(1)

Asetuksessa (EU) 2016/429 säädetään, että unioniin tulevien eläinten, sukusolujen ja alkioiden ja eläinperäisten tuotteiden lähetysten on tultava kolmannesta maasta tai alueelta tai tällaisen kolmannen maan tai alueen vyöhykkeeltä tai lokerosta, joka on kyseisen asetuksen 230 artiklan 1 kohdan mukaisesti merkitty luetteloon.

(2)

Komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2020/692 (2) täsmennetään eläinterveysvaatimukset, joiden mukaisia tiettyihin lajeihin ja luokkiin kuuluvien eläinten, sukusolujen ja alkioiden ja eläinperäisten tuotteiden kolmansista maista tai alueilta tai niiden vyöhykkeiltä tai vesiviljelyeläinten ollessa kyseessä niiden lokeroista tulevien lähetysten on oltava unioniin saapumista varten.

(3)

Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2021/404 (3) vahvistetaan luettelot kolmansista maista, alueista tai niiden vyöhykkeistä tai lokeroista, joista kyseisiin lajeihin ja luokkiin kuuluvien eläinten ja niiden sukusolujen ja alkioiden ja eläinperäisten tuotteiden, jotka kuuluvat delegoidun asetuksen (EU) 2020/692 soveltamisalaan, saapuminen unioniin on sallittua.

(4)

Tarkemmin sanoen täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/404 liitteissä V, XIV ja XV vahvistetaan luettelot kolmansista maista, alueista tai niiden vyöhykkeistä, joista siipikarjan ja siipikarjan sukusolujen ja alkioiden sekä siipikarjasta ja riistalinnuista saatavien tuoreen lihan ja lihavalmisteiden lähetysten saapuminen unioniin on sallittua.

(5)

Argentiina ilmoitti 3 päivänä maaliskuuta 2023 komission yksiköille korkeapatogeenisen lintuinfluenssan taudinpurkauksesta. Tämä taudinpurkaus havaittiin Río Negron maakunnassa Argentiinassa, ja se vahvistettiin laboratorioanalyysillä (RT-PCR) 28 päivänä helmikuuta 2023.

(6)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/404 liitteessä XIV olevan 1 osan B jaksossa ja liitteessä XV olevan 1 osan A jaksossa vahvistetuissa kolmansien maiden, alueiden tai niiden vyöhykkeiden luetteloissa täsmennetään, että siipikarjasta ja riistalinnuista saatavan tuoreen lihan ja lihavalmisteiden lähetysten saapuminen unioniin Argentiinasta on sallittua. Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/404 liitteessä XV olevan 1 osan A jaksossa ei tällä hetkellä myöskään vaadita, että kyseisestä kolmannesta maasta unioniin saapuville siipikarjasta ja riistalinnuista saatavien lihavalmisteiden lähetyksille on tehty riskinvähentämiskäsittely.

(7)

Koska siipikarjasta ja riistalinnuista saatavien tuoreen lihan ja lihavalmisteiden lähetysten saapumiseen Argentiinasta liittyy riski korkeapatogeenisen lintuinfluenssan kulkeutumisesta unioniin ja koska kyseisen kolmannen maan aluejaon mahdollistavat takeet puuttuvat, tällaisten lähetysten saapumista unioniin ei pitäisi enää sallia. Lisäksi olisi vaadittava, että kyseisestä kolmannesta maasta unioniin saapuville siipikarjasta ja riistalinnuista saatavien lihavalmisteiden lähetyksille on tehtävä delegoidun asetuksen (EU) 2020/692 liitteen XXVI mukainen riskinvähentämiskäsittely D.

(8)

Näin ollen täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/404 liitteessä XIV olevan 1 osan taulukossa ja liitteessä XV olevan 1 osan A jakson taulukossa vahvistetuissa kolmansien maiden, alueiden tai niiden vyöhykkeiden luetteloissa olevia Argentiinaa koskevia kohtia olisi muutettava, jotta voidaan ottaa huomioon tämänhetkinen epidemiologinen tilanne kyseisessä kolmannessa maassa.

(9)

Yhdysvallat on ilmoittanut komissiolle kahdeksasta korkeapatogeenisen lintuinfluenssan taudinpurkauksesta, jotka havaittiin siipikarjassa Floridan (1), Illinoisin (1), Nebraskan (1), Pennsylvanian (4) ja Virginian (1) osavaltioissa Yhdysvalloissa ja vahvistettiin laboratorioanalyysilla (RT-PCR) 21 päivän helmikuuta 2023 ja 28 päivän helmikuuta 2023 välisenä aikana.

(10)

Näiden tuoreiden korkeapatogeenisen lintuinfluenssan taudinpurkausten jälkeen Yhdysvaltojen eläinlääkintäviranomaiset muodostivat tartunnan saaneiden pitopaikkojen ympärille vähintään 10 kilometrin valvontavyöhykkeet ja toteuttivat hävittämistoimenpiteitä korkeapatogeenisen lintuinfluenssan esiintymisen rajoittamiseksi ja kyseisen taudin leviämisen estämiseksi.

(11)

Yhdysvallat on toimittanut komissiolle tietoja epidemiologisesta tilanteesta alueellaan ja toteuttamistaan toimenpiteistä korkeapatogeenisen lintuinfluenssan leviämisen estämiseksi. Komissio on arvioinut nämä tiedot. Arvioinnin perusteella ja unionin eläinterveystilanteen suojelemiseksi siipikarjan, siipikarjan sukusolujen ja alkioiden sekä siipikarjasta ja riistalinnuista saatavan tuoreen lihan lähetysten saapumisen unioniin Yhdysvaltojen eläinlääkintäviranomaisten muodostamilta alueilta, joihin sovelletaan rajoituksia korkeapatogeenisen lintuinfluenssan äskettäisten taudinpurkausten vuoksi, ei pitäisi enää olla sallittua.

(12)

Lisäksi Yhdistynyt kuningaskunta on toimittanut päivitetyt tiedot alueensa epidemiologisesta tilanteesta, joka liittyy yhteen siipikarjan pitopaikassa Leicestershiren kreivikunnassa Englannissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa 27 päivänä lokakuuta 2022 vahvistettuun korkeapatogeenisen lintuinfluenssan taudinpurkaukseen.

(13)

Yhdistynyt kuningaskunta on toimittanut tiedot myös toimenpiteistä, jotka se on toteuttanut korkeapatogeenisen lintuinfluenssan leviämisen estämiseksi. Tämän taudinpurkauksen johdosta Yhdistynyt kuningaskunta on toteuttanut hävittämistoimenpiteitä taudin leviämisen torjumiseksi ja rajoittamiseksi sekä saattanut päätökseen tarvittavat puhdistus- ja desinfiointitoimenpiteet sen jälkeen, kun hävittämistoimenpiteet oli toteutettu sen alueella sijaitsevassa siipikarjan pitopaikassa, joissa tartuntaa esiintyi.

(14)

Komissio on arvioinut Yhdistyneen kuningaskunnan toimittamat tiedot ja todennut, että korkeapatogeenisen lintuinfluenssan taudinpurkaus siipikarjan pitopaikassa on selvitetty eikä siipikarjasta saatujen hyödykkeiden tuloon unioniin liity enää riskiä, kun on kyse siitä Yhdistyneen kuningaskunnan vyöhykkeestä, jolta siipikarjasta saatujen hyödykkeiden tulo unioniin keskeytettiin kyseisen taudinpurkauksen vuoksi.

(15)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/404 liitteitä V, XIV ja XV olisi muutettava.

(16)

Kun otetaan huomioon korkeapatogeenisen lintuinfluenssan epidemiologinen tilanne Argentiinassa ja Yhdysvalloissa, täytäntöönpanoasetukseen (EU) 2021/404 tällä asetuksella tehtävien muutosten olisi tultava voimaan kiireellisesti.

(17)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1107/2009 27 artiklan 1 kohdassa täsmennetään, että apuainetta ei hyväksytä osaksi kasvinsuojeluainetta, jos on osoitettu, että sen jäämillä, jotka syntyvät hyvän kasvinsuojelukäytännön mukaisen käytön seurauksena, ottaen huomioon realistiset käyttöolosuhteet, on haitallisia vaikutuksia ihmisten tai eläinten terveyteen tai pohjaveteen tai kohtuuttomia haittavaikutuksia ympäristöön tai että sen hyvän kasvinsuojelukäytännön mukaisella käytöllä, ottaen huomioon realistiset käyttöolosuhteet, on haitallisia vaikutuksia ihmisten tai eläinten terveyteen tai pohjaveteen tai kohtuuttomia haittavaikutuksia ympäristöön.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1107/2009 27 artiklan 2 kohdan mukaisesti apuaineet, joita ei hyväksytä osaksi kasvinsuojeluaineita, on sisällytettävä asetuksen (EY) N:o 1107/2009 liitteeseen III. Ensimmäinen luettelo apuaineista, joita ei voida hyväksyä, on vahvistettu asetuksen (EY) N:o 1107/2009 liitteen III, jossa luetellaan apuaineet, joiden lisäämistä kasvinsuojeluaineisiin ei hyväksytä, muuttamisesta annetulla komission asetuksella (EU) 2021/383 (2).

(3)

Kun otetaan huomioon uusi tekninen ja tieteellinen tietämys, on ehkä tarpeen saattaa ajan tasalle asetuksen (EY) N:o 1107/2009 liite III. Jotta voidaan varmistaa asetuksen (EY) N:o 1107/2009 27 artiklan ennakoitava ja yhdenmukainen täytäntöönpano, on aiheellista vahvistaa tarkat säännöt sellaisten apuaineiden tunnistamiseksi, joita ei voida hyväksyä kyseisissä aineissa ja jotka voidaan sen jälkeen luetella kyseisen liitteen III päivitetyssä versiossa. Tätä varten tässä asetuksessa vahvistetaan joukko yksityiskohtaisia kriteerejä, joiden perusteella määritetään, voiko apuaineella olla asetuksen (EY) N:o 1107/2009 27 artiklan 1 kohdassa säädettyjä haitallisia vaikutuksia tai kohtuuttomia haittavaikutuksia, ja joilla olisi varmistettava, että apuaineet täyttävät turvallisuusnormit, joilla suojellaan ihmisten terveyttä ja ympäristöä.

(4)

Apuaineet ovat kemiallisia aineita, joita voidaan käyttää eri tarkoituksiin, myös kasvinsuojeluaineissa. Niiden valmistusta, markkinoille saattamista ja käyttöä säännellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1907/2006 (3), jäljempänä ’REACH’. Apuaineet on rekisteröitävä kyseisen asetuksen mukaisesti myös silloin, kun ne on tarkoitettu käytettäviksi kasvinsuojeluaineissa. Ne voidaan tunnistaa erityistä huolta aiheuttaviksi aineiksi asetuksen (EY) N:o 1907/2006 59 artiklan mukaisesti tai niihin voidaan soveltaa rajoituksia kyseisen asetuksen VIII osaston mukaisesti.

(5)

Apuainetta ei pitäisi hyväksyä osaksi kasvinsuojeluaineita, jos se on luokiteltu tai on luokiteltava kategoriaan 1A tai 1B kuuluvaksi syöpää aiheuttavaksi, perimää vaurioittavaksi tai lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi. Apuaineiden yhdenmukaistetun vaaraluokituksen vahvistamiseksi jäsenvaltiot tai valmistajat, maahantuojat tai jatkokäyttäjät voivat tehdä ehdotuksia yhdenmukaistetusta luokituksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (4) 37 artiklan mukaisesti.

(6)

Apuainetta ei myöskään pitäisi hyväksyä osaksi kasvinsuojeluaineita, jos se on tunnistettu erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukaisesti muista syistä kuin siksi, että se on luokiteltu kategoriaan 1A tai 1B kuuluvaksi syöpää aiheuttavaksi, perimää vaurioittavaksi tai lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi.

(7)

Jos kasvinsuojeluaineissa käytettävien apuaineiden ominaisuudet antavat aihetta huoleen siitä, että niiden käyttö kasvinsuojeluaineissa voisi vaikuttaa haitallisesti ihmisten tai eläinten terveyteen, jäsenvaltioiden olisi ensin toteutettava asianmukaiset toimet näiden kahden asetuksen mukaisesti, koska tällaiset vaaraominaisuudet ovat merkityksellisiä myös kyseisten aineiden kaikkien muiden käyttötarkoitusten kannalta, ja sen jälkeen ehdotettava apuaineiden sisällyttämistä asetuksen (EY) N:o 1107/2009 liitteeseen III.

(8)

Apuainetta ei myöskään pitäisi hyväksyä osaksi kasvinsuojeluainetta tapauksissa, joissa apuaine on tunnistettu pysyväksi orgaaniseksi yhdisteeksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021 (5) nojalla.

(9)

Apuaineen käyttöä kasvinsuojeluaineissa ei pitäisi myöskään hyväksyä, jos kasvinsuojeluaineissa käytettävällä apuaineella on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 528/2012 (6) nojalla todettu olevan hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia, sitä ei ole hyväksytty tehoaineena käytettäväksi säilöntäaineena varastoinnin aikana tai kyseisen asetuksen mukaisesti on vahvistettu rajoituksia, jotka vaikuttavat sen käyttöön kasvinsuojeluaineissa.

(10)

Tehokkuuden, johdonmukaisuuden ja ennakoitavuuden vuoksi asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä XVII säädettyjen erityisten rajoitusten osalta on aiheellista taata, että tällaisia rajoituksia sovelletaan myös kaikkiin aineisiin, joita voidaan käyttää tai joita tällä hetkellä käytetään apuaineina kasvinsuojeluaineissa.

(11)

Jotta voidaan säilyttää johdonmukaisuus tehoaineiden, suoja-aineiden ja tehosteaineiden hyväksymiskriteerien kanssa, asetuksen (EY) N:o 1107/2009 liitteessä II säädettyjä ihmisten tai eläinten terveyttä ja ympäristöä koskevia tehoaineiden hyväksymiskriteerejä olisi sovellettava myös apuaineisiin, sikäli kuin niihin ei jo sovelleta muita kriteerejä, joiden perusteella apuaineita ei hyväksytä.

(12)

On tarpeen ja aiheellista vahvistaa säännöt menettelystä, jota noudatetaan apuaineiden sisällyttämiseksi asetuksen (EY) N:o 1107/2009 liitteeseen III. Olisi täsmennettävä, mitä tietoja jäsenvaltioiden on toimitettava tätä tarkoitusta varten. Arvioinnin johdonmukaisuuden varmistamiseksi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, olisi suoritettava tekninen arviointi sen jälkeen, kun jäsenvaltio on tehnyt ilmoituksen ja toimittanut asianmukaisen kertomuksen syistä, joiden vuoksi apuaine voisi täyttää tässä asetuksessa vahvistetut kriteerit, jos ilmoituksen tehnyt jäsenvaltio ei ole käynnistänyt tai saattanut päätökseen toimia muun unionin lainsäädännön nojalla. On tarpeen selventää, että elintarviketurvallisuusviranomaisella olisi oltava oikeus pyytää asiaankuuluvia tietoja muilta jäsenvaltioilta ja tarvittaessa Euroopan kemikaalivirastolta.

(13)

Komissio voi asetuksen (EY) N:o 1107/2009 27 artiklan 3 kohdan nojalla tarkastella apuaineita uudelleen milloin tahansa. Tällöin se voi ottaa huomioon myös jäsenvaltioiden toimittamat asiaankuuluvat tiedot. Sen vuoksi katsotaan tarpeelliseksi vahvistaa menettely, jonka avulla jäsenvaltiot voivat ilmoittaa komissiolle apuaineista, jotka on jo lueteltu asetuksen (EY) N:o 1107/2009 liitteessä III ja jotka on mahdollisesti poistettava kyseisestä liitteestä, tai mainitussa liitteessä apuaineille vahvistetuista edellytyksistä, joita on mahdollisesti muutettava.

(14)

Tämä asetus ei vaikuta jäsenvaltioiden mahdollisuuteen kieltää väliaikaisesti apuaineen käyttö alueellaan tai rajoittaa sitä asetuksen (EY) N:o 1107/2009 81 artiklan 2 kohdan perusteella, kunhan kyseisessä artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

(15)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

(1)

Unioni on sopimuspuolena 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyssä Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksessa (2), joka velvoittaa kaikkia kansainvälisen yhteisön jäseniä toimimaan yhteistyössä meren elollisten luonnonvarojen suojelemiseksi ja hoitamiseksi.

(2)

Unioni on myös sopimuspuoli sopimuksessa hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevien 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen määräysten täytäntöönpanosta (3).

(3)

Unionilla on yksinomainen toimivalta meren elollisten luonnonvarojen säilyttämisen alalla osana yhteistä kalastuspolitiikkaa. Unionille tällä tavoin siirretty toimivalta kansainvälisellä tasolla antaa sille myös valtuutuksen tehdä yhteistyötä kansainvälisissä järjestöissä, myös alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen puitteissa.

(4)

Puola on seitivarojen säilyttämistä ja hoitoa keskisellä Beringinmerellä koskevan yleissopimuksen, jäljempänä ’yleissopimus’, sopimuspuoli. Unioni ei ole yleissopimuksen osapuoli. Vuoden 2003 liittymisasiakirjan 6 artiklan 9 kohdan nojalla unioni hallinnoi liittymispäivästä alkaen liittyvien jäsenvaltioiden kolmansien maiden kanssa tekemiä kalastussopimuksia. Unionin olisi näin ollen saatettava yleissopimuksen nojalla mahdollisesti tehdyt päätökset osaksi oikeusjärjestystään.

(5)

On unionin edun mukaista olla aktiivisesti mukana yleissopimuksen soveltamisessa. Tällä edistetään myös yhdenmukaisuutta lähestymistavassa, jota unioni soveltaa kalavarojen säilyttämiseen kaikilla valtamerillä, sekä lujitetaan unionin sitoutumista kalavarojen säilyttämiseen ja kestävään käyttöön pitkällä aikavälillä maailmanlaajuisesti.

(6)

Neuvosto valtuutti Puolan 11 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyllä neuvoston päätöksellä neuvottelemaan unionin edun mukaisesti yleissopimuksen muutoksesta, joka mahdollistaisi unionin liittymisen yleissopimukseen täysivaltaisena osapuolena. Tätä varten Puolan oli määrä ehdottaa yleissopimukseen muutosta, jolla mahdollistetaan alueellisten taloudellisen yhdentymisen järjestöjen liittyminen ja siten unionin tuleminen yleissopimuksen osapuoleksi.

(7)

Puola ehdotti lokakuussa 2016 yleissopimuksen tallettajalle tällaista yleissopimuksen muutosta.

(8)

Puolalle olisi sen vuoksi annettava lupa ratifioida yleissopimuksen muutos,

(1)

Unioni on allekirjoittanut Euroopan unionin ja Ukrainan välisen maanteiden tavaraliikennettä koskevan sopimuksen (1), jäljempänä ’sopimus’, neuvoston päätöksen (EU) 2022/1158 (2) mukaisesti, ja sitä on sovellettu väliaikaisesti 29 päivästä kesäkuuta 2022.

(2)

Sopimuksen 7 artiklan 1 kohdalla perustetaan sekakomitea seuraamaan ja valvomaan sopimuksen soveltamista ja täytäntöönpanoa sekä tarkastelemaan määräajoin sopimuksen toimivuutta suhteessa sen tavoitteisiin.

(3)

Sopimuksen 7 artiklan 6 kohdassa määrätään, että sekakomitea vahvistaa työjärjestyksensä. Sopimuksen asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi sekakomitean työjärjestys olisi vahvistettava.

(4)

Kuten sopimuksen 6 artiklan 1 kohdassa määrätään, sopimus on voimassa 30 päivään kesäkuuta 2023. Sekakomitea kutsutaan kuitenkin koolle viimeistään kolme kuukautta ennen sopimuksen voimassaolon päättymistä, jotta voidaan arvioida sopimuksen voimassaolon jatkamisen tarvetta ja tehdä asiasta päätös.

(5)

Jotta sekä unioni että Ukraina voisivat edelleen hyötyä sopimuksen myönteisistä vaikutuksista, jotka liittyvät maanteiden tavaraliikenteen helpottamiseen Ukrainan ja unionin välillä ja niiden kautta sekä solidaarisuuskaistojen hyvän toiminnan varmistamiseen Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan aiheuttamissa olosuhteissa, sopimuksen voimassaoloa olisi jatkettava 30 päivään kesäkuuta 2024.

(6)

Sekakomitean on määrä hyväksyä päätökset työjärjestyksensä vahvistamisesta ja tarpeesta jatkaa sopimuksen voimassaoloa, sen kesto mukaan luettuna.

(7)

Sen vuoksi on aiheellista määrittää kanta, joka otetaan unionin puolesta sekakomiteassa työjärjestyksen vahvistamiseen ja sopimuksen voimassaolon jatkamiseen, sillä sekakomitean päätökset tulevat sitomaan unionia.

(8)

Unionin kannan sekakomiteassa olisi sen vuoksi perustuttava tähän liitettyihin päätösluonnoksiin,

(1)

Neuvosto sopi 12 päivänä joulukuuta 2022, että Euroopan rauhanrahaston, jäljempänä ’rahasto’, kokonaismäärärahoja olisi korotettava 2 000 miljoonalla eurolla (vuoden 2018 hintoina) vuosina 2024–2027. Tämän korotuksen toteutuksessa on määrä noudattaa vuodelle 2023 sovittua maksumäärärahojen enimmäismäärää. Neuvosto myös totesi, että kansainvälisen turvallisuusympäristön kehitys saattaa edellyttää, että rahaston kokonaismäärärahoja korotetaan vielä lisää vuoteen 2027 mennessä. Mahdollisista lisäkorotuksista päättää neuvosto yksimielisesti, ja niistä säädetään muuttamalla neuvoston päätöstä (YUTP) 2021/509 (1). Rahaston määrärahojen kokonaiskorotuksen vuoteen 2027 mennessä ei ole määrä ylittää 5 500:aa miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina).

(2)

Eurooppa-neuvosto muistutti 15 päivänä joulukuuta 2022 antamissaan päätelmissä rahaston maailmanlaajuisesta ulottuvuudesta ja ilmaisi tyytyväisyytensä neuvostossa 12 päivänä joulukuuta 2022 saavutettuun yhteisymmärrykseen sen rahoituksen kestävyyden varmistamisesta.

(3)

Neuvoston 21 päivänä maaliskuuta 2022 hyväksymässä turvallisuus- ja puolustusalan strategisessa kompassissa kehotetaan myös EU:n nopeaa toimintakykyä koskevia ehdotuksia silmällä pitäen arvioimaan vuoteen 2023 mennessä uudelleen yhteisten kustannusten soveltamisalaa ja määritelmää, jotta voidaan lisätä solidaarisuutta ja edistää osallistumista sotilasoperaatioihin, sekä harjoituksiin liittyviä kustannuksia. EU:n sotilaallisen kriisinhallintaharjoituksen 2023 (MILEX 2023) tukikelpoisten kustannusten rahoitus enintään 5 000 000 eurolla ei vaikuta tuleviin päätöksiin yhteisten kustannusten rahoituksesta.

(4)

Päätöksen (YUTP) 2021/509 hyväksymisen jälkeen saadun kokemuksen perusteella on tarpeen lisätä joustavuutta jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien keräämiseen ja käyttöön sekä niiden käyttöön rahaston toimesta, erityisesti sallimalla ennakkomaksujen vastaanottaminen ja käyttö. Rahoitusosuudet, jotka jäsenvaltio päättää maksaa etukäteen, eivät vaikuta niiden rahoitusosuuksien määrään, jotka kyseisen jäsenvaltion tai muiden jäsenvaltioiden on maksettava, eivätkä rahaston kykyyn saavuttaa tavoitteensa. Tällaisia ennakkomaksuja ei voida osoittaa mihinkään erityistarkoitukseen.

(5)

Lisäksi on tarpeen lisätä joustavuutta laajentamalla ennakkorahoituksen käyttöä avustustoimenpiteissä, jotka edellyttävät rahastokomitean lupaa. Ennakkorahoitusta koskevia jäsenvaltion rahoitusosuuksia ei käytetä rahoittamaan avustustoimenpiteitä, joista kyseinen jäsenvaltio pidättyy päätöksen (YUTP) 2021/509 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(6)

Päätös (YUTP) 2021/509 olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti,

(1)

Kuten kauppa- ja yhteistyösopimuksen liitteen 31 osassa A olevan 2 jakson 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa määrätään, toisen osapuolen alueelle sijoittautuneen liikenteenharjoittajan on toimitettava viimeistään lähettämisen alkaessa sen osapuolen tai unionin tapauksessa sen jäsenvaltion kansallisille toimivaltaisille viranomaisille, johon kuljettaja lähetetään, työntekijän lähettämistä koskeva ilmoitus käyttämällä 2 päivästä helmikuuta 2022 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1024/2012 (2) perustettuun sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmään, jäljempänä ’IMI-järjestelmä’, liitetyn julkisen käyttöliittymän monikielistä vakiomuotoista lomaketta. Toimivaltainen viranomainen voi olla mikä tahansa kansallisella, alueellisella tai paikallistasolla perustettu elin, joka on rekisteröity IMI-järjestelmään ja jolla on joidenkin säännösten soveltamiseen liittyviä erityisiä vastuualueita.

(2)

Kuten kauppa- ja yhteistyösopimuksen liitteen 31 osassa A olevan 2 jakson 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan toisessa alakohdassa määrätään, IMI-järjestelmän kautta voi pyytää apua sijoittautumisosapuolen tai unionin tapauksessa sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta, mikäli liikenteenharjoittaja ei toimita pyydettyä asiakirja-aineistoa kahdeksan viikon kuluessa pyynnön päivämäärästä.

(3)

Kolmansilla mailla on mahdollisuus käyttää IMI-järjestelmää, jos asetuksen (EU) N:o 1024/2012 23 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät ja jos kolmas maa, jolle annetaan pääsy IMI-järjestelmään, osallistuu IMI-järjestelmän toimintakustannuksiin.

(4)

Kuten kauppa- ja yhteistyösopimuksen liitteen 31 osassa A olevan 2 jakson 7 artiklan 5 kohdassa määrätään, tieliikenteen erityiskomitea vahvistaa IMI-järjestelmän käyttöä Yhdistyneessä kuningaskunnassa koskevat tekniset ja menettelylliset eritelmät. Kyseiset eritelmät ovat tarpeen, jotta liikenteenharjoittajat ja toimivaltaiset kansalliset viranomaiset voivat olla yhteydessä IMI-järjestelmään ja liikenteenharjoittajat voivat näin toimittaa lähetysilmoituksensa ja toimivaltaiset kansalliset viranomaiset osallistua johdanto-osan 1 ja 2 kappaleessa kuvattuun hallinnolliseen yhteistyöhön. Unioni on pannut kyseiset eritelmät täytäntöön komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2021/2179 (3).

(5)

Kuten kauppa- ja yhteistyösopimuksen liitteen 31 osassa A olevan 2 jakson 7 artiklan 6 kohdassa määrätään, osapuolet osallistuvat IMI-järjestelmän toimintakustannuksiin. Tieliikenteen erityiskomitea määrittää kustannukset, jotka kunkin osapuolen on maksettava. Näin ollen on aiheellista määrittää maksuosuuden määrä, jonka Yhdistynyt kuningaskunta suorittaa unionin talousarvioon korvatakseen sen IMI-järjestelmän käytöstä syntyvät kustannukset, ja siihen liittyvät säännöt. Maksuosuus koostuu kahdesta osasta: vuotuisista ylläpitokustannuksista (vuotuinen maksuosuus) ja kehittämiskustannuksista (kertaluonteinen maksu),