8.12.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

L 316/1

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2022/2387,

annettu 30 päivänä elokuuta 2022,

delegoidun asetuksen (EU) 2017/655 muuttamisesta liikkuviin työkoneisiin asennettujen käytössä olevien polttomoottoreiden kaasupäästöjen valvontaa koskevien säännösten mukauttamiseksi koskemaan moottoreita, joiden teho on pienempi kuin 56 kW ja suurempi kuin 560 kW

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon liikkuviin työkoneisiin tarkoitettujen polttomoottoreiden kaasu- ja hiukkaspäästöjen raja-arvoihin ja tyyppihyväksyntään liittyvistä vaatimuksista, asetusten (EU) N:o 1024/2012 ja (EU) N:o 167/2013 muuttamisesta ja direktiivin 97/68/EY muuttamisesta ja kumoamisesta 14 päivänä syyskuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1628 (1) ja erityisesti sen 19 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komissio on toteuttanut yhteistyössä valmistajien kanssa täydentäviä käytönaikaisen valvonnan ohjelmia arvioidakseen valvontaan liittyvien testien ja data-analyysien soveltuvuutta liikkuvien työkoneiden päästöjen mittaamiseen muiden moottoreiden kuin alaluokkiin NRE-v-5 ja NRE-v-6 kuuluvien moottoreiden osalta niiden normaalien käyttösyklien aikana. Sen vuoksi delegoidussa asetuksessa (EU) 2017/655 (2) olisi vahvistettava kyseisiä alaluokkia koskevat asianmukaiset käytönaikaista valvontaa koskevat säännökset.

(2)

Kun otetaan huomioon covid-19-pandemian aiheuttamat häiriöt ja sen vaikutus valmistajien kykyyn tehdä käytönaikaiseen valvontaan liittyviä testejä, on tarpeen muuttaa käytönaikaisen valvonnan testiraporttien toimittamisen määräaikoja, jotta valmistajille annetaan riittävästi aikaa testien tekemiseen ja komissiolle testitulosten arviointiin ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1628 mukaisen kertomuksen laadintaan.

(3)

Covid-19-pandemia on osoittanut, että odottamattomat tapahtumat, joihin valmistaja ei voi vaikuttaa, saattavat estää käytössä olevien moottoreiden suunnitellun valvonnan. Koska covid-19-pandemian aiheuttamat häiriöt jatkuvat, hyväksyntäviranomaisen olisi hyväksyttävä kohtuullinen mukautus kunkin käytönaikaisen valvonnan moottoriryhmän, jäljempänä ISM-ryhmä, alkuperäiseen valvontasuunnitelmaan.

(4)

Tässä asetuksessa säädettyjen muutosten ei pitäisi vaikuttaa käytössä olevien teholtaan 56–560 kW:n (alaluokat NRE-v-5 ja NRE-v-6) polttomoottoreiden kaasupäästöjen valvontaan. Näiden alaluokkien osalta tehtävät muutokset rajoittuvat hallinnollisiin mukautuksiin, joihin kuuluu niiden sisällyttäminen ISM-ryhmään, joten niillä ei ole merkitystä kyseisen valvonnan kannalta. Näin ollen on aiheellista, että delegoidun asetuksen (EU) 2017/655 mukaisesti ennen tämän asetuksen voimaantulopäivää myönnetyt moottorityypin tai moottoriperheen EU-tyyppihyväksynnät pysyvät voimassa.

(5)	Sen vuoksi delegoitua asetusta (EU) 2017/655 olisi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Delegoidun asetuksen (EU) 2017/655 muuttaminen

Muutetaan delegoitu asetus (EU) 2017/655 seuraavasti:

Korvataan 2 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Tätä asetusta sovelletaan seuraavien liikkuviin työkoneisiin asennettujen vaiheen V päästöraja-arvojen mukaisten käytössä olevien moottoreiden luokkien kaasupäästöjen valvontaan riippumatta siitä, milloin kyseisten moottoreiden EU-tyyppihyväksyntä on myönnetty:

a)	NRE ja NRG (kaikki alaluokat);

b)	NRS-vi-1b, NRS-vr-1b, NRS-v-2a, NRS-v-2b ja NRS-v-3;

c)	IWP ja IWA (kaikki alaluokat);

d)	RLL ja RLR (kaikki alaluokat);

ATS;

SMB;

g)	NRSh (kaikki alaluokat);

h)	NRS-vi-1a ja NRS-vr-1a.”

Korvataan 3 artikla seuraavasti:

”3 artikla

Käytössä olevien moottoreiden päästöjen valvontaa koskevat menettelyt ja vaatimukset

Asetuksen (EU) 2016/1628 19 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja käytössä olevien moottoreiden kaasupäästöjä on valvottava seuraavien mukaisesti:

a)	Edellä 2 artiklan 1 kohdan a–f alakohdassa tarkoitettujen moottoreiden osalta valvonta on toteutettava tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

Edellä 2 artiklan 1 kohdan g ja h alakohdassa tarkoitettujen moottoreiden osalta:

i)	ei sovelleta tämän asetuksen liitettä;

ii)

vanhentamismenettely, jota käytetään määritettäessä huononemiskerroin moottorityypille tai tapauksen mukaan moottoriperheelle, siten kuin komission delegoidun asetuksen (EU) 2017/654 (*1) liitteessä III olevassa 4.3 kohdassa edellytetään, mukaan lukien kaikki menettelyn automatisoidut osat, on suunniteltava niin, että valmistaja voi ennustaa kyseisten käytössä olevien moottoreiden päästökestojakson aikana tapahtuvan päästöjen huononemisen tyypillisessä käytössä;

iii)

komissio toteuttaa viiden vuoden välein yhteistyössä valmistajien kanssa uusimmat moottorityypit sisältävän kokeiluohjelman sen varmistamiseksi, että delegoidun asetuksen (EU) 2017/654 liitteessä III olevassa 4 kohdassa vahvistettu huononemiskertoimen määrittämismenettely on edelleen soveltuva ja tehokas valvottaessa moottoreiden epäpuhtauspäästöjä niiden käyttöiän aikana.

(*1) Komission delegoitu asetus (EU) 2017/654, annettu 19 päivänä joulukuuta 2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1628 täydentämisestä siltä osin kuin kyse on liikkuviin työkoneisiin tarkoitettujen polttomoottorien päästörajoja ja tyyppihyväksyntää koskevista teknisistä ja yleisistä vaatimuksista (EUVL L 102, 13.4.2017, s. 1).”"

3)	lisätään 3 a artiklaan 3 kohta seuraavasti: ”3. Tämän asetuksen mukaisesti ennen 26 päivää joulukuuta 2022 hyväksytyn moottorityypin tai moottoriperheen EU-tyyppihyväksyntiä ei tarvitse tarkistaa tai laajentaa liitteessä vahvistettujen vaatimusten mukaisten testien suorittamisen tuloksena.”

4)	Muutetaan delegoidun asetuksen (EU) 2017/655 liite tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 30 päivänä elokuuta 2022.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN

(1) EUVL L 252, 16.9.2016, s. 53.

(2) Komission delegoitu asetus (EU) 2017/655, annettu 19 päivänä joulukuuta 2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1628 täydentämisestä liikkuviin työkoneisiin asennettujen käytössä olevien polttomoottoreiden kaasupäästöjen valvonnan osalta (EUVL L 102, 13.4.2017, s. 334).

LIITE

Muutetaan delegoidun asetuksen (EU) 2017/655 liite seuraavasti:

Lisätään 1.2 kohdan jälkeen 1.2.a ja 1.2.b kohta seuraavasti:

”1.2.a Käytönaikaisen valvonnan moottoriryhmä (ISM-ryhmä)

Kaikki valmistajan tuottamat moottorityypit ja moottoriperheet on ryhmiteltävä alaluokkansa mukaisesti käytönaikaista testausta varten taulukossa 1 ja kuvassa 1 esitetyllä tavalla. Yhdellä valmistajalla saa olla yksi ISM-ryhmä kutakin mahdollista ISM-ryhmätyyppiä kohden.

Taulukko 1

ISM-ryhmät

ISM-ryhmä	Moottori(ala)luokat
A	NRE-v-5, NRE-v-6
B	NRE-c-5, NRE-c-6
C	NRE-v-3, NRE-v-4
D	NRE-c-3, NRE-c-4
E	NRE-v-1, NRE-c-1, NRE-v-2, NRE-c-2
F	NRE-v-7, NRE-c-7
G	NRG-v-1, NRG-c-1
H	NRS-v-2b, NRS-v-3
I	NRS-vr-1b, NRS-vi-1b, NRS-v-2a
J	IWP-v-1, IWP-c-1, IWA-v-1, IWA-c-1, IWP-v-2, IWP-c-2, IWA-v-2, IWA-c-2
K	IWP-v-3, IWP-c-3, IWA-v-3, IWA-c-3
L	IWP-v-4, IWP-c-4, IWA-v-4, IWA-c-4
M	RLL-v-1, RLL-c-1
N	RLR-v-1, RLR-c-1
O	SMB-v-1
P	ATS-v-1

Kuva 1

ISM-ryhmien kuvaus

1.2.b

Tämän asetuksen noudattamisen varmistava hyväksyntäviranomainen on jokin seuraavista:

a)	hyväksyntäviranomainen, joka on myöntänyt moottorityypin tai moottoriperheen tyyppihyväksynnän, jos ISM-ryhmä sisältää yhden tyyppihyväksynnän;

b)	hyväksyntäviranomainen, joka on myöntänyt tyyppihyväksynnän useille saman ISM-ryhmän moottorityypeille ja/tai moottoriperheille;

c)	kaikkien hyväksyntään osallistuneiden hyväksyntäviranomaisten nimeämä hyväksyntäviranomainen, jos ISM-ryhmä sisältää useiden eri hyväksyntäviranomaisten hyväksymiä moottorityyppejä ja/tai moottoriperheitä.”

2)	Kumotaan 1.3 kohdan b alakohta.

Korvataan 1.4 kohta seuraavasti:

”1.4

Moottoreita, joissa on elektroninen ohjausyksikkö (ECU) ja tietoliikenneliitäntä, joiden tarkoituksena on tuottaa tarvittavat tiedot lisäyksen 7 mukaisesti, mutta joista liitäntä tai tietoja kuitenkin puuttuu tai joiden tapauksessa tarvittavien signaalien selkeä tunnistaminen ja validointi ei ole mahdollista, ei kelpuuteta käytönaikaiseen valvontaan liittyvään testiin, vaan on valittava vaihtoehtoinen moottori.

Hyväksyntäviranomainen ei saa hyväksyä sitä, että ECU-yksikkö tai liitäntä puuttuu tai signaaleja puuttuu tai signaalit eivät ole valideja tai ECU-yksikön vääntömomenttisignaali ei ole vaatimusten mukainen, syyksi vähentää tämän asetuksen mukaisesti testattavien moottoreiden lukumäärää.”

Korvataan 2.1 kohta seuraavasti:

”2.1

Valmistajan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle kunkin ISM-ryhmän alustava valvontasuunnitelma seuraavien määräaikojen mukaisesti:

a)	ISM-ryhmän A osalta yhden kuukauden kuluessa minkä tahansa ISM-ryhmään kuuluvan moottorityypin tai moottoriperheen tuotannon aloittamisesta;

muiden ISM-ryhmien osalta seuraavista päivämääristä myöhempi:

i)	26 päivänä kesäkuuta 2023;

ii)	yksi kuukausi minkä tahansa ISM-ryhmään kuuluvan moottorityypin tai moottoriperheen tuotannon aloittamisesta.”

Korvataan 2.2 kohdan johdantolause seuraavasti:

”2.2	Alustavaan suunnitelmaan on sisällyttävä luettelo ISM-ryhmän moottorityypeistä ja moottoriperheistä sekä seuraavien tekijöiden valinnassa käytetyt kriteerit sekä tällaisen valinnan perustelut:”

Korvataan 2.3 kohta seuraavasti:

”2.3

Valmistajan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle käytössä olevien moottoreiden päivitetty valvontasuunnitelma aina, kun ISM-ryhmän sisältämien moottoriperheiden luetteloa muutetaan tai valittujen yksittäisten moottoreiden ja liikkuvien työkoneiden luetteloa täydennetään tai tarkistetaan. Päivitettyyn luetteloon on tapauksen mukaan sisällyttävä valinnassa käytettyjen kriteerien perustelut ja aiemman luettelon tarkistamisen syyt. Jos ISM-ryhmän moottoriperheiden lukumäärä tai vuosituotanto unionin markkinoilla muuttuu, myös valvontasuunnitelmaa, joka sisältää 2.6 kohdan mukaisesti tehtävien testien lukumäärän, on mukautettava vastaavasti.”

Korvataan 2.6–2.6.4 kohta seuraavasti:

”2.6 Testattavien moottoreiden valintaperusteet

Testattavien moottoreiden lukumäärä määräytyy ISM-ryhmän, ei siihen kuuluvien moottorialaluokkien, moottoriperheiden tai moottorityyppien mukaan.

Valmistajan on valittava moottorit, jotka edustavat tasapainoisesti ISM-ryhmään kuuluvia alaluokkia, moottoriperheitä ja moottorityyppejä. Tämä ei välttämättä tarkoita kuhunkin moottorialaluokkaan, moottoriperheeseen tai moottorityyppiin kuuluvien moottoreiden testaamista.

Niiden ISM-ryhmien osalta, jotka sisältävät sekä luokan IWP että IWA, moottorivalikoimaan on mahdollisuuksien mukaan sisällytettävä moottoreita kummastakin luokasta.

2.6.1 ISM-ryhmän A testausohjelma

Valmistajan on valittava käytönaikaiseen valvontaan yksi seuraavista 2.6.1.1 ja 2.6.1.2 kohdassa kuvatuista testausohjelmista:

2.6.1.1 Päästökestojaksoon (EDP) perustuva testausohjelma

2.6.1.1.1

Testataan ISM-ryhmästä yhdeksän moottoria, joiden karttunut käyttöikä on alle a prosenttia EDP:stä, taulukon 2 mukaisesti. Testitulokset toimitetaan hyväksyntäviranomaiselle viimeistään 26 päivänä joulukuuta 2024.

2.6.1.1.2

Testataan ISM-ryhmästä yhdeksän moottoria, joiden karttunut käyttöikä on yli b prosenttia EDP:stä, taulukon 2 mukaisesti. Testiraportit toimitetaan hyväksyntäviranomaiselle viimeistään 26 päivänä joulukuuta 2026.

2.6.1.1.3

Jos valmistaja ei pysty täyttämään 2.6.1.1 kohdan vaatimusta, koska saatavilla ei ole 2.6.1.1.2 kohdassa vaaditun käyttöiän saavuttaneita moottoreita, hyväksyntäviranomainen voi sallia, että moottorit testataan tämän kohdan mukaisesti, kun karttunut käyttöikä on välillä kaksi kertaa a prosenttia ja kaksi kertaa b prosenttia EDP:stä, jos valmistaja toimittaa luotettavaa näyttöä siitä, että se on valinnut moottoreita, joiden käyttöikä on korkein saatavilla oleva. Vaihtoehtoisesti hyväksyntäviranomaisen on hyväksyttävä muutos testausohjelmaan, joka perustuu 2.6.1.2 kohdassa vahvistettuun neljän vuoden jaksoon. Tässä tapauksessa 2.6.1.2 kohdan mukaisesti testattavien moottoreiden kokonaismäärää vähennetään 2.6.1.1 kohdan mukaisesti jo testattujen ja raportoitujen moottoreiden määrällä.

Taulukko 2

Prosenttia EDP-arvoista 2.6.1 kohdassa määritellyn ISM-ryhmän osalta

Valitun moottorin vertailuteho (kW)	a	b
56 ≤ P < 130	20	55
130 ≤ P ≤ 560	30	70

2.6.1.2 Neljän vuoden jaksoon perustuva testausohjelma

Jokainen valmistaja testaa keskimäärin yhdeksän ISM-ryhmän moottoria vuodessa neljänä peräkkäisenä vuotena. Testiraportit tehdyistä testeistä toimitetaan hyväksyntäviranomaiselle joka vuosi. Testausta ja tulosten toimittamista koskeva aikataulu sisällytetään valmistajan toimittamaan ja hyväksyntäviranomaisen hyväksymään alustavaan suunnitelmaan ja mahdolliseen myöhemmin päivitettävään suunnitelmaan käytössä olevien moottoreiden valvontaa varten.

2.6.1.2.1

Ensimmäisten yhdeksän moottorin testitulokset toimitetaan viimeistään 24 kuukauden kuluttua ensimmäisen moottorin asentamisesta liikkuviin työkoneisiin ja viimeistään 30 kuukauden kuluttua ISM-ryhmään kuuluvan hyväksytyn moottorityypin tai moottoriperheen tuotannon aloittamisesta.

2.6.1.2.2

Jos valmistaja osoittaa hyväksyntäviranomaiselle, ettei yhtään moottoria ole asennettu liikkuviin työkoneisiin 30 kuukautta tuotannon aloittamisen jälkeen, testitulokset toimitetaan ensimmäisen moottorin asentamisen jälkeen päivänä, josta sovitaan hyväksyntäviranomaisen kanssa.

2.6.1.2.3

Pienvalmistajat

Pienvalmistajien tapauksessa testattavien moottoreiden määrää on mukautettava seuraavasti:

a)	valmistajien, jotka tuottavat ainoastaan kahteen ISM-ryhmän moottoriperheeseen kuuluvia moottoreita, on toimitettava keskimäärin kuuden moottorin testitulokset kultakin vuodelta;

b)	valmistajien, jotka tuottavat unionin markkinoille vuodessa yli 250 moottoria sellaisesta ISM-ryhmästä, johon kuuluu vain yksi moottoriperhe, on toimitettava keskimäärin kolmen moottorin testitulokset kultakin vuodelta;

c)	valmistajien, jotka tuottavat unionin markkinoille vuodessa 125–250 moottoria sellaisesta ISM-ryhmästä, johon kuuluu vain yksi moottoriperhe, on toimitettava keskimäärin kahden moottorin testitulokset kultakin vuodelta;

d)	valmistajien, jotka tuottavat unionin markkinoille vuodessa alle 125 moottoria sellaisesta ISM-ryhmästä, johon kuuluu vain yksi moottoriperhe, on toimitettava keskimäärin yhden moottorin testitulokset kultakin vuodelta.

Hyväksyntäviranomaisen on todennettava, että ilmoitettuja tuotantomääriä ei ylitetä sen neljän vuoden jakson aikana, jolloin valmistaja suorittaa testejä. Jos nämä määrät ylittyvät missä tahansa vaiheessa, valmistajan on testattava keskimäärin yhdeksän moottoria vuodessa niiden neljän vuoden jakson jäljellä olevien vuosien osalta, joiden tuloksia ei ole raportoitu.

2.6.2 ISM-ryhmien B, F, G, J, K, L, M ja N testausohjelma

Valmistajan on valittava kunkin ryhmän käytönaikaiseen valvontaan yksi seuraavista 2.6.2.1 ja 2.6.2.2 kohdassa kuvatuista testausohjelmista:

2.6.2.1 Päästökestojaksoon (EDP) perustuva testausohjelma

2.6.2.1.1

Testataan ISM-ryhmästä x moottoria, joiden karttunut käyttöikä on alle c prosenttia EDP:stä, taulukon 3 mukaisesti. Testitulokset toimitetaan hyväksyntäviranomaiselle viimeistään 26 päivänä joulukuuta 2024.

2.6.2.1.2

Testataan ISM-ryhmästä x moottoria, joiden karttunut käyttöikä on yli d prosenttia EDP:stä, taulukon 3 mukaisesti. Testitulokset toimitetaan hyväksyntäviranomaiselle viimeistään 26 päivänä joulukuuta 2026.

2.6.2.1.3

Jos valmistaja ei pysty täyttämään 2.6.1.1 ja 2.6.2.1.2 kohdan vaatimuksia, koska saatavilla ei ole vaaditun käyttöiän saavuttaneita moottoreita, hyväksyntäviranomainen voi sallia, että moottorit testataan tämän kohdan mukaisesti, kun karttunut käyttöikä on välillä kaksi kertaa c prosenttia ja kaksi kertaa d prosenttia EDP:stä, jos valmistaja toimittaa luotettavaa näyttöä siitä, että se on valinnut moottoreita, joiden käyttöikä on korkein saatavilla oleva. Vaihtoehtoisesti hyväksyntäviranomaisen on hyväksyttävä muutos testausohjelmaan, joka perustuu 2.6.2.2 kohdassa vahvistettuun neljän vuoden jaksoon. Tällöin 2.6.2.2 kohdan mukaisesti testattavien moottoreiden kokonaismäärää vähennetään 2.6.1.1 ja 2.6.2.1.2 kohdan mukaisesti jo testattujen ja raportoitujen moottoreiden määrällä.

2.6.2.1.4

Jos luokkaa RLL vastaavaa vaiheen IIIB moottoriperhettä koskevaa testiraporttia käytetään haettaessa vastaavaa vaiheen V tyyppihyväksyntää kyseiselle moottoriperheelle täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/656 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti eikä moottorin valmistaja voi täyttää 2.6.2.1.1 ja 2.6.2.1.2 kohdan vaatimuksia, koska saatavilla ei ole vaaditun käyttöiän saavuttaneita vaiheen V moottoreita, hyväksyntäviranomaisen on hyväksyttävä vaiheen IIIB moottorin valinta 2.6.2.1.1 ja 2.6.2.1.2 kohdan vaatimusten mukaiseksi.

Taulukko 3

Prosenttia EDP-arvoista 2.6.2.1 kohdassa määriteltyjen ISM-ryhmien osalta

Valitun moottorin vertailuteho (kW)	c	d
P < 56	10	40
56 ≤ P < 130	20	55
P ≥ 130	30	70

Taulukko 4

Niiden moottoreiden lukumäärä, jotka on testattava 2.6.2, 2.6.3.1 ja 2.6.4.1 kohdassa määriteltyjen ISM-ryhmien osalta

N	CA	x
1	-	1
2 ≤ N ≤ 4	-	2
> 4	≤ 50	2
5 ≤ N ≤ 6	> 50	3
≥ 7	> 50	4

jossa

N	=	valmistajan tuottamien ISM-ryhmään kuuluvien EU-moottoriperheiden kokonaismäärä;
CA	=	niiden ISM-ryhmään kuuluvien moottoriperheiden yhdistetty vuosituotanto, jotka valmistaja on tuottanut EU:n markkinoille ja josta on jätetty pois ne neljä moottoriperhettä, joiden vuosituotanto EU:n markkinoille on suurin;
x	=	testattavien moottoreiden lukumäärä.

2.6.2.2 Neljän vuoden jaksoon perustuva testausohjelma

Testataan keskimäärin x ISM-ryhmän moottoria vuodessa neljänä peräkkäisenä vuotena taulukon 4 mukaisesti. Testiraportit tehdyistä testeistä toimitetaan hyväksyntäviranomaiselle joka vuosi. Testausta ja tulosten toimittamista koskeva aikataulu sisällytetään valmistajan toimittamaan ja hyväksyntäviranomaisen hyväksymään alustavaan suunnitelmaan ja mahdolliseen myöhemmin päivitettävään suunnitelmaan käytössä olevien moottoreiden valvontaa varten.

2.6.2.2.1

Ensimmäisten x moottorin testitulokset on toimitettava ennen seuraavista päivämääristä myöhäisintä päivämäärää:

a)	26 päivänä joulukuuta 2024;

b)	12 kuukautta sen jälkeen, kun ensimmäinen moottori asennettiin liikkuviin työkoneisiin;

c)	18 kuukautta ISM-ryhmään kuuluvan hyväksytyn moottorityypin tai moottoriperheen tuotannon aloittamisesta.

2.6.2.2.2

Jos valmistaja osoittaa hyväksyntäviranomaiselle, ettei yhtään moottoria ole asennettu liikkuviin työkoneisiin 18 kuukautta tuotannon aloittamisen jälkeen, testitulokset toimitetaan ensimmäisen moottorin asentamisen jälkeen päivänä, josta sovitaan hyväksyntäviranomaisen kanssa.

2.6.2.2.3

Pienvalmistajat

Testattavien moottoreiden määrää mukautetaan seuraavasti, jos ISM-ryhmän kaikkien moottoriperheiden yhteenlaskettu vuosituotanto ei ole yli 50 moottoria (pienvalmistajat):

valmistajien, jotka tuottavat vuosittain unionin markkinoille yhteensä 25–50 koko tietyn ISM-ryhmän moottoriperheisiin kuuluvaa moottoria, on toimitettava joko

i)	yhden sellaisen moottorin testitulokset, jonka karttunut käyttöikä on välillä c prosenttia ja d prosenttia taulukossa 3 määritellystä EDP:stä, viimeistään 26 päivänä joulukuuta 2025, tai

ii)	keskimäärin yhden moottorin testitulokset vuodessa kahden vuoden ajalta alkaen 12 kuukauden kuluttua ensimmäisen moottorin asentamisesta liikkuviin työkoneisiin;

valmistajien, jotka tuottavat vuosittain unionin markkinoille yhteensä alle 25 koko tietyn ISM-ryhmän moottoriperheisiin kuuluvaa moottoria, ei tarvitse toimittaa moottoritestiä, ellei tuotanto ylitä 35:tä moottoria kahden vuoden jakson aikana, missä tapauksessa valmistajan on noudatettava a alakohdassa vahvistettua testausohjelmaa.

Hyväksyntäviranomaisen on todennettava, että ilmoitettuja tuotantomääriä ei ylitetä ensimmäisen kohdan a alakohdassa vahvistettuina ajanjaksoina. Jos nämä määrät ylittyvät missä tahansa vaiheessa, valmistajan on siirryttävä johonkin 2.6.2.1 ja 2.6.2.2 kohdassa esitetyistä testausohjelmista. Tällöin kyseisten kohtien mukaisesti testattavien moottoreiden kokonaismäärää vähennetään tämän kohdan mukaisesti jo testattujen ja raportoitujen moottoreiden määrällä.

2.6.3 ISM-ryhmät C, D, E, H ja I

Valmistajan on valittava kullekin ryhmälle yksi 2.6.2 kohdassa kuvatuista testausohjelmista tai 2.6.3.1 kohdassa kuvattu liikkuvien työkoneiden ikään perustuva testausohjelma käytönaikaista valvontaa varten.

2.6.3.1 Liikkuvien työkoneiden ikään perustuva testausohjelma (ks. kuva 2)

2.6.3.1.1

Testataan ISM-ryhmästä x moottoria liikkuvista työkoneista, joiden valmistusvuosi on enintään kaksi vuotta ennen kyseistä testipäivää (ks. kuva 2) taulukon 4 mukaisesti. Testitulokset toimitetaan hyväksyntäviranomaiselle viimeistään 26 päivänä joulukuuta 2024.

2.6.3.1.2

Testataan ISM-ryhmästä x moottoria liikkuvista työkoneista, joiden valmistusvuosi on vähintään neljä vuotta ennen kyseistä testipäivää (ks. kuva 2) taulukon 4 mukaisesti. Testitulokset toimitetaan hyväksyntäviranomaiselle viimeistään 26 päivänä joulukuuta 2026.

2.6.3.1.2.1

Hyväksyntäviranomaiselle on toimitettava vankka näyttö siitä, että kutakin 2.6.3.1.2 kohdan mukaisesti testattavaksi valittua moottoria on käytetty vuosittain samalla tavalla ja samassa määrin kuin vastaava unionin markkinoille saatettu moottoripopulaatio. Soveltuvaa näyttöä voivat olla tavanomaisen kulumisen osoittavat ominaisuudet, käyttötiedot sekä tiedot suoritetuista huolloista ja kulutetusta polttoaineesta.

2.6.3.1.3

Jos valmistaja ei pysty täyttämään 2.6.3.1.1 ja 2.6.3.1.2 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia, koska saatavilla ei ole vaadittuna tuotantovuotena valmistettujen liikkuvien työkoneiden moottoreita tai käyttöä koskeva näyttö on riittämätöntä, hyväksyntäviranomaisen on hyväksyttävä muutos 2.6.2.2 kohdassa vahvistettuun neljän vuoden jaksoon perustuvaan testausohjelmaan. Tällöin 2.6.2.2 kohdan mukaisesti testattavien moottoreiden kokonaismäärää vähennetään 2.6.3.1.1 ja 2.6.3.1.2 kohdan mukaisesti jo testattujen ja raportoitujen moottoreiden määrällä.

Kuva 2

Liikkuvien työkoneiden ikään perustuvaan käytönaikaiseen valvontaan liittyvään testiin (ISM-testi) hyväksyttävien moottoreiden kuvaus

2.6.4 ISM-ryhmät O ja P

Valmistajan on valittava kullekin ISM-ryhmälle yksi 2.6.2 kohdassa kuvatuista testausohjelmista. Jos valitaan 2.6.2.1 kohdassa esitetty testausohjelma, valmistajilla on oltava mahdollisuus soveltaa samassa ISM-ryhmässä 2.6.4.1 kohdassa kuvattuun matkamittarilukemaan perustuvaa testausohjelmaa.

Jos valmistaja valitsee 2.6.2.1 kohdassa esitetyn menettelyn, vaaditun karttuneen käyttöiän on oltava taulukon 3 sijasta taulukossa 5 esitetty karttunut käyttöikä.

Taulukko 5

Prosenttia EDP-arvoista ISM-ryhmien O ja P osalta

Ryhmä	c	d
O	20	55
P	10	40

2.6.4.1 Liikkuvien työkoneiden matkamittarin lukemaan perustuva testausohjelma

2.6.4.1.1

Testataan ISM-ryhmästä x moottoria siten, että liikkuvan työkoneen matkamittarilukeman osoittama karttunut käyttöikä on alle c (km) taulukon 4 ja taulukon 6 mukaisesti. Testitulokset toimitetaan hyväksyntäviranomaiselle viimeistään 26 päivänä joulukuuta 2024.

2.6.4.1.2

Testataan ISM-ryhmästä x moottoria siten, että liikkuvan työkoneen matkamittarilukeman osoittama karttunut käyttöikä on yli d (km) taulukon 4 ja taulukon 6 mukaisesti. Testitulokset toimitetaan hyväksyntäviranomaiselle viimeistään 26 päivänä joulukuuta 2026.

Taulukko 6

ISM-ryhmien O ja P karttunut käyttöikä

Ryhmä	Moottorin iskutilavuus (cm3)	c (km)	d (km)
O	Mikä tahansa	1 600	4 400
P	< 100	1 350	5 400
P	≥ 100	2 700	10 800 ”

Lisätään 2.6.4.1.2 kohdan jälkeen 2.6.5 ja 2.6.6 kohta seuraavasti:

”2.6.5

Valmistaja voi suorittaa ja raportoida testejä enemmän kuin 2.6.1, 2.6.2, 2.6.3 ja 2.6.4 kohdan testausohjelmissa vahvistetun määrän.

2.6.6

On suositeltavaa, että sama moottori testataan useaan kertaan tietojen saamiseksi peräkkäisistä käyttöiän karttumisvaiheista 2.6.1, 2.6.2, 2.6.3 ja 2.6.4 kohdan mukaisesti, mutta tämä ei ole pakollista.”

Korvataan 3.3.2 kohta seuraavasti:

”3.3.2

Lämpötilan on oltava vähintään 266 K (–7 °C) lukuun ottamatta ISM-ryhmää O, jonka osalta lämpötilan on oltava vähintään 253 K (–20 °C), ja enintään lämpötila, joka saadaan määritellyssä ilmanpaineessa seuraavalla kaavalla:

T = –0,4514 * (101,3 – pb) + 311

jossa:

—	T on ympäristön lämpötila, K;

—	pb on ilmanpaine, kPa.”

10)

Korvataan 3.4.2 kohta seuraavasti:

”3.4.2

Jotta voidaan osoittaa, että 3.4 kohtaa on noudatettu, on otettava näytteitä ja säilytettävä ne vähintään ajan, joka on seuraavista lyhyempi:

a)	12 kuukautta testin suorittamisesta tai

b)	kuukausi sen jälkeen, kun valmistaja on toimittanut asianomaisen testiraportin hyväksyntäviranomaiselle.”

11)

Lisätään 3.5 kohdan jälkeen 3.6 kohta seuraavasti:

”3.6

Jos testaus tehdään unionin ulkopuolella, valmistajan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle näyttö siitä, että seuraavat olosuhteet edustavat niitä testiolosuhteita, joita liikkuviin työkoneisiin sovellettaisiin, jos ne testattaisiin unionissa:

a)	liikkuvien työkoneiden käyttö;

b)	ympäristöolosuhteet;

c)	voiteluöljy, polttoaine ja reagenssi; ja

d)	toimintaolosuhteet.”

12)	Kumotaan 4.1.1 kohta.

13)

Korvataan 4.2.2 kohta seuraavasti:

”4.2.2

Yhdistettyä tietonäytteenottoa käytettäessä on täytettävä seuraavat lisävaatimukset:

a)	eri käyttöjaksot on toteutettava samalla liikkuvalla työkoneella ja moottorilla;

b)	yhdistetty tietonäytteenotto yli 273,15 K:n lämpötilassa tehdyistä testeistä saa sisältää enintään kolme käyttöjaksoa;

c)	yhdistetty tietonäytteenotto enintään 273,15 K:n lämpötilassa tehdyistä testeistä saa sisältää enintään kuusi käyttöjaksoa;

d)	ensimmäisen ja viimeisen käyttöjakson välinen aika saa olla enintään 72 tuntia;

e)	yhdistettyä tietonäytteenottoa ei saa käyttää, jos moottorissa esiintyy toimintahäiriö, kuten lisäyksessä 2 olevassa 8 kohdassa kuvataan;

jotta yhdistettyä tietonäytteenottoa voidaan käyttää, käytönaikaiseen valvontaan liittyvän testin kunkin käyttöjakson on sisällettävä vähintään seuraava työ (kWh) tai CO2-massa (g/sykli):

i)	ISM-ryhmiin A ja C kuuluvien moottoreiden osalta vähintään yksi kuumakäynnistys-NRTC-syklin työn vertailuarvo tai CO2-vertailumassa;

ii)	ISM-ryhmään H kuuluvien moottoreiden osalta vähintään yksi LSI-NRTC-syklin työn vertailuarvo tai CO2-vertailumassa;

iii)	kaikkiin muihin ISM-ryhmiin kuuluvien moottoreiden osalta vähintään yksi vakiotilaisen syklin työn vertailuarvo tai CO2-vertailumassa määritettynä lisäyksessä 9 esitetyllä menetelmällä;

iv)

niiden moottoreiden osalta, joiden käytönaikaiseen valvontaan liittyvä testaus tehdään enintään 0 °C:ssa, vähintään kolme neljäsosaa työn vertailuarvosta tai CO2-vertailumassasta ensimmäisen käyttöjakson aikana ja vähintään puolet vakiotilaisen syklin työn vertailuarvosta tai CO2-vertailumassasta seuraavissa käyttöjaksoissa määritettynä lisäyksessä 9 esitetyllä menetelmällä.”

Kun kyseessä on moottoriperheeseen kuuluvan moottorityypin käytönaikainen testi, vertailuarvona käytetään kantamoottorin tyypin vertailuarvoa;

g)	kaikki tarvittavat esikäsittelyt on suoritettava erikseen kunkin jakson osalta 6.3 kohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ennen käyttöjaksojen yhdistämistä;

h)	yhdistettyyn tietonäytteenottoon sisältyvät käyttöjaksot yhdistetään aikajärjestyksessä, mukaan lukien kaikki tiedot, joita ei ole suljettu pois f alakohdan perusteella;

i)	yhdistetty tietonäytteenotto katsotaan yhdeksi ISM-testiksi;

j)	edellä 6.4 kohdassa esitettyä työtapahtumien määrittämistä ja 8 kohdassa esitettyjä laskelmia on sovellettava koko yhdistettyyn tietonäytteenottoon.”

14)

Lisätään 4.2.2 kohdan jälkeen 4.3 kohta seuraavasti:

”4.3 Tilapäiset signaalikatkot

Parametrien kirjaamisessa on katettava tiedot vähintään 98-prosenttisesti, mikä tarkoittaa sitä, että enintään 2 prosenttia tiedoista enintään 30 sekunnin yhtäjaksoiselta ajalta voidaan jättää pois kustakin käyttöjaksosta, jos alkuperäisessä tietojen kirjaamisessa signaali katkeaa tilapäisesti yhden tai useamman kerran. Signaali ei saa katketa minkään käyttöjakson esikäsittelyn, yhdistämisen tai jälkikäsittelyn aikana.”

15)

Korvataan 5–5.2.2 kohta seuraavasti:

”5. ECU-yksikön datavirta

5.1

ECU-yksiköllä ja tietoliikenneliitännällä varustettujen moottoreiden on tuotettava datavirtatiedot PEMS-järjestelmän mittauslaitteisiin tai tietojenkeruulaitteeseen lisäyksessä 7 vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.

5.2

Lisäyksessä 7 vaadittujen mittaustietojen saatavuus on varmistettava ennen käytönaikaista testiä.”

16)

Lisätään 5.2 kohdan jälkeen 5.3–5.4 kohta seuraavasti:

”5.3	ECU-yksikön vääntömomenttisignaalin vaatimustenmukaisuus on validoitava käytönaikaisen valvonnan aikana lisäyksessä 6 esitetyn menetelmän mukaisesti.

5.4	Jos elektronisella ohjausyksiköllä ja tietoliikenneliitännällä varustetulla moottorilla ei voida täyttää 5.1, 5.2 ja 5.3 kohdan vaatimuksia, sovelletaan 1.4 kohtaa.”

17)

Korvataan 6.4 kohta seuraavasti:

”6.4	Valmistajien on noudatettava lisäyksessä 4 vahvistettuja menettelyjä työtapahtumien ja työttömien tapahtumien määrittämiseen kaasupäästöjen laskemiseksi PEMS-järjestelmää käyttäen tehtävän liikkuviin työkoneisiin asennettujen moottoreiden käytönaikaiseen valvontaan liittyvän testin jälkeen.”

18)

Lisätään 6.4 kohdan jälkeen 6.5 ja 6.6 kohta seuraavasti:

”6.5

Jos käytetään 4.2.2 kohdan mukaista yhdistettyä tietonäytteenottoa, 6.1–6.3 kohdan vaatimuksia sovelletaan erikseen kuhunkin käyttöjaksoon ennen käyttöjaksojen yhdistämistä. Edellä 6.4 kohdassa esitettyä työtapahtumien ja työttömien tapahtumien määrittämistä ja 8 kohdassa esitettyjä laskelmia on sovellettava koko yhdistettyyn tietonäytteenottoon.

6.6

Kuvassa 3 esitetään käytönaikaisen valvonnan toteuttaminen, mukaan lukien suunnittelu, PEMS-järjestelmän valmistelu ja asennus, testausmenettelyt, tietojen esikäsittely, tietojen laskenta ja validointi.

Kuva 3

Käytönaikaisen valvonnan toteuttaminen

”

19)

Korvataan 7 ja 8 kohta seuraavasti:

”7. Testitietojen saatavuus

Mitään tietoja ei saa muuttaa eikä poistaa 6 kohtaa varten käytetyistä käsittelemättömistä testitiedostoista. Valmistajan on säilytettävä kyseiset käsittelemättömät testitiedostot vähintään 10 vuoden ajan ja asetettava ne pyynnöstä hyväksyntäviranomaisen ja komission saataville.

8. Laskelmat

Valmistajien on noudatettava lisäyksessä 5 vahvistettuja menettelyjä PEMS-järjestelmää käyttäen tehtävään liikkuviin työkoneisiin asennettujen moottoreiden käytönaikaiseen valvontaan liittyvässä kaasupäästöjen laskennassa.

8.1

Kun kyse on moottoreista, joissa on ECU-yksikkö ja valmistuksen yhteydessä asennettu tietoliikenneliitäntä, jonka tarkoituksena on mahdollistaa moottorin vääntömomentti- ja pyörimisnopeustietojen kerääminen lisäyksen 7 taulukon 1 mukaisesti, laskelmat on tehtävä ja tulokset raportoitava sekä työhön perustuvan menetelmän että CO2-massaan perustuvan menetelmän osalta. Kaikissa muissa tapauksissa laskelmat on tehtävä ja tulokset raportoitava ainoastaan CO2-massaan perustuvan menetelmän osalta.

8.2

Laskelmat on kaikissa tapauksissa tehtävä kahdesti tämän liitteen 6.3 kohdan mukaisen tietojen esikäsittelyn jälkeen:

a)	ensinnäkin käyttämällä ainoastaan tämän liitteen 6.4 kohdan mukaisesti määritettyjä työtapahtumia ja kelpoisia määritysjaksoja ja

b)	toiseksi käyttämällä kaikkia tietoja, joita ei tämän liitteen 6.3 kohdassa ole suljettu pois, soveltamatta tämän liitteen 6.4 kohtaa ja sulkematta pois ei-kelpoisia määritysjaksoja lisäyksessä 5 olevien 2.2.2 ja 2.3.1 kohdan mukaisesti.”

20)

Muutetaan lisäys 1 seuraavasti:

Korvataan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)	pakokaasun virtausmittari (EFM), jonka toiminta perustuu keskiarvon määrittävään Pitot-putkeen tai vastaavaan periaatteeseen, paitsi jos voidaan soveltaa epäsuoria pakokaasun virtausmittauksia lisäyksessä 2 olevan 1 kohdan taulukon huomautuksen 3 mukaisesti;”

Korvataan 2–2.2.2 kohta seuraavasti:

”2. Mittauslaitteita koskevat vaatimukset

2.1

Mittauslaitteiden on täytettävä komission delegoidun asetuksen (EU) 2017/654 (*1) liitteessä VI olevassa 8.1 kohdassa vahvistetut kalibrointia ja suorituskykytarkastuksia koskevat vaatimukset, lukuun ottamatta 2.1.1 ja 2.1.2 kohdan vaatimuksia. Erityistä huomiota on kiinnitettävä seuraavien toimien toteuttamiseen:

a)	delegoidun asetuksen (EU) 2017/654 liitteessä VI olevassa 8.1.8.7 kohdassa kuvattu PEMS-järjestelmän tyhjöpuolen vuotoverifiointi;

b)	delegoidun asetuksen (EU) 2017/654 liitteessä VI olevassa 8.1.5 kohdassa kuvattu kaasuanalysaattorin järjestelmävasteen ja päivitys- ja kirjaustoimintojen verifiointi.

2.1.1

Delegoidun asetuksen (EU) 2017/654 liitteessä VI olevissa taulukoissa 6.4 ja 6.5 vahvistettua kaasuanalysaattorin lineaarisuuden verifioinnin ja NO2–NO-muuntimen muunnoksen verifioinnin vähimmäistiheyttä voidaan pidentää kolmeen kuukauteen.

2.1.2

EFM:n suoritus- ja kalibrointitarkastusten vähimmäistiheyden ja näitä tarkastuksia koskevien yksityiskohtaisten tietojen on oltava laitteen valmistajan erittelyn mukaisia.

2.2

Mittauslaitteiden on täytettävä delegoidun asetuksen (EU) 2017/654 liitteessä VI olevassa 9.4 kohdassa vahvistetut vaatimukset.

Lisätään 2.2 kohdan jälkeen 2.3 ja 3 kohta seuraavasti:

”2.3	Mittauslaitteiden kalibroinnissa käytettävien analyysikaasujen on täytettävä delegoidun asetuksen (EU) 2017/654 liitteessä VI olevassa 9.5.1 kohdassa vahvistetut vaatimukset.

3. Siirtolinjaa ja näytteenotinta koskevat vaatimukset

3.1

Siirtolinjan on täytettävä delegoidun asetuksen (EU) 2017/654 liitteessä VI olevassa 9.3.1.2 kohdassa vahvistetut vaatimukset.

3.2

Näytteenottimen on täytettävä delegoidun asetuksen (EU) 2017/654 liitteessä VI olevassa 9.3.1.1 kohdassa vahvistetut vaatimukset.”

21)

Muutetaan lisäys 2 seuraavasti:

Korvataan 1–4.1 kohta seuraavasti:

”1. Testiparametrit

1.1

Käytönaikaiseen valvontaan liittyvässä testissä mitataan ja kirjataan seuraavat kaasupäästöt: hiilimonoksidi (CO), hiilivetyjen kokonaismäärä (HC) ja typen oksidit (NOx). Lisäksi on mitattava hiilidioksidi (CO2), jotta voidaan suorittaa lisäyksessä 5 tarkoitetut laskutoimitukset.

1.2

Jos valmistaja osoittaa hyväksyntäviranomaiselle, että useista pakoputkista tulevien virtausten yhdistäminen olisi hankalaa ja että ne moottorin osat, joista pakokaasu virtaa kuhunkin pakoputkeen, ovat tekniseltä konfiguraatioltaan ja toiminnaltaan samankaltaiset, riittää, että päästöt ja pakokaasun massavirta mitataan yhdestä pakoputkesta. Tässä tapauksessa lisäyksessä 5 esitettyjä laskelmia tehtäessä mitatun pakoputken päästöjen hetkellinen massavirta kerrotaan pakoputkien kokonaismäärällä, jotta saadaan moottorin päästöjen hetkellinen kokonaismassavirta.

1.3

Käytönaikaiseen valvontaan liittyvässä testissä on mitattava ja kirjattava taulukossa mainitut parametrit enintään yhden sekunnin näytteenottojaksoilla:

Taulukko

Testiparametrit

Parametri	Yksikkö (1)	Lähde
HC-pitoisuus (2)	ppm	Kaasuanalysaattori
CO-pitoisuus (2)	ppm	Kaasuanalysaattori
NOx-pitoisuus (2)	ppm	Kaasuanalysaattori
CO2-pitoisuus (2)	ppm	Kaasuanalysaattori
Pakokaasun massavirta (3)	kg/h	EFM
Pakokaasun lämpötila (4)	K	EFM tai ECU tai anturi
Ympäristön lämpötila (5)	K	Anturi
Ilmanpaine	kPa	Anturi
Suhteellinen kosteus	%	Anturi
Moottorin vääntömomentti (6) (7)	Nm	ECU tai anturi
Moottorin pyörimisnopeus (7)	rpm	ECU tai anturi
Moottorin polttoainevirta (7)	g/s	ECU tai anturi
Moottorin jäähdytysnesteen lämpötila (8)	K	ECU tai anturi
Moottorin imuilman lämpötila	K	ECU tai anturi
Liikkuvan työkoneen leveysaste	astetta	GPS (valinnainen)
Liikkuvan työkoneen pituusaste	astetta	GPS (valinnainen)

2. Testin kesto

2.1

Testin keston, johon sisältyvät kaikki testijaksot, on oltava riittävän pitkä, jotta saadaan suoritetuksi seuraava määrä työtapahtumia:

ISM-ryhmiin A ja C kuuluvien moottoreiden osalta 5–7 kertaa tyyppihyväksyntätestin aikana kuumakäynnistys-NRTC-syklissä saatu työn vertailuarvo kilowattitunteina tai 5–7 kertaa tyyppihyväksyntätestin aikana kuumakäynnistys-NRTC-syklissä saatu CO2-vertailumassa grammoina/sykli, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/656 liitteessä IV vahvistetun moottorityypin tai moottoriperheen EU-tyyppihyväksyntätodistuksen lisäyksen 11.3.1 ja 11.3.2 kohdan mukaisesti;

ISM-ryhmään H kuuluvien moottoreiden osalta 5–7 kertaa tyyppihyväksyntätestin aikana LSI-NRTC-syklissä saatu työn vertailuarvo kilowattitunteina tai 5–7 kertaa tyyppihyväksyntätestin aikana LSI-NRTC-syklissä saatu CO2-vertailumassa grammoina/sykli, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/656 liitteessä IV vahvistetun moottorityypin tai moottoriperheen EU-tyyppihyväksyntätodistuksen lisäyksen 11.3.1 ja 11.3.2 kohdan mukaisesti;

c)	ISM-ryhmiin E, I, O ja P kuuluvien moottoreiden osalta 3–5 kertaa sovellettava työn vertailuarvo kilowattitunteina tai CO2-vertailumassa grammoina/sykli määritettyinä tyyppihyväksyntätestin tuloksesta lisäyksessä 9 esitettyä menetelmää käyttäen;

d)	niihin ISM-ryhmiin kuuluvien moottoreiden osalta, joita ei luetella a, b tai c alakohdassa, 5–7 kertaa sovellettava työn vertailuarvo kilowattitunteina tai CO2-vertailumassa grammoina/sykli määritettyinä tyyppihyväksyntätestin tuloksesta lisäyksessä 9 esitettyä menetelmää käyttäen.

2.2

Kaikki kunkin käyttöjakson aikana kerätyt tiedot on yhdistettävä aikajärjestyksessä, vaikka 2.1 kohdan a–d alakohdassa määritelty työn tai CO2-massan yläraja ylittyy. Tässä tapauksessa tämän asetuksen lisäyksessä 5 esitetyn laskutoimituksen aikana,

a)	jos työn määrä tai CO2-vertailumassa työtapahtumissa ylittää kyseisen ylärajan, laskeminen on katkaistava sen aikalisäyksen päättyessä, jolloin tämä tapahtuu, ja

b)	tämän asetuksen liitteessä olevan 10 kohdan mukaisesti ISM-testistä raportoidut tulokset ovat kyseisen katkaistun laskelman tulokset.

3. Liikkuvan työkoneen valmistelu

Liikkuvan työkoneen, jonka moottori on valittu testattavaksi tämän liitteen 1.3 kohdan mukaisesti, valmisteluun on sisällyttävä vähintään seuraavat vaiheet:

a)	moottorin tarkastus; havaitut ongelmat on korjaamisen jälkeen kirjattava ja esitettävä hyväksyntäviranomaiselle;

b)	öljyn, polttoaineen ja mahdollisen reagenssin vaihto, jos saatavilla ei ole dokumentoitua näyttöä siitä, että kyseinen neste on moottorityyppiin sovellettavissa tyyppihyväksyntäasiakirjoissa lueteltujen eritelmien mukaista ja että näin on käytännössä ja taloudellisesti mahdollista tehdä;

c)	ECU-yksiköllä ja tietoliikenneliitännällä varustettujen moottoreiden on oltava tämän liitteen 5 kohdan mukaisia.

4. PEMS-järjestelmän asennus

4.1 Asennusta koskevat rajoitukset

4.1.1

PEMS-järjestelmä on asennettava siten, ettei se vaikuta liikkuvan työkoneen kaasupäästöihin tai suorituskykyyn.

4.1.2

Asennuksessa on noudatettava paikallisesti sovellettavia turvallisuusmääräyksiä ja vakuutusvaatimuksia sekä PEMS-järjestelmän, mittauslaitteiden, siirtolinjan ja näytteenottimen valmistajan antamia ohjeita.

4.1.3

Jos ISM-ryhmiin M ja N kuuluviin moottoreihin ei voida asentaa PEMS-järjestelmiä ylittämättä rataverkkoon sovellettavaa kuormaulottumaa, tämän liitteen 3.2.2 kohdan mukaiseen käyttöön on sisällyttävä paikallaan olevan raideliikennevälineen testaus valmistajan määrittämää ja hyväksyntäviranomaisen kanssa sovittua edustavaa testikäyttösykliä käyttäen.

4.1.4

ISM-ryhmiin E, I, O ja P kuuluvat moottorit voidaan poistaa liikkuvasta työkoneesta, jolloin käytönaikaiseen valvontaan liittyvä testi tehdään testipenkissä. Tällaisessa tapauksessa sovelletaan seuraavaa:

a)	moottori, mukaan lukien koko päästöjenrajoitusjärjestelmä, on poistettava liikkuvasta työkoneesta ja asennettava dynamometritestipenkkiin tekemättä päästöjenrajoitusjärjestelmään mukautuksia;

b)	hyväksyntäviranomaiselle ei tarvitse osoittaa, että tämän liitteen 3.2.1 kohdan noudattaminen ei ole mahdollista;

c)	sen estämättä, mitä a ja b alakohdassa säädetään, käytönaikaiseen valvontaan liittyvä testi on suoritettava tämän asetuksen mukaisesti;

d)	menettelystä, jolla moottori poistetaan liikkuvasta työkoneesta ja asennetaan testikammioon moottorin toiminnan jäljittelemiseksi liikkuvassa työkoneessa, on sovittava hyväksyntäviranomaisen kanssa ennen ISM-testin suorittamista;

e)	on käytettävä valmistajan määrittämää ja hyväksyntäviranomaisen kanssa sovittua edustavaa testikäyttösykliä tämän liitteen 3.2.2 kohdan mukaisesti;

e alakohdassa tarkoitetun testikäyttösyklin on katettava nopeus- ja kuormitusalue, joka edustaa valitun koneen toimintaa kenttäkäytössä. Kyseisen alueen määrittämisessä käytettäviin menetelmiin on sisällyttävä muun muassa yhden tai useamman vertailukelpoisen kentällä käytössä olevan koneen operatiiviset tiedot;

jotta voidaan määrittää, missä määrin PEMS-järjestelmän käytöstä saadut tulokset eroavat testipenkkijärjestelmän käytöstä saaduista tuloksista, dynamometritestipenkissä PEMS-järjestelmää käyttäen tehtyjä käytönaikaisia valvontamittauksia voidaan täydentää samanaikaisilla mittauksilla, joissa käytetään testipenkkilaitteistoa ja delegoidun asetuksen (EU) 2017/654 liitteessä VI olevan 9 jakson vaatimusten mukaista päästöjenmittausjärjestelmää, jota käytetään kyseisen liitteen 8 kohdan vaatimusten mukaisesti;

h)	tämän liitteen 6, 7, 8 ja 10 kohdan vaatimuksia on lisäksi sovellettava kaikkiin g alakohdan mukaisiin samanaikaisiin mittauksiin, ja nämä mittaukset on sisällytettävä testitietoihin ja testiraporttiin.”

Korvataan 4.6 kohta seuraavasti:

”4.6 Tietojenkeruulaite

Jos ECU-yksikön tietoja on määrä käyttää, moottorin ECU-yksikköön on liitettävä tietojenkeruulaite saatavilla olevien lisäyksen 7 taulukossa 1 lueteltujen moottorin parametrien ja tarvittaessa lisäyksen 7 taulukossa 2 lueteltujen moottorin parametrien tallentamiseksi.”

Korvataan 5.1 kohta seuraavasti:

”5.1

Ympäristön lämpötilan mittaaminen

Ympäristön lämpötila on mitattava vähintään käyttöjakson alussa ja käyttöjakson lopussa. Mittaus on tehtävä kohtuullisella etäisyydellä liikkuvasta työkoneesta. Moottorin imuilman lämpötilan mittaamiseen voidaan käyttää anturia tai ECU-signaalia.

Jos ympäristön lämpötilan arviointiin käytetään imuilman lämpötilaa, kirjatun ympäristön lämpötilan on oltava imuilman lämpötila korjattuna valmistajan ilmoittamalla ympäristön lämpötilan ja imuilman lämpötilan välisellä sovellettavalla nimelliserolla.”

Korvataan 6–8.2 kohta seuraavasti:

”6. Tietojen keruu käytönaikaiseen valvontaan liittyvässä testissä

6.1 Ennen käyttöjaksoa

Kaasupäästöjä koskevien tietonäytteiden ottaminen, pakokaasuparametrien mittaaminen ja moottoria ja ympäristöä koskevien tietojen kirjaaminen on aloitettava ennen moottorin käynnistämistä.

6.2 Käyttöjakson aikana

Kaasupäästöjä koskevien tietonäytteiden ottamista, pakokaasuparametrien mittaamista ja moottoria ja ympäristöä koskevien tietojen kirjaamista on jatkettava koko sen ajan, jonka moottoria testataan tavanomaisessa käytössä.

Moottori voidaan pysäyttää ja käynnistää, mutta kaasupäästöjä koskevien tietonäytteiden ottamista, pakokaasuparametrien mittaamista ja moottoria ja ympäristöä koskevien tietojen kirjaamista on jatkettava koko käytönaikaiseen valvontaan liittyvän käyttöjakson ajan.

6.3 Käyttöjakson jälkeen

Käytönaikaiseen valvontaan liittyvän käyttöjakson lopussa mittauslaitteiden ja tietojenkeruulaitteen vasteaikojen on annettava kulua umpeen. Moottori voidaan sammuttaa ennen tietojenkeruun lopettamista tai sen jälkeen.

7. Kaasuanalysaattoreiden tarkastus

7.1 Nollapisteen määräaikainen verifiointi käyttöjakson aikana

Kaasuanalysaattoreiden nollapiste voidaan verifioida käyttöjakson aikana kahden tunnin välein, jos se on mahdollista tehdä kätevällä ja turvallisella tavalla.

7.2 Nollapisteen määräaikainen korjaaminen käyttöjakson aikana

Edellä olevan 7.1 kohdan mukaisesti tehtyjen tarkastusten tuloksia voidaan käyttää nollapisteen siirtymäkorjauksen tekemiseen kyseisen käyttöjakson aikana.

7.3 Siirtymän verifiointikäyttöjakson jälkeen

Siirtymän verifiointi on tehtävä ainoastaan jos nollapisteen siirtymäkorjausta ei ole tehty käyttöjakson aikana 7.2 kohdan mukaisesti.

7.3.1

Kaasuanalysaattorit on nollattava ja kohdistettava viimeistään 30 minuutin kuluttua käyttöjakson päättymisestä niiden siirtymän verifioimiseksi verrattuna ennen testiä saatuihin tuloksiin.

7.3.2

Kaasuanalysaattoreiden nolla- ja vertailukaasukalibroinnit ja lineaarisuustarkastukset on tehtävä 5.4 kohdassa esitetyllä tavalla.

8. Moottorin tai koneen toimintahäiriö

8.1

Jos käyttöjakson aikana esiintyy moottorin toimintaan vaikuttava toimintahäiriö ja joko

a)	liikkuvan työkoneen sisäinen valvontajärjestelmä ilmoittaa häiriöstä selkeästi liikkuvan työkoneen käyttäjälle näkyvän varoituksen, tekstiviestin tai muun ilmaisimen avulla tai

b)	liikkuvassa työkoneessa ei ole vianmääritys- tai varoitusjärjestelmää, mutta häiriö havaitaan selvästi ääni- tai näköhavainnoin, käyttöjakso on mitätöitävä.

8.2

Toimintahäiriö on korjattava ennen uuden käyttöjakson suorittamista moottorilla.”

22)

Korvataan lisäyksessä 3 olevat 2–6 kohta seuraavasti:

”2. Tietojen poissulkeminen

2.1 Tilapäiset signaalikatkot

2.1.1

Mahdolliset tilapäiset signaalikatkot on merkittävä muistiin.

2.1.2

Enintään 2 prosenttia tiedoista enintään 30 sekunnin yhtäjaksoiselta ajalta voidaan jättää pois kustakin käyttöjaksosta, jos alkuperäisessä tietojen kirjaamisessa signaali katkeaa tilapäisesti yhden tai useamman kerran liitteessä olevan 4.3 kohdan mukaisesti.

2.1.3

Jos testijaksoon sisältyy signaalikatkoja, joissa häviää yli 2 prosenttia tiedoista tai joiden yhtäjaksoinen kesto on yli 30 sekuntia, on kyseinen jakso mitätöitävä ja tehtävä uusi testi.

2.2 Mittauslaitteiden määräaikaiset tarkastukset

2.2.1

Kaikki tietopisteet, jotka vastaavat lisäyksessä 2 olevan 7 kohdan mukaista kaasuanalysaattoreiden tarkastusta, on yksilöitävä ja jätettävä käyttöjakson jatkokäsittelyn ulkopuolelle, paitsi jos se on tarpeen tämän lisäyksen 3 kohdassa tarkoitetun siirtymäkorjauksen suorittamiseksi.

2.3 Ympäristöolosuhteet

2.3.1

Kaikki ympäristöolosuhteita vastaavan käyttöjakson tietopisteet, jotka eivät täytä tämän liitteen 3.3 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia, on yksilöitävä.

2.3.2

Jos tämän lisäyksen 2.3.1 kohdan mukaisesti yksilöityjen tietopisteiden osuus on yli 1 prosentti, on koko jakso mitätöitävä ja tehtävä uusi testi.

2.3.3

Jos ympäristöolosuhteet mitataan vain testin alussa ja lopussa, koko testijakso on mitätöitävä, jos jompikumpi mittaus ei täytä liitteessä olevassa 3.3 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia.

2.4 Kylmäkäynnistystiedot

Kylmäkäynnistyksen kaasupäästöjen mitatut tiedot on jätettävä pois kaasupäästöjä koskevista laskelmista.

2.4.1 Nestejäähdytteiset moottorit

Kaasupäästöjen laskentaan hyväksyttävien mittaustietojen kirjaaminen alkaa, kun moottorin jäähdytysnesteen lämpötila on saavuttanut ensimmäisen kerran arvon 343 K (70 °C) tai kun moottorin jäähdytysnesteen lämpötila on vakiintunut niin, että vaihteluväli on +/–2 K viiden minuutin aikana, tai – niiden testien osalta, jotka tehdään ympäristön lämpötilan ollessa enintään 273,15 K –, kun moottorin jäähdytysnesteen lämpötila on vakiintunut niin, että vaihteluväli on +/–5 K viiden minuutin aikana, sen mukaan kumpi tila saavutetaan ensin; kirjaaminen on joka tapauksessa aloitettava viimeistään 20 minuutin kuluttua moottorin käynnistämisestä.

2.4.2 Ilmajäähdytteiset moottorit

Kaasupäästöjen laskentaan hyväksyttävien mittaustietojen kirjaaminen aloitetaan, kun täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/656 liitteen I lisäyksessä 3 olevan C osan 3.7.2.2.1 kohdassa määritellyssä vertailupisteessä mitattu lämpötila on vakiintunut niin, että vaihteluväli on +/– 5 prosenttia viiden minuutin aikana; kirjaaminen on joka tapauksessa aloitettava viimeistään 20 minuutin kuluttua moottorin käynnistämisestä.

3. Siirtymäkorjaus

3.1 Suurin sallittu siirtymä

Nollavasteen ja vertailuvasteen siirtymien on oltava alle kaksi prosenttia alimman käytettävän mittausalueen täydestä asteikosta.

a)	Jos ennen testiä ja testin jälkeen saatujen tulosten ero on alle kaksi prosenttia, mitattuja pitoisuuksia voidaan käyttää korjaamattomina tai niihin voidaan tehdä siirtymäkorjaus 3.2 kohdan mukaisesti.

b)	Jos ennen testiä ja testin jälkeen saatujen tulosten ero on kaksi prosenttia tai suurempi, mitattuihin pitoisuuksiin on tehtävä siirtymäkorjaus 3.2 kohdan mukaisesti. Jos korjausta ei tehdä, testi on mitätöitävä.

3.2 Siirtymäkorjaus

3.2.1

Siirtymäkorjattu pitoisuusarvo on laskettava teknisiä ja yleisiä vaatimuksia koskevan delegoidun asetuksen (EU) 2017/654 liitteessä VII olevassa 2.1 tai 3.5 kohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.

3.2.2

Korjaamattomien ja korjattujen kaasumaisen epäpuhtauden ominaispäästöarvojen ero saa olla enintään ± 6 prosenttia korjaamattomista kaasumaisen epäpuhtauden ominaispäästöarvoista. Jos poikkeama on suurempi kuin 6 prosenttia, testi on mitätöitävä.

3.2.2.1

Kukin kaasumaisen epäpuhtauden ominaispäästöarvo lasketaan testijakson kaasupäästöjen integroidusta massasta jakamalla se testijakson aikana suoritetulla kokonaistyöllä. Laskelma on tehtävä ennen työtapahtumien määrittämistä lisäyksen 4 mukaisesti tai kaasupäästöjen laskemista lisäyksen 5 mukaisesti.

3.2.3

Jos siirtymäkorjausta sovelletaan, kaasupäästöjä ilmoitettaessa on käytettävä ainoastaan siirtymäkorjattuja kaasupäästötuloksia.

4. Ajallinen yhdenmukaistaminen

Jotta voidaan minimoida eri signaalien välisen aikaviiveen vääristävä vaikutus kaasupäästöjen massan laskentaan, kaasupäästölaskelmiin liittyvät tiedot on yhdenmukaistettava ajallisesti 4.1–4.4 kohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.

4.1 Kaasuanalysaattoreiden tiedot

Kaasuanalysaattoreista saatavat tiedot on yhdenmukaistettava delegoidun asetuksen (EU) 2017/654 liitteessä VI olevassa 8.1.5.3 kohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.

4.2 Kaasuanalysaattoreiden ja pakokaasun virtausmittareiden tiedot

Kaasuanalysaattoreista saatavat tiedot on yhdenmukaistettava pakokaasun virtausmittareiden tietojen kanssa 4.4 kohdassa vahvistetun menettelyn mukaisesti.

4.3 PEMS-järjestelmän ja moottorin tiedot

PEMS-järjestelmästä (kaasuanalysaattorit ja EFM) saatavat tiedot on yhdenmukaistettava moottorin ECU-yksiköltä saatavien tietojen kanssa 4.4 kohdassa vahvistetun menettelyn mukaisesti.

4.4 Menettely PEMS-järjestelmän tietojen ajallisen yhdenmukaistamisen parantamiseksi

Lisäyksessä 2 olevassa taulukossa luetellut testiparametrit jaetaan kolmeen ryhmään:

Ryhmä 1: Kaasuanalysaattorit (HC-, CO-, CO2- ja NOx-pitoisuudet);

Ryhmä 2: Pakokaasun virtausmittari (pakokaasun massavirta ja lämpötila);

Ryhmä 3: Moottori (vääntömomentti, pyörimisnopeus, lämpötilat ja polttoaineen virtaus ECU-yksiköltä).

Kunkin ryhmän tietojen ajallinen yhdenmukaistaminen kahden muun ryhmän tietojen kanssa on tarkistettava hakemalla kahden testiparametrisarjan suurin korrelaatiokerroin. Kaikkia ryhmän testiparametreja on siirrettävä mahdollisimman suuren korrelaatiokertoimen saamiseksi. Korrelaatiokertoimien laskennassa on käytettävä seuraavia testiparametreja:

a)	ryhmä 1 ja ryhmä 2 (kaasuanalysaattorit ja EFM-tiedot) ryhmän 3 (moottorin tiedot) kanssa: pakokaasun massavirta EFM:ltä ja vääntömomentti ECU-yksiköltä;

b)	ryhmä 1 ryhmän 2 kanssa: CO2-pitoisuus ja pakokaasun massavirta;

c)	ryhmä 1 ryhmän 3 kanssa: CO2-pitoisuus ja moottorin polttoainevirta.

4.4.1

Niiden moottoreiden osalta, joihin ei ole suunniteltu tietoliikenneliitäntää, joka mahdollistaa ECU-tietojen keräämisen lisäyksen 7 mukaisesti, 4.4 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitettu korrelaatio jätetään pois.

4.4.2

Niiden moottoreiden osalta, joiden pakokaasun massavirran suora mittaus on lisäyksessä 2 olevan taulukon huomautuksen 3 mukaisesti jätetty tekemättä, 4.4 kohdan a alakohdassa tarkoitettu korrelaatio jätetään pois.

5. Tietojen johdonmukaisuuden tarkastus

5.1 Kaasuanalysaattoreiden ja pakokaasun virtausmittareiden tiedot

Niiden moottoreiden osalta, joihin on suunniteltu tietoliikenneliitäntä, joka pystyy tuottamaan lisäyksessä 7 olevan taulukon 2 mukaiset polttoainevirtaa koskevat tiedot, tietojen (virtausmittarilla mitattu pakokaasun massavirta sekä kaasupitoisuudet) johdonmukaisuus on tarkistettava ECU-yksiköstä saadun mitatun moottorin polttoainevirran ja delegoidun asetuksen (EU) 2017/654 liitteessä VII olevassa 2.1.6.4 kohdassa esitetyn menettelyn mukaisesti lasketun moottorin polttoainevirran korrelaation avulla.

Mitatuille ja lasketuille polttoainevirran arvoille on tehtävä lineaarinen regressioanalyysi. Menetelmänä on käytettävä pienimmän neliösumman menetelmää, jossa yhtälöllä on seuraava muoto:

y = mx + b

jossa

–	a) y	on laskettu polttoaineen virtaus [g/s];
–	b) m	on regressiolinjan kaltevuus;
–	c) x	on mitattu polttoaineen virtaus [g/s];
–	d) b	on regressiolinjan y-leikkaus.

Kullekin regressiolinjalle on laskettava kaltevuus (m) ja determinaatiokerroin (r2). Tämä analyysi suositellaan tehtäväksi alueella, jonka rajoina ovat 15 prosenttia maksimiarvosta ja maksimiarvo, ja taajuudella, joka on vähintään 1 Hz. Jotta testi voidaan katsoa päteväksi, seuraavat kaksi kriteeriä on arvioitava:

Taulukko 1

Toleranssit

Regressiolinjan kaltevuus, m	0,9–1,1 – suositus
Determinaatiokerroin, r2	vähintään 0,90 – pakollinen

5.2 ECU-yksikön vääntömomenttitiedot

Jos laskelmissa on määrä käyttää ECU-yksikön vääntömomenttitietoja, niiden johdonmukaisuus on tarkistettava vertaamalla ECU-yksikön suurimpia vääntömomenttiarvoja moottorin eri pyörimisnopeuksilla (tapauksen mukaan) virallisen täyden kuormituksen vääntömomenttikäyrän vastaaviin arvoihin lisäyksen 6 mukaisesti.

5.3 Polttoaineen ominaiskulutus (BSFC)

Jos ECU-yksikön tiedot ovat saatavilla, polttoaineen ominaiskulutus on tarkastettava käyttäen seuraavia arvoja:

a)	polttoaineenkulutus, joka on laskettu kaasupäästötiedoista (kaasuanalysaattorien pitoisuustiedot ja pakokaasun massavirtatiedot) delegoidun asetuksen (EU) 2017/654 liitteessä VII olevassa 2.1.6.4 kohdassa esitetyn menettelyn mukaisesti;

b)	työ, joka on laskettu ECU-yksikön tiedoista (moottorin vääntömomentti ja pyörimisnopeus).

5.4 Ilmanpaine

Ilmanpaineen arvo on tarkastettava vertaamalla sitä GPS-tietojen mukaiseen korkeuteen merenpinnasta, jos GPS-tiedot ovat saatavilla.

5.5 Hyväksyntäviranomainen voi mitätöidä testin, jos se ei pidä tietojen johdonmukaisuuden tarkastuksen tuloksia tyydyttävinä.

6. Kuiva-märkäkorjaus

Jos pitoisuus mitataan kuivana, se on muunnettava märkäpitoisuudeksi delegoidun asetuksen (EU) 2017/654 liitteessä VII olevassa 2 tai 3 kohdassa esitetyn menettelyn mukaisesti.

7. Kosteuden ja lämpötilan NOx-korjaus

Kaasuanalysaattoreilla mitattuja NOx-pitoisuuksia ei korjata ympäristön lämpötilan ja kosteuden suhteen.”

23)

Korvataan lisäyksessä 4 olevat 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”2. Menettely työttömien tapahtumien määrittämiseksi

2.1

Työttömillä tapahtumilla tarkoitetaan tapahtumia, joissa joko

a)	niiden moottoreiden osalta, joihin ei ole suunniteltu tietoliikenneliitäntää, joka pystyy tuottamaan lisäyksen 7 taulukon 1 mukaiset vääntömomentti- ja pyörimisnopeustiedot, lisäyksessä 10 vahvistetun menettelyn mukaisesti määritetty hetkellinen likimääräinen teho, tai

b)	kaikissa muissa tapauksissa moottorin hetkellinen teho on alle 10 prosenttia ISM-testattavan moottorityypin vertailutehosta, sellaisena kuin se määritellään asetuksen (EU) 2016/1628 3 artiklan 26 alakohdassa ja luetellaan mainitun asetuksen liitteessä I kunkin moottori(ala)luokan osalta.

2.1.1

Niiden tämän asetuksen mukaisesti testattavien moottoreiden osalta, joihin ei ole suunniteltu tietoliikenneliitäntää, joka pystyy tuottamaan lisäyksessä 7 olevan taulukon 1 mukaiset vääntömomentti- ja pyörimisnopeustiedot, hetkellinen likimääräinen teho lasketaan lisäyksessä 10 kuvatun menettelyn mukaisesti ennen tässä lisäyksessä esitetyn menettelyn soveltamista.

2.2

Lisäksi on toteutettava seuraavat vaiheet:

2.2.1

Työttömiä tapahtumia, joiden kesto on lyhyempi kuin D0, on pidettävä työtapahtumina, ja ne on yhdistettävä niitä ympäröiviin työtapahtumiin (ks. D0:n arvo taulukosta 2).

2.2.2

Työtapahtumia, jotka ovat lyhyempiä kuin D0 ja joita ympäröivät työttömät tapahtumat, joiden kesto on pidempi kuin D1, on pidettävä työttöminä tapahtumina, ja ne on yhdistettävä niitä ympäröiviin työttömiin tapahtumiin (ks. D1:n arvo taulukosta 2).

2.2.3

Niiden moottoreiden osalta, jotka on varustettu NOx-päästöjen vähentämiseen ja pakokaasun lämpötilan mittaukseen käytetyllä jälkikäsittelylaitteella lisäyksessä 2 olevan taulukon huomautuksen 4 mukaisesti, pitkää työtöntä tapahtumaa (> D2) seuraavaa käynnistymisvaihetta on myös pidettävä työttömänä tapahtumana, kunnes pakokaasun lämpötila saavuttaa arvon 523 K. Jos pakokaasun lämpötila ei saavuta arvoa 523 K ajassa D3, kaikkia D3:n jälkeisiä tapahtumia on pidettävä työtapahtumina (ks. D2:n ja D3:n arvot taulukosta 2).

2.2.4

Kaikissa työttömissä tapahtumissa tapahtuman ensimmäistä D1 minuuttia on pidettävä työtapahtumana.

3. ”Koneen työn” määritysalgoritmi 2 kohdan vaatimusten täyttämiseksi

Edellä 2 kohdassa oleva menettely toteutetaan 3.1–3.4 kohdassa esitetyssä järjestyksessä.

3.1 Vaihe 1: Havaitaan tapahtumat ja jaetaan ne työtapahtumiin ja työttömiin tapahtumiin.

a)	määritellään työtapahtumat ja työttömät tapahtumat 2.1 kohdan mukaisesti;

b)	lasketaan työttömien tapahtumien kesto;

c)	merkitään työttömät tapahtumat, jotka ovat lyhyempiä kuin D0, työtapahtumiksi;

d)	lasketaan työtapahtumien kesto.

3.2 Vaihe 2: Yhdistetään lyhyet työtapahtumat (≤ D0) työttömiksi tapahtumiksi.

Merkitään työttömiksi tapahtumiksi ne työtapahtumat, jotka ovat lyhyempiä kuin D0 ja joita edeltää ja seuraa työtön tapahtuma, joka on pidempi kuin D1.

3.3 Vaihe 3: Suljetaan pois pitkiä työttömiä tapahtumia seuraavat työtapahtumat (käynnistymisvaihe).

Jos 2.2.3 kohtaa voidaan soveltaa, merkitään työttömiksi tapahtumiksi pitkiä työttömiä tapahtumia (> D2) seuraavat työtapahtumat, kunnes joko

a)	pakokaasun lämpötila saavuttaa arvon 523 K tai

b)	D3 minuuttia on kulunut, sen mukaan, kumpi tapahtuu ensin.

3.4 Vaihe 4: Otetaan mukaan työtapahtumia seuraavat työttömät tapahtumat

Sisällytetään D1 minuuttia työttömästä tapahtumasta sitä edeltävän työtapahtuman osaksi.

Taulukko 2

Parametrien D0, D1, D2 ja D3 arvot

Parametrit	Arvo
D0	2 minuuttia
D1	2 minuuttia
D2	10 minuuttia
D3	4 minuuttia

”

24)

Korvataan lisäyksessä 5 oleva 2.1–2.3.2 kohta seuraavasti:

”2.1 Keskiarvon määritysjaksoon perustuva menetelmä

2.1.1 Yleiset vaatimukset

Keskiarvon määritysjaksolla tarkoitetaan käytönaikaiseen valvontaan liittyvän testin aikana lasketun täydellisen tietosarjan osaa, jossa CO2-massa tai työ on yhtä suuri kuin moottorin CO2-massa tai työ, joka on mitattu vertailulaboratorion testisyklin ajalta. Kaasupäästöjen massa ja vaatimustenmukaisuuden tunnusluvut on laskettava käyttäen liikkuvan keskiarvon määritysjakson menetelmää, joka perustuu työn vertailuarvoon (2.2 kohdassa esitetty menetelmä) ja CO2-massan vertailuarvoon (2.3 kohdassa esitetty menetelmä), jotka on mitattu vertailulaboratorion testisyklin ajalta.

Moottorin teho ajan funktiona ja keskiarvon määritysjakson kaasupäästöt ensimmäisestä keskiarvon määritysjaksosta alkaen.

Laskelmat on tehtävä seuraavien alakohtien mukaisesti:

a)	Lisäyksen 4 ehtojen mukaisesti pois jätettyjä tietoja ei saa ottaa huomioon työtä tai CO2-massaa eikä keskiarvon määritysjaksojen kaasupäästöjä ja vaatimustenmukaisuuden tunnuslukuja koskevissa laskelmissa, lukuun ottamatta tämän lisäyksen 4 kohdan f alakohdan vaatimuksia.

b)	Liikkuvan keskiarvon määritysjaksoon perustuvat laskelmat on suoritettava käyttäen aikalisäystä Δt, joka vastaa tietojen näytteenottojaksoa. Liikkuvan keskiarvon määritysjakson alkua korotetaan kyseisellä määrällä kullakin iterointikerralla.

c)	Kaasupäästöjen massa kutakin keskiarvon määritysjaksoa kohti (mg/keskiarvon määritysjakso) on määritettävä integroimalla hetkellisten kaasupäästöjen massa keskiarvon määritysjaksossa.

Kun kyse on moottoreista, joissa on ECU-yksikkö ja joihin on suunniteltu tietoliikenneliitäntä, jonka tarkoituksena on mahdollistaa moottorin vääntömomentti- ja pyörimisnopeustietojen kerääminen lisäyksen 7 taulukon 1 mukaisesti, laskelmat on tehtävä ja tulokset raportoitava sekä työhön perustuvan menetelmän että CO2-massaan perustuvan menetelmän osalta. Kaikissa muissa tapauksissa laskelmat on tehtävä ja tulokset raportoitava ainoastaan CO2-massaan perustuvan menetelmän osalta.

Kuva 4

Moottorin teho ajan funktiona ja keskiarvon määritysjakson kaasupäästöt ajan funktiona ensimmäisestä keskiarvon määritysjaksosta alkaen

2.1.2 Vertailuarvot

Moottorityypin tai kaikkien samaan moottoriperheeseen kuuluvien moottorityyppien työn vertailuarvo ja CO2-massan vertailuarvo määritetään seuraavasti:

ISM-ryhmiin A ja C kuuluvien moottoreiden osalta kyseiset kantamoottorin tyyppihyväksyntätestin kuumakäynnistys-NRTC-syklissä saadut arvot, jotka on annettu täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/656 liitteessä IV olevan moottorityypin tai moottoriperheen EU-tyyppihyväksyntätodistuksen lisäyksen kohdissa 11.3.1 ja 11.3.2;

b)	ISM-ryhmään H kuuluvien moottoreiden osalta kyseiset kantamoottorin tyyppihyväksyntätestin LSI-NRTC-syklissä saadut arvot;

c)	niiden ISM-ryhmiin kuuluvien moottoreiden osalta, joita ei luetella a tai b alakohdassa, kyseiset arvot, jotka on määritetty kantamoottorin tyyppihyväksyntätestin tuloksesta käyttäen lisäyksessä 9 esitettyä menetelmää.

2.2 Työhön perustuva menetelmä

Kuva 5

Työhön perustuva menetelmä

Keskiarvon määritysjakson kesto (t 2, i – t 1, i), kun i on jakson järjestysnumero, määritetään seuraavasti:

W(t 2, i) – W(t 1, i) ≥ Wref

jossa

—	W(t j,i) on moottorin työ mitattuna testin aloittamisen ja ajankohdan t j,i välillä, kWh,

—	Wref on 2.1.2 kohdan mukaisesti määritetty moottorin työn vertailuarvo, kWh,

—	t 2, i on valittava niin, että

W(t 2, i – Δt) – W(t 1, i ) < W ref ≤ W(t 2, i ) – W(t 1, i )

jossa Δt on tietojen näytteenottojakso, jonka pituus on enintään 1 sekunti.

2.2.1 Kaasumaisten epäpuhtauksien ominaispäästöjen laskenta

Kaasumaisten epäpuhtauksien ominaispäästöt egas (g/kWh) on laskettava kullekin keskiarvon määritysjaksolle ja kullekin kaasumaiselle epäpuhtaudelle seuraavasti:

jossa

—	mi on kaasumaisen epäpuhtauden massapäästö keskiarvon määritysjakson i aikana, g/keskiarvon määritysjakso,

—	W(t 2, i ) – W(t 1, i ) on moottorin työ keskiarvon määritysjakson i aikana, kWh.

2.2.2 Kelpoisten keskiarvon määritysjaksojen valinta

Kelpoisia keskiarvon määritysjaksoja ovat jaksot, joilla keskimääräinen teho on yli 20 prosenttia ISM-testattavan moottorityypin vertailutehosta, sellaisena kuin se määritellään asetuksen (EU) 2016/1628 3 artiklan 26 alakohdassa ja luetellaan mainitun asetuksen liitteessä I kunkin moottori(ala)luokan osalta, lukuun ottamatta luokan ATS moottoreita, joiden vertailuteho on delegoidun asetuksen (EU) 2017/654 liitteessä VI olevan 5.2.5.4 kohdan f alakohdassa määritelty teho välinopeudella. Kelpoisten keskiarvon määritysjaksojen osuuden on oltava vähintään 50 prosenttia.

2.2.2.1

Jos kelpoisten keskiarvon määritysjaksojen osuus on alle 50 prosenttia, tietojen arviointi on toistettava käyttäen alempia tehokynnyksiä. Tehokynnystä on alennettava 20 prosentista 1 prosentti kerrallaan, kunnes kelpoisten jaksojen osuus on vähintään 50 prosenttia.

2.2.2.2

Alempi kynnys ei kuitenkaan saa olla pienempi kuin 10 prosenttia.

2.2.2.3

Testi on mitätön, jos kelpoisten keskiarvon määritysjaksojen osuus on alle 50 prosenttia tehokynnyksen ollessa 10 prosenttia.

2.2.3 Vaatimustenmukaisuuden tunnuslukujen laskenta

Vaatimustenmukaisuuden tunnusluvut on laskettava kullekin kelpoiselle keskiarvon määritysjaksolle ja kullekin yksittäiselle kaasumaiselle epäpuhtaudelle seuraavasti:

jossa

—	egas on kaasumaisen epäpuhtauden ominaispäästö, g/kWh;

—	L on sovellettava raja-arvo, g/kWh.

2.3 CO2-massaan perustuva menetelmä

Kuva 6

CO2-massaan perustuva menetelmä

Keskiarvon määritysjakson kesto (t 2, i – t 1, i ), kun i on jakson järjestysnumero, määritetään seuraavasti:

jossa

—	on CO2-massa mitattuna testin aloittamisen ja ajankohdan t j,i välillä, g;

—	on 2.1.2 kohdan mukaisesti määritetty CO2-massan vertailuarvo, g;

—	t 2, i on valittava niin, että

jossa Δt on tietojen näytteenottojakso, jonka pituus on enintään 1 sekunti.

CO2-massat lasketaan keskiarvon määritysjaksoille integroimalla 1 kohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti lasketut hetkelliset kaasupäästöt.

2.3.1 Kelpoisten keskiarvon määritysjaksojen valinta

Kelpoisia keskiarvon määritysjaksoja ovat sellaiset, joiden kesto ei ylitä seuraavan yhtälön mukaista enimmäiskestoaikaa:

jossa

—	Dmax on keskiarvon määritysjakson enimmäiskestoaika, s;

—

Pmax on ISM-testattavan moottorityypin vertailuteho, sellaisena kuin se määritellään asetuksen (EU) 2016/1628 3 artiklan 26 alakohdassa ja luetellaan mainitun asetuksen liitteessä I kunkin moottori(ala)luokan osalta, lukuun ottamatta luokan ATS moottoreita, joiden vertailuteho on delegoidun asetuksen (EU) 2017/654 liitteessä VI olevan 5.2.5.4 kohdan f alakohdassa määritelty teho välinopeudella.

Kelpoisten keskiarvon määritysjaksojen osuuden on oltava vähintään 50 prosenttia.

2.3.1.1

Jos kelpoisten jaksojen osuus on alle 50 prosenttia, tietojen arviointi on toistettava käyttäen pitempiä jakson kestoja. Tämä voidaan tehdä pienentämällä 2.3.1 kohdassa annettua kaavan arvoa 0,2 asteittain 0,01:llä, kunnes kelpoisten jaksojen osuus on vähintään 50 prosenttia.

2.3.1.2

Arvon on kuitenkin oltava edellä mainitussa kaavassa aina vähintään 0,10.

2.3.1.3

Testi on mitätön, jos kelpoisten jaksojen osuus on alle 50 prosenttia, kun määritysjakson enimmäiskestoaika on määritetty 2.3.1, 2.3.1.1 ja 2.3.1.2 kohdan mukaisesti.

2.3.2 Vaatimustenmukaisuuden tunnuslukujen laskenta

Vaatimustenmukaisuuden tunnusluvut on laskettava kullekin yksittäiselle keskiarvon määritysjaksolle ja kullekin yksittäiselle epäpuhtaudelle seuraavasti:

kun

(käytönaikainen suhde) ja

(varmennussuhde)

jossa

—	mi on kaasumaisen epäpuhtauden massapäästö keskiarvon määritysjakson i aikana, g/keskiarvon määritysjakso,

—	on CO2-massa määritysjakson i aikana, g/keskiarvon määritysjakso,

—	on 2.1.2 kohdan g alakohdan mukaisesti määritetty moottorin CO2-massan vertailuarvo, g,

—	mL on sovellettavaa vertailutestisyklin raja-arvoa vastaava kaasumaisen epäpuhtauden massapäästö, g.

mL määritetään seuraavasti:

jossa

—	L on sovellettava raja-arvo, g/kWh,

—	Wref on 2.1.2 kohdan mukaisesti määritetty moottorin työn vertailuarvo, kWh.”

25)

Korvataan lisäyksessä 6 oleva 2 kohta seuraavasti:

”2. ECU-yksikön vääntömomenttisignaalin vaatimustenmukaisuuden tarkastamisen mahdottomuus

Jos valmistaja osoittaa hyväksyntäviranomaiselle, ettei ECU-yksikön vääntömomenttisignaalin tarkastaminen ole mahdollista käytönaikaiseen valvontaan liittyvän testin aikana, hyväksyntäviranomaisen on hyväksyttävä EU-tyyppihyväksyntää varten vaadittavien testien aikana delegoidun asetuksen (EU) 2017/654 liitteen VI lisäyksen 3 vaatimusten mukaisesti tehty ja EU-tyyppihyväksyntätodistuksessa ilmoitettu varmennus.

Muihin ISM-ryhmiin kuin A, C ja H kuuluvien moottoreiden osalta hyväksyntäviranomainen voi hyväksyä erillisen demonstroinnin, joka on tehty delegoidun asetuksen (EU) 2017/654 liitteen VI lisäyksen 3 vaatimusten mukaisesti mutta käyttäen seuraavia kyseisessä liitteessä säädettyjä kartoitusmenettelyjä:

a)	ISM-ryhmän I moottoreiden ja ISM-ryhmien E, F, G, J, K, L, M ja N vaihtuvanopeuksisten moottoreiden osalta 7.6.1 kohta;

b)	kaikkien muiden moottoreiden osalta 7.6.3 kohta.

Jos kartoitus tehdään vakionopeudella b alakohdan mukaisesti, riittää, että mitataan dynamometrillä mitatut vääntömomentin lukemat ja ECU:n ainoassa nimellisnettotehopisteessä välittämät vääntömomentin lukemat ja verrataan lukemia toisiinsa.”

26)

Korvataan lisäyksessä 7 olevat 1–1.3 kohta seuraavasti:

”1. Annettavat tiedot

1.1

Jos moottorin vääntömomenttia, pyörimisnopeutta tai jäähdytysnesteen lämpötilaa koskevat tiedot tuotetaan ECU-yksiköllä, on annettava vähintään kyseiset tiedot taulukon 1 mukaisesti.

Taulukko 1

Mittaustiedot

Parametri	Yksikkö (9)
Moottorin vääntömomentti (10)	Nm
Moottorin pyörimisnopeus	rpm
Moottorin jäähdytysnesteen lämpötila	K

1.2

Jos joko ilmanpainetta tai ympäristön lämpötilaa ei mitata ulkoisilla antureilla, ECU-yksikön on tuotettava ne taulukon 2 mukaisesti.

Taulukko 2

Muut mittaustiedot

Parametri	Yksikkö (11)
Ympäristön lämpötila (12)	K
Ilmanpaine	kPa
Moottorin polttoainevirta	g/s

1.3

Jos pakokaasun massavirtaa ei mitata suoraan, moottorin polttoainevirta on annettava lisäyksessä 2 olevan taulukon mukaisesti.”

27)

Korvataan lisäyksessä 7 oleva 2.1.1 kohta seuraavasti:

”2.1.1

Datavirtatiedot on asetettava saataville vähintään yhden seuraavista standardisarjoista mukaisesti:

a)	ISO 27145 ja ISO 15765-4 (CAN-pohjainen);

b)	ISO 27145 ja ISO 13400 (TCP/IP-pohjainen);

c)	SAE J1939-73;

d)	ISO 14229.”

28)

Muutetaan lisäys 8 seuraavasti:

Korvataan 2–2.20 kohta seuraavasti:

”2. Moottorin tiedot

2.1

ISM-ryhmä

2.2

Moottorityypin/-perheen luokka ja alaluokka

2.3

Tyyppihyväksyntänumero

2.4

Kaupalliset nimet (tapauksen mukaan)

2.5

Moottoriperheen nimi (jos kuuluu moottoriperheeseen)

2.6

Työn vertailuarvo [kWh]

2.7

CO2-massan vertailuarvo [g]

2.8

Moottorin tyyppinimitys

2.9

Moottorin sarjanumero

2.10

Moottorin valmistusvuosi ja -kuukausi

2.11

Moottori kunnostettu (kyllä/ei)

2.12

Moottorin kokonaissylinteritilavuus [cm3]

2.13

Sylinterimäärä

2.14

Moottorin ilmoitettu nettonimellisteho / nimellispyörimisnopeus [kW/rpm]

2.15

Moottorin suurin nettoteho / suurimman tehon pyörimisnopeus [kW/rpm]

2.16

Moottorin ilmoitettu suurin vääntömomentti / suurimman vääntömomentin pyörimisnopeus [Nm/rpm]

2.17

Joutokäyntinopeus [rpm]

2.18

Valmistajan toimittama täyden kuormituksen vääntömomenttikäyrä käytettävissä (kyllä/ei)

2.19

Valmistajan toimittaman täyden kuormituksen vääntömomenttikäyrän viitenumero

2.20

Asennettu typen oksidien poistojärjestelmä (esim. EGR, SCR) (tapauksen mukaan)

2.21

Katalysaattorin tyyppi (tapauksen mukaan)

2.22

Asennetun hiukkasten jälkikäsittelyjärjestelmän tyyppi (tapauksen mukaan)

2.23

Jälkikäsittelyjärjestelmää muutettu tyyppihyväksyntään nähden (kyllä/ei)

2.24

Asennetun ECU-yksikön tiedot (ohjelmiston kalibrointinumero)”

Korvataan 9–9.11 kohta seuraavasti:

”9. Keskiarvon määritysjakson (13) vaatimustenmukaisuuden tunnusluvut (määritetty lisäyksien 3–5 mukaisesti)

(Vähimmäis- ja enimmäisarvo sekä 90. kumulatiivinen prosenttipiste)

9.1

Työhön perustuvan keskimääräisen määritysjakson THC:n vaatimustenmukaisuuden tunnusluku [-] (14)

9.2

Työhön perustuvan keskimääräisen määritysjakson CO:n vaatimustenmukaisuuden tunnusluku [-]

9.3

Työhön perustuvan keskimääräisen määritysjakson NOx:n vaatimustenmukaisuuden tunnusluku [-] (15) (tapauksen mukaan)

9.4

Työhön perustuvan keskimääräisen määritysjakson THC + NOx:n vaatimustenmukaisuuden tunnusluku [-] (16) (tapauksen mukaan)

9.5

CO2-massaan perustuvan keskimääräisen määritysjakson THC:n vaatimustenmukaisuuden tunnusluku [-] (17)

9.6

CO2-massaan perustuvan keskimääräisen määritysjakson CO:n vaatimustenmukaisuuden tunnusluku [-]

9.7

CO2-massaan perustuvan keskimääräisen määritysjakson NOx:n vaatimustenmukaisuuden tunnusluku [-] (18) (tapauksen mukaan)

9.8

CO2-massaan perustuvan keskimääräisen määritysjakson THC + NOx:n vaatimustenmukaisuuden tunnusluku [-] (19) (tapauksen mukaan)

9.9

Työhön perustuva keskimääräinen määritysjakso: pienin ja suurin keskimääräisen määritysjakson teho [%]

9.10

CO2-massaan perustuva keskimääräinen määritysjakso: pienin ja suurin keskimääräisen määritysjakson kesto [s]

9.11

Työhön perustuva keskimääräinen määritysjakso: kelpoisten keskimääräisten määritysjaksojen prosenttiosuus

9.12

CO2-massaan perustuva keskimääräinen määritysjakso: kelpoisten keskimääräisten määritysjaksojen prosenttiosuus”

Korvataan 10–10.8 kohta seuraavasti:

”10. Keskiarvon määritysjakson vaatimustenmukaisuuden tunnusluvut (määritetty lisäyksien 3 ja 5 mukaisesti ilman lisäyksen 4 mukaista työtapahtumien ja työttömien tapahtumien määrittämistä ja ilman lisäyksessä 5 olevien 2.2.2 ja 2.3.1 kohdan mukaista ei-kelpoisten määritysjaksojen poissulkemista)

(Vähimmäis- ja enimmäisarvo sekä 90. kumulatiivinen prosenttipiste)

10.1

Työhön perustuvan keskimääräisen määritysjakson THC:n vaatimustenmukaisuuden tunnusluku [-] (20)

10.2

Työhön perustuvan keskimääräisen määritysjakson CO:n vaatimustenmukaisuuden tunnusluku [-]

10.3

Työhön perustuvan keskimääräisen määritysjakson NOx:n vaatimustenmukaisuuden tunnusluku [-] (21) (tapauksen mukaan)

10.4

Työhön perustuvan keskimääräisen määritysjakson THC + NOx:n vaatimustenmukaisuuden tunnusluku [-] (22) (tapauksen mukaan)

10.5

CO2-massaan perustuvan keskimääräisen määritysjakson THC:n vaatimustenmukaisuuden tunnusluku [-] (23)

10.6

CO2-massaan perustuvan keskimääräisen määritysjakson CO:n vaatimustenmukaisuuden tunnusluku [-]

10.7

CO2-massaan perustuvan keskimääräisen määritysjakson NOx:n vaatimustenmukaisuuden tunnusluku [-] (24) (tapauksen mukaan)

10.8

CO2-massaan perustuvan keskimääräisen määritysjakson THC + NOx:n vaatimustenmukaisuuden tunnusluku [-] (25) (tapauksen mukaan)

10.9

Työhön perustuva keskimääräinen määritysjakso: pienin ja suurin keskimääräisen määritysjakson teho [%]

10.10

CO2-massaan perustuva keskimääräinen määritysjakso: pienin ja suurin keskimääräisen määritysjakson kesto [s]”

Korvataan I-2–I-2.20 kohta seuraavasti:

”I-2 Laskennalliset hetkelliset tiedot

I-2.1

THC-massa [g/s]

I-2.2

CO-massa [g/s]

I-2.3

NOx-massa [g/s] (tapauksen mukaan)

I-2.4

CO2-massa [g/s]

I-2.5

Kumulatiivinen THC-massa [g]

I-2.6

Kumulatiivinen CO-massa [g]

I-2.7

Kumulatiivinen NOx-massa [g] (tapauksen mukaan)

I-2.8

Kumulatiivinen CO2-massa [g]

I-2.9

Laskennallinen polttoaineen virtaus [g/s]

I-2.10

Moottorin teho [kW]

I-2.11

Moottorin työ [kWh]

I-2.12

Työhön perustuvan keskimääräisen määritysjakson kesto [s]

I-2.13

Työhön perustuvan keskimääräisen määritysjakson keskimääräinen moottoriteho [%]

I-2.14

Työhön perustuvan keskimääräisen määritysjakson THC:n vaatimustenmukaisuuden tunnusluku [-] (26)

I-2.15

Työhön perustuvan keskimääräisen määritysjakson CO:n vaatimustenmukaisuuden tunnusluku [-]

I-2.16

Työhön perustuvan keskimääräisen määritysjakson NOx:n vaatimustenmukaisuuden tunnusluku [-] (27) (tapauksen mukaan)

I-2.17

Työhön perustuvan keskimääräisen määritysjakson THC + NOx:n vaatimustenmukaisuuden tunnusluku [-] (28) (tapauksen mukaan)

I-2.18

CO2-massaan perustuvan keskimääräisen määritysjakson kesto [s]

I-2.19

CO2-massaan perustuvan keskimääräisen määritysjakson THC:n vaatimustenmukaisuuden tunnusluku [-] (29)

I-2.20

CO2-massaan perustuvan keskimääräisen määritysjakson CO:n vaatimustenmukaisuuden tunnusluku [-]

I-2.21

CO2-massaan perustuvan keskimääräisen määritysjakson NOx:n vaatimustenmukaisuuden tunnusluku [-] (30) (tapauksen mukaan)

I-2.22

CO2-massaan perustuvan keskimääräisen määritysjakson THC + NOx:n vaatimustenmukaisuuden tunnusluku [-] (31) (tapauksen mukaan)”

29)

Lisätään lisäys 9 ja lisäys 10 seuraavasti:

”Lisäys 9

Työn vertailuarvon ja CO2-massan vertailuarvon määrittäminen moottorityypeille, joiden ainoana sovellettavana tyyppihyväksyntätestisyklinä on liikkuvien työkoneiden vakiotilainen testisykli (NRSC)

1. Yleistä

Työn vertailuarvo ja CO2-massan vertailuarvo otetaan ISM-ryhmien A ja C osalta kantamoottorin tyyppihyväksyntätestin kuumakäynnistys-NRTC-syklistä ja ISM-ryhmän H osalta kantamoottorin tyyppihyväksyntätestin LSI-NRTC-syklistä lisäyksessä 5 olevan 2.1.2 kohdan mukaisesti. Tässä lisäyksessä esitetään moottorityypin työn vertailuarvon ja CO2-massan vertailuarvon määrittäminen kaikissa ISM-ryhmissä lukuun ottamatta ryhmiä A, C ja H.

Tässä lisäyksessä sovellettava laboratoriotestisykli on erillisten moodien NRSC- tai RMC NRSC -testisykli asetuksen (EU) 2016/1628 liitteessä IV olevissa taulukoissa IV-1 ja IV-2 sekä taulukoissa IV-5–IV-10 esitetyn vastaavan moottori(ala)luokan osalta.

2. Arvojen Wref ja

määrittäminen RMC NRSC -testisyklistä

2.1

Työn vertailuarvo Wref , kWh, on yhtä suuri kuin todellinen työ Wact , kWh, siten kuin teknisiä ja yleisiä vaatimuksia koskevan delegoidun asetuksen (EU) 2017/654 liitteessä VII olevassa 2.4.1.1 kohdassa esitetään.

2.2

CO2-massan vertailuarvo

, g, on yhtä suuri kuin laboratoriotestisyklin CO2-massa

, g, laskettuna teknisiä ja yleisiä vaatimuksia koskevan delegoidun asetuksen (EU) 2017/654 liitteessä VII olevan 2.1.2, 2.2.1, 3.5.1 tai 3.6.1 kohdan mukaisesti sen perusteella, otetaanko kaasunäyte raakakaasusta vai laimennetusta kaasusta ja sovelletaanko massa- vai moolipohjaisia laskelmia.

3. Arvojen Wref ja

määrittäminen erillisten moodien NRSC-testisyklistä

3.1

Työn vertailuarvo Wref , kWh, lasketaan yhtälöstä 9-1.

(9-1)

jossa

Pi	on moottorin teho moodissa i, kW, kun Pi = Pm,i + PAUX (ks. teknisiä ja yleisiä vaatimuksia koskevan delegoidun asetuksen (EU) 2017/654 liitteessä VI olevat 6.3 ja 7.7.1.3 kohta);
WFi	on painotuskerroin moodissa i [-];
tref	on vertailuaika, s, (ks. taulukko);
Wref	kantamoottorin tuottama syklin työn vertailuarvo laboratoriotestisyklissä, kWh;
i	on moodin numero;
Nmode	on moodien kokonaismäärä testisyklin aikana.

3.2

CO2-massan vertailuarvo

, kg, lasketaan keskimääräisestä CO2-massavirrasta q mCO2,i , g/h, kullekin moodille i laskettuna teknisiä ja yleisiä vaatimuksia koskevan delegoidun asetuksen (EU) 2017/654 liitteessä VII olevan 2 tai 3 kohdan mukaisesti käyttäen yhtälöä 9-2.

(9-2)

jossa

	on keskimääräinen CO2-massavirta moodissa i, g/h;
WFi	on painotuskerroin moodissa i [-];
tref	on vertailuaika, s, (ks. taulukko);
	on kantamoottorin tuottaman CO2-massan vertailuarvo laboratoriotestisyklissä, g;
i	on moodin numero;
Nmode	on moodien kokonaismäärä testisyklin aikana.

3.3

Vertailuaika tref on teknisiä ja yleisiä vaatimuksia koskevan delegoidun asetuksen (EU) 2017/654 liitteen XVII lisäyksessä 2 vahvistetun portaittaisten moodien syklin (Ramped Modal Cycle, RMC) kokonaiskesto. Nämä arvot esitetään taulukossa.

Taulukko

Kunkin erillisten moodien NRSC-testisyklin vertailuaika tref

NRSC	tref [s]
C1	1 800
C2	1 800
D2	1 200
E2	1 200
E3	1 200
F	1 200
G1	1 800
G2	1 800
H	1 200

Lisäys 10

Hetkellisen likimääräisen tehon määrittäminen CO2-massavirrasta

1. Yleistä

’Likimääräisellä teholla’ tarkoitetaan arvoa, joka saadaan yksinkertaisella lineaarisella interpoloinnilla yksinomaan sitä tarkoitusta varten, että määritetään kelpoiset tapahtumat käytönaikaisen valvonnan aikana lisäyksessä 4 kuvatulla tavalla. Tämä menetelmä on tarkoitettu moottoreille, joihin ei ole suunniteltu tietoliikenneliitäntää, joka pystyy tuottamaan lisäyksessä 7 olevan taulukon 1 mukaisia vääntömomentti- ja pyörimisnopeustietoja. Laskelma perustuu oletukseen, että kaikkien moottoriperheeseen kuuluvien moottorityyppien osalta

a)	työn ja CO2-massan suhde laboratoriotestisykissä on samanlainen,

b)	tehon ja CO2-massavirran suhde on lineaarinen ja

c)	toiminnassa oleva moottori, joka ei tuota nettotehoa, ei päästä CO2:ta.

2. Hetkellisen likimääräisen tehon laskeminen

2.1

Yksinomaan lisäyksessä 4 esitettyjä laskelmia varten lasketaan ISM-testattavan moottorin hetkellinen teho mitatusta CO2-massavirrasta käyttäen tietojen näytteenottojaksoa vastaavaa aikalisäystä. Tässä laskelmassa käytetään yksinkertaistettua moottoriperhekohtaista CO2-vakiota (”veline-vakio”).

2.2

Veline-vakio lasketaan lisäyksessä 5 olevassa 2.1.2 kohdassa vahvistetuista sovellettavista vertailuarvoista.

Veline-vakio Kveline lasketaan kantamoottorin tyyppihyväksyntätestissä tuottaman CO2-massan vertailuarvosta jakamalla se kantamoottorin tyyppihyväksyntätestissä tekemällä työllä käyttäen yhtälöä 10-1.

(10-1)

jossa

Kveline

on veline-vakio, g/kWh;

on kantamoottorin tuottaman CO2-massan vertailuarvo laboratoriotestisyklissä, g;

W ref

on kantamoottorin tekemän työn vertailuarvo laboratoriotestisyklissä, kWh.

2.3

ISM-testattavan moottorin hetkellinen likimääräinen teho lasketaan hetkellisestä CO2-massavirrasta käyttäen yhtälöä 10-2.

(10-2)

jossa

Pi,proxy

on hetkellinen likimääräinen teho, kW;

on testattavan moottorin tuottama hetkellinen CO2-massavirta, g/s.

(1) Jos saatavilla olevassa datavirrassa käytetään eri yksikköjä kuin taulukossa edellytetään, datavirta on muunnettava vaadituiksi yksiköiksi lisäyksessä 3 esitetyn tietojen esikäsittelyn aikana.

(2) Mitataan märkänä tai korjataan märäksi.

(3) Käytetään pakokaasun massavirran suoraa mittausta, ellei jokin seuraavista tapauksista ole soveltuva:

a)	liikkuvaan työkoneeseen asennettu pakokaasujärjestelmä johtaa pakokaasun laimentumiseen ilmalla ennen kohtaa, johon pakokaasun virtausmittari (EFM) voitaisiin asentaa. Tässä tapauksessa pakokaasunäyte on otettava ennen laimennuskohtaa;

b)	liikkuvaan työkoneeseen asennettu pakokaasujärjestelmä ohjaa osan pakokaasusta liikkuvan työkoneen toiseen osaan (esim. lämmitystä varten) ennen kohtaa, johon pakokaasun virtausmittari voitaisiin asentaa;

c)	testattavan moottorin vertailuteho on suurempi kuin 560 kW, tai se on asennettu sisävesialukseen tai raideliikennevälineeseen ja valmistaja osoittaa hyväksyntäviranomaiselle, että pakokaasun virtausmittarin asentaminen olisi hankalaa liikkuvan työkoneen pakojärjestelmän koon tai sijainnin vuoksi;

d)	kyseessä ovat luokan SMB moottorit, ja valmistaja osoittaa hyväksyntäviranomaiselle, että pakokaasun virtausmittarin asentaminen olisi hankalaa liikkuvan työkoneen pakojärjestelmän koon tai sijainnin vuoksi.

Näissä tapauksissa, kun valmistaja pystyy esittämään hyväksyntäviranomaiselle vankan näytön siitä, että ECU-yksikön arvioima polttoaineen massavirta korreloi moottoridynamometritestipenkissä mitatun polttoaineen massavirran kanssa, voidaan pakokaasun virtausmittari jättää pois ja soveltaa epäsuoria pakokaasun virtausmittauksia (polttoaineen ja imuilman virtauksista tai polttoaineen virtauksesta ja hiilitaseesta).

(4) NOx-päästöjen vähentämiseen käytetyllä jälkikäsittelylaitteella varustetun moottorin käynnistymisvaiheen keston määrittämiseksi pitkän työttömän tapahtuman jälkeen, kuten lisäyksessä 4 olevassa 2.2.2 kohdassa esitetään, pakokaasun lämpötila on mitattava käyttöjakson aikana enintään 30 cm:n etäisyydellä NOx-päästöjen vähentämiseen käytetyn jälkikäsittelylaitteen ulostulosta. Jos anturin asentaminen enintään 30 cm:n etäisyydelle aiheuttaisi vahinkoa jälkikäsittelylaitteelle, anturi on asennettava niin lähelle tätä etäisyyttä kuin käytännössä mahdollista.

(5) Käytetään ympäristön tai imuilman lämpötila-anturia. Imuilman lämpötila-anturia käytettäessä on noudatettava 5.1 kohdan toisessa alakohdassa vahvistettuja vaatimuksia.

(6) Kirjattavan arvon on oltava joko a) nettovääntömomentti tai b) nettovääntömomentti, joka on laskettu moottorin todellisen vääntömomenttiprosentin, kitkamomentin ja viitevääntömomentin perusteella lisäyksessä 7 olevassa 2.1.1 kohdassa mainittujen standardien mukaisesti. Nettovääntömomentin on perustuttava moottorin tuottamaan korjaamattomaan nettovääntömomenttiin, mukaan lukien välineet ja apulaitteet, jotka moottoriin on lisättävä päästötestiä varten delegoidun asetuksen (EU) 2017/654 liitteen VI lisäyksen 2 mukaisesti.

(7) Ei vaadita tämän asetuksen mukaisesti testattavilta moottoreilta, joihin ei ole suunniteltu nämä datavirrat tuottamaan pystyvää tietoliikenneliitäntää.

(8) Ilmajäähdytteisten moottoreiden osalta kirjataan jäähdytysnesteen lämpötilan sijasta lämpötila täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/656 liitteen I lisäyksessä 3 olevan C osan 3.7.2.2.1 kohdassa mainitussa tarkistuspisteessä.

(9) Jos saatavilla olevassa datavirrassa käytetään eri yksikköjä kuin taulukossa edellytetään, datavirta on muunnettava vaadituiksi yksiköiksi lisäyksessä 3 esitetyn tietojen esikäsittelyn aikana.

(10) Annettavan arvon on oltava joko a) moottorin nettovääntömomentti tai b) moottorin nettovääntömomentti, joka on laskettu muista soveltuvista vääntömomentin arvoista, jotka on määritelty 2.1.1 kohdassa mainituissa vastaavissa yhteyskäytäntöstandardeissa. Nettovääntömomentin on perustuttava moottorin tuottamaan korjaamattomaan nettovääntömomenttiin, mukaan lukien varusteet ja apulaitteet, jotka moottoriin on asennettava päästötestiä varten delegoidun asetuksen (EU) 2017/654 liitteen VI lisäyksen 2 mukaisesti.

(11) Jos saatavilla olevassa datavirrassa käytetään eri yksikköjä kuin taulukossa edellytetään, datavirta on muunnettava vaadituiksi yksiköiksi lisäyksessä 3 esitetyn tietojen esikäsittelyn aikana.

(12) Imuilman lämpötila-anturia käytettäessä on noudatettava lisäyksessä 2 olevan 5.1 kohdan toisessa alakohdassa vahvistettuja vaatimuksia.

(13) Keskiarvon määritysjaksolla tarkoitetaan käytönaikaiseen valvontaan liittyvän testin aikana lasketun täydellisen tietosarjan osaa, jonka CO2-massa tai työ on yhtä suuri kuin moottorin CO2-vertailumassa tai vertailutyö, joka on mitattu sovellettavan kantamoottorin laboratoriotestisyklin NRTC tai NRSC ajalta.

(14) Sovelletaan ainoastaan moottori(ala)luokkiin, joilla on erilliset hiilivetyjen (HC) ja typen oksidien (NOx) raja-arvot asetuksen (EU) 2016/1628 liitteen II mukaisesti.

(15) Sovelletaan ainoastaan moottori(ala)luokkiin, joilla on erilliset hiilivetyjen (HC) ja typen oksidien (NOx) raja-arvot asetuksen (EU) 2016/1628 liitteen II mukaisesti.

(16) Sovelletaan ainoastaan moottori(ala)luokkiin, joilla on yhdistetty hiilivetyjen (HC) ja typen oksidien (NOx) raja-arvo asetuksen (EU) 2016/1628 liitteen II mukaisesti.

(17) Sovelletaan ainoastaan moottori(ala)luokkiin, joilla on erilliset hiilivetyjen (HC) ja typen oksidien (NOx) raja-arvot asetuksen (EU) 2016/1628 liitteen II mukaisesti.

(18) Sovelletaan ainoastaan moottori(ala)luokkiin, joilla on erilliset hiilivetyjen (HC) ja typen oksidien (NOx) raja-arvot asetuksen (EU) 2016/1628 liitteen II mukaisesti.

(19) Sovelletaan ainoastaan moottori(ala)luokkiin, joilla on yhdistetty hiilivetyjen (HC) ja typen oksidien (NOx) raja-arvo asetuksen (EU) 2016/1628 liitteen II mukaisesti.

(20) Sovelletaan ainoastaan moottori(ala)luokkiin, joilla on erilliset hiilivetyjen (HC) ja typen oksidien (NOx) raja-arvot asetuksen (EU) 2016/1628 liitteen II mukaisesti.

(21) Sovelletaan ainoastaan moottori(ala)luokkiin, joilla on erilliset hiilivetyjen (HC) ja typen oksidien (NOx) raja-arvot asetuksen (EU) 2016/1628 liitteen II mukaisesti.

(22) Sovelletaan ainoastaan moottori(ala)luokkiin, joilla on yhdistetty hiilivetyjen (HC) ja typen oksidien (NOx) raja-arvo asetuksen (EU) 2016/1628 liitteen II mukaisesti.

(23) Sovelletaan ainoastaan moottori(ala)luokkiin, joilla on erilliset hiilivetyjen (HC) ja typen oksidien (NOx) raja-arvot asetuksen (EU) 2016/1628 liitteen II mukaisesti.

(24) Sovelletaan ainoastaan moottori(ala)luokkiin, joilla on erilliset hiilivetyjen (HC) ja typen oksidien (NOx) raja-arvot asetuksen (EU) 2016/1628 liitteen II mukaisesti.

(25) Sovelletaan ainoastaan moottori(ala)luokkiin, joilla on yhdistetty hiilivetyjen (HC) ja typen oksidien (NOx) raja-arvo asetuksen (EU) 2016/1628 liitteen II mukaisesti.

(26) Sovelletaan ainoastaan moottori(ala)luokkiin, joilla on erilliset hiilivetyjen (HC) ja typen oksidien (NOx) raja-arvot asetuksen (EU) 2016/1628 liitteen II mukaisesti.

(27) Sovelletaan ainoastaan moottori(ala)luokkiin, joilla on erilliset hiilivetyjen (HC) ja typen oksidien (NOx) raja-arvot asetuksen (EU) 2016/1628 liitteen II mukaisesti.

(28) Sovelletaan ainoastaan moottori(ala)luokkiin, joilla on yhdistetty hiilivetyjen (HC) ja typen oksidien (NOx) raja-arvo asetuksen (EU) 2016/1628 liitteen II mukaisesti.

(29) Sovelletaan ainoastaan moottori(ala)luokkiin, joilla on erilliset hiilivetyjen (HC) ja typen oksidien (NOx) raja-arvot asetuksen (EU) 2016/1628 liitteen II mukaisesti.

(30) Sovelletaan ainoastaan moottori(ala)luokkiin, joilla on erilliset hiilivetyjen (HC) ja typen oksidien (NOx) raja-arvot asetuksen (EU) 2016/1628 liitteen II mukaisesti.

(31) Sovelletaan ainoastaan moottori(ala)luokkiin, joilla on yhdistetty hiilivetyjen (HC) ja typen oksidien (NOx) raja-arvo asetuksen (EU) 2016/1628 liitteen II mukaisesti.

8.12.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

L 316/42

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2022/2389,

annettu 7 päivänä joulukuuta 2022,

unioniin tulevien kasvien, kasvituotteiden ja muiden tavaroiden lähetyksille suoritettavien tunnistustarkastusten ja fyysisten tarkastusten tiheystasojen yhdenmukaista soveltamista koskevista säännöistä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista, jotka suoritetaan elintarvike- ja rehulainsäädännön ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvien terveyttä ja kasvinsuojeluaineita koskevien sääntöjen soveltamisen varmistamiseksi, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 999/2001, (EY) N:o 396/2005, (EY) N:o 1069/2009, (EY) N:o 1107/2009, (EU) N:o 1151/2012, (EU) N:o 652/2014, (EU) 2016/429 ja (EU) 2016/2031, neuvoston asetusten (EY) N:o 1/2005 ja (EY) N:o 1099/2009 ja neuvoston direktiivien 98/58/EY, 1999/74/EY, 2007/43/EY, 2008/119/EY ja 2008/120/EY muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 854/2004 ja (EY) N:o 882/2004, neuvoston direktiivien 89/608/ETY, 89/662/ETY, 90/425/ETY, 91/496/ETY, 96/23/EY, 96/93/EY ja 97/78/EY ja neuvoston päätöksen 92/438/ETY kumoamisesta 15 päivänä maaliskuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 (virallista valvontaa koskeva asetus) (1) ja erityisesti sen 54 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja c alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksella (EU) 2017/625 vahvistetaan säännöt, jotka koskevat jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toteuttamaa unioniin tulevien tavaroiden virallista valvontaa, jotta voidaan varmistaa elintarvikeketjua koskevan unionin lainsäädännön noudattaminen.

(2)

Neuvoston direktiivissä 2000/29/EY (2) vahvistettujen, unioniin tulevien kasvien, kasvituotteiden ja muiden tavaroiden tunnistustarkastusten ja fyysisten tarkastusten tiheyttä koskevien sääntöjen soveltaminen päättyy 14 päivänä joulukuuta 2022. Sen vuoksi on aiheellista vahvistaa uudet säännöt, joissa otetaan huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2016/2031 (3) ja asetuksella (EU) 2017/625 vahvistettu kehys, jotta voidaan varmistaa asiaankuuluvien säännösten jatkuvuus 14 päivästä joulukuuta 2022 alkaen.

(3)	Tunnistustarkastusten ja fyysisten tarkastusten tiheystasot olisi vahvistettava kunkin tavaran tai tavaraluokan kasvien terveydelle aiheuttaman riskin mukaan.

(4)

Sen varmistamiseksi, että tämän asetuksen nojalla vaadittavia fyysisten tarkastusten tiheystasoja noudatetaan yhdenmukaisesti, tässä asetuksessa olisi säädettävä asetuksen (EU) 2017/625 131 artiklassa tarkoitetun virallisen valvonnan tiedonhallintajärjestelmän (IMSOC) hyödyntämisestä valittaessa lähetyksiä fyysisiin tarkastuksiin.

(5)	Tässä asetuksessa vahvistettuja tiheystasoja olisi sovellettava asetuksen (EU) 2017/625 47 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin unioniin tuleviin tavaroihin, lukuun ottamatta kauttakuljetettavia tavaroita.

(6)	Mahdollisimman korkeatasoisen kasvinsuojelun varmistamiseksi asetuksen (EU) 2017/625 47 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen tavaroiden lähetysten tunnistustarkastusten ja fyysisten tarkastusten tiheyden perustason olisi oltava 100 prosenttia.

(7)	Jotta kuhunkin kasvinterveysriskiin voitaisiin reagoida oikeasuhteisesti, olisi kuitenkin oltava mahdollista vahvistaa tiettyjen kasvien, kasvituotteiden ja muiden tavaroiden lähetysten tunnistustarkastusten ja fyysisten tarkastusten tiheys tasolle, joka on alle 100 prosenttia.

(8)

Kyseistä 100 prosentin tarkastustiheyttä olisi kuitenkin sovellettava kaikkien istutettaviksi tarkoitettujen kasvien sekä sellaisten kasvien, kasvituotteiden tai muiden tavaroiden tunnistustarkastuksiin ja fyysisiin tarkastuksiin, joihin sovelletaan asetuksen (EU) 2016/2031 28 artiklan 1 kohdan, 30 artiklan 1 kohdan ja 49 artiklan 1 kohdan mukaisesti hyväksytyissä säädöksissä säädettyjä toimenpiteitä kyseisiin hyödykkeisiin liittyvän suuremman kasvinterveysriskin vuoksi.

(9)

Koska kasvien, kasvituotteiden ja muiden tavaroiden tunnistustarkastusten ja fyysisten tarkastusten tyypin ja tiheystason vahvistamiseen komission asetuksen (EY) N:o 1756/2004 (4) nojalla sovellettavat edellytykset ja kriteerit ovat osoittautuneet tehokkaiksi, ne olisi vahvistettava vastaavasti tässä asetuksessa. Näihin edellytyksiin ja kriteereihin kuuluvat erityisesti lähetysten valinta fyysisiin tarkastuksiin, tunnistustarkastusten ja fyysisten tarkastusten tiheystasot sekä kriteerit kasvien, kasvituotteiden ja muiden tavaroiden tai niiden luokkien tunnistustarkastusten ja fyysisten tarkastusten tiheystasojen vahvistamiselle ja muuttamiselle.

(10)

Niiden tietojen perusteella, jotka komissio on kerännyt asetuksen (EU) 2017/625 125 artiklan 1 kohdan mukaisesti, komission asiantuntijoiden kolmansissa maissa kyseisen asetuksen 120 artiklan 1 kohdan mukaisesti suorittaman virallisen valvonnan tulosten perusteella ja IMSOC:n kautta kerättyjen tietojen perusteella pitäisi olla mahdollista muuttaa fyysisten tarkastusten tiheystasoja niiden kriteerien pohjalta, jotka tässä asetuksessa vahvistetaan kasvien, kasvituotteiden ja muiden tavaroiden tai niiden luokkien tunnistustarkastusten ja fyysisten tarkastusten tiheystasojen vahvistamista ja muuttamista varten.

(11)

Jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus toimittaa komissiolle hakemus tietyn kasvin, kasvituotteen tai muun tavaran tai niiden tietyn luokan lähetysten tunnistustarkastusten ja fyysisten tarkastusten tiheystason muuttamiseksi, jotta voidaan varmistaa, että kyseiset tiheystasot saatetaan ajan tasalle alan uusimman kehityksen perusteella, ja jotta komissio voi määrittää, olisiko tällainen muutos asianmukainen.

(12)	Tiheystasoja olisi tarkistettava vuosittain ottaen huomioon asetuksen (EU) 2017/625 54 artiklan 3 kohdan a alakohdan i, ii, iv, v ja vi alakohdassa vahvistetut tekijät, jotta voidaan varmistaa kyseisen asetuksen säännösten noudattaminen.

(13)	Tämän asetuksen mukaisesti määritetyt tiheystasot olisi välitettävä IMSOC:n kautta, jotta voidaan varmistaa virallisen valvonnan tehokkuus.

(14)	Virallinen valvonta, tunnistustarkastukset ja fyysiset tarkastukset olisi suoritettava niin, ettei lähetyksestä vastaavan toimijan ole mahdollista ennakoida, joutuuko jokin tietty lähetys fyysisten tarkastusten kohteeksi.

(15)	Koska tässä asetuksessa vahvistetaan säännöksiä asetuksen (EY) N:o 1756/2004 soveltamisalaan kuuluvilla aloilla, kyseinen asetus olisi kumottava tässä asetuksessa yksilöidystä päivästä alkaen.

(16)

Koska direktiivin 2000/29/EY sääntöjen soveltaminen päättyy 14 päivänä joulukuuta 2022, tässä asetuksessa vahvistettuja sääntöjä olisi sovellettava 14 päivästä joulukuuta 2022. Tämän asetuksen olisi tästä syystä tultava voimaan ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, jotta voidaan taata kyseinen soveltamispäivä.

(17)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt unioniin tulevien asetuksen (EU) 2017/625 47 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen tavaroiden lähetyksille suoritettavien tunnistustarkastusten ja fyysisten tarkastusten sopivan tiheystason yhdenmukaista soveltamista ja kyseisen tiheystason muuttamista varten.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

’tiheystasolla’ tämän asetuksen mukaisesti määritettyä vähimmäisprosenttiosuutta rajatarkastusasemalle tai valvontapisteeseen kalenterivuoden kuluessa saapuneiden niiden 1 artiklassa tarkoitettujen tavaroiden lähetysten määrästä, joille toimivaltaisten viranomaisten on suoritettava tunnistustarkastukset ja fyysiset tarkastukset;

2.	’IMSOC:llä’ asetuksen (EU) 2017/625 131 artiklassa tarkoitettua virallisen valvonnan tiedonhallintajärjestelmää.

3 artikla

Lähetysten valinta fyysisiin tarkastuksiin

1. Toimivaltaisten viranomaisten on valittava lähetykset fyysisiin tarkastuksiin seuraavan menettelyn mukaisesti:

a)	IMSOC poimii automaattisesti tietyn lähetyksen satunnaisvalinnalla;

b)	toimivaltaiset viranomaiset voivat päättää valita lähetyksen a alakohdan mukaisesti tai samaan tavaraluokkaan kuuluvan ja samaa alkuperää olevan eri lähetyksen.

2. Toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä jokaiselle fyysisiin tarkastuksiin 1 kohdan mukaisesti valitulle lähetykselle komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/2130 (5) 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tunnistustarkastukset.

4 artikla

Tunnistustarkastusten ja fyysisten tarkastusten tiheystasot

1. Toimivaltaisten viranomaisten on suoritettava tunnistustarkastuksia ja fyysisiä tarkastuksia kasvien, kasvituotteiden ja muiden tavaroiden lähetyksille 2–6 kohdan mukaisesti määritetyillä tiheystasoilla.

2. Edellä 1 artiklassa tarkoitettujen tavaralähetysten tunnistustarkastusten ja fyysisten tarkastusten tiheyden perustaso on 100 prosenttia.

3. Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, liitteessä I lueteltujen, kaikista tai tietyistä kolmansista maista peräisin olevien tiettyjen kasvien, kasvituotteiden ja muiden tavaroiden lähetysten tunnistustarkastuksiin ja fyysisiin tarkastuksiin sovelletaan kyseisessä liitteessä täsmennettyjä tiheystasoja.

4. Edellä olevan 3 kohdan mukaisia tiheystasoja ei sovelleta seuraaviin:

a)	istutettaviksi tarkoitetut kasvit;

b)	kasvit, kasvituotteet tai muut tavarat, joihin sovelletaan asetuksen (EU) 2016/2031 28 artiklan 1 kohdan, 30 artiklan 1 kohdan ja 49 artiklan 1 kohdan mukaisesti hyväksytyissä säädöksissä säädettyä toimenpidettä.

5. Edellä olevan 3 kohdan mukaiset tiheystasot on määritettävä liitteessä II lueteltujen kriteerien mukaisesti.

6. Jos jonkin kasvin, kasvituotteen tai muun tavaran tai niiden luokan tuonti ei enää täytä liitteessä II vahvistettuja kriteereitä, kyseinen kasvi, kasvituote tai muu tavara on 6 artiklan 2 kohdassa säädetyn uudelleentarkastelun mukaisesti poistettava liitteestä I.

5 artikla

Tietyille kasveille, kasvituotteille ja muille tavaroille suoritettavien tunnistustarkastusten ja fyysisten tarkastusten tiheystasojen muuttamista koskevat hakemukset

Jäsenvaltiot voivat toimittaa komissiolle hakemuksen tietyn unioniin tulevan kasvin, kasvituotteen tai muun tavaran tai niiden tietyn luokan lähetysten tunnistustarkastusten ja fyysisten tarkastusten tiheystason muuttamiseksi, jotta komissio voi määrittää, onko tällainen muutos asianmukainen. Hakemuksessa on annettava liitteessä III mainitut tiedot.

6 artikla

Tietyille kasveille, kasvituotteille ja muille tavaroille suoritettavien tunnistustarkastusten ja fyysisten tarkastusten tiheystasojen muuttaminen

1. Liitteessä I vahvistettuja tiheystasoja on muutettava ottaen huomioon asetuksen (EU) 2017/625 54 artiklan 3 kohdan a alakohdan i, ii, iv, v ja vi alakohdassa vahvistetut kriteerit, liitteessä II vahvistetut kriteerit ja tarvittaessa liitteessä III vahvistetut tiedot.

2. Kasvien, kasvituotteiden ja muiden tavaroiden tai niiden luokkien tunnistustarkastusten ja fyysisten tarkastusten tiheystasoja on tarkasteltava vähintään kerran vuodessa, jotta voidaan ottaa huomioon IMSOC:n kautta kerätyt tai jäsenvaltioiden toimittamat uudet tiedot, ja niitä on muutettava vastaavasti.

3. Komissio sisällyttää IMSOC:iin tarvittaessa kaikki muutokset, jotka tehdään liitteessä I vahvistettuihin kasvien, kasvituotteiden ja muiden tavaroiden tai niiden luokkien luetteloon sekä tiheystasoihin.

7 artikla

Kumoamiset

Kumotaan asetus (EY) N:o 1756/2004 14 päivästä joulukuuta 2022.

8 artikla

Voimaantulo ja soveltamispäivä

Tämä asetus tulee voimaan ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 14 päivästä joulukuuta 2022.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä joulukuuta 2022.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN

(1) EUVL L 95, 7.4.2017, s. 1.

(2) Neuvoston direktiivi 2000/29/EY, annettu 8 päivänä toukokuuta 2000, kasveille ja kasvituotteille haitallisten organismien yhteisöön kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseen liittyvistä suojatoimenpiteistä (EYVL L 169, 10.7.2000, s. 1).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/2031, annettu 26 päivänä lokakuuta 2016, kasvintuhoojien vastaisista suojatoimenpiteistä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 228/2013, (EU) N:o 652/2014 ja (EU) N:o 1143/2014 muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 69/464/ETY, 74/647/ETY, 93/85/ETY, 98/57/EY, 2000/29/EY, 2006/91/EY ja 2007/33/EY kumoamisesta (EUVL L 317, 23.11.2016, s. 4).

(4) Komission asetus (EY) N:o 1756/2004, annettu 11 päivänä lokakuuta 2004, tietyille neuvoston direktiivin 2000/29/EY liitteessä V olevassa B osassa luetelluille kasveille, kasvituotteille ja muille tavaroille tehtävien kasvien terveystarkastuksien vähentämiseen tarvittaviin todisteisiin sekä vähentämisen tyyppiä ja tasoa koskeviin kriteereihin sovellettavista yksityiskohtaisista edellytyksistä (EUVL L 313, 12.10.2004, s. 6).

(5) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/2130, annettu 25 päivänä marraskuuta 2019, virallisen valvonnan kohteena rajatarkastusasemilla oleville eläimille ja tavaroille suoritettavien asiakirjatarkastusten, tunnistustarkastusten ja fyysisten tarkastusten aikana ja niiden jälkeen toteutettavia toimia koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 321, 12.12.2019, s. 128).

LIITE I

4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tiettyjen kasvien, kasvituotteiden ja muiden tavaroiden tai niiden luokkien lähetysten tunnistustarkastusten ja fyysisten tarkastusten tiheystasot

Kasvit, kasvituotteet tai muut tavarat tai niiden luokka	Alkuperämaa	Tunnistustarkastusten ja fyysisten tarkastusten vähimmäistiheystaso [%]
Leikkokukat
Aster	Zimbabwe	75
Dianthus	Kolumbia	3
Dianthus	Ecuador	15
Dianthus	Kenia	5
Dianthus	Turkki	50
Gypsophila	Ecuador	5
Gypsophila	Kenia	10
Phoenix	Costa Rica	50
Rosa	Kolumbia	5
Rosa	Ecuador	1
Rosa	Etiopia	5
Rosa	Kenia	10
Rosa	Tansania	100
Rosa	Sambia	50
Hedelmät
Actinidia	Kaikki kolmannet maat	10
Carica papaya	Kaikki kolmannet maat	10
Fragaria	Kaikki kolmannet maat	5
Persea americana	Kaikki kolmannet maat	3
Rubus	Kaikki kolmannet maat	5
Vitis	Kaikki kolmannet maat	1
Malus	Eurooppalaiset kolmannet maat (1)	15
Prunus	Eurooppalaiset kolmannet maat (1) (2),	15
Pyrus	Eurooppalaiset kolmannet maat (1)	100
Vaccinium	Eurooppalaiset kolmannet maat (1)	50
Citrus	Egypti	50
Citrus	Israel	35
Citrus	Meksiko	25
Citrus	Marokko	3
Citrus	Peru	10
Citrus	Turkki	7
Citrus	Yhdysvallat	50
Malus	Argentiina	35
Malus	Brasilia	100
Malus	Chile	5
Malus	Uusi-Seelanti	10
Malus	Etelä-Afrikka	15
Mangifera	Brasilia	75
Passiflora	Kolumbia	5
Passiflora	Kenia	75
Passiflora	Réunion	10
Passiflora	Etelä-Afrikka	75
Passiflora	Vietnam	15
Passiflora	Zimbabwe	100
Prunus	Argentiina	100
Prunus	Chile	10
Prunus	Marokko	100
Prunus persica	Etelä-Afrikka	50
Prunus – muut	Etelä-Afrikka	10
Prunus	Turkki	35
Prunus	Yhdysvallat	100
Psidium	Brasilia	100
Pyrus	Argentiina	25
Pyrus	Chile	15
Pyrus	Kiina	100
Pyrus	Etelä-Afrikka	10
Vaccinium	Argentiina	25
Vaccinium	Chile	10
Vaccinium	Peru	10
Vihannekset
Capsicum	Israel	100
Capsicum	Marokko	100
Solanum lycopersicum	Kanariansaaret	25
Solanum lycopersicum	Marokko	1
Solanum melongena	Kenia	100
Solanum melongena	Turkki	100
Juuri- ja mukulavihannekset, lukuun ottamatta lajin Solanum tuberosum L. mukuloita (3)	Kaikki kolmannet maat (4)	5
Puu
Havupuu (ei kuitenkaan Larix)	Venäjä (ainoastaan seuraavat osat: keskinen liittovaltiopiiri (Tsentralny federalny okrug), luoteinen liittovaltiopiiri (Severo-Zapadny federalny okrug), eteläinen liittovaltiopiiri (Yuzhny federalny okrug), Pohjois-Kaukasian liittovaltiopiiri (Severo-Kavkazsky federalny okrug) ja Volgan liittovaltiopiiri (Privolzhsky federalny okrug))	1
Käytetyt koneet
Koneet ja ajoneuvot, joita on käytetty maa- ja metsätalouskäyttöön	Kaikki kolmannet maat	10

(1) Albania, Andorra, Armenia, Azerbaidžan, Valko-Venäjä, Bosnia ja Hertsegovina, Kanariansaaret, Färsaaret, Georgia, Islanti, Liechtenstein, Moldova, Monaco, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Norja, Venäjä (ainoastaan seuraavat osat: keskinen liittovaltiopiiri (Tsentralny federalny okrug), luoteinen liittovaltiopiiri (Severo-Zapadny federalny okrug), eteläinen liittovaltiopiiri (Yuzhny federalny okrug), Pohjois-Kaukasian liittovaltiopiiri (Severo-Kavkazsky federalny okrug) ja Volgan liittovaltiopiiri (Privolzhsky federalny okrug)), San Marino, Serbia, Turkki, Ukraina ja Yhdistynyt kuningaskunta.

(2) Muu kuin Turkki.

(3) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/2072, annettu 28 päivänä marraskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/2031 täytäntöönpanon yhdenmukaisten edellytysten vahvistamisesta kasvintuhoojien vastaisten suojatoimenpiteiden osalta, komission asetuksen (EY) N:o 690/2008 kumoamisesta ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/2019 muuttamisesta (EUVL L 319, 10.12.2019, s. 103).

(4) Muut kuin Kamerun.

LIITE II

4 artiklan 5 ja 6 kohdassa tarkoitetut kriteerit kasvien, kasvituotteiden ja muiden tavaroiden tai niiden luokkien tarkastustiheyden tasojen vahvistamista ja muuttamista varten

Uusi tiheystaso voidaan vahvistaa, jos

a)	unioniin on kolmen edellisen vuoden aikana tullut keskimäärin vähintään 200 lähetystä vuodessa;

b)	unioniin tulevien kasvien, kasvituotteiden ja muiden tavaroiden tai niiden luokkien lähetysten, joille on kolmen edellisen vuoden aikana tehty asiakirjatarkastuksia, tunnistustarkastuksia ja fyysisiä tarkastuksia, vähimmäismäärä on vähintään 600;

c)	unionikaranteenituhoojien saastuttamiksi todettujen kasvien, kasvituotteiden ja muiden tavaroiden tai niiden luokkien lähetysten määrä on kunakin vuonna alle 1 prosentti unioniin tuotujen kyseisten kasvien, kasvituotteiden ja muiden tavaroiden tai niiden luokkien lähetysten kokonaismäärästä.

Tiheystasoja voidaan muuttaa ottaen huomioon seuraavat:

a)	unionikaranteenituhoojien arvioidun liikkuvuuden indeksi siinä kehitysasteessa, jossa niiden liikkuvuus on suurin ja johon ne voisivat kehittyä kyseisissä kasveissa, kasvituotteissa tai muissa tavaroissa tai niiden luokissa;

b)	niiden kasvien, kasvituotteiden ja muiden tavaroiden tai niiden luokkien lähetysten lukumäärä, joille on kolmen edellisen vuoden aikana tehty tunnistustarkastuksia ja fyysisiä tarkastuksia;

c)	tämän asetuksen nojalla tuotuihin lähetyksiin liittyvien säännöstenvastaisuuksien, jotka johtuvat unionikaranteenituhoojien esiintymisestä, kokonaismäärä ja niitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot;

d)	muista syistä kuin unionikaranteenituhoojien esiintymisen vuoksi ilmoitettujen kyseisten tavaroiden lähetysten kokonaismäärä ja niitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot; sekä

e)	muut tekijät, jotka ovat merkityksellisiä kyseiseen kauppaan liittyvän kasvinterveysriskin määrittämisen kannalta.

LIITE IΙΙ

5 artiklassa tarkoitetut komissiolle toimitettavissa hakemuksissa vaadittavat tiedot

5 artiklassa tarkoitettujen tietojen on sisällettävä

a)	kyseisten tavaroiden kuvaus;

b)	kyseisten tavaroiden alkuperä;

c)	kyseisten tavaroiden jäsenvaltioihin suuntautuvan tuonnin määrä ilmaistuna lähetysten määränä ja painona tai kappaleitten tai yksikköjen määränä;

d)	luettelo unionikaranteenituhoojista, joita saattaa esiintyä kyseisessä tuotteessa;

e)	d alakohdassa tarkoitettujen unionikaranteenituhoojien esiintymisen vuoksi säännöstenvastaisiksi todettujen kyseisten tavaroiden lähetysten lukumäärä;

f)	d alakohdassa tarkoitettujen unionikaranteenituhoojien arvioidun liikkuvuuden indeksi siinä kehitysasteessa, jossa niiden liikkuvuus on suurin ja johon ne voisivat kehittyä kyseisissä kasveissa, kasvituotteissa tai muissa tavaroissa;

g)	muista syistä kuin d alakohdassa tarkoitettujen unionikaranteenituhoojien esiintymisen vuoksi pysäytettyjen kyseisten tavaroiden lähetysten lukumäärä;

h)	niiden kyseisiä tavaroita sisältävien lähetysten määrä, joille on tehty tunnistustarkastus ja fyysinen kasvien terveystarkastus.

Edellä c, e, g ja h alakohdassa mainittujen seikkojen osalta asiakirja-aineistossa on esitettävä tiedot vähintään kolmelta asiakirjojen toimittamista edeltävältä vuodelta.

8.12.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

L 316/52

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2022/2390,

annettu 7 päivänä joulukuuta 2022,

tiettyjen Turkista peräisin olevien kirjolohien tuonnissa täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2021/823 käyttöön otetun lopullisen tasoitustullin muuttamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1037 19 artiklan mukaisen osittaisen välivaiheen tarkastelun jälkeen

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1037 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 19 artiklan

sekä katsoo seuraavaa:

1. MENETTELY

1.1 Aiemmat tutkimukset ja voimassa olevat toimenpiteet

(1)	Komissio otti komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/309 (2) käyttöön lopulliset tasoitustullit Turkista peräisin olevan tietyn kirjolohen tuonnissa, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’.

(2)

Kaikkien vientiä harjoittavien tuottajien tukia koskevan osittaisen välivaiheen tarkastelun, jäljempänä ’ensimmäinen välivaiheen tarkastelu’, jälkeen komissio päätti perusasetuksen 19 artiklan mukaisesti 4 päivänä kesäkuuta 2018 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2018/823 (3), jäljempänä ’ensimmäistä välivaiheen tarkastelua koskeva asetus’, pitää voimassa alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistetut toimenpiteet.

(3)

Perusasetuksen 19 artiklan mukaisen osittaisen välivaiheen tarkastelun, jäljempänä ’toinen välivaiheen tarkastelu’, jälkeen komissio muutti 15 päivänä toukokuuta 2020 yhden vientiä harjoittavan tuottajan tasoitustullin tasoa komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/658 (4), jäljempänä ’toista välivaiheen tarkastelua koskeva asetus’.

(4)

Perusasetuksen 18 artiklan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen komissio jatkoi 25 päivänä toukokuuta 2021 alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistettujen (ja täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/658 muutettujen) toimenpiteiden voimassaoloa viidellä vuodella komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2021/823 (5), jäljempänä ’voimassaolon päättymistä koskeva asetus’.

(5)	Voimassa olevat lopulliset tasoitustullit ovat 1,5–9,5 prosenttia.

1.2 Tarkastelun vireillepano

(6)	Komissio päätti omasta aloitteestaan panna vireille osittaisen välivaiheen tarkastelun, koska sillä oli riittävästi näyttöä siitä, että tukeen liittyvät olosuhteet, joiden perusteella voimassa olevat toimenpiteet otettiin käyttöön, olivat muuttuneet ja että muutokset olivat pysyviä.

(7)	Turkin viranomaisten kirjolohen tuottajille myöntämien tukien rakenteessa ja täytäntöönpanoehdoissa on tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2016 jälkeen. Nämä muutokset näyttivät johtaneen turkkilaisten kirjolohen tuottajien saamien suorien tukien vähenemiseen.

(8)	Komissio katsoi, että oli riittävästi näyttöä siitä, että tukia koskevat olosuhteet olivat muuttuneet merkittävästi ja pysyvästi ja että toimenpiteitä olisi sen vuoksi tarkasteltava uudelleen kaikkien vientiä harjoittavien tuottajien osalta.

(9)

Kun komissio oli ilmoittanut asiasta jäsenvaltioille ja todennut, että on olemassa riittävä näyttö osittaisen välivaiheen tarkastelun panemiseksi vireille, se ilmoitti tarkastelun aloittamisesta perusasetuksen 19 artiklan mukaisesti julkaisemalla 20 päivänä syyskuuta 2021Euroopan unionin virallisessa lehdessä asiaa koskevan ilmoituksen (6), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

1.3 Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

(10)	Tukea koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta 2020 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisen ajan, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’.

1.4 Asianomaiset osapuolet

(11)

Vireillepanoilmoituksessa komissio pyysi asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Lisäksi komissio ilmoitti unionin tuotannonalalle, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille ja Turkin viranomaisille tutkimuksen vireillepanosta ja kehotti niitä osallistumaan.

(12)

Kaikkia osapuolia pyydettiin esittämään näkökantansa sekä toimittamaan tietoja ja asiaa tukevaa näyttöä vireillepanoilmoituksessa annetuissa määräajoissa. Asianomaisilla osapuolilla oli myös mahdollisuus esittää huomautuksia tutkimuksen vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

1.5 Viejiä koskeva otanta

(13)	Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa vientiä harjoittaviin tuottajiin otantaa perusasetuksen 27 artiklan mukaisesti.

(14)	Päättääkseen otannan tarpeellisuudesta ja valitakseen tarvittaessa otoksen komissio pyysi kaikkia turkkilaisia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa esitetyt tiedot.

(15)	Lisäksi komissio pyysi Turkin tasavallan Euroopan unionissa olevaa edustustoa ilmoittamaan muista mahdollisista vientiä harjoittavista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(16)

Kolmetoista turkkilaista vientiä harjoittavaa tuottajaa ja vientiä harjoittavien tuottajien ryhmää toimitti pyydetyt tiedot ja suostui siihen, että ne sisällytetään otokseen. Näiden yritysten unioniin suuntautuneen ilmoitetun viennin kokonaismäärä vastasi tietyn kirjolohen osalta 100-prosenttisesti Turkista unioniin suuntautunutta vientiä tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(17)

Komissio valitsi perusasetuksen 27 artiklan 1 kohdan mukaisesti ensin vientiä harjoittavista tuottajista tai vientiä harjoittavista tuottajaryhmistä kolme otokseen, joka perustui unioniin suuntautuvan viennin suurimpaan edustavaan määrään, joka voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Otos kattoi yli 60 prosenttia unioniin suuntautuneen ilmoitetun viennin määrästä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(18)	Kaikkia tiedossa olleita asianomaisia vientiä harjoittavia tuottajia ja Turkin viranomaisia kuultiin otoksen valinnasta perusasetuksen 27 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

1.6 Otoksen valintaa koskevat huomautukset

(19)	Komissio sai huomautuksia yhteistyössä toimineilta viejiltä Selina Balık İşleme Tesisi İthalat İhracat ve Ticaret A.Ş, jäljempänä ’Selina Balik’, ja Kılıç Deniz Ürünleri Üretimi İhracat İthalat ve Ticaret A.Ş., jäljempänä ’Kilic Deniz’, jotka pyysivät tulla sisällytetyiksi otokseen.

(20)

Komissio käsitteli näitä pyyntöjä muistiossa, joka liitettiin avoimeen asiakirja-aineistoon 22 päivänä lokakuuta 2021. Kuten muistiossa selitettiin, kumpikin pyyntö hylättiin, koska otos oli valittu suurimman edustavan vientimäärän perusteella, joka voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa.

(21)	Selina Balik ja Kilic Deniz eivät kuuluneet suurimpiin vientiä harjoittaviin tuottajiin, minkä vuoksi näiden yritysten lisääminen otokseen ei olisi lisännyt merkittävästi otoksen edustavuutta vaan olisi voinut estää tutkimuksen loppuun saattamisen ajoissa.

(22)

Tanskan vesiviljelyjärjestö, jäljempänä ’DAO’, joka edustaa unionin kirjolohen tuottajia, lähetti 11 päivänä marraskuuta 2021 kannanoton, jossa pyydettiin, että komissio sisällyttäisi otokseen Turkissa toimivia kirjolohen pienempiä kasvattajia, koska tukijärjestelyt olivat muuttuneet siten, että ne hyödyttävät pieniä kasvattajia enemmän kuin suurempia. DAO huomautti tältä osin, että suorien tukien järjestelyiden muutokset, erityisesti tuotantokattojen käyttöönotto, ovat tosiasiallisesti lisänneet pienten kasvattajien saamaa tukea.

(23)

DAO pyysi näin ollen komissiota muuttamaan otoksen valintamenetelmää pois suurimmasta vientimäärästä, jota voitiin kohtuudella tutkia, ja valitsemaan sen sijaan tilastollisesti pätevän otoksen, joka sen mielestä edustaisi tarkasti turkkilaisten kirjolohen tuottajien monimuotoisuutta. DAO ei kuitenkaan ehdottanut mitään tiettyä yhteistyössä toimivaa viejää, joka olisi sisällytettävä otokseen.

(24)	Komissio hylkäsi tämän pyynnön, koska viejiltä pyydetyt otantaa koskevat tiedot eivät sisältäneet tietoja, joiden perusteella komissio voisi valita otoksen tällä tavalla.

(25)	Jäljempänä 4 jaksossa esitetyt suorien tukien järjestelyiden muutokset otettiin huomioon etua laskettaessa.

1.7 Pyynnöt, jotka koskevat yksilöllistä tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavan tuen määrää otokseen kuulumattomille yrityksille, jäljempänä ’yksilöllinen tarkastelu’

(26)	Perusasetuksen 27 artiklan 3 kohdan mukaisen tutkimuksen vireillepanon jälkeen komissio sai kaksi pyyntöä, jotka koskivat yksilöllistä tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavan tuen määrää. Pyynnöt esitettiin kyselylomakevastauksissa.

(27)	Ensimmäinen pyyntö saatiin yritykseltä Selina Balik.

(28)

Komissio hyväksyi tämän yksilöllistä tarkastelua koskevan pyynnön, koska se oli jo tarkastellut yrityksen tilannetta samaa tuotetta koskevassa rinnakkaisessa välivaiheen tarkastelussa. Kyseinen välivaiheen tarkastelu pantiin vireille 5 päivänä helmikuuta 2021 (7). Selina Balik perui kuitenkin tarkastelupyyntönsä, minkä jälkeen komissio päätti sen käsittelyn 10 päivänä maaliskuuta 2022 (8).

(29)

Selina Balik oli toimittanut täydellisen kyselylomakevastauksen samalta tarkastelua koskevalta tutkimusajanjaksolta kuin tämän välivaiheen tarkastelun tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso (eli kalenterivuodelta 2020). Yritys hyväksyi toimitettujen tietojen käyttämisen nyt käsillä olevassa tarkastelussa. Komissio oli jo suurelta osin tarkastanut toimitetut tiedot, ja ainoastaan ristiintarkastus videoneuvottelun välityksellä oli tekemättä.

(30)	Sen vuoksi täydelliset tiedot olivat saatavilla jo tämän tutkimuksen vireillepanon yhteydessä, eikä Selina Balikin tilanteen tutkimista tässä tarkastelussa voitu pitää liian työläänä.

(31)	Toinen pyyntö tuli yritykseltä Kilic Deniz.

(32)

Kilic Denizin tilanne poikkesi Selina Balikin tilanteesta. Kyselylomakkeeseen ei ollut saatu vastausta etukäteen, joten tarvittavat tiedot olisi pitänyt kerätä ja toimitetut tiedot analysoida kokonaisuudessaan tämän tutkimuksen aikana otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien tietojen keräämisen ja analysoimisen lisäksi.

(33)	Tämän vuoksi komissio katsoi, että pyynnön hyväksyminen olisi kohtuuttoman työlästä ja estäisi tutkimuksen loppuun saattamisen ajoissa. Yksilöllistä tarkastelua koskevaa pyyntöä ei sen vuoksi hyväksytty.

(34)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Kilic Deniz esitti huomautuksia, joiden mukaan sen yksilöllistä tarkastelua koskeva pyyntö olisi pitänyt hyväksyä, koska se pohjautui samoihin perusteluihin kuin yrityksen Selina Balik pyyntö. Kilic Denizin totesi myös, että ei pitäisi ottaa huomioon sitä, että Selina Balik oli jo toimittanut tietoja rinnakkaisen meneillään olevan tutkimuksen yhteydessä, koska se olisi syrjivää, ja että tässä osittaisessa välivaiheen tarkastelussa komissio sai kyselyvastaukset samanaikaisesti Kilic Deniziltä ja Selina Balikilta.

(35)	Kuten 32 kappaleessa selitetään, komissio katsoi näiden yritysten tilanteiden poikkeavan toisistaan, joten niiden erilainen kohtelu oli perusteltua.

(36)

Samaan aikaan oli käynnissä rinnakkainen Selina Balikin yksilöllistä tilannetta koskeva tarkastelu, joka kattoi saman tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson kuin tässä tarkastelussa, joten komissiolla oli jo hallussaan tietoaineisto, jota tässä tarkastelussa olisi tarvittu jo varhaisessa vaiheessa.

(37)

Kuten 29 kappaleessa todetaan, Selina Balik ja siihen etuyhteydessä olevat yritykset olivat jo toimittaneet kyselyvastauksen omassa välivaiheen tarkastelussaan, ja toimitettujen tietojen puutteita koskeva menettely oli saatu päätökseen. Puutteita koskeva menettely vaati huomattavia resursseja, koska kyselyvastaus oli tarkastettava yksityiskohtaisesti ja siinä olevat puutteet yksilöitävä ja korjattava kyseisten yritysten kanssa.

(38)	Koska Selina Balik antoi komissiolle luvan käyttää rinnakkaisessa välivaiheen tarkastelussa toimitettuja tietoja, komissiolla oli mahdollisuus ottaa tiedot täysimääräisesti huomioon tässä tarkastelussa. Tämän vuoksi komissio hylkäsi syrjivää kohtelua koskevan väitteen.

(39)

Kilic Denizin mukaan komission olisi myös pitänyt ottaa huomioon se, että yrityksellä oli jo kokemusta yhteistyöstä tuetun tuonnin vastaisissa tutkimuksissa, koska se osallistui alkuperäiseen tutkimukseen, toiseen välivaiheen tarkasteluun sekä Turkista peräisin olevaa meribassia ja kultaotsasargia koskevaan tukia koskevaan vuoden 2015 tutkimukseen, joka päätettiin, sillä kyseinen tukijärjestelmä peruutettiin.

(40)	Tämän väitteen osalta komissio totesi, että yksilöllisen tarkastelun myöntämisessä kyse on tutkimukselle aiheutuvasta rasitteesta eikä kohtelua pyytävälle yritykselle aiheutuvasta rasitteesta tai sen kokemuksesta.

(41)

Kilic Deniz huomautti myös, että se oli Turkin neljänneksi suurin vientiä harjoittava tuottaja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja että sillä oli enemmän vientimyyntiä Euroopan unioniin kuin Selina Balikilla, mikä komission olisi pitänyt ottaa huomioon tehdessään yksilöllistä tarkastelua koskevaa valintaa.

(42)	Komissio hylkäsi tämän huomautuksen, koska tämä ei ole yksilöllisen tarkastelun edellytys, vaan vaikuttaa lähinnä siihen, onko jokin yritys sisällytettävä viejien otokseen. Kuten edellä 17 kappaleessa selitetään, otosta oli rajoitettava.

(43)	Kilic Deniz pyysi myös, että sen 1,5 prosentin suuruinen muutettu tulli olisi voimassa viisi vuotta muutoksen tekopäivästä, eikä sitä näin ollen voitaisi muuttaa tällä tarkastelulla.

(44)

Komissio totesi, että perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdassa säädetään, että lopullisen tasoitustoimenpiteen voimassaolo päättyy viisi vuotta sen käyttöön ottamisen jälkeen. Kilic Denizin tuonnista kannettava tulli otettiin käyttöön 28 päivänä helmikuuta 2015, joten viiden vuoden ajanjakso alkaa kyseisestä päivästä.

(45)

Kilic Denizin yksilöllinen tulli päivitettiin 9,5 prosentista 1,5 prosenttiin toista välivaiheen tarkastelua koskevalla asetuksella, jolla vain muutettiin alkuperäisen asetuksen 2 artiklassa olevaa taulukkoa, eikä sillä ole vaikutusta tietyllä tasolla sovellettavien toimenpiteiden voimassaolon kestoon. Tämän vuoksi pyyntö hylättiin.

(46)

Kilic Deniz huomautti myös, että sen yksilöllinen 1,5 prosentin tulli, joka perustuu toiseen välivaiheen tarkasteluun, olisi pidettävä ennallaan tämän välivaiheen tarkastelun tuloksista riippumatta, koska kummankin tarkastelun vireillepanon perusteet olivat samat eikä komissio ole osoittanut, että Kilic Denizin osalta tällä tarkastelua koskevalla tutkimusjaksolla muuttuneet olosuhteet olisivat pysyviä ja oikeuttaisivat sen tullin tason muuttamiseen.

(47)	Komissio hylkää myös Kilic Denizin väitteen, jonka mukaan tämän tutkimuksen perusteet vastaisivat toista välivaiheen tarkastelua koskevan asetuksen antamiseen johtaneen tutkimuksen perusteita.

(48)	Kuten vireillepanoilmoituksen (9) 4 jaksossa todetaan, toisen välivaiheen tarkastelun perusteet koskevat nimenomaan Kilic Deniziä ja sen saaman hyödyn määrää. Tämä tarkastelu pantiin vireille kaikkiin turkkilaisiin tuottajiin vaikuttavien muutosten perusteella.

(49)	Komissio analysoi 285 kappaleessa ja sitä seuraavissa kappaleissa, onko olosuhteiden muutos alkuperäisen asetuksen tutkimusajanjaksoon verrattuna pysyvää.

(50)	Analyysi koskee koko maata, ja siihen sisältyy myös niiden yksittäisten vientiä harjoittavien tuottajien tilanne, jotka saavat tukia Turkin viranomaisilta. Näin ollen väite, jonka mukaan komissio ei ottanut huomioon Kilic Denizin yksilöllistä tilannetta, hylättiin.

(51)	Kilic Deniz väitti myös, että komissiolla on velvollisuus määrittää yksilöllinen tukimarginaali kullekin tiedossa olevalle vientiä harjoittavalle tuottajalle, koska WTO:n tukia ja tasoitustulleja koskevassa sopimuksessa ei ole otosta koskevia määräyksiä.

(52)	Komissio hylkää tämän väitteen, koska otoksesta säädetään selvästi perusasetuksen 27 artiklassa.

(53)	Tutkimuksen aikana komissio myös teki kaikille asianomaisille osapuolille selväksi, että kaikille yhteistyössä toimineille otoksen ulkopuolisille yrityksille määrätään keskimääräinen tulli, jos niille ei myönnetä yksilöllistä tarkastelua.

1.8 Vastaukset kyselylomakkeisiin ja yhteistyöstä kieltäytyminen

(54)

Saadakseen tutkimuksensa kannalta välttämättöminä pitämänsä tiedot komissio lähetti kyselylomakkeet otokseen valituille kolmelle vientiä harjoittavalle tuottajalle ja Turkin viranomaisille. Kyselylomakkeeseen saatiin vastaukset kaikilta kolmelta otokseen valitulta vientiä harjoittavalta tuottajalta ja Turkin viranomaisilta. Kyselylomakevastaukset saatiin myös niiltä kahdelta vientiä harjoittavalta tuottajalta, jotka pyysivät yksilöllistä tarkastelua.

1.9 Tietojen tarkistaminen

(55)	Komissio hankki ja tarkisti kaikki tuen määrittämisen kannalta tarpeellisina pidetyt tiedot.

(56)	Koronaviruspandemian puhkeamisen ja sen johdosta toteutettujen toimenpiteiden (10) vuoksi komissio ei kuitenkaan kyennyt tekemään perusasetuksen 26 artiklan mukaisesti tarkastuskäyntejä kaikkien yritysten toimitiloihin.

(57)

Sen sijaan komissio ristiintarkasti videoneuvottelun välityksellä seuraavien yritysten toimittamat tiedot:

Vientiä harjoittavat tuottajat ja etuyhteydessä olevat yritykset:

—

Gumusdoga-ryhmä:

—	Gümüşdoğa Su Ürünleri Üretim İhracat İthalat A.Ş.

—	Akyol Su Ürünleri Üretim Taşımacılık Komisyon İthalat İhracat Pazarlama Sanayi Ticaret Ltd Şti

—	Yerdeniz Su Ürünleri Sanayi ve Ticaret Ltd Şti.

—	Bengi Su Ürünleri Sanayi ve Ticaret Limited Şirketi

—	Hakan Yem Üretim Ticaret ve Sanayi Limited Şirketi

—

Ozpekler-ryhmä:

—	Özpekler İnşaat Taahhüd Dayanıklı Tüketim Malları Su Ürünleri Sanayi ve Ticaret Limited Şirketi

—	Özpekler İthalat İhracat Su Ürünleri Sanayi ve Ticaret Ltd Şti.

—

Fishark-ryhmä:

—	Fishark Su Ürünleri Üretim ve Sanayi Ticaret A.Ş.

—	Fishark Gıda Sanayi Ticaret A.Ş.

—	Kemer Su Ürünleri Üretim ve Ticaret A.Ş.

—

Selina Balik -ryhmä:

—	Selina Balık İşleme Tesisi İthalat İhracat Ticaret Anonim Şirketi

—	Selina Fish Su Ürünleri Ticaret Limited Şirketi

—	Ayhan Alp Alabalık Üretim ve Ticaret

Turkin viranomaiset:

—	Turkin tasavallan kauppaministeriö

—	Turkin tasavallan maa- ja metsätalousministeriö

1.10 Myöhempi menettely

(58)

Komissio ilmoitti 25 päivänä elokuuta 2022 niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi muuttaa voimassa olevia tasoitustulleja, jäljempänä ’lopullisten päätelmien ilmoittaminen’. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, johon mennessä niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksensa tästä ilmoituksesta.

(59)	Komissio tarkasteli asianomaisten osapuolten toimittamia huomautuksia ja otti ne huomioon soveltuvin osin. Niille osapuolille, jotka pyysivät tulla kuulluiksi, järjestettiin kuuleminen.

(60)	Asianomaisilta osapuolilta saatujen huomautusten jälkeen komissio mukautti tiettyjä olennaisia tosiasioita ja huomioita, ja ’täydentävät päätelmät’ ilmoitettiin kaikille asianomaisille osapuolille 23 päivänä syyskuuta 2022. Osapuolille annettiin määräaika huomautusten esittämiseen.

(61)	Turkin viranomaiset pyysivät neuvotteluja komission yksiköiden kanssa perusasetuksen 11 artiklan 10 kohdan mukaisesti, ja neuvottelut käytiin 4 päivänä lokakuuta 2022.

(62)

Asianomaisilta osapuolilta saatujen täydentäviä päätelmiä koskevien huomautusten jälkeen komissio korjasi kaksi virhettä, kuten 135 ja 306 kappaleessa todetaan, ja korjauksista johtuvat muutokset laskemissa ilmoitettiin asianomaisille osapuolille 6 päivänä lokakuuta 2022. Osapuolille annettiin lisäaikaa esittää näitä tukilaskelmiin tehtyjä muutoksia koskevia huomautuksia.

(63)	Toisia täydentäviä päätelmiä koskevissa huomautuksissaan Gumusdoga, Fishark Ozpekler ja Selina Balik toistivat jo aiempien kahden päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämänsä väitteet. Näitä väitteitä käsitellään tässä asetuksessa.

(64)	Gumusdoga pyysi lisäksi liikevaihtoonsa pientä muutosta, jonka komissio hyväksyi, ja liikevaihtoa korjattiin, kuten 306 kappaleessa todetaan.

2. TARKASTELUN KOHTEENA OLEVA TUOTE

(65)

Tarkastelun kohteena oleva tuote on kirjolohi (Oncorhynchus mykiss):

—	elävänä, kappalepaino enintään 1,2 kg, tai

—

tuoreena, jäähdytettynä, jäädytettynä ja/tai savustettuna:

—	joko kokonaisina kaloina (päineen), kiduksineen tai ilman kiduksia, perattuna tai perkaamattomana, kappalepaino enintään 1,2 kg, tai

—	päättömänä, kiduksineen tai ilman kiduksia, perattuna tai perkaamattomana, kappalepaino enintään 1 kg, tai

—	fileinä, kappalepaino enintään 400 g,

—	joka on peräisin Turkin tasavallasta, jäljempänä ’asianomainen maa’, ja joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 0301 91 90, ex 0302 11 80, ex 0303 14 90, ex 0304 42 90, ex 0304 82 90 ja ex 0305 43 00 (Taric-koodit 0301919011, 0302118011, 0303149011, 0304429010, 0304829010 ja 0305430011).

(66)

Tutkimuksen aikana komission tietoon tuli, että Turkin tasavallasta tuodaan EU:hun pippuroituja savustettuja kirjolohifileitä. Osa näistä fileistä tuotiin tarkastelun kohteena olevana tuotteena, josta maksettiin tulleja, ja osa tuotiin eri tullinimikkeellä (CN-koodi 1604 19 10), josta ei kannettu tulleja.

(67)	Sekä turkkilaiset vientiä harjoittavat tuottajat että unionin tuotannonala vahvistivat katsovansa, että pippuroidut savustetut kirjolohifileet sisältyivät tuotteen määritelmään sekä tässä että aiemmissa tutkimuksissa.

(68)

Tutkimus osoitti myös, että pelkkä pippurin lisääminen ei poista savustetun fileen perusominaisuuksia. Tämän vuoksi ja sen perusteella, että viejien ja unionin tuotannonalan välillä oli sopimus tuotteen määritelmästä, komissio päätteli, että ”pippuroidut savustetut fileet” sisältyvät tuotteen määritelmään.

(69)

Tämän perusteella komissio katsoo, että pippuroidut savustetut kirjolohifileet ovat ”savustettuna” osa tarkastelun kohteena olevaa tuotetta. Selvyyden vuoksi todetaan, että pippuroitujen savustettujen kirjolohifileiden tuonnista kannettaan tulli, jos ne ilmoitetaan CN-koodiin 1604 19 10 (Taric-koodi 1604191011) kuuluviksi.

3. NIMENMUUTOS

(70)	Viejä Lezita Balık A.Ş., jonka Taric-lisäkoodi on B968, ilmoitti komissiolle 9 päivänä kesäkuuta 2021, että se oli muuttanut nimensä muotoon Abalıoglu Balik ve Gıda Ürünleri Anonim Şirketi.

(71)	Yritys pyysi komissiota vahvistamaan, että nimenmuutos ei vaikuta sen oikeuteen hyötyä tasoitustullista, jota siihen sovellettiin sen aiemmalla nimellä.

(72)	Komissio totesi toimitettuja tietoja tarkasteltuaan, että nimenmuutos oli asiaankuuluvien viranomaisten asianmukaisesti rekisteröimä (11) eikä aiheuttanut uutta suhdetta muihin yritysryhmiin, joita komissio ei ollut tutkinut.

(73)	Komissio pani merkille, että yritys on toiminut yhteistyössä tässä tarkastelussa toimittamalla otantalomakkeen uudella nimellään Abalıoglu Balik ve Gıda Ürünleri Anonim Şirketi.

(74)	Näin ollen nimenmuutos ei vaikuta tämän tutkimuksen päätelmiin eikä kyseiseen yritykseen sovellettavaan tasoitustulliin.

(75)	Nimenmuutoksen olisi tultava voimaan 7 päivänä heinäkuuta 2020 eli samana päivänä, jona yritys muutti nimensä.

4. TUET

(76)

Edellisessä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa tutkittujen tukien perusteella tarkasteltiin seuraavia toimenpiteitä, joihin väitettiin liittyvän tukien myöntämistä:

—	kirjolohen tuotannon tukeminen

—	tuloveron alennukset

—	maahantuotujen koneiden vapauttaminen arvonlisäverosta ja tulleista

—	kotimaassa ostettujen koneiden vapautus arvonlisäverosta

—	sosiaaliturvamaksujen tukiohjelma

—	etuuskohtelun mukaiset lainat

—	maankäyttöjärjestely

—	etuuskohteluun perustuva vientivakuutus

—	jalostetut kalat ja äyriäiset.

(77)

Sosiaaliturvamaksujen tukiohjelman, maankäyttöjärjestelyn sekä jalostettujen kalojen ja äyriäisten osalta komissio totesi, että kyseiset ohjelmat eivät tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tuoneet etua otantaan kuuluville vientiä harjoittavien tuottajien ryhmille, minkä vuoksi niiden tarkastelua ei jatkettu.

(78)	DAO toimitti 11 päivänä marraskuuta 2021 huomautuksia tukijärjestelyistä, joita tarkastelussa aiottiin tutkia.

(79)

DAO:n huomautuksissa todettiin, että seuraavat tukijärjestelyt olivat muuttuneet tai niitä oli päivitetty edellisen tarkastelun jälkeen:

—	vesiviljelyn investointiavustukset

—	jalostetut kalat ja äyriäiset

—	jälleendiskonttausluotot

—	kalanviljely maa-altaissa

—	tukimaksut maatalouden kustannus- ja konsultointipalveluihin

—	valtion tukemat vakuutukset

—	valtion tukemat lainat

—	tuki maatalousinvestointeihin

—	kalajauhoa koskevat vapautukset arvonlisäverosta

—	digitaaliset maatalousmarkkinat

—	koronaviruspandemiasta elpymisen tukijärjestelyt.

(80)

Komissio totesi, että Turkin järjestelyt todellakin muuttuvat vuodesta toiseen. Jos tällainen järjestelyn muutos johtaa otokseen valittujen yritysten edun tason muuttumiseen, komission olisi selvitettävä, onko kyseessä olosuhteiden pysyvä muutos. Jos näin on, komissio mukauttaa toimenpiteitä muutoksen huomioon ottamiseksi.

(81)	Kuten kuitenkin jäljempänä ja myös aiemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa todetaan, jotkin DAO:n luettelemista järjestelyistä eivät ole enää voimassa tai niistä ei koitunut etua otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille.

4.1 Suora tuki kirjolohen tuottajille

4.1.1 Kuvaus ja oikeusperusta

(82)

Kirjolohien tuottajille myönnettiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla suoraa tukea presidentin asetuksen 2020/3190, jäljempänä ’asetus 3190’ (12), nojalla. Asetuksen täytäntöönpanoa koskevista menettelyistä ja periaatteista määrätään Turkin maa- ja metsätalousministeriön tiedonannossa 2020/39, jäljempänä ’tiedonanto 39’ (13).

(83)	Suoran tuen järjestely kattaa kirjolohen (Oncorhynchus mykiss). Järjestelyn tarkoituksena on korvata kirjolohen kasvatuskustannukset tuotannon tiettyyn enimmäismäärään asti.

(84)

Komissio katsoo, että suorien tukien järjestely on tarkoitettu hyödyksi kirjolohen pyynnille. Otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat sekä pyytävät itse kasvattamaansa kirjolohta että ostavat kirjolohta muilta Turkin tuottajilta ja jalostavat ja sen jälkeen vievät kirjolohta eri tarjontamuodoissa Euroopan unioniin. Nämä tarjontamuodot, mukaan lukien perattu ja fileoitu kirjolohi, muodostavat tarkastelun kohteena olevan tuotteen.

(85)	’Kirjolohen’ (sen koosta riippumatta) tuotantoon myönnettävän tuen määräksi vahvistettiin 0,75 Turkin liiraa kilogrammaa kohti enintään 350 000 kg:lle vuodessa.

(86)	Yli kilogramman painoisten kirjolohien tuotantoon myönnettävän tuen määräksi vahvistettiin 1,5 Turkin liiraa kilogrammaa kohti samalla 350 000 kg:n vuotuisella tuotantokatolla. Vuoden 2020 tiedonannossa ’yli kilogramman kirjolohi’ määritellään yli 1,25 kilogramman painoiseksi kirjoloheksi (14).

(87)	Nämä kirjolohen tuotannon tukitasot ovat samat kuin vuonna 2019 eli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa.

4.1.2 Ajan myötä tapahtuneet muutokset suorien tukien järjestelyssä

(88)

Kirjolohen tuotantoa tuetaan presidentin asetuksilla ja tiedonannoilla, jotka annetaan vuosittain maatalouslain nro 5488 19 §:n nojalla. Näillä asetuksilla ja tiedonannoilla muutetaan tuen luonnetta vuosittain:

Taulukko 1

Kirjolohen suorien tukien järjestely

Vuosi	Tukijärjestelyt	Tuen määrä kiloa kohti
2016	Kirjolohi, enintään 250 tonnia	0,65 TL
	Kirjolohi, enintään 500 tonnia	0,325 TL
2017	Kirjolohi, enintään 250 tonnia	0,75 TL
	Kirjolohi, enintään 500 tonnia	0,375 TL
	Yli kilogramman painoista kirjolohta (lisämaksu)	0,25 TL
2018	Kirjolohi, enintään 250 tonnia	0,75 TL
	Kirjolohi, enintään 500 tonnia	0,375 TL
	Yli kilogramman painoinen kirjolohi, enintään 250 tonnia (lisämaksu)	0,25 TL
	Yli kilogramman painoinen kirjolohi, enintään 500 tonnia (lisämaksu)	0,125 TL
2019	Kirjolohi enintään 350 tonnia	0,75 TL
	Yli kilogramman painoinen kirjolohi, enintään 350 tonnia	1,5 TL
2020 (tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso)	Kirjolohi, enintään 350 tonnia	0,75 TL
	Yli kilogramman painoinen kirjolohi, enintään 350 tonnia	1,5 TL

(89)

Alkuperäisen tutkimuksen aikana järjestely koostui kirjolohen kasvattajille maksettavasta tuesta, joka perustui kirjolohien pyydettyyn kokonaismäärään niiden koosta riippumatta. Tuki maksettiin pyydettyä kilogrammaa kohti kahtena eri tukimääränä pyydetyn määrän perusteella 500 tonniin asti vuodessa.

(90)

Tuotantovuoden 2017 osalta Turkin viranomaiset maksoivat kilogrammaa kohti pienen, 0,25 Turkin liiran suuruisen lisätuen pyydetyistä yli yhden kilogramman painavista kirjolohista eli ’yli kilogramman painoisista kirjolohista’. Tätä lisätukea sovelletaan edelleen tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen, joka voi pyyntihetkellä painaa enintään 1,2 kilogrammaa.

(91)

Komission kanssa käymiensä neuvottelujen jälkeen Turkin viranomaiset määrittelivät vuonna 2018 ensimmäisen välivaiheen tarkastelun aikana (ks. ensimmäistä välivaiheen tarkastelua koskevan asetuksen johdanto-osan 40–45 kappale) ’yli kilogramman painoisen kirjolohen’ uudelleen pyyntihetkellä yli 1,25 kilogramman painoiseksi kirjoloheksi.

(92)

Vuonna 2019 Turkin viranomaiset poistivat ’yli kilogramman painoista kirjolohta’ koskevan lisämaksun ja jakoivat järjestelyn kahteen osaan: 0,75 Turkin liiran tukeen kilogrammaa kohti ’kirjolohen’ osalta (sen koosta riippumatta) ja 1,5 Turkin liiran tukeen kilogrammaa kohti ’yli kilogramman painoisen kirjolohen’ osalta.

(93)	Lisäksi Turkin viranomaiset laskivat enimmäismäärän 500 tonnista 350 tonniin vuodessa ja rajoittivat tukimaksut yhteen lupaan aluetta kohti. Tuotantokattoa, joka on 350 tonnia, sovelletaan kaikkien samaan kasvatuslupaan kuuluvien kirjolohien tuotantoon.

(94)	Tällä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla komissio vahvisti, että kaksi kolmesta otokseen valitusta yrityksestä kasvatti kaikenkokoista kirjolohta samoissa tiloissa ja samalla kasvatusluvalla ja sai tämän seurauksena molemmat tukimäärät.

(95)

Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana kirjolohen kasvattajat saattoivat hakea tukea, jota maksetaan ’kirjolohesta’ (sen koosta riippumatta) tai ’yli kilogramman painoisesta kirjolohesta’ pyydetyn kirjolohen painon mukaisesti. ’Yli kilogramman painoisen kirjolohen’ korkeamman tukitason vuoksi otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat, jotka pyytävät yli 1,25 kilogramman painoisia kirjolohia, hakivat useimmissa tapauksissa ’yli kilogramman painoisia kirjolohia’ varten myönnettävää tukea.

(96)	Tämän seurauksena ’yli kilogramman painosten kirjolohien’ tuettu tuotanto kaksinkertaistui sekä kilogrammoina että kirjolohen kasvattajille tämän järjestelyn mukaisesti maksetun tuen määränä vuosina 2019–2020, jolloin ilmeni selkeä siirtyminen suuremman kirjolohen pyyntiin.

(97)

Kun otetaan huomioon sekä tuki ’kirjolohesta’ (sen koosta riippumatta) että tuki ’yli kilogramman painoisesta kirjolohesta’, komissio totesi, että Turkin viranomaisten tuki oli itse asiassa kasvanut 59 prosenttiyksikköä tarkastelujaksolla:

Taulukko 2

Määrän ja tukimäärien muutokset vuosina 2017–2020

	2017	2018	2019	2020 Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso
’Kaikenkokoisen kirjolohen’ tuettu tuotanto (kg)	62 461 873	53 390 032	48 859 007	44 991 877
’Yli kilogramman painoisen kirjolohen’ tuettu tuotanto (kg)	6 075 006	14 175 924	15 261 470	30 102 632
Tuettu tuotanto yhteensä (kg)	68 536 879	67 565 956	64 120 477	75 094 509
Indeksi	100	99	94	110
’Kaikenkokoisen kirjolohen’ tuki (Turkin liiraa)	42 948 500	36 900 761	35 769 405	32 547 179
’Yli kilogramman painoisen kirjolohen’ tuki (Turkin liiraa)	5 017 996	11 953 949	22 428 846	43 742 770
Maksettu tuki yhteensä (Turkin liiraa)	47 966 496	48 854 710	58 198 251	76 289 949
Indeksi	100	102	121	159

(98)	Tämän vuoksi komissio katsoi, että järjestelyn mukauttaminen ei muuttanut sen perustana olevaa tukea ja jopa korotti sen tasoa. Mukauttamisella ei näyttänyt olevan rahoituksellisia eikä taloudellisia perusteita.

4.1.3 Tasoitustoimenpiteitä koskevat päätelmät

(99)	Suorat tukimaksut kirjolohen tuottajille ovat perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa ja 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavaa tukea eli suoraa varojen siirtoa Turkin viranomaisilta kirjolohen tuottajille.

(100)

Nämä suorat tuet ovat perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan merkityksessä erityisiä ja tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavia, ja lainsäädännössä, jonka puitteissa tuet myöntävä viranomainen toimii, nimenomaisesti rajataan tällaisten avustusten saanti vesiviljelyalalla toimiviin yrityksiin. Vesiviljelyä harjoittavat yritykset mainitaan nimenomaisesti, ja kirjolohi on selkeästi nimetty yhdeksi lajeista, jotka hyötyvät tästä tukijärjestelystä.

(101)

Komissio vahvisti, että otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat saivat tästä järjestelystä etua tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla sekä määrinä, jotka olivat 0,75 Turkin liiraa kiloa kohti ’kirjolohesta’ (sen koosta riippumatta), että määrinä, jotka olivat 1,5 Turkin liiraa kiloa kohti ’yli kilogramman painoisesta kirjolohesta’.

(102)

Alkuperäisessä tutkimuksessa ei ollut erillistä tukitasoa yli kilogramman painoisten kirjolohien pyynnille, joten ongelmaa ei ilmennyt. Myöhemmissä tarkasteluissa, toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu mukaan luettuna, komissio ei pystynyt vahvistamaan yli 1,25 kilogramman painoisen kirjolohen pyynnistä saatua etua, sillä otokseen valitut yritykset eivät pyytäneet ’yli kilogramman painoisia kirjolohia’ (15).

(103)

Tässä tutkimuksessa komissio totesi, että kaksi kolmesta otokseen valitusta vientiä harjoittavasta tuottajasta tuotti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kaikenkokoista kirjolohta samalla kasvatusluvalla, minkä vuoksi ne hyötyivät kummastakin tukitasosta.

(104)

Komissio totesi, että kirjolohia kasvatetaan samoissa tuotantolaitoksissa eli maalla sijaitsevissa lammikoissa ja häkeissä joko järvissä tai merellä. Sekä pienempiä että suurempia kirjolohia kasvatetaan samoissa laitoksissa, ne kasvavat samoissa lammikoissa ja saavat samaa rehua. Alle 1,25 kg:n painoiset kirjolohet voivat kasvaa yli 1,25 kg:n painoisiksi. Ainoa ero on se, että suurempi kirjolohi pyydetään myöhemmin, jotta se voidaan kasvattaa vaadittuun kokoon.

(105)

Kuten ensimmäisen välivaiheen tarkastelua koskevan asetuksen johdanto-osan 45 kappaleessa lisäksi todetaan, ”tiedonannon nro 2017/38 4 artiklan f kohdalla tuki myönnetään kalanviljelijälle ”pyyntihetkellä”. Vaikka Turkin aikomuksena oli rajoittaa tuki yli 1,25 kg:n kirjoloheen vuonna 2018, asetuksessa ei ole oikeudellista perustetta, jolla suljettaisiin tuki pois, jos kirjolohi myydään toisessa muodossa. Saatujen tietojen mukaan toimialalla on yleisenä käytäntönä jalostaa joitakin pyydetyistä suurista kirjolohista ja myydä ne kyseeseen tulevana tuotteena, esimerkiksi fileinä”.

(106)

Näin ollen suurempien kirjolohien kasvatuksesta mahdollisesti saatava hyöty liittyy automaattisesti myös pienempien kirjolohien kasvatukseen. Riippumatta siitä, hyötyikö tietty kirjolohi jommastakummasta tukimäärästä, suoraa tukea myönnetään kirjolohen, joka on tarkastelun kohteena oleva tuote (elävä tai kuollut ja jalostettu eri muotoihin), pyyntiin. Kaikki kirjolohelle koituvat edut koskevat myös fileinä myytävää kirjolohta, jota ei eritellä pyydetyn kirjolohen koon perusteella.

(107)

Kummankin tukitason edellytyksenä on kirjolohen kasvatus. Kasvatusluvan mukaisella tuotantokapasiteetilla tarkoitetaan kaikenkokoista kirjolohta, ja kummastakin tukimäärästä saatava hyöty maksetaan kasvattajalle kertasuorituksena ja kirjataan yrityksen yleiselle tulotilille.

(108)

Tämän vuoksi komissio katsoi, että kirjolohen kasvattajille vuonna 2020 maksetut maksut vastaavat kirjolohen, tarkastelun kohteena oleva tuote mukaan lukien, kasvatuksesta saadun suoran tuen kokonaismäärää.

4.1.4 Omaan tuotantoon saatavan tuen määrä

(109)

Yrityskohtainen etu oli suoran tuen määrä, joka saatiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla sekä ’kirjolohta’ (sen koosta riippumatta) että ’yli kilogramman painoista kirjolohta’ koskevien tukimäärien mukaisesti. Yritykset toimittivat tietoja saadun tuen määrästä sekä siitä, mistä tuki oli saatu ja mitä tuotantoa se nimenomaisesti koski.

(110)

Kaikenkokoisen kirjolohen tuotantoon kummankin tukitason mukaisesti saadun suoran tuen määrä jaettiin pyydetyn kirjolohen kokonaismäärällä, jotta voitiin selvittää tuen määrä (Turkin liiroina) kirjolohen kilogrammaa kohti.

4.1.5 Ostetun kirjolohen tuen määrä

(111)

Alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin (16) että, näistä tuista koituva etu koski myös otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien tekemiä kirjolohen ostoja turkkilaisilta etuyhteydettömiltä kasvattajilta jalostusta varten, sillä tarkastelun kohteena oleva tuote kattaa sekä suoraan tuetun raaka-aineen eli elävän kirjolohen että jatkojalostustuotteet, kuten tuoreen tai jäädytetyn kokonaisen kirjolohen, fileet ja savustetun kalan.

(112)

Ostettujen kirjolohien osalta etu laskettiin Turkin viranomaisten myöntämien tukien kokonaismäärän pohjalta jakamalla se Turkin kirjolohentuotannon kokonaismäärällä.

(113)

Komissio pani merkille, että toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa (17) vahvistettiin päätelmä, jonka mukaan otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat saivat etua kirjolohen ostoista. Etu laskettiin jakamalla saadun tuen kokonaismäärä Turkin tuetun kirjolohentuotannon kokonaismäärällä.

(114)

Aiemman toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun päätelmät perustuivat kuitenkin Turkin viranomaisten toimittamiin koko maata koskeviin tietoihin, eikä niissä otettu huomioon otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien erityistilannetta. Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa ei ole tarpeen tehdä tällaisia yksityiskohtaisia päätelmiä, koska toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa on ainoastaan määritettävä tuen jatkumisen tai toistumisen todennäköisyys, mutta ei tarkkoja tasoitusmarginaaleja.

(115)

Tässä välivaiheen tarkastelussa yksikään asianomainen osapuoli ei kiistänyt, että vientiä harjoittavat tuottajat edelleen hyötyvät tuesta ostaessaan kirjolohta etuyhteydettömiltä kasvattajilta. Turkin viranomaiset toimittivat tiedot vuoden 2020 tukitasosta kunkin kirjolohen kasvattajan osalta sekä 0,75 Turkin liiran (’kirjolohi’ sen koosta riippumatta) että 1,5 Turkin liiran (’yli kilogramman painoinen kirjolohi’) tukitason osalta. Näitä tietoja verrattiin otokseen valittujen kolmen vientiä harjoittavan tuottajan ostoluetteloihin, ja komissio totesi seuraavaa:

a)	5 prosenttia ostojen määristä oli peräisin kasvattajilta, jotka eivät saaneet tukea tai joista ei löytynyt tietoja;

b)	49 prosenttia ostojen määristä oli peräisin kasvattajilta, joiden tuotantomäärä ylitti 350 tonnin vuotuisen tuotantokaton, minkä vuoksi osaa niiden tuotannosta ei tuettu ja

c)	46 prosenttia ostojen määristä oli peräisin kasvattajilta, joiden tuotantomäärä jäi 350 tonnin vuotuisen tuotantokaton alle, minkä vuoksi niiden koko tuotanto katsottiin tuetuksi.

(116)

Vuoden 2020 tuotannosta tuen määräksi laskettiin 0,53 Turkin liiraa kilogrammalta kaikenkokoisten kirjolohien osalta, kun koko tuotanto otetaan huomioon, ja 1,02 Turkin liiraa kilogrammalta, kun huomioon otetaan ainoastaan tuettu tuotanto.

4.2 Suora tuki kirjolohen tuottajille – tuotantotukia koskevat saadut huomautukset

(117)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkin viranomaiset, otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat, Selina Balik ja Kilic Deniz esittivät huomautuksia komission päätelmistä, jotka koskivat suoraa tukea kirjolohen tuottajille.

(118)

Kyseiset osapuolet kyseenalaistivat pääasiassa sen, että tukea koskeviin laskelmiin oli sisällytetty otokseen valituille tuottajille ja Selina Balikille maksettu tuki ’yli kilogramman painoisen kirjolohen’ pyynnistä, koska tätä tukea ei ollut sisällytetty aiempien tutkimusten laskelmiin. Ne väittivät myös, että ’yli kilogramman painoinen kirjolohi’ ei kuulu tarkastelun kohteena olevan tuotteen määritelmään, eikä se sisältynyt vientiä harjoittaville tuottajille tarkoitettuun kyselylomakkeeseen.

(119)

Kuten edellä 4.1.3 jaksossa todetaan, komissio vahvisti kirjolohen pyynnistä maksettavaa tukea koskevan tilanteen muuttuneen etenkin alkuperäisen tutkimuksen jälkeen mutta myös edellisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun mukaisen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen. Aiemmin suoraa tukea myönnettiin tuotettujen kilogrammojen perusteella kirjolohen koosta riippumatta, mutta Turkin viranomaiset siirtyivät asteittain maksujärjestelmään, jossa myönnetyn tuen taso riippuu pyydetyn kirjolohen koosta. Näin ollen tilanne tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla osoitti selvästi, että turkkilaiset kirjolohen kasvattajat hyötyivät kummastakin kyseisen järjestelyn mukaisesta tukitasosta, joiden perusteella tukia maksettiin tarkastelun kohteena olevan tuotteen kasvattamisesta ja pyynnistä.

(120)

Selina Balik väitti, että komissiolla ei ollut valtuuksia laajentaa nykyisen tutkimuksen kohteena olevan tuotteen määritelmää sisällyttämällä siihen ’yli kilogramman painoinen kirjolohi’.

(121)

Komissio toteaa, että tuotteen määritelmä oli sama kuin aiemmissa tutkimuksissa eli elävän tai kuolleen ja useisiin eri muotoihin jalostetun kirjolohen tuotanto. Tukitason riippuminen pyydetyn kirjolohen tietystä koosta ei muuta tuen luonnetta ja toimintaa sikäli, että sillä tuetaan eri muodoissa myytäväksi tarkoitetun kirjolohen tuotantoa. Näin ollen väite hylättiin.

(122)

Osapuolet kiistivät myös komission päätelmät siitä, että ’yli kilogramman painoisia kirjolohia’ voidaan edelleen jalostaa fileiksi, jotka sisältyvät tarkastelun kohteena olevan tuotteen määritelmään. Kyseiset osapuolet väittivät, että ensimmäistä välivaiheen tarkastelua koskevan asetuksen johdanto-osan 45 kappaleessa esitetyistä päätelmistä, joihin komissio viittasi lopullisissa päätelmissään, ei ilmoitettu asianomaisille osapuolille ensimmäisen välivaiheen tarkastelun aikana, joten osapuolet eivät voineet esittää niistä huomautuksia. Ne toistivat, että joka tapauksessa ’yli kilogramman painoiselle kirjolohelle” ei ollut aiemmissa tutkimuksissa laskettu tukia.

(123)

Osapuolilla oli tässä tarkastelussa lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen runsaasti aikaa esittää ensimmäistä välivaiheen tarkastelua koskevan asetuksen johdanto-osan 45 kappaletta koskevia huomautuksia. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(124)

Komissio totesi myös, että tässä tapauksessa käytetyt kokonaisen kalan vastinarvot ovat samat kuin alkuperäisessä tutkimuksessa. Niiden mukaan ’yli kilogramman painoisia kirjolohia’ on selvästi voitu aina jalostaa tarkastelun kohteena olevaksi tuotteeksi, kuten alla olevasta taulukosta ilmenee, ottaen huomioon, että yhdestä kalasta saadaan kaksi fileetä.

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen esittämismuoto	Kokonaisen kalan vastinarvo	Kokonaisen kalan enimmäispaino
Elävät kalat, enintään 1,2 kg	1,00	1,2 kg
Perattu kala, päineen, enintään 1,2 kg	0,85	1,4 kg
Perattu kala päätön, enintään 1 kg	0,75	1,3 kg
Tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt fileet, enintään 400 g	0,47	1,7 kg
Savustetut fileet, enintään 400 g	0,40	2 kg

(125)

Viejä Selina Balik on selvästi huomioinut tämän seikan todetessaan lopullisia päätelmiä koskevissa huomautuksissaan, että ”[tarkastelun kohteena olevan] tuotteen luontaisten ominaisuuksien vuoksi suuri kirjolohi voidaan jalostaa fileiksi, jotka kuuluvat [tarkastelun kohteena olevan] tuotteen määritelmään”.

(126)

Väite, jonka mukaan ’yli kilogramman painoisen kirjolohen’ tukia ei pitäisi sisällyttää tämän tarkastelun laskelmiin, koska ne eivät sisältyneet edellisten tutkimusten laskelmiin, olisi näin ollen hylättävä, koska olosuhteet ovat muuttuneet. Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa kumpikaan otokseen valittu viejä ei saanut tukea, jonka taso on 1,5 Turkin liiraa pyydettyä kilogrammaa kohti. Tällä tarkastelua koskevalla tutkimusjaksolla ne saivat.

(127)

Kaksi otokseen valittua vientiä harjoittavaa tuottajaa väitti lisäksi, että ne eivät tuottaneet eivätkä myyneet ’yli kilogramman painoisista kirjolohista’ peräisin olevia fileitä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, joten ne pyysivät komissiota tarkistamaan suoraa tukea koskevan laskelmansa sen mukaisesti jättämällä ’yli kilogramman painoisen kirjolohen’ niiden ulkopuolelle.

(128)

Komissio totesi, että väitteen tueksi ei esitetty mitään näyttöä. Tutkimuksessa sen sijaan todettiin, että kummallekin näistä otantaan valituista vientiä harjoittavista tuottajista maksettiin kummankin tason mukaisia maksuja kirjolohta koskevista suorien tukien järjestelyistä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Näin ollen viejät harjoittivat kaikenkokoisten kirjolohien pyyntiä. Kun otetaan huomioon 119 kappaleessa olevassa taulukossa esitetyt kokonaisen kalan vastinarvot, pyydetyt ’yli kilogramman painoiset kirjolohet’ voidaan jalostaa eri muotoihin, kuten fileeksi ja peratuksi kalaksi. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(129)

Kaksi otokseen valittua vientiä harjoittavaa tuottajaa väittivät myös, että valtaosa ’yli kilogramman painoisista kirjolohista’ vietiin Venäjälle ja Japaniin, joten ’yli kilogramman painoisten kirjolohien’ osalta saatuun tukeen ei pitäisi soveltaa tasoitustoimenpiteitä tarkastelun kohteena olevan tuotteen unioniin suuntautuvassa viennissä.

(130)

Komissio hylkäsi tämän väitteen. Kuten edellä selitetään, komission katsoo, että kirjolohen pyynnistä saadut kummankin tukitason mukaiset maksut koskevat kaikenkokoisia myytäväksi tarkoitettuja kirjolohia. Kaikenkokoisista Venäjälle ja Japaniin viedyistä kirjolohista maksettu tuen määrä kilogrammaa kohti on näin ollen sama kuin kaikenkokoisista Euroopan unioniin viedyistä kirjolohista maksettu tuen määrä.

(131)

Lisäksi otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat kiistivät 96 kappaleessa esitetyt komission päätelmät, joiden mukaan ’yli kilogramman painoisten kirjolohien” viljelystä saatu etu liittyy automaattisesti myös pienemmän kirjolohen viljelyyn, ja väittivät, että

—	’yli kilogramman painoisen kirjolohen’ tuotantoprosessit ovat huomattavasti pidempiä kuin pienemmän kirjolohen, ja niiden kustannukset ovat korkeammat;

—	’yli kilogramman painoinen kirjolohi’ ja pienemmät kirjolohet kilpailevat keskenään;

—	kasvattajat eivät voi tuottaa ’yli kilogramman painoisia kirjolohia’ ja pienempiä kirjolohia samaan aikaan samassa laitoksessa; ja

—	’yli kilogramman painoisia kirjolohia’ tuotetaan valtaosin Mustallamerellä eikä sisämaan lammikoissa.

(132)

Komissio toteaa, että ’yli kilogramman painoisen kirjolohen’ tuotantoprosessi on pidempi, minkä vuoksi tuki pyyntihetkellä on 1,5 Turkin liiraa kilogrammaa kohti eikä vakiomäärä 0,75 Turkin liiraa kilogrammaa kohti. Kirjolohen kasvattajat hyötyvät kuitenkin kummankin tukitason mukaisista tukimaksuista.

(133)

Väitteellä, jonka mukaan ’yli kilogramman painoinen kirjolohi’ ja pienemmät kirjolohet kilpailevat keskenään, ei näytä olevan merkitystä määritettäessä suoran tuen järjestelyn mukaisia tukia tarkastelun kohteena olevalle tuotteelle. Kilpailu vain ohjaisi kasvattajaa valitsemaan, minkä kokoista kirjolohta lammikoista pyydetään.

(134)

Kasvattajat tuottavat samalla kasvatusluvalla minkä tahansa kokoisia kirjolohia, ja saavat yhden maksun kummankin tukitason mukaisesti.

(135)

Lopullisten päätelmien ja täydentävien päätelmien ilmoittamisen jälkeen yritykseltä Selina Balik saatujen huomautusten perusteella komissio oikaisi yrityksen kokonaistuotantoluvuissa olevat laskuvirheet videoneuvotteluna toteutetun ristiintarkastuksen mukaisesti.

(136)

Selina Balik väitti, että komissio olisi käyttänyt yhden tämän ryhmän kasvatusyrityksen osalta erilaista suoran tuen määrää kuin tämä oli ilmoittanut kyselyvastauksessaan. Lisäksi Selina Balik pyysi komissiota vähentämään suoran tuen määrästä pankkikulut, jotka maksutapahtumista oli maksettu.

(137)

Kumpikin väite hylättiin. Ensinnäkin kaikkien tämän tutkimuksen kohteena olevien tuottajien (myös Selina Balikin) osalta komissio käytti Turkin viranomaisten toimittamia tarkastettuja tietoja jaetun tuen määristä. Komissio käytti Turkin viranomaisten toimittamia tietoja, koska Selina Balik ei toimittanut mitään tietoja tai todisteita, jotka perustelisivat tai selittäisivät kyselyvastauksessa ilmoitetun määrän ja Turkin viranomaisten ilmoittaman määrän välistä eroa. Komissio tarkasti Turkin viranomaisten toimittamat tiedot ja kaikissa muissa tapauksissa ne vastasivat otokseen valittujen yritysten ilmoittamia tietoja. Näin ollen niitä käytettiin johdonmukaisesti perustana suoran tuen laskelmissa. Toiseksi Selina Balik ei pystynyt osoittamaan, että aiheutuneet pankkikulut olisi maksettu suoraan Turkin viranomaisille tarkastelua koskevalla ajanjaksolla. Näin ollen komissio katsoo, että nämä maksut maksettiin kolmansille osapuolille (esimerkiksi pankeille) eivätkä ne kuulu perusasetuksen 7 artiklan 1 kohdan sallimiin vähennyksiin.

(138)

Täydentävien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkin viranomaiset toistivat, että ’yli kilogramman painoinen kirjolohi’ ei kuulu tarkastelun kohteena olevaan tuotteen määritelmään, sen tuotantoprosessi poikkeaa pienempien kirjolohien tuotantoprosessista ja se luokitellaan eri HS- ja CN-koodeihin kuin pienemmät kirjolohet. Väitteet hylättiin uudelleen 113 kappaleessa ja sen jälkeisissä kappaleissa esitettyjen syiden perusteella.

(139)

Komissio katsoo erityisesti, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen määritelmä kattaa ’yli kilogramman painoisen kirjolohen’ pyynnistä annetut tuet. Tarkastelun kohteena oleva tuote on kirjolohi, elävä tai kuollut ja jalostettu eri muotoihin, fileet mukaan lukien. Jos ’yli kilogramman painoiselle kirjolohelle’ myönnetyt suorat tuet jätetään laskelmien ulkopuolelle, se johtaisi tasoitustulleihin, jotka eivät kattaisi koko tarkastelun kohteena olevaa tuotetta (jalostetun kirjolohen vientiä unioniin).

4.3 Suora tuki kirjolohen tuottajille – ostetun kirjolohen tukea koskevat huomautukset

4.3.1 Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen saadut huomautukset

(140)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkin viranomaiset, otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat ja yritys Selina Balik kiistivät laskelmat, jotka koskivat otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien ja Selina Balikin saamaa epäsuoraa tukea kirjolohen ostamiseen muilta turkkilaisilta kirjolohen kasvattajilta.

(141)

Asianomaiset osapuolet väittivät myös, että ostettua kirjolohta varten saadun tuen laskentamenetelmä poikkesi aiemmissa tutkimuksissa käytetystä menetelmästä, vaikka olosuhteissa ei ollut tapahtunut muutosta, joka oikeuttaisi menetelmän muuttamiseen. Ne väittivät, että ’yli kilogramman painoisista kirjolohista’ saadut tuet olisi jätettävä nykyisellä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saadun tuen määrää koskevien laskelmien ulkopuolelle.

(142)

Erityisesti Selina Balik huomautti, että aina on ollut kasvattajia, joiden tuotanto jää tuotantokaton alapuolelle, mutta aiemmissa tutkimuksissa tätä ei ole käytetty ostetun kirjolohen tuen laskentaan.

(143)

Aiemmissa tutkimuksissa komissio oli katsonut, että kaikki turkkilaiset kasvattajat saivat saman määrän tukea otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien ostamaa kirjolohikiloa kohti. Edellä 4.1.5 jaksossa selitetään, miksi olosuhteiden muuttuminen on johtanut komission menetelmän muuttumiseen.

(144)

Asianomaiset osapuolet totesivat erityisesti, että komissio olisi voinut käyttää Turkin viranomaisilta saatuja kasvattajakohtaisia tietoja, mutta se oli laskenut keskiarvon otokseen valituille kolmelle tuottajalle ja käyttänyt tätä lukua (Turkin liirana kilogrammaa kohti) laskiessaan ostetun kirjolohen tuen määrää kolmen otokseen valitun tuottajan ja Selina Balikin osalta.

(145)

Komissiota pyydettiin laskemaan näille neljälle yritykselle yksilölliset määrät samojen tietojen perusteella sen sijaan, että käytettäisiin kaikille yritysryhmille laskettua keskiarvoa. Komissio hyväksyi tämän väitteen, koska sillä oli tarvittavat tiedot käytettävissään.

(146)

Asianomaiset osapuolet, Selina Balik mukaan lukien, huomauttivat myös, että komission tekemä neljän yritysryhmän ostojen jakaminen kolmeen luokkaan (”ei tietoja tai ei tukea saava”, ”tuotantokaton alittavat” tai ”tuotantokaton ylittävät”) ja tämän jaon perusteella tehdyt laskelmat olivat johtaneet joidenkin kaikille turkkilaisille kirjolohen kasvattajille myönnettyjen tukien laskemiseen kahteen kertaan.

(147)

Komissio hyväksyi tämän väitteen ja tarkisti menetelmänsä sen mukaisesti lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen.

4.3.2 Ostettu kirjolohi – täydentävissä päätelmissä ilmoitettu menetelmä

(148)

Komission analyysi perustui Turkin viranomaisten toimittamaan luetteloon kirjolohen kasvattajista. Kyseisestä luettelosta komissio yksilöi, oliko kasvattajan tuetun tuotannon määrä 350 tonnin tuotantokaton ylä- vai alapuolella. Luettelossa esitetään kirjolohen tuetun tuotannon kokonaismäärä ja vuonna 2020 saatu tuki lupaa ja luvanhaltijaa kohti oikeushenkilöittäin.

(149)

Turkin viranomaisten mukaan kokonaistuotanto oli 144 283 000 kilogrammaa ja tukien määrä 76 316 948 Turkin liiraa koko Turkin osalta.

(150)

Ensimmäiseksi komissio yksilöi tuotantokaton alittavat kasvattajat eli ne, jotka saivat tukea alle 350 tonnin tuotantomäärästä – riippumatta kasvatuslupien määrästä tarkastelua koskevalla ajanjaksolla. Sen jälkeen se laski tuotantokaton alittaviksi yksilöityjen tuottajien tuen määräksi 0,966 Turkin liiraa kilogrammaa kohti siten, että tuotantoa pidettiin kokonaan tuettuna, ja saatujen tukien kokonaismäärä (37 441 048 Turkin liiraa) jaettiin tuetun tuotannon kokonaismäärällä (38 753 671 kilogrammaa).

(151)

Toiseksi tuotantokaton alittavan tuotannon ja tukien määrät vähennettiin koko maan tuotannon ja tukien määristä, ja tulokseksi saatiin 105 529 329 kilogrammaa ja 38 875 901 Turkin liiraa. Tämän mukaan keskimääräinen tuki oli 0,368 Turkin liiraa kaikille muille kasvattajille, eli niille, joiden on aiemmin yksilöity olevan tuotantokaton ylittäviä tai ei tukia saavia.

(152)

Näitä kahta tukitasoa (0,966 tai 0,368 Turkin liiraa kilogrammaa kohti) sovellettiin sitten yksittäisiin otokseen valittujen vientiä harjoittavien yritysryhmien ja Selina Balikin yksittäisiin tavarantoimittajiin käyttämällä edellä esitettyä luokittelua ja kullekin yritysryhmälle laskettua keskimääräistä tukitasoa.

(153)

Täydentävien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkin viranomaiset väittivät, että tuotantokaton alittavien ja muiden kasvattajien välinen jako oli virheellinen, ja esittivät toisenlaisen jaon tuille, mutta eivät toimittaneet mitään näyttöä kyseisen jaon alkuperästä tai laskentaperusteista. Näin ollen väite hylättiin.

(154)

Asianomaiset osapuolet väittivät, että epäsuoraa tukea koskevat julkistetut päätelmät olivat riittämättömiä ja että saatujen tukien määrä tavarantoimittajaa kohti olisi ilmoitettava niille. Väite hylättiin Turkin viranomaisten toimittamien tietojen luottamuksellisuuden vuoksi. Komissio katsoi, että edellä esitetty tarkistettu menetelmänkuvaus sekä yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille toimitetut tiedot riittävät varmistamaan osapuolten oikeudet.

(155)

Kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa väitti, että niiden osalta tuen laskeminen ostettua kirjolohikiloa kohti oli virheellistä, koska ne tosiasiassa ostivat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla valtaosin tai kokonaan alle 1,2 kilogramman panoista kirjolohta. Ne ehdottivat, että komission olisi katsottava niiden tavarantoimittajien saaman tuen olleen vain 0,75 Turkin liiran tasolla kilogrammaa kohti ja laskettava ostetusta kirjolohesta saatu etu uudelleen.

(156)

Väite hylättiin, koska näyttö osoitti selvästi että kirjolohen tuotannon tuki Turkissa perustuu kummankin tukitason mukaisesti kasvattajille maksettaviin kokonaissummiin. Vientiä harjoittavien tuottajien ostaman kirjolohen koosta riippumatta ostetun kirjolohen kautta siirtyvän tuen määrä kilogrammaa kohti riippuu toimittavan kasvattajan tilanteesta eikä siitä, minkä kokoista kirjolohta vientiä harjoittava tuottaja ostaa kyseiseltä kasvattajalta. Se, että jotkin vientiä harjoittavat tuottajat eivät tuota yli kilogramman painoista kirjolohta, ei näin ollen tarkoita, että sen tavarantoimittajat (kasvattajat) eivät saisi kummankin kirjolohen koon mukaista tukea. Kuten 160 kappaleessa selitetään, Turkin viranomaisilta ei tältä osin saatu huomautuksia eikä lisänäyttöä.

(157)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen eräät vientiä harjoittavat tuottajat kiistivät komission käyttämän menetelmän ja antoivat esimerkkejä joistakin tavarantoimittajistaan osoittaakseen, että käytetty menetelmä ei luokitellut kyseistä kasvattajaa asianmukaisesti.

(158)

Komissio hylkäsi väitteet, koska esimerkkejä ei pidetty riittävän edustavina eivätkä ne näin ollen osoittaneet komission menetelmän olevan epäasianmukainen.

(159)

Komissio siis katsoi Turkin viranomaisten toimittamien tietojen matemaattiseen vertailuun perustuvan menetelmänsä olevan asianmukaisin ja perustelluin tapa jakaa kirjolohen kasvattajat kahteen luokkaan, jotka ovat tarpeen ostetun kirjolohen tuen yksilöimiseksi oikein.

(160)

Menetelmä ilmoitettiin myös Turkin viranomaisille yhdessä kaikkien kasvattajatasolla tehtyjen laskelmien kanssa, eivätkä Turkin viranomaiset toimittaneet mitään näyttöä, jonka perusteella komission soveltamaa menetelmää olisi muutettava.

(161)

Komissio totesi myös, että vaikka se hyväksyisikin nämä esimerkit, se ei voi hyväksyä pelkkiä vientiä harjoittavien tuottajien esittämiä lausuntoja tavarantoimittajiensa tilanteesta ilman tarkastuksia tai asianomaiselta tavarantoimittajalta saatuja lausuntoja.

(162)

Fishark väitti lisäksi, että epäsuoran tuen laskennassa käytetty ostettu kokonaismäärä oli virheellinen, sillä komissio ei ottanut huomioon etuyhteydettömille asiakkaille palautettujen ostojen kokonaismäärää.

(163)

Komissio hylkäsi väitteen, koska yritys selvensi etätarkastusten aikana, että palautetuiksi myynneiksi kirjatut tapahtumat koskivat virheellisesti laskettujen ostoarvojen kirjanpidollisia korjauksia, eikä kyse näin ollen ollut tarkastelun kohteena olevan tuotteen tosiasiallisista palautuksista. Fishark ei esittänyt huomautuksia tästä huomiosta etätarkastusraportin vastaanottamisen jälkeen eikä toimittanut lisänäyttöä ennen lopullisten päätelmien ilmoittamista, joten väite hylättiin.

(164)

Gumusdoga ja Fishark väittivät täydentävien päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että komission olisi otettava uudelleen käyttöön kasvattajien luokka ”ei tietoja tai ei tukea saava” ja olla soveltamatta mitään tukea näiden kasvattajien osalta.

(165)

Komissio hylkäsi tämän väitteen sillä perusteella, että kaikissa aiemmissa tutkimuksissa on todettu kaiken ostetun kirjolohen olevan jossain määrin tuettua ja että viimeisin menetelmä ottaa huomioon tämän yleisen toteamuksen.

(166)

Selina Balik väitti epäsuoran tuen laskentamenetelmän olevan virheellinen, koska siinä ei oteta huomioon kuhunkin kasvatuslupaan merkittyä nimelliskapasiteettia. Komissio jätti huomiotta etenkin sen, että tukikelpoisia tuotantomääriä rajoittaa kokonaisen kalan vastinarvon 350 000 kilogramman tuotantokaton lisäksi myös kunkin kasvattajan kasvatuslupaan merkitty nimelliskapasiteetti.

(167)

Komissio käytti tuetun tuotannon menetelmää, koska ilmoitettu koko maata koskeva nimelliskapasiteetti (244 000 tonnia) ja tosiasiallinen tuotanto (144 000 tonnia) erosivat toisistaan. Tuetun tuotannon katsottiin näin ollen tarjoavan perustellumman menetelmän vientiä harjoittaville tuottajille vahvistettavien epäsuoran tuen tasojen laskentaan. Yksityiskohtaiset päätelmät, yritysten luokittelu mukaan lukien, toimitettiin Turkin viranomaisille, eikä niitä koskevissa Turkin viranomaisten huomautuksissa esitetty huomautuksia tarkkuudesta eikä esitetty vaihtoehtoisia menetelmiä. Näin ollen komissio hylkäsi vientiä harjoittavien tuottajien esittämät vaihtoehtoiset menetelmät.

(168)

Tältä pohjalta laskelmat olivat seuraavat:

Taulukko 3

Ostettua kirjolohta koskeva tuki yritystä kohti vuonna 2020

Yritysryhmä	Keskimääräinen tukitaso kilogrammaa kohti Turkin liiroina
Fishark	0,614
Gumusdoga	0,791
Ozpekler	0,728
Selina Balik	0,899

Taulukko 4

Kirjolohen tuotantotuki

Yritysryhmä	Tuen määrä
Fishark	3,47 %
Gumusdoga	2,10 %
Ozpekler	2,75 %
Selina Balik	2,54 %

4.4 Menetetty verotulo – valtiontuki vesiviljelyalan investointeihin

4.4.1 Kuvaus ja oikeusperusta

(169)

Asetuksessa nro 2012/3305 (18) ja täytäntöönpanoa koskevassa tiedonannossa nro 2012/1 (19) määritetään perusteet valtiontuelle vesiviljelyalan investointeihin (20), ja ne luovat perustan Turkin investointikannustinohjelmalle. Siihen sisältyy kaksi kannustinjärjestelyä:

—	alueelliset investointikannustimet, mukaan lukien seuraavat: vapautus arvonlisäverosta, vapautus tulleista, veronalennus, tuki sosiaaliturvamaksuihin (työnantajamaksut), korkotuki, maankäyttöoikeudet, tuloverosta vapauttaminen sekä tuki sosiaaliturvamaksuihin (työntekijämaksut); ja

—	yleiset investointikannustimet, mukaan lukien seuraavat: tuki alv-vapautukselle, tullivapautukset ja tuloverosta vapauttaminen.

(170)

Yritykset, jotka eivät voi täyttää alueellisen investointikannustinjärjestelyn mukaisia vähimmäisinvestointimääriä koskevia kriteerejä, voivat hyötyä yleisestä investointikannustinjärjestelystä, joka on saatavilla kaikilla kuudella asetuksessa nro 2012/3305 määritellyllä alueella. Tuen määrä voi vaihdella näiden kuuden alueen taloudellisen kehityksen mukaan.

(171)

Sekä asetus että tiedonanto ovat edelleen voimassa, eikä kyseistä kuutta aluetta ole muutettu alkuperäisen tutkimuksen jälkeen.

4.4.2 Päätelmät

(172)

Gumusdoga sai tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla etua tuloveron alennuksista.

(173)

Kaikki kolme otokseen valittua yritystä hyötyivät alueellisten investointikannustimien mukaisista alv- ja tullivapautuksista.

(174)

Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa (21) ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tutkimuksessa (22) vahvistettiin, valtiontuki investointeihin katsotaan perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa ja 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuksi tueksi, kun tukea myönnetään verokannustimen muodossa eli kun julkisista veroista tai maksuista, jotka muuten olisi maksettava, luovutaan tai niitä ei kanneta.

(175)

Tuki on erityistä ja mahdollistaa tasoitustullin käyttöönoton, sillä tukea voivat saada vain tietyillä erikseen luetelluilla alueilla sijaitsevat yritykset. Tuki on myös vain tietyillä aloilla toimivien tiettyjen yritysten saatavilla. Tuki ei myöskään täytä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan ei-erityisyyttä koskevia vaatimuksia, kun otetaan huomioon tiettyihin aloihin sovellettavien rajoitusten määrä ja laatu, etenkin rajoitusten, joilla joko rajataan tuen saanti tietyntyyppisille yrityksille tai suljetaan tietyt alat kokonaan pois.

(176)

Vesiviljely nimetään nimenomaisesti asetuksen 2012/3305 liitteessä 2A yhtenä niistä toiminnoista, joille voidaan myöntää tämän tyyppisiä verovapautuksia. Asetuksen liitteessä 4 luetellaan alat, jotka eivät voi hyötyä mistään tämän järjestelyn kannustimista.

4.4.3 Tuen määrän laskeminen

(177)

Tasoitustullin käyttöönoton verovapautusten osalta mahdollistavan tuen määrän vahvistamista varten laskettiin edunsaajille tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana koitunut etu tavanomaisen verokannan mukaan maksettavan kokonaisveron ja alennetun verokannan mukaisesti maksettavan kokonaisveron erotuksena.

(178)

Alv- ja tullivapautusten osalta komissio yksilöi ne omaisuuserät, jotka oli ostettu tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja alv- tai tullivapautuksen määrän. Kahden kuukauden kassavirtaedun laskennassa käytettiin lyhyen aikavälin korkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(179)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Gumusdoga ja Turkin viranomaiset pyysivät, ettei komissio soveltaisi tasoitustoimenpiteitä alv-vapautuksiin.

(180)

Turkin viranomaiset väittivät, että Yhdysvaltojen tutkintaviranomaisten mukaan Turkin investointikannustinjärjestelmän mukaisiin alv-vapautuksiin ei voida soveltaa tasoitustoimenpiteitä, ja viittasivat Yhdysvaltojen päätökseen ”Countervailing Duty Investigation of Common Alloy Aluminium Sheet from the Republic of Turkey” (23).

(181)

Komissio toteaa, että kyseisen asiakirjan sivulla 17 Yhdysvaltain kauppaministeriö päättelee, että tämä järjestelmä ei tuo etua, mutta ministeriö oli keräämässä parhaillaan lisätietoja Turkin viranomaisten arvonlisäjärjestelmän toiminnasta.

(182)

Komissio toteaa myös, että Yhdysvaltain kauppaministeriö on komission kanssa samaa mieltä siitä, että tullivapautukset ovat kyseisen järjestelmän tuoma etu.

(183)

Turkin viranomaiset väittivät, että vaikka tuottajat maksavat tavarantoimittajilta tehdyistä ostoista tuotantopanoksiin sisältyvän alv:n, ne kantavat asiakkailtaan myyntiin sisältyvän alv:n. Näin ollen lopullinen verotaakka on asiakkailla, eikä alv-vapautuksiin siten voi soveltaa tasoitustoimenpiteitä.

(184)

Vastaavasti yritys Gumusdoga väitti, että se pystyi kuittaamaan maksettavat arvonlisäverot alv-saataviaan vastaan ja että ainoa etu järjestelmään osallistumisesta oli se, että sen avulla voi välttää alv-ennakkomaksut ja siten myös hallinnollisen rasitteen, joka syntyy maksettavan arvonlisäveron ja alv-saatavien kohdistamisesta toisiinsa. Sen vuoksi ne pyysivät, että edellisten tutkimusten mukaisesti etua ei otettaisi mukaan laskelmiin.

(185)

Gumusdogan huomautusten vastaisesti komissio katsoi, että näihin alv- ja tullivapautuksiin olisi sovellettava tasoitustoimenpiteitä.

(186)

Edellä 148–150 kappaleessa esitetyistä syistä komissio vahvisti aiempien tutkimusten mukaisesti, että Turkin alv-vapautusjärjestelmä on perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan ja 3 artiklan 2 kohdan mukainen tasoitustullin käyttöönoton mahdollistava tuki. Se, että kirjanpidollisesta näkökulmasta maksettavat arvonlisäverot vähennetään saatavista alv-maksuista, ei muuta kassavirtaetua, joka johtuu siitä, että vientiä harjoittavien tuottajien ei tarvitse maksaa käteisvaroja etukäteen ja tämän jälkeen odottaa palautusta veroviranomaisilta kuukausittaisten alv-ilmoitustensa käsittelyn pohjalta, kuten on niissä yrityksissä, jotka eivät kuulu järjestelmän piiriin.

(187)

Täydentävien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkin viranomaiset toistivat että Turkin alv-vapautusjärjestelmä ei ole tasoitustullin käyttöönoton mahdollistava tuki. Väite hylättiin edellä olevissa kappaleissa esitettyjen syiden perusteella.

(188)

Yritystä Gumusdoga hyödyttävien alv-vapautusten osalta komissio laski ajallisen hyödyn kahden kuukauden ajalta. Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen yritys pyysi selvennystä siihen, miten komissio määritti kahden kuukauden ajan, ja väitti, että arvonlisäveron maksujen kuittaamiseen on aikaa vain yksi kuukausi. Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 42 kappaleessa todetaan, ”tutkimusajanjaksolla saatu etu oli ainoastaan ajallinen hyöty kahden kuukauden ajalta, jonka kuluttua yritykset saivat veroviranomaisilta arvonlisäveropalautukset”. Alkuperäisessä tutkimuksessa ei esitetty tätä toteamusta koskevia huomautuksia, eikä komission asiakirja-aineistossa ole näyttöä siitä, että Turkin arvonlisäverojärjestelmä olisi muuttunut sen jälkeen.

(189)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Gumusdoga väitti, että komission olisi kohdennettava veronalennukset alennusten perusteena olevissa investointitukitodistuksissa mainittuihin tuotteisiin.

(190)

Väite hylättiin, koska tuloveron alennukset ovat yrityksen tuloja ja kohdennetaan näin ollen ryhmän kokonaisliikevaihtoon.

(191)

Arvonlisävero- ja tullivapautusten osalta tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavan tuen tuoma etu laskettiin ostojen kassavirtaetuna tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

Taulukko 5

Menetetty tulo

Yritys	Tuen määrä
Fishark	0,00 %
Gumusdoga	1,77 %
Ozpekler	0,00 %
Selina Balik	0,00 %

4.5 Varojen suora siirto – vesiviljelyalan tuetut vakuutukset

4.5.1 Kuvaus ja oikeusperusta

(192)

Maatalousvakuutuslain 5363 (24) sekä maatalousvakuutuspooliin kuuluvista riskeistä, viljelykasveista ja alueista ja vakuutusmaksujen tukimääristä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla annetun asetuksen nro 2018/380 (25) mukaisesti vesiviljelytuotteiden tuottajat voivat hyötyä alennetusta vakuutusmaksusta, joka kattaa monista mahdollisista taudeista, luonnonmullistuksista, onnettomuuksista jne. johtuvat kalakannalle ja pyydetyn kirjolohen määrälle aiheutuvat tappiot. Turkin viranomaisten tuki on suuruudeltaan 50 prosenttia vakuutusmaksusta.

4.5.2 Päätelmät

(193)

Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa (26) ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa (27) vahvistettiin, tästä järjestelystä saadaan etua vesiviljelyeläinten vakuutuksesta aiheutuvien kustannusten alennuksen muodossa.

(194)

Tämä järjestely muodostaa perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetun tuen Turkin viranomaisten kirjolohen tuottajille antaman suoran avustuksen muodossa sekä taloudellisen tuen, sillä tuen vastaanottaja hyötyy edullisesta vakuutusmaksusta, joka on paljon alhaisempi kuin markkinoilla saatavilla olevien vakuutusten maksut samanlaisten riskien kattamiseksi.

(195)

Tämän järjestelyn kautta annetaan etua perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Etu on yhtä suuri kuin kaupallisen vakuutussopimuksen yhteydessä maksettavien vakuutusmaksujen ja tuettujen vakuutusmaksujen välinen erotus.

(196)

Tämä tuki on erityinen, sillä myöntävä viranomainen ja lainsäädäntö, jonka perusteella myöntävä viranomainen toimii, rajoittavat mahdollisuuden saada tämä alennettu maksu nimenomaisesti vesiviljelyalalla toimiviin yrityksiin ja vieläpä nimenomaisesti ottavat kohteeksi vesiviljelyalan tuottajille aiheutuvia riskejä.

4.6 Varojen suora siirto – muut järjestelyt

4.6.1 Kuvaus ja oikeusperusta

(197)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla otokseen valittu vientiä harjoittava tuottaja Gumusdoga sai Turkin viranomaisilta suoria varainsiirtoja, jotka kirjattiin sen tileihin tulona.

(198)

Komissio pyysi tietoja kaikista vuoden 2020 kirjauksista tälle tulotilille, ja yritys toimitti yksityiskohtaiset tiedot kustakin kirjauksesta. Kolme kirjausta havaittiin suoriksi varainsiirroiksi, jotka on rajattu viejiin seuraavasti:

(199)

Ensinnäkin yritys sai varoja tilille ”Egeanmeren viejien yhdistystuki”, jonka se ilmoitti olevan yhteydessä lentokuljetuksia koskevaan tukeen. Tästä säädetään 16 päivänä toukokuuta 2020 annetulla presidentin asetuksella nro 2552 lentorahtiliikenteen kustannusten tukemisesta toukokuusta heinäkuuhun 2020 (28).

(200)

Toiseksi yritys sai varoja tilille ”talousministeriön vientikannustimet”. Yritys totesi, että ”asetuksen 2014/8 (29) tarkoituksena on tukea Turkissa teollista ja/tai kaupallista toimintaa harjoittavia yrityksiä, jotta ne voivat hankkia markkinoillepääsyn edellyttämiä todistuksia ja jotta voidaan varmistaa yritysten osallistuminen maailmanlaajuiseen toimitusketjuun”.

(201)

Kolmanneksi yritys sai varoja näyttelyn tilille ”näyttelytukitulot”. Yritys totesi, että tätä tukea säännellään ulkomailla järjestettäville messuille osallistumisen tukemisesta annetulla asetuksella 2017/4, joka on julkaistu Turkin virallisessa lehdessä 7 päivänä huhtikuuta 2017 numerolla 30031. Tämän asetuksen mukaan viejät voivat hakea korvausta kauppaministeriön alaiselta viennin pääosastolta osallistumisestaan ulkomailla järjestettäville messuille, jotka kauppaministeriö on katsonut tukikelpoisiksi.

4.7 Päätelmät

(202)

Ensiksi mainitun avustuksen osalta komissio katsoo, että se on viennistä riippuvainen, koska se on korvaus vientikuljetuksen kustannuksista. Viejän on myös allekirjoitettava vientisitoumus ja palautettava tuki, jos viedyt tavarat palautetaan Turkkiin. Lisäksi järjestely koskee erityisesti tiettyjen alojen viejiä, ja vesiviljely kuuluu näihin.

(203)

Toisen avustuksen osalta komissio katsoo, että myös se on viennistä riippuvainen, koska sillä korvataan vientitapahtumista aiheutuneita kustannuksia ulkomaiden markkinoille pääsyä varten, kuten sertifiointi- ja laadunvalvontakustannuksia.

(204)

Kolmannen avustuksen osalta komissio katsoo, että myös se on viennistä riippuvainen, koska se on tarkoitettu vientikaupan edistämiseen ulkomailla järjestettävien messujen avulla.

(205)

Järjestely on perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettua tukea, sillä se toteutetaan Turkin viranomaisten turkkilaisille viejille myöntämän suoran avustuksen muodossa. Tämän järjestelyn kautta annetaan etua perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

(206)

Nämä avustukset ovat vientituloksesta riippuvaisia perusasetuksen 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Jotkin niistä ovat myös erityisiä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti, koska yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan toimittamien asiakirjojen perusteella ne näyttävät rajoittuvan tiettyihin tuotannonaloihin, kuten vesiviljelyyn. Tämän vuoksi komissio katsoo, että nämä avustukset ovat tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavia ja erityisiä.

(207)

Etu on tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saatujen ja kirjattujen tulojen määrä.

(208)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Gumusdoga kiisti komission päätöksen siitä, ovatko kyseiset kolme avustusta tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavia.

(209)

Egeanmeren viejien yhdistystuen (ensiksi mainittu avustus) osalta Gumusdoga väitti, että järjestely ei liittynyt tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen, sillä HS-koodeihin 0302, 0303 ja 0304 luokiteltavien tuotteiden vienti Euroopan unioniin ei kuulu tuen piiriin.

(210)

Komissio hylkäsi väitteen, koska tuki voi kattaa tämän tutkimuksen kohteena olevia tuotteita, eli HS-koodeihin 0301 ja 0305 luokiteltavia tuotteita. Yritys ei myöskään toimittanut riittävästi tietoja, jotta komissio olisi voinut tutkia, mitkä tuoteryhmät kuuluivat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saadun tuen piiriin.

(211)

Gumusdoga väitti myös, että ensiksi mainittu avustus ei liity unionin markkinoille tarkoitettuun vientiin.

(212)

Komissio ei kiistä sitä, että tämä järjestely ei koske yksinomaan tarkastelun kohteena olevaa tuotetta; tästä syystä yrityksen saama etu on suhteutettu ryhmän viennin kokonaisliikevaihtoon ja ositettu sitten tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen.

(213)

Vientikannustintuen (toinen avustus) osalta Gumusdoga väitti, että vain yksi kahdeksasta etuuslaskelmaan sisältyvästä hakemuksesta liittyi tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tästä syystä se pyysi komissiota tarkistamaan etua koskevat laskelmat ja poistamaan niistä seitsemän hakemusta, jotka eivät liity tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen ja tarkastelua koskevaan tutkimusajanjaksoon.

(214)

Komissio hylkäsi väitteen, koska etu on otettu huomioon tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kirjattuna tulona ja se on suhteutettu ryhmän viennin kokonaisliikevaihtoon ja ositettu sitten tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen.

(215)

Gumusdoga pyysi komissiota myös jättämään huomiotta näyttelytukitulon (kolmas avustus), sillä kyseinen järjestely ei ole ala- tai yrityskohtainen eikä se liity tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen tai tarkastelua koskevaan tutkimusajanjaksoon.

(216)

Komissio hylkäsi väitteen, koska etu on riippuvainen viennistä, ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saatu tuki on suhteutettu ryhmän viennin kokonaisliikevaihtoon ja ositettu sitten tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen.

Taulukko 6

Varojen suora siirto

Yritys	Tuen määrä
Fishark	0,00 %
Gumusdoga	0,21 %
Ozpekler	0,09 %
Selina Balik	0,08 %

4.8 Etuuskohtelun mukaiset lainat

(217)

Alkuperäisen tutkimuksen ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun aikana komissio totesi, että kirjolohen tuottajat saivat etua etuuskohtelun mukaisista lainoista, joita olivat muun muassa seuraavat:

—	halpa- tai nollakorkoiset maatalouslainat,

—	Eximbankin suoraan tai muiden pankkien kautta myöntämät matalakorkoiset vientilainat.

(218)

Komissio tutki otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille vuonna 2020 edullisin ehdoin myönnettyjä lainoja, kuten maatalouslainat, vientilainat ja muut lainajärjestelyt, mukaan lukien Turkin viranomaisten koronaviruspandemian vuoksi vuonna 2020 toteuttamat lainajärjestelyt.

4.9 Maatalouslainat

4.9.1 Kuvaus ja oikeusperusta

(219)

Asetuksessa nro 2020/2015 säädetään, että maatalousluotto-osuuskunnat ja T.C. Ziraat Bankasi A.S., jäljempänä ’Ziraat Bankasi’, voivat myöntää vesiviljelyalan tuottajille halpakorkoisia lainoja ja yrityslainoja. Kirjolohen tuottajat voivat saada 10–80 prosentin alennuksen sovellettavista koroista. Luoton yläraja on 10 000 000 Turkin liiraa. Asetus on voimassa 1 päivän tammikuuta 2020 ja 31 päivän joulukuuta 2022 välisenä aikana.

(220)

Maatalousluotto-osuuskunnat ovat Turkissa maataloustuottajien (eli maataloustuotantoa harjoittavien luonnollisten tai oikeushenkilöiden) perustamia yksityisoikeudellisia yhteisöjä, jotka tukevat niiden rahoitustarpeita.

(221)

Ziraat Bankasi on täysin valtion omistama Turkin tasavallan maatalouspankki. Alkuperäisen tutkimuksen aikana sen osakkeet omisti valtiovarainministeriön sihteeristö. Vuodesta 2018 lähtien sen pääoma on kuitenkin siirretty Turkin varallisuusrahastoon, ja kuten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa todettiin, se on edelleen kokonaan Turkin varallisuusrahaston omistuksessa (30).

(222)

Turkin varallisuusrahaston hallintoyhtiön perustamisesta ja tiettyjen lakien muuttamisesta annetun lain nro 6741 2 §:n mukaisesti Turkin varallisuusrahasto on presidentin virkaan liittyvä toimielin (31).

(223)

Ministerineuvoston asetuksen 2016/9429 13 §:n 2 momentin mukaan rahaston hallituksen puheenjohtaja on Turkin tasavallan presidentti. Turkin tasavallan presidentti voi nimittää yhden johtokunnan jäsenistä varapuheenjohtajaksi (32).

(224)

Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin (33), Ziraat Bankasi myöntää lainoja edullisin ehdoin vesiviljelyalalle maataloustuotannon ja maatalousteollisuuden edistämiseksi. Tätä varten ministerineuvosto vahvistaa vuosittain ohjelman keston, menettelyt ja periaatteet, ja valtiokonttori siirtää Ziraat Bankasille koron loppusumman, joka vastaa koronalennusta.

(225)

Sen vuoksi alkuperäisessä tutkimuksessa pääteltiin, että Ziraat Bankasille oli myönnetty viranomaisten toimivaltaa asetuksen 2013/4271 perusteella, joka on korvattu asetuksella 2020/2015, joka muodostaan saman perusteen.

(226)

Sen vuoksi Ziraat Bankasilla on edelleen viranomaisten toimivaltaa, ja komissio katsoo edelleen aiempien tutkimusten tapaan, että se on julkinen elin.

4.9.2 Havainnot

(227)

Yhteistyössä toimineilla otokseen valituilla vientiä harjoittavilla tuottajilla oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla jäljellä Ziraat Bankasin myöntämiä halpakorkoisia lainoja.

(228)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Gumusdoga huomautti, että komission ei pitäisi pitää Ziraat Bankasin myöntämiä maatalouslainoja tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavina tukina, sillä ne koskivat muiden kuin tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantoon liittyvän vakuutuksen ostamiseen.

(229)

Väite hylättiin, koska laina myönnettiin yritykselle eikä ollut mitään näyttöä siitä, että vastaavia lainoja olisi yleisesti turkkilaisten yritysten saatavilla. Laina ei myöskään ollut riippuvainen muiden tuotteiden tuotannosta vaan ainoastaan vakuutuksen ostamisesta tietylle laitokselle.

4.10 Vientiluotot

4.10.1 Kuvaus ja oikeusperusta

(230)

Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa (34) ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa (35) todettiin, Turkin viranomaiset antoivat 21 päivänä elokuuta 1987 asetuksella nro 87/11914, lain nro 3332 (36) vientiluottoa koskevan määräyksen mukaisesti, Türkiye İhracat Kredi Bankası A.Ș:lle, jäljempänä ’Eximbank’, luvan myöntää vientiluottoja; pankki on täysin Turkin valtion omistuksessa ja toimii Turkin vientikannustinvälineenä Turkin vientistrategiassa.

(231)

Hallitus on valtuuttanut Eximbankin tukemaan ulkomaankauppaa ja ulkomailla toimivia turkkilaisia yrittäjiä/investoijia turkkilaisten yritysten viennin kasvattamiseksi ja niiden kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

(232)

Komissio on edelleen sitä mieltä, että Eximbankille on annettu viranomaisten toimivaltaa, ja näin ollen sitä pidetään julkisena elimenä.

(233)

Laki nro 3332 ja Eximbankin perustamisesta annettu päätös nro 2013/4286 (37) muodostavat oikeusperustan Eximbankin kautta myönnetyille vientiluotoille.

(234)

Eximbank tarjoaa viejille rahoitustukea (joko suoraan tai palkkioperusteisesti toimivien asiamiespankkien välityksellä), kuten vientiä edeltäviä tai sen jälkeisiä vientiluottoja ja vientisuuntautuneita investointiluottoja. Näiden tarkoituksena on lisätä turkkilaisten viejien kilpailukykyä ulkomaisilla markkinoilla.

(235)

Eximbank käyttää myös ”jälleendiskonttausluottoja” käteisennakoiden maksamiseen viejille vientimyyntiin liittyvien laskujen ja vekseleiden diskonttauksen pohjalta (38). Näiden luottojen oikeusperustana ovat vienti- ja valuuttapalvelujen diskonttausluottoja koskevat täytäntöönpanoperiaatteet ja yleiskirje (jälleendiskonttausohjelma) (39) sekä keskuspankkilain 45 §.

(236)

Turkin keskuspankin (TCMB) vuoden 2020 vuosikertomuksessa todettiin, että jälleendiskonttausluottojen ”tarkoituksena oli helpottaa vientiyritysten mahdollisuuksia saada luottoja edullisin kustannuksin ja vahvistaa Turkin keskuspankin varantoja” (40).

(237)

Jälleendiskonttausluotot rahoittaa Turkin keskuspankki, mutta ne kanavoidaan keskuspankin edustajina toimivien turkkilaisten rahoituslaitosten (sekä julkisten että yksityisten pankkien) kautta. Turkin keskuspankki määrittää korkotason, ja edustajapankit saavat korvauksen edunsaajilta veloitettavasta palkkiosta.

4.10.2 Havainnot

(238)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla otokseen valituilla vientiä harjoittavilla tuottajilla oli Eximbankin tai Eximbankin edustajina toimivien julkisten tai yksityisten pankkien tarjoamia maksamattomia matalakorkoisia vientiluottoja. Yritykset hyötyivät myös Eximbankin myöntämistä tai muiden julkisten tai yksityisten pankkien kautta myönnetyistä jälleendiskonttausluotoista.

4.11 Muut lainajärjestelyt

4.11.1 Kuvaus ja oikeusperusta

(239)

Eräät otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat ilmoittivat muista vuonna 2020 otetuista lainoista. Komissio yksilöi kolme otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien käyttämää järjestelyä ja pyysi Turkin viranomaisilta tietoja seuraavista:

—	Can Suyu (”elämänvesi”)

—	Ise Devam (”jatkoa toimintaan”)

—	IVME Credit (”liikeluotto”)

(240)

Can Suyu -ohjelma on yleinen lainaohjelma, joka on avoin kaikille yrityksille, jotka sitoutuvat jatkamaan toimintaansa ja pitämään yllä (eivät vähentämään) sosiaaliturvalaitokseen rekisteröityjen työntekijöiden määrää sillä tasolla kuin se oli helmikuun 2020 lopussa. Ohjelma on Turkin hallituksen Kredi Garanti Fonulle ja sen osakkeita omistaville viidelle julkiselle pankille myöntämä liiketoiminnan jatkuvuutta koskeva laina.

(241)

Ise Devam -ohjelma on toinen yleinen lainaohjelma, joka liittyy käynnissä oleviin toimiin samalla tavoin kuin Can Suyu -ohjelma. Ohjelma on Turkin hallituksen Kredi Garanti Fonulle ja sen osakkeita omistaville viidelle julkiselle pankille myöntämä liiketoiminnan jatkuvuutta koskeva laina.

(242)

IVME Credit -järjestely on tietyille talouden aloille tarkoitettu erityinen järjestely. Valtiovarainministeriö ja kolme julkista pankkia, Ziraat Bankasi, Halkbank ja Vakifbank, ilmoittivat järjestelystä 23 päivänä toukokuuta 2019 osana IVME-rahoituspakettia (nopeutetun rahoituksen paketti) (41). Tämä rahoituspaketti on puolestaan osa Turkin valtion pitkän aikavälin talouspolitiikkaa, joka esitetään uudessa talousohjelmassa (Yeni Ekonomi Programi).

(243)

Virallisessa ilmoituksessa todetaan, että ohjelman tarkoituksena on ”tukea aloja, joilla on suuri riippuvuus tuonnista, ulkomaankaupan alijäämä, suuri työllisyysvaikutus ja suuret vienti- tai valuuttatulot”. Valtiovarainministerin avajaispuheen mukaan ”rahoituspaketissa noudatetaan tuotelähtöistä rahoitusmallia. Paitsi alakohtaisesti arvioimalla myös rahoittamalla tuotteita, joilla voi olla myönteinen vaikutus ulkomaankaupan alijäämään. Näin pyritään lisäämään asianomaisten tuotteiden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla, jolloin strategisten tuotteiden vientipotentiaali käy ilmi” (42).

(244)

Tärkeimmät tuettavat toimet ovat ”raaka-aineiden ja välituotteiden valmistus sekä koneiden valmistus ja maatalous”. Raaka-aineiden ja tuontitavaroiden alalla yksilöitiin neljä pääsektoria: kemialliset/lääketieteelliset (farmaseuttiset) tuotteet, muovi- ja kumituotteet, muunto- ja synteettilangat sekä paperi- ja kartonkiala (43).

(245)

Koneiden valmistuksen alalla on laadittu luettelo tiettyihin NACE-koodeihin kuuluvista konevalmistajista. Rahoituspakettiin sisältyy lainoja, joita myönnetään NACE-koodiluettelossa oleville kotimaisille konevalmistajille, jotka investoivat uuteen tuotantoon tai kapasiteetin kasvattamiseen, sekä kotimaisille ostajille, jotka investoivat kyseisten valmistajien tuottamiin uusiin koneisiin. Paketti on suunnattu seuraaville aloille:

—	Sähkökoneet ja -komponentit, tietokoneet, elektroniikka, optiikka

—	Moottoriajoneuvojen komponentit ja osat

—	Moottorit ja komponentit

—	Yleiset teollisuuskoneet ja -komponentit

—	Sähkölaitteet (44)

(246)

Maatalouteen sisältyy ”karjan- ja rehukasvien tuotanto”, ja tällaisia lainoja myönnettiin yhdelle otokseen valitulle vientiä harjoittavalle tuottajalle tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vesiviljelyä varten. Lainaehdot ovat selvästi edulliset tarjotun koron osalta.

4.11.2 Havainnot

(247)

Kahden yleisen lainajärjestelyn (Can Suyu ja Ise Devam) osalta komissio ei yritysten helmikuun 2020 työllisyystason perusteella löytänyt näyttöä siitä, että lainajärjestelyt olisivat erityisiä tai tasoitustoimenpiteiden alaisia.

(248)

IVME-luottojärjestelyn osalta komissio on kuitenkin löytänyt näyttöä siitä, että se rajoittuu tiettyihin sektoreihin ja toimintoihin (kuten edellä on esitetty) ja että lainapaketti liittyy julkisiin pankkeihin Ziraat Bank, Halkbank ja Vakifbank.

(249)

Komissio totesi, että otokseen valitut yritykset käyttivät ainoastaan Ziraat Bankin ja Halkbankin myöntämiä IVME-luottolainoja. Sen vuoksi komissio ei ole tutkinut Vakifbankin asemaa tässä tutkimuksessa.

(250)

Komissio on vahvistanut edellä 4.5.1 jaksossa, että Ziraat Bank on julkinen elin, jolla on viranomaisten toimivaltaa.

(251)

Julkisten tietojen sekä niiden tietojen perusteella, jotka pankki itse oli toimittanut osana vastaustaan viranomaisten kyselylomakkeeseen, mihin sisältyivät jäljennökset vuosikertomuksista 2019 ja 2020, komissio katsoi, että Türkiye Halk Bankası A.Ş, jäljempänä ’Halkbank’, on julkinen elin, jolle on annettu viranomaisten toimivaltaa.

(252)

Turkin valtio perusti Halkbankin vuonna 1933. Mustafa Kemal Atatürk on todennut: ”On erittäin tärkeää perustaa organisaatio, joka tarjoaa helposti ja edullisesti pienyrittäjille ja suurille teollisuusyrityksille lainoja, joita ne kipeästi tarvitsevat, jotta luottokustannuksia voidaan tavanomaisissa olosuhteissa alentaa”. Tämä viitoitti tietä Halkbankin perustamiselle.

(253)

Valtio omistaa Halkbankista 77,9 prosenttia Turkin varallisuusrahaston kautta (45). Komissio totesi, että kaikki pankin hallintoelimen jäsenet ovat tai ovat olleet valtion virkamiehiä tai ovat toimineet muissa julkisissa elimissä (46).

(254)

Komissio totesi esimerkiksi, että pankin hallitukseen kuului Maksut Serim, joka vuonna 2020 oli Turkin tasavallan presidentin vanhempi neuvonantaja oltuaan vuosina 2003–2016 Turkin tasavallan pääministerin pääneuvonantajana.

(255)

Komissio pani myös merkille, että hallitukseen kuului Sezai Uçarmak, joka oli vuonna 2020 kauppaministeriön varaministeri.

(256)

Komissio totesi lisäksi, että Halkbankin yhtiöjärjestyksessä mainitaan selkeästi pankin erityistavoite tarjota pk-yrityksille, kauppiaille ja käsityöläisille edullista rahoitusta (4 artiklan 4 kohta) yhteistyössä Turkin tasavallan ministerineuvoston kanssa.

(257)

Yhtiöjärjestyksen 4 artiklan 5 kohdassa säädetään mahdollisuudesta, että alle 50 prosenttia pankin osakkeista on julkisessa omistuksessa: ”Jos julkisessa omistuksessa olevien pankin osakkeiden osuus laskee alle 50 prosenttiin, pankin toimintaa, joka liittyy luottojärjestelyjen tarjoamiseen käsityöläisille ja kauppiaille sekä pienille ja keskisuurille teollisuusyrityksille, jatketaan ministerineuvoston määrittelemien menetelmien ja periaatteiden mukaisesti” (47).

(258)

Turkin valtio perusti pankin, ja sen ensisijaisena tavoitteena on vastata pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä ’pk-yritykset’, kauppiaiden ja käsityöläisten tarpeisiin.

(259)

Halkbank itse toteaa: ”Koska Halkbankin ensisijaisena tavoitteena on aina ollut tarjota tälle kohdeyleisölle lainoja mahdollisimman suotuisin ehdoin, pankki on ansainnut erityisasemansa käsityöläisten, pienyrittäjien sekä pk-yritysten sydämessä.” (48) Vuosikertomuksissaan 2020 ja 2021 Halkbank viittaa myös useissa yhteyksissä rooliinsa hallituksen poliittisia painopisteitä täytäntöön panevana pankkina.

(260)

Halkbankin vuosikertomuksissaan antaman virallisen tehtävänmäärittelyn mukaan pankin tehtävänä on ”tukea Turkin kehitystä ja kasvua yhteiskuntavastuuta tuntien; ja olla kansalaisten pankki, joka tuottaa suurta lisäarvoa kaikille sidosryhmilleen”.

(261)

Tehtäväänsä pankki toteuttaa käytännössä seuraavasti: ”Koska olemme ohjanneet resurssejamme Turkin talouden painopisteisiin osana tehtäväämme ’ihmiset ensin, pankki sitten’, keskityimme liiketoiminnassamme ihmisten, yhteiskunnan ja ympäristön huomioon ottavaan lähestymistapaan”.

(262)

Esimerkiksi vuosikertomuksen 2021 sivulla 52: ”pankki ... myönsi 12,1 miljardin Turkin liiran arvosta valtiovarainministeriön korkotukilainoja 500 000 käsityöläiselle ja kauppiaalle. Lisäksi Halkbank jatkoi presidentin asetuksen nojalla lainamaksujen lykkäämistä sellaisten kauppiaiden ja käsityöläisten osalta, joiden yritykset kärsivät pandemian aiheuttamia tappioita” (49).

(263)

Erityisesti IVME-lainojen osalta pääjohtaja Osman Arslan kiitti ”taloushallintoon liittyvien instituutioiden välistä sopusointuista ja vahvaa koordinointia onnistuneiden tulosten aikaansaamiseksi” ja lisäsi, että ”kun pyrimme päättäväisesti saavuttamaan uuden talousohjelman tavoitteet, käytämme tänä vuonna intensiivisesti varoja ja pyrimme kaikin tavoin tarjoamaan sopivimmat ratkaisut asiakkaidemme vaatimuksiin. Innovatiivisiin tuotteisiimme, kuten nopeutettuun rahoituspakettiin, työllisyyttä edistävään yrityslainaan, talouden arvolainaan, kampanja-asuntolainaan, kampanjakuluttajalainaan, TLREF-indeksilainaan ja kotimaiseen tuotantoajoneuvolainaan, liittyvät lainamaksut olivat 30 miljardia Turkin liiraa vuonna 2019” (50).

(264)

IVME-luoton ehtoihin sisältyy lyhennyksistä vapaa jakso sekä edullinen korko, joka vahvistetaan prosenttiosuutena (1–3 prosenttia laina-ajan perusteella) alhaisen riskin valtion kotimaisille velkapapereille (DIBS).

(265)

IVME-lainojen korko vahvistetaan valtion pankeille antamissa ohjeissa, ja se määräytyy pankin pääomakustannusrakenteesta, lainanottajan olosuhteista tai luottokelpoisuudesta riippumatta. Pankkien katsotaan näin ollen toimivan viranomaisten lukuun ja noudattavan viranomaisten ohjeita.

(266)

Sen vuoksi komissio katsoo, että IVME-luottojärjestely on tasoitustoimenpiteiden alainen.

4.12 Lainat – Päätelmä

(267)

Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa (51) ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa (52) vahvistettiin, edellä mainittua etuuskohtelun mukaista rahoitusta pidetään perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa ja 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna tukena.

(268)

Nyt käsillä olevan tutkimuksen päätelmien perusteella komissio totesi, että etuuskohtelun mukaisista rahoitusohjelmista koituu etua tuensaajille, esimerkiksi alle markkinakorkojen myönnettävänä rahoituksena eli ehdoilla, jotka eivät kuvasta markkinaolosuhteita maturiteetiltaan vastaavaan rahoitukseen nähden.

(269)

Nämä etuuskohtelun mukaiset rahoitusjärjestelyt ovat erityisiä maatalouslainojen osalta perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti, sillä myöntävät viranomaiset tai lainsäädäntö, joiden nojalla myöntävät viranomaiset toimivat, rajoittavat niiden saannin nimenomaisesti tiettyihin yrityksiin.

(270)

Vientiin liittyvät luotot ovat erityisiä perusasetuksen 4 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesti, sillä ne ovat riippuvaisia vientituloksesta.

(271)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkin viranomaiset ja Gumusdoga kiistivät sen, että vientituloksesta riippuvaisten vientiluottojen osalta laskettu etu oikeuttaisi tasoitustoimenpiteisiin, jos lainan oli myöntänyt yksityinen pankki.

(272)

Tämä väite oli esitetty myös edellisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun yhteydessä sen johdanto-osan 87 kappaleessa, ja komissio hylkäsi väitteen 88 ja 89 kappaleessa (53).

(273)

Komissio tutki huolellisesti yrityksen toimittamat asiakirjat etsien näyttöä siitä, että kyseiset lainat olisi myöntänyt yksityinen pankki ilman Eximbankin tai muiden julkisten elinten puuttumista asiaan, ottaen huomioon, että yritys oli lainannut kyseiset varat tarkastelun kohteena olevan tuotteen vientiin koroilla, jotka olivat selvästi alhaisempia kuin Turkin keskuspankin euromääräisille lainoille julkaisemat korot.

(274)

Yrityksen toimittamista asiakirjoissa ei ollut asianomaisen pankin tekemää lainasopimusta eikä mitään näyttöä siitä, että pankki oli tarjonnut yritykselle tiettyä korkoa jostain erityisestä syystä.

(275)

Esiin ei näin ollen tullut näyttöä, joka osoittaisi kyseisten lainojen olevan markkinaehtoisia, joten väite hylättiin.

(276)

Yritys Gumusdoga väitti myös, että komissio ei ollut johdonmukainen vientilainoihin liittyvää etua koskevissa laskentamenetelmissään, sillä joitakin lainoja ei laskettu mukaan kokonaisetua laskettaessa.

(277)

Komissio hylkäsi väitteen. Ainoa syy siihen, että joitakin yksityisten pankkien myöntämiä viennistä riippuvaisia lainoja ei otettu huomioon kokonaisetua koskevissa laskelmissa, oli se, että ne oli myönnetty Turkin liiroissa.

(278)

Gumusdoga väitti, että korkean luottokelpoisuutensa vuoksi sen oli mahdollista saada viennistä riippuvaisia lainoja yksityisiltä pankeilta erityisen alhaisilla koroilla, ja tästä syystä komission ei pitäisi sisällyttää tällaisista lainoista saatua etua laskelmiinsa.

(279)

Komissio hylkäsi tämän väitteen, koska edun laskemisessa käytetyt viitekorot vastaavat kaikkien tiettynä ajanjaksona ja tietyssä valuutassa myönnettyjen turkkilaisten lainojen korkojen keskiarvoa. Tähän keskiarvoon sisältyy kaikkia luottokelpoisuusluokkia.

(280)

Gumusdogan väite, jonka mukaan eräiden viennistä riippuvaisten lainojen alhaiset korot johtuivat sen omista eritysehdoista, oli esitetty myös toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa, ja väite hylättiin samoista syistä kuin edellä on esitetty. Gumusdoga ei pystynyt osoittamaan saaneensa yhtäkään viennistä riippuvaista lainaa alhaisella korolla luottoluokituksensa tai pankin kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella.

(281)

Komissio katsoi, että sen, onko jokin laina tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistava, ja yrityksen luottokelpoisuuden välillä ei ole mitään yhteyttä. Viitekorkoja käytettiin ainoastaan lainoista saatavan edun määrittämiseen, eikä sen määrittämiseen, onko jokin laina mahdollisesti tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistava.

(282)

Kaikkia etuuskohtelun mukaisia rahoitusjärjestelyjä pidetään tämän vuoksi tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavina tukina.

4.12.1 Tuen määrän laskeminen

(283)

Perusasetuksen 6 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdan mukaisesti etuuskohtelun mukaisesta rahoituksesta saatu etu laskettiin maksettujen luottokustannusten määrän ja vastaavasta kaupallisesta lainasta, jonka yritys voisi saada markkinoilta, maksettavien luottokustannusten määrän erona. Komissio käytti vertailukohtana Turkin keskuspankista saatuihin tietoihin (54) pohjautuvaa kaupallisten lainojen painotettua keskimääräistä korkoa Turkin kotimaanmarkkinoilla. Tämä on sama vertailuarvo, jota käytettiin alkuperäisessä tutkimuksessa ja kaikissa aiemmissa tarkasteluissa. Komissio kohdensi vientiluottoihin liittyvän edun vientimyyntiin, ja maatalouslainat kohdennettiin kokonaismyyntiin.

(284)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Gumusdoga kyseenalaisti viennistä riippuvaisista lainoista saadun edun kohdentamisessa käytetyn menetelmän. Päätelmissään komissio ilmoitti kohdentaneensa edun seuraavasti:

a)	Jos viennistä riippuvaisen lainan osalta oli ilmoitettu, että se ”ei liity tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen”, siitä ei laskettu etua tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen.

b)	Jos viennistä riippuvaisen lainan osalta ei ollut kyseistä ilmoitusta, siitä saatu etu laskettiin kokonaisuudessaan tarkastelun kohteena olevan tuotteen viennin liikevaihtoon.

(285)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Gumusdoga väitti, että kaikki kohdassa b tarkoitetut lainat olisi itse asiassa kohdennettava viennin kokonaisliikevaihtoon, koska nämä lainat olivat riippuvaisia myös muiden tuotteiden viennistä. Tämä väite koskee samaa asiaa kuin voimassaolon päättymistä koskevan asetuksen (55) johdanto-osan 92 kappaleessa oleva kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan sama väite.

(286)

Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa komissio pystyi kohdentamaan joistakin viennistä riippuvaisista lainoista saadun edun viennin kokonaisliikevaihtoon, jos sen tueksi oli näyttöä (56). Osa näistä lainoista oli edelleen voimassa tämän tarkastelun aikana, joten komissio saattoi tehdä saman päätelmän.

(287)

Niiden lainojen osalta, joita ei tarkasteltu toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa, komissio analysoi Gumusdogan kyselylomakevastauksen yhteydessä ja sen jälkeen toimittamat asiakirjat.

(288)

Etu kohdennettiin ryhmän viennin kokonaisliikevaihtoon, jos asiakirjat osoittivat lainan olevan riippuvainen kaikkien tuotteiden viennistä. Muussa tapauksessa etu kohdennettiin tarkastelun kohteena olevan tuotteen viennin liikevaihtoon. Asiakirjat, jotka saatiin Gumusdogalta päätelmien ilmoittamisen jälkeen ja joita ei voitu tarkastaa, jätettiin huomiotta.

(289)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen kaksi otokseen valittua vientiä harjoittavaa tuottajaa huomautti edun laskennassa olevista laskuvirheistä, jotka korjattiin. Koska viitekorko julkaistiin joka perjantai, komissio varmisti, että sitä sovellettiin seuraavan viikon aikana alkaviin lainoihin, kuten tehtiin voimassaolon päättymistä koskevassa asetuksessa (ks. johdanto-osan 93 kappale).

(290)

Otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille tällä menetelmällä lasketut tukimäärät ovat etuuskohtelun mukaisten lainojen osalta seuraavat:

Taulukko 7

Rahoitus

Yritys	Tuen määrä
Fishark	0,00 %
Gumusdoga	0,49 %
Ozpekler	0,36 %
Selina Balik	0,19 %

4.13 Tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavien tukien kokonaismäärä

(291)

Komissio totesi, että tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavien tukien kokonaismäärät perusasetuksen säännösten mukaisesti olivat seuraavat:

Taulukko 8

Todettu kokonaistuki

Yritys	Tuen määrä
Fishark	3,47 %
Gumusdoga	4,46 %
Ozpekler	3,19 %
Selina Balik	2,81 %

5. MUUTTUNEIDEN OLOSUHTEIDEN PYSYVYYS

(292)

Tutkimuksessa vahvistettiin, että Turkin viranomaisten kirjolohen tuottajille myöntämien suorien tukien rakenteessa ja täytäntöönpanoehdoissa on tapahtunut merkittäviä muutoksia alkuperäiseen tutkimukseen nähden. Kuten 2 ja 3 kappaleessa mainituissa aiemmissa tarkasteluissa jo todettiin, Turkki teki asetuksella 2016/8791 (57) lainsäädäntömuutoksen, joka koski vuonna 2016 myönnettäviä maataloustukia. Yksityiskohtaiset tukien myöntämisedellytykset vahvistettiin vesiviljelyn tukemista koskevassa tiedonannossa nro 2016/33 (58).

(293)

Jos kirjolohen tuottajalla oli useampi kuin yksi tuotantolupa (tai ”kalankasvatusyksikkö”) samaa ministeriön määrittelemää potentiaalista merivyöhykettä, samaa patoallasta tai samoilla alueilla sijaitsevia patoaltaita varten ja nämä luvat tai yksiköt kuuluivat samalle henkilölle tai yritykselle, kyseiset luvat tai yksiköt katsottiin pohjimmiltaan ja toisin kuin alkuperäisessä tutkimuksessa yhdeksi kyseiselle yritykselle kuuluvaksi luvaksi tai yksiköksi, ja suora tuki oli maksettava tämän tulkinnan mukaisesti.

(294)

Tämä lainsäädännöllinen muutos säilytettiin seuraavien vuosien asetuksissa sekä 57 kappaleessa mainitussa asetuksessa 3190 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson osalta. Tämä viittaa siihen, että Turkin viranomaisten myöntämien suorien tukien rakenteen ja täytäntöönpanon muutos on pysynyt voimassa useita vuosia, eikä ole viitteitä siitä, että Turkin viranomaiset aikoisivat tehdä uusia muutoksia.

(295)

Lisäksi suorien tukien järjestelyyn vuonna 2019 tehdyllä muutoksella (59) rajattiin suorien tukien tukikelpoinen määrä 350 tonniin eli alennettiin enimmäismäärää alkuperäiseen tutkimusajanjaksoon verrattuna. Sama yläraja pidettiin voimassa vuonna 2020 asetuksella 3190. Kuten edellä todettiin, tutkimuksessa ei ilmennyt mitään viitteitä siitä, että käytäntö ei jatkuisi.

(296)

Kuten 57–72 kappaleessa todetaan, tutkimuksessa kävi myös ilmi, että jakamalla tukitasot Turkin viranomaiset tukivat kirjolohen kasvattajia yhä enemmän. Kaikenkokoisia kirjolohia samalla kasvatusluvalla kasvattavat yritykset saivat etua sekä ’kirjolohelle’ että ’yli kilogramman painoiselle kirjolohelle’ myönnettävistä tuista.

(297)

Turkin viranomaisten siirtyminen kaikenkokoisen kirjolohen tukemisesta samalla tukitasolla tilanteeseen, jossa tuetaan sekä kaikenkokoista kirjolohta että ’yli kilogramman painoista kirjolohta’, katsotaan pysyväksi. Suuntaus on kasvanut nopeasti viime vuosina, eivätkä Turkin viranomaiset ole antaneet viitteitä siitä, että tämä ei jatkuisi. Tällainen ’yli kilogramman painoiselle kirjolohelle’ myönnettävistä tuista saatavan edun kasvu kompensoi osittain ’kirjolohen’ osalta saatavan edun pienentymistä. Kaiken kaikkiaan kirjolohen kasvattajat saavat edelleen suoraa tukea Turkin viranomaisilta.

(298)

Komissio totesi, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuen kokonaismäärä ilmaistuna Turkin liiroina kilogrammaa kohti EU:hun suuntautuvassa viennissä ei ollut laskenut samassa määrin kuin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla lasketut tasoitustullit. Tämä johtuu Turkin liiran arvon laskusta euroon nähden alkuperäisen tutkimuksen jälkeen ja siitä, että tulli lasketaan Turkin liiroina ilmaistun kilogrammakohtaisen tuen perusteella jaettuna Turkin liiroina ilmaistulla CIF-arvolla.

(299)

Komissio totesi kuitenkin myös, että samalla kun Turkin liiran arvo laski euroon nähden, Turkissa oli myös korkean inflaation kausia. Sen vuoksi Turkin liiran arvo on laskenut myös Turkissa, ja maksetut tukimäärät, jotka Turkin liiroina ilmaistuina ovat pysyneet muuttumattomina, ovat laskeneet reaaliarvoltaan. Tämän vuoksi komissio katsoi, että tasoitustullin alentaminen alkuperäisen tutkimuksen jälkeen oli olosuhteiden pysyvä muutos.

(300)

DAO huomautti 11 päivänä marraskuuta 2021 toimittamissaan huomautuksissa, että Turkin tukijärjestelyt muuttuvat jatkuvasti ja säännöllisesti, minkä vuoksi tukimarginaalien muutoksia ei voida pitää pysyvinä. Turkista peräisin olevan kirjolohen vientihinta alittaa edelleen unionin tuotannonalan hinnat ja aiheuttaa edelleen merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Sen vuoksi nykyinen tarkastelu olisi päätettävä ja voimassa olevien toimenpiteiden taso olisi säilytettävä.

(301)

DAO:n väitteissä ei otettu huomioon tämän tutkimuksen aikana todettuja merkittäviä muutoksia suorien tukien järjestelyiden rakenteessa ja täytäntöönpanossa. Tukimäärien mahdollisilla vuosittaisilla vaihteluilla ei ollut vaikutusta päätelmiin, joiden mukaan olosuhteet alkuperäisessä tutkimuksessa olivat merkittävästi erilaiset ja tehdyt muutokset olivat luonteeltaan pysyviä. Näin ollen DAO:n väitteet hylättiin tältä osin.

(302)

Sen vuoksi komissio katsoi, että olosuhteet ovat muuttuneet ja että muutokset ovat pysyviä. Komissio ei saanut asiaa koskevia huomautuksia päätelmien ilmoittamisen jälkeen.

6. TASOITUSTOIMENPITEET

(303)

Komission tekemien päätelmien perusteella Turkin tasavallasta peräisin olevan tietyn kirjolohen tuontiin sovellettavia tukien vastaisia toimenpiteitä olisi muutettava muuttuneiden olosuhteiden huomioon ottamiseksi.

(304)

Tukien vastaiset toimenpiteet on laskettu prosenttiosuutena tarkastelun kohteena olevan tuotteen Euroopan unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla suuntautuneen viennin CIF-arvosta.

(305)

Täydentävien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Gumusdoga pyysi komissiota tarkistamaan tutkittavana olevan yritysryhmän kokonaisliikevaihtoa koskevaa laskelmaa sisällyttämällä siihen etuyhteydessä olevien yritysten liikevaihdot – kyseessä ovat sellaiset tämän viiden yrityksen ryhmän ulkopuoliset yritykset, jotka ovat suoraan yhteydessä tarkastelun kohteena olevaa tuotetta koskevaan toimintaan mutta eivät ole osa Gumusdoga-ryhmää.

(306)

Pyyntö hyväksyttiin ja kyseisten yritysten liikevaihdot lisättiin ryhmän kokonaisliikevaihtoon.

(307)

Otokseen valitut kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa väittivät päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että komissio oli laskenut virheellisesti tarkastelun kohteena olevan tuotteen unioniin suuntautuvan vientimyynnin CIF-arvon. Ne väittivät, että komission olisi pidettävä laskujen DAP-arvoja kyseisten myyntien CIF-arvoina ja että aiemmissa tutkimuksissa komissio olisi tehnyt niin.

(308)

Komissio hylkäsi nämä väitteet. Kuten edellä 297 kappaleessa esitetään, unioniin suuntautuneen myynnin CIF-arvoa käytettiin määrittämään prosenttiosuus, jolla tuontihintaa olisi korotettava tuen vaikutuksen poistamiseksi. Tämä edellyttää CIF-arvoa, koska se on EU:hun viennin yhteydessä tulliviranomaisille ilmoitettu arvo.

(309)

Komission tavanomaisen käytännön mukaisesti CIF-arvo määritellään laskun arvon perusteella, jos CIF-arvoa ei ole ilmoitettu tai toimitus tapahtuu CIF-hinnalla unionin rajalle. Jos laskun arvo sisältää tuonnin jälkeisiä kustannuksia (esimerkiksi DAP- ja DDP-ehdoilla tapahtuvat myynnit), komissio arvioi kyseisten liiketoimien CIF-arvon käytettävissä olevan näytön perusteella. DDP-myynnin ja joidenkin DAP-myyntien osalta CIF-arvo oli tiedossa ja se oli ilmoitettu erikseen kyselyvastauksissa, joten sitä käytettiin. Kaikki käytetyt CIF-arvot on sisällytetty osapuolten toimittamiin tietoihin, ja ne on tarkastettu ristiintarkastuksen aikana.

(310)

Koska yhteistyössä toimimisen aste oli tässä tutkimuksessa korkea, komissio piti asianmukaisena asettaa koko maata koskeva tulli otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien korkeimman yksilöllisen tullin tasolle.

(311)

Tässä asetuksessa määriteltyjä yksilöllisiä polkumyyntitulleja sovelletaan yksinomaan Turkista peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin.

(312)

Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia. Niihin ei saisi soveltaa yksilöllisiä tasoitustulleja.

(313)

Yritys voi pyytää näiden yksilöllisten tasoitustullien soveltamista, jos se muuttaa myöhemmin nimeään. Pyyntö on osoitettava komissiolle. Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutos julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(314)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (60) 109 artikla huomioon ottaen silloin, kun jokin määrä on maksettava takaisin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion tuloksena, maksettava korko on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa kunkin kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä julkaistu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korko.

(315)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2016/1037 25 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Korvataan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/823 1 artiklan 1 kohdassa ilmaisun ”joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin” jälkeen teksti seuraavasti:

ex 0301 91 90, ex 0302 11 80, ex 0303 14 90, ex 0304 42 90, ex 0304 82 90, ex 0305 43 00 ja ex 1604 19 10 (Taric-koodit 0301919011, 0302118011, 0303149011, 0304429010, 0304829010, 0305430011 ja 1604191011).

2. Korvataan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/823 1 artiklan 2 kohdassa oleva taulukko seuraavalla taulukolla:

Yritys	Tasoitustulli (%)	Taric-lisäkoodi
Fishark Su Ürünleri Üretim ve Sanayi Ticaret A.Ş.	3,4	B985
Gümüşdoga Su Ürünleri Üretim Ihracat Ithalat AŞ	4,4	B964
Özpekler İnşaat Taahhüd Dayanıklı Tüketim Malları Su Ürünleri Sanayi ve Ticaret Limited Şirketi	3,1	B966
Liitteessä luetellut yritykset	4,0
Selina Balık İşleme Tesisi İthalat İhracat Ticaret Anonim Şirketi	2,8	C889
Kaikki muut yritykset	4,4	B999

3. Korvataan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/823 liite tämän asetuksen liitteellä.

4. Yritykselle Lezita Balik A.S. aiemmin annettua Taric-lisäkoodia B968 sovelletaan yritykseen Abalıoglu Balik ve Gıda Ürünleri Anonim Şirketi 7 päivästä heinäkuuta 2020 (päivämäärä, jona yritys muutti nimensä). Yrityksen Abalıoglu Balik ve Gıda Ürünleri Anonim Şirketi valmistamien tuotteiden tuonnissa mahdollisesti maksetut lopulliset tullit, jotka ylittävät täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/823 1 artiklan 2 kohdassa yrityksen Lezita Balik A.S. osalta vahvistetun tasoitustullin, on palautettava tai peruutettava sovellettavan tullilainsäädännön mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä joulukuuta 2022.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN

(1) EUVL L 176, 30.6.2016, s. 55.

(2) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/309, annettu 26 päivänä helmikuuta 2015, lopullisen tasoitustullin käyttöönotosta Turkista peräisin olevan tietyn kirjolohen tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta (EUVL L 56, 27.2.2015, s. 12).

(3) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/823, annettu 4 päivänä kesäkuuta 2018, Turkin tasavallasta peräisin olevan tietyn kirjolohen tuonnissa sovellettavia tasoitustoimenpiteitä koskevan osittaisen välivaiheen tarkastelun päättämisestä (EUVL L 139, 5.6.2018, s. 14).

(4) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/658, annettu 15 päivänä toukokuuta 2020, lopullisen tasoitustullin käyttöönotosta Turkista peräisin olevan tietyn kirjolohen tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/309 muuttamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1037 19 artiklan 4 kohdan mukaisen välivaiheen tarkastelun jälkeen (EUVL L 155, 18.5.2020, s. 3).

(5) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/823, annettu 20 päivänä toukokuuta 2021, lopullisen tasoitustullin käyttöönotosta tiettyjen Turkista peräisin olevien kirjolohien tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1037 18 artiklan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen (EUVL L 183, 25.5.2021, s. 5).

(6) EUVL C 380, 20.9.2021, s. 15.

(7) EUVL C 40, 5.2.2021, s. 12.

(8) EUVL L 83, 10.3.2022, s. 60.

(9) EUVL C 176, 22.5.2019, s. 24.

(10) EUVL C 86, 16.3.2020, s. 6.

(11) Nimenmuutos julkaistiin 7 päivänä heinäkuuta 2020 päivätyssä kaupparekisterilehdessä numerolla 10113.

(12) Presidentin asetus nro 3190, joka koskee vuonna 2020 myönnettäviä maataloustukia, julkaistu Turkin virallisessa lehdessä nro 31295, päivätty 5.11.2020.

(13) Tiedonanto 2020/39, julkaistu Turkin virallisessa lehdessä nro 31321, päivätty 1.12.2020.

(14) Tiedonanto 2020/39, 4 artiklan f alakohta: Yli kilogramman kirjolohi: kirjolohi, joka painaa vähintään 1,25 kilogrammaa (yksi kilogramma kaksisataaviisikymmentä grammaa) kappaleelta pyyntihetkellä.

(15) Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/823 johdanto-osan 41 kappale.

(16) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1195/2014, annettu 29 päivänä lokakuuta 2014, väliaikaisen tasoitustullin käyttöönotosta Turkista peräisin olevan tietyn kirjolohen tuonnissa, johdanto-osan 61 ja 63 kappale (EUVL L 319, 6.11.2014, s. 1).

(17) Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/823 johdanto-osan 39 kappale.

(18) Julkaistu 19 päivänä kesäkuuta 2012, Turkin virallinen lehti nro 28328.

(19) Julkaistu 20 päivänä kesäkuuta 2012, Turkin virallinen lehti nro 28329.

(20) Vesiviljelyala kuuluu nimenomaisesti asetuksen nro 2012/3305 liitteessä 2/A olevaan luetteloon aloista, joille voidaan myöntää kannustimia, kuten vapautus arvonlisäverosta, vapautus tulleista, veronalennus, osarahoitus investointeihin, tuki sosiaaliturvamaksuihin (työnantajamaksut), maankäyttöoikeudet, korkotuki ja tuloveroon liittyvä tuki ja tuki sosiaaliturvamaksuihin (työntekijämaksut).

(21) Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1195/2014 johdanto-osan 45 ja 48 kappale.

(22) Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/823 johdanto-osan 63 ja 65 kappale.

(23) Decision Memorandum for the Preliminary Affirmative Determination in the Countervailing Duty Investigation of Common Alloy Aluminium Sheet from the Republic of Turkey (Alustavia huomioita koskeva päätösmuistio: Turkin tasavallasta peräisin olevia alumiiniseoslevyjä koskeva tukien vastainen tutkimus) Case number C-489-840, julkaistu 7.8.2020.

(24) 12 ja 13 pykälä, Turkin virallinen lehti nro 25852, 21. kesäkuuta 2005.

(25) Turkin virallinen lehti nro 30608, 27. marraskuuta 2018.

(26) Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1195/2014 johdanto-osan 88 ja 89 kappale, vahvistettu täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/309 johdanto-osan 42 kappaleessa.

(27) Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/823 johdanto-osan 70 kappale.

(28) http://yuksekgerilim.com.tr/tr/ihracat-yuklemelerinde-devlet-navlun-destegi-hk/ (sivustolla käyty 22.8.2022).

(29) Julkaistu Turkin virallisessa lehdessä nro 29109, 4.9.2014.

(30) https://www.ziraatbank.me/en/ziraat-bank-turkey-today (sivustolla käyty 24.6.2022).

(31) https://www.tvf.com.tr/uploads/file/law-no-6741.pdf (sivustolla käyty 24.6.2022).

(32) https://www.tvf.com.tr/uploads/file/decree.pdf (sivustolla käyty 24.6.2022)

(33) Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1195/2014 johdanto-osan 67 kappale.

(34) Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1195/2014 johdanto-osan 69 kappale.

(35) Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/823 johdanto-osan 79 kappale.

(36) Julkaistu 31 päivänä maaliskuuta 1987 Turkin virallisessa lehdessä nro 19417 (bis).

(37) Julkaistu 23 päivänä helmikuuta 2013 Turkin virallisessa lehdessä nro 28568.

(38) https://www.eximbank.gov.tr/en/product-and-services/credits/short-term-export-credits/rediscount-credit-program (sivustolla käyty 24.6.2022).

(39) Turkin keskuspankin pankki- ja rahoituslaitosten pääosaston ja ulkomaanvaluttalainsäädännön osaston 4 päivänä lokakuuta 2016 antama.

(40) https://www3.tcmb.gov.tr/yillikrapor/2020/en/m-2-2.html section 2.2.4 (sivustolla käyty 1.7.2022)

(41) https://ms.hmb.gov.tr/uploads/2019/05/ivme-sunum.pdf (sivustolla käyty 11.7.2022).

(42) https://www.sondakika.com/ekonomi/haber-ivme-finansman-paketi-12078612/

(43) https://www.sondakika.com/ekonomi/haber-ivme-finansman-paketi-12078612/

(44) http://www.satso.org.tr/duyuru/5605/ivme-finansman-paketi.aspx

(45) https://www.halkbank.com.tr/en/investor-relations/corporate-information/ownership-structure.html (sivustolla käyty 8.8.2022)

(46) https://www.halkbank.com.tr/en/investor-relations/financial-information/annual-reports.html (sivustolla käyty 8.8.2022)

(47) https://www.halkbank.com.tr/en/investor-relations/corporate-governance/articles-of-association.html (sivustolla käyty 17.8.2022)

(48) https://www.halkbank.com.tr/en/about-halkbank/discover/we-are-turkiyes-sme-and-tradesman-bank.html (sivustolla käyty 16.8.2022)

(49) https://www.halkbank.com.tr/en/investor-relations/financial-information/annual-reports.html (sivustolla käyty 8.8.2022)

(50) https://www.hurriyet.com.tr/ekonomi/halkbanktan-1-7-milyar-lira-kar-41447902

(51) Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1195/2014 johdanto-osan 75 ja 78 kappale.

(52) Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/823 johdanto-osan 83 kappale.

(53) Täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/823.

(54) https://evds2.tcmb.gov.tr/index.php?/evds/portlet/K24NEG9DQ1s%3D/en (sivustolla käyty 1.7.2022). Kaupallisten lainojen korko Turkin liiroina (lukuun ottamatta yritysten luotollisia tilejä ja yritysluottokortteja) liiramääräisistä lainoista ja kaupallisten lainojen korko euroina euromääräistä lainoista.

(55) Täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/823.

(56) Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/823 johdanto-osan 91 ja 92 kappale.

(57) Maataloustukia vuonna 2016 koskeva Turkin asetus nro 2016/8791, annettu 25. huhtikuuta 2016 (pantu takautuvasti täytäntöön 1. tammikuuta 2016 alkaen).

(58) Vesiviljelyn tukemisesta annettu tiedonanto nro 2016/33 (”Communique on Aquaculture Support”), joka koskee asetuksen nro 2016/8791 täytäntöönpanoa, julkaistu virallisessa lehdessä 3. elokuuta 2016.

(59) Maataloustukia vuonna 2019 koskeva presidentin asetus 2019/1691, annettu 23. lokakuuta 2019 (pantu täytäntöön taannehtivasti 1. tammikuuta 2019 alkaen), julkaistu Turkin virallisessa lehdessä nro 30928/24.10.2019.

(60) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

LIITE

Yhteistyössä toimineet otoksen ulkopuoliset turkkilaiset vientiä harjoittavat tuottajat:

Nimi	Taric-lisäkoodi
Abalıoğlu Balık ve Gıda Ürünleri A.Ş.	B968
Alima Su Ürünleri ve Gıda Sanayi Ticaret A.Ş.	B974
Bağcı Balık Gıda ve Enerji Üretimi San ve Tic. A.Ş.	B977
Baypa Bayhan Su Urunleri San. Ve Tic. A.S.	C890
Ertug Balik Uretim Tesisi A.S. ja More Su Urunleri A.S.	C891
Kemal Balıkçılık Ihracat Ltd Şti.	B981
Kılıç Deniz Ürünleri Üretimi İhracat İthalat ve Ticaret A.Ş.	B965
Lazsom Su Urunleri Gida Uretim Pazarlama Sanayi Ve Ticaret Limited Sirketi	C892
Liman Entegre Balıkçılık San ve Tic. Ltd Şti.	B982
Ömer Yavuz Balikcilik Su Ürünleri San. Tic. Ltd Sti.	B984
Premier Kultur Balikciligi Yatirim Ve Pazarlama A.S	C893
Uluturhan Balikçilik Turizm Ticaret Limited Şirketi	C894
Yavuzlar Otomotiv Balikcilik San.Tic.Ltd.Sti.	C895

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 316

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	65. vuosikerta 8. joulukuuta 2022

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
	*	Komission delegoitu asetus (EU) 2022/2387, annettu 30 päivänä elokuuta 2022, delegoidun asetuksen (EU) 2017/655 muuttamisesta liikkuviin työkoneisiin asennettujen käytössä olevien polttomoottoreiden kaasupäästöjen valvontaa koskevien säännösten mukauttamiseksi koskemaan moottoreita, joiden teho on pienempi kuin 56 kW ja suurempi kuin 560 kW	1
	*	Komission asetus (EU) 2022/2388, annettu 7 päivänä joulukuuta 2022, asetuksen (EY) N:o 1881/2006 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse perfluorattujen alkyyliyhdisteiden enimmäismääristä tietyissä elintarvikkeissa ( 1 )	38
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2389, annettu 7 päivänä joulukuuta 2022, unioniin tulevien kasvien, kasvituotteiden ja muiden tavaroiden lähetyksille suoritettavien tunnistustarkastusten ja fyysisten tarkastusten tiheystasojen yhdenmukaista soveltamista koskevista säännöistä ( 1 )	42
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2390, annettu 7 päivänä joulukuuta 2022, tiettyjen Turkista peräisin olevien kirjolohien tuonnissa täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2021/823 käyttöön otetun lopullisen tasoitustullin muuttamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1037 19 artiklan mukaisen osittaisen välivaiheen tarkastelun jälkeen	52
		PÄÄTÖKSET
	*	Neuvoston päätös (EU) 2022/2391, annettu 25 päivänä marraskuuta 2022, kansainvälisen oliivineuvoston jäsenneuvostossa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta oliiviöljyihin ja oliivin puristemassaöljyihin sovellettavaan kauppastandardiin	86
		KANSAINVÄLISILLÄ SOPIMUKSILLA PERUSTETTUJEN ELINTEN ANTAMAT SÄÄDÖKSET
	*	Kauppakomitean päätös N:o 1/2022, annettu 16 päivänä marraskuuta 2022, Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kolumbian, Ecuadorin ja Perun välisen kauppasopimuksen liitteessä XIII olevan lisäyksen 1 muuttamisesta [2022/2392]	88
	*	Kauppakomitean päätös N:o 2/2022, annettu 16 päivänä marraskuuta 2022, Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kolumbian, Ecuadorin ja Perun välisen kauppasopimuksen liitteessä XIII olevan lisäyksen 1 muuttamisesta [2022/2393]	91
	*	Kauppakomitean päätös N:o 3/2022, annettu 16 päivänä marraskuuta 2022, Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kolumbian, Ecuadorin ja Perun välisen kauppasopimuksen liitteessä XIII olevan lisäyksen 1 muuttamisesta [2022/2394]	93

	III Muut säädökset
	EUROOPAN TALOUSALUE
*	EFTAn valvontaviranomaisen delegoitu päätös N:o 196/22/KOL, annettu 26 päivänä lokakuuta 2022, korkeapatogeenisen lintuinfluenssan esiintymiseen liittyvistä kiireellisistä toimenpiteistä Norjassa asetuksen (EU) 2016/429259 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 21, 39 ja 55 artiklan nojalla [2022/2395], Oikaistu 7 päivänä marraskuuta 2022 EFTAn valvontaviranomaisen delegoidulla päätöksellä N:o 201/22/KOL	95

	Oikaisuja
*	Oikaisu komission delegoitu asetukseen (EU) 2022/2292, annettu 6 päivänä syyskuuta 2022, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 täydentämisestä siltä osin kuin on kyse elintarviketuotantoeläinten ja tiettyjen ihmisravinnoksi tarkoitettujen tavaroiden lähetysten unioniin tuloa koskevista vaatimuksista ( EUVL L 304, 24.11.2022 )	100
*	Oikaisu komission asetukseen (EU) 2018/62, annettu 17 päivänä tammikuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteen I korvaamisesta ( EUVL L 18, 23.1.2018 )	101

Elintarvikkeet (1)		Enimmäismäärät μg/kg tuorepainoa
Elintarvikkeet (1)		PFOS (*)	PFOA (*)	PFNA (*)	PFHxS (*)	PFOS:n, PFOA:n, PFNA:n ja PFHxS:n summa () , (*)
10.1	Munat	1,0	0,30	0,70	0,30	1,7
10.2	Kalastustuotteet26 ja simpukat26
10.2.1	Kalanliha24, 25
10.2.1.1	Kalanliha, lukuun ottamatta kohdissa 10.2.1.2 ja 10.2.1.3 lueteltuja lajeja. Kohdissa 10.2.1.2 ja 10.2.1.3 lueteltujen kalojen liha, jos se on tarkoitettu imeväisille ja pikkulapsille tarkoitettujen elintarvikkeiden valmistukseen.	2,0	0,20	0,50	0,20	2,0
10.2.1.2	Seuraavien kalojen liha, jos se ei ole tarkoitettu imeväisille ja pikkulapsille tarkoitettujen elintarvikkeiden valmistukseen: Silakka (Clupea harengus membras) Sarda (Sarda- ja Orcynopsis-lajit) Made (Lota lota) Kilohaili (Sprattus sprattus) Kampela ja mustaeväkampela (Platichthys flesus ja Glyptocephalus cynoglossus) Juovakeltti (Mugil cephalus) Piikkimakrilli (Trachurus trachurus) Hauki (Esox-lajit) Punakampela (Pleuronectes- ja Lepidopsetta-lajit) Sardiini (Sardina-lajit) Bassi (Dicentrarchus-lajit) Monni (Silurus- ja Pangasius-lajit) Merinahkiainen (Petromyzon marinus) Suutari (Tinca tinca) Muikku (Coregonus albula ja Coregonus vandesius) Hopealyhtykala (Phosichthys argenteus) Luonnonvarainen lohi ja luonnonvarainen taimen (luonnonvaraiset Salmo- ja Oncorhynchus-lajit) Merikissa (Anarhichas-lajit)	7,0	1,0	2,5	0,20	8,0
10.2.1.3	Seuraavien kalojen liha, jos se ei ole tarkoitettu imeväisille ja pikkulapsille tarkoitettujen elintarvikkeiden valmistukseen: Sardelli (Engraulis-lajit) Jokibarbi (Barbus barbus) Lahna (Abramis-lajit) Nieriä (Salvelinus-lajit) Ankerias (Anguilla-lajit) Kuha (Sander-lajit) Ahven (Perca fluviatilis) Särki (Rutilus rutilus) Kuore (Osmerus-lajit) Siika (Coregonus-lajit)	35	8,0	8,0	1,5	45
10.2.2	Äyriäiset26, 47 ja simpukat26 Äyriäisillä enimmäismäärää sovelletaan raajojen ja vatsapuolen lihaan44. Rapujen ja ravun kaltaisten äyriäisten (Brachyura ja Anomura) tapauksessa raajojen lihaan.	3,0	0,70	1,0	1,5	5,0
10.3	Liha ja muut syötävät eläimenosat6
10.3.1	Nautaeläinten, sian ja siipikarjan liha	0,30	0,80	0,20	0,20	1,3
10.3.2	Lampaanliha	1,0	0,20	0,20	0,20	1,6
10.3.3	Nautaeläinten, lampaiden, sian ja siipikarjan muut syötävät osat	6,0	0,70	0,40	0,50	8,0
10.3.4	Riistaeläinten liha, lukuun ottamatta karhun lihaa	5,0	3,5	1,5	0,60	9,0
10.3.5	Riistaeläinten muut syötävät osat, lukuun ottamatta karhun muita syötäviä osia	50	25	45	3,0	50

Alue kattaa:	Päivämäärä, johon asti voimassa delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 39 artiklan mukaisesti
Rogalandin läänin Kleppin, Sandnesin ja Solan kuntien osat, jotka sijaitsevat kolmen kilometrin säteellä GPS-koordinaateista N: 58,80459 E: 5,61203	12.11.2022

Alue kattaa:	Päivämäärä, johon asti voimassa delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 55 artiklan mukaisesti
Rogalandin läänin Kleppin, Sandnesin, Solan ja Timen kuntien osat, jotka sijaitsevat kuvatun suoja-alueen ulkopuolella kymmenen kilometrin säteellä GPS-koordinaateista N: 58,80459 E: 5,61203	22.11.2022
Rogalandin läänin Kleppin, Sandnesin ja Solan kuntien osat, jotka sijaitsevat kolmen kilometrin säteellä GPS-koordinaateista N: 58,80459 E: 5,61203	12.11.2022–22.11.2022