ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 211

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

65. vuosikerta
12. elokuu 2022


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/1391, annettu 26 päivänä heinäkuuta 2022, unionin luvan myöntämisestä biosidivalmisteperheelle Lactic acid based products – CID Lines NV ( 1 )

1

 

*

Komission asetus (EU) 2022/1392, annettu 11 päivänä elokuuta 2022, asetuksen (EY) N:o 1126/2008 muuttamisesta kansainvälisen tilinpäätösstandardin IAS 12 osalta ( 1 )

78

 

*

Komission asetus (EU) 2022/1393, annettu 11 päivänä elokuuta 2022, asetuksen (EY) N:o 1881/2006 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse delta-9-tetrahydrokannabinolin (Δ9-THC) enimmäismääristä hampunsiemenissä ja niistä saatavissa tuotteissa ( 1 )

83

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/1394, annettu 11 päivänä elokuuta 2022, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan piin tuonnissa, sellaisena kuin se on laajennettuna koskemaan Korean tasavallasta ja Taiwanista lähetetyn piin tuontia riippumatta siitä, onko tuotteen alkuperämaaksi ilmoitettu Korean tasavalta tai Taiwan, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen

86

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/1395, annettu 11 päivänä elokuuta 2022, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Venäjältä ja Turkista peräisin olevan tietyn korroosionkestävän teräksen tuonnissa

127

 

*

Komission asetus (EU) 2022/1396, annettu 11 päivänä elokuuta 2022, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteissä II ja III lueteltujen elintarvikelisäaineiden eritelmien vahvistamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 231/2012 liitteen muuttamisesta siltä osin kuin on kyse etyleenioksidin esiintymisestä elintarvikelisäaineissa ( 1 )

182

 

 

PÄÄTÖKSET

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2022/1397, annettu 11 päivänä elokuuta 2022, Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tietynlaisen polyvinyylialkoholin tuonnissa täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/1336 käyttöön otettujen lopullisten polkumyyntitullien väliaikaisen soveltamisen keskeyttämisestä luopumisesta

185

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

12.8.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 211/1


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2022/1391,

annettu 26 päivänä heinäkuuta 2022,

unionin luvan myöntämisestä biosidivalmisteperheelle ”Lactic acid based products – CID Lines NV”

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä 22 päivänä toukokuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 528/2012 (1) ja erityisesti sen 44 artiklan 5 kohdan ensimmäisen kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

CID Lines NV toimitti 18 päivänä huhtikuuta 2019 hakemuksen asetuksen (EU) N:o 528/2012 43 artiklan 1 kohdan mukaisesti saadakseen luvan kyseisen asetuksen liitteessä V määriteltyihin valmisteryhmiin 1, 2, 3 ja 4 kuuluvalle biosidivalmisteperheelle ”Lactic acid based products – CID Lines NV” ja antoi kirjallisen vahvistuksen siitä, että Belgian toimivaltainen viranomainen oli suostunut arvioimaan hakemuksen. Hakemus kirjattiin biosidivalmisterekisteriin numerolla BC-RC051007-54.

(2)

”Lactic acid based products – CID Lines NV” sisältää tehoaineena L-(+)-maitohappoa, joka sisältyy asetuksen (EU) N:o 528/2012 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun unionin hyväksyttyjen tehoaineiden luetteloon valmisteryhmien 1, 2, 3 ja 4 osalta.

(3)

Arvioinnista vastaava toimivaltainen viranomainen toimitti 23 päivänä kesäkuuta 2021 asetuksen (EU) N:o 528/2012 44 artiklan 1 kohdan mukaisesti arviointiraportin ja arviointinsa päätelmät Euroopan kemikaalivirastolle, jäljempänä ’kemikaalivirasto’.

(4)

Kemikaalivirasto toimitti 16 päivänä joulukuuta 2021 komissiolle asetuksen (EU) N:o 528/2012 44 artiklan 3 kohdan mukaisesti biosidivalmisteperhettä ”Lactic acid based products – CID Lines NV” koskevan lausunnon (2), johon sisältyivät biosidivalmisteen ominaisuuksia koskevan yhteenvedon, jäljempänä ’valmisteyhteenveto’, luonnos ja lopullinen arviointiraportti biosidivalmisteperheestä.

(5)

Lausunnossa todetaan, että ”Lactic acid based products – CID Lines NV” on asetuksen (EU) N:o 528/2012 3 artiklan 1 kohdan s alakohdassa tarkoitettu biosidivalmisteperhe, että sille voidaan myöntää unionin lupa kyseisen asetuksen 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja että – kunhan valmisteyhteenvedon luonnosta noudatetaan – se täyttää kyseisen asetuksen 19 artiklan 1 ja 6 kohdassa vahvistetut edellytykset.

(6)

Kemikaalivirasto toimitti 11 päivänä tammikuuta 2022 komissiolle valmisteyhteenvedon luonnoksen kaikilla unionin virallisilla kielillä asetuksen (EU) N:o 528/2012 44 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(7)

Komissio on kemikaaliviraston lausunnon kanssa samaa mieltä ja katsoo sen vuoksi, että valmisteperheelle ”Lactic acid based products – CID Lines NV” on aiheellista myöntää unionin lupa.

(8)

Kemikaalivirasto suosittelee lausunnossaan, että luvanhaltijan olisi tehtävä pitkän aikavälin varastointistabiiliutta koskeva testi edellytyksenä luvalle. Komissio on samaa mieltä suosituksesta ja katsoo, että kyseisen testin tulosten toimittamisen olisi oltava asetuksen (EU) N:o 528/2012 22 artiklan 1 kohdan mukaisesti edellytyksenä biosidivalmisteperheen asettamiselle saataville markkinoilla ja käytölle. Komissio katsoo myös, että se, että tiedot on toimitettava luvan myöntämisen jälkeen, ei vaikuta päätelmään, jonka mukaan kyseisen asetuksen 19 artiklan 1 kohdan d alakohdassa säädetty edellytys täyttyy olemassa olevien tietojen perusteella.

(9)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän biosidivalmistekomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Myönnetään yritykselle CID Lines NV lupanumerolla EU-0027740-0000 unionin lupa biosidivalmisteperheen ”Lactic acid based products – CID Lines NV” asettamiseen saataville markkinoilla ja käyttöön liitteessä II esitetyn biosidivalmisteen ominaisuuksia koskevan yhteenvedon mukaisesti, kunhan liitteessä I vahvistettuja ehtoja ja edellytyksiä noudatetaan.

Unionin lupa on voimassa 1 päivästä syyskuuta 202231 päivään elokuuta 2032.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 26 päivänä heinäkuuta 2022.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)  EUVL L 167, 27.6.2012, s. 1.

(2)  ECHA opinion of 29 November 2021 on the Union authorisation of ”Lactic acid based products – CID Lines NV” (ECHA/BPC/299/2021), https://echa.europa.eu/bpc-opinions-on-union-authorisation.


LIITE I

EHDOT JA EDELLYTYKSET (EU-0027740-0000)

Luvanhaltijan on tehtävä biosidivalmisteperheen ”Lactic acid based products – CID Lines NV” pitkän aikavälin varastointistabiiliutta koskeva testi huonelämpötilassa niissä myyntipakkauksissa, joissa kyseisen valmisteperheen valmisteet asetetaan saataville markkinoilla. Kaikki merkitykselliset ominaisuudet olisi määritettävä ennen varastointia ja sen jälkeen.

Luvanhaltijan on 1 päivään maaliskuuta 2023 mennessä toimitettava kyseisen testin tulokset kemikaalivirastolle.


LIITE II

Valmisteyhteenveto (SPC) biosidivalmisteperhettä varten

Lactic acid based products – CID LINES NV

Valmisteryhmä 1: Ihmisen hygienia (desinfiointiaineet)

Valmisteryhmä 2: Desinfiointiaineet ja levämyrkyt, joita ei ole tarkoitettu käytettäviksi suoraan ihmisillä tai eläimillä (desinfiointiaineet)

Valmisteryhmä 3: Eläinten hygienia (desinfiointiaineet)

Valmisteryhmä 4: Tilat, joissa on elintarvikkeita tai rehuja (desinfiointiaineet)

Lupanumero: EU-0027740-0000

Biosidivalmisterekisterin päätöksen numero: EU-0027740-0000

I OSA

ENSIMMÄISEN TASON TIEDOT

1.   HALLINNOLLISIA TIETOJA

1.1   Valmisteperheen nimi

Nimi

Lactic acid based products – CID LINES NV

1.2   Valmisteryhmä(t)

Valmisteryhmä(t)

PT01 – Ihmisen hygienia

PT02 – Desinfiointiaineet ja levämyrkyt, joita ei ole tarkoitettu käytettäviksi suoraan ihmisillä tai eläimillä

PT03 – Eläinten hygienia

PT04 – Desinfiointiaineet tiloihin, joissa on elintarvikkeita tai rehuja

1.3   Luvanhaltija

Luvanhaltijan nimi ja osoite

Nimi

CID LINES NV

Osoite

Waterpoortstraat 2, 8900 Ieper Belgia

Lupanumero

EU-0027740-0000

Biosidivalmisterekisterin päätöksen numero

EU-0027740-0000

Luvan myöntämispäivä

1. syyskuuta 2022

Luvan voimassaolon päättymispäivä

31. elokuuta 2032

1.4   Biosidivalmisteiden valmistaja(t)

Valmistajan nimi

CID LINES NV

Valmistajan osoite

Waterpoortstraat 2, 8900 leper Belgia

Valmistuspaikkojen sijainti

Waterpoortstraat 2, 8900 leper Belgia

1.5   Tehoaineen/tehoaineiden valmistaja(t)

Tehoaine

L-(+)-maitohappo

Valmistajan nimi

Purac Biochem bv

Valmistajan osoite

Arkelsedijk 46, 4206 Gorinchem Alankomaat

Valmistuspaikkojen sijainti

Arkelsedijk 46, 4206 Gorinchem Alankomaat


Tehoaine

L-(+)-maitohappo

Valmistajan nimi

Jungbunzlauer SA.

Valmistajan osoite

Z.I. et Portuaire, B.P. 32, 67390 Marckolsheim Ranska

Valmistuspaikkojen sijainti

Z.I. et Portuaire, B.P. 32, 67390 Marckolsheim Ranska

2.   VALMISTEPERHEEN KOOSTUMUS JA FORMULAATIO

2.1   Laadulliset ja määrälliset tiedot valmisteperheen koostumuksesta

Yleisnimi

IUPAC-nimi

Käyttötarkoitus

CAS-numero

EY-numero

Pitoisuus (%)

Vähintään

Enintään

L-(+)-maitohappo

 

Tehoaine

79-33-4

201-196-2

2,0

70,0

Natriumlauryylisulfaatti

Rikkihappo, mono-C12-14-alkyyliesterit, natriumsuolat

Muu aine kuin tehoaine

85586-07-8

287-809-4

0,0

12,0

Natriumlauryylieetterisulfaatti

Alkoholit, C12-14, etoksyloidut, sulfaatit, natriumsuolat

Muu aine kuin tehoaine

68891-38-3

500-234-8

0,0

8,4

Sulfonihapot, C14-17-sec-alkaanit, natriumsuolat

Sulfonihapot, C14-17-sec-alkaanit, natriumsuolat

Muu aine kuin tehoaine

97489-15-1

307-055-2

0,0

2,25

C6-alkyyliglukosidi

Heksyyli-D-glukosidi

Muu aine kuin tehoaine

54549-24-5

259-217-6

0,0

2,4

Isopropanoli

Propan-2-oli

Muu aine kuin tehoaine

67-63-0

200-661-7

0,0

5,0

Metaanisulfonihappo

Metaanisulfonihappo

Muu aine kuin tehoaine

75-75-2

200-898-6

0,0

19,5

Rikkihappo

Rikkihappo

Muu aine kuin tehoaine

7664-93-9

231-639-5

0,0

10,5

Butyylidiglykoli

2-(2-butoksietoksi)etanoli

Muu aine kuin tehoaine

112-34-5

203-961-6

0,0

10,0

2.2   Valmistetyyppi(-tyypit)

Formulaatio (formulaatiot)

AL – Kaikki muut nesteet

SL – Vesiliukoinen konsentraatti

WI – Liinat

II OSA

TOISEN TASON TIEDOT – VALMISTEYHTEENVETO (SPC) – META-SPC(T)

META SPC 1

1.   META SPC 1 – HALLINNOLLISET TIEDOT

1.1   Meta SPC 1 – tunniste

Tunniste

Meta SPC 1: Käyttövalmis käsienpesuaine (PT1)

1.2   Lupanumeron pääte

Numero

1–1

1.3   Valmisteryhmä(t)

Valmisteryhmä(t)

PT01 – Ihmisen hygienia

2.   META SPC 1 – KOOSTUMUS

2.1   Meta SPC 1 t – koostumus – laadulliset ja määrälliset tiedot

Yleisnimi

IUPAC-nimi

Käyttötarkoitus

CAS-numero

EY-numero

Pitoisuus (%)

Vähintään

Enintään

L-(+)-maitohappo

 

Tehoaine

79-33-4

201-196-2

3,6

3,6

Natriumlauryylisulfaatti

Rikkihappo, mono-C12-14-alkyyliesterit, natriumsuolat

Muu aine kuin tehoaine

85586-07-8

287-809-4

5,0

5,0

Isopropanoli

Propan-2-oli

Muu aine kuin tehoaine

67-63-0

200-661-7

4,0

4,0

2.2   Meta SPC 1 – formuloinnin tyyppi (tyypit)

Formulaatio (formulaatiot)

AL – Kaikki muut nesteet

3.   META SPC 1 – VAARA- JA TURVALAUSEKKEET

Vaaralausekkeet

Vaurioittaa vakavasti silmiä.

Turvalausekkeet

Käytä silmien/kasvojensuojainta.

JOS KEMIKAALIA JOUTUU SILMIIN: Huuhdo huolellisesti vedellä usean minuutin ajan. Poista piilolinssit, jos sen voi tehdä helposti. Jatka huuhtomista.

Ota välittömästi yhteys lääkäriin.

4.   META SPC 1 – SALLITTU KÄYTTÖ (SALLITUT KÄYTÖT)

4.1   Käytön kuvaus

Taulukko 1

Käyttö # 1 – Hygieeninen käsienpesuaine ammattikäyttöön

Valmisteryhmä(t)

PT01 – Ihmisen hygienia

Tarvittaessa tarkka kuvaus hyväksytystä käytöstä

Ei oleellinen

Kohde-eliöt (myös kehitysvaihe)

Tieteellinen nimi: Muu: Bakteerit

Yleisnimi: Bakteerit

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Tieteellinen nimi: Muu: Hiiva

Yleisnimi: Hiiva

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Käyttöalue

sisäkäyttö

Elintarvike- ja rehuteollisuus, julkinen ala ja keittiöt:

Hygieeninen käsienpesu

Annostelutapa/-tavat

Menetelmä: –

Yksityiskohtainen kuvaus:

Annostelutapa (-tavat) ja -taajuus

Käyttömäärä: 10 ml laimentamatonta tuotetta (eli yhteensä 4 painallusta)

Laimennus (%): –

Annostelukertojen määrä ja ajankohta:

Levitä 10 ml laimentamatonta tuotetta (eli yhteensä 4 painallusta) ja pese käsiä vähintään 1 minuutin ajan suositellun käsienpesumenettelyn mukaisesti ennen huuhtelua ja kuivaamista.

Käyttäjäryhmä(t)

ammattilainen

Pakkauskoot ja pakkausmateriaali

50 ml, 75 ml, 100 ml, 150 ml, 500 ml, 1 l, 5 l, 10 l, 20 l, 25 l, 30 l, 60 l, 200 l, 220 l, 600 l, 1 000 l ja 1 100 l

HDPE (korkeatiheyksinen polyeteeni)

4.1.1   Käyttökohtaiset käyttöohjeet

katso Meta SPC 1:n yleiset käyttöohjeet

4.1.2   Käyttökohtaiset riskinhallintatoimet

/

4.1.3   Tarvittaessa tarkemmat tiedot suorista tai epäsuorista vaikutuksista, ensiapuohjeista ja ympäristönsuojeluohjeista

Katso Meta SPC 1:n yleiset ohjeet

4.1.4   Tarvittaessa valmisteen ja sen pakkauksen jätehuolto-ohjeet

Katso Meta SPC 1:n yleiset ohjeet

4.1.5   Tarvittaessa valmisteen säilytysolosuhteet ja säilyvyys normaaleissa olosuhteissa

Katso Meta SPC 1:n yleiset ohjeet

5.   YLEISET KÄYTTÖOHJEET (1) – META SPC 1

5.1   Käyttöohjeet

Kostuta kätesi puhtaalla, juoksevalla, huoneenlämpöisellä vedellä

Sulje vesihana

Levitä 10 ml laimentamatonta tuotetta ja hiero käsiäsi vähintään 1 minuutin ajan suositellun käsienpesumenettelyn mukaisesti, ennen huuhtelua ja kuivausta.

Vain ammattikäyttöön

5.2   Riskinhallintatoimet

/

5.3   Mahdolliset suorat tai epäsuorat haittavaikutukset, ensiapuohjeet sekä kiireelliset toimenpiteet ympäristön suojelemiseksi

JOS KEMIKAALIA JOUTUU IHOLLE: Pese iho välittömästi runsaalla vedellä. Riisu sen jälkeen kaikki saastuneet vaatteet ja pese ne ennen uudelleenkäyttöä. Jatka ihon pesemistä vedellä 15 minuutin ajan. Soita MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN tai lääkäriin.

JOS KEMIKAALIA ON HENGITETTY: Jos oireita ilmenee, soita MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN tai lääkäriin.

JOS KEMIKAALIA JOUTUU SILMIIN: Huuhtele välittömästi vedellä useita minuutteja. Poista piilolinssit, jos niitä on ja ne on helppo poistaa. Jatka huuhtelua vähintään 15 minuutin ajan. Soita välittömästi hätänumeroon 112/ambulanssiin lääkärin apua varten.

JOS KEMIKAALIA ON NIELTY: Huuhtele suu välittömästi. Anna jotain juotavaa, jos altistunut henkilö pystyy nielemään. ÄLÄ aiheuta oksentelua. Soita 112/ambulanssi lääkärin apua varten.

5.4   Ohjeet valmisteen ja sen pakkausten turvallisesta hävittämisestä

Pakkaus ja sisältö on hävitettävä vaarallisena jätteenä. Jätteen haltija on vastuussa hävityksestä. Älä heitä jätteitä viemäriin tai vesistöön. Hävitä turvallisesti paikallisten/kansallisten määräysten mukaisesti.

5.5   Varastointiolosuhteet ja säilyvyysaika normaaleissa säilytysolosuhteissa

Säilytä vain alkuperäispakkauksessa viileässä, hyvin ilmastoidussa tilassa. Pidä pakkaus suljettuna, kun sitä ei käytetä.

Tuotteiden säilyvyysaika on 2 vuotta.

6.   MUUT TIEDOT

/

7.   KOLMANNEN TASON TIEDOT: META SPC 1 – YKSITTÄISET VALMISTEET

7.1   Kunkin yksittäisen valmisteen kauppanimi(-nimet), lupanumero ja tarkka koostumus

Kauppanimi

Kenosan Hand Scrub

Markkina-alue: EU

Lupanumero

EU-0027740-0001 1–1

Yleisnimi

IUPAC-nimi

Käyttötarkoitus

CAS-numero

EY-numero

Pitoisuus (%)

L-(+)-maitohappo

 

Tehoaine

79-33-4

201-196-2

3,6

Natriumlauryylisulfaatti

Rikkihappo, mono-C12-14-alkyyliesterit, natriumsuolat

Muu aine kuin tehoaine

85586-07-8

287-809-4

5,0

Isopropanoli

Propan-2-oli

Muu aine kuin tehoaine

67-63-0

200-661-7

4,0

META SPC 2

1.   META SPC 2 – HALLINNOLLISET TIEDOT

1.1   Meta SPC 2 – tunniste

Tunniste

Meta SPC 2: Käyttövalmis levämyrkky

1.2   Lupanumeron pääte

Numero

1–2

1.3   Valmisteryhmä(t)

Valmisteryhmä(t)

PT02 – Desinfiointiaineet ja levämyrkyt, joita ei ole tarkoitettu käytettäviksi suoraan ihmisillä tai eläimillä

2.   META SPC 2 – KOOSTUMUS

2.1   Meta SPC 2 t – koostumus – laadulliset ja määrälliset tiedot

Yleisnimi

IUPAC-nimi

Käyttötarkoitus

CAS-numero

EY-numero

Pitoisuus (%)

Vähintään

Enintään

L-(+)-maitohappo

 

Tehoaine

79-33-4

201-196-2

2,0

2,0

Natriumlauryylisulfaatti

Rikkihappo, mono-C12-14-alkyyliesterit, natriumsuolat

Muu aine kuin tehoaine

85586-07-8

287-809-4

0,6

0,9

2.2   Meta SPC 2 – formuloinnin tyyppi (tyypit)

Formulaatio (formulaatiot)

AL – Kaikki muut nesteet

3.   META SPC 2 – VAARA- JA TURVALAUSEKKEET

Vaaralausekkeet

Ärsyttää voimakkaasti silmiä.

Turvalausekkeet

Jos tarvitaan lääkinnällistä apua, näytä pakkaus tai varoitusetiketti.

Säilytä lasten ulottumattomissa.

Lue huolellisesti ja noudata kaikkia ohjeita.

Pese kädet huolellisesti käsittelyn jälkeen.

Käytä silmien/kasvojensuojainta.

JOS KEMIKAALIA JOUTUU SILMIIN: Huuhdo huolellisesti vedellä usean minuutin ajan. Poista piilolinssit, jos sen voi tehdä helposti. Jatka huuhtomista.

Jos ilmenee ihoärsytystä: Hakeudu lääkäriin.

Jos silmä-ärsytys jatkuu: Hakeudu lääkäriin.

Riisu saastunut vaatetus. Ja pese ennen uudelleenkäyttöä.

4.   META SPC 2 – SALLITTU KÄYTTÖ (SALLITUT KÄYTÖT)

4.1   Käytön kuvaus

Taulukko 2

Käyttö # 1 – Käyttövalmis leväntorjunta-aine ammattikäyttöön

Valmisteryhmä(t)

PT02 – Desinfiointiaineet ja levämyrkyt, joita ei ole tarkoitettu käytettäviksi suoraan ihmisillä tai eläimillä

Tarvittaessa tarkka kuvaus hyväksytystä käytöstä

Ei oleellinen

Kohde-eliöt (myös kehitysvaihe)

Tieteellinen nimi: muut: bakteerit

Yleisnimi: Bakteerit

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Tieteellinen nimi: muu: hiiva

Yleisnimi: Hiiva

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Tieteellinen nimi: yksisoluiset viherlevät ja sinilevät

Yleisnimi: syanobakteerit

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Käyttöalue

sisäkäyttö

ulkokäyttö

Julkinen ala: Käyttövalmis levämyrkky koville/ei-huokoisille pinnoille ilman edeltävää puhdistusta.

Annostelutapa/-tavat

Menetelmä: Harjaamalla, ruiskuttamalla (matalapaineella) tai kaatamalla

Yksityiskohtainen kuvaus:

/

Annostelutapa (-tavat) ja -taajuus

Käyttömäärä: 100 ml/m2

Laimennus (%): –

Annostelukertojen määrä ja ajankohta:

Aktiivinen bakteereja, hiivoja, yksisoluisia viherleviä ja sinileviä (syanobakteereja) vastaan:

Laimentamattomalla tuotteella 20–25 C:ssa

3 tunnin vaikutusajalla

100 ml/m2

Biosidivalmistetta ei ole tarkoitettu käytettäväksi pinnoilla, jotka joutuvat kosketuksiin elintarvikkeiden ja rehujen kanssa.

Käyttäjäryhmä(t)

ammattilainen

Pakkauskoot ja pakkausmateriaali

1 l, 5 l, 10 l, 20 l, 25 l, 30 l, 60 l, 200 l, 220 l, 600 l, 1 000 l, 1 100 l

1 kg, 5 kg, 10 kg, 20 kg, 25 kg, 30 kg, 60 kg, 200 kg, 220 kg, 600 kg, 1 000  kg, 1 100  kg

HDPE (korkeatiheyksinen polyeteeni)

4.1.1   Käyttökohtaiset käyttöohjeet

Katso Meta SPC 2:n yleiset käyttöohjeet

4.1.2   Käyttökohtaiset riskinhallintatoimet

/

4.1.3   Tarvittaessa tarkemmat tiedot suorista tai epäsuorista vaikutuksista, ensiapuohjeista ja ympäristönsuojeluohjeista

Katso Meta SPC 2:n yleiset käyttöohjeet

4.1.4   Tarvittaessa valmisteen ja sen pakkauksen jätehuolto-ohjeet

Katso Meta SPC 2:n yleiset käyttöohjeet

4.1.5   Tarvittaessa valmisteen säilytysolosuhteet ja säilyvyys normaaleissa olosuhteissa

Katso Meta SPC 2:n yleiset käyttöohjeet

4.2   Käytön kuvaus

Taulukko 3

Käyttö # 2 – Käyttövalmis levämyrkky muuhun kuin ammattikäyttöön

Valmisteryhmä(t)

PT02 – Desinfiointiaineet ja levämyrkyt, joita ei ole tarkoitettu käytettäviksi suoraan ihmisillä tai eläimillä

Tarvittaessa tarkka kuvaus hyväksytystä käytöstä

Ei oleellinen

Kohde-eliöt (myös kehitysvaihe)

Tieteellinen nimi: muut: bakteerit

Yleisnimi: Bakteerit

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Tieteellinen nimi: muu: hiiva

Yleisnimi: Hiiva

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Tieteellinen nimi: yksisoluiset viherlevät ja sinilevät

Yleisnimi: Syanobakteerit

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Käyttöalue

sisäkäyttö

ulkokäyttö

Julkinen ala: Käyttövalmis levämyrkky koville/ei-huokoisille pinnoille ilman edeltävää puhdistusta.

Annostelutapa/-tavat

Menetelmä: Harjaamalla, ruiskuttamalla (matalapaineella) tai kaatamalla

Yksityiskohtainen kuvaus:

/

Annostelutapa (-tavat) ja -taajuus

Käyttömäärä: 100 ml/m2

Laimennus (%): –

Annostelukertojen määrä ja ajankohta:

Aktiivinen bakteereja, hiivoja, yksisoluisia viherleviä ja sinileviä (syanobakteereja) vastaan:

Laimentamattomalla tuotteella 20–25 C:ssa

3 tunnin vaikutusajalla

100 ml/m2

Biosidivalmistetta ei ole tarkoitettu käytettäväksi pinnoilla, jotka joutuvat kosketuksiin elintarvikkeiden ja rehujen kanssa.

Käyttäjäryhmä(t)

kuluttajat (muu kuin ammattikäyttö)

Pakkauskoot ja pakkausmateriaali

1 l, 5 l, 10 l

1 kg 5 kg 10 kg

HDPE (korkeatiheyksinen polyeteeni)

4.2.1   Käyttökohtaiset käyttöohjeet

Katso Meta SPC 2:n yleiset käyttöohjeet

4.2.2   Käyttökohtaiset riskinhallintatoimet

/

4.2.3   Tarvittaessa tarkemmat tiedot suorista tai epäsuorista vaikutuksista, ensiapuohjeista ja ympäristönsuojeluohjeista

Katso Meta SPC 2:n yleiset käyttöohjeet

4.2.4   Tarvittaessa valmisteen ja sen pakkauksen jätehuolto-ohjeet

Katso Meta SPC 2:n yleiset käyttöohjeet

4.2.5   Tarvittaessa valmisteen säilytysolosuhteet ja säilyvyys normaaleissa olosuhteissa

Katso Meta SPC 2:n yleiset käyttöohjeet

5.   YLEISET KÄYTTÖOHJEET (2) – META SPC 2

5.1   Käyttöohjeet

Noudata käyttöohjeita

Optimaalisen desinfioinnin saavuttamiseksi desinfioitavien pintojen on oltava märkiä koko hyväksytyn vaikutusajan ajan. Tuoteselosteeseen lisätään seuraava varotoimenpidevirke: ”Varmista, että pinnat kastuvat kokonaan”.

Vaadittua vaikutusaikaa on noudatettava jatkokäsittelyyn (esimerkiksi harjaus) asti.

Käytä 100 ml liuosta /m2

5.2   Riskinhallintatoimet

/

5.3   Mahdolliset suorat tai epäsuorat haittavaikutukset, ensiapuohjeet sekä kiireelliset toimenpiteet ympäristön suojelemiseksi

JOS KEMIKAALIA ON HENGITETTY: Jos oireita ilmenee, soita MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN tai lääkäriin.

JOS KEMIKAALIA JOUTUU IHOLLE: Pese iho vedellä. Jos oireita ilmenee, soita MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN tai lääkäriin.

JOS KEMIKAALIA JOUTUU SILMIIN: Huuhtele vedellä. Poista piilolinssit, jos niitä on ja ne on helppo poistaa. Jatka huuhtelua vähintään 5 minuutin ajan. Soita MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN tai lääkäriin.

JOS KEMIKAALIA ON NIELTY: Huuhtele suu välittömästi. Anna jotain juotavaa, jos altistunut henkilö pystyy nielemään. ÄLÄ aiheuta oksentelua. Soita 112/ambulanssi lääkärin apua varten.

Jos tarvitset lääketieteellistä neuvontaa, pidä tuotepakkaus tai etiketti käden ulottuvilla

5.4   Ohjeet valmisteen ja sen pakkausten turvallisesta hävittämisestä

Pakkaus ja sisältö on hävitettävä vaarallisena jätteenä. Jätteen haltijalla on vastuussa hävityksestä. Älä heitä jätteitä viemäriin tai vesistöön. Hävitä turvallisesti paikallisten/kansallisten määräysten mukaisesti.

5.5   Varastointiolosuhteet ja säilyvyysaika normaaleissa säilytysolosuhteissa

Säilytä vain alkuperäispakkauksessa viileässä, hyvin ilmastoidussa tilassa. Pidä pakkaus suljettuna, kun sitä ei käytetä.

Tuotteiden säilyvyysaika on 2 vuotta.

Säilytettävä lasten ja muiden kuin kohde-eläinten/lemmikkieläinten ulottumattomissa.

6.   MUUT TIEDOT

/

7.   KOLMANNEN TASON TIEDOT: META SPC 2 – YKSITTÄISET VALMISTEET

7.1   Kunkin yksittäisen valmisteen kauppanimi(-nimet), lupanumero ja tarkka koostumus

Kauppanimi

RTU Algaecide

Markkina-alue: EU

Lupanumero

EU-0027740-0002 1–2

Yleisnimi

IUPAC-nimi

Käyttötarkoitus

CAS-numero

EY-numero

Pitoisuus (%)

L-(+)-maitohappo

 

Tehoaine

79-33-4

201-196-2

2,0

Natriumlauryylisulfaatti

Rikkihappo, mono-C12-14-alkyyliesterit, natriumsuolat

Muu aine kuin tehoaine

85586-07-8

287-809-4

0,6

META SPC 3

1.   META SPC 3 – HALLINNOLLISET TIEDOT

1.1   Meta SPC 3 – tunniste

Tunniste

Meta SPC 3: Tiivistetty levämyrkky ja pintadesinfiointiaine teollisuudelle

1.2   Lupanumeron pääte

Numero

1–3

1.3   Valmisteryhmä(t)

Valmisteryhmä(t)

PT02 – Desinfiointiaineet ja levämyrkyt, joita ei ole tarkoitettu käytettäviksi suoraan ihmisillä tai eläimillä

PT04 – Desinfiointiaineet tiloihin, joissa on elintarvikkeita tai rehuja

2.   META SPC 3 – KOOSTUMUS

2.1   Meta SPC 3 t – koostumus – laadulliset ja määrälliset tiedot

Yleisnimi

IUPAC-nimi

Käyttötarkoitus

CAS-numero

EY-numero

Pitoisuus (%)

Vähintään

Enintään

L-(+)-maitohappo

 

Tehoaine

79-33-4

201-196-2

70,0

70,0

Natriumlauryylisulfaatti

Rikkihappo, mono-C12-14-alkyyliesterit, natriumsuolat

Muu aine kuin tehoaine

85586-07-8

287-809-4

6,0

6,0

2.2   Meta SPC 3 – formuloinnin tyyppi (tyypit)

Formulaatio (formulaatiot)

SL – Vesiliukoinen konsentraatti

3.   META SPC 3 – VAARA- JA TURVALAUSEKKEET

Vaaralausekkeet

Voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa.

Vaurioittaa vakavasti silmiä.

Turvalausekkeet

Älä hengitä höyryä.

Pese kädet huolellisesti käsittelyn jälkeen.

Käytä suojakäsineitä.

Käytä suojavaatetusta.

Käytä silmien/kasvojensuojainta.

JOS KEMIKAALIA ON NIELTY: Huuhdo suu. EI saa oksennuttaa.

JOS KEMIKAALIA JOUTUU IHOLLE (tai hiuksiin): Riisu saastunut vaatetus välittömästi. Huuhdo iholla vedellä.

JOS KEMIKAALIA ON HENGITETTY: Siirrä henkilö raittiiseen ilmaan ja varmista vaivaton hengitys.

JOS KEMIKAALIA JOUTUU SILMIIN: Huuhdo huolellisesti vedellä usean minuutin ajan. Poista piilolinssit, jos sen voi tehdä helposti. Jatka huuhtomista.

Ota välittömästi yhteys lääkäriin.

Pese saastunut vaatetus ennen uudelleenkäyttöä.

Varastoi lukitussa tilassa.

Hävitä sisältö vaarallisen jätteen tai erityisjätteen keräyspisteeseen paikallisten, alueellisten, kansallisten ja/tai kansainvälisten määräysten mukaisesti.

Hävitä pakkaus vaarallisen jätteen tai erityisjätteen keräyspisteeseen paikallisten, alueellisten, kansallisten ja/tai kansainvälisten määräysten mukaisesti.

4.   META SPC 3 – SALLITTU KÄYTTÖ (SALLITUT KÄYTÖT)

4.1   Käytön kuvaus

Taulukko 4

Käyttö # 1 – tiivistetty levämyrkky

Valmisteryhmä(t)

PT02 – Desinfiointiaineet ja levämyrkyt, joita ei ole tarkoitettu käytettäviksi suoraan ihmisillä tai eläimillä

Tarvittaessa tarkka kuvaus hyväksytystä käytöstä

Ei oleellinen

Kohde-eliöt (myös kehitysvaihe)

Tieteellinen nimi: yksisoluiset viherlevät ja sinilevät

Yleisnimi: Syanobakteerit

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Käyttöalue

sisäkäyttö

ulkokäyttö

Elintarvike- ja rehuteollisuus; julkinen ala:

levämyrkkytiiviste koville/ei-huokoisille pinnoille ilman edeltävää puhdistusta.

Annostelutapa/-tavat

Menetelmä: Ruiskuttamalla (matalapaineella) tai kaatamalla

Yksityiskohtainen kuvaus:

/

Annostelutapa (-tavat) ja -taajuus

Käyttömäärä: 100 ml/m2

Laimennus (%): 0,5 %

Annostelukertojen määrä ja ajankohta:

Tehoaa yksisoluisiin viherleviin ja sinileviin (syanobakteerit): 100 ml/m2

Laimenna valmiste vedellä 0,5 %:seksi niin, että maitohapon pitoisuus käyttöliuoksessa on 0,35 %.

20–25 C:ssa

3 tunnin vaikutusajalla

Käyttäjäryhmä(t)

ammattilainen

Pakkauskoot ja pakkausmateriaali

1 l, 5 l, 10 l, 20 l, 25 l, 30 l, 60 l, 200 l, 220 l, 600 l, 1 000 l, 1 100 l

1 kg, 5 kg, 10 kg, 20 kg, 25 kg, 30 kg, 60 kg, 200 kg, 220 kg, 600 kg, 1 000  kg, 1 100  kg

HDPE (korkeatiheyksinen polyeteeni)

4.1.1   Käyttökohtaiset käyttöohjeet

katso Meta SPC 3: n yleiset käyttöohjeet

4.1.2   Käyttökohtaiset riskinhallintatoimet

katso Meta SPC 3: n yleiset käyttöohjeet

4.1.3   Tarvittaessa tarkemmat tiedot suorista tai epäsuorista vaikutuksista, ensiapuohjeista ja ympäristönsuojeluohjeista

katso Meta SPC 3: n yleiset käyttöohjeet

4.1.4   Tarvittaessa valmisteen ja sen pakkauksen jätehuolto-ohjeet

katso Meta SPC 3: n yleiset käyttöohjeet

4.1.5   Tarvittaessa valmisteen säilytysolosuhteet ja säilyvyys normaaleissa olosuhteissa

katso Meta SPC 3: n yleiset käyttöohjeet

4.2   Käytön kuvaus

Taulukko 5

Käyttö # 2 – Kovien/huokoisten pintojen desinfiointi elintarviketeollisuudessa (esim. käsittelykoneet)

Valmisteryhmä(t)

PT04 – Desinfiointiaineet tiloihin, joissa on elintarvikkeita tai rehuja

Tarvittaessa tarkka kuvaus hyväksytystä käytöstä

Ei oleellinen

Kohde-eliöt (myös kehitysvaihe)

Tieteellinen nimi: Bakteerit

Yleisnimi: Bakteerit

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Tieteellinen nimi: Hiivat

Yleisnimi: Hiivat

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Käyttöalue

sisäkäyttö

elintarvike- ja rehuteollisuudessa:

Kovien/ei-huokoisten pintojen (esim. käsittelykoneet) desinfiointi ilman edeltävää puhdistusta

Annostelutapa/-tavat

Menetelmä: Ruiskuttaminen tai liottaminen

Yksityiskohtainen kuvaus:

Ruiskuttaminen

Liotus (huuhde on tarkoitettu käytettäväksi vain kerran)

Annostelutapa (-tavat) ja -taajuus

Käyttömäärä: 100 ml/m2

Laimennus (%): 4 %

Annostelukertojen määrä ja ajankohta:

Aktiivinen bakteereja ja hiivoja vastaan +40 °C:ssa:

Laimenna valmiste vedellä 4 %:seksi niin, että maitohappopitoisuus käyttöliuoksessa on 2,8 %.

5 sekunnin vaikutusajalla

100 ml/m2

Käyttäjäryhmä(t)

ammattilainen

Pakkauskoot ja pakkausmateriaali

1 l, 5 l, 10 l, 20 l, 25 l, 30 l, 60 l, 200 l, 220 l, 600 l, 1 000 l, 1 100 l

1 kg, 5 kg, 10 kg, 20 kg, 25 kg, 30 kg, 60 kg, 200 kg, 220 kg, 600 kg, 1 000  kg, 1 100  kg

HDPE (korkeatiheyksinen polyeteeni)

4.2.1   Käyttökohtaiset käyttöohjeet

katso Meta SPC 3:n yleiset käyttöohjeet

4.2.2   Käyttökohtaiset riskinhallintatoimet

katso Meta SPC 3:n yleiset käyttöohjeet

4.2.3   Tarvittaessa tarkemmat tiedot suorista tai epäsuorista vaikutuksista, ensiapuohjeista ja ympäristönsuojeluohjeista

katso Meta SPC 3:n yleiset käyttöohjeet

4.2.4   Tarvittaessa valmisteen ja sen pakkauksen jätehuolto-ohjeet

katso Meta SPC 3:n yleiset käyttöohjeet

4.2.5   Tarvittaessa valmisteen säilytysolosuhteet ja säilyvyys normaaleissa olosuhteissa

katso Meta SPC 3:n yleiset käyttöohjeet

5.   YLEISET KÄYTTÖOHJEET (3) – META SPC 3

5.1   Käyttöohjeet

Desinfiointijakso:

Tuotteet on laimennettava juomakelpoisella vedellä ennen käyttöä.

Loppuhuuhtelu (juomakelpoisella vedellä): tarvittaessa

– Optimaalisen desinfioinnin saavuttamiseksi desinfioitavien pintojen on oltava märkiä koko hyväksytyn vaikutusajan ajan. Tuoteselosteeseen lisätään seuraava varotoimenpidevirke: ”Varmista, että pinnat kastuvat kokonaan”.

5.2   Riskinhallintatoimet

Käsineet ja suojalasit ovat tarpeen tiivistettyjen tuotteiden sekoittamisen ja lastaamisen aikana.

Käytettävä suojahaalaria (luvanhaltijan on määriteltävä tuotetiedoissa).

5.3   Mahdolliset suorat tai epäsuorat haittavaikutukset, ensiapuohjeet sekä kiireelliset toimenpiteet ympäristön suojelemiseksi

JOS KEMIKAALIA ON HENGITETTY: Siirry raittiiseen ilmaan ja pysy levossa hengityksen kannalta mukavassa asennossa. Jos oireita esiintyy: Soita 112/ambulanssi lääkärin apua varten. Jos oireita ei esiinny: Soita MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN tai lääkäriin.

JOS KEMIKAALIA JOUTUU IHOLLE: Pese iho välittömästi runsaalla vedellä. Riisu sen jälkeen kaikki saastuneet vaatteet ja pese ne ennen uudelleenkäyttöä. Jatka ihon pesemistä vedellä 15 minuutin ajan. Soita MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN tai lääkäriin.

JOS KEMIKAALIA JOUTUU SILMIIN: Huuhtele välittömästi vedellä useita minuutteja. Poista piilolinssit, jos niitä on ja ne on helppo poistaa. Jatka huuhtelua vähintään 15 minuutin ajan. Soita välittömästi hätänumeroon 112/ambulanssiin lääkärin apua varten.

JOS KEMIKAALIA ON NIELTY: Huuhtele suu välittömästi. Anna jotain juotavaa, jos altistunut henkilö pystyy nielemään. ÄLÄ aiheuta oksentelua. Soita 112/ambulanssi lääkärin apua varten.

5.4   Ohjeet valmisteen ja sen pakkausten turvallisesta hävittämisestä

Pakkaus ja sisältö on hävitettävä vaarallisena jätteenä. Jätteen haltija on vastuussa hävityksestä. Älä heitä jätteitä viemäriin tai vesistöön. Hävitä turvallisesti paikallisten/kansallisten määräysten mukaisesti.

5.5   Varastointiolosuhteet ja säilyvyysaika normaaleissa säilytysolosuhteissa

Säilytä vain alkuperäispakkauksessa viileässä, hyvin ilmastoidussa tilassa. Pidä pakkaus suljettuna, kun sitä ei käytetä.

Tuotteiden säilyvyysaika on 2 vuotta.

6.   MUUT TIEDOT

/

7.   KOLMANNEN TASON TIEDOT: META SPC 3 – YKSITTÄISET VALMISTEET

7.1   Kunkin yksittäisen valmisteen kauppanimi(-nimet), lupanumero ja tarkka koostumus

Kauppanimi

Concentrated Algaecide

Markkina-alue: EU

 

Kenosan Lactic CONC

Markkina-alue: EU

Lupanumero

EU-0027740-0003 1–3

Yleisnimi

IUPAC-nimi

Käyttötarkoitus

CAS-numero

EY-numero

Pitoisuus (%)

L-(+)-maitohappo

 

Tehoaine

79-33-4

201-196-2

70,0

Natriumlauryylisulfaatti

Rikkihappo, mono-C12-14-alkyyliesterit, natriumsuolat

Muu aine kuin tehoaine

85586-07-8

287-809-4

6,0

META SPC 4

1.   META SPC 4 – HALLINNOLLISET TIEDOT

1.1   Meta SPC 4 – tunniste

Tunniste

Meta SPC 4: Tiiviste keittiöiden ja saniteettitilojen pintadesinfiointiin

1.2   Lupanumeron pääte

Numero

1–4

1.3   Valmisteryhmä(t)

Valmisteryhmä(t)

PT02 – Desinfiointiaineet ja levämyrkyt, joita ei ole tarkoitettu käytettäviksi suoraan ihmisillä tai eläimillä

PT04 – Desinfiointiaineet tiloihin, joissa on elintarvikkeita tai rehuja

2.   META SPC 4 – KOOSTUMUS

2.1   Meta SPC 4 t – koostumus – laadulliset ja määrälliset tiedot

Yleisnimi

IUPAC-nimi

Käyttötarkoitus

CAS-numero

EY-numero

Pitoisuus (%)

Vähintään

Enintään

L-(+)-maitohappo

 

Tehoaine

79-33-4

201-196-2

16,0

16,0

Natriumlauryylisulfaatti

Rikkihappo, mono-C12-14-alkyyliesterit, natriumsuolat

Muu aine kuin tehoaine

85586-07-8

287-809-4

5,0

5,0

2.2   Meta SPC 4 – formuloinnin tyyppi (tyypit)

Formulaatio (formulaatiot)

SL – Vesiliukoinen konsentraatti

3.   META SPC 4 – VAARA- JA TURVALAUSEKKEET

Vaaralausekkeet

Ärsyttää ihoa.

Vaurioittaa vakavasti silmiä.

Sisältää eukalyptusöljyä (CAS-nro 8000-48-4). Voi aiheuttaa allergisen reaktion.

Turvalausekkeet

Jos tarvitaan lääkinnällistä apua, näytä pakkaus tai varoitusetiketti.

Säilytä lasten ulottumattomissa.

Lue huolellisesti ja noudata kaikkia ohjeita.

Pese kädet huolellisesti käsittelyn jälkeen.

Käytä suojakäsineitä.

Käytä silmien/kasvojensuojainta.

JOS KEMIKAALIA JOUTUU IHOLLE: Pese runsaalla vedellä.

JOS KEMIKAALIA JOUTUU SILMIIN: Huuhdo huolellisesti vedellä usean minuutin ajan. Poista piilolinssit, jos sen voi tehdä helposti. Jatka huuhtomista.

Ota välittömästi yhteys lääkäriin.

Jos ilmenee ihoärsytystä: Hakeudu lääkäriin.

Riisu saastunut vaatetus. Ja pese ennen uudelleenkäyttöä.

4.   META SPC 4 – SALLITTU KÄYTTÖ (SALLITUT KÄYTÖT)

4.1   Käytön kuvaus

Taulukko 6

Käyttö # 1 – Kovien pintojen desinfiointi saniteettihygieniaa varten, muussa kuin terveydenhuollossa, ammattikäyttöön (PT2)

Valmisteryhmä(t)

PT02 – Desinfiointiaineet ja levämyrkyt, joita ei ole tarkoitettu käytettäviksi suoraan ihmisillä tai eläimillä

Tarvittaessa tarkka kuvaus hyväksytystä käytöstä

Ei oleellinen

Kohde-eliöt (myös kehitysvaihe)

Tieteellinen nimi: muut: bakteerit

Yleisnimi: Bakteerit

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Tieteellinen nimi: muu: hiiva

Yleisnimi: Hiiva

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Käyttöalue

sisäkäyttö

Julkinen ala (EI TERVEYDENHUOLLOSSA)

Kovien/ei-huokoisten pintojen desinfiointi (saniteettihygieniaa varten) ruiskuttamalla ilman edeltävää puhdistusta

Annostelutapa/-tavat

Menetelmä: Ruiskuttamalla (tarvittaessa pyyhkimällä, vasta ennalta määritetyn vaikutusajan päätyttyä)

Yksityiskohtainen kuvaus:

/

Annostelutapa (-tavat) ja -taajuus

Käyttömäärä: 250 ml/m2 laimennettu tuote

Laimennus (%): 20 %

Annostelukertojen määrä ja ajankohta:

Aktiivinen bakteereja ja hiivoja vastaan huoneenlämmössä.

Laimennetaan valmiste vedellä 20 %:seksi niin, että maitohapon pitoisuus käyttöliuoksessa on 3,2 %.

15 minuutin vaikutusajalla

250 ml/m2 laimennettua tuotetta

Käyttäjäryhmä(t)

ammattilainen

Pakkauskoot ja pakkausmateriaali

1 l, 5 l, 10 l, 20 l, 25 l, 30 l, 60 l, 200 l, 220 l, 600 l, 1 000 l, 1 100 l

1 kg, 5 kg, 10 kg, 20 kg, 25 kg, 30 kg, 60 kg, 200 kg, 220 kg, 600 kg, 1 000  kg, 1 100  kg

HDPE (korkeatiheyksinen polyeteeni)

4.1.1   Käyttökohtaiset käyttöohjeet

Noudata käyttöohjeita

4.1.2   Käyttökohtaiset riskinhallintatoimet

Tuotteita käsiteltäessä tarvitaan käsineet ja suojalasit

4.1.3   Tarvittaessa tarkemmat tiedot suorista tai epäsuorista vaikutuksista, ensiapuohjeista ja ympäristönsuojeluohjeista

katso Meta SPC 4:n yleiset käyttöohjeet

4.1.4   Tarvittaessa valmisteen ja sen pakkauksen jätehuolto-ohjeet

katso Meta SPC 4:n yleiset käyttöohjeet

4.1.5   Tarvittaessa valmisteen säilytysolosuhteet ja säilyvyys normaaleissa olosuhteissa

katso Meta SPC 4:n yleiset käyttöohjeet

4.2   Käytön kuvaus

Taulukko 7

Käyttö # 2 – Kovien pintojen desinfiointi keittiöhygieniaan, ammattikäyttöön (PT4)

Valmisteryhmä(t)

PT04 – Desinfiointiaineet tiloihin, joissa on elintarvikkeita tai rehuja

Tarvittaessa tarkka kuvaus hyväksytystä käytöstä

Ei oleellinen

Kohde-eliöt (myös kehitysvaihe)

Tieteellinen nimi: muut: bakteerit

Yleisnimi: Bakteerit

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Tieteellinen nimi: muu: hiiva

Yleisnimi: Hiiva

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Käyttöalue

sisäkäyttö

elintarvike-/rehualueilla:

Kovien/ei-huokoisten pintojen desinfiointi (yleistä hygieniaa varten) ruiskuttamalla ilman edeltävää puhdistusta

Annostelutapa/-tavat

Menetelmä: Ruiskuttamalla (tarvittaessa pyyhkimällä, vasta ennalta määritetyn vaikutusajan päätyttyä)

Yksityiskohtainen kuvaus:

/

Annostelutapa (-tavat) ja -taajuus

Käyttömäärä: 100 ml/m2

Laimennus (%): 20 %

Annostelukertojen määrä ja ajankohta:

Aktiivinen bakteereja ja hiivoja vastaan huoneenlämmössä.

Laimenna valmiste vedellä 20 %:seksi niin, että maitohapon pitoisuus käyttöliuoksessa on 3,2 %.

15 minuutin vaikutusajalla

100 ml/m2

Käyttäjäryhmä(t)

ammattilainen

Pakkauskoot ja pakkausmateriaali

1 l, 5 l, 10 l, 20 l, 25 l, 30 l, 60 l, 200 l, 220 l, 600 l, 1 000 l, 1 100 l

1 kg, 5 kg, 10 kg, 20 kg, 25 kg, 30 kg, 60 kg, 200 kg, 220 kg, 600 kg, 1 000  kg, 1 100  kg

HDPE (korkeatiheyksinen polyeteeni)

4.2.1   Käyttökohtaiset käyttöohjeet

Noudata käyttöohjeita

4.2.2   Käyttökohtaiset riskinhallintatoimet

Tuotteita käsiteltäessä tarvitaan käsineet ja suojalasit.

4.2.3   Tarvittaessa tarkemmat tiedot suorista tai epäsuorista vaikutuksista, ensiapuohjeista ja ympäristönsuojeluohjeista

katso Meta SPC 4:n yleiset käyttöohjeet

4.2.4   Tarvittaessa valmisteen ja sen pakkauksen jätehuolto-ohjeet

katso Meta SPC 4:n yleiset käyttöohjeet

4.2.5   Tarvittaessa valmisteen säilytysolosuhteet ja säilyvyys normaaleissa olosuhteissa

katso Meta SPC 4:n yleiset käyttöohjeet

4.3   Käytön kuvaus

Taulukko 8

Käyttö # 3 – WC-istuinten desinfiointi ammattikäyttöön (PT2)

Valmisteryhmä(t)

PT02 – Desinfiointiaineet ja levämyrkyt, joita ei ole tarkoitettu käytettäviksi suoraan ihmisillä tai eläimillä

Tarvittaessa tarkka kuvaus hyväksytystä käytöstä

Ei oleellinen

Kohde-eliöt (myös kehitysvaihe)

Tieteellinen nimi: muut: bakteerit

Yleisnimi: Bakteerit

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Tieteellinen nimi: muu: hiiva

Yleisnimi: Hiiva

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Käyttöalue

sisäkäyttö

Julkinen ala

Käymälöiden kovien/ei-huokoisten sisäpintojen desinfiointi ilman edeltävää puhdistusta

Annostelutapa/-tavat

Menetelmä: Kaatamalla (harjaamalla – vasta ennalta sovitun vaikutusajan päätyttyä)

Yksityiskohtainen kuvaus:

/

Annostelutapa (-tavat) ja -taajuus

Käyttömäärä: 250 ml/m2

Laimennus (%): -

Annostelukertojen määrä ja ajankohta:

Aktiivinen bakteereja ja hiivoja vastaan huoneenlämmössä:

Laimentamattomalla tuotteella (jossa on 16 % maitohappoa)

5 minuutin vaikutusajalla

Käyttäjäryhmä(t)

ammattilainen

Pakkauskoot ja pakkausmateriaali

500 ml, 700 ml, 750 ml, 1L, 1,5 L, 2 L

HDPE (korkeatiheyksinen polyeteeni)

Toilet Duck

4.3.1   Käyttökohtaiset käyttöohjeet

Noudata käyttöohjeita

4.3.2   Käyttökohtaiset riskinhallintatoimet

Tuotteita käsiteltäessä tarvitaan käsineet ja suojalasit.

4.3.3   Tarvittaessa tarkemmat tiedot suorista tai epäsuorista vaikutuksista, ensiapuohjeista ja ympäristönsuojeluohjeista

katso Meta SPC 4:n yleiset käyttöohjeet

4.3.4   Tarvittaessa valmisteen ja sen pakkauksen jätehuolto-ohjeet

katso Meta SPC 4:n yleiset käyttöohjeet

4.3.5   Tarvittaessa valmisteen säilytysolosuhteet ja säilyvyys normaaleissa olosuhteissa

katso Meta SPC 4:n yleiset käyttöohjeet

4.4   Käytön kuvaus

Taulukko 9

Käyttö # 4 – WC-istuinten desinfiointi, muu kuin ammattikäyttö

Valmisteryhmä(t)

PT02 – Desinfiointiaineet ja levämyrkyt, joita ei ole tarkoitettu käytettäviksi suoraan ihmisillä tai eläimillä

Tarvittaessa tarkka kuvaus hyväksytystä käytöstä

Ei oleellinen

Kohde-eliöt (myös kehitysvaihe)

Tieteellinen nimi: muut: bakteerit

Yleisnimi: Bakteerit

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Tieteellinen nimi: muu: hiiva

Yleisnimi: Hiiva

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Käyttöalue

sisäkäyttö

Julkinen ala

Käymälöiden kovien/ei-huokoisten sisäpintojen desinfiointi ilman edeltävää puhdistusta

Annostelutapa/-tavat

Menetelmä: Kaatamalla (harjaamalla – vasta ennalta sovitun vaikutusajan päätyttyä)

Yksityiskohtainen kuvaus:

/

Annostelutapa (-tavat) ja -taajuus

Käyttömäärä: 250 ml/m2

Laimennus (%): -

Annostelukertojen määrä ja ajankohta:

Aktiivinen bakteereja ja hiivoja vastaan huoneenlämmössä:

Laimentamattomalla tuotteella (jossa on 16 % maitohappoa)

5 minuutin vaikutusajalla

Käyttäjäryhmä(t)

kuluttajat (muu kuin ammattikäyttö)

Pakkauskoot ja pakkausmateriaali

500 ml, 700 ml, 750 ml, 1 L, 1,5 L, 2 L

HDPE (korkeatiheyksinen polyeteeni)

Toilet Duck

4.4.1   Käyttökohtaiset käyttöohjeet

Noudata käyttöohjeita

4.4.2   Käyttökohtaiset riskinhallintatoimet

Vältä joutumista silmiin

Vaaditaan lapsiturvallinen suljin

Tuote on varustettava kaatonokalla, tuotetta on kaadettava varovasti WC-istuimen seinämää vasten roiskeiden muodostumisen välttämiseksi.

Pese kädet käytön jälkeen

4.4.3   Tarvittaessa tarkemmat tiedot suorista tai epäsuorista vaikutuksista, ensiapuohjeista ja ympäristönsuojeluohjeista

Jos tarvitset lääketieteellistä neuvontaa, pidä tuotepakkaus tai etiketti käden ulottuvilla

4.4.4   Tarvittaessa valmisteen ja sen pakkauksen jätehuolto-ohjeet

katso Meta SPC 4:n yleiset käyttöohjeet

4.4.5   Tarvittaessa valmisteen säilytysolosuhteet ja säilyvyys normaaleissa olosuhteissa

Säilytettävä lasten ja muiden kuin kohde-eläinten/lemmikkieläinten ulottumattomissa.

5.   YLEISET KÄYTTÖOHJEET (4) – META SPC 4

5.1   Käyttöohjeet

Optimaalisen desinfioinnin saavuttamiseksi desinfioitavien pintojen on oltava märkiä koko hyväksytyn vaikutusajan ajan. Tuoteselosteeseen lisätään seuraava varotoimenpidevirke: ”Varmista, että pinnat kastuvat kokonaan”.

5.2   Riskinhallintatoimet

/

5.3   Mahdolliset suorat tai epäsuorat haittavaikutukset, ensiapuohjeet sekä kiireelliset toimenpiteet ympäristön suojelemiseksi

JOS KEMIKAALIA JOUTUU IHOLLE: Pese iho välittömästi runsaalla vedellä. Riisu sen jälkeen kaikki saastuneet vaatteet ja pese ne ennen uudelleenkäyttöä. Jatka ihon pesemistä vedellä 15 minuutin ajan. Soita myrkytyskeskukseen tai lääkäriin. Jos ihoärsytystä ilmenee: Hakeudu lääkäriin.

JOS KEMIKAALIA JOUTUU SILMIIN: Huuhtele välittömästi vedellä useita minuutteja. Poista piilolinssit, jos niitä on ja ne on helppo poistaa. Jatka huuhtelua vähintään 15 minuutin ajan. Soita välittömästi hätänumeroon 112/ambulanssiin lääkärin apua varten.

JOS KEMIKAALIA ON NIELTY: Huuhtele suu välittömästi. Anna jotain juotavaa, jos altistunut henkilö pystyy nielemään. ÄLÄ aiheuta oksentelua. Soita 112/ambulanssi lääkärin apua varten

JOS KEMIKAALIA ON HENGITETTY: Jos oireita ilmenee, soita MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN tai lääkäriin.

5.4   Ohjeet valmisteen ja sen pakkausten turvallisesta hävittämisestä

Pakkaus ja sisältö on hävitettävä vaarallisena jätteenä. Jätteen haltija on vastuussa hävityksestä. Älä heitä jätteitä viemäriin tai vesistöön. Hävitä turvallisesti paikallisten/kansallisten määräysten mukaisesti.

5.5   Varastointiolosuhteet ja säilyvyysaika normaaleissa säilytysolosuhteissa

Säilytä vain alkuperäispakkauksessa viileässä, hyvin ilmastoidussa tilassa. Pidä pakkaus suljettuna, kun sitä ei käytetä.

Tuotteiden säilyvyysaika on 2 vuotta.

6.   MUUT TIEDOT

/

7.   KOLMANNEN TASON TIEDOT: META SPC 4 – YKSITTÄISET VALMISTEET

7.1   Kunkin yksittäisen valmisteen kauppanimi(-nimet), lupanumero ja tarkka koostumus

Kauppanimi

Sanifresh

Markkina-alue: EU

 

Milcho Des

Markkina-alue: EU

Kenolens

Markkina-alue: EU

Kenolux S100

Markkina-alue: EU

SANI-CAL

Markkina-alue: EU

Sani Super

Markkina-alue: EU

Scrub

Markkina-alue: EU

MiQro Sani Des

Markkina-alue: EU

Lupanumero

EU-0027740-0004 1–4

Yleisnimi

IUPAC-nimi

Käyttötarkoitus

CAS-numero

EY-numero

Pitoisuus (%)

L-(+)-maitohappo

 

Tehoaine

79-33-4

201-196-2

16,0

Natriumlauryylisulfaatti

Rikkihappo, mono-C12-14-alkyyliesterit, natriumsuolat

Muu aine kuin tehoaine

85586-07-8

287-809-4

5,0

META SPC 5

1.   META SPC 5 – HALLINNOLLISET TIEDOT

1.1   Meta SPC 5 – tunniste

Tunniste

Meta SPC 5: Tiivistetty vedinkastoaine

1.2   Lupanumeron pääte

Numero

1–5

1.3   Valmisteryhmä(t)

Valmisteryhmä(t)

PT03 – Eläinten hygienia

2.   META SPC 5 – KOOSTUMUS

2.1   Meta SPC 5 t – koostumus – laadulliset ja määrälliset tiedot

Yleisnimi

IUPAC-nimi

Käyttötarkoitus

CAS-numero

EY-numero

Pitoisuus (%)

Vähintään

Enintään

L-(+)-maitohappo

 

Tehoaine

79-33-4

201-196-2

8,0

8,0

Natriumlauryylieetterisulfaatti

Alkoholit, C12-14, etoksyloidut, sulfaatit, natriumsuolat

Muu aine kuin tehoaine

68891-38-3

500-234-8

8,4

8,4

Sulfonihapot, C14-17-sec-alkaanit, natriumsuolat

Sulfonihapot, C14-17-sec-alkaanit, natriumsuolat

Muu aine kuin tehoaine

97489-15-1

307-055-2

2,25

2,25

2.2   Meta SPC 5 – formuloinnin tyyppi (tyypit)

Formulaatio (formulaatiot)

SL – Vesiliukoinen konsentraatti

3.   META SPC 5 – VAARA- JA TURVALAUSEKKEET

Vaaralausekkeet

Vaurioittaa vakavasti silmiä.

Turvalausekkeet

Käytä silmien/kasvojensuojainta.

JOS KEMIKAALIA JOUTUU SILMIIN: Huuhdo huolellisesti vedellä usean minuutin ajan. Poista piilolinssit, jos sen voi tehdä helposti. Jatka huuhtomista.

Ota välittömästi yhteys lääkäriin.

4.   META SPC 5 – SALLITTU KÄYTTÖ (SALLITUT KÄYTÖT)

4.1   Käytön kuvaus

Taulukko 10

Käyttö # 1 – Vetimien desinfiointi ennen lypsämistä

Valmisteryhmä(t)

PT03 – Eläinten hygienia

Tarvittaessa tarkka kuvaus hyväksytystä käytöstä

Ei oleellinen

Kohde-eliöt (myös kehitysvaihe)

Tieteellinen nimi: muut: bakteerit

Yleisnimi: Bakteerit

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Tieteellinen nimi: muu: hiiva

Yleisnimi: Hiiva

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Käyttöalue

sisäkäyttö

Eläinlääketieteellinen ala:

Tiivistetty valmiste (laimennetaan ennen desinfiointia) vetimien desinfiointiin ennen lypsämistä ilman edeltävää puhdistusta

Annostelutapa/-tavat

Menetelmä: Kastamalla, ruiskuttamalla ruiskupullolla tai ruiskutuslaitteistolla ja pyyhkimällä pyyhkeellä

Yksityiskohtainen kuvaus:

Kastamalla

Ruiskuttamalla ruiskupullolla tai ruiskutuslaitteistolla

Pyyhkimällä pyyhkeellä, joka on kastettu laimennetulla tuotteella

Annostelutapa (-tavat) ja -taajuus

Käyttömäärä: 5–15 ml

Laimennus (%): 40 %

Annostelukertojen määrä ja ajankohta:

Aktiivinen bakteereja ja hiivoja vastaan:

Laimennus: 40 %

Tuote on laimennettava huoneenlämpöisellä juomavedellä.

1 minuutin vaikutusaika

Käyttäjäryhmä(t)

ammattilainen

Pakkauskoot ja pakkausmateriaali

1 l, 5 l, 10 l, 20 l, 25 l, 30 l, 60 l, 200 l, 220 l, 600 l, 1 000 l, 1 100 l

1 kg, 5 kg, 10 kg, 20 kg, 25 kg, 30 kg, 60 kg, 200 kg, 220 kg, 600 kg, 1 000  kg, 1 100  kg

HDPE (korkeatiheyksinen polyeteeni)

4.1.1   Käyttökohtaiset käyttöohjeet

Käyttömäärät:

Laimennus: 40 % (maitohappopitoisuus 3,2 %) – Tuote on laimennettava huoneenlämpöisellä juomakelpoisella vedellä.

Kastamalla: 5 ml lehmää ja levityskertaa kohden

Ruiskupullo: 7,5 ml lehmää ja levityskertaa kohden

Ruiskulaitteisto: 15 ml lehmää ja levityskertaa kohden

Pyyhkeellä pyyhkimällä: valmistetaan 10 l työliuosta 25 pyyhettä varten.

Käytä yhtä pyyhettä lehmää kohti.

4.1.2   Käyttökohtaiset riskinhallintatoimet

katso Meta SPC 5:n yleiset käyttöohjeet

4.1.3   Tarvittaessa tarkemmat tiedot suorista tai epäsuorista vaikutuksista, ensiapuohjeista ja ympäristönsuojeluohjeista

katso Meta SPC 5:n yleiset käyttöohjeet

4.1.4   Tarvittaessa valmisteen ja sen pakkauksen jätehuolto-ohjeet

katso Meta SPC 5:n yleiset käyttöohjeet

4.1.5   Tarvittaessa valmisteen säilytysolosuhteet ja säilyvyys normaaleissa olosuhteissa

katso Meta SPC 5:n yleiset käyttöohjeet

4.2   Käytön kuvaus

Taulukko 11

Käyttö # 2 – Ehjän ihon pesu/desinfektio (lypsy- ja lihanautojen utareiden pesu ennen poikimista ja emakoiden utareiden pesu ennen porsimista)

Valmisteryhmä(t)

PT03 – Eläinten hygienia

Tarvittaessa tarkka kuvaus hyväksytystä käytöstä

Ei oleellinen

Kohde-eliöt (myös kehitysvaihe)

Tieteellinen nimi: muut: bakteerit

Yleisnimi: Bakteerit

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Tieteellinen nimi: muu: hiiva

Yleisnimi: Hiiva

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Käyttöalue

sisäkäyttö

Eläinlääketieteellinen ala

Annostelutapa/-tavat

Menetelmä: Sumutus

Yksityiskohtainen kuvaus:

/

Annostelutapa (-tavat) ja -taajuus

Käyttömäärä: 5–20 ml

Laimennus (%): 40 %

Annostelukertojen määrä ja ajankohta:

Aktiivinen bakteereja ja hiivoja vastaan:

Laimennus: 40 %

Tuote on laimennettava huoneenlämpöisellä juomakelpoisella vedellä.

1 minuutin vaikutusaika

1)

lypsy- ja lihakarja utareessa ennen poikimista: 5 ml (1 suihke) kullekin vetimelle.

2)

emakot utareeseen ennen porsimista: 20 ml

Eläimiä on pidettävä seisomassa puhtaalla lattialla vähintään viisi minuuttia.

Käyttäjäryhmä(t)

ammattilainen

Pakkauskoot ja pakkausmateriaali

1 l, 5 l, 10 l, 20 l, 25 l, 30 l, 60 l, 200 l, 220 l, 600 l, 1 000 l, 1 100 l

1 kg, 5 kg, 10 kg, 20 kg, 25 kg, 30 kg, 60 kg, 200 kg, 220 kg, 600 kg, 1 000  kg, 1 100  kg

HDPE (korkeatiheyksinen polyeteeni)

4.2.1   Käyttökohtaiset käyttöohjeet

katso Meta SPC 5:n yleiset käyttöohjeet

4.2.2   Käyttökohtaiset riskinhallintatoimet

katso Meta SPC 5:n yleiset käyttöohjeet

4.2.3   Tarvittaessa tarkemmat tiedot suorista tai epäsuorista vaikutuksista, ensiapuohjeista ja ympäristönsuojeluohjeista

katso Meta SPC 5:n yleiset käyttöohjeet

4.2.4   Tarvittaessa valmisteen ja sen pakkauksen jätehuolto-ohjeet

katso Meta SPC 5:n yleiset käyttöohjeet

4.2.5   Tarvittaessa valmisteen säilytysolosuhteet ja säilyvyys normaaleissa olosuhteissa

katso Meta SPC 5:n yleiset käyttöohjeet

5.   YLEISET KÄYTTÖOHJEET (5) – META SPC 5

5.1   Käyttöohjeet

Katso käyttökohtaiset käyttöohjeet

5.2   Riskinhallintatoimet

Käytä naamiomallisia suojalaseja.

5.3   Mahdolliset suorat tai epäsuorat haittavaikutukset, ensiapuohjeet sekä kiireelliset toimenpiteet ympäristön suojelemiseksi

JOS KEMIKAALIA JOUTUU SILMIIN: Huuhtele välittömästi vedellä useita minuutteja. Poista piilolinssit, jos niitä on ja ne on helppo poistaa. Jatka huuhtelua vähintään 15 minuutin ajan. Soita välittömästi hätänumeroon 112/ambulanssiin lääkärin apua varten.

JOS KEMIKAALIA ON NIELTY: Huuhtele suu välittömästi. Anna jotain juotavaa, jos altistunut henkilö pystyy nielemään. ÄLÄ aiheuta oksentelua. Soita 112/ambulanssi lääkärin apua varten.

JOS KEMIKAALIA JOUTUU IHOLLE: Pese iho välittömästi runsaalla vedellä. Riisu sen jälkeen kaikki saastuneet vaatteet ja pese ne ennen uudelleenkäyttöä. Jatka ihon pesemistä vedellä 15 minuutin ajan. Soita MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN tai lääkäriin.

JOS KEMIKAALIA ON HENGITETTY: Jos oireita ilmenee, soita MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN tai lääkäriin.

5.4   Ohjeet valmisteen ja sen pakkausten turvallisesta hävittämisestä

Pakkaus ja sisältö on hävitettävä vaarallisena jätteenä. Jätteen haltija on vastuussa hävityksestä. Älä heitä jätteitä viemäriin tai vesistöön. Hävitä turvallisesti paikallisten/kansallisten määräysten mukaisesti.

5.5   Varastointiolosuhteet ja säilyvyysaika normaaleissa säilytysolosuhteissa

Säilytä vain alkuperäispakkauksessa viileässä, hyvin ilmastoidussa tilassa. Pidä pakkaus suljettuna, kun sitä ei käytetä.

Tuotteiden säilyvyysaika on 2 vuotta.

6.   MUUT TIEDOT

/

7.   KOLMANNEN TASON TIEDOT: META SPC 5 – YKSITTÄISET VALMISTEET

7.1   Kunkin yksittäisen valmisteen kauppanimi(-nimet), lupanumero ja tarkka koostumus

Kauppanimi

Kenopro Lactic

Markkina-alue: EU

 

HCP Foam Concentrate

Markkina-alue: EU

Kenopro Lactic

Markkina-alue: EU

Reconet+

Markkina-alue: EU

Kenopure

Markkina-alue: EU

MIROX Pre Lac

Markkina-alue: EU

Milchsäure Pre

Markkina-alue: EU

Milchsäure Pref

Markkina-alue: EU

Lactocid Pre

Markkina-alue: EU

Milcho Pre

Markkina-alue: EU

Preactive

Markkina-alue: EU

Precoop

Markkina-alue: EU

Lactipré

Markkina-alue: EU

Prelacti

Markkina-alue: EU

Prelak

Markkina-alue: EU

Power Prep

Markkina-alue: EU

Multicleaner

Markkina-alue: EU

Kenopure Strong

Markkina-alue: EU

Semex Pre

Markkina-alue: EU

MEPA Pure

Markkina-alue: EU

MEPA Foam

Markkina-alue: EU

Eco Lac Foam

Markkina-alue: EU

Lupanumero

EU-0027740-0005 1–5

Yleisnimi

IUPAC-nimi

Käyttötarkoitus

CAS-numero

EY-numero

Pitoisuus (%)

L-(+)-maitohappo

 

Tehoaine

79-33-4

201-196-2

8,0

Natriumlauryylieetterisulfaatti

Alkoholit, C12-14, etoksyloidut, sulfaatit, natriumsuolat

Muu aine kuin tehoaine

68891-38-3

500-234-8

8,4

Sulfonihapot, C14-17-sec-alkaanit, natriumsuolat

Sulfonihapot, C14-17-sec-alkaanit, natriumsuolat

Muu aine kuin tehoaine

97489-15-1

307-055-2

2,25

META SPC 6

1.   META SPC 6 – HALLINNOLLISET TIEDOT

1.1   Meta SPC 6 – tunniste

Tunniste

Meta SPC 6: Käyttövalmis vedinkastoaine (PT3)

1.2   Lupanumeron pääte

Numero

1–6

1.3   Valmisteryhmä(t)

Valmisteryhmä(t)

PT03 – Eläinten hygienia

2.   META SPC 6 – KOOSTUMUS

2.1   Meta SPC 6 t – koostumus – laadulliset ja määrälliset tiedot

Yleisnimi

IUPAC-nimi

Käyttötarkoitus

CAS-numero

EY-numero

Pitoisuus (%)

Vähintään

Enintään

L-(+)-maitohappo

 

Tehoaine

79-33-4

201-196-2

3,6

3,6

Natriumlauryylisulfaatti

Rikkihappo, mono-C12-14-alkyyliesterit, natriumsuolat

Muu aine kuin tehoaine

85586-07-8

287-809-4

5,25

5,25

2.2   Meta SPC 6 – formuloinnin tyyppi (tyypit)

Formulaatio (formulaatiot)

AL – Kaikki muut nesteet

3.   META SPC 6 – VAARA- JA TURVALAUSEKKEET

Vaaralausekkeet

Vaurioittaa vakavasti silmiä.

Turvalausekkeet

Käytä silmien/kasvojensuojainta.

JOS KEMIKAALIA JOUTUU SILMIIN: Huuhdo huolellisesti vedellä usean minuutin ajan. Poista piilolinssit, jos sen voi tehdä helposti. Jatka huuhtomista.

Ota välittömästi yhteys lääkäriin.

4.   META SPC 6 – SALLITTU KÄYTTÖ (SALLITUT KÄYTÖT)

4.1   Käytön kuvaus

Taulukko 12

Käyttö # 1 – Vetimien desinfiointi ennen lypsyä

Valmisteryhmä(t)

PT03 – Eläinten hygienia

Tarvittaessa tarkka kuvaus hyväksytystä käytöstä

Ei oleellinen

Kohde-eliöt (myös kehitysvaihe)

Tieteellinen nimi: muut: bakteerit

Yleisnimi: Bakteerit

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Tieteellinen nimi: muu: hiiva

Yleisnimi: Hiiva

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Käyttöalue

sisäkäyttö

Eläinlääketieteellinen ala

Annostelutapa/-tavat

Menetelmä: Kastamalla, ruiskuttamalla ruiskupullolla tai ruiskutuslaitteistolla, pyyhkimällä pyyhkeellä

Yksityiskohtainen kuvaus:

Kastamalla

Ruiskuttamalla ruiskupullolla tai ruiskutuslaitteistolla

Pyyhkimällä pyyhkeellä, joka on kastettu laimennetulla tuotteella

Annostelutapa (-tavat) ja -taajuus

Käyttömäärä: Aktiivinen bakteereja ja hiivoja vastaan: (käyttövalmis liuos) Käyttövalmis yhden minuutin vaikutusajalla. Tuotteen on palaututtava huoneenlämpötilaan ennen käyttöä

Laimennus (%): -

Annostelukertojen määrä ja ajankohta:

Aktiivinen bakteereja ja hiivoja vastaan:

Käyttövalmis (sisältää 3,6 % maitohappoa)

1 minuutin vaikutusaika

Tuotteen on ”palaututtava” huoneenlämpöön ennen käyttöä.

Käyttäjäryhmä(t)

ammattilainen

Pakkauskoot ja pakkausmateriaali

1 l, 5 l, 10 l, 20 l, 25 l, 30 l, 60 l, 200 l, 220 l, 600 l, 1 000 l, 1 100 l

1 kg, 5 kg, 10 kg, 20 kg, 25 kg, 30 kg, 60 kg, 200 kg, 220 kg, 600 kg, 1 000  kg, 1 100  kg

HDPE (korkeatiheyksinen polyeteeni)

4.1.1   Käyttökohtaiset käyttöohjeet

Käyttömäärät:

Kastamalla: 5 ml lehmää ja levityskertaa kohden

Ruiskupullo: 7,5 ml lehmää ja levityskertaa kohden

Ruiskulaitteisto: 15 ml lehmää ja levityskertaa kohden

Pyyhkeellä pyyhkimällä: Yksi pyyhe lehmää kohti

4.1.2   Käyttökohtaiset riskinhallintatoimet

katso Meta SPC 6:n yleiset käyttöohjeet

4.1.3   Tarvittaessa tarkemmat tiedot suorista tai epäsuorista vaikutuksista, ensiapuohjeista ja ympäristönsuojeluohjeista

katso Meta SPC 6:n yleiset käyttöohjeet

4.1.4   Tarvittaessa valmisteen ja sen pakkauksen jätehuolto-ohjeet

katso Meta SPC 6:n yleiset käyttöohjeet

4.1.5   Tarvittaessa valmisteen säilytysolosuhteet ja säilyvyys normaaleissa olosuhteissa

katso Meta SPC 6:n yleiset käyttöohjeet

5.   YLEISET KÄYTTÖOHJEET (6) – META SPC 6

5.1   Käyttöohjeet

/

5.2   Riskinhallintatoimet

Käytä naamiomallisia suojalaseja.

5.3   Mahdolliset suorat tai epäsuorat haittavaikutukset, ensiapuohjeet sekä kiireelliset toimenpiteet ympäristön suojelemiseksi

JOS KEMIKAALIA JOUTUU SILMIIN: Huuhtele välittömästi vedellä useita minuutteja. Poista piilolinssit, jos niitä on ja ne on helppo poistaa. Jatka huuhtelua vähintään 15 minuutin ajan. Soita välittömästi hätänumeroon 112/ambulanssiin lääkärin apua varten.

JOS KEMIKAALIA ON NIELTY: Huuhtele suu välittömästi. Anna jotain juotavaa, jos altistunut henkilö pystyy nielemään. ÄLÄ aiheuta oksentelua. Soita 112/ambulanssi lääkärin apua varten.

JOS KEMIKAALIA JOUTUU IHOLLE: Pese iho välittömästi runsaalla vedellä. Riisu sen jälkeen kaikki saastuneet vaatteet ja pese ne ennen uudelleenkäyttöä. Jatka ihon pesemistä vedellä 15 minuutin ajan. Soita MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN tai lääkäriin.

JOS KEMIKAALIA ON HENGITETTY: Jos oireita ilmenee, soita MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN tai lääkäriin.

5.4   Ohjeet valmisteen ja sen pakkausten turvallisesta hävittämisestä

Pakkaus ja sisältö on hävitettävä vaarallisena jätteenä. Jätteen haltija on vastuussa hävityksestä. Älä heitä jätteitä viemäriin tai vesistöön. Hävitä turvallisesti paikallisten/kansallisten määräysten mukaisesti.

5.5   Varastointiolosuhteet ja säilyvyysaika normaaleissa säilytysolosuhteissa

Säilytä vain alkuperäispakkauksessa viileässä, hyvin ilmastoidussa tilassa. Pidä pakkaus suljettuna, kun sitä ei käytetä.

Tuotteiden säilyvyysaika on 2 vuotta.

6.   MUUT TIEDOT

/

7.   KOLMANNEN TASON TIEDOT: META SPC 6 – YKSITTÄISET VALMISTEET

7.1   Kunkin yksittäisen valmisteen kauppanimi(-nimet), lupanumero ja tarkka koostumus

Kauppanimi

Kenopure R

Markkina-alue: EU

 

Kenopure RTU

Markkina-alue: EU

HCP Foam RTU

Markkina-alue: EU

Kenoxypure RTU

Markkina-alue: EU

Kenopurox RTU

Markkina-alue: EU

Kenopure Ox RTU

Markkina-alue: EU

Kenopure Plus RTU

Markkina-alue: EU

Kenopure Extra RTU

Markkina-alue: EU

Kenopure oxylac RTU

Markkina-alue: EU

Kenoxylac predip RTU

Markkina-alue: EU

Kenoxilac predip RTU

Markkina-alue: EU

Kenopure H2O2 RTU

Markkina-alue: EU

Oxy Kenopure RTU

Markkina-alue: EU

Preactive RTU

Markkina-alue: EU

Precoop RTU

Markkina-alue: EU

Lactipré RTU

Markkina-alue: EU

Prelacti RTU

Markkina-alue: EU

Prelak RTU

Markkina-alue: EU

Power Prep RTU

Markkina-alue: EU

Prelacta Foam

Markkina-alue: EU

Lupanumero

EU-0027740-0006 1–6

Yleisnimi

IUPAC-nimi

Käyttötarkoitus

CAS-numero

EY-numero

Pitoisuus (%)

L-(+)-maitohappo

 

Tehoaine

79-33-4

201-196-2

3,6

Natriumlauryylisulfaatti

Rikkihappo, mono-C12-14-alkyyliesterit, natriumsuolat

Muu aine kuin tehoaine

85586-07-8

287-809-4

5,25

META SPC 7

1.   META SPC 7 – HALLINNOLLISET TIEDOT

1.1   Meta SPC 7 – tunniste

Tunniste

Meta SPC 7: käyttövalmiit pyyhkeet (PT2, PT4)

1.2   Lupanumeron pääte

Numero

1–7

1.3   Valmisteryhmä(t)

Valmisteryhmä(t)

PT02 – Desinfiointiaineet ja levämyrkyt, joita ei ole tarkoitettu käytettäviksi suoraan ihmisillä tai eläimillä

PT04 – Desinfiointiaineet tiloihin, joissa on elintarvikkeita tai rehuja

2.   META SPC 7 – KOOSTUMUS

2.1   Meta SPC 7 t – koostumus – laadulliset ja määrälliset tiedot

Yleisnimi

IUPAC-nimi

Käyttötarkoitus

CAS-numero

EY-numero

Pitoisuus (%)

Vähintään

Enintään

L-(+)-maitohappo

 

Tehoaine

79-33-4

201-196-2

2,0

2,0

Natriumlauryylisulfaatti

Rikkihappo, mono-C12-14-alkyyliesterit, natriumsuolat

Muu aine kuin tehoaine

85586-07-8

287-809-4

0,6

0,9

2.2   Meta SPC 7 – formuloinnin tyyppi (tyypit)

Formulaatio (formulaatiot)

WI – Liinat

3.   META SPC 7 – VAARA- JA TURVALAUSEKKEET

Vaaralausekkeet

Ärsyttää voimakkaasti silmiä.

Turvalausekkeet

Jos tarvitaan lääkinnällistä apua, näytä pakkaus tai varoitusetiketti.

Säilytä lasten ulottumattomissa.

Lue huolellisesti ja noudata kaikkia ohjeita.

Pese kädet huolellisesti käsittelyn jälkeen.

Käytä silmien/kasvojensuojainta.

JOS KEMIKAALIA JOUTUU SILMIIN: Huuhdo huolellisesti vedellä usean minuutin ajan. Poista piilolinssit, jos sen voi tehdä helposti. Jatka huuhtomista.

Jos ilmenee ihoärsytystä: Hakeudu lääkäriin.

Jos silmä-ärsytys jatkuu: Hakeudu lääkäriin.

Riisu saastunut vaatetus. Ja pese ennen uudelleenkäyttöä.

4.   META SPC 7 – SALLITTU KÄYTTÖ (SALLITUT KÄYTÖT)

4.1   Käytön kuvaus

Taulukko 13

Käyttö # 1 – Kovien pintojen desinfiointi elintarvike- ja rehuteollisuudessa, ammattikäyttöön (PT4)

Valmisteryhmä(t)

PT04 – Desinfiointiaineet tiloihin, joissa on elintarvikkeita tai rehuja

Tarvittaessa tarkka kuvaus hyväksytystä käytöstä

Ei oleellinen

Kohde-eliöt (myös kehitysvaihe)

Tieteellinen nimi: muut: bakteerit

Yleisnimi: Bakteerit

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Tieteellinen nimi: muu: hiiva

Yleisnimi: Hiivat

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Tieteellinen nimi: muut: virukset

Yleisnimi: virukset

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Käyttöalue

sisäkäyttö

Elintarvike-/ruokinta-alueet

Kovien/ei-huokoisten pintojen ja esineiden desinfiointi, jossa on edeltävä puhdistus

Annostelutapa/-tavat

Menetelmä: Esikäsitellyillä pyyhkeillä

Yksityiskohtainen kuvaus:

/

Annostelutapa (-tavat) ja -taajuus

Käyttömäärä: Tehoaa bakteereja, hiivoja ja viruksia vastaan: Esikyllästetyillä pyyhkeillä huoneenlämmössä 2 minuutin vaikutusaika

Laimennus (%): -

Annostelukertojen määrä ja ajankohta:

Tehoaa bakteereja, hiivoja ja viruksia vastaan:

Esikyllästetyillä pyyhkeillä

huoneenlämmössä 2 minuutin vaikutusaika

Käyttäjäryhmä(t)

ammattilainen

Pakkauskoot ja pakkausmateriaali

Laatikko HDPE:stä, jossa kansi HDPE:stä, jossa 105 pyyhettä, 200 pyyhettä, 280 pyyhettä, 500 pyyhettä

4.1.1   Käyttökohtaiset käyttöohjeet

katso Meta SPC 7: n yleiset käyttöohjeet

4.1.2   Käyttökohtaiset riskinhallintatoimet

/

4.1.3   Tarvittaessa tarkemmat tiedot suorista tai epäsuorista vaikutuksista, ensiapuohjeista ja ympäristönsuojeluohjeista

katso Meta SPC 7: n yleiset käyttöohjeet

4.1.4   Tarvittaessa valmisteen ja sen pakkauksen jätehuolto-ohjeet

katso Meta SPC 7: n yleiset käyttöohjeet

4.1.5   Tarvittaessa valmisteen säilytysolosuhteet ja säilyvyys normaaleissa olosuhteissa

katso Meta SPC 7: n yleiset käyttöohjeet

4.2   Käytön kuvaus

Taulukko 14

Käyttö # 2 – Kovien pintojen desinfiointi elintarvike- ja rehuteollisuudessa, ammattikäyttöön (PT4)

Valmisteryhmä(t)

PT04 – Desinfiointiaineet tiloihin, joissa on elintarvikkeita tai rehuja

Tarvittaessa tarkka kuvaus hyväksytystä käytöstä

Ei oleellinen

Kohde-eliöt (myös kehitysvaihe)

Tieteellinen nimi: muut: bakteerit

Yleisnimi: Bakteerit

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Tieteellinen nimi: muu: hiiva

Yleisnimi: Hiiva

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Tieteellinen nimi: muut: virukset

Yleisnimi: virukset

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Käyttöalue

sisäkäyttö

Elintarvike-/ruokinta-alueet

Kovien/ei-huokoisten pintojen ja esineiden desinfiointi, jossa on edeltävä puhdistus

Annostelutapa/-tavat

Menetelmä: Esikäsitellyillä pyyhkeillä

Yksityiskohtainen kuvaus:

Pyyhkeet

Annostelutapa (-tavat) ja -taajuus

Käyttömäärä: Yksi pyyhe/m2

Laimennus (%): -

Annostelukertojen määrä ja ajankohta:

Tehoaa bakteereja, hiivoja ja viruksia vastaan:

Esikyllästetyillä pyyhkeillä

huoneenlämmössä 2 minuutin vaikutusaika

Käyttäjäryhmä(t)

kuluttajat (muu kuin ammattikäyttö)

Pakkauskoot ja pakkausmateriaali

Laatikko HDPE:stä, jossa kansi HDPE:stä, jossa 105 pyyhettä, 200 pyyhettä, 280 pyyhettä, 500 pyyhettä

4.2.1   Käyttökohtaiset käyttöohjeet

Noudata käyttöohjeita

4.2.2   Käyttökohtaiset riskinhallintatoimet

/

4.2.3   Tarvittaessa tarkemmat tiedot suorista tai epäsuorista vaikutuksista, ensiapuohjeista ja ympäristönsuojeluohjeista

Jos tarvitset lääketieteellistä neuvontaa, pidä tuotepakkaus tai etiketti käden ulottuvilla

4.2.4   Tarvittaessa valmisteen ja sen pakkauksen jätehuolto-ohjeet

katso Meta SPC 7: n yleiset käyttöohjeet

4.2.5   Tarvittaessa valmisteen säilytysolosuhteet ja säilyvyys normaaleissa olosuhteissa

Säilytettävä lasten ja muiden kuin kohde-eläinten/lemmikkieläinten ulottumattomissa.

4.3   Käytön kuvaus

Taulukko 15

Käyttö # 3 – Kovien pintojen desinfiointi, käyttö terveydenhuollossa, ammattikäyttöön (PT2)

Valmisteryhmä(t)

PT02 – Desinfiointiaineet ja levämyrkyt, joita ei ole tarkoitettu käytettäviksi suoraan ihmisillä tai eläimillä

Tarvittaessa tarkka kuvaus hyväksytystä käytöstä

Ei oleellinen

Kohde-eliöt (myös kehitysvaihe)

Tieteellinen nimi: muut: bakteerit

Yleisnimi: Bakteerit

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Tieteellinen nimi: muu: hiiva

Yleisnimi: Hiiva

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Tieteellinen nimi: muut: virukset

Yleisnimi: virukset

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Käyttöalue

sisäkäyttö

Julkinen ala:

Kovien/ei-huokoisten pintojen desinfiointi (seinät, lattiat ja muut pinnat sisätiloissa, mukaan lukien kylpyhuoneet ja wc:t), jotka on ensin puhdistettu

Annostelutapa/-tavat

Menetelmä: Esikyllästetyillä pyyhkeillä

Yksityiskohtainen kuvaus:

/

Annostelutapa (-tavat) ja -taajuus

Käyttömäärä: Tehoaa bakteereja, hiivoja ja viruksia vastaan: Esikyllästetyillä pyyhkeillä huoneenlämmössä 2 minuutin vaikutusaika

Laimennus (%): -

Annostelukertojen määrä ja ajankohta:

Tehoaa bakteereja, hiivoja ja viruksia vastaan:

Esikyllästetyillä pyyhkeillä

huoneenlämmössä 2 minuutin vaikutusaika

Käyttäjäryhmä(t)

ammattilainen

Pakkauskoot ja pakkausmateriaali

Laatikko HDPE:stä, jossa kansi HDPE:stä, jossa 105 pyyhettä, 200 pyyhettä, 280 pyyhettä, 500 pyyhettä

4.3.1   Käyttökohtaiset käyttöohjeet

katso Meta SPC 7: n yleiset käyttöohjeet

4.3.2   Käyttökohtaiset riskinhallintatoimet

/

4.3.3   Tarvittaessa tarkemmat tiedot suorista tai epäsuorista vaikutuksista, ensiapuohjeista ja ympäristönsuojeluohjeista

katso Meta SPC 7: n yleiset käyttöohjeet

4.3.4   Tarvittaessa valmisteen ja sen pakkauksen jätehuolto-ohjeet

katso Meta SPC 7: n yleiset käyttöohjeet

4.3.5   Tarvittaessa valmisteen säilytysolosuhteet ja säilyvyys normaaleissa olosuhteissa

katso Meta SPC 7: n yleiset käyttöohjeet

4.4   Käytön kuvaus

Taulukko 16

Käyttö # 4 – Kovien pintojen desinfiointi, käyttö terveydenhuollossa, ammattikäyttöön (PT2)

Valmisteryhmä(t)

PT02 – Desinfiointiaineet ja levämyrkyt, joita ei ole tarkoitettu käytettäviksi suoraan ihmisillä tai eläimillä

Tarvittaessa tarkka kuvaus hyväksytystä käytöstä

Ei oleellinen

Kohde-eliöt (myös kehitysvaihe)

Tieteellinen nimi: muut: bakteerit

Yleisnimi: Bakteerit

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Tieteellinen nimi: muu: hiiva

Yleisnimi: Hiivat

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Tieteellinen nimi: muut: virukset

Yleisnimi: virukset

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Käyttöalue

sisäkäyttö

Julkinen ala: Kovien/ei-huokoisten pintojen desinfiointi (seinät, lattiat ja muut pinnat sisätiloissa, mukaan lukien kylpyhuoneet ja wc:t), jotka on ensin puhdistettu

Annostelutapa/-tavat

Menetelmä: Esikyllästetyillä pyyhkeillä

Yksityiskohtainen kuvaus:

/

Annostelutapa (-tavat) ja -taajuus

Käyttömäärä: Tehoaa bakteereja, hiivoja ja viruksia vastaan: Esikyllästetyillä pyyhkeillä huoneenlämmössä 2 minuutin vaikutusaika

Laimennus (%): -

Annostelukertojen määrä ja ajankohta:

Tehoaa bakteereja, hiivoja ja viruksia vastaan:

Esikyllästetyillä pyyhkeillä

huoneenlämmössä 2 minuutin vaikutusaika

Käyttäjäryhmä(t)

kuluttajat (muu kuin ammattikäyttö)

Pakkauskoot ja pakkausmateriaali

Laatikko HDPE:stä, jossa kansi HDPE:stä, jossa 105 pyyhettä, 200 pyyhettä, 280 pyyhettä, 500 pyyhettä

4.4.1   Käyttökohtaiset käyttöohjeet

Noudata käyttöohjeita

4.4.2   Käyttökohtaiset riskinhallintatoimet

/

4.4.3   Tarvittaessa tarkemmat tiedot suorista tai epäsuorista vaikutuksista, ensiapuohjeista ja ympäristönsuojeluohjeista

Jos tarvitset lääketieteellistä neuvontaa, pidä tuotepakkaus tai etiketti käden ulottuvilla

4.4.4   Tarvittaessa valmisteen ja sen pakkauksen jätehuolto-ohjeet

katso Meta SPC 7: n yleiset käyttöohjeet

4.4.5   Tarvittaessa valmisteen säilytysolosuhteet ja säilyvyys normaaleissa olosuhteissa

Säilytettävä lasten ja muiden kuin kohde-eläinten/lemmikkieläinten ulottumattomissa.

4.5   Käytön kuvaus

Taulukko 17

Käyttö # 5 – Kovien pintojen desinfiointi, käyttö terveydenhuollossa, ammattikäyttöön (PT2)

Valmisteryhmä(t)

PT02 – Desinfiointiaineet ja levämyrkyt, joita ei ole tarkoitettu käytettäviksi suoraan ihmisillä tai eläimillä

Tarvittaessa tarkka kuvaus hyväksytystä käytöstä

Ei oleellinen

Kohde-eliöt (myös kehitysvaihe)

Tieteellinen nimi: muut: bakteerit

Yleisnimi: Bakteerit

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Tieteellinen nimi: muu: hiiva

Yleisnimi: Hiiva

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Tieteellinen nimi: muut: virukset

Yleisnimi: virukset

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Käyttöalue

sisäkäyttö

Julkinen ala:

Kovien/ei-huokoisten pintojen desinfiointi (seinät, lattiat ja muut pinnat sisätiloissa, mukaan lukien kylpyhuoneet ja wc:t), jotka on ensin puhdistettu

Annostelutapa/-tavat

Menetelmä: Esikyllästetyillä pyyhkeillä

Yksityiskohtainen kuvaus:

/

Annostelutapa (-tavat) ja -taajuus

Käyttömäärä: Tehoaa bakteereja, hiivoja ja viruksia vastaan: Esikyllästetyillä pyyhkeillä huoneenlämmössä 2 minuutin vaikutusaika

Laimennus (%): -

Annostelukertojen määrä ja ajankohta:

Tehoaa bakteereja, hiivoja ja viruksia vastaan:

Esikyllästetyillä pyyhkeillä

huoneenlämmössä 2 minuutin vaikutusaika

Käyttäjäryhmä(t)

ammattilainen

Pakkauskoot ja pakkausmateriaali

Laatikko HDPE:stä, jossa kansi HDPE:stä, jossa 105 pyyhettä, 200 pyyhettä, 280 pyyhettä, 500 pyyhettä

4.5.1   Käyttökohtaiset käyttöohjeet

katso Meta SPC 7: n yleiset käyttöohjeet

4.5.2   Käyttökohtaiset riskinhallintatoimet

/

4.5.3   Tarvittaessa tarkemmat tiedot suorista tai epäsuorista vaikutuksista, ensiapuohjeista ja ympäristönsuojeluohjeista

katso Meta SPC 7: n yleiset käyttöohjeet

4.5.4   Tarvittaessa valmisteen ja sen pakkauksen jätehuolto-ohjeet

katso Meta SPC 7: n yleiset käyttöohjeet

4.5.5   Tarvittaessa valmisteen säilytysolosuhteet ja säilyvyys normaaleissa olosuhteissa

katso Meta SPC 7: n yleiset käyttöohjeet

4.6   Käytön kuvaus

Taulukko 18

Käyttö # 6 – Kovien pintojen desinfiointi, muuhun kuin terveydenhuoltokäyttöön, muuhun kuin ammattikäyttöön (PT2)

Valmisteryhmä(t)

PT02 – Desinfiointiaineet ja levämyrkyt, joita ei ole tarkoitettu käytettäviksi suoraan ihmisillä tai eläimillä

Tarvittaessa tarkka kuvaus hyväksytystä käytöstä

Ei oleellinen

Kohde-eliöt (myös kehitysvaihe)

Tieteellinen nimi: muut: bakteerit

Yleisnimi: Bakteerit

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Tieteellinen nimi: muu: hiiva

Yleisnimi: Hiiva

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Tieteellinen nimi: muut: virukset

Yleisnimi: virukset

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Käyttöalue

sisäkäyttö

Julkinen ala:

Kovien/ei-huokoisten pintojen desinfiointi (seinät, lattiat ja muut pinnat sisätiloissa, mukaan lukien kylpyhuoneet ja wc:t), jotka on ensin puhdistettu

Annostelutapa/-tavat

Menetelmä: Esikyllästetyillä pyyhkeillä

Yksityiskohtainen kuvaus:

/

Annostelutapa (-tavat) ja -taajuus

Käyttömäärä: Tehoaa bakteereja, hiivoja ja viruksia vastaan: Esikyllästetyillä pyyhkeillä huoneenlämmössä 2 minuutin vaikutusaika

Laimennus (%): -

Annostelukertojen määrä ja ajankohta:

Tehoaa bakteereja, hiivoja ja viruksia vastaan:

Esikyllästetyillä pyyhkeillä

huoneenlämmössä 2 minuutin vaikutusaika

Käyttäjäryhmä(t)

kuluttajat (muu kuin ammattikäyttö)

Pakkauskoot ja pakkausmateriaali

Laatikko HDPE:stä, jossa kansi HDPE:stä, jossa 105 pyyhettä, 200 pyyhettä, 280 pyyhettä, 500 pyyhettä

4.6.1   Käyttökohtaiset käyttöohjeet

Noudata käyttöohjeita

4.6.2   Käyttökohtaiset riskinhallintatoimet

/

4.6.3   Tarvittaessa tarkemmat tiedot suorista tai epäsuorista vaikutuksista, ensiapuohjeista ja ympäristönsuojeluohjeista

Jos tarvitset lääketieteellistä neuvontaa, pidä tuotepakkaus tai etiketti käden ulottuvilla.

4.6.4   Tarvittaessa valmisteen ja sen pakkauksen jätehuolto-ohjeet

katso Meta SPC 7: n yleiset käyttöohjeet

4.6.5   Tarvittaessa valmisteen säilytysolosuhteet ja säilyvyys normaaleissa olosuhteissa

Säilytettävä lasten ja muiden kuin kohde-eläinten/lemmikkieläinten ulottumattomissa.

5.   YLEISET KÄYTTÖOHJEET (7) – META SPC 7

5.1   Käyttöohjeet

Noudata käyttöohjeita

Puhdista ensin desinfioitavat pinnat ja materiaalit perusteellisesti ja kuivaa pinta tai materiaalit.

Desinfioi kuiva pinta pyyhkimällä. Varmista, että pinta pysyy täysin kostutettuna vaaditun vaikutusajan ajan.

5.2   Riskinhallintatoimet

/

5.3   Mahdolliset suorat tai epäsuorat haittavaikutukset, ensiapuohjeet sekä kiireelliset toimenpiteet ympäristön suojelemiseksi

JOS KEMIKAALIA ON HENGITETTY: Jos oireita ilmenee, soita MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN tai lääkäriin.

JOS KEMIKAALIA JOUTUU IHOLLE: Pese iho vedellä. Jos oireita ilmenee, soita MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN tai lääkäriin.

JOS KEMIKAALIA JOUTUU SILMIIN: Huuhtele vedellä. Poista piilolinssit, jos niitä on ja ne on helppo poistaa. Jatka huuhtelua vähintään 5 minuutin ajan. Soita MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN tai lääkäriin.

JOS KEMIKAALIA ON NIELTY: Huuhtele suu välittömästi. Anna jotain juotavaa, jos altistunut henkilö pystyy nielemään. ÄLÄ aiheuta oksentelua. Soita 112/ambulanssi lääkärin apua varten.

Jos tarvitset lääketieteellistä neuvontaa, pidä tuotepakkaus tai etiketti käden ulottuvilla

5.4   Ohjeet valmisteen ja sen pakkausten turvallisesta hävittämisestä

Pakkaus ja sen sisältö on hävitettävä vaarallisena jätteenä jätteen haltijan koko vastuulla. Älä heitä jätteitä viemäriin tai vesistöön. Hävitä turvallisesti paikallisten/kansallisten määräysten mukaisesti.

5.5   Varastointiolosuhteet ja säilyvyysaika normaaleissa säilytysolosuhteissa

Säilytä vain alkuperäispakkauksessa viileässä, hyvin ilmastoidussa tilassa. Pidä pakkaus suljettuna, kun sitä ei käytetä. Säilytä huoneenlämmössä. Älä säilytä alle 0 °C ja yli 40 °C.

Tuotteiden säilyvyysaika on 2 vuotta.

Säilytettävä lasten ja muiden kuin kohde-eläinten/lemmikkieläinten ulottumattomissa

6.   MUUT TIEDOT

/

7.   KOLMANNEN TASON TIEDOT: META SPC 7 – YKSITTÄISET VALMISTEET

7.1   Kunkin yksittäisen valmisteen kauppanimi(-nimet), lupanumero ja tarkka koostumus

Kauppanimi

Kenopure wipes

Markkina-alue: EU

 

EP-460 Wipes

Markkina-alue: EU

Sani Wipes

Markkina-alue: EU

Lactides Wipes

Markkina-alue: EU

Keno Lac Wipes

Markkina-alue: EU

KL Wipes

Markkina-alue: EU

Kenolux Wipes

Markkina-alue: EU

Power Des Wipes

Markkina-alue: EU

Keno L Wipes

Markkina-alue: EU

Keno Des Wipes

Markkina-alue: EU

RĘCZNIKI PAPIEROWE MYJĄCO-DEZYNFEKUJĄCE FARMA

Markkina-alue: EU

RĘCZNIKI PAPIEROWE MYJĄCO-DEZYNFEKUJĄCE VITTRA

Markkina-alue: EU

Ręczniki myjąco-dezynfekujące AGROD

Markkina-alue: EU

Lupanumero

EU-0027740-0007 1–7

Yleisnimi

IUPAC-nimi

Käyttötarkoitus

CAS-numero

EY-numero

Pitoisuus (%)

L-(+)-maitohappo

 

Tehoaine

79-33-4

201-196-2

2,0

Natriumlauryylisulfaatti

Rikkihappo, mono-C12-14-alkyyliesterit, natriumsuolat

Muu aine kuin tehoaine

85586-07-8

287-809-4

0,6

META SPC 8

1.   META SPC 8 – HALLINNOLLISET TIEDOT

1.1   Meta SPC 8 – tunniste

Tunniste

Meta SPC 8: Käyttövalmis vedinkastoaine (PT3)

1.2   Lupanumeron pääte

Numero

1–8

1.3   Valmisteryhmä(t)

Valmisteryhmä(t)

PT03 – Eläinten hygienia

2.   META SPC 8 – KOOSTUMUS

2.1   Meta SPC 8 t – koostumus – laadulliset ja määrälliset tiedot

Yleisnimi

IUPAC-nimi

Käyttötarkoitus

CAS-numero

EY-numero

Pitoisuus (%)

Vähintään

Enintään

L-(+)-maitohappo

 

Tehoaine

79-33-4

201-196-2

3,6

7,5

Natriumlauryylisulfaatti

Rikkihappo, mono-C12-14-alkyyliesterit, natriumsuolat

Muu aine kuin tehoaine

85586-07-8

287-809-4

1,3

1,3

Isopropanoli

Propan-2-oli

Muu aine kuin tehoaine

67-63-0

200-661-7

1,0

3,0

2.2   Meta SPC 8 – formuloinnin tyyppi (tyypit)

Formulaatio (formulaatiot)

AL – Kaikki muut nesteet

3.   META SPC 8 – VAARA- JA TURVALAUSEKKEET

Vaaralausekkeet

Vaurioittaa vakavasti silmiä.

Turvalausekkeet

Käytä silmien/kasvojensuojainta.

JOS KEMIKAALIA JOUTUU SILMIIN:Huuhdo huolellisesti vedellä usean minuutin ajan.Poista piilolinssit, jos sen voi tehdä helposti. Jatka huuhtomista.

Ota välittömästi yhteys lääkäriin.

4.   META SPC 8 – SALLITTU KÄYTTÖ (SALLITUT KÄYTÖT)

4.1   Käytön kuvaus

Taulukko 19

Käyttö # 1 – Vetimien desinfiointi lypsyn jälkeen kastamalla

Valmisteryhmä(t)

PT03 – Eläinten hygienia

Tarvittaessa tarkka kuvaus hyväksytystä käytöstä

Ei oleellinen

Kohde-eliöt (myös kehitysvaihe)

Tieteellinen nimi: muut: bakteerit

Yleisnimi: Bakteerit

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Tieteellinen nimi: muu: hiiva

Yleisnimi: Hiiva

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Käyttöalue

sisäkäyttö

Eläinlääketieteellinen ala:

Käyttövalmis jälkikasteluaine vetimien desinfiointiin lypsyn jälkeen ilman edeltävää puhdistusta

Annostelutapa/-tavat

Menetelmä: Kastamalla

Yksityiskohtainen kuvaus:

/

Annostelutapa (-tavat) ja -taajuus

Käyttömäärä: Aktiivinen bakteereja ja hiivoja vastaan: Käyttövalmis valmiste 5 minuutin vaikutusajalla. Tuotteen on ”palattava” huoneenlämpötilaan ennen käyttöä.

Laimennus (%): -

Annostelukertojen määrä ja ajankohta:

Aktiivinen bakteereja ja hiivoja vastaan:

Käyttövalmis liuos sisältää valmisteesta riippuen 3,6–7,5 % maitohappoa

5 minuutin vaikutusajalla

Tuotteen on palaututtava huoneenlämpötilaan ennen käyttöä

Käyttäjäryhmä(t)

ammattilainen

Pakkauskoot ja pakkausmateriaali

1 l, 5 l, 10 l, 20 l, 25 l, 30 l, 60 l, 200 l, 220 l, 600 l, 1 000 l, 1 100 l

1 kg, 5 kg, 10 kg, 20 kg, 25 kg, 30 kg, 60 kg, 200 kg, 220 kg, 600 kg, 1 000  kg, 1 100  kg

HDPE (korkeatiheyksinen polyeteeni)

4.1.1   Käyttökohtaiset käyttöohjeet

katso Meta SPC 8:n yleiset käyttöohjeet

4.1.2   Käyttökohtaiset riskinhallintatoimet

katso Meta SPC 8:n yleiset käyttöohjeet

4.1.3   Tarvittaessa tarkemmat tiedot suorista tai epäsuorista vaikutuksista, ensiapuohjeista ja ympäristönsuojeluohjeista

katso Meta SPC 8:n yleiset käyttöohjeet

4.1.4   Tarvittaessa valmisteen ja sen pakkauksen jätehuolto-ohjeet

katso Meta SPC 8:n yleiset käyttöohjeet

4.1.5   Tarvittaessa valmisteen säilytysolosuhteet ja säilyvyys normaaleissa olosuhteissa

katso Meta SPC 8:n yleiset käyttöohjeet

5.   YLEISET KÄYTTÖOHJEET (8) – META SPC 8

5.1   Käyttöohjeet

Levitä tuotetta välittömästi jokaisen lypsyn jälkeen kaksi tai kolme kertaa päivässä. Varmista, että vedin on kokonaan peitetty kolme neljäsosaa sen pituudesta. Täytä kastelukuppi haluamallasi määrällä tuotetta, mutta älä käytä nestettä enempää kuin on tarpeen. Käytetään noin 5 ml lehmää ja käsittelyä kohti. Anna vaikuttaa viiden minuutin ajan. Tuote on saatettava yli 20 °C:n lämpötilaan ennen käyttöä. Jotta vetimien desinfiointi olisi optimaalista, eläimiä olisi pidettävä seisten vähintään viiden minuutin ajan.

5.2   Riskinhallintatoimet

Käytä naamiomallisia suojalaseja.

5.3   Mahdolliset suorat tai epäsuorat haittavaikutukset, ensiapuohjeet sekä kiireelliset toimenpiteet ympäristön suojelemiseksi

JOS KEMIKAALIA JOUTUU SILMIIN: Huuhtele välittömästi vedellä useita minuutteja. Poista piilolinssit, jos niitä on ja ne on helppo poistaa. Jatka huuhtelua vähintään 15 minuutin ajan. Soita välittömästi hätänumeroon 112/ambulanssiin lääkärin apua varten.

JOS KEMIKAALIA ON NIELTY: Huuhtele suu välittömästi. Anna jotain juotavaa, jos altistunut henkilö pystyy nielemään. ÄLÄ aiheuta oksentelua. Soita 112/ambulanssi lääkärin apua varten

JOS KEMIKAALIA JOUTUU IHOLLE: Pese iho välittömästi runsaalla vedellä. Riisu sen jälkeen kaikki saastuneet vaatteet ja pese ne ennen uudelleenkäyttöä. Jatka ihon pesemistä vedellä 15 minuutin ajan. Soita MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN tai lääkäriin.

JOS KEMIKAALIA ON HENGITETTY: Jos oireita ilmenee, soita MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN tai lääkäriin.

5.4   Ohjeet valmisteen ja sen pakkausten turvallisesta hävittämisestä

Pakkaus ja sisältö on hävitettävä vaarallisena jätteenä. Jätteen haltija on vastuussa hävityksestä. Älä heitä jätteitä viemäriin tai vesistöön. Hävitä turvallisesti paikallisten/kansallisten määräysten mukaisesti.

5.5   Varastointiolosuhteet ja säilyvyysaika normaaleissa säilytysolosuhteissa

Säilytä vain alkuperäispakkauksessa viileässä, hyvin ilmastoidussa tilassa. Pidä pakkaus suljettuna, kun sitä ei käytetä.

Tuotteiden säilyvyysaika on 2 vuotta.

6.   MUUT TIEDOT

/

7.   KOLMANNEN TASON TIEDOT: META SPC 8 – YKSITTÄISET VALMISTEET

7.1   Kunkin yksittäisen valmisteen kauppanimi(-nimet), lupanumero ja tarkka koostumus

Kauppanimi

Kenolac

Markkina-alue: EU

 

Kenolac Red

Markkina-alue: EU

Kenodip 200

Markkina-alue: EU

Stalosan Lac Dip

Markkina-alue: EU

HCP Dip

Markkina-alue: EU

PEZERK LV PLUS

Markkina-alue: EU

MIROX Dip Lac

Markkina-alue: EU

Milchsäure Dip

Markkina-alue: EU

Milchsäure Tauche

Markkina-alue: EU

Lactocid Dip

Markkina-alue: EU

GAHERLAC

Markkina-alue: EU

Lactidip

Markkina-alue: EU

Lacticoop

Markkina-alue: EU

Lactactiv

Markkina-alue: EU

Laktotop

Markkina-alue: EU

Superlac

Markkina-alue: EU

MilchsäureFilmdip Super

Markkina-alue: EU

MEPA Lac

Markkina-alue: EU

Eco Lac

Markkina-alue: EU

BluGard Dip

Markkina-alue: EU

Blu-Gard Dip

Markkina-alue: EU

Lupanumero

EU-0027740-0008 1–8

Yleisnimi

IUPAC-nimi

Käyttötarkoitus

CAS-numero

EY-numero

Pitoisuus (%)

L-(+)-maitohappo

 

Tehoaine

79-33-4

201-196-2

3,6

Natriumlauryylisulfaatti

Rikkihappo, mono-C12-14-alkyyliesterit, natriumsuolat

Muu aine kuin tehoaine

85586-07-8

287-809-4

1,3

Isopropanoli

Propan-2-oli

Muu aine kuin tehoaine

67-63-0

200-661-7

1,0

7.2   Kunkin yksittäisen valmisteen kauppanimi(-nimet), lupanumero ja tarkka koostumus

Kauppanimi

Kenolac Forte W

Markkina-alue: EU

Lupanumero

EU-0027740-0009 1–8

Yleisnimi

IUPAC-nimi

Käyttötarkoitus

CAS-numero

EY-numero

Pitoisuus (%)

L-(+)-maitohappo

 

Tehoaine

79-33-4

201-196-2

7,5

Natriumlauryylisulfaatti

Rikkihappo, mono-C12-14-alkyyliesterit, natriumsuolat

Muu aine kuin tehoaine

85586-07-8

287-809-4

1,3

Isopropanoli

Propan-2-oli

Muu aine kuin tehoaine

67-63-0

200-661-7

3,0

META SPC 9

1.   META SPC 9 – HALLINNOLLISET TIEDOT

1.1   Meta SPC 9 – tunniste

Tunniste

Meta SPC 9: Käyttövalmis vedinkastoaine suihkuttamalla (PT3)

1.2   Lupanumeron pääte

Numero

1–9

1.3   Valmisteryhmä(t)

Valmisteryhmä(t)

PT03 – Eläinten hygienia

2.   META SPC 9 – KOOSTUMUS

2.1   Meta SPC 9 t – koostumus – laadulliset ja määrälliset tiedot

Yleisnimi

IUPAC-nimi

Käyttötarkoitus

CAS-numero

EY-numero

Pitoisuus (%)

Vähintään

Enintään

L-(+)-maitohappo

 

Tehoaine

79-33-4

201-196-2

3,6

7,5

Natriumlauryylisulfaatti

Rikkihappo, mono-C12-14-alkyyliesterit, natriumsuolat

Muu aine kuin tehoaine

85586-07-8

287-809-4

0,5

1,3

Isopropanoli

Propan-2-oli

Muu aine kuin tehoaine

67-63-0

200-661-7

3,0

3,0

2.2   Meta SPC 9 – formuloinnin tyyppi (tyypit)

Formulaatio (formulaatiot)

AL – Kaikki muut nesteet

3.   META SPC 9 – VAARA- JA TURVALAUSEKKEET

Vaaralausekkeet

Vaurioittaa vakavasti silmiä.

Turvalausekkeet

Käytä silmien/kasvojensuojainta.

JOS KEMIKAALIA JOUTUU SILMIIN: Huuhdo huolellisesti vedellä usean minuutin ajan. Poista piilolinssit, jos sen voi tehdä helposti. Jatka huuhtomista.

Ota välittömästi yhteys lääkäriin.

4.   META SPC 9 – SALLITTU KÄYTTÖ (SALLITUT KÄYTÖT)

4.1   Käytön kuvaus

Taulukko 20

Käyttö # 1 – Vetimien desinfiointi lypsyn jälkeen ruiskuttamalla tai kastamalla

Valmisteryhmä(t)

PT03 – Eläinten hygienia

Tarvittaessa tarkka kuvaus hyväksytystä käytöstä

Ei oleellinen

Kohde-eliöt (myös kehitysvaihe)

Tieteellinen nimi: muut: bakteerit

Yleisnimi: Bakteerit

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Tieteellinen nimi: muu hiiva

Yleisnimi: Hiiva

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Käyttöalue

sisäkäyttö

Eläinlääketieteellinen ala:

Käyttövalmis valmiste vetimien desinfiointiin lypsyn jälkeen ilman edeltävää puhdistusta

Annostelutapa/-tavat

Menetelmä: ruiskuttamalla tai kastamalla

Yksityiskohtainen kuvaus:

Ruiskuttamalla tai kastamalla

Annostelutapa (-tavat) ja -taajuus

Käyttömäärä: Aktiivinen bakteereja ja hiivoja vastaan: Käyttövalmis valmiste 5 minuutin vaikutusajalla. Tuotteen on ”palattava” huoneenlämpötilaan ennen käyttöä.

Laimennus (%): -

Annostelukertojen määrä ja ajankohta:

Aktiivinen bakteereja ja hiivoja vastaan:

Käyttövalmis valmiste (sisältää valmisteesta riippuen 3,6–7,5 % maitohappoa)

5 minuutin vaikutusajalla

Tuotteen on palaututtava huoneenlämpötilaan ennen käyttöä

Käyttäjäryhmä(t)

ammattilainen

Pakkauskoot ja pakkausmateriaali

1 l, 5 l, 10 l, 20 l, 25 l, 30 l, 60 l, 200 l, 220 l, 600 l, 1 000 l, 1 100 l

1 kg, 5 kg, 10 kg, 20 kg, 25 kg, 30 kg, 60 kg, 200 kg, 220 kg, 600 kg, 1 000  kg, 1 100  kg

HDPE (korkeatiheyksinen polyeteeni)

4.1.1   Käyttökohtaiset käyttöohjeet

katso Meta SPC 9:n yleiset käyttöohjeet

4.1.2   Käyttökohtaiset riskinhallintatoimet

katso Meta SPC 9:n yleiset käyttöohjeet

4.1.3   Tarvittaessa tarkemmat tiedot suorista tai epäsuorista vaikutuksista, ensiapuohjeista ja ympäristönsuojeluohjeista

katso Meta SPC 9:n yleiset käyttöohjeet

4.1.4   Tarvittaessa valmisteen ja sen pakkauksen jätehuolto-ohjeet

katso Meta SPC 9:n yleiset käyttöohjeet

4.1.5   Tarvittaessa valmisteen säilytysolosuhteet ja säilyvyys normaaleissa olosuhteissa

katso Meta SPC 9:n yleiset käyttöohjeet

5.   YLEISET KÄYTTÖOHJEET (9) – META SPC 9

5.1   Käyttöohjeet

Levitä tuotetta välittömästi jokaisen lypsyn jälkeen kaksi tai kolme kertaa päivässä. Varmista, että vedin on kokonaan peitetty kolme neljäsosaa sen pituudesta. Täytä kastelukuppi tai ruiskupullo halutulla määrällä tuotetta, mutta älä käytä nestettä enempää kuin on tarpeen. Käytetään noin 5 ml lehmää ja käsittelyä kohti. Anna vaikuttaa 5 minuutin ajan.

Tuote on saatettava yli 20 °C:n lämpötilaan ennen käyttöä.

Jotta vetimien desinfiointi olisi optimaalista, eläimiä olisi pidettävä seisten vähintään 5 minuutin ajan.

5.2   Riskinhallintatoimet

Käytä naamiomallisia suojalaseja.

5.3   Mahdolliset suorat tai epäsuorat haittavaikutukset, ensiapuohjeet sekä kiireelliset toimenpiteet ympäristön suojelemiseksi

JOS KEMIKAALIA JOUTUU SILMIIN: Huuhtele välittömästi vedellä useita minuutteja. Poista piilolinssit, jos niitä on ja ne on helppo poistaa. Jatka huuhtelua vähintään 15 minuutin ajan. Soita välittömästi hätänumeroon 112/ambulanssiin lääkärin apua varten.

JOS KEMIKAALIA ON NIELTY: Huuhtele suu välittömästi. Anna jotain juotavaa, jos altistunut henkilö pystyy nielemään. ÄLÄ aiheuta oksentelua. Soita 112/ambulanssi lääkärin apua varten

JOS KEMIKAALIA JOUTUU IHOLLE: Pese iho välittömästi runsaalla vedellä. Riisu sen jälkeen kaikki saastuneet vaatteet ja pese ne ennen uudelleenkäyttöä. Jatka ihon pesemistä vedellä 15 minuutin ajan. Soita MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN tai lääkäriin.

JOS KEMIKAALIA ON HENGITETTY: Jos oireita ilmenee, soita MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN tai lääkäriin.

5.4   Ohjeet valmisteen ja sen pakkausten turvallisesta hävittämisestä

Pakkaus ja sisältö on hävitettävä vaarallisena jätteenä. Jätteen haltija on vastuussa hävityksestä. Älä heitä jätteitä viemäriin tai vesistöön. Hävitä turvallisesti paikallisten/kansallisten määräysten mukaisesti.

5.5   Varastointiolosuhteet ja säilyvyysaika normaaleissa säilytysolosuhteissa

Säilytä vain alkuperäispakkauksessa viileässä, hyvin ilmastoidussa tilassa. Pidä pakkaus suljettuna, kun sitä ei käytetä.

Tuotteiden säilyvyysaika on 2 vuotta.

6.   MUUT TIEDOT

/

7.   KOLMANNEN TASON TIEDOT: META SPC 9 – YKSITTÄISET VALMISTEET

7.1   Kunkin yksittäisen valmisteen kauppanimi(-nimet), lupanumero ja tarkka koostumus

Kauppanimi

Kenolac SD

Markkina-alue: EU

 

HCP Spray

Markkina-alue: EU

Lactospray

Markkina-alue: EU

Zitzentop

Markkina-alue: EU

Lactosilk

Markkina-alue: EU

Milchsäure Spray Bühning

Markkina-alue: EU

Lacto SP

Markkina-alue: EU

Stalosan Lac Spray

Markkina-alue: EU

MIROX Spray Lac

Markkina-alue: EU

MIROX Spray Lac

Markkina-alue: EU

Lactocid Spray

Markkina-alue: EU

Milcho Spray

Markkina-alue: EU

GAHERLAC SPRAY

Markkina-alue: EU

Lactispray

Markkina-alue: EU

Lacticoop Spray

Markkina-alue: EU

Lactactiv Spray

Markkina-alue: EU

Laktotop Spray

Markkina-alue: EU

Superlac Spray

Markkina-alue: EU

Robolac

Markkina-alue: EU

MEPA Lac SD

Markkina-alue: EU

Eco Lac SD

Markkina-alue: EU

Lely Quaress Circum

Markkina-alue: EU

BluGard Spray

Markkina-alue: EU

Blu-Gard Spray

Markkina-alue: EU

Lupanumero

EU-0027740-0010 1–9

Yleisnimi

IUPAC-nimi

Käyttötarkoitus

CAS-numero

EY-numero

Pitoisuus (%)

L-(+)-maitohappo

 

Tehoaine

79-33-4

201-196-2

3,6

Natriumlauryylisulfaatti

Rikkihappo, mono-C12-14-alkyyliesterit, natriumsuolat

Muu aine kuin tehoaine

85586-07-8

287-809-4

1,3

Isopropanoli

Propan-2-oli

Muu aine kuin tehoaine

67-63-0

200-661-7

3,0

7.2   Kunkin yksittäisen valmisteen kauppanimi(-nimet), lupanumero ja tarkka koostumus

Kauppanimi

Kenolac Forte SD

Markkina-alue: EU

Lupanumero

EU-0027740-0011 1–9

Yleisnimi

IUPAC-nimi

Käyttötarkoitus

CAS-numero

EY-numero

Pitoisuus (%)

L-(+)-maitohappo

 

Tehoaine

79-33-4

201-196-2

7,5

Natriumlauryylisulfaatti

Rikkihappo, mono-C12-14-alkyyliesterit, natriumsuolat

Muu aine kuin tehoaine

85586-07-8

287-809-4

1,3

Isopropanoli

Propan-2-oli

Muu aine kuin tehoaine

67-63-0

200-661-7

3,0

META SPC 10

1.   META SPC 10 – HALLINNOLLISET TIEDOT

1.1   Meta SPC 10 – tunniste

Tunniste

Meta SPC 10: Käyttövalmis vedinkastoaine suihkuttamalla ja uittamalla (PT3)

1.2   Lupanumeron pääte

Numero

1–10

1.3   Valmisteryhmä(t)

Valmisteryhmä(t)

PT03 – Eläinten hygienia

2.   META SPC 10 – KOOSTUMUS

2.1   Meta SPC 10 t – koostumus – laadulliset ja määrälliset tiedot

Yleisnimi

IUPAC-nimi

Käyttötarkoitus

CAS-numero

EY-numero

Pitoisuus (%)

Vähintään

Enintään

L-(+)-maitohappo

 

Tehoaine

79-33-4

201-196-2

3,6

3,6

Natriumlauryylisulfaatti

Rikkihappo, mono-C12-14-alkyyliesterit, natriumsuolat

Muu aine kuin tehoaine

85586-07-8

287-809-4

0,05

0,05

2.2   Meta SPC 10 – formuloinnin tyyppi (tyypit)

Formulaatio (formulaatiot)

AL – Kaikki muut nesteet

3.   META SPC 10 – VAARA- JA TURVALAUSEKKEET

Vaaralausekkeet

Syttyvä neste ja höyry.

Vaurioittaa vakavasti silmiä.

Sisältää mentaani-3-onia (CAS-numero 14073-97-3). Voi aiheuttaa allergisen reaktion.

Turvalausekkeet

Suojaa lämmöltä, kuumilta pinnoilta, kipinöiltä, avotulelta ja muilta sytytyslähteiltä. – Tupakointi kielletty.

Käytä silmien/kasvojensuojainta.

JOS KEMIKAALIA JOUTUU SILMIIN: Huuhdo huolellisesti vedellä usean minuutin ajan. Poista piilolinssit, jos sen voi tehdä helposti. Jatka huuhtomista.

Ota välittömästi yhteys lääkäriin.

Tulipalon sattuessa: Käytä palon sammuttamiseen vesisuihkua, alkoholinkestävää vaahtoa, kuivakemikaalia tai hiilidioksidia.

Varastoi paikassa, jossa on hyvä ilmanvaihto. Säilytä viileässä.

Hävitä sisältö vaarallisen jätteen tai erityisjätteen keräyspisteeseen paikallisten, alueellisten, kansallisten ja/tai kansainvälisten määräysten mukaisesti.

4.   META SPC 10 – SALLITTU KÄYTTÖ (SALLITUT KÄYTÖT)

4.1   Käytön kuvaus

Taulukko 21

Käyttö # 1 – Vetimien desinfiointi lypsyn jälkeen ruiskuttamalla tai kastamalla

Valmisteryhmä(t)

PT03 – Eläinten hygienia

Tarvittaessa tarkka kuvaus hyväksytystä käytöstä

Ei oleellinen

Kohde-eliöt (myös kehitysvaihe)

Tieteellinen nimi: muut: bakteerit

Yleisnimi: Bakteerit

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Tieteellinen nimi: muu: hiiva

Yleisnimi: Hiivat

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Käyttöalue

sisäkäyttö

Eläinlääketieteellinen ala:

Käyttövalmis suihku/kasteluaine vetimien desinfiointiin lypsyn jälkeen ilman edeltävää puhdistusta

Annostelutapa/-tavat

Menetelmä: Ruiskuttamalla tai kastamalla

Yksityiskohtainen kuvaus:

/

Annostelutapa (-tavat) ja -taajuus

Käyttömäärä: Aktiivinen bakteereja ja hiivoja vastaan: Käyttövalmis valmiste 5 minuutin vaikutusajalla. Tuotteen on ”palaututtava” huoneenlämpöön ennen käyttöä.

Laimennus (%): -

Annostelukertojen määrä ja ajankohta:

Aktiivinen bakteereja ja hiivoja vastaan:

Käyttövalmis valmiste (sisältää 3,6 % maitohappoa)

5 minuutin vaikutusajalla

Käyttäjäryhmä(t)

ammattilainen

Pakkauskoot ja pakkausmateriaali

1 l, 5 l, 10 l, 20 l, 25 l, 30 l, 60 l, 200 l, 220 l, 600 l, 1 000 l, 1 100 l

1 kg, 5 kg, 10 kg, 20 kg, 25 kg, 30 kg, 60 kg, 200 kg, 220 kg, 600 kg, 1 000  kg, 1 100  kg

HDPE (korkeatiheyksinen polyeteeni)

4.1.1   Käyttökohtaiset käyttöohjeet

Käyttömäärät

Ruiskupullo: 7,5 ml lehmää kohti

Ruiskulaitteisto: 15 ml lehmää kohti

Lypsyrobotti: 15 ml lehmää kohti

Kasto/vaahdotus: 2,5–5 ml lehmää kohti

4.1.2   Käyttökohtaiset riskinhallintatoimet

katso Meta SPC 10:n yleiset käyttöohjeet

4.1.3   Tarvittaessa tarkemmat tiedot suorista tai epäsuorista vaikutuksista, ensiapuohjeista ja ympäristönsuojeluohjeista

katso Meta SPC 10:n yleiset käyttöohjeet

4.1.4   Tarvittaessa valmisteen ja sen pakkauksen jätehuolto-ohjeet

katso Meta SPC 10:n yleiset käyttöohjeet

4.1.5   Tarvittaessa valmisteen säilytysolosuhteet ja säilyvyys normaaleissa olosuhteissa

katso Meta SPC 10:n yleiset käyttöohjeet

5.   YLEISET KÄYTTÖOHJEET (10) – META SPC 10

5.1   Käyttöohjeet

Levitä tuotetta välittömästi jokaisen lypsyn jälkeen kaksi tai kolme kertaa päivässä. Varmista, että vedin on kokonaan peitetty kolme neljäsosaa sen pituudesta. Täytä kastelukuppi tai ruiskupullo halutulla määrällä tuotetta, mutta älä käytä nestettä enempää kuin on tarpeen.Tuote on saatettava yli 20 °C:n lämpötilaan ennen käyttöä.

Jotta vetimien desinfiointi olisi optimaalista, eläimiä olisi pidettävä seisten vähintään 5 minuutin ajan.

5.2   Riskinhallintatoimet

Käytä naamiomallisia suojalaseja.

5.3   Mahdolliset suorat tai epäsuorat haittavaikutukset, ensiapuohjeet sekä kiireelliset toimenpiteet ympäristön suojelemiseksi

JOS KEMIKAALIA ON HENGITETTY: Jos oireita ilmenee, soita MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN tai lääkäriin.

JOS KEMIKAALIA JOUTUU IHOLLE: Pese iho välittömästi runsaalla vedellä. Riisu sen jälkeen kaikki saastuneet vaatteet ja pese ne ennen uudelleenkäyttöä. Jatka ihon pesemistä vedellä 15 minuutin ajan. Soita myrkytyskeskukseen tai lääkäriin. Jos ihoärsytystä ilmenee: Hakeudu lääkäriin.

JOS KEMIKAALIA JOUTUU SILMIIN: Huuhtele välittömästi vedellä useita minuutteja. Poista piilolinssit, jos niitä on ja ne on helppo poistaa. Jatka huuhtelua vähintään 15 minuutin ajan. Soita välittömästi hätänumeroon 112/ambulanssiin lääkärin apua varten.

JOS KEMIKAALIA ON NIELTY: Huuhtele suu välittömästi. Anna jotain juotavaa, jos altistunut henkilö pystyy nielemään. ÄLÄ aiheuta oksentelua. Soita 112/ambulanssi lääkärin apua varten

5.4   Ohjeet valmisteen ja sen pakkausten turvallisesta hävittämisestä

Pakkaus ja sisältö on hävitettävä vaarallisena jätteenä. Jätteen haltija on vastuussa hävityksestä. Älä heitä jätteitä viemäriin tai vesistöön. Hävitä turvallisesti paikallisten/kansallisten määräysten mukaisesti.

5.5   Varastointiolosuhteet ja säilyvyysaika normaaleissa säilytysolosuhteissa

Säilytä vain alkuperäispakkauksessa viileässä, hyvin ilmastoidussa tilassa. Pidä pakkaus suljettuna, kun sitä ei käytetä.

Tuotteiden säilyvyysaika on 2 vuotta.

6.   MUUT TIEDOT

/

7.   KOLMANNEN TASON TIEDOT: META SPC 10 – YKSITTÄISET VALMISTEET

7.1   Kunkin yksittäisen valmisteen kauppanimi(-nimet), lupanumero ja tarkka koostumus

Kauppanimi

Kenocool

Markkina-alue: EU

 

PEZERK LI PLUS

Markkina-alue: EU

Milcho Dip

Markkina-alue: EU

Lupanumero

EU-0027740-0012 1–10

Yleisnimi

IUPAC-nimi

Käyttötarkoitus

CAS-numero

EY-numero

Pitoisuus (%)

L-(+)-maitohappo

 

Tehoaine

79-33-4

201-196-2

3,6

Natriumlauryylisulfaatti

Rikkihappo, mono-C12-14-alkyyliesterit, natriumsuolat

Muu aine kuin tehoaine

85586-07-8

287-809-4

0,05

META SPC 11

1.   META SPC 11 – HALLINNOLLISET TIEDOT

1.1   Meta SPC 11 – tunniste

Tunniste

Meta SPC 11: Tiivistetty desinfiointiaine pinnoille ja laitteille (PT3 ja PT4)

1.2   Lupanumeron pääte

Numero

1–11

1.3   Valmisteryhmä(t)

Valmisteryhmä(t)

PT04 – Desinfiointiaineet tiloihin, joissa on elintarvikkeita tai rehuja

PT03 – Eläinten hygienia

2.   META SPC 11 – KOOSTUMUS

2.1   Meta SPC 11 t – koostumus – laadulliset ja määrälliset tiedot

Yleisnimi

IUPAC-nimi

Käyttötarkoitus

CAS-numero

EY-numero

Pitoisuus (%)

Vähintään

Enintään

L-(+)-maitohappo

 

Tehoaine

79-33-4

201-196-2

24,0

24,0

Natriumlauryylisulfaatti

Rikkihappo, mono-C12-14-alkyyliesterit, natriumsuolat

Muu aine kuin tehoaine

85586-07-8

287-809-4

12,0

12,0

Isopropanoli

Propan-2-oli

Muu aine kuin tehoaine

67-63-0

200-661-7

5,0

5,0

2.2   Meta SPC 11 – formuloinnin tyyppi (tyypit)

Formulaatio (formulaatiot)

SL – Vesiliukoinen konsentraatti

3.   META SPC 11 – VAARA- JA TURVALAUSEKKEET

Vaaralausekkeet

Ärsyttää ihoa.

Vaurioittaa vakavasti silmiä.

Turvalausekkeet

Pese kädet huolellisesti käsittelyn jälkeen.

Käytä suojakäsineitä.

Käytä silmien/kasvojensuojainta.

JOS KEMIKAALIA JOUTUU IHOLLE: Pese runsaalla vedellä.

JOS KEMIKAALIA JOUTUU SILMIIN: Huuhdo huolellisesti vedellä usean minuutin ajan. Poista piilolinssit, jos sen voi tehdä helposti. Jatka huuhtomista.

Ota välittömästi yhteys lääkäriin.

Hävitä sisältö vaarallisen jätteen tai erityisjätteen keräyspisteeseen paikallisten, alueellisten, kansallisten ja/tai kansainvälisten määräysten mukaisesti.

4.   META SPC 11 – SALLITTU KÄYTTÖ (SALLITUT KÄYTÖT)

4.1   Käytön kuvaus

Taulukko 22

Käyttö # 1 – Kovien pintojen desinfiointi elintarvike- ja rehuteollisuudessa

Valmisteryhmä(t)

PT04 – Desinfiointiaineet tiloihin, joissa on elintarvikkeita tai rehuja

Tarvittaessa tarkka kuvaus hyväksytystä käytöstä

Ei oleellinen

Kohde-eliöt (myös kehitysvaihe)

Tieteellinen nimi: muut: bakteerit

Yleisnimi: Bakteerit

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Tieteellinen nimi: muu: hiiva

Yleisnimi: Hiiva

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Käyttöalue

sisäkäyttö

elintarvike- ja rehuteollisuudessa + julkisella alalla:

Kovien/ei-huokoisten pintojen desinfiointi ruiskuttamalla tai liottamalla, kunhan ne on puhdistettu etukäteen

Annostelutapa/-tavat

Menetelmä: Ruiskuttamalla tai upottamalla

Yksityiskohtainen kuvaus:

Ruiskuttaminen

Liotus (huuhde on tarkoitettu käytettäväksi vain kerran)

Annostelutapa (-tavat) ja -taajuus

Käyttömäärä: 100 ml/m2

Laimennus (%): 1 % tai 3 %

Annostelukertojen määrä ja ajankohta:

Aktiivinen bakteereja ja hiivoja vastaan +7 °C:ssa:

3 % (0,72 % maitohapolla) 30 sekunnin vaikutusaika

1 % (0,24 % maitohapolla) 15 sekunnin vaikutusaika

Käyttäjäryhmä(t)

ammattilainen

Pakkauskoot ja pakkausmateriaali

1 l, 5 l, 10 l, 20 l, 25 l, 30 l, 60 l, 200 l, 220 l, 600 l, 1 000 l, 1 100 l

1 kg, 5 kg, 10 kg, 20 kg, 25 kg, 30 kg, 60 kg, 200 kg, 220 kg, 600 kg, 1 000  kg, 1 100  kg

HDPE (korkeatiheyksinen polyeteeni)

4.1.1   Käyttökohtaiset käyttöohjeet

katso Meta SPC 11:n yleiset käyttöohjeet

4.1.2   Käyttökohtaiset riskinhallintatoimet

katso Meta SPC 11:n yleiset käyttöohjeet

4.1.3   Tarvittaessa tarkemmat tiedot suorista tai epäsuorista vaikutuksista, ensiapuohjeista ja ympäristönsuojeluohjeista

katso Meta SPC 11:n yleiset käyttöohjeet

4.1.4   Tarvittaessa valmisteen ja sen pakkauksen jätehuolto-ohjeet

katso Meta SPC 11:n yleiset käyttöohjeet

4.1.5   Tarvittaessa valmisteen säilytysolosuhteet ja säilyvyys normaaleissa olosuhteissa

katso Meta SPC 11:n yleiset käyttöohjeet

4.2   Käytön kuvaus

Taulukko 23

Käyttö # 2 – Laitteiden desinfiointi liottamalla elintarvike- ja rehuteollisuudessa

Valmisteryhmä(t)

PT04 – Desinfiointiaineet tiloihin, joissa on elintarvikkeita tai rehuja

Tarvittaessa tarkka kuvaus hyväksytystä käytöstä

Ei oleellinen

Kohde-eliöt (myös kehitysvaihe)

Tieteellinen nimi: muut: bakteerit

Yleisnimi: Bakteerit

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Tieteellinen nimi: muu: hiiva

Yleisnimi: Hiiva

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Käyttöalue

sisäkäyttö

Sisätiloissa – elintarvike- ja rehuteollisuudessa + julkisella alalla:

Kovien/ei-huokoisten pintojen (esim. käsittelykoneet) desinfiointi ruiskuttamalla tai liottamalla ilman edeltävää puhdistusta

Annostelutapa/-tavat

Menetelmä: Ruiskuttamalla tai upottamalla

Yksityiskohtainen kuvaus:

/

Annostelutapa (-tavat) ja -taajuus

Käyttömäärä: 100 ml/m2

Laimennus (%): 8 % tai 15 %

Annostelukertojen määrä ja ajankohta:

Aktiivinen bakteereja ja hiivoja vastaan +7 °C:ssa:

Liottamalla: 15 % (3,6 % maitohapolla) 30 sekunnin vaikutusaika

Ruiskuttamalla: 8 % (1,92 % maitohapolla) 30 sekunnin vaikutusaika

Käyttäjäryhmä(t)

ammattilainen

Pakkauskoot ja pakkausmateriaali

1 l, 5 l, 10 l, 20 l, 25 l, 30 l, 60 l, 200 l, 220 l, 600 l, 1 000 l, 1 100 l

1 kg, 5 kg, 10 kg, 20 kg, 25 kg, 30 kg, 60 kg, 200 kg, 220 kg, 600 kg, 1 000  kg, 1 100  kg

HDPE (korkeatiheyksinen polyeteeni)

4.2.1   Käyttökohtaiset käyttöohjeet

katso Meta SPC 11:n yleiset käyttöohjeet

4.2.2   Käyttökohtaiset riskinhallintatoimet

katso Meta SPC 11:n yleiset käyttöohjeet

4.2.3   Tarvittaessa tarkemmat tiedot suorista tai epäsuorista vaikutuksista, ensiapuohjeista ja ympäristönsuojeluohjeista

katso Meta SPC 11:n yleiset käyttöohjeet

4.2.4   Tarvittaessa valmisteen ja sen pakkauksen jätehuolto-ohjeet

katso Meta SPC 11:n yleiset käyttöohjeet

4.2.5   Tarvittaessa valmisteen säilytysolosuhteet ja säilyvyys normaaleissa olosuhteissa

katso Meta SPC 11:n yleiset käyttöohjeet

4.3   Käytön kuvaus

Taulukko 24

Käyttö # 3 – Kovien pintojen desinfiointi eläinlääkintähygieniaa varten

Valmisteryhmä(t)

PT03 – Eläinten hygienia

Tarvittaessa tarkka kuvaus hyväksytystä käytöstä

Ei oleellinen

Kohde-eliöt (myös kehitysvaihe)

Tieteellinen nimi: Bakteerit

Yleisnimi: Bakteerit

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Tieteellinen nimi: Hiiva

Yleisnimi: Hiiva

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Käyttöalue

sisäkäyttö

Eläinlääketieteellinen ala:

Kovien/ei-huokoisten pintojen desinfiointi ruiskuttamalla tai liottamalla, kunhan ne on puhdistettu etukäteen

Annostelutapa/-tavat

Menetelmä: Ruiskuttamalla tai upottamalla

Yksityiskohtainen kuvaus:

Ruiskuttaminen

Liotus (huuhde on tarkoitettu käytettäväksi vain kerran)

Annostelutapa (-tavat) ja -taajuus

Käyttömäärä: Aktiivinen bakteereja ja hiivoja vastaan +10 °C:ssa: 4 % 30 minuutin vaikutusaika

Laimennus (%): 4 %

Annostelukertojen määrä ja ajankohta:

Aktiivinen bakteereja ja hiivoja vastaan +10 °C:ssa:

4 % (0,96 % maitohapolla) 30 sekunnin vaikutusaika

Käyttäjäryhmä(t)

ammattilainen

Pakkauskoot ja pakkausmateriaali

1 l, 5 l, 10 l, 20 l, 25 l, 30 l, 60 l, 200 l, 220 l, 600 l, 1 000 l, 1 100 l

1 kg, 5 kg, 10 kg, 20 kg, 25 kg, 30 kg, 60 kg, 200 kg, 220 kg, 600 kg, 1 000  kg, 1 100  kg

HDPE (korkeatiheyksinen polyeteeni)

4.3.1   Käyttökohtaiset käyttöohjeet

Eläinsuojien on oltava tyhjiä eläimistä desinfioinnin aikana. Tuotetta käytetään sikojen, lehmien ja siipikarjan eläinsuojien desinfiointiin. Puhdista pinnat huolellisesti pesuaineella ennen desinfiointia. Huuhtele puhtaalla vedellä ja poista ylimääräinen vesi.

Sekoitus ja täyttö: säiliö avataan käsin ja tyhjennetään säiliöön tai liitetään pumppuun, joka pumppaa tuotteen ruiskutuslaitteen säiliöön, joka sitten täytetään vedellä oikean käyttöpitoisuuden saavuttamiseksi. Levitä tuote ruiskuttamalla tai upottamalla. Käytä niin paljon liuosta, että pinnat pysyvät märkinä koko vaikutusajan. Ruiskutusta ei tarvitse tehdä koko vaikutusaikaa.

4.3.2   Käyttökohtaiset riskinhallintatoimet

katso Meta SPC 11:n yleiset käyttöohjeet

4.3.3   Tarvittaessa tarkemmat tiedot suorista tai epäsuorista vaikutuksista, ensiapuohjeista ja ympäristönsuojeluohjeista

katso Meta SPC 11:n yleiset käyttöohjeet

4.3.4   Tarvittaessa valmisteen ja sen pakkauksen jätehuolto-ohjeet

katso Meta SPC 11:n yleiset käyttöohjeet

4.3.5   Tarvittaessa valmisteen säilytysolosuhteet ja säilyvyys normaaleissa olosuhteissa

katso Meta SPC 11:n yleiset käyttöohjeet

5.   YLEISET KÄYTTÖOHJEET (11) – META SPC 11

5.1   Käyttöohjeet

Desinfiointimenetelmät ruiskuttamalla: Desinfioitavien pintojen on oltava riittävän märkiä, jotta ne pysyvät märkinä optimaalisen desinfioinnin mahdollistavan hyväksytyn vaikutusajan ajan. Tuoteselosteeseen lisätään seuraava varotoimenpidevirke: ”Varmista, että pinnat kastuvat kokonaan”.

Tuotteet on laimennettava juomakelpoisella vedellä ennen käyttöä.

5.2   Riskinhallintatoimet

Sekoittamisen ja lastaamisen aikana tarvitaan käsineet ja suojalasit.

5.3   Mahdolliset suorat tai epäsuorat haittavaikutukset, ensiapuohjeet sekä kiireelliset toimenpiteet ympäristön suojelemiseksi

JOS KEMIKAALIA ON HENGITETTY: Jos oireita ilmenee, soita MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN tai lääkäriin.

JOS KEMIKAALIA JOUTUU IHOLLE: Pese iho välittömästi runsaalla vedellä. Riisu sen jälkeen kaikki saastuneet vaatteet ja pese ne ennen uudelleenkäyttöä. Jatka ihon pesemistä vedellä 15 minuutin ajan. Soita myrkytyskeskukseen tai lääkäriin. Jos ihoärsytystä ilmenee: Hakeudu lääkäriin.

JOS KEMIKAALIA JOUTUU SILMIIN: Huuhtele välittömästi vedellä useita minuutteja. Poista piilolinssit, jos niitä on ja ne on helppo poistaa. Jatka huuhtelua vähintään 15 minuutin ajan. Soita välittömästi hätänumeroon 112/ambulanssiin lääkärin apua varten.

JOS KEMIKAALIA ON NIELTY: Huuhtele suu välittömästi. Anna jotain juotavaa, jos altistunut henkilö pystyy nielemään. ÄLÄ aiheuta oksentelua. Soita 112/ambulanssi lääkärin apua varten

5.4   Ohjeet valmisteen ja sen pakkausten turvallisesta hävittämisestä

Pakkaus ja sisältö on hävitettävä vaarallisena jätteenä. Jätteen haltija on vastuussa hävityksestä. Älä heitä jätteitä viemäriin tai vesistöön. Hävitä turvallisesti paikallisten/kansallisten määräysten mukaisesti.

5.5   Varastointiolosuhteet ja säilyvyysaika normaaleissa säilytysolosuhteissa

Säilytä vain alkuperäispakkauksessa viileässä, hyvin ilmastoidussa tilassa. Pidä pakkaus suljettuna, kun sitä ei käytetä.

Tuotteiden säilyvyysaika on 2 vuotta.

6.   MUUT TIEDOT

/

7.   KOLMANNEN TASON TIEDOT: META SPC 11 – YKSITTÄISET VALMISTEET

7.1   Kunkin yksittäisen valmisteen kauppanimi(-nimet), lupanumero ja tarkka koostumus

Kauppanimi

Kenosan Lactic

Markkina-alue: EU

 

Lacto Des

Markkina-alue: EU

Bio Des 100

Markkina-alue: EU

Bio Lac

Markkina-alue: EU

Lupanumero

EU-0027740-0013 1–11

Yleisnimi

IUPAC-nimi

Käyttötarkoitus

CAS-numero

EY-numero

Pitoisuus (%)

L-(+)-maitohappo

 

Tehoaine

79-33-4

201-196-2

24,0

Natriumlauryylisulfaatti

Rikkihappo, mono-C12-14-alkyyliesterit, natriumsuolat

Muu aine kuin tehoaine

85586-07-8

287-809-4

12,0

Isopropanoli

Propan-2-oli

Muu aine kuin tehoaine

67-63-0

200-661-7

5,0

META SPC 12

1.   META SPC 12 – HALLINNOLLISET TIEDOT

1.1   Meta SPC 12 – tunniste

Tunniste

Meta SPC 12: Sisäpintojen desinfiointiin CIP-menetelmällä (PT4)

1.2   Lupanumeron pääte

Numero

1–12

1.3   Valmisteryhmä(t)

Valmisteryhmä(t)

PT04 – Desinfiointiaineet tiloihin, joissa on elintarvikkeita tai rehuja

2.   META SPC 12 – KOOSTUMUS

2.1   Meta SPC 12 t – koostumus – laadulliset ja määrälliset tiedot

Yleisnimi

IUPAC-nimi

Käyttötarkoitus

CAS-numero

EY-numero

Pitoisuus (%)

Vähintään

Enintään

L-(+)-maitohappo

 

Tehoaine

79-33-4

201-196-2

22,0

22,0

C6-alkyyliglukosidi

Heksyyli-D-glukosidi

Muu aine kuin tehoaine

54549-24-5

259-217-6

2,4

2,4

Metaanisulfonihappo

Metaanisulfonihappo

Muu aine kuin tehoaine

75-75-2

200-898-6

0,0

10,5

Rikkihappo

Rikkihappo

Muu aine kuin tehoaine

7664-93-9

231-639-5

0,0

10,5

2.2   Meta SPC 12 – formuloinnin tyyppi (tyypit)

Formulaatio (formulaatiot)

SL – Vesiliukoinen konsentraatti

3.   META SPC 12 – VAARA- JA TURVALAUSEKKEET

Vaaralausekkeet

Voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa.

Voi syövyttää metalleja.

Turvalausekkeet

Säilytä alkuperäispakkauksessa.

Älä hengitä höyryä.

Pese kädet huolellisesti käsittelyn jälkeen.

Käytä suojakäsineitä.

Käytä suojavaatetusta.

Käytä silmien/kasvojensuojainta.

JOS KEMIKAALIA ON NIELTY: Huuhdo suu. EI saa oksennuttaa.

JOS KEMIKAALIA JOUTUU IHOLLE (tai hiuksiin): Riisu saastunut vaatetus välittömästi. Huuhdo iholla vedellä.

JOS KEMIKAALIA ON HENGITETTY: Siirrä henkilö raittiiseen ilmaan ja varmista vaivaton hengitys.

JOS KEMIKAALIA JOUTUU SILMIIN: Huuhdo huolellisesti vedellä usean minuutin ajan. Poista piilolinssit, jos sen voi tehdä helposti. Jatka huuhtomista.

Ota välittömästi yhteys lääkäriin.

Imeytä valumat vahinkojen estämiseksi.

Pese saastunut vaatetus ennen uudelleenkäyttöä.

Varastoi lukitussa tilassa.

Hävitä sisältö vaarallisen jätteen tai erityisjätteen keräyspisteeseen paikallisten, alueellisten, kansallisten ja/tai kansainvälisten määräysten mukaisesti.

4.   META SPC 12 – SALLITTU KÄYTTÖ (SALLITUT KÄYTÖT)

4.1   Käytön kuvaus

Taulukko 25

Käyttö # 1 – Sisäpinnan desinfiointi CIP-menetelmällä kierrolla

Valmisteryhmä(t)

PT04 – Desinfiointiaineet tiloihin, joissa on elintarvikkeita tai rehuja

Tarvittaessa tarkka kuvaus hyväksytystä käytöstä

Ei oleellinen

Kohde-eliöt (myös kehitysvaihe)

Tieteellinen nimi: Bakteerit

Yleisnimi: Bakteerit

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Tieteellinen nimi: Hiiva

Yleisnimi: Hiiva

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Käyttöalue

sisäkäyttö

elintarvike- ja rehuteollisuudessa:

Kovien/ei-huokoisten sisäpintojen desinfiointi CIP-menetelmällä (kierrätyksellä)

Annostelutapa/-tavat

Menetelmä: CIP-menetelmät

Yksityiskohtainen kuvaus:

/

Annostelutapa (-tavat) ja -taajuus

Käyttömäärä: +50 °C:ssa

Laimennus (%): 1–4 %

Annostelukertojen määrä ja ajankohta:

+ 50 °C:ssa

Aktiivinen bakteereja ja hiivoja vastaan:

esipuhdistuksen kanssa: 2 % (0,44 % maitohappoa) 2 minuutin vaikutusaika / 1 % 30 minuutin vaikutusaika

ilman esipuhdistusta: 4 % (0,88 % maitohappoa) 2 minuutin vaikutusaika tai 1 % (0,22 % maitohappoa) 30 minuutin vaikutusaika

Maitoisissa olosuhteissa: 2 % (0,44 % maitohapolla) 15 sekunnin vaikutusaika

Käyttäjäryhmä(t)

ammattilainen

Pakkauskoot ja pakkausmateriaali

1 l, 5 l, 10 l, 20 l, 25 l, 30 l, 60 l, 200 l, 220 l, 600 l, 1 000 l, 1 100 l

1 kg, 5 kg, 10 kg, 20 kg, 25 kg, 30 kg, 60 kg, 200 kg, 220 kg, 600 kg, 1 000  kg, 1 100  kg

HDPE (korkeatiheyksinen polyeteeni)

4.1.1   Käyttökohtaiset käyttöohjeet

katso Meta SPC 12:n yleiset käyttöohjeet

4.1.2   Käyttökohtaiset riskinhallintatoimet

katso Meta SPC 12:n yleiset käyttöohjeet

4.1.3   Tarvittaessa tarkemmat tiedot suorista tai epäsuorista vaikutuksista, ensiapuohjeista ja ympäristönsuojeluohjeista

katso Meta SPC 12:n yleiset käyttöohjeet

4.1.4   Tarvittaessa valmisteen ja sen pakkauksen jätehuolto-ohjeet

katso Meta SPC 12:n yleiset käyttöohjeet

4.1.5   Tarvittaessa valmisteen säilytysolosuhteet ja säilyvyys normaaleissa olosuhteissa

katso Meta SPC 12:n yleiset käyttöohjeet

4.2   Käytön kuvaus

Taulukko 26

Käyttö # 2 – Sisäpinnan desinfiointi CIP-menetelmällä ilman kiertoa

Valmisteryhmä(t)

PT04 – Desinfiointiaineet tiloihin, joissa on elintarvikkeita tai rehuja

Tarvittaessa tarkka kuvaus hyväksytystä käytöstä

Ei oleellinen

Kohde-eliöt (myös kehitysvaihe)

Tieteellinen nimi: muut: bakteerit

Yleisnimi: Bakteerit

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Tieteellinen nimi: muu: hiiva

Yleisnimi: hiiva

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Käyttöalue

sisäkäyttö

elintarvike- ja rehuteollisuudessa:

Kovien/ei-huokoisten sisäpintojen desinfiointi CIP-menetelmällä (ilman kiertoa)

Annostelutapa/-tavat

Menetelmä: CIP-menetelmät

Yksityiskohtainen kuvaus:

/

Annostelutapa (-tavat) ja -taajuus

Käyttömäärä: +50 °C:ssa

Laimennus (%): 2 % tai 4 %

Annostelukertojen määrä ja ajankohta:

+ 50 °C:ssa

Aktiivinen bakteereja ja hiivoja vastaan:

esipuhdistuksen kanssa: 2 % (0,44 % maitohapolla) 30 sekunnin vaikutusaika

ilman esipuhdistusta: 4 % (0,88 % maitohappoa) 2 minuutin vaikutusaika tai 2 % (0,44 % maitohappoa) 30 minuutin vaikutusaika

Käyttäjäryhmä(t)

ammattilainen

Pakkauskoot ja pakkausmateriaali

1 l, 5 l, 10 l, 20 l, 25 l, 30 l, 60 l, 200 l, 220 l, 600 l, 1 000 l, 1 100 l

1 kg, 5 kg, 10 kg, 20 kg, 25 kg, 30 kg, 60 kg, 200 kg, 220 kg, 600 kg, 1 000  kg, 1 100  kg

HDPE (korkeatiheyksinen polyeteeni)

4.2.1   Käyttökohtaiset käyttöohjeet

katso Meta SPC 12:n yleiset käyttöohjeet

4.2.2   Käyttökohtaiset riskinhallintatoimet

katso Meta SPC 12:n yleiset käyttöohjeet

4.2.3   Tarvittaessa tarkemmat tiedot suorista tai epäsuorista vaikutuksista, ensiapuohjeista ja ympäristönsuojeluohjeista

katso Meta SPC 12:n yleiset käyttöohjeet

4.2.4   Tarvittaessa valmisteen ja sen pakkauksen jätehuolto-ohjeet

katso Meta SPC 12:n yleiset käyttöohjeet

4.2.5   Tarvittaessa valmisteen säilytysolosuhteet ja säilyvyys normaaleissa olosuhteissa

katso Meta SPC 12:n yleiset käyttöohjeet

4.3   Käytön kuvaus

Taulukko 27

Käyttö # 3 – Laatikoiden pesu

Valmisteryhmä(t)

PT04 – Desinfiointiaineet tiloihin, joissa on elintarvikkeita tai rehuja

Tarvittaessa tarkka kuvaus hyväksytystä käytöstä

Ei oleellinen

Kohde-eliöt (myös kehitysvaihe)

Tieteellinen nimi: Bakteerit

Yleisnimi: Bakteerit

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Tieteellinen nimi: Hiivat

Yleisnimi: Hiivat

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Käyttöalue

sisäkäyttö

Sisätiloissa – elintarvike- ja rehuteollisuudessa kovien/ei-huokoisten pintojen desinfiointi laatikoiden pesulaitteissa

Annostelutapa/-tavat

Menetelmä: Laatikoiden pesu

Yksityiskohtainen kuvaus:

/

Annostelutapa (-tavat) ja -taajuus

Käyttömäärä: +50 °C:ssa

Laimennus (%): 2 % tai 4 %

Annostelukertojen määrä ja ajankohta:

+ 50 °C:ssa

Aktiivinen bakteereja ja hiivoja vastaan:

esipuhdistuksen kanssa: 2 % (0,44 % maitohappoa) 2 minuutin vaikutusaika

ilman esipuhdistusta: 4 % (0,88 % maitohappoa) 2 minuutin vaikutusaika

Käyttäjäryhmä(t)

ammattilainen

Pakkauskoot ja pakkausmateriaali

1 l, 5 l, 10 l, 20 l, 25 l, 30 l, 60 l, 200 l, 220 l, 600 l, 1 000 l, 1 100 l

1 kg, 5 kg, 10 kg, 20 kg, 25 kg, 30 kg, 60 kg, 200 kg, 220 kg, 600 kg, 1 000  kg, 1 100  kg

HDPE (korkeatiheyksinen polyeteeni)

4.3.1   Käyttökohtaiset käyttöohjeet

katso Meta SPC 12:n yleiset käyttöohjeet

4.3.2   Käyttökohtaiset riskinhallintatoimet

katso Meta SPC 12:n yleiset käyttöohjeet

4.3.3   Tarvittaessa tarkemmat tiedot suorista tai epäsuorista vaikutuksista, ensiapuohjeista ja ympäristönsuojeluohjeista

katso Meta SPC 12:n yleiset käyttöohjeet

4.3.4   Tarvittaessa valmisteen ja sen pakkauksen jätehuolto-ohjeet

katso Meta SPC 12:n yleiset käyttöohjeet

4.3.5   Tarvittaessa valmisteen säilytysolosuhteet ja säilyvyys normaaleissa olosuhteissa

katso Meta SPC 12:n yleiset käyttöohjeet

5.   YLEISET KÄYTTÖOHJEET (12) – META SPC 12

5.1   Käyttöohjeet

Tuotteet on laimennettava juomakelpoisella vedellä ennen käyttöä.

5.2   Riskinhallintatoimet

Sekoittamisen ja lastaamisen aikana tarvitaan käsineet ja suojalasit.

Käytettävä suojahaalaria (luvanhaltijan on määriteltävä tuotetiedoissa).

5.3   Mahdolliset suorat tai epäsuorat haittavaikutukset, ensiapuohjeet sekä kiireelliset toimenpiteet ympäristön suojelemiseksi

JOS KEMIKAALIA ON HENGITETTY: Siirry raittiiseen ilmaan ja pysy levossa hengityksen kannalta mukavassa asennossa. Jos oireita esiintyy: Soita 112/ambulanssi lääkärin apua varten. Jos oireita ei esiinny: Soita MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN tai lääkäriin.

JOS KEMIKAALIA JOUTUU IHOLLE: Pese iho välittömästi runsaalla vedellä. Riisu sen jälkeen kaikki saastuneet vaatteet ja pese ne ennen uudelleenkäyttöä. Jatka ihon pesemistä vedellä 15 minuutin ajan. Soita MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN tai lääkäriin.

JOS KEMIKAALIA JOUTUU SILMIIN: Huuhtele välittömästi vedellä useita minuutteja. Poista piilolinssit, jos niitä on ja ne on helppo poistaa. Jatka huuhtelua vähintään 15 minuutin ajan. Soita välittömästi hätänumeroon 112/ambulanssiin lääkärin apua varten.

JOS KEMIKAALIA ON NIELTY: Huuhtele suu välittömästi. Anna jotain juotavaa, jos altistunut henkilö pystyy nielemään. ÄLÄ aiheuta oksentelua. Soita 112/ambulanssi lääkärin apua varten

5.4   Ohjeet valmisteen ja sen pakkausten turvallisesta hävittämisestä

Pakkaus ja sen sisältö on hävitettävä vaarallisena jätteenä. Jätteen haltijan on vastuussa hävityksestä. Älä heitä jätteitä viemäriin tai vesistöön. Hävitä turvallisesti paikallisten/kansallisten määräysten mukaisesti.

5.5   Varastointiolosuhteet ja säilyvyysaika normaaleissa säilytysolosuhteissa

Säilytä vain alkuperäispakkauksessa viileässä, hyvin ilmastoidussa tilassa. Pidä pakkaus suljettuna, kun sitä ei käytetä.

Tuotteiden säilyvyysaika on 2 vuotta.

6.   MUUT TIEDOT

/

7.   KOLMANNEN TASON TIEDOT: META SPC 12 – YKSITTÄISET VALMISTEET

7.1   Kunkin yksittäisen valmisteen kauppanimi(-nimet), lupanumero ja tarkka koostumus

Kauppanimi

Pho Cid L

Markkina-alue: EU

 

Tornax 100

Markkina-alue: EU

Tornax Des

Markkina-alue: EU

Lacto CIP

Markkina-alue: EU

Pho Cid Eco

Markkina-alue: EU

Lupanumero

EU-0027740-0014 1–12

Yleisnimi

IUPAC-nimi

Käyttötarkoitus

CAS-numero

EY-numero

Pitoisuus (%)

L-(+)-maitohappo

 

Tehoaine

79-33-4

201-196-2

22,0

C6-alkyyliglukosidi

Heksyyli-D-glukosidi

Muu aine kuin tehoaine

54549-24-5

259-217-6

2,4

Metaanisulfonihappo

Metaanisulfonihappo

Muu aine kuin tehoaine

75-75-2

200-898-6

10,5

7.2   Kunkin yksittäisen valmisteen kauppanimi(-nimet), lupanumero ja tarkka koostumus

Kauppanimi

Pho Cid LS

Markkina-alue: EU

Lupanumero

EU-0027740-0015 1–12

Yleisnimi

IUPAC-nimi

Käyttötarkoitus

CAS-numero

EY-numero

Pitoisuus (%)

L-(+)-maitohappo

 

Tehoaine

79-33-4

201-196-2

22,0

C6-alkyyliglukosidi

Heksyyli-D-glukosidi

Muu aine kuin tehoaine

54549-24-5

259-217-6

2,4

Rikkihappo

Rikkihappo

Muu aine kuin tehoaine

7664-93-9

231-639-5

10,5

META SPC 13

1.   META SPC 13 – HALLINNOLLISET TIEDOT

1.1   Meta SPC 13 – tunniste

Tunniste

Meta SPC 13: Desinfiointiaine koville pinnoille

1.2   Lupanumeron pääte

Numero

1–13

1.3   Valmisteryhmä(t)

Valmisteryhmä(t)

PT04 – Desinfiointiaineet tiloihin, joissa on elintarvikkeita tai rehuja

2.   META SPC 13 – KOOSTUMUS

2.1   Meta SPC 13 t – koostumus – laadulliset ja määrälliset tiedot

Yleisnimi

IUPAC-nimi

Käyttötarkoitus

CAS-numero

EY-numero

Pitoisuus (%)

Vähintään

Enintään

L-(+)-maitohappo

 

Tehoaine

79-33-4

201-196-2

11,0

11,0

Natriumlauryylisulfaatti

Rikkihappo, mono-C12-14-alkyyliesterit, natriumsuolat

Muu aine kuin tehoaine

85586-07-8

287-809-4

4,5

4,5

Metaanisulfonihappo

Metaanisulfonihappo

Muu aine kuin tehoaine

75-75-2

200-898-6

10,5

19,5

2.2   Meta SPC 13 – formuloinnin tyyppi (tyypit)

Formulaatio (formulaatiot)

SL – Vesiliukoinen konsentraatti

3.   META SPC 13 – VAARA- JA TURVALAUSEKKEET

Vaaralausekkeet

Voi syövyttää metalleja.

Voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa.

Turvalausekkeet

Säilytä alkuperäispakkauksessa.

Älä hengitä höyryä.

Pese kädet huolellisesti käsittelyn jälkeen.

Käytä suojakäsineitä.

Käytä suojavaatetusta.

Käytä silmien/kasvojensuojainta.

JOS KEMIKAALIA ON NIELTY: Huuhdo suu. EI saa oksennuttaa.

JOS KEMIKAALIA JOUTUU IHOLLE (tai hiuksiin): Riisu saastunut vaatetus välittömästi. Huuhdo iholla vedellä.

JOS KEMIKAALIA ON HENGITETTY: Siirrä henkilö raittiiseen ilmaan ja varmista vaivaton hengitys.

JOS KEMIKAALIA JOUTUU SILMIIN: Huuhdo huolellisesti vedellä usean minuutin ajan. Poista piilolinssit, jos sen voi tehdä helposti. Jatka huuhtomista.

Ota välittömästi yhteys lääkäriin.

Imeytä valumat vahinkojen estämiseksi.

Pese saastunut vaatetus ennen uudelleenkäyttöä.

Varastoi lukitussa tilassa.

Hävitä sisältö vaarallisen jätteen tai erityisjätteen keräyspisteeseen paikallisten, alueellisten, kansallisten ja/tai kansainvälisten määräysten mukaisesti.

Hävitä pakkaus vaarallisen jätteen tai erityisjätteen keräyspisteeseen paikallisten, alueellisten, kansallisten ja/tai kansainvälisten määräysten mukaisesti.

4.   META SPC 13 – SALLITTU KÄYTTÖ (SALLITUT KÄYTÖT)

4.1   Käytön kuvaus

Taulukko 28

Käyttö # 1 – Kovien pintojen desinfiointi (PT4)

Valmisteryhmä(t)

PT04 – Desinfiointiaineet tiloihin, joissa on elintarvikkeita tai rehuja

Tarvittaessa tarkka kuvaus hyväksytystä käytöstä

Ei oleellinen

Kohde-eliöt (myös kehitysvaihe)

Tieteellinen nimi: muut: bakteerit

Yleisnimi: Bakteerit

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Tieteellinen nimi: muu: hiiva

Yleisnimi: Hiiva

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Käyttöalue

sisäkäyttö

Elintarvike-/rehualueet

Kovien/ei-huokoisten pintojen desinfiointi vaahdottamalla

Annostelutapa/-tavat

Menetelmä: Vaahdottamalla

Yksityiskohtainen kuvaus:

/

Annostelutapa (-tavat) ja -taajuus

Käyttömäärä: Huoneenlämmössä 30 min vaikutusaika Tehoaa bakteereja ja hiivoja vastaan: – esipuhdistuksen kanssa: 1 % – ilman esipuhdistusta: 5 %

Laimennus (%): 1 tai 5 %

Annostelukertojen määrä ja ajankohta:

huoneenlämmössä 2 minuutin vaikutusaika

Aktiivinen bakteereja ja hiivoja vastaan:

esipuhdistuksen kanssa: 1 % (0,11 % maitohappoa)

ilman esipuhdistusta: 5 % (0,55 % maitohappoa)

Käyttäjäryhmä(t)

ammattilainen

Pakkauskoot ja pakkausmateriaali

1 l, 5 l, 10 l, 20 l, 25 l, 30 l, 60 l, 200 l, 220 l, 600 l, 1 000 l, 1 100 l

1 kg, 5 kg, 10 kg, 20 kg, 25 kg, 30 kg, 60 kg, 200 kg, 220 kg, 600 kg, 1 000  kg, 1 100  kg

HDPE (korkeatiheyksinen polyeteeni)

4.1.1   Käyttökohtaiset käyttöohjeet

katso Meta SPC 13: n yleiset käyttöohjeet

4.1.2   Käyttökohtaiset riskinhallintatoimet

katso Meta SPC 13: n yleiset käyttöohjeet

4.1.3   Tarvittaessa tarkemmat tiedot suorista tai epäsuorista vaikutuksista, ensiapuohjeista ja ympäristönsuojeluohjeista

katso Meta SPC 13: n yleiset käyttöohjeet

4.1.4   Tarvittaessa valmisteen ja sen pakkauksen jätehuolto-ohjeet

katso Meta SPC 13: n yleiset käyttöohjeet

4.1.5   Tarvittaessa valmisteen säilytysolosuhteet ja säilyvyys normaaleissa olosuhteissa

katso Meta SPC 13: n yleiset käyttöohjeet

5.   YLEISET KÄYTTÖOHJEET (13) – META SPC 13

5.1   Käyttöohjeet

Desinfioitavien pintojen on oltava riittävän märkiä, jotta ne pysyvät märkinä optimaalisen desinfioinnin mahdollistavan hyväksytyn vaikutusajan ajan.

Tuoteselosteeseen lisätään seuraava varotoimenpidevirke: ”Varmista, että pinnat kastuvat kokonaan”.

Tuotteet on laimennettava juomakelpoisella vedellä ennen käyttöä.

5.2   Riskinhallintatoimet

Sekoittamisen ja lastaamisen aikana tarvitaan käsineet ja suojalasit.

Käytettävä suojahaalaria (luvanhaltijan on määriteltävä tuotetiedoissa).

5.3   Mahdolliset suorat tai epäsuorat haittavaikutukset, ensiapuohjeet sekä kiireelliset toimenpiteet ympäristön suojelemiseksi

JOS KEMIKAALIA ON HENGITETTY: Siirry raittiiseen ilmaan ja pysy levossa hengityksen kannalta mukavassa asennossa. Jos oireita esiintyy: Soita 112/ambulanssi lääkärin apua varten. Jos oireita ei esiinny: Soita MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN tai lääkäriin.

JOS KEMIKAALIA JOUTUU IHOLLE: Pese iho välittömästi runsaalla vedellä. Riisu sen jälkeen kaikki saastuneet vaatteet ja pese ne ennen uudelleenkäyttöä. Jatka ihon pesemistä vedellä 15 minuutin ajan. Soita myrkytyskeskukseen tai lääkäriin.

JOS KEMIKAALIA JOUTUU SILMIIN: Huuhtele välittömästi vedellä useita minuutteja. Poista piilolinssit, jos niitä on ja ne on helppo poistaa. Jatka huuhtelua vähintään 15 minuutin ajan. Soita välittömästi hätänumeroon 112/ambulanssiin lääkärin apua varten.

JOS KEMIKAALIA ON NIELTY: Huuhtele suu välittömästi. Anna jotain juotavaa, jos altistunut henkilö pystyy nielemään. ÄLÄ aiheuta oksentelua. Soita 112/ambulanssi lääkärin apua varten

5.4   Ohjeet valmisteen ja sen pakkausten turvallisesta hävittämisestä

Pakkaus ja sisältö on hävitettävä vaarallisena jätteenä. Jätteen haltija on vastuussa hävityksestä. Älä heitä jätteitä viemäriin tai vesistöön. Hävitä turvallisesti paikallisten/kansallisten määräysten mukaisesti.

5.5   Varastointiolosuhteet ja säilyvyysaika normaaleissa säilytysolosuhteissa

Säilytä vain alkuperäispakkauksessa viileässä, hyvin ilmastoidussa tilassa. Pidä pakkaus suljettuna, kun sitä ei käytetä.

Tuotteiden säilyvyysaika on 2 vuotta.

6.   MUUT TIEDOT

/

7.   KOLMANNEN TASON TIEDOT: META SPC 13 – YKSITTÄISET VALMISTEET

7.1   Kunkin yksittäisen valmisteen kauppanimi(-nimet), lupanumero ja tarkka koostumus

Kauppanimi

Tornax L

Markkina-alue: EU

 

Lacto Cid

Markkina-alue: EU

Lupanumero

EU-0027740-0016 1–13

Yleisnimi

IUPAC-nimi

Käyttötarkoitus

CAS-numero

EY-numero

Pitoisuus (%)

L-(+)-maitohappo

 

Tehoaine

79-33-4

201-196-2

11,0

Natriumlauryylisulfaatti

Rikkihappo, mono-C12-14-alkyyliesterit, natriumsuolat

Muu aine kuin tehoaine

85586-07-8

287-809-4

4,5

Metaanisulfonihappo

Metaanisulfonihappo

Muu aine kuin tehoaine

75-75-2

200-898-6

10,5

META SPC 14

1.   META SPC 14 – HALLINNOLLISET TIEDOT

1.1   Meta SPC 14 – tunniste

Tunniste

Meta SPC14: Käyttövalmis desinfiointiaine käsille

1.2   Lupanumeron pääte

Numero

1–14

1.3   Valmisteryhmä(t)

Valmisteryhmä(t)

PT01 – Ihmisen hygienia

2.   META SPC 14 – KOOSTUMUS

2.1   Meta SPC 14 t – koostumus – laadulliset ja määrälliset tiedot

Yleisnimi

IUPAC-nimi

Käyttötarkoitus

CAS-numero

EY-numero

Pitoisuus (%)

Vähintään

Enintään

L-(+)-maitohappo

 

Tehoaine

79-33-4

201-196-2

3,6

3,6

Natriumlauryylisulfaatti

Rikkihappo, mono-C12-14-alkyyliesterit, natriumsuolat

Muu aine kuin tehoaine

85586-07-8

287-809-4

2,0

2,0

Isopropanoli

Propan-2-oli

Muu aine kuin tehoaine

67-63-0

200-661-7

4,0

4,0

Butyylidiglykoli

2-(2-butoksietoksi)etanoli

Muu aine kuin tehoaine

112-34-5

203-961-6

10,0

10,0

2.2   Meta SPC 14 – formuloinnin tyyppi (tyypit)

Formulaatio (formulaatiot)

AL – Kaikki muut nesteet

3.   META SPC 14 – VAARA- JA TURVALAUSEKKEET

Vaaralausekkeet

Vaurioittaa vakavasti silmiä.

Turvalausekkeet

Käytä silmien/kasvojensuojainta.

JOS KEMIKAALIA JOUTUU SILMIIN: Huuhdo huolellisesti vedellä usean minuutin ajan. Poista piilolinssit, jos sen voi tehdä helposti. Jatka huuhtomista.

Ota välittömästi yhteys lääkäriin.

4.   META SPC 14 – SALLITTU KÄYTTÖ (SALLITUT KÄYTÖT)

4.1   Käytön kuvaus

Taulukko 29

Käyttö # 1 – Hygieeninen käsihuuhde, ammattikäyttöön (PT1)

Valmisteryhmä(t)

PT01 – Ihmisen hygienia

Tarvittaessa tarkka kuvaus hyväksytystä käytöstä

Ei oleellinen

Kohde-eliöt (myös kehitysvaihe)

Tieteellinen nimi: muut: bakteerit

Yleisnimi: Bakteerit

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Tieteellinen nimi: muu: hiiva

Yleisnimi: Hiiva

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Käyttöalue

sisäkäyttö

elintarvike- ja rehuteollisuudessa; julkisella alalla; keittiöissä hygieeninen käsihuuhde, näkyvästi puhtaisiin käsiin

Annostelutapa/-tavat

Menetelmä: hieromalla käsiin

Yksityiskohtainen kuvaus:

/

Annostelutapa (-tavat) ja -taajuus

Käyttömäärä: 6 ml tuotetta

Laimennus (%): -

Annostelukertojen määrä ja ajankohta:

Aktiivinen bakteereja ja hiivoja vastaan:

Käyttövalmis valmiste (sisältää 3,6 % maitohappoa)

6 ml (eli 3 painallusta)

1 minuutin vaikutusaika

Käyttäjäryhmä(t)

ammattilainen

Pakkauskoot ja pakkausmateriaali

50 ml, 75 ml, 100 ml, 150 ml, 500 ml, 1 l, 5 l, 10 l, 20 l, 25 l, 30 l, 60 l, 200 l, 220 l, 600 l, 1 000 l ja 1 100 l

HDPE (korkeatiheyksinen polyeteeni)

4.1.1   Käyttökohtaiset käyttöohjeet

katso Meta SPC 14:n yleiset käyttöohjeet

4.1.2   Käyttökohtaiset riskinhallintatoimet

/

4.1.3   Tarvittaessa tarkemmat tiedot suorista tai epäsuorista vaikutuksista, ensiapuohjeista ja ympäristönsuojeluohjeista

katso Meta SPC 14:n yleiset käyttöohjeet

4.1.4   Tarvittaessa valmisteen ja sen pakkauksen jätehuolto-ohjeet

katso Meta SPC 14:n yleiset käyttöohjeet

4.1.5   Tarvittaessa valmisteen säilytysolosuhteet ja säilyvyys normaaleissa olosuhteissa

katso Meta SPC 14:n yleiset käyttöohjeet

5.   YLEISET KÄYTTÖOHJEET (14) – META SPC 14

5.1   Käyttöohjeet

Levitä 6 ml tuotetta laimentamattomana. Anna vaikuttaa 1 minuutin ajan. Huuhtele huolellisesti desinfioinnin jälkeen.

Vain ammattikäyttöön

5.2   Riskinhallintatoimet

/

5.3   Mahdolliset suorat tai epäsuorat haittavaikutukset, ensiapuohjeet sekä kiireelliset toimenpiteet ympäristön suojelemiseksi

JOS KEMIKAALIA JOUTUU IHOLLE: Pese iho välittömästi runsaalla vedellä. Riisu sen jälkeen kaikki saastuneet vaatteet ja pese ne ennen uudelleenkäyttöä. Jatka ihon pesemistä vedellä 15 minuutin ajan. Soita MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN tai lääkäriin.

JOS KEMIKAALIA ON HENGITETTY: Jos oireita ilmenee, soita MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN tai lääkäriin.

JOS KEMIKAALIA JOUTUU SILMIIN: Huuhtele välittömästi vedellä useita minuutteja. Poista piilolinssit, jos niitä on ja ne on helppo poistaa. Jatka huuhtelua vähintään 15 minuutin ajan. Soita välittömästi hätänumeroon 112/ambulanssiin lääkärin apua varten.

JOS KEMIKAALIA ON NIELTY: Huuhtele suu välittömästi. Anna jotain juotavaa, jos altistunut henkilö pystyy nielemään. ÄLÄ aiheuta oksentelua. Soita 112/ambulanssi lääkärin apua varten

5.4   Ohjeet valmisteen ja sen pakkausten turvallisesta hävittämisestä

Pakkaus ja sisältö on hävitettävä vaarallisena jätteenä. Jätteen haltija on vastuussa hävityksestä. Älä heitä jätteitä viemäriin tai vesistöön. Hävitä turvallisesti paikallisten/kansallisten määräysten mukaisesti.

5.5   Varastointiolosuhteet ja säilyvyysaika normaaleissa säilytysolosuhteissa

Säilytä vain alkuperäispakkauksessa viileässä, hyvin ilmastoidussa tilassa. Pidä pakkaus suljettuna, kun sitä ei käytetä.

Tuotteiden säilyvyysaika on 2 vuotta.

6.   MUUT TIEDOT

/

7.   KOLMANNEN TASON TIEDOT: META SPC 14 – YKSITTÄISET VALMISTEET

7.1   Kunkin yksittäisen valmisteen kauppanimi(-nimet), lupanumero ja tarkka koostumus

Kauppanimi

Kenosan Hand Rub

Markkina-alue: EU

Lupanumero

EU-0027740-0017 1–14

Yleisnimi

IUPAC-nimi

Käyttötarkoitus

CAS-numero

EY-numero

Pitoisuus (%)

L-(+)-maitohappo

 

Tehoaine

79-33-4

201-196-2

3,6

Natriumlauryylisulfaatti

Rikkihappo, mono-C12-14-alkyyliesterit, natriumsuolat

Muu aine kuin tehoaine

85586-07-8

287-809-4

2,0

Isopropanoli

Propan-2-oli

Muu aine kuin tehoaine

67-63-0

200-661-7

4,0

Butyylidiglykoli

2-(2-butoksietoksi)etanoli

Muu aine kuin tehoaine

112-34-5

203-961-6

10,0


(1)  Tässä osiossa annetut käyttöohjeet, riskinhallintatoimet ja muut käyttöohjeet pätevät kaikissa meta SPC 1:n mukaisissa sallituissa käytöissä.

(2)  Tässä osiossa annetut käyttöohjeet, riskinhallintatoimet ja muut käyttöohjeet pätevät kaikissa meta SPC 2:n mukaisissa sallituissa käytöissä.

(3)  Tässä osiossa annetut käyttöohjeet, riskinhallintatoimet ja muut käyttöohjeet pätevät kaikissa meta SPC 3:n mukaisissa sallituissa käytöissä.

(4)  Tässä osiossa annetut käyttöohjeet, riskinhallintatoimet ja muut käyttöohjeet pätevät kaikissa meta SPC 4:n mukaisissa sallituissa käytöissä.

(5)  Tässä osiossa annetut käyttöohjeet, riskinhallintatoimet ja muut käyttöohjeet pätevät kaikissa meta SPC 5:n mukaisissa sallituissa käytöissä.

(6)  Tässä osiossa annetut käyttöohjeet, riskinhallintatoimet ja muut käyttöohjeet pätevät kaikissa meta SPC 6:n mukaisissa sallituissa käytöissä.

(7)  Tässä osiossa annetut käyttöohjeet, riskinhallintatoimet ja muut käyttöohjeet pätevät kaikissa meta SPC 7:n mukaisissa sallituissa käytöissä.

(8)  Tässä osiossa annetut käyttöohjeet, riskinhallintatoimet ja muut käyttöohjeet pätevät kaikissa meta SPC 8:n mukaisissa sallituissa käytöissä.

(9)  Tässä osiossa annetut käyttöohjeet, riskinhallintatoimet ja muut käyttöohjeet pätevät kaikissa meta SPC 9:n mukaisissa sallituissa käytöissä.

(10)  Tässä osiossa annetut käyttöohjeet, riskinhallintatoimet ja muut käyttöohjeet pätevät kaikissa meta SPC 10:n mukaisissa sallituissa käytöissä.

(11)  Tässä osiossa annetut käyttöohjeet, riskinhallintatoimet ja muut käyttöohjeet pätevät kaikissa meta SPC 11:n mukaisissa sallituissa käytöissä.

(12)  Tässä osiossa annetut käyttöohjeet, riskinhallintatoimet ja muut käyttöohjeet pätevät kaikissa meta SPC 12:n mukaisissa sallituissa käytöissä.

(13)  Tässä osiossa annetut käyttöohjeet, riskinhallintatoimet ja muut käyttöohjeet pätevät kaikissa meta SPC 13:n mukaisissa sallituissa käytöissä.

(14)  Tässä osiossa annetut käyttöohjeet, riskinhallintatoimet ja muut käyttöohjeet pätevät kaikissa meta SPC 14:n mukaisissa sallituissa käytöissä.


12.8.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 211/78


KOMISSION ASETUS (EU) 2022/1392,

annettu 11 päivänä elokuuta 2022,

asetuksen (EY) N:o 1126/2008 muuttamisesta kansainvälisen tilinpäätösstandardin IAS 12 osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta 19 päivänä heinäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 (1) ja erityisesti sen 3 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Tietyt kansainväliset tilinpäätösstandardit ja tulkinnat, jotka olivat voimassa 15 päivänä lokakuuta 2008, hyväksyttiin komission asetuksella (EY) N:o 1126/2008 (2).

(2)

Kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja antava elin International Accounting Standards Board julkaisi 7 päivänä toukokuuta 2021 muutoksia kansainväliseen tilinpäätösstandardiin IAS 12 Tuloverot. Näillä muutoksilla selvennetään, miten yritysten on käsiteltävä kirjanpidossaan laskennallisia veroja, jotka liittyvät muun muassa vuokrasopimusten ja käytöstä poistamisesta johtuvien velvoitteiden kaltaisiin liiketoimiin, ja niillä pyritään vähentämään vuokrasopimuksiin ja käytöstä poistamisesta johtuviin velvoitteisiin liittyvien laskennallisten verosaamisten ja -velkojen raportoinnissa esiintyviä eroja.

(3)

IAS 12:een Tuloverot tehtyjen muutosten seurauksena myös kansainvälistä tilinpäätösstandardia IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto muutettiin kyseisten standardien välisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi.

(4)

Kuultuaan Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavaa ryhmää (EFRAG) komissio katsoo, että muutokset IFRS 12:een Tuloverot täyttävät asetuksen (EY) N:o 1606/2002 3 artiklan 2 kohdassa säädetyt hyväksymisperusteet.

(5)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1126/2008 olisi muutettava.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tilinpäätöskysymysten sääntelykomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1126/2008 liite seuraavasti:

1)

Muutetaan kansainvälinen tilinpäätösstandardi IAS 12 Tuloverot tämän asetuksen liitteessä esitetyllä tavalla.

2)

Muutetaan kansainvälinen tilinpäätösstandardi IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto tämän asetuksen liitteessä esitettyjen IAS 12:een Tuloverot tehtyjen muutosten mukaisesti.

2 artikla

Yritysten on sovellettava 1 artiklassa tarkoitettuja muutoksia viimeistään sen ensimmäisen tilikauden alusta, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2023 tai sen jälkeen.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 11 päivänä elokuuta 2022.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)  EUVL L 243, 11.9.2002, s. 1.

(2)  Komission asetus (EY) N:o 1126/2008, annettu 3 päivänä marraskuuta 2008, tiettyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti (EUVL L 320, 29.11.2008, s. 1).


LIITE

Yhdestä liiketoimesta aiheutuviin varoihin ja velkoihin liittyvä laskennallinen vero

Muutokset IAS 12:een

Muutokset IAS 12:een Tuloverot

Muutetaan kappaleita 15, 22 ja 24. Lisätään kappaleet 22A ja 98J–98L.

LASKENNALLISTEN VEROVELKOJEN JA -SAAMISTEN KIRJAAMINEN

Veronalaiset väliaikaiset erot

15

Laskennallinen verovelka on kirjattava kaikista veronalaisista väliaikaisista eroista, lukuun ottamatta tilanteita, joissa laskennallinen verovelka syntyy:

a)

liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta; tai

b)

omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseinen liiketoimi:

i)

ei ole liiketoimintojen yhdistäminen;

ii)

ei vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon (tai verotukselliseen tappioon) liiketoimen toteutumisajankohtana; ja

iii)

ei synnytä liiketoimen toteutumisajankohtana keskenään samansuuruisia veronalaisia ja verotuksessa vähennyskelpoisia väliaikaisia eroja.

...

Omaisuuserän tai velan alkuperäinen kirjaaminen

22

Väliaikainen ero voi syntyä omaisuuserän tai velan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä, esimerkiksi jos omaisuuserän hankintameno on osaksi tai kokonaan vähennyskelvoton verotuksessa. Tällaisen väliaikaisen eron kirjanpitokäsittely riippuu sen liiketoimen luonteesta, joka alun perin johti omaisuuserän tai velan kirjaamiseen:

a)

yhteisö kirjaa liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä laskennallisen verovelan tai -saamisen, ja tämä vaikuttaa kirjattavaan liikearvoon tai edullisesta kaupasta johtuvaan voittoon (ks. kappale 19);

b)

jos liiketoimi vaikuttaa joko kirjanpidon tulokseen tai verotettavaan tuloon tai synnyttää keskenään samansuuruiset veronalaisen ja verotuksessa vähennyskelpoisen väliaikaisen eron, yhteisö kirjaa laskennallisen verovelan tai -saamisen ja kirjaa tästä johtuvan laskennallisen verokulun tai -tuoton tulosvaikutteisesti (ks. kappale 59);

c)

jos liiketoimi ei ole liiketoimintojen yhdistäminen, ei vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon eikä synnytä keskenään samansuuruisia veronalaisia ja verotuksessa vähennyskelpoisia väliaikaisia eroja, yhteisö kirjaisi kappaleiden 15 ja 24 mukaisen vapautuksen puuttuessa liiketoimesta johtuvan laskennallisen verovelan tai -saamisen ja oikaisisi omaisuuserän tai velan kirjanpitoarvoa samalla määrällä. Tällaiset oikaisut tekisivät tilinpäätöksen vähemmän läpinäkyväksi. Siksi tämä standardi ei salli yhteisön kirjata tällaisesta liiketoimesta johtuvaa laskennallista verovelkaa tai -saamista silloin, kun erä alun perin kirjataan, eikä myöskään myöhemmin (ks. esimerkki jäljempänä). Yhteisö ei myöskään kirjaa taseeseen merkitsemättömän laskennallisen verovelan tai -saamisen myöhempiä muutoksia, kun omaisuuserästä tehdään poistoja.

...

22A

Liiketoimi, joka ei ole liiketoimintojen yhdistäminen, voi johtaa omaisuuserän ja velan alkuperäiseen kirjaamiseen, ilman että se liiketoimen toteutumisajankohtana vaikuttaa kirjanpidon tulokseen ja verotettavaan tuloon. Esimerkiksi vuokrasopimuksen alkamisajankohtana vuokralle ottaja kirjaa tyypillisesti vuokrasopimusvelan ja sitä vastaavan määrän osana käyttöoikeusomaisuuserän hankintamenoa. Sovellettavasta verolaista riippuen tällaisessa liiketoimessa voi syntyä omaisuuserän ja velan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä keskenään samasuuruiset veronalainen ja verotuksessa vähennyskelpoinen väliaikainen ero. Kappaleiden 15 ja 24 mukainen helpotus ei koske tällaisia väliaikaisia eroja, ja yhteisö kirjaa syntyvän laskennallisen verovelan ja -saamisen.

...

Verotuksessa vähennyskelpoiset väliaikaiset erot

24

Laskennallinen verosaaminen on kirjattava kaikista verotuksessa vähennyskelpoisista väliaikaisista eroista siihen määrään asti kuin todennäköisesti on käytettävissä verotettavaa tuloa, jota vastaan verotuksessa vähennyskelpoinen väliaikainen ero voidaan hyödyntää, lukuun ottamatta tilanteita, joissa laskennallinen verosaaminen syntyy omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseinen liiketoimi:

a)

ei ole liiketoimintojen yhdistäminen;

b)

ei vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon (tai verotukselliseen tappioon) liiketoimen toteutumisajankohtana; ja

c)

ei synnytä liiketoimen toteutumisajankohtana keskenään samansuuruisia veronalaisia ja verotuksessa vähennyskelpoisia väliaikaisia eroja.

...

VOIMAANTULO

...

98J

Toukokuussa 2021 julkaistulla asiakirjalla Yhdestä liiketoimesta aiheutuviin varoihin ja velkoihin liittyvä laskennallinen vero muutettiin kappaleita 15, 22 ja 24 sekä lisättiin kappale 22A. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla kappaleiden 98K–98L mukaisesti. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa muutoksia aikaisemmalla kaudella, tästä on annettava tieto.

98K

Yhteisön on sovellettava asiakirjaa Yhdestä liiketoimesta aiheutuviin varoihin ja velkoihin liittyvä laskennallinen vero liiketoimiin, jotka toteutuvat aikaisimman esitettävän vertailukauden alussa tai sen jälkeen.

98L

Yhteisön, joka soveltaa asiakirjaa Yhdestä liiketoimesta aiheutuviin varoihin ja velkoihin liittyvä laskennallinen vero, on aikaisimman esitettävän vertailukauden alussa myös:

a)

kirjattava laskennallinen verosaaminen–siihen määrään asti kuin todennäköisesti on käytettävissä verotettavaa tuloa, jota vastaan verotuksessa vähennyskelpoinen väliaikainen ero voidaan hyödyntää–sekä laskennallinen verovelka kaikista verotuksessa vähennyskelpoisista ja veronalaisista väliaikaisista eroista, jotka liittyvät:

i)

käyttöoikeusomaisuuseriin ja vuokrasopimusvelkoihin; ja

ii)

käytöstä poistamista ja alkuperäiseen tilaan palauttamista koskeviin ja muihin vastaavanlaisiin velkoihin sekä vastaaviin määriin, jotka on kirjattu osaksi niihin liittyvän omaisuuserän hankintamenoa; ja

b)

kirjattava muutosten soveltamisen aloittamisesta aiheutunut kertynyt vaikutus kertyneiden voittovarojen (tai muun oman pääoman erän sen mukaan kuin on asianmukaista) alkusaldon oikaisuksi kyseisenä ajankohtana.

Muutokset IFRS 1:een Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto

Lisätään kappale 39AH. Liitteessä B muutetaan kappaletta B1 ja lisätään kappale B14 ja sen otsikko.

VOIMAANTULO

...

39AH

Toukokuussa 2021 julkaistulla asiakirjalla Yhdestä liiketoimesta aiheutuviin varoihin ja velkoihin liittyvä laskennallinen vero muutettiin kappaletta B1 ja lisättiin kappale B14. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa muutoksia aikaisemmalla kaudella, tästä on annettava tieto.

...


Liite B

Poikkeukset muiden IFRS-standardien takautuvasta soveltamisesta

Tämä liite on kiinteä osa IFRS-standardia.

B1

Yhteisön on sovellettava seuraavia poikkeussääntöjä:

...

g)

julkiselta vallalta saadut lainat (kappaleet B10–B12);

h)

vakuutussopimukset (kappale B13); ja

i)

vuokrasopimuksiin sekä käytöstä poistamista ja alkuperäiseen tilaan palauttamista koskeviin ja muihin vastaavanlaisiin velkoihin liittyvä laskennallinen vero (kappale B14).

...

VUOKRASOPIMUKSIIN SEKÄ KÄYTÖSTÄ POISTAMISTA JA ALKUPERÄISEEN TILAAN PALAUTTAMISTA KOSKEVIIN JA MUIHIN VASTAAVANLAISIIN VELKOIHIN LIITTYVÄ LASKENNALLINEN VERO

B14

IAS 12:n Tuloverot kappaleet 15 ja 24 vapauttavat yhteisön laskennallisen verosaamisen tai -velan kirjaamisesta tietyissä olosuhteissa. Tästä helpotuksesta huolimatta ensilaatijan on kirjattava IFRS-standardeihin siirtymispäivänä laskennallinen verosaaminen–siihen määrään asti kuin todennäköisesti on käytettävissä verotettavaa tuloa, jota vastaan verotuksessa vähennyskelpoinen väliaikainen ero voidaan hyödyntää–sekä laskennallinen verovelka kaikista verotuksessa vähennyskelpoisista ja veronalaisista väliaikaisista eroista, jotka liittyvät:

a)

käyttöoikeusomaisuuseriin ja vuokrasopimusvelkoihin; ja

b)

käytöstä poistamista ja alkuperäiseen tilaan palauttamista koskeviin ja muihin vastaavanlaisiin velkoihin sekä vastaaviin määriin, jotka on kirjattu osaksi niihin liittyvän omaisuuserän hankintamenoa.


12.8.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 211/83


KOMISSION ASETUS (EU) 2022/1393,

annettu 11 päivänä elokuuta 2022,

asetuksen (EY) N:o 1881/2006 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse delta-9-tetrahydrokannabinolin (Δ9-THC) enimmäismääristä hampunsiemenissä ja niistä saatavissa tuotteissa

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon elintarvikkeissa olevia vieraita aineita koskevista yhteisön menettelyistä 8 päivänä helmikuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 315/93 (1) ja erityisesti sen 2 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 1881/2006 (2) vahvistetaan tiettyjen vierasaineiden enimmäismäärät elintarvikkeissa.

(2)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, elintarvikeketjun vierasaineita käsittelevä lautakunta antoi vuonna 2015 tieteellisen lausunnon ihmisten terveydelle aiheutuvista riskeistä, jotka liittyvät tetrahydrokannabinolin (THC) esiintymiseen maidossa ja muissa eläinperäisissä elintarvikkeissa (3). Tetrahydrokannabinoli, täsmällisemmin Δ9-THC, on hamppukasvin Cannabis sativa merkittävin ainesosa. Elintarviketurvallisuusviranomainen vahvisti akuutin altistumisen viiteannokseksi (ARfD) 1 μg Δ9-THC:tä painokiloa kohti.

(3)

Lisätietojen saamiseksi Δ9-THC:n ja muiden merkityksellisten ei-psykoaktiivisten lähtöaineiden esiintymisestä hampusta saaduissa elintarvikkeissa sekä hamppua tai hampusta johdettuja ainesosia sisältävissä elintarvikkeissa annettiin komission suositus (EU) 2016/2115 (4).

(4)

Elintarviketurvallisuusviranomainen julkaisi 7 päivänä tammikuuta 2020 tieteellisen raportin, jossa arvioitiin ihmisten akuuttia altistumista Δ9-THC:lle (5) ottaen huomioon suosituksen (EU) 2016/2115 pohjalta tuotetut esiintymistiedot. Akuutin altistumisen viiteannos 1 μg painokiloa kohti ylittyi tietyissä akuuttia altistumista koskevissa arvioissa. Vaikka altistumista koskevien arvioiden oletetaan yliarvioivan akuutin altistumisen Δ9-THC:lle unionissa, nykyinen altistuminen Δ9-THC:lle on terveyden kannalta mahdollisesti huolestuttavaa.

(5)

Hampunsiemenille ja hampunsiemenistä saataville tuotteille olisi sen vuoksi vahvistettava enimmäismäärät ihmisten terveyden korkeatasoisen suojelun varmistamiseksi. Koska delta-9-tetrahydrokannabinolihappo (Δ9-THC) voidaan jalostamalla muuntaa Δ9-THC:ksi, enimmäismäärät olisi asetettava Δ9-THC:n ja Δ9-THCA:n summalle Δ9-THC-ekvivalentteina ilmaistuina.

(6)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1881/2006 olisi muutettava.

(7)

Jotta talouden toimijat voisivat valmistautua tällä asetuksella käyttöön otettuihin uusiin sääntöihin, on aiheellista vahvistaa kohtuullinen aika, ennen kuin enimmäismääriä aletaan soveltaa. On myös aiheellista vahvistaa siirtymäkausi elintarvikkeille, jotka on laillisesti saatettu markkinoille ennen tämän asetuksen soveltamispäivää.

(8)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1881/2006 liite tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Liitteessä lueteltuja elintarvikkeita, jotka on laillisesti saatettu markkinoille ennen 1 päivää tammikuuta 2023, saa edelleen pitää kaupan niiden vähimmäissäilyvyysajan päättymiseen tai viimeiseen käyttöpäivään saakka.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2023.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 11 päivänä elokuuta 2022.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)  EYVL L 37, 13.2.1993, s. 1.

(2)  Komission asetus (EY) N:o 1881/2006, annettu 19 päivänä joulukuuta 2006, tiettyjen elintarvikkeissa olevien vierasaineiden enimmäismäärien vahvistamisesta (EUVL L 364, 20.12.2006, s. 5).

(3)  European Food Safety Authority (EFSA) Journal 2015;13(6):4141.

(4)  Komission suositus (EU) 2016/2115, annettu 1 päivänä joulukuuta 2016, elintarvikkeissa esiintyvän Δ9-tetrahydrokannabinolin, sen lähtöaineiden ja muiden kannabinoidien seurannasta (EUVL L 327, 2.12.2016, s. 103).

(5)  EFSA (Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen), Arcella D, Cascio C ja Mackay K, 2020. Acute human exposure assessment to tetrahydrocannabinol (Δ9-THC). EFSA Journal 2020;18(1):5953, 41 s. https://doi.org/10.2903/j.efsa.2020.5953.


LIITE

Lisätään asetuksen (EY) N:o 1881/2006 liitteessä olevaan 8 jaksoon 8.6 kohta seuraavasti:

Elintarvikkeet (1)

Enimmäismäärät (mg/kg)

”8.6

Delta-9-tetrahydrokannabinoli (Δ9-THC)-ekvivalentit  (*1)

 

8.6.1

Hampunsiemenet

3,0

8.6.2

Jauhetut hampunsiemenet, (osittain) rasvattomat hampunsiemenet ja muut hampunsiemenistä saadut/jalostetut tuotteet  (*2), lukuun ottamatta 8.6.3 kohdassa tarkoitettuja tuotteita.

3,0

8.6.3

Hampunsiemenöljy

7,5


(*1)  Enimmäismäärä tarkoittaa delta-9-tetrahydrokannabinolin (Δ9-THC) ja delta-9-tetrahydrokannabinolihapon (Δ9-THCA) summaa ilmaistuna Δ9-THC:nä. Kerrointa 0,877 sovelletaan Δ9-THCA:n määrään, ja enimmäismäärä tarkoittaa Δ9-THC:n + 0,877 x Δ9-THCA:n summaa (jos Δ9-THC ja Δ9-THCA määritetään erikseen).

(*2)  Hampunsiemenistä saadut/jalostetut tuotteet ovat tuotteita, jotka on saatu/jalostettu yksinomaan hampunsiemenistä.”


12.8.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 211/86


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2022/1394,

annettu 11 päivänä elokuuta 2022,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan piin tuonnissa, sellaisena kuin se on laajennettuna koskemaan Korean tasavallasta ja Taiwanista lähetetyn piin tuontia riippumatta siitä, onko tuotteen alkuperämaaksi ilmoitettu Korean tasavalta tai Taiwan, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 11 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

1.   MENETTELY

1.1   Voimassa olevat toimenpiteet

(1)

Tällä hetkellä voimassa oleva toimenpide on Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan piin tuonnissa komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/1077 (2) käyttöön otettu lopullinen polkumyyntitulli neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 (3) 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun ja 11 artiklan 3 kohdan mukaisen osittaisen välivaiheen tarkastelun jälkeen, jäljempänä ’aiemmat tarkastelua koskevat tutkimukset’. Toimenpiteet ovat 16,3–16,8 prosenttia tuotujen tavaroiden arvosta olevien tullien muodossa.

(2)

Nämä toimenpiteet laajennettiin neuvoston asetuksella (EY) N:o 42/2007 (4) koskemaan Korean tasavallasta lähetettyä tuontia riippumatta siitä, onko tuonnin alkuperämaaksi ilmoitettu Korean tasavalta.

(3)

Neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 311/2013 (5) toimenpiteet laajennettiin koskemaan myös Taiwanista lähetettyä tuontia riippumatta siitä, onko tuonnin alkuperämaaksi ilmoitettu Taiwan.

1.2   Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelupyyntö

(4)

Toimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen (6) julkaisemisen jälkeen Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, vastaanotti perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelupyynnön.

(5)

Tarkastelupyynnön esitti 30 päivänä maaliskuuta 2021 Euroalliages, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, joka edustaa kaikkia kolmea unionin tuottajaa ja siten yli 25:tä prosenttia piin kokonaistuotannosta unionissa perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Tarkastelupyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon toistumiseen.

1.3   Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepano

(6)

Kun komissio oli perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustettua komiteaa kuultuaan todennut, että oli olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun panemiseksi vireille, se pani 2 päivänä heinäkuuta 2021 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan perusteella vireille Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevan piin unioniin tuontia koskevan tarkastelun. Se julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä menettelyn vireillepanoa koskevan ilmoituksen (7), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

1.4   Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso

(7)

Polkumyynnin jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus kattoi 1 päivän heinäkuuta 2020 ja 30 päivän kesäkuuta 2021 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin kaudella, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2018 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

1.5   Asianomaiset osapuolet

(8)

Vireillepanoilmoituksessa komissio pyysi asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Lisäksi komissio ilmoitti tutkimuksen vireillepanosta erikseen kolmelle unionin tuottajalle, joiden osuus unionin tuotannonalasta oli 100 prosenttia, tiedossa oleville tuottajille Kiinassa ja asianomaisen maan viranomaisille, tiedossa oleville tuojille ja käyttäjille sekä järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan, ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen.

(9)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

1.6   Vireillepanoa koskevat huomautukset

(10)

Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanoa koskevia huomautuksia saatiin EUSMETilta.

(11)

EUSMET väitti, että ei-luottamuksellinen tarkastelupyyntö ei täyttänyt perusasetuksen 19 artiklan 1 ja 2 kohdan vaatimuksia.

(12)

Tämä väite hylättiin. EUSMETin asiasta esittämien huomautusten jälkeen pyynnön esittäjä toimitti lisätietoja selvittääkseen pyynnössä esitettyjä tosiseikkoja. Nämä lisätiedot on sisällytetty asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitettuun asiakirja-aineistoon, joten EUSMETin oli mahdollista saada perusasetuksen 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti kohtuullinen käsitys luottamuksellisista tiedoista.

(13)

Näin ollen komissio katsoi, että pyynnön ei-luottamuksellisessa versiossa annetut tiedot olivat riittävän yksityiskohtaisia, jotta asianomaiset osapuolet voivat käyttää puolustautumisoikeuttaan koko menettelyn ajan.

(14)

Vireillepanoa koskevissa huomautuksissaan EUSMET pyysi, että komissio julkistaisi päätelmien ilmoittamisen yhteydessä tietoja normaaliarvon laskemiseen käytetyistä tuotannontekijöiden määristä ja että komission olisi julkistettava myös tarkastelupyynnössä tarkoitettu AlloyConsultin raportti.

(15)

EUSMET toisti nämä kaksi pyyntöä päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa. Kuten 178–181 ja 191 kappaleessa todetaan, molemmat pyynnöt hylättiin.

1.6.1   Asiasisältöä koskevat huomautukset

(16)

EUSMET väitti, että tarkastelupyyntö ei sisältänyt riittävästi näyttöä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireille panemiseksi ja että siinä esitettiin virheellisiä väitteitä polkumyynnistä, polkumyynnin jatkumisesta, vahingosta ja vahingon jatkumisesta. EUSMET perusteli väitteitään seuraavasti:

(17)

Ensinnäkin EUSMET väitti, että tietojen keräämiseen käytetyn ajanjakson päättymisestä kesti kuusi kuukautta tarkastelupyynnön toimittamiseen.

(18)

Tämän väitteen osalta komissio huomautti, että kun otetaan huomioon, kuinka kauan kestää, kunnes eri lähteistä saatavat tiedot tulevat saataville ja kunnes ne on saatu koottua pyyntöön, pyynnön toimittamiseen kuluu väistämättä jonkin verran aikaa, yleensä useita kuukausia. Tässä tapauksessa kuusi kuukautta oli komission valituksen esittäjille antaman vakiintuneen ohjeistuksen mukaan hyväksyttävä aikaväli.

(19)

Toiseksi EUSMET väitti, että pyynnön esittäjä ei ottanut polkumyynti- ja vahinkomarginaaleja koskevissa laskelmissa huomioon Kiinasta sisäisessä jalostusmenettelyssä tapahtunutta tuontia.

(20)

Komissio tarkasteli ennen tutkimuksen vireillepanoa tuontia sekä sisäisessä jalostusmenettelyssä että sisäinen jalostusmenettely pois lukien ja teki molemmissa tapauksissa tarvittavat oikaisut normaaliarvon ja vientihintojen vertailemiseksi. Komissio totesi, että sekä pyynnön esittäjän käyttämä menetelmä että menetelmä, jossa on otettu huomioon sisäinen jalostusmenettely, johtavat samaan lopputulemaan, jonka mukaan polkumyynti on ollut merkittävää. Näin ollen pyynnön esittäjän valitsema menetelmä ei tehnyt tämän toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta lainvastaista. Siksi tämä väite on hylättävä.

(21)

Kolmanneksi EUSMET väitti, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen ja edustavan maan valitseminen on WTO:n sääntöjen vastaista, koska koko maan laajuiset vääristymät ovat ristiriidassa polkumyynnin käsitteen kanssa, joka liittyy yksittäisiin yrityksiin. Lisäksi EUSMET väitti, että WTO:n polkumyyntisopimuksen, jäljempänä ’polkumyyntisopimus’, 2.2 artiklan mukaan kotimarkkinoiden tuotantopanoskustannusten vääristymät eivät ole yksi niistä tekijöistä, jotka oikeuttavat normaaliarvon muodostamiseen. Koska 2 artiklan 6 a kohdassa edellytetään, että käytettävien tuotantopanoskustannusten on oltava vääristymättömiä ja osoitettava kustannuksia/hintoja sellaisista lähteistä, joihin ei kohdistu minkäänlaisten vääristymien aiheuttamia vaikutuksia, se tarkoittaa samalla sitä, että tuotantokustannuksia ei voida laskea viejän tai tuottajan kirjanpidon perusteella, vaikka kirjanpito olisi tehty yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden mukaisesti ja siitä kävisivät ilmi tuotantokustannukset. EUSMET väitti lisäksi, että pyynnön esittäjä ei toimittanut riittävää näyttöä piimetallisektorin vääristymistä.

(22)

EUSMETin esittämiä väitteitä, jotka koskivat perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamista, ei voitu hyväksyä. Väitteestä, jonka mukaan vääristymien esiintymistä ei pitäisi arvioida koko maan tasolla vaan yksilöllisesti kunkin vientiä harjoittavan tuottajan osalta, komissio muistuttaa, että kun on vahvistettu, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan mukaisesti viejämaassa esiintyvien merkittävien vääristymien vuoksi viejämaan kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttö ei ole asianmukaista, normaaliarvo voidaan muodostaa käyttämällä kunkin vientiä harjoittavan tuottajan osalta vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja asianmukaisessa edustavassa maassa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti. Tältä osin ja myös vastauksena EUSMETin väitteeseen, jonka mukaan tuotantopanoskustannuksina saa käyttää vain sellaisia vääristymättömiä kustannuksia, jotka osoittavat edustavan maan kustannuksia/hintoja, joihin ei kohdistu minkäänlaisten vääristymien aiheuttamia vaikutuksia, komissio toteaa, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa nimenomaisesti sallitaan kotimarkkinakustannusten käyttö, jos on vahvistettu, että niihin ei kohdistu vääristymiä. Komissio selvitti tämän asian tutkimuksessa. Koska yksikään vientiä harjoittava tuottaja ei kuitenkaan toiminut yhteistyössä, käytettävissä olevan näytön perusteella ei voitu vahvistaa, että piin tuotanto- ja myyntikustannuksiin ei kohdistu vääristymiä.

(23)

EUSMETin väitteestä, jonka mukaan vääristymien käsite ei ole yksi niistä tekijöistä, jotka WTO:n polkumyyntisopimuksen 2.2 kohdan mukaan oikeuttavat normaaliarvon muodostamiseen, komissio huomauttaa, että kansallisessa lainsäädännössä ei tarvitse käyttää täsmälleen samoja termejä kuin siinä mainituissa sopimuksissa, jotta kansallinen lainsäädäntö olisi kyseisten sopimusten mukainen. Siksi komissio katsoo, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohta on täysin polkumyyntisopimuksen asiaa koskevien sääntöjen mukainen myös kyseisen sopimuksen 2.2 artiklassa säädettyjen, normaaliarvon muodostamiseen oikeuttavien tekijöiden osalta. Lisäksi komissio muistuttaa, että WTO:n lainsäädännössä, sellaisena kuin WTO:n paneeli ja valituselin sitä tulkitsevat, sallitaan kolmannen maan tietojen käyttö asianmukaisesti oikaistuna silloin, kun tällainen oikaisu on tarpeen ja perusteltu. Jos viejämaassa esiintyy merkittäviä vääristymiä, sen kustannukset ja hinnat eivät sovellu normaaliarvon muodostamiseen. Tällaisessa tapauksessa tuotanto- ja myyntikustannukset muodostetaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaan vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen perusteella, mukaan lukien sellaisen asianomaisen edustavan maan hintojen tai vertailuarvojen perusteella, jonka kehitystaso on sama kuin viejämaan.

(24)

Väitteestä, joka koski näyttöä piimetallisektorin vääristymistä, komissio totesi, että pyynnön esittäjä toimitti riittävää näyttöä piimetallisektorin vääristymistä. Tämä näyttö perustui Kiinassa esiintyviä vääristymiä koskevaan komission raporttiin (8) sekä Euroalliagesin teettämään yksityiskohtaisempaan riippumattomaan tutkimukseen vuodelta 2018. Vaikka pyynnön esittäjä viittasi pyynnön varsinaisessa tekstiosassa erityisesti raaka-aineita ja sähköä koskeviin vääristymiin, se myös toimitti yksityiskohtaisemmat raportit pyynnön liitteissä. Nämä raportit sisältävät runsaasti näyttöä kaikista perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin merkittäviin vääristymiin liittyvistä tekijöistä.

(25)

Neljänneksi EUSMET väitti, että polkumyyntimarginaalilaskelma oli paisutettu, koska pyynnön esittäjä poimi omaan tarkoitukseensa ”sopivimmat” ajanjaksot laskennallisen normaaliarvon muodostamiseksi.

(26)

Pyynnön esittäjän ehdottama menetelmä on kohtuullinen, sillä se perustui pyynnön esittäjän käytettävissä oleviin tietoihin ja kattoi polkumyynnin laskemiseen käytetyn ajanjakson (lokakuusta 2019 kesäkuuhun 2020). Näin ollen väite hylättiin.

(27)

Viidenneksi polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyden osalta EUSMET totesi, että pyynnön esittäjän toimittama näyttö perustui pelkästään Kiinasta Intiaan, Etelä-Koreaan ja Japaniin suuntautuvan viennin hintojen analysointiin ja että nämä hinnat eivät kaiken lisäksi pitäneet paikkaansa.

(28)

Komissio totesi, että pyynnön esittäjä ei ottanut huomioon pelkästään Kiinan vientihintoja muihin maihin, vaan se viittasi myös toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelupyynnön VI luvussa esitettyyn yksityiskohtaisempaan analyysiin vahingon toistumisen todennäköisyydestä. Kyseisessä luvussa käsitellään Kiinan käyttämätöntä kapasiteettia sekä Kiinan vientimääriä EU:hun ja kolmansiin maihin eli seikkoja, jotka ovat niin ikään merkityksellisiä polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyden kannalta. Näin ollen komissio katsoi, että pyynnön esittäjän toimittamat tiedot olivat riittävät perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen vireillepanoa koskevan oikeudellisen vaatimuksen täyttämiseksi polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyden osalta. Pyynnön esittäjä myös esitti kohtuullisen vertailun normaaliarvon ja kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintojen välillä. EUSMETin ehdottamat oikaisut eivät olisi vaikuttaneet tehtyihin päätelmiin, sillä Kiinan vientihinnat olisivat edelleen olleet huomattavasti normaaliarvoa alhaisemmat. Näin ollen tämä väite hylättiin.

(29)

Kuudenneksi EUSMET väitti, että Kiinasta unioniin tuodun piin määrä väheni vuosina 2017–2020 enemmän kuin piin kulutus unionissa. Toisin sanoen kiinalaiset viejät eivät ole voineet heikentää unionin tuottajien myyntimääriä tai markkinaosuutta.

(30)

Komissio katsoi, että pyyntö sisälsi riittävästi sellaista näyttöä, joka oli kohtuullisesti pyynnön esittäjän käytettävissä. Pyynnössä esitetyn ja komission tarkasteleman näytön perusteella Kiinasta unionin markkinoille tulevan tuonnin määrä todennäköisesti kasvaisi ilman toimenpiteitä, koska asianomaisessa maassa on käyttämätöntä kapasiteettia. Tällaisten määrien tulo unionin markkinoille hinnoilla, jotka hyvin todennäköisesti edelleen alittaisivat unionin tuotannonalan hinnat, johtaisi todennäköisesti unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon jatkumiseen. Lisäksi muiden sellaisten seikkojen olemassaolo, joilla saattaa olla vaikutusta unionin tuotannonalan tilanteeseen, ei välttämättä tarkoita, etteikö Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutus tuotannonalaan olisi merkittävä, etenkin kun tarkastellaan todennäköisiä vaikutuksia siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumottaisiin. Näin ollen tämä EUSMETin väite on hylättävä.

(31)

Seitsemänneksi EUSMET väitti, etteivät tarkastelupyynnössä esitetyt hintavaikutuksia koskeva analyysi sekä hinnan ja viitehinnan alittavuutta koskevat laskelmat olleet edustavia, koska niissä ei otettu huomioon sisäisessä jalostusmenettelyssä tulleen tuonnin hintoja. Lisäksi EUSMET väitti, että hinnan alittavuutta koskevat laskelmat olivat virheellisiä, koska i) Kiinasta tulevan alumiiniteollisuudelle tarkoitetun piin tuontihintoja verrattiin kaiken piimetallin (mukaan lukien kemiallisen laadun piin) myyntiin EU:ssa, ii) Kiinan tuontihintoihin ei lisätty tuonnin jälkeisiä kustannuksia eikä iii) Kiinasta tulevalle tuonnille tehty kaupan portaaseen liittyvää oikaisua, vaikka tämä tuonti tulee EU:hun kauppiaiden kautta, kun taas EU:ssa myynti tapahtuu tavallisesti suoraan unionin tuottajilta loppukäyttäjille. EUSMET väitti myös viitehinnan alittavuutta koskevia laskelmia virheellisiksi perustellen tätä samoilla syillä kuin hinnan alittavuutta koskevien laskelmien virheellisyyttä sekä sillä, että ne perustuivat keinotekoisen korkeisiin tuotantokustannuksiin, jotka johtuivat muun muassa 15 prosentin tavoitevoitosta, jolle ei ollut oikeudellista perustetta.

(32)

Pyynnön esittäjän analyysi perustui parhaaseen pyynnön esittäjän tuolloin käytettävissä olleeseen näyttöön, ja komissio katsoi, että se oli riittävän edustava ja luotettava ja sisälsi riittävän näytön tutkimuksen vireille panemiseksi.

(33)

Kahdeksanneksi EUSMET väitti, että Kiinasta tulevasta tuonnista ei koitunut kielteisiä vaikutuksia unionin tuotannonalaan. EUSMET väitti, että kemiallisen laadun pii ja alumiiniteollisuudelle tarkoitettu pii ovat erilaisia ja että unionin tuotannonalan myymä pii on pääasiassa kemiallisen laadun piitä, kun taas Kiinasta tavanomaisen järjestelmän kautta tuleva tuonti koostuu melko heikkolaatuisesta, alumiinin jälkimarkkinoille tarkoitetusta piistä. Sen vuoksi EUSMET pyysi komissiota analysoimaan vahinkoa erikseen kemiallisen laadun piin ja alumiiniteollisuudelle tarkoitetun piin osalta. Pyyntö toistettiin päätelmien ilmoittamisen jälkeen annetuissa EUSMETin huomautuksissa, mutta väite on hylättävä. Komissio viittaa tässä yhteydessä jäljempänä olevaan 2.3 kohtaan, jossa tarkastellaan tuotteiden homogeenisuutta.

(34)

Yhdeksänneksi EUSMET väitti, että unionin kulutus väheni vuosina 2018–2020 sekä suhdannesyistä että covid-19-pandemian puhkeamisen johdosta. Tähän vedoten EUSMET väitti, että Kiinasta tulevalla tuonnilla ei ollut vaikutusta unionin kulutuksen vähenemiseen.

(35)

Vaikka komissio olisikin samaa mieltä EUSMETin analyysista, joka koskee unionin kulutuksen kehitystä, sen mielestä kulutuksen väheneminen – joka liittyi muihin markkinoihin – ei silti mitätöi tämän toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanoon johtaneessa pyynnössä esitettyjä väitteitä, nimittäin pyynnön aiheena on sekä vahingon jatkuminen että sen toistuminen. Vaikka unionin kulutuksen vähenemisen taustalla olisivat olleet muut syyt kuin Kiinasta tuleva tuonti, toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa komissio tarkastelee kuitenkin sitä, millaisia seurauksia toimenpiteiden voimassaolon päättämisellä olisi myyntiin ja markkinaosuuksiin.

(36)

Kymmenenneksi EUSMET väitti, että unionin tuotannonalan tuotantomäärien ja kapasiteetin pienenemisen ei voida katsoa johtuvan Kiinasta tulevasta tuonnista vaan pikemminkin yhden unionin tuottajan päätöksestä keskeyttää tilapäisesti tuotanto tietyissä laitoksissa. Samaan tapaan EUSMET väitti, että myöskään unionin tuotannonalan myyntimäärien pieneneminen ei ole yhteydessä Kiinasta tulevaan tuontiin, joka väheni vuoden 2017 ja vuoden 2020 kolmannen neljänneksen välisenä aikana, vaan se johtuu pikemminkin kysynnän heikkenemisestä sekä kolmansista maista tulevan tuonnin kasvusta. EUSMET väitti tässä yhteydessä lisäksi, että Kiinasta tulevasta tuonnista huolimatta unionin myyntihinnat pysyivät vuosina 2017–2019 vakaina ja laskivat vuoden 2020 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä, samaan aikaan kun piin kysyntä väheni maailmanlaajuisesti. EUSMETin mukaan unionin tuottajat eivät toisin sanoen kysynnän vähentyessä pystyneet nostamaan hintoja, mikä ei liity Kiinasta tulevaan piin tuontiin. Samoista syistä kannattavuuden heikkeneminen ei sen mukaan voi johtua Kiinasta tulevasta tuonnista.

(37)

Näitä väitteitä ei voida hyväksyä. Komissio muistuttaa, että toimenpiteiden ollessa voimassa tuonti asianomaisesta maasta usein vähenee ja että voimassa olevat polkumyyntitoimenpiteet vaikuttavat usein myönteisesti unionin tuotannonalan tilanteeseen. Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa komissio analysoi, mitä tapahtuisi, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Tästä syystä se, että Kiinasta tuleva tuonti ei välttämättä ole tiettyjen vahinkoindikaattoreiden kielteisen kehityksen pääasiallinen syy, ei voi estää tutkimuksen vireillepanoa.

(38)

Yhdentenätoista väitteenään EUSMET luetteli joitakin mielestään keskeisiä unionin tuotannonalaan vaikuttaneita tekijöitä, jotka sen mielestä jätettiin huomiotta tai tulkittiin väärin tarkastelussa. Näitä tekijöitä olivat muun muassa unionin tuotannonalan tuotantostrategia ja sen kustannukset, piin kysynnän kehitys, kolmansien maiden tuonnin lisääntyminen ja brexitin vaikutus. EUSMET vaati komissiota ottamaan nämä tekijät huomioon tarkastelussa.

(39)

Komissio katsoi, että pyynnön esittäjän tulkinta pyynnössä esitetyistä tekijöistä oli riittävä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireille panemiseksi. Komissio tarkasteli joka tapauksessa kaikkia kyseisiä tekijöitä analyysinsa yhteydessä, ja niitä käsitellään tässä asetuksessa vahinkoa ja unionin etua koskevissa kohdissa.

(40)

Kahdenneksitoista EUSMET väitti, että pyynnön esittäjä aliarvioi piin kysynnän tulevat näkymät, yliarvioi Kiinan tuotannon ja kapasiteetin ja liioitteli Kiinasta tulevan tuonnin hintavaikutuksia.

(41)

EUSMET ei kuitenkaan esittänyt mitään tietoja, jotka olisivat asettaneet tarkastelupyynnössä esitetyt arviot kyseenalaisiksi. Näin ollen väitettä ei voitu hyväksyä.

(42)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoi, että pyynnössä esitettiin riittävä näyttö tarkastelua koskevan tutkimuksen vireille panemiseksi.

(43)

Päätelmiä koskevissa huomautuksissaan EUSMET toisti väitteensä siitä, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan käyttö ei ollut polkumyyntisopimuksen mukaista, jos uusia perusteita tai näyttöä ei esitetä. Sen vuoksi komissio hylkäsi tämän väitteen 22–24 kappaleessa esitetyistä syistä.

1.7   Otanta

(44)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin perusasetuksen 17 artiklan mukaista otantaa.

1.7.1   Tuojia koskeva otanta

(45)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot.

(46)

Yksikään etuyhteydetön tuoja ei ilmoittautunut.

1.7.2   Kiinan tuottajia koskeva otanta

(47)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi kaikkia Kiinassa toimivia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa täsmennetyt tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan kansantasavallan edustustoa ilmoittamaan muista mahdollisista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(48)

Vastauksia ei saatu.

1.8   Kyselylomakkeisiin saadut vastaukset

(49)

Komissio lähetti Kiinan viranomaisille kyselylomakkeen, joka koski perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa.

(50)

Komissio lähetti kyselylomakkeet myös unionin tuotannonalalle. Lisäksi unionin tuotannonalalle, etuyhteydettömille tuojille ja käyttäjille tarkoitetut kyselylomakkeet asetettiin saataville kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla (9).

(51)

Kyselyihin saatiin vastaus kolmelta unionin tuottajalta ja kolmelta käyttäjältä.

1.9   Tietojen tarkistus

(52)

Komissio pyysi ja tarkisti kaikki tiedot, jotka se katsoi tarpeellisiksi sen määrittämiseksi, onko polkumyynnin ja vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yhteistyössä toimineiden yritysten toimitiloihin:

 

Unionin tuottajat

RW Silicium GmbH, Pocking, Saksa,

FerroAtlántica S.L., Madrid, Espanja,

Ferropem, Chambéry, Ranska.

 

Käyttäjät

Wacker Chemie AG, München, Saksa,

Raffmetal SpA, Casto, Italia,

Evonik Industries AG, Essen, Saksa.

1.10   Myöhempi menettely

(53)

Komissio ilmoitti 17 päivänä kesäkuuta 2022 niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi pitää voimassa polkumyyntitullit. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, johon mennessä niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksia tästä ilmoituksesta.

(54)

Komissio tarkasteli asianomaisten osapuolten toimittamia huomautuksia soveltuvin osin.

2.   TARKASTELUN KOHTEENA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

2.1   Tarkastelun kohteena oleva tuote

(55)

Tarkastelun kohteena oleva tuote on sama kuin alkuperäisessä tutkimuksessa ja aiemmissa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevissa tarkasteluissa eli pii, jäljempänä ’tarkastelun kohteena oleva tuote’, joka tällä hetkellä luokitellaan CN-koodiin 2804 69 00.

2.2   Samankaltainen tuote

(56)

Alkuperäisen tutkimuksen ja aiemman toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun tavoin tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tutkimuksessa vahvistettiin, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset:

Kiinasta peräisin oleva tarkastelun kohteena oleva tuote,

asianomaisen maan kotimarkkinoilla tuotettu ja myyty tuote, ja

unionin tuotannonalan unionissa tuottama ja myymä tuote.

(57)

Näin ollen näiden tuotteiden katsotaan olevan perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

2.3   Tuotteen homogeenisuutta koskevat väitteet

(58)

EUSMET väitti, että kemiallisen laadun pii ja alumiiniteollisuudelle tarkoitettu pii eivät ole homogeeninen tuote ja että näihin käyttötarkoituksiin tarkoitetut piilaadut eivät ole korvattavissa keskenään.

(59)

Ensinnäkin EUSMET nosti esiin piin eri koostumukset ja tekniset ja kemialliset ominaisuudet todeten, että pii koostuu alkuainepiistä ja muista sivuaineista, joita piissä on eri pitoisuuksina. Lisäksi EUSMET selitti, että kaikkien sivuaineiden lähteenä ovat piin perusraaka-aineet tai tuotantoprosessi ja siksi piillä on aina tietty kemiallinen koostumus, joka riippuu kulloinkin käytetyistä raaka-aineista ja joka on tarkoitettu tiettyyn käyttötarkoitukseen.

(60)

EUSMETin mukaan kemian- ja alumiinisektorin eri käyttötarkoituksiin tarvitaan eri puhtausasteen piitä. Kemiallisen laadun piin ja alumiiniteollisuudelle tarkoitetun piin käyttäjät eivät voi käyttää samaa materiaalia sellaisenaan eivätkä kilpaile samasta materiaalista toimittajien näkökulmasta. Tästä syystä kemiallisen laadun pii ja alumiiniteollisuuteen soveltuva pii ovat hyvin huonosti korvattavissa keskenään ja niiden välinen kilpailu on hyvin vähäistä.

(61)

EUSMET korosti, että eri tuotteissa käytettävän piin hintaan vaikuttaa pyydetyn piin kemiallinen koostumus. Tarkemmin sanottuna silikonipolymeerien valmistukseen käytettävä pii on yleensä kalleinta ja alumiiniteollisuudelle tarkoitettu alempilaatuinen pii halvinta. EUSMETin mukaan hintaeron perusteena on se, että korkeamman puhtausasteen piin tuottamiseen tarvitaan tiettyjä korkealaatuisia raaka-aineita, jotka ovat myös kalliimpia.

(62)

EUSMET mainitsi myös, että eri piilajeilla on eri jakelukanavat. Koska kemiansektorin käyttäjät ostavat räätälöityä piitä toimittajilta, joille ne ovat asettaneet tiukat hyväksymismenettelyt, ne ostavat piin suoraan sen tuottajilta. Lisäksi kemiansektorin käyttäjät ostavat piitä lyhyt- tai pitkäaikaisilla sopimuksilla eivätkä spot-markkinoilta. Sen sijaan alumiinisektorin käyttäjät ja yleisesti ottaen sekundaarialumiinialan käyttäjät ostavat piin kauppiailta, jakelijoilta tai tuojilta. Lisäksi suurin osa alumiiniin liittyvästä piistä myydään spot-myyntinä lukuun ottamatta muutamia suuria primaarialumiinialalla toimivia piin käyttäjiä.

(63)

Kiinasta tulevaa piin tuontia koskevassa alkuperäisessä tutkimuksessa ja kaikissa myöhemmissä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevissa tutkimuksissa piitä on aina pidetty homogeenisenä tuotteena. Perusasetuksen 11 artiklan 9 kohdan mukaisesti komissio soveltaa kaikissa tarkastelua koskevissa tutkimuksissa samaa menetelmää kuin tullin käyttöön ottamiseen johtaneessa tutkimuksessa, mikäli olosuhteet eivät ole muuttuneet. Tarkasteltavana olevassa tapauksessa EUSMET ei esittänyt mitään näyttöä siitä, että olosuhteet olisivat muuttuneet tarkasteltavana olevan tuotteen homogeenisuuden osalta viimeisimmän toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen.

(64)

Päätelmistä antamissaan huomautuksissa EUSMET totesi, että aiemmissa tutkimuksissa komissio otti vahingon laskemisessa huomioon ainoastaan alumiinilaatuisen piimetallin tuonnin ja että se näin sovelsi jo segmentoitua analyysia. EUSMET lisäsi myös, että komissio oli tietoinen siitä, että kemiallinen piimetalli tuotiin pääasiassa sisäisen jalostusmenettelyn mukaisesti ja että sen vuoksi tähän markkinasegmenttiin liittyvä tuonti vapautettiin tulleista.

(65)

Komissio totesi ensinnäkin, että perusasetuksen 11 artiklan 9 kohdan nojalla olisi käytettävä samaa menetelmää kuin tullin käyttöön ottamiseen johtaneessa tutkimuksessa, koska olosuhteet eivät ole muuttuneet (10). Aiemmassa välivaiheen tarkastelussa ei tehty segmentteihin perustuvaa analyysia (11). Komissio ainoastaan erotti toisistaan kaksi tuontijärjestelmää hinnan alittavuuden ja vahingon korjaavan tason määrittämiseksi.

(66)

Kuten 48 kappaleessa todetaan, yksikään kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut yhteistyössä tutkimuksessa. Lisäksi EUSMETin jäsenten tuonti muodostaa vain pienen osan tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaistuonnista. Näin ollen komissio ei pystynyt vahvistamaan alumiini- ja kemiallista laatua olevan piin osuutta tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaistuonnista eikä käytetyn tuontijärjestelmän ja tuodun piin laadun välistä yhteyttä. Sen vuoksi tämä väite hylättiin.

3.   POLKUMYYNTI

3.1   Alustavat huomautukset

(67)

Piin tuonti Kiinasta unioniin jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, joskin sen markkinaosuus oli pienempi kuin edellisen tarkastelua koskevan tutkimuksen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(68)

Yksikään kiinalainen tuottaja ei toiminut tutkimuksessa yhteistyössä. Sen vuoksi komissio ilmoitti asianomaisen maan viranomaisille, että yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi komissio saattaa soveltaa kiinalaisia tuottajia koskevien päätelmien osalta perusasetuksen 18 artiklaa. Komissiolle ei toimitettu asiasta huomautuksia tai kuulemisesta vastaavan neuvonantajan osallistumista koskevia pyyntöjä.

(69)

Tämän vuoksi polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskevat päätelmät perustuivat perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä oleviin tietoihin, etenkin tarkastelupyyntöön sisältyviin tietoihin, yhteistyössä toimineilta unionin tuottajilta ja käyttäjiltä tarkastelua koskevan tutkimuksen aikana saatuihin tietoihin sekä Eurostatin tuonti- ja vientikauppaa koskeviin tilastoihin.

3.2   Menettely normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti

(70)

Koska tutkimusta vireille pantaessa oli käytettävissä riittävästi näyttöä, joka viittasi Kiinan osalta perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymiseen, komissio pani tutkimuksen vireille perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan perusteella.

(71)

Saadakseen tiedot, joita se pitää tutkimuksensa kannalta tarpeellisina väitettyjen merkittävien vääristymien osalta, komissio lähetti kyselylomakkeen Kiinan viranomaisille. Lisäksi komissio pyysi vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa, toimittamaan tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisesta 37 päivän kuluessa vireillepanoilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(72)

Kiinan viranomaisilta ei saatu vastausta kyselylomakkeeseen, eikä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisesta saatu huomautuksia määräajassa. Tämän jälkeen komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että se käyttäisi perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja määrittäessään, esiintyykö Kiinassa merkittäviä vääristymiä. Komissiolle ei toimitettu asiasta huomautuksia tai kuulemisesta vastaavan neuvonantajan osallistumista koskevia pyyntöjä.

(73)

Vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa komissio täsmensi myös, että käytettävissä olevan näytön perusteella se oli valinnut alustavasti Brasilian asianmukaiseksi edustavaksi maaksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti voidakseen määrittää vääristymättömiin hintoihin tai vertailuarvoihin perustuvan normaaliarvon. Lisäksi komissio ilmoitti tarkastelevansa muita mahdollisesti soveltuvia maita perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

(74)

Komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille 23 päivänä helmikuuta 2022 päivätyllä muistiolla, jäljempänä ’muistio 1’, niistä lähteistä, joita se aikoi käyttää normaaliarvon määrittämiseen. Kyseisessä muistiossa komissio esitti luettelon kaikista tuotannontekijöistä, kuten raaka-aineista, työvoimasta ja energiasta, joita piin tuotannossa käytetään.

(75)

Vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen valintaa ohjaavien kriteerien perusteella komissio yksilöi myös toisen mahdollisen asianmukaisen edustavan maan (Malesia). Komissio sai muistiosta 1 huomautuksia pyynnön esittäjältä ja EUSMETilta.

(76)

Komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille 5 päivänä huhtikuuta 2022 päivätyllä muistiolla, jäljempänä ’muistio 2’, niistä lähteistä, joita se aikoi käyttää normaaliarvon määrittämiseen valittuaan Malesian edustavaksi maaksi. Se ilmoitti asianomaisille osapuolille myös aikovansa vahvistaa hallinto-, myynti- ja yleiskustannukset sekä voiton käytettävissä olevien yrityksen PMB Silicon Bhd (edustavassa maassa toimiva tuotteen tuottaja) tietojen perusteella.

(77)

Komissio sai muistiosta 2 huomautuksia pyynnön esittäjältä ja EUSMETilta. EUSMET esitti myös huomautuksia vastauksena pyynnön esittäjän huomautuksiin.

3.2.1   Normaaliarvo

(78)

Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan ”normaaliarvo perustuu tavallisesti viejämaan riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin”.

(79)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa kuitenkin todetaan, että ”jos […] päätetään, että ei ole asianmukaista käyttää viejämaan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia kyseisessä maassa esiintyvien b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien vuoksi, normaaliarvo muodostetaan yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella” ja ”muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”.

(80)

Kuten jäljempänä selitetään, komissio päätteli tässä tutkimuksessa, että kun otetaan huomioon saatavilla oleva näyttö ja Kiinan viranomaisten ja tuottajien kieltäytyminen yhteistyöstä, perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen oli asianmukaista.

3.2.2   Merkittävien vääristymien esiintyminen Kiinassa

(81)

Komissio totesi Kiinasta peräisin olevaa ferropiitä (12) ja kalsiumpiitä (13) koskevissa viimeaikaisissa tutkimuksissaan, että Kiinan metallurgian alalla esiintyy perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettuja merkittäviä vääristymiä. Komissio päätteli kyseisissä tutkimuksissa käytettävissä olevan näytön perusteella, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen oli asianmukaista.

(82)

Komissio totesi, että Kiinassa valtio puuttuu merkittävästi toimintaan, mikä vääristää markkinaperiaatteiden mukaista resurssien tehokasta jakamista (14).

(83)

Komissio totesi myös, että Kiinan viranomaisilla on huomattava omistusosuus perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla (15).

(84)

Lisäksi komissio totesi, että Kiinan viranomaiset voivat puuttua hintoihin ja kustannuksiin, koska valtio on edustettuna yrityksissä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla (16).

(85)

Komissio totesi vielä, että valtion läsnäolo rahoitusmarkkinoilla ja sen puuttuminen niiden toimintaan samoin kuin raaka-aineiden ja tuotantopanosten tarjoamiseen lisää vääristävää vaikutusta markkinoihin. Yleisesti ottaen Kiinan suunnitelmajärjestelmän tuloksena resursseja keskitetään sektoreille, jotka Kiinan viranomaiset ovat nimenneet strategisiksi tai muutoin poliittisesti merkittäviksi, eikä niitä jaeta markkinavoimien perusteella (17).

(86)

Lisäksi komissio päätteli, että Kiinan konkurssi- ja varallisuuslainsäädäntö ei toimi asianmukaisesti perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan neljännessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla, ja tästä aiheutuu vääristymiä, jotka liittyvät maksukyvyttömien yritysten pitämiseen hengissä sekä maankäyttöoikeuksien myöntämiseen Kiinassa (18).

(87)

Komissio totesi myös, että metallurgiasektorilla esiintyy perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan viidennen luetelmakohdan mukaisia vääristymiä palkkakustannuksissa (19) ja että rahoitusmarkkinoilla esiintyy perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennen luetelmakohdan mukaisia vääristymiä, jotka liittyvät etenkin yritysten pääoman saantiin Kiinassa (20).

(88)

Kuten aiemmissa Kiinan metallurgiasektoria koskevissa tutkimuksissa, komissio tarkasteli tässäkin tutkimuksessa sitä, oliko Kiinan kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttäminen asianmukaista perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi.

(89)

Komissio suoritti tarkastelun asiakirja-aineistossa käytettävissä olevan näytön perusteella, mukaan lukien pyyntöön sisältyvä näyttö sekä julkisista lähteistä saatavilla oleviin tietoihin perustuvaan, Kiinassa esiintyviä merkittäviä vääristymiä koskevaan komission raporttiin (21), jäljempänä ’raportti’, sisältyvä näyttö. Kertomuksessa tarkasteltiin merkittävää valtion puuttumista Kiinan talouteen yleisesti mutta myös erityistä markkinatilannetta kyseisellä sektorilla, tarkastelun kohteena oleva tuote mukaan luettuna.

(90)

Komissio täydensi näitä tietoja omalla tutkimuksellaan, joka koski erilaisia perusteita, jotka ovat merkityksellisiä vahvistettaessa – myös komission aiemmissa tätä koskevissa tutkimuksissa havaittujen – merkittävien vääristymien esiintyminen Kiinassa.

(91)

Tarkasteltava olevassa tapauksessa pyynnössä viitattiin raporttiin, erityisesti sen 12.4.2 kohtaan, jossa käsitellään piin vientirajoituksia, sekä sähkömarkkinoita koskeviin kohtiin. Pyynnön esittäjä viittasi tarkastelupyynnössä myös AlloyConsultin tekemään tekijänoikeudella suojattuun tutkimukseen, joka koskee valtiosta johtuvia markkinoiden vääristymiä Kiinan ferroseos- ja piiteollisuudessa.

(92)

Piisektorilla Kiinan viranomaisilla on tietynasteinen omistusosuus ja määräysvalta perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla. Koska tarkastelun kohteena olevan tuotteen kiinalaiset viejät eivät toimineet yhteistyössä, yksityisessä ja valtion omistuksessa olevien piin tuottajien tarkkaa suhdetta ei voitu määrittää tarkemmin.

(93)

Komissio kuitenkin vahvisti, että useat kiinalaiset piin tuottajat ovat valtion omistuksessa. Yksi niistä on Yunnan Nujiang International Silicon Trade Co, joka on Xiamen ITG Group Corp., Ltd:n (22) tytäryhtiö, ja Xiamen ITG Groupin määräysvaltaa käyttävä osakkeenomistaja on Xiamenin kaupungin valtio-omisteinen valvonta- ja hallintokomissio (23).

(94)

Lisäksi esimerkiksi Shanghai Puyuan Foreign Economic and Trading Company (24), jäljempänä ’SPFC’, on yrityksen Shanghai National Nuclear Puyuan Group kokonaan omistama tytäryhtiö, ja tämän puolestaan omistaa kokonaan China National Nuclear Corporation -niminen yritys, jäljempänä ’CNNC’, joka on yksi Kiinan keskushallinnon valtio-omisteisista yrityksistä.

(95)

Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että Kiinan viranomaisilla on huomattava omistusosuus sähkösektorilla, ja sähkö on tärkein tuotannontekijä tarkastelun kohteena olevan tuotteen valmistuksessa. Kuten komissio totesi raportissa, Kiinan sähkömarkkinoille on ominaista valtion omistamien yritysten tiivis osallistuminen toimitusketjun eri vaiheisiin, sillä koko siirtoverkko on kahden valtio-omisteisen yrityksen omistuksessa ja valtion omistusosuus on merkittävä myös sähkön tuotannossa.

(96)

Mitä tulee siihen, että Kiinan viranomaiset kykenevät puuttumaan hintoihin ja kustannuksiin, koska valtio on läsnä yrityksissä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla, komissio totesi tutkimuksen aikana, että Kiinan kommunistisen puolueen ja tarkastelun kohteena olevaa tuotetta valmistavien yritysten välillä on henkilökohtaisia yhteyksiä ja että yritysten organisaatioon liittyvien piirteiden ansiosta Kiinan kommunistinen puolue voi puuttua yritysten liiketoimintaan.

(97)

ITG Xiamen Groupissa yrityksen organisaation korkeimmalla tasolla, ylimmän johdon yläpuolella, johdossa on Kiinan kommunistisen puolueen puoluekomitea samalla tasolla yrityksen hallituksen ja hallintoneuvoston kanssa (25).

(98)

SPFC:ssä puolestaan Shanghai National Nuclear Puyuan Groupin hallituksen puheenjohtaja toimii samanaikaisesti puoluekomitean sihteerinä ja yhtiön pääjohtaja puoluekomitean apulaissihteerinä (26).

(99)

Lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, että sekä julkisessa että yksityisessä omistuksessa oleviin piisektorin yrityksiin kohdistetaan myös poliittista valvontaa ja ohjausta. Kuten kaikilla muillakin aloilla Kiinassa, näiden tuottajien on isännöitävä puolueen vahvistamiseen tähtääviä toimia ja pidettävä yllä tiiviitä suhteita kommunistiseen puolueeseen ja sen ideologiaan. Seuraavista esimerkeistä käy hyvin ilmi Kiinan viranomaisten lisääntyvä puuttuminen myös piisektorin toimintaan.

(100)

ITG Xiamen Groupin verkkosivuilla kerrotaan laaja-alaisista puolueen vahvistamiseen tähtäävistä toimista. Yritys kertoo helmikuussa 2022 pidetystä kommunistisen puolueen teemaryhmän kokouksesta korostaen, että ”on tärkeää varmistaa, että erityistalousalueen rakentamista ohjataan tiukalla otteella oikeaan suuntaan, ja on tärkeää toteuttaa puolueen kokonaisvaltaista johtajuutta China International Trade Holding Groupissa, syventää entisestään puolueen kokonaisvaltaista ja tiukkaa hallintovaltaa, seurata sosialismin polkua kiinalaisine ominaispiirteineen ja kulkea vankkumattomasti pääsihteeri Xi Jinpingin viitoittamaa tietä kohti tulevaisuutta” (27).

(101)

Kuuliaisuuden vannominen kommunistisen puolueen johdolle ei ole pelkästään viimeaikainen kehityssuuntaus, vaan näin toimittiin myös tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikaan, kuten käy ilmi esimerkiksi SPFC:n verkkosivustolta, jolla kerrotaan konsernin puoluekomitean 17 päivänä marraskuuta 2020 pidetyn kokouksen päätelmistä seuraavasti: ”Meidän on vahvistettava ideologista sisältöä, nostettava profiilia, edistettävä aktiivista ajattelua, itsekuria ja itsetarkastelua, kiinnitettävä huomiota oppimisen tärkeyteen, parannettava ymmärrystä, kannustettava perehtymään entistäkin syvällisemmin Kiinan kommunistisen puolueen 19. keskuskomitean viidennen täysistunnon henkeen ja sen täytäntöönpanoon […] Kiinan kommunistisen puolueen 19. keskuskomitean viidennessä täysistunnossa vaadittiin talouskehityksen painopisteen asettamista reaalitalouteen, teollisen ketjun ja toimitusketjun nykyaikaistamiseen tähtääviä toimia, nykyaikaisen teollisuusjärjestelmän kehittämisen vauhdittamista […] On syytä perehtyä pääsihteeri Xi Jinpingin tärkeiden puheiden sekä Kiinan kommunistisen puolueen 19. keskuskomitean viidennen täysistunnon henkeen ja panna se täytäntöön, (…) poliittisesti ja ideologisesti erittäin tietoisena ja tiedostavasti toimien, puolueen 19. keskuskomitean viidennen täysistunnon henkeä on noudatettava kaikessa toiminnassa, ja puolueen keskuskomitean, konserniyhtiön ja CNNC Puyuanin on toimittava saumattomasti yhdessä käytännön täytäntöönpanon varmistamiseksi […] Tähän laajennettuun teemakokoukseen osallistui CNNC:n toimitusketjun johtoryhmän jäseniä, keskitason puolueaktiiveja ja useiden eri alojen edustajia.” (28)

(102)

Lisäksi Kiinan muita kuin rautametalleja tuottavaa teollisuutta edustavaan järjestöön kuuluvan piiteollisuusjärjestön (29) työsääntöjen mukaan järjestö noudattaa Kiinan kommunistisen puolueen yleistä linjaa omana ohjenuoranaan (30). Tämän lisäksi järjestön puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja pääsihteerin kelpoisuusvaatimuksina mainitaan puolueen linjausten, periaatteiden ja politiikkojen noudattaminen sekä soveltuvuus poliittiseen toimintaan (31).

(103)

On myös vahvistettu, että piisektorilla on voimassa syrjivää julkista politiikkaa, jolla suositaan kotimaisia tuottajia tai vaikutetaan muutoin markkinoihin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla. Pii on tärkeässä osassa alumiinin sekä puolijohteiden (joiden tuotantopanoksiin tarkastelun kohteena oleva tuote kuuluu) tuotannossa, minkä vuoksi piisektori luetaan strategisiin kehittyviin teollisuudenaloihin (32), joiden edistämiseksi on voimassa useita erilaisia tukipolitiikkoja.

(104)

Valtio puuttuu myös piin tuotantoon käytettävien tuotantopanosten markkinoihin, erityisesti sähkömarkkinoihin. Sähkö on eräs tärkeimmistä tuotantopanoksista piin valmistuksessa, mutta Kiinassa sähkön hinnat eivät ole markkinapohjaisia ja lisäksi niihin vaikuttavat merkittävät vääristymät (keskitetyn hinnoittelun, hintojen eriyttämisen ja suorien sähkönhankintakäytäntöjen kautta), kuten komissio vahvisti raportissa (33).

(105)

Kiinan energiamarkkinoilla on tehty useita muutoksia ja uudistuksia, mutta jotkin energiajärjestelmän kannalta merkitykselliset hinnat eivät ole edelleenkään markkinapohjaisia. Viranomaiset myöntävät, että hinnat ovat edelleen suureksi osaksi valtion määräysvallassa: ”Nykyinen sähkön hintojen hallinnointi perustuu edelleen valtion hintoihin. Hintamukautukset tulevat usein viiveellä kustannusten muutosten jälkeen, ja sähkön käyttökustannuksia on vaikea ottaa huomioon oikea-aikaisesti ja kohtuullisesti […] Sähkön myyntiä varten ei ole vielä perustettu toimivaa kilpailumekanismia, sähköntuotantoyritysten ja käyttäjien markkinakaupat ovat vähäisiä, eikä markkinoilla ole ratkaisevaa roolia resurssien kohdentamisessa” (34).

(106)

Tämä valtiosta johtuva markkinoiden heikkous on pohjana markkinoiden hallinnan lisäpyrkimyksille, jotka tulevat esiin useissa hallintoasiakirjoissa. Esimerkiksi marraskuussa 2020 kansallinen kehittämis- ja uudistuskomissio NDRC julkaisi tiedonannon keskipitkän ja pitkän aikavälin sähkösopimusten tekemisen edistämisestä vuonna 2021 (35).

(107)

Asiakirjassa paikallishallintojen toimivaltaisia yksiköitä kehotetaan varmistamaan, että se sähkön määrä, josta on tehty sopimus, on vähintään 80 prosenttia kolmen viime vuoden keskimääräisestä määrästä, ja hinnoittelun osalta niitä kehotetaan luomaan paikallisiin markkinasäännöksiin kirjattu poikkeamienselvitysmekanismi, jolla käsitellään sovitun sähkön määrän ja tosiasiallisesti toteutuneen sähkön määrän välisiä poikkeamia, sekä parantamaan keskipitkän ja pitkän aikavälin hintamekanismia. Lisäksi asiakirjassa vaaditaan, että kaikki kunnat noudattavat tiukasti valtion hyväksymiä sähkön siirto- ja jakeluhintoja.

(108)

Tiedonantoon sisältyy myös erityismääräyksiä toteuttamisesta, etenkin sellaisen mekanismin perustamisesta, jolla seurataan, miten sopimusten tekemisessä edistytään, ja sopimusten seurannan, ilmoittamisen ja täytäntöönpanon vahvistamisesta (36).

(109)

Lisäksi valtioneuvosto julkaisi tammikuussa 2021 NDRC:n tiedonannon kaupunkien veden-, sähkön- ja lämmöntoimitusmaksujen standardoinnista sektorin korkealaatuisen kehityksen edistämiseksi (37). Tiedonannossa on erityismääräyksiä valtion hinnoittelusta: ”Hankkeissa, joihin sovelletaan valtion hinnoittelua tai valtion ohjaamia hintoja, on määritettävä kustannusten koostumus, tiivistettävä kustannusten valvontaa ja tarkastelua, parannettava hinnanmuodostusmekanismia ja määritettävä hintataso tieteellisesti […].”

(110)

Tiedonannon päätavoitteissa mainitaan erityisesti hinnoitteluun liittyvä valtion mekanismi sekä hinnoittelumenetelmien alakohtainen eriyttäminen: ”Vuoteen 2025 mennessä on saavutettava selkeitä tuloksia veden-, sähkön-, kaasun- ja lämmöntoimitusmaksujen selkeyttämisessä ja standardoinnissa. On luotava perusta tieteelliselle, standardoidulle ja avoimelle hinnanmuodostusmekanismille, ja valtion mekanismia on kehitettävä edelleen. On parannettava merkittävästi asiaan liittyvillä aloilla sovellettavia hinnoittelumenetelmiä, kustannusten valvonta- ja tarkastelumenetelmiä, hinnoittelukäyttäytymistä ja palvelujen kattavuutta sekä veden-, sähkön- ja lämmöntoimitusten samoin kuin muiden tuotteiden ja palvelujen laatua ja toimivuutta.”

(111)

Myös hiiltä käytetään raaka-aineena tarkastelun kohteena olevan tuotteen valmistuksessa. Kuten komissio toteaa raportissa, Kiinan hiilimarkkinoihin kohdistuu vääristymiä, etenkin siksi, että alaa tuetaan (38) ja hiilivarojen hyödyntämistä hallinnoidaan ja valvotaan (39).

(112)

Äskettäisessä kalsiumpiitä koskevassa tutkimuksessa todettiin, että valtio puuttuu kivihiilimarkkinoihin myös muilla tavoin. Toukokuussa 2021 kansallinen energiahallinto (NEA) ja NDRC julkaisivat yhdessä tiedonannon hiilikaivosten tuotantokapasiteettia ja hyväksymisperusteita koskevista hallintotoimenpiteistä (40), joiden tarkoituksena on säännellä hiilikaivosten kapasiteettia ja vahvistaa asiaa koskevat rajoitukset, jotka lasketaan tiedonannon perusteella. Joulukuussa 2020 NDRC julkaisi tiedonannon keskipitkän ja pitkän aikavälin hiilisopimusten tekemisen ja toiminnan varmistamisesta vuonna 2021 (41).

(113)

Tiedonannossa nimenomaisesti asetetaan tavoitteeksi valtion vaikutusvallan ja valvonnan lisääminen sopimuksentekoprosessissa: ”Otetaan paremmin huomioon valtion rooli, keskitytään järjestelmän rakenteen vahvistamiseen, parannetaan kaupankäyntisääntöjä, parannetaan luottojen valvontaa ja osapuolille annettavaa ohjeistusta, jotta tietoisuus kokonaistilanteesta paranee, huolehditaan sosiaalisesta vastuusta, standardoidaan sopimusten toteuttamista ja varmistetaan hiilimarkkinoiden jouheva toiminta.”

(114)

Tiedonannossa ohjeistetaan myös vahvistamaan tuotannonalan itsevalvontaa: ”Kaikkien asianomaisten toimialajärjestöjen on ohjeistettava yrityksiä vahvistamaan itsevalvontaa, panemaan asianmukaisesti täytäntöön keskipitkän ja pitkän aikavälin sopimusten vaatimukset eikä käyttämään hyväkseen markkinoiden tarjonta- ja kysyntätilannetta ja tuotannonalan edullista asemaa tehdäkseen epätasapainossa olevia sopimuksia. Suurten yritysten on toimittava esimerkkeinä, säänneltävä itse sopimusten tekemistä, lisättävä tietoisuutta sitoumusten täyttämisestä, toimittava aloitteellisesti sosiaalisen vastuun alalla ja varmistettava tarjonta ja vakaat hinnat sekä edistettävä hiilimarkkinoiden jouhevaa toimintaa koko maan tasolla.”

(115)

Erityisen huomionarvoinen on selvä ohje olla hyödyntämättä markkinoiden kysyntä- ja tarjontatilannetta sopimuksia tehtäessä. Huhtikuussa 2021 NDRC antoi uuden tiedonannon keskipitkän ja pitkän aikavälin hiilisopimusten valvonnan ja hallinnoinnin varmistamisesta vuonna 2021. Tarkoituksena on valvoa paremmin myyntisopimusten noudattamista ja varmistaa hiilen tarjonta (edellä mainitun tiedonannon nro 902 määräysten perusteella). Osapuolten olisi varmistettava, että kuukausittainen noudattamisaste on vähintään 80 prosenttia ja neljännesvuosittainen ja vuotuinen noudattamisaste vähintään 90 prosenttia (42).

(116)

Valtion puuttuminen hiilimarkkinoiden toimintaan on nähtävissä myös hiljattaisessa päätöksessä, jolla pidennettiin lakkautettujen hiilikaivosten koekäyttöaikaa vielä vuodella tuotannon ja tarjonnan lisäämiseksi, jotta voitaisiin torjua tuotteen hinnannousu (sen jälkeen kun kaivosten tuotantotoiminta oli aiemmin lopetettu) (43).

(117)

Kuten edellä esitetyistä esimerkeistä näkyy, Kiinan viranomaiset hallinnoivat piisektorin kehittämistä erilaisilla poliittisilla välineillä ja ohjeilla ja määräävät näillä ja muilla keinoilla lähes kaikkia näkökohtia alan toiminnassa. Valtion ohjeet ja puuttuminen toimintaan koskevat myös keskeisiä tuotantopanoksia, joita käytetään tarkastelun kohteena olevan tuotteen valmistuksessa.

(118)

Tässä tutkimuksessa ei ole tullut esiin mitään näyttöä, joka osoittaisi, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan neljännen luetelmakohdan mukainen konkurssi- ja varallisuuslainsäädännön syrjivä soveltaminen tai riittämätön täytäntöönpano metallurgian alalla ei vaikuttaisi tarkastelun kohteena olevan tuotteen valmistajiin.

(119)

Metallurgian alaan vaikuttavat myös perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan viidennessä luetelmakohdassa tarkoitetut palkkakustannusten vääristymät. Nämä vääristymät vaikuttavat alaan sekä suoraan (tarkastelun kohteena olevaa tuotetta tai sen tärkeimpiä tuotantopanoksia valmistettaessa) että välillisesti (kun sektori saa pääomaa tai tuotantopanoksia yrityksiltä, joihin sovelletaan samaa Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää).

(120)

Tässä tutkimuksessa ei myöskään esitetty näyttöä siitä, että metallurgian alaan ei vaikuttaisi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennessa luetelmakohdassa tarkoitettu valtion puuttuminen rahoitusjärjestelmän toimintaan. Sen vuoksi rahoitusjärjestelmään liittyvät valtion toimet vaikuttavat voimakkaasti markkinaolosuhteisiin kaikilla tasoilla.

(121)

Komissio muistuttaa vielä, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantoon tarvitaan useita tuotantopanoksia. Kun tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajat ostavat tai hankkivat näitä tuotantopanoksia, niiden maksamat hinnat (jotka kirjataan niiden kustannuksina) ovat alttiina samoille jo aikaisemmin mainituille systeemisille vääristymille. Esimerkkeinä voidaan mainita, että tuotantopanosten toimittajat työllistävät työvoimaa, johon kohdistuu vääristymiä, tai ne saattavat lainata rahaa, johon kohdistuu rahoitussektorista / pääoman jakamisesta johtuvia vääristymiä, tai niihin sovelletaan suunnittelujärjestelmää, jota toteutetaan valtionhallinnon kaikilla tasoilla ja kaikilla tuotannonaloilla.

(122)

Näin ollen sen lisäksi, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen kotimarkkinoiden myyntihintoja ei voida käyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla, kaikki tuotantopanosten (muun muassa raaka-aineiden, energian, maan, rahoituksen ja työvoiman) kustannukset ovat vääristyneitä, koska valtion merkittävä puuttuminen toimintaan vaikuttaa hinnanmuodostukseen (ks. raportin I ja II osa).

(123)

Pääoman myöntämiseen, maahan, työvoimaan, energiaan ja raaka-aineisiin liittyvää valtion puuttumista toimintaan esiintyy kaikkialla Kiinassa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tuotantopanos on tuotettu Kiinassa yhdistämällä erilaisia tuotannontekijöitä, joihin kohdistuu merkittäviä vääristymiä. Sama koskee tuotantopanoksen tuotantopanosta ja niin edelleen.

(124)

Kiinan viranomaiset tai tuottajat eivät esittäneet tässä tutkimuksessa mitään vastakkaista näyttöä tai väitettä.

(125)

Kaiken kaikkiaan käytettävissä oleva näyttö osoitti, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen hinnat tai kustannukset, mukaan lukien raaka-aineiden, energian ja työvoiman kustannukset, eivät ole tulosta vapaista markkinavoimista, koska niihin vaikuttaa valtion merkittävä puuttuminen toimintaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, kuten siinä luetellun yhden tai useamman tekijän tosiasiallinen tai mahdollinen vaikutus osoittaa.

(126)

Tämän perusteella ja koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, komissio päätteli, että tässä tapauksessa ei ole asianmukaista käyttää kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia normaaliarvon määrittämiseen.

(127)

Sen vuoksi komissio päätti muodostaa normaaliarvon yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella eli tässä tapauksessa asianmukaisen edustavan maan vastaavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti, kuten seuraavassa jaksossa esitetään.

3.2.3   Edustava maa

3.2.3.1   Yleiset huomautukset

(128)

Edustavan maan valinta perustui seuraaviin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisiin kriteereihin:

Kiinan taloudellista kehitystä vastaava taso; tätä varten komissio käytti maita, joiden bruttokansantulo asukasta kohden on Maailmanpankin tietokannan (44) perusteella samanlainen kuin Kiinalla,

samankaltaisen tuotteen tuotanto kyseisessä maassa (45),

asiaa koskevien julkisten tietojen saatavuus edustavassa maassa,

jos mahdollisia edustavia maita on useampi kuin yksi, etusijalle asetetaan tarvittaessa maa, jossa sosiaaliturva ja ympäristönsuojelu ovat riittävällä tasolla.

(129)

Komissio liitti asiakirja-aineistoon kaksi muistiota normaaliarvon määrittämisessä käytettävistä tietolähteistä. Muistiossa kuvataan näiden kriteereiden pohjana olevat tosiseikat ja näyttö ja käsitellään osapuolten näistä seikoista ja kyseisistä lähteistä esittämiä huomautuksia.

3.2.3.2   Kiinan taloudellista kehitystä vastaava taso

(130)

Muistiossa 1 komissio yksilöi Brasilian ja Malesian maiksi, joiden taloudellinen kehitys vastaa Maailmanpankin mukaan Kiinan tasoa ja joissa tuotetaan piitä. Maailmanpankki on luokitellut molemmat nämä maat bruttokansantulon perusteella ylemmän keskitulotason maiksi, ja niissä tiedettiin olevan samankaltaisen tuotteen tuotantoa.

(131)

Asianomaiset osapuolet eivät esittäneet muita mahdollisia edustavia maita.

3.2.3.3   Asiaa koskevien julkisten tietojen saatavuus edustavassa maassa

(132)

Komissio totesi muistiossa 1, että pyynnön esittäjän yksilöimän brasilialaisen piintuottajan RIMA Industrialin toiminta ei ollut kannattavaa kalenterivuonna 2020 ja että kyseisessä vaiheessa ei ollut yksilöity muita brasilialaisia tuottajia.

(133)

EUSMETin yksilöimän malesialaisen piintuottajan PMB Silicon Bhd:n toiminta oli kannattavaa kalenterivuonna 2020. Tämän perusteella komissio katsoi muistiossa 1, että Malesia voisi olla asianmukainen edustava maa.

(134)

Muistion 1 julkaisemisen jälkeen pyynnön esittäjä toimitti luettelon Brasiliassa toimivista piintuottajista ja ilmoitti, että kaikkien näiden tuottajien taloudelliset tiedot olivat julkisesti saatavilla.

(135)

Pyynnön esittäjän toimittamassa luettelossa yksilöitiin yksi Brasiliassa toimiva piintuottaja, MinasLigas -niminen yritys, jonka toiminta oli kannattavaa vuonna 2020.

(136)

Näin ollen komissiolla oli käytettävissä kaksi kannattavaa piintuottajaa, yksi Malesiassa ja yksi Brasiliassa.

(137)

Muistiossa 2 komissio vertasi käytettävissä olevia Malesian ja Brasilian tuotannontekijätietoja. Komissio totesi, että Malesiaa koskevat tiedot tuotannontekijöistä olivat edustavampia, koska Brasiliaan ei tuotu hiiltä, jonka tuhkapitoisuus on keskitasoa, ja maahan tuotiin vain rajallisia määriä kvartsia ja puuhaketta, joiden hinnat eivät myöskään olleet edustavia.

(138)

Sen vuoksi komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille muistiossa 2, että se aikoi käyttää Malesiaa asianmukaisena edustavana maana ja yritystä PMB Silicon Bhd perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen lähteenä normaaliarvon laskemista varten.

(139)

Asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään huomautuksia Malesian soveltuvuudesta edustavaksi maaksi ja yrityksen PMB Silicon Bhd soveltuvuudesta edustavassa maassa toimivaksi tuottajaksi.

(140)

Muistiosta 2 saatiin huomautuksia EUSMETilta, joka kannatti komission päätöstä käyttää edustavana maana Malesiaa, sekä pyynnön esittäjältä, joka oli edelleen sitä mieltä, että Brasiliaa olisi harkittava asianmukaiseksi edustavaksi maaksi.

(141)

Pyynnön esittäjän mielestä Malesiaa ei pitäisi yrityksen PMB Silicon Bhd taloudellisten tietojen vuoksi käyttää edustavana maana. Pyynnön esittäjä väitti yrityksen toiminnan olleen tappiollista vuonna 2020 mutta ei esittänyt mitään näyttöä tästä.

(142)

EUSMET toimitti 1 päivänä huhtikuuta 2022 esittämissään huomautuksissa PMB Silicon Bhd:n paikallisesti julkaistut tilinpäätöstiedot, jotka osoittivat, että yrityksen toiminta oli kannattavaa vuonna 2020. Sen vuoksi Euroalliagesin tätä koskeva väite hylätään.

(143)

Pyynnön esittäjä kyseenalaisti myös joidenkin Malesiasta saatujen sivutuotteita koskevien julkisten tietojen edustavuuden ja pyysi jälleen, että komissio käyttäisi Brasiliaa koskevia tietoja niiden tekijöiden osalta, joiden yhteydessä se oli asianmukaista, ja muutoin muiden maiden tietoja.

(144)

Tämän vuoksi komissio tarkasteli uudelleen Malesian tietoja ottaen huomioon sekä pyynnön esittäjän että EUSMETin näitä tietoja koskevat huomautukset. Komissio totesi, että Malesiasta saadut tuotannontekijöitä koskevat tiedot ovat luotettavia. Komissio totesi myös, että koska normaaliarvoa koskevissa laskelmissa käytettäisiin prosenttiosuutta sivutuotteista saatujen tulojen laskemiseen, sivutuotteiden osalta ei enää käytettäisi muistiossa 2 esitettyjä vertailuarvoja.

(145)

Lisäksi komissio toteaa pyynnön esittäjä itse myöntäneen, että tietyt Brasiliaa koskevat tiedot eivät ole asianmukaisia, minkä vuoksi olisi käytettävä muita lähteitä. Näin ollen komissio hylkäsi tämän pyynnön esittäjän väitteen.

(146)

Toimitettuaan muistion 2 komissio huomasi, että poimittaessa GTA:sta tietoja, jotka koskivat puuhakkeen tuontia Malesiaan, oli tapahtunut virhe. Tietoja poimittaessa valuuttana oli käytettyä euroa eikä juan renminbiä, ja siksi ilmoitettu tonnikohtainen hinta oli väärin. Tarkasteltaessa asiaa tarkemmin huomattiin kuitenkin, että juan renminbeinä tonnia kohti ilmaistu hinta oli huomattavasti korkeampi kuin unionin tuotannonalan todellisuudessa maksama hinta ja myös huomattavasti korkeampi kuin GTA:ssa ilmoitettu, kaikkiin maihin suuntautuvan viennin hintojen keskiarvo tonnia kohti.

(147)

Koska puuhakkeen hintoja ei pidetty edustavina ja koska puuhakkeen osalta ei ollut saatavilla vääristymätöntä kansainvälistä hintaa, komissio katsoi, että Euroopan unioniin suuntautuvan tuonnin keskimääräinen hinta juan renminbeinä tonnia kohti on asianmukainen vertailuarvo tälle raaka-aineelle.

(148)

Pyynnön esittäjä kyseenalaisti myös sähkö- ja työvoimakustannuksia koskevien tietojen osalta käytetyt lähteet, joita se kuvaili vanhentuneiksi (obsolete (46)).

(149)

Komissio tarkisti nämä lähteet ja totesi sähkön osalta, että muistiossa 2 esitetyt tariffit olivat edelleen voimassa. Työvoimakustannusten yhteydessä muistiossa 2 mainitun lähteen tiedot kattoivat kuitenkin vuoden 2016. Sen vuoksi komissio hankki tuoreempia tietoja ja määritti soveltuvaksi tietolähteeksi Malesian tilastokeskuksen heinäkuussa 2021 julkaiseman palkkatilaston Salaries and Wages Survey Report 2020 (47).

3.2.3.4   Sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun taso

(150)

Kun kaikkien edellä mainittujen tekijöiden perusteella oli vahvistettu, että Malesia oli ainoa käytettävissä oleva asianmukainen edustava maa, sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun tasoa ei ollut tarpeen arvioida perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan viimeisen virkkeen mukaisesti.

3.2.3.5   Päätelmät

(151)

Edellä esitetyn analyysin perusteella Malesia täyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyt kriteerit, minkä perusteella sitä voitiin pitää asianmukaisena edustavana maana.

3.2.4   Vääristymättömien kustannusten määrittämiseen käytetyt lähteet

(152)

Muistiossa 1 komissio esitti luettelon tuotannontekijöistä, kuten raaka-aineista, energiasta ja työvoimasta, joita tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa käytetään, ja kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia ja ehdottamaan julkisesti saatavilla olevia tietoja kunkin muistiossa mainitun tuotannontekijän vääristymättömistä arvoista.

(153)

Myöhemmin komissio totesi muistiossa 2, että voidakseen muodostaa laskennallisen normaaliarvon perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti se käyttää GTA-tietokantaa määrittääkseen useimpien tuotannontekijöiden, etenkin raaka-aineiden, vääristymättömät kustannukset. Lisäksi komissio ilmoitti käyttävänsä Malesian julkaisemia virallisia tietoja määrittääkseen työvoiman (48) ja energian (49) vääristymättömät kustannukset.

3.2.5   Tuotannontekijät

(154)

Ottaen huomioon kaikki tarkastelupyyntöön sisältyvät tiedot sekä pyynnön esittäjän ja asianomaisten osapuolten myöhemmin toimittamat tiedot seuraavat tuotannontekijät ja niiden lähteet yksilöitiin normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti:

Taulukko 1

Piin tuotannontekijät

Tuotannontekijä

Tavaran koodi Malesiassa

Vääristymätön arvo (CNY)

Mittayksikkö

Raaka-aineet

Kvartsi

2506 10

468,20

tonni

Hiili (keskimääräinen tuhkapitoisuus)

2701 19

437,23

tonni

Puuhake

4401 21

412,50

tonni

 

4401 22

412,50

tonni

Elektrodit

8545 11

39 692,39

tonni

Työvoima

Työvoima

 

21,92

työtunti

Energia

Sähkö

 

0,53

kWh

3.2.6   Raaka-aineet

(155)

Piitä valmistetaan pelkistämällä kvartsia hiilellä korkeassa lämpötilassa uppokaariuunissa, jossa vaikuttaa samanaikaisesti useita erilaisia hiilipelkistimiä.

(156)

Voidakseen määrittää raaka-aineiden vääristymättömät hinnat (edustavan maan tuottajan tehtaalle toimitettuna) komissio käytti perustana edustavaan maahan tulevan tuonnin painotettua keskimääräistä hintaa (GTA:n mukaan).

(157)

Edustavan maan tuontihinta määritettiin kaikista kolmansista maista tulevan tuonnin painotettujen keskimääräisten yksikköhintojen perusteella. Huomioon ei otettu tuontia Kiinasta eikä maista, jotka eivät ole WTO:n jäseniä ja jotka luetellaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/755 (50) liitteessä I.

(158)

Komissio päätti jättää Kiinasta edustavaan maahan tulevan tuonnin huomiotta, koska se päätteli, että tässä tapauksessa ei ole asianmukaista käyttää Kiinan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Koska ei ole näyttöä siitä, että kyseiset vääristymät eivät vaikuttaisi myös vientiin tarkoitettuihin tuotteisiin, komissio katsoi niiden vaikuttavan myös vientihintoihin.

(159)

Muista maista (Kiina pois lukien) tulevaa tuontia koskevien tietojen katsottiin olevan edustavia kaikkien tuotantopanosten osalta puuhaketta lukuun ottamatta. Kuten johdanto-osan 146 kappaleessa todetaan, puuhakkeen tuontihintaa Malesiaan ei pidetty edustavana, joten sen sijaan käytettiin Euroopan unioniin suuntautuvaa tuontia koskevia tietoja.

(160)

Useiden tuotannontekijöiden osalta unionin tuottajille aiheutuneet tosiasialliset kustannukset muodostivat mitättömän pienen osuuden kaikista raaka-ainekustannuksista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(161)

Koska niiden osalta käytetyllä arvolla ei ollut – käytetystä lähteestä riippumatta – tuntuvaa vaikutusta polkumyyntimarginaalia koskeviin laskelmiin ja koska yhteistyössä toimineilta vientiä harjoittavilta tuottajilta ei saatu tietoja, komissio päätti sisällyttää nämä kustannukset kulutushyödykkeisiin. Komissio laski kulutushyödykkeiden prosenttiosuuden raaka-aineiden kokonaiskustannuksista ja sovelsi tätä osuutta raaka-aineiden uudelleen laskettuihin kustannuksiin käytettäessä asianmukaisen edustavan maan vääristymättömiä vertailuarvoja.

(162)

Sivutuotteiden osalta komissio laski niistä saatujen tulojen prosenttiosuuden (unionin tuotannonalan ilmoittamien tietojen perusteella) suhteessa kokonaistuotantokustannuksiin ja vähensi tämän prosenttiosuuden uudelleen lasketuista tuotantokustannuksista käytettäessä asianmukaisen edustavan maan vääristymättömiä vertailuarvoja.

(163)

Yleensä näihin tuontihintoihin olisi myös lisättävä kotimaan kuljetuskustannukset. Kun otetaan huomioon tämän toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimuksen luonne eli sen toteaminen, jatkuiko polkumyynti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tai voisiko se toistua, eikä niinkään polkumyynnin suuruuden toteaminen, komissio päätti, että kotimaan kuljetuskustannuksia koskevat oikaisut eivät olleet tarpeen. Tällaiset oikaisut vain kasvattaisivat normaaliarvoa ja näin ollen myös polkumyyntimarginaalia.

3.2.7   Työvoima

(164)

Malesian hallituksen tilastolaitos (51) julkaisee tiedot Malesian työvoimakustannuksista, ja Malesian palkat määritettiin tämän lähteen perusteella käyttäen valmistusteollisuuden työntekijäkohtaisia keskimääräisiä työvoimakustannuksia vuodelta 2020. Tilastolaitoksen mukaan tämä summa on 2 542 ringgitiä kuukaudessa. Olettaen, että kuukaudessa on keskimäärin 186 työtuntia, komissio laski keskimääräiseksi tuntipalkaksi 13,67 ringgitiä.

3.2.8   Sähkö

(165)

Sähköyhtiö Tenaga Nasional Berhad (52) (TNB) julkaisee Malesiassa toimivien yritysten (teollisuuskäyttäjien) sähkön hinnat. Viimeisimmät hinnat julkaistiin 1 päivänä tammikuuta 2014, ja niitä sovellettiin edelleen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Komissio käytti TNB:ltä saatavia teollisuussähkön hintoja kulutusluokassa Tariff E2 – teollisuuden keskijännitetariffit huippukuormitusaikana ja sen ulkopuolella – määrittääkseen sähkön kustannukset kilowattituntia kohti.

3.2.9   Tuotannolliset yleiskulut, hallinto-, myynti- ja yleiskustannukset, voitto ja poistot

(166)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan ”muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”. Lisäksi on vahvistettava tuotannolliset yleiskulut, jotta voidaan kattaa kustannukset, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin tuotannontekijöihin.

(167)

Koska kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio käytti perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja voidakseen vahvistaa vääristymättömän arvon tuotannollisille yleiskuluille. Komissio vahvisti pyynnön esittäjän toimittajien tietojen perusteella tuotannollisten yleiskulujen osuuden kaikista valmistus- ja työvoimakustannuksista. Kyseistä prosenttiosuutta sovellettiin tämän jälkeen tuotantokustannusten vääristymättömään arvoon, jotta voitiin laskea vääristymätön arvo tuotannollisille yleiskuluille.

3.2.10   Normaaliarvon laskeminen

(168)

Edellä esitetyn perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(169)

Ensin komissio määritti vääristymättömät valmistuskustannukset. Koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio käytti pyynnön esittäjän tarkastelupyynnössä esittämiä tietoja kunkin tekijän (raaka-aineet ja työvoima) käytöstä piin tuotannossa. Komissio kertoi nämä osuudet Malesian vääristymättömillä yksikkökustannuksilla, jotka määritettiin edellä kuvatulla tavalla.

(170)

Kun vääristymättömät valmistuskustannukset oli määritetty, komissio lisäsi niihin edellä kuvatun mukaisesti tuotannolliset yleiskulut, hallinto-, myynti- ja yleiskustannukset sekä voiton. Tuotannolliset yleiskulut määritettiin pyynnön esittäjän antamien tietojen perusteella. Hallinto-, myynti- ja yleiskustannukset sekä voitto määritettiin PMB Silicon Bhd:n tarkastetussa tilinpäätöksessä (53) ilmoitettujen vuoden 2020 tilinpäätöstietojen perusteella.

(171)

Komissio laski normaaliarvon soveltamalla vääristymättömiin valmistuskustannuksiin seuraavia prosenttiosuuksia:

valmistuskustannuksiin lisättiin tuotannolliset yleiskulut, joiden osuus suorista valmistuskustannuksista oli yhteensä 7,6 prosenttia,

valmistuskustannuksiin lisättiin hallinto-, myynti- ja yleiskustannukset sekä muut kustannukset, joiden osuus kokonaisvalmistuskustannuksista oli 17,7 prosenttia,

valmistuskustannuksista vähennettiin sivutuotteista saadut tulot, joiden osuus tuotantokustannuksista oli 6,97 prosenttia,

valmistuskustannuksiin lisättiin voitto, jonka osuus valmistuskustannuksista oli 5,05 prosenttia.

(172)

Tällä perusteella komissio muodosti normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(173)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen EUSMET kommentoi sivutuotetulon, joka perustui kaikkien tuotantokustannusten eikä vain valmistuskustannusten prosenttiosuuteen, käsittelyssä käytettyä menetelmää.

(174)

Tässä tapauksessa käytetty menetelmä on asianmukainen, kun otetaan huomioon, että yksikään kiinalainen tuottaja ei toiminut yhteistyössä ja sen vuoksi normaaliarvon laskeminen perustui otokseen valituilta unionin tuottajilta saatuihin kulutustietoihin, joissa sivutuotetulot ilmaistiin prosenttiosuutena niiden tuotannosta.

(175)

EUSMETin toimittamissa simulaatioissa käytetään indeksoitua normaaliarvoa 119,92 normaaliarvon 122,87 sijaan (kolmen prosenttiyksikön vähennys). Komissio katsoo, että tämä pieni ero ei edellytä muutoksia unionin tuotannonalalta saatuihin kulutustietoihin, joissa sivutuotetulot ilmaistaan prosenttiosuutena tuotantokustannuksista.

(176)

Joka tapauksessa normaaliarvon laskemisen tarkoituksena voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa on määrittää, jatkuuko polkumyynti, eivätkä EUSMETin ehdottamat menetelmät sivutuotetulon käsittelemiseksi muuta polkumyynnin jatkumista koskevaa päätelmää.

(177)

Tarkastellessaan polkumyyntilaskelmia koskevia EUSMETin väitteitä komissio huomasi kuitenkin, että laskelmissa oli virhe (sivutuotetuloja ei ollut vähennetty tuotantokustannuksista), minkä vuoksi normaaliarvo oli ilmoitettu liian suureksi. Virhe oikaistiin, ja päätelmät ilmoitettiin uudelleen asianomaisille osapuolille. Huomautuksia ei saatu.

(178)

EUSMET pyysi myös toimittamaan sille yksityiskohtaisemmin normaaliarvoon liittyvät laskelmat ja etenkin tiedot normaaliarvon laskemisessa käytettyjen tuotannontekijöiden määrästä.

(179)

Komissio sisällytti 17 päivänä kesäkuuta 2022 vertailuarvoja ja tuotannontekijöitä koskevat tiedot kaikkien saatavilla olevaan tiedostoon (54), joka on Kiinan kansantasavallan Euroopan unionissa olevaan edustustoon lähetetyn verbaalinootin liitteenä.

(180)

Komissio ei ole ilmoittanut yhdellekään asianomaiselle osapuolelle otokseen valittujen unionin tuottajien yhden piitonnin tuottamiseen käyttämien tuotannontekijöiden määriä, koska tieto on liikesalaisuus.

(181)

Normaaliarvon laskemiseen käytetty menetelmä on selitetty tarkasti kaikille asianomaisille osapuolille päätelmät sisältävässä asiakirjassa ja uudelleen 168–172 kappaleessa.

3.3   Vientihinta

(182)

Koska kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, vientihinta määritettiin Eurostatin CIF-hintatietojen perusteella oikaistuna noudettuna-tasolle vähentämällä niistä (meri)rahdin, vakuutuksen ja kotimaan kuljetuksen kustannukset, joiden osuudeksi arvioitiin aiempien tapausten tietojen perusteella 5 prosenttia.

3.4   Vertailu

(183)

Komissio vertasi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti muodostettua laskennallista normaaliarvoa edellä esitetyn mukaisesti määritettyyn vientihintaan (noudettuna-tasolla).

(184)

Komissio ei tehnyt normaaliarvoon eikä vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisia oikaisuja hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavien eroavuuksien huomioon ottamiseksi, koska ne olivat jo molemmat noudettuna-tasolla.

3.5   Polkumyyntimarginaali

(185)

Käytettävissä olevien tietojen perusteella komissio laski polkumyyntimarginaaliksi 26,9 prosenttia.

(186)

Näin ollen komissio päätteli, että polkumyynti jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

4.   POLKUMYYNNIN JATKUMISEN TODENNÄKÖISYYS

(187)

Todettuaan, että tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana esiintyi polkumyyntiä, komissio tutki perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä, jos toimenpiteet kumottaisiin. Tässä yhteydessä tarkasteltiin seuraavia tekijöitä:

1)

tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa; ja

2)

unionin markkinoiden houkuttelevuus.

4.1   Tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa

(188)

Tarkastelupyynnössä Kiinan tuotantokapasiteetiksi arvioitiin 6–8 miljoonaa tonnia vuodessa, ja siinä todettiin myös, että yleisesti ollaan sitä mieltä, että Kiinan tuotantokapasiteetti on suurempi kuin maailmanlaajuinen kokonaiskulutus. Pyynnön esittäjä arvioi, että kapasiteetin käyttöaste oli Kiinassa 20–40 prosenttia vuonna 2020. Pyynnössä huomautettiin myös, että vuonna 2014 Kiinan tuotantokapasiteetti oli 3–5 miljoonaa tonnia, mikä viittaa siihen, että Kiinan kapasiteetti on kasvanut merkittävästi viime vuosina.

(189)

Vaikka käytettäisiin varovaisia arvioita eli tuotantokapasiteetiksi arvioitaisiin 6 miljoonaa tonnia ja käyttöasteeksi 40 prosenttia, Kiinan käyttämätön kapasiteetti olisi silti 3,6 miljoonaa tonnia. Tämä on noin seitsenkertainen määrä unionin koko kulutukseen nähden.

(190)

Komissio totesi myös aiemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa, että Kiinassa on merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia ja että tätä ylikapasiteettia voitaisiin viedä unionin markkinoille, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta (55). Tutkimuksessa ei saatu näyttöä, joka kyseenalaistaisi tämän päätelmän.

(191)

Päätelmiä koskevissa huomautuksissaan EUSMET kiisti tarkastelua koskevassa pyynnössä esitetyn Kiinan käyttämättömän tuotantokapasiteetin määrän. EUSMET pyysi uudelleen, että pyynnön esittäjä julkistaisi tarkastelupyynnössä tarkoitetun AlloyConsultin raportin. Komissio toteaa, että kyseinen raportti on tekijänoikeudella suojattu ja että tarkastelupyynnön avoimessa versiossa on riittävä yhteenveto raportin havainnoista.

(192)

EUSMET viittasi sen sijaan CRU:n huhtikuussa 2021 päivättyyn raporttiin, jonka mukaan Kiinan nimelliskapasiteetti on 5 miljoonaa tonnia vuodessa ja ”toimintakapasiteetti” 4 miljoonaa vuodessa.

(193)

EUSMET kiisti myös 20–40 prosentin kapasiteetin käyttöasteen, mikä perustuu tarkastelupyynnössä esitettyyn arvioituun 6 miljoonan tonnin kapasiteettiin ja 2 miljoonan tonnin tuotantoon.

(194)

EUSMET ei toimittanut minkäänlaista arviota piin tuotannosta Kiinassa vuonna 2020. Tarkastelupyynnössä arvioidun 2 miljoonan tonnin tuotannon ja CRU:n arvioiman 4 miljoonan tonnin kapasiteetin perusteella kapasiteetin käyttöaste olisi 50 prosenttia ja arviolta 2 miljoonan tonnin kapasiteetti voitaisiin ottaa käyttöön unionin markkinoille vientiä varten.

(195)

Komission päätelmä siitä, että Kiinan merkittävää käyttämätöntä kapasiteettia voitaisiin käyttää unionin markkinoille toimittamiseen, jos toimenpiteiden annetaan raueta, ei näin ollen muutu.

(196)

EUSMET totesi myös 10 päivänä elokuuta 2021 toimittamissaan huomautuksissa esittäneensä näyttöä siitä, että piin kysyntä on kasvussa Kiinassa ja että tulevaisuudessa käyttämätöntä kapasiteettia käytettäisiin tämän kysynnän tyydyttämiseen, mikä vähentää unionin markkinoille toimitettavissa olevan piin määrää.

(197)

EUSMETin 10 päivänä elokuuta 2021 toimittamassa huomautuksessa todetaan, että CRU:n mukaan Kiinan piimetallin kysyntä tulee kasvamaan hyvin nopeasti tulevina vuosina. Tällä viitataan CRU:n katsaukseen ”CRU Silicon Metal Market Outlook, April 2021”.

(198)

EUSMET ei toimittanut huhtikuussa 2021 esittämissään huomautuksissa yhteenvetoa CRU:n katsauksesta, sillä raportti oli suojattu tekijänoikeudella.

(199)

Tällä hetkellä kaikki komissiolle toimitettu näyttö viittaa Kiinan nykyiseen merkittävään käyttämättömään kapasiteettiin, jota Kiinan nykyinen kysyntä ei kata. Vaikka CRU:n raportissa esitetyt ennusteet siitä, että Kiinan piimetallin kysyntä tulee kasvamaan, toteutuisivat, ei ole mitään näyttöä siitä, että tämä kasvu kattaisi Kiinan koko käyttämättömän kapasiteetin, nimelliskapasiteetista puhumattakaan.

(200)

CRU:n raportissa esitetyt ennusteet eivät näin ollen muuta päätelmiä siitä, että Kiinassa on edelleen merkittävää käyttämätöntä kapasiteettia, joka voitaisiin käyttää unionin markkinoille toimittamiseen, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

4.2   Unionin markkinoiden houkuttelevuus

(201)

Voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta tuonti unioniin on jatkunut, mikä viittaa siihen, että unionin markkinat ovat edelleen houkuttelevat ja että jos toimenpiteiden annettaisiin raueta, polkumyynnillä tapahtuva tuonti jatkuisi.

(202)

Komissio toteaa myös, että toimenpiteiden kiertämisen torjumiseksi on edelleen voimassa toimenpiteitä, joita sovelletaan Korean tasavallasta ja Taiwanista lähetettyyn tuontiin (56). Voimassa olevien toimenpiteiden kiertämispyrkimykset viittaavat siihen, että unionin markkinat ovat kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien kannalta edelleen houkuttelevat.

(203)

Yhdistynyt kuningaskunta oli unionin toiseksi suurin piin kuluttaja. Vaikka Yhdistyneen kuningaskunnan eroaminen Euroopan unionista on vaikuttanut unionin markkinoihin, unioni on kiinalaisten viejien kannalta edelleen houkutteleva markkina-alue. Tämä käy ilmi siitä, että Kiinasta tuodaan edelleen piitä jäljellä oleville unionin markkinoille, kuten edellä todetaan.

(204)

Komissio tutki myös, olivatko unionin markkinat houkuttelevat hintatasonsa puolesta.

(205)

Ensinnäkin tutkimuksessa havaittiin, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla Kiinasta tulevan tuonnin hinnat alittivat unionin tuottajien hinnat polkumyyntitullit mukaan lukienkin 9,2 prosentilla, kuten todetaan jäljempänä vahingon ja hinnan alittavuuden yhteydessä. Ilman tulleja hinnan alittavuus olisi 14,6 prosenttia.

(206)

Toiseksi komissio tarkasteli vientihintoja Kiinasta muihin maihin GTA:n vuotta 2020 koskevien tietojen perusteella. Tarkastelupyynnön mukaan Kiinassa tuotetun piin kolme tärkeintä avointa markkina-aluetta ovat Japani, Korean tasavalta ja Intia. Näihin kolmeen maahan suuntautuvan viennin osuus Kiinan piin kokonaisviennistä oli 46 prosenttia vuonna 2020. GTA:n mukaan näihin maihin suuntautuvan viennin keskimääräinen FOB-hinta vuonna 2020 oli 1 800 Yhdysvaltain dollaria tonnilta.

(207)

Kun GTA:sta poimittiin samat tiedot samalta ajanjaksolta unioniin suuntautuvan viennin osalta, kävi ilmi, että keskimääräinen vientihinta unioniin FOB-tasolla oli 1 915 Yhdysvaltain dollaria tonnilta. Tämä viittaa siihen, että unionin markkinat ovat voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta kiinalaisten viejien kannalta edelleen houkuttelevat.

(208)

Päätelmiä koskevissa huomautuksissaan EUSMET totesi, että Kiinasta Euroopan unionin maihin suuntautuvan viennin FOB-hinta (1 915 USD/tonni) (muunnettuna euroiksi) oli korkeampi kuin taulukossa 4 esitetty Kiinan Euroopan unioniin suuntautuvan viennin CIF-hinta (1 523 euroa/tonni).

(209)

Komissio toteaa, että GTA-tietojen poiminta perustuu Kiinan tulliviranomaisilta saatuihin tietoihin ja niitä on käytetty vain perustana vertailtaessa eri määräpaikkoihin suuntautuvan viennin hintoja. Niitä ei pitäisi käyttää Eurostatin tietoihin vertaamiseen siltä osin kuin on kyse unioniin suuntautuvan tuonnin tarkoista euromääristä tonnia kohti, eikä niitä ole poimittu sitä varten.

(210)

Lisäksi se, että Yhdysvalloissa on voimassa korkeat polkumyyntitullit Kiinasta peräisin olevan piin tuonnissa, lisää unionin markkinoiden houkuttelevuutta entisestään. Myös Australia ja Kanada soveltavat polkumyynnin tai tukien vastaisia toimenpiteitä Kiinasta peräisin olevan piin tuonnissa.

4.3   Päätelmät

(211)

Ottaen huomioon Kiinan merkittävän käyttämättömän kapasiteetin ja unionin markkinoiden houkuttelevuuden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien kannalta komissio päätteli, että on erittäin todennäköistä, että polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi polkumyynnillä tapahtuvan viennin lisääntymiseen.

(212)

Ottaen huomioon päätelmänsä polkumyynnin jatkumisesta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja Kiinan viennin todennäköisestä kehityksestä siinä tapauksessa, että toimenpiteiden annettaisiin raueta, komissio päätteli, että on erittäin todennäköistä, että Kiinasta tulevaa tuontia koskevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi polkumyynnin jatkumiseen voimakkaana.

5.   VAHINKO

5.1   Unionin tuotannonalan ja unionin tuotannon määritelmä

(213)

Samankaltaista tuotetta valmisti tarkastelujaksolla unionissa kolme tuottajaa, joista kaksi kuuluu samaan ryhmään. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’. Luottamuksellisuussyistä unionin tuotannonalaan liittyvät luvut esitetään indeksoituina ja/tai vaihteluväleinä.

(214)

Unionin kokonaistuotanto tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli [120 000–160 000] tonnia (57). Tämä luku laskettiin unionin tuotannonalan muodostavien kolmen unionin tuottajan kyselylomakevastausten perusteella. Kuten johdanto-osan 8 kappaleessa todetaan, näiden kolmen unionin tuottajan osuus samankaltaisen tuotteen unionin kokonaistuotannosta oli 100 prosenttia.

5.2   Unionin kulutus

(215)

Komissio määritti unionin kulutuksen Eurostatin tietojen ja kyselylomakevastausten perusteella lisäämällä Kiinasta ja muista kolmansista maista tulevaan tuontiin unionin tuotannonalan myynnin unionin markkinoilla.

(216)

Unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Unionin kulutus (tonnia)

 

2018

2019

2020

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Unionin kokonaiskulutus (vaihteluväli)

[500 000 –550 000 ]

[460 000 –510 000 ]

[430 000 –480 000 ]

[450 000 –500 000 ]

Indeksi

100

88

81

84

Lähde: kyselyvastaukset ja Eurostat

(217)

Unionin kulutus väheni tasaisesti vuoteen 2020 asti ja elpyi sitten hieman, 3 prosenttiyksikköä, vuoden 2020 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Kaiken kaikkiaan unionin kulutus väheni 16 prosenttia tarkastelujaksolla.

(218)

Kysynnän heikkeneminen johtui osittain siitä, että alumiinintuotannossa käytettävän piin kysyntä väheni EU:n ajoneuvotuotannon hidastuessa, ajoneuvoteollisuudessa käytetään nimittäin pääasiassa alumiinimateriaaleja, joiden valmistuksessa käytetään piitä. Ajoneuvoalan laskusuuntaus johtui markkinoiden kyllästymisestä, joka vaikutti useimpiin teollisuusmaihin vuonna 2018, covid-19-pandemian vuonna 2020 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla aiheuttaman supistumisen lisäksi. Piin kysyntä väheni tarkastelujaksolla myös kemianteollisuudessa, mikä johtui osittain kauppavirtojen yleisestä häiriintymisestä covid-19-pandemian vuoksi vuonna 2020 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

5.3   Tuonti asianomaisesta maasta

(219)

Komissio määritti Kiinasta tulevan tuonnin määrän Eurostatin tietojen perusteella. Tuonnin markkinaosuus määritettiin unionin kulutuksen perusteella johdanto-osan 215 ja 216 kappaleessa kuvatulla tavalla.

(220)

Tuonti Kiinasta unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 3

Tuonnin määrä (tonnia) ja markkinaosuus

 

2018

2019

2020

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Tuonnin määrä

76 401

48 379

36 310

29 788

Indeksi

100

63

48

39

Tullien alaisen tuonnin määrä

33 416

10 714

10 637

12 017

Indeksi

100

32

32

36

Sisäisen jalostusmenettelyn alaisen tuonnin määrä

42 985

37 665

25 673

17 771

Indeksi

100

88

60

41

Markkinaosuus (vaihteluväli)

[12 –18  %]

[8 –13  %]

[5 –10  %]

[4 –9  %]

Indeksi

100

72

59

46

Lähde: Eurostat

(221)

Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä väheni tarkastelujaksolla tasaisesti (kaiken kaikkiaan 61 %), minkä seurauksena sen markkinaosuus puolittui tarkastelujaksolla.

(222)

Suurin osa Kiinasta peräisin olevasta piistä (60 % tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson kokonaismäärästä) tuodaan sisäisen jalostusmenettelyn kautta, ja sitä käytetään pääasiassa kemianteollisuuden raaka-aineena. Tästä tuonnista ei makseta tulleja (sopimus- tai polkumyyntitulleja), mikäli jatkojalostustuotteet päätyvät vientiin.

(223)

Päätelmiä koskevissa huomautuksissaan EUSMET totesi, että tuonnin ja unionin tuotannon välillä ei ole kilpailua, koska 56–80 prosenttia Kiinasta tulevasta piin tuonnista tapahtui sisäisen jalostusmenettelyn mukaisesti ja liittyi piin erityislaatuun, jota ei tuoteta unionissa.

(224)

Kuten 65 kappaleessa todetaan, piitä pidetään homogeenisena tuotteena. Kuten 48 kappaleessa todetaan, yksikään kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut yhteistyössä tutkimuksessa, minkä vuoksi komission oli käytettävä tuontitilastoja. Kaikki tarkastelun kohteena olevan tuotteen laatuluokat ilmoitetaan samalla CN-koodilla, eikä käytettävissä ole tuontitietoja, joiden perusteella tiedot voitaisiin erotella loppukäytön tai tuoteluokan mukaan; tämä koskee kaikkia tuontijärjestelmiä. Kuten 66 kappaleessa todetaan, komissio ei pysty määrittämään tuotuja tuotelajeja (tai piin laatuja), koska yksikään vientiä harjoittava tuottaja ei tehnyt tutkimuksessa yhteistyötä. Sen vuoksi tämä väite hylättiin.

5.3.1   Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin hinnat ja hinnan alittavuus

(225)

Komissio määritti Kiinasta tulevan tuonnin hinnat Eurostatin tietojen perusteella. Asianomaisesta maasta unioniin tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 4

Tuontihinnat (euroa/tonni)

 

2018

2019

2020

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Kiina

1 786

1 693

1 523

1 532

Indeksi

100

95

85

86

Tullien alainen tuonti

1 538

1 337

1 311

1 496

Indeksi

100

87

85

97

Sisäisen jalostusmenettelyn alainen tuonti

1 980

1 795

1 611

1 556

Indeksi

100

91

81

79

Luvut ovat CIF-hintoja unionin rajalla. Lähde: Eurostat

(226)

Keskimääräinen yksikköhinta laski 15 prosenttia vuosina 2018–2020 ja nousi sitten hieman (1 %) tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kaiken kaikkiaan hinta laski 14 prosenttia tarkastelujaksolla.

(227)

Sisäisen jalostusmenettelyn kautta tuodun piin tuontihinnat laskivat tarkastelujaksolla tasaisesti, ja tullien alainen tuonti väheni 15 prosenttia vuosina 2018–2020 ja lisääntyi sitten tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 12 prosenttia. Sisäisen jalostusmenettelyn kautta tuodun piin hinnat olivat koko tarkastelujakson ajan korkeammat kuin tullien alaisen tuonnin hinnat.

5.3.2   Hintojen alittavuus

(228)

Komissio määritti hinnan alittavuuden tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vertaamalla seuraavia:

unionin tuottajien etuyhteydettömiltä asiakkailta unionin markkinoilla veloittamat painotetut keskimääräiset myyntihinnat, jotka oli oikaistu noudettuna-tasolle, ja

vastaavat asianomaisesta maasta tulevassa tuonnissa ensimmäiseltä etuyhteydettömältä asiakkaalta unionin markkinoilla veloitetut painotetut keskimääräiset hinnat, jotka on määritetty CIF-tasolla (kulut, vakuutus ja rahti maksettuina, kuten johdanto-osan 182 kappaleessa selitetään) ja oikaistu asianmukaisesti sopimustullien ja (mahdollisten) polkumyyntitullien sekä tuonnin jälkeisten kustannusten (1 %) huomioon ottamiseksi.

(229)

Hintojen alittavuus (ilmaistuna prosentteina unionin tuottajien liikevaihdosta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla) mahdolliset sopimus- ja polkumyyntitullit mukaan lukien oli 9,2 prosenttia.

(230)

Päätelmiä koskevissa huomautuksissaan EUSMET väitti, että komission olisi pitänyt tarkistaa hinnan alittavuuden marginaalia koskevia laskelmia ottamalla huomioon tuonnin jälkeiset kustannukset ja oikaisemalla unionin myyntihintoja. EUSMET perusteli tätä olettamuksella, että 40 prosenttia Kiinasta tulevasta tuonnista tapahtui kauppiaiden/tuojien kautta, kun taas EU:n tuottajat myyvät tuotteitaan alumiinisektorin loppukäyttäjille. Lisäksi EUSMET totesi, että joillakin unionin tuottajilla oli yritysten välistä myyntiä, minkä vuoksi kaupan portaissa on eroja.

(231)

Ensinnäkin on muistettava, että kuten 48 kappaleessa todetaan, yksikään kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei tehnyt tutkimuksessa yhteistyötä. Sen vuoksi hinnan alittavuuden marginaali määritettiin saatavilla olevien tietojen perusteella. Toiseksi, päätelmiä koskevissa huomautuksissaan EUSMET ei selitä, miten ostajan tyyppi voidaan määrittää Taric-tason tietojen perusteella. Kolmanneksi, päinvastoin kuin EUSMET väittää, asiakirja-aineistossa oleva näyttö osoittaa, että yhteistyössä toimineet käyttäjät ostivat merkittäviä määriä suoraan Kiinasta (ilman välissä olevia kauppiaita ja/tai jakelijoita). Neljänneksi, komissio ei ottanut huomioon yritysten välisiä myyntejä eli kaupan portaassa ei ole eroja. Sen vuoksi komission tutkimuksessa tekemät havainnot eivät tue EUSMETin huomautuksia.

(232)

Lisäksi 229 kappaleessa vahvistettu hinnan alittavuus vahvistettiin koko Kiinasta tulevan tuonnin perusteella. Selvyyden vuoksi todetaan, että komissio totesi hinnan alittavuuden olevan 9,2 prosenttia, kun huomioon otettiin koko tuonti, ja 0,4 prosenttia, kun huomioon otettiin tuonti, josta maksettiin tulli.

(233)

Komissio laski hinnan alittavuuden myös ilman polkumyyntitulleja. Komissio otti huomioon päätelmien ilmoittamisen jälkeen esitetyt huomautukset ja totesi, että ilmoitetussa versiossa oli laskuvirhe (tulleja ei ollut poistettu kokonaan) siltä osin kuin oli kyse hinnan alittavuudesta ilman polkumyyntitulleja. Kun laskuvirhe oli korjattu, komissio totesi hinnan alittavuuden olevan 14,6 prosenttia, kun huomioon otettiin koko tuonti, ja 13,9 prosenttia, kun huomioon otettiin ainoastaan tuonti, josta maksettiin tulli.

(234)

Näin ollen asiakirja-aineistossa olevan näytön ja komission tekemän analyysin perusteella EUSMETin marginaalia koskeva väite hylättiin.

5.4   Muista kolmansista maista kuin Kiinasta tuleva tuonti

(235)

Suurin osa muista kolmansista maista kuin Kiinasta (tullien alaisena ja sisäisen jalostusmenettelyn kautta) tuodusta piistä oli peräisin Norjasta, Brasiliasta ja Malesiasta.

(236)

Muista kolmansista maista unioniin tulevan piin tuonnin määrä, markkinaosuudet ja hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 5

Tuonti kolmansista maista

Maa

 

2018

2019

2020

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Norja

Määrä (tonnia)

136 812

168 827

174 008

185 342

 

Indeksi

100

123

127

135

 

Markkinaosuus (vaihteluväli)

[21 –26  %]

[35 –40  %]

[38 –43  %]

[39 –44  %]

 

Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

1 960

1 860

1 809

1 787

 

Indeksi

100

95

92

91

Brasilia

Määrä (tonnia)

64 467

31 721

41 663

43 467

 

Indeksi

100

49

65

67

 

Markkinaosuus (vaihteluväli)

[10 –15  %]

[5 –10  %]

[9 –14  %]

[9 –14  %]

 

Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

1 973

1 857

1 567

1 537

 

Indeksi

100

94

79

78

Malesia

Määrä (tonnia)

0

748

17 713

25 747

 

Indeksi

Ei sovelleta

Ei sovelleta

Ei sovelleta

Ei sovelleta

 

Markkinaosuus (vaihteluväli)

0  %

[0 –5  %]

[2 –6  %]

[5 –10  %]

 

Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

 

1 594

1 519

1 569

 

Indeksi

 

100

95

98

Muut kolmannet maat

Määrä (tonnia)

86 527

85 740

53 865

44 843

 

Indeksi

100

99

62

52

 

Markkinaosuus (vaihteluväli)

[15 –20  %]

[16 –21  %]

[10 –15  %]

[6 –11  %]

 

Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

1 974

1 662

1 648

1 764

 

Indeksi

100

84

83

89

Kaikki kolmannet maat yhteensä asianomaista maata lukuun ottamatta

Määrä (tonnia)

287 805

287 036

287 248

299 399

 

Indeksi

100

100

100

104

 

Markkinaosuus (vaihteluväli)

[50 –55  %]

[60 –65  %]

[65 –70  %]

[65 –70  %]

 

Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

1 967

1 800

1 726

1 729

 

Indeksi

100

92

88

88

Lähde: Eurostat

(237)

Kolmansista maista peräisin olevan tuonnin määrä lisääntyi 4 prosenttia tarkastelujaksolla. Koska unionin kulutus supistui samalla ajanjaksolla 16 prosenttia, kolmansista maista tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi 24 prosenttia vuoden 2018 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Suurin osa tästä tuonnista oli peräisin Norjasta, Brasiliasta ja Malesiasta. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla Norjasta tuleva tuonti lisääntyi 35 prosenttia, Brasiliasta tuleva tuonti väheni 33 prosenttia ja tuonti Malesiasta, mistä kyseistä tuotetta ei ollut tuotu lainkaan vuonna 2018, kasvatti markkinaosuutensa 5–10 prosenttiin.

(238)

Kolmansista maista tulevan tuonnin hinta (euroa tonnilta) laski tarkastelujaksolla tasaisesti (kaikkiaan 12 %). Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla niin Norjasta, Brasiliasta, Malesiasta kuin kaikista muistakin kolmansista maista tulevan tuonnin hinnat olivat keskimäärin korkeammat kuin Kiinasta tulevan tuonnin hinnat.

5.5   Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne

5.5.1   Yleiset huomautukset

(239)

Unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arvioinnissa otettiin huomioon kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

5.5.1.1   Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(240)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

 

2018

2019

2020

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Tuotantomäärä (tonnia) (vaihteluväli)

[200 000 –240 000 ]

[150 000 –190 000 ]

[110 000 –150 000 ]

[120 000 –160 000 ]

Indeksi

100

78

66

71

Tuotantokapasiteetti (tonnia) (vaihteluväli)

[200 000 – 240 000 ]

[170 000 –210 000 ]

[170 000 –210 000 ]

[170 000 –210 000 ]

Indeksi

100

84

84

83

Kapasiteetin käyttöaste (indeksi)

100

93

78

86

Lähde: kyselyvastaukset

(241)

Tuotantomäärä supistui 34 prosenttia vuosina 2018–2020 ja kasvoi sitten 5 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kaiken kaikkiaan tuotantomäärä supistui tarkastelujaksolla 29 prosenttia kysynnän heikentyessä. Tuotantomäärän kehitys heijastaa myös tarkastelujakson alkuvaiheen ylitarjontaa, joka näkyy myös vuoden 2018 loppuvarastoissa (ks. johdanto-osan 256 kappale), jotka myöhemmin pienenivät asteittain.

(242)

Myös tuotantokapasiteetti supistui, mutta tämä supistuminen ajoittui pääasiassa vuosiin 2018 ja 2019 (16 %), minkä jälkeen tuotantokapasiteetti pysyi melko vakaana tarkastelua koskevaan tutkimusajanjaksoon asti, jolloin se supistui vielä 1 prosentin. Koska tuotantomäärät supistuivat nopeammin kuin tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste laski 17 prosenttia tarkastelujaksolla.

5.5.1.2   Myyntimäärä ja markkinaosuus

(243)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Myyntimäärä ja markkinaosuus (tonnia)

 

2018

2019

2020

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Myyntimäärä unionin markkinoilla (vaihteluväli)

[150 000 –190 000 ]

[120 000 –160 000 ]

[100 000 –140 000 ]

[110 000 –150 000 ]

Indeksi

100

80

64

71

Markkinaosuus (vaihteluväli)

[30 –35  %]

[25 –30  %]

[26 –31  %]

[27 –32  %]

Indeksi

100

90

80

85

Lähde: kyselyvastaukset

(244)

Myyntimäärä unionin markkinoilla kehittyi samansuuntaisesti kuin tuotanto vähentyen tasaisesti 36 prosenttia vuosina 2018–2020 ja kasvaen sitten tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 10 prosenttia. Kaiken kaikkiaan myynti unionissa väheni 29 prosenttia tarkastelujaksolla. Samana ajanjaksona unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni 15 prosenttia.

5.5.1.3   Kasvu

(245)

Kulutus väheni 16 prosenttia, kun taas sekä unionin tuotannonalan tuotantomäärä että myynti supistuivat 29 prosenttia, minkä seurauksena markkinaosuus pieneni 15 prosenttia. Unionin tuotannonalan tuotantomäärä ja myynti heikkenivät siis enemmän kuin markkinat supistuivat.

5.5.1.4   Työllisyys ja tuottavuus

(246)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Työllisyys ja tuottavuus

 

2018

2019

2020

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Työntekijöiden lukumäärä – indeksi

100

88

87

88

Tuottavuus (tonnia/työntekijä) – indeksi

100

88

75

81

Lähde: kyselyvastaukset

(247)

Työllisyys kehittyi samansuuntaisesti kapasiteetin kanssa: se heikkeni 12 prosenttia vuosien 2018 ja 2019 välillä ja pysyi sitten melko vakaana tarkastelua koskevaan tutkimusajanjaksoon asti. Koska tuotanto väheni tätäkin nopeammin (29 %), tuottavuus heikkeni 19 prosenttia vuoden 2018 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä.

5.5.1.5   Polkumyyntimarginaalin suuruus ja toipuminen aiemmasta polkumyynnistä

(248)

Kiinasta tulevien tuontimäärien pienenemisestä huolimatta 39,4 prosentin polkumyyntimarginaalilla tuleva tuonti vaikutti kielteisesti unionin tuotannonalan tulokseen, jolloin unionin tuotannonalan oli myös vaikeaa toipua aiemmasta polkumyynnistä.

5.5.1.6   Hinnat ja niihin vaikuttavat tekijät

(249)

Unionin tuottajien keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Myyntihinnat ja tuotantokustannukset unionissa (euroa/tonni)

 

2018

2019

2020

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Keskimääräiset yksikkömyyntihinnat unionin markkinoilla – vaihteluväli

[2 000 –2 200 ]

[1 700 –1 900 ]

[1 700 –1 900 ]

[1 700 –1 900 ]

Keskimääräiset yksikkömyyntihinnat unionin markkinoilla – indeksi

100

88

85

87

Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset – vaihteluväli

[1 800 –2 000 ]

[1 700 –1 900 ]

[1 700 –1 900 ]

[1 700 –1 900 ]

Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset – indeksi

100

99

92

95

Lähde: kyselyvastaukset

(250)

Unionin tuotannonalan etuyhteydettömille asiakkaille unionissa suuntautuvan myynnin yksikköhinnat laskivat 12 prosenttia vuonna 2019 vuoteen 2018 verrattuna ja vielä yhden prosenttiyksikön vuoden 2019 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä.

(251)

Toisin kuin yksikkömyyntihinnat, unionin tuotannonalan yksikkökohtaiset tuotantokustannukset pysyivät vakaina vuonna 2019 ja laskivat sitten 5 prosenttia vuoden 2019 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Tämä johtui osittain siitä, että muutamat tuottajat päättivät sulkea tietyt uunit kysynnän heikentymisen aiheutettua markkinoilla ylitarjontaa.

(252)

Tämän seurauksena myyntihinta laski tarkastelujaksolla kaksi kertaa enemmän (13 %) kuin tuotantokustannukset (5 %).

5.5.1.7   Työvoimakustannukset

(253)

Unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

 

2018

2019

2020

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti (euroa) – indeksi

100

92

86

88

Lähde: kyselyvastaukset

(254)

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohden supistuivat tarkastelujakson aikana 12 prosenttia. Kustannusten keskimääräinen kehityssuuntaus selittyy vuonna 2018 maksetuilla työntekijöiden bonuksilla ja sosiaaliturvaohjelmalla, johon turvauduttiin alhaisemman tuotannon aikana.

5.5.1.8   Varastot

(255)

Unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Varastot

 

2018

2019

2020

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Loppuvarastot (tonnia) – indeksi

100

79

65

9

Loppuvarastot prosentteina tuotannosta – indeksi

100

101

98

13

Lähde: kyselyvastaukset

(256)

Loppuvarastot pienenivät tarkastelujakson aikana 91 prosenttia. Tämä lasku johtui pääasiassa siitä, että varastomäärä oli vuonna 2018 suuri, koska piin kysyntä oli tarkastelujakson alussa heikkoa, mikä aiheutti ylitarjontaa unionissa.

(257)

Vastaavasti loppuvarastojen ja tuotantomäärien välinen suhde laski 87 prosenttia vuoden 2018 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä.

5.5.1.9   Kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti

(258)

Unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

 

2018

2019

2020

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Etuyhteydettömille asiakkaille unionissa tapahtuneen myynnin kannattavuus (% liikevaihdosta) (vaihteluväli)

[5 –10  %]

[–6 – –1  %]

[0 –5  %]

[0 –5  %]

Indeksi

100

– 107

38

12

Kassavirta (euroa) – indeksi

100

–11

104

38

Investoinnit (euroa) – indeksi

100

88

8

41

Investointien tuotto (vaihteluväli)

[70 –75  %]

[–70 – –75  %]

[0 –5  %]

[–15 –20  %]

Indeksi

100

- 105

6

-29

Lähde: kyselyvastaukset

(259)

Komissio määritti unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Vuonna 2018 unionin tuotannonalan toiminta oli vielä kannattavaa, mutta vuonna 2019 se kuitenkin kääntyi tappiolliseksi. Keskimääräinen kannattavuus parani hieman vuosina 2019 ja 2020, mutta kaiken kaikkiaan unionin tuotannonalan kannattavuus heikkeni tarkastelujaksolla 88 prosenttia.

(260)

Nettokassavirta kuvastaa unionin tuottajien kykyä rahoittaa toimintaansa itse. Nettokassavirran suuntaus laski 111 prosenttia vuonna 2019, nousi sitten 124 prosenttia vuonna 2020 ja laski jälleen 66 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Noususta huolimatta kassavirta oli silti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 62 prosenttia heikompi kuin vuonna 2018, mikä johtui pääasiassa yhden unionin tuottajan myynnin merkittävästä vähenemisestä tarkastelujaksolla.

(261)

Investoinnit vähenivät vuonna 2020 hyvin alhaiselle tasolle ja elpyivät sitten hieman tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kaiken kaikkiaan investointien määrä väheni tarkastelujaksolla alle puoleen. Noin 70–80 prosenttia investoinneista liittyy tiettyjen laitteiden korvaamiseen yhden tuottajan laitoksessa. Yleisemmin ottaen yritykset reagoivat kysynnän heikkenemiseen vähentämällä tuotantolaitteistoaan tarkastelujaksolla, kunnes ne tekivät jälleen joitakin investointeja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kysynnän näyttäessä merkkejä elpymisestä.

(262)

Piituotannon ylläpitämiseksi tarvittavan investointien tuoton osuus piin kokonaismyynnistä noudatti samaa laskevaa suuntausta kuin voitto.

5.6   Vahinkoa koskevat päätelmät

(263)

Kaikki vahinkoindikaattorit varastoja lukuun ottamatta osoittivat tarkastelujaksolla negatiivista suuntausta. Kysyntä heikkeni 16 prosenttia, ja sekä myynti että tuotanto vähenivät tätä enemmän (29 %). Tämä johti samanlaiseen kehitykseen kapasiteetin (17 %) ja työllisyyden (12 %) osalta. Koska tuotanto väheni nopeammin (29 %) kuin kapasiteetti ja työllisyys, myös kapasiteetin käyttöaste ja tuottavuus heikkenivät tarkastelujaksolla.

(264)

Myös keskimääräiset yksikköhinnat laskivat (13 %) samana ajanjaksona. Tämän seurauksena kannattavuus heikkeni 88 prosenttia, vaikka tuotantokustannukset pienenivät (5 %). Kannattavuuden lisäksi myös investoinnit, kassavirta ja investointien tuotto supistuivat tarkastelujaksolla merkittävästi.

(265)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että unionin tuotannonalalle aiheutui perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

6.   VAHINGON JA KIINASTA POLKUMYYNNILLÄ TAPAHTUNEEN TUONNIN VÄLINEN SYY-YHTEYS

(266)

Perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissio tutki, oliko Kiinasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti myös, olisivatko muut tiedossa olleet tekijät, erityisesti tuonti kolmansista maista, voineet samaan aikaan aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(267)

Kiinasta tulevan tuonnin määrä väheni tarkastelujaksolla 14 prosentista (vuonna 2018) tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson 7 prosenttiin. Tämä tuonti tuli markkinoille hinnoilla, jotka alittivat unionin myyntihinnat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 9,2 prosentilla, kun mukaan lasketaan polkumyyntitullit, tai 14,6 prosentilla, kun tulleja ei oteta huomioon. Kun otetaan huomioon markkinoiden supistuminen tarkastelujaksolla, asianomaisesta maasta tuleva tuonti aiheutti edelleen painetta unionin tuotannonalalle, jonka kannattavuus pysyi hyvin alhaisella tasolla koko tarkastelujakson ajan ja oli ajoittain jopa negatiivinen.

(268)

Samaan aikaan tuonti muista maista, kuten Norjasta ja Malesiasta, lisääntyi jatkuvasti ja sen markkinaosuus kasvoi vuoden 2018 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana 53 prosentista 66 prosenttiin. Näistä maista tulevan tuonnin hinnat olivat alhaisemmat kuin Kiinasta tulevan tuonnin hinnat tai lähellä niitä, kun lasketaan mukaan tullit, ja myös tämä vaikutti osaltaan unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon. Kolmansien maiden tuonnin vaikutus unionin tuotannonalan negatiiviseen kehitykseen (erityisesti kannattavuuden osalta) siis jossain määrin heikentää vahingon ja Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin välistä syy-yhteyttä.

(269)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että Kiinasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheutti osaltaan merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle, joskin muista kolmansista maista peräisin oleva tuonti heikentää jossain määrin syy-yhteyttä polkumyynnin ja merkittävän vahingon välillä.

(270)

Päätelmiä koskevissa huomautuksissaan EUSMET väitti, että komissio noudatti tarkistuslistan tyyppistä lähestymistapaa vahingon arvioinnissaan eikä ottanut huomioon ristiriitaista näyttöä, kuten näyttöä, jonka mukaan Kiinasta tuleva tuonti ei selittänyt unionin tuotannonalalle aiheutunutta vahinkoa. EUSMET väitti etenkin, että komissio ei ottanut huomioon näyttöä siitä, että i) Kiinasta tulevan tuonnin määrä laski tarkastelujaksolla, ii) Kiinasta tulevan piin tuonnin määrillä ja hinnoilla ei ollut vaikutusta unionin tuotannonalan tilanteeseen, iii) unionin tuotannonalan tuotannon, myyntimäärien, myyntihintojen ja muiden taloudellisten indikaattoreiden heikkeneminen tapahtui kaudella, jolla kysyntä ja hinnat laskivat sekä unionissa että maailmanlaajuisesti, iv) suurin osa Kiinasta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tulleesta piin tuonnista tapahtui sisäisen jalostusmenettelyn mukaisesti ja koski pääasiassa erikoislaatuista piimetallia, jota yksi EUSMETin jäsen toi, v) komissio ei myöskään ottanut huomioon piimetallin merkittävää tuontia Etelä-Afrikasta unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja vi) komissio ei selittänyt, miksi Norjasta tuleva määrältään merkittävä tuonti hinnoilla, jotka alittivat EU:n tuottajien hinnat, ei vaikuttanut unionin tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen.

(271)

Kuten 269 kappaleesta käy selvästi ilmi, komissio ei ole pitänyt Kiinasta tulevaa tuontia selittävänä tekijänä unionin tuottajille aiheutuneelle vahingolle. Komissio ei myöskään päätellyt, että Kiinasta polkumyynnillä tuleva tuonti oli tärkein ja ainoa syy unionin hintojen laskuun. Komissio ei jättänyt huomiotta unionin ja maailmanlaajuisen kysynnän vähenemistä, kuten 218 kappaleessa selitetään ja taulukosta 2 selvästi käy ilmi. Komissio on kuitenkin tosiasiallisesti todennut, että Kiinasta tuleva tuonti, vaikka se vähenikin tarkastelujaksolla, tapahtui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla edelleen polkumyyntihinnoilla ja alitti unionin hinnat ja myötävaikutti siten unionin tuotannonalan vahingolliseen tilanteeseen.

(272)

Vaikka komissio on samaa mieltä siitä, että suurin osa Kiinasta tulevasta tuonnista tapahtui sisäisen jalostusmenettelyn mukaisesti, se kiistää, että tämä koski pääasiassa yhden EUSMETin jäsenen käyttämää erikoislaatuista piitä. Vaikka oletettaisiin, että EUSMETin jäseniltä tuleva tuonti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli kokonaisuudessaan erityislaatuista piitä, kyseisen tuonnin määrä vastaisi kuitenkin vain alle puolta Kiinasta sisäisen jalostusmenettelyn mukaisesti tulevasta tuonnista tai alle kolmannesta Kiinasta tulevasta koko tuonnista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(273)

Komissio tarkasteli Etelä-Afrikasta tulevan tuonnin vaikutusta mutta ei tuonut sitä erityisesti esiin, koska sen määrä on vähäisempi kuin muista maista, kuten Norjasta, Brasiliasta ja Malesiasta, tulevan tuonnin määrä. Etelä-Afrikasta ja muista vähäisemmistä viejämaista tulevan tuonnin vaikutus käy ilmi yhteenlaskettuna taulukossa 5 olevasta sarakkeesta ”Muu tuonti”.

(274)

Komissio on samaa mieltä EUSMETin kanssa siitä, että Norjalla yhdessä muiden maiden kanssa on ollut vaikutusta unionin tuotannonalan vahingolliseen tilanteeseen tarkastelujaksolla. Norjasta tulevan tuonnin määrät ja hinnat esitetään selvästi taulukossa 5.

(275)

Kuten 269 kappaleessa selitetään, voidaan päätellä, että komission mukaan vahinko aiheutui sekä Kiinasta että muista kolmansista maista tulevasta piin tuonnista. Päinvastoin kuin EUSMET väittää, komissio keskittyi vahingon toistumista koskevaan analyysiin, kuten 276–294 kappaleessa kuvataan, ja määritti todennäköisen tilanteen, jossa unionin tuotannonalalle aiheutuisi vahinkoa, jos toimenpiteiden annetaan raueta ja Kiinasta tuleva tuonti kasvaa jyrkästi nykyisillä unionin hinnat alittavilla hinnoilla.

7.   VAHINGON TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

(276)

Komissio päätteli 265 kappaleessa, että unionin tuotannonalalle aiheutui merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kiinasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus kuitenkin pienenivät tarkastelujaksolla, ja sen vuoksi komissio arvioi perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, olisiko Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista aiheutuneen vahingon jatkuminen todennäköistä, jos polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(277)

Tässä yhteydessä komissio tarkasteli Kiinan tuotantokapasiteettia ja käyttämätöntä kapasiteettia, unionin markkinoiden houkuttelevuutta, Kiinasta tulevan tuonnin todennäköisiä hintatasoja, jos polkumyyntitoimenpiteitä ei sovellettaisi, sekä niiden vaikutusta unionin tuotannonalaan.

(278)

Kiinan kapasiteettia ja käyttämätöntä kapasiteettia käsitellään johdanto-osan 188 kappaleessa. Koska kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, tutkimuksessa tehdyt päätelmät perustuvat toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelupyynnössä esitettyihin tietoihin. Tarkastelupyynnössä Kiinan piintuotantokapasiteetiksi arvioitiin 6–8 miljoonaa tonnia vuodessa, ja siinä todettiin myös, että Kiinan piintuotantokapasiteetti on paljon suurempi kuin maailmanlaajuinen kokonaiskulutus. Tämä vahvistaa edellisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun päätelmät, joiden mukaan Kiinassa on merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia ja että tätä ylikapasiteettia voitaisiin viedä unionin markkinoille, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(279)

Unionin markkinoiden houkuttelevuutta käsitellään johdanto-osan 201–204 kappaleessa. Unionin tuotannonalan keskimääräinen myyntihinta oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla selvästi korkeampi kuin kiinalaisen piin keskimääräinen tuontihinta. Lisäksi muut markkinat pysyivät Kiinan viennille suljettuina kaupan suojatoimenpiteiden (58) vuoksi, minkä vuoksi on todennäköistä, että unioniin suuntautuisi käyttämättömän kapasiteetin käyttöönoton myötä merkittävä määrä vientiä Kiinasta, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(280)

Kiinasta unioniin suuntautuvan viennin hintataso ilman polkumyyntitulleja on kohtuullinen indikaattori unionin markkinoille tulevan tuonnin todennäköisestä hintatasosta. Jos käytetään tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson tietoja ja sovelletaan ainoastaan sopimustulleja, hinnan alittavuus on 14,6 prosenttia kun otetaan huomioon koko tuonti, ja 13,9 prosenttia, kun otetaan huomioon ainoastaan tuonti, josta on maksettu tulli.

(281)

Hintapaineen vuoksi unionin tuotannonala ei kykenisi toimimaan kannattavasti. Sen sijaan sen tilanne heikkenisi entisestään, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Ilman toimenpiteitä Kiinasta vahinkoa aiheuttavin hinnoin polkumyynnillä tuleva tuonti aiheuttaisi lisää laskupainetta myyntihintoihin unionin markkinoilla. Unionin tuotannonalan olisi hyvin todennäköisesti laskettava myyntihintojaan, mikä johtaisi kannattavuuden heikkenemiseen entisestään ja erittäin todennäköisesti merkittäviin tappioihin lyhyellä aikavälillä.

(282)

Jos unionin tuotannonala sen sijaan yrittäisi nostaa myyntihintojaan kannattavalle tasolle, Kiinan merkittävän käyttämättömän kapasiteetin vuoksi polkumyyntituonnin markkinaosuus unionissa todennäköisesti kasvaisi merkittäväksi unionin tuotannonalan kustannuksella.

(283)

Vaikka Kiinasta tulevan tuonnin määrä väheni tarkastelujaksolla asteittain, kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat olivat edelleen kiinnostuneita unionin markkinoista, mikä käy ilmi siitä, että voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta tuonti tarkastelujaksolla jatkui hinnoilla, jotka alittivat unionin tuotannonalan hinnat. Lisäksi, kuten johdanto-osan 206 kappaleessa kuvataan, Kiinasta muihin maihin suuntautuvan viennin hinta (1 800 Yhdysvaltain dollaria tonnilta) oli alhaisempi kuin unioniin suuntautuvan viennin keskihinta samana vuonna (1 915 Yhdysvaltain dollaria tonnilta).

(284)

Päätelmiä koskevissa huomautuksissaan EUSMET toisti, että komissio on yliarvioinut Kiinan kapasiteetin ja käyttämättömän kapasiteetin.

(285)

Komissio totesi, että EUSMET ei toimittanut tältä osin uutta näyttöä, vaan yksinkertaisesti toisti aiemmat väitteensä. Kuten 191–195 kappaleessa selvennetään, komission päätelmä siitä, että Kiinan merkittävää käyttämätöntä kapasiteettia voitaisiin käyttää unionin markkinoille toimittamiseen, jos toimenpiteiden annetaan raueta, ei näin ollen muutu.

(286)

EUSMET huomautti, että analyysi unionin markkinoiden houkuttelevuudesta perustui kiinalaisen piin vientihintoihin unioniin suuntautuvassa viennissä verrattuna vientihintoihin muille markkinoille. EUSMET pyysi näiden tietojen julkistamista.

(287)

Kuten 209 kappaleessa täsmennetään, komission analyysi perustui GTA:sta poimittuihin tietoihin, jotka ovat helposti saatavilla. GTA-tiedot perustuvat Kiinan tulliviranomaisilta saatuihin tietoihin ja niitä on käytetty vain perustana vertailtaessa eri määräpaikkoihin suuntautuvan viennin hintoja.

(288)

EUSMET väitti, että komissio ei pystynyt osoittamaan, että Kiinasta tuleva tuonti kasvaisi valtavasti, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Tämä perustui siihen, että kun piistä oli pulaa vuosina 2021–2022, tuonti Kiinasta unioniin ei kasvanut.

(289)

Komissio katsoi, että tilanne tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen ja etenkin kysynnän jyrkkä kasvu ja siitä johtuva tarjonnan puute olivat luonteeltaan tilapäisiä. Nämä kysynnän ja tarjonnan häiriöt ovat liittyneet covid-19-pandemiaan, Venäjän Ukrainaan kohdistamaan hyökkäykseen ja sähkön hinnan nousuun (mikä tapahtui osaksi jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan). Mikään ei tue väitteitä siitä, että ne eivät olisi tilapäisiä, eikä EUSMET ole osoittanut tätä huomautuksissaan. Komissio totesi lisäksi, että tilanne, jossa kysyntä kasvaa tilapäisesti, on erilainen kuin tilanne, jossa tullit poistetaan pysyvästi. Viejän reaktiota ensin mainittuun ei voida pitää mallina niiden reaktiolle jälkimmäiseen tilanteeseen. Lisäksi kun otetaan huomioon Kiinan käyttämätön kapasiteetti ja unionin markkinoiden houkuttelevuus, komissio katsoo, että Kiinasta tuotaisiin unionin markkinoille merkittäviä määriä piitä polkumyyntihinnoin, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(290)

EUSMET väitti vielä, että komission oletus siitä, että Kiinasta tuleva tuonti lisääntyisi, jos toimenpiteet kumottaisiin, on väärä, koska i) hinnan alittavuuden marginaali oli paisutettu; ii) ero tarkasteltavana olevan tuotteen eri laatujen välillä ei käy ilmi analyysistä, iii) unioni ei ole Kiinan tärkein vientimarkkina ja iv) Kiinasta tuleva piimetalli ei selitä unionin tuotannonalalle aiheutunutta vahinkoa.

(291)

Päätelmiä koskevissa huomautuksissa ei esitetty mitään uutta näyttöä näiden väitteiden tueksi. Edellä olevissa kappaleissa käsiteltyjen neljän tekijän (hinnan alittavuus (234 kappale), tuotteiden erilaistaminen (65 kappale), se, että unioni ei ole Kiinan tärkein vientimarkkina (206–210 kappale), ja syy-yhteys (275 kappale)) perusteella komission analyysit Kiinasta tulevan tuonnin määrien ja hintojen potentiaalisista vaikutuksista unionin markkinoihin, jos toimenpiteet kumotaan, pysyvät muuttumattomina.

(292)

EUSMET väitti, että komissio ei ottanut huomioon tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeistä markkinoiden kehitystä, etenkään unionin piinhintojen jyrkkää nousua ja maailmanlaajuista tarjonnan puutetta, myös unionin tuotannonalan tasolla, jotka johtaisivat unionin tuottajien merkittävään voittoon.

(293)

Komissio katsoi, että sekä hintakehitys että maailmanlaajuinen piin tarjonnan puute tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen olivat väliaikaisia suuntauksia, jotka liittyivät suurimmaksi osaksi covid-19-pandemiaan ja vuosien 2021 ja 2022 geopoliittisiin tapahtumiin. EUSMETin toimittama näyttö, mukaan lukien piin kysynnän ja hintojen nousua koskevat ennusteet, eivät tarkoita, että maailmanlaajuinen tarjonnan puute tai hintojen jyrkkä nousu ovat luonteeltaan pysyviä.

(294)

Tämän perusteella komissio päätteli, että ilman toimenpiteitä Kiinasta polkumyynnillä ja vahinkoa aiheuttavilla hinnoilla tuleva tuonti hyvin todennäköisesti lisääntyisi huomattavasti ja merkittävä vahinko todennäköisesti toistuisi.

8.   UNIONIN ETU

(295)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, olisiko voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden jatkaminen kokonaisuutena tarkasteltuna unionin edun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut.

8.1   Unionin tuotannonalan etu

(296)

Tässä tutkimuksessa toimi yhteistyössä kolme unionin tuottajaa, joiden osuus unionin tuotannosta yhteensä on 100 prosenttia. Kuten johdanto-osan 265 kappaleessa todetaan, unionin tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta.

(297)

Voimassa olevat toimenpiteet ovat suurelta osin rajoittaneet Kiinasta tulevan tuonnin määrää, vaikkakin tuonti tapahtui silti vahinkoa aiheuttavilla hinnoilla, jotka alittivat unionin hinnat ja näin ollen heikensivät entisestään unionin tuotannonalan vaikeaa tilannetta.

(298)

Jos toimenpiteet kumottaisiin, Kiinasta tulevan tuonnin määrä todennäköisesti kasvaisi, ja kun otetaan huomioon Kiinan käyttämätön kapasiteetti ja unionin markkinoiden houkuttelevuus, unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkenisi entisestään, minkä seurauksena tuotanto, myynti ja työllisyys unionissa vähenisivät entisestään.

(299)

Unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen pienikin heikennys aiheuttaisi riskin tuotannon supistamisesta tai jopa tuotantolaitosten lopullisesta sulkemisesta unionissa. Sen vuoksi voidaan päätellä, että Kiinan vastaisten toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen olisi unionin tuotannonalan edun mukaista.

(300)

Etuyhteydettömien tuojien etu

(301)

Yksikään tuoja ei ilmoittautunut vireillepanoilmoituksen julkaisemisen jälkeen eikä tutkimuksen aikana.

(302)

Tästä syystä ei ollut mitään viitteitä siitä, että toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen vaikuttaisi kielteisesti tuojiin siten, että kielteiset vaikutukset olisivat toimenpiteiden myönteisiä vaikutuksia suuremmat.

8.2   Käyttäjien etu

(303)

Komissio sai vastauksen kolmelta käyttäjältä, joista kaksi toimii kemian alalla (Wacker ja Evonik, jotka yhdessä muodostavat EUSMET-yhteenliittymän) ja kolmas alumiinialalla (Raffmetal). Lisäksi komissio sai huomautuksia European Aluminium Association -järjestöltä, joka edustaa Euroopan koko alumiiniteollisuuden arvoketjua.

(304)

European Aluminium Association -järjestö ja Raffmetal kannattavat nykyisten toimenpiteiden jatkamista. Nämä käyttäjät korostivat piin roolia keskeisenä materiaalina alumiinin tuotannossa. Vaikka polkumyynnin vastaisilla toimenpiteillä on kielteisiä vaikutuksia käyttäjien tuotantokustannusten kannalta, toisaalta ne myös auttavat säilyttämään unionin piin tuotannon. Käyttäjille koituu siis hyötyä, kun piitä on saatavilla luotettavasta lähteestä ja samalta maantieteelliseltä alueelta.

(305)

EUSMETin mielestä polkumyyntitoimenpiteitä ei pitäisi pitää voimassa. Pii on tälle käyttäjälle erittäin tärkeä materiaali, jonka osuus sen raaka-ainekustannuksista on suuri. Tämä käyttäjä tuo piitä Kiinasta, ja polkumyyntitullit nostavat sen valmistamien piipohjaisten tuotteiden tuotantokustannuksia. Lisäksi kyseinen käyttäjä väitti, että toimenpiteiden vaikutus kemikaalialan käyttäjiin on potentiaalisesti merkittävämpi kuin alumiiniteollisuuden käyttäjiin.

(306)

Kahden kemikaaleja tuottavan yhteistyössä toimineen käyttäjän toimittamat tiedot kuitenkin osoittavat, että ne tuovat piitä merkittäviä määriä sisäiseen jalostusmenettelyyn, jolloin ne on tietyssä määrin vapautettu polkumyyntitullista. Tämän vuoksi toimenpiteiden vaikutusta osaan näiden käyttäjien tuonnista pidetään vähäisenä.

(307)

EUSMET viittasi myös unionin tuottajien hyvään taloudelliseen tilanteeseen, erityisesti tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen.

(308)

Komissio toteaa, että unionin tuottajien taloudellisen tilanteen näennäinen paraneminen ajoittuu samaan aikaan piin kysynnän viimeaikaisen maailmanlaajuisen kasvun kanssa. Tällaista lyhyen aikavälin markkinakehitystä, joka sitä paitsi ajoittuu tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen, ei voida pitää todisteena unionin tuotannonalan taloudellisesta tilanteesta, erityisesti kun otetaan huomioon johdanto-osan 211, 212 ja 294 kappaleessa esitetyt päätelmät. Koska unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne on epävakaa ja koska siihen kohdistuisi lisää kielteisiä vaikutuksia Kiinasta tulevan polkumyyntituonnin jatkuessa, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta, väite hylättiin.

(309)

EUSMET väitti, että piin kysyntä on kasvanut ja tarjonta puolestaan vähentynyt EU:ssa viime vuosina. EUSMET ilmaisi olevansa huolissaan toimitusvarmuudesta ja erityisesti siitä, että unionin tuotannonala ei kykene täysin vastaamaan unionin kysyntään. Tämä johtaisi tilanteeseen, jossa samankaltaista tuotetta ei ole saatavilla erityisesti tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen nopeassa kasvussa olevaan kysyntään vastaamiseksi. EUSMET mainitsi myös voimakkaan kilpailun sen tuotantoketjun loppupään tuotteiden markkinoilla, joilla EUSMET oli korkeampien piikustannusten vuoksi epäedullisessa kilpailuasemassa maailman muihin tuottajiin verrattuna.

(310)

Tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että piitä on saatavilla useista lähteistä. Ensinnäkin unionin tuotannonalalla on käyttämätöntä kapasiteettia, joka voidaan ottaa käyttöön tulevaan kasvavaan kysyntään vastaamiseksi. Kuten taulukosta 2 käy ilmi, vaikka unionin tuotannonala supisti tuotantoaan ja tuotantokapasiteettiaan jossain määrin piin kulutuksen vähentyessä, unionissa on edelleen merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia (noin 26 % tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla) hyödynnettäväksi, jos kysyntä jälleen kasvaa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että suljetut uunit voidaan ottaa uudelleen käyttöön kahdessa kuukaudessa tai jopa kahdessa viikossa riippuen siitä, kuinka kauan ne ovat olleet käyttämättöminä.

(311)

Piitä voidaan myös hankkia muista maista, kuten Norjasta, Malesiasta, Brasiliasta tai Bosnia ja Hertsegovinasta. Kuten johdanto-osan 236 kappaleessa todetaan, kaksi kolmasosaa unionissa ostetusta piistä tuodaan Norjasta, Brasiliasta, Malesiasta ja useista muista maista. Lisäksi komissio totesi, että voimassa olevat toimenpiteet eivät estäneet piin tuontia Kiinasta unionin markkinoille.

(312)

Yhteenvetona voidaan siis todeta, että muiden hankintalähteiden ja unionin käyttämättömän kapasiteetin ansiosta unionin piin käyttäjille on tarjolla useita erilaisia vaihtoehtoja. Tästä syystä väitettä ei voitu hyväksyä.

(313)

EUSMET väitti, että toimenpiteet olisi päätettävä myös siksi, että komissio on luokitellut piin kriittiseksi raaka-aineeksi (59) sen taloudellisen merkityksen ja hankintariskin vuoksi. EUSMET väitti, että toimenpiteiden jatkaminen rajoittaisi piin määrää ja markkinoilla käytettävissä olevia lähteitä.

(314)

Komissio on samaa mieltä siitä, että pii on unionin teollisuuden ekosysteemissä kriittinen raaka-aine. Piin tuonti markkinoille polkumyyntihinnoilla olisi kuitenkin vakava uhka unionin tuotannonalalle ja vaarantaisi piin pitkän aikavälin toimitusvarmuuden unionissa. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(315)

Päätelmiä koskevissa huomautuksissaan EUSMET oli eri mieltä komission päätelmistä, joiden mukaan erikoislaatuista piitä, jota jotkin käyttäjät tarvitsevat tuottaakseen tuotteita, joiden kysyntä kasvaa tulevaisuudessa, on saatavilla riittäviä määriä muilla markkinoilla kuin Kiinassa. Lisäksi EUSMET väitti, että pääosa sisäisen jalostusmenettelyn mukaisesti tuodusta tuonnista liittyy tällaiseen erityislaatuiseen piihin, jota yksi sen jäsenistä tuo.

(316)

Komissio huomauttaa, että Kiinasta tulevaan tuontiin sovellettavat tullit eivät ole ehkäiseviä ja jos käyttäjät tarvitsevat erityislaatuista piitä, sitä voi tuoda oikeudenmukaisemmissa kilpailuolosuhteissa.

(317)

Lisäksi kuten jo 272 kappaleessa selvennettiin, Eurostatin määrien perusteella suurin osa sisäisen jalostusmenettelyn mukaisesti tulevasta tuonnista liittyy muuhun kuin erityislaatuista piitä tuovalta EUSMET-jäseneltä tulevaan tuontiin, vaikka oletettaisiin, että kyseinen jäsen hankkii vain erityislaatuista piitä sisäisen jalostusmenettelyn mukaisesti.

(318)

EUSMET totesi, että sisäinen jalostusmenettely on olennaista vain siinä määrin kuin tavaroita viedään eikä sitä voida käyttää useiden EU:n vapaakauppasopimusten nojalla, mukaan lukien EU:n ja Japanin välinen vapaakauppasopimus. Näin ollen sisäinen jalostusmenettely ei vähennä EUSMETin jäsenten kilpailuhaittaa.

(319)

Komissio mainitsi 306 kappaleessa, että tietyt EUSMETin jäsenten tuomat määrät kuuluvat sisäisen jalostusmenettelyn piiriin, ainoastaan korostaakseen, että osaan niiden tuonnista ei sovellettu tulleja ja että jälkimmäisellä oli näin ollen vähäinen vaikutus tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Komissio on tietoinen siitä, että EUSMETin jäsenet eivät voi tuoda tuotteita ainoastaan sisäisen jalostusmenettelyn kautta ja että EUSMETin jäsenten muuhun, tavanomaisen järjestelmän mukaiseen tuontiin sovelletaan tulleja, millä on vaikutusta tuojiin. On kuitenkin selvää, että jos yritys pystyy tuomaan piitä sisäisen jalostusmenettelyn mukaisesti, se vähentää tullien vaikutusta asianomaisiin käyttäjiin, vaikka se ei vähentäisikään vaikutusta koko tuotuun määrään.

(320)

EUSMET huomautti, että unionin tuotannonalan käyttämätön kapasiteetti ei riitä kattamaan piin kasvavaa kysyntää unionissa. Lisäksi EUSMET korosti sitä, että unionin sähkön hintojen kehityksen vuoksi unionin tuottajat eivät pysty lisäämään kapasiteetin käyttöastettaan.

(321)

Unionin käyttämättömän kapasiteetin katsottiin olevan huomattava (keskimäärin 26 prosenttia, noin 10 prosenttia unionin tämänhetkisestä kulutuksesta). Lisäksi piitä voidaan tuoda muista lähteistä, myös Kiinasta. EUSMET ei myöskään osoittanut, että sähkön mahdolliseen hinnannousuun ei liittyisi piin myyntihinnan nousu, mikä mahdollistaisi sen, että unionin tuottajat ottavat käyttöön ylimääräistä kapasiteettiaan. Koska sähkö on tuotannon merkittävä kustannustekijä, näiden kahden tekijän välillä on todennäköisesti yhteys, minkä vuoksi väite hylätään.

(322)

EUSMET väitti ensinnäkin, että komissio ei ottanut huomioon kysynnän kasvua tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen. Komissio ei etenkään huomioinut, että erityislaatuisen piin, jota unionissa ei tuoteta ja joka on peräisin pääasiassa Kiinasta, kysyntä tulee kasvamaan. Toiseksi, komissio ei väitetysti ottanut huomioon tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen vallinnutta piin puutetta. Kolmanneksi, komissio ei ottanut huomioon lisääntynyttä kilpailua unionin käyttäjien ja Yhdistyneen kuningaskunnan ja Kiinan käyttäjien välillä. Neljänneksi, komissio ei ottanut huomioon Venäjän vientiin kohdistuvien pakotteiden vaikutuksia.

(323)

Komissio ei ottanut huomioon tilannetta tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen, vaan katsoi sen olevan luonteeltaan tilapäistä, kuten 293 kappaleessa todetaan.

(324)

Komissio on samaa mieltä EUSMETin kanssa siitä, että unionin käyttäjät tarvitsevat monipuolisia ja varmoja toimituksia tuotannon jatkumisen varmistamiseksi. Tällainen monipuolisuus ja varmuus eivät kuitenkaan ole mahdollisia, jos unionin tuottajat vetäytyvät liiketoiminnastaan Kiinasta polkumyyntihinnoin tulevan piin vahingollisen tuonnin vuoksi.

(325)

Lisääntyneestä kilpailusta Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa komissio toteaa, että EUSMET ei toimittanut riittävästi tietoja tällaisen kilpailun lisääntymisen vaikutusten mittaamiseksi, joten väite hylätään.

(326)

Venäjään kohdistuvien pakotteiden vaikutuksista komissio totesi, että tämä vähentäisi entisestään piin mahdollisia lähteitä unionin markkinoilla. Tarkastelua koskevaa tutkimusajanjaksoa koskevien tietojen perusteella Venäjän osuus piin kokonaistuonnista unioniin oli kuitenkin vain kaksi prosenttia. Kun otetaan huomioon Venäjältä tulevan tuonnin määrä ja muiden lähteiden saatavuus maailmanlaajuisesti, komissio katsoi, että vaikutus piimetallin käyttäjiin ei ole merkittävä pitkällä aikavälillä.

(327)

EUSMET korosti vielä, että eri maiden piimetallin tuottajat eivät halua lisätä myyntiään EUSMETin jäsenille polkumyyntitoimenpiteiden pelon vuoksi.

(328)

Tämän väitteen tueksi ei esitetty mitään tosiasioihin perustuvaa näyttöä tai todisteita siitä, että unionin ulkopuoliset tavarantoimittajat kieltäytyvät toimittamasta tuotteita. Komissio totesikin, että tuonti kolmansista maista jatkui ja joissakin tapauksissa jopa kasvoi tarkastelujaksolla.

(329)

Kaiken kaikkiaan voimassa olevien toimenpiteiden myönteiset vaikutukset unionin tuotannonalaan ja alumiiniteollisuuden alan käyttäjiin ovat näin ollen suuremmat kuin niiden vähäiset kielteiset vaikutukset muihin käyttäjiin.

8.3   Unionin etua koskevat päätelmät

(330)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, ettei ollut olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella ei olisi unionin edun mukaista pitää voimassa toimenpiteitä Kiinasta peräisin olevan piin tuonnissa.

9.   POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET

(331)

Polkumyynnin jatkumista, vahingon toistumista ja unionin etua koskevien päätelmien perusteella Kiinasta peräisin olevaan piihin sovellettavat polkumyyntitoimenpiteet olisi pidettävä voimassa.

(332)

Tullien väliset erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä, jotta varmistetaan yksilöllisten polkumyyntitullien soveltaminen. Niiden yritysten, joihin sovelletaan yksilöllistä polkumyyntitullia, on esitettävä jäsenvaltioiden tulliviranomaisille pätevä kauppalasku. Laskun on täytettävä tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset. Tuontiin, jonka yhteydessä ei esitetä tällaista kauppalaskua, olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa polkumyyntitullia.

(333)

Tämän laskun esittäminen on välttämätöntä, jotta jäsenvaltioiden viranomaiset voivat soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja tuontiin, mutta se ei ole ainoa tekijä, jonka tulliviranomaiset ottavat huomioon. Vaikka jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitettäisiin lasku, joka täyttää kaikki tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset, tulliviranomaisten on tehtävä tavanomaiset tarkastukset ja ne voivat – kuten kaikissa muissakin tapauksissa – vaatia lisäasiakirjoja (esimerkiksi lähetysasiakirjat) varmentaakseen vakuutukseen sisältyvien tietojen paikkansapitävyyden ja varmistaakseen, että alemman tullin soveltaminen on perusteltua tullilainsäädännön mukaisesti.

(334)

Jos sellaisen yrityksen vientimäärä, johon sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä polkumyyntitullia, kasvaa huomattavasti asianomaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällaisessa tilanteessa, jos asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, voidaan käynnistää toimenpiteiden kiertämisen vastainen tutkimus. Tutkimuksessa voidaan tutkia sitä, olisiko yksilölliset tullit syytä poistaa ja olisiko niiden sijasta otettava käyttöön koko maata koskeva tulli.

(335)

Tässä asetuksessa määriteltyjä yksilöllisiä polkumyyntitulleja sovelletaan yksinomaan Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia. Niihin ei saisi soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja.

(336)

Yritys voi pyytää näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamista, jos se muuttaa myöhemmin nimeään. Pyyntö on osoitettava komissiolle (60). Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutosta koskeva asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(337)

Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiotaan suositella, että nykyiset toimenpiteet pidetään voimassa. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta. Vain yksi asianomainen osapuoli – EUSMET – esitti huomautuksia.

(338)

Päätelmiä koskevissa huomautuksissaan EUSMET pyysi, että jos toimenpiteet vahvistetaan, niiden kesto rajataan kahteen vuoteen, koska markkinaolosuhteet ovat muuttuneet sekä kysynnän että tarjonnan osalta ja unioni on erittäin riippuvainen erityislaatuisen piin tuonnista.

(339)

Komissio totesi kuitenkin, että tarkastelua koskevaa tutkimusajanjaksoa koskevissa tiedoissa mikään ei tue tällaista päätelmää. Kuten 289 ja 293 kappaleessa todetaan, tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeinen kehitys vaikuttaa olevan luonteeltaan tilapäistä. Jos tilanteen uudelleenarviointi tulevaisuudessa on kuitenkin tarpeen erityisten olosuhteiden vuoksi, perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti voidaan pyytää välivaiheen tarkastelua.

(340)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (61) 109 artikla huomioon ottaen silloin, kun jokin määrä on maksettava takaisin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion tuloksena, maksettava korko on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa kunkin kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä julkaistu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korko.

(341)

Asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustettu komitea ei antanut lausuntoa tässä asetuksessa säädetyistä toimenpiteistä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan, tällä hetkellä CN-koodiin 2804 69 00 kuuluvan piin tuonnissa.

2.   Vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettavat lopulliset polkumyyntitullit ovat seuraavien yritysten tuottaman 1 kohdassa kuvatun tuotteen osalta seuraavat:

Yritys

Polkumyyntitulli

Taric-lisäkoodi

Datong Jinneng Industrial Silicon Co., Pingwang Industry Garden, Datong, Shanxi

16,3  %

A971

Kaikki muut yritykset

16,8  %

A999

3.   Laajennetaan 2 kohdassa esitetty, Kiinan kansantasavallasta ”kaikilta muilta yrityksiltä” peräisin olevaan tuontiin sovellettava lopullinen polkumyyntitulli koskemaan Korean tasavallasta lähetettyä 1 kohdassa kuvatun tuotteen tuontia (Taric-koodi 2804690010) riippumatta siitä, onko sen alkuperämaaksi ilmoitettu Korean tasavalta, sekä Taiwanista lähetettyä 1 kohdassa kuvatun tuotteen tuontia (Taric-koodi 2804690020) riippumatta siitä, onko sen alkuperämaaksi ilmoitettu Taiwan.

4.   Edellä 2 kohdassa mainituille yrityksille määritetyn yksilöllisen polkumyyntitullin soveltaminen edellyttää, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku, jossa on oltava kauppalaskun laatineen tahon nimellä ja tehtävänimikkeellä yksilöidyn työntekijän päiväämä ja allekirjoittama vakuutus seuraavassa muodossa: ”Allekirjoittanut vahvistaa, että tässä laskussa tarkoitetun, Euroopan unioniin vietäväksi myydyn (tarkastelun kohteena oleva tuote), (määrä), on valmistanut (yrityksen nimi ja osoite), (Taric-lisäkoodi), [asianomainen maa]. Allekirjoittanut vakuuttaa, että tässä laskussa ilmoitetut tiedot ovat täydelliset ja paikkansapitävät.” Jos tällaista kauppalaskua ei esitetä, asianomaiseen yritykseen sovelletaan kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavaa tullia.

5.   Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 11 päivänä elokuuta 2022.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)  EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21.

(2)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1077, annettu 1 päivänä heinäkuuta 2016, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan piin tuonnissa neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun sekä 11 artiklan 3 kohdan mukaisen osittaisen välivaiheen tarkastelun perusteella (EUVL L 179, 5.7.2016, s. 1).

(3)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1225/2009, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 51).

(4)  Neuvoston asetus (EY) N:o 42/2007, annettu 15 päivänä tammikuuta 2007, Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan piin tuonnissa asetuksella (EY) N:o 398/2004 käyttöön otetun lopullisen polkumyyntitullin laajentamisesta koskemaan piin tuontia Korean tasavallasta riippumatta siitä, onko tuotteen alkuperämaaksi ilmoitettu Korean tasavalta (EUVL L 13, 19.1.2007, s. 1).

(5)  Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 311/2013, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2013, Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan piin tuonnissa täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 467/2010 käyttöön otetun lopullisen polkumyyntitullin laajentamisesta koskemaan Taiwanista lähetetyn piin tuontia riippumatta siitä, onko tuotteen alkuperämaaksi ilmoitettu Taiwan (EUVL L 95, 5.4.2013, s. 1).

(6)  EUVL C 331, 7.10.2020, s. 13.

(7)  EUVL C 258, 2.7.2021, s. 8.

(8)  Komission yksiköiden valmisteluasiakirja SWD(2017) 483 final/2, 20. 12. 2017, saatavilla osoitteessa https://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2017/december/tradoc_156474.pdf

(9)  https://tron.trade.ec.europa.eu/investigations/case-view?caseId=2535

(10)  EUVL L 179, 5.7.2016, s. 1; neuvoston asetus (ETY) N:o 2200/90, annettu 27 päivänä heinäkuuta 57, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan piimetallin tuonnissa (EUVL L 198, 28.7.1990, s. 57).

(11)  EUVL L 179, 5.7.2016, s. 1.

(12)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/909, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2020, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Venäjältä ja Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan ferropiin tuonnissa asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen (EUVL L 208, 1.7.2020, s. 2).

(13)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/1811, annettu 14 päivänä lokakuuta 2021, väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan kalsiumpiin tuonnissa (EUVL L 366, 15.10.2021, s. 17).

(14)  Asetuksen (EU) 2020/909 johdanto-osan 54–60 ja 111–115 kappale sekä asetuksen (EU) 2021/1811 johdanto-osan 58–63 ja 85 kappale.

(15)  Asetuksen (EU) 2020/909 johdanto-osan 61–64 kappale sekä asetuksen (EU) 2021/1811 johdanto-osan 44 kappale.

(16)  Asetuksen (EU) 2020/909 johdanto-osan 66–69 kappale sekä asetuksen (EU) 2021/1811 johdanto-osan 46–48 kappale. Kiinan lainsäädännön mukaan viranomaisilla on myös oikeus nimittää ja erottaa keskeistä johtohenkilöstöä valtion omistamissa yrityksissä, minkä voidaan katsoa heijastavan omistajuuteen liittyviä oikeuksia. Lisäksi toisen olennaisenkanavan, jonka kautta valtio voi puuttua liiketoimintaa koskeviin päätöksiin, muodostavat Kiinan kommunistisen puolueen solut sekä valtion omistamissa että yksityisissä yrityksissä. Kiinan yhtiöoikeuden mukaan Kiinan kommunistisen puolueen on oltava mukana jokaisen yrityksen organisaatiossa (puolueen peruskirjan mukaan vähintään kolme puolueen jäsentä) ja yrityksen on tarjottava tarvittavat edellytykset puolueorganisaation toiminnalle. Vaikuttaa siltä, että aiemmin tätä vaatimusta ei aina ole noudatettu tai pantu tiukasti täytäntöön. Ainakin vuodesta 2016 lähtien kommunistinen puolue on kuitenkin pitänyt tiukemmin kiinni poliittisesta ja periaatteellisesta oikeudestaan valvoa valtion omistamien yritysten liiketoimintaan liittyviä päätöksiä. Kiinan kommunistisen puolueen on myös raportoitu kohdistaneen painetta yksityisiin yrityksiin, jotta ne asettaisivat patriotismin etusijalle ja noudattaisivat puoluekuria. Vuonna 2017 raportoitiin, että puoluesoluja oli 70 prosentissa noin 1,86 miljoonasta yksityisomistuksessa olevasta yrityksestä ja Kiinan kommunistisen puolueen yksiköt yrityksissä lisäsivät painetta voidakseen sanoa viimeisen sanan liiketoimintapäätöksistä. Näitä sääntöjä sovelletaan yleisesti Kiinan taloudessa kaikilla sektoreilla, ja niitä noudattavat myös piin tuottajat ja niiden raaka-aineiden toimittajat.

(17)  Asetuksen (EU) 2020/909 johdanto-osan 70–80 kappale sekä asetuksen (EU) 2021/1811 johdanto-osan 49–58 kappale.

(18)  Asetuksen (EU) 2020/909 johdanto-osan 81–86 kappale sekä asetuksen (EU) 2021/1811 johdanto-osan 59 kappale.

(19)  Asetuksen (EU) 2020/909 johdanto-osan 87–90 kappale sekä asetuksen (EU) 2021/1811 johdanto-osan 60 kappale.

(20)  Asetuksen (EU) 2020/909 johdanto-osan 91–110 kappale sekä asetuksen (EU) 2021/1811 johdanto-osan 61 kappale.

(21)  Komission yksiköiden valmisteluasiakirja SWD(2017) 483 final/2, 20. 12. 2017, saatavilla osoitteessa https://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2017/december/tradoc_156474.pdf

(22)  Katso Xiamen ITG Groupin vuosikertomus 2021, s. 261 http://static.sse.com.cn/disclosure/listedinfo/announcement/c/new/2022-04-21/600755_20220421_2_cFJgASUK.pdf (sivustolla käyty 12.7.2022).

(23)  http://www.itg.com.cn/en/company/about (sivustolla käyty 12.7.2022).

(24)  www.ixin.com/company/472df966-2141-41bc-8209-66d37f0c2d88 (sivustolla käyty 27.4.2022) ja www.shpcoic.org.cn/Site/Home/_InfoShow?Info_ID=6720&Infoitem_ID=60 (sivustolla käyty 27.4.2022).

(25)  www.itgholding.com.cn/en/company/organization (sivustolla käyty 27.4.2022).

(26)  www.puyuan.com (sivustolla käyty 27.4.2022).

(27)  www.itgholding.com.cn/cn/News/Detail/4244 (sivustolla käyty 27.4.2022).

(28)  www.puyuan.com/puyuan/djdt11/971216/index.html (sivustolla käyty 27.4.2022).

(29)  www.siliconchina.org/about/rules/index.html (sivustolla käyty 27.4.2022).

(30)  Ks. edellinen alaviite, 3 artikla.

(31)  Ks. edellinen alaviite, 21 artikla.

(32)  Ks. Fujianin maakunnan strategisten ja kehittyvien teollisuudenalojen kehittämistä koskeva 14. viisivuotissuunnitelma (ITG Xiamen Groupin pääkonttori sijaitsee kyseisessä maakunnassa): http://www.qg.gov.cn/zwgk/zcfg/sjfgwj/202112/P020211207803152129885.pdf (sivustolla käyty 28.4.2022). Ks. myös esimerkiksi vuonna 2016 Made in China 2025 -strategian yhteydessä julkaistu poliittinen asiakirja, jossa luetellaan kymmentä keskeistä toimialaa koskevat neljä painopistettä, saatavilla osoitteessa http://www.cm2025.org/show-14-126-1.html (sivustolla käyty 28.4.2022).

(33)  Raportti, luku 10, s. 221–230.

(34)  Opinions on further deepening the reform of the electric power system, 15.3.2015, Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitea ja valtioneuvosto (ZhongFa (2015) nro 9, https://chinaenergyportal.org/en/opinions-of-the-cpc-central-committee-and-the-state-council-on-further-deepening-the-reform-of-the-electric-power-system-zhongfa-2015-no-9/ (sivustolla käyty 8.4.2022).

(35)  https://www.ndrc.gov.cn/xxgk/zcfb/tz/202012/t20201202_1252094.html (sivustolla käyty 8.4.2022).

(36)  ”Paikallisviranomaisten on raportoitava koordinoidusti kansallisen energiahallinnon yksikön kanssa kansalliselle kehittämis- ja uudistuskomissiolle ja valtion energiahallinnolle viipymättä keskipitkän ja pitkän aikavälin sopimusten tekemisestä ja muista asiaankuuluvista seikoista ja varmistettava, että keskipitkän ja pitkän aikavälin sopimusten tekeminen yhdistetään sähkön spot-hintaan.”

(37)  http://www.gov.cn/zhengce/content/2021-01/06/content_5577440.htm (sivustolla käyty 8.4.2022).

(38)  Raportti, luku 10.

(39)  Raportti, luku 12, s. 269.

(40)  Saatavilla NEA:n verkkosivustolla: www.nea.gov.cn/2021-05/18/c_139953498.htm (sivustolla käyty 13.4.2022).

(41)  NDRC:n tiedonanto nro 902 (2020), https://www.ndrc.gov.cn/xxgk/zcfb/tz/202012/t20201207_1252389.html?code=&state=123 (sivustolla käyty 13.4.2022).

(42)  Tiedonanto nro 338 (2021), saatavilla osoitteessa www.ndrc.gov.cn/xxgk/zcfb/tz/202104/t20210429_1278643.html (sivustolla käyty 13.4.2022).

(43)  Ks. artikkeli Nasdaqin verkkosivustolla (alkuperäinen: Reuters Beijing Newsroom): ”China grants one-year trial extensions at 15 coal mines to boost output”, 4.8.2021, saatavilla osoitteessa https://www.nasdaq.com/articles/china-grants-one-year-trial-extensions-at-15-coal-mines-to-boost-output-2021-08-04 (sivustolla käyty 13.4.2022).

(44)  World Bank Open Data – Upper Middle Income, https://data.worldbank.org/income-level/upper-middle-income

(45)  Jos samankaltaista tuotetta ei tuoteta missään maassa, jolla on vastaava kehitystaso, voidaan ottaa huomioon sellaisen tuotteen tuotanto, joka kuuluu samankaltaisen tuotteen kanssa samaan yleiseen luokkaan ja/tai samalle sektorille.

(46)  Englannin kielen sana ”obsolete” tarkoittaa käytöstä poistunutta, vanhanaikaista tai vanhentunutta (Oxford English Dictionary).

(47)  https://www.dosm.gov.my/v1/index.php (sivustolla käyty 26.4.2022).

(48)  https://bit.ly/3vJD5On (sivustolla käyty 26.4.2022).

(49)  https://www.tnb.com.my/commercial-industrial/pricing-tariffs1 (sivustolla käyty 26.4.2022).

(50)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/755, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, tiettyjen kolmansien maiden tuontiin sovellettavasta yhteisestä menettelystä (EUVL L 123, 19.5.2015, s. 33).

(51)  https://www.dosm.gov.my/v1/index.php

(52)  https://www.tnb.com.my/commercial-industrial/pricing-tariffs1

(53)  http://www.pmbtechnology.com/investors-relation

(54)  Tallennettu nimellä t22.003563, TRON-tiedostot 171–176.

(55)  EUVL L 179, 5.7.2016, s.1, johdanto-osan 66 kappale.

(56)  EUVL L 179, 5.7.2016, s. 1, johdanto-osan 218 kappale.

(57)  Luottamuksellisuussyistä arvo ilmoitetaan vaihteluväleinä.

(58)  Myös Australia, Kanada ja Yhdysvallat soveltavat tällä hetkellä polkumyynnin tai tukien vastaisia toimenpiteitä Kiinasta peräisin olevan piin tuonnissa.

(59)  Ks. toinen (COM(2014) 297 final, annettu 26.5.2014), kolmas (COM(2017) 490 final) ja viimeisin, syyskuussa 2020 julkaistu (COM(2020) 474 final) kriittisten raaka-aineiden luettelo.

(60)  European Commission, Directorate-General for Trade, Directorate G, Rue de la Loi 170, 1040 Bruxelles/Brussel, BELGIQUE/BELGIË.

(61)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).


12.8.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 211/127


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2022/1395,

annettu 11 päivänä elokuuta 2022,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Venäjältä ja Turkista peräisin olevan tietyn korroosionkestävän teräksen tuonnissa

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 9 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

1.   MENETTELY

1.1   Vireillepano

(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, pani 24 päivänä kesäkuuta 2021 vireille Venäjältä ja Turkista, jäljempänä ’asianomaiset maat’, peräisin olevan tietyn korroosionkestävän teräksen tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen tutkimuksen perusasetuksen 5 artiklan nojalla. Se julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä menettelyn vireillepanoa koskevan ilmoituksen (2), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

(2)

Komissio pani tutkimuksen vireille sen jälkeen, kun eurooppalainen teräsalan järjestö Eurofer, jäljempänä ’Eurofer’ tai ’valituksen tekijä’, oli tehnyt valituksen 12 päivänä toukokuuta 2021. Valitus tehtiin tiettyä korroosionkestävää terästä valmistavan unionin tuotannonalan puolesta perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Valitus sisälsi riittävästi näyttöä polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta tutkimuksen vireillepanoa varten.

1.2   Asianomaiset osapuolet

(3)

Vireillepanoilmoituksessa komissio pyysi asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Lisäksi komissio ilmoitti tutkimuksen vireillepanosta erikseen valituksen tekijälle, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille ja Venäjän ja Turkin viranomaisille, tiedossa oleville tuojille ja käyttäjille sekä järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan, ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen.

(4)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia tutkimuksen vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa. Komissio järjesti kuulemisen yhden turkkilaisen vientiä harjoittavan tuottajan kanssa 17 päivänä syyskuuta 2021.

1.3   Otanta

(5)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin perusasetuksen 17 artiklan mukaista otantaa.

1.3.1   Unionin tuottajien otanta

(6)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli alustavasti valinnut unionin tuottajien otoksen. Komissio valitsi otoksen käyttämällä perusteena unionin tuotanto- ja myyntimäärää, jonka unionin tuottajat olivat ilmoittaneet vireillepanoa edeltävässä vaiheessa edustavuutta koskevan arvioinnin yhteydessä, ottaen huomioon myös yritysten maantieteellisen sijainnin. Alustavassa otoksessa oli kolme unionin tuottajaa, jotka sijaitsivat kolmessa eri jäsenvaltiossa. Otos kattoi yli 23 prosenttia samankaltaisten tuotteiden tuotannosta ja myynnistä unionissa. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta (3). Yksikään osapuoli ei esittänyt huomautuksia asetetussa määräajassa.

(7)

Erään otokseen valitun unionin tuottajan toimitiloihin tehdyn tarkastuskäynnin aikana havaittiin, että yrityksen antamiin vastauksiin sekä edustavuutta koskevaan kyselylomakkeeseen että polkumyyntiä koskevaan kyselylomakkeeseen sisältyi virheellisesti merkittävä osuus tutkimuksen ulkopuolelle jääviä tuotteita koskevia tietoja. Jotta tilanne ei vaikuttaisi otoksen edustavuuteen, komissio päätti säilyttää asianomaisen yrityksen otoksen piirissä ja lisätä ostokseen uuden yrityksen. Näin määritelty lopullinen otos koostui neljästä unionin tuottajasta, jotka sijaitsivat kolmessa eri jäsenvaltiossa ja joiden osuus samankaltaisen tuotteen arvioidusta kokonaistuotanto- ja myyntimäärästä unionissa oli noin 25 prosenttia. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia lopullisesta otoksesta (4). Yksikään osapuoli ei esittänyt huomautuksia asetetussa määräajassa.

1.3.2   Tuojien otanta

(8)

Päättääkseen otannan tarpeellisuudesta ja valitakseen tarvittaessa otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot.

(9)

Vireillepanoilmoituksen liitteen määräajassa toimittaneista yrityksistä yksikään ei ilmoittanut tuoneensa tarkasteltavana olevaa tuotetta. Komissio päätti luopua otannasta. Tästä päätöksestä ei saatu huomautuksia.

1.3.3   Venäjällä toimivia vientiä harjoittavia tuottajia koskeva otanta

(10)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi kaikkia Venäjällä toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa täsmennetyt tiedot. Lisäksi komissio pyysi Venäjän federaation pysyvää edustustoa Euroopan unionissa yksilöimään muita mahdollisia vientiä harjoittavia tuottajia, jotka voisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(11)

Kolme venäläistä vientiä harjoittavaa tuottajaa/tuottajaryhmää, joiden osuus tarkasteltavana olevan tuotteen viennistä Venäjältä unioniin oli noin 98 prosenttia, toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti kahden yrityksen otoksen, joka perustui unioniin suuntautuneen viennin suurimpaan edustavaan määrään, jota voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Kaikkia tiedossa olleita asianomaisia vientiä harjoittavia tuottajia ja Venäjän viranomaisia kuultiin otoksen valinnasta perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(12)

Komissio sai otosta koskevia huomautuksia yritykseltä PJSC Novolipetsk Steel. Yritys huomautti, että tutkimuksen tekemiseen kolmen eikä kahden vientiä harjoittavan tuottajan osalta oli olemassa vahvat oikeudelliset perusteet, etenkin jos toinen alun perin otokseen valituista yrityksistä kieltäytyisi yhteistyöstä. Tällainen kieltäytyminen vaikeuttaisi polkumyyntimarginaalin määrittämistä otokseen kuulumattomille yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille.

(13)

Lisäksi yritys korosti, että komissio valitsi otokseen venäläisen vientiä harjoittavan tuottajan PJSC Magnitogorsk Iron and Steel Works ja sen turkkilaisen tytäryhtiön MMK Metalurji Sanayi Ticaret ve Liman İşletmeciliği A.Ş. Yritys totesi, että kyseiset kaksi toisiinsa etuyhteydessä olevaa vientiä harjoittavaa tuottajaa jakoivat osan myyntikanavistaan. Tämä vähentäisi komission työmäärää ja mahdollistaisi siten NLMK:n tutkinnan.

(14)

Analysoituaan NLMK:n huomautukset komissio totesi etenkin 12 kappaleessa kuvatut väitteet perustelluiksi ja päätti luopua otannasta venäläisten vientiä harjoittavien tuottajien osalta. Komissio ilmoitti tästä päätöksestä kyseiselle yritykselle ja Venäjän viranomaisille.

1.3.4   Turkissa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia koskeva otanta

(15)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi kaikkia Turkissa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa täsmennetyt tiedot. Lisäksi komissio pyysi Turkin edustustoa Euroopan unionissa yksilöimään muita mahdollisia vientiä harjoittavia tuottajia, jotka voisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(16)

Kahdeksan turkkilaista vientiä harjoittavaa tuottajaa/tuottajaryhmää, joiden osuus tarkasteltavana olevan tuotteen viennistä Turkista unioniin oli noin 100 prosenttia, toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti kolmen yrityksen otoksen, joka perustui unioniin suuntautuneen viennin suurimpaan edustavaan määrään, jota voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Kaikkia tiedossa olleita asianomaisia vientiä harjoittavia tuottajia ja asianomaisen maan viranomaisia kuultiin otoksen valinnasta perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Otosta koskevasta ehdotuksesta ei saatu huomautuksia. Näin määritetyn lopullisen otoksen osuus tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaisviennistä Turkista unioniin oli 62,6 prosenttia.

1.4   Yksilöllinen tarkastelu

(17)

Yksi turkkilainen vientiä harjoittava tuottaja pyysi perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan mukaista yksilöllistä tarkastelua. Komissio päätti, että pyynnön tarkastelu olisi ollut kohtuuttoman työlästä ja estänyt tutkimuksen loppuun saattamisen ajallaan. Tämä johtuu kyseisen yrityksen monimutkaisesta yritysrakenteesta. Sen vuoksi yksilöllistä tarkastelua koskeva pyyntö hylättiin.

1.5   Kyselyvastaukset

(18)

Komissio lähetti kyselylomakkeen valituksen tekijälle ja pyysi neljää otokseen valittua unionin tuottajaa (5), kolmea venäläistä vientiä harjoittavaa tuottajaa ja kolmea otokseen valittua turkkilaista vientiä harjoittavaa tuottajaa täyttämään asiaa koskevat kyselylomakkeet, jotka asetettiin vireillepanopäivänä saataville verkossa (6).

(19)

Kyselyvastaukset saatiin otokseen valituilta neljältä unionin tuottajalta, valituksen tekijältä, Venäjän kolmelta vientiä harjoittavalta tuottajalta, Turkin kolmelta otokseen valitulta vientiä harjoittavalta tuottajalta ja yksilöllistä tarkastelua pyytäneeltä Turkin vientiä harjoittavalta tuottajalta.

1.6   Tarkastuskäynnit

(20)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, siitä johtuvan vahingon ja unionin edun määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

 

Unionin tuottajat:

Acciaieria Arvedi S.p.A, Cremona, Italia

ArcelorMittal Poland, Dabrowa Górnicza, Puola

Marcegaglia Carbon Steel S.p.A, Gazoldo degli Ippoliti, Italia

U.S. Steel Košice, s.r.o., Košice, Slovakia

 

Venäläisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin etuyhteydessä olevat kauppiaat ja tuojat:

MMK Steel Trade AG, Lugano, Sveitsi

NLMK Trading SA, Lugano, Sveitsi

Severstal Export GmbH, Manno, Sveitsi

SIA Severstal Distribution (Severstal Distribution Europe, jäljempänä ’SDE’), Riika, Latvia

(21)

Komissio suoritti seuraavia osapuolia koskevat etätarkastukset:

 

Unionin tuottajien järjestö:

Eurofer, Bryssel, Belgia

 

Venäjällä toimivat vientiä harjoittavat tuottajat:

PJSC Magnitogorsk Iron and Steel Works, jäljempänä ’MMK’, Magnitogorsk, Venäjä

Novolipetsk Steel, jäljempänä ’NLMK’, Lipetsk, Venäjä

PAO Severstal, jäljempänä ’PAOS’, Cherepovets, Venäjä

 

Venäläisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin etuyhteydessä olevat kotimaiset kauppiaat:

LLC Torgovy dom MMK, Magnitogorsk, Venäjä

Novolipetsk Steel Service Center LLC, jäljempänä ’NSSC’, Lipetsk, Venäjä

Torgovy dom NLMK LLC, jäljempänä ’NLMK Shop’, Moskova, Venäjä

JSC Severstal Distribution (Severstal Distribution Russia), Cherepovets, Venäjä

 

Turkissa toimivat vientiä harjoittavat tuottajat:

MMK Metalurji Sanayi Ticaret ve Liman İşletmeciliği A.Ş., jäljempänä ’MMK Turkki’, Dortyol, Turkki

TatMetal Çelik Sanayi ve Ticaret A.Ş., jäljempänä ’Tatmetal’, Istanbul, Turkki

Tezcan Galvanizli Yapi Elemanlari Sanayi ve Ticaret A.Ş., jäljempänä ’Tezcan’, Kartepe-Kocaeli, Turkki

1.7   Tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso

(22)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta 2020 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2017 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen jakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(23)

Turkkilainen järjestö CIB ja useat vientiä harjoittavat tuottajat pitivät valittua tutkimusajanjaksoa ja tarkastelujaksoa puolueellisina. Niiden mielestä ne eivät olleet asianmukaisia, koska 2017 oli teräsalan kannalta suhteellisen hyvä vuosi, kun taas covid-19-pandemia vaikutti kielteisesti vuoteen 2020. Ne väittivät, että alku- ja loppupään vertailu ei edustaisi unionin tuotannonalan tulosta ja tilannetta. Jotkin tuottajat pyysivät neljännesvuosittaista analyysia vertailun parantamiseksi.

(24)

Komissio hylkäsi väitteet, sillä sekä tarkastelujakso että tutkimusajanjakso olivat asianmukaisia, kun otetaan huomioon valituksen tekopäivä ja sovellettavat säännöt. Joka tapauksessa komission analyysi ei perustu perusvuoden ja tutkimusajanjakson väliseen vertailuun, vaan kehityssuuntauksiin koko tarkastelujakson aikana mukaan lukien korroosionkestävän teräksen markkinoihin unionissa mahdollisesti vaikuttavat tekijät, jotka otetaan huomioon tutkimuksessa, kuten muun muassa jäljempänä 5 jaksossa osoitetaan.

(25)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen CIB ja useat vientiä harjoittavat tuottajat olivat eri mieltä komission kannasta. Ne väittivät, että komission olisi pitänyt ottaa huomioon tutkimusajanjakson jälkeinen kehitys, sillä kuumasinkittyjen tuotteiden, korroosionkestävä teräs mukaan lukien, hinnat sekä kuumasinkittyjen terästuotteiden keskimääräinen marginaali suhteessa kuumavalssattuihin keloihin olisivat nousseet voimakkaasti unionissa vuoden 2021 ensimmäisten kahdeksan kuukauden aikana. Samaan aikaan vuonna 2021 unionin tuotannonalan tuotanto olisi elpynyt vuoden 2019 tasolle. Ne viittasivat unionin yleisen tuomioistuimen asiassa Rusal Armenal ZAO vs. neuvosto (7) antamaan tuomioon ja väittivät, että tässä kehityksessä on nähtävissä tosiseikkoja, joiden vuoksi ehdotettu polkumyyntitulli olisi selvästi epäasianmukainen, ja että komission on otettava nämä tosiseikat huomioon laajentamalla tutkimusajanjaksoa kattamaan vuoden 2021 sekä vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen.

(26)

Komissio analysoi väitettä. Se totesi, ettei hintojen nousu vuonna 2021 itsessään ole osoitus minkäänlaisesta unionin tuotannonalan kannattavuuden paranemisesta. Komissio huomautti, että hintojen nousulla voi olla myönteinen vaikutus tuotannonalan tilanteeseen edellisvuoteen verrattuna vain, jos se on huomattavasti suurempi kuin kustannusten nousu samalla ajanjaksolla. Tätä tukevaa näyttöä ei esitetty. Tuotannon osalta komissio myönsi, että eräillä tuottajilla oli vuonna 2021 ajoittain vaikeuksia vastata korroosionkestävän teräksen kysyntään markkinoilla, etenkin vuoden alussa. Se painotti kuitenkin, että kyseessä oli tilapäinen ilmiö eikä sillä ollut käytettävissään tietoja, jotka osoittaisivat tämän koskevan koko tuotannonalaa. Sen vuoksi komissio katsoi, ettei yksikään asianomaisten osapuolten esittämistä väitteistä osoittanut tutkimusajanjakson jälkeisen kehityksen tekevän ehdotetusta polkumyyntitullista selvästi epäasianmukaista. Näin ollen komissio hylkäsi tämän väitteen.

1.8   Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönotosta luopuminen

(27)

Perusasetuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton määräaika oli 23 päivänä helmikuuta 2022. Komissio ilmoitti 26 päivänä tammikuuta 2022 perusasetuksen 19 a artiklan 2 kohdan mukaisesti asianomaisille osapuolille, ettei se aio ottaa käyttöön väliaikaisia toimenpiteitä, ja antoi asianomaisille osapuolille tilaisuuden esittää lisätietoja ja/tai tulla kuulluiksi. Yksikään osapuoli ei esittänyt huomautuksia eikä pyytänyt tulla kuulluksi.

(28)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Venäjän viranomaiset esittivät, että väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönotosta luopuminen osoitti, että unionin tuotannonala oli vakaa eikä komission ollut tarpeen puuttua siihen vahingon estämiseksi. Komissio hylkäsi tämän väitteen. Perusasetuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti väliaikaisia toimenpiteitä voidaan ottaa käyttöön. Komissiolla ei ole velvollisuutta ottaa käyttöön väliaikaisia toimenpiteitä, vaikka unionin tuotannonalalle aiheutuu vahinkoa. Sen vuoksi unionin tuotannonalan tilanteesta ei voi tehdä johtopäätöksiä sen perustella, että komissio päättää jatkaa tutkimusta sen sijaan, että se ottaisi käyttöön väliaikaisia toimenpiteitä, kuten tässä tapauksessa.

(29)

Koska väliaikaisia polkumyyntitoimenpiteitä ei otettu käyttöön, tuontia ei kirjattu.

1.9   Myöhempi menettely

(30)

Komissio jatkoi kaikkien lopullisia päätelmiään varten tarpeellisina pitämiensä tietojen hankkimista ja tarkistamista.

(31)

Kerättyjen ja tarkistettujen tietojen analysoinnin jälkeen komissio ilmoitti MMK:lle ja PAOS:lle aikomuksestaan soveltaa käytettävissä olevia tietoja kyselyvastausten tiettyihin osiin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Komissio antoi yrityksille mahdollisuuden esittää huomautuksia. Käytettävissä olevien tietojen soveltamisen syitä ja yritysten esittämiä huomautuksia käsitellään tämän asetuksen 3.1.2 jaksossa.

(32)

Lopullisia päätelmiä tehdessään komissio otti huomioon asianomaisten osapuolten esittämät huomautukset.

(33)

Komissio ilmoitti kaikille asianomaisille osapuolille niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi ottaa käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Venäjältä ja Turkista peräisin olevan korroosionkestävän teräksen tuonnissa, jäljempänä ’lopullisten päätelmien ilmoittaminen’. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, jonka kuluessa ne voivat esittää huomautuksensa lopullisista päätelmistä.

(34)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen saatiin huomautuksia valituksen tekijältä, Venäjän viranomaisilta, kaikilta kolmelta yhteistyössä toimineelta venäläiseltä vientiä harjoittavalta tuottajalta, Turkin viranomaisilta, kaikilta kolmelta turkkilaiselta yhteistyössä toimineelta vientiä harjoittavalta tuottajalta ja Turkin teräsviejien järjestöltä. MMK, NLMK, Turkin viranomaiset, Tezcan ja Turkin teräsviejien järjestö pyysivät kuulemisia, ja ne järjestettiin. Osapuolten toimittamia ja/tai kuulemisissa esitettyjä huomautuksia käsitellään tämän asetuksen eri osissa.

(35)

Yksittäisten täydentävien lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Tezcan ja MMK pyysivät lisäksi kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan osallistumista.

(36)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen CIB väitti, että tutkimusajanjakson jälkeen markkinoilla tapahtuneiden muutosten vuoksi polkumyyntitoimenpiteitä olisi perusasetuksen 14 artiklan 4 kohdan mukaisesti oltava väliaikaisesti soveltamatta. CIB viittasi erityisesti korroosionkestävän teräksen jyrkkiin hinnankorotuksiin tutkimusajanjakson päättymisen jälkeen, tiettyjen unionin tuottajien vahvasti parantuneeseen kannattavuuteen sen jälkeen sekä Venäjän vastaisiin pakotteisiin, jotka takaisivat, että vahinko ei todennäköisesti toistuisi toimenpiteiden soveltamatta jättämisen seurauksena.

(37)

Toimenpiteet voidaan 14 artiklan 4 kohdan mukaisesti jättää väliaikaisesti soveltamatta vain, jos unionin tuotannonalalle aiheutuva vahinko ei todennäköisesti toistuisi soveltamatta jättämisen seurauksena. Komission asiakirja-aineistossa ei ole tietoja, jotka osoittaisivat unionin tuotannonalan tilanteen parantuneen tutkimusajanjakson päättymisen jälkeen niin, että vahingon toistuminen olisi epätodennäköistä. Korroosionkestävän teräksen hintojen mahdollinen nousu tutkimusajanjakson päättymisen jälkeen ei yksistään riitä perusteeksi väittämälle, että Unionin tuotannonalalle ei enää aiheutuisi vahinkoa, vaikka CIB:n väite ”tiettyjen unionin tuottajien” kannattavuudesta olisikin hyväksytty. Tutkimuksen vireillepanolla on itsessään voinut olla tällaisia vaikutuksia, ja nämä vaikutukset häviäisivät nopeasti, jos toimenpiteet jätettäisiin väliaikaisesti soveltamatta. Komissio voi jättää toimenpiteet väliaikaisesti soveltamatta vain, jos se on ensin analysoinut huolellisesti unionin tuotannonalan tutkimusajanjakson jälkeistä tilannetta sekä väitettyjä markkinaolosuhteiden muutoksia, mikä edellyttää yksityiskohtaisten tietojen keräämistä. Tämä arviointi tehdään yleensä tutkintamenettelyn ulkopuolella, etenkin jos kyseiset väitteet esitetään myöhäisessä vaiheessa ja ilman asiaa tukevaa tarvittavaa näyttöä, kuten tässä tapauksessa.

(38)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Venäjän viranomaiset väittivät, että perusasetuksen 18 artiklan soveltaminen kahteen venäläiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan ei ollut oikeutettua, sillä yritykset osoittivat yhteistyöhalukkuutta, toimittivat kattavat vastaukset kyselylomakkeeseen ja lisätietopyyntöihin, mukaan lukien välivaiheen laskelmat, sekä tekivät pyydetyt oikaisut. Lisäksi Venäjän viranomaiset huomauttivat, että 18 artiklan soveltamista koskevat kirjeet lähetettiin yli kuukausi tarkastusten ja etätarkastusten päättymisen jälkeen.

(39)

Komissio huomautti, että perusasetuksen 18 artiklan soveltamisen perusteet oli asianmukaisesti ilmoitettu ja selitetty asianomaisille yrityksille sen jälkeen, kun kaikki kyselylomakkeesta ja puutteita koskeviin kirjeisiin toimitetuista vastauksista saadut tiedot sekä tarkastusten ja etätarkastusten aikana kerätyt tiedot oli analysoitu asianmukaisesti. PAOS:n osalta asiaa käsitellään yksityiskohtaisesti 93–109 kappaleessa. MMK:n osalta asiaa käsitellään yleisesti 75–90 kappaleessa ja luottamuksellisista syistä tarkemmin yrityskohtaisissa päätelmissä. Näin ollen komissio hylkäsi perusasetuksen 18 artiklan soveltamista koskevat Venäjän viranomaisten väitteet.

2.   TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

2.1   Tarkasteltavana oleva tuote

(40)

Tarkasteltavana oleva tuote on Venäjältä ja Turkista peräisin olevat raudasta tai seosteräksestä tai seostamattomasta teräksestä valmistetut valssatut levyvalmisteet, jotka on pinnoitettu kuumasinkityksellä sinkillä ja/tai alumiinilla ja/tai magnesiumilla, mukaan lukien piiseosteiset, ja passivoitu kemiallisesti, joilla voi olla myös muu pintakäsittely, kuten öljyäminen tai orgaaninen passivointi, ja jotka sisältävät enintään 0,5 painoprosenttia hiiltä, enintään 1,1 painoprosenttia alumiinia, enintään 0,12 painoprosenttia niobiumia, enintään 0,17 painoprosenttia titaania ja enintään 0,15 painoprosenttia vanadiumia, kelattuina, määrämittaan leikattuina levyinä ja kapeina nauhoina ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7210 41 00, ex 7210 49 00, ex 7210 61 00, ex 7210 69 00, ex 7210 90 80, ex 7212 30 00, ex 7212 50 61, ex 7212 50 69, ex 7212 50 90, ex 7225 92 00, ex 7225 99 00, ex 7226 99 30, ex 7226 99 70 (Taric-koodit: 7210410020, 7210410030, 7210490020, 7210490030, 7210610020, 7210610030, 7210690020, 7210690030, 7210908092, 7212300020, 7212300030, 7212506120, 7212506130, 7212506920, 7212506930, 7212509014, 7212509092, 7225920020, 7225920030, 7225990022, 7225990023, 7225990041, 7225990092, 7225990093, 7226993010, 7226993030, 7226997013, 7226997093, 7226997094), jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’.

Tutkimukseen eivät sisälly seuraavat tuotteet:

ruostumatonta terästä, piiseosteista sähköteknistä terästä ja pikaterästä olevat tuotteet,

ei enempää valmistetut kuin kuumavalssatut tai kylmävalssatut tuotteet.

(41)

Korroosionkestävää terästä valmistetaan siten, että valssatut teräskelat, -levyt ja -nauhat pinnoitetaan upottamalla ne sulaan metalli- tai sinkkiseoskylpyyn. Pinnoitemetalli yhdistyy teräsalustaan metallurgisessa reaktiossa ja muodostaa monikerroksisen teräkseen kiinnittyvän seosrakenteen. Tuotteen pinnalle tehdään kemiallinen passivointikäsittely, joka suojaa pintaa kosteudelta ja vähentää korroosion riskiä varastoinnin ja kuljetuksen aikana.

(42)

Korroosionkestävää terästä käytetään pääasiassa rakennusteollisuudessa erilaisissa verhoukseen tarkoitetuissa rakennusmateriaaleissa mutta myös kodinkoneiden valmistuksessa sekä syväveto- ja kuviointiprosesseissa ja pienissä hitsatuissa putkissa.

2.2   Samankaltainen tuote

(43)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset:

tarkasteltavana oleva tuote,

Venäjän ja Turkin kotimarkkinoilla tuotettu ja myyty tuote sekä

unionin tuotannonalan unionissa tuottama ja myymä tuote.

(44)

Komissio päätti, että kyseiset tuotteet ovat näin ollen perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

2.3   Tuotteen määritelmää koskevat väitteet

(45)

Eräs tuoja pyysi paksuudeltaan alle 0,40 mm olevan korroosionkestävän teräksen, jäljempänä ’ohuet kokoluokat’, jättämistä määrittelyn ulkopuolelle. Osapuoli väitti, että enemmän työvoimaa vaativat ja kalliimmat ohuet kokoluokat muodostavat erillisen segmentin, jota unionin tuotannonala ei tuota riittävästi. Osapuoli lisäsi, että ohuiden kokoluokkien jättäminen määrittelyn ulkopuolelle ei heikentäisi valituksen tekijän vaatimien toimien korjaavaa vaikutusta, kun taas ohuita kokoluokkia koskevien polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto aiheuttaisi vahinkoa käyttäjille (koska kyseisiä tuotteita ei olisi saatavilla kilpailukykyisin hinnoin).

(46)

Komissio ei pitänyt pyyntöä perusteltuna, koska unionin tuotannonalalla on kapasiteettia korroosionkestävän teräksen kaikkien tarvittavien kokojen tuottamiseen (8). Komissio totesi myös, että koosta tai tuontipaikasta riippumatta kaikentyyppiset korroosionkestävät teräkset tuotetaan kuumasinkityslinjoilla ja niillä on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet sekä lopulliset käyttötarkoitukset, ja ne ovat keskenään vaihdettavissa. Tämän vuoksi komissio hylkäsi määritelmän ulkopuolelle jättämistä koskevan pyynnön.

(47)

Turkkilainen Tezcan, joka tuottaa muun muassa alumiini-sinkkiseoksella päällystettyä korroosionkestävä terästä, jäljempänä ’alusinkki-teräs’, tuottaja, pyysi alusinkki-teräksen jättämistä toimenpiteiden soveltamisalan ulkopuolelle. Osapuolen mukaan alusinkki-terästuotteet ovat erillinen korroosionkestävän teräksen segmentti, joka ei kilpaile unionin tuotannonalan tuottamien tuotteiden kanssa. Osapuoli totesi, että alusinkki-terästuotteita ei tuotettu unionissa ”kaupallisesti kannattavia määriä” ja että kyseistä tuotetta valmistava unionin tuottaja ei pystynyt toimittamaan unionin kysynnän tyydyttämiseksi vaadittavaa määrää alusinkki-terästä.

(48)

Komissio ei pitänyt pyyntöä perusteltuna, koska unionin tuotannonalalla on olemassa kapasiteettia alusinkki-teräksen tuottamiseen, vaikka sen valmistaminen unionissa olikin tilapäisesti vähäistä. Komissio totesi myös, että pinnoitteesta riippumatta kaikentyyppiset korroosionkestävät teräkset tuotetaan kuumasinkityslinjoilla. Lisäksi alusinkki-teräksellä ja muilla pinnoitteilla varustetuilla korroosionkestävillä teräksillä on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet sekä lopulliset käyttötarkoitukset, ja ne ovat keskenään vaihdettavissa (9). Näin ollen komissio hylkäsi toimenpiteiden soveltamisalan ulkopuolelle jättämistä koskevan pyynnön.

(49)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Tezcan toisti pyyntönsä. Se väitti, että unionissa ei ole tuotantoa ainoan alusinkki-teräksen tuottajan huonon taloudellisen hallinnon vuoksi. Tezcan painotti, että alusinkki ja alusinkki-teräs ovat tuotantoprosessinsa ja eräiden ominaisuuksiensa perusteella fyysisesti, kemiallisesti ja teknisesti aivan eri tuote kuin sinkitty korroosionkestävä teräs.

(50)

Komissio ei pitänyt Tezcanin pyyntöä perusteltuna, koska Tezcanin mainitsemalla tuottajalla oli toteuttamiskelpoinen liiketoimintasuunnitelma ja se oli edelleen elinkelpoinen osa unionin tuotannonalaa. Komissio oli myös todennut, että pinnoitteesta riippumatta korroosionkestävä teräs tuotetaan kuumasinkityslinjoilla, minkä Tezcan vahvisti todetessaan, että alusinkki-teräksen ainoalla unionin tuottajalla on yksi kuumasinkityslinja, mutta kahta pataa keskenään vaihtamalla tuottaja voi päättää, tuotetaanko alusinkki-terästä vai muita tuotteita. Lisäksi väite siitä, että kaikilla korroosionkestävän teräksen pinnoitteilla ei ole täsmälleen samoja ominaisuuksia, ei muuta sitä tosiasiaa, että alusinkki-teräksellä ja muilla pinnoitteilla varustetuilla korroosionkestävillä teräksillä on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet sekä lopulliset käyttötarkoitukset, ja ne ovat keskenään vaihdettavissa (10). Näin ollen komissio hylkäsi toimenpiteiden soveltamisalan ulkopuolelle jättämistä koskevan pyynnön.

3.   POLKUMYYNTI

3.1   Venäjä

3.1.1   Normaaliarvo

(51)

Komissio tutki ensin, oliko kunkin yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä edustava perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Kotimarkkinamyyntiä pidetään edustavana, jos samankaltaisen tuotteen riippumattomille asiakkaille suuntautuvan kotimarkkinamyynnin osuus vientiä harjoittavaa tuottajaa kohden on vähintään viisi prosenttia sen tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaisvientimäärästä unioniin tutkimusajanjakson aikana. Tällä perusteella kunkin yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan samankaltaisen tuotteen kokonaismyynti kotimarkkinoilla todettiin edustavaksi.

(52)

Tämän jälkeen komissio yksilöi ne kotimarkkinoilla myydyt tuotelajit, jotka olivat samanlaisia kuin unioniin vietäviksi myydyt tuotelajit tai niihin verrattavissa.

(53)

Seuraavaksi komissio tutki perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti, oliko kunkin yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinamyynti edustavaa kunkin sellaisen tuotelajin osalta, joka on samanlainen kuin unioniin vietäviksi myydyt tuotelajit tai verrattavissa niihin. Tuotelajin kotimarkkinamyynti on edustavaa, jos kyseisen tuotelajin riippumattomille asiakkaille suuntautuvan kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä tutkimusajanjakson aikana on vähintään 5 prosenttia samanlaisen tai siihen verrattavissa olevan tuotelajin kokonaisvientimäärästä unioniin.

(54)

Komissio vahvisti, että MMK ei myynyt yhtä tuotelajia edustavassa määrin kotimarkkinoilla. Lisäksi yksikään kolmesta yhteistyössä toimineesta venäläisestä vientiä harjoittavasta tuottajasta ei myynyt tiettyjä tuotelajeja lainkaan kotimarkkinoilla.

(55)

Seuraavaksi komissio määritti kunkin tuotelajin osalta kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille suuntautuvan kannattavan myynnin osuuden tutkimusajanjaksolla, jotta se voisi päättää, käytetäänkö normaaliarvon laskemisessa tosiasiallista kotimarkkinamyyntiä perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(56)

Normaaliarvo perustuu kunkin tuotelajin tosiasialliseen kotimarkkinahintaan riippumatta siitä, oliko myynti kannattavaa vai ei, jos

a)

vähintään laskettuja tuotantokustannuksia vastaavalla nettomyyntihinnalla tapahtuneen tuotelajin myynnin määrä oli yli 80 prosenttia tämän tuotelajin kokonaismyyntimäärästä ja

b)

tuotelajin painotettu keskimääräinen myyntihinta vastaa vähintään tuotannon yksikkökustannuksia.

(57)

Tässä tapauksessa normaaliarvo on kyseisen tuotelajin koko kotimarkkinamyynnin hintojen painotettu keskiarvo tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(58)

Normaaliarvo on tuotelajien pelkästään kannattavan kotimarkkinamyynnin tuotelajikohtainen tosiasiallinen kotimarkkinahinta tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana, jos

a)

tuotelajin kannattavan myynnin määrä on enintään 80 prosenttia tämän tuotelajin kokonaismyyntimäärästä, tai

b)

tuotelajin painotettu keskimääräinen hinta alittaa tuotannon yksikkökustannukset.

(59)

Kotimarkkinamyynnin analyysi osoitti, että tuotelajista riippuen 47–100 prosenttia MMK:n kaikesta kotimarkkinamyynnistä, 43–100 prosenttia NLMK:n kaikesta kotimarkkinamyynnistä ja 24–100 prosenttia PAOS:n kaikesta kotimarkkinamyynnistä oli kannattavaa ja myynnin painotettu keskimääräinen myyntihinta oli tuotantokustannuksia korkeampi. Näin ollen normaaliarvo laskettiin kaiken kotimarkkinamyynnin hintojen painotettuna keskiarvona tutkimusajanjaksolla tai pelkän kannattavan myynnin painotettuna keskiarvona.

(60)

Niiden tuotelajien osalta, joiden painotettu keskimääräinen myyntihinta oli tuotantokustannuksia alempi, normaaliarvo laskettiin kyseisen tuotelajin kannattavan myynnin painotettuna keskiarvona.

(61)

Jos samankaltaisen tuotteen tuotelajia ei myyty tavanomaisessa kaupankäynnissä tai jos tuotelajia ei myyty edustavassa määrin kotimarkkinoilla, komissio muodosti laskennallisen normaaliarvon perusasetuksen 2 artiklan 3 ja 6 kohdan mukaisesti.

(62)

Laskennallinen normaaliarvo määritettiin lisäämällä yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien samankaltaisen tuotteen keskimääräisiin tuotantokustannuksiin tutkimusajanjakson aikana seuraavat:

a)

painotetut keskimääräiset myynti-, yleis- ja hallintokustannukset, jotka aiheutuivat yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynnistä tavanomaisessa kaupankäynnissä tutkimusajanjakson aikana, ja

b)

yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien saama painotettu keskimääräinen voitto samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynnistä tavanomaisessa kaupankäynnissä tutkimusajanjakson aikana.

(63)

Sellaisiin tuotelajeihin, joita ei myyty edustavassa määrin kotimarkkinoilla, lisättiin keskimääräiset myynti-, yleis- ja hallintokustannukset sekä voitto tavanomaisessa kaupankäynnissä kotimarkkinoilla kyseisten tuotelajien osalta suoritetuista liiketoimista. Sellaisiin tuotelajeihin, joita ei myyty kotimarkkinoilla lainkaan, lisättiin painotetut keskimääräiset myynti-, yleis- ja hallintokustannukset sekä voitto kaikista tavanomaisessa kaupankäynnissä kotimarkkinoilla suoritetuista liiketoimista.

(64)

Tuotantokustannuksia oikaistiin, jos se oli perusteltua perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Kaikki kolme yhteistyössä toiminutta vientiä harjoittavaa tuottajaa hankkivat tiettyjä raaka-aineita etuyhteydessä olevilta toimittajilta. Komissio tutki, ostettiinko kyseiset raaka-aineet markkinaehtoisella hinnalla, ja oikaisi tarvittaessa tuotantokustannuksia siten, että ne kuvastavat kohtuullisesti tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon ja myyntiin liittyviä kustannuksia.

(65)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen NLMK väitti, että kyseiset oikaisut olivat perusteettomia erityisesti siksi, että komissio ei ottanut huomioon NLMK:lle ja etuyhteydettömille asiakkaille eri toimitusehdoilla myytyjen tutkittujen raaka-aineiden hintaan sisältyvien rahtikustannusten vaikutusta, vaikka nämä tiedot olivat saatavilla. Komissio hyväksyi väitteen tiettyjen raaka-aineiden osalta ja tarkisti normaaliarvoa sen mukaisesti. Tarkistetut laskelmat annettiin yritykselle tiedoksi.

(66)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen PAOS esitti, että perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan mukainen raaka-ainekustannusten oikaisu oli lainvastainen. Yritys väitti erityisesti, että perusasetuksen 2 artiklan 5 kohta sallii komission poiketa yrityksen kirjanpidosta kahdessa tilanteessa: a) mikäli kirjanpitomerkintöjä ei ole tehty kyseisessä maassa yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden mukaisesti ja b) mikäli kirjanpitomerkinnät eivät anna kohtuullisen hyvää käsitystä kyseisen tuotteen valmistukseen ja myyntiin liittyvistä kustannuksista. Jälkimmäisen tilanteen osalta yritys viittasi WTO:n valituselimen raportin Ukraine – Ammonium Nitrate (Russia) (11) 6.97 kohtaan, jonka mukaan ”[WTO:n polkumyynnin vastaisen sopimuksen] 2.2.1.1 artiklan ensimmäisen virkkeen toinen edellytys koskee sitä, vastaako tai toisintaako tutkimuksen kohteena olevan viejän tai tuottajan kirjanpito asianmukaisesti ja riittävästi tutkimuksen kohteena olevalle viejälle tai tuottajalle aiheutuneita kustannuksia, joilla on todellinen yhteys tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon ja myyntiin”.

(67)

Komissio huomautti, että valituselimen raportin Ukraina – Ammonium Nitrate (Russia) 6.97 kohtaa olisi tarkasteltava sitä edeltävissä kohdissa esitetyssä asiayhteydessä. Valituselin hyväksyi jo asiassa EU – Biodiesel (Argentiina) (12), että etuyhteydessä olevien osapuolten välisten raaka-ainehintojen ei voitu katsoa olevan markkinaehtoisia, joten ne voitiin hylätä. Valituselimen raportin Ukraina – Ammonium Nitrate (Russia) 6.97 kohdassa selvennetään, että paneelin raportissa EU – Biodiesel (Argentina) mainittuja tilanteita ei pitäisi pitää yleisinä poikkeuksina, vaan niitä olisi tarkasteltava tapauskohtaisesti. Tässä tapauksessa komissio hylkäsi PAOS:n etuyhteydessä olevilta toimittajilta ostamien tiettyjen raaka-aineiden hinnat asianmukaisen analyysin perusteella ja siten täysin WTO:n sääntöjen mukaisesti. Komissio vertasi etuyhteydessä olevan toimittajan PAOS:ltä veloittamia hintoja etuyhteydessä olevan toimittajan etuyhteydettömiltä asiakkailta veloittamiin hintoihin. Tämän perusteella komissio katsoi, että etuyhteydessä olevan tavarantoimittajan PAOS:ltä veloittamat hinnat eivät olleet markkinaehtoisia. Näin ollen väite hylättiin.

(68)

Lisäksi PAOS väitti, että komissio ei käyttänyt asianmukaista menetelmää analysoidessaan, oliko PAOS:n siihen etuyhteydessä oleville toimittajille maksama tiettyjen raaka-aineiden hinta markkinaehtoinen. Yritys väitti, että komission olisi pitänyt verrata keskenään hintoja, joita PAOS maksoi ostaessaan raaka-ainetta siihen etuyhteydessä olevilta toimittajilta, ja hintoja, joita riippumattomat toimittajat veloittivat.

(69)

Tältä osin komissio totesi, että etuyhteydessä olevan toimittajan veloittamien hintojen käyttö markkinaehtoisten hintojen analyysissä oli vakiintunut käytäntö. Tässä tapauksessa etuyhteydessä olevan toimittajan myyntihinnat PAOS:lle ja etuyhteydettömille asiakkaille olivat saatavilla ja tarkastettuja. Näin ollen komissio katsoi asianmukaiseksi käyttää tarkastettuja tietoja analyysissään. Yritys ei myöskään antanut hintaerolle muuta selitystä kuin toimittajan ja PAOS:n välisen etuyhteyden. Näin ollen komissio hylkäsi väitteen.

(70)

Lisäksi PAOS kommentoi useita markkinaehtoisten hintojen analyysiin liittyviä teknisiä yksityiskohtia. Ensinnäkin yhtiö vastusti rahoitustuottojen hylkäämistä laskettaessa hiilentoimittajan kärsimää tappiota. Toiseksi yritys väitti, että komissio ei ottanut hintavertailussa asianmukaisesti huomioon PAOS:n ostamien tiettyjen hiililaatujen eroja. Kolmanneksi yritys toi esiin laskuvirheen hiilen kokonaiskulutusta koskevissa laskelmissa. Neljänneksi yritys väitti, että komissio vertasi virheellisesti rautamalmipellettien myyntihintaa etuyhteydettömille asiakkaille PAOS:ltä veloitettuun hintaan rautamalmipelleteistä, jotka ostettiin etuyhteydessä olevalta toimittajalta yksinomaan jälleenmyyntiä varten. Viidenneksi yritys väitti, että komissio ei ottanut huomioon PAOS:lle ja etuyhteydettömille asiakkaille toimitettujen rautamalmipellettien erilaisia toimitusehtoja ja niistä johtuvia eroja myyntihintaan sisältyvissä kuljetuskustannuksissa. Kuudenneksi, kun komissio teki hinta-analyysin laajasta valikoimasta rautamalmipellettejä (fluksattu ja ei-fluksattu), yritys väitti, että tiettyjä pellettejä, joita koskevia tietoja ei ollut eritelty ostoluettelossa, olisi pidettävä joko fluksattuina tai ei-fluksattuina.

(71)

Komissio tutki väitteet ja totesi, että 70 kappaleessa kuvatut toinen, kolmas ja neljäs kohta oikeuttivat kustannusten oikaisua koskevan laskelman korjaamiseen. Tältä osin komissio vertasi kyseisen hiililaadun hintaa mahdollisimman samankaltaiseen hiililaatuun, oikaisi laskuvirheen hiilen kokonaiskulutusta koskevissa laskelmissa ja käytti markkinaehtoisen hinnan analyysissä PAOS:n kulutukseen tarkoitettujen rautamalmipellettien myyntihintaa. Korjatut luvut annettiin yritykselle uudelleen tiedoksi.

(72)

Komissio kuitenkin hylkäsi 70 kappaleessa esitetyt ensimmäisen, viidennen ja kuudennen väitteen seuraavista syistä:

Rahoitustuotot hylättiin, koska ne muodostuivat myönnetyistä lainoista saaduista koroista. Sen vuoksi komissio ei katsonut kyseisen tuoton liittyvän raaka-aineen tuottamiseen ja myyntiin.

Komissio ei voinut ottaa huomioon eri toimitusehdoilla myytyjen tuotteiden hintaan sisältyvien rahtikustannusten eroja, koska etuyhteydessä oleva toimittaja tai PAOS eivät kumpikaan raportoineet aiheutuneita rahtikuluja.

PAOS:n toimittamia tietoja siitä, olivatko tietyntyyppisiset rautamalmipelletit fluksattuja vai ei-fluksattuja, ei voitu varmentaa tutkimuksen tässä vaiheessa. Yritys ei myöskään esittänyt näyttöä väitteensä tueksi.

3.1.2   Vientihinta

(73)

Venäläiset yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat veivät unioniin perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisena tuojana toimivien etuyhteydessä olevien yritysten tai kolmannessa maassa sijaitsevien etuyhteydessä olevien kauppiaiden kautta.

(74)

MMK ilmoitti korroosionkestävän teräksen myynnistä unioniin Sveitsissä sijaitsevan etuyhteydessä olevan kauppiaan MMK Steel Traden kautta sekä toisen Sveitsissä sijaitsevan yrityksen kautta, jota MMK kuvasi etuyhteydettömäksi, jäljempänä ’sveitsiläinen kauppias’.

(75)

Sveitsiläisen kauppiaan osalta komissio tiedusteli sen ja MMK:n välisen suhteen luonnetta. Komissio analysoi erityisesti MMK:n julkaisemat julkisesti saatavilla olevat asiakirjat, kuten MMK-ryhmän konsernitilinpäätökset (13), tiedot liiketoimista asianomaisten osapuolten kanssa (14), vuosikertomukset liitteineen (15) sekä markkinaseurantatietokannoissa, kuten Dun & Bradstreetissa, helposti saatavilla olevat tiedot.

(76)

Yrityksen toimittamien ja komission muista lähteistä keräämien tietojen perusteella komissio päätteli, että MMK toimitti harhaanjohtavia tietoja suhteestaan sveitsiläiseen kauppiaaseen, mikä vaikeutti tutkimusta. Luottamuksellisuussyistä komission päätelmän perustana oleva analyysi on annettu tiedoksi ainoastaan MMK:lle.

(77)

Näin ollen komissio ei pystynyt määrittämään vientihintaa yhdelle yrityksen myyntikanavalle unionin markkinoilla, koska sillä ei ollut tietoja sveitsiläisen kauppiaan kautta tapahtuneen myynnin ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta unionissa veloitettujen liiketoimien jälleenmyyntihinnoista eikä sen konkreettisista toiminnoista. Sen vuoksi komissio ilmoitti yritykselle aikomuksestaan soveltaa perusasetuksen 18 artiklaa niiden tietojen osalta, joita yritys ei toimittanut.

(78)

MMK:n toimittamat selitykset, jotka se toimitti 18 artiklan aiottua soveltamista koskevan kirjeen jälkeen, eivät muuttaneet komission päätelmää siitä, että MMK toimitti harhaanjohtavia tietoja suhteestaan sveitsiläiseen kauppiaaseen vaikeuttaen täten tutkimusta. Luottamuksellisuussyistä MMK:n toimittamien perusasetuksen 18 artiklan aiottua soveltamista koskevien huomautusten analyysi paljastettiin ainoastaan MMK:lle.

(79)

Näin ollen komissio vahvisti, että perusasetuksen 18 artiklaa sovelletaan sveitsiläisen kauppiaan kautta tapahtuvaan myyntiin unionin markkinoilla. Tältä osin komissio käyttää kyseisen myyntikanavan polkumyyntimarginaalin määrittämisessä perustana MMK Steel Traden kautta tapahtuneelle myynnille laskettuja polkumyyntimarginaaleja.

(80)

MMK esitti lopullisia päätelmiä koskevissa huomautuksissaan, että komissio teki virheen soveltaessaan MMK:hon perusasetuksen 18 artiklaa sveitsiläisen kauppiaan osalta. Tältä osin yritys väitti, että komissio ei ottanut huomioon tiettyjä MMK:n toimittamia asiakirjoja, ja toisti selityksensä komission toteamista ristiriitaisuuksista. Lisäksi MMK väitti, että komissio rikkoi perusasetuksen 18 artiklassa asetettua käytettävissä olevien tietojen valintaa koskevaa oikeudellista periaatetta valitsemalla tarkoituksellisesti MMK:ta rankaisevia tietoja ja soveltamalla käytettävissä olevia epäsuotuisia tietoja, mikä on täysin ristiriidassa perusasetuksen 18 artiklan tavoitteen ja tarkoituksen kanssa.

(81)

MMK ei toimittanut uutta näyttöä yhteydestä sveitsiläiseen kauppiaaseen. Komissio oli jo analysoinut huolellisesti kaikki tiedot, yrityksen mainitsemat asiakirjat mukaan luettuina. Lisäksi komissio totesi, että yritys ei toimittanut näyttöä, joka tukisi MMK:n ja sveitsiläisen kauppiaan yhteyttä koskevia ristiriitaisuuksia koskevia selityksiä. Näin ollen komissio vahvisti perusasetuksen 18 artiklan soveltamiseen.

(82)

Komissio on eri mieltä väitteestä, jonka mukaan se olisi rikkonut perusasetuksen 18 artiklan oikeudellista periaatetta. Kuten edellä on selitetty, komissio ei pystynyt määrittämään vientihintaa yhden kokonaisen myyntikanavan kautta unioniin tapahtuvan myynnin osalta, joten se laski kyseisen myyntikanavan polkumyyntimarginaalin etuyhteydessä olevan kauppiaan MMK Steel Traden kautta tapahtuneen myynnin perusteella, sillä sen osalta komissio pystyi määrittämään vientihinnan.

(83)

Tämä lähestymistapa on täysin asiaa koskevien WTO:n sääntöjen ja EU:n lainsäädännön mukainen. WTO:n paneelin raportissa United States – Anti-dumping and countervailing duties on certain products and the use of facts available (16) todetaan, että kun tutkivat viranomaiset soveltavat käytettävissä olevia tietoja, niiden on valittava puolueettomasti ja objektiivisesti tiedot, jotka muodostavat kohtuullisen korvikkeen kyseessä olevassa tapauksessa puuttuville tosiseikkoihin ja olosuhteisiin liittyville ”tarpeellisille” tiedoille. Näin tehdessään tutkivien viranomaisten on otettava huomioon kaikki asianmukaisesti saatavilla olevat tiedot. WTO:n polkumyynnin vastaisen sopimuksen 6.8 artiklassa ei edellytetä tutkivien viranomaisten valitsevan yhteistyöstä kieltäytyvän osapuolen kannalta mahdollisimman ”suotuisia” tietoja korvaavia tietoja valitessaan. Tutkivat viranomaiset voivat ottaa huomioon asian käsittelyyn liittyvät olosuhteet, joissa tietoja puuttuu, mutta 6.8 artiklassa ei sallita korvaavien tietojen valitsemista sillä perusteella, että niillä rankaistaisiin asianomaista osapuolta.

(84)

Komission lähestymistapa noudatti täysin tätä määräystä. Komissio otti puolueettomasti huomioon MMK:n tosiasiallisen ja todennetun hinnoittelukäytännön myyntikanavassa, jonka asiaankuuluvat tiedot se pystyi tarkistamaan, ja käytti sitä mallina sen kanavan hinnoittelukäytännölle, jonka tietoja ei toimitettu. Se käytti keskimääräistä polkumyynnin määrää tuotelajille, joka vastasi tiedossa olevaa yrityksen polkumyyntipotentiaalia tutkimusajanjaksolla. Tilanteessa, jossa yritys on valinnut olla toimittamatta komissiolle tietoja suuresta osasta vientimyynnistään, yrityksen tutkimusajanjaksolla noudattaman tosiasiallisen ja todennetun hinnoittelukäytännön käyttöä mallina ei voida pitää puolueellisena tai rankaisevana. Näin saadaan mahdollisimman täsmälliset polkumyynti- ja vahinkomarginaalit yhteistyön puutteen ollessa merkittävä, mikä on siten MMK:n mainitseman WTO:n oikeuskäytännön mukaista. Näin ollen komissio hylkäsi väitteen.

(85)

Kuten 35 kappaleessa mainitaan, MMK pyysi kuulemista kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan kanssa. Kuulemisen aikana MMK toi esiin, että 18 artiklan aiottua soveltamista koskevassa kirjeessään komissio ilmoitti aikovansa soveltaa perusasetuksen18 artiklan 3 kohtaa. Yritys pyysi oikeusperustan selventämistä, sillä yleiset päätelmät sisältävässä asiakirjassa mainittiin ainoastaan perusasetuksen 18 artikla. Tältä osin yritys väitti, että komission olisi pitänyt soveltaa perusasetuksen 18 artiklan 3 kohdan säännöksiä, koska MMK vastasi kaikkiin komission pyyntöihin saada tarvittavia tietoja, ei toimittanut harhaanjohtavia tietoja eikä vaikeuttanut tutkimusta. Lisäksi yritys väitti, että komissio ei ollut koskaan pyytänyt tietoja sveitsiläisen kauppiaan vientihinnoista. Lopuksi MMK toisti väitteen, jonka mukaan komissio rikkoi perusasetuksen 18 artiklan oikeudellista periaatetta soveltaessaan käytettävissä olevia tietoja.

(86)

Viittaus 18 artiklan 3 kohtaan 18 artiklan aiottua soveltamista koskevassa kirjeessä oli ilmeinen kirjoitusvirhe, sillä kirjeessä todettiin myös komission yksiköiden päätelleen, että MMK toimitti harhaanjohtavia tietoja vaikeuttaen näin tutkimusta perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti. 18 artiklan aiottua soveltamista koskevan kirjeen sanamuodoista ja asiaan liittyvistä tosiseikoista käy selvästi ilmi, että perusasetuksen 18 artiklan 3 kohdan mukaiset puutteellisten tietojen hyväksymisen edellytykset eivät täyttyneet, koska tietoja – vientihintoja ensimmäiselle riippumattomalle asiakkaalle – ei toimitettu eikä näin ollen voitu tarkistaa. Lisäksi on selvää, että osapuoli ei toiminut parhaan kykynsä mukaan. Komissio totesi myös, että MMK:n vastaus 18 artiklan aiottua soveltamista koskevaan kirjeeseen osoitti yksiselitteisesti MMK:n ymmärtäneen, että tässä tilanteessa sovellettaisiin perusasetuksen 18 artiklan 1 kohtaa ja että komissio tarkastelisi käyttäisi käytettävissä olevia tietoja. Tästä syystä MMK perusteli kyseisessä vastauksessaan, mitä tietokokonaisuuksia olisi käytettävä puuttuvien tietojen sijasta.

(87)

Lisäksi se tosiseikka, että yleiset päätelmät sisältävässä asiakirjassa ei ollut viittausta perusasetuksen 18 artiklan 3 kohtaan, vahvistaa kyseisen viittauksen perusasetuksen 18 artiklan 3 kohtaan olleen kirjoitusvirhe.

(88)

Yrityksen yhteistyötä koskevien 85 kappaleessa esitettyjen väitteiden osalta komissio totesi, että yritys johti komissiota harhaan MMK:n ja sveitsiläisen kauppiaan välisestä yhteydestä väittämällä edelleen, että yritykset eivät olleet etuyhteydessä. Yritys ei myöskään toimittanut sveitsiläisen kauppiaan vientihintoja eli polkumyyntimarginaalin määrittämiseen tarvittavia tietoja. Komissio piti katteettomana yrityksen väitettä siitä, että komissio ei olisi missään vaiheessa pyytänyt sveitsiläisen kauppiaan vientihintoja. Kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla tutkimuksen vireillepanopäivänä julkaistussa vientiä harjoittaville tuottajille tarkoitetussa kyselylomakkeessa pyydettiin selkeästi tutkimuksen kohteena olevan tuotteen unioniin suuntautuvaan vientiin osallistuvia yrityksiä täyttämään kyselylomakkeen liite I (17). Näin ollen MMK:n ja sveitsiläisen kauppiaan välisen yhteyden jatkuva kieltäminen ja sveitsiläisen kauppiaan vientihintojen toimittamatta jättäminen vaikeuttivat tutkimusta.

(89)

Näin ollen komissio vahvisti, että se katsoi tosiseikkojen täyttävän perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan kriteerit. Kuten 82–84 kappaleessa selitetään, komissio pyrki kuitenkin määrittämään, mitkä käytettävissä olevat tiedot – kyseisen yrityksen toimittamien tosiasiallisten tietojen pohjalta – muodostaisivat kohtuullisen vastineen tässä tapauksessa tarvittaville puuttuville tiedoille.

(90)

Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan suositusten mukaisesti komissio tarkasteli huolellisesti yrityksen kuulemisessa esiin tuomia asioita ja ilmoitti päätelmistään neuvonantajalle.

(91)

Edellä 81–84 ja 86–89 kappaleessa esitettyjen selvennysten lisäksi komissio paljasti yksityiskohtaisemman analyysin MMK:n tekemistä lopullisia päätelmiä koskevista huomautuksista ja esitti sen luottamuksellisuussyistä ainoastaan yritykselle kuulemistilaisuudessa.

(92)

PAOS harjoitti vientiä unioniin Sveitsissä sijaitsevan etuyhteydessä olevan kauppiaan Severstal Export GmbH:n sekä Latviassa sijaitsevan etuyhteydessä olevan tuojan SIA Severstal Distributionin kautta. SDE on palvelukeskus, joka myi korroosionkestävää terästä unionin asiakkaille sekä jalostamattomana että jatkojalostuksen jälkeen.

(93)

SDE ei toimittanut tietoja korroosionkestävän teräksen ostoista eikä varastoista kyselylomakkeessaan eikä puutteita koskeviin kirjeisiin toimittamissaan vastauksissa. Yritystä muistutettiin tietojen toimittamisesta 15 päivänä marraskuuta 2021 ja 25 päivänä tammikuuta 2022 lähetetyillä sähköposteilla. Puutteita koskevassa kirjeessä esitetystä pyynnöstä ja edellä mainituista muistutuksista huolimatta yritys toimitti puuttuvat tiedot vasta tarkastuskäynnin ensimmäisenä päivänä. Komissiolla ei näin ollen ollut mahdollisuutta analysoida ostotietoja ennen tarkastuskäyntiä eikä etenkään tarkistaa niiden johdonmukaisuutta kyselylomakkeen muiden osien ja puutteita koskeviin kirjeisiin toimitettujen vastausten kanssa. Etuyhteydessä olevan kauppiaan ostotietoja käytetään yleensä yhdistämään vientiä harjoittavan tuottajan myynti sen kauppiaaseen tai jälleenmyyntiä harjoittavaan tuojaan, ja tiedot ovat ratkaisevia vientihinnan määrittämisen kannalta.

(94)

Komissio totesi jo SDE:n toimitiloihin tehdyn tarkastuskäynnin aikana, että SDE:n jälleenmyyntitapahtumiin kirjattuihin tuotelajeihin liittyi ongelmia, joista se ilmoitti yritykselle. Komissio valitsi jälleenmyyntitapahtumista otoksen, ja tarkasti saatavilla olevat asiakirjat, jotka tukivat yrityksen toimittamia tietoja, mukaan lukien myytyjen tuotteiden tekniset eritelmät. Komissio keräsi kahdestatoista myyntilaskusta muodostuvaan otokseen liittyvät asiakirjat. Neljässä tapauksessa komissio totesi, että tuotelaji oli kirjattu virheellisesti. Yritys suostui tekemään korjauksia. Se kuitenkin väitti, että olisi liian työlästä verrata kaikkia jälleenmyyntitapahtumia, joita asia mahdollisesti koskee, ja myyntitilauksissa sovittuja teknisiä eritelmiä keskenään. Sen vuoksi yritys ehdotti käytettäväksi menetelmää, joka perustuu PAOS:n SDE:lle myymiin tuotelajeihin. Ongelma kirjattiin asianmukaisesti tarkastusraporttiin, joka on annettu tiedoksi yritykselle. Yrityksellä oli mahdollisuus esittää huomautuksia mahdollisista asiavirheistä. SDE ei kuitenkaan vastustanut tarkastusraporttia miltään osin.

(95)

Tarkastuskäynnin jälkeen komissio vertasi SDE:n vasta tarkastuskäynnin aikana toimittamia ostotietoja PAOS:n vastaaviin myyntitietoihin. Komissio totesi, että nämä kaksi tietoaineistoa olivat edelleen epäjohdonmukaisia tuotelajien osalta.

(96)

SDE:n ilmoittamat tuotelajit, jotka ostettiin tutkimusajanjaksolla PAOS:ltä, mutta joita PAOS ei ilmoittanut myynniksi SDE:lle, muodostavat noin 30 prosenttia SDE:n ilmoittamasta ostetusta kokonaismäärästä.

(97)

Sen sijaan, että komissio olisi hylännyt tietoaineiston kokonaisuudessaan, se käytti virheellisesti luokiteltujen tuotelajien jälleenmyyntitapahtumien polkumyyntimarginaalin määrittämisessä perustana niitä jälleenmyyntitapahtumia, joissa tuotelajit oli luokiteltu oikein.

(98)

Komissio totesi, että PAOS ei toimittanut tarvittavia tietoja asetetussa määräajassa, mikä vaikeutti tutkimusta. Komissio ilmoitti yritykselle aikomuksestaan soveltaa perusasetuksen 18 artiklaa niiden tietojen osalta, joita yritys ei toimittanut.

(99)

Yritys ilmoitti 18 artiklan aiottua soveltamista koskevaa kirjettä koskevissa huomautuksissaan toimittaneensa kaikki tiedot, mukaan lukien välivaiheen tiedostot, kun niitä on pyydetty. Se muistutti lisäksi, että tuotelajien luominen selitettiin komissiolle, joka tarkasti ne. Kun komissio havaitsi virheitä ilmoitetuissa tuotelajeissa, yritys teki korjauksia. PAOS väitti, että ostotietoja ei käytetty polkumyyntilaskelmissa. Lisäksi se huomautti, että komissio ei ottanut näitä kysymyksiä esille etätarkastusten ja tarkastuskäyntien aikana. Mitä tulee komission päätelmään SDE:n unionin markkinoilla myymien tuotelajien yksilöimisen mahdottomuudesta, yritys muistutti selityksistä, jotka se oli toimittanut vastauksessaan puutteita koskevaan kirjeeseen. Yrityksen mukaan SDE ei pystynyt osoittamaan ostettujen ja myytyjen tavaroiden välillä liiketoimikohtaista yhteyttä varastoinnin vuoksi sekä siksi, että ostettujen ja myytyjen tavaroiden valikoimat eivät vastaa toisiaan.

(100)

Komissio ei kiistä sitä, että PAOS ja SDE toimittivat lopulta kyselylomakkeessa pyydetyt tiedot. Tiettyjen tietojen toimittaminen myöhässä kuitenkin haittasi vakavasti komission kykyä analysoida tietoja asianmukaisesti.

(101)

Vaikka ostotietoja ei itsessään käytetä polkumyyntimarginaalin laskennassa, niiden avulla tarkistetaan ja varmennetaan laskennassa käytettävien tuottajan ja siihen etuyhteydessä olevan tuojan toimittamien tietojen keskinäinen johdonmukaisuus. Tässä tapauksessa PAOS:n myyntitietojen vertaaminen SDE:n ostotietoihin samalta ajalta eli tutkimusajanjaksolta paljasti, että joko PAOS tai SDE raportoi tuotelajeista virheellisesti.

(102)

Lisäksi komissio ei voinut olla tietoinen tämän ongelman laajuudesta etätarkastusten ja tarkastuskäynnin aikana, koska SDE toimitti ostotietonsa vasta tarkastuksen ensimmäisenä päivänä, joten komissiolla ei ollut mahdollisuutta analysoida tietoja etukäteen. Komissio kuitenkin huomautti jo tarkastuskäynnin aikana, että eräät tuotelajit oli ilmoitettu virheellisesti otokseen valituissa myyntitapahtumissa, jotka tarkastettiin yksityiskohtaisesti.

(103)

Lopuksi on todettava, että PAOS:n myyntitietojen ja SDE:n jälleenmyyntitietojen välisen suoran yhteyden puuttuminen ei ollut varsinainen ongelma. Komissio totesi, että SDE:n tutkimusajanjakson aikana jälleenmyymät tuotteet oli tietyssä määrin ostettu ennen tutkimusajanjaksoa. Pääasiallinen ongelma oli kuitenkin se, että tuotelajit, jotka SDE ilmoitti ostetuiksi tutkimusajanjaksolla PAOS:ltä, eivät monissa tapauksissa vastanneet tuotelajeja, jotka PAOS ilmoitti myyneensä tutkimusajanjaksolla SDE:lle. Tästä syystä komissio ei pystynyt määrittämään tai todentamaan, mitä PAOS:n tuottamia tuotelajeja SDE tosiasiallisesti jälleenmyi unionin markkinoilla tutkimusajanjakson aikana.

(104)

Edellä esitetyn perusteella komissio vahvisti, että perusasetuksen 18 artiklaa sovelletaan SDE:n kautta tapahtuvaan tiettyjen tuotteiden myyntiin unionin markkinoilla.

(105)

Näin ollen niiden liiketoimien osalta, joissa tuotelaji oli asianmukaisesti yksilöity, SDE:n kautta unioniin tapahtuneen PAOS:n myynnin vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti sen hinnan perusteella, jolla tuotu tuote jälleenmyytiin ensimmäisen kerran riippumattomille asiakkaille unionissa. Tällöin hintaan tehtiin oikaisuja kaikkien tuonnin ja jälleenmyynnin välisten kustannusten, muun muassa myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten, jalostuskustannusten sekä voiton huomioon ottamiseksi. Komissio käytti käytettävissä olevia tietoja määrittääkseen vientihinnan ja sen jälkeen polkumyyntimarginaalin SDE:n kautta unioniin myydyille tuotelajeille, jotka oli kirjattu virheellisesti.

(106)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen PAOS väitti, että perusasetuksen 18 artiklan soveltaminen ei ollut perusteltua. Erityisesti yritys väitti, että sen toimittamat tiedot ”eivät ole ihanteellisia kaikilta osin” mutta ne toimitettiin ajoissa, sillä komissio sai aiemmin puuttuvat tiedot hyvissä ajoin ennen lopullisten päätelmien ilmoittamista. Lisäksi yritys väitti, että komission olisi pitänyt ottaa yhteyttä yritykseen havaitessaan epäjohdonmukaisuuksia ilmoitetuissa tuotelajeissa. PAOS väitti epäjohdonmukaisuuksien johtuvan siitä, että tuottaja käytti tuotannossa mitattua tosiasiallista sinkkipinnoitteen massaa ja SDE käytti yrityksen tuotekoodeihin sisältyvää nimellismassaa.

(107)

Perusasetuksen 18 artiklan soveltamista koskevan komission päätöksen lisäksi PAOS väitti myös käytettävissä olevien tietojen valinnan olevan väärä. Komission olisi pitänyt soveltaa myyntimäärältään mahdollisimman edustavan tuotelajin polkumyyntimarginaalia sen sijaan, että kyseisille tuotelajeille asetettiin korkein polkumyyntimarginaali, joka laskettiin tuotelajille, jonka osuus yrityksen viennistä tutkimusajanjaksolla oli vain 0,01–0,03 prosenttia. Vaihtoehtoisesti yritys ehdotti, että komissio soveltaisi oikein ilmoitettujen tuotelajien keskimääräistä polkumyyntimarginaalia.

(108)

Ensinnäkin komissio ei ole samaa mieltä yrityksen arviosta, että tiedot, jotka ”eivät olleet kaikilta osin ihanteellisia” olisi toimitettu hyvissä ajoin. SDE:n ostoja koskevien tietojen toimittamisen ajankohdasta johtuen komission oli mahdotonta tarkistaa mahdollisia tarkastusten ja/tai etätarkastusten jälkeen tehtyjä korjauksia. Näin ollen sillä ei olisi ollut vaikutusta, että komissio olisi ottanut yhteyttä yritykseen epäjohdonmukaisuuksien havaitsemisen jälkeen. Tuotelajien virheellinen luokittelu ei myöskään ole vähäpätöinen haittatekijä. Asianmukaisen vertailun mahdollistamiseksi komissio määritteli tutkimuksen alussa tuotelajit tiettyjen korroosionkestävän teräksen kustannuksiin vaikuttavien ominaisuuksien perusteella. Ilman oikeita tuotelajeja on mahdotonta verrata kotimarkkinoiden myyntihintaa tuotantokustannuksiin tuotelajikohtaisen normaaliarvon määrittämiseksi sekä normaaliarvoa vientihintoihin tuotelajikohtaisen polkumyyntimarginaalin määrittämiseksi. Toiseksi se, että epäjohdonmukaisuuksien väitettiin johtuvan PAOS:n ja SDE:n erilaisista käytännöistä sinkkipinnoitteen massan ilmoittamiseen, ei muuttanut sitä tosiseikkaa, että tuotelajit oli luokiteltu virheellisesti. Yrityksen vastuulla oli varmistaa raportoinnin täsmällisyys ja johdonmukaisuus. PAOS:n etätarkastuksesta ilmenee lisäksi, että se käytti tosiasiallisesti kolmea erilaista menetelmää sinkkipinnoitteen massan määrittämiseen. Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen toimitettua selvennystä ei siten voitu hyväksyä. Näin ollen komissio hylkäsi väitteen, jonka mukaan perusasetuksen 18 artiklan soveltaminen ei ollut perusteltua.

(109)

Käytettävissä olevien tietojen valinnan osalta komissio totesi, että yksikään tuotelaji ei ollut merkittävästi edustavampi PAOS:n kokonaismyynnin osalta unionin markkinoilla. Yrityksen ehdottaman tuotelajin osuus yrityksen vientimyynnistä oli vain 1–3 prosenttia. Lisäksi kaikkien asianmukaisesti ilmoitettujen tuotelajien keskimääräisen polkumyyntimarginaalin soveltamisella olisi sama vaikutus yleiseen polkumyyntimarginaaliin kuin tuntemattomien tuotelajien huomiotta jättämisellä. Tässä tapauksessa kyseiset myyntitapahtumat muodostivat valtaosan kaikesta PAOS:n myynnistä unionissa. Sen vuoksi komissio katsoi, että tuotelajille määritetyn korkeimman keskimääräisen polkumyyntimäärän käyttäminen kuvasti asianmukaisesti yrityksen polkumyyntipotentiaalia. Tästä johtuen komissio hylkäsi PAOS:n väitteen, joka koski käytettävissä olevien tietojen valintaa.

3.1.3   Vertailu

(110)

Komissio vertasi normaaliarvoa ja vientiä harjoittavien tuottajien vientihintaa noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(111)

Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi komissio oikaisi tarvittaessa normaaliarvoa ja/tai vientihintaa, jotta hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot voitiin ottaa huomioon perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja tehtiin kuljetus-, vakuutus-, käsittely- lastaus- pakkaus- ja luottokustannusten sekä palkkioiden osalta.

(112)

Kaksi yritystä vaati oikaisua alennusten osalta perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan c alakohdan mukaisesti. Komissio hylkäsi nämä vaatimukset, koska yritykset eivät pystyneet täsmäyttämään vaaditun oikaisun määrää kirjanpitonsa kanssa.

(113)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen NLMK kiisti komission laskelmat tietyistä vientihintaan tehdyistä oikaisuista. Yritys väitti, että komission olisi pitänyt oikaista vientihintaa käyttämällä kauppiaalle ennen tutkimusajanjaksoa tosiasiallisesti aiheutuneita rahtikustannuksia sellaisten tavaroiden osalta, jotka vietiin tutkimusajanjaksolla, mutta jotka etuyhteydessä oleva kauppias oli ostanut ennen tutkimusajanjaksoa (sen sijaan, että käytettiin tutkimusajanjaksolla samoilla toimitusehdoilla ja samaan kohdemaahan aiheutuneita rahtikustannuksia). Yritys väitti erityisesti, että vähennys olisi ollut pienempi, jos komissio olisi käyttänyt ennen tutkimusajanjaksoa aiheutuneita rahtikustannuksia.

(114)

Komissio arvioi väitteen ja totesi sen perusteettomaksi. Yrityksen esiin tuoma ero ei johtunut erityisesi tutkimusajanjaksolla aiheutuneiden rahtikustannusten soveltamisesta, vaan siitä että vientihintaan tehty oikaisu kattoi rahtikustannusten lisäksi myös pakkauskustannukset. Näin ollen väite hylättiin. Luottamuksellisuussyistä väitteen yksityiskohtainen analyysi lähetettiin vain NLMK:lle.

(115)

Lopullisten päätelmien ilmoittaminen jälkeen PAOS väitti, että komission ei olisi pitänyt hylätä yrityksen ja siihen etuyhteydessä olevan kotimaisen kauppiaan välisiä eikä etuyhteydessä olevan kauppiaan varastojen välisiä toteutuneita rahtikustannuksia koskevia vähennyksiä, koska kustannukset sisältyvät myyntihintaan. Yritys väitti myös, että komission ei olisi pitänyt hylätä alennuksia koskevia vähennyksiä, sillä yritys pystyi täsmäyttämään tutkimusajanjaksolla suurimman alennuksen saaneelle yritykselle myönnetyn alennuksen kirjanpitonsa kanssa.

(116)

Rahtikustannusten osalta komissio totesi, että niiden tosiasiallinen aiheutuminen yritykselle ja/tai siihen etuyhteydessä olevalle kauppiaalle ei ollut kiistanalaista. Tässä tapauksessa perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti asianmukaisimpana paikkana kotimaassa tapahtuvan myynnin noudettuna lähettäjältä -hinnan määrittämiseksi pidettiin paikkaa, jossa myynti ensimmäiselle etuyhteydettömälle asiakkaalle tapahtuu – tuottajan tilat, mikäli kyseessä oli suora kotimarkkinamyynti etuyhteydettömille asiakkaille, ja muissa tapauksissa etuyhteydessä olevan kotimaisen kauppiaan tilat.

(117)

Alennusten osalta komissio toisti, että etätarkastuksen aikana yritys ei kyennyt täsmäyttämään pyytämäänsä alennusten vähennystä kirjanpitonsa kanssa muiden kuin yhden asiakkaan osalta. Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen yrityksen esittämien huomautusten jälkeen komissio tutki, missä määrin kyseiselle asiakkaalle myönnettyjen alennusten arvo oli mahdollista täsmäyttää. Komissio selvensi, että pyydetty oikaisu täsmäsi erääseen yrityksen väliaikaisessa valmistelupaperissa olevaan arvoon, mutta ei kirjanpitoon. Muiden satunnaisotannalla tarkastukseen valittujen asiakkaiden osalta pyydetty oikaisu ei täsmännyt edes väliaikaiseen valmistelupaperiin. Näin ollen komissio vahvisti hylkäävänsä pyynnön.

(118)

Kaikkien kolmen yhteistyössä toimineen venäläisen vientiä harjoittavan tuottajan vienti unioniin tapahtui kolmannessa maassa sijaitsevien etuyhteydessä olevien kauppiaiden kautta.

(119)

MMK Steel Trade harjoitti toimintaa, joka vastaa palkkioperusteisen edustajan toimintaa perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Sen vuoksi komissio oikaisi vientihintaa tasapuolisen vertailun varmistamiseksi. Komissio vähensi ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta veloitetusta vientihinnasta MMK Steel Traden myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä kohtuullisen voiton, joka perustui etuyhteydettömän tuojan voittoon.

(120)

Yksikään etuyhteydetön tuoja ei ilmoittautunut nyt käsillä olevassa tutkimuksessa Sen vuoksi komissio käytti unionin etuyhteydettömän tuojan voittoa, joka määritettiin tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kanssa samankaltaisten tuotteiden tuontia koskevan aiemman tutkimuksen päätelmien perusteella (18). Voitto oli 2 prosenttia.

(121)

NLMK harjoitti vientiä unioniin Sveitsissä sijaitsevan etuyhteydessä olevan kauppiaan NLMK Trading SA:n kautta. Toimintojen analyysin perusteella NLMK Tradingin katsottiin harjoittavan toimintaa, joka vastaa palkkioperusteisen edustajan toimintaa perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Luottamuksellisuussyistä komission analyysi on annettu tiedoksi ainoastaan NLMK:lle.

(122)

Näin ollen komissio oikaisi vientihintaa tasapuolisen vertailun varmistamiseksi. Komissio vähensi ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta veloitetusta vientihinnasta NLMK Tradingin myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä kohtuullisen voiton, joka perustui etuyhteydettömän tuojan voittoon.

(123)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen NLMK väitti, että komissiolla ei ollut oikeusperustaa kyseisen vähennyksen tekemiseen perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti. Vähennys on kuitenkin tehty perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukaisesti, kuten 121 ja 122 kappaleessa todetaan, joten komissio hylkäsi väitteen.

(124)

NLMK väitti myös, että päätelmät, jotka komissio teki siihen etuyhteydessä olevasta yrityksestä vientimarkkinoiden suhteen, pätivät myös kotimarkkinoilla eli etuyhteydessä olevilla yrityksillä oli samanlaiset toiminnot kotimarkkina- ja vientimyynnissä. Tämän vuoksi yritys pyysi komissiota oikaisemaan normaaliarvoa perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukaisesti NNSC:n ja NLMK Shopin kautta tapahtuneen kotimarkkinamyynnin osalta.

(125)

Komissio huomautti, että normaaliarvon määrittämistä koskevan perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan, ja vientihinnan määrittämistä koskevan perusasetuksen 2 artiklan 8 ja 9 kohdan sanamuodot eroavat toisistaan. Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti normaaliarvo on määritettävä kotimarkkinamyynnissä ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta veloitetun hinnan perusteella. Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukaisessa oikaisussa oletettaisiin, että normaaliarvon määrittämisessä huomioon otettava myynti olisi pikemminkin NLMK:n ja NLMK Shopin/NSSC:n välinen myynti. Kyseinen myynti ei kuitenkaan ollut myyntiä riippumattomille asiakkaille. Näissä olosuhteissa NLMK Shopin/NSSC:n voittomarginaalin vähennys ei olisi perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaista.

(126)

Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan sanamuoto eroaan 2 artiklan 8 ja 9 kohdan lähestymistavasta ja sanamuodosta. Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan toinen, voittoa koskeva virke on laadittu nimenomaan sen varmistamiseksi, että unionin ulkopuolelle sijoittautuneen kauppiaan veloittama voittomarginaali voidaan vähentää vientihinnasta. Muussa tapauksessa etuyhteydessä olevan kauppiaan käyttö voisi hämärtää erityisesti joitakin vientiin liittyviä eroja, joita normaaliarvon ja noudettuna lähettäjältä -tason vientihinnan vertailulla pyritään poistamaan. Sen sijaan kotimarkkinoilla tavarat liikkuvat usein etuyhteydessä olevien yritysten tai varastojen välillä ennen niiden myyntiä, joten etuyhteydessä olevia yrityksiä on perusteltua kohdella yhtenä taloudellisena yksikkönä siltä osin kuin etuyhteydessä olevien osapuolten myyntikustannukset ja toiminnot kotimarkkinoilla ovat päällekkäisiä.

(127)

Rajoittamatta edellä esitettyä komissio toteaa lisäksi, että NSSC on palvelukeskus, joka harjoittaa NLMK:n tuottaman korroosionkestävän teräksen jatkojalostusta ja muodostaa näin ollen jatkeen NLMK:n tuotannolle (19). Yritys sijaitsee Lipetskissä NLMK:n tehtaan välittömässä läheisyydessä. Koska NSSC on integroitunut NLMK:n tuotantoketjuun, sen toiminnan ei näin ollen voida katsoa muistuttavan perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdassa tarkoitettua palkkioperusteisen edustajan toimintaa.

(128)

Lisäksi komissio muistutti NLMK Shopin osalta, että tutkimusajanjakson aikana sen osuus samankaltaisen tuotteen myynnistä kotimarkkinoilla oli mitättömän pieni (alle 2 prosenttia). Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohtaan perustuvalla oikaisulla olisi näin ollen mitätön vaikutus normaaliarvoon ja siihen perustuvaan polkumyyntimarginaaliin (alle 0,1 prosentin muutos marginaaliin) Koska NLMK:n lopullinen polkumyyntitulli perustui vahinkomarginaaliin, sen NLMK Shopin kautta tapahtuvan kotimarkkinamyynnin oikaisu ei olisi vaikuttanut tutkimuksen tulokseen.

(129)

Näin ollen komissio hylkäsi väitteen.

(130)

Kuten 92 kappaleessa mainitaan, PAOS harjoitti vientiä unioniin SDE:n lisäksi myös Sveitsissä sijaitsevan etuyhteydessä olevan kauppiaan Severstal Export GmbH:n kautta. Severstal Export GmbH harjoitti toimintaa, joka vastaa palkkioperusteisen edustajan toimintaa perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Sen vuoksi komissio oikaisi vientihintaa tasapuolisen vertailun varmistamiseksi. Komissio vähensi ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta veloitetusta vientihinnasta Severstal Export GmbH:n myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä kohtuullisen voiton, joka perustui etuyhteydettömän tuojan voittoon.

(131)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen NLMK väitti, että sen polkumyyntimarginaali olisi laskettava neljännesvuosittain, koska sen tuotantokustannusten, normaaliarvon ja vientihinnan suuntaus tarkastelujaksolla oli nouseva ja myynti unioniin jakautui epätasaisesti.

(132)

Komissio totesi, että neljännesvuosittaiset laskelmat olisivat perusteltuja vain hyvin erityisissä olosuhteissa, esimerkiksi jos tuotantokustannukset kohoaisivat merkittävästi koko tutkimusajanjaksolla ja vientimyynti olisi keskittynyt yhteen osaan tutkimusajanjaksoa ja kotimarkkinamyynti toiseen. Tässä tapauksessa tuotanto ja kotimarkkinamyynti jakautuivat tasaisesti koko tutkimusajanjaksolle. Lisäksi yksikköhinta kotimarkkinoilla (nousu 6–10 prosenttia toisella neljänneksellä, 10–13 prosenttia kolmannella neljänneksellä ja 25–26 prosenttia viimeisellä neljänneksellä) ja yksikkökohtaiset tuotantokustannukset (nousu 1–4 prosenttia toisella neljänneksellä, 10–13 prosenttia kolmannella neljänneksellä ja 25–26 prosenttia viimeisellä neljänneksellä) noudattivat samanlaista suuntausta tutkimusajanjaksolla. Yrityksen hinnoittelupäätökset unionin markkinoilla noudattivat kuitenkin täysin erilaista suuntausta. Vientihinnat nousivat ensimmäisen ja toisen neljänneksen välillä 28–32 prosenttia, laskivat hieman kolmannella neljänneksellä mutta jatkoivat nousuaan ja olivat viimeisellä neljänneksellä nousseet 43–47 prosenttia ensimmäisen neljänneksen arvoista. Tämä nousu ei ollut yhtenevä tuotantokustannusten kanssa, jotka nousivat vain hieman ensimmäisen ja toisen neljänneksen välillä, hieman jyrkemmin kolmannella neljänneksellä ja merkittävästi viimeisellä neljänneksellä. Yrityksen päätöksellä unioniin suuntautuva vienti hinnoiteltiin huomattavasti alhaisemmalle tasolle sillä vuosineljänneksellä, johon vientimäärät olivat keskittyneet eniten. Näin ollen komissio katsoi, että neljännesvuosittaista laskentaa koskeva pyyntö oli tässä tapauksessa perusteeton ja hylkäsi väitteen.

(133)

65 kappaleessa mainitun täydentävien lopullisten päätelmien tiedoksi antamisen jälkeen NLMK väitti, että perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan j alakohdan mukaisesti komission olisi tässä tapauksessa hyväksyttävä polkumyyntilaskelmissa käytettävien vientimyyntitapahtumien osalta sopimuksen päivämäärä päiväksi, jolloin olennaiset kauppaehdot määriteltiin. Tältä osin yritys viittasi myös aiempaan tutkimukseen (20), jossa olennaisten kauppaehtojen määrittämiseen käytettiin laskun päivämäärän sijaan sopimuksen/ostotilauksen päivämäärää.

(134)

Komissio totesi, että perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan j alakohta koskee valuutan muuntamista ja käytetyn vaihtokurssin päivämäärää tapauksissa, joissa valuutan muuntaminen oli tarpeen vertailua varten. Komissio totesi, ettei näitä säännöksiä voitu soveltaa määritettäessä polkumyyntimarginaalin laskentaan käytettäviä liiketoimitapahtumia. Komissio huomautti myös, että aiemmassa tutkimuksessa sopimuksen/ostotilauksen päivämäärä oli ratkaiseva ainoastaan käytettävän vaihtokurssin päivämäärän määrittämisen. Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan j alakohdan mukaisesti mahdollisesti tehtävää oikaisua voi soveltaa vain tässä laajuudessa. Kyseistä säädöstä ei voi soveltaa liiketoimitapahtumien jättämiseksi polkumyyntilaskelmien ulkopuolelle.

(135)

Näin ollen komissio hylkäsi väitteen.

3.1.4   Polkumyyntimarginaalit

(136)

Komissio vertasi yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(137)

Kuten 12 ja 14 kappaleessa selitetään, venäläisiä vientiä harjoittavia tuottajia koskeva otanta hylättiin ja tutkimus tehtiin kaikkien yhteistyössä toimineiden yritysten osalta.

(138)

Kaikkien muiden venäläisten vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaalin komissio määritti käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Tätä varten komissio määritti vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyössä toimimisen asteen. Yhteistyössä toimimisen aste on yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien unioniin suuntautuvan viennin määrä ilmaistuna osuutena asianomaisesta maasta unioniin tutkimusajanjaksolla tulleesta kokonaistuonnista, joka määritettiin Surveillance 2 -tietokannan perusteella 201 kappaleessa selitetyllä tavalla.

(139)

Yhteistyössä toimimisen aste on tässä tapauksessa korkea, koska yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien viennin osuus oli tutkimusajanjaksolla noin 98 prosenttia kokonaistuonnista. Tämän perusteella komissio piti asianmukaisena vahvistaa yhteistyöstä kieltäytyneiden vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaalin samaksi kuin sen yhteistyössä toimineen yrityksen, jonka polkumyyntimarginaali oli korkein.

(140)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen tehdyt muutokset huomioon ottaen lopulliset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

Yritys

Polkumyyntimarginaali

PJSC Magnitogorsk Iron and Steel Works

36,6  %

Novolipetsk Steel

12,7  %

PAO Severstal

39,8  %

Kaikki muut yritykset

39,8  %

3.2   Turkki

3.2.1   Normaaliarvo

(141)

Komissio tutki ensin, oliko kunkin otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä edustava perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Kotimarkkinamyyntiä pidetään edustavana, jos samankaltaisen tuotteen riippumattomille asiakkaille suuntautuvan kotimarkkinamyynnin osuus vientiä harjoittavaa tuottajaa kohden on vähintään viisi prosenttia sen tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaisvientimäärästä unioniin tutkimusajanjakson aikana. Tällä perusteella kunkin otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan samankaltaisen tuotteen kokonaismyynti kotimarkkinoilla todettiin edustavaksi.

(142)

Tämän jälkeen komissio yksilöi ne kotimarkkinoilla myydyt tuotelajit, jotka olivat samanlaisia kuin niiden vientiä harjoittavien tuottajien, joiden kotimarkkinamyynti oli edustavaa, unioniin vietäviksi myymät tuotelajit tai verrattavissa niihin.

(143)

Sitten komissio tutki, oliko kunkin otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinamyynti kunkin sellaisen tuotelajin osalta, joka on samanlainen kuin unioniin vietäviksi myydyt tuotelajit tai verrattavissa niihin, edustavaa perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tuotelajin kotimarkkinamyynti on edustavaa, jos kyseisen tuotelajin riippumattomille asiakkaille suuntautuvan kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä tutkimusajanjakson aikana on vähintään 5 prosenttia samanlaisen tai siihen verrattavissa olevan tuotelajin kokonaisvientimäärästä unioniin.

(144)

Kunkin kolmen otokseen valitun viejän osalta joidenkin unioniin tutkimusajanjaksolla vietyjen tuotelajien kotimarkkinamyyntiä ei joko ollut lainkaan tai kyseisen tuotelajin kotimarkkinamyynti oli määrältään alle 5 prosenttia, eikä se näin ollen ollut edustavaa.

(145)

Seuraavaksi komissio määritti kunkin tuotelajin osalta kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille suuntautuvan kannattavan myynnin osuuden tutkimusajanjaksolla, jotta se voisi päättää, käytetäänkö normaaliarvon laskemisessa tosiasiallista kotimarkkinamyyntiä perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(146)

Normaaliarvo perustuu kunkin tuotelajin tosiasialliseen kotimarkkinahintaan riippumatta siitä, oliko myynti kannattavaa vai ei, jos

a)

vähintään laskettuja tuotantokustannuksia vastaavalla nettomyyntihinnalla tapahtuneen tuotelajin myynnin määrä oli yli 80 prosenttia tämän tuotelajin kokonaismyyntimäärästä ja

b)

tuotelajin painotettu keskimääräinen myyntihinta vastaa vähintään tuotannon yksikkökustannuksia.

(147)

Tässä tapauksessa normaaliarvo on kyseisen tuotelajin koko kotimarkkinamyynnin hintojen painotettu keskiarvo tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(148)

Normaaliarvo on tuotelajien pelkästään kannattavan kotimarkkinamyynnin tuotelajikohtainen tosiasiallinen kotimarkkinahinta tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana, jos

a)

tuotelajin kannattavan myynnin määrä on enintään 80 prosenttia tämän tuotelajin kokonaismyyntimäärästä, tai

b)

tuotelajin painotettu keskimääräinen hinta alittaa tuotannon yksikkökustannukset.

(149)

Kotimarkkinamyynnin analyysi osoitti, että tuotelajista riippuen 14–100 prosenttia MMK Turkin koko kotimarkkinamyynnistä, 28–100 prosenttia Tatmetalin koko kotimarkkinamyynnistä ja 19–100 prosenttia Tezcanin koko kotimarkkinamyynnistä oli kannattavaa ja myynnin painotettu keskimääräinen myyntihinta oli tuotantokustannuksia korkeampi. Näin ollen normaaliarvo laskettiin kaiken kotimarkkinamyynnin hintojen painotettuna keskiarvona tutkimusajanjaksolla tai pelkän kannattavan myynnin painotettuna keskiarvona.

(150)

Niiden tuotelajien osalta, joiden painotettu keskimääräinen myyntihinta oli tuotantokustannuksia alempi, normaaliarvo laskettiin kyseisen tuotelajin kannattavan myynnin painotettuna keskiarvona.

(151)

Jos samankaltaisen tuotteen tuotelajia ei myyty tavanomaisessa kaupankäynnissä tai jos tuotelajia ei myyty edustavassa määrin kotimarkkinoilla, komissio muodosti laskennallisen normaaliarvon perusasetuksen 2 artiklan 3 ja 6 kohdan mukaisesti.

(152)

Laskennallinen normaaliarvo määritettiin lisäämällä otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien samankaltaisen tuotteen keskimääräisiin tuotantokustannuksiin tutkimusajanjakson aikana seuraavat:

a)

painotetut keskimääräiset myynti-, yleis- ja hallintokustannukset, jotka aiheutuivat otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynnistä tavanomaisessa kaupankäynnissä tutkimusajanjakson aikana, ja

b)

otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien saama painotettu keskimääräinen voitto samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynnistä tavanomaisessa kaupankäynnissä tutkimusajanjakson aikana.

(153)

Sellaisiin tuotelajeihin, joita ei myyty edustavassa määrin kotimarkkinoilla, lisättiin keskimääräiset myynti-, yleis- ja hallintokustannukset sekä voitto tavanomaisessa kaupankäynnissä kotimarkkinoilla kyseisten tuotelajien osalta suoritetuista liiketoimista. Sellaisiin tuotelajeihin, joita ei myyty kotimarkkinoilla lainkaan, lisättiin painotetut keskimääräiset myynti-, yleis- ja hallintokustannukset sekä voitto kaikista tavanomaisessa kaupankäynnissä kotimarkkinoilla suoritetuista liiketoimista.

(154)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen MMK Turkki väitti, että komissio teki virheen jättäessään osan yrityksen rahoituskustannuksista pois myynti- yleis- ja hallintokustannuksista normaaliarvon laskennassa.

(155)

Pois jätetyt rahoituskustannukset olivat valuutan vaihtokurssien voittoja/tappioita, jotka eivät olleet varsinaisia kuluja vaan seurausta laskutusvaluutan ja kirjanpitovaluutan valuuttakurssien välisestä erosta liiketoimen toteutuspäivänä ja maksupäivänä, eivätkä ne näin ollen kuvasta tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoon tai myyntiin liittyviä tosiasiallisia myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia. Komissio huomautti myös, että se sovelsi samaa lähestymistapaa kaikkiin otokseen valittuihin yrityksiin riippumatta siitä, aiheutuiko niille voittoa vai tappiota valuuttakursseista. Tämän lähestymistavan syynä on se, että muutoin myynti-, yleis- ja hallintokulut voisivat äärimmäisissä tapauksissa olla negatiivisa, mikä ei kuvastaisi todellisia myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia. Näin ollen tämä väite hylättiin.

(156)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Tezcan huomautti, että yhden raaka-aineen kustannusten laskennassa oli virhe, sillä alkuvarasto oli laskettu kahteen kertaan. Komissio korjasi virheen ja antoi korjatut luvut Tezcanille uudelleen tiedoksi. Korjauksen vaikutus ei muuttanut yrityksen polkumyyntimarginaalia, koska lopulliset polkumyyntimarginaalit ilmaistaan pilkkua seuraavan desimaalin tarkkuudella.

(157)

Yritys väitti myös, että sen tuotantokustannuksiin tehdyissä oikaisuissa komissio ei ottanut huomioon yrityksen hyödyntämästä tullivapautusmenetelmästä johtuvaa eroa vientiin tarkoitetun ja kotimarkkinoilla myytävän korroosionkestävän teräksen tuotannossa käytettyjen kelojen kustannuksissa.

(158)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että tuotuja ja kotimarkkinoilta ostettuja keloja ei voitu suoraan yhdistää joko vientiin tarkoitettujen tai kotimarkkinoilla myytävien tuotteiden valmistukseen ja että tullivapautusmenetelmän osalta vientiä harjoittavalla tuottajalla on mahdollisuus käyttää ”vastaavia tavaroita” lupatodistuksessa mainittujen tuotujen tavaroiden sijasta. Tästä syystä komissio ei pystynyt määrittämään tullivapautusmenetelmästä johtuvaa eroa vientiin tarkoitetun ja kotimarkkinoilla myytävän korroosionkestävän teräksen tosiasiallisissa valmistuskustannuksissa. Näin ollen tämä väite hylättiin.

(159)

Lisäksi Tezcan väitti päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa sekä komission yksiköiden kanssa järjestetyssä kuulemisessa, että komissio käytti virheellisesti kotimarkkinamyyntiin liittyviä tuotantokustannuksia EU:hun suuntautuvaan vientiin liittyvien tuotantokustannusten sijaan muodostaessaan normaaliarvoa niille tuotetyypeille, joita ei myyty kotimarkkinoilla tutkimusajanjaksolla. Yritys väitti tämän olevan ristiriidassa komission erillisissä päätelmissä esitetyn menetelmän kuvauksen, komission ”pitkäaikaisen käytännön” ja EU:n oikeuskäytännön kanssa. Yritys väitti myös, että EU:hun suuntautuvaan vientiin liittyviä tuotantokustannuksia olisi pitänyt käyttää normaaliarvon muodostamiseen myös niiden tuotelajien osalta, joiden kotimarkkinamyynti tutkimusajanjaksolla oli ”äärimmäisen vähäistä”.

(160)

Komission käytäntönä on muodostaa normaaliarvo kotimarkkinamyyntiin liittyvien tuotantokustannusten, myynti-, yleis- ja hallintokustannusten sekä tavanomaisessa kaupankäynnissä kotimarkkinoilla tehtyjen liiketoimien voiton perusteella. EU:hun suuntautuvaan vientiin liittyviä tuotantokustannuksia käytetään vain, jos tietyille tuotelajeille ei ole kotimarkkinamyyntiin liittyviä tuotantokustannuksia tutkimusajanjaksolla. Tämä käytäntö on yhdenmukainen Tezcanin mainitseman tuomioistuimen tuomion kanssa, jonka mukaan ”normaaliarvon muodostamisen tarkoituksena on määrittää tuotteen myyntihinta, jos se olisi myynnissä alkuperä- tai vientimaassa (21)”. Tässä tutkimuksessa kyseisiä tuotelajeja valmistettiin tutkimusajanjaksolla kotimarkkinoille, mutta niitä ei myyty, eli ne olivat edelleen varastossa tutkimusajanjakson lopussa. Yritys ilmoitti asianmukaisesti kotimarkkinamyyntiin liittyvät tuotantokustannukset kyseisille tuotelajeille. Komissio tarkasti kustannukset. Komission erillisissä päätelmissä esitetyssä menetelmän kuvauksessa olevalla ilmaisulla, jolla viitataan tuotelajeihin, joita ”ei myyty kotimarkkinoilla” ja joihin käytetään EU:hun suuntautuvaan vientiin liittyviä tuotantokustannuksia, tarkoitetaan tuotelajeja, joille ”ei ole olemassa kotimarkkinamyyntiin liittyviä tuotantokustannuksia”. Ilmaisu on yleinen kuvaus siitä, kuinka komissio toimii normaaliarvoa muodostaessaan, eikä sitä ole mukautettu epätavallisiin tapauksiin, joissa on olemassa erityisiä kotimaisia tuotantokustannuksia mutta ei myyntiä. Ilmaisu ei kuitenkaan vastaa komission käytäntöä, joka noudattaa vientiä harjoittavan tuottajan mainitsemaa oikeuskäytäntöä, johon viitattiin myös edellä, sillä normaaliarvon olisi ensisijaisesti perustuttava kotimarkkinoiden kustannuksiin ja hintoihin. Sen vuoksi väite hylättiin.

(161)

Kuten 35 kappaleessa mainitaan, Tezcan pyysi kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan osallistumista asiaan. Tezcan toisti 159 kappaleessa kuvatun väitteen ja lisäsi, että komissio oli komission yksiköiden kanssa järjestetyssä kuulemisessa suullisesti suostunut hyväksymään tämän väitteen. Komissio haluaa selventää tilannetta. Kuulemisen aikana komissio ilmoitti yritykselle, että sen väite perusteineen on ymmärretty ja että voitiin siirtyä seuraaviin kohtiin. Komissio kehotti yritystä vielä toimittamaan väitteen kirjallisesti. Kuulemisen jälkeen tehdyn tarkemman analyysin jälkeen komissio päätteli kuitenkin, että 160 kappaleessa selitetyistä syistä väite ei ollut perusteltu. Komissio ilmoitti lisäkommenteistaan ja päätelmistään kuulemismenettelystä vastaavalle neuvonantajalle.

3.2.2   Vientihinta

(162)

Kaikki otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat harjoittivat vientiä unioniin suoraan riippumattomille asiakkaille. Tämän vuoksi niiden vientihinta oli perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti unioniin vietäväksi myydystä tuotteesta tosiasiallisesti maksettu tai maksettava hinta.

3.2.3   Vertailu

(163)

Komissio vertasi normaaliarvoa ja otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien vientihintaa noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(164)

Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi komissio oikaisi tarvittaessa normaaliarvoa ja/tai vientihintaa, jotta hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot voitiin ottaa huomioon perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja tehtiin kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, lastaus- ja liitännäiskustannusten sekä luottokustannusten, palkkioiden ja pakkauskustannusten osalta.

(165)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen MMK Turkki väitti, että komissio oli virheellisesti käsitellyt eräitä yrityksen kahden tuotantolaitoksen välisiä kuljetuskustannuksia kotimaassa sisäisinä kuljetuskustannuksina ja toimitti näyttöä siitä, että kyseiset kustannukset eivät olleet sisäisiä. Näytön perusteella komissio piti väitettä perusteltuna ja antoi korjatun polkumyyntilaskelman MMK:lle uudelleen tiedoksi. Tämän seurauksena MMK Turkin polkumyyntimarginaali laski 10,6 prosentista 10,5 prosenttiin.

(166)

Kaksi otokseen valittua vientiä harjoittavaa tuottajaa pyysi perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan b alakohdan nojalla tullinpalautusta koskevaa oikaisua ja väitti, että tiettyjen panosraaka-aineiden tullinpalautusjärjestelmä asianomaisessa maassa merkitsee sitä, että niiden kaikki kotimarkkinamyynti sisältää välillisen veron vientimyyntiin verrattuna.

(167)

Turkissa sovelletaan tuontitullia kuumavalssattuihin keloihin, joita käytetään korroosionkestävän teräksen valmistuksessa. Sisäisen jalostusmenettelyssä kotimaiset tuottajat vapautetaan tällaisen tullin maksamisesta, jos tuotua raakamateriaalia käytetään valmistettaessa lopputuotteita, jotka lopulta viedään maasta. Kaksi otokseen valittua viejää väitti, että niiden tullien määrä, jotka ne olisivat joutuneet maksamaan, jos viimeistelty korroosionkestävä teräs olisi myyty kotimarkkinoilla viennin sijaan, olisi otettava huomioon, jotta normaaliarvoa voidaan tasapuolisesti verrata vientihintaan.

(168)

Tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että kumpikaan otokseen valituista viejistä ei maksanut tuontitulleja tutkimusajanjakson aikana kotimarkkinamyynnin eikä vientimyynnin osalta, sillä ne täyttivät kuhunkin sisäiseen jalostusmenettelyyn liittyvän vientisitoumuksen. Näin ollen hintojen vertailtavuuteen ei liittynyt ongelmia vertailtaessa vientiin tarkoitettua korroosionkestävää terästä, jonka valmistuksessa käytetyistä kuumavalssatuista keloista ei maksettu tullia, ja kotimarkkinoille tarkoitettua korroosionkestävää terästä, jonka valmistuksessa käytetyistä kuumavalssatuista keloista maksettiin tuontitulli (koska jälkimmäistä tilannetta ei koskaan ilmennyt tutkimusajanjakson aikana). Kumpikaan vientiä harjoittava tuottaja ei pystynyt esittämään näyttöä siitä, että – tuontitullien tosiasiallisen maksun puuttuessa – kuumavalssattujen kelojen tuontitullin kustannukset olisi sisällytetty kotimarkkinoilla myytyyn korroosionkestävään teräkseen, kun kyseistä tuontitullia ei ollut tosiasiallisesti maksettu. Asia ei voi perustua pelkälle olettamukselle. Näistä syistä vaatimus hylättiin perusteettomana.

(169)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Tatmetal toisti tullinpalautusoikaisua koskevat väitteensä, mutta ei toimittanut mitään uutta näyttöä, joka voisi muuttaa komission 129 kappaleessa selitettyjä päätelmiä. Näin ollen väite hylättiin.

(170)

Turkin korkean inflaation ja Turkin liiran arvon laskun vuoksi yksi otantaan valittu tuottaja pyysi komissiota käyttämään neljännesvuosittaista menetelmää yksilöllisen polkumyyntimarginaalin määrittämisen.

(171)

Komissio tarkasteli tätä väitettä ja katsoi, että keskimääräinen inflaatioaste ja Turkin liiran arvon heikentyminen tutkimusajanjaksolla eivät olleet niin suuria, että olisi perusteltua poiketa komission vakiintuneesta käytännöstä, jonka mukaan polkumyyntimarginaali lasketaan vuosittain. Lisäksi lähes kaikki yrityksen kotimarkkinamyynti ja kaikki raaka-aineiden ostot olivat Yhdysvaltain dollareina, joten valuuttakurssin vaikutus normaaliarvoon ja vientihintaan olisi samanlainen. Myynti ei myöskään painottunut kotimarkkinoiden eikä viennin osalta mihinkään vuosineljännekseen vaan jakautui tasaisesti tutkimusajanjaksolle lukuun ottamatta kaikkien kolmen otokseen valitun yrityksen vientimyynnin laskua kolmannella vuosineljänneksellä, jolloin covid-19-rajoitukset vaikuttivat selvästi. Tämän vuoksi polkumyyntimarginaalien neljännesvuosittaista määrittämistä koskeva pyyntö hylättiin.

(172)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Tezcan toisti väitteensä, jonka mukaan polkumyyntimarginaali olisi laskettava neljännesvuosittain. Yritys ei toimittanut uutta näyttöä mutta väitti, että aiemmissa tutkimuksissa – joista useat kohdistuivat Turkkiin – komissio on turvautunut tähän menetelmään ja että Turkin liiran 12 prosentin inflaatio ja Turkin liiran 37 prosentin devalvaatio euroon nähden tarkastelujaksolla oikeuttaisivat tämän lähestymistavan.

(173)

Yritys väitti lisäksi, että neljännesvuosittaiset laskelmat johtaisivat asianmukaisempaan polkumyyntimarginaaliin, sillä tilanteessa, jossa kustannukset ovat 12 kuukauden painotettuja keskiarvoja kun taas kotimarkkinamyynnin kannattavuutta analysoidaan liiketoimikohtaisesti, joitakin todellisuudessa kannattavia liiketoimia pidettiin tappiollisina, mikä johti vääristyneeseen polkumyyntimarginaaliin.

(174)

Komissio pysyi kannassaan, että inflaatio ja Turkin liiran devalvaatio eivät kumpikaan olleet tasolla, joka olisi oikeuttanut neljännesvuosittaisten laskelmien käyttöön. Komissio huomautti, että aiemmissa Turkkia koskevissa tutkimuksissa, joihin Tezcan viittasi, inflaatio oli huomattavasti korkeampi.

(175)

Samoin komissio piti voimassa päätelmänsä siitä, että kotimarkkina- tai vientimyynti ei tässä tutkimuksessa keskittynyt tietylle vuosineljännekselle, mikä oikeuttaisi neljännesvuosittaisten laskelmien käyttöön. Kotimarkkinamyynnissä ja vientimyynnissä esiintyy luonnostaan vaihtelua vuosineljännesten välillä, mutta komissio voi poiketa vakiomenetelmästään ainoastaan poikkeuksellisissa tilanteissa, kuten esimerkiksi 132 kappaleen ensimmäisessä virkkeessä kuvatussa tilanteessa. Komissio ei pitänyt vaihtelua tässä tapauksessa niin merkittävänä, että se olisi oikeuttanut neljännesvuosittaisiin laskelmiin. Komissio toisti, ettei sillä voi olla velvollisuutta poiketa perusasetuksessa vahvistetusta vakiomenetelmästä aina vientiä harjoittavan tuottajan pyytäessä eri menetelmää polkumyyntimarginaalinsa parantamiseksi.

(176)

Näin ollen komissio vahvisti hylkäävänsä tämän väitteen.

3.2.4   Polkumyyntimarginaalit

(177)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Tezcan väitti, että mikäli komissio ei jätä alusinkki-terästä tuotteen määritelmän ulkopuolelle, sen olisi laskettava polkumyyntimarginaali ilman alusinkki-terästä, koska Tezcan lopetti sen tuotannon syyskuusta 2021 alkaen. Näin Tezcanin polkumyyntimarginaali vastaisi asianmukaisesti ja riittävästi tämänhetkistä tilannetta. Tezcan lisäsi, että tuotannon lopettaminen on ilmeistä, kiistatonta ja pysyvää. Tezcan esitti tämän väitteen myös kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan kanssa järjestetyssä kuulemisessa, vaikka alkuperäinen kuulemista koskeva pyyntö rajoittui EU:hun suuntautuvaan vientiin liittyvien tuotantokustannusten käyttöön kotimarkkinamyynnin sijaan ja Tezcan pyysi lisäämään tämän osan ja toimitti asiaa koskevan esityksensä vasta päivää ennen kuulemista.

(178)

Komissio ei ollut väitteestä samaa mieltä. Perusasetuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti tutkimusajanjakson jälkeistä aikaa koskevia tietoja ei yleensä oteta huomioon. Komission käytännön mukaan tutkimusajanjakson jälkeiseen aikaan liittyvät tapahtumat voidaankin ottaa huomioon vain, jos ne ovat ilmeisiä, kiistattomia ja pysyviä. Mikä tärkeämpää, tällaisten tapahtumien olisi tehtävä polkumyyntitullista selvästi epäasianmukaista, kuten unionin yleinen tuomioistuin selvensi asiassa T-462/04 (22). Näin ei ole tässä tutkimuksessa, sillä komissio ei tarkastamiensa tosiseikkojen perusteella voi riittävällä varmuudella todeta, että Tezcan ei tulevaisuudessa tuottaisi alusinkki-terästä. Vaikka näin olisi ollutkin, vientiä harjoittava tuottaja ei väittänyt eikä esittänyt näyttöä siitä, että ehdotettu tulli olisi selvästi epäasianmukainen. Näin ollen komissio hylkäsi tämän väitteen.

(179)

Komissio vertasi otokseen valittujen yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(180)

Otoksen ulkopuolisten yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta komissio laski painotetun keskimääräisen polkumyyntimarginaalin perusasetuksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Tämä marginaali määritettiin näin ollen kolmen otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan marginaalien perusteella.

(181)

Tällä perusteella otoksen ulkopuolisten yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien lopullinen polkumyyntimarginaali on 8 prosenttia. MMK Turkin ja Tezcanin yksilöllisiin polkumyyntimarginaaleihin tehdyillä 156 ja 165 kappaleessa kuvatuilla vähäisillä muutoksilla ei ollut vaikutusta tähän marginaaliin.

(182)

Kaikkien muiden turkkilaisten vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaalin komissio määritti käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Tätä varten komissio määritti vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyössä toimimisen asteen. Yhteistyössä toimimisen aste on yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien unioniin suuntautuvan viennin määrä ilmaistuna osuutena asianomaisesta maasta unioniin tutkimusajanjaksolla tulleesta kokonaistuonnista, joka määritettiin Surveillance 2 -tietokannan perusteella 201 kappaleessa selitetyllä tavalla.

(183)

Yhteistyössä toimimisen aste on tässä tapauksessa korkea, koska yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien viennin osuus oli tutkimusajanjaksolla 100 prosenttia kokonaistuonnista. Tämän perusteella komissio piti asianmukaisena vahvistaa yhteistyöstä kieltäytyneiden vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaalin samaksi kuin sen otokseen valitun yrityksen, jonka polkumyyntimarginaali oli korkein.

(184)

Tällä perusteella lopulliset painotetut keskimääräiset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

Yritys

Polkumyyntimarginaali

MMK Turkki

10,5  %

Tatmetal

2,4  %

Tezcan

11,0  %

Yhteistyössä toimineet otoksen ulkopuoliset yritykset

8,0  %

Kaikki muut yritykset

11,0  %

4.   VAHINKO

4.1   Unionin tuotannonalan ja unionin tuotannon määritelmä

(185)

Samankaltaista tuotetta valmisti tutkimusajanjaksolla 20 unionin tuottajaa. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’.

(186)

Venäläiset vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että valituksen tekijöihin etuyhteydessä olevat teräspalvelukeskukset toivat tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta Venäjältä ja Turkista ja että tällaiset unionin tuottajat olisi jäävättävä valituksen tekijänä.

(187)

Venäläiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimittaneet näyttöä unionin tuottajien Venäjältä ja Turkista harjoittamasta tuonnista eikä siitä, että niihin etuyhteydessä olevat teräspalvelukeskukset olisivat harjoittaneet tällaista tuontia merkittävissä määrin. Tarkastuskäynneillä vahvistettiin, että venäläisten tuottajien väite oli perusteeton otokseen valittujen unionin tuottajien osalta. Komissio hylkäsi väitteen.

(188)

Venäläiset tuottajat viittasivat yhden valitusta tukeneen tuottajan ja turkkilaisten viejien välisiin yhteyksiin, ja pyysi komissiota jättämään asianomaisen yrityksen unionin tuotannonalan määritelmän ulkopuolelle.

(189)

Kyseinen yritys myönsi alkuvaiheessa itse, että sillä on liiketoiminnallisia intressejä Turkissa (23). Komissio katsoi kuitenkin, että kyseiset edut eivät olleet niin merkittäviä, että ne olisivat jäävänneet yrityksen unionin tuottajana tässä tutkimuksessa, sillä ne koskivat lähinnä tulevia suunnitelmia. Näin ollen ei ollut mitään objektiivista syytä jättää kyseistä tuottajaa määritelmän ulkopuolelle.

(190)

Unionin kokonaistuotannoksi tutkimusajanjaksolla vahvistettiin 9 797 517 tonnia, mukaan luettuna kytkösmarkkinatuotanto. Komissio määritti tämän luvun Euroferilta ja otokseen valituilta unionin tuottajilta saatujen kyselylomakevastausten perusteella.

(191)

Kuten 7 kappaleessa todetaan, otokseen valitun neljän unionin tuottajan osuus samankaltaisen tuotteen unionin kokonaistuotannosta oli 25 prosenttia.

4.2   Unionin markkinoiden määrittäminen

4.2.1   Kytkösmarkkinat ja vapaat markkinat

(192)

Unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon sekä kulutuksen ja useiden unionin tuotannonalan tilanteeseen liittyvien taloudellisten indikaattorien määrittämiseksi komissio tutki, olisiko unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen tuotannon myöhempi käyttötarkoitus (eli kytköskäyttö tai muu kuin kytköskäyttö) otettava huomioon tarkastelussa ja missä määrin.

(193)

Komissio totesi, että merkittävä osa eli noin 22 prosenttia unionin tuottajien kokonaistuotannosta oli tarkoitettu unionin kytkösmarkkinoille. Korroosionkestävää terästä käytetään kytkösmarkkinoilla välituotteena orgaanisella aineella pinnoitetun teräksen tuotannossa.

(194)

Erot kytkösmarkkinoiden ja vapaiden markkinoiden välillä ovat tässä tapauksessa merkityksellisiä vahinkoanalyysissä. Kytkösmarkkinoille tarkoitettuihin tuotteisiin ei kohdistu suoraa kilpailua tuonnin kanssa, vaan ne yksinkertaisesti siirretään seuraavaan tuotantovaiheeseen ja/tai toimitetaan siirtohinnoilla saman yrityksen tai yritysryhmän sisällä jatkojalostusta varten erilaisten hinnoittelukäytäntöjen mukaisesti. Sitä vastoin vapailla markkinoilla myytäviksi tarkoitetut tuotteet kilpailevat suoraan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kanssa ja ne myydään vapaiden markkinoiden hinnoilla.

(195)

Jotta unionin tuotannonalasta saataisiin mahdollisimman täydellinen kuva, komissio hankki tietoja korroosionkestävän teräksen koko tuotannosta ja määritteli, oliko tuotanto tarkoitettu kytkösmarkkinoille vai vapaille markkinoille.

(196)

Komissio tarkasteli tiettyjä unionin tuotannonalaan liittyviä taloudellisia indikaattoreita vapaita markkinoita koskevien tietojen perusteella. Kyseisiä indikaattoreita ovat myyntimäärä ja -hinnat unionin markkinoilla, markkinaosuus, kasvu, vientimäärä ja -hinnat, kannattavuus, investointien tuotto ja kassavirta. Mikäli mahdollista ja perusteltua, tämän tarkastelun tuloksia verrattiin kytkösmarkkinoita koskeviin tietoihin, jotta unionin tuotannonalan tilanteesta saatiin kattava kuva.

(197)

Sen sijaan muita taloudellisia indikaattoreita voidaan tutkia mielekkäästi ainoastaan ottamalla huomioon korroosionkestävän teräksen koko tuotanto, mukaan luettuna unionin tuotannonalan sisäinen käyttö. Näitä ovat: tuotanto, kapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, investoinnit, varastot, työllisyys, tuottavuus, palkat ja pääoman saanti. Ne riippuvat koko tuotantotoiminnasta riippumatta siitä, käytetäänkö tuotanto sisäisesti vai myydäänkö se vapailla markkinoilla.

4.2.2   Tilastot

(198)

Useiden vientiä harjoittavien tuottajien pyynnöstä komissio pyysi valituksen tekijää täydentämään valituksen avoimessa versiossa esitettyjä tietoja tuontimääristä ja -arvoista. Valituksen liitettä I-1 täydentävät asiakirjat asetettiin saataville asiakirja-aineistossa (24).

(199)

Komissio toimitti tutkimuksen aikana perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan mukaisesti tietoja tutkimuksen kohteena olevan tuotteen yhteenlasketuista tuontimääristä ja -arvoista viejämaittain kalenterivuodelta 2020 (25).

(200)

Kahdessa edellisessä kappaleessa kuvatuilla lisätiedoilla ei ollut vaikutusta tuontimäärien lopulliseen määrittämiseen tässä tutkimuksessa.

(201)

Tutkimuksen aikana komissio vertasi Comext-tietokannan tietoja Surveillance 2 -tietokannan, jäljempänä ’Surveillance2’, tietoihin ja huomasi joitakin eroja Taric-tasolla. Komissio tiedusteli asiaa Eurostatilta, joka huomasi, että eräät jäsenvaltiot eivät olleet ilmoittaneet eräitä tuonteja Comextissa. Sen vuoksi komissio päätti käyttää Surveillance 2 -tietoja unionin markkinoiden, tuontihintojen ja markkinaosuuksien määrittämiseen.

(202)

Joillekin tutkimuksen piiriin kuuluville tuotelajeille oli osoitettu 10-numeroinen Taric-koodi vasta toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen (26) vireillepanon yhteydessä marraskuussa 2019. Tästä johtuen Surveillance 2:ssa ei ollut tietoja kyseisistä tuotelajeista vuosilta 2017–2019. Sen vuoksi komissio määritti kyseiset määrät komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2020/1156 olevan taulukon 1 (27) perusteella.

4.3   Unionin kulutus

(203)

Unionin kulutuksen määrittämisessä komissio käytti perusteena seuraavia: a) Euroferin tiedot, jotka koskevat unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen myyntiä ja kytköskäyttöä (kytkösmarkkinamyynti mukaan luettuna) ja joita on verrattu otokseen valittujen unionin tuottajien ilmoittamiin myynnin ja kytköskäytön määriin; ja b) tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuonti unioniin kaikista kolmansista maista Surveillance 2:een ilmoitettujen tietojen mukaan.

(204)

Unionin kulutus kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 1

Unionin kulutus (tonnia)

 

2017

2018

2019

Tutkimusajanjakso

Unionin kokonaiskulutus

11 494 857

11 062 815

11 306 869

10 691 239

Indeksi (2017 = 100)

100

96

98

93

Kytkösmarkkinat

2 504 391

2 667 375

2 358 802

2 167 741

Indeksi (2017 = 100)

100

107

94

87

Vapaat markkinat

8 990 466

8 395 440

8 948 067

8 523 498

Indeksi (2017 = 100)

100

93

100

95

Lähde: Eurofer, otokseen valitut unionin tuottajat ja Surveillance 2 (mukautettu)

(205)

Unionin kulutus laski tarkastelujaksolla 7 prosenttia. Samalla ajanjaksolla kysyntä vapailla markkinoilla laski 5 prosenttia ja kytkösmarkkinoilla 13 prosenttia.

4.4   Tuonti asianomaisista maista

4.4.1   Asianomaisista maista peräisin olevan tuonnin vaikutusten kumulatiivinen arviointi

(206)

Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti, olisiko asianomaisista maista peräisin olevan korroosionkestävän teräksen tuontia arvioitava kumulatiivisesti.

(207)

Säännöksen mukaan tuontia useammasta kuin yhdestä maasta olisi arvioitava kumulatiivisesti ainoastaan, jos päätellään, että

a)

kummastakin maasta tapahtuvan tuonnin suhteen osoitettu polkumyyntimarginaali on 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua vähimmäistasoa suurempi ja jos yhdestäkään maasta tapahtuvan tuonnin määrä ei ole merkityksetön ja

b)

tuonnin vaikutusten kumulatiivinen arviointi on asianmukaista ottaen huomioon tuotavien tuotteiden ja unionin samankaltaisen tuotteen väliset kilpailuedellytykset.

(208)

Asianomaisista maista tulevaan tuontiin liittyvät polkumyyntimarginaalit esitetään tiivistettynä 140 ja 184 kappaleessa. Ne kaikki ylittävät perusasetuksen 9 artiklan 3 kohdassa säädetyn vähimmäistason.

(209)

Kummastakin asianomaisesta maasta peräisin olevan tuonnin määrä ei ollut vähäpätöinen perusasetuksen 5 artiklan 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Turkista tulevan tuonnin markkinaosuus tutkimusajanjaksolla oli 9,3 prosenttia ja Venäjältä tulevan tuonnin 3,5 prosenttia. Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Venäjän viranomaiset väittivät Venäjän 3,5 prosentin markkinaosuuden olevan merkityksetön, mutta väite ei kuitenkaan ollut perusteltu.

(210)

Turkista ja Venäjältä polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin väliset sekä asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja samankaltaisen tuotteen väliset kilpailuedellytykset tarkastelujakson aikana olivat samankaltaiset. Tarkemmin ilmaistuna tuodut tuotteet kilpailivat keskenään ja unionissa samalla tavalla tuotetun korroosionkestävän teräksen kanssa, sillä niitä myydään samojen myyntikanavien kautta ja samankaltaisille asiakasryhmille. Tarkasteltavana oleva tuote on hyödyke, ja kilpailu perustui suurelta osin ainoastaan hintaan.

(211)

Näin ollen kaikki perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyivät, ja Turkista ja Venäjältä tulevaa tuontia tarkasteltiin kumulatiivisesti vahingon määrittämistä varten.

4.4.2   Asianomaisista maista tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus

(212)

Komissio määritti tuonnin määrät Surveillance 2:n perusteella 4.2.2. jaksossa esitetyllä tavalla. Asianomaisista maista tulevan tuonnin markkinaosuus määritettiin vertaamalla tuontia unionin kulutukseen ottaen huomioon 202 kappaleessa selitetyn mukautuksen Kiinasta tulevaan tuontiin, jolla on vaikutusta Kiinasta tulevan tuonnin määrään ja siten kokonaistuontimääriin, ja näin ollen myös kulutusmääriin ja markkinaosuuksiin.

(213)

Asianomaisista maista unioniin tulevan tuonnin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 2

Tuonnin määrä (tonneina) ja markkinaosuus vapailla markkinoilla

 

2017

2018

2019

Tutkimusajanjakso

Turkki (tonnia)

84 581

166 295

529 087

796 524

Indeksi (2017 = 100)

100

197

626

942

Markkinaosuus (%)

0,9

2,0

5,9

9,3

Indeksi (2017 = 100)

100

211

629

997

Venäjä (tonnia)

112 062

175 772

240 240

300 729

Indeksi (2017 = 100)

100

157

214

268

Markkinaosuus (%)

1,2

2,1

2,7

3,5

Indeksi (2017 = 100)

100

168

215

284

Asianomaiset maat yhteensä

196 643

342 067

769 327

1 097 253

Indeksi (2017 = 100)

100

174

391

558

Markkinaosuus (%)

2,2

4,1

8,6

12,9

Indeksi (2017 = 100)

100

186

393

589

Lähde: Surveillance 2 (tonnit) ja Eurofer

(214)

Asianomaisista maista tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus kasvoivat tarkastelujakson aikana yli viisinkertaisiksi. Asianomaisista tulevan tuonnin markkinaosuus unionissa oli 12,9 prosenttia tutkimusajanjaksolla. Tämä kasvu tapahtui siitä huolimatta, että suojatoimenpidettä sovellettiin valtaosan tarkastelujaksoa, sillä suojatoimenpiteiden aikana kumpikin maa käytti tarkasteltavana olevan tuotteen viennissä jäännöskiintiötä, joka oli riittävän suuri mahdollistamaan ilman suojatullia unionin markkinoille tulevan tuonnin määrän kasvun.

4.4.3   Asianomaisista maista tulevan tuonnin hinnat ja hinnan alittavuus / hinnankorotusten estyminen

(215)

Komissio määritti tuonnin hinnat Surveillance 2:n perusteella 4.2.2. jaksossa esitetyllä tavalla.

(216)

Kyseisistä maista unioniin tulevan tuonnin painotettu keskihinta kehittyi tarkastelujakson aikana seuraavasti:

Taulukko 3

Tuontihinnat (euroa/tonni)

 

2017

2018

2019

Tutkimusajanjakso

Turkki

659

657

616

564

Indeksi (2017 = 100)

100

100

93

85

Venäjä

639

643

598

548

Indeksi (2017 = 100)

100

101

94

86

Asianomaiset maat yhteensä

648

650

611

559

Indeksi (2017 = 100)

100

100

94

86

Lähde: Surveillance 2

(217)

Asianomaisista kahdesta maasta tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat pysyivät vakaina vuosina 2017–2018 mutta laskivat sitten 14 prosenttia kahden vuoden aikana. Koko tarkastelujakson aikana keskimääräiset tuontihinnat kummastakin asianomaisesta maasta (yhdessä tai erikseen) olivat jatkuvasti alhaisemmat kuin unionin tuottajien hinnat (ks. taulukko 7), ja unionin tuotannonalan keskimääräisten myyntihintojen ja asianomaisista maista tulevan tuonnin hintojen välinen ero lähes kaksinkertaistui tarkastelujaksolla.

(218)

Komissio määritti myös hinnan alittavuuden tutkimusajanjaksolla vertaamalla seuraavia:

1)

otokseen valittujen turkkilaisten ja yhteistyössä toimineiden venäläisten tuottajien ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta unionin markkinoilla veloittamat tuotelajikohtaiset painotetut keskimääräiset hinnat, jotka on määritetty CIF-tasolla ja oikaistu asianmukaisesti tuonnin jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi, ja

2)

otokseen valittujen unionin tuottajien etuyhteydettömiltä asiakkailta unionin markkinoilla veloittamat tuotelajikohtaiset painotetut keskimääräiset myyntihinnat, jotka on oikaistu noudettuna lähettäjältä -tasolle (28).

(219)

Hintoja, jotka oikaistiin tarvittaessa ja joista oli vähennetty alennukset ja hyvitykset, verrattiin tuotelajeittain samassa kaupan portaassa tapahtuneiden liiketoimien osalta. Vertailun tulos ilmaistiin prosentteina otokseen valittujen unionin tuottajien teoreettisesta liikevaihdosta tutkimusajanjaksolla.

(220)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Severstal väitti, että perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan soveltamiselle soveltuvin osin vientihinnan määrittämiseksi hinnan alittavuuden (ja viitehinnan alittavuuden) laskemista varten ei ole oikeusperustaa eikä perusteita. Severstalin mukaan tämä olisi perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan vastaista. Se huomautti myös, että unionin yleinen tuomioistuin oli jo tuominnut komission tästä käytännöstä asiassa Hansol Paper (29). Severstal väitti erityisesti, että unionin yleinen tuomioistuin oli kyseisessä asiassa todennut komission tehneen virheen päättäessään soveltaa perusasetuksen 2 artiklan 9 kohtaa soveltuvin osin vahingon määrittämisen yhteydessä, etenkin ”päättämällä vähentää myynti-, yleis- ja hallintokustannukset sekä voittomarginaalin tarkasteltavana olevan tuotteen jälleenmyynnissä” riippumattomille asiakkaille, sillä ne hinnat, joita riippumattomilta asiakkailta veloitetaan tarkastelevana olevasta tuotteesta ”kilpailevat unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen kanssa ja aiheuttavat vahinkoa kyseiselle tuotannonalalle”, eivätkä hypoteettisesti muodostetut CIF-hinnat. Severstalin mukaan tämä periaate on vahvistettu unionin yleisen tuomioistuimen asioissa Giant (30) ja CRIA (31) ja viimeksi unionin tuomioistuimen asiassa Hansol (32). Severstal katsoi, että sen etuyhteydessä olevien kauppiaiden etuyhteydettömiltä asiakkailtaan veloittamat hinnat olivat luotettavia, että nämä hinnat kilpailevat unionin tuotannonalan hintojen kanssa ja että niitä olisi sen vuoksi käytettävä hinnan alittavuuden (ja viitehinnan alittavuuden) laskemisessa.

(221)

Komissio hylkäsi väitteen., jonka mukaan 2 artiklan 9 kohdan käyttäminen soveltuvin osin vientihinnan määrittämiseen hinnan ja viitehinnan alittavuuden laskemista varten olisi perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan vastaista. Toisin kuin Severstal väittää, Unionin tuomioistuin itse asiassa vahvisti asiassa Hansol (33) antamassaan tuomiossa komission menetelmän laillisuuden toteamalla, että ”hintojen puolueettoman vertailun takaamiseksi luovutettaessa tarkasteltava tuote ensimmäisen kerran vapaaseen liikkeeseen unionissa komissio saattoi vapaasti muodostaa kyseisen CIF-hinnan unionin rajalla vähentämällä myynti-, yleis- ja hallintokustannukset sekä voiton hinnasta, jolla Schades jälleenmyi tarkasteltavaa tuotetta riippumattomille asiakkaille. Perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan soveltaminen soveltuvin osin kuului komissiolla olevaan laajaan harkintavaltaan saman asetuksen 3 artiklan 2 kohdan täytäntöönpanossa, eikä sitä näin ollen sellaisenaan voida pitää ilmeisenä arviointivirheenä” (34). Koska tässä tapauksessa unionin tuotannonala myy pääasiassa suoraan riippumattomille asiakkaille, komission käyttämä menetelmä ei johtanut ilmeisen virheelliseen tulokseen (35).

(222)

Edellä esitetty osoitti, että Turkista tulevan tuonnin painotettu keskimääräinen hinnan alittavuus oli 4,2–7,1 prosenttia ja Venäjältä tulevan tuonnin 5–20,4 prosenttia (36). Korroosionkestävä teräs on valtaosin hintaherkkä hyödyke, joten hinnan alittavuuden marginaalit ovat merkittäviä.

(223)

Turkkilainen järjestö CIB ja eräät vientiä harjoittavat tuottajat pyysivät komissiota varmistamaan, että tarkasteltavat tuotteet ovat vertailukelpoisia. Unioniin vietyjen tarkasteltavana olevan tuotteen lajien ja unionissa valmistettujen samankaltaisten tuotteiden vertailuun tutkimuksessa käytetty menetelmä, joka on selitetty 218 ja 219 kappaleessa, on riittävän tarkka varmistamaan asianmukaisen hintavertailun hinnan alittavuutta koskevissa laskelmissa.

(224)

Komissio tarkasteli myös muita hintavaikutuksia, erityisesti merkittävää hinnankorotusten estymistä. Tarkastelujaksolla unionin tuotannonala laski hintojaan 12 prosenttia eli enemmän kuin tuotantokustannukset laskivat (7 prosenttia samana aikana) (ks. taulukko 7). Jos polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia ei olisi esiintynyt, unionin tuotannonala olisi pystynyt nostamaan hintojaan vähintään tasolle, jolla myynti ei olisi tappiollista. Esimerkiksi vuonna 2019 – jolloin myös polkumyynnillä tapahtuva tuonti kasvoi eniten – unionin tuotannonalan oli myytävä lähes polkumyyntituontia vastaavin hinnoin, mikä aiheutti merkittäviä tappioita. Tutkimusajanjaksolla unionin tuotannonalan myyntihinnat laskivat samaan aikaan tuotantokustannusten laskun kanssa, mutta tasolle, joka ei juurikaan tuottanut voittoa.

(225)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen CIB ja useat vientiä harjoittavat tuottajat esittivät, että myyntihintojen lasku vuoden 2019 ja tutkimusajanjakson välillä oli vähemmän kuin tuotantokustannusten lasku, joten unionin tuotannonala onnistui tekemään voittoa tutkimusajanjaksolla. Tämä kyseenalaistaisi päätelmän siitä, että kyseessä oleva tuonti olisi aiheuttanut hinnankorotusten estymistä.

(226)

Komissio hylkäsi tämän väitteen. Unionin tuotannonalan saavuttama 0,4 prosentin voitto tutkimusajanjaksolla ei kumoa komission päätelmää polkumyyntituonnin aiheuttamasta merkittävästä hinnankorotusten estymisestä. Juuri kannattavuusrajan ylittävää tuottoa ei voida pitää normaalina voittona, joka olisi saavutettavissa ilman polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin aiheuttamaa hintapainetta. On selvää, että tällaiset voittotasot olivat seurausta asianomaisista maista tulevan korroosionkestävän teräksen tuontimäärien voimakkaasta kasvusta. Kuten edellä on selitetty, korroosionkestävä teräs on hyödyke, joka on herkkä hintakilpailulle. Näin ollen polkumyynnillä tapahtunut tuonti pystyi aiheuttamaan merkittävää hinnankorotusten estymistä unionin tuotannonalan myynnissä.

4.5   Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne

4.5.1   Yleiset huomautukset

(227)

Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(228)

Kuten 6 kappaleessa mainitaan, Turkista ja Venäjältä peräisin olevan tietyn korroosionkestävän teräksen tuonnista unionin tuotannonalalle mahdollisesti aiheutuneen vahingon määrittämiseen käytettiin otantamenetelmää.

(229)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit niiden Euroferin kyselyvastaukseen sisältyvien tietojen perusteella, jotka liittyvät kaikkiin unionin tuottajiin, ja vertasi niitä tarvittaessa otokseen valittujen unionin tuottajien antamiin kyselyvastauksiin. Komissio arvioi mikrotaloudelliset indikaattorit otokseen valituilta neljältä unionin tuottajalta saatuihin kyselyvastauksiin sisältyvien tietojen perusteella. Kummallekin tietokokonaisuudelle tehtiin asianmukainen tarkastus (37), ja niiden todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(230)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman polkumyynnin vaikutuksista.

(231)

Mikrotaloudellisia indikaattoreita ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

4.5.2   Makrotaloudelliset indikaattorit

4.5.2.1   Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(232)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 4

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

 

2017

2018

2019

Tutkimusajanjakso

Tuotantomäärä (tonnia)

10 915 729

10 870 843

10 757 441

9 797 517

Indeksi (2017 = 100)

100

100

99

90

Tuotantokapasiteetti (tonnia)

12 110 762

12 107 279

13 240 172

13 340 130

Indeksi (2017 = 100)

100

100

109

110

Kapasiteetin käyttöaste (%)

90

90

81

73

Indeksi (2017 = 100)

100

100

90

81

Lähde: Eurofer ja otokseen valitut unionin tuottajat

(233)

Unionin tuotannonalan tuotantomäärä pysyi melko vakaana vuosien 2017 ja 2019 välillä, mutta laski tarkastelujakson lopussa 10 prosenttia, osittain Turkista ja Venäjältä tulevan tuonnin – joka kasvoi lähes 330 000 tonnia vuoden 2019 ja tutkimusajanjakson välillä – aiheuttaman paineen vuoksi (taulukko 2).

(234)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Venäjän viranomaiset laskivat unionin tuotannonalan tuotantomäärät uudelleen taulukoissa 5a, 5b, 9 ja 12 olevien tietojen perusteella ja päättelivät kyseisissä taulukoissa olevat luvut yhdistämällä, että komissio oli laskenut unionin tuotannonalan tuotantomäärät virheellisesti. Kyseisissä taulukoissa on kuitenkin eri lähteet; esimerkiksi taulukossa 9 esitetyt määrät ovat unionin tuotannonalan otannasta, kun taas kolmen muun taulukon määrät koskevat koko unionin tuotannonalaa. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(235)

Unionin tuotannonalan tuotantokapasiteetti kasvoi tarkastelujaksolla 10 prosenttia. Tämä kasvu on kuitenkin teoreettinen. Unionin tuottajat käyttävät kuumasinkityslinjojaan korroosionkestävän teräksen lisäksi myös sellaisten tuotteiden valmistukseen, jotka eivät ole tämän tutkimuksen kohteena. Tiettyjen tuottajien osalta näiden tuotantolinjojen korroosionkestävän teräksen tuotantoon kohdennettu osuus muuttui tarkastelujaksolla. Tuotannon väheneminen yhdessä tuotantokapasiteetin kasvun kanssa johtivat kapasiteetin käyttöasteen romahtamiseen.

(236)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen CIB ja useat vientiä harjoittavat tuottajat esittivät, että tuotantokapasiteetin kasvu ja sen vaikutus kapasiteetin käyttöasteeseen erityisesti vuonna 2019 olivat seurausta virheellisistä investointipäätöksistä. Kyseinen kasvu oli kuitenkin vain teoreettista, kuten 235 kappaleessa selitetään. Komissio otti tämän seikan huomioon analyysissaan antamalla tälle negatiiviselle tekijälle vain vähäisen merkityksen unionin tuotannonalan vahingolliseen tilanteeseen.

4.5.2.2   Myyntimäärä ja markkinaosuus

(237)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 5 a

Myyntimäärä ja markkinaosuus vapailla markkinoilla

 

2017

2018

2019

Tutkimusajanjakso

Myynti vapailla markkinoilla

6 656 755

6 573 138

6 780 245

6 586 657

Indeksi (2017 = 100)

100

99

102

99

Vapaille markkinoille suuntautuvan myynnin markkinaosuus (%)

74,0

78,3

75,8

77,3

Indeksi (2017 = 100)

100

106

102

104

Lähde: Eurofer, otokseen valitut unionin tuottajat

(238)

Unionin tuotannonalan vapaille markkinoille suuntautuneen myynnin määrä tarkastelujaksolla oli melko vakaa. Myyntimäärien osalta unionin tuotannonala onnistui tarkastelujakson lopussa kompensoimaan asianomaisista maista tulevan tuonnin jyrkän kasvun vaikutusta, sillä Kiinaa koskevia toimenpiteitä laajennettiin koskemaan myös toimenpiteitä kiertävään tuontia (38), minkä ansiosta unionin tuotannonala pystyi saamaan takaisin osan menetetyistä myyntimääristä, jotka aiemmin oli menetetty kiinalaisten toimenpiteitä kiertävien käytäntöjen vuoksi. Yhdessä kulutuksen laskun kanssa tämä johti jopa markkinaosuuden kasvuun tarkastelujaksolla.

(239)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen CIB ja useat vientiä harjoittavat tuottajat väittivät edellä esitettyjen lukujen osoittavan, että unionin tuotannonalalle ei aiheutunut merkittävää vahinkoa menetetyn myynnin tai markkinaosuuden vuoksi.

(240)

Vaikka unionin tuotannonalan myyntimäärät laskivatkin vain hieman ja markkinaosuus kasvoi kulutuksen vähentyessä, komissio ei ole samaa mieltä asiasta, sillä Venäjältä ja Turkista tulevan halpatuonnin voimakkaan kasvun aiheuttama hintapaine painoi hintoja alas ja esti unionin tuotannonalaa saamasta täyttä hyötyä Kiinasta peräisin olevan korroosionkestävän teräksen tuontiin sovellettavista polkumyyntitoimenpiteistä.

Taulukko 5 b

Myyntimäärä ja markkinaosuus kytkösmarkkinoilla

 

2017

2018

2019

Tutkimusajanjakso

Kytkösmarkkinat

2 504 391

2 667 375

2 358 802

2 167 741

Indeksi (2017 = 100)

100

107

94

87

Kytkösmarkkinoiden osuus unionin kokonaistuotannosta (%)

22,9

24,5

21,9

22,1

Indeksi (2017 = 100)

100

107

96

96

Lähde: Eurofer, otokseen valitut unionin tuottajat

(241)

Unionin tuotannonalan kytkösmarkkinat unionissa (korroosionkestävä teräs, jonka unionin tuotannonala pitää jatkojalostusta varten erityisesti orgaanisella aineella pinnoitetun teräksen tuotantoon) supistuivat 13 prosenttia tarkastelujaksolla. Tämä johtuu orgaanisella aineella pinnoitettujen jatkojalostustuotteiden kysynnän laskusta tarkastelujakson jälkipuoliskolla huolimatta siitä, että kodinkoneiden markkinasektori elpyi vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä (39).Kytkösmarkkinoiden markkinaosuus unionin tuotannonalan kokonaistuotannosta laski yhteensä 0,8 prosenttiyksikköä tarkastelujaksolla.

4.5.2.3   Kasvu

(242)

Edellä esitetyt luvut tuotannon ja – jossain määrin – myynnin osalta osoittavat laskevaa suuntausta vuodesta 2017. Kuten edellä 238 kappaleessa todetaan, unionin tuotannonalan markkinaosuuden kasvu johtui siitä, että tiettyä Kiinasta tulevaa tuontia alettiin kirjata kyseistä tuontia koskevan toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen vireillepanon (40) yhteydessä, jolloin Kiinasta tuleva merkittävä tuonti päättyi ja unionin tuotannonala sai mahdollisuuden korvata osan Venäjältä ja Turkista tulevalle tuonnille menetetystä myynnistä.

4.5.2.4   Työllisyys ja tuottavuus

(243)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Työllisyys ja tuottavuus

 

2017

2018

2019

Tutkimusajanjakso

Työntekijöiden lukumäärä

8 389

8 731

9 751

9 238

Indeksi (2017 = 100)

100

104

116

110

Tuottavuus (tonnia/työntekijä)

1 301

1 245

1 103

1 061

Indeksi (2017 = 100)

100

96

85

82

Lähde: Eurofer ja otokseen valitut unionin tuottajat

(244)

Tarkastelujakson aikana korroosionkestävän teräksen tuotantoon liittyvän unionin tuotannonalan työllisyystaso vaihteli ja nousi 10 prosenttia. Jotkin vaihtelut ovat kuitenkin teoreettisia, sillä ne johtuvat menetelmistä, joilla resursseja kohdennettiin korroosionkestävää terästä laajemmassa tuoteryhmässä (kaikki kuumasinkityt tuotteet).

(245)

Unionin tuotannonalan tuotanto väheni 18 prosenttia tarkastelujakson aikana. Tämä lasku selittyy tuotantomäärien vähenemisellä ja korroosionkestävän teräksen tuotannon työntekijämäärän määrittämiseen liittyvällä menetelmällä.

4.5.2.5   Polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman polkumyynnin vaikutuksista

(246)

Kaikki polkumyyntimarginaalit ylittivät vähimmäistason, ja useimmat niistä olivat huomattavasti vähimmäistasoa korkeampia. Tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien vaikutus unionin tuotannonalaan oli merkittävä, kun otetaan huomioon asianomaisista maista tulevan tuonnin määrä ja hinnat.

(247)

Korroosionkestävä teräs on aiemminkin ollut polkumyyntitutkimusten kohteena. Komissio totesi, että Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevan korroosionkestävän teräksen polkumyynnillä tapahtuvalla tuonnilla oli merkittävä vaikutus unionin tuotannonalan tilanteeseen 1 päivän lokakuuta 2015 ja 30 päivän syyskuuta 2016 välisenä aikana. Kiinasta peräisin olevassa tuonnissa otettiin käyttöön väliaikaiset polkumyyntitoimenpiteet elokuussa 2017 (41) ja lopulliset toimenpiteet vahvistettiin helmikuussa 2018 (42).

(248)

Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevien polkumyyntitoimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen tuloksena toimenpiteitä laajennettiin elokuussa 2020 koskemaan hieman muutettua tiettyä korroosionkestävää terästä (43).

(249)

Unionin tuotannonalan toipuminen aiemmista polkumyyntikäytännöistä oli näin ollen käynnissä nykyisen tutkimuksen alkaessa.

4.5.3   Mikrotaloudelliset indikaattorit

4.5.3.1   Hinnat ja niihin vaikuttavat tekijät

(250)

Otokseen valittujen unionin tuottajien painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Myyntihinnat ja tuotantokustannukset unionissa

 

2017

2018

2019

Tutkimusajanjakso

Keskimääräinen yksikkömyyntihinta vapailla markkinoilla (euroa/tonni)

662

674

616

584

Indeksi (2017 = 100)

100

102

93

88

Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset (euroa/tonni)

622

664

638

578

Indeksi (2017 = 100)

100

107

103

93

Lähde: otokseen valitut unionin tuottajat

(251)

Vuonna 2017 tapahtuneen Kiinasta tulevaa tuontia koskevien polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen unionin tuottajat pystyivät nostamaan myyntihintojaan unionissa 2 prosenttia vuosina 2017–2018. Tämän jälkeen yksikkömyyntihinta vapailla markkinoilla kuitenkin laski 14 prosenttia vuoden 2018 ja tutkimusajanjakson välillä, joten tarkastelujaksolla lasku oli yhteensä 12 prosenttia.

(252)

Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset nousivat 7 prosenttia vuosina 2017–2018, mutta laskivat vuoden 2018 jälkeen, joten tarkastelujaksolla lasku oli yhteensä 7 prosenttia. Joidenkin keskeisten raaka-aineiden hinnat laskivat merkittävästi tarkastelujakson jälkipuoliskolla.

(253)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa CIB ja useat vientiä harjoittavat tuottajat huomauttivat, että vuoden 2019 ja tutkimusajanjakson välillä tuotantokustannusten lasku oli voimakkaampaa kuin unionin tuotannonalan myyntihintojen jatkuva lasku. Komissio kuitenkin totesi, että unionin tuotannonala laski hintojaan tarkastelujaksolla 12 prosenttia, mikä oli enemmän kuin tuotantokustannusten lasku (7 prosenttia samalla ajanjaksolla). Unionin tuotannonalan alhaiset hinnat tutkimusajanjaksonkin aikana vaikuttivat vakavasti unionin tuotannonalan taloudellisiin tuloksiin, kuten jäljempänä olevasta taulukosta 10 käy ilmi.

4.5.3.2   Työvoimakustannukset

(254)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

 

2017

2018

2019

Tutkimusajanjakso

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti (euroa)

32 916

33 372

33 007

31 075

Indeksi (2017 = 100)

100

101

100

94

Lähde: otokseen valitut unionin tuottajat

(255)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti laskivat 6 prosenttia tarkastelujakson lopussa.

4.5.3.3   Varastot

(256)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Varastot

 

2017

2018

2019

Tutkimusajanjakso

Loppuvarastot (tonnia)

170 054

166 651

173 225

107 317

Indeksi (2017 = 100)

100

98

102

63

Loppuvarastot prosentteina tuotannosta (%)

5,9

5,3

6,0

3,9

Indeksi (2017 = 100)

100

90

101

65

Lähde: otokseen valitut unionin tuottajat

(257)

Loppuvarastot pienenivät tarkastelujakson aikana 37 prosenttia. Unionin tuottajat pitävät omat varastonsa yleensä alhaisina. Sen vuoksi varastoja ei voida pitää merkittävänä vahinkoindikaattorina tuotannonalalla. Tätä tukee myös analyysi loppuvarastojen kehityksestä ilmaistuna prosentteina tuotannosta. Kuten edellä on esitetty, tämä indikaattori pysyi suhteellisen vakaana vuosina 2017–2019, vaikka se sen jälkeen laskikin. Tutkimusajanjaksolla jotkin tuottajat vähensivät tuotantoaan ja pienensivät varastojaan selviytyäkseen vaikeasta taloudellisesta tilanteestaan vuosina 2019 ja 2020 (ks. taulukko 9).

4.5.3.4   Kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti

(258)

Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja sijoitetun pääoman tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

 

2017

2018

2019

Tutkimusajanjakso

Etuyhteydettömille asiakkaille unionissa tapahtuneen myynnin kannattavuus (% liikevaihdosta)

6,2

2,1

-2,6

0,4

Indeksi (2017 = 100)

100

34

-42

6

Kassavirta (euroa)

120 781 208

101 695 104

16 255 709

104 970 075

Indeksi (2017 = 100)

100

84

13

87

Investoinnit (euroa)

16 168 844

22 074 194

27 064 986

39 876 721

Indeksi (2017 = 100)

100

137

167

247

Investointien tuotto (%)

4,1

2,0

-1,1

0,6

Indeksi (2017 = 100)

100

49

-27

16

Lähde: otokseen valitut unionin tuottajat

(259)

Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Kannattavuus putosi vuoden 2017 ja tutkimusajanjakson välillä 6,2 prosentista 0,4 prosenttiin. Tämä pudotus tapahtui samaan aikaan, kun asianomaisista maista unionin tuotannonalan hintoja alemmilla hinnoilla tulevan tuonnin määrä (ks. taulukko 2) lisääntyi merkittävästi (ks. taulukot 3 ja 7).

(260)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen CIB ja useat vientiä harjoittavat tuottajat toivat esille unionin tuotannonalan kannattavuuden myönteisen kehityksen vuoden 2019 ja tutkimusajanjakson (vuosi 2020) välillä sekä vuoden 2020 nousevan suuntauksen (44). Lisäksi nämä osapuolet korostivat, että tutkimusajanjakson aikaista kannattavuutta ei voida pitää edustavana, koska covid-19-pandemiaan liittyvät toimenpiteet vaikuttivat vuoden 2020 alun tuotantomääriin ja koska autoteollisuuden käyttämän korroosionkestävän teräksen markkinat pienenivät vuonna 2020, vaikka se ei kuulu tämän tutkimuksen tuotteen määritelmään, mutta sitä tuotetaan samoilla laitteistoilla.

(261)

Komissio totesi, että kuten edellä 24 kappaleessa mainitaan, tarkastelujakson valinta oli asianmukainen, kun otetaan huomioon valituksen tekopäivä ja sovellettavat säännöt sekä se, että komission analyysi ei perustu perusvuoden ja tutkimusajanjakson väliseen vertailuun, vaan kehityssuuntauksiin koko tarkastelujakson aikana. On normaalia, että 12 kuukauden aikana tapahtuu vaihtelua. Covid-19-pandemian vaikutus sekä autoteollisuuden kysynnän kehitys on myös otettu kaikilta osin huomioon syy-yhteyttä koskevassa analyysissa tämän asetuksen 5.2.7. ja 5.2.4. jaksossa.

(262)

Nettokassavirta osoittaa unionin tuottajien kykyä rahoittaa toimintaansa itse. Nettokassavirta kehittyi suureksi osaksi samalla tavalla kuin kannattavuus ja investointien tuotto. Nettokassavirta pysyi melko vakaana vuosina 2017 ja 2018, kutistui vuonna 2019 unionin tuottajien kyseisenä vuonna tekemien tappioiden seurauksena ja elpyi sen jälkeen lähes tarkastelujakson alun tasolle.

(263)

Investoinnit muodostuvat omaisuuden nettokirjanpitoarvosta. Nettoinvestointien kasvu oli jatkuvaa, ja ne kasvoivat tarkastelujaksolla yli kaksinkertaisiksi. Investoinneilla pyrittiin useimmiten säilyttämään olemassa oleva kapasiteetti, parantamaan laatua ja korvaamaan tarvittavia tuotantoresursseja. Osa niistä liittyi terveys-, turvallisuus- ja ympäristöseikkoihin. Tarkastelujakson jälkipuoliskon merkittävät investoinnit koskevat yhtä otokseen valittua unionin tuottajaa ja sen korroosionkestävän teräksen tuotannon alkupään vaihetta.

(264)

CIB ja useat vientiä harjoittavat tuottajat väittivät lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että investointien kasvu osoittaa, että unionin tuotannonalalle ei ole aiheutunut vahinkoa. Väite hylättiin. Vaikka investoinnit kasvoivatkin tarkastelujaksolla, niiden määrä oli edelleen alhainen, ja ne rajoittuivat yleensä välttämättömiin kustannuksiin toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi, kuten edellä mainitaan. Sen vuoksi komissio ei katsonut, että tämän myönteinen kehitys lieventäisi muilla alueilla aiheutunutta vahinkoa.

(265)

Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta, joka osoittaa omaisuuseristä tehtävien poistojen tason. Se laski jatkuvasti ja muuttui negatiiviseksi vuonna 2019, jolloin otokseen valitut unionin tuottajat tekivät tappiota globaalisti. Se muuttui hieman positiiviseksi tutkimusajanjaksolla, mutta oli paljon pienempi kuin tarkastelujakson alussa.

(266)

Unionin tuotannonalan heikko taloudellinen tulos tarkastelujaksolla rajoitti sen kykyä hankkia pääomaa. Unionin tuotannonala on pääomavaltaista ja vaatii merkittäviä investointeja. Investointien tuotto tarkastelujaksolla oli liian alhainen kattamaan tällaisia huomattavia investointeja.

4.5.4   Vahinkoa koskevat päätelmät

(267)

Mikro- ja makroindikaattoreiden kehitys tarkastelujaksolla osoitti, että unionin tuotannonalan rahoitustilanne heikkeni.

(268)

Tuotantokapasiteetin kasvu (10 prosenttia) on teoreettista ja johtuu siitä, että unionin tuotannonala kohdensi enemmän kapasiteettia korroosionkestävän teräksen tuotantoon muiden samoilla linjoilla valmistettujen tuotteiden heikomman kysynnän vuoksi. Tämä koskee myös työllisyyttä (kasvu 10 prosenttia). Myös investoinneista (kasvu 147 prosenttia) valtaosa koostuu investointien kohdentamisesta korroosionkestävän teräksen alkupään vaiheeseen. Unionin tuotannonalan markkinaosuuden kasvu (3,2 prosenttia) tarkastelujaksolla johtuu 202 kappaleessa mainitun Kiinaa koskevan toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen vireillepanosta ja tuloksesta.

(269)

Vapaiden markkinoiden kulutuksen laskiessa (6 prosenttia) unionin tuotannonala ponnisteli pitääkseen korroosionkestävän teräksen myyntimäärät etuyhteydettömille asiakkaille unionissa ennallaan (laskua 1 prosentti). Unionin tuotannonala pystyi kuitenkin tähän ja vastaamaan asianomaisista maista tulevan lisääntyvän polkumyyntituonnin aiheuttamaan hintapaineeseen ainoastaan alentamalla myyntihintojaan. Unionin tuotannonala laski hintojaan tarkastelujaksolla enemmän kuin tuotantokustannukset laskivat.

(270)

Näin alhaiset hinnat vaikuttivat vakavasti unionin tuotannonalan tulokseen, joka laski vuonna 2017 tehdystä 6,2 prosentin voitosta vuoden 2019 tappioihin ja käytännössä nollatulokseen tarkastelujakson lopussa. Samanlaista suuntausta noudattivat myös muut taloudelliset indikaattorit, kuten kassavirta ja sijoitetun pääoman tuotto.

(271)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

5.   SYY-YHTEYS

(272)

Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti, oliko asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti myös, olisivatko muut tiedossa olleet tekijät voineet samaan aikaan aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio varmisti, ettei mitään muiden tekijöiden kuin asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamaa mahdollista vahinkoa pidetä polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista johtuvana. Näitä tekijöitä ovat muista kolmansista maista tuleva tuonti, unionin tuotannonalan vientitoiminta, kysynnän kehitys, kytköskäyttö, itse aiheutettu vahinko, covid-19-pandemia ja kuumavalssattujen kelojen hinnat.

5.1   Polkumyyntituonnin vaikutukset

(273)

Asianomaisista maista tuleva tuonti kasvoi tarkastelujaksolla yli viisinkertaiseksi kasvaen 196 643 tonnista vuonna 2017 yli miljoonaan tonniin tutkimusajanjaksolla. Markkinaosuus kasvoi vuoden 2017 ja tutkimusajanjakson välillä 2,2 prosentista 13,1 prosenttiin. Kasvava tuonti tapahtui unionin tuotannonalan hintoja alemmilla hinnoilla koko tarkastelujakson ajan, ja hintojen välinen ero kasvoi ajan myötä. Etenkin vuonna 2019 ja tutkimusajanjaksolla, jolloin asianomaisista maista tulevan tuonti kasvoi eniten, polkumyyntituonti painoi unionin tuotannonalan hintoja alaspäin. Asianomaisista maista tulevan tuonnin aiheuttama hintapaine merkitsi sitä, että rajoittaakseen myynnin vähenemistä unionin tuotannonalan oli laskettava myyntihintojaan enemmän kuin tuotantokustannukset laskivat. Tämän seurauksena kannattavuus laski 6,2 prosentista 0,4 prosenttiin ja taloudelliset indikaattorit heikkenivät.

(274)

Turkkilainen järjestö CIB kiisti asianomaisista maista tulevan tuonnin kielteiset vaikutukset sillä perusteella, että kyseinen tuonti seurasi kuumavalssattujen kelojen hintavaihtelusta johtuvia globaaleja markkinasuuntauksia eikä asettanut hintoja unionin markkinoilla. Komissio hylkäsi väitteen. Koska asianomaisista maista tuleva tuonti kasvoi eksponentiaalisesti noin miljoonalla tonnilla näin lyhyen ajanjakson aikana ja sen markkinaosuus oli 12,9 prosenttia, sen erittäin alhaiset hinnat vaikuttivat kielteisesti hintoihin, joita unionin tuotannonala kykeni saamaan vapailla markkinoilla.

(275)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen CIB ja useat vientiä harjoittavat tuottajat toistivat tämän huomautuksen ja viittasivat komissiolle toimittamiinsa markkinatietoihin, joiden mukaan hintakehitys tarkastelujaksolla oli sama tärkeimmillä globaaleilla markkinoilla ja unionin tuotannonalan osalta unionissa.

(276)

Komissio hylkäsi tämän väitteen. Ensinnäkin unionin tuotannonalan myyntihinnat laskivat 12 prosenttia tarkastelujaksolla, kun taas asianomaisista maista tulevan tuonnin hinnat laskivat 14 prosenttia. Asianomaisista maista erittäin alhaisin hinnoin tapahtuvan tuonnin suuri määrä vaikutti kielteisesti hintoihin, joita unionin tuotannonala kykeni saamaan vapailla markkinoilla, koska tuontihinnat olivat jo selvästi alle unionin tuotannonalan hintojen vuonna 2017, kuten 274 kappaleessa todetaan. Toiseksi komissio totesi, että jotkin toimitetuissa tiedoissa esitetyt hintakehitykset saattoivat osittain olla vertailukelpoisia, mutta varsinainen hintataso ei ollut, ja että hinnat kullakin näistä tärkeimmistä markkinoista muodostuvat kyseiselle markkinalle ominaisen dynamiikan ja olosuhteiden perusteella. Se, että komissio oli todennut tarkasteltavana olevan tuotteen olevan hyödyke, kuten asianomaiset osapuolet mainitsivat, ei kyseenalaista tätä päätelmää.

(277)

Useat osapuolet väittivät, että Venäjältä ja Turkista tulevan tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä ei ollut mitään korrelaatiota. Komissio hylkäsi väitteen. Komissio myönsi, että tarkastelujakson ensimmäisellä puoliskolla unionin tuotannonala pystyi hyötymään suhteellisen hyvistä markkinaolosuhteista ja Kiinasta tulevaan tuontiin sovellettavista voimassa olevista polkumyyntitoimenpiteistä. Unionin tuotannonalasta tuli kuitenkin tappiollinen vuosina 2018–2019, jolloin Venäjältä ja Turkista tulevan tuonnin vuosittainen kasvu oli voimakkainta. Heikko taloudellinen tilanne jatkui tutkimusajanjaksolla asianomaisista maista tulevan tuonnin kasvettua edelleen sekä absoluuttisesti että suhteellisesti mitattuna. Näin ollen polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä on selvä korrelaatio.

(278)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen CIB ja useat vientiä harjoittavat tuottajat totesivat, että vuosina 2018–2019, jolloin Venäjältä ja Turkista tulevan tuonnin vuotuinen kasvu oli suurin, unionin tuotannonala onnistui lisäämään myyntimääriään unionissa hieman yli 200 000 tonnilla.

(279)

Komissio totesi kuitenkin, että absoluuttisesti mitattuna tämä kasvu oli alle puolet asianomaisista maista tulevan tuonnin kasvusta, ja kun otetaan huomioon polkumyyntituonnin täyttämillä markkinoilla vallitsevat hinnat, unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkeni huomattavasti vuodesta 2018 alkaen ja muuttui tappiolliseksi vuonna 2019.

(280)

Useat osapuolet väittivät, että Turkista ja Venäjältä tuleva tuonti ei missään vaiheessa saavuttanut määriä, jotka voisivat aiheuttaa vahinkoa, sillä määrät olivat muun muassa pienempiä kuin terästä koskevien unionin suojakiintiöiden jäännöskiintiö. Komissio hylkäsi väitteen. Polkumyynnin vastaisilla toimenpiteillä puututaan eri tilanteeseen kuin suojatoimenpiteillä. Terästä koskevat suojatoimenpiteet eivät estä polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönottoa suojatullin soveltamisen ulkopuolelle jääviin tullikiintiöihin, jotka ovat niin suuria, että tuontimäärät voivat olla nousta merkittäviksi ennen suojatullin soveltamista, kuten 214 kappaleessa mainitaan. Lisäksi asianomaisista maista peräisin olevan tuonnin määrä ei ollut vähäpätöinen perusasetuksen 5 artiklan 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla, kuten edellä 213 ja 214 kappaleessa mainitaan. Sen vuoksi asianomaisista maista polkumyynnillä tuleva tuonti oli riittävän merkittävää aiheuttamaan vahinkoa unionin tuottajille.

(281)

Jotkin osapuolet pyysivät komissiota analysoimaan vuoden 2021 tietoja ja väittivät, että unionin tuottajien voimakas elpyminen kyseisenä vuonna todisti, että asianomaisista maista tuleva tuonti ei ollut syynä unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon. Komissio hylkäsi väitteen perusasetuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti; siinä todetaan, että tutkimusajanjakson jälkeistä aikaa koskevia tietoja ei tavallisesti oteta huomioon.

5.2   Muiden tekijöiden vaikutukset

5.2.1   Tuonti kolmansista maista

(282)

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Tuonti kolmansista maista

Maa

 

2017

2018

2019

Tutkimusajanjakso

Etelä-Korea

Määrä (tonnia)

143 873

180 993

209 248

248 890

Indeksi (2017 = 100)

100

126

145

173

Markkinaosuus (%)

1,6

2,2

2,3

2,9

Indeksi (2017 = 100)

100

135

146

182

Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

703

729

685

626

Indeksi (2017 = 100)

100

104

97

89

Taiwan

Määrä (tonnia)

69 919

87 803

140 334

184 158

Indeksi (2017 = 100)

100

126

201

263

Markkinaosuus (%)

0,8

1,0

1,6

2,2

Indeksi (2017 = 100)

100

134

202

278

Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

624

675

656

624

Indeksi (2017 = 100)

100

108

105

100

Intia

Määrä (tonnia)

232 677

126 651

194 355

169 040

Indeksi (2017 = 100)

100

54

84

73

Markkinaosuus (%)

2,6

1,5

2,2

2,0

Indeksi (2017 = 100)

100

58

84

77

Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

683

689

639

573

Indeksi (2017 = 100)

100

101

94

84

Tunisia

Määrä (tonnia)

0

29 901

82 426

85 436

Indeksi (2017 = 100)

 

100

276

2 286

Markkinaosuus (%)

0

0,4

0,9

1,0

Indeksi (2017 = 100)

 

100

225

250

Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

 

648

600

570

Indeksi (2017 = 100)

 

100

93

88

Ukraina

Määrä (tonnia)

19 501

30 165

25 434

19 140

Indeksi (2017 = 100)

100

155

130

98

Markkinaosuus (%)

0,2

0,4

0,3

0,2

Indeksi (2017 = 100)

100

166

131

104

Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

635

645

593

538

Indeksi (2017 = 100)

100

102

93

85

Kiina

Määrä (tonnia) (45)

1 557 192

903 775

668 707

245

Indeksi (2017 = 100)

100

58

43

0

Markkinaosuus (%)

17,3

10,8

7,5

0,0

Indeksi (2017 = 100)

100

62

43

0

Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

597

478

860

896

Indeksi (2017 = 100)

100

80

144

150

Muut kolmannet maat

Määrä (tonnia)

113 906

120 947

77 991

132 678

Indeksi (2017 = 100)

100

106

68

116

Markkinaosuus (%)

1,3

1,4

0,9

1,6

Indeksi (2017 = 100)

100

114

69

123

Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

658

691

687

599

Indeksi (2017 = 100)

100

105

99

87

Kaikki kolmannet maat yhteensä asianomaisia maita lukuun ottamatta

Määrä (tonnia)

2 137 068

1 480 235

1 398 494

839 588

Indeksi (2017 = 100)

100

69

65

39

Markkinaosuus (%)

23,8

17,6

15,6

9,9

Indeksi (2017 = 100)

100

74

66

41

Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

636

695

655

603

Indeksi (2017 = 100)

100

109

103

95

Lähde: Surveillance 2 (mukautettu)

(283)

Muista maista tulevan tuonnin markkinaosuus vaihteli tarkastelujaksolla. Kaiken kaikkiaan se laski vuoden 2017 ja tutkimusajanjakson välillä 23,8 prosentista 9,9 prosenttiin, ja tähän suuntaukseen vaikutti osaltaan kaupan suojatoimenpiteiden käyttöönotto Kiinasta tulevan korroosionkestävän teräksen tuonnissa.

(284)

Tuonti muista kolmansista maista tutkimusajanjaksolla oli 839 588 tonnia (josta 72 prosenttia Etelä-Koreasta, Taiwanista ja Intiasta). Valtaosa tästä tuonnista tuli unioniin hinnoilla, jotka olivat asianomaisista maista tulevan tuonnin hintoja korkeampia.

(285)

Kuten edellä 247 ja 248 kappaleessa todetaan, Kiinasta polkumyynnillä tulevalla tuonnilla oli edelleen vaikutusta unionin tuotannonalaan osalla tarkastelujaksoa. Jotkin osapuolet väittivät, ettei ollut näyttöä siitä, että Kiinasta ei tullut toimenpiteitä kiertävää tuontia unionin markkinoille vuonna 2020, ja pyysivät tästä syystä Taric-tietojen julkistamista (46). Kun otetaan huomioon Kiinaa koskevan toimenpiteiden kiertämistä koskevan menettelyn ajoitus ja kyseisen tutkimuksen vireillepanosta lähtien toteutettu kirjaaminen, komissio katsoi, että Kiinasta tuleva tuonti ei aiheuttanut merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle nyt käsillä olevan menettelyn tutkimusajanjaksolla. Lisäksi korroosionkestävän teräksen tuonti Kiinasta oli käytännössä olematonta tutkimusajanjaksolla, jolla komissio totesi unionin tuotannonalalle aiheutuvan merkittävän vahingon jatkuvan.

(286)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen CIB ja useat vientiä harjoittavat tuottajat esittivät, että syynä unionin tuotannonalan kannattavuuden laskuun vuosina 2018 ja 2019 oli se, että vuonna 2017 saavutettu kannattavuus johtui pääasiassa polkumyyntien käyttöönotosta Kiinasta peräisin olevan korroosionkestävän teräksen tuonnissa ja että vuosien 2018 ja 2019 lasku tältä vuoden 2017 tasolta johtui Kiinasta peräisin olevan korroosionkestävän teräksen toimenpiteitä kiertävästä tuonnista – myös Turkin viranomaiset esittivät saman väitteen.

(287)

Unionin tuotannonalan vuoden 2017 kannattavuuden osalta komissio totesi, että vuonna 2017 kannattavuus ylitti 6 prosentin vähimmäistavoitevoiton, mikä osoitti, että i) Kiinasta tuleva epäreilu kilpailu oli aiemmin aiheuttanut huomattavaa haittaa unionin tuotannonalalle, mutta kyseisenä vuonna Kiinasta tuleva polkumyynti ei vaikuttanut merkittävästi unionin tuotannonalan kannattavuuteen, mikä todennäköisesti johtui Kiinasta tulevaa korroosionkestävää terästä koskevan polkumyyntitutkimuksen vireillepanosta joulukuussa 2016, ja ii) asianomaisista maista tulevan tuonnin määrä ei vielä ollut tasolla, joka vaikuttaisi merkittävästi unionin tuotannonalan kannattavuuteen. Epäreilujen kaupan vääristymien puuttuminen ei kuitenkaan tarkoita, että kannattavuus olisi kasvanut suunnattomasti, kuten asianomaiset osapuolet antoivat ymmärtää, sillä se oli vaatimattomalla 6,2 prosentin tasolla. Komissio ei ”yksinkertaisesti sivuuttanut” Kiinasta vuosina 2018 ja 2019 tulevan toimenpiteitä kiertävän tuonnin vaikutusta, kuten CIB ja useat vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, vaan se myönsi kyseisellä tuonnilla olleen edelleen vaikutusta unionin tuotannonalaan. Toisin kuin asianomaisista maista tulevan tuonnin kehitys, kyseisen tuonnin määrä kuitenkin väheni voimakkaasti toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen johdosta vuosina 2018 ja 2019, jolloin se oli jo vähäisempää kuin asianomaisista maista tuleva tuonti. Käytännössä Kiinasta ei tuotu enää lainkaan korroosionkestävää terästä tutkimusajanjaksolla.

(288)

Näin ollen komissio päätteli, että muista kolmansista maista tulevan tuonnin vaikutus ei heikentänyt Venäjältä ja Turkista polkumyynnillä tulevan tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon välistä syy-yhteyttä.

5.2.2   Unionin tuotannonalan vientitoiminta

(289)

Unionin tuotannonalan viennin määrä ja hinta kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Otokseen valittujen unionin tuottajien vientitoiminta

 

2017

2018

2019

Tutkimusajanjakso

Vientimäärä (tonnia)

708 037

657 417

812 594

748 774

Indeksi (2017 = 100)

100

93

115

106

Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

608

672

600

589

Indeksi (2017 = 100)

100

110

99

97

Lähde: Eurofer (määrät), otokseen valitut unionin tuottajat (yksikköhinta)

(290)

Unionin tuotannonalan vienti kasvoi 6 prosenttia tarkastelujaksolla. Vientimyynnin lisääntyminen (noin 40 000 tonnilla tutkimusajanjaksolla tarkastelujakson alkuun verrattuna) on vähäistä siihen nähden, että myynnin menetys unionin markkinoilla oli yli 93 000 tonnia samalla ajanjaksolla. Vuoden 2018 korkeampia hintoja lukuun ottamatta unionin tuottajien vientihinnat olivat varsin vakaat samalla ajanjaksolla. Unionin tuotannonalan viemät tuotteet ovat yleensä halvempaa korroosionkestävää terästä, minkä vuoksi niiden keskimääräiset hinnat ovat huomattavasti alhaisemmat kuin unionissa myytyjen tuotteiden. Jakamalla kiinteitä kustannuksia ja muita kustannuksia unionin tuotannonalan vientimyynti pystyi hyvin vähäisessä määrin kompensoimaan sekä määrien että hintojen negatiivista kehitystä unionin markkinoilla.

(291)

Jotkin vientiä harjoittavat tuottajat katsoivat, että unionin tuottajien korroosionkestävän teräksen markkinaosuuden menetys unionin markkinoilla johtui unionin tuottajien painopisteen siirtymisestä vientimarkkinoihin, jotka olivat joillekin osapuolille tappiollisia. Komissio hylkäsi väitteen. Unionin tuottajien vientimäärät olivat vähäisiä verrattuna unionin kokonaismyyntimäärään muodostaen noin 12 prosenttia kokonaismyynnistä. Kuten 290 kappaleessa todetaan, viennin lisämyynti oli absoluuttisesti mitattuna vähäistä ja tapahtui melko vakailla ja tuotevalikoiman mukaisilla hinnoilla.

(292)

Komissio päätteli, että unionin tuottajien vientitoiminnan mahdollinen vaikutus unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon oli vähäinen tai olematon.

5.2.3   Kysynnän yleinen kehitys

(293)

Kuten 4.3. jaksosta käy ilmi, vapaiden markkinoiden kulutus laski tarkastelujaksolla. Tältä pohjalta komissio päätteli, että vapaiden markkinoiden kulutuksen kehitys saattoi vaikuttaa unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

(294)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Venäjän viranomaiset väittivät, että kulutuksen lasku oli tärkein syy unionin tuotannonalan tuotannon vähenemiseen. Komissio toisti, että kulutuksen laskun ei kuitenkaan todettu heikentävän Venäjältä ja Turkista polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalan vahingollisen tilanteen välistä syy-yhteyttä tutkimusajanjaksolla, kun otetaan huomioon asianomaisista maista tulevan tuonnin määrän ja markkinaosuuden kasvu ja niiden vaikutus unionin tuotannonalan hintoihin. Lisäksi kulutuksen lasku tarkastelujaksolla oli 467 000 tonnia, kun taas asianomaisista maista tulevan tuonnin kasvu oli lähes kaksinkertainen.

5.2.4   Autoteollisuuden kysynnän kehitys

(295)

Jotkin osapuolet väittivät, että unionin tuotannonalan heikko suoriutuminen johtui autoteollisuuden ongelmista ja heikentyneestä kysynnästä. Tämä tutkimus ei vahvistanut kyseistä väitettä. Sen sijaan tutkimus osoitti, että unionin tuottajat toimittivat korroosionkestävää terästä useille tuotannonaloille, jotka eivät toimi autoteollisuudessa. Koska autoteollisuudessa tyypillisesti käytetyt kuumasinkityt teräkset jäävät tämän tutkimuksen soveltamisalan ulkopuolelle, autoteollisuuden laskusuhdanteen mahdollinen kielteinen vaikutus unionin tuotannonalaan johtui muista kuin samankaltaisista tuotteista, eikä sitä näin ollen oteta huomioon tässä analyysissä. Väite hylättiin.

(296)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen CIB ja useat vientiä harjoittavat tuottajat esittivät, että koska autoteollisuuden tuotteet valmistetaan samoilla tuotantolinjoilla, kyseisen sektorin laskenut kysyntä olisi lisännyt kiinteitä kustannuksia ja näin ollen vaikuttanut kielteisesti unionin tuotannonalan kannattavuuteen.

(297)

Komissio myönsi, että jotkin unionin tuottajat valmistavat korroosionkestävän teräksen tuotantolinjoilla myös autoteollisuudessa käytettäviä tuotteita, Se selvensi kuitenkin, että tämän tutkimuksen analyysi – kustannusanalyysi mukaan luettuna – on tehty vain tutkimuksen piiriin kuuluvan tuoteryhmän osalta. Mikroindikaattorit on kerätty vain otokseen valittujen tuottajien tasolla. Kyseisten osapuolten tarkastettuja tuotantokustannuksia ja erityisesti niiden kiinteitä kustannuksia ei ole kohdennettu uudelleen. Tällainen tuotantokapasiteetin uudelleenkohdentaminen koski vain pientä määrää otokseen kuulumattomia tuottajia. Näin ollen muiden tuoteryhmien kuin korroosionkestävän teräksen kehitys ei vaikuttanut yhteenkään mikroindikaattoriin ja, kuten päätelmistä ilmoittavassa asiakirjassa sekä tässä asetuksessa mainitaan, ainoastaan kahteen makroindikaattoriin eli tuotantokapasiteettiin (taulukko 4) ja työllisyyteen (taulukko 6).

(298)

Tämän vuoksi väite hylättiin.

5.2.5   Kytköskäyttö

(299)

Unionin tuottajat käyttävät tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta orgaanisella aineella pinnoitetun teräksen tuotantoon.

(300)

Kuten taulukosta 1 käy ilmi, kytkösmarkkinoiden kulutus väheni 13 prosenttia tarkastelujaksolla. Lasku tapahtui pääasiassa tarkastelujakson jälkipuoliskolla eräiden terästä käyttävien sektoreiden negatiivisen kasvun seurauksena. Suhteellisesti mitattuna eli prosentteina unionin tuotannosta kytköskäyttö pysyi kuitenkin varsin vakaana.

(301)

Komissio päätteli, että kytkösmarkkinakulutuksen kehitys vaikutti unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon hyvin vähäisessä määrin, jos lainkaan.

5.2.6   Itse aiheutettu vahinko

(302)

Jotkin osapuolet toivat esiin autoteollisuuden tarpeisiin tuotettavien kuumasinkittyjen tuotteiden tuotantoon tehdyt huonosti ajoitetut investoinnit syyksi unionin tuottajille aiheutuneeseen vahinkoon. Kuten 295 kappaleessa todetaan, väite koskee investointeja tuotteeseen, joka ei kuulu tämän tutkimuksen piiriin. Tämän vuoksi komissio hylkäsi väitteen.

(303)

Jotkin osapuolet viittasivat huonosti ajoitettujen investointien johtaneen kulutusta suurempaan kapasiteettiin ja unionin tuottajille aiheutuneeseen vahinkoon. Komissio hylkäsi väitteen. Kuten 263 kappaleessa todetaan, unionin tuottajat eivät investoineet nimenomaisesti korroosionkestävän teräksen tuotantokapasiteettiin. Lisäksi 235 kappaleessa todetaan, että korroosionkestävän teräksen tuotantokapasiteetin kasvu oli teoreettista eikä sitä sen vuoksi pidetty osoituksena merkittävästä vahingosta tässä tapauksessa. Väite toistettiin lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen, mutta se hylättiin, koska sen tueksi ei esitetty uutta näyttöä tai perusteluja.

(304)

Jotkin osapuolet viittasivat unionin tuotannon itse aiheuttaneen vahinkoa, sillä unionin tuottajiin etuyhteydessä olevat teräspalvelukeskukset harjoittivat tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuontia. Väite hylättiin perusteettomana. On syytä huomata, että useilla unionin tuottajilla ei ole etuyhteydessä olevia tuontitoimintaa harjoittavia teräspalvelukeskuksia. Valtaosalla otokseen valituista unionin tuottajista ei ole niihin etuyhteydessä olevia teräspalvelukeskuksia. Mahdollisten unionin tuottajiin etuyhteydessä olevien teräspalvelukeskusten harjoittaman tuonnin ei todettu heikentävän Venäjältä ja Turkista polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalan vahingollisen tilanteen välistä syy-yhteyttä tutkimusajanjaksolla, kun otetaan huomioon asianomaisista maista tulevan tuonnin määrän kasvu ja sen vaikutus unionin tuotannonalan hintoihin ja muihin tässä jaksossa analysoituihin tekijöihin.

5.2.7   Covid-19-pandemia

(305)

Jotkin osapuolet katsoivat vahingon johtuneen covid-19-pandemian vuoksi unionissa toteutetuista sulkemisista, jotka olisivat kasvattaneet unionin teräksenvalmistajien kiinteitä kuluja tuotantomäärien pienentyessä. Väite, joka toistettiin lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen, hylättiin. Covid-19-pandemian aiheuttamat sulkemiset niissä 14 jäsenvaltiossa, joissa unionin tuottajat sijaitsevat, vaihtelivat kestoltaan ja laajuudeltaan. Itse asiassa sulkemisilla ei juurikaan ollut vaikutusta osaan unionin teräksentuottajista, jotka palvelivat välttämätöntä liiketoimintaa pandemian aikana ja joiden kokonaistuotanto vuonna 2020 ei merkittävästi eronnut vuodesta 2019 (47).

(306)

Kyseiset osapuolet katsoivat, että syynä unionin tuotannonalan markkinaosuuksien menetykseen oli myytävänä olevien tuotteiden pienempi määrä, koska kapasiteetin käyttöaste oli alhaisempi ja tuotanto oli vähentynyt covid-19-pandemian aiheuttamien tuotantolaitosten sulkemisten tai käyttämättä jääneen kapasiteetin vuoksi. Komissio oli eri mieltä väitteestä. Kulutuksen vähentyessä (ks. taulukko 1) polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin markkinaosuus kasvoi unionin tuotannonalaa enemmän, vaikka tällä yleisesti ottaen oli edelleen mahdollisuus toimittaa tuotteita markkinoille.

(307)

Useat osapuolet totesivat, että Turkista ja Venäjältä tuleva tuonti täytti unionin markkinoilla olevan aukon, joka johtui covid-19-pandemian vuoksi unionissa toteutettujen sulkemisten aiheuttamista saatavuusongelmista. Komissio hylkäsi väitteen. Komissio totesi, että suurin osa asianomaisista maista tulevan tuonnin kasvusta sekä määrän että markkinaosuuden suhteen tapahtui vuosina 2018 ja 2019 eli ennen covid-19-pandemiaa. Lisäksi covid-19-pandemian aiheuttamien tuotannon sulkemisten vaikutus vaihteli unionin tuottajien välillä ja oli yleisesti ottaen vähäinen, kuten 305 kappaleessa selitetään. Covid-19-pandemiaan liittyvät sulkemiset eivät voi olla oikeutus asianomaisten maiden polkumyyntikäytännöille. Väitteet toistettiin lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen, mutta ne hylättiin, koska niiden tueksi ei esitetty uutta näyttöä tai perusteluja.

(308)

CIB ja useat vientiä harjoittavat tuottajat esittivät, että CIB:n tekemä neljännesvuosittainen analyysi valitukseen liittyvistä hinnoista ja kustannuksista (ks. 260 kappale) osoittaisi unionin tuotannonalan olleen huomattavan tappiollinen erityisesti vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä. Tämä tukisi väitettä, jonka mukaan heikko kannattavuus tutkimusajanjaksolla johtui pakollisista tehtaiden sulkemisesta unionissa (eikä polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista).

(309)

Komissio totesi, että valituksessa olevia tietoja koskevan kyseisten osapuolten itse tekemän analyysin tulokset osoittivat voittojen heikentyneen voimakkaasti vuoden 2019 kolmannen ja neljännen neljänneksen välillä (1,22 prosentista -1,96 prosenttiin), eli ennen covid-19-pandemiaa, sekä unionin tuotannonalan kannattavuuden kohonneen selvästi vuoden 2020 toisella neljänneksellä tasolle (-0,45 prosenttia), joka oli verrattavissa vuoden 2020 kolmannella neljännellä oletettavasti saavutettuun tasoon – kun taas osapuolet korostivat sulkemisten alkaneen vuoden 2020 maaliskuussa (48). Se totesi, että sekä kannattavuuden voimakas lasku vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä eli ennen mahdollisia covid-19-pandemiasta johtuvia pakollisia tehtaiden sulkemisia että kannattavuuden voimakas kasvu vuoden 2020 toisella neljänneksellä ovat ristiriidassa sen kanssa, että kyseinen analyysi tukisi väitettä pakollisten sulkemisten vaikutuksesta. Sen vuoksi väitteen ei katsottu olevan vakuuttavasti perusteltu.

(310)

Venäjän viranomaiset totesivat, että covid-19-pandemiaan liittyvät havainnot, jotka esitetään tiivistetysti eräässä tutkimuksessa, olivat syynä unionin tuotannonalan heikkenemiseen tutkimusajanjaksolla (49). Kyseiset havainnot liittyvät euroalueen hitaaseen elpymiseen Kiinaan verrattuna, valmistusteollisuuden lyhyen aikavälin toimitusongelmien vaikutuksiin ja sektoreiden välisiin eroihin covid-19-pandemian jälkeisessä elpymisessä. Väite hylätään 306 kappaleessa selitetyistä syistä ja koska kyseisessä tutkimuksessa keskitytään sektoreihin, jotka eivät liity korroosionkestävään teräkseen.

5.2.8   Kuumavalssattujen kelojen hinnat

(311)

Jotkin osapuolet väittivät, että unionin tuottajat kärsivät kuumavalssattujen kelojen kustannushintojen vaihtelun aiheuttamasta paineesta; markkinaseurantatietojen mukaan hinnat kallistuivat vuoden 2020 jälkipuoliskolla. Useimmat unionin tuottajat ovat vertikaalisesti integroituneita, joten kuumavalssattujen kelojen hinta vapailla markkinoilla ei vaikuttanut korroosionkestävän teräksen tuotantokustannuksiin. Komissio hylkäsi väitteen.

5.2.9   Unionin tuotannonalan kilpailutilanne

(312)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Venäjän viranomaiset väittivät, että Korean tasavallan ja Taiwanin saavuttama markkinaosuuden kasvu osoitti, että unionin tuotannonala ei ollut riittävän kilpailukykyinen.

(313)

Komissio huomautti, että tuonnin lisääntyminen ei kerro mitään kotimaisen teollisuuden kilpailutilanteesta. Se totesi myös, että näistä kahdesta maasta tulevan tuonnin absoluuttinen määrä ja varsinkin sen kasvu tarkastelujaksolla olivat vähäisiä asianomaisiin maihin verrattuna. Tämän vuoksi väite hylättiin.

5.3   Syy-yhteyttä koskevat päätelmät

(314)

Edellä esitettyjen seikkojen perusteella komissio vahvisti, että unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon ja Venäjältä ja Turkista polkumyynnillä tulevan tuonnin välillä on syy-yhteys. Unionin tuotannonalan tilanne heikkeni samanaikaisesti asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin kasvun kanssa. Turkista ja Venäjältä tuleva halpatuonti kasvoi eksponentiaalisesti ja esti unionin tuotannonalaa korottamasta myyntihintoja ja -määriä Kiinasta tulevaa tuontia koskevan toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen jälkeen. Asianomaisista maista polkumyynnillä tulevan tuonnin hinnat alittivat jatkuvasti unionin tuotannonalan myyntihinnat unionin markkinoilla ja joka tapauksessa aiheuttivat merkittävää hintapainetta, mikä esti unionin tuotannonalaa asettamasta hintojaan kestävälle tasolle kohtuullisten voittomarginaalien saavuttamiseksi.

(315)

Komissio erotti polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vahingollisista vaikutuksista kaikkien sellaisten tiedossa olleiden tekijöiden vaikutukset, jotka ovat vaikuttaneet unionin tuotannonalan tilanteeseen. Se totesi, että tietyt tekijät, kuten kytkösmarkkinakäytön kehitys ja tietyt investoinnit, eivät vaikuttaneet aiheutuneeseen vahinkoon. Muiden tekijöiden – kuten muista kolmansista maista tulevan tuonnin, unionin tuottajien harjoittaman viennin, kysynnän kehityksen, covid-19-pandemian ja kuumavalssattujen kelojen hintojen – vaikutus oli kaiken kaikkiaan vähäinen.

(316)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheutti merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle ja että muut tekijät erikseen tai yhdessä tarkasteltuina eivät heikentäneet syy-yhteyttä polkumyynnin ja merkittävän vahingon välillä.

6.   TOIMENPITEIDEN TASO

(317)

Määrittääkseen toimenpiteiden tason komissio tutki, olisiko polkumyyntimarginaalia alempi toimenpiteiden taso riittävä polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi.

6.1   Vahinkomarginaali

(318)

Vahinko poistuisi, jos unionin tuotannonala voisi saavuttaa tavoitevoiton myymällä tavoitehinnalla perusasetuksen 7 artiklan 2 c ja 2 d kohdan mukaisesti.

(319)

Tavoitevoiton määrittämiseksi komissio otti perusasetuksen 7 artiklan 2 c kohdan mukaisesti huomioon seuraavat tekijät: kannattavuustaso ennen tutkimuksen kohteena olevasta maasta peräisin olevan tuonnin kasvua, kannattavuustaso, joka tarvitaan kustannusten ja investointien, tutkimuksen ja kehittämisen (T&K) ja innovoinnin kattamiseen kokonaan, sekä kannattavuustaso, jollaista voidaan odottaa tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa. Tällainen voittomarginaali ei saa olla matalampi kuin kuusi prosenttia.

(320)

Valituksen tekijä esitti, että tavoitevoiton olisi oltava vähintään sama kuin edellisessä (Kiinasta tulevaa) korroosionkestävää terästä koskevassa tapauksessa (7,4 prosenttia). Yksi unionin tuottaja ehdotti 15 prosentin voittoa. Joidenkin osapuolten mukaan valituksen tekijän esittämä voittotaso oli liian korkea.

(321)

Komissio totesi, että vuonna 2017 unionin tuotannonala pystyi saavuttamaan keskimäärin 6,2 prosentin voiton. Kiinasta tulevan korroosionkestävän teräksen tuonnin määrä oli vähentynyt jo vuonna 2017 joulukuussa 2016 vireille pannun polkumyyntiä koskevan tutkimuksen tuloksena, vaikka polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä ei ollut vielä otettu käyttöön. Lisäksi tuonti Venäjältä ja Turkista oli kyseisenä vuonna edelleen suhteellisen vähäistä (ks. taulukko 2)

(322)

Komissio arvioi myös tarkastelujaksoa edeltäviä vuosia, mutta ei pitänyt niitä asianmukaisina, koska Kiinasta suurina määrinä tuleva polkumyyntituonti vaikutti unionin tuotannonalaan. Komissio otti huomioon edellisessä (Kiinasta tulevaa) korroosionkestävää terästä koskevassa tapauksessa käytetyn tavoitevoiton, joka on kuitenkin peräisin vuodelta 2008.

(323)

Sen vuoksi komissio päätti käyttää vuonna 2017 saavutettua 6,2 prosentin keskimääräistä painotettua voittoa, joka oli asianmukaisin perusta tavoitevoiton laskemiselle tässä tapauksessa.

(324)

Kaksi unionin tuottajaa toimitti perusasetuksen 7 artiklan 2 c kohdan mukaisesti näyttöä siitä, että niiden investointien, tutkimuksen ja kehittämisen (T&K) sekä innovoinnin taso olisi tarkastelujaksolla ollut korkeampi tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa. Komissio hyväksyi väitteet yritysten asiakirjanäytön perusteella, joka oli yhdenmukainen yritysten raportointivälineiden ja kirjanpitojärjestelmien kanssa. Ottaakseen tämän huomioon tavoitevoitossa komissio vertasi unionin tuotannonalan toimittamia ja komission tarkastamia investointien, tutkimuksen ja kehittämisen (T&K) sekä innovoinnin kustannuksia tavanomaisissa olosuhteissa ja tarkastelujaksolla toteutuneita vastaavia kustannuksia ja laski niiden välisen eron. Erot olivat 0,02–0,35 prosenttia liikevaihdosta. Nämä prosenttiosuudet lisättiin 6,2 prosentin perusvoittoon, jolloin lopullinen tavoitevoitto oli 6,20–6,55 prosenttia.

(325)

Viimeisenä komissio arvioi perusasetuksen 7 artiklan 2 d kohdan mukaisesti kustannukset, jotka unionin tuotannonalalle koituvat monenvälisistä ympäristösopimuksista ja niihin liitetyistä pöytäkirjoista, joissa unioni on osapuolena, sekä perusasetuksen liitteessä I a luetelluista ILOn yleissopimuksista, 11 artiklan 2 kohdan mukaisena toimenpiteen soveltamisaikana. Käytettävissä olevan näytön (yritysten kirjanpitojärjestelmien, raportointivälineiden ja ennusteiden) perusteella komissio määritti 3,05–38,78 prosentin lisäkustannukset tonnia kohti.

(326)

Näihin kustannuksiin kuuluivat tulevat lisäkustannukset, joilla varmistetaan EU:n päästökauppajärjestelmän noudattaminen. EU:n päästökauppajärjestelmä on monenvälisten ympäristösopimusten noudattamista koskevan EU:n politiikan kulmakivi. Tällaiset lisäkustannukset laskettiin arvioitujen päästöoikeuksien pohjalta, jotka on ostettava toimenpiteiden soveltamisaikana (vuosina 2022–2026). Lisäkustannuksissa otettiin huomioon myös välilliset hiilidioksidikustannukset, jotka johtuvat sähkön hintojen kohoamisesta vuosina 2022–2026 EU:n päästökauppajärjestelmän ja päästöoikeuksien ennustettujen hintojen vuoksi

(327)

Tällä perusteella komissio laski unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamattoman hinnan soveltamalla tavoitevoittomarginaalia (ks. 324 kappale) otokseen valittujen unionin tuottajien tuotantokustannuksiin tutkimusajanjaksolla ja lisäämällä sitten 7 artiklan 2 d kohdan mukaiset oikaisut tuotelajeittain.

(328)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen CIB ja useat vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että 235 kappaleessa mainittu eräiden tuottajien tuotantolinjojen kohdentaminen eri käyttöön olisi liiallisesti nostanut tuotantokustannuksia, joita käytettiin perustana vahinkoa aiheuttamattoman hinnan laskemisessa. Väitettä ei ollut perusteltu. Kuten 295 kappaleessa mainitaan, tässä tutkimuksessa käytetyt kustannustiedot – myös unionin tuotannonalan vahinkoa aiheuttamattoman hinnan laskemisessa käytetyt – koskevat ainoastaan samankaltaisen tuotteen tuotantoon liittyviä kustannuksia, ja mikroindikaattoreita on kerätty ja käytetty ainoastaan otokseen valittujen tuottajien tasolla. Komissio vahvisti, että 235 ja 244 kappaleessa tarkoitettu uudelleen kohdentaminen koskee pientä määrää otokseen kuulumattomia tuottajia ja vaikuttaa näin ollen vain kyseisiin makroindikaattoreihin, kuten asianmukaisesti selitettiin. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(329)

Sen jälkeen komissio määritti vahinkomarginaalin vertaamalla hinnan alittavuuden laskemisessa määritettyä venäläisten vientiä harjoittavien tuottajien ja yhteistyössä toimineiden otokseen valittujen turkkilaisten vientiä harjoittavien tuottajien painotettua keskimääräistä tuontihintaa otokseen valittujen unionin tuottajien unionin markkinoilla tutkimusajanjaksolla myymän samankaltaisen tuotteen painotettuun keskimääräiseen vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan. Vertailun tuloksena saatu hintaero ilmaistiin prosentteina painotetusta keskimääräisestä CIF-tuontiarvosta.

(330)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Severstal kiisti siihen etuyhteydessä olevien unionin myyjien myyntihintoihin perusasetuksen 2 artiklan 9 kohtaa soveltuvin osin soveltaen tehdyt myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia sekä voittoa koskevat oikaisut 220 kappaleessa jo mainituista syistä.

(331)

Kuten 221 kappaleessa todetaan, unionin tuomioistuin on vahvistanut, että perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan soveltaminen soveltuvin osin vientihinnan määrittämiseen hinnan ja viitehinnan alittavuuden laskemista varten on lainmukaista (50). Sen vuoksi tämä väite hylättiin.

(332)

Vahingon korjaava taso määritellään ”muiden yhteistyössä toimineiden yritysten” ja ”kaikkien muiden yritysten” osalta samalla tavoin kuin näitä yrityksiä koskeva polkumyyntimarginaali (ks. 138 ja 182 kappale).

6.2   Toimenpiteiden tasoa koskevat päätelmät

(333)

Edellä esitetyn arvioinnin perusteella lopulliset polkumyyntitullit olisi asetettava perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti seuraavasti:

Maa

Yritys

Polkumyyntimarginaali (%)

Vahinkomarginaali (%)

Lopullinen polkumyyntitulli

Venäjä

PJSC Magnitogorsk Iron and Steel Works

36,6  %

37,4  %

36,6  %

Novolipetsk Steel

12,7  %

10,3  %

10,3  %

PAO Severstal

39,8  %

31,3  %

31,3  %

Kaikki muut yritykset

39,8  %

37,4  %

37,4  %

Turkki

MMK Turkki

10,5  %

13,8  %

10,5  %

Tatmetal

2,4  %

10,1  %

2,4  %

Tezcan

11,0  %

13,7  %

11,0  %

Muut yhteistyössä toimineet yritykset

8,0  %

12,5  %

8,0  %

Kaikki muut yritykset

11,0  %

13,8  %

11,0  %

7.   UNIONIN ETU

(334)

Komissio tutki perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, olisiko selkeästi pääteltävissä, että vahingollisen polkumyynnin toteamisesta huolimatta toimenpiteiden käyttöönotto ei olisi tässä tapauksessa unionin edun mukaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut.

7.1   Unionin tuotannonalan etu

(335)

Unionin tuotannonala koostuu 20 tuottajasta, jotka sijaitsevat 14 jäsenvaltiossa ja työllistävät 9 237 työntekijää. Unionin tuottajien enemmistö tuki valitusta. Yksikään tuottaja ei vastustanut tutkimuksen vireillepanoa.

(336)

Kuten 4.5.4. ja 5.3. jaksossa päätellään, koko unionin tuotannonalan tilanne heikkeni Venäjältä ja Turkista polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin seurauksena.

(337)

Venäjältä ja Turkista peräisin olevaan tuontiin kohdistuvien polkumyyntitoimenpiteiden odotetaan palauttavan tasapuoliset kauppaolosuhteet unionin markkinoille ja mahdollistavan sen, että unionin tuotannonala saavuttaa kestävän voittotason tällaisella pääomavaltaisella tuotannonalalla. Tämän seurauksena odotetaan, että unionin tuottajat voivat toipua vahingollisesta tilanteesta, tehdä lisäinvestointeja ja täyttää sitoumuksensa – myös sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät.

(338)

Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, unionin tuotannonalalle koituisi raskaampia tappioita, sen elinkelpoisuus vaarantuisi ja seurauksena olisi mahdollisesti tuotantolaitosten sulkemisia ja irtisanomisia. Toimenpiteiden puuttuminen saattaisi johtaa riippuvuuteen kolmansista maista tulevista toimituksista.

(339)

Vientiä harjoittava tuottaja Tezcan totesi, että teräksen tuontia säännellään jo teräksen suojatoimenpiteiden avulla ja että vuodesta 2023 lähtien sitä säännellään myös CBAM (51)-seurannalla. Muutkin osapuolet, Turkin viranomaiset mukaan luettuna, muistuttivat suojatoimenpiteistä, joista unionin tuottajat jo hyötyvät. Kaikki nämä väitteet hylättiin, sillä tämä polkumyynnin vastainen tutkimus koskee eri tuontia, johon tällä hetkellä ei vielä sovelleta toimenpiteitä.

(340)

Sen vuoksi komissio päätteli, että toimenpiteiden käyttöönotto oli unionin tuotannonalan edun mukaista.

7.2   Etuyhteydettömien tuojien etu

(341)

Yksikään tuoja ei toiminut yhteistyössä tutkimuksessa.

(342)

Turkkilainen järjestö CIB huomautti tarjonnan puutteesta, joka voisi vaikuttaa kielteisesti unionin tuojiin. Komissio piti väitettä perusteettomana, koska unionin runsaan tuotannon lisäksi tuojat ja toimitusketjut voivat hyödyntää useista maista tulevaa tuontia. Polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto ei myöskään tarkoita, että asianomaisista maista tuleva tuonti olisi kielletty. Toimenpiteiden tason ei pitäisi estää turkkilaisia ja venäläisiä teräksenvalmistajia myymästä korroosionkestävää terästä unionissa ja unionin tuojille oikeudenmukaisilla hinnoilla. Väite hylättiin.

(343)

CIB huomautti myös, että toimenpiteet vaikuttaisivat kielteisesti unionin tuojiin, koska niillä oli edelleen vaikeuksia toipua covid-19-pandemiasta. Väite hylättiin, sillä sen tueksi ei esitetty mitään näyttöä. Koska tuojat eivät toimineet yhteistyössä, komissio ei voinut analysoida tuojien mahdollista heikkoa tulosta tai niiden kykenemättömyyttä siirtää mahdollisia hinnankorotuksia eteenpäin.

7.3   Käyttäjien etu

(344)

Yksikään käyttäjä ei toiminut yhteistyössä tutkimuksessa.

(345)

Euroopan autonvalmistajien yhdistys esitti pyynnön, että unionissa toimivat autonvalmistajat vapautetaan mahdollisista toimenpiteistä, jotka heikentäisivät niiden kilpailukykyä. Komissio totesi, että tämän tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta ei käytännössä käytetä lainkaan autoteollisuudessa, joten toimenpiteiden mahdolliset vaikutukset kyseiselle sektorille olisivat merkityksettömiä.

(346)

Vientiä harjoittavien tuottajien etuja edustavat osapuolet huomauttivat tarjonnan puutteesta, joka voisi vaikuttaa kielteisesti unionin tuojiin. Osapuolet väittivät, että unionin tuottajilla oli vaikeuksia aloittaa toimintansa uudelleen eivätkä ne pystyneet vastaamaan asiakkaiden kasvavaan kysyntään; eritysesti tämä koskee ohuita materiaaleja, kapeita materiaaleja, galvalume-materiaaleja ja alle 10 tonnin keloja, joita unionin tuottajat eivät perinteisesti olisi halukkaita toimittamaan. Väite hylättiin perusteettomana edellä 342 kappaleessa selitetyistä syistä.

(347)

Turkkilainen järjestö CIB vaati, ettei toimenpiteitä oteta käyttöön viitaten vuonna 2007 tehtyyn synteettisiä polyesterikatkokuituja koskevaan tutkimukseen (52), jossa komissio katsoi, että toimenpiteet eivät olleet unionin edun mukaisia perustuen muun muassa käyttäjien alhaisiin voittoihin, vaikeuksiin siirtää hinnankorotuksia eteenpäin ja saatavuusongelmiin. Väite hylättiin. Saatavuusongelmia koskeva osuus väitteestä hylättiin edellä 342 kappaleessa selitetyistä syistä.

(348)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen CIB ja useat vientiä harjoittavat tuottajat esittivät, että vaihtoehtoisten hankintalähteiden, joita on kyseisessä kappaleessa mainitun mukaisesti laajalti saatavilla, käyttäminen johtaisi korroosionkestävän teräksen korkeampiin ostohintoihin käyttäjille. Komissio muistutti, että polkumyyntitoimenpiteiden tavoitteena on poistaa epäreilusti hinnoiteltu tuonti unionin markkinoilta, jotta voidaan palauttaa kaikille markkinatoimijoille tasapuoliset toimintaedellytykset. Samat osapuolet kyseenalaistivat myös 342 kappaleessa mainittujen vaihtoehtoisten lähteiden saatavuuden, koska yhdysvaltalaiset tuojat tarjoavat globaalisti yleensä eniten. Komissio huomautti, että muista kuin asianomaisista maista tulevan tuonnin osuus tutkimusajanjaksolla oli 9,9 prosenttia siitä huolimatta, että asianomaisista maista tuli unionin markkinoille epäreilua kilpailua, jonka markkinaosuus oli 12,9 prosenttia. Tämän perusteella väite hylättiin.

(349)

Kuten mainittu, käyttäjät eivät vastanneet käyttäjien kyselylomakkeeseen, joten niiltä ei voitu kerätä tietoja kannattavuudesta. Valituksen liitteessä U-1 valituksen tekijä esitti laskelman siitä, että rakennusalalla korroosionkestävän teräksen osuus lopputuotteen kustannuksista on merkityksetön. Euroferin mukaan tämä pätee myös muihin tuotantoketjun loppupään segmentteihin (53).

(350)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen CIB ja useat vientiä harjoittavat tuottajat esittivät, että nämä tiedot olivat riittämättömiä, mutta ne eivät toimittaneet varteenotettavaa vaihtoehtoa käyttäjille aiheutuvien kustannusten arvioimiseksi. Lisäksi CIB esitti, kuten Venäjän viranomaisetkin, että korroosionkestävän teräksen hinnat olisivat nousseet jyrkästi tutkimusajanjakson jälkeen ja että näillä viimeisimmillä hinnankorotuksilla olisi ”pakostakin” merkittävä vaikutus käyttäjiin.

(351)

Komissio muistutti, että unionin etua koskevassa analyysissä käyttäjien kannalta olennaisena vaikutustenarviointina olisi pidettävä polkumyyntitullin mahdollisen vaikutuksen arviointia niihin – ei muista syistä mahdollisesti tapahtuvien hinnankorotusten vaikutusta. Käyttäjät eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa, joten komissio ei kyennyt analysoimaan tutkimusajanjakson jälkeisen kehityksen vaikutusta käyttäjien tilanteeseen. Tämän perusteella väite hylättiin.

7.4   Muut tekijät

(352)

Jotkin osapuolet väittivät, että unionin teräksenvalmistajat pyrkivät johdonmukaisesti pitämään yllä oligopolia unionin markkinoilla ja poistamaan kansainvälisen kilpailun. Ne huomauttivat, että unionin tuottajat palvelivat jo merkittävää osuutta vapaista markkinoista, mihin ei sisälly kytkösmarkkinoiden määriä, ja pelkäsivät monopoliasemaa.

(353)

Komissio katsoi oligopolia koskevan väitteen perusteettomaksi, sillä edellä 335 kappaleessa todetun mukaisesti unionissa on 20 tiedossa olevaa tuottajaa, jotka kuuluvat 10 eri ryhmään sekä merkittävää tuontia kolmansista maista. Koska kilpailunvastaisista käytännöistä ei esitetty näyttöä, unionin tuotannonalan tämänhetkinen markkinaosuus on merkityksetön tukemaan väitettä oligopolista, saati monopoliasemasta. Komissio viittaa hiljattaiseen komission yksiköiden valmisteluasiakirjaan (54), jossa todetaan, että ”tuoreessa konsolidointiaallossa yrityskeskittymien valvonnan avulla Euroopan teräsmarkkinoilla pystyttiin säilyttämään vireä kilpailu, joka hyödyttää monia terästä käyttäviä jatkojalostusteollisuuden aloja, jotta ne voivat luottaa kohtuuhintaisiin materiaaleihin maailmanlaajuisessa kilpailussa ja työllistää miljoonia eurooppalaisia. Kieltämällä kilpailun vastaiset yrityskeskittymät (esim. Tata Steel/ThyssenKrupp) tai hyväksymällä yrityskeskittymät tietyin edellytyksin, kuten rakenteelliset luovutukset (esim. ArcelorMittal/Ilva), yrityskeskittymien valvonnalla on varmistettu, että eurooppalaiset teräsalan asiakkaat eivät kärsi pienemmästä valinnanvarasta, korkeammista hinnoista tai vähemmästä innovoinnista.” Sen vuoksi väite hylättiin.

7.5   Unionin etua koskevat päätelmät

(354)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, ettei ollut olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella ei olisi unionin edun mukaista ottaa käyttöön toimenpiteitä Venäjältä ja Turkista peräisin olevan korroosionkestävän teräksen tuonnissa.

8.   LOPULLISET POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET

(355)

Polkumyynnistä, vahingosta, syy-yhteydestä ja unionin edusta tehtyjen päätelmien perusteella katsotaan, että olisi otettava käyttöön lopulliset polkumyyntitoimenpiteet perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti, jotta estetään tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyyntituonnista unionin tuotannonalalle aiheutuva lisävahinko. Polkumyyntitullit olisi asetettava alhaisemman tullin säännön mukaisesti.

(356)

Komissio totesi, että tutkimuksen vireillepanon jälkeen Venäjän federaation Ukrainaan kohdistaman sotilaallisen hyökkäyksen vuoksi EU asetti Venäjälle useita pakotepaketteja, mikä on vaikuttanut myös terästuotteisiin ja/tai tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta tuottaviin ja vieviin teräsyrityksiin tutkimusajanjakson jälkeen. Viimeisin tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta ja/tai vientiä harjoittavia tuottajia koskeva pakotepaketti sisältää korroosionkestävän teräksen tuontikiellon. Kielto tuli voimaan 16. maaliskuuta 2022 (55). Koska pakotteet liittyvät sotilaalliseen hyökkäykseen ja taustalla olevaan geopoliittiseen tilanteeseen, niiden soveltamisen laajuutta, muutoksia ja/tai kestoa ei voi ennakoida. Lisäksi polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaoloaika on viisi vuotta. Ottaen huomioon edellä mainitut epävarmuustekijät ja sen, että neuvosto saattaa muuttaa pakotteiden tarkkaa soveltamisalaa ja kestoa milloin tahansa, komissio totesi, että niitä ei voida ottaa huomioon tämän menettelyn päätelmissä.

(357)

Edellä esitetyn perusteella lopullisten polkumyyntitullien määrät – ilmaistuina CIF-hintana unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

Maa

Yritys

Lopullinen polkumyyntitulli

Venäjä

PJSC Magnitogorsk Iron and Steel Works

36,6  %

Novolipetsk Steel

10,3  %

PAO Severstal

31,3  %

Kaikki muut yritykset

37,4  %

Turkki

MMK Metalurji Sanayi Ticaret ve Liman İşletmeciliği A.Ş.

10,5  %

TatMetal Çelik Sanayi ve Ticaret A.Ş

2,4  %

Tezcan Galvanizli Yapi Elemanlari Sanayi ve Ticaret A.Ş.

11,0  %

Muut yhteistyössä toimineet yritykset

8,0  %

Kaikki muut yritykset

11,0  %

(358)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten tutkimuksen aikaista tilannetta. Kyseisiä tulleja voidaan soveltaa yksinomaan asianomaisista maista peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia. Niihin ei pitäisi soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja.

(359)

Tässä asetuksessa erikseen mainittu yritys voi pyytää kyseisten yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamista, jos se muuttaa myöhemmin nimeään. Pyyntö on osoitettava komissiolle (56). Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutosta koskeva asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(360)

Polkumyyntitullien moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavaa polkumyyntitullia olisi sovellettava tässä tutkimuksessa yhteistyöstä kieltäytyneiden vientiä harjoittavien tuottajien lisäksi myös tuottajiin, jotka eivät harjoittaneet vientiä unioniin tutkimusajanjakson aikana.

(361)

Tullien väliset erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä, jotta varmistetaan yksilöllisten polkumyyntitullien soveltaminen. Niiden yritysten, joihin sovelletaan yksilöllistä polkumyyntitullia, on esitettävä jäsenvaltioiden tulliviranomaisille pätevä kauppalasku. Laskun on täytettävä tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset. Tuontiin, jonka yhteydessä ei esitetä tällaista kauppalaskua, olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa polkumyyntitullia.

(362)

Laskun esittäminen on välttämätöntä, jotta jäsenvaltioiden viranomaiset voivat soveltaa tuontiin yksilöllisiä polkumyyntitulleja, mutta se ei ole ainoa tekijä, jonka tulliviranomaiset ottavat huomioon. Vaikka jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitettäisiin lasku, joka täyttää kaikki tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset, tulliviranomaisten on tehtävä tavanomaiset tarkastukset ja ne voivat – kuten kaikissa muissakin tapauksissa – vaatia lisäasiakirjoja (esimerkkisi lähetysasiakirjat) varmentaakseen vakuutukseen sisältyvien tietojen paikkansapitävyyden ja varmistaakseen, että alemman tullin soveltaminen on perusteltua tullilainsäädännön mukaisesti.

(363)

Jos sellaisen yrityksen, johon sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä tullia, vientimäärä kasvaa huomattavasti polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällaisessa tilanteessa, jos asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, voidaan käynnistää toimenpiteiden kiertämisen vastainen tutkimus. Tutkimuksessa voidaan tutkia muun muassa sitä, olisiko yksilölliset tullit syytä poistaa ja olisiko niiden sijasta otettava käyttöön koko maata koskeva tulli.

9.   LOPPUSÄÄNNÖKSET

(364)

Asetuksen (EU) 2018/1046 (57) 109 artikla huomioon ottaen silloin, kun jokin määrä on maksettava takaisin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion tuloksena, maksettava korko on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa kunkin kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä julkaistu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korko.

(365)

Komissio otti komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2019/159 (58) käyttöön tiettyjä terästuotteita koskevan suojatoimenpiteen kolmeksi vuodeksi. Suojatoimenpiteen voimassaoloa jatkettiin 30 päivään kesäkuuta 2024 saakka komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2021/1029 (59). Tarkastelun kohteena oleva tuote on yksi suojatoimenpiteen soveltamisalaan kuuluvista tuoteluokista. Näin ollen suojatoimenpiteessä vahvistettujen tariffikiintiöiden ylittyessä samasta tuonnista kannettaisiin sekä kiintiön ylittävä tulli että polkumyyntitulli. Koska polkumyyntitoimenpiteiden ja suojatoimenpiteiden kumuloituminen voi johtaa siihen, että kauppaan kohdistuu haluttua suurempi vaikutus, komissio päätti estää polkumyyntitullin ja kiintiön ylittävän tullin samanaikaisen soveltamisen tarkasteltavana olevaan tuotteeseen suojatullin voimassaolon ajaksi.

(366)

Tämä tarkoittaa sitä, että jos asetuksen (EU) 2019/159 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua kiintiön ylittävää tullia aletaan soveltaa tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen ja se ylittää tämän asetuksen mukaisten polkumyyntitullien tason, kannetaan ainoastaan asetuksen (EU) 2019/159 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu kiintiön ylittävä tulli. Tämän asetuksen nojalla käyttöön otettujen tullien kantaminen jätetään väliaikaisesti soveltamatta suojatullin ja polkumyyntitullin samanaikaisen soveltamisen ajaksi. Jos asetuksen (EU) 2019/159 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua kiintiön ylittävää tullia aletaan soveltaa tarkasteltavana olevaan tuotteeseen ja se on asetettu tämän asetuksen mukaisia polkumyyntitulleja alemmalle tasolle, kannetaan asetuksen (EU) 2019/159 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun kiintiön ylittävän tullin lisäksi kyseisen tullin ja tällä asetuksella käyttöön otettujen korkeampien polkumyyntitullien välinen erotus. Se osa polkumyyntitullien määristä, jota ei kanneta, jätetään väliaikaisesti soveltamatta.

(367)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli tuotaessa Venäjältä ja Turkista peräisin olevia raudasta tai seosteräksestä tai seostamattomasta teräksestä valmistettuja valssattuja levyvalmisteita, jotka on pinnoitettu kuumasinkityksellä sinkillä ja/tai alumiinilla ja/tai magnesiumilla, mukaan lukien piiseosteiset, ja passivoitu kemiallisesti, joilla voi olla myös muu pintakäsittely, kuten öljyäminen tai orgaaninen passivointi, ja jotka sisältävät enintään 0,5 painoprosenttia hiiltä, enintään 1,1 painoprosenttia alumiinia, enintään 0,12 painoprosenttia niobiumia, enintään 0,17 painoprosenttia titaania ja enintään 0,15 painoprosenttia vanadiumia, kelattuina, määrämittaan leikattuina levyinä ja kapeina nauhoina, ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7210 41 00, ex 7210 49 00, ex 7210 61 00, ex 7210 69 00, ex 7210 90 80, ex 7212 30 00, ex 7212 50 61, ex 7212 50 69, ex 7212 50 90, ex 7225 92 00, ex 7225 99 00, ex 7226 99 30, ex 7226 99 70 (Taric-koodit: 7210410020, 7210410030, 7210490020, 7210490030, 7210610020, 7210610030, 7210690020, 7210690030, 7210908092, 7212300020, 7212300030, 7212506120, 7212506130, 7212506920, 7212506930, 7212509014, 7212509092, 7225920020, 7225920030, 7225990022, 7225990023, 7225990041, 7225990092, 7225990093, 7226993010, 7226993030, 7226997013, 7226997093, 7226997094).

Soveltamisalaan eivät sisälly seuraavat tuotteet:

i)

ruostumatonta terästä, piiseosteista sähköteknistä terästä ja pikaterästä olevat tuotteet,

ii)

ei enempää valmistetut kuin kuumavalssatut tai kylmävalssatut tuotteet.

2.   Vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava lopullinen polkumyyntitulli on seuraavien yritysten tuottaman 1 kohdassa kuvatun tuotteen osalta seuraava:

Maa

Yritys

Lopullinen polkumyyntitulli

Taric-lisäkoodi

Venäjä

PJSC Magnitogorsk Iron and Steel Works

36,6  %

C217

Novolipetsk Steel

10,3  %

C216

PAO Severstal

31,3  %

C218

Kaikki muut yritykset

37,4  %

C999

Turkki

MMK Metalurji Sanayi Ticaret ve Liman İşletmeciliği A.Ş.

10,5  %

C865

TatMetal Çelik Sanayi ve Ticaret A.Ş

2,4  %

C866

Tezcan Galvanizli Yapi Elemanlari Sanayi ve Ticaret A.Ş.

11,0  %

C867

Muut liitteessä luetellut yhteistyössä toimineet yritykset

8,0  %

 

Kaikki muut yritykset

11,0  %

C999

3.   Edellä 2 kohdassa mainituille yrityksille määritetyn yksilöllisen polkumyyntitullin soveltaminen edellyttää, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku, jossa on oltava kauppalaskun laatineen tahon nimellä ja tehtävänimikkeellä yksilöidyn työntekijän päiväämä ja allekirjoittama vakuutus seuraavassa muodossa: ”Allekirjoittanut vahvistaa, että tässä laskussa tarkoitetun, Euroopan unioniin vietäväksi myydyn (tarkasteltavana oleva tuote), (määrä), on valmistanut (yrityksen nimi ja osoite), (Taric-lisäkoodi), [asianomainen maa]. Allekirjoittanut vakuuttaa, että tässä laskussa ilmoitetut tiedot ovat täydelliset ja paikkansapitävät.” Jos tällaista kauppalaskua ei esitetä, asianomaiseen yritykseen sovelletaan kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavaa tullia.

4.   Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

1.   Jos asetuksen (EU) 2019/159 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua kiintiön ylittävää tullia ryhdytään soveltamaan 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin raudasta tai seosteräksestä tai seostamattomasta teräksestä valmistettuihin valssattuihin levyvalmisteisiin, jotka on pinnoitettu kuumasinkityksellä sinkillä ja/tai alumiinilla ja/tai magnesiumilla, mukaan lukien piiseosteiset, ja passivoitu kemiallisesti, joilla voi olla myös muu pintakäsittely, kuten öljyäminen tai orgaaninen passivointi, ja jotka sisältävät enintään 0,5 painoprosenttia hiiltä, enintään 1,1 painoprosenttia alumiinia, enintään 0,12 painoprosenttia niobiumia, enintään 0,17 painoprosenttia titaania ja enintään 0,15 painoprosenttia vanadiumia, kelattuina, määrämittaan leikattuina levyinä ja kapeina nauhoina, ja tulli ylittää 1 artiklan 2 kohdassa vahvistetun polkumyynnin vastaisen arvotullin tason, kannetaan ainoastaan asetuksen (EU) 2019/159 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu kiintiön ylittävä tulli.

2.   Tämän asetuksen nojalla käyttöön otettujen tullien kantaminen jätetään väliaikaisesti soveltamatta 1 kohdan soveltamisen ajaksi.

3.   Jos asetuksen (EU) 2019/159 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua kiintiön ylittävää tullia ryhdytään soveltamaan 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin raudasta tai seosteräksestä tai seostamattomasta teräksestä valmistettuihin valssattuihin levyvalmisteisiin, jotka on pinnoitettu kuumasinkityksellä sinkillä ja/tai alumiinilla ja/tai magnesiumilla, mukaan lukien piiseosteiset, ja passivoitu kemiallisesti, joilla voi olla myös muu pintakäsittely, kuten öljyäminen tai orgaaninen passivointi, ja jotka sisältävät enintään 0,5 painoprosenttia hiiltä, enintään 1,1 painoprosenttia alumiinia, enintään 0,12 painoprosenttia niobiumia, enintään 0,17 painoprosenttia titaania ja enintään 0,15 painoprosenttia vanadiumia, kelattuina, määrämittaan leikattuina levyinä ja kapeina nauhoina, ja tulli on asetettu alemmalle tasolle kuin 1 artiklan 2 kohdassa vahvistetun polkumyyntitullin taso, kannetaan asetuksen (EU) 2019/159 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun kiintiön ylittävän tullin lisäksi kyseisen tullin ja 1 artiklan 2 kohdassa vahvistetun korkeamman polkumyyntitullin välinen erotus.

4.   Se osa polkumyyntitullien määristä, joita ei kanneta 3 kohdan mukaisesti, jätetään väliaikaisesti soveltamatta.

5.   Edellä 2 ja 4 kohdassa tarkoitettujen väliaikaisten soveltamatta jättämisten keston on oltava ajallisesti rajattu asetuksen (EU) 2019/159 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun kiintiön ylittävän tullin soveltamisaikaan.

3 artikla

Edellä 1 artiklan 2 kohtaa voidaan muuttaa lisäämällä siihen uusia vientiä harjoittavia tuottajia Turkista ja soveltamalla niihin asianmukaista painotettua keskimääräistä polkumyyntitullia, jota sovelletaan yhteistyössä toimineisiin otokseen kuulumattomiin yrityksiin. Uuden vientiä harjoittavan tuottajan on toimitettava näyttöä siitä, että

a)

se ei vienyt 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja Turkista peräisin olevia tuotteita tutkimusajanjaksolla (1 päivän tammikuuta 2020 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisenä aikana);

b)

se ei ole etuyhteydessä yhteenkään viejään tai tuottajaan, johon sovelletaan tällä asetuksella käyttöön otettuja toimenpiteitä; ja

c)

se joko tosiasiallisesti vei tarkasteltavana olevaa tuotetta tai sillä on peruuttamaton sopimusvelvoite suuren tuotemäärän viemiseksi unioniin tutkimusajanjakson jälkeen.

4 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 11 päivänä elokuuta 2022.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)  EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21.

(2)  EUVL C 245, 24.6.2021, s. 21.

(3)  Asiakirja-aineistoon t21.005164 liitetty muistio, 6. heinäkuuta 2021.

(4)  Asiakirja-aineistoon t21.007177 liitetty muistio, 21. lokakuuta 2021.

(5)  Alun perin otokseen valittua kolmea unionin tuottajaa pyydettiin täyttämään kyselylomake alustavan otoksen vahvistamisen yhteydessä 6 päivänä heinäkuuta 2021, kun taas otokseen lisättyä unionin tuottajaa (ks. 7 kappale) pyydettiin tekemään niin 21 päivänä lokakuuta 2021.

(6)  Unionin tuottajille, vientiä harjoittaville tuottajille, tuojille ja käyttäjille tarkoitetut kyselylomakkeet olivat saatavilla osoitteessa https://trade.ec.europa.eu/tdi/case_details.cfm?id=2531

(7)  Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 25.1.2017, Rusal Armenal ZAO vs. neuvosto, T-512/09 RENV, ECLI:EU:T:2017:26, 130 kohta.

(8)  Valituksen tekijä esitti ei-luottamuksellisessa asiakirja-aineistossa t21.005520 luettelon yhdeksästä unionin tuottajasta ja verkkosivustosta, joiden mukaan kyseiset tuottajat voivat tuottaa alle 0,40 mm:n paksuista korroosionkestävää terästä.

(9)  Valituksen tekijä esitti ei-luottamuksellisessa asiakirja-aineistossa t21.005520 sovellettavien EU:n standardien tukemia esimerkkejä siitä, että alusinkki-terästä ja muilla pinnoitteilla varustettuja korroosionkestäviä teräksiä voidaan käyttää rakentamisessa toistensa vaihtoehtoina.

(10)  Valituksen tekijä esitti ei-luottamuksellisessa asiakirja-aineistossa t22.003396 sovellettavien EU:n standardien tukemia esimerkkejä siitä, että alusinkki-terästä ja muilla pinnoitteilla varustettuja korroosionkestäviä teräksiä voidaan käyttää rakentamisessa toistensa vaihtoehtoina tietyissä metallisissa runko-, katto- ja verhoustuotteissa.

(11)  Valituselimen raportti ”Ukraine – Anti-Dumping Measures on Ammonium Nitrate (Russia)”, WT/DS493/AB/R, 6.97 kohta.

(12)  Paneelin raportti, DS473 – EU – Biodiesel (Argentina), 7.232 kohta.

(13)  PJSC MMK ja tytäryhtiöt. Konsernitilinpäätökset 31. joulukuuta 2012, 2013 ja 2014 päättyneiltä tilikausilta. Saatavilla osoitteessa https://mmk.ru/en/investor/results-and-reports/financial-results/ (sivustolla käyty viimeksi 25. lokakuuta 2021).

(14)  ”Julkaisijan toteuttaman asianomaisen osapuolen liiketoimen” julkistaminen. Saatavilla osoitteessa https://mmk.ru/en/about/corporate-governance/disclosure-of-information/essential-facts/). Tämä sijainti yrityksen verkkosivustolla ei ollut saatavilla 4. huhtikuuta 2022. Asiakirjat ovat edelleen julkisesti saatavilla LLC Interfaxin Corporate Information Disclosure Centren verkkoportaalissa, https://e-disclosure.ru/portal/company.aspx?id=9&attempt=1 (sivustolla käyty viimeksi 4. huhtikuuta 2022).

(15)  MMK:n vuoden 2017 vuosikertomuksen liitteet. Saatavilla osoitteessa https://mmk.ru/en/investor/results-and-reports/annual-reports/ (sivustolla käyty viimeksi 4. huhtikuuta 2022).

(16)  Paneelin raportti, US – Anti-Dumping and Countervailing Duties (Korea), WT/DS539/R, kohta 7.36. Ks. myös valituselimen raportti, US – Carbon Steel (Intia), WT/DS436/AB/R, 4.421 kohta.

(17)  Venäläisille vientiä harjoittaville tuottajille tarkoitetun kyselylomakkeen johdanto, 5 kohta (s. 7). Saatavilla osoitteessa https://tron.trade.ec.europa.eu/investigations/case-history?caseId=2531 (sivustolla käyty viimeksi 10 päivänä kesäkuuta 2022).

(18)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/1795, annettu 5 päivänä lokakuuta 2017, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Brasiliasta, Iranista, Venäjältä ja Ukrainasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa ja Serbiasta peräisin olevien raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuontia koskevan tutkimuksen päättämisestä (EUVL L 258, 6.10.2017, s. 24), johdanto-osan 569 kappale.

(19)  Vaikka yritys ei toimittanut tietoja siitä, oliko kukin jälleenmyyntitapahtuma jälleenmyyntiä sellaisenaan vai jälleenmyyntiä jalostuksen jälkeen, yksinkertainen NLMK:lta NSSC:lle myytyjen ja NSSC:ltä etuyhteydettömille asiakkaille jälleenmyytyjen tuotevalvontakoodien ja määrien vertailu osoittaa, että tutkimusajanjaksolla vain noin kolmasosa NSSC:n jälleenmyymästä määrästä oli NLMK:lta ostettua jalostamatonta tavaraa. Loput kaksi kolmasosaa myytiin joko varastoista tai sellaisen jalostustoiminnon jälkeen, joka muutti tuotelajia.

(20)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1328, annettu 29 päivänä heinäkuuta 2016, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta ja Venäjän federaatiosta peräisin olevien kylmävalssattujen teräslevytuotteiden tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta (EUVL L 210, 4.8.2016, s. 1), johdanto-osan 71 kappale 1.

(21)  Tuomio 5.10.1988, Silver Seiko Limited ym. vs. Euroopan yhteisöjen neuvosto, C-273/85 ja C-107/86, ECLI:EU:C:1988:466, 16 kohta.

(22)  Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.12.2008, HEG Ltd, Graphite India Ltd vs. Euroopan unionin neuvosto, T-462/04, EU:T:2008:586, 64 kohta.

(23)  t21.005086.

(24)  Valituksen liitettä I-1 täydentävät asiakirjat ovat 8. syyskuuta 2021 päivätyssä asiakirja-aineistoon t21.006245 liitetyssä muistiossa (asianomaisten tarkasteltavaksi).

(25)  Asiakirja-aineistoon t22.001059 liitetty muistio, 4. helmikuuta 2022 (asianomaisten tarkasteltavaksi).

(26)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/1948, annettu 25 päivänä marraskuuta 2019, Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tietyn korroosionkestävän teräksen tuonnissa komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2018/186 käyttöön otettujen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden mahdollista kiertämistä koskevan tutkimuksen vireillepanosta ja tällaisen tuonnin kirjaamisvelvoitteesta (EUVL L 304, 26.11.2019, s. 10).

(27)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/1156, annettu 4 päivänä elokuuta 2020, Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tietyn korroosionkestävän teräksen tuonnissa annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2018/186 käyttöön otetun lopullisen polkumyyntitullin laajentamisesta koskemaan hieman muutetun tietyn korroosionkestävän teräksen tuontia (EUVL L 255, 5.8.2020, s. 36). Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/1156 taulukossa 1 esitettyjen lukujen määrittämismenetelmät on kuvattu yksityiskohtaisesti kyseisen taulukon alla. Lähtökohtana ovat komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/186, Eurostat ja tuotannonalan arviot

(28)  Otokseen valitut unionin tuottajat myivät tarkasteltavana olevaa tuotetta pääasiassa suoraan riippumattomille asiakkaille EU:ssa. Noin 5 prosenttia tästä EU:n myynnistä tapahtui etuyhteydessä olevien myyntiyksiköiden kautta samanlaisilla hinnoilla kuin myytäessä suoraan riippumattomille asiakkaille.

(29)  Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 2.4.2020, Hansol Paper Co. Ltd vs. komissio, T-383/17, EU:T:2020:139, 200–203 kohta.

(30)  Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 27.4.2022, Giant Electric Vehicle Kunshan Co. Ltd vs. komissio, T-242/19, EU:T:2022:259.

(31)  Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 4.5.2022, China Rubber Industry Association (CRIA) ja China Chamber of Commerce of Metals, Minerals & Chemicals Importers & Exporters (CCCMC) vs. komissio, T-30/19 ja T-72/19, EU:T:2022:266, 128–131 kohta.

(32)  Unionin tuomioistuimen tuomio 12.5.2022, komissio vs. Hansol Paper, C-260/20 P, EU:C:2022:370, 101 kohta.

(33)  Unionin tuomioistuimen tuomio 12.5.2022, komissio vs. Hansol Paper, C-260/20 P, EU:C:2022:370.

(34)  Unionin tuomioistuimen tuomio 12.5.2022, komissio vs. Hansol Paper, C-260/20 P, EU:C:2022:370, 105 kohta.

(35)  Unionin tuomioistuimen tuomio 12.5.2022, komissio vs. Hansol Paper, C-260/20 P, EU:C:2022:370, 99 kohta.

(36)  Koska unionin tuottajat myyvät pääasiassa suoraan riippumattomille asiakkaille EU:ssa, komissio piti tuloksena olevia hinnan alittavuuden marginaaleja riittävän edustavina.

(37)  Euroferilta saadulle kyselyvastaukselle tehtiin etätarkastus.

(38)  Täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/1156.

(39)  Katso Euroferin EU:n terästä käyttävien alojen analyysi ”Economic and steel market outlook 2021–2022, second quarter 2021 report” toukokuulta 2021, saatavilla osoitteessa https://www.eurofer.eu/publications/economic-market-outlook/economic-and-steel-market-outlook-2021-2022-second-quarter/

(40)  Täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/1948.

(41)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/1444, annettu 9 päivänä elokuuta 2017, väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tietyn korroosionkestävän teräksen tuonnissa (C/2017/5512) (EUVL L 207, 10.8.2017, s. 1).

(42)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/186, annettu 7 päivänä helmikuuta 2018, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tietyn korroosionkestävän teräksen tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta (EUVL L 34, 8.2.2018, s. 16).

(43)  Täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/1156.

(44)  Valituksessa esitettyjen tietojen perusteella CIB laski EU:n tuotannonalan neljännesvuosittaiset kustannukset ja hinnat ja niistä saadut voitot vuosineljännestä kohti vuoden 2019 kolmannesta neljänneksestä tutkimusajanjakson viimeiseen vuosineljännekseen (t21.007886 ja t22.003104).

(45)  Perustuu Surveillance 2:n määriin vain vuoden 2020 osalta.

(46)  Komissio toimitti tiedot tutkimuksen kohteena olevan tuotteen yhteenlasketuista tuontimääristä ja -arvoista viejämaakohtaisesti kalenterivuodelta 2020 asiakirja-aineistoon t22.001509 liitetyllä muistiolla 4 päivänä helmikuuta 2022.

(47)  Katso esimerkiksi ei-luottamukselliset asiakirjat aineistossa t21.005684 (Marcegaglia Carbon Steel Spa).

(48)  CIB huomautukset t21.006224, 34 kohdassa oleva taulukko.

(49)  Havainnot esitetään Euroopan parlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan (ITRE) tilaamassa tutkimuksessa ”Impacts of the COVID-19 pandemic on EU industries”, joka on saatavilla osoitteessa https://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2021/662903/IPOL_STU(2021)662903_EN.pdf

(50)  Ks. myös tuomio 22.9.2021, PAO Severstal, T-753/16, EU:T:2021:612, 272 kohta.

(51)  Hiilirajamekanismilla (CBAM) pyritään asettamaan uusia velvoitteita tiettyjen tuotteiden (myös teräksen) vientiä EU:hun harjoittaville ulkomaisille tuottajille vuodesta 2023 alkaen.

(52)  Komission päätös 2007/430/EY, tehty 19 päivänä kesäkuuta 2007, Malesiasta ja Taiwanista peräisin olevien polyesterikatkokuitujen tuontia koskevan polkumyyntimenettelyn päättämisestä ja käyttöön otetun väliaikaisen tullin vakuutena olevien määrien vapauttamisesta (EUVL L 160, 21.6.2007, s. 30).

(53)  Katso muun muassa Euroferin huomautukset aineistossa t21.007474.

(54)  Komission yksikköjen valmisteluasiakirja ”Towards Competitive and Clean European Steel” (SWD(2021) 353 final, 5.5.2021, s. 4–5).

(55)  Neuvoston asetus (EU) N:o 833/2014, annettu 31 päivänä heinäkuuta 2014, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta (EUVL L 229, 31.7.2014, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna annetulla neuvoston asetuksella (EU) 2022/428 (EUVL L 87 I, 15.3.2022, s. 13). Kaikki pakotepaketteja koskevat muutokset ovat asetuksen (EU) N:o 833/2014 konsolidoidussa versiossa osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A02014R0833-20220413

(56)  European Commission, Directorate-General for Trade, Directorate G, Wetstraat 170 Rue de la Loi, 1040 Brussels, Belgium.

(57)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(58)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/159, annettu 31 päivänä tammikuuta 2019, lopullisten suojatoimenpiteiden käyttöönotosta tiettyjen terästuotteiden tuonnissa (EUVL L 31, 1.2.2019, s. 27).

(59)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/1029, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/159 muuttamisesta tiettyjen terästuotteiden tuonnissa sovellettavan suojatoimenpiteen voimassaolon jatkamiseksi (EUVL L 225 I, 25.6.2021, s. 1).


LIITE I

Turkkilaiset yhteistyössä toimineet mutta otoksen ulkopuoliset vientiä harjoittavat tuottajat

Maa

Nimi

Taric-lisäkoodi

Turkki

Atakaş Çelik Sanayi Ve Ticaret A.Ş.

C868

Turkki

Borçelik Çelik Sanayii Ticaret A.Ş.

C606

Turkki

Ereğli Demir ve Çelik Fabrikaları T.A.Ş.

C869

Turkki

Erdemir Çelik Servis Merkezi San. ve T. A.Ş.

C870

Turkki

Tosyalı Toyo Çelik A.Ş.

C871

Turkki

Yildizdemir Çelik San.A.Ş.

C872


12.8.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 211/182


KOMISSION ASETUS (EU) 2022/1396,

annettu 11 päivänä elokuuta 2022,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteissä II ja III lueteltujen elintarvikelisäaineiden eritelmien vahvistamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 231/2012 liitteen muuttamisesta siltä osin kuin on kyse etyleenioksidin esiintymisestä elintarvikelisäaineissa

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon elintarvikelisäaineista 16 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 (1) ja erityisesti sen 14 artiklan,

ottaa huomioon elintarvikelisäaineiden, elintarvike-entsyymien ja elintarvikearomien yhtenäisestä hyväksymismenettelystä 16 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1331/2008 (2) ja erityisesti sen 7 artiklan 5 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksessa (EU) N:o 231/2012 (3) vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteissä II ja III lueteltujen elintarvikelisäaineiden eritelmät.

(2)

Elintarvikelisäaineiden eritelmät voidaan saattaa ajan tasalle asetuksen (EY) N:o 1331/2008 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhtenäisen menettelyn mukaisesti joko komission aloitteesta tai jäsenvaltion tai asianomaisen osapuolen hakemuksen johdosta.

(3)

Etyleenioksidi on tärkeä kemiallinen aine, jolla on useita käyttötarkoituksia, kuten käyttö sterilointiaineena ja raaka-aineena erilaisten tuotteiden valmistuksessa. Etyleenioksidi on kuitenkin huolta aiheuttava aine, koska se luokitellaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (4) mukaisesti syöpää aiheuttavaksi, perimää vaurioittavaksi ja lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi. Sitä ei ole hyväksytty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 528/2012 (5) mukaisena biosidivalmisteena eikä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 (6) mukaisesti käytettäväksi kasvinsuojeluaineiden tehoaineena.

(4)

Asetuksessa (EU) N:o 231/2012 säädetään, että etyleenioksidia ei saa käyttää elintarvikkeiden lisäaineissa sterilointitarkoituksiin. Etyleenioksidin esiintymiselle ei kuitenkaan ole määritetty raja-arvoja kaikkien elintarvikelisäaineiden osalta. Edellä mainitun asetuksen mukaisesti etyleenioksidin raja-arvoksi on määritetty enintään 0,2 mg/kg vain sellaisten elintarvikelisäaineiden osalta, joiden tuotannossa käytetään etyleenioksidia. Kyseinen raja-arvo vahvistettiin komission direktiivillä 2003/95/EY (7), joka perustui elintarvikealan tiedekomitean 6 päivänä toukokuuta 2002 antamaan lausuntoon (8). Siinä todettiin, että vaikka arvioitu saanti niistä muutamista elintarvikelisäaineista, joiden valmistuksessa on käytetty etyleenioksidia, on hyvin vähäistä, etyleenioksidin saannin elintarvikkeista pitäisi jäädä mahdollisimman vähäiseksi, koska etyleenioksidi on sekä genotoksinen että karsinogeeninen.

(5)

Viime aikoina elintarvikkeita ja rehuja koskevassa nopeassa hälytysjärjestelmässä (RASFF) on tehty useita ilmoituksia etyleenioksidilöydöksistä lukuisissa elintarvikkeissa ja erityisesti monissa sellaisissa elintarvikelisäaineissa, joita käytetään useiden elintarvikkeiden valmistukseen. Kyseisten ilmoitusten ja jäsenvaltioiden suorittamasta virallisesta valvonnasta saatujen tietojen perusteella komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2021/2246 (9) vahvistettiin tietyistä kolmansista maista unioniin tuleviin muihin kuin eläinperäisiin tavaroihin kohdistuvia toimenpiteitä ihmisten terveyden suojelemiseksi etyleenioksidin aiheuttaman mahdollisen kontaminaatioriskin vuoksi. Elintarvikelisäaineiden osalta unionin lainsäädännön täytäntöönpano voi kuitenkin aiheuttaa ongelmia, koska on vaikea todeta, johtuuko etyleenioksidin esiintyminen elintarvikelisäaineissa siitä, että sitä on käytetty asetuksen (EU) N:o 231/2012 vastaisesti sterilointitarkoituksiin, vai jostakin muusta syystä.

(6)

Näiden ongelmien välttämiseksi ja ihmisten terveyden korkeatasoisen suojelun varmistamiseksi on aiheellista määrätä, että etyleenioksidin esiintymistä sen alkuperästä riippumatta ei hyväksytä kaikkien elintarvikelisäaineiden osalta. Tätä varten olisi vahvistettava elintarvikelisäaineita koskeva etyleenioksidin jäämien enimmäismäärä, joka on sama kuin elintarvikelisäaineiden määritysrajan taso eli validoitu alhaisin jäämäpitoisuuden taso, joka voidaan validoiduin valvontamenetelmin toteutetun rutiiniseurannan yhteydessä nykyisin määrittää ja raportoida. Jotta varmistetaan johdonmukaisuus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 396/2005 (10) kanssa ja erityisesti siinä elintarvikelisäaineiden tuotantoon käytettäville raaka-aineille vahvistettujen raja-arvojen kanssa, etyleenioksidin jäämät olisi määritettävä samoilla ehdoilla kuin kyseisessä asetuksessa.

(7)

Kun otetaan huomioon, että eritelmien muuttamisella ei todennäköisesti ole kielteisiä vaikutuksia ihmisten terveyteen, asetuksen (EY) N:o 1331/2008 3 artiklan 2 kohdan mukainen elintarviketurvallisuusviranomaisen suorittama turvallisuusarviointi ei ole tarpeen.

(8)

Sen vuoksi asetuksen (EU) N:o 231/2012 liitettä olisi muutettava.

(9)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 231/2012 liite tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 11 päivänä elokuuta 2022.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)  EUVL L 354, 31.12.2008, s. 16.

(2)  EUVL L 354, 31.12.2008, s. 1.

(3)  Komission asetus (EU) N:o 231/2012, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteissä II ja III lueteltujen elintarvikelisäaineiden eritelmien vahvistamisesta (EUVL L 83, 22.3.2012, s. 1).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta (EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 528/2012, annettu 22 päivänä toukokuuta 2012, biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä (EUVL L 167, 27.6.2012, s. 1).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1).

(7)  Komission direktiivi 2003/95/EY, annettu 27 päivänä lokakuuta 2003, elintarvikkeiden muiden lisäaineiden kuin väri- ja makeutusaineiden erityisistä puhtausvaatimuksista annetun direktiivin 96/77/EY muuttamisesta (EUVL L 283, 31.10.2003, s. 71).

(8)  Opinion of the Scientific Committee on Food on impurities of ethylene oxide in food additives, 17. huhtikuuta 2002.

(9)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/2246, annettu 15 päivänä joulukuuta 2021, tiettyjen tavaroiden tuloa unioniin tietyistä kolmansista maista sääntelevän virallisen valvonnan tilapäisestä tehostamisesta ja kiireellisistä toimenpiteistä ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) 2017/625 ja (EY) N:o 178/2002 täytäntöönpanosta annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/1793 muuttamisesta (EUVL L 453, 17.12.2021, s. 5).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 396/2005, annettu 23 päivänä helmikuuta 2005, torjunta-ainejäämien enimmäismääristä kasvi- ja eläinperäisissä elintarvikkeissa ja rehuissa tai niiden pinnalla sekä neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta (EUVL L 70, 16.3.2005, s. 1).


LIITE

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 231/2012 liite seuraavasti:

1)

Korvataan johdantoteksti ”Huom. Etyleenioksidia ei saa käyttää elintarvikkeiden lisäaineissa sterilointitarkoituksiin” seuraavasti:

”Etyleenioksidia ei saa käyttää elintarvikkeiden lisäaineissa sterilointitarkoituksiin.

Etyleenioksidijäämä (etyleenioksidin ja 2-kloorietanolin summa ilmaistuna etyleenioksidina (*1)) saa alkuperästä riippumatta olla asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteissä II ja III luetelluissa elintarvikelisäaineissa enintään 0,1 mg/kg, lisäaineiden seokset mukaan luettuina.

(*1)  eli etyleenioksidi + 0,55 * 2-kloorietanoli”;"

2)

Poistetaan kohdissa E 431 polyoksyetyleeni(40)stearaatti, E 432 polyoksyetyleenisorbitaanimonolauraatti (polysorbaatti 20), E 433 polyoksyetyleenisorbitaanimono-oleaatti (polysorbaatti 80), E 434 polyoksyetyleenisorbitaanimonopalmitaatti (polysorbaatti 40), E 435 polyoksyetyleenisorbitaanimonostearaatti (polysorbaatti 60), E 436 polyoksyetyleenisorbitaanitristearaatti (polysorbaatti 65), E 1209 polyvinyylialkoholi-polyetyleeniglykoli-oksaskopolymeeri ja E 1521 polyeteeniglykolit eritelmän ”Puhtaus” alla oleva rivi ”Etyleenioksidi”.


(*1)  eli etyleenioksidi + 0,55 * 2-kloorietanoli”;”


PÄÄTÖKSET

12.8.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 211/185


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2022/1397,

annettu 11 päivänä elokuuta 2022,

Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tietynlaisen polyvinyylialkoholin tuonnissa täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/1336 käyttöön otettujen lopullisten polkumyyntitullien väliaikaisen soveltamisen keskeyttämisestä luopumisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1) , jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 14 artiklan 4 kohdan,

on kuullut asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 2 kohdalla perustettua komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

1.   MENETTELY

(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, otti 29 päivänä syyskuuta 2020 komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/1336 (2), jäljempänä ’alkuperäinen asetus’, käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tietynlaisen polyvinyylialkoholin (PVA), jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’, tuonnissa unioniin.

(2)

Toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen kymmenen osapuolta (3) väitti, että markkinaolosuhteissa oli tapahtunut väliaikainen muutos tutkimusajanjakson (1 päivänä heinäkuuta 2018 ja 30 päivän kesäkuuta 2019 välinen aika, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’) jälkeen ja että lopullisten toimenpiteiden soveltaminen olisi näiden muutosten vuoksi väliaikaisesti keskeytettävä perusasetuksen 14 artiklan 4 kohdan nojalla.

(3)

Komissio päätti 3 päivänä syyskuuta 2021 jatkaa väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevien pyyntöjen tarkastelua ja pyysi asianomaisia osapuolia unionissa toimittamaan tietoja niin kutsutusta toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevan tutkimuksen ajanjaksosta (eli tutkimusajanjakson jälkeisestä heinäkuusta 2020 kesäkuuhun 2021 ulottuvasta ajanjaksosta) tutkiakseen ja arvioidakseen väitettyjen muuttuneiden olosuhteiden mahdollisia vaikutuksia unionin markkinoihin.

(4)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen neljä asianomaista osapuolta eli Carbochem, Far Polymers, Gamma Chimica ja Jeniuschem ilmoittivat vastustavansa komission valitsemaa toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevan tutkimuksen ajanjaksoa.

(5)

Ne väittivät, että toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevan tutkimuksen ajanjakson olisi pitänyt alkaa lokakuussa 2020, ja sen olisi pitänyt kattaa myös heinä- ja elokuu 2021, koska komissio pyysi kyselylomakkeessa tietoa tältä ajalta.

(6)

Komissio vastaanotti ensimmäisen väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevan pyynnön 17 päivänä kesäkuuta 2021 ja pani vireille väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevan tutkimuksen 3 päivänä syyskuuta 2021. Se valitsi tutkittavaksi pyynnön jättämistä edeltävän 12 kuukauden ajanjakson, jonka aikana väitettyjen markkinaolosuhteiden muutosten oli ilmoitettu tapahtuneen.

(7)

Komissio pyysi heinä- ja elokuuta 2021 koskevia tietoja kerätäkseen tietoa markkinoiden kehityksestä myös toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevan tutkimuksen ajanjaksoa seuraavalta ajalta. Kaikilla yhteistyössä toimineilla osapuolilla ei kuitenkaan ollut tällaisia tietoja. Komissio otti tästä huolimatta huomioon kaikki saatavilla olleet heinä- ja elokuuta 2021 koskevat tiedot, kuten (53) kappaleessa mainitaan.

(8)

Näin ollen väite hylättiin.

(9)

Tietoa väitetystä markkinaolosuhteiden väliaikaisesta muuttumisesta saatiin kahdelta unionin tuottajalta ja kymmeneltä asianomaiselta osapuolelta, joihin kuului käyttäjiä, tuojia ja järjestöjä. Unionin tuottajat toimittivat myös pyydetyt tiedot tietyistä vahinkoindikaattoreista.

(10)

Komissio ilmoitti 20 päivänä toukokuuta 2022 aikeestaan luopua toimenpiteiden väliaikaisesta soveltamatta jättämisestä perusasetuksen 14 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Kaikille osapuolille asetettiin määräaika huomautusten esittämiselle.

2.   MUUTTUNEIDEN MARKKINAOLOSUHTEIDEN TUTKIMINEN

(11)

Perusasetuksen 14 artiklan 4 kohdassa säädetään mahdollisuudesta jättää väliaikaisesti soveltamatta polkumyynnin vastaiset toimenpiteet unionin edun nimissä, jos markkinaolosuhteet ovat väliaikaisesti muuttuneet siten, ettei soveltamatta jättämisestä todennäköisesti aiheutuisi vahinkoa. Tästä seuraa, että polkumyynnin vastaiset toimenpiteet voidaan jättää soveltamatta vain tilanteessa, jossa olosuhteet ovat muuttuneet siinä määrin, että unionin tuotannonalalle ei enää aiheudu merkittävää vahinkoa ja että tällainen vahinko ei todennäköisesti enää toistu.

2.1   Alkuperäisen polkumyynnin vastaisen tutkimuksen päätelmät

(12)

Lopullista tullia koskevan asetuksen antamiseen johtaneessa tutkimuksessa kävi ilmi, että tarkastelujakson aikana eli vuoden 2016 ja kesäkuun 2019 välillä Kiinasta tuleva tuonti kasvoi 53 prosenttia ja sen markkinaosuus oli [30–35 prosenttia] tutkimusajanjaksolla eli heinäkuun 2018 ja kesäkuun 2019 välisenä aikana, kun se vuonna 2016 oli 22 prosenttia. Samaan aikaan unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkeni kaikilla merkittävillä indikaattoreilla tarkasteltuna: tuotanto väheni 12 prosenttia ja EU:n myynti 27 prosenttia, markkinaosuus laski [35–40] prosentista [25–30] prosenttiin ja kannattavuus laski [–0,5 ... –5] prosentista [–10 ... –15] prosenttiin tutkimusajanjaksolla. Tämän perusteella komissio päätteli, että Kiinasta peräisin oleva polkumyynnillä tapahtunut tuonti oli aiheuttanut merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle.

2.2   Markkinaolosuhteiden muutosten tarkastelu toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevan tutkimuksen ajanjakson aikana

(13)

Väitetyillä väliaikaisilla muutoksilla markkinaolosuhteissa tutkimusajanjakson jälkeen viitattiin pääraaka-aineen vinyyliasetaattimonomeerin (VAM) toimitusketjun häiriöihin, mikä yhdistettynä kuljetuskustannusten merkittävään nousuun johti maailmanlaajuiseen pulaan tarkasteltavana olevasta tuotteesta sekä huomattaviin hinnankorotuksiin.

(14)

Komissio analysoi huomautukset, joita se sai eri osapuolilta vastauksena lisätietopyyntöönsä, ja vertasi niitä tutkimuksen aikana kerättyihin tietoihin. Tämän perusteella komissio totesi, että VAM:n maailmanlaajuisessa toimitusketjussa on ollut väliaikaisia häiriöitä. Nämä häiriöt johtuivat pääasiassa Teksasissa helmikuussa 2021 esiintyneistä talvimyrskyistä. Tapahtuman seurauksena VAM:n kaikki suuret yhdysvaltalaiset tuottajat joutuivat tilapäisesti keskeyttämään tuotannon ja lopettamaan toimitukset ylivoimaisen esteen vuoksi, mikä aiheutti maailmanlaajuisen pulan VAM:stä ja sitä kautta PVA:sta vuoden 2021 alkupuoliskolla. Analyysissa kävi ilmi, että pääasiallinen ongelma PVA:n saatavuudessa oli vaihtoehtoisten, enimmäkseen yhdysvaltalaisten ja japanilaisten, hankintalähteiden katoaminen, kuten 2.3.2 jaksossa selvitetään. Tilanne on kuitenkin tällä välin palannut normaaliksi, ja paluun tavanomaisiin tuotantomääriin odotetaan tapahtuvan vuoden 2022 aikana.

(15)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Ahlstrom-Munksjö, Carbochem, Cepi, Far Polymers, Gamma Chimica ja Jeniuschem kiistivät komission päätelmän VAM:n tavanomaisiin tuotantomääriin palaamisesta.

(16)

Osapuolet väittivät, että pula VAM:sta jatkuu edelleen, koska joidenkin julkaisujen mukaan yhdysvaltalaiset tuottajat vetoavat edelleen ylivoimaiseen esteeseen VAM:n toimituksissa, minkä vuoksi päätelmä tavanomaisiin tuotantomääriin palaamisesta ei pidä paikkaansa.

(17)

Tämä väite oli hylättävä. Komission analyysin mukaan Teksasin talvimyrskyjen vaikutus oli yksi tärkeimmistä perusteista väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevissa pyynnöissä mainituille muuttuneille markkinaolosuhteille. Tutkimus osoitti, että vuonna 2021 koettujen talvimyrskyjen vaikutus on jo kadonnut lähes kokonaan. Erään Yhdysvaltojen merkittävimpiin VAM:n tuottajiin kuuluvan yrityksen toimittamat tiedot osoittivat, että sen tuotanto palasi normaalille tasolle vuoden 2021 toisella neljänneksellä ja ylitti myrskyjä edeltäneen tason saman vuoden kolmannella neljänneksellä. Osapuolten mainitsemassa ylivoimaista estettä koskevassa ilmoituksessa viitataan toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevan tutkimuksen ajanjakson jälkeisiin tapahtumiin. Ylivoimainen este vaikutti yksittäisiin tuottajiin ja tiettyihin tapahtumiin, eikä se tarkoita markkinaolosuhteiden yleistä muuttumista.

(18)

Käyttäjät väittivät myös, että toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen Kiina vähensi PVA:n tuotantoaan. Vähennyksen väitettiin johtuvan siitä, että VAM:sta oli Kiinassa pulaa, koska Kiinan hallitus oli tehnyt poliittisia muutoksia ottamalla käyttöön esimerkiksi energian kaksoissääntelypolitiikan sekä päästövähennys- ja energiansäästöpolitiikat vuoden 2022 talviolympialaisten yhteydessä. VAM:ia ei käytetä ainoastaan PVA:n tuotannossa, vaan se on kemianteollisuuden standardituote, jolla on useita käyttökohteita. Käyttäjät väittivät, että pulan vuoksi VAM:n hinta nousi niin paljon, että kiinalaisten tuottajien oli kannattavampaa keskittyä VAM:n tuotantoon ja myyntiin kuin muuntaa sitä PVA:ksi.

(19)

Tutkimuksessa kerätyt tiedot eivät kuitenkaan vahvistaneet tätä väitettä. Kiinan vientihinnat EU:hun eivät muuttuneet merkittävästi toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevan tutkimuksen ajanjakson aikana alkuperäiseen tutkimusajanjaksoon verrattuna, kuten 2.3.2 jaksossa todetaan. Kiinasta peräisin olevan PVA:n maailmanlaajuisia vientimääriä tarkastellessaan komissio totesi lisäksi, että vientimäärät pysyivät toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevan tutkimuksen ajanjaksolla samoina kuin alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla (ks. taulukko 1). Ainoastaan unioniin suuntautuva vienti laski, mutta Koreaan, Malesiaan, Singaporeen ja Vietnamiin suuntautuva vienti kasvoi vastaavasti. Väitetty pula VAM:sta ei siis vaikuttanut kiinalaisten tuottajien PVA:n tuotantokapasiteettiin, ja unioniin suuntautuvan viennin väheneminen johtui pääasiassa Kiinasta peräisin olevan PVA:n tuontiin sovelletuista polkumyyntitulleista.

Taulukko 1

PVA:n vienti Kiinasta (tonnia)

Määrämaa

Tutkimusajanjakso

Toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevan tutkimuksen ajanjakso

EU-27

53 602

31 300

Brasilia

6 075

6 097

Kanada

2 626

2 903

Intia

16 421

19 651

Indonesia

8 412

7 472

Etelä-Korea

5 957

13 788

Malesia

5 304

12 950

Pakistan

9 106

11 095

Singapore

3 828

5 120

Thaimaa

3 557

3 071

Turkki

8 111

7 984

Yhdysvallat

3 973

3 589

Vietnam

4 416

6 293

YHTEENSÄ

131 388

131 313

Lähde: Global Trade Atlas

(20)

Käyttäjät toivat esiin covid-19-pandemiaan liittyvät toimitusketjun häiriöt. Konttipulan vuoksi etenkin Kiinasta lähtevien ja Atlantin valtameren ylittävien kuljetusten hinnat todellakin nousivat, mikä häiritsi jossain määrin maailmanlaajuisten kuljetusketjujen toimintaa.

(21)

Tuojat ja käyttäjät väittivät lisäksi, että unionin tuotannonala ei vieläkään pysty täyttämään kaikkea PVA:n kysyntää unionissa. Komissio totesi, että vaikka unionin tuotannonala ryhtyi lisäämään tuotantoaan toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, on totta, että se ei edelleenkään ole pystynyt täyttämään kaikkea kysyntää unionissa toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevan tutkimuksen ajanjakson aikana, mikä johtuu osittain aiemmasta kapasiteetin vähentämisestä ja siitä, että VAM:sta vallitsee maailmanlaajuinen pula. Tämä ei ole missään tapauksessa uusi tilanne, sillä unionin tuotannonala oli menettänyt kykynsä täyttää PVA:n kulutus unionissa kokonaisuudessaan jo alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla. Unionin tuotantokapasiteetti ei kuitenkaan ole toimenpiteiden väliaikaisessa soveltamatta jättämisessä huomioon otettava markkinaolosuhde.

(22)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Ahlstrom-Munksjö, Carbochem, Cepi, Far Polymers, Gamma Chimica ja Jeniuschem esittivät näkemyksenään, että komissio kieltäytyi ottamasta huomioon unionin tuotannonalan kyvyttömyyttä vastata eurooppalaiseen kysyntään olosuhteiden muutoksena siitäkin huolimatta, että komissio nimenomaisesti myönsi, että kyvyttömyys vastata kysyntään oli suoraa seurausta VAM-pulasta.

(23)

Kuten (21) kappaleessa todetaan, unionin tuotannonala ei pystynyt täyttämään kaikkea kysyntää unionissa silloinkaan, kun VAM:sta ei vielä ollut pulaa, eikä unionin tuotannonala merkittävästi vähentänyt tuotantomääriä toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevan tutkimuksen ajanjakson aikana, mikä todetaan (36) ja (37) kappaleessa. Taulukosta 2 käy sen sijaan selvästi ilmi, että tarjonnan väheneminen unionin markkinoilla johtui itse asiassa tuonnin huomattavasta supistumisesta eikä siitä, että unionin tuotannonala olisi vähentänyt tuotantoa. Sen vuoksi unionin tuotannonalan kyvyttömyyttä vastata eurooppalaiseen kysyntään ei voi pitää sellaisena markkinaolosuhteiden muutoksena, joka oikeuttaisi voimassa olevien toimenpiteiden väliaikaisen soveltamatta jättämisen. Näin ollen väite hylättiin.

2.3   Unionin tuotannonalan tilanne toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevan tutkimuksen ajanjakson aikana

(24)

Unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arviointiin toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevan tutkimuksen ajanjakson aikana sisältyi myös arvio tärkeimmistä taloudellisista indikaattoreista, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujakson aikana.

(25)

Lopullisiin päätelmiin tekemissään huomautuksissa Ahlstrom-Munksjö väitti, että komissio vertasi toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevan tutkimuksen ajanjakson aikana vallinnutta tilannetta vuoden 2016 tilanteeseen, vaikka sitä olisi pitänyt verrata alkuperäiseen tutkimusajanjaksoon.

(26)

Tämä väite oli hylättävä. Komissio vertasi ilmiselvästi toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevan tutkimuksen ajanjakson aikana vallinnutta tilannetta alkuperäiseen tutkimusajanjaksoon. Lisäksi komissio vertasi joitakin indikaattoreita unionin tuotannonalan tilanteeseen vuonna 2016, jolloin Kiinasta peräisin oleva vahingollinen polkumyyntituonti ei ollut vielä kääntynyt kasvuun.

2.3.1   Unionin kulutus

(27)

Kulutus vapailla markkinoilla toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevan tutkimuksen ajanjakson aikana oli 52 prosenttia pienempi kuin alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla. Vähennyksen voidaan katsoa johtuvan tuonnin vähenemisestä, sillä unionin tuotannonalan myynti pysyi vakaana, kuten 2.3.4 jaksossa todetaan. Nämä muutokset eivät vaikuttaneet kytkösmarkkinakäyttöön, joka pysyi entisellä tasollaan.

2.3.2   Asianomaisesta maasta ja kolmansista maista peräisin oleva tuonti

Taulukko 2

Tuonti Kiinasta ja kolmansista maista

 

Tutkimusajanjakso

Vuoden 2020 kolmas neljännes

Vuoden 2020 viimeinen neljännes

Vuoden 2021 ensimmäinen neljännes

Vuoden 2021 toinen neljännes

Vuoden 2020 toinen puolisko

Vuoden 2021 ensimmäinen puolisko

Toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevan tutkimuksen ajanjakso

Tuonti Kiinasta (tonnia)

53 930

6 668

650

6 250

6 994

7 318

13 244

20 562

Indeksi (alkuperäinen tutkimusajanjakso = 100) (4)

100

49

5

46

52

27

49

38

Tuonti muista kolmansista maista (tonnia)

60 623

2 186

1 217

6 292

3 956

3 403

10 248

13 651

Indeksi (tutkimusajanjakso = 100)

100

14

8

42

26

11

34

23

Lähde: Comext-tietokanta

(28)

Tuonti tärkeimmistä viejämaista eli Kiinasta, Taiwanista, Japanista ja Yhdysvalloista väheni huomattavasti toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevan tutkimuksen ajanjakson aikana verrattuna alkuperäiseen tutkimusajanjaksoon. Määrällisesti merkittävintä oli Yhdysvalloista peräisin olevan tuonnin väheneminen.

(29)

Tilanteen analysointi osoitti, että tuonnin huomattava väheneminen johtui useista tekijöistä. Tuonnin väheneminen globaalilla tasolla osui samaan ajankohtaan kuin covid-19-pandemiaan liittyvät maailmanlaajuiset toimitusketjujen ongelmat. Kiinan osalta tuonti kuitenkin väheni samaan aikaan kun Kiinasta peräisin olevan PVA:n tuontia koskevat toimenpiteet otettiin käyttöön, sillä Kiinasta kaikkiin muihin kohteisiin suuntautuvan viennin kokonaismäärä pysyi entisellään, kuten 2.2 jaksossa todettiin. Yhdysvaltojen osalta tuonnin vähenemistä pahensi talvimyrskyjen aiheuttama VAM-pula.

(30)

Näiden syiden vuoksi PVA:ta tuotettiin vientiin niukasti, ja kaikkein eniten laskua tapahtui vuoden 2020 jälkipuoliskolla. Vuoden 2021 ensimmäisen puoliskon elpymistä haittasivat jälleen Yhdysvaltojen talvimyrskyt. Yhdysvaltojen vuoden 2021 talvimyrskyistä aiheutuneet vahingot jäivät kuitenkin kestoltaan hyvin lyhyiksi, minkä vuoksi niistä aiheutunut pula VAM:sta on jo poistumassa. Unionin tuottajilta saatujen tietojen mukaan VAM:n tuotanto Yhdysvalloissa on talvimyrskyjen jäljiltä jälleen elpynyt vuoden 2022 ensimmäisestä puoliskosta lähtien.

(31)

Huomattavasta pudotuksesta (–62 prosenttia) huolimatta Kiinasta tulevan tuonnin määrä säilyi merkittävänä tutkimusajanjakson jälkeen. Kiinan keskimääräiset tuontihinnat olivat lisäksi vain kaksi prosenttia korkeammat kuin alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla. Ne ovat edelleen keskimäärin neljä prosenttia alhaisemmat kuin alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistettu unionin tuotannonalan vahinkoa aiheuttamaton hinta (5). Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräiset tuontihinnat ilman polkumyyntitulleja ovat vahinkoa aiheuttamatonta hintaa keskimäärin 38 prosenttia matalammat.

Taulukko 3

Kiinasta peräisin olevan tuonnin hinnat

 

Tutkimusajanjakso

Vuoden 2020 kolmas neljännes

Vuoden 2020 viimeinen neljännes

Vuoden 2021 ensimmäinen neljännes

Vuoden 2021 toinen neljännes

Vuoden 2020 toinen puolisko

Vuoden 2021 ensimmäinen puolisko

Toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevan tutkimuksen ajanjakso

Kiinasta tulevan tuonnin hinta (euroa/tonni)

1 498

1 370

1 346

1 393

1 835

1 368

1 627

1 535

Indeksi (alkuperäinen tutkimusajanjakso = 100)

100

91

90

93

122

91

109

102

Lähde: Comext-tietokanta

(32)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Ahlstrom-Munksjö väitti, että toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen tuonti Kiinasta pysähtyi lähes kokonaan ja unionin PVA:n käyttäjät joutuivat turvautumaan jälleen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tuotteen ostamiseen vasta kun VAM:n toimitusongelmista johtuva PVA-pula alkoi. Ahlstrom-Munksjön näkemyksen mukaan unionin tuotannonalan vaikea tilanne ei siis voinut johtua Kiinasta peräisin olevasta PVA:n tuonnista.

(33)

Komissio selvensi ensin, että nyt käsillä olevassa menettelyssä ei ole merkitystä sillä, voidaanko todetun vahingollisen tilanteen ja kyseessä olevan tuonnin välillä havaita syy-yhteys. Jos unionin tuotannonala ei selviä tilanteesta, jossa alhaisin hinnoin tapahtuva tuonti alkaa uudelleen, nykyisten toimenpiteiden väliaikainen soveltamatta jättäminen on epätodennäköistä, koska tällainen soveltamatta jättäminen vain pahentaisi unionin tuotannonalan tilannetta. Näin ollen komissio ei todennut, että unionin tuotannonalan vaikea tilanne johtuisi Kiinasta peräisin olevasta nykyisestä tuonnista.

(34)

Kiinasta tulevan tuonnin väheneminen oli toisekseen polkumyyntitullien asettamisen odotettavissa oleva seuraus. Kiinalainen tuotantokapasiteetti on kuitenkin edelleen käytettävissä, ja unionissa on edelleen kysyntää Kiinasta tulevalle tuonnille. PVA:n käyttäjät unionissa ostavat edelleen merkittäviä määriä PVA:a Kiinasta, kuten (31) kappaleessa todetaan, mutta se tapahtuu oikeudenmukaisin hinnoin. Polkumyyntitulleista huolimatta käyttäjien liiketoiminta on edelleen kannattavaa, kuten (66) kappaleessa kerrotaan. Tällä perusteella polkumyyntitulleilla näyttää olevan toivottu vaikutus. Näin ollen väite hylättiin.

2.3.3   Tuotanto ja tuotantokapasiteetti

(35)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevan tutkimuksen ajanjaksolla seuraavasti:

Taulukko 4

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

 

Tutkimusajanjakso

Vuoden 2020 kolmas neljännes

Vuoden 2020 viimeinen neljännes

Vuoden 2021 ensimmäinen neljännes

Vuoden 2021 toinen neljännes

Vuoden 2020 toinen puolisko

Vuoden 2021 ensimmäinen puolisko

Toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevan tutkimuksen ajanjakso

Tuotantomäärä (tonnia)

[80 000 –90 000 ]

[15 000 –20 000 ]

[15 000 –20 000 ]

[20 000 –25 000 ]

[20 000 –25 000 ]

[30 000 –40 000 ]

[40 000 –50 000 ]

[80 000 –90 000 ]

Indeksi (alkuperäinen tutkimusajanjakso = 100)

100

75

90

102

113

83

108

95

Tuotantokapasiteetti (tonnia)

[100 000 –120 000 ]

[20 000 –30 000 ]

[20 000 –30 000 ]

[20 000 –30 000 ]

[20 000 –30 000 ]

[50 000 –60 000 ]

[50 000 –60 000 ]

[100 000 –120 000 ]

Indeksi (tutkimusajanjakso = 100)

100

100

100

100

100

100

100

100

Lähde: Kyselyvastaukset

(36)

Unionin tuotannonalan kokonaistuotantomäärä väheni viisi prosenttia toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevan tutkimuksen ajanjakson aikana verrattuna alkuperäiseen tutkimusajanjaksoon, vaikka kapasiteetissa ei tapahtunut muutoksia. Vuosineljännesten analysoinnista käy kuitenkin ilmi, että tilanne ei ole näin yksiselitteinen.

(37)

Unionin tuotannonalan tuotantomäärä väheni edelleen toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevan tutkimuksen ajanjakson ensimmäisellä neljänneksellä, koska se osui samaan ajankohtaan kuin viimeinen vuosineljännes ennen toimenpiteiden käyttöönottoa, joten unionin tuotannonala kärsi edelleen Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin aiheuttamasta paineesta. Polkumyyntitullien käyttöönoton jälkeen lokakuussa 2020 tuotantomäärät alkoivat jälleen kasvaa, ja toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevan tutkimuksen ajanjakson toisella puoliskolla ne olivat jo kahdeksan prosenttia korkeammat kuin alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla.

2.3.4   Myyntimäärä

(38)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä kehittyi toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevan tutkimuksen ajanjaksolla seuraavasti:

Taulukko 5

Myyntimäärä ja myyntihinnat

 

Tutkimusajanjakso

Vuoden 2020 kolmas neljännes

Vuoden 2020 viimeinen neljännes

Vuoden 2021 ensimmäinen neljännes

Vuoden 2021 toinen neljännes

Vuoden 2020 toinen puolisko

Vuoden 2021 ensimmäinen puolisko

Toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevan tutkimuksen ajanjakso

Kokonaismyyntimäärä unionin markkinoilla (tonnia)

[40 000 –50 000 ]

[5 000 –10 000 ]

[5 000 –10 000 ]

[10 000 –15 000 ]

[10 000 –15 000 ]

[15 000 –20 000 ]

[25 000 –30 000 ]

[40 000 –50 000 ]

Indeksi (alkuperäinen tutkimusajanjakso = 100)

100

77

80

119

118

79

118

99

Unionin tuottajien myyntihinnat (euroa/tonni)

1,5 –2,5

1,5 –2,5

1,5 –2,5

1,5 –2,5

1,5 –2,5

1,5 –2,5

1,5 –2,5

1,5 –2,5

Indeksi (alkuperäinen tutkimusajanjakso = 100)

100

98

100

100

105

99

103

101

Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset (euroa/tonni)

1,5 –2,5

1,5 –2,5

1,5 –2,5

1,5 –2,5

1,5 –2,5

1,5 –2,5

1,5 –2,5

1,5 –2,5

Indeksi (alkuperäinen tutkimusajanjakso = 100)

100

76

74

85

92

75

88

83

Lähde: Kyselyvastaukset

(39)

Myyntimäärät EU:ssa säilyivät suhteellisen vakaina alkuperäisen tutkimusajanjakson tasolla. Sama pätee myyntihintoihin. Unionin tuotannonalan tuottaman PVA:n keskihinta toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevan tutkimuksen ajanjakson aikana oli yhden prosentin korkeampi kuin alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla. Kuten tuotantomäärän osalta todettiin, toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevan tutkimuksen ajanjakson ensimmäisellä puoliskolla sekä määrät että hinnat alkoivat kuitenkin laskea huomattavasti alkuperäistä tutkimusajanjaksoa alemmalle tasolle. Toisaalta polkumyyntitullien käyttöönoton jälkeen määrät ja hinnat alkoivat jälleen nousta, ja viimeisellä neljänneksellä määrät olivat jo 18 prosenttia ja hinnat viisi prosenttia korkeammalla tasolla kuin alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla.

(40)

PVA:n tuotantokustannukset laskivat toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevan tutkimuksen ajanjakson kahdella ensimmäisellä neljänneksellä VAM:n hintojen maailmanlaajuista laskevaa suuntausta noudattaen. Kolmas neljännes osui kuitenkin samaan ajankohtaan kuin 2.3.2 jaksossa mainitut VAM:n toimitusongelmat Yhdysvalloissa, ja siitä alkaen tuotantokustannukset kääntyivät jälleen nousuun ja nousivat 14 prosentilla toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevan tutkimuksen ajanjakson toiseen neljännekseen verrattuna mukaillen VAM:n hintojen nousua.

(41)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Ahlstrom-Munksjö, Carbochem, Cepi, Far Polymers, Gamma Chimica ja Jeniuschem kiistivät komission päätelmät unionin tuotannonalan myyntihintojen osalta.

(42)

Ahlstrom-Munksjö väitti, että Kiinan vientihinnat ovat nousseet enemmän kuin unionin tuotannonalan hinnat, ja samaan aikaan unionin tuotannonalan yksikkökohtaiset tuotantokustannukset ovat laskeneet jyrkästi. Tämä lasku tarkoitti Ahlstrom-Munksjön mukaan 18 prosentin nousua unionin tuotannonalan kannattavuudessa.

(43)

Johtopäätös on selvästi paikkansapitämätön. Kiinan tuontihinnat toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevan tutkimuksen ajanjakson aikana nousivat ensinnäkin vain yhden prosenttiyksikön enemmän kuin unionin tuotannonalan hinnat. Tästä huolimatta Kiinan vientihinnat jopa polkumyyntitullien kanssa olivat edelleen alemmat kuin unionin tuotannonalan vahinkoa aiheuttamaton hinta. Yksikkökohtaisten tuotantokustannusten neljännesvuosikohtainen tarkastelu osoitti toisekseen, että vaikka tuotantokustannukset laskivat toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevan tutkimuksen ajanjakson kahdella ensimmäisellä neljänneksellä, ne kääntyivät tämän jälkeen jälleen nousuun VAM:n hintojen nousua mukaillen. Tuotantokustannukset toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevan tutkimuksen ajanjakson viimeisellä neljänneksellä olivat 21 prosenttia korkeammat kuin ensimmäisellä neljänneksellä, vaikka unionin tuotannonalan hinnat nousivat samalla ajanjaksolla vain seitsemän prosenttia. Näin unionin tuotannonala palasi jälleen kannattavaksi, mutta nousu-uralle on siirrytty vasta hiljattain (viimeisellä neljänneksellä), eikä nousu ole riittävän vahvaa, jotta tavoitevoittoihin olisi vielä päästy, kuten (49) kappaleessa kerrotaan.

(44)

Väite siis hylättiin.

(45)

Carbochem, Far Polymers, Gamma Chimica ja Jeniuschem väittivät, että komissio perusti arviointinsa tietoihin, joita unionin tuottajat olivat antaneet kyselyvastauksissaan, mutta ei sitä vastoin ottanut huomioon yhteistyössä toimineiden käyttäjien toimittamia tietoja unionin tuotannonalan soveltamista hinnoista.

(46)

Komission toteama unionin tuotannonalan keskimääräinen myyntihinta lasketaan toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevan tutkimuksen ajanjaksolla tapahtuneen unionin tuotannonalan kokonaismyynnin perusteella. Yhteistyössä toimineiden käyttäjien toimittamat tiedot hintatarjouksista koskivat vain tietyille asiakkaille tarjottuja tiettyjä PVA-laatuja. Näitä tarjouksia ei voida pitää koko markkinoita edustavina, eikä niitä sen vuoksi voi käyttää osoituksena keskimääräisistä unionin tuotannonalan myyntihinnoista tai Kiinan tuontihinnoista.

(47)

Sen vuoksi tämä väite hylättiin.

2.3.5   Kannattavuus

(48)

Unionin tuottajien kannattavuus kehittyi toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevan tutkimuksen ajanjaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Kannattavuus

 

Tutkimusajanjakso

Vuoden 2020 kolmas neljännes

Vuoden 2020 viimeinen neljännes

Vuoden 2021 ensimmäinen neljännes

Vuoden 2021 toinen neljännes

Vuoden 2020 toinen puolisko

Vuoden 2021 ensimmäinen puolisko

Toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevan tutkimuksen ajanjakso

Etuyhteydettömille asiakkaille unionissa tapahtuneen myynnin kannattavuus (% liikevaihdosta)

–10 …–15  %

–10 …–15  %

0 …5  %

5 …10  %

0 …5  %

–5 …0  %

2 …7  %

–2 …3  %

Lähde: Kyselyvastaukset

(49)

Unionin tuotannonala muuttui kannattavaksi toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevan tutkimuksen ajanjaksolla. Vaikka kyseessä on selvä parannus verrattuna alkuperäiseen tutkimusajanjaksoon, jolloin unionin tuotannonalan liikevaihto oli miinuksella [10–15 %], unionin tuotannonalan kannattavuus on edelleen selvästi alle tavoitevoiton (kuusi prosenttia). Myyntihintojen nousua tasoitti jossain määrin tuotantokustannusten kasvu, joka johtui raaka-aineiden hintojen noususta sekä hinnantarkistusten viivästymisestä asiakkaiden kanssa tehtyjen sopimusten ehtojen vuoksi.

(50)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Ahlstrom-Munksjö ja Cepi kiistivät komission päätelmät unionin tuotannonalan kannattavuuden osalta.

(51)

Ahlstrom-Munksjö esitti näkemyksenään, että vaikka Kiinasta tulevan tuonnin väitettiin olevan merkittävää, unionin tuotannonala pystyi parantamaan kannattavuuttaan merkittävästi.

(52)

Komissio ei kiistänyt sitä, että polkumyyntitullien seurauksena unionin tuotannonalan kannattavuus parani. Unionin tuotannonalan voitot jäävät silti huomattavasti alle alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistetun tavoitevoiton, kuten (49) kappaleessa mainittiin.

2.3.6   Unionin tuotannonalan tilannetta koskevat päätelmät

(53)

Toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevan tutkimuksen ajanjakson vuosineljänneskohtainen analyysi sekä kyseisen ajanjakson jälkeiset tapahtumat eivät osoita, että unionin tuotannonalan tilanne olisi parantunut pysyvästi. On totta, että toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevan tutkimuksen ajanjakson toisella puoliskolla tuotantomäärä kasvoi kahdeksan prosenttia ja myyntimäärä 18 prosenttia alkuperäiseen tutkimusajanjaksoon verrattuna. Myönteinen kehitys jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä unionin tuotannonalan kannattavuus alkoi jälleen heiketä viimeisestä neljänneksestä alkaen. Selityksenä tälle ovat VAM:n merkittävä hinnannousu ja siitä johtuva PVA:n tuotantokustannusten nousu sekä se, että PVA:n hinta ei noussut välittömästi tuotantokustannusten noustua. Toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevan tutkimuksen ajanjakson jälkeistä aikaa koskevien tietojen, joita tutkimuksen yhteydessä kerättiin, perusteella voidaan todeta, että huhtikuun 2021 ja syyskuun 2021 välisenä aikana VAM:n hinnat nousivat 57 prosenttia ja PVA:n tuotantokustannukset 28 prosenttia, mutta PVA:n hinnat nousivat vain 26 prosenttia.

3.   VAHINGON TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

(54)

Toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevan tutkimuksen ajanjaksolla unionin tuottajien myynti unionissa etuyhteydettömille osapuolille laski hieman eli yhden prosentin verran tutkimusajanjaksoon verrattuna, ja myyntihinnat nousivat yhden prosentin. Kun tilannetta verrataan tarkastelujakson viitevuoteen (eli vuoteen 2016), myyntimäärät EU:ssa olivat kuitenkin edelleen 28 prosenttia pienemmät. Kapasiteetin käyttöaste laski viisi prosenttia, mutta kapasiteetissa ei tapahtunut muutoksia. Vuoteen 2016 verrattuna tuotantomäärät ja kapasiteetin käyttöaste laskivat toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevan tutkimuksen ajanjaksolla kuitenkin 20 prosenttia.

(55)

Toisaalta tuontimäärät Kiinasta pysyivät toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevan tutkimuksen ajanjaksolla edelleen merkittävinä. Väitteestä huolimatta kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien tuotantokapasiteetissa tai niiden hinnoittelussa ei myöskään tapahtunut huomattavia muutoksia alkuperäisen tutkimuksen päätelmiin verrattuna.

(56)

Kuten edellä 2.2 ja 2.3 jaksossa todetaan, Kiinan tuotantomäärä säilyi toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevan tutkimuksen ajanjaksolla samana kuin alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla, ja Kiinan tuontihinnat ovat edelleen alemmat kuin unionin tuotannonalan vahinkoa aiheuttamattomat hinnat.

(57)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että unionin tuotannonala hyötyi Kiinasta peräisin olevan PVA:n tuontia koskevien toimenpiteiden käyttöönotosta, koska sen vuoksi unionin tuotannonala pystyi jossain määrin nostamaan myyntihintojaan unionin markkinoilla toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevan tutkimuksen ajanjaksolla. Osoituksena tästä on tiettyjen indikaattoreiden, kuten myyntimäärän, myyntihintojen ja kannattavuuden, myönteinen kehityssuuntaus. Nämä elpymisen merkit jäivät kuitenkin varsin heikoiksi, ja toistaiseksi ne ovat jatkuneet vasta vähän aikaa. Komissio otti huomioon myös kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien hinnoittelun toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevan tutkimuksen ajanjaksolla sekä sen mahdollisuuden, että Kiinasta peräisin olevan PVA:n tuonnin kasvu voi yhtäkkiä alkaa uudelleen, sillä väitetty VAM-pula ei vaikuttanut Kiinan tuotantokapasiteettiin tai sen vientimääriin, kuten 2.3 jaksossa todettiin.

(58)

Johtopäätös, jonka mukaan vahinko ei todennäköisesti toistu, jos toimenpiteistä luovutaan väliaikaisesti, on sen vuoksi virheellinen. Näin ollen komissio päätteli, että näyttö ei osoittanut, että markkinaolosuhteet olisivat muuttuneet väliaikaisesti siten, ettei vahinko todennäköisesti toistuisi, jos toimenpiteet jätettäisiin väliaikaisesti soveltamatta.

(59)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Ahlstrom-Munksjö väitti, että unionin tuotannonalan myyntimäärä toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevan tutkimuksen ajanjaksolla laski vain yhden prosentin alkuperäiseen tutkimusajanjaksoon verrattuna, mutta vuoden 2021 alkupuoliskolla nousua alkuperäiseen tutkimusajanjaksoon verrattuna oli 18 prosenttia. Ahlstrom-Munksjön näkemyksen mukaan tämä on vastoin komission päätelmää, jonka mukaan ilman tulleja vahinko todennäköisesti toistuu.

(60)

Komissio on tästä eri mieltä. Toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevan tutkimuksen ajanjakson ensimmäiseen puoliskoon vaikuttivat covid-19-pandemia ja VAM-pula. Toisella puoliskolla unionin tuotannonala hyötyi toimenpiteistä ja pystyi lisäämään tuotantoaan unionin kysynnän tyydyttämiseksi. Vaikka tämä on selvä merkki elpymisestä, tutkimuksessa kävi ilmi seuraavaa: i) vientiä harjoittavilla kiinalaisilla tuottajilla on edelleen runsaasti käyttämätöntä kapasiteettia ja ne vievät tuotetta EU:hun merkittäviä määriä jo nyt, kun tullit ovat käytössä, ii) niiden hinnat ovat unionin hintoja alhaisemmat myös polkumyyntitullien kanssa, iii) unionin markkinat ovat kiinalaisten tuottajien kannalta houkuttelevat hintatasonsa ja merkittävän kysynnän vuoksi ja iv) VAM:n hinnannousu vaikuttaa kielteisesti unionin tuotannonalan tuotantokustannuksiin ja kannattavuuteen. Kun kaikki nämä seikat otetaan huomioon, komissio totesi, että vaikka vahinkoa ei nyt olisi havaittavissa, se todennäköisimmin toistuisi, jos toimenpiteiden soveltamisesta luovuttaisiin väliaikaisesti.

(61)

Väite siis hylättiin.

(62)

Cepi väitti, että tullien väliaikainen soveltamatta jättäminen ei kääntäisi laskuun unionin tuotannonalan selvää kannattavuuden nousua, minkä osoittavat myös toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevan tutkimuksen ajanjaksoa seuranneet hinnankorotukset. Yritys huomautti, että myös alumiinilevyvalmisteiden kyseessä ollessa unionin tuotannonala ei ollut vielä päässyt tavoitteenaan olleelle kannattavuustasolle, mutta tästä huolimatta komissio päätti jättää tullit väliaikaisesti soveltamatta, koska se totesi, että väliaikainen soveltamatta jättäminen ei todennäköisesti kääntäisi unionin tuotannonalan myönteisiä kehityskulkuja (6).

(63)

Komissio ei ole asiasta samaa mieltä. Alumiinilevyvalmisteita koskevassa tutkimuksessa todettiin, että unionin tuotannonalan tilanne parani merkittävästi tutkimusajanjakson jälkeen, eikä samaa merkittävää vahinkoa, joka alkuperäisen tutkimusajanjakson aikana havaittiin, enää esiintynyt tutkimusajanjakson jälkeisenä aikana. Kyseisessä tapauksessa vuoden 2021 alkupuoliskolla unionin tuottajien myynti etuyhteydettömille osapuolille unionissa lisääntyi itse asiassa yli 55 prosenttia verrattuna tutkimusajanjaksoon, ja kasvun odotettiin edelleen jatkuvan vuonna 2022. Sen sijaan tässä menettelyssä unionin PVA:a valmistavan tuotannonalan ongelmana ei ole myyntimäärien lasku, vaan merkittävä hintojen aleneminen, jonka Kiinasta polkumyynnillä tapahtuva tuonti on aiheuttanut. Kannattavuus saataisiin kasvuun vain laskemalla tuotantokustannuksia (epätodennäköistä, koska raaka-aineiden hinnat ovat nousussa) tai palauttamalla myyntihinnat vahinkoa aiheuttamattomalle tasolle.

(64)

Polkumyyntitullien väliaikaisen soveltamatta jättämisen seurauksena kiinalaista PVA:a pääsisi unionin markkinoille polkumyyntihinnoilla, jotka ovat huomattavasti unionin tuotannonalan hintoja matalammat, kuten (31) kappaleessa selvitetään. Hintapaineesta johtuen unionin tuotannonalan hinnat painuisivat entistäkin alemmas, mikä alkaisi välittömästi haitata kannattavuutta. Näin ollen väite hylättiin.

4.   PÄÄTELMÄ

(65)

Kiinasta peräisin olevan PVA:n tuontia koskevien toimenpiteiden käyttöönotosta on ollut selvää hyötyä vapaille markkinoille PVA:ta myyvälle unionin tuotannonalalle. Toimenpiteiden ansiosta unionin tuotannonala on voinut ainakin osittain toipua vahingollisen polkumyynnin seurauksista. Unionin tuotannonalan tilanne on kuitenkin edelleen epävarma, ja kuten edellä on kerrottu, toimenpiteiden puuttuessa vahinko todennäköisesti toistuu, jos nykyisistä toimenpiteistä luovuttaisiin väliaikaisesti.

(66)

Komissio totesi myös, että huolimatta PVA:n käyttäjien väitteistä, joiden mukaan PVA:n käyttäjille on koitunut haitallisia vaikutuksia, toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskeva analyysi osoittaa, että yhtä lukuun ottamatta kaikkien niiden yhteistyössä toimineiden yhdeksän käyttäjän ja tuojan, jotka vastasivat toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevaan kyselyyn, liiketoiminta säilyi kannattavana Kiinasta peräisin olevan PVA:n tuontia koskevien polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen.

(67)

Lopullisiin päätelmiin tekemissään huomautuksissa Ahlstrom-Munksjö, Carbochem, Far Polymers, Gamma Chimica ja Jeniuschem kiistivät komission päätelmät polkumyyntitulleista PVA:n käyttäjille aiheutuneiden vaikutusten osalta.

(68)

Carbochem, Far Polymers, Gamma Chimica ja Jeniuschem väittivät, että PVA:n tuojien ja käyttäjien myyntivoitto on peräisin varastossa olevan PVA:n myynnistä, joka on ostettu ennen polkumyyntitullien voimaantuloa.

(69)

Tutkimuksessa kerätyt tiedot eivät kuitenkaan tue tätä väitettä. Viimeisellä vuosineljänneksellä ennen toimenpiteiden käyttöönottoa tuontimäärät Kiinasta eivät kasvaneet, vaan päinvastoin laskivat 51 prosenttia (ks. taulukko 2). Itse toimittamissaan tiedoissa osapuolet lisäksi vahvistivat, että ne pystyivät siirtämään PVA:n hinnankorotukset asiakashintoihin, kuten alkuperäisessä tutkimuksessa on jo todettu ja nyt käsillä olevassa menettelyssä vahvistettu. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(70)

Ahstrom-Munksjö väitti, että komissio ei tehnyt kunnollista analyysia unionin edusta.

(71)

Tämä väite oli hylättävä. Komissio totesi, että unionin tuotannonalalle aiheutunut vahinko todennäköisesti toistuisi, jos toimenpiteiden soveltamisesta luovuttaisiin väliaikaisesti. Tutkimuksessa todettiin myös, että VAM:n (ja PVA:n) tuotanto on palaamassa normaalille tasolle, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat vievät edelleen tuotteitaan kilpailukykyisin hinnoin polkumyyntitulleista huolimatta ja että PVA:n käyttäjät unionissa pystyivät siirtämään hinnankorotukset asiakkailleen ja säilyttämään liiketoimintansa kannattavana. Tästä syystä komissio totesi, ettei päätelmälle, jonka mukaan väliaikainen luopuminen polkumyyntitullien soveltamisesta on unionin edun mukaista, ollut perusteita.

(72)

Näin ollen komissio totesi, että perusasetuksen 14 artiklan 4 kohdassa luetellut edellytykset polkumyyntitoimenpiteiden väliaikaiselle soveltamatta jättämiselle eivät täyty. Tällä päätöksellä ei rajoiteta komission oikeutta tehdä jatkossa päätöksiä perusasetuksen 14 artiklan 4 kohdan nojalla,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Edellytykset lopullisten polkumyyntitullien käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen polyvinyylialkoholien tuonnissa annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/1336 1 artiklalla käyttöön otettujen lopullisten polkumyyntitullien väliaikaiselle soveltamatta jättämiselle asetuksen (EU) 2016/1036 14 artiklan 4 kohdan mukaisesti eivät täyty.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 11 päivänä elokuuta 2022.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)  EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21.

(2)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/1336, annettu 25 päivänä syyskuuta 2020, lopullisten polkumyyntitullien käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen polyvinyylialkoholien tuonnissa (EUVL L 315, 29.9.2020, s. 1).

(3)  Carbochem Srl, Cordial Adhesives B.V., EOC Belgium NV, FAR Polymers Srl, Gamma Chimica SpA, Grünig KG, Jeniuschem SpA, Solutia Europe SPRL, Wacker Chemie AG, Wegochem Europe B.V.

(4)  Vertailun mielekkyyden vuoksi neljännesvuosi-indeksi lasketaan kertomalla tutkimusajanjakson vuotuinen määrä 0,25:llä ja puolivuotisindeksi lasketaan kertomalla se 0,5:llä.

(5)  Tullien, polkumyyntitullien ja tuonnin jälkeisten kustannusten vuoksi tehtyjen oikaisujen jälkeen.

(6)  Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2021/1788, annettu 8 päivänä lokakuuta 2021, Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien alumiinilevyvalmisteiden tuonnissa täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2021/1784 käyttöön otettujen lopullisten polkumyyntitullien suspendoimisesta (EUVL L 359, 11.10.2021, s. 105).