1)

Korvataan liitteet V–VIII seuraavasti:

2)

Muutetaan liitteessä XI oleva 2 jakso seuraavasti:

☐

Tuotteen nimi

☐

Yhteys maantieteelliseen alkuperään

☐

Kaupan pitämisen rajoitukset

8.1

8.2

8.3

5.1

5.2

5.3

5.4

5.1

5.2

5.3

1)

Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   TARKOITUS JA SOVELTAMISALA

Rehujen eläinperäiset ainesosat olisi määritettävä valomikroskopialla tai polymeraasiketjureaktiolla (PCR) tässä liitteessä vahvistettujen säännösten mukaisesti.

Näillä kahdella menetelmällä on mahdollista havaita eläinperäisten ainesosien esiintyminen esiseoksissa, rehuaineissa ja rehuseoksissa. Niillä ei kuitenkaan ole mahdollista laskea kyseisten ainesosien määrää esiseoksissa, rehuaineissa ja rehuseoksissa. Kummankin menetelmän toteamisraja on alle 0,1 % (w/w).

PCR-menetelmän ansiosta esiseoksissa, rehuaineissa ja rehuseoksissa esiintyvien eläinperäisten ainesosien taksonominen ryhmä on mahdollista tunnistaa.

Näitä menetelmiä on käytettävä valvottaessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 (*) 7 artiklan 1 kohdassa ja liitteessä IV sekä asetuksen (EY) N:o 1069/2009 (**) 11 artiklan 1 kohdassa säädettyjen kieltojen täytäntöönpanoa.

Näitä menetelmiä voidaan käyttää joko yksin tai yhdessä testattavasta rehutyypistä riippuen yhden operatiivisen protokollan puitteissa rehuissa esiintyvää eläinproteiinia käsittelevän EU:n vertailulaboratorion (EURL-AP) laatimien ja verkkosivuillaan julkaisemien toimintaohjeiden (***) (Standard Operating Procedures, SOP) mukaisesti.

(*)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 999/2001, annettu 22 päivänä toukokuuta 2001, tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä (EYVL L 147, 31.5.2001, s. 1)."

(**)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1069/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta (sivutuoteasetus) (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 1)."

(***)  https://www.eurl.craw.eu/legal-sources-and-sops/method-of-reference-and-sops/.”;"

2)

Korvataan 2.1 kohta seuraavasti:

”2.1   Valomikroskopia

2.1.1   Periaate

Määritettäväksi lähetetyissä esiseoksissa, rehuaineissa ja rehuseoksissa mahdollisesti esiintyvät eläinperäiset ainesosat tunnistetaan tyypillisten mikroskooppisesti tunnistettavissa olevien ominaisuuksien, kuten lihassäikeiden ja muiden lihan palojen, ruston, luiden, sarvien, karvojen, harjasten, selkärangattomien kutikulan osasten, hyönteisten ilmaputkiston, verituotteiden, maidon rasvapallosten, laktoosikiteiden, höyhenten, munankuorten, kalanluiden ja suomujen, perusteella.

Mikroskooppitutkimus suoritetaan sen jälkeen, kun näytteet on esikäsitelty sedimentaatiolla.

Näytteiden sedimentaatiovaihe toteutetaan seuraavasti:

2.1.2   Reagenssit ja laitteet

2.1.2.1   Reagenssit

2.1.2.1.1   Konsentrointireagenssi

2.1.2.1.2   Värjäysreagenssi

2.1.2.1.3   Kiinnitysreagenssit

2.1.2.1.4   Kiinnitysreagenssit, joilla on värjäysominaisuuksia

2.1.2.1.5   Pesureagenssit

2.1.2.1.6   Värinpoistoreagenssi

2.1.2.2.   Laitteet

—

Kartiomainen erotussuppilo, lasia, 250 ml, jonka pohjalla on teflon- tai lasihioshana sulkutulppana. Sulkutulpan halkaisijan on oltava avattuna ≥ 4 mm. Vaihtoehtoisesti, ainoastaan yksittäistä sedimentaatiovaihetta tetrakloorietyleenillä varten, voidaan käyttää kartiopohjaista selkeytysastiaa, jos laboratorio on osoittanut, että toteamisrajat ovat vastaavia kuin lasista kartionmuotoista erotussuppiloa käytettäessä. Erotussuppilo

2.1.3   Näytteenotto ja näytteiden valmistus

2.1.3.1   Näytteenotto

Käytetään liitteen I mukaisesti otettua edustavaa näytettä.

2.1.3.1.1   Näytteen kuivaus:

Näytteet, joiden kosteuspitoisuus on > 14 %, on kuivattava ennen liitteen III mukaista käsittelyä.

2.1.3.1.2   Näytteen esiseulonta:

Jotta rehussa olevista mahdollisista ympäristön epäpuhtauksista saadaan tietoa, suositetaan, että pelletoitu rehu ja jyvät esiseulotaan seulalla, jonka silmäkoko on 1 mm, ja saadut kaksi fraktiota, joita on pidettävä erillisinä näytteinä, valmistetaan ja määritetään erikseen ja niistä raportoidaan erikseen.

2.1.3.2   Varotoimenpiteet

Ristikontaminaation välttämiseksi laboratoriossa kaikki uudelleenkäytettävät välineet on puhdistettava huolellisesti ennen käyttöä. Erotussuppilon osat on irrotettava ennen puhdistusta. Erotussuppilon osat ja lasiastiat on esipestävä käsin ja sen jälkeen pestävä astianpesukoneessa. Seulat on puhdistettava jäykkäharjaksisella synteettisellä harjalla. Rasvaisten ainesten, kuten kalajauhon, seulonnan jälkeen suositetaan, että seulat puhdistetaan asetonilla ja paineilmalla.

2.1.3.3   Rasvasta tai öljystä koostuvien näytteiden esikäsittely

Rasvasta koostuvien näytteiden esikäsittelyssä on noudatettava seuraavaa menettelyä:

Samaa menettelyä käytetään öljystä koostuvien näytteiden esikäsittelyyn lukuun ottamatta ensimmäistä ja neljättä luetelmakohtaa.

2.1.3.4   Muiden kuin rasva- tai öljynäytteiden esikäsittely

2.1.4   Mikroskooppinen tutkimus

2.1.4.1   Objektilasin valmistelu

Objektilasit valmistellaan sedimentistä ja laboratorion valinnan mukaan joko flotaatista tai raaka-aineesta. Silloin kuin se on aiheellista maalla elävistä selkärangattomista peräisin olevien ainesosien havaitsemiseksi, objektilaseja on valmistettava myös lopullisesta flotaatista, joka on kerätty 2.1.3.4.4 kohdassa kuvatulla tavalla. Tuloksena saadut kaksi fraktiota (hieno ja karkea) valmistellaan. Objektilasille levitettävien fraktion testinäytteiden on oltava koko fraktiota edustavia.

Objektilaseja on valmisteltava riittävä määrä sen varmistamiseksi, että 2.1.4.2 kohdassa säädettyä tutkimusprotokollaa voidaan noudattaa kokonaisuudessaan.

Objektilaseilla on käytettävä riittävästi kiinnitysreagenssia EURL-AP:n laatimien ja verkkosivuillaan julkaisemien toimintaohjeiden mukaisesti. Objektilaseilla käytetään peitinlaseja.

2.1.4.2   Vuokaaviot rehuseosten, rehuaineiden ja esiseosten sisältämien eläimestä peräisin olevien partikkelien havaitsemiseksi.

Valmisteltuja objektilaseja on tutkittava mikroskoopilla noudattaen kaavioissa 1 ja 2 esitettyjä vuokaavioita.

Mikroskooppitutkimus suoritetaan läpivalaisumikroskoopilla tutkimalla sedimenttiä ja laboratorion valinnan mukaan flotaattia tai raaka-ainetta. Lisäksi maalla elävistä selkärangattomista peräisin olevien ainesosien havaitsemiseksi tutkimuksia on suoritettava myös lopullisesta flotaatista, joka on kerätty 2.1.3.4.4 kohdassa kuvatulla tavalla ja noudattaen kaaviota 3. Karkeita fraktioita voidaan läpivalaisumikroskoopin lisäksi tutkia stereomikroskoopilla. Jokainen objektilasi tutkitaan läpikotaisin eri suurennuksilla. Tarkat selitykset vuokaavioiden käytöstä annetaan EURL-AP:n laatimissa ja verkkosivuillaan julkaisemissa SOP-toimintaohjeissa (Standard Operating Procedures).

Vuokaavion kussakin vaiheessa havainnoitavien objektilasien vähimmäismäärää on noudatettava tarkasti, paitsi jos määrättyä objektilasimäärää ei ole mahdollista saavuttaa fraktioaineksen koon vuoksi, esimerkiksi jos sedimenttiä ei saada. Partikkelien määrän kirjaamiseen saa käyttää enintään kuusi objektilasia määritystä kohti.

Valmisteltaessa lisäobjektilaseja joko flotaatista tai raaka-aineesta käyttäen 2.1.2.1.4 kohdassa tarkoitettuja erityisiä kiinnitysreagensseja, joilla on värjäysominaisuuksia, kun pyritään saamaan lisää tietoa sellaisista rakenteista (kuten sulat, karva, lihas tai veripartikkelit), jotka on havaittu 2.1.2.1.3 kohdassa tarkoitetuilla muilla kiinnitysreagensseilla valmistelluilla objektilaseilla, partikkelien määrä lasketaan määritystä kohti käytettävien objektilasien määrän perusteella, joka voi olla enintään kuusi, mukaan lukien lisäobjektilasit, joissa käytetään erityistä kiinnitysreagenssia. Lisäobjektilaseja, jotka on valmistettu 2.1.3.4.4 kohdassa kuvatulla tavalla kerätystä lopullisesta flotaatista ja tarkoitettu maalla elävistä selkärangattomista peräisin olevien ainesosien havaitsemiseksi, ei tule käyttää muuntyyppisten (maalla elävät selkärankaiset ja kalat) ainesosien tunnistamiseen.

Jotta partikkelien tyyppi ja alkuperä olisi helpompi tunnistaa, laboratorio voi käyttää apuvälineitä, esimerkiksi päätöksentekoa tukevia järjestelmiä, kuvakirjastoja ja vertailunäytteitä.

Kaavio 1

Vuokaavio tetrakloorietyleenillä toteutetun yksittäisen sedimentaation jälkeen rehuseosten, rehuaineiden ja esiseoksien sisältämien muista kuin maalla elävistä selkärangattomista peräisin olevien partikkelien havaitsemiseksi ensimmäisessä määrityksessä

Kaavio 2

Vuokaavio tetrakloorietyleenillä toteutetun yksittäisen sedimentaation jälkeen rehuseosten, rehuaineiden ja esiseoksien sisältämien muista kuin maalla elävistä selkärangattomista peräisin olevien partikkelien havaitsemiseksi toisessa määrityksessä

Kaavio 3

Vuokaavio petroolieetterillä / tetrakloorietyleenillä toteutetun kaksinkertaisen sedimentaation jälkeen rehuseosten, rehuaineiden ja esiseoksien sisältämien maalla elävistä selkärangattomista peräisin olevien ainesosien havaitsemiseksi

2.1.4.3   Määritysten lukumäärä

Määritykset on tehtävä erilaisista 50 gramman osanäytteistä.

Jos kaaviossa 1 tai tarvittaessa kaaviossa 3 vahvistetun vuokaavion mukaisesti suoritetun ensimmäisen määrityksen jälkeen ei havaita eläinperäisiä partikkeleita, lisämääritys ei ole tarpeen, ja määrityksen tulos raportoidaan 2.1.5.1 kohdassa vahvistettua vakiomuotoilua käyttäen.

Jos kaaviossa 1 vahvistetun vuokaavion mukaisesti suoritetun ensimmäisen määrityksen jälkeen kyseisentyyppisiä eläinperäisiä partikkeleita (esim. maalla eläviä selkärankaisia tai kaloja) havaitaan yksi tai useampi ja havaitut partikkelit vahvistavat näytteen ilmoitetun pitoisuuden, toista määritystä ei tarvita. Jos tämän ensimmäisen määrityksen aikana havaittujen kyseisentyyppisten eläinperäisten partikkelien määrä on suurempi kuin viisi, määrityksen tulos ilmoitetaan eläintyypeittäin 2.1.5.3 kohdassa vahvistettua vakiomuotoilua käyttäen. Muussa tapauksessa määrityksen tulos ilmoitetaan eläintyypeittäin 2.1.5.2 kohdassa vahvistettua vakiomuotoilua käyttäen.

Jos kaaviossa 3 vahvistetun vuokaavion mukaisesti suoritetun ensimmäisen määrityksen jälkeen havaitaan enemmän kuin viisi maalla elävistä selkärangattomista peräisin olevaa eläinperäistä partikkelia, toinen määritys ei ole tarpeen, ja määrityksen tulos raportoidaan 2.1.5.3 kohdassa tätä tarkoitusta varten vahvistettua vakiomuotoilua käyttäen.

Kaikissa muissa tapauksissa, mukaan lukien tilanteet, joissa laboratoriolle ei ole toimitettu pitoisuutta koskevaa ilmoitusta, tehdään toinen määritys uudesta osanäytteestä. Jos kaaviossa 2 tai tarvittaessa kaaviossa 3 vahvistetun vuokaavion mukaisesti tehdyn toisen määrityksen jälkeen näissä kahdessa määrityksessä havaittujen kyseisentyyppisten eläinperäisten partikkelien summa on yhteensä suurempi kuin kymmenen, määrityksen tulos ilmoitetaan eläintyypeittäin 2.1.5.3 kohdassa vahvistettua vakiomuotoilua käyttäen. Muussa tapauksessa määrityksen tulos ilmoitetaan eläintyypeittäin 2.1.5.2 kohdassa vahvistettua vakiomuotoilua käyttäen.

2.1.5   Tulosten ilmoittaminen

Laboratorion on tuloksista raportoidessaan ilmoitettava mistä aineksesta määritys on tehty (sedimentti, flotaatti, lopullinen flotaatti tai raaka-aine). Raportoinnista on käytävä selvästi ilmi, kuinka monta määritystä on tehty ja onko fraktioita seulottu edellä olevan 2.1.3.4.3 kohdan ensimmäisen alakohdan kolmannen kappaleen mukaisesti tai 2.1.3.4.4 kolmannen alakohdan mukaisesti ennen objektilasin valmistusta.

Laboratorion raportin on sisällettävä ainakin tieto maalla elävistä selkärankaisista ja kalasta peräisin olevien ainesosien esiintymisestä.

Eri tuloksista raportoidaan seuraavasti:

1)

Neuvotteluprosessi on avoin, osallistava ja läpinäkyvä, ja se perustuu vilpittömässä mielessä tehtävään yhteistyöhön.

2)

Neuvotteluprosessi mahdollistaa kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kuten kansalaisyhteiskunnan, yksityisen sektorin, tiedeyhteisön ja kansalaisjärjestöjen osallistumisen mielekkäällä tavalla.

3)

Kaikilta Yhdistyneiden kansakuntien jäseniltä saatuja kannanottoja tarkastellaan tasavertaiselta pohjalta osallistavan prosessin varmistamiseksi.

4)

Neuvotteluprosessi perustuu tehokkaaseen ja realistiseen työohjelmaan.

5)

Yleissopimuksella varmistetaan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien korkeatasoinen suojelu, ja se toimii samalla lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten tehokkaana välineenä kyberrikollisuuden maailmanlaajuisessa torjunnassa. Sen tavoitteena on edistää ja vahvistaa toimenpiteitä, joilla ehkäistään ja torjutaan kyberrikollisuutta tehokkaammin ja tuloksellisemmin, edistetään ja helpotetaan kansainvälistä yhteistyötä, varmistetaan uhrien oikeuksien korkeatasoinen suojelu ja tuetaan valmiuksien kehittämistä ja teknistä apua kyberrikollisuuden torjunnassa.

6)

Nykyiset hyviksi osoittautuneiden kansainvälisten ja alueellisten välineiden ja toimien puitteet otetaan YK:n yleiskokouksen päätöslauselmien 74/247 ja 75/282 mukaisesti täysimääräisesti huomioon. Näin ollen yleissopimus on yhteensopiva voimassa olevien kansainvälisten välineiden, erityisesti kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen (2000) ja sen pöytäkirjojen, korruption vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen (2003) sekä Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan Budapestin yleissopimuksen (2001) ja sen pöytäkirjojen kanssa, mutta myös muiden sellaisten asiaankuuluvien kansainvälisten ja alueellisten välineiden kanssa, jotka liittyvät erityisesti ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojeluun. Yleissopimuksella vältetään kaikki vaikutukset niiden soveltamiseen tai uusien maiden liittymiseen kyseisiin voimassa oleviin välineisiin sekä mahdollisuuksien mukaan tarpeeton päällekkäisyys.

7)

YK:n yleiskokouksen päätöslauselmassa 75/282 sovitun avoimen hallitustenvälisen asiantuntijaryhmän työ kyberrikollisuutta koskevan kattavan tutkimuksen tekemiseksi ja sen tulokset otetaan täysimääräisesti huomioon.

8)

Yleissopimuksen määräyksillä saavutetaan mahdollisimman korkeatasoinen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojelu. EU:n jäsenvaltioiden olisi voitava noudattaa kansainvälistä oikeutta ja EU:n oikeutta, mukaan lukien perusoikeudet, vapaudet ja EU:n oikeuden yleiset periaatteet sellaisina kuin ne on vahvistettu Euroopan unionin perussopimuksissa ja perusoikeuskirjassa. Yleissopimuksen määräysten olisi myös oltava yhteensopivia EU:n ja sen jäsenvaltioiden kansainvälisen kaupan velvoitteiden kanssa.

9)

Yleissopimuksessa määritellään rikokset, jotka voidaan tehdä ainoastaan tietojärjestelmien avulla.

10)

Edellä 9 kohdassa esitetystä periaatteesta poiketen ja edellyttäen, että taataan riittävät edellytykset ja suojatoimet sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien riittävä suojelu, yleissopimuksessa voitaisiin määritellä rikokset, jotka voidaan tehdä käyttämättä tietojärjestelmiä mutta joihin tietojärjestelmien käyttö voi tarjota mahdollisuuden tietyissä olosuhteissa, mutta vain tapauksissa, joissa tietojärjestelmien käyttö muuttaa merkittävästi rikosten ominaisuuksia tai vaikutuksia.

11)

Rikokset määritellään selkeästi ja tarkasti teknologianeutraalilla tavalla. Määritelmät ovat yhteensopivia muiden asiaankuuluvien kansainvälisten tai alueellisten yleissopimusten määritelmien kanssa erityisesti kyberrikollisuuden alalla sekä kansainvälisten ihmisoikeusnormien ja perusvapauksien kanssa.

12)

Yleissopimuksessa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat avunantoa tällaisissa rikoksissa ja tarvittaessa tällaisten rikosten yrittämistä, sekä luonnollisten henkilöiden että oikeushenkilöiden vastuuta tällaisista rikoksista, ja säännöt, jotka koskevat lainkäyttövallan määrittämistä tällaisille rikoksille sekä tällaisiin rikoksiin liittyviä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia ja toimenpiteitä ja jotka ovat yhteensopivia muiden asiaankuuluvien kansainvälisten tai alueellisten yleissopimusten kanssa erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden ja kyberrikollisuuden alalla sekä kansainvälisten ihmisoikeusnormien kanssa.

13)

Yleissopimuksessa määrätään rikosoikeudellisiin menettelyihin liittyvistä toimenpiteistä, joiden avulla viranomaiset voivat tutkia kyberrikokset tehokkaasti ja joihin voisi, edellyttäen, että taataan riittävät suojatoimet, kuulua toimenpiteitä, joiden avulla voidaan säilyttää tai hankkia sähköistä todistusaineistoa rikoksista osana rikostutkintaa tai -menettelyä ja lisäksi toimenpiteitä, joiden avulla voidaan jäädyttää ja tuomita menetetyksi tällaisten rikosten tuottama hyöty, jos on osoitettu, että tällaisia toimenpiteitä tarvitaan ja niillä on lisäarvoa, ottaen asianmukaisesti huomioon suhteellisuus- laillisuus- ja tarpeellisuusperiaatteet sekä yksityisyyden ja henkilötietojen suojaa koskevat oikeudet.

14)

Nämä rikosoikeudellisiin menettelyihin liittyvät toimenpiteet eivät ole ristiriidassa muiden asiaankuuluvien kansainvälisten tai alueellisten yleissopimusten kanssa erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden ja kyberrikollisuuden alalla, ja ne ovat yhteensopivia tällaisten yleissopimusten ja kansainvälisten ihmisoikeusnormien ja perusvapauksien kanssa.

15)

Sähköisen todistusaineiston säilyttämistä tai hankkimista koskeviin menettelyllisiin toimenpiteisiin liittyy selkeä ja tarkka määritelmä siitä, minkä tyyppiset tiedot tulevat tällöin kyseeseen. Yksityisen sektorin toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä koskevilla menettelyllisillä toimenpiteillä varmistetaan, että tällaisille toimijoille aiheutuva rasite on oikeasuhteinen ja että yksityisen sektorin toimijat kunnioittavat täysimääräisesti käyttäjiensä ihmisoikeuksia suojaavia lakeja. Yleissopimus tarjoaa verkkopalvelujen tarjoajille (esim. internetpalveluntarjoajille) oikeudellista selkeyttä niiden vuorovaikutuksessa yleissopimuksen sopimusvaltioiden lainvalvontaviranomaisten kanssa. Laittoman sisällön poistamista koskevat menettelylliset toimenpiteet koskevat ainoastaan laitonta sisältöä, joka voidaan määritellä riittävän selkeästi ja tarkasti.

16)

Yleissopimuksessa määrätään yhteistyötoimenpiteistä, joiden avulla eri sopimusvaltioiden viranomaiset voivat tehdä tehokasta yhteistyötä antamalla keskinäistä oikeusapua muun muassa perustamalla yhteyspisteitä yleissopimuksessa määriteltyjen rikosten tutkinnassa tai rikosoikeudellisissa menettelyissä. Siinä voitaisiin myös määrätä tällaisista yhteistyötoimenpiteistä, joiden tarkoituksena on säilyttää tai hankkia sähköistä todistusaineistoa rikoksista osana rikostutkintaa tai -menettelyä, edellyttäen, että näihin toimenpiteisiin sovelletaan valtioiden kansallisen lainsäädännön mukaisia riittäviä edellytyksiä ja suojatoimia, joissa säädetään ihmisoikeuksien ja perusvapauksien riittävästä suojelusta.

17)

Nämä yhteistyötoimenpiteet ovat yhteensopivia muiden asiaankuuluvien kansainvälisten tai alueellisten yleissopimusten kanssa erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden ja kyberrikollisuuden alalla. Ne eivät ole ristiriidassa tällaisten yleissopimusten, kansainvälisten ihmisoikeusnormien ja perusvapauksien kanssa.

18)

Yhteistyötoimenpiteisiin sovelletaan pyynnön vastaanottaneen osapuolen lainsäädännössä säädettyjä edellytyksiä, jolloin yleissopimuksessa määrätään erilaisista kieltäytymisperusteista, jotta varmistetaan perusoikeuksien suojelu, kuten oikeus henkilötietojen suojaan, myös henkilötietojen siirron yhteydessä, ja kaksoisrangaistavuuden olemassaolo.

19)

Yleissopimuksessa määrätään tiukoista edellytyksistä ja vahvoista suojatoimista, joilla varmistetaan, että EU:n jäsenvaltiot voivat kunnioittaa ja suojella perusoikeuksia, vapauksia ja EU:n oikeuden yleisiä periaatteita, sellaisina kuin ne on vahvistettu Euroopan unionin perussopimuksissa ja perusoikeuskirjassa, mukaan lukien erityisesti rikoksia ja seuraamuksia koskevat suhteellisuus-, laillisuus- ja tarpeellisuusperiaatteet, menettelylliset takeet ja oikeudet, oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin, syyttömyysolettama, oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja rikosoikeudellisten menettelyjen kohteena olevien henkilöiden oikeus puolustukseen, kielto syyttää ja rangaista oikeudenkäynnissä kahdesti samasta rikoksesta, sekä yksityisyyden suoja ja henkilötietojen ja sähköisten viestintätietojen suoja, kun tällaisia tietoja käsitellään, mukaan lukien siirrot viranomaisille Euroopan unionin ulkopuolisissa maissa, sekä oikeus sananvapauteen ja tiedonvälityksen vapauteen. Yleissopimuksessa varmistetaan erityisesti, että EU:n jäsenvaltiot voivat noudattaa direktiivissä (EU) 2016/680, asetuksessa (EU) 2016/679 ja direktiivissä 2002/58/EY tarkoitettuja kansainvälisiä henkilötietojen siirtoja koskevia vaatimuksia. Edellytyksillä ja suojatoimilla varmistetaan myös ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojelu kansainvälisten ihmisoikeusnormien mukaisesti. Tämä koskee koko yleissopimusta, muun muassa menettelyllisiä toimenpiteitä ja yhteistyötoimenpiteitä, mukaan lukien ne, jotka voivat merkittävästi vaikuttaa yksilöiden oikeuksiin.

20)

Yleissopimus tarjoaa perustan vapaaehtoisille valmiuksien kehittämistoimille, joilla tuetaan maita niiden kyvyssä suorittaa tehokkaita kyberrikosten tutkintoja ja oikeudenkäyntejä ja hankkia sähköistä todistusaineistoa muiden rikosten tutkintaa ja oikeudenkäyntiä varten, muun muassa teknisen avun ja koulutuksen avulla. UNODC:llä on selkeästi kuvattu rooli tällaisten toimenpiteiden täytäntöönpanossa.

21)

Yleissopimuksella varmistetaan, että kyberrikollisuuden uhrit saavat asianmukaista apua, tukea, suojelua ja korvausta.

22)

Yleissopimus tarjoaa perustan kyberrikollisuuden ehkäisemiseen tähtääville käytännön toimenpiteille, jotka ovat selkeästi määriteltyjä ja tiukasti rajattuja sekä erillisiä rikosoikeudellisiin menettelyihin liittyvistä toimenpiteistä, jotka voivat vaikuttaa yksilöiden tai oikeushenkilöiden oikeuksiin ja vapauksiin.

23)

Yleissopimuksessa säilytetään olemassa olevat maailmanlaajuiset ja alueelliset välineet ja meneillään oleva kansainvälinen yhteistyö kyberrikollisuuden maailmanlaajuisessa torjunnassa. Erityisesti Euroopan unionin jäsenvaltiot voivat keskinäisissä suhteissaan jatkaa Euroopan unionin sääntöjen soveltamista.

24)

Yleissopimuksessa määrätään asianmukaisesta mekanismista sen täytäntöönpanon varmistamiseksi, ja se sisältää loppumääräykset, jotka koskevat muun muassa riitojen ratkaisemista, yleissopimuksen allekirjoittamista, ratifioimista ja hyväksymistä, yleissopimukseen liittymistä, yleissopimuksen voimaantuloa, muuttamista, soveltamisen keskeyttämistä, irtisanomista ja tallettajaa sekä kieliä ja jotka perustuvat mahdollisuuksien mukaan ja tarvittaessa muiden asiaankuuluvien kansainvälisten tai alueellisten yleissopimusten määräyksiin erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden ja kyberrikollisuuden alalla.

25)

Yleissopimuksen mukaan Euroopan unionista voi tulla sen sopimuspuoli.

26)

Komission olisi pyrittävä varmistamaan, että yleissopimus on johdonmukainen asiaa koskevan unionin lainsäädännön ja politiikkojen sekä muiden asiaankuuluvien monenvälisten sopimusten mukaisten unionin sitoumusten kanssa.

27)

Komission olisi käytävä neuvottelut unionin puolesta asioissa, jotka kuuluvat unionin toimivaltaan perussopimusten mukaisesti ja joiden osalta unioni on hyväksynyt sääntöjä.

28)

Neuvottelut, mukaan lukien kaikki neuvottelukierrokset, on valmisteltava hyvissä ajoin. Tätä varten komissio ilmoittaa neuvostolle aikataulusuunnitelmasta ja neuvoteltavista kysymyksistä sekä jakaa tarvittavat tiedot mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

29)

Vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti komission ja jäsenvaltioiden olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä neuvotteluprosessin aikana, myös pitämällä säännöllisesti yhteyttä jäsenvaltioiden asiantuntijoihin ja edustajiin Wienissä ja New Yorkissa.

30)

Neuvotteluistuntoja edeltää rikosoikeusyhteistyöryhmän kokous keskeisten kysymysten määrittämiseksi sekä lausuntojen ja ohjeiden, mukaan lukien julkilausumat ja varaumat, laatimiseksi tarpeen mukaan.

31)

Komissio raportoi rikosoikeusyhteistyöryhmälle neuvottelujen tuloksista kunkin neuvotteluistunnon jälkeen, myös kirjallisesti.

32)

Komissio ilmoittaa asiasta neuvostolle ja kuulee rikosoikeusyhteistyöryhmää kaikista neuvottelujen aikana mahdollisesti esiin tulevista tärkeistä kysymyksistä.