(1)

Neuvosto hyväksyi 5 päivänä maaliskuuta 2014 asetuksen (EU) N:o 208/2014.

(2)

Neuvoston tekemän uudelleentarkastelun perusteella neljää henkilöä, joihin kohdistuvien rajoittavien toimenpiteiden soveltaminen päättyi 6 päivänä syyskuuta 2022, koskevat merkinnät sekä tiedot heidän oikeudestaan puolustukseen ja oikeudestaan tehokkaaseen oikeussuojaan olisi poistettava asetuksen (EU) N:o 208/2014 liitteestä I.

(3)

Asetus (EU) N:o 208/2014 olisi sen vuoksi muutettava tämän mukaisesti,

(1)

Neuvosto hyväksyi 18 päivänä tammikuuta 2016 asetuksen (EU) 2016/44.

(2)

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1970 (2011) nojalla perustettu Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston komitea saattoi 18 päivänä heinäkuuta 2022 ajan tasalle tiedot yhden sellaisen henkilön osalta, johon kohdistetaan rajoittavia toimenpiteitä.

(3)

Asetuksen (EU) 2016/44 liite II olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti,

(1)

Neuvosto hyväksyi 30 päivänä elokuuta 2017 asetuksen (EU) 2017/1509.

(2)

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1718 (2006) nojalla perustettu Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston komitea saattoi 26 päivänä heinäkuuta 2022 ajan tasalle tiedot 20 sellaisen henkilön ja 24 sellaisen yhteisön osalta, joihin kohdistetaan rajoittavia toimenpiteitä.

(3)

Asetuksen (EU) 2017/1509 liite XIII olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti,

(1)

Neuvoston direktiivillä 2006/112/EY (2), sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä (EU) 2020/284 (3), otetaan käyttöön maksupalveluntarjoajia koskevat raportointivelvoitteet 1 päivästä tammikuuta 2024. Mainitusta päivästä alkaen Euroopan unioniin sijoittautuneiden tai maksupalveluja Euroopan unionissa tarjoavien maksupalveluntarjoajien on säilytettävä tietyt tiedot jäsenvaltioiden maksajilta peräisin olevista rajatylittävistä maksuista ja tietyt tiedot maksunsaajista sekä annettava nämä tiedot jäsenvaltioille arvonlisäveropetosten torjumiseksi.

(2)

Asetuksen (EU) N:o 904/2010, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) 2020/283 (4), nojalla jäsenvaltioiden on tallennettava kyseiset tiedot maksutietojen sähköiseen keskusjärjestelmään, jäljempänä ’CESOP-järjestelmä’, jota komissio kehittää, ylläpitää, isännöi ja teknisesti hallinnoi.

(3)

Asetuksen (EU) N:o 904/2010 24 e artiklan a alakohdan mukaiset CESOP-järjestelmän perustamista koskevat tekniset toimenpiteet on tarpeen hyväksyä CESOP-järjestelmän asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi. Kyseisissä toimenpiteissä olisi vahvistettava tarvittavat CESOP-toiminnot asetuksen (EU) N:o 904/2010 24 c artiklan mukaisten CESOP-valmiuksien kehittämiseksi. Niillä olisi myös varmistettava korkeatasoinen käyttäjäystävällisyys tarjoamalla haku- ja havainnollistamistyökaluja CESOP-järjestelmään. Lisäksi CESOP-järjestelmällä olisi helpotettava Eurofisc-yhteysvirkamiesten välistä tietojenvaihtoa antamalla heille mahdollisuus vaihtaa nopeasti ja turvallisesti tietoja alv-petoksista suoraan CESOP-järjestelmässä. Olisi myös vahvistettava toimenpiteet, jotka komission olisi toteutettava CESOP-järjestelmän ylläpitämiseksi sen käyttöönoton jälkeen, jotta voidaan varmistaa CESOP-järjestelmän tietoteknisen infrastruktuurin ja sen toimintojen toiminnalliset laatuvaatimukset ja jotta vaadittavat päivitykset tehdään tarvittaessa komission ja jäsenvaltioiden välisten järjestelmähäiriöiden käsittelemiseksi.

(4)

Vaikka jäsenvaltiot ovat CESOP-järjestelmän rekisterinpitäjinä vastuussa sen hallinnoinnista, komissiolla on asetuksen (EU) N:o 904/2010 24 e artiklan b alakohdan nojalla CESOP-järjestelmän isäntänä ja käsittelijänä joukko tehtäviä, jotka koskevat vain teknistä hallinnointia. Niihin olisi kuuluttava CESOP-järjestelmän päivittäisen hallinnoinnin edellyttämät tekniset tehtävät, kuten CESOP-järjestelmään pääsevän Eurofisc-yhteysvirkamiehen tietojen säilyttäminen, jäsenvaltioille tietoja antaneiden maksupalveluntarjoajien tietojen säilyttäminen, asianmukaisten toiminnallisten turvatoimien käyttöönotto CESOP-järjestelmää varten sekä tarvittavan koulutuksen ja tuen tarjoaminen Eurofisc-yhteysvirkamiehille, jotta he voivat käyttää CESOP-järjestelmää tehokkaasti.

(5)

Jäsenvaltioiden on käytettävä samaa muotoa lähettäessään tietoja CESOP-järjestelmään asetuksen (EU) N:o 904/2010 24 b artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla. Olisi vahvistettava tietoelementit, jotka maksupalveluntarjoajien on annettava XML-asiakirjan muodossa. Jotta varmistettaisiin kansallisten sähköisten järjestelmien ja CESOP-järjestelmän välinen asetuksen (EU) N:o 904/2010 24 b artiklan 3 kohdan mukainen yleinen toimivuus, jäsenvaltioiden olisi tarkastettava, että maksupalveluntarjoajien antamiin tietoihin sisältyy direktiivin 2006/112/EY 243 d artiklan mukaiset pakolliset ja syntaktisesti oikeat tietoelementit, koska CESOP-järjestelmä voi toimia vain, jos pakolliset tiedot on talletettu siihen asianmukaisesti.

(6)

Jäsenvaltioiden olisi nimettävä Eurofisc-yhteysvirkamiehet, joilla on pääsy CESOP-järjestelmään, ja ilmoitettava päätöksestään komissiolle. Tältä osin komission olisi annettava kyseisille virkamiehille yksilöllinen tunniste, joka mahdollistaa pääsyn CESOP-järjestelmään, ja pidettävä yllä jäsenvaltioilta saatujen tietojen perusteella luetteloa kaikista Eurofisc-yhteysvirkamiehistä, joilla on pääsy CESOP-järjestelmään.

(7)

Komissio vahvistaa asetuksen (EU) N:o 904/2010 24 e artiklan g alakohdan nojalla menettelyt sen varmistamiseksi, että CESOP-järjestelmän kehittämistä ja käyttöä varten on toteutettu asianmukaiset tekniset ja toiminnalliset turvatoimet. Monet CESOP-järjestelmän keskeisten osien turvallisuusnäkökohdat ovat riippuvaisia myös kansallisten turvatoimenpiteiden täytäntöönpanosta, ja tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa annettujen tietojen turvallisuuden valvonta sekä toimenpiteet, joilla varmistetaan, että CESOP-järjestelmään on pääsy ainoastaan sellaisilla Eurofisc-yhteysvirkamiehillä, joilla on voimassa oleva yksilöllinen tunniste. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi annettava komissiolle tiedot omista turvatoimistaan. Jäsenvaltioiden ja komission olisi ilmoitettava toisilleen toteutetuista turvatoimista ja tarpeesta päivittää niitä.

(8)

Tämän asetuksen mukaiseen henkilötietojen käsittelyyn sekä jäsenvaltioiden ja komission velvollisuuksiin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 (5) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/1725 (6) vahvistettuja sääntöjä. CESOP-järjestelmän rekisterinpitoa koskevat jäsenvaltioiden ja komission tehtävät ja vastuut olisi vahvistettava asetuksen (EU) N:o 904/2010 24 e artiklan h alakohdan nojalla. Jäsenvaltioita olisi yhdessä pidettävä CESOP-järjestelmän rekisterinpitäjinä, koska ne päättävät CESOP-järjestelmässä olevien tietojen käsittely- ja käyttötavoista. Komissiota olisi pidettävä käsittelijänä, koska se kaikkia tehtäviään hoitaessaan toimii jäsenvaltioiden puolesta.

(9)

Tätä asetusta olisi sovellettava vasta 1 päivästä tammikuuta 2024, jotta se olisi yhdenmukainen asetuksen (EU) 2020/283 ja direktiivin (EU) 2020/284 soveltamispäivän kanssa.

(10)

Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EU) 2018/1725 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausunnon 2 päivänä helmikuuta 2022.

(11)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat hallinnollisen yhteistyön pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

(1)

Neuvosto hyväksyi 16 päivänä heinäkuuta 2012 päätöksen 2012/392/YUTP (1), jolla perustettiin Euroopan unionin YTPP-operaatio Nigeriin tukemaan Nigerin turvallisuusalan toimijoiden terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan liittyvien valmiuksien rakentamista (EUCAP Sahel Niger).

(2)

Neuvosto hyväksyi 7 päivänä syyskuuta 2020 päätöksen (YUTP) 2020/1254 (2) ja jatkoi operaatiota 30 päivään syyskuuta 2022.

(3)

Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea (PTK) tutustui 15 päivänä kesäkuuta 2022 operaation strategiseen tarkasteluun ja päätti jatkaa EUCAP Sahel Niger -operaatiota 30 päivään syyskuuta 2024. Saattaessaan operaation strategisen tarkastelun päätökseen 28 päivänä kesäkuuta 2022 PTK päätti myös muun muassa, että operaation olisi toimeksiantonsa puitteissa voitava vaihtaa EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja unionin oikeus- ja sisäasioiden virastojen kanssa.

(4)

Päätös 2012/392/YUTP olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti.

(5)

EUCAP Sahel Niger toteutetaan tilanteessa, joka saattaa huonontua ja joka voi haitata Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklassa määrättyjen unionin ulkoisen toiminnan tavoitteiden saavuttamista,

(1)

Rajoittavat toimenpiteet, jotka neuvosto on hyväksynyt Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 29 artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 215 artiklan perusteella, ovat olennainen ulkopolitiikan väline unionin ulkoisessa toiminnassa.

(2)

Laaja tiedottaminen unionissa voimassa olevista rajoittavista toimenpiteistä ja niitä koskevien tietojen helppo saatavuus sekä jäsenvaltioiden, sidosryhmien ja komission välinen tietojenvaihto ovat olennainen edellytys toimenpiteiden tehokkuudelle.

(3)

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on osoittanut, että on kiireellisesti käynnistettävä toimi, jotta jäsenvaltiot ja toimijat voivat paremmin panna täytäntöön 24 päivästä helmikuuta 2022 lähtien hyväksytyt rajoittavat toimenpiteet. Rajoittavien toimenpiteiden tehokkaaseen täytäntöönpanoon kohdistuvien vaatimusten lisääntyminen, rajoittavien toimenpiteiden ennennäkemättömän soveltamisalan ja luonteen asettamat uudet vaatimukset sekä tarve turvalliselle viestinnälle ja tiiviille yhteistyölle jäsenvaltioiden, sidosryhmien ja komission välillä toimenpiteiden täytäntöönpanemiseksi edellyttävät uusia tai parempia ja turvallisempia tietoteknisiä välineitä.

(4)

Tarvittavien sovellusten ja tietokantojen kehittämistä olisi tuettava kiireellisesti yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan mukaisella operatiivisella toimella,

(1)

Neuvosto hyväksyi 5 päivänä maaliskuuta 2014 päätöksen 2014/119/YUTP (1).

(2)

Neuvoston tekemän uudelleentarkastelun perusteella neljää henkilöä, joihin kohdistuvien rajoittavien toimenpiteiden soveltaminen päättyi 6 päivänä syyskuuta 2022, koskevat merkinnät sekä tiedot heidän oikeudestaan puolustukseen ja oikeudestaan tehokkaaseen oikeussuojaan olisi poistettava päätöksen 2014/119/YUTP liitteestä.

(3)

Päätös 2014/119/YUTP olisi sen vuoksi muutettava tämän mukaisesti,

(1)

Neuvosto hyväksyi 4 päivänä toukokuuta 2020 päätöksen (YUTP) 2020/610 (1), jolla jatkettiin tietyille palestiinalaisille myönnettyjen, neuvoston yhteisessä kannassa 2002/400/YUTP (2) tarkoitettujen jäsenvaltioiden alueelle saapumista ja siellä oleskelua koskevien kansallisten lupien voimassaoloaikaa 24 kuukaudella.

(2)

Neuvosto katsoo yhteisen kannan 2002/400/YUTP soveltamisen arvioinnin perusteella, että on tarkoituksenmukaista jatkaa kyseisten lupien voimassaoloaikaa edelleen 24 kuukaudella,

(1)

Neuvosto hyväksyi 31 päivänä heinäkuuta 2015 päätöksen (YUTP) 2015/1333.

(2)

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1970 (2011) nojalla perustettu Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston komitea saattoi 18 päivänä heinäkuuta 2022 ajan tasalle tiedot yhden sellaisen henkilön osalta, johon kohdistetaan rajoittavia toimenpiteitä.

(3)

Päätöksen (YUTP) 2015/1333 liitteet I ja III olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti,

(1)

Neuvosto hyväksyi 27 päivänä toukokuuta 2016 päätöksen (YUTP) 2016/849.

(2)

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1718 (2006) nojalla perustettu Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston komitea saattoi 26 päivänä heinäkuuta 2022 ajan tasalle tiedot 20 sellaisen henkilön ja 24 sellaisen yhteisön osalta, joihin kohdistetaan rajoittavia toimenpiteitä.

(3)

Päätöksen (YUTP) 2016/849 liite I olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti,

(1)

Komission päätöksellä (EU) 2021/2313 (3) on tiettyjen jäsenvaltioiden osalta myönnetty covid-19-epidemian vaikutusten torjumiseksi tarvittavien tavaroiden tuonnille vapautus tuontitulleista ja arvonlisäverosta 1 päivän tammikuuta 2022 ja 30 päivän kesäkuuta 2022 väliseksi ajaksi.

(2)

Komissio kuuli 15 päivänä kesäkuuta 2022 näitä jäsenvaltioita siitä, onko mainitussa päätöksessä säädettyjen toimenpiteiden voimassaoloa tarpeen jatkaa. Belgia, Latvia, Itävalta, Portugali ja Slovenia, jäljempänä ’pyynnön esittäneet jäsenvaltiot’, toimittivat voimassaolon jatkamista koskevat pyynnöt 21 päivänä kesäkuuta 2022.

(3)

Pyynnön esittäneisiin jäsenvaltioihin suuntautunut tuonti, johon on sovellettu päätöstä (EU) 2021/2313, on ollut hyödyllistä, sillä se on tuonut jäsenvaltioiden valtiollisten toimijoiden tai toimivaltaisten viranomaisten hyväksymien muiden organisaatioiden saataville tarvittavia lääkkeitä, lääkinnällisiä laitteita ja henkilösuojaimia, joista on ollut pulaa. Tällaisten tavaroiden kauppatilastot osoittavat, että niiden tuontimäärät ovat laskusuunnassa mutta määrät voivat vaihdella covid-19-epidemian torjunnassa tarvittavien tuotteiden uuden kysynnän mukaan. Vaikka rokottaminen on käynnissä unionissa ja vaikka viruksen leviämisen estämiseksi on toteutettu useita toimenpiteitä, covid-19-tartuntojen määrä pyynnön esittäneissä jäsenvaltioissa aiheuttaa edelleen kansanterveydellisiä riskejä. Koska asianomaisissa jäsenvaltioissa ilmoitetaan edelleen olevan puutetta covid-19-epidemian torjunnassa tarvittavista tavaroista, on aiheellista myöntää asetuksen (EY) N:o 1186/2009 74 artiklassa määriteltyihin tarkoituksiin maahantuotaville tavaroille vapautus tuontitulleista ja direktiivin 2009/132/EY 51 artiklassa määriteltyihin tarkoituksiin maahantuotaville tavaroille vapautus arvonlisäverosta.

(4)

Pyynnön esittäneiden jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle covid-19-epidemian vaikutusten torjumista silmällä pitäen maahantuotujen ja tuontitulleista ja arvonlisäverosta vapautettujen eri tavaroiden luonne ja paljoudet, kyseisten tavaroiden jakelua tai käyttöön asettamista varten hyväksymänsä organisaatiot sekä toimenpiteet, jotka on toteutettu sen estämiseksi, että kyseisiä tavaroita käytetään muihin tarkoituksiin kuin mainitun epidemian vaikutusten torjumiseen.

(5)

Vapautus tuontitulleista ja vapautus arvonlisäverosta olisi pyynnön esittäneiden jäsenvaltioiden kohtaamat haasteet huomioon ottaen myönnettävä 1 päivästä heinäkuuta 2022 alkaen tapahtuvalle tuonnille. Vapautuksen olisi oltava voimassa 31 päivään joulukuuta 2022 saakka.

(6)

Jäsenvaltioita on kuultu 22 päivänä heinäkuuta 2022 asetuksen (EY) N:o 1186/2009 76 artiklan ensimmäisen kohdan ja direktiivin 2009/132/EY 53 artiklan ensimmäisen kohdan mukaisesti,

(1)

Pyyntö rekisteröidä eurooppalainen kansalaisaloite ”1 kW aurinkosähkövoimaa ja 0,6 kW tuuliturbiinivoimaa kaikkiin eurooppalaisiin taloihin pelkästään kuntien kautta tarjottavalla EU:n rahoituksella” toimitettiin komissiolle 11 päivänä heinäkuuta 2022.

(2)

Järjestäjien esittämät aloitteen tavoitteet ovat seuraavat: ”1) jokaisen kotitalouden hiilidioksidijalanjäljen pienentäminen; 2) kuntien sekä energian jakelijoiden ja toimittajien vastuuvelvollisuus, siirtymisen rajoittaminen vihreän energian toimittajien välillä, ympäristöasioita koskevan ammatillisen koulutuksen antaminen vähintään yhdelle kunnan työntekijälle ja vain EU:ssa tuotettujen laitteiden käyttäminen; 3) vihreiden energialähteiden kehittäminen syrjäisimmissä kylissä ja verkkojen loppupäässä, mikä muutoin edellyttäisi jakelijoiden, energiantoimittajien tai alueellisten hallintoyksiköiden rahoittamia kehittämisinvestointeja; 4) sen yleisen käsityksen muuttaminen, että vihreä energia on kallista, ja suuren yleisön opastaminen käyttämään päivittäin vähintään 1 kW aurinkoenergiaa laskujen pienentämiseksi. Panemme pisteen energiasodalle ja valmistelemme teholtaan enintään 400 kW:n paikallisia turbiinipumppujärjestelmiä, tihkukastelujärjestelmiä ja vetygeneraattoreita kompakteja energiavyöhykkeitä varten. Merkittävä askel EU:n kilpailukyvyn kannalta.”

(3)

Aloitteen aiheesta, tavoitteista ja taustasta annetaan tarkempia tietoja liitteessä, jossa esitetään myös yksityiskohtaiset perustelut aloitteen puolesta. Järjestäjien mukaan palautumista, koheesiota ja aluekehitystä varten käyttämättä jääneillä varoilla voitaisiin rahoittaa alueellisten hallintoyksiköiden kautta 600 miljoonaa aurinkosähköpaneelia ja 197 000 megawattia vihreää energiaa noin 197 miljoonassa kotitaloudessa eri puolilla unionia niin, että kustannukset ovat arviolta 750 miljardia euroa, ja luoda perusta vihreälle Euroopan energiaunionille.

(4)

Siltä osin kuin on kyse aurinkopaneelien ja tuuliturbiinien asentamisesta kotitalouksien vihreän energian tuotantoa ja hiilidioksidijalanjäljen pienentämistä varten, komissiolla on perussopimuksen 194 artiklan 2 kohdan nojalla valtuudet tehdä säädösehdotuksia, joilla luodaan velvoitteita uusien tai olemassa olevien rakennusten varustamiseksi uusiutuvan energian tuotantolaitteistoilla ja pyritään nopeuttamaan uusiutuvaa energiaa koskevien hankkeiden lupamenettelyjä.

(5)

Aloitteessa kehotetaan saavuttamaan sen tavoitteet unionin rahoituksella, ja tältä osin perussopimuksen 173 ja/tai 175 artiklaan perustuvat unionin rahastot eli elpymis- ja palautumistukiväline, oikeudenmukaisen siirtymän rahasto ja InvestEU-ohjelma sekä perussopimuksen 91 artiklan 1 kohdan d alakohtaan, 192 artiklan 1 kohtaan ja 194 artiklan 1 kohdan c alakohtaan perustuva ehdotettu uusi ilmastorahasto tarjoavat kaikki merkittäviä investointeja vihreään siirtymään.

(6)

Näin ollen mikään kansalaisaloitteen osista ei selvästi ylitä komission toimivaltaa tehdä ehdotus unionin säädökseksi perussopimusten soveltamiseksi.

(7)

Tämä päätelmä ei rajoita sen arvioimista, täyttyisivätkö tässä tapauksessa konkreettiset ja aineelliset edellytykset, joiden perusteella komissio voi toimia, mukaan lukien suhteellisuusperiaatteen ja toissijaisuusperiaatteen noudattaminen ja perusoikeuksien mukaisuus.

(8)

Järjestäjäryhmä on antanut riittävän näytön siitä, että asetuksen (EU) 2019/788 5 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetyt vaatimukset täyttyvät, ja nimennyt yhteyshenkilöt kyseisen asetuksen 5 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti.

(9)

Kansalaisaloite ei ole selvästi oikeuden väärinkäyttöä, aiheeton tai tehty haitantekotarkoituksessa, eikä se ole myöskään selvästi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa esitettyjen unionin arvojen eikä Euroopan unionin perusoikeuskirjaan kirjattujen oikeuksien vastainen.

(10)

Näistä syistä kansalaisaloite ”1 kW aurinkosähkövoimaa ja 0,6 kW tuuliturbiinivoimaa kaikkiin eurooppalaisiin taloihin pelkästään kuntien kautta tarjottavalla EU:n rahoituksella” olisi rekisteröitävä.

(11)

Se, että asetuksen (EU) 2019/788 6 artiklan 3 kohdan mukaiset rekisteröinnin edellytykset täyttyvät, ei merkitse sitä, että komissio vahvistaisi millään tavoin aloitteen sisällön paikkansapitävyyden. Se on aloitteen järjestäjäryhmän yksinomaisella vastuulla. Aloitteen sisältö ilmaisee vain järjestäjäryhmän näkemyksiä, eikä sen voida missään tapauksessa katsoa edustavan komission näkemyksiä,

(1)

Komissiolle toimitettiin 13 päivänä heinäkuuta 2022 hakemus eurooppalaisen kansalaisaloitteen ”Suojellaan EU:n maaseutuperintöä, elintarviketurvaa ja -toimituksia” rekisteröimiseksi.

(2)

Järjestäjät esittävät aloitteelle seuraavat tavoitteet: ”Euroopan maaseutualueet menettävät perintöään, toimialojaan, väestöään ja arvojaan, ja tämä uhkaa elintarviketurvaa ja -huoltoa kaikkialla EU:ssa. Jotta voidaan säilyttää tuleville sukupolville se, mikä tekee näistä alueista ainutlaatuisia, ja varmistaa elintarvikkeita EU:ssa tuottavien yhteisöjen pitkäikäisyys, tarvitaan EU:n uudistettua sitoutumista alueellisen perinnön, maaseudun kestävän kasvun ja elintason nostamisen edistämiseen. Tässä eurooppalaisessa kansalaisaloitteessa EU:ta kehotetaan nykyaikaistamaan maaseutua koskevia sitoumuksiaan, jotta voidaan ottaa huomioon tarve parantaa elintarviketurvaa, maatalousmateriaalien tarjontaa ja maaseutuelämän – asukkaiden ja heidän arvojensa ja elinkeinojensa – suojelua.”

(3)

Aloitteen aiheesta, tavoitteista ja taustasta annetaan tarkempia tietoja liitteessä, jossa esitetään myös yksityiskohtaiset perustelut aloitteen puolesta. Järjestäjien mukaan ”maaseudun elinkeinoaloihin ja niillä työskenteleviin kohdistuu yhä enemmän paineita ja niillä on yhä vähemmän kannustimia jatkaa toimintaansa. Mikäli tilanteeseen ei puututa, se johtaa joidenkin Euroopan perusyhteisöjen ja -arvojen häviämiseen”. Järjestäjät pyytävät komissiota tekemään unionille perussopimuksissa annetun toimivallan puitteissa ehdotuksen alueellisen perinnön ja toimialojen vahvistamisesta ja säilyttämisestä kaikkialla unionissa maaseudun kasvun vauhdittamiseksi sekä maaseudun työllistämiskäytäntöjen ja -toimintojen edistämiseksi. Lisäksi järjestäjät pyytävät kiinnittämään huomiota elintarviketurvaan ja -huoltoon, esimerkiksi lannoite- ja biokaasumateriaaleihin, jotta vahva alueellinen elintarvikehuolto unionissa saadaan säilymään. He kehottavat komissiota sisällyttämään maaseutuperinnön edistämisen sekä elintarviketurvan ja -huollon huomioon ottamisen Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoon ja mainitsevat tarpeen laajentaa vuoteen 2040 ulottuvaa unionin maaseutualueita koskevaa pitkän aikavälin visiota, maaseutusopimusta ja EU:n maaseutua koskevaa toimintasuunnitelmaa (2).

(4)

Perussopimuksen 39 artiklassa vahvistettujen yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) tavoitteiden mukaisesti YMP:n strategiasuunnitelma-asetuksen (3) yhtenä yleistavoitteena on edistää älykästä, kilpailukykyistä, muutoskestävää ja monipuolista maatalousalaa, jolla varmistetaan pitkän aikavälin elintarviketurva, sekä tukea ja vahvistaa ympäristönsuojelua ja lujittaa maaseutualueiden sosioekonomista rakennetta (4). Siltä osin kuin aloitteen tavoite unionin maaseutuperinnön suojelusta, elintarviketurvasta ja -huollosta ei kuulu asetuksen (EU) 2021/2115 soveltamisalaan, komissiolla on toimivalta tehdä perussopimuksen 42 artiklaan ja 43 artiklan 2 kohtaan perustuva säädösehdotus.

(5)

Näin ollen mikään kansalaisaloitteen osista ei selvästi ylitä komission toimivaltaa tehdä ehdotus unionin säädökseksi perussopimusten soveltamiseksi.

(6)

Tämä päätelmä ei rajoita sen arvioimista, täyttyisivätkö tässä tapauksessa konkreettiset aineelliset edellytykset, joiden perusteella komissio voi toimia, mukaan lukien suhteellisuusperiaatteen ja toissijaisuusperiaatteen noudattaminen ja perusoikeuksien mukaisuus.

(7)

Järjestäjäryhmä on antanut riittävän näytön siitä, että asetuksen (EU) 2019/788 5 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetyt vaatimukset täyttyvät, ja nimennyt yhteyshenkilöt mainitun asetuksen 5 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti.

(8)

Kansalaisaloite ei ole selvästi oikeuden väärinkäyttöä, aiheeton tai tehty haitantekotarkoituksessa, eikä se ole myöskään selvästi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa esitettyjen unionin arvojen eikä Euroopan unionin perusoikeuskirjaan kirjattujen oikeuksien vastainen.

(9)

Kansalaisaloite ”Suojellaan EU:n maaseutuperintöä, elintarviketurvaa ja -toimituksia” olisi näistä syistä rekisteröitävä.

(10)

Se, että asetuksen (EU) 2019/788 6 artiklan 3 kohdan mukaiset rekisteröinnin edellytykset täyttyvät, ei merkitse sitä, että komissio vahvistaisi millään tavoin aloitteen sisällön paikkansapitävyyden. Se on aloitteen järjestäjäryhmän yksinomaisella vastuulla. Aloitteen sisältö ilmaisee vain järjestäjäryhmän näkemyksiä, eikä sen voida missään tapauksessa katsoa edustavan komission näkemyksiä,

(1)

Asetuksen (EU) N:o 528/2012 liitteeseen I sisältyvät tehoaineet, joilla on ympäristön taikka ihmisten tai eläinten terveyden kannalta suotuisammat ominaisuudet. Kyseisiä tehoaineita sisältäville valmisteille voidaan siksi antaa lupa yksinkertaistetulla menettelyllä. Typpi sisältyy asetuksen (EU) N:o 528/2012 liitteeseen I sillä rajoituksella, että sitä käytetään vain rajoitettuina määrinä käyttövalmiissa kanistereissa.

(2)

Typpi on hyväksytty käytettäväksi tehoaineena valmisteryhmään 18 (Hyönteismyrkyt) kuuluvissa biosidivalmisteissa asetuksen (EU) N:o 528/2012 86 artiklan nojalla (2). Typestä koostuville biosidivalmisteille lupaehtojen mukaisesti käytettynä on myönnetty lupia useissa jäsenvaltioissa; valmisteet toimitetaan kaasupulloissa (3).

(3)

Typpeä voidaan tuottaa myös paikalla (in situ) ympäröivästä ilmasta. Paikalla tuotettu typpi ei nykyisin kuulu unionissa käytettäväksi hyväksyttyihin aineisiin, eikä se sisälly asetuksen (EU) N:o 528/2012 liitteeseen I eikä sitä ole lisätty komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1062/2014 (4) liitteessä II olevaan luetteloon tehoaineista, jotka ovat mukana biosidivalmisteissa olevien vanhojen tehoaineiden tarkastusohjelmassa.

(4)

Suomi toimitti 5 päivänä huhtikuuta 2022 asetuksen (EU) N:o 528/2012 55 artiklan 3 kohdan nojalla komissiolle hakemuksen kyseisen asetuksen 19 artiklan 1 kohdan a alakohdasta poikkeamiseksi ja pyysi, että sen sallittaisiin antaa lupa ympäröivästä ilmasta paikalla tuotetusta typestä koostuville biosidivalmisteille kulttuuriperinnön suojelemiseksi, jäljempänä ’hakemus’.

(5)

Monenlaiset haitalliset organismit hyönteisistä mikro-organismeihin voivat vahingoittaa kulttuuriperintöä. Tällaisten organismien esiintyminen voi johtaa asianomaisen kulttuuriesineen tuhoutumiseen, ja lisäksi siitä aiheutuu riski kyseisten haitallisten organismien leviämisestä lähellä oleviin muihin kulttuuriesineisiin. Ilman asianmukaista käsittelyä esineille voisi aiheutua peruuttamatonta vahinkoa, mikä vaarantaisi vakavasti kulttuuriperinnön säilymisen.

(6)

Paikalla tuotettua typpeä käytetään luomaan pysyviin tai tilapäisiin suljettuihin käsittelytelttoihin tai -kammioihin kontrolloitu ilmakehä, jonka happipitoisuus on hyvin alhainen (anoksia), haitallisten organismien torjumiseksi kulttuuriperintöön kuuluvissa esineissä. Typpeä erotetaan ympäröivästä ilmasta ja pumpataan käsittelytelttaan tai -kammioon, jossa ilman typpipitoisuus nostetaan noin 99 prosenttiin, minkä seurauksena happi syrjäytyy lähes kokonaan. Käsittelyalueelle pumpattavan typen kosteus säädetään käsiteltävän esineen edellyttämälle tasolle. Haitalliset organismit eivät säily hengissä käsittelytelttaan tai -kammioon luoduissa olosuhteissa.

(7)

Suomen toimittamien tietojen mukaan paikalla tuotetun typen käyttö näyttää olevan ainoa tehokas haitallisten organismien torjuntamenetelmä, jota voidaan käyttää kaikenlaisiin materiaaleihin ja materiaaliyhdistelmiin, joita kulttuurilaitosten hallussa olevissa esineissä esiintyy, ja joka ei vahingoita esineitä ja on vaikuttava kulttuuriperinnössä esiintyvien tuhoojien kaikissa kehitysvaiheissa.

(8)

Anoksiaan perustuva menetelmä eli muunneltu tai kontrolloitu ilmakehä sisältyy standardiin EN 16790:2016 ”Conservation of cultural heritage – Integrated pest management (IPM) for protection of cultural heritage”, ja sen mukaan anoksian aikaansaamiseen käytetään yleisimmin typpeä.

(9)

Myös muita menetelmiä haitallisten organismien torjumiseksi on olemassa, kuten lämpösokkikäsittelyt (alhaisissa tai korkeissa lämpötiloissa). Lisäksi samaan tarkoitukseen on mahdollista käyttää biosidivalmisteita, jotka sisältävät muita tehoaineita. Suomen mukaan kuitenkin kullakin noista menetelmistä on rajoituksensa sikäli, että tietyt materiaalit voivat vaurioitua käsittelyn aikana.

(10)

Kuten hakemuksessa todetaan, muita tehoaineita käytetään vain harvoin kulttuurilaitoksissa niiden vaarallisuuden vuoksi. Kyseisten tehoaineiden jäämiä voi vähitellen vapautua käsitellyistä esineistä ympäristöön, mikä aiheuttaa riskin ihmisten terveydelle. Lisäksi kyseiset aineet voivat reagoida kulttuuriperintöön kuuluvien esineiden materiaalien kanssa, mikä voi aiheuttaa peruuttamattomia muutoksia erityisesti esineiden pinnalle.

(11)

Hakemuksessa olevien tietojen mukaan pulloissa toimitettavan typen käyttö ei ole kulttuurilaitoksille sopiva vaihtoehto, koska siihen liittyy käytännön hankaluuksia. Pulloihin mahtuva pieni määrä edellyttää säännöllisiä kuljetuksia ja erillisiä säilytystiloja. Pulloissa toimitettavan typen käyttö on lisäksi kulttuurilaitoksille hyvin kallista.

(12)

Jos kulttuurilaitoksilta vaadittaisiin useiden menetelmien käyttöä haitallisten organismien torjumiseksi – joista kukin menetelmä soveltuu vain tietyille materiaaleille ja esineille – sen sijaan, että käytetään yhtä, jo käytössä olevaa ja kaikille materiaaleille soveltuvaa menetelmää, kulttuurilaitoksille aiheutuisi lisäkustannuksia, ja niiden olisi vaikeampi saavuttaa toteuttamiaan integroituja torjuntatoimia koskeva tavoite luopua vaarallisempien tehoaineiden käytöstä. Paikalla tuotettua typpeä hyödyntävää anoksiatekniikkaa varten hankittujen tilojen ja laitteiden käytön lopettaminen tarkoittaisi lisäksi aiempien investointien menetystä.

(13)

Keskusteluja mahdollisesta asetuksen (EU) N:o 528/2012 55 artiklan 3 kohdan nojalla myönnettävästä paikalla tuotettua typpeä koskevasta poikkeuksesta käytiin biosidivalmisteista vastaavista toimivaltaisista viranomaisista muodostuvan komission asiantuntijaryhmän useissa kokouksissa (5) vuonna 2019.

(14)

Sen jälkeen, kun Itävalta ensimmäisenä pyysi vastaavaa poikkeuslupaa käyttää paikalla tuotetusta typestä koostuvia valmisteita, Euroopan kemikaalivirasto järjesti komission pyynnöstä poikkeushakemusta koskevan julkisen kuulemisen, jossa kaikki asianomaiset osapuolet saattoivat tuoda esiin näkemyksiään Valtaosassa vastaanotetuista 1487 vastauksesta kannatettiin poikkeusta. Monet vastaajista toivat esiin käytettävissä olevien vaihtoehtoisten menetelmien haittapuolia: lämpökäsittelyt voivat vahingoittaa tiettyjä materiaaleja; muiden tehoaineiden käytöstä jää artefakteihin myrkyllisiä jäämiä, jotka vapautuvat vähitellen ympäristöön; pullotettua typpeä käytettäessä ei ole mahdollista kontrolloida käsittelyalueen suhteellista kosteutta, mikä on tarpeen tiettyjen materiaalien käsittelemiseksi.

(15)

Paikalla tuotetun typen sisällyttäminen asetuksen (EU) N:o 528/2012 liitteeseen I mahdollistaisi sen, että jäsenvaltiot voisivat antaa luvan paikalla tuotetusta typestä koostuville valmisteille ilman kyseisen asetuksen 55 artiklan 3 kohdan mukaista poikkeusta. Tällainen hakemus toimitettiin maaliskuussa 2022. Tämän hakemuksen arvioiminen ja aineen sisällyttäminen asetuksen (EU) N:o 528/2012 liitteeseen I sekä valmisteita koskevien lupien saaminen vaatii kuitenkin aikaa.

(16)

Hakemuksesta käy ilmi, ettei sopivia vaihtoehtoja ole Suomessa saatavilla, koska kaikissa nykyisin käytettävissä olevissa vaihtoehtoisissa menetelmissä on epäkohtia: joko ne eivät sovellu kaikkien materiaalien käsittelyyn tai niihin liittyy käytännön hankaluuksia.

(17)

Kyseisten perustelujen pohjalta on aiheellista todeta, että paikalla tuotettu typpi on olennaisen tärkeää kulttuuriperinnön suojelemiseksi Suomessa ja että sopivia vaihtoehtoja ei ole saatavissa. Siksi Suomelle olisi sallittava luvan antaminen paikalla tuotetusta typestä koostuvien biosidivalmisteiden asettamiseen saataville markkinoilla ja käyttöön kulttuuriperinnön suojelemiseksi.

(18)

Paikalla tuotetun typen mahdollinen sisällyttäminen asetuksen (EU) N:o 528/2012 liitteeseen I ja jäsenvaltioiden sen jälkeen paikalla tuotetusta typestä koostuville valmisteille antamat luvat vaativat aikaa. Sen vuoksi on aiheellista myöntää poikkeus ajanjaksoksi, jonka kuluessa asiaankuuluvat menettelyt voidaan saada päätökseen,

(1)

Yritys Laboratoria Qualiphar NV/S.A., jäljempänä ’hakija’, toimitti 19 päivänä lokakuuta 2015 asetuksen (EU) N:o 528/2012 34 artiklan mukaisesti useiden jäsenvaltioiden, myös Ranskan, toimivaltaisille viranomaisille vastavuoroista rinnakkaista tunnustamista koskevan hakemuksen, joka koskee biosidivalmistetta Mouskito Junior Lotion, jäljempänä ’biosidivalmiste’. Biosidivalmiste on käyttövalmis tuote, jonka tarkoituksena on suojata ihmisten ihoa hyönteisenpistoilta ja jonka tehoaineena on etyylibutyyliasetyyliaminopropionaatti (IR 3535). Asetuksen (EU) N:o 528/2012 34 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu hakemuksen arvioinnista vastaava viitejäsenvaltio on Belgia.

(2)

Hakija esitti valmisteesta seuraavat väitteet: se suojaa trooppisilla alueilla hyttysiltä (Aedes aegypti, Culex quinquefasciatus, Anopheles gambiae) ja lauhkean ilmaston alueilla hyttysiltä (Aedes aegypti, Culex quinquefasciatus), pistokärpäsiltä (Stomoxys calcitrans), mehiläisiltä (Apis mellifera), ampiaisilta (Vespula vulgaris) ja puutiaisilta (Ixodes ricinus).

(3)

Ranska siirsi 19 päivänä kesäkuuta 2019 asetuksen (EU) N:o 528/2012 35 artiklan 2 kohdan nojalla vastalauseita koordinointiryhmän käsiteltäväksi ja ilmoitti, että biosidivalmiste ei täytä mainitun asetuksen 19 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohdassa säädettyjä edellytyksiä siltä osin kuin on kyse sen käytöstä mehiläisiä ja ampiaisia vastaan. Siirtoa käsiteltiin koordinointiryhmässä 16 päivänä syyskuuta 2019.

(4)

Koska koordinointiryhmässä ei päästy yhteisymmärrykseen, Belgia siirsi ratkaisematta jääneen vastalauseen 7 päivänä marraskuuta 2019 asetuksen (EU) N:o 528/2012 36 artiklan 1 kohdan nojalla komission käsiteltäväksi. Belgia toimitti komissiolle yksityiskohtaisen selvityksen kysymyksestä, josta jäsenvaltiot eivät olleet päässeet yhteisymmärrykseen, ja niiden erimielisyyden syistä. Kyseinen selvitys toimitettiin asianomaisille jäsenvaltioille ja hakijalle.

(5)

Ranska vastustaa viitejäsenvaltion suositusta sallia valmisteen käyttö ampiaisia ja mehiläisiä vastaan. Ranska katsoo, ettei hakijan toimittama käyttöä simuloiva testi osoita valmisteen olevan tehokas kyseisessä käyttötarkoituksessa, sillä kyseinen testiasetelma ei mahdollista täyden suojan keston (2) määrittämistä eikä valmistetta levitetty ihmisihon kaltaiselle pinnalle.

(6)

Belgia katsoo, että hakija on suorittanut testit hakemuksen jättämisajankohtana voimassa olleiden ohjeiden mukaisesti, ja huomauttaa, että ampiaisten ja mehiläisten osalta ei ole olemassa vakiintunutta menettelytapaa. Belgian mielestä tiettyä väitettä ei voida hylätä vain siksi, ettei vakiintunutta testausmenettelyä ole, vaan on käytettävä asiantuntija-arviota. Belgia myöntää, ettei hakijan toimittamassa testissä määritetty täyden suojan kestoa, mutta katsoo asiantuntija-arvion perusteella, että mehiläisten ja ampiaisten karkottamista koskeva väite on riittävän hyvin perusteltu.

(7)

Komissio pyysi asetuksen (EU) N:o 528/2012 36 artiklan 2 kohdan mukaisesti Euroopan kemikaalivirastolta, jäljempänä ’kemikaalivirasto’, lausuntoa tästä asiasta 17 päivänä joulukuuta 2021. Kemikaalivirastoa pyydettiin ilmoittamaan, i) onko täyden suojan keston määrittäminen tarpeen sen arvioimiseksi, miten tehokkaasti valmiste torjuu ampiaisia ja mehiläisiä, ja mahdollistaako hakijan suorittama käyttöä simuloiva testi täyden suojan keston määrittämisen, ii) onko käyttöä simuloivassa testissä käytettävä ihmisihon kaltaista pintaa ja iii) osoittavatko tehdyn käyttöä simuloivan testin tulokset, että biosidivalmiste karkottaa ampiaisia ja mehiläisiä suositellulla annoksella käytettynä, eli tukevatko ne väitettä ”karkottaa ampiaisia ja mehiläisiä”.

(8)

Kemikaaliviraston biosidivalmistekomitea antoi lausuntonsa (3)2 päivänä maaliskuuta 2022.

(9)

Kemikaaliviraston mukaan valmistetta koskevien väitteiden perustelemiseksi tarvitaan todellisiin käyttöolosuhteisiin perustuvaa tietoa sen tehokkuudesta. Suojan kesto on erittäin tärkeä tekijä varsinkin, kun on kyse vaarallisilta hyönteisiltä suojautumiseen käytettävistä valmisteista ja kun otetaan huomioon, että mehiläisen- ja ampiaisenpistot ovat myrkyn aiheuttaman allergisen reaktion takia oikeasti vaarallisia ihmisille, jotka ovat niille yliherkkiä.

(10)

Kemikaalivirasto on tietoinen siitä, ettei yhteisiä menettelyjä tai kriteerejä ampiaisten ja mehiläisten paikallisesti käytettävien karkotteiden tehokkuuden testaamiseen ole sovittu, ja katsoo, että on hakijan vastuulla toimittaa väitteen tueksi tehokkuutta koskevia tietoja tutkimuksista, jotka on suunniteltu siten, että niissä jäljitellään tosiasiallista käyttötilannetta.

(11)

Hakijan toteuttamat testit olivat hedelmätarhoissa tehtyjä kenttäkokeita. Karkotteen tehokkuutta tutkittiin käyttämällä pyydyksinä muovipulloja, jotka oli täytetty sokeriliuoksella ja pesuaineella kohde-eliöiden kiinni ottamiseksi. Pyydysten pinta joko käsiteltiin testattavalla valmisteella kahdesti päivässä, tai sitä ei käsitelty ollenkaan. Kemikaaliviraston mukaan testiasetelma, jossa käytetään pyydystä ja houkutetta ihmisten sijaan, voitaisiin hyväksyä, etenkin siksi, että ihmisten altistaminen väistämättömille ja kivuliaille mehiläisen- ja ampiaisenpistoille on eettisesti kyseenalaista. Hakijan suorittaman kenttäkokeen yhteydessä kerättyjen tietojen perusteella ei kuitenkaan voida määrittää täyden suojan kestoa.

(12)

Kemikaalivirasto huomauttaa myös, että pyydyksinä käytettyjen pullojen pinta ei ole huokoista materiaalia ja eroaa merkittävästi kaikista ihmisihon ominaisuuksia jäljittelevistä materiaaleista, etenkin absorbanssin ja hajun osalta. Nämä ominaisuudet voivat vaikuttaa karkotteen tehoon. Testi olisi suunniteltava siten, että siinä jäljitellään mahdollisimman pitkälti tosiasiallista käyttötilannetta. Olisi esimerkiksi parempi käyttää absorbenttia, pinnaltaan tai koostumukseltaan ihmisihoa muistuttavaa materiaalia, kuten eläimen nahkaa tai keinotekoista huokoista materiaalia, jota on muunnettu siten, että se jäljittelee ihmisihoa.

(13)

Kemikaaliviraston mukaan hakijan toimittamat kenttäkokeista saadut tiedot ovat periaatteessa käyttökelpoisia, ja ne voisivat osoittaa sellaisten valmisteiden tehon, joiden on tarkoitus karkottaa hyönteisiä tilasta tai pinnoilta, ja oikeuttaa väitteen ”karkottaa ampiaisia ja mehiläisiä”. Tehty testi ei kuitenkaan ole käyttötarkoituksen kannalta merkityksellinen, sillä valmistetta on tarkoitus levittää paikallisesti ihmisiholle ampiaisten ja mehiläisten karkottamiseksi eli ihmisten suojaamiseksi hyönteisten pistoilta ja puremilta. Tuotettujen tietojen olisi oltava merkityksellisiä tämän käyttötarkoituksen kannalta. Testi, jossa käytetään valmisteella käsiteltyjä pintoja, ei jäljittele riittävällä tavalla tosiasiallista käyttötilannetta, joten testin ei voida katsoa soveltuvan osoittamaan valmisteen tehokkuutta hakemuksen kohteena olevan käyttötarkoituksen osalta.

(14)

Komissio ottaa huomioon kemikaaliviraston lausunnon ja katsoo, että biosidivalmiste ei täytä asetuksen (EU) N:o 528/2012 19 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohdassa säädettyä edellytystä siltä osin kuin on kyse valmisteen käytöstä ampiaisten ja mehiläisten karkottamiseen.

(15)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän biosidivalmistekomitean lausunnon mukaiset,

(1)

Asetuksessa (EU) 2021/953 vahvistetaan EU:n digitaalinen koronatodistus, jonka on tarkoitus toimia todisteena siitä, että henkilö on saanut covid-19-rokotteen tai negatiivisen testituloksen tai on toipunut taudista, jotta todistusten haltijoiden olisi helpompi käyttää oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen covid-19-pandemian aikana.

(2)

Jotta EU:n digitaalinen koronatodistus saataisiin käyttöön kaikkialla unionissa, komissio antoi täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2021/1073 (2), jossa vahvistetaan tekniset eritelmät ja säännöt, joiden avulla voidaan täyttää, turvallisesti myöntää ja todentaa EU:n digitaaliset koronatodistukset, varmistaa henkilötietojen tietoturva, määritellä yksilöllisen todistustunnuksen yhteinen rakenne ja antaa pätevä, suojattu ja yhteentoimiva viivakoodi.

(3)

Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät 29 päivänä kesäkuuta 2022 asetuksen (EU) 2022/1034 (3), jolla EU:n digitaalisesta koronatodistuksesta annetun asetuksen (EU) 2021/953 soveltamisaikaa jatketaan 30 päivään kesäkuuta 2023. Tällä pidennyksellä varmistetaan, että EU:n digitaalisella koronatodistuksella voidaan edelleen helpottaa vapaata liikkuvuutta covid-19-pandemian aikana samalla kun pyritään varmistamaan kansanterveyden korkeatasoinen suojelu. Tämä on erityisen tärkeää siinä tapauksessa, että tietyt kansanterveyteen liittyvistä syistä asetetut vapaan liikkuvuuden rajoitukset pidetään voimassa tai otetaan (uudelleen) käyttöön esimerkiksi uusien huolta aiheuttavien SARS-CoV-2-muunnosten ilmaantumisen ja leviämisen vuoksi.

(4)

Sellaisten diagnostisten covid-19-testien määrän lisäämiseksi, joita voidaan käyttää EU:n digitaalisen koronatodistuksen myöntämisen perusteena, asetuksen (EU) 2021/953 2 artiklan 5 kohdassa annettua pika-antigeenitestien määritelmää muutettiin asetuksella (EU) 2022/1034 laboratoriopohjaisten antigeenimääritysten sisällyttämiseksi siihen. Jäsenvaltiot voivat nyt myöntää testaustodistuksia ja, komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/256 (4) hyväksymisen jälkeen, taudista parantumista koskevia todistuksia sellaisten antigeenitestien perusteella, jotka täyttävät vahvistetut vaatimukset ja jotka on sisällytetty terveysturvakomitean hyväksymään ja säännöllisesti päivittämään EU:n yhteiseen covid-19-taudin antigeenitestien luetteloon.

(5)

Lisäksi asetuksen (EU) 2021/953 5 artiklan 5 kohtaa muutettiin asetuksella (EU) 2022/1034, jotta jäsenvaltioilla olisi mahdollisuus myöntää rokotustodistuksia myös henkilöille, jotka osallistuvat jäsenvaltioiden eettisten komiteoiden ja toimivaltaisten viranomaisten hyväksymiin kliinisiin lääketutkimuksiin, riippumatta siitä, ovatko osallistuvat henkilöt saaneet covid-19-rokote-ehdokasta vai kontrolliryhmälle annetun annoksen, jotta vältetään tutkimusten vääristyminen. Asetuksen (EU) 2021/953 3 artiklan 11 kohdan mukaan komissio pyytää tarvittaessa terveysturvakomiteaa, ECDC:tä tai Euroopan lääkevirastoa antamaan ohjeita jäsenvaltioissa kliinisten lääketutkimusten kohteena olevien covid-19-rokotteiden hyväksymisen osalta.

(6)

Kun otetaan huomioon nämä asetukseen (EU) 2021/953 tehdyt muutokset, EU:n digitaalisen koronatodistuksen täyttämistä koskevia sääntöjä olisi päivitettävä EU:n digitaalisen koronatodistuksen yhteentoimivuuden varmistamiseksi siten, että niissä otetaan huomioon mahdollisuus käyttää laboratoriopohjaisia antigeenimäärityksiä testausta ja taudista parantumista koskevien todistusten myöntämiseksi sekä mahdollisuus myöntää rokotustodistuksia kliinisiin lääketutkimuksiin osallistuville henkilöille.

(7)

Sen vuoksi täytäntöönpanopäätöstä (EU) 2021/1073 olisi muutettava.

(8)

Koska EU:n digitaalisen koronatodistuksen muutetut tekniset eritelmät on otettava käyttöön nopeasti, tämän päätöksen olisi tultava voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(9)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2021/953 14 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

(1)

Asetuksen (EU) N:o 305/2011 mukaisesti teknisestä arvioinnista vastaavien laitosten on käytettävä eurooppalaisten arviointiasiakirjojen, joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, mukaisia menetelmiä ja perusteita arvioidessaan kyseisten asiakirjojen piiriin kuuluviin rakennustuotteisiin liittyvien perusominaisuuksien suoritustasoja.

(2)

Valmistajat ovat esittäneet useita eurooppalaista teknistä arviointia koskevia pyyntöjä, joiden perusteella teknisestä arvioinnista vastaavien laitosten organisaatio on asetuksen (EU) N:o 305/2011 19 artiklan mukaisesti laatinut ja hyväksynyt 10 eurooppalaista arviointiasiakirjaa ja yhden oikaisun.

(3)

Teknisestä arvioinnista vastaavien laitosten organisaation laatimat ja hyväksymät eurooppalaiset arviointiasiakirjat koskevat seuraavia rakennustuotteita:

(4)

Viitenumerolla 360001-01-0803 varustettu eurooppalainen arviointiasiakirja, jonka aiheena on mineraalivillasta valmistettu ilmanvaihtojärjestelmä sisä- ja ulkoverhouksella ja jonka viitetiedot on julkaistu komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2019/450, (2) sisältää virheen. Sen vuoksi on aiheellista täsmentää, että viitenumerolla 360001-01-0803 varustettu eurooppalainen arviointiasiakirja korvaa eurooppalaisen arviointiasiakirjan edellisen version, jonka viitenumero on 360001-00-0803.

(5)

Teknisestä arvioinnista vastaavien laitosten organisaation laatimat ja hyväksymät eurooppalaiset arviointiasiakirjat täyttävät asetuksen (EU) N:o 305/2011 liitteessä I esitettyihin rakennuskohteen perusvaatimuksiin liittyvät vaatimukset. Sen vuoksi on aiheellista julkaista kyseisten eurooppalaisten arviointiasiakirjojen viitetiedot Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(6)

Eurooppalaisten arviointiasiakirjojen viitetietojen luettelo on julkaistu täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2019/450. Selkeyden vuoksi kyseiseen luetteloon olisi lisättävä uusien eurooppalaisten arviointiasiakirjojen viitetiedot.

(7)

Sen vuoksi täytäntöönpanopäätöstä (EU) 2019/450 olisi muutettava.

(8)

Jotta eurooppalaisia arviointiasiakirjoja voitaisiin käyttää mahdollisimman pian, tämän päätöksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan,