(1)

Tulliliitto on ollut maailman suurimpiin kauppa-alueisiin kuuluvan Euroopan unionin kulmakiviä. Tulliliitto on olennaisen tärkeä unionin onnistuneen yhdentymisen ja sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta ja hyödyttää yrityksiä ja kuluttajia.

(2)

Unionin kansainväliseen kauppaan sovelletaan sekä tullilainsäädäntöä että muuta kuin tullialaa koskevaa lainsäädäntöä. Viimeksi mainittua lainsäädäntöä sovelletaan tiettyihin tavaroihin esimerkiksi terveyden ja turvallisuuden, ympäristön, maatalouden, kalastuksen, kulttuuriperinnön ja markkinavalvonnan aloilla. Yksi tulliviranomaisille Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 (3) nojalla annetuista päätehtävistä on taata unionin ja siellä asuvien henkilöiden turvallisuus ja ympäristönsuojelu tarvittaessa läheisessä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Muuta kuin tullialaa koskevien unionin muodollisuuksien ja tullimuodollisuuksien yhteensovittamisen puute johtaa monimutkaisiin ja raskaisiin raportointivelvoitteisiin kaupan alan toimijoille, tehottomiin tavaroiden tulliselvitysprosesseihin, jotka tarjoavat otolliset puitteet virheille ja petoksille, sekä lisäkustannuksiin talouden toimijoille. Kyseisten tulliviranomaisten ja muiden viranomaisten käyttämien järjestelmien puutteellinen yhteentoimivuus on merkittävä este edistymiselle digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamisessa tullitarkastusten osalta. Komissio ja jäsenvaltiot ovat vuosien mittaan antaneet useita sitoumuksia yhdennettyä palveluympäristöä koskevien aloitteiden laatimisesta tavaroiden tulliselvitystä varten, jotta voitaisiin puuttua tulliviranomaisten ja toimivaltaisten kumppaniviranomaisten puutteelliseen yhteentoimivuuteen tavaroiden tulliselvitysprosessien hallinnoinnissa ja koordinoida toimia tällä alalla.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 70/2008/EY (4) mukaisesti jäsenvaltioiden ja komission on pyrittävä perustamaan ja saattamaan toimiviksi puitteet yhden luukun palveluille, joilla taataan saumaton tiedonkulku talouden toimijoiden ja tulliviranomaisten välillä, tulliviranomaisten ja komission välillä, tulliviranomaisten ja muiden hallintoelinten tai virastojen välillä sekä kahden eri tullijärjestelmän välillä koko unionissa. Kyseisen päätöksen tietyt osat on joko syrjäytetty tai ne eivät ole riittävän konkreettisia kannustamaan etenemiseen erityisesti yhdennettyä palveluympäristöä koskevan aloitteen osalta. Tämän vuoksi ja 21 päivänä tammikuuta 2015 annetun komission loppuraportin ”Sähköisen tullijärjestelmän täytäntöönpanon arviointi EU:ssa” mukaisesti sähköisestä tullista ja yhden luukun toimintaympäristön täytäntöönpanosta Euroopan unionissa 17 päivänä joulukuuta 2014 annetuissa neuvoston päätelmissä vahvistettiin 15 päivänä lokakuuta 2014 annettu Venetsian julistus ja kehotettiin komissiota antamaan ehdotus päätöksen N:o 70/2008/EY tarkistamiseksi.

(4)

Neuvosto hyväksyi 1 päivänä lokakuuta 2015 päätöksen (EU) 2015/1947 (5), jolla 22 päivänä helmikuuta 2017 voimaan tullut sopimus kaupan helpottamisesta tehdään unionin puolesta. Kyseinen sopimus on laajamittaisin toimi, joka Maailman kauppajärjestössä on toteutettu kaupan helpottamiseksi ja tullialan uudistamiseksi. Se sisältää määräyksiä, joilla pyritään parantamaan huomattavasti tavaroiden tulliselvitystä sekä tulliviranomaisten ja muiden sääntelyviranomaisten välistä tehokasta yhteistyötä kaupan helpottamiseen ja tullisääntöjen noudattamiseen liittyvissä kysymyksissä. Kyseisen sopimuksen 10 artiklan 4 kohdan mukaisesti jäsenten on pyrittävä perustamaan tai pitämään toiminnassa keskitetty asiointipiste, jonka kautta kauppiaat voivat toimittaa tavaroiden tuontia, vientiä tai kauppakulkua varten vaaditut asiakirjat ja/tai tiedot menettelyyn osallistuville viranomaisille tai virastoille keskitetyn asiointipisteen kautta. Jos se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi ja jos muuta kuin tullialaa koskevassa unionin lainsäädännössä niin säädetään, jäsenvaltioiden olisi myös voitava antaa kaupan alan toimijoille mahdollisuus toimittaa vaadittuja asiakirjoja ja/tai tietoja, jotka koskevat väliaikaisessa varastossa olevia kyseisen keskitetyn asiointipisteen kautta vietyjä tavaroita.

(5)

Kaupan helpottaminen sekä turvallisuus ja vaarattomuus koskevat kaikkia viranomaisia, jotka osallistuvat tavaroiden tulliselvitysprosessiin unionin rajojen yli. Kansainvälisen kaupan ja sähköisen kaupankäynnin nopea kasvu on lisännyt tarvetta parantaa kyseisten viranomaisten välistä yhteistyötä ja koordinointia. Meneillään olevan digitalisointiprosessin ansiosta tähän tilanteeseen voidaan puuttua tehokkaammin kytkemällä tulliviranomaisten ja toimivaltaisten kumppaniviranomaisten järjestelmät yhteen ja mahdollistamalla niiden välillä integroitu, tietojen helpon saatavuuden mahdollistava ja järjestelmällinen automatisoitu tietojenvaihto, jonka tavoitteena on lujittaa tullimenettelyjä koskevaa yhteistyötä. Nykyiset säännösten noudattamista koskevat puitteet eivät sellaisinaan riitä tukemaan tehokasta vuorovaikutusta tulliviranomaisten ja toimivaltaisten kumppaniviranomaisten välillä, joiden järjestelmille ja menettelyille on ominaista hajanaisuus ja päällekkäisyys. Täysin koordinoitu ja tehokas tavaroiden tulliselvitysprosessi edellyttää kansainvälistä kauppaa koskevaa järkiperäistettyä unionin sääntely-ympäristöä, joka tuottaa pitkän aikavälin hyötyjä unionille ja sen asukkaille kaikilla politiikan aloilla ja jolla tuetaan sisämarkkinoiden tehokkuutta ja moitteetonta toimintaa ja varmistetaan kuluttajansuoja.

(6)

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 4/2021 ”Tullitarkastukset: riittämätön yhdenmukaistaminen haittaa EU:n taloudellisia etuja” ja kyseisestä erityiskertomuksesta 28 päivänä kesäkuuta 2021 annetut neuvoston päätelmät olisi otettava huomioon pantaessa tätä asetusta täytäntöön, sillä sisämarkkinoiden ja tulliliiton moitteeton toiminta edellyttää riittäviä resursseja ja henkilöstöä.

(7)

Komission 19 päivänä huhtikuuta 2016 antamassa tiedonannossa esitetyllä EU:n sähköisen hallinnon toimintasuunnitelmalla 2016–2020 pyritään lisäämään julkisten palvelujen tehokkuutta poistamalla nykyiset digitaaliset esteet, vähentämällä hallinnollista rasitetta ja parantamalla kansallisten hallintojen välisen vuorovaikutuksen laatua. Kyseisessä toimintasuunnitelmassa vahvistetaan erityisesti sellaiset periaatteet kuin ”oletusarvona digitaalisuus” -palvelustandardiperiaate, ”yhden kerran” -raportointiperiaate ja ”oletusarvona rajatylittävyys” -periaate, joilla pyritään helpottamaan liikkuvuutta digitaalisilla sisämarkkinoilla. Siinä vahvistetaan myös ”oletusarvona yhteentoimivuus” -periaate, jolla pyritään varmistamaan, että julkiset palvelut toimivat saumattomasti kaikkialla sisämarkkinoilla, sekä henkilötietojen luotettavuutta ja tietoturvaa koskeva periaate.

(8)

EU:n sähköisen hallinnon toimintasuunnitelmassa 2016–2020 vahvistetun vision ja kansainvälisen tavarakaupan raportointiprosessien yksinkertaistamiseen ja digitalisointiin tähtäävien laajempien pyrkimysten mukaisesti komissio kehitti vapaaehtoisen pilottihankkeen ”Euroopan unionin tullialan yhdennetyn palveluympäristön todistustenvaihtojärjestelmä”. Kyseisen hankkeen ansiosta tulliviranomaiset voivat automaattisesti varmentaa muutamien muuta kuin tullialaa koskevien muodollisuuksien noudattamisen, mikä mahdollistaa tietojen vaihtamisen osallistuvien jäsenvaltioiden tullijärjestelmien ja sellaisten muuta kuin tullialaa koskevien unionin järjestelmien välillä, joilla hallinnoidaan muuta kuin tullialaa koskevia muodollisuuksia. Vaikka hanke on parantanut tulliselvitysmenettelyjä, sen vapaaehtoisuus rajoittaa selvästi sen mahdollisuuksia tuottaa merkittäviä hyötyjä tulliviranomaisille, toimivaltaisille kumppaniviranomaisille ja talouden toimijoille. Hankkeen mahdolliset hyödyt ovat rajalliset erityisesti siksi, että kaikesta unioniin suuntautuvasta tuonnista ja unionista viennistä ei ole kattavaa tietoa ja koska sen vaikutus talouden toimijoiden hallinnollisen rasitteen vähentämiseen on vähäinen.

(9)

Jotta täysin digitaalinen ympäristö ja tavaroiden tehokas tulliselvitysprosessi toteutuisi kaikille kansainvälisen kaupan osapuolille, on tarpeen vahvistaa yhteiset säännöt yhdenmukaistetulle ja integroidulle Euroopan unionin tullialan yhdennetylle palveluympäristölle, jäljempänä ’EU:n tullialan yhdennetty palveluympäristö’. Kyseiseen ympäristöön olisi kuuluttava joukko unionin tasolla ja kansallisella tasolla tarjottavia täysin integroituja sähköisiä palveluja, jotta helpotettaisiin tietojen jakamista ja digitaalista yhteistyötä tulliviranomaisten ja toimivaltaisten kumppaniviranomaisten välillä ja järkiperäistettäisiin talouden toimijoiden tulliselvitysprosesseja. EU:n tullialan yhdennetty palveluympäristö olisi kehitettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 910/2014 (6) säädettyä luotettavaa tunnistamista ja todentamista sekä tarvittaessa ”yhden kerran” -periaatetta noudattaen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1724 (7) mukaisesti. EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön toteuttamiseksi on tarpeen perustaa pilottihankkeen pohjalta todistustenvaihtojärjestelmä eli sähköinen Euroopan unionin tullialan yhdennetyn palveluympäristön todistustenvaihtojärjestelmä, jäljempänä ’EU CSW-CERTEX’, johon kytketään yhteen kansalliset tullialan yhdennetyt palveluympäristöt ja sellaiset muuta kuin tullialaa koskevat unionin järjestelmät, joilla hallinnoidaan erityisiä muuta kuin tullialaa koskevia muodollisuuksia. On myös tarpeen yhdenmukaistaa kansalliset tullialan yhdennetyt palveluympäristöt, sisällyttää kyseiset ympäristöt EU:n tullialan yhdennettyyn palveluympäristöön ja vahvistaa EU:n tullialan yhdennetyssä palveluympäristössä sovellettavat digitaalista hallinnollista yhteistyötä koskevat säännöt.

(10)

EU:n tullialan yhdennetty palveluympäristö olisi yhdenmukaistettava ja tehtävä mahdollisimman yhteentoimivaksi muiden nykyisten tai tulevien tulliin liittyvien järjestelmien, kuten asetuksen (EU) N:o 952/2013 mukaisen keskitetyn tulliselvityksen, kanssa. Tapauksen mukaan olisi pyrittävä löytämään synergioita Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/1239 (8) perustetun eurooppalaisen merenkulkualan yhdennetyn palveluympäristön ja EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön välillä.

(11)

Tämän asetuksen olisi erityisesti johdettava kansalaisten suojelun parantumiseen ja talouden toimijoiden ja tulliviranomaisten hallinnollisen rasitteen vähentymiseen.

(12)

EU:n tullialan yhdennettyyn palveluympäristöön on tarpeen integroida korkean kyberturvatason ratkaisuja, jotta voidaan mahdollisuuksien mukaan estää hyökkäykset, jotka voisivat häiritä tullijärjestelmiä ja muita järjestelmiä, haitata kaupan turvallisuutta tai aiheuttaa vahinkoa unionin taloudelle. Kyberturvallisuusstandardit olisi suunniteltava niin, että ne kehittyvät samassa tahdissa kuin verkko- ja tietoturvaa koskevat sääntelyvaatimukset. Komission ja jäsenvaltioiden olisi noudatettava EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön kehittämisessä, käytössä ja ylläpidossa Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston (ENISA) antamia asianmukaisia kyberturvallisuutta koskevia ohjeita.

(13)

EU CSW-CERTEXin kautta tapahtuvan digitaalisen tietojenvaihdon olisi katettava muuta kuin tullialaa koskevassa unionin lainsäädännössä säädetyt muuta kuin tullialaa koskevat unionin muodollisuudet, joiden täytäntöönpanon valvonta on annettu tulliviranomaisten tehtäväksi. Muuta kuin tullialaa koskevat unionin muodollisuudet käsittävät kaikki toimet, jotka luonnollisen henkilön, talouden toimijan tai toimivaltaisen kumppaniviranomaisen on määrä toteuttaa tavaroiden kansainvälistä siirtoa, myös jäsenvaltioiden välillä tapahtuvaa siirron osaa, varten, jos sitä edellytetään. Kyseiset muodollisuudet asettavat erilaisia velvoitteita tiettyjen tavaroiden tuonnille, viennille tai passitukselle, ja niiden varmentaminen tullitarkastuksissa on olennaisen tärkeää EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön tehokkaan toiminnan kannalta. EU CSW-CERTEXin olisi katettava unionin lainsäädännössä säädetyt digitalisoidut muodollisuudet, joita toimivaltaiset kumppaniviranomaiset hallinnoivat sähköisissä muuta kuin tullialaa koskevissa unionin järjestelmissä, ja siihen olisi tallennettava kaikista jäsenvaltioista saatavat tavaroiden tulliselvityksen tekemiseksi tarvittavat asiaankuuluvat tiedot. Sen vuoksi on aiheellista määrittää muuta kuin tullialaa koskevat unionin muodollisuudet ja muuta kuin tullialaa koskevat asiaankuuluvat unionin järjestelmät, joiden osalta olisi tehtävä digitaalista yhteistyötä EU CSW-CERTEXin kautta.

Erityisesti muuta kuin tullialaa koskevien unionin järjestelmien määritelmän olisi oltava laaja ja sen olisi katettava erilaiset tilanteet ja oikeudelliset muotoilut säädöksissä, jotka mahdollistivat tai mahdollistavat jatkossa kyseisten järjestelmien luomisen ja käytön. Lisäksi on aiheellista täsmentää päivämäärät, joihin mennessä erityinen muuta kuin tullialaa koskeva unionin järjestelmä, joka kattaa jonkin muuta kuin tullialaa koskevan unionin muodollisuuden, ja kansalliset tullialan keskitetyt palveluympäristöt olisi kytkettävä EU CSW-CERTEXiin. Kyseisissä päivämäärissä olisi otettava huomioon päivämäärät, jotka on vahvistettu muuta kuin tullialaa koskevassa unionin lainsäädännössä erityisen muuta kuin tullialaa koskevan unionin muodollisuuden täyttämiseksi, jotta kyseinen muodollisuus voidaan täyttää EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön kautta. EU CSW-CERTEXin olisi aluksi katettava erityisesti terveys- ja kasvinsuojeluvaatimukset, luonnonmukaisten tuotteiden tuontia koskevat säännöt, fluorattuja kasvihuonekaasuja ja otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevat ympäristövaatimukset sekä kulttuuriesineiden tuontiin liittyvät muodollisuudet.

(14)

EU CSW-CERTEXin olisi helpotettava tietojenvaihtoa kansallisten tullialan yhdennettyjen palveluympäristöjen ja muuta kuin tullialaa koskevien unionin järjestelmien välillä. Vastaavasti kun talouden toimija antaa tulli-ilmoituksen tai jälleenvienti-ilmoituksen, joka edellyttää, että muuta kuin tullialaa koskevat unionin muodollisuudet on täytetty, tulliviranomaisten ja toimivaltaisten kumppaniviranomaisten olisi voitava automaattisesti ja tosiasiallisesti vaihtaa ja varmentaa tulliselvitysprosessissa vaadittavat tiedot. Tulliviranomaisten ja toimivaltaisten kumppaniviranomaisten välisen digitaalisen yhteistyön ja koordinoinnin paranemisen olisi johdettava integroidumpiin, nopeampiin ja yksinkertaisempiin paperittomiin tavaroiden tulliselvitysprosesseihin sekä muuta kuin tullialaa koskevien unionin muodollisuuksien täytäntöönpanon valvonnan ja noudattamisen paranemiseen.

(15)

Komission olisi kehitettävä CSW-CERTEXiä, integroitava se ja käytettävä sitä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa; tämä kattaa myös asianmukaisen koulutuksen tarjoamisen jäsenvaltioille sen toiminnasta ja täytäntöönpanosta. Jotta muuta kuin tullialaa koskevia unionin muodollisuuksia varten saataisiin unionin tasolla asianmukaiset, yhdenmukaistetut ja standardoidut yhdennetyt palveluympäristöt, komission olisi kytkettävä kukin muuta kuin tullialaa koskeva unionin järjestelmä EU CSW-CERTEXiin. Jäsenvaltioiden olisi vastattava siitä, että niiden kansalliset tullialan yhdennetyt palveluympäristöt kytketään EU CSW-CERTEXiin tarvittaessa komission avustuksella.

(16)

EU CSW-CERTEXissä suoritettavan henkilötietojen ja muiden kuin henkilötietojen käsittelyn olisi tapahduttava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (9), jäljempänä ’yleinen tietosuoja-asetus’, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (10), jäljempänä ’sisäistä henkilötietojen käsittelyä koskeva tietosuoja-asetus’, mukaisesti, eikä se vaikuta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2018/1807 (11), jäljempänä ’muiden kuin henkilötietojen vapaasta liikkuvuudesta annettu asetus’. Sen olisi tapahduttava kyberuhkilta suojatussa turvallisessa ja vakaassa ympäristössä. Tätä tarkoitusta varten olisi käytettävä soveltuvia organisatorisia ja teknisiä kyberturvallisuustoimenpiteitä, kuten salausta. Lisäksi sen olisi mahdollistettava tietojenvaihto kansallisten tullialan yhdennettyjen palveluympäristöjen ja muuta kuin tullialaa koskevien unionin järjestelmien välillä säilyttämättä henkilötietoja, lukuun ottamatta tiettyyn järjestelmään lähetettyjen tietojen yksilöimiseksi tarvittavia teknisiä lokitietoja. Sen olisi myös tarvittaessa muunnettava tietoja kummankin digitaalisen verkkoympäristön välisen tietojenvaihdon mahdollistamiseksi. Tietojen muuntamiseen käytettävän tietoteknisen infrastruktuurin olisi sijaittava unionissa.

(17)

Sen mukaan, mikä muuta kuin tullialaa koskeva muodollisuus on kyseessä, EU CSW-CERTEXin kautta vaihdettavat sähköiset tiedot saattavat koskea eri luokkiin kuuluvia rekisteröityjä ja heidän henkilötietojaan, jotka tarvitaan tulli-ilmoituksen tai jälleenvienti-ilmoituksen antamiseksi tai täydentävien asiakirjojen hakemiseksi. Tulli-ilmoitukset tai jälleenvienti-ilmoitukset saattavat sisältää henkilötietoja useista rekisteröityjen luokista, kuten viejistä, tuojista, vastaanottajista ja muista toimitusketjun toimijoista. Täydentävät asiakirjat saattavat sisältää samat tiedot muista rekisteröityjen luokista, kuten lähettäjistä, viejistä, vastaanottajista, tuojista ja luvanhaltijoista. Kolmanteen rekisteröityjen luokkaan, johon kuuluvien rekisteröityjen henkilötietoja saatetaan käsitellä EU CSW-CERTEXissä, kuuluvat esimerkiksi tulliviranomaisten, toimivaltaisten kumppaniviranomaisten tai muiden sertifiointielinten valtuutettu henkilöstö sekä komission henkilöstö ja komission puolesta toimivat palveluja tarjoavat kolmannet osapuolet, jotka osallistuvat EU CSW-CERTEXin toimintaan ja ylläpitopitoon.

(18)

Jos henkilötietoja käsittelee kaksi tai useampi taho, jotka yhdessä määrittävät käsittelyn tarkoituksen ja tavan, kyseisten tahojen olisi oltava yhteisrekisterinpitäjiä. Koska komissio ja jäsenvaltioiden tulliviranomaiset ja toimivaltaiset kumppaniviranomaiset vastaavat EU CSW-CERTEXin toiminnasta, niiden olisi oltava EU CSW-CERTEXissä tapahtuvan henkilötietojen käsittelyn yhteisrekisterinpitäjiä asetusten (EU) 2016/679 ja (EU) 2018/1725 mukaisesti.

(19)

EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön olisi sisällettävä toimintavarmoja välineitä, ja se olisi suunniteltava siten, että se parantaa ja edistää tulliviranomaisten data-analytiikkavalmiuksia, muun muassa käyttämällä tekoälyavusteisia välineitä sellaisten rikkomusten havaitsemiseksi, jotka kuuluvat tullitarkastusten piiriin tai joita tulliviranomaiset tutkivat, myös tavaroiden turvallisuuden ja vaarattomuuden sekä unionin taloudellisten etujen suojaamisen osalta.

(20)

Kansainvälisessä kaupassa sovellettavien tullimuodollisuuksien ja muuta kuin tullialaa koskevien unionin muodollisuuksien lisääntyvä digitalisointi on avannut jäsenvaltioille uusia mahdollisuuksia parantaa tulliviranomaisten ja toimivaltaisten kumppaniviranomaisten välistä digitaalista yhteistyötä. Kyseisten mahdollisuuksien toteuttamiseksi ja ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseksi useat jäsenvaltiot ovat alkaneet kehittää puitteita kansallisille tullialan yhdennetyille palveluympäristöille. Kyseiset aloitteet vaihtelevat huomattavasti nykyisen tullialan tietotekniikka-arkkitehtuurin tason, painopisteiden ja kustannusrakenteiden mukaan. Sen vuoksi on tarpeen vaatia, että jäsenvaltiot perustavat ja käyttävät EU CSW-CERTEXin kattamissa muuta kuin tullialaa koskevissa unionin muodollisuuksissa kansallisia tullialan yhdennettyjä palveluympäristöjä, joissa on vähimmäistoiminnot, jotka mahdollistavat kaikkien toimivaltaisten kumppaniviranomaisten käyttämissä muuta kuin tullialaa koskevissa unionin järjestelmissä olevien tietojen käyttämisen. Kyseisten kansallisten yhdennettyjen palveluympäristöjen olisi muodostettava EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön kansalliset osat, jotka mahdollistavat sähköisen tietojenvaihdon ja yhteistyön tulliviranomaisten, toimivaltaisten kumppaniviranomaisten ja talouden toimijoiden välillä, jotta varmistettaisiin tullilainsäädännön ja EU CSW-CERTEXin kattamien muuta kuin tullialaa koskevien unionin muodollisuuksien noudattaminen ja täytäntöönpanon tehokas valvonta.

Kyseisen tavoitteen mukaisesti kansallisten tullialan yhdennettyjen palveluympäristöjen olisi mahdollistettava se, että tulliviranomaiset voivat automaattisesti varmentaa muodollisuudet, joita koskevat tiedot siirretään EU CSW-CERTEXin kautta muuta kuin tullialaa koskevasta unionin järjestelmästä. Kansallisten tullialan yhdennettyjen palveluympäristöjen olisi myös annettava toimivaltaisille kumppaniviranomaisille mahdollisuus seurata ja valvoa sellaisia hyväksyttyjä tavarapaljouksia, jäljempänä ’paljouksien hallinnointi’, jotka tulliviranomaiset ovat luovuttaneet unionin kautta. Tämä olisi varmistettava syöttämällä tarvittavat tulliselvitystiedot muuta kuin tullialaa koskeviin unionin järjestelmiin EU:n CSW-CERTEXin kautta. Käytännössä unionin tasolla tapahtuva paljouksien hallinnointi on tarpeen, jotta muuta kuin tullialaa koskevien muodollisuuksien täytäntöönpanoa voidaan valvoa paremmin seuraamalla automaattisesti ja johdonmukaisesti tavaroiden luovutukseen hyväksyttyjen paljouksien käyttöä, mikä estää niiden liikakäytön tai virheellisen käsittelyn. Kansallisten tullialan yhdennettyjen palveluympäristöjen kytkeminen EU CSW-CERTEXiin helpottaisi paljouksien tehokasta hallinnointia unionin tasolla.

(21)

Jotta tavaroiden tulliselvitysprosesseista saataisiin entistäkin yksinkertaisempia talouden toimijoille, kansallisten tullialan yhdennettyjen palveluympäristöjen olisi oltava yksi ainoa kanava, jota talouden toimijat voisivat käyttää viestiäkseen tulliviranomaisten ja toimivaltaisten kumppaniviranomaisten kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden olemassa olevien viestintäkanavien käyttöä. Kyseiset ympäristöt eivät kuitenkaan saisi rajoittaa tai estää muunlaista tulliviranomaisten ja toimivaltaisten kumppaniviranomaisten välistä yhteistyötä. Muuta kuin tullialaa koskevat unionin muodollisuudet, joihin kyseistä täydentävää helpotustoimenpidettä sovelletaan, ovat EU CSW-CERTEXin kattamien yleisten muodollisuuksien osajoukko. Komission olisi määritettävä kyseiset muodollisuudet vaiheittain arvioimalla kaupan helpottamisen kannalta merkittävien arviointiperusteiden täyttymistä niiden oikeudellinen ja tekninen toteutettavuus huomioon ottaen. Jotta voitaisiin helpottaa kauppaa entisestään ja parantaa valvonnan tehokkuutta, kansallisia tullialan yhdennettyjä palveluympäristöjä olisi voitava käyttää tulliviranomaisten ja toimivaltaisten kumppaniviranomaisten välisenä tarkastusten koordinointialustana asetuksen (EU) N:o 952/2013 47 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(22)

Kunkin jäsenvaltion olisi nimettävä yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen, joka toimii omassa kansallisessa tullialan yhdennetyssä palveluympäristössä suoritettavien tietojenkäsittelytoimintojen rekisterinpitäjänä. Kyseiset tietojenkäsittelytoiminnot olisi suoritettava asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti. Koska jotkut kansallisista tullialan yhdennetyistä palveluympäristöistä peräisin olevista tiedoista on tarkoitus vaihtaa muuta kuin tullialaa koskevien unionin järjestelmien kanssa EU CSW-CERTEXin kautta, kutakin jäsenvaltiota olisi vaadittava ilmoittamaan komissiolle ilman aiheetonta viivytystä henkilötietojen tietosuojaloukkauksista, jotka vaarantavat sen kansallisessa tullialan yhdennetyssä palveluympäristössä käsiteltävien ja EU CSW-CERTEXin kautta vaihdettavien henkilötietojen turvallisuuden, luottamuksellisuuden, saatavuuden tai eheyden.

(23)

Tavaroiden täysin koordinoitu tulliselvitysprosessi edellyttää menettelyjä, joilla tuetaan digitaalista yhteistyötä ja tietojenvaihtoa tulliviranomaisten, toimivaltaisten kumppaniviranomaisten ja talouden toimijoiden välillä, jotta voidaan täyttää EU CSW-CERTEXin kattamat muuta kuin tullialaa koskevat unionin muodollisuudet ja valvoa niiden täytäntöönpanoa. Yhteentoimivuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä valmiutta suorittaa tällaiset prosessit saumattomasti tullijärjestelmissä ja -alalla sekä muissa järjestelmissä ja muilla aloilla menettämättä vaihdettujen tietojen asiayhteyttä tai merkitystä. Jotta muuta kuin tullialaa koskevat unionin muodollisuudet voitaisiin varmentaa täysin automaattisesti, EU CSW-CERTEXillä olisi varmistettava tekninen yhteentoimivuus ja se, että asiaankuuluvien tietojen merkitys on johdonmukainen. On tärkeää yhdenmukaistaa tulliterminologia ja muuta kuin tullialaa koskeva terminologia sen varmistamiseksi, että vaihdetut tiedot säilytetään ja ymmärretään koko muuta kuin tullialaa koskevien unionin järjestelmien ja kansallisten tullialan yhdennettyjen palveluympäristöjen välisen tietojenvaihdon ajan. Lisäksi muuta kuin tullialaa koskevien unionin muodollisuuksien täytäntöönpanon yhdenmukaisen valvonnan varmistamiseksi kaikkialla unionissa EU CWS-CERTEXissä olisi määritettävä se tullimenettely tai jälleenvienti, jossa täydentävää asiakirjaa voidaan käyttää siinä ilmoitetun toimivaltaisen kumppaniviranomaisen hallinnollisen päätöksen perusteella. Tekniseltä kannalta EU CSW-CERTEXin olisi tehtävä tullitiedoista ja muista kuin tullitiedoista yhteensopivia muuntamalla tarvittaessa niiden muotoa tai rakennetta ilman niiden sisällön muuttamista.

(24)

Muuta kuin tullialaa koskevien unionin muodollisuuksien osalta EU CSW-CERTEXin olisi palveltava useita tarkoituksia. Tulliviranomaisten olisi saatava siitä asiaankuuluvat tiedot, jotta ne voisivat valvoa paremmin muuta kuin tullialaa koskevan unionin sääntelypolitiikan täytäntöönpanoa kyseisten muodollisuuksien automaattisen varmennuksen kautta. Toimivaltaisten kumppaniviranomaisten olisi myös saatava siitä asiaankuuluvat tiedot, jotta ne pystyisivät seuraamaan ja määrittämään, paljonko on jäljellä sellaisesta hyväksytystä tavarapaljoudesta, jota tulli ei ole poistanut muiden lähetysten tulliselvityksen yhteydessä. Lisäksi sen olisi tuettava keskitetyn palvelupisteen periaatteen täytäntöönpanoa asetuksen (EU) N:o 952/2013 47 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tarkastusten tekemiseksi helpottamalla tullimenettelyjen ja muiden kuin tullialaa koskevien unionin menettelyjen integrointia täysin automatisoitua tavaroiden tulliselvitysprosessia varten.

Joissakin unionin säädöksissä vaaditaan tiedonsiirtoja kansallisten tullijärjestelmien ja asiaankuuluvalla säädöksellä perustetun tieto- ja viestintäjärjestelmän välillä. EU CSW-CERTEXin olisi sen vuoksi mahdollistettava kaikenlainen automatisoitu tietojen vaihtaminen tulliviranomaisten ja toimivaltaisten kumppaniviranomaisten välillä, jos kyseisissä säädöksissä niin vaaditaan, rajoittamatta yhteystyötä ainoastaan kyseiseen tietojenvaihtoon. Siltä osin kuin unionin oikeudessa ei säädetä tästä, jäsenvaltiot määrittelevät tulliviranomaisten ja muiden viranomaisten välisen yhteistyön operatiiviset näkökohdat kansallisella tasolla. Näin ollen jäsenvaltiot voivat käyttää kaikkia EU CSW-CERTEXin toimintoja muodollisuuksien täysin automatisoituun täyttämiseen ja muuhun tulliviranomaisten ja asiaankuuluvien toimivaltaisten kumppaniviranomaisten väliseen automatisoituun tiedonsiirtoon, jota edellytetään muuta kuin tullialaa koskevista unionin muodollisuuksista annetussa unionin lainsäädännössä.

(25)

Jotta voitaisiin luoda yksi ainoa kanava tavaroiden tulliselvitykseen osallistuvien viranomaisten kanssa käytävään viestintään, kansallisten tullialan yhdennettyjen palveluympäristöjen olisi oltava sellaisia, että talouden toimijat voivat toimittaa tullilainsäädännössä ja muussa kuin tullialaa koskevassa unionin lainsäädännössä vaadittavat tarvittavat tiedot yhden palvelupisteen kautta ja saada sähköisen palautteen kaikista asiaankuuluvista tiedoista asianomaisilta viranomaisilta suoraan kyseisestä pisteestä. Tällaiseen palautteeseen voi sisältyä tullipäätöksiä koskevia ilmoituksia. Kyseistä ainoaa viestintäkanavaa olisi voitava käyttää ainoastaan sellaisissa muuta kuin tullialaa koskevissa unionin muodollisuuksissa, jotka EU CSW-CERTEX kattaa ja jotka on määritetty sopiviksi täydentäviksi helpotustoimenpiteiksi.

(26)

Tulli-ilmoitukseen tai jälleenvienti-ilmoitukseen ja liitteessä lueteltuja muuta kuin tullialaa koskevia unionin muodollisuuksia varten tarvittaviin täydentäviin asiakirjoihin sisältyvien tietojen välillä on huomattavia päällekkäisyyksiä. Tietojen uudelleenkäytön mahdollistamiseksi niin, että talouden toimijoiden ei tarvitse toimittaa samoja tietoja useammin kuin kerran, on tarpeen sovittaa yhteen ja järkeistää EU CSW-CERTEXin kattamia tullimuodollisuuksia ja muuta kuin tullialaa koskevia unionin muodollisuuksia koskevat tietovaatimukset. Sen vuoksi komission olisi määritettävä tietoelementit, jotka sisältyvät sekä tulli-ilmoitukseen tai jälleenvienti-ilmoitukseen että liitteessä lueteltuja muuta kuin tullialaa koskevia unionin muodollisuuksia varten tarvittaviin täydentäviin asiakirjoihin, jäljempänä ’yhteinen tietosisältö’. Komission olisi myös määritettävä tietoelementit, joita vaaditaan ainoastaan muuta kuin tullialaa koskevan unionin lainsäädännön nojalla, jäljempänä ’toimivaltaista kumppaniviranomaista koskeva tietosisältö’. Yhteisen tietosisällön, toimivaltaista kumppaniviranomaista koskevan tietosisällön ja ainoastaan tullin vaatiman tietosisällön olisi muodostettava yhtenäinen tietosisältö, joka sisältää kaikki EU CSW-CERTEXin kattamien tullimuodollisuuksien ja muuta kuin tullialaa koskevien unionin muodollisuuksien täyttämiseksi tarvittavat tulliselvitykseen liittyvät tiedot.

(27)

Jotta voidaan täyttää samoihin tavaroiden liikkeisiin vaikuttavat tullimuodollisuudet ja muuta kuin tullialaa koskevat muodollisuudet, kansallisten tullialan yhdennettyjen palveluympäristöjen olisi pakollisten muuta kuin tullialaa koskevien unionin järjestelmien osalta mahdollistettava se, että talouden toimijat voivat toimittaa kaikki useiden sääntelyviranomaisten vaatimat tavaroiden asettamista tullimenettelyihin tai niiden jälleenvientiä koskevat tiedot yhtenäistä tietosisältöä käyttäen, tai vapaaehtoisten muuta kuin tullialaa koskevien unionin järjestelmien osalta ne voivat mahdollistaa tämän. Sen mukaan, mistä muuta kuin tullialaa koskevasta unionin muodollisuudesta on kyse, tällaiset tiedot olisi voitava toimittaa eri ajankohtina ja yhdessä tulli-ilmoituksen tai jälleenvienti-ilmoituksen kanssa, joka on annettu ennen kuin tavarat on tarkoitus esittää tulliviranomaisille asetuksen (EU) N:o 952/2013 171 artiklan mukaisesti. Tällainen tietojen toimittaminen mahdollistaisi ”yhden kerran” -periaatteen noudattamisen. Kansallisten tullialan yhdennettyjen palveluympäristöjen olisi käytettävä yhtenäistä tietosisältöä yhteisen tietosisällön ja toimivaltaista kumppaniviranomaista koskevan tietosisällön siirtämiseksi EU CSW-CERTEXiin sekä tullin vaatimien yhteisten ja erityisten tietojen siirtämiseksi tulliviranomaisille.

(28)

Jotta talouden toimijoiden kansallisten tullialan yhdennettyjen palveluympäristöjen kautta antamat tiedot voitaisiin toimittaa kaikille asianomaisille viranomaisille, EU CSW-CERTEXin olisi mahdollistettava tarvittava tietojenvaihto tullialan ja muiden alojen välillä. Kansallisista tullialan yhdennetyistä palveluympäristöistä olisi erityisesti syötettävä EU CSW-CERTEXiin sovellettavien muuta kuin tullialaa koskevien unionin muodollisuuksien täyttämiseksi tarvittavat tiedot ja toimitettava ne asianomaiseen muuta kuin tullialaa koskevaan unionin järjestelmään. Tämän tietojenvaihdon olisi annettava toimivaltaisille kumppaniviranomaisille mahdollisuus tarkastella muuta kuin tullialaa koskeviin unionin järjestelmiin toimitettuja tietoja ja tehdä tulliselvityspäätöksensä, jotka olisi toimitettava tulliviranomaisille EU CSW-CERTEXin kautta. Tulliviranomaisten olisi puolestaan toimitettava nämä tiedot talouden toimijoille kansallisten tullialan yhdennettyjen palveluympäristöjen kautta. Taloudellisen toimijan rekisteröinti- ja tunnistenumeroa, jäljempänä ’EORI-numero’, olisi käytettävä kyseiseen tietojenvaihtoon liittyvien tietojen jakamisen ja ristiviittausten tunnisteena.

(29)

EORI-numero annetaan asetuksen (EU) N:o 952/2013 9 artiklan mukaisesti jokaiselle tullitoimintoihin osallistuvalle talouden toimijalle tunnisteeksi kaikessa yhteydenpidossa tulliviranomaisten kanssa unionissa. Komissio ylläpitää keskitettyä EORI-järjestelmää EORIin liittyvien tietojen tallentamiseksi ja käsittelemiseksi. Tavaroiden tulliselvitykseen osallistuvien eri viranomaisten välisen yhteistoiminnan helpottamiseksi toimivaltaisilla kumppaniviranomaisilla olisi oltava pääsy EORI-järjestelmään validoidakseen EORI-numeron, jota ne voivat pyytää talouden toimijoilta muodollisuuksiensa yhteydessä.

(30)

Komission ja jäsenvaltioiden välinen tiivis yhteistyö on olennaisen tärkeää kaikkien EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön tehokkaaseen toimintaan liittyvien toimien koordinoimiseksi. Tämä auttaa myös tasaamaan erilaisia digitalisaation ja digitaalisten valmiuksien tasoja ja siten estämään mahdollisia vääristymiä. Koska kyseiset toiminnot ovat laajoja ja vaihtelevia, kunkin jäsenvaltion on tarpeen nimetä toimivaltainen viranomainen kansalliseksi koordinaattoriksi. Kansallisen koordinaattorin olisi oltava yhteyspisteenä komissioon, ja sen olisi edistettävä yhteistyötä kansallisella tasolla ja varmistettava samalla järjestelmän yhteentoimivuus, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta kansallisten hallintojen sisäiseen organisaatioon. Komission olisi tarvittaessa huolehdittava koordinoinnista ja autettava varmistamaan muuta kuin tullialaa koskevien unionin muodollisuuksien täytäntöönpanon tehokas valvonta.

(31)

EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön kehittämiseen liittyy erilaisia täytäntöönpanokustannuksia. On tärkeää jakaa kyseiset kustannukset komission ja jäsenvaltioiden kesken sopivimmalla tavalla tarjottujen palvelujen tyypin mukaan. Komission olisi vastattava kustannuksista, jotka liittyvät EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön keskeisimmän osan EU CSW-CERTEXin kehittämiseen, ylläpitoon ja toimintaan, sekä kustannuksista, jotka liittyvät sen ja muuta kuin tullialaa koskevien unionin järjestelmien välisten rajapintojen varmistamiseen. Jäsenvaltioiden olisi vastattava kustannuksista, jotka liittyvät niiden tehtävään varmistaa rajapintoja EU CSW-CERTEXiin sekä kehittää, ylläpitää ja käyttää kansallista tullialan yhdennettyä palveluympäristöä.

(32)

Yksityiskohtainen suunnittelu on tarpeen, jotta eri politiikanalojen muuta kuin tullialaa koskevat unionin muodollisuudet voidaan asteittain sisällyttää EU CSW-CERTEXiin. Tätä varten komission olisi laadittava työohjelma kyseisten muodollisuuksien sisällyttämiseksi EU CSW-CERTEXiin ja yhteyksien kehittämiseksi kyseisiä muodollisuuksia käsittelevien muuta kuin tullialaa koskevien unionin järjestelmien ja EU CSW-CERTEXin välille. Työohjelman päätavoitteena olisi oltava kyseisten toimien operatiivisten vaatimusten ja toteutusaikataulun tukeminen kiinnittäen erityistä huomiota muun muassa kansallisissa tullialan yhdennetyissä palveluympäristöissä vaadittavaan tietotekniseen kehitystyöhön. Työohjelmaa olisi tarkasteltava säännöllisesti, jotta voidaan arvioida yleistä edistymistä tämän asetuksen soveltamisessa, ja se olisi saatettava ajan tasalle vähintään kolmen vuoden välein.

(33)

Komission olisi seurattava säännöllisesti EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön kehitystilannetta ja mahdollisuuksia laajentaa edelleen sen käyttöä. Tätä varten komission olisi laadittava työohjelmaan perustuva vuotuinen kertomus EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön ja kansallisten tullialan yhdennettyjen palveluympäristöjen täytäntöönpanon tilanteesta. Lisäksi kyseiseen kertomukseen olisi sisällytettävä yksityiskohtainen katsaus olemassa olevista muuta kuin tullialaa koskevista unionin muodollisuuksista ja komission lainsäädäntöehdotuksiin sisältyvistä muodollisuuksista selkeän yleiskuvan antamiseksi muodollisuuksien digitalisoinnin tilanteesta rajoilla. Kyseiseen kertomukseen olisi myös sisällytettävä vähintään kolmen vuoden välein EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön toiminnan säännöllisen seurannan tulokset. Seurannan lisäksi komission olisi myös arvioitava EU CSW-CERTEXin toimintaa varmistaakseen EU CSW-CERTEXin kattamien muuta kuin tullialaa koskevien unionin muodollisuuksien täytäntöönpanon tehokkaan valvonnan. Komission olisi toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle säännöllisesti arviointikertomuksia EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön toiminnasta. Kyseisissä kertomuksissa olisi arvioitava edistymistä, määritettävä parannuskohteita ja ehdotettava suosituksia tulevaisuutta varten ottaen huomioon se, miten yksinkertaistettujen menettelyjen varmistamiseen talouden toimijoille ja muuta kuin tullialaa koskevien unionin muodollisuuksien täytäntöönpanon tehokkaaseen valvontaan tähtäävä digitaalinen yhteistoiminta on parantunut tulliviranomaisten ja tavaroiden tulliselvitykseen osallistuvien toimivaltaisten kumppaniviranomaisten välillä. Kyseisissä kertomuksissa olisi myös otettava huomioon asiaankuuluvat tiedot, joita jäsenvaltiot ovat toimittaneet muun muassa kansallisista tullialan yhdennetyistä palveluympäristöistään. Seurantaa ja raportointia varten komission olisi järjestettävä jatkuva vuoropuhelu jäsenvaltioiden, asiaankuuluvien talouden toimijoiden ja muiden asiaan liittyvien osapuolten kanssa ja pidettävä sitä yllä.

(34)

Uusien tietoteknisten järjestelmien kehittäminen ja nykyisten tietoteknisten järjestelmien päivittäminen edellyttävät huomattavia taloudellisia ja henkilöresursseihin liittyviä investointeja, erityisesti investointeja itse tietotekniikkaan. Tällä asetuksella tasoitetaan tulliviranomaisten ja toimivaltaisten kumppaniviranomaisten välisiä eroja ja luodaan puitteet digitaaliselle yhteistyölle, joka on tarpeen panna täytäntöön kaikkialla unionissa. Asianmukaisen suunnittelun ja aikataulujen varmistamiseksi jäsenvaltioita kannustetaan siksi tekemään vaikutustenarviointeja kansallisista järjestelmistään, prosesseistaan ja suunnitelmistaan ja toimittamaan tarvittavat tiedot komissiolle hyvissä ajoin paremman lainsäädännön edistämiseksi erityisesti delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten osalta paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (12) tavoitteiden mukaisesti.

(35)

EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön tehokkaan ja vaikuttavan toiminnan varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteessä olevaa EU CSW-CERTEXin kattamia muuta kuin tullialaa koskevia unionin muodollisuuksia koskevaa luetteloa, joilla täydennetään tätä asetusta erittelemällä EU CSW-CERTEXin kautta vaihdettavat tietoelementit ja joilla täydennetään tätä asetusta määrittämällä yhteinen tietosisältö sekä toimivaltaista kumppaniviranomaista koskeva tietosisältö kutakin sellaista asiaankuuluvaa unionin säädöstä varten, jota sovelletaan EU CSW-CERTEXiin sisällytettyihin muuta kuin tullialaa koskeviin unionin muodollisuuksiin. Muuttaessaan EU CSW-CERTEXin kattamien muuta kuin tullialaa koskevien unionin muodollisuuksien luetteloa komission olisi myös määritettävä päivämäärät, joina asianomaiset muuta kuin tullialaa koskevat unionin järjestelmät ja kansalliset tullialan yhdennetyt palveluympäristöt olisi viimeistään kytkettävä EU CSW-CERTEXiin. Kyseiset päivämäärät olisi vahvistettava ottaen huomioon kaksi tekijää: ensinnäkin päivämäärät, joihin mennessä tietyt unionin lainsäädännöstä johtuvat velvoitteet on täytettävä, jotta varmistetaan, että EU:n tullialan yhdennettyä palveluympäristöä voidaan käyttää tähän tarkoitukseen, ja toiseksi tullijärjestelmissä yleisesti käytetyt käyttöönoton aikavälit.

Jäsenvaltiot saattavat kytkeä tietyt muuta kuin tullialaa koskevat unionin järjestelmät ja kansallisen tullialan yhdennetyn palveluympäristön EU CSW-CERTEXiin ennen liitteessä vahvistettuja päivämääriä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(36)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa vahvistaa yhteisrekisterinpitäjien asiaankuuluvat vastuualueet asetusten (EU) 2016/679 ja (EU) 2018/1725 mukaisten velvoitteiden noudattamiseksi, hyväksyä erityissääntöjä EU CSW-CERTEXin kautta tapahtuvaa tietojenvaihtoa varten, mukaan lukien tarvittaessa henkilötietojen suojan varmistamista koskevat erityissäännöt, määrittää EU CSW-CERTEXiin sisällytetyt muuta kuin tullialaa koskevat unionin muodollisuudet, joihin voidaan soveltaa täydentävää digitaalista yhteistyötä, hyväksyä menettelylliset järjestelyt EU CSW-CERTEXin kautta tapahtuvan täydentävän tietojenvaihdon mahdollistamiseksi, mukaan lukien tarvittaessa henkilötietojen suojaa koskevat erityissäännöt, ja hyväksyä työohjelma, jolla tuetaan niiden säännösten täytäntöönpanoa, jotka koskevat asiaankuuluvien muuta kuin tullialaa koskevien unionin järjestelmien kytkemistä EU CSW-CERTEXiin ja muuta kuin tullialaa koskevien asiaankuuluvien unionin muodollisuuksien sisällyttämistä siihen. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (13) mukaisesti.

(37)

Koska tällä asetuksella otetaan käyttöön mekanismi, jolla tulliviranomaiset voivat valvoa tavaroiden tulliselvitykseen vaikuttavien muodollisuuksien täytäntöönpanoa, on tarpeen sisällyttää se sekä sitä täydentävät säännökset ja sen täytäntöönpanosäännökset asetuksen (EU) N:o 952/2013 5 artiklan 2 alakohdassa säädettyyn tullilainsäädännön määritelmään. Tämä lähestymistapa on yhdenmukainen kyseisen asetuksen 3 artiklan kanssa, jossa tulliviranomaisten tehtäväksi annetaan taata unionin ja siellä asuvien henkilöiden turvallisuus tarvittaessa läheisessä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa ja samalla helpottaa kauppaa. Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 952/2013 olisi muutettava EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön sisällyttämiseksi siinä olevaan tullilainsäädännön luetteloon. Asetuksen (EU) N:o 952/2013 163 artiklan 1 kohdassa säädetään, että asiaankuuluvaa tullimenettelyä tai jälleenvientiä koskevien säännösten soveltamisen edellyttämien täydentävien asiakirjojen on oltava ilmoittajan hallussa ja tulliviranomaisten käytettävissä tulli-ilmoitusta tai jälleenvienti-ilmoitusta annettaessa. Koska tulliviranomaiset voivat saada EU CSW-CERTEXin kautta tarvittavat muuta kuin tullialaa koskeviin unionin muodollisuuksiin liittyvät tiedot, tämän velvoitteen olisi katsottava täyttyneen. Sen vuoksi asetuksen (EU) N:o 952/2013 163 artiklan 1 kohtaa olisi muutettava vastaavasti, jotta tullimenettelyt ja muuta kuin tullialaa koskevat unionin menettelyt voitaisiin integroida paremmin ja voitaisiin näin mahdollistaa niiden samanaikainen käyttö.

(38)

Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EU) 2018/1725 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausunnon 20 päivänä marraskuuta 2020.

(39)

Muuta kuin tullialaa koskevien unionin muodollisuuksien sisällyttäminen EU CSW-CERTEXiin edellyttää uuden tietotekniikkainfrastruktuurin käyttöönottoa, jotta voidaan luoda yhteydet kansallisten tullialan yhdennettyjen palveluympäristöjen ja muuta kuin tullialaa koskevien unionin järjestelmien välille, vaihdettavien tietojen määrittämistä sekä teknisten ja toiminnallisten eritelmien kehittämistä. Sen vuoksi tämän asetuksen soveltamiseksi olisi otettava huomioon tämän kehityksen edistämiseksi tarvittava aika unionin tasolla ja kansallisella tasolla. Lisäksi täydentävää digitaalista yhteistyötä koskevien toimenpiteiden toteuttamisen odotetaan kestävän huomattavasti kauemmin, koska se edellyttää asianomaisten muuta kuin tullialaa koskevien unionin muodollisuuksien sekä asiaankuuluvan teknisen kehitystyön määrittämistä etukäteen. Sen vuoksi on tarpeen lykätä tämän asetuksen tiettyjen säännösten soveltamista.

(40)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli parantaa unionin sääntelyvaatimusten täytäntöönpanon valvontaa unionin rajojen yli ja helpottaa kansainvälistä kauppaa, koska tavaroiden siirto rajojen yli on luonteeltaan ylikansallista ja monimutkaista, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi,

(1)

Pysyvistä orgaanisista yhdisteistä annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/1021 (3) pannaan unionin tasolla täytäntöön sitoumukset, jotka sisältyvät pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevaan Tukholman yleissopimukseen, jäljempänä ’yleissopimus’, joka hyväksyttiin yhteisön puolesta neuvoston päätöksellä 2006/507/EY (4), ja vuonna 1979 tehtyyn valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan yleissopimukseen liittyvään pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevaan pöytäkirjaan, joka hyväksyttiin yhteisön puolesta neuvoston päätöksellä 2004/259/EY (5).

(2)

Yleissopimuksen sopimuspuolten konferenssin 4 päivän ja 15 päivän toukokuuta 2015 välisenä aikana pidetyssä seitsemännessä kokouksessa sovittiin, että pentakloorifenoli ja sen suolat ja esterit, jäljempänä ’pentakloorifenoli’, lisätään yleissopimuksen liitteeseen A. Yleissopimuksen sopimuspuolten konferenssin 29 päivän huhtikuuta ja 10 päivän toukokuuta 2019 välisenä aikana pidetyssä yhdeksännessä kokouksessa sovittiin, että dikofoli sekä perfluorioktaanihappo (PFOA), sen suolat ja PFOA:n kanssa samankaltaiset yhdisteet lisätään yleissopimuksen liitteeseen A. Yleissopimuksen sopimuspuolten konferenssin 6 ja 17 päivän kesäkuuta 2022 välisenä aikana pidetyssä kymmenennessä kokouksessa sovittiin, että perfluoriheksaanisulfonihappo (PFHxS), sen suolat ja PFHxS:n kanssa samankaltaiset yhdisteet lisätään yleissopimuksen liitteeseen A. Kyseisten yleissopimukseen tehtyjen muutosten perusteella ja kyseisiä aineita sisältävän jätteen yleissopimuksen määräysten mukaisen käsittelyn varmistamiseksi on tarpeen muuttaa myös asetuksen (EU) 2019/1021 liitteitä IV ja V sisällyttämällä liitteisiin pentakloorifenoli, dikofoli ja PFOA, sen suolat ja PFOA:n kanssa samankaltaiset yhdisteet sekä PFHxS, sen suolat ja PFHxS:n kanssa samankaltaiset yhdisteet sekä myös vahvistamalla niitä koskevat pitoisuusrajat.

(3)

Pentakloorifenoli oli aiemmin lisätty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 850/2004 (6) liitteisiin IV ja V komission asetuksella (EU) 2019/636 (7) niin, että sitä koskeva liitteen IV arvo oli 100 mg/kg ja liitteen V arvo oli 1 000 mg/kg. Pentakloorifenoli jätettiin tahattomasti pois asetuksesta (EU) 2019/1021, jolla kumottiin asetus (EY) N:o 850/2004. Siksi asetuksen (EU) 2019/1021 liitteitä IV ja V on tarpeen muuttaa pentakloorifenolin sisällyttämiseksi niihin.

(4)

Asetuksen (EU) 2019/1021 liitteet IV ja V sisältävät jo pitoisuusrajat seuraaville aineille tai aineryhmille: a) tetrabromidifenyylieetterin, pentabromidifenyylieetterin, heksabromidifenyylieetterin, heptabromidifenyylieetterin ja dekabromidifenyylieetterin pitoisuuksien summa (lukuun ottamatta dekabromidifenyylieetteriä, jota ei mainita kyseisen asetuksen liitteessä V), b) heksabromisyklododekaani, c) alkaanit C10–C13, kloori- (lyhytketjuiset klooratut parafiinit – SCCP:t) ja d) polyklooratut dibentso-para-dioksiinit ja dibentsofuraanit (PCDD/PCDF). Asetuksen (EU) 2019/1021 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti on asianmukaista muuttaa liitteeseen IV sisältyviä kyseisten aineiden pitoisuusrajoja niiden raja-arvojen mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen. Jotta varmistettaisiin yhdenmukaisuus asetuksen (EU) 2019/1021 liitteessä IV vahvistettujen polybromidifenyylieetterien (PBDE-yhdisteet) luettelon kanssa, aine ”dekabromidifenyylieetteri” olisi sisällytettävä mainitun asetuksen liitteessä V olevassa kolmannessa sarakkeessa lueteltuihin PBDE-yhdisteisiin.

(5)

Jotta jäsenvaltiot voisivat kerätä tietoja kotitalouksissa syntyvässä tuhkassa ja noessa sekä lämmön ja sähkön tuotannon biomassayksiköissä syntyvässä lentotuhkassa olevien PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinin kaltaisten polykloorattujen bifenyylien (dl-PCB:t) todellisesta määrästä ja jotta jäsenvaltioilla olisi riittävästi aikaa toteuttaa tarvittavat toimenpiteet asetuksen (EU) 2019/1021 täytäntöönpanemiseksi, PCDD- ja PCDF-yhdisteiden sekä dl-PCB:iden summan muutettua pitoisuusrajaa olisi kotitalouksissa syntyvän tuhkan ja noen sekä biomassayksiköissä syntyvän lentotuhkan osalta sovellettava myöhemmässä vaiheessa tämän asetuksen voimaantulon jälkeen. Jotta voidaan suunnitella sopivat politiikat tällaisen tuhkan ja noen keräämistä ja käsittelyä varten ja tukea liitteessä IV tarkoitettua uudelleentarkastelua ja asetuksen (EU) 2019/1021 13 artiklan mukaista täytäntöönpanon seurantaa, jäsenvaltioiden olisi kerättävä tietoja PCDD- ja PCDF-yhdisteiden sekä dl-PCB:iden esiintymisestä kotitalouksissa syntyvässä tuhkassa ja noessa sekä lämmön ja sähkön tuotannon biomassayksiköissä syntyvässä lentotuhkassa. Kyseiset tiedot olisi asetettava saataville viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2026.

(6)

Kun on kyse asetuksessa (EU) 2019/1021 luetelluista PBDE-yhdisteistä, kyseisten aineiden yhteismäärän pitoisuusrajan jätteessä olisi oltava 500 mg/kg. Kun otetaan asianmukaisesti huomioon, että PBDE-yhdisteiden pitoisuudet tietyissä jätteissä ovat vähenemässä niiden voimassa olevien rajoitusten vuoksi, joita PBDE-yhdisteiden markkinoille saattamiselle ja käytölle on asetettu, ja kun otetaan myös huomioon asiaa koskevien lajittelu- ja analyysimenetelmien mahdollinen kehitys, raja-arvo olisi alennettava 350 mg:aan/kg kolmen vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta ja 200 mg:aan/kg viiden vuoden kuluttua sen voimaantulosta.

(7)

Ottaen huomioon, että dl-PCB:iksi kutsutulla 12 PCB-yhdisteen alaryhmällä, johon kuuluvat PCB-77, PCB-81, PCB-105, PCB-114, PCB-118, PCB-123, PCB-126, PCB-156, PCB-157, PCB-167, PCB-169 ja PCB 189, on PCDD- ja PCDF-yhdisteitä läheisesti muistuttavia toksikologisia ominaisuuksia, ja kaikkien asetuksessa (EU) 2019/1021 lueteltujen dioksiinien kaltaisten yhdisteiden yhteenlasketun vaikutuksen huomioon ottamiseksi on asianmukaista sisällyttää dl-PCB:t asetuksen (EU) 2019/1021 liitteissä IV ja V olevaan PCDD/PCDF-ryhmän merkintään. Mainitun asetuksen liitteessä V olevaan 2 osaan sisältyvää toksisuusekvivalenttikertoimien arvojen luetteloa olisi myös muutettava niin, että siihen sisällytetään yksittäisten dl-PCB:iden arvot.

(8)

Asetuksen (EU) 2019/1021 liitteisiin IV ja V ehdotettavat pitoisuusrajat on määritetty samoilla menetelmillä, joita käytettiin pitoisuusrajojen määrittämisessä asetuksen (EY) N:o 850/2004 liitteiden IV ja V aikaisempien muutosten yhteydessä. Ehdotettavien pitoisuusrajojen olisi pohjauduttava Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa vahvistettuun ennalta varautumisen periaatteeseen, ja niillä olisi pyrittävä mahdollisuuksien mukaan estämään pysyvien orgaanisten yhdisteiden päästöt ympäristöön, jotta voidaan saavuttaa terveyden ja ympäristön suojelun korkeaa tasoa koskeva tavoite, johon liittyy asianomaisten aineiden hävittäminen tai palautumaton muuntaminen. Kyseisissä raja-arvoissa olisi myös otettava huomioon komission 11 päivänä joulukuuta 2019 antamassa tiedonannossa ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma” vahvistettu laajempi poliittinen tavoite saavuttaa myrkyttömään ympäristöön tähtäävä saasteettomuustavoite, lisätä kierrätystä, vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, kehittää myrkyttömiä materiaalikiertoja ja toteuttaa myrkytön kiertotalous.

(9)

Asetuksen (EU) 2019/1021 liitteissä IV ja V esitettyjen pitoisuusrajojen olisi oltava johdonmukaisia ja edistettävä 14 päivänä lokakuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia – Kohti myrkytöntä ympäristöä” täytäntöönpanoa.

(10)

Jotta voidaan varmistaa pysyviä orgaanisia yhdisteitä sisältävien jätteiden parempi jäljitettävyys ja tehokas käsittely sekä välttää epäjohdonmukaisuudet unionin lainsäädännössä, on tarpeen varmistaa johdonmukaisuus nyt asetuksella (EU) 2019/1021 kumotussa asetuksessa (EY) N:o 850/2004 vahvistettujen pysyviä orgaanisia yhdisteitä sisältävää jätettä koskevien säännösten ja sen jälkeen vahvistettujen säännösten välillä. Komission olisi sen vuoksi arvioitava, onko asianmukaista, että jäte, joka sisältää pysyviä orgaanisia yhdisteitä, joiden pitoisuudet ylittävät asetuksen (EU) 2019/1021 liitteessä IV esitetyt pitoisuusrajat, on luokiteltava vaaralliseksi, ja esitettävä tarvittaessa lainsäädäntöehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY (8) muuttamiseksi tai ehdotus komission päätöksen 2000/532/EY (9) muuttamiseksi tai ehdotus molempien muuttamiseksi vastaavasti.

(11)

Komission 30 päivänä maaliskuuta 2022 antamassa tiedonannossa ”Kestäviä ja kiertotalouteen perustuvia tekstiilejä koskeva EU:n strategia” esitettyjen tekstiilistrategian tavoitteiden mukaisesti unionin markkinoille saatettavat tekstiilituotteet olisi suurelta osin valmistettava kierrätyskuiduista, joissa ei ole vaarallisia aineita. Sen varmistamiseksi, että kierrätystekstiilit eivät alun alkaen sisällä vaarallisia kemikaaleja, kuten PFOA:ta, on tarpeen tiukentaa PFOA:ta, sen suoloja ja PFOA:n kanssa samankaltaisia yhdisteitä jätteessä koskevia raja-arvoja, koska niiden esiintyminen voisi vaikuttaa tekstiilijätteen keräämiseen ja käsittelyyn. Komission olisi sen vuoksi tarkasteltava uudelleen pitoisuusrajaa alentaakseen arvoa, jos tällainen alentaminen on mahdollista tieteen ja tekniikan kehityksen mukaisesti.

(12)

Asetus (EU) 2019/1021 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

(13)

On syytä varmistaa, että yrityksille ja toimivaltaisille viranomaisille jää riittävästi aikaa mukautua uusiin vaatimuksiin.

(14)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on ympäristön ja ihmisten terveyden suojeleminen pysyviltä orgaanisilta yhdisteiltä, vaan se voidaan kyseisten yhdisteiden rajat ylittävien vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi,

1)

lisätään artikla seuraavasti:

2)

muutetaan liitteet IV ja V tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

(1)

Neuvosto hyväksyi 18 päivänä heinäkuuta 2005 asetuksen (EY) N:o 1183/2005.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1183/2005 2 b artiklassa säädettyjen uusien rajoittavien toimenpiteiden uudelleentarkastelun johdosta tiettyjä asetuksen (EY) N:o 1183/2005 liitteessä I a lueteltuja henkilöitä koskevia perusteita olisi muutettava.

(3)

Asetus (EY) N:o 1183/2005 olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti,

(1)

Komission delegoidun asetuksen (EU) 2017/1018 (2) bulgarian-, hollannin-, italian-, kreikan-, kroaatin-, latvian-, liettuan-, portugalin-, puolan-, romanian-, ruotsin-, saksan-, slovakin-, sloveenin-, tanskan-, tšekin- ja vironkielisissä toisinnoissa on 6 artiklan 2 kohdan g alakohdan iii alakohdassa virhe, joka koskee tiettyjä tietoja, jotka toimijoiden on kyseisen säännöksen mukaan ilmoitettava.

(2)

Sen vuoksi delegoidun asetuksen (EU) 2017/1018 bulgarian-, hollannin-, italian-, kreikan-, kroaatin-, latvian-, liettuan-, portugalin-, puolan-, romanian-, ruotsin-, saksan-, slovakin-, sloveenin-, tanskan-, tšekin- ja vironkieliset toisinnot olisi oikaistava. Oikaisu ei vaikuta muihin kielitoisintoihin,

(1)

Komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1151/2014 (2) bulgarian-, italian-, kreikan-, kroaatin-, latvian-, liettuan-, maltan-, portugalin-, puolan-, romanian-, ruotsin-, saksan-, tanskan-, tšekin- ja unkarinkielisissä toisinnoissa on 3 artiklan 2 kohdan b alakohdan iii alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa virhe, joka koskee tiettyjä tietoja, jotka toimijoiden on kyseisen säännöksen mukaan ilmoitettava.

(2)

Sen vuoksi delegoidun asetuksen (EU) N:o 1151/2014 bulgarian-, italian-, kreikan-, kroaatin-, latvian-, liettuan-, maltan-, portugalin-, puolan-, romanian-, ruotsin-, saksan-, tanskan-, tšekin- ja unkarinkieliset toisinnot olisi oikaistava, Oikaisu ei vaikuta muihin kielitoisintoihin,

(1)

Asetuksessa (EU) 2016/2031 vahvistetaan perussäännöt, jotka koskevat kasvinterveyttä unionin alueella.

(2)

Kyseisen asetuksen 32 artiklan 4 kohdan b alakohdassa velvoitetaan jäsenvaltiot sisällyttämään uutta suoja-aluetta koskevaan hakemukseen tulokset vähintään kolmen edeltävän vuoden kartoituksista, jotka osoittavat, että kyseistä suoja-aluekaranteenituhoojaa, jäljempänä ’asianomainen tuhooja’, ei ole esiintynyt kyseisellä alueella.

(3)

Asetuksen (EU) 2016/2031 34 artiklan 1 kohdassa säädetään jäsenvaltioiden velvollisuudesta toteuttaa kullakin suoja-alueella tuhoojia koskevia vuotuisia kartoituksia ja ilmoittaa vuosittain näiden kartoitusten tulokset komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

(4)

Kartoitusten valmistelua koskeviin sääntöihin olisi kuuluttava vaatimuksia, jotka koskevat asianomaisen tuhoojan biologian ja sen isäntäkasvien huomioon ottamista ja kartoituksen toteuttamista asianomaisen tuhoojan havaitsemisen kannalta otollisena ajankohtana. Kyseiset seikat on tärkeä ottaa huomioon kartoituksen valmistelussa, jotta se olisi kattava ja tarkoituksenmukainen.

(5)

Kartoitusten sisällössä olisi täsmennettävä sijainnit kartalla sekä kuvaukset kartoitettavasta alueesta, tarkastuksista, näytteenotosta ja testauksesta, kohdepopulaatioista, havaitsemismenetelmistä ja riskitekijöistä. Näin varmistetaan kartoitusten kattavuus, vaikuttavuus ja tehokkuus.

(6)

Kartoitukset olisi toteutettava myös suoja-aluetta ympäröivällä puskurialueella, missä niiden olisi oltava intensiivisempiä kuin suoja-alueella, koska puskurialueella saa esiintyä asianomaista tuhoojaa eikä sillä sovelleta toimenpiteitä sen torjumiseksi. Tämä on tarpeen, jotta voidaan vahvistaa, ettei puskurialueella esiinny asianomaista tuhoojaa, ja suoja-alueen tuhoojasta vapaan aseman vaalimiseksi. Samalla noudatetaan kasvintuhoojista vapaiden alueiden vahvistamista koskevia kansainvälisiä kasvinsuojelutoimenpidestandardeja (2), joita käytetään myös suoja-alueiden perustamiseen unionin lainsäädännön mukaisesti. Kyseisissä kansainvälisissä standardeissa edellytetään puskurialueiden perustamista kasvintuhoojista vapaiden alueiden perustamista ja ylläpitämistä varten tapauksissa, joissa maantieteellistä eristyneisyyttä ei katsota riittäväksi estämään asianomaisen tuhoojan kulkeutuminen tällaisille alueille tai tuhoojaesiintymien uusiutuminen tai joissa ei ole muita keinoja estää tuhoojien kulkeutuminen kyseisille alueille.

(7)

Samoista syistä kartoitusten olisi oltava intensiivisempiä suoja-alueen rajoja myötäilevällä sisävyöhykkeellä kuin muualla suoja-alueella.

(8)

Kartoitusten yhtenäisen sisällön varmistamiseksi olisi vahvistettava raportointimalli. Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2020/1231 (3) vahvistetaan kartoitusten tuloksista annettavien vuosittaisten raporttien muoto ja niitä koskevat ohjeet sellaisten alueiden osalta, joilla tuhoojia ei tiedetä esiintyvän. Jotta kartoitusten tulosten raportointiin unionissa sovellettava lähestymistapa olisi yhdenmukainen, olisi suoja-alueita koskevien kartoitusten tulosten raportoinnissa käytettävä samanlaista muotoa ottaen huomioon näiden kartoitusten erityispiirteet.

(9)

Myös komission direktiivissä 92/70/ETY (4) vahvistetaan suojeltujen alueiden tunnustamiseen liittyvää tietojen keruuta koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä. Koska kyseinen direktiivi annettiin aiempien kasvinsuojelua koskevien unionin säädösten nojalla, se on vanhentunut ja se olisi kumottava,

a)

kartoituksia uuden suoja-alueen perustamista varten asetuksen (EU) 2016/2031 32 artiklan 3 tai 6 kohdan mukaisesti, ja

b)

asetuksen (EU) 2016/2031 34 artiklan 1 kohdan mukaisten vuotuisten kartoitusten laatimista ja sisältöä.

a)

’puskurialueella’ suoja-aluetta ympäröivää aluetta, jonka avulla pyritään pienentämään asianomaisen tuhoojan suoja-alueelle kulkeutumisen ja siellä leviämisen todennäköisyyttä;

b)

’sisävyöhykkeellä’ suoja-alueen sisällä olevaa aluetta, joka vastaa leveydeltään puskurialueen leveyttä ja joka myötäilee suoja-alueen ulkokehää sen sisäpuolella;

c)

’kartoituksella’ asianomaiseen tuhoojaan kohdistuvaa esiintyvyyskartoitusta, joka toteutetaan suoja-alueella ja tarvittaessa puskurialueella;

d)

’rajatulla alueella’ aluetta, joka on rajattu asetuksen (EU) 2016/2031 18 artiklassa kuvatulla tavalla sen jälkeen, kun suoja-alueella on tehty asianomaista tuhoojaa koskeva havainto;

e)

’tilastopohjaisella kartoituksella’ tilastollisesti luotettavia ja riskiperusteisia kasvintuhoojien kartoituksia koskevien Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen yleisten ohjeiden (5) mukaisesti tehtävää kartoitusta.

a)

kartta, josta käy ilmi suoja-alueen ja tapauksen mukaan myös puskurialueen tai sisävyöhykkeen maantieteelliset rajat, jossa täsmennetään kartoitustoimien toteutuspaikat ja jossa ilmoitetaan kartoituspisteet, havainnot ja esiintymät sekä mahdollisesti muodostetut rajatut alueet;

b)

kuvaukset seuraavista:

c)

luettelo isäntäkasveista;

d)

erittely riskialueista, joilla asianomaista tuhoojaa voi esiintyä;

e)

tieto siitä, minä kalenterikuukausina kartoitus tehdään;

f)

tapauksen mukaan:

g)

tilastopohjaisten kartoitusten tapauksessa kunkin tuhoojan osalta kartoitussuunnitelman taustaoletukset, mukaan lukien kuvaus seuraavista:

a)

asetuksen (EU) 2016/2031 32 artiklan 4 kohdan b alakohta tai

b)

asetuksen (EU) 2016/2031 34 artiklan 2 kohta.

(1)

Komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2021/1044 (2) myönnettiin unionin lupa yksittäiselle biosidivalmisteelle ”Pesguard® Gel”, joka sisältää tehoaineena korvattavaa tehoainetta klotianidiinia, joka yksilöidään komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2015/985 (3) asetuksen (EU) N:o 528/2012 10 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(2)

Asetuksen (EU) N:o 528/2012 23 artiklan 6 kohdan mukaan korvattavaa tehoainetta sisältävää biosidivalmistetta koskeva lupa myönnetään enintään viideksi vuodeksi.

(3)

Komissio myönsi täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2021/1044 yksittäiselle biosidivalmisteelle ”Pesguard® Gel” unionin luvan virheellisesti kymmeneksi vuodeksi.

(4)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetusta (EU) 2021/1044 olisi oikaistava.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän biosidivalmistekomitean lausunnon mukaisia,

1)

Korvataan 1 artiklan toisessa kohdassa päivämäärä ”30 päivään kesäkuuta 2031” päivämäärällä ”30 päivään kesäkuuta 2026”;

2)

Korvataan liitteessä olevan 1.2 kohdan taulukossa rivillä ”Luvan voimassaolon päättymispäivä” päivämäärä ”30. kesäkuuta 2031” päivämäärällä ”30. kesäkuuta 2026”.

(1)

Puola vahvisti ja ilmoitti 29 päivän joulukuuta 2019 ja 13 päivän toukokuuta 2020 sekä 24 päivän marraskuuta 2020 ja 28 päivän heinäkuuta 2021 välisenä aikana 392 korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5-alatyypin taudinpurkausta. Tartunnan saaneet lajit ovat ankat, hanhet, kalkkunat, helmikanat, Gallus domesticus -lajin kanat ja munivat kanat.

(2)

Puola toteutti välittömästi ja tehokkaasti kaikki neuvoston direktiivin 2005/94/EY (2) mukaisesti vaadittavat ja 21 päivästä huhtikuuta 2021 alkaen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 (3), jolla kyseinen direktiivi kumottiin ja korvattiin, mukaisesti vaadittavat tarpeelliset eläinten terveyttä ja eläinlääkintää koskevat toimenpiteet.

(3)

Puola toteutti erityisesti torjunta- ja seurantatoimenpiteitä ja ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä sekä muodosti suoja- ja valvontavyöhykkeitä, jäljempänä ’säännellyt vyöhykkeet’, komission täytäntöönpanopäätösten (EU) 2020/10 (4), (EU) 2020/47 (5), (EU) 2020/114 (6), (EU) 2020/134 (7), (EU) 2020/175 (8), (EU) 2020/210 (9), (EU) 2020/240 (10), (EU) 2020/281 (11), (EU) 2020/384 (12), (EU) 2020/504 (13), (EU) 2020/529 (14), (EU) 2020/549 (15), (EU) 2020/574 (16), (EU) 2020/604 (17), (EU) 2020/1809 (18), (EU) 2020/2010 (19), (EU) 2021/18 (20), (EU) 2021/68 (21), (EU) 2021/122 (22), (EU) 2021/151 (23), (EU) 2021/239 (24), (EU) 2021/335 (25), (EU) 2021/396 (26), (EU) 2021/450 (27), (EU) 2021/489 (28), (EU) 2021/562 (29), (EU) 2021/640 (30), (EU) 2021/641 (31), (EU) 2021/688 (32), (EU) 2021/766 (33), (EU) 2021/846 (34), (EU) 2021/906 (35), (EU) 2021/989 (36), (EU) 2021/1084 (37), (EU) 2021/1146 (38) ja (EU) 2021/1186 (39) mukaisesti.

(4)

Puola ilmoitti komissiolle, että terveyttä ja eläinlääkintää koskevat toimenpiteet, joita oli ollut tarpeen soveltaa taudin leviämisen hillitsemiseksi ja lopettamiseksi, olivat vaikuttaneet hyvin suureen määrään toimijoita ja että kyseiset toimijat olivat kärsineet tulonmenetyksiä, joihin ei voida myöntää unionin rahoitusosuutta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 652/2014 (40), joka kumottiin ja korvattiin 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen asetuksella (EU) 2021/690 (41), nojalla.

(5)

Komissio vastaanotti 21 päivänä maaliskuuta 2022 Puolalta virallisen pyynnön, joka koski eräiden poikkeuksellisten toimenpiteiden osarahoitusta asetuksen (EU) N:o 1308/2013 220 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Kyseiset toimenpiteet liittyivät 29 päivän joulukuuta 2019 ja 13 päivän toukokuuta 2020 sekä 24 päivän marraskuuta 2020 ja 28 päivän heinäkuuta 2021 välisenä aikana vahvistettuihin taudinpurkauksiin. Puolan viranomaiset selkeyttivät pyyntöään 11 päivänä toukokuuta 2022, 24 päivänä kesäkuuta 2022, 3 päivänä elokuuta 2022, 5 päivänä lokakuuta 2022 ja 9 päivänä marraskuuta 2022 ja esittivät asiakirjoja sen tueksi.

(6)

Edellä johdanto-osan 3 kappaleessa tarkoitettujen eläinten terveyttä ja eläinlääkintää koskevien toimenpiteiden tuloksena kasvatustaukoja pidennettiin, lintujen siipikarjatiloille sijoittaminen kiellettiin ja siirtoja rajoitettiin kaikentyyppisillä siipikarjatiloilla, jotka sijaitsevat säännellyillä vyöhykkeillä. Tämän seurauksena siitosmunien, kulutukseen tarkoitettujen munien, elävien eläinten ja siipikarjanlihan tuotanto väheni asianomaisilla tiloilla. Menetyksiä aiheutui myös hävitetyistä ja alempaan luokkaan uudelleenluokitelluista munista ja lihasta.

(7)

Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 220 artiklan 5 kohdan mukaisesti unionin osarahoitusosuuden, joka maksetaan poikkeuksellisista markkinatukitoimenpiteistä Puolalle aiheutuneiden menojen rahoituksesta, on oltava 50 prosenttia. Tarkasteltuaan Puolan pyyntöä, joka liittyy 29 päivän joulukuuta 2019 ja 13 päivän toukokuuta 2020 sekä 24 päivän marraskuuta 2020 ja 28 päivän heinäkuuta 2021 välisenä aikana vahvistettuihin taudinpurkauksiin, komission olisi vahvistettava kunkin poikkeuksellisen markkinatukitoimenpiteen osalta enimmäismäärät, joihin voidaan myöntää rahoitusta.

(8)

Jotta vältettäisiin liian suurten korvausten riski, osarahoituksen kiinteän määrän olisi perustuttava teknisiin ja taloudellisiin tutkimuksiin tai kirjanpitoasiakirjoihin, ja se olisi vahvistettava tarkoituksenmukaiselle tasolle kunkin eläin- ja tuoteryhmän mukaan.

(9)

Jotta estettäisiin kaksinkertaisen rahoituksen riski, aiheutuneita menetyksiä ei saisi olla korvattu valtiontuella tai vakuutuksista, ja tämän asetuksen mukainen unionin osarahoitus olisi rajoitettava tukikelpoisiin eläimiin ja tuotteisiin, jotka eivät ole saaneet asetuksen (EU) N:o 652/2014, joka kumottiin ja korvattiin 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen asetuksella (EU) 2021/690, mukaista unionin rahoitusosuutta.

(10)

Tässä asetuksessa säädettyjä poikkeuksellisia markkinatukitoimenpiteitä olisi sovellettava vain niin laajoina ja niin kauan kuin on ehdottomasti tarpeen markkinoiden tukemiseksi. Poikkeuksellisia markkinatukitoimenpiteitä olisi sovellettava ainoastaan munien ja siipikarjan tuotantoon tiloilla, jotka sijaitsevat säännellyillä vyöhykkeillä, ja sen ajanjakson osalta, jona sovellettiin unionin ja Puolan lainsäädännössä säädettyjä eläinten terveyttä ja eläinlääkintää koskevia toimenpiteitä 29 päivän joulukuuta 2019 ja 13 päivän toukokuuta 2020 sekä 24 päivän marraskuuta 2020 ja 28 päivän heinäkuuta 2021 välisenä aikana vahvistettuihin 392:een korkeapatogeenisen lintuinfluenssan taudinpurkaukseen.

(11)

Joustavuuden varmistamiseksi tapauksissa, joissa sellaisten munien tai eläinten määrä, joista voidaan myöntää korvausta, poikkeaa tässä asetuksessa vahvistetuista, arvioihin perustuvista enimmäismääristä, korvausta voidaan mukauttaa tietyissä rajoissa, kunhan unionin osarahoittamien menojen enimmäismäärää noudatetaan.

(12)

Näiden poikkeuksellisten markkinatukitoimenpiteiden talousarvion moitteettoman hallinnon varmistamiseksi unionin osarahoitusta olisi myönnettävä ainoastaan niihin maksuihin, jotka Puola maksaa tuensaajille viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2023. Komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 (42) 5 artiklan 2 kohtaa [korvataan 1 päivästä tammikuuta 2023 komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/127 (43) 5 artiklan 2 kohdalla] ei tulisi soveltaa.

(13)

Puolan olisi maksujen tukikelpoisuuden ja sääntöjenmukaisuuden varmistamiseksi tehtävä ennakkotarkastuksia.

(14)

Jotta unioni voisi valvoa varainhoitoa, Puolan olisi toimitettava komissiolle selvitys maksujen tarkastamisesta ja hyväksymisestä.

(15)

Koska lintuinfluenssan taudinpurkauksiin liittyvät rajoitukset tulivat voimaan eri päivinä tämän asetuksen liitteessä luetellussa unionin lainsäädännössä tarkoitetuilla säännellyillä vyöhykkeillä ja koska tässä asetuksessa ei säädetä tukihakemusten viimeisestä jättöpäivästä, delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 29 artiklan 4 kohdan, joka korvataan 1 päivästä tammikuuta 2023 delegoidun asetuksen (EU) 2022/127 30 artiklan 3 kohdalla, soveltamiseksi on aiheellista pitää tämän asetuksen voimaantulopäivää tässä asetuksessa vahvistettuihin määriin sovellettavan valuuttakurssin määräytymisperusteena.

(16)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn komitean lausunnon mukaiset,

a)

tukihakemuksen jättäneiden hakijoiden tukikelpoisuus;

b)

kunkin tukikelpoisen hakijan osalta: tosiasiallisen tuotannonmenetyksen tukikelpoisuus, määrä ja arvo;

c)

etteivät tukikelpoiset hakijat ole saaneet tämän asetuksen 2 artiklassa tarkoitettujen menetysten korvaamiseksi rahoitusta muista lähteistä.

(1)

Direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevassa I.1 jaksossa, liitteessä II olevassa II.1 jaksossa ja liitteessä III olevassa III.1 jaksossa viitataan vaarallisten aineiden tie-, rautatie- ja sisävesikuljetuksia koskevissa kansainvälisissä sopimuksissa annettuihin määräyksiin.

(2)

Kyseisten kansainvälisten sopimusten määräyksiä ajantasaistetaan kahden vuoden välein. Niiden viimeksi muutettuja versioita sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2023 siten, että siirtymäkausi kestää 30 päivään kesäkuuta 2023 saakka.

(3)

Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen toimenpiteistä, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhden tai useamman asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde.

(4)

Direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaa I.1 jaksoa, liitteessä II olevaa II.1 jaksoa ja liitteessä III olevaa III.1 jaksoa olisi sen vuoksi muutettava,

1)

Korvataan liitteessä I oleva I.1 jakso seuraavasti:

ADR-sopimuksen liitteet A ja B, sellaisina kuin niitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2023, siten, että ilmaisun ”sopimuspuoli” ymmärretään tarkoittavan tarvittaessa ilmaisua ”jäsenvaltio”.”

2)

Korvataan liitteessä II oleva II.1 jakso seuraavasti:

RID-ohjesäännön liite, sellaisena kuin sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2023, siten, että ilmaisun ”RID-sopimusvaltio” ymmärretään tarkoittavan tarvittaessa ilmaisua ”jäsenvaltio”.”

3.

Korvataan liitteessä III oleva III.1 jakso seuraavasti:

ADN-sopimukseen liitetyt määräykset, sellaisina kuin niitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2023, sekä ADN-sopimuksen 3 artiklan f ja h alakohta sekä 8 artiklan 1 ja 3 kohta, siten, että ilmaisun ”sopimuspuoli” ymmärretään tarkoittavan tarvittaessa ilmaisua ”jäsenvaltio”.”

(1)

Unioni allekirjoitti sopimuksen liikenneyhteisön perustamisesta, jäljempänä ’liikenneyhteisösopimus’, neuvoston päätöksen (EU) 2017/1937 (1) mukaisesti.

(2)

Liikenneyhteisösopimus hyväksyttiin unionin puolesta 4 päivänä maaliskuuta 2019 (2), ja se tuli voimaan 1 päivänä toukokuuta 2019.

(3)

Alueellinen ohjauskomitea perustettiin liikenneyhteisösopimuksella liikenneyhteisösopimuksen hallinnointia ja asianmukaista täytäntöönpanoa varten.

(4)

Liikenneyhteisösopimuksen 24 artiklan 5 kohdassa säädetään, että alueellinen ohjauskomitea vahvistaa työjärjestyksensä. Lisäksi liikenneyhteisösopimuksen 30 artiklassa säädetään, että se vahvistaa liikenneyhtieisön pysyvän sihteeristön säännöt.

(5)

Alueellisen ohjauskomitean on tarkoitus tehdä päätös työjärjestyksensä muuttamisesta, jotta esityslistaluonnosten ja niihin liittyvien asiakirjojen jakamiselle ennen alueellisen ohjauskomitean kokousta asetetaan lyhyempi määräaika, päätös sovittelukomitean työjärjestyksen ja pysyvään sihteeristöön sovellettavien riitojenratkaisua koskevien sääntöjen hyväksymisestä pysyvän sihteeristön ja sen henkilöstön välisten riitojen ratkaisemiseksi sekä päätös kyseisten sääntöjen hyväksymisen edellyttämistä liikenneyhteisön henkilöstösääntöjen muutoksista.

(6)

On aiheellista määrittää kanta, joka otetaan unionin puolesta alueellisessa ohjauskomiteassa kyseisten päätösten hyväksymiseen, koska kyseiset päätökset ovat tarpeen pysyvän sihteeristön sujuvan toiminnan varmistamiseksi,

(1)

Unioni allekirjoitti sopimuksen liikenneyhteisön perustamisesta, jäljempänä ’liikenneyhteisösopimus’, neuvoston päätöksen (EU) 2017/1937 (1) mukaisesti.

(2)

Liikenneyhteisösopimus hyväksyttiin unionin puolesta 4 päivänä maaliskuuta 2019 (2), ja se tuli voimaan 1 päivänä toukokuuta 2019.

(3)

Alueellinen ohjauskomitea perustettiin liikenneyhteisösopimuksella liikenneyhteisösopimuksen hallinnointia ja asianmukaista täytäntöönpanoa varten. Liikenneyhteisösopimuksessa edellytetään, että alueellinen ohjauskomitea hyväksyy säännöt talousarvion toteuttamisesta, tilinpäätöksen esittämisestä ja tilintarkastuksesta.

(4)

Alueellisen ohjauskomitean on lähiaikoina määrä tehdä päätökset liikenneyhteisöön sovellettavien varainhoitosääntöjen ja tarkastusmenettelyjen tarkistamisesta.

(5)

On aiheellista määrittää kanta, joka otetaan unionin puolesta alueellisessa ohjauskomiteassa, koska tällaiset päätökset ovat tarpeen liikenneyhteisön pysyvän sihteeristön moitteettoman toiminnan kannalta ja sitovat unionia,