1 artikla

Hyväksytään nimitystä ”Piadina Romagnola / Piada Romagnola” (SMM) koskevan eritelmän muutos, joka on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

1 artikla

Rekisteröidään nimitys ”Κατσικάκι Λήμνου / Katsikaki Limnou” (SMM).

Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu nimitys liittyy komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 668/2014 (3) liitteessä XI mainitun luokan 1.1 ”Tuore liha (ja muut eläimenosat)” tuotteeseen.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

1 artikla

Rekisteröidään nimitys ”Samoborska češnjovka / Samoborska češnofka” (SMM).

Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu nimitys liittyy komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 668/2014 (3) liitteessä XI mainitun luokan 1.2 ”Lihavalmisteet (kuumennetut, suolatut, savustetut jne.)” tuotteeseen.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

1 artikla

Rekisteröidään nimitys ”Meso istarskog goveda – boškarina / Meso istrskega goveda – boškarina” (SAN).

Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu nimitys liittyy komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 668/2014 (3) liitteessä XI mainitun luokan 1.1 ”Tuore liha (ja muut eläimenosat)” tuotteeseen.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

1 artikla

2 artikla

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

1 artikla

2 artikla

3 artikla

4 artikla

5 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Sen voimassaolo päättyy 36 kuukauden kuluttua 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun rahoitussopimuksen tekemisestä. Tämän päätöksen voimassaolo päättyy kuitenkin kuuden kuukauden kuluttua sen voimaantulopäivästä, jos tällaista sopimusta ei ole siihen mennessä tehty.

LIITE

HANKEASIAKIRJA

Vastuullisen tekoälyinnovoinnin edistäminen rauhaa ja turvallisuutta varten

1.   TAUSTAA

Viimeaikainen kehitys tekoälyalalla on avannut uusia mahdollisuuksia rauhan ja turvallisuuden tukemista ja säilyttämistä varten, esimerkiksi teknologisilla parannuksilla sellaisilla aloilla, kuten konfliktien varhaisvaroitus sekä aseiden ja niiden viennin valvonnan todentaminen. Toisaalta nämä kehitysaskeleet ovat antaneet mahdollisuuden uusille tavoille luoda tai kiihdyttää jännitteitä, konflikteja ja turvattomuutta valtioissa tai niiden välillä. Riskit, joita aiheutuu tietyistä tekoälyn soveltamistavoista, kuten tappavista autonomisista asejärjestelmistä, ovat nousseet merkittäväksi huolenaiheeksi asevalvontayhteisössä. Yksi riskien osa-alue, johon on kiinnitettävä enemmän huomiota ja jonka käsittelemiseen nykyiset asevalvonta- ja diplomaattiset toimet saattavat olla riittämättömiä, on vastuuttomien toimijoiden, myös vihamielisten valtiosta riippumattomien toimijoiden, harjoittama tekoälyalan siviilitutkimuksen ja -innovoinnin tarkoituksenvastainen käyttö ja väärinkäyttö, kuten generatiivisten kilpailevien verkkojen (GAN) väärinkäyttö syväväärennösten (deepfake) tuottamiseen disinformaatiokampanjoita varten.

Tekoäly on mahdollistava teknologia, jolla on merkittävä yleiskäyttöpotentiaali. Tietyt toimijat voisivat (suhteellisen helposti) päästä käsiksi siviilisovelluksia varten kehitettyyn tekoälytutkimukseen ja -innovointeihin ja ottaa sen omiin haitallisiin tai häiriötä aiheuttaviin käyttötarkoituksiinsa, joilla voi olla vaikutuksia kansainväliseen rauhaan ja turvallisuuteen. Siviiliteknologian tarkoituksenvastainen käyttö ja väärinkäyttö eivät ole uusia ilmiöitä eikä tätä tapahdu vain tekoälyalalla. Siihen liittyvällä robotiikan alalla tästä on äskettäisenä osoituksena se, että Da’esh/Isis aseisti ja otti käyttöön virkistyskäyttöön tarkoitettuja miehittämättömiä ilma-aluksia Syyriassa. Tekoälyn tapauksessa ongelmaa mutkistavat kuitenkin monet tekijät: tekoälyalgoritmien ja -datan aineeton ja nopeasti muuttuva luonne, minkä vuoksi niiden siirtoa tai levitystä on vaikea valvoa; yksityisen sektorin johtava rooli tutkimus-, kehitys- ja innovointiekosysteemissä ja sen tarve suojella omistusoikeuden alaisia algoritmeja; sekä maailmanlaajuinen saatavuus sellaiselle inhimilliselle asiantuntemukselle ja aineellisille resursseille, joiden avulla on mahdollista ottaa tekoälyteknologioita uusiin käyttötarkoituksiin. Tekoälyn parissa siviilialalla työskentelevät henkilöt ovat samaan aikaan liian usein tietämättömiä mahdollisista vaikutuksista, joita heidän työnsä tarkoituksenvastaisella käytöllä ja väärinkäytöllä voisi olla kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle, tai he epäröivät osallistua käynnissä oleviin keskusteluihin tekoälystä aiheutuvista riskeistä asevalvonnassa ja asesulkualalla.

On tarpeen tukea tekoälyalan siviiliyhteisön laajempaa osallistumista sellaisten rauhaan ja turvallisuuteen liittyvien riskien ymmärtämiseen ja lieventämiseen, joita aiheutuu siitä, että vastuuttomat toimijat käyttävät siviilialan tekoälyteknologiaa tarkoituksenvastaisesti tai väärinkäyttävät sitä. Tukholman kansainvälisen rauhantutkimuslaitoksen (SIPRI) ja Yhdistyneiden kansakuntien aseriisuntatoimiston (UNODA) osalta tämä voitaisiin saavuttaa edistämällä vastuullista innovointia maailmanlaajuisessa tekoälyalan siviiliyhteisössä. SIPRIn ja UNODAn aiempi työ on osoittanut, että vastuullinen innovointi itsehallinnollisena mekanismina voisi tarjota maailmanlaajuiselle tekoälyalan siviiliyhteisölle käytännön välineitä ja menetelmiä sellaisten riskien tunnistamiseksi, joita tekoälyalan siviilitutkimuksen ja -innovoinnin tarkoituksenvastainen käyttö ja väärinkäyttö voisi aiheuttaa rauhalle ja turvallisuudelle, sekä auttaa ehkäisemään ja lieventämään näitä riskejä. SIPRIn ja UNODAn työssä yksilöitiin myös menetelmiä ja useita käynnissä olevia vastuulliseen tekoälyyn keskittyviä siviililähtöisiä aloitteita, joiden pohjalta tekoälyalan siviiliyhteisöä voitaisiin valistaa asevalvontaa ja asesulkua koskevista kysymyksistä, asiantuntijakeskusteluista ja valtion kannoista tekoälyn vastuulliseen kehittämiseen, levittämiseen ja käyttöön sekä puolustusalan vastuuta koskevasta työstä saaduista kokemuksista. (1) Keskeistä on, että aiemmassa työssä on selkeästi todettu, että yhteydet luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM-aineet) opiskelijoihin, jotka käyttävät tekoälyä opetusympäristössä, ovat keskeisellä sijalla kaikissa tehokkaissa vastuullisissa innovointitoimissa.

2.   TAVOITTEET

Hankkeiden tavoitteena on tukea tekoälyalan siviiliyhteisön laajempaa osallistumista niiden riskien lieventämiseen, joita vastuuttomien toimijoiden harjoittama tekoälyalan siviilitutkimuksen ja-innovoinnin tarkoituksenvastainen käyttö tai väärinkäyttö voivat aiheuttaa kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle. Tavoitteena on ensinnäkin saada parempi käsitys siitä, miten tekoälyalan tutkimuksen ja -innovoinnin kehittämistä ja levittämistä koskevat päätökset voivat vaikuttaa tarkoituksenvastaista käyttöä ja väärinkäyttöä koskeviin riskeihin sekä luoda rauhaa ja turvallisuutta koskevia riskejä tai mahdollisuuksia. Toiseksi pyritään edistämään vastuullisia innovointiprosesseja, -menetelmiä ja -välineitä, jotka voivat auttaa varmistamaan siviili-innovaatioiden rauhanomaisen soveltamisen ja tekoälyä koskevan tietämyksen vastuullisen levittämisen. Tätä varten hankkeilla tuetaan valmiuksien kehittämiseen, tutkimukseen ja osallistamiseen tähtääviä toimia, joilla i) parannetaan maailmanlaajuisen tekoälyalan siviiliyhteisön valmiuksia ottaa huomioon ja käsitellä vastuullisten innovointiprosessien avulla rauhaa ja turvallisuutta koskevia riskejä, joita aiheutuu vastuuttomien toimijoiden harjoittamasta siviilialan tekoälyn tarkoituksenvastaisesta käytöstä tai väärinkäytöstä; ja ii) lujitetaan vastuulliseen tekoälyyn liittyvien riskien siviilitason lieventämistoimien ja hallitustenvälisellä tasolla jo käynnissä olevien aseriisunta-, asevalvonta- ja asesulkutoimien välistä yhteyttä. Ratkaisevan tärkeää on, että hankkeilla ei pyritä luomaan uusia standardeja, periaatteita tai sääntelyä taikka muutoin toimimaan valtioiden toimivaltaan kuuluvilla alueilla. Sen sijaan niiden tarkoituksena on kehittää vastuullisia siviilialan innovointitoimia, jotta voidaan ottaa huomioon rauhaan ja turvallisuuteen liittyvät riskit, joita aiheutuu vastuuttomien toimijoiden harjoittamasta siviilialan tekoälyn tarkoituksenvastaisesta käytöstä tai väärinkäytöstä, sekä tarjota koulutusta nykyisistä asiaankuuluvista hallitustenvälisistä toimista.

Jotta hankkeet tavoittaisivat tekoälyalan siviiliyhteisön ja vaikuttaisivat tehokkaasti, niissä sovelletaan kolmiosaista lähestymistapaa, jolla pyritään seuraaviin:

a)

yhteistyö kouluttajien kanssa – tehdään yhteistyötä valikoitujen opettajien ja akateemisten opetussuunnitelmien kehittäjien kanssa liittyen tulevien tekoälyalan ammattilaisten koulutukseen (esim. tekoälyn etiikkaa ja vastuullista innovointia käsittelevät kurssit) sellaisten opetusmateriaalien kehittämiseksi ja edistämiseksi, joita voidaan käyttää ottamaan huomioon rauhaa ja turvallisuutta koskevat riskit, joita aiheutuu siitä, että vastuuttomat toimijat käyttävät tarkoituksenvastaisesti ja väärinkäyttävät tekoälyalan siviilitutkimusta ja -innovointia;

b)

yhteistyö opiskelijoiden kanssa – esitellään valikoiduille ja eri puolilta maailmaa tuleville luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM-aineet) opiskelijoille, miten vastuuttomien toimijoiden harjoittamasta tekoälyalan siviilikehitystyön tarkoituksenvastaisesta käytöstä ja väärinkäytöstä aiheutuvat rauhaa ja turvallisuutta koskevat riskit voidaan tunnistaa ja miten niitä voidaan estää tai lieventää tutkimus- ja innovointiprosessissa tai muissa hallinnointiprosesseissa; ja

c)

yhteistyö tekoälyteollisuuden kanssa – tehdään yhteistyötä ammatillisten järjestöjen ja standardointielinten, kuten kansainvälisen sähkö- ja elektroniikkainsinöörien järjestön (IEEE) kanssa, jotta voidaan i) jakaa räätälöityjä opetusmateriaaleja ja osallistamiseen tähtääviä toimia teknisen alan ammattilaisille; ii) tukea tekoälyn myönteisiä käyttötarkoituksia rauhan ja turvallisuuden edistämiseksi; ja iii) helpottaa tiedemaailman, yksityisen sektorin ja hallituksen asiantuntijoiden välistä vuoropuhelua ja tiedonvaihtoa liittyen sen riskin lieventämiseen, että vastuuttomat toimijat käyttäisivät tarkoituksenvastaisesti ja väärinkäyttäisivät tekoälyalan siviilitutkimusta ja -innovointia.

Tällainen lähestymistapa mahdollistaa sen, että hankkeet tavoittavat tekoälyalan yhteisön kaikilla tasoilla, eli nykyisten toimijoiden lisäksi myös tulevat sukupolvet. Se mahdollistaa myös akateemisten, teollisten ja muiden alojen osallistumisen ja tukee tulevien toimien kestävyyttä perustamalla rajatylittäviä verkostoja.

Hankkeissa pyritään myös hyödyntämään SIPRIn ja UNODAn vaikutusvaltaa ja kokemusta, jotta tekoälyalan yhteisöön, ei pelkästään EU:n sidosryhmiin, voidaan vaikuttaa maailmanlaajuisesti. SIPRI ja UNODA ovat ainutlaatuisessa asemassa luomaan yhteyksiä tekoälyalan toimijoiden yhteistyöhön Afrikan, Aasian ja Tyynenmeren alueen, Euroopan sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikan välillä sekä edistämään tätä yhteistyötä. Molemmilla yhteisöillä on kokemusta myös muilla tieteen ja teknologian aloilla, kuten bioteknologia, joilla on samanlaisia kaksoiskäyttöä ja leviämistä koskevia haasteita. Hankkeissa pyritään myös hyödyntämään Euroopan unionissa vallitsevia olosuhteita, joita ovat muun muassa a) vastuullista tekoälyä koskevat kehittyneet monen sidosryhmän prosessit, b) EU:n aseriisunta-, asevalvonta- ja asesulkukysymyksiin sitoutumisen ja niihin liittyvän asiantuntemuksen korkea taso; c) EU:n akateemisten organisaatioiden, tutkimusorganisaatioiden ja yksityisen sektorin organisaatioiden ja muiden alueiden, erityisesti globaalin etelän, välisten yhteyksien moninaisuus, joka on myös tärkeä osa osallistamista; ja d) opiskelijoiden, kouluttajien ja insinöörien kansalaisuuksien moninaisuus yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja yksityisellä sektorilla.

Osallistaminen on yksi keskeisistä näkökohdista hanketoimien toteuttamisessa. Jotta tekoälyalan yhteisöä voitaisiin tukea tehokkaasti, hankkeissa todetaan, että tekoälyalan yhteisö koostuu monenlaisista toimijoista ja erityisesti että

a)	sukupuoli on erittäin tärkeä tekijä. Tästä syystä sukupuolinäkökulma otetaan huomioon YK:n järjestelmän laajuisissa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista ja tasa-arvoa koskevissa strategioissa. Naisten osallistumista kaikkiin hankkeen toimiin kannustetaan ja sitä edellytetään, ja

b)

vammaisten henkilöiden ja tarpeiden kohtuullista mukauttamista edellyttävien henkilöiden osallistamista toteutetaan kokonaisvaltaisesti. Tähän sisältyy vammaisten henkilöiden osallistumisen esteiden poistaminen. Lisäksi varmistetaan, että toteutetaan toimia vammaisten henkilöiden kannalta tärkeiden näkemysten ja kokemusten huomioon ottamiseksi ja niiden edustuksen edistämiseksi.

3.   HANKKEET

Jäljempänä kuvattujen kolmen hankkeen on tarkoitus olla toisiaan täydentäviä ja toisiaan tukevia, ja niiden osia toteutetaan 36 kuukauden ajanjaksolla.

3.1   Hanke 1 – Koulutusta ja valmiuksien kehittämistä koskevan materiaalin tuottaminen tekoälyalan siviiliyhteisöä varten

3.1.1   Hankkeen tarkoitus

Hankkeessa nro 1 keskitytään tarjoamaan tekoälyalan siviilitoimijoille tietoa ja keinoja, joiden avulla voidaan arvioida ja lieventää riskejä, joita vastuuttomien toimijoiden harjoittama tekoälyalan siviilitutkimuksen ja -innovoinnin tarkoituksenvastainen käyttö tai väärinkäyttö voivat aiheuttaa liittyen kansainväliseen rauhaan ja turvallisuuteen. Sen tavoitteena on tuottaa koulutusta ja valmiuksien kehittämistä koskevaa materiaalia, jonka avulla tekoälyalan ammattilaiset kaikilta alueilta, tasoilta ja aloilta (mukaan lukien tekoälyyn keskittyvät kouluttajat, opetussuunnitelmien kehittäjät, STEM-aineiden opiskelijat ja tekoälyinsinöörit sekä tiedemaailman ja yksityisen sektorin tutkijat) saavat tarvittavat tiedot ja välineet, jotta on mahdollista

a)

ymmärtää, miten tekoälyalan siviilitutkimusta ja -innovointia voitaisiin käyttää tarkoituksenvastaisesti ja väärinkäyttää tavoilla, jotka voisivat aiheuttaa kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta koskevia riskejä, ja miten tutkimuksen ja innovoinnin kehittämistä ja levittämistä koskevat päätökset voivat lisätä tai vähentää tarkoituksenvastaisen käytön ja väärinkäytön riskiä;

b)	ymmärtää aseriisunta-, asevalvonta- ja asesulkuyhteisön jo toteuttamia toimia, joilla pyritään lieventämään siviilitutkimuksen ja -innovoinnin tarkoituksenvastaisen käytön ja väärinkäytön riskiä; ja

c)	harjoittaa vastuullista innovointia tavalla, joka vähentää tarkoituksenvastaisen käytön ja väärinkäytön riskiä tutkimuksen ja innovoinnin kehittämisessä ja levittämisessä.

3.1.2   Hankkeen kuvaus

Hankkeessa tuotetaan kolme erillistä koulutusta ja valmiuksien kehittämistä koskevaa materiaalipakettia.

a)

Käsikirja (1) – Käsikirjaan kootaan perustiedot ja keinot, joiden avulla tekoälyalan toimijat voivat arvioida ja lieventää tutkimus- ja innovointiprosessissa riskejä siitä, että vastuuttomat toimijat käyttävät tarkoituksenvastaisesti ja väärinkäyttävät tekoälyalan siviiliteknologiaa. Siinä käsitellään sitä, miksi ja miten tutkimuksen ja innovoinnin kehittämistä ja levittämistä koskevat päätökset voivat vaikuttaa tarkoituksenvastaisen käytön ja väärinkäytön riskeihin ja vuorostaan luoda rauhaan ja turvallisuuteen liittyviä riskejä tai mahdollisuuksia. Siinä esitellään myös asiaa koskeva kansainvälinen oikeus ja vientivalvontavelvoitteet sekä sotilasalalla ja aseriisunta-, asevalvonta- ja asesulkupiireissä käsiteltävät turvallisuusnäkökohdat. Lisäksi siinä esitellään esimerkkiprosesseja ja -välineitä vastuullisen innovoinnin harjoittamiseksi, kuten teknologian vaikutustenarviointimenetelmiä ja riskinarviointimalleja.

b)

Podcast-sarja (~10) – Näiden podcast-jaksojen avulla tekoälyalan toimijat saavat tietoa siitä, miksi ja miten vastuulliset tekoälyn innovointiprosessit voivat tukea kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta lieventämällä riskejä, joita aiheutuu vastuuttomien toimijoiden harjoittamasta tarkoituksenvastaisesta käytöstä ja väärinkäytöstä. Sarjassa tarkastellaan tärkeitä teemoja (esim. kaksi- ja yleiskäyttöä koskevan tutkimuksen ja innovoinnin tarkoituksenvastainen käyttö ja väärinkäyttö; humanitaariset, strategiset ja poliittiset haasteet, jotka liittyvät tekoälyalan siviilitutkimuksen ja -innovoinnin mahdolliseen väärinkäyttöön; aseriisunta-, asevalvonta- ja asesulkupiirien kohtaamat haasteet pyrkimyksissä lieventää riskejä; vastuullisen innovoinnin toteuttaminen riskinarvioinnin avulla; vientivalvonnan noudattaminen; riskien suunnitelmallinen vähentäminen; vastuullinen julkaiseminen; asiakkaiden tunteminen; ja suunnitteluharjoituksista saatava kokemus). Sarja rakentuu haastattelujen ympärille, joita hankeryhmä käy asiaankuuluvien yhteisöjen edustajien kanssa.

c)

Blogisarja (9–10) – Ryhmä kehittää räätälöidyn blogisarjan, jonka tarkoituksena on tuoda esiin toimia, joilla pyritään luomaan yhteyksiä ”vastuulliseen tekoälyyn” liittyvien siviilikeskeisten yhteisöjen ja asevalvonta- ja asesulkuyhteisöjen välisten rajojen yli. Blogisarja tarjoaa foorumin, jolla levitetään näkemyksiä, ideoita ja ratkaisuja, jotka koskevat siviilitekoälyn tarkoituksenvastaiseen käyttöön ja väärinkäyttöön tutkimus- ja innovointiprosessissa liittyvien riskien tunnistamista ja niihin puuttumista. Blogissa pyritään tuomaan esiin tekoälyalalla vallitsevien ajatusten ja näkökulmien moninaisuutta.

Tätä aineistoa levitetään julkisesti täytäntöönpanevien toimijoiden verkkosivustoilla, niiden sosiaalisen median profiilien kautta ja suorassa viestinnässä asiaankuuluvien akateemisten tahojen, siviilitekoälyn ammattijärjestöjen ja muiden asiaankuuluvien ryhmien kanssa.

3.1.3   Hankkeelta odotetut tulokset

Tällä hankkeella on tarkoitus luoda uusia materiaaleja, joiden avulla tekoälyalan siviilitoimijat voivat saada tietoa a) siitä, miten tekoälyalan siviilitutkimusta ja -innovointia voitaisiin käyttää tarkoituksenvastaisesti ja väärinkäyttää tavoilla, jotka voivat aiheuttaa kansainväliseen rauhaan ja turvallisuuteen liittyviä riskejä, b) miten aseriisunta-, asevalvonta- ja asesulkuyhteisö käsittelee tällaisia riskejä ja c) miten tekoälyalan toimijat voisivat edelleen edistää tällaisten riskien lieventämistä vastuullisten innovointiprosessien avulla.

Tällä pyritään edistämään tekoälyalan siviiliyhteisön laajempaa osallistumista niiden riskien lieventämiseen, joita siviilitekoälyn tarkoituksenvastainen käyttö tai väärinkäyttö voivat aiheuttaa kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle. Lisäksi pyritään parantamaan teknisten toimijoiden valmiuksia osallistua aseriisunta-, asevalvonta- ja asesulkuyhteisön asiaankuuluviin prosesseihin sekä tukemaan sellaisten uusien yleisöjen osallistamista, jotka eivät perinteisesti ole osallisena aseriisunta- ja asesulkualan koulutustoimissa.

Materiaalin odotetaan myös tukevan muiden hankkeiden täytäntöönpanoa, ja sitä käytetään perustana hankkeen nro 2 koulutusta ja valmiuksien kehittämistä koskeville toimille sekä hankkeen nro 3 vuoropuhelu- ja osallistamistoimille. Näiden toimien odotetaan puolestaan edistävän materiaalin tuotantoa ja kehittämistä. Tällaisen iteratiivisen lähestymistavan odotetaan auttavan poistamaan materiaalin edistämisen, levittämisen ja käytön mahdollisia esteitä tekoälyalan yhteisössä, mukaan lukien kieleen, sisältöön, asiayhteyteen ja saatavuuteen liittyvät kysymykset, jotka voisivat haitata sen vaikutusta maailmanlaajuisella tasolla, erityisesti globaalissa etelässä.

3.2   Hanke 2 – Koulutusta ja valmiuksien kehittämistä koskevat toimet tulevia tekoälyalan ammattilaisia varten

3.2.1   Hankkeen tarkoitus

Hankkeen nro 2 tarkoituksena on tukea sitä, että osaksi tulevien sukupolvien tekoälyalan ammattilaisten koulutusta integroidaan ongelma siitä, että vastuuttomat toimijat voivat käyttää tarkoituksenvastaisesti ja väärinkäyttää tekoälyalan siviiliteknologiaa. Näin varmistetaan pitkällä aikavälillä, että tekoälyn tulevaisuutta muokkaavat luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM-aineiden) opiskelijat ovat tietoisia kielteisistä vaikutuksista, joita heidän työnsä tarkoituksenvastaisella käytöllä ja väärinkäytöllä, jota vastuuttomat toimijat voivat harjoittaa, voi olla kansainväliseen rauhaan ja turvallisuuteen, ja että heillä on tarvittavat perusvälineet tällaisten riskien tunnistamiseksi ja lieventämiseksi tutkimus- ja innovointiprosessissa.

Hankkeessa järjestetään koulutus- ja valmiuksienkehittämistyöpajoja kouluttajille ja opiskelijoille yhteistyössä valittujen kansainvälisten yliopistojen ja teollisuuden toimijoiden kanssa. Hankkeella pyritään näin ollen luomaan valmiuksienkehittämistoimia, joita kouluttajat ja akateemisten opetussuunnitelmien kehittäjät voisivat käyttää osana tulevien tekoälyalan ammattilaisten koulutusta (esim. tekoälyn etiikkaa ja vastuullista innovointia koskevat kurssit) ja pohtia riskejä, joita vastuuttomien toimijoiden harjoittama tekoälyalan siviilitutkimuksen ja -innovoinnin tarkoituksenvastainen käyttö tai väärinkäyttö voivat aiheuttaa, ja yhdistää ne laajempaan rauhaa ja turvallisuutta koskevaan kontekstiin. Työpajojen avulla hankkeella pyritään myös kehittämään asiasta kiinnostuneiden kouluttajien, opetussuunnitelmien kehittäjien ja opiskelijoiden verkosto, joka tukisi hankkeen opetusmateriaalin ja valmiuksienkehittämistoimien levittämistä ja edistämistä tekoälyalan koulutusyhteisössä ja ammattilaisyhteisössä. Verkostoitumisen osa-alueella pyritään varmistamaan hankkeiden kestävyys myös niiden aktiivisena olon jälkeen ja mahdollistamaan vahvempien yhteyksien luominen, jotta voidaan tukea siviilialan teknistä sitoutumista laajempien rauhaa, turvallisuutta, aseriisuntaa ja asevalvontaa koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi.

3.2.2   Hankkeen kuvaus

Hankkeessa järjestetään koulutus- ja valmiuksienkehittämistyöpajoja ympäri maailmaa valikoitujen yliopistojen kouluttajien ja opiskelijoiden kanssa. Työpajat koostuisivat luentojen ja interaktiivisten toimien yhdistelmästä, joka tarjoaisi kouluttajille ja opiskelijoille mahdollisuuksia pohtia, miten tekoälyalan siviilitutkimusta ja -innovointia voitaisiin käyttää tarkoituksenvastaisesti ja väärinkäyttää tavoilla, jotka voivat aiheuttaa kansainväliseen rauhaan ja turvallisuuteen liittyviä riskejä, ja miten tällaisia riskejä voidaan tunnistaa, ehkäistä tai lieventää tutkimus- ja innovointiprosessissa tai muissa hallinnointiprosesseissa. Nämä toimet perustuvat UNODAn aiemmin toteuttamaan pienimuotoiseen pilottityöhön, jossa kokeiltiin menetelmiä, joilla STEM-aineiden opiskelijat saataisiin osallistumaan ja tiedostamaan, että heidän työnsä laajemmat vaikutukset ja asiantuntemuksen hyödyntäminen oman alansa ulkopuolella ovat tärkeitä. Käytännössä ne koostuisivat seuraavista:

a)

kouluttajille ja opiskelijoille suunnatut alueelliset valmiuksienkehittämistyöpajat (4) – Alueellisissa työpajoissa toteutetaan ja edistetään toimia, joita kouluttajat voivat hyödyntää kehittääkseen STEM-aineiden opiskelijoiden vastuullisen tekoälyn innovointiin liittyviä valmiuksia keskittyen erityisesti siihen, miten voidaan arvioida ja lieventää riskejä, joita aiheutuu siitä, että vastuuttomat toimijat käyttävät tekoälyalan siviiliteknologiaa tarkoituksenvastaisesti ja väärinkäyttävät sitä. Kukin työpaja järjestetään EU:ssa sijaitsevan yliopiston ja eri maailman alueelta peräisin olevan korkeatasoisen yliopiston kanssa. Näin EU:hun sijoittautuneiden erilaisten osallistujien joukko yhdistetään aina EU:n ulkopuolelle sijoittautuneisiin erilaisten osallistujien joukkoihin. Työpajat kattavat siten Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen, Pohjois-Amerikan, Afrikan sekä Aasian ja Tyynenmeren alueen. Tämä mahdollistaa sen, että (maisteri- ja tohtoritason) opiskelijat ympäri maailmaa, myös globaalista etelästä, voivat osallistua. Työpaja järjestettäisiin pääasiassa englanniksi, mutta osallistujille tarjottaisiin mahdollisuuksien mukaan tilaisuus osallistua toimintaan vaihtoehtoisten kieliryhmien perusteella; ja

b)

kestävien valmiuksien kehittämistä käsittelevä kansainvälinen työpaja (1) – Työpajassa hyödynnetään alueellisista työpajoista saatuja kokemuksia ja helpotetaan tietojen ja kokemusten vaihtoa kouluttajien ja hankkeeseen osallistuvista yliopistoista valikoitujen opiskelijoiden välillä. Työpajassa keskusteltaisiin siitä, miten hankkeen aikana kehitettyjä toimia ja välineitä voitaisiin hioa ja miten niitä voitaisiin levittää osallistuvien yliopistojen ulkopuolelle. Keskustelua käytäisiin myös siitä, miten opiskelijoiden työelämään siirtymisen jälkeen voidaan tukea opiskelijoiden osallistumista liittyen vastuulliseen tekoälyyn, jolla puututaan riskeihin, joita tarkoituksenvastainen käyttö ja väärinkäyttö aiheuttaa kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden osalta.

SIPRIn ja UNODAn verkostoja ja läsnäoloa Afrikassa, Aasian ja Tyynenmeren alueella, Euroopassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa käytetään tarvittaessa helpottamaan ja tukemaan toimien osa-alueita.

3.2.3   Hankkeelta odotetut tulokset

Hankkeen odotetaan luovan valmiuksienkehittämis- ja osallistamistoimia koskevia malleja, joita kouluttajat ja akateemisten opetussuunnitelmien kehittäjät voisivat toisintaa, jotta tulevat tekoälyalan toimijat saataisiin tietoisiksi ongelmista, jotka liittyvät siihen, että vastuuttomat toimijat käyttävät siviilitekoälyä tarkoituksenvastaisesti ja väärinkäyttävät sitä, ja miten he voivat auttaa lieventämään näitä ongelmia vastuullisen innovoinnin prosessien avulla. Kun hanketoimet on saatu päätökseen, osallistujien (kouluttajien mutta myös STEM-aineiden opiskelijoiden) odotetaan pystyvän käyttämään ja edistämään vastuullisen innovoinnin välineitä, menetelmiä ja konsepteja, joilla tunnistetaan ja lievennetään tekoälyalan siviilitutkimuksen ja -innovoinnin kehittämiseen ja levittämiseen liittyviä riskejä, joita aiheutuu tarkoituksenvastaisesta käytöstä ja väärinkäytöstä.

Hankkeen toimien odotetaan myös luovan verkoston kouluttajista, opetussuunnitelmien kehittäjistä ja opiskelijoista, jotka paitsi edistäisivät hanketoimia tekoälykoulutuksessa ja ammatillisissa yhteisöissä (esim. kansainvälisen sähkö- ja elektroniikkainsinöörien järjestön tietoteknistä älykkyyttä käsittelevän yhteisön konferensseissa) myös edistäisivät valtiojohtoisten kansainvälisten hallintoprosessien teknisiä valmiuksia (esim. eräitä tavanomaisia aseita koskeva yleissopimus, joka koskee uusia teknologioita tappavien autonomisten asejärjestelmien alalla).

Näiden toimien lyhyen ja pitkän aikavälin arvo osoitetaan toimintaa edeltävillä ja sen jälkeisillä kyselytutkimuksilla.

3.3   Hanke 3 – Vastuullinen tekoälyinnovointi rauhaa ja turvallisuutta varten sekä sen pidempiaikaisen kestävän kehityksen edistäminen, levittäminen ja vaikutukset

3.3.1   Hankkeen tarkoitus

Hankkeen nro 3 tarkoituksena on helpottaa vastuullisen tekoälyinnovoinnin pidempiaikaisen kestävän kehityksen edistämistä, levittämistä ja vaikutuksia keinona lieventää rauhaan ja turvallisuuteen liittyviä riskejä, joita tekoälyalan siviilitutkimuksen ja -innovoinnin tarkoituksenvastainen käyttö ja väärinkäyttö voivat aiheuttaa. Tähän pyritään järjestämällä keskusteluja tekoälyteollisuuden kanssa, käymällä useiden sidosryhmien välistä vuoropuhelua, laatimalla julkinen raportti ja toteuttamalla kohdennettua tiedottamista. Hankkeella pyritään varmistamaan, että tuotettu työ, erityisesti koulutus-, valmiuksienkehittämis- ja osallistamistoimet, tavoittaa tekoälyalan yhteisön ja vaikuttaa siihen yleisesti kaikilla tasoilla (opiskelijoista insinööreihin ja muihin tekoälyn ammattilaisiin) ja maantieteellisten, alakohtaisten ja muiden rajojen yli. Laajan ja syvän vaikutuksen mahdollisuuksien lisäämiseksi on olennaisen tärkeää tehdä yhteistyötä kyseessä olevalla alalla toimivien ammattialajärjestöjen, kuten kansainvälisen sähkö- ja elektroniikkainsinöörien järjestön, kanssa ja tehdä moniulotteista osallistamista tiedeyhteisön, teollisuuden ja muiden alojen kesken. Tällaiset toimet antavat tekoälyalan eri yhteisöjen asiasta kiinnostuneille edustajille mahdollisuuden ottaa ongelmaa koskevaa vastuuta ja esittää omia näkemyksiään siitä, miten riskien lieventämistoimia voidaan toteuttaa ja edistää kestävällä tavalla maailmanlaajuisessa tekoälyalan yhteisössä ja sen eri osien välillä. Hankkeen pitkän aikavälin arvon kannalta valtioille, hallitustenvälisille järjestöille ja muille tahoille on myös tärkeää, että tekoälyalan toimijat voivat oppia valtiollisilta asiantuntijoilta, jotka osallistuvat riskien lieventämiseen aseriisunta-, asevalvonta- ja asesulkualalla, ja tehdä yhteistyötä heidän kanssaan. Kestävyyden kannalta on myös ratkaisevan tärkeää varmistaa, että osallistamistoimien tuottamat näkemykset analysoidaan, konsolidoidaan ja levitetään asianmukaisesti.

3.3.2   Hankkeen kuvaus

Hanke koostuu seuraavista keskeisistä osa-alueista:

a)

usean sidosryhmän välinen vuoropuhelu aiheesta ”Vastuullinen tekoälyinnovointi rauhaa ja turvallisuutta varten” (korkeintaan 9 kokousta) – Tässä virtuaalisena vuoropuheluna järjestettävien kokousten sarjassa kokoontuvat tiedemaailman, tutkimuksen, yksityisen sektorin ja perinteisen asevalvonnan asiantuntijat EU:sta ja muualta maailmasta keskustelemaan seuraavista: i. teknologiset suuntaukset, jotka voivat aiheuttaa kansainväliseen rauhaan ja turvallisuuteen vaikuttavia riskejä, jotka koskevat levittämistä, tarkoituksenvastaista käyttöä ja väärinkäyttöä; ii. keinot, joilla osallistua riskien lieventämiseen vastuullisten innovointiprosessien,-menetelmien ja - välineiden avulla sekä sidosryhmäyhteisöjen, mukaan lukien muilla aloilla, kuten bio- ja kemianteollisuudessa toimivat yhteisöt, väliseen vuoropuheluun ja tietämyksen jakamiseen liittyvät mahdollisuudet ja haasteet; ja iii. itsenäisen asiantuntijaverkoston ja vuoropuheluun liittyvien toimien mahdollinen arvo, tarkoitus ja muoto. Asiantuntijaryhmä kokoontuu useita kertoja vuodessa ja pyrkii järjestämään kaksi julkista laajemmalle yhteisölle suunnattua tapahtumaa.

Yhdeksästä virtuaalikokouksesta kahden on tarkoitus olla avoimia yleisölle laajemman kuulemisen helpottamiseksi.

b)

yksityisen sektorin asiantuntijakeskustelut (enintään 6) – Tässä virtuaalisesti käytävien asiantuntijakeskustelujen sarjassa käynnistetään vuoropuhelu vastuullista tekoälyä koskevien innovointiprosessien parissa työskentelevien yksityisen sektorin toimijoiden kanssa (esim. tekoälyä koskeva kumppanuus). Käsiteltävänä on se, miten ne voivat osaltaan minimoida riskejä, joita aiheutuu siitä, että vastuuttomat toimijat käyttävät tekoälyalan siviiliteknologiaa tarkoituksenvastaisesti ja väärinkäyttävät sitä, sekä tutkia mahdollisia kannustimia yksityisen sektorin kehittämiseen tätä varten. Aiheina ovat muun muassa i. kansainvälisen turvallisuuden ja aseriisunnan merkitys yksityissektorille; ii. oikeudellinen ympäristö (tai ympäristöt), jo(i)ssa tekoälyä kehitetään, otetaan käyttöön ja käytetään eri puolilla maailmaa; iii. se, miten voidaan hyödyntää riskinarviointimekanismeja ja muita toimenpiteitä, jotka ovat osa vastuullisia innovointiprosesseja ja yritysten vaatimustenmukaisuusohjelmia tai jotka voitaisiin sisällyttää niihin; ja iv. muista asevalvontaan liittyvistä teollisuudenaloista, prosesseista ja kehyksistä saadut kokemukset (esim. bio- ja kemianteollisuus).

c)

tekoälyalan yhteisölle ja asevalvontayhteisölle suunnattu raportti tekoälyalan yhteisön näkökulmista asevalvontaan ja riskien lieventämiseen tekoälyalalla (1) – Tämän raportin laadinnassa kootaan ja konsolidoidaan hankkeen havainnot ja suositukset yhdeksi viiteasiakirjaksi, joka on tarkoitettu sekä tekoälyalan siviiliyhteisölle että asevalvontayhteisöille. Raportissa käsiteltäisiin sitä, miten voidaan tunnistaa, arvioida ja käsitellä kansainväliseen rauhaan ja turvallisuuteen liittyviä riskejä, joita tekoälyalan siviilitutkimuksen ja -innovoinnin tarkoituksenvastainen käyttö ja väärinkäyttö voivat aiheuttaa.

d)

tiedonlevitystapahtumat, joiden tarkoituksena on kuulla tekoälyalan yhteisöä ja asevalvontayhteisöä ja yhteistyö niiden kanssa (päätetään myöhemmin) – Ryhmä etsii mahdollisuuksia tiedottaa työstä ja sitä koskevista havainnoista ja suosituksista koko hankkeen ajan. Tapahtumien muoto ja esitysten sisältö räätälöidään kohderyhmien tarpeiden mukaan. Näihin voivat kuulua asesulku- ja asevientityöryhmän kokoukset, eurooppalainen tekoälyallianssi; tappavien autonomisten asejärjestelmien alan uusia teknologioita käsittelevä hallitustenvälinen asiantuntijaryhmä; tekoälyä käsittelevä virastojen välinen työryhmä (IAWG-AI); Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) ”AI for Good”-aloite; YK:n aseidenriisunnan tutkimuslaitoksen (UNIDIR) vuotuinen innovointivuoropuhelu; ja kansainvälinen sähkö- ja elektroniikkainsinöörien järjestö. Ryhmä pyrkisi myös kahdenväliseen yhteistyöhön hallitusten, tiedemaailman ja yksityisen sektorin asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa.

3.3.3   Hankkeelta odotetut tulokset

Hankkeen odotetaan luovan neuvoston päätöksen välittömän keston jälkeenkin vaikuttavan perustan sellaisten tekoälyprosessien vastuullisen innovoinnin kestävälle kehitykselle, levittämiselle ja vaikutusmahdollisuuksille, joilla puututaan leviämiseen, tarkoituksenvastaiseen käyttöön ja väärinkäyttöön liittyviin riskeihin ja niiden vaikutuksiin rauhaan ja turvallisuuteen.

Sidosryhmien välisen vuoropuhelun odotetaan tarjoavan mallin riskien lieventämistä koskevalle tiedonvaihdolle ja yhteistyölle paitsi maailmanlaajuisessa tekoälyalan yhteisössä myös tekoälyalan siviiliyhteisön ja aseriisunta-, asevalvonta- ja asesulkuyhteisöjen välillä. Tällaista mallia voitaisiin käyttää poliittisten päättäjien tutustuttamisessa tekoälyn vastuullisen innovoinnin kannalta merkityksellisiin ja keskeisiin teknologisiin ja tieteellisiin edistysaskeliin ja lisäksi teknisen alan yleisön tutustuttamiseksi poliittisten päättäjien tämänhetkiseen toimintaympäristöön. Hankkeen odotetaan edistävän kestäviä suhteita ja toimintaa kiinnostuneiden toimijoiden välillä näissä eri yhteisöissä ja niiden välillä. Tällaisten heterogeenisten verkostovaikutusten odotetaan mahdollistavan rauhaa ja turvallisuutta edistävän vastuullisen tekoälyinnovoinnin kattavamman kehittämisen ja laajemman edistämisen myös hankkeen keston jälkeen.

Yksityisen sektorin vuoropuhelun odotetaan mahdollistavan tekoälyalan yksityisen sektorin laajemman ja syvemmän osallistumisen sellaisten rauhaa ja turvallisuutta koskevien riskien tunnistamiseen, ehkäisemiseen ja lieventämiseen, joita tekoälyalan siviilitutkimuksen ja -innovoinnin tarkoituksenvastainen käyttö tai väärinkäyttö voivat aiheuttaa. Hankkeen odotetaan lisäävän yksityisen sektorin prosessien keskeisten toimijoiden ymmärrystä ja vastuunottoa liittyen ongelmiin, joihin hankkeella pyritään puuttumaan. Lisäksi sillä pyritään helpottamaan vastuullisten innovointiprosessien, -menetelmien ja -keinojen (laajempaa) käyttöönottoa ja toteuttamista nykyisissä organisaation riskinhallintamekanismeissa ja -menettelyissä.

Sidosryhmien välisen vuoropuhelun ja yksityisen sektorin asiantuntijakeskustelun odotetaan myös tuottavan näkemyksiä useista merkittävistä kysymyksistä, kuten a) siitä, miten vastuullisia innovointimenetelmiä ja -keinoja voidaan edelleen kehittää ja ottaa käyttöön, jotta voidaan tunnistaa, ehkäistä ja lieventää riskejä, joita tekoälyalan siviilitutkimuksen ja -innovoinnin tarkoituksenvastainen käyttö tai väärinkäyttö voivat aiheuttaa; b) miten tekoälyn tutkimusta ja innovointia voidaan käyttää myönteisesti rauhan ja turvallisuuden tavoitteiden tukemiseen (esim. konfliktien varhaisvaroitusta ja humanitaarista apua koskevat soveltamistavat); ja c) miten voidaan edistää kattavampaa vuoropuhelua ja tiedonvaihtoa tekoälyalan siviiliyhteisön toteuttamien riskinvähentämistoimien (eli erilaisten IEEE-johtoisten aloitteiden) ja hallitustenvälisellä tasolla aseriisunta-, asevalvonta- ja asesulkuyhteisöissä jo käynnissä olevien toimien välillä.

Raportoinnin ja tiedonlevitystoimien avulla analysoidaan, vakiinnutetaan ja levitetään hankkeiden nro 1, nro 2 ja nro 3 kautta saatuja näkemyksiä ja tuetaan näin hanketoimien tulosten ja suositusten tunnetuksi tekemistä maailmanlaajuisessa tekoälyalan yhteisössä ja poliittisessa yhteisössä. Niiden odotetaan myös auttavan varmistamaan vaikutusten kestävyys vielä hankkeiden keston jälkeen.

4.   KESTO

Hankkeiden toteutuksen arvioitu kokonaiskesto on 36 kuukautta.

---

(1)  Menetelmiä ovat esimerkiksi kansainvälisen sähkö- ja elektroniikkainsinöörien järjestön (IEEE) suosittelemat käytännöt, joilla arvioidaan autonomisten ja älykkäiden järjestelmien vaikutusta ihmisten hyvinvointiin (IEEE-standardi 7010-2020), ja tekoälyä käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän luotettavan tekoälyn arviointilista. Aloitteita ovat esimerkiksi autonomisten ja älykkäiden järjestelmien eettisiä periaatteita koskeva IEEE:n maailmanlaajuinen hanke; tekoälyä koskeva kumppanuus; tekoälyä koskeva maailmanlaajuinen kumppanuus.

1 artikla

Korvataan päätöksen (YUTP) 2019/2108 5 artiklan 2 kohta seuraavasti:

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

1 artikla

Komissiolle annetaan lupa aloittaa unionin puolesta neuvottelut Euroopan raja- ja merivartioviraston Albanian tasavallan alueella toteuttamia operatiivisia toimia koskevan Euroopan unionin ja Albanian tasavallan välisen asemaa koskevan sopimuksen tekemiseksi.

2 artikla

Neuvottelut käydään neuvoston antamien ja tämän päätöksen lisäyksessä olevien neuvotteluohjeiden pohjalta ja asiaankuuluvaa neuvoston työryhmää kuullen.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu komissiolle.

1 artikla

Komissiolle annetaan lupa aloittaa unionin puolesta neuvottelut Euroopan raja- ja merivartioviraston Bosnia ja Hertsegovinan alueella toteuttamia operatiivisia toimia koskevan Euroopan unionin ja Bosnia ja Hertsegovinan välisen asemaa koskevan sopimuksen tekemiseksi.

2 artikla

Neuvottelut käydään neuvoston antamien ja tämän päätöksen lisäyksessä olevien neuvotteluohjeiden pohjalta ja asiaankuuluvaa neuvoston työryhmää kuullen.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu komissiolle.

1 artikla

Komissiolle annetaan lupa aloittaa unionin puolesta neuvottelut Euroopan raja- ja merivartioviraston Montenegron alueella toteuttamia operatiivisia toimia koskevan Euroopan unionin ja Montenegron välisen asemaa koskevan sopimuksen tekemiseksi.

2 artikla

Neuvottelut käydään neuvoston antamien ja tämän päätöksen lisäyksessä olevien neuvotteluohjeiden pohjalta ja asiaankuuluvaa neuvoston työryhmää kuullen.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu komissiolle.

1 artikla

Komissiolle annetaan lupa aloittaa unionin puolesta neuvottelut Euroopan raja- ja merivartioviraston Serbian tasavallan alueella toteuttamia operatiivisia toimia koskevan Euroopan unionin ja Serbian tasavallan välisen asemaa koskevan sopimuksen tekemiseksi.

2 artikla

Neuvottelut käydään neuvoston antamien ja tämän päätöksen lisäyksessä olevien neuvotteluohjeiden pohjalta ja asiaankuuluvaa neuvoston työryhmää kuullen.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu komissiolle.

1 artikla

2 artikla

3 artikla

4 artikla

5 artikla

LIITE

HANKEASIAKIRJA

KANSAINVÄLISESTI TUNNUSTETUN ASEIDEN JA AMPUMATARVIKKEIDEN HALLINNAN VALIDOINTIJÄRJESTELMÄN (AAMVS) KEHITTÄMINEN ASEIDEN JA AMPUMATARVIKKEIDEN LAITTOMAN LEVIÄMISEN EHKÄISEMISTÄ VARTEN

1.   Taustaa

Asevalvontaa käsittelevän yhteisön parissa vallitsee yhä laajempi yhteisymmärrys varastojen tehokkaan hallinnan keskeisestä roolista pyrittäessä tehostamaan vientivalvonnan toimia aseiden ja ampumatarvikkeiden tarkoituksenvastaisten siirtojen ehkäisemiseksi. Asekauppasopimuksen seitsemättä sopimusvaltioiden konferenssia varten laaditussa kokousasiakirjassa konferenssin puheenjohtaja kehotti sopimusvaltioita pohtimaan kaikkia varastojen hallinnan osa-alueita ottaen huomioon sekä tilanteet ennen vientiluvan myöntämistä että toimitusten jälkeisen turvallisen ja suojatun varastoinnin. Puheenjohtaja kertoi tietoja laittomista toimista (asekauppasopimuksen 11 artiklan 5 kohta ja 15 artiklan 4 kohta) ja kannusti lisäksi vientiä ja tuontia harjoittavia valtioita sopimaan varastointiratkaisuja koskevista erityisedellytyksistä ja -varmistuksista, tuotteiden merkinnästä ja loppukäyttäjien valvonnasta ennen viennin aloittamista. Seitsemännen sopimusvaltioiden konferenssin puheenjohtaja ehdotti 13 artiklan 2 kohdan noudattamiseksi, että sopimusvaltiot voisivat raportoida toimenpiteistä, joita on toteutettu fyysisen turvallisuuden ja varastojen hallinnan vahvistamiseksi, osoituksena tarkoituksenvastaisten siirtojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi toteutetuista toimista. (1)

Varmuuden saaminen kolmannen maan varastojen hallinnan käytännöistä seitsemännen sopimusvaltioiden konferenssin valmisteluasiakirjassa kuvatulla tavalla on edelleen haasteellista. Ala on luonteeltaan teknistä, ja tietoja käsitellään erittäin arkaluonteisina. Tämä tekee tietojenvaihdosta monimutkaisempaa. Monilla aloilla, niin yksityisillä kuin julkisillakin, käytetään vaatimustenmukaisuuden arviointeja tuotteiden ja palvelujen tehokkuuden, turvallisuuden ja turvallisuusjärjestelyjen varmistamisessa. Vaatimustenmukaisuuden arvioinneista saadaan käyttöön kansainvälisesti tunnustettuja menetelmiä sen määrittämiseksi, onko tuote tai palvelu hyväksyttyjen normien ja standardien mukainen. Vaikka varastojen hallintaan ja turvallisuuteen liittyviä erilaisia kansainvälisiä standardeja, ohjeistuksia ja hyviä käytäntöjä on olemassa, tällä hetkellä ei ole käytössä kansainvälisesti tunnustettua menetelmää, jolla voitaisiin varmistaa kolmannen maan tai loppukäyttäjän valmiudet estää ase- ja ampumatarvikevarastojensa tarkoituksenvastaiset siirrot (asekauppasopimuksen 11 artiklan 1 kohta).

Tämän puutteen johdosta Euroopan unioni on vuodesta 2020 tutkinut mahdollisuutta perustaa kansainvälisesti tunnustettu järjestelmä aseiden ja ampumatarvikkeiden hallintaa koskevien toimintaperiaatteiden ja käytäntöjen validoimiseksi valtioiden ja loppukäyttäjien tasolla. Hyväksymällä neuvoston päätöksen (YUTP) 2020/979, jota muutettiin neuvoston päätöksellä (YUTP) 2021/2075, EU antoi Geneven kansainvälisen humanitaarisen miinanraivauksen keskuksen (GICHD) ampumatarvikkeiden hallinnan neuvoa-antavalle ryhmälle (AMAT) tehtäväksi hankkeen, joka koski kansainvälisesti tunnustetun aseiden ja ampumatarvikkeiden hallinnan validointijärjestelmän, jäljempänä ’AAMVS-järjestelmä’, laatimista aseiden ja ampumatarvikkeiden laittoman leviämisen ja tahattomien räjähdysten ehkäisemistä varten. Kyseessä oli tiettyjen tavoitteiden ja lopputuotosten mukaan jäsennettyihin konkreettisiin vaiheisiin jaettu monivuotinen hanke.

Ensimmäisessä vaiheessa (YUTP 2020/979) tarkasteltiin sen toteutettavuutta, että luotaisiin kansainvälisesti tunnustettu järjestelmä pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä ampumatarvikkeiden hallintaa koskevien käytäntöjen validoimiseen. Järjestelmän toteutettavuuden arvioinnissa tarkasteltuihin seitsemään aiheryhmään kuuluivat tekniset, poliittiset, oikeudelliset ja taloudelliset näkökohdat sekä sotilasturvallisuus, yhteisöjen turvallisuus ja turvatoimet sekä asianmukainen ajoitus. Tutkimuksessa todettiin, että vaikka näköpiirissä ei ollut seikkoja, jotka estäisivät kehittämästä kyseistä järjestelmää, sidosryhmien poliittinen tahto osallistua järjestelmään riippuisi viime kädessä sen lopullisesta mallista. Sidosryhmät eivät siksi voineet sitoutua hankkeeseen ennen kuin järjestelmän lopullista mallia koskevat kysymykset olisi selvitetty.

Toisessa vaiheessa (YUTP 2021/2075) oli tavoitteena kehittää järjestelmän perustaksi tarkoitettu arviointiväline ja määritellä sopivia vaihtoehtoja AAMVS-järjestelmäksi. Tässä vaiheessa kehitettiin itsearviointiväline ja tarkasteltiin mahdollisia validointijärjestelmävaihtoehtoja. Hankkeen päätteeksi laadittiin suositus toimintamalliksi operatiivisen AAMVS-järjestelmän kehittämiseen.

Mikä on AAMVS-järjestelmä?

Tiedoilla aseiden ja ampumatarvikkeiden hallintakäytäntöjen yleisestä tilasta on merkitystä monille kotimaisille ja ulkomaisille sidosryhmille. Esimerkiksi vientivalvontaviranomaiset voisivat tehostaa ennen vientiluvan myöntämistä tekemiään tarkoituksenvastaisten siirtojen riskinarviointeja parantamalla analyysiään toimitusten jälkeisestä varastointivaiheesta, ja kansainvälisessä yhteistyössä ja avunannossa voidaan nykyisten valmiuksien analyysin avulla kohdentaa toimet vastaamaan tarkemmin tarpeita.

AAMVS-järjestelmä on suunniteltu helpottamaan tietojen vaihtoa loppukäyttäjien valmiudesta pitää turvallisia ja suojattuja varastoja. Järjestelmällä arvioidaan loppukäyttäjien hallintajärjestelmän rakenteellisia valmiuksia verrattuna kansainvälisesti tunnustettuihin parhaisiin käytäntöihin, jotka on sisällytetty ampumatarvikkeita koskeviin kansainvälisiin teknisiin suuntaviivoihin (IATG) ja pienaseiden valvonnan modulaariseen ohjekokoelmaan (MOSAIC).

Neuvoston päätöksen (YUTP) 2021/2075 täytäntöönpanon yhteydessä kehitetyt välineet ovat AAMVS-järjestelmässä keskeisessä asemassa. Standardoitu itsearviointi, joka on yksi päätöksen YUTP 2021/2075 täytäntöönpanon yhteydessä kehitetyistä päätuotoksista, sisältää menetelmän, jolla analysoidaan hallintajärjestelmäkehyksen edistyneisyyttä sellaisena kuin se on määritelty mahdollistavia valmiuksia kuvaavassa IATG-suuntaviivojen kohdassa 1.35. Itsearvioinnin tueksi on laadittu asiakirja, joka sisältää ohjeet tulosten tulkintaan. Välinettä voidaan sinällään käyttää kahdenväliseen tietojenvaihtoon asevoimien aseiden ja ampumatarvikkeiden hallinnassa soveltamien käytäntöjen yleisestä tilanteesta.

AAMVS-järjestelmästä tulee organisaation varsinainen järjestelmä siinä vaiheessa, kun välinettä käytetään yleisesti koko organisaatiossa tukemassa yhteisiä tarpeita. Järjestelmän luomisesta hyötyvät ensisijaisesti organisaatiot, joiden jäseninä on jäsenvaltioita, joilla on yhteiset vientivalvontavaatimukset, tuontisäännökset, valmiuksienkehittämistavoitteet tai välineiden täytäntöönpanon seurantatarpeet. Yhteinen alusta joustavoittaa kussakin tapauksessa tietojenvaihtoa. Standardoitua arviointia voitaisiin hyödyntää monien sidosryhmien tarpeisiin vastaamisessa. Itsearviointi voisi olla validi useita vuosia, jolloin jo hyväksytty analyysi voitaisiin jakaa hyväksytyille sidosryhmille. Sillä voitaisiin vähentää loppukäyttäjälle koituvaa raportointirasitetta samalla, kun lisätään vientivalvontaviranomaisten mahdollisuuksia saada luvan myöntämistä edeltävässä vaiheessa tietoja mahdollisen tuojana olevan loppukäyttäjän toimitusten jälkeisen varastoinnin olosuhteista.

AAMVS-järjestelmän perustamista varten on useita eri vaihtoehtoja. Organisaatio voi näin muokata järjestelmän omien erityistarpeidensa mukaiseksi. Tietyt organisaatiot voivat hyötyä validointijärjestelmän perustamisesta sitä kautta, että yksi standardoitu analyysi voidaan jakaa valtuutettujen käyttäjien kesken. Jotkin muut organisaatiot saattavat pitää validointia ongelmallisena ja valita sen vuoksi tietojenvaihtoon väljemmin määriteltyjä vaihtoehtoja. Kullekin organisaatiolle hyväksyttävissä olevien ominaispiirteiden määrittely on keskeistä AAMVS-järjestelmien kehittämisessä.

Hankkeen kolmannessa vaiheessa on tarkoitus syventää AAMVS-järjestelmän kehittämistä edellä mainittujen lopputuotosten ja havaintojen pohjalta. Validointijärjestelmien kehittämisessä sovelletaan alueellista lähestymistapaa. Keskeisenä tavoitteena on kartoittaa olemassa olevat alueelliset organisaatiorakenteet ja mekanismit ja jatkaa kehittämistyötä niiden pohjalta tietojenvaihtoa varten sekä yksilöllisesti sovitettujen menetelmien ja välineiden kehittämiseksi aseiden ja ampumatarvikkeiden kansallisten hallintajärjestelmien validointiin, muun muassa kehittämällä itsearviointiväline ja siihen liittyvä ohjeistus arviointia ja arviointitulosten tulkintaa varten.

2.   Tekninen menettelytapa

Tällä hankkeella on tarkoitus kehittää aseiden ja ampumatarvikkeiden hallinnan riippumattomia validointijärjestelmiä olemassa olevien alueellisten organisaatiorakenteiden sisällä. Kukin järjestelmä toimii riippumattomasti ja neuvoston päätöksen (YUTP) 2021/2075 täytäntöönpanon yhteydessä kehitettyjen välineiden ja menettelyohjeiden pohjalta. Väline sisältää alueen oman toimintaympäristön ja standardien mukaan sovitetun standardoidun itsearvioinnin menetelmän, sovitun mukaisen validointi- tai pisteytysmenettelyn, jonka yhteydessä voidaan hyödyntää alueen asiantuntemusta itsearvioinnin tulosten analysoinnissa, tietojenvaihdolle tarkoitetun alustan, joka auttaa tiettyjen tietojen siirtämistä valtuutetuille pyynnön esittäville viranomaisille, sekä suppean hallinnointikehyksen järjestelmän kestävyyden säilyttämiseksi.

Tämän hankkeen toteutuksen yhteydessä EU suunnittelee, kehittää, testaa ja toteuttaa ensimmäisen alueellisen AAMVS-järjestelmän. EU:n AAMVS-järjestelmää käytettäisiin alustana, jolla jäsenvaltiot jakavat ja saavat käyttöönsä standardoidussa muodossa esitettyjä, kolmansissa maissa olevien loppukäyttäjien tekemiin itsearviointeihin perustuvia tietoja aseiden ja ampumatarvikkeiden hallintakäytännöistä. EU osallistuisi aktiivisesti järjestelmän kaikkien ominaisuuksien suunnitteluun hyödyntämällä EU:ssa ja EU:n jäsenvaltioissa olevaa asiantuntijaverkostoa ohjeistuksen saamiseksi kaikista suunnittelun osa-aloista. Verkostossa käytävien keskustelujen ja suunnitellun mallin toteuttamisen sujuvoittamisesta vastaa GICHD.

EU:n AAMVS-järjestelmä parantaisi asesulku- ja asevientityöryhmän (tavanomaisten aseiden viennin työryhmän alaryhmä), jäsenvaltioiden vientivalvontaviranomaisten ja Euroopan rauhanrahaston valmiutta analysoida loppukäyttäjän aseiden ja ampumatarvikkeiden hallintajärjestelmiin liittyviä toimitusten jälkeisten tarkoituksenvastaisten siirtojen ja tahattomien räjähdysten riskejä. Näistä tiedoista ne saavat tukea ennen vientilupien myöntämistä tekemiinsä arviointeihin tarkoituksenvastaisten siirtojen riskeistä. AAMVS-järjestelmään kuuluva itsearviointi voisi myös tukea asesulku- ja asevientityöryhmää ja EU:n jäsenvaltioiden kansainvälisen avun ja valmiuksien kehittämisen menettelyjä. Itsearvioinnista saadaan standardoitu arviointi siitä, onko aseiden ja ampumatarvikkeiden hallintakehys sopusoinnussa kansainvälisten hyvien käytäntöjen kanssa. Tämä auttaisi tunnistamaan heikkouksia ja tarpeita ja kohdentamaan valmiuksien kehittämiseen liittyviä toimia sinne, missä resursseja eniten tarvitaan.

Hankkeella pyritään saattamaan AAMVS-järjestelmä myös toisten osa-alueiden tietoisuuteen ja tiedottamaan hyödyistä, joita saadaan standardoidun menettelytavan kehittämisestä aseiden ja ampumatarvikkeiden hallintakäytäntöjä koskevien tietojen arvioimista ja jakamista varten. Tiedottamisen tavoitteena on kannustaa muita alueellisia organisaatioita kehittämään yksilöllisesti sovitettuja AAMVS-järjestelmiä ja tukea itsearviointivälineen käyttöä. Nämä toimet pohjautuvat neuvoston päätösten (YUTP) 2020/979 ja (YUTP) 2021/2075 täytäntöönpanon yhteydessä toteutettuihin tiedotustoimiin. Jos jokin alueellinen organisaatio pyytää tiedotustoimien aikana tukea AAMVS-järjestelmän kehittämiseen, hankkeesta voitaisiin ohjata resursseja järjestelmän kehittämisen tueksi.

3.   Yleiset tavoitteet

Tämän hankkeen tarkoituksena on tukea toimia, joilla varmistetaan pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä ampumatarvikkeiden turvallinen ja vakaa hallinta parantamalla asevientivalvonnan sekä kansainvälisen yhteistyön ja avunannon aloilla toimivien sidosryhmien päätöksentekomenettelyjä.

Tavoite saavutetaan lisäämällä pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä ampumatarvikkeiden hallintakäytäntöjen läpinäkyvyyttä. Parempi tietoisuus kyseisistä käytännöistä auttaa sidosryhmiä parantamaan päätöksentekoaan, joka liittyy lupien antamiseen siirroille ja valmiuksien kehittämistä koskeviin aloitteisiin.

Tämän päämäärän saavuttamiseksi hankkeelle on asetettu seuraavat kaksi päätavoitetta:

1)	perustetaan operatiivinen aseiden ja ampumatarvikkeiden hallinnan validointijärjestelmä (AAMVS)

2)	kannustetaan alueellisia järjestöjä ja niiden jäsenvaltioita niiden pyrkimyksissä perustaa omat aseiden ja ampumatarvikkeiden hallinnan validointijärjestelmänsä.

4.   Toimien kuvaus

Tavoite 1: Perustetaan operatiivinen aseiden ja ampumatarvikkeiden hallinnan validointijärjestelmä (AAMVS)

Vuosi 1: Vahvistetaan AAMVS-järjestelmän kehys

TOIMET		LOPPUTUOTOKSET
Perustetaan EU:n neuvonantajaverkosto tämän alan sidosryhmistä, jotka voivat antaa asiantuntijalausuntoja aineellisesta ja operatiivisesta ohjauksesta EU:n toimintapolitiikkaan ja toimiin liittyvissä asioissa. Neuvonantajia pyydetään antamaan lausuntoja EU:n AAMVS-järjestelmän kehittämisvaiheessa sen varmistamiseksi, että järjestelmä soveltuu EU:n tarkoituksiin. GICHD:n hankeryhmä vastaa saadun ohjeistuksen noudattamisesta. Vuoden aikana pyritään järjestämään useita kokouksia neuvonantajien kanssa. Neuvonantajaverkoston tarkoituksena on varmistaa, että EU:n sidosryhmät johtavat suunnittelua tavoitteena luoda sellainen järjestelmä, joka soveltuu niiden tarpeisiin ja työskentelymenettelyihin. Neuvonantajat osallistuvat seuraavien järjestelmän ominaispiirteiden määrittelyyn: — laaditaan linjaukset AAMVS-järjestelmän toiminnalle sekä järjestelmän valvonnalle ja ylläpidolle; — tarkastellaan uudelleen itsearviointivälineiden soveltuvuutta ja tarkoituksenmukaisuutta tarpeiden kannalta; — määritellään asianmukaiset yksiköt, jotka suorittavat AAMVS-järjestelmän täytäntöönpanon validoinnin ja valvonnan; — määritellään, minkätyyppisiä tietoja saa jakaa digitaalisella alustalla ja kahdenvälisesti.		Pannaan täytäntöön EU:n kriteerien mukaisesti sovitetut, EU:n validoimat EU:n itsearviointivälineet.
		Laaditaan EU:n AAMVS-järjestelmää koskeva puiteasiakirja, ml. kehittämisstrategia.
Validoidaan itsearviointi ja validointiin liittyvä analyysi. EU:n teknisten asiantuntijoiden on tarkistettava, sovitettava yksilöllisiin tarpeisiin ja validoitava neuvoston päätöksen YUTP 2021/2075 täytäntöönpanon yhteydessä kehitetyt yleiset itsearviointivälineet sen varmistamiseksi, että ne vastaavat EU:n sidosryhmien vaatimuksia. Suoritetaan alan asiantuntijoiden (aseiden ja ampumatarvikkeiden hallinta ja vientivalvonta) hyväksymien itsearviointivälineiden tekninen validointi. Arvioidaan verkkosivuston suunnitteluun liittyviä vaatimuksia tietojenvaihtoon tarkoitetun alustan luomiseksi. Arvioinnissa määritellään EU:n neuvonantajien suositusten pohjalta ohjelmointivaatimukset toivotunlaisen verkkoalustan luomiseksi.		Otetaan huomioon EU:n neuvonantajaverkoston kanssa käydystä yhteydenpidosta kootut muistiot ja kirjeenvaihto.
		Laaditaan verkkoalustan kehittämistä koskeva suunnitelma, ml. suunnittelu, kehittäminen, testaus ja valmiiksi saattaminen.

Vuosi 2: Välineiden ja järjestelmän testaus

TOIMET		LOPPUTUOTOKSET
Testataan itsearviointivälineitä kolmansissa maissa. Testi koostuu kolmesta osasta: — tuetaan kolmansia maita ja kaikkia toimijoita (välittäjiä ym.), jotka osallistuvat niiden toimiin tyydyttävän itsearvioinnin saamiseksi valmiiksi; — arvioidaan kaikkien testiin osallistuneiden toimijoiden testin toteutuksessa kokemia haasteita arvioinnin loppuun saattamisen kannalta ja heidän tietojenvaihdon osalta esittämiään huolenaiheita; — laaditaan arviointiraportti, jossa käsitellään haasteita ja saatuja kokemuksia.		Arviointiraportti itsearviointia koskevasta kokeilusta.
Suunnitellaan, testataan ja validoidaan verkkoalusta EU:n neuvonantajaverkoston laatimien eritelmien mukaisesti.		Erilliset koulutusmateriaalit itsearvioinnin ja validoinnin suorittamiseen.
Laaditaan koulutusmateriaalit ja toimintamenettelyt, joilla tuetaan itsearvioinnin loppuun saattamista, validointiprosessin standardointia ja järjestelmän valvontamekanismia.		Validoinnin suorittamista ja järjestelmän valvontamekanismia varten laaditut linjaukset ja toimintamenettelyt.
Laaditaan linjausasiakirjat AAMVS-järjestelmän toimintaa ja valvontaa varten.		Verkkoalusta AAMVS-järjestelmään kuuluvien tietojen jakamista varten.
Pidetään EU:n neuvonantajaverkosto ajan tasalla toteutuksen etenemisestä ja keskustellaan esiin tulevista haasteista ja kysymyksistä.		EU:n neuvonantajille laaditut muistiot.

Tavoite 2: Kannustetaan muita organisaatioita kehittämään omia alueellisia AAMVS-järjestelmiään.

Vuosi 1: Esitellään AAMVS-järjestelmä kahdelle alueelliselle järjestölle. Jatketaan järjestelmän ja kansainvälisten välineiden välisten yhteyksien tarkastelua.

TOIMET		LOPPUTUOTOKSET
Ollaan yhteydessä kahteen alueelliseen organisaatioon ja niiden jäsenvaltioihin AAMVS-järjestelmän alueellisen mallin tekemiseksi tunnetuksi. Tähän sisältyy enintään kolme käyntiä alueella. Ensimmäisessä tapaamisessa alueellisen organisaation kanssa kannustetaan alueellisen AAMVS-järjestelmän kehittämiseen ja aloitetaan seuraavien vaiheiden suunnittelu, jos sitä toivotaan. Toisessa tapaamisessa, johon otetaan mukaan kaikki EU:n jäsenvaltiot, esitellään alustavasti järjestelmä ja siihen liittyvät hyödyt. Seurantakokouksissa on tarkoituksena kannustaa edelleen alueellisen AAMVS-järjestelmän luomiseen ja suunnitella sitä.		Tiedotetaan alueellisille järjestöille ja niiden jäsenvaltioille EU:n AAMVS-järjestelmästä ja niiden omien järjestelmien perustamiseen liittyvistä hyödyistä.
Osallistutaan alueellisiin ja kansainvälisiin asevalvontavälineisiin liittyviin kokouksiin. Tähän voisi kuulua sellaisten rinnakkaistapahtumien tai muiden tilaisuuksien järjestäminen, joissa tehdään tunnetuksi AAMVS-järjestelmää ja EU:n AAMVS-järjestelmän kehittämistä.

Vuodet 2 ja 3: Esitellään AAMVS-järjestelmä kahdelle alueelliselle järjestölle vuosittain. Jatketaan kansainvälistä tunnetuksi tekemistä.

Huom.: Vuosien 2 ja 3 kohdalla hankesuunnitelmassa on yhden tavoitteen kohdalla vaihtelunvaraa. Lopullinen tavoite riippuu edellisen vuoden toimista, joilla AAMVS-järjestelmää on tehty tunnetuksi alueellisesti. Alkuperäisenä suunnitelmana on järjestää kaksi alueellista yhteydenpitoa vuosittain vuodelle 1 kuvatun mallin mukaisesti. Jos alueellinen organisaatio kuitenkin vahvistaa haluavansa toteuttaa AAMVS-järjestelmän, AMAT pyytää EU:lta luvan suunnata osan resursseista sen alueen AAMVS-järjestelmän kehittämiseen, joka toivoo järjestelmää. Tällöin niiden alueellisten organisaatioiden määrä vähenisi, joihin on tarkoitus ottaa yhteyttä vuosittain, mutta niiden valtioiden määrä mahdollisesti kasvaisi, joita käyttävät ja hyödyntävät AAMVS-järjestelmän kehystä.

5.   Teknisestä toteutuksesta vastaava yksikkö

Geneven kansainvälinen humanitaarisen miinanraivauksen keskus (GICHD) johtaa asiaan erikoistuneen AMAT-yksikkönsä kautta hankkeen toteutusta. AMAT johtaa erityisesti kaikkien tämän hankkeen toimien hallinnointia ja toteutusta ja vastaa talousarviosta ja raportoinnista. AMAT-ryhmä vastasi myös neuvoston päätösten (YUTP) 2020/979 ja (YUTP) 2021/2075 mukaisten toimien hallinnoinnista ja toteutuksesta.

AMAT aikoo hyödyntää asiantuntijoita konsultoijina tukemassa tämän hankkeen eri osa-alojen toteutusta ja rekrytoida sitä varten asiantuntijoita erityisesti verkkosisällön kehittämisen, vaatimustenmukaisuuden arvioinnin ja pienaseiden ja kevyiden aseiden hallinnan aloilta. Konsultit valitaan hyväksytyllä rekrytointimenettelyllä.

6.   Merkityksellisyys

Tämä hanke, mukaan lukien sen tavoitteet, toimet ja lopputuotokset, on yhteensopiva monien Euroopan unionin strategioiden ja poliittisten sopimusten kanssa.

Vuonna 2018 hyväksytty laittomien ampuma-aseiden, pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niiden ampumatarvikkeiden vastainen EU:n strategia

Kyseisen vuonna 2018 hyväksytyn EU:n pienasestrategian tarkoituksena on ”ohjata yhdennettyä, yhteistä ja koordinoitua unionin toimintaa, jolla pyritään ehkäisemään ja hillitsemään (...) mahdollisuuksia hankkia laittomasti pienaseita ja kevyitä aseita sekä niissä käytettäviä ampumatarvikkeita, sekä edistää vastuuvelvollisuutta ja vastuullisuutta laillisen asekaupan yhteydessä”. (2) Vuoden 2018 pienasestrategia sisältää varastojen hallintaa koskevia erityistoimia, ja sen mukaisesti EU:n edellytetään tukevan yhteistyötä ja avunantoa YK:n toimintaohjelman täytäntöönpanossa, myös varastojen hallinnan osalta, sekä pitävän esillä ja noudattavan standardeja ja hyviä käytäntöjä pienaseiden (ISACS [nykyään MOSAIC]) ja ampumatarvikkeiden (IATG) käsittelyssä.

EU:n AAMVS-järjestelmä tukisi osaltaan EU:n toimia vuoden 2018 pienasestrategian toteuttamiseksi:

—

AAMVS-järjestelmän yhdeksi tavoitteeksi on määritelty se, että pyritään ehkäisemään tarkoituksenvastaiset siirrot ja edistetään vastuuvelvollisuutta pienaseiden ja kevyiden aseiden laillisessa kaupassa. EU:n AAMVS-järjestelmällä voidaan tukea ennen vientilupien myöntämistä tehtäviä arviointeja tarkoituksenvastaisten siirtojen riskeistä.

—	EU:n AAMVS-järjestelmällä voidaan tukea yhteistyötä ja avunantoa varastojen hallinnan alalla tunnistamalla hallintajärjestelmän heikkouksia ja käyttämällä sitä seurantavälineenä, jolla havaitaan käytännössä tapahtuvia muutoksia tai parannuksia.

—	Itsearviointimenetelmällä edistetään MOSAIC:n ja IATG:n täytäntöönpanoa. Niiden mukaiset standardit ovat perusteina määriteltäessä vaatimustenmukaisuutta.

Ampuma-aseiden laittoman kaupan torjuntaa koskeva EU:n toimintasuunnitelmavuosiksi 2020–2025

Ampuma-aseiden laittoman kaupan torjuntaa koskevassa vuosien 2020–2025 EU:n toimintasuunnitelmassa, jolla pyritään puuttumaan EU:ssa ja Kaakkois-Euroopan kumppanien (Länsi-Balkan, Moldova ja Ukraina) parissa ilmenevään laittomaan kauppaan, on tunnistettu tarve lisätä varastojen turvallisuutta Kaakkois-Euroopassa ja tukea Länsi-Balkanin aluetta. (3) Etenemissuunnitelman tavoitteena on myös parantaa varastojen hallinnan turvallisuutta, edistää sääntelyä ja valvoa asianmukaista normien noudattamista. (4) Toimessa 4.2 edellytetään lisäksi kannustamaan varastojen hallinnan parantamiseen Sahelin alueella.

EU:n AAMVS-järjestelmää ei ole kohdennettu tietylle alueelle, mutta sillä voidaan tukea toimia, joilla pyritään tunnistamaan rakenteellisia heikkouksia varastojen hallintaan liittyvissä loppukäyttäjän käytännöissä. Itsearviointimenettely sopii erityisen hyvin turvallisuuteen liittyvissä säännöissä olevien puutteiden tunnistamiseen.

EU:n yhteinen kanta aseviennistä vuodelta 2008 ja vapaaehtoiseen käyttöön tarkoitettu, yhteiseen kantaan liittyvä käyttäjän opas (5)

EU:n yhteinen kanta sisältää kahdeksan perustetta, joissa on määritelty neljä sellaisten riskitekijöiden kokonaisuutta, joita jäsenvaltioiden edellytetään pitävän perusteina maastavientiluvan epäämiseen, ja neljä sellaisten tekijöiden kokonaisuutta, jotka jäsenvaltioiden edellytetään ottamaan huomioon arvioidessaan maastavientiä koskevia lupahakemuksia. Peruste 7, jossa viitataan siihen vaaraan, että sotilasteknologia tai puolustustarvikkeet päätyvät muualle ostajamaassa tai jälleenviedään epätoivottavin ehdoin, on yksi tekijä, joka viejän olisi otettava huomioon. Yhteisessä kannassa todetaan lisäksi, että arvioidessaan tarkoituksenvastaisten siirtojen riskiä viejän on otettava huomioon vastaanottajamaan valmius soveltaa tehokasta vientivalvontaa.

Yhteiseen kantaan liittyvässä käyttäjän oppaassa, joka sisältää lisää muita – ei-sitovia – toimintaohjeita kyseisen asiakirjan määräysten täytäntöönpanoon, kehotetaan viejiä selvittämään, ovatko vastaanottajamaan a) varastojen hallinta ja turvallisuus ”tasoltaan riittäviä” (mukaan lukien MOSAIC ja IATG) ja b) onko ”tiedossa olevia tapauksia varastojen hävikeistä”. (6)

Käyttäjän oppaassa viitataan siihen, että tehokkaalla turvallisuudella ja varastojen hallinnalla on perusteen 7 täytäntöönpanon ja tarkoituksenvastaisten siirtojen riskin arvioimisen lisäksi tärkeä merkitys myös EU:n yhteisen kannan perusteiden 1 ja 2 soveltamiselle. Näistä peruste 1 liittyy kansainvälisten velvoitteiden noudattamiseen ja peruste 2 ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamiseen. Käyttäjän oppaassa tarkastellaan erityisesti YK:n toimintaohjelmaan sisällytettyjen, muun muassa varastojen hallintaa koskevien standardien noudattamista, millä on merkitystä arvioitaessa sitä, noudattavatko vastaanottajat perusteen 1 mukaisia kansainvälisiä velvoitteita. (7) Lisäksi oppaassa todetaan, että kysymykset siitä, onko asianomaisen loppukäyttäjän maassa olemassa asianmukaiset varastojen, myös ylijäämäaseiden ja -ampumatarvikkeiden, hallintaa ja turvallisuutta koskevat menettelyt ja ovatko varkaudet ja hävikit varastoista vastaanottajamaassa ilmitulleita ongelmia, ovat tekijöitä, jotka on otettava huomioon perusteen 2 kohdalla arvioitaessa sitä riskiä, että vietyjä aseita voitaisiin käyttää ihmisoikeusloukkauksiin tai kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaiseen toimintaan. (8)

EU:n yhteinen kanta ja käyttäjän opas sisältävät myös asiaa koskevaa ohjausta tietojen vaihtoon, joka on tärkeä osatekijä AAMVS-järjestelmässä. EU:n yhteisen kannan 4 artiklassa edellytetään, että jäsenvaltiot vaihtavat tietoja vientilupien epäämisistä ja neuvottelevat keskenään harkitessaan sellaisen luvan myöntämistä, joka on olennaisesti samankaltainen kuin toisen jäsenvaltion aiemmin epäämä lupa. Tuota säännöstä vahvistetaan edelleen EU:n yhteisen kannan 7 artiklassa, jossa edellytetään, että jäsenvaltiot pyrkivät ”lujittamaan yhteistyötään ja edistämään lähentymistään” asevientivalvonnan alalla vaihtamalla asiaankuuluvia tietoja epäämisten lisäksi asevientipolitiikoista. Käyttäjän oppaassa kannustetaan jäsenvaltiota vaihtamaan tietoja asesulku- ja asevientityöryhmässä (tavanomaisten aseiden vienti) ja lisäksi COARM-verkkojärjestelmässä tai, jos turvallisuusluokitus ”RESTRICTED” katsotaan tarpeelliseksi, COREU-viesteissä. Myös sellaisia tietoja olisi vaihdettava, jotka saattavat olla hyödyllisiä muille jäsenvaltioille tarkoituksenvastaisten siirtojen ehkäisemistä varten. (9)

EU:n yhteisessä kannassa määritellään sovittujen politiikkalinjojen ja AAMVS-järjestelmän välille selkeä yhteys. Yhteys vahvistettiin neuvoston päätöksessä (YUTP) 2020/979, ja EU:n AAMVS-järjestelmä suunniteltiin nimenomaisesti tukemaan vientivalvontaviranomaisia EU:n yhteisen kannan perusteen 7 soveltamisessa. Järjestelmää käytetään teknisenä välineenä, jonka avulla voidaan analysoida mahdollisten maahantuojavaltioiden toteuttamia turvallisuuteen ja turvatoimiin liittyviä toimenpiteitä. Käytetty menetelmä on yhdenmukainen käyttäjän oppaan ohjeistuksen kanssa, jonka mukaan vaatimustasoa arvioidaan vertaamalla sitä olemassa oleviin, kansainvälisesti hyväksyttyihin hyviin käytäntöihin. Yhteisen kannan 4 artiklassa vahvistetaan lisäksi poliittinen oikeutus EU:n AAMVS-järjestelmään kuuluvalle tietojenvaihdolle.

Neuvoston päätös (YUTP) 2021/38, annettu 15 päivänä tammikuuta 2021, loppukäyttäjätodistusten osatekijöitä koskevasta yhteisestä lähestymistavasta pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niiden ampumatarvikkeiden viennin yhteydessä

Neuvoston päätöksessä 2021/38/YUTP vahvistetaan loppukäyttäjätodistusten osatekijöitä koskeva yhteinen lähestymistapa pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niiden ampumatarvikkeiden viennin yhteyteen (10). Päätöksessä esitetään valtioiden harkittavaksi kahden sellaisen valinnaisen tiedon toimittaminen, joilla on välitöntä merkitystä AAMVS-järjestelmän kannalta: c) sallitaan vientivaltion suorittama viennin jälkeinen tarkastus paikan päällä, ja d) annetaan vakuutukset, jotka osoittavat loppukäyttäjän kyvyn hallinnoida aseita ja ampumatarvikkeita turvallisesti ja luotettavasti, mukaan lukien sen kyky hallinnoida turvallisesti ja luotettavasti varastoja, joihin tavarat varastoidaan.

AAMVS-järjestelmään voi kuulua viennin jälkeistä tarkastusta koskeva menetelmä, jolla tuetaan itsearvioinnissa esitettyjen väitteiden tarkistamista paikan päällä tehtävässä tarkastuksessa. Tämä antaisi tilanteesta entistäkin paremman varmuuden.

7.   Viestintää ja näkyvyyttä koskeva strategia

AMAT:n on toteutettava kaikki asianmukaiset toimenpiteet julkistaakseen sen, että hanke on EU:n rahoittama, Euroopan komission julkaiseman EU:n ulkoisten toimien viestintää ja näkyvyyttä koskevien vaatimusten 2018 mukaisesti. Euroopan unionin tuki tuodaan esille myös kutsuissa ja muissa eri tapahtumien osallistujille jaetuissa asiakirjoissa. AMAT varmistaa, että EU on mahdollisuuksien mukaan edustettuna tämän päätöksen nojalla tuettavissa tapahtumissa.

EU todetaan hankkeen johtajaksi kaikissa alueellisissa ja kansainvälisissä tapahtumissa, joissa AAMVS esitellään. EU:n AAMVS-järjestelmä voisi motivoida erinomaisella tavalla muita alueellisia organisaatioita, joten AMAT kannustaa toteuttamaan ja tukee EU:n toimia, joilla välinettä tehdään tunnetuksi erilaisissa asevalvontaan liittyvissä yhteyksissä. EU:n edustajia pyydetään esittämään huomautuksia, ja EU:n tunnus pidetään näkyvillä esittelyissä ja esitteissä.

---

(1)  Seitsemännen sopimusvaltioiden konferenssin puheenjohtajan luonnos kokousasiakirjaksi: pienaseiden ja kevyiden aseiden laittoman kaupan poistamiseksi ja varastojen tehokkaan hallinnan varmistamiseksi toteutettavien toimien tehostaminen.

(2)  Euroopan unionin neuvosto, neuvoston päätelmät laittomien ampuma-aseiden, pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niiden ampumatarvikkeiden vastaisen EU:n strategian hyväksymisestä, Bryssel, 19. marraskuuta 2018, 13581/18, <https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-13581-2018-INIT/fi/pdf>.

(3)  Euroopan komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: ”Ampuma-aseiden laittoman kaupan torjuntaa koskeva EU:n toimintasuunnitelma vuosiksi 2020–2025” (huomautus 30).

(4)  Ks. kestävää ratkaisua vuoteen 2024 mennessä koskeva etenemissuunnitelma pienaseiden ja kevyiden aseiden ja niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laittomaan hallussapitoon, väärinkäyttöön ja kauppaan Länsi-Balkanin alueella, tavoite 7, Lontoo 10. heinäkuuta 2018, <https://www.seesac.org/f/docs/publications-salw-control-roadmap/Regional-Roadmap-for-a-sustainable-solution-to-the.pdf>.

(5)  Neuvoston yhteinen kanta 2008/944/YUTP, vahvistettu 8 päivänä joulukuuta 2008, sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämisestä (huomautus 7).

(6)  Euroopan unionin neuvosto, ”neuvoston yhteiseen kantaan 2008/944/YUTP liittyvä käyttäjän opas” (sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston päätöksellä (YUTP) 2019/1560), s. 129.

(7)  Euroopan unionin neuvosto, ”neuvoston yhteiseen kantaan 2008/944/YUTP liittyvä käyttäjän opas” (sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston päätöksellä (YUTP) 2019/1560), s. 24.

(8)  Euroopan unionin neuvosto, ”neuvoston yhteiseen kantaan 2008/944/YUTP liittyvä käyttäjän opas” (sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston päätöksellä (YUTP) 2019/1560), s. 58.

(9)  Euroopan unionin neuvosto, ”neuvoston yhteiseen kantaan 2008/944/YUTP liittyvä käyttäjän opas” (sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston päätöksellä (YUTP) 2019/1560), s. 159.

(10)  Neuvoston päätös (YUTP) 2021/38, annettu 15 päivänä tammikuuta 2021, loppukäyttäjätodistusten osatekijöitä koskevasta yhteisestä lähestymistavasta pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niiden ampumatarvikkeiden viennin yhteydessä, Euroopan unionin virallinen lehti, L 14, 18.1.2021, s. 4, https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32021D0038&from=EN.

1 artikla

Korvataan päätöksen (YUTP) 2019/2009 5 artiklan 2 kohta seuraavasti:

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

1 artikla

Hyväksytään Italian tasavallan esittämä pyyntö saada olla soveltamatta asetuksen (EU) N:o 1303/2014 liitteessä olevaa 4.2.1.5.2 kohdan b alakohdan 1 alakohtaa Miglionico-tunneliin siihen asti, kun tunnelia seuraavan kerran parannetaan tai uudistetaan edellyttäen, että Italian tasavallan ehdottamaa vaihtoehtoista toimenpidettä sovelletaan.

Italian tasavallan on viipymättä ilmoitettava komissiolle tiedoista, joiden perusteella voidaan kohtuullisella tavalla kyseenalaistaa päätelmä, jonka mukaan asetuksen (EU) N:o 1303/2014 liitteessä olevan 4.2.1.5.2 kohdan b alakohdan 1 alakohdan soveltamatta jättäminen ei vaaranna Miglionico-tunnelin turvallisuutta.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Italian tasavallalle.

1 artikla

Määritelmät

Tässä päätöksessä sovelletaan päätöksen (EU) N:o 2015/2332 (EKP/2015/43) 1 artiklassa olevia määritelmiä.

2 artikla

Vuonna 2023 liikkeeseen laskettavien eurometallirahojen määrän hyväksyminen

EKP hyväksyy euroalueen jäsenvaltioissa vuonna 2023 liikkeeseen laskettavien eurometallirahojen määrän seuraavan taulukon mukaisesti:

(miljoonaa euroa)
	Vuonna 2023 liikkeeseen laskettavien eurometallirahojen hyväksytty määrä
	Liikkeeseen tarkoitetut metallirahat	Juhlametallirahat (ei tarkoitettu kiertoon)	Liikkeeseen laskettavien metallirahojen määrä
Belgia	38,00	0,40	38,40
Saksa	427,00	206,00	633,00
Viro	15,30	0,29	15,59
Irlanti	32,60	0,50	33,10
Kreikka	125,50	0,62	126,12
Espanja	303,00	40,00	343,00
Ranska	284,00	55,00	339,00
Kroatia	316,34	0,43	316,77
Italia	257,00	4,55	261,55
Kypros	6,00	0,01	6,01
Latvia	10,00	0,20	10,20
Liettua	12,00	0,41	12,41
Luxemburg	13,20	0,26	13,46
Malta	8,00	0,50	8,50
Alankomaat	49,00	1,00	50,00
Itävalta	81,00	175,51	256,51
Portugali	71,50	2,00	73,50
Slovenia	25,50	1,50	27,00
Slovakia	16,00	2,00	18,00
Suomi	10,00	5,00	15,00
Kaikki yhteensä	2 100,94	496,18	2 597,12

3 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se annetaan tiedoksi niille, joille se on osoitettu.

4 artikla

Osoitus

Tämä päätös on osoitettu jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro, sekä Kroatialle.