(1)

Komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2021/2139 (2) vahvistetut tekniset arviointikriteerit kattavat useita talouden aloja ja toimintoja, joilla voidaan edistää ilmastonmuutoksen hillintää ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia unionin tavoitteita. Näiden talouden alojen ja toimintojen valintaperusteena oli niiden osuus kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä ja osoitettu potentiaali välttää ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjen tuottamista tai poistaa tällaiset päästöt. Lisäksi näillä talouden aloilla ja toiminnoilla on osoitettua potentiaalia mahdollistaa tällainen välttäminen, vähentäminen ja poistaminen myös muilla talouden aloilla ja muissa toiminnoissa tai varmistaa tällaisten päästöjen pitkäaikainen varastointi muita aloja ja toimintoja varten.

(2)

Energian kokonaiskulutus muodostaa noin 75 prosenttia suorista kasvihuonekaasupäästöistä unionissa. Energia-ala on näin ollen ratkaisevassa roolissa sen suhteen, että kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen jatkuu. Tämän vuoksi delegoidussa asetuksessa (EU) 2021/2139 vahvistetut tekniset arviointikriteerit kattavat monenlaisia energiantoimitusketjuun liittyviä talouden aloja ja toimintoja, esimerkiksi sähkön- tai lämmöntuotannon eri lähteistä, siirto- ja jakeluverkot, varastoinnin, lämpöpumput sekä biokaasun ja biopolttoaineiden valmistuksen. Delegoituun asetukseen (EU) 2021/2139 ei kuitenkaan sisälly teknisiä arviointikriteerejä fossiiliseen kaasun ja ydinenergiaan liittyville taloudellisille toiminnoille, vaikka niillä on potentiaalia edistää unionin talouden hiilestä irtautumista.

(3)

Kuten 21 päivänä huhtikuuta 2021 annetussa komission tiedonannossa ”EU:n luokitusjärjestelmä – Yritysten kestävyysraportointi, kestävyysetuudet ja luottamusvelvollisuudet: rahoituksen suunta kohti Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa” ja 6 päivänä heinäkuuta 2021 annetussa komission tiedonannossa ”Kestävään talouteen siirtymisen rahoitusstrategia ” on todettu, fossiilisesta kaasusta tapahtuvaa energiantuotantoa koskevien teknisten arviointikriteerien vahvistamista lykättiin, koska tarvittiin lisää teknisiä arviointeja, erityisesti fossiilisen kaasun roolista siirtymäkaudella talouden hiilestä irtautumisen yhteydessä (3). Myös teknisten arviointikriteerien vahvistamista ydinenergian tuotannon toimintoja varten lykättiin odotettaessa vuonna 2020 käynnistettyä perusteellista asiantuntija-arviota siitä, voidaanko ydinvoiman elinkaari ja erityisesti ydinjäte katsoa asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa säädetyn vaatimuksen mukaiseksi eli toiminnoksi, josta ei saa aiheutua merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille. Näiden arviointien perusteella on tarpeen todeta, että fossiiliseen kaasuun ja ydinenergian tuotantoon liittyvillä toiminnoilla voidaan edistää unionin talouden hiilestä irtautumista.

(4)

Taloudelliset siirtymätoiminnot kattavan asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti on tarpeen vahvistaa tekniset arviointikriteerit sähköntuotannolle, sähkön ja lämmön tai jäähdytyksen tehokkaalle yhteistuotannolle ja lämmön tai jäähdytyksen tuotannolle tehokkaissa kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmissä fossiilisista kaasuista, jos fossiilisen kaasun kasvihuonekaasupäästöt alittavat asianmukaisen kynnysarvon. Lisäksi on tarpeen vahvistaa tekniset arviointikriteerit fossiilisen kaasun käytölle sähköntuotannossa, sähkön ja lämmön tai jäähdytyksen tehokkaassa yhteistuotannossa ja lämmön tai jäähdytyksen tuotannossa tehokkaissa kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmissä, jos tällainen sähköntuotanto, sähkön ja lämmön tai jäähdytyksen tehokas yhteistuotanto ja lämmön tai jäähdytyksen tuotanto tehokkaissa kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmissä ei vielä ole asianmukaisen kynnysarvon mukaista, sillä sen lisäksi että käytetään ilmastoneutraalia energiaa ja sijoitetaan jo valmiiksi vähähiilisiin taloudellisiin toimintoihin ja aloihin, siirtymä edellyttää kasvihuonekaasupäästöjen merkittävää vähentämistä muissa taloudellisissa toiminnoissa ja muilla aloilla, joita varten ei ole olemassa teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia vähähiilisiä vaihtoehtoja. Kaikkia näitä taloudellisia toimintoja olisi pidettävä asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti siirtymistä tukevina, koska saattaa olla, ettei teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia vähähiilisiä vaihtoehtoja vielä ole kaupallisesti saatavilla riittävässä mittakaavassa energian kysynnän kattamiseksi jatkuvasti ja luotettavasti. Erityisesti sähköntuotannossa on aiheellista säätää vaihtoehtoisesta lähestymistavasta kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseksi suoraan. Tässä vaihtoehtoisessa lähestymistavassa, jonka pitäisi tuottaa samanlaisia tuloksia 20 vuoden aikana, laitokset voivat saavuttaa tällaisia tuloksia rajoittamalla käyttötuntien määrää tai aikaistamalla siirtymistä uusiutuviin tai vähähiilisiin kaasuihin. Teknisten arviointikriteerien pitäisi helpottaa nopeutettua luopumista päästöintensiivisemmistä energialähteistä, kuten kiinteistä fossiilisista polttoaineista. Lisäksi asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohdassa säädettyjen vaatimusten täyttämiseksi fossiilisen kaasun käytön teknisillä arviointikriteereillä olisi myös varmistettava, että saatavilla on vankkaa näyttöä, jonka mukaan samaa energiakapasiteettia ei voida tuottaa uusiutuvista lähteistä ja että kutakin laitosta varten laaditaan alan parhaan suorituskyvyn mukaisesti tehokkaita suunnitelmia siirtyä kokonaan uusiutuviin energialähteisiin tai vähähiilisiin kaasuihin tiettyyn ajankohtaan mennessä. Teknisiin arviointikriteereihin olisi myös sisällyttävä ajallisesti rajoitettu tunnustaminen kyseisten toimintojen vaikutuksesta hiilestä irtautumiseen.

(5)

Uusiutuvat energialähteet ovat unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamisen kannalta keskeisessä asemassa. Tämän vuoksi on lisättävä sijoituksia uusiutuviin energialähteisiin, jotta voidaan vastata tarpeeseen saada lisää uusiutuvaa ja puhdasta energiaa unionin energiamarkkinoille.

(6)

Ydinenergiaan liittyvät toiminnot ovat vähähiilisiä toimintoja, ne eivät ole Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 (4) 2 artiklan toisen alakohdan 1 alakohdassa ja asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa, eivätkä ne kuulu kyseisen säännöksen b–i alakohdassa lueteltuihin muihin taloudellisen toiminnan luokkiin. Näitä ydinenergiaan liittyviä taloudellisia toimintoja olisi pidettävä asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdan mukaisina, kun teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia vähähiilisiä vaihtoehtoja ei vielä ole kaupallisesti saatavilla riittävässä mittakaavassa, jotta energian kysyntä voitaisiin kattaa jatkuvasti ja luotettavasti. Lisäksi kestävää rahoitusta käsittelevän teknisen asiantuntijaryhmän maaliskuussa 2020 antamassa loppuraportissa (5) todetaan, että ydinenergian tuotannon kasvihuonekaasupäästöt energiantuotantovaiheessa ovat lähes nolla ja että näyttö ydinenergian mahdollisesta merkittävästä vaikutuksesta ilmastonmuutoksen hillitsemistavoitteiden saavuttamiseen on laajaa ja selkeää. Lisäksi useiden jäsenvaltioiden suunnitelmissa ydinenergia kuuluu uusiutuvan energian kanssa niihin energialähteisiin, joita käytetään ilmastotavoitteiden saavuttamiseen, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1119 (6) asetettu tavoite irtautua hiilestä vuoteen 2050 mennessä. Ydinenergia tarjoaa energiantuotannon vakaan perustarjonnan, joten se helpottaa jaksottaisesti energiaa tarjoavien uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa eikä haittaa niiden kehittämistä, kuten asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdan b alakohdassa edellytetään. Ydinenergiaan liittyvät toimet olisi sen vuoksi katsottava asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdan mukaisiksi.

(7)

Asiantuntijoiden toteuttaman tieteellisen tarkastelun (7) mukaan ydinenergiaan liittyvien taloudellisten toimintojen teknisillä arviointikriteereillä olisi varmistettava, ettei ydinjätteen pitkäaikaisesta varastoinnista ja loppusijoituksesta johtuvista mahdollisista riskeistä aiheudu merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille. Näissä teknisissä arviointikriteereissä olisi sen vuoksi otettava huomioon tiukimmat ydinturvallisuutta, säteilysuojelua ja radioaktiivisen jätteen huoltoa koskevat vaatimukset, jotka perustuvat Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksessa, jäljempänä ’Euratomin perustamissopimus’, ja sen nojalla annetussa lainsäädännössä ja erityisesti neuvoston direktiivissä 2009/71/Euratom (8) vahvistettuihin vaatimuksiin. Kyseiseen direktiiviin sisältyy korkean tason ydinturvallisuustavoite, joka kattaa kunkin ydinlaitoksen elinkaaren kaikki vaiheet, mukaan lukien sijainnin valinnan, suunnittelun, rakentamisen, käyttöönoton, käytön ja käytöstäpoiston. Erityisesti direktiivissä kehotetaan parantamaan merkittävästi turvallisuutta uusien reaktoreiden suunnittelussa, mukaan lukien niin kutsutut III+ -sukupolven reaktorit, joissa olisi käytettävä uusinta tietämystä ja teknologiaa viimeisimmät kansainväliset turvallisuusvaatimukset huomioon ottaen. Nämä vaatimukset koskevat ydinturvallisuustavoitteen tehokasta täytäntöönpanoa, myös syvyyspuolustusperiaatteen ja tehokkaan turvallisuuskulttuurin soveltamista. Vaatimuksilla varmistetaan, että äärimmäisten ihmisen toiminnasta aiheutuvien ja luonnononnettomuuksien uhkien, kuten maanjäristysten ja tulvien, vaikutukset minimoidaan ja että onnettomuuksia, poikkeuksellista toimintaa ja hallintajärjestelmien vikoja tai toimimattomuutta ehkäistään muun muassa suojausrakenteiden tai varajäähdytys- ja sähkönjakelujärjestelmien avulla.

(8)

Markkinoille on tullut ydinvoimaloiden onnettomuuksia kestävää polttoainetta, joka tarjoaa lisäsuojaa polttoaine-tai reaktorikomponenttien rakenteellisista vahingoista johtuvia onnettomuuksia vastaan. Tämän viimeaikaisen teknologiakehityksen huomioimiseksi tämäntyyppisen polttoaineen käyttö olisi asetettava teknisissä arviointikriteereissä vaatimukseksi ja otettava huomioon sen lupamenettelyt unionissa.

(9)

Eri puolilla maailmaa on käynnissä tutkimus- ja kehittämistoimia sellaisten uusien ydinreaktoriteknologioiden kehittämiseksi, joissa käytetään muun muassa suljettua polttoainekiertoa tai uuden polttoaineen hyötöä ja joilla minimoidaan korkea-aktiivisen ydinjätteen tuotanto (neljännen sukupolven reaktorit). Vaikka neljännen sukupolven reaktorit eivät ole vielä kaupallisesti kannattavia, niille olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit, koska ne voivat edistää hiilestä irtautumista ja radioaktiivisen jätteen minimointia koskevaa tavoitetta.

(10)

Ydinenergia kuuluu useissa jäsenvaltioissa tulevaisuuden energialähteisiin osana niiden hiilestä irtautumista koskevia toimia. Komission arvioimissa skenaarioissa tuli esiin hiilestä irrotettu energiajärjestelmä, joka perustuu hyvin pitkälti uusiutuviin energialähteisiin sekä sellaiseen ydinenergiaan, jonka asennetun tehon kapasiteetti on nykytasoon verrattuna vakaa. Koska tällä hetkellä käytössä olevat ydinlaitokset ikääntyvät, niiden turvallisuutta on parannettava käyttöiän pidentämiseksi, ja vanhentuneita laitoksia korvaamaan tarvitaan uusia ydinlaitoksia. Tämä on jatkuva prosessi, jolla olisi varmistettava, että energiajärjestelmän hiilestä irrottamiseen tarvittava kapasiteetti on saatavilla vuoteen 2050 mennessä ja sen jälkeen tarpeen mukaan. Näin ollen ydinenergiaan on tehtävä merkittäviä sijoituksia koko vuotta 2050 edeltävä aika ja tämän jälkeenkin. On tarpeen varmistaa, että uusissa ydinvoimaloissa käytetään kaikkein edistyneimpiä teknologian kehityksen tuloksena syntyneitä ratkaisuja. Tällaisten uusien ydinvoimaloiden teknisissä arviointikriteereissä olisi sen vuoksi edellytettävä kaikkien investointihankkeiden säännöllistä uudelleentarkastelua ja parasta käytettävissä olevaa teknologiaa vastaavia teknisiä parametreja, joissa otetaan huomioon kestävän tutkimus- ja kehitystyön tulokset ja teknologioiden jatkuvat parannukset. Olisi määriteltävä erityiset ajankohdat sen varmistamiseksi, että kestävään hiilestä irtautumiseen sopivat uudet teknologiat otetaan käyttöön heti, kun ne ovat saatavilla.

(11)

Euratomin perustamissopimuksen liitteessä II ja neuvoston asetuksessa (Euratom) N:o 2587/1999 (9) vahvistetaan vähimmäisrahamäärät ja muut vaatimukset, jotka liittyvät ydinenergia-alan investointien ilmoittamiseen komissiolle. Samasta syystä kaikki asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdan ja 17 artiklan soveltamiseen sekä komission lausunnossaan yksilöimiin teknisiin arviointikriteereihin liittyvät kysymykset olisi ratkaistava tyydyttävällä tavalla.

(12)

Kun otetaan huomioon uuteen ydinvoiman tuotantokapasiteettiin tehtävien sijoitusten pitkät toteutumisajat, pidentämällä tiettyjen olemassa olevien ydinlaitosten käyttöikää voidaan tukea energiajärjestelmän hiilestä irtautumista lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Tällaisten pidennysten teknisissä arviointikriteereissä olisi kuitenkin edellytettävä muutoksia ja turvallisuuden parantamista sen varmistamiseksi, että kyseiset ydinlaitokset täyttävät tiukimmat saavutettavissa olevat turvallisuusnormit ja kaikki Euratomin perustamissopimuksen nojalla annetussa lainsäädännössä vahvistetut turvallisuustavoitteet.

(13)

Kun otetaan huomioon odotettavissa oleva teknologinen ja tieteellinen kehitys, sellaisten uusien ydinlaitosten rakentamiseen ja turvalliseen käyttöön tehtäviin sijoituksiin, joissa käytetään parasta käytettävissä olevaa teknologiaa ja jotka jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat hyväksyneet sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti asianmukaiseen ajankohtaan mennessä, olisi sovellettava teknisiä arviointikriteerejä ja määräaikoja, joilla edistetään neljännen sukupolven reaktorien kehittämistä ja tulevaa käyttöä ja myös suljetun polttoainekierron tai uuden polttoaineen hyötöä sen jälkeen kun ne ovat kaupallisesti saatavilla. Näitä määräaikoja olisi tarkistettava asianmukaisesti ottaen huomioon edistyminen tällaisen teknologian kehittämisessä.

(14)

Ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeviin tavoitteisiin liittyvillä teknisillä arviointikriteereillä olisi varmistettava, että taloudellinen toiminta ei aiheuta merkittävää haittaa millekään muulle ympäristötavoitteelle. Erityisesti ydinenergiaan liittyvien taloudellisten toimintojen osalta on tarpeen varmistaa, että ydinjätteen pitkäaikainen loppusijoitus ei aiheuta asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklan 1 kohdan d alakohdan iii alakohdassa tarkoitettua merkittävää ja pitkäaikaista haittaa ympäristölle. Sen vuoksi teknisissä arviointikriteereissä on aiheellista vahvistaa ydinjätehuoltorahastoa ja ydinvoimaloiden käytöstäpoistorahastoa koskevat erityisvaatimukset, jotka voidaan yhdistää, noudattaen periaatetta, että jätteen tuottajien olisi vastattava jätehuollosta aiheutuvista kustannuksista, ja edellyttää kaikelle radioaktiiviselle jätteelle loppusijoituslaitoksia, minkä olisi estettävä radioaktiivisen jätteen vienti loppusijoitettavaksi kolmansiin maihin. Useissa jäsenvaltioissa matala- ja keskiaktiivista jätettä loppusijoitetaan jo nyt maanpinnan läheisyydessä sijaitseviin loppusijoituslaitoksiin, ja näiden maanpinnan läheisyydessä sijaitsevien loppusijoituslaitosten toiminnasta on vuosikymmenten aikana kertynyt runsaasti kokemusta ja osaamista jätehuollon suhteen. Korkea-aktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen osalta syvällä maaperässä sijaitseva loppusijoitus on uusimman tietämyksen mukainen ratkaisu, joka on asiantuntijayhteisössä maailmanlaajuisesti laajalti tunnustettu turvallisimmaksi ja kestävimmäksi vaihtoehdoksi korkea-aktiivisen jätteen ja jätteeksi katsotun käytetyn ydinpolttoaineen huollon viimeisessä vaiheessa. Vaikka jäsenvaltioilla on edelleen vastuu käytetyn ydinpolttoaineensa ja matala-, keski- tai korkea-aktiivisen jätteen huoltoa koskevasta politiikastaan, niiden olisi sisällytettävä loppusijoitusvaihtoehtojen suunnittelu ja täytäntöönpano kansallisiin politiikkoihinsa, erityisesti käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huoltoa koskeviin kansallisiin ohjelmiin, jotka kattavat kaikentyyppisen käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen sekä käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon kaikki vaiheet jätteen syntymisestä loppusijoitukseen. Kansallisten ohjelmien sisältö määritellään neuvoston direktiivissä 2011/70/Euratom (10), ja siihen kuuluvat keskeiset suorituskykyindikaattorit, joiden avulla edistymistä voidaan seurata avoimesti. Jäsenvaltioiden on raportoitava komissiolle säännöllisesti kansallisten ohjelmien toteuttamisen edistymisestä. Jäsenvaltioiden raportointi vuodelta 2021 osoittaa, että ensimmäisten unionin alueella syvällä maaperässä sijaitsevien loppusijoituslaitosten toteuttamisessa on edistytty merkittävästi. Jäsenvaltioiden saataville on tulossa vuoteen 2050 mennessä realistisia ratkaisuja tällaisten laitosten kehittämiseksi ja käyttämiseksi. Tämän vuoksi vastaavan vaatimuksen sisällyttämisellä teknisiin arviointikriteereihin varmistetaan, ettei ympäristölle aiheudu merkittävää haittaa.

(15)

Muiden kuin rahoitusalan yritysten ja rahoitusalan yritysten on tarpeen tarjota sijoittajille merkittävää avoimuutta fossiilisen kaasun ja ydinenergian avulla tapahtuvan sähköntuotannon toimintoihin tekemistään sijoituksista, ja näitä toimintoja varten olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit. Avoimuuden vuoksi muille kuin rahoitusalan yrityksille ja rahoitusalan yrityksille olisi vahvistettava erityiset tietojen antamista koskevat vaatimukset. Sijoittajille annettavien tietojen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi kyseiset tiedot olisi esitettävä sellaisen lomakkeen muodossa, josta käy selvästi ilmi fossiiliseen kaasuun ja ydinenergiaan liittyvien toimintojen osuus kyseisten yritysten keskeisten tulosindikaattoreiden nimittäjässä ja tarvittaessa osoittajassa. Jotta saataisiin aikaan merkittävää avoimuutta sijoittajille, jotka tekevät sijoituksia asetuksen (EU) 2020/852 5 ja 6 artiklassa tarkoitettuihin rahoitustuotteisiin, jotka ovat kytköksissä fossiiliseen kaasuun ja ydinenergiaan liittyviin toimintoihin, joita varten on vahvistettu tekniset arviointikriteerit, komissio muuttaa kyseisiin rahoitustuotteisiin liittyvää tiedonantokehystä tai ehdottaa sitä koskevia muutoksia tarpeen mukaan, jotta voidaan varmistaa täysi avoimuus kyseisten rahoitustuotteiden koko elinkaaren ajan. Jotta perimmäiset sijoittajat tunnistavat tällaiset tiedot selkeästi, komissio harkitsee jakelijoiden antamaa rahoitus- ja vakuutusneuvontaa koskevien vaatimusten muuttamista.

(16)

Sijoittajien luottamuksen lisäämiseksi riippumattoman kolmannen osapuolen olisi todennettava, että fossiiliseen kaasuun liittyvää toimintaa koskevat tekniset arviointikriteerit täyttyvät. Jotta voidaan varmistaa vaatimustenmukaisuuden puolueeton ja huolellinen todentaminen, riippumattomalla kolmannella osapuolella olisi oltava resurssit ja asiantuntemus todentamisen suorittamiseksi, sen olisi oltava riippumaton, jotta vältetään eturistiriidat omistajan tai rahoittajan kanssa, eikä se saisi olla mukana tällaisen fossiiliseen kaasuun liittyvän toiminnan kehittämisessä tai toteuttamisessa. Todentamismekanismin lisäksi rahoitusalan yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan yrityksiin voidaan soveltaa muussa kestävää rahoitusta koskevassa unionin lainsäädännössä säädettyjä erityisiä todentamisvaatimuksia, jotka kattavat teknisten arviointikriteerien noudattamisen. Komission olisi tarkasteltava asetuksen (EU) 2020/852 26 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti uudelleen säännöksiä, joita tarvitaan kyseisessä asetuksessa vahvistettujen kriteerien noudattamisen todentamismekanismien perustamiseksi.

(17)

Nopea teknologinen kehitys on ominaista fossiilisen kaasun ja ydinenergian aloille. Sen vuoksi on tarpeen tarkastella säännöllisesti uudelleen teknisiä arviointikriteerejä, jotka kattavat energiantuotantotoiminnot kyseisillä aloilla, kuten asetuksen (EU) 2020/852 19 artiklan 5 kohdassa edellytetään. Lisäksi asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa säädettyjen edellytysten perusteella uudelleentarkastelun olisi katettava teknisissä arviointikriteereissä vahvistettujen määräaikojen asianmukaisuus.

(18)

Sen vuoksi delegoitua asetusta (EU) 2021/2139 ja komission delegoitua asetusta (EU) 2021/2178 (11) olisi muutettava. Delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 ja delegoidun asetuksen (EU) 2021/2178 muutoksilla ei valtuuteta sijoituksia, vaan tarkoituksena on auttaa rahoitusmarkkinoita ja sijoittajia määrittämään tiukoin edellytyksin asiaankuuluvat kaasuun ja ydinvoimaan liittyvät toiminnot, joita tarvitaan jäsenvaltioiden energiajärjestelmien siirtymiseen kohti ilmastoneutraaliutta unionin ilmastotavoitteiden ja -sitoumusten mukaisesti.

(19)

Tässä delegoidussa asetuksessa säädetyt muutokset delegoituun asetukseen (EU) 2021/2139 ja delegoituun asetukseen (EU) 2021/2178 liittyvät läheisesti toisiinsa. Kyseiset säännökset on tarpeen sisällyttää yhteen asetukseen, jotta sidosryhmät voivat helpommin saada kattavan näkemyksen oikeudellisesta kehyksestä ja jotta voidaan helpottaa asetuksen (EU) 2020/852 soveltamista ja varmistaa säännösten välinen keskinäinen johdonmukaisuus, koska niiden olisi tultava voimaan samanaikaisesti.

(20)

On tarpeen antaa muille kuin rahoitusalan yrityksille ja rahoitusalan yrityksille riittävästi aikaa arvioida, ovatko niiden fossiiliseen kaasuun ja ydinenergiaan liittyvät taloudelliset toiminnot tässä asetuksessa säädettyjen teknisten arviointikriteerien mukaisia, ja raportoida kyseisestä arvioinnista delegoidun asetuksen (EU) 2021/2178 mukaisesti. Sen vuoksi tämän asetuksen soveltamista olisi lykättävä 1 päivään tammikuuta 2023,

1)

Lisätään 2 a artikla seuraavasti:

2)

Muutetaan liite I tämän asetuksen liitteen I mukaisesti.

3)

Muutetaan liite II tämän asetuksen liitteen II mukaisesti.

1)

Lisätään 8 artiklaan 6, 7 ja 8 kohta seuraavasti:

2)

Lisätään tämän asetuksen liitteessä III oleva teksti liitteeksi XII.

(1)

Neuvoston asetuksessa (EU) 2022/109 (2) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2022.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan Euroopan unionin jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai Euroopan unionin jäsenvaltiossa rekisteröityjen alusten grönlanninpallassaaliit Norjan vesillä alueilla 1 ja 2 ovat täyttäneet vuodeksi 2022 myönnetyn kiintiön.

(3)

Sen vuoksi on tarpeen kieltää tietyt kyseistä kantaa koskevat kalastustoimet,

(1)

Covid-19-pandemian ja jäsenvaltioissa sen seurauksena käyttöön otettujen toimenpiteiden vuoksi kaikilla jäsenvaltioilla on ollut hallinnollisia vaikeuksia, jotka liittyvät paikalla tehtävien tarkastusten suunnitteluun ja toteuttamiseen oikea-aikaisesti ja vaaditussa määrin. Nämä vaikeudet saattavat viivästyttää tarkastusten suorittamista ja siitä seuraavaa tuen maksamista. Samaan aikaan viljelijät ovat alttiita pandemian aiheuttamille taloudellisille häiriöille, ja heillä on taloudellisia vaikeuksia ja kassavirtaongelmia.

(2)

Näiden ennennäkemättömien olosuhteiden vuoksi komissio hyväksyi komission täytäntöönpanoasetukset (EU) 2020/532 (4) ja (EU) 2021/725 (5) näiden vaikeuksien lieventämiseksi säätämällä poikkeuksista yhteisen maatalouspolitiikan alalla sovellettaviin eri täytäntöönpanoasetuksiin tiettyjen hallinnollisten ja paikalla tehtävien tarkastusten ajoituksen ja lukumäärän osalta. Vaikeudet ovat pitkittyneet, kun covid-19-pandemia on jatkunut vuonna 2022, joten on aiheellista säätää vastaavista toimenpiteistä myös vuonna 2022.

(3)

Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 809/2014 (6) vahvistetaan säännöt, jotka koskevat muun muassa paikalla tehtävien tarkastusten ajoitusta ja yhdennettyyn järjestelmään kuuluvien tiettyjen paikalla tehtävien tarkastusten määrää, myös eläintukijärjestelmien osalta. Lisäksi kyseiseen asetukseen sisältyy paikalla tehtäviä tarkastuksia koskevia sääntöjä, jotka liittyvät tukikelpoisuusperusteisiin, sitoumuksiin ja muihin velvoitteisiin eläintukihakemusten ja eläimiin liittyvien tukitoimenpiteiden maksupyyntöjen osalta, tarkastusmääriin sellaisten maaseudun kehittämistoimenpiteiden osalta, jotka eivät liity pinta-alaan eivätkä eläimiin, sekä tarkastusten vähimmäismääriin täydentävien ehtojen osalta.

(4)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 809/2014 24 artiklan 4 kohdassa, 48 artiklan 5 kohdassa, 49 artiklan 1 kohdassa, 52 artiklan 1 kohdassa, 60 artiklan 2 kohdassa ja 71 artiklan 3 kohdassa vahvistetaan tietyt säännöt, joita toimivaltaisen viranomaisen on noudatettava suorittaessaan hallinnollisia tai paikalla tehtäviä tarkastuksia. Covid-19-pandemian aiheuttamien olosuhteiden vuoksi on aiheellista kannustaa tekemään kyseiset tarkastukset käyttämällä kaukohavainnointia ja uusia teknologioita, kuten miehittämättömiä ilma-alusjärjestelmiä, paikkamerkittyjä valokuvia, maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) vastaanottimia yhdistettyinä Euroopan geostationaariseen navigointilisäjärjestelmään (EGNOS) ja Galileo-ohjelmaan, Copernicus Sentinel -satelliiteista saatavia tietoja ja muuta asiaankuuluvaa asiakirjanäyttöä, jotta voidaan tarkastaa kyseiseen tukijärjestelmään tai tukitoimenpiteeseen liittyvien tukikelpoisuusperusteiden, sitoumusten tai muiden velvoitteiden noudattaminen sekä täydentäviin ehtoihin liittyvien vaatimusten ja standardien noudattaminen.

(5)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 809/2014 26 artiklan 4 kohtaan ja 42 artiklan 1 kohtaan sisältyy paikalla tehtäviä tarkastuksia koskevia sääntöjä sen todentamiseksi, että kaikkia tukikelpoisuusperusteita, sitoumuksia ja muita velvoitteita noudatetaan ja että tarkastukset kattavat kaikki eläimet, joista on jätetty tarkastettavien eläintukijärjestelmien tai eläimiin liittyvien tukitoimenpiteiden mukainen tukihakemus tai maksupyyntö. Tämänhetkisessä tilanteessa on aiheellista säätää, että jos jäsenvaltio ei kykene toteuttamaan näitä paikalla tehtäviä tarkastuksia kyseisissä säännöksissä edellytetyn mukaisesti eikä vaihtoehtoista näyttöä ole saatavilla, se voi päättää tehdä nämä hakuvuoteen 2022 tai kalenterivuoteen 2022 liittyvät tarkastukset milloin tahansa vuoden aikana, kunhan ne mahdollistavat edelleen tukikelpoisuusedellytysten tarkastamisen.

(6)

Useat asetuksen (EU) N:o 1306/2013 mukaiset täydentäviin ehtoihin liittyvät velvoitteet ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 (7) mukaiset eläimiin liittyviin tukijärjestelmiin ja tukitoimenpiteisiin liittyvät velvoitteet perustuvat niiden noudattamista koskeviin erityisiin ja eriytettyihin aikatauluihin ja edellyttävät näin ollen paikalla tehtäviä tarkastuksia näissä puitteissa. Toimenpiteet, jotka jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön covid-19-pandemian rajoittamiseksi, vaikuttavat mahdollisuuksiin toteuttaa vaaditut paikalla tehtävät tarkastukset asianmukaisesti ja näiden velvoitteiden mukaisissa aikarajoissa. Tietyntyyppisiä tarkastuksia ei ehkä voida tehdä myöskään käyttämällä uusia teknologioita, jotka korvaisivat tilalla tehtävät käynnit. Sen vuoksi tiettyjen vuonna 2022 tehtävien tarkastusten osalta on tarpeen poiketa täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 809/2014 30–33 artiklasta, 40 a, 50 ja 52 artiklasta ja 68 artiklan 1 kohdasta ja vähentää paikalla tehtävien tarkastusten vähimmäismäärää pinta-alaan ja eläimiin liittyvien tukijärjestelmien ja tukitoimenpiteiden, yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän piiriin kuulumattomien maaseudun kehittämistoimenpiteiden ja täydentäviä ehtoja koskevien velvoitteiden tavanomaiseen tarkastusmäärään nähden.

(7)

Tarkastusten ennaltaehkäisevän vaikutuksen säilyttämiseksi hakuvuoden 2022 osalta on pidettävä voimassa täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 809/2014 35 artiklassa, 50 artiklan 5 kohdassa ja 68 artiklan 4 kohdassa säädetty velvoite, jonka mukaan tarkastusten määrää on lisättävä, jos edellisenä vuonna tehdyissä tarkastuksissa on havaittu merkittäviä noudattamatta jättämisiä. Jos paikalla tehtävissä tarkastuksissa on havaittu vuonna 2021 merkittäviä noudattamatta jättämisiä, paikalla tehtävien tarkastusten määrää olisi lisättävä vuonna 2022. Sen vuoksi jäsenvaltioiden, joilla on kyseisen asetuksen 35 artiklan tai 50 artiklan 5 kohdan tai 68 artiklan 4 kohdan nojalla velvollisuus lisätä tarkastusten määrää hakuvuonna 2022 ja jotka päättävät soveltaa tässä asetuksessa säädettyjä vähennettyjä tarkastusmääriä, olisi tehtävä edellytetyt lisätarkastukset sen lisäksi, että ne soveltavat kyseisiä vähennettyjä tarkastusmääriä.

(8)

Komission täytäntöönpanoasetuksissa (EU) N:o 180/2014 (8) ja (EU) N:o 181/2014 (9) säädetään unionin syrjäisimpien alueiden ja Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettavia maatalousalan erityistoimenpiteitä koskevien tarkastusten määrästä. Kun otetaan huomioon covid-19-pandemian rajoittamiseksi käyttöön otetut toimenpiteet, jotka vaikuttavat myös unionin syrjäisimpiin alueisiin ja Egeanmeren pieniin saariin, on aiheellista poiketa näistä asetuksista pidentämällä mahdollisuutta käyttää uusia teknologioita vaihtoehtoisina näytön lähteinä tarkastusten osalta sekä mukauttamalla paikalla tehtävien tarkastusten määriä vuoden 2022 osalta. Täytäntöönpanoasetusten (EU) N:o 180/2014 ja (EU) N:o 181/2014 mukaisten tarkastusten ennaltaehkäisevän vaikutuksen säilyttämiseksi asetuksen (EU) N:o 1306/2013 59 artiklan 5 kohdassa säädetty velvoite lisätä tarkastusten määrää olisi kuitenkin pidettävä voimassa. Sen vuoksi jäsenvaltioiden, joilla on asetuksen (EU) N:o 1306/2013 59 artiklan 5 kohdan nojalla velvollisuus lisätä tarkastusten määrää hakuvuonna 2022 ja jotka päättävät soveltaa tässä asetuksessa säädettyjä vähennettyjä tarkastusmääriä, olisi tehtävä edellytetyt lisätarkastukset sen lisäksi, että ne soveltavat kyseisiä vähennettyjä tarkastusmääriä.

(9)

Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/892 (10) 24 artiklassa säädetään, että jäsenvaltioiden on tarkastettava hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioiden tai tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien hyväksymisedellytykset, myös paikalla tehtävin tarkastuksin. Covid-19-pandemian rajoittamiseksi käyttöön otettujen toimenpiteiden vuoksi hyväksymisedellytyksiä koskevia paikalla tehtäviä tarkastuksia ei tulisi soveltaa vuonna 2022.

(10)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/892 27 artiklan 2 kohdassa vahvistetaan vuotuisten paikalla tehtävien tarkastusten otos, joka on vähintään 30 prosenttia haetun tuen kokonaismäärästä. Covid-19-pandemian rajoittamiseksi käyttöön otettujen toimenpiteiden vuoksi jäsenvaltiot eivät ehkä kykene täyttämään näitä vaatimuksia, minkä vuoksi niille olisi annettava mahdollisuus soveltaa näihin tarkastuksiin pienempää prosenttiosuutta vuonna 2022.

(11)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/892 27 artiklan 7 kohdassa säädetään, että saman asetuksen 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun otokseen kuuluvien tuottajaorganisaatioiden jäsenten yksittäisillä tiloilla toteutettavien toimien osalta on tehtävä ainakin yksi tarkastuskäynti niiden täytäntöönpanon todentamiseksi. Covid-19-pandemian rajoittamiseksi käyttöön otettujen toimenpiteiden vuoksi jäsenvaltiot eivät ehkä kykene täyttämään näitä vaatimuksia, minkä vuoksi niihin ei tulisi soveltaa vuonna 2022 vaatimuksia, jotka koskevat tuottajaorganisaatioiden yksittäisille tiloille tehtävien tarkastuskäyntien tiheyttä.

(12)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/892 29 artiklan 2 kohdassa säädetään, että markkinoiltapoistotoimia koskevien ensimmäisen tason tarkastusten on katettava 100 prosenttia markkinoilta poistettujen tuotteiden määrästä lukuun ottamatta tuotteita, jotka on tarkoitettu ilmaisjakeluun, joiden osalta jäsenvaltio voi saman asetuksen 29 artiklan 3 kohdan mukaisesti tarkastaa pienemmän prosenttiosuuden, jonka on kuitenkin oltava vähintään 10 prosenttia tuottajaorganisaation asianomaisista määristä markkinointivuoden aikana. Covid-19-pandemian rajoittamiseksi käyttöön otettujen toimenpiteiden vuoksi jäsenvaltiot eivät ehkä kykene täyttämään tätä vaatimusta, minkä vuoksi niille olisi annettava mahdollisuus tarkastaa vuonna 2022 pienempi prosenttiosuus, jonka on kuitenkin oltava vähintään 10 prosenttia tuottajaorganisaation asianomaisista määristä markkinointivuoden aikana, myös kaikkien markkinoilta poistettujen tuotteiden osalta niiden suunnitellusta käyttötarkoituksesta riippumatta.

(13)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/892 30 artiklan 3 kohdassa säädetään, että jokaisen tarkastuksen yhteydessä on tarkastettava otos, joka edustaa vähintään viittä prosenttia tuottajaorganisaation markkinointivuoden aikana markkinoilta poistamista määristä. Covid-19-pandemian rajoittamiseksi käyttöön otettujen toimenpiteiden vuoksi jäsenvaltiot eivät ehkä kykene täyttämään tätä vaatimusta, minkä vuoksi niille olisi annettava vuonna 2022 mahdollisuus käyttää otosta, joka edustaa vähintään kolmea prosenttia tuottajaorganisaation markkinointivuoden 2020 aikana markkinoilta poistamista määristä.

(14)

Covid-19-pandemian rajoittamiseksi käyttöön otettujen toimenpiteiden vuoksi jäsenvaltioiden on vuonna 2022 edelleen käytännössä vaikeaa tehdä vuotuisia tukihakemuksia koskevia paikalla tehtäviä tarkastuksia, markkinoiltapoistotoimia koskevia ensimmäisen ja toisen tason tarkastuksia sekä raakana korjaamista ja korjaamatta jättämistä koskevia tarkastuksia, joista säädetään täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/892 27 artiklan 2 ja 7 kohdassa, 29 artiklan 2 kohdassa, 30 artiklan 3 kohdassa sekä 31 artiklan 1 ja 2 kohdassa. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi voitava määritellä tarkastuksia, jotka vastaavat paikalla tehtäviä tarkastuksia, kuten paikkamerkityt valokuvat, päivätyt valokuvat, päivätyt miehittämättömien ilma-alusten valvontaraportit, hallinnolliset tarkastukset tai tuensaajien kanssa järjestettävät videokokoukset.

(15)

Covid-19-pandemian rajoittamiseksi käyttöön otettujen toimenpiteiden vuoksi jäsenvaltioiden on vuonna 2022 edelleen käytännössä vaikeaa tehdä paikalla tehtäviä järjestelmällisiä ja otokseen perustuvia tarkastuksia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (11) 45–52 artiklan nojalla tukea saaville toimille. Sen vuoksi jo varainhoitovuosiksi 2020 ja 2021 säädetty poikkeus komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1150 (12) 32 artiklan 1 kohdasta ja 42 artiklan 3 kohdasta olisi säädettävä myös varainhoitovuodeksi 2022, jotta jäsenvaltiot voisivat määritellä valvontamuodot, jotka vastaavat järjestelmällisiä paikalla tehtäviä tarkastuksia, kuten päivätyt valokuvat, päivätyt miehittämättömien ilma-alusten valvontaraportit, hallinnolliset tarkastukset tai tuensaajien kanssa järjestettävät videokokoukset, ja joilla varmistetaan ennen tukien maksamista, että viinialan tukiohjelmiin liittyvän lainsäädännön sääntöjä noudatetaan.

(16)

Jäsenvaltioiden on myös käytännössä vaikeaa tehdä varainhoitovuoden 2022 osalta täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1150 43 artiklan 3 kohdassa säädetyssä määräajassa järjestelmälliset paikalla tehtävät tarkastukset niiden raakana korjaamiseen liittyvien operaatioiden osalta, jotka saavat asetuksen (EU) N:o 1308/2013 47 artiklan mukaista tukea. Sen vuoksi olisi otettava käyttöön poikkeus, jolla lykätään tarkastusten päätökseen saattamista 15 päivään syyskuuta 2022.

(17)

Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/274 (13) 27 artiklan 3 kohdassa vahvistetaan niiden näytteiden määrä, jotka on otettava viinitarhoilta tuoreista viinirypäleistä asianomaisen palstan korjuuaikana komission delegoidun asetuksen (EU) 2018/273 (14) 39 artiklassa tarkoitetun isotooppitietojen analyyttisen tietopankin perustamista varten. Jos jäsenvaltio ei edelleenkään voi tehdä näitä tarkastuksia covid-19-pandemian rajoittamiseksi toteutettujen toimenpiteiden vuoksi, sille olisi annettava mahdollisuus poiketa näytteiden vähimmäismäärästä.

(18)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/274 31 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädetään, että jäsenvaltioiden on suoritettava vuotuiset paikalla tehtävät tarkastukset vähintään 5 prosentille kaikista viinitilarekisterissä mainituista viininviljelijöistä. Koska covid-19-pandemian rajoittamiseksi toteutetut toimenpiteet vaikeuttavat edelleen käytännössä näiden tarkastusten tekemistä useissa viinintuottajajäsenvaltioissa, tätä prosenttiosuutta olisi pienennettävä vuoden 2022 osalta. Samasta syystä jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus keskeyttää vuonna 2022 tilapäisesti kyseisen asetuksen 31 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetut järjestelmälliset paikalla tehtävät tarkastukset viiniköynnökselle istutetuilla aloilla, joita ei ole sisällytetty mihinkään tilakohtaiseen asiakirja-aineistoon.

(19)

Oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien alojen tukemista koskevien toimintaohjelmien osalta komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 615/2014 (15) vahvistetaan säännöt paikalla tehtävistä tarkastuksista sen todentamiseksi, että unionin rahoituksen myöntämisedellytykset täyttyvät. Covid-19-pandemian rajoittamiseksi käyttöön otettujen toimenpiteiden vuoksi tällaisia tarkastuksia saattaa olla vaikea toteuttaa kyseisen asetuksen 6 artiklassa edellytetyllä tavalla. Sen vuoksi on aiheellista antaa jäsenvaltioille joustovaraa sallimalla kalenterivuonna 2022 paikalla tehtävien tarkastusten korvaaminen vaihtoehtoisilla tarkastuksilla.

(20)

Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2015/1368 (16) säädetään mehiläishoitoalan tuesta, ja siihen sisältyy sääntöjä valvonnasta ja tarkastuksista, jotka liittyvät kansallisten mehiläishoito-ohjelmien asianmukaiseen täytäntöönpanoon, tosiasiallisesti aiheutuneisiin menoihin sekä mehiläistenhoitajien ilmoittamien mehiläispesien oikeaan lukumäärään. Kyseisen asetuksen 8 artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että vähintään 5 prosenttia niiden mehiläishoito-ohjelmista tukea hakevista hakijoista tarkastetaan paikalla. Covid-19-pandemian rajoittamiseksi käyttöön otettujen toimenpiteiden vuoksi saattaa olla vaikea suorittaa paikalla tehtäviä tarkastuksia, jotka tarvittaisiin kyseisen vähimmäismäärän noudattamiseksi. Sen vuoksi on aiheellista antaa jäsenvaltioille joustovaraa ja sallia poikkeaminen vaatimuksesta. Tällainen poikkeaminen ei kuitenkaan saa kasvattaa aiheettomasti suoritettujen maksujen riskiä. Sen vuoksi paikalla tehtävien tarkastusten määrän vähentäminen olisi korvattava mahdollisuuksien mukaan vaihtoehtoisella valvonnalla.

(21)

Koska jäsenvaltioille on kahden viime vuoden aikana tarjottu tarkastusten määrän lisäämistä koskevia joustomahdollisuuksia, on tärkeää palauttaa käyttöön alkuperäinen sääntö, jolla on merkittävä pelotevaikutus, ja ilmoittaa selvemmin vuosi, joka olisi otettava huomioon määritettäessä tarkastusten määrän lisäystä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 809/2014 35 artiklan, 50 artiklan 5 kohdan ja 68 artiklan 4 kohdan sekä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 59 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Koska jäsenvaltiot voivat tehdä muutoksia valvontamenettelyihinsä havaittuaan säännösten noudattamatta jättämisiä, sellaisten korjaavien mekanismien soveltamista, joissa viitataan hakuvuotta 2019 koskevissa tarkastuksissa havaittuihin noudattamatta jättämisiin, ei katsota asianmukaiseksi, vaan viimeisin vuosi olisi otettava huomioon. Sen vuoksi on tarpeen muuttaa täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/725 3, 5 ja 6 artiklaa.

(22)

Tässä asetuksessa säädettyjen täytäntöönpanoasetuksia (EU) N:o 809/2014, (EU) N:o 180/2014, (EU) N:o 181/2014, (EU) 2017/892, (EU) 2016/1150, (EU) 2018/274, (EU) N:o 615/2014 ja (EU) 2015/1368 koskevien poikkeusten tarkoituksena on antaa jäsenvaltioille mahdollisuus välttää viiveet valvontatoimenpiteissä ja tukihakemusten käsittelyssä, jotta tuensaajille suoritettavat maksut eivät viivästy vuonna 2022. On kuitenkin olennaisen tärkeää, että poikkeuksilla ei vaaranneta moitteetonta varainhoitoa eikä riittävän varmuuden vaatimusta. Poikkeuksia hyödyntävät jäsenvaltiot ovat näin ollen vastuussa kaikkien tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisesta sen varmistamiseksi, että vältetään liialliset maksut ja että aiheettomasti maksettujen määrien takaisinperintä käynnistetään. Näiden poikkeusten hyödyntämisestä olisi mainittava asetuksen (EU) N:o 1306/2013 7 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetussa johdon vahvistuslausumassa varainhoitovuosien 2022 ja 2023 osalta.

(23)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tarpeen, jotta jäsenvaltiot voivat järjestää valvontakampanjoita noudattaen samalla covid-19-pandemian rajoittamiseksi käyttöön otettuja toimenpiteitä, ja niiden sujuvan täytäntöönpanon varmistamiseksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja sitä olisi sovellettava takautuvasti, jotta jäsenvaltiot voivat panna suunnitellut muutokset täytäntöön kunkin valvontakampanjan alusta lähtien: I ja II luvussa ja III luvun 3 ja 4 jaksossa säädettyjä toimenpiteitä olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2022, mikä vastaa yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän hakuvuotta taikka muiden kuin pinta-alaan ja eläimiin liittyvien maaseudun kehittämisen tukitoimenpiteiden ja viinialan toimenpiteiden osalta kalenterivuotta; III luvun 1 ja 2 jakson toimenpiteitä olisi sovellettava 16 päivästä lokakuuta 2021, mikä vastaa varainhoitovuotta, ja III luvun 5 jakson toimenpiteitä olisi sovellettava 1 päivästä elokuuta 2021, mikä vastaa mehiläishoitovuotta.

(24)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalousrahastojen komitean, suorien tukien komitean, maaseudun kehittämiskomitean ja maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn komitean lausunnon mukaiset,

(1)

Komissio antoi vuonna 2013 täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 185/2013 (2) vähennyksistä Espanjalle vuodeksi 2013 myönnettyihin makrillin kalastuskiintiöihin ICES-alueella 8c, ICES-suuralueilla 9 ja 10 sekä unionin vesillä CECAF-alueella 34.1.1 sekä sardellin kalastuskiintiöihin ICES-suuralueella 8 vuoden 2009 makrillikiintiön liikakalastuksen vuoksi.

(2)

Espanja jätti kalastamatta 3 400 tonnia asianomaisesta makrillikiintiöstä vuonna 2021, eli sen kyseiseen kantaan kohdistama pyyntipaine oli vähäisempi kuin kyseiselle vuodelle jaettujen kalastusmahdollisuuksien enimmäismäärä. Espanja on pyytänyt kyseisten kalastamattomien määrien käyttämistä vähennyksiin vuoden 2021 osalta ja täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 185/2013 vuosiksi 2022 ja 2023 säädettyjen vähennysten pienentämistä. Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 185/2013 vahvistettuja vuosien 2021, 2022 ja 2023 vähennysten määriä olisi sen vuoksi mukautettava.

(3)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 185/2013 olisi muutettava.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat kalastus- ja vesiviljelyalan komitean lausunnon mukaiset,

(1)

Asetuksessa (EU) 2016/429 vahvistetaan sen 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti luetteloituja tauteja koskevat tautikohtaiset säännöt ja säädetään siitä, miten kyseisiä sääntöjä on sovellettava luetteloitujen tautien eri luokkiin. Asetuksessa (EU) 2016/429 säädetään, että jäsenvaltioiden on otettava käyttöön sen 9 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja luetteloituja tauteja koskevia pakollisia hävittämisohjelmia ja 9 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja luetteloituja tauteja koskevia valinnaisia hävittämisohjelmia ja että tällaiset ohjelmat edellyttävät komission hyväksyntää. Mainitussa asetuksessa säädetään myös jäsenvaltioiden tai niiden vyöhykkeiden tai lokeroiden kyseisen asetuksen 9 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetuista tietyistä luetteloiduista taudeista vapaata asemaa koskevasta komission hyväksynnästä tai sen peruuttamisesta.

(2)

Komission delegoidulla asetuksella (EU) 2020/689 (2) täydennetään asetusta (EU) 2016/429, ja siinä vahvistetaan jäsenvaltioiden tai niiden vyöhykkeiden tai lokeroiden taudista vapaan aseman myöntämistä, säilyttämistä ja väliaikaista tai kokonaan tapahtuvaa peruuttamista koskevat kriteerit sekä jäsenvaltioiden tai niiden vyöhykkeiden tai lokeroiden pakollisten tai valinnaisten hävittämisohjelmien hyväksyntää koskevat vaatimukset.

(3)

Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2021/620 (3) vahvistetaan asetuksen (EU) 2016/429 9 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettuja luetteloituja tauteja koskevat täytäntöönpanosäännöt siltä osin kuin on kyse tiettyjen jäsenvaltioiden tai niiden vyöhykkeiden tai lokeroiden taudista vapaasta asemasta ja rokottamattomuusstatuksesta sekä kyseisten luetteloitujen tautien hävittämisohjelmien hyväksymisestä. Sen liitteissä luetellaan erityisesti jäsenvaltiot tai niiden vyöhykkeet tai lokerot, joilla on taudista vapaa asema, sekä olemassa olevat hyväksytyt hävittämisohjelmat. Tiettyjen tautien epidemiologisen tilanteen muuttumisen vuoksi on tarpeen merkitä luetteloihin uusia taudista vapaita jäsenvaltioita tai niiden vyöhykkeitä ja hyväksyä tietyt komissiolle toimitetut hävittämisohjelmat.

(4)

Useat jäsenvaltiot ovat hiljattain hakeneet komissiolta taudista vapaan aseman tai hävittämisohjelmien hyväksyntää koko aluettaan tai sen osaa varten seuraavien tautien osalta: Brucella abortus-, B. melitensis- ja B. suis -tartunta, Mycobacterium tuberculosis complex (Mycobacterium bovis, M. caprae ja M. tuberculosis) -tartunta, jäljempänä ’MTBC-tartunta’, nautojen tarttuva leukoosi, jäljempänä ’EBL’, naudan virusripuli, jäljempänä ’BVD’, ja sinikieliviruksen (serotyypit 1–24) aiheuttama tartunta, jäljempänä ’BTV:n aiheuttama tartunta’.

(5)

Italia on nautaeläinten Brucella abortus-, B. melitensis- ja B. suis -tartunnan osalta toimittanut komissiolle tietoja, jotka osoittavat, että delegoidussa asetuksessa (EU) 2020/689 säädetyt tartunnasta vapaan aseman tunnustamista koskevat edellytykset täyttyvät Calabrian alueella Vibo Valentian maakunnassa ja Abruzzon alueella Teramon maakunnassa. Sen vuoksi kyseiset vyöhykkeet olisi merkittävä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/620 liitteessä I olevan I osan 1 luvun luetteloon vyöhykkeinä, joilla on Brucella abortus-, B. melitensis- ja B. suis -tartunnasta vapaa asema nautaeläinten populaatioissa.

(6)

Italia on lammas- ja vuohieläinten Brucella abortus-, B. melitensis- ja B. suis -tartunnan osalta toimittanut komissiolle tietoja, jotka osoittavat, että delegoidussa asetuksessa (EU) 2020/689 säädetyt tartunnasta vapaan aseman tunnustamista koskevat edellytykset täyttyvät Puglian alueella Leccen maakunnassa. Sen vuoksi kyseinen vyöhyke olisi merkittävä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/620 liitteessä I olevan I osan 2 luvun luetteloon vyöhykkeenä, jolla on Brucella abortus-, B. melitensis- ja B. suis -tartunnasta vapaa asema lammas- ja vuohieläinten populaatioissa.

(7)

Italia on MTBC-tartunnan osalta toimittanut komissiolle tietoja, jotka osoittavat, että delegoidussa asetuksessa (EU) 2020/689 säädetyt MTBC-tartunnasta vapaan aseman tunnustamista koskevat edellytykset täyttyvät Abruzzon alueella Aquilan, Chietin ja Teramon maakunnissa, Lazion alueella Latinan maakunnassa, Puglian alueella Barin ja Taranton maakunnissa ja Sardinian alueella Nuoron maakunnassa. Sen vuoksi kyseiset vyöhykkeet olisi merkittävä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/620 liitteessä II olevan I osan luetteloon vyöhykkeinä, joilla on MTBC-tartunnasta vapaa asema.

(8)

Kroatia on toimittanut komissiolle EBL:n osalta hakemuksen sen aluetta koskevan hävittämisohjelman hyväksymisestä. Komission tekemän arvioinnin perusteella kyseisen hakemuksen on osoitettu täyttävän delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 II osan 2 luvussa vahvistetut hävittämisohjelmien hyväksymistä koskevat kriteerit EBL:n osalta. Sen vuoksi kyseinen jäsenvaltio olisi merkittävä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/620 liitteessä IV olevaan II osaan alueena, jolla on hyväksytty EBL:n hävittämisohjelma.

(9)

Tanska ja Saksa ovat BVD:n osalta toimittaneet komissiolle tietoja, jotka osoittavat, että delegoidussa asetuksessa (EU) 2020/689 vahvistetut BVD:stä vapaan aseman tunnustamista koskevat edellytykset täyttyvät Tanskan koko alueella ja Saksassa Landkreis Ravensburgin, Erdingin, Weilheim-Schongaun, Oberallgäun ja Fuldan alueella. Sen vuoksi Tanska ja mainitut Saksan vyöhykkeet olisi merkittävä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/620 liitteessä VII olevaan I osaan alueina, joilla on BVD:stä vapaa asema.

(10)

Irlanti on toimittanut komissiolle BVD:n osalta hakemuksen sen aluetta koskevan hävittämisohjelman hyväksymisestä. Komission tekemän arvioinnin perusteella kyseisen hakemuksen on osoitettu täyttävän delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 II osan 2 luvussa vahvistetut hävittämisohjelmien hyväksymistä koskevat kriteerit BVD:n osalta. Sen vuoksi kyseinen jäsenvaltio olisi merkittävä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/620 liitteessä VII olevaan II osaan alueena, jolla on hyväksytty BVD:n hävittämisohjelma.

(11)

Lisäksi Saksa on toimittanut komissiolle tietoja, jotka osoittavat, että edellytykset BTV:n aiheuttamasta tartunnasta vapaan aseman tunnustamiseksi täyttyvät koko Baden-Württembergin, Hessenin ja Nordrhein-Westfalenin alueen osalta. Komission tekemän arvioinnin perusteella kyseisten hakemusten on osoitettu täyttävän delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 II osan 2 luvussa vahvistetut taudista vapaan aseman myöntämistä koskevat kriteerit BTV:n aiheuttaman tartunnan osalta. Sen vuoksi kyseiset vyöhykkeet olisi merkittävä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/620 liitteessä VIII olevaan I osaan alueina, joilla on BTV:n aiheuttamasta tartunnasta vapaa asema.

(12)

Näin ollen täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/620 liitteitä I, II, IV, VII ja VIII olisi muutettava.

(13)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

(1)

Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2020/2235 (4) vahvistetaan säännöt, jotka koskevat asetuksessa (EU) 2016/429 säädettyjä eläinterveystodistuksia, asetuksessa (EU) 2017/625 säädettyjä virallisia todistuksia ja kyseisiin asetuksiin perustuvia yhdistettyjä eläinterveys- ja virallisia todistuksia, joita edellytetään tiettyjen eläinten ja tavaroiden lähetysten unioniin tuloa varten, jäljempänä yhdessä ’todistukset’. Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/2235 liitteessä III vahvistetaan muiden muassa todistusmallit tiettyjen yhdistelmätuotteiden lähetysten unioniin tuloa ja unionin kautta kuljettamista varten

(2)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/2235 liitteessä III olevassa 50 luvussa vahvistetaan yhdistetyn eläinterveys- ja virallisen todistuksen malli ihmisravinnoksi tarkoitettujen huoneenlämmössä säilymättömien yhdistelmätuotteiden ja huoneenlämmössä säilyvien yhdistelmätuotteiden, jotka sisältävät minkä tahansa määrän lihavalmisteita, lukuun ottamatta gelatiinia, kollageenia ja pitkälle jalostettuja tuotteita, unioniin tuloa varten (malli ’COMP’). Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/2235 liitteessä III olevassa 52 luvussa vahvistetaan eläinterveystodistuksen malli ihmisravinnoksi tarkoitettujen huoneenlämmössä säilymättömien yhdistelmätuotteiden ja huoneenlämmössä säilyvien yhdistelmätuotteiden, jotka sisältävät minkä tahansa määrän lihavalmisteita, kuljettamiseen unionin kautta johonkin kolmanteen maahan joko välittömästi kauttakuljetettuina tai unionissa varastoinnin jälkeen (malli ’TRANSIT-COMP’). Molempiin malleihin sisältyy erityinen eläinten terveyttä koskeva vakuutus yhdistelmätuotteisiin sisältyvien maitotuotteiden osalta. Näissä vakuutuksissa vahvistetut lämpökäsittelyvaatimukset olisi yhdenmukaistettava komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/692 (5) liitteessä XXVII vahvistettujen käsittelyjen kanssa. Lisäksi vaatimus, joka koskee yhdistelmätuotteiden sisältämien maitotuotteiden ja ternimaitotuotteiden tuotantopäivien ilmoittamista, olisi poistettava tarpeettomana, kun otetaan huomioon alaviitteessä 2 esitetty kuvaus, joka kattaa kaikki eläinperäiset ainesosat. Kyseisten mallien osaa II koskevien huomautusten tiettyjä alaviitteitä olisi lisäksi täydennettävä ja selkeytettävä. Sen vuoksi on tarpeen muuttaa täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/2235 liitteessä III olevia 50 ja 52 lukua.

(3)

Lisäksi täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/2235 liitteessä III olevasta 52 luvusta olisi poistettava vaatimus, joka koskee unionin kautta kuljetettavien yhdistelmätuotteiden sisältämien maitotuotteiden alkuperälaitoksen hyväksyntänumeron ilmoittamista, koska unioni ei ole kyseisten yhdistelmätuotteiden lopullinen määräpaikka. Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/2235 liitteessä III olevaa 52 lukua on näin ollen tarpeen muuttaa.

(4)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/2235 liitettä III olisi muutettava.

(5)

Jotta vältettäisiin kaupan häiriöt tiettyjen yhdistelmätuotteiden lähetysten unioniin tulon ja unionin kautta kuljettamisen osalta, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/2235, sellaisena kuin sitä sovelletaan ennen tällä asetuksella tehtyjä muutoksia, mukaisesti myönnettyjen todistusten käyttö olisi edelleen sallittava siirtymäkauden ajan tietyin edellytyksin.

(6)

Koska täytäntöönpanoasetusta (EU) 2020/2235 sovelletaan 21 päivästä huhtikuuta 2021, täytäntöönpanoasetukseen (EU) 2021/2235 tällä asetuksella tehtävien muutosten olisi oikeusvarmuuden ja kaupankäynnin helpottamisen vuoksi tultava voimaan kiireellisesti.

(7)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

(1)

On tarpeen varmistaa, että Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA) ja asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset saavat kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen kolmansien maiden yritysten sivuliikkeiden valvomiseksi, ja että nämä tiedot käsitellään tehokkaasti ja nopeasti. Direktiivin 2014/65/EU 41 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut tiedot olisi sen vuoksi toimitettava kansainvälisellä rahoitusalalla yleisesti käytetyllä kielellä.

(2)

Direktiivin 2014/65/EU 39 artiklan 2 kohdassa edellytetään, että kun kolmannen maan yritykset haluavat tarjota sijoituspalveluja tai harjoittaa sijoitustoimintaa jonkin jäsenvaltion alueella, niiden sivuliikkeet hankkivat etukäteen toimiluvan kyseisen jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta. Nämä sivuliikkeet eivät saa tarjota sijoituspalveluja tai harjoittaa sijoitustoimintaa muissa jäsenvaltioissa kuin siinä, jossa ne ovat saaneet toimilupansa. Euroopan komissio voi kuitenkin hyväksyä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 600/2014 (2) 47 artiklan 1 kohdan mukaisesti vastaavuuspäätöksen, jossa todetaan, että kyseisen kolmannen maan sijoituspalveluyrityksiä koskevat oikeudelliset ja valvontajärjestelyt vastaavat unionissa sovellettavia järjestelyjä. Tällöin vastaavuuspäätöksen soveltamisalaan kuuluvia toimiluvan saaneita sijoituspalveluyritysten sivuliikkeitä valvoisi edelleen sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, johon kyseiset sivuliikkeet ovat sijoittautuneet, riippumatta siitä, tarjoavatko ne rajatylittäviä palveluja tai harjoittavatko ne rajatylittävää toimintaa. Sen vuoksi on tarpeen varmistaa, että direktiivin 2014/65/EU 41 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen tietojen ilmoittamisen muoto soveltuu myös tällaisista sivuliikkeiden rajatylittävistä palveluista ja rajatylittävästä toiminnasta ilmoittamiseen.

(3)

Direktiivin 2014/65/EU 41 artiklan 3 kohdan mukaan kolmansien maiden yritysten sivuliikkeiden, joille on myönnetty toimilupa mainitun direktiivin 41 artiklan 1 kohdan mukaisesti, on ilmoitettava vuosittain sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa toimilupa on myönnetty, kyseisessä 41 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tiedot. Raportoinnin muodon lisäksi raportoinnin ajoituksen yhdenmukaistamiseksi on tarpeen säätää aikataulusta, jonka kuluessa tiedot on toimitettava toimivaltaisille viranomaisille.

(4)

Tämä asetus perustuu teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksiin, jotka ESMA on toimittanut komissiolle.

(5)

ESMA on järjestänyt avoimia julkisia kuulemisia tämän asetuksen perustana olevista teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksista, analysoinut niihin mahdollisesti liittyviä kustannuksia ja hyötyjä sekä pyytänyt lausunnon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010 (3) 37 artiklan mukaisesti perustetulta arvopaperimarkkina-alan osallisryhmältä,

1.

Raportointijakso: 1 a ja 1 b ja soveltuvin osin 19 a ja 19 b;

2.

Kolmannen maan yrityksen ja sivuliikkeen nimi: 2 a ja 2 d ja soveltuvin osin 20 a ja 20 d;

3.

Sivuliikkeen sijoituspalvelut, sijoitustoiminta ja oheispalvelut: 3 a, 3 b, 3 c, 3 d, 3 e, 3 f, 3 g ja 3 h ja soveltuvin osin 21 a, 21 b, 21 c, 21 d, 21 e, 21 f, 21 g ja 21 h;

4.

Sivuliikkeen asiakkaiden ja vastapuolten lukumäärä ja sivuliikkeen henkilöstömäärä: 4 a, 4 b, 4 c, 4 d ja soveltuvin osin 22 a, 22 b ja 22 c;

5.

Sivuliikkeen liikevaihto ja varojen yhteenlaskettu arvo: 5 a, 5 b, 5 c ja soveltuvin osin 23 a, 23 b ja 23 c.