(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, otti lokakuussa 2020 täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/1408 (2) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin tiettyjen Indonesiasta, Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, ja Taiwanista peräisin olevien kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuonnissa. Voimassa olevat polkumyyntitullit ovat 9,2–19 prosenttia Kiinasta peräisin olevassa tuonnissa, 4,1–7,5 prosenttia Taiwanista peräisin olevassa tuonnissa ja 17,3 prosenttia Indonesiasta peräisin olevassa tuonnissa. Näiden tullien käyttöönottoon johtanut tutkimus, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’, pantiin vireille (3) elokuussa 2019.

(2)

Komissio vastaanotti 17 päivänä kesäkuuta 2022 perusasetuksen 13 artiklan 3 kohdan ja 14 artiklan 5 kohdan mukaisen pyynnön tutkia polkumyyntitoimenpiteiden mahdollista kiertämistä ja saattaa tiettyjen Turkin tasavallasta, jäljempänä ’Turkki’, lähetettyjen kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuonti kirjaamisvelvoitteen alaiseksi riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Turkki.

(3)

Pyynnön esitti European Steel Association (EUROFER), jäljempänä ’pyynnön esittäjä’.

(4)

Pyynnössä esitettiin riittävä näyttö siitä, että Indonesiasta ja Turkista unioniin suuntautuvan vientikaupan rakenteessa on tapahtunut muutos sen jälkeen, kun tiettyjä kuumavalssattuja teräslevyjä ja -keloja koskevat toimenpiteet otettiin käyttöön. Pyynnössä esitetyt tiedot osoittivat, että kaupan rakenteessa oli tapahtunut merkittävä muutos, sillä muun muassa ruostumattomasta teräksestä valmistettujen levyaihioiden, jotka ovat kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuotannon tärkein raaka-aine, vienti Indonesiasta Turkkiin sekä kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen vienti Turkista unioniin lisääntyivät merkittävästi. Muutos vaikutti johtuvan kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen lähettämisestä Turkista unioniin sen jälkeen, kun ne on koottu tai viimeistelty Turkissa. Näyttö osoitti, että tällaiset kokoonpano- tai viimeistelytoimet alkoivat voimassa olevien tullien käyttöönottoon johtaneen polkumyyntitutkimuksen vireillepanon jälkeen eikä kyseiseen käytäntöön ole muuta riittävän perusteltua syytä tai taloudellista perustetta kuin tullin käyttöönotto.

(5)

Pyynnössä esitettiin myös riittävästi näyttöä siitä, että Indonesiasta peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen levyaihioiden osuus kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen osien kokonaisarvosta on yli 60 prosenttia ja kokoonpanossa tai valmistuksessa käytettävien osien arvonlisäys alle 25 prosenttia valmistuskustannuksista.

(6)

Lisäksi pyyntö sisälsi riittävästi näyttöä siitä, että kyseisen käytännön, menettelyn tai toiminnan vuoksi voimassa olevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden korjaavat vaikutukset ovat heikentyneet sekä määrien että hintojen osalta. Vaikuttaa siltä, että unionin markkinoille on tuotu merkittäviä määriä kuumavalssattuja teräslevyjä ja -keloja. Lisäksi oli riittävästi näyttöä siitä, että kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuonti on tapahtunut vahinkoa aiheuttavilla hinnoilla.

(7)

Pyyntö sisälsi myös riittävästi näyttöä siitä, että kuumavalssattuja teräslevyjä ja -keloja on tuotu polkumyyntihinnoilla verrattuna aiemmin määritettyyn normaaliarvoon.

(8)

Mahdollisen kiertämisen kohteena ovat Indonesiasta peräisin olevat ruostumattomasta teräksestä valmistetut valssatut levyvalmisteet, kelatut tai kelaamattomat (määrämittaan leikatut tuotteet ja kapea nauha mukaan luettuina), ei enempää valmistetut kuin kuumavalssatut, pois lukien kelaamattomat tuotteet, joiden leveys on vähintään 600 mm ja paksuus yli 10 mm, jotka luokiteltiin täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/1408 voimaantulopäivänä HS-koodeihin 7219 11, 7219 12, 7219 13, 7219 14, 7219 22, 7219 23, 7219 24, 7220 11 ja 7220 12, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’. Tällä hetkellä voimassa olevia toimenpiteitä sovelletaan kyseiseen tuotteeseen.

(9)

Tutkimuksen kohteena oleva tuote on sama kuin edellisessä johdanto-osan kappaleessa määritelty tuote, joka luokitellaan tällä hetkellä HS-koodeihin 7219 11, 7219 12, 7219 13, 7219 14, 7219 22, 7219 23, 7219 24, 7220 11 ja 7220 12 mutta joka on lähetetty Turkista riippumatta siitä, onko sen alkuperämaaksi ilmoitettu Turkki (Taric-koodit 7219110010, 7219121010, 7219129010, 7219131010, 7219139010, 7219141010, 7219149010, 7219221010, 7219229010, 7219230010, 7219240010, 7220110010 ja 7220120010), jäljempänä ’tutkimuksen kohteena oleva tuote’.

(10)

Tutkimus osoitti, että Indonesiasta unioniin viedyillä ja Turkista lähetetyillä kuumavalssatuilla teräslevyillä ja -keloilla, riippumatta siitä, ovatko ne peräisin Turkista, on samat fyysiset ja kemialliset perusominaisuudet ja samat käyttötarkoitukset, minkä perusteella niiden katsotaan olevan perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(11)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen eurooppalainen kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuoja ja käyttäjä Marcegaglia Specialties S.P.A., jäljempänä ’Marcegaglia’, väitti, että kaikki sen Turkista tuomat, indonesialaisista levyaihioista valmistetut kuumavalssatut teräslevyt ja -kelat olivat mustia keloja, joille ei ole käytännössä lainkaan vapaita markkinoita unionissa. Kyseinen yritys jaotteli tarkasteltavana olevan tuotteen valkoisiin kuumavalssattuihin teräslevyihin ja -keloihin sekä mustiin kuumavalssattuihin teräslevyihin ja -keloihin. Mustat kuumavalssatut teräslevykelat on peitattava ja hehkutettava ennen jatkokäsittelyä, mikä rajoittaa niiden käyttöä, sille niitä voidaan toimittaa ainoastaan uudelleenvalssaajille. Marcegaglia väitti, että se on ainoa riippumaton, vertikaalisesti integroitumaton uudelleenvalssaaja unionissa. Koska Turkista tuotiin ainoastaan mustia kuumavalssattuja teräslevykeloja, unionin tuottajien valmistamien ja vapailla markkinoilla myymien valkoisten kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen kanssa ei syntynyt kilpailua.

(12)

Komissio muistutti, että tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, onko toimenpiteitä kierretty. Toimenpiteiden kohteena olevan tuotteen määritelmän tarkistamiselle tämän tutkimuksen yhteydessä ei ole oikeusperustaa. Toimenpiteiden kohteena olevan tuotteen määritelmä vahvistettiin alkuperäisessä tutkimuksessa, ja se sisältää kaikki tuotteen määritelmään kuuluvat kuumavalssatut teräslevyt ja -kelat. Alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin erityisesti, että mustilla ja valkoisilla keloilla on samat fyysiset ja kemialliset perusominaisuudet, ne ovat vaihdettavissa keskenään ja ne kuuluvat tuotteen määritelmään (4). Näin ollen tämä väite hylättiin.

(13)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen turkkilainen vientiä harjoittava tuottaja Çolakoğlu Metalurji A.Ş., jäljempänä ’Çolakoğlu’, ja Turkin viranomaiset väittivät, että komission olisi pitänyt laajentaa tutkimus kattamaan unionissa tapahtuva indonesialaisten ruostumattomasta teräksestä valmistettujen levyaihioiden jalostus kuumavalssatuiksi teräslevyiksi ja -keloiksi.

(14)

Kuten johdanto-osan 31 kappaleessa selitetään, komissio muistutti, että vaikka tämä käytäntö ei kuulukaan tämän tutkimuksen piiriin, se pani väitteen merkille ja aikoo tutkia tarkemmin jatkotoimiensa tarpeen, jos todetaan, että tällaista käytäntöä sovelletaan.

(15)

Ilmoitettuaan asiasta jäsenvaltioille komissio katsoi, että oli olemassa riittävä näyttö perusasetuksen 13 artiklan 3 kohdan mukaisen tutkimuksen panemiseksi vireille. Komissio pani tutkimuksen vireille ja asetti Turkista lähetettävät kuumavalssatut teräslevyt ja -kelat kirjaamisvelvoitteen alaisiksi riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Turkki, komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2022/1310 (5), jäljempänä ’vireillepanoasetus’.

(16)

Çolakoğlu väitti, että tutkimuksen vireillepano ei ollut perusteltua näytön puuttumisen vuoksi ja että tutkimus olisi näin ollen päätettävä.

(17)

Çolakoğlu väitti, ettei kaupan rakenteessa ole tapahtunut muutosta, sillä koska Indonesiasta tuleva kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuonti ei ole vähentynyt, Turkista tulevan kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuonnin kasvu ei ole voinut korvata kyseistä tuontia, eikä pelkkä Turkista tulevan tuonnin kasvu yksistään osoita, että kaupan rakenteessa olisi tapahtunut muutosta.

(18)

Çolakoğlu väitti myös, että käytäntö, menettely tai toiminta Turkissa ei kuulunut mihinkään perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan neljännessä alakohdassa tarkoitettuun luokkaan. Tältä osin ei etenkään ollut selkeää näyttöä siitä, että Indonesiasta peräisin olevia kuumavalssattuja teräslevyjä ja -keloja lähetettäisiin Turkin kautta unioniin tai että myynnin rakenteita ja kanavia olisi järjestetty uudelleen. Käytäntöä, menettelyä tai toimintaa ei myöskään voitu pitää pienenä muuntamisena, sillä tutkimuksen kohteena oleva tuote on jalostustuote ja siten eri tuote kuin sen tuotantopanosmateriaalit, tai kokoonpanotoimintana, koska tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta ja ruostumattomasta teräksestä valmistettuja levyaihioita ei luokitella samaan tullinimikkeeseen.

(19)

Çolakoğlu väitti, että ruostumattoman teräksen valmistuskapasiteettiin investoiminen oli taloudellisesti perusteltua, kun otetaan huomioon ruostumattomasta teräksestä valmistettujen tuotteiden kysyntä Turkissa.

(20)

Çolakoğlu väitti myös, ettei vahinkoa ole tapahtunut eivätkä toimenpiteiden korjaavat vaikutukset ole heikentyneet, i) koska Turkista tuleva tuonti ei yhden prosentin markkinaosuudellaan ole riittävän merkittävää heikentääkseen tullin korjaavaa vaikutusta ja ii) jos tullin korjaavat vaikutukset ovat heikentyneet, tämä ei johdu Turkista tulevasta kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuonnista vaan niiden Indonesiasta tulevasta tuonnista, joka on jatkunut toimenpiteiden käyttöönoton jälkeenkin, sekä kuumavalssatuista teräslevyistä ja -keloista, joita unionin tuottajat ovat jalostaneet Indonesiasta tuoduista teräslevyaihioista.

(21)

Lisäksi Çolakoğlu väitti, että toimenpiteiden laajentaminen koskemaan Turkkia olisi unionin edun vastaista, koska se nostaisi hintoja entisestään, millä olisi viime kädessä kielteinen vaikutus loppukäyttäjiin ja kuluttajiin.

(22)

Lopuksi Çolakoğlu väitti, että myös unionin tuottajat jalostavat indonesialaisia ruostumattomasta teräksestä valmistettuja levyaihioita kuumavalssatuiksi teräslevyiksi ja -keloiksi unionissa eli harjoittavat samaa toimintaa, jopa Turkissa harjoitettavaa toimintaa laajemmassa mittakaavassa. Sen vuoksi yritys pyysi päättämään tutkimuksen tai vaihtoehtoisesti laajentamaan sitä koskemaan myös unionissa tapahtuvaa indonesialaisten ruostumattomasta teräksestä valmistettujen levyaihioiden jalostusta kuumavalssatuiksi teräslevyiksi ja -keloiksi.

(23)

Myös Marcegaglia ja Turkin viranomaiset esittivät samanlaisia huomautuksia.

(24)

Marcegaglia väitti lisäksi, että ruostumattomasta teräksestä valmistettujen levyaihioiden tuonti Indonesiasta Turkkiin jatkojalostusta varten oli taloudellisesti perusteltua toimintaa, jolla Marcegaglia pyrki monipuolistamaan hankintalähteitään.

(25)

Komissio katsoi, että pyynnössä esitettiin riittävästi näyttöä siitä, että Indonesiasta ja Turkista unioniin suuntautuvan vientikaupan rakenteessa oli tapahtunut muutos alkuperäisen tutkimuksen vireillepanon ja toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen. Pyynnössä esitetyt tiedot osoittivat, että kaupan rakenteessa oli tapahtunut muutos erityisesti siksi, että ruostumattomasta teräksestä valmistettujen levyaihioiden, jotka ovat kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuotannon tärkein raaka-aine, vienti Indonesiasta Turkkiin sekä kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen vienti Turkista unioniin olivat lisääntyneet merkittävästi.

(26)

Turkissa toteutettavan käytännön, menettelyn tai toiminnan osalta komissio katsoi, että pyyntö sisälsi riittävästi näyttöä kokoonpano-/viimeistelytoiminnan (eli yhden perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdassa nimenomaisesti tarkoitetun käytännön) harjoittamisesta Turkissa ja siitä, että tämä toiminta perustui Indonesiasta peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen levyaihioiden, tärkeimmän tuotantopanoksen, käyttöön. Tutkimuksen kohteena olevan tuotteen ja sen tärkeimpien tuotantopanosten tulliluokittelulla tai luokittelussa tapahtuvalla muutoksella ei ole merkitystä sen kannalta, onko kokoonpano- tai viimeistelytoiminnassa kyse toimenpiteiden kiertämisestä.

(27)

Lisäksi pyynnössä esitettiin riittävästi näyttöä siitä, että toiminnalle ei näyttänyt olevan muita taloudellisia perusteita kuin tullien käyttöönotto, etenkin kun otetaan huomioon, että toiminta monimutkaisti logistiikkatoimintojen kustannuksia ja palvelumaksuja. Çolakoğlun ja Marcegaglian esittämiä väitteitä analysoitiin tarkemmin tutkimuksen aikana, ja niitä käsitellään jäljempänä 2.4 jaksossa.

(28)

Komissio katsoi, että pyynnössä esitettiin riittävästi näyttöä myös siitä, että edellä kuvattujen käytäntöjen vuoksi kuumavalssattuihin teräslevyihin ja -keloihin tällä hetkellä sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden korjaavat vaikutukset vaarantuvat sekä määrien että hintojen osalta. Pyynnössä esitettiin riittävä näyttö erityisesti siitä, että kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuonti on tapahtunut hinnoilla, jotka alittivat alkuperäisessä tutkimuksessa määritetyn vahinkoa aiheuttamattoman hinnan. Näitä sekä Turkista tulevan tuonnin osuutta koskevia väitteitä analysoitiin tarkemmin tutkimuksen aikana.

(29)

Unionin etua koskevien väitteiden osalta komissio muistutti, että unionin etu ei kuulu perusasetuksen 13 artiklan mukaisiin tutkimuksen vireillepanon kannalta huomioon otettaviin tekijöihin.

(30)

Edellä esitetyn perusteella komissio hylkäsi väitteet, joiden mukaan pyyntöön ei sisältynyt riittävästi näyttöä tutkimuksen vireille panemiseksi.

(31)

Çolakoğlun väitteen osalta, jonka mukaan Indonesiasta unioniin tuotuja levyaihioita saatetaan jalostaa kuumavalssatuiksi teräslevyiksi ja -keloiksi unionissa, komissio totesi, että tämä käytäntö ei kuulu tämän tutkimuksen soveltamisalaan. Vireillepanoasetuksessa tutkimus rajattiin koskemaan kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuontia Turkista unioniin sekä Turkissa toteutettavia jalostustoimia. Komissio pani kuitenkin Çolakoğlun väitteen merkille ja aikoo tutkia tarkemmin, voisiko ruostumattomasta teräksestä valmistettujen levyaihioiden tuonti Indonesiasta unioniin olla osa erillistä kiertämiskäytäntöä. Komissio alkoi seurata ruostumattomasta teräksestä valmistettujen levyaihioiden tuontia Indonesiasta unioniin, ja Eurostatin mukaan tämä tuonti loppui lokakuussa 2022.

(32)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Çolakoğlu väitti, että komissio rikkoi sen perusasetuksen 6 artiklan 7 kohdan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 296 artiklan mukaista puolustautumisoikeutta sekä sen Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan mukaista oikeutta hyvään hallintoon, koska komissio ei ottanut kaikkia tutkimuksen aikana esitetyistä väitteistä tarkasteltaviksi. Çolakoğlu katsoi, että sen oikeutta hyvään hallintoon rikottiin erityisesti siksi, että komissio ei laajentanut tutkimusta koskemaan Indonesiasta peräisin olevia suoraan unioniin tuotuja ruostumattomasta teräksestä valmistettuja levyaihioita.

(33)

Komissio muistutti, että se ilmoitti asianomaisille osapuolille 30 päivänä tammikuuta 2023 niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joihin sen päätelmät perustuivat. Kaikille osapuolille annettiin 15 päivää aikaa esittää huomautuksia. Kaikki Çolakoğlun ja muiden asianomaisten osapuolten esittämät väitteet otettiin tarkasteltaviksi, mutta tämä ei tarkoita, että jokaista esitettyä väitettä olisi pitänyt käsitellä päätelmissä erikseen (6). Komission on perusteltava havaintonsa ja päätelmänsä asianmukaisesti ja selitettävä ne yksityiskohtaisesti, kuten se teki päätelmissään. Çolakoğlu esitti päätelmien ilmoittamisen jälkeen huomautuksia, ja sille järjestettiin kuuleminen. Komissio otti kaikki esitetyt huomautukset asianmukaisesti huomioon, kuten jäljempänä selitetään. Ruostumattomasta teräksestä valmistettujen levyaihioiden Indonesiasta unioniin tulevan tuonnin osalta komissio muistutti, että se selitti päätelmissään asianmukaisesti, miksi tämä väitetty käytäntö ei kuulu käsillä olevan tutkimuksen piiriin (ks. johdanto-osan 31 kappale edellä). Toisin kuin Çolakoğlu väitti, komissio ei tässä yhteydessä käyttänyt minkäänlaista harkintavaltaa, sillä vireillepanoasetus salli sen tutkia ainoastaan muita mahdollisia unionin ulkopuolella – erityisesti Turkissa – esiintyviä kiertämiskäytäntöjä. Näin ollen komissio katsoi, että Çolakoğlun puolustautumisoikeuksia kunnioitettiin kaikilta osin, ja hylkäsi tämän väitteen.

(34)

Tutkimusajanjakso kattoi 1 päivän tammikuuta 2018 ja 30 päivän kesäkuuta 2022 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Tutkimusajanjaksolta kerättiin tietoja muun muassa sen tutkimiseksi, oliko kaupan rakenteessa tapahtunut väitetty muutos tarkasteltavana olevaa tuotetta koskevien toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen ja oliko kyseessä käytäntö, menettely tai toiminta, jolla ei ole riittävää syytä tai muuta taloudellista perustetta kuin tullin käyttöön ottaminen. Tarkempia tietoja kerättiin 1 päivän heinäkuuta 2021 ja 30 päivän kesäkuuta 2022 väliseltä ajanjaksolta, jäljempänä ’raportointijakso’, sen tutkimiseksi, heikensikö tuonti voimassa olevien toimenpiteiden korjaavia vaikutuksia hintojen ja/tai määrien osalta ja esiintyikö polkumyyntiä.

(35)

Komissio ilmoitti tutkimuksen vireillepanosta virallisesti Indonesian ja Turkin viranomaisille, kyseisissä maissa toimiville tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille, unionin tuotannonalalle ja EU–Turkki-assosiaationeuvostolle.

(36)

Lisäksi komissio pyysi Turkin edustustoa Euroopan unionissa toimittamaan sille sellaisten vientiä harjoittavien tuottajien ja/tai niitä edustavien järjestöjen nimet ja osoitteet, jotka voisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, niiden turkkilaisten vientiä harjoittavien tuottajien lisäksi, jotka pyynnön esittäjä oli yksilöinyt pyynnössä.

(37)

Turkissa toimiville tuottajille/viejille tarkoitetut vapautuksen pyytämistä koskevat lomakkeet sekä Indonesiassa toimiville tuottajille/viejille ja unionin tuojille tarkoitetut kyselylomakkeet asetettiin saataville kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla.

(38)

Viisi Turkkiin sijoittautunutta yritystä toimitti vapautuksen pyytämistä koskevan lomakkeen. Kyseiset yritykset olivat

(39)

Lisäksi yksi unionin tuoja ja käyttäjä, Marcegaglia, vastasi kyselylomakkeeseen.

(40)

Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää tulla kuulluiksi vireillepanoasetuksessa asetetussa määräajassa. Kaikille osapuolille ilmoitettiin, että kaikkien merkityksellisten tietojen toimittamatta jättäminen tai epätäydellisten, väärien tai harhaanjohtavien tietojen toimittaminen saattaa johtaa perusasetuksen 18 artiklan soveltamiseen ja päätelmien tekemiseen käytettävissä olevien tietojen perusteella.

(41)

Marcegaglian kanssa järjestettiin kuulemistilaisuus 4 päivänä lokakuuta 2022.

(42)

Päätelmien ilmoittamisen eli 30 päivän tammikuuta 2023 jälkeen järjestettiin kuulemistilaisuudet Marcegaglian (8 päivänä helmikuuta 2023) ja Çolakoğlun (10 päivänä helmikuuta 2023) kanssa.

(43)

Perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimenpiteiden kiertämisen mahdollista esiintymistä arvioitaessa on analysoitava seuraavia seikkoja:

(44)

Pyynnössä väitettiin, että tarkasteltavana olevaa tuotetta oli lähetetty Turkista unioniin Turkissa tapahtuneen kokoonpano-/valmistustoiminnan jälkeen. Komissio analysoi tältä osin erityisesti, täyttyivätkö seuraavat perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdassa esitetyt edellytykset:

(45)

Kuten johdanto-osan 38 kappaleessa todetaan, viisi Turkkiin sijoittautunutta yritystä pyysi vapautusta toimenpiteistä, jos ne laajennetaan koskemaan Turkkia.

(46)

Kolmen niistä (Saritas, UCAS ja AST) ei katsottu olevan vientiä harjoittavia tuottajia. Tarkasteltuaan näiden yritysten pyynnöissään toimittamia tietoja komissio totesi, että yritykset harjoittavat tutkimuksen kohteena olevan tuotteen osto- ja jälleenmyyntitoimintaa mutta eivät tuota tai valmista tuotetta. Tutkimuksen kohteena oleva tuote ostetaan muilta yhteisöiltä, jotka ovat tuotteen tosiasiallisia tuottajia. Näin ollen näitä yrityksiä ei voida luokitella tuottajiksi. Perusasetuksen 13 artiklan 4 kohdan mukaan ainoastaan tuottajat voivat hakea vapautusta polkumyyntitullien laajentamisesta. Tämä todetaan myös vireillepanoasetuksen johdanto-osan 27 kappaleessa, jossa täsmennetään, että vapautus voidaan myöntää ainoastaan Turkissa toimiville tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuottajille. Koska komissio totesi, että nämä yritykset eivät ole tuottajia, niillä ei ole oikeutta hakea vapautusta.

(47)

Poyrazin osalta todetaan, että sen komissiolle toimittama vastaus oli erittäin puutteellinen – suurimpaan osaan vapautuksen pyytämistä koskevan lomakkeen kysymyksistä ei ollut vastattu lainkaan tai vastaukset olivat puutteellisia. Puutteita koskevan kirjeen jälkeen yritys toimitti vastauksen, jossa annetut tarvittavat tiedot olivat edelleen erittäin puutteellisia tai ne puuttuivat kokonaan. Sen vuoksi komissio ilmoitti yritykselle käyttävänsä perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja määrittääkseen, onko kyseinen yritys perusasetuksen 13 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu tuottaja. Yritys selitti vastauksessaan, miksi se ei ollut toimittanut kattavampia tietoja, ja pyysi komissiota keräämään lisätietoja sen toimitiloissa. Yritys ei toimittanut lisätietoja kyselylomakkeeseen antamiensa puutteellisten vastausten korjaamiseksi tai täydentämiseksi.

(48)

Vastauksen puutteellisuudesta huolimatta siinä kuitenkin vahvistettiin, että Poyraz osti kuumavalssattuja teräslevykeloja pääasiassa Indonesiasta ja jälleenmyi osan niistä (mahdollisesti tiettyyn mittaan leikattuina) unionin markkinoilla. Vaikka Poyraz ei pystynyt antamaan komissiolle tietoja mahdollisista jalostuskustannuksista tai yksityiskohtaisia myyntitietoja unioniin suuntautuvasta myynnistä, vastauksesta kävi kuitenkin selvästi ilmi, että yritys osti ja jälleenmyi tarkasteltavana olevaa tuotetta. Vastauksen perusteella Poyrazia ei voida pitää perusasetuksen 13 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuna tuottajana eikä sille siten voitu myöntää vapautusta. Näin ollen yrityksen esittämä vapautusta koskeva pyyntö hylättiin.

(49)

Çolakoğlu toimi yhteistyössä koko tutkimuksen ajan toimittamalla vapautuksen pyytämistä koskevan lomakkeen ja vastaamalla sille lähetettyihin puutteita koskeviin kirjeisiin. Turkkilaisten vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyössä toimimisen kokonaisaste oli tämän ansiosta suhteellisen korkea, sillä Çolakoğlun viennin osuus Eurostatin tuontitilastoissa ilmoitetusta Turkista unioniin tuotujen kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen kokonaismäärästä raportointijaksolla oli [88–93 prosenttia].

(50)

Komissio teki tarkastuskäynnin Çolakoğlun toimitiloihin perusasetuksen 16 artiklan mukaisesti. Çolakoğlu toi lähes kaikki tärkeimmät tuotantopanoksensa (ruostumattomasta teräksestä valmistetut levyaihiot) Indonesiasta.

(51)

Myös unionissa toimiva tuoja ja käyttäjä Marcegaglia toimi yhteistyössä ja toimitti tiedot indonesialaisten ruostumattomasta teräksestä valmistettujen levyaihioiden ostamisesta, sitä seuranneesta jalostuksesta Turkissa sekä kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuonnista unioniin. Marcegaglia pyysi, että sitä kohdeltaisiin vientiä harjoittavana tuottajana. Yritys perusteli pyyntöään toimintansa luonteella: se osti levyaihiot Indonesiasta, kuumavalssautti ne Turkissa Çolakoğlun kanssa tehdyn jalostuskorvaussopimuksen nojalla ja lopuksi toi kuumavalssatut teräslevykelat unioniin. Marcegaglia oli siis koko toimenpiteen ajan raaka-aineen (levyaihioiden) ja lopputuotteen (kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen) omistaja, mikä vahvistettiin tutkimuksessa. Koska varsinainen tuotanto-/jalostustoiminta tapahtui Çolakoğlun tiloissa Turkissa (7), komissio päätteli, ettei Marcegagliaa voida pitää vientiä harjoittavana tuottajana, jolla on oikeus pyytää vapautusta.

(52)

Taulukossa 1 esitetään Indonesiasta ja Turkista tulleen kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuonnin kehitys tutkimusajanjaksolla.

Taulukko 1

Kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuonti unioniin tutkimusajanjaksolla (tonnia)

(53)

Taulukosta 1 käy ilmi, että kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuonti Turkista unioniin kasvoi vuoden 2018 ja raportointijakson välillä 1 611 tonnista 50 015 tonniin. Tuonnin määrä kasvoi eniten vuosina 2019 ja 2020, jolloin se yli kymmenkertaistui: vuonna 2019 tuontimäärä oli 2 137 tonnia, vuonna 2020 jo 21 500 tonnia. Tämä kasvu tapahtui samaan aikaan, kun alkuperäinen tutkimus pantiin vireille elokuussa 2019 ja lopulliset toimenpiteet otettiin käyttöön lokakuussa 2020. Vuodesta 2020 lähtien Turkista tulevan tuonnin määrä jatkoi voimakasta kasvuaan saavuttaen raportointijaksolla 50 015 tonnia. Kaikkiaan Turkista tulevan tuonnin määrä yli 30-kertaistui tutkimusajanjakson aikana.

(54)

Samaan aikaan kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuonti Indonesiasta kasvoi vuoden 2018 ja raportointijakson välillä 44 647 tonnista 128 191 tonniin. Tuonnin määrä kasvoi 82 prosenttia vuodesta 2018 vuoteen 2019. Vuosina 2018–2020 eli alkuperäisen tutkimuksen aikaan Indonesiasta tulevan kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuonnin määrä väheni merkittävästi. Vuonna 2020 tämän tuonnin määrä pieneni alle viiteen prosenttiin vuoden 2019 määrästä. Vuoden 2021 ja raportointijakson välillä Indonesiasta tulevan kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuonnin määrä elpyi ja alkoi jälleen kasvaa vuoden 2019 tasoon verrattuna (määrä kasvoi yli 50 %). Kaiken kaikkiaan kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuonnin määrä Indonesiasta unioniin lähes kolminkertaistui tutkimusajanjaksolla, mutta suhteellisesti tämä kasvu oli huomattavasti vähemmän merkittävä kuin Turkista tulevan tuonnin kasvu.

(55)

Taulukossa 2 esitetään ruostumattomasta teräksestä valmistettujen levyaihioiden Indonesiasta Turkkiin tulevan tuonnin määrän kehitys GTA-tietokannasta (8) saatujen Turkin tuontitilastojen perusteella.

Taulukko 2

Ruostumattomasta teräksestä valmistettujen levyaihioiden tuonti Indonesiasta Turkkiin tutkimusajanjaksolla (tonnia)

(56)

Kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuotannossa tärkein tuotantopanos ovat ruostumattomasta teräksestä valmistetut levyaihiot. Tätä tuotantopanosta jalostetaan edelleen kuumavalssaamalla kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuottamiseksi. Komission käytettävissä oleva näyttö osoitti, että Turkista unioniin viedyt kuumavalssatut teräslevyt ja -kelat tuotettiin pääasiassa ruostumattomasta teräksestä valmistetuista levyaihioista.

(57)

Taulukosta 2 käy ilmi, että ruostumattomasta teräksestä valmistettujen levyaihioiden tuonti Indonesiasta Turkkiin lisääntyi vuoden 2018 ja raportointijakson välillä huomattavasti, nollasta 40 513 tonniin. Indonesiasta tulevan tuonnin osuus ruostumattomasta teräksestä valmistettujen levyaihioiden kokonaistuonnista Turkkiin oli vuoden 2019 ja raportointijakson välisenä aikana joka vuosi noin 99,9 prosenttia. Lisäksi ruostumattomasta teräksestä valmistettujen levyaihioiden Indonesiasta Turkkiin tulevan tuonnin merkittävä kasvu ajoittui samaan aikaan, kun Çolakoğlu aloitti toimitukset unionissa sijaitsevalle asiakkaalleen (Marcegaglialle) vuonna 2019, minkä seurauksena ruostumattomasta teräksestä valmistettujen levyaihioiden kulutus kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuotantoon kasvoi Turkissa. Komissio myös totesi, että kaikki Indonesiasta Turkkiin tuodut ruostumattomasta teräksestä valmistetut levyaihiot päätyivät Çolakoğlun toimitiloihin.

(58)

Indonesiasta Turkkiin suuntautuneen ruostumattomasta teräksestä valmistettujen levyaihioiden tuonnin määrän merkittävä kasvu osoitti, että tämän tuotantopanoksen kysyntä Turkissa kasvoi, mikä voi pitkälti selittyä sillä, että kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuotanto Turkissa ja niiden vienti Turkista lisääntyi raportointijaksolla. Tämän vahvistivat myös Çolakoğlun toimittamat tiedot.

(59)

Çolakoğlu väitti päätelmien ilmoittamisen jälkeen, ettei kaupan rakenteessa ollut tapahtunut muutosta, koska Indonesiasta tuleva tuonti oli lisääntynyt eikä Turkista tuleva kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuonti korvannut vastaavaa Indonesiasta tulevaa tuontia. Se väitti myös, että koska Turkista tuleva tuonti ei korvannut Indonesiasta tulevaa tuontia, komissio poikkesi tavanomaisesta käytännöstään määrittäessään, että kaupan rakenteessa oli tapahtunut muutos.

(60)

Komissio huomautti, ettei perusasetuksen 13 artiklassa edellytetä, että muista lähteistä tuleva tuonti korvaa kokonaan toimenpiteiden kohteena olevasta maasta tulevan tuonnin, jotta voidaan todeta, että kaupan rakenteessa on tapahtunut muutos. Komission päätelmä kaupan rakenteen muutoksesta ei myöskään poikennut komission tavanomaisesta käytännöstä, sillä myös joissakin aiemmissa tapauksissa (9) on todettu, että kaupan rakenteessa on tapahtunut muutos, vaikka polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden kohteena olevasta maasta tuleva tuonti on lisääntynyt.

(61)

Vaikka Turkista tuleva kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuonti ei korvannutkaan Indonesiasta tulevaa tuontia, joka siis itse asiassa lisääntyi, tutkimuksessa kuitenkin todettiin, että Indonesiasta tuodut ruostumattomasta teräksestä valmistetut levyaihiot, joiden määrät olivat merkittäviä, jalostettiin kuumavalssatuiksi teräslevyiksi ja -keloiksi Turkissa ja vietiin sitten unioniin. Taulukossa 1 esitetty kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen viennin lisääntyminen Turkista unioniin ja taulukossa 2 esitetty ruostumattomasta teräksestä valmistettujen levyaihioiden Indonesiasta Turkkiin suuntautuvan viennin merkittävä kasvu tutkimusajanjaksolla muodostavat yhdessä perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun muutoksen Indonesian ja Turkin sekä unionin välisen kaupan rakenteessa.

(62)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että Marcegaglian ja Çolakoğlun välillä oli jalostuskorvaussopimus, jonka nojalla Marcegaglia osti ruostumattomasta teräksestä valmistettuja levyaihioita Indonesiasta ja lähetti ne Turkkiin, missä Çolakoğlu jalosti ne kuumavalssatuiksi teräslevyiksi ja -keloiksi, jotka Marcegaglia sitten toi unioniin. Tämä jalostuskorvaussopimus tehtiin vuoden 2018 lopussa eli ennen alkuperäisen tutkimuksen vireillepanoa.

(63)

Taulukossa 3 esitetään, miten Marcegaglian kanssa tehdyn jalostuskorvaussopimuksen piiriin kuuluvien kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen vienti Çolakoğlulta unioniin kehittyi.

Taulukko 3

Çolakoğlun kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen vienti unioniin (tonnia)

(64)

Taulukosta 3 käy ilmi, että Çolakoğlun vienti kasvoi vuoden 2018 ja raportointijakson välillä merkittävästi, nollasta yli 40 000 tonniin.

(65)

Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että Çolakoğlun vienti unioniin tapahtui lähes kokonaan Marcegaglian kanssa tehdyn jalostuskorvaussopimuksen nojalla. Vastaavasti lähes kaikki Çolakoğlun harjoittama Indonesiasta Turkkiin tuotujen levyaihioiden jalostus kuumavalssatuiksi teräslevyiksi ja -keloiksi kuului kyseisten yritysten välillä tehdyn jalostuskorvaussopimuksen piiriin.

(66)

Vaikka tälle järjestelylle saattoi olla muitakin syitä (toimitusvarmuuden turvaaminen Marcegaglian kannalta ja ruostumattoman teräksen toimittaminen Turkin markkinoille) kuin voimassa olevat toimenpiteet, seuraavat tekijät viittaavat vahvasti siihen, että kyseisen järjestelyn ja tullien käyttöönoton välillä on yhteys:

(67)

Komissio totesi, että jalostuskorvaussopimus tehtiin tuotteen toimittamiseksi unionin markkinoille, ei Turkin kotimarkkinoille. Itse asiassa Çolakoğlu myi alle 2 prosenttia kuumavalssatuista teräslevyistä ja -keloista, jotka oli tuotettu Indonesiasta tuoduista levyaihioista, Turkin kotimarkkinoilla.

(68)

Komissio tarkasteli myös Marcegaglian väitettä, jonka mukaan jalostuskorvaussopimuksen tarkoituksena oli turvata toimitusvarmuus, koska kysyntä kasvoi merkittävästi eikä unionin tuotannonala pystynyt vastaamaan siihen. Tältä osin todettiin, että Turkissa toteutetut kokoonpano-/viimeistelytoimet alkoivat merkittävässä määrin vasta sen jälkeen, kun alkuperäinen, Indonesiaan kohdistuva tutkimus oli pantu vireille. Sopimuksessa ei ollut kyse pelkästään toimitusvarmuuden turvaamisesta turkkilaisen tuotannon avulla, vaan sopimuksen luonne (jalostuksen tilaaminen) osoittaa, että siinä keskityttiin nimenomaan siihen, että tämä tuotanto perustuu Indonesiasta – toimenpiteiden kohteena olevasta maasta – peräisin oleviin ruostumattomasta teräksestä valmistettuihin levyaihioihin. Lisäksi indonesialainen ruostumattomasta teräksestä valmistettujen levyaihioiden tuottaja toimitti myös kuumavalssattuja teräslevyjä ja -keloja. Yleensä yritys ei ryhdy harjoittamaan vertikaalisesti integroituneen toimittajansa arvoketjun ylempään vaiheeseen kuuluvaa toimintaa toimitusvarmuuden vuoksi, elleivät uhkana ole mahdolliset toimenpiteet, jotka vaikuttaisivat arvoketjun alempaan vaiheeseen, tässä tapauksessa Indonesiasta tulevaan kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuontiin sovellettava polkumyyntitulli.

(69)

Marcegaglia ja Çolakoğlu väittivät päätelmien ilmoittamisen jälkeen, ettei niiden liikesuhde perustu Indonesiasta peräisin olevien kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuontiin sovellettavaan polkumyyntitulliin. Molemmat yritykset väittivät, että niiden välinen jalostuskorvaussopimus laadittiin ennen alkuperäisen tutkimuksen vireillepanoa ja että niiden välillä on pitkäaikainen liikesuhde, joka solmittiin yli kymmenen vuotta sitten. Yritysten välinen jalostuskorvaussopimus on osa laajempaa sopimusta, jonka nojalla Çolakoğlu on jalostanut sekä ruostumattomasta teräksestä että hiiliteräksestä valmistettuja tuotteita.

(70)

Komissio huomautti, että vaikka Marcegaglian ja Çolakoğlun liikesuhde on jatkunut yli kymmenen vuoden ajan ja niiden välinen jalostuskorvaussopimus on väitetysti osa laajempaa sopimusta, kuten edellä johdanto-osan 66 kappaleessa todetaan, tämän tutkimuksen kohteena olevaa käytäntöä (Indonesiasta peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen levyaihioiden jalostaminen Turkissa kuumavalssatuiksi teräslevyiksi ja -keloiksi unioniin vientiä varten) alettiin harjoittaa täysimittaisesti vasta alkuperäisen tutkimuksen vireillepanon jälkeen. Käytäntö yleistyi alkuperäisen tutkimuksen aloittamisen jälkeen, lopullisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen merkittävästi. Toisin sanoen yritysten pitkäaikaisesta liikesuhteesta huolimatta kyseessä oleva käytäntö ajoittui samaan aikaan alkuperäisen tutkimuksen vireillepanon ja sitä seuranneen toimenpiteiden käyttöönoton kanssa eikä sitä ollut alettu harjoittaa aikaisemmin. Näin ollen komissio hylkäsi tämän väitteen.

(71)

Çolakoğlu väitti, että käytännölle oli taloudellinen peruste, joka liittyi turkkilaisten kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen kysyntään sekä EU:ssa että Turkissa. Tämä kysyntä oli perusteena kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuotannon kehittämiseen Turkissa tehdyille investoinneille, jotka tehtiin ennen alkuperäisen tutkimuksen vireillepanoa.

(72)

Komissio totesi ensinnäkin, että kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuotanto Turkissa ei itsessään ole se käytäntö, jolla voimassa olevia polkumyyntitulleja päätelmien mukaan kierrettiin. Menettely, jolla tulleja kierrettiin, oli ruostumattomasta teräksestä valmistettujen levyaihioiden tuonti Indonesiasta Turkkiin, niiden valssaaminen ja näin saatujen kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen myynti unionin markkinoilla. Näin ollen sillä, olivatko kapasiteetin kehittämiseen tehdyt investoinnit taloudellisesti perusteltuja, ei ollut merkitystä komission tehdessä kiertämistä koskevia päätelmiään. Lisäksi komissio totesi, että vaikka Çolakoğlu kehitti kapasiteettiaan tuottaakseen itse ruostumattomasta teräksestä valmistettuja levyaihioita Turkissa, tämä tuotanto oli hyvin vähäistä. Kuten jäljempänä johdanto-osan 91 kappaleessa todetaan, Turkista peräisin olevien levyaihioiden osuus niistä levyaihioista, joita Çolakoğlu käytti unioniin vietävien kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuotantoon, oli alle 0,5 prosenttia raportointijaksolla. Näin ollen riippumatta siitä, oliko Çolakoğlun ruostumattoman teräksen tuotantolaitoksiin tekemille investoinneille muita syitä kuin toimenpiteiden kiertäminen, kyseisiä investointeja ei tehty turkkilaisista levyaihioista valmistettujen kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen toimittamiseksi unioniin, koska Çolakoğlun raportointijakson aikainen vienti perustui lähes kokonaan indonesialaisista levyaihioista tuotettuihin kuumavalssattuihin teräslevyihin ja -keloihin. Näin ollen tämä väite hylättiin.

(73)

Marcegaglia väitti päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että käytännölle oli taloudellinen peruste, nimittäin sen liiketoimintamalli perustuu hankintalähteiden monipuolistamiseen ja joustavuuden varmistamiseen, sillä kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen saatavuus markkinoilla vaihtelee jatkojalostustuotteiden kysynnän vaihtelujen mukaan. Marcegaglian strategian eli ruostumattomasta teräksestä valmistettujen levyaihioiden ostaminen Indonesiasta, jotta ne voitiin jalostaa jalostuskorvaussopimuksen nojalla mustiksi kuumavalssatuiksi teräslevyiksi ja -keloiksi, väitettiin olevan perusteltu siksi, että mustia kuumavalssattuja teräslevyjä ja -keloja, myös kolmansista maista tuotuja, oli unionin markkinoilla saatavilla rajallisesti. Marcegaglia väitti myös, että komissio jätti huomiotta, että Indonesialla on maailman suurin ruostumattomasta teräksestä valmistettujen levyaihioiden tuotantokapasiteetti ja että toisin kuin muut maat, Indonesia on halukas toimittamaan Marcegaglian tarvitsemat määrät tämän laatuvaatimusten mukaisia levyaihioita. Muiden maiden väitettiin keskittyvän kuumavalssattuihin teräslevyihin ja -keloihin, tai niissä väitettiin olevan runsaasti kysyntää kuumavalssatuille teräslevyille ja -keloille jatkojalostustuotteiden tuottamiseksi.

(74)

Komissio totesi, että vaikka otetaan huomioon edellä kuvattu liiketoimintamalli, tämä väite ei silti kumoa edellä johdanto-osan 65–67 kappaleessa esitettyjä näkökohtia. Lisäksi indonesialaisia kuumavalssattuja teräslevyjä ja -keloja oli saatavilla unionin markkinoilla maksamalla polkumyyntitullit, kuten Indonesiasta tulevan tuonnin lisääntyminen osoittaa. Ei myöskään ollut näyttöä siitä, että väitetty jatkojalostustuotteiden saatavuuden vaihtelu vaikuttaisi ainoastaan kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen saatavuuteen mutta ei niiden tuotantopanokseen tuotantoketjun edeltävässä vaiheessa eli ruostumattomasta teräksestä valmistettuihin levyaihioihin, minkä seurauksena indonesialaisia levyaihioita olisi saatavilla runsaasti mutta indonesialaisia kuumavalssattuja teräslevyjä ja -keloja vain rajallisesti. Lisäksi väitteelle, jonka mukaan mikään maa Indonesiaa lukuun ottamatta ei pystynyt tai ollut halukas toimittamaan Marcegaglialle riittävästi korkealaatuisia levyaihioita, ei esitetty mitään näyttöä. Näin ollen tämä väite hylättiin.

(75)

Marcegaglia väitti päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että sen hiljattain tekemät merkittävät investoinnit vahvistavat, että Çolakoğlun kanssa tehdylle jalostuskorvaussopimukselle oli taloudellinen peruste. Marcegaglia osti tammikuussa 2023 Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitsevan terästehtaan. Marcegaglia väitti, että tämän ruostumattomasta teräksestä valmistettujen levyaihioiden tuotantolaitoksen hankinnan taustalla oli tarve varmistaa kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen luotettava ja vakaa oma hankintalähde. Koska yrityksen ostamassa terästehtaassa tuotetaan ruostumattomasta teräksestä valmistettuja levyaihioita mutta ei ole mahdollisuutta kuumavalssaukseen, Marcegaglia väitti, että tulevaisuudessa se kuitenkin tarvitsee kumppanikseen toisen tehtaan, jotta Yhdistyneessä kuningaskunnassa tuotetut ruostumattomasta teräksestä valmistetut levyaihiot voidaan jalostaa kuumavalssatuiksi teräslevyiksi ja -keloiksi joko unionissa tai sen ulkopuolella. Çolakoğlu on tässä yhteydessä osoittautunut luotettavaksi ja tehokkaaksi kumppaniksi, jota voitaisiin mahdollisesti käyttää myös Yhdistyneessä kuningaskunnassa tuotettujen levyaihioiden jalostamisessa kuumavalssatuiksi teräslevyiksi ja -keloiksi. Marcegaglia totesi lisäksi, että koska se pystyy pian tuottamaan tarvitsemansa ruostumattomasta teräksestä valmistetut levyaihiot Yhdistyneessä kuningaskunnassa, odotettavissa on, että se ei enää tulevaisuudessa tuo indonesialaisista levyaihioista valmistettuja kuumavalssattuja teräslevyjä ja -keloja.

(76)

Komissio katsoi, että ruostumattomasta teräksestä valmistettujen levyaihioiden hankintalähteet saattavat hyvinkin muuttua lähitulevaisuudessa tämän viimeaikaisen kehityksen myötä. Osto kuitenkin toteutui tammikuussa 2023 eli raportointijakson jälkeen, eikä siihen liity mitään takuita siitä, loppuisiko todettu kiertämiskäytäntö tai milloin se loppuisi.

(77)

Väitetyn olosuhteiden tulevan muutoksen osalta komissio totesi, että joko Marcegaglia tai Çolakoğlu voi vuoden kuluttua toimenpiteiden voimassaolon jatkamisesta pyytää kiertämisen vastaisen toimenpiteen tarkastelua perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti, mikäli muutos on pysyvä. Tällainen muutos voi liittyä Yhdistyneessä kuningaskunnassa tuotettujen ruostumattomasta teräksestä valmistettujen levyaihioiden hankintaan, joka korvaa ruostumattomasta teräksestä valmistettujen levyaihioiden hankinnan Indonesiasta, jos voidaan osoittaa, että muutos on luonteeltaan pysyvä.

(78)

Näiden seikkojen perusteella komissio päätteli, että Çolakoğlun harjoittamalle viimeistelytoiminnalle ei ollut riittävää syytä tai muuta taloudellista perustetta kuin tullin käyttöön ottaminen. Kaupan rakenteessa tapahtunut muutos johtui toiminnan aloittamisesta ja sen myöhemmästä huomattavasta lisääntymisestä alkuperäisen tutkimuksen vireillepanon jälkeen.

(79)

Perusasetuksen 13 artiklan 2 kohta edellyttää, että kokoonpano- tai valmistustoiminta on alkanut tai huomattavasti lisääntynyt polkumyyntitutkimuksen vireillepanosta alkaen tai juuri ennen sitä ja että kyseessä olevat osat tulevat pääasiassa maista, joihin sovelletaan polkumyyntitoimenpiteitä.

(80)

Kuten edellä 2.4 jaksossa kuvaillaan, Çolakoğlu lisäsi vientimyyntiään merkittävästi tutkimusajanjaksolla ja tärkein tuotantopanos eli ruostumattomasta teräksestä valmistetut levyaihiot ostettiin lähes yksinomaan Indonesiasta.

(81)

Sen vuoksi komissio päätteli, että kokoonpano- tai valmistustoiminta lisääntyi huomattavasti alkuperäisen tutkimuksen vireillepanosta alkaen, kuten perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan a alakohdassa edellytetään.

(82)

Perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaan kokoonpano- tai valmistustoiminnan osalta toinen ehto toimenpiteiden kiertämisen määrittelylle on se, muodostavatko toimenpiteiden kohteena olevista maista peräisin olevat osat vähintään 60 prosenttia kokoonpantavan tuotteen osien kokonaisarvosta ja onko kokoonpanossa tai valmistuksessa käytettävien osien arvonlisäys alle 25 prosenttia valmistuskustannuksista.

(83)

Çolakoğlu toisti päätelmien ilmoittamisen jälkeen väitteensä, jonka mukaan kyseessä ei ole mikään perusasetuksen 13 artiklan 1 tai 2 kohdassa tarkoitettu käytäntö, menettely tai toiminta, sillä tutkimuksen kohteena oleva tuote, kuumavalssatut teräslevyt ja -kelat, on eri tuote kuin sen tuotantopanos, ruostumattomasta teräksestä valmistetut levyaihiot. Levyaihiot luokitellaan eri tullinimikkeeseen kuin kuumavalssatut teräslevyt ja -kelat, koska niille tehdään merkittäviä jalostustoimia, joiden myötä kuumavalssatut teräslevyt ja -kelat saavat etuuskohteluun oikeuttamattoman turkkilaisen alkuperän. Çolakoğlu myös väitti, että siinä missä alkuperän osalta on annettu sääntöjä WTO:n tasolla, kiertämisen osalta ei ole tehty WTO:n tason sopimuksia. Näin ollen voimassa olevien toimenpiteiden laajentaminen koskemaan kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuontia Turkista olisi ristiriidassa sen kanssa, että unioni on maailmanlaajuisen kaupan lähentymisen aktiivisin puolestapuhuja. Çolakoğlu viittasi myös Intiasta peräisin olevia teräsvaijereita ja -kaapeleita koskevaan tapaukseen (10), jossa komissio katsoi, että muuta kuin etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperää koskevat säännöt olivat merkityksellisiä määritettäessä polkumyyntitullien soveltamisalaa.

(84)

Komissio katsoi, että tutkimuksen kohteena olevan tuotteen ja sen tärkeimpien tuotantopanosten tulliluokittelulla ja alkuperällä tai niiden muutoksella ei ole merkitystä sen kannalta, onko kokoonpano- tai viimeistelytoiminnassa kyse toimenpiteiden kiertämisestä. Toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen oikeusperusta on perusasetuksen 13 artikla eikä alkuperää koskeva tullilainsäädäntö. Euroopan unionin tuomioistuin on katsonut, että polkumyynnin vastaista tullia laajentavan asetuksen ainoa tarkoitus on varmistaa kyseisen tullin vaikuttavuus ja estää sen kiertäminen (11). Näin ollen komissio arvioi mahdollista toimenpiteiden kiertämistä analysoimalla, täyttyivätkö perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädetyt edellytykset (ks. johdanto-osan 82 kappale). Komissio analysoi erityisesti, muodostivatko osat vähintään 60 prosenttia kokoonpantavan tuotteen osien kokonaisarvosta ja oliko kokoonpano- tai valmistustoiminnassa käytettävien osien arvonlisäys enemmän kuin 25 prosenttia valmistuskustannuksista. Lisäksi vaikka WTO:n jäsenet ovat nimenomaisesti todenneet polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden kiertämistä koskevan ongelman olemassaolon (12), kiertämisen osalta ei ole olemassa yhdenmukaisia WTO:n tason sääntöjä, jotka olisivat tältä osin ristiriidassa unionin sääntöjen kanssa. Lisäksi komission päätös, johon Çolakoğlu viittasi, ei koske varsinaisesti 13 artiklan soveltamista vaan polkumyyntitullien kantamista silloin, kun sitoumuksen ehtoja ei ole noudatettu. Lisäksi oikeuskäytännössä on selvennetty, että sellaisen ilmaisun käyttäminen perusasetuksen 13 artiklassa, joka viittaa pikemminkin tietystä maasta tulemisen käsitteeseen kuin alkuperän käsitteeseen, merkitsee sitä, että ”unionin lainsäätäjä on tietoisesti päättänyt ottaa etäisyyttä tullioikeudellisiin alkuperäsääntöihin ja että […] tietystä maasta tulemisen käsitteellä on täten itsenäinen ja tullioikeudellisesta käsitteestä ’alkuperä’ erillinen merkitys” (13). Näin ollen tämä väite hylättiin.

(85)

Tärkein tuotantopanos kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuotannossa ovat ruostumattomasta teräksestä valmistetut levyaihiot. Lähes kaikki Çolakoğlun jalostamat ruostumattomasta teräksestä valmistetut levyaihiot tuotiin Indonesiasta. Ruostumattomasta teräksestä valmistetuille levyaihioille suoritettiin viimeistelytoimena kuumavalssaus Turkissa, jossa ne jalostettiin kuumavalssatuiksi teräslevyiksi ja -keloiksi. Çolakoğlun toimittamien tarkistettujen tietojen mukaan ruostumattomasta teräksestä valmistetut levyaihiot muodostavat lähes 100 prosenttia kokoonpannun/valmistetun tuotteen osien kokonaisarvosta perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

(86)

Çolakoğlu toisti päätelmien ilmoittamisen jälkeen väitteensä, jonka mukaan kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuottaminen ruostumattomasta teräksestä valmistetuista levyaihioista ei ole perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua ”osien kokoonpanoa”, koska kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuotannossa osia on vain yksi. Se väitti myös, että perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdassa olevan viittauksen ”valmistukseen” olisi katsottava liittyvän kokoonpanon jälkeiseen arvonlisäykseen. Tästä syystä ja koska Çolakoğlun harjoittama toiminta ei ollut kokoonpanotoimintaa, perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa säädetyt edellytykset eivät Çolakoğlun mukaan täyttyneet.

(87)

Komissio hylkäsi nämä väitteet. Johdanto-osan 82 kappaleessa kuvatun käytännön katsottiin olevan valmistustoimintaa, joka kuuluu perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kokoonpanotoiminnan käsitteen piiriin, kuten myös johdanto-osan 44 kappaleessa todetaan. Lisäksi tarkasteltiin muita, jäljempänä selitettyjä tekijöitä.

(88)

Perusasetuksessa ei määritellä käsitteitä ”kokoonpanotoiminta” tai ”valmistustoiminta”. Perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan muotoilu puoltaa kuitenkin tulkintaa, jonka mukaan käsite ”kokoonpanotoiminta” sisältää 13 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti nimenomaisesti myös ”valmistustoiminnan”. Tästä seuraa, että perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla kokoonpanotoiminnalla ei tarkoiteta ainoastaan toimintaa, joka koostuu kokoonpannun tavaran osien kokoonpanosta, vaan siihen saattaa kuulua myös jatkokäsittely eli tuotteen valmiiksi saattaminen.

(89)

Kuten johdanto-osan 84 kappaleessa todetaan, perusasetuksen 13 artiklan mukaisesti tehtyjen tutkimusten tarkoituksena on varmistaa polkumyyntitullien tehokkuus ja estää niiden kiertäminen. Näin ollen perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan tarkoituksena on ottaa huomioon käytäntö, menettely tai toiminta, jossa käytetään pääasiassa toimenpiteiden kohteena olevasta maasta peräisin olevia osia ja kootaan tai saatetaan ne valmiiksi siten, että näiden tuotteiden arvonlisäys on vähäinen.

(90)

Çolakoğlu väitti päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että Turkista peräisin olevista levyaihioista valmistetut kuumavalssatut teräslevyt ja -kelat eivät kuulu tutkimuksen piiriin. Sen vuoksi toimenpiteiden laajentamisen olisi koskettava ainoastaan indonesialaisista levyaihioista valmistettuja kuumavalssattuja teräslevyjä ja -keloja, ei vastaavia Turkista peräisin olevista levyaihioista valmistettuja tuotteita. Çolakoğlu väitti myös, että kansalliset tulliviranomaiset voivat tarkastaa alkuperän, koska on olemassa toimiva ja käytännöllinen tapa tarkastaa, onko tuotteen alkuperä Turkki. Erityisesti tuotteelle myönnetyn etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperää koskevan EUR.1-todistuksen olisi annettava riittävät takeet siitä, että todistuksen kattamat kuumavalssatut teräslevyt ja -kelat on jalostettu Turkista peräisin olevista levyaihioista.

(91)

Perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa säädetään tullien laajentamisesta koskemaan samankaltaisen tuotteen tuontia kolmansista maista, jos edellytykset täyttyvät. Laajennetuista toimenpiteistä voidaan myöntää perusasetuksen 13 artiklan 4 kohdan nojalla vapautus niille tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajille, joiden osalta todetaan, etteivät ne ole osallisina kiertämiskäytännöissä. Komission oli analyysissaan otettava huomioon kaikki kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan tuottaman, tutkimuksen kohteena olevan tuotteen myynti unioniin, siis myös Turkista peräisin olevista levyaihioista valmistettujen – ei ainoastaan indonesialaisista levyaihioista valmistettujen – tuotteiden myynti. Tutkimus vahvisti tältä osin, että Çolakoğlun unioniin viemät kuumavalssatut teräslevyt ja -kelat oli valmistettu pääasiassa indonesialaisista levyaihioista. Tarkemmin sanottuna tutkimuksessa todettiin, että raportointijaksolla Çolakoğlun unioniin viemistä [40 000–50 000] tonnista kuumavalssattuja teräslevyjä ja -keloja vain [20–200] tonnia oli valmistettu Turkista peräisin olevista levyaihioista, joiden osuus käytetyistä osista oli enimmillään 0,5 prosenttia. Näin ollen Indonesiasta tuotujen osien (ruostumattomasta teräksestä valmistettujen levyaihioiden) osuus kaikista kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuotannossa raportointijaksolla käytetyistä osista oli yli 99,5 prosenttia. Tästä syystä väite hylättiin.

(92)

Çolakoğlu väitti päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että sen puolustautumisoikeuksia – erityisesti perusasetuksen 6 artiklan 7 kohtaa ja SEUT-sopimuksen 296 artiklaa – rikottiin, koska yrityksen alkuperäinen vapauttamista koskeva pyyntö ei koskenut pelkästään indonesialaisista levyaihioista vaan erikseen myös Turkista peräisin olevista levyaihioista valmistettuja kuumavalssattuja teräslevyjä ja -keloja. Çolakoğlun mukaan tätä seikkaa ei käsitelty päätelmissä.

(93)

Kuten edellä johdanto-osan 85 kappaleessa todetaan, perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaan laajentaminen koskee samankaltaisen tuotteen tuontia kolmansista maista ja 13 artiklan 4 kohta mahdollistaa vapautuksen myöntämisen ”niille […] tuottajille, joiden osalta todetaan, etteivät ne ole osallisina kiertämiskäytännöissä”. Komissio totesi ilmoittamissaan päätelmissä, että se otti 60:tä prosenttia koskevan edellytyksen arvioinnissa huomioon kaikki Çolakoğlun jalostamat levyaihiot ja että lähes kaikki yrityksen jalostamista ruostumattomasta teräksestä valmistetuista levyaihioista tuotiin Indonesiasta. Näin ollen nämä levyaihiot muodostavat lähes 100 prosenttia kokoonpannun/valmistetun tuotteen osien kokonaisarvosta perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Tämän arvioinnin perusteella Çolakoğlun todettiin olevan mukana kiertämiskäytännöissä perusasetuksen 13 artiklan 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla, joten sille ei voitu myöntää vapautusta kyseisen säännöksen nojalla. Lisäksi komissio vahvisti päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että kuten johdanto-osan 91 kappaleessa todetaan, Turkista peräisin olevista levyaihioista valmistetut kuumavalssatut teräslevyt ja -kelat oli otettava sen analyysissa huomioon eikä niitä voitu jättää tutkimuksen ulkopuolelle. Tästä syystä komissio katsoi, että Çolakoğlun puolustautumisoikeuksia kunnioitettiin kaikilta osin, ja hylkäsi tämän väitteen.

(94)

Näin ollen komissio päätteli, että perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädetty 60:tä prosenttia koskeva edellytys täyttyi.

(95)

Määritetyn keskimääräisen arvonlisäyksen raportointijaksolla todettiin olevan alle 5 prosenttia eli jäävän merkittävästi alle perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädetyn 25 prosentin raja-arvon. Näin ollen komissio päätteli, että kokoonpano- tai valmistustoiminnassa käytettyjen osien arvonlisäys oli alle 25 prosenttia valmistuskustannuksista, mitä perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan b alakohdassa edellytetään, jotta toiminnassa olisi kyse toimenpiteiden kiertämisestä.

(96)

Komissio tutki perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti, heikensikö tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuonti sekä määrän että hintojen osalta tällä hetkellä voimassa olevien toimenpiteiden korjaavia vaikutuksia.

(97)

Çolakoğlun ja Marcegaglian toimittamien tarkistettujen tietojen perusteella Çolakoğlun viennin määrä raportointijaksolla oli 40 000–50 000 tonnia. Pyynnön esittäjä puolestaan arvioi unionin kulutukseksi vapailla markkinoilla raportointijaksolla noin 1 200 000 tonnia. Näin ollen Turkista tulevan tuonnin markkinaosuus unionin kulutuksesta vapailla markkinoilla oli noin 4 prosenttia raportointijaksolla ja yli 3 prosenttia alkuperäisen tutkimusajanjakson vahvistetusta unionin kulutuksesta vapailla markkinoilla. Lisäksi komissio totesi, että Çolakoğlulla on kuumavalssaamossaan merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia, joten yritys voi tulevaisuudessa kasvattaa vientimääriään huomattavasti.

(98)

Hintojen osalta komissio vertasi alkuperäisessä tutkimuksessa määritettyä vahinkoa aiheuttamatonta keskimääräistä hintaa Eurostatin tilastojen perusteella määritettyihin painotettuihin keskimääräisiin CIF-vientihintoihin, joita oli oikaistu asianmukaisesti tulliselvityksen jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi. Komissio käytti Eurostatin tilastoja siksi, että Çolakoğlun ja Marcegaglian väliset liiketoimet perustuivat jalostuskorvaussopimukseen, jolloin oli kyse palvelumaksuista, ei markkinahinnoista. Hintavertailu osoitti, että Çolakoğlun tuonti alitti unionin viitehinnat yli 13 prosentilla.

(99)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Marcegaglia, Çolakoğlu ja Turkin viranomaiset väittivät, että koska Indonesiasta tuleva tuonti kasvoi, sitä koskevilla voimassa olevilla toimenpiteillä ei ollut korjaavaa vaikutusta, jota Turkista tuleva – absoluuttisesti mitattuna huomattavasti vähäisempi – tuonti olisi voinut heikentää.

(100)

Çolakoğlu väitti myös, että jos jokin tuonti heikensi korjaavia vaikutuksia, kyseessä ei ollut Turkista tuleva kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuonti vaan tuodut levyaihiot, jotka väitetysti jalostettiin kuumavalssatuiksi teräslevyiksi ja -keloiksi unionissa, sillä tämän tuonnin määrä oli huomattavasti suurempi.

(101)

Komissio muistutti, että vaikka Indonesiasta unioniin tuotujen levyaihioiden määrä oli suurempi kuin Turkista tuotujen kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen määrä, tämä ei muuta tutkimuksessa tehtyjä päätelmiä, joiden mukaan Turkista tuleva kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuonti heikensi toimenpiteiden korjaavia vaikutuksia, sillä tämän tuonnin osuus unionin kokonaiskulutuksesta oli raportointijaksolla yli 4 prosenttia ja alitti unionin viitehinnat yli 13 prosentilla. Indonesiasta tulevan kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuonnin jatkuminen ei myöskään tarkoita, että alkuperäiset toimenpiteet olisivat tehottomia. Toimenpiteiden tarkoituksena ei ollut lopettaa tuontia vaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset. Kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuonti Indonesiasta unioniin jatkui ja jopa lisääntyi, mutta siihen sovelletaan tullia, jonka tarkoituksena on poistaa vahingollisen polkumyynnin vaikutukset.

(102)

Indonesiasta unioniin tulevan levyaihioiden tuonnin osalta komissio totesi, että sillä, onko olemassa muita tekijöitä, jotka mahdollisesti heikentävät toimenpiteiden korjaavaa vaikutusta, ei ole merkitystä tarkasteltavana olevassa tapauksessa tehtävien päätelmien kannalta. Perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa ei myöskään edellytetä, että komissio analysoi muita mahdollisia tekijöitä, jotka myös voivat heikentää tullin korjaavia vaikutuksia.

(103)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Marcegaglia väitti, että koska sen markkinat ovat rajalliset, mustien kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuonti Turkista ei heikentänyt Indonesiasta tulevassa kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuonnissa voimassa olevien toimenpiteiden korjaavia vaikutuksia.

(104)

Komissio huomautti, että alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, että mustilla ja valkoisilla keloilla on samat fyysiset ja kemialliset perusominaisuudet, ne kilpailevat keskenään ja ne kuuluvat tuotteen määritelmään (ks. johdanto-osan 12 kappale). Näin ollen tämä väite hylättiin.

(105)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että tämän tutkimuksen kohteena oleva tuonti Turkista heikensi voimassa olevia toimenpiteitä määrien ja hintojen osalta.

(106)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti myös, oliko polkumyynnistä näyttöä samankaltaiselle tuotteelle aikaisemmin määritettyyn normaaliarvoon verrattuna.

(107)

Tätä varten komissio vertasi keskenään Eurostatin tilastoihin perustuvia Turkin keskimääräisiä vientihintoja ja alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistettuja normaaliarvoja, jotka oli oikaistu julkisiin tietokantoihin (14) perustuvan, Indonesiassa tapahtuneen kuumavalssattujen teräslevykelojen hinnannousun huomioon ottamiseksi. Normaaliarvojen ja vientihintojen vertailu osoitti, että kuumavalssattuja teräslevyjä ja -keloja vietiin raportointijaksolla polkumyyntihinnoilla.

(108)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että Indonesiasta peräisin olevien kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuonnissa käyttöön otettua lopullista polkumyyntitullia kierretään tuomalla Çolakoğlun Turkista lähettämiä tutkimuksen kohteena olevia tuotteita.

(109)

Koska yhteistyössä toimimisen aste oli korkea (Çolakoğlun ilmoitetun vientimyynnin osuus Turkista unioniin raportointijaksolla tulleen kokonaistuonnin määrästä oli [88–93 %]) eikä yksikään muu Turkissa toimiva perusasetuksen 13 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu tuottaja ilmoittautunut ja pyytänyt vapautusta, komissio päätteli, että Çolakoğluun liittyviä kiertämiskäytäntöjä koskevat päätelmät olivat edustavia kaiken Turkista tulevan tuonnin osalta.

(110)

Indonesiasta peräisin olevien kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuonnissa voimassa olevat polkumyyntitoimenpiteet olisi tämän vuoksi perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti laajennettava koskemaan tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuontia.

(111)

Perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaan laajennettavan toimenpiteen olisi oltava täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/1408 1 artiklan 2 kohdassa ”kaikille muille yrityksille” vahvistettu toimenpide eli vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava 17,3 prosentin suuruinen lopullinen polkumyyntitulli.

(112)

Perusasetuksen 13 artiklan 3 kohdassa säädetään, että laajennettuja toimenpiteitä on sovellettava vireillepanoasetuksella käyttöön otetun kirjaamisvelvoitteen alaiseen unioniin tulevaan tuontiin, ja tämän mukaisesti tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kirjatusta tuonnista olisi kannettava tulli.

(113)

Kuten edellä kuvataan, Çolakoğlun todettiin osallistuneen kiertämiskäytäntöihin. Sen vuoksi tälle yritykselle ei voitu myöntää vapautusta perusasetuksen 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(114)

Kuten edellä 2.2 jaksossa mainitaan, yritysten Saritas, UCAS ja AST ei katsottu olevan vientiä harjoittavia tuottajia, joten niillä ei ollut oikeutta hakea vapautusta. Poyrazin osalta komissio ei pystynyt yrityksen puutteellisen vastauksen vuoksi vahvistamaan, oliko yritys todellinen tuottaja ja näin ollen oikeutettu hakemaan vapautusta.

(115)

Edellä esitetyn perusteella yhtäkään näistä yrityksistä ei pitäisi vapauttaa laajennetuista toimenpiteistä.

(116)

Komissio ilmoitti 30 päivänä tammikuuta 2023 kaikille asianomaisille osapuolille niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella edellä esitettyihin päätelmiin päädyttiin, ja osapuolia kehotettiin esittämään huomautuksia. Huomautuksia saatiin Çolakoğlulta, Marcegaglialta ja Turkin viranomaisilta, ja ne otettiin asianmukaisesti huomioon.

(117)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,