(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perustelut ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle.

(2)

Bacillus licheniformis (ATCC 53757) -organismia ja sen proteaasia (EC 3.4.21.19) sisältävä valmiste hyväksyttiin 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/898 (2) rehun lisäaineeksi. Hyväksynnän haltija on Novus Europe SA / NV.

(3)

Bentsoehaposta, kalsiumformiaatista ja fumaarihaposta tehty valmiste hyväksyttiin 11 päivänä heinäkuuta 2018 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2018/982 (3) rehun lisäaineeksi.

(4)

Novus Europe NV on jättänyt hakemuksen asetuksen (EY) N:o 1831/2003 13 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja esittänyt hyväksynnän haltijan nimen muuttamista täytäntöönpanoasetusten (EU) 2016/898 ja (EU) 2018/982 osalta.

(5)

Hakija ilmoittaa muuttaneensa nimensä Novus Europe SA/NV muotoon Novus Europe NV. Hakemuksen mukana toimitettiin tarvittavat hakemusta tukevat tiedot.

(6)

Ehdotettu hyväksynnän ehtojen muutos on luonteeltaan puhtaasti hallinnollinen eikä vaadi kyseessä olevien rehun lisäaineiden uutta arviointia. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle on ilmoitettu hakemuksesta.

(7)

Jotta hakija voisi käyttää markkinoille saattamista koskevia oikeuksiaan uudella nimellään Novus Europe NV, hyväksyntien ehtoja on muutettava.

(8)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetuksia (EU) 2016/898 ja (EU) 2018/982 olisi muutettava.

(9)

Koska turvallisuuteen liittyvät syyt eivät edellytä tällä asetuksella täytäntöönpanoasetuksiin (EU) 2016/898 ja (EU) 2018/982 tehtävien muutosten välitöntä soveltamista, on aiheellista säätää siirtymäkaudesta, jonka aikana nykyiset kyseisten rehun lisäaineiden varastot voidaan käyttää loppuun.

(10)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

(1)

Neuvosto otti 13 päivänä toukokuuta 2013 neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 412/2013 (3), jäljempänä ’alkuperäinen asetus’, käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien keraamisten pöytä- ja keittiöesineiden, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’, tuonnissa unioniin.

(2)

Komissio jatkoi 12 päivänä heinäkuuta 2019 täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2019/1198 alkuperäisen asetuksen mukaisten toimenpiteiden voimassaoloa viidellä vuodella perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen.

(3)

Komissio muutti 28 päivänä marraskuuta 2019 täytäntöönpanoasetusta (EU) 2019/1198 komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2019/2131 (4) asetuksen (EU) 2016/1036 13 artiklan 3 kohdan ja 14 artiklan 5 kohdan mukaisen toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen jälkeen.

(4)

Alkuperäisessä tutkimuksessa Kiinan vientiä harjoittavien tuottajien tutkimiseen sovellettiin otantaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

(5)

Komissio määritti otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia koskevat yksilölliset polkumyyntitullit, jotka vaihtelivat 13,1 prosentista 18,3 prosenttiin. Yhteistyössä toimineiden otokseen kuulumattomien vientiä harjoittavien tuottajien osalta otettiin käyttöön 17,9 prosentin suuruinen tulli. Yhteistyössä toimineet otokseen kuulumattomat vientiä harjoittavat tuottajat luetellaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/1198 liitteessä I, sellaisena kuin se on muutettuna täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2019/2131. Lisäksi otettiin käyttöön 36,1 prosentin suuruinen koko maata koskeva tulli, jota sovelletaan sellaisilta Kiinassa toimivilta yrityksiltä tulevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin, jotka eivät ilmoittautuneet tai eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa.

(6)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/1198 2 artiklan mukaisesti komissio voi muuttaa kyseisen asetuksen liitettä I myöntämällä uudelle vientiä harjoittavalle tuottajalle painotetun keskimääräisen 17,9 prosentin tullin eli sen tullin, jota sovelletaan niihin yhteistyössä toimineisiin yrityksiin, joita ei valittu otokseen tai joille ei myönnetty yksilöllistä kohtelua, edellyttäen että uusi Kiinassa toimiva vientiä harjoittava tuottaja toimittaa komissiolle riittävää näyttöä siitä, että

(7)

Yritys Hunan Jewelmoon Ceramic Co., Ltd., jäljempänä ’Jewelmoon’ tai ’pyynnön esittäjä’, pyysi komissiolta uuden vientiä harjoittavan tuottajan kohtelua, jolloin siihen sovellettaisiin samaa 17,9 prosentin tullia kuin se, jota sovelletaan yhteistyössä toimineisiin otoksen ulkopuolisiin kiinalaisiin tuottajiin. Pyynnön esittäjä ilmoitti täyttävänsä kaikki kolme täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/1198 2 artiklassa säädettyä edellytystä.

(8)

Voidakseen määrittää, täyttikö pyynnön esittäjä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/1198 2 artiklan mukaiset uuden vientiä harjoittavan tuottajan kohtelun myöntämisedellytykset, komissio lähetti ensin pyynnön esittäjälle kyselylomakkeen, jossa pyydettiin näyttöä näiden edellytysten täyttymisestä.

(9)

Kyselyvastauksen analysoinnin jälkeen komissio pyysi lisätietoja ja asiaa tukevaa näyttöä, jotka pyynnön esittäjä toimitti.

(10)

Komissio pyrki tarkastamaan kaikki tiedot, jotka se katsoi tarpeellisiksi sen määrittämiseksi, täyttikö pyynnön esittäjä uuden vientiä harjoittavan tuottajan kohtelun myöntämisedellytykset. Tätä varten komissio analysoi pyynnön esittäjän kyselyvastauksessaan toimittaman näytön, tarkasteli useita verkkosivustoja, kuten pyynnön esittäjän omia verkkosivuja ja Qichacha (5)-tietokantaa, ja tarkasti yrityksen tiedot vertaamalla niitä aiemmissa tapauksissa toimitettuihin tietoihin. Samanaikaisesti komissio myös ilmoitti unionin tuotannonalalle pyynnön esittäjän pyynnöstä ja pyysi unionin tuotannonalaa toimittamaan huomautuksia tarvittaessa. Unionin tuotannonala esitti pyyntöä koskevia huomautuksia.

(11)

Siltä osin kuin on kyse täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/1198 2 artiklan a alakohdassa vahvistetusta edellytyksestä eli siitä, että pyynnön esittäjä ei ole vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin alkuperäisen tutkimusajanjakson aikana, komissio totesi tutkimuksen aikana, että pyynnön esittäjä täytti tämän edellytyksen. Pyynnön esittäjä perustettiin 8 marraskuuta 2010 ja aloitti tarkasteltavana olevan tuotteen valmistuksen vuonna 2011. Ensimmäinen vientilupa myönnettiin 4 päivänä toukokuuta 2011. Vientimyynti alkoi vuonna 2012 eli alkuperäisen tutkimusajanjakson jälkeen. Pyynnön esittäjä toimitti alkuperäisen tutkimusajanjakson myyntireskontran, jonka mukaan sillä oli kyseisenä ajanjaksona ainoastaan kotimarkkinamyyntiä. Myynnin määrä tässä myyntireskontrassa täsmää tuloslaskelmassa ilmoitetun liikevoiton kanssa. Alkuperäisen tutkimusajanjakson aikaisista laskuista pyydettiin tietoja, ja ne toimitettiin.

(12)

Siltä osin kuin on kyse täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/1198 2 artiklan b alakohdassa vahvistetusta edellytyksestä eli siitä, että pyynnön esittäjä ei ole etuyhteydessä yhteenkään viejään tai tuottajaan, johon sovelletaan täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2019/1198 käyttöön otettuja polkumyyntitoimenpiteitä, komissio totesi tutkimuksen aikana, että pyynnön esittäjällä ei ole siihen etuyhteydessä olevaa yritystä, joka osallistuisi tarkasteltavan tuotteen tuotantoon, jalostukseen, myyntiin tai ostoon. Näin ollen pyynnön esittäjä täyttää tämän edellytyksen.

(13)

Siltä osin kuin on kyse täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/1198 2 artiklan c alakohdassa vahvistetusta edellytyksestä eli siitä, että pyynnön esittäjä joko tosiasiallisesti on vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin alkuperäisen tutkimusajanjakson jälkeen tai sillä on peruuttamaton sopimusvelvoite merkittävän tuotemäärän viemiseksi unioniin, komissio totesi tutkimuksen aikana, että pyynnön esittäjä oli harjoittanut vientiä unioniin heinäkuusta 2012 alkaen eli alkuperäisen tutkimusajanjakson jälkeen ja siitä lähtien säännöllisesti. Pyynnön esittäjä toimitti laskut, pakkausluettelot, konossementit ja maksukuitit kahdesta tilauksesta, jotka eräs EU:ssa toimiva yritys oli tehnyt vuosina 2017 ja 2018. Näin ollen pyynnön esittäjä täyttää tämän edellytyksen.

(14)

Tämän mukaisesti pyynnön esittäjä täyttää kaikki kolme täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/1198 2 artiklassa asetettua uuden vientiä harjoittavan tuottajan kohtelun myöntämisedellytystä, ja pyyntö olisi sen vuoksi hyväksyttävä. Tämän johdosta pyynnön esittäjälle olisi asetettava alkuperäisen tutkimuksen otokseen kuulumattomia yhteistyössä toimineita yrityksiä koskeva 17,9 prosentin polkumyyntitulli.

(15)

Pyynnön esittäjälle ja unionin tuotannonalalle ilmoitettiin ne olennaiset tosiseikat ja huomiot, joiden perusteella katsottiin asianmukaiseksi myöntää yritykselle Jewelmoon polkumyyntitulli, jota sovelletaan alkuperäisen tutkimuksen otokseen kuulumattomiin yhteistyössä toimineisiin yrityksiin.

(16)

Osapuolille annettiin mahdollisuus esittää huomautuksia. Huomautuksia ei saatu.

(17)

Asetus on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukainen,

(1)

Bacillus licheniformis DSM 28710 -valmisteen käyttö munivien kanojen, munantuotantoa varten kasvatettavien toissijaisten siipikarjalajien, siitoseläimiksi kasvatettavien siipikarjalajien ja koristetarkoituksessa pidettävien lintujen rehun lisäaineena hyväksyttiin komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2021/1410 (2) kymmeneksi vuodeksi.

(2)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/1410 liitteessä olevaan sarakkeeseen ”Eläinlaji tai -ryhmä” on merkitty virheellinen, siitoseläimiksi kasvatettavat kalkkunat pois sulkeva määrittely eläinlajeista, joille lisäaine on hyväksytty.

(3)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetusta (EU) 2021/1410 olisi oikaistava. Selkeyden vuoksi on aiheellista korvata kyseisen täytäntöönpanoasetuksen koko liite.

(4)

Jotta rehualan toimijat voisivat mukauttaa lisäaineen ja sitä sisältävän rehun merkinnät oikaistujen hyväksynnän ehtojen mukaisiksi, olisi säädettävä kyseisten tuotteiden markkinoille saattamista koskevasta siirtymäkaudesta.

(5)

Kyseisen lisäaineen hyväksymisen ehtoihin liittyvän asianomaisten osapuolten luottamuksensuojan turvaamiseksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

(1)

Bacillus subtilis DSM 25841 -valmisteen käyttö kaikkien siansukuisten eläinten, myös emakkojen, rehun lisäaineena, lukuun ottamatta imettävien emakkojen rehua imevien porsaiden hyödyttämiseksi, hyväksyttiin komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/1760 (2) kymmeneksi vuodeksi.

(2)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/1760 liitteessä olevaan sarakkeeseen ”Lisäaineen tunnistenumero” on merkitty väärä tunnistenumero.

(3)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetusta (EU) 2020/1760 olisi oikaistava. Selkeyden vuoksi on aiheellista korvata kyseisen täytäntöönpanoasetuksen koko liite sen oikaistulla versiolla.

(4)

Jotta rehualan toimijat voisivat mukauttaa lisäaineen ja sitä sisältävän rehun merkinnät oikaistujen hyväksynnän ehtojen mukaisiksi, olisi säädettävä kyseisten tuotteiden markkinoille saattamista koskevasta siirtymäkaudesta.

(5)

Kyseisen lisäaineen hyväksymisen ehtoihin liittyvän asianomaisten osapuolten luottamuksensuojan turvaamiseksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perustelut ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle.

(2)

Saccharomyces cerevisiae MUCL 39885 -valmisteen hyväksymistä koskeva hakemus on tehty asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan mukaisesti. Hakemuksen mukana toimitettiin asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti vaadittavat tiedot ja asiakirjat.

(3)

Hakemus koskee Saccharomyces cerevisiae MUCL 39885 -valmisteen hyväksymistä kaikkien muiden sikaeläinten kuin vieroitettujen porsaiden ja emakoiden sekä koirien rehun lisäaineena, joka luokitellaan luokkaan ”eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet”.

(4)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, totesi 23 päivänä kesäkuuta 2021 (2) (3), antamissaan lausunnoissa, että Saccharomyces cerevisiae MUCL 39885 -valmisteella ei ehdotettujen käyttöedellytysten mukaisesti käytettynä ole haitallisia vaikutuksia eläinten terveyteen, kuluttajien turvallisuuteen eikä ympäristöön. Se totesi myös, että tätä valmistetta pidetään mahdollisena ihoa ja silmiä ärsyttävänä aineena sekä ihoa ja hengitysteitä herkistävänä aineena. Sen vuoksi komissio katsoo, että ihmisten terveydelle aiheutuvien haittavaikutusten ehkäisemiseksi olisi toteutettava asianmukaisia suojatoimenpiteitä erityisesti lisäaineen käyttäjien osalta. Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi lisäksi, että sikaeläinten kohdalla valmiste voi olla tehokas eläintuotantoon vaikuttava lisäaine rehussa ja koirien kohdalla valmiste voi olla tehokas ulosteiden koostumuksen parantamisessa. Elintarviketurvallisuusviranomaisen mukaan erityiset markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevat vaatimukset eivät ole tarpeen. Lisäksi se vahvisti asetuksella (EY) N:o 1831/2003 perustetun vertailulaboratorion toimittaman raportin analyysimenetelmistä, joilla rehun lisäaine määritetään rehusta.

(5)

Saccharomyces cerevisiae MUCL 39885 -valmisteen arviointi osoittaa, että asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa säädetyt hyväksynnän edellytykset täyttyvät. Näin ollen kyseisen valmisteen käyttö tämän asetuksen liitteessä kuvatulla tavalla olisi hyväksyttävä.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perustelut ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan mukaisesti esitettiin valmisteiden Lacticaseibacillus rhamnosus IMI 507023, Pediococcus pentosaceus IMI 507024, Pediococcus pentosaceus IMI 507025, Lactiplantibacillus plantarum IMI 507026, Lactiplantibacillus plantarum IMI 507027 ja Lactiplantibacillus plantarum IMI 507028 hyväksymistä koskevat hakemukset. Hakemusten mukana toimitettiin asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti vaadittavat tiedot ja asiakirjat.

(3)

Hakemukset koskevat valmisteiden Lacticaseibacillus rhamnosus IMI 507023, Pediococcus pentosaceus IMI 507024, Pediococcus pentosaceus IMI 507025, Lactiplantibacillus plantarum IMI 507026, Lactiplantibacillus plantarum IMI 507027 ja Lactiplantibacillus plantarum IMI 507028 hyväksymistä kaikkien eläinlajien rehun lisäaineina, jotka luokitellaan lisäaineluokkaan ”teknologiset lisäaineet”.

(4)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, totesi 23 päivänä kesäkuuta 2021 antamissaan lausunnoissa (2) , (3) , (4) , (5) , (6) , (7) , että valmisteilla Lacticaseibacillus rhamnosus IMI 507023, Pediococcus pentosaceus IMI 507024, Pediococcus pentosaceus IMI 507025, Lactiplantibacillus plantarum IMI 507026, Lactiplantibacillus plantarum IMI 507027 ja Lactiplantibacillus plantarum IMI 507028 ei ehdotettujen käyttöedellytysten mukaisesti käytettyinä ole haitallisia vaikutuksia eläinten terveyteen, kuluttajien turvallisuuteen eikä ympäristöön. Se totesi lisäksi, että kyseisiä lisäaineita olisi pidettävä hengitysteitä herkistävinä aineina, ja ilmoitti, ettei voida tehdä päätelmiä siitä, ärsyttävätkö kyseiset lisäaineet ihoa tai silmiä tai aiheuttavatko ne ihon herkistymistä. Sen vuoksi komissio katsoo, että olisi toteutettava asianmukaisia suojatoimenpiteitä ihmisten terveydelle aiheutuvien haittavaikutusten ehkäisemiseksi erityisesti lisäaineiden käyttäjien osalta. Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi lisäksi, että kyseessä olevat valmisteet voivat parantaa helposti ja kohtalaisen vaikeasti säilöttävästä aineksesta valmistetun säilörehun ravintoaineiden säilymistä. Elintarviketurvallisuusviranomainen vahvisti myös asetuksella (EY) N:o 1831/2003 perustetun vertailulaboratorion toimittaman, rehun lisäaineiden analyysimenetelmää koskevan raportin.

(5)

Valmisteiden Lacticaseibacillus rhamnosus IMI 507023, Pediococcus pentosaceus IMI 507024, Pediococcus pentosaceus IMI 507025, Lactiplantibacillus plantarum IMI 507026, Lactiplantibacillus plantarum IMI 507027 ja Lactiplantibacillus plantarum IMI 507028 arviointi osoittaa, että asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa säädetyt hyväksynnän edellytykset täyttyvät. Sen vuoksi kyseisten valmisteiden käyttö tämän asetuksen liitteessä täsmennetyllä tavalla olisi hyväksyttävä.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

(1)

Direktiivissä 2011/65/EU edellytetään jäsenvaltioiden varmistavan, etteivät markkinoille saatetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet sisällä mainitun direktiivin liitteessä II lueteltuja vaarallisia aineita. Kyseistä rajoitusta ei sovelleta tiettyihin käyttötarkoituksiin, jotka luetellaan kyseisen direktiivin liitteessä III.

(2)

Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden eri luokat, joihin direktiiviä 2011/65/EU sovelletaan, luetellaan mainitun direktiivin liitteessä I.

(3)

Elohopea on rajoitusten kohteena oleva aine, joka mainitaan direktiivin 2011/65/EU liitteessä II.

(4)

Päätöksellä 2010/571/EU (2) komissio myönsi muun muassa poikkeuksen elohopean käytölle erityiskäyttöön tarkoitetuissa kylmäkatodi- ja ulkoelektrodiloistelampuissa, jäljempänä ’poikkeus’, ja kyseinen poikkeus on tällä hetkellä esitetty direktiivin 2011/65/EU liitteessä III poikkeuksina 3 a, 3 b ja 3 c. Kyseisen direktiivin 5 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti poikkeuksen voimassaolon oli määrä päättyä 21 päivänä heinäkuuta 2016.

(5)

Poikkeus kattaa heterogeenisen joukon muodoltaan, tekniikaltaan, sovelluksiltaan ja käyttötarkoituksiltaan erilaisia lamppuja. Elohopeaa käytetään purkausputkessa, joka on välttämätön muunnettaessa sähköenergian valoksi.

(6)

Komissio vastaanotti 15 päivänä tammikuuta 2015, eli direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 5 kohdassa säädetyssä määräajassa, poikkeuksen uusimista koskevan hakemuksen, jäljempänä ’uusimista koskeva hakemus’, jonka jälkeen samoilta hakijoilta saatiin tammikuussa 2020 uusi uusimista koskeva hakemus. Direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 5 kohdan mukaisesti poikkeus pysyy voimassa siihen asti, kun on tehty päätös uusimista koskevasta hakemuksesta.

(7)

Uusimista koskevan hakemuksen arvioinnissa otettiin huomioon korvaavien aineiden saatavuus ja korvaamisen sosioekonomiset vaikutukset ja todettiin, että elohopean korvaaminen asianomaisissa käyttötarkoituksissa tai sen poistaminen niistä on tällä hetkellä teknisistä syistä mahdoton toteuttaa. Arvioinnissa kuitenkin korostettiin, että elohopeattomia korvaavia laitteita on saatavilla valodiodilamppujen (LED) muodossa ja että niitä käytetään valonlähteinä markkinoille tulevissa uusissa laitteissa. Arviointiin sisältyi direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 7 kohdan mukainen sidosryhmien kuuleminen. Kuulemisen yhteydessä saadut huomautukset julkistettiin asiaa koskevalla verkkosivustolla.

(8)

Poikkeus on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (3) mukainen eikä näin ollen vaikuta heikentävästi siinä säädettyyn ympäristön- ja terveydensuojeluun.

(9)

Vaikka kylmäkatodi- ja ulkoelektrodiloistelamput on monissa käyttötarkoituksissa korvattu elohopeattomilla korvaavilla laitteilla, tällaisia lamppuja vaaditaan edelleen joissakin käyttötarkoituksissa toimivuuden varmistamiseksi ja ennenaikaisen sähkö- ja elektroniikkalaiteromun syntymisen välttämiseksi.

(10)

Sen vuoksi on aiheellista uusia poikkeus kolmeksi vuodeksi direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti ainoastaan niissä sähkö- ja elektroniikkalaitteissa käytettävien lamppujen osalta, jotka on saatettu markkinoille ennen tämän direktiivin hyväksymistä. Direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti poikkeuksen voimassaololla tuskin on kielteisiä vaikutuksia innovointiin.

(11)

Sen vuoksi direktiiviä 2011/65/EU olisi muutettava,

(1)

Direktiivissä 2011/65/EU edellytetään jäsenvaltioiden varmistavan, etteivät markkinoille saatetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet sisällä mainitun direktiivin liitteessä II lueteltuja vaarallisia aineita. Kyseistä rajoitusta ei sovelleta tiettyihin käyttötarkoituksiin, jotka luetellaan kyseisen direktiivin liitteessä III.

(2)

Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden eri luokat, joihin direktiiviä 2011/65/EU sovelletaan, luetellaan mainitun direktiivin liitteessä I.

(3)

Elohopea on rajoitusten kohteena oleva aine, joka mainitaan direktiivin 2011/65/EU liitteessä II.

(4)

Komissio myönsi päätöksellä 2010/571/EU (2) muun muassa elohopean käyttöä muissa yleisvalaistukseen tarkoitetuissa suurpainenatriumlampuissa koskevan poikkeuksen, jäljempänä ’poikkeus’, joka on nyt lueteltu poikkeuksena 4 c I, 4 c II ja 4 c III direktiivin 2011/65/EU liitteessä III. Kyseisen direktiivin 5 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti poikkeuksen voimassaolon oli määrä päättyä 21 päivänä heinäkuuta 2016.

(5)

Elohopeaa käytetään suurpainenatriumlampuissa valon värin ja värintoisto-ominaisuuksien vuoksi.

(6)

Komissio vastaanotti 15 päivänä tammikuuta 2015 eli direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 5 kohdassa säädetyssä määräajassa poikkeuksen uusimista koskevan hakemuksen, jäljempänä ’uusimista koskeva hakemus’, jota päivitettiin lisätiedoilla 20 päivänä tammikuuta 2020. Direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 5 kohdan mukaan poikkeus on voimassa siihen asti, kun on tehty päätös uusimista koskevasta hakemuksesta.

(7)

Uusimista koskevan hakemuksen arvioinnissa, jossa otettiin huomioon korvaavien aineiden saatavuus ja korvaamisen sosioekonomiset vaikutukset, tultiin siihen tulokseen, että elohopean korvaaminen tai poistaminen kyseisissä käyttötarkoituksissa on tällä hetkellä teknisesti mahdotonta. Arvioinnissa todettiin myös, että kyseisissä käyttötarkoituksissa sallittua elohopeapitoisuutta olisi alennettava vastaamaan tiettyjen lampputyyppien markkinoilla tapahtuneita muutoksia. Arviointiin sisältyi direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 7 kohdan mukainen sidosryhmien kuuleminen. Kuulemisen yhteydessä saadut kommentit julkistettiin asiaa koskevalla verkkosivustolla.

(8)

Poikkeus on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (3) mukainen eikä näin ollen vaikuta heikentävästi siinä säädettyyn ympäristön- ja terveydensuojeluun.

(9)

Näin ollen on aiheellista uusia poikkeus direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 2 kohdan ensimmäisen kohdan mukaisesti saman direktiivin liitteessä III olevien 4 c, 4 c I, 4 c II ja 4 c III kohdan osalta enintään viideksi vuodeksi, koska luotettavia korvaavia aineita ei ole tällä hetkellä saatavilla. Ottaen huomioon tulokset, joita on saatu käynnissä olevista ponnisteluista luotettavan korvaavan aineen löytämiseksi, poikkeuksen voimassaololla tuskin on kielteisiä vaikutuksia innovointiin.

(10)

Sen vuoksi direktiiviä 2011/65/EU olisi muutettava,

(1)

Direktiivissä 2011/65/EU edellytetään jäsenvaltioiden varmistavan, etteivät markkinoille saatetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet sisällä mainitun direktiivin liitteessä II lueteltuja vaarallisia aineita. Kyseistä rajoitusta ei sovelleta tiettyihin käyttötarkoituksiin, jotka luetellaan direktiivin liitteessä III.

(2)

Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden eri luokat, joihin direktiiviä 2011/65/EU sovelletaan, luetellaan mainitun direktiivin liitteessä I.

(3)

Elohopea on rajoitusten kohteena oleva aine, joka mainitaan direktiivin 2011/65/EU liitteessä II.

(4)

Päätöksellä 2010/571/EU (2) komissio myönsi muun muassa poikkeuksen elohopean käytölle yleiskäyttöön tarkoitetuissa yksikantaisissa pienloistelampuissa, jäljempänä ’poikkeus’, ja kyseinen poikkeus on tällä hetkellä esitetty direktiivin 2011/65/EU liitteessä III olevina poikkeuksina 1 a, 1 b, 1 c, 1 d ja 1 e. Kyseisen direktiivin 5 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti poikkeuksen voimassaolon oli määrä päättyä 21 päivänä heinäkuuta 2016.

(5)

Elohopeaa käytetään yksikantaisissa pienloistelampuissa ultraviolettivalon tuottamiseen; lampun fluoresoiva pinnoite muuntaa ultraviolettivalon näkyväksi valoksi.

(6)

Komissio vastaanotti 19 päivänä joulukuuta 2014 ja 15 päivänä tammikuuta 2015, eli direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 5 kohdassa säädetyssä määräajassa, kaksi poikkeuksen uusimista koskevaa hakemusta, jäljempänä ’uusimista koskevat hakemukset’, joista toinen päivitettiin uusitulla hakemuksella 20 päivänä tammikuuta 2020. Direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 5 kohdan toisen alakohdan mukaisesti poikkeus pysyy voimassa siihen asti, kun on tehty päätös uusimista koskevasta hakemuksesta.

(7)

Uusimista koskevien hakemusten arvioinnissa otettiin huomioon korvaavien aineiden saatavuus ja korvaamisen sosioekonomiset vaikutukset ja todettiin, että poikkeuksen piiriin kuuluville lampputyypeille on jo laajasti saatavilla riittävän luotettavia elohopeattomia korvaavia laitteita ja että elohopean korvaaminen näissä lampuissa on tieteellisesti ja teknisesti mahdollista. Lisäksi arvioinnissa todettiin, että korvaamisen hyödyt ovat selvästi suuremmat kuin mahdolliset kielteiset vaikutukset.

(8)

Uusimista koskevien hakemusten arviointiin sisältyi direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 7 kohdan mukainen sidosryhmien kuuleminen. Kuulemisen yhteydessä saadut huomautukset julkistettiin asiaa koskevalla verkkosivustolla.

(9)

Koska direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyt edellytykset eivät enää täyty, uusimista koskeva hakemus olisi hylättävä.

(10)

Poikkeuksen voimassaolon päättymispäivät olisi vahvistettava kyseisen direktiivin 5 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Poikkeuksen voimassaolon päättymiselle olisi asetettava mahdollisimman aikainen päivämäärä, joka on 12 kuukautta poikkeuksen peruuttamista koskevan komission päätöksen antamisesta, koska käytännön olosuhteet eivät edellytä pitempää voimassaoloaikaa, erityisesti kun otetaan huomioon, että monet kyseisistä lampuista kuuluvat myös komission asetuksen (EU) 2019/2020 soveltamisalaan, jossa vahvistetaan energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset, joita on noudatettava, jotta tuotteet voidaan saattaa markkinoille, mikä tarkoittaa, että kyseisiä lamppuja ei tosiasiallisesti saateta markkinoille 1 päivästä syyskuuta 2021 alkaen.

(11)

Sen vuoksi direktiiviä 2011/65/EU olisi muutettava,

(1)

Direktiivissä 2011/65/EU edellytetään jäsenvaltioiden varmistavan, etteivät markkinoille saatetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet sisällä mainitun direktiivin liitteessä II lueteltuja vaarallisia aineita. Kyseistä rajoitusta ei sovelleta tiettyihin käyttötarkoituksiin, jotka luetellaan kyseisen direktiivin liitteessä III.

(2)

Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden eri luokat, joihin direktiiviä 2011/65/EU sovelletaan, luetellaan mainitun direktiivin liitteessä I.

(3)

Elohopea on rajoitusten kohteena oleva aine, joka mainitaan direktiivin 2011/65/EU liitteessä II.

(4)

Komissio myönsi delegoidulla direktiivillä 2014/14/EU (2) poikkeuksen, joka koskee elohopean 3,5 mg:n enimmäismäärän käyttöä yleisvalaistukseen tarkoitetuissa alle 30 watin yksikantaisissa loistelampuissa, joiden käyttöikä on vähintään 20 000 h, jäljempänä ’poikkeus’, ja kyseinen poikkeus sisältyy nykyisin direktiivin 2011/65/EU liitteessä III olevaan luetteloon poikkeuksena 1 g. Direktiivin 2014/14/EU liitteen III mukaisesti poikkeuksen voimassaolon oli määrä päättyä 31 päivänä joulukuuta 2017.

(5)

Elohopeaa käytetään yksikantaisissa pienloistelampuissa ultraviolettivalon tuottamiseen; lampun fluoresoiva pinnoite muuntaa ultraviolettivalon näkyväksi valoksi.

(6)

Komissio vastaanotti 28 päivänä kesäkuuta 2016, eli direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 5 kohdassa säädetyssä määräajassa, poikkeuksen uusimista koskevan hakemuksen, jäljempänä ’uusimista koskeva hakemus’, joka päivitettiin uusitulla hakemuksella 17 päivänä tammikuuta 2020. Direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 5 kohdan mukaisesti poikkeus pysyy voimassa siihen asti, kun on tehty päätös uusimista koskevasta hakemuksesta.

(7)

Uusimista koskevan hakemuksen arvioinnissa otettiin huomioon korvaavien tuotteiden saatavuus ja korvaamisen sosioekonomiset vaikutukset ja todettiin, että poikkeuksen piiriin kuuluville lampuille on saatavilla riittävän luotettavia elohopeattomia korvaavia tuotteita ja että korvaaminen on tieteellisesti ja teknisesti toteutettavissa. Arvioinnissa todettiin lisäksi, että korvaamisen hyödyt ovat selvästi suuremmat kuin mahdolliset kielteiset vaikutukset. Arviointiin sisältyi direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 7 kohdan mukainen sidosryhmien kuuleminen. Kuulemisen yhteydessä saadut huomautukset julkistettiin asiaa koskevalla verkkosivustolla.

(8)

Koska direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyt edellytykset eivät enää täyty, poikkeus olisi peruutettava.

(9)

Poikkeuksen voimassaolon päättymispäivä olisi asetettava direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Pieneen osaan tämän poikkeuksen soveltamisalaan kuuluvista lampputyypeistä (3) sovelletaan komission asetuksen (EU) 2019/2020 (4) liitteessä II vahvistettuja ekosuunnitteluvaatimuksia, joita sovelletaan 1 päivästä syyskuuta 2021, eikä niitä siten enää saateta markkinoille, mutta edellä mainitun ekosuunnitteluasetuksen vaatimukset eivät koske suurinta osaa nykyisen poikkeuksen piiriin kuuluvista lampuista. Voimassaolon päättymispäivä olisi siksi asetettava mahdollisimman myöhäiseksi eli 18 kuukauden päähän päätöksen tekemisestä koko poikkeuksen osalta, jotta vältetään se, että markkinatoimijoille aiheutuu tarpeettoman korkeita sosioekonomisia kustannuksia, jotka liittyvät suoraan viimeksi mainitun lamppuluokan korvaamiseen.

(10)

Sen vuoksi direktiiviä 2011/65/EU olisi muutettava,

(1)

Direktiivissä 2011/65/EU edellytetään jäsenvaltioiden varmistavan, etteivät markkinoille saatetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet sisällä mainitun direktiivin liitteessä II lueteltuja vaarallisia aineita. Kyseistä rajoitusta ei sovelleta tiettyihin käyttötarkoituksiin, jotka luetellaan kyseisen direktiivin liitteessä III.

(2)

Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden eri luokat, joihin direktiiviä 2011/65/EU sovelletaan, luetellaan mainitun direktiivin liitteessä I.

(3)

Elohopea on rajoitusten kohteena oleva aine, joka mainitaan direktiivin 2011/65/EU liitteessä II.

(4)

Komissio myönsi päätöksellä 2010/571/EU (2) muun muassa elohopean käyttöä monimetallilampuissa koskevan poikkeuksen, jäljempänä ’poikkeus’, joka on nyt lueteltu poikkeuksena 4 e direktiivin 2011/65/EU liitteessä III. Kyseisen direktiivin 5 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti poikkeuksen voimassaolon oli määrä päättyä 21 päivänä heinäkuuta 2016.

(5)

Elohopeaa käytetään monimetallilampuissa niiden värin, tehokkuuden, elinkaaren ja toimintavakauden parantamiseksi.

(6)

Komissio vastaanotti poikkeuksen uusimista koskevan hakemuksen, jäljempänä ’uusimista koskeva hakemus’, 15 päivänä tammikuuta 2015 eli direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 5 kohdassa säädetyssä määräajassa. Päivitetty uusimista koskeva hakemus toimitettiin 20 päivänä tammikuuta 2020. Mainitun direktiivin 5 artiklan 5 kohdan mukaan poikkeus on voimassa siihen asti, kun on tehty päätös uusimista koskevasta hakemuksesta.

(7)

Uusimista koskevan hakemuksen arvioinnissa, jossa otettiin huomioon korvaavien aineiden saatavuus ja korvaamisen sosioekonomiset vaikutukset, tultiin siihen tulokseen, että elohopean korvaaminen tai poistaminen kyseisissä käyttötarkoituksissa on tällä hetkellä teknisesti mahdotonta. Arviointiin sisältyi direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 7 kohdan mukainen sidosryhmien kuuleminen. Kuulemisen yhteydessä saadut kommentit julkaistiin asiaa koskevalla verkkosivustolla.

(8)

Poikkeus on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (3) mukainen eikä näin ollen vaikuta heikentävästi siinä säädettyyn ympäristön- ja terveydensuojeluun.

(9)

Näin ollen on aiheellista hyväksyä poikkeuksen uusiminen enintään viideksi vuodeksi direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti. Ottaen huomioon tulokset, joita on saatu käynnissä olevista ponnisteluista luotettavan korvaavan aineen löytämiseksi, poikkeuksen voimassaololla tuskin on kielteisiä vaikutuksia innovointiin.

(10)

Sen vuoksi direktiiviä 2011/65/EU olisi muutettava,

(1)

Direktiivissä 2011/65/EU edellytetään jäsenvaltioiden varmistavan, etteivät markkinoille saatetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet sisällä mainitun direktiivin liitteessä II lueteltuja vaarallisia aineita. Kyseistä rajoitusta ei sovelleta tiettyihin käyttötarkoituksiin, jotka luetellaan kyseisen direktiivin liitteessä III.

(2)

Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden eri luokat, joihin direktiiviä 2011/65/EU sovelletaan, luetellaan mainitun direktiivin liitteessä I.

(3)

Elohopea on rajoitusten kohteena oleva aine, joka mainitaan direktiivin 2011/65/EU liitteessä II.

(4)

Komissio myönsi päätöksellä 2010/571/EU (2) muun muassa elohopean käyttöä muissa erityiskäyttöön tarkoitetuissa purkauslampuissa, joita ei erikseen mainita, koskevan poikkeuksen, jäljempänä ’poikkeus’, joka on nyt lueteltu poikkeuksena 4 f direktiivin 2011/65/EU liitteessä III. Kyseisen direktiivin 5 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti poikkeuksen voimassaolon oli määrä päättyä 21 päivänä heinäkuuta 2016.

(5)

Elohopean tehtävä erityiskäyttöön tarkoitetuissa purkauslampuissa liittyy valontuottamisprosessiin, jossa sähkö muunnetaan valoksi.

(6)

Komissio vastaanotti useita poikkeuksen uusimista koskevia hakemuksia, jäljempänä ’uusimista koskevat hakemukset’, 15 päivänä tammikuuta 2015 eli direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 5 kohdassa säädetyssä määräajassa. Direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 5 kohdan mukaan poikkeus on voimassa siihen asti, kun on tehty päätös uusimista koskevasta hakemuksesta.

(7)

Uusimista koskevien hakemusten arvioinnissa, jossa otettiin huomioon korvaavien aineiden saatavuus ja korvaamisen sosioekonomiset vaikutukset, tultiin siihen tulokseen, että elohopean korvaaminen tai poistaminen poikkeuksen soveltamisalaan kuuluvissa käyttötarkoituksissa on tällä hetkellä teknisesti mahdotonta. Poikkeusta voidaan korvaamismahdollisuuksien myötä rajoittaa tulevaisuudessa, joten nykyinen poikkeus 4 f on kuitenkin asianmukaista uusia ainoastaan kolmen vuoden ajaksi. Arvioinnissa todettiin myös, että on mahdollista määritellä tarkemmin käyttötarkoitukset, joiden osalta poikkeus voidaan uusia direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädettyjen kriteerien mukaisesti niiden tietyn toiminnon tai käyttötarkoituksen vuoksi, kuten suurpaine-elohopealamppujen, joita käytetään projektoreissa ja kasvivalaistuksessa ja jotka säteilevät ultraviolettivaloa. Tällaisten tiettyjen käyttötarkoitusten osalta poikkeus olisi uusittava enintään viideksi vuodeksi. Arviointiin sisältyi direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 7 kohdan mukaisia sidosryhmien kuulemisia. Kuulemisen yhteydessä saadut kommentit julkistettiin asiaa koskevalla verkkosivustolla.

(8)

Poikkeus on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (3) mukainen eikä näin ollen vaikuta heikentävästi siinä säädettyyn ympäristön- ja terveydensuojeluun.

(9)

Ottaen huomioon tulokset, joita on saatu käynnissä olevista ponnisteluista luotettavan korvaavan aineen löytämiseksi, poikkeuksen voimassaololla tuskin on kielteisiä vaikutuksia innovointiin.

(10)

Sen vuoksi direktiiviä 2011/65/EU olisi muutettava,

(1)

Direktiivissä 2011/65/EU edellytetään jäsenvaltioiden varmistavan, etteivät markkinoille saatetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet sisällä mainitun direktiivin liitteessä II lueteltuja vaarallisia aineita. Kyseistä rajoitusta ei sovelleta tiettyihin käyttötarkoituksiin, jotka luetellaan kyseisen direktiivin liitteessä III.

(2)

Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden eri luokat, joihin direktiiviä 2011/65/EU sovelletaan, luetellaan mainitun direktiivin liitteessä I.

(3)

Elohopea on rajoitusten kohteena oleva aine, joka mainitaan direktiivin 2011/65/EU liitteessä II.

(4)

Päätöksellä 2010/571/EU (2) komissio myönsi muun muassa poikkeuksen elohopean käytölle muissa pienpainepurkauslampuissa, jäljempänä ’poikkeus’, ja kyseinen poikkeus on tällä hetkellä direktiivin 2011/65/EU liitteessä III oleva poikkeus 4 a. Kyseisen direktiivin 5 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti poikkeuksen voimassaolon oli määrä päättyä 21 päivänä heinäkuuta 2016.

(5)

Elohopeaa käytetään ultraviolettivalon tuottamiseen pienpainepurkauslampuissa, joita käytetään bakteerintuholamppuina sekä ilman, veden ja pintojen desinfiointiin ja/tai puhdistukseen.

(6)

Komissio vastaanotti 19 päivänä joulukuuta 2014 ja 15 päivänä tammikuuta 2015, eli direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 5 kohdassa säädetyssä määräajassa, kaksi poikkeuksen uusimista koskevaa hakemusta, jäljempänä ’uusimista koskeva hakemus’, joista toinen päivitettiin uusitulla hakemuksella 20 päivänä tammikuuta 2020. Direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 5 kohdan mukaisesti poikkeus pysyy voimassa siihen asti, kun on tehty päätös uusimista koskevasta hakemuksesta.

(7)

Uusimista koskevan hakemuksen arvioinnissa otettiin huomioon korvaavien aineiden saatavuus ja korvaamisen sosioekonomiset vaikutukset ja todettiin, että elohopean poistaminen kyseisissä käyttötarkoituksissa tai sen korvaaminen aineella, jolla on vastaava suorituskyky, on tällä hetkellä teknisistä syistä mahdoton toteuttaa. Arvioinnissa todettiin lisäksi, että nykyinen poikkeus voidaan rajata kattamaan vain sellaiset pienpainepurkauslamput, jotka eivät ole fosforipinnoitteisia ja jotka säteilevät ultraviolettivaloa. Arviointiin sisältyi direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 7 kohdan mukainen sidosryhmien kuuleminen. Kuulemisen yhteydessä saadut huomautukset julkistettiin asiaa koskevalla verkkosivustolla.

(8)

Poikkeus on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (3) mukainen eikä näin ollen vaikuta heikentävästi siinä säädettyyn ympäristön- ja terveydensuojeluun.

(9)

Sen vuoksi on aiheellista uusia poikkeus direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti enintään viideksi vuodeksi tarkistetulla sanamuodolla, jolla vahvistetaan poikkeuksen rajoitettu soveltamisala. Direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 6 kohdan mukaisesti nykyisen poikkeuksen 4 a voimassaoloajan olisi oltava 12 kuukautta. Ottaen huomioon tulokset, joita on saatu käynnissä olevista ponnisteluista luotettavan korvaavan aineen löytämiseksi, poikkeuksen voimassaololla tuskin on kielteisiä vaikutuksia innovointiin.

(10)

Sen vuoksi direktiiviä 2011/65/EU olisi muutettava,

(1)

Direktiivissä 2011/65/EU edellytetään jäsenvaltioiden varmistavan, etteivät markkinoille saatetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet sisällä mainitun direktiivin liitteessä II lueteltuja vaarallisia aineita. Kyseistä rajoitusta ei sovelleta tiettyihin käyttötarkoituksiin, jotka luetellaan kyseisen direktiivin liitteessä III.

(2)

Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden eri luokat, joihin direktiiviä 2011/65/EU sovelletaan, luetellaan mainitun direktiivin liitteessä I.

(3)

Elohopea on rajoitusten kohteena oleva aine, joka mainitaan direktiivin 2011/65/EU liitteessä II.

(4)

Päätöksellä 2010/571/EU (2) komissio myönsi muun muassa poikkeuksen elohopean käytölle erityiskäyttöön tarkoitetuissa yksikantaisissa pienloistelampuissa, jäljempänä ’poikkeus’, ja kyseinen poikkeus on tällä hetkellä direktiivin 2011/65/EU liitteessä III oleva poikkeus 1 f. Kyseisen direktiivin 5 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti poikkeuksen voimassaolon oli määrä päättyä 21 päivänä heinäkuuta 2016.

(5)

Elohopeaa käytetään erityiskäyttöön tarkoitetuissa yksikantaisissa pienloistelampuissa ultraviolettivalon tuottamiseen; lampun fluoresoiva pinnoite muuntaa ultraviolettivalon näkyväksi valoksi.

(6)

Komissio vastaanotti 19 päivänä joulukuuta 2014 ja 15 päivänä tammikuuta 2015, eli direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 5 kohdassa säädetyssä määräajassa, kaksi poikkeuksen uusimista koskevaa hakemusta, jäljempänä ’uusimista koskevat hakemukset’, joista toinen päivitettiin uusitulla hakemuksella 20 päivänä tammikuuta 2020. Direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 5 kohdan toisen alakohdan mukaisesti poikkeus pysyy voimassa siihen asti, kun on tehty päätös uusimista koskevasta hakemuksesta.

(7)

Uusimista koskevien hakemusten arvioinnissa otettiin huomioon korvaavien aineiden saatavuus ja korvaamisen sosioekonomiset vaikutukset ja todettiin, että elohopean poistaminen kyseisissä käyttötarkoituksissa tai sen korvaaminen aineella, jolla on vastaava suorituskyky, on tällä hetkellä teknisistä syistä mahdoton toteuttaa. Arviointiin sisältyi direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 7 kohdan mukainen sidosryhmien kuuleminen. Kuulemisen yhteydessä saadut huomautukset julkistettiin asiaa koskevalla verkkosivustolla.

(8)

Tiettyjä rajoitettuja materiaaleja tai komponentteja koskevien poikkeusten soveltamisalan ja keston olisi oltava rajattuja, jotta vaarallisten aineiden käytöstä sähkö- ja elektroniikkalaitteissa voitaisiin luopua asteittain. Arvioinnissa todettiin myös, että poikkeuksen soveltamisala olisi rajattava koskemaan tiettyjä käyttötarkoituksia mutta että toisaalta nykyisen laajan poikkeuksen kestoa voidaan lyhentää.

(9)

Poikkeus on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (3) mukainen eikä näin ollen vaikuta heikentävästi siinä säädettyyn ympäristön- ja terveydensuojeluun.

(10)

Sen vuoksi on aiheellista uusia poikkeus enintään viideksi vuodeksi direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti niiden erityiskäyttöön tarkoitettujen pienloistelamppujen osalta, jotka on suunniteltu säteilemään pääasiassa ultraviolettivaloa, koska luotettavia vaihtoehtoja ei ole tällä hetkellä saatavilla. Kaikkien muiden erityiskäyttöön tarkoitettujen pienloistelamppujen luokkaan kuuluvien pienloistelamppujen osalta poikkeus olisi uusittava kolmeksi vuodeksi, jotta toimiala voi laatia yksityiskohtaisia tietoja, joilla perustellaan poikkeuksen jatkaminen tiettyjen erityislamppuluokkien osalta, noudattaen direktiivin tavoitetta, jonka mukaan poikkeusten soveltamisalaa ja kestoa olisi rajoitettava. Ottaen huomioon tulokset, joita on saatu käynnissä olevista ponnisteluista luotettavan korvaavan aineen löytämiseksi, poikkeuksen voimassaololla tuskin on kielteisiä vaikutuksia innovointiin.

(11)

Sen vuoksi direktiiviä 2011/65/EU olisi muutettava,

(1)

Direktiivissä 2011/65/EU edellytetään jäsenvaltioiden varmistavan, etteivät markkinoille saatetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet sisällä mainitun direktiivin liitteessä II lueteltuja vaarallisia aineita. Kyseistä rajoitusta ei sovelleta tiettyihin käyttötarkoituksiin, jotka luetellaan kyseisen direktiivin liitteessä III.

(2)

Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden eri luokat, joihin direktiiviä 2011/65/EU sovelletaan, luetellaan mainitun direktiivin liitteessä I.

(3)

Elohopea on rajoitusten kohteena oleva aine, joka mainitaan direktiivin 2011/65/EU liitteessä II.

(4)

Komissio myönsi päätöksellä 2010/571/EU (2) muun muassa elohopean käyttöä ei-lineaarisissa kolmihuippuloisteainelampuissa, joissa putken läpimitta on > 17 mm (esim. T9) koskevan poikkeuksen, jäljempänä ’poikkeus’, joka on nyt lueteltu direktiivin 2011/65/EU liitteessä III poikkeuksena 2 b 3. Kyseisen direktiivin 5 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti poikkeuksen voimassaolon oli määrä päättyä 21 päivänä heinäkuuta 2016.

(5)

Elohopeaa käytetään ei-lineaarisissa kolmihuippuloisteainelampuissa tuottamaan ultraviolettivaloa, jonka lampun fluoresoiva pinnoite muuttaa näkyväksi valoksi. Elohopeaa sisältävän pinnoitteen koostumus määrittää valon värin ja värintoiston.

(6)

Komissio vastaanotti 19 päivänä joulukuuta 2014 ja 15 päivänä tammikuuta 2015, eli direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 5 kohdassa säädetyssä määräajassa, kaksi poikkeuksen uusimista koskevaa hakemusta, jäljempänä ’uusimista koskeva hakemus’, joista toinen päivitettiin lisätiedoilla tammikuussa 2020. Direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 5 kohdan mukaisesti poikkeus pysyy voimassa siihen asti, kun on tehty päätös uusimista koskevasta pyynnöstä.

(7)

Uusimista koskevan hakemuksen arvioinnissa otettiin huomioon korvaavien teknologioiden saatavuus ja korvaamisen sosioekonomiset vaikutukset ja todettiin, että elohopean korvaaminen tai poistaminen kyseisissä käyttötarkoituksissa on tällä hetkellä teknisistä syistä mahdoton toteuttaa. Arvioinnissa todettiin myös, että kyseisen poikkeuksen soveltamisalaan kuuluvissa lamppuluokissa elohopean raja-arvoa voidaan alentaa 15 mg:sta 10 mg:aan lamppua kohden. Arviointiin sisältyi direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 7 kohdan mukaiset sidosryhmien kuulemiset. Kuulemisten yhteydessä saadut huomautukset julkistettiin asiaa koskevalla verkkosivustolla.

(8)

Poikkeus on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (3) mukainen eikä näin ollen vaikuta heikentävästi siinä säädettyyn ympäristön- ja terveydensuojeluun.

(9)

Sen vuoksi on aiheellista uusia poikkeus direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti kolmeksi vuodeksi tarkistetulla sanamuodolla, jolla vahvistetaan poikkeuksen rajoitettu soveltamisala, jotta voidaan kerätä lisätietoja vaihtoehdoista, joilla kyseisen poikkeuksen soveltamisalaan kuuluvat lampputyypit voidaan korvata. Direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 6 kohdan mukaisesti nykyisen poikkeuksen 2 b 3 voimassaoloajan olisi oltava 12 kuukautta. Ottaen huomioon tulokset, joita on saatu käynnissä olevista ponnisteluista luotettavan korvaavan aineen löytämiseksi, poikkeuksen voimassaololla tuskin on kielteisiä vaikutuksia innovointiin.

(10)

Sen vuoksi direktiiviä 2011/65/EU olisi muutettava,

(1)

Direktiivissä 2011/65/EU edellytetään jäsenvaltioiden varmistavan, etteivät markkinoille saatetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet sisällä mainitun direktiivin liitteessä II lueteltuja vaarallisia aineita. Kyseistä rajoitusta ei sovelleta tiettyihin käyttötarkoituksiin, jotka luetellaan kyseisen direktiivin liitteessä III.

(2)

Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden eri luokat, joihin direktiiviä 2011/65/EU sovelletaan, luetellaan mainitun direktiivin liitteessä I.

(3)

Elohopea on rajoitusten kohteena oleva aine, joka mainitaan direktiivin 2011/65/EU liitteessä II.

(4)

Päätöksellä 2010/571/EU (2) komissio myönsi muun muassa poikkeuksen elohopean käytölle yleisvalaistukseen tarkoitetuissa suurpainenatriumlampuissa, joissa on parannettu värintoistoindeksi Ra > 60, jäljempänä ’poikkeus’, ja kyseinen poikkeus on tällä hetkellä esitetty direktiivin 2011/65/EU liitteessä III poikkeuksina 4 b I, 4 b II ja 4 b III Kyseisen direktiivin 5 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti poikkeuksen voimassaolon oli määrä päättyä 21 päivänä heinäkuuta 2016.

(5)

Elohopeaa käytetään suurpainenatriumlamppujen värintoisto-ominaisuuksiin ja valon väriominaisuuksiin.

(6)

Komissio vastaanotti poikkeusten 4 b I, 4 b II ja 4 b III uusimista koskevan hakemuksen, jäljempänä ’uusimista koskeva hakemus’, tammikuussa 2015 eli direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 5 kohdassa säädetyssä määräajassa. Sama hakija toimitti tammikuussa 2020 uusimista koskevan päivitetyn hakemuksen, joka koski ainoastaan poikkeusta 4 b I. Direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 5 kohdan mukaisesti poikkeus pysyy voimassa siihen asti, kun on tehty päätös uusimista koskevasta hakemuksesta.

(7)

Uusimista koskevan hakemuksen arvioinnissa otettiin huomioon korvaavien aineiden saatavuus ja korvaamisen sosioekonomiset vaikutukset ja todettiin, että elohopean korvaaminen tai poistaminen kyseisissä käyttötarkoituksissa oli tieteellisesti ja teknisesti mahdollista direktiivin 2011/65/EU liitteessä III olevien poikkeusten 4 b II ja 4 b III osalta ja osittain mahdollista poikkeuksen 4 b I osalta. Arvioinnissa todettiin kuitenkin, että poikkeus 4 b I olisi uusittava siltä osin kuin on kyse lampuista, joiden värintoistoindeksi on korkea, yli 80, ja teho enintään 105 W, ja että vaikka elohopean käyttö on edelleen tarpeen, sitä voidaan vähentää. Arviointiin sisältyi direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 7 kohdan mukainen sidosryhmien kuuleminen. Kuulemisen yhteydessä saadut huomautukset julkistettiin asiaa koskevalla verkkosivustolla.

(8)

Sen vuoksi on aiheellista uusia osa poikkeuksesta 4 b I ja numeroida se uudelleen poikkeukseksi 4 b direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti enintään viideksi vuodeksi. Tässä uusitussa poikkeuksessa on oltava tarkistettu sanamuoto, jolla poikkeuksen soveltamisalaa rajataan entisestään. Ottaen huomioon tulokset, joita on saatu käynnissä olevista ponnisteluista luotettavan korvaavan aineen löytämiseksi, poikkeuksen voimassaololla tuskin on kielteisiä vaikutuksia innovointiin.

(9)

Uusittu poikkeus on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (3) mukainen eikä näin ollen vaikuta heikentävästi siinä säädettyyn ympäristön- ja terveydensuojeluun.

(10)

Koska direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyt poikkeuksen uusimisen edellytykset eivät enää täyty kyseisen direktiivin liitteessä III olevassa muiden poikkeuksessa 4 b I lueteltujen käyttötarkoitusten osalta eivätkä poikkeusten 4 b II ja 4 b III osalta, kyseisiä käyttötarkoituksia koskeva poikkeus olisi peruutettava. Poikkeusten voimassaolon päättymispäivät olisi vahvistettava direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

(11)

Sen vuoksi direktiiviä 2011/65/EU olisi muutettava,

(1)

Direktiivissä 2011/65/EU edellytetään jäsenvaltioiden varmistavan, etteivät markkinoille saatetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet sisällä mainitun direktiivin liitteessä II lueteltuja vaarallisia aineita. Kyseistä rajoitusta ei sovelleta tiettyihin käyttötarkoituksiin, jotka luetellaan mainitun direktiivin liitteessä III.

(2)

Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden eri luokat, joihin direktiiviä 2011/65/EU sovelletaan, luetellaan mainitun direktiivin liitteessä I.

(3)

Elohopea on rajoitusten kohteena oleva aine, joka mainitaan direktiivin 2011/65/EU liitteessä II.

(4)

Päätöksellä 2010/571/EU (2) komissio myönsi poikkeuksen muun muassa elohopean käytölle yleiskäyttöön tarkoitetuissa kaksikantaisissa lineaarisissa loistelampuissa, jäljempänä ’poikkeus’, ja kyseinen poikkeus sisältyy tällä hetkellä direktiivin 2011/65/EY liitteessä III olevaan luetteloon poikkeuksena 2 a 1, 2 a 2, 2 a 3, 2 a 4 ja 2 a 5. Mainitun direktiivin 5 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti poikkeuksen voimassaolon oli määrä päättyä 21 päivänä heinäkuuta 2016.

(5)

Elohopeaa käytetään ultraviolettivalon tuottamiseen yleiskäyttöön tarkoitetuissa kaksikantaisissa lineaarisissa loistelampuissa; lampun fluoresoiva pinnoite muuntaa ultraviolettivalon näkyväksi valoksi.

(6)

Komissio vastaanotti 19 päivänä joulukuuta 2014 ja 15 päivänä tammikuuta 2015, eli direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 5 kohdassa säädetyssä määräajassa, kaksi poikkeuksen uusimista koskevaa hakemusta, jäljempänä ’uusimista koskevat hakemukset’, joista toinen päivitettiin uusitulla hakemuksella 20 päivänä tammikuuta 2020. Direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 5 kohdan toisen alakohdan mukaisesti poikkeus pysyy voimassa siihen asti, kun on tehty päätös uusimista koskevasta hakemuksesta.

(7)

Uusimista koskevien hakemusten arvioinnissa otettiin huomioon korvaavien tuotteiden saatavuus ja korvaamisen sosioekonomiset vaikutukset ja todettiin, että poikkeuksen piiriin kuuluville lampuille on tullut saataville riittävän luotettavia elohopeattomia korvaavia tuotteita ja että elohopean korvaaminen näissä lampuissa on tieteellisesti ja teknisesti toteutettavissa. Lisäksi arvioinnissa todettiin, että korvaamisen hyödyt olisivat selvästi suuremmat kuin mahdolliset kielteiset vaikutukset.

(8)

Uusimista koskevien hakemusten arviointiin sisältyi direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 7 kohdan mukaisia sidosryhmien kuulemisia. Kuulemisten yhteydessä saadut huomautukset julkistettiin asiaa koskevalla verkkosivustolla.

(9)

Koska direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyt edellytykset eivät enää täyty, uusimista koskevat hakemukset olisi hylättävä. Poikkeuksen voimassaolon päättymispäivät olisi vahvistettava mainitun direktiivin 5 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

(10)

Sen vuoksi direktiiviä 2011/65/EU olisi muutettava,

(1)

Perussopimuksen 300 artiklan 3 kohdan nojalla alueiden komitea muodostuu alueellisten ja paikallisten julkisyhteisöjen edustajista, joilla on joko alueellisen tai paikallisen julkisyhteisön vaaleissa saatu valtuutus tai jotka ovat poliittisesti vastuussa vaaleilla valitulle elimelle.

(2)

Neuvosto hyväksyi 10 päivänä joulukuuta 2019 päätöksen (EU) 2019/2157 (2) alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivänä tammikuuta 2020 alkavaksi ja 25 päivänä tammikuuta 2025 päättyväksi kaudeksi.

(3)

Kaksi alueiden komitean jäsenen paikkaa on vapautunut niiden kansallisten tehtävien päätyttyä, joiden perusteella Joseph CORDINAn ja Paul FARRUGIAn nimeämistä ehdotettiin.

(4)

Yksi alueiden komitean varajäsenen paikka oli vapautunut 26 päivänä tammikuuta 2020.

(5)

Maltan hallitus on ehdottanut seuraavia alueellisten tai paikallisten julkisyhteisöjen edustajia, joilla on alueellisen tai paikallisen julkisyhteisön vaaleissa saatu valtuutus, alueiden komitean jäseneksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi eli 25 päivään tammikuuta 2025: Paul FARRUGIA, Reġjun Port – President (Port Region – President), ja Mark GRECH, Kunsill Lokali Ħaż-Żabbar – Kunsillier Lokali (Żabbar Local Council – Local Councillor).

(6)

Maltan hallitus on myös ehdottanut Stephen SULTANAa, joka on paikallisen julkisyhteisön edustaja, jolla on paikallisen julkisyhteisön vaaleissa saatu valtuutus, Kunsill Lokali Santa Venera – Sindku (Santa Venera Local Council – Mayor), alueiden komitean varajäseneksi edellä mainitulle vapaalle paikalle jäljellä olevaksi toimikaudeksi eli 25 päivään tammikuuta 2025,

(1)

Perussopimuksen 300 artiklan 3 kohdan nojalla alueiden komitea muodostuu alueellisten ja paikallisten julkisyhteisöjen edustajista, joilla on joko alueellisen tai paikallisen julkisyhteisön vaaleissa saatu valtuutus tai jotka ovat poliittisesti vastuussa vaaleilla valitulle elimelle.

(2)

Neuvosto hyväksyi 10 päivänä joulukuuta 2019 päätöksen (EU) 2019/2157 (2) alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivänä tammikuuta 2020 alkavaksi ja 25 päivänä tammikuuta 2025 päättyväksi kaudeksi.

(3)

Yksi alueiden komitean jäsenen paikka on vapautunut Michael SCHNEIDERin erottua tehtävästään.

(4)

Saksan hallitus on ehdottanut Sven SCHULZEa, joka on alueellisen tai paikallisen julkisyhteisön edustaja, joka on poliittisesti vastuussa vaaleilla valitulle elimelle, (Minister für Wirtschaft, Tourismus, Landwirtschaft und Forsten des Landes Sachsen-Anhalt; Sachsen-Anhaltin osavaltion talous-, matkailu-, maatalous- ja metsätalousministeri), alueiden komitean jäseneksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi eli 25 päivään tammikuuta 2025,

(1)

Direktiivissä 2011/65/EU edellytetään jäsenvaltioiden varmistavan, etteivät markkinoille saatetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet sisällä mainitun direktiivin liitteessä II lueteltuja vaarallisia aineita. Kyseistä rajoitusta ei sovelleta tiettyihin käyttötarkoituksiin, jotka luetellaan kyseisen direktiivin liitteessä III.

(2)

Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden eri luokat, joihin direktiiviä 2011/65/EU sovelletaan, luetellaan mainitun direktiivin liitteessä I.

(3)

Elohopea on rajoitusten kohteena oleva aine, joka mainitaan direktiivin 2011/65/EU liitteessä II.

(4)

Komissio myönsi päätöksellä 2010/571/EU (2) muun muassa elohopean käyttöä muissa yleiskäyttöön ja erityiskäyttöön tarkoitetuissa lineaarisissa loistelampuissa (esim. induktiolamput) koskevan poikkeuksen, jäljempänä ’poikkeus’, joka on nyt lueteltu direktiivin 2011/65/EU liitteessä III poikkeuksena 2 b 4. Kyseisen direktiivin 5 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti poikkeuksen voimassaolon oli määrä päättyä 21 päivänä heinäkuuta 2016 .

(5)

Poikkeus koskee epähomogeenista joukkoa erimuotoisia ja eri teknologioita hyödyntäviä lamppuja, joilla on eri käyttötarkoitukset. Elohopeaa käytetään purkausputkessa, ja se on välttämätön sähköenergian muuntamiseksi valoksi.

(6)

Komissio vastaanotti 15 päivänä tammikuuta 2015, eli direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 5 kohdassa säädetyssä määräajassa, poikkeuksen uusimista koskevan hakemuksen, jäljempänä ’uusimista koskeva hakemus’, jota päivitettiin uusitulla hakemuksella 20 päivänä tammikuuta 2020. Kyseisen direktiivin 5 artiklan 5 kohdan mukaisesti poikkeus pysyy voimassa siihen asti, kun on tehty päätös uusimista koskevasta hakemuksesta.

(7)

Uusimista koskevan hakemuksen arvioinnissa otettiin huomioon korvaavien aineiden saatavuus ja korvaamisen sosioekonomiset vaikutukset ja todettiin, että elohopean korvaaminen tai poistaminen kyseisissä käyttötarkoituksissa on tällä hetkellä teknisistä syistä mahdoton toteuttaa. Arviointiin sisältyi direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 7 kohdan mukaiset sidosryhmien kuulemiset. Kuulemisten yhteydessä saadut huomautukset julkistettiin asiaa koskevalla verkkosivustolla.

(8)

Poikkeus on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (3) mukainen eikä näin ollen vaikuta heikentävästi siinä säädettyyn ympäristön- ja terveydensuojeluun.

(9)

Sen vuoksi on aiheellista uusia poikkeus ottaen huomioon yleinen tavoite, jonka mukaan tiettyjä materiaaleja tai komponentteja koskevien poikkeusten soveltamisalaa ja kestoa olisi rajoitettava, jotta vaarallisten aineiden käytöstä sähkö- ja elektroniikkalaitteissa voidaan asteittain luopua.

(10)

Jotta voidaan hyvissä ajoin arvioida uudelleen elohopeattomien korvaavien lamppujen saatavuutta tämän poikkeuksen piiriin kuuluvien erilaisten lampputyyppien osalta, on aiheellista myöntää poikkeus rajoitetuksi ajaksi, eli kolmeksi vuodeksi. Tiettyjen lamppuluokkien, eli valoa näkymättömällä aallonpituudella säteilevien lamppujen (liitteen III uusi poikkeus 2 b 4 II) ja hätävalaisimien (liitteen III uusi poikkeus 2 b 4 III), osalta on kuitenkin saatavilla riittävästi tietoa siitä, että korvaaminen on teknisistä syistä mahdoton toteuttaa lähivuosina, ja kyseisten lamppuluokkien osalta olisi perusteltua asettaa viiden vuoden voimassaoloaika direktiivin 2011/65/EU 5 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti. Ottaen huomioon tulokset, joita on saatu käynnissä olevista ponnisteluista luotettavan korvaavan aineen löytämiseksi, poikkeuksen voimassaololla tuskin on kielteisiä vaikutuksia innovointiin.

(11)

Sen vuoksi direktiiviä 2011/65/EU olisi muutettava,

(1)

Päätöksessä N:o 1313/2013/EU vahvistetaan rescEU:n oikeudellinen kehys. rescEU on unionin tason valmiusreservi, jonka tarkoituksena on tarjota tukea äärimmäisen vaikeissa tilanteissa, joissa kansallisella tasolla käytettävissä olevat valmiudet ja jäsenvaltioiden Euroopan pelastuspalvelureserviin sitomat valmiudet eivät riitä varmistamaan tehokkaita avustustoimia ihmisen aiheuttamien ja luonnonkatastrofien yhteydessä.

(2)

Päätöksen N:o 1313/2013/EU 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti rescEU-valmiudet on määriteltävä ottaen huomioon tunnistetut ja uudet riskit sekä yleiset valmiudet ja puutteet unionin tasolla. rescEU:n olisi keskityttävä erityisesti neljään alaan, jotka ovat metsäpalojen lentosammutus, kemiallisiin, biologisiin, radiologisiin ja ydinaineisiin, jäljempänä ’CBRN’, liittyvät onnettomuudet, lääkinnälliset hätätapaukset sekä kuljetus ja logistiikka.

(3)

Komission täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2019/570 (2) vahvistetaan rescEU:n alustava kokoonpano valmiuksien ja laatuvaatimusten osalta. rescEU-reservi koostuu tällä hetkellä metsäpalojen ilmasammutusvalmiuksista, lääkinnällisistä lentoevakuointivalmiuksista, hätälääkintäryhmävalmiuksista, lääkinnällisten laitteiden ja/tai henkilönsuojainten varastointiin liittyvistä valmiuksista, jäljempänä ’lääkinnälliset varastointivalmiudet’, CBRN-dekontaminaatiovalmiuksista sekä CBRN-varastointivalmiuksista.

(4)

Tunnistettujen ja uusien riskien sekä unionin tason valmiuksien ja puutteiden analyysi osoittaa, että tarvitaan hätämajoitusvalmiuksia.

(5)

Useissa unionin pelastuspalvelumekanismin, jäljempänä ’unionin mekanismi’, eri operaatioissa on viime vuosina todettu, että on tarpeen korjata hätämajoitusvalmiuksien laadulliset ja määrälliset puutteet. Tämä kävi ilmi myös vuonna 2019 tehdystä tutkimuksesta ”Evaluation Study of Definitions, Gaps and Cost of Response Capacities for the Union Civil Protection Mechanism” (3). Lisäksi Kroatiassa maaliskuussa ja joulukuussa 2020 tapahtuneista maanjäristyksistä saadut operatiiviset kokemukset vahvistivat, että hätämajoitusvalmiuksissa on puutteita huolimatta unionin mekanismin puitteissa toteutetuista pikaisista avustusoperaatioista, joihin useat jäsenvaltiot osallistuivat.

(6)

Unionin mekanismin puitteissa toteutettavien avustusoperaatioiden aikana käyttöön otettavien rescEU:n hätämajoitusvalmiuksien pääasiallisena tarkoituksena on tarjota kohdeväestölle hätämajoitusta, joka kattaa asuintilat, hygienia- ja sanitaatiotilat, perusterveydenhuollon tilat ja kokoontumistilat.

(7)

rescEU:n hätämajoitusvalmiuksien olisi koostuttava nopeaan toimintaan tarkoitettujen korkealaatuisten resurssien fyysisestä reservistä ja/tai räätälöitävien resurssien virtuaalisesta reservistä, joka voidaan ottaa käyttöön tarvittaessa myöhemmissä vaiheissa unionin mekanismin puitteissa toteutettavissa avustusoperaatioissa.

(8)

Päätöksen N:o 1313/2013/EU 12 artiklan 4 kohdan mukaan rescEU:hun kuuluvien avustusvalmiuksien laatuvaatimukset määritetään jäsenvaltioita kuullen. Hätämajoitusta koskevien vähimmäisvaatimusten olisi perustuttava Sphere-käsikirjan (4) hätämajoitusta ja asutusta koskevan luvun standardeihin.

(9)

Jotta voidaan vastata riskeihin, joiden todennäköisyys on pieni mutta joiden vaikutukset ovat huomattavat, olisi luotava hätämajoitusvalmiudet täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2019/570 3 d artiklassa tarkoitettujen luokkien mukaisesti ja jäsenvaltioita kuullen.

(10)

Jotta tällaisten hätämajoitusvalmiuksien kehittämiseen voidaan myöntää unionin rahoitustukea päätöksen N:o 1313/2013/EU 21 artiklan 3 kohdan mukaisesti, niiden tukikelpoiset kustannukset olisi vahvistettava ottaen huomioon kyseisen päätöksen liitteessä I a vahvistetut luokat.

(11)

Hätälääkintäryhmiä koskevassa Maailman terveysjärjestön (WHO) maailmanlaajuisessa aloitteessa on äskettäin tarkistettu tyypin 3 hätälääkintäryhmän (sairaalahoito lähetteen perusteella) valmiuksia koskevia standardeja (5). Sen vuoksi tämäntyyppisen hätälääkintäryhmän laatuvaatimuksia rescEU:n puitteissa olisi mukautettava.

(12)

Myös Covid-19-kriisistä saadut kokemukset ovat osoittaneet, että rescEU:n hätälääkintäryhmien valmiuksien joustavuutta ja modulaarisuutta on lisättävä. Sen vuoksi rescEU:hun olisi sisällyttävä tyypin 2 hätälääkintäryhmän (sairaalahoitoon otettujen päivystyskirurgia) valmiudet, joita täydennetään erikoistuneilla hoitopalveluilla hätälääkintäryhmiä koskevan Maailman terveysjärjestön maailmanlaajuisen aloitteen standardien mukaisesti.

(13)

Sen vuoksi täytäntöönpanopäätöstä (EU) 2019/570 olisi muutettava.

(14)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat päätöksen N:o 1313/2013/EU 33 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun komitean lausunnon mukaiset,

(1)

Bulgaria, Italia, Ranska, Suomi, Tanska, Tšekki, Suomi ja kansainvälinen tutkimusorganisaatio International Center for Advanced Mediterranean Agronomic Studies esittivät komissiolle hakemuksen, jäljempänä ’hakemus’, kokeellisen ekosysteemitutkimuksen eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurikonsortion (AnaEE-ERIC) perustamisesta. Belgia on ilmoittanut päätöksensä osallistua AnaEE-ERICiin aluksi tarkkailijana.

(2)

Hakijat ovat sopineet, että AnaEE-ERICin isäntäjäsenvaltio on Ranska.

(3)

Asetus (EY) N:o 723/2009 on sisällytetty Euroopan talousalueesta (ETA) tehtyyn sopimukseen ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 72/2015 (2).

(4)

Komissio on arvioinut hakemuksen asetuksen (EY) N:o 723/2009 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja katsoo, että se täyttää asetuksessa säädetyt vaatimukset. Arvioinnin yhteydessä komissio vastaanotti näkemyksiä kokeellisen ekosysteemitutkimuksen alan riippumattomilta asiantuntijoilta.

(5)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 723/2009 20 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

(1)

Neuvosto antoi 30 päivänä kesäkuuta 2020 suosituksen (EU) 2020/912 EU:hun suuntautuvaa muuta kuin välttämätöntä matkustamista koskevasta väliaikaisesta rajoituksesta ja sen mahdollisesta poistamisesta (1).

(2)

Neuvosto muutti EU:hun suuntautuvaa muuta kuin välttämätöntä matkustamista koskevasta väliaikaisesta rajoituksesta ja sen mahdollisesta poistamisesta annettua suositusta (EU) 2020/912 (2)2 päivänä helmikuuta 2021 päivittääkseen kriteerejä, joiden perusteella arvioidaan, onko muu kuin välttämätön matkustaminen kolmansista maista turvallista ja voidaanko se sallia.

(3)

Samalla muutoksella otettiin käyttöön mekanismeja, joiden tarkoituksena on hillitä SARS-CoV-2-viruksen huolta aiheuttavien muunnosten leviämistä EU:ssa (3).

(4)

Neuvosto muutti suositusta (EU) 2020/912 (4)20 päivänä toukokuuta 2021, jotta voidaan ottaa huomioon rokotuskampanjoiden toteuttaminen ja niiden myönteiset vaikutukset viruksen leviämisen hillitsemiseen ja rajoittaa edelleen uusien seurantaa edellyttävien ja huolta aiheuttavien virusmuunnosten tuloa EU:hun ja leviämistä EU:ssa.

(5)

Parlamentti ja neuvosto antoivat 14 päivänä kesäkuuta 2021 EU:n digitaalista koronatodistusta koskevat asetukset (EU) 2021/953 (5) ja (EU) 2021/954 (6). EU:n digitaalinen koronatodistus on osoittautunut keskeiseksi välineeksi, jonka avulla voidaan palauttaa matkustaminen EU:n alueella.

(6)

Asetuksen (EU) 2021/953 antamisen jälkeen komissio on antanut useita täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan, että tietyn kolmannen maan antamien covid-19-todistusten katsotaan vastaavan jäsenvaltioiden kyseisen asetuksen mukaisesti antamia todistuksia. Näissä täytäntöönpanosäädöksissä tarkoitetut rokotusta, taudista parantumista ja testausta koskevat todistukset voidaan näin ollen todentaa turvallisesti ja luotettavasti. Sen vuoksi EU:n digitaalinen koronatodistus ja erityisesti siihen liittyvät täytäntöönpanopäätökset ovat myös helpottaneet kolmansista maista EU:hun suuntautuvan matkustamisen turvallista aloittamista uudelleen (7).

(7)

Suosituksessa (EU) 2020/912 esitettyä nykyistä lähestymistapaa olisi päivitettävä EU:n digitaalisen koronatodistuksen käyttöönoton huomioon ottamiseksi sekä ottaen huomioon pandemian kehittyminen, mukaan lukien huolta aiheuttavan omikronmuunnoksen ilmaantuminen, rokotuskattavuuden parantuminen ja matkustusrajoitusten asteittainen poistaminen maailmanlaajuisesti.

(8)

Eurooppa-neuvosto kehotti 22 päivänä lokakuuta 2021 antamissaan päätelmissä jatkamaan epidemiatilanteen kehittymisen perusteella koordinointia, jolla helpotetaan vapaata liikkumista EU:ssa ja matkustamista EU:hun, ja tarkistamaan kahta suositusta, mukaan lukien neuvoston suositusta (EU) 2020/912.

(9)

Perusrokotussarjan loppuun saattamisen jälkeen kolmansissa maissa annettujen rokotustodistusten vakiohyväksyntäajaksi olisi vahvistettava 270 päivää. Koordinoidun lähestymistavan varmistamiseksi jäsenvaltioiden ei olisi hyväksyttävä rokotustodistuksia, jotka on annettu perusrokotussarjan loppuun saattamisen jälkeen, jos todistuksessa mainitun annoksen antamisesta on kulunut yli 270 päivää. Tällöin jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä rokotustodistukset, joista käy ilmi, että lisäannos on saatu perusrokotussarjan loppuun saattamisen jälkeen.

(10)

Jotta voidaan edelleen helpottaa turvallista matkustamista, 14 vuorokauden aikana ilmoitettujen covid-19-tapausten kumulatiivisen määrän kynnysarvo 100 000:aa asukasta kohti olisi nostettava 75:stä 100:aan. Samalla vähimmäistä viikoittaista testausmäärää olisi nostettava 300:sta 600:aan testiin 100 000:aa asukasta kohti, sillä testauskapasiteetti on parantunut lähes kaksi vuotta viruksen ensimmäisen ilmaantumisen jälkeen. Tämän pitäisi lisätä niiden tietojen luotettavuutta, joita käytetään määritettäessä, missä määrin muun kuin välttämättömän matkustamisen olisi oltava mahdollista tietystä kolmannesta maasta.

(11)

Jotta voidaan helpottaa EU:hun suuntautuvaa muuta kuin välttämätöntä matkustamista ja lisätä ennustettavuutta kolmansista maista tulevien matkustajien kannalta, jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä sekä sellaiset covid-19-rokotteet, joille on myönnetty myyntilupa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 726/2004 (8) nojalla, että sellaiset rokotteet, jotka Maailman terveysjärjestön (WHO) on hyväksynyt hätäkäyttölistalleen.

(12)

Jäsenvaltioiden olisi sallittava muu kuin välttämätön matkustaminen rokotettujen henkilöiden lisäksi myös henkilöille, jotka ovat parantuneet covid-19-taudista EU:hun suuntautuvaa matkaa edeltävien 180 vuorokauden kuluessa ja joilla on EU:n digitaalinen koronatodistus tai sitä vastaavaksi tunnustettu todistus.

(13)

SARS-CoV-2-viruksen tartuntariskin vähentämiseksi edelleen jäsenvaltiot voisivat myös vaatia voimassa olevaa todistetta negatiivisesta tuloksesta ennen lähtöä tehdystä reaaliaikaiseen polymeraasiketjureaktioon (RT-PCR) perustuvasta testistä sellaiselta matkustajalta, joka on joko i) saanut covid-19-rokotteen, jonka WHO on hyväksynyt hätäkäyttölistalleen mutta jota ei mainita asetuksen (EY) N:o 726/2004 nojalla EU:ssa myyntiluvan saaneiden rokotteiden luettelossa, tai ii) parantunut covid-19-taudista EU:hun suuntautuvaa matkaa edeltävien 180 vuorokauden kuluessa.

(13 a)

Koska saattaa olla mahdotonta tarkistaa sellaisten kolmansien maiden antamien rokotustodistusten aitoutta, eheyttä ja voimassaoloa, jotka eivät käytä EU:n digitaalista koronatodistusta tai sitä vastaavaksi tunnustettua todistusta koskevaa luottamuskehystä, jäsenvaltiot voisivat myös vaatia voimassa olevaa todistetta negatiivisesta tuloksesta ennen lähtöä tehdystä RT-PCR-testistä sellaiselta matkustajalta, joka on täysin rokotettu asetuksen (EY) N:o 726/2004 nojalla myyntiluvan saaneella covid-19-rokotteella mutta jolla ei ole EU:n digitaalista koronatodistusta tai sitä vastaavaksi tunnustettua todistusta.

(14)

Yli 6-vuotiaiden ja alle 18-vuotiaiden lasten olisi voitava matkustaa, jos he ovat saaneet negatiivisen tuloksen ennen lähtöä tehdystä RT-PCR-testistä. Jäsenvaltiot voisivat näissä tapauksissa vaatia lisätestausta saapumisen jälkeen, karanteenia tai omaehtoista eristäytymistä. Jos yli 6-vuotiailla ja alle 18-vuotiailla lapsilla on voimassa oleva todiste covid-19-rokotuksesta sellaisella covid-19-rokotteella, jolle on myönnetty myyntilupa EU:ssa asetuksen (EY) N:o 726/2004 nojalla, testiä ei olisi vaadittava. Aikuisen kanssa matkustaviin alle 6-vuotiaisiin lapsiin ei olisi sovellettava lisävaatimuksia.

(14a)

Jäsenvaltiot voisivat sallia muun kuin välttämättömän matkustamisen henkilöille, joille hyväksytty covid-19-rokotus on vasta-aiheinen, edellyttäen, että kyseiset henkilöt ovat toimittaneet tarvittavat asiakirjat ja saaneet negatiivisen tuloksen ennen lähtöä tehdystä RT-PCR-testistä.

(15)

Kun otetaan huomioon maailmanlaajuisen rokotuskattavuuden parantuminen, on aiheellista harkita siirtymistä asteittain nykyisestä maan/henkilön tilanteeseen perustuvasta hybridimallista yksinomaan henkilön tilanteeseen perustuvaan malliin ja asettaa matkustusrajoitusten poistamisen perustaksi yksinomaan matkustajan rokotustilanne tai hänen matkansa tehtävä/tarve. Joissakin kolmansissa maissa rokotteiden saatavuus on kuitenkin edelleen vähäistä tai rokotuskattavuus alhainen. Jotta kolmansilla mailla olisi aikaa parantaa rokotuskattavuuttaan ja antaa tehosteannoksia rokotustodistusten voimassaolon varmistamiseksi ja edellyttäen, että kolmansien maiden rokotustilanteesta tehdään yleinen ennakkoarviointi muun muassa unionin edustustojen toimittamien tietojen perusteella, komission olisi 30 päivään huhtikuuta 2022 mennessä tarkasteltava suositusta uudelleen liitteen I poistamiseksi maailmanlaajuisen rokotuskattavuuden parantuminen huomioon ottaen. Komission olisi raportoiva neuvostolle. Tarvittaessa se voisi antaa sille ehdotuksen liitteen I poistamisesta.

(16)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän suosituksen hyväksymiseen, suositus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tällä suosituksella kehitetään Schengenin säännöstöä, Tanska päättää mainitun pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on hyväksynyt tämän suosituksen, paneeko se suosituksen täytäntöön.

(17)

Tällä suosituksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu neuvoston päätöksen 2002/192/EY (9) mukaisesti; Irlanti ei sen vuoksi osallistu tämän suosituksen hyväksymiseen, suositus ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin.

(18)

Islannin ja Norjan osalta tällä suosituksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä sopimuksessa viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (10) ja jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY (11) 1 artiklan A kohdassa tarkoitettuun alaan.

(19)

Sveitsin osalta tällä suosituksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (12) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A kohdassa, luettuna yhdessä neuvoston päätöksen 2008/146/EY (13) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(20)

Liechtensteinin osalta tällä suosituksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisessä pöytäkirjassa Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (14) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A kohdassa, tarkasteltuna yhdessä päätöksen 2011/350/EU (15) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(21)

Tämän suosituksen oikeudellinen asema, sellaisena kuin se palautetaan mieleen johdanto-osan 15–19 kappaleessa, ei vaikuta siihen, että kaikkien jäsenvaltioiden on Schengen-alueen moitteettoman toiminnan varmistamiseksi päätettävä EU:hun suuntautuvaa muuta kuin välttämätöntä matkustamista koskevan rajoituksen poistamisesta koordinoidulla tavalla,

1)

Korvataan 1 päivästä maaliskuuta 2022 2 kohdan toisessa alakohdassa luku ”75” luvulla ”100” ja luku ”300” luvulla ”600”;

2)

Korvataan 1 päivästä maaliskuuta 2022 6 a kohdan ensimmäinen, toinen ja kolmas kohta seuraavasti:

”Jos jäsenvaltiot hyväksyvät todisteen rokotuksesta perusteeksi luopua covid-19-viruksen leviämisen rajoittamista koskevista matkustusrajoituksista, jäsenvaltioiden olisi periaatteessa poistettava EU:hun suuntautuvaa muuta kuin välttämätöntä matkustamista koskevat väliaikaiset rajoitukset sellaisten matkustajien osalta, jotka ovat saaneet viimeisen suositellun annoksen jostakin asetuksen (EY) N:o 726/2004 (*1) nojalla EU:ssa myyntiluvan saaneesta covid-19-rokotteesta viimeistään 14 päivää ennen EU+ -alueelle saapumistaan edellyttäen, että perusrokotussarjan loppuun saattamista rokotustodistuksessa osoittavan annoksen antamisesta on kulunut alle 270 päivää tai perusrokotussarjan loppuun saattamisen jälkeen on annettu lisäannos, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6 kohdan a ja b alakohdan soveltamista.

Jäsenvaltioiden olisi poistettava EU:hun suuntautuvaa muuta kuin välttämätöntä matkustamista koskevat väliaikaiset rajoitukset myös sellaisten matkustajien osalta, jotka ovat saaneet viimeisen suositellun annoksen jostakin WHO:n hätäkäyttölistalleen hyväksymästä covid-19-rokotteesta viimeistään 14 päivää ennen EU+ -alueelle saapumistaan edellyttäen, että perusrokotussarjan loppuun saattamista rokotustodistuksessa osoittavan annoksen antamisesta on kulunut alle 270 päivää tai perusrokotussarjan loppuun saattamisen jälkeen on annettu lisäannos.

Jäsenvaltioiden olisi poistettava EU:hun suuntautuvaa muuta kuin välttämätöntä matkustamista koskevat väliaikaiset rajoitukset myös sellaisten matkustajien osalta, jotka ovat parantuneet covid-19-taudista EU:hun suuntautuvaa matkaa edeltävien 180 vuorokauden kuluessa.

Tätä varten matkustajilla, jotka haluavat matkustaa jäsenvaltioon muusta kuin välttämättömästä syystä, olisi oltava joko

Edellä b ja c alakohdassa tarkoitettujen matkustajien osalta jäsenvaltio voisi myös vaatia voimassa olevaa todistetta negatiivisesta tuloksesta aikaisintaan 72 tuntia ennen lähtöä tehdystä reaaliaikaiseen polymeraasiketjureaktioon (RT-PCR) perustuvasta testistä. Edellä b alakohdassa tarkoitettujen matkustajien osalta jäsenvaltiot voisivat soveltaa ylimääräisiä terveystoimenpiteitä kuten eristäytymistä, karanteenia tai asetuksen (EY) N:o 726/2004 nojalla EU:ssa myyntiluvan saaneen rokotteen ottamista.

Jäsenvaltioiden olisi EU:n digitaalisten koronatodistusten lisäksi hyväksyttävä sellaiset covid-19-rokotusta tai taudista toipumista osoittavat todisteet, jotka vastaavat todistuksia, jotka on tunnustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/953 (*2) mukaisesti myönnettyjä todistuksia vastaaviksi komission mainitun asetuksen 8 artiklan nojalla antamassa täytäntöönpanosäädöksessä.

Jos tällaista kolmannen maan myöntämiä todistuksia koskevaa säädöstä ei ole hyväksytty, jäsenvaltiot voisivat hyväksyä kansallisen lainsäädännön mukaisesti kolmannen maan antaman testausta ja rokotusta koskevan todisteen ottaen huomioon, että niiden on voitava todentaa todistuksen aitous, voimassaolo ja eheys ja se, että se sisältää kaikki asetuksessa (EU) 2021/953 säädetyt asiaankuuluvat tiedot.

Tällöin ne voisivat vaatia voimassa olevaa todistetta negatiivisesta tuloksesta ennen lähtöä tehdystä RT-PCR-testistä sellaisilta matkustajilta, jotka on täysin rokotettu asetuksen (EY) N:o 726/2004 nojalla myyntiluvan saaneella covid-19-rokotteella mutta joilla ei ole EU:n digitaalista koronatodistusta tai sitä vastaavaksi tunnustettua todistusta.

Myös yli 6-vuotiaiden ja alle 18-vuotiaiden lasten, joita edellä esitetyt säännökset eivät koske, olisi sallittava tehdä muu kuin välttämätön matka jäsenvaltioon, jos heillä on voimassa oleva todiste negatiivisesta tuloksesta aikaisintaan 72 tuntia ennen lähtöä tehdystä reaaliaikaiseen polymeraasiketjureaktioon (RT-PCR) perustuvasta testistä. Jäsenvaltiot voisivat näissä tapauksissa vaatia lisätestausta saapumisen jälkeen, karanteenia tai omaehtoista eristäytymistä. Aikuisen kanssa matkustaviin alle 6-vuotiaisiin lapsiin ei olisi sovellettava lisävaatimuksia.

(*1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 726/2004, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2004, ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista unionin lupa- ja valvontamenettelyistä ja Euroopan lääkeviraston perustamisesta (EUVL L 136, 30.4.2004, s. 1)."

(*2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/953, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2021, kehyksestä covid-19-tautiin liittyvien yhteentoimivien rokotusta, testausta ja taudista parantumista koskevien todistusten (EU:n digitaalinen koronatodistus) myöntämiseksi, todentamiseksi ja hyväksymiseksi helpottamaan henkilöiden vapaata liikkuvuutta covid-19-pandemian aikana (EUVL L 211, 15.6.2021, s. 1).”"

3)

Lisätään uusi 12 kohta seuraavasti:

(1)

Erosopimuksen 164 artiklan 5 kohdan d alakohdassa annetaan erosopimuksen 164 artiklan 1 kohdalla perustetulle sekakomitealle, jäljempänä ’sekakomitea’, valtuudet tehdä päätöksiä kyseisen sopimuksen muuttamisesta edellyttäen, että tällaiset muutokset ovat tarpeen virheiden korjaamiseksi, puutteiden tai muiden epäkohtien poistamiseksi tai sellaisiin tilanteisiin puuttumiseksi, jotka eivät olleet ennakoitavissa sopimuksen allekirjoitushetkellä, ja edellyttäen, että tällaisilla päätöksillä ei muuteta kyseisen sopimuksen olennaisia kohtia. Erosopimuksen 166 artiklan 2 kohdan nojalla sekakomitean päätökset sitovat unionia ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa. Unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan on pantava täytäntöön tällaiset päätökset, joilla on samat oikeusvaikutukset kuin erosopimuksella.

(2)

Oikeusvarmuuden vuoksi olisi muutettava erosopimuksen liitteessä I olevaa I osaa lisäämällä siihen viisi sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan päätöstä ja kaksi sen antamaa suositusta, joita ei ole aiemmin siellä mainittu, sekä poistamalla ja korvaamalla kaksi päätöstä,

(1)

Sekakomitea laati Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’erosopimus’, 171 artiklan 1 kohdan mukaisesti kyseisessä sopimuksessa määrätyn siirtymäkauden loppuun mennessä luettelon 25 henkilöstä, jotka ovat halukkaita ja kykeneviä toimimaan välimiespaneelin jäseninä. Sekakomitea varmistaa, että luettelo on aina vaatimusten mukainen.

(2)

Erosopimuksen 171 artiklan 2 kohdan mukaan luetteloon ei saa ottaa henkilöitä, jotka ovat unionin toimielinten, jäsenvaltion hallinnon tai Yhdistyneen kuningaskunnan hallinnon jäseniä, virkamiehiä tai muuta henkilöstöä.

(3)

Yksi luettelossa olevista unionin ehdottamista henkilöistä on nimitetty jäseneksi unionin toimielimeen, joten hän ei enää täytä erosopimuksessa välimiehelle asetettuja vaatimuksia.

(4)

Sen vuoksi on tarpeen korvata kyseinen henkilö sekakomitean päätöksen 7/2020 (2) liitteessä I olevassa henkilöluettelossa,

1.

2.

3.

4.

”f)

edistetään luonnon monimuotoisuuden vähenemistä ja tämän suuntauksen kääntämistä sekä ekosysteemipalveluja sekä säilytetään elinympäristöjä ja maisemia;”

”f)

edistetään luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämistä ja vähenemissuuntauksen kääntämistä, parannetaan ekosysteemipalveluja sekä säilytetään elinympäristöjä ja maisemia;”

”–

takaukset: 100–175

–

oma pääoma: 10–15.”

”–

takaukset: 101–300

–

oma pääoma: 11–15.”