28.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 63/1

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2023/435,

annettu 27 päivänä helmikuuta 2023,

asetuksen (EU) 2021/241 muuttamisesta elpymis- ja palautumissuunnitelmien REPowerEU-lukujen osalta sekä asetusten (EU) 1303/2013, (EU) 2021/1060 ja (EU) 2021/1755 ja direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan kolmannen kohdan, 177 artiklan ensimmäisen kohdan, 192 artiklan 1 kohdan, 194 artiklan 2 kohdan ja 322 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

ottavat huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 (4) hyväksymisen jälkeen, jolla perustettiin elpymis- ja palautumistukiväline, jäljempänä ’tukiväline’, ennennäkemättömät geopoliittiset tapahtumat, jotka johtuivat Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaa vastaan, ja niiden aiheuttama suora ja välillinen covid-19 kriisin seurausten paheneminen, ovat vaikuttaneet merkittävästi unionin yhteiskuntaan ja talouteen, sen kansalaisiin sekä sen taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen. Erityisesti on entistä selvempää, että unionin energiaturvallisuus ja energiaomavaraisuus ovat välttämättömiä onnistuneelle, kestävälle ja osallistavalle elpymiselle covid-19-kriisistä, koska ne ovat myös merkittäviä unionin talouden palautumiskykyä edistäviä tekijöitä.

(2)

Koska kestävä elpyminen, unionin palautumiskyvyn ja energiaturvallisuuden kehittäminen, riippuvuuden vähentäminen erityisesti Venäjältä peräisin olevista fossiilisista polttoaineista sekä unionin rooli oikeudenmukaisessa ja osallistavassa siirtymässä ovat suorassa yhteydessä toisiinsa, tukiväline soveltuu hyvin edistämään unionin vastausta kyseisiin esiin nouseviin haasteisiin. Tämä pätee myös, kun otetaan huomioon unionin ilmasto- ja ympäristölainsäädännön sekä unionin kansainväliset sitoumukset, erityisesti ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen (5).

(3)

Komissiota kehotettiin valtion- ja hallitusten päämiesten 10 ja 11 päivänä maaliskuuta 2022 antamassa Versailles’n julkilausumassa ehdottamaan saman vuoden toukokuun loppuun mennessä REPowerEU-suunnitelmaa, jolla poistetaan asteittain unionin riippuvuus fossiilisten polttoaineiden tuonnista Venäjältä, ja tämä kehotus toistettiin 24 ja 25 päivänä maaliskuuta 2022 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä. Kyseinen päämäärä olisi toteutettava hyvissä ajoin ennen vuotta 2030 tavalla, joka on johdonmukainen Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, joka vahvistettiin 11 päivänä joulukuuta 2019 annetussa komission tiedonannossa, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1119 (6) vuosiksi 2030 ja 2050 vahvistettujen ilmastotavoitteiden kanssa.

(4)

Tukivälineen kykyä tukea uudistuksia ja investointeja, joiden tarkoituksena on monipuolistaa energian toimituslähteitä, erityisesti fossiilisten polttoaineiden osalta, sekä lisätä unionin energiajärjestelmän palautumiskykyä, turvallisuutta ja kestävyyttä ja siten edistää energian kohtuuhintaisuutta ja vahvistaa unionin strategista riippumattomuutta ja avointa taloutta olisi parannettava. Jotta kyseiset tavoitteet voidaan saavuttaa, unionin täytyy lisätä energiatehokkuutta sekä siirto- ja jakeluverkkojen luotettavuutta ja häiriönsietokykyä, edistää järjestelmän joustavuutta, minimoida ylikuormitukset muun muassa lisäämällä verkkojen kapasiteettia ja sähkön varastointikapasiteettia sekä edistää digitalisaatiota ja varmistaa toimitusketjujen häiriönsietokyky sekä kyberturvallisuus ja kaikkien infrastruktuurien suojelu ja ilmastonmuutokseen sopeuttaminen samalla kun vähennetään strategisia energiariippuvuuksia.

(5)

Unionin ja jäsenvaltioiden unionin energiahuollon riippumattomuuden, varmuuden ja kestävyyden edistämiseksi toteuttamien politiikkojen ja toimien täydentävyyden, yhdenmukaisuuden ja johdonmukaisuuden maksimoimiseksi kyseiset energiaan liittyvät uudistukset ja investoinnit olisi vahvistettava erityisessä elpymis- ja palautumissuunnitelmiin sisältyvässä REPowerEU-luvussa.

(6)

Tehokas siirtyminen vihreään energiaan ja riippuvuuden vähentäminen fossiilisilla polttoaineilla tuotetusta energiasta nopeasti ja osallistavalla tavalla edellyttävät toimenpiteitä, joilla lisätään rakennusten ja niihin liittyvän kriittisen energiainfrastruktuurin energiatehokkuutta ja energiansäästöä sekä nopeutetaan teollisuuden hiilestä irtautumista. On välttämätöntä lisätä nopeasti investointeja energiatehokkuustoimenpiteisiin, kuten kestävien ja tehokkaiden lämmitys- ja jäähdytysratkaisujen käyttöönottoon, koska niiden avulla voidaan vastata tehokkaasti tiettyihin kiireellisimpiin energiahuoltoon ja -kustannuksiin liittyviin haasteisiin. Sen vuoksi olisi tuettava myös uudistuksia ja investointeja, joilla lisätään energiatehokkuutta, edistetään teollisuuden hiilestä irrottamista, myös käyttämällä vähähiilisiä polttoaineita, kuten vähähiilistä vetyä, ja lisäämällä uusiutuvan vedyn ja muiden muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden käyttöönottoa, sekä lisätään jäsenvaltioiden talouksien energiansäästöjä unionin energia- ja ilmastotavoitteiden ja oikeudellisen kehyksen mukaisesti. Komission olisi erityisesti kannustettava jäsenvaltioita sisällyttämään REPowerEU-lukuihinsa toimenpiteitä, joilla tuetaan teollisuuden hiilestä irrottamista.

(7)

Unionin yleisen energiariippuvuuden oletetaan vähenevän poistamalla asteittain riippuvuus Venäjän fossiilisten polttoaineiden tuonnista. REPowerEU-luvuilla olisi edistettävä unionin strategisen riippumattomuuden lisäämistä ja vahvistamista lisäämättä kohtuuttomasti unionin riippuvuutta raaka-aineiden tuonnista kolmansista maista.

(8)

Valmistellessaan elpymis- ja palautumissuunnitelmia ja REPowerEU-lukuja jäsenvaltioiden olisi koordinoitava talouspolitiikkojaan siten, että saavutetaan perussopimuksen 174 artiklassa vahvistetut taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskevat tavoitteet, joilla pyritään vähentämään alueiden välisiä kehityseroja ja muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä kiinnittäen erityistä huomiota syrjäisiin ja eristyneisiin alueisiin ja saariin, joilla on ennestään lisärajoitteita.

(9)

Jotta unionin toimet olisivat mahdollisimman laajat, kaikilta jäsenvaltioilta, jotka toimittavat tämän asetuksen voimaantulon jälkeen elpymis- ja palautumissuunnitelman, jossa pyydetään lisärahoituksen käyttöä lainojen muodossa tai tämän muutosasetuksen nojalla vahvistettavien uusien sääntöjen mukaisesti päästökauppajärjestelmästä peräisin olevien päästöoikeuksien huutokaupasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (7) mukaisesti saaduista tuloista tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1755 (8) perustetusta brexit-mukautusvarauksesta peräisin olevista siirroista, olisi vaadittava sisällyttämään REPowerEU-luku elpymis- ja palautumissuunnitelmaansa. Ottaen huomioon asetuksen (EU) 2021/241 mukaisen olemassa olevan mahdollisuuden toimittaa luonnos elpymis- ja palautumissuunnitelmaksi ja REPowerEU-lukujen asianmukaisen valmistelun varmistamiseksi jäsenvaltiot voivat toimittaa luonnoksen REPowerEU-luvuksi ennen muutetun elpymis- ja palautumissuunnitelman toimittamista. Tarpeetonta hallinnollista rasitusta olisi vältettävä.

(10)

REPowerEU-lukuihin olisi sisällyttävä uusia, 1 päivästä helmikuuta 2022 alkaen käynnistyneitä uudistuksia ja investointeja, joilla edistetään REPowerEU-tavoitteiden saavuttamista ja käsitellään viimeaikaisten geopoliittisten tapahtumien aiheuttamaa kriisiä. REPowerEU-lukuun voidaan kuitenkin sisällyttää toimenpiteitä, jotka on sisällytetty jo hyväksyttyyn neuvoston täytäntöönpanopäätökseen ja joilla edistetään REPowerEU-tavoitteita, jos enimmäisrahoitusosuuden tarkistamisen jälkeen asianomaisen jäsenvaltion enimmäisrahoitusosuutta vähennetään. Tällöin jäsenvaltion olisi voitava sisällyttää tällaiset toimenpiteet REPowerEU-lukuunsa enintään arvioitujen kustannusten määrällä, joka vastaa enimmäisrahoitusosuuden vähennystä.

(11)

Jäsenvaltion olisi voitava sisällyttää REPowerEU-lukuunsa jo hyväksyttyyn neuvoston täytäntöönpanopäätökseen sisältyvien toimenpiteiden laajennettu osa ja sitä vastaavat välitavoitteet ja tavoitteet. Tällaisella laajentamisella olisi saatava aikaan huomattavia parannuksia toimenpiteiden tavoitetasossa, minkä olisi käytävä ilmi sitä vastaavien välitavoitteiden ja tavoitteiden suunnittelusta tai tasosta, samalla kun käytetään perustana jo hyväksyttyyn neuvoston täytäntöönpanopäätökseen sisältyviä toimenpiteitä.

(12)

Jäsenvaltion olisi toimitettava REPowerEU-lukunsa elpymis- ja palautumissuunnitelmansa lisäyksessä. REPowerEU-lukuun olisi sisällyttävä selvitys siitä, miten siihen sisältyvät toimenpiteet ovat johdonmukaisia asianomaisen jäsenvaltion REPowerEU-tavoitteiden saavuttamiseksi toteuttamien toimien kanssa, ottaen huomioon jo hyväksyttyyn neuvoston täytäntöönpanopäätökseen sisältyvät toimenpiteet sekä selvitys kyseisten toimenpiteiden ja muiden kansallisesti rahoitettujen ja unionin rahoittamien täydentävien tai liitännäistoimenpiteiden kokonaisvaikutuksesta REPowerEU-tavoitteisiin.

(13)

REPowerEU-luvuilla olisi muun muassa edistettävä kestävien ja uusiutuvien energialähteiden osuuden lisäämistä energialähteiden yhdistelmässä ja energiainfrastruktuurin pullonkaulojen helpottamista. Maakaasuinfrastruktuurin osalta REPowerEU-lukujen uudistusten ja investointien, joilla monipuolistetaan tarjontaa pois venäläisistä toimittajista, olisi perustuttava tarpeisiin, jotka on tällä hetkellä yksilöity yhteisvastuun hengessä toimitusvarmuuden alalla perustetun kaasun siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen verkoston tekemässä ja hyväksymässä arvioinnissa, ja niissä olisi otettava huomioon asianomaisen jäsenvaltion strategiset energiaturvallisuuteen liittyvät tarpeet sekä uusiin geopoliittisiin uhkiin sopeutumiseksi toteutetut tehostetut valmiustoimenpiteet, myös energian varastoinnin osalta, vaarantamatta kuitenkaan pitkän aikavälin panosta vihreään siirtymään.

(14)

Olisi lisättävä asianmukainen arviointikriteeri, jonka perusteella komissio voi arvioida REPowerEU-lukujen uudistuksia ja investointeja sekä varmistaa, että kyseiset uudistukset ja investoinnit soveltuvat erityisten REPowerEU-tavoitteiden saavuttamiseen. Elpymis- ja palautumissuunnitelmalta olisi edellytettävä kyseisen uuden arviointikriteerin mukaan A-luokitusta, jotta komissio voi antaa siitä myönteisen arvion.

(15)

Investoinnit infrastruktuuriin ja teknologioihin eivät yksin riitä varmistamaan, että riippuvuus fossiilisista polttoaineista vähenee, kun otetaan huomioon nykyinen työvoima- ja osaamispula. Tässä yhteydessä on jo mahdollista osoittaa resursseja uudelleen- ja täydennyskoulutukseen, jotta työvoima saisi lisää vihreitä taitoja, sekä vihreään siirtymään liittyvien innovatiivisten ratkaisujen tutkimiseen ja kehittämiseen. Jäsenvaltioita kannustetaan investoimaan edelleen uudelleen- ja täydennyskoulutukseen, erityisesti vihreiden taitojen ja niihin liittyvien digitaalisten taitojen ja teknologioiden osalta sen varmistamiseksi, että ketään ei jätetä jälkeen koko vihreän siirtymän aikana. Jos jäsenvaltio sisällyttää REPowerEU-lukuunsa toimenpiteitä, jotka liittyvät uudelleen- ja täydennyskoulutukseen, komission olisi arvioitava, edistetäänkö tällaisilla toimenpiteillä merkittävästi työvoiman uudelleenkoulutusta vihreissä taidoissa ja niihin liittyvissä digitaalisissa taidoissa.

(16)

Kun otetaan huomioon nykyisen energiakriisin taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset ja se, että jatkuvasti korkeat ja epävakaat energian hinnat pahentavat covid-19-kriisin vaikutuksia lisäämällä entisestään kuluttajien, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien kuluttajien, mukaan lukien pienituloiset kotitaloudet, ja haavoittuvassa asemassa olevien yritysten, mukaan lukien mikroyritykset sekä pienet ja keskisuuret yritykset, taloudellista taakkaa, sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden huomioon ottamiseksi REPowerEU-lukuihin olisi voitava sisällyttää toimenpiteitä, joilla autetaan puuttumaan rakenteellisesti energiaköyhyyteen pitkäkestoisilla uudistuksilla ja investoinneilla. Uudistuksilla ja investoinneilla, joilla pyritään torjumaan energiaköyhyyttä, olisi tarjottava enemmän taloudellista tukea energiatehokkuusjärjestelmille, myös erityisten rahoitusvälineiden sekä puhdasta energiaa koskevien politiikkojen ja järjestelmien kautta, jotta vähennetään energian kysyntää kyseisissä kotitalouksissa ja yrityksissä, mukaan lukien mikroyritykset sekä pienet ja keskisuuret yritykset, joilla on vakavia vaikeuksia suurten energialaskujen vuoksi.

(17)	Jäsenvaltioiden toteuttamilla energian kysynnän vähentämistoimenpiteillä olisi kannustettava energian säästämiseen kohdistuviin investointeihin.

(18)	Uuden REPowerEU-lukujen järjestelmän soveltaminen ei saisi rajoittaa muiden asetuksen (EU) 2021/241 mukaisten oikeudellisten vaatimusten soveltamista, jollei toisin säädetä.

(19)

Elpymis- ja palautumissuunnitelman, myös REPowerEU-luvun, olisi vastattava tehokkaasti kaikkiin asiaankuuluvissa maakohtaisissa suosituksissa yksilöityihin haasteisiin tai niiden merkittävään osaan, mukaan lukien vuoden 2022 talouspolitiikan eurooppalaisella ohjausjaksolla hyväksyttävät maakohtaiset suositukset, joissa viitataan muun muassa jäsenvaltioiden kohtaamiin energiahaasteisiin.

(20)

Tuloksellinen siirtyminen vihreään energiaan ja energiariippuvuuden vähentäminen edellyttävät merkittäviä digitaalisia investointeja. Jäsenvaltioiden olisi annettava asetus (EU) 2021/241 huomioon ottaen selvitys siitä, mikä merkitys elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteillä, REPowerEU-luvun toimenpiteet mukaan luettuina, odotetaan olevan digitaalisen siirtymän ja siitä johtuviin haasteisiin vastaamisen kannalta ja siitä, vastaavatko ne määrää, joka edistää digitaalisen tavoitteen saavuttamista digitaalisten toimien seurantaa koskevan menetelmän perusteella. Unionin energiahaasteiden ennennäkemättömän kiireellisyyden ja merkityksen vuoksi REPowerEU-luvun uudistuksia ja investointeja ei kuitenkaan pitäisi ottaa huomioon laskettaessa suunnitelman kokonaismäärärahoja asetuksessa (EU) 2021/241 asetetun digitaalista tavoitetta koskevan vaatimuksen soveltamiseksi. Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin pyrittävä sisällyttämään REPowerEU-lukuihin mahdollisimman laajasti toimenpiteitä, joilla edistetään digitaalisen tavoitteen saavuttamista digitaalisten toimien seurantaa koskevan menetelmän perusteella.

(21)

Aikaa vievät hallinnolliset menettelyt ovat eräitä uusiutuvan energian käyttöönoton suurimmista esteistä. Kyseisiä esteitä ovat esimerkiksi sijoituspaikkojen valintaan ja hankkeiden hallinnollisiin lupiin sovellettavien sääntöjen monimutkaisuus, hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnin monimutkaisuus ja kesto, verkkoihin liittämistä koskevat kysymykset ja luvan myöntävien viranomaisten tai verkonhaltijoiden henkilöstörajoitukset. Uusiutuvia energialähteitä ja niihin liittyvää sähköverkkoinfrastruktuuria koskevien hallinnollisten lupamenettelyjen yksinkertaistamista ja nopeuttamista on jatkettava sen varmistamiseksi, että unioni saavuttaa energia- ja ilmastotavoitteensa. Jäsenvaltioille annettiin vuoden 2022 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä suosituksia uusiutuvan energian käyttöönoton nopeuttamiseksi. Kuten komission 18 päivänä toukokuuta 2022 antamassa tiedonannossa ”REPowerEU-suunnitelma” ilmoitettiin, komissio on ehdottanut uusiutuvia energialähteitä koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 (9) muuttamista, jotta uusiutuvan energian lupamenettelyä voitaisiin nopeuttaa. Lisäksi neuvoston asetuksella (EU) 2022/2577 (10), jolla perustettiin kehys uusiutuvan energian käyttöönoton nopeuttamiseksi, on otettu käyttöön tilapäisiä hätätilasääntöjä.

(22)

Jäsenvaltioiden olisi asetuksen (EU) 2021/241 18 artiklan 4 kohdan q alakohdan mukaisesti toimitettava tiivistelmä kansallisen lainsäädännön mukaisesti toteutetusta elpymis- ja palautumissuunnitelmansa täytäntöönpanoon osallistuvien paikallis- ja alueviranomaisten, työmarkkinaosapuolten ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kuulemisprosessista. Kyseistä kuulemista olisi täydennettävä mahdolliseen REPowerEU-lukuun sisällytettävien uudistusten ja investointien käsittelemiseksi siten, että se antaa sidosryhmille riittävästi aikaa reagoida ja samalla varmistaa, että asianomainen jäsenvaltio viimeistelee REPowerEU-luvun nopeasti. Päivitetyssä tiivistelmässä olisi esitettävä kuullut sidosryhmät, selitettävä täydentävän kuulemisen tulokset ja esitettävä, miten sidosryhmiltä saadut tiedot on otettu huomioon REPowerEU-luvuissa.

(23)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 (11) 17 artiklassa tarkoitetun ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen, jäljempänä ’ei merkittävää haittaa -periaate’, soveltaminen on olennaisen tärkeää sen varmistamiseksi, että covid-19-kriisistä elpymiseen liittyvät uudistukset ja investoinnit toteutetaan kestävällä tavalla. Sitä olisi edelleen sovellettava tukivälineestä tuettuihin uudistuksiin ja investointeihin ja siten, että unionin välittömien energiaturvallisuuteen liittyvien huolenaiheiden turvaamiseksi sovelletaan yhtä kohdennettua poikkeusta. Kun otetaan huomioon tavoite monipuolistaa energian toimituslähteitä pois venäläisistä toimittajista, REPowerEU-luvuissa esitettyjen uudistusten ja investointien, jotka ovat välttämättömiä energiainfrastruktuurin ja -laitosten parantamiseksi niin, että ne täyttävät kaasun toimitusvarmuuteen liittyvät välittömät tarpeet, olisi voitava saada tukivälineestä taloudellista tukea, vaikka ne eivät olisi ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisia. Öljyinfrastruktuuri ja -laitokset eivät pääsääntöisesti sisälly REPowerEU-lukuun. Tästä poiketen sellaisen jäsenvaltion, johon on sovellettu neuvoston asetuksen (EU) N:o 833/2014 (12) 3 m artiklan 4 kohdan mukaista väliaikaista poikkeusta tämän muutosasetuksen voimaantuloon asti sen vuoksi, että se on erityisen riippuvainen raakaöljystä ja sen maantieteellisen sijainnin vuoksi, olisi voitava sisällyttää REPowerEU-lukuun välittömien toimitusvarmuustarpeiden täyttämiseksi tarvittavat öljyinfrastruktuurit ja -laitokset.

Komission olisi arvioitava, voidaanko toimenpiteisiin, joiden odotetaan vastaavan energian toimitusvarmuuteen liittyviin välittömiin tarpeisiin, soveltaa poikkeusta ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta. Kyseisessä arvioinnissa komission olisi otettava huomioon muun muassa lukkiutumisvaikutusten riski ja sellaisten puhtaampien ja teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisten vaihtoehtojen puute, jotka voitaisiin ottaa käyttöön vertailukelpoisessa aikataulussa. Tällaisen arvioinnin olisi oltava oikeasuhteista ottaen huomioon REPowerEU-tavoitteiden saavuttamisen kiireellisyyden. Epäselvissä tapauksissa komission olisi voitava pyytää jäsenvaltioita toimittamaan asiaankuuluvat tiedot arvioinnin tueksi. Puhtaampien vaihtoehtojen arviointi olisi toteutettava kohtuullisena.

(24)

Elpymis- ja palautumissuunnitelmien kaikki toimenpiteet olisi toteutettava sovellettavan unionin ja kansallisen ympäristösäännöstön mukaisesti, erityisesti ympäristövaikutusten arvioinnin ja luonnonsuojelun osalta. Niiden toimenpiteiden osalta, joihin sovelletaan poikkeusta ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta, jäsenvaltioiden olisi pyrittävä mahdollisuuksien mukaan tyydyttävällä tavalla rajoittamaan asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille mahdollisesti aiheutuvaa haittaa ja lieventämään haittaa muilla toimenpiteillä, myös REPowerEU-lukujen toimenpiteillä.

(25)	REPowerEU-lukujen olisi oltava johdonmukaisia jäsenvaltioiden kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien ja asetuksessa (EU) 2021/1119 vahvistettujen unionin ilmastotavoitteiden kanssa.

(26)

Kun otetaan huomioon Euroopan vihreän kehityksen ohjelma Euroopan kestävän kasvun strategiana ja ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten mukaisesti, tukivälineellä edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja ympäristökestävyyttä sekä yleistavoitetta, jonka mukaan 30 prosenttia unionin talousarviomenoista osoitetaan ilmastotavoitteiden tukemiseen. Tätä varten tukivälineestä tuettavilla toimenpiteillä, jotka sisältyvät jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmiin, olisi edistettävä vihreää siirtymää, luonnon monimuotoisuus mukaan luettuna, tai siitä aiheutuviin haasteisiin vastaamista, ja niiden olisi oltava määrältään vähintään 37 prosenttia elpymis- ja palautumissuunnitelman kokonaismäärärahoista ja vähintään 37 prosenttia REPowerEU-luvun toimenpiteiden arvioiduista kokonaiskustannuksista asetuksen (EU) 2021/241 VI liitteessä vahvistetun ilmastonseurantaan sovellettavan menetelmän perusteella. Kyseistä menetelmää olisi käytettävä vastaavasti niiden toimenpiteiden yhteydessä, joita ei voida suoraan kohdistaa johonkin kyseisessä liitteessä lueteltuun tukitoimialaan. Jos asianomainen jäsenvaltio ja komissio niin sopivat, ilmastotavoitteisiin myönnettävän tuen laskukertoimia olisi voitava nostaa 40 tai 100 prosenttiin yksittäisten investointien osalta elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetyn mukaisesti, jotta voidaan ottaa huomioon liitännäiset uudistustoimenpiteet, joilla lisätään uskottavasti niiden vaikutusta ilmastotavoitteisiin. Tätä varten ilmastotavoitteisiin myönnettävän tuen laskukertoimia olisi voitava nostaa enintään 3 prosenttiin elpymis- ja palautumissuunnitelman määrärahoista yksittäisten investointien osalta. Tukivälineellä olisi tuettava toimia, jotka ovat kaikilta osin unionin ilmasto- ja ympäristönormien ja -painopisteiden sekä ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisia.

(27)

Jäsenvaltioiden olisi tarvittaessa sisällytettävä REPowerEU-lukuihin toimenpiteitä, joilla on rajatylittävä tai useita maita kattava ulottuvuus tai vaikutus, kuten komission viimeisimmässä tarvearvioinnissa todetaan, ja jotka edistävät muun muassa eurooppalaisen lisäarvon luomista. Olisi myös otettava huomioon, että yhdessä jäsenvaltiossa toteutetuilla toimenpiteillä voi olla heijastusvaikutuksia muihin jäsenvaltioihin. Komission olisi helpotettava jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sellaisten toimenpiteiden kehittämiseksi REPowerEU-lukuihin, joilla on rajatylittävä tai useita maita kattava ulottuvuus tai vaikutus. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä takaamaan, että kyseisten toimenpiteiden osuus REPowerEU-luvun toimenpiteiden arvioiduista kustannuksista on vähintään 30 prosenttia. Sellaisten toimenpiteiden lisäksi, joilla on rajatylittävä tai useita maita kattava ulottuvuus tai vaikutus, sellaisten kansallisen tason toimenpiteiden, joilla edistetään energian toimitusvarmuutta koko unionissa REPowerEU-tavoitteiden mukaisesti, erityisesti siltä osin kuin on kyse komission viimeisimmässä tarvearvioinnissa yksilöityjen olemassa olevien pullonkaulojen poistamisesta energian siirrossa, jakelussa ja varastoinnissa, mikä lisää mahdollisuuksia rajatylittäviin siirtoihin jäsenvaltioiden välillä, olisi katsottava olevan rajatylittävä tai useita maita kattava ulottuvuus tai vaikutus. Myös toimenpiteillä, joilla vähennetään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja vähennetään energian kysyntää, olisi katsottava olevan myönteisiä rajatylittäviä vaikutuksia, koska ne vapauttavat edelleen kapasiteettia tai tarjontaa muille jäsenvaltioille.

(28)	Olisi lisättävä asianmukainen arviointiperuste, jonka perusteella komissio voi arvioida REPowerEU:n lukujen uudistusten ja investointien rajatylittävää tai useita maita koskevaa ulottuvuutta tai vaikutusta.

(29)

Jäsenvaltioille olisi tarjottava lisäkannustimia lainatuen hakemiseen sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot hyödyntävät käytettävissä olevia varoja, noudattaen samalla yhdenvertaisen kohtelun, solidaarisuuden, oikeasuhteisuuden ja avoimuuden periaatteita. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle mahdollisimman selvästi viimeistään 30 päivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta, aikovatko ne esittää lainatukihakemuksen. Komission olisi esitettävä Euroopan parlamentille ja neuvostolle samanaikaisesti, yhtäläisin ehdoin ja ilman aiheetonta viivästystä yleiskatsaus jäsenvaltioiden ilmaisemista aikeista ja ehdotettu käytettävissä olevien varojen jakotapa. Tämä aikeen ilmaiseminen ei saisi vaikuttaa jäsenvaltioiden mahdollisuuteen pyytää lainatukea 31 päivään elokuuta 2023 saakka asetuksen (EU) 2021/241 14 artiklan mukaisesti, mukaan lukien pyynnöt, jotka ovat yli 6,8 prosenttia niiden bruttokansantulosta (BKTL), jos asiaankuuluvat edellytykset täyttyvät. Tämä ei myöskään saisi vaikuttaa komission mahdollisuuteen tehdä vastaava lainasopimus asiaa koskevan neuvoston täytäntöönpanopäätöksen hyväksymisen jälkeen.

(30)

Jäsenvaltioita kannustetaan toimittamaan REPowerEU-luvut mahdollisimman pian ja mieluiten [kaksi kuukautta tämän muutosasetuksen voimaantulosta] mennessä. Komission olisi arvioitava asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti jäsenvaltion toimittama muutettu elpymis- ja palautumissuunnitelma kahden kuukauden kuluessa ja tehtävä ehdotus neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi. Koska jäsenvaltioiden kohtaamat haasteet ovat kiireellisiä, komission olisi pyrittävä saattamaan muutettujen elpymis- ja palautumissuunnitelmien arviointi päätökseen ilman aiheetonta viivästystä.

(31)	Lisäksi olisi tarjottava uusia erityisiä rahoituslähteitä, jotta voitaisiin kannustaa REPowerEU-lukuun sisällytettävien uudistusten ja investointien korkean tavoitetason saavuttamiseksi.

(32)

Neuvoston asetuksessa (EU) 2022/1854 (13) otetaan käyttöön kaikissa jäsenvaltioissa sovellettava väliaikainen solidaarisuusmaksu unionin yrityksille ja kiinteille toimipaikoille, jotka toimivat raakaöljy-, maakaasu-, hiili- ja jalostamoaloilla. Jäsenvaltioita kehotetaan käyttämään osa kyseisen väliaikaisen maksun tuotoista niiden REPowerEU-lukujen uudistusten ja investointien keskinäisten synergioiden ja täydentävyyden edistämiseen johdonmukaisella tavalla sellaisten toimenpiteiden rahoittamiseksi, joita toteutetaan kansallisella tasolla REPowerEU-tavoitteiden mukaisesti.

(33)

Vallitseva taloudellinen ja geopoliittinen tilanne edellyttää, että unioni ottaa saatavana olevia resursseja käyttöön unionin energiahuollon nopeaa monipuolistamista ja fossiilisista polttoaineista riippuvuuden vähentämistä varten ennen vuotta 2030. Tässä yhteydessä direktiivillä 2003/87/EY olisi sallittava innovaatiorahaston ja jäsenvaltioille jaettujen päästöoikeuksien osan, lukuun ottamatta yhteisvastuullisuuden, kasvun ja yhteenliitäntöjen edistämiseksi jaettua määrää, poikkeuksellinen muuntaminen rahaksi huutokauppaamalla sekä tuloja olisi ohjattava REPowerEU-tavoitteita edistäviin uudistuksiin ja investointeihin tukivälineen puitteissa. Innovaatiorahaston päästöoikeuksien ja jäsenvaltioille jaettujen huutokauppaa olisi myös aikaistettava. Osa markkinavakausvarannon päästöoikeuksista, jotka muutoin mitätöitäisiin, olisi käytettävä innovaatiorahaston täydentämiseen.

(34)

Venäjän Ukrainaa vastaan kohdistamasta hyökkäyssodasta johtuviin korkeisiin energianhintoihin liittyvien unionin hätätoimenpiteiden yhteydessä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1303/2013 (14)vahvistetun vuosien 2014–2020 koheesiopolitiikan kehyksen mukaisilla kohdennetuilla poikkeuksellisilla väliaikaisilla toimenpiteillä, jotka toteutetaan Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja koheesiorahaston varojen joustavalla käytöllä, olisi autettava pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jäljempänä ’pk-yritykset’, joihin energian hintojen nousu erityisesti vaikuttaa, ja heikossa asemassa olevia kotitalouksia kattamaan syntyneet ja maksetut energiakustannukset 1 päivästä helmikuuta 2022 alkaen. Tällainen tuki on täysin REPowerEU-tavoitteiden mukaista.

(35)

EAKR:ää olisi poikkeuksellisesti käytettävä käyttöpääomatuen tarjoamiseen pk-yrityksille, joihin energian hinnannousu vaikuttaa erityisen paljon. Tuen pk-yrityksille, joihin energian hinnannousut erityisesti vaikuttavat, olisi oltava oikeasuhteista ja sovellettavien valtiontukisääntöjen mukaista. Lisäksi ESR:ää olisi poikkeuksellisesti käytettävä tukemaan heikossa asemassa olevia kotitalouksia, sellaisina kuin ne on määritelty kansallisissa säännöissä, jotta ne voisivat kattaa energiankulutuksesta aiheutuvat kustannuksensa, vaikka tuettujen henkilöiden työllistettävyyttä parantavia toimenpiteitä, eli aktiivisia toimenpiteitä, ei olisikaan toteutettu. Nämä ovat poikkeuksellisia toimenpiteitä, jotka ovat ehdottoman välttämättömiä, jotta voidaan käsitellä Venäjän Ukrainaa vastaan kohdistuvan hyökkäyssodan vaikutuksista johtuvaa energiakriisiä. Niillä varmistetaan, että peruspalvelut ovat tukea saavien henkilöiden saatavilla, ja edistetään siten työmarkkinoille osallistumiseen edellyttäviä terveysoloja. Tukea voidaan myöntää EAKR:stä, ESR:stä ja koheesiorahastosta rinnakkain. ESR:n lisäksi olisi oltava mahdollista käyttää myös EAKR:ää ja koheesiorahastoa työpaikkojen säilyttämiseen tähtäävien toimenpiteiden tukemiseen työajan lyhentämisjärjestelyjen ja vastaavien järjestelyjen avulla, mukaan lukien tuki itsenäisille ammatinharjoittajille. Tällaisten järjestelyjen tarkoituksena on suojella työntekijöitä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia työttömyysriskiltä. Tällaisiin järjestelyihin osoitettavat määrärahat on määrä käyttää yksinomaan tukemaan työntekijöitä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia. Unionin tuki tällaisille työajan lyhentämisjärjestelyille ja muille vastaaville järjestelyille olisi rajattava ajallisesti. Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 92 a artiklassa säädettyjä REACT-EU-välineen määrärahoja olisi myös voitava käyttää kyseisiin kolmeen tukityyppiin, jotta voidaan vahvistaa jäsenvaltioiden jatkuvia pyrkimyksiä taloutensa palautumiskykyä tukevaan elpymiseen covid-19-kriisin jälkeen.

(36)

Erityisten ohjelmajärjestelyjen avulla olisi voitava kohdentaa määrärahoja yksinomaan erityisiin toimintalinjoihin, ja niillä olisi edistettävä erityisiä investointiprioriteetteja. Jotta jäsenvaltioille voitaisiin tarjota merkittävää tukea niiden pyrkimyksissä hillitä energiakriisin seurauksia, jäsenvaltioille olisi poikkeuksellisesti myönnettävä 100 prosentin yhteisrahoitusosuus, jota sovelletaan yksinomaan tällaista tukea tarjoavien toimenpideohjelmien erityisiin toimintalinjoihin ohjelmakauden 2014–2020 loppuun saakka. Kyseisillä rajatuilla ja kohdennetuilla toimenpiteillä olisi täydennettävä koheesiopolitiikan rakenteellisia toimia, joilla tuetaan puhtaan energian tuotantoa ja energiatehokkuuden edistämistä. Unionin talousarviorajoitusten huomioon ottamiseksi maksut, joita komissio suorittaa tällaisille toimille erityisten toimintalinjojen puitteissa, olisi rajattava 5 000 000 000 euroon vuonna 2023.

(37)

Jotta jäsenvaltiot ja alueet voivat käsitellä uusia esiin nousevia haasteita riittävän joustavasti, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1060 (15) jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus pyytää enintään 7,5 prosenttia EAKR:n, Euroopan sosiaalirahasto plussan ja koheesiorahaston määrärahoista REPowerEU-tavoitteiden edistämiseen. Pitäisi olla mahdollista, että kyseisistä rahastoista tuetaan REPowerEU-tavoitteita, jos tällainen tuki kuuluu asianomaisen rahaston soveltamisalaan, edistää sen erityistavoitteita ja on asetuksessa (EU) 2021/1060 ja asiaankuuluvassa rahastokohtaisessa asetuksessa vahvistettujen sääntöjen mukaista, myös ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen osalta.

(38)

Jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus siirtää koko niiden alustava jako-osuus brexit-mukautusvarauksen määrärahoista tai osa siitä tukivälineeseen. Covid-19-kriisi, jota on pahentanut unionin energiaturvallisuuteen kohdistuva uhka, on kärjistänyt Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen kielteisiä vaikutuksia jäsenvaltioissa, mukaan lukien niiden alueet ja paikallisyhteisöt, sekä toimialoilla, erityisesti niillä, joihin kyseinen eroaminen vaikuttaa haitallisimmin. Brexit-mukautusvarauksesta rahoitettavilla toimenpiteillä ja tukivälineestä rahoitettavilla uudistuksilla ja investoinneilla voi olla samankaltaisia tavoitteita ja niiden sisältö voi olla samanlainen. Sekä brexit-mukautusvarauksella että tukivälineellä pyritään viime kädessä lieventämään taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia. Vaikka tukivälineestä rahoitettavilla uudistuksilla ja investoinneilla puututaan ensisijaisesti pandemian talousvaikutuksiin, niillä voidaan tässä yhteydessä myös osaltaan torjua ennakoimattomia ja kielteisiä seurauksia jäsenvaltioissa ja toimialoilla, joihin brexitin vaikutukset kohdistuvat pahimmin. Sekä brexit-mukautusvarauksen että tukivälineen maksusitoumus- ja maksumäärärahat otetaan talousarvioon yli monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettujen enimmäismäärien. Kun otetaan huomioon viimeisimpien geopoliittisten tapahtumien aiheuttamat maailmanlaajuiset energiamarkkinoiden häiriöt, tässä skenaariossa on aiheellista antaa jäsenvaltioille joustovaraa sallimalla brexit-mukautusvarauksesta tukivälineeseen tehtävät siirrot, joilla voidaan saavuttaa molempien tavoitteet ja viime kädessä lisätä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta.

(39)	Lisärahoituksen maksaminen jäsenvaltioille, jotka sisällyttävät elpymis- ja palautumissuunnitelmaansa REPowerEU-luvun, olisi suoritettava tukivälineen sääntöjen mukaisesti vuoden 2026 loppuun saakka.

(40)

Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetyn pyynnön saada kohdennettua rahoitusta, mukaan lukien osuus päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien huutokaupasta direktiivin 2003/87/EY mukaisesti sekä varojen siirrot EAKR:stä, Euroopan sosiaalirahasto plussasta tai koheesiorahastosta, jota säännellään asetuksen (EU) 2021/1060 26 artiklassa, sekä varojen siirrot brexit-mukautusvarauksesta REPowerEU-lukuun sisältyvien toimenpiteiden osalta, olisi heijastettava kyseiseen lukuun sisältyviin uudistuksiin ja investointeihin liittyvää kasvanutta rahoitustarvetta.

(41)

Sen varmistamiseksi, että rahoitustukea myönnetään etupainotteisesti, jotta nykyiseen energiakriisiin voidaan reagoida paremmin, olisi oltava mahdollista, että jäsenvaltion REPowerEU-luvun toimenpiteiden rahoittamiseen tarvittava lisärahoitus maksetaan kahtena ennakkomaksuna; jäsenvaltion on esitettävä ennakkomaksua koskeva pyyntö yhdessä REPowerEU-luvun kanssa muutetussa elpymis- ja palautumissuunnitelmassa.

Komission olisi mahdollisuuksien mukaan suoritettava ensimmäinen ennakkomaksu kahden kuukauden kuluessa siitä, kun komissio on tehnyt asetuksen (EU) 2021/241 mukaisen oikeudellisen sitoumuksen, ja toinen ennakkomaksu 12 kuukauden kuluessa REPowerEU-luvun sisältävän elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioinnin hyväksymisestä annetun neuvoston täytäntöönpanopäätöksen voimaantulosta. Kyseisiin maksuihin olisi sovellettava käytettävissä olevia varoja, erityisesti NextGenerationEU-tililtä saatavilla olevia varoja, unionin vuotuisessa talousarviossa hyväksyttyjä saatavilla olevia varoja ja direktiivin 2003/87/EY mukaisista päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien huutokaupasta saatavia saatavilla olevia tuloja sekä pyydettäessä jaetun hallinnoinnin ohjelmien mukaisten varojen tosiasiallista siirtoa.

(42)	Monivuotisen rahoituskehyksen maksumäärärahojen enimmäismäärien noudattamiseksi olisi vahvistettava yläraja maksuille, jotka vastaavat asetuksen (EU) 2021/1060 mukaisesti siirrettyjä määriä koskevia ennakkomaksuja.

(43)

Komission olisi seurattava REPowerEU-luvussa esitettyjen uudistusten ja investointien täytäntöönpanoa ja niiden vaikutusta REPowerEU-tavoitteiden saavuttamiseen ja annettava siihen liittyvää tietoa erityisesti elpymistä ja palautumista koskevan vuoropuhelun aikana käytävän tietojenvaihdon, elpymisen ja palautumisen tulostaulun raportoinnin sekä Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitettavan vuosikertomuksen asiaa koskevan osion avulla.

(44)

Viimeaikaiset geopoliittiset tapahtumat ovat vaikuttaneet huomattavasti energian, elintarvikkeiden ja rakennusmateriaalien hintoihin ja aiheuttaneet myös toimitusongelmia globaaleissa toimitusketjuissa; tämä on kiihdyttänyt inflaatiota ja luonut uusia haasteita, mukaan lukien energiaköyhyys ja korkeammat elinkustannukset. Kyseisiin haasteisiin on mahdollisesti vastattava. Voi olla, että kyseinen kehitys vaikuttaa suoraan valmiuksiin toteuttaa joitakin elpymis- ja palautumissuunnitelmien toimenpiteitä. Jos jäsenvaltiot voivat osoittaa, että tietty välitavoite tai tavoite ei ole tällaisen kehityksen vuoksi enää kokonaan tai osittain saavutettavissa, tällainen tilanne voidaan esittää asetuksessa (EU) 2021/241 tarkoitettuna objektiivisena olosuhteena. Lisäksi siltä osin kuin jäsenvaltiot voivat osoittaa, että tietyn välitavoitteen tai tavoitteen saavuttaminen on ristiriidassa REPowerEU-tavoitteiden saavuttamisen kanssa, tällaisiin tilanteisiin voitaisiin myös vedota kyseisen asetuksen mukaisina objektiivisina olosuhteina. Lisäksi yksikään muutospyyntö ei saisi heikentää elpymis- ja palautumissuunnitelmien yleistä täytäntöönpanoa, jäsenvaltioiden uudistukset ja investoinnit mukaan lukien.

(45)	Asetukset (EU) 2021/241, (EU) N:o 1303/2013, (EU) 2021/1060 ja (EU) 2021/1755 ja direktiivi 2003/87/EY olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

(46)	Jotta tässä asetuksessa säädettyjä toimenpiteitä voitaisiin soveltaa ripeästi, sen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EU) N:o 2021/241 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2021/241 seuraavasti:

korvataan 4 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Tämän asetuksen 3 artiklassa tarkoitettujen kuuden pilarin ja niiden aikaansaamien yhteenkuuluvuuden ja synergioiden mukaisesti tukivälineen yleisenä tavoitteena on edistää covid-19-kriisin yhteydessä unionin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta parantamalla jäsenvaltioiden palautumiskykyä, kriisivalmiutta, sopeutumiskykyä ja kasvupotentiaalia, lieventämällä erityisesti naisiin kohdistuvia kyseisen kriisin sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia, edistämällä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa, tukemalla vihreää siirtymää, edistämällä asetuksen (EU) 2018/1999 2 artiklan 11 alakohdassa asetettujen unionin vuoden 2030 ilmastotavoitteiden saavuttamista, noudattamalla EU:n vuoden 2050 ilmastoneutraaliutta ja digitaalista muutosta koskevaa tavoitetta ja parantamalla unionin energiajärjestelmän palautumiskykyä, turvallisuutta ja kestävyyttä tarvittavalla riippuvuuden vähentämisellä fossiilisista polttoaineista ja monipuolistamalla energiaan toimituslähteitä unionin tasolla, myös lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä, energiatehokkuutta ja energian varastointikapasiteettia; näin voidaan myötävaikuttaa taloudelliseen ja sosiaaliseen noususuuntaiseen lähentymiseen, palauttaa ja edistää unionin talouksien kestävää kasvua ja yhdentymistä, tukea laadukkaiden työpaikkojen luomista ja edistää unionin strategista riippumattomuutta ja avointa taloutta sekä luoda eurooppalaista lisäarvoa.”;

2)	korvataan 5 artiklan 2 kohta seuraavasti: ”2. Tukivälineestä tuetaan ainoastaan toimenpiteitä, jotka noudattavat ’ei merkittävää haittaa’ -periaatetta, jota sovelletaan myös REPowerEU-lukujen toimenpiteisiin, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä.”;

muutetaan 14 artikla seuraavasti:

lisätään 3 kohtaan alakohta seuraavasti:

”d)	tarvittaessa 21 c artiklan mukaiset uudistukset ja investoinnit.”;

korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Asianomaisen jäsenvaltion elpymis- ja palautumissuunnitelmalle myönnettävä lainatuki ei saa olla suurempi kuin elpymis- ja palautumissuunnitelman, sellaisena kuin se on tarvittaessa tarkistettuna, kokonaiskustannusten ja 11 artiklassa tarkoitetun enimmäisrahoitusosuuden välinen erotus, mukaan lukien tarvittaessa 21 a artiklassa tarkoitetut tulot sekä yhteistyössä hallinnoitavista ohjelmista siirretyt varat.”;

korvataan 6 kohta seuraavasti:

”6. Poiketen siitä, mitä 5 kohdassa säädetään, lainatuen määrää voidaan poikkeuksellisissa olosuhteissa korottaa käytettävissä olevien varojen puitteissa ottaen huomioon hakemuksen esittäneen jäsenvaltion tarpeet sekä lainatukea koskevat pyynnöt, jotka muut jäsenvaltiot ovat jo toimittaneet tai suunnittelevat toimittavansa, soveltaen samalla yhdenvertaisen kohtelun, solidaarisuuden, oikeasuhteisuuden ja avoimuuden periaatteita. Kyseisten periaatteiden soveltamisen helpottamiseksi jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 31 päivään maaliskuuta 2023 mennessä, aikovatko ne hakea lainatukea. Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle samanaikaisesti, yhtäläisin ehdoin ja ilman aiheetonta viivästystä yleiskatsauksen jäsenvaltioiden ilmaisemista aikeista ja ehdotetun käytettävissä olevien varojen jakotavan. Kyseinen ilmoittaminen aikeesta hakea lainatukea ei saa millään tavoin vaikuttaa jäsenvaltioiden mahdollisuuteen hakea lainatukea 31 päivään elokuuta 2023 saakka, mukaan lukien pyynnöt, jotka ylittävät 6,8 prosenttia BKTL:sta, jos asiaankuuluvat edellytykset täyttyvät. Se ei myöskään rajoita vastaavan lainasopimuksen tekemistä asiaa koskevan neuvoston täytäntöönpanopäätöksen hyväksymisen jälkeen. ”;

korvataan 17 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Toimenpiteet, jotka on aloitettu 1 päivästä helmikuuta 2020 alkaen, ovat tukikelpoisia edellyttäen, että ne täyttävät tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset.

Jäljempänä 21 c artiklan 1 kohdassa tarkoitetut uudet uudistukset ja investoinnit ovat tukikelpoisia ainoastaan, jos ne alkavat 1 päivästä helmikuuta 2022 alkaen.”;

muutetaan 18 artiklan 4 kohta seuraavasti:

lisätään alakohta seuraavasti:

”c a)

selvitys siitä, kuinka REPowerEU-luku edistää energiaköyhyyden torjumista, myös tarvittaessa se, että asetetaan asianmukaisesti etusijalle energiaköyhyydestä kärsivien tarpeet sekä haavoittuvuuksien vähentäminen tulevien talvikausien aikana;”;

korvataan e alakohta seuraavasti:

”e)

laadullinen selvitys siitä, miten elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteiden odotetaan edistävän vihreää siirtymää, luonnon monimuotoisuus mukaan luettuna, tai siitä aiheutuviin haasteisiin vastaamista, ovatko ne määrältään vähintään 37 prosenttia elpymis- ja palautumissuunnitelman kokonaismäärärahoista ja muodostavatko tämän tyyppiset REPowerEU-luvun toimenpiteet vähintään 37 prosenttia kyseisen luvun toimenpiteiden arvioiduista kokonaiskustannuksista liitteessä VI vahvistetun ilmastonseurantaan sovelletun menetelmän perusteella; kyseistä menetelmää on käytettävä vastaavasti niiden toimenpiteiden osalta, joita ei voida suoraan kohdistaa johonkin liitteessä VI lueteltuun tukitoimialaan; ilmastotavoitteisiin myönnettävän tuen laskukertoimia voidaan nostaa enintään 3 prosenttiin elpymis- ja palautumissuunnitelman määrärahoista yksittäisten investointien osalta, jotta voidaan ottaa huomioon liitännäiset uudistustoimenpiteet, joilla lisätään uskottavasti niiden vaikutusta ilmastotavoitteisiin elpymis- ja palautumissuunnitelmassa selvitetyllä tavalla;”;

korvataan h alakohta seuraavasti:

”h)

tieto siitä, sisältävätkö elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvät toimenpiteet rajatylittäviä tai useita maita kattavia hankkeita, selvitys siitä, miten asiaankuuluvilla toimenpiteillä REPowerEU-luvuissa, mukaan lukien toimenpiteet, joilla vastataan komission viimeisimmässä tarvearvioinnissa yksilöityihin haasteisiin, on rajatylittävä tai useita maita kattava ulottuvuus tai vaikutus, ja ilmoitettava, muodostavatko kyseisten toimenpiteiden kokonaiskustannukset vähintään 30 prosenttia REPowerEU-luvun arvioiduista kustannuksista;”;

korvataan q alakohta seuraavasti:

”q)

elpymis- ja palautumissuunnitelman valmistelua ja soveltuvissa tapauksissa täytäntöönpanoa varten tiivistelmä kansallisen lainsäädännön mukaisesti toteutetusta paikallis- ja alueviranomaisten, työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, nuorisojärjestöjen ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kuulemisprosessista sekä selvitys siitä, kuinka sidosryhmiltä saadut tiedot on otettu elpymis- ja palautumissuunnitelmassa huomioon; jos REPowerEU-luku on sisällytetty, kyseistä tiivistelmää on täydennettävä ilmoittamalla kuullut sidosryhmät, kuvauksella kuulemisprosessin tuloksesta kyseisen luvun osalta ja kuvauksella siitä, miten saadut tiedot on otettu siinä huomioon;”;

muutetaan 19 artiklan 3 kohta seuraavasti:

lisätään kohdat seuraavasti:

”d a)

sisältääkö REPowerEU-luku 21 c artiklassa tarkoitettuja uudistuksia ja investointeja, jotka edistävät tuloksellisesti energiaturvallisuutta, unionin energiahuollon monipuolistamista, uusiutuvan energian käyttöönottoa ja energiatehokkuutta, energian varastointikapasiteetin lisäämistä tai tarvittavaa riippuvuuden vähentämistä fossiilisista polttoaineista ennen vuotta 2030;

d b)	sisältääkö REPowerEU-luku 21 c artiklassa tarkoitettuja uudistuksia ja investointeja, joilla odotetaan olevan rajatylittävä tai useita maita kattava ulottuvuus tai vaikutus;”;

korvataan e alakohta seuraavasti:

”e)

sisältääkö elpymis- ja palautumissuunnitelma toimenpiteitä, jotka edistävät tuloksellisesti vihreää siirtymää, luonnon monimuotoisuus mukaan luettuna, tai siitä aiheutuviin haasteisiin vastaamista, ovatko ne määrältään vähintään 37 prosenttia elpymis- ja palautumissuunnitelman kokonaismäärärahoista ja ovatko tällaiset REPowerEU-luvun toimenpiteet määrältään vähintään 37 prosenttia kyseiseen lukuun sisältyvien toimenpiteiden arvioiduista kokonaiskustannuksista liitteessä VI vahvistetun ilmastonseurantaan sovelletun menetelmän perusteella; kyseistä menetelmää on käytettävä vastaavasti niiden toimenpiteiden osalta, joita ei voida suoraan kohdistaa johonkin liitteessä VI lueteltuun tukitoimialaan; ilmastotavoitteisiin myönnettävän tuen laskukertoimia voidaan komission suostumuksella nostaa enintään 3 prosenttiin elpymis- ja palautumissuunnitelman määrärahoista yksittäisten investointien osalta, jotta voidaan ottaa huomioon liitännäiset uudistustoimenpiteet, joilla lisätään uskottavasti niiden vaikutusta ilmastotavoitteisiin;”;

lisätään 20 artiklan 5 kohtaan alakohta seuraavasti:

”c a)

yhteenveto REPowerEU-luvussa ehdotetuista toimenpiteistä, joilla on rajatylittävä tai useita maita kattava ulottuvuus tai vaikutus, mukaan lukien toimenpiteet, joilla vastataan komission viimeisimmässä tarvearvioinnissa yksilöityihin haasteisiin; jos kyseisten toimenpiteiden arvioidut kustannukset ovat määrältään alle 30 prosenttia kaikkien REPowerEU-lukuun sisältyvien toimenpiteiden arvioiduista kustannuksista, selvitys, jossa esitetään syyt tähän, erityisesti osoitus siitä, että muut REPowerEU-lukuun sisältyvät toimenpiteet vastaavat paremmin 21 c artiklan 3 kohdassa vahvistettuja tavoitteita tai että tarjolla ei ole riittävästi realistisia hankkeita, joilla on rajatylittävä tai useita maita kattava ulottuvuus tai vaikutus, erityisesti kun otetaan huomioon tukivälineen elinkaari;”;

lisätään III luvun jälkeen luku seuraavasti:

” III A LUKU

REPower EU

21 a artikla

Direktiivin 2003/87/EY mukaisen päästökauppajärjestelmän tulot

1. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (*1) 10 e artiklan mukaisesti saadut 20 000 000 000 euroa käypinä hintoina asetetaan käytettäviksi tukivälineen lisärahoitustukena, jota ei makseta takaisin ja joka on tarkoitettu tämän asetuksen nojalla täytäntöönpantavaksi unionin energiajärjestelmän palautumiskyvyn parantamiseen vähentämällä riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja monipuolistamalla energian toimituslähteitä unionin tasolla. Kuten direktiivin 2003/87/EY 10 e artiklassa säädetään, kyseiset määrät ovat varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja.

2. Kunkin jäsenvaltion käytettävissä oleva jako-osuus 1 kohdassa tarkoitetusta määrästä lasketaan liitteessä IV a esitetyssä menetelmässä vahvistettujen indikaattorien perusteella.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu määrä osoitetaan yksinomaan 21 c artiklassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin, lukuun ottamatta 21 c artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä. Sillä voidaan kattaa myös 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja menoja.

4. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun määrän kattavat maksusitoumusmäärärahat ovat käytettävissä automaattisesti kyseiseen määrään asti 1 päivästä maaliskuuta 2023.

5. Kukin jäsenvaltio voi esittää komissiolle pyynnön sellaisen määrän osoittamisesta, joka ei ylitä sen osuutta, sisällyttämällä suunnitelmaansa 21 c artiklassa tarkoitetut uudistukset ja investoinnit ja ilmoittamalla niiden arvioidut kustannukset.

6. Neuvoston täytäntöönpanopäätöksessä, joka hyväksytään 20 artiklan 1 kohdan nojalla, vahvistetaan tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta määrästä jäsenvaltiolle tämän artiklan 5 kohdan mukaisen pyynnön esittämisen jälkeen osoitettujen tulojen määrä. Vastaava määrä maksetaan erissä käytettävissä olevien varojen rajoissa 24 artiklan mukaisesti, kun asianomainen jäsenvaltio on tyydyttävästi saavuttanut 21 c artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden täytäntöönpanoon liittyvät yksilöidyt välitavoitteet ja tavoitteet.

21 b artikla

Varat yhteistyössä hallinnoitavista ohjelmista REPowerEU-tavoitteiden tukemiseen

1. Jäsenvaltiot voivat niille myönnettyjen varojen puitteissa pyytää vuosien 2021–2027 yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen nojalla tukea tämän asetuksen 21 c artiklan 3 kohdassa vahvistetuille tavoitteille Euroopan aluekehitysrahastosta, Euroopan sosiaalirahasto plussasta ja koheesiorahastosta tuetuista ohjelmista, jollei yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 26 a artiklassa säädetyistä edellytyksistä ja rahastokohtaisista asetuksista muuta johdu. Tällaiset varat on otettava käyttöön yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 2021–2027 ja rahastokohtaisten asetusten mukaisesti.

2. Varoja voidaan siirtää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1755 (*2) 4 a artiklan nojalla tämän asetuksen 21 c artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden tukemiseen.

21 c artikla

Elpymis- ja palautumissuunnitelmien REPowerEU-luvut

1. Komissiolle 1 päivän maaliskuuta 2023 jälkeen toimitettaviin elpymis- ja palautumissuunnitelmiin, jotka edellyttävät 14, 21 a tai 21 b artiklan mukaista lisärahoitusta, on sisällyttävä REPowerEU-luku, joka sisältää toimenpiteet sekä niitä vastaavat välitavoitteet ja tavoitteet. REPowerEU-luvun toimenpiteiden on oltava joko uusia uudistuksia ja investointeja, jotka on aloitettu 1 päivästä helmikuuta 2022 alkaen, tai asianomaisen jäsenvaltion osalta jo hyväksyttyyn neuvoston täytäntöönpanopäätökseen sisältyvien uudistusten ja investointien laajennettuja osia.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot, joiden enimmäisrahoitusosuutta vähennetään 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, voivat myös sisällyttää REPowerEU-lukuihin toimenpiteitä, jotka sisältyvät jo hyväksyttyihin neuvoston täytäntöönpanopäätöksiin ilman, että niitä laajennetaan, enintään kyseistä vähennystä vastaavalla arvioiduilla kustannuksilla.

3. REPowerEU-luvun uudistuksilla ja investoinneilla on pyrittävä edistämään vähintään yhtä seuraavista tavoitteista:

energiainfrastruktuurin ja -laitosten parantaminen, jotta voidaan vastata kaasun, myös nesteytetyn maakaasun, toimitusvarmuuteen liittyviin välittömiin tarpeisiin erityisesti toimitusten monipuolistamisen mahdollistamiseksi koko unionin edun mukaisesti; välittömien toimitusvarmuustarpeiden täyttämiseksi tarvittavia öljyinfrastruktuureja ja -laitoksia koskevia toimenpiteitä voidaan sisällyttää jäsenvaltion REPowerEU-lukuun, ainoastaan jos kyseiseen jäsenvaltioon on sovellettu asetuksen (EU) N:o 833/2014 3 m artiklan 4 kohdan mukaista väliaikaista poikkeusta viimeistään 1 päivänä maaliskuuta 2023, sen vuoksi, että jäsenvaltio on erityisen riippuvainen raakaöljystä ja sen maantieteellisen sijainnin vuoksi;

b)	rakennusten ja kriittisen energiainfrastruktuurin energiatehokkuuden parantaminen, teollisuuden irrottaminen hiilestä, kestävän biometaanin ja uusiutuvan tai fossiilittoman vedyn tuotannon ja käyttöönoton lisääminen sekä uusiutuvan energian osuuden lisääminen ja sen käyttöönoton vauhdittaminen;

c)	energiaköyhyyteen puuttuminen;

d)	kannustaminen energian kysynnän vähentämiseen;

e)	sisäisen ja rajatylittävän energian siirron ja jakelun pullonkauloihin puuttuminen, sähkön varastoinnin tukeminen ja uusiutuvien energialähteiden integroinnin nopeuttaminen sekä päästöttömän liikenteen ja sen infrastruktuurin, myös rautateiden, tukeminen;

f)	a–e alakohdassa vahvistettujen tavoitteiden tukeminen nopeuttamalla vihreitä taitoja ja niihin liittyviä digitaalisia taitoja koskevaa työvoiman uudelleenkoulutusta sekä tukemalla vihreään siirtymään liittyvien kriittisten raaka-aineiden ja teknologioiden arvoketjuja.

4. REPowerEU-lukuun on sisällyttävä myös selvitys siitä, miten kyseisen luvun toimenpiteet ovat johdonmukaisia asianomaisen jäsenvaltion 3 kohdassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi toteuttamien toimien kanssa, ottaen huomioon jo hyväksyttyyn neuvoston täytäntöönpanopäätökseen sisällytetyt toimenpiteet, sekä selvitys kyseisten toimenpiteiden ja muiden kansallisesti rahoitettujen ja unionin rahoittamien täydentävien tai liitännäistoimenpiteiden kokonaisvaikutuksesta kyseisiin tavoitteisiin.

5. REPowerEU-luvun uudistusten ja investointien arvioituja kustannuksia ei oteta huomioon laskettaessa elpymis- ja palautumissuunnitelman kokonaismäärärahoja 18 artiklan 4 kohdan f alakohdan ja 19 artiklan 3 kohdan f alakohdan mukaisesti.

6. Poiketen siitä, mitä 5 artiklan 2 kohdassa, 17 artiklan 4 kohdassa, 18 artiklan 4 kohdan d alakohdassa sekä 19 artiklan 3 kohdan d alakohdassa säädetään, ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta ei sovelleta tämän artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisiin uudistuksiin ja investointeihin, edellyttäen, että komission arvion mukaan seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	toimenpide on tarpeellinen ja oikeasuhteinen välittömien toimitusvarmuustarpeiden täyttämiseksi tämän artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti ottaen huomioon puhtaammat toteuttamiskelpoiset vaihtoehdot ja lukkiutumisvaikutusten riski;

b)	asianomainenjäsenvaltio on tapauksen mukaan tyydyttävällä tavalla rajoittanut asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille mahdollisesti aiheutuvaa haittaa ja lieventänyt haittaa muilla toimenpiteillä, myös REPowerEU-luvun toimenpiteillä;

c)	toimenpide ei laadullisten näkökohtien perusteella vaaranna vuoteen 2030 ulottuvien unionin ilmastotavoitteiden ja EU:n ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamista vuoteen 2050 mennessä;

d)	toimenpiteen on tarkoitus olla toiminnassa 31 päivään joulukuuta 2026 mennessä.

7. Suorittaessaan 6 kohdassa tarkoitettua arviointia komissio toimii tiiviissä yhteistyössä asianomaisen jäsenvaltion kanssa. Komissio voi esittää huomautuksia tai pyytää lisätietoja. Asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava pyydetyt lisätiedot.

8. Edellä olevan 21 a artiklan mukaisesti käyttöön asetetuilla tuloilla ei saa edistää tämän artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisia uudistuksia ja investointeja.

9. Niiden toimenpiteiden arvioidut kokonaiskustannukset, joista komissio on antanut 6 kohdan nojalla myönteisen arvion, saavat olla enintään 30 prosenttia REPowerEU-lukuun sisältyvien toimenpiteiden arvioiduista kokonaiskustannuksista.

21 d artikla

REPowerEU-ennakkorahoitus

1. REPowerEU-luvun sisältävään elpymis- ja palautumissuunnitelmaan voidaan liittää ennakkomaksupyyntö. Edellyttäen, että neuvosto hyväksyy 20 artiklan 1 kohdassa ja 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanopäätöksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023, komissio suorittaa enintään kaksi ennakkomaksua, jotka ovat kokonaismäärältään enintään 20 prosenttia asianomaisen jäsenvaltion REPowerEU-lukunsa rahoittamiseksi pyytämästä lisärahoituksesta 7, 12, 14, 21 a ja 21 b artiklan mukaisesti sekä noudattaen samalla jäsenvaltioiden yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ja suhteellisuusperiaatetta.

2. Asetuksen (EU) 2021/1060 26 artiklassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti siirrettyjen varojen osalta kukin kahdesta ennakkomaksuerästä saa olla enintään 1 000 000 000 euroa.

3. Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 116 artiklan 1 kohdassa säädetään, komissio suorittaa ennakkomaksut mahdollisuuksien mukaan ja käytettävissä olevien varojen rajoissa seuraavasti:

a)	ensimmäisen ennakkomaksun osalta kahden kuukauden kuluessa siitä, kun komissio ja asianomainen jäsenvaltio ovat tehneet sopimuksen, joka muodostaa 23 artiklassa tarkoitetun oikeudellisen sitoumuksen;

b)	toisen ennakkomaksun osalta 12 kuukauden kuluessa elpymis- ja palautumissuunnitelman, joka sisältää REPowerEU-luvun, arvioinnin hyväksymisestä annetun neuvoston täytäntöönpanopäätöksen voimaantulosta.

4. Edellä 2 kohdassa tarkoitetut varojen ennakkomaksut suoritetaan sen jälkeen, kun kaikki jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet, aikovatko ne pyytää tällaisten varojen ennakkomaksua, ja tarvittaessa määräsuhteessa siten, että noudatetaan 1 000 000 000 euron enimmäismäärää.

5. Edellä 1 kohdan mukaisten ennakkomaksujen yhteydessä 20 artiklan 5 kohdan a alakohdassa tarkoitettua rahoitusosuutta ja tarvittaessa20 artiklan 5 kohdan h alakohdassa tarkoitettua lainaa mukautetaan suhteellisesti.”

(*1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta unionissa ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32)."

(*2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1755, annettu 6 päivänä lokakuuta 2021, brexit-mukautusvarauksen perustamisesta (EUVL L 357, 8.10.2021, s. 1).’;"

korvataan 23 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Neuvoston hyväksyttyä 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanopäätöksen komissio tekee asianomaisen jäsenvaltion kanssa sopimuksen, joka muodostaa varainhoitoasetuksessa tarkoitetun yksittäisen oikeudellisen sitoumuksen. Oikeudellinen sitoumus ei saa ylittää kunkin jäsenvaltion osalta 11 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun rahoitusosuuden kokonaismäärää vuosina 2021 ja 2022, 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua päivitettyä rahoitusosuutta vuodelle 2023 ja 21 a artiklan 2 kohdan mukaisesti laskettua määrää.”;

10)

lisätään artikla seuraavasti:

”25 a artikla

Lopullisia tuensaajia koskeva avoimuus

1. Kunkin jäsenvaltion on luotava helppokäyttöinen julkinen portaali, joka sisältää tiedot 100 lopullisesta tuensaajasta, jotka saavat eniten rahoitusta tukivälineen toimenpiteiden täytäntöönpanoa varten. Jäsenvaltioiden on päivitettävä kyseiset tiedot kahdesti vuodessa.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista lopullisista tuensaajista on julkaistava seuraavat tiedot:

a)	jos kyseessä on oikeushenkilö, saajan täydellinen virallinen nimi ja arvonlisäverotunniste tai verotunniste, jos sellainen on saatavilla, tai muu kansallinen yksilöllinen tunniste

b)	jos kyseessä on luonnollinen henkilö, saajan etu- ja sukunimi;

c)	kunkin saajan saama varojen määrä ja niihin liittyvät toimenpiteet, joita varten jäsenvaltio on saanut rahoitusta tukivälineestä.

3. Varainhoitoasetuksen 38 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja tietoja ei julkaista.

4. Jos henkilötietoja julkaistaan, asianomaisen jäsenvaltion on poistettava 2 kohdassa tarkoitetut tiedot kahden vuoden kuluttua sen varainhoitovuoden päättymisestä, jona rahoitus on maksettu lopulliselle tuensaajalle.

5. Komissio keskittää jäsenvaltioiden julkiset portaalit ja julkaisee 1 kohdassa tarkoitetut tiedot 30 artiklassa tarkoitetussa elpymisen ja palautumisen tulostaulussa.”;

11)

lisätään 26 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”h)	REPowerEU:n lukujen uudistusten ja investointien täytäntöönpanon edistyminen;”;

12)

korvataan 29 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Komissio seuraa tukivälineen täytäntöönpanoa ja mittaa 4 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamista, mukaan lukien REPowerEU-lukujen uudistusten ja investointien täytäntöönpano ja niiden vaikutus 21 c artiklan 3 kohdassa vahvistettuihin tavoitteisiin. Täytäntöönpanon seurannan on oltava kohdennettua ja oikeassa suhteessa tukivälineen puitteissa toteutettaviin toimiin.”;

13)

korvataan 30 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3. Tulostaulussa esitetään myös elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanon edistyminen suhteessa 29 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin yhteisiin indikaattoreihin. Se sisältää myös kuvauksen REPowerEU-lukujen täytäntöönpanon edistymisestä ja niiden vaikutuksesta 21 c artiklan 3 kohdassa vahvistettuihin tavoitteisiin, ja siinä esitetään tiedot fossiilisten polttoaineiden tuonnin vähentämisestä unionissa ja energian toimituslähteiden monipuolistamisesta.”;

14)

muutetaan 31 artikla seuraavasti:

muutetaan 3 kohta seuraavasti:

i)	korvataan johdantokappale seuraavasti: (ei koske suomenkielistä toisintoa);

ii)

lisätään alakohdat seuraavasti:

”d)

yleiskatsaus kaikkiin REPowerEU-lukuihin sisältyvistä toimenpiteistä, joilla on rajatylittävä tai useita maita kattava ulottuvuus tai vaikutus, niiden arvioidut kokonaiskustannukset ja tieto siitä, muodostavatko kyseisten toimenpiteiden kokonaiskustannukset määrän, joka on vähintään 30 prosenttia kaikkiin REPowerEU-lukuihin sisältyvien toimenpiteiden arvioiduista kokonaiskustannuksista;

e)	kaikkiin REPowerEU-lukuihin sisältyvien toimenpiteiden lukumäärä, jotka kuuluvat 21 c artiklan 3 kohdan a alakohdan soveltamisalaan, ja niiden arvioidut kokonaiskustannukset;

f)	REPowerEU-luvun uudistusten ja investointien täytäntöönpanon edistyminen erityisellä osiolla, joka sisältää lopullisista tuensaajista saatavilla olevien tietojen analysoinnin jälkeen saatuja kokemuksia ja esimerkkejä parhaista käytännöistä.”;

b)	lisätään kohta seuraavasti: ”3 a. Edellä 3 kohdan d ja e alakohdassa tarkoitetut tiedot saa sisällyttää ainoastaan vuosikertomukseen, sen jälkeen, kun kaikkien REPowerEU-luvun sisältävien elpymis- ja palautumissuunnitelmien arviointi on hyväksytty.”;

15)

korvataan 32 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Arviointikertomus sisältää erityisesti arvion siitä, missä määrin tavoitteet on saavutettu, varojen käytön tehokkuudesta ja tukivälineen eurooppalaisesta lisäarvosta. Siinä myös tarkastellaan sitä, ovatko kaikki tavoitteet ja toimet edelleen merkityksellisiä, sekä arvioidaan REPowerEU-lukujen täytäntöönpanoa ja niiden vaikutusta 21 c artiklan 3 kohdassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseen.”;

16)	lisätään tämän asetuksen liitteessä I oleva teksti liitteeksi IVa;

17)	muutetaan liite V tämän asetuksen liitteen II mukaisesti.

2 artikla

Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttaminen

Lisätään asetukseen (EU) N:o 1303/2013 artikla seuraavasti:

”25 b artikla

Poikkeukselliset toimenpiteet, joiden avulla rahastoista voidaan tukea pk-yrityksiä, joihin energian hinnannousut erityisesti vaikuttavat, heikossa asemassa olevia kotitalouksia sekä lyhennettyä työaikaa ja muita vastaavia järjestelyjä

1. Poikkeuksellisena toimenpiteenä, joka on ehdottoman välttämätön Venäjän Ukrainaa vastaan kohdistuvan hyökkäyssodan vaikutuksista johtuvan energiakriisin käsittelemiseksi, EAKR:stä voidaan asetuksen (EU) N:o 1301/2013 5 artiklan 3 kohdan d alakohdassa tarkoitetun investointiprioriteetin puitteissa tukea käyttöpääoman rahoittamista avustuksina pk-yrityksille, joihin energian hinnannousut erityisesti vaikuttavat. Pk-yritykset, joihin energian hinnannousut vaikuttavat erityisesti, voivat saada tukea maakaasun ja sähkön hintojen poikkeuksellisen jyrkästä noususta johtuviin lisäkustannuksiin valtiontuen väliaikaisen kriisikehyksen nojalla.

Ylimääräisenä poikkeuksellisena toimenpiteenä, joka on ehdottoman välttämätön Venäjän Ukrainaa vastaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksesta johtuvan energiakriisin käsittelemiseksi, ESR:stä voidaan asetuksen (EU) N:o 1304/2013 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan v alakohdassa tarkoitetun investointiprioriteetin puitteissa tukea haavoittuvassa asemassa olevia kotitalouksia, jotta ne voivat kattaa energiankulutuskustannuksensa, myös ilman vastaavia aktiivisia toimenpiteitä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua tukea antavat toimet voidaan rahoittaa joko EAKR:stä tai ESR:stä toiseen rahastoon sovellettavien sääntöjen mukaisesti. Lisäksi jos tällaisilla toimilla voidaan edistää jotakin 1 kohdassa tarkoitetuista investointiprioriteeteista, niitä voidaan rahoittaa koheesiorahastosta joko EAKR:ään tai ESR:ään sovellettavien sääntöjen perusteella. Lisäksi EAKR:stä ja koheesiorahastosta voidaan rahoittaa myös työmarkkinoille pääsyä säilyttämällä työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien työpaikat työajan lyhentämisjärjestelyillä ja muilla vastaavilla järjestelyillä ESR:ään sovellettavien sääntöjen perusteella asetuksen (EU) N:o 1304/2013 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan v alakohdassa tarkoitetun investointiprioriteetin puitteissa.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua tukea antavat toimet on ohjelmoitava yksinomaan uuteen erityiseen toimintalinjaan. Erityiseen toimintalinjaan voi sisältyä rahoitusta EAKR:stä ja ESR:stä eri alueluokista sekä myös koheesiorahastosta. Jäljempänä olevassa 92 a artiklassa tarkoitetuista REACT-EU-välineen varoista myönnettävä tuki on ohjelmoitava erilliseen erityiseen toimintalinjaan, jolla edistetään 92 b artiklan 9 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettua investointiprioriteettia.

Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin erityisiin toimintalinjoihin kohdennetut määrät saavat olla enintään 10 prosenttia kaikista sellaisista EAKR:n, ESR:n ja koheesiorahaston varoista, mukaan lukien Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen mukaiset REACT-EU-välineen määrärahat, jotka on osoitettu asianomaiselle jäsenvaltiolle ohjelmakaudella 2014–2020, kuten asiaa koskevassa komission täytäntöönpanosäädöksessä säädetään. Poiketen siitä, mitä 120 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa säädetään, erityiseen toimintalinjaan tai erityisiin toimintalinjoihin sovelletaan 100 prosentin yhteisrahoitusosuutta.

4. Jäsenvaltion esittämät voimassa olevan toimenpideohjelman muuttamista koskevat pyynnöt, joiden tarkoituksena on ottaa käyttöön 3 kohdassa tarkoitettu erityinen toimintalinja tai erityiset toimintalinjat, on perusteltava asianmukaisesti, ja niihin on liitettävä tarkistettu ohjelma. Tarkistetun toimenpideohjelman toimintalinjan tai toimintalinjojen kuvauksessa ei ole välttämätöntä esittää 96 artiklan 2 kohdan b alakohdan v ja vii alakohdassa lueteltuja seikkoja.

5. Poiketen siitä, mitä 65 artiklan 9 kohdassa säädetään, menot, jotka aiheutuvat toimista, joilla tuetaan käyttöpääoman rahoittamista avustuksina pk-yrityksissä, joihin energian hinnannousut erityisesti vaikuttavat, toimista, joilla tuetaan heikossa asemassa olevia kotitalouksia niiden energiankulutuksesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi sekä työajan lyhentämisjärjestelyistä ja muista vastaavista järjestelyistä, ovat tukikelpoisia 1 päivästä helmikuuta 2022. Tällaisiin toimiin ja järjestelyihin ei sovelleta 65 artiklan 6 kohtaa.

6. Poiketen siitä, mitä 125 artiklan 3 kohdan b alakohdassa säädetään, EAKR:n, ESR:n tai koheesiorahaston tukea voivat saada ennen tarkistetun ohjelman hyväksymistä toimet, joilla tuetaan käyttöpääoman rahoittamista avustuksina pk-yrityksissä, joihin energian hinnannousut erityisesti vaikuttavat, toimet, joilla tuetaan heikossa asemassa olevia kotitalouksia energiankulutuksesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi sekä työajan lyhentämisjärjestelyt ja muut vastaavat järjestelyt.

7. Toimiin, joilla tuetaan käyttöpääoman rahoittamista avustuksina pk-yrityksissä, joihin ohjelma-alueen ulkopuolella mutta jäsenvaltion sisällä toteutetut energian hinnankorotukset erityisesti vaikuttavat, sovelletaan ainoastaan 70 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohtaa. Poiketen siitä, mitä 70 artiklan 4 kohdassa säädetään, ESR:stä tuettuihin toimiin, joilla tuetaan heikossa asemassa olevia kotitalouksia, jotta ne voivat kattaa energiankulutuksesta aiheutuvat kustannuksensa, sekä työajan lyhentämisjärjestelyihin ja muihin vastaaviin järjestelyihin, jotka toteutetaan ohjelma-alueen ulkopuolella mutta jäsenvaltion sisällä, sovelletaan myös 70 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohtaa.

8. Komission jäsenvaltioille EAKR:stä, ESR:stä ja koheesiorahastosta suorittamat kokonaismaksut, lukuun ottamatta REACT-EU-välineen määrärahoja, 3 kohdassa tarkoitettuihin erityisiin toimintalinjoihin, saavat olla enintään 5 000 000 000 euroa vuonna 2023. Määrät maksetaan vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien puitteissa käytettävissä olevien varojen rajoissa.

9. Tätä artiklaa ei sovelleta Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ohjelmiin.”.

3 artikla

Asetuksen (EU) 2021/1060 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2021/1060 seuraavasti:

korvataan 22 artiklan 3 kohdan g alakohdan i alakohta seuraavasti:

”i

taulukko, jossa esitetään kunkin rahaston ja tarvittaessa kunkin alueluokan osalta kokonaismäärärahat koko ohjelmakauden ajalta ja vuosikohtaisesti, mukaan lukien 26 tai 27 artiklan nojalla siirretyt määrät, sekä jäsenvaltion pyyntö Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 (*3) 21 c artiklan 3 kohdassa vahvistettujen tavoitteiden edistämiseksi toteutettavista tukitoimista;

(*3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17).”;"

lisätään 24 artiklaan kohta seuraavasti:

”8. EAKR:stä, ESR+:sta tai koheesiorahastosta tuettavien ohjelmien osalta jäsenvaltio voi esittää ohjelman muutoksen tämän artiklan mukaisesti ja pyytää, että asetuksen (EU) 2021/241 21 c artiklan 3 kohdassa vahvistettuja tavoitteita edistävät toimenpiteet sisällytetään ohjelmaan, jos tällainen tuki edistää kyseisen rahaston erityistavoitteiden saavuttamista rahastokohtaisten asetusten mukaisesti. Tällaisiin toimenpiteisiin pyydetyt määrät on ohjelmoitava erityistavoitteeseen rahastokohtaisten asetusten mukaisesti ja sisällytettävä ensisijaiseen tavoitteeseen. Kyseiset kokonaismäärät eivät saa ylittää enimmäismäärää, joka on 7,5 prosenttia kunkin rahaston alkuperäisistä kansallisista määrärahoista.”;

lisätään artikla seuraavasti:

”26 a artikla

Asetuksen (EU) 2021/241 21 c artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden tukeminen

1. Jäsenvaltiot, jotka toimittavat komissiolle asetuksen (EU) 2021/241 mukaisesti elpymis- ja palautumissuunnitelmat, joihin sisältyy REPowerEU-luku, voivat pyytää tämän asetuksen 24 artiklan nojalla ohjelmaa muuttamalla, että enintään 7,5 prosenttia niiden EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston alkuperäisistä kansallisista määrärahoista sisällytetään asetuksen (EU) 2021/241 21 c artiklan 3 kohdassa vahvistettuja tavoitteita edistäviin prioriteetteihin edellyttäen, että tällainen tuki edistää asianomaisen rahaston erityistavoitteiden saavuttamista rahastokohtaisten asetusten mukaisesti. Tällaisen pyynnön mahdollisuus ei rajoita tämän asetuksen 26 artiklassa tarkoitettua mahdollisuutta siirtää varoja.

2. Jäsenvaltioiden tämän artiklan soveltamiseksi pyytämät varat on pantava täytäntöön tämän asetuksen ja rahastokohtaisten asetusten mukaisesti.

3. Ohjelman muuttamista koskevissa pyynnöissä on esitettävä niiden varojen kokonaismäärä, joilla edistetään asetuksen (EU) 2021/241 21 c artiklan 3 kohdassa vahvistettuja tavoitteita, kunakin vuonna rahastoittain ja tarvittaessa alueluokittain.”;

4)	muutetaan liite V tämän asetuksen liitteen III mukaisesti.

4 artikla

Asetuksen (EU) 2021/1755 muuttaminen

Lisätään asetukseen (EU) 2021/1755 artikla seuraavasti:

”4 a artikla

Siirto elpymis- ja palautumistukivälineeseen

1. Jäsenvaltiot voivat esittää viimeistään 1 päivänä maaliskuuta 2023 komissiolle perustellun pyynnön 4 artiklan 5 kohdassa tarkoitetussa täytäntöönpanosäädöksessä vahvistetun niiden alustavan jako-osuuden kaikkien määrien tai osan niistä siirtämisestä Euroopan unionin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/241 (*4) perustettuun elpymis- ja palautumistukivälineeseen. Jos siirtopyyntö hyväksytään, komissio muuttaa täytäntöönpanosäädöstä siten, että se vastaa siirron johdosta mukautettuja määriä.

2. Jos siirto vaikuttaa jo maksettuihin eriin tai ennakkomaksuina maksettaviin eriin, komissio muuttaa 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua täytäntöönpanosäädöstä tämän mukaisesti asianomaisen jäsenvaltion osalta. Komissio perii tarvittaessa takaisin varainhoitoasetuksen mukaisesti kaikki kyseiselle jäsenvaltiolle ennakkomaksuina maksetut vuosien 2021 ja 2022 erät tai osan niistä. Tässä tapauksessa takaisin perityt määrät siirretään elpymis- ja palautumistukivälineeseen yksinomaan asianomaisen jäsenvaltion hyväksi.

3. Jos jäsenvaltio päättää siirtää koko alustavan jako-osuutensa tai osan siitä elpymis- ja palautumistukivälineeseen tämän artiklan mukaisesti, 4 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan soveltamiseksi käytettäviä määriä pienennetään samassa suhteessa.

4. Jos jäsenvaltio päättää siirtää koko alustavan jako-osuutensa elpymis- ja palautumistukivälineeseen, 10 artiklan 1 kohtaa ei sovelleta.

5. Jäljempänä olevaa 10 artiklan 2 kohtaa ei sovelleta elpymis- ja palautumistukivälineeseen siirrettyihin määriin.

5 artikla

Muutokset direktiiviin 2003/87/EY

Lisätään direktiiviin 2003/87/EY artikla seuraavasti:

”10 e artikla

Elpymis- ja palautumistukiväline

1. Tämän artiklan 2 ja 3 kohdan nojalla huutokaupattuja päästöoikeuksia huutokaupataan poikkeuksellisena ja kertaluonteisena toimenpiteenä 31 päivään elokuuta 2026 saakka, kunnes tällaisesta huutokaupasta saatujen tulojen määrä on saavuttanut yhteensä 20 miljardin euron määrän. Kyseiset tulot asetetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/241 (*5) perustetun elpymis- ja palautumistukivälineen käyttöön ja pannaan täytäntöön kyseisen asetuksen säännösten mukaisesti.

2. Poiketen siitä, mitä 10 a artiklan 8 kohdassa säädetään, osa kyseisessä kohdassa tarkoitetuista päästöoikeuksista huutokaupataan 31 päivään elokuuta 2026 saakka asetuksen (EU) 2021/241 21 c artiklan 3 kohdan b–f alakohdassa vahvistettujen tavoitteiden tukemiseksi, kunnes tällaisesta huutokaupasta saatujen tulojen määrä on saavuttanut 12 miljardin euron määrän.

3. Tietty määrä päästöoikeuksista, jotka jäsenvaltiot muutoin huutokauppaisivat 10 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla 1 päivän tammikuuta 2027 ja 31 päivän joulukuuta 2030 välisellä kaudella, huutokaupataan 31 päivään elokuuta 2026 saakka asetuksen (EU) 2021/241 21 c artiklan 3 kohdan b–f alakohdassa vahvistettujen tavoitteiden tukemiseksi, kunnes tällaisesta huutokaupasta saatujen tulojen määrä on saavuttanut 8 miljardin euron määrän. Kyseiset päästöoikeuksien määrät huutokaupataan periaatteessa samansuuruisina vuosittaisina määrinä asiaankuuluvalla ajanjaksolla.

4. Poiketen siitä, mitä päätöksen (EU) 2015/1814 1 artiklan 5 a kohdassa säädetään, 27 miljoonaa markkinavakausvarannon jakamatonta päästöoikeutta kokonaismäärästä, joka muutoin mitätöitäisiin kyseisenä kautena, on käytettävä tämän direktiivin 10 a artiklan 8 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun innovoinnin tukemiseen 31 päivään joulukuuta 2030 saakka.

5. Komissio varmistaa, että 2 ja 3 kohdan mukaisesti huutokaupattavaksi tarkoitetut päästöoikeudet, mukaan lukien tapauksen mukaan ennakkomaksuihin asetuksen (EU) 2021/241 21 d artiklan mukaisesti tarkoitetut päästöoikeudet, huutokaupataan tämän direktiivin 10 artiklan 4 kohdassa säädettyjen periaatteiden ja yksityiskohtaisten sääntöjen sekä komission asetuksen (EU) N:o 1031/2010 (*6) 24 artiklan mukaisesti, jotta varmistetaan, että innovaatiorahaston varojen määrä kaudella 2023–2026 on riittävä. Tässä artiklassa tarkoitettua huutokauppakautta tarkastellaan uudelleen vuoden kuluttua sen alkamisesta tässä artiklassa säädetyn huutokaupan hiilimarkkinoihin ja hintaan kohdistuvien vaikutusten perusteella.

6. Euroopan investointipankki toimii tämän artiklan mukaisesti huutokaupattavien päästöoikeuksien huutokaupanpitäjänä asetuksen (EU) N:o 1031/201026 artiklan 1 kohdan nojalla nimetyssä huutokauppapaikassa ja toimittaa huutokaupasta saadut tulot komissiolle.

7. Päästöoikeuksien huutokaupasta saadut tulot ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (*7) 21 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja.

6 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 27 päivänä helmikuuta 2023.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

R. METSOLA

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. ROSWALL

(1) EUVL C 486, 21.12.2022, s. 185.

(2) EUVL C 333, 1.9.2022, s. 5.

(3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 14. helmikuuta 2023 [(EUVL...)/(ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä)], ja neuvoston päätös, tehty 21. helmikuuta 2023.

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17).

(5) EUVL L 282, 19.10.2016, s. 4.

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1).

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta unionissa ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32).

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1755, annettu 6 päivänä lokakuuta 2021, brexit-mukautusvarauksen perustamisesta (EUVL L 357, 8.10.2021, s. 1).

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82).

(10) Neuvoston asetus (EU) 2022/2577, annettu 22 päivänä marraskuuta 2022, kehyksestä uusiutuvan energian käyttöönoton nopeuttamiseksi (EUVL L 335, 29.12.2022, s. 36).

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13).

(12) Neuvoston asetus (EU) N:o 833/2014, annettu 31 päivänä heinäkuuta 2014, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta (EUVL L 229, 31.7.2014, s. 1).

(13) Neuvoston asetus (EU) 2022/1854, annettu 6 päivänä lokakuuta 2022, korkeisiin energianhintoihin liittyvistä hätätoimenpiteistä (EUVL L 261 I, 7.10.2022, s. 1).

(14) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013 , Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320).

(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja varainhoitosäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista varainhoitosäännöistä (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 159).

LIITE I

Lisätään asetukseen (EU) 2021/241 liite seuraavasti:

”LIITE IV a

Tässä liitteessä vahvistetaan menetelmä kunkin jäsenvaltion käytettävissä olevan 21 a artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tukivälineen mukaisen ylimääräisen rahoitustuen, jota ei makseta takaisin, muodossa olevien varojen jako-osuuden laskemiseksi. Menetelmässä otetaan huomioon kunkin jäsenvaltion osalta seuraavat seikat:

—

väestö;

—	käänteinen BKT asukasta kohti;

—	kiinteän pääoman bruttomuodostushinnan deflaattori;

—	fossiilisten polttoaineiden osuus maan kokonaisenergiankulutuksesta.

Resurssien liiallisen keskittymisen välttämiseksi:

—	käänteisen asukaskohtaisen BKT:n yläraja on enintään 160 prosenttia unionin painotetusta keskiarvosta;

—	käänteisen asukaskohtaisen BKT:n yläraja on enintään 55 prosenttia unionin painotetusta keskiarvosta, jos asianomaisen jäsenvaltion BKT asukasta kohden on yli 130 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n keskiarvosta;

—	jako-osuus on vähintään 0,15 prosenttia;

—	jako-osuus on enintään 13,80 prosenttia.

Jakoperuste, jota sovelletaan 21 a artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun määrään, ρi, määritetään seuraavasti:

jossa jäsenvaltiot i–z saavat päästöoikeuksien vähimmäisosuuden ja jäsenvaltiot i–q saavat päästöoikeuksien enimmäisosuuden.

jossa

jossa

jäsenvaltioille i, joilla

Määritelmät (1)

—	popi,2021 jäsenvaltion i kokonaisväkiluku vuonna 2021;

—	popEU,2021 EU-27:n jäsenvaltioiden kokonaisväkiluku vuonna 2021;

—	EU-27:n jäsenvaltioiden painotettu keskimääräinen nimellinen BKT asukasta kohti vuonna 2021;

—	jäsenvaltion i nimellinen BKT asukasta kohti vuonna 2021;

—	FFGICi,2020 fossiilisten polttoaineiden osuus jäsenvaltion i energian kokonaiskulutuksesta vuonna 2020;

—	FFGICEU,2020 fossiilisten polttoaineiden painotettu keskimääräinen osuus EU-27:n jäsenvaltioiden energian kokonaiskulutuksesta vuonna 2020;

—

jäsenvaltion i kiinteän pääoman bruttomuodostuksen hintaindeksi (implisiittinen hintadeflaattori, 2015=100, kansallinen valuutta, kausitasoitetut ja kalenterikorjatut tiedot) vuoden 2022 toisella kvartaalilla ja jäsenvaltion i kiinteän pääoman bruttomuodostuksen hintaindeksi (implisiittinen hintadeflaattori, 2015=100, kansallinen valuutta, kausitasoitetut ja kalenterikorjatut tiedot) vuoden 2021 toisella kvartaalilla;

—

EU-27:n yhteenlaskettu kiinteän pääoman bruttomuodostuksen hintaindeksi (implisiittinen hintadeflaattori, 2015=100, kansallinen valuutta, kausitasoitetut ja kalenterikorjatut tiedot) vuoden 2022 toisella kvartaalilla ja EU-27:n yhteenlaskettu kiinteän pääoman bruttomuodostuksen hintaindeksi (implisiittinen hintadeflaattori, 2015=100, kansallinen valuutta, kausitasoitetut ja kalenterikorjatut tiedot) vuoden 2021 toisella kvartaalilla.

Menetelmän soveltamisesta 21 a artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun määrään saadaan seuraavat jäsenvaltiokohtaiset osuudet ja määrät:

Jäsenvaltio	Osuus % kokonaismäärästä	Määrä (tuhatta euroa käypinä hintoina)
Belgia	1,41 %	282 139
Bulgaria	2,40 %	480 047
Tšekki	3,41 %	681 565
Tanska	0,65 %	130 911
Saksa	10,45 %	2 089 555
Viro	0,42 %	83 423
Irlanti	0,45 %	89 598
Kreikka	3,85 %	769 222
Espanja	12,93 %	2 586 147
Ranska	11,60 %	2 320 955
Kroatia	1,35 %	269 441
Italia	13,80 %	2 760 000
Kypros	0,26 %	52 487
Latvia	0,62 %	123 983
Liettua	0,97 %	194 020
Luxemburg	0,15 %	30 000
Unkari	3,51 %	701 565
Malta	0,15 %	30 000
Alankomaat	2,28 %	455 042
Itävalta	1,05 %	210 620
Puola	13,80 %	2 760 000
Portugali	3,52 %	704 420
Romania	7,00 %	1 399 326
Slovenia	0,58 %	116 910
Slovakia	1,83 %	366 959
Suomi	0,56 %	112 936
Ruotsi	0,99 %	198 727
EU-27	100,00 %	20 000 000

”

(1) Kaikki tämän asetuksen tiedot ovat peräisin Eurostatilta. Jakoperusteen soveltamiseen tässä liitteessä käytettyjen aiempien tietojen koontipäivä on 20 päivä syyskuuta 2022. Fossiiliset polttoaineet käsittävät kiinteät fossiiliset polttoaineet, valmistetut kaasut, turpeen ja turvetuotteet, öljyliuskeen ja öljypitoisen hiekan, öljyn ja öljytuotteet (lukuun ottamatta biopolttoaineen osuutta), maakaasun ja uusiutumattoman jätteen.

LIITE II

Muutetaan asetuksen (EU) 2021/241 liite V seuraavasti:

korvataan 2 jaksossa olevan 2.5 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”2.5.

Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää toimenpiteitä, jotka edistävät tuloksellisesti vihreää siirtymää, luonnon monimuotoisuus mukaan luettuna, tai siitä aiheutuviin haasteisiin vastaamista ja jotka ovat määrältään vähintään 37 prosenttia elpymis- ja palautumissuunnitelman kokonaismäärärahoista ja tällaiset REPowerEU-luvun toimenpiteet ovat määrältään vähintään 37 prosenttia REPowerEU-luvun toimenpiteiden arvioiduista kokonaiskustannuksista liitteessä VI esitetyn ilmastonseurantaan sovelletun menetelmän perusteella; kyseistä menetelmää on käytettävä vastaavasti niiden toimenpiteiden osalta, joita ei voida suoraan kohdistaa johonkin liitteessä VI lueteltuun tukitoimialaan; ilmastotavoitteisiin myönnettävän tuen laskukertoimia voidaan komission suostumuksella nostaa enintään 3 prosenttiin elpymis- ja palautumissuunnitelman määrärahoista yksittäisten investointien osalta, jotta voidaan ottaa huomioon liitännäiset uudistustoimenpiteet, joilla lisätään uskottavasti niiden vaikutusta ilmastotavoitteisiin.”;

lisätään 2 jaksoon kohta seuraavasti:

”2.12.

Edellä 21 c artiklassa tarkoitettujen uudistusten ja investointien odotetaan edistävän tuloksellisesti energiaturvallisuutta, unionin energiahuollon monipuolistamista, uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton ja energiatehokkuuden lisäämistä, energian varastointikapasiteetin lisäämistä tai tarvittavaa riippuvuuden vähentämistä fossiilisista polttoaineista ennen vuotta 2030.

Arvioidessaan 21 c artiklassa tarkoitettuja toimenpiteitä tämän kriteerin nojalla komissio ottaa huomioon erityiset haasteet ja asianomaisen jäsenvaltion käytettävissä olevan elpymis- ja palautumistukivälineen lisärahoituksen. Komissio ottaa huomioon myös seuraavat seikat:

Soveltamisala

—

suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamisen odotetaan edistävän tuloksellisesti energiainfrastruktuurin ja -laitosten parantamista siten, että voidaan vastata kaasun, mukaan lukien nesteytetty maakaasu, tai öljyn, kun sovelletaan 21 c artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaista poikkeusta, toimitusvarmuuteen liittyviin välittömiin tarpeisiin erityisesti toimitusten monipuolistamisen mahdollistamiseksi koko unionin edun mukaisesti;

tai

—

suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamisen odotetaan edistävän tuloksellisesti rakennusten ja kriittisen energiainfrastruktuurin energiatehokkuuden parantamista, teollisuuden hiilestä irrottamista, kestävän biometaanin ja uusiutuvan tai fossiilittoman vedyn tuotannon ja käyttöönoton lisäämistä sekä uusiutuvan energian osuuden kasvattamista ja sen käyttöönoton vauhdittamista;

tai

—	suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamisen odotetaan edistävän tuloksellisesti energiaköyhyyden torjumista sekä tarvittaessa sitä, että asetetaan asianmukaisesti etusijalle energiaköyhyydestä kärsivien tarpeet sekä haavoittuvuuksien vähentäminen tulevien talvikausien aikana; tai

—	suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamisen odotetaan edistävän tuloksellisesti energian kysynnän vähentämiseen kannustamista; tai

—

suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamisen odotetaan edistävän sisäisen ja rajatylittävän energian siirron ja jakelun pullonkauloihin puuttumista, sähkön varastoinnin tukemista ja uusiutuvien energialähteiden integroinnin nopeuttamista sekä päästöttömän liikenteen ja sen infrastruktuurin, myös rautateiden, tukemista;

tai

—

suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamisen odotetaan edistävän tuloksellisesti 21 c artiklan 3 kohdan a–e alakohdassa vahvistettujen tavoitteiden tukemista nopeuttamalla vihreitä taitoja ja niihin liittyviä digitaalisia taitoja koskevaa työvoiman uudelleenkoulutusta sekä tukemalla vihreään siirtymään liittyvien kriittisten raaka-aineiden ja teknologioiden arvoketjuja;

sekä

—

suunnitellut toimenpiteet ovat yhteneviä asianomaisen jäsenvaltion 21 c artiklan 3 kohdassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävien toimien kanssa, ottaen huomioon jo hyväksyttyyn neuvoston täytäntöönpanopäätökseen sisältyvät toimenpiteet sekä 21 c artiklan 3 kohdassa vahvistettuja tavoitteita täydentävät tai niihin liittyvät muut kansallisesti rahoitetut ja unionin rahoittamat toimenpiteet.

Luokitus

A – suuressa määrin

B – jossakin määrin

C – vähäisessä määrin

2.13.

Edellä 21 c artiklassa tarkoitetuilla toimenpiteillä odotetaan olevan rajatylittävä tai useita maita kattava ulottuvuus tai vaikutus.

Komissio ottaa huomioon seuraavat seikat tämän arviointiperusteen mukaisessa arvioinnissa:

Soveltamisala

—

suunniteltujen toimenpiteiden kansallisella tasolla toteuttamisen odotetaan edistävän koko unionin energiaturvallisuutta, myös käsittelemällä komission tuoreimmassa tarvearvioinnissa yksilöityjä haasteita 21 c artiklan 3 kohdassa vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti ja ottaen huomioon asianomaisen jäsenvaltion käytettävissä olevan rahoitusosuuden ja jäsenvaltion maantieteellisen sijainnin;

tai

—	suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamisen odotetaan edistävän riippuvuuden vähentämistä fossiilisista polttoaineista ja energian kysynnän vähentämistä.

Luokitus

A – suuressa määrin

B – jossakin määrin

C – vähäisessä määrin”;

muutetaan 3 jakso seuraavasti:

a)	korvataan luetelmakohta, jossa lukee ”– A-luokitus kriteerien 2.2, 2.3, 2.5 ja 2.6 osalta;” ilmaisulla ”– A-luokitus kriteerien 2.2, 2.3, 2.5, 2.6 ja 2.12 osalta;”;

b)	korvataan luetelmakohta, jossa lukee ” – ei yhtään A-luokitusta kriteerien 2.2, 2.3, 2.5 ja 2.6 osalta;” ilmaisulla ” – ei yhtään A-luokitusta kriteerien 2.2, 2.3, 2.5, 2.6 ja 2.12 osalta;”.

LIITE III

Muutetaan asetuksen (EU) 2021/1060 liite V seuraavasti:

1)	korvataan 3 kohta seuraavasti: ”Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 22 artiklan 3 kohdan g alakohdan i, ii ja iii alakohta, 112 artiklan 1, 2 ja 3 kohta sekä 14, 26 ja 26 a artikla”;

muutetaan 3.1 kohta seuraavasti:

ensimmäinen kohta ja numeroimaton taulukko korvataan seuraavasti:

”3.1

Siirrot ja maksuosuudet (*1)

Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 14, 26, 26 a ja 27 artikla

Ohjelman muutos koskee

☐	rahoitusosuutta InvestEU-ohjelmaan

☐	siirtoa välineisiin, joita hallinnoidaan suoraan tai välillisesti

☐	siirtoa EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston välillä tai muuhun rahastoon tai muihin rahastoihin

☐	asetuksen (EU) 2021/241 21 c artiklan 3 kohdassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamista edistäviä rahastoja (*2)

(*1) Sovelletaan ainoastaan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 14, 26 ja 26 a artiklan mukaisiin ohjelman muutoksiin lukuun ottamatta kyseisen asetuksen 27 artiklan mukaisia täydentäviä siirtoja JTF:ään. Siirrot eivät vaikuta rahoitusmäärärahojen vuotuiseen jakautumiseen monivuotisen rahoituskehyksen tasolla jäsenvaltion osalta."

lisätään taulukon 17B jälkeen taulukko seuraavasti:

”Taulukko 21: Asetuksen (EU) 2021/241 21 c artiklan 3 kohdassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamista edistävät varat

Rahasto	Alueluokka	2022	2023	2024	2025	2026	2027	Yhteensä
EAKR	Kehittyneemmät alueet
	Siirtymäalueet
	Vähemmän kehittyneet alueet
Yhteensä
ESR+	Kehittyneemmät alueet
	Siirtymäalueet
	Vähemmän kehittyneet alueet
Yhteensä
Koheesio-rahasto	Ei sovelleta”
Yhteensä

28.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 63/28

KÄÄNNÖS

Tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen toinen lisäpöytäkirja tiiviimmästä yhteistyöstä ja sähköisen todistusaineiston luovuttamisesta

Johdanto

EUROOPAN NEUVOSTON JÄSENVALTIOT JA MUUT Budapestissa 23 päivänä marraskuuta 2001 allekirjoitettavaksi avatun tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen (ETS nro 185), jäljempänä ’yleissopimus’, SOPIMUSVALTIOT, jotka ovat allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan,

OTTAVAT HUOMIOON yleissopimuksen kattavuuden ja vaikutukset kaikilla maailman alueilla;

PALAUTTAVAT MIELEEN, että yleissopimusta on jo täydennetty lisäpöytäkirjalla, joka koskee tietojärjestelmien välityksellä tehtyjen luonteeltaan rasististen ja muukalaisvihamielisten tekojen kriminalisointia (ETS nro 189), joka avattiin allekirjoitettavaksi Strasbourgissa 28 päivänä tammikuuta 2003, jäljempänä ’ensimmäinen pöytäkirja’, kyseisen pöytäkirjan sopimuspuolten välillä;

OTTAVAT HUOMIOON voimassa olevat Euroopan neuvoston sopimukset yhteistyöstä rikosasioissa sekä muut yleissopimuksen sopimuspuolten väliset sopimukset ja järjestelyt yhteistyöstä rikosasioissa;

OTTAVAT HUOMIOON myös yleissopimuksen yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä (ETS nro 108), johon mitä tahansa valtiota voidaan pyytää liittymään, sellaisena kuin se on muutettuna sen muutospöytäkirjalla (CETS nro 223), joka avattiin allekirjoitettavaksi Strasbourgissa 10 päivänä lokakuuta 2018;

OVAT TIETOISIA tieto- ja viestintätekniikan, myös internetpalvelujen, käytön jatkuvasta kasvusta ja tietoverkkorikollisuuden lisääntymisestä, joka uhkaa demokratiaa ja oikeusvaltiota ja jota monet valtiot pitävät myös uhkana ihmisoikeuksille;

OVAT TIETOISIA myös tietoverkkorikollisuuden uhrien kasvavasta määrästä ja siitä, että on tärkeää saada oikeutta kyseisille uhreille;

PALAUTTAVAT MIELEEN, että hallituksilla on velvollisuus suojella yhteiskuntaa ja yksilöitä rikoksilta paitsi verkon ulkopuolella myös verkossa, myös tehokkailla rikostutkinnoilla ja syytetoimilla;

OVAT TIETOISIA siitä, että todistusaineistoa kaikista rikoksista tallennetaan yhä useammin sähköisessä muodossa tietojärjestelmiin vierailla, useilla tai tuntemattomilla lainkäyttöalueilla, ja ovat vakuuttuneita siitä, että tarvitaan lisätoimenpiteitä tällaisen todistusaineiston saamiseksi laillisesti, jotta rikosoikeudelliset toimet olisivat tehokkaita ja oikeusvaltioperiaatetta noudatettaisiin;

OVAT TIETOISIA, että valtioiden ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä on lisättävä ja tehostettava ja että tässä yhteydessä palveluntarjoajat ja muut yhteisöt tarvitsevat selkeämmän käsityksen ja paremman oikeusvarmuuden olosuhteista, joissa ne voivat vastata muiden sopimuspuolten rikosoikeusviranomaisten esittämiin sähköisten tietojen luovuttamista koskeviin suoriin pyyntöihin;

PYRKIVÄT sen vuoksi tiivistämään edelleen tietoverkkorikollisuutta koskevaa yhteistyötä ja yhteistyötä, joka liittyy rikoksia koskevan sähköisessä muodossa olevan todistusaineiston keräämiseen tiettyjä rikostutkintoja tai rikosoikeudellisia menettelyjä varten käyttämällä lisävälineitä, jotka liittyvät tehokkaampaan keskinäiseen oikeusapuun ja muihin toimivaltaisten viranomaisten välisiin yhteistyömuotoihin, yhteistyötä hätätilanteissa sekä suoraa yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten ja palveluntarjoajien ja muiden sellaisten yhteisöjen välillä, joilla on hallussaan tai hallinnassaan merkityksellisiä tietoja;

OVAT VAKUUTTUNEITA siitä, että tehokas rajat ylittävä yhteistyö rikosoikeuden alalla, myös julkisen ja yksityisen sektorin välillä, hyötyy toimivista edellytyksistä ja suojatoimenpiteistä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojelemiseksi;

OVAT TIETOISIA, että sähköisen todistusaineiston kerääminen rikostutkintaa varten koskee usein henkilötietoja, ja ovat tietoisia monien sopimuspuolten tarpeesta suojella yksityisyyttä ja henkilötietoja perustuslaillisten ja kansainvälisten velvoitteidensa täyttämiseksi; sekä

PITÄVÄT MIELESSÄ tarpeen varmistaa, että tehokkaisiin rikosoikeudellisiin toimiin tietoverkkorikollisuuden torjumiseksi ja todistusaineiston keräämiseen sähköisessä muodossa sovelletaan ehtoja ja suojatoimenpiteitä, joilla taataan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien riittävä suojelu, mukaan lukien oikeudet, jotka perustuvat velvoitteisiin, joihin valtiot ovat sitoutuneet sovellettavien kansainvälisten ihmisoikeusvälineiden, kuten Euroopan neuvoston vuoden 1950 ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen (ETS nro 5), vuonna 1966 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, vuonna 1981 tehdyn Afrikan ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien peruskirjan, vuonna 1969 tehdyn Amerikan ihmisoikeussopimuksen ja muiden kansainvälisten ihmisoikeussopimusten, nojalla;

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

I LUKU

Yhteiset määräykset

1 artikla

Tarkoitus

Tämän pöytäkirjan tarkoituksena on täydentää

a)	tämän pöytäkirjan sopimuspuolten välistä yleissopimusta; sekä

b)	ensimmäistä pöytäkirjaa niiden tämän pöytäkirjan sopimuspuolten kesken, jotka ovat myös ensimmäisen pöytäkirjan sopimuspuolia.

2 artikla

Soveltamisala

1. Jollei tässä pöytäkirjassa toisin määrätä, tässä pöytäkirjassa kuvattuja toimenpiteitä sovelletaan

tämän pöytäkirjan sopimuspuolina olevien yleissopimuksen sopimuspuolten välillä tiettyihin rikostutkintoihin tai rikosoikeudellisiin menettelyihin, jotka koskevat tietojärjestelmiin ja dataan liittyviä rikoksia, sekä rikokseen liittyvän sähköisessä muodossa olevan todistusaineiston keräämiseen; sekä

b)	ensimmäisen pöytäkirjan niiden sopimuspuolten välillä, jotka ovat tämän pöytäkirjan sopimuspuolia, ensimmäisen pöytäkirjan nojalla vahvistettuja rikoksia koskeviin tiettyihin rikostutkintoihin tai rikosoikeudellisiin menettelyihin.

2. Kukin sopimuspuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädännöllisiin ja muihin toimenpiteisiin tässä pöytäkirjassa määrättyjen velvoitteiden täyttämiseksi.

3 artikla

Määritelmät

1. Tähän pöytäkirjaan sovelletaan yleissopimuksen 1 artiklan ja 18 artiklan 3 kappaleen määritelmiä.

2. Lisäksi tässä pöytäkirjassa:

’keskusviranomaisella’ tarkoitetaan yhtä tai useampaa viranomaista, joka on nimetty asianomaisten sopimuspuolten välillä voimassa olevaan yhdenmukaiseen tai vastavuoroiseen lainsäädäntöön perustuvan keskinäistä oikeusapua koskevan sopimuksen tai järjestelyn nojalla, tai jos sellaista ei ole, yhtä tai useampaa viranomaista, jonka sopimuspuoli on nimennyt yleissopimuksen 27 artiklan 2 kappaleen a kohdan mukaisesti;

’toimivaltaisella viranomaisella’ tarkoitetaan oikeus-, hallinto- tai muuta lainvalvontaviranomaista, jolla on kansallisen lainsäädännön nojalla valtuudet määrätä, valtuuttaa tai toteuttaa tämän pöytäkirjan mukaisia toimenpiteitä tiettyihin rikostutkintoihin tai rikosoikeudellisiin menettelyihin liittyvien todistusaineistojen keräämiseksi tai esittämiseksi;

c)	’hätätilanteella’ tarkoitetaan tilannetta, jossa luonnollisen henkilön henkeen tai turvallisuuteen kohdistuu merkittävä ja välitön riski;

d)	’henkilötiedoilla’ tarkoitetaan tunnistettua tai tunnistettavissa olevaa luonnollista henkilöä koskevia tietoja;

e)	’siirtävällä sopimuspuolella’ tarkoitetaan sopimuspuolta, joka siirtää dataa pyynnön perusteella tai osana yhteistä tutkintaryhmää, tai II luvun 2 jaksoa sovellettaessa sopimuspuolta, jonka alueella siirtävä palveluntarjoaja tai verkkotunnusten rekisteröintipalveluja tarjoava yhteisö sijaitsee.

4 artikla

Kieli

1. Sopimuspuolelle esitetyt pyynnöt, määräykset ja niihin liittyvät tiedot esitetään pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen tai 7 artiklan 5 kappaleen mukaisesti ilmoitetun sopimuspuolen hyväksymällä kielellä tai niihin liitetään käännös tällaiselle kielelle.

2. Jäljempänä olevien 7 artiklan mukaisten määräysten ja 6 artiklan mukaisten pyyntöjen sekä niihin mahdollisesti liittyvien tietojen osalta sovelletaan seuraavaa:

a)	ne esitetään toisen sopimuspuolen kielellä, jolla palveluntarjoaja tai yhteisö hyväksyy ne vastaavan kotimaisen prosessin yhteydessä;

b)	ne esitetään muulla palveluntarjoajan tai yhteisön hyväksymällä kielellä; tai

c)	niihin liitetään käännös jollekin 2 kappaleen a tai b kohdassa tarkoitetuista kielistä.

II LUKU

Yhteistyön tiivistämistoimenpiteet

1 jakso

II lukuun sovellettavat yleiset periaatteet

5 artikla

II lukuun sovellettavat yleiset periaatteet

1. Sopimuspuolet tekevät yhteistyötä tämän luvun määräysten mukaisesti mahdollisimman laajasti.

2. Tämän luvun 2 jakso koostuu 6 ja 7 artiklasta. Siinä määrätään menettelyistä, joilla tiivistetään suoraa yhteistyötä palveluntarjoajien ja yhteisöjen kanssa toisen sopimuspuolen alueella. Kyseistä 2 jaksoa sovelletaan riippumatta siitä, onko asianomaisten sopimuspuolten välillä tehty voimassa olevan yhdenmukaisen tai vastavuoroisen lainsäädännön perusteella keskinäistä oikeusapua koskeva sopimus tai järjestely.

3. Tämän luvun 3 jakso koostuu 8 ja 9 artiklasta. Siinä määrätään menettelyistä, joilla tiivistetään viranomaisten välistä kansainvälistä yhteistyötä tallennetun datan luovuttamisessa. Kyseistä 3 jaksoa sovelletaan riippumatta siitä, onko pyytävän ja pyynnön vastaanottavan sopimuspuolen välillä voimassa olevan yhdenmukaisen tai vastavuoroisen lainsäädännön perusteella tehty keskinäistä oikeusapua koskeva sopimus tai järjestely.

4. Tämän luvun 4 jakso koostuu 10 artiklasta. Siinä säädetään keskinäistä hätätilaoikeusapua koskevista menettelyistä. Kyseistä 4 jaksoa sovelletaan riippumatta siitä, onko pyytävän ja pyynnön vastaanottavan sopimuspuolen välillä voimassa olevan yhdenmukaisen tai vastavuoroisen lainsäädännön perusteella tehty keskinäistä oikeusapua koskeva sopimus tai järjestely.

5. Tämän luvun 5 jakso koostuu 11 ja 12 artiklasta. Kyseistä 5 jaksoa sovelletaan silloin, kun pyynnön esittäneen ja pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen välillä ei ole voimassa olevaa yhdenmukaisen tai vastavuoroisen lainsäädännön perusteella tehtyä keskinäistä oikeusapua koskevaa sopimusta tai järjestelyä. Kyseisen 5 jakson määräyksiä ei sovelleta, jos tällainen sopimus tai järjestely on olemassa, jollei 12 artiklan 7 kappaleessa toisin määrätä. Asianomaiset sopimuspuolet voivat kuitenkin yhdessä päättää soveltaa 5 jakson määräyksiä sen sijasta, jos sopimus tai järjestely ei sitä kiellä.

6. Jos pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli saa tämän pöytäkirjan määräysten mukaisesti asettaa yhteistyön ehdoksi kaksoisrangaistavuuden olemassaolon, kyseisen ehdon katsotaan täyttyvän, jos pyynnön kohteena olevan rikoksen perustana oleva toiminta on sen lainsäädännön mukaisesti rikos, riippumatta siitä, luokitellaanko kyseinen rikos sen lainsäädännössä samalla tavalla tai onko siinä käytetty rikosnimike sama kuin pyynnön esittäneen sopimuspuolen lainsäädännössä.

7. Tämän luvun määräykset eivät rajoita sopimuspuolten välistä tai sopimuspuolten ja palveluntarjoajien tai muiden yhteisöjen välistä muiden sovellettavien sopimusten, järjestelyjen, käytäntöjen tai kansallisen lainsäädännön välityksellä tehtävää yhteistyötä.

2 jakso –

Menettelyt, joilla tiivistetään suoraa yhteistyötä palveluntarjoajien ja yhteisöjen kanssa toisten sopimuspuolten alueilla

6 artikla

Verkkotunnuksen rekisteröintitietojen pyytäminen

1. Kukin sopimuspuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädännöllisiin ja muihin toimenpiteisiin, jotta sen toimivaltaiset viranomaiset voivat tiettyjä rikostutkintoja tai rikosoikeudellisia menettelyjä varten esittää toisen sopimuspuolen alueella verkkotunnusten rekisteröintipalveluja tarjoavalle yhteisölle pyynnön saada yhteisön hallussa tai hallinnassa olevia tietoja verkkotunnuksen rekisteröijän tunnistamiseksi tai yhteyden ottamiseksi tähän.

2. Kukin sopimuspuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädännöllisiin ja muihin toimenpiteisiin, jotta sen alueella oleva yhteisö voi luovuttaa tällaisia tietoja vastauksena 1 kappaleen mukaiseen pyyntöön, noudattaen kansallisessa lainsäädännössä säädettyjä kohtuullisia ehtoja.

3. Edellä olevan 1 kappaleen mukaiseen pyyntöön sisältyy

a)	pyynnön esittämispäivä sekä pyynnön esittäneen toimivaltaisen viranomaisen nimi ja yhteystiedot;

b)	verkkotunnus, josta tietoja pyydetään, ja yksityiskohtainen luettelo pyydetyistä tiedoista, mukaan lukien erityiset dataelementit;

ilmoitus siitä, että pyyntö on esitetty tämän pöytäkirjan mukaisesti, että tietojen tarve johtuu niiden merkityksestä tietyn rikostutkinnan tai rikosoikeudellisen menettelyn kannalta ja että tietoja käytetään ainoastaan kyseisessä tietyssä rikostutkinnassa tai rikosoikeudellisessa menettelyssä; sekä

d)	aikataulu, jonka kuluessa, ja tapa, jolla tiedot on luovutettava, ja mahdolliset muut erityiset menettelyohjeet.

4. Jos yhteisö tämän hyväksyy, sopimuspuoli voi esittää 1 kappaleen mukaisen pyynnön sähköisessä muodossa. Asianmukaista turva- ja todentamistasoa voidaan edellyttää.

5. Jos 1 kappaleessa kuvattu yhteisö kieltäytyy yhteistyöstä, pyynnön esittänyt sopimuspuoli voi pyytää yhteisöä kertomaan syyn siihen, miksi se ei luovuta pyydettyjä tietoja. Pyynnön esittänyt sopimuspuoli voi pyytää neuvotteluja sen sopimuspuolen, jossa yhteisö sijaitsee, kanssa määrittääkseen käytettävissä olevat toimenpiteet tietojen saamiseksi.

6. Kukin sopimuspuoli ilmoittaa tämän pöytäkirjan allekirjoittamisen tai ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa tallettamisen yhteydessä tai muulloin Euroopan neuvoston pääsihteerille viranomaisen, joka on nimetty 5 kappaleen mukaista neuvottelua varten.

7. Euroopan neuvoston pääsihteeri perustaa rekisterin sopimuspuolten 6 kappaleen mukaisesti nimeämistä viranomaisista ja pitää sitä ajan tasalla. Kukin sopimuspuoli varmistaa, että sen rekisteriin toimittamat tiedot ovat aina oikeita.

7 artikla

Tilaajaa koskevien tietojen luovuttaminen

1. Kukin sopimuspuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädännöllisiin ja muihin toimenpiteisiin valtuuttaakseen toimivaltaiset viranomaisensa antamaan määräyksen, joka toimitetaan suoraan toisen sopimuspuolen alueella olevalle palveluntarjoajalle, jotta kyseisen palveluntarjoajan hallussa tai hallinnassa olevat määritellyt tilaajaa koskevat tiedot voidaan luovuttaa, jos tilaajaa koskevia tietoja tarvitaan määräyksen antaneen sopimuspuolen tiettyyn rikostutkintaan tai tiettyihin rikosoikeudellisiin menettelyihin.

Kukin sopimuspuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädännöllisiin ja muihin toimenpiteisiin, jotta sen alueella oleva palveluntarjoaja voi luovuttaa tilaajaa koskevia tietoja vastauksena 1 kappaleen mukaiseen määräykseen.

Kun sopimuspuoli allekirjoittaa tämän pöytäkirjan tai tallettaa ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa, se voi – alueellaan oleville palveluntarjoajille annettujen määräysten osalta – antaa seuraavan selityksen: ”Pöytäkirjan 7 artiklan 1 kappaleen mukaisen määräyksen on oltava syyttäjän tai muun oikeusviranomaisen antama tai valvonnassa annettu tai muutoin sen on oltava annettu riippumattomassa valvonnassa”.

3. Edellä olevan 1 kappaleen mukaisessa määräyksessä täsmennetään

a)	määräyksen antava viranomainen ja antamispäivä;

b)	se, että määräys on annettu tämän pöytäkirjan mukaisesti;

c)	niiden palveluntarjoajien nimet ja osoitteet, joille määräys annetaan tiedoksi;

d)	rikostutkinnan tai rikosoikeudellisen menettelyn kohteena olevat rikokset;

e)	viranomainen, joka pyytää tiettyjä tilaajaa koskevia tietoja, jollei kyseessä ole määräyksen antava viranomainen; sekä

f)	yksityiskohtainen kuvaus pyydetyistä tietyistä tilaajaa koskevista tiedoista.

4. Edellä olevan 1 kappaleen mukaiseen määräykseen liitetään seuraavat lisätiedot:

a)	kansalliset oikeudelliset perusteet, jotka valtuuttavat viranomaisen antamaan määräyksen;

b)	viittaus tutkinnan tai syytetoimien kohteena olevaa rikosta koskeviin säännöksiin ja sovellettaviin seuraamuksiin;

c)	sen viranomaisen yhteystiedot, jolle palveluntarjoajan tulee toimittaa tilaajaa koskevat tiedot, jolta se voi pyytää lisätietoja tai jolle sen muulla tavoin tulee vastata;

d)	määräaika, johon mennessä, ja tapa, jolla tilaajaa koskevat tiedot toimitetaan;

e)	tieto siitä, onko tietojen säilyttämistä jo pyydetty, mukaan lukien säilyttämispäivä ja mahdollinen sovellettava viitenumero;

f)	mahdolliset erityiset menettelyohjeet;

g)	tarvittaessa ilmoitus siitä, että on suoritettu 5 kappaleen mukainen samanaikainen ilmoittaminen; sekä

h)	mahdolliset muut tiedot, jotka voivat olla avuksi tilaajaa koskevien tietojen luovuttamisessa.

Sopimuspuoli voi tämän pöytäkirjan allekirjoittamisen tai ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa tallettamisen yhteydessä ja milloin tahansa muulloin ilmoittaa Euroopan neuvoston pääsihteerille, että kun sen alueella sijaitsevalle palveluntarjoajalle annetaan 1 kappaleen mukainen määräys, sopimuspuoli edellyttää kaikissa tapauksissa tai määrätyissä olosuhteissa, että määräys, lisätiedot ja tutkintaan tai menettelyyn liittyviä seikkoja koskeva yhteenveto ilmoitetaan samanaikaisesti.

Riippumatta siitä, edellyttääkö sopimuspuoli 5 kappaleen a kohdan mukaista ilmoittamista, se voi määrätyissä olosuhteissa vaatia palveluntarjoajaa kuulemaan sopimuspuolen viranomaisia ennen tietojen luovuttamista.

Viranomaiset, joille on ilmoitettu 5 kappaleen a kohdan mukaisesti tai joita on kuultu 5 kappaleen b kohdan mukaisesti, voivat ilman aiheetonta viivytystä ohjeistaa palveluntarjoajaa olemaan luovuttamatta tilaajaa koskevia tietoja, jos

i)	luovuttaminen voi aiheuttaa vahinkoa rikostutkinnoille tai rikosoikeudellisille menettelyille kyseisessä sopimuspuolessa; tai

ii)	kieltäytymisen ehtoihin tai perusteisiin sovellettaisiin yleissopimuksen 25 artiklan 4 kappaletta ja 27 artiklan 4 kappaletta, jos tilaajaa koskevia tietoja olisi pyydetty keskinäisen oikeusavun kautta.

Viranomaiset, joille on ilmoitettu 5 kappaleen a kohdan mukaisesti tai joita on kuultu 5 kappaleen b kohdan mukaisesti

i)	voivat pyytää 4 kappaleen c kohdassa tarkoitetulta viranomaiselta lisätietoja 5 kappaleen c kohdan soveltamiseksi eivätkä saa paljastaa niitä palveluntarjoajalle ilman kyseisen viranomaisen suostumusta; sekä

ii)	ilmoittavat viipymättä 4 kappaleen c kohdassa tarkoitetulle viranomaiselle, jos palveluntarjoajaa on ohjeistettu olemaan luovuttamatta tilaajaa koskevia tietoja, ja perustelevat tämän.

Sopimuspuoli nimeää yhden viranomaisen, joka vastaanottaa 5 kappaleen a kohdan mukaisen ilmoituksen ja suorittaa 5 kappaleen b, c ja d kohdassa kuvatut toimet. Kun sopimuspuoli antaa ensimmäisen kerran ilmoituksen Euroopan neuvoston pääsihteerille 5 kappaleen a kohdan mukaisesti, se ilmoittaa pääsihteerille kyseisen viranomaisen yhteystiedot.

Euroopan neuvoston pääsihteeri laatii rekisterin sopimuspuolten 5 kappaleen e kohdan mukaisesti nimeämistä viranomaisista sekä siitä, edellyttävätkö ne 5 kappaleen a kohdan mukaista ilmoittamista ja missä olosuhteissa, ja pitää sitä ajan tasalla. Kukin sopimuspuoli varmistaa, että sen rekisteriin toimittamat tiedot ovat aina oikeita.

6. Jos palveluntarjoaja sen hyväksyy, sopimuspuoli voi antaa 1 kappaleen mukaisen määräyksen ja 4 kappaleen mukaiset lisätiedot sähköisessä muodossa. Sopimuspuoli voi toimittaa 5 kappaleen mukaisen ilmoituksen ja lisätiedot sähköisessä muodossa. Asianmukaista turva- ja todentamistasoa voidaan edellyttää.

7. Jos palveluntarjoaja ilmoittaa 4 kappaleen c kohdassa tarkoitetulle viranomaiselle, että se ei luovuta pyydettyjä tilaajaa koskevia tietoja, tai jos se ei luovuta tilaajaa koskevia tietoja vastauksena 1 kappaleen mukaiseen määräykseen 30 päivän kuluessa määräyksen vastaanottamisesta tai 4 kappaleen d kohdassa määrätyssä määräajassa sen mukaan, kumpi ajanjakso on pidempi, määräyksen antaneen sopimuspuolen toimivaltaiset viranomaiset voivat tällöin hakea määräyksen täytäntöönpanoa ainoastaan 8 artiklan tai muun keskinäisen oikeusavun kautta. Sopimuspuolet voivat pyytää palveluntarjoajaa perustelemaan kieltäytymisensä määräyksessä pyydettyjen tilaajaa koskevien tietojen luovuttamisesta.

8. Sopimuspuoli voi tämän pöytäkirjan allekirjoittamisen tai ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa tallettamisen yhteydessä antaa selityksen, jonka mukaan määräyksen antaneen sopimuspuolen on pyydettävä palveluntarjoajaa luovuttamaan tilaajaa koskevat tiedot ennen kuin se pyytää sitä 8 artiklan mukaisesti, jollei määräyksen antava sopimuspuoli esitä kohtuullista selitystä sille, miksi se ei ole näin tehnyt.

9. Sopimuspuoli voi tämän pöytäkirjan allekirjoittamisen tai ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa tallettamisen yhteydessä

a)	pidättää itsellään oikeuden olla soveltamatta tätä artiklaa; tai

b)	jos tietyntyyppisten kirjautumisnumeroiden luovuttaminen tämän artiklan nojalla olisi ristiriidassa sen kansallisen oikeusjärjestelmän perusperiaatteiden kanssa, pidättää itsellään oikeuden olla soveltamatta tätä artiklaa tällaisiin numeroihin.

3 jakso –

Menettelyt tallennetun datan luovuttamista koskevan viranomaisten välisen kansainvälisen yhteistyön tiivistämiseksi

8 artikla

Toisen sopimuspuolen määräysten täytäntöönpano tilaajaa koskevien tietojen ja liikennetietojen esittämiseksi nopeutetusti

1. Kukin sopimuspuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädännöllisiin ja muihin toimenpiteisiin valtuuttaakseen toimivaltaiset viranomaisensa antamaan toiselle sopimuspuolelle osoitetun pyynnön osana annettavan määräyksen, jonka tarkoituksena on velvoittaa pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen alueella sijaitseva palveluntarjoaja esittämään täsmennettyjä ja tallennettuja

a)	tilaajaa koskevia tietoja ja

b)	liikennetietoja,

jotka ovat kyseisen palveluntarjoajan hallussa tai hallinnassa ja jotka ovat tarpeellisia sopimuspuolen tiettyjen rikostutkintojen tai rikosoikeudellisten menettelyiden kannalta.

2. Kukin sopimuspuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädännöllisiin ja muihin toimenpiteisiin pyynnön esittäneen sopimuspuolen 1 kappaleen mukaisesti antaman määräyksen täytäntöön panemiseksi.

3. Pyynnössään pyynnön esittänyt sopimuspuoli toimittaa 1 kappaleen mukaisen määräyksen, sitä tukevat tiedot ja mahdolliset erityiset menettelyohjeet pyynnön vastaanottaneelle sopimuspuolelle.

Määräyksessä täsmennetään

i)	määräyksen antanut viranomainen ja määräyksen antamispäivä;

ii)	se, että määräys on annettu tämän pöytäkirjan mukaisesti;

iii)	niiden palveluntarjoajien nimet ja osoitteet, joille määräys on annettava tiedoksi;

iv)	rikostutkinnan tai rikosoikeudellisen menettelyn kohteena olevat rikokset;

v)	tietoja tai dataa pyytävä viranomainen, jollei kyseessä ole määräyksen antanut viranomainen; sekä

vi)	yksityiskohtainen kuvaus pyydetyistä tietyistä tiedoista tai datasta.

Täydentävissä tiedoissa, jotka toimitetaan pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen avustamiseksi määräyksen täytäntöön panemisessa ja joita ei saa luovuttaa palveluntarjoajalle ilman pyynnön esittäneen sopimuspuolen suostumusta, täsmennetään

i)	kansalliset oikeudelliset perusteet, jotka valtuuttavat viranomaisen antamaan määräyksen;

ii)	tutkinnan tai syytetoimien kohteena oleviin rikoksiin sovellettavat säännökset ja seuraamukset;

iii)	syy, jonka vuoksi pyynnön esittänyt sopimuspuoli uskoo, että palveluntarjoaja pitää hallussaan tai hallinnassaan kyseistä dataa;

iv)	yhteenveto tutkintaan tai menettelyyn liittyvistä seikoista;

v)	tietojen tai datan merkityksellisyys tutkinnan tai menettelyn kannalta;

vi)	niiden viranomaisten yhteystiedot, jotka voivat tarjota lisätietoja;

vii)	se, onko tietojen tai datan säilyttämistä jo pyydetty, mukaan lukien säilyttämispäivä ja mahdollinen soveltuva viitenumero; sekä

viii)

se, onko tietoja tai dataa jo pyydetty muilla keinoin, ja jos on, millä tavoin.

c)	Pyynnön esittänyt sopimuspuoli voi pyytää, että pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli noudattaa erityisiä menettelyohjeita.

4. Sopimuspuoli voi tämän pöytäkirjan allekirjoittamisen tai ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa tallettamisen yhteydessä ja milloin tahansa muulloin antaa selityksen, jonka mukaan 1 kappaleen mukaisten määräysten täytäntöön panemiseksi edellytetään täydentäviä tietoja.

5. Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli hyväksyy pyynnöt sähköisessä muodossa. Se voi edellyttää asianmukaista turvallisuus- ja todentamistasoa ennen pyynnön hyväksymistä.

Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli toteuttaa kaikkien 3 ja 4 kappaleessa yksilöityjen tietojen vastaanottamispäivästä alkaen kohtuulliset toimenpiteet pyynnön tiedoksi antamiseksi palveluntarjoajalle 45 päivän kuluessa, jollei aikaisemmin, ja määrää pyydettyjen tietojen tai datan toimittamisesta viimeistään

i)	20 päivän kuluessa tilaajaa koskevien tietojen osalta; sekä

ii)	45 päivän kuluessa liikennetietojen osalta.

Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli huolehtii esitettyjen tietojen tai datan toimittamisesta pyynnön esittäneelle sopimuspuolelle ilman aiheetonta viivytystä.

7. Jos pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli ei kykene noudattamaan 3 kappaleen c kohdan mukaisia ohjeita pyydetyllä tavalla, se ilmoittaa asiasta viipymättä pyynnön esittäneelle sopimuspuolelle ja tarvittaessa täsmentää edellytykset, joilla se voisi täyttää ne, minkä jälkeen pyynnön esittänyt sopimuspuoli päättää, olisiko pyyntö kuitenkin toteutettava.

8. Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli voi kieltäytyä pyynnön täytäntöönpanosta yleissopimuksen 25 artiklan 4 kappaleessa tai 27 artiklan 4 kappaleessa vahvistetuin perustein tai asettaa tarpeellisiksi katsomiaan ehtoja pyynnön täytäntöönpanon sallimiseksi. Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli voi lykätä pyyntöjen täytäntöönpanoa yleissopimuksen 27 artiklan 5 kappaleessa vahvistetuista syistä. Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli ilmoittaa pyynnön esittäneelle sopimuspuolelle mahdollisimman pian kieltäytymisestä, ehdoista tai lykkäämisestä. Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli ilmoittaa pyynnön esittäneelle sopimuspuolelle myös muista seikoista, jotka todennäköisesti viivästyttävät pyynnön täytäntöönpanoa merkittävästi. Tähän artiklaan sovelletaan yleissopimuksen 28 artiklan 2 kappaleen b kohtaa.

a)	Jos pyynnön esittänyt sopimuspuoli ei pysty täyttämään pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen 8 kappaleen nojalla määräämää ehtoa, se ilmoittaa asiasta viipymättä pyynnön vastaanottaneelle sopimuspuolelle. Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli päättää tämän jälkeen, olisiko tiedot tai aineisto kuitenkin toimitettava.
b)	Jos pyynnön esittänyt sopimuspuoli hyväksyy kyseisen ehdon, se on sidottu ehtoon. Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli, joka toimittaa tietoja tai aineistoa, johon sovelletaan tällaista ehtoa, voi pyytää pyynnön esittänyttä sopimuspuolta selittämään kyseisen ehdon osalta, miten tällaisia tietoja tai aineistoa on käytetty.

10. Kukin sopimuspuoli ilmoittaa tämän pöytäkirjan allekirjoittamisen tai ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa tallettamisen yhteydessä Euroopan neuvoston pääsihteerille ja pitää ajan tasalla niiden viranomaisten yhteystiedot, jotka on nimetty

a)	antamaan tämän artiklan mukainen määräys; ja

b)	vastaanottamaan tämän artiklan mukainen määräys.

11. Sopimuspuoli voi tämän pöytäkirjan allekirjoittamisen tai ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa tallettamisen yhteydessä antaa selityksen, jonka mukaan se edellyttää pyynnön esittäneen sopimuspuolen keskusviranomaisen tai muun asianomaisten sopimuspuolten yhteisesti sopiman viranomaisen esittävän sille tämän artiklan mukaiset muiden sopimuspuolten pyynnöt.

12. Euroopan neuvoston pääsihteeri perustaa rekisterin sopimuspuolten 10 kappaleen mukaisesti nimeämistä viranomaisista ja pitää sitä ajan tasalla. Kukin sopimuspuoli varmistaa, että sen rekisteriin toimittamat tiedot ovat aina oikeita.

13. Sopimuspuoli voi tämän pöytäkirjan allekirjoittamisen tai ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa tallettamisen yhteydessä pidättää itsellään oikeuden olla soveltamatta tätä artiklaa liikennetietoihin.

9 artikla

Tallennetun datan nopeutettu luovuttaminen hätätilanteessa

Kukin sopimuspuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädännöllisiin ja muihin toimenpiteisiin, jotta hätätilanteessa sen yleissopimuksen 35 artiklassa tarkoitettu 24-tuntisen jokapäiväisen verkoston yhteyspiste, jäljempänä ’yhteyspiste’, voi toimittaa toisen sopimuspuolen yhteyspisteelle pyynnön ja vastaanottaa toisen sopimuspuolen yhteyspisteeltä pyynnön, jossa pyydetään välitöntä apua siihen, että kyseisen sopimuspuolen alueella sijaitseva palveluntarjoaja suorittaisi hallussaan tai hallinnassaan olevan tietyn tallennetun datan nopeutetun luovuttamisen ilman keskinäistä oikeusapua koskevan pyynnön esittämistä.

Sopimuspuoli voi tämän pöytäkirjan allekirjoittamisen tai ratifioimis- tai hyväksymiskirjan tallettamisen yhteydessä antaa selityksen, jonka mukaan se ei pane täytäntöön 1 kappaleen a kohdan mukaisia pyyntöjä, joilla pyydetään ainoastaan tilaajaa koskevien tietojen luovuttamista.

2. Kukin sopimuspuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädännöllisiin ja muihin toimenpiteisiin, jotta se mahdollistaisi 1 kappaleen mukaisesti

a)	viranomaistensa pyytää dataa alueellaan sijaitsevalta palveluntarjoajalta 1 kappaleen mukaisen pyynnön perusteella;

b)	alueellaan sijaitsevan palveluntarjoajan luovuttaa pyydetty data viranomaisilleen vastauksena 2 kappaleen a kohdan mukaiseen pyyntöön; sekä

c)	viranomaistensa toimittaa pyydetyn datan pyynnön esittäneelle sopimuspuolelle.

3. Edellä olevan 1 kappaleen mukaisessa pyynnössä täsmennetään

a)	dataa pyytävä toimivaltainen viranomainen ja pyynnön esittämispäivä;

b)	se, että pyyntö on esitetty tämän pöytäkirjan mukaisesti;

c)	niiden palveluntarjoajien nimi ja osoite, joiden hallussa tai hallinnassa pyydetty data on;

d)	rikostutkinnan tai rikosoikeudellisen menettelyn kohteena olevat rikokset sekä viittaus niitä koskeviin säännöksiin ja niihin sovellettaviin seuraamuksiin;

e)	riittävät tosiseikat sen osoittamiseksi, että kyseessä on hätätilanne, ja pyydetyn datan yhteys siihen;

f)	yksityiskohtainen kuvaus pyydetystä datasta;

g)	mahdolliset erityiset menettelyohjeet; sekä

h)	mahdolliset muut tiedot, jotka voivat auttaa pyydetyn datan luovuttamisen toteutumisessa.

4. Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli hyväksyy pyynnön sähköisessä muodossa. Sopimuspuoli voi hyväksyä myös suullisesti toimitetun pyynnön ja vaatia vahvistuksen sähköisessä muodossa. Se voi edellyttää asianmukaista turvallisuus- ja todentamistasoa ennen pyynnön hyväksymistä.

5. Sopimuspuoli voi tämän pöytäkirjan allekirjoittamisen tai ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa tallettamisen yhteydessä antaa selityksen, jonka mukaan se vaatii pyynnön esittäneitä sopimuspuolia pyynnön täytäntöönpanon jälkeen toimittamaan pyynnön ja sen tueksi toimitetut lisätiedot pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen ilmoittamassa muodossa ja ilmoittaman kanavan kautta, johon voi sisältyä keskinäinen oikeusapu.

6. Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli ilmoittaa pyynnön esittäneelle sopimuspuolelle 1 kappaleen mukaista pyyntöä koskevasta päätöksestään nopeutetussa menettelyssä ja tarvittaessa täsmentää datan toimittamisen ehdot ja muut mahdolliset yhteistyömuodot.

Jos pyynnön esittänyt sopimuspuoli ei pysty täyttämään pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen 6 kappaleen nojalla asettamaa ehtoa, se ilmoittaa asiasta viipymättä pyynnön vastaanottaneelle sopimuspuolelle. Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli päättää tämän jälkeen, olisiko tiedot tai aineisto kuitenkin toimitettava. Jos pyynnön esittänyt sopimuspuoli hyväksyy ehdon, se sitoo sitä.

Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli, joka toimittaa tietoja tai aineistoa, johon sovelletaan tällaista ehtoa, voi pyytää pyynnön esittänyttä sopimuspuolta selittämään kyseisen ehdon osalta, miten kyseisiä tietoja tai aineistoa on käytetty.

4 jakso

Keskinäistä oikeusapua hätätilanteissa koskevat menettelyt

10 artikla

Keskinäinen oikeusapu hätätilanteissa

1. Kukin sopimuspuoli voi pyytää keskinäistä oikeusapua nopeutetussa menettelyssä, jos se katsoo, että kyseessä on hätätilanne. Tämän artiklan mukaiseen pyyntöön on sisällyttävä muun vaaditun sisällön lisäksi kuvaus tosiseikoista, jotka osoittavat, että kyseessä on hätätilanne, ja pyydetyn avun yhteydestä siihen.

2. Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli hyväksyy pyynnön sähköisessä muodossa. Se voi edellyttää asianmukaista turvallisuus- ja todentamistasoa ennen pyynnön hyväksymistä.

3. Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli voi pyytää nopeutetussa menettelyssä lisätietoja pyynnön arvioimiseksi. Pyynnön esittänyt sopimuspuoli toimittaa tällaiset lisätiedot nopeutetussa menettelyssä.

4. Kun pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli on vakuuttunut siitä, että kyseessä on hätätilanne ja että muut keskinäisen oikeusavun edellytykset täyttyvät, se vastaa pyyntöön nopeutetussa menettelyssä.

5. Kukin sopimuspuoli varmistaa, että sen keskusviranomaisen tai muiden keskinäistä oikeusapua koskeviin pyyntöihin vastaamisesta vastaavien viranomaisten yhteydessä on ympärivuorokautisesti kaikkina viikonpäivinä käytettävissä henkilö tämän artiklan mukaiseen pyyntöön vastaamiseksi.

6. Pyynnön esittäneen ja pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen keskinäisestä oikeusavusta vastaava keskusviranomainen tai muut viranomaiset voivat yhdessä päättää, että tämän artiklan mukaisen pyynnön tai sen ennakkojäljennöksen täytäntöönpanon tulokset voidaan toimittaa pyynnön esittäneelle sopimuspuolelle muuta kuin pyyntöön käytettyä kanavaa käyttäen.

7. Jos pyynnön esittäneen ja pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen välillä ei ole voimassa olevaan yhdenmukaiseen tai vastavuoroiseen lainsäädäntöön perustuvaa keskinäistä oikeusapua koskevaa sopimusta tai järjestelyä, tähän artiklaan sovelletaan yleissopimuksen 27 artiklan 2 kappaleen b kohtaa ja 3–8 kappaletta sekä 28 artiklan 2–4 kappaletta.

8. Jos tällainen sopimus tai järjestely on olemassa, tätä artiklaa täydennetään tällaisen sopimuksen tai järjestelyn määräyksillä, jolleivät asianomaiset sopimuspuolet keskenään päätä soveltaa joitakin tai kaikkia tämän artiklan 7 kappaleessa tarkoitettuja yleissopimuksen määräyksiä niiden sijasta.

9. Kukin sopimuspuoli voi tämän pöytäkirjan allekirjoittamisen tai ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa tallettamisen yhteydessä antaa selityksen, jonka mukaan pyynnöt voidaan lähettää myös suoraan sen oikeusviranomaisille tai Kansainvälisen rikospoliisijärjestön (Interpol) kanavien kautta tai yleissopimuksen 35 artiklan mukaisesti perustettuun 24-tuntiseen jokapäiväiseen yhteyspisteeseen. Kaikissa tällaisissa tapauksissa jäljennös lähetetään samanaikaisesti pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen keskusviranomaiselle pyynnön esittäneen sopimuspuolen keskusviranomaisen välityksellä. Jos pyyntö lähetetään suoraan pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen oikeusviranomaiselle ja kyseinen viranomainen ei ole toimivaltainen käsittelemään pyyntöä, se lähettää pyynnön toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle ja ilmoittaa suoraan pyynnön esittäneelle sopimuspuolelle, että se on tehnyt niin.

5 jakso –

Kansainväliseen yhteistyöhön liittyvät menettelyt sovellettavan kansainvälisen sopimuksen puuttuessa

11 artikla

Videoneuvottelu

1. Pyynnön esittänyt sopimuspuoli voi pyytää ja pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli voi sallia, että todistajalta tai asiantuntijalta otetaan todistajanlausuntoja ja lausuntoja videoneuvottelussa. Pyynnön esittänyt sopimuspuoli ja pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli neuvottelevat helpottaakseen mahdollisten pyynnön täytäntöönpanoon liittyvien kysymysten ratkaisemista, tapauksen mukaan muun muassa seuraavista seikoista: kumpi sopimuspuoli toimii puheenjohtajana; läsnä olevat viranomaiset ja henkilöt; edellyttääkö jompikumpi tai kumpikin sopimuspuoli erityisiä valoja tai varoituksia taikka antavatko ne ohjeita todistajalle tai asiantuntijalle; tapa, jolla todistajaa tai asiantuntijaa kuullaan; tapa, jolla todistajan tai asiantuntijan oikeudet taataan asianmukaisesti; erioikeuksia tai koskemattomuutta koskevien väitteiden käsittely; kysymyksiin tai vastauksiin kohdistuvien vastalauseiden käsittely; ja tarjoaako jompikumpi tai kumpikin sopimuspuoli käännös-, tulkkaus- ja transkriptiopalveluja.

Pyynnön vastaanottaneen ja pyynnön esittäneen sopimuspuolen keskusviranomaiset ovat suoraan yhteydessä toisiinsa tämän artiklan soveltamiseksi. Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli voi hyväksyä pyynnön sähköisessä muodossa. Se voi edellyttää asianmukaista turvallisuus- ja todentamistasoa ennen pyynnön hyväksymistä.

Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli ilmoittaa pyynnön esittäneelle sopimuspuolelle pyynnön täytäntöön panematta jättämisen tai täytäntöönpanon viivästymisen syyt. Tähän artiklaan sovelletaan yleissopimuksen 27 artiklan 8 kappaletta. Tähän artiklaan sovelletaan yleissopimuksen 28 artiklan 2–4 kappaletta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen tämän artiklan mukaisesti mahdollisesti asettamia muita ehtoja.

3. Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli, joka antaa apua tämän artiklan nojalla, pyrkii saamaan paikalle henkilön, jonka todistajanlausuntoa tai lausuntoa pyydetään. Tarvittaessa pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli voi, siinä määrin kuin sen lainsäädännön mukaan on mahdollista, toteuttaa tarvittavat toimenpiteet velvoittaakseen todistajan tai asiantuntijan saapumaan pyynnön vastaanottaneeseen sopimuspuoleen määrättynä ajankohtana ja määrätyssä paikassa.

4. Pyynnön esittäneen sopimuspuolen määrittelemiä videoneuvottelun järjestämistä koskevia menettelyjä noudatetaan, paitsi jos ne ovat ristiriidassa pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen kansallisen lainsäädännön kanssa. Jos menettely on ristiriidassa tai jos pyynnön esittänyt sopimuspuoli ei ole määritellyt sitä, pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli soveltaa kansallisen lainsäädäntönsä mukaista menettelyä, elleivät pyynnön esittänyt ja pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli keskenään toisin päätä.

5. Rajoittamatta pyynnön esittäneen sopimuspuolen kansallisen lainsäädännön mukaisen lainkäyttövallan soveltamista, jos todistaja tai asiantuntija videoneuvottelun aikana

a)	antaa tahallisesti väärän lausunnon, kun pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli on pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen kansallisen lainsäädännön mukaisesti velvoittanut tällaisen henkilön todistamaan totuudenmukaisesti;

b)	kieltäytyy todistamasta, kun pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli on pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen kansallisen lainsäädännön mukaisesti velvoittanut tällaisen henkilön todistamaan; tai

c)	syyllistyy muuhun väärinkäytökseen, joka on kielletty pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen kansallisessa lainsäädännössä tällaisen menettelyn aikana,

henkilö on pyynnön vastaanottaneessa sopimuspuolessa rangaistavissa samalla tavoin kuin jos tällainen teko olisi tehty sen kansallisen menettelyn aikana.

Jollei pyynnön esittäneen sopimuspuolen ja pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen välillä yhteisesti toisin sovita, pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli vastaa kaikista tämän artiklan mukaisen pyynnön täytäntöönpanoon liittyvistä kuluista, lukuun ottamatta seuraavia:

i)	asiantuntijatodistajan palkkiot;

ii)	käännös-, tulkkaus- ja transkriptiokulut; sekä

iii)	poikkeukselliset kulut.

Jos pyynnön täytäntöönpano aiheuttaisi poikkeuksellisia kuluja, pyynnön esittänyt sopimuspuoli ja pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli neuvottelevat keskenään sopiakseen, millä ehdoilla pyyntö voidaan panna täytäntöön.

7. Jos pyynnön esittänyt sopimuspuoli ja pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli ovat keskenään asiasta sopineet

a)	tämän artiklan määräyksiä voidaan soveltaa audioneuvottelujen järjestämiseen;

b)	videoneuvottelutekniikkaa voidaan käyttää muihin kuin 1 kappaleessa kuvattuihin tarkoituksiin tai kuulemisiin, mukaan lukien henkilöiden tai esineiden tunnistamiseen.

8. Jos pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli päättää sallia epäillyn tai syytetyn kuulemisen, se voi vaatia erityisehtoja ja -suojatoimenpiteitä, jotka koskevat todistajanlausunnon tai lausuman vastaanottamista tällaiselta henkilöltä tai ilmoitusten antamista tällaiselle henkilölle tai menettelyllisten toimenpiteiden soveltamista tällaiseen henkilöön.

12 artikla

Yhteiset tutkintaryhmät ja yhteiset tutkinnat

1. Kahden tai useamman sopimuspuolen toimivaltaiset viranomaiset voivat keskinäisellä sopimuksella perustaa alueilleen yhteisen tutkintaryhmän ja ylläpitää sitä rikostutkintojen tai rikosoikeudellisten menettelyjen helpottamiseksi, jos tehostetusta yhteensovittamisesta katsotaan olevan erityistä hyötyä. Asianomaiset sopimuspuolet määrittelevät toimivaltaiset viranomaisensa.

2. Yhteisten tutkintaryhmien toimintaa koskevat menettelyt ja edellytykset, kuten niiden täsmälliset tarkoitukset, koostumus, tehtävät, kesto ja mahdolliset toimikauden pidennykset, sijainti, organisaatio, tietojen tai todistusaineiston keruuta, toimittamista ja käyttöä koskevat ehdot, luottamuksellisuutta koskevat ehdot ja ehdot, jotka koskevat sopimuspuolen osallistuvien viranomaisten osallistumista toisen sopimuspuolen alueella suoritettaviin tutkintatoimiin, sovitaan kyseisten toimivaltaisten viranomaisten kesken.

3. Sopimuspuoli voi tämän pöytäkirjan allekirjoittamisen tai ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa tallettamisen yhteydessä antaa selityksen, jonka mukaan sen keskusviranomaisen on oltava ryhmän perustamisesta tehdyn sopimuksen allekirjoittaja tai muutoin suostuttava siihen.

4. Kyseiset toimivaltaiset ja osallistuvat viranomaiset viestivät toisilleen suoraan, mutta sopimuspuolet voivat yhdessä määrittää muita asianmukaisia viestintäkanavia, jos poikkeukselliset olosuhteet edellyttävät keskitetympää yhteensovittamista.

5. Jos jonkin asianomaisen sopimuspuolen alueella on toteutettava tutkintatoimenpiteitä, kyseisen sopimuspuolen osallistuvat viranomaiset voivat pyytää omia viranomaisiaan toteuttamaan kyseiset toimenpiteet ilman, että muiden sopimuspuolten on esitettävä keskinäistä oikeusapua koskeva pyyntö. Tämän sopimuspuolen viranomaiset toteuttavat kyseiset toimenpiteet alueellaan edellytyksin, joita kansallisen lainsäädännön mukaan sovelletaan kansalliseen tutkintaan.

6. Yhden sopimuspuolen osallistuvien viranomaisten muiden asianomaisten sopimuspuolten osallistuville viranomaisille toimittamien tietojen tai todistusaineiston käytöstä voidaan kieltäytyä tai sitä voidaan rajoittaa tavalla, joka perustuu 1 ja 2 kappaleessa kuvattuun sopimukseen. Jos kyseisessä sopimuksessa ei määrätä käytöstä kieltäytymistä tai sen rajoittamista koskevista ehdoista, sopimuspuolet voivat käyttää toimitettuja tietoja tai todistusaineistoa

a)	niitä tarkoituksia varten, joita varten sopimus on tehty;

muiden kuin sopimuksen kohteena olevien rikosten paljastamiseksi, tutkimiseksi ja niistä syytteeseen asettamiseksi edellyttäen, että tiedot tai todistusaineiston toimittavat viranomaiset ovat antaneet siihen etukäteen suostumuksensa. Suostumusta ei kuitenkaan vaadita, jos tietoja tai todistusaineistoa käyttävän sopimuspuolen oikeudelliset perusperiaatteet edellyttävät, että se luovuttaa tiedot tai todistusaineiston syytetyn oikeuksien suojaamiseksi rikosoikeudellisissa menettelyissä. Tässä tapauksessa kyseiset viranomaiset ilmoittavat asiasta tiedot tai todistusaineiston toimittaneille viranomaisille ilman aiheetonta viivytystä; tai

c)	hätätilanteen estämiseksi. Tällaisessa tapauksessa tiedot tai todistusaineiston vastaanottaneet osallistuvat viranomaiset ilmoittavat asiasta ilman aiheetonta viivytystä tiedot tai todistusaineiston toimittaneille osallistuville viranomaisille, jollei yhteisesti toisin määrätä.

7. Jos 1 ja 2 kappaleessa tarkoitettua sopimusta ei ole, yhteiset tutkinnat voidaan toteuttaa yhteisesti sovituin ehdoin tapauskohtaisesti. Tätä kappaletta sovelletaan riippumatta siitä, onko asianomaisten sopimuspuolten välillä voimassa olevan yhdenmukaisen tai vastavuoroisen lainsäädännön perusteella tehty keskinäistä oikeusapua koskeva sopimus tai järjestely.

III LUKU

Ehdot ja suojatoimenpiteet

13 artikla

Ehdot ja suojatoimenpiteet

Kukin sopimuspuoli varmistaa yleissopimuksen 15 artiklan mukaisesti, että tässä pöytäkirjassa määrättyjen valtuuksien ja menettelyjen vahvistamiseen, täytäntöönpanoon ja soveltamiseen sovelletaan sen kansallisessa lainsäädännössä säädettyjä ehtoja ja suojatoimenpiteitä, joilla taataan ihmisoikeuksien ja vapauksien riittävä suojelu.

14 artikla

Henkilötietojen suoja

1. Soveltamisala

a)	Jollei 1 kappaleen b ja c kohdassa toisin määrätä, kukin sopimuspuoli käsittelee tämän pöytäkirjan nojalla saamiaan henkilötietoja tämän artiklan 2–15 kappaleen mukaisesti.

Jos sekä siirtävää sopimuspuolta että vastaanottavaa sopimuspuolta sitoo tämän pöytäkirjan mukaisen henkilötietojen vastaanottamisen ajankohtana vastavuoroisesti kansainvälinen sopimus, jolla luodaan kyseisten sopimuspuolten välille henkilötietojen suojaan sovellettavat kattavat puitteet, joita sovelletaan henkilötietojen siirtoon rikosten estämistä, paljastamista, tutkimista ja rikoksiin liittyviä syytetoimia varten, ja jonka määräysten perusteella kyseisen sopimuksen mukainen henkilötietojen käsittely vastaa asianomaisten sopimuspuolten tietosuojalainsäädännön vaatimuksia, tällaisen sopimuksen ehtoja sovelletaan sen soveltamisalaan kuuluvien toimenpiteiden osalta pöytäkirjan mukaisesti vastaanotettuihin henkilötietoihin 2–15 kappaleen sijasta, elleivät asianomaiset sopimuspuolet toisin sovi.

Jos 1 kappaleen b kohdassa kuvattu sopimus ei sido vastavuoroisesti siirtävää sopimuspuolta ja vastaanottavaa sopimuspuolta, ne voivat yhdessä päättää, että tämän pöytäkirjan mukainen henkilötietojen siirto voi tapahtua 2–15 kappaleen sijasta asianomaisten sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai järjestelyjen perusteella.

Kukin sopimuspuoli katsoo, että l kappaleen a ja b kohdan perusteella suoritettava henkilötietojen käsittely täyttää sen kansainvälistä henkilötietojen siirtoa koskevan henkilötietojen suojaa koskevan oikeudellisen kehyksen vaatimukset, eikä kyseisen oikeudellisen kehyksen nojalla edellytetä siirrolle muuta lupaa. Sopimuspuoli voi kieltäytyä siirtämästä tietoja tai estää tietojen siirron tämän pöytäkirjan mukaisesti toiselle sopimuspuolelle tietosuojaan liittyvistä syistä ainoastaan 15 kappaleessa määrätyin edellytyksin, kun sovelletaan l kappaleen a kohtaa, tai 1 kappaleen b tai c kohdassa tarkoitetun sopimuksen tai järjestelyn ehtojen mukaisesti, kun jompaakumpaa kyseisistä kohdista sovelletaan.

e)	Tämän artiklan määräykset eivät estä sopimuspuolta soveltamasta tiukempia suojatoimenpiteitä, kun sen omat viranomaiset käsittelevät tämän pöytäkirjan mukaisesti vastaanotettuja henkilötietoja.

2. Tarkoitus ja käyttö

Henkilötietoja vastaanottanut sopimuspuoli käsittelee niitä 2 artiklassa kuvattuihin tarkoituksiin. Se ei saa käsitellä henkilötietoja muuhun myöhempään tarkoitukseen, joka ei ole yhteensopiva kyseisten tarkoitusten kanssa, eikä se saa myöhemmin käsitellä tietoja, jos tämä ei ole sallittua sen kansallisessa oikeudellisessa kehyksessä. Tämä artikla ei rajoita siirtävän sopimuspuolen mahdollisuutta määrätä tämän pöytäkirjan mukaisia lisäehtoja erityistapauksessa, mutta tällaisiin ehtoihin ei kuitenkaan saa sisältyä yleisiä tietosuojaa koskevia ehtoja.

b)	Vastaanottava sopimuspuoli varmistaa kansallisen oikeudellisen kehyksensä mukaisesti, että pyydetyt ja käsitellyt henkilötiedot ovat olennaisia, eivätkä liiallisia tällaisen käsittelyn tarkoituksiin nähden.

3. Laatu ja eheys

Kukin sopimuspuoli ryhtyy kohtuullisiin toimenpiteisiin varmistaakseen, että henkilötietoja ylläpidetään niin täsmällisinä, täydellisinä ja päivitettyinä kuin on tarpeen ja asianmukaista henkilötietojen lainmukaisen käsittelyn kannalta, ottaen huomioon tarkoitukset, joita varten niitä käsitellään.

4. Arkaluonteiset tiedot

Sopimuspuolen suorittama käsittely, joka kohdistuu henkilötietoihin, joista ilmenee rotu tai etninen alkuperä, poliittisia mielipiteitä, uskonnollinen tai muu vakaumus tai ammattiliiton jäsenyys, geneettisiin tietoihin, biometrisiin tietoihin, joita pidetään arkaluonteisina niihin liittyvien riskien vuoksi, tai terveyteen tai seksuaaliseen käyttäytymiseen liittyviin henkilötietoihin, voidaan toteuttaa ainoastaan asianmukaisin suojatoimenpitein, joilla suojataan tällaisten tietojen käytöstä aiheutuvalta perusteettomalta haitalliselta vaikutukselta, erityisesti laittomalta syrjinnältä.

5. Säilyttämisaika

Kukin sopimuspuoli säilyttää henkilötietoja vain niin kauan kuin on tarpeen ja asianmukaista 2 kappaleen mukaisten tietojenkäsittelyn tarkoitusten kannalta. Tämän velvoitteen täyttämiseksi se säätää kansallisessa oikeudellisessa kehyksessään erityisistä säilyttämisajoista tai tietojen säilyttämisen tarpeellisuuden säännöllisestä uudelleen arvioinnista.

6. Automaattiset päätökset

Päätökset, joilla on merkittäviä kielteisiä vaikutuksia sen henkilön etuihin, johon henkilötiedot liittyvät, eivät saa perustua pelkästään henkilötietojen automaattiseen käsittelyyn, jollei sitä sallita kansallisessa lainsäädännössä ja jollei käsittelyyn liity asianmukaisia suojatoimenpiteitä, joihin kuuluu mahdollisuus vaatia, että käsittelyyn osallistuu ihminen.

7. Tietoturva ja tietoturvallisuustapahtumat

Kukin sopimuspuoli varmistaa, että sillä on käytössään asianmukaiset tekniset, fyysiset ja organisatoriset toimenpiteet henkilötietojen suojaamiseksi, erityisesti niiden häviämisen tai niihin vahingossa tapahtuvan tai lainvastaisen pääsyn, tai niiden luvattoman luovuttamisen, muuttamisen tai tuhoamisen varalta, jäljempänä ’tietoturvallisuustapahtuma’.

Jos havaitaan tietoturvallisuustapahtuma, josta on merkittävä fyysisen tai muun kuin fyysisen haitan vaara henkilöille tai toiselle sopimuspuolelle, vastaanottava sopimuspuoli arvioi viipymättä kyseisen vaaran todennäköisyyden ja laajuuden ja ryhtyy viipymättä asianmukaisiin toimiin tällaisen haitan lieventämiseksi. Tällaisiin toimiin kuuluu ilmoittaminen siirtävälle viranomaiselle tai II luvun 2 jakson soveltamiseksi 7 kappaleen c kohdan mukaisesti nimetylle viranomaiselle tai nimetyille viranomaisille. Ilmoitukseen voi kuitenkin sisältyä asianmukaisia rajoituksia, jotka koskevat ilmoituksen toimittamista edelleen; sitä voidaan lykätä tai se voidaan jättää tekemättä, jos tällainen ilmoitus voi vaarantaa kansallisen turvallisuuden, tai lykätä, jos tällainen ilmoitus voi vaarantaa toimenpiteet yleisen turvallisuuden suojelemiseksi. Tällaisiin toimiin kuuluu myös asianomaiselle henkilölle ilmoittaminen, jollei sopimuspuoli ole toteuttanut asianmukaisia toimenpiteitä merkittävän riskin poistamiseksi. Ilmoitusta yksityishenkilölle voidaan lykätä tai se voidaan jättää tekemättä 12 kappaleen a kohdan i alakohdassa määrätyin edellytyksin. Ilmoituksen vastaanottanut sopimuspuoli voi pyytää kuulemista ja lisätietoja tapahtumasta ja sen johdosta toteutetuista toimista.

Kukin sopimuspuoli ilmoittaa tämän pöytäkirjan allekirjoittamisen tai ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa tallettamisen yhteydessä Euroopan neuvoston pääsihteerille viranomaisen tai viranomaiset, joille on tehtävä ilmoitus 7 kappaleen b kohdan mukaisesti II luvun 2 jakson soveltamiseksi; toimitettuja tietoja voidaan myöhemmin muuttaa.

8. Selosteiden ylläpitäminen

Kukin sopimuspuoli ylläpitää selostetta tai käyttää muita asianmukaisia keinoja osoittaakseen, miten henkilön henkilötietoihin päästään, miten niitä käytetään ja luovutetaan kussakin tapauksessa.

9. Sopimuspuolen sisäinen henkilötietojen jakaminen edelleen

a)	Kun sopimuspuolen viranomainen luovuttaa alun perin tämän pöytäkirjan mukaisesti vastaanotettuja henkilötietoja kyseisen sopimuspuolen toiselle viranomaiselle, tämä toinen viranomainen käsittelee niitä tämän artiklan mukaisesti, jollei 9 kappaleen b kohdasta muuta johdu.

Sen estämättä, mitä 9 kappaleen a kohdassa määrätään, sopimuspuoli, joka on tehnyt 17 artiklan mukaisen varauman, voi luovuttaa vastaanottamiaan henkilötietoja omille osavaltioilleen tai vastaaville alueilleen edellyttäen, että sopimuspuoli on toteuttanut toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että vastaanottavat viranomaiset jatkavat tietojen tehokasta suojaamista varmistamalla tietosuojan tason, joka on verrattavissa tämän artiklan mukaiseen tietosuojan tasoon.

c)	Jos on viitteitä tämän kohdan epäasianmukaisesta täytäntöönpanosta, siirtävä sopimuspuoli voi pyytää neuvottelua ja asiaankuuluvaa tietoa kyseisistä viitteistä.

10. Edelleensiirto toiselle valtiolle tai kansainväliselle järjestölle

a)	Vastaanottava sopimuspuoli voi siirtää henkilötietoja toiselle valtiolle tai kansainväliselle järjestölle ainoastaan siirtävän viranomaisen tai II luvun 2 jakson soveltamiseksi 10 kappaleen b kohdan mukaisesti nimetyn yhden tai useamman viranomaisen ennakkoluvalla.

Kukin sopimuspuoli ilmoittaa tämän pöytäkirjan allekirjoittamisen tai ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa tallettamisen yhteydessä Euroopan neuvoston pääsihteerille yhden tai useamman viranomaisen, joka voi antaa luvan II luvun 2 jakson soveltamista varten; toimitettuja tietoja voidaan myöhemmin muuttaa.

11. Läpinäkyvyys ja ilmoittaminen

Kukin sopimuspuoli ilmoittaa julkaisemalla yleisen selosteen tai antamalla henkilökohtaisen ilmoituksen henkilölle, jonka henkilötietoja on kerätty, seuraavista seikoista:

i)	käsittelyn oikeusperusta ja tarkoitus;

ii)	tarvittaessa 5 kappaleen mukaiset säilyttämisajat tai uudelleen arvioinnin ajat;

iii)	vastaanottajat tai vastaanottajaryhmät, joille tällaisia tietoja luovutetaan; sekä

iv)	käytettävissä olevat tietoihin pääsy-, oikaisu- ja oikeussuojakeinot.

b)	Sopimuspuoli voi soveltaa kaikkiin henkilökohtaista ilmoitusta koskeviin vaatimuksiin kansallisen oikeudellisen kehyksensä mukaisia kohtuullisia rajoituksia 12 kappaleen a kohdan i alakohdassa määrätyin edellytyksin.

Jos siirtävän sopimuspuolen kansallinen oikeudellinen kehys edellyttää henkilökohtaista ilmoitusta henkilölle, jonka tietoja on luovutettu toiselle sopimuspuolelle, siirtävä sopimuspuoli ryhtyy toimenpiteisiin, jotta toiselle sopimuspuolelle ilmoitetaan siirron yhteydessä tästä vaatimuksesta ja asianmukaiset yhteystiedot. Henkilökohtaista ilmoitusta ei anneta, jos toinen sopimuspuoli on pyytänyt, että tietojen luovuttaminen pidetään luottamuksellisena, siltä osin kun 12 kappaleen a kohdan i alakohdassa määrättyjä rajoituksia koskevia ehtoja sovelletaan. Kun näitä rajoituksia ei enää sovelleta ja henkilökohtainen ilmoitus voidaan antaa, toinen sopimuspuoli ryhtyy toimenpiteisiin, jotta siirtävälle sopimuspuolelle ilmoitetaan asiasta. Jos siirtävälle sopimuspuolelle ei ole vielä ilmoitettu asiasta, se voi esittää pyynnön vastaanottavalle sopimuspuolelle, joka ilmoittaa siirtävälle sopimuspuolelle, pidetäänkö rajoitus voimassa.

12. Oikeus saada tutustua henkilötietoihin ja niiden oikaisu

Kukin sopimuspuoli varmistaa, että jokaisella henkilöllä, jonka henkilötietoja on vastaanotettu tämän pöytäkirjan mukaisesti, on oikeus sen kansallisessa oikeudellisessa kehyksessä vahvistettujen menettelyjen mukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä pyytää ja saada

kirjallinen tai sähköinen jäljennös kyseisestä henkilöstä pidetystä asiakirja-aineistosta, joka sisältää henkilön henkilötiedot, sekä saatavilla olevat tiedot, joista käyvät ilmi käsittelyn oikeusperusta ja tarkoitus, tietojen säilyttämisajat ja vastaanottajat tai vastaanottajaryhmät, jäljempänä ’tietoihin pääsy’, ja tiedot käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista; edellyttäen, että henkilötietoihin tutustumisoikeuteen voidaan yksittäistapauksessa kohdistaa sopimuspuolen kansallisessa oikeudellisessa kehyksessä sallittuja oikeasuhteisia rajoituksia, jotka ovat tarpeen rajoituksia koskevan päätöksen tekohetkellä muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien tai yleisen edun kannalta tärkeiden tavoitteiden suojaamiseksi ja joissa otetaan asianmukaisesti huomioon asianomaisen henkilön oikeutetut edut;

ii)

henkilötiedot oikaistuiksi silloin, kun ne ovat virheellisiä tai niitä on käsitelty epäasianmukaisesti; oikaisuun sisältyy – jos se on tarpeen ja kohtuullista ottaen huomioon oikaisun perusteet ja käsittelyn nimenomainen konteksti – korjaus, täydennys, poistaminen tai anonymisointi, käsittelyn rajoittaminen tai tietojen suojaaminen.

Jos henkilötietoihin tutustumisoikeus tai niiden oikaiseminen evätään tai sitä rajoitetaan, sopimuspuoli antaa henkilölle kirjallisessa muodossa, joka voidaan toimittaa sähköisesti, ilman aiheetonta viivytystä vastauksen, jossa kyseiselle henkilölle ilmoitetaan epäämisestä tai rajoittamisesta. Se perustelee tällaisen epäämisen tai rajoittamisen ja antaa tietoja käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista. Mahdollisten henkilötietoihin tutustumisesta perittävien maksujen olisi oltava kohtuullisia eivätkä ne saisi olla liiallisia.

13. Oikeudelliset ja muut oikeussuojakeinot

Kullakin sopimuspuolella on käytössään tehokkaat oikeudelliset ja muut oikeussuojakeinot tämän artiklan rikkomusten oikaisemiseksi.

14. Valvonta

Kullakin sopimuspuolella on yksi tai useampi viranomainen, jotka käyttävät yksin tai yhdessä riippumattomia ja tehokkaita valvontakeinoja ja -valtuuksia tässä artiklassa määrättyjen toimenpiteiden osalta. Näiden yksin tai yhdessä toimivien viranomaisten keinoihin ja valtuuksiin kuuluvat tutkintavaltuudet, valtuudet toimia valitusten johdosta ja valtuudet toteuttaa korjaavia toimia.

15. Neuvottelut ja keskeyttäminen

Sopimuspuoli voi keskeyttää henkilötietojen siirron toiselle sopimuspuolelle, jos sillä on painavaa näyttöä siitä, että toinen sopimuspuoli rikkoo järjestelmällisesti tai olennaisesti tämän artiklan ehtoja tai että olennaisen rikkomuksen uhka on ilmeinen. Se ei keskeytä siirtoja ilman kohtuullista varoitusaikaa eikä ennen kuin asianomaiset sopimuspuolet ovat neuvotelleet asiasta kohtuullisen ajan pääsemättä ratkaisuun. Sopimuspuoli voi kuitenkin keskeyttää siirrot väliaikaisesti, jos kyseessä on järjestelmällinen tai olennainen rikkomus, joka aiheuttaa merkittävän ja välittömän vaaran luonnollisen henkilön hengelle tai turvallisuudelle tai huomattavaa maineeseen liittyvää tai rahallista haittaa, jolloin se ilmoittaa asiasta toiselle sopimuspuolelle ja aloittaa neuvottelut välittömästi tämän jälkeen. Jos neuvotteluissa ei ole päästy ratkaisuun, toinen sopimuspuoli voi vastavuoroisesti keskeyttää siirrot, jos sillä on painavaa näyttöä siitä, että siirrot keskeyttäneen sopimuspuolen toteuttama keskeyttäminen on ristiriidassa tämän kappaleen ehtojen kanssa. Keskeyttänyt sopimuspuoli lopettaa keskeytyksen heti, kun keskeytyksen perusteena oleva rikkomus on korjattu; mahdolliset vastavuoroiset keskeytykset lopetetaan samana ajankohtana. Kaikkia ennen keskeyttämistä siirrettyjä henkilötietoja käsitellään edelleen tämän pöytäkirjan mukaisesti.

IV luku

Loppumääräykset

15 artikla

Tämän pöytäkirjan vaikutukset

a)	Tähän pöytäkirjaan sovelletaan yleissopimuksen 39 artiklan 2 kappaletta.
b)	Sopimuspuolet, jotka ovat Euroopan unionin jäsenvaltioita, voivat keskinäisissä suhteissaan soveltaa tässä pöytäkirjassa käsiteltyjä asioita koskevaa Euroopan unionin oikeutta.
c)	Edellä oleva l kappaleen b kohta ei vaikuta tämän pöytäkirjan täysimittaiseen soveltamiseen niiden sopimuspuolten, jotka ovat Euroopan unionin jäsenvaltioita, ja muiden sopimuspuolten välillä.

2. Tähän pöytäkirjaan sovelletaan yleissopimuksen 39 artiklan 3 kappaletta.

16 artikla

Allekirjoittaminen ja voimaantulo

1. Tämä pöytäkirja on avoinna allekirjoittamista varten yleissopimuksen sopimuspuolille, jotka voivat ilmaista suostumuksensa sille, että pöytäkirja sitoo niitä, joko

a)	allekirjoittamalla pöytäkirjan ilman ratifioimis- tai hyväksymisvaraumaa; tai

b)	allekirjoittamalla pöytäkirjan ratifioimis- tai hyväksymisvaraumin, mitä seuraa ratifioiminen tai hyväksyminen.

2. Ratifioimis- tai hyväksymiskirjat talletetaan Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan.

3. Tämä pöytäkirja tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta siitä päivästä, jona viisi yleissopimuksen sopimuspuolta on ilmaissut suostumuksensa tulla tämän pöytäkirjan sitomaksi tämän artiklan 1 ja 2 kappaleen määräysten mukaisesti.

4. Sellaisen yleissopimuksen sopimuspuolen osalta, joka myöhemmin ilmaisee suostumuksensa tulla tämän pöytäkirjan sitomaksi, pöytäkirja tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta siitä päivästä, jona sopimuspuoli on ilmaissut suostumuksensa tulla tämän pöytäkirjan sitomaksi tämän artiklan 1 ja 2 kappaleen määräysten mukaisesti.

17 artikla

Liittovaltioita koskeva lauseke

1. Liittovaltio voi varata itselleen oikeuden, jonka mukaan se noudattaa tämän pöytäkirjan mukaisia velvoitteitaan niiden perusperiaatteiden mukaisesti, jotka koskevat kyseisen liittovaltion keskushallinnon ja osavaltioiden tai muiden vastaavien alueiden välisiä suhteita, edellyttäen kuitenkin, että

a)	pöytäkirjaa sovelletaan liittovaltion keskushallintoon;

b)	tällainen varauma ei vaikuta velvoitteiseen tarjota muiden sopimuspuolten pyytämää yhteistyötä II luvun määräysten mukaisesti; sekä

c)	13 artiklan määräyksiä sovelletaan liittovaltion osavaltioihin tai muihin vastaaviin alueisiin.

2. Toinen sopimuspuoli voi estää alueellaan olevia viranomaisia, palveluntarjoajia tai yhteisöjä toimimasta yhteistyössä sellaiseen liittovaltioon, joka on tehnyt varauman 1 kappaleen nojalla, kuuluvan osavaltion tai muun vastaavan alueen suoraan esittämän pyynnön tai määräyksen perusteella, jollei kyseinen liittovaltio ilmoita Euroopan neuvoston pääsihteerille, että osavaltio tai muu vastaava alue soveltaa kyseiseen liittovaltioon sovellettavia tämän pöytäkirjan velvoitteita. Euroopan neuvoston pääsihteeri perustaa tällaisia ilmoituksia koskevan rekisterin ja pitää sitä ajan tasalla.

3. Toinen sopimuspuoli ei saa 1 kappaleen mukaisen varauman perusteella estää alueellaan olevia viranomaisia, palveluntarjoajia tai yhteisöjä toimimasta yhteistyössä osavaltion tai muun vastaavan alueen kanssa, jos määräys tai pyyntö on esitetty keskushallinnon välityksellä tai jos keskushallinto osallistuu 12 artiklan mukaisen yhteistä tutkintaryhmää koskevan sopimuksen tekemiseen. Tällaisissa tilanteissa keskushallinto huolehtii pöytäkirjan sovellettavien velvoitteiden täyttämisestä edellyttäen, että osavaltioille tai vastaaville alueille toimitettavien henkilötietojen suojaan sovelletaan ainoastaan 14 artiklan 9 kappaleen ehtoja tai soveltuvin osin 14 artiklan 1 kappaleen b tai c kohdassa kuvatun sopimuksen tai järjestelyn ehtoja.

4. Sellaisten tämän pöytäkirjan määräysten osalta, joiden soveltaminen kuuluu sellaisen osavaltion tai muun vastaavan alueellisen yksikön lainkäyttövallan alaisuuteen, joiden velvollisuutena ei ole ryhtyä liittovaltion perustuslaillisen järjestelmän nojalla lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin, keskushallinto ilmoittaa tällaisten osavaltioiden toimivaltaisille viranomaisille kyseisistä määräyksistä sekä puoltavasta mileipiteestään, kannustaen niitä ryhtymään asianmukaisiin toimenpiteisiin määräysten täytäntöön panemiseksi.

18 artikla

Alueellinen soveltaminen

1. Tätä pöytäkirjaa sovelletaan siihen alueeseen tai niihin alueisiin, jotka on määritelty sopimuspuolen yleissopimuksen 38 artiklan 1 tai 2 kappaleen mukaisesti antamassa selityksessä, siltä osin kuin tällaista selitystä ei ole peruutettu 38 artiklan 3 kappaleen mukaisesti.

2. Sopimuspuoli voi tämän pöytäkirjan allekirjoittamisen tai ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa tallettamisen yhteydessä antaa selityksen, jonka mukaan tätä pöytäkirjaa ei sovelleta yhteen tai useampaan alueeseen, jotka on määritelty sopimuspuolen yleissopimuksen 38 artiklan 1 ja/tai 2 kappaleen mukaisessa selityksessä.

3. Tämän artiklan 2 kappaleen mukaisesti annettu selitys voidaan minkä tahansa tällaisessa selityksessä mainitun alueen osalta peruuttaa ilmoittamalla siitä Euroopan neuvoston pääsihteerille. Peruuttaminen tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta siitä päivästä, jona Euroopan neuvoston pääsihteeri on vastaanottanut tällaisen ilmoituksen.

19 artikla

Varaumat ja selitykset

1. Jokainen yleissopimuksen sopimuspuoli voi tämän pöytäkirjan allekirjoittamisen tai ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa tallettamisen yhteydessä antaa Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetulla kirjallisella ilmoituksella selityksen, jonka mukaan se käyttää mahdollisuutta tehdä tämän pöytäkirjan 7 artiklan 9 kappaleen a ja b kohdan, 8 artiklan 13 kappaleen ja 17 artiklan mukaisen varauman tai varaumia. Muita varaumia ei saa tehdä.

2. Jokainen yleissopimuksen sopimuspuoli voi tämän pöytäkirjan allekirjoittamisen tai ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa tallettamisen yhteydessä antaa Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetulla kirjallisella ilmoituksella tämän pöytäkirjan 7 artiklan 2 kappaleen b kohdan ja 8 kappaleen, 8 artiklan 11 kappaleen, 9 artiklan 1 kappaleen b kohdan ja 5 kappaleen, 10 artiklan 9 kappaleen, 12 artiklan 3 kappaleen ja 18 artiklan 2 kappaleen mukaisen selityksen tai selityksiä.

3. Kukin yleissopimuksen sopimuspuoli antaa Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetulla kirjallisella ilmoituksella mahdolliset selitykset, ilmoitukset tai tiedonannot, jotka on yksilöity tämän pöytäkirjan 7 artiklan 5 kappaleen a ja e kohdassa, 8 artiklan 4 kappaleessa ja 10 kappaleen a ja b kohdassa, 14 artiklan 7 kappaleen c kohdassa ja 10 kappaleen b kohdassa ja 17 artiklan 2 kappaleessa niiden mukaisin ehdoin.

20 artikla

Varaumien voimassaolo ja peruuttaminen

1. Sopimuspuoli, joka on tehnyt varauman 19 artiklan 1 kappaleen mukaisesti, peruuttaa tällaisen varauman kokonaan tai osittain heti, kun olosuhteet sen sallivat. Tällainen peruuttaminen tulee voimaan päivänä, jona Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitettu ilmoitus on vastaanotettu. Jos ilmoituksessa todetaan, että varauman peruutus tulee voimaan tiettynä ilmoituksessa määriteltynä päivänä, ja tämä päivä on myöhempi kuin päivä, jona pääsihteeri ottaa ilmoituksen vastaan, peruutus tulee voimaan kyseisenä myöhempänä päivänä.

2. Euroopan neuvoston pääsihteeri voi ajoittain tiedustella sopimuspuolilta, jotka ovat tehneet yhden tai useamman varauman 19 artiklan 1 kappaleen mukaisesti, mahdollisuudesta peruuttaa tällaiset varaumat.

21 artikla

Muutokset

1. Jokainen tämän pöytäkirjan sopimuspuoli voi ehdottaa muutoksia tähän pöytäkirjaan, ja Euroopan neuvoston pääsihteeri toimittaa muutosehdotukset Euroopan neuvoston jäsenvaltioille, yleissopimuksen sopimuspuolille ja allekirjoittajille sekä sellaisille valtioille, jotka on kutsuttu liittymään yleissopimukseen.

2. Sopimuspuolen tekemä muutosehdotus annetaan tiedoksi Euroopan neuvoston rikosasiain yhteistyökomitealle (CDPC), joka antaa lausuntonsa kyseisestä muutosehdotuksesta ministerikomitealle.

3. Ministerikomitea käsittelee muutosehdotuksen ja CDPC:n lausunnon ja voi hyväksyä muutoksen neuvoteltuaan ensin yleissopimuksen sopimuspuolten kanssa.

4. Ministerikomitean 3 kappaleen mukaisesti hyväksymän muutoksen teksti toimitetaan tämän pöytäkirjan sopimuspuolille hyväksyttäväksi.

5. Edellä olevan 3 kappaleen mukaisesti hyväksytty muutos tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun kaikki tämän pöytäkirjan sopimuspuolet ovat ilmoittaneet pääsihteerille hyväksyneensä sen.

22 artikla

Riitojen ratkaisu

Tähän pöytäkirjaan sovelletaan yleissopimuksen 45 artiklaa.

23 artikla

Sopimuspuolten väliset neuvottelut ja täytäntöönpanon arviointi

1. Tähän pöytäkirjaan sovelletaan yleissopimuksen 46 artiklaa.

2. Sopimuspuolet arvioivat ajoittain tämän pöytäkirjan määräysten tehokasta soveltamista ja täytäntöönpanoa. Tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten komitean työjärjestyksen, sellaisena kuin se on tarkistettuna 16 päivänä lokakuuta 2020, 2 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin. Sopimuspuolet tarkastelevat viiden vuoden kuluttua tämän pöytäkirjan voimaantulosta aluksi uudelleen ja voivat yksimielisesti muuttaa kyseisen artiklan menettelyjä sellaisina kuin niitä sovelletaan tähän pöytäkirjaan.

3. Pöytäkirjan 14 artiklan uudelleentarkastelu alkaa, kun kymmenen yleissopimuksen sopimuspuolta on ilmaissut suostumuksensa tulla tämän pöytäkirjan sitomiksi.

24 artikla

Irtisanominen

1. Sopimuspuoli voi milloin tahansa irtisanoa tämän pöytäkirjan Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetulla ilmoituksella.

2. Tällainen irtisanominen tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta siitä päivästä, jona pääsihteeri on vastaanottanut ilmoituksen.

3. Jos tämän pöytäkirjan sopimuspuoli irtisanoo yleissopimuksen, se merkitsee myös tämän pöytäkirjan irtisanomista.

4. Ennen irtisanomisen voimaantulopäivää siirrettyjä tietoja tai todistusaineistoja käsitellään edelleen tämän pöytäkirjan mukaisesti.

25 artikla

Ilmoitukset

Euroopan neuvoston pääsihteeri ilmoittaa Euroopan neuvoston jäsenvaltioille, yleissopimuksen sopimuspuolille ja allekirjoittajille sekä kaikille valtioille, jotka on kutsuttu liittymään yleissopimukseen

a)	jokaisesta allekirjoittamisesta;

b)	jokaisesta ratifiointi- tai hyväksymisasiakirjan tallettamisesta;

c)	jokaisesta tämän pöytäkirjan 16 artiklan 3 ja 4 kappaleen mukaisesta voimaantulopäivästä;

d)	jokaisesta 19 artiklan mukaisesti tehdystä selityksestä tai varaumasta tai 20 artiklan mukaisesti tehdystä varaumien peruutuksesta;

e)	jokaisesta muusta tähän pöytäkirjaan liittyvästä toimesta, ilmoituksesta tai tiedonannosta.

Todistuksena tästä asianmukaisesti valtuutetut allekirjoittaneet ovat allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan.

Tehty Strasbourgissa 12 päivänä toukokuuta 2022 yhtenä englannin- ja ranskankielisenä alkuperäiskappaleena, jonka molemmat tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset ja joka talletetaan Euroopan neuvoston arkistoon. Euroopan neuvoston pääsihteeri toimittaa sen oikeaksi todistetun jäljennöksen kullekin Euroopan neuvoston jäsenvaltiolle, yleissopimuksen sopimuspuolille ja allekirjoittajavaltioille sekä sellaisille valtioille, jotka on kutsuttu liittymään yleissopimukseen.

28.2.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 63/48

NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2023/436,

annettu 14 päivänä helmikuuta 2023,

jäsenvaltioiden valtuuttamisesta ratifioimaan Euroopan unionin edun mukaisesti tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen toinen lisäpöytäkirja tiiviimmästä yhteistyöstä ja sähköisen todistusaineiston luovuttamista

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 16 artiklan ja 82 artiklan 1 kohdan yhdessä sen 218 artiklan 6 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvosto antoi 6 päivänä kesäkuuta 2019 komissiolle luvan osallistua unionin puolesta tietoverkkorikollisuutta koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen (CETS N:o 185), jäljempänä ’tietoverkkorikollisuutta koskeva yleissopimus’, toisesta lisäpöytäkirjasta käytäviin neuvotteluihin.

(2)

Tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen toinen lisäpöytäkirja, joka koskee tiiviimpää yhteistyötä ja sähköisen todistusaineiston luovuttamista, jäljempänä ’pöytäkirja’, hyväksyttiin Euroopan neuvoston ministerikomiteassa 17 päivänä marraskuuta 2021, ja se on tarkoitus avata allekirjoitettavaksi 12 päivänä toukokuuta 2022.

(3)

Pöytäkirjan määräykset kuuluvat alaan, johon sovelletaan suurelta osin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja yhteisiä sääntöjä, mukaan lukien välineet, joilla helpotetaan rikosoikeudellista yhteistyötä, varmistetaan prosessuaalisia oikeuksia koskevat vähimmäisvaatimukset sekä huolehditaan tietosuojaa ja yksityisyyttä koskevista suojatoimista.

(4)

Komissio antoi myös säädösehdotukset asetukseksi sähköistä todistusaineistoa rikosoikeudellisissa asioissa koskevista eurooppalaisista esittämis- ja säilyttämismääräyksistä ja direktiiviksi yhdenmukaisista säännöistä laillisten edustajien nimeämiseksi todistusaineiston keräämistä varten rikosoikeudellisissa menettelyissä; niillä otetaan käyttöön sitovat rajat ylittävät eurooppalaiset esittämis- ja säilyttämismääräykset, jotka osoitetaan suoraan palveluntarjoajan edustajalle toisessa jäsenvaltiossa.

(5)	Osallistuessaan pöytäkirjaa koskeviin neuvotteluihin komissio varmisti, että pöytäkirja sopii yhteen asiaankuuluvien unionin yhteisten sääntöjen kanssa.

(6)

Useat pöytäkirjaan liittyvät varaumat, selitykset, ilmoitukset ja tiedonannot ovat tarpeellisia sen varmistamiseksi, että pöytäkirja on yhteensopiva unionin oikeuden ja politiikkatoimien kanssa. Toiset ovat merkityksellisiä sen varmistamiseksi, että pöytäkirjaa sovelletaan yhdenmukaisesti niissä Euroopan unionin jäsenvaltioissa, jotka ovat pöytäkirjan sopimuspuolia, jäljempänä ’sopimuspuolina olevat jäsenvaltiot’, suhteessa kolmansiin maihin, jotka ovat pöytäkirjan sopimuspuolia, jäljempänä ’sopimuspuolina olevat kolmannet maat’ ja että pöytäkirjaa sovelletaan tuloksellisesti.

(7)	Varaumat, selitykset, ilmoitukset ja tiedonannot, joista jäsenvaltioille annetaan ohjausta tämän päätöksen liitteessä, eivät rajoita muita varaumia tai selityksiä, joita jäsenvaltiot mahdollisesti haluavat esittää erikseen, jos pöytäkirja sen sallii.

(8)	Jäsenvaltioiden, jotka eivät tehneet varaumia, selityksiä, ilmoituksia ja tiedonantoja tämän päätöksen liitteen mukaisesti allekirjoittamishetkellä, olisi tehtävä ne tallettaessaan pöytäkirjan ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa.

(9)	Pöytäkirjan ratifioinnin tai hyväksymisen jälkeen jäsenvaltioiden olisi lisäksi huomioitava tämän päätöksen liitteessä esitetyt seikat.

(10)

Pöytäkirjassa määrätään nopeutetuista menettelyistä, joilla parannetaan sähköisen todistusaineiston rajat ylittävää saatavuutta ja suojatoimenpiteiden korkeaa tasoa. Siksi sen voimaantulo edistää tietoverkkorikollisuuden ja muiden rikollisuuden muotojen torjuntaa maailmanlaajuisesti helpottamalla yhteistyötä pöytäkirjan sopimuspuolina olevien jäsenvaltioiden ja sopimuspuolina olevien kolmansien maiden välillä, varmistaa yksilöiden suojelun korkean tason ja ratkaisee lainvalinnat.

(11)

Pöytäkirjassa määrätään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (2) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/680 (3) kansainvälisiä henkilötietojen siirtoja koskevien vaatimusten mukaisista asianmukaisista suojatoimenpiteistä. Näin ollen sen voimaantulo edistää maailmanlaajuisesti unionin tietosuojavaatimuksia, helpottaa tiedonkulkua sopimuspuolina olevien jäsenvaltioiden ja sopimuspuolina olevien kolmansien maiden välillä ja varmistaa, että sopimuspuolina olevat jäsenvaltiot noudattavat unionin tietosuojasäännöistä johtuvia velvoitteitaan.

(12)	Pöytäkirjan nopea voimaantulo vahvistaa myös Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan aseman tietoverkkorikollisuuden torjunnan tärkeimpänä monenvälisenä kehyksenä.

(13)	Unioni ei voi ratifioida pöytäkirjaa, koska ainoastaan valtiot voivat olla sen sopimuspuolia.

(14)	Jäsenvaltiot olisi sen vuoksi valtuutettava ratifioimaan pöytäkirja toimien yhdessä unionin etujen mukaisesti.

(15)	Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (4) mukaisesti, ja hän on antanut lausuntonsa 21 päivänä tammikuuta 2022.

(16)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Irlanti ei osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.

(17)	Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(18)	Pöytäkirjan todistusvoimaiset versiot ovat englannin- ja ranskankieliset toisinnot, jotka Euroopan neuvoston ministerikomitea hyväksyi 17 päivänä marraskuuta 2021,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Valtuutetaan jäsenvaltiot ratifioimaan unionin edun mukaisesti tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen toinen lisäpöytäkirja tiiviimmästä yhteistyöstä ja sähköisen todistusaineiston luovuttamista, jäljempänä ’pöytäkirja’ (5).

2 artikla

1. Pöytäkirjan ratifioidessaan jäsenvaltioiden, jotka eivät pöytäkirjan allekirjoitushetkellä tehneet varaumia, julistuksia, ilmoituksia tai tiedonantoja tämän päätöksen liitteen 1, 2 ja 3 jakson mukaisesti, on tehtävä niin tallettaessaan pöytäkirjan ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa.

2. Pöytäkirjan ratifioinnin tai hyväksymisen jälkeen jäsenvaltioiden on lisäksi huomioitava tämän päätöksen liitteen 4 jaksossa esitetyt seikat

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan sinä päivänä, jona se hyväksytään.

4 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

5 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 14 päivänä helmikuuta 2023.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

E. SVANTESSON

(1) Hyväksyntä annettu 17 päivänä tammikuuta 2023 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/680, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 89).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

(5) Katso tämän virallisen lehden sivu 28

LIITE

Tässä liitteessä esitetään 2 artiklassa tarkoitetut varaumat, selitykset, ilmoitukset, tiedonannot ja seikat.

1. Varaumat

Pöytäkirjan 19 artiklan 1 kappaleen nojalla sopimuspuoli voi antaa selityksen, jonka mukaan se käyttää mahdollisuutta tehdä yhden tai useamman pöytäkirjan tiettyjen artikloiden mukaisen varauman.

Pöytäkirjan 7 artiklan 9 kappaleen a kohdan nojalla sopimuspuoli voi pidättää itsellään oikeuden olla soveltamatta 7 artiklaa (tilaajaa koskevien tietojen luovuttaminen). Jäsenvaltioiden on pidättäydyttävä tällaisen varauman tekemisestä.

Pöytäkirjan 7 artiklan 9 kappaleen a kohdan nojalla sopimuspuoli voi siinä asetetuin ehdoin pidättää itselleen oikeuden olla soveltamatta 7 artiklaa tietyntyyppisiin kirjautumisnumeroihin. Jäsenvaltiot voivat tehdä tällaisen varauman, mutta ainoastaan muiden kuin sellaisten kirjautumisnumeroiden osalta, joita tarvitaan ainoastaan käyttäjän tunnistamiseen.

Pöytäkirjan 8 artiklan 13 kappaleen nojalla sopimuspuoli voi pidättää itsellään oikeuden olla soveltamatta 8 artiklaa (toisen sopimuspuolen määräysten täytäntöönpano tilaajaa koskevien tietojen ja liikennetietojen esittämiseksi nopeutetusti) liikennetietoihin. Jäsenvaltioita kannustetaan pidättymään tällaisen varauman tekemisestä.

Jos 19 artiklan 1 kappale muodostaa perustan muille varaumille, jäsenvaltiot voivat käyttää harkintaansa ja tehdä tällaisia varaumia.

2. Selitykset

Pöytäkirjan 19 artiklan 2 kappaleen nojalla sopimuspuoli voi antaa pöytäkirjan tiettyjen artikloiden mukaisia selityksiä.

Pöytäkirjan 7 artiklan 2 kappaleen b kohdan nojalla sopimuspuoli voi antaa alueellaan oleville palveluntarjoajille annettujen määräysten osalta seuraavan selityksen:

”Pöytäkirjan 7 artiklan 1 kappaleen mukaisen määräyksen on oltava syyttäjän tai muun oikeusviranomaisen antama tai valvonnassa annettu tai muutoin sen on oltava annettu riippumattomassa valvonnassa.”

Jäsenvaltiot antavat alueillaan oleville palveluntarjoajille annettujen määräysten osalta tämän jakson toisessa kohdassa esitetyn selityksen.

Pöytäkirjan 9 artiklan (tallennetun datan nopeutettu luovuttaminen hätätilanteessa) 1 kappaleen b kohdan nojalla sopimuspuoli voi antaa selityksen, jonka mukaan se ei pane täytäntöön kyseisen artiklan 1 kappaleen a kohdan mukaisia pyyntöjä, joilla pyydetään ainoastaan tilaajaa koskevien tietojen luovuttamista. Jäsenvaltioita kannustetaan pidättymään tällaisen selityksen antamisesta.

Jos 19 artiklan 2 kappale muodostaa perustan muille selityksille, jäsenvaltiot voivat käyttää omaa harkintaansa ja antaa tällaisia selityksiä.

3. Selitykset, ilmoitukset tai tiedonannot

Pöytäkirjan 19 artiklan 3 kappaleen nojalla sopimuspuoli antaa mahdolliset selitykset, ilmoitukset tai tiedonannot, jotka on yksilöity pöytäkirjan tietyissä artikloissa, niiden mukaisin ehdoin.

Pöytäkirjan 7 artiklan 5 kappaleen a kohdan nojalla sopimuspuoli voi ilmoittaa Euroopan neuvoston pääsihteerille, että kun sen alueella sijaitsevalle palveluntarjoajalle annetaan kyseisen artiklan 1 kappaleen mukainen määräys, kyseinen sopimuspuoli edellyttää kaikissa tapauksissa tai määrätyissä olosuhteissa, että määräys, lisätiedot ja tutkintaan tai menettelyyn liittyviä seikkoja koskeva yhteenveto ilmoitetaan samanaikaisesti. Näin ollen jäsenvaltiot antavat Euroopan neuvoston pääsihteerille seuraavan ilmoituksen:

”Kun palveluntarjoajalle [jäsenvaltion] alueella annetaan 7 artiklan 1 kappaleen mukainen määräys, [jäsenvaltio] edellyttää kaikissa tapauksissa, että määräys, lisätiedot ja tutkintaan tai menettelyyn liittyviä seikkoja koskeva yhteenveto ilmoitetaan samanaikaisesti.”

Jäsenvaltiot nimeävät pöytäkirjan 7 artiklan 5 kappaleen e kohdan mukaisesti yhden toimivaltaisen viranomaisen, joka vastaanottaa pöytäkirjan 7 artiklan 5 kappaleen a kohdan mukaisen ilmoituksen ja suorittaa pöytäkirjan 7 artiklan 5 kappaleen b, c ja d kohdassa kuvatut toimet, ja kun pöytäkirjan 7 artiklan 5 kohdan a alakohdan mukainen ilmoitus Euroopan neuvoston pääsihteerille annetaan ensimmäisen kerran, ilmoittavat kyseisen viranomaisen yhteystiedot Euroopan neuvoston pääsihteerille.

Pöytäkirjan 8 artiklan 4 kappaleen nojalla sopimuspuoli voi antaa selityksen, jonka mukaan kyseisen artiklan 1 kappaleen mukaisten määräysten täytäntöön panemiseksi edellytetään täydentäviä tietoja. Näin ollen jäsenvaltiot antavat seuraavan selityksen:

”Pöytäkirjan 8 artiklan 1 kappaleen mukaisten määräysten täytäntöön panemiseksi edellytetään täydentäviä tietoja. Edellytetyt täydentävät tiedot riippuvat määräyksen ja siihen liittyvän tutkinnan tai menettelyn olosuhteista.”

Pöytäkirjan 8 artiklan 10 kappaleen a ja b kohdan mukaisesti jäsenvaltiot ilmoittavat ja pitävät ajan tasalla niiden viranomaisten yhteystiedot, jotka on nimetty antamaan 8 artiklan mukainen määräys, sekä niiden viranomaisten yhteystiedot, jotka on nimetty vastaanottamaan 8 artiklan mukainen määräys. Jäsenvaltiot, jotka osallistuvat tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa annetulla neuvoston asetuksella (EU) 2017/1939 (1) aloitettuun tiiviimpään yhteistyöhön, sisällyttävät EPPOn sille kyseisen asetuksen 22, 23 ja 25 artiklassa säädetyn toimivallan rajoissa niiden viranomaisten joukkoon, jotka ilmoitetaan pöytäkirjan 8 artiklan 10 kappaleen a ja b kohdan mukaisesti, ja toteuttavat tämän koordinoidusti.

Näin ollen jäsenvaltiot antavat seuraavan selityksen:

”[Jäsenvaltio] Euroopan unionin jäsenvaltiona, joka osallistuu tiiviimpään yhteistyöhön Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa, nimeää 8 artiklan 10 kappaleen mukaisesti EPPOn toimivaltaiseksi viranomaiseksi sen käyttäessä tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa 12 päivänä lokakuuta 2017 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 22, 23 ja 25 artiklassa säädettyä toimivaltaansa.”

Pöytäkirjan 14 artiklan 7 kappaleen c kohdan mukaisesti jäsenvaltiot ilmoittavat Euroopan neuvoston pääsihteerille viranomaisen tai viranomaiset, joille on tehtävä ilmoitus tietoturvahäiriöistä pöytäkirjan 14 artiklan 7 kappaleen b kohdan mukaisesti pöytäkirjan II luvun 2 jakson soveltamiseksi.

Jäsenvaltiot ilmoittavat pöytäkirjan 14 artiklan 10 kappaleen b kohdan mukaisesti Euroopan neuvoston pääsihteerille yhden tai useamman viranomaisen, joka voi antaa pöytäkirjan II luvun 2 jakson soveltamiseksi luvan tietojen siirtämiseen edelleen toiselle valtiolle tai kansainväliselle järjestölle.

Jos pöytäkirjan 19 artiklan 3 kappale tarjoaa perustan muille selityksille, ilmoituksille tai tiedonannoille, jäsenvaltiot voivat käyttää omaa harkintaansa ja antaa tällaisia selityksiä, ilmoituksia tai tiedonantoja.

4. Muut seikat

Jäsenvaltiot, jotka osallistuvat asetuksella (EU) 2017/1939 perustettuun tiiviimpään yhteistyöhön, varmistavat, että EPPO voi kyseisen asetuksen 22, 23 ja 25 artiklassa säädettyä toimivaltaansa käyttäessään pyrkiä pöytäkirjan mukaiseen yhteistyöhön samalla tavoin kuin kyseisten jäsenvaltioiden kansalliset syyttäjänvirastot.

Sovellettaessa 7 artiklaa ja erityisesti tietyntyyppisten kirjautumisnumeroiden osalta jäsenvaltiot voivat saattaa kyseisen artiklan nojalla annetun määräyksen syyttäjän tai muun oikeusviranomaisen tutkittavaksi, kun niiden toimivaltainen viranomainen saa samanaikaisesti ilmoituksen määräyksestä ennen kuin palveluntarjoaja on luovuttanut pyydetyt tiedot.

Jäsenvaltiot varmistavat pöytäkirjan 14 artiklan 11 kappaleen c kohdan mukaisesti, että niiden siirtäessä tietoja pöytäkirjan soveltamista varten vastaanottava sopimuspuoli saa tiedon, jos kansallisessa oikeudellisessa kehyksessä edellytetään henkilökohtaista ilmoitusta henkilölle, jonka tietoja luovutetaan.

Kun on kyse Amerikan yhdysvaltojen ja Euroopan unionin väliseen sopimukseen rikosten torjuntaan, tutkintaan, selvittämiseen ja syytteeseenpanoon liittyvien henkilötietojen suojaamisesta (2), jäljempänä ’puitesopimus’, perustuvista kansainvälisistä siirroista, jäsenvaltiot ilmoittavat pöytäkirjan 14 artiklan 1 kappaleen b kohdan soveltamiseksi Yhdysvaltojen toimivaltaisille viranomaisille, että kyseistä puitesopimusta sovelletaan toimivaltaisten viranomaisten välisiin pöytäkirjan mukaisiin vastavuoroisiin henkilötietojen siirtoihin. Jäsenvaltiot ottavat kuitenkin huomioon, että puitesopimusta olisi täydennettävä lisätakeilla, joissa otetaan huomioon ainutlaatuiset vaatimukset, joita liittyy sähköisen todistusaineiston siirtoon suoraan palveluntarjoajilta sen sijaan, että siirto tapahtuisi viranomaisten välillä pöytäkirjassa määrätyllä tavalla. Näin ollen jäsenvaltiot esittävät Yhdysvaltojen toimivaltaisille viranomaisille seuraavan tiedonannon:

”Sovellettaessa Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen toisen lisäpöytäkirjan, jäljempänä ’pöytäkirja’, 14 artiklan 1 kappaleen b kohtaa [jäsenvaltio] katsoo, että Amerikan yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välistä sopimusta rikosten torjuntaan, tutkintaan, selvittämiseen ja syytteeseenpanoon liittyvien henkilötietojen suojaamisesta, jäljempänä ’puitesopimus’, sovelletaan toimivaltaisten viranomaisten välisiin pöytäkirjan mukaisiin vastavuoroisiin henkilötietojen siirtoihin. Puitesopimusta sovelletaan pöytäkirjan mukaisiin siirtoihin palveluntarjoajien ja viranomaisten välillä ainoastaan yhdessä puitesopimuksen 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun sellaisen täydentävän lisäsopimuksen kanssa, jossa käsitellään niitä ainutlaatuisia vaatimuksia, joita liittyy sähköisen todistusaineiston siirtoon suoraan palveluntarjoajilta sen sijaan, että siirto tapahtuisi viranomaisten välillä. Jos tällaista siirtoja koskevaa lisäsopimusta ei ole, tällaiset siirrot voidaan toteuttaa pöytäkirjan mukaisesti, jolloin sovelletaan pöytäkirjan 14 artiklan 1 kappaleen a kohtaa yhdessä sen 14 artiklan 2–15 kappaleen kanssa.”

Jäsenvaltiot varmistavat, että ne soveltavat pöytäkirjan 14 artiklan 1 kappaleen c kohtaa ainoastaan, jos Euroopan komissio on tehnyt asianomaisen kolmannen maan osalta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (3) 45 artiklan tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/680 (4) 36 artiklan mukaisen tietosuojan riittävyyttä koskevan päätöksen, joka kattaa kyseiset tietojen siirrot, tai jonkin muun sopimuksen perusteella, jolla varmistetaan asianmukaiset tietosuojatakeet asetuksen (EU) 2016/679 46 artiklan 2 kohdan a alakohdan tai direktiivin (EU) 2016/680 37 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(1) Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(2) EUVL L 336, 10.12.2016, s. 3.

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/680, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 89).

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 63

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	66. vuosikerta 28. helmikuu 2023

Sisältö		I Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/435, annettu 27 päivänä helmikuuta 2023, asetuksen (EU) 2021/241 muuttamisesta elpymis- ja palautumissuunnitelmien REPowerEU-lukujen osalta sekä asetusten (EU) 1303/2013, (EU) 2021/1060 ja (EU) 2021/1755 ja direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta	1

	II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset
	KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET
*	KÄÄNNÖS – Tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen toinen lisäpöytäkirja tiiviimmästä yhteistyöstä ja sähköisen todistusaineiston luovuttamisesta	28
	PÄÄTÖKSET
*	Neuvoston päätös (EU) 2023/436, annettu 14 päivänä helmikuuta 2023, jäsenvaltioiden valtuuttamisesta ratifioimaan Euroopan unionin edun mukaisesti tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen toinen lisäpöytäkirja tiiviimmästä yhteistyöstä ja sähköisen todistusaineiston luovuttamista	48
*	Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2023/437, annettu 22 päivänä helmikuuta 2023, eurooppalaisen kansalaisaloitteen Maahanmuuttajien ihmisarvoisen vastaanoton varmistaminen Euroopassa rekisteröintipyynnöstä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/788 mukaisesti (tiedoksiannettu numerolla C(2023) 1121)	54
*	Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2023/438, annettu 24 päivänä helmikuuta 2023, tiettyjen jäsenvaltioiden Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 nojalla pyytämän poikkeuksen myöntämisestä muiden menetelmien kuin sähköisten tietojenkäsittelymenetelmien käyttämiseksi tietojen vaihtamiseen ja tallentamiseen tuontivalvontajärjestelmä 2:n julkaisua 2 varten (tiedoksiannettu numerolla C(2023) 1174)	56