(1)

Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2021/128 (2) vahvistetaan Euroopan maatalouden tukirahaston (maataloustukirahaston) menoihin käytettävissä oleva nettomäärä sekä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 (3) 7 artiklan 2 kohdan ja 14 artiklan nojalla varainhoitovuosiksi 2021–2027 käytettävissä olevat määrät.

(2)

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti maataloustukirahaston menoihin käytettävissä oleva nettomäärä vuosina 2021–2027 koostuu neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 (4) liitteessä I vahvistettujen markkinoihin liittyvien menojen ja suorien tukien enimmäismääristä.

(3)

Useat jäsenvaltiot ilmoittivat komissiolle asetuksen (EU) N:o 1307/2013 11 artiklan 6 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti päätöksestään, joka koskee suorien tukien määrän alentamista kyseisen asetuksen 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti, sekä alentamisesta johtuvan arvioidun tulon kalenterivuoden 2022 osalta. Mainitun asetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti tukien alentamisesta johtuva arvioitu tulo on asetettava saataville maaseuturahastosta rahoitettavana unionin tukena.

(4)

Useat jäsenvaltiot ilmoittivat komissiolle asetuksen (EU) N:o 1307/2013 14 artiklan 1 kohdan seitsemännen alakohdan mukaisesti päätöksestään asettaa saataville tietty prosenttiosuus kalenterivuoden 2022 vuotuisista kansallisista enimmäismääristään käytettäväksi maaseuturahastosta varainhoitovuonna 2023 rahoitettavana lisätukena.

(5)

Useat jäsenvaltiot ilmoittivat komissiolle asetuksen (EU) N:o 1307/2013 14 artiklan 2 kohdan seitsemännen alakohdan mukaisesti päätöksestään asettaa saataville suorina tukina kalenterivuoden 2022 osalta tietty prosenttiosuus tuesta, joka rahoitetaan maaseuturahastosta varainhoitovuonna 2023.

(6)

Asetuksen (EU) N:o 1307/2013 liitteissä II ja III vahvistettuja asiaa koskevia enimmäismääriä mukautettiin vastaavasti komission delegoidulla asetuksella (EU) 2022/42 (5).

(7)

Asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti mainitun asetuksen liitteessä I esitettyä monivuotisen rahoituskehyksen markkinoihin liittyvien menojen ja suorien tukien alaenimmäismäärää on mukautettava mainitun asetuksen 4 artiklassa säädetyn teknisen mukautuksen nojalla maaseuturahaston ja suorien tukien välisten siirtojen perusteella.

(8)

Näin ollen on tarpeen mukauttaa täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2021/128 vahvistettua maataloustukirahaston menoihin käytettävissä olevaa nettomäärää. Selvyyden vuoksi maaseuturahaston käytettäväksi asetettavat määrät olisi myös julkaistava.

(9)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetusta (EU) 2021/128 olisi muutettava,

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1210/2003 liitteessä IV luetellaan entiseen presidenttiin Saddam Husseiniin yhteydessä olevat luonnolliset ja oikeushenkilöt, elimet ja yhteisöt, joita koskee varojen ja muiden taloudellisten resurssien jäädyttäminen ja kielto asettaa varoja tai muita taloudellisia resursseja saataville.

(2)

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston pakotekomitea päätti 3 päivänä maaliskuuta 2022 poistaa seitsemän henkilöä niiden henkilöiden ja yhteisöjen luettelosta, joiden varat ja muut taloudelliset resurssit olisi jäädytettävä.

(3)

Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 1210/2003 liitettä IV olisi muutettava,

(1)

Polkumyyntitutkimuksen, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’, jälkeen neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 925/2009 (2) käyttöön polkumyyntitullin tietynlaisen Armeniasta, Brasiliasta ja Kiinasta peräisin olevan alumiinifolion tuonnissa. Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, jatkoi täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/2384 (3) toimenpiteiden voimassaoloa 17 päivänä joulukuuta 2015 Kiinasta peräisin olevan viennin osalta ja päätti toimenpiteet Brasilian osalta, jäljempänä ’aiempi toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu’. Armeniasta peräisin olevaa tuontia koskevien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolo päättyi 7 päivänä lokakuuta 2014.

(2)

Perusasetuksen 13 artiklan mukaisen toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen jälkeen komissio laajensi täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/271 (4) tietynlaisen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan alumiinifolion tuonnissa käyttöön otetun lopullisen polkumyyntitullin koskemaan hieman muutetun tietynlaisen alumiinifolion tuontia.

(3)

Perusasetuksen 13 artiklan mukaisen toisen toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen jälkeen komissio laajensi täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2021/1474 (5) Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tietynlaisen alumiinifolion tuonnissa täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/2384 ja täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/271 käyttöön otetun lopullisen polkumyyntitullin koskemaan tietynlaisen alumiinifolion tuontia Thaimaasta riippumatta siitä, onko sen alkuperämaaksi ilmoitettu Thaimaa.

(4)

Toimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen julkaisemisen (6) jälkeen komissio vastaanotti perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelupyynnön.

(5)

Tarkastelupyynnön esittivät 10 päivänä syyskuuta 2020 unionin tuottajat, joiden osuus tietynlaisen alumiinifolion kokonaistuotannosta unionissa on noin 90 prosenttia, jäljempänä pyynnön esittäjät. Tarkastelupyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

(6)

Kun komissio oli todennut perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustettua komiteaa kuultuaan, että oli olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireille panemiseksi, se pani Euroopan unionin virallisessa lehdessä17 päivänä joulukuuta 2020 julkaistulla ilmoituksella (7), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan perusteella vireille toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun, joka koski Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevan tietynlaisen alumiinifolion tuontia.

(7)

Polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskeva tutkimus kattoi 1 päivän lokakuuta 2019 ja 30 päivän syyskuuta 2020 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin kaudella, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2017 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(8)

Komissio kehotti vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia ottamaan komissioon yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Lisäksi komissio ilmoitti tutkimuksen vireillepanosta erikseen pyynnön esittäjille, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille ja Kiinan viranomaisille, tiedossa oleville tuojille, toimittajille, käyttäjille ja kauppiaille sekä järjestöille, joita toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimuksen vireillepanon tiedettiin koskevan, ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen.

(9)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia tutkimuksen vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(10)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin perusasetuksen 17 artiklan mukaista otantaa.

(11)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli alustavasti valinnut otoksen unionin tuottajista. Komissio valitsi otoksen unionissa toteutuneiden samankaltaisen tuotteen tuotanto- ja myyntimäärien perusteella. Otokseen valittiin kolme unionin tuottajaa. Otokseen valittujen unionin tuottajien osuus samankaltaisen tuotteen arvioidusta unionin kokonaistuotannosta oli noin 77 prosenttia ja arvioidusta unionin kokonaismyyntimäärästä 75 prosenttia. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta. Komissio ei saanut huomautuksia. Otoksen katsottiin siten edustavan unionin tuotannonalaa.

(12)

Päättääkseen otannan tarpeellisuudesta ja valitakseen tarvittaessa otoksen komissio pyysi kaikkia etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot.

(13)

Vain yksi etuyhteydetön tuoja toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Otanta ei siten ollut tarpeen.

(14)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi kaikkia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan kansantasavallan edustustoa Euroopan unionissa ilmoittamaan muista mahdollisista vientiä harjoittavista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(15)

Kaksi kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa ilmoittautui ja toimitti pyydetyt tiedot. Toinen niistä kuitenkin ilmoitti, ettei se tuottanut eikä vienyt tarkastelun kohteena olevaa tuotetta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla eikä siten halunnut toimia yhteistyössä tutkimuksessa. Vastausten vähäisen määrän vuoksi komissio päätti, ettei otanta ollut tarpeen.

(16)

Komissio lähetti Kiinan viranomaisille kyselylomakkeen, joka koski perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa.

(17)

Vireillepanon yhteydessä kyselylomake asetettiin saataville asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitettuun asiakirja-aineistoon ja kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolle (8).

(18)

Vastaukset kyselylomakkeisiin saatiin kolmelta otokseen valitulta unionin tuottajalta. Otantaan ilmoittautunut vientiä harjoittava tuottaja ei palauttanut kyselylomaketta. Yhdeltäkään etuyhteydettömältä tuojalta ei saatu vastausta kyselyyn. Yksikään käyttäjistä ei palauttanut kyselylomaketta tai ilmoittautunut tutkimuksen kuluessa. Myöskään Kiinan viranomaiset eivät toimittaneet vastausta kyselylomakkeeseen.

(19)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat tai Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, polkumyyntiä ja vahinkoa koskevat päätelmät tehtiin käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Asiasta ilmoitettiin Kiinan edustustolle Euroopan unionissa. Asiasta ei saatu huomautuksia.

(20)

Komissio hankki kaikki tutkimuksen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot. Covid-19-pandemian vaikutuksia polkumyynnin ja tukien vastaisiin tutkimuksiin koskevan ilmoituksen (9) mukaisesti etätarkastuksia suoritettiin videoneuvottelun välityksellä seuraavissa yrityksissä:

—

Alcomet AD, Shumen, Bulgaria

—

Slim Aluminium SpA, Cisterna di Latina, Italia

—

Symetal, Ateena, Kreikka

(21)

Tarkastelun kohteena oleva tuote on Kiinan kansantasavallasta peräisin oleva, vähintään 0,008 millimetriä mutta enintään 0,018 millimetriä paksu, vahvistamaton, valssattu mutta ei enempää valmistettu, enintään 650 millimetrin levyisillä ja yli 10 kilogrammaa painavilla keloilla oleva ja tällä hetkellä CN-koodiin ex 7607 11 19 (Taric-koodi 7607111910) kuuluva alumiinifolio, jäljempänä ’tarkastelun kohteena oleva tuote’ tai ’kotitalousfolio’.

(22)

Tarkastelun kohteena olevaa tuotetta käytetään monella tavoin lyhytaikaisena pakkauksena tai kääreenä kotitalouksissa, pitopalveluissa, elintarviketeollisuudessa ja kukkakaupoissa.

(23)

Alkuperäisen tutkimuksen ja aiemman tarkastelun tavoin tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tutkimuksessa vahvistettiin, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset:

(24)

Komissio päätti, että kyseiset tuotteet ovat näin ollen perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(25)

Komissio tutki perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, johtaisiko nykyisen toimenpiteen voimassaolon päättyminen todennäköisesti Kiinasta tulevan polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen.

(26)

Vaikka tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonti Kiinasta jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, tuontimäärä oli vain 1 588 tonnia eli 2 prosenttia unionin kulutuksesta. Suurin osa viennistä tapahtui sisäisen jalostusmenettelyn (10) mukaisesti, joten siihen ei sovellettu tullimaksuja tai polkumyyntitulleja. Komissio katsoi, että tuontimäärä oli riittävän edustava sen tutkimiseksi, jatkuiko polkumyynti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(27)

Koska tutkimusta vireille pantaessa oli saatavissa riittävästi näyttöä, joka viittasi siihen, että Kiinan tapauksessa esiintyi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettuja merkittäviä vääristymiä, komissio pani vireille tutkimuksen kyseisen maan vientiä harjoittavien tuottajien osalta perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti.

(28)

Tästä seurasi, että tarvittavien tietojen keräämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mahdollista soveltamista varten komissio pyysi vireillepanoilmoituksessa kaikkia kiinalaisia tuottajia toimittamaan tiedot tarkastelun kohteena olevan tuotteen valmistuksessa käytetyistä tuotantopanoksista. Yksikään tuottaja ei toimittanut näitä tietoja.

(29)

Saadakseen tiedot, joita se pitää tarpeellisina tutkimukselleen väitettyjen merkittävien vääristymien osalta, komissio lähetti kyselylomakkeen Kiinan viranomaisille. Lisäksi komissio pyysi vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa, toimittamaan tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisesta 37 päivän kuluessa vireillepanoilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Asiasta ei saatu huomautuksia.

(30)

Kiinan viranomaisilta ei saatu vastausta kyselylomakkeeseen. Tämän jälkeen komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että se käyttäisi perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja määrittäessään merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa. Komissio ilmoitti, että jos päätelmät tehdään käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti, lopputulos voi olla osapuolen kannalta epäedullisempi kuin siinä tapauksessa, että se olisi toiminut yhteistyössä. Kiinan viranomaiset eivät esittäneet huomautuksia.

(31)

Vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa komissio täsmensi, että tutkimuksen tässä vaiheessa käytettävissä olevan näytön perusteella mahdollisia edustavia maita vääristymättömiin hintoihin tai vertailuarvoihin perustuvan normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti Kiinan osalta olivat Brasilia ja Turkki. Komissio totesi tarkastelevansa myös muita mahdollisesti soveltuvia edustavia maita perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

(32)

Komissio julkaisi 29 päivänä tammikuuta 2021 ensimmäisen asiakirja-aineistoon liitetyn muistion, jäljempänä ’ensimmäinen muistio’, ja ilmoitti asianomaisille osapuolille merkitykselliset lähteet, joita se aikoi käyttää normaaliarvon määrittämiseen. Ensimmäisessä muistiossa komissio esitti tarkastelupyyntöön ja pyynnön esittäjien toimittamiin tietoihin perustuvan luettelon kaikista tuotannontekijöistä, kuten raaka-aineista, työvoimasta ja energiasta, joita tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa käytetään. Vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen valintaa ohjaavien kriteerien perusteella komissio lisäksi yksilöi tässä tutkimuksen vaiheessa kolme mahdollista edustavaa maata, nimittäin Brasilian, Venäjän federaation, jäljempänä ’Venäjä’, ja Turkin. Komissio pyysi asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia. Ensimmäisestä muistiosta ei esitetty huomautuksia.

(33)

Komissio julkaisi 28 päivänä toukokuuta 2021 toisen asiakirja-aineistoon liitetyn muistion, jäljempänä ’toinen muistio’. Kyseisessä muistiossa komissio esitti luettelon tuotannontekijöistä ja ilmoitti asianomaisille osapuolille merkitykselliset lähteet, joita se aikoi käyttää normaaliarvon määrittämiseen. Komissio valitsi Turkin edustavaksi maaksi. Koska yhdessäkään mahdollisista edustavista maista ei toiminut tarkastelun kohteena olevan tuotteen asianmukaista edustavaa tuottajaa, komissio katsoi, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen kanssa samaan yleiseen luokkaan kuuluvaa tuotetta tuottavien yritysten tiedot voisivat toimia rahoitustietojen (myynti-, yleis- ja hallintokustannukset ja voitot) lähteinä. Komissio ilmoitti näin ollen asianomaisille osapuolille aikovansa määrittää myynti-, yleis- ja hallintokustannukset sekä voiton pursotettuja alumiiniprofiileja tuottavien viiden turkkilaisen yrityksen rahoitustietojen perusteella. Komissio katsoi, että pursotetut alumiiniprofiilit ovat tuotteita, joiden tekniset ominaisuudet muistuttavat läheisesti tarkastelun kohteena olevan tuotteen teknisiä ominaisuuksia, ja myös niiden lähtöainekoostumus on samanlainen. Näitä tuotteita tuottavat usein samat yritykset kuin tarkastelun kohteena olevaa tuotetta tai samaan konserniin kuuluvat yritykset. Kun otetaan huomioon tarkastelun kohteena olevan tuotteen ja pursotettujen alumiiniprofiilien yhtäläisyydet ja se, että on yksilöity pursotettujen alumiiniprofiilien kannattavia tuottajia, tällaisia tietoja pidetään tarkastelun kohteena olevaa tuotetta tuottavien yritysten tilannetta edustavina ja siten riittävinä normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(34)

Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia, mutta se ei saanut huomautuksia toisesta muistiosta.

(35)

Kiinan alumiinisektoria koskevissa viimeaikaisissa tutkimuksissaan (11) komissio havaitsi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan mukaisia merkittäviä vääristymiä.

(36)

Näissä tutkimuksissa komissio totesi, että valtio puuttuu Kiinassa merkittävästi yritysten toimintaan, mikä vääristää markkinaperiaatteiden mukaista resurssien tehokasta jakamista (12). Komissio teki erityisesti sen päätelmän, että alumiinisektorilla on sekä huomattava Kiinan viranomaisten omistusosuus perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla (13) että Kiinan viranomaisten läsnäoloa yrityksissä, mikä mahdollistaa valtion puuttumisen hintoihin ja kustannuksiin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla (14). Komissio totesi vielä, että valtion läsnäolo rahoitusmarkkinoilla ja sen puuttuminen niiden toimintaan samoin kuin raaka-aineiden ja tuotantopanosten tarjoamiseen lisää vääristävää vaikutusta markkinoihin. Kiinan suunnitelmajärjestelmän tuloksena resursseja keskitetään sektoreille, jotka Kiinan viranomaiset ovat nimenneet strategisiksi tai muutoin poliittisesti merkittäviksi, eikä niitä jaeta markkinavoimien perusteella (15). Lisäksi komissio päätteli, että Kiinan konkurssi- ja varallisuuslainsäädäntö ei toimi asianmukaisesti perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan neljännessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla, ja tästä aiheutuu vääristymiä, jotka liittyvät etenkin maksukyvyttömien yritysten pitämiseen hengissä sekä maankäyttöoikeuksien myöntämiseen Kiinassa (16). Komissio myös totesi, että alumiinisektorilla esiintyy palkkakustannusten vääristymistä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan viidennessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla (17) ja myös rahoitusmarkkinoilla on vääristymiä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla, etenkin mitä tulee yritystoimijoiden pääomansaantiin Kiinassa (18).

(37)

Kuten aiemmissa Kiinan alumiinisektoria koskevissa tutkimuksissa, komissio tarkasteli tässäkin tutkimuksessa sitä, oliko Kiinan kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttäminen asianmukaista perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Komissio suoritti tarkastelun asiakirja-aineistossa käytettävissä olevan näytön perusteella, mukaan luettuna pyyntöön ja julkisista lähteistä saatavilla oleviin tietoihin perustuvaan komission yksiköiden valmisteluasiakirjaan ”Significant Distortions in the Economy of the People’s Republic of China for the purposes of Trade Defence Investigations” (19), jäljempänä ’raportti’, sisältyvä näyttö. Analyysissa tarkasteltiin merkittävää valtion puuttumista Kiinan talouteen yleisesti mutta myös erityistä markkinatilannetta kyseisellä sektorilla, tarkastelun kohteena oleva tuote mukaan luettuna. Komissio täydensi tätä näyttöä ja teki omia tutkimuksia eri kriteereistä, jotka ovat merkityksellisiä vahvistettaessa merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa, kuten myös sen aiemmissa tutkimuksissa todettiin.

(38)

Tässä tapauksessa esitetyssä pyynnössä viitattiin kyseiseen raporttiin, erityisesti sen alumiinisektoria ja valtion omistamia yrityksiä koskeviin osiin, samoin kuin jatkojalostustuotteita koskeviin komission aiempiin tutkimuksiin (20). Pyynnössä viitattiin lisäksi riippumattomiin tutkimuksiin, joiden mukaan Kiinan alumiinimarkkinat ovat vääristyneet huomattavien valtiontukien vuoksi, kuten vuonna 2019 tehtyyn OECD:n tutkimukseen ”Measuring distortions in international markets: the aluminium value chain” (21) ja Saksan muiden metallien kuin rautametallien alan järjestön (WVMetalle) vuonna 2017 laatimaan raporttiin (22). Nämä tutkimukset sisällytettiin tutkimuksen asiakirja-aineistoon vireillepanovaiheessa. Asianomaiset osapuolet eivät esittäneet huomautuksia tutkimuksista. Pyynnössä korostettiin, että nämä tutkimukset osoittavat, että Kiinan alumiinisektorilla on runsaasti valtion omistamia yrityksiä, alumiinin tuottajille tarjotaan halpoja raaka-aineita ja voimassa oleva verotusjärjestelmä vääristää markkinoita. Viitaten jälleen raporttiin ja aiempaan komission tutkimukseen pyynnössä myös huomautettiin, että Kiinan viranomaiset vahvistavat hiilen, sähkön, maakaasun ja öljyn hinnat, mikä vääristää energianhintoja alumiinisektorilla. Pyynnössä viitattiin samassa yhteydessä palkkojen vääristymiseen alumiinisektorilla. Pyynnössä myös väitettiin konekustannusten olevan vääristyneitä, etenkin koska Kiinan viranomaiset pitävät alumiinisektoria ”kannustettavana sektorina” ja se on merkitty sellaisena Kiinan hallituksen teollisuuden rakennemuutoksia koskevaan ohjeistavaan luetteloon, myös sen viimeisimmässä, vuoden 2019 versiossa (23). Pyynnössä viitattiin myös rahoituskustannusten vääristymiseen, mikä johtuu Kiinan pankkijärjestelmän yleisestä rakenteesta ja useista poliittisista asiakirjoista – kuten kansallisista ja alakohtaisista viisivuotissuunnitelmista tai käytänteistä, joissa rahoituslaitoksia kehotetaan tukemaan alumiiniteollisuutta. Pyynnössä lueteltiin lisäksi vääristymiä, jotka johtuvat muista valtion toimenpiteistä, kuten vientiä harjoittaviin myyjiin sovellettavasta hyvitysjärjestelmästä, tutkimus- ja kehitysmenoja koskevasta tuloverovähennyksestä tai kotimaisista laitteista myönnettävistä alv-hyvityksistä Pyynnössä viitattiin tässä yhteydessä Yhdysvaltojen kauppaministeriön Kiinan alumiinifoliosektorilla myönnettäviä tukia koskevaan vuoden 2018 tutkimukseen (24).

(39)

Kiinan viranomaisten omistusosuus alumiinisektorilla on huomattava perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla. Valtio omistaa monet suurimmista tuottajista. Koska tarkastelun kohteena olevan tuotteen kiinalaiset viejät eivät toimineet yhteistyössä, yksityisten ja valtion omistamien tuottajien tarkkaa suhdetta ei voitu määrittää. Tutkimus kuitenkin vahvisti, että alumiinisektorilla useat suuret tuottajat ovat valtion omistamia yrityksiä, mukaan lukien Aluminium Corporation of China tai Shenhuo Group Aluminium, jotka molemmat valmistavat myös tarkastelun kohteena olevaa tuotetta.

(40)

Koska Kiinan viranomaisten läsnäolo yrityksissä mahdollistaa valtion puuttumisen hintoihin ja kustannuksiin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla, sekä julkisessa että yksityisessä omistuksessa oleviin yrityksiin kohdistetaan poliittista valvontaa ja ohjausta. Komissio on kuvannut puolueen vahvistamiseen liittyviä toimia laajasti alumiinisektoria koskevissa aiemmissa tutkimuksissaan, joihin osallistui useita myös tarkastelun kohteena olevaa tuotetta valmistavia tuottajia (25). Lisäksi monet tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajat korostavat nimenomaisesti puolueen vahvistamiseen liittyviä toimia verkkosivustoillaan, niiden yritysjohdossa on puolueen jäseniä, ja ne korostavat kuulumistaan kommunistiseen puolueeseen.

(41)

Esimerkiksi Nanshan-ryhmä tiedotti äskettäin maaliskuussa 2021 järjestetystä puolueen vahvistamiseen liittyvästä tapahtumasta seuraavaa: ”Maaliskuun 19 päivänä suoraan Nanshan Holdingsin alaisuudessa toimiva puolueosasto järjesti puolueen teemapäivä-tapahtuman, jonka aiheena oli pääsihteeri Xi Jinpingin puolueen historian tutkimusta ja koulutusta käsittelevässä konferenssissa pitämän puheen seikkaperäinen tarkastelu ja sen hengen toteuttaminen, keskeisen puoluehistorian opiskelu, voimien kerääminen ja kova työnteko. Suoraan Nanshan Holdingsin alaisuudessa toimivan puolueosaston johtajat johtivat tapaamisessa puhetta. Puolueosaston sihteeri huomautti omassa puoluetta koskevassa esitelmässään, että puolueen jäsenten ja johtohenkilöiden olisi toteutettava täysimääräisesti tehtäväänsä toimia esimerkkeinä ja johtajina, että he eivät saa unohtaa alkuperäisiä pyrkimyksiään ja että heidän olisi muistettava oma missionsa. […] Kaikki puolueen jäsenet ja johtohenkilöt ilmoittivat, että he jatkavat pääsihteeri Xi Jinpingin puolueen historian tutkimusta ja koulutusta käsittelevässä konferenssissa pitämän puheen tutkimista ja sen hengen toteuttamista, yhdenmukaistavat ajatuksia ja toimia 14. viisivuotissuunnitelman vaatimusten mukaisiksi ja sen toteuttamiseksi, eivät unohda alkuperäistä tarkoitusta, pitävät mission mielessä ja tekevät kovasti töitä. Mene eteenpäin, ole rohkea ja innovoi, toteuta täysimääräisesti puolueen jäsenten esimerkillistä roolia eturintamassa yrityksessä […]” (26).

(42)

Samaan tapaan valtion omistaman Dengfeng Electricity Groupin verkkosivustolla kerrotaan, että ”iltapäivällä 10 päivänä marraskuuta [2020] neuvotteluhuoneessa 6 järjestettiin ryhmään kuuluvan yrityksen johdon koulutus. Siihen osallistui yhteensä 66 henkilöä yrityksen edellä mainitusta johdosta, eri liiketoimintayksiköistä, kyseiseen yritykseen suoraan sidoksissa olevista yrityksistä ja alihankintayritysten johdosta. […] Seuraavaksi yritys jatkaa pääsihteeri Xi Jinpingin täysistunnossa pitämän tärkeän puheen tunnollista tutkimista ymmärtääkseen täysistunnon kokouksen hengen […] ja ymmärtääkseen vilpittömästi puolueen keskuskomitean päätöksentekoa ja toimintaa sekä kerätäkseen viisautta ja voimia ’14. viisivuotissuunnitelmassa’ asetettujen tavoitteiden ja tehtävien toteuttamiseksi” (27).

(43)

Lisäksi alumiinisektorilla on käytössä syrjiviä toimintalinjoja, joilla suositaan kotimaisia tuottajia tai vaikutetaan muutoin markkinoihin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kolmannen luetelmakohdan mukaisesti.

(44)

Alumiinisektorilla sovelletaan lukuisia suunnitelmia, suuntaviivoja, ohjeita ja muita poliittisia asiakirjoja, joita on hyväksytty kansallisella, alueellisella ja kunnallisella tasolla. Näitä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla käytössä olleita toimintalinjoja, jotka vaihtelevat talouden ja yhteiskunnan kehityksen 13. viisivuotissuunnitelmasta (28) tai muiden metallien kuin rautametallien alan kehittämissuunnitelmasta (2016–2020) ja muista kansallisen tason politiikoista alueellisiin suunnitelmiin, joista esimerkkinä on Shandongin provinssin hallituksen antama ilmoitus täytäntöönpanosuunnitelmasta, joka koskee seitsemän energiaintensiivisen teollisuudenalan korkealaatuisen kehittämisen nopeuttamista, on kuvattu laajasti kyseistä alaa koskevassa komission aiemmassa tutkimuksessa (29). Komissio on samoin kuvannut yksityiskohtaisesti, että alumiiniteollisuus hyötyy valtion ohjeistuksesta ja puuttumisesta toimintaan pääraaka-aineiden ja tuotantopanosten, erityisesti energian, osalta (30). Sama pätee muihin valtion kyseisellä alalla toteuttamiin toimenpiteisiin, joilla puututaan markkinavoimien toimintaan, kuten vientiin liittyvät, varastointia koskevat ja tuotantokapasiteetin kasvattamista koskevat toimintalinjat (31) tai tuotantopanosten tarjoaminen alle markkinahintojen (32).

(45)

Kaiken kaikkiaan Kiinan viranomaiset toteuttavat toimia, joilla toimijat saadaan noudattamaan julkisen politiikan tavoitteita kannustettavien toimialojen tukemiseksi, mukaan lukien tarkastelun kohteena olevan tuotteen valmistuksessa käytettävien keskeisten tuotantopanosten tuotanto. Tällaisilla toimenpiteillä estetään markkinavoimia toimimasta normaalisti.

(46)

Tässä tutkimuksessa ei ole tullut esiin mitään näyttöä, joka osoittaisi, että edellä 36 kappaleessa tarkoitettu perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan neljännen luetelmakohdan mukainen konkurssi- ja varallisuuslainsäädännön syrjivä tai riittämätön täytäntöönpano alumiinisektorilla ei vaikuttaisi tarkastelun kohteena olevan tuotteen valmistajiin.

(47)

Alumiinisektoriin vaikuttavat myös edellä 36 kappaleessa tarkoitetut perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan viidennen luetelmakohdan mukaiset palkkakustannusten vääristymät. Nämä vääristymät vaikuttavat alaan sekä suoraan (tarkastelun kohteena olevaa tuotetta tai sen tärkeimpiä tuotantopanoksia valmistettaessa) että välillisesti (kun sektori saa pääomaa tai tuotantopanoksia yrityksiltä, joihin sovelletaan samaa Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää).

(48)

Tässä tutkimuksessa ei myöskään esitetty näyttöä siitä, että alumiinisektoriin ei vaikuttaisi edellä 36 kappaleessa tarkoitettu perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennen luetelmakohdan mukainen valtion puuttuminen rahoitusjärjestelmän toimintaan. Sen vuoksi valtion merkittävä puuttuminen rahoitusjärjestelmään vaikuttaa voimakkaasti markkinaolosuhteisiin kaikilla tasoilla.

(49)

Komissio muistuttaa vielä, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantoon tarvitaan useita tuotantopanoksia. Kun tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajat ostavat tai hankkivat nämä tuotantopanokset, niiden maksamat hinnat (jotka kirjataan niiden kustannuksina) ovat alttiina samoille jo aikaisemmin mainituille systeemisille vääristymille. Esimerkkeinä voidaan mainita, että tuotantopanosten toimittajat työllistävät työvoimaa, johon kohdistuu vääristymiä, tai ne saattavat lainata rahaa, johon kohdistuu rahoitussektorista / pääoman jakamisesta johtuvia vääristymiä, tai niihin sovelletaan suunnittelujärjestelmää, jota toteutetaan valtionhallinnon kaikilla tasoilla ja kaikilla tuotannonaloilla.

(50)

Näin ollen sen lisäksi, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen kotimarkkinoiden myyntihintoja ei voida käyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla, kaikki tuotantopanosten (muun muassa raaka-aineiden, energian, maan, rahoituksen ja työvoiman) kustannukset ovat vääristyneitä, koska valtion merkittävä puuttuminen toimintaan vaikuttaa hinnanmuodostukseen (ks. raportin I ja II osa). Pääoman myöntämiseen, maankäyttöoikeuksiin, työvoimaan, energiaan ja raaka-aineisiin liittyvää valtion puuttumista toimintaan esiintyy kaikkialla Kiinassa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että merkittäviä vääristymiä kohdistuu myös tuotantopanokseen, joka on tuotettu Kiinassa yhdistämällä erilaisia tuotannontekijöitä. Sama koskee tuotantopanoksen tuotantopanosta ja niin edelleen.

(51)

Asianomaiset osapuolet eivät ole esittäneet tässä tutkimuksessa mitään vastakkaista näyttöä tai väitettä.

(52)

Kaiken kaikkiaan käytettävissä oleva näyttö osoitti, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen hinnat tai kustannukset, mukaan luettuna raaka-aineiden, energian ja työvoiman kustannukset, eivät ole tulosta vapaista markkinavoimista, koska niihin vaikuttaa valtion merkittävä puuttuminen toimintaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, kuten siinä luetellun yhden tai useamman tekijän tosiasiallinen tai mahdollinen vaikutus osoittaa. Tämän perusteella ja koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa, komissio päätteli, että ei ole asianmukaista käyttää kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia normaaliarvon määrittämiseen tässä tapauksessa. Sen vuoksi komissio päätti muodostaa normaaliarvon yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella eli tässä tapauksessa asianmukaisen edustavan maan vastaavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti, kuten seuraavassa jaksossa esitetään.

(53)

Edustavan maan valinta perustui seuraaviin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisiin kriteereihin:

(54)

Kuten 32 ja 33 kappaleessa selitetään, komissio julkaisi kaksi asiakirja-aineistoon liitettyä muistiota normaaliarvon määrittämisessä käytettävistä tietolähteistä: ensimmäisen muistion ja toisen muistion. Toisessa muistiossa komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille aikomuksestaan valita Turkki asianmukaiseksi edustavaksi maaksi tässä tapauksessa, jos perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintyminen vahvistuu.

(55)

Ensimmäisessä muistiossa komissio yksilöi Armenian, Brasilian, Venäjän ja Turkin maiksi, joiden taloudellinen kehitys vastaa Maailmanpankin mukaan Kiinan tasoa, eli Maailmanpankki on luokitellut ne kaikki Kiinan tavoin ”ylemmän keskitulotason” maaksi bruttokansantulon, jäljempänä ’BKTL’, perusteella tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, ja niissä tiedettiin olevan tarkastelun kohteena tuotteen tuotantoa.

(56)

Ensimmäisessä muistiossa yksilöidyistä maista ei esitetty huomautuksia.

(57)

Edellä 55 kappaleessa mainittujen neljän maan osalta komissio lisäksi tarkisti näissä maissa toimivia tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajia koskevien julkisten rahoitustietojen saatavuuden.

(58)

Armenian osalta ainoasta tiedossa olevasta tuottajasta ei ollut saatavilla julkisia rahoitustietoja (34). Koska asianomaiset osapuolet eivät olleet esittäneet huomautuksia, komissio katsoi näin ollen, ettei Armeniaa voitu pitää asianmukaisena edustavana maan tässä tutkimuksessa.

(59)

Brasilian osalta komissio yksilöi ensimmäisessä muistiossa kaksi kotitalousfolion tuottajaa, yritykset Companhia Brasileira de Aluminio, jäljempänä ’CBA’, ja Novelis do Brasil Ltda, jäljempänä ’Novelis’. CBA:n toiminta oli tappiollista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, eikä sitä otettu siten huomioon myynti-, yleis- ja hallintokustannusten ja voiton määrittämisessä. Vaikka Novelisin rahoitustiedot olivat saatavilla ja sen toiminta oli kannattavaa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, komissio päätteli toisessa muistiossa, ettei kyseistä yritystä voitu ottaa huomioon seuraavista syistä. Ensinnäkin komission huomautti, että Brasiliassa oli käynnissä polkumyynnin vastainen menettely Kiinasta peräisin olevien alumiinituotteiden, kotitalousfolio mukaan luettuna, tuontia vastaan. Väitetyllä polkumyynnillä tapahtuvalla tuonnilla Kiinasta saattaa olla vääristävä vaikutus Brasilian markkinoihin esimerkiksi alentamalla hintoja tai aiheuttamalla Brasilian alumiiniteollisuudelle vahingollisia tappioita. Toiseksi Dun and Bradstreetin tietokannasta löytyneen Novelisin tilinpäätöksen mukainen kokonaisvoitto oli ristiriidassa niiden tappiollisten tulosten kanssa, jotka esitettiin sen Brasilian viranomaisten tekemän polkumyyntitutkimuksen yhteydessä, jossa Novelis oli yksi kotimaisista valituksen tekijöistä. Tämä herätti vakavia epäilyjä Dun and Bradstreetin tietokannassa saatavilla olevien Novelisin rahoitustietojen laadusta ja paikkansapitävyydestä. Lisäksi toisessa muistiossa komissio tähdensi alumiinituotteille Brasiliassa asetettuja vientirajoituksia, etenkin vientikiintiötä kotitalousfolion tuotannossa keskeiselle tuotantopanokselle (alumiiniseokset) ja sivutuotteelle (alumiiniromu). Komissio päättelikin toisessa muistiossa, ettei Brasiliaa voitu pitää asianmukaisena edustavana maana.

(60)

Mitä tulee Venäjään, vaikka ensimmäisessä muistiossa yksilöidyistä kolmesta kotitalousfolion tuottajasta oli saatavilla julkisia rahoitustietoja, toisessa muistiossa komissio päätteli, ettei Venäjää voitu pitää asianmukaisena edustavana maana. Syynä tähän päätelmään olivat alumiinin vientirajoitukset, maakaasua koskevat vääristymät kotimarkkinoilla ja se seikka, että yksi yritysryhmä (Rusal) vaikutti hallitsevan alumiinimarkkinoita Venäjällä, mikä estää tehokkaan kilpailun Venäjän kotimarkkinoilla.

(61)

Ensimmäisessä muistiossa yksilöidyistä kolmesta kotitalousfolion turkkilaisesta tuottajasta tuoreita rahoitustietoja oli saatavilla vain yhdestä yrityksestä eli Asaş Aluminyumista. Asaş Aluminyumin saama voitto oli kuitenkin lähellä kannattavuusrajaa. Komissio ei pitänyt näin alhaista voittomarginaalia kohtuullisena perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla, kun otetaan huomioon, että i) kuten väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien pursotettujen alumiiniprofiilien tuonnissa annetussa täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2020/1428 (35) säädetään, pursotettujen alumiiniprofiilien sektorilla Turkissa vuonna 2018 saavutettu voittotaso oli huomattavasti korkeampi eli 7,3 prosenttia ja että ii) alkuperäisessä tutkimuksessa käytetty unionin tuotannonalan ilman vahingollista polkumyyntiä saama voitto oli 5 prosenttia. Komissio päätteli siten toisessa muistiossa, ettei Asaş Aluminyumin rahoitustietoja voitu käyttää perustana myynti-, yleis- ja hallintokustannusten ja voiton määrittämisessä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti, sillä sen mukaan ”muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”.

(62)

Turkissa ei siten toiminut kotitalousfolion tuottajia, joiden rahoitustietoja olisi voitu käyttää määritettäessä kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa.

(63)

Komissio tarkasteli näin ollen sitä, voitaisiinko tähän tarkoitukseen käyttää tarkastelun kohteena olevan tuotteen kanssa samaan yleiseen luokkaan kuuluvaa tuotetta tuottavien yritysten tietoja. Komissio päätteli toisessa muistiossa, että pursotetut alumiiniprofiilit ovat tuotteita, joiden tekniset ominaisuudet muistuttavat läheisesti tarkastelun kohteena olevan tuotteen teknisiä ominaisuuksia, ja myös niiden lähtöainekoostumus on samanlainen. Näitä tuotteita tuottavat usein samat yritykset tai samaan ryhmään kuuluvat yritykset. Komissio totesi, että tässä tapauksessa oli asianmukaista käyttää pursotettujen alumiiniprofiilien sektorilla toimivien turkkilaisten yritysten tietoja. Puolet tarkastelua koskevasta tutkimusajanjaksosta kattavia rahoitustietoja oli saatavilla viidestä pursotettujen alumiiniprofiilien tuottajasta Turkissa (36), ja tällaisten tietojen katsottiin edustavan kotitalousfoliota tuottavien yritysten tilannetta. Näiden viiden yrityksen painotettuja keskimääräisiä myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia ja voittoa käytettiin määritettäessä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa kotitalousfoliota tuottaville yrityksille.

(64)

Asianomaisia osapuolia kehotettiin esittämään huomautuksia Turkin soveltuvuudesta edustavaksi maaksi ja viiden pursotettujen alumiiniprofiilien valmistajan soveltuvuudesta edustavassa maassa toimiviksi tuottajiksi. Asiasta ei saatu huomautuksia.

(65)

Kun komissio oli määrittänyt, että Turkki oli ainoa käytettävissä oleva asianmukainen edustava maa kaikkien edellä mainittujen tekijöiden perusteella, sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun tasoa ei ollut tarpeen arvioida perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan viimeisen virkkeen mukaisesti.

(66)

Edellä esitetyn analyysin perusteella Turkki täytti kaikki perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyt edellytykset, ja sitä pidettiin näin ollen asianmukaisena edustavana maana.

(67)

Ensimmäisessä muistiossa komissio esitti luettelon tuotannontekijöistä, kuten raaka-aineista, energiasta ja työvoimasta, joita tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa käytetään, ja kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia ja ehdottamaan julkisesti saatavilla olevia tietoja kunkin muistiossa mainitun tuotannontekijän vääristymättömistä arvoista.

(68)

Koska kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä eivätkä asianomaiset osapuolet esittäneet huomautuksia, komissio perusti päätelmänsä pyynnön esittäjien toimittamiin tietoihin. Toisessa muistiossa komissio päivitti luettelon tuotannontekijöistä, joita oli käytetty normaaliarvon määrittämiseen, yhden sellaisen pyynnön esittäjän toimittamien ristiintarkastettujen tietojen perusteella, jolla pyynnön esittäjien toimittamien tietojen perusteella ja muiden tietojen puuttuessa katsottiin olevan kiinalaisia vientiä harjoittavia tuottajia edustavia tuotannontekijöitä ja tuotantoprosessi.

(69)

Toisessa muistiossa komissio myös totesi, että voidakseen muodostaa normaaliarvon laskennallisesti perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti se käyttää Global Trade Atlas -tietokantaa, jäljempänä ’GTA’ (37), määrittääkseen useimpien tuotannontekijöiden, etenkin raaka-aineiden, vääristymättömät kustannukset. Lisäksi komissio ilmoitti käyttävänsä Turkin tilastolaitoksen tietoja määrittääkseen työvoiman (38) ja energian (39) vääristymättömät kustannukset.

(70)

Komissio myös ilmoitti, että määrittääkseen myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voiton se käyttäisi viiden turkkilaisen pursotettujen alumiiniprofiilien tuottajan rahoitustietoja, kuten edellä 63 kappaleessa esitetään.

(71)

Komissio sisällytti laskelmiin tuotannollisten yleiskulujen arvon kattamaan kustannukset, jotka eivät sisältyneet edellä tarkoitettuihin tuotannontekijöihin. Komissio määritti yleiskulujen osuuden suorista valmistuskustannuksista edellä 68 kappaleessa mainitulta unionin tuottajalta, joka toimitti erityisiä tietoja tähän tarkoitukseen, saatujen tietojen perusteella. Menetelmää selitetään tarkemmin jäljempänä 3.3.4 kohdassa.

(72)

Ottaen huomioon kaikki asianomaisten osapuolten toimittamat ja etätarkastusten aikana kerätyt ja ristiintarkistetut tiedot seuraavat tuotannontekijät ja niiden lähteet yksilöitiin normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti:

Kotitalousfolion tuotannontekijät

(73)

Voidakseen määrittää raaka-aineiden vääristymättömät hinnat edustavan maan tuottajan tehtaalle toimitettuna komissio käytti perustana edustavaan maahan tulevan tuonnin painotettua keskimääräistä tuontihintaa CIF-tasolla (GTA:n mukaan), johon lisättiin tarvittaessa tuontitullit ja kuljetuskustannukset. Edustavan maan tuontihinta määritettiin kaikista kolmansista maista tulevan tuonnin painotettujen keskimääräisten yksikköhintojen perusteella. Huomioon ei otettu tuontia Kiinasta eikä maista, jotka eivät ole WTO:n jäseniä ja jotka luetellaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/755 liitteessä I (40).

(74)

Komissio päätti jättää Kiinasta edustavaan maahan tulevan tuonnin huomiotta pääteltyään edellä 3.3.1 kohdassa, että tässä tapauksessa ei ole asianmukaista käyttää Kiinan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Koska ei ole näyttöä siitä, että kyseiset vääristymät eivät vaikuttaisi myös vientiin tarkoitettuihin tuotteisiin, komissio katsoi niiden vaikuttavan vientihintoihinkin. Pois jättämisellä ei ollut merkittävää vaikutusta, sillä jäljelle jäävä tuonti oli edelleen merkittävää (75 000 tonnia folioaihioita, 700 000 tonnia valssausöljyä ja 161 000 tonnia alumiiniromua).

(75)

Työvoimakustannusten vertailuarvon määrittämiseen edustavassa maassa komissio käytti Turkin tilastolaitoksen julkaisemia uusimpia tilastoja (41). Kyseinen tilastolaitos julkaisee yksityiskohtaisia tietoja työvoimakustannuksista eri taloudenaloilla Turkissa. Komissio määritti vertailuarvon käyttäen perusteena tuntikohtaisia työvoimakustannuksia vuonna 2016 (42) taloudellisen toiminnan C.24 osalta, ts. metallien jalostus (43) NACE Rev. 2 -toimialaluokituksen mukaisesti. Arvoja lisäksi oikaistiin inflaation huomioon ottamiseksi käyttäen kotimaista tuottajahintaindeksiä (44) kuvastamaan kustannuksia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(76)

Turkin tilastolaitos julkaisee teollisten käyttäjien sähkön hinnan Turkissa (45). Komissio käytti vastaavan kulutusluokan teollisen sähkön hintoja (Kuruș/kWh), jotka siis kattoivat tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson.

(77)

Turkin tilastolaitos julkaisee teollisten käyttäjien maakaasun hinnan Turkissa (46). Komissio käytti vastaavan kulutusluokan teollisen maakaasun hintoja (Kuruș/M3), jotka kattoivat tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson.

(78)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa. Lisäksi on vahvistettava tuotannolliset yleiskulut, jotta voidaan kattaa kustannukset, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin tuotannontekijöihin.

(79)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio käytti käytettävissä olevia tietoja perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti voidakseen määrittää vääristymättömän arvon tuotannollisille yleiskuluille. Tämän takia komissio määritti tuotannollisten yleiskulujen osuuden suorista valmistuskustannuksista pyynnön esittäjien antamien unionin tuottajia koskevien tietojen perusteella. Kyseistä prosenttiosuutta sovellettiin tämän jälkeen suorien valmistuskustannusten vääristymättömään arvoon, jotta voitiin laskea vääristymätön arvo tuotannollisille yleiskuluille.

(80)

Määrittääkseen vääristymättömän ja kohtuullisen määrän myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia ja voittoa komissio käytti niiden viiden turkkilaisen yrityksen tuoreimpia saatavilla olevia rahoitustietoja, jotka oli yksilöity toisessa muistiossa samaan yleiseen luokkaan kuuluvan tuotteen eli pursotettujen alumiiniprofiilien aktiivisiksi ja kannattaviksi tuottajiksi, kuten edellä 63 kappaleessa selitetään. Tähän tarkoitukseen käytettiin seuraavien viiden yrityksen Dun and Bradstreetin tietokannasta (47) saatuja rahoitustietoja:

(81)

Edellä esitetyn perusteella komissio muodosti laskennallisen normaaliarvon noudettuna lähettäjältä -tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(82)

Ensin komissio määritti vääristymättömät valmistuskustannukset. Koska kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio käytti yhden pyynnön esittäjän toimittamia tietoja, kuten 68 kappaleessa mainitaan, kunkin tekijän (raaka-aineet ja työvoima) käytöstä tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa. Nämä kulutussuhteet tarkistettiin etätarkastuksessa. Komissio kertoi nämä tekijät edustavan maan vääristymättömillä yksikkökustannuksilla, kuten edellä 3.3.4 kohdassa on kuvattu.

(83)

Määritettyään vääristymättömät tuotantokustannukset komissio lisäsi tuotannolliset yleiskulut ja poistot, kuten 78 kappaleessa selitetään, vääristymättömiin valmistuskustannuksiin, ja näin saatiin vääristymättömät tuotantokustannukset.

(84)

Edellisessä kappaleessa kuvattuihin määritettyihin tuotantokustannuksiin komissio sovelsi edustavan maan viiden yrityksen myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia ja voittoa. Myynti-, yleis- ja hallintokustannukset ilmaistuna prosentteina myytyjen hyödykkeiden kustannuksista ja sovellettuna vääristymättömiin tuotantokustannuksiin olivat 14,1 prosenttia. Voitto ilmaistuna prosentteina myytyjen hyödykkeiden kustannuksista ja sovellettuna vääristymättömiin tuotantokustannuksiin oli 7,1 prosenttia.

(85)

Tällä perusteella komissio muodosti laskennallisen normaaliarvon noudettuna lähettäjältä -tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(86)

Koska kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, vientihinta määritettiin käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Vientihinnat perustuivat siten Eurostatin CIF-hintoihin oikaistuina noudettuna lähettäjältä -tasolle. CIF-vientihinnasta vähennettiin siis merirahti ja vakuutuskustannukset ja kotimaan kuljetuskustannukset Kiinassa. Kotimaan kuljetuskustannukset Kiinassa ja kansainväliset kuljetuskustannukset perustuivat pyynnön esittäjien tarkastelupyynnössä toimittamiin tietoihin, joiden todettiin vastaavan ulkoisia tietokantoja (Maailmanpankki ja OECD) käyttäen laskettuja kuljetuskustannuksia.

(87)

Komissio vertasi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti määritettyä normaaliarvoa ja edellä määritettyä vientihintaa noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(88)

Tämän perusteella painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana oli 72,2 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(89)

Komissio päätteli, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen vienti Kiinasta unioniin jatkui polkumyynnillä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(90)

Todettuaan polkumyynnin esiintymisen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana komissio tutki polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä, jos toimenpiteiden annetaan raueta, perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tarkasteltuja tekijöitä ovat tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa, muiden markkinoiden saavutettavuus, kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien hinnoittelukäytäntö ja unionin markkinoiden houkuttelevuus. On muistettava, että koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat ja Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, analyysi perustui perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä oleviin tietoihin, etenkin tarkastelupyyntöön, GTA:n tilastoihin ja julkisesti saatavilla oleviin tietoihin.

(91)

Tutkiessaan tuotantokapasiteettia ja käyttämätöntä kapasiteettia Kiinassa ja ottaen huomioon, että Kiinan viranomaiset ja kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio käytti pyynnön esittäjien tarkastelupyynnössä toimittamia tietoja ja jäljempänä olevissa kappaleissa eriteltyjä, julkisesti saatavilla olevia tietoja.

(92)

Tutkimuksessa ilmeni, että vuosina 2005–2015 tapahtuneen nopean kasvun vuoksi Kiinan alumiinisektorilla on yleistä ylikapasiteettia (48). Tämä pätee myös erityisesti kotitalousfoliosektoriin (49). CRU:n mukaan noin 8 prosenttia alumiinifolion kokonaistuotannosta käytetään kotitalousfolion tuottamiseen (50). Tämän perusteella kotitalousfolion tuotantokapasiteetti Kiinassa ylittää huomattavasti nykyisen tuotantomäärän, ja kiinalaiset tuottajat ovat siten erittäin riippuvaisia viennistä. Vuonna 2020 kotitalousfolion kulutus Kiinassa oli noin 250 000 tonnia, kun taas tuotantomääräksi arvioitiin noin 308 000 tonnia ja tuotantokapasiteetiksi noin 360 000 tonnia. Tämä tarkoittaa, että Kiinan käyttämätön kapasiteetti oli noin 52 000 tonnia vuonna 2020 tai 65 prosenttia kotitalousfolion unionin kulutuksesta, joka oli noin 80 000 tonnia, tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(93)

Kiinassa olevan ylikapasiteetin vahvistavat Shanghain kunnan talous- ja tietotekniikkakomission julkisesti saatavilla olevat tiedot, joiden mukaan Kiinassa on myös rakennettu uutta alumiinifoliokapasiteettia ja tällainen uusi tuotantokapasiteetti nousi ennätyksellisen suureksi eli 1,65 miljoonaan tonniin vuonna 2020 (51). Olettaen, että arviolta 8 prosenttia tästä kokonaiskapasiteetista (ts. 132 000 tonnia) käytettäisiin kotitalousfolion tuottamiseen, pelkästään kotitalousfolion kokonaistuotantokapasiteetin kasvu vastaisi yli 150:tä prosenttia unionin kulutuksesta.

(94)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että kiinalaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla on merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia ja että tätä kapasiteettia lisätään entisestään. Tätä käyttämätöntä kapasiteettia voitaisiin käyttää tuotteiden vientiin unioniin, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(95)

Koska kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, kotitalousfolion Kiinan kotimarkkinoista ei ole saatavilla tietoja, ja kotitalousfolion kotimainen kulutus määritettiin sellaiseksi kuin pyynnön esittäjät olivat sen arvioineet CRU:n tietojen perusteella. Tästä ilmeni, että kokonaiskulutus Kiinassa on huomattavasti käytössä olevaa kapasiteettia pienempi ja että kiinalaiset tuottajat ovat siten riippuvaisia vientimarkkinoista. Kiinassa havaittu kysyntä on kasvanut vakaasti viime vuosina (vuodesta 2017 vuoteen 2020) noin 3 prosenttia vuosittain (ts. noin 8 000 tonnia vuodessa), samalla kun käyttämätön kapasiteetti vuonna 2020 oli 52 000 tonnia. Kysynnän taso ei siten ole sellainen, että se voisi kattaa koko käyttämättömän kapasiteetin Kiinassa.

(96)

Komissio tarkasteli myös tilannetta muiden kolmansien maiden markkinoilla ja niiden kykyä ottaa vastaan kotitalousfolion kasvanut vienti Kiinasta. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kiinalaiset tuottajat veivät tuotteitaan useisiin muihin kolmansiin maihin, pääasiassa Thaimaahan, Intiaan, Etelä-Koreaan, Indonesiaan ja Japaniin, joiden osuus kaikesta Kiinan viennistä oli lähes 40 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(97)

Kiinasta peräisin olevan kotitalousfolion vientiin sovelletaan monia erilaisia kaupan suojatoimenpiteitä ja muita tuontirajoituksia. Global Trade Alertin (52), WTO:n (53) ja tarkastelupyyntöön sisältyvien tietojen (54) mukaan kaupan suojatoimenpiteitä sovelletaan Argentiinassa (polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä), Intiassa (polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä), Meksikossa (polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä), Turkissa (polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä), Yhdysvalloissa (polkumyynnin ja tukien vastaisia toimenpiteitä) ja Indonesiassa (suojatoimenpiteitä). Nämä toimenpiteet osoittavat, että kiinalaisten tuottajien pääsyä kyseisille markkinoille on rajoitettu ja että vienti näille markkinoille ei siten todennäköisesti kasva merkittävästi lähitulevaisuudessa.

(98)

Yksi tuoja väitti, että kysynnän kasvu Aasian ja Tyynenmeren alueella ja alhaisemmat kuljetuskustannukset verrattuna kuljetuskustannuksiin unionin markkinoille tarkoittaa, että kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien on taloudellisesti kannattavampaa viedä kotitalousfoliota Aasian ja Tyynenmeren alueelle kuin unionin markkinoille siitä huolimatta, että joissain näistä maista on käytössä kaupan suojatoimenpiteitä ja muita kaupan esteitä.

(99)

Alumiinifolion vienti Kiinan viidelle suurimmalle vientimarkkina-alueelle kasvoi 34 prosenttia vuoden 2017 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Komissio kuitenkin katsoi, että vaikka kysyntä Kiinassa ja sen naapurimaissa on ollut kasvussa viime vuosina, käytettävissä oli edelleen merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia, mikä osoitti, että tämä kysynnän kasvu ei todennäköisesti kata käytettävissä olevaa käyttämätöntä kapasiteettia, vaikka tällaiseen vientiin liittyvät kuljetuskustannukset ovatkin alhaisemmat.

(100)

Siten suuri osa käyttämättömästä kapasiteetista käytetään hyvin todennäköisesti Kiinasta unioniin suuntautuvan viennin lisäämiseen, jos toimenpiteiden annetaan raueta ja unionin markkinoille pääsee ilman merkittäviä rajoituksia.

(101)

Komission mukaan hintataso muiden kolmansien maiden markkinoilla on kohtuullinen indikaattori todennäköisestä tulevasta hinnoittelukäytännöstä unionin markkinoilla. Komissio tarkasteli näin ollen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla Kiinan viennin hintatasoa sen tärkeimmille vientimarkkinoille eli Thaimaahan, Intiaan, Etelä-Koreaan, Indonesiaan ja Japaniin. Tarkastelu osoitti, että vientihinnat näihin maihin olivat alhaisemmat kuin vientihinnat unioniin, kuten 102 kappaleessa selitetään. Kun otetaan lisäksi huomioon unioniin suuntautuvalle viennille tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla määritetyt huomattavat polkumyyntimarginaalit, ei ollut mitään syytä katsoa, ettei vienti unioniin jatkuisi polkumyyntihinnoilla, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(102)

Kuten 119 ja 120 kappaleessa esitetään, Kiinan vienti unioniin tapahtui sekä (pääasiallisesti) sisäisessä jalostusmenettelyssä, jolloin siihen ei sovellettu polkumyyntitoimenpiteitä tai tulleja, että tavanomaisessa tullimenettelyssä. Komissio katsoi, että jos toimenpiteiden annetaan raueta, tavanomaisen tullimenettelyn mukainen tuonti todennäköisesti kasvaa siinä määrin, että se viime kädessä enimmäkseen ylittää sisäisen jalostusmenettelyn mukaisen tuonnin. Tämä perustuu siihen, että ennen polkumyyntitullien käyttöönottoa merkittävä osa tuonnista tapahtui tavanomaisessa tullimenettelyssä ja että unionin markkinat ovat yksi maailman suurimmista markkinoista, kuten 103 kappaleessa todetaan, ja pystyvät ottamaan vastaan ainakin osittain Kiinassa käytettävissä olevaa merkittävää käyttämätöntä kapasiteettia. Tavanomaisen tullimenettelyn mukaisia tuontihintoja pidettiin siten asianmukaisena vertailuarvona sen määrittämiseksi, ovatko unionin markkinat hintatasoltaan houkuttelevat Kiinan tuonnin kannalta. Tämän perusteella tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla Kiinan vientihintojen unioniin todettiin olevan keskimäärin 7 prosenttia korkeammat kuin keskimääräinen vientihinta Kiinan muilla pääasiallisilla vientimarkkinoilla (polkumyyntitullia lukuun ottamatta). Tämä osoitti, että unionin markkinat ovat hintatasoltaan houkuttelevat, koska ne ovat tuottoisammat.

(103)

Unionin alumiinifoliomarkkinat ovat Kiinan jälkeen maailman toiseksi suurimmat, ja niiden osuus koko maailman kysynnästä on 15 prosenttia (55). Unionin markkinat ovat siten myös kokonsa takia houkuttelevat kiinalaisille kotitalousfolion tuottajille.

(104)

Lisäksi, kuten 2 ja 3 kappaleessa selitetään, aiemmin kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat pääsivät toistuvasti unionin markkinoille kiertämiskäytäntöjen avulla viemällä hiukan muutettua tuotetta Thaimaahan ja kokoamalla tuotteet siellä, minkä yksinomaisena tarkoituksena oli välttää voimassa olevat polkumyyntitullit. Nämä kiertämiskäytännöt ovat osoitus kiinalaisten tuottajien voimakkaasta intressistä päästä unionin markkinoille rajoituksetta ja siten unionin markkinoiden houkuttelevuudesta kyseisille tuottajille.

(105)

Komissio päätteli näin ollen, että jos nykyisten toimenpiteiden annetaan raueta, on todennäköistä, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat suuntaisivat vientiä unioniin polkumyyntihinnoin.

(106)

Tutkimus osoitti, että kiinalaisia tuotteita tuotiin edelleen unionin markkinoille polkumyyntihinnoin ja että kiinalaisten vientiä harjoittavien kotitalousfolion tuottajien epäterveet hinnoittelukäytännöt todennäköisesti jatkuisivat laajamittaisina, jos toimenpiteet raukeavat.

(107)

Kiinan vienti sen muille pääasiallisille vientimarkkinoille tapahtuu vieläkin alhaisemmilla hinnoilla kuin unioniin, ja Kiinasta peräisin olevaan kotitalousfolioon sovelletaan useita kaupan suojatoimenpiteitä monissa muissa maissa, mikä vahvistaa kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien epäterveen hinnoittelukäytännön.

(108)

Komissio havaitsi lisäksi muita indikaattoreita siitä, että polkumyynti todennäköisesti jatkuu, jos toimenpiteiden annetaan raueta, kuten kotitalousfolion suuri käyttämätön kapasiteetti Kiinassa ja unionin markkinoiden houkuttelevuus hintatasoltaan ja kooltaan. Samanaikaisesti Kiinan kotimarkkinat ja muiden kolmansien maiden markkinat eivät ilmeisestikään pysty ottamaan vastaan Kiinassa olevaa merkittävää käyttämätöntä kapasiteettia, joka voitaisiin näin viedä unioniin, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(109)

Komissio päätteli, että polkumyynnin jatkuminen on erittäin todennäköistä, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(110)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla samankaltaista tuotetta valmisti kuusi unionin tuottajaa. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ”unionin tuotannonalan”.

(111)

Unionin kokonaistuotannoksi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vahvistettiin 39 460 tonnia. Komissio laski määrän otokseen valittujen unionin tuottajien tarkistettujen kyselyvastausten ja otokseen kuulumattomiin tuottajiin liittyvien arvioitujen tietojen sekä pyynnön esittäjien toimittamien tietojen perusteella (56). Kuten 11 kappaleessa todetaan, otokseen valittujen kolmen unionin tuottajan osuus samankaltaisen tuotteen unionin kokonaistuotannosta oli yli 80 prosenttia.

(112)

Unionin kulutus määritettiin unionin tuotannonalan unionin markkinoille suunnatun oman tuotannon myyntimäärän, Eurostatin tilastoista saatujen unionin markkinoille tuotuja määriä koskevien tietojen ja tarkastelun kohteena olevan, hiukan muutetun tuotteen Kiinasta tulevaa, toimenpiteitä kiertävää tuontia koskevien tietojen, jotka jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan mukaisesti, jäljempänä ’14 artiklan 6 kohdan mukainen tietokanta’, perusteella (57).

(113)

Tämän perusteella unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 1

Unionin kulutus (tonnia)  (58)

(114)

Yleisesti ottaen tarkastelujaksolla unionin kulutus kasvoi. Vaikka unionin kulutus säilyi suhteellisen vakaana vuodesta 2017 vuoteen 2019, se kasvoi 8 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla sekä edelliseen vuoteen että vuoteen 2017 verrattuna.

(115)

Kuten 112 kappaleessa mainitaan, komissio määritti Kiinasta tulevan tuonnin määrän Eurostatin tilastojen ja 14 artiklan 6 kohdan mukaisen tietokannan tietojen perusteella. Kyseisen tuonnin markkinaosuus määritettiin unionin kulutuksen perusteella, kuten 113 kappaleessa esitetään.

(116)

Tuonti Kiinasta kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Tuontimäärä (tonnia) ja markkinaosuus

(117)

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonti asianomaisesta maasta kasvoi vuosien 2017 ja 2019 välillä ja väheni tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tuonti asianomaisesta maasta väheni kokonaisuutena ottaen 24 prosenttia vuoden 2017 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Kiinan tuonnin markkinaosuus säilyi vakaana vuosina 2017–2019 ja väheni tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla noin 1 prosenttiyksikön, vaikka absoluuttisesti mitattuna tuonti väheni huomattavasti tätä enemmän.

(118)

Tätä vähenemistä olisi kuitenkin tarkasteltava ottaen huomioon samalla ajanjaksolla Thaimaasta tapahtuneen toimenpiteitä kiertävän tuonnin erittäin voimakas kasvu, kuten 131 ja 133 kappaleessa esitetään.

(119)

Tarkastelun kohteena olevaa tuotetta tuodaan Kiinasta tavanomaisen menettelyn ja sisäisen jalostusmenettelyn mukaisesti.

(120)

Tuonti Kiinasta tavanomaisen menettelyn ja sisäisen jalostusmenettelyn mukaisesti kehittyi seuraavasti:

Taulukko 3

Kiinasta tavanomaisen menettelyn ja sisäisen jalostusmenettelyn mukaisesti tulevan tuonnin määrä (tonnia)

(121)

Tavanomaisen menettelyn mukaisesti tulevan tuonnin määrä kasvoi 31 prosenttia vuosien 2017 ja 2019 välillä ja väheni merkittävästi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, mikä näkyi markkinaosuuden kasvuna 1,2 prosentista 1,5 prosenttiin vuodesta 2017 vuoteen 2019 ja sen pienenemisenä 0,3 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Sisäisen jalostusmenettelyn mukaisesti tulevan tuonnin määrän suuntaus oli päinvastainen, ja se väheni 10 prosenttia vuosien 2017 ja 2019 välillä ja kasvoi 20 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Yleisesti ottaen tarkastelujaksolla sisäisen jalostusmenettelyn mukaisesti tulevan tuonnin määrä kasvoi 8 prosenttia, joskaan sen markkinaosuus ei kasvanut kulutuksen samanaikaisesta lisääntymisestä huolimatta vaan säilyi 1,7 prosentissa.

(122)

Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta kehittyi seuraavasti:

Taulukko 4

Tuontihinnat (euroa/tonni)

(123)

Yleisesti ottaen sekä tavanomaisen tullimenettelyn että sisäisen jalostusmenettelyn osalta keskimääräiset tuontihinnat Kiinasta kasvoivat 8 prosenttia tarkastelujaksolla. Tuontihinnat (kaikissa tullimenettelyissä) olivat tutkimusajanjaksolla unionin tuottajien hintoja alhaisemmat (ks. taulukko 9).

(124)

Keskimääräinen tuontihinta tavallisessa menettelyssä säilyi suhteellisena vakaana vuosina 2017–2019 ja nousi 5 prosenttiyksikköä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, kun taas keskimääräinen tuontihinta sisäisessä jalostusmenettelyssä nousi tasaisesti vuoteen 2019 saakka ja laski sen jälkeen 2 prosenttiyksikköä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(125)

Ottaen huomioon, etteivät kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat toimineet yhteistyössä, komissio määritti hinnan alittavuuden tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vertaamalla seuraavia:

(126)

Vertailun tulosten perusteella hinnan alittavuutta ei esiinny.

(127)

Tullimenettelykohtainen tarkempi tarkastelu osoitti kuitenkin, että sisäisen jalostusmenettelyn mukaisesti tapahtuneen tuonnin hinnat alittivat unionin tuotannonalan myyntihinnat keskimäärin 7,2 prosentilla. Kuten 173 kappaleessa todetaan, tämän tuonnin hintatasoa pidettiin vankkana indikaattorina unioniin suuntautuvan tuonnin tulevasta hintatasosta, jos polkumyyntitullit lakkautetaan.

(128)

Lisäksi, kun tarkastellaan kaiken Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräistä tuontihintaa tullimenettelystä riippumatta ja polkumyyntitulleja soveltamatta, sen todettiin alittavan unionin tuotannonalan myyntihinnat keskimäärin 4,2 prosentilla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kuten edellä, myös näitä hintoja pidettiin kohtuullisena indikaattorina tulevista mahdollisista hintatasoista, jos toimenpiteet kumotaan.

(129)

Lisäksi komissio tarkasteli myös Thaimaasta tulevan toimenpiteitä kiertävän tuonnin hintatasoa, koska nämä tuontituotteet olivat todellisuudessa peräisin kiinalaisilta vientiä harjoittavilta tuottajilta, jotka pelkästään pyrkivät välttymään Kiinasta peräisin olevaan tuontiin sovellettavilta polkumyyntitulleilta. Tutkimuksessa todettiin, että kyseisen tuonnin (oikaistuna asianmukaisesti tullien ja tuonnin jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi) hinnat alittivat unionin tuotannonalan hinnat keskimäärin 3,5 prosentilla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(130)

Tarkastelun kohteena olevaa tuotetta tuotiin muista kolmansista maista kuin Kiinasta lähinnä Armeniasta, Thaimaasta ja Turkista.

(131)

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä samoin kuin sen markkinaosuus ja hinta kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 5

Muista kolmansista maista kuin Kiinasta tuleva tuonti

(132)

Tarkastelujaksolla tuonti muista kolmansista maista kasvoi noin 9 000 tonnia, ts. 26 prosenttia, eli unionin kulutuksen kasvua nopeammin, minkä seurauksena sen markkinaosuus kasvoi 46 prosentista 53 prosenttiin.

(133)

Tästä kasvusta 76 prosenttia (6 792 tonnia) oli kuitenkin Thaimaasta tulevaa tuontia, jolla kierretään Kiinasta peräisin olevassa tuonnissa käyttöön otettuja lopullisia polkumyyntitoimenpiteitä (ks. 3 kappale) ja jota on siten pidettävä Kiinasta tulevana tuontina.

(134)

Kuten taulukosta 5 ilmenee, samalla kun tuonti muista kolmansista maista Thaimaata lukuun ottamatta kasvoi 6 prosenttia (2 126 tonnia) tarkastelujaksolla eli unionin kulutusta hitaammin, tuonti Thaimaasta kasvoi useilla tuhansilla tonneilla, minkä seurauksena sen markkinaosuus kasvoi 0 prosentista 9 prosenttiin. Muiden kolmansien maiden kuin Thaimaan tuonnin markkinaosuus pieneni etenkin vuoden 2019 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana, jolloin Thaimaan markkinaosuus kasvoi kaikkein voimakkaimmin (+ 5 prosenttiyksikköä).

(135)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla Thaimaasta tulevan tuonnin hintatason todettiin alittavan unionin tuotannonalan myyntihinnat keskimäärin 3,5 prosentilla, kuten 129 kappaleessa selitetään, samanaikaisesti kun tuontihinnat muista kolmansista maista Thaimaata lukuun ottamatta vastasivat unionin tuotannonalan myyntihintoja.

(136)

Unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arvioinnissa otettiin huomioon kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(137)

Kuten 11 kappaleessa mainitaan, unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arvioimiseen käytettiin otantamenetelmää.

(138)

Vahingon määrittämiseksi komissio teki eron makro- ja mikrotaloudellisten vahinkoindikaattorien välillä. Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit otokseen valittujen tuottajien polkumyyntiä koskevaan kyselylomakkeeseen antamiin vastauksiin sisältyvien tietojen ja otokseen kuulumattomien tuottajien ja unionin tuottajien järjestön toimittamien makrotaloudellisten tietojen perusteella, joita verrattiin tarkastelupyyntöön sisältyviin tietoihin. Tiedot koskevat kaikkia unionin tuottajia. Komissio arvioi mikrotaloudelliset indikaattorit otokseen valituilta unionin tuottajilta saatuihin kyselyvastauksiin sisältyvien tietojen perusteella. Tiedot koskivat otokseen valittuja unionin tuottajia. Kummankin tietojoukon todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(139)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman polkumyynnin vaikutuksista.

(140)

Mikrotaloudellisia indikaattoreita ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

(141)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(142)

Vaikka unionin kulutus kasvoi 8 prosenttia tarkastelujaksolla, kuten 113 kappaleessa mainitaan, samankaltaisen tuotteen tuotantomäärä pieneni vuosien 2017 ja 2018 välillä 15 prosenttia, minkä jälkeen se kasvoi hieman tarkastelujakson lopulla. Näin ollen koko tarkastelujaksolla tuotantomäärä pieneni kaiken kaikkiaan 5 prosenttia. Sen vuoksi unionin kulutuksen kasvu ei hyödyttänyt unionin tuotannonalaa.

(143)

Tuotantomäärän pieneneminen johtuu osittain unionin tuotannonalan rakenneuudistuksista, joita on toteutettu aiemman toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun tutkimusajanjaksolla (1 päivän lokakuuta 2013 ja 30 päivän syyskuuta 2014 välisenä aikana) aiheutuneesta vahingosta toipumiseksi, ja osittain lisääntyneestä epäterveestä kilpailusta, jota unionin tuotannonalaan kohdistui, kun tarkastelun kohteena olevaa tuotetta tuotiin toimenpiteitä kiertäen Thaimaasta. Kuten 132 kappaleessa selitetään, kolmansista maista tulevan tuonnin määrän kasvu johtui lähinnä Thaimaasta toimenpiteitä kiertäen tapahtuneen kotitalousfolion tuonnin kasvusta.

(144)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Myyntimäärä ja markkinaosuus

(145)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä laski 6 prosenttia tarkastelujaksolla. Myyntimäärä väheni tasaisesti vuoteen 2019 saakka (17 prosenttia) ja toipui osittain tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, jolloin se kasvoi 11 prosenttiyksikköä. Tämä kasvu ei kuitenkaan vastannut unionin kulutuksen kasvua, minkä seurauksena unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni 51 prosentista vuonna 2017 45 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (–6 prosenttiyksikköä), kun taas Thaimaasta tulevan toimenpiteitä kiertävän tuonnin markkinaosuus kasvoi 9 prosenttia samana ajanjaksona.

(146)

Vaikka unionin kulutus kasvoi 8 prosenttia tarkastelujaksolla, unionin tuotannonalan myyntimäärä väheni 6 prosenttia, minkä seurauksena unionin tuotannonala menetti markkinaosuuttaan 13 prosenttia tarkastelujaksolla. Näin ollen unionin tuotannonala ei kasvanut lainkaan tarkastelujakson aikana.

(147)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Työllisyys ja tuottavuus

(148)

Unionin tuotannonalan työntekijöiden määrä väheni vuoden 2017 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä 4 prosenttia. Unionin tuotannonalan työvoiman tuottavuus, mitattuna tuotoksena (tonnia) työntekijää kohti, noudatti samaa suuntausta vuoteen 2019 saakka ja toipui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tuotannon ja myynnin käännyttyä kasvuun, kuten 142 ja 145 kappaleessa selitetään.

(149)

Työntekijöiden määrän väheneminen johtuu tuotantomäärän supistumisesta, mikä liittyy myös unionin tuotannonalan myyntimäärän pienenemiseen.

(150)

Komissio päätteli 89 kappaleessa, että Kiinasta polkumyynnillä tuleva tuonti jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Komissio myös päätteli, että polkumyynnin jatkuminen Kiinasta oli erittäin todennäköistä, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(151)

Vuodesta 2009 saakka voimassa olleista polkumyyntitoimenpiteistä huolimatta unionin tuotannonalan myyntimäärä on vähentynyt merkittävästi, mikä näkyy siinä, että se menetti markkinaosuuttaan 13 prosenttia tarkastelujaksolla. Näin ollen unionin tuotannonalan ei voitu todeta toipuneen täysin aiemmasta polkumyynnistä, ja se on edelleen erittäin altis unionin markkinoille polkumyynnillä mahdollisesti tulevan tuonnin vahingollisille vaikutuksille.

(152)

Otokseen valittujen unionin tuottajien painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Myyntihinnat unionissa

(153)

Keskimääräinen yksikkömyyntihinta nousi vuosien 2017 ja 2018 välillä ja laski vuonna 2019 takaisin vuoden 2017 tasolle, minkä jälkeen se laski edelleen 6 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Vaikka unionin tuotannonalan myyntihinnat olivat yksikkökohtaisia tuotantokustannuksia korkeammat koko tarkastelujaksolla, lisääntyneen Thaimaasta tulevan toimenpiteitä kiertävän tuonnin hintapaine vaikutti unionin tuotannonalan myyntihintoihin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, jona ne laskivat enemmän kuin yksikkökohtaiset kustannukset.

(154)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

(155)

Keskimääräiset työvoimakustannukset kasvoivat vähitellen tarkastelujaksolla. Yleisesti ottaen keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti kasvoivat 14 prosenttia. Tähän suuntaukseen vaikutti lähinnä unionin tuotannonalalla käynnissä ollut rakenneuudistusprosessi, kun jotkin tuottajat investoivat myyntirakenteiden luomiseen eri jäsenvaltioissa.

(156)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Varastot

(157)

Varastoja ei voida pitää tällä alalla merkittävänä vahinkoindikaattorina, koska tuotanto ja myynti perustuvat pääasiassa tilauksiin, joten tuottajat pitävät yleensä varastot pieninä. Siksi varastoja koskeva kehitys esitetään vain tiedoksi.

(158)

Yleisesti ottaen varastot kasvoivat tarkastelujaksolla 46 prosenttia. Aluksi varastot pienenivät 4 prosenttia vuodesta 2017 vuoteen 2018, minkä jälkeen ne kasvoivat vähitellen vuonna 2019 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(159)

Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja sijoitetun pääoman tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

(160)

Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta.

(161)

Edellä 1 kappaleessa mainitun aiemman toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun, jonka seurauksena polkumyyntitoimenpiteet otettiin käyttöön, jälkeen unionin tuotannonalan tilanne parani ja sen voittomarginaali nousi 8,2 prosenttiin vuonna 2017. Unionin tuotannonalan tilanne kuitenkin heikkeni myöhemmin, ja sen voittomarginaali laski vuodesta 2018 alkaen siten, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla se oli enää 3,4 prosenttia, mikä vastaa 59 prosentin laskua tarkastelujaksolla.

(162)

Tämä johtui lähinnä hintapaineesta, jonka sai aikaan Thaimaasta tuleva toimenpiteitä kiertävä tuonti, jossa tuontihinnat alittivat unionin tuotannonalan myyntihinnat ja jonka aiheuttama merkittävä hintapaine pakotti unionin tuotannonalan alentamaan hintatasoaan, kuten edellä 153 kappaleessa selitetään.

(163)

Nettokassavirta osoittaa unionin tuottajien kykyä rahoittaa toimintaansa itse. Koska unionin tuotannonala on laskevasta suuntauksesta huolimatta edelleen kannattava, kassavirta säilyi yleisesti ottaen suhteellisen vakaana tarkastelujaksolla.

(164)

Investoinnit lisääntyivät 46 prosenttia tarkastelujaksolla, mikä johtuu pääasiassa unionin tuotannonalan pyrkimyksistä järkeistää tuotantoprosessejaan ja lisätä tehokkuutta ja tuottavuutta voidakseen vastata lisääntyneeseen halvoin hinnoin tulevaan tuontiin. Samalla ajanjaksolla investointien tuotto, joka on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta, putosi 10 prosentista 1 prosenttiin, eli se noudatteli samaa suuntausta kuin kannattavuus.

(165)

Heikentyneen kannattavuuden ja investointien tuoton vuoksi otokseen valittujen unionin tuottajien oli aiempaa vaikeampaa hankkia pääomaa investointeja varten. Kun investointien tuotto laskee näin nopeasti, otokseen valittujen tuottajien kyky hankkia pääomaa tulevaisuudessa on vieläkin suuremmassa vaarassa.

(166)

Mikro- ja makroindikaattoreiden kehitys tarkastelujaksolla osoitti, että unionin tuotannonalan rahoitustilanne heikkeni. Yleisesti ottaen tärkeimpien taloudellisten indikaattoreiden suuntaus heikkeni tarkastelujaksolla.

(167)

Erityisesti tuotanto- ja myyntimäärät sekä markkinaosuudet pienenivät ja myyntihinnat alenivat, mikä vaikutti kielteisesti työllisyyteen, tuottavuuteen ja kannattavuuteen. Etenkin Thaimaasta tulevan toimenpiteitä kiertävän tuonnin aiheuttaman hintapaineen vuoksi unionin tuotannonala ei voinut mukauttaa myyntihintojaan tuotantokustannusten kehitykseen, mikä vaikutti kielteisesti sen kannattavuuteen, joka heikkeni lähes 60 prosenttia tarkastelujaksolla. Lisäksi nopeasti pienenevällä investointien tuotolla oli kielteinen vaikutus unionin tuotannonalan pääoman saantiin ja investointeihin.

(168)

Toisaalta näistä laskevista suuntauksista huolimatta unionin tuotannonala onnistui säilyttämään suuren myyntimäärän ja huomattavan markkinaosuuden. Samoin kielteisestä suuntauksesta huolimatta kannattavuus säilyi positiivisena koko tarkastelujakson ajan. Tämän perusteella komissio päätteli, ettei unionin tuotannonalalle aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, mutta sen tilanne oli edelleen heikko.

(169)

Sen vuoksi komissio tarkasteli tarkemmin vahingon toistumisen todennäköisyyttä, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(170)

Komissio päätteli 168 kappaleessa, ettei unionin tuotannonalalle aiheutunut merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, mutta sen tilanne oli heikko. Tämän vuoksi komissio tarkasteli perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, olisiko Kiinasta polkumyynnillä tulevasta tuonnista alun perin aiheutuneen vahingon toistuminen todennäköistä, jos sen vastaisten toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(171)

Määrittääkseen, onko asianomaisesta maasta polkumyynnillä tulleen tuonnin alun perin aiheuttaman vahingon toistuminen todennäköistä, komissio tarkasteli seuraavia seikkoja: i) tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa sekä unionin markkinoiden houkuttelevuus; ii) Kiinasta tulevan tuonnin todennäköiset hintatasot ja niiden vaikutus unionin tuotannonalan tilanteeseen, jos toimenpiteiden annetaan raueta; ja iii) kiertämiskäytäntöjen esiintyminen.

(172)

Kuten 91 kappaleessa todetaan, Kiinan tuotantokapasiteetti ylittää merkittävästi tuotantomäärät ja sisäisen kysynnän Kiinan kotimarkkinoilla. Kun otetaan lisäksi huomioon unionin markkinoiden houkuttelevuudesta 102–105 kappaleessa esitetyt päätelmät, tällaista käyttämätöntä kapasiteettia käytetään hyvin todennäköisesti pitkälti vientiin unionin markkinoille, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(173)

Arvioidakseen tulevan tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalan tilanteeseen komissio katsoi, että Kiinan viennin hintatasot ilman polkumyyntitulleja olisivat kohtuullinen indikaattori unionin markkinoille suuntautuvan viennin tulevista hintatasoista. Tämän perusteella, kuten 127 ja 128 kappaleessa esitetään, tarkastelun kohteena olevan tuotteen keskimääräisen hinnan alittavuuden marginaalin todettiin olevan 4,2 prosenttia kaikkien tuontijärjestelmien osalta ja 7,2 prosenttia sisäisessä jalostusmenettelyssä, jossa ei kanneta lainkaan tulleja ja jota pidetään parhaana indikaattorina todennäköisistä hintatasoista, ellei polkumyyntitoimenpiteitä olisi käytössä.

(174)

Lisäksi, kuten 120 kappaleessa selitetään, lähes kaikki tuonti Kiinasta unioniin tapahtui sisäisen jalostusmenettelyn mukaisesti. Näin ollen voidaan päätellä, että polkumyyntitoimenpiteet estivät tehokkaasti Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin pääsyn unionin markkinoille ja että polkumyynnillä tapahtuva tuonti mitä todennäköisimmin jatkuu, jos toimenpiteiden voimassaolo päättyy.

(175)

Tarkastelun kohteena oleva tuote on kulutushyödyketuote, joten sen markkinat ovat herkkiä hinnanvaihteluille. Halpatuonnin äkillinen kasvu pakottaisi unionin tuotannonalan alentamaan edelleen hintojaan, kuten oli jo tehty, jotta voitaisiin kilpailla Thaimaasta tulevaa toimenpiteitä kiertävää tuontia vastaan, kuten edellä 133 ja 135 kappaleessa selitetään.

(176)

Kun otetaan huomioon edellä esitetty, jos Kiinasta tulevan halpatuonnin lisääntyessä unionin tuottajat – pyrkiessään säilyttämään myyntimäärät ja markkinaosuudet – alentavat hintojaan 4,2 prosenttia (hinnan alittavuuden tasolle), tämä vaikuttaisi tuotannonalan yleiseen kannattavuuteen, joka laskisi 3,4 prosentista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla -1 prosenttiin ja muuttuisi siten negatiiviseksi lyhyellä aikavälillä.

(177)

Toisaalta, jos unionin tuotannonala säilyttää nykyiset hintatasonsa – ja ottaen huomioon, että kotitalousfolio on kulutushyödyketuote –, tällä olisi lähes välitön kielteinen vaikutus sen myynti- ja tuotantomäärään sekä markkinaosuuteen. Lisäksi tuotantomäärän supistuminen johtaisi yksikkökohtaisten tuotantokustannusten nousuun mittakaavaetujen heikkenemisen vuoksi. Tämä heikentäisi entisestään unionin tuotannonalan kannattavuutta ja aiheuttaisi tappioita lyhyellä aikavälillä.

(178)

Kannattavuuden heikentyessä unionin tuotannonala ei pystyisi tekemään tarvittavia investointeja. Tämä johtaisi viime kädessä myös työpaikkojen menettämiseen ja tuotantolinjojen sulkemisen uhkaan.

(179)

Kuten 104 kappaleessa esitetään, kiinalaiset viejät ovat aiemmin käyttäneet polkumyyntikäytäntöjä unionin markkinoilla. Kuten 2 ja 3 kappaleessa mainitaan, käytössä on nykyisin kaksi kiertämisen torjuntatoimenpidettä, joista toinen kohdistuu Kiinasta tuotavaan hiukan muutettuun tuotteeseen ja toinen, joka otettiin käyttöön myöhemmin, Thaimaasta tulevaan tuontiin, koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat aloittivat siellä kokoonpanotoiminnan.

(180)

Kuten 153 ja 162 kappaleesta ilmenee, Thaimaasta tulevassa tuonnissa esiintyvät kiertämiskäytännöt olivat pääasiallinen syy unionin tuotannonalan myyntimäärän ja markkinaosuuden pienenemiseen tarkastelujaksolla. Näiden kiertämiskäytäntöjen esiintyminen osoittaa, että toimenpiteitä kiertävällä tuonnilla, joka pääsee unionin markkinoille ilman polkumyyntitulleja, on unionin tuotannonalan tilanteeseen merkittävä kielteinen vaikutus, joka konkretisoituu nopeasti näillä hinnanvaihteluille herkillä markkinoilla.

(181)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi hyvin suurella todennäköisyydellä siihen, että Kiinasta tuleva polkumyyntituonti unionin tuotannonalan hinnat alittavilla hinnoilla lisääntyisi merkittävästi ja pahentaisi näin ollen unionin tuotannonalan jo ennestään heikkoa taloudellista tilannetta. On erittäin todennäköistä, että tämä johtaisi merkittävän vahingon toistumiseen, minkä seurauksena unionin tuotannonalan elinkelpoisuus olisi vakavasti uhattuna.

(182)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, olisiko voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden jatkaminen kokonaisuutena tarkasteltuna unionin edun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien, jakelijoiden ja käyttäjien edut.

(183)

Kaikille asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa perusasetuksen 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(184)

Unionin tuotannonala koostuu noin kahdeksasta yrityksestä, se työllistää suoraan noin 1 000 työntekijää, ja monet muut ovat siitä välillisesti riippuvaisia. Kuten 11 kappaleessa mainitaan, komissio valitsi otoksen unionin tuottajista. Otos koostui 3:sta unionin tuottajasta, jotka toimittivat vastauksen kyselylomakkeeseen. Otoksen katsottiin edustavan unionin tuotannonalaa.

(185)

Kuten edellä esitettiin, unionin tuotannonalalle ei aiheutunut merkittävää vahinkoa tarkastelujaksolla, mutta sen tilanne on heikko, kuten vahinkoindikaattorien kielteiset suuntaukset vahvistavat. Polkumyyntitullien poistaminen johtaisi merkittävän vahingon todennäköiseen toistumiseen, mikä puolestaan näkyisi myynti- ja tuotantomäärän sekä markkinaosuuden supistumisena, joka johtaisi kannattavuuden ja työllisyyden heikentymiseen.

(186)

Toisaalta unionin tuotannonala on osoittautunut elinkelpoiseksi tuotannonalaksi. Viimeisimmän toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen se onnistui parantamaan tilannettaan oikeudenmukaisissa kilpailuolosuhteissa unionin markkinoilla, tekemään investointeja ja saavuttamaan kohtuullisen kannattavuuden. Toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen estäisi Kiinasta tulevaa halpatuontia täyttämästä unionin markkinoita ja antaisi siten unionin tuotannonalalle mahdollisuuden säilyttää kestävät hintatasot ja parantaa kannattavuuttaan tulevien investointien edellyttämälle tasolle.

(187)

Tämän perusteella komissio päätteli, että polkumyyntitoimenpiteiden voimassa pitäminen on unionin tuotannonalan edun mukaista.

(188)

Komissio otti yhteyttä kaikkiin tiedossa oleviin etuyhteydettömiin tuojiin, kauppiaisiin ja käyttäjiin. Vain yksi tuoja, Cellofix, esitti huomautuksia, mutta se ei toimittanut vastausta kyselylomakkeeseen.

(189)

Cellofix vastusti toimenpiteiden voimassaoloajan jatkamista ja väitti, että i) se ei johtaisi unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon toistumiseen ja että ii) se ei olisi unionin edun mukaista.

(190)

Ensimmäisestä kohdasta Cellofix väitti, että nykyiset toimenpiteet ovat olleet voimassa yli yhdentoista vuoden ajan, jona unionin tuotannonala oli sen mukaan toipunut mahdollisesta vahingosta. Osoituksena tästä on myös tuotannonalan kasvu.

(191)

Komissio on eri mieltä tästä väitteestä. Kuten 5.4 kohdassa esitetään, tutkimuksessa todettiin unionin tuotannonalan talous- ja rahoitusindikaattoreiden yleinen laskeva suuntaus, ja siinä ilmeni, että unionin tuotannonalan tilanne oli heikko tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kuten 146 kappaleessa esitetään, komissio ei myöskään havainnut unionin tuotannonalalla kasvua. On muistettava, että tämän kehityksen perusteella komissio päätteli, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti merkittävän vahingon toistumiseen. Tuojan tältä osin esittämät väitteet hylättiin näin ollen.

(192)

Toisesta kohdasta, jonka mukaan toimenpiteiden voimassaoloajan jatkaminen ei ole unionin edun mukaista, tuoja väitti, että sen jälkeen, kun lopulliset polkumyyntitoimenpiteet otettiin käyttöön vuonna 2009, sillä on ollut vaikeuksia ostaa kotitalousfoliota unionin tuotannonalalta sen vähäisen tuotantokapasiteetin mutta myös sen painostuksen vuoksi, jota sen suuret kilpailijat ovat kohdistaneet unionin tuottajiin rajoittaakseen toimituksia Cellofixille.

(193)

Kun tarkastellaan väitettyä tuotantokapasiteetin vähäisyyttä, tutkimuksessa ilmeni, että unionin tuotannonalan käytettävissä oleva käyttämätön kapasiteetti on noin 10 000 tonnia, mikä ei viittaa siihen, että unionin tuotannonalalla olisi ongelmia tarjota tuotetta unionin markkinoille. Mitä tulee unionin tuotannonalan väitettyyn painostamiseen rajoittaa kotitalousfolion tarjontaa, kyseinen yritys ei esittänyt mitään näyttöä väitteensä tueksi. Nämä väitteet siten hylättiin.

(194)

Koska muut tuojat, kauppiaat tai käyttäjät eivät toimineet yhteistyössä, tullien vaikutuksesta näihin osapuoliin ei ollut saatavilla tietoja. Alkuperäisessä tutkimuksessa kuitenkin osoittautui, ettei niiden mahdollinen vaikutus muihin asianomaisiin osapuoliin ollut sellainen, että toimenpiteitä olisi pidettävä unionin edun vastaisina, ja aiemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa ilmeni, että toimenpiteiden voimassa pitämisellä ei olisi merkittävää kielteistä vaikutusta näiden osapuolten tilanteeseen.

(195)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että polkumyyntitoimenpiteiden voimassa pitämisellä ei olisi merkittäviä kielteisiä vaikutuksia tuojiin, kauppiaisiin tai käyttäjiin.

(196)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, ettei ole pakottavia unionin etua koskevia syitä olla jatkamatta Kiinasta peräisin olevan tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontia koskevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaoloa.

(197)

Kiinan polkumyynnin jatkumisesta, Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin aiheuttaman vahingon toistumisesta ja unionin edusta tekemiensä päätelmien perusteella komissio katsoo, että Kiinasta peräisin olevien tiettyjen alumiinifolioiden tuonnissa käyttöön otettujen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden soveltamista olisi jatkettava.

(198)

Tullien väliset erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi katsotaan tarvittavan erityisiä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa yksilöllisten polkumyyntitullien soveltaminen. Niiden yritysten, joihin sovelletaan yksilöllistä polkumyyntitullia, on esitettävä jäsenvaltioiden tulliviranomaisille pätevä kauppalasku. Laskun on täytettävä tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset. Tuontiin, jonka yhteydessä ei esitetä tällaista kauppalaskua, olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa polkumyyntitullia.

(199)

Tämän laskun esittäminen on välttämätöntä, jotta jäsenvaltioiden viranomaiset voivat soveltaa tuontiin yksilöllisiä polkumyyntitulleja, mutta se ei ole ainoa tekijä, jonka tulliviranomaiset ottavat huomioon. Vaikka jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitettäisiin lasku, joka täyttää kaikki tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset, tulliviranomaisten on tehtävä tavanomaiset tarkastukset ja ne voivat – kuten kaikissa muissakin tapauksissa – vaatia lisäasiakirjoja (esimerkkisi lähetysasiakirjat) varmentaakseen vakuutukseen sisältyvien tietojen paikkansapitävyyden ja varmistaakseen, että alemman tullin soveltaminen on perusteltua tullilainsäädännön mukaisesti.

(200)

Jos sellaisen yrityksen vientimäärä, johon sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä polkumyyntitullia, kasvaa huomattavasti asianomaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällaisessa tilanteessa, jos asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, voidaan käynnistää toimenpiteiden kiertämisen vastainen tutkimus. Tutkimuksessa voidaan tutkia muun muassa sitä, onko yksilölliset tullit syytä poistaa ja ottaa niiden sijasta käyttöön koko maata koskeva tulli,

(201)

Tässä asetuksessa määriteltyjä yksilöllisiä polkumyyntitulleja sovelletaan yksinomaan Kiinasta peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia. Niihin ei saisi soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja.

(202)

Yritys voi pyytää näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamista, jos se muuttaa myöhemmin nimeään. Pyyntö on osoitettava komissiolle (60). Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutosta koskeva asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(203)

Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiotaan suositella, että nykyiset toimenpiteet pidetään voimassa. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta. Asiasta ei saatu huomautuksia.

(204)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (61) 109 artikla huomioon ottaen silloin, kun jokin määrä on maksettava takaisin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion tuloksena, maksettava korko on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa kunkin kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä julkaistu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korko.

(205)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

(1)

Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien olennaisten polkupyörän osien tuontiin on sovellettu polkumyyntitullia, jäljempänä ’laajennettu tulli’, sen jälkeen, kun Kiinasta peräisin olevien polkupyörien tuonnissa sovellettavaa polkumyyntitullia laajennettiin asetuksella (EY) N:o 71/97 (4).

(2)

Asetuksen (EY) N:o 71/97 3 artiklassa komissio valtuutetaan hyväksymään tarvittavat toimenpiteet sellaisen olennaisten polkupyörän osien tuonnin vapauttamiseksi polkumyyntitullista, jonka ei katsota olevan tämän tullin kiertämistä.

(3)

Näistä täytäntöönpanotoimenpiteistä säädetään komission asetuksessa (EY) N:o 88/97, jäljempänä ’tullista vapauttamista koskeva asetus’, jolla perustetaan erityinen vapautusjärjestelmä.

(4)

Komissio on tältä pohjalta vapauttanut jotkin polkupyörien kokoonpanijat laajennetusta tullista.

(5)

Kuten tullista vapauttamista koskevan asetuksen 16 artiklan 2 kohdassa säädetään, komissio on julkaissut Euroopan unionin virallisessa lehdessä (5) luetteloita vapautetuista osapuolista.

(6)

Tuorein komission täytäntöönpanopäätös (6), joka koskee tullista vapauttamista koskevaan asetukseen perustuvia vapautuksia, hyväksyttiin 15 päivänä huhtikuuta 2021.

(7)

Tässä päätöksessä sovelletaan asetuksen (EY) N:o 88/97 1 artiklassa vahvistettuja määritelmiä.

(8)

Komissio vastaanotti 25 päivänä elokuuta 2019 puolalaiselta yritykseltä Rowerland Piotr Tokarz, jäljempänä ’Rowerland’ tai ’yritys’, vapauttamista koskevan pyynnön tarvittavine tietoineen, joiden avulla voidaan määrittää pyynnön hyväksyttävyys tullista vapauttamista koskevan asetuksen 4 artiklan nojalla.

(9)

Odotettaessa päätöstä pyynnön hyväksyttävyydestä laajennetun tullin maksaminen suspendoitiin tullista vapauttamista koskevan asetuksen 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti siitä päivästä, jona komissio vastaanotti perustellun vapauttamispyynnön, sellaisten olennaisten polkupyörän osien tuonnin osalta, jotka Rowerland ilmoitti vapaaseen liikkeeseen.

(10)

Taulukossa 1 mainitulle osapuolelle osoitettiin Taric-lisäkoodi C529, jolla tunnistetaan sellaisten olennaisten polkupyörän osien tuonti, jotka ilmoitettiin vapaaseen liikkeeseen ja joiden osalta laajennetun tullin maksaminen oli suspendoitu.

Taulukko 1

(11)

Tullista vapauttamista koskevan asetuksen 6 artiklan mukaisesti komissio määritti tutkimusajanjaksoksi 1 päivän marraskuuta 2019 ja 31 päivän lokakuuta 2020 välisen ajanjakson tarkistaakseen Rowerlandin toiminnan suspendoinnin aikana ja päättääkseen voidaanko sille antaa vapautus.

(12)

Tammikuussa 2021 ja lisäksi toukokuussa 2021 Rowerland toimitti komissiolle tietoja ja lukuja, joiden mukaan yritys täytti tutkimusajanjaksolla tullista vapauttamista koskevan asetuksen edellytykset vapautuksen saamiseksi.

(13)

Rowerland erityisesti väitti, että a) se oli käyttänyt olennaisia polkupyörän osia polkupyörien kokoonpanossa määrinä, jotka ylittävät kynnysarvon eli 299 yksikköä kunkin tyyppistä olennaista osaa kuukausittain, jäljempänä ’de minimis -sääntö’, ja b) kokoonpanotoiminnassa käytettyjen osien arvonlisäys oli enemmän kuin 25 prosenttia valmistuskustannuksista, jäljempänä ’25 prosentin lisäarvon kriteeri’. Näin ollen sen kokoonpanotoiminta ei kuulu asetuksen (EU) 2016/1036 13 artiklan 2 kohdan soveltamisalaan. Rowerland ei kuitenkaan väittänyt, että Kiinasta tuodut osat muodostivat vähemmän kuin 60 prosenttia kokoonpanotoiminnassa käytettävien osien kokonaisarvosta, jäljempänä ’60–40 prosentin sääntö’, tutkimusajanjakson aikana perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(14)

Marraskuussa 2021 komissio teki tarkastuskäynnin yrityksen toimitiloihin tutkiakseen vapauttamista koskevan pyynnön hyväksyttävyyttä.

(15)

Komission yksiköt vahvistivat tutkimuksessaan, että

(16)

Näin ollen yritys ei täyttänyt vapautuksen edellytyksiä. Tutkimusajanjakson aikana Rowerland kuului siten perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan soveltamisalaan.

(17)

Tällä perusteella ja tullista vapauttamista koskevan asetuksen 7 artiklan 3 kohdan nojalla vapauttamista koskeva pyyntö olisi hylättävä ja saman asetuksen 5 artiklassa tarkoitettu laajennetun tullin maksamisen suspendoiminen lopetettava.

(18)

Sen vuoksi laajennettu tulli olisi kannettava takautuvasti suspendoinnin voimaantulopäivästä eli 17 päivästä lokakuuta 2019 alkaen.

(19)

Yritykselle ilmoitettiin 25 päivänä tammikuuta 2022 edellä esitetyistä päätelmistä, joiden perusteella komissio aikoo esittää sen vapauttamista koskevan pyynnön hylkäämistä, ja sille annettiin tilaisuus esittää huomautuksia, Yritykselle annettiin myös mahdollisuus tulla kuulluksi, ja yrityksen kanssa järjestettiin kuuleminen.

(20)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa Rowerland kiisti kappaleessa 15 esitetyt komission tekemät tarkistukset sen kustannuksiin. Rowerland väitti erityisesti, että arvonlisäystä koskevaan laskelmaan sisältyvän poistojen määrän olisi sisällettävä myös poistokustannukset, jotka liittyvät lisätoimitiloihin, kuten päällystettyyn aukioon, telttahalliin ja liikerakennukseen ja sen varastoon, koska yrityksen mukaan nämä tilat liittyivät suoraan polkupyörien kokoonpanotoimintaan ja/tai olivat erottamaton osa koko tuotantolaitosta.

(21)

Yleisesti ottaen on syytä muistaa, että kun lasketaan perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti, onko kokoonpanossa käytettyjen osien arvonlisäys enemmän kuin 25 prosenttia valmistuskustannuksista, arvonlisäyksen laskemisessa huomioon otettavat kustannukset ovat kustannuksia, jotka aiheutuivat valmistusprosessissa, joka johti lopputuotteen lisääntyneeseen arvoon verrattuna sen alkuperäisiin kustannuksiin (esimerkiksi valmistuksen työvoimakustannukset, tuotantolaitoksen yleiskustannukset, kokoonpanotilojen poistot, sisäisesti valmistetut osat). Näin ollen näiden kustannusten täytyy nimenomaisesti aiheutua polkupyörien valmistus- ja viimeistelyprosessissa. Yrityksen kustannuksia, joita ei voida yhdistää valmistusprosessiin tutkimusajanjaksolla, ei ole otettu huomioon arvonlisäystä laskettaessa. Sen vuoksi muunlaiset myynti-, yleis- ja hallintokustannukset eivät sisälly arvonlisäystä koskeviin laskelmiin, koska nämä kustannukset eivät ole aiheutuneet yritykselle valmistusprosessissa eivätkä ne kasvata tuotteen arvonlisäystä.

(22)

Lisäksi muistutetaan, kuten 15 kappaleen d alakohdassa todetaan, että Rowerland ei valmistanut polkupyörän osia lukuun ottamatta pyöriä. Ilmoitetut poistokustannukset koskivat pääasiassa useita rakennuksia. Tutkimuksessa kävi ilmi, että huhtikuusta 2020 alkaen Rowerlandilla oli käytössä myös rakennus, jota käytettiin polkupyörien myyntiin. Tämän rakennuksen poistoja ei näin ollen otettu huomioon laskettaessa arvonlisäystä. Poistot rakennuksista, joissa kokoonpanotoimintaa harjoitettiin tai jotka liittyivät suoraan kokoonpanotoimintaan, otettiin kuitenkin huomioon laskettaessa arvonlisäystä. Komissio sisällytti laskelmaan myös vuokran kahdesta varastosta, joissa polkupyörän osia varastoitiin, sillä tällaiset kulut liittyvät valmistusprosessiin. Päällystetyn aukion ja teltan osalta ei esitetty riittävää näyttöä siitä, että niillä olisi suora yhteys kokoonpanotoimintaan. Joka tapauksessa tämän seikan vaikutus on käytännössä vähäinen, koska arvonlisäys olisi edelleen alle 25 prosenttia. Sen vuoksi väite hylättiin.

(23)

Lisäksi Rowerland oli eri mieltä 15 kappaleen e alakohdan i ja iii alakohdassa esitetystä komission tarkistamasta sähkökustannusten laskelmasta. Yritys väitti, että sen käyttämä sähkökustannusten jakoperuste oli sertifioidun tarkastajan valitsema. Väitteen tueksi ei esitetty mitään näyttöä. Sen vuoksi väite hylättiin.

(24)

Rowerland väitti myös, että työntekijöille tarjotun veden kustannukset ja jätehuoltokustannukset olisi sisällytettävä arvonlisäyksen laskentaan. Nämä kustannukset olivat kuitenkin niin alhaiset, että niillä ei ollut merkittävää vaikutusta arvonlisäyksen laskentaan.

(25)

Rowerland väitti vielä, että tarkastuskäynnin aikana se antoi tarkastuksen suorittavalle komission yksikölle tahattomasti virheellistä tietoa aikavälistä, jolloin oli käytetty tiettyjä polkupyörän osia, joihin liittyi maalauskustannuksia. Se väitti, että näitä osia käytettiin polkupyörien kokoonpanoon tutkimusajanjaksolla, ja sen vuoksi maalauskustannukset olisi sisällytettävä arvonlisäystä koskevaan laskelmaan.

(26)

Komissio toteaa, että väitteen tueksi ei esitetty mitään näyttöä ja sen vuoksi pyyntö hylättiin perusteettomana,

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/53/EU (2) 14 artiklan mukaisesti tuotteita, jotka ovat sellaisten yhdenmukaistettujen standardien tai niiden osien mukaisia, joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, on pidettävä mainitun direktiivin 4 artiklan 1 kohdassa ja liitteessä I esitettyjen sellaisten vaatimusten mukaisina, jotka kuuluvat näiden standardien tai niiden osien piiriin.

(2)

Komissio pyysi täytäntöönpanopäätöksellä C(2015) 8736 (3) Euroopan standardointikomitealta, jäljempänä ’CEN’, ja Euroopan sähkötekniikan standardointikomitealta, jäljempänä ’Cenelec’, että nämä laativat ja tarkistavat direktiiviä 2013/53/EU tukevia yhdenmukaistettuja standardeja mainitun direktiivin 4 artiklan 1 kohdassa ja liitteessä I esitettyjen sellaisten olennaisten vaatimusten käsittelemiseksi, jotka ovat tiukempia kuin kumotussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 94/25/EY (4) esitetyt olennaiset vaatimukset.

(3)

Täytäntöönpanopäätöksellä C(2015) 8736 CENiä ja Ceneleciä pyydettiin myös tarkistamaan standardeja, joiden viitetiedot julkaistiin komission tiedonannossa 2015/C 087/01 (5).

(4)

Täytäntöönpanopäätöksessä C(2015) 8736 esitetyn pyynnön perusteella CEN tarkisti ohjauslaitteiden vaijeriohjausjärjestelmiä koskevaa yhdenmukaistettua standardia EN ISO 8847:2017, joka oli korvannut aiemman yhdenmukaistetun standardin EN ISO 8847:2004 ja jonka viitetiedot on julkaistu komission tiedonannossa 2017/C 435/06 (6). Tämän seurauksena hyväksyttiin yhdenmukaistettu standardi EN ISO 8847:2021.

(5)

Komissio on arvioinut yhdessä CENin kanssa, onko CENin tarkistama standardi täytäntöönpanopäätöksessä C(2015) 8736 esitetyn pyynnön mukainen.

(6)

Standardissa EN ISO 8847:2021 vahvistetaan vaatimukset, jotka koskevat käyttömoottorilla varustettujen tai ilman sitä olevien veneiden ja veneiden, joiden perämoottorin kokonaisteho on enintään 37 kW, vaijeriohjausjärjestelmien suunnittelua, asentamista ja testausta.

(7)

Standardi EN ISO 8847:2021 täyttää ne vaatimukset, jotka sen on tarkoitus kattaa ja jotka vahvistetaan direktiivin 2013/53/EU 4 artiklan 1 kohdassa sekä kyseisen direktiivin liitteessä I olevassa A osassa. Sen vuoksi on aiheellista julkaista kyseisen standardin viitetiedot Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(8)

Standardilla EN ISO 8847:2021 on tarkoitus korvata standardi EN ISO 8847:2017.

(9)

Näin ollen on tarpeen poistaa standardin EN ISO 8847:2017 viitetiedot Euroopan unionin virallisesta lehdestä.

(10)

Jotta valmistajat saavat riittävästi aikaa mukauttaa tuotteensa yhdenmukaistetun standardin EN ISO 8847:2017 tarkistetun version mukaiseksi, kyseisen standardin viitetietojen poistamista on tarpeen lykätä.

(11)

Täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2019/919 liitteessä I luetellaan direktiivin 2013/53/EU tueksi laadittujen yhdenmukaistettujen standardien viitetiedot. Yhdenmukaistetun standardin EN ISO 8847:2021 viitetiedot olisi sisällytettävä kyseiseen liitteeseen.

(12)

Täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2019/919 liitteessä II luetellaan niiden direktiivin 2013/53/EU tueksi laadittujen yhdenmukaistettujen standardien viitetiedot, jotka on poistettu Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjasta. Yhdenmukaistetun standardin EN ISO 8847:2017 viitetiedot olisi sisällytettävä kyseiseen liitteeseen.

(13)

Sen vuoksi täytäntöönpanopäätöstä (EU) 2019/919 olisi muutettava.

(14)

Yhdenmukaistetun standardin noudattaminen luo olettamuksen vastaavien unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä asetettujen olennaisten vaatimusten täyttymisestä siitä päivästä alkaen, jona tällaisen standardin viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sen vuoksi tämän päätöksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan,

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/35/EU (2) 12 artiklan mukaan sähkölaitteiden, jotka ovat yhdenmukaistettujen standardien tai niiden osien, joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, mukaisia, katsotaan olevan kyseisten standardien tai niiden osien kattamien, kyseisen direktiivin 3 artiklassa tarkoitettujen ja kyseisen direktiivin liitteessä I vahvistettujen turvallisuustavoitteiden mukaisia.

(2)

Komissio pyysi 8 päivänä marraskuuta 2012 päivätyllä kirjeellä M/511 Euroopan standardointikomiteaa (CEN), Euroopan sähkötekniikan standardointikomiteaa (Cenelec) ja Euroopan telealan standardointilaitosta (ETSI) toimittamaan ensimmäisen täydellisen luettelon direktiiviä 2014/35/EU tukevien tietyllä jännitealueella toimivia sähkölaitteita koskevien yhdenmukaistettujen standardien nimistä sekä laatimaan, tarkistamaan ja saattamaan päätökseen tällaisia yhdenmukaistettuja standardeja. Direktiivin 2014/35/EU 3 artiklassa tarkoitetut, mainitun direktiivin liitteessä I vahvistetut turvallisuustavoitteet eivät ole muuttuneet CENille, Cenelecille ja ETSIlle esitetyn pyynnön jälkeen.

(3)

CEN ja Cenelec laativat pyynnön M/511 perusteella yhdenmukaistetun standardin EN IEC 61010–2-034:2021 ja sen muutoksen EN 61010–2-034:2021/A11:2021 sähköisten mittaus-, ohjaus- ja laboratoriolaitteiden turvallisuudelle.

(4)

CEN ja Cenelec tarkistivat ja muuttivat pyynnön M/511 perusteella seuraavia yhdenmukaistettuja standardeja, joiden viitetiedot on julkaistu komission tiedonannolla (2016/C 249/03) (3): EN 50520:2009 suojalevyille ja varoitusnauhoille, EN 60898–2:2006 johdonsuojakatkaisijoille vaihto- ja tasavirroille, EN 61010–2-051:2015 aineiden sekoittamiseen ja liikuttamiseen käytettäville laboratoriolaitteille ja EN 61010–2-030:2010 testaus- tai mittauspiirejä sisältäville laitteille. Tämän seurauksena hyväksyttiin seuraavat yhdenmukaistetut standardit ja muutokset: EN 50520:2020 ja EN 50520:2020/A1:2021, EN 60898–2:2021, EN IEC 61010–2-051:2021 ja EN IEC 61010–2-051:2021/A11:2021, sekä EN IEC 61010–2-030:2021 ja EN IEC 61010–2-030:2021/A11:2021. Pyynnön perusteella CEN ja Cenelec tarkistivat myös yhdenmukaistetun standardin EN 61010–2-061:2015 laboratoriossa käytettäville termisellä sumutuksella ja ionisaatiolla varustetuille atomispektrometreille, jonka viitetiedot on julkaistu komission täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2019/1956 (4). Tämän seurauksena hyväksyttiin yhdenmukaistettu standardi EN IEC 61010–2-061:2021 ja sen muutos EN 61010–2-061:2021/A11:2021.

(5)

CEN ja Cenelec muuttivat ja oikaisivat pyynnön M/511 perusteella myös seuraavia yhdenmukaistettuja standardeja, joiden viitetiedot on julkaistu komission tiedonannolla (2016/C 249/03): EN 60598–2-13:2006 maahan upotettaville valaisimille sellaisena kuin se on muutettuna standardilla EN 60598–2-13:2006/A1:2012 ja oikaistuna standardilla EN 60598–2-13:2006/AC:2006, EN 61534–1:2011 kiskokanavajärjestelmille sellaisena kuin se on muutettuna standardilla EN 61534–1:2011/A1:2014, EN 61534–21:2014 kiskokanavajärjestelmille, EN 61534–22:2014 kiskokanavajärjestelmille ja EN 62135–1:2015 vastushitsauslaitteille. Tämän seurauksena hyväksyttiin seuraavat muutokset yhdenmukaistettuihin standardeihin ja oikaisu: EN 60598–2-13:2006/A11:2021, EN 61534–1:2011/A11:2021, EN 61534–1:2011/A2:2021, EN 61534–21:2014/A11:2021, EN 61534–21:2014/A1:2021, EN 61534–22:2014/A11:2021, EN 61534–22:2014/A1:2021 ja EN 62135–1:2015/AC:2016.

(6)

Komissio on yhdessä CENin ja Cenelecin kanssa arvioinut, ovatko nämä yhdenmukaistetut standardit ja niiden muutokset ja oikaisut pyynnön M/511 mukaisia.

(7)

Yhdenmukaistetut standardit EN IEC 61010–2-034:2021 sellaisena kuin se on muutettuna standardilla EN IEC 61010–2-034:2021/A11:2021, EN 50520:2020 sellaisena kuin se on muutettuna standardilla EN 50520:2020/A1:2021, EN 60898–2:2021, EN IEC 61010–2-051:2021 sellaisena kuin se on muutettuna standardilla EN IEC 61010–2-051:2021/A11:2021, EN IEC 61010–2-061:2021 sellaisena kuin se on muutettuna standardilla EN IEC 61010–2-061:2021/A11:2021, EN IEC 61010–2-030:2021 sellaisena kuin se on muutettuna standardilla EN IEC 61010–2-030:2021/A11:2021, EN 60598–2-13:2006 sellaisena kuin se on muutettuna standardeilla EN 60598–2-13:2006/A1:2012 ja EN 60598–2-13:2006/A11:2021 ja oikaistuna standardilla EN 60598–2-13:2006/AC:2006, EN 61534–1:2011 sellaisena kuin se on muutettuna standardeilla EN 61534–1:2011/A1:2014, EN 61534–1:2011/A11:2021 ja EN 61534–1:2011/A2:2021, EN 61534–21:2014 sellaisena kuin se on muutettuna standardeilla EN 61534–21:2014/A11:2021 ja EN 61534–21:2014/A1:2021, EN 61534–22:2014 sellaisena kuin se on muutettuna standardeilla EN 61534–22:2014/A11:2021 ja EN 61534–22:2014/A1:2021 sekä EN 62135–1:2015 sellaisena kuin se on oikaistuna standardilla EN 62135–1:2015/AC:2016 vastaavat niitä turvallisuustavoitteita, jotka niillä on tarkoitus kattaa ja jotka esitetään direktiivissä 2014/35/EU. Sen vuoksi on aiheellista julkaista kyseisten standardien ja niiden muutosten ja oikaisujen viitetiedot Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(8)

Täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2019/1956 liitteessä I luetellaan niiden yhdenmukaistettujen standardien viitetiedot, jotka luovat olettamuksen direktiivin 2014/35/EU vaatimusten täyttymisestä. Sen varmistamiseksi, että direktiivin 2014/35/EU tueksi laadittujen yhdenmukaistettujen standardien viitetiedot luetellaan yhdessä säädöksessä, kyseisten standardien viitetiedot olisi sisällytettävä kyseiseen liitteeseen I.

(9)

Sen vuoksi on tarpeen poistaa seuraavien yhdenmukaistettujen standardien viitetiedot sekä mahdollisten niitä muuttavien tai oikaisevien standardien viitetiedot, jotka on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä: EN 50520:2009, EN 60898–2:2006, EN 61010–2-051:2015, EN 61010–2-061:2015, EN 61010–2-030:2010, EN 60598–2-13:2006, EN 61534–1:2011, EN 61534–21:2014, EN 61534–22:2014 ja EN 62135–1:2015.

(10)

Täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2019/1956 liitteessä II luetellaan niiden direktiivin 2014/35/EU tueksi laadittujen yhdenmukaistettujen standardien viitetiedot, jotka on poistettu Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjasta. Siksi on aiheellista lisätä nämä viitetiedot kyseiseen liitteeseen. Koska kuitenkin yhdenmukaistetun standardin EN 61010–2-061:2015 viitetiedot on julkaistu täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2019/1956 liitteessä I B, olisi tarpeen poistaa viitetiedot kyseisestä liitteestä.

(11)

Jotta valmistajilla olisi riittävästi aikaa valmistautua seuraavien yhdenmukaistettujen standardien soveltamiseen: EN 50520:2020 sellaisena kuin se on muutettuna standardilla EN 50520:2020/A1:2021, EN 60898–2:2021, EN IEC 61010–2-051:2021 sellaisena kuin se on muutettuna standardilla EN IEC 61010–2-051:2021/A11:2021, EN IEC 61010–2-061:2021 sellaisena kuin se on muutettuna standardilla EN IEC 61010–2-061:2021/A11:2021, EN IEC 61010–2-030:2021 sellaisena kuin se on muutettuna standardilla EN IEC 61010–2-030:2021/A11:2021, EN 60598–2-13:2006 sellaisena kuin se on muutettuna standardeilla EN 60598–2-13:2006/A1:2012 ja EN 60598–2-13:2006/A11:2021 ja oikaistuna standardilla EN 60598–2-13:2006/AC:2006, EN 61534–1:2011 sellaisena kuin se on muutettuna standardeilla EN 61534–1:2011/A1:2014, EN 61534–1:2011/A11:2021 ja EN 61534–1:2011/A2:2021, EN 61534–21:2014 sellaisena kuin se on muutettuna standardeilla EN 61534–21:2014/A11:2021 ja EN 61534–21:2014/A1:2021, EN 61534–22:2014 sellaisena kuin se on muutettuna standardeilla EN 61534–22:2014/A11:2021 ja EN 61534–22:2014/A1:2021 sekä EN 62135–1:2015 sellaisena kuin se on oikaistuna standardilla EN 62135–1:2015/AC:2016, on tarpeen lykätä seuraavien yhdenmukaistettujen standardien viitetietojen sekä mahdollisten niitä muuttavien tai oikaisevien standardien viitetietojen poistamista: EN 50520:2009, EN 60898–2:2006, EN 61010–2-051:2015, EN 61010–2-061:2015, EN 61010–2-030:2010, EN 60598–2-13:2006, EN 61534–1:2011, EN 61534–21:2014, EN 61534–22:2014 ja EN 62135–1:2015.

(12)

Sen vuoksi täytäntöönpanopäätöstä (EU) 2019/1956 olisi muutettava.

(13)

Yhdenmukaistetun standardin noudattaminen luo olettamuksen vastaavien unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä asetettujen olennaisten vaatimusten, turvallisuustavoitteet mukaan luettuina, täyttymisestä siitä päivästä alkaen, jona standardin viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sen vuoksi tämän päätöksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan,

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/34/EU (2) 12 artiklan mukaan tuotteiden, jotka ovat sellaisten yhdenmukaistettujen standardien tai niiden osien mukaisia, joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, katsotaan olevan kyseisten standardien tai niiden osien kattamien, kyseisen direktiivin liitteessä II säädettyjen olennaisten terveys- ja turvallisuusvaatimusten mukaisia.

(2)

Komissio pyysi 12 päivänä joulukuuta 1994 päivätyllä kirjeellä BC/CEN/46–92 –BC/CLC/05–92 Euroopan standardointikomiteaa, jäljempänä ’CEN’, ja Euroopan sähkötekniikan standardointikomiteaa, jäljempänä ’Cenelec’, laatimaan ja tarkistamaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 94/9/EY (3) tukevia yhdenmukaistettuja standardeja. Kyseinen direktiivi on korvattu direktiivillä 2014/34/EU muuttamatta direktiivin 94/9/EY liitteessä II säädettyjä olennaisia terveys- ja turvallisuusvaatimuksia.

(3)

CENiä ja Ceneleciä pyydettiin erityisesti laatimaan seuraavat standardit palavien nesteiden jakeluasemilla käytettäville tuotteille: polttoaineiden jakelulaitteiden täyttöventtiilien rakenne ja toiminnalliset vaatimukset, jakelulaitteiden rakenteen ja toiminnan turvallisuusvaatimukset, jakelulaitteissa käytettävien murtoliittimien rakenteen ja toiminnan turvallisuusvaatimukset, letkurikkoventtiilin rakenteen ja toiminnan turvallisuusvaatimukset ja jakelulaitteissa käytettävien nivelien rakenteen ja toiminnan turvallisuusvaatimukset. Näihin standardeihin liittyvä työ mainittiin CENin, Cenelecin ja komission välillä sovitun ja pyyntöön BC/CEN/46–92 – BC/CLC/05–92 liitetyn standardointiohjelman I luvussa. Lisäksi CENiä ja Ceneleciä pyydettiin tarkistamaan nykyisiä standardeja, jotta ne vastaisivat direktiivin 94/9/EY olennaisia terveys- ja turvallisuusvaatimuksia.

(4)

Pyynnön BC/CEN/46–92 – BC/CLC/05–92 perusteella CEN laati seuraavat yhdenmukaistetut standardit palavien nesteiden jakeluasemilla käytettäville tuotteille: EN 13012:2021 Polttoaineiden jakelulaitteiden täyttöventtiilien rakenne ja toiminnalliset vaatimukset, EN 13617–1:2021 Jakelulaitteiden rakenteen ja toiminnan turvallisuusvaatimukset, EN 13617–2:2021 Jakelulaitteissa käytettävien murtoliittimien rakenteen ja toiminnan turvallisuusvaatimukset, EN 13617–3:2021 Letkurikkoventtiilin rakenteen ja toiminnan turvallisuusvaatimukset ja EN 13617–4:2021 Jakelulaitteissa käytettävien nivelien rakenteen ja toiminnan turvallisuusvaatimukset.

(5)

Komissio on arvioinut yhdessä CENin kanssa, ovatko CENin laatimat standardit EN 13012:2021, EN 13617–1:2021, EN 13617–2:2021, EN 13617–3:2021 ja EN 13617–4:2021 pyynnön BC/CEN/46–92 – BC/CLC/05–92 mukaisia.

(6)

Standardit EN 13012:2021, EN 13617–1:2021, EN 13617–2:2021, EN 13617–3:2021 ja EN 13617–4:2021 täyttävät vaatimukset, jotka niiden on tarkoitus kattaa ja jotka vahvistetaan direktiivin 2014/34/EU liitteessä II. Sen vuoksi on aiheellista julkaista kyseisten standardien viitetiedot Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(7)

Standardi EN 13012:2021 korvaa standardin EN 13012:2012. Standardi EN 13617–1:2021 korvaa standardin EN 13617–1:2012. Standardi EN 13617–2:2021 korvaa standardin EN 13617–2:2012. Standardi EN 13617–3:2021 korvaa standardin EN 13617–3:2012. Standardi EN 13617–4:2021 korvaa standardin EN 13617–4:2012. Näin ollen on aiheellista poistaa Euroopan unionin virallisesta lehdestä komission tiedonannolla (2018/C 371/01) (4) julkaistujen standardien EN 13012:2012, EN 13617–1:2012, EN 13617–2:2012, EN 13617–3:2012 ja EN 13617–4:2012 viitetiedot.

(8)

Standardien EN 13012:2012, EN 13617–1:2012, EN 13617–2:2012, EN 13617–3:2012 ja EN 13617–4:2012 viitetietojen poistamista on tarpeen lykätä, jotta valmistajat saavat riittävästi aikaa mukauttaa tuotteensa kyseisten standardien tarkistettujen versioiden mukaisiksi.

(9)

Komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2019/1202 (5) liitteessä I luetellaan direktiivin 2014/34/EU tueksi laadittujen yhdenmukaistettujen standardien viitetiedot. Jotta voidaan varmistaa, että kaikki direktiivin 2014/34/EU tueksi laadittujen yhdenmukaistettujen standardien viitetiedot luetellaan yhdessä säädöksessä, yhdenmukaistettujen standardien EN 13012:2021, EN 13617–1:2021, EN 13617–2:2021, EN 13617–3:2021 ja EN 13617–4:2021 viitetiedot olisi sisällytettävä kyseiseen liitteeseen.

(10)

Täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2019/1202 liitteessä II luetellaan niiden direktiivin 2014/34/EU tueksi laadittujen yhdenmukaistettujen standardien viitetiedot, jotka on poistettu Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjasta. Yhdenmukaistettujen standardien EN 13012:2012, EN 13617–1:2012, EN 13617–2:2012, EN 13617–3:2012 ja EN 13617–4:2012 viitetiedot olisi sisällytettävä kyseiseen liitteeseen.

(11)

Sen vuoksi täytäntöönpanopäätöstä (EU) 2019/1202 olisi muutettava.

(12)

Yhdenmukaistetun standardin noudattaminen luo olettamuksen vastaavien unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä asetettujen olennaisten vaatimusten täyttymisestä siitä päivästä alkaen, jona standardin viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sen vuoksi tämän päätöksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan,

(1)

Komissio otti käyttöön lopulliset tasoitustullit Turkin tasavallasta peräisin olevan tietyn kirjolohen tuonnissa komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/309 (2), jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’.

(2)

Kaikkien vientiä harjoittavien tuottajien saamia tukia koskeneen osittaisen välivaiheen tarkastelun perusteella komissio päätti 4 päivänä kesäkuuta 2018 pitää alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistetut toimenpiteet voimassa komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2018/823 (3).

(3)

Se totesi, ettei kirjolohen tuottajille myönnettäviä tukia koskevan Turkin lainsäädännön muutos, joka oli tarkastelun kohteena, antanut aihetta tarkistaa tasoitustulleja kaikkien turkkilaisten kirjolohen tuottajien osalta. Lainsäädäntömuutoksen todettiin kuitenkin vaikuttaneen eri tavoin yksittäisiin yrityksiin (4).

(4)

Osittaisen välivaiheen tarkastelun jälkeen komissio muutti 15 päivänä toukokuuta 2020 yhteen vientiä harjoittavaan tuottajaan sovellettavan tasoitustullin tasoa komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/658 (5).

(5)

Komissio päätti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen 20 päivänä toukokuuta 2021 annetulla täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2021/823 (6) pitää alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistetut tasoitustullit voimassa, sellaisina kuin ne ovat muutettuina täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/658.

(6)

Se totesi, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen olisi johtanut tuen jatkumiseen, sillä tarkasteltavana olevan tuotteen tuettu vienti unioniin olisi jatkunut huomattavina määrinä. Lisäksi oli todennäköistä, että vahinko olisi jatkunut, jos toimenpiteiden olisi annettu raueta, kun otetaan huomioon Turkin valtava käyttämätön kapasiteetti, unionin markkinoiden houkuttelevuus, Turkista tulevan tuonnin hintatasot ja niiden todennäköinen vaikutus unionin tuotannonalaan.

(7)

Päätelmänä voitiin todeta, ettei ollut olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella ei olisi unionin edun mukaista pitää nykyisiä toimenpiteitä voimassa.

(8)

Voimassa olevat lopulliset tasoitustullit ovat 1,5–9,5 prosenttia.

(9)

Komissio vastaanotti 29 päivänä toukokuuta 2020 voimassa olevan tasoitustullin osittaista välivaiheen tarkastelua koskevan pyynnön, jonka vientiä harjoittava tuottaja Selina Balik Isleme Tesis Ithalat Ihracat ve Ticaret Anonim Sirketi, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, esitti asetuksen (EU) 2016/1037, jäljempänä ’perusasetus’, 19 artiklan nojalla. Osittaista välivaiheen tarkastelua koskeva pyyntö rajoittuu tuen tarkasteluun pyynnön esittäjän osalta.

(10)

Komissio pani vireille 5 päivänä helmikuuta 2021 Turkin tasavallasta, jäljempänä ’asianomainen maa’, peräisin olevan tietyn kirjolohen unioniin tuonnissa sovellettavia tasoitustoimenpiteitä koskevan välivaiheen tarkastelun perusasetuksen 19 artiklan mukaisesti. Se julkaisi ilmoituksen tutkimuksen vireillepanosta, jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’ (7), Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(11)

Pyynnön esittäjä väitti, että voimassa olevien tasoitustoimenpiteiden perusteena olevat olosuhteet näyttävät muuttuneen ja että muutokset ovat pyynnön esittäjän osalta pysyviä.

(12)

Pyynnön esittäjän saamia tukia koskeva tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2020 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisen ajanjakson.

(13)

Vireillepanoilmoituksessa komissio pyysi asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä ja osallistumaan tarkasteluun. Lisäksi komissio ilmoitti pyynnön esittäjälle, tiedossa oleville unionin tuottajille ja järjestöille sekä asianomaisen maan hallitukselle tarkastelun vireillepanosta ja kehotti niitä osallistumaan.

(14)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia tarkastelun vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(15)

Komissio lähetti kyselylomakkeet pyynnön esittäjälle ja asianomaisen maan viranomaisille.

(16)

Komissio sai kyselyvastaukset sekä pyynnön esittäjältä että asianomaisen maan viranomaisilta.

(17)

Tämän tarkastelun kohteena oleva tuote on Turkin tasavallasta peräisin oleva kirjolohi (Oncorhynchus mykiss)

joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 0301 91 90, ex 0302 11 80, ex 0303 14 90, ex 0304 42 90, ex 0304 82 90 ja ex 0305 43 00 (Taric-koodit 0301919011, 0302118011, 0303149011, 0304429010, 0304829010 ja 0305430011), jäljempänä ’tarkastelun kohteena oleva tuote’.

(18)

Komissio totesi, kuten alkuperäisessä tutkimuksessakin, että Turkissa tuotetulla ja unioniin viedyllä tuotteella ja unionin tuotannonalan unionissa tuottamalla ja myymällä tuotteella on samat fyysiset, tekniset ja kemialliset perusominaisuudet ja samat loppukäyttötarkoitukset. Tämän vuoksi niitä pidetään perusasetuksen 2 artiklan ensimmäisen kohdan c alakohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

(19)

Pyynnön esittäjä peruutti välivaiheen tarkastelua koskevan pyyntönsä komissiolle 30 päivänä marraskuuta 2021 lähettämässään kirjeessä.

(20)

Perusasetuksen 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti menettely voidaan päättää, jos valitus peruutetaan, paitsi jos päättäminen ei ole unionin edun mukaista.

(21)

Tutkimuksessa ei ollut tullut esiin näkökohtia, jotka olisivat osoittaneet, että menettelyn päättäminen olisi vastoin unionin etua.

(22)

Lisäksi komissio pani vireille 20 päivänä syyskuuta 2021 Turkin tasavallasta peräisin olevan tietyn kirjolohen unioniin tuonnissa sovellettavia tasoitustoimenpiteitä koskevan välivaiheen tarkastelun (8), joka koskee koko maata. Näin ollen voimassa olevia tukien vastaisia toimenpiteitä tarkastellaan siinä yhteydessä kaikkien vientiä harjoittavien tuottajien osalta.

(23)

Komissio katsoi sen vuoksi, että osittainen välivaiheen tarkastelu olisi päätettävä ilman merkittävien pysyvien muutosten ja pyynnön esittäjän tukikäytäntöjen virallista toteamista.

(24)

Asianomaisille osapuolille tiedotettiin asiasta, ja niille annettiin mahdollisuus esittää huomautuksia.

(25)

Komissio ei saanut sellaisia huomautuksia, joiden perusteella olisi päätelty, että menettelyn päättäminen ei olisi unionin edun mukaista.

(26)

Tämä päätös on perusasetuksen 25 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukainen,