen, että alemman tullin soveltaminen on perusteltua tullilainsäädännön mukaisesti.

(220)

Jos sellaisen yrityksen vientimäärä, johon sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä polkumyyntitullia, kasvaa huomattavasti asianomaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällaisessa tilanteessa, jos asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, voidaan käynnistää toimenpiteiden kiertämisen vastainen tutkimus. Tutkimuksessa voidaan tarkastella muun muassa tarvetta poistaa yksilölliset tullit ja ottaa käyttöön maan laajuinen tulli.

(221)

Tässä asetuksessa määritettyjä yksilöllisiä polkumyyntitulleja sovelletaan yksinomaan Kiinasta peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia. Siihen ei saisi soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja.

(222)

Yritys voi pyytää näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamista, jos se muuttaa myöhemmin nimeään. Pyyntö on osoitettava komissiolle (78). Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutosta koskeva asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(223)

Viejät ja tuottajat, jotka eivät vieneet tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin sen ajanjakson aikana, jota käytettiin niiden vientiin tällä hetkellä sovellettavan tullin tason vahvistamiseen, voivat pyytää komissiolta, että niihin sovelletaan yhteistyössä toimineisiin, otoksen ulkopuolisiin yrityksiin sovellettavaa polkumyyntitullia. Komission olisi hyväksyttävä tällainen pyyntö edellyttäen, että seuraavat kolme edellytystä täyttyvät eli uuden vientiä harjoittavan tuottajan olisi osoitettava, että i) se ei vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin sen ajanjakson aikana, jota käytettiin kyseisen tuottajan vientiin sovellettavan tullin tason vahvistamiseen, ii) se ei ole etuyhteydessä tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin kyseisenä ajanjaksona vieneeseen yritykseen, johon sovelletaan siten polkumyyntitulleja, ja iii) se on vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta tai sillä on peruuttamaton sopimusvelvoite suuren tuotemäärän viemiseksi unioniin tutkimusajanjakson jälkeen.

(224)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (79) 109 artikla huomioon ottaen silloin, kun jokin määrä on maksettava takaisin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion tuloksena, maksettava korko on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa kunkin kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä julkaistu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korko.

(225)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,