(1)

Neuvoston asetuksen (EU) 2022/1369 (1) tavoitteena on vapaaehtoisesti ja tarvittaessa pakollisesti vähentää kaasun kysyntää unionissa, helpottaa kaasuvarastojen täyttämistä ja varmistaa parempi varautuminen mahdollisiin uusiin toimitushäiriöihin. Asetus (EU) 2022/1369 hyväksyttiin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 122 artiklan 1 kohdan nojalla ottaen huomioon Venäjän helmikuussa 2022 Ukrainaan kohdistaman provosoimattoman ja perusteettoman hyökkäyksen aiheuttama välitön kaasuntoimituskriisi sekä unionin tarve reagoida siihen väliaikaisilla toimenpiteillä jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun hengessä.

(2)

Asetuksen (EU) 2022/1369 mukaan jäsenvaltioiden oli parhaansa mukaan pyrittävä vähentämään kaasunkulutustaan 15 prosentilla 1 päivän elokuuta 2022 ja 31 päivän maaliskuuta 2023 välisenä aikana. Siltä varalta, että kysynnän vapaaehtoiset vähentämistoimenpiteet osoittautuisivat riittämättömäksi keinoksi torjua vakavan toimituspulan riski, neuvosto valtuutettiin julistamaan komission ehdotuksesta unionin hälytystilanne, joka käynnistäisi kysynnän pakollisen vähentämisvelvoitteen. Jäsenvaltiot ovat viime kuukausina työskennelleet uutterasti ja toteuttaneet toimenpiteitä, joiden tavoitteena on vähentää kunkin jäsenvaltion kaasun kysyntää 15 prosentilla yhteisvastuun hengessä. Tämän tuloksena kaasun tosiasiallinen kysyntä on vähentynyt koko unionissa jo yli 15 prosenttia elokuun 2022 ja tammikuun 2023 välisenä aikana.

(3)

Energian toimitusvarmuuteen liittyy kuitenkin yhä vakavia vaikeuksia. Kaasumarkkinoiden maailmanlaajuinen tilanne ei ole parantunut helmikuun 2022 jälkeen, ja unioni käyttää edelleen tiettyjä määriä venäläistä kaasua täyttääkseen kaasun kokonaiskysyntänsä asetuksen (EU) 2022/1369 nojalla saavutetusta kysynnän vähentämisestä huolimatta. Unionin kansalaisten energiankysynnän rajoittamiselta on kuluneen vuoden aikana vältytty varastojen täyttämiseen ja kysynnän vähentämiseen liittyvien tehokkaiden toimenpiteiden ansiosta. Yksitoista jäsenvaltiota pitää kuitenkin edelleen yllä ennakkovaroitustason julistamisen ja yksi jäsenvaltio hälytystason julistamisen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1938 (2) mukaisesti. Koska kaasun hinnat ovat edelleen poikkeuksellisen korkealla ja koska maailmanlaajuisen tarjonnan tilanne ei ole parantunut elokuun 2022 jälkeen, jolloin asetus (EU) 2022/1369 hyväksyttiin, kriisin hillitsemistä helpottaneita toimenpiteitä on tarpeen jatkaa kiireellisesti, erityisesti jatkamalla kysynnän vähentämistä. Kysynnän vähentämistoimenpiteiden pysäyttäminen johtaisi muutoksiin unionin tähän mennessä saavuttamassa vakaassa mutta hauraassa tilanteessa ja heikentäisi sen häiriönsietokykyä reagoitaessa todennäköisiin tuleviin kehityskulkuihin, kuten Venäjän tuonnin loppumiseen kokonaan. Sen vuoksi on äärimmäisen tärkeää jatkaa toimia sen estämiseksi, ettei unioni altistu kaasupulalle ja suurille hintavaihteluille.

(4)

Koska putkikaasun tuonti Venäjältä on vähentynyt merkittävästi kuluneen vuoden aikana, unionin kapasiteetti täyttää varastoja uudelleen on nykyisellään huomattavasti pienempi kuin aiemmin, myös kesän 2022 tilanteeseen verrattuna. Vaikka energiakriisi alkoi vuonna 2022, unioni pystyi kyseisen vuoden aikana tuomaan Venäjältä noin 60 miljardia kuutiometriä kaasua varastojen täyttämiseksi, myös NordStream 1 -kaasuputken kautta. Kesällä 2022 Venäjä kuitenkin keskeytti ja lopulta lopetti kokonaan kaasutoimitukset kyseisen putken kautta, joka vahingoittui syyskuussa 2022 tehdyssä sabotaasissa siinä määrin, ettei kaasua voida enää kuljettaa sen kautta lainkaan nyt eikä lähitulevaisuudessa. Ottaen huomioon putkikaasun nykyisen tuontitason unioni saa tuotua Venäjältä putkien kautta enintään 20 miljardia kuutiometriä, jollei tämä epäluotettava tuonti katkea kokonaan. Sen vuoksi suurena vaarana on, että unionissa esiintyy talvena 2023–2024 kaasupulaa.

(5)

Näitä vakavia vaikeuksia pahentavat vielä monet lisäriskit ja uudet tekijät, mukaan lukien nesteytetyn maakaasun Aasian-kysynnän elpyminen, joka vähentää kaasun saatavuutta maailman kaasumarkkinoilla, sääolosuhteet, jotka ovat viime aikoina heikentyneet entisestään, mikä vaikuttaa vesivoiman varastointiin ja ydinvoiman tuotantoon alhaisen vedenkorkeuden vuoksi, uusi tekninen kehitys, joka lisää nykyisen ydintuotannon saatavuuteen liittyvää epävarmuutta ja joka edellyttää kaasuvoiman tuotannon lisäämistä, ja mahdolliset muut kaasuntoimitushäiriöt, mukaan lukien kaasuntuonnin loppuminen Venäjältä kokonaan.

(6)

Nämä jatkuvat ja uudet vakavat vaikeudet vaikuttavat unionin kykyyn vastata kaasun kysyntään ja etenkin siihen, voidaanko maanalaiset varastot täyttää ajoissa ja tehokkaasti talveksi 2023–2024 ja saadaanko kysyntä ja tarjonta vastaamaan toisiaan talvella 2023–2024.

(7)

Komissio on asetuksen (EU) 2022/1369 mukaisesti tarkastellut kyseistä asetusta uudelleen, ja uudelleentarkastelun tuloksista esitettiin yhteenveto komission neuvostolle esittämässä kertomuksessa. Kertomuksessa analysoidaan erilaisia skenaarioita, joihin sisältyy asetuksen (EU) 2022/1369 mukaisten kysynnän vähentämistoimenpiteiden pidentäminen ja pidentämättä jättäminen, mukaan lukien seitsemän kuukauden pidennys huhtikuusta lokakuuhun 2023, kahdeksan kuukauden pidennys elokuusta 2023 maaliskuuhun 2024 ja yhden vuoden pidennys huhtikuusta 2023 maaliskuuhun 2024. Kertomuksessa todetaan, että ilman jatkuvaa kysynnän vähentämistä varastoinnissa saavutettaisiin 69 miljardin kuutiometrin taso vasta lokakuun 2023 loppuun mennessä, mikä on huomattavasti alle asetuksessa (EU) 2017/1938 1 päiväksi marraskuuta asetetun 90 prosentin (89,4 miljardin kuutiometrin) tavoitteen, ja että varastot ehtyisivät kokonaan helmikuuhun 2024 mennessä.

(8)

Kertomuksessa arvioiduista eri skenaarioista voidaan todeta, että jos toimenpiteitä pidennettäisiin seitsemällä kuukaudella huhtikuusta lokakuuhun 2023, varastot täyttyisivät riittävästi kesän 2023 loppuun mennessä (95 miljardia kuutiometriä lokakuun 2023 loppuun mennessä, jolloin saavutettaisiin 90 prosentin tavoite). Koska kaasun kysyntä on kuitenkin jopa normaaleina talvina kaksi kertaa niin suurta kuin kesällä, varastot ehtyisivät lähes kokonaan talven 2023–2024 loppuun mennessä (9 miljardia kuutiometriä maaliskuun 2024 loppuun mennessä). Tämä merkitsee erittäin vakavia toimitusvarmuuteen liittyviä ongelmia ja hyvin suuria vaikeuksia täyttää varastot riittävässä määrin seuraavaa talvea varten. Jos toimenpiteitä pidennettäisiin kahdeksalla kuukaudella elokuusta 2023 maaliskuuhun 2024, varastot täyttyisivät liian hitaasti ja saavuttaisivat ainoastaan 80 miljardin kuutiometrin tason lokakuun 2023 loppuun mennessä, mikä alittaisi selvästi tavoitteen, ja varastointitasot putoaisivat alle 30 prosenttiin talven 2023–2024 loppuun mennessä (alle 28 miljardia kuutiometriä), mikä aiheuttaisi vakavia toimitusvarmuuteen liittyviä ongelmia ja vaikeuttaisi varastojen täyttämistä riittävälle tasolle seuraavaa talvea varten. Vain siinä tapauksessa, että toimenpiteitä jatketaan yhdellä vuodella ja kysyntää vähennetään edelleen 15 prosenttia huhtikuusta 2023 maaliskuuhun 2024, varastoinnissa päästäisiin 1 päiväksi marraskuuta asetettuun 90 prosentin tavoitteeseen ja saavutettaisiin 89,4 miljardin kuutiometrin taso 1 päivään marraskuuta 2023 mennessä, ja jäsenvaltiot voisivat edetä suunnitellusti kaasuntoimitusten varmistamiseksi talvella 2023–2024, kun kaasua saataisiin varastoitua 43 miljardia kuutiometriä unionin tasolla maaliskuun 2024 loppuun mennessä.

(9)

Kyseisten skenaarioiden perusteella kertomuksessa todetaan, että kysynnän jatkuva vähentäminen 15 prosentilla maaliskuun 2024 loppuun kestävän 12 kuukauden jakson aikana on tarpeen sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot voivat noudattaa asetuksessa (EU) 2017/1938 asetettua 90 prosentin varastointitavoitetta, mikä on välttämätöntä kaasun toimitusvarmuudelle, ja mahdollisten toimituskatkosten estämiseksi talvella 2023–2024.

(10)

Vaikka jäsenvaltiot voivat päättää, mitkä toimenpiteet soveltuvat parhaiten varastointitavoitteiden saavuttamisen varmistamiseen, tähän ei päästä ilman kysynnän vähentämistoimenpiteitä. Kertomuksessa todetaan, ettei markkinoilla ole riittävän suuria kaasumääriä kyseisen velvoitteen täyttämiseksi kaikissa jäsenvaltioissa. Tämä tarkoittaa sitä, etteivät kaikki jäsenvaltiot pysty fyysisesti täyttämään varastoja riittävälle tasolle, mikä aiheuttaa vakavia kaasun toimitusvarmuusvaikeuksia talven 2023–2024 loppuun mennessä.

(11)

Kertomuksessa todetaan myös, että kaasunkulutuksen vähentäminen suhteessa asetuksessa (EU) 2022/1369 säädettyyn vähennykseen on tarpeen 1 päivän huhtikuuta 2023 ja 31 päivän maaliskuuta 2024 välisenä aikana. Tarvittava kulutuksen pidennetty vähentäminen tarkoittaisi 15 prosentin vähennystä 1 päivän huhtikuuta 2023 ja 31 päivän maaliskuuta 2024 välisenä aikana verrattuna 1 päivän huhtikuuta 2017 ja 31 päivän maaliskuuta 2022 väliseen viitekauteen. Kysynnän vähentämistoimenpiteiden jatkaminen ja vähentämiskauden pidentäminen antaisivat myös markkinoille joustovaraa kaasun hintavaihtelujen hillitsemiseksi ja vuonna 2022 havaittujen kaltaisten hintapiikkien ehkäisemiseksi.

(12)

Kun kysynnän ja tarjonnan tasapaino on niin tiukka kuin nykyään, jopa maltillinen kaasun tarjonnan häiriö voi vaikuttaa kaasumarkkinoihin dramaattisesti ja aiheuttaa vakavaa ja pitkäaikaista vahinkoa taloudelle ja unionin kansalaisille. Kaasuvarastojen täyttövelvoitetta sovelletaan, jollei ole julistettu alueellisen tai unionin tason hätätilannetta asetuksen (EU) 2017/1938 mukaisesti. Näin ollen, jos kymmenen prosenttia putkikaasun tuonnista unioniin häiriintyisi äkillisesti, jäsenvaltioiden olisi joko toteutettava rajuja yksittäisiä toimenpiteitä täyttääkseen varastojen täyttövelvoitteensa, tai se johtaisi alueellisen tai unionin tason hätätilanteen julistamiseen, paitsi jos vapaaehtoinen koordinoitu kysynnän vähentäminen jatkuu. Tällainen koordinoitu kysynnän vähentämisen jatkaminen kaikissa jäsenvaltioissa yhteisvastuun hengessä on olennaisen tärkeää varastointikapasiteettien täyttämiselle tehokkaasti ja mahdollisimman vähäisin markkinahäiriöin, mikä on kaasun toimitusvarmuuden kannalta välttämätöntä ennen talvea 2023–2024.

(13)

Asetuksen (EU) 2022/1369 soveltamisen jatkaminen on hätätoimenpide vastauksena jatkuviin ja uusiin vakaviin energiantoimitusvaikeuksiin, joihin liittyy välittömän kriisin riski ja jotka edellyttävät, että kaasun kysynnän vähentämiskautta mukautetaan sekä kysynnän vapaaehtoisen vähentämisen jatkamiseksi että sen varmistamiseksi, että unionin hälytystilanne on mahdollista julistaa ja vastaava kaasun kysynnän pakollinen vähentämisvelvoite ottaa käyttöön maaliskuun 2023 jälkeen.

(14)

Nykyinen kriisi altistaa koko unionin energiapulalle ja korkeille energian hinnoille. Koska unioni muodostaa sisämarkkinat, yhdessä jäsenvaltiossa esiintyvällä kaasupulalla olisi vakavia seurauksia kaikissa muissa jäsenvaltioissa kaasun fyysisen tarjonnan puutteen, hintavaihtelujen tai tiettyihin teollisuudenaloihin jossakin jäsenvaltiossa mahdollisesti kohdistuvien rajoitusten aiheuttaman teollisuusketjujen häiriintymisen vuoksi. Lisäksi kaikki jäsenvaltiot voivat yhteisvastuun hengessä auttaa edelleen vähentämään energiapulan riskiä ja hillitä kaasun hintavaihteluja vähentämällä kysyntäänsä. Tämän yhteisvastuun hengen myönteinen vaikutus on kasvanut merkittävästi kuluneen vuoden aikana, kun on kehitetty uutta yhteenliitäntäkapasiteettia itään päin ja lisätty nesteytetyn maakaasun tuontikapasiteettia, minkä ansiosta jäsenvaltiot voivat liittyä paremmin nesteytetyn maakaasun höyrystyslaitoksiin joko fyysisesti tai virtuaalisesti. Jatkuva koordinoitu toiminta unionin tasolla toteutettujen toimenpiteiden avulla kysynnän vähentämiseksi hyödyttäisi siten kaikkia jäsenvaltioita vähentämällä jäsenvaltioiden talouteen kohdistuvien merkittävämpien vaikutusten riskiä.

(15)

Toimia tarvitaan kiireellisesti, sillä kaasuvarastojen täyttökausi alkaa huhtikuussa. Ottaen huomioon edellä kuvatut jatkuvat ja uudet vakavat vaikeudet voidaan todeta, että jos koordinoitua kysynnän vähentämistä ei pidennetä ajoissa ennen varastojen täyttämistä, tämä vaikuttaisi välittömästi varastojen täyttöpolkuihin, toimitusvarmuuteen vaikuttaviin markkinaolosuhteisiin ja hintavaihteluihin.

(16)

SEUT 122 artiklan 1 kohdan mukaan neuvosto voi komission ehdotuksesta päättää jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun hengessä taloudellisen tilanteen kannalta aiheellisista toimenpiteistä erityisesti, jos ilmenee suuria vaikeuksia tiettyjen tuotteiden saatavuudessa, ennen kaikkea energia-alalla. Edellä esitetyn perusteella energiatuotteen eli kaasun toimitusten nykyinen kriisi muodostaa tällaisen tilanteen. Asetuksen (EU) 2022/1369 soveltamisen tilapäinen jatkaminen ja sen kohdennetut muutokset ovat sen vuoksi tarpeen käynnissä olevaan tilanteeseen reagoimiseksi jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun hengessä. On näin ollen perusteltua, että SEUT 122 artiklan 1 kohta on tämän asetuksen oikeusperusta.

(17)

Asetuksen (EU) 2022/1369 säännöksiä, joissa otetaan huomioon kansalliset erityisolosuhteet silloin kun unionin hälytystilanne on käynnistänyt kysynnän pakollisen vähentämisen, sovelletaan edelleen. Jäsenvaltiot voivat edelleen tilapäisesti rajoittaa kysynnän pakollista vähentämistä silloin, kun jäsenvaltiossa on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/941 (3) tarkoitettu sähkökriisi. Tällaiseen skenaarioon voi kuulua rajoitus, joka on oikeassa suhteessa sähköntuotantoon tarkoitetun kaasun kulutuksen merkittävään lisääntymiseen, joka on tarpeen, jotta naapurijäsenvaltioon voidaan viedä merkittävästi enemmän sähköä johtuen poikkeuksellista olosuhteista, kuten vesivoiman tai ydinvoiman alhainen saatavuus asianomaisessa jäsenvaltiossa tai naapurijäsenvaltiossa, johon viedään merkittävästi enemmän sähköä. Kyseinen rajoitus ei saisi ylittää edellä mainittua lisävientiä vastaavaa kaasun määrää. Jäsenvaltioiden olisi otettava kyseinen rajoitus huomioon raportoidessaan kaasunkulutuksen jakautumisesta toimialoittain.

(18)

Jäsenvaltioiden, jotka ottavat käyttöön merkittäviä hiilestä irtautumista koskevia toimenpiteitä siirtymällä kaukolämmityksessä hiilestä kaasuun, olisi voitava vähentää kyseiset kaasun määrät kysynnän vähentämisvelvoitteestaan edellyttäen, että kyseiset kaasun määrät johtuvat suoraan siirtymisestä hiilestä kaasuun.

(19)

Jäsenvaltioiden olisi raportoitava kaasunkulutuksestaan komissiolle vähintään kahden kuukauden välein ja viimeistään seuraavan kuukauden 15 päivänä Eurostatin välityksellä. Ajantasaisten lukujen tuottamiseksi jäsenvaltioita kannustetaan raportoimaan kaasunkulutuksestaan, jotta kaasun kysynnän vähentämistä voidaan arvioida joka kuukaudelta. Jos unionin hätätilanne on julistettu, tiedot olisi toimitettava kuukausittain. Jotta kysyntää vähentävät toimenpiteet voitaisiin kohdentaa paremmin ja kaasunkulutuksen seurantaa parantaa, jäsenvaltioita kannustetaan sisällyttämään raportointiinsa alakohtainen erittely kaasun kulutuksesta, mukaan lukien kaasun käyttö sähkön ja lämmön tuotannossa sekä kaasun kulutus teollisuudessa ja kaasun kulutus kotitalouksissa ja palveluissa energiatilastoista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1099/2008 (4) vahvistettujen määritelmien ja tilastointikäytäntöjen mukaisesti.

(20)

Komission on asetuksen (EU) 2022/1369 mukaisesti määrä toteuttaa uudelleentarkastelu, jonka tulosten perusteella sillä on oikeus ehdottaa kyseisen asetuksen soveltamisajan pidentämistä. Asetuksen (EU) 2022/1369 soveltamisajan pidentämisen huomioimiseksi olisi uudeksi uudelleentarkastelupäiväksi vahvistettava 1 päivä maaliskuuta 2024.

(21)

Laajennettujen ja muutettujen kysynnän vähentämistoimenpiteiden olisi oltava tilapäisiä ja niiden olisi pysyttävä voimassa talven 2023–2024 loppuun saakka. Komission olisi tarvittaessa voitava ehdottaa niiden soveltamisajan pidentämistä 1 päivään maaliskuuta 2024 mennessä toteutettavan uuden uudelleentarkastelun perusteella.

(22)

Tämän asetuksen olisi tultava voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2023, jotta varmistettaisiin, että kysyntä vähenee edelleen 15 prosenttia 1 päivänä huhtikuuta 2023 alkavan ja 31 päivänä maaliskuuta 2024 päättyvän 12 kuukauden jakson aikana, ja jotta talouden toimijat, jäsenvaltiot ja komissio voisivat toteuttaa tarvittavat toimenpiteet kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

(23)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

(24)

Asetus (EU) 2022/1369 olisi näin ollen muutettava vastaavasti,

1)

korvataan 2 artiklan 5 ja 6 alakohta seuraavasti:

2)

korvataan 3 artikla seuraavasti:

3)

korvataan 5 artiklan 2 kohta seuraavasti:

4)

lisätään 5 artiklaan kohta seuraavasti:

5)

korvataan 8 artiklan 1 kohta seuraavasti:

(*1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1099/2008, annettu 22 päivänä lokakuuta 2008, energiatilastoista (EUVL L 304, 14.11.2008, s. 1).”;"

6)

korvataan 9 artiklassa päivämäärä ”1 päivänä toukokuuta 2023” päivämäärällä ”1 päivään maaliskuuta 2024”;

7)

korvataan 10 artiklan toinen kohta seuraavasti:

”Sitä sovelletaan 31 päivään maaliskuuta 2024.”

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä I oleva 2–5 osa sisältää yhdenmukaistetut kriteerit aineiden, seosten ja tiettyjen esineiden luokituksesta vaaraluokkiin ja näiden vaaraluokkien jaotteluihin, säännökset siitä, miten kyseiset kriteerit täyttyvät, sekä vastaavat merkintävaatimukset. Asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä I oleva 3 osa sisältää terveysvaaroja koskevat kriteerit, ja kyseisen liitteen 4 osa sisältää ympäristövaaroja koskevat kriteerit.

(2)

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa (2) asetetaan tavoitteeksi ihmisten terveyden ja ympäristön parempi suojelu osana kunnianhimoista lähestymistapaa, jolla pyritään torjumaan kaikista lähteistä peräisin olevaa pilaantumista ja siirtymään kohti myrkytöntä ympäristöä.

(3)

Komission tiedonannossa ”Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia – Kohti myrkytöntä ympäristöä” (3) korostetaan, että on tarpeen ottaa käyttöön oikeudellisesti sitova hormonaalisiin haitta-aineisiin liittyvän vaaran tunnistamista koskeva järjestelmä, joka perustuu WHO:n vuonna 2002 vahvistamaan määritelmään (4) ja torjunta-aineita (5) ja biosidejä (6) varten jo kehitettyihin kriteereihin, ja että järjestelmää sovelletaan kaikessa unionin lainsäädännössä. Tiedonannossa todetaan myös, että asetukseen (EY) N:o 1272/2008 on sisällytettävä uusia vaaraluokkia ja -kriteereitä, jotta voidaan puuttua täysimääräisesti ympäristömyrkyllisyyteen, pysyvyyteen, kulkeutumiseen ja biokertyvyyteen.

(4)

Komissio on tehnyt uusien vaaraluokkien ja kriteerien lisäämisestä asetukseen (EY) N:o 1272/2008 vaikutustenarvioinnin, johon sisältyi avoin julkinen kuuleminen sekä sidosryhmien kuuleminen. Komissio on myös kuullut hitaasti hajoavia, biokertyviä ja myrkyllisiä kemikaaleja käsittelevää Euroopan kemikaaliviraston asiantuntijaryhmää, REACH- ja CLP-asetuksista vastaavia toimivaltaisia viranomaisia (CARACAL) sekä kyseisen asiantuntijaryhmän hormonaalisia haitta-aineita käsittelevää alaryhmää uusista vaaraluokista ja aineiden ja seosten luokitusta ja merkintöjä koskevista kriteereistä ja ottanut huomioon niiden tieteelliset lausunnot.

(5)

Sen kokemuksen ja lisääntyneen tietämyksen perusteella, jota on saatu aineiden tunnistamisesta erityistä huolta aiheuttaviksi aineiksi niiden hormonitoimintaa häiritsevien ominaisuuksien vuoksi sekä aineiden tunnistamisesta PBT-aineiksi (hitaasti hajoava, biokertyvä, myrkyllinen), vPvB-aineiksi (erittäin hitaasti hajoava, erittäin voimakkaasti biokertyvä), PMT-aineeksi (hitaasti hajoava, kulkeutuva, myrkyllinen) ja vPvM-aineeksi (erittäin hitaasti hajoava, erittäin kulkeutuva) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (7) mukaisesti, on tarpeen mukauttaa asetusta (EY) N:o 1272/2008 tekniikan ja tieteen kehitykseen ottamalla käyttöön uusia vaaraluokkia ja kriteerejä. Tieteellisten kriteerien, joita vasten saatavilla olevaa näyttöä kyseisiin vaaraluokkiin luokittelemiseksi on arvioitava, olisi heijastettava tieteen nykytilaa.

(6)

Aineet ja seokset, joilla on hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia, aiheuttavat huolta kansanterveyden ja ympäristön kannalta. On osoitettu, että hormonitoiminnan häiriöt voivat aiheuttaa ihmisille tiettyjä häiriöitä, kuten synnynnäisiä epämuodostumia, kehityshäiriöitä, lisääntymishäiriöitä, neurologisia kehityshäiriöitä, syöpää, diabetesta ja lihavuutta, ja että nämä häiriöt ovat yleistymässä sekä lapsilla että aikuisilla. Lisäksi on osoitettu, että hormonitoimintaa häiritsevät ominaisuudet voivat vaikuttaa haitallisesti eläinpopulaatioihin.

(7)

Kokemus on osoittanut, että aineet ja seokset, joilla on PBT- tai vPvB-ominaisuuksia, aiheuttavat erityistä huolta. Ne eivät hajoa helposti ympäristöön, ja ne tapaavat kertyä eläviin organismeihin koko ravintoverkossa. Näiden aineiden kertymistä ympäristöön on vaikea muuttaa, koska niiden pitoisuutta ympäristössä ei voida helposti vähentää alentamalla niiden päästöjä, ja kertymisen vaikutuksia pitkällä aikavälillä on usein vaikea ennustaa. Lisäksi tietyt PBT- ja vPvB-aineet, jotka kulkeutuvat pitkiä matkoja, voivat saastuttaa syrjäisiä koskemattomia alueita. Kun nämä aineet ovat päässeet ympäristöön, niille altistumista on vaikea välttää, mikä johtaa sekä eläinten että ihmisten kumulatiiviseen altistumiseen ympäristön kautta.

(8)

PMT- ja vPvM-aineet aiheuttavat huolta, koska ne hajoavat erittäin hitaasti ja ovat erittäin kulkeutuvia niiden alhaisen absorptiopotentiaalin seurauksena, ja ne voivat sen vuoksi päästä veden kiertoon, myös juomaveteen, ja levitä pitkälle. Monet PMT- ja vPvM-aineet poistuvat jäteveden käsittelyprosesseissa vain osittain, ja ne voivat päästä jopa edistyneimpien puhdistusprosessien läpi juomaveden käsittelylaitoksissa. Tällainen näiden aineiden puutteellinen poistaminen yhdessä uusien päästöjen kanssa merkitsee sitä, että PMT- ja vPvM-aineiden pitoisuus ympäristössä kasvaa ajan mittaan. Kun nämä aineet ovat päässeet ympäristöön, niille altistumista on vaikea välttää, mikä johtaa sekä eläinten että ihmisten kumulatiiviseen altistumiseen ympäristön kautta. Tämän altistumisen vaikutuksia ei voida ennakoida pitkällä aikavälillä.

(9)

Kun otetaan huomioon ihmisten terveyteen ja ympäristöön vaikuttavien hormonaalisten haitta-aineiden sekä PBT-, vPvB-, PMT- ja vPvM-aineiden ja -seosten tunnistamisesta saatu tieteellinen tietämys ja kokemus, on aiheellista ottaa käyttöön kyseisten aineiden ja seosten vaaraluokat ja merkintävaatimukset ja vastaavat tieteelliset kriteerit niiden tunnistamiseksi.

(10)

Hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia koskevan näytön tieteellinen vahvuus voi vaihdella. Sen vuoksi on aiheellista luoda sekä ihmisten terveyteen että ympäristöön vaikuttavien hormonaalisten haitta-aineiden osalta kaksi kategoriaa: tunnetut tai oletetut hormonaaliset haitta-aineet (kategoria 1) ja epäillyt hormonaaliset haitta-aineet (kategoria 2).

(11)

Laatiessaan ohjeita hormonaalisia haitta-aineita koskevien kriteerien soveltamisesta Euroopan kemikaalivirasto voi hyödyntää kasvinsuojeluaineita ja biosidivalmisteita koskevan lainsäädännön täytäntöönpanosta saatuja kokemuksia ja muita tieteellisiä perusteluja antaakseen ohjeita, joilla selvennetään, mitkä vaikutukset, jotka eivät johda kroonisiin vaikutuksiin ihmisten terveydelle ja ympäristölle, voisivat jäädä ’haitallisen vaikutuksen’ määritelmän ulkopuolelle.

(12)

PBT- ja vPvB-aineiden ja -seosten luontaiset ominaisuudet ovat samankaltaisia, mutta ne eroavat toisistaan huomattavasti myrkyllisyyskriteerin osalta. Sen vuoksi on aiheellista luoda uusi jaoteltu vaaraluokka, ja vahvistaa samalla yhteiset säännöt hitaaseen hajoavuuteen ja biokertyvyyteen liittyvien luontaisten ominaisuuksien tieteelliselle arvioinnille.

(13)

PMT- ja vPvB-aineiden ja -seosten luontaiset ominaisuudet ovat samankaltaisia, mutta ne eroavat toisistaan huomattavasti myrkyllisyyskriteerin osalta. Sen vuoksi on aiheellista luoda uusi jaoteltu vaaraluokka, ja vahvistaa samalla yhteiset säännöt hitaaseen hajoavuuteen ja kulkeutuvuuteen liittyvien luontaisten ominaisuuksien tieteelliselle arvioinnille.

(14)

Jotta aineet ja seokset voitaisiin luokitella asianmukaisesti PBT- ja vPvB-aineiksi riippumatta siitä, onko ne rekisteröity asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukaisesti, asetukseen (EY) N:o 1272/2008 olisi sisällytettävä asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä XIII olevassa 1 jaksossa vahvistetut PBT- ja vPvB-aineiden tunnistamiskriteerit. Tältä osin PBT- ja vPvB-aineiden vaarakategorioiden sisällyttäminen asetukseen (EY) N:o 1272/2008 ei olisi asianmukaista, kun otetaan huomioon PBT- ja vPvB-kriteerien täyttämiseksi tarvittavan tieteellisen todistusnäytön korkea taso, jonka on vastattava asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä XIII tähän mennessä vahvistettuja kriteerejä. Lisäksi kyseisessä liitteessä vahvistetuilla seulontatiedoilla, jotka on otettava huomioon P-, vP-, B-, vB- ja T-ominaisuuksien seulonnassa, on eri tarkoitus kuin vaarojen tunnistamisella ja luokituksella. Lisäksi kriteerien laatiminen muille vaarakategorioille seulontatietojen perusteella johtaisi yliluokitukseen ja merkittäviin päällekkäisyyksiin nykyisen ympäristöluokituksen kanssa. Sen vuoksi ei olisi asianmukaista sisällyttää asetukseen (EY) N:o 1272/2008 uusia PBT- ja vPvB-aineiden vaarakategorioita.

(15)

M/vM-aineiden luokituskriteerit liittyvät erityisesti log Koc -arvoon (maaperän adsorptiokerroin). Koc-arvo on orgaaninen hiili/vesi -jakautumiskerroin, ja se kuvastaa sitä, miten aine adsorboituu ympäristön kiinteiden osa-alueiden, kuten maaperän, lietteen ja sedimentin, orgaaniseen osaan, minkä vuoksi se liittyy käänteisesti aineiden mahdollisuuteen päästä pohjaveteen. Sen vuoksi kulkeutumiskriteeriä on asianmukaista arvioida suhteessa aineen log Koc -arvoon, jolloin alhainen Koc-arvo tarkoittaa korkeaa kulkeutuvuutta.

(16)

Uusista vaaraluokista säätäminen edellyttää, että otetaan käyttöön kyseiset luokat ja niiden nimet, vaaralausekkeet ja vaarakategoriakoodit. Sen vuoksi on tarpeen sisällyttää kyseiset vaaraluokat, vaaralausekkeet ja kategoriakoodit asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteisiin I, III ja VI. On syytä sisällyttää liitteisiin myös ”EUH-lausekkeet” (EU:n vaaralausekkeet), ja niiden olisi toimittava ”H-lausekkeina” (”pääasiallisina” vaaralausekkeina).

(17)

Varoitusmerkit ovat olennainen väline vaaratietojen välittämisessä. Ne olisi lisättävä uusia vaaraluokkia koskeviin vaaratietoihin, kun ne on hyväksytty YK:n GHS-järjestelmässä, jotta vältetään häiriöt nykyiset vaarat kattavien nykyisten varoitusmerkkien käytössä. Jos uusille vaaraluokille luodaan uusia varoitusmerkkejä, niistä olisi sovittava ensin YK:n GHS-järjestelmässä, jotta kaikki YK:n GHS-järjestelmän jäsenet voivat soveltaa niitä.

(18)

Sen varmistamiseksi, että aineiden ja seosten toimittajilla on aikaa mukautua uusiin luokitusta ja merkintöjä koskeviin vaatimuksiin, asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteeseen I olisi lisättävä säännökset tämän asetuksen mukaisen aineiden ja seosten luokittelua ja merkitsemistä koskevan velvoitteen soveltamisen lykkäämisestä Kyseisessä liitteessä olisi myös säädettävä mahdollisuudesta saattaa edelleen markkinoille ennen kyseisen lykkäysajan päättymistä markkinoille saatettuja aineita ja seoksia ilman, että ne luokitellaan ja merkitään tämän asetuksen mukaisesti, jotta vältetään aineiden ja seosten toimittajille aiheutuva lisärasite.

(19)

Asetuksessa (EY) N:o 1272/2008 vahvistetaan siirtymäsäännökset, joiden mukaan uusia säännöksiä voidaan soveltaa vapaaehtoisesti aikaisemmassa vaiheessa, ja niiden mukaan toimittajilla olisi oltava mahdollisuus soveltaa uusia luokitus- ja merkintäsäännöksiä ennen aineiden ja seosten luokitus- ja merkintävelvoitteiden soveltamispäivää tämän asetuksen mukaisesti.

(20)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1272/2008 olisi muutettava,

1)

Muutetaan liite I tämän asetuksen liitteen I mukaisesti.

2)

Muutetaan liite II tämän asetuksen liitteen II mukaisesti.

3)

Muutetaan liite III tämän asetuksen liitteen III mukaisesti.

4)

Muutetaan liite VI tämän asetuksen liitteen IV mukaisesti.

(1)

Veltek Associates Inc. Europe toimitti 20 päivänä joulukuuta 2018 Euroopan kemikaalivirastolle, jäljempänä ’kemikaalivirasto’, hakemuksen asetuksen (EU) N:o 528/2012 43 artiklan 1 kohdan mukaisesti saadakseen unionin luvan kyseisen asetuksen liitteessä V määriteltyyn valmisteryhmään 2 kuuluvalle biosidivalmisteperheelle ”HYPO-CHLOR Product Family” ja antoi kirjallisen vahvistuksen siitä, että Ranskan toimivaltainen viranomainen oli suostunut arvioimaan hakemuksen. Hakemus kirjattiin numerolla BC-EF047438-44 biosidivalmisterekisteriin.

(2)

”HYPO-CHLOR Product Family” sisältää tehoaineena natriumhypokloriitista vapautunutta aktiivista klooria, joka sisältyy asetuksen (EU) N:o 528/2012 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun unionin hyväksyttyjen tehoaineiden luetteloon valmisteryhmän 2 osalta.

(3)

Arvioinnista vastaava toimivaltainen viranomainen toimitti 24 päivänä elokuuta 2021 asetuksen (EU) N:o 528/2012 44 artiklan 1 kohdan mukaisesti arviointiraportin ja arviointinsa päätelmät kemikaalivirastolle.

(4)

Kemikaalivirasto toimitti 23 päivänä maaliskuuta 2022 komissiolle biosidivalmisteperhettä ”HYPO-CHLOR Product Family” koskevan lausuntonsa (2), mukaan luettuna biosidivalmisteen ominaisuuksia koskevan yhteenvedon, jäljempänä ’valmisteyhteenveto’, luonnoksen ja lopullisen arviointiraportin kyseisestä biosidivalmisteperheestä, asetuksen (EU) N:o 528/2012 44 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(5)

Lausunnossa todetaan, että valmisteperhe ”HYPO-CHLOR Product Family” on asetuksen (EU) N:o 528/2012 3 artiklan 1 kohdan s alakohdassa tarkoitettu biosidivalmisteperhe, että sille voidaan myöntää unionin lupa kyseisen asetuksen 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja että – kunhan valmisteyhteenvedon luonnosta noudatetaan – se täyttää kyseisen asetuksen 19 artiklan 1 ja 6 kohdassa vahvistetut edellytykset.

(6)

Kemikaalivirasto toimitti 12 päivänä huhtikuuta 2022 komissiolle valmisteyhteenvedon luonnoksen kaikilla unionin virallisilla kielillä asetuksen (EU) N:o 528/2012 44 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(7)

Komissio on kemikaaliviraston lausunnon kanssa samaa mieltä ja katsoo sen vuoksi, että biosidivalmisteperheelle ”HYPO-CHLOR Product Family” on aiheellista myöntää unionin lupa.

(8)

Kemikaalivirasto suosittelee lausunnossaan, että luvanhaltija tekee luvan edellytyksenä pitkän aikavälin varastointistabiiliutta huonelämpötilassa koskevan testin metavalmisteyhteenvedoissa 2A ja 2B oleville valmisteille niissä myyntipakkauksissa, joissa valmisteet asetetaan saataville markkinoilla. Testissä olisi tarkasteltava kyseisten valmisteiden asiaankuuluvia fysikaalisia, kemiallisia ja teknisiä ominaisuuksia sekä ennen varastointia että sen jälkeen, jotta voidaan vahvistaa 24 kuukauden säilyvyysaika. Komissio on samaa mieltä suosituksesta ja katsoo, että kyseisen testin tulosten toimittamisen olisi oltava asetuksen (EU) N:o 528/2012 22 artiklan 1 kohdan mukaisesti edellytyksenä biosidivalmisteperheen ”HYPO-CHLOR Product Family” asettamiselle saataville markkinoilla ja käytölle. Komissio katsoo myös, että se, että tiedot on toimitettava luvan myöntämisen jälkeen, ei vaikuta päätelmään, jonka mukaan kyseisen asetuksen 19 artiklan 1 kohdan d alakohdassa säädetty edellytys täyttyy olemassa olevien tietojen perusteella.

(9)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän biosidivalmistekomitean lausunnon mukaiset,

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 1484/95 (3) vahvistetaan siipikarjanliha- ja muna-alan sekä ovalbumiinin tuonnissa sovellettavien lisätullien järjestelmän soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt sekä edustavat hinnat.

(2)

Siipikarjanliha- ja muna-alan tuotteiden ja ovalbumiinin edustavien hintojen määrittämisen perustana olevien tietojen säännöllinen seuranta osoittaa, että on aiheellista muuttaa tiettyjen tuotteiden edustavat tuontihinnat ottaen huomioon hintojen vaihtelu alkuperän mukaan.

(3)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1484/95 olisi muutettava.

(4)

Koska on tarpeen varmistaa, että tätä toimenpidettä sovelletaan mahdollisimman pian päivitettyjen tietojen saataville asettamisen jälkeen, tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan,

(1)

Kloridatsonin, fenpropimorfin ja tralkoksidiimin jäämien enimmäismäärät vahvistettiin asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteessä II. Bromopropylaatin jäämien enimmäismäärät vahvistettiin sen mukaan, mistä tuotteesta on kyse, kyseisen asetuksen liitteessä II sekä liitteessä III olevassa B osassa. Imatsakiinin jäämien enimmäismäärät vahvistettiin kyseisen asetuksen liitteessä III olevassa A osassa.

(2)

Bromopropylaattia ei ole koskaan hyväksytty unionissa kasvinsuojeluaineiden tehoaineena. Kyseisen aineen jäämien enimmäismäärät on vahvistettu määritysrajan tasolle. Ne olisi tämän vuoksi siirrettävä asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteeseen V.

(3)

Tehoaineiden kloridatsoni ja imatsakiini hyväksynnän voimassaolo päättyi 31 päivänä joulukuuta 2018, ja tehoaineiden fenpropimorfi ja tralkoksidiimi hyväksynnän voimassaolo päättyi 30 päivänä huhtikuuta 2019 (2).

(4)

Kaikki tehoaineita kloridatsoni, fenpropimorfi, imatsakiini ja tralkoksidiimi sisältävien kasvinsuojeluaineiden voimassa olevat luvat on peruutettu. Sen vuoksi on aiheellista poistaa asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteissä II ja III vahvistetut kyseisiä tehoaineita koskevat jäämien voimassa olevat enimmäismäärät kyseisen asetuksen 17 artiklan mukaisesti, luettuna yhdessä sen 14 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 2 kohdan kanssa. Jotkin jäämien enimmäismäärät voidaan pitää voimassa, erityisesti ne, jotka perustuvat kuluttajille turvallisiin tuonnissa sallittuihin enimmäismääriin, sekä ne, jotka perustuvat Codex-enimmäismääriin, jäljempänä ’CXL-arvot’, joita ei ole vahvistettu nyt vanhentuneiden unionin käyttötarkoitusten perusteella ja jotka ovat kuluttajille turvallisia.

(5)

Fenpropimorfin jäämien enimmäismäärä banaaneissa vastaa Venezuelan tekemää tuonnissa sallittavaa enimmäismäärää koskevaa hakemusta ja on kuluttajille turvallinen (3). Fenpropimorfin jäämien enimmäismäärät ohrassa, kaurassa, rukiissa, vehnässä, sokerijuurikkaissa, kaikissa nisäkkäistä saatavissa kudoksissa sekä maidossa vastaavat kuluttajien kannalta turvallisia CXL-arvoja (4). Nämä jäämien enimmäismäärät olisi pidettävä nykyisillä tasoilla asetuksen (EY) N:o 396/2005 3 artiklan 2 kohdan g alakohdan ja 14 artiklan 2 kohdan a, c ja e alakohdan mukaisesti. Kaikkien muiden tuotteiden osalta on asetuksen (EY) N:o 396/2005 14 artiklan 1 kohdan a alakohdan sekä 17 artiklan mukaisesti aiheellista alentaa mainitun asetuksen liitteessä II fenpropimorfille vahvistetut voimassa olevat jäämien enimmäismäärät määritysrajan tasolle.

(6)

Komissio kuuli torjunta-ainejäämiä käsitteleviä Euroopan unionin vertailulaboratorioita tarpeesta mukauttaa tiettyjä määritysrajoja. Kyseiset laboratoriot suosittelivat analyyttisesti saavutettavissa olevia määritysrajoja kaikille aineille ja tuotteille.

(7)

Unionin kauppakumppaneita on kuultu Maailman kauppajärjestön kautta uusista jäämien enimmäismääristä, ja niiden kannanotot on otettu huomioon.

(8)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 396/2005 olisi muutettava.

(9)

Jotta tuotteiden tavanomainen kaupan pitäminen, jalostus ja kulutus olisi mahdollista kaikkien tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tehoaineiden osalta, tätä asetusta ei pitäisi soveltaa tuotteisiin, jotka on tuotettu unionissa tai tuotu unioniin ennen jäämien enimmäismäärien muuttamista ja joiden osalta kuluttajansuoja säilyy tietojen mukaan korkeatasoisena.

(10)

Olisi sallittava kohtuullinen siirtymäaika ennen muutettujen enimmäismäärien soveltamista, jotta jäsenvaltiot, kolmannet maat ja elintarvikealan toimijat voivat valmistautua jäämien enimmäismäärien muuttamisesta johtuviin uusiin vaatimuksiin.

(11)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,